Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1993_1 | A_1993_2 | A_1993_3 | A_1993_4 | A_1993_5 | A_1993_6 | B_1993_1 | B_1993_2 | C_1993_1 | C_1993_2 | D_1993_1 | D_1993_2 | E_1993_1 | E_1993_2 | F_1993_1 | F_1993_2 | F_1993_3 | Hak_1993 | PTK_1993_1 | PTK_1993_2 | PTK_1993_3 | PTK_1993_4 | PTK_1993_5 |

1: Vuoden 1993
2:               ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: 82
10: Kertomukset
11: 1!1'-17
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: H ELSI N'KI
18:       ISSN 0783-9847
19: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1994
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kertomukset 11-17
26: 
27: II Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta     I5 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti-
28:    I992                                                 lasta vuonna I992 (Liite: Valtion tilinpäätös liittei-
29:                                                         neen vuodelta 1992)
30: I2 Valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityk-
31:    sestä vuonna I992                                 I6 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun-
32:                                                         nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja
33: 13 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus esteelli-       tilinpidosta vuonna I991 ovat antaneet aihetta
34:    syyssäännösten kehittämisestä
35:                                                      I7 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan
36: I4 Vaitiontilintarkastajain kertomus vuodelta I992      toimintakertomus vuodelta I993
37: 
38: 
39: 
40: 
41: 540052F
42: 1
43: 1
44: 1
45:     1
46:     1
47:     1
48:         1
49:         1
50:         1
51:             1
52:             1
53:             1
54:                 1
55:                 1
56:                 1
57:                     1
58:                     1
59:                     1
60:                         1
61:                         1
62:                         1
63:                             1
64:        HALLITUKSEN
65: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
66:       EDUSKUNNALLE
67:       VUODELTA 1992
68: FINNIDA
69: Finnish lnternational Oevelopment Agency
70: 
71: 
72: 
73: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto
74: Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki
75: Puh. vaihde: (90) 134 161; telefax: (90) 622 2576
76: Aineistotilaukset: tiedotusyksikkö, puh. (90) 1341 6370 ja (90) 1341 6391
77:         1993 vp -K 11
78: 
79: 
80: 
81: 
82:        HALLITUKSEN
83: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
84:       EDUSKUNNALLE
85:       VUODELTA 1992
86: 
87: 
88: 
89: 
90:         HELSINKI 1993
91: ISSN 0782-7873
92: "tt, Porvoo 1993
93:                              EDUSKUNNALLE
94: 
95: 
96: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuk-     1§:n nojalla annetaan Eduskunnalle
97: sen antamisesta eduskunnallejoulukuun     oheisena hallituksen kehitysyhteistyö-
98: 13 päivänä 1985 annetun lain (964/85)     kertomus vuodelta 1992.
99: 
100:      Helsinki 20. päivänä elokuuta 1993
101: 
102: 
103: 
104:                              Tasavallan Presidentti
105:                               MAUNO KOIVISTO
106: 
107: 
108: 
109:                                                        Kehitysyhteistyöministeri
110:                                                            Toimi Kankaanniemi
111: 
112: 
113: 
114: 
115:                                                                                    5
116: 6
117:                          HALLITUKSEN
118:                   KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
119:                         EDUSKUNNALLE
120:                         VUODELTA 1992
121: 
122: 
123: 1. Johdanto ja yleistä............................................................................                                             13
124:       Yleistä...........................................................................................................                       13
125:       Kehitysyhteistyömäärärahat vuonna 1992 .. ... .. ...... ...... .. .. .. ....... ...... .. ...... ..                                      13
126:       Ajankohtaisia kehitysnäkymiä....................................................................                                         15
127: 
128: 
129: 2. Kehitysyhteistyön hallinnointi..................................................                                                            17
130:       Kehitysyhteistyön evaluointi.......................................................................                                      17
131:       Sisäinen tarkastus .......................................................................................                               19
132:       Muuta............................................................................................................                        19
133: 
134: 
135: 3. Yhteistyö muiden avunantajien kanssa................................                                                                        20
136:    OECD:nkehitysapukomitea DAC ...............................................................                                                 20
137:    Pohjoismainen yhteistyö..............................................................................                                       21
138: 
139: 
140: 4. Kehitysyhteistyön teemat.............................................................                                                       23
141:    Köyhyyden lieventäminen ... .. ... .. .. .. .. .. .. ............ .. ... .. .. .. .. .. .. .. ... .. .. .... .. .. .. .. .. .. .            23
142:    Ympäristö .....................................................................................................                             25
143:    Kansanvalta ja ihmisoikeudet.....................................................................                                           28
144:    Naiset ja kehitys...........................................................................................                                29
145: 
146: 
147: 5. Monenkeskinen yhteistyö.............................................................                                                        32
148: 
149:       YK:n kehitysohjelmat ja rahastot ... ....... .. ...... .. .. .. .. .... ......... .. .. .. .. .. .. ......                               32
150:       YK:n kehitysohjelma UNDP ... .. ... ......... ... ...... ... .. ...... .. .... .. .. .. .... .. ...... ........ ...                      34
151:       YK:n naisten kehitysrahasto UNIFEM ........... ... .. .. .. .... ......... .... .. .. .. .. .. .......                                   34
152:       YK:nlastenrahasto UNICEF.......................................................................                                          35
153:       YK:nväestörahasto UNFPA........................................................................                                          36
154:       Elintarvikeapu - WFP. .. ... ... .... .. .. .. .. .... .. .. .......... ..... .. .. .. .... .. ...... .. ... .. .. .. .. .. .. .. .      36
155:       Tutkimusohjelmat ........................................................................................                                37
156: 
157:       Maailmanpankkiryhmä ja muut kehitysrahoituslaitokset ............                                                                        37
158:       Maailmanpankkiryhmä ...............................................................................                                      38
159:       Kehityskomitea .... .... .. .. .. ... ....... .. .. .. .. .. .. .. .. .. ... .... .. ...... .. .. .... .. ...... ..... ........... ...   39
160:       Aasian kehityspankki ADB ja -rahasto ADF..............................................                                                   40
161:       Mrikan kehityspankki MDB ja -rahasto AfDF ..........................................                                                     40
162:       Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB ...............................................                                                  41
163:       Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD .. .. ...... ........ ...... .. ..                                                     42
164:       Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF .. .... .. ...... ... .. ............. .. ..... .... .. .... .. .. .. .. ..                             43
165: 
166: 
167: 
168:                                                                                                                                                     7
169:             Pohjoismaiden ja eteläisen Mrikan SADC-maiden välinen
170:             NORSAD-rahasto .........................................................................................                                                                43
171:             Kansainväliset ympäristörahastot...... .... .............. ...... .. ...... ... .. .. .. ... ..... .. .. . ..                                                           43
172: 
173:             Maailmanpankin köyhyysstrategia......................................................                                                                                   45
174: 
175:      6. Kahdenvälinen yhteistyö...............................................................                                                                                      47
176: 
177:             Eteläinen Mrikka ja SADC. .. ......... ... . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. ... .                                             50
178:             Maa- ja aluekohtainen yhteistyö.................................................................                                                                        50
179:             Mosambik......................................................................................................                                                          51
180:             Namibia........................................................................................................                                                         53
181:             Sambia ..........................................................................................................                                                       54
182:             Tansania .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . ... .. . .. ... . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . ... . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . ..   56
183: 
184:             Itä, Länsi- ja Pohjois-Afrikka.................................................................                                                                         59
185:             Maa- ja aluekohtainen yhteistyö.................................................................                                                                        59
186:             Egypti............................................................................................................                                                      59
187:             Etiopia...........................................................................................................                                                      62
188:             Kenia.............................................................................................................                                                      63
189: 
190:             Aasia.............................................................................................................                                                      65
191:             Maa- ja aluekohtainen yhteistyö.................................................................                                                                        65
192:             Bangladesh .. .. . ... . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . ... .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . ..       66
193:             Nepal.............................................................................................................                                                      67
194:             Sri Lanka .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .   69
195:             Vietnam.........................................................................................................                                                        70
196: 
197:             Latinalainen Amerikka...........................................................................                                                                        71
198:             Maa- ja aluekohtainen yhteistyö.................................................................                                                                        71
199:             Nicaragua .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. ... . .. .. .. .. . .. .. .. ... . . .. .. .. .. .. ... .. . ... .. .. . ... .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .     72
200:             Peru...............................................................................................................                                                     73
201: 
202:             Muut kahdenvälisen avun muodot.......................................................                                                                                   75
203:             Kehitys- ja korkotukiluotot..........................................................................                                                                   75
204:             Teollinen kehitysyhteistyö: FINNFUND ....................................................                                                                               76
205:             Taloudellinen, teollinen ja teknologinen (TTT) yhteistyö
206:             kehitysmaiden kanssa..................................................................................                                                                  77
207: 
208:       7. Kansalaisjärjestöt..............................................................................                                                                           78
209: 
210:       8. Humanitaarinen apu........................................................................                                                                                 83
211: 
212:       9. Tutkimus..................................................................................................                                                                 86
213: 
214:     10. Henkilöapu.............................................................................................                                                                     88
215: 
216:     11. Tiedotus .. ..... ... ........ .. .. .. .. .. ......... .. .. .. .. ....... .. .. ...... ........ ..... ... .... .. .. .. .. ...... ...                                     90
217: 
218: 
219: 
220: 8
221: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1990-LUVULLA
222:       Strategiset tavoitteet ja keinot
223: 
224: 
225: 
226: 
227: Johdanto........................................................................................................                                          97
228: 
229: Kehitysyhteistyön toimintaympäristön muutokset.............                                                                                                98
230: Maailmanpolitiikan ja -talouden muutokset....................................................                                                              98
231: Muutoksia näkemyksessä kehitysyhteistyöstä................................................                                                                 99
232: Toimintaympäristön muutokset Suomessa ......................................................                                                              101
233: 
234: Suomen kehitysyhteistyön yleiset lähtökohdat ja ehdot                                                                                                     102
235: Miksi Suomi on mukana kehitysyhteistyössä? .................................................                                                              102
236: Millaista kehitystä Suomi tukee?......................................................................                                                    102
237: Kehitysmaiden vastuu kehityksestään...............................................................                                                        103
238: Kehitystahto ........................................................................................................                                     103
239: Kestävä kehitys .... .. .. .. .. .. .. ..... .. .. .... ... ... .... .. .. .. .. .. ........ .. .. .. .. .. .. .. .. .. ... .. .. .. .. ... ....... ...   103
240: Rakennemuutos ... .. .. ..... ..... ....... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ... ... .... .. .... ... .. .. .. ... .. ...... ...... .. .. .. .. .. ..        103
241: Kehitysyhteistyö ja muut kehitysmaasuhteet ....................................................                                                           104
242: 
243: Suomen kehitysyhteistyön sisällölliset tavoitteet................                                                                                         104
244: Taloudellisen kehityksen edistäminen ja köyhyyden vähentäminen .............                                                                              104
245: Ympäristö, väestö ja kehitys..............................................................................                                                105
246: Kansanvalta ja ihmisoikeudet...........................................................................                                                   105
247: 
248: Kansalaismielipide ja kehitysyhteistyö......................................                                                                              106
249: 
250: Suomen kehitysyhteistyön toimintaohjelma 1990-luvulle 106
251: Kehitysyhteistyön voimavarat...........................................................................                                                   106
252: Rahalliset voimavarat........................................................................................                                             106
253: Muut voimavarat................................................................................................                                           107
254: Monenkeskinen kehitysyhteistyö......................................................................                                                      107
255: Kahdenvälinen kehitysyhteistyö.......................................................................                                                     109
256: Alueellinen ja toimialakohtainen suuntaaminen..............................................                                                               109
257: Kahdenvälisen yhteistyön maakohtainen painotus .. .. ..... .. ... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                                               110
258: Kahdenvälisen yhteistyön sisältöön liittyviä kysymyksiä.................................                                                                  111
259: Kansalais- ja lähetysjärjestöt.............................................................................                                               112
260: Kaupallis-teollinen kehitysyhteistyö ...... .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. ..... .. ... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                        113
261: 
262: 
263: 
264:                                                                                                                                                                 9
265:      Humanitaarinen apu..............................................................................   113
266: 
267:      Kehitysyhteistyöhankintojen tekeminen Suomesta............                                         114
268: 
269:      Kehitysyhteistyön tarkastus ja evaluointi ................................                         114
270: 
271: 
272: 
273: 
274: 10
275: Taulukot
276: Suomen julkinen kehitysyhteistyö....................................................................                                                              14
277: Suomen julkinen kehitysyhteistyö, varojen käyttö 1983-1993 .. .. ...................                                                                              16
278: Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta 1987-1993....................                                                                                 33
279: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaat 1992.. ...................... ...                                                                                47
280: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1992, maaryhmittäin.......... ...... .. .. .                                                                                49
281: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1992, maksatukset maittain.........                                                                                         49
282: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1992..............                                                                                       93
283: 
284: 
285: 
286: Valokuvat
287: Kansikuva: Martti Lintunen, Mosambik
288: Leena Neuvonen..................................................................................................                                                  12
289: YK 1M. Grant ... .. ... .. .. .. .. .. ... .. ... ... ... .. .. .. .. .. .. .. .. ... .. .. ... ... .. ... .. ... .. ... .. ... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .   24
290: YK/A. Reininger, Namibia................................................................................                                                          31
291: Mauri Ratilainen, Tansania..............................................................................                                                          46
292: Mauri Ratilainen, Egypti ... .. ... ... ..... .. .... .. ...... .... ... ... .. ........ ... .. ..... .. .. .. .. .... .. .. .. .. ...                            60
293: Kristian Runeberg, Sri Lanka ...................... .......... ...........................................                                                        68
294: Kristian Runeberg, Kenia...................................................................................                                                       74
295: Svein P. Hardeberg, Etiopia...............................................................................                                                        80
296: YK/Y. Levy..........................................................................................................                                              92
297: Mauri Ratilainen, Tansania .... .. .. ................. ......... ...... .. .. .... .. ... ...... .. .. .. .. .... .... .. .                                      96
298: 
299: 
300: 
301: 
302:                                                                                                                                                                        11
303:     Johdanto ja yleistä
304: 1
305:     YLEISTÄ
306:     Kertomusvuonna Suomen talouslama jatkui eikä elpymisen
307:     merkkejä näkynyt. 5.4.1992 hallitus päätti julkisen sektorin
308:     säästöohjelman osana supistaa kehitysyhteistyömäärärahoja si-
309:     ten, että ne ovat 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosina
310:     1993 - 1995. Jo vuonna 1991 oli tilapäisesti päätetty luopua 0, 7
311:     BKT-prosentin tavoitteesta, johon hallituksen mukaan pyritään
312:     uudelleen taloudellisen tilanteen parannuttua. Suomi on kan-
313:     sainvälisissä yhteyksissä kuitenkin todennut, että tavoitteena
314:     tulisi olla 0, 7 prosentin tavoitteen saavuttaminen vuonna 2000.
315:     Vuoden 1993 talousarvion käsittelyn yhteydessä antamassaan
316:     kannanotossa eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi, että
317:     0,4 prosentin BKT-osuus on kehitysyhteistyömäärärahojen eh-
318:     doton vähimmäismäärä, jotta toiminta voitaisiin vielä säilyttää
319:     suunnitelmallisenaja sisällöllisesti merkityksellisenä. Edus-
320:     kunta hyväksyi myös ponnen, jonka mukaan hallituksen on
321:     mahdollisimman pian esitettävä eduskunnalle pitkän aikavälin
322:     kehitysyhteistyöstrategia ja selvitettävä aikataulu, jolla Suomi
323:     jälleen saavuttaa kehitysavun 0,7 prosentin BKT-tavoitteen.
324:             Kehitysyhteistyön sitoumuksia tuleville vuosille oli tehty
325:     ennen leikkauksia huomattavasti suurempien määrärahaen-
326:     nusteiden perusteella. Sitoumusten takia uuden toiminnan vuo-
327:     sittainen suunnitteluvara on nyt jäänyt olemattomaksi, koska
328:     lähes kaikki käytettävissä olevat määrärahat kuluvat vanhojen
329:     sitoumusten täyttämiseen.
330: 
331: 
332:     KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHAT
333:     VUONNA 1992
334:     Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa kehitysyhteistyöhön
335:     oli varattu yhteensä 3 011,9 miljoonaa markkaa, mikä vastasi
336:     noin 0,59 prosenttia arvioidusta bruttokansantuotteesta. Mää-
337:     rärahat vähenivät 91,1 miljoonaa markkaa edellisestä vuodes-
338:     ta. Käytettävissä olevat määrärahat supistuivat kuitenkin huo-
339:     mattavasti enemmän, koska vuodelta 1990 vuodelle 1991 siirtyi
340:     yli 960 miljoonaa markkaa, mutta vuodelta 1991 vuodelle 1992
341:     vain noin 320 miljoonaa markkaa.
342:            Vuonna 1992 toteutuneet maksatukset olivat yhteensä
343:     2 888 miljoonaa markkaa (0,64 % BKT:sta). Edelliseen vuoteen
344: 
345: 
346: 
347:                                                                          13
348:             SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ
349:                           0,8
350: 
351: 
352: 
353:      %-osuus BKT:sta
354:      1983-93
355:                           0,7
356: 
357:                           o,6
358:                           0,5
359:                                               ~
360:                                                           /            -      /
361:                                                                                   ~
362: 
363:                                                                                            "'       _:\.
364:                           0,4
365: 
366:                           0,3    ~                                                                     "
367:                           0,2
368: 
369:                           0,1
370: 
371:                           0,0
372:                                 83      84   85   86     87       88   89    90      91        92          93*
373: 
374: 
375: 
376: 
377:      Vuosittaiset
378:                          4000
379: 
380:                          3500
381: 
382:                          3000
383:                                                                            ___, "\.
384:                                                                                   ~
385: 
386: 
387:                                                                   /
388:      maksatukset
389:      käyvin hinnoin,
390:      mmk
391:                          2500
392: 
393:                          2000
394: 
395:                          1500
396: 
397:                          1000           ~
398:                                                   ~
399:                                                           /                                ""
400:                                  i"""
401:                           500
402: 
403:                             0
404:                                 83      84   85   86     87       88   89    90     91     92          93*
405: 
406:                          4000
407: 
408:                          3500
409: 
410:                          3000
411:                                                                        -      ./'   """
412:                                                                                           "'
413:                                                               /
414:                                                                                            ''
415:      Vuosittaiset
416:                          2500
417:      maksatukset                                       _,/'
418:      kiintein hinnoin,   2000
419: 
420:      mmk; perusvuosi     1500                ~
421:                                  ~
422:      1990                1000
423: 
424:                           500
425: 
426:                             0
427:                                 83      84   85   86     87       88   89    90      91        92          93*
428: 
429: 
430:                          *Talousarvio 1993
431: 
432: 
433: 
434: 
435:                          verrattuna maksatukset vähenivät 872 miljoonaa markkaa eli
436:                          23 prosenttia. Suomen kehitysavun BKT-osuus oli edelleen suu-
437:                          rempi kuin DAC-maiden keskimääräinen apu (0,33% vuonna
438:                          1992). Kehitysyhteistyömme oli vuonna 1992 kuitenkin huo-
439:                          mattavasti vähäisempää kuin Suomen perinteisen viiteryhmän
440:                          eli muidenpohjoismaidenantama (1,06% vuonna 1992).
441: 
442: 
443: 
444: 14
445:        Vähenevien määrärahojen tilanteessa kehitysyhteistyötä
446: jouduttiin supistamaan. Monenkeskisessä yhteistyössä vähen-
447: nettiin erityisestiYK:nkehitysjärjestöille annettuja vapaaehtoi-
448: sia avustuksia. Kahdenvälisessä yhteistyössä noudatettiin mah-
449: dollisuuksien mukaan seuraavia periaatteita:
450: 
451: 1. Käynnissä oleviin hankkeisiin ei tehdä leikkauksia ja jo
452:    tehtyjä sopimuksia noudatetaan.
453: 
454: 2. Valmisteluvaiheessa olevista hankkeista pyritään etusija
455:    antamaan sellaisille, joissa vastaanottajamaiden oma-
456:    ehtoinen osuus on taattavissa.
457: 
458: 3. Hankkeet, joissa painotetaan köyhyyden lieventämistä, ym-
459:    päristövaikutuksia tai kansanvaltaisuuden edistämistä, sekä
460:    väestöohjelmat pyritään asettamaan etusijalle.
461: 
462: 
463: 
464: AJANKOHTAISIA KEHITYSNÄKYMIÄ
465: Vuoden 1993 talousarviota laadittiin koko kertomusvuoden
466: ajan. Laskelmat jouduttiin uusimaan aina hallituksen uusien
467: säästöpäätösten yhteydessä. Epävarmuus tulevien vuosien
468: määrärahatasosta vaikeutti suunnitelmallista toimintaa. Esi-
469: merkiksi vuoden 1992 budjettiin sisältyneitä kehitysyhteistyön
470: sitoumusvaltuuksia ei voitu käyttää täysimääräisesti, koska
471: vaarana oli, että sitoumusten kattamiseen ei enää löytyisikään
472: varoja. Huhtikuussa 1992 tehdyn säästöpäätöksen jälkeen lisä-
473: säästöjä edellytettiin myös syksyn kuluessa ja esillä oli erilaisia
474: vaihtoehtoja menojen supistamiseksi.
475:        Samalla kun kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoja on
476: supistettu, ovat muiden hallinnonalojen julkiseksi kehitysavuk-
477: si laskettavat menot kasvaneet huomattavasti. Kehitysavuksi
478: lasketaan OECD:n määritelmien mukaan varsinaisen kehitys-
479: yhteistyön lisäksi esimerkiksi opetusministeriön menoista kehi-
480: tysmaista tulevien ja pakolaisopiskelijoiden kulut sekä kehitys-
481: maatutkimus, sosiaali- ja terveysministeriön menoista kehitys-
482: maista tulevien pakolaisten ensimmäisen vuoden menot ja ym-
483: päristöministeriön menoista pakolaisten osuus asunnottomien
484: avustuksista. Näiden menojen arvioitiin muodostavan vuonna
485: 1993 jo noin viidenneksen kaikista kehitysapumäärärahoista
486: (vuonna 1992 niiden osuus oli runsaat 10 %). Tähän vaikutti
487: muiden määrärahojen vähentymisen ohella erityisesti se, että
488: kehitysmaista tulevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten
489: määrän arvioitiin lisääntyvän. Pakolaiskulujen osuus kehi-
490: tysavusta pienenee kuitenkin tulevina vuosina, kun tilastointi
491: muutetaan OECD-maiden yleistä käytäntöä vastaavaksi.
492: 
493: 
494: 
495: 
496:                                                                       15
497:                 SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ
498:                    varojen käyttö 1983-93 (milj. mk)
499: 
500:  4000                                                                           3760,5
501: 
502:  3500
503:  3000
504:  2500
505:  2000
506:  1500
507:      1000
508:       500
509:        0
510:              -83      -84      -85      -86       -87     -88     -89     -90    -91     -92    -93 *
511: 
512:             1111111•111 kahdenvälinen         L____   _)l monenkeskinen     - • • - vuoden 1985 hinnoin
513: 
514: 
515: 
516: 
517:                               *Talousarvio 1993
518: 
519: 
520: 
521: 
522:                                      Suomen hallitus päätti 18.3.1992 jäsenyysneuvottelujen
523:                               aloittamisesta Euroopan yhteisön kanssa. Osallistuminen EY:n
524:                               kehitysyhteistyöhön merkitsisi tulevaisuudessa uutta monen-
525:                               keskisen avun kanavaa. Alustavien arvioiden mukaan jäsenyy-
526:                               den mukanaan tuomat velvoitteet olisivat kehitysyhteistyöra-
527:                               hoituksessa noin 500- 700 miljoonaa markkaa vuodessa. Noin
528:                               puolet tästä summasta menisi arvioiden mukaan Euroopan ke-
529:                               hitysrahastolle (EDF). EDF:stä muodostuisi näin uusi monen-
530:                               keskisen kehitysyhteistyön kanava, jonka maksut tulisi sisäl-
531:                               lyttää varsinaisiin kehitysyhteistyömäärärahoihin.
532: 
533: 
534: 
535: 
536: 16
537: 2   Kehitysyhteistyön
538:     hallinnointi
539: 
540:     KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI
541:     Kertomusvuonna valmistui kolme kehitysyhteistyön tulokselli-
542:     suuden arviointia, evaluointia: korkotukiluottojärjestelmän eva-
543:     luointi, Teollisen yhteistyön rahaston FINNFUNDin evaluointi
544:     ja Pharungin korjaustelakan jälkievaluointi. Evaluoinneissa py-
545:     ritään noudattamaanOECD:nsuosituksia siitä, että hankkeet
546:     evaluoidaan järjestelmällisesti ja puolueettomasti, ja että eva-
547:     luointien tulokset julkistetaan. Valmistuneiden evaluointien li-
548:     säksi Saksan ja Kanadan kanssa yhdessä toteutettava YK:n vä-
549:     estöohjelman UNFPAn evaluointijatkui koko kertomusvuoden
550:     ja se valmistui keväällä 1993. Aluetoimistot vastasivat edelleen
551:     hanketason evaluoinneista. Tällaisia lähinnä yksittäisten hank-
552:     keiden laadun parantamiseen tähtääviä arviointeja tehtiin ker-
553:     tomusvuonna kymmenkunta. Uusi evaluoinnin käsikirjaluon-
554:     nos valmistui vuoden lopussa ja se otetaan koekäyttöön vuonna
555:     1993. Uusissa ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota ns. kes-
556:     tävien kehitysvaikutusten edellytyksiin. Evaluointi keskittyy
557:     entistä enemmän hankkeen laajempaan toimintaympäristöön.
558:             Keväällä 1992 valmistui riippumattoman hollantilaisen
559:     tutkimuslaitoksen suorittama korkotukiluottojärjestelmän eva-
560:     luointi. Evaluoinnin keskeisten tulosten mukaan korkotukijär-
561:     jestelmällä ei vientitilastojen näkökulmasta ole juuri merkitys-
562:     tä Suomen kehitysmaaviennissä. Korkean tukiosuuden takia
563:     korkotukea voidaan pitää kalliina ja valikoivana vienninedistä-
564:     miskeinona sekä viejien että ostajien kannalta. Raportti suosit-
565:     telee tuettavien hankkeiden kehitysvaikutusten arvioinnin te-
566:     hostamista sekä kehitysyhteistyöosaston osuuden korostamista
567:     päätöksenteossa. Ulkoasiainministeriö tekee evaluointiin perus-
568:     tuvat korkotukiluottojärjestelmän kehittämispäätöksensä vuo-
569:     den 1993 aikana.
570:             Toinen laaja evaluointi oli Teollisen yhteistyön rahaston
571:     FINNFUNDin evaluointi. Keskeisissä havainnoissa todettiin
572:     projektien olevan keskimäärin sekä pääomavaltaisia että käyt-
573:     tävän pitkälle kehitettyä teknologiaa. Projektit toteutetaan
574:     yleensä korkeamman tulotason kehitysmaiden kaupungistu-
575:     neilla alueilla. Projektien vaikutus Suomen kehitysyhteistyön
576:     perinteisten päämäärien näkökulmasta, varsinkin köyhyyden
577:     lieventämisen kannalta, on korkeintaan epäsuora. Tukea saa-
578:     neista projekteista 18 eli noin 80 prosenttia investoinneista
579:     näyttäisi toimivan normaalisti. FINNFUND on evaluoinnin
580:     mukaan siirtynyt jossain määrin riskien ottamisesta riskien
581: 
582: 
583: 
584:                                                                         17
585:      välttämiseen, mikä osaltaan selittää yhtiön parantunutta talou-
586:      dellista tulosta. Lisäksi todetaan FINNFUNDin todellisen mer-
587:      kityksen suomalaisten yhteisyritysten syntymiseen kehitys-
588:      maissa olleen melko vähäisen. Kaikki haastatellut suuret yri-
589:      tykset ilmoittivat, että ne olisivat toteuttaneet projektit muu-
590:      tenkin, osana omia kansainvälistymisstrategioitaan. Pienem-
591:      mille yrityksille FINNFUNDin merkitys on suurempi, ja aina-
592:      kin investointipäätöksiä nopeuttava. Evaluointiraportti suosit-
593:      telee rahaston muuttamista omarahoituksella toimivaksi laitok-
594:      seksi vuosikymmenen loppuun mennessä. FINNFUNDin oman
595:      pääoman kasvattamiseksi riittävän suureksi tulisi valtion kas-
596:      vattaa osuuttaan pääomasta 50 miljoonalla markalla vuosittain
597:      vuoteen 1999 asti. Omarahoitustavoitteen saavuttamiseksi tuli-
598:      si yhtiön investointisalkun olla noin 1-1,5 miljardia markkaa
599:      heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Puolet kysynnästä tulisi
600:      kehitysmaista ja puolet Keski-ja Itä-Euroopan entisistä sosialis-
601:      timaista. Lisäksi evaluoinnissa todetaan, että yhtiön hallintora-
602:      kennetta voitaisiin yksinkertaistaa. FINNFUNDin kokoinen
603:      yritys tulee hyvin toimeen yhdellä johtoelimellä, nykyisen hal-
604:      lintoneuvoston ja johtokunnan sijasta. Johtopäätökset evaluoin-
605:      nista tehdään, kun pyydetyt lausunnot on käsitelty.
606:              Kolmas kertomusvuonna valmistunut evaluointi oli Viet-
607:      namiin vuosina 1973-1991 kehitysyhteistyönä rakennetun Pha
608:      Rungin telakan jälkiarviointi. Evaluoinnilla selvitettiin erityi-
609:      sesti tämän yhteensä 272 miljoonaa markkaa maksaneen hank-
610:      keen elinkelpoisuutta ja kehitystavoitteiden toteutumista muu-
611:      tamaa vuotta sen jälkeen, kun suomalaiset olivat poistuneet
612:      hankkeesta. Arvioinnin mukaan kaikki kolme hankkeelle ase-
613:      tettua kehitystavoitetta näyttäisivät toteutuneen. Telakka tu-
614:      kee huomattavasti Vietnamin kauppalaivaston käyttökapasi-
615:      teettia, se on vaikuttanut positiivisesti bruttokansantuottee-
616:      seen ja on luonut 750 työpaikkaa. Telakan tulevaisuus näyttää
617:      arvioijien mielestä suhteellisen hyvältä, erityisesti mikäli Viet-
618:      namissa käynnissä oleva poliittinen ja talouspoliittinen muutos-
619:      prosessi jatkuu ennakoidulla tavalla. Joten aikoinaan paljonkin
620:      negatiivista julkisuutta saanut hanke on osoittautumassa suh-
621:      teellisen menestyksekkääksi esimerkiksi siitä, mitä pitkäjäntei-
622:      sellä kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan.
623:              Vuonna 1991 uudelleen käynnistetty evaluointitoiminta
624:      jatkuu myös vuonna 1993laajoilla tukimuoto-ja maaevaluoin-
625:      neilla. Kansalaisjärjestötoiminta ja Tansanian maaohjelma on
626:      tarkoitus arvioida vuoden aikana.
627: 
628: 
629: 
630: 
631: 18
632: SISÄINEN TARKASTUS
633: Kehitysyhteistyöosaston organisaatiomuutoksen yhteydessä
634: vuonna 1991 muodostettiin uusi esikuntayksikkö, sisäinen tar-
635: kastus. Yksikkö aloitti käytännössä toimintansa vuoden 1992
636: aikana. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on ensisijaisesti tukea
637: osaston johtoa ja toimia hallinnon tehostajana.
638:         Sisäisen tarkastuksen tehtäviä ovat mm. osaston hallin-
639: torutiinien ja raportointijärjestelmien tarkastaminen ja paran-
640: nusehdotusten tekeminen sekä osastolla että edustustoissa.
641: Projektien tarkastus teetetään yleensä ostopalveluilla yksi-
642: tyisillä tilintarkastusyrityksillä. Sisäisen tarkastuksen yksikkö
643: työskentelee yhteistyössä ministeriön valvonta- ja tarkastusyk-
644: sikön sekä valtiontalouden tarkastusviraston kanssa.
645:         Kertomusvuoden aikana tehtiin useita kansalaisjäijestö-
646: projektien ja YK-yliopiston WIDERin tilitysten tarkastuksia.
647: Tarkastukset ovat osoittaneet mm. kansalaisjäijestöjen rapor-
648: toinnissa olevan aiempaa arvioitua enemmän puutteellisuuksia.
649: Tähän vaikuttaa avustuksia saavien järjestöjen suuri lukumää-
650: rä ja erilaisuus. Asiaan on vaikutettu parantamalla kehitysyh-
651: teistyöosaston järjestöille antamia ohjeita ja muuttamalla avun
652: myöntämisperusteita. Lisäksi kertomusvuonna selvitettiin siir-
653: tyvien määrärahojen ongelmia tutkimusprojekteissa.
654: 
655: 
656: 
657: MUUTA
658: Ministeriön neuvoa-antavana elimenä toimineen Taloudellisten
659: kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan (TALKE) toimikausi
660: päättyi vuonna 1991. Uusi Kehitysmaasuhteiden neuvottelu-
661: kunta (KESU) asetettiin 1.5.1992 alkaen.
662:         Suomen kehitysmaapolitiikan ja toteutettavan kehitys-
663: yhteistyön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi nyt asetetun neu-
664: vottelukunnan toimeksianto kattaa Suomen kehitysmaasuhtei-
665: ta kokonaisvaltaisemmin kuin sen edeltäjän TALKEn mandaat-
666: ti. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata, arvioida ja tarvit-
667: taessa selvittää Suomen kehitysmaapolitiikkaa, erityisesti kehi-
668: tysyhteistyötä, kauppaa, rahoitusta ja muita taloussuhteita se-
669: kä muita Suomen ja kehitysmaiden välisiin suhteisiin liittyviä
670: kysymyksiä mukaanlukien ihmisoikeudet, siirtolaisten ja pako-
671: laisten muuttoliikkeet, kulttuuri, ympäristöasiat sekä naisten
672: asema kehityksessä. Neuvottelukunta osallistui mm. kehitysyh-
673: teistyön strategian laadintaan antamalla lausuntonsa strate-
674: giasta.
675:         Kehitysyhteistyöosasto järjesti yhdessä neuvottelukun-
676: nan kanssa kertomusvuoden joulukuussa kehitysyhteistyön
677: strategiaseminaarin, jossa olivat puhujina ministerit Toimi
678: Kankaanniemi, Elisabeth Rehn ja Sirpa Pietikäinen sekä useita
679: muita kehitysyhteistyössä mukana olevien tahojen edustajia.
680: 
681: 
682: 
683:                                                                     19
684:      3   Yhteistyö muiden
685:          avunantajien kanssa
686: 
687:          OECD:N KEHITYSAPUKOMITEA DAC
688: 
689: 
690:          Suomen avun tutkinta
691:          Suomen kehitysavun tutkinta kehitysapukomiteassa pidettiin
692:          21.2.1992. Edellinen avun tutkinta oli vuonna 1989. Suomen
693:          kehitysavun yleisen arvioinnin ohella tarkasteltiin kahdenväli-
694:          sen yhteistyön toteutusta Nepalissa, missä Suomi on johtava
695:          avunantaja metsäsektorilla. Suomen nousu avunantajien kärki-
696:          joukkoon ja 0, 7 prosentin BKT -osuuden saavuttaminen saivat
697:          kiitosta samalla kun kehitysapukomitea esitti huolestumisensa
698:          Suomen avun määrää uhkaavasta laskusta. Suomen kehitysyh-
699:          teistyöhallinnon uudistamista ja evaluoinnin kehittämistä pi-
700:          dettiin avun hallinnon tehostamisessa tärkeinä toimenpiteinä.
701:          Suomea kannustettiin lisäämään toimintaansa väestöalalla.
702:          Suomen avun sidonnasta ja etenkin korkotukiluottojen käytöstä
703:          keskusteltiin.
704: 
705: 
706:          Kehitysavun muutokset ja Suomen aloite
707:          DACin korkean tason kokouksessajoulukuussa 1991 Suomi te-
708:          ki aloitteen, jossa Suomi esittää, että kehitysyhteistyön sisällös-
709:          sä tapahtuneita muutoksia tulee arvioida, ja uudentyyppiset
710:          maailmanlaajuiset ongelmat on otettava huomioon. Suomen eh-
711:          dotuksen mukaan OECD:n tilastoseuranta tulee laajentaa kaik-
712:          keen kansainväliseen kehitysrahoitukseen. Tämä täydentäisi
713:          OECD:nhyväksymän perinteisen määritelmän mukaistajulkis-
714:          ta kehitysapua (ODA). DACin päätöksen mukaan uudet määri-
715:          telmät laaditaan vuoden 1993 loppuun mennessä.
716:                 Kansainvälisten muutosten seurauksena myös kehi-
717:          tysavun vastaanottajat ovat vaihtumassa. DACin korkean ta-
718:          son kokouksessa joulukuussa 1992 päätettiin kehitysmaaluette-
719:          loon ottaa mukaan viisi uutta Keski-Aasian tasavaltaa (Kazaks-
720:          tan, Kirgistan, Tadzekistan, Turkmenistan ja U zbekistan). Vas-
721:          taavasti luettelosta poistettaisiin kolmen vuoden siirtymäajan
722:          jälkeen kuusi korkean tulotason maata. Jatkotyössään DACin
723:          tulee vahvistaa kehitysmaaluokittelunsa kriteerit uusien mai-
724:          den hyväksymisistä tai poistoista. Vain luetteloon kuuluville
725:          maille annettu avustus voidaan tilastoida kahdenväliseksi kehi-
726: 
727: 
728: 
729: 20
730: tysavuksi. Lisäksi monenkeskisen kehitysavun tilastointiperi-
731: aatteet perustuvat siihen oletukseen, että kansainvälisille jär-
732: jestöille annetut avustukset ovat kehitysapua vain siinä suh-
733: teessa kun niiden arvioidaan hyödyntävän luetteloon kuuluvia
734: maita.
735: 
736: 
737: Periaatteiden kehittäminen
738: Suomi osallistuu säännöllisesti kehitysapukomitean eri asian-
739: tuntijaryhmien työhön. Varsinaisia työryhmiä on perustettu kä-
740: sittelemään rahoituskysymyksiä, tilastointia, evaluointia, WID-
741: asioita ja ympäristöä. Vuonna 1992 DACin työssä olivat esillä
742: mm. yksityistäminen kehitysmaissa, osallistuva kehitys ja hyvä
743: hallinto, koulutus, kehitysmaiden välinen alueellinen yhteistyö
744: sekä kaupunkikehitys. Avunantajat pyrkivät toimintojensa
745: koordinoimiseen myös sisällöllisissä kysymyksissä sekä kiinnit-
746: tämään huomiota avun laadun parantamiseen.
747:         OECD:ssa hyväksyttiin helmikuussa 1992 uudet korko-
748: tukiluottoja koskevat ohjeistot (ns. Helsinki-paketti), jonka val-
749: misteluihin Suomi osallistui puheenjohtajana (katso luku Kehi-
750: tys- ja korkotukiluotot).
751:         DACin viime vuosien työ tehokkaan kehitysyhteistyön
752: periaatteiden luomiseksi julkaistiin käsikirjana (DAC Princip-
753: les for Effective Aid) vuoden 1992 lopulla.
754:         Suomi on myös pyrkinyt tehostamaan DACin rahoitus-
755: työryhmän ja OECD:n vientiluottokonsensuksen valvontako-
756: neiston välistä yhteistyötä ja vaikuttamaan siihen, että korko-
757: tukiluottojen käytössä otettaisiin paremmin huomioon ympäris-
758: tö- ja kehityskriteerit.
759: 
760: 
761: 
762: 
763: POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ
764: Pohjoismainen yhteistyö kehitysyhteistyön alalla perustuu
765: vuonna 1981 solmittuun ja vuonna 1991 tarkistettuun ns. Köö-
766: penhaminan sopimukseen. Vuonna 1988 Pohjoismaiden minis-
767: terineuvosto hyväksyi kehitysapupoliittisen yhteistyöohjelman.
768: Sopimuksen merkitys on vähentynyt, koska pohjoismailia ei
769: enää ole yhdessä hallinnaitavia kehitysyhteistyöhankkeita.
770: Kertomusvuonna pohjoismaiden kehitysyhteistyöviranomaiset
771: keskustelivat yhteistyön uudistamisesta mm. yhteistyömuoto-
772: jen keventämiseksi pääministerien henkilökohtaisten edusta-
773: jien elokuussa 1992 antaman raportin valossa. Lopullisia pää-
774: töksiä ei kuitenkaan tehty.
775:         Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat
776: 4.5. Helsingissä ja 9.-10.11.1992 Oslossa. Kokouksissa käsitel-
777: tiin ajankohtaisia kehitysyhteistyöpoliittisia kysymyksiä ja
778: määrärahaleikkausten vaikutuksia. Ministerien antamissa jul-
779: 
780: 
781: 
782:                                                                      21
783:      kilausumissa todettiin mm. maailmanlaajuisten ympäristöuh-
784:      kien ja Mrikan kuivuuden sekä Keski- ja Itä-Euroopan että mo-
785:      nien kehitysmaiden poliittisen ja taloudellisen uudistamisen
786:      tuovan kasvavia vaatimuksia. Tämä vaatii avunantajilta tehos-
787:      tuneempaa koordinointia niin kehitysyhteistyössä kuin kauppa-,
788:      velanhoito-ja väestöpolitiikassa.
789:             Kehitysyhteistyöasioiden virkamieskomitea (EKB) työs-
790:      kenteli kertomusvuonna yleisenä yhteispohjoismaisena koordi-
791:      nointi- ja ministerikokousten valmisteluelimenä. Kysymys
792:      EKB:n tarpeellisuudesta oli kuitenkin jatkuvasti esillä pohjois-
793:      maiden välillä käydyissä keskusteluissa. Marraskuussa EKB:n
794:      toimintaa täydennettiin kehitysyhteistyövirastojen tai -osasto-
795:      jen päällikkökokouksella.
796:             Pohjoismaat toimivat yhteistyössä monissa kansainväli-
797:      sissä kehitysyhteistyökysymyksissä. YK-järjestelmän tehosta-
798:      miseksi ja hallinnon uudistamiseksi kehitetty laaja-alainen re-
799:      formihanke- pohjoismainen YK-projekti- saatettiin kertomus-
800:      vuonnaYK:nyleiskokouksen käsittelyyn. Hankkeen käsittely
801:      osana YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOCin uudistamis-
802:      pakettia siirtyi vuodelle 1993 ja sen lopullinen hyväksyntä jäi
803:      toukokuussa 1993 pidettävälle yleiskokouksen jatkoistunnolle.
804:      Pohjoismaiden ajamat asiakokonaisuudet ovat saaneet laajaa
805:      kannatusta osakseen ja ovat keskeisesti mukana YK:n talous-
806:      ja sosiaalisektorin uudistamisessa. Johtopäätöksiä sovellettiin
807:      YK:n toiminnan kehittämisestä käydyissä keskusteluissa ja
808:      uudistustoimissa.
809:             YK:n kehitysyhteistyötä rahoittavissa ja toteuttavissa
810:      järjestöissäpohjoismaattyöskentelevät vapaaehtoisena ryhmä-
811:      nä. Pohjoismaat ovat sopineet myös työn- ja vastuunjaosta jär-
812:      jestöjen hallintoneuvostoissa. Pohjoismainen yhteistyö kehitys-
813:      rahoituslaitosten hallintoelimissä on järjestelmällistä ja moni-
814:      puolista. Pohjoismaiden vaikutus on viime aikoina näkynyt köy-
815:      hyys-, ympäristö- ja tasa-arvokysymysten esiintuomisessa toi-
816:      mintapolitiikkaa käsittelevissä keskusteluissa. Pohjoismaat
817:      ovat järjestöissä myös pyrkineet toimimaan sillanrakentajana
818:      teollisuus- ja kehitysmaiden välillä.
819:             Pohjoismainen yhteistyö Eteläisen Mrikan maiden kans-
820:      sa on ollut erittäin tiivistä. Elokuussa 1992 Eteläisen Mrikan
821:      maat perustivat kehitysyhteisön (SADC), joka korvaa entisen
822:      SADCCin. Pohjoismaat ovat tehneet projektiyhteistyötä
823:      SADCin toimintaohjelmassa. Sen ohella pohjoismaiden ja sil-
824:      loisten SADCC-maiden välinen vuoden 1986 Hararen julistuk-
825:      seen perustuva pohjoismaiden SADC-aloite on ollut keskeinen.
826:      Aioitteella pyritään luomaan laajempaa alueiden välistä yhteis-
827:      työtä talouden, kaupan ja kulttuurin eri aloilla (katso luku
828:      Kahdenvälinen yhteistyö).
829:             SADC-aloitteen yhteydessä perustetun NORSAD-rahas-
830:      ton toiminnan tehostamiseksi laadittiin vuoden aikana sopi-
831:      muksen ja sääntöjen muutosehdotus. Rahaston tehtävänä on
832:      rahoittaa pohjoismais-afrikkalaisia yhteishankkeita (katso luku
833:      Maailmanpankkiryhmä ja muut kehitysrahoituslaitokset).
834: 
835: 
836: 
837: 22
838:     Kehitysyhteistyön teemat
839: 4
840:     Kehitysmaiden ja kansainvälisen avunantajayhteisön yhteisistä
841:     ponnisteluista huolimatta ei laajamittaista köyhyyttä ole onnis-
842:     tuttu juurikaan vähentämään. Yli miljardin ihmisen lasketaan
843:     edelleen elävän ns. köyhyysrajan alapuolella tilassa, missä heil-
844:     lä ei ole mahdollisuutta tyydyttää päivittäisiä perustarpeitaan.
845:     Talouden kasvuvauhti alittaa erityisesti monissa Mrikan mais-
846:     sa väestönkasvun, eikä monissa kehittyneimmissäkään maissa
847:     niukka hyvinvointi jakaudu yhteiskunnan vähäosaisille.
848:             Köyhyys ja väestönkasvu aiheuttavat lisääntyviä painei-
849:     ta ympäristölle. Lisääntyvät ympäristöongelmat heikentävät
850:     edelleen toimeentulomahdollisuuksia monissa kehitysmaissa ja
851:     muodostavat yleismaailmallisten seurausvaikutustensa (mm.
852:     ilmastonmuutos) takia uhan koko ihmiskunnalle.
853:             Monet kehitysmaat ovat alkaneet etsiä kestävän kehi-
854:     tyksen edellytyksiä demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioitta-
855:     vasta yhteiskuntamallista. Pyrkimyksenä on luoda poliittisesti
856:     ja oikeudellisesti vastuunalainen, avoin julkinen hallinto ja
857:     antaa samalla kansalaisille mahdollisuudet osallistua heitä
858:     koskevaan päätöksentekoon sekä ryhtyä omatoimisesti hank-
859:     kimaan toimeentuloaan itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden
860:     muodossa.
861: 
862: 
863: 
864: 
865:     KÖYHYYDEN LIEVENTÄMINEN
866:     Väestönkasvun ylittävä taloudellinen kasvu on yksi perusedel-
867:     lytys laajamittaisen köyhyyden lieventämiselle. Suomi on tuke-
868:     nut kehitysmaiden ponnisteluja kohdistamalla apuaan sekä
869:     kahden- että monenvälisten kanavien kautta talouden rakenne-
870:     sopeutusohjelmien tukemiseen. Saharan eteläpuolisen Afrikan
871:     maiden talouskasvua tukevan SPA-ohjelman (Special Program-
872:     me for Mrica) kautta Suomi tuki Tansanian ja Sambian ulkois-
873:     ta tasapainoa myöntämällä näille maille maksutasetukea 45
874:     miljoonalla markalla. Nicaragualie aikaisemmin myönnettyjä
875:     kehitysluottoja annettiin anteeksi 103 miljoonalla markalla.
876:     Näin pyrittiin edistämään kestävän taloudellisen kasvun edel-
877:     lyttämää ulkoista ja sisäistä taloudellista tasapainoa.
878:             Rakennesopeutusohjelmien aiheuttamia kielteisiä vaiku-
879:     tuksia köyhimmille väestönosille pyrittiin lieventämään eri-
880:     tyisillä sosiaalipoliittisilla turvaverkko-ohjelmilla. Kuivuudesta
881: 
882: 
883: 
884:                                                                          23
885: kärsineen Sambian käyhirnmille väestönosille tarkoitettuja so-
886: siaalisia ohjelmia Suomi tuki kolmella miljoonalla markalla.
887:         Opetuksen sekä vesi- ja terveydenhuoltoalan hankkeilla,
888: jotka muodostivat merkittävän osan koko kahdenvälisestä
889: avusta, Suomi tuki inhimillisten voimavarojen kehittämistä.
890:         Maatalous on merkittävin toimeentulon lähde suurim-
891: malle osalle kehitysmaiden asukkaista ja siten avainasemassa
892: köyhyyden lieventämisessä. Pääpaino Suomen avussa on ollut
893: maatalouselinkeinon edellytysten parantamisessa ns. integ-
894: roitujen, eri toimialat kattavien ohjelmien muodossa, osuustoi-
895: minnan tukemisessa sekä maa- ja karjatalouden edistämisessä.
896:         Vuonna 1992 valmistui Suomen rahoittama, Kansainvä-
897: lisen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) tekemä maail-
898: man maaseudun köyhyyden tilaa käsittelevä tutkimus (The
899: State ofWorld Rural Poverty). Sen mukaan maaseudun köyhiä
900: ei tule nähdä kansantalouden "ulkopuolisina" sosiaalipoliittis-
901: ten toimien kohteena, vaan sen sijaan aktiivisina yrittäjinä,
902: joilla on sekä kykyä että halua ottaa vastuu omasta kehitykses-
903: tään, kunhan heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Maaseutu-
904: väestöä syrjivän maatalouspolitiikan korjaaminen, rahoitusjär-
905: jestelmien luominen pienviljelijöille, tuotantopanosten saata-
906: vuuden parantaminen ja pienviljelijöitä suosivat maareformit
907: on asetettu keinoiksi maaseudun kehittämiseen tähtäävien
908: hankkeiden suunnittelussa.
909:         Vuoropuhelussa kohdemaan viranomaisten kanssa Suo-
910: mi on korostanut oikeudenmukaisemman tulonjaon välttämät-
911: tömyyttä sekä kehityshankkeiden kohteena olevien ihmisten
912: osallistumista toiminnan suunnitteluun.
913: 
914: 
915: 
916: 
917: YMPÄRISTÖ
918: Brasiliassa kertomusvuonna pidetyn YK:nympäristö-ja kehi-
919: tyskonferenssin suositukset ja maailmanlaajuisten ilmaston- ja
920: luonnon monimuotoisuuden suojelusopimukset tähtäävät ih-
921: miskunnan kestävään kehitykseen. Sen edellytysten luominen
922: niin maailmanlaajuisella kansainvälisellä yhteistyöllä kuin
923: käytännön kahdenvälisellä hankeyhteistyöllä on voimakkaasti
924: laajentanut kehitysyhteistyön tehtäväkenttää kertomusvuonna.
925:        Yksi kestävyyden keskeisistä kriteereistä on ympäristön
926: laatu. Siksi Suomen kehitysyhteistyön 1990-luvun strategia-
927: luonnokseen kertomusvuonna kirjatuista kolmesta keskeisestä
928: kehityspäämäärästä yksi on yleismaailmallisten ympäristöuh-
929: kien torjuminen auttamalla kehitysmaita ratkaisemaan ne
930: omalta osaltaan.
931: 
932: 
933: 
934: 
935:                                                                   25
936:      YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi UNCED
937:      Kesäkuussa 1992 Rio de Janeirossajärjestetty maailmanlaajui-
938:      nen ympäristö- ja kehityskonferenssi, UNCED, merkitsi tämän
939:      aihepiirin nousemista kertomusvuoden keskeiseksi teemakysy-
940:      mykseksi myös kehitysyhteistyön kansainvälisessä ja kansalli-
941:      sessa keskustelussa.
942:              Konferenssin hyväksymät keskeiset asiakirjat ovat Rion
943:      Julistus (Rio Declaration) ja kestävän kehityksen toimintaohjel-
944:      ma (Agenda 21). Julistus sisältää kestävän kehityksen keskei-
945:      set periaatteet. Toimintaohjelma soveltaa periaatteet käytän-
946:      töön. Kehitysyhteistyön kannalta Rion julistuksessa on merkit-
947:      tävää, että asiakirjassa ympäristönsuojelu nähdään osana kehi-
948:      tysprosessia. Kestävä kehitys edellyttää köyhyyden poistami-
949:      seen tähtäävää toimintaa, jossa on erityisesti otettava huo-
950:      mioon vähiten kehittyneiden maiden tarpeet.
951:              Konferenssin yhteydessä allekirjoitettiin luonnon moni-
952:      muotoisuuden säilyttämistä ja ilmakehän suojelua koskevat so-
953:      pimukset sekä päätettiin aavikoitumisen estämiseen liittyvien
954:      sopimusneuvottelujen aloittamisesta. Lisäksi hyväksyttiin eräi-
955:      tä metsäalan periaatteita.
956:              Konferenssin tulokset vastaavat pääosin myös niitä
957:      tavoitteita, joita sille Suomen kehitysyhteistyön näkökulmasta
958:      asetettiin.
959:              Keskeisin saavutus oli maailmanlaajuisen korkean tason
960:      poliittisen tuen saaminen itse kestävän kehityksen periaatteel-
961:      le. Suomessa tämä periaate on liittynyt kehitysyhteistyöhön jo
962:      1970-luvulta lähtien.
963: 
964: 
965:      Muu ympäristöyhteistyö
966:      Monenkeskisen yhteistyön varoin on tuettu monia YK-järjestöjä
967:      ja kansainvälisiä rahoitus- ja tutkimuslaitoksia (mm. UNDP,
968:      UNICEF, UNEP, WFP, UNFPA, CGIAR, Maailmanpankkiryh-
969:      mä ja alueelliset kehitysrahoituslaitokset), joiden tehtäviin
970:      vaihtelevassa laajuudessa kuuluvat luonnonvara- ja ympäristö-
971:      kysymykset.
972:             Suomi on tukenut entistä selkeämpää luonnonvara- ja
973:      ympäristökysymysten yhdistämistä YK:n operatiivisten järjes-
974:      töjen (mm. UNDP, UNICEF, UNFPAja WFP) ohjelmapolitiik-
975:      kaan ja toimintaan. Kyseisten järjestöjen hallintoneuvostoissa
976:      onkin hyväksytty luonnonvara- ja ympäristökysymysten keskei-
977:      syys kehityksen aikaansaamisessa. Maailmanpankkiryhmän
978:      ympäristötoimintalinjojen selkiyttämiseen on vaikutettu mm.
979:      yhteispohjoismaisin kannanotoin.
980:             Kahdenvälisen kehitysyhteistyön ympäristöllisen laadun
981:      takaamiseksi on jatkettu ympäristövaikutusten arviointimenet-
982:      telyn (YVA) yhdistämistä hankkeisiin. YVA-menettelyllä tuote-
983:      taan hankesuunnittelun ja -toteutuksen päätöksentekoon tietoa
984:      ympäristöä muuttavan toiminnan vaikutuksista ja arvioidaan
985: 
986: 
987: 
988: 26
989: vaikutusten merkittävyyttä. Lisäksi käynnistettiin suunnittelu-
990: työ YK:n 1992 julistaman luonnononnettomuuksien torjunnan
991: vuosikymmenen (IDNDR) edistämiseksi kehitysyhteistyössä.
992: Kehitysyhteistyön ympäristölliseen vaalimistyöhön on osallis-
993: tuttu myös OECD:n kehitysyhteistyökomitean ympäristötyö-
994: ryhmässä.
995:        Ympäristöyhteistyön hankkeessa Keniassa Nakuru-
996: Nyandaruassa, joka alkoi vuonna 1990, maanviljelijöitä opaste-
997: taan puulajien viljelyssä. Myös hankkeen valistus- ja koulutus-
998: kampanja (mm. peruskouluissa) on aloitettu.
999:         Vuonna 1992 valmistui kehitysyhteistyöosaston rahoitta-
1000: ma jätevedenpuhdistamo Raas El Bariin Egyptiin. Parhaillaan
1001: on käynnissä laitoksen henkilökunnan koulutus. Puhdistamo
1002: toimii tulevaisuudessa Egyptin jätevesiteknologian opetuskoh-
1003: teena.
1004:         Vuonna 1991 Suomi myönsi tähän asti suurimman kor-
1005: kotukilainansa thaimaalaisen sellutehtaan laajentamiseen ja
1006: ympäristönsuojelun kehittämiseen. Kehitysyhteistyöosaston
1007: tuella uusitaan laitoksen ympäristönsuojelutekniikka ja jäte-
1008: vesille rakennetaan puhdistamo. Laitteiden asennukset ovat
1009: käynnissä.
1010:         Colombon keskussairaalahanketta Sri Lankassa kehitys-
1011: yhteistyöosasto on tukenut vuodesta 1987 mm. kouluttamalla
1012: sairaalahenkilökuntaa, suunnittelemalla sairaalan jätehuoltoa
1013: ja avustamaila erittäin haitallisten jätevesien ohjaamisessa vie-
1014: märistöön.
1015:         Suomi harkitsee osallistumista yhdessä pohjoismaiden
1016: kanssa Intian keskisuuren teollisuuden päästöjen vähentämi-
1017: seen. Korkotukiohjelmassa rahoitetaan teollisuuslaitoksia, jot-
1018: ka hankkivat teknologiaa jätevesien ja ilmanpäästöjen puhdis-
1019: tamiseen sekä jätteiden vaarattomaksi tekemiseen. Paikallisia
1020: ympäristöviranomaisia avustetaan ympäristölupien käsittelys-
1021: sä ja ympäristöntarkkailussa.
1022:         Kehitysyhteistyöosasto rahoittaa UNDP:n kanssa asian-
1023: tuntijoita Kambodzhan hallinnon ympäristöasioihin, mm. ym-
1024: päristöarviointien laatimiseen, lainsäädännön valmisteluun ja
1025: ympäristöhaittojen kartoittamiseen.
1026:         Kiinassa Suomi rahoittaa korkotuella jätevesien käsitte-
1027: lylaitoksia, esimerkiksi Wuhanissa ja Shenzhenissä. Nämä lai-
1028: tokset ovat maan ensimmäisiä laitoksia, joissa käsitellään yh-
1029: dyskuntien jätevesiä ennen niiden laskemista vesistöihin. Nei-
1030: jiangissa rakennetaan lähiaikoina mm. päästöt huomioonotta-
1031: va, kivihiiltä polttava voimalaitos. Paikallinen ilman laatu tulee
1032: lisäksi merkittävästi paranemaan.
1033:         Vietnamissa Hanoin vesihuoltoa on saneerattu kehitys-
1034: yhteistyöosaston tuella jo vuodesta 1987 lähtien. Tähän asti on
1035: keskitytty hygienisesti hyväksyttävän veden saantiin pohja-
1036: vedenottamoita, pieniä vedenkäsittelylaitoksia ja jakeluverkos-
1037: toa rakentamalla. Hankkeen loppuvaiheessa autetaan Hanoin
1038: viranomaisia sanitaation yleissuunnitelman laatimiseen täh-
1039: täävissä selvityksissä.
1040: 
1041: 
1042: 
1043:                                                                      27
1044:              Myös seuraavia ympäristö- ja luonnonvarahankkeita on
1045:      kertomusvuonna ollut käynnissä tai suunnitteilla: Usambaran
1046:      vuoriston Amanin metsäalueen suojelu sekä Sansibarin metsi-
1047:      tys ja tuki ympäristöhallinnolle Tansaniassa, Nacalan kaupun-
1048:      gin kehittäminen ja eroosiontorjunta sekä Beiran kaupungin
1049:      vesihuolto- ja sanitaatiohanke Mosambikissa, Kenian kahvin-
1050:      tuotannon jätteidenkäsittelyn tutkimus, kylämetsitys ja teolli-
1051:      suuden ympäristönsuojelu Senegalissa, Badr Cityn vesihuolto-
1052:      ja viemäröintihanke Egyptissä, Phewa Talin ja Kulekhanin
1053:      alueiden metsitys ja maaperänsuojelu sekä Lumbinin alueen
1054:      vesi- ja sanitaatiohanke Nepalissa, ruohostoalueen metsitys In-
1055:      donesiassa, Keski-Amerikan ma[den ympäristöneuvoston CCAD
1056:      yhteispohjoismainen tuki, alueellinen (Guatemala, Nicaragua,
1057:      Honduras ja Costa Rica) metsäohjelma sekä metsätalous- ja
1058:      ympäristösuunnitelmia Thaimaassa, Filippiineillä ja Kam-
1059:      bodzhassa. Myös maailmanlaajuista ilmakehän seuranta- ja
1060:      havainnointiohjelmaa VCP:tä (Voluntary Contribution
1061:      Programme) on tuettu.
1062:              Ympäristöalan kansalaisjärjestöille hanketoteutusta
1063:      merkittävämpiä ovat olleet ympäristö- ja kehityskysymysten
1064:      toimintalinjoista käydyt keskustelut ja ympäristön tilan seu-
1065:      ranta. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN), joka jatku-
1066:      van seurantatoiminnan ohella mm. laatii strategialinjauksia
1067:      kansainvälisistä ajankohtaisista ympäristökysymyksistä, on hy-
1068:      vä esimerkki ympäristöalan kansalaisjärjestöistä.
1069:              Muita tuettuja ympäristökysymyksiä käsitteleviä järjes-
1070:      töjä olivat mm. ACTS (Mrican Center ofTechnology Studies),
1071:      IDLI (lnternational Development of Law Institute), ITC (lnter-
1072:      national Trade Center), PANOS, COCF (Center ofOur Common
1073:      Future), Suomen Luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö sekä
1074:      Ympäristö ja Kehitys.
1075:              Ympäristöalan tiedotustoiminnassa merkittävää suuren
1076:      yleisön kannalta oli kehitysyhteistyöosaston "Ympäristö Suo-
1077:      men kehitysyhteistyössä"-ki:rjasen julkaiseminen. Kirjanen ker-
1078:      too käytännönläheisesti ympäristönäkökohtien huomioonotta-
1079:      misesta kehitysyhteistyössä sekä kuvaa kehitysmaiden tämän
1080:      hetken vaikeimpia ympäristöongelmia. Lisäksi on julkaistu
1081:      videofilmejä oheismateriaaleineen ympäristökysymyksistä.
1082:      Kansalaisjärjestöjen tiedotustuki sisältää myös ympäristö-
1083:      komponentin.
1084: 
1085: 
1086: 
1087: 
1088:      KANSANVALTA JA IHMISOIKEUDET
1089:      Pysyvien kehitysvaikutusten aikaansaaminen on mahdollista
1090:      vain, jos maan taloudellinen ja poliittinen järjestelmä luo niille
1091:      suotuisat edellytykset.
1092:              Kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistämisellä on tärkeä
1093:      osa siinä vuoropuhelussa, jota Suomi käy avun vastaanottaja-
1094: 
1095: 
1096: 
1097: 28
1098: maiden kanssa. Vaikka pitkäjänteisiin kehitystavoitteisiin
1099: suunnattua kehitysapua ei käytetäkään kohdemaiden yhteis-
1100: kunnallisen kehityksen välittömänä palkitsemis- tai rankaisu-
1101: keinona, asettaa se avulle edellytyksiä. Lähtökohtana Suomen
1102: kehitysyhteistyössä on ollut se, että demokratia ja ihmisoikeuk-
1103: sien kunnioittaminen ovat välttämättömiä edellytyksiä Suomen
1104: avun kohdemaissa.
1105:        Kansanvallan ja ihmisoikeuksien tila ei yksin ole ratkai-
1106: sevaa, vaan erityinen huomio on kiinnitetty niitä koskevan ke-
1107: hityksen suuntaan kohdemaassa.
1108:        Yhteistyöhankkeiden suunnittelussa on pyritty mahdolli-
1109: suuksien mukaan noudattamaan osallistuvan kehityksen peri-
1110: aatetta. Ne, joita kehityshanke koskee, ovat osallistuneet sen
1111: tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden suunnitteluun.
1112:        Välittömästi kansanvaltaa ja poliittisia ihmisoikeuksia
1113: kehitysmaissa Suomi on edistänyt lähinnä tukemalla niissä
1114: järjestettyjä vaaleja ja avustanut kansainvälisiä ihmisoikeus-
1115: järjestöjä, joiden toiminta on kohdistunut kehitysmaihin. Suo-
1116: men antama humanitaarinen apu tähtäsi kokonaisuudessaan
1117: ihmisoikeuksien turvaamiseen hädänalaisilla alueilla.
1118: 
1119: 
1120: 
1121: 
1122: NAISET JA KEHITYS
1123: Naisten huomioonottaminen kehitysyhteistyössä on tärkeää
1124: kehitysyhteistyön päätavoitteiden saavuttamiseksi. Naiset
1125: muodostavat enemmistön maailman köyhistä ja heidän osuu-
1126: tensa on yhä kasvamassa. Kaikkein huonoimmassa asemassa
1127: ovat naisten yksin johtamat kotitaloudet, joiden määrä kasvaa
1128: koko ajan. Köyhyyden lieventämistä ei siis voida toteuttaa
1129: ilman sukupuoleen liittyvien vaikutusten (engl. gender) huo-
1130: mioimista. Sama koskee kansanvallan ja demokratian saavut-
1131: tamista sekä ympäristönsuojelua, joissa kehitysmaiden naiset
1132: ovat keskeisessä asemassa.
1133:        Suomen kehitysyhteistyöohjelmien suunnittelussa ja to-
1134: teutuksessa sukupuoleen liittyvät vaikutukset otetaan huomi-
1135: oon sitä varten kehitettyjen periaatteiden ja käytännön työväli-
1136: neiden avulla. Vuonna 1992 tehtiin ulkopuolinen selvitys siitä,
1137: miten hyvin tässä on onnistuttu yksittäisissä hankkeissa. Ase-
1138: tetut tavoitteet ja sovellettavat periaatteet todettiin oikeiksi.
1139: Ne ovat myös käytännössä tulleet osaksi hankesuunnittelua ja
1140: -valvontaa. Samalla todettiinjatkuva tarve kouluttaa henkilö-
1141: kuntaa ja kehittää toiminnalle käytännön apuvälineitä. Kerto-
1142: musvuonna valmistui Suomen metsäalan kehitysyhteistyö-
1143: hankkeiden kokemuksiin perustuva käytännön opas suku-
1144: puoleen liittyvien vaikutusten huomioimisesta.
1145:        Suomi on myös aktiivisesti osallistunut kansainväliseen
1146: Naiset ja Kehitys -yhteistyöhön YK:ssa ja sen erityisjärjestöis-
1147: sä, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja OECD:n kehi-
1148: 
1149: 
1150: 
1151:                                                                     29
1152:      tysapukomiteassa sekä pohjoismaisessa yhteistyössä. YK:ssa
1153:      pidetään keskeisenä tavoitteena naiskysymysten sisällyttämis-
1154:      tä tulevien suurten kokousten asialistalle (Ihmisoikeuskonfe-
1155:      renssi 1993, Väestö ja Kehitys -konferenssi 1994 ja Sosiaalisen
1156:      kehityksen maailmankokous 1995). Kertomusvuonna YK:ssa al-
1157:      koivat valmistelut vuoden 1995 naisten maailmankonferens-
1158:      siin, jota varten myös Suomi myönsi 0,7 miljoonan markan
1159:      avustuksen.
1160:              Kertomusvuonna Suomi on lisäksi rahoittanut kehitys-
1161:      maiden naisten osallistumista kansainvälisiin kokouksiin,
1162:      kuten "Ympäristö ja Kehitys" -maailmankonferenssiin Riossa.
1163:      Samoin on tuettu kansainvälistä naisten informaatioverkostoa
1164:      (International Women's Tribune Center) ja suomalaisia kansa-
1165:      laisjärjestöjä, jotka toteuttavat naisille suunnattuja hankkeita.
1166: 
1167: 
1168: 
1169: 
1170: 30
1171:          Monenkeskinen yhteistyö
1172:      5
1173:          YK:N KEHITYSOHJELMAT
1174:          JA RAHASTOT
1175:          YK:n kehitysohjelmia toteuttaa parikymmentä itsenäistä järjes-
1176:          töä, rahastoa tai laitosta. Suomi suuntaa avustuksensa niistä
1177:          keskeisimmille eli YK:n kehitysohjelmalle (UNDP), YK:n las-
1178:          tenavun rahastolle (UNICEF), YK:nväestörahastolle (UNFPA),
1179:          Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP) sekä UNDP:n alaisuu-
1180:          dessa itsenäisesti toimivalle YK:n naisten kehitysrahastolle
1181:          (UNIFEM).
1182:                 Suomen YK:nkehitysyhteistyötoimintoja koskevien
1183:          perusnäkemysten mukaan taloudellisen ja sosiaalisen alan
1184:          samanaikainen kehittäminen on välttämätöntä tasapainoisen
1185:          yhteiskunnallisen kehityksen aikaansaamiseksi ja köyhimpien
1186:          väestönosien aseman parantamiseksi sekä kasvun edellytysten
1187:          aikaansaamiseksi.
1188:                 YK-järjestelmän tehostamiseksi ja erityisesti sen kehi-
1189:          tystoimintojen hallinnon ja rahoituksen uudistamiseksi Suomi
1190:          jatkoi yhdessä muiden pohjoismaidenkanssa aktiivista osallis-
1191:          tumista YK:n talous- ja sosiaalialan uudistamiseen. Tarkoitusta
1192:          varten järjestettiin Helsingissä keväällä 1992 30 osanottaja-
1193:          maan seminaari, joka myötävaikutti pohjoismaisten reformiaja-
1194:          tusten läpimenoon korkean tason ECOSOC-kokouksessa. Uu-
1195:          distusprosessi jatkuu vielä vuonna 1993 YK:nyleiskokouksen
1196:          47. istunnon kokoontuessa maalis-huhtikuussa 1993. Pohjois-
1197:          maiden uudistusvaatimukset on otettu olennaisilta osiltaan
1198:          mukaan ECOSOCin kokonaisvaltaiseen uudistamiseen.
1199:                 Viime vuosien kehitys on asettanut YK-järjestelmän val-
1200:          tavien haasteiden eteen. YK:ntalous-ja sosiaalialan uudistami-
1201:          nen, YK:nsihteeristöreformi sekä koko YK-järjestelmän kehi-
1202:          tystoimintoihin vaikuttavat tehtävät AlDSin torjumisessa, li-
1203:          sääntyneissä rauhanturvaamista, humanitaarista ja katastrofi-
1204:          apua vaativissa tilanteissa sekä kestävän kehityksen aikaan-
1205:          saamisessa asettavat YK-jä:rjestelmänjajäsenmaiden kehitys-
1206:          kyvyn kovalle koetukselle. Samanaikaisesti kehitysmaihin
1207:          suuntautuva monenkeskinen apu on määrällisesti laskenut.
1208: 
1209: 
1210: 
1211: 
1212: 32
1213:                   KEHITYSYHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN
1214:                  JÄRJESTÖJEN KAUTTA 1987-1993 (milj. mk)
1215: 
1216:          a:a:                                        Alueelliset
1217:          w 0                                                                               Muu
1218:          c :J:                                        pankit ja
1219:          3: ~    UNFPA   UNICEF   WFP~EFR     UNDP    rahastot         IDA                 monenkeskinen
1220: 
1221: 
1222:   1992
1223: 
1224: 
1225: 
1226: 
1227:   1991
1228: 
1229: 
1230: 
1231: 
1232:   1990
1233: 
1234: 
1235: 
1236: 
1237:   1989
1238: 
1239: 
1240: 
1241: 
1242:   1989
1243: 
1244: 
1245: 
1246: 
1247:   1987
1248: 
1249:                                                                                                                                        mmk
1250:           0              200            400              600                 800                  1000               1200           1400
1251: 
1252: 
1253: 
1254: 
1255:                                                      1987          1988            1989          1990       1991            1992    1993*
1256: Kehitysyhteistyö kansainvälisten
1257: Järjestöjen kautta, yhteensä                         789,4         953,6      1162,4          1 331,5      1 393,1          998,1
1258: YK:n kehitysohjelma UNDP                             117,0         161,1       175,0            230,0        261,7          170,0    49,7
1259: YK:n väestörahasto UNFPA                              36,0          42,0        63,0             75,0         86,7           80,0    22,7
1260: YK:n lastenrahasto UNICEF                             87,0          94,0       115,0            140,0        155,0          129,0    36,5
1261: Maailman elintarvikeohjelma (WFP) ja IEFR            125,9         144,1       174,1            175,0        229,0          139,4    39,7
1262: Maailmanpankki /IDA                                  117,1         156,1       156,1            156,1        256,0          256,0   256,0
1263: Alueelliset kehityspankit ja -rahastot                82,1          97,9        63,5            148,8          3,2           62,4    87,1
1264: Taloudellisen kehitystutkimuksen
1265: kansainvälinen instituutti WIDER                      21,3          28,3            15,5           3,9       10,4             3,3     5,0
1266: YK:n pakolaispäävaltuutettu UNHCR                     15,0          20,0            36,0          56,0       59,0            58,0
1267: Muu monenkeskinen                                    188,0         210,1           364,2         346,7      332,1            99,9
1268: 
1269: Ympäristöapua Joka el ole luettavissa
1270: kansainväliseen kehitysyhteistyöhön
1271: Maailman ympäristörahasto GEF                                                                                                35,0    35,0
1272: Maailman otsonirahasto                                                                                                        1,9     3,9
1273: 
1274: 
1275: 
1276: 
1277: *Vuoden 1993 talousarvion tilijaottelun mukaan
1278: 
1279: 
1280: 
1281: 
1282:                                                                                                                                              33
1283:      YK:n kehitysohjelma UNDP
1284:      YK:nkehitysohjelma UNDP (United Nations Development
1285:      Programme) aloitti toimintansa vuonna 1966 YK:n yleiskokouk-
1286:      sen päätöksellä. Vuonna 1970 yleiskokous määritteli uudelleen
1287:      YK:n teknisen kehitysyhteistyötoiminnan perusperiaatteet.
1288:      UNDP:stä tehtiin YK-järjestelmän kehitysyhteistyön rahoitus-
1289:      järjestö sekä kenttätoimintojen suunnittelija ja koordinoija.
1290:      UNDP:tä rahoitetaan jäsenmaiden vuosittain antamilla vapaa-
1291:      ehtoisilla yleisavustuksilla.
1292:              UNDP:n keskeinen tehtävä on kehitysmaiden inhimillis-
1293:      ten voimavarojen kehittäminen. Järjestö avustaa kehitysmaita
1294:      asiantuntija-avun maakohtaisten tarpeiden määrittelyssä. Jä-
1295:      senmaiden vapaaehtoisista avustuksista kerättävät varat jae-
1296:      taan yhteisesti sovittujen kriteerien mukaan ns. maakohtaisiksi
1297:      suunnitteluvarauksiksi (Indicative Planning Figure, IPF) kuta-
1298:      kin 5-vuotista ohjelmointijaksoa varten. Vuonna 1992 alkoi
1299:      UNDP:n 5. ohjelmointijakso, joka päättyy vuoden 1996 lopussa.
1300:      Varat käytetään vastaanottajamaan valvonnassa sellaisiin
1301:      hankkeisiin ja ohjelmiin, jotka kasvattavat maan oman hallin-
1302:      non, kotimaisen tietotaidon, koulutuksen ja kehityssuunnitte-
1303:      lun kapasiteettia. Näitä hankkeita toteuttavat joko vastaanot-
1304:      taja itse, YK:n erityisjärjestöt tai muut järjestöt.
1305:              Vuonna 1992 UNDP:llä oli käytettävissään noin miljardi
1306:      USD. Tähän sisältyivät myös muut kuin vapaaehtoisista yleis-
1307:      avustuksista saatavat yleisbudjetin varat. Suomen yleisavustus
1308:      UNDP:lle vuonna 1992 oli 175 miljoonaa markkaa. UNDP:n toi-
1309:      minnan vaikutukset eivät ole suoraan verrannolliset vastaanot-
1310:      tajamaissa käytettävissä oleviin varoihin, vaan myös siihen, mi-
1311:      ten jäsenmaat käyttävät järjestön henkisiä resursseja ja todelli-
1312:      sesti koordinoivat kenttätoimintoja.
1313:              UNDP julkaisee vuosittain Ruman Development Report-
1314:      kehitysraportin. Vuonna 1992 raportti keskittyi niihin globaali-
1315:      siin maailmankaupan, kansainvälisen politiikan ja kehitysmaa-
1316:      politiikan toimenpiteisiin, joissa saavutettavat muutokset ovat
1317:      edellytys kansainväliselle tasavertaiselle kehitykselle ja rauhan
1318:      ylläpitämiselle. Suomen pysyvä YK-edustaja toimi vuonna 1992
1319:      UNDP:n hallintoneuvoston puheenjohtajana.
1320: 
1321: 
1322: 
1323:      YK:n naisten kehitysrahasto UNIFEM
1324:      Kansainvälistä naisten vuotta (1975) ja YK:nvuosikymmentä
1325:      1976-1985 varten perustettiinYK:nnaisten kehitysrahasto, jo-
1326:      ka aloitti toimintansa 1977. Vuosikymmenen päätyttyä vuonna
1327:      1986 UNIFEM liitettiin itsenäisenä yksikkönä YK:n kehitys-
1328:      ohjelmaan UNDP:hen. Rahaston itsenäisyyden ylläpitämisellä
1329:      halutaan korostaa sen luonnetta katalyyttisenä ja kokeilevana
1330:      sekä nimenomaisesti naisten omia ja naisiin kohdistettavia
1331:      kehitysponnisteluja tukevana rahastona.
1332: 
1333: 
1334: 
1335: 34
1336:        Vuonna 1991 hyväksytyn toimintaohjelman tavoitteisiin
1337: päästäkseen UNIFEM korostaa yhteyksien ylläpitämistä pää-
1338: töksentekijöihin, kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioi-
1339: hin, muihin YK- toimijoihin ja kehitysjärjestöihin. Rahaston
1340: kehittämis- ja pilottihanketoiminta keskittyy elintarvikeoma-
1341: varaisuuden sekä kaupan ja pienteollisuuden toimialoille.
1342: UNIFEMin rahoittamat pienhankkeet saattavat toiminnan
1343: näillä aloilla alkuun. Kokeiltuja ratkaisumalleja ja toimintata-
1344: poja käytetään kehitysjärjestöjen ja kehitysmaiden omissa oh-
1345: jelmissa ja kehityshankkeissa.
1346:        Vuonna 1992 UNIFEMilla oli käytettävissään yli 20 mil-
1347: joonaa USD, josta noin kaksi kolmasosaa oli yleisavustuksia.
1348: Suomen yleisavustus UNIFEMille oli 5 miljoonaa markkaa ker-
1349: tomusvuonna. Suomen antama avustus oli rahaston suurin yk-
1350: sittäinen yleisavustus vuonna 1992. Suomi on pyrkinyt toimi-
1351: maan järjestön toiminnan kehittämiseksi yhteistyössä muiden
1352: YK:nkehitysjärjestöjen kanssa.
1353:        Suomessa toimii vuonna 1981 perustettuYK:nnaisten
1354: kehitysrahaston Suomen yhdistys, Suomen UNIFEM ry.
1355: UNIFEMin johtaja Sharon Capeling-Alakija vieraili Suomessa
1356: kertomus vuonna.
1357: 
1358: 
1359: YK:n lastenrahasto UNICEF
1360: YK:nlastenrahasto (United Nations Children's Fund), UNICEF
1361: perustettiin vuonna 1946 antamaan hätäapua sodan jälkeisen
1362: Euroopan lapsille. Yleiskokouksen päätöksellä UNICEFista tuli
1363: YK:n pysyvä elin vuonna 1953. Rahaston mandaattia on myö-
1364: hemmin laajennettu niin, että se käsittää yleisen maailmanlaa-
1365: juisen toimivallan lasten aseman parantamiseksi ja tietoisuu-
1366: den lisäämiseksi lapsiin liittyvissä kysymyksissä. Vaikka
1367: UNICEFin mandaatti on maailmanlaajuinen, rahaston toimin-
1368: nan pääpaino on kehitysmaiden lasten ja naisten elinolosuhtei-
1369: den parantamisessa. Toiminta keskittyy terveys-, ravitsemus-,
1370: koulutus-, vesi- ja sanitaatioaloille, naisten aseman edistämi-
1371: seen sekä poikkeusoloissa elävien lasten avustamiseen ja hätä-
1372: apuun.
1373:         UNICEF on yksi tärkeimmistä YK-järjestelmän teknisen
1374: avun kanavista. Sen toiminta rahoitetaan valtioilta ja yksi-
1375: tyisiltä saaduilla vapaaehtoisilla avustuksilla. Ensimmäistä
1376: kertaa UNICEFin historiassa vuonna 1992 käytettävissä olevat
1377: rahat ylittivät 900 miljoonaa USD. Suomen yleisavustus
1378: UNICEFille oli 129 miljoonaa markkaa. Vakiintuneen käytän-
1379: nön mukaan Suomi ohjasi vuonna 1992 osan (8,5 milj. mk) an-
1380: tamastaan humanitaarisestaja hätäavusta UNICEFin kautta.
1381: Järjestö on viime vuosina tasaisesti kasvattunut myös hankin-
1382: tojaan Suomesta niin, että niiden kokonaisarvo vuonna 1992 oli
1383: noin 50 miljoonaa markkaa. Viime vuonna rahaston palveluk-
1384: sessa työskenteli yhteensä 14 suomalaista, joista viisi oli Suo-
1385: men rahoittamia apulaisasiantuntijoita.
1386: 
1387: 
1388: 
1389:                                                                    35
1390:            Suomen kolmivuotinen pohjoismaisen rotaation mukai-
1391:      nen hallintoneuvostokausi päättyi 1992. Hallintoneuvostokau-
1392:      dellaan Suomi ajoi aktiivisesti mm. kestävän kehityksen koros-
1393:      tamista UNICEFin työskentelyn lähtökohtana, rahaston tuen
1394:      systemaattista integrointia kehitysmaiden omiin kehitysohjel-
1395:      miin sekä UNICEFin perhesuunnittelupolitiikan aktivoimista.
1396:      Suomi oli aloitteellinen myös järjestön budjetti uudistuksessa,
1397:      joka parantaa jäsenmaiden mahdollisuuksia valvoa ja ohjata
1398:      UNICEFin varojen käyttöä.
1399: 
1400: 
1401:      YK:n väestörahasto UNFPA
1402:      YK:nväestörahasto (UNFPA) on keskeinen väestö- ja perhe-
1403:      suunnittelun tietotaitoa kehittävä ja lisäävä sekä väestökysy-
1404:      myksiä koordinoiva järjestö. Noin kolmasosa kansainvälisestä
1405:      väestöavusta kanavoidaan UNFPAn kautta. UNFPAn rahoitta-
1406:      mat ohjelmat tähtäävät sellaiseen kestävään kehitykseen, jossa
1407:      kunkin maan väestömäärä, luonnonvarat, elinympäristö ja ta-
1408:      loudellinen kehitys ovat tasapainossa keskenään. Vuonna 1992
1409:      UNFPAlla oli käytettävissään 238 miljoonan USD:njäsenmai-
1410:      den vapaaehtoisista avustuksista koostuva budjetti. Noin puolet
1411:      UNFPAn varoista käytetään perhesuunnitteluohjelmiin.
1412:             Suomi pitää UNFPAn työtä ensiarvoisen tärkeänä ja
1413:      kohdistaa väestöalan kehitysavun UNFPAn kautta. Suomen
1414:      avustus UNFPAlle oli kertomusvuonna 80 miljoonaa markkaa.
1415:      Lisäksi Suomi rahoitti vuoden 1992 aikana yhdessä Kanadan ja
1416:      Saksan kanssa UNFPAn toiminnan evaluointia, joka valmistui
1417:      toukokuussa 1993.
1418: 
1419: 
1420:      Elintarvikeapu - WFP
1421:      Suomen antama elintarvikeapu kehitysmaille kanavoidaan pää-
1422:      asiassa YK-järjestelmän osana toimivan Maailman elintarvike-
1423:      ohjelman (WFP) ja sen alaisuudessa toimivan Elintarvikkeiden
1424:      kansainvälisen hätäapuvaraston (IEFR) kautta. Elintarvike-
1425:      apua annetaan myös humanitaarisena apuna sekä YK-järjestel-
1426:      män että kansalaisjärjestöjen välityksellä.
1427:              WFP:n toiminta muodostuu varsinaisista kehitysohjel-
1428:      mista (Regular Programmes REG), hätäavusta IEFR:n kautta,
1429:      pitkäaikaisten pakolaisten elintarvikeavusta (Protracted Refu-
1430:      gees and Displaced Persons PRO) ja muusta kuin elintarvikkei-
1431:      na annettavasta ns. non-food avusta.
1432:              Suomi korostaa WFP:n luonnetta kehitysjärjestönä. En-
1433:      sisijaisesti on tuettava ponnisteluja kehitysmaiden nälkäongel-
1434:      mien ratkaisemiseksi kehitysmaiden omaa elintarviketuotantoa
1435:      kehittämällä sekä korostamalla elintarvikeavun suunnitelmal-
1436:      lisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Elintarvikeavun tulee tähdätä ke-
1437:      hitysmaiden maatalouden ja maaseutukehityksen tukemiseen
1438:      sekä elintarvikeomavaraisuuteen. Suomen määrärahan
1439: 
1440: 
1441: 
1442: 36
1443: jakoperusteluissa on korostettu WFP:n kehitysnäkökulmaa,
1444: mistä syystä varsinaisille kehitysohjelmille on ohjattu noin 70
1445: prosenttia kokonaismäärärahasta. PRO:n osuus on noin 20
1446: prosenttia ja IEFR:n 10 prosenttia.
1447:         Vuonna 1992 Suomi antoi elintarvikeapua WFP:n kautta
1448: yhteensä 139,5 miljoonalla markalla ja humanitaarisena apuna
1449: yhteensä 24,5 miljoonalla. Suomen apu annetaan pääsääntöi-
1450: sesti kotimaisina elintarvikkeina. Noin 30 prosenttia elintarvi-
1451: keavun kokonaismäärärahasta annetaan käteisenä, jonka WFP
1452: käyttää hallintokuluihinsa, elintarviketoimitusten kuljetuskus-
1453: tannuksiin ja mahdollisten paikallisostojen rahoitukseen. Kehi-
1454: tysyhteistyövaroin hankittavien elintarvikkeiden vientituki
1455: maksetaan valtion budjetin muista kuin ulkoasiainministeriön
1456: pääluokasta.
1457:         Kansainväliseen vehnäsopimukseen sisältyvän elintarvi-
1458: keapua koskevan yleissopimuksen (Food Aid Convention) vel-
1459: voitteen mukaisesti Suomi toimittaa vuosittain 25000 tonnia
1460: vehnää kehitysmaille. Vehnä toimitetaan yleensä WFP:n kaut-
1461: ta. Kehitysyhteistyömäärärahojen supistumisen vuoksi Suomi
1462: ilmoitti elintarvikeapukomitean kokouksessa joulukuussa 1992,
1463: että se ei sopimusta jatkettaessa pysty täyttämään sopimuksen
1464: sille asettamia velvoitteita.
1465: 
1466: 
1467: Tutkimusohjelmat
1468: Suomi on tukenut myös monenkeskisiä tutkimusohjelmia; Ta-
1469: loudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia
1470: (WIDER) isäntämaasopimuksen velvoitteiden mukaisesti, so-
1471: siaalisen tutkimuksen keskusta (UNRISD), kansainväliseen
1472: maataloustutkimuksen konsultaatioryhmään (CGIAR) kuulu-
1473: via laitoksia ja Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimusoh-
1474: jelmia. Suomen WIDER-instituutille antamiin avustuksiin liit-
1475: tyviä sekä ulkoasiainministeriön sisäisiä että eri viranomais-
1476: tahojen pyynnöstä tehtäviä selvityksiä jatkettiin.
1477: 
1478: 
1479: 
1480: MAAILMANPANKKIRYHMÄ JA MUUT
1481: KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET
1482: Kansainvälisiin kehitysrahoituslaitoksiin kuuluvat ns. Maail-
1483: manpankkiryhmä, alueelliset kehitysrahoituslaitokset sekä
1484: muut monenkeskiset kehitysrahoituslaitokset, joista merkittä-
1485: vimmiksi ovat muodostumassa ympäristörahastot: Maailman-
1486: laajuinen ympäristörahasto GEF ja Otsonirahasto.
1487:         Kehitysrahoituslaitosten tavoitteena on edistää toiminta-
1488: alueensa taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tämän saavutta-
1489: miseksi ne myöntävät hankekohtaisia markkinahintaisia laino-
1490: ja tai lähes lahjanomaisia luottoja riippuen lainaajamaan tulo-
1491: tasosta. Rahoituslaitokset antavat myös teknistä apua.
1492: 
1493: 
1494: 
1495:                                                                     37
1496:             Toiminta on perinteisesti painottunut investointien ra-
1497:      hoittamiseen. 1980-luvun alun velkakriisin seurauksena toi-
1498:      mintaperiaatteet ovat kuitenkin ratkaisevasti muuttuneet si-
1499:      ten, että toiminnassa painotetaan terveen talouspolitiikan ai-
1500:      kaansaamista taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin ehtona.
1501:             Suomi on keskeisimpien kehitysrahoituslaitosten jäsen.
1502:      Jäsenyyden kautta Suomi pyrkii vaikuttamaan köyhyyden
1503:      vähenemiseen ja terveen talouspolitiikan edellytyksiin, maail-
1504:      manlaajuisten ympäristöongelmien vähentämiseen sekä tasa-
1505:      arvoisuuden lisääntymiseen. Lisäksi Suomi toteuttaa usean
1506:      kehitysrahoituslaitoksen kanssa hanke- ja ohjelmakohtaista
1507:      yhteistyötä.
1508:             Suomi osallistuu rahoituslaitosten pääomakuluihin
1509:      maamme BKT -osuudesta ja kehitysyhteistyötavoitteista johde-
1510:      tulla prosenttiosuudella. Tästä syystä Suomen osallistumispro-
1511:      sentti (ns. taakanjako-osuus) on korkeampi niissä rahastoissa,
1512:      jotka tukevat köyhimpiä kehitysmaita kuin laitoksen varsinai-
1513:      sessa pääomassa. Suomi kanavoi vuonna 1992 kehitysrahoitus-
1514:      laitosten kautta noin 365 miljoonaa markkaa.
1515: 
1516: 
1517:      Maailmanpankkiryhmä
1518:      Maailmanpankkiryhmään kuuluvat Kansainvälinen jälleenra-
1519:      kennuspankki (IBRD), Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA),
1520:      Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC) ja Kans_51invälinen inves-
1521:      tointitakauslaitos (MIGA).
1522:              Pankkiryhmän toiminta on entistä enemmän keskittynyt
1523:      kansainvälisiin kehityskysymyksiin sekä niihin liittyviin inves-
1524:      tointi- ja teknisen avun hankkeisiin. Noin neljännes lainanan-
1525:      nosta kohdistuu rakennesopeutusohjelmiin. Maailmanpankin
1526:      toimintaohjelmasta ja tavoitteista, joista ensimmäinen on köy-
1527:      hyyden vähentäminen, ollaan varsin yksimielisiä. Vuoden 1992
1528:      aikana Maailmanpankki on kehittänyt edelleen köyhyysstrate-
1529:      giaansa ja keinoja köyhyyden lieventämiseksi. Tämä on nähty
1530:      vastauksena rakennesopeutusohjelmia koskevaan kritiikkiin,
1531:      mutta on osaltaan vaikuttanut siihen, että köyhyyskysymykset
1532:      ovat nousseet ensisijaisiksi myös muiden kansainvälisten jär-
1533:      jestöjen ja kahdenvälisten avunantajien toiminnassa.
1534:              Pankkiryhmän uusimmiksi painopistealueiksi ovat nou-
1535:      semassa entisen Neuvostoliiton ja itäisen Keski-Euroopan val-
1536:      tiot. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyneet uudet
1537:      tasavallat hyväksyttiin Maailmanpankin jäsenmaiksi huhti-
1538:      kuun lopulla ja ensimmäiset lainat Venäjälle ja Baltian maille
1539:      myönnettiin alkusyksystä.
1540:              Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston
1541:      yhteinen vuosikokous pidettiin syyskuussa 1992. Kokouksessa
1542:      painotettiin kansainvälisen taloudellisen yhteistyön merkitystä
1543:      taloudellisen taantuman kääntämiseksi tasapainoiseksi kas-
1544:      vuksi. Samoin pidettiin tärkeänä kurinalaisen talouspolitiikan
1545:      noudattamista, rakenteellisten uudistusten toimeenpanemista
1546: 
1547: 
1548: 
1549: 38
1550: kaikissa maissa sekä pyrkimystä kohti kansainvälistä 0, 7 pro-
1551: sentin kehitysaputavoitetta.
1552:         Pääjohtaja Lewis T. Preston asetti helmikuussa 1992
1553: työryhmän, jonka tehtävänä oli tutkia pankin lainaustoiminnan
1554: ja hankekokonaisuuden tuloksellisuutta ja analysoida niitä te-
1555: kijöitä, jotka vaikuttavat pankin ja IDAn lainaustoiminnan laa-
1556: tuun. Tässä ns. W apenhansin raportissa todetaan, että lainaus-
1557: toiminnan tulos on huonontunut ja ongelmahankkeiden määrä
1558: on kasvanut. Ongelmien taustalla ovat pankin voimakkaasti
1559: laajentunut toiminta, uudet vaatimukset kuten rakennesopeu-
1560: tus, köyhyys, ympäristö sekä entistä monimutkaisemmat to-
1561: teuttamisjärjestelyt. Raportin suositukset edellyttävät pankilta
1562: syvällistä ajattelutavan muutosta ja paneutumista myös omaan
1563: uskottavuusongelmaansa, mihin pankissa tuntuu olevan val-
1564: miutta.
1565:         IDAn lisärahoitusneuvottelut (IDA-10) käynnistyivät
1566: tammikuussa. Joulukuussa päästiin sopimukseen tämän kym-
1567: menennen lisärahoituksen suuruudesta, taakanjaosta ja varo-
1568: jen käyttöä koskevista yksityiskohdista. Neuvotteluissa hyväk-
1569: sytyssä sopimusluonnoksessa IDA-10:n suuruus on SDR 13 mil-
1570: jardia. Suomen osuudeksi merkittiin alustavasti yksi prosentti
1571: kokonaisrahoituksesta eli lähes 800 miljoonaa markkaa. Näyt-
1572: tää kuitenkin ilmeiseltä, että Suomen lopullinen osuus tulee
1573: olemaan tätä alhaisempi.
1574:         IDA-10:n kautta rahoitettavassa toiminnassa ovat etusi-
1575: jalla köyhyyden vähentäminen, kestävä taloudellinen kasvu,
1576: ympäristönäkökohtien huomioonottaminen ja hyvä hallinto.
1577: Myös Maailmanpankin oman toiminnan tehostamista laina-
1578: ohjelmien valmistelussa, toimeenpanossaja arvioinnissa paino-
1579: tetaan.
1580:         Suomessa pankkiryhmä on jaettu kahden eri ministeriön
1581: vastuulle siten, että IDAn toimintaa rahoitetaan ulkoasiain-
1582: ministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista ja IBRD:n, IFC:n ja
1583: MIGAn toimintaa valtiovarainministeriön pääluokasta. IBRD:n
1584: pääomakorotuksesta Suomi maksoi viidentenä eli viimeisenä
1585: vuosieränä 12,8 miljoonaa markkaa kertomusvuonna. Suoma-
1586: laisten yritysten saarnat maksatukset osallistumisestaan Maa-
1587: ilmanpankin hankkeisiin olivat arvoltaan noin 55 miljoonaa
1588: markkaa kesäkuussa päättyneenä tilivuonna, kun ne vuotta
1589: aikaisemmin olivat noin 33 miljoonaa markkaa.
1590:         Pankin johtokunnassa Suomi kuuluu pohjoismaiden
1591: kanssa yhteiseen äänestysryhmään. Tähän liittyivät myös Bal-
1592: tian maat Viro, Latvia ja Liettua syksyllä 1992.
1593: 
1594: 
1595: 
1596: Kehityskomitea
1597: Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteinen
1598: kehityskomitea käsitteli vuoden 1992 aikana kehitysrahoituk-
1599: seen, kauppaan ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä.
1600: 
1601: 
1602: 
1603:                                                                    39
1604:             Kehityskomitea korosti tarvetta saada aikaan kehitys-
1605:      maissa yksityisille investoinneille otolliset olosuhteet. Samalla
1606:      korostettiin kehitysmaiden omien toimenpiteiden, erityisesti ko-
1607:      timaisten säästöjen, merkitystä yhtenä resurssilähteenä.
1608:             Kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen lisäisi ke-
1609:      hitysmaiden vientituloja vuosittain lähes vuotuisen kokonais-
1610:      kehitysavun verran. Se edellyttäisi lisätoimenpiteitä maiden ta-
1611:      lousjärjestelmien kehittämisessä, perimmäisenä pyrkimyksenä
1612:      integroida kehitysmaat maailmantalouteen.
1613:             Ympäristön osalta kehityskomitea korosti kestävän
1614:      kasvun ja ympäristön suhdetta, sekä ympäristön, köyhyyden ja
1615:      väestönkasvun yhteyttä.
1616: 
1617: 
1618:      Aasian kehityspankki ADB ja -rahasto ADF
1619:      Aasia ja Tyynenmeren alue ovat maailman talousalueista edel-
1620:      leen nopeimmin kehittyviä. Siksi Aasian kehityspankilla (ADB)
1621:      ja -rahastolla (ADF), on haasteellinen tehtävä ohjata kehitystä
1622:      erityisesti maatalouden ja teollisuuden, pääomamarkkinakehi-
1623:      tyksen, energian, kuljetuksen ja tiedonvälityksen, sekä sosiaali-
1624:      sen kehityksen aloilla. ADB:hen kuuluu tällä hetkellä 52 jäsen-
1625:      valtiota, joista 36 on alueellista ja 16 alueen ulkopuolista valtio-
1626:      ta. Pankin päämaja sijaitsee Filippiinien pääkaupungissa
1627:      Manilassa.
1628:             Aasian kehityspankki tuli vuonna 1992 toimineeksi 25
1629:      vuotta. Tänä aikana se on myöntänyt lainoja varsinaisesta pää-
1630:      omasta (OCE) yhteensä lähes 38 miljardia dollaria noin 600
1631:      projektiin. Pehmeitä ADF-luottoja on kertomusvuoteen mennes-
1632:      sä myönnetty yli 12 miljardia dollaria yli 500 projektiin. Lisäksi
1633:      ADB on myöntänyt lainoja teknisen avun, yksityissektorin ja
1634:      yhteisrahoitusprojekteihin.
1635:             ADB ja ADF tekivät vuonna 1992 Suomesta hankintoja
1636:      yhteensä noin 15 miljoonalla USD, johon sisältyy konsulttipal-
1637:      veluja ja tavarahankintoja. Tämä vastaa noin 0,3 prosentin
1638:      osuutta kokonaishankinnoista. Suomen jättäytyminen rahaston
1639:      VI lisärahoituksen ulkopuolelle sulkee meiltä mahdollisuuden
1640:      osallistua hankintakilpailuihin, kun ADF VI varoja aletaan
1641:      käyttää 1996-98.
1642:             Suomi kuuluu pankissa äänestysryhmään, johon Norjan,
1643:      Tanskan ja Ruotsin lisäksi kuuluvat Alankomaat ja Kanada.
1644:      Suomi ryhtyi hoitamaan pohjoismaista kolmivuotista koordi-
1645:      naatiokautta syyskuussa 1992.
1646: 
1647: 
1648:      Mrikan kehityspankki AIDB ja -rahasto AfDF
1649:      Afrikan kehityspankkiryhmässä, johon kuuluvat vuonna 1963
1650:      perustettu ja vuonna 1966 toimintansa aloittanut Afrikan kehi-
1651:      tyspankki (AfDB) ja vuonna 1972 perustettu sekä kaksi vuotta
1652:      myöhemmin toimintansa käynnistänyt Afrikan kehitysrahasto
1653: 
1654: 
1655: 
1656: 40
1657: (AfDF), Suomi keskittyy pehmeäehtoisten lainojen antamiseen
1658: ja mantereen köyhimpiä maita tukevan kehitysrahaston toi-
1659: mintaan.
1660:        Rahaston käytössä olevat varat saadaan kolmivuotisjak-
1661: soittain sovittavilla lisärahoitussopimuksilla. Viimeisin, vuo-
1662: sien 1991-93 kuudes lisärahoitussopimus on suuruudeltaan
1663: noin 3,5 miljardia USD. Suomen osuus on tästä 1,4 prosenttia,
1664: jonka mukaan vuotuinen maksuerä vuosina 1991-93 on noin
1665: 59 miljoonaa markkaa.
1666:        Afrikan kehityspankin pääomaa korotettiin viimeksi
1667: vuonna 1987. Suomen osuus tästä vuosille 1988-92 jakautu-
1668: neesta korotuksesta oli kaikkiaan vajaat 16 miljoonaa markkaa.
1669:        Pankkiryhmän viimeaikaisissa toiminnan painopiste-
1670: alueita koskevissa keskusteluissa on köyhyyden lieventämiseen
1671: suunnattavien, eritoten maatalous- ja sosiaalialojen hankkei-
1672: den ja ohjelmien ohella kiinnitetty huomiota pienyrittäjien
1673: tukemiseen. Lisäksi on ympäristönäkökohtia painotettu enene-
1674: vässä määrin ja kiinnitetty huomiota naisten aseman paranta-
1675: miseen.
1676:        Pankin toiminta-alueen, Afrikan, kehitys on ollut ongel-
1677: mallisempaa kuin minkään muun kehitysmaaryhmän. Suomen
1678: käsityksen mukaisesti ADB:n kyky tukea maanosan kehitys-
1679: ponnistuksia on turvattava. Pankki on yksi niitä harvoja
1680: Afrikan mantereen yhteistyöelimiä, jolla on kansainvälistä
1681: uskottavuutta ja myös paikallisten hallitusten luottamus
1682: kehitysrahoittaj ana.
1683: 
1684: 
1685: Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB
1686: Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB toteuttaa seitsemän-
1687: nessä lisärahoituksessa vuosille 1990-93 hyväksyttyä ohjelmaa.
1688: Lisärahoituksessa kohotettiin pankin pääomaa 66,5 miljardiin
1689: dollariin, mikä tekee IDB:stä suurimman alueellisen kehitysra-
1690: hoituslaitoksen. Vuosien 1990-93 ohjelman rahoituksesta kolme
1691: neljäsosaa on perinteisiä investointiluottoja ja loput ns. raken-
1692: nesopeutusluottoja.
1693:         Seitsemännen lisärahoituksen puolivuotistarkastuksessa
1694: maaliskuussa 1992 todettiin pankin täyttävän tavoitteet tyy-
1695: dyttävästi. Toiminnan määrälliset tavoitteet on jopa ylitetty.
1696:         Pankin toiminta heijastelee 90-luvun alussa käynnisty-
1697: nyttä voimakasta taloudellista kehitystä Latinalaisessa Ameri-
1698: kassa, mihin liittyy myös lähes kaikkien maiden poliittinen de-
1699: mokratisoituminen. Pankki on ottanut taloudellisten reformien
1700: ja kasvun tukemisen päätehtäväkseen. Erityisesti investointi-
1701: toiminnan vapauttaminen ja yksityissektorin tukeminen ovat
1702: olleet toimintaohjelmassa keskeisiä.
1703:         Samanaikaisesti on kuitenkin ilmennyt, että kehitys alu-
1704: eella on hyvin epätasaista. Tulonjakoeroja ei ole voitu tasoittaa
1705: riittävästi ja kaupungistuminen on muodostunut sekä sosiaali-
1706: seksi että ympäristöongelmaksi. Trooppisten metsien häviämi-
1707: 
1708: 
1709: 
1710:                                                                     41
1711:      nen on edelleen voimakasta. Pankki ei ole kyennyt riittävästi
1712:      tukemaan sellaisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää tasa-
1713:      puolisempaa kehitystä. Nämä asiat tulevat olemaan keskeisiä
1714:      kertomusvuoden lopulla käynnistyneen kahdeksannen lisära-
1715:      hoituksen tavoitteita. Suomen osuus lisärahoituksesta määräy-
1716:      tyy sen perusteella, kuinka hyvin Suomen yleiset kehityspoliit-
1717:      tiset painotukset ja linjaukset toteutuvat pankin ohjelmassa.
1718:             Suomen osuus pankin pääomassa on 0,08 prosenttia. Mi-
1719:      kään pohjoismaa ei ole toistaiseksi liittynyt pankin yhteydessä
1720:      toimivaan yksityissektoria tukevaan rahoitusyhtiöön IIC:hen.
1721: 
1722: 
1723:      Kansainvälinen maatalouden
1724:      kehittämisrahasto IFAD
1725:      Kansainvälinen maatalouden kehttämisrahasto IFAD perustet-
1726:      tiin vuonna 1977 kanavoimaan öljyntuottajamaiden runsaita
1727:      "öljydollareita" kehitysmaiden maatalouden ja maaseudun ke-
1728:      hittämiseen, elintarviketuotantoon ja omavaraisuuden paranta-
1729:      miseen. Päärahoittajaryhmien, OECD- ja OPEC-maiden lisäksi
1730:      IFADinjäseninä olevat öljyä tuottamattomat kehitysmaat ovat
1731:      antaneet järjestölle vapaaehtoisia avustuksia. Vuonna 1992
1732:      alkaneet lisärahoitusneuvottelut ovat parhaillaan ratkaisu-
1733:      vaiheessa.
1734:             IFADin projektitoiminta hyödyttää pääsääntöisesti maa-
1735:      seudun käyhirnpää väestönosaa. Erityisesti naiset on otettu
1736:      huomioon kehityksen voimavarana ja hyödynsaajina. IFAD on
1737:      viime vuosina huomattavasti lisännyt itse valmistelemiensa
1738:      projektien määrää eri kansainvälisten järjestöjen kanssa toteu-
1739:      tettujen projektien kustannuksella. Yhteisrahoitus ja -toteutus
1740:      ovat kuitenkin IFADin toiminnan keskeinen osa. Pohjoismaat
1741:      ovat edustettuina IFADin johtokunnassa sopimansa rotaation
1742:      mukaisesti.
1743:             Suomen loppuosuus IFADin III lisärahoituksesta, 8,1
1744:      miljoonaa markkaa, maksettiin vuonna 1992. Uudet lisärahoi-
1745:      tusneuvottelut on aloitettu ja saatettaneen päätökseen vuoden
1746:      1993 aikana. Lisärahoitusneuvottelut ovat osoittautuneet vai-
1747:      keiksi, koska IFADin perustamisajan rahoittajaryhmäjärjestel-
1748:      mä ei näytä vastaavan 90-luvun tilannetta. Mikäli olemassa-
1749:      olevan järjestelmän puitteissa ei saada aikaan riittävän toimi-
1750:      vaa taakanjakoa on mahdollista, että IFADin tulevaisuus itse-
1751:      näisenä järjestönä asetetaan kyseenalaiseksi.
1752:             IFAD julkaisi loppuvuodesta 1992laajaa huomiota ja kii-
1753:      tosta saaneen raportin maailman maaseudun köyhyydestä (The
1754:      State ofWorld Rural Poverty), jonka rahoituksesta vastasi Suo-
1755:      mi. Raportin lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan maaseu-
1756:      dun köyhät eivät ole yhteiskunnalleen taakka vaan lähinnä
1757:      käyttämätön voimavara.
1758: 
1759: 
1760: 
1761: 
1762: 42
1763: Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF
1764: Pohjoismaiden kehitysrahaston (Nordic Development Fund,
1765: NDF) tarkoituksena on myöntää pitkäaikaisia pehmeäehtoisia
1766: lainoja alhaisen tulotason kehitysmaille niiden taloudellista ja
1767: sosiaalista kehitystä edistäville hankkeille.
1768:        Rahasto, jossa ovat jäseninä kaikki viisi Pohjoismaata, ja
1769: jonka päämaja on Helsingissä, aloitti toimintansa vuoden 1989
1770: alussa viiden vuoden koeajalla. Rahaston pääoma on SDR 100
1771: miljoonaa, josta Suomen osuus on SDR 20,3 miljoonaa (SDR =
1772: kansainvälisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeus, joka vuon-
1773: na 1992 vastasi keskimäärin 6,3 markkaa).
1774:        Maaliskuussa 1992 Pohjoismaiden ministerineuvosto
1775: päätti jatkaa NDF:n toimintaa ilman aikarajaa. Samalla minis-
1776: terineuvosto päätti, että rahaston pääoma korotetaan SDR 250
1777: miljoonaan vuoden 1993 alusta.
1778:        Vuoden 1992 loppuun mennessä NDF oli sopinut 17
1779: hankkeesta, joiden yhteisarvo oli noin SDR 60 miljoonaa. Pro-
1780: jekteissa asetetaan etusijalle muiden rahoituslaitosten kanssa
1781: toteutettavat yhteisrahoitushankkeet.
1782: 
1783: 
1784: Pohjoismaiden ja eteläisen Mrikan
1785: SADC-maiden välinen NORSAD-rahasto
1786: Neljän Pohjoismaan (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska) ja kah-
1787: deksan SADC-maan välillä allekirjoitettiin tammikuussa 1990
1788: NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeristön perustamista kos-
1789: keva sopimus, joka tuli voimaan huhtikuussa 1991. NORSAD-
1790: rahaston tarkoituksena on edistää eteläisen Mrikan maiden ta-
1791: loudellista kehitystä tukemalla Pohjoismaiden ja SADC-alueen
1792: välisiä yritystason yhteishankkeita.
1793:        Rahaston pääoma on 200 miljoonaa Tanskan kruunua,
1794: josta Suomen osuus on 41 miljoonaa DKK.
1795:        Rahaston toiminnan käynnistymistä on haitannut
1796: NORSAD-rahastoa ja NORSAD-sihteeristöä koskevien sääntö-
1797: jen joustamattomuus ja soveltumattomuus alueen viimeaikai-
1798: seen kehitykseen, erityisesti talous- ja rahamarkkinoilla tapah-
1799: tuneisiin muutoksiin. NORSAD-rahaston hallintoneuvoston lo-
1800: kakuussa 1992 tekemän esityksen muutokset sisältävä asiakir-
1801: ja allekirjoitettiin Hararessa tammikuussa 1993. Sääntömuu-
1802: toksilla väljennetään rahoitusmuotoja, esitetään joustavampi
1803: tulkinta yhteisyrityskäsitteelle ja poistetaan yksiselitteinen
1804: kielto yhteistoiminnasta Etelä-Mrikan Tasavallan kanssa.
1805: 
1806: 
1807: Kansainväliset ympäristörahastot
1808: Kesäkuussa 1990 perustettiin otsonikerroksen suojelua koske-
1809: van Montrealin pöytäkirjan muutoksella rahoitusjärjestelmä,
1810: jonka tarkoituksena on tukea kehitysmaita niiden pyrkimyksis-
1811: 
1812: 
1813: 
1814:                                                                     43
1815:      sä noudattaa pöytäkirjan määräyksiä. Rahoitusjärjestelmä si-
1816:      sältää monenkeskisen rahaston, joka perustettiin aluksi väliai-
1817:      kaiseksi kolmivuotiskaudeksi 1991-93 tai siihen saakka kunnes
1818:      lopullinen järjestelmä perustetaan. Pysyvän rahaston perusta-
1819:      minen tuli ajankohtaiseksi kertomusvuonna, kun pöytäkirjan
1820:      muutos astui voimaan 10.8.1992.
1821:             Pöytäkirjan osapuolten kesken rahasto päätettiin vaki-
1822:      naistaa vuoden 1993 alusta ja nostaa pääomaa 240 miljoonaan
1823:      USD:iin. Seuraavalle kolmivuotiskaudelle (1994-1996) rahaston
1824:      varaintarpeeksi hyväksyttiin 340- 500 miljoonaa dollaria. Suo-
1825:      men maksuosuus rahastosta vuonna 1992 oli noin 1,9 miljoonaa
1826:      markkaa. Rahaston talousasioista vastaa YK:n ympäristöohjel-
1827:      ma UNEP ja hanketoteutuksesta yhteistyössä UNEP, UNDP,
1828:      Maailmanpankki ja vuoden 1993 alusta lähtien myös YK:n teol-
1829:      listamisjärjestö UNIDO. Rahaston toiminta käynnistyi vuoden
1830:      1991 aikana, jolloin hyväksyttiin ensimmäiset hankkeet ja to-
1831:      teuttavien järjestöjen työohjelmat. Kertomusvuonna rahastossa
1832:      hyväksyttiin yhdeksän maaohjelmaa ja 39 maaohjelman val-
1833:      mistelulle myönnettiin varoja. Kertomusvuoden loppuun men-
1834:      nessä projekteja oli hyväksytty toteutettaviksi yhteensä 60.
1835:      Suomi toimi kertomusvuonna rahaston toteutusta ohjaavan
1836:      johtokunnan jäsenenä.
1837:             UNEPin, Maailmanpankin ja UNDP:n yhdessä hallinnai-
1838:      maa Maailmanlaajuista ympäristörahastoa (Global Environ-
1839:      ment Facility, GEF) koskevat neuvottelut saatiin päätökseen
1840:      keväällä 1991. Rahastosta on rahoitettu ympäristöhankkeita
1841:      kansainvälisten vesien suojelun, kasvihuonepäästöjen rajoitta-
1842:      misen, biologisen monimuotoisuuden suojelun ja otsonikerrok-
1843:      sen suojelun aloilla.
1844:             Rahaston suuruudeksi kolmivuotisen 1991-93 kokeilu-
1845:      kauden aikana on sovittu noin SDR 850 miljoonaa eli noin 5
1846:      miljardia Suomen markkaa, josta Suomen maksuosuus on 105
1847:      miljoonaa markkaa. Suomen osuus GEFille kertomusvuonna oli
1848:      35 miljoonaa markkaa.
1849:             Kertomusvuonna aloitettiin neuvottelut GEFin raken-
1850:      teellisesta uudistuksesta ja vakinaistamisesta johon liittyy
1851:      myös rahaston suhde kansainvälisiin ympäristösopimuksiin
1852:      (ilmastonmuutosta- ja luonnon monimuotoisuutta koskeva sopi-
1853:      mus). GEFin hallintomallia, päätöksentekoaja toimintaa pyri-
1854:      tään kehittämään avoimeen ja demokraattiseen suuntaan siten,
1855:      että kehitysmaille taataan tasapainoinen ja tasa-arvoinen edus-
1856:      tus. Antajamaiden rahoitusponnistuksille tulee myös antaa riit-
1857:      tävä painoarvo. Samanaikaisesti hallintouudistuksen kanssa
1858:      käynnistyvät keskustelut GEFin rahoituksesta vuosille 1994-
1859:      96. Suomen periaatteena kansainvälisessä ympäristörahoituk-
1860:      sessa on ollut tukea GEFia rahoitusjärjestelyjen kehyksenä ja
1861:      välttää uusien rahastojen perustamista. Suomen tarkoituksena
1862:      on osallistua yhdessä sovittavien rahoitustarpeiden kattami-
1863:      seen.
1864: 
1865: 
1866: 
1867: 
1868: 44
1869: MAAILMANPANKIN
1870: KÖYHYYSSTRATEGIA
1871: Maailmanpankin köyhyyden vähentämiseen tähtäävä strategia
1872: hyväksyttiin vuonna 1990. Sen lähtökohtana on toteamus, että
1873: taloudellinen kasvu - vaikka onkin välttämätön edellytys - ei
1874: ole riittävä köyhyyden lieventämiseen hyväksyttävän ajan puit-
1875: teissa. Kasvustrategioihin on sisällytettävä köyhyyden vastaisia
1876: toimenpiteitä ja käynnistettävä erityistoimenpiteitä köyhyyden
1877: lieventämiseksi. Pankin pyrkimyksenä on yhteistyössä kehitys-
1878: maiden hallitusten ja muiden avunantajien kanssa eliminoida
1879: kehitysmaista köyhyyden pahimmat ilmenemismuodot vuoteen
1880: 2000 mennessä.
1881:         Strategia on kaksiosainen. Keskeisen osan muodostaa
1882: pyrkimys saada aikaan kehitysmaissa laaja-alaista ja kestävää
1883: taloudellista kasvua, joka mahdollistaa sen, että työstä saatu
1884: reaalitulo kasvaa. Maan itse tulee ajan mittaan kyetä ottamaan
1885: yhä enemmän vastuuta köyhyyden vastaisista toimenpiteistä.
1886: Olennaista on myös se, että maa pitää tärkeänä omassa kehi-
1887: tyssuunnittelussaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla on vaiku-
1888: tusta köyhimmän väestönosan elintason kohoamiseen. Toimen-
1889: piteet tähtäävät verotusrakenteen uudistamiseen, julkisten me-
1890: nojen uudelleensuuntaamiseen, työvoimavaltaisten tuotanto-
1891: muotojen ja köyhien varallisuuden, erityisesti maatalouden,
1892: tukemiseen ja asianmukaisen sosiaaliverkoston luomiseen.
1893:          Strategian toisessa osassa selvitetään, miten sosiaalipo-
1894: liittisin keinoin ja erityistoimin autetaan niitä, jotka eivät pysty
1895: hyödyntämään olemassaolevia tukijärjestelmiä tai jotka ovat
1896: vaarassa jäädä taloudellisen muutosprosessin jalkoihin. Strate-
1897: gia kuitenkin korostaa, että toimenpiteiden tuloksellisuus jää
1898: tilapäiseksi, ellei talous vakaudu. Myös maan köyhyyden vas-
1899: taisten toimien johdonmukaisuus ja uskottavuus ovat olennai-
1900: sia pysyvien tulosten kannalta.
1901:         Pankki toteaa, että köyhyyden syyt vaihtelevat maittain
1902: ja alueittain. Syiden määrittely edellyttää maakohtaisia selvi-
1903: tyksiä, minkä jälkeen vasta voidaan sopia talouspolitiikkaa oh-
1904: jaavista keinoista ja mahdollisista erityistoimenpiteistä. Köy-
1905: hyyden vastainen strategia on vaikuttanut merkittävästi pan-
1906: kin toiminta politiikkaan. Suomi on tukenut pankkia johdonmu-
1907: kaisesti strategian hyväksymisessä ja sen käsitystä maan
1908: talouspolitiikkaan sisältyvistä köyhyyttä vähentävistä toimen-
1909: piteistä.
1910: 
1911: 
1912: 
1913: 
1914:                                                                        45
1915:                         j
1916: 
1917:                     j
1918: 
1919:                     j
1920: 
1921:                 j
1922: 
1923:                 j
1924: 
1925:             j
1926: 
1927:             j
1928: 
1929:         j
1930: 
1931:         j
1932: 
1933:     j
1934: 
1935:     j
1936: 
1937: j
1938: 
1939: j
1940:        Kahdenvälinen yhteistyö
1941:   6
1942:        Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä korostuu avunantajan ja
1943:        vastaanottajamaan useimmiten vuosien tai vuosikymmenien
1944:        yhteistoiminnalle perustuva ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä
1945:        suunnitelmallisuus. Kun välttämättömiksi katsotut määräraho-
1946:        jen huomattavat supistukset pakostakin ensimmäiseksi kohdis-
1947:        tuvat nimenomaan suunnitteluvaiheessa oleviin hankkeisiin,
1948:        on jouduttu puuttumaan suunnitelmallisen toiminnan perus-
1949:        edellytyksiin. Kun lisäksi tulevien hankkeiden huolellinen val-
1950:        mistelu on perustunut ministeriölle myönnettäviin sopimuksen-
1951:        tekovaltuuksiin sitoa määrärahoja budjettivuoden lisäksi kol-
1952:        meksi vuodeksi eteenpäin, on epävarmuus tulevasta määrära-
1953:        hatilanteesta johtanut suunnittelumekanismin vahingoittumi-
1954:        seen tältäkin osin. Muilta osin on määrärahaleikkausten seu-
1955:        rauksia pyritty hallitsemaan mm. pidentämällä käynnissä ole-
1956:        vien hankkeiden kestoaikaa sekä karsimalla kaikki ne kustan-
1957:        nuserät, jotka eivät suoranaisesti vaaranna hankkeiden onnis-
1958: 
1959: 
1960: 
1961: SUOMEN KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN
1962:            KOHDEMAAT 1992
1963: 
1964: 
1965: 
1966: 
1967:               -    vähiten kehittyneitä maita (LDC-maita)
1968: 
1969: 
1970: 
1971: 
1972:                                                                          47
1973:      tumista. Myöhemmin on kuitenkin jouduttu tilanteeseen, jossa
1974:      voimassa olevia sopimuksia on jouduttu irtisanomaan ja hank-
1975:      keita keskeyttämään. Näillä näkymillä vain noin kolmasosa
1976:      hankkeista tulee toteutumaan suunnitellulla tavalla.
1977:              Määrärahasupistuksia ei ole toistaiseksi kohdistettu eri-
1978:      tyisesti tiettyihin maihin, joskin uuden tilanteen valossa on ra-
1979:      hoituspäätöksiä harkittaessa jo otettu huomioon se, että joissa-
1980:      kin maissa yhteistyö on tuloksellisempaa kuin toisissa. Sen ver-
1981:      ran on pyritty noudattamaan kehitysyhteistyön uusia strategi-
1982:      sia linjauksia, etteivät esimerkiksi köyhyyden poistamiseen,
1983:      ympäristökysymyksiin ja kansanvaltaisuuden edistämiseen liit-
1984:      tyvät hankkeemme ainakaan ensisijaisesti joudu leikkausten
1985:      kohteiksi. Koska pitkäjänteinen yhteistyö edellyttää jonkinas-
1986:      teista sitoutumista ja osallistumista myös kohdemaan talouden
1987:      kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, on kertomusvuonna erityi-
1988:      sesti korostunut pyrkimys kohdemaiden taloussuunnittelusta
1989:      vastaavien viranomaisten kanssa käytävään entistä tiiviim-
1990:      pään vuoropuheluun, jonka seurauksena avun ohjelmoinnissa
1991:      keskeiselle sijalle on tullut taloussuudistuksia ja rakennemuu-
1992:      toksia tukeva peruslinja.
1993:              Kun kehitysyhteistyön merkitys ja tavoitteet ovat sekä
1994:      kansallisella että kansainvälisellä tasolla nopean muutoksen
1995:      tilassa ja uudelleenarvioinnin kohteena, on kokonaisvaltaisen
1996:      ohjausvälineen tarve käynyt entistä ilmeisemmäksi. Kehitysyh-
1997:      teistyöhallinto on yhdessä sidosryhmiensä kanssa valmistellut
1998:      vuoden 1992 aikana esitystä Suomen kehitysyhteistyön strate-
1999:      giaksi, jonka on tarkoitus antaa kaikille osapuolille tällainen
2000:      kehitysyhteistyön johtamisen väline, jota täydentävät kaikille
2001:      kehitysapumme kohdemaille laadittavat ns. maastrategiat.
2002:      Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä nämä uudet strategiset
2003:      linjaukset edellyttävät Suomen ja yhteistyömaiden välisen vuo-
2004:      rovaikutuksen huomattavaa lisääntymistä kaikilla tasoilla.
2005:      Vain näin voidaan yhdessä edistää kehitysmaiden kestävää ke-
2006:      hitystä ja hyvinvointia sekä vaikuttaa rauhanomaisten ja kan-
2007:      sanvaltaisten olojen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vakiintumi-
2008:      seen näissä maissa.
2009: 
2010: 
2011: 
2012: 
2013: 48
2014: SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1992
2015:               maaryhmittäin
2016:                                                                 Maittain jakamaton 19%
2017: 
2018: 
2019: 
2020: 
2021:        Vähiten kehittyneet
2022:           maat 37%
2023:                                                                                   Korkean tulotason
2024:                                                                                      maat 1%
2025: 
2026: 
2027: 
2028: 
2029:                                                                               Keskituloiset
2030:                                                                                 maat 17%
2031: 
2032: 
2033: 
2034: 
2035:                                                Muut alhaisen
2036:                                               tulotason maat
2037:                                                     25%
2038: 
2039: 
2040: 
2041: 
2042: SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1992
2043:             maksatukset maittain
2044:                                                          Mosambik 5,4%
2045: 
2046:           Maittain jakamaton 15,4%
2047: 
2048: 
2049: 
2050: 
2051:           Oseania 0, 1%
2052: 
2053: 
2054:        Eurooppa 7,4%                                                                 Tansania 8,3%
2055: 
2056: 
2057: 
2058:  Muu Amerikka 2,4%
2059: 
2060:          Peru 0,9%
2061:     Nicaragua 3,3 %                                                                      Muu eteläinen
2062:                                                                                          Afrikka 7,6%
2063: 
2064: 
2065: 
2066: 
2067:        MuuAasia 11,1%
2068: 
2069: 
2070: 
2071: 
2072:                        Vietnam 3,1%
2073:                              Sri Lanka 2,3%
2074:                                         Nepal3,8%       Bangladesh 2,5%
2075: 
2076: 
2077:                                                                                                          49
2078:      ETELÄINEN AFRIKKA JA SADC
2079: 
2080: 
2081:      Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
2082:      Suomi on vuonna 1992 suunnannut huomattavan osan maa- ja
2083:      aluekohtaisesta lahjamuotoisesta kehitysavustaan eteläiseen
2084:      Mrikkaan. Maa- ja aluekohtaisen avun määrä eteläiseen Afrik-
2085:      kaan oli vuonna 1992 yhteensä 443,4 miljoonaa markkaa.
2086:              Varsinaisten kohdemaiden (Mosambik, Namibia, Sambia
2087:      ja Tansania) lisäksi Suomi tuki ns. SADC-yhteistyötä ja muuta
2088:      alueellista toimintaa kaikkiaan 74 miljoonalla markalla.
2089:      Vuoden 1992 aikana Zimbabwen VIII kehitysluotosta käytettiin
2090:      41 miljoonaa markkaa. Luottosopimus on voimassa vuodet
2091:      1991-94.
2092:              Kertomusvuoteen kohdistunut kehitysyhteistyövarojen
2093:      voimakas väheneminen vaikutti myös yhteistyöhön eteläisen
2094:      Afrikan kanssa. Suunnitelmista poiketen käynnistettiin vain
2095:      pari uutta hanketta. Monen meneillään olevan hankkeen jatko-
2096:      vaiheesta luovuttiin ja eräitä voimassa olevia sopimuksiajou-
2097:      duttiin irtisanomaan.
2098:              Eteläisen Afrikan osalta vuosi 1992 oli ongelmallinen.
2099:      Vaikea kuivuus, jota seurasi nälänhätä ja pakolaisuus, koetteli
2100:      aluetta. Angolassa uudelleen alkaneet levottomuudet ja Etelä-
2101:      Mrikan Tasavallassa (EAT) jatkunut epävarmuus tulevaisuu-
2102:      desta loivat monimuotoisia ongelmia alueen kehitykselle. Mo-
2103:      sambikin rauhanprosessin etenemistä voidaan sen sijaan pitää
2104:      myönteisenä kehityksenä.
2105:              Vuonna 1980 alueelliseksi yhteistyöelimeksi perustettu
2106:      SADCC muuttui elokuussa 1992 kansainväliseksi järjestöksi ja
2107:      otti nimen Southern Mrican Development Community, SADC.
2108:      Uuden "kehitysyhteisön" ambitioita on nostettu ja alueellisten
2109:      kehitystoimintojen lisäksi tavoitellaan nyt tiiviimpää yhteis-
2110:      työtä kaupan, talouden, politiikan ja turvallisuuden aloilla.
2111:      SADC:n jäsenmaat ovat Angola, Botswana, Lesotho, Malawi,
2112:      Mosambik, Namibia, Sambia, Swasimaa, Tansania ja Zim-
2113:      babwe. Maat näkisivät mielellään demokraattiseen enemmistö-
2114:      valtaan siirtyvän EAT:n aikanaan yhteisön jäsenenä ja vahvis-
2115:      tuksena.
2116:              Suomen SADC:n toimintaohjelmalle antama tuki keski-
2117:      tettiin kuljetus- ja metsäaloille. Vuonna 1992 tuettiin myös kai-
2118:      vos-, meteorologia- ja energia-aloja, mutta niiden tuki lopete-
2119:      taan vuoden 1993 aikana.
2120:              Muu alueellinen tuki keskittyi kolmeen ohjelmaan, joista
2121:      kaksi, työsuojelutarkastajien koulutus (ILO, ARLAC) ja Afrikan
2122:      huumeohjelma (UNDCP), loppuu vuonna 1993. FAOn toteutta-
2123:      ma Tanganiyka-järven kalatalouden kehittämisohjelma jatkuu
2124:      vuoteen 1996 asti.
2125:              Pohjoismainen SADC-aloite perustuu vuonna 1986
2126:      Hararessa viiden pohjoismaan ja silloisten SADCC-maiden alle-
2127: 
2128: 
2129: 
2130: 50
2131: kirjoittamaan yhteisjulistukseen, joka määrittelee tavoitteeksi
2132: luoda SADC:n toimintaohjelman rinnalle laajempi alueiden vä-
2133: linen yhteistyö talouden, kaupan ja kulttuurin eri aloilla. Kak-
2134: sivuotiskaudella 1992-94 Suomi vastaa aloitteen pohjoismaises-
2135: ta koordinoinnista.
2136:        Kertomusvuoden alussapohjoismaatsuorittivat aloitteen
2137: uudelleen- arvioinnin tähänastisten kokemusten ja eteläisen
2138: Mrikan muutoskehityksen seurauksena. Syksyllä sovittiin
2139: SADC-osapuolen kanssa aloitteen hallinnon tehostamisesta sa-
2140: moin kuin toiminnan painopisteiden kohdistamisesta kaupalli-
2141: seen koulutukseen, SADC-maiden kauppakamarien vahvista-
2142: miseen sekä kaupan ja investointien esteiden poistamiseen.
2143: Lisäksi päätettiin suosittaa NORSAD-rahaston sopimuksen
2144: muuttamista rahaston toimintaperiaatteiden ajankohtaistamis-
2145: ta varten.
2146:        Pohjoismaiden SADC-aloitteeseen liittyvään toimintaan
2147: käytettiin kertomusvuonna 1,4 miljoonaa markkaa.
2148: 
2149: 
2150: 
2151: MOSAMBIK
2152: Pinta-ala:                              802 000km2
2153: Asukasluku:                             15,7 milj.
2154: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   3,0%
2155: Lapsikuolleisuus (1990):                13711000 as.
2156: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2157: terueydenhoitokuluihin:
2158: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 10,4%
2159: BKT/asukas (1990):                      80 USD
2160: BKT:n vuosikasvu (1965-90):
2161: Kehitysapu/asukas (1990):               60,2 USD
2162: Kehitysapu 1BKT (1990):                 65,7%
2163: Suomen apu (1992):                      102,3 mmk
2164: 
2165: 
2166: 
2167: Mosambikia koko 1980-luvun rasittaneet sisäiset levottomuudet
2168: ovat estäneet maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Halli-
2169: tuksen päätavoite vuodesta 1990 lähtien on ollut rauhan ai-
2170: kaansaaminen. Tavoitteen saavuttamisessa otettiin merkittävä
2171: askel, kun Frelimon ja Renamon välinen rauhansopimus alle-
2172: kirjoitettiin 4.10.1992. Rauhansopimuksen mukainen tulitauko
2173: astui voimaan 15.10.1992. Sisällissodan osapuolet ovat noudat-
2174: taneet rauhansopimuksessa sovittua tulitaukoa suhteellisen hy-
2175: vin. Rauhansopimuksen täytäntöönpano on kuitenkin tällä het-
2176: kellä noin 3-4 kuukautta myöhässä aikataulustaan, joten on
2177: ilmeistä että vuoden 1993 lokakuulle alunperin kaavaillut mo-
2178: ni puoluevaalit siirtyvät vuodelle 1994. YK teki joulukuussa
2179: 1992 päätöksen Mosambikin rauhanturvaoperaation aloittami-
2180: sestH. Samalla tulee mahdolliseksi usean miljoonan pakolaisen
2181: paluu.
2182:        Taloudellisen ja sosiaalisen elvytysohjelman toisen vai-
2183: heen aikana hallitus on määrätietoisesti valmistellut markkina-
2184: 
2185: 
2186: 
2187:                                                                     51
2188:      talouteen siirtymistä vähentäen asteittain keskushallinnon val-
2189:      vontaa ja valtaa sekä tehostaen finanssialan uudistuksia ja yk-
2190:      sityistämistä. Julkisten varojen käytön suunnitteluun ja val-
2191:      vontaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Samalla on tunnus-
2192:      tettu tarve panostaa henkilöresurssien ja hallinto- ja johtamis-
2193:      taitojen kehittämiseen sekä yksityisellä että julkisella alalla.
2194:              Elvytysohjelman keskeisenä tavoitteena on talouskas-
2195:      vun vauhdittaminen sekä köyhyyden vähentäminen ja väestön
2196:      perustarpeiden turvaaminen.
2197:              Talouden elvytysohjelman seurauksena maan kansan-
2198:      tuote kasvoi noin 4-5 prosenttia vuosittain vuoteen 1990 asti,
2199:      minkä jälkeen kasvuvauhti hidastui. Kokonaistuotannon arvioi-
2200:      daan laskevan 1,4 prosenttia vuonna 1992. Tähän on syynä lä-
2201:      hinnä Mosambikia koetellut ankara kuivuus ja tästä aiheutu-
2202:      nut maataloustuotannon väheneminen. Myös rauhansopimuk-
2203:      sen solmimista edeltänyt turvallisuustilanteen heikkeneminen
2204:      ja Mosambikin saaman ulkoisen avun vähentyminen ovat vai-
2205:      kuttaneet tuotantoon. Mosambik on bruttokansantuotteeseen
2206:      suhteutettuna maailman velkaantunein valtio ja erittäin riip-
2207:      puvainen ulkoisesta avusta.
2208:              Suomi tukee Mosambikin taloudellista ja sosiaalista
2209:      elvytysohjelmaa. Keskeistä avun kohdentamisessa on sosiaali-
2210:      alan (opetus, vesihuolto, terveydenhuolto) sekä hallinnon ja ym-
2211:      päristöhuollon kehittäminen. Turvallisuussyistä apu on vielä
2212:      toistaiseksi keskitetty kaupunkeihin. Mosambikin rauhanpro-
2213:      sessia Suomi tukee erillisellä avustuksella YK-järjestelmän
2214:      kautta. Suomen Mosambikille antaman avun tehokkuuden
2215:      lisäämiseen tähtäävän maastrategian valmistelu käynnistyi
2216:      vuonna 1992. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on edesauttaa
2217:      maaseudun uudelleenasuttamista, mihin tähtäävät myös
2218:      apuohjelmassamme tapahtuneet muutokset.
2219:              Opetusalan tärkein hanke on maatalouskoulutuksen
2220:      kehittäminen Boanen ja Umbeluzin maatalousopistoissa. Sen
2221:      lisäksi on parannettu oppimateriaalin saatavuutta tukemalla
2222:      Beiran oppivihkotehtaan korjaustöitä ja toiminnan tehostamis-
2223:      ta. Terveysalalla käynnistyi Manican läänin terveydenhuollon
2224:      kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on luoda aluksi perus-
2225:      teet läänin terveydenhuollon kokonaisvaltaiselle kehittämiselle.
2226:              Beirassa ja N acalassa parannetaan veden saatavuutta
2227:      verkoston korjauksilla ja laajennuksilla sekä kaupunkien vesi-
2228:      laitoksia kehittämällä. N acalan kaupunkikehittämishankkees-
2229:      sa pääpaino on kaupungin hallinnon kehittämisellä ja eroosion
2230:      torjunnalla. Näitä hankkeita tukevat metsitys- ja uudisasutus-
2231:      projektit sekä kaupungin infrastruktuurin parannustyöt.
2232:              Aikaisemmin Suomen ja Mosambikin välisen yhteistyön
2233:      merkittävimmällä yhteistyöalalla, kuljetusalalla, Nacalan kont-
2234:      tisataman ja Ruotsin kanssa yhteisrahoitetun Beiran kantti-
2235:      sataman kehittämistä ollaan päättämässä. Päätösvaiheessa
2236:      keskitytään tehtyjen investointien turvaamiseen koulutuksen
2237:      avulla.
2238: 
2239: 
2240: 
2241: 
2242: 52
2243:        Kuljetusalan hankkeista Beiran satamahanke rahoite-
2244: taan Suomen tuesta SADC-maille. SADC-määrärahoilla on
2245: tuettu myös Chimoion metsäopiston kehittämistä osana laajem-
2246: paa SADC-alueen metsäopistohanketta.
2247: 
2248: 
2249: 
2250: NAMIBIA
2251: Pinta-ala:                              824 000km 2
2252: Asukasluku:                             1,4 milj.
2253: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   3,0%
2254: Lapsikuolleisuus (1990):                100/1000 as.
2255: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2256: terveydenhoitokuluihin:
2257: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 5,3%
2258: BKT/asukas (1990):
2259: BKT:n vuosikasvu (1965-90):
2260: Kehitysapu 1asukas (1990):              32 USD
2261: Kehitysapu 1BKT (1990):
2262: Suomen apu (1992):                      43,6 mmk
2263: 
2264: 
2265: 
2266: Namibian valtion kolmatta itsenäisyyden vuotta voidaan pitää
2267: hallinnon vakiinnuttamisen kautena. Vuoden 1992 marras-jou-
2268: lukuun vaihteessa pidettiin maan ensimmäiset alue- ja paikal-
2269: lisvaalit. SWAPO sai vaalissa sum--voiton, sillä 68 prosenttia
2270: äänestäjistä kannatti SWAPO:n ehdokkaita.
2271:         Namibian suhteet Etelä-Mrikkaan ovat normalisoitu-
2272: neet. Suhteiden asiallista luonnetta kuvastaa se neuvottelurat-
2273: kaisu, johon valtiot pääsivät maan ainoan syväsataman, Walvis
2274: Bayn, yhteishallinnosta.
2275:         Itsenäistynyt Namibia on saanut perinnöksi hyvän kehi-
2276: tyspotentiaalin omaavan kansantalouden. Maan talous on kui-
2277: tenkin kärsinyt sekä maailmantalouden lamasta että toiminta-
2278: ympäristöstään aiheutuneista ongelmista. Hallitus on pyrkinyt
2279: aktiivisesti kehittämään yksityistä sektoria ja saamaan inves-
2280: toijia maahan. Osittain siinä on onnistuttukin, mm. eräät ulko-
2281: maiset öljy-yhtiöt ovat olleet kiinnostuneita asettumaan Nami-
2282: biaan. Ongelmia on kuitenkin aiheuttanut Namibian kuulumi-
2283: nen eteläisen Mrikan tulliunianiin SACUun. Unionin säännöstö
2284: tekee eteläafrikkalaisen teollisuuden kanssa kilpailevan tuo-
2285: tannon aloittamisen maassa vaikeaksi. Namibian SACUlta saa-
2286: rnat tullitulot ovat yli 1,6 miljardia markkaa. Ne muodostavat
2287: huomattavan osan maan budjettituloista.
2288:         Namibian taloudellinen kehitys ei ole edistynyt odotetus-
2289: ti. Vuoden 1992 taloudellista kehitystä hidasti kuivuuden ai-
2290: heuttama kato. Maailmantalouden yleinen lama alensi Nami-
2291: bian tuottamien mineraalien maailmanmarkkinahintoja ja
2292: supisti uraanituotantoa. Myös maailman suurin timanttiyhtiö,
2293: De Beersin päätti vähentää timanttien ostoa maasta. Vuoden
2294: 1992-93 budjettiesitys oli ensimmäinen, jossa budjettivajetta
2295: rahoitettiin ulkomaisella lainanotolla.
2296: 
2297: 
2298: 
2299:                                                                     53
2300:             Namibian hallitus pyrki sekä hallintonsa kehittämiseen
2301:      että julkisten menojen supistamiseen, mutta tulosten saaminen
2302:      on ollut vaikeaa.
2303:             Suomen ja Namibian välinen kehitysyhteistyöohjelma
2304:      käynnistyi kertomusvuonna. Ohjelmaa toteutetaan pääosin
2305:      maan väkirikkaimmassa Owambon läänissä. Hankkeiden
2306:      toteuttamista varten on luotu hallintomalli, jonka mukaan
2307:      namibialaisilla on päävastuu hankkeiden toteuttamisesta.
2308:      Suomen tuen laajuus riippuu Namibian kyvystä käyttää tukea
2309:      hyväkseen.
2310:             Engelan alueen terveydenhuoltohanke on käynnistynyt.
2311:      Engelan sairaalan rakentaminen, alueen perusterveydenhuol-
2312:      lon kehittäminen, sekä terveydenhuoltoalan henkilöstön ja
2313:      -organisaation kehittäminen aloitettiin.
2314:              Ohangwenan (ent. Marula) alueen integroitu vesihuolto-
2315:      ja sanitaation kehittämisprojekti käynnistyi vuoden alussa.
2316:      Hankkeen toteuttamisaikatauluun on vaikuttanut Namibian
2317:      aluehallinnon kehittämisen viivästyminen.
2318:              Geologisten karttojen laadinta jatkuu, sillä projektia on
2319:      päätetty jatkaa vuoden 1995loppuun. Kolmen vuoden siirtymä-
2320:      kauden aikana varmistuvat Namibian geologisen tutkimuskes-
2321:      kuksen mahdollisuudet jatkaa itsenäisesti kartta tuotantoa.
2322:              Metsäalan ohjelmaa pyritään käynnistämään tulevai-
2323:      suudessa määrärahojen sallimassa määrin. Ensimmäisenä ta-
2324:      voitteena on vahvistaa Namibian metsähallinnon rakenteita.
2325:      Owambon alue on aavikoitumassa pitkällisen sodankäynnin ja
2326:      ylilaiduntamisen seurauksena. Alueen metsitys tulisi käynnis-
2327:      tää nopeasti, jotta vältyttäisiin laajalta ekokatastrofi!ta.
2328: 
2329: 
2330: 
2331: 
2332:      SAMBIA
2333:      Pinta-ala:                              753 000km2
2334:      Asukasluku:                             8,1 milj.
2335:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   3,1%
2336:      Lapsikuolleisuus (1990):                8211000 as.
2337:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2338:      terveydenhoitokuluihin:                 43 %
2339:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 6,2%
2340:      BKT 1asukas (1990):                     420 USD
2341:      BKT:n vuosikasvu (1965-90):             -1,9
2342:      Kehitysapu/asukas (1990):               54 USD
2343:      Kehitysapu/BKT (1990):                  14,0%
2344:      Suomen apu (1992):                      139,5 mmk
2345: 
2346: 
2347: 
2348: 
2349:      Vuoden 1991lopulla pidettyjen parlamentti- ja presidentinvaa-
2350:      lien lopputulos vei Sambian uuteen aikakauteen maata pitkään
2351:      hallinneen presidentti Kaundan ja hänen UNIP-puolueensa hä-
2352:      vittyä vaalit selvästi Frederick M. Chiluban MMD-puolueelle.
2353: 
2354: 
2355: 
2356: 
2357: 54
2358:        Presidentti Chiluban suunta on selkeä, Sambia kulkee
2359: kohti vapaata markkinataloutta. Tämä on ensimmäisenä näky-
2360: nyt hintasäännöstelyn poistamisenaja pyrkimyksenä yksityis-
2361: tää lähes kaikki valtionyhtiöt. Tavallinen sambialainen on tois-
2362: taiseksi tuntenut muutokset vain kiristyneessä taloudessaan.
2363: Esimerkiksi 25 kilon maissijauhosäkki maksoi vielä vuonna
2364: 1990 vain 0,57 USD ja tällä hetkellä 6,3 USD sambialaisen
2365: minimipalkan vaihdellessa 51 ja 71 dollarin välillä. Palkat eivät
2366: ole seuranneet hintakehitystä.
2367:        Inflaatiokehitys oli vuoden 1992 aikana korkea. Kun ta-
2368: voitteena oli laskea inflaatio 45 prosenttiin, se olikin 178 pro-
2369: senttia. Kuitenkin kun tulosta verrataan vuoden 1990 noin 400
2370: prosentin inflaatioon, on suunta selvästi nähtävissä. Vuoden
2371: 1993 lopussa inflaation oletetaan pienenevän huomattavasti.
2372:        Kertomusvuonna vallinneen kuivuuden aiheuttaman
2373: ruuan tuonnin lisäyksen hallitus järjesti tehokkaasti pääosin
2374: avunantajien tuella. Ylimääräisiin maissiostoihin käytettiin
2375: noin 300 miljoonaa USD.
2376:        Demokraattisesti vapain vaalein tapahtuneen vallan-
2377: vaihdon ja uuden hallituksen ilmaiseman muutoshalun vuoksi
2378: Sambia oli kertomusvuonna avunantajan näkökulmasta afrik-
2379: kalainen mallimaa. Tästä syystä maan perinteiset tukijamaat
2380: ilmoittivat tukensa jatkuvan poliittista muutosta seuraavien so-
2381: peuttamisen vuosien aikana. Maailmanpankki ja kansainväli-
2382: nen valuuttarahasto olivat myös aktiivisia Sambiassa. Kerto-
2383: musvuoden päätyttyä tilanne Sambiassa kuitenkin muuttui,
2384: kun hallitus julisti poikkeustilan. Tämä on saanut avunantajat
2385: huolestumaan demokratisoitumisen etenemisestä.
2386:        Suomi tuki Sambian kehitystä vuoden 1992 aikana toi-
2387: saalta Maailmanpankin kautta ohjaamalla resursseja rakenne-
2388: sopeutukseen, ja toisaalta perinteisellä kehitysavulla toteutta-
2389: malla kahdenvälisiä hankkeita. Sambian tukeen määrärahojen
2390: niukkuus ei vielä vaikuttanut merkittävästi.
2391:        Energia-alalla Suomi toteutti Lusakan sähköverkon ke-
2392: hittämishanketta, joka on tällä hetkellä Suomen suurin kehi-
2393: tysyhteistyöhanke maassa. Hankkeella pyritään turvaamaan
2394: sähkönsaantia Lusakassa, jossa asutuksen lisäksi on runsaasti
2395: teollisuutta. Opetusalan tukihanke oli Suomen toinen merkittä-
2396: vä hanke Sambiassa. Opetuksen merkitys tulee Suomen ohjel-
2397: massa tulevaisuudessa lisääntymään. Kuljetusalalla jatkettiin
2398: tienkunnostushanketta ja saatettiin päätökseen piirikuntien
2399: kuljetustoiminnan tehostamishanke. Metsäalalla Kafubun sa-
2400: hahanke päättyi vuoden lopulla ja metsäalan puiteluottohank-
2401: keen toteuttamista jatkettiin. Maatalousalalla pitkään jatkunut
2402: tuki Läntisen maakunnan Osuustoimintaunionilie päättyi.
2403: Luapulan maaseudun kehitysohjelmaa, jonka toteutussopimus
2404: raukesi vuoden 1992 lopussa, jatketaan suunnitteluvaiheella.
2405: 
2406: 
2407: 
2408: 
2409:                                                                     55
2410:      TANSANIA
2411:      Pinta-ala:                              945 000km2
2412:      Asukasluku:                             24,5 milj.
2413:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   3,1%
2414:      Lapsikuolleisuus (1990):                115/1000 as.
2415:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2416:      terveydenhoitokuluihin:                 108 %
2417:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 10,5%
2418:      BKT/asukas (1990):                      110 USD
2419:      BKT:n vuosikasvu (1965-90):             -0,2
2420:      Kehitysapu/asukas (1990):               47,1 USD
2421:      Kehitysapu 1BKT (1990):                 48,2 %
2422:      Suomen apu (1992):                      156,6 mmk
2423: 
2424: 
2425: 
2426: 
2427:      Tansanian perustuslain muutos, joka hyväksyttiin kesäkuussa
2428:      1992 mahdollistaa siirtymisen monipuoluejärjestelmään. Käyn-
2429:      nissä olevat laajamittaiset talouden sopeutus- ja uudistusohjel-
2430:      mat tukevat siirtymistä kohti markkinataloutta. Tansanian
2431:      hallituksen uudistuspolitiikka eri aloilla (julkinen hallinto, ra-
2432:      hoitus, valuutta- ja kauppapolitiikka, maatalous) jatkuu, vaik-
2433:      ka edistyminen on ollut arvioitua hitaampaa. Kansantuotteen
2434:      kasvu vuosina 1991-92 oli 3,8 prosenttia tavoitteen ollessa 4,5
2435:      prosenttia. Näkyvimpiä tuloksia olivat mm. valuutanvaihdon
2436:      vapauttaminen sekä yksityisten ja ulkomaisten pankkien toi-
2437:      minnan mahdollistaminen.
2438:              Talouden ulkoinen tasapaino maassa on edelleen huono.
2439:      Tuonti on lähes nelinkertainen vientiin nähden ja ulkomainen
2440:      velka kolminkertainen kansantuotteeseen nähden. Maan talous
2441:      on erittäin altis ulkoisille muuttujille kuten muutoksille ulkoi-
2442:      sen avun määrässä. Riippuvuus ulkoisesta avusta on suuri.
2443:      Hallituksen laskelmien mukaan noin 70 prosenttia investointi-
2444:      rahoituksesta tulee kehitysapuna. Maksutasetyyppinen tuki on
2445:      Tansanialie elintärkeää, mutta havaitut puutteet avun hallin-
2446:      noinnissa ja seurannassa ovat lisänneet avunantajien varovai-
2447:      suutta tätä tukimuotoa kohtaan.
2448:              Tansanian hallitus on valmistellut siirtymistä uuteen
2449:      suunnittelujärjestelmään, jossa valtion menotalouden suunnit-
2450:      telun perustana on tulonmuodostus. Kehitysohjelmien ja niiden
2451:      rahoituksen tulee olla yhteneviä kansantaloudellisen suunnitte-
2452:      lun ja periaatteiden kanssa siten, että Tansanian rajalliset re-
2453:      surssit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Suunnitte-
2454:      lujä:rjestelmien kehittäminen noudattaa avunantajien voimak-
2455:      kaita vaatimuksia, mutta toisaalta se edellyttää, että avunanta-
2456:      jien on entistä enemmän otettava huomioon Tansanian priori-
2457:      teetit ja periaateohjelmat. Tähän pyritään myös Suomen Tansa-
2458:      nian maastrategiassa, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 1992.
2459:      Maastrategian mukaan Suomen Tansanian apukokonaisuutta
2460:      keskitetään ja perinteisten investointiprojektien rinnalle kehi-
2461:      tetään uusia apumuotoja, ohjelma- ja hallinnonkehittämisapua.
2462: 
2463: 
2464: 
2465: 
2466: 56
2467:         Luonnonvarojen hoito ja ympäristökysymykset on otettu
2468: esille uudella tavalla Tansanian uudistusohjelman nykyisessä
2469: vaiheessa. Julkisia menoja pyritään ohjaamaan yhä enemmän
2470: myös ympäristönsuojeluun. Vuonna 1992 Suomen tuki ympäris-
2471: tö- ja metsäalalla keskittyi metsäalan toimintasuunnitelman to-
2472: teutuksen ja Itä-Usambaran luonnonmetsien suojelu- ja hoito-
2473: hankkeen tukemiseen sekä metsä-, ympäristö- ja aluesuunnit-
2474: teluhankkeisiin Sansibarilla. Suomen tuki Tansanian valtiolli-
2475: selle metsäteollisuudelle päättyi vuonna 1992, jolloin yrityksille
2476: laadittiin suunnitelmat käyttöpääoman korotuksesta ja sanee-
2477: rauksesta. Näin pyrittiin varmistamaan yritysten mahdollisuu-
2478: det sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön Tansanian val-
2479: tiojohtoista yritystoimintaa uudistettaessa.
2480:         Energiahuoliolla oli suuria vaikeuksia syksyllä 1992 mm.
2481: kuivuuden takia. Myös sähkönjakelun säännöstely jouduttiin
2482: aloittamaan. Suomi pyrki turvaamaan toimittamiensa diesel-
2483: generaattoreiden varaosahuollon ja rahoitti Ruotsin ja Norjan
2484: kanssa yhdessä Panganin vesivoimalaitoksen rakentamista.
2485: Sen lisäksi valmisteltiin Tansanian energialaitoksen
2486: TANESCOn tukemista dieselgeneraattoreiden käyttö- ja kun-
2487: nossapitokoulutuksella.
2488:         Maatalouden hintapolitiikan ja markkinoinnin uudistuk-
2489: set parantavat Mtwaran ja Lindin läänien integroidun maaseu-
2490: dun kehittämisohjelman toimintaedellytyksiä. Hankkeen en-
2491: simmäisen vaiheen päättyessä toisen vaiheen suunnittelu käyn-
2492: nistettiin vuonna 1992. Toisen vaiheen aikana huomiota kiinni-
2493: tetään entistä enemmän paikallisen väestön osallistumiseen ja
2494: aktivointiin suunnitteluvaiheesta lähtien. Toinen maatalous-
2495: alan hanke, tuki Uyolen maatalouskeskukselle, päättyi vuoden
2496: 1992 lopussa.
2497:         Mtwaran ja Lindin läänien vesihuoltohanke on keskey-
2498: tetty osin määrärahasyistä. Hankkeen päättyessä vesihuolto
2499: kattaa Mtwaran läänissä 86 prosenttia ja Lindin läänissä noin
2500: 40 prosenttia väestöstä. Sekä Mtwara-Lindin että Sansibarin
2501: kaupunkien vesihuoltohankkeet ovat tukeneet Tansanian halli-
2502: tuksen pyrkimyksiä uudistaa tariffipolitiikkaansa ja kehittää
2503: vesilaitoksista kannattavia yrityksiä.
2504:         Maan taloudessa elintärkeiden perusrakenteiden kehit-
2505: tämiseen Suomi on osallistunut kehittämällä tie- ja rautatiever-
2506: kostoa sekä Dar es Salaamin satamaa. Tukea satamalle on kui-
2507: tenkin vähennetty. Kuljetusalan tuki keskittyi edelleen pää- ja
2508: maaseututeiden kunnossapitoon Mtwaran ja Lindin lääneissä
2509: sekä alueellisen kuljetusverkoston kehittämiseen. Tuki Tansa-
2510: nian ja Sambian väliselle rautatielle lopettiin vuonna 1992
2511: määrärahasyistä.
2512:         Tansanian valtioliiton toinen osapuoli, Sansibar on myös
2513: käynnistänyt taloutensa uudistustoimenpiteet. Perinteisesti
2514: vaurautta aikaansaaneen vienti tuotteen, neilikan huono sato ja
2515: maailmanmarkkinahintojen romahtaminen on heikentänyt saa-
2516: rivaltion taloutta. Vaihtoehtoisina ulkomaanvaluutan lähteinä
2517: 
2518: 
2519: 
2520: 
2521:                                                                      57
2522:      Sansibarin hallitus pyrkii nykyisin kehittämään yksityisyrittä-
2523:      jyyttä, turismia, kalastusta ja kauppaa.
2524:              Turismia on kehitetty näkyvästi. Taloudellisten seikko-
2525:      jen rinnalla on kuitenkin tullut esiin huoli turismin vaikutuk-
2526:      sista ympäristöön ja kulttuuriin. Suomi on pyrkinyt omilla ke-
2527:      hitysyhteistyöhankkeillaan tukemaan Sansibaria aluesuunnit-
2528:      telussa, ympäristö-, maankäyttö-ja metsähallinnossa, luonnon-
2529:      varojen hoidossa sekä kaupunkien vesihuollon kehittämisessä.
2530:      Sansibarin metsätalouden kehittämishankkeen kolmannen ja
2531:      viimeisen vaiheen suunnitelman valmistelivat sansibarilaiset
2532:      kertomusvuonna itse. Hanke keskittyy maaseudun köyhyyteen
2533:      ja kestämättömän luonnonvarojen käytön ongelmien ratkaise-
2534:      miseen.
2535: 
2536: 
2537: 
2538: 
2539: 58
2540: ITÄ-, LÄNSI- JA POHJOIS-AFRIKKA
2541: 
2542: 
2543: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
2544: Muun Mrikan eli Itä-, Länsi- ja Pohjois-Mrikan alueen maiden
2545: poliittinen ja taloudellinen kehitys on jatkunut epävakaana. So-
2546: maliassa ja Sudanissa vuonna 1991 keskeytettyä kahdenvälistä
2547: yhteistyötä ei ole voitu käynnistää uudelleen, vaan Suomi on
2548: antanut humanitaarista ja katastrofiapua kansainvälisten jär-
2549: jestöjen kautta. Näidenkin perille saamisessa on ilmennyt huo-
2550: mattavia vaikeuksia.
2551:         Muun Mrikan alueella Suomen yhteistyö lähinnä kan-
2552: sainvälisten järjestöjen kanssa, kuten F AO:n ja UNDP:n kans-
2553: sa, jatkui kertomusvuonna. FAO:n kanssajatkettiin Senegalis-
2554: sa kylämetsityshanketta, jota on yleisesti pidetty myönteisenä
2555: esimerkkinä paikallisten asukkaiden osallistumisesta hanke-
2556: suunnitteluun ja -toteutukseen. UNDP:n kanssa Suomi rakensi
2557: maatalous-eläinlääkintäkoulua Ruandaan.
2558:         YK-järjestöjen lisäksi Suomi toteutti Kansainvälisen me-
2559: teorologiajä:rjestön (WMO) kanssa säähavaintohankkeita sekä
2560: toimitti sen kautta ylempien ilmakerrosten havaintolaitteita
2561: kuivuuden seuraamiseksi. Lisäksi Suomi osallistui Senegalin
2562: liikennealan rakennesopeutusohjelmaan yhteistyössä Maail-
2563: manpankin kanssa. Sen sijaan kehitysluottona suunnitellun ve-
2564: sihuoltohankkeen perusselvitykset Kamerunissa lopetettiin.
2565: 
2566: 
2567: 
2568: EGYPTI
2569: Pinta-ala:                              1,001 000 km 2
2570: Asukasluku:                             52,1 milj.
2571: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   1,8%
2572: Lapsikuolleisuus (1990):                66/1000 as.
2573: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2574: terveydenhoitokuluihin:                 57 %
2575: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 3,1 %
2576: BKT/asukas (1990):                      600 USD
2577: BKT:n vuosikasvu (1965-90):             4,1
2578: Kehitysapu/asukas (1990):               107,6 USD
2579: Kehitysapu/ BKT (1990):                 15,9%
2580: Suomen apu (1992):                      74,5 mmk
2581: 
2582: 
2583: 
2584: Egypti kamppailee tällä hetkelläkin talousongelmien kanssa
2585: siitä huolimatta, että ulkomaanvelka IMF:n ja Maailmanpan-
2586: kin kanssa tehtyjen sopimusten mukaan on puolitettu. Velka-
2587: taakka on vieläkin 25 miljardin USD:n tasolla ja noin 80 pro-
2588: senttia bruttokansantuotteesta. Egyptin talous perustuu öljyn
2589: tuotantoon, ulkomaisten palkkatulojen kotiutukseen, maata-
2590: loustuotantoon, turismiin ja Suezin kanavan maksuihin.
2591: 
2592: 
2593: 
2594:                                                                    59
2595:        Asukasluku on lähes 55 miljoonaaja kasvaajoka yhdek-
2596: säs kuukausi yhdellä miljoonalla. Väestöstä yli puolet on alle
2597: 20-vuotiaita. Talouden kasvu pysyi 1980-luvun puoleen väliin
2598: saakka väestönkasvun tahdissa.
2599:        Vuoden 1991 talousuudistus- ja sopeutusohjelman tavoit-
2600: teena on kääntää Egyptin talous kasvuun jo muutaman vuoden
2601: kuluessa. Tällä hetkellä Egyptissä eletään kansainvälisen
2602: avun, laina- ja lahja-avun turvin. Runsasta taloudellista tukea
2603: Egyptille on taannut sen poliittisen tasapainottelijan asema
2604: arabimaissa.
2605:        Markkinatalouteen siirtyminen ja julkisen sektorin pur-
2606: kaminen on vaikeaa ja hidasta. Maailmanpankin mukaan edel-
2607: lytykset Egyptin talouden kohentamiseen ovat kuitenkin ole-
2608: massa. Sosiaalisia seurauksia aiheutuu subventioiden poistosta
2609: ja hintojen noususta sekä lisääntyvästä työttömyydestä.
2610:        Muutama vuosi sitten Suomi lopetti vientitakuiden
2611: myöntämisen Egyptille, muttä päätös on kumottu vuoden
2612: 1992 aikana.
2613:        Suomen ja Egyptin välinen vuonna 1976 alkanut kehi-
2614: tysyhteistyö on vakiintumassa muutamille aloille. Kehitysyh-
2615: teistyörahoitus perustui aikaisemmin kehitysluottojen myöntä-
2616: miseen. Kertomusvuoden alussa tapahtuneen luottojen anteek-
2617: siantamisen jälkeen se perustuu yksinomaan lahja-apuun. Pää-
2618: aloja ovat perinteisesti olleet mm. energia ja maatalous. Myö-
2619: hemmin ohjelmaan on otettu mukaan vesi-, sanitaatio- ja ter-
2620: veysalat. Energiahankkeet, jotka aikaisemmin rahoitettiin lä-
2621: hes yksinomaan luottovaroilla, ovat vähitellen jäämässä pois.
2622:        Maataloustutkimusprojektin !-vaihe on puolivälissä ja
2623: Ismailian tutkimuslaitoksen kunnostetuissa laboratorioissa
2624: työskennellään. Suomessa tapahtuva koulutus- ja stipendiaatti-
2625: ohjelma on käynnissä ja todettu hyväksi.
2626:        Vuonna 1991 tehdyn vesialan kartoituksen seurauksena
2627: käynnistetään Beni Suefissa alueellinen vesihuolto- ja sanitaa-
2628: tiohanke siellä jo kolme vuotta käynnissä olleen perustervey-
2629: denhuoltohankkeen lisäksi. Hankkeiden tarkoituksena on toi-
2630: mia yhteistyössä.
2631:        Uudet ympäristöprojektit siirtyvät tulevaisuuden suun-
2632: nitelmiin. Samoin käynee toimialakartoitukselle, joka käsittäisi
2633: metsitystä ja uusien viljelysmaiden raivausta.
2634:        Egyptin kanssa tehtävä kehitysyhteistyö ja apumuodot
2635: riippuvat luonnollisesti maan talouspolitiikan ja rakennesopeu-
2636: tusohjelman edistymisestä. Toimintaedellytyksiin ja yhteistyön
2637: tuloksellisuuteen vaikuttavat käynnissä olevat eri alojen poliit-
2638: tiset uudistukset.
2639: 
2640: 
2641: 
2642: 
2643:                                                                     61
2644:      ETIOPIA
2645:      Pinta-ala:                              1,222 000 km 2
2646:      Asukasluku:                             51,2 milj.
2647:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   3,4%
2648:      Lapsikuolleisuus (1990):                13211000 as.
2649:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2650:      terveydenhoitokuluihin:                 239 %
2651:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 5,3%
2652:      BKT/asukas (1990):                      120 USD
2653:      BKT:n vuosikasvu (1965-90):             -0,2%
2654:      Kehitysapu/asukas (1990):               17,4 USD
2655:      Kehitysapu/ BKT (1990):                 14,6%
2656:      Suomen apu (1992):                      35,7mmk
2657: 
2658: 
2659: 
2660: 
2661:      Etiopian sisäisessä tilanteessa tapahtui merkittävä käänne,
2662:      kun toukokuussa 1991 presidentti Mengistu Haile Mariam syr-
2663:      jäytettiin ja heinäkuussa 1991 valtaan astui siirtymävaiheen
2664:      hallitus. Vallanvaihdoksen takia pitkäänjatkunut sisällissota
2665:      alkoi laantua ja maan talouselämä kääntyi lievään nousuun.
2666:              Vuoden 1992 aikana Etiopian kehitykseen vaikutti toi-
2667:      saalta yksityistämiseen perustuva taloudellinen elpyminen ja
2668:      toisaalta jatkuva poliittinen epävakaisuus. Maa on jaettu 14
2669:      lähinnä etnisesti rajattuun hallinnolliseen alueeseen. Maassa
2670:      järjestettiin kunnallis- ja aluevaalit touko-kesäkuussa 1992.
2671:      Reimapuolueiden välisessä kamppailussa vallasta ja alueista
2672:      on ajoittain ollut väkivaltaisiakin muotoja.
2673:              Maan taloutta ja julkista alaa koskevia säädöksiä on
2674:      vuoden 1992 aikana uudistettu ja vapautettu. Talouden yksi-
2675:      tyistäminen on jossakin määrin edennyt, vaikka laajoja päätök-
2676:      siä esimerkiksi valtion yritysten yksityistämisestä ei ole vielä
2677:      tehty. Maatalouskaupan vapauttaminen valtion monopolista
2678:      on selvästi edistänyt viljan ja muiden maataloustuotteiden liik-
2679:      kuvuutta ja saatavuutta. Tähän on vaikuttanut myös suuressa
2680:      osassa maata vallinnut suotuisa kasvukausi. Kahvin vienti on
2681:      päässyt uudelleen vilkastumaan sisällissodan aikana vallin-
2682:      neen laman jälkeen. Parantunut elintarviketilanne on vähentä-
2683:      nyt ulkomaisen ruoka-avun tarvetta. Ulkopuolisesta elintarvi-
2684:      keavusta ovat vielä riippuvaisia mm. Somalian rajalla elävät
2685:      pakolaiset ja suuri joukko kotiutettavia, maattornia sotilaita
2686:      perheineen.
2687:              Loppuvuodesta 1992 säädettiin laki lehdistön vapaudes-
2688:      ta ja sensuurin kieltämisestä. Vaikka käytännössä vielä pääosa
2689:      sanomalehdistä sekä radio ja televisio ovat hallituksen omistuk-
2690:      sessa, laki antaa kenelle tahansa luvan perustaa ja vapaasti
2691:      julkaista sanoma- ja aikakauslehtiä. Samoin on lainsäädännöllä
2692:      pyritty määrittelemään verotulojen ja velvoitteiden jakautumis-
2693:      ta valtion, aluehallinnon ja kunnallishallinnon kesken.
2694:              Eritrea on käytännössä erottautunut Etiopiasta ja sen
2695:      itsenäistymistä koskeva kansanäänestys on tarkoitus toteuttaa
2696:      huhtikuussa 1993. Etiopian ja Eritrean suhteet ovat jo alkaneet
2697: 
2698: 
2699: 
2700: 62
2701: muotoutua kahden itsenäisen valtion suhteiksi. Maat ovat sopi-
2702: neet yhteistyöstä mm. satamatoiminnoissa, maakuljetuksissa ja
2703: postilaitoksen toiminnassa.
2704:        Etiopian ulkoiset suhteet viikastuivat vuoden 1992 aika-
2705: na. Myönteinen taloudellinen kehitys on käynnistänyt yhteis-
2706: työn Maailmanpankin kanssa ja useat länsimaiset avunantajat
2707: ovat selvästi lisänneet tukeaan Etiopialle. Avunantajat eivät
2708: kuitenkaan ole tehneet pitkäaikaisia sitoumuksia. Ratkaiseva-
2709: na tekijänä avustusten jatkumiselle ovat loppuvuonna 1993
2710: järjestettävät vaalit.
2711:        Suomen suhtautuminen Etiopiaan vuonna 1992 heijaste-
2712: lee paitsi talouslamaamme, myös avunantajien yleistä suhtau-
2713: tumista. Sisällissodan kiivaimman vaiheen aikana ja sen jäl-
2714: keen vuonna 1991lakkautettiin lähes kaikki kahdenväliset
2715: hankkeet. Vuonna 1992 käynnissä oli ainoastaan tienkunnos-
2716: tushanke (päättyi joulukuussa 1992) sekä erityisopetushanke,
2717: joka käsittää vain muutaman stipendiaatin opinnot Suomessa.
2718: Painopiste oli humanitaarisessa ja kansalais- ja lähetysjärjestö-
2719: jen kautta annettavassa avussa.
2720:        Enteet myönteisestä kehityksestä käynnistivät uudelleen
2721: kahdenvälisten hankkeiden suunnittelun loppuvuodesta 1992.
2722: Suomen taloudellisen tilanteen takia varat toiminnan käynnis-
2723: tämiseen ovat niukat, mutta kahden hankkeenjatkosuunnitte-
2724: lu on aloitettu. Tienkunnostushankkeelle ja vuonna 1991 päät-
2725: tyneelle karjataloushankkeelle suunniteltiin jatkovaihe, joka
2726: kestäisi vuoden 1994 loppuun. Hankkeet on tarkoitus käynnis-
2727: tää mahdollisimman pian vuonna 1993. Samoin on tarkoitus
2728: jatkaa vuonna 1991 valmistuneita hankesuunnitelmia mm. vil-
2729: jan varastoinnissa ja vesihuollossa sekä laatia lyhyen aikavälin
2730: maastrategia Suomen ja Etiopian väliselle yhteistyölle.
2731: 
2732: 
2733: 
2734: KENIA
2735: Pinta-ala:                              580 000 km 2
2736: Asukasluku:                             24,2 milj.
2737: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   3,5%
2738: Lapsikuolleisuus (1990):                6711000 as.
2739: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2740: terveydenhoitokuluihin:                 31 %
2741: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 7,9%
2742: BKT 1asukas (1990):                     370 USD
2743: BKT:n vuosikasvu (1965-90):             1,9%
2744: Kehitysapu/asukas (1990):               41,4 USD
2745: Kehitysapu 1BKT (1990):                 11,4%
2746: Suomen apu (1992):                      92,4 mmk
2747: 
2748: 
2749: 
2750: 
2751: Vuodesta 1991 alkaen Keniassa on tehty demokratiakehityksen
2752: kannalta tärkeitä poliittisia uudistuksia. Oppositiopuolueiden
2753: toiminta sallittiin ja maassa järjestettiin ensimmäiset moni-
2754: puoluevaalit 26 vuoteen joulukuussa 1992. Opposition hajanai-
2755: 
2756: 
2757: 
2758:                                                                     63
2759:      suudesta johtuen valta pysyi edelleen presidentti Moilla ja hä-
2760:      nenjohtamallaan KANU-puolueella.
2761:              Kenian länsimaiset avunantajat ovat jatkaneet varovais-
2762:      ta suhtautumistaan Kenialie annettavaan kehitysapuun. Maail-
2763:      manpankin ja IMF:n edellyttämä talousohjelma ei ole edennyt
2764:      suunnitellusti, eikä Maailmanpankki näin ollen kutsunut koolle
2765:      Kenian konsultatiivikokousta, jossa uusista apulupauksista oli-
2766:      si ilmoitettu.
2767:              Poliittisen ja ihmisoikeustilanteen lisäksi erityisesti
2768:      Maailmanpankin ja IMF:n edellyttämien taloudellisten uudis-
2769:      tusten toteutuminen tuli yhä tärkeämmäksi arvioitaessa Suo-
2770:      men kehitysapua Kenialle. Uudistukset ovat välttämättömiä
2771:      Kenian talouden tervehdyttämiselle ja siten kehitysavun tehok-
2772:      kaalle hyödyntämiselle pitkällä aikavälillä.
2773:              Kenian ja Suomen välinen kehitysyhteistyö jatkui vuon-
2774:      na 1992 aiempia vuosia suppeampana. Tämä oli osittain seu-
2775:      rausta Kenian avunantajamaiden, Suomi mukaanlukien, vuon-
2776:      na 1991 Pariisissa tehdystä päätöksestä pidättäytyä uusista
2777:      apulupauksista, jolla Kenian hallitusta painostetaan poliittisiin
2778:      ja taloudellisiin uudistuksiin. Yhteistyön vähenemiseen vaikut-
2779:      ti myös kehitysyhteistyömäärärahojen vähentyminen.
2780:              Muiden avunantajamaiden tavoin Suomi jatkoi käynnis-
2781:      sä olleiden projektien toteuttamista Kenian kanssa. Aiemmin
2782:      sovittujen hankkeiden toteutus jatkui ja valtioneuvosto myönsi
2783:      lisäksi valtuudet 1980-luvun alustajatkuneiden Länsi-Kenian
2784:      vesi- ja terveysprojektien päätösvaiheita varten. Uusia hankkei-
2785:      ta ei valmisteltu eikä aloitettu vuoden 1992 aikana.
2786:              Suomen kahdeksan vuottajatkunut tuki Länsi-Kenian
2787:      perusterveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi arvioitiin ke-
2788:      sällä 1992. Arviointi suositteli pienimuotoisen jatkovaiheen to-
2789:      teuttamista terveyspalvelujen ja ennaltaehkäisevässä tervey-
2790:      denhuollossa saavutettujen tulosten turvaamiseksi. Suosituk-
2791:      sen mukaisesti projektin päättävä IV-vaihe valmisteltiin toteu-
2792:      tettavaksi vuosina 1993-95. Myös Länsi-Kenian vesiprojektin
2793:      menestyksekästä päättämistä varten valmisteltiin päätösvaihe,
2794:      jonka aikana Suomen tuella luodut palvelut integroidaan
2795:      Kenian paikallishallintoon.
2796:              Hankeyhteistyö jatkui myös maatalous- ja metsäaloilla.
2797:      Suomen tuella laaditaan Kenian metsätalouden kokonaissuun-
2798:      nitelma. Suunnitelman ensimmäinen luonnos valmistui kesällä
2799:      1992. Suomi tuki myös metsityshankkeita keskisessä ja itäises-
2800:      sä Keniassa. Länsi-Keniassajatkui karjatalouden kehittämi-
2801:      nen, sillä maidontuotantoa lisäämällä luodaan uusia toimeen-
2802:      tulomahdollisuuksia maaseutuväestölle. Helmikuussa 1992 val-
2803:      mistui Suomen tuella rakennettu suuri viljavarasto, joka paran-
2804:      taa maan elintarvikehuollon varmuutta ja vähentää toistuvien
2805:      kuivuuskausien aiheuttamia ongelmia.
2806: 
2807: 
2808: 
2809: 
2810: 64
2811: AASIA
2812: 
2813: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
2814: Tärkein tuettava alueellinen yhteistyöorganisaatio Aasiassa on
2815: edelleen Aasian teknologinen instituutti (Asian Institute of
2816: Technology, AIT). AIT:n kanssa on käynnistynyt uudenmuotoi-
2817: nen pitkäaikaiseen puitesopimukseen perustuva yhteistyöohjel-
2818: ma. Siihen sisältyvät jo aiemmin aloitetut stipendiaattien tuke-
2819: minen ja tuki telekommunikaatio-osastolle sekä uutena osana
2820: AIT:n sivuosaston perustaminen Vietnamiin.
2821:         Yhteistyötä toisen alueellisen organisaation, Mekong-
2822: komitean kanssa vaikeuttivat kertomusvuonna mm. komitean
2823: toimintaan liittyneet erimielisyydet jäsenmaiden välillä. Tästä
2824: syystä uusia hankkeita komitean kanssa ei käynnistetty. Vuon-
2825: na 1992 jatkuivat komitean kautta tukea saavat Mekong-joen
2826: hydrografinen kartoitus ja Kambodzhan ilmakuvaus.
2827:         Suomi on edelleen tukenut myös Kansainvälisen työ-
2828: järjestön (ILO) alueellisia hankkeita naisten ammattiyhdistys-
2829: toiminnan ja alueen kehitysmaiden työturvallisuuden paran-
2830: tamiseksi.
2831:         Alueellisen yhteistyön lisäksi Suomi tukee johdonmukai-
2832: sesti kansallisten metsätaloussuunnitelmien tekemistä Aasian
2833: eri maissa. Aiemmin Suomi on tukenut myös erillisiä metsäta-
2834: lous- ja metsäteollisuushankkeita. Filippiinien metsätalous-
2835: suunnitelma-, Burman vaneritehdas- ja Indonesian metsäteol-
2836: lisuuskouluhankkeet luovutettiin vuoden 1992 aikana. Thai-
2837: maan metsätaloussuunnitelma ja Fidzin metsäkouluhanke luo-
2838: vutetaan vuoden 1993 aikana. Indonesian metsitys- ja metsän-
2839: tutkimushanke jatkunee vuoteen 1996. Lisäksi valmisteilla on
2840: Maailmanpankin kanssa toteutettava Laosin metsähanke, joka
2841: alkanee vuoden 1993 aikana.
2842:         Suomi tukee myös Kambodzhan rauhansuunnitelman
2843: tueksi valmisteltua maan jälleenrakennusohjelmaa. Ohjelmaa,
2844: joka toteutetaan kansainvälisellä avulla, tuetaan ympäristösek-
2845: torilla, pakolaisohjelmassa ja vammaisten kuntouttamisessa.
2846:         Lähinnä Kaakkois-Aasiassa tehtyä Aasian alueellista yh-
2847: teistyötä merkittävämpää on ollut eri kohdemaissa tehty kehi-
2848: tysyhteistyö. Ensisijaiset kohdemaat vuonna 1992 olivat edel-
2849: leen Nepal, Vietnam, Bangladesh ja Sri Lanka. Näistä Bangla-
2850: deshissa ja Sri Lankassa ei kuitenkaan enää valmistella uusia
2851: hankkeita.
2852: 
2853: 
2854: 
2855: 
2856:                                                                    65
2857:      BANGLADESH
2858:      Pinta-ala:                              144 000 km 2
2859:      Asukasluku:                             106,7 milj.
2860:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   1,8%
2861:      Lapsikuolleisuus (1990):                10511000 as.
2862:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2863:      terveydenhoitokuluihin:                 57 %
2864:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 6,2%
2865:      BKT/asukas (1990):                      210 USD
2866:      BKT:n vuosikasvu (1965-90):             0,7%
2867:      Kehitysapu 1asukas (1990):              19.7 USD
2868:      Kehitysapu/ BKT (1990):                 9,2%
2869:      Suomen apu (1992):                      47,5 mmk
2870: 
2871: 
2872: 
2873: 
2874:      Bangladesh on eräitä kääpiövaltioita lukuunottamatta maail-
2875:      man tiheimmin asuttu maa. Asukastiheys on noin 730 henkeä
2876:      neliökilometrillä. Väestöohjelmilla on selvästi ollut vaikutusta
2877:      syntyvyyden alenemiseen. Syntyvyys on nykyisin jo yksi alhai-
2878:      simmista saman tulotason maista, vaikka se on edelleen kor-
2879:      keampi kuin Aasiassa keskimäärin.
2880:              Vuonna 1992 Bangladeshissa oli vallassa edellisenä
2881:      vuonna ensimmäisen kerran Bangladeshin 19 vuoden itsenäi-
2882:      syyden aikana demokraattisesti valittu hallitus. Vuosi oli suo-
2883:      siollinen myös sikäli, että tulvien ja pyörremyrskyjen aiheutta-
2884:      milta suurtuhoilta vältyttiin. Sateet olivat poikkeuksellisen vä-
2885:      häiset. Ongelmaksi sen sijaan muodostui maataloutta haittaava
2886:      kuivuus ja loppuvuodesta vesivoiman vähäisyys.
2887:              Bangladesh on edelleen maataloudesta riippuvainen
2888:      maa. Paitsi ruokaa, maataloudesta saadaan myös suuri osa
2889:      teollisuuden raaka-aineista. Uusi hallitus on suunnannut me-
2890:      neillään olevan viisivuotissuunnitelman painotuksia entistä
2891:      enemmän maatalouteen ja maaseudun kehitykseen, peruskou-
2892:      lutukseen ja -terveydenhuoltoon sekä perhesuunnitteluun.
2893:              Suomen tukea Bangladeshiin jouduttiin vuonna 1992
2894:      supistamaan budjettileikkausten takia. Meneillään olevia maa-
2895:      seudun sähköistyshanketta ja kartoitushanketta jatketaan,
2896:      mutta hidastetulla aikataululla. Chittagongin satamahankkeen
2897:      jatkoksi suunnitellusta monikäyttölaiturin rakentamisesta jou-
2898:      duttiin luopumaan. Meneillään oleva vaihe satamahankkeessa
2899:      jatkuu vuoden 1993 maaliskuuhun. Vuoden 1992 syyskuussa
2900:      käynnistyi sisävesiliikenteen kehittämishanke, joka toteute-
2901:      taan yhdessä Maailmanpankin kanssa.
2902:              Lisäksi tuettiin IPPF:n kautta Bangladeshin kansallisen
2903:      perhesuunnittelujärjestön hankkeita. Samoin jatkettiin valmis-
2904:      telua Suomen osallistumiseksi Maailmanpankin IV väestö- ja
2905:      terveysohjelmaan. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita
2906:      tuettiin edelleen. Useimmat näistä ovat terveydenhuollon ja
2907:      koulutuksen alalla. Hankemuotoinen yhteistyö Bangladeshin
2908:      kanssa tulee jyrkästi vähenemään nykyisten hankkeiden päät-
2909:      tyessä.
2910: 
2911: 
2912: 
2913: 
2914: 66
2915: NEPAL
2916: Pinta-ala:                              141 000 km 2
2917: Asukasluku:                             18,9 milj.
2918: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   2,5%
2919: Lapsikuolleisuus (1990):                12111000 as.
2920: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2921: terveydenhoitokuluihin:                 61 %
2922: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 7,3%
2923: BKT 1asukas (1990):                     170 USD
2924: BKT:n vuosikasvu (1965-90):             0,5%
2925: Kehitysapu 1asukas (1990):              22,7 USD
2926: Kehitysapu/ BKT (1990):                 13,8%
2927: Suomen apu (1992):                      72,2 mmk
2928: 
2929: 
2930: 
2931: 
2932: Nepalin kahdeksas ja samalla demokratian laajenemisen jälkei-
2933: nen ensimmäinen koko maan kehittämisohjelma valmistui ker-
2934: tomusvuonna. Ohjelman, joka käsittää vuodet 1992-97, keskei-
2935: set tavoitteet ovat ympäristöarvot huomioonottavan taloudelli-
2936: sen kasvun ylläpitäminen, köyhyyden lieventäminen ja maan
2937: sisäisten alueellisten kehityserojen supistaminen.
2938:        Suomi tukee useita tämän kehittämisohjelman merkittä-
2939: vimpiä alueita, kuten energiantuotannon lisäämistä energia-
2940: hankkeilla ja maaseudun kehittämistä metsähankkeilla sekä
2941: lannoitteita toimittamalla. Väestönkasvun hillitsemistä tuetaan
2942: väestöhankkeella. Lisäksi muita keskeisiä yhteistyöhankkeita
2943: ovat Nepalin itäosan topografinen kartoitushanke, telehanke
2944: sekä vesihuolto- ja sanitaatiohanke. Suomi rahoittaa myös usei-
2945: ta kansalaisjärjestöhankkeita, jotka toimivat pääasiassa tervey-
2946: denhuollon, vesihuollon ja koulutuksen aloilla. Lisäksi valmis-
2947: teltavana on Suomen Yleisradion kanssa yhteistyönä toteutet-
2948: tava hanke, jonka tavoitteena on Nepalin kulttuuriperinnön tal-
2949: tioiminen.
2950:        Suomen ja Nepalin kehitysyhteistyön lähivuosien lin-
2951: jauksissa on päätetty keskittää yhteistyötä muutamalle tär-
2952: keimmälle toimialalle, joilla yhteistyön ja vaikuttamisen tasoa
2953: pyritään nostamaan. Huolimatta lähivuosien määrärahojen voi-
2954: makkaasta vähenemisestä Nepal tulee säilymään yhtenä Suo-
2955: men keskeisistä yhteistyömaista Aasiassa.
2956: 
2957: 
2958: 
2959: 
2960:                                                                    67
2961: SRILANKA
2962: Pinta-ala:                              66000km 2
2963: Asukasluku:                             17,0 milj.
2964: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   1,1%
2965: Lapsikuolleisuus (1990):                19/1000 as.
2966: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
2967: terveydenhoitokuluihin:                 62 %
2968: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 1,4%
2969: BKT 1asukas (1990):                     470 USD
2970: BKT:n vuosikasvu (1965-90):             2,9%
2971: Kehitysapu/asukas (1990):               39,1 USD
2972: Kehitysapu 1BKT (1990):                 8,2%
2973: Suomen apu (1992):                      42,9 mmk
2974: 
2975: 
2976: 
2977: 
2978: Sri Lanka on edelleen selvästi maatalousvaltainen maa, vaikka
2979: valtiovalta on pyrkinyt luomaan edellytyksiä tuotevalikoiman
2980: laajentamiseksi ja ulkomaisen pääoman saamiseksi maahan.
2981: Maan sisäinen tilanne ei ole kuitenkaan ollut riittävän vakuut-
2982: tava ulkomaisille sijoittajille, koska kasvu on ollut huomatta-
2983: vasti odotettua hitaampaa.
2984:        Maataloutta koetteli kova kuivuus vuoden 1992 alkupuo-
2985: lella. Kuivuneiden teepensaiden tilalle jouduttiin istuttamaan
2986: uusia pensaita. Riisisato jäi odotettua pienemmäksi. Kahden
2987: muun tärkeän vienti tuotteen, kumin ja kookospähkinän, tuotta-
2988: miseen kuivuus ei niinkään vaikuttanut, mutta kuivuuden odo-
2989: tetaan pienentävän kookoksen seuraavan vuoden tuotosta.
2990:        Maan sisäpoliittinen tilanne ei ole oleellisesti parantunut
2991: vuoden 1992 aikana. Sotatila ja terroriteot jatkuivat maan poh-
2992: jois-ja itäosissa ja vaativat runsaasti siviiliuhreja sekä mies-
2993: tappioita molemmin puolin. Ulkomaiset avunantajat ja lähin
2994: naapurimaa Intia, jota tamilikysymys myös koskettaa, ovat
2995: vaatineet tilanteen rauhanomaista ratkaisua. Joitakin viitteitä
2996: rauhanomaisesta ratkaisusta on annettu, mutta todellista edis-
2997: tymistä ratkaisun aikaansaamiseksi ei ole tapahtunut.
2998:        Sisäisen konfliktin sekä siihen liittyvien ihmisoikeuksien
2999: loukkausten seurauksena on todennäköistä, että Suomi lopet-
3000: taa kehitysyhteistyön Sri Lankan kanssa kun voimassa olevat
3001: hankesopimukset päättyvät. Pääosin toiminnot päättyvät vuo-
3002: den 1993 lopussa. Sri Lankan kanssa tehtävän yhteistyön koh-
3003: teita ovat Colombon keskussairaalan kunnostaminen, Kandyn
3004: piirikunnan vesihuollon ja sanitaation suunnittelu ja rakenta-
3005: minen, Kalutaran piirikunnan maaseudun kehittäminen sekä
3006: tuki metsäalalle.
3007: 
3008: 
3009: 
3010: 
3011:                                                                      69
3012:      VIETNAM
3013:      Pinta-ala:                              330 000 km 2
3014:      Asukasluku:                             66,3 milj.
3015:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   2,1%
3016:      Lapsikuolleisuus (1990):                42/1000 as.
3017:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
3018:      terveydenhoitokuluihin:
3019:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 3,4%
3020:      BKT 1asukas (1990):
3021:      BKT:n vuosikasvu (1965-90):
3022:      Kehitysapu 1asukas (1990):              2,9 USD
3023:      Kehitysapu 1BKT (1990):                 2,1%
3024:      Suomen apu (1992):                      57,8 mmk
3025: 
3026: 
3027: 
3028: 
3029:      Vuonna 1986 aloitettu markkinatalouteen siirtyminen on johta-
3030:      nut nopeasti merkittäviin tuloksiin Vietnamissa. Ohjelmaan
3031:      sisältyy mm. maareformi, hintojen vapauttaminen, valuutta-
3032:      uudistukset, uudistettu verotus ja kaupan vapauttaminen. Neu-
3033:      vostoliiton hajottua Vietnam on pyrkinyt korvaamaan sieltä tul-
3034:      lutta taloudellista tukea lähentymällä ASEAN-maitaja Euroop-
3035:      paa. Vuodesta 1988 lähtien Vietnamiin on perustettu jo noin
3036:      500 yhteistyöhanketta, joissa ulkomaiset investoinnit ovat yli
3037:      3, 7 miljardia USD.
3038:              Vietnamin kehitystä hidastaa kuitenkin se, että maan
3039:      suhteet Yhdysvaltoihin eivät ole edistysaskelista huolimatta
3040:      normalisoituneet. Yhdysvallat ei ole vapauttanut kauppasaar-
3041:      toaan ja näin ollen Vietnamin yhteistyö Maailmanpankin ja
3042:      Aasian kehityspankin kanssa ei ole voinut käynnistyä.
3043:              Vietnam on yksipuoluejärjestelmään perustuva sosialis-
3044:      tinen maa. On kuitenkin ilmeistä, että talouselämän vapautta-
3045:      minen ja vilkastunut kansainvälinen toiminta luovat paineita
3046:      järjestelmän muuttamiseen. Myös maan pohjois-ja eteläosien
3047:      hyvin erilaiset näkemykset kehityksestä saattavat osaltaan
3048:      vaikuttaa siihen.
3049:              Suomen kehitysyhteistyö Vietnamissa on keskitetty har-
3050:      voihin, mutta hyvin merkittäviin hankkeisiin. Pha Rungin kor-
3051:      jaustelakka-hanke saatiin päätökseen kesällä 1991. Siitä tehty
3052:      loppuarviointi oli myönteinen. Telakka on jo nyt vilkastuttanut
3053:      huomattavasti meriliikennettä, joka muun infrastruktuurin
3054:      huonon kunnon takia on tärkein kuljetusmuoto Vietnamissa.
3055:      Telakalla on myös myönteinen vaikutus maan vaihtotaseeseen
3056:      ja koulutetun työvoiman määrään. Suomen tuki kohdistuu tällä
3057:      hetkellä lähes pelkästään vesihuoltoalalle Hanoin ja Haiphon-
3058:      gin kaupungeissa. Uusia hankkeita suunnitellaan vain metsä-
3059:      alalla. Näidenkin käynnistäminen siirtynee varojen puutteessa.
3060:              Vietnam tulee säilymään Suomen ensisijaisena yhteis-
3061:      työmaana. Vietnamin kehitys on nyt kiinnostavassa vaiheessa.
3062:      Vietnamin kehityksestä ennustetaan erittäin nopeaa, jos ny-
3063:      kyistä uudistuspolitiikkaa jatketaan ja suhteet kansainvälisiin
3064:      rahalaitoksiin normalisoituvat. Suomen liike-elämä on hyvin
3065:      kiinnostunut maasta, jossa Suomi on kehitysyhteistyönsä vuok-
3066:      si myönteisesti tunnettu. Vietnamin maastrategian laadinta
3067:      aloitetaan vuonna 1993.
3068: 
3069: 70
3070: LATINALAINEN AMERIKKA
3071: 
3072: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
3073: Suomen alueellinen kehitysyhteistyö Latinalaisessa Amerikas-
3074: sa keskittyi kertomusvuonna Keski-Amerikkaan.
3075:        Keski-Amerikassa on vuodesta 1986 alkaen ollut käyn-
3076: nissä rauhanprosessi. Nicaraguassa saatiin ensin aikaan aseel-
3077: lisen toiminnan loppuminen vuonna 1990 ja El Salvadorissa
3078: tammikuussa 1992. Alueen ainoa aseellinen konflikti on Guate-
3079: malassa, jossa sielläkin rauhanneuvottelut olivat käynnissä ko-
3080: ko vuoden 1992. Toistaiseksi neuvottelut ovat olleet tuloksetto-
3081: mia. Maan ihmisoikeustilanne on huono.
3082:         Rauhanprosessiin liittyy myös pakolaisten vilkas paluu-
3083: muutto, jota Suomi on tukenut humanitaarisen avun määrära-
3084: halla.
3085:         Keski-Amerikan vuonna 1987 yhteispohjoismaisesta
3086: aloitteesta alkanut alueellinen yhteistyö jatkui kertomusvuon-
3087: na. Yhteistyön tavoitteena on tukea alueen rauhan- ja demokra-
3088: tisoitumispyrkimyksiä. Käynnissä olevia hankkeita on kolme:
3089: metsä-, meteorologia- ja terveysalan hankkeet.
3090:         Hankkeissa pyritään edistämään alueen maiden välistä
3091: yhteistyötä ja kansalaisten osallistumista sekä hyvää hallintoa.
3092: Siksi alueellisten hankkeiden paikallistoteuttajina ja koordinoi-
3093: jina ovat yleensä maiden omat yhteistyöorganisaatiot; metsä-
3094: hankkeessa Keski-Amerikan ympäristökomissio, meteorologia-
3095: hankkeessa Keski-Amerikan vesivarainkomissio ja terveys-
3096: hankkeessa Amerikan valtioiden terveysjärjestö (Pan-American
3097: Health Organization, PAHO) yhdessä maiden terveysministe-
3098: reiden komission kanssa.
3099:         Uutena hankkeena valmisteltiin vuonna 1992 alueellista
3100: asuinyhdyskuntahanketta. Hankkeen tarkoituksena on tarjota
3101: koulutusta ja teknistä apua paikallistason organisaatioille (ml.
3102: kunnat) asumistasoa ja asuinympäristön laatua parantavissa
3103: pyrkimyksissä sekä vahvistaa paikallisdemokratiaa.
3104:        Alueellisten hankkeiden lisäksi Suomi on rahoittanut
3105: Meksikon metsätalouden kehittämishanketta.
3106: 
3107: 
3108: 
3109: 
3110:                                                                     71
3111:      NICARAGUA
3112:      Pinta-ala:                              130 000km 2
3113:      Asukasluku:                             3,9milj.
3114:      Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   3,0%
3115:      Lapsikuolleisuus (1990):                55/1000 as.
3116:      Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
3117:      terveydenhoitokuluihin:                 318%
3118:      Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 4,5 %
3119:      BKT 1asukas (1990):
3120:      BKT:n vuosikasvu (1965-90):             --3,3%
3121:      Kehitysapu/asukas (1990):               84,0 USD
3122:      Kehitysapu 1BKT (1990):
3123:      Suomen apu (1992):                      62,8 mmk
3124: 
3125: 
3126: 
3127:      Nicaraguan tilanne rauhoittui oleellisesti vuosien 1990-91 aika-
3128:      na. Kuitenkin hyvin raju talouden tervehdyttämisohjelma ja
3129:      vielä vakiintumaton demokraattinen kehitys edistymisestään
3130:      huolimatta sekä pitkän sisäisen konfliktin aiheuttama vastak-
3131:      kainasettelu ovat pitäneet maan sisäistä tilannetta edelleen
3132:      varsin herkkänä.
3133:             Maan talous on syvässä lamassa, vaikka merkittävää
3134:      edistystä on saavutettu ulkomaan velan vähenemisessä ja inf-
3135:      laation pysähtymisessä. Myös talouden rakennesopeutuksen
3136:      osana on toteutettu merkittäviä lainsäädännöllisiä uudistuksia
3137:      mm. ulkomaisissa investoinneissa, veropohjan laajentamisessa
3138:      ja talouden yleisessä liberalisoinnissa sekä julkisten menojen
3139:      supistamisessa.
3140:              Suomen kehitysyhteistyö keskittyy edelleenkin maata-
3141:      louteen ja terveydenhuoltoon. Maatalousalalla Suomi toteuttaa
3142:      kahta hanketta. Integroitu maaseudun kehittämishanke jatkuu
3143:      vuoden 1993 loppuun saakka. Hankkeelle valmistellaan toista
3144:      vaihetta vuosille 1994-96. Lannoiteohjelman tavoitteena on
3145:      tuottaa maatalousneuvontaa pienille ja keskisuurille tiloille.
3146:      Lannoitetoimituksista on luovuttu ainakin toistaiseksi. Maata-
3147:      lousneuvontaprojektin toinen vaihe aloitettiin vuoden 1992
3148:      alussa ja se jatkuu vuoden 1995 loppuun.
3149:             Terveysalalla Suomi rahoittaa kahta kahdenvälistä (sai-
3150:      raalalaitteiden kunnostushanke ja vammaisten kuntoutushan-
3151:      ke) ja yhtä alueellista hanketta (malariahanke) Nicaraguassa.
3152:      Näitä hankkeita toteuttaa PAHO.
3153:             Näiden lisäksi sosiaalialan kehittämishankkeen valmis-
3154:      telut aloitettiin vuonna 1992. Hankkeen toteutus alkanee vuo-
3155:      den 1994 alussa.
3156:              Lisäksi kehitysluotoilla on rahoitettu energia-alan han-
3157:      kintoja. Osana Nicaraguan saavuttamaa neuvotteluratkaisua
3158:      kahdenvälisten velkojen vakauttamisesta ns. Pariisin klubin
3159:      maiden kanssa Suomi antaa anteeksi ennen vuotta 1988 myön-
3160:      netyt kehitysluotot korkorästeineen, yhteensä noin 107 miljoo-
3161:      naa markkaa.
3162:             Vuoden 1992 aikana Suomessa vierailivat Nicaraguan
3163:      presidentti Violeta Chamorro, kehitysyhteistyöministeri Erwin
3164:      Kruger ja luonnonvarainministeri Jaime Incer.
3165: 
3166: 
3167: 72
3168: PERU
3169: Pinta-ala:                              1,285 000 km 2
3170: Asukasluku:                             21,7 milj.
3171: Väestönkasvu (1989-2000, vuosittain):   2,0%
3172: Lapsikuolleisuus (1990):                69/ 1000as.
3173: Sotilasmenot suhteessa koulutus- ja
3174: terveydenhoitokuluihin:                 70 %
3175: Kaupungistuminen (1980-90, vuosittain): 3,1%
3176: BKT/asukas (1990):                      1,160 USD
3177: BKT:n vuosikasvu (1965--90):            --0,2%
3178: Kehitysapu/asukas (1990):               18,1 USD
3179: Kehitysapu/BKT(1990):                   1,1%
3180: Suomen apu (1992):                      17,9 mmk
3181: 
3182: 
3183: 
3184: Peru on ollut Suomen ainoa ensisijainen yhteistyömaa Etelä-
3185: Amerikassa. Yhteistyö alkoi jo 1960-luvun lopulla. Viime vuosi-
3186: na yhteistyön taso on ollut varsin alhainen johtuen mm. maan
3187: sisäisistä ongelmista ja levottomuuksista.
3188:        Vuodesta 1991lähtien on maassa toteutettu perusteellis-
3189: ta rakennesopeutusohjelmaa, jonka avulla talouden alamäki ja
3190: siihen liittynyt hyperinflaatio on voitu katkaista. Talous on kui-
3191: tenkin vielä syvässä lamassa ja elintason arvioidaan olevan
3192: 1950-luvun lopun tasolla.
3193:         Huhtikuussa 1992 presidentti Fujimori hajoitti edus-
3194: kunnan armeijan avulla ja hallitsi poikkeustilavaltuuksin
3195: 30.12.1992 saakka. Tällöin uusi, marraskuussa yleisillä vaaleil-
3196: la valittu, perustuslakia säätävä kansalliskokous aloitti toimin-
3197: tansa.
3198:         Toinen merkittävä tapahtuma oli Loistava Polku-järjes-
3199: tön koko korkeimman johdon pidättäminen syyskuussa 1992.
3200: Sen jälkeen on terrorismissa ollut nähtävissä järjestön toimin-
3201: takyvyn heikentyminen. Kuitenkaan sisäisen konfliktin nopea
3202: loppuminen ei ole ilmeistä.
3203:         Maan ihmisoikeustilanne on edelleen huolestuttava. Ih-
3204: misoikeusloukkauksia rekisteröitiin sekä armeijan ja poliisin
3205: että Loistavan Polun tekeminä.
3206:         Kertomusvuoden aikana Suomen kehitysyhteistyön linja-
3207: na oli aikaisempien sitoumusten täyttäminen, mutta pidättäy-
3208: tyminen uusien hankkeiden valmistelusta. Meneillään oli vain
3209: yksi kahdenvälinen hanke, Iquitoksen dieselvoimalahanke. Li-
3210: säksi Suomi rahoitti kahta tutkimushanketta (sademetsätutki-
3211: mus ja Andien ruokakasvitutkimus), yhtä kulttuurihanketta
3212: (Usko-Ayar -taidekoulu) ja antoi humanitaarista apua kolera-
3213: epidemiasta kärsineille. On todennäköistä, että yhteistyö Perun
3214: kanssa päättyy nykyisten hankkeiden loppuessa.
3215: 
3216: 
3217: 
3218: 
3219:                                                                      73
3220: MUUT KAHDENVÄLISEN
3221: AVUNMUODOT
3222: 
3223: Kehitys- ja korkotukiluotot
3224: Vuonna 1992 ei enää myönnetty uusia kehitysluottoja. Kehitys-
3225: luotot eivät ole rahoitusehdoiltaan poikenneet lahja-avusta
3226: merkittävästi ja lisäksi luottoja on vastaanottajamaiden talou-
3227: dellisten vaikeuksien takia usein jouduttu antamaan anteeksi.
3228: Toisaalta mm. UNCTADissa on hyväksytty, että LDC-maille
3229: annettu tuki olisi ainoastaan lahjamuotoista. Voimassa olevat
3230: kehitysluotot on myönnetty Zimbabwelle, Senegalille, Kameru-
3231: nille, Nicaragualie ja Costa Ricalle. Kertomusvuonna aloitettiin
3232: eduskunnan päätöksellä toimenpiteet eräiden Nicaraguan van-
3233: hojen kehitysluottojen, yhteisarvoltaan noin 103 miljoonaa
3234: markkaa, anteeksiantamiseksi.
3235:         Korkotukiluottojen käyttö väheni kertomusvuonna ver-
3236: rattuna aikaisempaan huippuvuoteen 1991. Korkotukiluotoilla
3237: pyritään kehitysmaihin suuntautuvien rahoitusvirtojen lisää-
3238: miseen ohjaamalla luottoja vastaanottajamaan kehityksen kan-
3239: nalta keskeisiin kohteisiin.
3240:         Vuonna 1992 allekirjoitettiin 12 uutta korkotukiluottoso-
3241: pimusta yhteensä viiden eri maan kanssa. Eniten uusia luottoja
3242: myönnettiin Kiinaan. Kertomusvuonna myönnettyjen luottojen
3243: yhteismäärä oli lähes 380 miljoonaa markkaa. Vuoden lopussa
3244: luotoista oli nostettu yhteensä noin 140 miljoonaa markkaa.
3245: Vuodesta 1987 lähtien kertomusvuoden loppuun on tehty 67
3246: korkotukiluottosopimusta, yhteisarvoltaan noin 2,5 miljardia
3247: markkaa. Maantieteellisesti korkotukiluotot ovat keskittyneet
3248: Aasiaan. Kiina, Thaimaa ja Intia ovat olleet merkittävimmät
3249: kohdemaat.
3250:         Uudet korkotukiluottoja koskevat ohjeistot (ns. Helsinki-
3251: paketti) hyväksyttiin OECD:ssa helmikuussa 1992. Uusien
3252: säännöstöjen mukaan kaupallisesti kannattaville hankkeille ei
3253: enää myönnetä korkotukea vaan niihin tulisi hankkia kaupal-
3254: lista rahoitusta. Uudet säännöstöt ovat vaikuttaneet infrastruk-
3255: tuurihankkeiden (energia, telekommunikaatio) ja ympäristö-
3256: investointien osuuden kasvamiseen. Sen sijaan selkeästi tuo-
3257: tannolliset investoinnit (mm. puunjalostusteollisuus, tavaratuo-
3258: tanto) ovat vähentyneet. Kokonaisuutena uudet säännöstöt ovat
3259: vähentäneet korkotukiluottohakemusten määrää.
3260:         Uusien ohjeistojen soveltaminen OECD:ssa on edellyttä-
3261: nyt Suomen aktiivista toimintaa OECD:hen perustetussa ns.
3262: konsultaatioryhmässä, jossa jäsenmaat arvioivat hankkeiden
3263: hyväksyttävyyttä uusien ohjeistojen näkokulmasta. Myös eräitä
3264: suomalaisia hankkeita on käsitelty konsultaatioryhmässä ker-
3265: tomusvuonna. Hankkeet katsottiin kaupallisesti kannattaviksi.
3266: Suomi käytti hyväkseen säännöstöjen mahdollistamaa poik-
3267: keusmenettelyä ja kansalliseen etuun vedoten myönsi hankkeil-
3268: le korkotukirahoitusta.
3269: 
3270: 
3271: 
3272:                                                                     75
3273:              Ulkoasiainministeriön riippumattomana tutkimuslaitok-
3274:      sella teettämä Suomen korkotukijärjestelmän evaluointi val-
3275:      mistui vuoden 1992 aikana (katso luku Kehitysyhteistyön hal-
3276:      linnointi, evaluointi).
3277: 
3278: 
3279:      Teollinen kehitysyhteistyö: FINNFUND
3280:      Useimpien kehitysmaiden talouspolitiikkaa on edelleen leiman-
3281:      nut pyrkimys voimakkaisiin rakennemuutoksiin, joissa pääpai-
3282:      no on yksityisten investointien edistämisessä, valtionyhtiöiden
3283:      yksityistämisessä, hallinnon ja talouden hajauttamisessa sekä
3284:      säännöstelyn purkamisessa. Näiden toimenpiteiden ansiosta
3285:      ulkomaisten teollisten investointien kasvu on jatkunut voimak-
3286:      kaana erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-
3287:      Aasiassa. Teollisuusmaiden lama sen sijaan lienee vaikuttanut
3288:      vähäiseen kasvuun Afrikassa ja Lähi-Idässä, joissa- samoin
3289:      kuin Keski- ja Itä-Euroopassa- myös suomalaisten teollisten
3290:      investointien ennustetaan laman hellittäessä lisääntyvän.
3291:              Kehitysmaista kiinnostavimpia ovat edelleen Aasian
3292:      kehittyneemmät maat sekä Intia ja Kiina. Vuonna 1992
3293:      FINNFUND päätti rahoituksesta kuuteen uuteen yhteisyrityk-
3294:      seen ja kolmen hankkeen lisärahoitukseen yhteensä 40,5 mil-
3295:      joonalla markalla. Voimassa olevia rahoitussitoumuksia ja
3296:      -päätöksiä oli vuoden lopussa 44 yhteensä 23 kehitysmaassa.
3297:      Näistä 34 oli jo toiminnassa tai rakennusvaiheessa olevia hank-
3298:      keita. Toteutettujen investointihankkeiden lukumäärällä mitat-
3299:      tuna Intia, Turkki, Malesia ja Tunisia ovat FINNFUNDin mer-
3300:      kittävimmät kohdemaat kehitysmaatoiminnassa.
3301:              Vuoden 1992 alusta FINNFUNDin toiminta-alue on laa-
3302:      jentunut käsittämään myös Keski- ja Itä-Euroopan entiset so-
3303:      sialistiset maat. FINNFUND tarjoaa täällä yhteisyrityksille
3304:      osakepääomarahoitusta, markkinaehtoisia lainoja ja takauksia
3305:      sekä osallistuuhankevalmistelu-ja koulutuskustannuksiin.
3306:      Kiinnostus erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on
3307:      ollut vilkasta. FINNFUNDille esitettiin yli 300 hankeideaa,
3308:      joista useita kymmmeniä otettiin valmisteltaviksi. Vuoden ai-
3309:      kana tehtiin Itä- ja Keski-Euroopassa seitsemän sijoituspäätös-
3310:      tä yhteensä 24,6 miljoonalla markalla. Maantieteellisesti hank-
3311:      keet ovat keskittyneet ennen kaikkea Viroon ja Venäjän lähi-
3312:      alueille sekä Puolaan, Unkariin ja Tsekinmaahan.
3313:              FINNFUNDin tulos vuodelta 1992 ennen varauksia oli
3314:      24,0 miljoonaa markkaa. Investointitoiminnan tuotot olivat yh-
3315:      teensä 18,3 miljoonaa markkaa, mikä merkitsi 4 7 prosentin
3316:      kasvua edellisvuodesta. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös
3317:      merkittävät valuuttakurssivoitot. Vuonna 1991 päätetty osake-
3318:      pääoman korotus, 78,7 miljoonaa markkaa nostettiin vuonna
3319:      1992. Kertomusvuonna yhtiö nosti viimeisestä valtion sille
3320:      myöntämästä budjettilainasta 15 miljoonaa markkaa. Vuoden
3321:      1992 joulukuussa yhtiö otti ensimmäistä kertaa kansainvälisil-
3322:      tä pääomamarkkinoilta 20 miljoonan dollarin luoton.
3323: 
3324: 
3325: 
3326: 76
3327:         Valtionapua käytettiin vuonna 1992 yhtiön hallintome-
3328: noihin 12 miljoonaa markkaa. Yritysten kehittämis- ja edistä-
3329: ruistoimintaan käytettiin 9 miljoonaa markkaa ja korkotukeen
3330: noin 2 miljoonaa markkaa.
3331:        Teollisen yhteistyön rahaston toiminta evaluoitiin perus-
3332: teellisesti loppuvuodesta 1992. Evaluoinnista vedettävät johto-
3333: päätökset viittaavat siihen, että yhtiön toiminta on suomalais-
3334: yritysten osoittamaa kiinnostusta myötäillen edelleen keskitty-
3335: nyt verrattain varakkaisiin kehitysmaihin. Yhtiön liiketaloudel-
3336: linen asema ja sen toiminnan tuloksellisuus ovat vakiintuneet
3337: siinä määrin, että suoraa tukea yhtiön hallinnolle tullaan lähi-
3338: vuosina jyrkästi laskemaan.
3339: 
3340: 
3341: Taloudellinen, teollinen ja teknologinen (TTT)
3342: yhteistyö kehitysmaiden kanssa
3343: Kehitysmaiden kanssa toteutettavia taloudellisia, teollisia ja
3344: teknologisia yhteistyöhankkeita on tuettu TTT-määrärahalla
3345: vuodesta 1984 alkaen yhteensä noin 76 miljoonalla markalla.
3346: Määrärahaa on käytetty lähinnä vientihankkeiden soveltuvuus-
3347: tutkimuksiin ja esiselvityksiin, koulutukseen sekä toteutukseen
3348: liittyviin asiantuntijapalveluihin. Määrärahan pääasiallinen
3349: tarkoitus on olla siemenraha, jonka avulla saadaan aikaan sel-
3350: laisia konkreettisia yhteistyöhankkeita Suomen ja kehitysmai-
3351: den välillä, joilla on myös toivottavia kehitysvaikutuksia kohde-
3352: maassa. TTT -varat luetaan osaksi julkista kehitysapua ja nii-
3353: den kohdemaita voivat periaatteessa olla kaikki OECD:n kehi-
3354: tysmaiksi luokittelemat maat.
3355:         TTT-määrärahoja on myönnetty selvästi eniten metsä-
3356: teollisuuden projekteihin, joiden lisäksi vain energia- ja kulje-
3357: tusala erottuvat muuten tasaisesta toimialakohtaisesta jakau-
3358: masta. Vuonna 1992 tehdyn selvityksen mukaan noin kolmas-
3359: osa TTT-hankkeista on johtanut sellaisen laajemman vientipro-
3360: jektin toteutumiseen, johon määräraha oli alunperin
3361: myönnetty.
3362:         Vuonna 1992 TTT-määrärahoja myönnettiin 17,6 miljoo-
3363: naa markkaa 40 hankkeeseen 15 maassa.
3364: 
3365: 
3366: 
3367: 
3368:                                                                     77
3369:      7   Kansalaisjärjestöt
3370: 
3371: 
3372:          Valtio on tukenut suomalaisten kansalais- ja lähetysjärjestöjen
3373:          omaehtoista kehitysyhteistyötä vuodesta 1974. Vuodesta 1988
3374:          on tuettu myös suoraan kehitysmaiden omia järjestöjä Suomen
3375:          kehitysmaaedustustojen myöntämällä pienprojektimäärärahal-
3376:          la. Tämän lisäksi vuodesta 1990 on tukea annettu tietyille kan-
3377:          sainvälisille kansalaisjärjestöille, joilla on merkitystä Suomen
3378:          yleiselle kehitysyhteistyöpolitiikalle. Itsenäisenä ohjelmana on
3379:          vuodesta 1987 rahoitettu myös kansallista kehitysjoukko-ohjel-
3380:          maa, joka on käynnissä kolmessa kehitysmaassa. Lisäksi kan-
3381:          salaisjärjestöjen kehitysyhteistyötiedotuksella on erillinen tuki-
3382:          määrärahansa. Kertomusvuonna näihin viiteen tukimuotoon
3383:          myönnettiin valtion tukea siten, että kansalais- ja lähetysjärjes-
3384:          töt saivat 120,6 miljoonaa markkaa, kehitysmaiden kansalais-
3385:          järjestöt 3,2 miljoonaa, kansainväliset kansalaisjärjestöt 5, 7
3386:          miljoonaa, kansallinen kehitysjoukkotoiminta 23,6 miljoonaa
3387:          ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötiedotus 4,5 miljoonaa.
3388: 
3389: 
3390: 
3391:          Tuki suomalaisten järjestöjen
3392:          kehitysyhteistyölle
3393:          Kansalais- ja lähetysjärjestötuen keskeinen lähtökohta on pyr-
3394:          kimys vaikuttaa alhaalta ylöspäin ohjattuun elinkelpoiseen ja
3395:          kestävään kehitykseen. Pienimuatoisena ja muodoltaan yksin-
3396:          kertaisena se sopeutuu paikallisiin kulttuureihin ja ympäris-
3397:          töön. Samalla se laajentaa Suomen kehitysmaasuhteita ohi vi-
3398:          rallisten kanavien ja tuo kehitysyhteistyöhön mukaan laajoja
3399:          kansalaispiirejä. Tämän työn kautta välittyy Suomessa moni-
3400:          puolista tietoa kehitysmaista sekä pohjoisen ja etelän riippu-
3401:          vuussuhteesta. Tällöin vahvistetaan myös Suomen virallisen
3402:          kehitysyhteistyön keskeisiä päämääriä. Järjestöjen kehitysyh-
3403:          teistyöllä vaikutetaan kohderyhmien sosiaalisen ja taloudelli-
3404:          sen aseman parantamiseen, ihmisoikeuksien ja demokratian
3405:          edistämiseen sekä paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuk-
3406:          sien lisäämiseen.
3407:                  Järjestöille myönnetty tuki perustuu järjestöjen itsenäi-
3408:          seen ja omaehtoiseen kehitysyhteistyöhön. Lähtökohtana on
3409:          luottamus ja yhteisymmärrys vapaasta kansalais- ja lähetysjär-
3410:          jestötoiminnasta, jota järjestöt harjoittavat itsenäisesti ja kukin
3411:          omat erityispiirteensä säilyttäen. Hankkeiden toteuttaminen on
3412:          tukea saavan järjestön vastuulla. Valtiolle järjestö on vastuussa
3413: 
3414: 
3415: 
3416: 78
3417: saamansa tuen käytöstä ulkoministeriön säännösten ja ohjeit-
3418: ten mukaisesti.
3419:         Kertomusvuonna tukea hakevia järjestöjä oli noin 200 ja
3420: tuettavia hankkeita noin 4 70. Haetun tuen markkamääräinen
3421: yhteissumma laski ensimmäistä kertaa koko toiminnan aikana.
3422: Tämä johtui todennäköisesti taloudellisesta lamasta ja sen vai-
3423: kutuksista järjestöjen oman rahoitusosuuden hankintaan. Tu-
3424: kea myönnettiin täysimääräisesti kaikille myöntökriteerit täyt-
3425: täville hankkeille.
3426:         Tukihakemusten käsittelyn pohjana oli ministeriön
3427: 31.1.1991 hyväksymä uusi hanketuen myöntökriteeristö sekä
3428: 11.11.1991 hyväksytty hanketuen ohjeisto. Kriteeristön uusia
3429: painotuksia ovat mm. demokratian ja ihmisoikeuksien paranta-
3430: miseen pyrkivän toiminnan tukeminen. Myös hankkeiden laa-
3431: tukysymyksiä korostetaan entistä voimakkaammin. Näistä eri-
3432: tyisesti tukea saavan vastapuolen organisaation kehittäminen
3433: ja toiminnan kestävän kehityksen tavoitteet ovat uusia paino-
3434: tuksia tuen myöntöperusteissa.
3435:         Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyö ulottuu
3436: maantieteellisesti huomattavasti laajemmalle kuin virallinen
3437: kehitysyhteistyö. Kertomusvuonna tukea saaneet järjestöt toi-
3438: mivat 68 kehitysmaassa. Tämän takia laaja yhteistyö eri kult-
3439: tuuri- ja kielialueiden kanssa edistää myös Suomen kansainvä-
3440: listymistä.
3441:         Toiminnan pääpaino on edelleen terveydenhuollon, ope-
3442: tuksen ja koulutuksen sekä sosiaalitoimen tukemisessa. Myön-
3443: netystä tuesta em. aloille kohdistui noin 80 prosenttia. Tuki
3444: keskittyy myös määrällisesti hyvin selvästi, sillä lähes 200:sta
3445: tukea saavasta järjestöstä kymmenen eniten tukea saavaa jär-
3446: jestöä saa reilusti yli puolet kokonaistuesta.
3447: 
3448: 
3449: Suora tuki kehitysmaiden kansalaisjärjestöille
3450: Kehitysmaiden omien kansalaisjärjestöjen suora tuki on rajoit-
3451: tunut 22 Suomen kehitysmaaedustuston hallinnaimaan ns.
3452: pienprojektitukeen. Tällä tukimuodolla avustetaan suoraan pai-
3453: kallisia kansalaisjärjestöjä tai tuotannollisia pienyhteisöjä.
3454: Tuen käyttömahdollisuutta ovat rajoittaneet edustustojen omat
3455: voimavarat, koska lukuisten tukipyyntöjen arviointi ja myönne-
3456: tyn tuen seuranta vaativat henkilöresursseja. Kertomusvuonna
3457: tehdystä pienprojektituen selvityksestä ilmenee, että edustus-
3458: tot olivat myöntäneet tukea myös alkuperäisiä ohjeita laajem-
3459: paan käyttötarkoitukseen mm. humanitaarisiin ja sosiaalisiin
3460: kohteisiin sekä erilaisiin koulutus- ja seminaaritilaisuuksiin.
3461: Määrärahasyistä pienprojektituen myöntäminen keskeytetään.
3462: 
3463: 
3464: 
3465: 
3466:                                                                     79
3467: Tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille
3468: Kertomusvuonna tuettiin 12 kansainvälistä kansalaisjärjestöä
3469: ympäristön, tiedotuksen, aikuiskasvatuksen, väestöpolitiikan,
3470: kehityskeskustelun ja -politiikan sekä naisasian edistämisen
3471: aloilta. Järjestöjen tukemisen perusteena on ollut järjestön oma
3472: erityisosaaminen sekä vuorovaikutus kehitysmaiden ja teol-
3473: lisuusmaiden kansalaisjärjestöjen välillä. Tuettavat järjestöt
3474: toimivat omien alojensa keskeisinä tietotaitopankkeina ja yllä-
3475: pitävät maailmanlaajuisia verkostoja, joiden kautta tiedot
3476: uusista toimintamalleista ja -muodoista leviävät nopeasti.
3477: Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tuki tulee määräraha-
3478: syistä supistumaan.
3479: 
3480: 
3481: Tuki kansalliselle kehitysjoukkotoiminnalle
3482: Kansallista kehitysjoukkotoimintaa toteuttaa ministeriön oh-
3483: jauksessa Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (KePa) ry. Vuonna
3484: 1987 aloitettua toimintaa on käynnissä kolmessa maassa. Ker-
3485: tomusvuoden lopussa kehitysjoukkolaisia oli Sambiassa 46,
3486: Nicaraguassa 31 ja Mosambikissa 14.
3487:        Kehitysjoukkotoiminnasta tehtiin arviointi vuonna 1991.
3488: Keskeisimmät suositukset liittyivät toiminnan kustannusten
3489: alentamiseen ja kehitysjoukkolaisten sijoituspolitiikkaan. Suo-
3490: situsten toteuttamista on seurattu KePan ja ministeriön yhtei-
3491: sessä työryhmässä.
3492: 
3493: 
3494: Tuki kansalaisjärjestöjen
3495: kehitysyhteistyötiedotukselle
3496: Valtio on tukenut kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä kos-
3497: kevaa tiedotustoimintaa vuodesta 1975. Tiedotustuen tarkoi-
3498: tuksena on edistää järjestöjen Suomessa tapahtuvaa kehitys-
3499: maa tiedotusta, jolla lisätään tietoutta kehitysmaakysymyksis-
3500: tä. Samalla kannustetaan kansalaisia osallistumaan kehitysyh-
3501: teistyöhön. Määrärahaa myönnettiin myös kehitysmaiden kult-
3502: tuurien tunnetuksitekemiseen sekä kehitysmaiden ihmisoi-
3503: keus- ja humanitaarisia kysymyksiä käsittelevään tiedotuk-
3504: seen.
3505:        Tiedotustukea haki 144 järjestöä 200 hankkeeseen. Tie-
3506: dostustukea haettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin siihen oli
3507: määrärahoja käytettävissä. Tukea myönnettiin 96 järjestölle
3508: 110 hankkeeseen. Valtaosa tuesta kohdistui nuorisoon sekä
3509: koulujen tiedotusaineiston ja -hankkeiden tuottamiseen. Kerto-
3510: musvuoden keskeiset kehitysmaatiedotukseen liittyvät tiedo-
3511: tustapahtumat "Ihminen ja kehitys" sekä "500-vuotta Amerikan
3512: valloitus ta ja vastarintaa" huomioitiin laajasti yleisissä tiedo-
3513: tusvälineissä. Tapahtumien lukuisat yleisötilaisuudet keräsivät
3514: runsaasti osanottajia.
3515: 
3516: 
3517: 
3518:                                                                      81
3519:      Kansalaisjärjestötuen valvonta ja jälkiarviointi
3520:      Kansalaisjärjestöjen saaman valtion tuen valvonta perustuu
3521:      pääsääntöisesti järjestöjen omaan virallisesti hyväksyttyyn ra-
3522:      portointiin. Tämän lisäksi kansalaisjärjestötoimisto suorittaa
3523:      itse tai suorituttaa ulkopuolisilla asiantuntijoilla tapauskohtai-
3524:      sia hanketarkastuksia sekä toiminnan jälkiarviointia. Kerto-
3525:      musvuonna kehitysmaihin ulottuvia tarkastusmatkoja tehtiin
3526:      Namibiaan, Sambiaan, Sri Lankaan sekä Lähi-Idän alueella
3527:      oleviin kansalaisjärjestöhankkeisiin. Tarkastuksista seurasi
3528:      ennen kaikkea hankkeiden sisältöä ja hallintoa koskevia muu-
3529:      tosesityksiä.
3530:              Vuoden 1992 alkupuolella valmistui Tansanian ter-
3531:      veysalan kansalaisjärjestöhankkeiden evaluointi, jossa itsenäi-
3532:      nen asiantuntijaryhmä arvioi 13 valtion tukea saavan järjestön
3533:      hankkeiden tuloksia. Arvioinnin antama yleisarvosana hank-
3534:      keiden tuloksista oli positiivinen. Tulosten konkreettisen mitat-
3535:      tavuuden todettiin kuitenkin olevan keskeinen ongelma. Mitat-
3536:      tavien tavoitteiden määrittely hankkeiden peruskartoituksen
3537:      ohella oli puutteellista. Tämä on seurausta ainakin osaksi siitä,
3538:      että toiminnassa mukana olevien järjestöjen oma kapasiteetti
3539:      vaihtelee. Johtopäätöksenä arvioinnista on myös se, että järjes-
3540:      töjen hankesuunnittelutaito on riittämätön. Tämän takia järjes-
3541:      töille laaditaan hankesuunnitteluohjeisto.
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 
3546: 82
3547: 8   Humanitaarinen apu
3548: 
3549: 
3550:     Afrikan sarven epävakaa tilanne, Eteläisen Afrikan kuivuus ja
3551:     entisen Jugoslavian kriisi aiheuttivat poikkeuksellisen suuria
3552:     avuntarpeita vuonna 1992. Näiden kriisien lisäksi oli humani-
3553:     taarisen avun tarpeita mm. Afganistanissa, Kambodzhassa ja
3554:     Mosambikissa. Keski-Aasian muuttunut tilanne kärjistyi luo-
3555:     den uusia tarpeita.
3556:            Humanitaariset kysymykset tulivat korostetusti esiin
3557:     YK:ssa kertomusvuonna, mistä osoituksena oli katastrofiavun
3558:     organisaatiomuutos. Tämän seurauksena perustettiin uusi,
3559:     alipääsihteeritasoinen katastrofikoordinaattorin virka. Koor-
3560:     dinaattorin alaisuuteen perustettiin YK:n humanitaaristen
3561:     asioiden osasto (DHA) tehostamaan avun koordinaatiota.
3562:     YK:ssakorostui entistä enemmän humanitaarisen avun ja ta-
3563:     vanomaisen kehitysyhteistyön kytkeminen lähemmin toisiinsa.
3564:            Kansainvälistä keskustelua luonnononnettomuuksien
3565:     torjunnasta käytiin aktiivisesti myös vuonna 1992 YK:njulista-
3566:     man luonnononnettomuuksien torjunnan vuosikymmenen
3567:     (IDNDR) hengessä.
3568:            Vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa Suomen humanitaa-
3569:     risen avun määrä oli 159 miljoonaa markkaa. Lisämenoarvio
3570:     (10 milj. mk) ja vuoden lopulla humanitaariseen apuun siirretyt
3571:     lisämäärärahat (36 milj. mk) kasvattivat humanitaarisen avun
3572:     määrää siten, että käytettävissä olevat kokonaismäärärahat
3573:     kohosivat 205 miljoonaan markkaan.
3574: 
3575: 
3576:     Katastrofiapu
3577:     Katastrofiavulla avustettiin sekä katastrofien uhreja että pyrit-
3578:     tiin edistämään keinoja katastrofien ehkäisemiseksi ja tuke-
3579:     maan kehitysmaiden pyrkimyksiä parantaa omia valmiuksiaan
3580:     katastrofien varalta.
3581:              Katastrofiavun kokonaismäärä vuonna 1992 oli 62 mil-
3582:     joonaa markkaa. Merkittävin avustuskohde oli Somalia, joka
3583:     sai lähes neljänneksen katastrofiavun varoista. Afrikan sarven
3584:     alueen maista myös Sudania ja Etiopiaa avustettiin. Eteläisen
3585:     Afrikan kuivuudesta kärsivät maat saivat 20 miljoonan markan
3586:     avustuksen. Muita mainittavia avustuskohteita olivat Afganis-
3587:     tan ,ill Kambodzha.
3588:              Katastrofiapua myönnettiin sekä luonnononnettomuuk-
3589:     sista kärsiville alueille että kriisien ja sotien uhreille. Avustuk-
3590:     set toimitettiin hätäalueille kansallisten ja kansainvälisten
3591: 
3592: 
3593: 
3594:                                                                            83
3595:      avustusjärjestöjen kautta, joista ensisijaisia olivat Suomen Pu-
3596:      nainen Risti! Punaisen Ristin kansainvälinen komitea! Punai-
3597:      sen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen
3598:      liitto, UNICEF, WFP, UNDP, UNOCHA (United Nations Office
3599:      for the Coordination of Humanitarian Assistance to Afghanis-
3600:      tan), Kirkon Ulkomaanapu, Medecins sans Frontieres -järjestö
3601:      ja Lähetyksen kehitysapu. Erityisenä avustusmuotona oli tuki
3602:      YK:nkatastrofirahastolle sekäYK:npääsihteerin Somalia-ra-
3603:      hastolle. Katastrofiapu käsitti käteisavustuksia ja henkilöapua
3604:      sekä tavaratoimituksia, kuten elintarvikkeita, lääkkeitä ja lai-
3605:      tetoimituksia. Akuutteja, ennakoimattomia tarpeita varten oli
3606:      edellisvuosien tapaan käytössä SPR:n kautta kanavoitu ns.
3607:      pika-apu.
3608:              Keskustelu katastrofien ennaltaehkäisystä jatkui Suo-
3609:      menkin kehitysavussa vuonna 1992. Tällöin mm. käynnistettiin
3610:      jatkoselvitys aikaisemmin valmistuneelle kartoitukselle suoma-
3611:      laisista resursseista katastrofien ehkäisyssä.
3612: 
3613: 
3614:      Pakolaisapu
3615:      Pakolaisapuun oli vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa varattu
3616:      yhteensä 94 miljoonaa markkaa. Loppuvuodesta siirrettiin pa-
3617:      kolaisten avustamiseen yhteensä 23 miljoonaa markkaa. Lisäk-
3618:      si entisen Jugoslavian alueen kriisin hoitamiseen myönnettiin
3619:      lisämenoarviossa 10 miljoonaa markkaa.
3620:              Pääosa pakolaisten avustamiseen myönnetyistä humani-
3621:      taarisista varoista kanavoitiin YK:n pakolaisasian päävaltuute-
3622:      tun (UNHCR) ohjelmiin eri puolilla maailmaa. UNHCR:n Suo-
3623:      melta saarnat avustukset nousivat yhteensä 89 miljoonaan
3624:      markkaan. Suomi onkin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa
3625:      UNHCR:n suurimpia rahoittajamaita Yhdysvaltain, Japanin,
3626:      Saksan, Ison-Britannian ja EY:njälkeen.
3627:              Entisen Jugoslavian alueelle, lähinnä Bosniaan, Makedo-
3628:      niaan ja Kroatiaan myönnettiin yhteensä 33 miljoonaa mark-
3629:      kaa pakolaisten ja kotipaikkansa jättämään joutuneiden ihmis-
3630:      ten avustamiseen. Avustukset kanavoitiin UNHCR:n ohella
3631:      Punaisen Ristin Kansainvälisen Liiton sekä Punaisen Ristin
3632:      Kansainvälisen Komitean kautta.
3633:             Avustusohjelmien painopisteitä entisen Jugoslavian alu-
3634:      een lisäksi oli Afrikan Sarvi. Palestiinalaispakolaisia tuettiin 16
3635:      miljoonalla markalla. Tuki kanavoitiin palestiinalaispakolais-
3636:      ten avustus- ja työelimen UNRWAn kautta. Pakolaisia tuettiin
3637:      myös Kansainvälisen Siirtolaisuusjärjestön IOM:n kautta.
3638:             Pysyviin ratkaisuihin tähtääviä pakolaisten vapaaehtoi-
3639:      sia paluumuutto-ohjelmia Suomi tuki edelleen. Afganistanin,
3640:      Kambodzhan, Nicaraguan, Mosambikin, Vietnamin ja El Salva-
3641:      dorin paluumuutto-ohjelmia tuettiin UNHCR:n, Kirkon Ulko-
3642:      maanavun ja Pakolaisavun kautta.
3643:             Tavara-apuun käytettiin yhteensä noin 15 miljoonaa
3644:      markkaa.
3645: 
3646: 
3647: 
3648: 84
3649: Apu demokratiapyrkimyksille
3650: Humanitaarinen apu demokratiapyrkimyksille oli 10 miljoonaa
3651: markkaa vuonna 1992. Tuki ohjattiin kokonaisuudessaan Ete-
3652: lä-Mrikan demokratisoitumispyrkimyksille. Määrärahasta
3653: tuettiin 2, 7 miljoonalla markalla Mrikan Kansalliskongressin
3654: (ANC) koulutus- ja terveydenhuolto-ohjelmia sekä ANC:n Hel-
3655: singin tiedotustoimistoa. Loput tuesta käytettiin mm. koulu-
3656: tus-, kulttuuri-, ihmisoikeus- ja demokratiajärjestöjen sekä am-
3657: mattiyhdistysliikkeen apartheidin vastaisten ohjelmien tukemi-
3658: seen. Tukea annettiin myös vaali- ja demokratiakoulutusohjel-
3659: mille.
3660: 
3661: 
3662: Apu muuhun humanitaariseen toimintaan
3663: Vuonna 1992 ihmisoikeusjärjestöille ja muuhun humanitaari-
3664: seen toimintaan käytettiin 6 miljoonaa markkaa. Tukea sai
3665: parisenkymmentä ihmisoikeus- ja humanitaarista järjestöä.
3666: Yleensä tuki annettiin yleisavustuksen muodossa. Avustuksia
3667: annettiin myös erilaisille ihmisoikeuksia edistäville konferens-
3668: seille, lähinnä vähiten kehittyneiden maiden osallistumis- ja
3669: matkakustannusten peittämiseen tarkoitettuihin rahastoihin.
3670: Suurin avunsaaja ihmisoikeusjärjestöistä oli edelleen YK:n va-
3671: paaehtoinen neuvontapalvelurahasto. Vuonna 1993 pidettävä
3672: YK:nkansainvälinen alkuperäiskansojen vuosi huomioitiin
3673: myöntämällä avustuksia alkuperäiskansojen asiaa ajaville
3674: järjestöille tai niitä koskeviin tutkimuksiin ja raportteihin.
3675:         Muuhun humanitaariseen toimintaan varatusta määrä-
3676: rahasta maksettiin myös Kansainvälisen Punaisen Ristin
3677: Komitean (ICRC) sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun
3678: Yhdistysten Kansainvälisen Liiton (IFRC) hallintoavustukset.
3679: 
3680: 
3681: 
3682: 
3683:                                                                    85
3684:          Tutkimus
3685:      9
3686:          Kehitysyhteistyövaroin rahoitettavan tutkimuksen tavoitteena
3687:          on yhtäältä palvella kehitysyhteistyön suunnittelua ja toteutus-
3688:          ta ja parantaa siten kehitysyhteistyön laatua, toisaalta vahvis-
3689:          taa kehitysmaiden tieteellisen tutkimuksen voimavaroja ja sa-
3690:          malla niiden omia tutkimusvalmiuksia. Tutkimuksen avulla
3691:          voidaan kehittää kehitysyhteistyön menetelmiä ja instrument-
3692:          teja sekä tukea kehitysyhteistyöpoliittista päätöksentekoa.
3693:                  Kertomusvuonna suurin osa suomalaiselle kehitysmaa-
3694:          tutkimukselle tarkoitetuista varoista kanavoitiin Suomen Aka-
3695:          temian kautta. Akatemian kautta hallinnoitavan tutkimuksen
3696:          tulee tukea Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyötä suuntau-
3697:          tuen etenkin Suomen kehitysyhteistyön kohdemaihin ja kes-
3698:          keisille toimialoille. Akatemia vastaa myös kehitysteoreettisen
3699:          ja yleistä kehitysmaatietoutta lisäävän tutkimuksen hallinnoi-
3700:          misesta ja suomalaisten kehitysmaatutkijoiden kouluttamises-
3701:          ta. Akatemian kautta kanavoitavalla tutkimusrahoituksella py-
3702:          ritään siten kehitysmaita koskevan tutkimuskokemuksen ja
3703:          asiantuntemuksen kasvattamiseen sekä alan tutkimusympäris-
3704:          töjen kehittämiseen Suomessa.
3705:                  Kehitysyhteistyöosasto rahoitti suomalaisissa yliopistois-
3706:          sa ja korkeakouluissa suoritettua kehitysmaatutkimusta myös
3707:          suoraan. Useiden monivuotisten tutkimushankkeiden päättyes-
3708:          sä vuonna 1992 huomiota kiinnitettiin erityisesti tutkimustu-
3709:          losten tehokkaaseen levittämiseen hankkeiden kohdemaissa.
3710:          Tulevaisuudessa kehitysyhteistyöosaston suora tutkimusrahoi-
3711:          tus keskittyy osaston omia toiminnallisia tarpeita ja kehitysyh-
3712:          teistyöpoliittista suunnittelua palveleviin tutkimuksiin.
3713:                  Määrällisesti suurimman osan kehitysyhteistyön tutki-
3714:          mustoiminnasta muodosti kertomusvuonna edelleen maa- ja
3715:          aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön sisältynyt tutkimus. Kehi-
3716:          tysyhteistyömäärärahojen vähentyessä kahdenvälisten hank-
3717:          keiden tutkimuskomponenttien suhteellinen osuus kuitenkin
3718:          laskee.
3719:                  Kehitysyhteistyöosasto rahoitti vuonna 1992 eräitä ei-
3720:          hallitustenvälisiä kansainvälisiä tutkimuslaitoksia ja tiedejär-
3721:          jestöjä, jotka ovat merkittäviä kehitysmaiden tieteellisen tutki-
3722:          muksen parantamisessa. Kehitysyhteistyövaroin on tuettu mm.
3723:          Tukholmassa sijaitsevaa International Foundation for Science -
3724:          järjestöä. Järjestö tukee kehitysmaiden maa- ja metsätalous-
3725:          alan tutkijoita heidän jatkaessaan työskentelyä omissa mais-
3726:          saan ja pyrkii siten vähentämään ns. aivovuotoa. Samoin on
3727:          tuettu Hararessa toimivaa SAPESia (Southern African
3728: 
3729: 
3730: 
3731: 86
3732: Political Economy Series), jolla on käytännön kysymyksiin
3733: suuntautunutta tutkimusta kansainvälisten suhteiden, talou-
3734: dellisen kehityksen, tieteen ja teknologian sekä sosiaalisen ke-
3735: hityksen aloilla. Biodiversiteetti-tutkimusta on tuettu rahoitta-
3736: mana Nairobissa toimivaa ACTSia (African Centre for Techno-
3737: logy Studies). Suomen rahoittaman bioteknologiaohjelman ta-
3738: voitteena on ollut lisätä erityisesti poliittisten päätöksentekijöi-
3739: den tietoisuutta bioteknologiaan liittyvien ratkaisujen pitkän
3740: aikavälin vaikutuksista kehitysmaissa.
3741:         Suomi on tukenut Alankomaissa sijaitsevan Transnatio-
3742: nal Institute'n tutkimusohjelmaa kehitysmaiden velkaongel-
3743: masta. Tutkimusohjelman tuloksena julkaistiin tammikuussa
3744: 1992 Susan Georgen kirja "The Debt Boomerang". Kirja selvit-
3745: tää kehitysmaiden velkakriisin kielteisiä heijastusvaikutuksia
3746: teollisuusmaihin. Lisäksi Suomi on tukenut Euroopan kehitys-
3747: tutkimuslaitosten yhdistystä EADia ja rahoittanut Uppsalassa
3748: sijaitsevan Pohjoismaisen Afrikkainstituutin tutkimus- ja doku-
3749: mentaatiotoimintaa sekä OECD:nkehityskeskuksen monivuo-
3750: tista tutkimusohjelmaa kehitysmaiden maatalouden makro-
3751: taloudellisista vuorovaikutussuhteista.
3752:         Kertomusvuonna valmisteltiin yhteistyössä Suomen
3753: Akatemian kanssa Suomen osallistumista EY:n kehitystutki-
3754: musohjelmaan "Life Sciences and Technologies for Developing
3755: Countries". ETA-sopimuksen tullessa voimaan myös suomalai-
3756: set tutkijaryhmät voivat saada EY:n tutkimusrahoitusta hank-
3757: keisiin, jotka toteutetaan kolmikantayhteistyönä EFTA-, EY- ja
3758: kehitysmaiden kesken.
3759:         Tämän lisäksi on myös monenkeskisen avun osana tutki-
3760: musohjelmia, joita Suomi rahoittaa (katso luku Monenkeskinen
3761: yhteistyö).
3762: 
3763: 
3764: 
3765: 
3766:                                                                        87
3767:      10   Henkilöapu
3768: 
3769: 
3770:           Suomen kehitysyhteistyön henkilöavulla tarkoitetaan suoma-
3771:           laisten asiantuntijoiden välittämistä kehitysyhteistyö- ja huma-
3772:           nitaarisiin tehtäviin. Henkilöavun kanavina ovat olleet Suomen
3773:           kahdenväliset hankkeet sekä kansainvälisten järjestöjen ja ke-
3774:           hitysrahoituslaitosten tehtävät.
3775:                   Kahdenvälisten hankkeiden asiantuntijat olivat vuonna
3776:           1992 pääasiassa hanketoteuttajina toimivien konsulttiyritysten
3777:           ja valtion virastojen tai laitosten palveluksessa.
3778:                   Ulkoasiainministeriön omassa palveluksessa olleiden
3779:           asiantuntijoiden määrä laski aikaisemmista vuosista. Kerto-
3780:           musvuonna asiantuntijoita oli yhteensä seitsemän. He olivat
3781:           yleensä neuvonantajina vastaanottajamaiden hallinnossa.
3782:           Asiantuntijat rahoitettiin maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteis-
3783:           työn määrärahoista.
3784:                   Kehitysyhteistyöosaston välittämä henkilöapu on viime
3785:           vuosina painottunut kansainvälisten järjestöjen ja kehitysra-
3786:           hoituslaitosten tehtäviin. Kehitysyhteistyöosaston henkilöapu-
3787:           yksikkö on ollut YK-järjestelmän kansallisena rekrytointielime-
3788:           nä Suomessa. Näistä syistä henkilöapuyksikkö on päätetty siir-
3789:           tää osaston sisällä toimialalinjalta monenkeskiselle linjalle
3790:           vuonna 1993.
3791:                   Henkilöapuyksikkö on välittänyt tietoa ja hakemuksia
3792:           suomalaisten asiantuntijoiden rekrytoimiseksi kansainvälisten
3793:           järjestöjen tehtäviin. Tehtävistä on tiedotettu yleisöpalvelulla ja
3794:           mm. Avoimet Tehtävät -julkaisussa. Hakemuksia järjestöjen
3795:           erilaisiin tehtäviin tuli kertomusvuonna yhteensä noin 800.
3796:                   Vuonna 1992 suomalaisia palveli kansainvälisten järjes-
3797:           töjen omarahoitteisissa tehtävissä yhteensä 252, sihteeristöissä
3798:           134 ja kentällä 98. Suomen poikkeuksellisesti itse järjestöjen
3799:           tehtäviin rahoittamia asiantuntijoita oli kertomusvuonna kaik-
3800:           kiaan 10. Heistä aiheutui maksatuksia yhteensä 2,3 miljoonaa
3801:           markkaa. Määrärahasyistä Suomen rahoittamien asiantuntijoi-
3802:           den määrää on jouduttu vähentämään. Sen sijaan on keskitytty
3803:           edistämään suomalaisten sijoittumista järjestöjen omarahoit-
3804:           teisiin tehtäviin.
3805:                   Suomi on ylläpitänyt apulaisasiantuntijaohjelmaa, jossa
3806:           korkeakoulututkinnon suorittaneita alle 32-vuotiaita suomalai-
3807:           sia nuoria on rahoitettu YK-järjestöjen apulaisasiantuntijan ja
3808:           ohjelma-avustajan tehtäviin. Etusijalla ovat olleet kehitysmai-
3809:           hin sijoittuvat tehtävät. Toiminnan päätavoitteena on ollut
3810:           uusien suomalaisten resurssien kouluttaminen kehitysmaa- ja
3811:           kansainvälisiin tehtäviin. Apulaisasiantuntijoiden ja heidän si-
3812: 
3813: 
3814: 
3815: 88
3816: joitusjärjestöjensä määrä on laskussa. Kertomusvuonna
3817: apulaisasiantuntijoita oli 20:ssa eri järjestössä kaikkiaan 96.
3818: Eniten heitä oli seuraavien järjestöjen: FAO, ILO, UNDP,
3819: UNDP/UNIDO, UNHCR, UNICEF ja WHO tehtävissä.
3820:        Suomi on rahoittanut lisäksi suomalaisia vapaaehtoisia
3821: YK:n kehitysjoukkoihin (UNV). YK:n kehitysohjelman UNDP:n
3822: alainen UNV-ohjelma välittää kehitysmaihin asiantuntijoita,
3823: jotka työskentelevät ilman varsinaista palkkaa järjestöjen tai
3824: kehitysmaiden hallitusten hankkeissa. Kysyntä lisääntyi erityi-
3825: sesti humanitaarisiin tehtäviin. Suomen rahoittamia YK-vapaa-
3826: ehtoisia oli kentällä kertomusvuonna yhteensä 11. Sen lisäksi
3827: UNV välitti ensimmäisen kerran suomalaisia YK-järjestöjen
3828: omarahoitteisiin, lähinnä lyhytaikaisiin humanitaarisen alan
3829: tehtäviin. Heitä oli vuoden aikana kaikkiaan kuusi.
3830:        Apulaisasiantuntijoista ja YK-vapaaehtoisista aiheutui
3831: vuonna 1992 maksatuksia yhteensä 30 miljoonaa markkaa.
3832:        Suomen rahoittamiin kehitysmaatehtäviin lähteville
3833: asiantuntijoille ja heidän perheenjäsenilleen järjestettiin kerto-
3834: musvuonna kuusi kahden viikon mittaista lähtövalmennus-
3835: kurssia. Niille osallistui yhteensä 131 henkilöä. Koulutettuja oli
3836: yhteensä 183, kun otetaan huomioon kielikursseille osallistu-
3837: neet lähtijät.
3838:        Yksittäisten kehitysmaalaisten stipendiaattien tukemi-
3839: nen on päättymässä, koska Suomessa jatkotutkintoon tähdän-
3840: neiden opintojen merkitys opiskelijan kotimaan kehityspyrki-
3841: myksille on usein jäänyt vähäiseksi. Painopiste kehitysmaiden
3842: henkilöresurssien kouluttamisessa on siirretty kurssimuotoi-
3843: seen jatko- ja täydennyskoulutukseen.
3844:        Vuonna 1992 yksittäisiä stipendiaatteja oli seitsemän.
3845: Viimeisen stipendiaatin on määrä valmistua vuonna 1995. Sti-
3846: pendiaattitoiminnasta aiheutui maksatuksia yhteensä 0,9 mil-
3847: joonaa markkaa.
3848: 
3849: 
3850: 
3851: 
3852:                                                                      89
3853:           Tiedotus
3854:      11
3855:           Kehitysyhteistyötiedotus antaa suomalaisille tietoa kehitys-
3856:           maista ja siitä, mitä julkisin kehitysyhteistyövaroin käytännös-
3857:           sä tehdään. Tiedotuksesta vastaa osaston tiedotusyksikkö. Li-
3858:           säksi kansalaisjärjestöt saavat tukea kehitysyhteistyötä ja ke-
3859:           hitysmaita koskevaan tiedotustoimintaansa. Vuonna 1992 osas-
3860:           ton omaan tiedotukseen käytettiin 4, 7 miljoonaa markkaa ja
3861:           kansalaisjärjestöjen tiedotusta tuettiin 4,5 miljoonalla.
3862:                    Tiedotusyksikkö seuraa Suomen kehitysyhteistyötä sen
3863:           kaikilla toimialoilla sekä suunnittelee, tuottaa ja jakaa kehitys-
3864:           yhteistyötä ja kehitysmaita koskevaa kirjallista ja kuvallista
3865:           aineistoa. Yksikkö hoitaa osaston suhteita tiedotusvälineisiin
3866:           ja vastaa vuosittain tuhansiin suullisiin ja kirjallisiin tiedus-
3867:           teluihin.
3868:                   Vuoden 1992 tärkein tiedotustapahtuma oli 10.-14. tou-
3869:           kokuuta järjestetty laaja "Ihminen ja kehitys" -tapahtuma Hel-
3870:           singin W anhassa Satamassa. Yhdessä Kehitysyhteistyön palve-
3871:           lukeskuksen (KePa) ja kansalaisjärjestöjen sekä hanketoteutta-
3872:           jien kanssa toteutettuun tapahtumaan osallistui lähes 20 000
3873:           ihmistä.
3874:                    "Ihminen ja kehitys" -tapahtuman avasi kehitysyhteis-
3875:           työministeri Toimi Kankaanniemi. Tapahtuman aikana järjes-
3876:           tettiin mm. 12 seminaaria, joissa korkean tason kotimaiset ja
3877:           ulkomaiset asiantuntijat alustivat keskusteluja ajankohtaisista
3878:           kehitysyhteistyökysymyksistä. 140 näytteilleasettajan joukossa
3879:           oli kehitysyhteistyössä mukana olevia viranomaisia, järjestöjä
3880:           ja yrityksiä. Näyttelyosastoilla esiteltiin suomalaisten toimin-
3881:           taa kehitysmaissa ja kehitysmaatuotteita. Mukana oli myös
3882:           kansalaisjärjestöjen "Mahdollisuuksien tori". Kehitysmaakult-
3883:           tuuria tarjosivat kahdella lavalla esiintyneet kansainväliset
3884:           musiikki- ja tanssiryhmät. Eri puolilta maata vierailleille kou-
3885:           lulaisryhmille järjestettiin opastettuja kiertokäyntejä. Lasten
3886:           erityisohjelmaan kuului "Taikaratsu" -satuteltta.
3887:                   Osastonjulkaisema lehti, Kehitys-Utveckling, on yksi
3888:           kehityshteistyökeskustelun foorumeista. Neljä kertaa vuodessa
3889:           ilmestyvän lehden levikki on 27 000. Kuukausittain ilmestyvä
3890:           FINNIDA-tiedote sisältää kehitysyhteistyöhankkeiden päätök-
3891:           siä ja sopimuksia sekä kunkin kuukauden tärkeimmät kehitys-
3892:           yhteistyötapahtumat. UutisFINNIDA-lehti ilmestyy 4-6 kertaa
3893:           vuodessa ja nimensä mukaisesti se sisältää kehitysyhteistyöuu-
3894:           tisia. Määrärahaleikkaukset olivat vuoden keskeisin keskuste-
3895:           lu- ja tiedusteluaihe.
3896: 
3897: 
3898: 
3899: 
3900: 90
3901:         Tärkein vuosittainen julkaisu on Hallituksen kehitysyh-
3902: teistyökertomus eduskunnalle, joka julkaistaan suomeksi ja
3903: ruotsiksi. Kehitysyhteistyöstä raportoidaan vuosittain myös
3904: OECD/DAC:lle (Annual Report). Vuonna 1992 alkoi ilmestyä
3905: uusittu evaluointiraporttisarja. Lisäksi tuotettiin uusia kehitys-
3906: maakirjoja. Kirjat Namibiasta, Mosambikistaja Keski-Ameri-
3907: kasta ilmestyivät vuoden 1993 alussa.
3908:         Yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa jatkui vilk-
3909: kaana. Koulutiedottamisen ohella järjestettiin opettajaryhmälle
3910: koulutusmatka Sambiaan. Matkan tuloksena valmistuu kou-
3911: luille opetusaineistoa, jota käytetään kansainvälisyyskasva-
3912: tuksessa.
3913:         Tiedotustyössä audiovisuaalisen aineiston osuus on yhä
3914: tärkeämpi. Osasto tuotti ja valmisteli useita elokuvia kertomus-
3915: vuoden aikana. Tarkoituksena on luoda laadukas kehitysyhteis-
3916: työaiheinen videokokoelma, joka palvelee niin osastoa, tiedotus-
3917: välineitä ja järjestöjä kuin koulujakin. Elokuvat käsittelevät se-
3918: kä kehitysyhteistyötä yleisesti että yksittäisiä hankkeita. Vuon-
3919: na 1992 osastolla oli noin 70 videofilmiä, joita lainataan yleisem-
3920: pien jakelukanavien-Valtion AV-keskus, Kirkon AV-keskus,
3921: Intorfilm ja Kulttuurimediayhdistys - kautta.
3922:         Osastolla toimii kehitysyhteistyökirjasto, joka palvelee
3923: kaikkia kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista kiinnostuneita.
3924: Kirjastossa on noin 20 000 kehityskysymyksiä, kehitysyhteis-
3925: työtä ja kehitysmaita käsittelevää teosta sekä koti- ja ulkomai-
3926: sia lehtiä. Vuonna 1992 kirjalainoja oli noin 4 500.
3927: 
3928: 
3929: 
3930: 
3931:                                                                       91
3932:     KAHDENVÄLISEN KEHITYSYIITEISTYÖN MAAKOIITAISET MAKSATUKSET 1992 (1 000 mk)
3933: 
3934: 
3935:                                Kokonais·     Prosenttia    Hanke- ja   Kahden-    Korkotuki ja     Kehitys-     Muu kah-
3936:                               maksatukset      kahden-      ohjelma-    välinen   lahjamuotoi-    luotot***   denvälinen
3937:                                  maittain      välisestä   muotoinen humanitaa-   nen teollinen                kehitysyh-
3938:                                             yhteistyöstä   yhteistyö* rinen apu    J'hteistyö**               teisty(i****
3939: 
3940: 
3941: EUROOPPA
3942: YHTEENSÄ                          140405          7,4%                   27396           1319          798       110892
3943: 
3944: Albania                             1145           0,1%                    500                                      645
3945: Ent. Jugoslavian tasavallat       128 705          6,8%                  26896                                   101808
3946: Thrkki                             10714           0,6%                                  1319         955          8439
3947: Eurooppa erittelemätön              -158           0,0%                                              -158
3948: 
3949: AFRIKKA
3950: YHTEENSÄ                          906062         47,9%       720823      77081          17940       59684         30534
3951: 
3952: Saharan poi\Jolspuol.
3953: Afrikka yhteensä                   77 552         4,1%        73848                      1831         -450          2323
3954: 
3955: Algeria                             1027           0,1%                                                             1027
3956: Egypti                             74525           3,9%       73848                         7                        670
3957: Marokko                             2450           0,1%                                  1824                        626
3958: Tunisia                             -450           0,0%                                               -450
3959: 
3960: Saharan eteläpuol.
3961: Afrikka yhteensä                  814513         43,1%       634464      75 705         15 999      60134         28211
3962: 
3963: Angola                              1904           0,1%          590        800                                      514
3964: Benin                                 159          0,0%                                                              159
3965: Botswana                            1805           0,1%        1767                         39
3966: Burkina Faso                          111          0,0%                                                               111
3967: Djibouti                              380          0,0%                    380
3968: Etiopia                            35691           1,9%       23886       7400           3493                        912
3969: Garohia                             2117           0,1%                                                             2117
3970: Ghana                               2 726          0,1%          550         50                                     2126
3971: Guinea                                899          0,0%          769         50                                       80
3972: Guinea-Bissau                          62          0,0%                                                               62
3973: Karoerun                            4123           0,2%        2180                                  1833            110
3974: Kenia                              92428           4,9%       83 781      3 381          5755        -550             62
3975: Lesotho                                64          0,0%                                                               64
3976: Liberia                             2305           0,1%                   1000                                      1305
3977: Malawi                              1250           0,1%        1050        200
3978: Mali                                  181          0,0%          25                                                   156
3979: Mauritius                           1283           0,1%          56                      1228
3980: Mosambik                          102 259          5,4%       92384       9875
3981: Namibia                            43635           2,3%       43588                                                   47
3982: Niger                               1583           0,1%        1520                                                   63
3983: Nigeria                             1 314          0,1%         491                                                  824
3984: Norsunluurannikko                     113          0,0%                      50                                       63
3985: Päiväntasaajan Guinea                  21          0,0%           21
3986: Ruanda                              2044           0,1%        2044
3987: Sarobia                           139521           7,4%      139443                                                  78
3988: Senegal                            29571           1,6%        8 613                     1115       19782            62
3989: SienaLeone                            144          0,0%           15         50                                      79
3990: Somalia                            28723           1,5%                  14 775                                   13948
3991: Sudan                              12491           0,7%        5198       7000                       -136           429
3992: Swasimaa                              260          0,0%          260
3993: Tansania                          156593           8,3%      156 021                        96         476
3994: Tsad                                   94          0,0%                                                               94
3995: Uganda                              6686           0,4%        6639                                                   47
3996: Zaire                               4582           0,2%                                                             4582
3997: Zimbabwe                           44518           2,4%        1516                      4275       38728
3998: Alueellinen (SADC ym.)             92873           4,9%       62059      30694                                        120
3999: 
4000: Afrikka alueellinen                13 996         0,7%        12 510      1376             110
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 
4005:                                                                                                                              93
4006:                               Kokonais~     Prosenttia    Hanke-ja    Kahden-      Korkotuki ja     Kehitys-     Muukah-
4007:                             maksatukset        kahden-     ohjelma-     välinen    lahjamuotoi-    luotot***   denvälinen
4008:                                maittain       välisestä   muotoinen humanitaa~     nen teollinen                kehitysyh-
4009:                                            yhteistyöstä   yhteistyö* rinen apu       yhteistyö**               teistyö****
4010: 
4011: 
4012: 
4013:      AMERIKKA
4014:      YHTEENSÄ                   125 1211          6,6%        84172       1564            711115     28852          2546
4015: 
4016:      Pol\lols- ja Keski-
4017:      Amerikka yhteensä           1111671          5,3%        61494         5211          6281       28852          2515
4018: 
4019:      Barbados                     -657            0,0%                                                 -1ZJJ           63
4020:      Costa Rica                    128            0,0%           82                                                    47
4021:      Domioica                      859            0,0%                                      859
4022:      El Salvador                  1368            0,1%          868         500
4023:      Guatemala                     150            0,0%          150
4024:      Honduras                      150            0,0%          150
4025:      Jamaika                        40            0,0%           40
4026:      Kuuba                        2456            0,1%                                      50                      2406
4027:      Meksiko                      9279            0,5%         3907                       5372
4028:      Nicaragua                   62795            3,3%        33223                                  29572
4029:      Alueellinen                 23103            1,2%        23074          29
4030: 
4031:      Etelä-Amerikka
4032:      Yhteensä                    24576            1,3%        22678         153           1714                         31
4033: 
4034:      Argentiina                    624            0,0%                                      624
4035:      Bolivia                       761            0,0%          608         153
4036:      Brasilia                      689            0,0%          409                         280
4037:      Ollie                        2482            0,1%         1940                         541
4038:      Ecuador                      1211            0,1%          942                         269
4039:      Kolumbia                      574            0,0%          574
4040:      Peru                        17899            0,9%        17868                                                    31
4041:      Uruguay                       155            0,0%          155
4042:      Alueellinen                   181            0,0%          181
4043: 
4044:      Amerikka alueellinen           882           0,0%                      882
4045: 
4046:      AASIA YHTEENSÄ             4211884          22,7%       261872      11450          100 7211     15794         400311
4047: 
4048:      Lähi- Itä yhteensä          211556           1,6%         1272         237           2 8111                   25228
4049: 
4050:      hak                         12465            0,7%                                                             12465
4051:      han                          8517            0,5%                                      810                     7706
4052:      Israel                       1944            0,1%          697                                                 1247
4053:      Jemen                         216            0,0%                      200                                       16
4054:      Jordania                     3343            0,2%          500                       1661                      1182
4055:      Kuwait                         62            0,0%                                      62
4056:      Ubanon                       1087            0,1%           75          37                                       975
4057:      Saudi Arabia                  286            0,0%                                      286
4058:      Syyria                       1452            0,1%                                                              1452
4059:      Alueellinen                   184            0,0%                                                               184
4060: 
4061:      Etelä-Aasia yhteensä       203 775          10,8%       161 726      6342           16250       107811         8668
4062: 
4063:      Aiganistan                   6414            0,3%          790       5316                                        308
4064:      Bangladesh                  47 505           2,5%        41147       1026                                      5 331
4065:      Bhutan                         270           0,0%          270
4066:      Intia                       25276            1,3%         2046                      12190       10789            251
4067:      Myanmar                      2141            0,1%         2141
4068:      Nepal                       72177            3,8%        71921                                                  257
4069:      Pakistan                     7052            0,4%         2195                       4060                       797
4070:      Sri Lanka                   42940            2,3%        41216                                                 1724
4071: 
4072: 
4073: 
4074: 
4075: 94
4076:                                   Kokonais-       Prosenttia     Hanke- ja   Kahden-        Korkotuki ja     Kehitys-     Muukah-
4077:                                  maksatukset         kahden-      ohjelma-     välinen      lahjamuotoi-    luotot***   denvälinen
4078:                                     maittain        välisestä    muotoinen humanitaa-       nen teollinen                kehitysyh-
4079:                                                  yhteistyiistä   yhteistyö* rinen apu         yhteistyö**               teistyö****
4080: 
4081: 
4082: 
4083: 
4084: Kauko-Itä yhteensä                     170599           9,0%         72 919       4871            81660        5005           6144
4085: 
4086: Filippiinit                              5634            0,3%         3695                          1939
4087: HongKong                                 6483            0,3%          800                           981       4 702
4088: Indonesia                                8113            0,4%         7112                          1001
4089: Kambodza                                 4240            0,2%          240        4000
4090: Kiina                                   57487            3,0%         2646                        55793       -1450            497
4091: Korean tasavalta                          700            0,0%                                       700
4092: Laos                                      560            0,0%           560
4093: Malesia                                  5293            0,3%           318                         2 703      2273
4094: Mongolia                                 2477            0,1%             4                         2473
4095: Singapore                                 253            0,0%                                         253
4096: Thaimaa                                 14155            0,7%         3336           21            11317        -520
4097: Vietnam                                 57780            3,1%        51283          850                                      5647
4098: Alueellinen                              7425            0,4%         2925                          4500
4099: 
4100: Aasia alueellinen                       25954            1,4%        25954
4101: 
4102: OSEANIA
4103: YIITEENSÄ                                1141           0,1%          1109
4104: 
4105: Fiji                                       744           0,0%           744
4106: Papua-Uusi Guinea                          397           0,0%           365                                                      32
4107: 
4108: MAIITAIN JAKAMATON                     287050          15,2%        132 919       5 697                                    148434
4109: 
4110: KAHDENVÄLINEN
4111: KEHITYSYHTEISTYÖ
4112: YHTEENSÄ                             1889 672         100,0%      1200 894       123188          127 984     105128        332444
4113: 
4114: 
4115: 
4116: 
4117:         Koostuu pääosin maa- ja aluekohtaisesta yhteistyöstä sekä avustuksista
4118:         kansalais- ja lähetysjäzjestöjen harjoittamalle kehitysyhteistyölle
4119: 
4120:         Sisältää korkotuen lisäksi UM:n TIT-avustukset, KTM:n IT-avustukset
4121:         sekä FINNFUND:in osakepääomasijoitukset
4122: 
4123:         Sisältää sekä KYO:n että FINNFUND:in kehitysluotot, kuoletukset vähennettynä
4124: 
4125:         Sisältää muun muuassa:
4126: 
4127:                                -Pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kulut: 191,5 mmk
4128:                                - Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston yleiset hallintokulut: 90,5 mmk
4129:                                - UM!KYO:n sekä kansalaisjäzjestöjen kehitysmaatiedotus: 9,2 mmk
4130: 
4131: 
4132: 
4133: 
4134:                                                                                                                                       95
4135: Liite
4136:         SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ
4137:         1990-LUVULLA
4138:         Strategiset tavoitteet ja keinot
4139: 
4140:         JOHDANTO
4141:         Suomi on kohta kolmen vuosikymmenen ajan harjoittanut julki-
4142:         sin varoin rahoitettua kehitysyhteistyötä. Tänä aikana kehitys-
4143:         yhteistyöpolitiikka on muotoutunut suuresta joukosta erillisiä
4144:         kannanottoja. Kun kehitysyhteistyön kokonaiskuva sekä kan-
4145:         sallisella että kansainvälisellä tasolla on nopean muutoksen ti-
4146:         lassa, on uuden, kokonaisvaltaisen ohjausvälineen tarve aikai-
4147:         sempaa tuntuvampi. Sekä poliittiset päättäjät että kehitysyh-
4148:         teistyöstä vastuussa oleva virkakoneisto tarvitsevat kehitysyh-
4149:         teistyön johtamiseen välineen joka on verrattavissa yritysmaa-
4150:         ilmasta tunnettuihin strategisen suunnittelun järjestelmiin.
4151:                 Käsillä oleva asiakirja on tämän strategisen suunnitte-
4152:         lun järjestelmän ylin taso, jossa määritellään kehitysyhteistyön
4153:         yleiset päämäärät ja niihin pääsemiseen tarvittavat keinot.
4154:         Alemmilla tasoilla, joiden muotoilu ja käsittely eivät välttämät-
4155:         tä saa osakseen samaa painokkuutta julkisuudessa ja jotka laa-
4156:         ditaan sovellettaviksi lyhyemmällä tähtäyksellä kuin nyt esitet-
4157:         tävät periaatteet, määritellään yleisistä tavoitteista johdetut
4158:         osatavoitteet maittain, sektoreittain ja järjestöittäin jaoteltui-
4159:         na. Niinpä sellaiset Suomen kehitysyhteistyön kannalta tärkeät
4160:         sektorit kuten maa- ja metsätalous, elintarvikeapu, vesihuolto
4161:         sekä muut inhimillisen kehityksen perusteita luovat toimialat
4162:         voivat saada omat, yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmansa
4163:         tämän yleisiä tavoitteita ja keinoja koskevan asiakirjan puit-
4164:         teissa. Näin selittyy se, ettei näihin perustavanlaatuisiin kysy-
4165:         myksiin ole puututtu tässä tekstissä. Näin muodostuu tavoittei-
4166:         den ja keinojen hierarkia, joka tuo selkeyttä ja päämäärähakui-
4167:         suutta toimintaan ja sallii nykyistä joustavamman sopeutumi-
4168:         sen muuttuviin olosuhteisiin tai näkemyksiin.
4169:                 Kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä puhuttaessa tässä
4170:         asiakirjassa nojaudutaan kirjoittamishetkellä voimassa ole-
4171:         viin OECD-määritelmiin. Strategia ei tällaisena ulotu kehitys-
4172:         yhteistyön ulkopuolelle Suomen antamaan muuhun ulko-
4173:         maanapuun.
4174: 
4175: 
4176: 
4177: 
4178:                                                                              97
4179:      KEHITYSYHTEISTYÖN
4180:      TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
4181:      Maailmanpolitiikan ja -talouden muutokset
4182:      Kylmän sodan päättyminen vaikutti suurvaltojen ja niiden liit-
4183:      tolaismaiden suhteisiin. Vaikutus myös muihin maihin on ollut
4184:      syvä ja perusteellinen. Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden suh-
4185:      teissa ensimmäisenä merkkinä tästä oli eräiden alueellisten
4186:      konfliktien ratkaisemisessa tapahtunut edistys. Pidemmällä ai-
4187:      kavälillä uusi kansainvälispoliittinen tilanne on sallinut tarkas-
4188:      tella uudesta näkökulmasta eräitä yleismaailmallisia ongelmia,
4189:      jotka ovat luonnonvara-, kauppa- ja velkasuhteiden rinnalla
4190:      nousseet kehitysmaiden ja teollisuusmaiden keskinäisen
4191:      riippuvuuden kannalta keskeisiksi, kuten
4192:      -ympäristöongelmat
4193:      - väestöongelmat, ml. väestöliikkeet
4194:      - huumeisiin, terrorismiin ja järjestyneeseen rikollisuuteen
4195:        liittyvät ongelmat ja
4196:      - epidemiat.
4197:              Kaikille näille ongelmakokonaisuuksille on tunnusomais-
4198:      ta, etteivät ne ole ratkaistavissa muutoin kuin teollisuusmaiden
4199:      ja kehitysmaiden yhteistyön kautta. Käytännössä tämä merkit-
4200:      see mm. rahoitusvastuun jakautumista näiden kahden maa-
4201:      ryhmän kesken.
4202:              Kylmän sodan päättymisellä on myös se vaikutus, ettei
4203:      kehitysyhteistyötä enää voi perustella samoilla turvallisuus-
4204:      poliittisilla syillä kuin tähän asti, jolloin suurvallat ja niiden
4205:      liittolaiset usein antoivat tukea kehitysmaille niiden pitämisek-
4206:      si "omassa leirissä" tai poissa vastustajan liittoutumasta. Lisäk-
4207:      si kehitysmaat joutuvat kilpailemaan KIE- ja IVY-maiden
4208:      kanssa poliittisesta huomiosta, markkinoista ja ennen kaikkea
4209:      kehitysrahoituksesta. Kehitysmaaryhmällä ei enää ole sitäkään
4210:      yhtenäisyyttä, joka poliittisilla keinoilla luotiin 1960-luvulla ja
4211:      joka palveli kehitysmaita hyvin vielä 1970-luvun keskusteluissa
4212:      "uudesta kansainvälisestä talousjärjestyksestä". Kehitysmaat
4213:      jakautuvat nyt taloudellisesti ja poliittisesti erilaisiin ryhmiin:
4214:      maihinjotka ovatjo yhdentyneet maailmantalouteen ja saavut-
4215:      tamassa teollisuusmaan asemaa, maihin joiden yhdentyminen
4216:      maailmantalouteen on näköpiirissä ja - lähinnä Afrikassa - mai-
4217:      hin joiden osalta tämä on kaukaisessa tulevaisuudessa. Talou-
4218:      dellisesti ja poliittisesti yhtenäistä kehitysmaaryhmää ei enää
4219:      ole.
4220:              Käsitykset siitä, mikä on kehitystä ja miten siihen pääs-
4221:      tään, ovat vaihdelleet toisen maailmansodan jälkeisenä aikana
4222:      melkoisesti. Öljykriiseistä alkoi 1970-luvulla kehityskulku, joka
4223:      kiihdytti kehitysmaiden ylivelkautumista ja johdatti talous-
4224:      tieteilijöiden huomion yleisiin talouspoliittisiin tekijöihin. Tun-
4225:      netun uusliberaalisen kehitysmallin mukaan, jolla varsin-
4226:      kin sosialistisen vaihtoehdon heikkouksien käytyä ilmeiseksi on
4227: 
4228: 
4229: 
4230: 98
4231: laajalti tukea, kehitys perustuu neljään tekijään:
4232: -terve makrotaloudellinen pohja
4233: - mahdollisimman suuri integroituminen maailmantalouteen
4234: -investoinnit inhimillisiin voimavaroihin (opetus, koulutus,
4235:   terveys, ravitsemus jne) ja
4236: - kilpailun vapautta edistävä talousjärjestelmä.
4237:         Tätä mallia on kuitenkin perustellusti arvosteltu mm.
4238: siitä, että sen soveltaminen saattaisi johtaa ristiriitaan muiden
4239: osatekijöiden kuten tasa-arvon, ympäristön vaatimusten tai
4240: kulttuuriarvojen kanssa. Se jättää myös riittävää huomiota
4241: vaille sen seikan, että kehitys ei ole pelkästään taloudellinen ja
4242: sosiaalinen ilmiö vaan mitä suurimmassa määrin historiasta,
4243: kulttuurista ja politiikasta ohjautuva.
4244:         Muuttunut maailmankuva on muuttanut myös käsitystä
4245: kehitysyhteistyön suhteesta muihin kehitysmaasuhteiden osa-
4246: alueisiin. Mielikuva kehitysmaista maailmanlaajuisen sosiaali-
4247: politiikan kohteina, mikä hallitsi mm. pohjoismaista kehitysyh-
4248: teistyöajattelua pitkälle 1980-luvulle, on väistymässä ja korvau-
4249: tumassa näkemyksellä ihmiskunnan keskinäisestä riippuvuu-
4250: desta. Tämä näkemys johtaa tarkastelemaan kehitysyhteistyön
4251: suhdetta muihin kehitysmaihin vaikuttaviin politiikan aloihin
4252: (maatalouspolitiikka, kauppapolitiikka, kilpailupolitiikka, työ-
4253: voima- ja siirtolaispolitiikka jne). Näiden keskinäisten ristirii-
4254: taisuuksien vähentäminen eli koherenssin parantaminen on
4255: 1990-luvun kehitysmaasuhteiden keskeisiä ongelmakysymyksiä
4256: OECD-maissa. Tuloksena voi olla kehitysrahoituksen merkityk-
4257: sen muuttuminen tai väheneminen tulevaisuudessa, jos samat
4258: tavoitteet saavutetaan kehitysyhteistyön rinnalla muilla kei-
4259: noin.
4260: 
4261: Muutoksia näkemyksessä kehitysyhteistyöstä
4262: Itsenäistyvien siirtomaiden pyrkimys myös taloudelliseen itse-
4263: näisyyteen, talousteoreettinen ajattelu, joka korosti riippuvuut-
4264: ta teollisuusmaista kehitysmaiden ongelmien alkusyynä (ns.
4265: "riippuvuuden koulukunnat") ja olettamus investoinneista kehi-
4266: tyksen avaimena painoivat keskustelun kehitysmaiden omasta
4267: talouspolitiikasta toissijaiseen asemaan. Tilanne alkoi tältä
4268: osin muuttua 1970-luvun öljykriisien mukana ja erityisesti
4269: 1980-luvulla velkaantumisen pakottaessa kehitysmaat tarkista-
4270: maan talouspolitiikkaansa ja projektikohtaisen lähestymista-
4271: van johtaessa yhä useampien projektien epäonnistumiseen, joka
4272: pohjimmiltaan liittyi vastaanottajamaan harjoittamaan talous-
4273: ja yhteiskuntapolitiikkaan. Kehitysmaiden talouden rakenne-
4274: muutokset vaikuttivat ilmeisesti myös menestyksellisen kehi-
4275: tysyhteistyön edellytyksiin. Auttajamaiden tuki rakennesopeu-
4276: tukselle, ml. siirtyminen avoimempaan talouteen ja integroitu-
4277: minr-., maailmantalouteen nousi kansainvälisessä kehitysyh-
4278: teistyössä yhtä tärkeäksi tavoitteeksi kuin hyvin suunnitellut
4279: ja toimeenpannut projektit. Samalla rakennesopeutuksen kiel-
4280: teiset sosiaaliset vaikutukset tulivat esiin, eivätkä avunantajat
4281: 
4282: 
4283: 
4284:                                                                      99
4285:       etenkään rakennesopeutusohjelmien alkuvaiheessa kiinnittä-
4286:       neet niihin riittävää huomiota.
4287:               Edellisen vuosikymmenen aikana kehitysyhteistyössä
4288:       siirryttiin osittain rahoitusmuotoon, jonka "yksikkö" ei ollut
4289:       projekti vaan talouspolitiikka eri tasoillaan tai talouden eri loh-
4290:       kot ja jossa rahoitukselle asetettiin talouspoliittisia ehtoja
4291:       (nk. ohjelma-apu, "policy-based aid"). Tämä liittyy olennai-
4292:       sesti siihen yleisesti hyväksyttyyn periaatteeseen, että kaikki
4293:       maat ovat perimmältään itse vastuussa omasta kehityksestään
4294:       ja että ensisijassa kehitysmaan oma politiikka määrää kehityk-
4295:       sen suunnan. Talouspoliittisesti sidottu ohjelma-apu on nähtä-
4296:       vä antajamaiden tukena ko. kehitysmaan rakennesopeutuksel-
4297:       le.
4298:               Nykyisin ehdollisuus liitetään muihinkin yhteiskunnalli-
4299:       siin oloihin kuin talouspolitiikkaan. Kaikki OECD-maat ovat si-
4300:       toutuneet edistämään ihmisoikeuksien kunnioitusta, kansan-
4301:       valtaista hallitustapaa ja hallinnon laillisuutta kehitysmaissa.
4302:       Monet kehitysmaat ovat maailmanpoliittisten muutosten hei-
4303:       jastumana toimeenpanemassa näihin päämääriin liittyviä uu-
4304:       distuksia. Avunantajien keskuudessa on herännyt kysymys ne-
4305:       gatiivisen sanktion käyttämisestä, ts. avun epäämisestä, jos
4306:       vastaanottajamaa ei täytä antajamaan odotuksia tässä suhtees-
4307:       sa. Antajamaiden yhteisössä on viime vuosina yhä selkeämmin
4308:       suuntauduttu negatiivisten sanktioiden käyttämiseen. Selvänä
4309:       esimerkkinä tästä ovat EY-maiden poliittisen koordinaationsa
4310:       puitteissa tekemät kehitysyhteistyön epäämistä koskevat pää-
4311:       tökset ihmisoikeus- tai demokratiaperusteilla.
4312:               Termi kestävä kehitys tunnetaan parhaiten ympäristö-
4313:       yhteyksistä, jolloin sillä tarkoitetaan ympäristön suojelua ja
4314:       luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä. Kehitysyhteistyössä kes-
4315:       tävyydestä voidaan puhua kuitenkin myös kansantaloudellisel-
4316:       ta, sosiaaliselta ja hallinnollispoliittiselta kannalta. Siihen si-
4317:       sältyy ajatus voimavarojen riittävyydestä ja hyvinvoinnin tur-
4318:       vaamisesta pitkällä tähtäimellä, tulevillekin sukupolville.
4319:       Yksittäisen projektin tai ohjelman on pysyttävä elinkelpoisena
4320:       senkin jälkeen kun ulkopuolinen apu on loppunut. Käytännössä
4321:       tämä merkitsee toimintojen perustamista ensisijaisesti vas-
4322:       taanottajamaan omien voimavarojen ja osaamisen varaan. Tä-
4323:       mä saattaa edellyttää hallinnollisten tai teknisten instituutioi-
4324:       den luomista tai lujittamista ("capacity building").
4325:               Huomionarvoinen uusi piirre kehitysyhteistyön maail-
4326:       manlaajuisessa kokonaiskuvassa on humanitaarisen avun
4327:       nopea kasvu. Vaikka humanitaarisen avun ja varsinaisen kehi-
4328:       tysyhteistyön raja ei ole kovin täsmällisesti määriteltävissä, on
4329:       ensiksi mainittu selvässä kasvussa. Tämä liittynee parantuvan
4330:       tiedonvälityksen kautta syntyvään lisääntyvään tietoisuuteen
4331:       humanitaarisista tarpeista, sodista ja luonnonmullistuksista tai
4332:       poliittisista muutoksista teollisuusmaiden kansalaisten keskuu-
4333:       dessa. Tämä luo humanitaariselle avulle myös poliittisen ulot-
4334:       tuvuuden, joka on usein selkeämpi ja välittömämpi kuin muus-
4335:       sa kehitysyhteistyössä.
4336: 
4337: 
4338: 
4339: 100
4340: Toimintaympäristön muutokset Suomessa
4341: Suomi on karsinut kehitysyhteistyömäärärahojaan juuri kun
4342: sen pitkään ja johdonmukaisesti tavoittelema, YK:n suosittele-
4343: ma määrällinen tavoite eli 0,7 prosentin osuus bruttokansan-
4344: tuotteesta oli saavutettu 1991. Useat muutkin OECD-maat ovat
4345: supistaneet kehitysyhteistyövarojaan.
4346:         Tämä muutos puolitoista vuosikymmentä johdonmukai-
4347: sesti noudatettuun politiikkaan pakottaa arvioimaan uudelleen
4348: kehitysyhteistyön perusteita, tavoitteita ja saavutuksia. Käsillä
4349: oleva strategia on osa tätä työtä.
4350:         Laman seurauksena kehitysyhteistyön toimintaympäris-
4351: tö on muuttunut myös sikäli, että tämän toiminnan hallinnon
4352: on sopeuduttava käynnissä oleviin valtionhallinnon säästö- ja
4353: tehostamispyrkimyksiin. Myös tässä suhteessa strategiatyö
4354: saattaa tarjota apuvälineitä.
4355:         Luvussa Maailmanpolitiikan ja -talouden muutokset kä-
4356: sitellyistä tekijöistä erityisesti KIE- ja IVY-maille suuntautuva
4357: tuki ja yleismaailmallisten ympäristöohjelmien rahoitus ovat
4358: epäsuorasti aiheuttaneet muutoksia siinä ilmapiirissä, jossa ke-
4359: hitysyhteistyötä tehdään. Vallitsevassa julkisen sektorin supis-
4360: tusvaiheessa on lähes väistämätöntä, että ne kilpailevat määrä-
4361: rahoissa kehitysyhteistyön kanssa vaikka ne yhtä perustellusti
4362: voitaisiin nähdä vain yhtenä kansainvälisen vastuun ja keski-
4363: näisen riippuvuuden ilmentymänä ja niinollen rinnakkaisena
4364: kehitysyhteistyön kanssa. Suomen kaikki ulkomaanapu on hal-
4365: linnoitava tehokkaasti ja siten, että päätöksentekijät ja kansa-
4366: laiset pystyvät selvästi erottamaan eri apumuodot toisistaan.
4367:         Suomen mahdollinen EY-jäsenyys on myös eräs kehitys-
4368: yhteistyön toimintaympäristöön tulevaisuudessa vaikuttava te-
4369: kijä. Verrattuna kehitysmaakauppaamme tai poliittisiin suhtei-
4370: siimme kehitysmaihin on EY-jäsenyydellä kuitenkin oletetta-
4371: vasti vähemmän suoranaisia vaikutuksia kehitysyhteistyöhön.
4372: Periaatetasolla ei Suomelle tuottane vaikeuksia omaksua EY:n
4373: linjanvetoja. EY-maiden poliittisella yhteistyöllä (EPC) saattaa
4374: olla heijastusvaikutuksia myös kehitysyhteistyöhön, mutta ne
4375: eivät ole täsmällisesti ennakoitavissa. EY-jäsenyyden vaikutuk-
4376: set ovat suurimmat kehitysyhteistyön rahoitukseen. Suomen
4377: osuus EY:n varsinaisen budjetin kautta rahoitettavasta kehi-
4378: tysyhteistyöstä olisi alustavan arvion mukaan noin 1,5 prosent-
4379: tia eli suuruusluokkaa 250 miljoonaa markkaa vuodessa ja Eu-
4380: roopan kehitysrahaston (EDF) kautta lisäksi arviolta 350 mil-
4381: joonaa vuodessa eli yhteensä noin 600 miljoonaa markkaa vuo-
4382: dessa, joka arvio saattaa kuitenkin huomattavastikin muuttua
4383: jäsenyysajankohdan ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen
4384: täsmentyessä. EY-jäsenyyden mukana tulisi Suomen kehitys-
4385: maasuhteiden kokonaiskuvaan entistä korostuneempana EY:n
4386: ulkopoliittisen koordinaation vaikutus, ehkäpä selvimmin ih-
4387: misoikeuskysymyksissä, sekä vaatimuksena kohenrenssista ke-
4388: hitysyhteistyöpolitiikan ja kehitysmaasuhteiden muiden lohko-
4389: jen kuten kauppapolitiikan kesken.
4390: 
4391: 
4392: 
4393:                                                                     101
4394:       SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN
4395:       YLEISET LÄHTÖKOHDAT JA EHDOT
4396: 
4397:       Miksi Suomi on mukana kehitysyhteistyössä?
4398:       Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden suuret vauraus- ja hyvin-
4399:       vointierot eivät inhimillisesti katsoen ole hyväksyttävissä. Ne
4400:       ovat kaikkien kansojen menestyksen ja turvallisuuden kannal-
4401:       ta vaarallisia. Suomi, yhdessä muiden teollisuusmaiden kanssa,
4402:       tekee voitavansa ulko- ja talouspolitiikan keinoin näiden erojen
4403:       kaventamiseksi ja poistamiseksi.
4404:               Suomi pyrkii torjumaan maailmanlaajuisia ympäristöon-
4405:       gelmia, käyttäen yhtenä muttei suinkaan ainoana keinona ke-
4406:       hitysyhteistyötä. Samassa mielessä Suomi tukee kehitysmaita
4407:       niiden pyrkimyksissä vähentää väestönkasvua ja hallita massii-
4408:       visia, luonnon uusiutumiskyvyn ylityksestä aiheutuneita väes-
4409:       töliikkeitä.
4410:               Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä kehitysmaiden
4411:       ongelmien ratkaisemiseksi ja sitä kautta yleismaailmallisen
4412:       turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
4413:               Kehitysyhteistyö on tärkeimpiä kanavia vuorovaikutuk-
4414:       seen kehitysmaiden kanssa. Se tarjoaa tältä osin mahdollisuu-
4415:       den kansainvälistymiseen ja kansalaisyhteiskuntien väliseen
4416:       vuorovaikutukseen.
4417:               Suotuisissa olosuhteissa kehitysyhteistyö voi myös pal-
4418:       vella askeleena kohti laajempaa kaupallista, sivistyksellistä ja
4419:       muuta valtioiden ja kansojen välistä kanssakäymistä.
4420:               Suomen kehitysyhteistyön toiminta-ajatus voidaan
4421:       muotoilla seuraavasti:
4422:               Kehitysyhteistyö on se ulkopolitiikan osa, jonka avulla
4423:       Suomi pyrkii, siirtämällä aineellisia ja henkisiä voimavaroja ke-
4424:       hitysmaille
4425:       - edistämään kestävää kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa;
4426:       -vaikuttamaan rauhan, tasa-arvon, kansanvaltaisten olojen ja
4427:         ihmisoikeuksien vakiintumiseen näissä maissa ja
4428:       - lisäämään vuorovaikutusta Suomen ja kehitysmaiden välillä.
4429: 
4430: 
4431:       Millaista kehitystä Suomi tukee?
4432:       Suomi edellyttää, että valtiot, kansainväliset järjestöt ja muut
4433:       tahot, joiden kanssa Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä, hy-
4434:       väksyvät ja antavat tukensa seuraaville kolmelle päämäärälle:
4435:       -kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden
4436:         vähentäminen;
4437:       - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla
4438:         kehitysmaita ratkaisemaan ympäristöongelmia ja
4439:       -yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuk-
4440:         sien edistäminen kehitysmaissa.
4441: 
4442: 
4443: 
4444: 102
4445:        Jos jokin yhteistyökumppani poikkeaa näistä päämääris-
4446: tä, Suomi pyrkii rakentavan vuoropuhelun kautta vaikutta-
4447: maan tilanteeseen ja ellei tämä ole mahdollista, ottaa yhteistyö-
4448: suhteen jatkumisen uuteen harkintaan.
4449:        Sekä monenkeskisessä että kahdenvälisessä kehitysyh-
4450: teistyössä Suomi noudattaa seuraavia periaatteita:
4451: 
4452: Kehitysmaiden vastuu kehityksestään
4453: Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana on, että kehitysmaa
4454: vastaa itse kehityksestään ja että avunantajan osuus on aina
4455: vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukevaa. Muunlainen läh-
4456: tökohta veisi edellytykset kestävän kehityksen aikaansaamisel-
4457: ta.
4458: 
4459: Kehitystahto
4460: Kestävän ja elinkelpoisen kehityksen edellytyksenä on kehitys-
4461: maan, sen kansalaisten ja siellä toimivien yhteisöjen, järjestö-
4462: jen ja instituutioiden oma kehitystahto. Se on myös kussakin
4463: tapauksessa Suomen tuen edellytys.
4464: 
4465: Kestävä kehitys
4466: Vastaanottajamaan vastuun korostaminen sisältää sen, että ke-
4467: hitysyhteistyö auttaa taloudellisesti, ympäristöllisesti, sosiaali-
4468: sesti ja poliittis-hallinnollisesti kestävien rakenteiden tai toi-
4469: mintojen luomista. Kehitysyhteistyön on aina pyrittävä teke-
4470: mään itsensä tarpeettomaksi eikä sen ansiosta syntyneiden ra-
4471: kenteiden tai toimintojen olemassaolo saa olla ulkoisesta tuesta
4472: riippuvaa.
4473: 
4474: Rakennemuutos
4475: Maailmantaloudessa on tapahtumassa rakennemuutoksia, jot-
4476: ka alkoivat 1980-luvun vaihteeseen ajoittuneesta öljy- ja velka-
4477: kriisistä. Kehitysmaiden taloudet eivät selviä näistä kriiseistä,
4478: ellei köyhissä ja rikkaissa maissa tehdä perusteellisia uudistuk-
4479: sia mm. tuotantopolitiikkaan, markkinamekanismeihin sekä
4480: valtion rooliin talouselämässä. Rakenneuudistuksia on hahmo-
4481: teltu maakohtaisissa sopeutusohjelmissa, kehitysmaiden oman
4482: poliittisen johdon sekä kansainvälisten avunantajien, erityisesti
4483: rahoituslaitosten toimenpiteinä. Ohjenuorana pidetään talou-
4484: den ulkoisen ja sisäisen tasapainon saavuttamista sekä vienti-
4485: johteisen kasvun edistämistä.
4486:         Suomi tukee sekä kahdenvälisiä että monenkeskisiä ka-
4487: navia käyttäen kehitysmaiden pyrkimyksiä taloutensa raken-
4488: teiden uudistamiseksi ja sopeuttamiseksi kestävän kehityksen
4489: vaatimuksiin edellyttäen että rakennesopeutus ja ympäristö-,
4490: tasa-arvo- ja kulttuuritekijöihin liittyvät näkökohdat ovat
4491: yhteensovitettavissa.
4492: 
4493: 
4494: 
4495:                                                                       103
4496:       Kehitysyhteistyö ja muut kehitysmaasuhteet
4497:       Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä tietoisena siitä, että se on
4498:       vain yksi - vaikkakin Suomen oloissa vastaisuudessakin tär-
4499:       keä - ainesosa Suomen ja kehitysmaiden suhteiden kokonaisuu-
4500:       dessa. Keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä Suomi pyrkii
4501:       enenevässä määrin ottamaan huomioon muut politiikan osa-
4502:       alueet, joilla on merkitystä Suomen ja kehitysmaiden suhteiden
4503:       kannalta, kuten kauppa- ja kilpailupolitiikan, maatalouspolitii-
4504:       kan, työvoimapolitiikan, siirtolais- ja pakolaispolitiikan sekä
4505:       kulttuuripolitiikan ja sovittamaan niiden ja kehitysyhteistyön
4506:       tavoitteita nykyistä paremmin yhteen.
4507: 
4508: 
4509: 
4510: 
4511:       SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN
4512:       SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET
4513:       Taloudellisen kehityksen edistäminen
4514:       ja köyhyyden vähentäminen
4515:       Taloudellisen kehityksen edellytykset voidaan määritellä inves-
4516:       toinneiksi ihmiseen ja markkinavoimien hyödyntämiseksi. Vii-
4517:       meksi mainittuun päämäärään Suomi pyrkii tukemalla kehitys-
4518:       maiden talouksien rakennemuutosta ja sellaista talouspolitii-
4519:       kan uudistumista, joka tähtää markkinavoimien hyödyntämi-
4520:       seen ja hintamekanismien kehittämiseen.
4521:               Tukiessaan kehitysmaiden taloudelliseen kasvuun ja ta-
4522:       louksien tervehdyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä Suomi pai-
4523:       nottaa kasvun ohella hyvinvoinnin jakautumiseen liittyviä nä-
4524:       kökohtia ja toisaalta rakennesopeutuksesta väistämättä aiheu-
4525:       tuvien haittojen lieventämistä.
4526:               Tukiessaan yrittäjyyttä tai sen edellyttämiä infrastruk-
4527:       tuuri-investointeja kehitysmaissa Suomi välttää kilpailuolojen
4528:       vääristämistä ja sitä kautta kannattamaUoman tuotannon luo-
4529:       mista. Tukea kohdeunetaan erityisesti pienyrityksille sekä ta-
4530:       loudellisesti ja ympäristön kannalta kestävälle maa- ja metsä-
4531:       taloudelle. Työvoimavaikutukset otetaan huomioon ja työvoima-
4532:       valtaisia ratkaisuja suositaan.
4533:               Suomi pyrkii edistämään osallistumiseen perustuvia
4534:       suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmiä periaatteenaan jokai-
4535:       sen yksilön oikeus osallistua itseään koskevien päätösten te-
4536:       koon. Paikallisessa taloudellisessa päätöksenteossa tähän luo-
4537:       daan edellytyksiä tukemalla esim. yrittäjien, työntekijöiden ja
4538:       viljelijöiden yhdistysten ja järjestöjen tai osuuskuntien muodos-
4539:       tamista.
4540:               Koska kehitysmaiden köyhistä suurin osa asuu maaseu-
4541:       dulla, on maaseudun kehittämiseen liittyvillä toimilla oltava
4542:       keskeinen sijansa köyhyyttä lievittävässä strategiassa. Käytän-
4543:       nössä tämä merkitsee hankkeita, joilla maaseudun väestö saa
4544: 
4545: 
4546: 
4547: 104
4548: käyttöönsä luonnonvaroja (maata ja vettä) ja tuotantoteknolo-
4549: giaa sekä mahdollisuuden saada tuotteensa markkinoille.
4550:        Suomi painottaa vastaisuudessakin sekä kahdenvälisen
4551: että monenkeskisen kehitysyhteistyön kohdentamisessa köy-
4552: himpiä maita ja kehitysmaiden heikoimmassa asemassa olevia
4553: väestöryhmiä.
4554: 
4555: 
4556: Ympäristö, väestö ja kehitys
4557: Kestävä kehitys merkitsee köyhän kehitysmaan oloissa sitä, et-
4558: tä kasvun, ympäristötekijöiden ja tulonjaon kesken on löydettä-
4559: vä oikea tasapaino. Tämä tehtävä kuuluu kehitysmaalle itsel-
4560: leen. Suomi ohjaa tukensa sellaisiin kohteisiin, joissa tämä on-
4561: gelma joko on tyydyttävästi ratkaistu tai joissa Suomi voi aut-
4562: taa sen ratkaisemisessa. Näissä puitteissa Suomi
4563: - painottaa ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaikissa
4564:   kehitysyhteistyöhankkeissa, ei pelkästään uhkien torjumisek-
4565:   si vaan myös luonnonvarojen moninaiskäyttöön perustuvan
4566:   turvallisuuden ja hyvinvoinnin edellytysten luomiseksi;
4567: - toteuttaa kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissaan sukupuolten
4568:   välisen tasa-arvon periaatetta sekä pyrkii toisaalta hyödyntä-
4569:   mään täysimääräisesti ja toisaalta kehittämään yhtäläisesti
4570:   naisten ja miesten voimavaroja;
4571: - tukee väestöpoliittisia ohjelmia;
4572: - tukee koulutusta;
4573: - painottaa kehitysyhteistyön voimavarojen kohdentamisessa
4574:   erityisesti maaseudun peruspalveluiden sekä maa- ja metsä-
4575:   talouden kestävään kehittämiseen tähtääviä hankkeita;
4576: - kehittää osaamistaan metsityshankkeiden toteuttamisessa
4577:   kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja edistää näin
4578:   maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisua.
4579: 
4580: 
4581: Kansanvalta ja ihmisoikeudet
4582: Kansanvalta on oikeusvaltion ainoa kestävä perusta. Se on
4583: myös osoittautunut pitkällä tähtäyksellä muita vaihtoehtoja te-
4584: hokkaammaksi taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen perusta-
4585: na. Jokaisen kansakunnan on löydettävä tiensä kansanvaltaan
4586: ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen historiansa ja poliittisen ti-
4587: lanteensa pohjalta. Suomi kunnioittaa kansainvälisen oikeuden
4588: periaatetta olla puuttumatta toisen valtion sisäisiin asioihin ja
4589: käyttää kehitysyhteistyön tarjoamia keinoja kansanvallan ja ih-
4590: misoikeuksien lujittamiseen. Siksi Suomi
4591: -tukee moniarvoista ja avointa yhteiskuntajärjestystä kaikissa
4592:   maissa, mukaan lukien yhteiskunnallinen osallistuminen laa-
4593:   jassa mielessä ja oikeus omaan kansalliseen tai vähemmistö-
4594:   kulttuuriin;
4595: -tukee arvoja ja toimintatapoja, jotka ovat ominaisia oikeusval-
4596:   tiolle, kuten hallinnon lainalaisuutta, korruption torjuntaa ja
4597:   päättäjien poliittista ja oikeudellista vastuunalaisuutta;
4598: 
4599: 
4600: 
4601:                                                                     105
4602:       - edellyttää kaikilta yhteistyökumppaneiltaan ihmisoikeuksia
4603:         ja perusvapauksia koskevien kansainvälisten sopimusten
4604:         noudattamista;
4605:       - edistää hankkeita, jotka vahvistavat kansanvallan muotojen
4606:         ja sisällön vakiintumista kaikilla yhteiskuntaelämän tasoilla;
4607:       -tukee sananvapauden ja riippumattoman tiedotuksen peri-
4608:         aatteita yhteistyömaissa.
4609: 
4610: 
4611: 
4612: 
4613:       KANSALAISMIELIPIDE JA
4614:       KEHITYSYHTEISTYÖ
4615:       Tuloksellista ja pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä ei voi
4616:       toteuttaa ilman laajaa kansalaistukea. Suomen kaltaisessa de-
4617:       mokraattisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa on selvää, et-
4618:       tä kehitysyhteistyöpolitiikasta vallitsee monta kilpailevaa käsi-
4619:       tystä. Viranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että kansa-
4620:       laismielipide kehitysyhteistyöstä muodostuu mahdollisimman
4621:       täydellisen, monipuolisen ja puolueettoman tiedon pohjalta.
4622:       Juuri vaatimus viranomaisten antaman tiedon täydellisyydestä,
4623:       monipuolisuudesta ja puolueettomuudesta korostaa kehitysyh-
4624:       teistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta ratkaisevana tekijänä
4625:       kansalaismielipi teen muotoutumisessa.
4626:              Suhteellisen uutena ja pääosin ulkomailla tapahtuvana
4627:       julkisen vallan toimintona kehitysyhteistyö jää kansalaismieli-
4628:       piteelle helposti vieraaksi. Siksi viranomaisten harjoittaman
4629:       tiedotuksen avoimuus ja virkamiesten osallistuminen julkiseen
4630:       debattiin kehitysyhteistyöstä ovat tärkeitä toimintamuotoja.
4631: 
4632: 
4633: 
4634:       SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN
4635:       TOIMINTAOHJELMA 1990-LUVULLE
4636: 
4637:       Kehitysyhteistyön voimavarat
4638: 
4639:       Rahalliset voimavarat
4640:       Huhtikuussa 1992 hallitus päätti kehitysyhteistyövarojen las-
4641:       kemisesta 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavalle
4642:       tasolle vuosiksi 1993-95. Tämä oli alle muiden Pohjoismaiden
4643:       (1,06 %), EY-maiden (0,43 %) ja ETA-maiden (0,46 %) keskiar-
4644:       von vuonna 1992. Hallitus on lisäksi ilmoittanut, että se pyrkii
4645:       uudelleen nostamaan kehitysyhteistyövarat 0, 7 %:n osuuteen
4646:       bruttokansantuotteesta vuoteen 2000 mennessä. Tämä tavoite
4647:       on vahvistettu vuoden 1992 UNCED-kokouksen sekä hallituk-
4648:       sen muiden kannanottojen yhteydessä.
4649: 
4650: 
4651: 
4652: 106
4653: Muut voimavarat
4654: Kehitysyhteistyöhallinto on jatkossakin ulkoasiainhallinnon
4655: osa. Tavoitteena on avun käytännön hallinnon delegoiminen
4656: mahdollisimman suuressa määrin vastaanottajamaissa tapah-
4657: tuvaksi, käytännössä siis Suomen edustustoissa ao. maissa ja
4658: järjestöissä, jolloin ministeriötasolla voidaan keskittyä toimin-
4659: nan suunnitteluun ja valvontaan. Kuvatunlainen delegointi
4660: edellyttää toiminnan nykyistä tehokkaampaa ohjausta, mihin
4661: tämä strategiakin tähtää.
4662:        Muuttunut tilanne asettaa kehitysyhteistyöhallinnon
4663: virkamiesten koulutukselle sekä vastaanottajamaiden olojen
4664: ymmärtämykselle uusia vaatimuksia. Tämä edellyttää määrä-
4665: tietoista koulutuspanosta.
4666:        Maamme julkisen hallinnon, erityisesti ammattiministe-
4667: riöiden ja niiden alaisten virastojen ja laitosten, osaamisalueilla
4668: tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää olemassa olevia
4669: voimavaroja myös kehitysyhteistyössä. Ulkoasiainministeriön
4670: tehtäviin kuuluu vastata kehitysyhteistyöstä maamme ulkopo-
4671: litiikan osana, kehitysyhteistyön rahoituksesta ja kohdevalin-
4672: noista sekä toimeenpanon ohjaamisesta ja koordinoinnista.
4673:        Ammattiministeriöt ja niiden alainen hallinto vastaavat
4674: omalla toimialallaan voimavarojensa mukaan ja ulkoasiainmi-
4675: nisteriön kanssa sovittavalla tavalla kehitysyhteistyöhankkei-
4676: den toimeenpanon järjestämisestä. Tämä tapahtuu osana julki-
4677: sen hallinnon yleisempää ja yhä laajentuvaa kansainvälisten
4678: suhteiden hoitamista kunkin asianomaisen hallinnonhaaran
4679: omalla toimialalla.
4680:         Julkisen hallinnon palvelujen ohella Suomi käyttää kehi-
4681: tysyhteistyössään vastakin yksityiseltä sektorilta hankittavia
4682: tavaroita ja palveluksia. Tämän vuoksi on luotava ja kehitettä-
4683: vä kehitysyhteistyöviranomaisten ja yksityisen sektorin yhteis-
4684: työmuotoja ja menetelmiä, jotka tähtäävät kaikkien osapuolten
4685: kannalta parhaisiin mahdollisiin tuloksiin.
4686:         Suomen tavoitteena on kehittää monipuolista kehitys-
4687: maakokemusta ja muita kansainvälisiä valmiuksia omaavaa
4688: henkilöstöä valtion, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen
4689: sekä kansainvälisten järjestöjen tehtäviin.
4690: 
4691: 
4692: Monenkeskinen kehitysyhteistyö
4693: Monenkeskinen kehitysyhteistyö käsittää
4694: - YK:n elinten ja järjestöjen kautta tapahtuvan kehitysyhteis-
4695:   työn;
4696: -kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta tapahtuvan
4697:   kehitysyhteistyön;
4698: - em. elimissä käytävän kehitysyhteistyökeskustelun ja päätök-
4699:   senteon sekä
4700: -OECD-maiden keskinäisen kehitysyhteistyöpoliittisen
4701:   keskustelun.
4702: 
4703: 
4704: 
4705:                                                                       107
4706:               Jos Suomi liittyy EY:öön, tulee EY:n harjoittamasta ke-
4707:       hitysyhteistyöstä yksi Suomen monenkeskisen kehitysyhteis-
4708:       työn kanava.
4709:               Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan yleisten päämäärien
4710:       osana monenkeskisellä yhteistyöllä edistetään Suomen ulkopo-
4711:       liittisia tavoitteita YK:n ja kansainvälisten kehitysrahoituslai-
4712:       tosten piirissä.
4713:               Monenkeskisen avun tunnusmerkit ovat: kansainväliset
4714:       järjestöt ja rahoituslaitokset tarjoavat mahdollisuuden toimia
4715:       universaalisti ja poliittisesti sitoutumatta ja ne pystyvät hyö-
4716:       dyntämään laajaa asiantuntemustaan eri sektoreilla ja alueilla.
4717:       Tämän lisäksi yhä useammat ongelmat eivät tunne rajoja, ku-
4718:       ten ympäristöongelmat ja AIDS, joten niiden ratkaisemiseen
4719:       tarvitaan koko kansainvälisen yhteisön ponnisteluja. Kansain-
4720:       välisellä tasolla hyväksyttyjä kehityspoliittisia tavoitteita ja
4721:       päämääriä toteutetaan myös muussa yhteistyössä kehitysmai-
4722:       den kanssa kuten esimerkiksi kaupan ja kulttuurin alalla. Kan-
4723:       sainvälisten järjestöjen normatiivinen työ luo myös pohjaa käsi-
4724:       tellä kehityskysymyksiä koordinoidusti.
4725:                Suomen monenkeskinen kehitysyhteistyö on yhtäältä
4726:       osallistumista YK:n ja muiden kansainvälistenjärjestöjen ja ra-
4727:       hoituslaitosten päättävien elinten toimintaan sekä toisaalta ra-
4728:       hallisen ja muun avun antamista niiden kautta toimeenpanta-
4729:       ville avustusohjelmille. Kehitysyhteistyöpoliittista keskustelua
4730:       käydään YK-foorumeilla yleiskokouksissa ja niiden alaisissa eli-
4731:       missä. Päätöksenteon pohjana on maa ja ääni -periaate. Kehi-
4732:       tysrahoituslaitosten osalta toimintapolitiikkaa hiotaan johto-
4733:       kunnissa ja lisärahoitusneuvotteluissa sekä vuosikokouksissa.
4734:       Päätöksenteko perustuu rahoitusosuuden pohjalta määräyty-
4735:       vään äänimäärään ja toimintaan äänestysryhmissä.
4736:                Monenkeskisen kehitysyhteistyön huomattavimpana ero-
4737:       na kahdenväliseen on monenkeskisen yhteistyön suurempi nä-
4738:       kyvyys ja kattavuus kansainvälisellä kentällä, mikä on omiaan
4739:       korostamaan sen ulkopoliittista merkitystä. Samaan suuntaan
4740:       vaikuttaa myös YK-järjestelmän ja osin kansainvälisten kehi-
4741:       tysrahoituslaitosten luonne. Toisaalta ohjelma- ja rahoituskysy-
4742:       myksiin vaikutetaan järjestöjen päättävien elinten kautta, ei
4743:       siis välittömästi vastaanottajatahon kautta solmittujen sopi-
4744:       musten nojalla kuten kahdenvälisessä yhteistyössä. Monenkes-
4745:       kisen yhteistyön painoarvoa voidaan ulkopoliittisten näkökoh-
4746:       tien lisäksi punnita sen perusteella, miten tehokasta tai tarkoi-
4747:       tuksenmukaista se on suoraan kanavoituun apuun verrattuna.
4748:       Sen kautta saadaan myös palautetta omien kahdenvälisten oh-
4749:       jelmien toteuttamista varten.
4750:               Suomi tukee YK:n peruskirjan periaatteita ja YK:n edus-
4751:       tamia ihanteita sekä poliittisella että taloudellisella alalla. Sik-
4752:       si Suomi edellyttää YK:n elimiltä ja järjestöiltä korkeinta mah-
4753:       dollista laatua kehitysyhteistyön suunnittelussa, toimeenpanos-
4754:       saja näihin liittyvissä hallinnollisissa toimissa. Edellä sanottu
4755:       koskee soveltuvin osin myös muita monenkeskisen kehitysyh-
4756:       teistyön kanavia. Kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa
4757: 
4758: 
4759: 
4760: 108
4761: Suomi pitää erityisen tärkeänä, että vastaanottajamaiden näke-
4762: mykset tulevat riittävästi huomioon otetuiksi.
4763:          Suomi valitsee monenkeskisen kehitysyhteistyönsä ka-
4764: navat omien tavoitteidensa perusteella. Päätettäessä, minkä
4765: järjestöjen kautta Suomen monenkeskiset avustukset suunna-
4766: taan, on niin ollen ratkaisevaa kunkin järjestön tehokkuus Suo-
4767: men kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
4768: Päätökset monenkeskisen avun suuntaamisesta tehdään val-
4769: tion talousarviokäsittelyn yhteydessä siten, että myös monen-
4770: keskisessä avussa siirrytään useampivuotisten sitoumusval-
4771: tuuksien käyttöön.
4772:          Koko monenkeskisen avun kenttä, erityisesti YK-järjes-
4773: telmä, on nyt nopeassa muutoksen ja uudistumisen tilassa, jon-
4774: ka käyntiin panevana voimana on ollut kylmän sodan päättymi-
4775: nen ja sen vaikutukset YK:n asemaan ja mahdollisuuksiin
4776: yleensä. YK-järjestelmän uudistusprosessissa Suomen tavoit-
4777: teena on YK:n peruskirjan tarkoittaman roolin palauttaminen
4778: YK:lle yhtenä maailmanlaajuisen taloudellisen vuoropuhelun
4779: keskeisenä foorumina. Suomen näkemys on, että toteutuessaan
4780: tämä tavoite kohentaisi YK-järjestelmän edellytyksiä toimia te-
4781: hokkaana kehitysyhteistyön kanavana. YK:n erityisjärjestö-
4782: jen tulisi suunnata toimintansa omille erityisosaamisensa aloil-
4783: le, niille alunperin suunniteltuihin normatiivisiin tehtäviin, joi-
4784: den hoito on vuosien mittaan kärsinyt operatiivisten tehtävien -
4785: eli käytännössä kehitysyhteistyön- laajentumisesta. Suomi tu-
4786: kee YK:n operatiivisten toimintojen hallinnon nykyistä suu-
4787: rempaa keskittämistä. Suomi pyrkii myös vaikuttamaan siihen,
4788: että kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ja YK-elimet pääsi-
4789: sivät nykyistä parempaan yhteisymmärrykseen työnjaosta ke-
4790: hitysyhteistyön alalla.
4791:          Koska tavoitteiden saavuttaminen monenkeskisen kehi-
4792: tysyhteistyön kentässä riippuu olennaisesti antajamaiden väli-
4793: sestä koordinaatiosta, Suomi painottaa koordinaation paranta-
4794: mista YK:ssa, kehitysrahoituslaitoksissa ja OECD:n kehitysyh-
4795: teistyökomiteassa (DAC).
4796: 
4797: 
4798: 
4799: Kahdenvälinen kehitysyhteistyö
4800: 
4801: Alueellinen ja toimialakohtainen suuntaaminen
4802: Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössään Suomi pitää alueellista
4803: ja maakohtaista suuntaamista ensisijaisena ja toimialakohtais-
4804: ta suuntaamista tälle alisteisena. Toimialakohtaisesta suuntaa-
4805: misesta päätetään yhteistyömaiden osalta maakohtaisesti laa-
4806: dittavissa strategioissa, joiden lähtökohtana ovat vastaanotta-
4807: jan omien kehityspyrkimysten kulloisetkin prioriteetit sekä
4808: Suomen kyky tarjota laadukkaita voimavaroja näin määritetyil-
4809: lä keskeisillä toimialoilla. Toimialavalinnoissa tulee näin olla
4810: riittävästi joustavuutta.
4811: 
4812: 
4813: 
4814:                                                                       109
4815:               Maavalinnoilla on myös yleispoliittinen ulottuvuutensa.
4816:       Jotta kaikki asiaan vaikuttavat näkökohdat tulisivat riittävästi
4817:       huomioonotetuiksi, on avun maakohtaista suuntaamista koske-
4818:       vat periaatepäätökset tehtävä polii.ttisella tasolla.
4819:               Yhteistyön muodot ja painopisteet valitaan kunkin
4820:       maantieteellisen alueen ja kunkin yhteistyömaan erityispiirtei-
4821:       den mukaan. Kehitysyhteistyöllä voidaan lujittaa kehitysmai-
4822:       den välistä kanssakäymistä, jos ne itse sitoutuvat siihen.
4823:               Suomi osallistuu YK:ssa, sen erityis- ja kehitysjärjestöis-
4824:       sä sekä rahoituslaitoksissa kehityskysymyksiä koskevaan kan-
4825:       sainväliseen keskusteluun sekä yhteisten normien, periaattei-
4826:       den ja toimintaohjelmien valmisteluun ja hyväksymiseen. Nä-
4827:       mä antavat suuntaviivoja myös kahdenväliselle kehitysyhteis-
4828:       työlle.
4829: 
4830:       Kahdenvälisen yhteistyön maakohtainen painotus
4831:       Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön tämänhetkinen maa-
4832:       kohtainen painotus on tulos lähes kolmen vuosikymmenen ai-
4833:       kana tehdyistä valinnoista. Se heijastaa yhtä selvää perusperi-
4834:       aatetta, kehitysyhteistyön keskittämistä köyhimpiin maihin
4835:       (vertailulukuna bruttokansantuote asukasta kohden). Tästä on
4836:       poikettu vain muutamilta osin. Köyhyyskriteeri on edelleenkin
4837:       ensisijainen peruste yhteistyömaista päätettäessä. Muunlainen
4838:       valintaperuste olisi vaikeasti yhteen sovitettavissa sen eettisen
4839:       perustan kanssa, jolla kehitysyhteistyömme lepää. Tähänasti-
4840:       set kehitysyhteistyösuhteet, niistä saadut kokemukset, sekä
4841:       pitkäjänteisyyden tärkeys kehitysyhteistyössä antavat siten
4842:       selvää suuntaa maakohtaisille painotuksille myös tulevaisuu-
4843:       dessa. Toisen keskeisen ennakkoedellytyksen maavalinnoille
4844:       muodostaa maan itsensä ilmaisema kehitystahto sellaisena
4845:       kuin se ilmenee tämän strategian keskeisten päämäärien
4846:       toteuttamisessa.
4847:               Yhteistyömaista päätettäessä kiinnitetään köyhyys-
4848:       kriteerin lisäksi huomiota myös seuraaviin tekijöihin:
4849:       - yhteistyömaan kehityspolitiikan yhteensopivuus tämän
4850:         strategian tavoitteiden ja keinojen kanssa ja
4851:       - Suomen hallinnolliset edellytykset hoitaa yhteistyötä ko.
4852:         maassa.
4853:               Valtioneuvosto päättää minkä maiden kanssa Suomi
4854:       ha:rjoittaa pitkäjänteistä ja laaja-alaista kehitysyhteistyötä (en-
4855:       sisijaiset yhteistyömaat). Muiden kehitysmaiden kanssa Suo-
4856:       mi voi harjoittaa projektiyhteistyötä. Tällöin projekti sinänsä
4857:       on keskeisenä valinta perusteena, joskaan kohdemaiden valinta
4858:       ei kuitenkaan voi olennaisesti poiketa ensisijaisten yhteistyö-
4859:       maiden valintaperusteista.
4860:               Valtioneuvosto vahvistaa eduskunnan antamien valtuuk-
4861:       sien puitteissa vuosittain maakohtaiset valtuudet sitoa tulevik-
4862:       si vuosiksi määrärahoja ensisijaisten kohdemaiden kanssa har-
4863:       joitettavaa yhteistyötä varten sekä aluekohtaiset valtuudet
4864:       muiden kehitysmaiden kanssa harjoitettavaa projektikohtaista
4865: 
4866: 
4867: 
4868: 110
4869: yhteistyötä varten. Myös talousarvioesityksen ja kehitysyhteis-
4870: työkertomuksen käsittelyn yhteydessä valtioneuvosto ja edus-
4871: kunta voivat ottaa kantaa näihin kysymyksiin. Eduskunnalla
4872: on kehitysyhteistyössä tärkeä merkitys ja jatkossakin se voi
4873: ottaa kantaa mm. maastrategioihin.
4874:        Ensisijaisten kohdemaiden kanssa harjoitettava pitkä-
4875: jänteinen ja pysyväluonteinen yhteistyö voi edellyttää sitoutu-
4876: mista ja jonkinasteista osallistumista myös kohdemaan talous-
4877: uudistusten ja rakennemuutosten tukemiseen. Tämä voi tapah-
4878: tua esim. osallistumalla vastaanottajamaiden kansainvälisiin
4879: lainajärjestelyihin, ohjelma-apuna tai toimimalla muutoin täl-
4880: laisten kansainvälisten järjestelyjen aikaansaamiseksi. Tämä-
4881: kin edellyttää antajamaalta monipuolista vastaanottajamaan
4882: talouden ja yhteiskunnan tuntemista ja ymmärtämistä. Eri an-
4883: tajamaiden on oltava valmiita koordinoimaan kehitysapupanok-
4884: sensa tietyssä maassa samansuuntaisten kehitysvaikutusten
4885: aikaansaamiseksi.
4886: 
4887: Kahdenvälisen yhteistyön sisältöön liittyviä kysymyksiä
4888: Liittyen edellä (luku Millaista kehitystä Suomi tukee?) käsi-
4889: teltyihin Suomen kehitysyhteistyön yleisiin periaatteisiin,
4890: käsitellään seuraavassa eräitä erilliskysymyksiä, jotka joko
4891: suuren merkityksensä tai sisältämiensä uusien näkökohtien
4892: vuoksi ovat luultavasti keskeisiä 1990-luvun kehitysyhteistyös-
4893: sä ja joihin Suomenkin on siksi syytä ottaa periaatteellinen
4894: kanta.
4895:         Ohjelma-apu on (katso edellä Muutoksia näkemyksessä
4896: kehitysyhteistyöstä) tullut 1980-luvulla yhä keskeisemmäksi
4897: kehitysyhteistyön elementiksi perinteisen projektiavun rinnal-
4898: le. Sillä tarkoitetaan maksutase- tai budjettitukea tai jollekin
4899: nimetylle sektorille annettua tukea, joka ei ole sidottu tiettyihin
4900: projekteihin, mutta jonka ehtona ovat tavallisesti muutokset
4901: vastaanottajamaan yleisessä talous- tai sektoripolitiikassa. Mi-
4902: käli jollekin Suomen yhteistyömaalle on laadittu tai tekeillä ta-
4903: louspoliittinen uudistusohjelma, Suomi pyrkii tässä strategia-
4904: asiakirjassa määriteltyjen perusperiaatteiden puitteissa osallis-
4905: tumaan sen valmisteluun ja toteutukseen. Suomen oma ohjel-
4906: ma-apu koordinoidaan vastaanottajamaan ja kansainvälisen
4907: apuyhteisön kanssa.
4908:         Kehitysmaiden julkishallinnon kaikinpuolinen tukemi-
4909: nen on tärkeä kehitysyhteistyön kohde sekä oikeusvaltioperi-
4910: aatteen ja tehokkuuden toteuttamiseksi että taloudellisten ja
4911: sosiaalisten uudistusten aikaansaamiseksi. Koska ohjelma-apu
4912: tähtää vastaanottajamaan hallinnollisen, taloudellisen ja lopul-
4913: ta myös rahoituksellisen itsenäisyyden tukemiseen, sitä tulee
4914: täydentää toimilla, jotka lisäävät maan kykyä itse muotoilla,
4915: suunnitella ja panna toimeen talouspolitiikkaansa.
4916:         Sillä varauksella, mitä edellä on esitetty (luku Taloudel-
4917: lisen kehityksen edistäminen ja köyhyyden vähentäminen) Suo-
4918: mi pitää tärkeänä yksityisen sektorin, varsinkin pienten ja
4919: 
4920: 
4921: 
4922:                                                                       111
4923:       keskisuurten yritysten, toimintaedellytysten (lainsäädäntö,
4924:       koulutus ym.) kehittämistä kehitysmaissa.
4925:              Kehitysmaiden kyky käyttää hyväkseen niiden ympärillä
4926:       tapahtuvaa teknologista muutosta on niiden kehityksen pe-
4927:       rusedellytyksiä. Suomi tukee yhteistyömaissaan tähän tähtää-
4928:       vän teknologisen tietämyksen ja kapasiteetin luomista.
4929:              Suomi pitää naisten aseman edistämistä ja osallistu-
4930:       mis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä tärkeänä sosiaali-
4931:       sena, poliittisena ja taloudellisena tavoitteena kehitysyhteis-
4932:       työssä. Se on tärkeätä kansanvallan ja ihmisoikeuksien, väestö-
4933:       ja perhesuunnittelun ja koko taloudellis-sosiaalisen kehityksen
4934:       edistämiseksi.
4935:              Kulttuuri nähdään kehityksen yhtenä olennaisena voi-
4936:       mavarana. Suomi tukee sellaisia kehitysmaiden kulttuuri-
4937:       hankkeita, joilla on merkitystä ko. maan kansallisen identitee-
4938:       tin luomisen tai säilyttämisen ja kulttuuriperinnön vaalimisen
4939:       kannalta.
4940:              Objektiivista ja riippumatonta tutkimusta kehitetään
4941:       strategian painotusten mukaisesti ja soveltaen kehitysyhteis-
4942:       työn tarpeiden mukaisesti. Myös tutkimuksen alalla on tavoit-
4943:       teena yhteistyösuhteiden luominen suomalaisten ja kehitys-
4944:       maiden omien tutkimuslaitosten välille.
4945:              Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon Suomen ra-
4946:       hoittaminen hankkeiden arvionnissa. Edelleen kiinnitetään
4947:       huomita siihen, miten hankkeet edistävät maaseudun kehittä-
4948:       mistä, perustarpeiden tyydyttämistä ja infrastruktuurin vah-
4949:       vistamista kohdemaissa.
4950: 
4951:       Kansalais- ja lähetysjärjestöt
4952:       Suomalaiset kansalais- ja lähetysjärjestöt kehitysyhteis-
4953:       työn kanavina tekevät mahdolliseksi sellaisten tavoitteiden
4954:       saavuttamisen, jotka valtiollisen kehitysyhteistyön keinoin on
4955:       vaikea tavoittaa. Tärkeimpiä ovat
4956:       - sellaisten hankkeiden toteuttaminen kehitysmaissa, joihin
4957:         valtiollisen avun kanavien kautta olisi vaikea päästä tai
4958:         puuttua;
4959:       - Suomen ja kehitysmaiden kosketuspinnan laajentaminen
4960:         maihin, joissa valtiollista kehitysyhteistyötä ei ha:rjoiteta;
4961:       - omakohtaisen kehitysyhteistyökokemuksen antaminen
4962:         laajoille kansalaispiireille.
4963:              Tämän vuoksi Suomi toteuttaa osan kehitysyhteistyös-
4964:       tään suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta edellyttäen, että
4965:       hankkeet täyttävät voimassa olevien sääntöjen vaatimukset
4966:       eivätkä ole ristiriidassa strategian yleisten tavoitteiden kanssa.
4967:       Erityisesti kiinnitetään tällöin huomiota
4968:       - hankevalintaan ja toimeenpanotapaan;
4969:       - siihen, että tavoitteena on kehitysmaassa olevan kohteen
4970:         auttaminen, ei suomalaisen järjestön vahvistaminen;
4971:       -järjestön kykyyn saavuttaa ilmoittamansa tavoitteet.
4972: 
4973: 
4974: 
4975: 
4976: 112
4977:         Kansainvälisten, ts. useissa maissa tai koko maailmas-
4978: sa toimivien kansalaisjärjestöjen tukemisessa noudatetaan
4979: samoja yleisiä periaatteita kuin suomalaistenkin kansalaisjär-
4980: jestöjen suhteen, kuitenkin siten, että
4981: -niiden rahoituksen on oltava valikoivampaajajärjestöön koh-
4982:   distuva etukäteisvalinta tiukempaa, koska näitä hankkeita on
4983:   suhteellisesti vaikeampi valvoa edes jälkikäteen kuin suoma-
4984:   laisia järjestöjä;
4985: - omarahoitusvelvoitetta on sovellettava vähemmän kaavamai-
4986:   sesti ja enemmän tilanteeseen soveltaen kuin suomalaisiin
4987:   järjestöihin.
4988:         Samoja periaatteita sovelletaan myös kehitysmaissa
4989: toimiviin kansalaisjärjestöihin.
4990: 
4991: Kaupallis-teollinen kehitysyhteistyö
4992: Erillisenä projektiyhteistyön muotona rahoitetaan sellaista ta-
4993: loudellista toimintaa tai sen suunnittelua, jolla on tässä strate-
4994: giassa tavoiteltu kehitysvaikutus ja jolla edistetään kauppaa tai
4995: muuta taloudellista yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden välil-
4996: lä. Näitä rahoitusmuotoja ovat korkotukiluotot, Teollisen yh-
4997: teistyön rahasto (FINNFUND), kehitysmaatuonnin edistämis-
4998: määrärahat sekä taloudelliseen, teolliseen ja teknologiseen yh-
4999: teistyöhön käytettävä TTT-määräraha. Niitä koskevat soveltu-
5000: vin osin tämän strategian toimintaperiaatteet.
5001: 
5002: 
5003: 
5004: 
5005: HUMANITAARINEN APU
5006: Humanitaarinen apu on kehitysyhteistyön kokonaiskentässä
5007: nopeasti kasvava osa (katso edellä luku Muutoksia näkemyk-
5008: sessä kehitysyhteistyöstä), vaikka sen ja varsinaisen kehitysyh-
5009: teistyön rajat ovat vaikeasti määriteltävissä. Se eroaa kehitys-
5010: yhteistyöstä periaatteessa ennen kaikkea siinä, että pääasialli-
5011: nen avunautoperuste on inhimillinen hätä. On kuitenkin huo-
5012: mattava, että humanitaarisen avun tarvetta voidaan ennalta
5013: ehkäistä tai vähentää kehitysyhteistyön keinoin. Taloudellisten
5014: ja sosiaalisten eriarvoisuuksien kaventaminen vähentää väki-
5015: valtaisten konfliktien mahdollisuutta; köyhyyden lieventämi-
5016: nen ja väestönkasvun rajoittaminen vähentävät pakolaisuutta
5017: synnyttävien ympäristökatastrofien todennäköisyyttä jne. Hu-
5018: manitaarisen avuntarpeen eri vaiheissa on usein siirryttävä ke-
5019: hitysyhteistyön keinoin annettavaan tukeen.
5020:         Humanitaarisen avun antamista koskeva päätös tehdään
5021: siinä järjestyksessä kuin päätöksen ulkopoliittinen luonne edel-
5022: lyttää.
5023:         Humanitaarisen avun kanavana käytetään pääasiassa
5024: YK-elimiä ja niiden kcmssa toimintansa koordinoivia, humani-
5025: taariseen apuun erikoistuneita kansalaisjärjestöjä. Suomi pitää
5026: 
5027: 
5028: 
5029:                                                                      113
5030:       kiireellisenä ja tärkeänä YK:n humanitaarista apua välittävien
5031:       hallintokoneistojen uudistamista ja rationalisointia. Suomi pyr-
5032:       kii myös osaltaan parantamaan humanitaarista apua antavien
5033:       maiden keskinäistä koordinaatiota.
5034:               Pakolaisille tarkoitettu humanitaarinen apu pyritään oh-
5035:       jaamaan niin, ettei pakolaisväestö joudu siirtymään kotiseudul-
5036:       taan pitemmälle kuin on välttämätöntä.
5037:               Humanitaarisena apuna käytetään suomalaisia tuotteita
5038:       silloin, kun ne ovat hinnaltaan, laadultaan ja toimitusehdoil-
5039:       taan kansainvälisesti kilpailukelpoisia.
5040:               Nykyistä suurempaa huomiota on kiinnitettävä kehitys-
5041:       yhteistyön keinoin tapahtuvaan humanitaarista apua vaativien
5042:       tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja ennakkovalmiuden parantami-
5043:       seen kehitysmaissa esim. luonnononnettomuuksien varalta.
5044: 
5045: 
5046: 
5047:       KEHITYSYHTEISTYÖHANKINTOJEN
5048:       TEKEMINEN SUOMESTA
5049:       Hankkimalla kehitysyhteistyöhön tarvittavat tavarat ja palve-
5050:       lukset Suomesta voidaan yhtäältä lisätä Suomen ja kehitysmai-
5051:       den välisiä yhteyksiä ja toisaalta vähentää kehitysyhteistyön
5052:       väistämättä negatiivista maksutasevaikutusta. Hankinnat on
5053:       tehtävä mahdollisuuksien mukaan Suomesta edellyttäen, että
5054:       - hankintaintressit eivät määräävästi vaikuta projektien ja
5055:         ohjelmien valintaan ja valmisteluun;
5056:       - hankittavien hyödykkeiden hinta, laatu, muut ominaisuudet
5057:         ja toimitusehdot ovat vastaanottajan kannalta tarkoituksen-
5058:         mukaiset;
5059:       - kehitysyhteistyövaroja käytetään vain sellaisiin hyödyk-
5060:         keisiin, jotka olisivat muutoinkin kansainvälisesti kilpailu-
5061:         kykyisiä.
5062: 
5063: 
5064: 
5065:       KEHITYSYHTEISTYÖN TARKASTUS
5066:       JA EVALUOINTI
5067:       Kuten edellä on todettu (luku Kansalaismielipide ja kehitysyh-
5068:       teistyö), kehitysyhteistyön tehokkuus ja tuloksellisuus on rat-
5069:       kaisevaa antajamaiden kansalaismielipiteen muotoutumisessa.
5070:       Tämä taas määrää pitkälle sen, minkälaista poliittista tukea
5071:       kehitysyhteistyö voi suomalaisessa yhteiskunnassa odottaa.
5072:              Näistä syistä kehitysyhteistyöhallinnon on kehitettävä
5073:       toisaalta sisäistä tilintarkastusta ja toisaalta evaluointikoneis-
5074:       toa. Näiden tavoitteet ovat jossain määrin rinnakkaiset, mutta
5075:       evaluaatio on enemmän pitkän tähtäyksen tuloksellisuuteen
5076:       suuntautuvaa ja ulkopuolisille tahoille suunnattua.
5077: 
5078: 
5079: 
5080: 114
5081:         Sisäisen tarkastuksen tulee antaa kaiken aikaa kehitys-
5082: yhteistyöhallinnolle tietoa toiminnan laillisuudesta, tarkoituk-
5083: senmukaisuudesta ja tehokkuudesta muutostarpeita painot-
5084: taen.
5085: Evaluaatioiden tulee
5086: - olla riippumattomien ja puolueettomien tahojen toimeen
5087:   panemia;
5088: -olla niin avoimesti suoritettuja kuin mahdollista ja tuloksil-
5089:   taan julkisia;
5090: - olla tuloksiltaan sovellettavissa kehitysyhteistyön suunnit-
5091:   telussa, hallinnossa ja päätöksenteossa sekä
5092: - kohdistua mihin tahansa avun muotoon, kanavaan tai
5093:   hankkeeseen.
5094: 
5095: 
5096: 
5097: 
5098:                                                                    115
5099:       Liite   Määritelmät:
5100:               Projektiapu (hanke)
5101:               Tietyn kokonaisuuden rakentamiseksi, määräaikaiseksi suun-
5102:               niteltu kokonaisuus, jolla on oma budjetti (tekninen apu, inves-
5103:               toinnit, kapasiteetin lisääminen).
5104: 
5105:               Yleinen ohjelma-apu
5106:               Kaikki apu, joka annetaan kehitysmaalle sen yleisiin kehitys-
5107:               pyrkimyksiin. Tällaiseksi avuksi luetaan maksutasetuki, ylei-
5108:               nen budjettituki sekä tuontituki, jota ei käytetä tietyn projektin
5109:               tarpeisiin.
5110: 
5111:               Sektoriohjelmat
5112:               Apu, joka osoitetaan tietyn taloudellisen tai sosiaalisen sektorin
5113:               kehittämiseen.
5114: 
5115: 
5116: 
5117: 
5118:               Monenkeskinen kehitysyhteistyö; YK:n
5119:               operatiiviset kehitystoiminnat pääryhmittäin
5120:               YK:n rahastot ja ohjelmat
5121:               UNFPA, UNICEF, WFP, UNDP ja sen alaiset rahastot.
5122: 
5123:               Erityisjärjestöt
5124:               WHO, FAO, ILO, UNIDO, UNESCO, IAEA jne.
5125: 
5126:               Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset
5127:               IFAD
5128:               Maailmanpankkiryhmä
5129:               Alueelliset kehi tysrahoi tuslai tokset
5130: 
5131: 
5132: 
5133: 
5134: 116
5135:             1993 vp- K 12
5136: 
5137: 
5138: 
5139: 
5140:           VALTIONEUVOSTON
5141:                  KERTOMUS
5142:              EDUSKUNNALLE
5143: 
5144:     päihdeolojen kehityksestä vuonna 1992
5145: sekä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
5146:      ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden
5147:                käytöstä aiheutuvien haittojen
5148:            ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
5149: 
5150: 
5151: 
5152: 
5153:                                 HELSINKI 1993
5154:     ISSN 0786-17 A.S
5155: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1993
5156:                                                                                                3
5157: 
5158: 
5159: 
5160: 
5161:   Eduskunnalle annetaan kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1992.
5162: 
5163:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
5164: 
5165: 
5166:                                    Tasavallan Presidentti
5167:                                    MAUNO KOIVISTO
5168: 
5169: 
5170: 
5171: 
5172:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
5173: 
5174: 
5175: 
5176: 
5177: 331115L
5178: 4
5179: 
5180: 
5181: 
5182: 
5183: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN
5184: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1992
5185:    Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain (254/87)
5186: 1 §:n mukaan valtioneuvoston on vuosittain annettava eduskunnalle kertomus päihdeolojen kehityk-
5187: sestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden käytöstä
5188: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, raittiustyössä,
5189: alkoholivalvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin toiminnassa. Kertomukseen sisältyy alko-
5190: holiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä.
5191:     Kertomus on koottuu sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet myös
5192: liikenneministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, työministeriö, valtiova-
5193: rainministeriö ja ympäristöministeriö.
5194:                                                                                                                                                                    5
5195: 
5196: 
5197: 
5198: 
5199: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN
5200: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1992
5201: 
5202:                                                                               SISÄLLYS
5203: 
5204:                                                                               Sivu                                                                              Sivu
5205: 1 JOHDANTO.......................................................                7       7.3 Väkivaltarikokset ..........................................        24
5206:                                                                                          7.4 Päihderikokset ..............................................       26
5207: 2 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITII-                                                           7.4.1 Alkoholirikokset ..................................           26
5208:   KAN SUUNTAVIIVAT JA KEHITTÄMINEN                                              8            7.4.2 Huumausainerikokset ..........................                26
5209: 
5210: 3 PÄIHTEIDEN KÅYTTÖ ..................................                         10     8 PÄIHDETIEDOTUS, PÄIHDEVALISTUS JA
5211:   3.1 Alkoholi........................................................         10       RAITTIUSKASVATUS .....................................                   29
5212:   3.2 Korvikealkoholi ..... ............. ..........................           10       8.1 Raittiustyö ....................................................     29
5213:   3.3 Lääkkeet, huumausaineet ja tekniset liuotti-                                      8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus ...........................             30
5214:       met ................................................................     II       8.3 Toiminta oppilaitoksissa...............................              31
5215:                                                                                         8.4 Kehittäminen ................................................        31
5216: 4 VALTION ALKOHOLITULOT .......................                                13
5217:                                                                                       9 PÄIHDEHUOLTO .............................................               33
5218: 5 ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLI-                                                       9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut                       33
5219:    TIIKKA .............................................................        14       9.2 Päihdehuollon erityispalvelut ........................               34
5220:    5.1 Yleistä ...........................................................     14       9.3 Asumispalvelut ..............................................        35
5221:    5.2 Jakeluverkosto ..............................................           14       9.4 Akuuttipalvelut ja ensihuolto .......................                35
5222:    5.3 Kehittäminen ................................................           15       9.5 Päihteiden ongelmakäyttäjien hoito työelä-
5223:                                                                                             mässä............................................................    36
5224: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVON-                                                       9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito ...............                     36
5225:   TA ......................................................................    16       9.7 Kehittäminen ................................................        37
5226:   6.1 Alkoholivalvonta ..........................................              16
5227:   6.2 Huumausainevalvonta ..................................                   17    10 LASTENSUOJELU............................................                38
5228:   6.3 Kehittäminen ................................................            18       10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut........................               38
5229:                                                                                         10.2 Muut palvelut..............................................         38
5230: 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS...................                                 20       10.3 Kehittäminen...............................................         39
5231:   7.1 Päihtyneiden säilöönotot ..............................                  20
5232:   7.2 Liikennejuopumus .........................................               21    II LIITE
5233:       7.2.1 Tie- ja vesiliikenne ...............................               21       Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus
5234:       7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne ..........................                  24       alkoholiolojen kehityksestä vuonna 1992
5235:                                                                                                       7
5236: 
5237: 
5238: 
5239: 
5240: !JOHDANTO
5241:    Kertomusta koottaessa on otettu huomioon               Toimenpiteet, joihin on suunniteltu ryhdyttä-
5242: eduskunnån sosiaali- ja terveysvaliokunnan kan-       vän päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentä-
5243: nanotot, jotka valiokunta on esittänyt valtioneu-     miseksi on esitelty alkoholi- ja huumausainepo-
5244: voston kertomusta päihdeolojen kehityksestä           litiikan suuntaviivoja ja kehittämistä koskevas-
5245: vuonna 1991 koskeneessa mietinnössään.                sa luvussa yleisesti sekä kunkin yksittäisen lu-
5246:    Kertomuksessa tarkastellaan alkoholin, huu-        vun yhteydessä erikseen. Kertomuksen julkaise-
5247: mausaineiden sekä muiden päihteiden käyttöä ja        ruisajankohta on tehnyt mahdolliseksi myös
5248: käytön yleisyyttä. Valtion alkoholitulojen kehi-      eräiden kuluvana vuonna toteutettujen ja toteu-
5249: tyksestä sekä alkoholin hinta- ja jakelupolitiikas-   tettavaksi aiottujen uudistushankkeiden esittele-
5250: ta ovat omat lukunsa. Lisäksi selostetaan alko-       misen päihdepolitiikan suunnittelua silmällä pi-
5251: holivalvontaa ja huumausainevalvontaa sekä            täen.
5252: valvonnan tuloksia. Järjestystä ja turvallisuutta         Kertomuksen liitteenä olevassa Oy Alko Ab:n
5253: koskevassa luvussa kuvataan päihtyneiden säi-         hallintoneuvoston kertomuksessa kuvataan al-
5254: löönottojen määrän kehitystä sekä esitetään           koholijuomien kulutusta, alkoholihaittoja, alko-
5255: päihteiden käyttöä liikenteessä koskevia tilasto-     holijuomien jakelujärjestelmää sekä alkoholiyh-
5256: tietoja. Tässä luvussa on myös tietoja väkivalta-     tiön toteuttamaa suunnittelua ja tiedotustoimin-
5257: sekä päihderikoksista. Kertomuksessa on selos-        taa.
5258: tettu raittiustyön sekä sosiaali- ja terveyskasva-        Kertomuksessa on edelleen tarkoitus ottaa
5259: tuksen osuus päihdetiedotuksessa, päihdevalis-        huomioon eduskunnan toivomukset muun
5260: tuksessa ja raittiuskasvatuksessa. Samassa yh-        muassa siten, että tiettyjä päihdeolojen kehit-
5261: teydessä on kuvattu myös oppilaitoksissa tehtyä       tämisen kannalta keskeisinä pidettyjä aloja ja
5262: ehkäisevää työtä. Lopuksi tarkastellaan päihde-       ongelmia käsitellään entistä perusteellisem-
5263: huollon tilaa ja kehitystä sekä lastensuojelua.       min.
5264: 8
5265: 
5266: 
5267: 
5268: 
5269: 2. ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT JA
5270:    KEHITTÄMINEN
5271:    Alkoholin kulutuksen kasvua seuraa sekä yk-          Sosiaali- ja terveysviranomaisten, opetusviran-
5272: silölle että yhteiskunnalle aiheutuvien alkoholi-       omaisten sekä poliisi-, tulli-, syyttäjä- ja oikeus-
5273: haittojen lisääntyminen. Alkoholin kokonaisku-          viranomaisten toimintaedellytyksiä, yhteistyötä
5274: lutus kasvoi tasaisesti 1990 -luvulle tultaessa         ja toimintatapoja kehitetään huumausaineiden
5275: mutta on laskenut vuodesta 1991 lähtien. Kulu-          käytön ehkäisemiseksi ja ongelmakäyttäjille val-
5276: tuksen väheneminen johtunee ennen muuta ta-             vonnasta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
5277: loudellisesta taantumasta. Kulutustottumusten           Kehittämistyötä huumausaineiden käyttäjien
5278: muuttuminen kertomusvuonna mietoja juomia               rangaistusten korvaamiseksi hoidolla tai muilla
5279: suosivaan suuntaan ei merkittävästi vähennä             toimenpiteillä jatketaan.
5280: alkoholihaittoja. Alkoholihaittojen ehkäisemi-              Huumausaineasioita koskevan tietopohjan
5281: nen kokonaiskulutusta hillitsemällä on edelleen         yhtenäistämiseksi jatketaan yhteistyötä Pohjois-
5282: alkoholipolitiikan keskeinen tavoite.                   maiden kanssa sekä Euroopan neuvoston yhtey-
5283:     Kertomusvuoden aikana asetettu työryhmä             dessä. Yhteistyötä laajennetaan Itämeren alueen
5284: selvitti alkoholilainsäädännön kokonaisuudis-           valtioihin, erityisesti Baltian maihin. Tarkoituk-
5285: tusta. Työryhmän työ valmistui vuonna 1993.             sena on tiivistää yhteistyöverkkoja Suomen lähi-
5286: Uuden alkoholilainsäädännön valmistelu on               alueilla.
5287: aloitettu. Lainsäädäntöä esitetään uudistetta-              Päihdeongelmiin vaikuttavia koko väestöön
5288: vaksi siten, että Oy Alko Ab:n asemaa alkoholi-         kohdistettuja toimenpiteitä pyritään toteutta-
5289: politiikassa selkiytetään Euroopan yhdentymis-          maan osana sosiaali- ja terveyspoliittisia toimia.
5290: kehityksen vaatimukset huomioon ottaen. Mah-            Päihdepolitiikkaa tarkastellaan kokonaisvaltai-
5291: dollisuus kansanterveyttä ja sosiaalipolitiikkaa        sesti sovittaen se yleiseen hyvinvointivaltion yh-
5292: korostavaan tavoitteelliseen alkoholipolitiik-          teiskuntapolitiikkaan.
5293: kaan on tarkoitus säilyttää. Samalla pyritään               Ongelmien ehkäisyyn etsitään keinoja kansa-
5294: turvaamaan alkoholipoliittiseen tutkimukseen            laisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edis-
5295: tarvittavat riittävät voimavarat.                       tävän ehkäisevän päihdepolitiikan avulla. Päih-
5296:     Suomi on allekirjoittanut huumausaineiden           teiden kysyntää ja tarjontaa ehkäistään ja vähen-
5297: ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa           netään toimenpitein, joita väestö tukee. Sekä
5298: vastaan vuonna 1988 tehdyn YK:n yleissopi-              päihdehuollossa että ehkäisevässä päihdepolitii-
5299: muksen. Sopimuksen ratifiointi edellyttää laa-           kassa korostetaan oman elämän hallinnan mer-
5300: jaa lainsäädännön uudistusta. Kertomusvuon-             kitystä. Ongelmien ratkaisemiseen pyritään eri-
5301: na annettiin eduskunnalle hallituksen esitys            tyisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan valistuk-
5302: huumausainelaiksi sekä esitys huumausaineri-            sen ja terveyskasvatuksen avulla.
5303: koksia koskevaksi rikoslain uudistukseksi. Hal-             Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelu-
5304: lituksen esitys kansainvälistä oikeusapua riko-         pisteiden kykyä löytää sairauksien taustalla
5305: sasioissa koskevaksi lainsäädännöksi ja siihen          mahdolliseti oleva alkoholin suurkulutus paran-
5306: liittyen hallituksen esitys laiksi pikeudenkäyn-        netaan. Samoin parannetaan näiden palvelupis-
5307: tiin ja esitutkintaan osallistuvien henkilöiden         teiden kykyä auttaa päihteiden käytöstä kärsi-
5308: koskemattomuudesta eräissä tapauksissa annet-           viä. Erityistä huomiota kiinnitetään itsemurhien
5309: tiin eduskunnalle kuluvana vuonna. Tavoittee-           ehkäisyyn. Yksilön kannalta parhaisiin sekä ta-
5310: na on saada yleissopimus ratifioiduksi siten,            loudellisesti edullisimpiin tuloksiin päästään pal-
5311: että se voisi tulla Suomen osalta voimaan vuo-          veluja kehittämällä ja entistä tehokkaammalla
5312: den 1994 alussa.                                        varhaiskuntoutukseen ohjaamisella. Voimava-
5313:     Huumausaineiden kysyntää ehkäistään asial-           roje1. suuntaamisella avo- ja välimuotoisiin pal-
5314: lisella ja kiihkoHornalla tiedotus ja valistustyöllä.   veluihin on entistä tärkeämpi merkitys.
5315:                                                                                                      9
5316: 
5317:    Sekä päihdehuollossa että ehkäisevässä työssä     loudellisen aseman heikkeneminen on johtanut
5318: pyritään lisäämään eri viranomaisten välistä sekä    hoitoonpääsyn vaikeutumiseen. Tällainen tilan-
5319: viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien välistä   ne on syntynyt erityisesti laitoskuntoutuksessa.
5320: yhteistyötä. Päihdehaittojen ehkäisyssä yhteis-      Kuntoutuksen tarve ei kuitenkaan ole vähenty-
5321: työn erityinen painopistealue on nuorten päihtei-    nyt, ja päihdehuollon asiakkaat tulevat entistä
5322: den käytön ehkäisyssä. Päihdehuollossa järjestö-     vaikeammista elämänolosuhteista. Tässä tilan-
5323: jen merkitys tulee avo-, asumis- ja kuntoutuspal-    teessa kuntien on kiinnitettävä erityistä huomio-
5324: veluiden tuottamisen lisäksi kasvamaan vapaaeh-      ta ennalta ehkäisevän päihdepolitiikan toteutta-
5325: toisen kansalaistoiminnan ja oma-apuliikkeiden       mismahdollisuuksien turvaamiseen sekä päihde-
5326: edistämisessä. Myös tämä edellyttää viranomais-      huollon voimavarojen tehokkaaseen käyttöön.
5327: ja vapaaehtoistahojen yhteistyötä.                   Muussa tapauksessa seurauksena on päihdehait-
5328:    Taloudellinen laskusuhdanne on edelleen vai-      tojen ja -kustannusten kasvu yhteiskunnan eri
5329: keuttanut päihdehuollon toimintaa. Kuntien ta-       alueilla.
5330: 
5331: 
5332: 
5333: 
5334:  2 331115L
5335: 10
5336: 
5337: 
5338: 
5339: 
5340: 3 P ÄIHTEIDEN KÄYTTÖ
5341: 3.1 Alkoholi                                            kasta kohti. Myös alkoholiin käytetyn rahamää-
5342:                                                         rän osuus yksityisistä kulutusmenoista laski ker-
5343:    Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvua seuraa           tomusvuonna. Vuonna 1991 alkoholin osuus
5344: tutkimusten mukaan alkoholin käytöstä aiheu-            yksityisistä kulutusmenoista oli 7,1 prosenttia ja
5345: tuvien haittojen ja haittakustannusten kasvu.           kertomusvuonna 7,0 prosenttia. Kulutustilas-
5346: Kokonaiskulutuksen määrään vaikuttavat sel-             toissa eivät ole mukana esimerkiksi kotona val-
5347: vimmin alkoholin hinnan suhde ostovoimaan               mistettujen tai ulkomailta tuotujen ja ulkomailla
5348: sekä vallitseva alkoholinkäyttökulttuuri.               kulutettujen alkoholijuomien osuudet.
5349:    Viime vuosikymmenen loppupuolella alkoho-               Kulutuksen rakenne muuttui edelleen mietoja
5350: lin kulutus kasvoi voimakkaasti. Kasvu hidastui         juomia suosivaan suuntaan. Väkevien juomien
5351: kuitenkin vuosikymmenen vaihteessa, ja vuonna           kulutus väheni kertomusvuonna noin 13 pro-
5352: 1991 alkoholin kulutus jo väheni. Alkoholin             senttia. Mietojen juomien osuus kokonaiskulu-
5353: kokonaiskulutus puhtaaksi alkoholiksi muutet-           tuksesta vuonna 1992 oli 70 ja väkevien juomien
5354: tuna laski vuosien 1990-1991 aikana 7, 7 litrasta       osuus 30 prosenttia. Keskioluen osuus kokonais-
5355: 7,4litraan henkeä kohti. Kertomusvuonna alko-           kulutuksesta nousi 44 prosenttiin. Kaikkiaan
5356: holin kulutus väheni edelleen ja oli 7,2 litraa         mallasjuomien osuus kokonaiskulutuksesta oli
5357: henkilöä kohti.                                         55 prosenttia. Kulutustottumusten muutoksiin
5358:                                                         vaikuttivat ostovoiman väheneminen sekä aiem-
5359:                                                         min toteutetut juomien hintasuhteiden muutok-
5360:                  TAULUKKO 1                             set. (Ks. liitteenä oleva Oy Alko Ab:n hallinto-
5361:      Alkoholin kulutus 100 % alkoholilitroina           neuvoston kertomus s. 5-9.)
5362:           henkilöä kohden 1988-1992                        Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan
5363:                                                         nuorten alkoholin käyttö lisääntyi vuodesta 1989
5364:                    1988   1989    1990    1991   1992   vuoteen 1991. Alkoholin käyttökerrat tihentyi-
5365:                                                         vät ja myös humalajuominen lisääntyi.
5366: Kulutusmäärä        7,3    7,6    7,7     7,4    7,2       Viimeisin päihdetapauslaskenta toteutettiin
5367:                                                         vuonna 1991. Sosiaali- ja terveyshallitus lähetti
5368: Lähde: Oy Alko Ab:n vuosikertomus 1992.                 sosiaali- ja terveyshuollon yksiköille kyselyn,
5369:                                                         jossa niitä pyydettiin yhden laskentavuorokau-
5370:                                                         den aikana keräämään eräitä tietoja kaikista
5371:     Alkoholijuomien kulutuksen muutos on                niistä asiakkaista, joiden oletettiin olevan päih-
5372: yleensä seurannut yksityisen kulutuksen muu-            teiden ongelmakäyttäjiä. Laskenta osoitti päih-
5373: tosta. Kertomusvuonna talouden taantuminen              detapauksia olevan vuositasolla noin kaksi mil-
5374: vaikutti myös alkoholin kulutukseen. Brutto-            joonaa. Alkoholin käyttö oli mukana 96 prosen-
5375: kansantuote laski 3,5 prosenttia ja yksityinen          tissa kaikista päihteidenkäyttötapauksista.
5376: kulutus 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrat-
5377: tuna. Alkoholijuomien reaalihinnat nousivat sa-
5378: mana aikana keskimäärin yhden prosentin. Vuo-           3.2 Korvikealkoholi
5379: den 1992 aikana alkoholijuomien hintoja ei ko-
5380: rotettu. Reaalihintojen nousuun vaikutti osal-             Korvikealkoholilla tarkoitetaan etyylialkoho-
5381: taan vuoden 1991 lopulla tehty hinnankorotus.           lia sisältäviä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu
5382: Alkoholiin käytetty rahamäärä pieneni niin              nautittaviksi. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi
5383: ikään. Kun vuonna 1991 alkoholiin käytettiin            partavedet, jäänestoaineet ja Eau de Cologne.
5384: 3 837 mk asukasta kohti, vuonna 1992 alkoho-            Korvikealkoholia käyttävät erityisesti kroonik-
5385: liin käytetty rahasumma oli 3 746 markkaa asu-          koalkoholistit. Heille korvikkeiden hankkiminen
5386:                                                                                                                    II
5387: 
5388: saattaa olla helpompaa ja halvempaa kuin alko-         enemmän kuin edellisenä vuonna. Seulontaan
5389: holin hankkiminen. Päihdetapauslaskennoissa            kuulumattomilta vainajilta löydettiin vuonna
5390: havaittujen korvikkeenkäyttötapausten osuus            1991 huumausaineita koko maassa yhteensä 30
5391: on noin 5-8 prosenttia kaikista päihdetapauk-          näytteestä, kun vastaava luku vuonna 1990 oli
5392: sista. Korvikealkoholin käyttö saattaa olla sel-       14 tapausta.
5393: lainen ongelma, johon ei ole riittävästi kiinnitet-
5394: ty huomiota päihdepolitiikassa.
5395:                                                                       TAULUKK02
5396:                                                         Uudenmaan läänin alueilla kuolleiden 15-34-
5397: 3.3 Lääkkeet, huumausaineet ja tekniset                 vuotiaiden miesten huumausaineiden seulon-
5398:     liuottimet                                              nassa todetut löydökset 1988-1991
5399: 
5400:    Lähinnä keskushermostoon ja verenkiertoeli-                                               1988   1989   1990 1991*
5401: mistöön vaikuttavia lääkkeitä käytetään väärin
5402: päihdyttävinä aineina. Lääkeaineiden käyttö            Amfetamiini ...................         2      0      1     5
5403: päihteenä on lisääntynyt tultaessa 1990 -luvulle.      Opiaatit ..........................     3      5      4     6
5404: Suomessa lääkkeiden väärinkäyttö aiheuttaa al-         Kannabis .......................        0      2      4    10
5405: koholin väärinkäytönjälkeen eniten päihdehuol-         Amfetamiini ja kannabis                 2      2      2     1
5406: lon palvelujen tarvetta.                               Opiaatit ja kannabis ......             0      0      5     3
5407:    Lääkeaineiden käyttö päihtymistarkoituk-            Amfetamiini ja opiaatit .               0      1      0     1
5408: sessa on yhä useammin monien lääkkeiden yh-            Amfetamiinit ja opiaatit
5409: teiskäyttöä tai lääkeaineiden ja alkoholin seka-       ja kannabis ....................        0      0      0
5410: käyttöä. Alkoholin käytön seurauksena myrky-           Yhteensä ........................       7     10     16    27
5411: tykseen kuolleista henkilöistä lääkkeiden ja al-
5412: koholin yhteisvaikutuksen alaisena kuolleiden          Lähde: Vuori, Erkki et al: Myrkytyskuo1emat Suomessa
5413: osuus lisääntyi 18 prosenttia vuoteen 1990 ver-        vuosina 1988-1991.
5414: rattuna. (Ks. myös Alkon hallintoneuvoston             Suomen lääkärilehti 13/1992.
5415: kertomus s. 18-19.)                                    * Ennakkotieto. Oikeuslääketieteen laitos 1993.
5416:    Huumausaineasetuksen (282/81) mukaan
5417: huumausaineita ovat esimerkiksi kannabistuot-              Päihdyttävinä aineina käytettäviä teknisiä
5418: teet, amfetamiini, opiaatit, LSD, sekä eräät lää-      liuotinaineita ovat esimerkiksi tinneri ja erilaiset
5419: ketieteellisessä käytössä olevat rauhoittavat          liimat. Niiden käyttö perustuu ainetta sisään-
5420: lääkkeet. Huumausaineiden käyttö muutoin               hengittämällä saatavaan päihdyttävään tilaan.
5421: kuin lääkinnällisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin   "Imppaajat" ovat yleensä alle 16-vuotiaita
5422: on rangaistava teko.                                   nuoria.
5423:    Huumausaineiden käyttö on Suomessa vä-                 Opetushallituksen koulukuraattoreille kerto-
5424: häistä verrattuna alkoholin kulutukseen. Toi-          musvuonna tekemän kyselyn perusteella voitiin
5425: saalta huumausaineiden käytön perusta on lujit-        todeta, että koululaisten keskuudessa yleisintä
5426: tunut salakuljetukseen perustuvien markkinoi-          on alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö, imp-
5427: denja pysyvän käyttäjäkunnan syntymisen myö-           paus tai kannabiksen käyttö. Kovien huumaus-
5428: tä. Huumausaineiden käyttö on usein yhteydessä         aineiden käyttö ei tule ilmi kouluissa, koska
5429: henkilön alkoholin käyttöön ja tupakointiin.           näitä aineita käyttävien nuorten tilanne on
5430: Tutkijoiden mukaan tämä käy erityisen selvästi         yleensä jo niin ongelmallinen, etteivät he enää
5431: ilmi koululaisten keskuudessa tehdyissä tutki-         käy koulua.
5432: muksissa.                                                 Sosiaali- ja terveysministeriössä kertomus-
5433:     Oikeuslääketieteen laitqs on tutkinut Uuden-       vuonna tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat
5434: maan läänin alueella kuolleiden nuorten miesten        siihen, että nuorten huumekokeilut ovat varhais-
5435: huumausaineiden käyttöä vuodesta 1985 läh-             tuneet, lisääntyneet ja ovat usein sekakäyttöä.
5436: tien. Huumausaineiden käyttö on tarkistettu            Imppaaminen on kuitenkin vähentynyt erityises-
5437: kuolleen henkilön virtsanäytteestä. Vuonna 1991        ti poikien mutta myös tyttöjen keskuudessa.
5438: positiivisten tapausten määrä kasvoi huomatta-            Myrkytyskuolematilastoista voidaan päätellä
5439: vasti edellisvuoteen verrattuna. Ennakkotietojen       erilaisten päihteiden suhteellinen osuus koko
5440: mukaan vuonna 1991 seulonnassa paljastui 27            maamme päihdeongelmasta. Alkoholimyrky-
5441: huumausainetapausta, mikä on II tapausta               tyksen aiheuttamat kuolemantapaukset olivat
5442: 12
5443: 
5444: kuitenkin vain noin 14 prosenttia kaikista alko-                       noin 5 prosenttia alkoholin aiheuttamista kuole-
5445: holin käytön aiheuttamista kuolemantapauksis-                          man tapauksista. (Ks. tarkemmin Oy Alko Ab:n
5446: ta. Lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön osuus oli                       hallintoneuvoston kertomus s. 19.)
5447: 
5448: 
5449:                                                      TAULUKK03
5450:                                           Myrkytyskuolemat Suomessa 1988-1991
5451: 
5452:                                                                            1988         1989          1990        1991*
5453: 
5454: Alkoholi ........................................................ .        443          380           414          372
5455: Korvikealkoholi ............................................ .              28           42            36           32
5456: Lääkeaineet (ml. huumeet) ............................ .                   329          361           452          417
5457: Häkä ............................................................. .       157          153           163          182
5458: Liuotinaineet ................................................. .            7            4             6            4
5459: Muut ............................................................. .        12            12           10            9
5460: 
5461: Lähde: Vuori, Erkki et al: Myrkytyskuolemat vuosina 1988-1990.
5462: Suomen Lääkärilehti 13/1992.
5463: * Ennakkotieto. Oikeuslääketieteen laitos 1993.
5464:                                                                                                                        13
5465: 
5466: 
5467: 
5468: 
5469: 4 VALTION ALKOHOLITULOT
5470:    Alkoholin tuotannolla, myynnillä ja anniske-                          Valtion tilinpäätöksen mukaan alkoholijuo-
5471: lulla on huomattava kansantaloudellinen ja val-                       mien erillisverotulot vähenivät kertomusvuoden
5472: tiontaloudellinen merkitys. Valtion alkoholitulot                     aikana. Tulot supistuivat 4,1 prosenttia vuodesta
5473: koostuvat alkoholijuomien erillisveroista, joita                      1991. Alkoholijuomavero väheni edellisestä vuo-
5474: ovat alkoholijuomavero, oluen valmistevero ja                         desta 7,6 prosenttia, mikäjohtui alkoholijuoma-
5475: Oy Alko Ab:n ylijäämä, sekä valtion alkoholista                       veron porrastamisesta. Oluen valmisteveron
5476: saamista välillisistä tuloista, joita ovat liikevaih-                 määrä väheni 3,2 prosenttia. Valmisteverotuo-
5477: tovero, tullimaksut ja Oy Alko Ab:n osinkotuot-                       ton vähäisyyteen on kertomusvuonna vaikutta-
5478: to.                                                                   nut siirtyminen IV-veroluokan oluen kulutuk-
5479:     Valtion saarnat alkoholitulot vuonna 1992                         sesta sitä lievemmin verotetun UI-veroluokan
5480: olivat 11,6 miljardia markkaa, mikä oli noin 9                        oluen kulutukseen.
5481: prosenttia valtion tuloista. Valtion alkoholitulot
5482: vähenivät kertomusvuonna 6,3 prosenttia vuo-
5483: teen 1991 verrattuna, jolloin kirjattiin vielä 3,5                                     TAULUKKO 5
5484: prosentin kasvu. Alkoholitulojen väheneminen                              Valtion alkoholista saarnat erillisverot
5485: johtui muun muassa kulutusrakenteen muuttu-                             valtion tilinpäätöksen mukaan 1991-1992
5486: misesta sekä alkoholiverotuksen uudistamisesta.
5487:     Alkoholitulojen osuudet valtion verotuloista                                                  1991          1992
5488: Pohjoismaissa on esitetty taulukossa 4.                                                           mk            mk
5489: 
5490:                                                                       Olutvero ..........    2 614 000 000 2 529 600 049
5491:                  TAULUKK04                                            Alkoholijuoma-
5492:     Valtion alkoholitulot prosentteina valtion                          vero .............   4515711155 4173144225
5493:     verotuloista Pohjoismaissa vuonna 1992                            Oy Alko Ab:n
5494:                                                                         ylijäämä .......     1 421 893 949 1 501 318 890
5495: Tanska ................................................. .     2,5*   Yhteensä .........     8 551 605 104 8 204 063 164
5496: Suomi .................................................. .    10,5
5497: Norja ................................................... .    3,6    Lähde: Valtiovarainministeriö 1993
5498: Ruotsi .................................................. .    4,9
5499:                                                                          Alkoholijuomien erillisverotulojen osuus val-
5500: Lähde: Oy Alko Ab 1993                                                tion vuoden 1992 veroista ja veronluonteisista
5501: * Ei sisällä arvonlisäveroa                                           tuloista oli 7,8 prosenttia, kun vuonna 1991 tämä
5502:                                                                       osuus oli 7,4 prosenttia. Kasvu johtui siitä, että
5503:                                                                       valtion saarnat muut verotulot pienenivät kerto-
5504:                                                                       musvuonna enemmän kuin alkoholijuomien eril-
5505:                                                                       lisverotulot.
5506: 14
5507: 
5508: 
5509: 
5510: 
5511: 5 ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLITIIKKA
5512: 5.1 Yleistä                                                 kasvoi. Niiden lukumäärä oli kertomusvuonna
5513:                                                             133, mikä on 25 valintamyymälää enemmän
5514:    Alkoholin hinta- ja jakelupolitiikkaa koskeva            kuin edellisenä vuonna. Keskioluen vähittäis-
5515: päätöksenteko on annettu ensisijaisesti Oy Alko             myyntipisteiden määrä väheni edelleen. Kerto-
5516: Ab:n hallintoneuvostolle. Sen toteuttamaa hin-              musvuoden päättyessä oli voimassa 6 427 keski-
5517: ta- ja jakelupolitiikkaa on kuvattu tarkemmin               oluen vähittäismyyntilupaa.
5518: valtioneuvoston kertomuksen liitteenä olevassa                 Anniskeluverkosto on laajentunut jatkuvasti.
5519: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuksessa                Tämä kehitys on voimistunut erityisesti 1980-
5520: vuodelta 1992.                                              luvun jälkipuoliskolla. Kertomusvuoden päät-
5521:                                                             tyessä oli voimassa 2 993 ravintoloiden annis-
5522:                                                             keluoikeutta, mikä merkitsee 254:n anniskelu-
5523: 5.2 Jakeluverkosto                                          oikeuden lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna.
5524:                                                             Erityisen voimakkaasti kasvoi keskioluen annis-
5525:   Alkoholin jakelu voidaan jakaa vähittäis-                 kelulupien määrä. Vuoden 1992 lopussa keski-
5526: myyntiin ja anniskeluun. Alkon omien vähittäis-             oluen anniskelulupia oli 4 436. Niiden lisäys
5527: myymälöiden lukumäärä ei kertomusvuonna                     edelliseen vuoteen verrattuna oli 943 lupaa. An-
5528: kasvanut; Alkolla oli vuoden 1992 lopussa 183               niskeluverkoston kehitys viimeisen kymmenen
5529: kunnassa yhteensä 246 myymälää. Valintamyy-                 vuoden ajalta käy ilmi taulukosta 6.
5530: mälöiden osuus näistä myymälöistä sen sijaan
5531: 
5532: 
5533: 
5534: 
5535:                                                  TAULUKKO 6
5536:                                       Anniskeluverkoston kehitys 1982-1992
5537: 
5538: Vuosi          Anniskelu-    Lisäys      %       Asiakas-      Lisäys       %     Keskioluen    Muutos
5539:                 ravinto-      !km                paikkoja       !km               anniskelu-
5540:                   Joita                                                            paikkoja
5541:                                                                                      !km          !km       %
5542: 
5543: 1983 .......     1 552         26        1,7    316 765       11 490       3,8      2 535         18       0,7
5544: 1984 .......     1 587         35        2,3    331 606       14 841       4,7      2 554         19       0,7
5545: 1985 .......     1 654         67        4,2    342 563       10 957       3,3      2 618         64       2,5
5546: 1986 .......     1 751         97        5,9    365 135       22 572       6,6      2 684         66       2,5
5547: 1987 .......     2037         286       16,3    404 742       39 607      10,8      2 580      -104      -3,9
5548: 1988 .......     2 235        198        9,7    443 939       39 197       9,7      2 702        122       4,7
5549: 1989 .......     2400         165        7,4    479 233       35 294       8,0      2 873        171       6,3
5550: 1990 .......     2 560        160        6,7    532 212       52 979      11,1      3 128        255       8,9
5551: 1991 .......     2 739        179        7,0    582 552       50 340       9,5      3 493        365      11,7
5552: 1992 .......     2 993        254        9,3    626 732       44180        7,6      4436         943      27,0
5553: ~uutos     1983/1992                   1441         92,8     321 457                101,5      1 901      75,0
5554: Lähde: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1992
5555: Sosiaali- ja terveysministeriö 1993
5556:                                                                                                     15
5557: 
5558: 5.3 Kehittäminen                                     tihinnat määräytyvät yksittäisten hintapäätösten
5559:                                                      sijasta yleisten hinnoitteluperusteiden pohjalta.
5560:    Alkoholin hinta- ja jakelupolitiikka vaikutta-    Muutos täydentää alkoholijuomaverotuksen
5561: vat merkittävästi kulutuksen tasoon. Alkoholin       uudistamista, jonka tavoitteena on Alkon ylijää-
5562: hinta- ja veropolitiikan avulla pyritään vaikutta-   män siirtäminen suoraan alkoholiverotukseen.
5563: maan alkoholihaittojen vähentämiseen. Jakelu-        Alkoholiverotusta pohti vuonna 1991 asetettu
5564: politiikassa pyritään edelleen vähittäismyynnin      valtiovarainministeriön työryhmä, jonka mietin-
5565: sääntelyyn soveltuvin tavoin sekä laittoman tuo-     tö valmistui maaliskuussa 1992.
5566: tannon ja kaupan torjumiseen.                            ETA-sopimuksen voimaantulon siirtymisen
5567:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomus-   vuoksi ei kertomusvuonna ryhdytty lainvalmis-
5568: vuonna työryhmän kartoittamaan alkoholilain-         telutoimiin alkoholilainsäädännön uudistamis-
5569: säädännön muutostarpeita. Erityisesti oli selvi-     työryhmän ensimmäisen osamietinnön pohjal-
5570: tettävä ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY-            ta. Sen sijaan työryhmä jatkoi työtään alko-
5571: jäsenyyden vaikutukset nykyiseen alkoholijärjes-     holilain kokonaisuudistuksen valmistelemisek-
5572: telmään. Työryhmän ensimmäinen osamietintö           si. Tätä koskeva työryhmän toinen osamietintö
5573: valmistui marraskuussa 1992. Tässä mietinnössä       valmistui kesäkuussa 1993. Siinä ehdotetaan
5574: työryhmä ehdottaa eräiden alkoholin jakelua          hinnoittelu- ja jakelujärjestelmää kehitettäväk-
5575: koskevien Alkon yksinoikeuksien kumoamista           si pääasiassa jo ensimmäisessä osamietinnössä
5576: alkoholijuomien vapaan liikkuvuuden turvaa-          ehdotettujen muutosten mukaisesti. Uuden al-
5577: miseksi kansainvälisessä kaupassa. Myös alko-        koholilain valmistelu on aloitettu sosiaali- ja
5578: holijuomien hinnoittelujärjestelmää ehdotetaan       terveysministeriössä vuonna 1993.
5579: muutettavaksi niin, että juomien vähittäismyyn-
5580: 16
5581: 
5582: 
5583: 
5584: 
5585: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVONTA
5586: 6.1 Alkoholivalvonta                                   taisen, organisoidun ja ammattimaisen alkoholi-
5587:                                                        juomien laittoman maahantuonnin torjunnassa.
5588:     Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo alkoholi-    Henkilöliikenteen jatkuva kasvu Venäjältä ja
5589: lainsäädännön noudattamista sekä sitä, että lää-       Virosta on samanaikaisesti lisännyt tarvetta val-
5590: ninhallitukset ja alkoholiyhtiö suorittavat niille     voa tavanomaista turistiliikennettä. Tämä joh-
5591: alkoholilain nojalla määrätyt valvontatehtävät         tuu siitä, että on voitu osoittaa näiden maiden
5592: Ministeriö antaa yleisiä ohjeita näiden tehtävien      kansalaisten laillisesti mukanaan kuljettamien
5593: suorittamisessa. Kunnille kuuluu alkoholiolojen        alkoholijuomien olleen usein tarkoitettu myytä-
5594: yleinen seuranta omalla alueellaan. Poliisi, ra-       väksi Suomessa. Tullihallituksen esityksestä so-
5595: javartiolaitos ja tullilaitos suorittavat valvontaa    siaali- ja terveysministeriö rajoitti 4.6.1992 te-
5596: omien toimialojensa osalta. (Ks. Oy Alko Ab:n          kemällään päätöksellä alkoholin maahantuon-
5597: hallintoneuvoston kertomus s. 24-29.)                  tia. Tällä päätöksellä kielletään alkoholin maa-
5598:     Lääninhallitusten tehtävänä on valvoa alko-        hantuonti Suomen ulkopuolella asuvalta henki-
5599: holilain noudattamista läänin alueella. Loka-          löltä, joka saapuu maahan maitse tai meritse
5600: kuussa 1991 muutettiin alkoholitarkastusjärjes-        Pohjoismaiden ulkopuolelta lukuunottamatta
5601: telmää siten, että kunnallista alkoholitarkastusta     Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioita, ja jonka
5602: vastaava valvonta siirrettiin läänihallituksille.      oleskelu Suomessa kestää enintään kolme vuoro-
5603: Kertomusvuosi oli siten ensimmäinen uuden jär-         kautta. Viranomaisten mukaan toimenpide vä-
5604: jestelmän täysi toimintavuosi.                         hensi huomattavasti alkoholin laitonta kaupus-
5605:     Valvonnan painopistealueena oli anniskelu-         telua.
5606: toiminta. Alkoholitarkastusjärjestelmän muu-               Kertomusvuoden aikana kannettiin niin sa-
5607: toksen tarkoituksena oli siirtyä yksittäisten an-      notun Alkon maksun lisäksi tullilain 36 §:n no-
5608: niskelupaikkojen valvonnasta entistä kokonais-         jalla tullille ilmoittamattomista alkoholijuomista
5609: valtaisempaan valvontaan osana sosiaali- ja ter-       koko maassa yhteensä 2 034 486 markkaa. Sum-
5610: veydenhuoltoa. Varsinainen tarkastustoiminta           ma vastaa keskimäärin 13 500 litraa väkeviä
5611: pyrittiin ohjaamaan yksinomaan sellaisiin paik-        juomia.
5612: koihin, joissa on havaittu erityistä valvonnan             Tulliviranomaiset takavarikoivat kertomus-
5613: tarvetta. Muutoin toimintaperiaatteena oli ko-         vuoden aikana ulkomaanliikenteen yhteydessä
5614: rostaa koulutuksen, ohjauksen ja neuvonnan              11 312 litraa alkoholijuomia. Määrä on 3 033
5615: keinoin yrittäjien omaa vastuuta määräysten            litraa enemmän kuin edellisenä vuonna. Takava-
5616: noudattamisessa sekä anniskelupaikkojen sisäi-         rikoitujen alkoholijuomien määrä on kasvanut
5617:  sen valvonnan järjestämisessä. Huolimatta alko-       jatkuvasti viime vuosien aikana. Itä- ja Baltian
5618: holitarkastusjärjestelmän muutoksen aiheutta-          liikenteen yhteydessä tehtyjen takavarikkojen
5619: masta valvontaan käytettävien voimavarojen             määrä oli suuri. Takavarikoitujen alkoholijuo-
5620: jyrkästä vähenemisestä osa tavoitteista pystyttiin     mien määrän lisäys johtui kuitenkin paljolti
5621:  toteuttamaan. Kuitenkin erityisesti läänien alko-     kal\ppa-alusliikenteen yhteydessä tehdyistä ta-
5622:  holitarkastajien sijoituspaikkakuntien ulkopuo-       kavarikoista. Venäläisistä kauppa- ja kalastusa-
5623:  lella käytännön tarkastustyö jäi usein suunnitel-     luksista tehdyt alkoholijuomatakavarikot olivat
5624: tua vähäisemmäksi. Järjestyshäiriöiden toteami-        merkittävät. Huomattavimmat takavarikot, yh-
5625:  nen ja niistä ilmoittaminen kuuluu käytännössä        teensä 1 261 litraa alkoholijuomia, tehtiin kol-
5626:  lähinnä poliisille.                                   mesta venäläisestä kalastusaluksesta.
5627:      Alkoholijuomien laittoman maahantuonnin               Vuoden 1992 aikana ilmitulleesta 3 941 tulliri-
5628: valvonnasta huolehtii pääasiallisesti tullilaitos.     koksesta 2 455 oli alkoholijuomien salakuljetuk-
5629:  Painopiste valvonnassa oli ensisijaisesti laajamit-   sia, joista 2 262 oli lieviä salakuljetuksia.
5630:                                                                                                            17
5631: 
5632:    Suomen ja Ruotsin välisessä matkustaja-               nen aineiden kulkeuturnista levitettäväksi ja
5633: alusliikenteessä ilmitulleet alkoholirikokset            käytettäväksi. Samanaikaisesti on tavoitteena
5634: koskivat lähinnä niin sanotun 24 tunnin sään-            pidetty huumausaineiden maahantuontimah-
5635: nön rikkomistapauksia Vaasan ja Ahvenan-                 dollisuuksien vaikeuttarnista siten, että aineiden
5636: maan alueilla.                                           kuljettajat joutuisivat entistä alttiimrniksi kiin-
5637:    Kertomusvuoden aikana liikennöi Suomen ja             nijoutumisriskeille ja uhraamaan varoja huu-
5638: Ruotsin satamien välillä yhteensä 13 suomalaista         mausaineiden luvattoman maahantuonnin on-
5639: matkustaja-alusta. Alkoholijuomien kulutusta             nistumiseksi.
5640: aluksissa seurattiin asiakirjojen avulla. Seuranta           Huumausaineiden salakuljetus Suomeen on
5641: perustuu pohjoismaiseen muonitussopimukseen              lisääntynyt. Tämä johtuu kysynnän kasvun li-
5642: (395/69). Vuoden 1992 aikana kulutettiin aluk-           säksi myös siitä, että huumausainerikollisuus on
5643: sissa yhteensä 2 879 713 litraa väkeviä alkoholi-        kasvanut muissa Länsi-Euroopan maissa. Lisäk-
5644: juomia ja 2 979 168 litraa viinejä. Kioski- ja           si syynä on niin sanotuissa välivarastointimaissa
5645: tarjoilumyynti vaihteli alus- ja reittikohtaisesti       sijaitsevien eri huumausaineiden varastojen kas-
5646: 0,34-0,61 litraan matkustajaa kohden. Suomen             vu. Myös Virosta ja Venäjältä on ryhdytty kul-
5647: ja Saksan välillä liikennöi ainoastaan yksi suo-         jettamaan laittomasti entistä parempilaatuisia
5648: malainen alus. Siinä kulutettiin yhteensä 81 816         huumausaineita maahamme. Tämän vuoksi tul-
5649: litraa väkeviä alkoholijuomia ja 104 111 litraa          lilaitos joutui tehostamaan huumausainevalvon-
5650: viinejä. Keskiarvokulutus oli väkevien osalta            taa yhä useammilla tahoilla.
5651: 0,35 litraa ja viinien osalta 0,45 litraa matkusta-          Kertomusvuoden aikana kehitettiin valvonta-
5652: jaa kohden.                                              taktisia keinoja ja menetelmiä. Baltiasta saapu-
5653:                                                          van liikenteen valvontaa tehostamaan sijoitettiin
5654:                                                          Helsinkiin röntgenlaite. Itärajalla sijaitsevat Nii-
5655:                  TAULUKK07                               ralan ja Vartiuksen tulliasemat liitettiin tullival-
5656:   Tulli- ja alkoholirikokset sekä alkoholitaka-          vonnan atk-järjestelmään.Lisäksi hankittiin eri-
5657:                varikot 1980-1992                         laisia optisia tarkastusvälineitä erityisesti kulku-
5658:                                                          neuvojen tarkastuksia varten. Käytössä oli myös
5659: Vuosi        Tullirikos- Alkoholi-              Taka-    24 koulutettua huumausainekoiraa.
5660:               asioita    rikosasioita          varikot       Suomeen levitettäväksi tarkoitetut salakulje-
5661:                           edellisestä
5662:                  kpl         kpl         %       ltr     tetut huumausaineet on hankittu pääasiallisesti
5663:                                                          Hollannista mutta myös Tanskasta. Useimmat
5664: 1980 .....     3 607        2 346       65,0   11 489    huumausaineiden salakuljetusyritykset tulivat
5665: 1983 .....     3 428        2 168       63,2    9 627    ilmi matkustajaliikenteeseen kohdistetun val-
5666: 1984 .....     2 863        1 530       53,4    7 140    vonnan yhteydessä. Merkillepantavaa on kuiten-
5667: 1985 .....     2416         1 437       59,5    4988     kin, että postiliikenteen valvonnassa tehtiin lähes
5668: 1986 .....     2 069        1 175       56,8    5 356    30 prosenttia takavarikoista.
5669: 1987 .....     2 091          999       47,9    4420         Tulliviranomaiset paljastivat kertomusvuo-
5670: 1988 .....     1 975          992       50,2    5 808    den aikana 155 salakuljetusyritystä. Salakulje-
5671: 1989 .....     2 533        1 315       51,9    8 588    tuksiin syyllistyi 187 henkilöä, joista 4 7 oli ulko-
5672: 1990 .....     2 666        1 591       59,6    8 026    maalaisia. Yleisin salakuljetettu huumausaine oli
5673: 1991 .....     3 057        1 555       50,8    8 279    hasis, toiseksi yleisin amfetamiini, ja kolmannek-
5674: 1992 .....     3 941        2455        62,2   II 269    si yleisin perinteisistä huumausaineista oli he-
5675:                                                          roiini. Huomattavin hasistakavarikko, 6,9 kiloa,
5676: Lähde: Tullihallitus 1993                                tehtiin Virosta Helsinkiin saapuneesta henkilö-
5677:                                                          autosta.
5678:                                                              Huumausainevalvonnan ongelmana on ollut
5679:                                                          erityisesti niiden huumausainekuriirien paljas-
5680: 6.2 Huumausainevalvonta                                  taminen, jotka kuljettavat huumausaineita ke-
5681:                                                          honsa sisällä. Tarkastustilanteissa joudutaan
5682:   Tullilaitoksen tehtävänä on valvoa huu-                aina pyytämään lääkintöviranomaisilta virka-
5683: mausaineiden salakuljetusta. Huumausaineval-             apua katsastustoimenpiteen suorittamiseksi.
5684: vonta on yksi tullilaitoksen suorittaman val-            Vuoden 1992 aikana takavarikoitiin 15 kuriiril-
5685: vonnan painopistealueita. Tavoitteena on py-             ta 2,286 kiloa kehon sisälle kätkettyjä huu-
5686: säyttää huumausaineiden tuonti jo rajoilla en-           mausaineita.
5687: 3 331115L
5688: 18
5689: 
5690:                       TAULUKKO 8                        valvonnan uudelleenarviointia. Alkoholilain uu-
5691:  Tulli- ja poliisiviranomaisten Suomessa taka-          distamistyöryhmä esittää alkoholiyhtiölle kuulu-
5692:     varikoimat huumausaineet 1991-1992                  vien valvontatehtävien siirtämistä sosiaali- ja ter-
5693:                                                         veysministeriön alaiseen viranomaisyksikköön.
5694:                                    1991         1992       Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomus-
5695:                                                         vuoden lokakuussa työryhmän selvittämään
5696: Hasis .................... .   101,294 kg   43,863 kg   tuotevalvonnan järjestämistä sosiaali- ja terveys-
5697: Marihuana ............ .         6,031 kg    3,733 kg   ministeriön toimialalla. Työryhmä selvitti tässä
5698: Amfetamiini ......... .          5,319 kg   11,582 kg   yhteydessä myös alkoholivalvonnan organisoin-
5699: Kokaiini ............... .      38,141 kg    0,068 kg   tia ja esittää toukokuussa 1993 jättämässään
5700: Heroiini ................ .      0,663 kg    1,872 kg   mietinnössä alkoholin valvontatehtävien siirtä-
5701: LSD ...................... .                  337 kpl   mistä sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen tuo-
5702: Metamfetamiini .... .                        0,093 kg   teturvallisuuskeskukseen.
5703: Khat ..................... .   39,385 kg    12,606 kg      Hallituksen esitys rikoslain täydentämisestä
5704:                                                         huumausainerikoksia koskevilla säännöksillä
5705: Lähde: Tullihallitus                                    (HE 180/1992 vp) annettiin eduskunnalle
5706: Sisäasiainministeriö 1993
5707:                                                         25.9 .1992. Esitys perustuu oikeusministeriön
5708:                                                         asettaman rikoslakiprojektin ehdotukseen ja sii-
5709:     Vuoden 1992 aikana jäi maamme raJOJen               tä annettuihin lausuntoihin. Siinä ehdotetaan
5710: ulkopuolella kiinni 53 Suomeen matkalla ollutta         huumausainerikosten rangaistussäännösten siir-
5711: henkilöä, joilla oli mukanaan yhteensä 84,986           tämistä huumausainelaista rikoslakiin. Huu-
5712: kiloa hasista ja 21 grammaa heroiinia.                  mausainerikosten rangaistustasoon ei ehdoteta
5713:     Suomeen tai Suomen kautta kolmansiin mai-           olennaisia muutoksia. Esitystä laadittaessa on
5714: hin kuljetetaan entistä enemmän hormoni- ja             otettu huomioon Suomen allekirjoittama huu-
5715: niihin rinnastettavia valmisteita. Kertomusvuo-         mausaineiden ja psykotrooppisten aineiden lai-
5716: den aikana takavarikoitiin pääasiallisesti Virosta      tonta kauppaa vastaan vuonna 1988 Wienissä
5717: ja Venäjältä tuotuja lääkevalmisteita, yhteiseltä       solmittu YK:n yleissopimus. Sopimus velvoittaa
5718: arvoltaan 733 640 markkaa. Näihin tuotteisiin           huumausainerikoksen valmistelun ja eräiden
5719: sisältyi dopingaineiksi luokiteltavia anabolisia        huumausainerikollisuutta edistävien tekojen
5720: steroideja ja erilaisia hormonivalmisteita yhteen-      säätämistä rangaistaviksi laajemmin kuin nykyi-
5721: sä 509 635 kappaletta. Määrä on suurin, mitä            sessä lainsäädännössämme.
5722: milloinkaan aikaisemmin vuositasolla on Suo-               Hallituksen esitys huumausainelaiksi (HE
5723: messa takavarikoitu.                                    216/1992 vp) annettiin eduskunnalle 9.10.1992.
5724:     Tullilaitos osallistui EY:n jäsenmaiden tul-        Tarkoitus on kumota 21.1.1972 annettu huu-
5725: lilaitosten huumausaineoperaatioihin, jotka liit-       mausainelaki (41172) siihen myöhemmin tehtyi-
5726: tyvät MAO-yhteistyöhön (Mutual Assistance               ne muutoksineen. Huumausaineita koskeva val-
5727: Group).                                                 vonta perustuu kansainvälisiin sopimuksiin.
5728:     Kertomusvuoden aikana Suomi osallistui jäse-        Voimassa oleviin periaatteisiin ja menetelmiin ei
5729: nenä Euroopassa CCC:n (Customs Co-Operation             uudistuksessa esitetä olennaisia muutoksia. Esi-
5730: Council) toimintaan. Neuvoston toiminnassa ko-          tyksessä on otettu kuitenkin huomioon edellä
5731: rostettiin huumausainevalvonnan tehostamista            mainitun YK:n yleissopimuksen asettamat uu-
5732: yhteistoimintaa ja tietojenvaihtoa parantamalla.        det velvoitteet valvoa myös eräitä sellaisia ainei-
5733:     Tullilaitoksessa valmisteltiin kertomusvuoden       ta, jotka eivät ole huumausaineita, mutta joita
5734: aikana muun muassa huumausaineiden ja alko-             käytetään niiden valmistamiseen. Nykyisessä
5735: holin salakuljetuksen torjuntaa tukevat tulliyh-        huumausainelaissa säädetyistä huumausaineri-
5736: teistyösopimukset Venäjän, Viron ja Liettuan            koksista samoin kuin menettämisseuraamuksis-
5737: kanssa. Tullilaitoksen huumausaineyhdysmies             ta säädettäisiin rikoslaissa.
5738: toimi edelleen Kööpenhaminassa.                            Uusi huumausainelaki on tarkoitus saattaa
5739:                                                         voimaan samanaikaisesti huumausainerikoksia
5740:                                                         koskevan rikoslain uudistuksen kanssa. Huu-
5741: 6.3 Kehittäminen                                        mausaineiden ja psykotrooppisten aineiden lai-
5742:                                                         tonta kauppaa vastaan tehty YK:n Wienissä
5743:   Parhaillaan valmisteltavana oleva alkoholilain-       hyväksytty yleissopimus edellyttää myös uutta
5744: säädännön kokonaisuudistus merkitsee alkoholi-          lainsäädäntöä, joka koskee oikeusapua rikos-
5745:                                                                                                    19
5746: 
5747: as101ssa. Oikeusministeriön asettaman oikeus-           Pohjoismaiden tullihallintojen edustajat ovat
5748: aputyöryhmän ehdotus valmistui kertomus-             tarkistaneet keskenään nykyisen pohjoismaisen
5749: vuonna. Hallituksen esitys kansainvälistä oi-        muonitussopimuksen. Uusittu sopimus on tar-
5750: keusapua rikosasioissa koskevaksi lainsäädän-        koitus saattaa voimaan vuosien 1993-1994 ai-
5751: nöksi (HE 6111993 vp) ja siihen liittyen hallituk-   kana. Sopimus sisältää muutoksia muun muassa
5752: sen esitys laiksi oikeudenkäyntiin ja esitutkin-     myytävien pullojen kokoon ja kirjanpitomenet-
5753: taan osallistuvien henkilöiden koskemattomuu-        telyyn.
5754: desta eräissä tapauksissa (HE 62/1993 vp) annet-        Pohjoismaiden tulli- ja poliisiviranomaisten
5755: tiin 14.5.1993 eduskunnalle. Ulkoasianministe-       yhteistyöelin (PTN) sopi vuonna 1992 siitä, että
5756: riössä valmistellaan yleissopimuksen voimaan-        Pohjoismaiden tulliviranomaiset perustavat yh-
5757: saattamista. Tavoitteena on saada yleissopimus       teisen projektin dopingaineiden laittoman kulje-
5758: ratifioiduksi siten, että se voisi tulla Suomen      tuksen ja levittämisen ehkäisemisen tehostami-
5759: osalta voimaan vuoden 1994 alussa.                   seksi.
5760: 20
5761: 
5762: 
5763: 
5764: 
5765: 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS
5766: 7.1 Päibtyneiden säilöönotot                                 tojen määrää voitiin olennaisesti vähentää vuo-
5767:                                                              den 1992 aikana.
5768:    Päihtyneiden säilöönotot vähentyivät vuosina                 Päihtymys ei ole Suomessa rangaistava teko.
5769: 1990-1991. Tämä johtui pääasiassa poliisin                   Sen vuoksi sisäasiainministeriön poliisiosasto
5770: toimintapolitiikan muutoksista. Sisäasiainminis-             edellytti läänien poliisitarkastajille lähettämäs-
5771: teriön poliisiosasto käynnisti alkuvuodesta 1992             sään kirjeessä, että poliisin ei yleensä pitäisi
5772: neuvottelut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa           rajoittaa henkilön vapautta pelkästään selviämi-
5773: toimenpiteistä, joilla päihtyneiden säilöönottoja            sen takia. Vapauden rajoittaminen voisi kuiten-
5774: voitaisiin edelleen vähentää. Säilöönottojen vä-             kin tulla kysymykseen siinä tapauksessa, että
5775: hentäminen edellyttää sosiaali- ja terveysviran-             henkilö on syyllistynyt johonkin rikokseen. Säi-
5776: omaisten omia toimenpiteitä. Neuvottelujen tu-               löönottaminen voi olla välttämätöntä myös vä-
5777: loksena sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja ter-            kivaltaisuuden tai erityisen häiritsevän käytök-
5778: veysministeriö antoivat muun muassa yhteisen                 sen vuoksi taikka siitä syystä, että henkilö voi
5779: kirjeen omille hallinnonaloilleen säilöönottojen             päihtymyksensä takia joutua hengen tai tervey-
5780: vähentämisestä. Tämän seurauksena säilöönot-                 den vaaraan.
5781: 
5782: 
5783:                                                     TAULUKKO 9
5784:                                    Päihtyneiden säilöönotot lääneittäin 1991-1992
5785: 
5786: Lääni                                    Säilöön-    Läänin         Säilöön-        Muutos-          Absoluuttinen
5787:                                            otot      %-osuus          otot          prosentti            vähennys
5788:                                           1992                        1991                      1991-1992
5789: 
5790: Uudenmaan ................              40 054        35,0          49 239          -18,7                   -9185
5791: Turun ja Porin ............             11 913        10,4          14 375          -17,1                   -2462
5792: Hämeen ......................           16 076        14,1          18 798          -14,5                   -2722
5793: Kymen ........................           5 484         4,8           5 890           -6,9                    -406
5794: Mikkelin .....................           4 176         3,7           4646           -10,1                    -470
5795: Pohjois-Karjalan .........               4 618         4,0           5427           -14,9                    -809
5796: Kuopion .....................            6 412         5,6           7 679          -16,5                   -1267
5797: Keski-Suomen ............                5 657         4,9           6 636          -14,8                    -979
5798: Vaasan ........................          5 121         4,5           5 635           -9,1                    -514
5799: Oulun .........................          9 108         8,0          10 450          -12,8                   -1342
5800: Lapin ..........................         4 985         4,4           5 821          -14,4                    -836
5801: Ahvenanmaa ...............                 797         0,7             952          -16,3                    -155
5802: 
5803: Koko maa ..................             114 401      100,0         135 548          -15,6               -21147
5804: 
5805: Lähde: Sisäasiainministeriö 1993
5806: 
5807: 
5808:    Säilöönotot vähenivät vuonna 1991 vain 5                    neet, poliisi pystyi kertomusvuonna vähentä-
5809: prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Kotiinkulje-               mään säilöönottoja vuoden 1991 lukumäärästä
5810: tuksia lisäämällä sekä ottamalla säilöön vain                  peräti 15,6 prosenttia, mikä vastaa yli 21 000
5811: ympäristölleen tai itselleen vaaralliset päihty-               säilöönottokerran vähennystä. Poliisilla ei ole
5812:                                                                                                                               21
5813: 
5814: runsaasti mahdollisuuksia enää omin toimenpi-                     kohdistamisesta entistä määrätietoisemmin rat-
5815: tein vähentää päihtyneiden säilöönottoja. Sen                     tijuoppouden valvontaan.
5816: vuoksi tarkoituksena on edelleen etsiä vaihtoeh-
5817: toja säilöönotoille yhdessä muiden viranomais-
5818: ten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.                                              TAULUKKO 10
5819:    Erityisesti haja-asutusalueilla poliisi pyrkii                   Poliisin suorittamat puhallutukset ja poliisin
5820: kehittämään päihtyneiden säilössäpitoa siten,                       tietoon tulleet rattijuopumukset 1987-1992
5821: että siitä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin pie-
5822: nentää.                                                           Vuosi                          puhallutukset       ratti-
5823:                                                                                                                  juopumukset
5824: 
5825:                                                                   1987 .................. .         964 529          24043
5826: 7.2 Liikennejuopumus                                              1988 .................. .       1 021 740          26473
5827:                                                                   1989 .................. .       1 002 624          28 054
5828: 7.2.1 Tie- ja vesiliikenne
5829:                                                                   1990 .................. .       1 217 201          29 759
5830:                                                                   1991 .................. .       1 390 403          29 446
5831:    Kertomusvuonna poliisin tietoon tulleiden
5832:                                                                   1992 .................. .       1 750 146          25 741 *
5833: rattijuopumusten määrä laski puhalluskokeiden
5834: lisääntymisestä huolimatta noin 12,6 prosenttia.
5835:                                                                   *) Ennakkotieto
5836: Poliisin tietoon tuli ennakkotietojen mukaan 25                   Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus
5837: 741 rattijuopumusta, kun vuonna 1991 kirjattiin                   Sisäasiainministeriön poliisiosasto 1993
5838: 29 446 rattijuopumusta.Törkeiden rattijuopu-
5839: musten (veren alkoholipitoisuus vähintään 1,5                        Kansanterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston
5840: promillea) osuus oli kaikista tapauksista kerto-                  oikeuslääketieteen laitoksen ja poliisin tekemien
5841: musvuonna 55,8 prosenttia, kun se edellisenä                      ratsiatutkimusten mukaan todettiin liikennevir-
5842: vuonna oli 56,6 prosenttia. Kertomusvuonna                        rassa olevan rattijuoppoja 0,28 prosenttia. Määrä
5843: poliisi suoritti 1 750 146 puhallutuskoetta. Li-                  on edellisvuotista korkeampi, mutta vastaa pitkä-
5844: säystä edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 26                  aikaista keskiarvoa. Tärkeiden rattijuopumusten
5845: prosenttia. Lisäys johtuu poliisin voimavarojen                   osuus liikennevirrasta on kuitenkin vähentynyt.
5846: 
5847: 
5848: 
5849:                                             TAULUKKO 11
5850:         Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet Uudenmaan ratsiatutkimuksissa tutkituista
5851:                                    kuljettajista vuosina 1981-1992
5852: 
5853: Vuosi                                                            Rattijuopumukseen Törkeään ratti-      Alle 0,5 promillea
5854:                                                                    syyllistyneiden juopumukseen syy!-     alkoholijuomia
5855:                                                                    osuus (kaikki)    listyneiden osuus maistelleiden osuus
5856:                                                                           %                     %                     %
5857: 
5858: 1981 ....................................................... .          0,38                    0,04                0,60
5859: 1982 ························································           0,35                    0,05                0,76
5860: 1983 ························································           0,25                    0,09                0,46
5861: 1984 ....................................................... .          0,20                    0,03                0,48
5862: 1985 ....................................................... .          0,20                    0,04                0,40
5863: 1986 ························································           0,23                    0,07                0,34
5864: 1987 ························································           0,22                  . 0,04                0,34
5865: 1988 ························································           0,25                    0,05                0,37
5866: 1989*) ·····················································
5867: 1990 ························································           0,31                   0,09                 0,50
5868: 1991 ························································           0,19                   0,03                 0,39
5869: 1992 ························································           0,28                   0,02                 0,35
5870: 
5871: *) Ei vertailukelpoista tietoa
5872: Lähde: Kansanterveyslaitos 1993
5873: 22
5874: 
5875:                                                                 TAULUKKO 12
5876:         Alkoholitapauksissa sekä rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet vuosina 1976---1992
5877: 
5878: Vuosi                                                                   Alkoholi-     Rattijuopumus-    joista sivullisia
5879:                                                                        tapauksissa   onnettomuuksissa
5880: 
5881: 1976 ························································              151             105                 22
5882: 1977 ························································              163             103                 17
5883: 1978 ························································              135              92                 10
5884: 1979 ························································              129              92                 11
5885: 1980 ························································               98              61                 12
5886: 1981 ························································               98              64                  8
5887: 1982 ························································              102              68                  7
5888: 1983 ························································              116              74                  8
5889: 1984 ························································              103              68                  6
5890: 1985 ························································               99              54                  6
5891: 1986 ························································              137              99                  9
5892: 1987 ························································              109              76                  4
5893: 1988 ························································              126              97                 10
5894: 1989 ························································              169             127                 18
5895: 1990 ························································              173             152                 19
5896: 1991 ························································              173             128                 15
5897: 1992 ························································              147             114                 13
5898: 
5899: Lähde: Tieliikenneonnettomuudet, Tilastokeskus 1992
5900: Liikenneministeriö 1993
5901: 
5902: 
5903: 
5904: 
5905:    Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaan-                            seen saattaa ennen muuta olla työttömyyden ja
5906: tuneiden määrä laski edellisestä vuodesta. Vuon-                      laman aiheuttama ostovoiman väheneminen ja
5907: na 1991 rattijuopumusonnettomuuksissa louk-                           sen vaikutukset muun muassa alkoholin kulu-
5908: kaantui 1 474 henkilöä. Vuonna 1992loukkaan-                          tukseen sekä ajettujen kilometrien määrään.
5909: tuneiden määrä väheni ennakkotietojen mukaan                          Syynä voi olla myös toistuvien valistuskampan-
5910: noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.                     joiden myötä syntynyt asenteiden ja käyttäyty-
5911:    Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden                           misen muutos. Toisaalta merkitystä saattaa olla
5912: määrä saavutti ennätystasonsa vuonna 1990,                            myös poliisin suorittamien puhallutusten mää-
5913: jolloin sattui 152 kuolemantapausta. Määrä on                         rän lisäyksestä johtuvalla kiinnijoutumisriskin
5914: vuodesta 1991lähtien ollut laskusuunnassa. Kun                        kasvamisella.
5915: vuonna 1991 rattijuopumusonnettomuuksissa                                Huumausaineiden ja huumausaineina käy-
5916: kuoli 128 henkilöä, kertomusvuonna näissä on-                         tettyjen lääkkeiden osuus on kaikista liikenne-
5917: nettomuuksissa kuoli 114 henkilöä. Alkoholi-                          juopumustapauksista vähäinen. Poliisin Kan-
5918: tapauksissa kuoli kertomusvuonna 147 ihmistä,                         santerveyslaitokselta pyytämät päihdetutki-
5919: eli 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä                            mukset osoittavat, että huumeiden osuus on
5920: vuonna. Alkoholitapauksiin lasketaan rattijuo-                        vuosi vuodelta lisääntynyt. Kun huumaan-
5921: pumusten lisäksi onnettomuudet, joissa jalan-                         tuneena ajamiseen liittyviä tutkimuspyyntöjä
5922: kulkija tai polkupyöräilijä on ollut alkoholin                        vuonna 1989 oli 139 kappaletta, tehtiin vuonna
5923: vaikutuksen alainen.                                                  1992 jo 318 tutkimuspyyntöä. Enimmäkseen
5924:    Liikenne näyttää raitistuneen vuonna 1992                          kysymys oli kannabiksen ja amfetamiinin käyt-
5925: edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä raitistumi-                      täjistä.
5926:                                                                                                                            23
5927: 
5928:                                          TAULUKKO 13
5929:          Huumausaineiden esiintyminen liikennejuopumuksesta epäillyillä vuosina 1989-1992
5930: 
5931:                                                                                 1989         1990          1991           1992
5932: 
5933: Kannabis .......................................................... .            69           91            132           147
5934: Amfetamiini ..................................................... .              37           32             50            59
5935: Morfiini ............................................................ .           1            2              1             5
5936: Kokaiini .......................................................... ..                         1              1
5937: Kannab!s ~a amfe~~~iini .................................. .                    29            46             64            84
5938: Kannabts Ja kokanm ........................................ .                    1                                          1
5939: Amfetamiini ja metamfetamiini ........................ .                                       2                            3
5940: Amfetamiini ja morfiini .................................. ..                                  2              2             1
5941: Amfetamiini ja heroiini .................................... .                                                1             2
5942: Kannabis, amfetamiini ja LSD ........................ .
5943: Kannabis, amfetamiini ja morfiini .................. ..                                                       4             5
5944: Kannabis, amfetamiini ja metamfetamiini ...... ..                                                                           3
5945: Kannabis, amfetamiini ja kokaiini .................. ..                                                                     2
5946: Kannabis, amfetamiini ja heroiini .................... .                                                                    1
5947: Kannabis ja morfiini ........................................ .                                                             2
5948: Kannabis ja metamfetamiini ............................ .                                                                   2
5949: Heroiini ........................................................... ..                                                     1
5950: 
5951: Yhteensä ........................................................... .         139           178           257            318
5952: 
5953: Lähde: Kansanterveyslaitos 1993
5954: 
5955: 
5956: 
5957: 
5958:    Onnettomuustutkinnassa saatujen tietojen                               kaan alkoholilla oli osuutta yli puoleen kaikis-
5959: perusteella huumausaineiden tai lääkkeiden vää-                           ta hukkumistapauksista. Veneliikenteen huk-
5960: rinkäytön merkitys onnettomuuksien syntymi-                               kumiset sattuvat lähinnä niin sanotussa mök-
5961: sessä on toistaiseksi ollut vähäinen. Jos huu-                            kiveneilyssä.
5962: mausainetapausten määrä kasvaa samalla no-                                   Valtioneuvosto teki vuonna 1991 periaatepää-
5963: peudella kuin viime vuosina, tulee Suomessakin                            töksen tie- ja vesiliikenteen turvallisuutta edistä-
5964: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota huu-                                 vistä toimenpiteistä erityisesti liikennejuopu-
5965: mausaineita liikenteessä käyttävien kiinniotta-                           muksen osalta. Myös hallitusohjelmaan on kir-
5966: miseksi tarvittaviin menetelmiin.                                         jattu liikenneturvallisuuden parantamista koske-
5967:    Poliisi esitti kertomusvuonna Kansanterveys-                           va tavoite. Näiden ohjelmien edellyttämien toi-
5968: laitokselle 576 tutkimuspyyntöä vesiliikennejuo-                          menpiteiden toteuttamista jatkettiin kertomus-
5969: pumuksesta epäillyistä, kun vastaava määrä                                vuonna.
5970: edellisenä vuonna oli 680. Vesiliikennejuopu-                                Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain 23
5971: musten määrä näyttää vähentyneen samassa                                  luvun muuttamisesta (HE 18/1992 vp) annettiin
5972: suhteessa kuin rattijuoppojenkin. Vesiliikenne-                           eduskunnalle 13.3.1992. Siinä ehdotetaan tör-
5973: juopumusepäilyn vuoksi tutkituista lähes 80 pro-                          keän rattijuopumuksen promillerajan alentamis-
5974: sentilla veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1,5                        ta 1,5 promillesta 1,2 promilleen ja vesiliikenne-
5975: promillea.                                                                juopumuksen promillerajan alentamista 1,5 pro-
5976:     Kertomusvuoden aikana hukkui kaikkiaan                                millesta 1,0 promilleen. Lisäksi alkoholipitoi-
5977: 269 henkilöä, joista veneonnettomuuksissa                                 suus voitaisiin määrittää paitsi verestä myös
5978: hukkui 106 henkilöä. Ennakkotietojen mu-                                  uloshengitysilmasta. Esitys valmisteltiin virka-
5979: 24
5980: 
5981: työnä oikeusministeriössä yhteistyössä sisa-           7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne
5982: asiainministeriön ja liikenneministeriön kanssa.
5983: Oikeusministeriössä selvitettiin edelleen myös            Raide- ja ilmaliikenteessä liikennejuopumus ei
5984: muun hoitohenkilökunnan kuin lääkärien oike-           ole suuri turvallisuusongelma. Poliisin Kansan-
5985: utta verinäytteen ottamiseen.                          terveyslaitokselta pyytämien tutkimusten määrä
5986:     Oikeusministeriössä toimiva liikennerikostyö-      oli edelleen vähäinen, vaikka tutkimuspyynnöt
5987: ryhmä valmisteli kertomusvuonna ehdotuksen             edelliseen vuoteen verrattuna lisääntyivät.
5988: liikennerikoksia koskeviksi rangaistussäännök-            Raideliikenteessä, jolla tässä tarkoitetaan rau-
5989: siksi. Ehdotus myös käsiteltiin rikoslakiprojek-       tateitä sekä Helsingin raitioteitä ja metroa, lii-
5990: tin johtoryhmässä. Työryhmä jatkaa liikenneri-         kennejuopumusten määrä pysyi aikaisempien
5991: kosten seuraamusjärjestelmän käsittelyä. Tässä         vuosien tapaan vähäisenä. Poliisi esitti kerto-
5992: yhteydessä tulevat esille myös alkoholiongel-          musvuonna kaikkiaan 15 tutkimuspyyntöä.
5993: maisten rattijuoppojen hoito rangaistuksen yh-         Edellisenä vuonna esitettiin 10 tutkimuspyyntöä.
5994: teydessä tai rangaistuksen vaihtoehtona, ajo-          Helsingin kaupungin liikennelaitos ja Valtion-
5995: korttiseuraamukset ja ajoneuvon käytön estämi-         rautatiet huolehtivat omalta osaltaan raidelii-
5996: nen.                                                   kenteen kuljettajien ja muissa liikenteen turvalli-
5997:     Valvonnan lisäksi liikennejuopumusta pyrit-        suuteen vaikuttavissa tehtävissä toimivien henki-
5998: tiin vähentämään erilaisten kampanjoiden ja            löiden ajokunnosta muun muassa puhallusko-
5999: tiedottamisen avulla. Sosiaali- ja terveysministe-     keiden avulla.
6000: riö, liikenneministeriö, sisäasiainministeriö sekä         Ilmaliikenteessä poliisi esitti kertomusvuonna
6001: Liikenneturva ja Alko järjestivät aikaisempien         10 tutkimuspyyntöä, kun edellisenä vuonna teh-
6002: vuosien tapaan yhteisiä kampanjoita ja tutkivat        tiin 4 tutkimuspyyntöä.
6003: niiden vaikutuksia kansalaisten asenteisiin. Kun-
6004: nissa toiminnasta vastasivat raittiustyön viran-
6005: omaiset.                                               7.3 Väkivaltarikokset
6006:     Vuoden 1992 kampanjan teemana oli "Rat-
6007: tijuoppo ei selviä". Kampanja oli suunnattu               Väkivaltarikollisuuden fyysiset haitat kohdis-
6008: erityisesti nuorille aikuisille, ja sen tarkoitukse-   tuvat suoraan yksilöihin sekä välillisesti yhteis-
6009: na oli lisätä sosiaalista vastuuta päihtyneen          kuntaan muun muassa hoitovahinkoina. Väkival-
6010: ajoonlähtemisen estämisessä. Kampanja koos-            tarikollisuus aiheuttaa myös yleistä viihtymättö-
6011: tui valtakunnallisesta tiedotuksesta, radion           myyttä yhteiskunnassa. Poliisin toiminnassa pai-
6012: nuorten ohjelmasarjasta, ulkomainonnasta ja            notettiin yleisten paikkojen turvallisuuden paran-
6013: kampanjan tueksi kunnissa järjestetystä toi-           tamista. Tässä tarkoituksessa lisättiin muun
6014: minnasta.                                              muassa näkyvää partiointia. Poliisin voimavarat
6015:     Alkon, sosiaali- ja terveysministeriön, polii-     on pyritty suuntaamaan siten, että henkeen ja
6016: sin, Vakuutusyhtiöiden tiedotuskeskuksen ja            terveyteen kohdistuneet kiireelliset hälytystehtä-
6017: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton             vät pystytään kaikissa tapauksissa hoitamaan.
6018: yhteinen vuosittainen vesiturvallisuuskampanja            Poliisin tilastoimien väkivaltarikosten määrä
6019: vuonna 1992 oli "Pysytään pinnalla". Kampanja          väheni kertomusvuonna edelleen. Oikeuspoliit-
6020: koostui ulkomainonnasta sekä radion ja televisi-       tisen tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen yh-
6021: on ohjelmista ja tietoiskuista ja kuntien tiedotus-    teisissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että väki-
6022: toiminnasta.                                           vallan uhriksi joutumisten määrä on 1980-luvun
6023:     Selvitysten mukaan kampanjoilla on ollut           mittaan vähentynyt. Tilastoimatta jääneiden vä-
6024: liikennejuopumusta vähentävä vaikutus. Uute-           kivaltatapausten osuus on samana aikana pienen-
6025: na toimintamuotona kokeiltiin yhteispohjois-           tynyt. Ilmoitusalttius on tutkimusten mukaan
6026: maista valvontakampanjaa, jolloin kaikissa             lisääntynyt niin paljon, että poliisin tietoon on
6027: Pohjoismaissa kohdistettiin samanaikaisesti po-        tullut entistä suurempi määrä väkivaltarikoksia.
6028: liisin voimavaroja rattijuopumuksen valvon-               Vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa toteutettiin
6029: taan. Teemaviikon aikana poliisi puhallutti            samanaikaisesti 14 maassa vertailukelpoiset
6030: Suomessa lähes 160 000 kuljettajaa. Rattijuop-         haastattelututkimukset rikosten uhriksi joutumi-
6031: poja tuli poliisin tietoon yli kahdeksansataa.         sesta. Tutkimus toistettiin vuoden 1992 alussa.
6032: Kampanja sai tiedotusvälineissä poikkeukselli-         Suomessa tutkimuksesta vastasi Oikeuspoliitti-
6033: sen suurta julkisuutta.                                nen tutkimuslaitos. Tutkimuksen mukaan mah-
6034:                                                                                                                         25
6035: 
6036: dollisuus joutua rikoksen uhriksi on Suomessa                            kiistojen kärjistyttyä. Hyvin pieni osa henkiri-
6037: pienempi kuin useimmissa muissa Länsi-Euroo-                             koksista tehdään jonkun muun rikoksen, kuten
6038: pan maissa. Väkivaltakokemusten määrä on                                 esimerkiksi ryöstön tai anastusrikoksen yhtey-
6039: kuitenkin Suomessa Euroopan keskitasolla.                                dessä. Pahoinpitelyrikosten määrä on laskenut
6040:    Alkoholiolot ja alkoholin kulutus vaikuttavat                         viime vuosina, mikä poikkeaa jossain määrin
6041: merkittävästi poliisin tietoon tulleeseen väkival-                       muusta rikollisuuskehityksestä.
6042: tarikollisuuteen. Alkoholin osuutta rikollisuu-                             Poliisin selvittämistä väkivaltarikoksista on
6043: den määrään arvioidaan poliisin selvittämien                             vuosittain runsaat kaksi kolmasosaa ollut sellai-
6044: rikosten perusteella. Tarkastelun ulkopuolelle                           sia, joihin syylliseksi epäilty on teon tehdessään
6045: jäävät ne poliisin tietoon tulleet rikokset, joiden                      ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Henkiri-
6046: tekijää ei ole saatu selville sekä kaikki ne rikok-                      kosten määrä on aiempina vuosina vakiintunut
6047: set, jotka eivät tule lainkaan poliisin tietoon.                         Suomessa ll0---120:een vuodessa. Viime vuo-
6048: Piilorikollisuuden osuus väkivaltarikoksista on                          sien aikana murhia ja tappaja on ollut selvästi
6049: edellä mainittujen haastattelututkimusten mu-                            enemmän. Kertomusvuonna näitä rikoksia oli
6050: kaan keskimäärin yli 90 prosenttia. Mitä vaka-                           155 tapausta.
6051: vammasta tapauksesta on kysymys, sitä pienem-                               Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia
6052: mäksi piilorikollisuuden osuus jää. Toisaalta                            koskevien säännösten uudistamista valmisteltiin.
6053: jopa sairaalahoitoon johtaneista tapauksista                             Nämä rikokset sisältyvät rikoslain kokonais-
6054: suuri osa jää tulematta poliisin tietoon.                                uudistuksen toiseen vaiheeseen, jota koskeva
6055:    Suomessa on edelleen yleistä, että henkirikos                         hallituksen esitys (HE 9411993 vp) annettiin
6056: tehdään juopottelun yhteydessä syntyneiden                               eduskunnalle vuonna 1993.
6057: 
6058: 
6059: 
6060: 
6061:                                                             TAULUKKO 14
6062:              Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen 1985-1992
6063: 
6064:                                                                             1985         1990          1991          1992
6065: 
6066: Rikosten lukumäärä ......................................... .             20 899       26 274        25 067        22 845
6067: Selv~tetty sama~a vuonna ................................ .                16 768       21 995        20 926        18 700
6068: Selvitysprosentti ............................................... .          80,2         83,7          83,5          81,9
6069: 
6070: Lähde: Sisäasiainministeriö 1993
6071: 
6072: 
6073: 
6074: 
6075:                                                             TAULUKKO 15
6076:                                                 Pahoinpitelyrikokset 1985-1992
6077: 
6078: Rikos                                                                       1985         1990          1991          1992
6079: 
6080: - pahoinpitely ................................................. .         11 480       15 756        15 313        14 617
6081: - t?r~_eä pa~oi~pitely ..................................... .              1 891        2 358         2 199         1 962
6082: - heva pahompitely ........................................ .               3 048        2 534         2 835         2 507
6083: Yhteensä ........................................................... .     16 419       20 648        20 347        19 086
6084: Lähde: Sisäasiainministeriö 1993
6085: 
6086: 4   331115L
6087: 26
6088: 
6089: 7.4 Päihderikokset                                                    7.4.1 Alkoholirikokset
6090: 
6091:    Päihderikoksia ovat alkoholi- ja huumausai-                           Tilastoidut alkoholirikokset ovat vähentyneet
6092: nelainsäädännössä rangaistaviksi säädetyt teot.                       aikaisemmista vuosista kertomusvuoteen verrat-
6093: Alkoholi- ja huumausainerikoksissa ei ole yksi-                       tuna. Alkoholirikokset eivät ilmeisesti kuitenkaan
6094: tyistä uhria, joka tekisi rikosilmoituksen. Tilas-                    ole vähentyneet tilastojen osoittamia määriä.
6095: toitujen rikosten määrä ja rakenne riippuu lähes                      Muutos johtunee siitä, että valvonta on suunnat-
6096: kokonaan poliisin ja muiden valvontaviran-                            tu laajoihin ja organisoituihin rikoksiin, joihin on
6097: omaisten toiminnan tehosta ja suuntaamisesta.                         syyllistynyt yhä useammin ulkomaalaisia.
6098: 
6099: 
6100: 
6101:                                                       TAULUKKO 16
6102:                                                  Alkoholirikokset 1985-1992
6103: 
6104:                                                                          1985          1990           1991           1992
6105: 
6106: Rikosten lukumäärä ......................................... .          13 499        8 503          8 450          7 064
6107: Tapahtumakertoja ............................................ .        114 510       23 479         20 051          9 297
6108: Selvitysprosentti ............................................... .       98,0         98,5           99,6           98,7
6109: 
6110: Lähde: Sisäasiainministeriö 1993
6111: 
6112: 
6113: 
6114: 
6115: 7.4.2 Huumausainerikokset                                                Poliisin toiminta on kohdistunut entistä
6116:                                                                       enemmän laajoihin rikossarjoihin ja ammatti-
6117: Huumausainerikollisuuden laajuudesta Suomes-                          maisiin rikoksentekijöihin. Näin pyritään selvit-
6118: sa on esitetty varsin erilaisia arvioita. Kansain-                    tämään suurehkojen aine-erien liikkumista huu-
6119: välisesti vertaillen Suomen huumausainerikolli-                       memarkkinoilla ja myös takavarikoimaan suuria
6120: suustilanne on tyydyttävä. Kertomusvuonna                             huumausainemääriä. Kysynnän rajoittamiseen
6121: tehtiin 3 336 huumausainerikoksia koskevaa ri-                        tähtäävään valvontaan ei ole ollut tämän toimin-
6122: kosilmoitusta ja edellisenä vuonna 2 491 ilmoi-                       tatavan vuoksi käytettävissä tarpeeksi voimava-
6123: tusta. Huumausainerikollisuuteen liittyy monen-                       roja. Tämä saattaa johtaa haitalliseen kehityk-
6124: laista muuta rikollisuutta. Huumausainerikolli-                       seen huumausainetilanteessa. Vastaisuudessa ta-
6125: suuden kytkeytyminen etenkin omaisuusrikolli-                         voitteena on ennaltaehkäisevän toiminnan avul-
6126: suuteen tulee jatkuvasti esille rikosten esitutkin-                   la yhdessä muiden viranomaisten kanssa vaikut-
6127: nassa. Esimerkiksi välittäjät, käyttäjät ja muut                      taa ihmisten asenteisiin siten, että huumeetto-
6128: huumausainemarkkinoihin osallistuvat henkilöt                         maan elämäntapaan suhtauduttaisiin myöntei-
6129: hankkivat näiden aineiden ostamiseen tarvitse-                        sesti. Lisäksi tehostetaan sekä tarjonnan että
6130: miaan varoja muilla rikoksilla.                                       kysynnän valvontaa.
6131: 
6132: 
6133: 
6134:                                                    TAULUKKO 17
6135:                                              Huumausainerikokset 1985-1992
6136: 
6137:                                                                          1985          1990           1991           1992
6138: 
6139: Rikosten lukumäärä ......................................... .           2 323        2 546          2 491         3 336
6140: Tapahtumakertoja ............................................ .         38 739       38 900         38 535        34 885
6141: Selvitysprosentti ............................................... .       90,5         91,9           87,8          92,0
6142: 
6143: Lähde: Sisäasiainministeriö 1993
6144:                                                                                                                             27
6145: 
6146:    Yleisimmin käytetty huumausaine Suomes-                                 markkinoitavaksi. Ne näkyvät kuitenkin tilas-
6147: sa on edelleen kannabis. Takavarikoidun kan-                               toissa.
6148: nabiksen määrä on kasvanut 1980-luvun tasos-                                  Taulukossa 18 esitetään huumausainerikok-
6149: ta selvästi. Myös niin sanottujen kovien huu-                              sista syytteeseen ilmoitetuilla henkilöillä tavattu-
6150: mausaineiden, etenkin amfetamiinin, takavari-                              jen huumausaineiden suhteelliset määrät. Vuo-
6151: koi ovat lisääntyneet. Suomeen on viime vuo-                               den 1992 lukuihin vaikuttaa tilastointitavan
6152: sien aikana tullut muutamia yksittäisiä suuria                             muutos. Samalta henkilöltä on saattanut löytyä
6153: eriä niin sanottuja kovia huumausaineita, joita                            useita eri aineita. Taulukossa mainitut muut
6154: ei ilmeisesti ole ollut tarkoitettu Suomessa                               aineet ovat pääasiassa heroiinia.
6155: 
6156: 
6157: 
6158: 
6159:                                                              TAULUKKO 18
6160: Huumausainerikoksista syytteeseen ilmoitetuilla henkilöillä tavattujen huumausaineiden suhteelli-
6161:                        set määrät huumausaineen mukaan 1989-1992
6162: 
6163:                                                                                1989          1990          1991          1992*
6164: 
6165: -   kannabiksen osuus ..................................... ..                 60%          57%            67%           77%
6166: -   lääkkeiden osuus ......................................... .               23%          27%            17%           31%
6167: -   amfetamiinin osuus ..................................... .                 14%          14%            13%           23%
6168: -   muiden aineiden osuus ................................ .                    3%           2%             3%            4%
6169: 
6170: Lähde: Kansanterveystieteen laitos 1993
6171: Sosiaali- ja terveysministeriö 1993
6172: * Ennakkotieto
6173: 
6174: 
6175:                                                              TAULUKKO 19
6176:            Viranomaisten toimeenpanemat huumausainetakavarikot 1987-1992 (grammoina)
6177: 
6178:                                                                                1987         1990           1991          1992
6179: 
6180: Hasis ................................................................ .     24 700        71 100       101 300        43 063
6181: Heroiini ............................................................ .        47,3            26           664         1 872
6182: Kokaiini ........................................................... .                         35        38 141            68
6183: Amfetamiini ..................................................... .           1 200         1 400         5 300        11 582
6184: Huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita                                                       35 331 kpl    21 871 kpl
6185: 
6186: Lähde: Sisäasiainministeriö 1993
6187: 
6188: 
6189: 
6190: 
6191:    Huumausaineeksi luokitellavien lääkevalmis-                             ll_lausainerikoksiin syyllistyneitä kuuluu 19--40
6192: teiden väärinkäyttö on edelleen merkittävä osa                             -vuotiaiden ikäryhmään.Ulkomaalaisten osuus
6193: Suomen huumausaineongelmasta. Valmisteet                                   huumausainerikoksissa kasvaa koko ajan. Ap-
6194: hankitaan pääosin Suomesta laillisen jakeluver-                            teekkeihin ja lääkevarastoihin kohdistuneet
6195: koston välityksellä.Valmisteiden katukauppa-                               murrot lisääntyivät vuonna 1991 tehdystä 67
6196: hinnat ovat moninkertaiset apteekkihintoihin                               murrosta 126 murtoon vuonna 1992.
6197: verrattuna.                                                                    Oikeusministeriön hallinnonalalla on 31.3.
6198:    Ilmitullut huumausainerikollisuus on painot-                            1993 valmistunut ehdotus telekuuntelusta ja
6199: tunut varsin selvästi aikuisväestöön. Eniten huu-                          -tarkkailusta, jossa ehdotetaan näiden tutkinta-
6200: 28
6201: 
6202: keinojen sallimista muun muassa törkeää huu-          ohjelma UNDCP (United Nations International
6203: mausainerikosta tutkittaessa.                         Drug Control Programme). Suomi on osallistu-
6204:    Suomalaisia on jäänyt usein Euroopan ra-           nut myös huumausainerikollisuuden vastustami-
6205: janylityspaikoilla kiinni huumausaineiden sala-       seen Interpolin jäsenvaltiona. Yhteistyötä har-
6206: kuljetuksesta. Pääosa huumausaineista maas-           joitetaan -Euroopan Neuvoston niin kutsutussa
6207: samme onkin salakuljettua tavaraa. Kotimainen         Pompidou-ryhmässä, Pohjoismaiden Ministeri-
6208: tuotanto on vähäistä. Vuosittain suomalaisilta        neuvoston Huumeyhdysmies -elimessä sekä po-
6209: takavarikoidaan ulkomailla huumausaineita             liisin ja tullin kansainvälisten järjestöjen kesken.
6210: suunnilleen sama määrä kuin Suomessa. Ulko-               Kertomusvuonna Suomi oli aloitteellinen
6211: mailla tehdyt takavarikot eivät kuitenkaan näy        Itämeren alueen huumausainekontrolliin liitty-
6212: Suomen takavarikkotilastossa, vaikka aineet           vässä yhteistyössä. Sosiaali- ja terveysministeriö
6213: on tarkoitettu Suomen markkinoille. Myös ul-          järjesti yhdessä poliisin, tullin ja Turun "Terve
6214: komaalaiset kuljettavat huumausaineita yhä            kaupunki" -projektin kanssa Itämeren alueen
6215: useammin Suomen kautta muihin maihin. Huu-            huumausaineongelmia käsittelevän asiantuntija-
6216: mausainerikollisuuden tehokas vastustaminen           kokouksen kesäkuussa 1992. Kokouksessa hy-
6217: edellyttää tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä tiedos-   väksyttiin laaja päätöslauselma huumausainei-
6218: toja sekä oman maan viranomaisten kesken että         den kysynnän ja tarjonnan ehkäisemiseksi Itä-
6219: kansainvälisellä tasolla.                             meren alueella. Päätöslauselman toimeenpa-
6220:    Suomi osallistuu huumausaineasioita koske-         noon liittyen suomalainen virkamies työskenteli
6221: vaan yhteistyöhön YK:n erityiselimissä. Näistä        sosiaali- ja terveysministeriön sekä ulkoministe-
6222: merkittävimmät ovat YK:n huumausainetoimi-            riön tuella huumausaineasioita käsittelevänä
6223: kunta CND (Commission on Narcotic and                 neuvonantajana Virossa kolme kuukautta
6224: Drugs) sekä sitä avustava YK:n huumausaine-           vuonna 1993.
6225:                                                                                                       29
6226: 
6227: 
6228: 
6229: 
6230: 8 P ÄIHDETIEDOTUS, P ÄIHDEVALISTUS JA RAITTIUSKASVATUS
6231: 8.1 Raittiustyö                                        tä tehtiin yhteistyössä nuoriso- ja sosiaalitoimen
6232:                                                        kanssa.
6233:    Kuntien raittiustoimena ja raittiusjärjestöillä        Raittiustyön voimavaroja supistettiin kunnis-
6234: on keskeinen asema päihdetiedotuksessa, päih-          sa vuonna 1992. Supistukset kohdistuivat pää-
6235: devalistuksessa ja raittiuskasvatuksessa.              osin toimintamenoihin ja ostopalveluihin. Avoi-
6236:    Kunnallisen raittiustyön keskeisiä alueita          meksi tulleita virkoja jätettiin täyttämättä ja
6237: vuonna 1992 olivat nuorten päihteidenkäytön            muutamia virkoja lakkautettiin. Raittiustyön
6238: ehkäisyn tehostaminen sekä työelämän päihde-           viranhaitijoille määrättiin monissa kunnissa rait-
6239: haittojen ehkäisyyn liittyvän toiminnan kehittä-       tiustyön tehtävien lisäksi myös muita tehtäviä,
6240: minen. Lisäksi pyrittiin lisäämään raittiustyön ja     mikä vähensi heidän raittiustyöhön käyttämään-
6241: muun ehkäisevän päihdetyön yhteistyötä ja uu-          sä työpanosta.
6242: distamaan työmuotoja.                                     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.6.1992
6243:    Raittiustyön viranhaltijat osallistuivat rait-      työryhmän selvittämään nuorten päihteidenkäy-
6244: tiuskasvatusoppituntien suunnitteluun ja toteu-        tön yleisyyttä ja tekemään esityksiä nuorten
6245: tukseen sekä pitivät raittiuskasvatusoppitunteja       päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamiseksi. Työ-
6246: kouluissa. Vanhempien illoissa keskusteltiin           ryhmän työn ensimmäinen vaihe valmistui mar-
6247: koululaisten vanhempien kanssa lasten ja nuor-         raskuun lopussa 1992 (STM työryhmämuistio
6248: ten päihteiden ja tupakan käytön ehkäisystä.            1992:16). Muistiossa on selvitys nuorten päih-
6249: Aikuisiin suunnatussa työssä raittiustyön viran-       teidenkäytön yleisyydestä sekä useita ehdotuksia
6250: haltijat järjestivät yhdessä päihdehuollon viran-      nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostami-
6251: haltijoiden kanssa päihdehaittojen ehkäisyä kä-        seksi paikallistasolla. Erityistä huomiota kiinni-
6252: sitteleviä koulutustilaisuuksia työpaikoilla.          tetään työmuotojen uudistamiseen ja eri tahojen
6253:     Kuntien raittiustoimen viranhaltijoita osallis-    välisen yhteistyön lisäämiseen. Työryhmän työ
6254: tui Työturvallisuuskeskuksen päihdeherätekou-          valmistui maaliskuussa 1993.
6255: luttajakoulutukseen. Päihteiden käytön ehkäise-           Kertomusvuonna maassamme toimi 21 valta-
6256: miseen ja vähentämiseen liittyvää koulutusta           kunnallista raittiusjärjestöä. Raittiusjärjestöjen
6257: järjestettiin raittiusjärjestöjen aktiivijäsenille,    yhteistyöelimenä toimi Suomen Raittiusjärjestöt
6258: työpaikkojen edustajille sekä raittiustyön yhteis-     r.y. Näidenjärjestöjen palveluksessa oli yhteensä
6259: työtahojen viranhaltijoille.                           noin sata työntekijää ja toimihenkilöä. Raittius-
6260:     Tiedottaminen raittiustyössä suunnattiin           järjestöt saivat toimintaansa ja investointeihinsa
6261: päihteiden käytön yleisyydestä kertomiseen. Sa-        avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä 20,2
6262: malla korostettiin päihteiden käytön ja päihtei-       miljoonaa markkaa. Raittiusjärjestöt uudistivat
6263: den käytöstä aiheutuvien haittojen välistä yh-         työmuotojaanjalaajensivat toiminta-aluettaan.
6264: teyttä.                                                   Raittiusjärjestöt käynnistivät vuoden 1992 ai-
6265:     Yhdyskuntatyön ja asukastoiminnan tavoit-          kana laajan sisäisen kehittämisohjelman. Ohjel-
6266: teena on lisätä ihmisten viihtymistä asuinalueel-      massa tarkastellaan perusideologiaa, toiminnan
6267: laan ja kannustaa heitä omaehtoiseen toimin-           tavoitteita, toimintamalleja, henkilöstötilannet-
6268:  taan. Yhdyskuntatyössä ja asukastoiminnassa           ta, voimavaroja ja organisaatioita. Järjestöjen
6269: järjestettiin yhdessä asukkaiden kanssa tapahtu-       välisten yhdistymisneuvottelujen tuloksena syn-
6270:  mia ja tilaisuuksia ja jonkin verran myös sään-       tyi aiesopimuksia järjestöjen yhdistymisestä. So-
6271:  nöllistä kerhotoimintaa.                              siaali- ja terveysministeriö ja Raha-automaatti-
6272:     Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja      yhdistys kehottivat raittiusjärjestöjä tarkastele-
6273:  tukea nuoria vaikeuksissa ja tarjota heille tervei-   maan kriittisesti organisaatiotaan ja työmuoto-
6274:  tä harrastusmahdollisuuksia. Erityisnuorisotyö-       jaan.
6275: 30
6276: 
6277:    Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi varoja        tilaisuudet ja useita itsemurhien ehkäisyyn liitty-
6278: päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäi-       viä koulutustilaisuuksia. Päihdekysymyksiä kä-
6279: semiseen kaikkiaan 2,5 miljoonaa markkaa. Täl-         siteltiin myös valtakunnallisessa Terve-Sos 92
6280: lä raittiustyölain 10 §:n mukaisella määrärahalla      -tapahtumassa. Alueellisia ja paikallisia nuorten
6281: ministeriö tuki raittius- ja kansanterveysjärjestö-    tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämiseen
6282: jen, kuntien ja lääninhallitusten toimeenpanemia       liittyviä ohjelmia tuettiin terveyskasvatusohjel-
6283: raittiustyön kehittämisprojekteja. Erityisesti         missa ja -projekteissa.
6284: huomiota kiinnitettiin ehkäisevän päihdetyön               Terveyskasvatusaineistoa tuotettiin valikoi-
6285: työmuotojen kehittämiseen.                             duille ryhmille. Television ja radion kanssa teh-
6286:                                                        tiin yhteisiä ohjelmia, jotka käsittelivät elämän
6287:                                                        inhimillisiä kysymyksiä. Katsojat ja kuulijat sai-
6288: 8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus                       vat ohjelman jälkeen puhelimitse keskustella
6289:                                                        ohjelmassa mukana olleiden kanssa.
6290:     Vuonna 1992 valmistui uudistettu terveyspo-            Sosiaali- ja terveyshallitus jatkoi etsivän nuo-
6291: liittinen Terveyttä kaikille vuoteen 2000-yhteis-      risotyön koulutusta. Lokakuussa 1992 järjestet-
6292: työohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksyi ter-         tiin asiaa käsittelevä seminaari, jossa esiteltiin
6293: veyspolitiikan kehittämisen suuntaviivoiksi. Oh-       etsivää nuorisotyötä Suomessa koskevan kartoi-
6294: jelmassa on otettu huomioon toimintaympäris-           tuksen tuloksia. Seminaarissa käytettiin edelleen
6295: tön muutokset ja niiden terveyspolitiikalle aset-      norjalaista alan asiantuntemusta.
6296: tamat uudet haasteet. Kertomusvuonna valmis-               Opetusministeriö aloitti kertomusvuonna
6297: tui myös ehkäisevän sosiaalipolitiikan muistio,        nuorisotyön strategiaprojektin, NUOSTRAN,
6298: joka on ensimmäinen ehkäisevän sosiaalipolitii-        jossa on etsitty nuorisotyön painopistealueita.
6299: kan kokonaisuutta kuvaava työryhmän muistio.           Yksi nuorisotyön neljästä tulosalueesta on nuor-
6300:     Näissä ohjelmissa korostetaan ehkäisevän so-       ten syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen. Syrjäy-
6301: siaali- ja terveystyön merkitystä kansalaisten         tyneellä nuorella on muiden ongelmien lisäksi
6302: tasa-arvoisuuden edistämisessä, kuten esimer-          usein päihdeongelma.
6303: kiksi väestöryhmien välisten terveyserojen vä-             Kuntien nuorisotyössä on 1980 -luvulta läh-
6304: hentämisessä. Ohjelmissa esitetään myös keinoja        tien järjestetty nuorten työpajatoimintaa. Nuor-
6305: tavoitteiden saavuttamiseksi.                          ten työpajojen tarkoituksena on syrjäytyneiden
6306:     Terveyskasvatuksen valtakunnallinen kehit-         nuorten kokonaisvaltainen auttaminen. Suomes-
6307: täminen siirtyi kertomusvuonna sosiaali- ja            sa on kaikkiaan noin 50 nuorten työpajaa, ja
6308: terveyshallituksesta sosiaali- ja terveysministe-      niissä työskentelee noin 520 nuorta työtöntä.
6309: riöön. Valtakunnallisesti toteutettiin terveyskas-         Suomen itsemurhakuolleisuus on Euroopan
6310: vatukseen ja tupakoinnin vähentämiseen tarkoi-         korkeimpia. Vuonna 1991 tehtiin 1493 itsemur-
6311: tetuilla määrärahoilla lukuisia hankkeita, joissa      haa, joista miesten osuus oli 80 prosenttia. Ker-
6312: päihdeasioilla oli merkittävä osuus. Avainalueita      tomusvuonna tehtiin 1 451 itsemurhaa. Näistä
6313: olivat muun muassa nuorten tupakoinnin vähen-          miesten osuus oli edelleen noin 80 prosenttia.
6314: täminen ja päihdeongelmien ehkäisy, pakkotu-           Nuorten, 15-24 vuotiaiden miesten itsemurha-
6315: pakoinnin ehkäisy, riskilasten elämäntavan sel-        kuolleisuus on Suomessa erityisen korkea. Tosin
6316: vittäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vä-        nuorten itsemurhat vähenivät kertomusvuonna
6317: hentäminen sekä itsemurhien ehkäiseminen.              vuoteen 1991 verrattuna. Itsemurhayritysten ko-
6318:     Tutkimushankkeissa keskityttiin nuorten ter-       konaismäärä on kymmenkertainen itsemurhiin
6319: veys- ja elämäntapatutkimuksiin sekä tupakoin-         verrattuna.
6320: tia ja sen ehkäisyä koskeviin tutkimuksiin. Kes-           Alkoholiongelman merkitys itsemurhaan joh-
6321: keisiä tutkimushankkeita olivat myös huumetut-         tavissa elämänkuluissa on tutkimustietojen mu-
6322: kimus, elämäntapa-, elämänhallinta- ja mielen-         kaan huomatta"Xa. Eriasteisesti alkoholiongel-
6323: terveystutkimus, etsivä- ja ehkäisevä sosiaali- ja     maisia oli neljä kymmenestä itsemurhan tehnees-
6324: nuorisotyötutkimus sekä tapaturmien ehkäi-             tä. Miesten itsemurhista noin puolet ja naisten
6325:  sytutkimus. Kertomusvuonna valmistuivat lää-          itsemurhista noin kolmannes tehtiin alkoholin
6326: nikohtaiset tiedot ihmisten terveystavoista.           vaikutuksen alaisena. Itsemurhayrityksistä suu-
6327:     Eri yhteistyötahojen kanssa järjestettiin noin      rin osa tehdään juuri alkoholin vaikutuksen
6328:  100 koulutustilaisuutta. Alueellisesti toteutettiin    alaisena.
6329: Päihdeongelmaisen kohtaaminen, Terveet aivot               Itsemurhaan päätyneet alkoholin ongelma-
6330:  sekä Taloudellinen muutos ja terveys -koulutus-        käyttäjät eivät hakeneet useinkaan pitkäjäntei-
6331:                                                                                                     31
6332: 
6333: sesti apua alkoholiongelmiinsa. Hoitojärjestel-       sena todettiin asian vaativan paljon yhteistyötä
6334: män pirstoutuneisuus ja kunkin sektorin vastuun       oppilashuollon, vanhempien ja muiden tahojen
6335: kapea-alaisuus vaikeuttavat osaltaan tehokkaan        kanssa. Joissakin kouluissa huumeiden käyttöta-
6336: hoidon toteutumista. Päihtyneiden itsemurhaa          pauksia oli kahdesta kuuteen, jopa enemmänkin.
6337: yrittäneiden hoidossa on myös havaittu epä-           Yleisintä oli kuitenkin alkoholin käyttö ja alko-
6338: kohtia.                                               holin ja lääkkeiden sekakäyttö.
6339:    Vuonna 1986 käynnistyneen, sosiaali- ja ter-          Vuonna 1989 asetettu järjestöjen ja viran-
6340: veyshallituksen ja Kansanterveyslaitoksen yh-         omaisten työjakoa ja yhteistoimintaa ehkäise-
6341: teistyönä toteuttaman valtakunnallisen itsemur-       vässä huumetyössä selvittänyt työryhmä sai
6342: hien ehkäisyprojektin tarkoituksena on Terveyt-       muistionsa valmiiksi vuoden 1992 aikana. Työ-
6343: tä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman mukaisesti         ryhmän työ perustui YK:n huumausainekonfe-
6344: vähentää itsemurhien määrää 20 prosentilla vuo-       renssin vuonna 1987 hyväksymään eMO-tavoi-
6345: teen 1995 mennessä. Projektissa valmistui vuon-       teohjelmaan (Comprehensive Multidisciplinary
6346: na 1992laajaan itsemurhatutkimukseen perustu-         Outline for Future Activities in Drug Abuse
6347: va valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyn tavoi-       Control).
6348: te- ja toimintaohjelma.
6349:    Oy Alko Ab:n alkoholipoliittisessa ryhmässä
6350: alkoholin haitoista kertovaa tiedotus- ja valistus-   8.4 Kehittäminen
6351: työtä tekee alkoholipoliittinen suunnittelu- ja
6352: tiedotusosasto. (Ks. tarkemmin liittenä oleva Oy          Voimavarat sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
6353: Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus s. 30.)          velujen järjestämiseen ovat vähentyneet. Tässä
6354:                                                       tilanteessa on etsittävä uusia keinoja palvelujen
6355:                                                       tarpeen ja palvelujen tuottamiskyvyn tasapai-
6356:                                                       nottamiseen. Eräänä merkittävänä keinona on
6357: 8.3 Toiminta oppilaitoksissa                          pidettävä palvelutarpeen vähentämistä ehkäise-
6358:                                                       vän toiminnan keinoin.
6359:     Vuonna 1992 jatkui peruskouluissa "Terve              Kunnallisen raittiustyön kehittämisen paino-
6360: koulu" -ohjelma. Sen tavoitteena on terveyden         pistealue tulevaisuudessa on työmuotojen uudis-
6361: edistäminen ja koulujen terveyskasvatuksen te-        taminen sekä yhteistyön parantaminen muiden
6362: hostaminen. Ohjelma perustuu eri viranomaisten        ehkäisevää päihdetyötä tekevien tahojen kanssa.
6363: ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön. Terveyskas-         Raittiusjärjestöt jatkavat yhdistymisneuvot-
6364: vatuksen keskus toteutti sosiaali- ja terveysmi-      telujaan, kehittävät organisaatioitaan, täs-
6365: nisteriön tuella eräissä peruskouluissa päihde-       mentävät toimintatavoitteitaan, uudistavat toi-
6366: opetukseen liittyvän opetuksen menetelmien ke-        mintamallejaan ja tehostavat voimavarojensa
6367: hittämishankkeen.                                     käyttöä.
6368:     Kertomusvuonna on opetushallituksen huu-              Raittiustyölain 10 §:n mukaisessa avustustoi-
6369: metyöryhmä pohtinut päihdeopetuksen kehit-            minnassa tuetaan erityisesti nuorten päihteiden-
6370: tämistä ja koordinointia. Miten puhua huu-            käytön ehkäisyyn liittyvää toimintaa.
6371: meista - ajankohtaista tietoa päihdeopetuksen             Ehkäisevää huumetyötä tekevien järjestöjen
6372: tueksi -seminaari pidettiin Heinolassa. Kouluille     ja viranomaisten työnjakoa selvittäneen työryh-
6373: lähetettiin tietoa huumeiden käyttöä koskevien        män ehdotusten mukaisesti on muun muassa
6374: tutkimusten tuloksista.                               suunniteltu pääkaupunkiseudun kouluille kou-
6375:     Yhteispohjoismainen projekti Mian päiväkir-       lutustilaisuus. Tarkoituksena on myös kartoittaa
6376: ja on kymmenen oppituntia käsittävä opetusko-         "riskiryhmäkoulut" yhdessä poliisin kanssa.
6377:  konaisuus alkoholi- ja huumekokeilujen ja päih-          Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuo-
6378:  teiden käytön ehkäisemiseksi. Aineisto testattiin    den 1993 aikana yhteistyössä lääninhallitusten
6379:  kertomusvuonna kaikissa Pohjoismaissa. Suo-          kanssa laajan koulutusohjelman nuorten päih-
6380: messa aineiston soveltuvuutta testattiin viidessä     teidenkäytön ehkäisyn tehostamiseksi. Tavoit-
6381:  koulussa kymmenellä luokalla. Kokemukset oli-        teena on tehostaa paikallistasolla tehtävää työtä
6382:  vat myönteiset sekä opettajien että oppilaiden       nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vä-
6383:  arvioinnin mukaan.                                   hentämiseksi lisäämällä eri tahojen välistä yh-
6384:     Syksyllä 1992 opetushallitus lähetti koulu-       teistyötä ja uudistamalla työmuotoja.
6385:  kuraattoreille kyselyn, joka koski päihteiden ko-        Vuonna 1993 opetusministeriö tuki ensim-
6386:  keilua ja käyttöä kouluissa.Tutkimuksen tulok-       mäisen kerran valtakunnallista työpajatoimin-
6387: 32
6388: 
6389: taa. Työpajatoiminnan kehittämiseksi opetus-             Opetusministeriö ja STAKESin (Sosiaali- ja
6390: ministeriö järjestää vuosittain yhdessä työminis-     terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) itse-
6391: teriön kanssa valtakunnallisia työpajaseminaa-        murhien ehkäisyprojekti järjestivät vuonna 1993
6392: reja.                                                 valtakunnallisen työseminaarin nuorisotyönte-
6393:    Nuorten alkoholinkäytön ja huumeidenkäy-           kijöille. Seminaarissa käsiteltiin itsemurhien eh-
6394: tön ehkäisemistyötä kouluissa tukeva Mian päi-        käisyä ja valtakunnallista kriisipalvelua sekä
6395: väkirja-aineisto valmistuu vuonna 1993. Aineis-       kriisiryhmien toimintaa nuorten auttamiseksi.
6396: ton toteutusta kouluopetuksessa arvioidaan yh-        Vastaava tilaisuus on tarkoitus järjestää myös
6397: teispohjoismaisesti vuonna 1994. Suomessa ar-         vuonna 1994 opettajille.
6398: vioinnista vastaa opetushallitus.                        Euroopan yhdentymiskehitys vähentänee
6399:    Koulujen päihdeopetuksen laatua kehitetään         mahdollisuuksia harjoittaa rajoittavaa alkoholi-
6400: siten, että sekä opetusmenetelmät että opetuksen      politiikkaa. Tulevaisuudessa tiedotuksen, valis-
6401: sisältö paranevat. Opetushallituksen huumausai-       tuksen ja kasvatuksen merkitys alkoholipolitii-
6402: neiden käyttöä selvittäneen kyselyn perusteella       kan välineinä korostunee entistä enemmän. Kas-
6403: löydetyille erityistä tukea tarvitseville kouluille   vatuksen ja valistuksen avulla pyritään luomaan
6404: suunnitellaan tehostettu päihteiden käytön eh-        alkoholittomalle elämäntavalle myönteinen il-
6405: käisyohjelma.                                         mapiiri.
6406:                                                                                                                                  33
6407: 
6408: 
6409: 
6410: 
6411: 9 PÄIHDEHUOLTO
6412: 9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut                          sen vastaanottotoiminnan yhteydessä annetaan
6413:                                                                             päihteiden ongelmakäyttöön liittyvää ohjausta,
6414:    Päihdehuollon tavoitteena on muun muassa                                 neuvontaaja terveyskasvatusta. Päihteiden käyt-
6415: ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä.                             töön liittyvien myrkytystilojen, sairauksien ja
6416: Tämän tavoitteen toteuttamiskeinona on ongel-                               vammojen hoito sekä osin myös katkaisuhoito
6417: makäyttöä synnyttäviin ja ylläpitäviin olosuhtei-                           tapahtuu ensisijaisesti terveyskeskuksissa. Sai-
6418: siin ja elämäntapoihin vaikuttaminen. Päihde-                               raalahoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan yleis-
6419: huoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään tar-                              sairaaloiden poliklinikoilla ja psykiatrisissa sai-
6420: peenmukaiset palvelut kuntalaisille yleisinä pal-                           raaloissa. Oma roolinsa on myös mielenterveys-
6421: veluina ja erityisinä päihdehuollon palveluina.                             toimistoilla.
6422: Sosiaali- ja terveysviranomaiset vastaavat paikal-                             Viimeisimmät sairaaloiden päihde-ehtoisten
6423: lisella tasolla yhdessä päihdehuollon tarpeisiin                            palvelujen käyttötiedot ovat vuodelta 1991. Täl-
6424: tarkoitetusta toimintajärjestelmästä. Kunta voi                             löin yleis- ja laitossairaaloiden sekä psykiatristen
6425: järjestää päihdehuollon palvelut joko itse, yhdes-                          sairaaloiden poistorekisterien mukaan päihtei-
6426: sä muiden kanssa tai ostamalla palvelut.                                    siin liittyviin sairauksiin käytettiin noin 15 600
6427:     Päihdehuoltoa toteutetaan sosiaalihuollon                               hoitokertaa. Hoitoa annettiin yhteensä yli
6428: yleisten palvelujen yhteydessä esimerkiksi osana                            235 000 hoitopäivää. Hoitokertoja oli vuoteen
6429: yleistä sosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus- ja                         1990 nähden 2,5 prosenttia vähemmän, mutta
6430: perheneuvolatyötä, toimeentulotukea, kotipal-                               hoitopäiviä oli noin 15 prosenttia enemmän.
6431: velua ja vanhustenhuoltoa.                                                  Keskimääräinen hoitojakso kasvoi näin 12,9
6432:     Terveydenhuollossa päihdehuoltoa toteute-                               vuorokaudesta 15,2 vuorokauteen. Myös mo-
6433:  taan osana terveyskeskusten neuvolatoimintaa,                              nien muiden sairaalahoitoa vaatineiden sairaus-
6434:  koulu-, opiskelija- ja työterveydenhuoltoa. Väes-                          tilojen taustatekijänä on ainakin osaksi päihtei-
6435:  tön terveystarkastusten ja muun tavanomai-                                 den käyttö.
6436: 
6437: 
6438: 
6439:                                                              TAULUKKO 20
6440:                                 Päihteisiin liittyvä laitoshoito terveydenhuollossa 1991
6441: 
6442: Sairaustila (diag. luokitus)                                                                              Hoitokertoja   Hoitopäiviä
6443: 
6444: Alkoholin käyttöön liittyvä elimellinen aivo-oireyhtymä (291) ..........                                    2 895          100 041
6445: Lääkkeiden tai huumeiden käyttöön liittyvä elimellinen aivo-oire-
6446:   yhtymä (292) .................................................................................. .           264           12 857
6447: Alkoholiriippuvuus (303) .......... ,........................................................ .             8 029           82 163
6448: Lääkeaine- tai huumausaineriippuvuus (304) .................................... .                             476            7 453
6449: Alkoholin aiheuttama maksasairaus (5710A-5713X) ...................... .                                    1 709           21 275
6450: Alkoholin aiheuttama haimasairaus (5770D-F, 5771C-D) ................ .                                     1 698           12 691
6451: Alkoholimyrkytys (980) ..................................................................... .                541            1 137
6452: Yhteensä ............................................................................................ .    15 612          237 617
6453: 
6454: Lähde: STAKES !993
6455: 
6456: 5 331115L
6457: 34
6458: 
6459:     Vuoden 1991 päihdetapaus1askennassa kai-           tannuksiin asiakasta kohden. Joidenkin asiak-
6460: kissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä         kaiden laitoskuntoutukseen pääsyn vaikeutu-
6461: yhden päivän aikana kirjatuista päihdetapauk-          minen tulee mitä ilmeisimmin heijastumaan
6462: sista 70,6 prosenttia oli sosiaalihuollossa ja 29,4    terveydenhuollon entistä kalliimpina kustan-
6463: prosenttia terveydenhuollossa. Eniten tapauksia        nuksina.
6464: tuhatta asukasta kohden oli Uudellamaalla ja              Päihdehuollon laitoshoitoa sosiaalihuollossa
6465: vähiten Vaasan läänissä.                               katkaisuhoitoasemilla tai kuntoutuslaitoksissa
6466:     Naisten osuus palvelujen käytössä on päihde-       käytti 16 436 henkilöä, missä oli vähennystä
6467: tapauslaskennan mukaan jatkuvasti kasvanut.            edellisestä vuodesta 2 551 asiakasta. Hoitovuo-
6468: Kun samantyyppisessä laskennassa vuonna 1972           rokausia kertyi 256 872, mikä merkitsee 100 523
6469: naisten osuus oli 10 prosenttia, vuonna 1987           vuorokauden eli peräti 28 prosentin vähen-
6470: osuus oli jo 16 prosenttia. Vuonna 1991 naisten        nystä.
6471: osuus päihdehuollon palvelujen käyttäjistä oli 18
6472: prosenttia. Perhesuhteiltaan yksinäisten osuus
6473: on suuri. Tällaisten henkilöiden osuus kaikkiaan                        TAULUKKO 21
6474: oli 79 prosenttia.                                     Päihteisiin liittyvä laitoshoito sosiaalihuollossa
6475:     Suurkuluttajiin kohdistuvat ehkäisevät toimet                          1990-1992
6476: ovat päihdehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi
6477: keskeisiä. Aikaisessa vaiheessa avopalvelut ovat       Katkaisuhoitoasemat
6478: edullisia ja asiakkaan kannalta tarkoituksenmu-        ja kuntoutuslaitokset      1990         1991     1992
6479: kaisia.
6480:     Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehtiin    Lukumäärä .... ..            50           49        47
6481: vuonna 1992 tutkimus, joka osoitti, että neljäs-       Asiakkaat ........ .     22 896       18 987    16 436
6482: osa yliopistosairaalan eri hoitoyksiköiden mies-       Hoitopäivät ..... .     427 286      357 395   256 872
6483: potilaista ja runsas kymmenesosa naispotilaista        Hoitopaikat .... ..       1 692        1 578     1 478
6484: oli alkoholin suurkuluttajia. Näillä potilailla lää-
6485:                                                        Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1993
6486: kärit arvioivat alkoholin olevan sairauksiin vai-
6487: kuttava tekijä 43 prosentilla miehistä ja 26 pro-
6488: sentilla naisista.
6489:     Suurkuluttajista 38 prosentilla oli psykiatri-        Väkivaltaisuuteen perustuvia tahdosta riippu-
6490: nen taudinmääritys. Toiseksi yleisin suurkulut-        mattomia hoitopäätöksiä tehtiin kuusi ja ne
6491: tajien sairaalassa olon syy oli tapaturma. Varsi-      koskivat neljää henkilöä. Päihdehuollon avo-
6492: naisia alkoholisairauksia oli vähän. Tutkimuk-         huollon erityispalveluja A-klinikoilla ja nuoriso-
6493: sen perusteella havaittiin, että alkoholi on erit-     asemilla käytti kertomusvuonna noin 38 000
6494: täin monien sairauksien taustatekijänä. Alkoho-        henkilöä, ja käyntikertoja oli kaikkiaan noin
6495: lin käyttö on taustalla myös sellaisissa sairauk-      333 000.
6496: sissa, joita harvoin pidetään alkoholin käyttöön
6497: liittyvinä.
6498:                                                                       TAULUKKO 22
6499:                                                          Päihdehuollon avopalvelujen käyttö vuosina
6500:                                                            1990-1992 A-klinikat ja nuorisoasemat
6501: 9.2 Päihdehuollon erityispalvelut
6502:                                                                                   1990         1991     1992
6503:    Laman vaikutukset näkyivät erityisesti päih-
6504: dehuollon laitoskuntoutuksessa. Tämä ilmenee           A-klinikat
6505: sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 1992 te-      - lukumäärä ...              62           63        63
6506: kemässä selvityksessä. Vuodesta 1990 laitoksia         - asiakkaat .... .       38 495       37 544    35 529
6507: on lakkautettu ja osaa uhkaa vielä toiminnan           -käynnit ....... .      280 977      289 134   306 179
6508: lopettaminen. Laitosten keskimääräinen käyt-           Nuorisoasemat
6509: töaste on laskenut voimakkaasti, ja se oli             - lukumäärät ..               8            8         7
6510: vuonna 1992 noin 53 prosenttia. Kuntien pyr-           - asiakkaat .... .        2946         2 686     2 607
6511: kimys säästää päihdehuollon maksusitoumuk-             -käynnit ...... ..       24 337       25 491    27 235
6512: sista johtaa edelleen alenevaan laitosten käyt-
6513: töasteeseen ja samalla lisääntyviin hoitokus-          Lähde: STAKES 1993
6514:                                                                                                     35
6515: 
6516:    Naisten osuus A-klinikoilla on jatkuvasti kas-    taasti. Kuntien ilmoittamien tietojen mukaan
6517: vanut. Vuonna 1992 naisten osuus oli 20,5 pro-       asunnottomien määrä vähentyi vuodesta 1991
6518: senttia. Kokonaisuudessaan A-klinikka- ja nuo-       vuoteen 1992 runsaalla tuhannella ihmisellä.
6519: risoasematoiminnassa ei tapahtunut kertomus-         Sekä ulkona tai tilapäissuojissa asuvien että
6520: vuonna verrattuna laitoskuntoutukseen olennai-       laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvien
6521: sia muutoksia, joskin avohoidon puolellakin oli      määrä vähentyi. Vuonna 1992 asunnottomia oli
6522: nähtävissä ja ennakoitavissa supistustoimenpi-       yhteensä 12 800. Ulkona, tilapäissuojissa ja
6523: teitä. Kun laitoshoidon palveluja on kavennettu,     muissa sellaisissa paikoissa majaili 3 000 henki-
6524: on ensiarvoisen tärkeää, että vapautuvat voima-      löä. Laitoksissa asui asunnon puutteen vuoksi
6525: varat voitaisiin siirtää avohoidon ja välimuotois-   3 000 henkilöä.
6526: ten palvelujen kehittämiseen.                           Kertomusvuonna hankittiin edelleen valtion
6527:     Järjestöjen ja kansalaisliikkeiden merkitys      varoista osoitettujen erityismäärärahojen turvin
6528: päihdehuollon palvelujen järjestämisessä on          asuntoja asunnottomille. Myös tukiasuntojen
6529: suuri. Monet kunnat ovat järjestäneet päihde-        määrä lisääntyi.
6530: huoltonsa järjestöiltä ostetuin palveluin. Järjes-      Vuoden 1991 päihdetapauslaskennassa mu-
6531: töjen osuus on merkittävä myös päihdehuollon         kana olleista omassa asunnossa asuvia oli 18
6532: kehittämis-, koulutus ja tiedotustoiminnassa.        prosenttia ja vuokralla asuvia 35 prosenttia.
6533: Lisäksi järjestöt ja kansalaisliikkeet tekevät       Puutteellisesti asuvia oli 30 prosenttia, mistä
6534: paljon vapaaehtoistyötä päihdehuollon hyväk-         vailla asuntoa olevien osuus oli 12 prosenttia.
6535: si. Esimerkkinä kansalaisliikkeiden toiminnasta      Puutteellinen asuminen aiheuttaa palvelujen
6536: voidaan mainita AA-liikkeen ja A-kiltojen toi-       epätarkoituksenmukaista käyttöä. Asiakasta ei
6537: minta. Päihdehuoltojärjestöjen toimintaa avus-       esimerkiksi voida hoitaa avohoidossa hänen
6538: tetaan raha-automaattiavustuksin. Vuonna             asunto-ongelmiensa vuoksi.
6539:  1992 Raha-automaattiyhdistys myönsi päihde-
6540: huoltoon avustuksia yhteensä 36,4 miljoonaa
6541: markkaa.
6542:                                                      9.4 Akuottipalvelut ja ensihuolto
6543: 
6544:                                                         Varsin kattaviksi ensihuoltopalveluiksi eri-
6545: 9.3 Asumispalvelut                                   tyisesti kaupunkikunnissa ovat viime vuosina
6546:                                                      kasvaneet päivätoimintakeskukset Maassa toi-
6547:    Vuokra-asuntotilanteen muutokset sekä             mii noin 100 päihdeongelmaisille tarkoitettua
6548: asunnottomuudessa tapahtuneet muutokset ku-          päivä- tai toimintakeskusta, jotka keskittyvät
6549: vaavat hyvin myös päihdeongelmaisten asumiso-        asiakkaiden aineellisen perusturvan paikkaami-
6550: loja. Päihteiden ongelmakäyttäjien asunnotto-        seen.
6551: muuteen vaikuttaa vuokra-asuntojen saatavuus            Päiväkeskusten asiakkaat ovat huono-osai-
6552: sekä heidän maksukykynsä ja asumisvalmiu-            sempia kuin keskimäärin päihdehuollon asiak-
6553: tensa.                                               kaat. Suuri osa päiväkeskusten asiakkaista
6554:    Vuokra-asuntojen tarjonta lisääntyi merkit-       muun muassa asuu puutteellisesti, on ilman
6555: tävästi vuonna 1992. Osittain tämä johtui huo-       palkkatyötä ja sosiaalivakuutuksen ensisijaisjär-
6556: neenvuokralainsäädännössä toteutetuista uu-          jestelmien ulkopuolella.
6557: distuksista. Vapaarahoitteisten asuntojen netto-        Päivätoiminnalla on pystytty tuottamaan syr-
6558: lisäys vuodessa oli arviolta 14 000 asuntoa. Täs-    jäytyneille asiakkaille merkittäviä yhteisyyden
6559: tä johtuva vuokra-asuntokannan lisäys vastaa         kokemuksia, mikä on aivan ilmeisesti vähentä-
6560: vuotuista aravavuokra-asuntojen uustuotantoa.        nyt laitoskuntoutuksen tarvetta. Palvelut toteu-
6561: Vuokra-asuntojen määrän lisääntyminen paran-         tetaan kuitenkin vähäisillä voimavaroilla ja eril-
6562: taa kaikkien sosiaalisten erityisryhmien, kuten      lään muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta.
6563: myös päihdeongelmaisten asunnonsaantimah-            Moniongelmaisimmat asiakkaat tarvitsevat ny-
6564: dollisuuksia. Asuntotilanteessa on kuitenkin         kyistä suunnitelmallisemman avun vaikeuksiin-
6565: edelleen huomattavia paikkakuntakohtaisia            sa. Paikallista sosiaali- ja terveydenhuollon yh-
6566: eroja.                                               teistyötä ja päivätoimintoja sekä asumispalvelu-
6567:     Vuokra-asuntotilanteen parantuminen näkyy        ja hyväksi käyttäen kyetään näiden ihmisten
6568: asunnottomuutta kuvaavissa tilastoissa. Asun-        laitoshoidon tarvetta vähentämään edelleen
6569: nottomuus on jatkuvasti vähentynyt, joskin hi-       merkittävästi.
6570: 36
6571: 
6572: 9.5 Päihteiden ongelmakäyttäjien hoito työ-          toutusrahaa maksettiin vuonna 1992 päihdehuol-
6573:     elämässä                                         tolain nojalla vain 43 tapauksessa. Jotta vaikeasti
6574:                                                      työllistettävien usein pitkään työttömänä ollei-
6575:    Työpaikkojen päihdeongelmat ovat keskeisiä        den päihteiden ongelmakäyttäjien kuntoutus oli-
6576: ongelmia myös työkykyä ylläpitävälle toimin-         si mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon toi-
6577: nalle. Työterveyshuollon merkitys päihteiden         menpitein, on harkittava kuntoutusrahalain so-
6578: ongelmakäytön ennaltaehkäisyssä ja käsittelyssä      veltamista myös tähän kohderyhmään nykyistä
6579: on tärkeä.                                           laajemmin. Jatkotoimenpiteenä tarvitaan myös
6580:    Tutkimusten mukaan suomalaisessa työelä-          sairausvakuutuksen korvauskäytännön kehittä-
6581: mässä sosiaalinen vuorovaikutus on vähäisem-         mistä vastaamaan paremmin kuntoutuksen tar-
6582: pää ja määräyssuhteet painottuneempia kuin           peita erityisesti avokuntoutuksessa.
6583: yleensä Pohjoismaissa. Hyvinvoinnin ja myös              Paikallisten asiakaspalvelun yhteistyöryhmien
6584: tuottavuuskehityksen kannalta tällä on merkit-       toiminta on järjestetty tätä toimintaa koskevan
6585: tävä kielteinen vaikutus.                            lain perusteella siten, että kunnissa toimi kerto-
6586:     Ihmisen käyttäytymiseen heijastuvat kiire,       musvuonna 289 kuntoutuksen asiakaspalvelun
6587: työilmapiirin kiristyminen, yleinen epävarmuus       yhteistyöryhmää. Eniten asioita työryhmien kä-
6588: sekä taloudellinen lama. Seurauksena voi olla        sittelyyn toivat työvoimatoimistot ja sosiaalitoi-
6589: lisääntynyt päihteiden käyttö. Päihdetapauslas-      mistot Niiden aloitteesta erityisesti päihteiden
6590: kennassa 1991 työttömien osuus oli 43 prosent-       ongelmakäyttäjien tilannetta ja kuntoutustarvet-
6591: tia. Päihteiden ongelmakäyttö koskee ilmeisesti      ta selvitettiin yhteistyöryhmissä. Kuntoutukseen
6592: pahimmin juuri niitä, joiden selviytymisedelly-      ohjaamista haittasi edelleen se, että sairausva-
6593: tykset tai ammatillinen turvallisuus muutoinkin      kuutus- ja kuntoutusrahaetuuksia myönnetään
6594: ovat huonoimmat. Tämä merkitsee alkoholista          lähinnä laitoskuntoutukseen osallistuville.
6595: aiheutuvan huono-osaisuuden kasautumista ja
6596: sosiaalisten ongelmien kärjistymistä siitä riippu-
6597: matta, kasvaako alkoholin kokonaiskulutus.           9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito
6598:     Henkisen hyvinvoinnin edistäminen työelä-
6599: mässä tukee myös päihteiden käytöstä aiheutu-            Huumausaineiden käyttäjiä hoidetaan, kuten
6600: vien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Työ-        muidenkin päihteiden ongelmakäyttäjiä ensisijas-
6601: suojeluhallinnon toiminnassa henkisen hyvin-         sa sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palvelujen
6602: voinnin edistäminen oli kertomusvuonna keskei-       yhteydessä. Huumausaineiden käyttäjät ja heidän
6603: sellä sijalla. Vuoden 1992 aikana henkistä hyvin-    omaisensa voivat hakeutua myös sosiaali- ja ter-
6604: vointia edistäviä hankkeita toteutettiin muun        veydenhuollon erityispalveluihin, päihdehuollon
6605: muassa rakennusalan ja metsäalan työpaikoilla.       katkaisu- ja kuntoutumislaitoksiin tai psykiatri-
6606: Työsuojeluviranomaisten valmiudet toimia hen-        siin sairaaloihin. Kiinnijäämisen pelko saattaa
6607: kistä hyvinvointia valvovina viranomaisina ja        kuitenkin olla hoitoonhakeutumisen esteenä.
6608: tarvittaessa myös neuvonantajina ja ohjaajina        Vankilaan joutuminen saattaa vahvistaa huu-
6609: tai jopa konsultteina kohentuivat tuntuvasti ker-    mausaineiden käyttöön liittyvää alakulttuuria.
6610: tomusvuoden aikana. Näitä tarkoituksia varten            Huumausaineiden käyttäjien avusta, katkai-
6611: työsuojeluhallituksessa valmistui kertomus-          su- ja jatkohoidosta vastaavat edelleen merkittä-
6612: vuonna "Henkisen hyvinvoinnin tietoreppu"            villä osin sekä käyttäjiin erikoistuneet yksiköt
6613: työsuojelutarkastajille.                             että käyttäjiä auttavat kansalaisjärjestöt. Käyttä-
6614:    Työterveyshuollon päihdetyössä on seurattu        jiin erikoistuneita yksiköitä ovat HYKS:n huu-
6615: työhönottovaiheen terveystarkastusten yhtey-         mevieroitusyksikkö, A-klinikkasäätiön Hietalin-
6616: dessä tehtävien huumetestien kansainvälistä ke-      na-yhteisö ja Kalliolan kannatusyhdistyksen yl-
6617: hitystä. Nämä testit ovat nopeasti yleistyneet       läpitämä Kiskon yksikkö. Ainoa sisämaassa toi-
6618: länsimaissa ja laajennevat Suomeenkin. Asiasta       miva nuorten huumausaineiden käyttäjien hoito-
6619: annettiin tietoa työsuojeluhenkilöstölle.            paikka Mikkelin A-koti joutunee lopettamaan
6620:    Työttömänä olevien päihdeongelmaisten kun-        toimintansa kuntien käytön vähäisyyden vuoksi.
6621: toutusta vaikeutti kertomusvuonna kuntoutus-         Kansalaisjärjestötoiminnasta vastaavat muun
6622: ajan toimeentuloturvan hajanaisuus ja kun-           muassa Vapaaksi huumeista ry. sekä ehkäisevään
6623: toutettavienjoutuminen viimesijaisen toimeentu-      toimintaan ja päihdevalistukseen keskittyvät
6624: lotuen varaan. Vuonna 1991 voimaan tulleen           Suomen Vanhempainyhdistys Irti huumeista ry.
6625: kuntoutusrahalain (611/91) tarkoittamaa kun-         ja nuorten valtakunnallinen huumeiden vastai-
6626:                                                                                                        37
6627: 
6628: nen järjestö YAD (Youth Against Drugs ry.).            addiktiota ja itsesäätelyä sekä päiväkeskustoi-
6629: Myös Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin             mintaa koskevat tutkimukset. Käynnissä olivat
6630: Lastensuojeluliitto ovat toteuttaneet huumausai-       muun muassa lääketieteellinen A-poliklinikkako-
6631: neiden vastaisia hankkeita. Huumausaineiden            keilu, vanhenevan miehen päihdeongelmaa kos-
6632: käyttäjien kriisipuhelimet ovat eräs hoitoon ha-       keva tutkimus, hoidon vaikuttavuutta koskeva
6633: keutumista tukeva palvelumuoto.                        tutkimus, mielenterveys- ja päihdehuoltopalvelu-
6634:    Kertomusvuonna sosiaali- ja terveyshallituk-        kokeilu sekä pohjoismainen vaikeasti psyykkises-
6635: sessa valmistui unilääketyöryhmän muistio. Sii-        ti häiriintyneitä narkomaaneja koskeva hanke.
6636: nä annetaan suosituksia unilääkkeiden käytöstä            Valtakunnallinen päihdehuollon yhteistyöryh-
6637: ja tuodaan esille niiden käyttöön, kuten riippu-       mäjulkisti hoitopoliittisen ohjelmansa, joka sisäl-
6638: vuuden syntyyn, liittyviä riskejä. Toisessa työ-       tää useita ehdotuksia päihdetyön kehittämiseksi.
6639: ryhmässä selvitettiin opioidiriippuvaisten narko-      Valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin
6640: maanien lääkehoitoa. Kaksi tutkimusta tuotti           tavoite- ja toimintaohjelma valmistui. STAKES
6641: lisätietoa suomalaisen huumausaineongelman             käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön toimek-
6642: laajuudesta ja luonteesta. Sosiaali- ja terveysmi-     siannosta ohjelman toimeenpanon kertomus-
6643: nisteriö teki tutkimuksen, jossa selvitettiin huu-     vuonna. Päihteiden käyttöön itsemurhien riskite-
6644: meiden käytön yleisyyttä ja huumeisiin liittyviä       kijänä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.
6645: mielipiteitä aikuisväestössä. Lisäksi ilmestyi väi-       Kuntien valtionosuusuudistuksen tultua voi-
6646: töskirja, jossa käsiteltiin suomalaista huumeky-       maan vuoden 1993 alusta ohjauksen uudistami-
6647: symystä yhteiskunnallisena ilmiönä (Alkoholi-          nen ja tulosbudjetointiin siirtyminen asettavat
6648: tutkimussäätiön julkaisu).                             kunnat suurten vaatimusten eteen pitkäjänteisen
6649:                                                        ja tehokkaan päihdehuollon turvaamiseksi. Toi-
6650:                                                        minnat on järjestettävä olemassa olevilla taijopa
6651: 9.7 Kehittäminen                                       vähenevillä voimavaroilla. Toimintoja tulee kui-
6652:                                                        tenkin kehittää siten, että niiden kattavuus ja
6653:     Vuoden 1991 päihdetapauslaskennan tulokset         laatu säilyvät tai paranevat. Näennäiset säästöt
6654: osoittivat, että monet sosiaali- ja terveydenhuol-     päihdehuollossa tulevat helposti moninkertaisi-
6655: lon palveluja päihde-ehtoisesti käyttävät asiak-       na takaisin lastensuojelutapausten ja alkoholin
6656: kaat ovat huono-osaisia. He kärsivät usein työt-       ongelmakäyttäjien sairaalapäivien lisääntymisen
6657: tömyydestä, puutteellisesta asumisesta ja yksi-        myötä. Keskeisinä toimintaperiaatteina ovat eh-
6658: näisyydestä. Taloudellinen lama on lisäksi vai-        käisevään sosiaali- ja terveyspolitiikan merkityk-
6659: kuttanut kielteisesti hoidon ja avun saantiin.         sen lisääminen, palvelurakenteen kehittäminen
6660:     Päihteiden ongelmakäyttäjien itsenäisen asu-       ja yhteistoiminta sekä henkilöstövoimavarojen
6661: misen tukemiseksi pyritään rakentamaan vaihto-         suuntaaminen uudelleen. Näiden toimintaperi-
6662: ehtoisia, kohtuullisen asumistason takaavia ja         aatteiden mukainen työn rationalisointi tuo
6663: pysyviä ratkaisumalleja. Laitoskuntoutuksen            mukanaan paitsi entistä joustavamman palvelu-
6664: tarpeen vähentyessä tehostetaan vastapainoksi          toiminnan myös säästöjä kuntien kokonaiskus-
6665: avo- ja välimuotoisia palveluja.                       tannuksissa.
6666:     Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitetään            Kertomusvuonna sosiaali- ja terveysministe-
6667: akuuttipalveluja sekä kriisi- ja ensihoitoa. Ta-       riössä valmistunut kehittämisohjelma antaa eri-
6668: voitteena on vähentää perheväkivaltatilanteita,        tyisiä suuntaviivoja siitä, kuinka päihdehuoltoa
6669: poliisin tekemiä säilöönottoja sekä päihteiden         kunnissa on mielekästä toteuttaa.
6670: ongelmakäytön hoitoon myöhäisvaiheessa tar-               Työsuojeluhallinnon tulostavoitteissa vuosina
6671: vittavia vaikeita ja usein kalliita toimenpiteitä.      1993 ja 1994 varsin keskeisellä sijalla ovat edel-
6672:     Päihdehuollon kehittämistyön keskeisenä pe-        leen työkykyisyyden säilyttämiseen liittyvät
6673: ru~tana on päihteiden käyttöä, haittoja ja ongel-      hankkeet, kuten henkisen hyvinvoinnin ja työ-
6674: makäyttäjien auttamista koskeva tutkimustoi-           yhteisöjen toimivuuden edistäminen. Näiden toi-
6675: minta, jota jatketaan sosiaali- ja terveysministe-     mien yhteydessä voidaan edelleen tukea päihtei-
6676:  riön, STAKESIN, Oy Alko Ab:n sekä yliopisto-          den käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyä ja
6677: jen yhteistyönä. Kertomusvuonna sosiaali- ja ter-      vähentämistä. Uutena hankkeena voidaan tässä
6678:  veyshallitus sekä sosiaali- ja terveysministeriö      mielessä erikseen mainita toimenpiteet työttö-
6679:  osallistuivat useisiin päihdehuollon tulevaa kehit-   mien työkyvyn säilyttämiseksi. Nämä toimen-
6680:  tämistyötä tukeviin tutkimus- ja kehittämishank-      piteet liittyvät osaltaan työterveyshuollon uusien
6681:  keisiin. Kertomusvuonna valmistuivat alkoholi-        toimintatapojen kehittämiseen.
6682: 38
6683: 
6684: 
6685: 
6686: 
6687: 10 LASTENSUOJELU
6688: 
6689: 10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut                   toiminta on yleistynyt. Yökahvilatoiminnan
6690:                                                      avulla pyritään ohjaamaan nuorten päihteiden
6691:    Vuonna 1991 jätti mietintönsä oikeusministe-      käyttöä viikonloppuisin.
6692: riön asettama vintiötyöryhmä, jonka tehtävänä
6693: oli laatia suosituksia sellaisiksi muiksi kuin ri-
6694: kosoikeudellisiksi keinoiksi, joilla voidaan vai-    10.2 Muut palvelut
6695: kuttaa lasten ja nuorten epäsosiaaliseen käyttäy-
6696: tymiseen. Työryhmä esitti muun muassa, että             Kertomusvuonna valmistui sosiaali- ja ter-
6697: toimenpiteitä tulisi suunnata nykyistä enemmän       veysministeriön asettaman perhekuntoutustyö-
6698: 10-12 -vuotiaisiin.                                  ryhmän mietintö. Työryhmä esitti perhekun-
6699:    Kertomusvuonna valmistui lasten ja nuorten        toutuksen kehittämistä kiinteäksi osaksi so-
6700: psykososiaalista hyvinvointia edistäviä palvelui-    siaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
6701: ta selvittäneen johtoryhmän muistio. Muistiossa      Tämä edellyttää avohuollon taloudellisten sekä
6702: esitetään malleja sosiaali- ja terveydenhuollon      henkilökuntavoimavarojen lisäämistä. Lasten-
6703: palvelujen yhteensovittamiseksi siten, että palve-   suojelutoimenpiteiden taustalla on usein van-
6704: luista väliinputoaminen ehkäistäisiin.               hempien alkoholinkäyttö tai mielenterveyden
6705:    Valtion koulukotien henkilöstölle järjestettiin   ongelmat. Sen vuoksi työryhmän näkemyksen
6706: kertomusvuonna huumeisiin liittyvää koulutus-        mukaan koko perhettä kuntouttavassa lasten-
6707: ta. Näin pyrittiin kehittämään valmiutta ottaa       suojelutyössä pitäisi olla mahdollista käyttää
6708: vastaan huumeita kokeilleita tai huumeita käyt-      hyväksi tarpeen mukaan myös päihdehuollon
6709: täviä nuoria. Myös sosiaali- ja terveyshallitus      ja mielenterveystyön asiantuntemusta. Työryh-
6710: järjesti nuorten huumeiden käyttöön ja huumei-       mä katsoo myös, että päihdehuollon palveluis-
6711: den käyttäjien kohtaamiseen liittyvää koulutus-      sa perhekuntoutuksen painopiste tulisi suunna-
6712: ta. Mikkelin läänissä alkoi kertomusvuonna           ta ongelmien entistä varhaisempaan vaihee-
6713: kokeilu, jossa läänin koulukoteihin voidaan si-      seen.
6714: joittaa myös lääkärin lähetteellä nuoria psyko-         Kertomusvuonna aloitti Keski-Suomen per-
6715: sosiaaliseen kuntoutukseen. Yhteistyön avulla        heneuvolassa toimintansa konsultaatioryhmä si-
6716: pyritään ottamaan alueellisesti vastuu kaikista      jaisperheille, joihin on sijoitettu F AS-lapsia (fe-
6717: nuorista ja näin välttämään nuorten joutuminen       taalialkoholisyndrooma). Tarkoituksena on lisä-
6718: hoitojärjestelmien ulkopuolelle.                     tä perheiden tietoa fetaalialkoholisyndroomasta,
6719:    Kertomusvuonna käynnistyi Euroopan Neu-           joka on äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäy-
6720: voston katulapsiprojekti, jossa Suomi on muka-       töstä lapselle sikiöaikana aiheutunut vaurio.
6721: na. Projektin yhteydessä käytiin viranomaisneu-      Toiminnan tarkoituksena on myös tukea perhei-
6722: votteluja, joissa nuorten ongelmia arvioitiin suh-   tä F AS-lasten kasvatuksessa. Perheiden koke-
6723: teessa nuorten irrallisuuteen vanhemmista ja         mukset tällaisesta toiminnasta ovat olleet myön-
6724: aikuisista. Katulapsi-ilmiöön, joka Suomessa on      teisiä.
6725: varsin pieni, liittyy runsas päihteiden käyttö.         Oulunkylän ensikoti tarjoaa erityispalveluja
6726:    Nuorten parissa tehtävää etsivää työtä kehi-      päihdeongelmaisille äideille. Toiminnan tavoit-
6727: tettiin edelleen. Muun muassa sosiaali- ja ter-      teena on päihteettömyyden tukeminen ja van-
6728: veyshallitus järjesti aiheesta koulutusta. Tampe-    hemmuuteen valmentaminen. Usein äidit tulevat
6729: reella jatkui etsivän nuorisotyön kehittämispro-     ensikotiin vasta raskauden loppuvaiheessa, jol-
6730: jekti eri hallinnonalojen yhteistyönä. Varsinaisen   loin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on jo
6731: kaduilla tehtävän etsivän työn lisäksi yökahvila-    saattanut vaurioittaa sikiötä.
6732:                                                                                                  39
6733: 
6734: 10.3 Kehittäminen                                   tään. Kehittämistyö toteutetaan lisäämällä hen-
6735:                                                     kilökunnan ammatillisia valmiuksia hoitaa nuo-
6736:    Lastensuojelun lähiajan keskeinen kehittä-       ria nuorten hoitoyksiköissä. Esimerkiksi koulu-
6737: mistavoite on yhteistyön lisääminen päihdehuol-     kodeissa huumeidenkäyttäjien hoidon tulee olla
6738: lonja mielenterveystyön kanssa perheiden autta-     kokonaisvaltaista kasvatusta ja hoitoa. Erityi--
6739: miseksi ongelmien varhaisvaiheessa. Tämä edel-      sesti nuorille päihteidenkäyttäjille tarkoitetun
6740: lyttää peruspalvelujen antamiseksi tarvittavien     hoitoyksikön perustamismahdollisuudet selvite-
6741: ammatillisten valmiuksien lisäämistä. Näillä kei-   tään.
6742: noin kehitetään erityisesti avohuollon perhekun-       Päihteitä käyttävien naisten raskaudenaikais-
6743: toutusta.                                           ta päihteettömyyttä tukevia palveluja paranne-
6744:    Perheiden auttamiseksi myös nuorten päih-        taan. F AS-lasten oikea-aikaista kuntoutusta te-
6745: teidenkäytön ehkäisyä tehostetaan, ja päihteiden    hostetaan. Sijaisperheiden koulutusta ja asian-
6746: käyttäjien hoito- ja kuntoutuspalveluja kehite-     tuntija-apua näissä kysymyksissä lisätään.
6747:                                Liite:
6748:             valtioneuvoston kertomukseen eduskunnalle
6749:                      päihdeolojen kehityksestä
6750:                            vuonna 1992
6751: 
6752: 
6753: 
6754: 
6755:              Oy Alko Ab:n
6756:             hallintoneuvoston
6757: 
6758:             KERTOMUS
6759:                 alkoholiolojen
6760:                  kehityksestä
6761:                  vuonna 1992
6762: 
6763: 
6764: 
6765: 
6766:                          Helsinki 1993
6767: 6 331115L
6768:                                                                       SISÄLLYS
6769:                                                                            Sivu                                                                              Sivu
6770: 1. JOHDANTO ...................................................... 4                 4.4. Anniskeluverkosto vuonna 1992 ... .............. 25
6771: 2. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS................. 5                                        4.5. Anniskelun valvonta................................... 26
6772:    2.1. Kulutuksen säätelyn tavoitteet ................... 5                         4.6. Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelu-
6773:    2.2. Kulutuksen kehitys Suomessa 1980-luvulla 6                                         luvat ............................................................ 27
6774:    2.3. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1992 7                                    4. 7. Keskiolutkaupan valvonta.......................... 28
6775:    2.4. Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoituk-                                 4.8. Muutoksenhakujärjestelmät ....................... 28
6776:          siin.............................................................. 10       4.9. Alkoholimainonnan valvonta ..................... 28
6777:    2.5. Kansainvälinen kehitys............................... 10                  5. ALKOHOLIPOLIITTINEN SUUNNITTELU
6778: 3. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN                                                        JA TIEDOTUS ................................................... 30
6779:    LIITTYVISTÄ HAITOISTA ............................. 13                         6. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ ........................ 31
6780:    3.1. Alkoholihaitat ............................................ 13            7. TIIVISTELMÄ ................................................... 32
6781:    3.2. Päihtyneiden säilöönotot ............................ 13
6782:    3.3. Liikennejuopumus ...................................... 14                LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ ...........................                      34
6783:    3.4. Tieliikenneonnettomuudet .......................... 15                           Nuorten alkoholinkäyttö, terveydentila ja
6784:    3.5. Väkivaltarikollisuus .................................... 16                     elämäntyylin kuluttavuus ...........................                34
6785:    3.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan.... 18                                    Naiset alkoholin suurkuluttajina ................                   34
6786:    3.7. Alkoholikuolleisuus .................................... 18                      Kotitekoisen alkoholin käyttö ....................                  35
6787:    3.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus.... 20                                  Retkahduksen ehkäisemismenetelmien te-
6788:    3.9. Alkoholitapaukset eläkkeissä ..................... 21                            hokkuus laitoshoidossa...............................               37
6789:    3.10. Päihdehuolto ............................................... 22                 Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet.........                    38
6790:    3.11. Alkoholin aiheuttamat haittakustannukset 23                                     Päihdeongelmat ja eräät muut sosiaaliset
6791: 4. ALKOHOLIJUOMIEN VÄHITTÄIS-                                                            ongelmat Itämeren maissa ..........................                 40
6792:    MYYNTI- JA ANNISKELUVERKOSTO ....... 24                                               Alkoholista aiheutuvat haittakustannukset
6793:    4.1. Alkoholimyymäläverkosto .......................... 24                            vuonna 1990 ...............................................         41
6794:    4.2. Tuotetiedotus ............ ......... ......................... 24                Piirteitä Alkon vähittäismyynnin ulkopuo-
6795:    4.3. Myynnin valvonta ...................................... 24                       lisesta alkoholimyynnistä ............................              43
6796: 4
6797: 
6798: 
6799: 
6800: 
6801:                                          1. JOHDANTO
6802:    Alkoholilain (459/68) mukaan alkoholiyhtiön       tekijöitä sekä alkoholin käyttöön liittyviä haitto-
6803: hallintoneuvosto antaa vuosittain valtioneuvos-      ja viranomaisten kokoamien tilastojen pohjalta.
6804: tolle kertomuksen alkoholiolojen kehityksestä        Kulutuksesta esitetään myös kansainvälisiä ver-
6805: sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on    tailuja. Sen jälkeen käsitellään alkoholiyhtiön
6806: ryhdytty alkoholilain 5 §:ssä ja keskiolutlain       toimenpiteinä vähittäismyynti- ja anniskelujär-
6807: 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi.    jestelmää ja niihin liittyvää valvontaa sekä alko-
6808: Mainittujen pykälien mukaan alkoholiasioita          holitiedotusta.
6809: hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä sii-       Kulutusta ja haittoja tarkastellaan varsinaista
6810: hen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot   kertomusvuotta pidemmällä aikavälillä kehitys-
6811: muodostuvat mahdollisimman vähäisiksi. Hal-          suuntien selvittämiseksi. Useista haitoista tiedot
6812: lintoneuvoston kertomus liitetään päihdeolojen       ovatkin saatavissa vasta kulloistakin kertomus-
6813: kehitystä koskevaan kertomukseen, jonka val-         vuotta edeltävältä tai aikaisemmalta vuodelta.
6814: tioneuvosto antaa asianomaisen lain (254/87)            Hallintoneuvoston kertomuksen liitteenä on
6815: mukaan vuosittain eduskunnalle.                      erillisselvityksiä sellaisista tuoreista tutkimuksis-
6816:    Hallintoneuvoston kertomuksessa kuvataan          ta, jotka täydentävät varsinaisessa kertomukses-
6817: ensin alkoholiolojen kehitystä selvittämällä al-     sa käsiteltyjä asioita tai valaisevat ajankohtaisia
6818: koholijuomien kulutusta ja siihen vaikuttaneita      alkoholikysymyksiä.
6819:                                                                                                    5
6820: 
6821: 
6822: 
6823: 
6824:                            2. ALKOHOLIJUOl\flEN KULUTUS
6825: 2.1. Kulutuksen säätelyn tavoitteet                 misen tärkeyttä kaikissa jäsenmaissa. Sen lisäksi
6826:                                                     tarvitaan tehostettuja toimia riskiryhmien alko-
6827:    Suhtautuminen alkoholikysymykseen ja alko-       holihaittojen ehkäisemiseksi. Ohjelma korostaa
6828: holista aiheutuviin ongelmiin vaihtelee huomat-     yksilökohtaisten toimenpiteiden sijaan alkoholi-
6829: tavasti eri maissa. Niissä Pohjoismaissa, joissa    politiikan merkitystä osana kansallista yhteis-
6830: on valtion alkoholimonopoli, on noudatettu al-      kuntapolitiikkaa.
6831: koholin kulutusta hillitsevää alkoholipolitiik-        Alkon keskeisenä alkoholipoliittisena tehtä-
6832: kaa. Muualla Euroopassa ja myös Tanskassa           vänä on alkoholihaittojen ja vaurioiden pitämi-
6833: alkoholijuomien myyntiä rajoitetaan hinta- ja       nen mahdollisimman vähäisinä. Tutkimukset
6834: jakelupolitiikalla selvästi vähemmän.               osoittavat, että alkoholihaittojen taso on sitä
6835:    Maailman terveysjärjestö hyväksyi vuonna         korkeampi, mitä suurempi on alkoholijuomien
6836: 1979 "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjel-      kokonaiskulutus. Haittojen minimointi edellyt-
6837: man. 17. tavoitteen suosituksena on alkoholin       tääkin alkoholijuomien kokonaiskulutusta ra-
6838: kulutuksen alentaminen 25 prosentilla vuoteen       joittavaa alkoholipolitiikkaa.
6839: 2000 mennessä. Koska kulutustason ja alkoholi-         Tämän mukaisesti Suomessa alkoholipolitii-
6840: haittojen määrän välillä on ilmeinen yhteys,        kan tavoitteena on ollut kääntää alkoholijuomi-
6841: Maailman terveysjärjestö suosittelee erilaisia      en kulutus laskusuuntaiseksi; kulutus ei aina-
6842: kontrollipoliittisia keinoja kulutustason ja sitä   kaan saisi kasvaa nopeammin kuin muu yksityi-
6843: kautta haittojen vähentämiseksi. Useat maat         nen kulutus. 1980-luvulla alkoholijuomien kulu-
6844: ovat hyväksyneet tämän tavoitteen.                  tus kasvoi keskimäärin 2,4 % vuodessa, kun taas
6845:    Vuoden 1992 syyskuussa Maailman terveys-         koko yksityinen kulutus nousi samaan aikaan
6846: järjestön Euroopan aluekomiteassa hyväksyttiin      keskimäärin 3,1 %. 1990-luvulla kulutus on las-
6847: ns. Euroopan alkoholiohjelma. Ohjelmassa pai-       kenut (kuvio 1).
6848:  notetaan edelleen kokonaiskulutuksen vähentä-
6849: 
6850: Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutuksen ja reaalihintojen sekä yksityisten kulutusmenojen muutos-%
6851:          edelliseen vuoteen verrattuna
6852: 
6853:                      o/o
6854:                9
6855: 
6856: 
6857: 
6858:                6
6859: 
6860: 
6861: 
6862:                3
6863: 
6864:                                                                      Alkoholijuomien
6865:                                                                      kulutuksen reaalihinnat
6866:                0
6867: 
6868: 
6869: 
6870:                -3                                                    Alkoholijuomien kulutus
6871: 
6872: 
6873:                                                                      Yksityiset kulutusmenot
6874:                -6
6875:                  1
6876: 6
6877: 
6878:    Kokonaiskulutuksen tasoa säädellään alko-            Muita Alkon käyttämiä kulutuksen säätelyn
6879: holijuomien hinnoittelulla. Tässä on pyritty sii-    keinoja ovat olleet myyntijärjestelmän rajoituk-
6880: hen, että alkoholin reaalihinnat eivät alene. Hin-   set ja niihin liittyvä valvonta sekä alkoholitiedo-
6881: noittelulla on myös ohjattu kulutusta miedom-        tus.
6882: piin juomiin.
6883:    Alkoholijuomien hintataso on Suomessa ver-
6884: raten korkea. Suurin osa hinnoista muodostuu         2.2. Kulutuksen kehitys Suomessa 1980-luvulla
6885: lakisääteisistä veroista ja maksuista, kuten alko-
6886: holijuomaverosta (väkevät alkoholijuomat 60,            Alkoholijuomien kulutus asukasta kohden oli
6887: väkevät viinit 55, miedot viinit 45 ja kevytjuomat   jokseenkin vakaa 1980-luvun alkupuolella. Ta-
6888: 40% vähittäismyyntihinnasta) tai valmisteve-         loudellinen noususuhdanne ja kuluttajien reaali-
6889: rosta (vahva olut 40 ja keskiolut 30% vähit-         tulojen kasvu käänsivät kulutuksen nousuun
6890: täismyyntihinnasta). Lisäksi kaikista alkoholi-      vuonna 1986. Vuoden 1990 lopulla alkanut ta-
6891: juomista maksetaan liikevaihtoveroa 22 % vähit-      loudellinen lama pysähdytti tämän kehityksen,
6892: täismyyntihinnasta. Alkoholista saatava talou-       ja vuodesta 1991 kulutus on kääntynyt laskuun
6893: dellinen hyöty ohjautuu valtaosin yhteiskunnan       (kuvio 2).
6894: käyttöön.
6895: 
6896: 
6897: 
6898: 
6899: Kuvio 2. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta ja 18 vuotta täyttänyttä asukasta
6900:          kohden vuosina 1980-1992
6901: 
6902:                  Litraa
6903:             11
6904: 
6905: 
6906:             10
6907: 
6908:                                                                      18 vuotta tayttllnyttli kohti
6909:              9
6910: 
6911: 
6912:              8
6913: 
6914:                                                                      Asukasta kohti
6915:              7
6916: 
6917: 
6918:              6
6919: 
6920: 
6921: 
6922:              5
6923: 
6924: 
6925: 
6926: 
6927:    1980-luvun alkupuolella vahvan oluen kulu-        suun vahvan oluen kulutuksen lisäys jatkui,
6928: tus kasvoi, väkevien viinien kulutus laski ja        mutta myös keskioluen ja mietojen viinien kulu-
6929: muidenjuomaryhmien kulutus pysyi suhteellisen        tuksrn kasvu nopeutui huomattavasti. Väkevien
6930: tasaisena. Kokonaiskulutuksen kääntyessä nou-        juomien kulutus kohosi hieman (kuvio 3).
6931:                                                                                                      7
6932: 
6933: Kuvio 3. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina juomaryhmittäin asukasta kohden vuosina
6934:          1980-1992
6935: 
6936: 
6937:             3.5
6938: 
6939: 
6940:             3
6941: 
6942: 
6943:             2.5
6944: 
6945:                                                                      VIIkevät juomat
6946:             2
6947: 
6948: 
6949:             1.5
6950: 
6951: 
6952: 
6953: 
6954:             0.5
6955:                                                                      Väkevat vllnlt
6956:                                                                      Long drlnk -juoma
6957:             0
6958: 
6959: 
6960: 
6961: 
6962:    Samaan aikaan kun alkoholijuomien kulutus       tihintoja oli korotettu joulukuun 1991 alussa
6963: kääntyi laman myötä 1990-luvulla laskuun, juo-     keskimäärin 4 %. Alkoholijuomien kuluttajahin-
6964: maryhmittäinen rakenne mietoni huomattavasti:      nat, joihin myyntihintojen lisäksi sisältyvät an-
6965: vain mietojen viinien ja keskioluen kulutus on     niskeluravintoloiden ja keskiolutkahviloiden pe-
6966: noussut ja muiden juomaryhmien kulutus on          rimä anniskelukorvaus ja palveluraha, kohosivat
6967: laskenut.                                          samanaikaisesti myyntihintojen kanssa joulu-
6968:    Kulutuksen siirtymät mietoihin juomiin selit-   kuussa 1991. Vuoden 1992 aikana näitä kor-
6969: tyvät suurimmaksi osaksi hintasuhteiden muu-       vauksia ei korotettu. Alkoholijuomien nimelli-
6970: toksilla. Laman aiheuttama ostovoiman vähene-      set kuluttajahinnat olivat vuonna 1992 keski-
6971: minen on jouduttanut absoluuttialkoholiltaan       määrin 3,1 % korkeammat kuin vuonna 1991.
6972: halvempien juomien käytön lisääntymistä.           Kun inflaatio samaan aikaan oli 2,6 %,
6973:                                                    alkoholijuomien reaaliset kuluttajahinnat nou-
6974:                                                    sivat vain 0,6 %.
6975: 2.3. Kulutuksen määrä ja rakenne vuonna 1992          Taloudellisen laman ja alkoholijuomien kor-
6976:                                                    kean hintatason vuoksi alkoholijuomien kulutus
6977:    Vuoden 1990 lopulla alkanut laskusuhdanne       laski 2,9 % vuonna 1992. Asukasta kohden kulu-
6978: syveni lamaksi vuonna 1992. Bruttokansantuote      tettiin 7,2 litraa puhdasta alkoholia eli 0,2 litraa
6979: väheni edellisestä vuodesta 3,5 ja yksityinen      vähemmän kuin edellisenä vuonna.
6980: kulutus 5,3 %.                                        Alkoholijuomiin käytettiin rahaa vuonna
6981:    Vuoden 1992 aikana ei nostettu alkoholijuo-     1992 yhteensä 18,8 miljardia markkaa eli 3 746
6982: mien hintoja. Hintataso vuonna 1992 oli 3,7%       markkaa asukasta kohden laskettuna. Tämä oli
6983: edellisvuotista korkeampi, koska vähittäismyyn-    7,0% yksityisistä kulutusmenoista (taulukko 1).
6984: 8
6985: 
6986: 
6987: 
6988: 
6989:    Kulutuksen rakenne miedontui edelleen: vä-          keskioluen lähes 20 %. Mietojen juomien osuus
6990: kevien juomien kulutus 100 %:n alkoholina vä-          kulutuksesta oli 70 %, kun se vuotta aikaisem-
6991: heni 13 %, väkevien viinien yli 5, long drink          min oli 67 % ( kuvio 4).
6992: -juoman 22 ja vahvan oluen lähes 36 %. Sen                Vuonna 1992 alkoholijuomien kulutus vähit-
6993: sijaan mietojen viinien kulutus kasvoi yli 9 %ja       täismyynnin kautta laski 3,4% ja anniskelu
6994: 
6995: 
6996: 
6997: 
6998: Kuvio 4. Alkoholijuomien kulutuksen rakenne JOO %:n alkoholina vuosina 1980, 1985, 1990-1992
6999: 
7000: 
7001: 
7002:                100   o/o
7003: 
7004: 
7005: 
7006:                 80
7007:                                                                 111 verol. olut
7008: 
7009: 
7010: 
7011:                 60
7012: 
7013:                                                                 IV verol. olut
7014:                                                                  Long drlnk -juoma
7015:                 40
7016:                                                                  Miedot viinit
7017:                                                                  Väkevät viinit
7018: 
7019:                 20
7020:                                                                  Väkevät juomat
7021: 
7022: 
7023:                  0
7024:                            1980   1985   1990   1991    1992
7025:                                                                                                           9
7026: 
7027: 
7028: 
7029: 
7030: 1,5 %. Vähittäismyynnin osuus koko kulutukses-              Vähiten kulutettiin Vaasan läänissä, 4,5 litraa.
7031: ta oli 77%.                                                 Kulutus asukasta kohden laski kaikissa lää-
7032:     Kuten aikaisempinakin vuosina alkoholijuo-              neissä. Vähennys oli suurin Uudenmaan läänis-
7033: mia kulutettiin eniten Uudenmaan läänissä, 8,3              sä, 5 %. Vähiten kulutus aleni Lapin läänissä
7034: litraa 100 %:n alkoholina asukasta kohden.                  (kuvio 5).
7035: 
7036: 
7037: 
7038: 
7039: Kuvio 5. Alkoholijuomien kulutus litroina asukasta kohden JOO %:n alkoholiksi laskettuna lääneit-
7040:          täin vuonna 1992
7041: 
7042: 
7043:                                                                                       Litraa  +-%
7044:                                 Vlikevlit juomat   Viinit       Oluet                  1992 92191
7045:              Uudenmaan                                                                   8.3 -5.1
7046:              Mikkelin                                                                   7.9   -2.8
7047:              Lapin                                                                      7.9   -1.8
7048:              Kymen                                                                      7.7   -3.3
7049:              Hameen                                                                     7.4   -4.3
7050:              Kuopion                                                                    7.1   -3.3
7051:              Keski-Suomen                                                               7.0   -2.9
7052:              Turun ja Porin                                                             7.0   -2.1
7053:              Pohjois-Karjalan                                                           6.6   -1.9
7054:              Oulun                                                                      6.1   -2.1
7055:              Ahvenanmaa                                                                 5.9   -2.7
7056:              Vaasan                                                                     4.5   -2.4
7057: 
7058:              Koko maa 1992                                                              7.2   -3.5
7059:              Koko maa 1991                                                              7.4   -3.2
7060: 
7061: 
7062: 
7063: 
7064: 7 331115L
7065: 10
7066: 
7067: Kuvio 6. Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholipoliittisista lausunnoista
7068: 
7069: 
7070: 
7071:                                                                Ei osaa sanoa
7072: 
7073:                                                                Pitaisi tiukentaa
7074: 
7075:                 80
7076: 
7077: 
7078: 
7079:                 60                                             Sopivat
7080: 
7081: 
7082: 
7083:                 40
7084: 
7085: 
7086: 
7087:                 20                                             Pitäisi vAijentaa
7088: 
7089: 
7090: 
7091:                  0
7092:                  kk/v. 1/89   1/90    1/91    1/92    1/93
7093: 
7094: 
7095: 
7096: 
7097: 2.4. Suhtautuminen alkoholipoliittisiin              viikossa käyttäviä 14%. Täysin raittiiksi ilmoit-
7098:      rajoituksiin                                    tautui 16%.
7099:                                                         Kun haastateltavilta kysyttiin, onko heillä
7100:    Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin ei          läheisten ihmisten keskuudessa sellaisia, jotka
7101: 1990-luvulla ole enää väljentynyt vaan näyttää       käyttävät heidän mielestään liikaa alkoholia,
7102: kääntyneen jonkin verran tiukkenevaan suun-          lähes joka toinen vastasi myöntävästi.
7103: taan. Tämä käy ilmi vuoden 1993 tammikuussa             Väestön alkoholipoliittisten mielipiteiden ke-
7104: toistetusta mielipidetiedustelusta.                  hitystä käsitellään kertomuksen liitteenä olevissa
7105:    Alkoholipoliittisten rajoitusten väljennystä      erillisselvityksissä.
7106: haluavien määrä oli vuonna 1990 vastanneista
7107: 35%. Seuraavana vuonna se oli 41 %, mutta on
7108: sen jälkeen laskenut 37 %:iin (kuvio 6).             2.5. Kansainvälinen kehitys
7109:    Kun vuonna 1991 suomalaisista mielipidetie-
7110: dustelun mukaan 61 %halusi ostaa viinejä elin-           Alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta
7111: tarvikeliikkeistä, heitä oli vuoden 1993 tammi-      on ollut saatavissa verrattain luotettavaa tietoa
7112: kuussa 52%.                                          39 maasta vuodelta 1990. Näistä kulutus oli
7113:    Edelleen vain pieni osa, 3 %vastaajista ilmoit-   suurin Ranskassa, 12,7litraa 100 %:n alkoholina
7114: ti käyttävänsä olutta tai viiniä ruokajuomana        asukasta kohden. Pohjoismaiden korkein tilas-
7115: edes sunnuntain pääaterialla, vaikka halua voida     toitu alkoholijuomien kulutus oli Tanskassa, 9,9
7116: ostaa viinit elintarvikeliikkeistä perustellaan      litraa asukasta kohden, ja matalin Norjassa, 4,1
7117: useimmiten niiden käytöllä ruokajuomana. Ku-         litraa asukasta kohden. Suomen kulutus, 7, 7
7118: lutusrakenteen miedontuminen ei ole tuonut al-       litraa 100 %:n alkoholina asukasta kohden, on
7119: koholijuomia mannermaiseen tyyliin suomalai-         18:s tässä kansainvälisessä tilastossa (kuvio 7).
7120: siin ruokapöytiin. Päivittäin alkoholia käyttäviä        Kulutuserot eri maiden välillä tasoittuvat hie-
7121: oli vastaajista vain 3 %ja vähintään pari kertaa     man, kun tilastoimaton kulutus ts. turistialkoho-
7122:                                                                                                     11
7123: 
7124: Kuvio 7. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta kohden eräissä maissa vuonna 1990
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 
7129:                   Ranska
7130:                   Saksan dem. t.
7131:                   Unkari
7132:                   Espanja
7133:                   Sveitsi
7134:                   Saksan liittot.
7135:                   Itävalta
7136:                   Belgia
7137:                   Tanska
7138:                   Portugali
7139:                   Bulgaria
7140:                   Tsekkoslovakia
7141:                   Italia
7142:                   Alankomaat
7143:                   Australia
7144:                   Uusi Seelanti
7145:                  *SUOMI
7146:                   Kypros
7147:                   Romania
7148:                   Iso-Britannia
7149:                   Argentiina
7150:                   Kanada
7151:                   USA
7152:                   Irlanti
7153:                   Japani
7154:                   Uruguay
7155:                   Chlle
7156:                   Puola
7157:                   Jugoslavia
7158:                   Ruotsi
7159:                   Etelä-Afrikka
7160:                   Norja
7161:                   Islanti
7162:                                                  Väkevät juomat •   Viinlt ja oluet   II]
7163:                                                                                             14
7164: 
7165: 
7166: 
7167: Lähde: Alankomaalaisen tuottajayhdistyksen Produktschap voor Gedistilleerde Drankenin julkaisu, Shiedam
7168: Nederland, 1992
7169: 
7170: 
7171: 
7172: 
7173: li, laillinen ja laiton oma valmistus, salakuljetus   tavat mm. jakelujärjestelmien, kuluttajien ikäja-
7174: ja korvikeaineet lasketaan mukaan kulutuslu-          kaumien ja kulutustapojen erot. Nämä asenne-
7175: kuihin. Pohjoismaista tehtyjen tutkimusten mu-        ja jakelujärjestelmäerot lisäävät viinimaiden ku-
7176: kaan tilastoimaton kulutus on Ruotsissa, Nor-         lutusta Suomeen verrattuna 2-6,5 absoluuttilit-
7177: jassa ja Islannissa vähintään kolmannes koko          raa asukasta kohden (kuvio 8).
7178: kulutuksesta, mutta Suomessa ja Tanskassa noin           Pohjoismaista on saatu tietoja myös vuodelta
7179: viidennes.                                            1991. Taloudellisen laman vuoksi alkoholijuo-
7180:     Yli puolet OECD -maiden kulutustasojen            mien kulutus on laskenut kaikissa Pohjoismais-
7181: eroista voidaan selittää kuluttajien tulotason ja     sa. Samalla kulutus on myös miedontunut. Mie-
7182: alkoholijuomien hintatason välisillä eroilla. Li-     tojen juomien osuus vaihtelee Islannin 46 %:sta
7183: säksi kulutuksen tasoon ja rakenteeseen vaikut-       Tanskan 86 %:iin (kuvio 9).
7184: 12
7185: 
7186: Kuvio 8. Alkoholijuomien kulutus eräissä OECD-maissa JOO %:n alkoholina asukasta kohden
7187:          vuosina J980-J990
7188: 
7189: 
7190:               16
7191: 
7192: 
7193:               14
7194: 
7195: 
7196:               12
7197: 
7198: 
7199:               10
7200: 
7201: 
7202:                8
7203: 
7204: 
7205:                6
7206: 
7207: 
7208:                4
7209: 
7210: 
7211:                2
7212: 
7213: 
7214: 
7215: 
7216:    Pohjoismaat poikkeavat kulutusrakenteel-            miedontunut voimakkaasti 1980-luvulla. Kun
7217: taan toisistaan jonkin verran. Suomi, Ruotsi ja        väkevien juomien osuus vuonna 1980 oli Suo-
7218: Islanti ovat perinteisesti olleet väkevien juomien     messa 44 ja Ruotsissa 51 %, vastaava osuus oli
7219: kuluttajia, TanskajaN orja olutmaita. Suomessa         kummassakin maassa 33% vuonna 1991.
7220: ja Ruotsissa kulutuksen rakenne on kuitenkin
7221: 
7222: Kuvio 9. Kulutuksen rakenne JOO %:n alkoholina Pohjoismaissa J5 vuotta täyttänyttä asukasta
7223:          kohden vuonna J99J
7224: 
7225: 
7226: 
7227: 
7228:                                                              Oluet
7229: 
7230: 
7231: 
7232: 
7233:                                                              Viinit
7234: 
7235: 
7236: 
7237: 
7238:                                                              Väkevät juomat
7239: 
7240: 
7241:                        Tanska Norja   Ruotsi Suomi Islanti
7242:                                                                                                       13
7243: 
7244: 
7245: 
7246: 
7247:      3. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIITTYVISTÄ HAITOISTA
7248: 
7249: 3.1. Alkoholihaitat                                    muutoksista ei aina voida tehdä selkeitä päätel-
7250:                                                        miä haittojen kehityksestä.
7251:    Alkoholihaitat voidaan luokitella kroonisiin
7252: ja akuutteihin haittoihin. Krooniset haitat johtu-
7253: vat pääasiassa kauan jatkuneesta alkoholin lii-        3.2. Päihtyneiden säilöönotot
7254: kakäytöstä. Niitä ovat mm. alkoholista aiheutu-
7255: va sairastavuus ja kuolleisuus. Akuutit haitat            Päihtyneiden säilöönotot ovat vähentyneet
7256: puolestaan liittyvät kiinteämmin alkoholin ker-        jyrkästi vuodesta 1982 lähtien (kuvio 10). Tämä
7257: takulutukseen. Niitä ovat mm. päihtyneiden säi-        on johtunut lähinnä poliisin pidätyskäytännön
7258: löönotot, liikennejuopumus ja alkoholiehtoinen         muutoksesta. Osittain kustannussyistä poliisi ei
7259: väkivaltarikollisuus.                                  puutu päihtymykseen yhtä hanakasti kuin aiem-
7260:    Tietoja alkoholihaitoista saadaan viranomais-       min. Päihtyneitä ei myöskään aina viedä säi-
7261: ten ylläpitämistä tilastoista. Vaikka tilastot eivät   löön vaan ohjataan kotiin tai muihin toimi pistei-
7262: kata kaikkia alkoholin käyttöön liittyviä haitto-      siin.
7263: ja, niiden perusteella on mahdollista seurata             Vuonna 1992 päihtyneenä säilöönotettujen
7264: haittatilanteen muutoksia pitemmällä aikavälillä       määrä väheni runsaat 15 % edellisestä vuodesta.
7265: eli kehityksen suuntaa. Sen sijaan vuosittaisista      Miesten osuus säilöönotetuista pysyi ennallaan
7266: 
7267: 
7268: 
7269: 
7270: Kuvio 10. Päihtyneiden säilöönotot JOO 000 asukasta kohden vuosina 1980-1992
7271: 
7272: 
7273:                              Lkm
7274:                       5000
7275: 
7276: 
7277: 
7278: 
7279:                       4000
7280: 
7281: 
7282: 
7283: 
7284:                       3000
7285: 
7286: 
7287: 
7288: 
7289:                       2000
7290: 14
7291: 
7292: 
7293: 
7294: 
7295: eli 93 o/o:ssa. Nuorten osuus väheni hieman viime   holijuomien kulutus oli nousussa. Kun poliisin
7296: vuonna ja oli 9 % pidätetyistä (taulukko 3).        tietoon tulleiden liikennejuopumusten määriä
7297:                                                     verrataan liikennemäärien kasvuun, havaitaan
7298:                                                     että suhde on pysynyt ennallaan (kuvio 11,
7299:                                                     taulukko 4).
7300: 3.3. Liikennejuopumus                                   1990-luvulla rattijuopumustapausten määrä
7301:                                                     on laskenut 13 %. Vuonna 1992 tapauksia kirjat-
7302:    Poliisin tietoon tulleiden liikennejuopumusta-   tiin yli 26 000 eli 12,5% vähemmän kuin edellise-
7303: pausten määrä on kasvanut vuodesta 1980 vuo-        nä vuonna. Törkeiden rattijuopumusten osuus
7304: teen 1990 yli 40%. Kasvu ajoittuu erityisesti       kasvoi prosenttiyksikön edellisestä vuodesta eli
7305: 1980-luvun jälkipuoliskolle, jolloin myös alko-     55 o/o:iin.
7306:                                                                                                         15
7307: 
7308: Kuvio 11. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset vuosina 1980-1992
7309: 
7310: 
7311:            700   Lkm
7312: 
7313: 
7314:            600
7315: 
7316: 
7317:            500                                                          100 000 asukasta kohti
7318: 
7319: 
7320:            400
7321: 
7322: 
7323:            300
7324: 
7325: 
7326:            200
7327: 
7328: 
7329:            100                                                          10 000 moottoriajoneuvoa
7330:                                                                         kohti 1)
7331: 
7332:              0
7333: 
7334: 
7335:                  1) Sisältää autot ja moottoripyörät
7336: 
7337: 
7338: 
7339: 
7340: 3.4. Tieliikenneonnettomuudet                          oli 11 %. Silloin poliisin tietoon tuli lähes 40 000
7341:                                                        tieliikenneonnettomuutta eli 8 % vähemmän
7342:    1980-luvulla alkoholitapausten osuus tielii-        kuin edellisenä vuonna. Niistä runsaat 4 400 oli
7343: kenneonnettomuuksista pysyi suhteellisen va-           alkoholitapauksia.
7344: kaana, noin 9 %:ssa. Vuosikymmenen lopulta                Alkoholin käytöllä ja tieliikenneonnettomuu-
7345: lähtien tämä osuus on kasvanut. Vuonna 1991 se         den vakavuudella on tilastojen mukaan selkeä
7346: 16
7347: 
7348: yhteys: mitä vakavammasta onnettomuudesta           ja omaisuusvaurioita aiheuttaneista yli 9 %.
7349: on kyse, sen suurempi on alkoholitapausten          Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuk-
7350: osuus. Vuonna 1991 kuolemaan johtaneista tie-       sien osuus on viime vuosina kasvanut (kuvio 12,
7351: liikenneonnettomuuksista oli alkoholitapauksia      taulukko 5).
7352: lähes 27 %, loukkaantumiseen johtaneista 16%
7353: 
7354: 
7355: 
7356: 
7357: Kuvio 12. Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tulleissa tieliikenneonnettomuuksissa vuosina
7358:             1980-1991
7359: 
7360: 
7361:             30
7362: 
7363:                                                                      Kuolemaan johtaneet
7364:             25
7365: 
7366: 
7367:             20
7368: 
7369:                                                                      Loukkaantumiseen johtaneet
7370:             15
7371: 
7372: 
7373:             10                                                       Omaisuusvaurioita
7374:                                                                      aiheuttaneet
7375: 
7376:              5
7377: 
7378: 
7379:              0
7380: 
7381: 
7382: 
7383: 
7384: 3.5. Väkivaltarikollisuus                              Alkoholijuomien käytön yhteys väkivaltari-
7385:                                                     kosten määrään ja törkeysasteeseen käy selvästi
7386:    1980-luvulla väkivaltarikosten määrä kasvoi      ilmi väkivaltaa käsittelevistä tutkimuksista sekä
7387: voimakkaasti. Mutta vuodesta 1991 lähtien           poliisitilastoista. Yli puolessa poliisin tietoon tul-
7388: tämä määrä on kääntynyt laskuun. Vuonna 1992        leista väkivaltarikoksista syyllinen on ollut päih-
7389: poliisin tietoon tuli 19 000 väkivaltarikosta eli   tynyt. Vuonna 1991 selvitetyissä rikoksissa syylli-
7390: 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vain           nen oli tekohetkellä humalassa törkeissä pahoin-
7391: tappojen määrä kasvoi, muiden rikosten määrä        pitelyissä 65, pahoinpitelyissä 53 ja lievissä pa-
7392: väheni (kuvio 13).                                  hoinpitelyissä 44 %:ssa tapauksista (taulukko 6).
7393:                                                                                            17
7394: 
7395: Kuvio 13. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt vuosina 1980-1992
7396: 
7397: 
7398:            16000
7399: 
7400:                                                                      Pahoinpitely
7401:            14000
7402: 
7403:            12000
7404: 
7405:            10000
7406: 
7407:              8000
7408: 
7409:              6000
7410: 
7411:              4000
7412: 
7413:              2000                                                    Lievä pahoinpitely
7414:                                                                      Törkeä pahoinpitely
7415: 
7416:                 0
7417: 
7418: 
7419: 
7420: 
7421:  8 331115L
7422: 18
7423: 
7424: 3.6. Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan               vuonna 1992 edelliseen vuoteen verrattuna. Kui-
7425:                                                           tenkin alkoholipitoisen aineen luvaton maahan-
7426:    Poliisin tietoon tulleiden alkoholilainsäädän-         tuonti ja välittäminen toiselle henkilölle ovat
7427: töä vastaan tehtyjen rikosten määrä väheni                kasvaneet (taulukko 7).
7428: 
7429: 
7430: 
7431: 
7432: 3.7. Alkoholikuolleisuus                                  tys. Runsaat 1 000 henkilöä kuolee vuosittain
7433:                                                           päihtyneenä tapaturmaisesti tai väkivaltaan.
7434:   Alkoholin käytön seurauksena kuolee Suo-                Alkoholin käytön seurauksena kuolleiden osuus
7435: messa vuosittain noin 2 500 henkeä. Yli puolella          koko kuolleisuudesta on noin 5 % (tauluk-
7436: on peruskuolinsyynä alkoholisairaus tai -myrky-           ko 8).
7437: 
7438: 
7439: 
7440: Kuvio 14. Maksakirroosiin, alkoholiriippuvuuteen, alkoholimyrkytykseen kuolleet JOO 000 asukasta
7441:           kohden vuosina 1980-1991
7442: 
7443: 
7444:                    Lkm
7445:              10
7446: 
7447:                                                                           Krooniset maksasairaudet
7448:                                                                           ja maksakirroosi
7449:               8
7450: 
7451: 
7452:                                                                           Alkoholimyrkytys
7453: 
7454: 
7455: 
7456: 
7457:               4
7458: 
7459: 
7460: 
7461:               2
7462:                                                                            Alkoholiriippuvuus
7463: 
7464: 
7465:                0
7466: 
7467: 
7468:                    Tautiluokituksen muutos vuonna 1987.
7469:                                                                                                19
7470: 
7471:    Kuolemaan johtavista alkoholisairauksista           A1koho1imyrkytykseen kuoli vuonna 1991
7472: yleisin on maksakirrciosi. 1980-luvulla maksakir-   Suomessa noin 340 henkilöä. Määrä on suunnil-
7473: roosiin kuolleiden määrä on lähes kaksinkertais-    leen yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa yh-
7474: tunut. Samalla aikavälillä alkoholijuomien kulu-    teensä. Syynä tähän pidetään suomalaisten hu-
7475: tus kasvoi neljänneksen. Vuonna 1991 maksakir-      malahakuisia juomatapoja.
7476: roosiin kuoli lähes 440 henkeä (kuvio 14).
7477: 20
7478: 
7479: 3.8. Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus                16 000 alkoholisairaustapausta. Määrä oli 1,5%
7480:                                                              kaikista sairaaloissa hoidetuista potilaista. Suu-
7481:    Sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä saa-              rin sairaalahoitoa vaativa tautiryhmä on alkoho-
7482: daan tietoja alkoholisairauksien perusteella hoi-            liriippuvuus. Vuonna 1991 näitä hoitotapauksia
7483: dossa olleiden henkilöiden määristä ja hoitopäi-             oli yli 8 000 (kuvio 15, taulukko 9).
7484: vistä. Vuonna 1991 sairaaloissa hoidettiin yli
7485: 
7486: 
7487: 
7488: Kuvio 15. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalastapoistorekisterin mukaan JOO 000
7489:           asukasta kohden vuosina 1980-1991
7490: 
7491: 
7492: 
7493: 
7494:                                                                                  Alkoholiriippuvuus
7495:                130
7496: 
7497: 
7498: 
7499:                 60
7500: 
7501: 
7502:                                                                                  Haimasairaudet
7503:                 40
7504: 
7505: 
7506: 
7507:                  20
7508:                                                                                  Alkoholimyrkytys
7509: 
7510:                   0
7511: 
7512:                       Tautiluokituksen muutos vuonna 1987.
7513:                                                                                                  21
7514: 
7515: 
7516: 
7517: 
7518:  3.9. Alkoholitapaukset eläkkeissä                 lisenä vuonna. Lisäksi alkoholi mainittiin eläke-
7519:                                                    perusteissa lisäsairautena (pääsairaus muu kuin
7520:    Kansaneläkelaitoksen      alkoholisairauksien   alkoholisairaus) lähes 4 900 tapauksessa. Yh-
7521: (alkoholisairaus pääsairautena) perusteella        teensä alkoholisairaus oli mainintana 2,8 %:ssa
7522: myöntämien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä          työkyvyttömyyseläkkeistä. Osuus on pysynyt
7523: on kasvanut 1980-luvulla 50%. Niiden osuus         viime vuosina melko vakaana (taulukko 10).
7524: kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on kuitenkin        Eläketurvakeskuksen myöntämiä työ- ja an-
7525: pysynyt lähes samana, noin prosentissa.            sioeläkkeitä, joissa alkoholi on pääsairautena,
7526:    Vuoden 1992 lopulla oli voimassa 3 400 alko-    oli vuoden 1992 lopussa voimassa yli 3 300.
7527: holisairauden perusteella myönnettyä työkyvyt-     Lisäksi alkoholi oli mainittu lisäsairautena myös
7528: tömyyseläkettä eli lähes 6 % enemmän kuin edel-    yli 3 300 tapauksessa.
7529: 22
7530: 
7531: 
7532: 
7533: 
7534: 3.10. Päihdehuolto                                 suojat jne, on jätetty näistä tilastoista pois, koska
7535:                                                    niistä kerättävät tiedot poikkeavat tilastointita-
7536:    Päihdehuollosta saadaan yhtenäistä tietoa A-    voiltaan mukaan otetuista.
7537: klinikkasäätiön keräämistä A-klinikoiden, nuo-        Tämän tilaston piiriin kuuluvia palveluja
7538: risoasemien, katkaisuasemien ja hoitokotien toi-   käytti vuonna 1992 yhteensä lähes 48 000 asia-
7539: mintaa koskevista tilastoista. Päivätoimintakes-   kasta. Asiakaskäyntejä kertyi 348 000 ja hoito-
7540: kustyyppiset toiminnot, selviämisasemat, ensi-     vuorokausia 143 000 (taulukko 11).
7541:                                                                                                 23
7542: 
7543: 3.11. Alkoholin aiheuttamat haittakustannukset   tannustason nousun johdosta 1980-luvulla reaa-
7544:                                                  lisesti merkittävässä määrin. Välittömät ja välil-
7545:    Maaliskuussa 1993 valmistuneen tutkimuksen    liset kustannukset yhteensä olivat vuonna 1990
7546: mukaan alkoholin käytöstä aiheutuvien haitto-    vähimmäisarvion mukaan 13 ja enimmäisarvion
7547: jen välittömät kustannukset olivat vuonna 1990   mukaan 22 miljardia markkaa.
7548: keskimääräisen arvion mukaan 3,2 miljardia          Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan kerto-
7549: markkaa. Haittakustannukset ovat kasvaneet       muksen liitteenä olevissa erillisselvityksissä.
7550: haittojen määrän lisääntymisen ja hoidon kus-
7551: 24
7552: 
7553: 
7554: 
7555: 
7556:                 4. ALKOHOLIJUOMIEN VÄIDTTÄISMYYNTI- JA
7557:                          ANNISKELUVERKOSTO
7558: 4.1. Alkoholimyymäläverkosto                         sena neuvontarra asiakaspalvelun yhteydessä,
7559:                                                      jakamalla painotuotteita sekä julisteiden, vitrii-
7560:    Halukkuus Alkon myymälän saamiseen                nienja tuoteselostekorttien avulla. Vuonna 1992
7561: oman kunnan alueelle on varsinkin maaseutu-          otettiin kokeiltavaksi myös elektroninen viinio-
7562: kunnissa ollut edelleen voimakasta. Uusia myy-       pas, "Dionysos". Informaatiopäätteen välityk-
7563: mälöitä on avattu tasaisesti ja tarkkaan harkiten.   sellä asiakas voi saada tietoja tuotteiden ominai-
7564: Uusia paikkakuntia valittaessa on kiinnitetty        suuksista ja hinnoista sekä ruoka-juomayhdistel-
7565: huomiota väestöpohjaan ja etäisyyteen lähim-         mistä.
7566: mästä myymälästä.                                        Myymälöissä jaettiin vuoden aikana suomen-
7567:    Alkoholimyymälöitä oli vuoden 1992 alussa         ja ruotsinkielisiä tuotetiedotuksen painotuottei-
7568: 247. Vuoden aikana avattiin hallintoneuvoston        ta runsaat 3 miljoonaa kappaletta. Tästä mää-
7569: hyväksymien ohjelmien mukaan myymälä Kem-            rästä yhtiön neljä kertaa vuodessa ilmestyvän
7570: peleelle ja Kenmäelle sekä yksi lisämyymälä          asiakaslehden Etiketin osuus oli noin kolman-
7571: Vantaalle. Kun vastaavasti lakkautettiin myy-        nes. Muita julkaisuja olivat mm. Bon Appetit,
7572: mälä Porissa, Lahdessa, Kotkassa ja Oulussa,         Etiketit kertovat, Hyödyllisiä tietoja alkoholista,
7573: myymälöiden lukumäärä pieneni vuoden aikana          Mitä juomaksi juhlahetkeen, Juhlaan suomalais-
7574: yhdellä, 246:een. Valintamyymälöiden määrä           ta viiniä ja likööriä, Cocktailopas, Käsittele
7575: kasvoi vuoden aikana 25:llä ja oli vuoden lopus-     viiniä oikein, Olut, Uudet tuotteet, Tuotevalikoi-
7576: sa 133. Valintamyymälöiden osuus kokonais-           ma, Viinit ja rypäleet sekä Viiniopas.
7577: myynnistä nousi 65 prosenttiin. Alkoholimyy-             Alkon alkoholijuomien tukku- ja vähittäis-
7578: mälöitä oli vuoden päättyessä 183 kunnassa.          myyntiä hoitavan kaupan liiketoimintaryhmän
7579:    Vuoden aikana hallintoneuvosto päätti alko-       tuotetiedotus-ja kuluttajaneuvontahenkilöstöön
7580: holimyymälän avaamisesta Teuvan, Kiimingin,          kuului 6 vakituista ja 21 osa-aikaista koulutta-
7581: Liedon ja Ylöjärven kuntiin. Nämä myymälät           jaa. Tilaisuuksia järjestettiin yli 2 000, joissa oli
7582: samoin kuin Paltamon myymälä ja Porvoon              osanottajia lähes 40 000. Koulutuksen kohteena
7583: lisämyymälä aikaisemmista ohjelmista odottavat        olivat etupäässä ryhmät, jotka tarvitsevat työs-
7584: toteuttamistaan.                                     sään tietoja alkoholijuomista ja niiden oikeista
7585:    Alkoholimyymälät pidettiin avoinna maanan-        käyttötavoista.
7586: taista torstaihin klo 10-17, perjantaisin klo            Painotuotteita sekä av-materiaalia lähetettiin
7587: 10-18 ja lauantaisin 9-14. Näistä poikkeavia         pyynnöstä ravintola-alan ja muillekin oppilai-
7588: suppeampia aukioloaikoja noudatettiin eräissä        toksille sekä myös yksittäisille asiakkaille.
7589: pienissä myymälöissä. Marraskuun alusta ryh-
7590: dyttiin kokeilemaan kauppakeskuksen tai ns.
7591: marketin yhteydessä olevassa 15 myymälässä
7592: pidempää aukioloaikaa. Nämä myymälät ovat            4.3. Myynnin valvonta
7593: auki em. ajoista poiketen perjantaisin klo 10-20
7594: ja lauantaisin klo 9-16.                                Vähittäismyynnin valvonta perustui pääasias-
7595:                                                      sa AlkoL 34 §:ään, jossa ovat säännökset siitä,
7596:                                                      keille alkoholijuomien myynti on kielletty. Al-
7597: 4.2. Tuotetiedotus                                   kon henkilökunnalle on korostettu myynnin val-
7598:                                                      vonnan säännösten ja ohjeiden tarkkaa noudat-
7599:   Alkoholimyymälöissä annetaan tietoja alko-         tamista. Asiaan on jatkuvasti kiinnitetty huo-
7600: holijuomien ominaisuuksista ja niiden oikeista       miota mm. myymälähenkilöstön koulutustilai-
7601: käyttötavoista. Tätä toteutetaan henkilökohtai-      suuksissa.
7602:                                                                                                      25
7603: 
7604:    Alkon edustajat osallistuivat yhdessä viran-           Anniskeluoikeudet myönnetään joko A- tai
7605: omaisten kanssa valvontaa käsitteleviin kokouk-        B-oikeuksina. Hallintoneuvosto käsitteli kaikki-
7606: siin ja koulutustilaisuuksiin. Yhtiön ja poliisin      aan 354 anniskeluoikeushakemusta. Uusia oi-
7607: yhteistyö salakaupan valvonnassa jatkui.               keuksia myönnettiin 259, ja ennakkopäätöksiä
7608:                                                        anniskeluoikeuksien antamisesta hankkeen val-
7609:                                                        mistuttua tehtiin 7. Uusista oikeuksista oli A-
7610: 4.4. Anniskeluverkosto vuonna 1992                     oikeuksia 145 ja B-oikeuksia 114. Hakemuksia
7611:                                                        hylättiin 88.
7612:    Anniskeluoikeuksia myönnettiin hallintoneu-            Kertomusvuonna aloitti toimintansa 272 ra-
7613: voston vuosiksi 1992-1994 päättämien yleispe-          vintolaa, ja 18 anniskelusopimusta purettiin ra-
7614: riaatteiden mukaisesti. Uusien oikeuksien mää-         vintolan lopettamisen vuoksi. Nettolisäykseksi
7615: rällinen lisäys vahvistettiin suuruusluokaltaan        jäi 254 anniskeluoikeutta. Lisäksi 144:njo toimi-
7616: noin 200:ksi.                                          van ravintolan anniskeluoikeuksien laajuutta tai
7617:    Hallintoneuvosto myönsi anniskeluoikeuksia          hintaryhmää muutettiin paremmin ravintolan
7618: toteuttamalla alkoholilaissa säädettyä tarvehar-       toiminta-ajatusta ja palvelutasoa vastaavaksi.
7619: kintaa. Anniskeluoikeus voidaan pääperiaatteen            Vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä
7620: mukaan myöntää joko väestö- tai liikekeskuk-           2 993 anniskeluoikeutta, jotka jakautuivat taulu-
7621: seen tai matkailullisin perustein haja-asutus-         kossa 13 esitetyllä tavalla. Ravintolatyypeittäin
7622: alueelle. Anniskeluverkostoa kehitettiin asiak-        anniskeluoikeudet jakautuivat vuoden 1992
7623: kaiden alueellisten, matkailullisten ja palvelu-       päättyessä taulukon 14 mukaisesti.
7624: tasollisten anniskeluravintolatarpeiden pohjalta           Kertomusvuonna myönnettiin alkoholilain
7625: ottaen huomioon yritysten liiketaloudelliset toi-      43 §:n 2 momentin mukainen tilapäinen anniske-
7626: mintaedellytykset. Toimivien anniskeluravinto-         luoikeus 1 089 kertaa.
7627: loiden toimintaedellytysten turvaaminen asetet-           Yhteensä 58 kotimaassa kulkevassa matkus-
7628: tiin etusijalle uusiin yrityksiin nähden. Yksittäis-   taja-aluksessa anniskettiin alkoholijuomia; A-
7629: ten anniskeluoikeuksien myöntämisen pääasial-          oikeuksia oli 53 ja B-oikeuksia 5. Rautateiden
7630: lisena perusteena ovat Alkon paikkakuntakoh-           ravintolavaunuissa harjoitti yksi yritys, Avecra
7631: taiset yritys- ja tarvekartoitukset. Oikeuksien        Oy, mietojen alkoholijuomien anniskelua.
7632: myöntäminen painotettiin ruokaravintoloihin ja            Anniskeluravintoloissa oli vuoden 1992 aika-
7633: muihin sellaisiin ravitsemisliikkeisiin, joissa an-    na keskimäärin 262 732 asiakaspaikkaa eli 209
7634: niskelun arvioitiin aiheuttavan mahdollisimman         paikkaa ravintolaa kohden.
7635: vähän haittoja.
7636: 
7637: 
7638: 
7639: 
7640:  9 331115L
7641: 26
7642: 
7643: 
7644: 
7645: 
7646: 4.5. Anniskelun valvonta                                  Alkon ja viranomaisten anniskeluravintoloi-
7647:                                                        hin tekemien tarkastuskäyntien määrä väheni
7648:    Anniskelurikkomusten aiheuttamia toimenpi-          huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna.
7649: teitä oli vuonna 1992 yhteensä 76 ja edellisenä        Lääninhallitusten panos tarkastustoiminnassa
7650: vuonna 54. Jakautuminen ilmenee taulukosta             oli hyvin vähäistä.
7651: 15. Yleisimmät epäkohdat olivat päihtyneiden              Viranomaisvalvonnan vähentyminen on vai-
7652: oleskelun salliminen ravintolassa sekä päihty-         kuttanut huonontavasti anniskelun hoitoon.
7653: neille anniskelu. Niihin liittyi usein järjestyshäi-   Käsitys siitä, että vähentämällä määräyksiä ja
7654: riö. Anniskelutapauksia alle 18-vuotiaille tuli        valvontaa ja toisaalta luottamalla ravintoloitsi-
7655: ilmi 5 kappaletta.                                     jan omaan vastuuseen parannetaan anniskelun
7656:    Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista ha-         hoidon tasoa, ei saatujen kokemusten mukaan
7657: vaittiin 36 poliisin, 29 Alkon ja yksi lääninhalli-    ole oikea ja todellisuuteen perustuva. Vallitseva
7658: tuksen tarkastuksissa. Kymmenen toimenpidet-           epätyydyttävä valvontatilanne tulee ottaa huo-
7659: tä aiheutui sekä Alkon että poliisin havainnoista.     mioon alkoholilain uudistamistyössä. Alkon val-
7660: Poliisin Alkolle lähettämät tiedot anniskelun          vontakäyntien vähentyminen selittyy vuoden
7661: epäkohdista liittyivät useimmiten ravintoloissa        1992 alusta toteutetulla yhtiön organisaatiouu-
7662: sattuneisiin erilaisiin järjestyshäiriöihin, joita     distuksella. Pääkaupunkiseudulla, jossa valvon-
7663: poliisi joutui selvittämään.                           nan hoitavat alkoholihallinto-osaston tarkasta-
7664:                                                        jat, Alkon valvonta on ollut toimiva.
7665:                                                                                                    27
7666: 
7667: 
7668: 
7669: 
7670: 4.6. Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelu-      anniskeluun. Aikaisempia suostumuksia ei pe-
7671:      luvat                                          ruutettu.
7672:                                                         Keskioluen vähittäismyyntilupien määrät
7673:    Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu on       vuonna 1969 ja 1992 ilmenevät taulukosta 16 ja
7674: mahdollista kunnissa, joiden kunnanvaltuusto        anniskelulupien vastaavasti taulukosta 17.
7675: on antanut näihin yleissuostumukset. Lisäksi            Vähittäismyyntipaikkojen määrä on vähenty-
7676: keskioluen anniskelulupa voidaan myöntää mat-       nyt voimakkaasti lähinnä maaseudun myymälöi-
7677: kailullisin perustein. Vähittäismyynti- ja annis-   den lopettamisten ja suurempiin yksikköihin kes-
7678: keluluvat antaa Alko.                               kittymisen vuoksi. Vuoden 1992 lopussa 17 kun-
7679:    Vuoden 1992 päättyessä maan silloisista 460      taa oli ilman keskioluen vähittäismyyntilupia.
7680: kunnasta oli valtuuston yleissuostumuksen pe-           Keskioluen anniskelulupien määrä kasvoi
7681: rusteella mahdollisuus keskioluen vähittäis-        vuodesta 1969 vuoteen 1971,jolloin oli voimassa
7682: myyntiin ja anniskeluun 438 kunnassa, vain          3 400 lupaa. Tämän jälkeen määrä pieneni vuo-
7683: vähittäismyyntiin 5 kunnassa ja vain anniske-       teen 1982 asti. Silloin alkoi uusi kasvu, joka
7684: luun 3 kunnassa. Kaikkiaan 14 kunnassa ei ollut     kiihtyi vuosikymmenen lopulla. Vuonna 1989
7685: valtuuston yleissuostumusta keskioluen vähit-       lisäys oli 171 ja vuonna 1992 peräti 943 lupaa eli
7686: täismyyntiin eikä anniskeluun. Vuonna 1992          27 %. Vuoden päättyessä 23 kunnassa ei ollut
7687: yleissuostumuksen antoi 8 kuntaa, joista 3 kun-     keskioluen anniskelulupia.
7688: taa vain vähittäismyyntiin ja 3 kuntaa vain             Tilapäisiä anniskelulupia myönnettiin 1 745.
7689: 28
7690: 
7691: 
7692: 
7693: 
7694: 4.7. Keskiolutkaupan valvonta                          holiyhtiön toimenpiteitä koskevat oikaisuvaati-
7695:                                                        mukset ja hallintoneuvostolle osoitetut kantelut.
7696:    Keskioluen vähittäismyyntimääräysten rikko-         Hallintoneuvoston yleisistunnossa käsitellään
7697: misen vuoksi Alko peruutti kertomusvuonna 4            alkoholilain alaista anniskelua koskevien pää-
7698: lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja         tösten ja toimenpiteiden oikaisuvaatimukset.
7699: varoituksia annettiin 8, kun edellisenä vuonna         Vuonna 1992 ei tehty yhtään tällaista vaati-
7700: vastaavat luvut olivat 1 ja 5. Keskioluen myynti       musta.
7701: alle 18-vuotiaille oli toimenpiteen syynä 8 ta-           Muut oikaisuvaatimukset käsitellään hallin-
7702: pauksessa. Rikkomuksista havaitsi poliisi 11 ja        toneuvoston oikaisujaostossa. Vaatimukset kos-
7703: Alko yhden valvontansa yhteydessä.                     kevat pääasiassa keskioluen anniskelu- ja vähit-
7704:    Alkon       alkoholihallinto-osasto       lähetti   täismyyntihakemusten hylkäämisiä tai myönnet-
7705: 29.10.1992 kaikille keskiolutta myyville vähit-        tyjen lupien peruuttamisia. Kertomusvuonna
7706: täismyyntiliikkeille kirjeen, jossa käsiteltiin tätä   ratkaistiin viisi tällaista oikaisuvaatimusta.
7707: myyntiä koskevia määräyksiä ja korostettiin nii-          Hallintoneuvoston ja sen oikaisujaoston teke-
7708: den tinkimätöntä noudattamista. Kirjeessä to-          miin päätöksiin voidaan alkoholilain 106 §:n 2
7709: dettiin, että koska Alkon ja viranomaisten vähit-      momentin nojalla hakea muutosta sosiaali- ja
7710: täismyyntipaikkoihin kohdistama valvonta ei            terveysministeriöltä. Ministeriölle jätettiin ker-
7711: voi olla kovin kattavaa, Alko tulee puuttumaan         tomusvuonna kaksi tällaista muutoksenhake-
7712: ilmitulleisiin selvitettyihin myyntirikkomuksiin       musta.
7713: tuntuvin toimenpitein esim. peruuttamalla luvan           Ministeriön päätöksistä voidaan alkoholilain
7714: määräajaksi.                                           106 §:n 4 momentin nojalla valittaa korkeim-
7715:    Keskioluen anniskelussa havaittujen epäkoh-         paan hallinto-oikeuteen.
7716: tien johdosta peruutettiin 22 lupaa määräajaksi.
7717: Kirjallisia huomautuksia ja varoituksia annettiin
7718: 53. Vastaavat määrät edellisenä vuonna olivat 25       4.9. Alkoholimainonnan valvonta
7719: ja 40.
7720:    Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkoh-           Alkolle lain mukaan kuuluva alkoholi-
7721: dat olivat vuonna 1992 päihtyneiden oleskelun          mainonnan valvontatyö painottui entiseen ta-
7722: salliminen anniskelupaikassa ja päihtyneille an-       paan lausuntojen antamiseen ennakkoon elin-
7723: niskelu. Anniskelu alle 18-vuotiaille oli toimen-      keinonharjoittajien ja mainostajien suunnittele-
7724: piteen syynä 6 tapauksessa. Toimenpiteitä ai-          mista mainos- ja markkinointitoimenpiteistä.
7725: heuttaneista epäkohdista havaitsi poliisi 49 ja           Todettuihin alkoholin mainontasäännösten ja
7726: Alkon edustaja 20. Loput 6 toimenpidettä joh-          ohjeiden vastaisiin mainoksiin ja ilmoituksiin
7727: tuivat sekä Alkon että poliisin havainnoista.          puututtiin yleensä suullisella huomautuksella.
7728:                                                        Yleisimmin rikkomuksia esiintyi ravintoloiden
7729:                                                        lehti- ym. ilmoittelussa. Ohjeiden vastaisesta il-
7730: 4.8. Muutoksenhakujärjestelmät                         moittelusta annettiin ravintoloille suullisten huo-
7731:                                                        mautusten lisäksi kaksi varoitusta ja kaksi huo-
7732:    Hallintoneuvoston tehtävänä on muun ohella          mautusta. Alko lähetti lokakuussa kaikille an-
7733: ratkaista alkoholilain 106 §:n 1 momentin ja           niskeluravintoloille kirjeen, jossa käsiteltiin al-
7734: keskioluesta annetun lain 43 §:n mukaiset alko-        koholijuomien mainontaa, myynninedistämistä
7735:                                                                                                       29
7736: 
7737: ja anniskelupaikan hintatason ilmoittamista           nykterhetsorganisationer ry:n kanteluun, joka
7738: koskevia määräyksiä. Tämän jälkeen ravintoloi-        koski Alkon hallintoneuvoston 13.12. 1990 teke-
7739: den ilmoittelussa on havaittu aikaisempaa huo-        mää päätöstä alkoholijuomien mainontaa kos-
7740: mattavasti vähemmän huomauttamista.                   kevista ohjeista. Päätöksessään oikeusasiamies
7741:     Eduskunnan oikeusasiamies antoi 31.1.1992         katsoi, ettei Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto ole
7742: päätöksensä kanteluun, joka koski miedon I            edellä tarkoitettua päätöstä tehdessään menetel-
7743: veroluokan oluen lehtimainontaa. Oikeusasia-          lyt virheellisesti tai lainvastaisesti.
7744: mies katsoi, että kantelun kohteena ollut I vero-        Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 10.4.1992
7745: luokan oluen mainos rikkoi alkoholin mainonta-        oikeuskanslerille tiedoksi mahdollisia toimenpi-
7746: kieltoa. Koska sosiaali- ja terveysministeriö ja      teitä varten Turun kaupunginviskaalin päätök-
7747: Alko eivät lain valvojina olleet ryhtyneet toimen-    sen syyttämätiä jättämisestä asiassa, jossa ravin-
7748: piteisiin lehtimainoksen johdosta, oikeusasia-        toloitsija on ministeriön ja Alkon käsityksen
7749: mies katsoi niiden laiminlyöneen valvontavelvol-      mukaan rikkonut alkoholin mainonnasta annet-
7750: lisuutensa. Päätöksenjohdosta Alkon aloitteesta       tuja säännöksiä ja määräyksiä. Oikeuskansleri ei
7751:  pidettiin 13.4.1992 neuvottelutilaisuus, johon       antanut päätöstään asiasta vuoden loppuun
7752:  kutsuttiin kaikkien panimoiden markkinointi-         mennessä.
7753: johtajat ja markkinointipäälliköt Tilaisuuteen           Alko antoi sosiaali- ja terveysministeriölle
7754:  osallistuivat myös sosiaali- ja terveysministeriön   neljä lausuntoa alkoholin mainonta-asioissa.
7755:  edustajat. Siinä korostettiin !-oluen mainonnas-        Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi yhden
7756:  ta annettujen säännösten tinkimätöntä noudat-        uuden majoitus- ja ravitsemisalan lehden sellai-
7757:  tamista.                                             seksi julkaisuksi, jossa saadaan mainostaa alko-
7758:     Eduskunnan oikeusasiamies antoi syyskuussa        holijuomia. Vuoden lopussa hyväksyttyjä julkai-
7759:  päätöksensä Suomen raittiusjätjestöt-Finlands        suja oli yhteensä 15.
7760: 30
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 
7765:          5. ALKOHOLIPOLIITTINEN SUUNNITTELU JA TIEDOTUS
7766:    Vuoden 1992 alusta Alkon alkoholipoliittiset       oli mukana viidessa tiedotuskampanjassa. Vuo-
7767: toiminnot koottiin yhtiön organisaatioon perus-       sittain toistuvia kampanjoita olivat liikenne- ja
7768: tettuun alkoholipoliittiseen ryhmään. Ryhmään         vesiturvallisuuskampanjat. Lisäksi tuotettiin
7769: kuuluvat alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, tut-     kampanjamateriaalia niin työelämän kuin nuor-
7770: kimuslaboratoriosta siirretty biolääketieteen         ten alkoholiongelmien vähentämiseksi. Yhteis-
7771: osasto, alkoholipoliittinen suunnittelu ja tiedo-     työtahoina olivat mm. poliisi, Liikenneturva,
7772: tus, aikakauslehdet Alkoholipolitiikka ja Nor-        sosiaali- ja terveysministeriö, liikenneministeriö,
7773: disk Alkohoi Tidskrift sekä tietopalvelu.             vakuutusyhtiöt, työmarkkinajärjestöjen päihde-
7774:    Alkoholipoliittista suunnittelua valmistelee ja    ryhmäjne.
7775: koordinoi sisäinen asiantuntijaryhmä, jonka jä-          Projektiyhteistyötä jatkettiin urheilu- ja kan-
7776: senet edustavat laajasti eri osa-alueiden tunte-      salaisjärjestöjen kanssa. Painopistettä siirrettiin
7777: musta ml. yhtiön henkilökuntajärjestöt Suun-          urheilu- ja kulttuuriyhteistyöstä sosiaalisen nuo-
7778: nitteluryhmän tehtävänä on pitkän tähtäyksen          risotyön ja terveysjärjestöjen suuntaan. Perus-
7779: alkoholipoliittisen linjan suunnittelu, lyhyen täh-   kohderyhmänä oli edelleen nuoriso. Alko on
7780: täyksen toimenpiteiden valmistelu sekä reagointi      valmistanut ja tukenut projekteihin liittyvien
7781: alkoholipoliittisia toimenpiteitä edellyttäviin       tiedotus- ja koulutusmateriaalien tuottamista.
7782: muutostilanteisiin.                                      Osasto itse tuotti ja jakoi kertomusvuonna
7783:    Kaikki alkoholipoliittisen ryhmän yksiköt tu-      runsaasti tiedotus- ja koulutusmateriaalia. Uusia
7784: kevat alkoholitiedotusta. Varsinaisesti sitä to-      esitteitä valmistettiin 6 ja video-ohjelmia 2 kpl.
7785: teuttaa alkoholipoliittinen suunnittelu- ja tiedo-    Esitteitä jaettiin yhteensä noin 1 160 000 kpl.
7786: tusosasto. Osasto on mukana alkoholiongelmien            Myös useita alkoholikysymystä käsitteleviä
7787: vähentämiseen tähtäävissä yhteistyökampan-            seminaari- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin eri
7788: joissa, harjoittaa projektiyhteistyötä erilaisten     yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutustilai-
7789: organisaatioiden ja järjestöjen kanssa sekä val-      suuksissa ja useilla alan messuilla esiteltiin alko-
7790: mistaa laajalti tiedotus- ja koulutusmateriaalia      holitiedotus- ja koulutusmateriaalia. Osaston
7791: suuren yleisön ja ammattihenkilöiden käyttöön.        toimihenkilöt ja heidän hankkimansa muut asi-
7792: Lisäksi osasto järjestää koulutustilaisuuksia,        antuntijat ovat luennoineet useissa alkoholialan
7793: osallistuu näyttelyihin ja messuille sekä antaa       koulutus-, tiedotus- ja seminaaritilaisuuksissa.
7794: koulutus- ja asiantuntija-apua alkoholista kiin-         Alkon julkaisema alkoholikysymystä laajasti
7795: nostuneille intressiryhmille. Vuonna 1992 toi-        käsittelevä Neuvoa Antavat -lehti ilmestyi neljä
7796: minnan painopisteenä olivat työelämän alkoho-         kertaa. Sitä jaettiin alkoholimyymälöissä asiak-
7797: liongelmien käsittely sekä nuorten alkoholitie-       kaille sekä suorajakeluna sosiaali-, terveys- ja
7798: don lisääminen. Terveydellisenä teemana oli al-       kasvatusalan ammattihenkilöstölle, hotelleille ja
7799: koholin vaikutus aivoihin.                            ravintoloille samoin kuin valtion ja kuntien
7800:    Aikaisempien vuosien tapaan tiedotus perus-        päättäjille. Kunkin numeron jakelu oli noin
7801: tui nytkin laajaan sidosryhmäyhteistöhön. Alko        60 000 kpl.
7802:                                                                                                      31
7803: 
7804: 
7805: 
7806: 
7807:                               6. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ
7808:    Vuoden 1992 aikana tiukennettiin Suomeen            olevassa junassa annettua asetusta (546/92).
7809: saapuvien matkustajien oikeutta tuoda muka-            Muutoksen mukaan sosiaali- ja terveysministe-
7810: naan alkoholijuomia. Sosiaali- ja terveysministe-      riöllä on mahdollisuus antaa lupa alkoholijuo-
7811: riön päätöksessä (500/92) alkoholijuomien tuon-        mien anniskeluun muuallakin kuin ravintola-
7812: nin rajoittamisesta eräissä tapauksissa annetun        vaunussa.
7813: sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (730/           Kertomusvuoden aikana valmistui kaksi mer-
7814: 68) 1 §:n muuttamisesta todetaan ensinnäkin,           kittävää alkoholilainsäädännön uudistamista
7815: että                                                   koskevaa työryhmämuistiota.
7816:    Suomessa asuvalla henkilöllä, jonka ulko-               1. Valtiovarainministeriö asetti 25.11.1991
7817: maanmatR:a-el-ole kestänyt yli 24 tuntia, ei ole       työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistavasti
7818: lupa tuoda maahan alkoholijuomia siinä tapa-           selvittää Suomessa nykyisin sovellettavan alko-
7819: uksessa, että matka on ulottunut Pohjoismaiden         holijuomaverotuksen muutostarvetta ja siitä
7820: ulkopuolelle, esim. Viroon tai Venäjälle. Jos          mahdollisesti aiheutuvia valtiontalouden vaiku-
7821: tällainen matka on tehty Pohjoismaihin, tuonti-        tuksia siirryttäessä ETA-yhteistyöhön. Työryh-
7822: kielto koskee kulkuneuvosta tai muutoin veroit-        män tuli lisäksi selvittää ne alkoholijuomavero-
7823: ta hankittuja alkoholijuomia.                          tuksen muutostarpeet, joita mahdollinen liitty-
7824:    Toiseksi,                                           minen EY:hyn merkitsisivät.
7825:     Suomen ulkopuolella asuvalla henkilöllä ei            Työryhmän muistio julkaistiin 30.4. (valtio-
7826: ole oikeutta tuoda maahan lainkaan alkoholi-           varainministeriön työryhmämuistioita 1992:8).
7827: juomia, jos hän tulee Pohjoismaiden tai EY:n           Alko antoi lausuntonsa muistiosta 29.6.1992
7828: jäsenmaiden ulkopuolelta, esimerkiksi entisen          päivätyllä kirjeellä.
7829: Neuvostoliiton alueelta, ja jos hänen oleskeluosa         2. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti
7830: Suomessa kestää enintään kolme vuorokautta.            17.3.1992 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvit-
7831:     Näitä rajoituksia ei sovelleta silloin, kun Suo-   tää alkoholilainsäädännön muutostarpeet erityi-
7832: meen tullaan lentokoneella.                            sesti ottaen huomioon ETA-sopimuksen ja mah-
7833:     Suomeen saapuva matkustaja saa normaalita-         dollisen EY-jäsenyyden vaikutukset nykyiseen
7834: pauksessa tuoda maahan tietyn litramäärän al-          alkoholijärjestelmään sekä tehdä ehdotukset al-
7835: koholijuomia. Osan tästä määrästä matkustaja           koholilainsäädäntöön tarvittavista muutoksista.
7836: saa tuoda ilman ylimääräisiä maksuja. Alkoho-          Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi
7837: lijuomista annetussa asetuksessa (644/68) ja vas-      31.10.1992 mennessä. Sosiaali- ja terveysministe-
7838: taavasti keskioluesta annetussa asetuksessa (645/      riö pidensi 28.10.1992 työryhmän määräaikaa
7839: 68) on määräykset siitä, kuinka paljon matkusta-       31.3.1993 saakka.
7840: ja saa ylipäätään tuoda maahan. Sen sijaan                Työryhmä päätti ensimmäisessä vaiheessa
7841: tullihallituksen tehtävänä on ollut määritellä         valmistella ehdotukset niiksi muutoksiksi, jotka
7842: maksuitta tuotavat määrät. Nämä ovat 1 litra           on tarpeellista toteuttaa nimenomaan ETA-sopi-
7843: väkeviä, 1 litra mietoja ja 2 litraa olutta tai 2      muksen johdosta. Työryhmä luovuttikin tämän
7844: litraa mietoja ja 2litraa olutta. Asetusmuutoksil-     mukaisesti valmistellun I osamietintönsä minis-
7845: la (asetus 544/92 alkoholijuomista annetun ase-        teri Toimi Kankaanniemelle 6.11.1992 (sosiaali-
7846: tuksen 14 §:n muuttamisesta ja asetus 545/92           ja terveysministeriön työryhmämuistio 1992: 15).
7847:  keskioluesta annetun asetuksen 2 §:n muuttami-        Alkon hallintoneuvosto antoi osamietinnöstä
7848:  sesta) myös maksuitta tuotavia alkoholijuomia         lausunnon 17.12.1992 pitämässään kokouk-
7849:  koskevat määräykset kirjattiin mainittujen ase-       sessa.
7850:  tuksien teksteihin. Määrät pysyivät samana.              Työryhmä jatkoi alkoholilainsäädännön ko-
7851:     Kertomusvuonna muutettiin alkoholijuomien          konaisuudistuksen valmistelua uusimpana mää-
7852:  anniskelusta kansainvälisessä yhdysliikenteessä       räaikana 31.5.1993
7853: 32
7854: 
7855: 
7856: 
7857: 
7858:                                         7. TIIVISTELMÄ
7859:     Alkoholijuomien kulutus pysähtyi tai kääntyi      väljentämistä haluavia oli vuonna 1990 noin
7860: laskuun useissa maissa 1970-luvun puolivälin          35%, seuraavana vuonna 41 ja vuonna 1993
7861: paikkeilla. Myös Suomessa kulutus pysyi tasai-        noin 37% vastanneista. Kyselyjen mukaan
7862: sena 10-vuotiskauden aina 1980-luvun puolivä-         vuonna 1991 suomalaisista 61 % halusi ostaa
7863: liin saakka. Sen jälkeen taloudellinen noususuh-      viinejä elintarvikeliikkeistä. Vastaava luku tam-
7864: danne ja kuluttajien reaalitulojen kasvu käänsi-      mikuussa 1993 oli 52%.
7865: vät kulutuksen nousuun. Suurimmillaan se oli             Vuonna 1992 avattiin kolme ja lopetettiin
7866: vuonna 1990, laskettuna 100 %:n alkoholiksi 7,7       neljä alkoholimyymälää. Vuoden päättyessä
7867: litraa asukasta kohden. Sen jälkeen kulutus           myymälöiden lukumäärä oli 246, joista 133 oli
7868: kääntyi laskuun.                                      valintamyymälöitä.
7869:     Vuoden 1990 lopulla alkanut laskusuhdanne            Hallintoneuvosto käsitteli kertomusvuoden
7870: syveni lamaksi vuonna 1992. Bruttokansantuote         aikana 354 anniskeluoikeushakemusta. Uusia
7871: väheni edellisestä vuodesta 3,5 ja yksityinen         oikeuksia myönnettiin 259. Vuoden päättyessä
7872: kulutus 5,3 %. Vuoden aikana ei nostettu alko-        anniskeluoikeuksien määrä oli 2 993. Keskioluen
7873: holijuomien hintoja. Kun vuoden 1991 joulu-           vähittäismyyntilupia oli vuoden päättyessä 6 427
7874: kuussa hintoja korotettiin keskimäärin 4 %, al-       ja anniskelulupia 4 436. Anniskeluluvat lisään-
7875: koholijuomien nimelliset kuluttajahinnat olivat       tyivät vuoden aikana 27 %:lla.
7876: vuonna 1992 keskimäärin 3,1% ja reaalihinnat             Alkoholijuomien kertakäyttöön liittyvät ns.
7877: 0,6% korkeammat kuin vuonna 1991.                     akuutit haitat samoin kuin pitkäaikaisen alko-
7878:     Taloudellisen laman ja alkoholijuomien suh-       holin käytön aiheuttamat krooniset haitat li-
7879: teellisen korkean hintatason vuoksi alkoholijuo-      sääntyivät 1980-luvun aikana kulutuksen kas-
7880: mien kulutus laski 2,9% vuonna 1992. Asukasta         vaessa. Kulutuksen kääntyessä laskuun 1990-
7881: kohden kulutettiin 7,2 litraa puhtaana alkoholi-      luvun puolella useat akuutit haitat ovat vähenty-
7882: na eli 0,2 litraa vähemmän kuin edellisenä vuon-      neet.
7883: na. Juomaryhmittäin tarkasteltuna ainoastaan             Vuonna 1992 päihtyneenä säilöönotettujen
7884: mietojen viinien ja keskioluen kulutus kasvoi.        määrä väheni runsaat 15 % edellisesti vuodesta.
7885: Miedoissa viineissä kasvu 100 %:n alkoholiksi         Ilmitulleita rattijuopumuksia oli 12,5 % edellis-
7886: laskettuna oli yli 9 ja keskioluessa lähes 20 %.      vuotista vähemmän. Vuonna 1992 poliisin tie-
7887: Väkevienjuomien kulutus laski vastaavasti 13%         toon tulleiden väkivaltarikosten määrä laski
7888: ja vahvan oluen lähes 36 %. Mietojen juomien          6 %. Samoin alkoholilainsäädäntöä vastaan teh-
7889: osuus puhtaana alkoholina mitatusta kokonais-         tyjen rikosten määrä pieneni.
7890: kulutuksesta oli 70 %, kun se oli edellisenä vuon-       Alkoholin käytön seurauksena kuolee Suo-
7891: na 67%.                                               messa vuosittain noin 2 500 henkeä. Yli puolella
7892:     Alkoholijuomiin käytettiin vuonna 1992 yh-        on perussyynä alkoholisairaus tai -myrkytys.
7893: teensä 18,8 miljardia markkaa eli 3 746 markkaa       Runsaat 1 000 henkilöä kuolee vuosittain päih-
7894: asukasta kohden laskettuna. Tämä oli 7,0%             tyneenä tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Alko-
7895: yksityisistä kulutusmenoista.                         holin käytön seurauksena kuolleiden osuus koko
7896:     Suomalaisten mielipiteitä alkoholipoliittisista   kuolleisuudesta on noin 5 %.
7897: rajoituksista on tutkittu vuosittain 1980-luvun           Suomen alkoholijärjestelmä perustuu ensisi-
7898: alusta lähtien. Viimeisin Alkon teettämä tutki-       jaisesti sosiaali- ja terveyspoliittisiin tavoitteisiin.
7899: mus on tammikuutta 1993. Kyselyjen mukaan             Tämän mukaan alkoholioloja pyritään ohjaa-
7900: suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoituksiin       maan siten, että alkoholihaitat ovat mahdolli-
7901: väljeni koko 80-luvun. 1990-luvulla asenteet          simman vähäiset sekä yhteiskunnalle että yksi-
7902: ovat vakiintuneet ja näyttävät kääntyneen jon-        lölle. Alkoholitulot puolestaan kanavoidaan yh-
7903: kin verran tiukkenevaan suuntaan: Rajoitusten         teiskunnan käyttöön. Suomalainen alkoholipoli-
7904:                                                                                                      33
7905: 
7906: tiikka on osa pohjoismaista sosiaali- ja hyvin-      Iin kulutuksen tason säätely on tärkeä sosiaali- ja
7907: vointipolitiikkaa.                                   terveyspoliittinen tehtävä.
7908:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomus-       Alkon käytettävissä olevia keinoja kulutuk-
7909: vuonna Alkon aloitteesta työryhmän selvittä-         sen säätelemisessä ovat olleet alkoholijuomien
7910: mään, mitä muutoksia Euroopan yhdentyminen           hinnoittelu, myyntijärjestelmän rajoitukset ja
7911: edellyttää alkoholilainsäädäntöön. Vuoden 1992       niihin liittyvä valvonta sekä alkoholitiedotus.
7912: lopulla jättämässään osamietinnössä työryhmä         Euroopan yhdentyminen aiheuttaa paineita al-
7913: katsoi, että Suomen hyväksymä ETA-sopimus            koholijuomien verotason yleiseen alentumiseen
7914: edellyttää mm. alkoholijuomien tuonti- ja vienti-    ja siten niiden hintojen laskemiseen. Tämä puo-
7915: monopolista luopumista. Samoin työryhmän             lestaan lisäisi alkoholin kulutusta ja haittoja
7916: mukaan mietojen juomien tukkumyyntimono-             sekä vähentäisi valtion alkoholituloja. Siksi
7917: poli tulisi poistaa. Näiden arvioiden mukaisia       Alko pitää tärkeänä, että mahdollisen EY:hyn
7918: esityksiä ei ole vielä saatettu hallituksen eikä     liittymisen jälkeenkin alkoholijuomien verotaso
7919: eduskunnan käsittelyyn, kuten ei myöskään            pidetään riittävän korkeana ja että pohjoismai-
7920: suunnitelmia siirtyä alkoholijuomien verotuk-        set henkilökohtaiseen käyttöön tuotavien alko-
7921: sessa asteittain alkoholipitoisuuden mukaiseen       holijuomien tuontirajoitukset säilytetään. So-
7922: verotukseen. Työryhmä on jatkanut alkoholilain       siaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden tur-
7923: kokonaisuudistusta koskevan muistion valmiste-       vaamiseksi pohjoismaisen alkoholijärjestelmän
7924: lua.                                                 olennaiset osat, erityisesti alkoholijuomien vä-
7925:     Nykyisessä alkoholilainsäädännössä alkoho-       hittäismyyntimonopoli, olisi yhtiön mielestä pi-
7926: lipolitiikan hoitaminen on annettu keskeisiltä       dettävä voimassa.
7927: osiltaan alkoholiyhtiölle Oy Alko Ab:lle. Tätä           Alko korostaa jatkossakin tiedotuksen ja
7928: tehtävää toteuttaessaan Alko pyrkii säätelemään      kuluttajaneuvonnan osuutta haitallisen alkoho-
7929: alkoholijuomien kulutuksen määrää ja raken-          linkäytön estämisessä samalla kun se palvelee
7930: netta sekä vaikuttamaan väestönjuomatapoihin.        asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Alkoholi-
7931: Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholion-       tiedotuksen tarkoituksena on tukea kansalaisten
7932: gelmia on sitä enemmän, mitä suurempi on             omia pyrkimyksiä hallita alkoholin käyttöään ja
7933: alkoholin kokonaiskulutus. Sen vuoksi alkoho-        vähentää siihen liittyviä haittoja.
7934: 
7935:      Helsingissä 13. päivänä toukokuuta 1993
7936: 
7937:                                      Hallintoneuvoston puolesta
7938:                                      Ilkka Suominen
7939: 
7940: 
7941: 
7942: 
7943:                                                                                         Jaakko Aito
7944: 
7945: 
7946: 
7947: 
7948: 10 331115L
7949: 34
7950: 
7951: 
7952: 
7953: 
7954:                                LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ
7955: Nuorten alkoholinkäyttö, terveydentila ja                 Koska kyseessä on poikkileikkaustutkimus, ei
7956: elämäntyylin kuluttavuus                               voida ratkaista syytä ja vaikutusta: lisääkö alko-
7957:                                                        holin käyttö ärtyneisyyttä vai paneeko jännitty-
7958:    Viime vuosina alkoholitutkijoiden keskuudes-        neisyys nuoren juomaan. Yhteys on kuitenkin
7959: sa on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko           havaittu ja sitä tullaan selvittämään seuranta-
7960: alkoholin käytön ja terveyden välinen suhde            asetelmalla.
7961: suora, lineaarinen vai ehkäiseekö kohtuullinen
7962: alkoholin käyttö sairastavuutta ja kuolleisuutta,      Lähde:
7963: eritoten sydän- ja verisuonitauteja. On väitetty,      Rahkonen, Ossi & Ahlström, Salme & Karvo-
7964: että alkoholin ja terveyden välinen suhde olisikin            nen, Sakari: Nuorten alkoholin käyttö,
7965: U-käyrän muotoinen: kohtuullisesti alkoholia                  terveydentila ja elämäntyylin kulutta-
7966: käyttävät olisivat terveempiä ja eläisivät kauem-             vuus.Alkoholipolitiikka Vol. 57 (1992):
7967: min kuin runsaasti juovat ja raittiit. Nuorten                169-178.
7968: parissa ei ole mahdollista tutkia tautisuutta,
7969: koska se on niin harvinaista.
7970:    Sen sijaan voidaan tutkia nuorten alkoholin         Naiset alkoholin suurkuluttajina
7971: käytön yhteyttä terveyteen ja elämäntyylin ku-
7972: luttavuuteen. Näin on tehty osana nuorten ter-             Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää run-
7973: veystapatutkimusta. Tiedot kerättiin postikyse-        saan alkoholin käytön esiintymistä naisten kes-
7974: lynä vuonna 1987. Aineistona olivat 16- ja 18-         kuudessa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja pyrki-
7975: vuotiaat nuoret (N= 5 002, vastausprosentti 80).       myksiä juomisen hallintaan.
7976:    Nuoret jaettiin neljään ryhmään alkoholin               Aineisto koostui kahdesta osasta. Ensiksi
7977: käytön mukaan: "runsaasti juovat", juo vähin-          pääkaupunkiseudun naisten keskuudessa suori-
7978: tään kerran viikossa itsensä kunnon humalaan;          tettiin laaja postikysely, jossa otos oli 6 000.
7979: "tiheästi juovat", juo vähintään kerran viikossa,      Kyselyn vastaajista 9 prosentilla alkoholin kulu-
7980: mutta kunnon humalaan harvemmin kuin ker-              tus ylitti riskikulutuksen rajan. Riskikulutus liit-
7981: ran viikossa; "kohtuujuojat", juo harvemmin            tyy ikään, mutta vain vähän yhteiskunnalliseen
7982: kuin kerran viikossa; ja "raittiit", ei käytä alko-    asemaan tai koulutukseen.
7983: holia.                                                     Toiseksi postikyselyn tietojen perusteella
7984:    Haittaava pitkäaikaissairastavuus ei ollut yh-      suurkulutlajiksi luokitelluista vastaajista 88:aa
7985: teydessä alkoholin käyttöön; pitkäaikaissairas-        haastateltiin vapaamuotoisen teemahaastattelun
7986: tavuus ei estä nuoria osallistumasta alkoholin-        menetelmällä. Haastattelut analysoitiin etsien
7987: käyttötilaisuuksiin. Nuorten alkoholin käytöllä        juomiseen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja hallita
7988: ja terveydentilalla oli sen sijaan selvä lineaarinen   sitä. Alkoholia runsaasti juova on eräänlaisessa
7989: yhteys: mitä rajummin nuori käytti alkoholia, 1)       valintatilanteessa: juomisesta on jo selviä haitto-
7990: sitä huonommaksi hän koki terveytensä, 2) sitä         ja, ja tilanne saattaa kehittyä yhä huonommaksi.
7991: harvemmin hän tunsi itsensä aamulla pirteäksi,         Vaihtoehtoina on juomisen kontrolli tai raitistu-
7992: 3) sitä useammin hän oli mielestään päivällä           minen. Pysyttely vallitsevan juomisen tasolla
7993: väsyneempi kuin koulu- ja työtoverinsa, 4) sitä        ilman että etenkin terveydelliset haitat lisäänty-
7994: useammin hän ilmoitti kokeneensa erilaisia oi-         vät, on vaikeaa.
7995: reita (päänsärkyä, vatsakipuja, unettomuutta,              Naisten elämässä on useita tekijöitä, jotka
7996: jne.), 5) sitä useammin hän kärsi flunssasta ja 6)     työntävät heitä miehiä enemmän kohti kohtuu-
7997: sitä useammin hän kävi lääkärin vastaanotolla.         juomista ja juomisen hallintaa. Näitä ovat nais-
7998: Alkoholin käytön ja koetun terveydentilan yh-          ten elämää säätelevä ideologia ja heidän roolinsa
7999: teys oli samanlainen pojilla ja tytöillä.              yhteiskunnassa. Tämän erityisen naiskansalai-
8000:                                                                                                           35
8001: 
8002: suuden ydin on äitiys, yksityinen tai yhteiskun-         määriä. Eräät olivat oppineet tunnistamaan,
8003: nallinen. Naisiin kohdistuu voimakkaita odo-             milloin he juodessaan siirtyivät kontrolloidusta
8004: tuksia siitä, että he pystyvät pitämään itsensä          tilanteesta kontrolloimattomaan. Monien ongel-
8005: kurissa ja elämään "järkevästi". Naisen juopot-          mien ratkaisuksi ei ollut löytynyt mitään keino-
8006: teluun liittyy helposti voimakas häpeän tunne.           ja. Täydellinen elämänmuutos mainittiin usein
8007: Juomiseen kannustavia mielikuvia on naisilla             välttämättömäksi.
8008: vähemmän kuin miehillä, joiden humala koetaan               Tekijöitä, jotka työntävät naisia kohti run-
8009: usein sympaattisena. Juomisen hallintaa autta-           saampaa alkoholin käyttöä, ovat sellainen pari-
8010: vat resurssina koettu työ ja perhe, epävirallinen        suhde, joka kannustaa juomaan, sekä ystävien,
8011: kontrolli ja vielä yksilön oma toiminta juomisen         työtovereitten ja sukulaisten juominen, mielen-
8012: säätelemiseksi, jota hoito saattaa tukea.                terveyden ongelmat, yhteisön naiselle antama
8013:     Läheisten ihmisten harjoittama kontrolli on          leima, työn ja perheen menetykset, poikkeavan
8014: tyypillisesti sukupuolisidonnaista siten, että nai-      identiteetin omaksuminen ja fyysinen riippuvuus
8015: set ovat miehiä huomattavasti useammin kont-             alkoholista. Usein esille tullutjuomista ruokkiva
8016: rolloijia, miehet taas kontrollin kohteita. Mutta        asia oli ympäristön yleinen märkyys. Kaikki
8017: myös runsaasti juoviin naisiin kohdistuu ympä-           juovat, ja ystävyyssuhteisiin ja parisuhteisiin
8018: ristöstä painostusta juomisen rajoittamiseen.            kuuluu olennaisena osana alkoholin käyttö. Juo-
8019: Tämän tuen lähteenä voivat olla puolisot, mutta          minen on normaalia.
8020: myös toiset läheiset henkilöt, etenkin sukulaiset.
8021: Jos nainen juo enemmän kuin puoliso ja käyttää           Lähde:
8022: alkoholia pääasiassa erossa toisesta, on rajoitta-       Holmila, Marja: Kulkurin valssi on miesten
8023: minen erityisen yleistä. Toisten rajoittamispyrki-              tanssi. Naiset alkoholin suurkuluttaji-
8024: myksilläja vastaajan omalla huolestuneisuudella                 na. VAPK-kustannus, Helsinki 1992.
8025: oli selvä yhteys. Mitä useammin vastaaja oli
8026: kokenut juovansa enemmän kuin itse asiassa
8027: halusi, sitä useammin puoliso tai joku muu oli
8028: pyrkinyt rajoittamaan hänen juomistaan.                  Kotitekoisen alkoholin käyttö
8029:     Haastatellut naiset olivat tietoisia juomisen
8030: haitoista, erityisesti sen erilaisista terveyshaitois-       Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos on useaan
8031: ta ja olivat niistä huolissaan. Useimmin mainitut        otteeseen 1970- ja 1980-luvuilla kartoittanut ko-
8032: ongelmat olivat alkoholin vaikutus terveyteen,           titekoisten alkoholijuomien käyttöä gallup-tut-
8033: työsuorituksiin ja käyttäytymiseen muiden ih-            kimusten avulla. Saattaakseen tietonsa ajan ta-
8034: misten seurassa. Taloudelliset ongelmat ja pelko         salle laitos tilasi syyskuussa 1992 Suomen Gallu-
8035:  riippuvuudesta tulivat myös esille, mutta kuiten-       pin omnibussiin joukon kotitekoisten alkoholi-
8036:  kin selvästi harvemmin. Tietoisuus haitoista ei         juomien käyttöä koskevia kysymyksiä. Haasta-
8037:  suoraan muutu toiminnaksi, sillä asian korjaa-          teltujen kokonaismäärä oli 997, josta naisia 521
8038: misen keinoja tunnettiin vähemmän. Keinoista             ja miehiä 476.
8039: tavallisin oli itsekontrolli, juomisen rajoittami-           Tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajilta, olivat-
8040: nen henkilön itsensä niin päätettyä. Esimerkkejä         ko he nauttineet sahtia, kotiviiniä, pantikkaa tai
8041:  itsekontrollista ovat päätökset lähteä ulos entistä     kiljua viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aika-
8042:  harvemmin, kotiin ostettujen juomien määrän             na. Vastaukset eivät siis anna tietoa juoduista
8043: vähentäminen ja juomisrytmin seuraaminen juo-            määristä. Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa
8044:  mistilanteessa. Jotkut olivat pyrkineet syste-          niiden avulla voidaan kuitenkin arvioida käytön
8045:  maattisesti seuraamaan kuluttamansa alkoholin           levinneisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia.
8046: 36
8047: 
8048: 
8049: 
8050: 
8051:    Taulukosta A käy ilmi, että pontikan käyttö          Oluen ja viinin kotivalmistuksen määrää ja
8052: yleistyi selvästi 1970-luvun alkupuoliskolla ja      kulutusta on pyritty arvioimaan vuoden 1984
8053: saavutti huippunsa 1970-luvun keskivaiheilla.        juomatapatutkimuksen sekä kotimaisilta raaka-
8054: Vuoden 1985 luvut olivat tarkastelukauden pie-       ainevalmistajilta ja maahantuontitilastoista saa-
8055: nimmät. Syyskuussa 1992 miehistä 15% ja nai-         tujen tietojen avulla.
8056: sista 6% ilmoitti käyttäneensä pontikkaa vii-           Mailasta ei enää käytännössä valmisteta ko-
8057: meksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Ponti-         tona. Niinpä valmistetun sahdin määrä voidaan
8058: kan käyttö näyttää siten hieman yleistyneen ja       arvioida sahtimaltaan myynnin perusteella. Sah-
8059: olevan nykyisin yhtä yleistä kuin 1970-luvun         timallasta käytetään sekä Alkon kanssa sopi-
8060: jälkipuoliskolla.                                    mussuhteessa olevissa sahtipanimoissa että koti-
8061:    Myös kiljun käyttö lisääntyi 1970-luvun alku-     valmistuksessa. Viimeksi mainittu käyttö oli
8062: puoliskolla, väheni vuoteen 1985 ja on sen jäl-      vuonna 1992 noin 1 400 tonnia. Kotisahdin val-
8063: keen lisääntynyt. Vaihtelut ovat tosin olleet sel-   mistus- ja käyttömäärän voidaan siten arvioida
8064: västi pienempiä kuin pontikan kohdalla.              olleen noin 3 miljoonaa litraa, mikä on 100 %:n
8065:    Sahdin ja kotiviinin käytöstä on gallup-tutki-    alkoholina noin 200 000 litraa.
8066: muksiin perustuvaa                                      Kotiolutta valmistetaan kaupan olevista mal-
8067:    tietoa varsin lyhyeltä ajalta. Sekä sahdin että   lasuutteista ja sokerista. Kotimaassa valmistetun
8068: kotiviinin käyttö näyttää lisääntyneen sitten        ja maahantuodun olutuutteen käyttö oli valmis-
8069:  1980-luvun puolivälin. Kaikista kotitekoisista      tajilta saatujen myyntitietojen ja tullitilaston pe-
8070: alkoholijuomista kotiviinin käyttö näyttää ole-      rusteella vuonna 1992 noin 550 tonnia. Kotio-
8071: van yleisintä ja kiljun käyttö harvinaisinta.        luen valmistusmäärä oli siten yhteensä 5-6
8072:    Miehet käyttävät kotitekoisia alkoholijuo-        miljoonaa litraa. Tämä on 100 %:n alkoholina
8073: mia, kuten kaikkia alkoholijuomia, naisia use-       noin 300 000 litraa.
8074: ammin. Kotiviinin käytön levinneisyys ei kuiten-        Vuonna 1984 kotiviinin valmistus- ja käyttö-
8075: kaan näytä poikkeavan kovin suuresti miesten ja      määräksi arvioitiin 5-7 miljoonaa litraa. Val-
8076: naisten parissa.                                     mistuksessa käytetään perinteisiä puutarha- ja
8077:                                                                                                     37
8078: 
8079: metsämarjoja, ja valmistusmäärä vaihtelee vuo-          Alustava sosiaalisairaalan potilaiden haastat-
8080: tuisen sadon perusteella. Kotiviinin valmistus      telu osoitti, että tyypillisiä retkahdustilanteita
8081: perinteisistä raaka-aineista on viimeisen 8 vuo-    Suomessa ovat pääasiassa kielteiset mielentilat ja
8082: den aikana ilmeisesti pysynyt ennallaan tai hie-    tilanteet, joissa juomisen ulkoiset rajoitteet höl-
8083: man vähentynyt.                                     tyvät. Koeryhmän ohjelmaa laadittaessa tämä
8084:     Vuonna 1984 arvioitiin valmispakkausten         havainto otettiin lähtökohdaksi. Tavoitteena oli
8085: käyttö kotiviinin valmistuksessa vähäiseksi. Sen    oppia tunnistamaan ja välttämään juomariskin
8086: jälkeen niiden käyttö on lisääntynyt runsaasti.     sisältäviä tilanteita ja ehkäistä näin paluu hoitoa
8087: Valmispakkaukset tuodaan maahan tai kootaan         edeltäneeseen alkoholinkäyttöön. RE-ryhmissä
8088: Suomessa maahantuoduista aineista. Valmis-          pohdittiin myös juomisen syitä ja seurauksia,
8089: pakkauksista tehdyn kotiviinin määrän voidaan       opeteltiin tunne-elämän ongelmien käsittelyä,
8090: arvioida olevan samaa suuruusluokkaa kuin           juomishoukutuksista kieltäytymistä sekä hah-
8091: kotioluen valmistuksen, joten tämän kotiviinin      moteltiin elämäntapojen muutosta.
8092: osuuden voidaan arvioida olleen 5-6 miljoonaa           RE-ohjelmaa kokeiltiin kolmella osastolla ja
8093: litraa ja viinin kotivalmistuksen siis yhteensä     siihen osallistui 67 henkilön ryhmä. Runsaan 60
8094:  10-13 miljoonaa litraa vuodessa. Tämä on           henkilön vertailuryhmänjäsenet saivat osastosta
8095:  100 %:n alkoholina 1-1,5 miljoonaa litraa.         riippuen sairaalassa tuolloin tarjolla olleita hoi-
8096:     Kotona valmistetun oluen ja viinin käyttö oli   toja. Naisia tutkimuksessa oli 23 ja miehiä 107.
8097: vuonna 1992 arviolta 1,5-2 miljoonaa litraa             Hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa pysyi
8098:  100 %:n alkoholina eli noin 5 % tilastoituun       75% koeryhmästä ja 62% vertailuryhmästä.
8099:  alkoholin kulutukseen verrattuna.                  Koeryhmä oli hoidon loppuessa tyytyväisempi
8100:     Pantikan ja kiljun valmistuksen muutoksista     saamaansa ryhmähoitoon (p = .004), vähemmän
8101: ei ole havaittu mitään hälyttävää, joten niiden     ~osiaalisesti ahdistunut (p = .06), ja sen jäsenet
8102:  käytön voidaan arvioida olevan vuoden 1984         uskoivat merkitsevästi enemmän omaan ky-
8103:  tasolla eli 0,2-0,3 miljoonaa litraa 100 %:n       kyynsä hallitajuomistaan (p = .04).
8104:  alkoholina vuodessa.                                   Lähtölomakkeen täyttäneitä (n = 107) pyy-
8105:                                                     dettiin lähettämään kahden viikon välein juo-
8106: Lähteet:                                            miskirjanpitonsa sosiaalisairaalaan. Kolme nel-
8107: Salmi, Pentti: Oluen ja kotiviinin valmistus        jäsosaa heistä aloitti kirjanpidon, ja vähän yli
8108:         vuonna 1992. Muistio 18.1.1993.             kolmasosa alkuperäisestä tutkimusryhmästä piti
8109: Österberg, Esa: Kotivalmisteisen alkoholin käyt-    kirjaa uskollisesti puolen vuoden ajan. Kirjanpi-
8110:          tö yleistyy.Alkoholipolitiikka Vol. 58     toon osallistuneilla alkoholinkulutus putosi kir-
8111:         (1993): Painossa.                           janpitojakson aikana noin viidesosaan hoitoa
8112:                                                     edeltäneestä tasosta, ja he joivat vähemmän kuin
8113:                                                     suomalaiset miehet keskimäärin. Sekä puolen
8114:                                                     vuoden että vuoden seurannassa kirjaa säännöl-
8115: Retkahduksen ehkäisemismenetelmien tehokkuus        lisesti pitäneet joivat kerralla merkitsevästi vä-
8116: laitoshoidossa                                      hemmän kuin ne, jotka eivät pitäneet kirjaa tai
8117:                                                     tekivät sitä vain vähän aikaa. He joivat myös
8118:    Järvenpään sosiaalisairaalassa käynnistettiin    harvemmin kuin muut, joskin he olivat juoneet
8119: vuonna 1987 alkoholiongelmaisten laitoshoitoa       jo ennen hoitoa hieman muita harvemmin.
8120: koskenut kokeilu. Sen tarkoituksena oli selvittää       Juomisen useutta ja kertakäyttömääriä kos-
8121: tämän hoidon parantamismahdollisuuksia me-          kevat tiedot ennen hoitoa ja sen jälkeen on
8122: netelmillä, joista muualla maailmassa oli tuol-     esitetty kuvioissaaja b. Raittiiden päivien määrä
8123: loin saatu lupaavia tuloksia. Kokeilu koski nk.     kasvoi, ja kerralla juodut määrät vähenivät mo-
8124: kognitiivista retkahduksen ehkäisemismenetel-       lemmissa ryhmissä merkitsevästi seurantavuo-
8125: mää (RE), jonka pohjalle sosiaalisairaalassa ra-    den aikana. Kirjanpitojakson jälkeen alkoholin-
8126: kennettiin oma ryhmäohjelmansa.                     käyttö tosin hieman lisääntyi.
8127: 38
8128: 
8129:      Kuvio a. Keskimääräinen alkoholinkulutus               tarkoitettujen asumispalvelujen käyttö (p = .05)
8130:      juomispäivinä ennen hoitoa ja sen jälkeen              jäivät merkitsevästi vähäisemmiksi koeryhmäs-
8131:                                                             sä. Uusi ohjelma tuotti näin säästöjä myös kun-
8132:            annoksia                                         tien hoitokustannuksiin.
8133:       25~~~-----------------------,
8134:                                                                Raittiutta tukevat sosiaaliset suhteet olivat
8135:                                r-+- koeryhmä                kuitenkin koko otoksessa selviytymisen kannal-
8136:                                                             ta ratkaisevia. Vähiten joivat seurantavuoden
8137:       20                              vertailuryhmä
8138:                                                             aikana ne, jotka 1) asuivat lastensa kanssa, 2)
8139:                                                             samastuivat AA:han, 3) joivat harvoin partne-
8140:                                                             riosa kanssa, 4) osallistuivat ryhmähoitoon aktii-
8141:                                                             visesti ja 5) suosivat laimeampia alkoholijuomia
8142:                                                             jo ennen hoitoa. Alkoholiriippuvuuden aste, si-
8143:                                                             viilisääty, työllisyystilanne ym. tekijät eivät sen
8144:                                                             sijaan vaikuttaneet merkitsevästi hoidon jälkei-
8145:                                                             seen selviytymiseen.
8146: 
8147:                                                             Lähde:
8148:                                                             Koski-Jännes, Anja: Alcohol Addiction and
8149:                                                                    Self-Regulation. A Controlled Trial of a
8150:                ennen    kp-        6 kk             12 kk          Relapse Prevention Program for Finnish
8151:                hoitoa   vaihe                                      Inpatient Alcoholics. The Finnish Foun-
8152:                                                                    dation for Alcohol Studies, Helsinki
8153:      annos•11,5 g puhdasta alkoholia
8154:                                                                    1992.
8155: 
8156: 
8157:     Juomisessa ryhmät eivät eronneet toisistaan
8158: tilastollisesti merkitsevästi, mutta alkoholieh·
8159: toisten laitoshoitopäivien määrä (p = .003), put·           Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet
8160: kapidätykset (p = .04) ja päihdeongelmaisille
8161:                                                                 Väestön alkoholipoliittisia näkemyksiä kar-
8162:                                                             toittavien mielipidekyselyjen tuloksia tarkastel-
8163:                                                             taessa on muistettava, että irrallisiin erilliskysy-
8164:      Kuvio b. Raittiiden päivien 'Yo-osuus ennen            myksiin annetuilla vastauksilla on usein vain
8165:                hoitoa ja sen jälkeen                        ajanviete- ja propaganda-arvoa. Ristiriitaisia
8166:                                                             näkemyksiä ei edes tarvitse etsiä eri intressipiiri-
8167:       100%,--------------------------,
8168:                                                             en tilaamista mittauksista, sillä samassakin kyse-
8169:        90%
8170:                                                             lyssä saatetaan saada esiin hyvin vastakkaisia
8171:                                                             tuloksia. Erillismielipiteiden tarkastelu on kui-
8172:        80%                                                  tenkin mielenkiintoista silloin, kun käytettavissä
8173:                                                             on eri ajankohtina kerättyä vertailukelpoista
8174:         70%                                                 tietoa.
8175:                                                                 Vuodesta 1981 alkaen on eri tutkimuksissa
8176:         60%
8177:                                                             kerätty tietoa alkoholipoliittisista asenteista tie-
8178:         50%                                                 dustelemalla haastateltavilta heidän yleistä suh-
8179:                                                             tautumistaan alkoholipoliittisiin rajoituksiin.
8180:         40%                                                 1980-luvun alussa alkoholipolitiikan väljentäjik-
8181:                                                             si ilmoittautui 11 ja tiukentajiksi 46 % aikuis-
8182:         30%
8183:                                                             väestöstä. Vuoteen 1985 mennessä väljentäjien
8184:                                                             osuus oli noussut lähes 40 %:iin. Samana vuonna
8185:                                            ·-~]
8186:         20%
8187:                                            eryhmä           40% väestöstä piti vallitsevia rajoituksia sopivi-
8188:         10%               ··              ertailuryhmä      na ja hieman yli 20 % halusi tiukentaa niitä.
8189:                                                                 Taulukon B mukaan vapaamman alkoholipo-
8190:                  ennen kp-          6 kk            12 kk   litiikan kannatus ei ole lisääntynyt neljän viime
8191:                  hoitoa vaihe                               vuoden aikana. Tämä näyttää koskevan sekä
8192:                                                                                                     39
8193: 
8194: miehiä että naisia. Miesten keskuudessa va-         västi suurempaa kannatusta kuin naisten kes-
8195: paampi alkoholipolitiikka nauttii edelleen sel-     kuudessa.
8196: 
8197: 
8198: 
8199: 
8200:    Vuoden 1984 juomatapatutkimuksessa 20%           selvästi. Gallup -tutkimusten mukaan lähes 60%
8201: vastaajista kannatti viinien myyntiä elintarvike-   aikuisväestöstä oli 1980- ja 1990-lukujen vaih-
8202: liikkeistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana          teessa sitä mieltä, että viinejä tulisi myydä elin-
8203: suhtautuminen viinien myyntiin on muuttunut         tarvikeliikkeissä (taulukko C).
8204: 40
8205: 
8206: 
8207: 
8208: 
8209:    Taulukossa C esitetyt luvut perustuvat kysy-      Päihdeongelmat ja eräät muut sosiaaliset
8210: mykseen "Miten yleisön pitäisi saada ostaa vii-      ongelmat Itämeren maissa
8211: nejä?". Sen perusteella viinien myynti elintarvi-
8212: keliikkeistä nauttii edelleen väestön niukan            Keväällä 1992 ilmestyi ensimmäinen raportti
8213: enemmistön kannatusta. Viinien myynnille elin-       nk. Baltica-tutkimuksesta (Simpura & Tigerstedt
8214: tarvikeliikkeistä annettu kannatus on kuitenkin      (toim.) 1992). Tutkimus käynnistyi pohjoismai-
8215: pysynyt lähes ennallaan viimeisten neljän vuo-       sen päihdetutkimuslautakunnan (NAD) aloit-
8216: den aikana. Jos taulukon C luvuista on yritettä-     teesta vuonna 1990. Tarkoituksena on tuottaa
8217: vä etsiä suuntaa, tämä myynti on pikemminkin         vertailukelpoista tietoa päihdeongelmien ja eräi-
8218: menettämässä kannatustaan kuin lisäämässä            den muiden sosiaalisten ongelmien esiintymises-
8219: sitä.                                                tä Itämeren ympärysmaissa. Lisäksi tutkitaan,
8220:    Alkoholipoliittinen mielipideilmasto on sel-      millaisia käsityksiä ongelmien vakavuudesta ja
8221: västi liberalisoitunut 1970-luvun puolivälin jäl-    keskinäisistä suhteista näissä maissa on.
8222: keen. Neljän viime vuoden aikana väestön suh-           Suomen kannalta tutkimuksessa on tärkeää
8223: tautuminen alkoholipoliittisiin rajoituksiin näyt-   se, että saadaan ajan tasalla oleva kuvaus lähi-
8224: tää pysyneen kutakuinkin ennallaan. Kumpikin         alueillamme esiintyvistä sosiaalisista ongelmista,
8225: kehityspiirre näyttää koskeneen kaikkia väestö-      joiden usein pelätään leviävän meillekin. Saman-
8226: ryhmiä.                                              lainen tiedonsaanti-intressi on monilla muillakin
8227:                                                      osallistujamailla. Onhan tunnetusti vaikeaa saa-
8228: Lähteet:                                             da luotettavaa tietoa esim. rikollisuudesta, huu-
8229: Österberg, Esa: Väestön suhtautuminen viinien        meongelmien laajuudesta ja alkoholiongelmien
8230:         myyntiin elintarvikeliikkeissä. Alkoholi-    vakavuudesta varsinkin Venäjällä ja Baltian
8231:         politiikka Voi. 7 (1992): 253-263.           maissa. Niinpä käsitykset näiden ongelmien uh-
8232: Österberg, Esa: Befolkningens inställning till       kasta eri maille perustuvat usein yksittäisiin
8233:         vinförsäljning i livsmedelsaffärer. Nor-     kohutapauksiin, eivät tutkittuun tietoon.
8234:         disk Alkohoitidskrift Voi. 10 (1993):           Tutkimuksen toista osaa, tietoja ongelmien
8235:          59-69.                                      vakavuutta ja keskinäisiä suhteita koskevista
8236:                                                                                                       41
8237: 
8238: käsityksistä, tarvitaan varsinkin suunniteltaessa    jardiksi ja enimmillään 22 miljardiksi markaksi.
8239: kansainvälisiä yhteistoimia ongelmien ehkäise-       Edellisen kerran alkoholin kulutuksen haitta-
8240: miseksi. Tämän vuoksi Maailman terveysjärjes-        kustannuksia selvitettiin vuoden 1978 aineistol-
8241: tön Euroopan aluetoimisto on tehnyt Baltica-         la. Silloin kokonaiskustannuksiksi laskettiin ja
8242: tutkimuksesta yhteistyösopimuksen Alkoholi-          arvioitiin 2 miljardia markkaa. Välittömien hait-
8243: tutkimussäätiön kanssa.                              takustannusten osalta luvut ovat pääosin vertai-
8244:    Baltica-tutkimuksen ensimmäisessä raportis-       lukelpoiset, jos otetaan huomioon rahan arvon
8245: sa on esitetty maakohtaiset kuvaukset päihdeon-      muutokset. Sen sijaan välillisten haittakustan-
8246: gelmien, rikollisuuden, ympäristö- ja kansalli-      nusten osalta tutkimukset eivät ole vertailukel-
8247: suuskysymysten sekä työttömyyden ja köyhyy-          poiset erilaisesta lähestymistavasta johtuen.
8248: den esiintymisestä kaikissa Itämeren ympärys-        Vuoden 1990 haittakustannuksiin sisältyy arvio
8249: maissa. Venäjän osalta kuvaus koskee lähinnä         ennenaikaisen kuoleman johdosta menetetyn
8250: Pietaria ympäristöineen. Mukana on myös ku-          elämän arvosta sinänsä. Sen osuus kokonaiskus-
8251: vaus entisen Itä-Saksan alueelta. Monissa artik-     tannuksista on yli puolet. Vuoden 1978 lukuihin
8252: keleissa on keskitytty nimenomaan päihdeongel-       ei sisälly vastaavaa arviota.
8253: mien tarkasteluun. Raportin perusteella laadi-          TaulukossaDon esitetty vuoden 1990 haitta-
8254: tuissa yhteenvetoartikkeleissa (ks. Simpura          kustannukset niiden keskiarvoina. Välittömät
8255: 1992a, b) on tiivistetty näitä alustavia tuloksia.   haittakustannukset käsittivät vajaan viidennek-
8256: Niistä käy mm. ilmi, että paljon puhuttu Pietarin    sen ja välilliset haittakustannukset kattoivat lo-
8257: huumeongelma ei esiintyvyystietojen perusteella      put neljä viidesosaa kokonaiskustannuksista.
8258: ylitä Tanskan ja läntisen Saksan tasoa; Puola ja        Välittömien haittakustannusten vaihteluväli
8259: Suomi erottuvat huumeongelmista vähiten kär-         on tässä tutkimuksessa niinkin suuri kuin 2,8-
8260: sivinä maina (ks. Simpura 1992b).                    3,7 miljardia markkaa. Tämä johtuu osittain
8261:    Tutkimusta jatketaan kuvaamalla sosiaalisten      puutteellisen tiedon aiheuttamasta epävarmuu-
8262: ongelmien käsittelyä joukkotiedotuksessa, tutki-     desta arvioinneissa ja osittain siitä, että ylä- ja
8263: malla vaikuttajahenkilöiden käsityksiä ongelmista    alarajoissa on käytetty erilaista haittakäsitettä.
8264: sekä keräämällä tilastotietoja ja kyselyaineistoja   Esim. sairaanhoidon ja eläkkeiden kustannuksia
8265: sosiaalisista ongelmista. Tutkimus tuottaa vuosit-   laskettaessa alarajan kohdalla ovat vain tapauk-
8266: tain raportteja ja jatkuu vuoteen 1996 saakka.       set, joissa alkoholisairaus on pääsairautena. Vas-
8267:                                                      taavasti ylärajan kohdalla ovat alarajaan kuulu-
8268: Lähteet:                                             vien tapausten lisäksi ne tapaukset, joissa alko-
8269: Simpura, Jussi & Tigerstedt, Christoffer: Social     holisairaus on lisäsairautena.
8270:         Problems around the Baltic Sea. NAD-            Välittömistä haittakustannuksista terveysku-
8271:         publication 21, Nordiska Nämnden för         lujen osuus oli neljännes, sosiaalikulujen osuus
8272:         Alkohol- och Drogforskning. Helsinki         yhtä suuri, rikollisuuskontrollin ja yleisen järjes-
8273:          1992.                                       tyksenpidon sekä rikosvahinkojen osuus 39 %,
8274: Simpura, Jussi: Alkoholiongelmat sosiaalisina        onnettomuuksista aiheutuneiden omaisuusva-
8275:         ongelmina muuttuvassa Euroopassa.            hinkojen osuus 5 % sekä valistuksen, tutkimuk-
8276:         Alkoholipolitiikka Vol. 57 (1992): 151-      sen ja valvonnan osuus (pl. poliisien valvonta-
8277:          158. 1992a.                                 tehtävät) 7 %.
8278: Simpura, Jussi: Alcohol, Drugs and Social Prob-         Välillisiä haittakustannuksia ovat sairauden ja
8279:         lems around the Baltic Sea. Julkaistu        vankeuden johdosta menetetyn työajan arvo ja
8280:          seminaariraportissa "Baltic Cities Ex-      ennenaikaisen kuolemanjohdosta menetetyn elä-
8281:          pert Meeting on Drug Supply and De-         män arvo sinänsä. Menetetyn työpanoksen arvoa
8282:          mand", Sosiaali- ja terveysministeriö,      laskettaessa on arvioitu alkoholin aiheuttama
8283:          kesäkuu 1992. 1992b.                        työstä poissaolon kokonaismäärä (ml. ennenai-
8284:                                                      kaisesti kuolleiden todennäköinen jäljelläoleva
8285:                                                      työaika), joka on kerrottu työllisen työvoiman
8286: Alkoholista aiheutuvat haittakustannukset            keskimääräisellä tuotannon arvolla vuonna 1990.
8287: vuonna 1990                                             Arvioitaessa elämän arvoa sinänsä on mene-
8288:                                                      tykset määritelty yhteiskunnallisen maksuhaluk-
8289:   Alkoholihaittojen     kokonaiskustannukset         kuuden minimiarvon perusteella. Varojen, jotka
8290: vuonna 1990 arvioitiin maaliskuussa 1993 val-        yhteiskunta on valmis uhraamaan 100-prosentti-
8291: mistuneessa tutkimuksessa vähimmillään 13 mil-       sesti invalidisoituneen laitoshoitoon vammautu-
8292: II   331115L
8293: 42
8294: 
8295: neen loppuiäksi, voidaan sanoa kuvaavan elä-         tuvat sairaalahoitopäivät, vankeinhoito, onnet-
8296: män arvon minimitasoa. Kaikkien alkoholin            tomuuksien omaisuusvahingot, päihtyneiden
8297: vuoksi ennenaikaisesti kuolleiden elämän arvo        säilöönotot sekä muu kuin poliisin valvonta ovat
8298: on saatu kertomalla kuolleiden arvioitu jäljellä     vähentyneet.
8299: oleva kokonaiselossaoloaika keskimääräisillä            Lähes kaikkien alkoholihaittojen reaalihinnat
8300: laitoshoidon vuosikustannuksilla vuonna 1990.        (keskimääräinen kustannus/haittatapaus) ovat
8301: Ennenaikaisesti kuolleiden työpanosta ja elämän      nousseet. Haittojen määrä kasvusta ja reaalihin-
8302: arvoa laskettaessa on tulevaisuuteen liittyvä epä-   tojen noususta johtuen välittömien alkoholihait-
8303: varmuus otettu huomioon mm. käyttäen vaihto-         tojen kokonaiskustannukset ovat nousseet reaa-
8304: ehtoisia diskonttokorkoja.                           lisesti yli 50% vuodesta 1980 vuoteen 1990.
8305:    Vuodesta 1980 vuoteen 1990 useimmat alko-         Samanaikaisesti absoluuttialkoholin kulutus on
8306: holin käytöstä johtuvat haitat ovat kasvaneet        kasvanut 27 %. Reaalikustannusten alkoholin
8307: nopeammin kuin alkoholin kulutus. Erityisen          kulutusta nopeampi kasvu perustuu vain osittain
8308: nopeasti on kasvanut alkoholiehtoisen sosiaali-      ongelmakäytöstä johtuvien haittojen todelliseen
8309: huollon volyymi: lastensuojelu 8,3 %/v, päihde-      kasvuun. Kehitykseen on vaikuttanut myös se,
8310: huolto 7,1 %/v ja toimeentulotuki 6,8 %/v. Van-      että 1980-luvun nousukauden myötä alkoholi-
8311: hempien päihteiden käyttö oli vuonna 1990 las-       haittojen ehkäisyyn ja hoitoon ohjattiin entistä
8312: tensuojelutoimenpiteiden perusteena kolme ker-       enemmän yhteiskunnan varoja. Lisäksi näiden
8313: taa useammin kuin esim. 1970-luvulla. Kaikkein       toimenpiteiden keskihinnat (kustannukset/tapa-
8314: nopeimmin ovat kuitenkin kasvaneet rikosva-          us) ovat nousseet 10 vuodessa keskimäärin noin
8315: hingot 1980-luvulla vain alkoholin käytöstäjoh-      15% yleistä hintojen nousua nopeammin.
8316:                                                                                                         43
8317: 
8318: Lähde                                                  muuttui siten, että ravintolatanssiin ei enää tar-
8319: Salomaa, Jukka: Alkoholin käytön haittakus-            vita poliisin lupaa.
8320:        tannukset ja verotaso Suomessa.
8321:        Alko. Alkoholipoliittinen suunnittelu ja        - Mainonnalla kilpaillaan, ei hinnoilla
8322:        tiedotus. N:o 22/maaliskuu 1993.                    Ravintolat eivät merkittävästi kilpaile hin-
8323:                                                        noilla lamasta ja koventuneesta kilpailusta huo-
8324:                                                        limatta. Sallittua mainontaa sen sijaan on jonkin
8325: Piirteitä Alkon vähittäismyynnin ulkopuolisesta        verran käytetty. Yksittäisissä tapauksissa kilpai-
8326: alkoholimyynnistä         ·                            lua on kuitenkin käyty alkoholijuomien mainon-
8327:                                                        taohjeiden vastaisilla keinoilla. Alko joutui siksi
8328: - Anniskeluravintoloiden tilanteesta                   vuoden 1992 lopulla lähettämään aiheesta ohje-
8329:     Ravintolaelinkeino on taloudellisissa vaikeuk-     kirjeen ravintoloille.
8330: sissa. Alan palvelujen kysyntä vähenee, toimipaik-         Ravintolat käyttävät yleisesti maksimihinto-
8331: kojen myynti laskee ja kuitenkin tarjonta kasvaa.      ja, vaikka ne eivät toimi yhtenäisillä kustannuk-
8332: Tosin hajonta yritysten kannattavuuksissa on           silla. Alkon selvityksen mukaan vuoden 1992
8333: suuri. Joidenkin ravintoloiden tilanne on verrat-      loppupuolella yleishintaryhmässä, johon kuuluu
8334: tain hyvä, toisten puolestaan varsin huono.            95% ravintoloista, käytetyt hinnat poikkesivat
8335:     Talouskriisin seurauksena ravintolat vaihta-       maksimihinnoista alaspäin vain 6 %. Ero selittyy
8336: vat omistajaa ennen näkemätöntä vauhtia, ja            lähes kokonaan oluiden hinnoilla, sillä keski-
8337: samaa tahtia alan yrityksiä joutuu konkurssiin         oluessa ero oli 9,4% ja vahvassa oluessa 6 %.
8338: tai siirtyy rahoittajien haltuun. Ylikapasiteetti ei       Vuoden 1987 syksystä maksimihinnat ovat
8339: kuitenkaan poistu ravintoloiden lopettamisina,         nousseet 40 %, ja ravintoloiden käyttämät hin-
8340: koska uudet yrittäjät jatkavat toimintaa ke-           nat 39 %. Kuluttajahinnat kohosivat samaan
8341: vyemmin pääoma- ja vuokrakustannuksin.                 aikaan 30 % eli vähemmän kuin anniskeluhin-
8342:     Yhteensä noin 3 000 ravintolasta teki vuonna       nat. Näillä perusteilla Alko katsoo, että maksi-
8343:  1992 konkurssin 183 ravintolaa, 540 vaihtoi           mihintojen poistaminen eli anniskeluhintojen
8344:  omistajaa ja 41 ravintolayhtiössä muuttuivat          vapauttaminen tulisi nostamaan kuluttajien
8345: omistussuhteet                                         maksamia hintoja.
8346:     Alkoholilain alaisten ravintoloiden kokonais-
8347:  myynti laski 7,4 %. Alkoholin kulutus pieneni         -   Anniskelun kate ravintoloille kolminkertai-
8348:  niissä 5% siitäkin huolimatta, että keskioluen            nen valmistajiin nähden
8349:  kulutus kasvoi niissä 124 %. Vahvan oluen vä-             Vuonna 1992 asiakkaat maksoivat alkoholijuo-
8350:  hennys oli 39 %. Kun keskioluen osuus alkoho-         mista ravintoloissa 6,2 miljardia markkaa. Vero-
8351:  lilain alaisesta anniskelumyynnistä oli vielä         jen jälkeen tästä jäi Alkolle ja panimaille yhteensä
8352:  vuonna 1989 vajaat 2 prosenttia, se oli viime         noin miljardi markkaa kustannusten kattamiseen
8353:  vuonna jo yli 35 %. Vahvan oluen osuus vähen-         ja tulokseen. Ravintolat saivat anniskelumyynnis-
8354:  tyi vastaavasti.                                      tä katetta vajaa puolet eli lähes kolme kertaa
8355:      Vuonna 1988 alkanut ravintolahenkilökun-          enemmän kuin alkoholin valmistajat.
8356:  nan väheneminen jatkui vuonna 1992 noin
8357:  12 %:lla. Seurauksena alan työn tuottavuus kas-       - Keskioluen suosio pienentänyt Alkon osuutta
8358:  voi vajaat 6 %. Keskiolutravintoloiden määrä             Noin 3 000 anniskeluravintolan osuus vuonna
8359:  kasvoi lähes 1 OOO:lla, ja niiden keskioluen          1992 alkoholin kokonaiskulutuksesta oli 18,1 %
8360:  myynti yli 10%.                                       ja yli 4 400 keskiolutkahvilan 5,3 %. Niitä täy-
8361:                                                        dentää yli 6 400 keskioluen vähittäismyymälää.
8362: - Anniskelun edellytykset yhtenäistyneet               Edellä mainittu Alkon vähittäismyymälöiden
8363:    Vuoden 1992 alussa voimaantullut majoitus-          ulkopuolisen myyntiverkoston osuus tilastoidus-
8364: ja ravitsemisliikeasetus yhtenäisti alkoholilain ja    ta kulutuksesta on kasvanut 55 %:iin (taulukko
8365: keskiolutlain alaisten anniskelupaikkojen toi-         E). Kuluttajien alkoholimenoista, yhteensä 19,6
8366: mintaedellytyksiä. Asetuksessa mm. korvattiin          miljardista markasta, tämän kulutuksen osuus
8367: elinkeinolupa elinkeinoilmoituksella. Lääninhal-       on 12,2 miljardia markkaa.
8368: lituksen asemesta vastaavan hoitajan ja hänen             Suomessa on yksi anniskeluravintola noin
8369: sijaisensa määrää nyt yrittäjä itse. Sallitut auki-    1 700 asukasta kohden. Vastaava keskiolutkah-
8370: oloajat pidentyivät ravintoloissa ja keskiolut-        viloiden suhdeluku on 1 134 ja keskioluen vähit-
8371: kahviloissa tunnilla eli klo 02:een. Alkoholilaki      täismyymälöiden 782 (taulukko E).
8372: 44
8373: 
8374: - Anniskelupaikkoja enemmän kuin vähittäis-          alkoholijuomien anniskelun sekä keskioluen an-
8375:    myymälöitä                                        niskelun ja vähittäismyynnin viranomais- ja
8376:    Alkoholilain ja keskiolutlain alaisten anniske-   hallintotehtävät niihin liittyvien oikeus- ja lupa-
8377: lupaikkojen lukumäärä oli vuoden 1992 lopussa        asioiden, mainonta-, valvonta- sekä kehittämis-
8378: yhteensä 7 429 ja vähittäismyyntipaikkojen eli       ja talousasioiden osalta. Alkoholihallinto-osas-
8379: Alkon myymälöiden ja keskiolutta myyvien             to toimii pääkaupunkiseudulla myös alkoholi-
8380: myymälöiden 6 673 (taulukko).                        hallinnon asiakaspalvelullisena perusyksikkönä.
8381:    Anniskelupaikkojen lukumäärä ylitti nyt en-       Muualla maassa tehtäviä hoitavat omissa
8382: simmäisen kerran vähittäismyymälöiden mää-           myyntipiireissään myymäläpäälliköt ja piiri-
8383: rän. Vielä kymmenen vuotta sitten anniskelu-         päälliköt alkoholihallinto- osaston toimeksian-
8384: paikkoja oli 4 043 ja vähittäismyymälöitä 8 586.     nosta.
8385: Muutos selittyy lähinnä pitkäänjatkuneella kau-          Alkoholihallinto-osasto myös kerää tietoa al-
8386: pan keskittymisenä siihen liittyvine kauppakuo-      koholielinkeinoille ja viranomaisille, esim. ·polii-
8387: lemineen. Toisaalta anniskelupaikoista erityises-    sille, kunnille ja Tilastokeskukselle. Osasto lisäk-
8388: ti keskiolutkahviloiden määrä on noussut voi-        si hatjoittaa ravintolaelinkeinon kanssa yhteistä
8389: makkaasti, vuonna 1992 noin 1 OOO:lla. Tämä          ja osin vapaaehtoista tutkimusta alan kehityk-
8390: johtuu säännösten kevenemisestä, minkä ohella        sestä ja kannattavuudesta.
8391: ravintoloista vapautunut ammattitaitoinen hen-
8392: kilökunta on perustanut omia yrityksiä.
8393:                                                      Lähteet:
8394: - Anniskeluhallinnon hoito                           Alkoholijuomien myynti- ja kulutustilastot.
8395:     Alkon alkoholihallinto-osasto hoitaa alkoho-     Alkon alkoholihallinto-osaston ylläpitämät ja
8396: lilainsäädännössä yhtiön tehtäväksi määrätyt                 kokoamat tiedot anniskelutoiminnasta.
8397:            1993vp-K 13
8398: 
8399:    EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES
8400: 
8401: 
8402: 
8403: 
8404: ESTEELLISYYS.~AANNOSTEN
8405:       KEHITTAMINEN
8406: 
8407:     KERTOMUS EDUSKUNNALLE
8408: 
8409: 
8410: 
8411: 
8412:            HELSINKI 1993
8413:     ISBN 951-47-8439-l
8414: 
8415: PAINATUSKESKUS OY, HELSINK11993
8416:                                   EDUSKUNNALLE
8417: 
8418: 
8419: 
8420: 
8421:    Viitaten eduskunnan oikeusasiamiehen johto-        virkamiesten esteellisyyttä koskevien säännös-
8422: säännön 8 §:n 2 momenttiin annan täten kun-           ten kehittämistarpeista.
8423: nioittavasti Eduskunnalle erillisen kertomuksen
8424: 
8425: 
8426: 
8427: 
8428:   Helsingissä, 8. marraskuuta 1993.
8429: 
8430: 
8431: 
8432: 
8433:                                  Oikeusasiamies Jacob Söderman
8434: 
8435: 
8436: 
8437: 
8438:                                                                    Esittelijäneuvos Raino Marttunen
8439: 
8440: 
8441: 
8442: 
8443:                                                   3
8444: s         S   Ä     L    L       Y   S       L   U   E   T   T   E   L    0
8445: 
8446: 
8447: 
8448: 
8449: SISALLYSLUETTELO
8450: 
8451: 
8452: 1JOHDANTO                                                                 7
8453: Erilliskertomuksen antaminen                                              7
8454: Kertomuksen rajaaminen                                                    7
8455: Esteellisyyden määritelmä                                                 8
8456: Tilanne ennen hallintomenettelylakia                                      8
8457: 
8458: 2 VOIMASSA OLEVAT ESTEELLISYYSSÄÄNNÖKSET                                  9
8459: Hallintomenettelylaki                                                     9
8460: Hallintomenettelylain ja oikeudenkäymiskaaren säännösten vertailua       10
8461: Hallintomenettelylain merkityksen lisääntyminen                          11
8462: 
8463: 3 ERÄITÄ LAILLISUUSVALVOJIEN RATKAISUJA                                  13
8464: 
8465: 4 KEHITYS HALLINTOMENETTELYLAIN VOIMAANTULON JÄLKEEN                     15
8466: Yleistä                                                                  15
8467: Oikeusministeriön muistio                                                15
8468: Perustuslakivaliokunnan mietintö                                         15
8469: Ministerivastuutyöryhmän väliraportti                                    16
8470: Kansainväliset sopimukset                                                16
8471: • KP-sopimus (YK)                                                        16
8472: • Ihmisoikeussopimus (EN)                                                16
8473: 
8474: 5 SIVUTOIMIEN VALVONNAN TEHOSTAMINEN                                     17
8475: 
8476: 6 ESTEELLISYYSSÄÄNNÖSTEN KEHITTÄMISTARPEET                               19
8477: Yleistä                                                                  19
8478: Osakeyhtiön hallintoneuvoston jäsenyys                                   19
8479: Esimiehen esteellisyyden vaikutus                                        20
8480: Esteellisyys hallinnon sisällä                                           21
8481: Esteellisyyden ratkaiseminen                                             23
8482: 
8483: 7 YHTEENVETO                                                             24
8484: 
8485: 
8486: 
8487:                                          5
8488: j                0              H             D                 A             N              T             0
8489: 
8490: 
8491: 
8492: 
8493:                                           1JOHDANTO
8494: 
8495:       ERILLISKERTOMUKSEN ANTAMINEN                          puolueettomuuttaan vaarantavissa tehtävissä
8496:                                                             on pidetty puutteellisia esteellisyyssäännöksiä.
8497:        Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön                Virkamiesten esteellisyyttä on oikeusasia-
8498:     8 §:n 2 momentin (1226/90) mukaan oikeusasia-           miehen pyynnöstä selvittänyt Oikeuspoliit-
8499:     mies voi antaa jostakin asiasta erillisen kerto-        tisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, oi-
8500:     muksen, jos hän katsoo siihen olevan erityistä          keustieteen lisensiaatti Jyrki Ta l a. Merkit-
8501:     syytä.                                                  tävä osa tässä kertomuksessa lausutusta pe-
8502:        Valtiontilintarkastajat totesivat Wärtsilä           rustuu Talan tekemään selvitystyöhön, joka
8503:     Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta               koski erityisesti keskushallinnon virkamiesten
8504:     22.3.1990 antamassaan erilliskertomuksessa,             esteellisyyttä.
8505:     että asiaan liittyi myös esteellisyysnäkökulma,
8506:     joka tulisi selvittää eduskunnan oikeusasiamie-
8507:     hen toimesta. Eduskunnan valtiovarainvalio-
8508:                                                                     KERTOMUKSEN RAJAAMINEN
8509:     kuntakin mainitsi asiasta kertomuksesta
8510:     5.6.1990 antamassaan mietinnössä (Va VM nro                 Tässä kertomuksessa tarkastellaan pääasias-
8511:     22/1990 vp.).                                           sa hallintovirkamiehen esteellisyyskysymyksiä
8512:        Tutkittaessa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n            eli hallintomenettelylain esteellisyyssäännöksiä.
8513:     toimintaan liittyviä kanteluita jouduttiin perus-       Edellä mainittu kanteluasia koski keskushallin-
8514:     teellisesti selvittämään erityisesti ministeriön        non virkamiesten esteellisyyttä, mistä johtuen
8515:     virkamiesten esteellisyyskysymyksiä. Tällöin            esteellisyyskysymystä on selvitetty tästä näkö-
8516:     todettiin olevan tarvetta selvittää virkamiesten        kulmasta.
8517:     esteellisyyttä koskevien säännösten kehittämis-             V aitioneuvoston jäsenten esteellisyyskysy-
8518:     tarpeita yleisemminkin.                                 mykset jäävät lähemmän tarkastelun ulkopuo-
8519:        Esteellisyyskysymykset tulevat toistuvasti           lelle. Tätä asiaa selvittää parhaillaan oikeusmi-
8520:     esille kanteluasioiden käsittelyn yhteydessä.           nisteriön 2.6.1992 asettama asiantuntijatyöryh-
8521:     Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksissa               mä, jonka tehtävänä on arvioida ministerivas-
8522:     on viimeisen 10 vuoden aikana selostettu noin 30        tuujärjestelmän kehittämistarpeita.
8523:     tapausta, joissa on ollut kysymys muun muassa               Huomattava osa korkeimman hallinto-oikeu-
8524:     virkamiesten esteellisyydestä. Tällöin on tullut        den esteellisyyttä ·koskevista oikeustapauksista
8525:     esille eräitä puutteita esteellisyyssäännöksissä.       koskee kunnallishallintoa. Kunnallishallinnossa-
8526:     V aitioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksissa          kin sovelletaan nyttemmin laajasti hallintome-
8527:     on samana aikana ollut suunnilleen sama määrä           nettelylain esteellisyyssäännöksiä. Kunnallis-
8528:     esteellisyyttä koskevia tapauksia.                      hallinnon, hallinnollisen lainkäytön tai tuo-
8529:         Esteellisyyskysymyksistä on viime aikoina           mioistuimenkaan esteellisyysongelmia ei kuiten-
8530:     käyty runsaasti julkista keskustelua. Yhtenä            kaan yksityiskohtaisemmin tarkastella tässä
8531:      syynä virkamiesten toimimiseen useissa heidän          kertomuksessa.
8532: 
8533: 
8534: 
8535:                                                         7
8536: J             0              H              D                 A              N              T              0
8537: 
8538: 
8539: 
8540: 
8541:      ESTEELLISYYDEN MÄÄRITELMÄ                            yleisiä hallintomenettelyä koskevia esteellisyys-
8542:                                                           säännöksiä. Oli ainoastaan vuodelta 1734 olevat
8543:    Esteellisyydellä hallinnossa tarkoitetaan sitä
8544:                                                   '       oikeudenkäymiskaaren tuomarinjääviä koske-
8545: että virkamies on asianosaisiin tai itse asiaan
8546:                                                           vat säännökset sekä esteellisyyttä koskevia eri-
8547: sellaisessa suhteessa, että se voi saattaa hänen
8548:                                                           tyissäännöksiä useissa eri laeissa. Ei ollut myös-
8549: puolueettomuutensa vaaranalaiseksi ja että hän
8550:                                                           kään muodostunut mitään tarkkoja menettely-
8551: sen vuoksi ei saa ryhtyä asiassa toimimaan (V eli
8552:                                                           tapoja tai perusteita, joita erityissäännöksen
8553: Merikoski: Hallinto-oikeuden oikeussuojajärjes-
8554:                                                           puuttuessa oltaisiin hallintomenettelyssä ylei-
8555: telmä, s. 95).
8556:                                                           sesti noudatettu.
8557:    Esteellisyyssääntelyn tarkoituksena on estää
8558:                                                              Oikeudenkäymiskaaren esteellisyysperustei-
8559: ulkopuolisten intressien vaikutus hallintotoi-
8560:                                                           denkaan tarkkaa soveltamista ei aiemmin kat-
8561: mintaan. Tavoitteena on ensisijaisesti korostaa
8562:                                                           sottu hallinnossa tarpeelliseksi. Niiden sovelta-
8563: hallinnon henkilöstön objektiivisuutta hallinto-
8564:                                                           misen katsottiin vähentävän hallinnon nopeutta
8565: asioiden käsittelyssä ja samalla varmistaa me-
8566:                                                           ja joustavuutta ilman, että ne kuitenkaan olisi-
8567: nettelyn neutraalisuutta (Olli Mäenpää: Hal-
8568:                                                           vat aikaansaaneet vastaavassa määrin oikeus-
8569: linto-oikeus, s. 231).
8570:                                                           suojan lisääntymistä. Katsottiin, että hallinnos-
8571:    Esteellisyyttä koskevat säännökset liittyvät
8572:                                                           sa tehokkuusvaatimuksen toteuttamisella oli
8573: läheisesti hallinnossa noudatettavaan objektivi-
8574:                                                           suuri merkitys, kun taas lainkäytössä oikeussuo-
8575: teettiperiaatteeseen. Sen mukaan viranomaisen
8576:                                                           japeriaate oli vallitsevana. Virkamiehen asemaa
8577: toiminnan tulee olla puolueetonta ja objektiivi-
8578:                                                           pidettiin perinteisesti siinä määrin itsenäisenä ja
8579: sesti perusteltavissa. Hallintotoiminta ei saa
8580:                                                           riippumattomana, ettei esteellisyyden katsottu
8581: perustua virkamiehen puolueettomuutta vaa-
8582:                                                           aiheuttavan erityisiä ongelmia.
8583: rantaviin epäasiallisiin syihin.
8584:                                                              Objektiiviperiaatteesta ja virkamiesoikeudel-
8585:    Virkamiehen toiminnalta edellytetään julkis-
8586:                                                           lisista säännöksistä oli kuitenkin johdettu erään-
8587: ta luotettavuutta. Valtion virkamieslain 20 §:n
8588:                                                           lainen pidättäytymissääntö, jonka mukaan hal-
8589: mukaan virkamiehen on suoritettava virkateh-
8590:                                                           lintovirkamies oli oikeutettu ja velvollinen pi-
8591: tävänsä asianmukaisesti ja käyttäydyttävä vir-
8592:                                                           dättäytymään hallintoasian käsittelemisestä
8593: kamiesasemansa edellyttämällä tavalla. Virka-
8594: miesaseman on katsottu yleisemminkin edellyt-
8595:                                                           jos hän oli itse asiaan tai asianosaisiin   jonki~
8596:                                                           tuomarinjäävisäännöksen tarkoittamassa suh-
8597: tävän pidättäytymistä sellaisesta käyttäytymi-
8598:                                                           teessa ja hänen objektiivisuutensa voitiin ajatel-
8599: sestä, joka voisi heikentää kansalaisten luotta-
8600:                                                           la tämän vuoksi järkkyvän. (Veli Merikoski:
8601: musta virkatoimintaan (Bruun - Mäenpää -
8602:                                                           Hallinto-oikeuden oikeussuojajärjestelmä, ss.
8603: Tuori: Uusi virkamiesoikeus, s. 131).
8604:                                                           106-107).
8605:                                                              Esteellisyyttä harkittaessa katsottiin jo täl-
8606:         TILANNE ENNEN HALLINTO-
8607:                                                           löin olevan merkitystä sillä seikalla, oliko asia
8608:             MENETTELYLAKIA
8609:                                                           niin tärkeä, että ulkopuoliset joutuivat epäile-
8610:    Ennen 1.1.1983 voimaan tullutta hallintome-            mään virkamiehen puolueettomuutta ja objek-
8611: nettelylakia (598/82) ei ollut olemassa mitään            tiivisuutta.
8612: 
8613: 
8614: 
8615: 
8616:                                                       8
8617: VOIMASSA                  0 L E V A T          ESTEELLISYYSSÄÄNNÖKSET
8618: 
8619: 
8620: 
8621: 
8622:                                                                                 II   II     II
8623: 
8624: 
8625: 
8626:      2 VOIMASSA OLEVAT ESTEELLISYYSSAANNOKSET
8627: 
8628: 
8629:         HALLINTOMENETTELYLAKI                             katsottu esteelliseksi toimimaan rakennuttajan
8630:                                                           valvojana rakennuskohteessa, jota hän oli val-
8631:    Hallituksen esityksessä hallintomenettely-             vonut viran puolesta rakennustarkastajana
8632: laiksi (HE 88/1981 vp.) asetettiin esteellisyys-          (EOA:n kertomus vuodelta 1985, s. 175).
8633: säännöksille kolme tavoitetta, joista tärkeim-               Esteellisyyttä ei kuitenkaan aiheudu, jos
8634: mäksi todettiin hallintomenettelyn puolueetto-            edustajan valinta tiettyyn toimielimeen perus-
8635: muuden turvaaminen. Muina tavoitteina oli                 tuu nimenomaiseen säännökseen.
8636: torjua esteellisyyssäännösten liian lavea sovelta-           Esimerkiksi osa virastojen virkamieslauta-
8637: minen sekä lisätä yleisön luottamusta virka-              kuntien jäsenistä määrätään valtion virkamies-
8638: miesten puolueettomuuteen.                                lain 77 §:n 2 momentin mukaan edustavimpien
8639:    Esteellisyydestä säädetään hallintomenette-            virkamiesyhdistysten ehdotuksesta.
8640: lylain 10 §:n 1 momentissa, jossa on lueteltu                5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen,
8641: kuusi eri esteellisyysperustetta.                         kun hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan
8642:    1 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos          toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana
8643: hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen            tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhtiös-
8644: (osallisuusjäävi). Hallintomenettelylain mu-              sä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa,
8645: kaan asianosainen on henkilö, jonka edusta,               joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta
8646: oikeudesta ja velvollisuudesta on kysymys.                on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
8647:    2 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos          (yhteisöjäävi).
8648: asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyö-            Hallituksen esityksessä on katsottu esteelii-
8649: tyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulai-           syyden aiheutuvan silloin, kun virkamies osallis-
8650: selleen (intressijäävi). Jos virkamies tai hänen          tuu oikeushenkilön johtamiseen vaikuttamalla
8651: lähisukulaisensa esimerkiksi omistaa huomatta-            välittömästi sen päätöksien tekemiseen. Pelkkä
8652: van määrän osakeyhtiön osakkeita, hän on jäävi            yhdistyksen jäsenyys tai osakeyhtiön osakkei-
8653: käsittelemään yhtiötä koskevaa hallintoasiaa.             den omistaminen ei vielä aiheuta yhteisöjääviä.
8654:    3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos              Esimerkiksi kunnanjohtaja, joka on ollut osa-
8655: hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edus-          keyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheen-
8656: taa asianosaista tai on asian intressentti (edusta-       johtaja ja on käyttänyt asiassa valtuuston ko-
8657: janjäävi). Esimerkiksi nimismiehen asiamiesteh-           kouksessa puheenvuoron yhtiön laina-asiassa,
8658: tävä liikennelupa-asiassa on katsottu esteelli-           on katsottu esteelliseksi (KHO 1986 II 34).
8659: syysperusteeksi (EOA:n kertomus vuodelta                      6 kohdan mukaan virkamies on esteellinen
8660: 1977, s. 33).                                             silloin, kun luottamus hänen puolueettomuu-
8661:     4 kohdan mukaan virkamies on esteeilinen              teensa vaarantuu muusta erityisestä syystä
8662: silloin, kun hän on palvelussuhteessa tai käsitel-        (yleislausekkeeseen perustuva jäävi).
8663: tävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa              Yleislausekkeen perusteella virkamies saattaa
8664: asianosaiseen tai asian intressenttiin {palvelus-         hallituksen esityksen mukaan olla esteeilinen
8665: suhdejäävi). Kunnan rakennustarkastaja on                 esimerkiksi silloin, kun hän on ollut aiemmin
8666: 
8667: 
8668: 
8669:                                                       9
8670: VOIMASSA                   OLEVAT                ESTEELLISYYSSÄÄNNÖKSET
8671: 
8672: 
8673: 
8674: 
8675: käsittelemässä samaa asiaa alemmassa viran-                  vejä. Siinä ei ole myöskään hallintomenettely-
8676: omaisessa. Myös osakeyhtiön hallintoneuvoston                lain mukaista yleislauseketta. Ruotsin, Norjan
8677: jäsenyys voi hallituksen esityksen mukaan olla               ja Tanskan laeissa on tällainen tuomarinjääviä
8678: esteellisyysperuste, jos virkamiehen puolueetto-             koskeva yleislauseke. Esimerkiksi Ruotsin oi-
8679: muutta saatettaisiin ryhtyä epäilemään yleisön               keudenkäymiskaaren (rättegångsbalken vuodel-
8680: keskuudessa.                                                 ta 1988) esteellisyyssäännökset sisältävät lisäksi
8681:    Lain 11 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei                kahdeksan muuta yksilöityä esteellisyysperus-
8682: saa esteellisenä käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä        tetta.
8683: käsiteltäessä, paitsi milloin esteellisyys asian                Toisaalta oikeudenkäymiskaaressa on esteei-
8684: laadun vuoksi ei voi vaikuttaa ratkaisuun tai                listen sukulaisten piiri määritelty laajemmaksi
8685: asian käsittelyä ei voida lykätä.                            kuin hallintomenettelylaissa. Julkinen vihamie-
8686:    Hallintomenettelylaki on toissijainen. Sitä               lisyys ja asian aiempi käsittely on mainittu
8687: sovelletaan ainoastaan silloin, kun muualla lais-            oikeudenkäymiskaaressa nimenomaisina esteel-
8688: sa ei ole erityissäännöksiä. Hallintomenettelyla-            lisyysperusteina. Viimeksi mainitut esteellisyys-
8689: kia sovelletaan hallintomenettelyyn, mutta ei                perusteet on hallintomenettelylaissa korvattu
8690: esimerkiksi hallintolainkäyttöön, esitutkintaan              yleislausekkeella.
8691: rikosasiassa eikä ulosottoon.                                   Useissa ennen hallintomenettelylain voi-
8692:    Hallintomenettelyllä tarkoitetaan hallinto-               maantuloa säädetyissä laeissa on esteellisyyden
8693: asian käsittelyä viranomaisessa. Hallintoasian               osalta viitattu tuomarinjääviä koskevaan oikeu-
8694: käsittelyyn luetaan vireillä olevan asian ratkai-            denkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ään. Esimerkiksi
8695: seminen sekä viranomaisessa suoritettavat, rat-              jakolain 56 §:n mukaan toimitusinsinöörin ja
8696: kaisun tekemistä välittömästi palvelevat toi-                uskotun miehen esteellisyydestä on voimassa
8697: met. Hallintoasian käsittely viranomaisessa                  mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään. Uu-
8698: päättyy esimerkiksi asiassa annettavaan esi-                 demmassa lainsäädännössä on pääsääntöisesti
8699: tykseen, lausuntoon tai päätökseen (HE 88/                   viitattu hallintomenettelylakiin.
8700: 1981 vp.).                                                      Samoin verotuslaissa viitattiin vielä hallinto-
8701:                                                              menettelylain säätämisen aikaan vero- ja tutki-
8702:                                                              jalautakunnan jäsenten esteellisyyden osalta oi-
8703:        HALLINTOMENETTELYLAIN JA
8704:                                                              keudenkäymiskaareen. Oikeusasiamies esitti
8705:         OIKEUDENKÄYMISKAAREN
8706:                                                              2.9.1985 valtioneuvostolle, että vero- ja tutkin-
8707:         SÄÄNNÖSTEN VERTAILUA
8708:                                                              talautakunnan esteellisyyttä koskevat säännök-
8709:    Tuomioistuinkäsittelylle on perinteisesti ase-            set uudistettaisiin hallintomenettelylain 10 §:stä
8710: tettu korostettu riippumattomuus- ja puolueet-               ilmenevien esteellisyysperusteiden mukaisiksi.
8711: tomuusvaatimus. Tästä huolimatta hallintome-                 Verotuslain 13 § on tämän mukaisesti vuonna
8712: nettelylain säätämisen jälkeen esteellisyydestä              1987 muutettu siten, että esteellisyysperusteet
8713: hallintomenettelyssä on olemassa yksityiskoh-                ovat nykyään hallintomenettelylain eivätkä oi-
8714: taisemmat ja kattavammat säännökset kuin                     keudenkäymiskaaren mukaiset.
8715: tuomarin jääviydestä.                                          Esimerkiksi 1.12.1992 voimaantulleessa väli-
8716:    Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä ei                  miesmenettelylaissa (967/92) ei ole tyydytty
8717: mainita lainkaan palvelussuhde- ja yhteisöjää-               enää vain viittaamaan oikeudenkäymiskaareen,
8718: 
8719: 
8720: 
8721:                                                         10
8722: VOIMASSA                  OLEVAT              ESTEELLISYYSSÄÄNNÖKSET
8723: 
8724: 
8725: 
8726: 
8727: vaan siihen on lisätty välimiehen esteellisyyttä          jautuu hallintomenettelylain esteellisyyssään-
8728: koskeva yleislauseke. Lain 10 §:n mukaan väli-            nökseen ja on yhtä yksityiskohtaa lukuunotta-
8729: mies voidaan julistaa esteelliseksi, jos hän olisi        matta sen kanssa samansisältöinen. Ainoa ero
8730: tuomarina esteeilinen käsittelemään asiaa sa-             on, että tutkinnanjohtaja tai tutkija on esitut-
8731: moin kuin muunkin sellaisen syyn johdosta,                kintalain yhteisöjääviä koskevan kohdan mu-
8732: joka on omiaan antamaan perustellun aiheen                kaan esteeilinen myös silloin, kun hän kuuluu
8733: epäillä välimiehen puolueettomuutta tai riippu-           asianosaisena olevan yhteisön hallintoneuvos-
8734: mattomuutta.                                              toon.
8735:    Huomattavaa on, ettei syyttäjien esteellisyy-             Kunnallishallinnossa hallintomenettelyn es-
8736: destä ole mitään nimenomaisia säännöksiä.                 teellisyyssäännöksiä sovellettiin aiemmin ai-
8737: Syyttäjiin on soveltuvin osin katsottu kuitenkin          noastaan kunnan viranhaltijoihin. Kunnallisla-
8738: voitavan soveltaa tuomarinjääviä koskevia                 kia muutettiin vuoden 1991 alusta lukien siten,
8739: säännöksiä. Oikeuskanslerin mukaan syyttäjän              että myös kunnallisiin luottamushenkilöihin
8740: toiminta syyteharkinnan, syytteen laatimisen              kunnanvaltuutettuja lukuunottamatta sovelle-
8741: tai oikeudessa toimimisen osalta ei ole hallinto-         taan nykyään hallintomenettelylain esteelli-
8742: menettelyä. Käytännössä hallintomenettelylain             syyssäännöksiä.
8743: esteellisyyssäännösten periaatteita on kuitenkin             Voimassa olevan kirkkolain mukaan kirkon
8744: katsottu voitavan käyttää apuna ratkaistaessa             ja seurakuntien hallintoasioiden käsittelyssä so-
8745: syyttäjän esteellisyyttä koskevia ongelmia (V al-         velletaan hallintomenettelylakia vain rajoite-
8746: tioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta            tusti. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa halli-
8747: 1991, s. 71-72).                                          tuksen esityksessä uudeksi kirkkolaiksi (HE 23/
8748:                                                           1993 vp.) ehdotetaan kirkon hallintoasioissa
8749:                                                           noudatettavaksi vastaisuudessa hallintomenet-
8750:        HALLINTOMENETTELYLAIN
8751:                                                           telylakia ja niin ollen myös sen esteellisyyssään-
8752:      MERKITYKSEN LISÄÄNTYMINEN
8753:                                                           nöksiä.
8754:    Vaikka hallintomenettelylaki on säädetty                  Esimerkkinä tuoreesta, esteellisyyden kan-
8755: toissijaiseksi, sen soveltamisala on käytännössä          nalta varsin ongelmallisesta lainsäädännöstä
8756: ollut koko ajan laajentumaan päin. Laista on              voidaan mainita viime vuoden huhtikuussa sää-
8757: sen toissijaisuudesta huolimatta vähitellen muo-          detty laki valtion vakuusrahastosta (379/92).
8758: dostumassa hallintomenettelyä koskeva yleis-              Laissa tosin säädettiin, että muun muassa va-
8759: laki.                                                     kuusrahaston johtokunnan jäsenten osalta nou-
8760:    Edellä on jo mainittu verotuslain esteellisyyt-        datetaan hallintomenettelylain esteellisyyssään-
8761: tä koskenut viittaus, joka oikeusasiamiehen esi-          nöksiä. Johtokunnan jäseneksi tuli kuitenkin
8762: tyksestä muutettiin hallintomenettelylain mu-             lain mukaan muun muassa Suomen Pankin,
8763: kaiseksi.                                                 pankkitarkastusviraston ja pankkien edustajia.
8764:    Hallintomenettelylaissa nimenomaan tode-                  Tilanne todettiin pian lain voimaantulon
8765: taan, että hallintomenettelyä ei ole esitutkinta          30.4.1992 jälkeen esteellisyyssäännösten kannal-
8766: rikosasiassa. 1.1.1989 voimaan tulleen esitutkin-         ta kestämättömäksi. Suomen Pankin ja pankki-
8767: talain (449/87) 16 §:ssä säädetään tutkinnanjoh-          tarkastusviraston edustajat joutuivat ongelmalli-
8768: tajan ja tutkijan esteellisyydestä. Pykälä poh-           seen kaksoisrooliin toimiessaan sekä tukea saa-
8769: 
8770: 
8771: 
8772:                                                      11
8773: VOIMASSA                 OLEVAT              ESTEELLISYYSSÄÄNNÖKSET
8774: 
8775: 
8776: 
8777: 
8778: vien pankkien valvojina että niille annettavan              Valtion vakuusrahastosta annettua lakia on
8779: tuen myöntäjinä tai tukipäätösten valmistelijoi-         nyttemmin 11.3.1993 lukien muutettu siten,
8780: na. Myöskään johtokuntaan kuuluneet pankkien             että rahaston johtokuntaan ei enää kuulu Suo-
8781: edustajat eivät voineet esteellisyys- ja kilpai-         men Pankin, pankkitarkastusviraston tai pank-
8782: lusyistä osallistua työskentelyyn juuri lainkaan.        kien edustajia.
8783: 
8784: 
8785: 
8786: 
8787:                                                     12
8788: ERÄITÄ              LAILLISUUSVALVOJIEN                                          RATKAISUJA
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793:          3 ERAITA LAILLISUUSVALVOJIEN RATKAISUJA
8794: 
8795:    Laillisuusvalvojilla on ollut hallintomenette-            Ratkaisussa arvosteltiin myös sitä, että kaup-
8796: lylain voimassa ollessa käsiteltävänä useita              pa- ja teollisuusministeriön virkamiesten oli ol-
8797: kymmeniä esteellisyyttä koskevia tapauksia,               lut yleisesti tapana osallistua jäseninä lukuisten
8798: joissa on tullut ilmi esteellisyyssäännösten rik-         eri valtionyhtiöiden hallintoelimiin. V altionyh-
8799: komisia ja esteellisyyssäännösten kehittämistar-          tiöiden kuten muidenkin julkisten yhteisöjen
8800: peita.                                                    itsenäisyys oli kasvanut ja niiden tulosvastuu oli
8801:    1. Ministeriön virkamiesten esteellisyys. Oi-          entistä selkeämpi. Myös valtionyhtiöiden hallin-
8802: keusasiamiehen viimeaikaisista ratkaisuista tär-          toneuvostoilla oli merkittävä vastuu yhtiöiden
8803: kein on alussa (s. 7) mainittu, 31.7.1992 ratkais-        toiminnasta.
8804: tu tapaus, jossa oli kysymys muun muassa                     Ei ollut suotavaa, että ministeriön virkamies-
8805: kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiesjoh-            johto kuului valtionyhtiöiden hallituksiin tai
8806: don osallistumisesta valtiontakuulaitoksen ja             hallintoneuvostoihin. Tällainen käytäntö hei-
8807: valtionyhtiöiden johtamiseen.                             kensi sekä hallinnon tehokkuutta että yleisön
8808:     Ratkaisussa katsottiin, että ministeriön alai-        luottamusta hallinnon puolueettomuuteen. Ei
8809: silla laitoksilla oli omat tehtävänsä ja tulosta-         tuntunut uskottavalta, että kansliapäällikön ja
8810: voitteensa, jotka erottuivat niitä valvovan mi-           osastopäällikön alaiset virkamiehet säilyttäisi-
8811: nisteriön toiminnasta. Johtokunnat olivat käyt-           vät viranhoidon vaatiman objektiivisuuden ti-
8812: täneet itsenäisesti julkista valtaa. Ministeriön          lanteissa, joissa heidän pitäisi valvonnallisessa
8813: virkamiehet olivat johtokunnassa toimiessaan              tarkoituksessa puuttua esimiestensä johtamien
8814: olleet velvollisia toimimaan edustamiensa laitos-         yhtiöiden asioihin.
8815: ten hyväksi sekä sitoutumaan niiden toiminnal-               Päätöksen mukaan virkamiehen tulisi olla
8816: lisiin tavoitteisiin. Ministeriön virkamiehet oli-        erityisen varovainen sellaisissa virantoimitusti-
8817: vat päätöksen mukaan saattaneet itsensä tosi-             lanteissa, joissa hänellä on perusteltua aihetta
8818: asiallisesti kykenemättömiksi valvomaan näi-              epäillä yleisön hänen puolueettomuuttaan koh-
8819: den laitosten toimintaa.                                  taan tunteman luottamuksen vaarantumista.
8820:    Ministeriön valvontatehtävää ei ollut mah-             Varovaisuusvelvollisuudesta ei vapauta virka-
8821: dollista hoitaa, jos ministeriön korkeaa virka-           miehen henkilökohtainen usko omaan puolueet-
8822: miesjohtoa asetettiin operatiiviseen vastuuseen           tomuuteensa, vaikka se olisi perusteltukin. Vir-
8823: siitä toiminnasta, jota ministeriön piti valvoa.          kamiehen velvollisuutena oli kantaa huolta
8824:     Ratkaisun mukaan ei ollut suotavaa, että              myös siitä, miltä hänen viranhoitonsa näytti
8825: ministeriön kansliapäällikkö edusti ministeriötä          ulospäin.
8826: sen alaisten laitosten johtokunnissa ja hallinto-           2. Arkkitehdin esteellisyys. Oikeusasiamies on
8827: neuvostoissa. Ei ollut myöskään sopivaa, että             31.12.1985 tekemässään päätöksessä katsonut,
8828: ministeriön sen osaston päällikkö, jonka tehtä-           että kaupunginarkkitehdin virkansa ohella har-
8829: vänä oli valvoa ministeriön alaista laitosta,             joittama yksityinen suunnittelutoiminta saattoi
8830: toimi samanaikaisesti tällaisen laitoksen johto-          johtaa hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin
8831: kunnan puheenjohtajana.                                   6 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen. Yksityi-
8832: 
8833: 
8834: 
8835:                                                      13
8836: ERÄITÄ               LAILLISUUSVALVOJIEN                                          RATKAISUJA
8837: 
8838: 
8839: 
8840: 
8841: nen, taloudellisen tuloksen saavuttamiseen täh-            nisteriön vakuutusosaston osastopäällikön es-
8842: täävä liiketoiminta sillä alalla, johon virkatehtä-        teellisyydestä. Ministeriö oli pyytänyt lausuntoa
8843: vät kohdistuvat, oli omiaan horjuttamaan luot-             siitä, oliko osastopäällikkö katsottava esteelli-
8844: tamusta virkatoiminnan puolueettomuuteen.                  seksi Merimieseläkekassan ja Eläketurvakes-
8845:    3. Oikeusneuvosmiehen esteellis)YS. Oikeus-             kuksen hallituksen puheenjohtajan tehtäviin.
8846: asiamiehen 5.9.1988 tekemässä päätöksessä on                   Oikeuskansleri katsoi lausunnossaan, että
8847: myös kiinnitetty huomiota yleisön virkamiestä              osastopäällikkö tuli esteelliseksi hoitamaan mi-
8848: kohtaan tunteman luottamuksen vaarantumi-                  nisteriössä Merimieseläkekassaa ja Eläketurva-
8849: seen. Ratkaisussa oikeusneuvosmies oli osallis-            keskusta koskevia asioita. Esteellisyyden ristirii-
8850: tunut sisarensa poikapuolen virkamääräysasian              tatilanteissa tuli oikeuskanslerin mukaan aset-
8851: käsittelyyn. Oikeusasiamies katsoi, että virka-            taa etusijalle se, että ministeriön osaston toimin-
8852: miehen puolueettomuutta kohtaan tunnetun                   ta tuli mahdollisimman hyvin hoidetuksi. Oi-
8853: luottamuksen korostaminen velvoitti virkamies-             keuskanslerin mukaan ei ollut yleensä pidettävä
8854: tä olemaan erityisen varovainen sellaisessa vi-            hyvänä, että asioiden toimeenpano ja valvonta
8855: rantoimitustilanteessa, jossa hänellä oman vir-            olivat samoissa käsissä.
8856: kamieskokemuksensa perusteella oli aihetta                    6. Kaupunginjohtajan esteellis)YS. Oikeusasia-
8857: epäillä tällaisen luottamuksen vaarantuvan.                miehen 18.12.1992 tekemässä ratkaisussa kat-
8858:    4. Lääkärin esteellis)YS. Oikeuskansleri on             sottiin, että kaupunginjohtajan tuli asemastaan
8859: 8.8.1985 tekemässään ratkaisussa katsonut kes-             johtuen suhtautua hallintomenettelylain yleis-
8860: kus- ja aluesairaaloiden lääkehankintojen käsit-           lausekkeen edellyttämällä varovaisuudella ulko-
8861: telyyn osallistuneet lääkärit esteellisiksi, kun           puolisiin tehtäviin, joiden voitiin arvioida hei-
8862: heillä oli samanaikaisesti ollut lääketehtaan toi-         kentävän kansalaisten luottamusta virkatoi-
8863: mintaan liittyneitä asiantuntija- ja muita tehtä-          minnan puolueettomuuteen. Näihin tehtäviin
8864: viä. Esteellisyys koski päätöksen mukaan sekä              kuului pankin hallintoneuvoston jäsenyys ja
8865: lääketehtaan tarjouksen käsittelyä, johon lääkä-           erityisesti sen puheenjohtajuus.
8866: rillä oli asiantuntijasuhde että myös kilpailevien            7. Ulosottolain esteellis)Yssäännökset. Oikeus-
8867: lääketehtaiden tarjousten käsittelyä. Ratkaisus-           asiamies saattoi 28.7.1992 päivätyllä kirjeellä
8868: sa myös katsottiin, että sivutoimeen, joka tekee           oikeusministeriön tietoon käsityksensä ulosotto-
8869: virkamiehen jatkuvasti esteelliseksi virassaan, ei         lain esteellisyyssäännösten muutostarpeista.
8870: yleensä tulisi myöntää sivutoimilupaa.                     Säännöksiä olisi oikeusasiamiehen mukaan kehi-
8871:    5. Ministeriön osastopäällikön esteellis)YS. Oi-        tettävä hallintomenettelylain esteellisyyssään-
8872: keuskansleri on 30.12.1992 antanut lausunnon               nösten mukaisiksi.
8873: sosiaali- ja terveysministeriön tiedusteluun mi-
8874: 
8875: 
8876: 
8877: 
8878:                                                       14
8879: KEHITYS         HALLINTOMENETTELYLAIN                            VOIMAANTULON                 JÄLKEEN
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 
8884:                  4 KEHITYS HALLINTOMENETTELYLAIN
8885:                       VOIMAANTULON JALKEEN
8886: 
8887: 
8888:                    YLEISTÄ                                koostua muistakin kuin viraston tai laitoksen
8889:                                                           omista virkamiehistä. Tilanne oli muistion mu-
8890:   Hallintomenettelylain voimaantulosta on ku-             kaan osaksi uusi verrattuna siihen, minkälainen
8891: lunut jo yli 10 vuotta eikä lain esteellisyyssään-        hallinto-organisaatio oli hallintomenettelylain
8892: nöksiin ole tehty tänä aikana lainkaan muutok-            säätämisen aikaan.
8893: sia. Yhteiskunnassa ja hallinnossa on tänä aika-             Suunniteltaessa uutta johto-organisaatiota
8894: na kuitenkin tapahtunut huomattavia muutok-               oli muistion mukaan kiinnitetty varsin vähän
8895: sia. Kansalaisten odotukset virkatoiminnan laa-           huomiota siihen, miten saman henkilön toimimi-
8896: tuun nähden ovat olleet koko ajan kasvamassa.             nen hallinnon eri tasoissa saattoi vaikuttaa
8897:    Molemmat ylimmät laillisuusvalvojat ovat               muuten päätöksenteko- ja valvontajärjestel-
8898: todenneet esteellisyyskäytännön tiukentuneen              mään ministeriössä. Yksi tapa huolehtia esteel-
8899: (EOA:n kertomus vuodelta 1985, s. 172 ja oi-              lisyystilanteiden välttämisestä tällöin oli muis-
8900: keuskanslerin muistio 9.5.1990, s. 3).                    tion mukaan se, että ministeriön yleisjohtoon
8901:                                                           kuuluvat virkamiehet eivät toimisi valtionyh-
8902:                                                           tiöiden tai liikelaitosten johtoelimissä.
8903:       OIKEUSMINISTERIÖN MUISTIO
8904: 
8905:    Oikeusministeriön 15.11.1989 päivätyssä, mi-
8906:                                                                 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN
8907: nisteriöiden virkamiesten esteellisyyttä koske-
8908:                                                                        MIETINTÖ
8909: vassa muistiossa on käsitelty laajasti hallinto-
8910: menettelylain esteellisyyssäännöksiä. Muistio                Eduskunnan       perustuslakivaliokunta     on
8911: on laadittu oikeuskanslerin valtioneuvostolle             5.6.1990 antamassaan mietinnössä nro 5/1989 vp.
8912: 8.9.1989 tekemän esityksen seurauksena.                   tarkastellut valtioneuvoston jäsenen esteellisyys-
8913:    Muistiossa todetaan, että lain esteellisyys-           kysymystä. Valiokunta on pitänyt perusteltuna
8914: säännöksiä valmisteltaessa oli kiinnitetty huo-           käytännön kehittymistä sellaiseksi, että valtio-
8915: miota lähinnä siihen, että virkamies saattoi              neuvoston jäseniksi nimitettävät henkilöt luopui-
8916: toimia virkansa ohella myös toisen oikeushenki-           sivat aiemmista jäsenyyksistään valtionyhtiöi-
8917: lön toimielimessä.                                        den ja yksityisten yhtiöiden hallinnossa ja vas-
8918:    Sen sijaan vähemmälle huomiolle oli muistion           taavasti pidättyisivät vastaanottamasta niitä
8919: mukaan jäänyt hallintomenettelylaissa se, että            ministeriytensä ajan. Mietinnön mukaan valtio-
8920: virkamies oli mukana valtioon kuuluvan muun               neuvostossa oli aiemmin noudatettu käytäntöä,
8921: viraston tai laitoksen toimielimessä. Tämä selit-         ettei hallintoneuvoston jäsen ollut esteellinen.
8922: tyi muistion mukaan sillä, että vasta aivan               Nykyisen hallituksen aikana hallintoneuvoston
8923: viime vuosina oli hallinto-organisaatiota kehi-           jäsenyyden sen sijaan oli katsottu aiheuttavan
8924: tetty siten, että virastojen ja laitosten johto-          esteellisyyden, joskin pyrkimystä oli mietinnön
8925: organisaatiot voisivat laajemmassa määrin                 mukaan ollut palata aiempaan käytäntöön.
8926: 
8927: 
8928: 
8929:                                                      15
8930: KEHITYS         HALLINTOMENETTELYLAIN                              VOIMAANTULON                 JÄLKEEN
8931: 
8932: 
8933: 
8934: 
8935:      MINISTERIVASTUUTYÖRYHMÄN                               että tuomioistuinten ja viranomaisten tulee ot-
8936:             VÄLIRAPORTTI                                    taa ratkaisuissaan huomioon ihmisoikeusmää-
8937:                                                             räykset (PeVL 2/1990 vp.).
8938:   Ministerivastuutyöryhmä on 31.12.1992 an-
8939:                                                                Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklas-
8940: tamassaan väliraportissa todennut, että valtio-
8941:                                                             sa on myös mainittu jokaisen oikeus riippumat-
8942: neuvoston viimeaikaisessa käytännössä on en-
8943:                                                             tomaan ja puolueettomaan tuomioistuinkäsitte-
8944: tistä selvemmin omaksuttu linjaksi, etteivät
8945:                                                             lyyn. Artiklaa sovellettaessa on korostettu sitä,
8946: ministerit osallistu valtionyhtiöiden hallintoeli-
8947:                                                             että ulkopuolisen arviomiehen käsitys käsittelyn
8948: mnn.
8949:                                                             puolueettomuudesta on otettava keskeisesti
8950:    Työryhmä on väliraportissaan ehdottanut
8951:                                                             huomioon.
8952: siirtymistä käytäntöön, jossa valtioneuvoston
8953:                                                                Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käy-
8954: jäsenet tullessaan ministeriksi olisivat velvollisia
8955:                                                             tännössä on korostettu periaatetta, jonka mu-
8956: julkistamaan sellaiset ulkopuoliset sidonnaisuu-
8957:                                                             kaan ei riitä, että tuomioistuimen toiminta on
8958: tensa, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa
8959:                                                             oikeudenmukaista. Tämän lisäksi edellytetään,
8960: heidän toimintansa asianmukaisuutta.
8961:                                                             että tämä oikeudenmukaisuus näkyy myös ulos-
8962:                                                             päin.
8963:                                                                Oikeusasiamies on 13.9.1990 tekemässään
8964:       KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET                             ratkaisussa käsitellyt korkeimman oikeuden
8965:                                                             esittelijän toimimista raastuvanoikeuden sivu-
8966:                KP-sopimus (YK)                              toimisena oikeusneuvosmiehenä. Oikeusasiamie-
8967:    YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koske-          hen mukaan järjestelyn laillisuus oli käynyt
8968: va yleissopimus (KP-sopimus) tuli Suomessa                  kyseenalaiseksi erityisesti sen jälkeen, kun Eu-
8969: voimaan jo vuonna 1976. Sopimuksen 14 artik-                roopan ihmisoikeussopimus oli tullut Suomea
8970: lassa taataan henkilölle oikeus oikeudenkäyntiin            sitovaksi.
8971: riippumattoman ja puolueettoman tuomioistui-                   Samoin edellä selostetussa ministeriön virka-
8972: men edessä. Vaikka sopimus olikin saatettu                  miesten esteellisyyttä koskevassa ratkaisussa on
8973: osaksi Suomen oikeusjärjestystä, sillä ei aina-             korostettu sitä, että virkamiehen velvollisuuk-
8974: kaan ennen 1980-luvun loppua ollut huomatta-                siin kuului kantaa huolta siitä, miltä hänen
8975: vampaa vaikutusta tuomioistuin- tai hallinto-               viranhoitonsa näytti ulospäin.
8976: toimintaan.                                                    Vaikka ihmisoikeussopimuksen ja KP-sopi-
8977:                                                             muksen tuomioistuimen puolueettomuutta kos-
8978:                                                             kevat artiklat eivät nimenomaisesti koskekaan
8979:           lhmisoikeussopimus (EN)
8980:                                                             hallintomenettelyä, sen tulkinnoilla on vaiku-
8981:    Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus tuli               tusta myös hallintomenettelyn esteellisyysar-
8982: Suomessa voimaan 10.5.1990. Perustuslakiva-                 viointeihin. Tuomarinjääviä koskevat säännök-
8983: liokunta korosti sopimuksen voimaansaattami-                set ovat meillä perinteisesti vaikuttaneet esteel-
8984: seen liittyneessä lausunnossaan erityisesti sitä,           lisyystulkintoihin yleisemminkin.
8985: 
8986: 
8987: 
8988: 
8989:                                                        16
8990: SIVUTOIMIEN                        V A    L V 0      N N A N           TEHOSTAMINEN
8991: 
8992: 
8993: 
8994: 
8995:           5 SIVUTOIMIEN VALVONNAN TEHOSTAMINEN
8996: 
8997: 
8998:    Valtion virkamieslain 24 §:ssä on säännökset              Sivutoimen vaikutus pääviran hoitoon tulisi
8999: virkamiesten sivutoimirajoituksista. Harkit-              aina riittävän perusteellisesti selvittää ennen
9000: taessa sivutoimiluvan myöntämistä on lain-                virkamiehen nimittämistä. Myös tilanteissa,
9001: kohdan mukaan otettava huomioon, että virka-              joissa virkamiehen virkanimike tai tehtäväalue
9002: mies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi         muuttuu, tulisi sivutointen sallittavuus arvioida
9003: virassa ja että sivutoimi ei saa vaarantaa luotta-        uudelleen.
9004: musta virkamiesten tasapuolisuuteen viranhoi-                Voimassa olevat valtion virkamieslain sivutoi-
9005: dossa ja ettei se muutoinkaan saa haitata viran           mia koskevat säännökset antaisivat periaatteessa
9006: asianmukaista hoitamista.                                 työnantajalle mahdollisuuden nykyistä parem-
9007:    Sivutoimen pitämiseen on haettava lupa                 min ennalta ehkäistä esteellisyystilanteita.
9008: asianomaiselta viranomaiselta, jos sen hoitami-              Vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että sivutoi-
9009: nen vaatii työajan käyttöä. Muista sivutoimista           mien valvonta on usein sitä heikompi, mitä
9010: on tehtävä ilmoitus viranomaiselle.                       korkeammalle virkahierarkiassa mennään. Jul-
9011:    Sivutoimia, joita rajoitukset koskevat ovat            kisuudessa on viime aikoinakin ollut esillä ta-
9012: virka sekä palkattu työ tai tehtävä, joista virka-        pauksia, joissa korkeilla virkamiehillä on todet-
9013: miehellä on oikeus kieltäytyä. Sivutoimirajoi-            tu olleen huomattava määrä sivutehtäviä. Siitä
9014: tukset eivät koske kuitenkaan tehtäviä, joista ei         huolimatta sivutoimi-ilmoituksia ei tällöin ole
9015: voida kieltäytyä, esimerkiksi luottamustehtä-             aina säännösten mukaisesti tehty.
9016: viä. Myöskään aivan tilapäisiä tehtäviä ei voida             Ylimmällä virkamiesjohdolla saattaa esimer-
9017: pitää sivutoimina. Jos sen sijaan palkkaa tai             kiksi ministeriössä olla niin vaikutusvaltainen ja
9018: palkkiota maksetaan toimimisesta taloudellisen            riippumaton asema, ettei heidän sivutoimiaan
9019: yhteisön elimissä, kyseessä on katsottu olevan            valvo käytännössä kukaan. Joissakin tapauksis-
9020: yleensä valtion virkamieslain tarkoittama sivu-           sa ylimmälle virkamiesjohdolle on kasaantunut
9021: toimi (Bruun- Mäenpää- Tuori: Uusi virka-                 kohtuuttoman runsaasti sivutoimina pidettäviä
9022: miesoikeus, s. 138).                                      tehtäviä. Kuitenkinjuuri ylimpien virkamiesten
9023:    Sivutoimirajoitusten tarkoituksena on estää            kohdalla pääviran ja sivutoimen väliset ristirii-
9024: esteellisyystilanteiden syntyminen. Laillisuus-           tatilanteet ovat omiaan eniten horjuttamaan
9025: valvonnassa saatujen kokemusten perusteella               luottamusta viranomaistoiminnan puolueetto-
9026: virkamiesten sivutoimien valvonta ei ole tällä            muuteen ja tasapuolisuuteen.
9027: hetkellä riittävä. Useita esteellisyystilanteita              Eräillä hallinnonaloilla on lisäksi tarkempia
9028: voitaisiin estää, mikäli sivutoimilupa- ja -ilmoi-        säännöksiä sivutoimirajoituksista. Esimerkiksi
9029: tusasioita käsiteltäessä otettaisiin riittävästi          verohallinnon virkamies ei verohallintolain 6 §:n
9030: huomioon sivutoimen vaikutus pääviran hoi-                mukaan saa kuulua valtiolle verovelvollisen yh-
9031: toon. Mikäli sivutoimi on omiaan aiheuttamaan             tiön hallitukseen tai hallintoon eikä toimia sen
9032: toistuvasti esteellisyystilanteita päävirkaa hoi-         tilintarkastajana, ellei verohallitus ole antanut
9033: dettaessa, sen pitäminen tulisi kieltää.                  siihen lupaa.
9034: 
9035: 
9036: 
9037:                                                      17
9038: SIVUTOIMIEN                        V A    L V 0      N N A N            TEHOSTAMINEN
9039: 
9040: 
9041: 
9042: 
9043:   Oikeusasiamiehelle tiedoksi tulevista virka-               Sisäasiainministeriön poliisiosaston tietoon
9044: miesten kurinpitopäätöksistä on käynyt ilmi,              on 31.7.1990 saatettu käsitys, ettei poliisimiehen
9045: että varsinkin poliisimiehiä on jouduttu rankai-          ollut sopivaa toimia sanomalehden oikeus- tai
9046: semaan kiellettyjen sivutoimien hoitamisesta.             rikostoimittajana ja ettei paikallispoliisin edus-
9047: Poliisin sivutoimille on heidän virkatehtäviensä          tajaa pitäisi nimetä sanomalehden pysyväksi
9048: luonteen vuoksi asetettu keskimääräistä suu-              paikalliseksi kirjeenvaihtajaksi.
9049: rempia rajoituksia.                                          Oikeusministeriölle 21.12.1990 lähetetyssä
9050:    Oikeusasiamies on joutunut toistuvasti puut-           kirjeessä on esitetty, että ministeriö antaisi sel-
9051: tumaan sivutointen valvonnan puutteellisuu-               keät ohjeet ulosottoapulaisten sivutoimista ja
9052: teen:                                                     niihin liittyvästä lupamenettelystä.
9053:    Lääninhallituksen       kansliapäällikölle   on           Sivutointen valvonnan riittävyydestä on kat-
9054: 5.1.1990 annettu vakava huomautus, kun hän ei             sottu tarpeelliseksi hankkia lisäselvitystä. V al-
9055: ollut puuttunut viipymättä ja tehokkaasti alais-          tiovarainministeriölle 14.9.1993 lähetetyssä kir-
9056: tensa virkamiesten lainvastaisiin sivutoimiin.            jeessä on pyydetty selvitystä ministeriöiden
9057:    Posti- ja telelaitokselle 15.5.1990 lähetetyssä        ylimpien virkamiesten sivutoimista ja niiden
9058: kirjeessä on kiinnitetty huomiota virkamiesten            valvonnan riittävyydestä. Selvitystä on pyydet-
9059: sivutointen puutteelliseen valvontaan.                    ty 29.10.1993 mennessä.
9060: 
9061: 
9062: 
9063: 
9064:                                                      18
9065: ESTEELLISYYSSÄÄNNÖSTEN                                            KEHITTÄMISTARPEET
9066: 
9067: 
9068: 
9069: 
9070:                                                 ..                             ..
9071:    6 ESTEELLISYYSSAANNOSTEN KEHITTAMISTARPEET
9072: 
9073: 
9074:                     YLEISTÄ                                 OSAKEYHTIÖN HALLINTONEUVOSTON
9075:                                                                        JÄSENYYS
9076:   Vielä hallintomenettelylain säätämisen ai-
9077: kaan pidettiin epäkohtana sitä, että virka-                   Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston eh-
9078: miehet saattoivat soveltaa esteellisyyssään-               dotuksessa hallintomenettelylaiksi ehdotettiin,
9079: nöksiä liiankin laveasti. Epäiltiin, että virka-           että myös osakeyhtiön hallintoneuvoston jä-
9080: mies pyrkisi itsensä jääväämällä välttymään                senyys aiheuttaisi virkamiehen jääviyden yh-
9081: epämiellyttävän asian käsittelyltä. Tällais-               tiötä koskevassa asiassa. Hallintoneuvoston
9082: ten esteellisyystilanteiden katsottiin tarpeet-            jäsenyyttä ei kuitenkaan sisällytetty hal-
9083: tomasti hidastuttavan hallintoasioiden käsit-              lintomenettelylain yhteisöjääviä koskevaan 5
9084: telyä.                                                     kohtaan. Hallituksen esityksen perusteluissa
9085:    Varovaisuutta esteellisyyskysymyksissä ei               hallintoneuvoston jäsenyys mainitaan vain
9086: voi pitää minään ongelmana, vaan pikemmin-                 esimerkkinä tilanteesta, jossa yleislausekkeen
9087: kin tavoiteltavana pyrkimyksenä. Joissain yk-              tarkoittamaa esteellisyyttä voitaisiin sovel-
9088: sittäistapauksissa tosin saattaa tapahtua pe-              taa.
9089: rusteettomin syin tapahtuvia itsensä jäävää-                  Osakeyhtiölain mukaan hallintoneuvosto
9090: misiä, mutta niitä ei voi pitää kansalaisten               kuuluu yhtiön johtoelimiin. Se voi olla ainoas-
9091: oikeusturvan kannalta merkittävänä epäkoh-                 taan osakeyhtiössä, joiden osakepääoma on vä-
9092: tana.                                                      hintään miljoona markkaa. Hallintoneuvosto on
9093:    Hallinnon tehokkuus ei välttämättä kasva                siis tyypillinen suuryritysten johtoelin. Tämä
9094: siitä, että esteeilinen virkamies käsittelee asian.        seikka on syytä ottaa huomioon esteellisyysky-
9095: Tällöin ratkaisu saattaa tulla valituksen johdos-          symystä arvioitaessa.
9096: ta kumotuksi, ja asia on käsiteltävä myöhem-                  Hallintomenettelylakia koskevassa hallituk-
9097: min uudelleen. Lopputuloksena saattaa päin-                sen esityksessä esteellisyys on ulotettu osakeyh-
9098: vastoin olla asian käsittelyn oleellinen hidastu-          tiön toimitusjohtajaan ja hallitukseen sillä pe-
9099: minen.                                                     rusteella, että heillä niissä asemissa on mahdol-
9100:    Jo pohdinta siitä, onko jokin tilanne ollut             lisuus osallistua oikeushenkilön johtamiseen vai-
9101: esteellisyyssäännösten valossa sallittava tai ei,          kuttamalla välittömästi sen päätöksien tekemi-
9102: saattaa olla omiaan vaarantamaan yleisön luot-             seen.
9103: tamuksen virkamiesten toiminnan asianmukai-                   Osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenten
9104: suuteen.                                                   valinta tai vapauttaminen tehtävästään kuuluu
9105:    Kansalaisten luottamus viranomaistoimin-                hallintoneuvostolle, jollei yhtiöjärjestys muuta
9106: nan puolueettomuuteen on tullut yhä tärkeäm-               määrää. Hallituksen kokoonpanosta päättämis-
9107: mäksi mittapuuksi esteellisyystilanteita arVIOI-           tä on pidettävä varsin välittömänä yhtiön joh-
9108: taessa.                                                    tamiseen vaikuttamisena.
9109: 
9110: 
9111: 
9112: 
9113:                                                       19
9114: ESTEELLISYYSSÄÄNNÖSTEN                                            KEHITTÄMISTARPEET
9115: 
9116: 
9117: 
9118: 
9119:    Hallintoneuvosto voi osakeyhtiölain mukaan              teellisyyssääntely on mmenomaan tapauskoh-
9120: lisäksi antaa ohjeita hallitukselle laajakantoisis-        tainen eikä virkamiehen asemaa laajemmalti
9121: sa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa.               koskeva säännös.
9122:    Hallintoneuvoston jäsenenä toimiva virka-                  Virkamiehen oman työyhteisön ei vielä hal-
9123: mies edistää tehtävässään nimenomaan yhtiön                lintomenettelylain säätämisen aikaan katsottu
9124: etua. Luultavasti myös kansalaiset mieltävät               aiheuttavan mainittavaa vaaraa asian käsitte-
9125: asian näin. Virkamiehen asemaa arvioitaessa on             lyn puolueettomuudelle. Virkamiehen oikeus-
9126: otettava huomioon myös se, että hallintoneu-               asemaa pidettiin vielä tällöin siinä määrin itse-
9127: voston jäsenyydestä maksetaan hänelle yleensä              näisenä ja riippumattomana.
9128: tehtävämäärään nähden merkittävä taloudelli-                  Monissa julkishallinnon yksiköissä virkamie-
9129: nen korvaus.                                               hen asema on kuitenkin viime vuosina merkittä-
9130:    Esitutkintalakiin on sisällytetty hallintome-           västi muuttunut. Virkamiesten toiminta on lä-
9131: nettelylain esteellisyyssäännökset sellaisenaan            hentynyt yksityissektorin toimintatapoja. Työtä
9132: sillä poikkeuksella, että myös hallintoneuvoston           tehdään laajasti ryhmä työ- ja projektimuodossa.
9133: jäsenyys on mainittu esteellisyysperusteena.               Tällöin korostuu tiivis vuorovaikutus ja pyrki-
9134: Esitutkintalakia koskevassa hallituksen esityk-            mys yhteisesti hyväksyttäviin ratkaisuihin.
9135: sessä ei ole millään lailla perusteltu tätä ainoaa            Johdon oikeudellisia ja tosiasiallisia ohjaus-
9136: eroavaisuutta.                                             mahdollisuuksia ja itsenäistä päätösvaltaa on
9137:    Arvopaperimarkkinalaissa (495/89) on rajoi-             lisätty muun muassa alaisten virkamiesten nimi-
9138: tettu yhtiön ns. sisäpiiriin kuuluvien henkilöi-           tyksissä. Virastojen johtamisessa painotetaan
9139: den mahdollisuutta hankkia pörssiyhtiön tai                aiempaa enemmän johdon vastuuta toiminnan
9140: sopimusmarkkinayhtiön osakkeita. Sisäpiiriin               tuloksista. Johdon vaikutusmahdollisuus alais-
9141: luetaan lain mukaan kuuluviksi toimitusjohta-              tensa virkamiesten toimintaan on lisääntynyt.
9142: jan ja hallituksen jäsenien ohella myös yhtiön                Virkamiehen saattaa siten olla vaikea tehdä
9143: hallintoneuvoston jäsenet.                                 ratkaisua, johon esteellinen esimies suhtautuisi
9144:    V altioneuvostossakin on viime aikoina omak-            kielteisesti. Yleisö helposti samaistaa viraston
9145: suttu käytäntö, jonka mukaan ministerit eivät              johtohenkilöt ja viraston pää tehtävät. Jos joh-
9146: kuulu valtionyhtiöiden tai muidenkaan yhtiöi-              totehtävissä olevilla virkamiehillä on vahvoja
9147: den hallintoneuvostoihin.                                  yksityisiä intressejä tiettyyn viraston tehtävä-
9148:    Hallintomenettelylain yhteisöjääviä koskevaa            piiriin kuuluvaan asiaan, yleisön saattaa olla
9149: 10 §:n 5 kohtaa tulisi muuttaa siten, että se              vaikeaa uskoa alempienkaan virkamiesten suh-
9150: sisältäisi myös osakeyhtiön hallintoneuvoston jäse-        tautuvan siihen puolueettomasti. Esteellinen
9151: n)Yden.                                                    esimies voi saattaa siten koko alaisensa viraston
9152:                                                            toiminnan puolueettomuuden kyseenalaiseksi.
9153:                                                               Esimerkiksi Norjan hallintolain (forvaltning-
9154: ESIMIEHEN ESTEELLISYYDEN VAIKUTUS                          loven vuodelta 1967) mukaan esimiehen ollessa
9155:                                                            esteellinen myöskään hänen alaisensa virkamies
9156:    Esteellisyyden sääntely on perinteisesti koh-           ei saa ratkaista asiaa. Esteellisyys rajoittuu
9157: distunut vain yksittäiseen virkamieheen ja hä-             samaan viranomaiseen ja koskee sellaisia esimie-
9158: nen oikeusasemaansa. Hallintomenettelylain es-             hen ja alaisen välisiä suhteita, joissa alainen
9159: 
9160: 
9161: 
9162:                                                       20
9163: ESTEELLI SYYSSÄÄNNÖSTEN                                            KEHITTÄMISTARPEET
9164: 
9165: 
9166: 
9167: 
9168: virkamies on tavalla tai toisella riippuvainen              nä tilanteesta, jossa yleislauseketta voitaisiin
9169: esimiehestään.                                              soveltaa. Tuomarinjääviä koskevassa säännök-
9170:    Valtionavustusta koskevissa yleismääräyk-                sessä on asian aiempi käsittely nimenomaan
9171: sissä (490/65) kielletään jonkin yhteisön valtion-          mainittu yhtenä esteellisyysperusteena.
9172: avustusta koskevia asioita valmistelevaa virka-                Esteellisyys ei tällöin johdu siitä, että virka-
9173: miestä osallistumasta tämän yhteisön toimin-                miehen puolueettomuuteen kummassakaan kä-
9174: taan. Määräysten mukaan kielto koskee myös                  sittelyvaiheessa vaikuttaisi virkamiehen yksi-
9175: virkamiehen suoranaista esimiestä.                          tyinen intressi tai jokin ulkopuolinen taho. Es-
9176:    Hallintomenettelylain esteellisyyttä koskeviin           teellisyyden aiheuttaa se, ettei virkamies asiaa
9177: säännöksiin tulisi lisätä kohta, jonka mukaan               aiemmin käsiteltyään voi enää harkita asiaa
9178: virkamiehen esimiehen esteellisyys aiheuttaa virka-         vapaasti ottamatta huomioon aiempia kannan-
9179: miehen esteellisyyden silloin, kun sen voidaan              ottojaan. Se, että sama henkilö käsittelee asiaa
9180: epäillä vaarantavan virkamiehen puolueetto-                 useammassa eri ominaisuudessa, on omiaan hä-
9181: muutta.                                                     märtämään vastuu- ja valvontasuhteiden sel-
9182:                                                             keyttä.
9183:                                                                 Kunnallislain esteellisyyssäännöksiä muutet-
9184:                                                             tiin vuoden 1991 alusta lukien muun muassa
9185:                                                             siten, että kunnanhallituksen jäsen on nykyään
9186:    ESTEELLISYYS HALLINNON SISÄLLÄ
9187:                                                             esteeilinen käsittelemään valitusasiaa, jos hän
9188:     Hallinnossa esiintyy silloin tällöin tilanteita,        on palvelussuhteensa perusteella aikaisemmin
9189: joissa virkamies osallistuu kahdessa eri toimieli-          osallistunut asian valmisteluun tai esitellyt sen
9190: messä tai kahdessa eri ominaisuudessa saman                 tai muutoin luottamushenkilönä käsitellyt sitä.
9191: asian käsittelyyn. Virkamies on esimerkiksi                 Myös Ruotsin hallintolaissa (förvaltningslagen
9192: saattanut jo aiemmin antaa asiasta lausunnon                vuodelta 1986) on säännös aiemman käsittelyn
9193: tai käsitellä sitä alemmassa viranomaisessa.                esteellisyyden aiheuttavasta vaikutuksesta.
9194:     Tarkastustoiminnan yhteydessä on kiinnitet-                Julkisen hallinnon sisällä on viime vuosina
9195: ty huomiota sosiaaliturvan muutoksenhakuas-                 ollut toteutumassa eri yksiköiden tehtäväpiirien
9196: teiden sivutoimisten puheenjohtajien asemaan.               ja toiminta-alojen entistä selkeämpi eriytymi-
9197: Puheenjohtajina näissä lautakunnissa toimi so-              nen ja erikoistuminen. Tämä kehitys on näky-
9198: siaali- ja terveysministeriön korkeita virkamie-            nyt niin valtionyhtiöiden ja liikelaitosten kuin
9199: hiä, jotka valmistelivat saman sosiaaliturva-               myös ministeriöiden alaisten virastojen ja laitos-
9200: alan lainsäädäntöä ministeriössä, ohjasivat ja              ten toiminnassa.
9201: valvoivat kentän toimintaa, olivat jäseninä alan               Puolueettomuuden merkitystä arvioitaessa
9202: neuvottelukunnissa sekä esittelivät lautakuntaa             on otettava huomioon, että hallitusmuodon
9203: koskevia nimitysasioita ministeriössä (EOA:n                44 §:n 2 momentti asettaa ministeriölle nimen-
9204: kertomus vuodelta 1988, s. 201).                            omaisen velvollisuuden valvoa hallintoa sen
9205:     Hallintomenettelylaissa ei asian aiempaa kä-            omalla toimialalla.
9206:  sittelyä ole mainittu nimenomaisena esteelli-                 Ratkaisevaa asian aiemman käsittelyn puo-
9207:  syysperusteena. Lakia koskevassa hallituksen               lueettomuutta vaarantavaa vaikutusta arvioi-
9208:  esityksessä se on kuitenkin mainittu esimerkki-            taessa on sillä, onko virkamiehen tehtävänä valvoa
9209: 
9210: 
9211: 
9212:                                                        21
9213: ESTEELLI SYYSSÄÄNNÖSTEN                                           KEHITTÄMISTARPEET
9214: 
9215: 
9216: 
9217: 
9218: tai edistää kahdessa eri roolissaan tai ominaisuu-         toimialalla. Ne myyvät tuotteita ja palveluksia
9219: dessaan täysin identtisiä intressejä ja etuja. Etu-        markkinoilla toimien kilpailutilanteessa. Kulla-
9220: ja intressinäkökohtien yhtäläisyys tai erilaisuus          kin liikelaitoksella on omat, sille ominaiset eri-
9221: on ratkaisevaa esteellisyyden syntymisen kan-              tyiset etunsa, joita laitos pyrkii toiminnassaan
9222: nalta.                                                     edistämään. Myös valtion liikelaitoksen johto-
9223:    Jos eri tahoilla on itsenäistä, taloudellista ja        elimeen kuuluva virkamies on esteeilinen kä-
9224: juridista vastuuta, on lähtökohtana pidettävä,             sittelemään ministeriössä tätä liikelaitosta kos-
9225: että asian aiempi käsittely aiheuttaa esteellisyy-         kevaa asiaa.
9226: den. Silloin kun toimintaan ylemmässä viran-                  Joissakin liikelaitoksia koskevissa laeissa on
9227: omaisessa liittyy alemman viraston tai laitoksen           säädetty, että ministeriöllä tulee olla edustaja
9228: valvontaa, ei toimiminen näissä molemmissa                 laitoksen hallituksessa. Laintasoisen säännöksen
9229: yksiköissä voi yleensä olla sopusoinnussa esteel-          on katsottu poistavan muutoin vallitsevan es-
9230: lisyyssäännösten kanssa.                                   teellisyyden. Ministeriön edustajan valinnassa
9231:    Oikeusministeriön 15.11.1989 päivätyssä                 voitaisiin kuitenkin tällöin ottaa huomioon se,
9232: muistiossa on todettu, ettei hallintomenettely-            ettei hänen tehtäviinsä ministeriössä kuulu hoi-
9233: lain säätämisen yhteydessä ollut juuri kiinnitet-          taa liikelaitosta koskevia asioita (oikeusministe-
9234: ty huomiota sellaiseen tilanteeseen, että virka-           riön muistio 15.11.1989). Varsinkin ministeriön
9235: mies olisi mukana valtioon kuuluvan muun                   yleisjohtoon kuuluvien edustajien valintaa tulisi
9236: viraston tai laitoksen toimielimessä.                      välttää.
9237:    Edellä selostetussa ratkaisussa on arvosteltu              Myös muilla ministeriön alaisilla laitoksilla on
9238: sitä, että kauppa- ja teollisuusministeriön virka-         omat tehtävänsä ja tulostavoitteensa, jotka
9239: miehet yleisesti osallistuvat lukuisten eri val-           erottuvat niitä valvovan ministeriön toiminnas-
9240: tionyhtiöiden hallintoelimiin. Valtionyhtiöiden            ta. Laitosten johtokuntien jäsenet ovat velvolli-
9241: samoin kuin muidenkin julkisten yhteisöjen itse-           sia toimimaan nimenomaan edustamiensa lai-
9242: näisyys on viime vuosina kasvanut ja niiden                tosten hyväksi. Johtokuntien jäseninä toimivat
9243: tulosvastuu on entistä selkeämpi.                          virkamiehet eivät tällöin voi uskottavasti val-
9244:     Valtionyhtiöillä on oma erityinen, ja pääosin          voa samanaikaisesti laitosten toimintaa.
9245: yhtiöoikeudellisesti määräytyvä intressipiiri.                Hallintomenettelylakia olisi aihetta täydentää
9246: Ministeriön yleiseen tehtäväpiiriin kuuluu hal-            säännöksellä, jonka mukaan asian aiempi käsitte-
9247: linnonalan valtionyhtiöiden ohjaus, valvonta ja            ly aiheuttaa virkamiehen esteellisyyden silloin, kun
9248: seuranta. Ministeriö ja valtioneuvosto ottavat             sen voidaan epäillä vaarantavan hänen puolueetto-
9249: huomioon laaja-alaisempia ja osin muitakin nä-             muuttaan.
9250: kökohtia kuin vain kyseisen yhtiön omia intres-               Ministeriön virkamiesten osallistuminen eri vi-
9251: sejä. Saman virkamiehen osallistuminen val-                rastojen ja yhteisöjen toimielimiin tulisi erikseen
9252: tionyhtiön johtoelimen työskentelyyn ja myö-               säännellä. Jos virkamiehen toimintaan ylemmässä
9253: hemmin yhtiötä koskevan asian käsittelyyn mi-              viranomaisessa liittyy alemman viranomaisen val-
9254: nisteriössä sisältää esteellisyyden aiheuttavan            vontaa, tulisi toimimista molemmissa yksiköissä
9255: eturistiriidan.                                            rajoittaa.
9256:     Valtion liikelaitokset harjoittavat tulosvas-             Oikeusministeriön asettama ministerivastuu-
9257: tuullista toimintaa eduskunnan määrittelemällä             työryhmäkin on saanut lisätehtävän, jonka
9258: 
9259: 
9260: 
9261:                                                       22
9262: ESTEELLISYYSSÄÄNNÖSTEN                                         KEHITTÄMISTARPEET
9263: 
9264: 
9265: 
9266: 
9267: mukaan sen tulee 31.12.1993 mennessä selvittää          tä on Lagerin mukaan pidettävä selvästi asian-
9268: erityisesti esteellisyyskysymysten valossa niitä        osaisten oikeusturvan vastaisena. Yleensä mis-
9269: näkökohtia, joita liittyy ministeriöiden virka-         sään muualla ei Lagerin mukaan olekaan tuo-
9270: miesten osallistumiseen virastojen, laitosten ja        marille jätetty ratkaisun tekemistä omasta es-
9271: yhtiöiden toimielimiin.                                 teellisyydestään.
9272:                                                            Ehdotuksessa hallintomenettelylaiksi on
9273:                                                         myös todettu, ettei virkamiehen osallistumista
9274:    ESTEELLISYYDEN RATKAISEMINEN
9275:                                                         itseään koskevan ratkaisun tekemiseen voitu
9276:    Hallintomenettelylaissa ei ole nimenomaisia          periaatteessa pitää hyväksyttävänä. Sen ei kui-
9277: säännöksiä siitä, kuka ratkaisee esteellisyyttä         tenkaan arvioitu aiheuttavan tosiasiallisesti
9278: koskevan kysymyksen. Perinteisesti on katsot-           haittaa oikeusturvalle (s. 112).
9279: tu, että virkamiehen tulee ratkaista asia itse.            Jos joku tekee virkamiestä vastaan esteelli-
9280: Useiden muiden maiden, muun muassa Ruotsin,             syyttä koskevan väitteen, ei virkamiestä itseään
9281: Norjan ja Saksan vastaavissa laeissa on pää-            voi pitää puolueettomana asian ratkaisijana.
9282: sääntönä, että virkamiehen esimies tai ylempi           Virkamiehen itse päättäessä omasta esteellisyy-
9283: viranomainen ratkaisee esteellisyyskysymyksen.          destään luottamus ratkaisun objektiivisuuteen
9284:    Meillä noudatettu käytäntö pohjautunee oi-           mitä ilmeisemmin vaarantuu, vaikka virkamies
9285: keudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ään, jossa              tunteekin parhaiten suhteensa käsiteltävänä
9286: nimenomaan säädetään, että tuomarin tulee itse          olevaan asiaan.
9287: päättää omasta esteellisyydestään. Tätä sään-              Tilanteissa, joissa virkamiehen esteettömyys
9288: nöstä on oikeuskirjallisuudessa arvosteltu (Irma        nimenomaisesti saatetaan kyseenalaiseksi, tulisi
9289: Lager: Lakimies 1985, s. 810). Lagerin mukaan           asia saattaa ylemmän esimiehen harkittavaksi.
9290: yleensä on pidetty tiukasti kiinni siitä, ettei            Esteellis)Yden ratkaisemisesta tulisi hallinto-
9291: tuomari saa tuomita omassa asiassaan. Säännös-          menettelylakiin lisätä nimenomainen säännös.
9292: 
9293: 
9294: 
9295: 
9296:                                                    23
9297: y          H          T           E          E               N          V           E          T           0
9298: 
9299: 
9300: 
9301: 
9302:                                       7 YHTEENVETO
9303: 
9304: 
9305:    Hallintomenettelylain ja muidenkin lakien                 2. Lakiin tulisi lisätä säännös siitä, että esi-
9306: esteellisyyssäännösten tarkoituksena on ennal-            miehen esteellisyys aiheuttaa myös hänen alai-
9307: ta ehkäistä puolueettomuutta vaarantavien ti-             sensa virkamiehen esteellisyyden silloin, kun sen
9308: lanteiden synty asioita käsiteltäessä. Esteelli-          voidaan epäillä vaarantavan virkamiehen toi-
9309: syyssäännösten tulee tämän johdosta olla riit-            minnan puolueettomuutta.
9310: tävän selkeitä ja täsmällisiä. Jos säännökset               3. Lakiin tulisi lisätä säännös siitä, että asian
9311: ovat liian yleisluontoisia ja tulkinnanvaraisia,          aiempi käsittely saattaa aiheuttaa virkamiehen
9312: joudutaan usein vasta jälkikäteen arvioimaan              esteellisyyden silloin, kun sen voidaan epäillä
9313: menettelyn lainmukaisuutta. Epäselvien tilan-             vaarantavan hänen puolueettomuuttaan.
9314: teiden toistuva selvittely ei ole omiaan lisää-              4. Lakiin tulisi lisätä säännös esteellisyysky-
9315: mään luottamusta viranomaistoiminnan puo-                 symyksen ratkaisijasta. Jos virkamiehen esteet-
9316: lueettomuuteen.                                           tömyys nimenomaisesti saatetaan kyseenalai-
9317:    Käytännöstä saatujen kokemusten perusteel-             seksi, tulisi ylemmän esimiehen ratkaista asia.
9318: la esteellisyyttä koskevia kysymyksiä ei voida               Muut kehittämistarpeet:
9319: jättää pelkän hallintokäytännön varaan. Hallin-              l. Ministeriöiden virkamiesten toiminta nii-
9320: tokulttuurissamme ei ole syntynyt sellaisia es-           den alaisten laitosten ja yhteisöjen johtoelimissä
9321: teellisyyttä koskevia eettisiä normeja, jotka sel-        tulisi säännellä erikseen annettavilla säännöksil-
9322: laisenaan ehkäisisivät puolueettomuutta vaa-              lä tai määräyksillä.
9323: rantavien tilanteiden syntymisen.                            2. Virkamiesten sivutoimien valvontaa tulisi
9324:    Esteellisyyskäytännössä on tosin ollut viime           nykyisestään tehostaa. Ylimmän virkamiesjoh-
9325: vuosina havaittavissa muutosta pidättyväisem-             don sivutoimet tulisi myös saattaa riittävän
9326: paan suuntaan. Tästä huolimatta on edelleen               valvonnan alaiseksi. Johtavien virkamiesten si-
9327: vaarana, että menettely, jota ei ole nimenomaan           vutoimien määrää tulisi rajoittaa.
9328: kielletty, katsotaan sallituksi.                             3. Olisi aihetta selvittää ja arvioida lainsää-
9329:    Esteellisyyskysymyksiä selviteltäessä on li-           dännössämme olevien lukuisten eri esteellisyys-
9330: säksi käynyt ilmi oikeudenkäymiskaaren esteel-            säännösten sisältö. Useimmissa tapauksissa eri-
9331: lisyyssäännösten vanhentuneisuus sekä se, ettei           tyissäännökset voitaisiin korvata nykyaikaisim-
9332: syyttäjän esteellisyydestä ole mitään säännök-            milla ja kattavimmilla hallintomenettelylain es-
9333: siä.                                                      teellisyy;ssäännöksillä.
9334:    Hallintomenettelylain esteellisyyssäännöksiä              4. Tuomarinjääviä koskeva oikeudenkäymis-
9335: olisi aihetta täydentää ainakin seuraavasti:              kaaren 13 luvun 1 § tulisi muuttaa nykyajan
9336:   l. Lain 10 §:n yhteisöjääviä koskevaan 5                vaatimuksia vastaavaksi.
9337: kohtaan tulisi lisätä esteellisyysperusteeksi osa-          5. Syyttäjien esteellisyydestä tuli antaa ni-
9338: keyhtiön hallintoneuvoston jäsenyys.                      menomainen säännös.
9339: 
9340: 
9341: 
9342: 
9343:                                                      24
9344: L       Ä        H        D       E        A                    N        E                s       T        0
9345: 
9346: 
9347: 
9348: 
9349:                                       LAHDEAINEISTO
9350: 
9351: 
9352:               KIRJALLISUUTTA                                  Rytkölä Olavi: Valtion virkamieslaki ja siihen
9353:                                                           liittyvä lainsäädäntö. Helsinki 1987.
9354:   Bruun Niklas - Mäenpää Olli -        Tuori                  Ryynänen Aimo: Hyvän hallinnon periaatteet
9355: Kaarlo: Uusi virkamiesoikeus. Keuruu 1988.                kunnallishallinnossa. Helsinki 1988.
9356:    Hannus Arno- Hallberg Pekka: Kunnallis-                    Scheinin Martin: Ihmisoikeudet Suomen oi-
9357: laki. Porvoo 1991.                                        keudessa. Jyväskylä 1991.
9358:    Helminen Klaus - Lehtola Kari - Virolai-                   Tirkkonen Tauno: Suomen rikosprosessioi-
9359: nen Pertti: Uusi esitutkintalainsäädäntö. Jyväs-          keus I. Porvoo 1969.
9360: kylä 1990.                                                    Tirkkonen Tauno: Suomen siviiliprosessioi-
9361:    Koski Pauli- af Schulten Gerhard: Osakeyh-             keus I. Porvoo 1974.
9362: tiölaki selityksin. I-II. Jyväskylä 1991.                     Tuori Kaarlo: Valtionhallinnon sivuelinorga-
9363:    Kurvinen Pekka - Sippola Sakari: Päätök-               nisaatiosta 2. Vammala 1983.
9364: senteko hallinnossa. Helsinki 1989.                           Uotila Jaakko- Laakso Seppo- Pohjolai-
9365:    Kulta Heikki: Intressijäävistä hallinnossa.            nen Teuvo - Vuorinen Jarmo: Yleishallinto-
9366: Teoksessa Juhlajulkaisu Juhani Kyläkallio ... , s.        oikeus pääpiirteittäin. Tampere 1989.
9367: 89-99.                                                        Vilkkonen Eero: Näkökohtia hallintovirka-
9368:   Kulta Heikki: Hallintomenettelyn perusteet.             miehen esteellisyydestä. Lakimies 1965, s.
9369: Jyväskylä 1988.                                           872-893.
9370:   Lager Irma: Tuomarin esteellisyysperustei-
9371: den sääntelystä. Lakimies 1985, s. 796-814.                            MUUTA AINEISTOA
9372:    Lappalainen Juha: Todistajan esteellisyydes-
9373:                                                              Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset
9374: tä. Helsinki 1988.
9375:                                                           vuosilta 1983-1992.
9376:    Merikoski Veli: Hallinnon oikeussuojajärjes-
9377:                                                              Hallituksen esitys Eduskunnalle esitutkintaa
9378: telmä. Vammala 1968.
9379:                                                           ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaksi lain-
9380:     Mäenpää Olli: Hallinto-oikeus. Juva 1991.             säädännöksi 14/1985 vp.
9381:   Nurmi Pekka: Eduskunta täsmensi esteelli-                  Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintome-
9382: syyssäännöksiä. Suomen Kunnat 20/1990, s.                 nettelylaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
9383: 32-33.                                                    88/1981 vp.
9384:   Pellonpää Matti: Euroopan ihmisoikeussopi-                 Hallituksen esitys Eduskunnalle kirkkolaiksi
9385: mus. Jyväskylä 1991.                                      23/1993 vp.
9386:    Rihto Ahti - Kandolin Salme - Vuorinen                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kun-
9387: Jarmo: Ehdotus hallintomenettelylaiksi. Oi-               nallislain muuttamisesta 254/1989 vp.
9388: keusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu               Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi val-
9389: 1/1979.                                                   tion liikelaitoksista 137/1986 vp.
9390: 
9391: 
9392: 
9393: 
9394:                                                      25
9395: L       Ä       H        D       E        A                   N       E              s       T       0
9396: 
9397: 
9398: 
9399: 
9400:    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi val-              V aitioneuvoston oikeuskanslerin kertomuk-
9401: tion osakasvallan käyttämisestä eräissä talou-           set vuosilta 1983-1992.
9402: dellisista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöis-           V aitioneuvoston selonteko Eduskunnalle
9403: sä 300/1990 vp.                                          3.4.1990 hallinnon uudistamisesta: Palvelevam-
9404:    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väli-          paan hallintoon.
9405: miesmenettelystä sekä eräiksi siihen liittyviksi            V aitioneuvoston oikeuskanslerin muistio
9406: laeiksi 202/1991 vp.                                     eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 9.5.1990:
9407:    Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirja.              Hallintomenettelylain esteellisyyssäännösten
9408: Yleinen osa. Vuosilta 1983-1992.                         soveltamisesta valtioneuvostossa.
9409:    Ministerivastuutyörymän väliraportti. Oi-                Valtiontilintarkastajien kertomus Wärtsilä
9410: keusministeriön lainvalmisteluosasto 1992.               Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta.
9411:    Oikeusministeriön       lainvalmisteluosaston         Helsinki 1990.
9412: muistio 15.11.1989 ministeriöiden virkamiesten              Valtion virkamieslakia koskevat valtiova-
9413: esteellisyydestä.                                        rainministeriön soveltamisohjeet.
9414:    Perustuslakivaliokunnan mietintö nro 5/1990              Virastojen johtaminen. Komiteanmietintö
9415: vp. hallituksen toimenpiteistään vuonna 1988             1989: 8.
9416: antaman kertomuksen johdosta.
9417: 
9418: 
9419: 
9420: 
9421:                                                     26
9422:           1993 vp- K 14
9423: 
9424: 
9425: 
9426: 
9427: Vai tion tili n tarkasta jain
9428: 
9429: KERTOMUS
9430: --vuodelta 1992--
9431: 
9432: 
9433: 
9434: 
9435:           Helsinki 1993
9436: Kannen kuvat: Lehtikuva Oy
9437: 
9438:        ISSN 0355-2535
9439:  PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1993
9440:                                      EDUSKUNNALLE
9441: 
9442:   Vuodeksi 1992 valitut valtiontilintarkastajat     tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä-
9443: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle vai-     tyn kertomuksen.
9444: 
9445:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1993
9446: 
9447: 
9448: 
9449: 
9450:                                           Kalevi Mattila
9451: 
9452: 
9453:                                                      vi,..,4 ~ 1:;·.,.~ ~~:., ~-0
9454:                 Lauri Metsämäki                                 Anna-Liisa Kasurinen
9455: 
9456: 
9457:         c/3:~~                                        ~Q.J~.Q.,v.~
9458:                 Pentti Mäki-Hakola                                 Boris Renlund
9459: 
9460: 
9461: 
9462: 
9463:                                                                    Teuvo Mäkelä
9464:                                                                        JHTT
9465:                                                                                                          5
9466: 
9467: 
9468:           VUODEN 1992 VALTIONTILINTARKASTAJIEN TOIMINTA
9469: 
9470: 
9471:           VALTIONTILINTARKASTAJAT                     sekä apulaistarkastaja Marjatta Mylly. Valtionti-
9472:    Eduskunnan         valitsijamiehet    valitsivat   lintarkastajien tarkastustoimintaa palvelevasta
9473: 28.11.1991 valtiontilintarkastajiksi varainhoito-     tutkimustoiminnasta sekä valtiontilintarkasta-
9474: vuotta 1992 varten työeläketarkastaja Lauri Met-      jien ja heidän kansliaosa pitkän aikavälin suun-
9475: sämäen, sairaanhoitaja Anna-Liisa Kasurisen,          nittelusta on vastannut tarkastusneuvos Mauri
9476: kaupunkitarkastaja Kalevi Mattilan, piiri-in-         Lehmusta.
9477: sinööri Pentti Mäki-Hakolan ja koulunjohtaja             Valtiontilintarkastajien kokousten sihteerinä
9478: Boris Renlundin sekä valtiontilintarkastajien         on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma Syväoja,
9479: varamiehiksi kaupunkitarkastaja Iivo Polven,          joka on vastannut myös suunnittelutehtävistä
9480: kauppatieteiden maisteri Olavi Ala-Nissilän,          sekä kanslian yleisistä toiminnoista apunaan
9481: ekonomi Oiva Savelan, kauppaoppilaitoksen             osastosihteeri Tuija Myllyvuori ja jaostosihteeri
9482: rehtori Bjarne Kalliksen ja diplomi-ekonomi           Jaana Holmberg (virasta vapaa 1.6.1988--
9483: Rose-Marie Björkenheimin.                             31.8.1993, vs. Marja Huovila) ja toimistosihteeri
9484:    Vuoden 1992 valtiontilintarkastajat valitsivat     Birgit Tuutti sekä tilapäinen määräaikainen toi-
9485: kokouksessaan 17.12.1991 puheenjohtajakseen           mistosihteeri (kielenhuoltaja) Ulla Taari
9486: Kalevi Mattilan ja varapuheenjohtajakseen Lau-        05.4.1993 lukien).
9487: ri Metsämäen. Tarkastustoimintaansa varten
9488: valtiontilintarkastajat ovat olleet jakaantuneina
9489:                                                           YHTEISTOIMINTA VALTIONTALOUDEN
9490: kahteen tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen jaos-
9491:                                                             TARKASTUSVIRASTON KANSSA
9492: toon ovat kuuluneet Mattila, Mäki-Hakola ja
9493: Kasurinen sekä toiseen Metsämäki ja Renlund.              Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tar-
9494:                                                       kastusviraston johdon väliset neuvottelut järjes-
9495:                                                       tettiin 19.11.1992, jolloin neuvoteltiin vuotta
9496:    VALTIONTILINTARKASTAJAIN KANSLIA                   1992 koskevista tarkastussuunnitelmista ja so-
9497:    Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia,     vittiin työnjaosta päällekkäisten tarkastusten
9498: jossa on 14 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe-        välttämiseksi. Neuvottelussa käsiteltiin myös tar-
9499: nä toimii tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä JHTT.          kastusviraston alueellisen tarkastuksen kokei-
9500: Valtiontilintarkastajien ensimmäistä tarkastusja-     lun tuloksia, valtiontilintarkastajien käynnistä-
9501: ostoa on avustanut kanslian I jaosto, johon ovat      mää tutkimustoimintaa sekä valtiontalouden tar-
9502: kuuluneet tarkastusneuvos As~o Valkosalo              kastuksen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
9503: JHTT, ylitarkastajat Kari Kauppinen ja Kaj Laine      Muutoin yhteistoiminta valtiontalouden tarkas-
9504: sekä apulaistarkastaja Marjaana Solanne. Val-         tusviraston kanssa on jatkunut entiseen tapaan
9505: tiontilintarkastajien toista tarkastusjaostoa on      siten, että tarkastusvirastoon toimittanutvaltion-
9506: avustanut kanslian II jaosto, johon ovat kuulu-       tilintarkastajille kaikki antamansa kertomukset
9507: neet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä JHTT, yli-        selityksineen, lausuntoineen ja päätöksineen.
9508: tarkastajat Jarmo Laine ja Senja Kolehmainen          Vuoden 1992 valtiontilintarkastajien toimikau-
9509: 
9510: 330616T
9511: 6
9512: 
9513: den aikana tarkastusvirasto antoi kaikkiaan 84            eräissä virastoissa. Näistä tarkastuksista sekä
9514: tarkastuskertomustaan, selvitystään, lausunto-            niihin liittyvistä asiantuntijoiden kuulemisista
9515: aan tai aloitettaan tiedoksi valtiontilintarkastajil-     valtiontilintarkastajien kokouksissa on maininta
9516: le. Tarkastuskertomuksista on hallinnonalakoh-            tässä kertomuksessa ao. hallinnonalan kohdalla.
9517: tainen luettelo tämän kertomuksen yleisessä                   Piiri- ja paikallishallinnon paikallistarkastuk-
9518: osassa. Valtiontilintarkastajain kanslia on myös          sia tehtiin lähinnä Turun ja Porin sekä Kymen
9519: yhteistoiminnassa eduskunnan atk-yksikön ja               läänissä. Näiden lisäksi tehtiin paikallistarkas-
9520: valtiontalouden tarkastusviraston kanssa jatka-           tuksia myös Uudenmaan läänissä sijaitseviin
9521: nut tarkastusviraston julkisen tekstitietokannan          kohteisiin. Turun ja Porin läänissä toimitettiin
9522: siirtämistä osittain myös kansanedustajien käyt-          paikallistarkastukset 7.-8.10.1992. Tarkastus-
9523: töön osana eduskunnan tietojärjestelmää.                  kohteina olivat lääninhallituksen lisäksi seuraa-
9524:                                                           vat virastot ja laitokset: Turun työvoimapiiri,
9525:                                                           KTM:n yrityspalvelun Turun piiritoimisto, Tek-
9526:  VALTIONTILINTARKASTAJIEN TARKASTUS-                      nologian kehittämiskeskuksen Turun alueyk-
9527:                TOIMINTA                                   sikkö, Kera Oy:n väliaikainen toimipiste (nyk.
9528:    Vuoden 1992 valtiontilintarkastajat päättivät          Kera Oy:n Turun aluekonttori), Turun tiepiiri,
9529: kokouksessaan 1.9.1992loppuvuotta 1992 kos-               Turun yliopistollinen keskussairaala, Turun
9530: kevasta toimintasuunnitelmastaan ja siihen liit-          maaseutupiiri, Turun kalastuspiiri, Lemun ja
9531: tyvistä tarkastusmatkoistaan syyskaudella 1992.           Vehmaan kunnat, Turun lääninverovirasto, Tu-
9532: Marraskuussa 1992 pitämissään kokouksissa                 run kauppakorkeakoulu ja Turun vesi- ja ympä-
9533: valtiontilintarkastajat päättivät vuoteen 1992            ristöpiiri.
9534: kohdistuvan tarkastuksen yhteydessä esille                    Kymen läänissä toimitettiin paikallistarkas-
9535: otettavat kaikkia hallinnonaloja koskevat selvi-          tukset 4.-5.11.1992. Tarkastuskohteina olivat
9536: tysaiheet ja eri hallinnonaloja koskevat erityis-         lääninhallituksen lisäksi seuraavat virastot ja
9537: kysymykset. Näitä koskevat selvityspyynnöt                laitokset: Kouvolan hovioikeus, Kymen tiepiiri,
9538: käsiteltiin valtiontilintarkastajien kokouksissa          Kymen maaseutupiiri, Kymen kalastuspiiri,
9539: marras-joulukuussa 1992 ja lähetettiin minis-             Postin Kouvolan alueen tulosyksiköt, VR:n Itä-
9540: teriöille ja virastoille joulukuussa 1992. Vuo-           Suomen alue, Joutsenon kunta, Karjalan prikaa-
9541: deksi 1992 valitut valtiontilintarkastajat päätti-        ti, jossa kuultiin myös Laskuvarjojääkärikoulun
9542: vät vuotta 1993 koskevasta toimintasuunitel-              ja Kuljetuslentolaivueen edustajia, Kymen kou-
9543: mastaan lopullisesti kokouksessaan 15.12.1992.            luvirasto ja Kymen vesi- ja ympäristöpiiri.
9544: Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri- ja paikallis-       Uudenmaan läänissä olivat tarkastuskohtei-
9545: hallinnon sekä virastojen tarkastukset loka-              na työtuomioistuin 25.11.1992, Eläinlääketie-
9546: kuussa 1992 ja ministeriöiden tarkastukset tam-           teellinen korkeakoulu 27.11.1992, Helsingin
9547: mikuussa 1993.                                            kaupungin kouluvirasto 2.12.1992, Posti- ja te-
9548:    Valtiontilintarkastajat ovat koko toimikauten-         lelaitos 4.12.1992, kuluttajavirasto ja kuluttaja-
9549: sa ajan seuranneet valtionhallinnon varainkäyt-           asiamiehen toimisto 9.12.1992, Uudenmaan
9550: töä ja taloudenhoitoa käyrnällä läpi valtiovarain-        lääninverovirasto 11.12.1992, Valtion taloudel-
9551: ministeriön raha-asiainkäsittelyn ja valtioneu-           linen tutkimuskeskus 22.1.1993, Ilmatieteen lai-
9552: voston raha-asiainvaliokunnan esityslistat Toi-           tos 20.1.1993, Uudenmaan lääninhallitus
9553: mikautenaan valtiontilintarkastajat ovat toimit-          27.1.1993,        tietosuojavaltuutetun     toimisto
9554: taneet tarkastuksen kaikissa ministeriöissä ja            29.1.1993, Uudenmaan työvoimapiiri 3.3.1993,
9555:                                                                                                                                  7
9556: 
9557: museovirasto 19.3.1993, Sosiaali- ja terveysalan                              tu yksityiskohtaisemmin tämän kertomuksen
9558: tutkimus- ja kehittämiskeskus 31.3.1993, kes-                                 viimeisessä luvussa. Vuodeksi 1993 valtiontilin-
9559: kusrikospoliisi 2.4.1993, Kadettikoulu 5.5.1993,                              tarkastajien käyttöön oli osoitettu 500 000 mar-
9560: Työterveyslaitos 7.5.1993, Enso-Gutzeit Oy                                    kan tutkimusmääräraha, jota on voitu käyttää
9561: 26.5.1993, Valtion teknillinen tutkimuskeskus                                 ulkopuolisilla teetettävien tutkimusten aiheut-
9562: 28.5.1993, Säteilyturvakeskus 2.6.1993, Finnair                               tamiin menoihin valtiontilintarkastajien päätös-
9563: Oy 4.6.1993 ja Pohjan kunta 9.6.1993.                                         ten mukaisesti. Määrärahalla on hankittu eräiltä
9564:    Lisäksi valtiontilintarkastajat tekivät ulkoasi-                           yliopistoilta ja korkeakouluilta lyhytkestoisia
9565: ainhallinnon tarkastukseen liittyvät tarkastus-                               selvityksiä. Tutkimusten tulokset ovat pääosin
9566: matkat Pietariin 23.-25.3.1993, jolloin tarkas-                               käytettävissä vuosien 1993-1994 vaihteessa.
9567: tettiin Pietarin pääkonsulinvirasto, ja Baltian                                  Vuonna 1993 tutkimustarjousten lukumäärä
9568: maihin 30.8.-3.9.1993. Tämän tarkastusmat-                                    oli selvästi suurempi kuin edellisenä vuonna.
9569: kan aikana suoritettiin paikallistarkastukset Vii-                            Tutkimustarjousten yhteenlaskettu rahoitustar-
9570: nan suurlähetystössä 30.-31.8.1993,Riian suur-                                ve oli runsaat 3 miljoonaa markkaa. Tästä voi-
9571: lähetystössä 1.9.1993 ja Tallinnan suurlähetys-                               daan päätellä, että valtiontilintarkastajien tutki-
9572: tössä 2.-3.9.1993.                                                            mustoiminta on saanut selvästikin vastakaikua
9573:     Paikallistarkastuksissa esille tulleita kysy-                             tutkimusyhteisössä.
9574: myksiä on jäljempänä käsitelty kunkin hallin-                                    Valtiontilintarkastajat ovat kevään 1993
9575: nonalan yhteydessä.                                                           kuluessa päättäneet rahoittaa tarjottujen 28 tut-
9576:                                                                               kimushankkeen joukosta vain kuusi hanketta
9577:                                                                               mm. tutkimusmäärärahaan kohdistettujen sääs-
9578:                                                                               tötoimenpiteiden vuoksi. Säästöt jatkuvat edel-
9579:                   TUTKIMUSTOIMINTA                                            leen vuonna 1994. Vuoden 1993 tutkimusmää-
9580:   Valtiontilintarkastajien vuonna 1992 rahoitta-                              rärahalla on päätetty rahoittaa seuraavat käyn-
9581: mien tutkimushankkeiden tuloksia on selostet-                                 nissä olevat tutkimushankkeet:
9582: 
9583: 
9584: Tutkimuksen aihe                                                                         Tutkimuksen          Tutkimuksen
9585:                                                                                          suorituspaikka       johtaja
9586: Eduskunnan budjettivalta ja parlamentaarisen valvonnan
9587: järjestäminen ...................................................................... .   Tampereen            Apulaisprof.
9588:                                                                                          yliopisto            Arvo Myllymäki
9589:  Parlamentaarinen tilintarkastus yhdentyvässä Euroopassa                                 Lapin yliopisto      Vs. apulaisprof.
9590:                                                                                                               Pertti Eilavaara
9591: Julkissektorin säästämisen uudet muodot ........................ .                       Oulun yliopisto,     Dosentti
9592:                                                                                          Pohjois-Suomen       Seppo Aho
9593:                                                                                          tutkimuslaitos
9594:  Effektema av nedskämingama i biståndet ....................... .                        Svenska              Tf. professor
9595:                                                                                          Handelshögskolan     Iftekhar Hossain
9596: Julkisen sektorin arviointimenetelmät ja evaluaatio ......... .                          Kuopion              Professori
9597:                                                                                          yliopisto            Sirkka Sinkkonen
9598:  Euroopan reuna-alueiden aluepolitiikka ja aluejaot ........ .                           Tampereen            Professori
9599:                                                                                          yliopisto            Lauri Hautamäki
9600: 8
9601: 
9602:          KERTOMUKSEN VALMISTELU                        osana kertomusvuoden tarkastusta, ja tällöin
9603:                                                        tehdyt havainnot ja muistutukset on esitetty
9604:    Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus-
9605:                                                        asianomaisen hallinnonalan kohdalla tässä ker-
9606: hallinnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuu-
9607:                                                        tomuksessa.
9608: lemisen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen
9609:                                                           Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin-
9610: valmistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien
9611:                                                        tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen
9612: kokouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen
9613:                                                        kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta,
9614: käsittely aloitettiin huhtikuun lopulla 1993 ja
9615:                                                        jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien
9616: kertomuksen painatus alkoi toukokuussa 1993.
9617:                                                        käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole
9618: Kertomuksen valmistelu päättyi lokakuun 1993
9619:                                                        havainneet kertomuksessa erityistä huomautta-
9620: puolivälissä, jolloin viimeiset käsikirjoitukset
9621:                                                        mista.
9622: lähetettiin käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä
9623: kertomusta valmistellessaan valtiontilintarkas-
9624: tajat ovat pitäneet 33 kokousta ja valtiontilintar-                      KOULUTUS
9625: kastajain jaostot yhteensä 6 kokousta.                    Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa
9626:     Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen selvi-     ovat osallistuneet Tampereen Yliopiston Täy-
9627: tyspyyntöjä on valtiontilintarkastajille tullut 23.    dennyskoulutuskeskuksen järjestämille julkis-
9628: Näistä 6 oli nimettömiä, jotka sellaisina eivät        talouden tarkastajien neuvottelupäiville Val-
9629: antaneet aihetta toimenpiteisiin valtiontilintar-      keakoskella 12.-13.5.1993. Tämän lisäksi val-
9630: kastajien taholta. Kunkin hallinnonalan alussa         tiontilintarkastajain kanslian henkilökunta on
9631: on kertomuksessa mainittu myös ne aiheet,              osallistunut erilaisiin eduskunnan, Valtionhal-
9632: joita valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet, mut-   linnon kehittämiskeskuksen, Keskuskauppaka-
9633: ta joiden ei katsottu antavan aihetta asian käsit-     marin, Ammattienedistämislaitoksen ja Valtion
9634: telemiseen kertomuksessa.                              taloudellisen tutkimuskeskuksen järjestämiin
9635:     Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös       koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin.
9636: valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan
9637: kohdistuneen itkivallan määrää ja laatua sekä
9638: valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy-             KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
9639: töksiä, lähinnä siltä osin kuin ne ovat koskeneet         Valtiontilintarkastajien ja heidän kansliansa
9640: valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta tai        toimintaan ovat käyneet tutustumassa apulais-
9641: niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkorvaus-        johtaja Susan Mills Yhdistyneistä Kansakun-
9642: velvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu polii-      nista 17.9.1992, hallintovirkamies Yvonne Por-
9643:  siviranomaisten tutkittaviksi ja tuomioistuinten      tin OECD:sta 1.6.1993, tarkastusneuvoston
9644:  käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä kerto-   (Control Yuan) jäsen, professori Hwang Yueh-
9645:  muksessa.                                             Chin Taiwanista sekä pääjohtaja Yuan-fang Tu
9646:     Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1992 tar-      ja Wang Sheng-Young Helsingissä olevasta Tai-
9647:  kastusten yhteydessä seuranneet myös aiempi-          pein talous- ja kulttuuritoimistosta 16.6.1993,
9648:  na vuosina annettujen muistutusten ja huomau-         johtava hallintovirkamies David Shand
9649:  tusten huomioon ottamista valtionhallinnossa.         OECD:sta 16.9.1993 sekä Ruotsin valtiontilin-
9650: Mikäli on katsottu aihetta olevan, niin samoihin       tarkastajien puheenjohtaja Alf Wennerfors ja
9651:  seikkoihin on kiinnitetty uudelleen huomiota          valtiontilintarkastajat Anita Johansson, Birgitta
9652:                                                                                               9
9653: 
9654: Hambraeus ja Karl-Gösta Svensson ja heidän            Tarkastusneuvos Mauri Lehmusto on osallis-
9655: kansliastaan kansliapäällikkö Åke Dahlberg,        tunut Euroopan parlamenttien tutkimus- ja do-
9656: tutkimuspäällikkö Margaretha Stålfors ja tarkas-   kumentaatiokeskuksen (ECPRD) makroekono-
9657: tuspäällikkö Karin Rudberg Tukholmasta             tnisen työryhmän työskentelyyn.
9658: 28.9.1993.
9659: 10
9660: 
9661: 
9662: 
9663: 
9664:                                                                       Yleinen osa
9665: 
9666: Vuoden 1992 tilinpäätöksen vertailu vuoden                                       Mmk ja kertomusvuonna 186 107,3 Mmk. Li-
9667:           1991 tilinpäätökseen                                                   säys edellisestä vuodesta oli siis 18 148,4 Mmk
9668:                                                                                  (11 %). Vuoden 1991 alijäämä oli 4 497,2 Mmk
9669:    Valtion tulot olivat v. 1991163 461,7 Mmk ja                                  ja kertomusvuoden alijäämä 3 446,9 Mmk. Ti-
9670: kertomusvuonna 182 660,4 Mmk, joten ne kas-                                      linpäätösluvut osastoittain ja pääluokittain vuo-
9671: voivat edellisestä vuodesta 19 198,7 Mmk:lla                                     silta 1991 ja 1992 ilmenevät alla olevasta taulu-
9672: (12 %). Valtion menot olivat v. 1991 167 959,0                                   kosta:
9673: 
9674: 
9675:                                                                                                                   Lisäykset
9676:                   Osasto/Pääluokka                                      1991                   1992               Vähennykset-
9677:                                                                         mk                     mk                      mk            %
9678:                                                               1
9679:        Tulot
9680: II Os. Verot ja veronluonteiset tulot ........... 115 180 733 825,98                    105 107 838 929,14   - 10 072 894 896,84     -9
9681: 12 Os. Sekalaiset tulot ................................. 16 503 778 063,65              19139120991,12         2 635 342 927,47      16
9682: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset .....                  3 885 376 545,18           3 861 328 420,28       -24 048 124,90      -1
9683: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion
9684:        virastot ja laitokset ..........................          159 799 159,65             201 869 640,54         42 070 480,89      26
9685: 15 Os. Lainat ............................................... 27 732 045 625,24          54 350 279 156,57     26 618 233 531,33      96
9686: 
9687:          Tulot yhteensä ................................... : 163 461 733 219,70        182 660 437137,65      19 198 703 917,95      12
9688: 
9689:          Menot
9690: 21 Pl.   Tasavallan Presidentti ......................                22 478 864,47          34 669 777,72           12 190 913,25    54
9691: 22 Pl.   Eduskunta ........................................          232 504 411,32         248 915 595,67           16 411 184,35     7
9692: 23 Pl.   Valtioneuvosto ..................................           274 107 627,81         258 168 719,48       - 15 938 908,33     -6
9693: 24 Pl.   Ulkoasiainministeriö .........................            4 044 940 650,11       4 085 162 455,65           40 221 805,54     1
9694: 25 Pl.   Oikeusministeriö ...............................          2 156 963 251,17       2 236 848 592,88           79 885 341,71     4
9695: 26 Pl.   Sisäasiainministeriö ..........................           5 704 8!0 878,01       5 907 698 552,19         202 887 674,18      4
9696: 27 Pl.   Puolustusministeriö ..........................            8 903 450 408,26       9 298 314 769,22          394 864 360,96     4
9697: 28 Pl.   Valtiovarainministeriö ......................            17 454 727 518,71      25 219 308 901,85        7 764 581 383,14    44
9698: 29 Pl.   Opetusministeriö ...............................         29 632 200 920,62      30 708 479 090,96        1 076 278 170,34     4
9699: 30 Pl.   Maa- ja metsätalousministeriö .........                  13 594 365 702,61      13 337 370 720,96      -256 994 981,65      -2
9700: 31 Pl.   Liikenneministeriö ............................          10 918 967 261,12      11 043 156 599,89          124 189 338,77     1
9701: 32 Pl.   Kauppa- ja teollisuusministeriö ........                  5 003 788 960,69       6 052 075 732,03        1 048 286 771,34    21
9702: 33 Pl.   Sosiaali- ja terveysministeriö ............              51 775 248 214,12      53 858 348 638,53        2 083 100 424,41     4
9703: 34 Pl.   Työministeriö ...................................         6 347 321 522,87       8 233 979 323,19        1 886 657 800,32    30
9704: 35 Pl.   Ympäristöministeriö .........................             5 823 995 910,87       6 461 284 695,66          637 288 784,79    11
9705: 36 Pl.   Valtionvelka .....................................        6 069 096 793,48       9 123 541 559,27        3 054 444 765,79    50
9706: 
9707:          Menot yhteensä ................................. 1167 958 968 896,24           186 107 323 725,15      18 148 354 828,91     11
9708: 
9709:          Alijäämä .....................................•..... 1 4 497 235 676,54          3 446 886 587,50
9710: 
9711: 
9712: 
9713:    Tulot. Tulot kasvoivat kertomusvuonna eni-                                    Verotulot vähenivät edelliseen vuoteen verrattu-
9714: ten osastossa 15 Lainat (96 %, 26 618,2 Mmk).                                    na 10 072,9 Mmk:lla (9 %). Suurin muutos ta-
9715: Kasvu johtui momentista 15.02.01 Nettolainan-                                    pahtui tulo- ja varallisuusveron tuotossa, joka
9716: otto, jonka loppusumma oli kertomusvuonna                                        oli kertomusvuonna 7 518,1 Mmk (19 %) pie-
9717: 26 232,7 Mmk (97 %) suurempi kuin v. 1991.                                       nempi kuin v. 1991.
9718:                                                                                                                                 11
9719: 
9720:     Menot. Markkamääräisesti eniten kasvoivat val-                         Vuoden 1992 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja
9721: tiovarainministeriön hallinnonalan menot. Ne oli-                                         menoarvioon
9722: vat kertomusvuonna 7 764,6 Mmk (44 %) edellis-
9723: vuotista suuremmat. Kertomusvuonna myönnet-                                    Varsinaisen tulo- ja menoarvion lisäksi, jossa
9724: tiin 8 000,0 Mmk pääomasijoituksiin talletuspank-                          tulojen loppusumma oli 172 824 767 000 mk ja
9725: keihin näiden luotonantokyvyn heikkenemisen tor-                           menojen 172 821 881 900 mk, annettiin kerto-
9726: jumiseksi.                                                                 musvuonnaneljä lisäbudjettia. Niissä hyväk-
9727:     Menot valtionvelasta kasvoivat edelliseen vuo-                         syttiin tuloihin lisäystä 14 940 120 000 mk ja
9728: teen verrattuna 3 054,4 Mmk:lla(50 %). Kertomus-                           menoihin 14 940 568 000 mk. Tulo- ja menoar-
9729: vuonna menot valtionvelasta olivat 9 123,5 Mmk.                            vioon merkityt tulot olivat siten kaikkiaan
9730: Ulkomaisen velan korkomenot olivat 1 823,7 Mmk                              187 764 887 000 mk ja menot 187 762 449 900
9731: (80 %) ja kotimaisen velan korkomenot olivat 622,1                         mk, joten budjetoidut tulot olivat 2 437 100 mk
9732: Mmk (18 %) suuremmat kuin edellisenä vuonna ..                             menoja suuremmat. Tilinpäätöksen mukaan tu-
9733:     Työministeriön hallinnonalan menot kasvoi-                             loja kirjattiin 182 660 437 137,65 mk ja menoja
9734: vat kertomusvuonna suhteellisesti 30 %ja mark-                              186 107 323 725,15 mk. Alijäämä oli siis
9735:  kamääräisesti 1 886,7 Mmk. Momentin Valtion-                              3 446 886 587,50 mk.
9736:  apu työttömyyden lieventämiseen menot olivat                                  Lisäbudjettien lisäykset ja vähennykset on
9737:  kertomusvuonna 1 075,2 Mmk. Menot kasvoivat                               otettu huomioon vertailtaessa kertomusvuoden
9738:  edellisvuoteen verrattuna 562,1 Mmk:lla (11 0 %).                         tilinpäätöstä tulo- ja menoarvioon. Erityistä
9739:  Momentin Valtionosuus kunnille ja kuntainlii-                             huomiota on kiinnitetty niihin momentteihin,
9740:  toille työttömyyden lieventämiseen menot kas-                             joissa tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta
9741:  voivat edellisestä vuodesta 491,0 Mmk:lla (37 %)                          vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk.
9742:  ja momentin Työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
9743:  tuksen ostopalvelut 378,1 Mmk:lla (48 %).
9744: 
9745:                                                                  Tulot v. 1992
9746:         Osasto                Tulo- ja menoarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan                                Ylitys
9747:                                                                                           Tilinpäätöksen        Alitus-
9748:                              Varsinainen tulo-       Muutokset         Yhteensä               mukaan
9749:                               ja menoarvio                                                      mk
9750:                          1          mk                  mk                mk                                      mk            %
9751: 
9752: II. Verot ja
9753: veronluonteiset
9754: tulot ................       115 482 700 000     - 4 695 000 000     110 787 700 000   105 107 838 929,14 - 5 679 861 070,86   -5
9755: 12. Sekalaiset
9756: tulot ................        17 836 460 000         855 120 000      18 691 580 000    19 139 120 991,12     447 540 991,12     2
9757: 13. Korkotulot
9758: ja voiton tulou-
9759: tukset ..............          3 804 452 000                     0     3 804 452 000     3 861 328 420,28      56 876 420,28     1
9760:  14. Liike-
9761: toimintaa
9762: harjoittavat
9763: valtion virastot
9764: ja laitokset ......              219 560 000                   0         219 560 000       201 869 640,54   -17 690 359,46     -9
9765:  15. Lainat .......           35 481 595 000      18 780 000 000      54 261 595 000    54 350 279 156,57     88 684 156,57      0
9766: 
9767: Yhteensä ..........          172 824 767 000      14 940 120 000     187 764 887 000   182 660 437 137,65 - 5 104 449 862,35   -3
9768: 
9769: 
9770: 
9771:    11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tuloja                           tuotto alitti budjetoidut 1 200,0 Mmk 131,1
9772: arvioitiin kertyvän 110 787,7 Mmk, mutta tilin-                            Mmk:lla (11 %), koska korkotulojen lähdevero
9773: päätöksen mukaan kertymä oli 5 679,9 Mmk                                   on ollut voimassa vasta vajaat kolme vuotta.
9774: (5 %) pienempi. Tulo- ja varallisuusveroa ~ulou­                           Lähdeveronisten tallettajien käyttäytyminen on
9775: tettiin 2 791,2 Mmk (8 %) vähemmän kmn ar-                                 tästä syystä vaikeasti arvioitavissa. Lisäksi läh-
9776: vioitu 34 800,0 Mmk. Korkotulojen lähdeveron                               deveroprosentti on muuttunut sen voimassaolo-
9777: 12
9778: 
9779: aikana. Vastaavasti verottomien 24 kk:n ja 36             Matkustajaveron tuotto jäi 40,8 Mmk (16 %)
9780: kk:n talletusten verovapausaikoja on jatkettu.        pienemmäksi kuin arvioitu 250,0 Mmk. Markan
9781: Arpajaisveroa kertyi tilinpäätöksen mukaan            devalvaatio vuoden 1991 loppusyksystä vähensi
9782: 213,2 Mmk. Tämä oli 96,8 Mmk (31 %) vähem-            arvioitua enemmän ulkomaanmatkailua kerto-
9783: män kuin arvioitu 310,0 Mmk. Syynä tähän oli          musvuonna. Lisäksi ennen matkustajaveron voi-
9784: se, että osallistuminen arpajaistoimintaan oli        maantuloa tehdyt tilaukset eivät vielä kuuluneet
9785: yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi arvioitua      veron piiriin ja matkoja tilattiinkin ennakkoon
9786: vähäisempää.                                          erittäin runsaasti. Ulkomaanmatkailua hillitsi
9787:     Liikevaihtoveroa kertyi 40 010,3 Mmk, mikä        vielä työttömyyden ja talouslaman ennakoitua
9788: oli 1 289,7 Mmk (3 %) arvioitua vähemmän.             nopeampi syveneminen.
9789: Tuloarviossa arvioitiin tasausveroa kertyvän              Eräiden maataloustuotteiden markkinoimis-
9790: 350,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin 115,2 Mmk            maksut oli arvioitu 696,0 Mmk:ksi, mutta
9791: (33 %) pienempi. Tupakkaveron tuotto oli bud-         nämä tulot olivat 141,0 Mmk (20 %) suurem-
9792: jetoitu 3 435,0 Mmk:ksi, mutta se jäi 465,9 Mmk       mat. Syynä tähän oli se, että maataloustuottei-
9793: (14 %) pienemmäksi, koska kulutus oli arvioitua       den vientiturva oli arvioitua suurempi. Vienti-
9794: pienempää. Esimerkiksi savukkeiden kulutus vä-        kustannukset jakaantuivat valtion ja maatalou-
9795: heni 0,8% vuoteen 1991 verrattuna.                    den kesken. Maataloustuottajien vientikustan-
9796:     Makeisveroa tuloutettiin kertomusvuonna           nusosuus kerätään markkinoimismaksuina.
9797: 20,0 Mmk (13 %) vähemmän kuin ennakoitu               Erikoiskasvien markkinoiruismaksujen tulot
9798:  160,0 Mmk. Verollinen kulutus oli arvioitua          jäivät 24,0 Mmk (28 %) tulo- ja menoarvion
9799: pienempää. Kulutus väheni 6% vuoteen 1991             85,0 Mmk:n arviota pienemmiksi, koska osa
9800: verrattuna. Alkoholijuomaveron tuotto alitti          kertomusvuodellle kuuluvista tuloista kertyy
9801: budjetoidut 4 420,0 Mmk 246,9 Mmk:lla (6 %).          vuoden 1993 alussa.
9802: Tilinpäätöksen mukaan veron tuotto oli 4 173,1            12 Os. Sekalaiset tulot. Tulot ylittivät arvioi-
9803: Mmk.                                                  dut 18 691,6 Mmk 447,5 Mmk:lla (2 %). Ulko-
9804:     Virvoitusjuomaveron tuotto oli arvioitu 140,0     asiainministeriön hallinnonalan tulot olivat tilin-
9805:  Mmk:ksi, mutta tulot olivat 14,6 Mmk (10 %)          päätöksen mukaan 191,3 Mmk. Arvio oli ollut
9806: pienemmät. Verollinen kulutus oli arvioitua pie-      90,2 Mmk (89 %) pienempi eli 101,1 Mmk.
9807: nempää. Kulutus väheni 10,7% vuoteen 1991             Syynä arvoitua suurempaan tulokertymään oli
9808: verrattuna. Koska myös mm. makeisten ja suk-          Tanskan valtion Ison-Beltin siltakiistassa mak-
9809: laatuotteiden tuonti vähentyi vuoteen 1991 ver-       sama korvaus.
9810:  rattuna, oli elintarviketuotteiden valmisteveron         Ulosotto- ja tiedoksiantotoimen maksutulot
9811:  kertymä 25,9 Mmk (10 %) pienempi kuin enna-          olivat 127,6 Mmk. Tämä oli 12,6 Mmk (11 %)
9812:  koitu 250,0 Mmk. Polttoaineveron tuotto jäi          arvioitua enemmän. Syynä tähän oli perintään
9813:  146,6 Mmk (2 %) pienemmäksi kuin arvioitu            tulevien asioiden määrän kasvu arvioitua enem-
9814:  7 150,0 Mmk. Valmisteveroista ravintorasvave-        män.
9815:  ro tuotti 39,0 Mmk (14 %) enemmän kuin arvioi-           Puolustusministeriön hallinnonalan vuokra-
9816:  tu 280,0 Mmk, koska verollinen kulutus nousi         tulot olivat tilinpäätöksen mukaan 70,7 Mmk ja
9817:  20 %:lla. Rehujen rasva- ja valkuaisveron tuotto     ylittivät arvion 60,6 Mmk 10,1 Mmk:lla (17 %),
9818:  alitti arvioidut 303,0 Mmk 30,2 Mmk:lla (10 %).      sillä vuokratulot kertyivät pääasiassa palvelus-
9819:     Tulo- ja menoarviossa arvioitiin leimaveroa       suhdeasunnoista perittävistä vuokrista. Vuok-
9820:  kertyvän 3 400,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin           rien yleiskorotus oli arvioitua suurempi ja asun-
9821:  379,3 Mmk (11 %) pienempi. Pääasiallisimmat          tojen käyttöaste toteutui arvioitua korkeampa-
9822:  syyt arvioitua pienempään tulokertymään olivat        na. Puolustusministeriön hallinnonalan muut
9823:  taloudellisen toimeliaisuuden arvioitua syvempi      tulot oli arvioitu 90,5 Mmk:ksi, mutta tulot
9824:  romahtaminen, pörssikurssien lasku, asuntojen         olivat 110,0 Mmk, eli 19,5 Mmk (21 %) suurem-
9825:  hintojen lasku ja asuntokaupan pysähtyminen          mat. YK:n suorittamia korvauksia suomalaisista
9826:  lähes kokonaan.                                      valvontajoukoista aiheutuneista kustannuksista
9827:     Tilinpäätöksen mukaan luottoveroa kertyi           saatiin arvioitua enemmän. Korvauksia oli ar-
9828:  77,1 Mmk (39 %) vähemmän kuin budjetoitu              vioitu saatavan 60 Mmk, mutta YK suorittikin
9829:  200,0 Mmk. Tämäjohtui siitä, että luottovero on       korvauksia 76 Mmk.
9830:  uusi vero, joten oli vaikea arvioida rahalaitosten       Virhearvioinnin vuoksi, joka on oikaistu vuo-
9831: ja yhteisöjen käyttäytymistä niiden järjestäessä       den 1993 talousarviossa, jäivät kuntien osuudet
9832:  ulkomaista Juotonottoaan.                             verotuskustannuksista 75,8 Mmk (12 %) budje-
9833:                                                                                                    13
9834: 
9835: toitua 620,0 Mmk:aa pienemmiksi. Kansanelä-          joka näin ollen kasvoi budjetoitua suuremmaksi.
9836: kelaitoksen osuus verotuskustannuksista oli ti-      Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kus-
9837: linpäätöksen mukaan 143,1 Mmk, mikä oli 25,9         tannuksista tuottivat 11,1 Mmk (13 %) enem-
9838: Mmk (15 %) ennakoitua vähemmän. Evankelis-           män kuin arvioitu 88,0 Mmk. Ulkopuolisten
9839: luterilaisten seurakuntien osuudet verotuskus-       kanssa tehtävät sitoumusosuudet tietöistä selviä-
9840: tannuksista olivat tilinpäätöksen mukaan 80,0        vät kokonaisuudessaan luotettavasti vasta vuo-
9841: Mmk, mikä oli 15,0 Mmk (16 %) ennakoitua             den lopussa. Tämän johdosta vastaavalle meno-
9842: 95,0 Mmk:aa vähemmän.                                momentille 31.24. 78 saatiin kaksi ylityslupaa,
9843:     Valtion opintotukikeskuksen tulot ylittivät      yhteensä 13 Mmk.
9844: arvioidut 65,7 Mmk 16,2 Mmk:lla (25 %). Val-            Ilmatieteen laitoksen tulot olivat 50,1 Mmk.
9845: tion opintotukikeskuksen takausvastuusaata-          Tämä oli 11,9 Mmk (19 <Yo) arvioitua vähemmän.
9846: vien arvioitua suurempi lisäys aiheutui työttö-      Vajaus aiheutui lentosääpalvelun kysynnän las-
9847: myyden johdosta kasvaneista pankeille makse-         kusta sekä edelleen jatkuneen talouslaman sää-
9848: tuista takausvastuista. Koska kuntien korvauk-       palvelujen kysyntää vähentävästä vaikutuksesta.
9849: set valtion ammatillisia oppilaitoksia käyvistä      Yksityisen sektorin kysynnän ennakoitua suu-
9850: oppilaista lisääntyivät arvioitua enemmän oppi-      remman supistumisen vuoksi erityisesti raken-
9851: lasmäärän kasvun johdosta, olivat valtion ja         nusalalla olivat Valtion teknillisen tutkimuskes-
9852: eräiden muiden ammatillisten oppilaitosten tulot     kuksen tulot 63,1 Mmk (11 %) pienemmät kuin
9853: 216,0 Mmk (22 %) tulo- ja menoarvion 1 004,1         arvioitu 570,0 Mmk.
9854:  Mmk:n arviota suuremmat.                                Kansanterveyslaitoksen tulot jäivät 17,4
9855:     Opetusministeriön hallinnonalan momentin         Mmk (26 %) arvioitua 68,0 Mmk:aa pienem-
9856:  Koulutilojen ja metsien tulot kertymä oli arvioi-   miksi, sillä maksullisen palvelutoiminnan tulot
9857:  tu 80,0 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan        olivat arvioitua pienemmät toiminnan volyymin
9858:  ne olivat 14,7 Mmk (18 %) pienemmät. Kouluti-       muutoksen johdosta. Myös ulkopuolisella ra-
9859:  lojen tulot pienenivät olennaisesti maataloudesta   hoituksella tehtävä tutkimustyö väheni arvioi-
9860:  saadun huonon sadon vuoksi. Myöskään metsä-         tua enemmän. Koska koulukotipalvelujen ky-
9861:  kauppoja ei saatu aikaan suunnitelmien mukai-       syntä väheni arvioitua enemmän, jäivät valtion
9862:  sesti alalla vallinneen markkinatilanteen vuoksi.   koulukotien tulot 12,9 Mmk (20 %) arvioitua
9863:  Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot oli-     64,4 Mmk:aa pienemmiksi. Palvelujen kysyn-
9864:  vat 31,3 Mmk (42 %) arvioitua 74,0 Mmk:aa           nän vähenemisen vuoksi jäivät valtion päihde-
9865:  pienemmät, sillä tulot valtionapujen palautuksis-   huollon toimintayksiköiden tulot 10,8 Mmk
9866:  ta oli arvioitu aiempien vuosien perusteella.       (50%) pienemmiksi kuin arvioitu 21,6 Mmk.
9867:  Kustannusten nousun johdosta lopullinen val-        Sosiaali- ja terveysministeriön momentin Valti-
9868:  tionosuus määräytyi arvioitua suuremmaksi.          onapujen palautukset tulot olivat tilinpäätöksen
9869:  Ennakot olivat olleet pääasiassa pienempiä kuin     mukaan 926,6 Mmk, mikä oli 376,6 Mmk
9870:  lopullinen valtionosuus, joten palautuksia tuli     (68 %) arvioitua enemmän. Valtion v. 1991
9871:  arvioitua vähemmän.                                 Kansaneläkerahastoon ja Sairausvakuutusra-
9872:      Koska vedonlyönti väheni laman takia, jäi       hastoon maksamien suoritusten palautukset oli-
9873:  valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa      vat arvioitua suuremmat. Lisäksi sosiaali- ja
9874:  saadusta tulosta 11 ,9 Mmk (29 %) pienemmäksi       terveyspalvelujen käyttökustannuksiin kunnille
9875:  kuin arvioitu 41,0 Mmk. Maatalouden tutki-          maksettuja valtionosuuden ennakoita palautet-
9876:  muskeskuksen tulot olivat tilinpäätöksen mu-        tiin arvioitua enemmän
9877:  kaan 24,4 Mmk, mikä oli 13,6 Mmk (36 %) tulo-           Työministeriön hallinnonalan muut tulot oli-
9878:  ja menoarvion arviota vähemmän. Syynä tähän         vat tilinpäätöksen mukaan 61,7 Mmk ja ylittivät
9879:  oli se, että tutkimussopimus- ja tilaustutkimus-    arvion, 23,1 Mmk, 38,6 Mmk:lla (167 %), sillä
9880:  sopimustoimintaa oli ennakoitua vähemmän.           palkkaturvan maksatuksen kasvun takia myös
9881:  Lisäksi maatilataloustulot vähentyivät toimin-      palkkaturvan palautukset lisääntyivät ennakoi-
9882:  nan supistumisen yhteydessä.                        tua enemmän. Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot
9883:      Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapito-     oli arvioitu 5, 7 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen
9884:   menoista oli arvioitu 58,0 Mmk:ksi, mutta tilin-   mukaan ne olivat yli kahdeksan kertaa suurem-
9885:   päätöksen mukaan menot olivat 12,7 Mmk             mat ja nousivat 48,4 Mmk:aan. Syynä tähän oli
9886:   (22 %) suuremmat, koska paikallisteiden hoitoa     valtiolle palautettavaksi määrättyjen koskien-
9887:  ja kunnostusta lisättiin arvioitua enemmän.         suojelulain mukaisten korvausten tuloutus.
9888:   Kunnilta perittävä osuus on lakisääteinen tulo,        Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämä-
9889: 14
9890: 
9891: maksut ja veronlisäykset veronmaksun laimin-                           13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset. Osas-
9892: lyömisestä määräaikana oli budjetoitu 350,0                         ton tulot olivat 56,9 Mmk (1 %) tulo- ja menoar-
9893: Mmk:ksi, mutta ne tuottivat 77,3 Mmk (22 %)                         vion 3 804,5 Mmk:n arviota suuremmat. Korot
9894: enemmän, koska verojäämien kasvu oli poikke-                        obligaatioista tuottivat 191,1 Mmk (76 %) budje-
9895: uksellisen suuri ja rahamarkkinoiden lyhyet ko-                     toitua 250,0 Mmk enemmän joukkovelkakirja-
9896: rot olivat varsin korkealla tasolla. Lisäksi lähin-                 lainojen liikkeeseenlaskupäivän ja myyntipäivän
9897: nä yhteisöjen ja yritysten vaikea taloudellinen                     välisen ajan pidentymisen vuoksi. Osinkotulot
9898: asema saattoi vaikuttaa siihen, että tilapäistä                     valtionyhtiöistä oli budjetoitu 370,0 Mmk:ksi,
9899: verovelan ottamista oli pakko käyttää hyväksi.                      mutta ne tuottivat 88,9 Mmk (24 %) vähemmän.
9900: Momentti Menorästien ja siirrettyjen määrära-                       Syynä oli taloudellisen laskusuhdanteen vaiku-
9901: hojen peruutukset tuotti tilinpäätöksen mukaan                      tus valtionyhtiöiden tuloskehitykseen.
9902: 171,1 Mmk ja alitti arvion 182,8 Mmk:lla (52%),
9903: koska momentin luonteen vuoksi tuloerä on                              14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion viras-
9904: vaikeasti arvioitava.                                               tot ja laitokset. Tuloja kertyi tilinpäätöksen mu-
9905:     Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien                       kaan 17,7 Mmk (9 %) arvioitua 219,6 Mmk:aa
9906: oikeuksien myynnin tulot oli arvioitu 40,0                          vähemmän. Valtion hankintakeskuksen käyttötu-
9907: Mmk:ksi, mutta tulot olivat 12,7 Mmk (32 %)                         loiksi oli budjetoitu 115,9 Mmk, mutta tulot olivat
9908: pienemmät. Tuloarvioon oli sisällytetty Kouvo-                      22,7 Mmk (20 %) arvioitua pienemmät. Julkista-
9909: lan varuskunnan lakkauttamisen johdosta va-                         louden säästötoimien vuoksi liikevaihto jäi 26 %
9910: ruskunta-alueen ja alueella sijaitsevien raken-                     budjetoitua pienemmäksi. Valtion margariiniteh-
9911: nusten myyntituloja 12 Mmk. Hanke ei kuiten-                        taan käyttötulot olivat 20,1 Mmk (66 %) pienem-
9912: kaan toteutunut vielä kertomusvuonna. Val-                          mät kuin arvioitu 30,4 Mmk.
9913: tionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä oli
9914: tilinpäätöksen mukaan 59,1 Mmk, mikä oli                               15 Os. Lainat. Osaston tulot olivat 88,7 Mmk
9915: 25,1 Mmk (74 %) enemmän kuin arvioitu 34,0                          (0 %) suuremmat kuin budjetoitu 54 261,6 Mmk.
9916: Mmk. Eläkeosuudet sisältyvät valtionosuuksien                       Valtiolle takaisin maksettavista lainoista kertyi
9917: loppuosiin. Vuonna 1992 tehtiin poikkeukselli-                      momentille Muiden lainojen lyhennykset tuloja
9918: sesti kahden vuoden eli vuosien 1989 ja 1990                        79,9 Mmk (10 %) enemmän kuin arvioitu 788,0
9919: loppuosuuspäätökset Päätöksentekoa pyrittiin                        Mmk. Valtion liikelaitosten lainojen osittain lii-
9920: nopeuttamaan valtionosuusuudistuksen voi-                           kelaitokseen kytkettyjen takaisinmaksujen tark-
9921: maantulon vuoksi.                                                   kaa määrää oli vaikea arvioida.
9922: 
9923:                                                           Menot v. 1992
9924:                         Tulo- ja menoarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan                              Ylitys
9925:                                                                                  Tilinpäätöksen         Säästö-
9926:      Pääluokka         Varsinainen tulo-      Muutokset         Yhteensä             mukaan
9927:                         ja menoarvio                                                   mk
9928:                              mk                  mk                mk                                      mk            %
9929: 21 TP ..............        38 214 000                  0         38 214 000        34 669 777,72     - 3 544 222,28    -9
9930: 22 EK .............        265 605 000                  0        265 605 000       248 915 595,67   - 16 689 404,33     - 6
9931: 23 VN .............        260 452 000            450 000        260 902 000       258 168 719,48    - 2 733 280,52     -1
9932: 24UM ............        4 001 895 000        165 065 000      4 166 960 000     4 085 162 455,65   - 81 797 544,35     -2
9933: 25OM ............        2 235 464 000          8 300 000      2 243 764 000     2 236 848 592,88     - 6 915 407,12      0
9934: 26 SM .............      5 909 735 000         22 674 000      5 932 409 000     5 907 698 552,19   -24 710 447,81        0
9935: 27 PLM ..........        9 502 443 000     -121 430 000        9 381 013 000     9 298 314 769,22   -82 698 230,78      -1
9936: 28VM ............       17 171 607 000      8 201 830 000     25 373 437 000    25 219 308 901,85  - 154 128 098,15     -1
9937: 29 OPM ..........       30 250 839 900        369 345 000     30 620 184 900    30 708 479 090,96       88 294 190,96     0
9938: 30 MMM ........         12 730 236 000        716 674 000     13 446 910 000    13 337 370 720,96  - 109 539 279,04     -1
9939: 31 LM .............     II 012 388 000         38 650 000     II 051 038 000    II 043156 599,89      - 7 881400,11       0
9940: 32 KTM .........         5 637 793 000        631 031 000      6 268 824 000     6 052 075 732,03  -216 748 267,97      -3
9941: 33 STM ..........       51 464 531 000      3 526 874 000     54 991 405 000    53 858 348 638,53 - 1 133 056 361,47    -2
9942: 34TM .............       7 819 370 000        525 055 000      8 344 425 000     8 233 979 323,19   -IlO 445 676,81     -]
9943: 35 YM ............       5 956 164 000        439 050 000      6 395 214 000     6 461 284 695,66       66 070 695,66     1
9944: 36 Valtion-
9945:    velka ...........     8 565 145 000       417 000 000       8 982 145 000     9 123 541 559,27      141 396 559,27     2
9946: Yhteensä ..........    172 821 881 900     14 940 568 000    187 762 449 900   186 107 323 725,15 1-1 655 126 174,85    -1
9947:                                                                                                       15
9948: 
9949:    Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joi-     mat, koska Itä-Euroopan viennin kasvu oli
9950: den tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta vä-       arvioitua suurempi.
9951: hintään 100 Mmk tai 10 %ja 10 Mmk. Pääluok-
9952: kiin 21-23 ja 25-27 ei kertomusvuonna sisälty-            29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. Pääluo-
9953: nyt näitä ehtoja täyttäviä menojen ylityksiä tai      kan menot ylittivät arvioidut 30 620,2 Mmk 88,3
9954: säästöjä.                                             Mmk:lla (0 ~o). Valtion ammatillisten oppilaitos-
9955:                                                       ten maksullisen palvelutoiminnan menot olivat
9956:     24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala. Me-    tilinpäätöksen mukaan 242,0 Mmk. Tämä oli
9957: not olivat tilinpäätöksen mukaan 4 085,2 Mmk ja       ~5,2 !"fmk. (17 %) arvioitua enemmän. Ylitys
9958: jäivät 81,8 Mmk (2 %) pienemmiksi kuin arvioitu       JOhtm oppdasmäärän kasvusta. Vastaavalle tu-
9959: 4 167,0 Mmk. Momentille Muut kulutusmenot oli         lomomentille Valtion ja eräiden muiden amma-
9960: myönnetty 267,6 Mmk:n määräraha, mutta menot          tillisten opJ?ilaitosten tulot kertyi tuloja 216,0
9961: olivat 33,8 Mmk (13 %) pienemmät, koska kaupal-       Mmk arv101tua enemmän.
9962: ~~et sihtee~t siirrettiin.Suol!len Ulkomaankauppa-
9963:                                                           Valtion ammatillisten oppilaitosten väliaikai-
9964: liiton alaisuuteen. L1säks1 säästöön vaikuttivat      seen ammatilliseen koulutukseen oli myönnetty
9965: hallinnonalalla suoritetut yleiset säästötoimenpi-    434,0 Mmk, mutta koulutukseen osoitetuista
9966:                                                       al?itu~paikoista toteutui vain osa ja määräraha
9967: teet Momentille Eräät jäsenmaksut ja rahoitus-
9968: osuudet oli myönnetty 226,7 Mmk, mutta määrä-         ahtettnn 56,6 Mmk:lla (13 %). Keskeisimmät
9969:                                                       sy~t alkamatta jääneisiin ja vajaisiin ryhmiin
9970:  rahasta jäi käyttämättä 24,8 Mmk (11 %). Säästö
9971:                                                       ol~vat ly~yet hakuajat, oppilaitoksien lyhyet val-
9972:  aiheutui siitä, että YK:n rauhanturvajoukkojen
9973:  maksut siirtyivät vuodelle 1993.                     misteluaJat sekä oppilaiden opintososiaaliset
9974:                                                       syyt: K~rvaus työnantajille koulutussopimus-ja
9975:                                                       opp1sop1muskoulutukseen jäi 29,1 Mmk (20 %)
9976:    28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala.       p1en.emmäksi kuin budjetoitu 147,0 Mmk, sillä
9977: Menot jäivät 154,1 Mmk (1 %) pienemmiksi              op~ls.opimuksia tehtiin työnantajien kanssa
9978: kuin budjetoitu 25 373,4 Mmk. Momentille              arv101tua vähemmän.
9979: Muut eläkemenot oli myönnetty 147,5 Mmk:n
9980: määräraha, mutta menot olivat 47 1 Mmk
9981: (32 %) pienemmät, koska määrärahan 'tarve ar-              30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
9982: vioitiin siten, että kaikki uudet eläkkeet pyritään    nonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan
9983: maksamaan kertasuorituksena. Määrärahan ar-            109,5 Mmk (1 %) pienemmät kuin arvioitu
9984: viointia vaikeutti työkyvyttömyysalkavuuksien           13 466,9 Mmk. Momentti Hevostalouden edistä-
9985: heikko ennustettavuus. Myöskään työkyvyttö-            ~inen ~edo':lyön~istä hevoskilpailuissa kertyvil-
9986: myyseläkkeiden määrä ei lisääntynyt oletetusti.        la varo1~la a1he~t!1 kertomusvuonna menoja 21,3
9987:                                                        ~mk, )Oka ahtb arvion 11,7 Mmk:lla (35 %),
9988: Mito~tuksessa varauduttiin myös siihen, että
9989: Kuntien eläkevakuutuksen kanssa päästäisiin            slllä ':edo~l~önnin supistumisen vuoksi jaettava-
9990: vanhan eläkekannan osittaiseen kertasuoritta-          na oh arv101tua vähemmän varoja.
9991: miseen, mihin kuitenkaan kertomusvuoden ku-               . ~om~ntille Avustukset maatilojen investoin-
9992: luessa ei päästy.                                      ~~~h~~. ?h .:":~rattu 60,0 Mmk:n määräraha, josta
9993:    Verohallinnon momentille Korot ja tiedon-           Jäl saastoon 11,9 Mmk (20 %). Avustuksia
9994: siirronpalkkiot oli varattu 200,0 Mmk:n määrä-         myönnettiin koko myöntämisvaltuuden määrä,
9995: raha, josta jäi säästöön 70,8 Mmk (35 %) veron-        mutta ne tulevat maksuun kolmen vuoden kulu-
9996: palautuksien ennakoitua pienempien korkome-            essa. Avustukset maaseudun pienyritystoimin-
9997: nojen vuoksi. Suomen rahapajan raaka-aineme-           nan edistämiseen aiheuttivat kertomusvuonna
9998: noihin oli budjetoitu 98,0 Mmk, mutta menot            menoja 106,2 Mmk, joka alitti arvion 18,8
9999: olivat 23,6 Mmk (24 %) pienemmät, koska mar-           Mmk:lla (15 %). Avustuksia myönnettiin koko
10000: kan ulkoisen arvon muutoksen vaikutus raaka-          ·myöntämisvaltuuden määrä, mutta niiden
10001: ainehintojen nousuun oli arvioitua pienempi.           maksatus jakautuu kolmelle vuodelle.
10002: Säästöä lisäsi myös Suomen Pankin metalliraha-
10003: tilauksen muutos.                                        31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala. Hallin-
10004:     Momentille Jalostettujen elintarviketeolli-       nonalan menot oli arvioitu 11 051 0 Mmk:ksi
10005: suustuotteiden raaka-aineiden hinnanerokor-           mutta tilinpäätöksen mukaan ne oli~at 7 9 Mmk
10006: vaukset oli myönnetty 390,0 Mmk:n määräraha           (0 %) pienemmät. Korvaus virkalähetys~ikeuden
10007: mutta menot olivat 55,0 Mmk (14 %) suurem~            käytöstä postiliikenteessä oli tilinpäätöksen mu-
10008: 16
10009: 
10010: kaan 19,7 Mmk (15 %) suurempi kuin budjetoitu satusten tapahtuessa Suomen markan korko oli
10011: 133,0 Mmk. Määrärahan käyttöä lisäsi se, että huomattavasti alhaisempi. Lisäksi kaikki suunni-
10012: virkalähetysten, erityisesti verolähetysten määrä, tellut hankkeet eivät toteutuneet kertomusvuon-
10013: kasvoi lähes 15 %:lla edellisvuodesta. Liikevaihto- na arvioidussa määrin. Uusia lainoja nostettiin
10014: verokorvaukset ulkomaanliikenteen maantie- ja - kertomusvuonna n. 2,5 mrd.mk myöntämisval-
10015: rautatiekalustosta ylittivät arvion 10,4 Mmk:lla tuuden ollessa 6 mrd.mk. Valtion hankintakes-
10016: (52%) ja nousivat 30,4 Mmk:aan. Syynä tähän oli kuksen käyttömenoihin oli budjetoitu 85,0 Mmk,
10017: se, että korvausperusteiden muutos vuoden 1993 mutta menot olivat tilinpäätöksen mukaan
10018: alusta lukien aiheutti kertomusvuoden lopulla 15,6 Mmk (18 %) pienemmät. Syynä alitukseen
10019: huomattavasti arvioitua suuremman hakemus- oli julkistalouden säästötoimenpiteiden vaikutus
10020: määrän ja vastaavasti korvausten kasvun.             Valtion hankintakeskuksen liikevaihtoon, joka
10021:                                                      jäi 26% budjetoitua pienemmäksi. Tämä vähensi
10022:    32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- vastaavasti hankintakeskuksen toimintamenoja.
10023: nonala. Pääluokan menot jäivät 216,7 Mmk
10024: (3 %) pienemmiksi kuin ennakoitu 6 268,8 Mmk.            33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
10025: Siirto Valtion ydinjätehuoltorahastoon arvioi- nonala. Menot oli arvioitu 54 991,4 Mmk:ksi,
10026: tiin ennakkoon 70,0 Mmk:ksi. Kauppa- ja teolli- mutta ne olivat tilinpäätöksen mukaan 1 133,1
10027: suusministeriön tehtyä lain mukaiset rahastota- Mmk (2 %) pienemmät. Momentille Valtion-
10028: voitepäätökset kertomusvuoden tammikuussa osuus työttömyyskassoille oli budjetoitu 5 080,0
10029: lopulliseksi määräksi tuli 50,9 Mmk, joka oli Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 247,4
10030: 19,1 Mmk (27 %) pienempi kuin ennakkoarvio. Mmk (5 %) suuremmat. Valtion osuus sairaus-
10031: Kera Oy:n momentti Tuki yritysten tutkimustoi- vakuutuslaista johtuvista menoista alitti arvioi-
10032: mintaan oli tilinpäätöksen mukaan 15,5 Mmk. dut 1 998,0 Mmk 356,9 Mmk:lla (18 %), koska
10033: Arvio oli 14,5 Mmk (48 %) suurempi. Säästö vuoden 1991 maksuunpanotilitykset siirtyivät
10034: johtui siitä, että kyseessä on käytöstä pois jäävä vuodelta 1993 kertomusvuoden joulukuuhun ai-
10035: valtionavustusmuoto, jonka vielä maksuun tule- heuttaen vakuutusmaksutulojen nousun. Lisäksi
10036: vat erät oli arvioitu liian suuriksi.                loppuvuoden sairauspäivärahamenot olivat ar-
10037:     Momentille Siirrot valtiontakuurahastoon ja vioitua pienemmät.
10038: vientitakuukorvaukset oli budjetoitu 261,0               Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista
10039: Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen mu- menoista oli arvioitu 225,0 Mmk:ksi, mutta
10040: kaan 301,0 Mmk eli 40,0 Mmk (15 %) suurem- menot olivat 336,2 Mmk eli 111,2 Mmk (49 %)
10041: mat. Yleisen taloudellisen tilanteen aiheuttaman suuremmat. Ylitys johtui siitä, että vakuutus-
10042: takuu- ja takauskorvausten arvioitua suurem- maksutulot jäivät arvioitua pienemmiksi yritys-
10043: man kasvun vuoksi tarvittiin määrärahan ylittä- ten heikon maksukyvyn vuoksi kasvattaen näin
10044: viä rahastosiirtoja. Lisäksi rahastosiirtoja tarvit- valtion osuutta. Valtion korvaus sotainvalidien
10045: tiin Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssin kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuk-
10046: aiheuttamiin korvauksiin ja entisen Neuvostolii- siin alitti arvioidut 141,2 Mmk 17,7 Mmk:lla
10047: ton kaupan vientitakuukorvauksiin. Momentin (13 %), koska laitokset kiinnittivät entistä enem-
10048: Energia-avustukset menot olivat tilinpäätöksen män huomiota taloudellisuuteen ja täten säästi-
10049: mukaan 22,6 Mmk, mikä oli 42,4 Mmk (65 %) vät toiminnan menoissa.
10050: ennakoitua vähemmän. Säästö johtui eräiden               Momentille Valtionosuus kunnille sosiaali- ja
10051: avustusta saaneiden voimalaitoshankkeiden ra- terveyspalvelujen sekä ympäristönsuojelun hal-
10052: kentamisajan pidentymisestä.                         linnon käyttökustannuksiin oli budjetoitu
10053:     Viennin edistämisen avustuksiin oli budjetoitu 22 106,0 Mmk:n määräraha, mutta menot olivat
10054: 233,2 Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 972,6 Mmk (4 %) pienemmät. Valtionosuus kun-
10055: 49,4 Mmk (21 %) pienemmät, koska kaikkia nille sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäris-
10056: hakemuksia ei ehditty käsitellä kertomusvuoden tönsuojelun hallinnon perustaruiskustannuksiin
10057: aikana. Hakemusten määrä lisääntyi kertomus- oli budjetoitu 484,0 Mmk:ksi, mutta määrära-
10058: vuonna 30 %:lla. Korkotuki Suomen Vientiluot- hastajäi käyttämättä 75,8 Mmk (16 %). Kustan-
10059: to Oy:lle oli arvioitu 379,0 Mmk:ksi, mutta menot nusarvioiden ylityksiin maksettiin valtionosuut-
10060: olivat tilinpäätöksen mukaan 272,4 Mmk eli ta suunniteltua vähemmän hankkeiden käsitte-
10061: 106,6Mmk(28 %)pienemmät, koskaalushankin- lyn viivästymisen johdosta. Lisäksi kunnat ja
10062: tojen korkotukeen arvioitu määräraha perustui kuntainliitot eivät toteuttaneet hankkeita suun-
10063: vuoden 1991 alun korkotasoon. Korkotukimak- nitellun aikataulun mukaisesti.
10064:                                                                                                                                                       17
10065: 
10066:     34 Pl. Työministeriön hallinnonala. Tilinpää-                                       musvuoden marraskuussa ja maksatukset siirtyi-
10067: töksen mukaan pääluokan menot olivat 8 234,0                                            vät vuodelle 1993. Vuokra-asuntolainojen kor-
10068: Mmk, joka oli 110,4 Mmk (1%) budjetoitua                                                kotuki oli budjetoitu 161,0 Mmk:ksi, mutta
10069: vähemmän. Valtionapu työttömyyden lieventä-                                             määräraha alitettiin 16,9 Mmk:lla (11 %). Alitus
10070: miseen oli arvioitu 1 262,0 Mmk:ksi, mutta mää-                                         johtui siitä, että vuokra-asuntojen korkotukilai-
10071: rärahasta jäi käyttämättä 186,8 Mmk (15 %),                                             noja nostettiin kertomusvuonna 554 Mmk, mikä
10072: sillä kysyntä työllistämiseen oli arvioitua vähäi-                                      oli vajaa puolet myöntämisvaltuudesta. A vus-
10073: sempää. Kertomusvuoden heinäkuun alusta                                                 tukset asunnottomille ja pakolaisille oli arvioitu
10074: työllistämiseen tuli kuuden kuukauden työttö-                                           18,0 Mmk:ksi, mutta menot olivat 15,7 Mmk
10075: mänäolon ehto, ja elokuun alusta normaali työl-                                         (87 %) pienemmät, koska avustukset Y-säätiölle
10076: listämistuki pieneni 160 mk:sta 116 mk:aan.                                             siirrettiin myönnettäviksi ja maksettaviksi sosi-
10077: Muuttoturva oli budjetoitu 32,5 Mmk:ksi, mutta                                          aali- ja terveysministeriön hallinnonalan mo-
10078: määräraha alitettiin 16,7 Mmk:lla (51%). Alitus                                         mentilta Raha-automaattiyhdistyksen tuoton
10079: johtui siitä, että edelleen heikentyneen työllisyys-                                    käyttö.
10080: tilanteen vuoksi liikkuvuusavustuspäätöksiä ei
10081: voitu tehdä suunnitelmien mukaisesti.                                                       36 Pl. Valtionvelka. Menot oli arvioitu
10082:                                                                                          8 982, 1 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan
10083:    35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala. Hal-                                        ne olivat 9 123,5 Mmk eli 141,4 Mmk (2 %)
10084: linnonalan menot olivat 66,1 Mmk (1 %) suu-                                              suuremmat. Ulkomaisen velan korkomenot oli-
10085: remmat kuin arvioitu 6 395,2 Mmk. Asumistu-                                              vat tilinpäätöksen mukaan 4 102,6 Mmk, mikä
10086: keen oli budjetoitu 1 750,0 Mmk:n määräraha,                                             ylitti arvioidun 104,8 Mmk:lla (3 %). Ylitys johtui
10087: mutta menot olivat 120,0 Mmk (7 %) suurem-                                               valuuttakurssien muutoksista (markan kellutus).
10088: mat. Tämä johtui siitä, että kertomusvuonna
10089: asumistukeen oikeutettujen määrä kasvoi. Kor-                                              Seuraavissa tapauksissa tulojen lisäys tai va-
10090: kotuki 10,0 Mmk ylivelkaantuneille asunnon-                                             jaus ja vastaavasti menojen ylitys tai säästö on
10091: hankkijoille jäi kokonaan käyttämättä, koska                                            jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta on vä-
10092: ensimmäisiä päätöksiä voitiin tehdä vasta kerto-                                        hintään 50 %.
10093: 
10094: 
10095: Momentti                                                                                          Tulo· ja          Tilin·    Tulos tilinpäätöksen mukaan
10096:                                                                                               menoarvion sekä     päätöksen             suurempi
10097:                                                                                                siihen tehtyjen     mukaan               pienempi-
10098:                                                                                                   muutosten
10099:                                                                                                   mukaan
10100:                                                                                                                   1000 mk                            %
10101: 
10102: Tulot
10103: 11.19.09 Muut verotulot ..............................................................             500,0          3 169,9        2 669,9             534
10104: 12.27.20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnis-
10105:          tä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuista ..................                            8 000,0        14251,3         6251,3              78
10106: 12.29.42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot ................................                     7 500,0        12 399,9        4 899,9             65
10107: 12.32.38 Mittatekniikan keskuksen tulot .....................................                       400,0         1 114,5          714,5            179
10108: 12.33.06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot .............                                   20,0           209,8          189,8            949
10109: 12.33.99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot                                 4600,0          7 225,5        2 625,5             57
10110: 12.35.40 Asuntotoimen tulot .......................................................               1 800,0         3 308,6        1 598,6             84
10111: 12.35.99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ...........                                1100,0          2101,3         J 001,3             91
10112: 12.39.03 Oikaisurahat ..................................................................            100,0             0,0       -100,0            -JOO
10113: 12.39.08 Pysäköintivirhemaksut ..................................................                 2 000,0           818,3     -1181,7              -59
10114: 13.03.o2 Muut osinkotulot ..........................................................              5 000,0        13 426,3        8 326,3            169
10115: 14.60.01 Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja
10116:          laitosten sekalaiset myyntitulot .....................................                   1700,0          3 036,2         1 336,2             79
10117: Menot
10118: 
10119: 24.99.93     Kurssivaihtelut ..............................................................         100,0             0,0       -100,0            -JOO
10120: 26.97.32     Kuntien yhdistymisavustukset .......................................                     1,0             0,0         -1,0            -100
10121: 27.25.17     Uusinta käytöstä poistetun tilalle ..................................                8 000,0        13 220,0        5 220,0          -100
10122: 27.99.93     Kurssivaihtelut ..............................................................         200,0         1 816,6        1 616,6            808
10123: 28.80.02     Eräät muut palkat ja palkkiot ......................................                 6 583,0         2 261,3      -4321,7             -66
10124: 
10125: 3 330616T
10126: 18
10127: 
10128: 28.80.21 Virastojen kehittämistoiminnan erityismenot ................                         2000,0       642,1    -1 357,9         -68
10129: 28.81.74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden tarkis-
10130:          tuksista aiheutuvat menot .............................................              4000,0      1 110,0   -2890,0          -72
10131: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet .......................................                 1000,0          0,0   -1000,0         -100
10132: 28.81.97 Tileistä poistot ...............................................................     4 000,0     9 647,9     5 647,9         141
10133: 28.81.98 Eräät virastojen hoitomenot ..........................................               1000,0         79,4    -920,6          -92
10134: 29.10.71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle ..............                         3 200,0     1443,6    -1 756,4         -55
10135: 29.65.32 Kunnallisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki .....                              4 600,0     1 945,3   -2654,7          -58
10136: 29.84.95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot ........                               100,0        15,1     -84,9          -85
10137: 29.96.29 Elokuvien tarkastuksen muut kulutusmenot .................                             360,0       150,7    -209,3          -58
10138: 30.40.43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset ........                             5 000,0     2154,3    -2845,7          -57
10139: 30.90.70 Kaluston hankinta ........................................................             260,0         0,0    -260,0         -100
10140: 31.25.33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä ....................                        3 000,0       848,3   -2151,7          -72
10141: 31.30.28 Maksullinen palvelutoiminta .........................................                3 000,0       301,1   -2698,0          -90
10142: 31.32.45 Saaristoliikenteen korkotuki .........................................                  25,0        11,5     -13,5          -54
10143: 31.40.87 Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen ..................                           300,0         0,0    -300,0         -100
10144: 32.06.42 Turvavarastoinnin varastointiavustus ...........................                       500,0        15,2    -484,8          -97
10145: 32.51.50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin .........................                       500,0        23,6    -476,4          -95
10146: 33.28.51 Invalidiraha ...................................................................        50,0         0,0     -50,0         -100
10147: 33.34.33 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloiden
10148:          kustannuksiin ................................................................       3 000,0      542,6    -2 457,4         -82
10149: 33.34.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kun-
10150:          nille sosiaali- ja terveyspalveluiden eräisiin käyttökus-
10151:          tannuksiin ......................................................................     300,0         94,5     -205,5         -69
10152: 33.57.30 Valtionosuuden loppuerät kunnille maatalousyrittäjien
10153:          lomituspalvelujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
10154:          män hallintomenoihin ...................................................               200,0         3,1     -196,9         -98
10155: 35.25.27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta ....................                       1 300,0     3 300,0      2 000,0        154
10156: 
10157: 
10158: 
10159: 
10160:                     Määrärahojen ylitykset                                              Ilman niitä olisi ylitysten määrä yhteensä
10161:                                                                                         1 467,8 Mmk ja lisärahoitustarpeen lisäykset 2,1
10162:      Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset.                                        Mmk eli kaikkiaan 1469,9 Mmk. Tämä luku
10163: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yh-                                           vastaa Hallituksen kertomuksen valtiovarain
10164: tään kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Silti                                      hoidosta ja tilasta v. 1992 liitteessä 2 olevaa
10165: vuoden aikana on valtiokonttorin keskuskirjapi-                                         tilinpäätöksessä ilmenevää arviomäärärahojen
10166: don seurantaraporttien mukaan tapahtunut yli-                                           ylitystä.
10167: tyksiä, jotka on ennen tilinpäätöstä korjattu.                                              Sarakkeessa olevien arviomäärärahojen sääs-
10168: Liikenneministeriön hallinnonalan kertomus-                                             töt olivat yhteensä 2 992,6 Mmk. Sarakkeeen
10169: osuudessa käsitellään kuitenkin kertomusvuo-                                            ulkopuolella olevien arviomäärärahojen säästöt
10170: den radanpidon siirtomäärärahaa 31.58.62, joka                                          olivat 36,0 Mmk ja ylitykset 59,4 Mmk.
10171: valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan on                                               Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa oli
10172: asiallisesti, joskaan ei muodollisesti ylitetty.                                        397 arviomäärärahaa, ja niiden yhteissumma oli
10173:                                                                                         137 121,3 Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin
10174:    Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavalla si-                                         98. Ylitysten markkamäärä oli 1 527,2 Mmk ja
10175: vulla olevasta taulukosta käy pääluokittain ilmi                                        ylitysprosentti 3,2 näiden arviomäärärahojen
10176: arviomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna                                              menoarvion mukaisesta yhteissummasta. Vuon-
10177: ja se, kuinka monta niistä on ylitetty, ylitysten                                       na 1991 arviomäärärahoja oli 458 ja niistä ylitet-
10178: suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina                                             tiin 135. Ylitysten markkamäärä oli 1 485,1
10179: verrattuna tulo- ja menoarviossa sekä lisämeno-                                         Mmk ja ylitysprosentti 2,2. Vuonna 1990 arvio-
10180: arvioissa osoitettuihin vastaavien momenttien                                           määrärahoja oli 499 ja niistä ylitettiin 191. Yli-
10181: määriin.                                                                                tysten markkamäärä oli tuolloin 1 434,3 Mmk ja
10182:    Liiketoimintaa harjoittavien valtion virasto-                                        ylitysprosentti 2,9.
10183: jen ja laitosten arviomäärärahamomentteja, jot-                                             Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna
10184: ka ovat sarakkeen ulkopuolella, on pääluokissa                                          27% pienempi kuin v. 1991 ja 48% pienempi
10185: 27, 30 ja 32. Ne sisältyvät taulukon lukuihin.                                          kuin v. 1990. Markkamäärä oli kertomusvuon-
10186:                                                                                                                             19
10187: 
10188:            Arviomäärärahojen ylitykset v. 1992                                Opetusministeriön arviomäärärahoja ylitettiin
10189:                                                                            280,9 Mmk:lla ja sosiaali- ja terveysministeriön
10190: Pääluokka             Arviomäärärahoja              Arvomäärärahoja        469,4 Mmk:lla. Opetusministeriön hallinnonalalla
10191:                           yhteensä                      ylitetty           suurimmat markkamääräiset ylitykset olivat mo-
10192:                       kpl      1 000 mk      kpl        1 000 mk      %    menteilla Valtion ammatillisten oppilaitosten
10193:                                                                            palkkaukset (ylitys 82,6 Mmk), Opintoraha (44,0
10194: 21 TP .............     2        20 465,0   -                 -       -
10195:                                                                            Mmk), Aikuisopintoraha (32,2 Mmk) sekä Mak-
10196: 22 EK ............     14       229 274,0    1              968,4    7,3
10197: 23 VN ............      6        59 385,0    2            1 102,4    9,3   sullinen palvelutoiminta (31 ,0 Mmk). Sosiaali- ja
10198: 24 UM ...........      13     1 191 385,0    3            1 116,0    1,6   terveysministeriön hallinnonalalla suurimmat
10199: 250M ...........       16     1 135 201,0    4           6 261,5     0,9
10200:                               1 654 561,0    3          13 677,9    14,2
10201:                                                                            markkamääräiset ylitykset olivat momenteilla Val-
10202: 26 SM ............     12
10203: 27 PLM .........       14     4 103 911,0    3          16 388,6     4,5   tionosuus työttömyyskassoille (ylitys 247,4 Mmk),
10204: 28VM ...........       39    15 193 864,0   12          80 896,6     4,7   Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me-
10205: 29 OPM .........       89    26 510 350,9   23         280 914,7     2,6   noista (111,2 Mmk) sekä Työttömyysturvalain
10206: 30MMM .......          52    10 579 775,0   10         102 359,3     6,0
10207: 31 LM ...........      20       942 490,0    6          41 191,0    13,1   mukainen perusturva (60,0 Mmk).
10208: 32 KTM ........        40     2 488 323,0    7          48 730,8     9,9       Arviomäärärahojen ylityksille ei säännöksissä
10209: 33 STM .........       48    54 168 688,0   JO         469 356,7     2,5   ole asetettu mitään markkamääräistä tai suhteel-
10210: 34TM ...........       II     7 090 370,0    3         176 578,2     6,3
10211: 35YM ...........       17     2 771 080,0    9         127 182,4     6,9   lista enimmäismäärää. Kertomusvuonna suhteelli-
10212: 36 Valtion-                                                                sesti suurimmat ylitykset tapahtuivat sisäasiain-
10213:     velka .........     4     8 982 145,0       2      160 461,5     2,0   ministeriön ja liikenneministeriön hallinnonalalla.
10214: Yhteensä ........     397   137 121 267,9   98       1 527 186,0     3,2   Markkamääräisesti suurimmat ylitykset olivat
10215:                                                                            sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön
10216: V. 1991                                                                    hallinnonalalla. Valtiontilintarkastajien mielestä
10217: yhteensä .........    458   132 216 542,4   135       1 485 097,8    2,2
10218: V. 1990
10219:                                                                            markkamääräisesti ja suhteellisesti suurimpiin
10220: yhteensä .........    499   108 337 451,7   191       1 434 348,5    2,9   sekä periaatteellisesti tärkeisiin määrärahaylityk-
10221:                                                                            siin tulee määrärahat esittää lisämenoarvioiden
10222:                                                                            yhteydessä. Edelleen on syytä säännöksin määri-
10223:                                                                            tellä tapaukset, joissa määrärahan ylitys on saa-
10224:                                                                            tettava lisäbudjetissa eduskunnan käsittelyyn.
10225: na 3 % edellisvuotta suurempi ja 6 % suurempi
10226: kuin v. 1990. Suhteellisesti suurimmat ylitykset
10227: tapahtuivat kertomusvuonna sisäasiainministe-                                             Valtion lainanauto
10228: riön ja liikenneministeriön hallinnonalalla. Pie-
10229: nin ylitysprosentti kertomusvuonna oli oikeus-                                Valtio antaa lainoja sekä tulo- ja menoarvion
10230: ministeriön hallinnonalalla, 0,9 %. Markkamää-                             että sen ulkopuolella olevien rahastojen kautta.
10231: räisesti suurimmat ylitykset olivat sosiaali- ja                           Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta käyvät
10232: terveysministeriön ja opetusministeriön hallin-                            ilmi valtion lainaksi antamien varojen määrä
10233: nonalalla.                                                                 kertomusvuoden alussa ja lopussa, vuoden aika-
10234:    Sisäasiainministeriön arviomäärärahoja yli-                             na annetut uudet lainat sekä kertomusvuonna
10235: tettiin 14,2 %ja liikenneministeriön 13,1 %. Sisä-                         kertyneet kuoletukset ja korot. Taulukko ei
10236: asiainministeriön hallinnonalalla kokonaisylitys                           sisällä Valtion ydinjätehuoltorahaston lainanan-
10237: koostui Väestörekisterikeskuksen maksullisesta                             toa. Taulukosta ilmenevät myös erityyppisten
10238: palvelutoiminnasta (ylitys 49 %), poliisin erityis-                        lainojen suhteellinen lisäys tai vähennys kerto-
10239: menoista (9 %) sekä Väestörekisterikeskuksen                               musvuoden aikana sekä vuoden alussa olleelle
10240: palkkauksista (1 %).                                                       lainapääomalle laskettu korkotuotto valtiokont-
10241:    Liikenneministeriön hallinnonalalla ylitys                              torista ja rahastoista saatujen tietojen mukaan.
10242: muodostui ulkomaanliikenteen maantie- ja rau-                              Maatilatalouden kehittämisrahaston lainoihin
10243: tatiekaluston liikevaihtoverokorvauksesta (yli-                            on sisällytetty myös myytyjen tilojen kauppahin-
10244: tys 52%), Merentutkimuslaitoksen maksullises-                              tasaatavat Yrityksille suunnatusta lainanannos-
10245: ta palvelutoiminnasta (35 %), Lästimaksuista                               ta kanavoidaan suurin osa Suomen Vientiluotto
10246: suoritettavista avustuksista (32 %) sekä Korva-                            Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n kautta, joiden
10247: uksesta virkalähetysoikeuden käytöstä postilii-                            valtiolta saarnat lainat sisältyvät taulukossa koh-
10248: kenteessä (15 %) sekä Korvauksesta erityispalve-                           taan Lainat luottolaitoksille.
10249: luina toimitettavista virkalähetyksistä ja postien-                           Kertomusvuoden alun lainapääoma 55 165
10250:  nakkolähetyksistä (11 %).                                                 Mmk sisälsi 156 Mmk taloyhtiön rakennusaikai-
10251: 20
10252: 
10253:                                                                   Valtion lainananto v. 1992
10254: 
10255: Lainaryhmä                                           Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääom · Korot ja
10256:                                                         vuoden   vuoden vuoden      vuoden   indeksihyvi-
10257:                                                                                                            Lainapääoman
10258:                                                                                                                muutos
10259:                                                                                                                              l   Korko-
10260:                                                                                                                                   tuotto
10261:                                                         alussa   aikana aikana      lopussa     tykset    V. 1992  V. 1991J V. 1992    V. 1991
10262:                                                                             Mmk                                          %
10263: 
10264: Kehitysluotot ................................              574        84            3     655            2   +14    -28         0,2      0,3
10265: Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön
10266:   Rahasto Oy:lle ..........................                  96        15        -         111         2       +16               2,0      2,3
10267: Lainat valtion liikelaitoksille ........                    592        -         42        550        54       -7                9,1
10268: Lainat väestönsuojelua varten ......                          2        -          1          1         0      -18      +3
10269: Rakennuslainat peruskouluille ......                        237            0     29        208        13      -12     -12        5,5      5,6
10270: Lainat yksityisoppikoulujen muut-
10271:   tamiseksi kunnallisiksi kouluiksi                          33        -             3       30           2    -8      -6        6,1      5,7
10272: Lainat ammatillisillwppilaitoksille                           5        -             2        3           0   -40     -29
10273: Rakennuslainat kirjastoille ...........                      36            0         2       34           2    -6      -5        5,6      7,9
10274: Veikkausvoittovaroista myönnetyt
10275:   lainat .........................................          274            9     31        252         16      -8      -2        5,8      5,7
10276: Muut lainat opetuksen, tieteen ja
10277:   kulttuurin edistämiseksi ............                       3        -             1        2           0   -34     -25
10278: Invalidihuoltolain mukaiset lainat                            1        -             0        1           0   -13     -38
10279: Asunto-olojen kehittämisrahaston
10280:   lainat .........................................       39 234      8640      1457      46 417    1 489      +18      +21       3,8      3,6
10281: Lainat vesihuoltolaitteiden raken-
10282:   tamiseen ....................................               2        -             1        1           0   -25     -24
10283: Vesiensuojelulainat teollisuudelle ..                        21        -             6       15           1   -29     -25        4,8      7,1
10284: Työvoima ......................................               1        -         -            1       -         0       0
10285: Maatilatalouden kehittämislainat                          7 733       609       684       7 658      349      -1       +3        4,5      4,1
10286: Muut lainat asutustoiminnan edis-
10287:   tämiseen ....................................             147         2        17         132        6      -10     -9         4,1      2,5
10288: Maanparannuslainat .....................                     50         9        16          43        2      -14      +9        4,0      4,4
10289: Metsänparannuslainat ..................                   1 267       249       181       1 335       31        +5    -3         2,4      2,2
10290: Lainat metsätalouden tukemiseen                               l        -          0           1        0      -17    -20
10291: Lainat kalastuselinkeinon edistä-
10292:   miseen .......................................              2        -             0        2           0   -12    -10
10293: Lainat satamien rakentamiseen ....                            l        -             l        0           0   -31    -31
10294: Lainat Valtionrautateiden asuin-
10295:   rakennusten             peruskorjaami-
10296:   seen ...........................................          24          1        -           25        2        +5               8,3
10297: Teollisuuden tuotekehityslainat ....                       772        214        99         887       36       +15     +13       4,7      4,8
10298: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..........                   2476         -        358       2 118      152      -14      -6        6,1      5,9
10299: Saatavat valtion liikelaitoksilta ....                     901         30       304         627       82      -30     -16        9,1      8,9
10300: Kauppahintasaatavat yrityksiltä ...                        278         -         23         255       l1       -8      -2        4,0      5,3
10301: Valtion investointirahaston ulko-
10302:   maan rahan määräisten varojen
10303:   siirtäminen lainaksi Postipankki
10304:   Oy:lle ja Kera Oy:lle ...........                          69        -         52          17           5   -75     -54        7,2      8,0
10305: Kehitysalueiden tuotannollisen
10306:   toiminnan työvoimapoliittiset
10307:   rahoituslainat ............................                 1        -             0        l           0   -l       -7
10308: Muut lainat teollisuuden edistä
10309:   miseen .......................................             96        -         13         83            0   -14     -12
10310: Lainat energiatalouden edistä-
10311:   miseen .......................................            121        -         33         88            6   -27     -22        5,0      5,2
10312: Lainat vienninedistämiseen ...........                      114        21        17        118            7    +4      +18       6,1      6,2
10313: Muut lainat elinkeinojen edistä-
10314: miseen ...........................................            l        -             l       0            0              0
10315: Yhteensä ........................................       55165       9883       3377      61671     2270       +12      +15       4,1      3,9
10316: Yht. V. 1991 ..................................          48 121     10292      3 248     55 165    1900       +15      +ll       3,9      3,8
10317: Yht. V. 1990 ..................................          43 499      7 508     2 886     48 121    1 672      +ll      +6        3,8      3,6
10318: Yht. V. 1989 ..................................          41 Oli      5 362     2 874     43499     1462        +6       +7       3,6      3,4
10319:                                                                                                                                                          21
10320: 
10321: sista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi                                           Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 75 %)
10322: tai hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 93                                          valtion lainanannosta on asuntolainoja. Näiden
10323: Mmk pääomitettuja korkoja. Lainavarojen vä-                                              lainojen lainapääoma kertomusvuoden alussa ja
10324: hennykseen 3 377 Mmk sisältyi kertomusvuonna                                             lopussa, sen lisäys ja vähennys kertomusvuonna
10325: em. taloyhtiön rakennusaikaisista laitroista hen-                                        sekä vuoden aikana kertyneet korot ja vuoden
10326: kilökohtaisiksi }ainoiksi siirrettyjen 156 Mmk:n                                         alussa olleelle lainapääomalle laskettu korko-
10327: lisäksi 27 Mmk tileistä poistoja.                                                        tuotto ilmenevät seuraavasta taulukosta:
10328: 
10329: Lainaryhmä                                              Laina-       Lisäys       Vähen-       Laina-      Korot        Lainapää-          Korko-
10330:                                                         pääoma       vuoden       nys          pääoma      ja in-       oman muutos        tuotto
10331:                                                         vuoden       aikana       vuoden       vuoden      deksi·
10332:                                                         alussa                    aikana       lopussa     hyvi·                 V.                 V.
10333:                                                                                                            tykset                1991               1991
10334: 
10335:                                                                                          Mmk                                           %
10336: 
10337: Vuokratalolainat .......................... .           23 927        6 173         365        29 735         777       +24      +30        3,2      2,9
10338: Asunto-osakeyhtiötalolainat ........ .                     390           99         219           270          21      -31       +20        5,4      5,7
10339: Henkilökohtaiset asunto-osake-
10340:   lainat ........................................ .      4 853             786      274         5 365        223        +II      +10        4,6      4,4
10341: Omakotitalolainat ........................ .             6249              818      385         6 682        308         +7       +8        4,9      4,7
10342: Peruskorjaus- ja perusparannus-
10343:   lainat ........................................ .      3 434             758      171         4021          143       +17      +15        4,2      4,1
10344: Erityisasuntolainat ....................... .               27               0        2            25           1        -7     -10         3,7      3,3
10345: Lämmityslaitoslainat ................... .                 !59               4       37           126          10       -21     -20         6,3      6,0
10346: Lainat asunnottomien asunto-
10347:   olojen parantamiseksi .............. .                     109             0                    109              3       0     +14        2,8      3,1
10348: Vuokra-asuntojen omaksilunasta-
10349:   mislainat .................................. .             86              2           4            84           3     -2           +5    3,5      3,7
10350: Yhteensä ....................................... .      39257         8640         1464        46433        1 490       +18      +21        3,8      3,6
10351: V. !991 ......................................... .     32 335        8 292        1 370       39 257       1163        +21                 3,6
10352: V. 1990 ......................................... .     28 893        4 851        1440        32 304       1 003       +12                 3,5
10353: V. 1989 ......................................... .     26 750        3 730        1 587       28 983         899        +8                 3,4
10354: V. 1988 ......................................... .     25 045        3 345        1640        26 750         782        +7                 3,1
10355: V. 1987 ......................................... .     23 624        2 792        1 372       25 045         734        +6                 3,1
10356: V. !986 ......................................... .     22 577        2281         1 234       23 624         803        +5                 3,6
10357: V. !985 ......................................... .     21 373        2 293        1 089       22 577         799        +6                 3,7
10358: V. 1984 ......................................... .     20007         2 268          901       21 373         700        +7                 3,5
10359: V. !983 ......................................... .     18 239        2 558          791       20007          562       +10                 3,1
10360: V. 1982 ......................................... .     16 523        2294           578       18 239         462       +10                 3,1
10361: V. J98J ......................................... .     14 923        2010           409       16 523         324       +II                 28
10362: 
10363: 
10364:     Asunto-osakeyhtiötalolainojen vähennystä                                                 rettyjä lainoja, jotka on käsitelty bruttope-
10365:  osoittava luku ja henkilökohtaisten asunto-                                                 riaatteella.
10366:  osakelainojen lisäystä osoittava luku sisältä-                                                 Valtion tulo- ja menoarvion sekä Asuntora-
10367:  vät 156 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönne-                                                   haston varoista v. 1982-92 nostetut lainat ja-
10368:  tyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista                                               kaantuivat kuoletusaikojen mukaan eriteltyinä
10369:  henkilökohtaisiksi asunto-osakelainoiksi sur-                                               seuraavasti:
10370: 
10371:  Kuo1etus-       1982              1983               1984          1985          1986         1987         1988        1989     1990       1991     1992
10372:  aika
10373:  vuosia                                                                          Mmk
10374:   0-5           181                !54               63               34            64           97          130         141      219        250      120
10375:   6-10          380                268              214              232           270          272          727         243      229        251      224
10376:  11-15         1004                323              309              215           235          433          283         154       12        648       15
10377:  16-20          227              1 320            1 275            1 217         1 137        1 340        1 564       1129     1246         627      676
10378:  21-25          968                 81              133              102           134           97          176         179      135      1 337    1 218
10379:  26-30          170                954            1 197            1001            972        1228         1 556       2 482    2 898      1 745      435
10380:  Yli 31            22               23               12               13             5           38                       56      518      4 335    6 391
10381: 22
10382: 
10383:    Valtion antolainauskannan jakauma korko-                                  prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa.
10384: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa il-                                  Taulukosta puuttuvat kehitysluottolainat, joi-
10385: menee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty                              den pääoma 31.12.1992 oli 654,7 Mmk (v.
10386: valtiokonttorin hoidossa olevat lainat tehtävä-                              1991 573,7 Mmk).
10387: alueittain (Mmk:ina) ja niiden jakauma korko-
10388: 
10389: 
10390: 
10391: Tehtävä                                                               Korkokanta%
10392: 
10393:                  0,0     0,25-    1,25-    2,25-      3,25-    4,25-      5,25- 6,25-       7,25-    8,25-      9,25- 10,25- 11,25-       Ybt.   Keski·
10394:                            1,00     2,00     3,00       4,00     5,00       6,00  7,00        8,00     9,00      10,00  11,00  11,50             korko
10395: 
10396: Yleinen hal-
10397: linto            -          -       -        -          -         -         -       -         -      1 103        23      38     -       1164      9,2
10398: Yleinen jär-
10399: jestys ja
10400: turvallisuus     -          -       -         -         -        -          -           1     -         -         -       -     -           1      6,5
10401: Opetus, tie-
10402: de ja kult-
10403: tuuri                0      -       -             0     -       193         -       252        83       -         -       -      -        528      6,2
10404: Asuminen ja
10405: ympäristö       231      8 809 2 876 10249 4030                5 936 3 190 4011 1 706                2001        004 2282       111 46434          4,1
10406: Työvoima         -          -     -     -    -                    -     -     1    -                    -         -       -      -      1          7,0
10407: Maa- ja met-
10408: sätalous             1      -        -        -          -            1         1   -         -             0     -       -      -          2      3,9
10409: Liikenne         -          -        -        -         -             0     -       -          25       -         -       -      -         26      7,9
10410: Teollisuus
10411: ja muut
10412: elinkeinot       78         -      112        29       120      799        149 1144 1 124               -             4   -      -       3 558     6,1
10413: 
10414: Yhteensä         310 8809 ,2988 ~0278 4150                     6929 3339 5410 2937                   3104        031 2320       111 151715         4,4
10415: %                0,6   17,0  5,8  19,9   8,0                    13,4   6,5 10,5     5,7                 6,0       2,0  4,5      0,2     100
10416: Yht. V. 1991     341 0648 1844 10 504 5 877                    2 969 2 234 3 102 1 752               2011        686 2 339       -   44305         3,9
10417: %                0,8   24,0  4,2  23,7  13,3                     6,7    5,0   7,0  4,0                 4,5        1,5  5,3        .. 100
10418: Yht. v.l990      870 0 348 2202 9427 1 250                     3 028 2 583 2 192   648               4204        155    -        - 36909           3,6
10419: %                 2,3  28,0  6,0  25,5    3,4                    8,2   7,0    5,9   1,8               11,4       0,4    -         .. 100
10420: Yht. v.l989    1 159 7 981 4 335 7 513 2070                    1930 1 308 2 722    630               4063         25    -        - 33 737          3,6
10421: %                 3,4  23,7 12,9  22,3   6,1                      5,7   3,9   8,1   1,9               12,0       0,1    -           ..  100
10422: Yht. v.1988    2 551 6729 2877 8 602     846                   2 350 1 859 1 075 2014                2 755         39   -        -   31 698        3,4
10423: %                 8,0  21,2  9,1  27,1   2,7                     7,4    5,9   3,4  6,4                 8,7       0,1    -         .. 100
10424: Yht. v.l987    2 887 17457 2 104 7 067 1 291                   3428 1457 260 5 173                        1       42    -        - 31 170          3,3
10425: %                9,3   23,9  6,8  22,7   4,1                    11,0   4,7   0,8 16,6                  0,0       0,1    -         .. 100
10426: 
10427: 
10428: 
10429:    Koska keskikorko on laskettu kertomus-                                       nakantaa ja kertomusvuonna kertyneitä kor-
10430: vuoden lopun lainakannasta samoin perustein                                     koja.
10431: kuin edellä olevasta kappaleesta ilmenee,                                          Edellä sivulla 20 esitettyyn taulukkoon sisäl-
10432: eroaa se edellä olevan taulukon (valtion lai-                                   tyvä Maatilatalouden kehittämisrahaston lai-
10433: nanauto v. 1992) luvuista, joissa laskentape-                                   nanauto kehittyi kertomusvuoden aikana seu-
10434: rusteena on käytetty vuoden 1991 lopun lai-                                     raavasti:
10435:                                                                                                                                                                       23
10436: 
10437:                                                      Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1992
10438:                           Lainat                           Lainapääoma Lisäys vuoden    Vähennys    Lainapääoma Korot 1Lainapääoman 1 Korko-
10439:                                                            vuoden alussa   aikana    vuoden aikana vuoden lopussa         muutos    1 tuotto
10440: 
10441: 
10442:                                                                                               Mmk                                                              %
10443: 
10444: Asutuskassalainat ................................                   0                -                  0                 0             0                  -79       0,8
10445: Maaseutuelinkeinolainat .....................                      267               466                 2               732             2                  + 174     0,9
10446: Maatilalainat .......................................            6 281                43               471             5 853           281                    -7      4,5
10447: Maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
10448:   toiminnan lainat ..............................                  202                II                21                  192            18                -5       8,9
10449: Rahoituslain mukaiset lainat
10450:   Rahalaitosten lainat ........................                         0             -                     0                   0              0             -72      2,1
10451:   Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat                               0             -                     0                   0          -                 -40        ..
10452: Maankäyttölainat
10453:   Rahalaitosten lainat ........................                    184                -                 65                  119            10                -35      5,2
10454:   Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat                            6                    0              2                    4            -                -30         ..
10455: Muut lainat ja saatavat .......................                      0                -                  0                  -               0                   ..    0,5
10456: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat                              792                90               124                  758            38                -4       4,7
10457: Provisiot valtion takauksista ...............                       -                 -                 -                   -               0
10458: Yhteensä ..............................................          7733                 620              684             7658            349                   -1       4,5
10459: Yht. V. 1991 ........................................            7 539                913              719             7 733           308                    +3      4,1
10460: Yht. V. 1990 ........................................            7 090              1 056              608             7 539           254                    +6      3,5
10461: Yht. V. 1989 ········································            6 818                841              569             7 090           228                    +4      3,4
10462: 
10463: 
10464: 
10465: 
10466:    Rahalaitosten välityksellä annettujen maatila-                                                                                   1992           1991      1990    1989
10467: lainojen pääoma kertomusvuoden ja kolmen                                                                                                                  Mmk
10468: edellisen vuoden lopussa jakaantui lainatyypeit-                                      Rakentamislainat .............                135            136        112     64
10469:                                                                                       Irtaimistolainat ................              55             62         61     38
10470: täin seuraavasti:                                                                     Vaihto-omaisuuslainat .....                     2              3          3      3
10471:                                            1992           1991    1990       1989     Käyttöpääomalainat ........                     1              1          1      1
10472:                                                               Mmk
10473:                                                                                       Yhteensä ..........................           192            202        176    107
10474: Maanostolainat ................           2 939      3 126      3 101       2872
10475: Sisarosuuslainat ...............            663        719        738         713
10476: Asuntolainat ....................         1443       1 580      1 649       1 566
10477: Rakentamislainat .............              727        766        757         708
10478: Raivaus-, perusparannus-,                                                               Rahalaitosten välityksellä annettujen maan-
10479:    tie-, sähköistämis- ja                                                             käyttölainojen lainapääoma kertomusvuoden ja
10480:    vesihuoltolainat ............              14           18      21         22
10481: Irtaimistolainat ................              0            0       0          2      kolmen edellisen vuoden lopussa jakaantui lai-
10482: Turvetuotantolainat .........                  1            2       2          2      natyypeittäin seuraavasti:
10483: Vakauttamislainat ............                II           13      17         21
10484: Luontaiselinkeinolainat ...                   43           44      41         33
10485:                                                                                                                                     1992           1991      1990    1989
10486: Kohtalainat .....................              7            8       6          5
10487: Porotalouslainat ..............                4            4       2                                                                                     Mmk
10488:                                                                                       Asuntolainat ....................               9             18         39     69
10489: Yhteensä ..........................       5 853      6281       6 334       5 945     Rakentamislainat .............                 58             77        101    116
10490:                                                                                       Maanosto- ja sisarosuus-,
10491:   Rahalaitosten välityksellä annettujen maaseu-                                          raivaus-,     perusparan-
10492: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä-                                            nus- ja tielainat ............              48             82        132    170
10493: mislain (1031186) mukaisten lainojen lainapää-                                        lrtaimisto- ja sähköistä-
10494:                                                                                          mislainat ......................             1              2          4      5
10495: oma kertomusvuoden ja kolmen edellisen vuo-                                           Asuntolisälainat ...............                4              5          8     12
10496: den päättyessäjakaantui lainatyypeittäin seuraa-
10497: vasti:                                                                                Yhteensä ..........................           119            184        284    372
10498: 24
10499: 
10500:     Rahaston varoista myönnetyistä lainoista          velkakirjat. Valtiokonttori puolestaan hoitaisi
10501: asutuskassalainat ovat kuntien hoidossa ja pe-        kaikki lainanmyöntöpäätöksen jälkeiset tehtä-
10502: rittävinä. Maaseutuelinkeinolainat, maatilalai-       vät. Valtiokonttorin laskelman mukaan lainojen
10503: nat, maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-           hoitokustannuksiksi muodostuisi v. 1994 n. 14
10504: minnan edistämislain mukaiset lainat, maan-           Mmk. Todettakoon, että valtiokonttorin anto-
10505: käyttölainat ja rahoituslain mukaiset lainat          lainausyksikön hoidossa oleva lainakanta oli
10506: ovat rahalaitosten hoidossa ja perittävinä.           kertomusvuoden lopussa n. 52,2 mrd. mk, joka
10507: Maanhankintalain mukaan muodostettujen ti-            oli lähes 85 % koko valtion lainakannasta. Lai-
10508: lojen myyntihintoihin liitetyt lainat (rahoitus-      nakantaan sisältyivät mm. Asuntorahaston lai-
10509: lain mukaiset) ja asutuslain mukaiset kauppa-         nakanta, jonka pääoma oli kertomusvuoden lo-
10510: hinnat peritään lääninhallitusten toimesta.           pussa n. 46,4 mrd. mk. Valtiokonttorin hoidossa
10511: Maankäyttölain mukaan muodostettujen tilo-            olevien lainojen kokonaislukumäärä oli n.
10512: jen myyntihintoihin liitetyt lainat sekä vuokra-      180 000.
10513: alueiden lunastamislain mukaiset maanostolai-             Valtiokanttorilta saadun selvityksen mukaan
10514: nat sekä maankäyttö-, porotila-, koltta-, luon-       rahaston varoista myönnettävän ns. valtionlai-
10515: taiselinkeino-, maatila- ja maaseutuelinkei-          nan myöntöpäätös tehdään nykyisin paikallis-
10516: nolain nojalla syntyneet kauppahinnat peritään        pankissa siten, että lainahakemuksesta pyyde-
10517: maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-       tään sekä kunnan maatalousviranomaisen että
10518: kuksen talousryhmän toimesta.                         maatalouspiirin lausunnot. Selvityksen mukaan
10519:     Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta     maaseutupiirin lausunto on lopullinen, ts. pank-
10520: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen hoi-        ki ei lainaa myöntäessään voi poiketa maaseutu-
10521: dosta 0,75% (1 neljännekseltä 1,2 %) ja maa-          piirin esityksestä. Maaseutupiiri myös määritte-
10522: tila-, maankäyttö ja maaseudun pienimuotoisen         lee kaikki erikoisehdot, jotka tulee ottaa huo-
10523: elinkeinotoiminnan edistämislain mukaisten lai-       mioon velkajärjestelyissä. Näin ollen se itse
10524: nojen hoidosta 0,6% (I neljännekseltä 0,5 %)          asiassa päättää lainan myöntämisestä.
10525: vuodessa siitä määrästä, mikä niillä kunkin vuo-          Valtiokonttori ei tee lainan myöntämispää-
10526: sineljänneksen päättyessä oli luotansaajilta          töksiä kuin poikkeustapauksissa. Näidenkin
10527: erääntymättä sekä rahoituslain mukaisten laino-       lainojen osalta olisi tarkoituksenmukaista, että
10528: jen hoidosta 0,75% siitä määrästä, mikä rahalai-      maaseutupiiri todellisena asiantuntijana tekisi
10529: toksilla oli kunkin vuosineljänneksen päättyessä      lainojen myöntöpäätökset. Nykyiseen tilantee-
10530: lainoja nostettuna. Kunnille suoritetaan hoito-       seen verrattuna tällainen järjestely ei ilmeisesti
10531: palkkiona 2 % niiden kunakin vuonna valtiolle         olennaisesti lisäisi maaseutupiirien työmäärää.
10532: tilittämien asutuskassalainojen vuotuismaksujen       Mikäli lainojen hoito siirrettäisiin valtiokontto-
10533: ja ylimääräisten lyhennysten yhteenlasketusta         rille, olisi myös lainansaajien neuvonta rahoi-
10534: määrästä.                                             tusvaihtoehtojen ja niiden ehtojen osalta keski-
10535:     Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi-      tettävä maaseutupiireihin, mikä ilmeisesti lisäi-
10536: dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoitopalk-        si piirien työmäärää nykyisestä. Sen sijaan lai-
10537: kioita rahalaitoksille yhteensä 41,5 Mmk (v.          nojen maksatuksen ja perinnän osalta valtio-
10538:  1991 35,7 Mmk). Tästä oli osuuspankkien osuus        konttori olisi neuvonta- ja tiedonantovelvolli-
10539: 26,7 Mmk, säästöpankkien 12,7 Mmk, liike-             nen.
10540: pankkien 1,7 Mmk ja muiden 0,4 Mmk. Kunnil-               Valtiokonttori ei hoidossaan olevien lainojen
10541: le maksettiin vajaat 5 000 mk.                        osalta hae kiinnityksiä, vaan lainansaaja huoleh-
10542:     Valtiontilintarkastajat pyysivät valtiokantto-    tii itse tarvittavien vakuuksien järjestämisestä ja
10543: rilta selvityksen siitä, millaisia kustannuksia ai-   hakemisesta, jolloin lainansaaja voi halutessaan
10544: heuttaisi Maatilatalouden kehittämisrahaston          myös käyttää paikallispankkien notariaattipal-
10545: varoista myön~ettyjen ja myönnettävien laino-         veluja. Lainansaaja joutuu nykyisinkin maksa-
10546: jen hoito valtiokonttorissa. Valtiokanttorilta        maan mm. kiinnitysten hakemisesta pankin ve-
10547: saadun selvityksen mukaan se voisi ottaa hoi-         loittamien taksojen mukaisen korvauksen, vaik-
10548: toonsa Maaseudun kehittämisrahaston varoista          ka luottolaitos ei saakaan periä lainansaajilta
10549: myönnetyt ns. valtionlainat sekä vuosittain           korvausta valtionlainan säännönmukaiseen kä-
10550: myönnettävät uudet lainat edellyttäen, että lai-      sittelyyn ja hoitoon välittömästi liittyvistä kus-
10551: nojen myöntöpäätökset tehdään maaseutupii-            tannuksista. Vaikka lainojen hoito keskitettäi-
10552: reissä, joissa myös laaditaan ja allekirjoitetaan     siinkin valtiokonttoriin, säilyisi Maaseudun Ke-
10553:                                                                                                              25
10554: 
10555: hittämisrahaston varoista myönnettyjen lainojen           konttorin kesken käynnistettävä tutkimus Maati-
10556: kohdalla noudatettu ns. yhden luukun -periaate            latalouden kehittämisrahaston lainojen hoidosta,
10557: lainansaajan asioidessa edelleen omassa paikal-           jolloin on myös selvitettävä mahdollisuudet siirtää
10558: lispankissaan, koska valtiokonttori maksaisi              rahaston myöntämien lainojen hoito rahalaitoksil-
10559: lainaerät lainansaajan haluamalle pankkitilille ja         la valtiokonttorille, siitä valtiolle aiheutuvat kus-
10560: lainansaaja voisi maksaa erääntyneet korot ja              tannukset ja haitat sekä sillä saavuteltavat edut ja
10561: kuoletukset valtiokonttorin tilille missä tahansa          säästöt.
10562: pankissa.
10563:      Laina-aikana valtiokonttori vastaisi mm. kiin-
10564: nitystenja takausten hoidosta sekä uudistamises-                             Valtionvelka
10565: ta, mihin sillä on hyvät valmiudet, koska vuoden
10566:  1993 alussa se otti käyttöön lainojen hoitojärjes-          Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme-
10567: telmään liitetyn vakuusjärjestelmän.                      nee s. 26 olevasta asetelmasta, johon on sisälly-
10568:      Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu-         tetty myös rahastotalouden velka.
10569: keskuksen mukaan maaseutuelinkeinopiirien                    Budjettitalouden velka oli vuoden alussa
10570: asema maaseutuelinkeinoille ohjatun julkisista            86 967 Mmk ja sen lopussa 152 983 Mmk. Tästä
10571: varoista tuetun rahoituksen ohjaajana on merkit-          oli vuoden alkaessa markkamääräistä 43 843
10572: tävä. Valtionlainojen lisäksi mukana ovat korko-          Mmk (josta 7,6 Mmk velkaa Valtion eläkerahas-
10573: tukilainat ja muut avustukset eli lainansaajan            tolle) ja valuuttamääräistä 43 124 Mmk. Vuoden
10574:  kokonaisrahoitustilanteen tarkastelu. Nykyinen           lopussa budjettitalouden velasta oli markkamää-
10575: lainojen hoitomenettely on hyvin pitkälle autta-          räistä 60 962 Mmk (josta 9,7 mrd.mk velkaa
10576:  nut maaseutuelinkeinopiirejä seuraamaan asiak-           Valtion eläkerahastolle) ja valuuttamääräistä
10577:  kaiden rahoitustarpeiden kehitystä kokonaisuu-           92 021 Mmk. Rahastotalouden velan määrä oli
10578:  tena.                                                    vuoden alussa 5 085 Mmk ja sen päättyessä
10579:      Tietopalvelukeskuksen mukaan maaseutue-              22 299 Mmk. Rahastotalouden velasta oli vuo-
10580:  linkeinolain mukaisen lainoituksen erityispiirtee-       den alussa markkamääräistä 4 563 Mmk ja va-
10581:  nä on kaksinkertainen velkasuhde: toisaalta val-         luuttamääräistä 522 Mmk. Vuoden päättyessä
10582:  tion ja pankin kesken ja toisaalta pankin ja             vastaavat luvut olivat 7 933 Mmk ja 14 366
10583:  viljelijän kesken. Tämän johdosta valtion saata-         Mmk. Rahastotalouden valuuttamääräisen ve-
10584:  vat on aina turvattu, sillä jos viljelijä ei kykene      lan kasvu johtui lähinnä Valtion vakuusrahaston
10585:  hoitamaan lainaansa pankille, on pankin kuiten-          lukuun otetuista lainoista. Korkoja maksettiin
10586:  kin vastattava siitä valtiolle.                          vuoden aikana budjettitalouden velasta 8 215
10587:      Tietopalvelukeskus yhtyy siihen, että valtion-       Mmk (josta 722 Mmk Valtion eläkerahastolle)ja
10588:  lainojen hoito olisi järjestettävä valtiolle talou-      rahastotalouden velasta 539 Mmk. Edellisenä
10589:  dellisesti edullisella tavalla. Tällöin olisi kuiten-    vuonna korkomenot olivat 5 770 Mmk (285
10590:  kin taloushallinnon näkökohtien lisäksi tarkas-          Mmk) ja 214 Mmk. Budjettitalouden lainojen
10591:  teltava myös muita seikkoja, kuten Suomen mah-           nostot olivat 66 996 Mmk (edellisenä vuonna
10592:  dollisen EY-jäsenyyden vaikutuksia sekä hallin-          35 003 Mmk) ja nettolainanotto 53 118 Mmk
10593:  non joustavuutta ja palvelujen saatavuutta.              (edellisenä vuonna 26 945 Mmk). Rahastotalou-
10594:       Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion      den vastaavat luvut olivat 19 419 Mmk (edellise-
10595:  antamien lainojen kuoletusajat ovat yleensä erit-        nä vuonna 3 413 Mmk) ja 17 514 Mmk (edellise-
10596:   täin pitkiä ja korot yleiseen korkotasoon verrattu-     nä vuonna 3 204 Mmk).
10597:  na alhaisia, niin että noin puolet lainakannasta on         Kertomusvuoden päättyessä koko velkakan-
10598:   vuotuiselta koroltaan enintään kolme prosenttia.        nan keskimääräinen niroelliskorko oli 8,3 % (v.
10599:   Kun toisaalta valtion ottolainauksessa korkotaso        1991 9,0 %) ja efektiiviset kustannukset 11,6%
10600:   on huomattavasti korkeampi ja laina-ajat lyhyem-        (v.l991 10,8 %). Markkamääräisen velan keski-
10601:  piä, aiheutuu tästä osaltaan kustannuspainetta           määräinen niroelliskorko oli 8,2% (v. 1991
10602:   valtiontaloudelle.                                      9,2 %) ja efektiiviset kustannukset 11,4% (v.
10603:      Kun saadun selvityksen mukaan Maatilatalou-           1991 10,8 %) ja valuuttamääräisen vastaavasti
10604:   den kehittämisrahastolle näyttäisi syntyvän mer-        8,3 %ja 11,8% (v.l991 8,8 %ja 10,7 %). Efektii-
10605:   kittävä säästö, mikäli sen lainojen hoito siirrettäi-   viset kustannukset on laskettu ottamalla huo-
10606:   siin valtiokonttorille, on valtiontilintarkastajien     mioon kaikki toteutuneet kustannukset (ml. va-
10607:   mielestä maa- ja metsätalousministeriön ja valtio-      luuttakurssimuutokset) ja tarkasteluhetken jäi-
10608: 26
10609: 
10610:                                                                 Valtionvelan kehitys v. 1992.
10611:                                                              Velka     Nostot   Kuoletukset Valuutan· Valuutta- Velka       Muutos vuoden
10612:                                                              vuoden    vuoden   vuoden      vaihdot kurssien    vuoden      aikana
10613:                                                              alussa    aikana   aikana                muutokset lopussa
10614:                                                                                                       vuoden
10615:                                                                                         Mmk           aikanä                Mmk         %
10616: Markkamääräinen velka .......................                 48406    34367    13878                            68895 1)   +20489     + 42,3
10617: Pitkäaikainen velka ..............................            43 226   15 065     4158                           54133      +10907     + 25,2
10618:   Yleisöobligaatiolainat .......................              31 019   12 965     3406                           40 578      +9 559     +30,8
10619:    Muut joukkovelkakirjalainat ............                    4177                 747                           3 430      -747     -17,9
10620:   Velkakirjalainat ................................            8 030    2100          5                          10125      + 2095     + 26,1
10621: Lyhytaikainen velka .............................              5180    19 302     9 720                          14 762     + 9 582   +185,0
10622: 
10623: Valuuttam!iäräinen velka .......................              43646    52048     2427        + 28   +13092      106387      +62 741   +143,7
10624: Pitkäaikainen velka ..............................            43 646   52048     2427        + 28   +13 092     106 387     +62 741   +143,7
10625:   Obligaatiolainat ................................           38 703   50 693    1 268       + 28   +12088      100244      +61 541   +159,0
10626:   Muut joukkovelkakirjalainat ............                     2437       677      116                 +671       3 669     + 1 232   + 50,6
10627:   Velkakirjalainat ................................            2 506      678    1 043                + 333       2474        -32     -1,3
10628: 
10629: Yhteensä ...............................................      92052    86415    16305        +28    +13092      175 2821) +83230      + 90,4
10630: 
10631: V. 199) ..................................................    57 038   38 416    8 267      +158     + 4707      92 0522) +35 014     + 61,4
10632: V. 1990 ..................................................    52 912   12 307    8 073                 -108      57 038 3) + 4126      + 7,8
10633: V. !989 ..................................................    58 084    9 206   13 484        -2       -892      52 912 -5172         -8,9
10634: V. 1988 ..................................................    58 511   14!85    13 906        + 1     -707       58 084     -427      -0,7
10635: V. !987 ..................................................    51 994   17 950   II 083        + 1     -351       58 511    + 6 517    + 12,5
10636: V. 1986 ..................................................    46981    15 257   II 126                 + 882     51994 +5013           +II
10637: V, !985 ..................................................    44269    II 357    7 768                 -877      46981     + 2 712       +6
10638: V. !984 ..................................................    38 124   II 113    5 580                 + 612     44269 + 6145          + 16
10639: V. 1983 ..................................................    30248    II 725    4 628                 + 779     38 124 + 7 876         + 26
10640: V. 1982 ..................................................    22102     8 377    2 587               + 2 356     30248 + 8146           + 37
10641: V. J98J ..................................................    17 966    5 500    2 123                 -759      22102 + 4136            +23
10642: 
10643: 1) Sisältää 9,7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
10644: 
10645: 2) Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
10646: 3) Sisältää 3,0 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
10647: 
10648: 
10649: 
10650: 
10651: keen erääntyvät korot ja kuoletukset 31.12.1992                                 Mmk (v. 1991 285 Mmk) budjettitalouden Val-
10652: vallinneiden valuuttakurssien mukaan, joten ne                                  tion eläkerahastolle maksamaa korkoa.
10653: eivät sisällä myöhempien valuuttakurssimuutos-                                     Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka ko-
10654: ten vaikutuksia. Lainojen lopulliset efektiiviset                               konaisuudessaan on pitkäaikaista, maksettiin
10655: kustannukset selviävät vasta lainan tultua koko-                                kertomusvuonna korkoja 4 102 Mmk (v. 1991
10656: naan maksetuksi.                                                                2 327 Mmk). Noin 53% velasta eli 56 227 Mmk
10657:    Koko velkakannan keskimääräinen takaisin-                                    (v. 1991 53% velasta eli 23 067 Mmk) on mak-
10658: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 5 v 3                                   settava viiden seuraavan vuoden aikana. Kuole-
10659: kk (v. 1991 5 v 1 kk). Markkamääräisen velan                                    tuksia erääntyy 6-10 vuoden kuluessa 38 899
10660: keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 3 v 7 kk                                   Mmk(v.199115416Mmk)jasenjälkeen 11261
10661: (v. 1991 4 v). Valuuttamääräisen velan keski-                                   Mmk (v. 1991 5 163 Mmk).
10662: määräinen takaisinmaksuaika oli 6 v 3 kk (edel-                                    Kertomusvuoden päättyessä olleen valuutta-
10663: lisenä vuonna 6 v 4 kk).                                                        määräisen velan valuuttajakauma oli muuttunut
10664:    Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna                                     edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan va-
10665: korkoja yhteensä 8 754 Mmk (v. 1991 5 984                                       1uuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan va-
10666: Mmk), josta markkamääräisen velan osuus oli                                     luuttajakauma oli vuosien 1986-92lopussa seu-
10667: 4 652 Mmk (v. 1991 3 657 Mmk). Tästä oli 722                                    raava:
10668:                                                                                                                                                    27
10669: 
10670: Valuutta                                             Osuus velasta                           21 %. Maan valuuttamääräinen nettovelka on
10671:                          1986      1987       1988       1989      1990        1991 1992
10672:                                                                                              viime vuosina noussut varsin voimakkaasti, niin
10673:                                                          %
10674: DEM .........             J9         J6        J5        J5        J6          20    22      että se oli Suomen Pankin maksutiedotteen mu-
10675: ECU ..........             4          8         8         9        J3          24    J9      kaan kertomusvuoden päättyessä 238,9 mrd. mk
10676: USD ..........            2J         J6        J9        24        2J          JO    J6      oltuaan vuotta aiemmin 179,8 mrd. mk, vuoden-
10677: FRF ...........            J          3         6         6         9          II    J4      1990 päättyessä 141,4 mrd. mk ja vuoden 1989
10678: JPY ............          J5         13        10         7         7           9     8      päättyessä 108,3 mrd. mk.
10679: NLG ..........            J2         JO         8         7         5           3     6         Valtionvelan määrä, 175,3 mrd. mk, oli kerto-
10680: GBP ...........            6          9        J2        JO        JO           9     5
10681: CHF ..........            J5         13        10         8         8           3     4      musvuoden päättyessä 35% suurempi kuin val-
10682: BEF ...........            4          5         5         5         4           3     2      tion tulot ilman nettolainanottoa. Vuotta aiem-
10683: DKK .........                         J         J         4         3           3     2      min velan määrä oli 67 % valtion tuloista ilman
10684: LUF ..........                        3         3         3         3           2     J      nettolainanottoa. Valtion lainojen nostot olivat
10685: SEK ...........                                                                 J     J      kertomusvuonna 86 415 Mmk ja velan netto-
10686: KWD .........                          3         3         2                    J     0      muutos 83 230 Mmk. Edellisenä vuonna vastaa-
10687: ITL ............                                                                J     0
10688: ATS ...........                                                                       0      vat luvut olivat 38 416 Mmk ja 35 014 Mmk ja v.
10689: NOK .........                         0          0                                           1990 12 307 Mmk ja 4 126 Mmk.
10690:                                                                                                 Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionve-
10691:                                                                                              lan kehitys viisivuotiskausittain v. 1950-80 ja
10692:    Valtion valuuttamääräinen velka oli maksuta-                                              sen jälkeen vuosittain sekä verrattu velan koko-
10693: setilaston (SP) mukaan kertomusvuoden päätty-                                                naismäärää ao. vuoden lopussa BKT:hen (koko
10694: essä 45 % koko maan valuuttamääräisestä net-                                                 vuoden markkinahintainen BKT käyvin hin-
10695: tovelasta. Vuotta aiemmin se oli 25 %, vuoden                                                noin):
10696: 1990 päättyessä 18% ja vuoden 1989 päättyessä
10697: 
10698: Vuosi                                                                                Valtion bruttovelka (ml. rahastot)    BKT       Koko   Valuutta·
10699:                                                                                       Markka- Valuutta- Yhteensä                    valtion-määräinen
10700:                                                                                       määräi-      määräi-                           velka   valtion-
10701:                                                                                         nen         nen                                       velka
10702:                                                                                                            Mmk                           % BKT:sta
10703: J950 ..................................................................... .           698          659         J 357       5 553       24,4      JJ,9
10704: J955 ······································································            750          6J6         J 366      JO J57       J3,4       6,0
10705: J960 ..................................................................... .           867          747         J 6J4      J6J99        10,0       4,6
10706: J965 ..................................................................... .         2269         J J77         3446       26634        J2,9       4,4
10707: J970 ..................................................................... .         2644         J 557         420J       45 743        9,2       3,4
10708: J975 ..................................................................... .         J 935        J22J          3 J56     J0429J         3,0       J,2
10709: J980 ..................................................................... .         7 625       JO 34J        J7966      J92 556        9,3       5,4
10710: J98J ..................................................................... .         8 77J       13 33J        22J02      2J8 455       JO,J       6,J
10711: J982 ..................................................................... .        JJ44J        J8 807        30248      245 J72       J2,3       7,7
10712: J983 ······································································         J640J        2J 723        38J24      274436        J3,9       7,9
10713: J984 ..................................................................... .        J9 323       24946         44269      307 713       J4,4       8,J
10714: J985 ······································································         2J 304       25 677        4698J      336 824       J3,9       7,6
10715: J986 ..................................................................... .        25 013       2698J         5J994      357 566       J4,5       7,5
10716: J987 ······································································         29 83J       28 680        58 5JJ     39J 597       J4,9       7,3
10717: J988 ······································································         3J 805       26279         58 084     44J 539       13,2       6,0
10718: J989 ..................................................................... .        30 J26       22 786        52 9J2     496935        J0,6       4,6
10719: J990 ..................................................................... .        32 245       24793         57038      525 900       J0,8       4,7
10720: J99J ..................................................................... .        48406        43646         92052      503 J7J       J8,3       8,7
10721: J992 ..................................................................... .        68 895      J06 387       J75 282     475 608       36,9      22,4
10722: 
10723: 
10724: 
10725:    Kertomusvuoden ja edellisen vuoden BKT-                                                   vuoden 1993 lopussa ennakoitiin 260,3 mrd.
10726: Iuvut ovat ennakkotietoja. Kesällä 1993 tehty-                                               mk. Kun vuoden 1993 BKT:n arvioitiin nouse-
10727: jen arvioiden mukaan valtion markkamääräi-                                                   van n. 498,1 mrd. mk:aan, nousisi koko val-
10728: nen velka (ml. rahastot) nousee v. 1993 103,8                                                tionvelan osuus BKT:sta n. 52,3 %:iin ja va-
10729: mrd. mk:aan ja valuuttamääräinen 156,5 mrd.                                                  luuttamääräisen velan osuus n. 31,4 %:iin. Ke-
10730: mk:aan, joten koko valtionvelan määräksi                                                     sällä 1993 tehtyjen ennakkoarvioiden mukaan
10731: 28
10732: 
10733: valtion bruttorahoitustarve nousee v. 1994 n.                                 Valtionvelasta 30.9.1993 oli 231,5 mrd. mk
10734: 109,9 mrd. mk:aan, jolloin koko valtionvelan                               budjettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamää-
10735: määrä nousisi v. 1994 n. 324,9 mrd. mk:aan.                                räistä 141,5 mrd. mk ja markkamääräistä 90,0
10736: Koko valtionvelan osuus ennakoidusta 525,8                                 mrd. mk, josta 9,7 mrd. mk oli budjettitalouden
10737: mrd. mk:n BKT:sta noustst tällöin n.                                       velkaa Valtion eläkerahastolle. Rahastotalouden
10738: 61,8 %:iin ja valuuttamääräisen valtionvelan                               32,5 mrd. mk:n velasta oli 14,8 mrd. mk markka-
10739: osuus n. 38,0 %:iin.                                                       määräistä ja 17,6 mrd. mk valuuttamääräistä.
10740:    Valtionvelka (ml. rahastot) oli noussut                                 Koko valtionvelan korkomenot ajalta 1.1.-
10741: 30.9.1993 mennessä jo 264,0 mrd. mk:aan, josta                             30.9.1993 olivat 13,7 mrd. mk, josta budjetti-
10742: 104,9 mrd. mk oli markkamääräistä ja 159,1                                 talouden osuus oli 12,2 mrd. mk ja rahastotalou-
10743: mrd. mk valuuttamääräistä. Valuuttamääräisen                               den osuus 1,5 mrd. mk. ·
10744: velan määrä oli kurssimuutosten vuoksi noussut                                Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen
10745: 12,5 mrd. mk:lla. Valuuttamääräinen velka ja                               hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetel-
10746: sen muutokset oli tällöin laskettu Suomen Pan-                             masta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml.
10747: kin vuoden 1993 syyskuun viimeisen päivän                                  rahastot) v. 1982-92. Ulkomaisen velan kuole-
10748: keskikurssien mukaan. Markan kelluessa on                                  tuksiin 31.12.1983 asti sisältyivät myös kansain-
10749: epäselvää, mihin tasoon markka ja valuuttamää-                             välisille järjestöille annettujen velkakirjojen kuo-
10750: räisen velan kanta lopulta asettuvat.                                      letukset.
10751: 
10752:                                                  1982    1983    1984    1985    1986    1987   1988    1989    1990    1991    1992
10753:                                                                                           Mmk
10754: Korot ja indeksikorotukset ........              2168    3 112   3 864   4621 4 639 4841 5 199 4932             4 733   5 991 8 762
10755:   Markkamääräinen ..................               993   1342    1 741   2109 2 202 2 595 2 806 2 855           2 783   3 498 4120
10756:   Valuuttamääräinen .................            1080    1 643   1 997   2 381 2 293 2084 2 367 2 059           1 918   2279 4103
10757:   Rahastot .................................        95     127     126     131    144    162     26     18         32     214    539
10758: Palkkiot ja muut menot .............               148     222     250     233    272    308    218    211        178     292 1 283
10759: Kuoletukset (brutto) ..................          2 619   4163    5 580   7 767 11 126 11 083 13 906 13 484      8 063   8 267 15 784
10760:   Markkamääräinen ..................             1 852   1 560   3 616   5 617 3 894 5 866 9043 7 337           5 373   4 992 11 974
10761:   Valuuttamääräinen .................              580   1915    1 621   1616 6112 3 851 4826 6009              2 390   3 066 1 905
10762:   Rahastot .................................       187     688     343     534 1 120 1 366       37    138        300     209 1 905
10763: 
10764: Yhteensä .....................................   4935    7497    9694 12621 16 037 16 232 19323 18627 12974 14 550 25 829
10765: Velan (pl. rahastot ja kuoletuk-
10766:   set) hoitokustannusten osuus
10767:   valtion tilinpäätöksen mukai-
10768:   sista kokonaismenoista (pl.
10769:   nettokuoletukset) ....................           3,4     4,3     4,9     5,3     5,0    4,7     4,6     4,1     3,5     3,6    4,9
10770: 
10771: 
10772: 
10773:    Vuoden 1993 velanhoitomenot (pl. kuoletuk-                              nopeaa. Kun valuuttamääräisen velan markkavas-
10774: set) on arvioitu n. 19,5 mrd. mk:ksi. Valtionvelan                         ta-arvo vielä vuoden 1990 päättyessä oli 24,8 mrd.
10775: hoitomenojen osuus valtion budjetoiduista ko-                              mk, oli se kertomusvuoden lopussa jo 106,4 mrd.
10776: konaismenoista nousisi arvioiden mukaan täl-                               mk. Valuuttamääräinen velka on näin ollen kah-
10777: löin jo 8, 7 %:iin.                                                        dessa vuodessa yli nelinkertaistunut. Samaan ai-
10778:     Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionve-                      kaan markkamääräinen velka on kasvanut
10779: lan markkamäärä on kertomusvuonna noussut                                  32,2 mrd. mk.·sta 68,9 mrd. mk.·aan eli runsaasti
10780: edellisvuotisesta n. .83 mrd. mk.·/la eli yli 90%.                         kaksinkertaistunut.
10781:  Uutta velkaa on nostettu yli kaksinkertainen mää-                            Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna
10782: rä edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikka kuoletuk-                         muuttunut niin, että valuuttamääräisen velan
10783: siakin on maksettu lähes kaksinkertainen määrä                             osuus oli vuoden lopussa 61 %koko velkakannasta
10784: edelliseen vuoteen verrattuna, on velan nettolisäys                        oltuaan vuotta aikaisemmin 47%. Valuuttamää-
10785: kertomusvuonna yli kaksinkertainen vuoteen 1991                            räisen velan osuus on kertomusvuoden jälkeen
10786: ja jopa koko viime vuosikymmeneen verrattuna.                              pysynyt ennallaan, joskin sen määrä on noussut ja
10787: Erityisesti valuuttamääräisen velan kasvu on kulu-                         nousee ilmeisesti vielä lähivuosina, mikäli ulko-
10788: valla vuosikymmenellä ollut huolestuttavan                                 maiset luotonsaantimahdollisuudet säilyvät enti-
10789:                                                                                                                           29
10790: 
10791: sellään. Valtionvelan osuus koko maan valuutta-          ritetuilla toimenpiteillä ei näytä olleen toivottua
10792: määräisestä nettovelasta on kasvanut, mikä on            vaikutusta. Valtiontilintarkastajien mielestä olisi
10793: pääosin aiheutunut muiden sektoreiden pyrkimyk-          ehdottoman välttämätöntä, että hallituksessa teh-
10794: sestä vähentää valuuttamääräisiä velkaansa.              dyt periaatepäätökset myös toteutetaan. Erias-
10795:      Valtionvelan tuleva kehitys on äärimmäisen          teisten häiriöiden minimoimiseksi olisi toivotta-
10796: huolestuttava, kun otetaan huomioon valtiontalou-        vaa, että eri osapuolet voisivat nopeasti päästä
10797: den tila ja valtion tulojen väheneminen mm. työt-        yhteisymmärrykseen radikaaleista ja nopeista toi-
10798: tömyyden vuoksi, suurtyöttömyydestä aiheutuvat           menpiteistä budjettivajeen merkittäväksi vähentä-
10799: menot sekä valuuttakurssien ja kotimaisten rahoi-        miseksi. Päätöksiä tehtäessä tulisi mahdollisuuk-
10800: tusmarkkinoiden epävakaisuus.            Valtionvelan    sien mukaan pyrkiä huolehtimaan siitä, että tar-
10801: määrä oli jo 31.9.1993 mennessä noussut 264,0            vittavat toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti eri
10802: mrd. mk.·aan, josta 104,9 mrd. mk oli markka-            kansalaispiireihin.
10803: määräistä ja 159,1 mrd. mk valuuttamääräistä.
10804: Erityisesti valuuttamääräisen velan kasvu on ollut
10805: erittäin nopeaa, joskin markan kelluessa on epä-            Kansainvälisen yhteistoiminnan vaatimat
10806: selvää, mihin tasoon se lopulta asettuu. Valtiolla                        määrärahat
10807: olikin vuoden 1993 syyskuun lopussa velkaa jo-
10808: kaista kansalaista kohden jo lähes 53 000 mk,               Valtion tilinpäätöksen mukaan kansainväliseen
10809: josta n. 60 % valuuttamääräistä. Pelkästään val-         yhteistoimintaan (pl. varsinaiset kehitysapumäärä-
10810:  tionvelan korkojen maksuun on vuoden 1994 ta-           rahat sekä Itä- ja Keski-Euroopan ympäristöyh-
10811:  lousarviossa arvioitu tarvittavan 20,2 mrd. mk,         teistyömäärärahat) käytettiin määrärahoja hallin-
10812: joka on 11,6% valtion vuoden 1994 talousarvioesi-        nonaloittain v. 199~92 seuraavasti:
10813:  tyksen mukaisista menoista. Velanhoitomenojen
10814:  rahoittamiseen tarvittava osuus on 16,3% valtion        Hallinnonala                                   1990     1991    1992
10815:  arvioiduista tuloista ilman nettolainanottoa ja                                                                Mmk
10816:  20,0% arvioiduista vero- ja veronluonteisista tu-       Ulkoasiainministeriö ...............          109,1    199,1   595,7
10817:                                                          Oikeusministeriö ......................         2,1      5,6     5,6
10818:  loista.                                                 Puolustusministeriö .................          41,2     50,3    95,5
10819:      Vertailun vuoksi todettakoon, että tilinpäätök-     Valtiovarainministeriö .............          132,9    151,1    81,7
10820:  sen mukaan valtion tulot ilman lainanottoa olivat       Opetusministeriö .....................        ll7,1    179,2   239,6
10821:  kertomusvuonna n. 129,5 mrd. mk ja maamme               Maa- ja metsätalousministeriö                  13,3     12,0    16,3
10822:  koko tavaroiden ja palvelusten viennin arvo n. 128      Liikenneministeriö ...................          0,4      0,4     8,9
10823:  mrd. mk. Valtiontilintarkastajat toteavat, että         Kauppa- ja teollisuusministeriö                21,4     25,4    30,9
10824:   valtion menojen kattaminen valtionvelkaa lisää-        Sosiaali- ja terveysministeriö ...             18,3     19,9    22,8
10825:                                                          Työministeriö ..........................         7,4     4,2     5,5
10826:  mällä ei ole mahdollista, koska valtionvelan hoito      Ympäristöministeriö ................           14,1     22,0    26,3
10827:   tulee muussa tapauksessa aiheuttamaan lähes yli-
10828:  pääsemättömiä vuotuisia kustannuksia. Tämän             Yhteensä ..................................   477,3    669,2 1 128,8
10829:   lisäksi on vaarana, että ajaudutaan tilanteeseen,
10830:  jossa uutta velkaa ei ole saatavissa kuin kohtuut-         Nämä määrärahat yli kaksinkertaistuivat
10831:   tomin ehdoin, millä olisi arvaamattomat seurauk-       vuodesta 1990 kertomusvuoteen. Kasvu oli no-
10832:   set. Kun valtion verotuloja ei vastaisuudessa voita-   peinta ulkoasiainministeriön ja opetusministe-
10833:   ne lisätä, ollaan joutumassa tilanteeseen, jossa       riön hallinnonaloilla. Valtiovarainministeriön
10834:   velkaa on otettava jatkuvasti lisää pelkästään         hallinnonalalla määrärahat vähenivät, mikä joh-
10835:   entisten velkojen korkojen maksamiseksi. Valtion       tui lähinnä niiden siirrosta ulkoasiainministeriön
10836:   menojen kehityksessä olisikin nopeasti saatava         hallinnonalalle. Vuoden 1993 varsinaisessa ta-
10837:   aikaan valtiontalouden tasapainottamiseksi tarvit-     lousarviossa ao. tarkoituksiin varattiin määrära-
10838:   tavat välttämättömät muutokset. Tässä yhteydes-        hoja yhteensä 1 157 Mmk.
10839:   sä todettakoon, että valuuttamääräinen velka ja           Kansainvälisen yhteistoiminnan edellyttämis-
10840:   sen korot on maksettava viime kädessä vaihtota-        tä määrärahoista kansainvälisten järjestöjen ja
10841:   seen ylijäämällä.                                      rahoituslaitosten jäsenmaksuihin ja maksu-
10842:       Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan         osuuksiin käytettiin 335,7 Mmk (70,3 %) v. 1990,
10843:    valtionvelan kasvu ja sen kustannukset käyvät         429,1 Mmk (64,1%) v. 1991 ja 419,8 Mmk
10844:   hallitsemattomiksi, ellei budjettivajetta saada no-    (37,2 %) kertomusvuonna. Vuoden 1993 varsi-
10845:   peasti pienennettyä huomattavasti ja valtionvelan      naisessa talousarviossa määrärahoja budjetoitiin
10846:   kasvua pysäytettyä. Kertomusvuoden aikana suo-         yhteensä 806,1 Mmk.
10847: 30
10848: 
10849:     Kansainväliseen yhteistoimintaan käytetyt           luun ja kansanvaltaisen järjestelmämme toimin-
10850: määrärahat ovat viime vuosina kasvaneet nopeas-         nan seurantaan. Yhä merkittävämpi osa viran-
10851: ti. Vuoden 1993 talousarviossa varsinkin kansain-       omaisten tarvitsemasta tiedosta syntyy suoraan
10852: välisten järjestöjen ja rahoituslaitosten jäsenmak-     hallinto toiminnasta, ja nämä tiedot tallennetaan
10853: suihin ja maksuosuuksiin budjetoidut määrärahat         yhä useammassa tapauksessa erilaisiin tietore-
10854: nousivat kaksinkertaisiksi kertomusvuonna tähän         kistereihin. Osa tiedoista kootaan kuitenkin
10855: tarkoitukseen käytettyihin varoihin verrattuna.         edelleen suoraan tietolähteistä, joita ovat kansa-
10856:     Valtiontilintarkastajat toteavat, että näin suuri   laiset, kunnat, kuntayhtymät, yritykset ja yhtei-
10857: määrärahojen kasvunopeus vaikeuttaa tulevaisuu-         söt.
10858: dessa kansainvälisten ja kansallisten tarkoitusten          Kunnat käyttivät v. 1991 tietojen siirtoon
10859: edellyttämien määrärahatarpeiden yhteensovitta-         noin 1 300 henkilötyövuotta. Noin puolet henki-
10860: mista. Tämän vuoksi valtiovarainministeriön olisi       lötyökustannuksista kohdistui sivistystoimeen,
10861: arvioitava täsmällisesti ainakin keskipitkällä ajal-    sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon. Tiedon-
10862: la nähtävissä oleva kansainvälisten määrärahojen        siirron valtiolle ja kunnille aiheuttamat koko-
10863: kasvutarve ja sen valtiontaloudellinen merkitys         naiskustannukset on karkeasti arvioitu n. 1 000
10864: sekä informoilava siitä talouspolitiikan päätök-        Mmk:ksi, joista työkustannusten osuus on hie-
10865: sentekijöitä.                                           man yli 60% ja atk-kustannusten osuus n. 20 %.
10866:                                                         Julkisen tietohallinnon kokonaiskustannukset
10867:                                                         ovat vieläkin suuremmat, mutta tyydyttävää
10868:                                                         arviota kokonaiskustannuksista ei ole saatavis-
10869:  Viranomaisten tiedonkeruun vähentäminen                sa.
10870:     ja tiedonsiirron esteiden karsiminen                    Lähinnä kuntasektoriin kohdistuneen selvi-
10871:                                                         tyksen mukaan tietoja kerätään julkishallinnos-
10872:    Valtionosuusuudistus ja viranomaisten tiedon-        sa päällekkäin ja käyttötarkoitukseen nähden
10873: keruu. Hyväksyessään vuoden 1993 alusta voi-            liian usein ja liian tarkkoina. Tietojen toimitta-
10874: maan tulleen valtionosuuslainsäädännön edus-            minen koetaan turhaksi, ja tuotettavien tietojen
10875: kunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että     saanti on tästä syystä muodostunut entistä vai-
10876: valtionosuusjärjestelmän voimaan tullessa tieto-        keammaksi. Toisaalta tietojen keruuta voidaan
10877: järjestelmiä kevennetään ensi tilassa siten, että       asiantuntija-arvioiden mukaan useilla hallinnon-
10878: kunnatjoutuvat keräämääoja ylläpitämään vain            aloilla vähentää jopa puoleen ilman toiminnalli-
10879: ehdottoman välttämättömiä tietoja ja että ne            sia haittavaikutuksia. Tutkimuksissa ei ole erik-
10880: kerätään mahdollisimman pian uudistuksen voi-           seen käsitelty tilastoinuin ja hallinnollisen toi-
10881: maantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestel-           minnan aiheuttamia tietotuotannon kustannuk-
10882: mässä Tilastokeskuksen kautta tai muutoin ylei-         sia tai ongelmia.
10883: sesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti        Huomiota on kiinnitetty myös tietojärjestel-
10884: käytössä olevia luokituksia ja että samalla tieto-      mien heikkoon tietojenvaihtokykyyn. Erityisesti
10885: järjestelmistä aiheutuvat kustannukset olennai-         henkilötietojen siirtäminen viranomaiselta toi-
10886: sesti pienenevät.                                       selle on vaikeaa. Ministeriöt ja muut viranomai-
10887:    Valtion ja kuntien tietohallinnon laajentumi-        set ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota tie-
10888: nen on vaatinut huomattavia resursseja. Teh-            donsiirron ongelmiin, koska tällä tiedonkäsitte-
10889: dyillä panostuksilla on pyritty kohottamaan jul-        lyn alueella olisi saavutettavissa merkittäviä kus-
10890: kisten palvelujen tuottavuutta. Kaikkia tietotek-       tannussäästöjä edellyttäen, että tietotekniset on-
10891: niikan mahdollisuuksia ei liene hyödynnetty.            gelmat saadaan ratkaistuiksi.
10892: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan                Uudessa laskennallisessa valtionosuusjärjes-
10893: vuodelta 1991 nähneet vaaran, että valtiovallan         telmässä tarvittavien tietojen määrä on huomat-
10894: ohjausotteen hellittäessä saatetaan tiedonkeruu-        tavasti pienempi kuin ennen. Lisäksi vanhan
10895: ta koskevilla vaatimuksilla pyrkiä jatkamaan            valtionosuusjärjestelmän tarpeisiin rakennetut
10896: kuntien holhousta. Voimavarojen niukentuessa            tietojärjestelmät voidaan purkaa vuoden 1993
10897: tarve julkishallinnon koko tietotuotannon ja            aikana. Tietohallinnon virtaviivaistaminen on
10898: erityisesti tiedonkäsittelyn uudelleenarviointiin       kuitenkin vasta aluillaan.
10899: on tullut ajankohtaiseksi.                                  Valtiontilintarkastajat ovat saaneet valtioneu-
10900:    Valtion viranomaiset keräävät tietoja sekä           voston kanslialta, ministeriöiltä sekä Tilastokes-
10901: hallinto- että tilastointitarkoituksiin. Tietoja tar-   kukselta selvitykset niistä toimenpiteistä, joihin
10902: vitaan suunnitteluun, päätöksenteon valmiste-           valtionhallinnossa on ryhdytty tiedonkeruun vä-
10903:                                                                                                        31
10904: 
10905: hentämiseksi ja tiedonsiirron tehostamiseksi eri-        Valtiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö
10906: tyisesti valtionosuuslainsäädännön näkökulmas-        valmistelevat ja toteuttavat yhteistyössä asian-
10907: ta. Selvitysten vastauksia selostetaan seuraavas-     omaisten ministeriöiden kanssa tiedonkeruuta
10908: sa. Ulkoasiainministeriö, valtioneuvoston kans-       vähentävät toimenpiteet vuoteen 1994 mennessä.
10909: lia, työministeriö ja liikenneministeriö ovat il-     Vuoden 1993 loppuun-mennessä laaditaan val-
10910: moittaneet, etteivät ne kerää valtiontilintarkasta-   tionhallinnon tietohallintostrategia ja vuoden
10911: jien selvityspyynnössä tarkoitettuja tietoja kun-      1994 loppuun mennessä kansallinen tietohallin-
10912: nilta.                                                tostrategia.
10913:                                                          Tilastokeskuksen tehtävänä on huolehtia val-
10914:    Toimenpiteet tiedonkeruun karsimiseksi eri         tion tilastotoimen yleisestä kehittämisestä. Pi-
10915: hallinnonaloilla v. 1993. Valtiovarainministeriö      demmän aikavälin tulostavoitteena on koota ja
10916: on aktiivisesti toiminut tiedonkeruun vähentä-        keventääjulkisen sektorin tilastotuotantoa siten,
10917: miseksi, mutta samalla se varoittaa liiallisesta      että samoja tietoja kerätään säännönmukaisesti
10918: optimismista. Karsimistavoitteen saavuttaminen        vain kerran ja tietojärjestelmiä ylläpidetään yh-
10919: edellyttää pitkäjänteisyyttä, ja konkreettisten       tenäisten periaatteiden mukaisesti käyttämällä
10920: tulosten aikaansaaminen voi asiasta riippuen          yleisiä luokituksia. Tilastojen tuottamiseen liitty-
10921: viedä vuosia.                                         vät tietovirrat kuntien ja valtion välillä saneera-
10922:    Tulosbudjetointi, toimintamenomomentteihin         taan.
10923: siirtyminen ja kuntien valtionosuusuudistus vä-          Tilastokeskus on perustanut tiedonkeruustra-
10924: hentävät valtionhallinnon sisäistä tiedonkeruuta,     tegiansa rekistereiden ja muiden hallinnollisten
10925: mikä vaikuttaa myös kuntasektorin tietojenkä-         aineistojen hyödyntämiseen. Välillinen keruu
10926: sittelyyn. Samaan suuntaan vaikuttavat maksu-         kattaa yli 90% nykyisestä tiedonkeruusta. Tällä
10927: perus~el~ki, valtioneuv~ston p~riaatepäät~s toi-      tavalla on karsittu erityisesti väestöön ja yrityk-
10928: menpiteistä keskushallinnon Ja aluehallinnon          siin kohdistuvaa rasitusta. Hyvänä esimerkkinä
10929: uudistamiseksi, laki julkisen hallinnon asiakas-      on v. 1990 toteutettu rekisteriperusteinen väestö-
10930: palvelujen järjestämistä yhteisissä palvelupisteis-   laskenta, joka oli toinen maailmassa.
10931: sä sekä tilastolakiesitys.                               Tilastokeskuksen tavoite vähentää yritysten
10932:     Valtioneuvoston 17.6.1993 tekemä periaate-        tiedonantorasitusta ei kuitenkaan näytä toteutu-
10933: päätös keskus- ja aluehallinnon uudistamiseksi        van niin laajasti kuin kuviteltiin, koska verotus-
10934: vähentää monella tavalla koko julkishallinnon         aineistojen tietosisältö supistuu. Y ritystietojär-
10935: tiedonkeruutarvetta. Täsmällistä arviota uudis-       jestelmän perustaminen yritysrekisterin ja elin-
10936: tusten vaikutuksista tietohallintoon ei ole saata-    keinoverotusrekisterin pohjalle on merkittävä
10937: vissa. Periaatepäätöksen toteutuessa hallinnon        kehittämiskohde. Verohallituksen suunnitelmat
10938: moniportaisuus vähentyy, ohjaussuhteet selkiy-        tiedonkeruun supistamiseksi ovat vaarassa joh-
10939: tyvät ja yksinkertaistuvat kehys- ja tulosohjauk-     taa osittain päällekkäisiin tiedonkeruisiin, mikä
10940: sen avulla, kuntien ohjaus kevenee, markkinape-       nostaisi yhteiskunnan tiedonkeruukustannuksia.
10941: rusteiset toimintamuodot sekä voimavarojen ja         Lisäksi Eta-sopimus aiheuttaa yritystilastoille
10942: tietojen yhteiskäyttö lisääntyvät. Myös lupajär-      lisävelvoitteita laatia nykyistä enemmän tilastoja
10943: jestelmiä karsitaan ja kevennetään.                   myös pienistä yrityksistä. Tilastojen kehittämis-
10944:     Hallinnon uudistuessa rakenteellisesti hallin-    työssä erityistä huomiota asetetaan tilastomene-
10945: nonalojen tietojärjestelmiä on tarkoitus keven-       telmien soveltamiselle, jotta tiedonkeruun kasvu
10946: tää. Kunnallishallintoa koskevat seurantatiedot       voidaan estimointimenetelmiä hyödyntämällä
10947: uudistetaan siten, että valtion viranomaisten         pitää mahdollisimman pienenä. EY-integraatio-
10948:  kunnallishallinnosta keräämät tiedot ovat samo-      prosessissa esillä olleet Suomen alueluokitukset
10949: ja, joita kunnallishallinto kerää ja tallettaa omaa   aiheuttavat lisäpaineita laajentaa tiedonkeruiden
10950:  toimintaansa ja taloudenpitoansa varten. Tieto-      kohteiden määrää, koska alueluokkien määrä
10951: järjestelmän toimivuud~n ehtona on, ~ttä ~iedot       vaikuttaa otoskokoihin. Tällä lienee vaikutuksia
10952:  toimitetaan vastaanottaJalle mm. luok1tukslltaan     myös kauppa- ja teollisuusministeriön tietohal-
10953:  vertailukelpoisina. Tiedonsiirron alueella minis-    lintoon.
10954:  teriöt valmistelevat toimialoillaan yhdessä oi-          Suoraan tiedonkeruuseen perustuvia tilastoja
10955:  keusministeriön kanssa toimenpiteet lainsäädän-      Tilastokeskus on pyrkinyt kehittämään yhteis-
10956:  nöllisten esteiden poistamiseksi ottaen huomioon     työssä tiedonantajien ja keskeisten käyttäjien
10957:  Suomea sitovat kansainväliset tietoturvaperiaat-     kanssa mahdollisimman monikäyttöisiksi ja niin
10958:  teet.                                                kansalliset kuin kansainväliset vertailtavuuden
10959: 32
10960: 
10961: ehdot täyttäviksi. Kuntien kannalta merkittävin             Puolustusministeriössä puolustusvalmiuteen
10962: uudistus on vuoden 1994 alusta käynnistyvä              liittyvät tiedot ovat hallinnonalan sisäisiä tietoja,
10963: kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintati-         eikä niitä voida karsia tai sisällyttää hallinnon-
10964: lasto, joka poistaa taloustietojen päällekkäistä        alojen väliseen tiedonsiirtoon.
10965: keruuta opetushallinnossa ja sosiaali- ja terveys-          Ympäristöministeriön kaavoitus- ja raken-
10966: hallinnossa. Samoin pyritään laajentamaan kun-          nusosasto on kehittänyt kiinteistötietojärjestel-
10967: nallisten henkilörekisterien ja työssäkäyntitilas-      mään toimintamalleja, joilla poistetaan suunni-
10968: ton käyttöaluetta.                                      telmatietojen päällekkäistä tiedonkeruuta kun-
10969:     Tilastokeskus on käynnistänyt tai on ollut          nilta vuoteen 1996 mennessä.
10970: mukana laatimassa useita tilastojen kehittämis-             Ympäristöministeriö hyödyntää aktiivisesti
10971: raportteja. Tällä selvitystyöllä on pyritty tiedon-     paikkaan sidottuja tietoja käyttämällä maan-
10972: keruiden rationalisoimiseen ja tilastotoimen tu-        mittauslaitoksen paikkatietoja, Väestörekisteri-
10973: loksellisuuden kohottamiseen mm. seuraavilla            keskuksen rekistereitä ja Tilastokeskuksen ti-
10974: aloilla: pienet valtionapusektorit, sosiaali- ja ter-   lastoja sekä Ympäristötietokeskuksen tiedosto-
10975: veydenhuollon tilastojärjestelmä, ympäristö- ja         ja.
10976: luonnonvaratilastojen kehittämisohjelma, maa-               Ympäristönsuojeluhallinto kerää ympäristö-
10977: taloustilastojen kehittämistyö, kuntien kulttuu-        terveydenhuollon rekistereihin tietoja myönnet-
10978: ritoiminnan tietojärjestelmä sekä opetusministe-        tyjen määrärahojen käyttötarkoituksesta. Muu
10979: riön tietojärjestelmä. Myös useista vanhoista           ympäristönsuojelua palveleva tiedonkeruu on
10980: järjestelmistä on voitu luopua, minkä lisäksi           pyritty yhteensovittamaan tilastoviranomaisten
10981: työnjaon selkiinnyttämisen kehittämistyötä jat-         ja muiden paikkatietoja kokoavien viranomais-
10982: ketaan laaja-alaisesti, jotta päästäisiin sopimuk-      ten vastaavaan tiedonkeruuseen.
10983: siin eri hallinnonalojen kanssa vuoden 1993                 Asuntotoimessa tarvittavien tietojen keruun
10984: aikana.                                                 sisältöön ja suoritustapaan vaikuttaa oleellisesti
10985:     Maa- ja metsätalousministeriössä kuntien val-       asuntohallinnon ja asuntolainoituksen uudista-
10986: tionosuusuudistus koskee vain eläinlääkintätoi-         minen. Asuntohallituksen ja tulevan asuntora-
10987: mea. Hallinnonalalla on vireillä useita muita           haston lisäksi valtiokonttorilla on tiedonsiirtoa
10988: tiedonkeruuta ja tiedonsiirron esteiden karsimis-       asuntolaina-asioissa kuntien kanssa. Tavoittee-
10989: ta tarkoittavia kehittämishankkeita. Koko hal-          na on, että tiedonkeruun vähentämistä ja kehit-
10990: linnonalan tietotuotantoa on tarkoitus arvioida         tämistä koskevat ehdotukset valmistuisivat vuo-
10991: kriittisesti. Kehittämishankkeen ensimmäinen            den 1993 aikana.
10992: vaihe on valmis vuoden 1993loppuun mennessä.                Sisäasiainministeriö on usean vuoden ajan
10993:     Kauppa- ja teollisuusministeriön tietohallin-       kiinnittänyt huomiota niihin epäkohtiin, joita
10994: toon vaikuttaa Eta-sopimus. Elintarvikevalvon-          syntyy valtion viranomaisten liian laajasta tie-
10995: nasta annettu direktiivi edellyttää vuosittaista,       donkeruusta kunnilta. Sisäasiainministeriö on
10996: yksityiskohtaista tiedonkeruuta. Tästä syystä           myös ollut keskeisesti mukana valmistelemassa
10997: tiedonkeruuta kunnista ei voitane tulevaisuudes-        em. valtioneuvoston periaatepäätöstä.
10998: sa karsia. Uutena asiana tulee valtiontukien                Huomattava osa yhteiskunnan perustietojär-
10999: kilpailuvaikutusten seurantaan liittyvä yritystu-       jestelmistä hoidetaan Väestörekisterikeskukses-
11000: kien ilmoituskäytäntö.                                  sa, joka vastaa valtakunnallisista tietokannoista
11001:     Lääninhallitusten kautta kulutustavaraval-          ja niiden kehittämisestä. Tietojen keruu tapah-
11002: vonnan kertomustietojen keruu loppuu vuoden              tuu lähinnä paikallistasolla rekisteritoimistojen
11003:  1993 lopussa. Tilalle luodaan yksinkertainen ja        ja kuntien yhteistyönä. Kunnilla on tältä osin
11004: päällekkäisyyksiä välttävä tietojärjestelmä.            ollut mahdollisuus vaikuttaa tietojen keruun
11005: Kunnallisten kuluttajaneuvojien raportoinnin            muotouttamiseen, eikä erityisiä ongelmia ole
11006: muuttamista ei pidetä ajankohtaisena, koska             tullut esille. Konekielinen tietojen siirto on käy-
11007: paikallisvalvonnasta on kerättävä integraatioke-         tössä yli sadan kunnan kanssa.
11008: hityksen vuoksi edelleen tietoja.                           Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelu-
11009:     Pk-yrityspoliittisen neuvottelukunnan toi-           kunnalle (JUHTA) kuuluu valtion ja kuntien
11010: mesta laaditussa pk-yrityspoliittisessa ohjelmas-        tietotekniikkayhteistyö. Neuvottelukunta on
11011: sa on kiinnitetty huomiota tiedonkeruun yrityk-          tehnyt aloitteita, joiden tarkoituksena on ollut
11012: sille aiheuttamiin kustannuksiin, joita on tarkoi-      etsiä keskeisillä hallinnonaloilla konkreettiset
11013: tus vähentää hallinnon keventämishankkeella.             ratkaisut tietojen keruun vähentämiseen ja kone-
11014: Hankkeen aikataulu täsmentyy syksyllä 1993.              kielisen tietojen siirron lisäämiseen.
11015:                                                                                                          33
11016: 
11017:     Opetusministeriön hallinnonalan tietojärjes-      kunnissa vuodesta 1994 lähtien. Myös toimin-
11018: telmät ovat kevenemässä eduskunnan päätöksen          nan sisällöstä kerättävää kertomustietoa on ke-
11019: mukaisesti uuden valtionosuuslain tultua voi-         vennetty vuoden 1993 osalta. Kertomustietojär-
11020: maan. Toisaalta eduskunta on edellyttänyt ope-        jestelmästä luovutaan kokonaan vuoden 1994
11021: tus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksen       alusta.
11022: toteuttamisen perusteellista seurantaa.                  Oikeusministeriössä on vankitietojen rekiste-
11023:     Tilastokeskuksen kanssa pyritään sopimaan,        rijärjestelmä suunniteltu ja toteutettu rekistereitä
11024: että opetushallinto voisi mahdollisimman pitkäl-      keskittämällä. Tarvetta vanhojen tietojärjestel-
11025: le saada tarvitsemansa tiedot Tilastokeskuksen        mien purkamiseen ei ole.
11026: yllä pitämistä tietojärjestelmistä. Tilastokeskuk-       Vaikka liikenneministeriö ei ilmoituksensa
11027: selta ei voida kuitenkaan edellyttää kaiken ope-      mukaan kerää kuntien keräämiä ja ylläpitämiä
11028: tushallinnon tarvitseman tiedon keräämistä.           tietoja, on hallinnonalalla selvitetty tiedonke-
11029:     Opetushallituksen koulukustannus-ja valtion-      ruun keventämistä. Nykyistä tiedonkeruuta ja
11030: osuustietojärjestelmän tietosisällön määrittele-      -järjestelmiä ei voida olennaisesti karsia tehtä-
11031: misessä ja tietojen keräämisessä on tehty yhteis-     vien hoidon vaikeutumatta.
11032: työtä Tilastokeskuksen ja kunnallisen laskenta-
11033: toimen uudistamistaimikunnan kanssa. Yhtei-               Tiedonkeruuvaltuuksien vähentäminen. Valtio-
11034: sistä ponnisteluista huolimatta tietojen määri-       varainministeriö, Tilastokeskus ja sisäasiainmi-
11035: tyksiä ei ole voitu yhdenmukaistaa kuntien las-       nisteriö katsovat, että että kaikkien tilastoviran-
11036: kentatoimen suositusten kanssa, koska valtion-        omaisten tiedonkeruuoikeudet on tarkistettava
11037: osuussäädökset edellyttävät suosituksesta poik-       tilastolain hengen mukaisiksi. Samalla tulisi ar-
11038: keavia erittelyjä. Vanhaa valtionosuusjärjestel-      vioida myös erillisten tilastoviranomaisten tarve,
11039: mää tukevat tietojärjestelmät on lakkautettu          koska kuntia ja kuntayhtymiä koskevan tilasto-
11040: kertomusvuoden syksyllä ja keväällä 1993.             tiedon kerääminen keskitetään Tilastokeskuk-
11041:     Opetushallituksessa ylläpidettävää koulukus-      seen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusmi-
11042:  tannus- ja valtionosuustietojärjestelmää käyte-      nisteriön tietojärjestelmät on valtionosuusuudis-
11043: tään uuden valtionosuusjärjestelmän mukaisten         tuksen vuoksi uudistettu em. periaatteiden mu-
11044: valtionosuus- ja kotikuntaosuuspäätösten val-         kaisiksi. Uudistukset alkavat käytännössä vai-
11045: misteluun, valtionosuuksien maksamiseen, ope-         kuttaa vuodesta 1994 lähtien.
11046:  tus- ja kulttuuritoimen kustannusten seuran-             Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä Stake-
11047:  taan ja taloudellisuuden arviointiin sekä rahoi-     sille tulisi edelleen sallia riittävän laajat tietojen
11048:  tusjärjestelmien edelleen kehittämiseen. Osan        keruumahdollisuudet, koska minkään hallin-
11049:  tarvittavista tiedoista kerää Tilastokeskus kun-     nonalan tiedonkeruuta ei voida arvioida yksin-
11050:  tien taloustilaston yhteydessä ja osan opetus-       omaan valtionosuusuudistuksen näkökulmasta.
11051:  hallinto omana tiedonkeruunaan. Koska kun-           Yleisesti kuitenkin kannatetaan tiedonkeruun
11052:  tien taloustilasto kattaa vain kunnallisen toi-      vähentämistä, tietotarpeiden kriittistä arviointia
11053:  minnan eikä sisällä oppilaitoskohtaisia tietoja,     ja jäljellejäävien tiedonkeruuvaltuutusten sää-
11054:  kerätään valtionosuusjärjestelmän piirissä ole-      döstämistä. Hallinnollisen tiedonkeruun järjes-
11055:  van yksityisen ja valtion oman toiminnan tiedot      tämisessä toivotaan todellisia tietotarpeita tyy-
11056:  suoraan oppilaitoksista ja kuntien ammattiope-       dyttävää joustavuutta.
11057:  tusta koskevat oppilaitoskohtaiset tiedot kun-
11058:  nista.                                                  Tiedonsiirron lainsäädännölliset ja muut esteet.
11059:     Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut    Viranomaisten välistä tiedonsiirtoa rajoittavat
11060:  merkittäviä uudistuksia tilastojärjestelmiin. Uu-    mm. yksityisyyden suojaa koskevat kansainväli-
11061:  distamistyössä ovat olleet mukana kaikki keskei-     set sopimukset, perusoikeussäännökset sekä
11062:  set tahot: kuntien keskusjärjestöt, Tilastokeskus,   lainsäädännön salassapitosäännökset., Useat mi-
11063:  sosiaali- ja terveysministeriön eri osastoja ja      nisteriöt ovat pitäneet salassapitosäännöksiä
11064:  Stakes. Tilastointijärjestelmiä on jo kevennetty     ongelmallisina. Euroopan neuvostossa ja Euroo-
11065:  jonkin verran vuoden 1993 alusta. Merkittävim-       pan yhteisöissä on vireillä tietojenkäsittelyä ja
11066:  mät uudistukset ajoittuvat vuoteen 1994.             tietosuojaa koskevia laajoja hankkeita. Kan-
11067:     Valtionosuusuudistuksen takia kuntien to-         sainvälinen lainsäädäntö saattaa jopa vaikeuttaa
11068:  teuttamissuunnitelmista on luovuttu vuoden           tietojen siirron järkeistämistä. Salassapitosään-
11069:   1993 alusta. Myös käyttökustannusten valtion-       nösten moninaisuuden vuoksi viranomaisten
11070:  osuusselvityksistä luovutaan, mikä vaikuttaa         asiakirjain julkisuutta koskevassa lainsäädän-
11071: 3 330616T
11072: 34
11073: 
11074: nössä tuskin kuitenkaan on mahdollista ratkais-       yleisiä periaatteita ja joihin valtion maksuperus-
11075: ta kaikkia viranomaisten väliseen tietojenvaih-       tesäädösten soveltaminen ei ole ongelmatonta.
11076: toon liittyviä ongelmia. Eri hallinnonaloja kos-      Erityisesti valtion ja kuntien väliset kustannus-
11077: kevalla erityislainsäädännöllä on merkittävä sija     ten jaon periaatteet vaativat selvittämistä ja
11078: vastaisuudessakin. Tässä lainsäädännössä on           sopimista.
11079: myös tiedon sisältöön, muotoon ja hinnoitteluun
11080: liittyviä säännöksiä, jotka voivat olla tiedonsiir-     Tilastotuotannon keskittäminen Tilastokes-
11081: ron esteenä.                                          kukseen. Useimmat ministeriöt tuottavat tilastot
11082:     Henkilörekisterilain säännöksistä tiedonvaih-     hallinnollisen toiminnan tuloksena tai sivutuot-
11083: don kannalta merkittävä on käyttötarkoitussi-         teena. Tilastokeskukseen keskittämisestä ei näin
11084: donnaisuus. Lähes kaikki ministeriöt ovat ilmoit-     ollen olisi saatavissa rationalisointihyötyjä esi-
11085: taneet törmänneensä tietojen luovuttamista kos-       merkiksi työministeriössä tai liikenneministeri-
11086: keviin henkilörekisterilain määräyksiin. Useim-       össä, vaikka kansainvälisissä vertailuissa keski-
11087: missa tapauksissa sektorihallinto on kokenut          tetyn tilastotuotannon maat ovat olleet tehok-
11088: ongelmaksi lain soveltamista koskevat tiukat          kaampia ja laadukkaampia kuin muut. Keskittä-
11089: tulkinnat lain ensimmäisinä voimassaolovuosi-         misestä on saatavissa useita rationalisointi- ja
11090: na, minkä vuoksi mm. eri rekistereistä saatavien      koordinointitietoja tietohallinnon kehittämisek-
11091: tietojen yhdistäminen on estynyt. Esimerkiksi         si nykyistä tehokkaammaksi ja taloudellisem-
11092: verottajan hallussa olevia tietoja ei ole voitu       maksi.
11093: hyödyntää riittävässä määrin muilla hallinnon-            Useat ministeriöt ovat myös sopineet tilas-
11094: aloilla. Tosin tietojärjestelmien suunnittelussa-     totuotannon ja tilastojen julkaisemisen työnja-
11095: kaan ei aina riittävästi oteta huomioon esim.         osta Tilastokeskuksen kanssa, mutta monet
11096: tietoturvallisuuteen tai tietojen käyttötarkoitusta   asiat ovat vielä konkreettisesti sopimatta.
11097: säätelevään lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.      Ratkaisut ovat aina tarkoituksenmukaisuusky-
11098:     Tilastotoimessa henkilörekisterilaki on sel-      symyksiä, joissa on otettava huomioon jous-
11099: kiinnyttänyt menettelytapoja, ja tiedonsiirron        tavuus-, nopeus-, kustannus-, laatu- ja tietosuo-
11100: ongelmat ovat merkittäviä lähinnä hallinnollisen      janäkökohdat
11101: tiedonsiirron puolella. Tilastotoimen kansainvä-          Samalla tilastolaki luo edellytyksiä keventää
11102: linen käytäntö perustuu periaatteelle, jonka mu-      tilastojen laadintaa varten tarvittavaa tiedonke-
11103: kaan hallinnollisiin tarkoituksiin kerättyä tietoa    ruuta. Se täsmentää Tilastokeskuksen asemaa
11104: voidaan käyttää tilastoja laadittaessa, mutta ti-     tietohallinnon kentässä ja antaa Tilastokeskuk-
11105: lastotarkoituksiin kerättyä perustietoa ei saa        selle nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia
11106: käyttää henkilöä tai yritystä koskevaan hallin-       julkishallinnon tilastotuotannon kehittäjänä ja
11107: nolliseen päätöksentekoon.                            koordinoijana.
11108:     On myös huomattava, että laki julkisen hal-           Valtionosuusuudistuksen yhteydessä tilasto-
11109: linnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisis-    jen todellista tarvetta on jouduttu uudelleen-
11110: sä palveluyksiköissä oikeuttaa viranomaiset so-       arvioimaan mm. opetusministeriössä ja sosiaali-
11111: pimaan keskenään henkilöstön, tietojärjestel-         ja terveysministeriössä. Kuntia koskevat tiedot
11112: mienja muiden voimavarojen käytöstä yhteisissä        on tarkoitus pääosin kerätä suoraan tilastoista,
11113: palveluyksiköissä. Laki parantaa viranomaisten        joiden tuotanto voidaan keskittää yhä enemmän
11114: yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollistaa toisen       Tilastokeskukseen. Hallinnon tai lainsäädännön
11115: viranomaisen tiedostojen käytön laissa mainit-        uudistuessa on tarpeellista arvioida myös hallin-
11116: tuihin tarkoituksiin. Oikeusministeriön on tar-       nolliset tietojärjestelmät ja virallisen tilastotuo-
11117: koitus aloittaa henkilörekisterilainsäädännön         tannon tarpeet.
11118: kokonaistarkistukseen liittyvä valmistelutyö
11119: syksyllä 1993.                                            Valtiontilintarkastajat katsovat, että kesäkuus-
11120:     Merkittävimpiä tiedonsiirron esteitä on tun-      sa 1993 tehty valtioneuvoston periaatepäätös kes-
11121: nisteiden, tietojen määritysten ja Iuokitusten kir-   kus- ja aluehallinnon uudistamiseksi sisältää usei-
11122: java käyttö, vaikka yleisiä, vertailukelpoisuuden     ta sellaisia elementtejä, jotka edistävät tietohallin-
11123: ja yhteiskäyttöisyyden täyttäviä luokituksia on       non rationalisointia sekä valtion- että kunnallis-
11124: olemassa. Lisäksi tiedonsiirtoa ja yhteiskäyttöä      hallinnossa. Valtiontilintarkastajien mielestä tulee
11125: estävät tietojen keruusta, ylläpidosta ja luovutta-   varmistaa, että hallinnon rakenteellinen uudistus-
11126: misesta aiheutuvien kustannusten ja tiedon hin-       työ edistää järkevän, taloudellisen ja tehokkaan
11127: noittelun kysymykset, joista ei ole olemassa          tietohallinnon syntymistä. Tästä syystä on tär-
11128:                                                                                                           35
11129: 
11130: keää, että uudistustyö tehdään riittävän koordi-         delle organisaatiolle on tarkoituksenmukaisuusky-
11131: noidusti eri osapuolien yhteistyönä. On samalla          symys, joka on ratkaistava yhteistyössä Tilasto-
11132: korostettava sitä, että uudistustyön kokonaisval-        keskuksen, tiedonantajan ja tiedontarvitsijan kes-
11133: tainen ohjaus ja hallinnonaloittainen seuranta on        ken. Päällekkäisyyksien ja tarpeettoman tiedon
11134: asianmukaisestija tehokkaastijärjestetty. On tär-        keruun poistaminen edellyttää, että kaikilla hallin-
11135: keää, että uudistusten etenemisestä myös tiedote-        nonaloilla arvioidaan tiedon tarve ja tietojen ke-
11136: taan riittävästi.                                        rääminen tilastolain hengen mukaiseksi.
11137:      Tietohallinnon rationalisoinnin - tiedonke-             Kun valtion uusi maksuperustelaki mahdol-
11138: ruun vähentämisen ja tiedonsiirron edistämisen-          listaa tiedon maksullistamisen, se oletettavasti
11139: keinoista eri hallinnonalat ovat suurelta osin yksi-     vähentää tiedonkeruuta esim. kuntasektorilta.
11140: mielisiä, vaikka yksityiskohdista esiintyy vähäisiä      Maksullistaminen saattaa toisaalta haitata jär-
11141: mielipide-eroja. Valtiontilintarkastajien mielestä       kevän tiedonvaihdon kehittämistä ja aiheuttaa
11142: kaikilla hallinnonaloilla on edelleen jatkettava         turhaa kahden- tai useamman kertaista tiedon-
11143: tietohallinnon evaluointia ja uudistamista. Tämä         keruuta. Valtiontilintarkastajien mielestä tulee
11144: edellyttää sekä olemassaolevan hallinto- ja muun         kiinnittää huomiota tiedon oikeaan ja kohtuul-
11145: toiminnan sisällön että viranomaisten päätöksen-         liseen hinnoitteluun markkinoilla, joilla tiedon
11146: teossa tarvittavan tiedon tarpeellisuuden uudel-         hinta ei muodostu puhtain liiketaloudellisin
11147: leenarviointia. On erityisen tärkeää, että viran-        perustein. Tiedon hinnoittelussa on otettava
11148: omaiset arvioivat hallinnollisen ja tilastotiedon        huomioon myös tuotanto- ja siirtokustannus-
11149:  tarpeet uudelleen erityisesti organisaatiouudistus-     ten oikeudenmukainen jako valtion ja kuntien
11150: ten yhteydessä tai lainsäädännön muuttuessa.             välillä.
11151: Päämääränä tulee olla tiedonkeruun ja -siirron
11152: rationalisointi siten, että tiedonantajia ei rasiteta
11153:  turhan tiedon keräämisellä, käsittelyllä tai siirtä-
11154:                                                          Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus-
11155: misellä.
11156:      Viranomaisten tiedonkeruun vähentämistä ja                         kertomukset
11157:  tiedonsiirron esteiden karsimista tarkoittavia uu-
11158:  distuksia ei pystytä toteuttamaan eduskunnan toi-          Vuodeksi 1992 valittujen valtiontilintarkasta-
11159:  vomassa nopeassa ajassa. Valtiontilintarkastajien       jien toimintakauden aikana valtiontalouden tar-
11160:  mielestä erityisesti valtionosuuslainsäädäntöön         kastusvirasto toimitti valtiontilintarkastajille
11161:  liittyvät tietohallinnon uudistukset tulee toteuttaa    seuraavat tarkastuskertomukset liitteineen:
11162:  eduskunnan esittämässä aikataulussa.
11163:      Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-     Ulkoasiainministeriö
11164:  miota siihen, että kokonaisvaltainen käsitys val-       VTV:n Dn:o
11165:  tionhallinnon tietohallinnon kehittämisestä puut-
11166:  tuu. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että     206/54/92     Ruth-orpokotiprojektista tehty
11167:  tämä puute korjataan v. 1993-94. Valtionti-                           kantelu
11168:  lintarkastajat hämmästelevät sitä, että valtion-        73/54/92      Kahdenvälisen kehitysyhteistyön
11169:  hallinnon ja kansallisen tietohallinnon strategiaa                    polttopuuntuottamishankkeiden
11170:  on vasta nyt ryhdytty valmistelemaan. Ajan                            tarkastus
11171:   tasalla olevan strategian puuttuminen on saat-
11172:   tanut johtaa epätarkoituksenmukaisiin tietotek-        Oikeusministeriö
11173:  nisiin ratkaisuihin, joiden km1aaminen tulee
11174:  kalliiksi.                                              137/54/92     Maksuton oikeudenkäynti
11175:      Tilastolain tavoitteena on selkiyttää keskushal-    131/53/93     Oikeusministeriön vuoden 1992
11176:   linnon tietohallinnon kehittämisen vastuukysy-                       vuositilintarkastus
11177:   myksiä. Yhteensovittamisen kannalta on ongel-
11178:  mallista, että Tilastokeskuksen mahdollisuudet          Sisäasiainministeriö
11179:  puuttua hallinnolliseen tietojenkäsittelyyn ovat
11180:   vähäiset. Valtiontilintarkastajien mielestä on kiin-   139/54/92     Kuntien yleistä valtionosuutta ja
11181:   nitettävä erityistä huomiota hallinnolliseen tiedon-                 yleisiä rahoitusavustuksia koskeva
11182:   keruuseen ja sen organisointiin. Tilastokeskuksel-                   tarkastus
11183:   la on tässä keskeinen asema.                           275/54/92     Lääninhallitusten     tietohallintoa
11184:      V iranomaisten tiedonkeruun keskittäminen yh-                     koskeva tarkastus
11185: 36
11186: 
11187: 62/53/93     Rajavartiolaitoksen vuoden 1992        270/53/92    Helsingin yliopiston vuoden 1991
11188:              vuositilintarkastuskertomus                         vuositilintarkastus
11189: 66/53/93     Lapin lääninhallituksen vuoden         99/53/93     Valtion opintotukikeskuksen vuo-
11190:              1992 vuositilintarkastuskertomus                    den 1992 vuositilintarkastuskerto-
11191: 73/53/93     Liikkuvan poliisin vuoden 1992                      mus
11192:              vuositilintarkastuskertomus            103/53/93    Suomenlinnan hoitokunnan vuo-
11193: 74/53/93     Kymen lääninhallituksen vuoden                      den 1992 vuositilintarkastus
11194:              1992 vuositilintarkastuskertomus       133/53/93    Opetushallituksen vuoden 1992
11195: 76/53/93     Keski-Suomen lääninhallituksen                      vuositilintarkastus
11196:              vuoden 1992 vuositilintarkas-          143/53/93    Helsingin kauppakorkeakoulun
11197:              tuskertomus                                         vuoden 1992 vuositilintarkastus
11198: 80/53/93     Sisäasiainministeriön vuoden 1992      148/53/93    Joensuun yliopiston vuoden 1992
11199:              vuositilintarkastuskertomus                         vuositilintarkastus
11200: 82/53/93     Keskusrikospoliisin vuoden 1992
11201:              vuositilintarkastuskertomus            Maa- ja metsätalousministeriö
11202: 90/53/93     Helsingin poliisilaitoksen vuoden
11203:              1992 vuositilintarkastuskertomus       193/54/91    Yksityismetsätalouden tukeminen
11204: 91/53/93     Turun ja Porin lääninhallituksen       195/54/92    Maatalouslainsäädännössä edelly-
11205:              vuoden 1992 vuositilintarkastus-                    tetty valvonta
11206:              kertomus                               88/92/92     Tarkastuskertomus        Maatalous-
11207: 105/53/93    Suojelupoliisin vuoden 1992 vuosi-                  yrittäjien eläkelaitosta koskevasta
11208:              tilintarkastuskertomus                              kantelusta
11209: 74/54/93     Oulun lääninhallituksen tietotur-      64/53/93     Maanmittaushallituksen vuoden
11210:              vallisuutta koskeva tarkastus                       1992 vuositilintarkastuskertomus
11211:                                                     86/53/93     Maatilahallituksen vuoden 1992
11212:                                                                  vuositilintarkastuskertomus
11213: Puolustusministeriö                                 102/53/93    Metsähallituksen vuoden 1992
11214: 79/54/93     Puolustusministeriön hallinnon-                     vuositilintarkastuskertomus
11215:              alan tilajärjestelytoiminta
11216:                                                     Liikenneministeriö
11217: Valtiovarainministeriö                              22/53/93     Merenkulkuhallituksen tilintarkas-
11218:                                                                  tuskertomus vuodelta 1991
11219: 192/53/92    Valtiokonttorin vuoden 1991 vuo-       63/53/93     Tielaitoksen vuoden 1992 vuositi-
11220:              sitilintarkastusta koskeva tilintar-                lintarkastuskertomus
11221:              kastuskertomus                         104/53/93    Autorekisterikeskuksen vuoden
11222: 213/54/92    VALMA-järjestelmää koskeva tar-                     1992 vuositilintarkastus
11223:              kastus                                 137/53/93    Telehallintokeskuksen      vuoden
11224: 1/53/93      Valtiovarainministeriön vuoden                      1992 vuositilintarkastus
11225:              1992 vuositilintarkastuskertomus       157/53/93    Merenkulkuhallituksen      vuoden
11226: 69/53/93     Tilastokeskuksen vuoden 1992                        1992 vuositilintarkastus
11227:              vuositilintarkastuskertomus
11228: 124/53/93    Valtiokonttorin vuoden 1992 vuo-       Kauppa- ja teollisuusministeriö
11229:              sitilintarkastus
11230: 141/53/93    Tullilaitoksen vuoden 1992 vuositi-    269/54/92    Kauppa- ja teollisuusministeriön
11231:              lintarkastus                                        KTM yrityspalvelun tarkastus
11232:                                                     97/53/93     Valtion teknillisen tutkimuskes-
11233: Opetusministeriö
11234:                                                                  kuksen vuoden 1992 vuositi1intar-
11235:                                                                  kastuskertomus
11236: 241/53/92    Turun yliopiston vuoden 1990 vuo-      106/53/93    Patentti- ja rekisterihallituksen
11237:              sitilintarkastus                                    vuoden 1992 vuositilintarkastus-
11238: 266/53/92    Opetusministeriön vuoden 1991                       kertomus
11239:              vuositilintarkastus                    115/53/93    Matkailun     edistämiskeskuksen
11240: 268/53/92    Helsingin kauppakorkeakoulun                        vuoden 1992 vuositilintarkastus-
11241:              vuoden 1991 vuositilintarkastus                     kertomus
11242:                                                                                              37
11243: 
11244: 144/53/93    Teknillisen  tarkastuskeskuksen      Työministeriö
11245:              vuoden 1992 vuositilintarkastus
11246:                                                   78/53/93    Työministeriön vuoden 1992 vuo-
11247:                                                               sitilintarkastus
11248: Sosiaali- ja teneysministeriö                     126/53/93   Työsuojeluhallituksen    vuoden
11249: 114/53/92    Säteilyturvakeskuksen      vuoden                1992 vuositilintarkastus
11250:              1992 vuositilintarkastuskertomus
11251: 96/54/92     Raha-automaattiavustukset vam-       Ympäristöministeriö
11252:              maishuollon kustannuksiin
11253: 110/54/92    Kansanterveyslaitoksen ulkopuoli-    208/54/92   Jätehuollon ja jätteiden hyödyntä-
11254:              sella rahoituksella tehtävä tutki-               misen edistäminen
11255:              mustoiminta                          111/53/93   Vesi- ja ympäristöhallinnon vuo-
11256: 278/54/92    Pakolaishuollon tarkastusta kos-                 den 1992 vuositilintarkastuskerto-
11257:              keva kertomus                                    mus
11258: 109/53/93    Kansanterveyslaitoksen vuoden        138/53/93   Asuntohallituksen vuoden 1992
11259:              1992 vuositilintarkastuskertomus                 vuositilintarkastus
11260: 38
11261: 
11262: 
11263: 
11264: 
11265:                                          V aitioneuvosto
11266: 
11267:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-    nonaloilla käyttövarat on budjetoitu ministeriön
11268: kastuksen valtioneuvoston kansliassa 17.2.1993.      omassa pääluokassa. Ulkoasiainministeriässä
11269: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat sel-    tapahtuva edustaminen rahoitetaan käyttövara-
11270: vittäneet valtioneuvoston päätöksentekoa, val-       momentilta 24.01.29 ja se käsittää ministeriön
11271: tionhallinnon tiedottamista sekä valtioneuvos-       oman edustamisen. Edustusvarat on puolustus-
11272: ton edustusmenoja.                                   ministeriön määrärahojen jakopäätöksessä sijoi-
11273:    Valtioneuvoston kansliaan tehdyn tarkastus-       tettu menokohdalle Muut kulutusmenot (mo-
11274: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan        mentti 27.01.29). Myös muiden ministeriöiden
11275: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, Suomen          sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeuskansle-
11276: itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden viettämi-         rinviraston kulutusmenomomenteille on budje-
11277: seen liittyviä tapahtumia ja niiden kustannuksia     toitu vähäisiä määriä käyttövaroja. Lisäksi edus-
11278: sekä Mäntyniemen ja valtioneuvoston väestön-         tamiseen voidaan käyttää myös muita määrära-
11279: suojan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksia.       hoja, jos määrärahan käyttöperusteet sen nimen-
11280: Mäntyniemen rakennushanketta selvitellään vie-       omaan sallivat tai määrärahan käyttötarkoitus
11281: lä valtiontalouden tarkastusviraston toimesta.       edellyttää edustustoimintaa.
11282:                                                         Vuoden 1993 talousarviossa momentilla
11283:                                                      23.01.21 ministeriöiden käyttövaroja varten
11284:                                                      osoitettu hallinnonaloittain jakamaton määrära-
11285:            Valtioneuvoston kanslia                   ha on poistettu ja nämä määrärahat on budjetoi-
11286:                                                      tu ao. ministeriöiden omille toimintamenomo-
11287:    Edustusmäärärahat ja valtion luottokorttien       menteille. Edustusmenoihin käytettäviä määrä-
11288: käyttö. Edustusmääräraha t. Valtio-                  rahoja ei myöskään momenteilla yleensä enää
11289: neuvoston kanslian pääluokassa oli kertomus-         eritellä. Viraston käyttövarojen määrää ei vuo-
11290: vuonna viimeistä kertaa ministeriöiden käyttö-       desta 1993 lähtien ole myöskään rajoitettu mi-
11291: varamomentti 23.01.21. Määrärahaa sai käyttää        hinkään enimmäismääräänja seuranta on jätetty
11292: valtioneuvoston kanslian, oikeuskanslerinviras-      ministeriön itsensä päätettäväksi. Kun ministe-
11293: ton ja ministeriöiden välttämättömien edustus-       riön edustustoiminta on osa sen toimintaa, val-
11294: ja muiden vastaavien menojen maksamiseen.            tiovarainministeriön mukaan on asianmukaista,
11295: Valtioneuvosto on jakanut määrärahasta puoli-        että siitä aiheutuvat kaikki menot budjetoidaan
11296: vuosittain valtioneuvoston kanslialle, oikeus-       suoraan ministeriöiden omille momenteille.
11297: kanslerinvirastolle ja muille ministeriöille kuin    Muutoksen tarkoituksena on toisaalta tehostaa
11298: ulkoasiain- ja puolustusministeriölle lähinnä nii-   käyttövarojen koordinointia ministeriön sisällä
11299: den koon ja toiminnan luonteen perusteella arvi-     ja lisätä ministeriöiden talousvastuuta.
11300: oidun määrän jättäen osan jakamatta. Tätä osaa          Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi valtio-
11301: on saatu käyttää vasta, mikäli jaetut varat eivät    neuvoston edustusmenot (momentti 23.01.21) v.
11302: ole riittäneet välttämättömiin menoihin. Jaka-       1988-92 vuosittain ja ministeriöittäin eritelty-
11303: mattajätetyn määrärahan käyttö on ollut saatet-      nä. Oheisessa taulukossa esitetään myös ulkoasi-
11304: tava valtiovarainministeriön raha-asiainkäsitte-     ainministeriön ja puolustusministeriön käyttä-
11305: lyyn. Ulkoasiain- ja puolustusministeriön hallin-    mät edustusmenot:
11306:                                                                                                                            39
11307: 
11308: Ministeriö                                                                      1988      1989        1990      1991     1992
11309:                                                                                                    1 000 mk
11310: Valtioneuvoston kanslia .......................................               1 576      1 647     2 802       2 138    2 481
11311: Ulkoasiainministeriö ............................................             7 356      9200      6 607       5 183    5 023
11312: Oikeusministeriö ...................................................            334        240       283         261      242
11313: Sisäasiainministeriö ..............................................             223        406       424         324      300
11314: Puolustusministeriö ..............................................              743        812       710         934      965
11315: Valtiovarainministeriö ..........................................               448        476       539         388      418
11316: Opetusministeriö ..................................................             334        409       454         386      352
11317: !v!~a- ja m~t~ätal.~usministeriö .............................                  530        561       456         424      443
11318: Lnkennenumsteno ................................................                257        297       327         303      316
11319: Kauppa- ja teollisuusministeriö ............................                    264        234       278         252      267
11320: Sosiaali- ja terveysministeriö ................................                 504        326       462         467      417
11321: Työministeriö .......................................................           243        328       349         253      222
11322: Ympäristöministeriö .............................................               163        232       276         261      215
11323: Oikeuskanslerin virasto ........................................                 39        152        70          70       95
11324: Yhteensä ...............................................................     13 014     15 420    13 928      11 645   11 811
11325: 
11326:     E d u s t u s v a r o j a k o s k e v a t o h-                         käyttöön. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri
11327: j e e t j a m ä ä r ä y k s e t. Valtion edustus-                          on muutaman kerran kiinnittänyt virastopäällik-
11328: Iuonteisten määrärahojen käyttöä koskevat sa-                              köjen huomiota edustusmäärärahojen käyttöä
11329: mat yleiset säännökset kuin muitakin valtion                               koskevien määräysten noudattamiseen ja ilmais-
11330: menoja. Valtion talousarviosta annetusta ase-                              sut kantansa johonkin yksittäistapaukseen. Esi-
11331: tuksesta (1243/92) ilmenee maksuliikettä ja kir-                           merkiksi v. 1988 ministeriöiden kansiapäälliköil-
11332: janpitoa koskevat säännökset erityisesti määrä-                            le, virastojen ja laitosten pääjohtajille sekä maa-
11333: rahojen käytön ja selvitysvelvollisuuden kannal-                           herroille lähetettiin virkamiesten merkkipäivien
11334: ta. Ennen kuin virasto tai laitos tekee tilauksen                          viettoa koskeva kirje. Sen mukaan edustustoi-
11335: tai sitoutuu menon maksamiseen, on menon                                   minnan tulee liittyä viraston tai laitoksen varsi-
11336: laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä valtuu-                           naisiin tehtäviin ja sen tavoitteena olla tehtävien
11337: denja määrärahan riittävyys varmistettava. Kir-                            hoidon edistäminen ja myönteisen kuvan luomi-
11338: janpidon kirjausten tulee puolestaan perustua                              nen virastosta tai laitoksesta. Yksityisluonteiset
11339:  päivättyyn, numeroituun ja hyväksyttyyn tosit-                            tilaisuudet eivät kuulu edustustoiminnan piiriin,
11340:  teeseen. Tarkempia määräyksiä on myös viras-                              kuten virkamiesten merkkipäivät. Niiden joh-
11341:  ton tai laitoksen taloussäännössä.                                        dosta järjestettäviä vastaanottoja ei voida pitää
11342:     Valtion talousarvion yleisiin soveltamismää-                           valtion kustannuksella.
11343:  räyksiin on sisällytetty eräitä määräyksiä edus-                              Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
11344:  tusmäärärahojen käytöstä sekä määrärahojen                                vuodelta 1979 käsitelleet valtioneuvoston käyt-
11345:  Iistakäsittelystä ja siihen liittyvistä selvityksistä.                    tövaroja ja todenneet, että edustusmenojen käy-
11346:  Ohjeet on annettu viimeksi v. 1989 ja niitä on                            töstä tulee antaa yhdenmukaiset ohjeet. Tilai-
11347:  muutettu kertomusvuonna. Ohjeiden mukaan                                  suuden osalta tulee käydä ilmi vastaanoton tai
11348:  valtion varoja voidaan käyttää edustustarkoi-                             tilaisuuden aihe, suunniteltu paikka, kutsuttavi-
11349:  tuksiin vain tavanomaisen vieraanvaraisuuden                              en henkilöiden lukumäärä, ohjelma, suunniteltu
11350:  tai huomaavaisuuden osoittamiseksi viraston tai                           tarjoilu ja arvioidut kustannukset sekä tilaisuu-
11351:  laitoksen tehtäväalueella toimiville sekä koulu-                          desta vastaavan virkamiehen nimi. Valtiontilin-
11352:  tus-, juhla- tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa                        tarkastajat edellyttivät myös, ~ttä em. ohjeet
11353:  viraston tai laitoksen omalle henkilökunnalle.                            koskevat myös muilla kuin valtioneuvoston
11354:  Soveltamismääräyksissä ei ole määritelty tar-                             käyttövaroilla järjestettäviä edustus- ym. tilai-
11355:  kemmin valtion edustustoimintaa.                                          suuksia.
11356:     Valtiovarainministeriö on v. 1980 lähettänyt                               Valtiovarainministeriö asetti v. 1982 työryh-
11357:  valtioneuvoston kanslialle ja kaikille ministeri-                         män selvittämään mm. edustusvarojen ohjeista-
11358:  öille sekä oikeuskanslerinvirastolle kirjeen, jossa                       mista. Työryhmän ehdotuksen mukaan
11359:  on kiinnitetty huomiota momentille 23.01.21                               (1983:VM 19) sisällytettiin v. 1984 uusittuihin
11360:  osoitettujen valtioneuvoston käyttövarojen                                valtion tulo- ja menoarvion yleisiin soveltamis-
11361: 40
11362: 
11363: määräyksiin edustusmenoja koskevat uudet             käytöstä päättämään oikeutettu järjestää tilai-
11364: määräykset. Työryhmän ehdottamaa edustus-            suuden tai toimii sen isäntänä.
11365: luonteisen menon hyväksymistä koskevaa ohjet-           Sosiaali- ja terveysministeriön edustusmenoja
11366: ta ei annettu, koska valtiovarainministeriön         koskeva ohje ei ole ministeriön ilmoituksen mu-
11367: mukaan viranomaistoiminnan ja siihen kuulu-          kaan kaikilta osin tarkoituksenmukainen. Sitä
11368: van edustustoiminnan moninaisuuden huo-              ollaankin uusimassa sellaiseksi, että se vastaa
11369: mioon ottaen yhtäläisten ja kaikki tapaukset         paremmin uutta tulosbudjetoinnin edellyttämää
11370: kattavien ohjeiden antaminen todettiin hanka-        toimintasuunnitelmaa. Ohjeen mukaan määrä-
11371: laksi. Lisäksi budjettilainsäädäntöön sisältyvät     rahan riittävyyden seuranta kuuluu hallinto-
11372: varsin selkeät säännökset ja määräykset menon        osastolle, joka kunkin kuukauden loppuun men-
11373: hyväksymis- ja maksamismenettelystä. Valtiova-       nessä raportoi ministerille ja kansliapäällikölle
11374: rainministeriö katsookin, että nykyistä edustus-     määrärahatilanteesta. Edustustilaisuuksista ai-
11375: menojen ohjeistusta voidaan pitää riittävänä.        heutuvien kustannusten pitämiseksi kohtuullisi-
11376:     Edustusmenoja koskevia ministeriöiden sisäi-     na tulee virkamiesten sosiaali- ja terveysministe-
11377: siä ohjeita on annettu opetusministeriön, maa- ja    riön mukaan noudattaa säästäväisyyttä harki-
11378: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusmi-     tessaan tilaisuuksien tarpeellisuutta, niihin kut-
11379: nisteriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ympä-    suttavien henkilöiden määrää, tarjottavien ruo-
11380: ristöministeriön ja työministeriön hallinnonalal-    kien ja juomien kustannuksia sekä muita edus-
11381: la. Opetusministeriössä on v. 1980 annettu ohjeet    tustilaisuuteen liittyviä kuluja.
11382: edustustilaisuuksien järjestämisestä. Uusien oh-        Ympäristöministeriössä on annettu valtion
11383: jeiden valmistelutyö on opetusministeriöltä saa-     talousarvion yleisiä soveltamismääräyksiä ja mi-
11384: dun tiedon mukaan käynnistetty ja voimassa           nisteriön tiliohjesääntöä täydentävät ohjeet
11385: oleva ohje edustustilaisuuksien järjestämisestä      edustusmenoihin käytettävissä olevista määrära-
11386: valmistui 10.5.1993. Uusissa ohjeissa koroste-       hoista, edustusmenojen hyväksymisestä ja niiden
11387: taan edustustilaisuuksien harkittua järjestämis-     kohdentamisesta. Ohjeiden mukaan tarvitaan
11388: tä, henkilöiden lukumäärän rajaamista, tarjoilun     erillinen lupa yli 500 mk:n edustusmenoihin.
11389: kohtuullisuutta ja edustutilaisuuksien paikan        Työministeriöllä on edustusmenojen käyttöä
11390: valintaa. Lisäksi täsmennetään edustustilaisuuk-     koskeva oma sisäinen ohje vain kansainvälisten
11391: sien hyväksymismenettelyä. Maa- ja metsäta-          kokousten järjestämisen osalta.
11392: lousministeriön hallinnonalalla käyttövarojen           Valtioneuvoston kanslia ei ole nähnyt tarpeel-
11393: ohjeistus on annettu v. 1989 ja uudet ohjeet v.      liseksi omien ohjeiden antamista, koska edustus-
11394:  1993. Uuden ohjeistuksen mukaan maa- ja met-        menojen valvonta on hallinnonalan pienuuden
11395: sätalousministeriön tietopalvelukeskus seuraa        huomioon ottaen ollut muutenkin mahdollista.
11396: ministeriön edustusvarasuunnnitelmaan varat-         Valtioneuvoston jäsenten puolisoiden matka-
11397: tujen määrärahojen käyttöä ja toimittaa kuu-         kustannusten korvaamisesta on sen sijaan valtio-
11398: kausittain raportin.                                 neuvoston kanslian antamat ohjeet. Käyttöva-
11399:     Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää erittäin   roista suoritettavista ministerien erityisavustaji-
11400: tarpeellisena koko valtionhallinnon yhteisen         en yhden viikottaisen kotimatkan korvaamisesta
11401: edustusvarojen käyttöä koskevan ohjeen anta-         on erityisavustajille annettu kanslian ohjeet.
11402: mista. Vuoden 1993 talousarvion soveltamisoh-            Ulkoasiainministeriön edustusvarojen käy-
11403: jeissa on mainittu, mihin tarkoitukseen edustus-     töstä on ministeriönjohtoryhmässä tehty periaa-
11404: menoja saa käyttää, sen sijaan edustustarkoituk-     tepäätös, jonka mukaan ministeriön virkamies-
11405: seen käytettävän määrärahan määrittely on epä-       ten kotona järjestämiin edustustilaisuuksiin, joi-
11406: määräinen. Määrärahan momentin perustelujen          ta on ollut vuosittain 2-5, sovelletaan tositteiden
11407: päätösosassa tulisi kauppa- ja teollisuusministe-    mukaista tilitystä. Edustustojen osalta on omat
11408: riön mukaan olla .maininta, että määrärahaa          ohjeet niiden edustautumisesta, johon valtionti-
11409: saadaan käyttää edustustarkoitukseen. Lisäksi        linarkastajat myös ovat kiinnittäneet huomio-
11410: edustustositteelle asetettuja vaatimuksia ei ole     taan viimeksi vuoden 1985 kertomuksessaan.
11411: määritelty ja edustusvarojen tilinpitoa koskevat         Oikeus-, puolustus- ja liikenneministeriön
11412: ohjeet puuttuvat. Kauppa- ja teollisuusministeri-    hallinnonaloilla ei ole ministeriöiden toimesta
11413: öllä on sisäinen edustusvarojen käyttöohje. Oh-      annettu edustusvarojen käyttämisestä yksilöityjä
11414: jeen mukaan edustustoimintaa koskeva päätös          ohjeita eikä määräyksiä.
11415: tulee tehdä kirjallisena silloin, kun kyseessä on        Sisäasiainministeriö siirtyi kertomusvuoden
11416: suurehko tilaisuus tai kun muu kuin ao. varojen      talousarviossa tulosbudjetointiin ja tulosjohta-
11417:                                                                                                         41
11418: 
11419: miseen. Lähes koko hallinnonalalla oli käytössä         käytössä yrityskortti, jonka luottoraja on 4 000
11420: tulosohjausjärjestelmä. Ministeriön toimintame-         mk.
11421: not budjetoitiin momentille 26.01.21. Toiminta-            Valtiovarainministeriön hallinnonalalla val-
11422: menomomentin määräraha jaettiin ministeriön             tion luottokortti on ministerin käytössä. Lisäksi
11423: tulosvastuullisille yksiköille ohjeellisesti palkko-    ministeriön käytössä on luottokortteja polttoai-
11424: jen ja toimintamenojen mukaisesti. Tätä yksi-           neen ja autotarvikkeiden ostoa varten. Opetus-
11425: tyiskohtaisempaa ohjeistamista sisäasiaiministe-        ministeriön hallinnonalalla luottokortin käyttö-
11426: riön mukaan ei enää määrärahan osalta pidetty           oikeus on kolmella virastomestarilla. Lisäksi
11427: tarpeellisena. Siirtyminen normi- ja määräraha-         ministeriössä on käytössä yksi luottokortti polt-
11428: ohjauksesta tuloksilla ohjaamiseen merkitsee si-        toaineen ostoa varten.
11429: säasiainministeriön mukaan sitä, että erillisiä            Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
11430: ohjeita ja määräyksiä esim. edustamiseen käytet-        nonalalla on maanmittaushallituksen pääjohta-
11431: tävistä varoista ei enää anneta.                        jalla yrityskortti sekä polttoaineen ostoihin käy-
11432:     V a 1 t i on 1u otto kortit. Valtion luot-          tetyt luottokortit. Liikenneministeriön hallin-
11433: tokortteja on ministereillä ja joillakin virkamie-      nonalalla on polttoaineen ostoa varten luotto-
11434: hillä. Lisäksi eri hallinnonaloilla on polttoaine-      kortit sekä kolme yritysluottokorttia. Liikenne-
11435: luottokortteja ja erilaisia yritysluottokortteja.       ministeriön mukaan luottokorttien käyttö ei ole
11436:  Luottokortin käyttöehdoista tehdään kirjallinen        aiheuttanut ongelmia. Luottokortit ovat minis-
11437:  sopimus. Korttia voidaan käyttää ainoastaan            teriön mukaan tuoneet joustavuutta ministeriön
11438: virkatehtävien hoidosta aiheutuvien, valtion            rahaliikenteeseen.
11439: maksettavaksi kuuluvien menojen suorittami-                Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
11440:  seen.                                                  nonalalla ei ole käytössä luottokortteja. Ministe-
11441:      Valtioneuvoston kansliasta on annettu luotto-      reiden luottokortit on annettu valtioneuvoston
11442:  kortteja eräille muillekin ministereille kuin pää-     kansliasta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
11443:  ministerille tai kansliaministerille. Kauppa- ja       nonalalla on käytössä luottokortit ainoastaan
11444:  teollisuusministerinä oli v. 1991-92, 1iikennemi-      polttoaineen ostoa varten.
11445:  nisterillä v. 1991 ja työministerinä v. 1992 valtio-      Työministeriöllä on ollut vuodesta 1990 lähti-
11446:  neuvoston kansliasta saatu luottokortti. Kans-         en neljä yritysluottokorttia. Kortit ovat työmi-
11447:  liaministerinä oli luottokortti v. 1988-89. Pää-       nisteriön nimissä. Työministeriöitä saadun tie-
11448:  ministerillä oli v. 1988-90 luottokortti, jota ei      don mukaan korttien käyttöä muutetaan tule-
11449:  kuitenkaan käytetty. Valtiosihteerinä oli luotto-      vaisuudessa siten, että kertaostoille asetetaan
11450:  kortti käytössään v. 1990-91. Lisäksi valtioneu-       markkamääräinen rajoitus ja käyttöoikeus raja-
11451:  voston kansliassa on yritysluottokortti sekä 23        taan vain määrätyille henkilöille. Ympäristömi-
11452:  polttoaineluottokorttia, joista käytössä on 19.        nisteriön hallinnonalalla on ministereillä ollut
11453:  Kortit ovat autokohtaisia ja niillä on rajoitettu      luottokortit vuodesta 1989 lähtien. Ministerei-
11454:  käyttöoikeus, johon sisältyy polttoaineet, auto-       den käytössä olevien luottokorttien lisäksi luot-
11455:  kemikaalit, jotkin autotarvikkeet sekä auton           tokortteja on polttoaineiden ostamista varten.
11456:  huolto.                                                Hallinnonalalla on myös vesi- ja ympäristöhalli-
11457:       Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla on var-     tuksen pääjohtajalla käytössään luottokortti.
11458:  sinainen valtion luottokortti ainoastaan ulkomi-       Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston
11459:  nisterin käytössä. Luottokortti hankittiin minis-      muun henkilökunnan käytössä ei ole luottokort-
11460:  terin käyttöön vuoden 1990 alussa. Ministeri on        teja.
11461:  sitoutunut käyttämään luottokorttia ainoastaan            Valtiontilintarkastajat korostavat ulkoisen
11462:  valtion menoihin.                                      edustamisen merkitystä myönteisen kuvan luomi-
11463:       Oikeusministeriön hallinnonalalla on valtion      sessa viranomaisista. Koska edustaminen käsittää
11464:  luottokortti ollut vain oikeusministerin käytös-       varsinaisen edustamisen lisäksi huomionosoitukset
11465:   sä.                                                   ja viranomaisen toiminnan tunnetuksi tekemisen,
11466:       Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on käy-     on viranomaisilla itsellään paras tieto edustamisen
11467:  tössä virka-autokohtaiset luottokortit poltto-         tarvetta ja määrää hallinnonaloittain määritettä-
11468:   aineen sekä pienten autotarvikkeiden ostoa var-       essä. Kuitenkin koko valtionhallintoa koskevat
11469:   ten. Lisäksi poliisiylijohtajalla ja Keski-Suomen     säästövaatimukset tulee näkyä myös edustusmää-
11470:   läänin maaherralla on ollut käytössään ao. viras-     rärahoissa.
11471:   ton luottokortti. Puolustusministeriön hallin-           Valtiontilintarkastajat pitävät tarkoituksenmu-
11472:   nonalalla on ministeriön edustustilojen emännän       kaisena, että eri hallinnonaloilla tehdään edustus-
11473: 42
11474: 
11475: määrärahojen käytössä selkeä ero ulkoisen ja           rärahan riittävyyden ja käytön tarkoituksenmu-
11476: sisäisen edustamisen välillä. Edustusmäärärahojen      kaisuuden varmistamiseksi. Tarvittavien yleisoh-
11477: käyttöä hallinnonalojen sisäisiin tilaisuuksiin on     jeiden antaminen edustusvarojen käytöstä kuuluu
11478: harkittava entistä tarkemmin, koska ulkoisen           ao. ministeriöille. Erityisesti ministeriön oman
11479: edustamisen tarve lienee tulostavotteidenkin kan-      seurannan tarve tuiee korostumaan, kun käyttöva-
11480: nalta ensisijainen.                                    rat sisältyvät ministeriön omaan toimintamäärä-
11481:    Ministeriöihin tehty kysely edustusvaroista kui-    rahaan.
11482: tenkin osoitti, että ohjeistus, käyttö ja seuranta         Valtiontilintarkastajat pitävät luottokortteja
11483: poikkeavat toisistaan eri ministeriöissä, koska         tarpeellisena ja nykyaikaisena maksuvälineenä.
11484: edustusvaroja koskevat ohjeet puuttuvat. Hallin-       Kuitenkin luottokortteja saavien henkilöiden mää-
11485: nollinen kirjanpito, tilijaottelu ja vakiotilikartan   rä on pidettävä kohtuullisena. Tarkoituksenmu-
11486: menolajiluokka eivät anna riittävää tietoa edus-       kaista on, että ministeriöiden luottokortit anne-
11487: tustarkoitukseen käytetyistä määrärahoista.             taan siitä ministeriöstä, jonka vastuualueeseen
11488:    Ministeriöiden on seurattava ja valvottava           laskujen valvonta ja maksaminen kuuluvat.
11489: edustusvarojen käyttöä sisäisin toimenpitein mää-
11490:                                                                                                        43
11491: 
11492: 
11493: 
11494: 
11495:                            Ulkoasiainministeriön hallinnonala
11496: 
11497:     Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-    kokouksen päätöslauselmalla 2951 (XXVII)
11498: kastuksen ulkoasiainministeriössä 19.2.1993.           11.12.1972. Yliopiston tarkoituksena on muo-
11499: Suomen edustautumista ulkomailla valtiontilin-        dostaa kansainvälinen keskus tutkimustehtä-
11500: tarkastajat ovat tarkastaneet Pietariin 23.-          vien, jatko-opintojen ohjauksen sekä YK:n pe-
11501: 25.3.1993 ja Baltian maihin 30.8.-3.9 .1993 teke-     ruskirjan periaatteiden tiedoksisaattamisen pa-
11502: mällään matkalla.                                     rissa työskenteleville eri maiden tiedemiehille.
11503:     Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat          YK:n yleiskokous hyväksyi yliopiston perus-
11504: selvitelleet Wider-instituutin toimintaa, kunnia-     kirjan päätöslauselmalla 3081 (XXVIII) 6.12.
11505: konsulijärjestelmän kehittämistä ja Aasian kehi-       1973. Peruskirjan mukaan yliopiston harjoitta-
11506: tyspankin toimintaa sekä valtioneuvoston pää-         ma ja tukema tutkimustoiminta keskittyy inhi-
11507: töstä (15.4.1992/339) ulkomaanedustuksen vir-         millisen elämisen turvaamista, kehitystä ja hy-
11508: kamiesten paikalliskorotuksesta, varustautumis-       vinvointia koskeviin aloihin. Tässä tarkoituk-
11509: korvauksesta ja asettautumiskustannusten kor-         sessa harjoitetaan ja tuetaan varsinkin yhteis-
11510: vauksesta annetun valtioneuvoston päätöksen           kuntatieteellistä, humanistista ja luonnontieteel-
11511: (697/88) muuttamisesta.                               listä tutkimusta erityisesti poikkitieteelliseen lä-
11512:      Ulkoasiainministeriöön tehdyn tarkastus-         hestymiseen pyrkien.
11513: käynnin yhteydessä on käsitelty hallinnonalan             YK:n Tokiossa sijaitsevan keskusyliopiston
11514: keskeisiä tapahtumia, edustustoverkoston kehit-       alaisuudessa toimii 5 tutkimus- ja koulutuskes-
11515: tämistä, kansainvälistä kehitysyhteistyötä sekä       kusta, joista v. 1984 perustettu Wider-instituutti
11516: Suomen ja Japanin välisten kauppasuhteiden            sijaitsee Helsingissä. Laitoksen tarkoitus on mm.
11517:  kehittämistä.                                        auttaa yksilöimään ajankohtaisia maailmanlaa-
11518:      Valtiontilintarkastajain puheenjohtaja ja val-   juisia kehitysongelmia, eri maissa vallitsevia yh-
11519:  tiontilintarkastajain kanslian edustajat ovat li-    teisiä ongelmia ja niiden keskinäisiä suhteita
11520:  säksi keskustelleet Yhdistyneiden kansakuntien       sekä harjoittaa näihin kysymyksiin liittyvää ta-
11521:  tilintarkastuslautakunnan apulaisjohtajan Susan      louspolitiikkaa painottavaa sosiaalis-taloudellis-
11522:  R. Millsin kanssa eduskunnassa 17.9.1992             ta tutkimusta. Suomen hallituksen ja YK:n yli-
11523:  Wider-instituutin tilintarkastukseen liittyvistä     opiston välistä sopimusta selvitellään lähemmin
11524:  kysymyksistä.                                        jäljempänä.
11525:      Edelleen valtiontilintarkastajat ovat kuulleet       Hollannissa sijaitseva Intech-instituutti, joka
11526:  kokouksessaan 16.4.1993 asiantuntijana johtaja       perustettiin v. 1990, tutkii uutta teknologiaa.
11527:  Kimmo Kiljusta Helsingin yliopiston Kehitys-         Macaossa sijaitseva Inst-instituutti perustettiin
11528:  maainstituutista. Lisäksi ulkoasiainministeriö       kertomusvuonna ja se tutkii erilaisia tietokone-
11529:  on hankkinut valtiontilintarkastajille kirjalliset   ohjelmia. Venezuelassa sijaitseva v. 1989 perus-
11530:  lausunnot professori Raimo Väyryseltä ja apu-        tettu Biolac-instituutti tutkii bioteknologiaa.
11531:  laiskaupunginjohtaja Pekka Korpiselta.               Afrikan luonnonvaroja tutkiva Inra-instituutti
11532:                                                       sijoitettaneen Ghanaan.
11533:                                                           Wider-instituutin perusta-
11534:               Ulkoasiainministeriö                    m i s vaiheiden tausta. Kansainvälisen
11535:                                                       tiedeyhteisön ja YK:n yliopiston rehtorin asetta-
11536:     Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvä-       man konsulttiryhmän suosituksesta syntyi v.
11537: lisen instituutin (Wider-instituutin) toiminta.        1982 hanke kansainvälistä talous- ja kehityspoli-
11538: Yhdistyneiden              kansakuntien               tiikkaa tutkivan ja tukevan tieteellisen instituu-
11539: yliopiston toiminta ja toimi-                         tin perustamisesta. Instituutti tulisi olemaan en-
11540: p i s te e t. Yliopisto perustettiin YK:n yleis-      simmäinen YK:n yliopiston peruskirjan VII ar-
11541: 44
11542: 
11543: tiklan tarkoittama yliopiston alainen itsenäinen       lena. Lisäksi osapuolet toteavat, että yleissopi-
11544: tutkimus- ja koulutuskeskus. Tunnustelut sopi-         mus on sellaisenaan sovellettavissa YK:n yliopis-
11545: van sijaintimaan löytämiseksi instituutille aloi-      toon, joka on itsenäinen YK:n toimielin. Yleis-
11546: tettiin v. 1983. Ensimmäisen virallisen tarjouk-       sopimuksen määräykset soveltuvat näin ollen
11547: sen teki A1ankomaat.                                   Wider-instituuttiin ja yleissopimukseen liinyväl-
11548:     Kesällä 1983 YK:nyliopiston taholta otettiin       lä lisäsopimuksella varmistetaan instituutin oi-
11549: yhteyttä Suomeen ja tiedusteltiin Suomen kiin-         keudellinen asema Suomessa sekä eräiden erioi-
11550: nostusta tulla perustettavan instituutin isäntä-       keuksien ja vapauksien sisältö ja niiden toimeen-
11551: maaksi. Alustavien neuvottelujen sekä instituu-        panosta annettavat määräykset.
11552: tin luonnetta ja rahoitustarvetta koskevien tutki-        Sopimuksen I artikla koskee niitä määritel-
11553: musten jälkeen hallitus teki syyskuussa 1983           miä, joita sopimuksessa käytetään.
11554: periaatepäätöksen, jonka perusteella ilmoitettiin         Sopimuksen II artiklassa todetaan, että insti-
11555: Suomen olevan kiinnostunut tarjoamaan insti-           tuutilla on sellainen oikeudellinen asema, joka
11556: tuutille tilat Suomesta ja maksamaan instituutin       on tarpeen sen tarkoitusten ja toiminnan toteut-
11557: peruspääomarahastoon 20 milj. Yhdysvaltain             tamiseksi. Säännös tarkoittaa sitä, että instituut-
11558: dollaria (USD).                                        ti on Suomessa oikeuskelpoinen.
11559:     Ulkoasiainministeriön ja YK:n yliopiston vä-          Sopimuksen III artiklassa hahmotellaan var-
11560: lillä jatkuneissa neuvotteluissa hahmoteltiin se       sin laajasti instituutin tarkoitusta ja toimintaa.
11561: kokonaistarjous, jonka Suomi voi yliopistolle          Instituutin tarkoituksena on mm. auttaa yksilöi-
11562: tehdä. Koska instituutti osana yliopistoa olisi        mään ajankohtaisia maailmanlaajuisia kehitys-
11563: YK:n toimielin, jonka sijoittaminen edellyttää         ongelmia, eri maissa vallitsevia yhteisiä ongelmia
11564: sen isäntämaassa nauttiman oikeudellisen ase-          ja niiden keskinäisiä suhteita sekä harjoittaa
11565: man sekä erioikeudet ja vapaudet määrittelevän         näihin kysymyksiin liittyvää talouspolitiikkaa
11566: sopimuksen tekemistä isäntämaan ja yliopiston          painottavaa sosiaalis-taloudellista tutkimusta.
11567: välillä, aloitettiin samalla neuvottelut Suomen        Tarkoituksen ja toiminnan yksilöiminen isäntä-
11568: kokonaistarjoukseen kuuluvan sopimuksen si-            maasopimuksessa korostaa hallituksen esityksen
11569: sällöstä. Instituutille maksettavaa avustusta kos-     mukaan osapuolten yksimielisyyttä instituutin
11570: kevat yksityiskohdat ja ehdot päätettiin kirjata       toiminnan peruslähtökohdista.
11571: sopimuksen liitteenä olevaan pöytäkirjaan, jo-            Sopimuksen IV artiklassa todetaan, että insti-
11572: hon sisällytettäisiin myös eräitä sopimuksen tu1-      tuutilla on tavoitteidensa saavuttamiseksi tarvit-
11573: kintaa koskevia määräyksiä.                            tava akateeminen vapaus erityisesti tutkimus- ja
11574:     YK:nyliopiston neuvosto teki 5.-9.12.1983          koulutusaiheiden ja -menetelmien sekä tehtäviin
11575: pitämässään kokouksessa päätöksen Taloudelli-          osallistuvien henkilöiden ja laitosten valinnassa
11576: sen kehitystutkimuksen kansainvälisen instituu-        sekä sananvapaus.
11577: tin perustamisesta ja sijoittamisesta Suomeen.             Sopimuksen V artikla koskee toimitiloja. Suo-
11578:     Suomen ja YK:n yliopiston välillä tehtävä          mi sitoutuu antamaan instituutin käyttöön toi-
11579: sopimus ja siihen liittyvä pöytäkirja viimeisteltiin   mitilat tarpeellisine kalustuksineen. Instituutti
11580: Helsingissä tammikuussa 1984 pidetyissä neu-           itse huolehtii vähäisistä kunnossapitokustan-
11581: votteluissa ja allekirjoitettiin Tokiossa 4.2.1984.    nuksista, kun taas Suomen valtio vastaa suurista
11582:     Wider-instituuttia                koskevan         tai rakenteellisista kunnossapitokustannuksista.
11583: kansainvälisen sopimuksen si-                          Instituutin toimitilat ovat instituutin johtokun-
11584: s ä 1 t ö j a s e n a r v i o i n t i. Wider-insti-    nan määräysvallan alaisuudessa. Niissä sovelle-
11585: tuutti on YK:n yliopiston alainen itsenäinen           taan kuitenkin Suomen lakia, lukuun ottamatta
11586: tutkimuslaitos. Sen hallintoon, varainkäyttöön          sopimuksessa määriteltyjä poikkeuksia. Ne pe-
11587: ja tutkimusohjelmiin liittyviä kysymyksiä käsi-        rustuvat, paitsi vallitsevaan käytäntöön, myös
11588: tellään yliopistoa koskevien asioiden yhteydessä       YK:nerioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleis-
11589: YK:n yleiskokouksessa ja sen alaelimissä. Insti-        sopimukseen.
11590: tuutin ja Suomen hallituksen suhteista säädel-            Artiklan 3-kohta koskee erioikeuksia. Sen
11591: lään isäntämaasopimuksessa (SopS 35/84), jon-          mukaan instituutin toimitilat ovat loukkaamat-
11592: ka eduskuntakäsittelyä on selvitelty erikseen.         tomat. Suomalainen virkamies tai Suomen vi-
11593:     Isäntämaasopimuksen johdanto-osassa osa-           ranomainen tai muu julkista toimivaltaa Suo-
11594: puolet toteavat, että Suomi on Yhdistyneiden           messa käyttävä henkilö ei saa tulla instituutin
11595: kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koske-          toimitiloihin suorittamaan virkatehtävää muu-
11596: van yleissopimuksen (SopS 23-24/58) osapuo-            toin kuin johtajan nimenomaisella suostumuk-
11597:                                                                                                         45
11598: 
11599: sella ja hänen hyväksymillään ehdoilla tai hänen         asiainministeriö antaa henkilöstöön kuuluville
11600: pyynnöstään. Toimitiloissa ei saa toimittaa              henkilö kortin.
11601: haasteiden tiedoksiautoja eikä myöskään yksi-                Sopimuksen XIII artiklassa määrätään insti-
11602: tyisomaisuuden takavarikkoa muutoin kuin joh-            tuutin johtokunnan, henkilöstön ja asiantunti-
11603: tajan nimenomaisella suostumuksella ja hänen             joiden Suomessa nauttimista erioikeuksista ja
11604: hyväksymillään ehdoilla. Toisaalta instituutti si-       vapauksista. Mitkään muut henkilöryhmät ei-
11605: toutuu siihen, ettei se salli, että ne henkilöt, jotka   vät, XI artiklaan sisältyviä poikkeuksia lukuun
11606: välttelevät pidätystä tai haasteen saamista tai          ottamatta, nauti erioikeuksia tai vapauksia. Ins-
11607: joita koskevan luovutus- tai karkoitusmääräysen          tituutin johtokunnan jäsenillä on samat erioi-
11608: Suomen viranomaiset ovat antaneet, käytä sen             keudet ja vapaudet kuin YK:n yleissopimuksen
11609: toimitiloja oikeutta pakoillakseen.                      IV artiklassa on jäsenvaltioiden edustajilla. Näi-
11610:    Sopimuksen VI artiklan tarkoitus on turvata,          hin kuuluvat mm. vapautus vangitsemisesta ja
11611: että instituutti saa kaikki julkiset palvelut (säh-      pidättämisestä sekä vapautus muistakin oikeu-
11612: kö, vesi, posti ym.) samoilla ehdoilla kuin muut-        dellisista pakkotoimista heidän virallisessa ase-
11613: kin.                                                     massaan antamiensa lausuntojen tai suorittami-
11614:     Sopimuksen VII artiklassa määrätään insti-           ensa toimien suhteen samoin kuin vapautus
11615: tuutin tiedotusyhteyksien loukkaamattomuu-               kaikenlaisesta oikeudellisesta menettelystä. Joh-
11616: desta ja julkaisuvapaudesta. Toisin sanoen sopi-         tokunnan asiakirjat ovat loukkaamattomat ja
11617: muksessa taataan, että instituutista lähtevät ja         heillä on oikeus käyttää kuriiripostiaja lähettää
11618: sinne tulevat sanomat ovat vapaita kaikesta              salakirjoitussanomia sekä sinetöityjä lähetyksiä.
11619: sensuurista. Kuriiripostilla on samat erioikeudet        Heidät ja heidän puolisonsa ja alaikäiset lapsen-
11620:  kuin diplomaattikuriiripostilla.                        sa on vapautettu kaikista ulkomaalaisten rekis-
11621:     Sopimuksen VIII artiklassa todetaan, että            teröintiä koskevista määräyksistä ja kansallisista
11622: instituutilla on Yhdistyneille kansakunnille kuu-        palvelusvelvollisuuksista. Heidän osakseen tule-
11623: luva vero- ja tullivapaus.                               vat erioikeudet ja vapaudet ovat siten olennaisil-
11624:     Sopimuksen IX artiklassa toistetaan YK:n             ta osin samat kuin kansainvälisen oikeuden dip-
11625: erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopi-            lomaattisille edustajille takaamat. Erioikeudet ja
11626:  muksen säännökset, joilla taataan instituutille         vapaudet myönnetään kansalaisuuteen katso-
11627:  oikeus pitää hallussaan ja siirtää Suomesta tai         matta, ei kuitenkaan silloin, kun johtaja on
11628:  Suomeen mitä tahansa valuuttaa tai varoja.              Suomen kansalainen.
11629:  Suomen Pankin rajoitusmääräykset tai muut                   Instituutin henkilöstö on em. artiklan mu-
11630:  hallinnolliset määräykset eivät tältä osin koske        kaan jaettu kahteen ryhmään. Kansalaisuuteen
11631:  instituuttia.                                           katsomatta myönnetään henkilöstön jäsenille
11632:     Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä kiinnit-         vapautus lainkäyttövallasta heidän virallisessa
11633:  tää huomiota siihen, että hallituksen esityksen         asemassaan antamiensa lausuntojen tai suoritta-
11634:  perusteluissa on nimenomaan todettu, ettei              miensa toimien osalta sekä verovapaus instituu-
11635:  tämä määräys kuitenkaan koskisi Suomen                  tin maksamasta palkkatulosta. Tämän lisäksi
11636:  instituutille tekemää pääomalahjoitusta, joka           myönnetään niille henkilöstön jäsenille, jotka
11637:  sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mu-             eivät ole Suomen kansalaisia, vapautus mm.
11638:  kaan on sovittu pidettäväksi Suomessa sijait-           kansallisista palvelusvelvollisuuksista ja ulko-
11639:  sevassa pankissa.                                       maalaisten rekisteröintiä koskevista määräyksis-
11640:     Sopimuksen X ~.rtiklan mukaan instituutti ja         tä sekä samat valuutanvaihto-oikeudet kuin vas-
11641:  sen henkilöstö on vapautettu osallistumasta             taavanlaisille Suomessa oleville diplomaattisille
11642:  Suomen sosiaaliturvajärjestelmään.                      edustajille. Heille myönnetään myös oikeus tuo-
11643:     Sopimuksen XI artikla koskee maahantuloa,            da tulleitta maahan omat huonekalunsa ja tar-
11644:  kauttakulkua ja oleskelua. Suomi on antanut             vikkeensa sekä oikeus tullittoman ajoneuvon
11645:  artiklassa tarkemmin mainituille henkilöille oi-        tuontiin.
11646:  keuden tulla Suomeen ja oleskella Suomessa                  Instituutin asiantuntijoille myönnetään YK:n
11647:  instituuttiin liittyvien tehtävien vuoksi.              yleissopimuksen VI artiklan mukaiset erioikeudet
11648:     Sopimuksen XII artikla koskee henkilöllisyy-         ja vapaudet. Nämä rajoittuvat lähinnä vapauk-
11649:  den toteamista. Instituutin johtajan tulee ilmoit-      siin, jotka ovat tarpeen heidän yleensä lyhyt-
11650:  taa ulkoasiainministeriölle instituutin johtokun-       aikaisen virallisen tehtävänsä suorittamiseksi.
11651:  nan jäsenten sekä henkilöstöön kuuluvien ja                Artiklassa korostetaan, että isäntämaasopi-
11652:  instituutin asiantuntijoiden henkilötiedot Ulko-        muksessa myönnetään erioikeuksia ja vapauksia
11653: 46
11654: 
11655: instituutin etujen vuoksi eikä asianomaisten hen-       käyty. Ministeriön tarkoitus on kuitenkin esittää
11656: kilökohtaiseksi hyödyksi.                               sopimusmääräysten täydentämistä siten, että
11657:     Sopimusta laadittaessa on otettu huomioon           sovitaan peruspääomarahaston Suomen maksu-
11658: myös se, että laitoksen johtajana voisi olla Suo-       osuuden arvonsäilytysvelvoitteesta ja varojen si-
11659: men kansalainen. Säännöstä, jonka mukaan eri-           joittamismenettelystä sekä sopimusmääräysten
11660: oikeuksia ja vapauksia ei myönnetä, jos johtaja         valvonnasta.
11661: on Suomen kansalainen, ei olisi muutoin tarpeen            Muutosten teko sopimusten kohdalla ei ole
11662: sisällyttää sopimukseen.                                ulkoasiainministeriön mielestä poikkeuksellista.
11663:     Sopimuksen XIV artikla koskee riitojen rat-         Monia vastaavanlaisia sopimuksia on muutettu
11664: kaisemista. Artiklan mukaan sopimuksesta tai            useita kertoja, joskin pääosa alkuperäisistä sopi-
11665: sen tulkinnasta aiheutuvat riidat pyritään ratkai-      muksista on edelleen voimassa.
11666: semaan neuvotteluin, ja jos tämä ei ole mahdol-            Isäntämaasopimusta on vaikea verrata jo-
11667: lista, alistetaan riita kolmen välimiehen muodos-       honkin yksittäiseen toiseen sopimukseen. Jokai-
11668: tamaan välimiesmenettelyyn.                             nen sopimus on tehty tiettyä tarvetta varten,
11669:     Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan            ja niiden keskinäinen vertailu ei välttämättä
11670: kansainvälisissä sopimuksissa riitojen ratkaise-        osoita toisen sopimuksen parempaa tarkoituk-
11671: mista koskevat määräykset ovat melko yleisiä.           senmukaisuutta tai toimivuutta. Wider-instituu-
11672: Tavallisin menettely on nimenomaan välitys-             tin henkilöstön diplomaattinen asema vastaa
11673: tuomioistuimen asettaminen. Isäntämaasopi-              Tokiossa sijaitsevan YK:n yliopiston henkilös-
11674: mukseen ei kuitenkaan ole otettu yleissopimuk-          tön asemaa.
11675: seen sisältyvää määräystä Kansainvälisen tuo-              Sopimusmääräyksiä vertailtaessa kysymyk-
11676: mioistuimen neuvoa-antavan lausunnon hank-              seen tulisivat lähinnä sopimus YK:n yhteydessä
11677: kimisesta eräissä tapauksissa. Ulkoasiainminis-         toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen insti-
11678: teriön mukaan isäntämaasopimuksen XIV ar-               tuutin perustamisesta (SopS 42/82, muut. SopS
11679: tiklan määräykset ovat perusteltuja ja tarkoi-          48/87), sopimus Itämeren merellisen ympäristön
11680: tuksenmukaisia, kun otetaan huomioon yleisso-           suojelukomission toimistosta sekä erioikeuksista
11681: pimuksen riitaisuuksien ratkaisemista koskevat          ja vapauksista (SopS 39/80), sopimus yhteispoh-
11682: määräykset. Määräysten mukaista menettelyä              joismaisten laitosten ja niiden henkilökunnan
11683: voidaan ministeriön mielestä pitää verrattain           oikeudellisesta asemasta (SopS 89/89), Pohjois-
11684: joustavana.                                             maiden investointipankin perustamissopimus
11685:     Sopimuksen XV artikla sisältää yleisiä määrä-       (SopS 28/76), sopimus Pohjoismaiden kehitysra-
11686: yksiä. Niissä korostetaan erioikeuksia nauttivien       haston perustamisesta (SopS 61190) ja Euroopan
11687: henkilöiden velvollisuutta noudattaa Suomen             sääsatelliittijärjestön perustamista koskeva yleis-
11688: lakeja ja määräyksiä. Johtajan tulee sopimuksen         sopimus (5411986).
11689: mukaan ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin sen            Sopimus Itämeren merellisen ympäristön suo-
11690: varmistamiseksi, ettei sopimuksessa myönnetty-          jelukomission toimistosta sekä erioikeuksista ja
11691: jä erioikeuksia käytetä väärin. Jos Suomen hal-         vapauksista vastaa sisällöltään Wider-instituut-
11692: lituksen mielestä jotakin sopimuksessa myönnet-         tia koskevaa sopimusta. Suojelukomission toi-
11693: tyä erioikeutta tai vapautta on käytetty väärin,        mipaikka on Helsingissä. Sopimuksen osapuolet
11694: tulee johtajan pyydettäessä keskustella Suomen          ovat päättäneet, että ulkoinen tilintarkastus an-
11695: ao. viranomaisten kanssa todetakseen, onko              netaan valtiontalouden tarkastusviraston tehtä-
11696: väärinkäyttöä esiintynyt. Jos keskusteluissa ei         väksi. Perusteena on luultavasti ollut se, että
11697: päästä hallitusta ja johtajaa tyydyttävään tulok-       näin ulkoinen tilintarkastus on voitu järjestää
11698: seen, ratkaistaan asia edellisessä artiklassa mää-      tehokkaasti ja taloudellisesti.
11699: rätyllä menettelyllä.                                      Laajemmin on syytä tarkastella sopimusta,
11700:     Artiklan mukaan neuvottelut sopimuksen              jonka mukaan Suomen hallitus sitoutuu yh-
11701: muuttamiseksi aloitetaan Suomen hallituksen tai         teistyössä YK:n kanssa perustamaan YK:n yh-
11702: yliopiston pyynnöstä. Muutoksiin tarvitaan              teydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliitti-
11703: kummankin osapuolen suostumus. Sopimuksen               sen instituutin. Sopimuksen mukaan instituutti
11704: voimassaolo lakkaa Suomen hallituksen ja yli-           toimii kiinteässä yhteistyössä Oikeuspoliittisen
11705: opiston sovittua asiasta tai, jos instituutti siirre-   tutkimuslaitoksen kanssa. Instituutin tavoittee-
11706: tään pois Suomen alueelta.                              na on tarjota mahdollisuus kriminaalipolitiik-
11707:     Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan            kaa koskevan tiedon ja asiantuntemuksen
11708: neuvotteluja sopimuksen muuttamiseksi ei ole             säännölliseen vaihtamiseen erilaisia yhteiskun-
11709:                                                                                                           47
11710: 
11711: ta- ja talousjärjestelmiä edustavien Euroopan                Avustussumman sijoittamisesta kertyvät tulot
11712: maiden kesken. Instituutti edistää myös alan             käytetään instituutin rahoittamiseen. Jos insti-
11713: asiantuntijoiden koulutusta ja harjoittaa rikos-         tuutti lopettaa toimintansa Suomessa, Suomen
11714: ten ehkäisyyn ja kriminaalipolitiikkaan liitty-          hallitus ja YK:n yliopisto päättävät yhdessä
11715: vää tutkimusta.                                          Suomen lahjoitusrahastoon suorittamien varo-
11716:     Instituutin päätehtävä on järjestää seminaare-       jen käytöstä.
11717: ja päättäjille, hallintovirkamiehille, asiantunti-           Suomen hallitus antaa myös varat instituutin
11718: joille ja tutkijoille, koota tietoja toimialaansa        toimintakustannusten kattamiseksi sen kolmen
11719: kuuluvista kysymyksistä ja välittää niitä asiasta        ensimmäisen toimintavuoden aikana. Varat
11720: kiinnostuneille hallituksille, julkaista ja levittää     maksetaan kolmessa erässä seuraavasti: v. 1984
11721: alaan liittyvää aineistoa ja tietoa sekä järjestää       5 Mmk ja v. 1985 ja 1986 kumpanakin 6 Mmk.
11722: näitä tavoitteita palvelevia konferensseja ja ko-            Toimintakustannuksiin sisältyvät myös kus-
11723: kouksia.                                                 tannukset apurahoista ja muista yhteystoimin-
11724:     Instituutti toimii YK:n ja Suomen hallituksen        noista. Näiden vuotuinen määrä ei kuitenkaan
11725: yhteisessä suojeluksessa. Laitoksella on johtaja,        saa v. 1984--86 ylittää 1 Mmk:aa. Suomen
11726: jonka nimeää Suomen hallitus. Tilapäiset asian-          avustusvaroilla rahoitetulla yhteystoiminnalla
11727: tuntijat nimittääYK:npääsihteeri neuvoteltuaan           tulisi avustaa instituutin tutkimus- ja koulutus-
11728: Suomen hallituksen kanssa. Muun henkilökun-              toimintaan osallistuvia kehitysmaiden tiedemie-
11729: nan nimeää Suomen hallitus neuvoteltuaan joh-            hiä ja opiskelijoita.
11730: tajan kanssa.                                                Vuosina 1984--86 Suomen hallitus antaa
11731:     Instituutin kustannukset on jaettu siten, että       edelleen 12 Mmk erityisohjelmien rahoittami-
11732:  Suomen valtio maksaa johtajan ja hallintohenki-         seen siten, kuin Suomen hallitus ja instituutti
11733: lökunnan palkat ja toimitilat sekä stipendit eri         siitä sopivat. Suomen hallitus ilmaisee tässä yh-
11734: maiden kansalaisille, jotka tulevat instituuttiin        teydessä toivomuksen, että suomalaiset tiede-
11735: määräajaksi. YK puolestaan suorittaa tilapäisten         miehet voisivat osallistua näihin ohjelmiin.
11736: asiantuntijoiden menot.                                      Pöytäkirjan mukaan Suomen hallitus antaa
11737:     YK:n virkamiehet nauttivat Suomessa diplo-           instituutille väliaikaiset toimitilat. Viimeistään
11738: maattisia oikeuksia. Muiden osalta Suomi lupaa           kolmen vuoden kuluttua instituutin toiminnan
11739:  antaa helpotuksia nopean matkustamisen mah-             alkamisesta Suomen hallitus ja yliopisto sopivat
11740: dollistamiseen.                                          instituutin pysyvästä sijoituspaikasta. Tämän
11741:      Muita vastaavia YK:n yhteydessä toimivia            jälkeen Suomen hallitus antaa pysyvät toimitilat.
11742:  kriminaalipoliittisia instituuteja on maailmassa            Suomen hallitus tarjoaa sijoitusvaihtoehdoik-
11743:  neljä. Niiden asema on järjestetty samaan tapaan         si esim. Keilaniemeä Espoossa tai Rajasaarta
11744:  kuin Helsingin instituutin. Instituutin paikasta        Helsingissä tai jotakin muuta samantasoista si-
11745:  käytiin kilpailua, johon Suomen lisäksi osallistui-     joituspaikkaa, josta Suomen hallitus ja instituut-
11746:  vat Espanja ja Puola.                                   ti sopivat keskenään.
11747:      S o p i m u k s e e n 1i i t t y v ä n p ö y t ä-       Pöytäkirjassa mainitaan myös, että Suomen
11748:  k i r ja n määräykset. Varsinaiseen sopi-               hallitus antaa instituutin johtajan käyttöön
11749:  mukseen liittyy myös pöytäkirja, jossa on tar-          asunnon.
11750:  kempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpa-                  Edelleen sovitaan, että Suomen hallitus vastaa
11751:  nosta.                                                  sekä instituutin väliaikaisten että pysyvien tilo-
11752:      Pöytäkirjan sisältö voidaan jakaa kolmeen           jen suurista kunnossapitokustannuksista.
11753:  ryhmään: määräykset Suomen avustuksen suo-                  Instituutin perustamista helpottamaan perus-
11754:  rittamisesta, toimitiloista ja johtajan asunnosta       tetaan Suomen hallituksen ja YK:n yliopiston
11755:  sekä työryhmän perustamisesta.                          edustajista koostuva työryhmä.
11756:      Pöytäkirjassa määrätään, et~ä Suomen halli-             Suomen hallitus on täyttänyt isäntämaasopi-
11757:  tus suorittaa 25 milj. Yhdysvaltain dollarin            muksen pöytäkirjaan sisältyvät velvoitteet. Niitä
11758:  (USD) avustuksen YK:n yliopiston lahjoitusra-           koskevia käytännön kysymyksiä selostetaan jäl-
11759:  hastoon. Avustus suoritetaan Suomessa sijaitse-         jempänä.
11760:  van pankin erityistilille ja pidetään sillä. Suoritus       Kysymys instituutin pysyvästä sijoituspaikasta
11761:  maksetaan kuudessa erässä seuraavasti: v. 1984          ratkaistiin antamalla instituutin käyttöön pitkä-
11762:  6 milj. USD, v. 1985 5 milj. USD, v. 1986 ja            aikaiset vuokratilat eikä- kutenYK:nyliopisto
11763:  1987 kumpanakin 4 milj. USD sekä v. 1988 ja             ja Wider-instituutti välillä olettivat- sijoittamal-
11764:  1989 kumpanakin 3 milj. USD.                            la instituutti Suomen valtion omistamiin tiloihin.
11765: 48
11766: 
11767: Instituutti ei ulkoasiainministeriön antaman tie-        tio solmii esim. jonkin kansainvälisen yhtiön
11768: don mukaan ole suostunut sijoittumaan Helsin-            kanssa. Hallitusmuodon 33 § koskee vain sellai-
11769: gin ydinkeskustan ulkopuolelle esim. pöytäkirjas-        sia sitoumuksia, joita on arvioitava kansainväli-
11770: sa mainittuja vastaaviin kohteisiin.                     sen oikeuden mukaan.
11771:    Ulkoasiainministeriön mukaan vertailukoh-                  Kansainvälisten sopimusten valmistelua ja
11772: tien puuttuessa ei ole mahdollista todeta, onko          eduskuntakäsittelyä on laajasti selvitelty valtion-
11773: pöytäkirjan määräys siitä, että Suomen hallituk-         tilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 1988 (s.
11774: sen avustus Wider-instituutin peruspääomara-             62-64).
11775: hastoon suoritetaan Suomessa sijaitsevan pan-                Hallituksen esitys Yhdistyneiden kansakun-
11776: kin erityistilille ja pidetään sillä, luonteeltaan       tien yliopiston kanssa Taloudellisen kehitystut-
11777: poikkeuksellinen. Sitä pidettiin perusteltuna            kimuksen kansainvälisestä instituutista tehdyn
11778: mm. maksutasesyistä, koska kyseessä oli määräl-          sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräi-
11779: tään huomattava Suomen lahjoitus ja kehitysyh-           den määräysten hyväksymisestä annettiin edus-
11780: teistyövaroja haluttiin käyttää myös kotimaassa.         kunnalle 4.5.1984 (HE 59/1984 vp.). Koska kysy-
11781: Edelleen katsottiin, että sopimuksen mahdolli-           myksessä oleva sopimus sisälsi määräyksiä, jot-
11782: sesti purkautuessa Suomeen sijoitettu peruspää-          ka kuuluivat lainsäädännön alaan, annettiin
11783: oma on saatavissa takaisin varmemmin kuin                eduskunnalle samalla sopimukseen liittyvä la-
11784: muualle sijoitettu.                                      kiehdotus. Esitys lähetettiin ulkoasiainvaliokun-
11785:     Sopimuksen             eduskuntakäsit-               taan 11.5.1984 ja mietintö valmistui 15.5.1984
11786: t e 1y. Kansainvälisten sopimusten käsittelyä            (VaVM n:o 611984 vp.). Eduskunta hyväksyi
11787: koskevat säännökset sisältyvät hallitusmuodon            ehdotuksen 29.5.1984.
11788: 33 §:ään ja valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ään. Pe-            Suomen rahoitusosuus insti-
11789: rustuslakien säännökset kansainvälisistä asioista        t u u t i 11 e. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä
11790: ovat melko niukat. Tämä johtuu osaksi siitä, että        (UaVM n:o 6/1984 vp.) todettiin mm., että
11791: hallitusmuotoa säädettäessä kansainvälisten asi-         sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan mu-
11792: oiden tärkeys oli olennaisesti nykyistä pienempi ja      kaan valtiolle aiheutetaan menoja erityisesti v.
11793: osaksi siitä historiallisesa tilanteesta, jossa halli-    1984-89 aikana ja vähäisemmässä määrin sen
11794: tusmuotoa valmisteltiin. Perustuslakikomitean            jälkeenkin. Suomen hallitus on täyttänyt isäntä-
11795: (komiteanmietintö 1917:10) lokakuussa 1917 val-          maasopimukseen ja sen pöytäkirjaan merkityt
11796: mistunut ehdotus hallitusmuodoksi laadittiin vie-        velvoitteet. Velvoitteisiin siis kuului sopimuksen
11797: lä Venäjän yhteydessä olevaa Suomea varten.              ja pöytäkirjan mukaan:
11798: Mietinnön perusteluissa katsottiin, että "Suomel-            -maksaa Wider-instituutin peruspääomara-
11799: la ei tulisi olemaan varsinaista omaa ulkopolitiik-      hastoon yhteensä 25 milj. USD (131 289 021 mk)
11800: kaa". Siksi komitean ehdotuksessa ei ollut yleis-        v. 1984-89 (jäljempänä kohta 1)
11801: säännöstä ulkopoliittisesta päätöksenteosta. Suo-            -antaa yhteensä 17 Mmk instituutin toimin-
11802: men itsenäistymisen jälkeen tehtiin hallitusmuo-         takustannuksia varten sen kolmen ensimmäisen
11803: dosta uusi ehdotus, jossa ulkopolitiikasta määrä-        toimintavuoden aikana eli v. 1984-86 (jäljem-
11804: tään hallitusmuodon 33 §:ssä. Tämä säännös syn-          pänä kohta II)
11805: tyi yksinkertaisesti vain siten, että Venäjän valta-         - antaa yhteensä 12 Mmk v. 1984-86 eri-
11806: kunnanlainsäädännössä valtionpäämiehelle kuu-            tyisohjelmiin, joihin suomalaiset tiedemiehet
11807: luneet valtaoikeudet siirrettiin Suomen omalle           voisivat osallistua. Käytännössä nämä varat
11808: valtionpäämiehelle.                                      maksettiin v. 1985-89 (jäljempänä kohta 111).
11809:    Voimassa olevat perustuslait säädettiin aika-             - antaa instituutille toimitilat ja
11810: na, jolloin kansainväliset velvoitteet siirtyivät            - antaa instituutin johtajalle asunto (jäljem-
11811: lähes poikkeuksetta kahden valtion välisellä so-         pänä kohta IV).
11812: pimuksella. Suomen perustuslakiin ei siis sisälly            Lisäksi Suomi myönsi vielä muita kuluja ja
11813: nimenomaisia säännöksiä kansainvälisiin järjes-          avustuksia eri vuosina yhteensä 17 171 900 mk
11814: töihin liittyvästä päätöksenteosta. Käytännössä          (jäljempänä kohta V).
11815: kuitenkin hallitusmuodon 33 §:ää valtion suh-                Avustukset on ryhmitelty viiteen kokonaisuu-
11816: teista ulkovaltoihin ja valtiopäiväjärjestyksen          teen: peruspääomarahastoon, toiminta-avustuk-
11817: 69 §:ää valtiosopimuksista sovelletaan aina kan-         seen, erityisrahastoon, toimitiloihin ja johtajan
11818: sainvälisiin järjestöihin. Valtiosopimuksiksi ei         asuntoon sekä muihin kuluihin. Ne on maksettu
11819: kuitenkaan lueta sellaisia sopimuksia, joita val-        seuraavasti:
11820:                                                                                                                49
11821: 
11822: Avustukset v. 1984                                                                            mk
11823: I   Peruspääomarahasto .......................................... .            36 744 020,-    (6 milj. USD)
11824: II Toiminta-avustus (1. ja 2. erä) ........................... .                4000 000,-
11825: III Erityisrahasto (12 Mmk) .................................... .
11826: IV Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .                172 331,-
11827: V Muut kulut ........................................................ ..          75 097,-
11828: Vuosi 1984 yhteensä ................................................... .      40991448,-           40 991448,-
11829: 
11830: Avustukset v. 1985
11831: I     Peruspääomarahasto .......................................... .          30 517 500,-    (5 milj. USD)
11832: II    Toiminta-avustus
11833:       - Vuoden 1984 jäännös .................................... .              1000 000,-
11834:       -Vuoden 1985 avustus .................................... .               6000 000,-
11835: III Erityisrahasto (12 Mmk) .................................... .                500000,-
11836: IV Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .               3 462020,-
11837: V Muut kulut ......................................................... .            8 963,-
11838: Erilaisia vuokra- tai muita tuloja instituutti sai 450 240
11839: Mmk, jotka vähennettiin kustannuksista. Ts. kokonais-
11840: avustus olisi ollut ilman tehtyä vähennystä
11841: 41 488 483,-.
11842: Vuosi 1985 yhteensä ................................................... .      41 038 243,-         41 038 243,-
11843: 
11844: Avustukset v. 1986
11845: 1    Pe~spääomarahasto .......................................... .            20 701 501,-    (4 milj. USD)
11846: II   To1m1nta-avustus ................................................ .        6000000,-
11847: III  Erityisrahasto (12 Mmk) .................................... .             1 645 000,-
11848: IV Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .               3 998 337,-
11849: V Muut kulut ........................................................ ..            1782,-
11850: Vuokratuloja instituutti sai Helsingin yliopistolta yht.
11851: 528 871 mk, jotka vähennettiin kustannuksista.
11852: Vuosi 1986 yhteensä ................................................... .      31 817 749,-         31 817 749,-
11853: 
11854:  Avustukset v. 1987 .
11855:  I    Peruspääomarahasto .......................................... .          18 144 000,-    (4 milj. USD)
11856:  II   Toiminta-avustus ................................................ .
11857:  III  Erityisrahasto (12 Mmk) .................................... .            2000 000,-
11858:  IV Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .              3 047 484,-
11859:  V Muut kulut ......................................................... .
11860:  Vuokratuloja instituutti sai Helsingin yliopistolta yht.
11861:  537 755 mk, jotka vähennettiin kustannuksista.
11862:  Vuosi 1987 yhteensä ................................................... .     22 653 728,-         22 653 728,-
11863: 
11864:  Avustukset v. 1988
11865:  I      Peruspääoma ...................................................... .   12 237 000,-    (3 milj. USD)
11866:  II     Toiminta-avustus ................................................ .
11867:  III    Erityisrahasto (12 Mmk) .................................... .          3 288 000,-
11868:  IV     Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .          7 113 931,-
11869:         (Johtajan asunnon ostosta suoritettiin
11870:         3 490 000 mk)
11871:  4 330616T
11872: 50
11873: 
11874:                                                                                                mk
11875: V    Muut kulut ja avustukset ................................... .             9 500 000,-
11876:      (Kysymyksessä oli tutkimusohjelma-avustus, jota
11877:      selvitetään jäljempänä)
11878: Vuokratuloja instituutti sai Helsingin yliopistolta yht.
11879: 547 946 mk, jotka vähennettiin kustannuksista.
11880: Vuosi 1988 yhteensä .................................................. ..       31 590 984,-         31 590 984,-
11881: 
11882: Avustukset v. 1989
11883: I    Pe~spääomarahasto .......................................... .             12 945 000,-    (3 milj. USD)
11884: II To1m1nta-avustus ................................................ .
11885: UI Erityisrahasto (12 Mmk) .................................... .                4 555 000,-
11886: IV Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .                3 109 401,-
11887: V Muut kulut ja avustukset ................................... .
11888: Vuokratuloja instituutti sai Helsingin yliopistolta yht.
11889: 564 460 mk, jotka vähennettiin kustannuksista.
11890: Vuosi 1989 yhteensä .................................................. ..       20 044 941,-         20 044 941,-
11891: 
11892: Avustukset v. 1990
11893: I    Pe~spääomarahasto .......................................... .
11894: II   To1m1nta-avustus ................................................ .
11895: UI   Erityisrahasto ..................................................... .
11896: IV   Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .              3 718 321,-
11897: V    Muut kulut ........................................................ ..        425 000,-
11898:      (Wider-instituutin arvioinnin rahoitus)
11899: Vuokratuloja instituutti sai Helsingin yliopistolta yht.
11900: 235 191 mk, jotka vähennettiin kustannuksista.
11901: Vuosi 1990 yhteensä ................................................... .        3 908 129,-          3 908 129,-
11902: 
11903: Avustukset v. 1991
11904: I   Pe~spääomarahasto .......................................... .
11905: II  To1m1nta-avustus ................................................ .
11906: UI  Erityisrahasto ..................................................... .
11907: IV  Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .               3 264 625,-
11908: V   Muut kulut ja avustukset
11909:     (Itä-Euroopan taloudellisia uudistuksia koskeva
11910:     hanke) ................................................................ .    7161 057,-
11911: Vuosi 1991 yhteensä .................................................. ..       10425 682,-          10 425 682,-
11912: 
11913: Avustukset v. 1992
11914: I   Pe~spääomarahasto .......................................... .
11915: II T01mmta-avustus ................................................ .
11916: UI Erityisrahasto ..................................................... .
11917: IV Toimitilat ja johtajan asunto .............................. .                3 326 793,-
11918: V Muut kulut ......................................................... .
11919: Vuosi 1992 yhteensä ................................................... .        3 326 793,-          3 326 793,-
11920: Kaikki avustukset yhteensä ......................................... .                              205 797 697,-
11921:                                                                                                                   51
11922: 
11923:    Kehitysyhteistyövaroja käytettiin kaikkiaan                    jälkeen kun Wider oli määritellyt tutkimusohjel-
11924: v. 1984-92, pl. teollinen kehitysyhteistyö, n.                    mansa - selvittää suomalaisen tiedeyhteisön
11925: 19,5 mrd. mk.                                                     mahdollisuudet osallistua ohjelmiin. Ulkoasiain-
11926:    Kolmea Wider-instituutille myönnettyä avus-                    ministeriön ilmoituksen mukaan jo tuolloin Suo-
11927: tusta on syytä tässä hieman laajemmin selvitellä.                 men Akatemian taholta esitettiin epäilyjä siitä,
11928:    Erityisohjelmiin              myönnetty                        voitaisiinko Suomesta löytää riittävästi tutkijoi-
11929: 1 2 M m k. Isäntämaasopimuksen pöytäkir-                          ta ja kohteita, jotta määrärahat voitaisiin käyt-
11930: jassa Suomi lupautui antamaan v. 1984-86                          tää tarkoitetussa ajassa.
11931: yhteensä 12 Mmk Wider-instituutin erityis-                           Wider teki ensimmäisen rahoitusesityksen
11932: ohjelmiin. Käytännössä nämä varat maksettiin                      vasta joulukuussa 1985. Samalla Wider esitti
11933: v. 1985-89 seuraavasti:                                           kehitysyhteistyöosaston edustajien kanssa käy-
11934:                                                                   tyihin keskusteluihin viitaten, että erityisrahas-
11935:                                                                   tosta voitaisiin rahoittaa myös Widerin tutki-
11936:                                                                   musteemojen mukaisia hankkeita, joissa tutki-
11937: Vuosi                                                    mk       taan Suomen kehitysyhteistyön kannalta merkit-
11938:                                                         500 000   täviä aiheita. Kehitysyhteistyöosastolla pidettiin
11939: 1985 ············································                 tuolloin tärkeimpänä Wider-instituutin tutki-
11940: 1986 ············································     1 645 000
11941:                                                       2 000 000   musohjelmien pikaista aloittamista suomalais-
11942: 1987 ············································                 tutkijoiden osallistumisen ollessa toissijaista.
11943: 1988 ············································     3 288 000
11944: 1989 ........................................... .    4 555 000      Vuonna 1986 ryhdyttiin selvittämään suoma-
11945:                                                                   laisen tiedeyhteisön mahdollisuuksia osallistua
11946: Yhteensä .................................... .      11 988 000   tutkimuksiin. Wider lähetti kesäkuussa 1986
11947:                                                                   kyselyn tutkimushankkeiden kartoittamiseksi 54
11948:                                                                   tutkimuslaitokselle tai vastaavalle ja sai yhteensä
11949:                                                                   29 esitystä, joiden yhteinen rahoitustarve oli 20
11950:    Näistä varoista muodostettiin Wider-insti-                     Mmk. Suomalainen tiedeyhteisö oli siis kiinnos-
11951: tuuttiin erityisrahasto (Finnish Special Project                  tunut Wider-instituutin tutkimushankkeista.
11952: Fund, FSPF). Suomen avustuksia ei makset-                            Wider esitti erityisrahastosta rahoitettavaksi
11953: tu monenkeskiseen toimintaan kohdennetuista                       näistä neljää sekä viidentenä hankkeena Suomen
11954: kehitysyhteistyömäärärahoista, kuten isäntä-                      Pankin ja Washingtonissa sijaitsevan Institute
11955: maasopimuksen muut velvoitteet, vaan muista                       for Intemational Economicsin (IIE) yhteishan-
11956: kehitysyhteistyövaroista Goko momentilta                          ketta. Hanke toteutettiin kuitenkin ilman mitään
11957: 24.30.67.3 tai 24.30.67.2, Vakauttamis- ja so-                    suomalaisosuutta. Wider-instituutin johdon seli-
11958: peuttamisohjelmat kehitysmaissa).                                 tyksen mukaan tämä johtui siitä, ettei HE-laitos
11959:    Rahastoon lisättiin myös korkotuloja 2627                      halunnut julkaisuja koskevan erimielisyyden ta-
11960: mk vuodelta 1986 sekä yhteensä 290 260 mk                         kia osallistua koko hankkeeseen, minkä takia
11961: vuosilta 1987, 1989, 1990ja 1991,joten rahaston                   Wider-instituutin johtaja nimitti hankkeeseen
11962: varat olivat yhteensä 12 280 889 mk. Vuonna                       Harvardin yliopiston professorin Jeffrey Sach-
11963: 1988 varat oliva talletettuina korottomalla tilillä,              sin. Toiseksi syyksi esitettiin se, että Suomen
11964: eikä siltä vuodelta ole kertynyt korkotuloja.                     Pankin hankkeeseen tarkoittama tutkija vaihtui
11965:    Lisäksi pöytäkirjassa on todettu, että Suomen                  eikä uusi tutkija ottanut yhteyttä professori
11966: hallitus ilmaisee tässä yhteydessä toivomuksen,                   Sachsiin. Tutkimus käsitteliUSA:nmaksutaseen
11967: että suomalaiset tiedemiehet voisivat osallistua                  vaikutuksia kehitysmaihin. Neljästä muusta
11968: näihin ohjelmiin.                                                 hankkeesta pyydettiin Suomen Akatemian lau-
11969:    Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan                       sunto. Hankkeista aiheutuvia menoja varten
11970: tarkoituksena oli erityisrahaston avulla edistää                  ministeriö, myönsi 2 Mmk Widerille v. 1987.
11971: instituutin tutkimusohjelmien pikaista aloitta-                   Päätöksellään 12.2.1987 ministeriö ilmoitti sille,
11972: mista ja toisaalta helpottaa suomalaisten tutki-                  että jäljellä olevat isäntämaasopimuksen mukai-
11973: joiden mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin                 set varat, 7 855 000 mk, on varattu vuosiksi
11974: tutkimushankkeisiin. Ensin mainittua tavoitetta                    1988-90.
11975: edistettiin tosin myös instituutille v. 1984-86                      Hanke-esitykset oli etukäteen yksilöity kus-
11976: annetulla 17 Mmk:n toiminta-avustuksella.                         tannusarvioineen, suomalaisosuus oli määritelty
11977: Vuodelta 1984 olevan arkistoaineiston pohjalta                    ja hankkeista tehtiin erilliset kirjeenvaihtoon
11978: on nähtävissä, että tarkoituksena oli - sen                       perustuvat sopimukset. Wider velvoitettiin anta-
11979: 52
11980: 
11981: maan varojen käytöstä määräaikana selvitys ja              Vuosina 1988 ja 1989 ministeriö myönsi Wi-
11982: hankkeiden päätyttyä selvitys tutkimuksen ku-          derille kaikkiaan 5 438 816 mk (3 688 816 +
11983: lusta ja tuloksista. Vuonna 1987 tehdyssä sopi-        aiempi 1 750 000 mk) päätöksin, joihin ei sisäl-
11984: muksessa Wider velvoitettiin vaatimaan suoma-          tynyt tarkkoja ehtoja rahan käytöstä tai tilityk-
11985: laisilta laitoksilta tilintarkastuslausunto varojen    sestä.
11986: käytöstä ja toimittamaan ministeriölle kunkin              Ulkoasiainministeriö pyysi Wider-instituutil-
11987: vuoden helmikuun loppuun mennessä oma selvi-           ta kirjallista selvitystä erityisrahaston varojen
11988: tyksensä varojen käytöstä.                             käytöstä lokakuussa 1990. Instituutin talvella
11989:     Vuoden 1987 lopulla ulkoasiainministeriön ja       1990-91 antamat selvitykset eivät tyydyttäneet
11990: Wider-instituutin välillä käytiin neuvotteluja eri-    ministeriötä muilta kuin v. 1985-86 sovittujen
11991: tyisrahaston maksuaikataulun nopeuttamiseksi.          hankkeiden osalta, joista ministeriön toimesta
11992: Ministeriö muutti päätöksellään 9.9.1987 mak-          laadittiin selvitys.
11993: satusaikataulua siten, että Widerille maksettai-           Ulkoasiainministeriön selvityksestä ilmenee,
11994: siin 3,3 Mmk v. 1988 ja 4,555 Mmk v. 1989.             että sillä on jokseenkin kattavat jäljennökset
11995: Perusteluna oli lähivuosien tutkimusohjelmien          varojen käyttöä koskevasta tositeaineistosta. Ne
11996: rahoituksen varmistaminen. Ministeriön taholta         osoittavat, että erityisohjelmiin käytetyistä me-
11997: ei tuotu esiin mitään, mikä olisi ollut tulkittavis-   noista on, 1 750 000 mk:n osuutta lukuun otta-
11998: sa varojen käyttöperusteiden muuttamiseksi.            matta, asialliset, kirjanpitovaatimukset täyttävät
11999:     Vuoden 1988 määräraha-anomuksessaan Wi-            tositteet.
12000: der esitti jatkorahoitusta aiemman neljän hank-            Selvitysten ja korkotulosiirtojen jälkeen em.
12001: keen toteutukseen yhteensä 1 538 394 mk sekä           tileille sijoitettiin kertomusvuoden marraskuussa
12002: 1 750 000 mk instituutin tutkimusohjelmaan             yhteensä 4 321153,65 mk. Tämä on siis ulkoasi-
12003: kuuluviin hankkeisiin. Koko määräraha, 3,3             ainministeriön myöntämien summien ja tutki-
12004: Mmk, käytettäisiin esityksen mukaan tutkimus-          muksiin osoitettujen menojen erotus, jonka käy-
12005: hankkeisiin, joihin suomalaiset tutkijat osallis-      töstä on ollut instituutin ja ulkoasiainministe-
12006: tuisivat. Myöntöpäätöksessään 28.3.1988 minis-         riön kesken erimielisyyttä. Tämän lisäksi voi-
12007: teriö antoi varat neljän hankkeen jatkamiseen          daan kiistanalaisena pitää em. 1 750 000 mk,
12008: sekä 1 750 000 mk Wider-instituutin tutkimus-          jonka instituutti itse siirsi yleisavustukseksi ja
12009: ohjelmaan liittyviin hankkeisiin, joihin suoma-        josta ulkoasiainministeriö ei ole saanut selvitystä
12010: laiset osallistuisivat, eli yhteensä 3 288 000 mk.     Wideriltä.
12011: Ministeriön päätös ei sisältänyt ehtoja varojen            Ulkoasiainministeriön kanssa sovitulla ta-
12012: tilittämisestä eikä erittelyä 1 750 000 mk:n käy-      valla Wider-instituutti lähetti kertomusvuoden
12013: töstä. Kuitenkin Wider-instituutin johtajalle          marraskuussa suomalaisille tutkimuslaitoksille
12014: myöhemmin lähetetyssä ulkoasiainministeriön            kirjeen, jossa ilmoitettiin erityisrahastosta saa-
12015: kirjeessä korostettiin, että 1 750 000 mk oli osoi-    tavissa olevista varoista ja pyydettiin tutkimus-
12016: tettu instituutin budjetinmukaisiin tutkimusoh-        hanke-esityksiä tammikuun 1993loppuun men-
12017: jelmiin. Ministeriön kirje oli tarpeen siksi, että     nessä. Wider-instituutin pyynnöstä hakemusten
12018: Widerin johtaja oli ministeriölle lähettämässään       määräaikaa jatkettiin 11.2.1993 asti. Ulkoasi-
12019: kirjeessä ilmaissut käsityksen, että ko. varat         ainministeriön tarkoituksena oli päättää erityis-
12020: olivat Widerille osoitettua suoraa budjettitukea.      rahaston jäljellä olevien varojen käytöstä ke-
12021:     Vuotta 1989 koskevassa määräraha-anomuk-           vään 1993 aikana. Päätökset tehtiin kesällä
12022: sessa Wider-instituutti esitti, että yhteensä           1993.
12023: 866 184 mk käytettäisiin neljään kesken olevaan            Ulkoasiainministeriö ilmoitti keväällä 1993
12024: hankkeeseen ja 3 688 816 mk instituutin muihin         valtiontilintarkastajille, ettei ministeriön mieles-
12025: hankkeisiin eli yhteensä 4 555 000 mk. Ulkoasi-        tä sen ja Wider-instituutin käsityksissä varojen
12026: ainministeriö myönsi varat esityksen mukaisesti        käytöstä ole eroavuuksia. Loppuun saatetuissa
12027: päätöksellään 29.3.1989. Esittelymuistiossa to-        hankkeissa suomalaisten tutkijoiden osuus on
12028: dettiin, että Wider pyrkii käyttämään suomalai-        ollut toivottua pienempi. Jäljellä olevat varat
12029: sia tutkijoita ja asiantuntijoita myös näiden tut-     käytetään hankkeisiin, joissa suomalaistutkijoil-
12030: kimusten yhteydessä. Ilmoituskirjeessä Widerille       la on merkittävä osuus.
12031: todettiin vielä, että vuotta 1989 koskevan rapor-          Seitsemän tutkimusprojektin kustannukset,
12032: tin yhteydessä keskusteltaisiin Wider-instituutin      oheiskustannukset ja 1 750 000 mk:n avustus
12033: ja suomalaisten tutkijoiden yhteistyöstä saaduis-      ovat yhteensä 7 959 732 mk. Varojen käyttö on
12034: ta kokemuksista ja tuloksista.                         jakaantunut vuosittain seuraavasti:
12035:                                                                                                                53
12036: 
12037: Vuosi                                               mk            Voidaan arvioida, että Suomen maksulupaus
12038: 1986 ............................................ 1 121 600   25 milj. USD:n suorituksesta peruspääoma-
12039:                                                               rahastoon merkitsi Suomelle menoja n. 141,5
12040: 1987 ············································ 1 665 742   Mmk kurssin ollessa 5,66 (14.9.1983). Peruspää-
12041: 1988 ············································ 3 456 838   omarahastoon todella maksettujen avustusten
12042: 1989 ············································ 1 080 336   markkamäärä oli n. 131 Mmk.
12043: 1990 ············································   213 424       Käytyjen keskustelujen pohjalta kehitysyhteis-
12044: 1991 ············································   221 103   työosastolla ryhdyttiin valmistelemaan lisäavus-
12045: 1992............................................     73173
12046: Eri vuosina tutkimusprojektien                                tuksen myöntämistä, ja sitä koskeva päätös teh-
12047:   tukemiseen käytetyt varat.. ..... _ _ _l_2_7_5_1_6          tiin syksyllä 1988. Tarveharkintaan perustuva
12048:                                                               avustus myönnettiin instituutin tutkimusohjel-
12049: Yhteensä.....................................     7 959 732   man vuoden 1989 vajeen kattamiseen. Ulko-
12050:                                                               asiainministeriön 7.10.1988 tekemän päätöksen
12051:                                                               liitemuistiossa todettiin, että Widerin nykyisen
12052:     Kaikkiaan varoja myönnettiin siis 11 988 000              tutkimusohjelman toteuttaminen edellyttää lisä-
12053: mk, josta on käytetty 7 959 736 mk.                           menoja 9 500 000 mk. Jotta instituutin vuoden
12054:     L i s ä a v u s t u s 9 , 5 M m k. Suomi                  1989 työohjelma voitaisiin toteuttaa jo meneil-
12055: myönsi 9,5 Mmk:n lisäavustuksen Wider-insti-                  lään olevien tutkimusten osalta, tulisi lisäavustus-
12056: tuutin tutkimusohjelmalle syksyllä 1988. Insti-               pyyntöön suhtautua myönteisesti. Päätös ei sisäl-
12057: tuutin johtaja Lal Jayawardena oli vuoden 1988                tänyt avustuksen käyttöön liittyviä määräyksiä.
12058: alusta lähtien ollut yhteydessä kehitysyhteistyö-                 Jälkikäteen YK:n yliopiston vuosien 1988-
12059: osastoon lisärahoituksen saamiseksi Widerille                 89 tilinpäätöksestä ilmeni, että Wider-instituutil-
12060: vuosien 1988-89 toiminnan turvaamiseksi.                      la jäi tilikaudelta ylijäämää 3,9 milj. USD eli n.
12061: Vuoden mittaan kävi ilmeiseksi, ettei Widerin                 15,86 Mmk (dollarin kurssi oli 4,067 mk
12062: johtaja ollut onnistunut saamaan sitovia lupauk-              29.12.1989).
12063: sia lisärahoituksen saamiseksi instituutille. Insti-              Avustus 7, 1 6 Mmk. Vuonna 1991
12064: tuutin johtajan kanssa käydyissä keskusteluissa               muina kuluina ja avustuksina Wider-instituutille
12065: päädyttiin siihen, että ponnisteluja Widerin toi-             maksettiin yhteensä 7 161 057 mk Itä-Euroopan
12066: minnan saattamiseksi kestävälle rahoituspohjal-               taloudellisia uudistuksia koskevaa hanketta var-
12067: le pitkällä aikavälillä tulee jatkaa. Juuri käynnis-          ten. Tämä sisältyi valtion tulo- ja menoarvio-
12068: tyneen laitoksen toiminnan lopettamista ei kat-               esitykseen vuodeksi 1991 mom. 24.30. käyttö-
12069: sottu tarkoituksenmukaiseksi myöskään ulko-                   suunnitelmaan. Tästä on mainittu valtiontilin-
12070: asiainministeriön puolelta.                                   tarkastajain kertomuksessa vuodelta 1991, jossa
12071:     Ulkoasiainministeriön johtoryhmä käsitteli                todetaan, että kaikkia tarjoutuvia mahdollisuuk-
12072: asiaa kokouksessaan syksyllä 1988. Kokoukses-                 sia ei ole osattu tai haluttu käyttää hyväksi.
12073: sa todettiin, että Suomen vastatessa sopimuksen               Niinpä Suomi myönsi keväällä 1990 Wider-
12074: mukaisesti osuudestaan peruspääomasta ja ope-                 instituutille 10 Mmk tutkimusprojektiin, jossa
12075:  ratiivisesta toiminnasta sekä toimitiloista, insti-          tarkastellaan Itä-Euroopan ja entisen Neuvosto-
12076:  tuutti ei ole kyennyt huolehtimaan lisärahoitus-             liiton taloutta sekä kehitysmaiden talouksien
12077:  tarpeesta. Toiminnan jatkaminen edellyttää                   sopeutumista siihen. Suomen ulkoasiainministe-
12078:  Ruotsista ja mahdollisesti Norjasta saatavan                 riön ja instituutin välillä solmitussa rahoitusso-
12079:  tuen lisäksi huomattavaa lisäavustusta Suomelta              pimuksessa vahvistettiin ministeriön toivomus,
12080: jo samana vuonna.                                             että suomalaiset tutkijat ja tutkimushaljoittelijat
12081:      Ennen kuin instituutin tutkimusohjelma voi-              voisivat osallistua hankkeen toteuttamiseen.
12082:  tiin hyväksyä joulukuussa 1988 YK:nyliopiston                Suomen lopullinen rahoitus hankkeelle on ollut
12083:  hallintoneuvostossa, tuli johtajan voida varmi~­             7,16 Mmk. Hankkeen on toteuttanut professori
12084:  taa, että rahoitus oli olemassa. Johtaja oli ilmoit-         Jeffrey Sachsin johtama tutkimusryhmä, jonka
12085:  tanut jo alkuvuodesta instituutin tarvitsevan li-            loppuraportti valmistui vuoden 1993 kesän lo-
12086:  säavustusta. Hänen lähtökohtanaan oli, että                  pulla.
12087:  Suomi oli hyötynyt peruspääomarahastoon lu-                      Huolimatta ulkoasiainministeriön ja instituu-
12088:  vatun 25 milj. USD:n maksuissa, koska dollarin               tin välillä käydystä kiljeenvaihdosta suomalais-
12089:  ja markan välinen vaihtokurssi oli Suomelle                   ten osuus hankkeesta on jäänyt vähäiseksi. Kak-
12090:  edullinen ja vastaavasti instituutille epäedulli-             si suomalaista opiskelijaa, toinen kesällä 1991 ja
12091:  nen.                                                          toinen vuoden 1992 kesällä, osallistui suoranai-
12092: 54
12093: 
12094: sesti tutkimushankkeen toteuttamiseen. Muuten            ly pääomarahaston sijoituksista 31.3.1991 saak-
12095: suomalaiset ovat osallistuneet vain Helsingissä          ka. Lyhyitä ajanjaksoja lukuun ottamatta se on
12096: järjestettyihin projektiin kuuluviin seminaarei-         yhtäpitävä edellisenä vuonna New Yorkista saa-
12097: hin tai projektihenkilökunnan luento- ja esitel-         dun erittelyn kanssa.
12098: mätilaisuuksiin.                                            YK:n yliopisto toimiui-ministeriölle 20.9.1991
12099:    Peruspääomarahaston siirrot.                          päivätyn selvityksensä pääomarahaston nykyi-
12100: Suomen hallituksen ja Yhdistyneiden kansakun-            sestä sijoituksesta. Sen mukaan sijoitusten hoita-
12101: tien yliopiston välisessä pöytäkirjassa todetaan,        misjärjestelyjen muutokset aiheuttivat Suomessa
12102: että Suomen hallitus suorittaa Yhdistyneiden             eräitä teknisiä ja päätöksentekoa koskevia on-
12103: kansakuntien yliopiston lahjoitusrahastoon 25            gelmia ennen kuin uudet sijoitukset voitiin teh-
12104: milj. dollaria. Avustus suoritetaan Suomessa             dä. Ongelmia ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti
12105: sijaitsevan pankin erityistilille ja pidetään sillä.     selvitetä. Uudet sijoitukset tehtiin vasta elokuus-
12106: Suoritus tapahtui kuudessa erässä, kuten edellä          sa 1991. Huhtikuun ja elokuun välisenä aikana
12107: on selostettu. Hallituksen esityksessä todettiin,        v. 1991 varat olivat selvityksen mukaan sijoitet-
12108: että Suomen avustus maksetaan Suomessa sijait-           tuina lyhytaikaisina talletuksina luotettavissa
12109: sevan pankin erityistilille ja sitä ei siirretä sieltä   yhdysvaltalaisissa ja brittiläisissä pankeissa. Sel-
12110: pois. Siinä tapauksessa, että instituutti lopettaa       vityksen liitteenä olevan 17.9.1991 päivätyn
12111: toimintansa Suomessa, lahjoitusrahastoon suo-            YK:nhenkilökunnan eläkesäätiön sijoitusrapor-
12112: ritettujen varojen käytöstä päättävät Suomen             tin "UNU Endowment Holdings in Finland"
12113: hallitus ja Yhdistyneiden kansakuntien yliopisto         mukaan varat olivat 30.8.1991 (dollarimääräi-
12114: yhdessä.                                                 siksi laskettuina) yhteensä 28 035 413 USD. Täs-
12115:    Ulkoasiainministeriön mielestä pöytäkirjaa            tä on olemassa myös Tokion yliopiston rehtori
12116: on tulkittava siten, että peruspääomaksi las-            Gurgulino de Souzan ulkoasiainministeriölle lä-
12117: kettavia varoja tulee olla Suomessa 25 milj. USD         hettämä kirje. Tämän 21.8.1992 allekirjoitetun
12118: ja että siihen ei voi laskea instituutin käyttövaro-     kirjeen mukaan Suomesta siirrettiin vuoden 1991
12119: ja ja tutkimusohjelmien erillisavustuksia. Pöytä-        huhtikuussa 19 225 000 USD (dollarin kurssi
12120: kirjamerkintää voidaan ulkoasiainministeriön             esim. 31.3.1991 oli 4 059 mk) New Yorkiin sekä
12121: käsityksen mukaan tulkita kuitenkin niin, että           29 923 400 mk. Toisin sanoen Suomesta siirret-
12122: peruspääoman varojen ei tarvitse olla talletet-          tiin pois n. 108 Mmk. Widerille suoritettu perus-
12123: tuina Suomessa nimenomaan pankkitilille vaan             pääomarahasto oli kaikkiaan n. 131 Mmk. To-
12124: hyväksyttäviä ovat muunkinlaiset sijoitukset             kion yliopiston rehtorin 20.9.1991 u1koasiainmi-
12125: Suomessa. Niinpä ulkoasiainministeriön mieles-           nisteriölle lähettämän kirjeen mukaan Suomeen
12126: tä hyväksyttäviä ovat Suomen valtion obligaa-            sijoitetut varat olivat elokuussa 1991 Yhdysval-
12127: tiot, Kehitysaluerahaston obligaatiot ja vastaa-         tain dollareiksi muutettuina yhteensä 28 035 413
12128: vat.                                                     USD.
12129:     Kun keväällä 1991 oli esiintynyt tietoja, joi-           Summaan sisältyy kuitenkin kaksi markka-
12130: den mukaan Widerin peruspääoma ei olisikaan              määräistä sijoitusta, joista toinen ei ulkoasiain-
12131: sijoitettuna sopimuksenmukaisella tavalla Suo-           ministeriön mukaan tiettävästi ole Suomessa ja
12132: messa, ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-           toisen merkinnästä ei selviä, missä maassa kysei-
12133: osasto pyysi valtiontalouden tarkastusviraston           set varat ovat sijoitettuina. Jos summat vähenne-
12134: kirjeen perusteella YK:n yliopistolta Tokiosta           tään ilmoitetuista sijoituksista Suomessa, oli sel-
12135: tietoa ko. sijoituksista.                                vityksen mukaisia selvästi Suomessa olevia varo-
12136:    YK:nyliopiston 27.8.1991 päivätyn vastauk-            ja 30.8.1991 yhteensä 24 741 152 USD. Summa
12137: sen mukaan varat olivat olleet aina 31.3.1991            koostuu eri valuutoista, jotka on muutettu dolla-
12138: saakka pankkien tileillä Suomessa. Tuolloin              rimääräisiksi. Tähän määrään sisältyi myös tut-
12139: YK:n varainhoitojärjestelmän muutoksen yhtey-            kimusohjelmien erillisavustuksia ja laitoksen
12140: dessä osa Suomen pääomarahastosijoituksesta              käyttövaroja. Nämä varat on sijoitettu suoma-
12141: oli siirretty Yhdysvaltoihin. Yliopisto ilmoitti         laisten pankkien tileille ja suomalaisiin obligaa-
12142: informoineensa New Yorkiin varojen siirtämi-             tioihin. Summien 28 035 413 USD ja 24 741 152
12143: sestä takaisin Suomeen. Tästä se ei kuitenkaan           USD ero saattaa ainakin osin selittyä käytettyjen
12144: ollut vielä saanut vahvistusta. Vahvistuksen saa-        valuuttakurssien eroilla.
12145: tuaan yliopisto ilmoitti tiedottavansa asiasta               Lokakuusta 1991 aina kertomusvuoden kesä-
12146: ministeriölle. Vastaukseen on liitetty YK:n yli-         kuuhun asti YK:n yliopisto toimitti ministeriölle
12147: opiston talouspäällikön allekirjoittama tilieritte-      Fiduciary Trust Company Intemational -nimi-
12148:                                                                                                                   55
12149: 
12150: sen YK:n varojen investoinneista vastaavan yh-               Peruspääomarahaston pääoma ja korkotulot
12151: tiön kuukausittaiset todistukset Suomeen talle-            kehittyivät seuraavasti:
12152: tettujen varojen määrästä. Tänä aikana Suomes-
12153: sa talletettujen pääomarahastoon katsottavien              Tilikausi                  Pääomarahaston       Korkotulot
12154:                                                                                           lisäys
12155: varojen määrä on vaihdellut 23,5 milj. ja 27 milj.                                                  USD
12156: USD:n välillä. Kertomusvuoden kesäkuussa va-
12157: rojen määrä oli 25 264 772 USD. Vuoden 1984                1984-85 .............. .    11 000 000         1 498 151
12158:                                                            1986-87 .............. .     9 095 462         3 847 573
12159: elokuun lopussa, jolloin ensimmäinen erä pää-
12160: omarahastoon suoritettiin, dollarin kurssi oli             1988-89 .............. .     7 170 462         4 515 066
12161:                                                            1990-91 .............. .     8 150 000         6 020 000
12162: 6 068 mk. Kertomusvuoden kesäkuun lopussa se
12163: oli 4,16 mk. Peruspääomarahaston tarkkaa päi-
12164: vittäistä määrää ei ulkoasiainministeriöllä ole                Kertyneisiin pääomiin on lisätty eräitä seka-
12165: tiedossa, vaan se on aina pyydettävä YK-yliopis-           laisia tuloja eri vuosilta yhteensä 875 793 USD.
12166: ton kautta erikseen.                                          Instituutin perustamisen aikaan tavoitteeksi
12167:     Yliopiston antamien selvitysten mukaan                 asetettiin 50 milj. USD:n pääomarahasto, ja
12168: YK:n varojen hallintojärjestelmä muuttui                   instituutin toiminta arvioitiin voitavan rahoittaa
12169: 1.4.1991, minkä vuoksi myös Suomessa olevat                pääoman tuotolla. Tavoitteesta puuttuu siten
12170: varat oli talletettava ja sijoitettava uuden järjes-       toistaiseksi n. 14 milj. USD. Kun instituutin
12171: telmän mukaan. Tämä prosessi kesti ulkoasiain-             täysipainoinen toiminta on edellyttänyt Suomen
12172: ministeriön mielestä Suomen kohdalla kohtuut-              peruspääomarahaston lupaaman lahjoituksen
12173: toman kauan. Kirjeissä ilmoitetaan, että proses-           täydentämistä muista lähteistä, ovat Suomen
12174: sin pituus johtui pankkiteknisistä ja tiedonväli-          edustajat kiinnittäneet asiaan jatkuvasti YK:n
12175: tystä koskevista ongelmista Suomessa. Se, että             yliopiston, Wider-instituutin johtokunnan ja ins-
12176: varat siirrettiin järjestelyjen tekemisen ajaksi           tituutin johdon huomiota vaatien toimintaa ra-
12177: Suomen ulkopuolelle, on YK:ntoimielinten mie-              hoituksen hankkimiseksi. Asian kiireellisyyttä
12178: lestä tahaton erehdys. Selityksenä on esitetty,            lisäsi Yhdysvaltain dollarin kurssin voimakas
12179: että jossain YK:n hallintoportaassa oli unohdet-           lasku.
12180: tu Suomen kanssa tehty erityislaatuinen sopimus                Ulkoasiainministeriön oman käsityksen mu-
12181: rahojen pitämisestä Suomessa.                              kaan peruspääoman kartuttaminen on kaikista
12182:     Koska kertomusvuoden jälkeen on esiintynyt             ponnisteluista huolimatta edennyt odotettua hi-
12183:  tietoja, joiden mukaan mahdollisesti jokin osa            taammin.
12184:  peruspääomarahastoa oli vuoden vuoden 1990                    Ruotsin hallituksen aloitteesta Malmöön pe-
12185:  aikana Suomen ulkopuolella, ulkoasiainministe-            rustettu      Maailman        merenkulkujärjestön
12186:  riö on pyytänyt syksyllä 1993 asiasta lisäselvityk-       (IMO:n) alainen Maailman merenkulkuyliopisto
12187:  siä YK:lta.                                               (World Maritime University, WMU) on ollut
12188:     Rahoitusjärjestelyt                     perus-         Wider-instituutin tavoin jatkuvissa rahoitusvai-
12189:  pää oma rahast on              1 i s ä ä m i s e k s i.   keuksissa. Suomen hallitus oli toistuvasti vedon-
12190:  Wider-instituuttia koskevassa hallituksen esityk-         nut muihin Pohjoismaihin, jotta ne liittyisivät
12191:  sessä lähtökohtana on se, että myös instituutin           Wider-instituutin tukijoihin. Tästä syystä Suo-
12192:  ulkopuolinen rahoitus tulee turvata. Perusteluis-         men ja Ruotsin kehitysyhteistyöviranomaiset
12193:  sa mainittiin, että YK:n yliopisto on kääntynyt           sopivat vastavuoroisesti Ruotsin tuesta Wider-
12194:  myös muiden valtioiden ja yksityisten puoleen             instituutin peruspääomarahastolle ja Suomen
12195:  saaden alustavia lupauksia instituutille tulevista        tuesta Merenkulkuyliopistolle.
12196:  avustuksista.                                                 Vuosina 1985 ja 1986 Suomen merenkulku-
12197:     Instituutin tilikautta 1990-91 koskevan tilin-         hallitus osoitti WMU:lle 300 000 mk:n vuotuisa-
12198:  päätöksen mukaan (YK:n toimielinten tilikausi             vustuksen eli yhteensä 600 000 mk. Lisäksi me-
12199:  on kaksivuotinen) Wider-instituutin peruspää-             renkulkuhallitus järjesti yliopiston opiskelijoi-
12200:  omarahaston pääoma oli vuoden 1991 lopussa                den opetukseen liittyviä kursseja. Alunperin
12201:  yhteensä 36 291 717 USD. Ulkomailta saadusta              Ruotsin piti sovitun järjestelyn mukaan maksaa
12202:  rahoituksesta 8 milj. USD on lahjoittanut japa-           Widerille yhteensä 16 milj. SEK (n. 11,25 Mmk)
12203:  nilainen Sasakawa-säätiö ja 2,2 milj. USD (14             ja Suomen WMU:lle v. 1987-91 yhteensä 3,75
12204:  milj. SEK) Ruotsin hallitus. Lisäksi Intian halli-        Mmk eli 750 000 mk jokaisena vuonna. Kun
12205:  tus on luvannut 14 vuoden aikana yhteensä                 Ruotsi päätti maksaa Widerille sekä v. 1987 ja
12206:   1 milj. USD:n lahjoituksen.                              että v. 1988 vain 7 milj. SEK eli yhteensä 14 milj.
12207: 56
12208: 
12209: SEK (yht. n. 9,6 Mmk), maksoi Suomi vastaa-              Järjestelyä pidettiin ministeriön käsityksen
12210: vasti WMU:lle v. 1987-90 vuosittain 750 000           mukaan toteuttamisajankohtanaan tarkoituk-
12211: mk eli yhteensä 3 Mmk. Maailman merenkulku-           senmukaisena, koska Suomen viranomaiset oli-
12212: yliopiston vuosibudjetti v. 1987 oli runsaat 5        vat instituutin perustamisvaiheessa voimakkaas-
12213: milj. USD, josta Ruotsi oli sitoutunut maksa-         ti sitoutuneet tukemaan peruspääomarahaston
12214: maan kolmanneksen.                                    kartuttamispyrkimyksiä, jotta instituutille saa-
12215:     Wider-instituutin peruspääoman lisäämispyr-       taisiin turvattua rahoituksellisesti riippumaton
12216: kimysten vuoksi kehitysyhteistyöosaston johto         asema ja täysipainoiset toimintamahdollisuudet.
12217: keskustelijapanilaisen Sasakawa-säätiön edusta-          Sasakawa-säätiöltä saadun selvityksen mu-
12218: jien kanssa säätiön valmiudesta lahjoittaa varoja     kaan säätiö oli vuodesta 1971 kertomusvuoden
12219: instituutin peruspääomarahastoon, jos Suomi           toukokuuhun saakka lahjoittanut kaikkiaan
12220: osallistuisi yhteisrahoituksella säätiön kehitys-     481 833 300 USD siten, että YK:lle oli osoitettu
12221: yhteistyöhankkeisiin Afrikassa. Järjestelyistä        93 390 000 USD, eri maille 385 615 800 USD ja
12222: tehtiin aiesopimus helmikuussa 1990. Myöhem-          suuronnettomuuksien ja luonnon katastrofien
12223: min Suomi teki sopimuksen yhteensä 40 Mmk:n           uhrien auttamiseksi 2 827 200 USD. Esimerkiksi
12224: tuesta Sasakawa-säätiön maatalouden kehitys-          Suomen osalta säätiö lahjoitti v. 1991 Helsingin
12225: hankkeille Afrikassa vuosiksi 1990-94. Tarkoi-        yliopistolle 1 milj. USD.
12226: tukseen varattiin 22.5.1990 tehdyllä päätöksellä         E d u s k u n n a n b u d j e t t i v a 1t a. Ul-
12227: vuosiksi 1990-93 8 Mmk vuosittain. Myön-              koasiainvaliokunta pyysi hallituksen kehitysyh-
12228: netyistä varoista on maksettu 7 744 000 mk            teistyökertomusta vuodelta 1990 (K 12/1991 vp.)
12229: 5.7.1990 ja 8 256 000 mk 5.5.1991 eli yhteensä        käsitellessään perustuslakivaliokunnan lausun-
12230:  16 Mmk.                                              toa Wider-instituutin lisärahoituksesta Sasaka-
12231:     Kertomusvuodelle suunnitellun avustuksen          wa-säätiön kehitysyhteistyön tukemisen kautta.
12232: maksatusta on lykätty ao. hankkeita koskevien            Lausunnossaan (n:o 2/1992 vp.) perustuslaki-
12233: selvitysten ollessa kesken. Sopimus Sasakawa-         valiokunta totesi mm., että menoarviossa myön-
12234: säätiön kanssa irtisanottiin kertomusvuonna,          nettyjen kehitysyhteistyömäärärahojen käyttö
12235: koska Suomi ei kehitysyhteistyömäärärahojen           avustuksina Sasakawa Africa Associationin
12236: vähennyksen vuoksi voijatkaa tukeaan säätiölle.       (SAA) Afrikan pienviljelijöiden maatalouden
12237: Wider-instituutin tilinpäätöstietojen mukaan          kehittämishankkeeseen on valiokunnan mielestä
12238: Sasakawa-säätiö on maksanut Wider-instituutin         ollut sallittua, kun otetaan huomioon mainittu-
12239: peruspääomarahastoon v. 1990-91 yhteensä 8            jen momenttien (v. 1990 mom. 24.30.67 ja v.
12240: milj. USD.                                            1991 mom. 24.30.66) perustelut ja yksityiskoh-
12241:     Ulkoasiainministeriön antaman lausunnon           taiset käyttösuunnitelmat.
12242: mukaan vastavuoroiset tukijärjestelyt eivät ole          Perustuslakivaliokunnan mielestä ei eduskun-
12243: epätavallisia varsinkaan kansalaisjärjestöjen         nan budjettivaltaa loukattu sillä, että Suomen
12244: kesken ja suurten yhdysvaltalaisten säätiöiden        antamaan avustukseen liittyi instituutille tullut
12245: toiminnassa, joskaan ministeriöllä ei ole asiakir-    avustus ulkopuoliselta taholta eli instituutin saa-
12246: ja-aineistoa muiden maiden tai järjestöjen vas-       man valtion budjettituen lisäksi. Valiokunnan
12247: taavista järjestelyistä.                              mielestä olisi kuitenkin ollut asianmukaista se-
12248:     Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla ei ole      lostaa järjestelyjä eduskunnalle annetussa kehi-
12249: toteutettu muita vastaavia järjestelyjä.              tysyhteistyökertomuksessa menettelyn erikoi-
12250:     Edellä selostetuissa Wider-instituuttia koske-    suuden ja kehitysyhteistyöpoliittisten vaikutus-
12251: neissa järjestelyissä Suomen rahoitusosuus on         ten vuoksi.
12252: ohjattu kohteisiin, jotka olisivat ilman instituut-      Asiakirjan salaiseksi merkitsemisestä valio-
12253: tiin liittyvää kytkentääkin saaneet tukea Suomen      kunta totesi, että yksittäisen salassapitomäärä-
12254: kehitysyhteistyövaroista. Ulkoasiainvaliokunta        yksen perustelemiseen tulisi kiinnittää koroste-
12255: yhtyy mietinnössään 1711992 vp. perustuslakiva-       tusti huomiota mm. avoimuuteen pyrkivän hal-
12256: liokunnan lausuntoon 2/1992 vp., jonka mukaan         lintokäytännön kannalta.
12257: menoarviossa myönnettyjen kehitysyhteistyö-              Mietinnössään hallituksen kehitysyhteistyö-
12258: määrärahojen käyttö avustuksina Sasakawa-             kertomuksesta vuodelta 1990 (V aVM 1711992
12259: säätiön Afrikan pienviljelijöiden maatalouden         vp.) ulkoasiainvaliokunta totesi seuraavaa:
12260: kehittämishankkeeseen on ollut sallittua, kun            "Ulkoasiainvaliokunta yhtyy perustuslakiva-
12261: otetaan huomioon momenttien perustelut ja yk-         liokunnan suorittamaan rahoitusjärjestelyn juri-
12262: sityiskohtaiset käyttösuunnitelmat                    dis-muodolliseen arviointiin, mutta ulkoasiain-
12263:                                                                                                          57
12264: 
12265: valiokunta katsoo kuitenkin, että kyseinen salai-      der-instituuttia koskevaa tilintarkastusta. Vuo-
12266: seksi julistettu menettely on periaatteellisesti hy-   sia 1990-91 koskevaa tilintarkastusta selvitel-
12267: vin arveluttava. Se, että asiaa ei ole julkistettu     lään tässä osuudessa. YK:n tilintarkastuslauta-
12268: edes hallituksen kehitysyhteistyökertomuksessa         kunnan apulaisjohtajan syyskuussa suorittama
12269: vuodelta 1990, merkitsee käytännössä sitä, että        tarkastuskäyntiä selvitellään jäljempänä. Kol-
12270: eduskunnalla ei ole käytössään kaikkea asiaan-         mas tilintarkastus tehtiin keväällä 1993 ennen
12271: kuuluvaa tietoa arvioidessaan sekä Widerin että        instituutin johtajan vaihdosta, ja siihen on viitat-
12272: japanilaisen Sasakawa-säätiön (SAA:n) kanssa           tu edellä olevan osuuden lopussa. Syksyllä 1993
12273: kehitysapuhankkeen kehitysyhteistyöpoliittista         ilmeni, että tilintarkastusraportit ovat ulkoasi-
12274: merkitystä. Tämän tiedon periaatteellinen mer-         ainministeriön hallussa myös kaikilta niiltä vuo-
12275: kitys eduskunnan budjettivallan käytölle koros-        silta, jotka Wider on ollut toiminnassa.
12276: tuu sen vuoksi, että ulkoasiainministeriön kehi-           Wider-instituutti kuuluu osana YK:n yliopis-
12277: tysyhteistyöosaston ja SAA:n välillä laaditun          toon, jonka varainhoitokausi on kaksivuotinen.
12278: Memorandum of Understanding -nimisen asia-             Vuosia 1990 ja 1991 koskeva tilintarkastusra-
12279: kirjan sisältämät vastavuoroiset velvoitteet ulot-     portti käsiteltiin YK:n 47. yleiskokouksessa ker-
12280: tuvat aina vuoteen 1994 asti.                          tomusvuoden syksyllä. Raportin laatimista var-
12281:      Kun Suomen kehitysyhteistyövaroja ollaan          ten kaksi YK:n tilintarkastuslautakunnan tar-
12282: nyt voimakkaasti supistamassa, ulkoasiainvalio-        kastajaa kävi Wider-instituutissa marraskuussa
12283: kunta pitää tärkeänä, että hallitus tekee perus-       1991. Puheenjohtajana tilintarkastuslautakun-
12284:  teellisen arvion myös Wider-instituutin toimin-       nassa on ollut Ghanan tarkastusviraston pääjoh-
12285: nan kehityspoliittisesta merkityksestä ja tekee        taja.
12286: vasta tämän arvion pohjalta tarvittavat rahoitus-          Koko yliopistoa koskevasta raportista vain
12287:  päätökset. Widerin rahoitus ja siihen liittyvien      osa koski Wider-instituuttia. Raportin mukaan
12288:  ulkopuolisten tahojen kehitysapuhankkeiden tu-        huhtikuussa 1991 siirryttiin uuteen järjestelyyn
12289:  keminen pitää arvioida yhtä perusteellisesti kuin     yliopiston pääomien hoidossa. Tiedonkulku Wi-
12290:  muukin kehitysyhteistyö silloin, kun säästöpää-       der-instituutinja YK:npääomien sijoitustoimin-
12291:  töksiä kohdeunetaan kehitysyhteistyöbudjetin          taa hoitavan yksikön (Investment Management
12292:  sisällä.                                              Service, IMS) välillä oli puutteellista, koska
12293:      Valiokunnan saaman selvityksen mukaan             YK:n yliopiston sijoitussalkun hoitaja ei nähtä-
12294:  Wider-instituutin peruspääomarahaston varoja          västi tiennyt Suomen ja yliopiston välisen isäntä-
12295:  on ollut isäntämaasopimuksen vastaisesti poissa       maasopimuksen aiheuttamista rajoituksista. Tä-
12296:  Suomesta useiden kuukausien ajan v. 1991. Va-         män takia suurin osa Suomen maksamasta 25
12297:  liokunta ei ole saanut riittävää selvitystä varojen   milj. USD:n peruspääomasta sijoitettiin ulko-
12298:  maasta siirtämisen syistä eikä niistä saaduista       maisiin pankkeihin. Tilintarkastajat toteavat,
12299:  korkotuloista, jotka olisi tullut käyttää Wider-      että lahjoittajien luottamuksen säilyttämiseksi
12300:  instituutin rahoitukseen."                            heidän varojen käyttöä koskevia ohjeitaan tulee
12301:      Lopuksi ulkoasiainvaliokunta edellytti, että      noudattaa. Näin ei tapahtunut peruspääoman
12302:  eduskunnalle annetaan täydellinen selonteko           sijoitusten eikä kahden ohjelmarahastoon anne-
12303:  Wider-instituutin rahoitukseen ja toimintaan          tun avustuksen osalta. Käyttämättä jääneet va-
12304:  liittyvien epäselvyyksien ja muiden seikkojen         rat siirrettiin pois rahastosta, ilman lahjoittajan
12305:  arvioinnista. Ulkoasiainministeriö on ilmoitta-       suostumusta, lyhytaikaisille tileille projektien
12306:  nut valtiontilintarkastajille, että tämän selonteon   ensimmäisen vaiheen päätyttyä. Tilintarkastus-
12307:   laatiminen on vielä kesken, koska YK ei ole          raportin mukaan tiedonkulkua Widerin ja
12308:  toistaiseksi useaan otteeseen esitetyistä pyyn-       IMS:n välillä on parannettava, koska asiaan
12309:  nöistä huolimatta antanut Wideristä tehtyä si-        vaikuttavia tosiseikkoja, kuten korkoprosentteja
12310:  säistä tilintarkastusta koskevaa raporttiaan ul-      ja .eräpäiviä, ei ollut saatavilla Wideriltä. YK:n
12311:   koasiainministeriön käyttöön. Kyseinen tarkas-       yliopiston keskushallinto, joka on vastuussa yli-
12312:   tuskertomus auttaisi ministeriön mielestä huo-       opiston pääomien sijoitusjärjestelyjen koordi-
12313:   mattavasti sen omaa selvitystyötä. Raportti tuli     noinnista, on ilmoittanut jo ryhtyneensä toimiin
12314:   Suomessa julkisuuteen elokuussa 1993.                tiedonkulun parantamiseksi.
12315:      Yhdistyneiden               kansakuntien              Widerin korjatussa budjetissa kaksivuotis-
12316:   yliopiston               tilintarkastusra-           kaudeksi 1990-1991lisättiin tutkimusohjelmiin
12317:   p o r t t i v u o s i 1t a 1 9 9 0 - 9 1. Viime      tarkoitettuja varoja yli 100 o/o:lla. Instituutin yh-
12318:   vuosien aikana YK:ssa on tehty kolme eri Wi-         teenlasketut menot, 12,4 milj. USD, ylittivät 1,9
12319: 58
12320: 
12321: milj. USD:lla alkuperäisen budjetin, 10,5 milj.         osan, 100 milj. dollaria, YK:n yliopiston perus-
12322: USD. Korjatusta budjetista, 17,0 milj. USD:sta,         pääomarahastosta, ulkoasiainministeriö on sel-
12323: jäi käyttämättä 4,6 milj. USD. Kuitenkin ainoas-        vittänyt Japanin viranomaisilta heidän noudat-
12324: taan 23 % instituutin lisämenoista liittyi tutki-       tamaansa valvontamenettelyä Tokiossa. YK:n
12325: musohjelmiin. Tämä merkitsee sitä, että 77 %            yliopiston taloushallinto on japanilaisten viran-
12326: menojen kasvusta kohdistui muihin kuin korja-           haltijoiden vastuulla. Japanin ulkoasiainministe-
12327: tussa budjetissa aiottuihin toimintoihin. Vertailu      riön antamien tietojen mukaan yliopiston pää-
12328: tehtiin alkuperäisen 10,5 milj. USD:nja toteutu-        omarahasto on Japanin ja YK:n sopimuksen
12329: neen 12,8 milj. USD:n välillä. Tilintarkastajat         mukaisesti talletettu New Yorkiin. Japanin vi-
12330: toteavat, että mikäli budjettia tarkistetaan ylös-      ranomaiset eivät seuraa korkokertymää, eikä
12331: päin, tulee sen perustua varmaan rahoituspoh-           heillä ole mahdollisuutta valvoa, mitä pääoma-
12332: jaan ja kykyyn käyttää lisäresurssit aiottuun           rahastolle tapahtuu, vaan YK valvoo sitä ja
12333: tarkoitukseen.                                          vastaa siitä.
12334:     Viiden kuukauden viive erään lahjoituksen               Myös Japanissa esiintyi kertomusvuonna leh-
12335: asianmukaisessa sijoittamisessa, mistä aiheutui         tikirjoituksia, jotka liittyivät Tokion yliopiston
12336: arviolta 50 000 USD:n korkotulojen menetys, on          toimintaan. Niinpä esim. kertomusvuoden loka-
12337: tilintarkastajien mukaan vaikeasti selitettävissä.      kuussa Japan Times syytti yliopistoa tehotto-
12338: Kyseessä oli Sasakawa-säätiön Wider-instituutin         maksi ja varoja nieleväksi laitokseksi. Lehtiar-
12339: tutkimusohjelmiin antama avustus. Tilintarkas-          tikkelissa Japanin ulkoasiainministeriö valittaa,
12340: tuslautakunta moitti IMS:iä hitaasta toiminnas-         että Japanin hallitukselta puuttuu mahdollisuus
12341: ta ja yliopiston hallintoa riittämättömästä seu-        vaikuttaa yliopiston toimintaan, vaikka Japanin
12342: rannasta ja vaati asioiden hoidon nopeuttamista.        hallitus on myöntänyt 100 milj. USD yliopiston
12343:     Tilintarkastajat toteavat, että tutkijoiden         uuden päämajan rakentamiseen ja em. yli 100
12344: paikkaamisessa Wider-instituuttiin on vaikutta-         milj. USD YK:n yliopiston pääomarahastoon.
12345: nut halu saada nopeasti tunnustusta akateemi-               Kertomusvuoden jälkeen maaliskuussa 1993
12346: sessa maailmassa. Tämän vuoksi kehitysmaista            YK:n hallinto-osaston alipääsihteerinä toiminut
12347: kotoisin olevia tutkijoita ei ole palkattu riittäväs-   Dick Thornburgh jätti loppuraporttinsa pääsih-
12348: ti, vaikka instituutin tehtäviin kuuluu elinvoi-        teeri Boutros-Ghalille. Varainkäytöstä Thorn-
12349: maisten tieteellisten yhteisöjen kehittäminen           burgh totesi, että YK:lta puuttuvat tehokkaat
12350: etenkin kehitysmaissa. Kaikkiaan 49 palkatusta          keinot estää petokset, tuhlaus ja väärinkäytök-
12351: tutkijasta 21 oli kehitysmaista. Raportissa keho-       set. Loppuraportissa ehdotetaan pysyvän pää-
12352: tetaan Wider-instituuttia laajentamaan tutkijoi-        tarkastajan nimittämistä estämään järjestön si-
12353: den rekrytointipohjaa. Yliopiston hallinto on           säisiä väärinkäytöksiä ja tuhlailua.
12354: ilmoituksensa mukaan jo ryhtynyt toimiin sel-               Yhdistyneiden                    kansakuntien
12355: laisten tutkimusohjelmien käynnistämiseksi,             t i 1 i n t a r k a s t u s 1 a u t a k u n n a n a p u-
12356: joissa on mukana entistä enemmän myös kehi-             laisjoh tajan                   tarkastuskäynti
12357: tysmaiden omia tutkijoita.                              W i d e r - i n s t i t u u t i s s a. YK:n tilintar-
12358:     Tilintarkastajat toteavat, että Wider-instituu-     kastuslautakunnan apulaisjohtaja Susan R.
12359: tin lahjoituksina tai käytettäväksi saadun omai-        Mills suoritti tarkastuskäynnin Wider-instituu-
12360: suuden arvoksi on ilmoitettu 226 316 USD, mut-          tissa kertomusvuoden syyskuussa. Tällöin apu-
12361:  ta nimikkeitä ja määriä koskevat luettelot ovat        laisjohtajan aloitteesta järjestettiin tapaaminen
12362: puutteelliset. Instituuttia kehotetaan saattamaan       valtiontilintarkastajain puheenjohtajan ja val-
12363:  kalusteluettelot ajan tasalle, pitämään niitä yllä     tiontilintarkastajain kanslian edustajien kanssa.
12364: vastaisuudessakin ja lisäämään niiden arvo tili-        YK:n edustaja selvitteli tarkastuksen syitä. Pe-
12365:  raportteihinsa. Yliopiston ilmoituksen mukaan          rusteena matkalle oli keväällä valmistunut tilin-
12366: luetteloita on ryhdytty laatimaan.                      tarkastuskertomus Widerin toiminnasta vuosilta
12367:     Ulkoasiainministeriö katsoo, että tilintarkas-      1990-91. Matkamääräys apulaisjohtajalle tuli
12368:  tajien huomautukset ovat perusteltuja ja kohdis-       suoraan YK:n pääsihteeriltä.
12369:  tuvat sellaisiin seikkoihin, joista Suomikin on            Koska valtiontilintarkastajat ovat olleet kiin-
12370:  ollut huolestunut. Tilintarkastajien kertomus aut-     nostuneita tämän tarkastuksen tuloksista, he
12371:  taa toiminnan kehittämistä ja antaa jäsenmaille        ovat pyytäneet ulkoasiainministeriöitä tietoja
12372:  mahdollisuuden seurata tehtyjä toimenpiteitä tule-     mahdollisesti valmistuneesta tarkastusraportis-
12373:  vien tilintarkastusraporttien yhteydessä.              ta. Suomen pysyvä edustusto YK:ssa pyrki saa-
12374:     Kun Japanin hallitus on rahoittanut valta-          maan muistion ministeriölle, mutta ei tässä on-
12375:                                                                                                                59
12376: 
12377: nistunut. YK:n tilintarkastajan maaliskuussa                vuotta ja hänet voidaan nimittää kahdeksi kau-
12378: 1993 antaman ilmoituksen mukaan Suomen ja                   deksi. Instituutin ensimmäisen johtajan, srilan-
12379: YK:n tekemän sopimuksen ja siihen liittyvän                 kalaisen tohtori Lal Jayawardenan 8-vuotinen
12380: pöytäkirjan mukaan Tokion yliopistolle ja sen               toimikausi päättyi 28.2.1993. Hänen seuraajansa
12381: osana toimivalle Wider-instituutille on myönnet-            valintaprosessi oli elokuussa 1993 kesken. Reh-
12382: ty sellainen tunnustettu kansainvälinen asema,              tori on nimittänyt instituutille väliaikaisen johta-
12383: josta on tarkemmin säädetty YK:n erioikeuksia               jan. Johtajanvalinnassa rehtorin apuna on yli-
12384: ja vapauksia koskevassa yleissopimuksessa. So-              opiston neuvoston asettama valintakomitea.
12385: pimuksen osapuolena on myös Suomi. Tämän                       Wider-instituuttia koskevissa säädöksissä ei
12386: vuoksi YK:n sisäisten tarkastusviranomaisten                ole nimenomaista mainintaa johtajan kansalli-
12387: muistiot ja tarkastuskertomukset ovat äärim-                suudesta tai siitä, että hän ei voisi olla isäntä-
12388: mäisen luottamuksellisia, eikä YK:n tilintarkas-            maan kansalainen. Ulkoasiainministeriön ilmoi-
12389: taja voi antaa Suomen edustustolle tarkkoja                 tuksen mukaan vakiintunut käytäntö vastaavis-
12390: tietoja muistioista. Tilintarkastaja kuitenkin to-          sa tapauksissa kuitenkin on mm. mahdollisten
12391: tesi, että asianmukaiset valvontajärjestelmät               jääviysongelmien takia, että kansainvälisen insti-
12392: ovat järjestyksessä Widerissä lukuun ottamatta              tuutinjohtoon ei nimitetä isäntämaan edustajaa.
12393: joitakin alueita, joiden osalta on tehty suosituk-          Koska Wider oli ensimmäinen YK-yliopiston
12394:  sia tilanteen korjaamiseksi. Tilintarkastuslauta-          alaisista tutkimuslaitoksista, se sijoitettiin teolli-
12395: kunta varmistaa näiden suositusten toimeenpa-               suusmaahan ja sen toimiala koskee kehitys-
12396: noa Widerin uuden johdon kanssa.                            taloustiedettä. Perustamisvaiheessa pidettiin
12397:      I n s t i t u u t i n j o h t a m i n e n. Instituu-   ministeriön ilmoituksen mukaan tärkeänä, että
12398:  tin asemaa ja luonnetta arvioitaessa on koko               laitoksen ensimmäisellä johtajalla olisi kehitys-
12399:  ajan pidettävä mielessä, että Wider-instituutti on         maalausta.
12400:  YK:n yliopiston alainen itsenäinen tutkimuslai-               Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan,
12401:  tos. Senjohtosääntö hyväksyttiin yliopistonjoh-            että instituutin johtaja, hänen puolisonsa ja hei-
12402:  tokunnan kokouksessa kesäkuussa 1984. Johto-               dän alaikäiset lapsensa nauttivat kansainvälisen
12403:  säännön mukaan instituutilla on johtokunta,                oikeuden diplomaattisille edustajille takaamia
12404: johtaja sekä tutkijat, tutkijakoulutuksessa olevat          erioikeuksia ja vapauksia. Näitä ei kuitenkaan
12405: ja muu henkilöstö.                                          myönnetä, mikäli johtaja on Suomen kansalai-
12406:      Neuvoteltuaan yliopistonsa neuvoston kanssa            nen. Koska sopimuksessa on määräys siltä varal-
12407:  YK:nyliopiston rehtori nimittää Wider-instituu-            ta, että johtaja olisikin Suomesta, on mahdollis-
12408:  tin johtokunnan, johon kuuluu enintään kym-                ta, että sopimusta laadittaessa yhtenä vaihtoeh-
12409:  menen tieteellisesti ansioitunutta jäsentä sekä            tona nähtiin myös mahdollisuus nimittää laitok-
12410:  viran puolesta YK-yliopiston rehtori ja Wider-             sen johtaja Suomesta.
12411:  instituutin johtaja. Johtokunnassa oli kertomus-              Wider-instituutilla ei ole varsinaista apulais-
12412:  vuonna yksi suomalainen jäsen. Hänen nimittä-              johtajaa, vaan johtajan poissa ollessa laitoksen
12413:  misestään rehtorin tulee neuvotella isäntämaan             hallinnollisia asioita hoitaa hallintopäällikkö,
12414:  kanssa. Johtokunta kokoontuu kerran vuodessa               joka on Jayawardenan kaudella ollut myös Sri
12415:  ja sen tehtävänä on valvoa ja ohjata instituutin           Laukasta. Käytännössä päätöksenteko ym. hal-
12416:  työtä. Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä            lintoasiat ovat pysähdyksissä johtajan runsaiden
12417:  vuotta. He eivät edusta jotain tiettyä maata,              matkojen ajan. Yleensä kansainvälisten laitosten
12418:  jonka puolesta ja mahdollisia etuja ajamaan                johtaja ja apulaisjohtaja tai johtajan sijainen
12419:  heidät on nimitetty. Johtokunnan jäsenet vali-             eivät ulkoasiainministeriön mukaan ole saman
12420:  taan siten, että he tuovat johtokunnan kautta              maan kansalaisia. Se, että kansainvälisen insti-
12421:  instituutin käyttöön oman tieteellisen asiantun-           tuutin apulaisjohtaja on asemamaasta, ei liene
12422:  temuksensa. Kertomusvuonna johtokunnassa                   tavallista, joskaan tästä ei ole voitu tehdä ver-
12423:   oli seitsemän jäsentä, jotka olivat Venäjältä,            tailukelpoisia selvityksiä. Esimerkiksi YK:n yli-
12424:  Yhdysvalloista, Egyptistä, Suomesta, Japanista,            opistossa rehtorilla on Japanin hallituksen ni-
12425:   Kanadasta ja Portugalista.                                meämä neuvonantaja ja valtaosa yliopiston ta-
12426:      Instituutin johtajalla on laajat akateemiset ja        loushallintovirkamiehistä on japanilaisia.
12427:   hallinnolliset toimivaltuudet. Hänet nimittää                Isäntämaasopimuksen mukaisesti Wider-ins-
12428:  YK-yliopiston rehtori neuvoteltuaan yliopiston             tituutin pitää ilmoittaa henkilökuntansa sään-
12429:   neuvoston, Wider-instituutin johtokunnan ja               nöllisesti ulkoasiainministeriölle. Viimeisimpien
12430:   isäntämaan kanssa. Johtajan toimikausi on neljä           ministeriön protokollaosastolle kertomusvuo-
12431: 60
12432: 
12433: den syksyllä toimitettujen tietojen mukaan insti-       kustassa ja vastusti ulkoasiainministeriön eh-
12434: tuutin vakituista henkilökuntaa on yhteensä 26          dotuksia.
12435: henkeä, joista 20 on toimistohenkilökuntaa.                Vasta kertomusvuoden keväällä YK:n yli-
12436: Pääosa tutkijanpaikoista on edelleen täyttämät-         opiston kanssa sovittiin, että myös pitkäaikaiset
12437: tä. Tutkijoiden, tutkijakoulutuksessa olevien ja        vuokratilat- voidaan hyväksyä isäntämaasopi-
12438: muun henkilöstön nimitykset kuuluvat johtajan           muksessa tarkoitetuiksi toimitiloiksi.
12439: toimivaltaan. Ulkoasiainministeriöllä ei ole tie-          Vielä kertomusvuonna instituutin toimitilat
12440: toa henkilöstön työsopimusten sisällöstä tai työ-       sijaitsivat keskustassa eräältä liikepankilta v.
12441: suhteiden kestosta.                                     1984 vuokratuissa tiloissa. Tilojen kokonaispin-
12442:     Kertomusvuonna instituutin johtaja oli siis         ta-ala oli 3 100 m2• Vuosivuokra oli kertomus-
12443: Sri Lankasta, samoin hallinnosta vastaava hen-          vuonna 3 289 356 mk.
12444: kilö. Tutkimuksista vastaavia oli kolme, yksi              Nykyisten toimitilojen vuokrasopimus on irti-
12445: Iranista, yksi Bangladeshista ja yksi Sudanista.        sanottu 1.5.1993 lukien käyttäen vuokrasopi-
12446: Taloushallinnosta vastaava oli Uruguaysta. Toi-         muksen mukaista ensimmäistä irtisanomismah-
12447: mistohenkilökunnasta 13 oli Suomesta, neljä             dollisuutta, koska tilat ovat ulkoasiainministe-
12448: Isosta-Britanniasta, yksi Filippiineiltä, yksi Gha-     riön mielestä toimintaan nähden liian suuret ja
12449: nasta ja yksi Kanadasta.                                kustannuksiltaan liian kalliit. Ulkoasiainminis-
12450:     Instituutin toimitilat ja joh-                      teriön kiinteistö- ja materiaalitoimisto on yhdes-
12451: t a j a n asu n t o. Isäntämaasopimuksen mu-            sä kehitysyhteistyöosaston kanssa tutkinut usei-
12452: kaan Suomen hallitus antaa instituutin käyttöön         ta sijoitusvaihtoehtoja Helsingin keskustassa.
12453: toimitilat, jotka on varustettu sellaisilla ensi        Tavoitteena on löytää instituutille n. 1 500 m2
12454: vaiheessa tarpeellisilla kalusteilla ja laitteilla,     suuruiset tarkoituksenmukaiset toimitilat.
12455: kuin hallitus yliopiston kanssa neuvoteltuaan              Edullisimmaksi vaihtoehdoksi ovat ulkoasi-
12456: päättää. Suomen hallitus vastaa myös instituutin        ainministeriön ilmoituksen mukaan osoittautu-
12457: toimitilojen kunnossapidosta ja peruskOijauksis-        neet Marina Congress Centerissä sijaitsevat toi-
12458: ta. Instituutti puolestaan vastaa tilojen kohtuul-      mistotilat, joiden kokonaispina-ala on 1 361 m2 •
12459: lisesta hoidosta.                                       YK-yliopisto on kuitenkin ilmoittanut pitävänsä
12460:     Isäntämaasopimuksen pöytäkirjan mukaan              tarjottuja tiloja sopivina tietyin lisäyksin. Wider
12461: viimeistään kolmen vuoden kuluttua instituutin          on aloittanut toiminnan uusissa tiloissa touko-
12462: toiminnan alkamisesta Suomessa hallitus ja ins-         kuun alussa 1993.
12463: tituutti sopivat pysyvästä sijoituspaikasta. Tä-           Johtajan asunto sijaitsee Helsingin keskustas-
12464: män jälkeen Suomen hallitus antaa toimitilat            sa, Töölön kaupunginosassa. Huoneisto on os-
12465: pysyväksi sijoituspaikaksi.                             tettu ulkoasiainministeriölle v. 1988 ja sen kaup-
12466:     Pöytäkirja oli laadittu niin yksityiskohtaisek-     pahinta oli yhteensä 3 490 000 mk (2 850 000
12467: si, että siinä oli jo otettu kantaa tulevasta sijain-   mk/236m 2 ja 640 000 mk/53 m2). Talon korjaus-
12468: tipaikasta. Suomen hallitus tarjosi sijoitusvaih-       töitä varten v. 1989 otetun yhtiölainan huoneis-
12469: toehdoksi Keilaniemeä Espoossa, Rajasaarta              toja koskeva lainaosuus, yhteensä 37 367,70 mk,
12470: Helsingissä tai muuta vastaavaa sijoituspaikkaa,        maksettiin v. 1989. Hoitovastikkeen suuruus
12471: josta Suomen hallitus ja instituutti sopivat kes-       molemmista asunnoista oli kertomusvuonna yh-
12472: kenään.                                                 teensä 3 092,30 mk kuukaudessa eli yhteensä
12473:     Instituutille suunniteltiin ilmeisesti sen aloit-   37 107,60 mk vuodessa.
12474: taessa toimintansa hyvin tasokkaita toimitiloja.           Ennen oman asunnon ostoa johtajalle oli
12475: Keskusteluja käytiin julkisuudessa jopa omasta          vuokrattu asunto keskustasta, Katajanokan
12476: toimitalosta eduskuntataloa vastapäätä osana            kaupunginosasta. Asunnon vuokra v. 1985-88
12477: Helsingin keskustasuunnitelmaa. Keskustelu ei           oli yhteensä 324 000 mk.
12478: ulkoasiainministeriön mielestä voinut olla vai-            Ulkoasiainministeriön                     käsi-
12479: kuttamatta instituutin johdon näkemyksiin. Mi-          tys Wider-instituutin tulevai-
12480: nisteriön kehitysyhteistyöosasto esitti instituutin     suudesta. Valtiontilintarkastajien pyynnös-
12481: johtajalle toistuvasti siirtymistä Viikin alueelle      tä ulkoasiainministeriö on lyhyesti esittänyt joi-
12482: tuleviin Helsingin Tiedepuistoon kuuluviin ti-          takin näkemyksiä siitä, miten sen mielestä Wi-
12483: loihin. Tavoitteena oli pyrkimys toimivaan ja           der-instituuttia pitäisi kehittää.
12484: samalla taloudelliseen ratkaisuun. Instituutti             Ulkoasiainministeriön mielestä on ilmeistä,
12485: halusi kuitenkin ulkomaisten tutkijoiden viih-          ettei Wider voi jatkaa uuden johtajansa toimi-
12486: tyvyyteen ja saatavuuteen viitaten pysyä kes-           kaudella samaa toimintastrategiaa, jonka nyt
12487:                                                                                                          61
12488: 
12489: kautensa päättävä johtaja valitsi. Nykyinen toi-      on kokonaan tullut kehitysyhteistyövaroista ja
12490: mintastrategia on kallis ja supistaa instituutin      mm. raportoitu OECD:lle osana virallista kehi-
12491: toiminnan lähes pelkkään rahoitukseen ja -            tysapua.
12492: lyhyitä kesäkausia lukuun ottamatta - "posti-             Suomella ei ole omien budjettiongelmiensa
12493: laatikkona" toimimiseen. Suomen tieteellisen          vuoksi tulevaisuudessa mahdollisuuksia osoittaa
12494: yhteisön ja Widerin välinen yhteydenpito on           lisärahoitusta instituutin käyttöön ainakaan
12495: myös jäänyt nykyisellä toimintatavalla satunnai-      merkittävästi. Wider tuskin onnistuu hankki-
12496: seksi.                                                maan huomattavaa rahoitusta myöskään ulko-
12497:     Wider-instituutin lopettaminen tai siirtämi-      mailta. Ottaen huomioon ulkomaisen rahoituk-
12498: nen muualle on periaatteessa mahdollista isäntä-      sen hankinnassa vauraan 1980-luvunjälkipuolis-
12499: maasopimuksen XV artiklan perusteella. Koska          kolla koetut vaikeudet olisi ulkoasiainminis-
12500: yleispoliittinen tilanne on muuttunut vuodesta        teriön mielestä yllättävää, jos menestys olisi
12501: 1983-84, jolloin instituutti perustettiin, ne pe-     parempi niukkuuden ja laman vallitessa.
12502: rustelut, joihin Suomi päätöksensä perusti,               Instituutin peruspääoma oli keväällä 1993
12503: eivät enää ole kaikin osin olemassa. Käytännös-       runsaat 36 milj. USD, joka tuottaa turvallisesti
12504: sä instituutin lopettaminen tai siirtäminen ei        sijoitettuna esim. 10 %:n korolla vuosittain va-
12505: ministeriön mielestä kuitenkaan ole harkitsemi-       jaat 4 milj. USD. Verrattaessa tätä suomalaisten
12506: sen arvoinen vaihtoehto kielteisten YK-poliittis-     yhteiskuntatieteellisten tutkimuslaitosten mää-
12507: ten vaikutustensa takia. Instituutin lopettaminen     rärahoihin voidaan ulkoasiainministeriön mie-
12508: ja suomalaisen peruspääomarahaston vaatimi-           lestä käytettävissä olevia varoja pitää riittävinä,
12509: nen palautettavaksi Suomelle tai käytettäväksi        vaikka otettaisiin huomioon, että osa tuloista on
12510: jollain muilla tavoin kehitysmaiden hyväksi ei        rahastoitava korvaamaan inflaation vaikutusta
12511: liioin loisi otollista kuvaa Suomen kehitysyhteis-    peruspääomaan ja että Widerin kansainvälinen
12512: työpolitiikan johdonmukaisuudesta.                    luonne nostaa kustannuksia jonkin verran suo-
12513:     Wider-instituutin tulevaisuus voidaan ulko-       malaisiin instituutteihin verrattuna. Kun Wider
12514:  asiainministeriön mielestä suunnitella esim. seu-    lisäksi voi hankkia projektirahoitusta joko lah-
12515:  raavasti:                                            joituksina tai tilaustutkimusta tehden, sen talou-
12516:     - Nimekkäiltä tutkijoilta ja yliopistoilta tai    dellinen tulevaisuus ei ministeriön mielestä anna
12517:  tutkimuslaitoksilta tilatuista tutkimustöistä luo-   aihetta erityiseen huoleen.
12518:  vutaan joko kokonaan tai ainakin keskeisenä               Valtiontilintarkastajat ovat jo edellä esittäneet
12519:  toimintamuotona.                                     joitakin arviointeja ja kannanottoja. Sen lisäksi he
12520:     - Wider-instituutin tutkijanpaikoille Helsin-     haluavat vielä kootusti esittää joitakin havaintoja
12521:  kiin nimitetään pysyvä tutkijakunta, jonka työ       ja korjausehdotuksia.
12522:  muodostaa instituutin toiminnan pääsisällön.              Wider-instituuttia ja ulkoasiainministeriön toi-
12523:     -Tieteellistä seminaari-, konferenssi- ja kou-    mintaa sekä tätä kertomusosuutta arvioitaessa on
12524:  lutustyötä tiivistetään, tehdään ympärivuotiseksi    huomattava, että Wider-instituutilla on kansain-
12525: ja ulotetaan määrätietoisesti toisaalta yhä enem-      välisen oikeuden suoma riippumattomuus ja sellai-
12526:  män kehitysmaihin, toisaalta suomalaiseen tie-       nen itsenäinen asema, johon asemamaan valvonta-
12527:  deyhteisöön.                                          valta ei ulotu.
12528:     - Kehitysmaiden tutkijoiden jatkokoulutus,             Valtiontilintarkastajain kertomus on laadittu
12529:  joka on aina kuulunut keskeisesti instituutin         YK.·lta tai Wider-instituutilta saadun julkisen
12530:  toimintaohjelmaan mutta jota on toistaiseksi         asiakirja-aineiston perusteella. Lisäksi valtionti-
12531:  laiminlyöty, otetaan keskeiseksi osaksi toimin-      lintarkastajilla on ollut käytettävissään ulkoasi-
12532:  taa.                                                 ainministeriön ja instituutin välisiä asiakirjoja.
12533:     Mielenkiintoinen lisäpiirre, jonka merkitystä         H a v a i n t oja. Y l e i s t ä. Viime aikoina
12534:  Widerin työssä on vaikea ennakoida mutta joka        on julkisuudessa käyty yhä enemmän keskusteluja
12535:  voi muodostua hyvin tärkeäksi, on työ Keski- ja      kansainvälisten järjestöjen rahankäytöstä ja sen
12536:  Itä-Euroopan sekä IVY-maiden talouksien muu-          valvonnasta. Vuoden 1993 maaliskuussa valmistui
12537:  tosprosessin parissa. Jos Wider suuntautuu yhä       hyvin jyrkkä tilannearvio Yhdistyneiden kansa-
12538:  enemmän tälle alueelle, mitä sinänsä voidaan         kuntien taloudenhoidosta. Itä-Euroopan kehitys-
12539:  pitää suotavana, on ulkoasiainministeriön mie-       pankin rahankäytön valvonta on samoin ollut
12540:  lestä kuitenkin otettava huomioon, että se vai-      esillä. Myös YK:n Tokion yliopistoa ja Wider-
12541:   kuttaa instituutin kehitysyhteistyöluonteeseen.     instituutin varojen käyttöä on julkisuudessa käsi-
12542:   On muistettava, että suomalainen peruspääoma         telty runsaasti.
12543: 62
12544: 
12545:      Keskustelujen syntymiseen on luonnollisesti         Jopa instituutin pysyvien toimitilojen azkataulusta
12546: vaikuttanut ennen muuta taloudellisen tilanteen          ja sijaintipaikasta on omat määräykset.
12547: heikkeneminen. Julkinen kiinnostus on kohdistu-              Suomi on täyttänyt kaikki sopimukseen ja
12548: nut siihen, millaisia tuloksia julkisen tuen varassa     pöytäkirjaan sisältyvät velvoitteet. Pöytäkirjaan
12549: toimiva laitos saa aikaan. Aiempaa enemmän on            sisältyvä SurJmen toivomus, että suomalaiset tie-
12550: ryhdytty vaatimaan tuloksellisuutta, taloudelli-         demiehet voisivat osallistua Suomen rahoittamiin
12551: suutta ja tehokkuutta myös kansainvälisiltä lai-         erityisohjelmiin, ei sen sijaan näytä toteutuneen.
12552:  toksilta ja järjestöiltä.                               Syy tähän voi tietysti olla se, ettei Suomessa ole
12553:      Mielenkiinnon ja julkisen tarkastelun viriämi-      riittävästi kehitysmaatutkimusta, jolloin suoma-
12554: nen on ollut hyödyllistä, ovathan kansainväliset         laisten tutkijoiden osuus jää vähäiseksi eri tutki-
12555: järjestöt määrärahojen valvonnassa erityisasemas-        mushankkeissa. Valtiontilintarkastajien mielestä
12556: sa. Kansainvälisin sopimuksin tällaiset laitokset        Suomella on kuitenkin jo varsin pitkät tutkimuspe-
12557: ovat kansallisten valvontaviranomaisten toimival-        rinteet ja useita hyviä yksittäisiä tutkijoita, joista
12558: lan ulkopuolella. Laitosten ja järjestöjen varain-       olisi ollut hyötyä myös Wider-instituutille sen
12559: käytön valvonta on silloin laitoksen ja järjestön        järjestämissä tutkimusprojekteissa.
12560: oman tilintarkastusjärjestelmän varassa. Nykyisin            P er usp ää om a rah as t on                 s i i r t o.
12561:  Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat voivat val-        Suomen maksama peruspääomarahaston pääoma
12562:  voa järjestön toimintaa vain sen toimielimessä tai      oli keväällä 1991 sijoitettu Suomen ulkopuolelle,
12563:  Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa.            mikä oli vastoin Suomen ja YK:n tekemää pöytä-
12564:      Muutosvaihtoehtoja on kolme: Yhdistyneet            kirjan määräystä.
12565: kansakunnat valvoisi, isäntämaa valvoisi yksin               Valtiontilintarkastajat pitävät oikeana sitä,
12566: omalla alueellaan sijaitsevia järjestöjä tai isäntä-     että ulkoasiainministeriö on ryhtynyt selvittämään
12567: maa ja Yhdistyneet kansakunnat yhdessä valvoisi-         sitä, onko pääoma tai osa siitä ollut Suomen
12568:  vat isäntämaan alueella oleviajärjestöjä tai laitok-    ulkopuolella v. 1990.
12569: sia. Valtiontilintarkastajat katsovat, että sopi-            Valtiontilintarkastajat tulkitsevat pöytäkirjan
12570: muksia ja pöytäkirjoja tulee muuttaa siten, että         määräystä siten, että peruspääomavaroja tulee
12571:  isäntämaa saa Yhdistyneiden kansakuntien rinnal-        olla Suomessa 25 milj. USD. Tähän määrään ei
12572: le oman tarkastusvallan. Tarkoitus ei ole, eikä           voida sisällyttää erilaisia käyttövaroja tai erikseen
12573:  voimavarojen niukkuuden vuoksi ole edes mahdol-         muualta saatuja tutkimusvaroja.
12574:  listakaan, että isäntämaa valvoisi kaiken aikaa             E r ä ä t r a h o i t u s j ä r j e s t e 1y t. Edellä
12575: jokaista tapahtumaa alueellaan olevassa laitok-          on selvitelty niitä rahoitusjärjestelyjä, joilla on
12576: sessa tai järjestössä. Valvontavalta antaisi epäsel-     pyritty lisäämään Wider-instituutin peruspääoma-
12577:  vyyksien sattuessa isäntämaalle mahdollisuuden          rahaston varoja. Ulkoasiainministeriö on ilmoitta-
12578:  tarkastaa, että kaikki on kunnossa sen alueella         nut valtiontilintarkastajille, ettei hallinnonalalla
12579: olevissa kansainvälisissä järjestöissä ja laitoksissa.   ole toteutettu muita vastaavia järjestelyjä. Lisäksi
12580:      Wider-instituuttia                  koskeva         eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnos-
12581: s o p i m u s. Wider-instituutin sijaintipaikasta        saan ulkoasiainvaliokunnalle todennut, ettei tällai-
12582: Suomi joutui kilpailemaan Alankomaiden kanssa.           nen rahoitusjärjestely ole eduskunnan budjettival-
12583: Mahdollisesti 12 Mmk:n erityisrahasto, jonka             lan loukkaamista. Tämän vuoksi valtiontilintar-
12584: Suomi sitoutui antamaan instituutille, ratkaisi          kastajat rajoittuvat toteamaan vain seuraavaa:
12585:  valinnan Suomen hyväksi. Jälkikäteen arvioiden              Tilanne, jossa Suomi avustaa toisen valtion
12586: saattaa tilanne laitoksen ja isäntämaan välillä          kehitysapukohdetta sopimuksella, että kyseinen
12587: tulla ongelmalliseksi, jos laitoksen paikasta on          valtio vuorostaan avustaa Suomen kehitysapukoh-
12588: ollut kilpailua eri maiden välillä. Isäntämaa saat-      detta, ei voi olla tarkoituksenmukainen, järkevä
12589:  taa kokea välttämättömäksi toimia erityisen vie-        eikä hyvän ja avoimen hallintotavan mukainen.
12590: raanvaraisenaja laitaskin voi helposti ottaa itsel-      Jos lisäksi keskinäinen sopimus salataan, voidaan
12591: lensä laajempia toimintavapauksia kuin muutoin.          ulospäin antaa jostakin hankkeesta ja sen onnistu-
12592:      Ainakin sopimuksen eduskuntakäsittelyn no-          misesta täysin virheellinen kuva. Esimerkiksi sil-
12593: peus ja ristiriidattomuus osoittavat, että instituu-     loin, kun hankkeen jatkorahoitusta perustellaan
12594: tin saamisesta Suomeen oltiin varsin yksimielisiä.       sillä, että se on saanut toisellakin valtiolta run-
12595:      Sopimuksen            ja     pöytäkirjan            saasti tukea. Tällaisen toiminnan hyväksymistä on
12596: t o t e u t u m i n e n. Sopimuksen tavoin myös          vaikea pitää tarkoituksenmukaisena, se vääristää
12597: pöytäkirja sisältää yksityiskohtaiset määräykset         päätöksenteon perusteita ja vaikeuttaa hankkeen
12598: Suomen velvollisuuksista instituuttia kohtaan.           toteutumisen arviointia.
12599:                                                                                                                    63
12600: 
12601:      Erityisohjelmiin myönnetty 12                                T i 1i n t a r k a s t u s r a p o r t i t. Edellä on
12602:   Mm k. Suomi pyrki olemaan hyvä ja avulias                  selvitelty YK:n tilintarkastajien raporttia vuosilta
12603: isäntämaa instituutille,jonka se oli vihdoin saanut.         1990-91. Ulkoasiainministeriön tulee siten kuin se
12604: Tämän vuoksi myös erityisohjelmiin myönnettiin               on mahdollista seurata, että epäkohdat korjataan.
12605: määräraha. Vuonna 1990 ulkoasiainministeriö ai-                   Valtiontilintarkastajien ja YK:n tilintarkastus-
12606: van perustellusti ja tehokkaasti ryhtyi vaatimaan            lautakunnan edustajan välisissä keskusteluissa
12607: selvityksiä varojen käytöstä. Kuitenkin näistä va-           kertomusvuoden syyskuussa ilmeni, että kyseises-
12608: roista ilmeisesti 1,75 Mmk käytettiin Wider-insti-           tä tarkastusmatkasta tehdään raportti, mikäli
12609: tuutin yleiskuluihin tai muihin tutkimusmenoihin,            instituutin toiminnassa on jotain huomauttamista.
12610: vaikka ne suomalaisen osapuolen mielestä oli                 Siinä tapauksessa raportti annetaan Yhdistynei-
12611: tarkoitettu tieteellisiin ohjelmiin, joihin suomalai-        den kansakuntien pääsihteerille ja lopuksi yleisko-
12612: set tutkijat voisivat osallistua. Ulkoasiainministe-         koukselle. Tällöin se voidaan antaa myös Suomen
12613: riön tulee nyt valvoa, että vielä käyttämättä olevat         viranomaisille.
12614: määrärahat osoitetaan tutkimusohjelmiin, joihin                   1 n s t i t u u t i n jo h t a m i n e n. Yhdisty-
12615: myös suomalaiset tutkijat voivat osallistua.                 neiden kansakuntien omaksuman käytännön mu-
12616:      L i s ä a v u s t u s 9 , 5 Mm k. Suomi myönsi          kaan vältetään laitoksen johtajan nimittämistä
12617:  tämän lisäavustuksen siksi, että Wider-instituutin          asemamaasta. Toisaalta Wider-instituuttia koske-
12618: johtaja kääntyi useaan kertaan ulkoasiainministeri-           van sopimuksen XIII artikla antaa siihen kyllä
12619: ön puoleen lisäavustuksen saamiseksi instituutille.          mahdollisuuden. Laitoksen tehokkaan johtamisen
12620:  Myöhemmin on ilmennyt, että saman budjettikau-              kannalta lienee ollut virhe, että instituutin johtaja
12621: den ajalta instituutille jäin. 15,86 Mmk:n ylijäämä.         nimitti sijaisekseen henkilön omasta kotimaas-
12622:  Instituutin taloudellisen lisäavun tarve ei ollutkaan        taan. Tällä ei ilmeisesti ollut tieteellistä tai muuta-
12623: niin pakottava kuin instituutin taholta esitettiin.          kaan pätevyyttä tehtäviin.
12624:  Ennen lisäavustuksen myöntämistä ulkoasiainminis-                I n s t i t u u t i n t o i m i t i 1a t. Instituutin
12625:  teriön olisi tullut selvittää, oliko lisäavustuksen tarve   sijaintipaikan saamisesta kamppailivai Suomi ja
12626:  niin välttämätön kuin instituutin johto esitti. Ongel-      Alankomaat. Tämän vuoksi YK:n yliopisto saat-
12627:  mana on kuitenkin se, ettei kansainvälisiä järjestöjä        toi asettaa ehtoja myös sijaintipaikasta. Pöytäkir-
12628:  tai laitoksia voida näihin kohdistuvin kansallisin          jassa otettiin kantaa jopa siihen, mihin päin kau-
12629:  valvontatoimin valvoa. Tämä on otettava huomioon            punkia instituutti sijoitetaan. Tämä vaikutti var-
12630:  arvioitaessa ulkoasiainministeriön toimia tässä             masti osaltaan instituutin johdon asenteisiin Suo-
12631:  asiassa. Kuitenkin ulkoasiainministeriön päätökses-         mea kohtaan.
12632:  sä kiinnittyy huomio siihen, ettei avustuksen myön-              Toimitilat ovat olleet alusta alkaen toimintaan
12633:  tämiseen sisällytetty ehtoja, rajoituksia tai käyttöön      nähden liian suuret. Laitos rahoitti enimmäkseen
12634:  liittyviä määräyksiä.                                        tutkimuksia, joita tutkijat tekivät muualla kuin
12635:       A v u s t u s 7 , 1 6 Mm k. Sinänsä varojen             Suomessa. Vain kesäkausina Suomessa vieraili
12636:  myöntäminen Itä-Euroopan talouden muutoksia                 enemmän tutkijoita. Tilat olivat näin 9-10 kuu-
12637:  koskevaan tutkimushankkeeseen on ollut perustel-            kautta vuodessa pääosin tyhjillään. Kun tämä
12638:   tua. Hankkeesta olisi ehkä saatu enemmän hyö-              huomattiin, olisi pitänyt jyrkästi vaatia instituut-
12639:   tyä, jos se olisi toteutettu esim. opetusministeriön        tia luopumaan liioista toimitiloista. Ainakin ulko-
12640:  pääluokassa suomalaisten tutkimuslaitosten avul-            asiainministeriön olisi pitänyt aivan alusta lähtien
12641:   la. Nyt se toteutettiin ulkoasiainministeriön hallin-      reagoida voimakkaasti tähän. Kesäkausina olisi
12642:  nonalalla Wider-instituutin kautta, koska ministe-          ollut varmasti edullisempaa vuokrata instituutin
12643:   riön käytössä oli kehitysyhteistyövaroja. Näin              vieraileville tutkijoille tiloja yliopistoista ja kor-
12644:  hankkeen toteutus riippui siitä, millä ministeriöllä        keakouluista, kuin pitää instituutissa suurimman
12645:   oli rahaa hankkeen toteuttamiseen, eikä suinkaan           osan vuodesta tyhjiä tiloja vierailevien tutkijoiden
12646:   siitä, millä hallinnonalalla se olisi ollut järkevintä     käyttöä varlef!.
12647:   suorittaa. Tapaus on esimerkki myös siitä, miten                Wider-instituutin johdon täydellinen virhe oli
12648:   vaikeaa eri ministeriöiden on sopia hallinnonrajoja         vaatia Kehitysmaainstituutin irtisanomista Wide-
12649:  ylittävästä yhteistyöstä.                                   rin tiloista. Kehitysmaainstituutti oli viisi vuotta
12650:       Joka tapauksessa valtiontilintarkastajien mieles-       instituutin tiloissa vuokralaisena. Laitokselle oli
12651:   tä ulkoasiainministeriön ja opetusministeriön tulisi        varattu Wider-instituutin toimitiloista 650 m 2:n
12652:   yhdessä asettaa arviointityöryhmä, joka arvioisi            tilat. Perusteluna oli se, että Wider-instituutti
12653:  professori Jeffrey Sachsin tutkimusryhmän työn              epärealistisesti kuvitteli laajentavansa huomatta-
12654:   tulokset.                                                   vasti toimintansa ja luuli näin tarvitsevansa kaiken
12655: 64
12656: 
12657: tilan itse. Näin ei kuitenkaan käynyt; Kehitysmaa-           Suomen tulee vähitellen eri kansainvälisille lai-
12658: instituutti lähti pois ja nämäkin tilat jäivät tyhjil-    toksille ja järjestöille antamiinsa avustuksiin aset-
12659: leen. Ulkoasiainministeriön virhe oli suostua tähän       taa ehdoksi, että Suomi voi tarvittaessa valvoa,
12660:  Wider-instituutin vaatimukseen.                          miten sen avustusta on käytetty. Tämä ei koske
12661:     Korjaus e h d o t u k s i a. Y 1ei s t ä. Val-        pelkästään Wider-instituuttia. Tarkastusvoimava-
12662: tiontilintarkastajat eivät esitetystä arvostelusta        rojen niukkuuden vuoksi tarkastuksia suoritettai-
12663: huolimatta vaadi Wider-instituuttia siirrettäväksi        siin hyvin harkitusti. Tarkastusmahdollisuuksien
12664: pois Suomesta tai edellytä Suomen ryhtyvän toi-           takaaminen antaisi Suomelle valvontaoikeuden
12665: miin instituutin lakkauttamiseksi. Toiveet ja aja-        antamiensa varojen käytössä.
12666: tukset, joihin instituuttia perustettaessa pyrittiin,
12667: eivät ole kuitenkaan toteutuneet kaikilta osin.              Valtioneuvoston tekemä päätös ulkomaanedus-
12668:  Wider-instituutin toimintaa ei voidajatkaa nykyi-        tuksen virkamiesten paikalliskorotuksesta, varus-
12669: sellä tavalla. Yksittäinen kansainvälinen laitos tai      tautumiskorvauksesta ja asettautumiskustannus-
12670: järjestö ei voi toimia missään asemamaassa oman           ten korvauksesta annetun valtioneuvoston päätök-
12671: hallintokulttuurinsa mukaisesti, vaan sen tulee           sen (697/88) muuttamisesta (14.5.1992/339).
12672: sopeuttaa toimintansa niihin tapoihin ja normeihin,          J ä r j e s t e 1m ä n p ä ä p i i r t e e t. Ulko-
12673: jotka sijaintipaikan valtiossa koetaan tarkoituk-         maanedustuksen virkamiesten palkkauksessa
12674: senmukaisiksi.                                            noudatetaan niitä periaatteita, mitä laissa ulko-
12675:     Laitoksen asemassa, johtamisessa, tieteellisen        maanedustuksen virkamiesten palkkauksesta
12676: työn organisoinnissa ja ti/intarkastuksessa tarvi-        (346/88), asetuksessa ulkomaanedustuksen virka-
12677: taan muutoksia. Valtiontilintarkastajat korosta-          miesten palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja
12678:  vat muutosten välttämättömyyttä.                         erinäisistä korvauksista (696/88) ja valtioneuvos-
12679:     1 n s t i t u u t i n a s e m a. Wider-instituuttia   ton päätöksessä ulkomaanedustuksen virkamies-
12680: koskevaa sopimusta ja pöytäkirjaa tulee muuttaa           ten paikalliskorotuksesta, varustautumiskorva-
12681: niin, että Suomen ulkoasiainministeriön valvonta-         uksesta ja asettautumiskustannusten korvauk-
12682: ja seurantamahdollisuudet vahvistuvat. Tavoittee-         sesta (697/88) säädetään.
12683: na tulisi olla, että instituutti toimisi YK:n yhtey-         Ulkomaanedustuksen virkamiesten palk-
12684: dessä, mutta osana esim. Suomen tiedeyhteisöä.            kauksesta annetun lain 2 §:n mukaan ulkomaan-
12685:  Tällöin sen toiminta olisi järjestetty samalla           edustuksen virkamiehelle voidaan varsinaisen
12686:  tavalla kuin Yhdistyneiden kansakuntien yhtey-           palkkauksen lisäksi suorittaa paikalliskorotusta.
12687: dessä toimivan Helsingin kriminaa/ipoliittisen            Paikalliskorotuksen suoritusperusteet määrää
12688:  instituutin.                                             valtioneuvosto tulo- ja menoarvion rajoissa
12689:     T i 1 i n t a r k a s t u s. On selvitettävä mah-     ottaen huomioon virkamiehen virka-aseman,
12690: dollisuudet muuttaa Wider-instituuttia koskevaa           tehtävän vastuullisuuden, perheellisyyden sekä
12691: sopimusta ja pöytäkirjaa siten, että suomalaisten         asemamaassa vallitsevien olosuhteiden hänen
12692:  viranomaisten valvontavastuu instituutin toimin-         palkkaukselleen asettamat erikoisvaatimukset.
12693: nasta korostuu. Tavoitteena on oltava, että ti/in-           Ulkomaanedustuksen virkamiesten paikallis-
12694:  tarkastus järjestetään samalla tavalla kuin toises-      korotuksesta, varustautumiskorvauksesta ja
12695: sa Suomessa toimivassa kansainvälisessä toimieli-         asettautumiskustannusten korvauksesta anne-
12696: messä, Itämeren merellisen ympäristön suojeluko-          tun valtioneuvoston päätöksen 4 §:n mukaan
12697: missiossa. Sen tilintarkastuksesta huolehtii val-         virkamiehen paikalliskorotuksen suuruuden
12698:  tiontalouden tarkastusvirasto.                           määräämiseksi asemapaikat ryhmitellään kal-
12699:     YK:n tilintarkastuslautakunnan edustaja ko-           leusluokkiin ja jokaiselle virkamiehelle määrä-
12700: rosti sitä, ettei järjestö ota sellaista avustusta        tään paikalliskorotuksen perusarvo. Perusarvo
12701:  vastaan, johon antajamaa asettaa ehdon, että se          kerrottuna kutakin kalleusluokkaa varten vah-
12702: itse voi suorittaa tilintarkastuksia avustuksen käy-      vistetuilla kertoimilla osoittaa ne markkamää-
12703: töstä. Tämä on varmasti hyvä periaate ja omiaan           rät, joiden rajoissa ulkoasiainministeriö määrää
12704: korostamaan järjestön itsenäisyyttä ja arvoa. Jos         kunkin kalleusluokan osalta virkanimikkeittäin
12705:  vieläjärjestön oma varainhankinta on kunnossa ja         paikalliskorotusten laskennalliset suuruudet.
12706: taloudellinen asema vakaa, mikään ei estäne jota-         Näiden perusteella määrätään valuuttakurssien
12707: kin järjestöä menettelemästä tällä tavalla. Niissä        huomioon ottamisen jälkeen virkamiehelle kul-
12708: tapauksissa, joissa järjestö tai laitos joutuu toimi-     loinkin suoritettava paikalliskorotus.
12709: maan eri valtioiden jatkuvan taloudellisen tuen              Ulkoasiainministeriön noudattaman käytän-
12710: varassa, on kuitenkin paras tapa hyväksyä ne              nön mukaan paikalliskorotuksiin vaikuttaa siten
12711: ehdot, joita antajamaat asettavat.                        kolme tekijää:
12712:                                                                                                        65
12713: 
12714:    - paikalliskorotuksen perusarvo, jonka vah-            Valuuttakerroin ilmentää Suomen markan ja
12715: vistaa valtioneuvosto                                 kunkin asemamaan valuutan keskinäistä kurssi-
12716:    - asemapaikan kalleusluokka (kalleusker-           asemaa. Muutokset kertoimessa johtuvat peri-
12717: roin), jonka vahvistaa valtioneuvosto                 aatteessa joko asemamaan valuutan kurssimuu-
12718:    - asemapaikan valuuttakerroin, jonka vah-          toksista tai Suomen markan ulkoisen arvon
12719: vistaa ulkoasiainministeriö.                          muuttumisesta. Valuuttakertoimen normaali pe-
12720:    Paikalliskorotukset kuukautta kohti laske-         rusarvo on 1 000. Kunkin asemapaikan valuut-
12721: taan seuraavan kaavan mukaan:                         takerroin tulee ulkoasiainministeriön ilmoituk-
12722:                                                       sen mukaan pyrkiä pitämään pitkällä aikavälillä
12723: (paikalliskorotuksen x kalleus- x valuutta-           mahdollisimman lähellä perusarvoa 1 000, jotta
12724:      perusarvo         kerroin    kerroin) 112        kalleusluokkien merkitys ei hämärtyisi.
12725:                                                           Kun valuuttakerroin erkanee perusarvosta
12726:     Ulkomaanedustuksen virkamiesten paikallis-        1 000 Suomen markan ulkoisen arvon muuttu-
12727: korotusten perusarvot on vahvistettu virkani-         misen vuoksi, ulkomaisten asemapaikkojen kes-
12728: mikkeittäin. Paikalliskorotusten perusarvo on         kinäiset kalleussuhteet eivät kalleusluokitukses-
12729: 20 000-50 000 mk vuodessa virkanimikkeen              sa vääristy. Kalleusluokituksen tarkoituksena
12730: mukaan. Vuosittain paikalliskorotuksia on mak-        onkin ulkoasiainministeriön mielestä mitata ase-
12731: settu runsaat 60 Mmk, mutta kertomusvuonna            mapaikkojen keskinäisiä kalleussuhteita. Kun
12732: niitä maksettiin n. 80 Mmk. Ero johtui suurista       valuuttakerroin nousee tai laskee asemamaan
12733: valuuttakurssimuutoksista.                            valuutan arvon muuttumisen vuoksi, muutos
12734:     Paikalliskorotusten tason määrää asemapai-        aiheuttaa useimmiten pitkällä aikavälillä päin-
12735: kan kalleusluokka. Kuhunkin kalleusluokkaan           vastaisia kalleustasovaikutuksia. Kun valuutta
12736: liittyy liukuvat kertoimet, jotka ilmaisevat luo-     on yliarvostettu, paikallinen inflaatio hidastuu ja
12737: kan ylä- ja alarajat. Paikalliskorotusten lasken-     päinvastoin.
12738: nassa käytetään keskikerroin ta, joka on kalleus-         Asemamaiden kalleuskehitys ja valuuttakurs-
12739: luokkaan liittyvien ala- ja ylärajojen keskiarvo.     sien muutokset siis vaikuttavat toisiinsa, mutta
12740: Tätä keskikerrointa kutsutaan nimellä kalleus-        tämä korrelaatio on ulkoasiainministeriön mie-
12741: kerroin.                                              lestä epätäydellinen ja epäsäännöllinen ja toteu-
12742:     Asemapaikan kalleusluokan määrittelyssä on        tuu lisäksi viivästymällä. Päätökset kalleusluo-
12743: kertomusvuoden syksystä lähtien siirrytty käyt-       kista eivät todellisuudessa ole riippumattomia
12744: tämään eräältä lontoolaiselta yritykseltä hankit-     valuuttakerroinpäätöksistä. Näin on erityisesti
12745: tua eri asemapaikkojen hintatasoja sekä hinta- ja     silloin, kun valuuttakurssit heilahtelevat voi-
12746: kurssimuutoksia kuvaavaa tilastoaineistoa.            makkaasti.
12747:     Asemapaikkojen kalleusluokkien tarkistukset           Valtioneuvoston päätös (339/
12748: tehdään puolivuosittain, keväällä ja syksyllä.        9 2 ). Valtioneuvosto teki 15.4.1992 päätöksen,
12749: Ennen valtioneuvoston päätöksen antamista             jolla ulkomaanedustuksen virkamiesten paikal-
12750: kalleusluokkien tarkistukset siihen liittyvine ase-   liskorotuksesta, varustautumiskorvauksesta ja
12751: mapaikkakohtaisine laskelmalomakkeineen kä-           asettautumiskustannusten korvauksesta annet-
12752: sitellään valmistavasti valtiovarainministeriön       tua päätöstä muutettiin. Päätösehdotuksen esit-
12753:  kanssa. Valtiovarainministeriön alustavan käsit-     telylistassa, sen etusivulla, todettiin mm., että
12754: telyn jälkeen ulkoasiainministeriässä toimiva ul-     "ehdotetulla päätöksellä alennetaan 13 asema-
12755:  komaanedustuksen korvauslautakunta käsitte-          paikan kalleusluokitusta 1.5.1992 lukien". Esit-
12756: lee asemapaikkojen kalleusluokkien tarkistukset       telylistan liitteessä oli luettelo, jossa otsakkeen
12757: laskelmalomakkeiden pohjalta. Käsittelyn jäl-         "asemapaikkakohtaiset todelliset muutokset
12758:  keen ulkomaanedustuksen korvauslautakunta            1.5.1992" alla oli seuraava luettelo:
12759:  antaa asiasta lausunnon, jonka jälkeen asia vie-         1 luokka: Abu Dhabi, Alger, Bagdad, Beo-
12760:  dään valtioneuvoston rahakunnan ja yleisistun-       grad, Damaskus, Dar es Salaam, Lagos, Riad,
12761:  non päätettäväksi.                                   Seoul, Sofia, Teheran, Tokio, Tripoli.
12762:     Valuuttakursseissa tapahtuneet muutokset              Esittelylistan liitteenä 2 oli oikovedos valtio-
12763:  voidaan ottaa huomioon valuuttakertoimien            neuvoston päätöksestä, jolla oli muutettu ulko-
12764:  avulla. Valuuttakerroin vahvistetaan yleensä         maanedustuksen virkamiesten paikalliskorotuk-
12765:  kuukausittain. Valuuttakertoimen muutokset           sesta, varustautumiskorvauksesta ja asettautu-
12766:  lasketaan ulkoasiainministeriön vahvistamien ti-     miskustannusten korvauksesta 21. päivänä hei-
12767:  likurssien muutosten perusteella.                    näkuuta 1988 annetun valtioneuvoston päätök-
12768: 5 330616T
12769: 66
12770: 
12771: sen (697/88) liitteenä olevat taulukot 1 ja 3           ka mukaan mainittujen 13 asemapaikan kalleus-
12772: sellaisina kuin ne olivat 17. päivänä lokakuuta         luokitusta alennetaan yhdellä luokalla, ei pidä
12773: 1991 annetussa valtioneuvoston päätöksessä              täysin paikkaansa.
12774: (1264/91), tämän päätöksen liitteen mukaisesti.            Vain Alger, Damaskus, Dar es Salaam, Lagos
12775: Liitteessä 1 olevasta taulukosta voidaan sitten         ja Tripoli eli 5 asemapaikkaa ovat sellaisia, joiden
12776: todeta, että esittelylistassa mainittujen 13 asema-     kalleusluokka on alentunut. Abu Dhabi, Bagdad,
12777: paikan luokka oli ehdotetun ja tehdyn päätöksen         Beograd, Sofia, Teheran ja Tokio eli 6 asemapaik-
12778: mukaan seuraava:                                        kaa ovat sellaisia, joiden kalleusluokka on pysynyt
12779:                                                         samana. Riad ja Seoul eli 2 asemapaikkaa ovat
12780: Kalleusluokka     Asemapaikka           Kerroin         nousseet yhden kalleusluokan.
12781: 34 ............   Tokio                4.884-5.126         Vastaavia tapauksia esiintyy myös aiempien
12782: 30 ············   Bagdad               4.016-4.217      valtioneuvoston esittelylistojen ja päätösehdo-
12783:                   Teheran              4.016--4.217     tusten yhteydessä. Niistä voidaan mainita esim.
12784: 27 ············   Abu Dhabi            3.470-3.642      valtioneuvoston päätökset 24.5.1990/467 ja
12785:                   Riad                 3.470-3.642      13.9.1990/847. Esittelylistassa 13.9.1990 kerro-
12786:                   Seoul                3.470-3.642      taan asemapaikkojen luokkien pudotuksista tai
12787:                   Tripoli              3.470-3.642      nousuista yhdellä tai kahdella luokalla, mutta
12788: 26 ............   Alger                3.305-3.469      kaikki luokat eivät kuitenkaan täsmää aiempaan
12789:                   Damaskus             3.305-3.469      päätökseen (24.5.1990).
12790: 24 ............   Beograd              2.998-3.147         Ulkoasiainministeriön                       lau-
12791:                   Dar es Salaam        2.998-3.147      sunto asiasta. Valtiontilintarkastajien
12792:                   Lagos                2.998-3.147      pyynnöstä ulkoasiainministeriö antoi asiasta
12793:                   Sofia                2.998-3.147      oman lausuntonsa, jossa se totesi mm. seuraa-
12794:                                                         vaa. Valtioneuvoston päätöksellä (339/92) ase-
12795:                                                         mapaikkojen kalleusluokitukseen tehtiin yhden
12796:    Valtioneuvoston                 päätöksen
12797:                                                         luokan todelliset alennukset 13 asemapaikassa.
12798:  (339/92) ja edellisen päätök-                          Alennuksia sovellettiin 1.5.1992 alkaen. Asema-
12799: s e n ( 1 2 6 4 19 1 ) v e r t a i 1 u. Päätöksen       paikan kalleusluokan todellinen alennus yhdellä
12800: (339/92) esittelylistassa on todettu, että em. 13       luokalla merkitsi paikalliskorotusten tason las-
12801: asemapaikan kalleusluokitusta alennetaan ja liit-       kua 5 o/o:lla, ts. kalleuskertoimen ja valuuttaker-
12802: teessä on nimeltä mainittu 13 asemapaikkaa,             toimen tulo oli tarkistuksen jälkeen 5 % alhai-
12803: joiden kalleusluokka alenee yhdellä.                    sempi kuin ennen tarkistusta.
12804:    Seuraavassa asetelmassa on verrattu tätä pää-           Lisäksi ministeriö oli laatinut taulukon valtio-
12805: töstä edelliseen päätökseen (1264/91). Kertoimet        neuvoston päätöksellä (339/92) toteutetuista yh-
12806: ovat samat kuin edellä:                                 den luokan alennuksista, jotka osoittavat, että
12807: Päätös 339/92                   Päätös 1264/91          ennen tarkistusta ja tarkistuksen jälkeen eri ase-
12808: Kalleus-                        Kalleus-                mapaikkojen kokonaiskertoimet olivat alentu-
12809: luokka                          luokka                  neet 4, 72--4,81 %. Tämä johtui siitä, että vaikka
12810: 34      Tokio                   34      Tokio           kalleusluokka pysyi samana tai nousi luokan,
12811: 30      Bagdad                  30      Bagdad          niin kokonaiskerroin aleni valuuttakerrointa
12812: 30      Teheran                 30      Teheran         muuttamalla. Taulukosta voidaan poimia muu-
12813: 27      Abu Dhabi               27      Abu Dhabi       tama esimerkki.
12814: 27      Riad                    26      Riad
12815: 27      Seoul                   26      Seoul           Asemapaikka:               Abu Dhabi   Alger       Riad
12816: 27      Tripoli                 28      Tripoli         Ennen tarkistusta:
12817: 26      Alger                   27      Alger           Kalleusluokka ..........   27          27          26
12818: 26      Damaskus                27      Damaskus        Kalleuskerroin .........   3.556       3.556       3.386
12819: 24      Beograd                 24      Beograd         Valuuttakerroin .......    1.095       1.025       1.104
12820: 24      Dar es Salaam           25      Dar es Salaam   Kokonaiskerroin ......     3.893 820   3.644900    3.738 114
12821: 24      Lagos                   25      Lagos           Tarkistuksen jälkeen:
12822: 24      Sofia                   24      Sofia           Kalleusluokka ..........   27          26          27
12823:                                                         Kalleuskerroin .........   3.556       3.386       3.556
12824:    Päätöksiä vertailtaessa havaitaan, että pää-         Valuuttakerroin .......    1.043       1.025       1.001
12825: töksen (339/92) esittelylistassa oleva selvitys, jon-   Kokonaiskerroin ......     3.708 908   3.470 650   3.559 556
12826:                                                                                                       67
12827: 
12828:     Antamassaan lausunnossa ulkoasiainministe-        ta sekä muista etuuksista (HE 3311993 vp.)
12829: riö totesi lisäksi valtioneuvoston päätökseen si-     annettiin eduskunnalle 23.4.1993. Laki korvaisi
12830: sältyvän asemapaikkojen kalleusluokkien nimel-        voimassa olevan ulkomaanedustuksen virka-
12831: listarkistuksia. Osa nimellistarkistuksista tehtiin   miesten palkkauksesta annetun lain. Esityksessä
12832: myös asemapaikkojen kalleusluokkien todellis-         ehdotetaan nykyisiä säännöksiä muutettavaksi
12833: ten muutosten yhteydessä. Nimellistarkistuksilla      siten, että eräitten ulkomaanedustuksen virka-
12834: ei ollut valtiontaloudellisia eikä henkilötason       miehille maksettavien korvausten suoritusperus-
12835: vaikutuksia. Nimellistarkistukset johtuivat Suo-      teista päättäminen siirrettäisiin valtioneuvostoi-
12836: men markan devalvoitumisesta marraskuussa             ta ulkoasiainministeriölle. Esitys noudattaa tältä
12837: 1991. Tämä devalvoituminen otettiin huomioon          osin v. 1987 käynnistynyttä valtioneuvoston ke-
12838: ulkomaanedustuksen virkamiesten paikallisko-          hittämishanketta, jonka tarkoituksena on ollut
12839: rotuksissa valuuttakertoimien avulla. Valuutta-       järkeistää valtioneuvoston yleisistunnon toimin-
12840: kertoimia korotettiin kunkin asemamaan valuu-         taa karsimalla yleisistunnossa käsiteltävien asioi-
12841: tan vahvistumisen verran. Suomen markan de-           den määrää. Samassa yhteydessä lain säännök-
12842: valvoitumisen vuoksi valuuttakertoimet muut-          siä selkeytetään ja tarkistetaan lakiteknisesti pi-
12843: tuivat 0-12% valuutan vahvuudesta riippuen.           täen lähtökohtana säädösten vakiintunutta tul-
12844: Kevään kalleusluokitusten tarkistusten yhtey-         kintaa sekä ulkoasiainhallinnosta annetun ase-
12845: dessä valuuttakertoimia muutettiin lähemmäksi         tuksen (485/90) käsitteistöä. Lain nojalla on
12846: arvoa 1000 ja tehtiin vastaava muutos asema-          tarkoitus antaa myös asetus ulkomaanedustuk-
12847: paikkojen kalleusluokkiin.                            sen virkamiesten paikallisista erikoisolosuhteista
12848:     Toimiensa säädöstenmukaisuuden osalta mi-         aiheutuvista korvauksista.
12849: nisteriö viittasi vastineessaan ulkomaanedustuk-         Uusi laki (651/93) tuli voimaan 1.8.1993. Lain
12850: sen virkamiesten paikalliskorotuksesta, varus-        nojalla annetitin myös uusi asetus (652/93). Uu-
12851: tautumiskorvauksesta ja asettautumiskustan-           den lain ja asetuksen nojalla annettiin lisäksi
12852: nusten korvauksesta annetun valtioneuvoston           ulkoasiainministeriön päätös ulkomaanedustuk-
12853: päätöksen 4 §:ään. Lisäksi ministeriö totesi, että    sen virkamiehille paikallisten erikoisolosuhtei-
12854: päätöksen 12 §:n mukaan tarkempia määräyksiä          den perusteella suoritettavista korvauksista.
12855:  valtioneuvoston päätöksen soveltamisesta antaa       Päätös tuli voimaan 1.8.1993 ja sen mukaan mm.
12856:  ulkoasiainministeriö.                                asemapaikkojen kalleusluokista päättää ulkoasi-
12857:     (Pykälien ao. kohdissa, joihin ulkoasiainmi-      ainministeriö.
12858:  nisteriö viittaa, todetaan seuraavaa: 4 §:n 1 mo-       Ulkoasiainministeriö on v. 1991 käynnistänyt
12859:  mentin toinen ja kolmas lause: "Perusarvo ker-       monivuotisen hankkeen nykyisen ulkomaankor-
12860:  rottuna kutakin kalleusluokkaa varten vahviste-      vausjärjestelmän kartoittamiseksi sekä nykyisen
12861:  tuilla kertoimilla osoittaa ne markkamäärät,         järjestelmän kehittämiseksi. Hankkeen yhtey-
12862: joiden rajoissa ulkoasiainministeriö määrää kun-      dessä on tarkoitus pohtia myös paikalliskorotus-
12863:  kin kalleusluokan osalta virkanimikkeittäin pai-     järjestelmän nykyisiä perusteita sekä tehdä esi-
12864:  kalliskorotusten laskennalliset suuruudet. Näi-      tyksiä paikalliskorotusjärjestelmän uusimiseksi.
12865:  den perusteella määrätään valuuttakurssien huo-         Ulkomaanedustuksen virkamiehelle voidaan
12866:  mioon ottamisen jälkeen virkamiehelle kulloin-       varsinaisen palkkauksen lisäksi suorittaa mm.
12867:  kin suoritettava paikalliskorotus." Päätöksen        paikalliskorotusta. Sitä koskevia periaatteita ja
12868:  12 §:ssä taas todetaan, että tarkempia määräyk-      sen laskemistapaa on selvitelty edellä.
12869:  siä tämän päätöksen soveltamisesta antaa ulko-          Ulkoasiainministeriö näyttää soveltaneen
12870:  asiainministeriö.)                                   asiassa seuraavanlaista menettelyä: Valtioneu-
12871:     Ulkoasiainministeriön uudis-                      voston esittelylistassa todetaan, että ehdotetulla
12872:  t u s e h d o t u k s i a. Ulkoasiainministeriö on   päätöksellä alennetaan tiettyjen asemapaikkojen
12873:  uusimassa ulkomaanedustuksen virkamiesten            kalleusluokitusta. Esittelylistan liitteenä on tau-
12874:  korvauksia koskevia säädöksiä. Kevään 1993           lukko, jonka mukaan tiettyjen, siinä mainittujen
12875:  aikana on tarkoitus antaa hallituksen esitys         edustustojen kalleusluokka alenee yhden luokan.
12876:  eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virka-        Listaan liittyy myös oikovedos valtioneuvoston
12877:  miehille paikallisten erikoisolosuhteiden perus-     päätöksestä, jossa asemapaikat on ryhmitelty eri
12878:  teella suoritettavista korvauksista sekä muista      kalleusluokkiin.
12879:  etuuksista. Hallituksen esitys laiksi ulkomaan-         Esittelylistan sisällöstä huolimatta käytännös-
12880:  edustuksen virkamiehille paikallisten erikoisolo-    sä muutokset on kuitenkin toteutettu niin, että
12881:  suhteiden perusteella suoritettavista korvauksis-    lopputulokseen on päästy muuttamalla eri ase-
12882: 68
12883: 
12884: mapaikkojen valuuttakertoimia. Kalleusluokkia           Suomen avustustoiminnan tavoitteiden lähtö-
12885: on sen sijaan, valtioneuvoston esittelylistan mai-      kohtana on tasapainoisen poliittisen ja taloudel-
12886: ninnoista piittaamatta, joko pidetty samana,            lisen kehityksen edistäminen alueella. Suomelle
12887: nostettu seuraavaan luokkaan tai osin tietysti          on tärkeää, että sen lähialueiden kehitys on
12888: alennettu. Perusteluina toimilleen ulkoasiainmi-        vakaata ja että taloudelliset kehityserot näillä
12889: nisteriö on viitannut ulkomaanedustuksen virka-         alueilla pienenevät. Tämän vuoksi Suomen Kes-
12890: miesten paikalliskorotuksesta, varustautumis-           ki- ja Itä-Euroopan avustustoiminta kohdistuu
12891: korvauksesta ja asettautumiskustannusten kor-           suurimmaksi osaksi maamme lähialueille Venä-
12892: vauksesta annetun valtioneuvoston päätöksen 4           jän federaatiossa ja Baltian maihin.
12893: ja 12 §:ään.                                               T a 1 o u d e 11 i n e n t u k i. Keski- ja Itä-
12894:     Ulkoasiainministeriön entistä, 31.7.1993 saak-      Eurooppa -toimintaohjelmallaan Suomi pyrkii
12895: ka voimassa ollutta menettelyä ei voida pitää           edistämään kohdemaiden parlamentaariseen de-
12896: oikeana. Vaikka valtioneuvoston esittelylistassa        mokratiaan perustuvan poliittisen järjestelmän
12897: todetaan, että eri asemapaikkojen kalleusluokkia        kehittämistä, tasapainoista siirtymistä markki-
12898: alennetaan, niin näin ei kuitenkaan todellisuudessa     natalouteen sekä oikeusvaltiojärjestelmän ja ih-
12899:  tehdä. Päinvastoin kalleusluokkiajopa korotetaan       misoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan jär-
12900: seuraavaan luokkaan tai pidetään entisessä luo-         jestelmän rakentamista. Taloudellisella tuella
12901: kassa. Tavoiteltuun lopputulokseen pyritään pää-        pyritään luomaan edellytyksiä taloudelliselle ja
12902: semään sen sijaan valuuttakerrointa muuttamalla,        teolliselle yhteistyölle sekä edistämään yhteis-
12903: johon ulkoasiainministeriöllä on oikeus. Myös           kunnan peruspalvelujen kehittämistä. Tämän li-
12904: seurannan kannalta tilanne muodostuu erikoisek-         säksi tavoitteena on Suomeen suoraan tai epä-
12905: si. Jos Suomen säädöskokoelmaan sisältyvien ao.         suoraan haitallisesti vaikuttavien tai uhkaavien
12906:  valtioneuvoston päätösten perusteella laatii luette-   ilmiöiden pienentäminen ja ennalta ehkäisy.
12907: lon eri asemapaikkojen kalleusluokkien kehityk-             Suomen KIE-maihin suuntautuvaan talou-
12908: sestä, se eroaa siitä luettelosta, joka voidaan tehdä   delliseen tukitoimintaan on ollut varattuna varo-
12909:  valtioneuvoston esittelylistan mainintojen perus-      ja kymmenen eri ministeriön pääluokassa v.
12910:  teella. Päätöksentekotapa, joka johtaa tällaiseen       1991-93 seuraavasti:
12911:  lopputulokseen, ei voi olla tarkoituksenmukainen.
12912: Päätökset, jotka on tarkoitettu tehtäviksi valtio-                                                      1991    1992    1993
12913: neuvostossa, on siellä myös tehtävä, eikä niiden                                                               Mmk
12914: siirtäminen alemmille päätöksentekijöille ole mah-      Ulkoasiainministeriö .................          74,2    84,9   154,2
12915: dollista. Valtiontilintarkastajat eivät voi yhtyä       Ympäristöministeriö .................           93,0    85,6    55,5
12916:  ulkoasiainministeriön käsitykseen, jonka mukaan        Maa- ja metsätalousministeriö ..                30,0    44,1    33,4
12917: ulkomaanedustuksen virkamiesten paikalliskoro-          Sosiaali- ja terveysministeriö ....                      1,3     5,3
12918:                                                         Opetusministeriö .......................         6,2     7,4     9,0
12919:  tuksesta, varustautumiskorvauksesta ja asettautu-      Liikenneministeriö ....................                  1,5     9,6
12920: miskustannusten korvauksesta annetun valtioneu-         Oikeusministeriö .......................                 0,4     0,3
12921:  voston päätöksen 4 ja 12 §:n nojalla em. menettely     Kauppa- ja teollisuusministeriö                  9,5     7,1    17,1
12922: olisi mahdollista.                                      Työministeriö ............................       0,4     0,6     3,0
12923:                                                         Valtiovarainministeriö ..............           11,7     7,5    14,4
12924:    Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan mai-          Yhteensä ...................................   225,0   240,4   301,8
12925: den tukeminen. Suomen valtion budjettivaroin
12926: toteutettavaa Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Eu-
12927: roopan maiden toimintaohjelmaa, joka käsittää              Sisäasiainministeriön käyttämät KIE-määrä-
12928: em. maihin suuntautuvan taloudellisen tukitoi-          rahat osoitetaan ulkoasiainministeriön pääluo-
12929: minnan, koordinoi ulkoasiainministeriön kaup-           kasta.
12930: papoliittinen osasto. Toimintaohjelma jakautuu             Ulkoasiainministeriön antaman selvityksen
12931: kohdealueiden osalta lähialueisiin (Venäjän fe-         mukaan kansainvälisissä arvioissa uskotaan itäi-
12932: deraation luoteisosa, joka määritellään alueelli-       sen Keski-Euroopan maiden ensi vuosikymme-
12933: sesti ns. lähialuesopimuksessa), Baltian maihin         nen puoliväliin mennessä saavuttavan EY:n ns.
12934: ja muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Lähi-          köyhimpien jäsenmaiden kehitystason. Baltian
12935: alueyhteistyö on näin osa Suomen Keski- ja Itä-         mailta tämän lasketaan vievän huomattavasti
12936: Eurooppa -toimintaohjelmaa (KIE).                       pidemmän ajan riippuen mm. niiden ympäristös-
12937:    Valtioneuvoston 11.3.1993 hyväksymän Kes-            sä tapahtuvista muutoksista.
12938: ki- ja Itä-Euroopan toimintaohjelman mukaan                Venäjän osalta ennusteiden tekeminen on ul-
12939:                                                                                                       69
12940: 
12941: koasiainministeriön mielestä erittäin vaikeaa.        pitkäjännitteistä panostusta. Taloudelliseen yh-
12942: Joka tapauksessa kansantulon kehittyminen             teistyöhön tähtäävällä, julkisin varoin toteutet-
12943: EY:n eteläisten jäsenmaiden tasolle vie siltä         tavalla avustustoiminnalla pyritään luomaan
12944: KIE-maita selvästi pidemmän ajan.                     mahdollisimman luja ja aiempaa vähäriskisempi
12945:     Edellä kuvatun vuoksi on ulkoasiainministe-       perusta, jolle yritysten on mahdollista -rakentaa
12946: riön mielestä selvää, että Itä-Euroopan ja itäisen    yhteistyötä.
12947: Keski-Euroopan avustustoiminta vaatii huo-                Suomen apumuotoinen yhteistoiminta nykyi-
12948: mattavasti pidemmän ajan kuin 1980-luvun lo-          sen Venäjän alueella alkoi jo Neuvostoliiton
12949: pulla yleisesti uskottiin. Mitä nopeammin olot        aikana, jolloin painopisteeksi muodostuivat lähi-
12950: kohdemaissa vakiintuvat, talouden ennustetta-         alueet. Silloin kuitenkaan avun kokonaisvaltai-
12951: vuus paranee ja muut yksityisten investointien        seen suunnitteluun ei ollut riittäviä edellytyksiä.
12952: perusedellytykset lisääntyvät, sitä nopeammin         Edelleenkin sekä Venäjän federaation että Bal-
12953: lahja-avun osuutta voidaan vähentää. Ulkoasi-         tian maiden jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö ja
12954: ainministeriön arvioiden mukaan Suomen tulee          hallinnollinen epävakaus ovat ulkoasiainminis-
12955: varautua lahja-avun käyttöön lähialueiden kehi-       teriön mielestä omalta osaltaan vaikeuttaneet
12956: tystyössä ainakin tämän vuosikymmenen lop-            avustusohjelmien toteuttamista ja toimialakoh-
12957: puun asti.                                            taisten ensisijaisuuksien pitkän tähtäyksen suun-
12958:     Kokemukset lähialueen mai-                        nittelua. Tätä taustaa vasten Suomen lähialueille
12959: d e n a v u s t a m i s e s t a. Ulkoasiainministe-   suunnattu avustustoiminta on ministeriön mie-
12960: riön mukaan kohdemaissa tapahtuneet huomat-           lestä onnistunut hyvin ja sillä on luotu pohjaa
12961: tavan nopeat muutokset ovat vaikeuttaneet             tulevalle yhteistyölle. Näin Suomen avustustoi-
12962: avustusohjelmien suunnittelua ja toteutta-            minta tukee osaltaan maamme poliittisia ja ta-
12963: misstrategioiden määrittelyä. Suomen myöntä-          loudellisia suhteita kohdemaihin.
12964: män lahja-avun yleisenä tavoitteena on vakaan             Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan yh-
12965: kehityksen turvaaminen ja Suomeen haitallisesti       tenä ongelmana Venäjän kanssa on ollut lainsää-
12966: vaikuttavien ilmiöiden estäminen. Näissä voi-         dännön kehittymättömyys ja lupabyrokratia.
12967: daan kuitenkin katsoa saavutetun joitakin             Viron kanssa on yhteistyö sujunut ministeriön
12968: myönteisiä tuloksia.                                  mielestä hyvin. Lähinnä yhteistyössä on keski-
12969:     Monet avustushankkeet, kuten ympäristön-          tytty perusvalmiuksien kehittämiseen.
12970:  suojeluhankkeet, jotka tähtäävät erityisesti lähi-       Maa- ja metsätalousministeriön mielestä
12971:  alueidemme ja samalla myös omaan ympäris-            suurimmat ongelmat lähialueyhteistyössä ovat
12972:  töämme kohdistuvan rasituksen vähentämiseen,         alueiden epävarmat poliittiset olot, yksityistä-
12973:  kestävät useita vuosia ja tulokset on nähtävissä     misen lainsäädännölliset ja kulttuuriset esteet ja
12974:  vasta vuosien kuluttua. Vastaavasti maa- ja          infrastruktuurin heikko kehittyminen, joka vai-
12975:  metsätalousministeriön pyrkimys alkutuotan-          kuttaa alueiden kaikkeen taloudelliseen toimin-
12976:  non omavaraisuuden lisäämiseen lähialueillam-        taan. Vastaanottajamaissa ei ministeriön käsi-
12977:  me ei toteudu yhden tai kahden kasvukauden           tyksen mukaan ole valmiuksia tehdä konkreet-
12978:  aikana mm. kasvuolosuhteissa tapahtuvien yllät-      tisia kokonaissuunnitelmia maatalouden kehit-
12979:  tävien muutosten takia. Vastaavasti yritysjohta-     tämiseksi, vaan lähinnä on jouduttu lähtemään
12980: jakoulutuksen pitkän tähtäyksen tavoitteet ovat       liikkeelle välittömiä hyötyjä antavista pienistä
12981:  nähtävissä vasta vuosien kuluttua, joskin jo         käytännön projekteista.
12982:  tähän mennessä on ulkoasiainministeriön arvion           Liikenneministeriön käsityksen mukaan suu-
12983:  mukaan pystytty luomaan varsin hyvä alan             rin ongelma liikennealan lähialueyhteistyössä on
12984:  osaamisverkko, jota voidaan tulevissa taloudelli-    yhdessä määriteltyjen hankkeiden rahoituksen
12985:  sissa yhteistyöhankkeissa hyödyntää.                 järjestäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön
12986:     Taloudellisen kestävän kehityksen saavutta-       käsityksen mukaan merkittävin ongelma on
12987:  miseen tarkoitettujen avustusohjelmien avulla        kohdemaiden puutteellinen tai nopeasti muuttu-
12988:  Suomi on joko yhteistyössä vastaanottajamaan         va lainsäädäntö. Myös hallintokoneisto on mi-
12989:  kanssa tai yhdessä muiden avunantajamaiden tai       nisteriön mielestä monesti varsin uusi ja osin
12990:  kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ryhty-      kehittymätön.
12991:  nyt vahvistamaan lähialueidensa hallinnollista ja        Myös ympäristöministeriö pitää keskeisenä
12992:  taloudellisen toiminnan pohjana olevaa infra-        ongelmana rahoituksen lisäksi sitä, että vastaan-
12993:  struktuuria. Hankkeet ovat ulkoasiainministe-        ottajamaiden organisaatiot ja lainsäädäntö
12994:  riön käsityksen mukaan pitkäaikaisia ja vaativat     muuttuvat jatkuvasti.
12995: 70
12996: 
12997:     H a 11 i n n o n j ä r j e s t ä m i n e n. Ulko-       Hankkeiden toteutuksesta vastaisivat, kuten
12998: asiainministeriön asettama virkamiestyöryhmä,           tähänkin asti, valtion virastot, laitokset sekä
12999: joka kartoitti Suomen ulkomaanapua, sai mie-            läänien ja paikallishallinnon organisaatiot, kan-
13000: tintönsä valmiiksi keväällä 1993. Tässä selvityk-       salaisjärjestöt ja yritykset. Se mahdollistaisi par-
13001: sessä työryhmä kirjasi useita kannanottoja Kes-         haan suomalaisen osaamisen käytön eri toimi-
13002: ki- ja Itä-Euroopan avun koordinoinnin hallin-          aloilla.
13003: tomallista.                                                 Ympäristöministeriöllä, maa- ja metsätalousmi-
13004:     Ulkoasiainministeriöllä ja kauppa- ja teolli-       nisteriöllä, liikenneministeriöllä sekä sosiaali- ja
13005: suusministeriöllä oli yhteinen kannanotto. Mi-          terveysministeriöllä oli yhteinen kannanotto. Mi-
13006: nisteriöiden näkemyksen mukaan kehitysyhteis-           nisteriöt katsoivat, että KIE-avun määrärahat olisi
13007: työn ohella myös KIE-avun määrärahat tulisi             tarkoituksenmukaisinta budjetoida kunkin minis-
13008: liittää kokonaisuudessaan ulkoasiainministeriön         teriön omaan pääluokkaan. Näin määrärahat tu-
13009: pääluokkaan. KIE-avun tehokas koordinointi              lisivat hyödynnetyiksi tehokkaimmin, byrokratia
13010: on mahdollista vain keskitetyn määrärahavas-            pystyttäisiin pitämään pienenä ja menettelytavat
13011: tuun avulla. Tällainen keskittäminen olisi saavu-       yksinkertaisina. Näin KIE-toiminnan käytettävis-
13012: tettavissa muuttamatta missään oleellisessa suh-        sä olisi paras asiantuntemus.
13013: teessa hankevastuullisten virastojen ja laitosten           Ministeriöt katsovat, että KIE-apu ei ole
13014: asemaa KIE-avun toimeenpanijoina. Sen sijaan            pelkästään ulkopolitiikkaa, vaan myös esim.
13015: se mahdollistaisi sekä itse KIE-avun että samalla       liikenne- ja ympäristöpolitiikkaa, johon lisäksi
13016: koko Suomen ulkomaanavun tavoitteiden arvi-             liittyy talouspoliittisia näkökohtia. Näin ollen
13017: oinnin ja asettamisen tärkeysjärjestykseen yhte-        KIE-avun hankkeista päätettäessä ja niitä seu-
13018: nä kokonaisuutena, osana Suomen ulkopolitiik-           rattaessa tarvitaan erityisasiantuntemusta, jota
13019: kaa. Tämän mielipiteen mukaan ulkomaanapu               on vain sektoriministeriöissä.
13020: on keskeinen väline edistettäessä niitä ulkopoliit-         Perusteluksi ministeriöt esittävät seuraavaa:
13021: tisia tavoitteita, jotka koskevat erityisesti vakaan        Lähialueillamme Venäjän federaatiossa ja
13022: ja rauhanomaisen kansainvälisen kehityksen tur-         Baltian maissa on olemassa toimintakykyiset
13023: vaamista, Suomen omien turvallisuus- ja ympä-           hallinnolliset organisaatiot, jotka suunnilleen
13024: ristöriskien hallintaa sekä Suomen taloudellisia        vastaavat Suomen sektoriministeriöitä. Näihin
13025: suhteita ulkomaanapua saavien maiden kanssa.            organisatioihin ministeriömme ovat luoneet lä-
13026: Tällä järjestelyllä edistettäisiin myös kokonais-       heiset ja toimivat suhteet, jotka tarjoavat hyvän
13027: valtaista intressiharkintaa ja avun tarkoituksen-       lähtökohdan tuloksekkaalle yhteistyölle. Fyysi-
13028: mukaista sektorijakaumaa.                               set etäisyydet eivät aiheuta KIE-toiminnalie sel-
13029:     Ulkoasiainministeriö vastaisi siitä, että KIE-      laisia rajoitteita ja kustannuksia kuten joskus
13030: määrärahat - osana muuta ulkomaanapua -                 kehitysyhteistyössä. KIE-toiminnalie eivät ole
13031: käytetään niiden tavoitteiden edistämiseen, jot-        leimallisia myöskään niin suuret kulttuuri- ja
13032: ka eduskunta ja hallitus asettavat. Nämä tavoit-        koulutuserot kuin kehitysyhteistyössä. Kyseiset
13033: teet määriteltäisiin vuosittain tulo- ja menoarvi-      erityisministeriöt korostivat myös sitä, että lähi-
13034: on ulkomaanapua käsittelevässä kohdassa. Li-            alueemme eivät halua tulla kohdelluiksi kehitys-
13035: säksi hallitus päättäisi avun suuntaamisesta. Li-       maina, vaan pitävät luontevimpana, että KIE-
13036: sääntyvien tarpeiden ja niihin nähden niukkojen         apu toteutuu vakiintuneen viranomaisyhteistyön
13037: määrärahojen tilanteessa avun pitäminen edus-           kanavien kautta. Tämän johdosta KIE-toiminta
13038: kunnan ja hallituksen määrittelemässä maa-,             perustellusti eroaa hallinnollisilta ratkaisuiltaan
13039: toimiala- ja järjestökohtaisessa tärkeysjärjestyk-      kehitysyhteistyön hallinnoinnista.
13040: sessä olisi ulkoasiainministeriön keskeinen tehtä-          KIE-toiminnassa on varsin usein kysymys
13041: vä. Se lisäisi avun tehokkuutta ja estäisi eri          taloudellisesta yhteistyöstä, jossa hankkeita to-
13042: apuohjelmien ja hankkeiden päällekkäisyyttä.            teutetaan kaupalli~elta pohjalta. Suuri osa hank-
13043:     Ulkoasiainministeriön tehtävänä käyttäen            keiden toimeenpanosta ja rahoituksesta tapah-
13044: hyväksi sektoriministeriöiden asiantuntemusta           tuu yhteistyökumppanien toimesta, jolloin avus-
13045: olisi myös kohdemaissa vallitsevien kehitysedel-        tuksen osuus rajataan suhteellisen pieneksi. Sa-
13046: lytysten arviointi, niitä koskeva vuoropuhelu           malla KIE-toiminnassa korostuvat Suomen kan-
13047: kohdemaan viranomaisten kanssa sekä Suomen              salliset taloudelliset intressit mm. markkinoiden
13048: avun ja sitä koskevien mahdollisten ehtojen ja          avaamisen kautta. Tällaista toimintaa varten
13049: toimintaperiaatteiden yhteensovittaminen mui-           sektoriministeriöillä ja niiden sidosryhmillä on
13050: den maiden ja järjestöjen kanssa.                       korkeatasoista asiantuntemusta.
13051:                                                                                                         71
13052: 
13053:     Tämän lisäksi ympäristönsuojelun KIE-toi-         hoitaa koordinaation tarvittaessa neuvottele-
13054: minnan tärkeä tavoite on Suomen luonnon vau-          malla muiden viranomaisten kanssa.
13055: rioitumisen estäminen, mikä edellyttää, että lähi-       Omassa kannanotossaan valtiovarainministe-
13056: alueillamme, erityisesti Venäjällä ja Virossa, vä-    riö korosti, että Suomen ulkomaanapua olisi
13057: hennetään olennaisesti ympristöä saastuttavia         syytä tarkastella myös finanssipoliittisena kysy-
13058: päästöjä. Suomi avustaa sellaisia näissä maissa       myksenä sekä osana ministeriöiden normaalia
13059: toteutettavia hankkeita, joilla on merkittävä         toimintaa. Tämä koskee erityisesti KIE-apua,
13060: myönteinen vaikutus Suomen luontoon. Inves-           jota koskevat rahoitusratkaisut kukin ministeriö
13061: tointiavustuksella edistetään tämän ohella suo-       tekee oman toimialansa osalta muiden määrära-
13062: malaisen ympäristöteknologian vientiä.                hojen tavoin valtioneuvoston päättämien määrä-
13063:     Lähialueyhteistyö on nähtävä osana ministe-       rahakehysten rajoissa. Vaikka koordinaatiota
13064: riöiden toimintaa, jota koskevat ratkaisut kukin      onkin pidettävä erittäin perusteltuna - mm.
13065: ministeriö tekee oman toimialansa osalta mui-         toiminnan tarkoituksenmukaisuuden varmista-
13066: den määrärahojen tavoin valtioneuvoston teke-         miseksi sekä rahoituksen kokonaisvolyymin hal-
13067: mien linjapäätösten ja määrärahakehysten ra-          litsemiseksi- on tarvittava ohjaus valtiovarain-
13068: joissa. Tämä periaate korostaa ja osaltaan var-       ministeriön mielestä hoidettava kehysbudjetoin-
13069: mentaa sitä, että KIE-toiminta on mahdollisim-        nin sekä ministeriöiden omien tavoitteenasette-
13070: man tarkoituksenmukaista ja tehokasta sekä            luiden takia verrattain yleisellä tasolla. Koska
13071: sopusoinnussa ministeriöiden kotimaisten tulos-       erityisesti KIE-toiminnassa painottuvat valtion-
13072: tavoitteiden kanssa.                                  taloudelliset näkökohdat, olisi valtiovarainmi-
13073:      Sektoriministeriöissä on luotu KIE-toimin-       nisteriön mielestä luontevaa, että tarpeelliset lin-
13074: nan toteuttamista varten toimivat rakenteet,          jaukset tehtäisiin näiltä osin valtioneuvostota-
13075: joiden kautta toimintaa on tarkoituksenmukais-        solla talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
13076: ta jatkaa myös tulevaisuudessa. KIE-hallin-               Lisäksi sisäasiainministeriö on antanut val-
13077: noinnin muuttaminen ei voisi olla vaikuttamat-        tiontilintarkastajille lausunnon lähialueyhteis-
13078: ta jo käynnissä olevien hankkeiden toteutuk-          työn hallinnon järjestämisestä. Nykyinen lähi-
13079:  seen ja saattaisi johtaa siirtymävaiheessa myös      alueyhteistyöorganisaatio on sisäasiainministe-
13080:  toiminnan volyymin epätarkoituksenmukaiseen          riön mielestä raskas ja moniportainen. Päävastuu
13081:  alenemiseen.                                         yhteistyön koordinoinnista kuuluu ulkoasiain-
13082:      KIE-avun muun koordinaation tulisi olla          ministeriön kauppapoliittiselle osastolle. Tämä
13083:  mahdollisimman yleisluonteista ja yksityiskoh-       on kuitenkin sisäasiainministeriön mielestä toimi-
13084:  tiin meneviä kannanottoja tulisi mahdollisuuk-       va malli. Sisäasiainministeriö korostaa, että lähi-
13085:  sien mukaan välttää kehysbudjetoinnin ja minis-      alueyhteistyön hallinto ja toimintatavat ovat vas-
13086:  teriöiden omien tavoitteenasetteluiden vuoksi.       ta muotoutumassa. Koska Suomen puolella toi-
13087:  Koordinaation tärkeimpiä tavoitteita on pääl-        mivaltaisten viranomaisten määrä on suuri,
13088:  lekkäisyyksien estäminen ja keskenään ristirii-      tarvitaan selkeää työnjakoa keskushallinnossa
13089:  taisten kannanottojen välttäminen.                   sekä keskushallinnon ja aluehallinnon välille. Eri
13090:      Nykyinen KIE-toiminnan koordinointi ei sek-      hallinnonalojen yhteistyötä ja koordinaatiota on
13091:  toriministeriöiden käsityksen mukaan edistä          vuoden 1993 aikana merkittävästi selkeytetty.
13092:  parhaalla mahdollisella tavalla koordinaatiolle          Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan lä-
13093:  asetettavia tavoitteita. Koordinaatio koetaan        hialueyhteistyön koordinaatio tehostuisi, jos
13094:  raskaaksi ja tehottomaksi. Tämän vuoksi ympä-        määrärahat voitaisiin sisällyttää ulkoasiainmi-
13095:  ristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö,      nisteriön pääluokkaan. Varat voitaisiin irroittaa
13096:  liikenneministeriö sekä sosiaali- ja terveysminis-   kiintiöinä eri hallinnonaloille valittujen paino-
13097:  teriö esittivät lisäksi seuraavaa:                   pistealojen mukaisesti. Tämä tehostaisi koordi-
13098:      - Lukuisten KIE-työryhmien tarpeellisuus         naatiota ja estäisi irralliset projektit.
13099:  olisi harkittava uudelleen.                              Periaatteessa määrärahat voivat olla eri mi-
13100:      - Nykyisen mallinen koordinaatiojäljestel-       nisteriöillä, mutta yhteistyötä on koordinoilava
13101:  mä korvataan ulkoasiainministeriön kauppapo-         tiukemmin strategisten yhteistyöohjelmien avul-
13102:  liittisen osaston käymällä sektorikohtaisella vuo-   la, joissa eri hallinnonalojen toimet olisi esitettä-
13103:  ropuhelulla ao. ministeriöiden kanssa.               vä osana laajempaa kehittämistoimintaa.
13104:      - Päällekkäisyydet ja keskenään ristiriitaiset       Venäjän kanssa järjestetty alueellinen yhteis-
13105:   kannanotot ehkäistään joustavimmin siten, että      työ yhteistyöryhmineen on hyvä. Ongelmana on
13106:   kukin hanketta toteuttava sektoriviranomainen       kuitenkin, että rahat näille työryhmille myönne-
13107: 72
13108: 
13109: tään erillisten projektikohtaisten hakemusten          tä on tehtävä ratkaisut siitä, miten lähialueiden
13110: pohjalta. Järjestelmä lausuntoineen vie kohtuut-       avun hallinnointi tulee järjestää.
13111: tomasti aikaa. Projektien rahoitushakemusten              Kuten edellä ilmenee, eri ministeriöillä on ttistä
13112: pitkä käsittelyaika on ongelmallinen erityisesti       asiasta erilaisia käsityksiä. Tämän vuoksi lähialu-
13113: yrityksille. Rahat voitaisiin myöntää alueellisille    eiden avun hallinnointia ja määrärahojen jakoa
13114: ryhmille kokonaissummina niiden strategisten           koskevien kysymysten selvittelyä tulee jatkaa ja
13115: yhteistyöohjelmien toteuttamiseen. Rahojen             etsiä sellainen ratkaisu, joka tyydyttää niin ulko-
13116: käyttöä senrattaisiin ja arvioitaisiin vuosittain.     asiainministeriötä kuin sektoriministeriöitäkin.
13117: Koska alueellisissa työryhmissä on edustus pää-            Valtiontilintarkastajien mielestä KIE-maiden
13118: asiassa rajalääneistä, tulisi sisäasiainministeriöl-   avustaminen on tärkeä osa Suomen ulkopolitiik-
13119: lä olla määräraha myös muilta alueilta tulevien        kaa. Tämän vuoksi näiden maiden tukemiseen
13120: hakemusten rahoittamiseen.                             osoitettavat määrärahat tulisi sisällyttää ulko-
13121:     Lähialueyhteistyössä olisi sisäasiainministe-      asiainministeriön pääluokkaan, mahdollisesti
13122: riön mielestä päätösvaltaa siirrettävä keskus-         joitakin koulutukseen liittyviä vähäisiä määrära-
13123: hallinnosta aluetasolle niin, että ministeriöt         hoja lukuun ottamatta. Ulkoasiainministeriön
13124: ohjaisivat ja valvoisivat toimintaa ja alueelliset     omaan harkintaan tulisi sitten jättää se, millä
13125: viranomaiset suunnittelisivat ja toteuttaisivat        ministeriön osastolla olisi päävastuu toiminnan
13126: hankkeet. Ministeriöt käsiHelisivät vain valta-        ohjauksesta.
13127: kunnallisesti tärkeät hankkeet. Päätösvallan
13128: siirtäminen poistaisi ministeriön käsityksen              Inkerin liiton varoin palkatun henkilön asema
13129: mukaan pääosan KIE-yhteistyön hallinnon on-            Pietarin pääkonsulinvirastossa. Työministeriön
13130: gelmista.                                              edustajan apuna Pietarin pääkonsulinvirastossa
13131:     Sisäasiainministeriö ei pidä tarkoituksenmu-       on keväästä 1992 toiminut asemamaan kansalai-
13132: kaisena, että lähialueyhteistyön hallinto ja varo-     nen. Valtiontilintarkastajien tarkastuskäynnin
13133: jen ohjaus siirrettäisiin ulkoasiainministeriön        yhteydessä kiinnittyi huomio siihen, että kysei-
13134: kehitysyhteistyöosastolle. Toiminnan luonteen          sen henkilön asemaan ja palkanmaksuun liittyi
13135: vuoksi koordinointivastuu soveltuu hyvin kaup-         eräitä epäselviä kysymyksiä. Näistä valtiontilin-
13136: papoliittiselle osastolle. Yhteistyö laajenee edel-    tarkastajat pyysivät tarkastusmatkan jälkeen li-
13137: leen ja muotoutuu osaksi kunkin hallinnonalan          säselvityksiä ulkoasisainministeriöltä.
13138: normaalia toimintaa. Eri hallinnonalojen välistä          Ulkoasiainministeriön antaman selvityksen
13139: yhteistyötä tulisi kiinteyttää yhteisten tavoittei-    mukaan kyseinen henkilö rekrytoitiin pääkonsu-
13140: den pohjalta, jotta varat voitaisiin käyttää toi-      linviraston viisumiosastolle käsittelemään inke-
13141: minnan painopistealoille.                              riläisten asioita, mutta alusta lähtien hänen palk-
13142:      Keski- ja Itä-Euroopan maat tarvitsevat taito-    kansa maksettiin työministeriön varoista. Minis-
13143:  tietoa, teknistä apua ja koulutusta teollisuutensa    teriö oletti, että henkilö on työministeriön palve-
13144: kehittämiseksi suuntautuessaan kohti markkina-         luksessa.
13145:  taloutta. Taitotiedon ja koulutuksen avulla voi-          Ministeriön myöhemmin saaman selvityksen
13146: daan luoda edellytykset taloudelliselle yhteistoi-     mukaan on mahdollista, että ko. henkilön on
13147: minnalle. Suomen kannalta on erityisen tärkeää         katsottava olleen Inkerin liiton palveluksessa.
13148: edistää itäisen Euroopan demokraattista kehitystä          Nyttemmin erityisasiantuntijana työskentele-
13149: antamalla koulutus- ja tutkimusapua lainsäädän-        vän työministeriön tarkastajan antaman selvi-
13150: nön ja hallinnollisten rakenteiden kehittämiseksi.     tyksen mukaan työministeriö osti Inkerin liitolta
13151: Suomen on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa yh-         asemamaan ko. kansalaisen palvelukset konsult-
13152: teistyötä nimenomaan lähialueilla, Venäjän fede-       tipalveluina. Työministeriö siirsi Inkerin liiton
13153: raatiossa ja Baltian maissa.                           Helsingissä olevalle pankkitilille rahaa, jonka
13154:      Yhteistyön kehittämisen suurimmat ongelmat        Inkerin liitto voi periaatteessa käyttää mihin
13155: liittyvät kohdemaiden jatkuvasti muuttuvaan tai        tarkoitukseen hyvänsä. Inkerin liitto nosti tililtä
13156: kokonaan puuttuvaan lainsäädäntöön sekä hallin-        rahaa ja toimitti ne kirjekuoressa Pietarin pää-
13157: non jatkuvaan muuttumiseen. KIE-toimintaohjel-         konsulinviraston kassanhoitajalle, joka maksoi
13158: man tulokset tulevat näkymään vasta pitkän ajan-       saamillaan rahoilla ko. henkilölle palkan.
13159: jakson kuluessa.                                          Ulkoasiainministeriön mukaan palkanmaksu
13160:      Koska KIE-toimintaohjelmaan varatut määrä-        edustuston kassan toimesta oli tarpeen, koska
13161: rahat ovat jo kasvaneet useammaksi sadaksi mil-        paikallinen pankkijärjestelmä on siinä määrin
13162: joonaksi markaksi, valtiontilintarkastajien mieles-    kehittymätön, ettei rahan siirtäminen Suomesta
13163:                                                                                                          73
13164: 
13165: pankin kautta ole mahdollista. Näin ollen on             ti palautettu. Kaikkiaan viisumeita myönnettiin
13166: ymmärrettävää, että Pietarin pääkonsulinvirasto          kertomusvuonna n. 350 000, joista Venäjälle ja
13167: on katsonut tarkoituksenmukaiseksi toimia vä-            Baltian maihin n. 300 000.
13168: littäjänä palkan maksun häiriöttömän sujumisen              Ulkoasiainministeriössä on keväällä 1993 val-
13169: takaamiseksi. Minkäänlaista vaaraa varojen se-           misteltu päätöstä, jolla viisumien käsittelystä
13170: koittumisesta ulkoasiainministeriön varoihin ei          perittäisiin hakijalta erityinen viisuminkäsittely-
13171: ministeriön käsityksen mukaan ole ollut.                 maksu,joka on hyvin yleinen. Esimerkiksi Ruot-
13172:     Pääkonsulinviraston päällikkönä toimiva              si, Norja ja Tanska perivät tällaista maksua.
13173: pääkonsuli allekirjoitti kyseisen asemamaalaisen         Nämä maat ovat kuitenkin vapauttaneet Baltian
13174: kanssa helmikuussa 1993 kirjallisen työsopimuk-          maista tulevat matkailijat tästä maksusta.
13175: sen. Ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan                Viisuminkäsittelymaksun suuruutta määritet-
13176: ko. työsopimus olisi pitänyt allekirjoittaa joko         täessä lähtökohtana ulkoasiainministeriöllä on
13177: työministeriön tai Inkerin liiton kanssa.                ollut kolme periaatetta:
13178:     Kyseinen henkilö ei ole ulkoasiainministeriön           - Maksun tulee kaikissa edustustoissa olla
13179: ilmoituksen mukaan kuitenkaan missään vai-               samansuuruinen, ts. se kohtelee kaikkia kansal-
13180: heessa sisältynyt Pietarin pääkonsulinviraston           lisuuksia yhtälailla.
13181: asemamaasta palkattujen työntekijöiden vah-                 - Maksun tulee pääsääntöisesti kattaa käsit-
13182: vuuteen, eikä hänestä myöskään tehty rekisteri-          telystä aiheutuneet kulut.
13183: merkintää ministeriössä pidettävään asema-                  - Maksun tulee olla ETYKin periaatteiden
13184: maasta palkattuja koskevaan atk-rekisteriin.             mukainen, eikä se saa estää henkilöiden vapaata
13185:     Pääkonsulinvirasto on ilmoittanut sähkeellä          liikkumista.
13186: elokuun 1993 alussa, että kyseinen asemamaalai-              Esimerkiksi Pietarin pääkonsulinvirasto on
13187: nen on palkattu pääkonsulinvirastoon paikalta            arvioinut Pietarissa, Petroskoissa ja Murmans-
13188: palkatuksi työntekijäksi elokuun 1993 alusta             kissa annettujen n. 100 000 viisumin käsittely-
13189:  toistaiseksi. Tällöin hänen palkkansa suorite-          kustannuksia ja päätynyt n. 35 mk:n yksikkö-
13190: taan pääkonsulinvirastolle osoitetuista määrära-         kustannukseen. Kun tähän lisätään viisuminan-
13191:  hoista, joita voidaan käyttää asemamaalaisten           nosta ministeriölle aiheutuneet kustannukset,
13192: palkkaamiseen.                                           käsittelykustannukset nousevat n. 50 mk:aan
13193:      Viime vuosina edustustojen päätösvaltaa on          viisumilta. Esimerkiksi viisumitarra maksaa n.
13194:  lisätty niin, että ne voivat määrärahojensa rajoissa    3 mk.
13195:  itsenäisesti ratkaista monet sellaiset asiat, jotka         Kalliimman hintatason maissa, joissa viisu-
13196:  aiemmin piti aina alistaa ulkoasiainministeriölle.      meita käsitellään vähemmän, viisumin käsittely-
13197:  Käytännössä se joskus saattaa johtaa sellaisiin         kustannukset nousevat yli 50 mk:n.
13198:  epäselvyyksiin, joista edellä selostettu tapaus on          Voidaan arvioida, että esim. 100 mk:n viisu-
13199:  esimerkki. Epäkohdat tulee välttää edustuston ja        minkäsittelymaksun tuotto olisi vuosittain n. 18
13200:  ulkoasiainministeriön välistä yhteistyötä lisäämällä.   Mmk.
13201:                                                              Valtiontilintarkastajien mielestä viisumien kä-
13202:    Viisumin käsittelymaksu. Viisumia koskevat            sittelystä pitää ryhtyä perimään maksua. Maksun
13203: säännökset sisältyvät 1.3.1991 voimaan tullee-           suuruutta määrättäessä tulee kuitenkin noudattaa
13204: seen ulkomaalaislakiin (378/91 ). Viisumilla tar-        yhteispohjoismaista käytäntöä. Edustustoista eril-
13205: koitetaan ulkomaalaiselle matkailua tai siihen           lään olevissa toimipisteissä maksujen perintä ja
13206: verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myön-         rahojen säilytys sekä kuljetus voivat aiheuttaa
13207: nettävää maahantulolupaa. Viisumipakko on                vaikeita turvallisuusongelmia. Tämä tulee sen
13208: poistettu Suomen ja runsaan 80 maan välillä.             vuoksi ratkaista, ennen kuin maksujen perintään
13209: Osalle näistä maista se on kuitenkin väliaikaises-       ryhdytään.
13210: 74
13211: 
13212: 
13213: 
13214: 
13215:                                Oikeusministeriön hallinnonala
13216:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-       Usein sitä harjoitetaan järjestelmällisesti ja ri-
13217: kastuksen oikeusministeriössä 12.2.1993 sekä            kokset tehdään laillisen elinkeinoelämän puit-
13218: työtuomioistuimessa 25.11.1992 ja tietosuojaval-        teissa.
13219: tuutetun toimistossa 29.1.1993.                             Myös oikeuspolitiikan tutkijat ovat pyrkineet
13220:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         määrittelemään talousrikollisuuden käsitettä.
13221: selvittäneet kansainvälistä rikollisuutta Suomes-       Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisussa
13222: sa, talousrikollisuutta, tuomioistuinlaitoksen          Rikollisuustilanne 1991 todetaan käytännönlä-
13223: toiminnan kehittämistä, rangaistuskäytännön             heiseksi professori P.O. Träskmanin v. 1981
13224: alueellisia eroja, tuomiopiirien aluejakojen tar-       tekemä ehdotus, jossa talousrikollisuus ymmär-
13225: koituksenmukaisuutta, sakkovankien määrän               retään laillisen taloudellisen toiminnan rajojen
13226: kasvua, vankikuljetusten epäkohtia, vankien             pidentämiseksi. Hän ehdottaa, että talousrikok-
13227: karkaamistapauksia ja poliisiradion kuuntelu-           set luokitellaan seuraavasti sen mukaan, kehen
13228: mahdollisuuksia maamme vankiloissa.                     tai mihin ne kohdistuvat:
13229:    Tuomiopiirien aluejakojen osalta valtiontilin-           - rikokset investoidun pääoman suhteen
13230: tarkastajat toteavat, että 70 käräjäoikeudesta 16       (esim. yhtiömiestä tai osakasta vastaan)
13231: käsittää vain kaksi ammattituomaria ja on liian             - lainatun pääoman väärinkäyttö
13232: pieniä. Niiden tarkoituksenmukaisuutta ja yhdis-            - työntekijöihin kohdistuvat rikokset
13233: tämismahdollisuuksia tulee jo tässä vaiheessa va-           - kuluttajiin kohdistuvat rikokset
13234: kavasti harkita.                                            - kilpailijoihin kohdistuvat rikokset
13235:                                                             - luontoon kohdistuvat rikokset ja
13236:                                                             - valtiovaltaan kohdistuvat rikokset.
13237:                                                             Kun talousrikollisuuden määrittelyssä ei ole
13238:                 Oikeusministeriö                        päästy yksimielisyyteen ja koko käsitteen sisäl-
13239:                                                         tö on sidoksissa sen käyttötarkoitukseen ja
13240:    Talousrikollisuus. Talousrikollisuus on erityi-      asiayhteyteen, on selvää, että myös sen talou-
13241: sesti Ruotsin ja Suomen kriminaali- ja yhteis-          dellisen merkityksen arviointi on vaikeaa tai
13242: kuntapoliittisessa keskustelussa laajasti käytetty      jopa mahdotonta. Taloudellisen rikollisuuden
13243: käsite. Tästä huolimatta käsitteen sisällöstä ei        selvittelytyöryhmän arvioiden mukaan talousri-
13244: vallitse yksimielisyyttä. Talousrikollisuuden           kollisuuden aiheuttamat menetykset olivat
13245: ydinalueeseen luetaan mm. konkurssirikollisuus          1980-luvun alussa vuosittain useita miljardeja
13246: sekä liikeyritysten vero-, tulli-, lisenssi-, subven-   markkoja. Samassa yhteydessä korostettiin ta-
13247: tio- yms. rikokset. Teolliseen toimintaan liittyviä     lousrikosten torjunnan tarvetta sekä tutkinnan
13248: ympäristörikoksia on myös usein pidetty talous-         voimavarojen lisäämisen tarpeellisuutta ja kan-
13249: rikollisuuteen kuuluvina. Yksityisten kansalais-        nattavuutta. Myös veroviranomaiset yrittivät
13250: ten tekemiä vero- yms. rikoksia ei yleensä lueta        1980-luvun alussa jonkin aikaa vqimakkaasti
13251: talousrikollisuuteen kuuluviksi, joskin niitä saa-      ohjata epäilemiensä verorikosten tutkintaa po-
13252: tetaan pitää käsitteen laajassa mielessä talous-        liisille.
13253: rikollisuuteen kuuluvina.                                   Kuitenkin pian tämän jälkeen alkoi erikois-
13254:     Oikeusministeriön v. 1982 asettama taloudel-        laatuinen, nopean taloudellisen kasvun ja uuden-
13255: lisen rikollisuuden selvittelytyöryhmä yritti mää-      laisen rahapolitiikan ajanjakso, jolloin koko toi-
13256: ritellä ja rajata käsitettä, mutta totesi sen vai-      mintaympäristö muuttui talousrikollisuutta suo-
13257: keaksi. Olennaista talousrikollisuudelle on ta-         sivaan suuntaan. Samoihin aikoihin tapahtui
13258: loudellisen hyödyn tavoittelu rikollisin keinoin.       eräänlainen aatteellinen käänne, johon kuului
13259:                                                                                                                            75
13260: 
13261: mm. se, että julkinen mielenkiinto talousrikok-              Seuraavasta ilmenevät poliisin tietoon tulleet
13262: siin nopeasti vähentyi ja niiden selvittämistarvet-       velallisen rikokset (RL 39 luku 1-6, entiset
13263: ta vähäteltiin.                                           konkurssirikokset) v. 1987-92:
13264:     Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta saa-
13265: dun selvityksen mukaan talousrikokset ovat                Vuosi                                                    Määrä
13266: syiltään ja ilmenemismuodoiltaan huomattavan              1987 .................................................    108
13267: monimuotoisia, joten on perustellusti ·arveltu,           1988 .................................................    115
13268: ettei talousrikollisuutta ole syytä käsitellä yhte-       1989 .................................................    131
13269: nä kokonaisuutena. Samoin on vaikea kuvitel-              1990 .................................................    156
13270: la, että sitä pyrittäisiin vähentämään yhtenäisel-        1991 .................................................    201
13271: lä torjuntaohjelmalla. Erilaiset talousrikokset           1992 .................................................    295
13272: edellyttävät erilaisia valvontatoimia. Tarvitaan
13273: erillisiä ohjelmia konkurssi-, vero-, avustuspe-              R a h a 1 a i t o k s i i n 1 i i t t y v ä t r i-
13274: tosrikollisuuden ja muiden talousrikosten tor-             k o k s e t. Rahalaitosten rahoituskilpailun ja
13275: juntaan.                                                   löysän rahan vuosien seuraukset ovat tulleet
13276:     Verohallituksen selvityksessä katsotaan, että          voimakkaasti esille laman johdosta. Rahalaitos-
13277: talousrikosten torjunnan ja tutkinnan tehokkuus            ten osalta on kertomusvuoden aikana aloitettu
13278: on riippuvainen valvonta- ja poliisiviranomais-            tutkinta useissa luotonantoon liittyvissä väärin-
13279: ten omasta toiminnasta, viranomaisten välisestä            käytöksissä, joissa voidaan epäillä pankin joh-
13280: yhteistyöstä sekä lainsäädännöstä, joita kaikkia           don syyllistyneen rikolliseen toimintaan.
13281: tulee kehittää.                                               Suurimmat vahingot liittyvät luotonannossa
13282:     Sisäasiainministeriön poliisiosastolta saadun          tapahtuneisiin väärinkäytöksiin, kuten vakuu-
13283: selvityksen mukaan talousrikollisuus on voi-               dettomaan luotonantoon, puuttuviin luottopää-
13284: makkaasti kasvanut. Talousrikollisuuden eri                töksiin, väärennettyihin tai kaksoispantattuihin
13285: tyypit tulevat usein esille yhdessä juttukokonai-          vakuuksiin ja pankin edustajien itseluototuk-
13286: suudessa. Poliisi jaottelee seurannassaan talous-          seen, joissa on annettu pankille vääriä tietoja.
13287: rikollisuuden lähinnä konkursseihin liittyvään             Edes pankkien edustajat eivät ole toistaiseksi
13288: rikollisuuteen, rahalaitoksiin liittyviin rikoksiin        saaneet valmiiksi omaa yhteenvetoaan vahinko-
13289: ja muihin talousrikoksiin. Seuraaavassa tarkas-           jen kokonaismäärästä.
13290: tellaan niiden kehitystä v. 1987-92 sekä arvioi-              Rahalaitoksissa on tutkittu myös luottovero-
13291: daan talousrikosten aiheuttamia vahinkoja, kan-           tusta, johon sattaa liittyä joko merkittävää vero-
13292: sainvälistymisen vaikutuksia talousrikollisuu-            keinottelua tai rikollista toimintaa. Pankeissa on
13293: teen, talousrikosten tutkintamahdollisuuksia,             myös myötävaikutettu yritysverotuksen kiertä-
13294: talousrikosten torjunnan tehostamista ja poliisin         miseen ns. minuuttirahan eli rahaliikennesimu-
13295: toimia torjunnan tehostamiseksi.                          laatioiden avulla. Järjestelyn tarkoituksena on
13296:     K o n k u r s s e i h i n 1i i t t y v ä r i k o 1-   osoittaa keinotekoisia ostoja voitollisessa yrityk-
13297: 1 i suu s. Yritystoimintaan liittyvä rikollisuus          sessä veronkiertotarkoituksessa.
13298: on etenkin laman aikana helppo sisällyttää kon-               Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
13299: kurssien suureen määrään. Konkurssien määrä               pankkeihin kohdistuneen rikollisuuden keskeisiä
13300: on taloudellisen laman aikana noussut monin-              syitä ovat antolainauksen hallitsematon kasvu,
13301: kertaiseksi. Kun vielä 1980-luvun loppupuolella           pankkivalvonnan heikko taso sekä pankkien
13302: määrä oli selvästi alle 2 000 vuodessa, niin v.           tarkastusmenetelmien huono laatu.
13303:  1991 se oli 6 244 ja kertomusvuonna 8 093.                   Verohallitus katsoo, että viranomaisia ja
13304:     Konkursseihin on epäilty liittyvän enemmän            pankkeja koskevia salassapitosäännöksiä olisi
13305: rikollisuutta kuin harvat tutkintaan tulleet ta-          tarkistettava siten, että ne mahdollistaisivat ny-
13306: paukset ovat osoitt~neet. Tuoreen tutkimuksen             kyistä paremmin riittävän tiedon saannin val-
13307: mukaan arviolta neljäsosaan konkursseista liit-           vontaa varten.
13308: tyy havaittuja väärinkäytöksiä. Tekoihin liittyy             Muut ta 1 o u s rikokset. Verorikok-
13309: yleensä kirjanpidon puuttuminen tai virheeni-             set ovat perinteistä talousrikollisuutta. Verori-
13310: syys sekä omaisuuden luovutuksia ja salaamisia.           koksia ei nousukauden aikana yleensä edes miel-
13311: Vuosittain tämä tarkoittaa nykyisin n. 2 OOO:ta           letty vakavaksi rikollisuudeksi. Ilmitulleen vero-
13312: rikosepäilyä. Konkursseihin liittyy myös tahalli-         rikollisuuden määrä on tilastojen mukaan pie-
13313: sia pankkirikoksia ja huomattavia petollisia ta-          nentynyt 1980-luvun loppupuolelta lähtien,
13314: varaluottoja.                                             vaikka perustellusti voidaan epäillä, että verori-
13315: 76
13316: 
13317: kosten todellinen määrä on noussut. Syytteeseen                      Selvitysten mukaan talousrikollisuuteen liitty-
13318: ilmoitettuja verorikoksia oli v. 1980 yhteensä                   vät taloudelliset vahingot olivat ilmoitusten mu-
13319: 5 201, v. 1990 enää 1 088 ja v. 1991 vain 182.                   kaan keskusrikospoliisin talousrikosyksikön tut-
13320: Verorikosten määrän tilastolliseen laskuun voi                   kimissa jutuissa kertomusvuonna yhteensä 1,65
13321: vaikuttaa mm. konkurssien suuri määrä ja                         mrd. mk ja paikallispoliisin tutkimissa jutuissa
13322: 1.1.1991 toteutunut lainmuutos, jolla verorikos-                 tai rikosilmoitusten perusteella arvioituina va-
13323: ten rangaistavuuden alaa supistettiin sekä muu-                  hinkoina lähes 2 mrd. mk. Talousrikoksilla yh-
13324: tokset verotarkastusten painotuksessa ja ilmoi-                  teiskunnalle ja yksilöille aiheutettujen vahinko-
13325: tuskynnyksen nousu.                                              jen määrä on siten useita miljardeja markkoja
13326:    Esille tulleissa verorikoksissa on käytetty hy-               vuosittain.
13327: väksi ulkomaisia hyvityslaskuja ja rahaliikenne-                     Kansainvälistymisen vaikutus
13328: simulaatioita. Lisäksi epäillään järjestelmällistä               t a l o u s r i k o 11 i s u u te e n.   Lisääntyvä
13329: monihintajärjestelmien ja kaksoislaskutuksen                     kansainvälistyminen monimutkaistaa edelleen
13330: käyttöä kansainvälisissä yrityksissä.                            talousrikollisuutta ja vaikeuttaa talousrikostut-
13331:    Poliisin tietoon tullut verorikosten määrä (RL                kintaa. Talousrikostutkinnan menetelmiä jou-
13332: 29 luku 1-2) oli v. 1987-92 seuraava:                            dutaan uusimaan ja kansainvälistä yhteistyö-
13333:                                                                  tä tehostamaan. Kansainvälistymisen lisääntyes-
13334: Vuosi                                                    Määrä   sä myös rikoksella hankittu omaisuus entistä
13335: 1987 .................................................    709    useammin viedään ulkomaille. Tämä hankaloit-
13336: 1988 .................................................    520    taa merkittävästi rikoksella menetetyn omai-
13337: 1989 ·················································    486    suuden palauttamista ja rikoshyödyn jäljittämis-
13338: 1990 ·················································    268    tä.
13339: 1991 .................................................    262        Ta l o u s r i k o s te n t u t k i n t a m a h-
13340: 1992 .................................................    264    d o II i s u u d e t. Talousrikosten tutkinnan on-
13341:                                                                  nistumisen mahdollisuudet riippuvat pääosin vi-
13342:    Petoksien tekotavat ovat jatkuvasti moni-                     ranomaisten toimenpiteiden tehokkuudesta,
13343: muotoistuneet ja petoksien kautta menetetty                      asianomistajien myötävaikutuksesta ja lainsää-
13344: rahamäärä on lisääntynyt. Suunnitelmallista toi-                 dännöstä. Talousrikosten torjunta ei ole Suo-
13345: mintaa on liittynyt euroluottojen välitykseen,                   messa onnistunut. Poliisi on painottanut sen
13346: tavaraluottoihin ja pankkivakuuksiin.                            tärkeyttä 1980-luvulta lähtien. Yhteiskunnan
13347:     Kirjanpitorikokset kuuluvat olennaisena osa-                 muiden tahojen ponnistukset eivät kuitenkaan
13348: na useimpiin talousrikoksiin. Kirjanpidon val-                   ole kohdistuneet riittävästi talousrikosten tor-
13349: vonta ei ole ollut riittävää. Kauppa- ja teollisuus-             juntaan. Tutkinta on kohdistunut suurimmalta
13350: ministeriö katsoo, ettei markkinatalousjärjestel-                osin jo tehtyihin rikoksiin. Esitutkinnan ja sitä
13351: mässä yksittäisten kirjanpitojen valvontaa voita-                seuraavan tuomioistuinmenettelyn avulla yhteis-
13352: ne osoittaa viranomaistehtäväksi, vaan ohjeita                   kunnalle ja yksityisille kuuluvien laillisten omai-
13353: niistä antavat elinkeinoelämän etujärjestöt.                     suuserien palauttaminen ei ole onnistunut.
13354:     Poliisin tietoon tulleita kirjanpitorikoksia                     Poliisi on jo 1980-luvulta lähtien lisännyt
13355: (RL 30 luku 9-10) oli 305 v. 1991 ja 413                         koulutusta ja perustanut talousrikostorjuntaa
13356: kertomusvuonna.                                                  varten erillisen yksikön ja uusia virkoja. Pää-
13357:    Talousrikosten                 aiheuttamat                    asiassa talousrikoksia tutkii tällä hetkellä 210
13358: v a h i n g o t. Talousrikollisuus vaikuttaa yh-                 poliisia. Erityistä koulutusta talousrikostutkin-
13359: teiskunnassa moniin tahoihin. Sen haittavaiku-                   taan on saanut v. 1979-92 yhteensä 270 poliisia.
13360: tukset heijastuvat valtioon, kuntiin, toisiin liike-                 Syyttäjien talousrikoskoulutuksen osalta voi-
13361: yrityksiin ja myös yksityisiin kansalaisiin. Ta-                 daan todeta, että oikeuskansleri asetti v. 1982
13362: lousrikollisuus vääristää tuotantorakennetta ja                  ensimmäisen suunnittelutyöryhmän, jonka teh-
13363: kilpailuedellytyksiä. Siten varjokansantalouden                  tävänä oli suunnitella taloudellista rikollisuutta
13364: osuuden nousu yhteiskunnan rahavirtojen oh-                      koskeva erikoiskurssi syyttäjille. Opetussuunni-
13365: jailussa on ennen pitkää tuhoisaa koko demo-                     telma valmistui v. 1983 ja sen jälkeen kursseja on
13366: kraattiselle järjestelmälle. Talousrikollisuutta                 järjestetty 12, joilla on koulutettu yhteensä 300
13367: koskeva poliisin tilastointijärjestelmä on vasta                 osanottajaa. Kursseille on syyttäjien lisäksi osal-
13368: suunnitteilla, joten poliisilla ei ole kuin hajanai-             listunut muutama tuomari ja rikostutkija.
13369: sia otantoja talousrikosten määristä ja niissä                       Kirjanpitokursseja on vuodesta 1985 alkaen
13370: liikkuvista rahasummista.                                        järjestetty 8 kertaa ja niillä on ollut 200 osanot-
13371:                                                                                                             77
13372: 
13373: tajaa. Kursseille on syyttäjien lisäksi osallistunut         - huivaanilainsäädännön kehittäminen
13374: muutama tuomari ja rikostutkija.                             - salassapitosäännösten kehittäminen
13375:     Syyttäjiä on lisäksi osallistunut oikeusministe-         - poliisin valtuuksien lisääminen talousri-
13376: riön ja sisäasiainministeriön sekä keskusrikospo-         kosvalvonnan osalta sekä
13377: liisin järjestämään talousrikosten tutkintaan liit-          - rikoshyödyn menettämisseuraamussään-
13378: tyvään koulutukseen.                                      nösten uudistaminen.
13379:     Talousrikosten tutkintaan osoitetut uudet vi-            Tuomioistuinkäytäntö on useassa talousrikol-
13380: rat ovat tilapäisiä. Talousrikostutkijoiden toi-          lisuutta koskevassa kysymyksessä ristiriitaista ja
13381: minnan tulisi kuitenkin perustua vakinaiseen              ennustamatonta. Syyteharkinta kestää useim-
13382: virkasuhteeseen. Talousrikostutkinta vaatii               missa talousrikoksissa kohtuuttoman pitkään.
13383: usean vuoden perehtymisen tehtäviin ja jatkuvaa           Eräissä tapauksissajuttu on vanhentunut kesken
13384: koulutusta. Tuloksia uudella tutkijahenkilöstöl-          syyteharkinnan. Talousrikollisuuteen liittyvä
13385: lä on vaikea saavuttaa esim. yhdessä vuodessa.            koulutus tulisi entistä enemmän antaa eri viran-
13386: Talousrikostutkinnassa on jutturuuhka, tutkit-            omaisten yhteiskoulutuksena. Muutoin ei yhtei-
13387: tavaa on enemmän kuin resursseja. Tutkinnassa             siä linjoja löydettänekään.
13388: riittää töitä, ja yhteiskunta hyötyy talousrikos-            Konkurssilainsäädännön
13389: torjunnan tehostumisesta, jos mainitut tilapäiset         u u d i s ta m i ne n.      Valtiontilintarkastajat
13390: virat muutetaan vakinaisiksi. Poliisin kyky tut-          ovat kertomuksessaan vuodelta 1982 (s. 25-26)
13391: kia talousrikoksia on tyydyttävä, mutta vastuu            pitäneet tärkeänä sitä, että konkurssia koskevat
13392: talousrikosten tutkinnasta ja torjunnasta ei voi          säännökset uudistetaan pikaisesti. Tavanomai-
13393: olla yksistään poliisilla.                                sen konkurssimenettelyn rinnalle olisi luotava
13394:     Talousrikosten torjunnan te-                          erityinen yksinkertainen konkurssimenettely,
13395: hostaminen. Rikosten torjunnassa tehok-                   joka voitaisiin ottaa käyttöön silloin, kun kon-
13396: kainja kaikkien osapuolten kannalta paras vaih-           kurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheu-
13397: toehto on rikosten ennaltaehkäisy. Talousrikok-           tuvien kustannusten suorittamiseen. Konkurssi-
13398:  set ovat suunnitelmallisia rikoksia, joiden teke-        rikosten estämiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin
13399: minen vaatii usein ammattitietoja ja -taitoja.            toimiin mm. aikaansaamalla sellainen lainsää-
13400:  Talousrikokset tehdään laittomien omaisuusetu-           däntö, jolla voidaan estää konkurssirikokseen
13401: jen saamiseksi. Talousrikosten torjunnassa tulee          osallistuneita pääsemään määräajan kuluessa
13402:  sekä koti- että ulkomaisten viranomaisten yh-            vastuunalaiseen asemaan yrityksissä.
13403:  teistoiminnalla päästä sellaiseen tavoitteeseen,            Hallituksen esityksessä eduskunnalle etuoi-
13404:  että mahdollisimman paljon yhteiskunnalle ja eri         keusjärjestelmän uudistamista koskevaksi lain-
13405:  asianomistajatahoille koituvia vahinkoja pysty-          säädännöksi (HE 18111992 vp.) hallitus on il-
13406:  tään torjumaan ja omaisuutta palauttamaan.               moittanut, "että konkurssimenettelyä ja -hallin-
13407:  Talousrikollisuudella saatuun laittomaan etuun           toa koskeva uudistus, jossa on tarkoitus kiinnit-
13408:  puuttuminen on useimmiten rangaistusseuraa-              tää erityistä huomiota konkurssipesien valvon-
13409:  musta tehokkaampi keino torjua talousrikolli-            taan, tullaan valmistelemaan kiireellisesti niin,
13410:  suutta. Talousrikosten torjunta vaatii eri viran-        että uudistus voitaisiin saattaa voimaan jo vuo-
13411:  omaisten, kuten poliisin, verottajan, kauppa- ja         den 1995 alusta." Uudistus tehostaa omalta
13412:  teollisuusministeriön, syyttäjä- ja tuomioistuin-        osaltaan taloudellisten rikosten selvittämistä.
13413:  laitoksen sekä yhteisöjen entistä tiiviimpää ja             P o l i i s i n t o i m e t t a l o u s r i k o s-
13414:  paremmin ajoitettua yhteistyötä sekä talousri-           t e n t o r j u n n a n t e h o s t a m i s e k s i.
13415:  kostorjunnassa että -tutkinnassa.                        Poliisin tulossuunnitelmassa vuosiksi 1994-97
13416:      L a i n s ä ä d ä n n ö n j a v i r a n o m a i s-   painotetaan muun ohella suuria taloudellisia ja
13417:  t y ö n t e h o s t a m i n e n. Talousrikollisuu-       huomattavia haittavaikutuksia aiheuttavan ri-
13418:  den torjunnan kannalta keskeisiä lainsäädännön           kollisuuden selvittämistä ja ennalta estämistä.
13419:  muutostarpeita ovat mm. seuraavat:                       Talousrikostutkijoiden määrä lisääntyi vuoden
13420:     - konkurssipesien saattaminen virallisselvi-          1993 alussa 40 tilapäisellä tutkijalla. Vuonna
13421:  tykseen                                                  1993 poliisi järjestää kolme talousrikosten tut-
13422:     - kirjanpidon valvonnan todellinen tehosta-           kintakurssia. Poliisilla on tekeillä useita talousri-
13423:  minen                                                    koksiin liittyviä tutkimushankkeita yhdessä yli-
13424:      - tilintarkastajien vastuun lisääminen               opistojen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja
13425:      - liiketoimintakiellon käyttöalan laajentami-        yksittäisten tutkijoiden kanssa. Tutkimuksista
13426:  nen                                                      saatavien tietojen avulla poliisi voi suunnata ja
13427: 78
13428: 
13429: mitoittaa talousrikosten torjuntaan käytettävät           niitä ei kyetä sellaisiksi näyttämään. Tämä on
13430: voimavarat tehokkaimmalla ja yhteiskunnalle               yksi keskeinen syy siihen, että talousrikollisuu-
13431: edullisimmalla tavalla. Poliisi on lisäksi tehosta-       den tutkimuksen kohdealueeksi olisi määritel-
13432: nut yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Viran-          tävä mieluimmin talousrikollisuuden yleiseksi
13433: omaisten välisiä yhteistyökokouksia on pidetty            torjumiseksi suunnattu kriminaali- ja yhteiskun-
13434: ja konkreettisista yhteisistä toimenpiteistä on           tapoliittinen tutkimus.
13435: sovittu. Sisäasiainministeriö on käynnistänyt ti-            Poliisin ja verotarkastajien antama tutkinta-
13436: lastointihankkeen, jolla saadaan mahdollisim-             apu on konkurssiaineiston käsittelyn kestäessä
13437: man luotettava ja reaaliaikainen selvitys talous-         ollut korvaamatonta. Samalla on kuitenkin il-
13438: rikoksilla aiheutetuista vahingoista.                     mennyt, että tällaisessa tiedon jalostamisessa
13439:    T u t k imu s        k o n k u r s s i r i k o ll i-   kohdataan ennakoimattoman suuria hanka-
13440: s u u d e s t a. Kertomusvuoden alussa koottiin           luuksia siksi, että pitkälle erikoistuneet eri asioi-
13441: vireille pannuista konkurssijutuista Helsingin            ta tarkastavat ja valvovat ammattimiehet eivät
13442: raastuvanoikeudessa 80 tapauksen satunnais-               puhukaan samaa kieltä. On monesti osoittautu-
13443: näyte ja Oulun raastuvanoikeudessa 20 tapauk-             nut vaikeaksi löytää yhteisiä arviointiperiaattei-
13444: sen satunnaisnäyte, joiden kautta haluttiin saada         ta, jotka poikkeavat vakiintuneista ammattikäy-
13445: yleiskuva siitä, millaisia rikoksia konkursseihin         tännöistä. Tällaisissa tilanteissa olisi tutkimuk-
13446: sisältyy ja miten yleisiä ne ovat. Poimittuihin           seen aktiivisesti osallistuvien kouluttamiseen
13447: konkurssijuttuihin kohdistettiin verohallituksen          kiinnitettävä enemmän huomiota kuin nykyisin
13448: tuella verotarkastus, jossa kiinnitettiin järjestel-      on voitu tehdä.
13449: mällisesti huomiota seikkoihin, jotka voisivat               Verohallitus toteaa, että verohallinnon rikos-
13450: viitata lisätutkinnan ja rikostutkinnan tarpee-           ilmoituskäytäntö perustuu lakiin, jonka mukaan
13451: seen.                                                     se on oikeutettu ilmoittamaan syytteeseen panta-
13452:    Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta saatu-         vaksi vain verorikokset sekä rikosperusteiset
13453: jen ennakkotietojen mukaan tutkimuksesta voi-             perinnästä johtuvat kanteet, joita voivat olla
13454: daan jo tehdä seuraavia havaintoja.                       mm. velallisen rikokset.
13455:    Liiketoiminnan valvonta on tavattoman haja-                T a 1o u s r i k o s t u t k i n t a   käy t ä n-
13456: naista ja sirpaloitunutta. Sen kautta on likimain         n ö s s ä. Keskusrikospoliisin talousrikostoimis-
13457: toivotonta luoda yleiskuvaa edes tietyn yrityksen         ton tutkittavaksi tulevat lähinnä hankalat ja
13458: toiminnasta. Vaikuttaa monesti siltä, että mi-            monimutkaiset taloudelliseen toimintaan liitty-
13459: kään viranomais- tai muu asiaa käsittelevä taho           vät rikokset. Se saa tapauksia selvitettäväkseen
13460: ei halua muuta kuin hoitaa oman kapean eri-               yleensä paikallispoliisin kautta silloin, kun pai-
13461: koisalueensa. Verottaja katsoo ylittävänsä toi-           kallispoliisi arvioi tutkinnan vaativan itseltään
13462: mivaltansa, jos ilmoittaa muista havaitsemistaan          puuttuvia erikoistietoja tai -taitoja. Täten on
13463: rikoksista kuin verorikoksista. Tilintarkastus on         perusteltua olettaa, että keskusrikospoliisin ta-
13464: muodollista ja tehotonta. Luottotiedot eivät kai-         lousrikostoimistoon keskittyy valtakunnallisesti
13465: kilta osiltaan ole ajan tasalla, eivät myöskään           paras tietämys ja taito.
13466: kaupparekisteritiedot Pesänhoitajat eivät juuri               Talousrikostoimiston tietoon tuli v. 1989 yh-
13467: myötävaikuta rikosten paljastumiseen. Niinpä              teensä 389 rikosta, joista suurin osa (308) oli
13468: rikoskuviota valaisevaa taloudellisen toiminnan           omaisuusrikoksia. Yleisin tietoon tullut rikos oli
13469: kokonaiskuvaa on usein mahdotonta tai ainakin             petos (134) ja seuraavaksi yleisin konkurssirikos
13470: erittäin vaikea muodostaa.                                (101). Muita rikoksia olivat kirjanpito- ja osake-
13471:    Pelkän rikostutkinnan mahdollisuudet vai-              yhtiölain vastaiset rikokset (40), asiakirjan vää-
13472: kuttaa uskottavalta mm. luomalla jonkinmoista             rentäminen (31) ja veropetos (24). Näistä rikok-
13473: paljasturuisriskiä ovat vähäiset tai olemattomat,         sista selvitettiin ja ilmoitettiin syyttäjälle 85.
13474: kun otetaan huomioon tapausten määrä. Mui-                Aiempina vuosina tietoon tulleista rikoksista
13475: den tahojen passiivisen väistelyn takia tutkinnan         selvitettiin ja ilmoitettiin syyttäjälle 416. Selvitet-
13476: edellytykset ovat heikot silloinkin, kun rikostut-        tyihin rikoksiin syyllisiksi epäiltiin tuolloin 514
13477: kinta saadaan aikaan. Lainsäädäntö on tällä               henkilöä, joista 131 oli naisia.
13478: alueella lisäksi monin kohdin kovin aukollista.               Julkinen valta oli yksin asianomistajana
13479: Tästä seuraa, että riittävää näyttöä vähänkin             40 %:ssa valmistuneista jutuista. Asianomistaja-
13480: mutkikkaammissa jutuissa on vaikea saada.                 na näissä tapauksissa oli usein lääninverovirasto,
13481: Monet lainvastaisilta näyttävät tapahtumasarjat           lääninhallitus tai työvoimapiirin toimisto. Raha-
13482: eivät ankarasti ottaen olekaan lainvastaisia tai          laitokset, rahoitusyhtiöt ja vakuutusyhtiöt olivat
13483:                                                                                                            79
13484: 
13485: harvoin ainoita asianomistajia. Yleisimmin ne                Pankkikriisin selvittelyn yhteydessä tutkitaan
13486: olivat velkojina konkurssijutuissa yhdessä julki-        rahalaitoksissa lähinnä luotonantoon liittyviä vää-
13487: sen vallan kanssa. Muut tahot eli yksityiset             rinkäytöksiä. Niiden osalta ei edes tapausten suu-
13488: ihmiset ja yritykset olivat ainoina asianomistaji-       ruusluokka ole selvillä. Pankkien passiivisuus pan-
13489: na viidesosassa jutuista. V sein nämä jutut olivat       kin omien asioiden tutkintaan ja julkisuuteen on
13490: konkurssirikoksia,joista valtaosa eli 80 % oli           ollut tähän saakka usein ilmeistä ja ymmärrettä-
13491: sellaisia, joissa asianomistajina olivat julkinen        vistä syistäkin. Valtiontilintarkastajat korostavat
13492: valta, rahalaitokset tai rahoitus- ja vakuutusyh-        kuitenkin sitä, että yhteiskunnalta pankkitukea
13493: tiöt tai useita tällaisia tahoja samanaikaisesti.        hakevien ja vastaanollavien pankkien tulee alistua
13494: Talousrikostutkintaa käytettiin siis pääasiassa          perusteelliseen, kattavaan ja taannehtivaan julki-
13495: näiden asianomistajien etujen ajamiseen.                 seen tarkastukseen (Valtion vakuusrahastolaki
13496:     Talousrikoksista kolmasosa lukeutui tekstii-         14 a §).
13497: liteollisuuden alalle ja viidesosa autojen tai               Muista talousrikoksista verorikokset ovat pe-
13498: muiden kulkuvälineiden myyntiin ja huoltoon.             rinteistä talousrikollisuutta, vaikkakaan yleisen
13499: Rakennusteollisuus oli mukana kymmenesosas-              mielipiteen mukaan verorikoksia ei etenkään nou-
13500: sa talousrikosjutuista. Lähes yhtä yleistä ta-           sukauden aikana mielletty useinkaan kovin vaka-
13501: lousrikollisuus oli erilaisten tarvikkeiden vähit-        vaksi talousrikollisuudeksi. Kun verohallinnossa
13502: täiskaupassa. Muita toimialoja olivat hotelli- ja        on verovalvontaaja verojen perimistä varten lähes
13503: ravintola-ala, yritys- ym. konsultointi sekä              7 000 virkamiestä, on heistä verotarkastajia vajaat
13504: puu teollisuus.                                          600. Vuosittain tehdään 8 000 verotarkastusta ja
13505:      Talousrikollisuuteen ja sen torjuntaan kiinnitet-    viimeksi v. 1991 pantiin jälkiveroja maksuun 680
13506: tiin huomiota 1980-luvun alussa, jolloin oikeusmi-       Mmk. Verotarkastus on veronsaajille tuottoisaaja
13507: nisteriön asettama taloudellisen rikollisuuden sel-      se myös ennalta ehkäisee veronkiertoa ja verori-
13508:  vittelytyöryhmä arvioi rikollisuuden aiheuttamat        koksia.
13509: menetykset useiksi miljardeiksi markoiksi vuodes-            Nykyisellä verotarkastajakunnalla kyetään
13510: sa. Samassa yhteydessä selvittelytyöryhmä koros-          tarkastamaan vain 5 % yrityksistä ja vain joka
13511:  ti talousrikosten torjunnan tarvetta ja tutkinnan       kahdeksas konkurssipesä. Useimmat poliisivi-
13512:  voimavarojen lisäämistä. Samaan aikaan verovi-          ranomaisten tietoon tulleet konkurssirikokset
13513:  ranomaiset yrittivät jonkin aikaa voimakkaasti          ovat paljastuneet juuri verotarkastusten yhtey-
13514:  ohjata epäilemiensä verorikosten tutkintaa poliisi-     dessä. Valtiontilintarkastajat eivät pidä hyväk-
13515:  viranomaisille.                                         syttävänä sitä, että verohallinnon henkilöstövä-
13516:      Pian tämän jälkeen seurasi varsin yllättävä         hennykset kohdistuvat yhtäläisesti myös verotar-
13517:  uuden rahapolitiikan ajanjakso, jolloin koko toi-       kastukseen, vaan edellyttävät päinvastoin vero-
13518:  mintaympäristö muuttui itse asiassa talousrikolli-       tarkastuksen osuuden voimakasta lisäämistä
13519:  suutta suosivaan suuntaan. Tälle aatteelliselle          verohaliinnossa.
13520:  käänteelle oli ominaista, ettäjulkinen mielenkiinto         Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä,
13521:  talousrikoksiin nopeasti väheni ja rikosten selvit-     että tähän mennessä 270 poliisia ja 300 syyttäjää
13522:  tämistarvetta vähäteltiin. Samalla talousrikostut-      ovat saaneet talousrikosten tutkintaan liittyvää
13523:  kijoiden ja syyttäjien työmotivaatio merkittävästi      koulutusta. Kuitenkin osa näistä koulutetuista
13524:  väheni.                                                 toimii vain osittain talousrikosten tulkinnassa ja
13525:      Valtiontilintarkastajat katsovat, että em. syistä   lähes JOO koulutettua poliisia on siirtynyt muihin
13526:  talousrikollisuus on maassamme 1980-luvun puoli-         tehtäviin tai poistunut kokonaan poliisin palveluk-
13527:  välistä lähtien voimakkaasti kasvanut. Poliisi          sesta. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että mm.
13528:  erottelee seurannassaan talousrikollisuuden lähin-      erikoistilintarkastuksesta maksettavat palkkiot
13529:  nä konkursseihin liittyvään rikollisuuteen, rahalai-    yksityissektorilla ovat suunnilleen kaksinkertaisia
13530:  toksiin liittyviin rikoksiin ja muihin talousrikok-      valtion maksamiin verrattuna. Talousrikostutki-
13531:  siin. Konkurssien määrä oli vielä 1980-luvun alus-      joiden virat tulee vakinaistaa. Ammattisalaisuudet
13532:  sa selvästi alle 2 000 tapausta vuodessa, mutta         eivät saa näiltäkään osin siirtyä poliisihallinnon
13533:  kertomusvuonna jo 8 093. Tuoreen tutkimuksen            ulkopuolelle puutteellisen henkilöstöpolitiikan
13534:  mukaan arviolta neljäsosaan konkursseista liittyy        vuoksi.
13535:   talousrikos, mikä kertomusvuoden osalta tarkoit-           Huolimatta siitä, että talousrikostutkinnan voi-
13536:   taisi yli 2 000 talousrikosta pelkästään konkurs-      mavaroja on viime aikoina lisätty, ei talousrikolli-
13537:  sien kohdalla. Niiden selvittäminen edellyttäisi        suuden tutkin ta ja torjunta maassamme ole vielä-
13538:  poliisin talousrikostutkinnan tehon moninkertais-       kään riittävällä tavalla järjestetty. Poliisin ohella
13539:   tamista nykyisestään.                                  myös yhteiskunnan muiden tahojen pyrkimyksiä
13540: 80
13541: 
13542: talousrikollisuuden torjunnassa tulee voimakkaas-        muista vankeinhoitolaitokselle kuuluvista tehtä-
13543: ti tehostaa. Tämä vaatii erityisesti poliisin, verot-    vistä.
13544: tajan, kauppa- ja teollisuusministeriön, syyttäjä-          Vankilan tehtävä on huolehtia rangaistuksen
13545: ja tuomioistuinlaitoksen sekä eri yhteisöjen ny-         täytäntöönpanosta, mutta samalla sen tulee
13546: kyistä tiiviimpäå~ ja paremmin ajoitettua yhteis-        pyrkiä lisäämään vangin selviytymismahdolli-
13547: työtä.                                                   suuksia vankilatuomion jälkeen ja muutoinkin
13548:     Valtiontilintarkastajat kiirehtivät myös lain-       vähentämään vapausrangaistuksen aiheuttamia
13549: säädännön, erityisesti konkurssilainsäädännön            haittoja. Vankien ammatillinen, sosiaalinen ja
13550: uudistamista. Taloudellisen rikollisuuden selvitte-      psyykkinen kuntoutus tähtää vangin selviyty-
13551: lytyöryhmän ehdotuksista osa on edelleen toteu-          mismahdollisuuksien lisäämiseen ja haittojen
13552:  tumatta. Lisäksi on tarpeen tehostaa talousri-          lieventämiseen. Valvonnan tarkoituksena on
13553: koksissa keskeisessä asemassa olevan kirjanpi-           laitoksen turvallisen ja häiriöttömän toiminnan
13554: don valvontaa ja lisätä tilintarkastajien vastuuta.      varmistaminen. Valvontahenkilökunnan tehtä-
13555:  Kirjanpitorikoksia koskevat säännökset tulee            vänä on huolehtia sekä henkilökunnan että van-
13556: muuttaa sellaisiksi, että veroviranomaisilla on          kien turvallisuudesta sekä järjestyshäiriöiden
13557:  velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan kirjanpito-      ja karkaamisten estämisestä. Valvontatoimeen
13558: rikoksista poliisille. Konkursseihin liittyvien ta-      kuuluu myös myönteinen vaikuttaminen van-
13559:  lousrikosten torjumiseksi tulee kaikki konkurssi-       keusrangaistusta suorittaviin sekä lukuisat
13560: pesät saattaa virallisselvityksen alaiseksi Ruot-        laitoksen ylläpitoon ja huoltoon liittyvät tehtä-
13561: sissa vallitsevan käytännön tapaan ja selkiinnyt-        vät.
13562:  tää syyttäjän roolia konkurssiasioissa. Lisäksi             Hyvin toimivassa vankilassa nämä tehtävät
13563:  tulee selvittää, miksi liiketoimintakieltolaki ei ole   tulevat hoidetuiksi, vaikkakin ongelmana saat-
13564:  osoittautunut toimivaksi ja miksi syyttäjät eivät       taa olla tulosten mittaaminen. Valvonnan epä-
13565:  ole olleet riittävän aktiivisia liiketoimintakiellon    onnistumista voidaan yleisesti kuitenkin mitata
13566: aikaansaamiseksi.                                        järjestyshäiriöiden ja karkaamisten määrällä.
13567:     Talousrikollisuuden tutkintaa ja torjuntaa tu-           Vankeinhoidon koulutuskeskus toteaa lau-
13568:  lee olennaisesti tehostaa. Viranomaistyön mah-          sunnossaan, ettei vankilan toimintaa juurikaan
13569:  dollisuuksia ja edellytyksiä tulee parantaa. Täl-       arvostella sen mukaan, onko se onnistunut van-
13570:  löin eri valvontaviranomaisten ja esitutkintaviran-     kien selviytymismahdollisuuksien lisäämisessä.
13571:  omaisten yhteistyön lisääminen salassapitosään-         Ratkaisevaa on, pidetäänkö kiinni vanhasta kes-
13572: nöksiä muuttamalla on avainasemassa. Viran-              kitetystä hallinnosta vai halutaanko uutta hajau-
13573:  omaiset tulee velvoittaa yhteistyöhön rikosten tor-     tettua hallintoa ja keskusteluun perustuvaa hal-
13574: junnassa ja selvittämisessä. Valtiontilintarkasta-       lintokulttuuria. Harkintavallan ja järjen käytön
13575: jat edellyttävät oikeusministeriöitä tehostettuja        korostus on vierasta vankeinhoitolaitoksen kes-
13576:  toimia talousrikollisuuden tutkinnan ja torjunnan       kitetylle hallinto- ja johtamiskulttuurille.
13577: kaikinpuolisessa edistämisessä yhdessä eri osa-             Vartijoiden peruskoulutuksessa pyritään sii-
13578: puolten kanssa.                                          hen, että he pystyisivät normaalien turvallisuus-
13579:                                                          tehtävien ohella aktiiviseen vuorovaikutukseen
13580:     Vankeinhoitolaitoksen epäkohtia. Oikeusmi-           vankien kanssa. Tämä ei onnistu vain koulutuk-
13581: nisteriön vankeinhoito-osasto johtaa vankein-            sen avulla, vaan se vaatisi rakenteellisia ja johta-
13582: hoitolaitosta ja valvoo kriminaalihuoltotyötä            miseen liittyviä toimia, kuten laitoskoon pienen-
13583: vapaudessa. Vankeinhoitolaitoksen toiminnan              tämistä, osastoittamista, päätösvallan hajautta-
13584: yleisohjauksen ja valvonnan lisäksi osasto rat-          mista, toimenkuvien muutoksia, vankien ryh-
13585: kaisee ehdottomien vapausrangaistusten täytän-           mittelyä sekä vapaa-ajan ja muiden toimintojen
13586: töönpanon lykkäämistä, vankien sijoitusta ran-           monipuolistamista.
13587: gaistuslaitoksiin, ehdonalaiseen vapauteen pääs-             Vankilavirkailijain Liiton miele1>tä on oikein
13588: tämistä sekä poistumisluvan myöntämistä van-             ja paikallaan, että valtiontilintarkastajat seuraa-
13589: gille tietyissä tapauksissa koskevat asiat. Van-         vat vankeinhoitolaitoksen toimintaa ja ottavat
13590: keinhoito-osasto huolehtii myös aiemmin lää-             siihen kantaa. Tämänhetkisen ja jokaista kansa-
13591: ninhallitusten tehtävänä olleesta ehdottomien            laista koettelevan laman keskellä ei vankeinhoi-
13592: vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta. Ran-             tokaan voi olla täysin muusta yhteiskunnasta
13593: gaistuslaitosten tehtävä on panna täytäntöön             irrallinen saareke, jossa kaikki jatkuu ennallaan
13594: vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangais-             muualla yhteiskunnassa vallitsevista kustannus-,
13595: tukset, huolehtia tutkintavankeudesta ja eräistä         muutos- ja säästöpaineista riippumatta.
13596:                                                                                                          81
13597: 
13598:     Vankeinhoitolaitoksen toiminnan verorahoil-         kuljetusten, osuus on myös kasvanut. Vankien
13599: la tapahtuva nettorahoitusosuus (nyt n. 90 %) on        valvonta sekä huolenpito on ympärivuorokau-
13600: kasvanut kaiken aikaa mm. työtoiminnan tulok-           tista ja ympärivuotista työtä, jota ei saa eikä voi
13601: sen heikentyessä. Tähän on vaikuttamassa useita         jättää tekemättä tai jonkin toisen kuin julkisoi-
13602: tekijöitä, kuten työtä tekemättömien vankien            keudellisen viranomaisen huoleksi. -
13603: osuuden kasvu, valtion laitosten tilausten ro-              Vankeihin kohdistuvien toimintojen rahoi-
13604: mahdusmainen väheneminen, laman mukana                  tuksessa ei ainakaan liiton hallussa olevien tieto-
13605: näkyvä kotimarkkinoiden ostovoiman pienene-             jen ja lukuisten yksittäistapausten valossa ole
13606: minen sekä vankien työpakon poistuminen. Var-           tapahtunut henkilöstömenojen kaltaista säästä-
13607: sinkin Etelä-Suomen kolmen suuren teollisuus-           mistä. Liiton tehtäviin ei tosin kuulu yhteiskun-
13608: vankilan (Helsingin, Turun ja Riihimäen keskus-         nallisten painopisteiden asettelu ja vankilan toi-
13609: vankilat) tuotanto on laskenut tuntuvasti viiden        mintojen ja rahankäytön vertaaminen muihin
13610: viimeisen vuoden aikana. Mikäli tilanteeseen ei         yhteiskuntaelämän lohkoihin. Liitto joutuu kui-
13611: tule nopeaa muutosta, osalle näiden laitosten           tenkin ottamaan kantaa vankeinhoitolaitoksessa
13612: työtoimenhaltijoista tulisi tarjota laitoksissa toi-    tehtävien säästöjen sisäiseen tärkeysjärjestyk-
13613: sentyyppisiä tehtäviä tai lisäkoulutusmahdolli-         seen ja niiden vaikutuksiin vankiloiden toimin-
13614: suutta valvontahenkilökunnan tehtäviin.                 toihin. Siihen sillä on paitsi oikeus myös velvol-
13615:     Henkilökunnan kohdalla valtion virkamie-            lisuus.
13616: hiin kohdistuneet säästötoimet ovat olleet ylei-            Vankilavirkailijain Liitto kiinnittää valtionti-
13617: sen linjan mukaisia. Vuoden 1993 aikana toteu-          lintarkastajien huomiota epäsuhtaan, mikä val-
13618: tetun 4 %:n henkilöstömenojen supistamisen              litsee valvontahenkilökunnan supistamisten sekä
13619: vuoksi kymmeniä henkilökunnan virkoja on jä-            vankilaturvallisuuden heikkenemisen ja vanki-
13620: tetty täyttämättä ja välttämättömiä viransijais-        loiden lisääntyneiden ns. aktiivitoimintojen välil-
13621: määrärahoja on pienennetty 15 %:lla. Vankein-           lä.
13622: hoitolaitos on käynnistänyt kahden uuden lai-               Vankien karkaa m i se t. Seuraavassa
13623:  toksen toiminnan vuoden 1993 alkupuolella il-          tarkastellaan v. 1980-92 tapahtuneiden karkaa-
13624:  man uutta henkilökuntaa. Toimintaansa jatka-           misten määrää ja tiettyinä ajankohtina karku-
13625:  vista laitoksista siirrettiin em. laitoksiin yli 100   matkalla olleitten vankien määrää.
13626:  virkaa. Näköpiirissä on kahden seuraavan vuo-              Oikeusministeriöitä saadun selvityksen mu-
13627: den aikana yhteensä 95 viran vähentäminen,              kaan v. 1980-92 tapahtuneiden karkaamisten
13628:  elleivät poliittiset päätökset näiltä osin muutu.      sekä samoina ajankohtina karkumatkalla olleit-
13629:     Henkilökuntasäästöt ovat neljän viime vuo-          ten vankien määrä osoittaa, että karkaamiset
13630:  den aikana kohdistuneet poikkeuksellisen voi-          ovat suhteessa vankilukuun lisääntyneet. Muu-
13631:  makkaasti ja suhteettoman suuresti valvonta-           tokset eivät ole merkittäviä eivätkä vankiluvusta
13632:  henkilökunnan virkoihin. Samanaikaisesti on            ennustettavissa. Karkaamisten lisääntymistä se-
13633:  kuitenkin valvontahenkilökunnan tarve lisään-          littänee jonkin verran karkaamiset uusista erit-
13634:  tynyt mm. siitä syystä, että vangeista yhä suu-        täin avoimissa olosuhteissa suljettuina laitoksina
13635:  rempi osa viettää aikaansa asunto-osastoilla, ei       toimivista Sulkavan kurssikeskuksesta sekä
13636:  käy työssä eikä myöskään opiskele. Vankilan            Vilppulan ja Kestiiän varavankiloista. Näistä
13637:  sisäinen epäjärjestys ja myös valvonnan tarve          laitoksista karkasi 5 vankia v. 1990, 9 vankia
13638:  tällaisissa oloissa kasvaa. Muiden valvontahen-        v. 1991 ja 19 vankia kertomusvuonna.
13639:  kilökuntaa sitovien tehtävien, kuten vankien
13640: 
13641: 
13642: 
13643: 
13644: 6 330616T
13645: 82
13646: 
13647:    Seuraavassa asetelmassa esitetään tiedot karkaamiskohteista, vankipakojen määrästä, karkuteillä
13648: olevista ja vankien määrästä v. 1980-92:
13649:                                1980 1981   1982 1983 1984 1985 1986          1987 1988 1989     1990   1991 1992
13650: Vankilan sisältä .........      29   30      36   33   24   24        28      24      22   20   24     33     37
13651: Vankilan ulkopuolelta           15   20      22   15   17    8        12      21      16   23   35     15     17
13652: Vanginkuljetuksesta ...         15   10       5    7    8    7         8       4       7   14   10     11     15
13653: Yleisestä sairaalasta ...       15    5      12   16   10    8        19       9       1    3    3      5      4
13654: Lomalta saattajalta ....         1    0       4    1    0    0         1       0       4    2    6      5      7
13655: Vankipakoja yhteensä            75   65      79   72   59   47        68      58      50   62   78     69     80
13656: Karkuteillä keski-
13657:  määrin ....................    13   10      13   11   6    6      7   8 7    10 5  7     9
13658: Vankeja keskimäärin 5 088 4883 4 766 4 709 4524 4411 4219 4175 3 972 3 389 3 441 3467 3 511
13659: 
13660: 
13661:    Seuraavasta kuviosta ilmenee karkaamisten määrä tammikuun 1991 ja joulukuun 1992 välisenä
13662: aikana:
13663: 
13664: 16                                                                    15
13665:  14
13666: 
13667: 12
13668: 
13669: 10
13670: 
13671:   8
13672: 
13673:   6
13674: 
13675:   4
13676: 
13677:   2
13678: 
13679:   0
13680:               ll   ill   N     V~    ~Vill    ~X~      D         ll    ill   N       V~    ~Vill~      X~    D
13681:                                                                                                                    83
13682: 
13683:    Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston mukaan eri vankiloista karanneiden, lomalta palaamatta
13684: jääneiden ja luvatta poistuneiden määrät kertomusvuonna ja v. 1991 olivat seuraavat:
13685: Vankilat:                             Jakson aikana        Ilmoituspäivänä    Jakson aikana jäänyt   Ilmoituspäivänä
13686:                                           karannut          karkumatkalla       lomalta palaamatta lomalta palaamatta
13687:                                       1992       1991      1992        1991      1992       1991      1992        1991
13688: Helsingin kv ...................        9          7                               38         67         8         14
13689: Turun kv ........................       1          7                               17         25         4          6
13690: Konnunsuon kv ..............            3          3                               25         26         4          3
13691: Sukevan kv .....................        4          2                               41         20         5          2
13692: Riihimäen kv ..................        II          5                               43         48         9          6
13693: Pelson kv ........................                 7                   3           38         38         4          5
13694: Hämeenlinnan klv ...........            5          3                               65         50        15          2
13695: Keravan nv .....................       16         II                               30         40         2          2
13696: Vilppulan vv ...................        4          4                                           6         1          1
13697: Kestiiän vv ......................     12          1        3                      16          2
13698: Sulkavan kk ....................        3          4                                3          3
13699: Helsingin lv .....................      2          2        2                       9          6         3
13700: Turun lv ..........................     3          8                                3         11                    2
13701: Mikkelin lv .....................       3          2                                4          8
13702: Kuopion lv .....................        1          2                                4          3
13703: Vaasanlv ........................       1          1                                2          4
13704: Oulunlv ..........................      2                                           5          1
13705: Pohjois-Karjalan lv .........                                                       6          4
13706: Suljetut laitokset yht. .....          80         69        9          6          349        362        58         45
13707: 
13708: 
13709: A vovankilat, avovankila-               Jakson aikana       Ilmoituspäivänä Jakson aikana jäänyt   Ilmoituspäivänä
13710: osastot ja työsiirtolat:              poistunut luvatta   luvatta poistuneena lomalta palaamatta lomalta palaamatta
13711:                                        1992       1991      1992        1991    1992      1991      1992        1991
13712: Köyliön vv .....................        II          2                    2       24         33         1
13713: Huittisten vv ...................        7          7                    1       13         20         1          4
13714: Naarajärven vv ...............          16          9                    2       28         32         3          3
13715: Kkv/Kivisaari .................          3          7                    1        8         10
13716: Skv/Iskola .......................       5          2                             5         16
13717: P-Kiv/Juuka ...................          2          3                             3          9
13718: Ulv/avo-osasto ................         13         10                            15         12         2
13719: Vvv/avo-osasto ...............            1         2                                        3
13720: Sukk/Sukava ...................                     2                             1          1
13721: Knv/Järvenpää ...............            7          3                             7          6
13722: Kkv/Hamina ...................           3          5                             3          1
13723: Hklv/Ojoinen ..................                     4                             5          5
13724: Hklv/Parola ....................                    3                    1        3          1
13725: Hiv/Helsinki ...................        23         10         4          3       12         12                    1
13726: Hiv/Tikkurila ..................         7         14         2          3        5          6                    1
13727: Hiv/Suomenlinna ............            II         25         2          3       17         14                    1
13728: Tlv/Käyrä .......................       13         14         4          3       19          9                    1
13729: Tlv/Kastelholma .............             1         2                             4          1                    2
13730: Tlv/Pansio ......................        5          1                    2        2          5
13731: Hvv/Pirkka1a ..................           1         6                             4          1
13732: Avolaitokset yhteensä .....            129       131         14         24      178        197        12         14
13733: 
13734:  Yhteensä .........................   209        200       23         30         527       559         70         59
13735: 84
13736: 
13737:      Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston mukaan eri vankiloista karkaamista yrittäneiden määrät
13738: 1.1.-30.4.1993 ja vastaavana aikana kertomusvuonna olivat seuraavat:
13739: Vankilat:                                   Jakson aikana        Ilmoituspäivänä         Jakson aikana Ilmoituspäivänä
13740:                                      karannut yrittänyt karannut karkumatkalla            jäänyt lomalta   lomalta
13741:                                                 karata                                      palaamatta    palaamatta
13742:                                        1993         1993     1992        1993     1992   1993    1992    1993     1992
13743: Helsingin kv ...................         4                     8                    2     17      15       7        8
13744: Turun kv ........................        3                                                 4       5       3        5
13745: Konnunsuon kv ..............             2                         2       2              10       5                3
13746: Sukevan kv .....................                                                           2       6       1
13747: Riihimäen kv ..................         2             2           6        1              10      15       5        6
13748: Pelson kv ........................      2                                  1              12      12       2        3
13749: Hämeenlinnan kv ...........             2                         5        2       3      11      18       6        4
13750: Keravan nv .....................        3                         9                       16       9       4        1
13751: Vilppulan vv ...................        3                                  2               3                        1
13752: Kestiiän vv .....................       2                          3       1               9        3      2
13753: Sulkavan kk ...................                                    3                       2
13754: Helsingin lv ....................                                  2                       4        4               2
13755: Uudenmaan lv ................
13756: Hämeen lv ......................
13757: Turun lv .........................                                                          2       2               3
13758: Mikkelin lv .....................                                                           3                       1
13759: Kuopion lv .....................                                                            2
13760: Vaasan lv ........................                                                          1
13761: Oulun lv .........................                                                                         1
13762: Pohjois-Karjalan lv ........                                                                3       2      2
13763: Vankimielisairaala ..........
13764: Suljetut laitokset yhteensä            25             3           39      11       9      111      97     34       39
13765: Muulta viranomaiselta
13766: karanneet ........................      1
13767: Karanneet yhteensä ........            26             3           39      11       9      111      97     34       39
13768: 
13769: Avovankilat,                                   Jakson aikana             Ilmoituspäivänä Jakson aikana Ilmoituspäivänä
13770: avovankilaosastot                             poistunut luvatta        luvatta poistuneena jäänyt lomalta  lomalta
13771: ja työsiirtolat:                                                                             palaamatta   palaamatta
13772:                                             1993             1992        1993     1992   1993    1992     1993    1992
13773: Köyliön vv .....................                               5                   3        6      9        3       2
13774: Huittisten vv ...................                              2                            7      6        1       2
13775: Naarajärven vv ...............                                 1                            4      5        1
13776: Kkv/Kivisaari .................                                                             5      1        2
13777: Skv/lskola .......................                                 5                        3      2
13778: P-Kiv/Juuka ...................                                                             1
13779: Ulv/avo-osasto ................                                    6               2        2       4
13780: Vvv/avo-osasto ...............
13781: Sukk!Sulkava ..................                                                                     1
13782: Knv/Järvenpää ...............                                      1                                3
13783: Kkv!Hamina ...................                                     2       2                        1
13784: Hklv/Ojoinen ..................                                                                     1
13785: Hklv/Parola ....................                                                            3       1
13786: Hiv/Helsinki ...................               8                   3       2       2        6       3
13787: Hiv/Tikkurila ..................               4                           3       1        1       1
13788: Hiv/Suomenlinna ............                   1                   4       1       3        2       5               2
13789: Hlv/Upinniemi ................
13790: Hklv/Pirkkala .................                                                             1       1
13791: Tlv/Käyrä .......................              5                   3       6       4        4       8
13792: Tlv/Kastelholma .............                                      3               1
13793: Tlv/Pansio ......................                                                  1                1
13794: Avolaitokset yhteensä .....                   22                  35      14      18      47       53     12       10
13795: Yhteensä .........................                                                       158      150     46       49
13796:                                                                                                                         85
13797: 
13798:    Oikeusministeriön vankeinh oi to-osaston mukaan karkaamiset tapahtuivat jakson 1.1 .-30.4.199 3
13799: aikana eri vankiloista seuraavasti:
13800: 
13801: Vankilat:                                                   Karkaaminen tapahtui                         Yhteensä    Saatu
13802:                                         vankilan   vankilan varsinai-   yleisestä saattajaltii muulta                kiinni
13803:                                           sisä-     ulko- sesta vangin- sairaa-                 viran-               verek-
13804:                                         puolelta   puolelta kuljetuk-     lasta                omaiselta            se Itään
13805:                                                                sesta
13806: Helsingin kv ......................       4                                                                  4
13807: Turun kv ...........................                                                   2                     4
13808: Konnunsuon kv ................                                                         1                     2
13809: Sukevan kv .......................
13810: Riihimäen kv ....................                                                      2                    2           2
13811: Pelson kv ..........................                                                   2                    2           1
13812: Hämeenlinnan kv ..............            2                                                                 2
13813: Keravan nv .......................        2                                                                 3
13814: Vilppulan vv .....................        3                                                                 3
13815: Kestiiän vv ........................      2                                                                 2
13816: Sulkavan kk ......................
13817: Helsingin lv .......................
13818: Uudenmaan lv ..................
13819: Hämeen lv .........................
13820: Turun lv ............................
13821: Mikkelin lv .......................
13822: Kuopion lv ........................
13823: Vaasan lv ..........................
13824: Oulun lv ............................
13825: Pohjois-Karjalan lv ...........
13826: Vankimielisairaala ............
13827: Suljetut laitokset yhteenä ..             13                                4          7                   26           3
13828: 
13829: 
13830: 
13831: 
13832:    Vankilan sisäpuolelta on katsottu karanneek-                       tavia vankeja on karannut vuosittain 3-5. Kar-
13833: si vangit, jotka ovat karanneet muurin, verkko-                       kaamiskertoja ei ole tilastoitu, mutta kertomus-
13834: aidan tai vankilarakennusten muodostaman ke-                          vuoden aineistosta tehdyn selvityksen mukaan
13835: hän sisäpuolelta ja vankilan ulkopuolelta ne                          sen vuoden karkureista karkasi vankilauransa
13836: vangit, jotka ovat karanneet vankilan teollisuus-                     aikana ensimmäisen kerran 57, toisen kerran 12,
13837: alueelta, ulkotyöryhmistä ja esimerkiksi vanki-                       kolmannen kerran 5, neljännen kerran 1, viiden-
13838: lan urheilukentältä. Vanginkuljetuksesta on kat-                      nen kerran 3 ja kuudennen kerran 2 vankia.
13839: sottu karanneeksi vangit, jotka ovat karanneet                        Ulkopuolisen avustajan mukanaolo on todettu
13840: aikataulun mukaisesta vanginkuljetuksesta tai                         muutamissa tapauksissa. Useimmiten avustami-
13841: paikalliskuljetuksesta esim. käräjäkuljetuksesta                      nen tapahtuu siten, että karkaavaa vankia odot-
13842: ja terveydenhuoltoon liittyvistä kuljetuksista.                       taa lähialueella auto, jolla pakomatkaa jatke-
13843: Yleisestä sairaalasta karanneeksi on katsottu                         taan.
13844: vangit, jotka karatessaan ovat olleet rangaistus-                        Karkaamisesta tai muusta vakavasta poik-
13845: laitoksen ulkopuolella sairaalassa tai vastaavas-                     keuksellisesta tapahtumasta vankilassa suorite-
13846: sa laitoksessa hoidettavina tai tutkittavina. Pois-                   taan vankilaviranomaisten toimesta tutkimus ta-
13847: tumisluvan aikana ovat karanneet vangit, joille                       pahtuman syiden ja seurausten selvittämiseksi.
13848: on myönnetty poistumislupa saatettuna tai lupa                        Tutkimuksen tarkoituksena on vastaavien tai
13849: osallistua tarpeellisen valvonnan alaisena laitok-                    samantapaisten tapahtumien ennalta ehkäisy.
13850: sen ulkopuolella järjestettyyn tilaisuuteen.                          Siinä kiinnitetään huomiota annettujen ohjeiden
13851:     Vangin vaarallisuutta ei voida täsmällisesti                      tarkoituksenmukaisuuteen, selkeyteen ja nou-
13852: määritellä, mutta voidaan arvioida, että rikok-                       dattamiseen, henkilökunnan tehtävien järjeste-
13853: sen laadun, rikollisen toiminnan jatkamisen tai                       lyyn, työn- ja vastuunjakoon sekä työnopastuk-
13854: karkaamistavan perusteella vaarallisiksi katsot-                      seen, laitoksen ja vankien valvontaan sekä tar-
13855: 86
13856: 
13857: kastuksiin ja vankien sijoitteluun laitoksessa.         kien keskinäinen väkivalta. Henkilökuntaan
13858: Lisäksi huomiota kiinnitetään tapahtumaan               kohdistuneet väkivaltaisuudet ovat muutamassa
13859: myötävaikuttaneisiin tekijöihin, kuten luvatto-         vuodessa kasvaneet keskimäärin 10 tapauksesta
13860: rniin työkaluihin ja niiden hankkimiseen sekä           40-50 tapaukseen vuodessa. Kehityskulku on
13861: mahdollisiin ulkopuolisiin avustajiin, teknisiin        huolestuttava ja kertoo osaltaan vankiloiden
13862: valvontalaitteisiin ja rakenteisiin, henkilökun-        sisäisen elämänmenon kovenemisesta.
13863: nan työaikajärjestelyihin, havaintojen raportoi-            H e 1 s i n g i n k e s k u s v a n k i 1 a n v a n-
13864: miseen, tiedottamiseen ja asiaan oleellisesti liitty-   k i p a k o 2 8. 2. 1 9 9 3. Helsingin keskusvan-
13865: viin muihin seikkoihin. Tutkimusaineiston pe-           kilasta karanneet neljä vankia ovat kaikki pitkä-
13866: rusteella vankilaviranomaisten on harkittava,           aikaisia rikoksenuusijoita ja heillä on pitkät
13867: mihin turvallisuutta lisääviin tai muihin ennalta       vankeustuomiot törkeistä ryöstöistä, ampuma-
13868: estäviin toimiin karkaaminen ja siitä suoritettu        ase- ja väkivaltarikoksista. Vangit olivat omin
13869: tutkimus mahdollisesti antavat aihetta.                 avaimin tunkeutuneet vankilan selliosastoja ja
13870:    Vangit sijoitetaan laitoksiin asuinlääninsä pe-      ruokala- ja liikuntatiloja yhdistävään käytävään
13871: rusteella ja sijoituksessa otetaan huomioon myös        sekä irrottaneet käytävän katossa olevia kaape-
13872: vangin ikä ja se, kuinka monta kertaa hän on            likannattimia, joista he rakensivat kahdet tik-
13873: aiemmin ollut rangaistuslaitoksessa. Tästä              kaat. Käytävältä vangit jatkoivat ulos ruokalan
13874: asuinpaikan mukaan tapahtuvasta sijoituksesta           käytävän pajanpuoleisesta ovesta. Toisilla tik-
13875: voidaan poiketa, mm. jos se on tarpeellista             kailla vangit menivät ns. itämuurin yli ja toisilla
13876: laitoksen järjestyksen ja turvallisuuden tai van-       muurin ulkopuolella olevan verkkoaidan yli.
13877: gin oman turvallisuuden takia.                          Karkurien muurin ylittäminen havaittiin vanki-
13878:    Karkaamisalttiit vangit pyritään sijoittamaan        lan valvomossa ja henkilökunta lähti välittömäs-
13879: ns. muurivankiloihin, joita ovat Helsingin, Tu-         ti takaa-ajoon. Karkureita oltiin hakemassa au-
13880: run ja Riihimäen keskusvankilat sekä lääninvan-         tolla vankilan läheisyydessä Varastokadulla.
13881: kilat. Edellä mainittuihin keskusvankiloihin si-        Vartijat ehtivät nähdä vain pakoautoon nouse-
13882: joitetaan myös väkivaltaisesti käyttäytyvät van-        misen eivätkä enää tavoittaneet karkureita.
13883: git. Tämän päivän rikollisuudelle tyypillistä on            Vankila toimii yhteistyössä poliisin kanssa,
13884: samassa rikosvyyhdessä mukana olleiden van-             jos se epäilee karkaamisalttiiden vankien suun-
13885: kien keskinäisen väkivallan uhka. Näissä ta-            nittelevan karkaamista. Joissakin tapauksissa
13886: pauksissa rikoskumppanit pyritään pitämään eri          poliisilta saadaan myös vihjeitä karkaamis-
13887: vankiloissa.                                            aikeista. Vankilassa karkaamisalttiiksi epäillyt
13888:    Oikeusministeriön 11.3.1992 tekemän päätök-          vangit ovat erityistarkkailussaja heidät pyritään
13889: sen mukaisesti pakkolaitokseen eristettyjä vaa-         sijoittamaan eri työpisteisiin ja eri osastoille
13890: rallisia rikoksenuusijoita varten on Helsingin,         asumaan.
13891: Turun ja Riihimäen keskusvankiloissa ja Kuo-                Helsingin keskusvankilassa osastot ovat isoja,
13892: pion lääninvankilassa pakkolaitoksen puo-               vangit käyvät yhteisruokalassa ja eri työpisteissä
13893: liavoin ja suljettu osasto sekä Hämeenlinnan            työssä, eikä heidän liikkumistaan laitoksen sisäl-
13894: keskusvankilassa pakkolaitoksen avoin osasto.           lä ole pystytty riittävästi valvomaan. Siten nyt-
13895: Näiden lisäksi on Pelson keskusvankilassa pak-          kin eri osastoilla asuvat vangit pääsivät henkilö-
13896: kolaitoksen avoin osasto, jonne pakkolaitokseen         kunnan huomaamatta ulos laitoksesta. Karkaa-
13897: eristettyjä voidaan sijoittaa määräajaksi työhar-       misten tapahtuessa vankilassa oli meneillään
13898: joitteluun. Käytännössä pakkolaitoksen osasto-          vankien ja omaisten tapaamiset. Karkurit havai-
13899: na toimii laitoksen johtokunnan tähän tarkoi-           taan Helsingin keskusvankilassa usein vasta sit-
13900: tukseen osoittama asuinkerroksen osa tai yksit-         ten, kun he ovat jo ylittämässä vankilan muuria.
13901: täinen selli. Pakkolaitokseen eristettyjä oli tar-      Näin he ehtivät saada riittävän välimatkan eikä
13902: kastusajankohtana 11, joista 2 Helsingin, 2 Tu-         heitä aina enää tavoiteta. Muurin ulkopuolella,
13903: run, 1 Riihimäen, 1 Pelson ja 3 Hämeenlinnan            oleva aita ei ole riittävä hidastuseste karkureille
13904: keskusvankilassa sekä 1 Kuopion lääninvanki-            ja muurin sisäpuolelle on tilanahtauden vuoksi
13905: lassa ja 1 eristetty odottamassa lopullista laitos-     hankala sovittaa esim. toista aitaa hidastus-
13906: sijoitusta.                                             esteeksi.
13907:    Vankilavirkailijain Liitto VVL ry. toteaa lau-           Keskusvankilan tuleva peruskorjaus, jonka
13908: sunnossaan, että suurimmat ongelmat vankilois-          tarkoituksena on osastoidavankien asuinosastot
13909: sa ovat rakenteellisten puutteiden lisäksi vanki-       pienemmiksi yksiköiksi, on pitkän aikavälin toi-
13910: loihin tulevat huumeet ja lääkeaineet sekä van-         mi, joka parantaa vankien liikkumisen valvomis-
13911:                                                                                                            87
13912: 
13913: ta. Syksyllä valmistuu ensimmäinen peruskor-              tuksesta. Jos vanki on kuljetettava vankilasta
13914: jauksen kohde ns. länsiselliosasto, joka voidaan          oikeuteen siinä kunnassa, jossa vankila sijaitsee
13915: eristää muusta vankilasta ja jossa asuinosastot           tai jos vanki siirretään vankilasta sairaalahoi-
13916: ovat helpommin valvottavia kuin vielä korjaa-             toon, on kuljetus niin ikään vankilaviranomais-
13917: mattomassa vankilan osastossa.                            ten asia." Lisäksi ns. yhteistoimintalain (326/63)
13918:      Vankilaa ympäröivän muurin harjalle on nyt           täytäntöönpanosta annetun asetuksen mukaan
13919: lisätty ns. natolankaa, joka hidastaa karkaajan           tapahtuu Suomesta muuhun Pohjoismaahan
13920: etenemistä muurin yli. Tämän lisäksi Helsingin            siirrettävän henkilön kuljetus vankilaviran-
13921:  keskusvankilaa ympäröi muurin ulkopuolella               omaisten toimesta noudattaen soveltuvin osin,
13922: oleva verkkoaita. Vankila on v. 1993 saanut               mitä vangin kuljettamisesta on säädetty. Samoin
13923: määrärahan teknisen valvonnan tehostamiseen               päätettäessä kansainvälisestä yhteistoiminnasta
13924: ja parantamiseen sekä vankilan ja ruokailu- ja            vapausrangaistusten täytäntöönpanosta anne-
13925: liikuntatiloja yhdistävän käytävän kameraval-             tun lain mukaisesta vieraassa valtiossa määrätyn
13926:  vontaan. Nämä parannustyöt ovat käynnissä ja             seuraamuksen täytäntöönpanosta Suomessa, on
13927:  valmistunevat syksyyn mennessä.                          vankilaviranomaisen tehtävänä huolehtia kulje-
13928:      Vankila on myös esittänyt sähkökäyttöisen            tuksesta.
13929:  sulkupuomin rakentamista vankilan sisääntulo-               Vankeinhoitolaitos on huolehtinut myös sel-
13930:  tielle. Tätä nyt tapahtunutta karkaamista ei             laisesta vanginkuljetuksesta, joka vanginkulje-
13931:  puomi olisi pystynyt estämään, koska pakoauto            tusasetuksen mukaan kuuluisi poliisiviranomai-
13932:  odotti karkureita vankila-alueen toisella puolel-        selle. Vankeinhoitolaitoksen aikataulun mukai-
13933:  la, mutta puomi olisi ilmeisesti hidastanut ja           set linja-autoreitit pysähtyvät myös paikkakun-
13934:  mahdollisesti estänyt viime vuoden helmikuussa           nilla, joilla ei ole vankilaa. Vankeinhoitolaitok-
13935:  vankien paon, jossa karkureita odotti auto van-          sen vanginkuljetuksen epäkohtana on pidetty
13936:  kilan sisääntulotien puolella. Puomi hidastaisi          sitä, että matkoihin kuluu paljon aikaa. Edus-
13937:  siis tätä kautta autolla tapahtuvia pakomatkoja.         kunnan apulaisoikeusasiamies katsoi kertomuk-
13938:  Siihen liitetyllä kameravalvonnalla voitaisiin           sessa vuodelta 1991, että vankikuljetukset eivät
13939:  kuitenkin valvoa myös muuta vankila-alueelle             vastaa tämänhetkisiä vaatimuksia. Kuljetukset
13940:  tätä kautta kulkevaa liikennettä. Tällaisen puo-         ovat apulaisoikeusasiamiehen mukaan yleensä
13941:  min kustannusarvio on 90 000 mk.                         hitaita, epätarkoituksenmukaisia ja lähes koor-
13942:       Pelkät tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan estä     dinoimattomia.
13943:  karkaamisia, vaan edelleenkin tärkein karkaa-               Joulukuussa 1991 asetetun vanginkuljetustyö-
13944:  misten estäjä on valpas ja ammattitaitoinen hen-         ryhmän tehtävänä oli mm. selvittää, miten van-
13945:  kilökunta. Kun henkilökuntaajoudutaan vähen-             keinhoitolaitoksen ja poliisin välinen yhteistyö
13946:   tämään, vaikuttaa se myös vankilaturvallisuu-           vanginkuljetuksessa olisi entistä tarkoituksen-
13947:   teen. Vankeinhoito-osasto pitää vankilaturvalli-        mukaisemmin järjestettävissä ottaen huomioon
13948:   suuden tärkeänä osana henkilökunnan koulu-              alueelliset olot sekä eri tehtäviin tarvittavat kul-
13949:   tusta. Vuonna 1993 on tarkoitus järjestää erityis-      jetus- ja henkilöstövoimavarat. Tavoitteena oli
13950:   tä tarkastustoiminnan koulutusta kolmen suu-            myös vankeinhoitolaitoksen ja poliisin välisen
13951:   rimman keskusvankilan henkilökunnalle. Kou-             yhteistyön kehittäminen siten, että vanginkulje-
13952:   lutuksen tavoitteena on parantaa henkilökunnan          tusmatkojen aikaa voitaisiin lyhentää. Työryh-
13953:   tietoja ja mahdollisuuksia luvattomien esineiden        män mietintö valmistui kertomusvuoden loppu-
13954:   löytämiseksi ja esim. huumeiden vankilaan kul-          puolella ja on ollut lausuntokierroksella ja on
13955:   keutumisen estämiseksi. Koulutuksella pyritään          parhaillaan jatkovalmistelun kohteena oikeus-
13956:   säännönmukaisen koulutuksen lisäksi paranta-            ministeriön vankeinhoito-osastossa. Mietinnön
13957:   maan valmiuksia vaarallisten tilanteiden ja kar-        mukaan poliisin ja vankeinhoitolaitoksen työn-
13958:   kaamisten ennalta estämiseen. Seuraavassa vai-          jakoa tulisi tarkastella siten, että kuljetuksesta
13959:   heessa koulutus jatkuu laitoskohtaisesti.               huolehtisi se viranomainen, joka sijaintinsa ja
13960:       V a n k i k u 1j e t u s t e n e p ä k o h d a t.   käytettävissä olevien henkilö- ja kalustoresurs-
13961:   Vanginkuljetusta hoitavat poliisi ja vankeinhoi-        siensa puolesta sen nopeimmin ja tarkoituksen-
13962:   toviranomaiset yhdessä. Vanginkuljetusasetuk-           mukaisimmin voi toteuttaa. Taloudellisen, tar-
13963:   sen 3 §:n mukaan "vankilaviranomainen huoleh-           koituksenmukaisenja kuljetettavan kannalta vä-
13964:   tii vankiJoitten välisestä, vankilan ja rautateiden     hiten haittaa tuottavan kuljetusjärjestelmän luo-
13965:   vankivaunun sekä eri vankivaunujen välisestä            minen edellyttää työryhmän mukaan yhteistyötä
13966:   samoin kuin vankivaunussa tapahtuvasta kulje-           myös muiden sidosryhmien, esim. syyttäjä- ja
13967: 88
13968: 
13969: tuomioistuinlaitoksen, kanssa. Työryhmän mie-          henkilötyövuotta. Kertomusvuonna vankein-
13970: tinnössä on pyydetty lausunto myös näiltä eri          hoitolaitoksen menot vanginkuljetuksista olivat
13971: sidosryhmiltä.                                         yhteensä 16 Mmk, josta 9 Mmk oli palkka-
13972:     Vankeinhoito-osastolla ei ole tilastoja vuosit-    menoja.
13973: tain kuljetettujen vankien määristä lukuun otta-           Kuljetusten syinä ovat vangin toimittaminen
13974: matta terveydenhuollon potilaskäyntien vaati-          vankilaan tai vankilasta käräjille, vangin siirtä-
13975: mia kuljetuksia vankilan ulkopuolelle. Vuonna          minen laitoksesta toiseen ja terveydenhoitoon
13976: 1986 oikeusministeriön tilitoimisto ja vankein-        liittyvät kuljetukset. Joissakin tapauksissa van-
13977: hoito-osasto tekivät selvityksen vankeinhoitolai-      gille myönnetään siirto esim. viikonlopuksi jo-
13978: toksen vanginkuljetuksen kokonaiskustannuk-            honkin toiseen laitokseen omaisten tapaamista
13979: sista. Siinä yhteydessä arvioitiin 1.1 0.-31.12.       varten.
13980: 1986 kuljetettujen vankien määrän perusteella              Osa kuljetuspäätöksistä johtuu vankeinhoito-
13981: koko vuonna kuljetettujen määräksi 146 100.            laitoksen ulkopuolisista tahoista, kuten tuomio-
13982: Oikeusministeriön asettama vanginkuljetustyö-          istuimista. Terveydenhoitoon liittyvät kuljetuk-
13983: ryhmä teki kyselyn, jossa vankiloiden johtajat         set tapahtuvat vankilan lääkärin tai sairaanhoi-
13984: ilmoittivat arvionsa v. 1991 kuljetettavien van-       tajan suosituksesta. Näiden kuljetusten määrään
13985: kien määrästä. Tämän kartoituksen mukaan               vaikuttaa se, että kaikissa laitoksissa ei ole esim.
13986: kuljetettavia oli 49 214.                              hammaslääkäriä eikä kokopäivätoimista lääkä-
13987:     Kuljetustavat voidaan eritellä seuraavasti:        riä.
13988:     Aikataulun mukaiset kuljetukset                        Paikalliskuljetukset liittyvät usein ns. van-
13989:     - rautatiekuljetus 3 vankivaunureitillä            keinhoidollisiin tavoitteisiin: vangin yhteyksien
13990:     - linja-autokuljetus 8 linja-autoreitillä          ylläpitämiseen muuhun yhteiskuntaan ja vangin
13991:     Paikalliskuljetukset                               kuntouttamiseen. Poistumislupiin liittyvissä kul-
13992:     - liitännäiskuljetukset vankivaunulle              jetuksissa on yleensä kysymys niin tärkeästä
13993:     - käräjäkuljetukset                                syystä, että on katsottu aiheelliseksi myöntää
13994:     - vankilan ulkopuolisiin potilaskäynteihin         vangille, jonka luotettavuutta epäillään, lupa
13995: liittyvät kuljetukset                                  poistua vartioituna.
13996:     - asioimiskuljetukset                                  Suuri osa vankien siirroista laitoksesta toiseen
13997:     - saatetut poistumislupakuljetukset                ja vankien käräjillä käynnit vankilapaikkakun-
13998:     - vankien työmatkakuljetukset                      nan ulkopuolella hoidetaan vankeinhoitolaitok-
13999:     - muut kuljetukset (esim. siirrot erityis-         sen aikataulunmukaisessa kuljetuksessa. Tarvit-
14000: tapauksissa vankilasta toiseen).                       taessa poliisiviranomaiset hoitavat jatkokulje-
14001:     Muihin Pohjoismaihin siirrettävät vangit sekä      tuksen tuomioistuimeen vanginkuljetusreitin
14002: muualta ulkomailta Suomeen siirrettävät vangit         varrella sijaitsevalta rautatieasemalta tai poliisi-
14003: kuljetetaan reittilennoilla.                           laitokselta.
14004:     Rautateillä kuljetuskalustona ovat tähän               Vankilavirkailijoiden Liitto toteaa, että pahin
14005: tarkoitukseen rakennetut erityisvarustetut van-        pulma on se, ettei hyvinkin vaarallisiksi luokitel-
14006: kivaunut. Niissä tapahtuvaa kuljetusta valvoo          luista vangeista varoiteta riittävästi poliisin tai
14007: kaksi tai kolme vartijaa. Linja-autoissa on            vankilaviranomaisten passitusmääräyksissä.
14008: yleensä kolme vartijaa, joista yksi toimii kuljetta-       Vankilavirkailijain Liiton Turun keskusvan-
14009: jana. Tarvittaessa voi vartijoita olla enemmän-        kilan osasto ry:n lausunnossa pidetään turhan-
14010: kin. Henkilöautolla kuljetettaessa on mukana           päiväisinä vankien kuljetuksia oikeuden istun-
14011: kuljettajan lisäksi tarpeen mukainen vartija-          toihin, joissa vangin rangaistuksia yhdistetään ja
14012: määrä.                                                 sakkoja muunnetaan. Nämä tapaukset voitaisiin
14013:     Kuljetusajat riippuvat matkan pituudesta ja        tuomita vankilan tiloissa, mikä vaatisi tuoma-
14014: kuljetusyhteyksistä. Vanki saattaa joutua yöpy-        rien tulemista v,ankilan tiloihin kerran kuukau-
14015: mään käräjämatkansa aikana poliisin tiloissa,          dessa.
14016: koska aikataulun mukaisia kuljetuksia ei ole               Vankeinhoidon koulutuskeskus toteaa, että
14017: joka päivä. Esimerkiksi vangin kuljettaminen           vankikuljetusten epäkohdat ovat olleet kerran
14018: Pieksämäeltä Jyväskylään on saattanut junal-           vuosikymmenessä selvitettävänä. Epäkohtien ja
14019: la Oulun kautta kestää jopa viikon, nykyisin           käytännön yhteistyökysymysten käsittelyn tulisi
14020: tämä kestää yhden vuorokauden. Vangin-                 olla jatkuvaa. Yhteistyöelintä ei ole perustettu,
14021: kuljetustyöryhmä arvioi, että v. 1991 kului            vaikka sitä esitettiin jo v. 1972. Yksi keino
14022: kuljetustehtävissä vankeinhoitolaitoksessa 52,6        vankikuljetusten vähentämiseksi olisi vankien
14023:                                                                                                           89
14024: 
14025: tekemien rikosten oikeuspaikkasäännösten tar-            daan ottaa vangin omaisuutta käytettävissä ole-
14026: kistaminen.                                              vien varastotilojen rajoissa. Muun omaisuuden
14027:     P o 1i i s i r a d i o n s e u r a a m i s m a h-    suhteen on meneteltävä laissa määrätyllä tavalla.
14028: d o II i suu d et. Vuoden 1993 maaliskuun lo-            Omaisuuden lähettämistä takaisin siviiliin vai-
14029: pulla tuli julkisuuteen tieto, jonka mukaan Hä-          keuttaa toisinaan se, ettei kaikilla vangeilla liik-
14030: meen lääninvankilassa Kylmäkoskella poliisi oli-         kuvan elämäntavan vuoksi ole vapaudessa aina
14031: si palauttanut vangille tältä takavarikoimansa           sellaista osoitetta, johon ylimääräinen tavara
14032: kuuntelulaitteen. Laitteella pystyi seuraamaan          voitaisiin hänen kustannuksellaan lähettää. Ai-
14033: kaikkea viranomaisten radioliikennettä. Vartijat        nakin seuraavien laitteiden hallussapito on eräis-
14034: ottivat laitteen tarkastuksen jälkeen haltuunsa          sä vankiloissa sallittu:
14035: vangin vastustuksesta huolimatta. Vanki valitti              -TV alle 20"
14036: asiasta, jonka jälkeen tuli määräys palauttaa                - radionauhuri
14037: laite takaisin vangille.                                     - kuulokkeet
14038:     Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ei ole             - cd-soittimet
14039: lausunnon mukaan tehnyt aiemmin erityistä                    - korvalappustereot
14040: päätöstä siitä, saavatko vangit pitää hallussaan             - kirjoituskone
14041: ns. moniaaltoradiota. Kun asiasta kirjoitettiin              - kahvinkeitin
14042: lehdistössä, teki vankeinhoito-osasto asiasta ky-            - erilaiset soittimet.
14043: selyn laitoksille. Kyselyn mukaan vain Hämeen                Vankila tarkastaa ja sinetöi laitteet. Tarkas-
14044: lääninvankilassa oli sellaisia laitteita annettu         tusmaksu peritään vangin suostumuksella hänen
14045: vankien käyttöön. Asiasta syntyneen epäselvyy-           tililtään. Joissakin tapauksissa haltuun annettu-
14046: den vuoksi vankeinhoito-osasto on 30.3.1993             jen tavaroiden suuri määrä on vaikeuttanut
14047: antanut määräyksen, jonka mukaan ko. laitteita           tarkastustoimintaa ja heikentänyt siisteyttä.
14048: ei tule antaa vankien haltuun. Vankeinhoito-             Enimmillään vangilla on ollut mukanaan kah-
14049: osasto perustelee kieltopäätöstään vankiloiden           deksan matkalaukullista tavaraa, joista suurim-
14050: turvallisuuden vaarantumisella.                         man osan on muodostanut musiikki- ja video-
14051:     Epäselvyyttä laitteen hallussapidosta oli il-        kasetit. Vankiloilta saatujen selvitysten mukaan
14052: meisesti aiheuttanut se, että korkein oikeus teki        lainsäädäntö takaa vangeille laajat oikeudet,
14053:  kertomusvuoden joulukuussa päätöksen, jonka             eikä virkamiesten asiana ole perusteettomasti
14054: mukaan poliisiradion tai matkapuhelujen kuun-            rajoittaa hallussapito-oikeuksia. Hallussapitoa
14055:  teleminen radiovastaanottimella ei ole rikos.           koskevia rajoituksia on vähän. Ehdottomasti
14056:     V a n k i en o m a i s u u d e n h a ll u s s a-     kiellettyjä ovat aseet, huumaavat ja päihdyttävät
14057:  p i t o- oikeudet. Vankeusrangaistusta suo-             aineet sekä lääkkeet, ellei niihin ole vankilan
14058:  rittamaan tulevien henkilöiden omaisuudesta ja          lääkärin lupaa, pelikortit ja muut rahapelit,
14059:  vangin haltuun vankilassa annettavista henkilö-        tatuointivälineet sekä langattornai puhelimet ja
14060:  kohtaisista käyttöesineistä on säädetty rangais-       niihin verrattavat kuuntelulaitteet.
14061:  tusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen                  Eri vankiloissa ohjeet ja määräykset sekä
14062:  (RTA) 2 luvun 6 §:ssä ja vankeinhoitoasetuksen         vallitseva käytäntö vaihtelevat, minkä vuoksi
14063:  29-31 §:ssä. Tämän lisäksi yleisohjeita on an-         laitoksesta toiseen siirtyvä vanki ei aina saa
14064:  nettu oikeusministeriön vankeinhoito-osaston           haltuunsa toisessa laitoksessa luvalliseksi määri-
14065:  yleiskirjeissä v. 1983, 1986 ja 1990. Laitoskoh-       teltyä esinettä tai laitetta.
14066:  taisten ohjeiden ja yksittäisten ratkaisujen anta-          Vankilavirkailijain Liitto katsoo, että vankien
14067:  mista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena kes-        hallussapito-oikeuksia voisi tuntuvasti rajata.
14068:  kittää vankeinhoito-osastoon. Laitosolot vaihte-        On lukuisia esimerkkejä siitä, että vankien lait-
14069:  levat laitostyyppien mukaan (suljettu laitos/avo-      teiden sisällä on tuotu tai säilytetty laitoksissa
14070:  laitos). Samoin laitosten käytössä olevat tilat        paitsi NMT-puhelimia myös aseita, huumeita ja
14071:  vaihtelevat mm. rakennuskannan iän mukaan.             rahaa. Tarkastustoiminnan tuntuva tehostami-
14072:  Pääsäännön mukaan vangille voidaan laitokses-          nen ja sitä koskevien ohjeiden uusiminen sekä
14073:  sa antaa haltuun henkilökohtaisia käyttöesineitä       toimivallan lisääminen ovat liiton keskeisiä esi-
14074:  vankila turvallisuuden, järjestyksen säilymisen ja     tyksiä.
14075:  siisteyden asettamissa rajoissa.                            Valtiontilintarkastajat toteavat, että vankein-
14076:      Vangin vankilaan mukanaan tuomasta omai-           hoitolaitoksen vastuulla olevan valvonnan keskei-
14077:  suudesta on säädetty RTA 2 luvun 6 §:ssä. Tä-          nen tehtävä on pitää vangit vankilassa, ehkäistä
14078:  män mukaisesti vankiloissa säilytettäväksi voi-        järjestyshäiriöitä ja pitää yllä tarpeellista laitos-
14079: 90
14080: 
14081: käytäntöä vankiloissa. Vankien oikeuksien ohella         semään nykyistä tarkoituksenmukaisempaan käy-
14082: tulee kiinnittää huomiota myös vankiloiden ulko-         täntöön.
14083: puolella olevien kansalaisten turvallisuuteen.
14084:      Valtiontilintarkastajat katsovat, että vankein-         Tietosuojavaltuutetun toiminnan kehittäminen.
14085: hoitolaitoksen valvontaote näyttää viime vuosina         Y 1 ei s t ä. Eduskunta hyväksyi 4.2.1986 halli-
14086: heikentyneen. Tarkastelukaudella eli vuodesta            tuksen esitykseen henkilörekisterilaiksi ja siihen
14087: 1980 lähtien on keskimääräinen vankiluku kerto-          liittyviksi laeiksi sisältyneet lakiehdotukset (HE
14088: musvuoteen verrattuna alentunut kolmanneksen,            49/1986 vp.). Lait vahvistettiin 30.4.1987. Samal-
14089: mutta vankien karkaamiset ovat kasvaneet 80:een          la annettiin asiaan liittyvät asetukset. Uudistuk-
14090: oltuaan alimmillaan 47. Kertomusvuonna karkasi           seen kuuluvat:
14091: vankiloiden sisältä ennätysmäärä vankeja ( 37).              - henkilörekisterilaki (471187)
14092: Myös vankikuljetuksesta karkasi vankeja enem-                -laki yleisten asiakirjojen julkisuudesta an-
14093: män kuin koskaan aiemmin ( 15). Samoin kerto-            netun lain muuttamisesta (472/87)
14094: musvuonna karkasi saattajalta ennätysmäärä lo-               - laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuoja-
14095: malla olleita vankeja (7 ). Kertomusvuonna oli           valtuutetusta (473/87)
14096: karkuteillä keskimäärin kymmenkunta vankia,                  -laki hallintomenettelylain 20 §:n muuttami-
14097: kun tämä luku oli alimmillaan viisi vankia.              sesta (474/87)
14098:      Valtiontilintarkastajat toteavat lisäksi, että          - laki leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
14099: kertomusvuoden lopulta saadun tilaston mukaan            (475/87)
14100: oli 8 vankia karkumatkalla ja 58 lomalta palaa-              - henkilörekisteriasetus (476/87) sekä
14101: matta sekä avovankiloista 14 oli luvatta poistunut-          - asetus tietosuojalautakunnasta ja tietosuo-
14102:  ta ja 12 lomalta palaamatta. Tarkastusajankohta-        javaltuutetusta (477 /87).
14103: na oli siten yhteensä 92 vankia tietymättömissä eli          Henkilörekisterilaki ja muut uudistukseen liit-
14104: 2, 7 % koko vankimäärästä.                               tyvät materiaaliset säädökset tulivat voimaan
14105:      Vankikuljetusten osalta valtiontilintarkastajat      1.1.1988. Tietosuojaviranomaisia koskevat sää-
14106: esittävät pysyvän yhteiselimen muodostamista,            dökset tulivat osittain voimaan jo 1.10.1987,
14107: minkä lisäksi tulee selvittää vankien tekemien           jolloin tietosuojavaltuutetun toimiston työ käyn-
14108: rikosten oikeuspaikkasäännösten tarkistamista.           nistyi.
14109:  Vaarallisten vankien toteaminen tulee ilmetä sel-           Henkilörekisterilain 50 §:ään sisältyy siirty-
14110:  västi passitusmääräyksissä.                             mäsäännös: ennen lain voimaantuloa käyttöön
14111:      Vaitiantiiin tarkastaja/ pitävät vankeinhoitolai-   otetut henkilörekisterit (ns. vanhat rekisterit) oli
14112:  toksen suhtautumista vankien oikeuteen kuunnella        saatettava lain mukaiseen kuntoon vuoden
14113: omilla ns. moniaaltovastaanottimillaan poliisi-          kuluessa lain voimaantulosta. Rekisteritoimin-
14114: radiota harvinaisen hyväuskoisena. Vaikka van-           tojen tuli siis olla lainmukaisessa kunnossa
14115: keinhoitolaitoksen johto on sittemmin asian tultua        1.1.1989.
14116: julkisuuteen maaliskuussa 1993 kieltänytkin van-             Henkilörekisterien kuntoonsaattamiseen kuu-
14117: geilla poliisiradion kuuntelun, on koko maan van-        luvat mm. rekisterien tietosisällön tarkistami-
14118: kilaviranomaisten harkintakyvyn ja terveen järjen        nen, rekisterihallinnon järjestäminen ja esim.
14119: käyttöä syytä jatkuvasti korostaa tämänkaltais-          rekisteröidyn tarkastusoikeuden asianmukaisek-
14120:  ten asioiden kohdalla.                                  si järjestämiseksi tarvittavien ohjelmistomuutos-
14121:      Tässä yhteydessä on paikallaan lisäksi todeta,      ten toteuttaminen. Ne rekisterinpitäjää koskevat
14122: että vankien oikeuksia pitää hallussaan omaisuut-        velvoitteet, joiden noudattaminen ei ole riippu-
14123:  taan on eri vankiloissa tulkittu varsin väljästi.       vainen henkilörekisteristä, kuten henkilötietojen
14124:  Vankilaviranomaiset ovat vedonneet vankien oi-          luovutusta koskevat säännökset, eivät ole siirty-
14125: keudet laajasti turvaavaan lainsäädäntöön ja kat-        mäsäännöksen soveltamisalan piirissä ja ovat siis
14126: soneet, ettei ole virkamiesten asia puuttua rajoi-       tulleet voimaan vuoden 1988 alussa.
14127:  tuksin tähän asiaan. Niinpä on esiintynyt tapauk-           Henkilörekisterilainsäädännön tavoitteena on
14128: sia, joissa vanki on tuonut enimmäkseen musiikki-        suojata kansalaisten yksityisyyttä ja oikeustur-
14129: ja videokasetteja mukanaan jopa kahdeksan mat-           vaa sekä taata valtion turvallisuus ja yhteiskun-
14130: kalaukullista. Tämänlaajuisen laitteiston ja väli-       nan avoimuus rekisterinpidossa. Keskeinen toi-
14131: neistön tarkastamiseen ja luetteloimiseen kuluu          minnallinen tavoite on hyvän rekisteritavan luo-
14132: kohtuuttomasti aikaa vankilaviranomaisilta. Val-         minen. Laki osoittaa ne keinot, joita rekisterinpi-
14133:  tiontilintarkastajat edellyttävät, että hallussapito-   dossa voidaan käyttää mainittujen tavoitteiden
14134: oikeuksien määrittelyssä kyetään vankiloissa pää-        varmistamiseksi.
14135:                                                                                                            91
14136: 
14137:     Henkilörekisterilainsäädännöllä pyritään yk-                - luettelon pitoon tietosuojavaltuutetulle
14138: sityisyydensuoja- ja oikeusturvaloukkausten en-             toimitetuista ilmoituksista
14139: naltaehkäisyyn. Siksi etenkin viranomaistoimin-                 - alan lainsäädännön kehityksen seuran-
14140: nassa on tärkeää, että tietosuojanäkökohdat                 taan
14141: otetaan yhdeksi osaksi tietojäljestelmien suun-                 - tiedotuksesta huolehtimiseen sekä
14142: nittelua.                                                       - kansainvälisiin tietosuoja-asioihin ja yh-
14143:     Henkilörekisterilaki on tietosuojan yleislaki.          teistyöhön.
14144: Lakia sovelletaan sekä yksityisten että viran-                  Tietosuojavaltuutettu on hallintoviranomai-
14145: omaisten pitämiin henkilörekistereihin. Säänte-             nen,jonka toimintaan sovelletaan myös hallinto-
14146: lyn kohteena ovat sekä atk-tiedostot että ma-               menettelylakia (598/82). Valtuutetun toimisto
14147: nuaaliset henkilörekisterit.                                kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan.
14148:     Henkilörekisterilain tarkoittamasta henkilö-                Tietosuojalautakunnalle kuuluvat vastaavas-
14149: tiedosta on kysymys, jos tieto voidaan lisäksi              ti:
14150: tunnistaa tiettyä yksityistä henkilöä tai tämän                 - henkilörekisterilain soveltamisalan kan-
14151: perhettä koskevaksi. Henkilön nimi missä tahan-             nalta periaatteellisesti tärkeät kysymykset
14152: sa yhteydessä ei välttämättä ole lain tarkoittama               - poikkeuslupa-asiat
14153: henkilötieto. Laissa on yksityisyyden suojan ul-                - tietosuojavaltuutetun asettaman uhkasa-
14154: kopuolelle rajattu sellainen tieto, joka koskee             kon määrääminen maksettavaksi
14155: henkilöä julkisessa virassa tai tehtävässä. Henki-              - luvat tietojen luovuttamiseen ulkomaille.
14156: lö voi siis lain tarkoittamassa mielessä olla julki-            Tietosuojavaltuutetulta saadun selvityksen
14157: nen henkilö tai yksityinen henkilö.                         mukaan hänen tulee antaa vuosittain toiminnas-
14158:     Henkilötiedon määritelmästä johtuu monta                taan oikeusministeriölle kertomus. Siihen on
14159: käytännön seikkaa. Henkilön tiedot elinkeinon-              sisällytettävä tietoja kertomusvuonna tietosuoja-
14160: tai ammatinhaljoittajana jäävät lain soveltamis-            valtuutetun toimistossa ja tietosuojalautakun-
14161: alan ulkopuolelle silloin, kun häntä koskevia               nassa käsitellyisiä asioista. Kertomus, jonka an-
14162: tietoja käytetään juuri ammatinhaljoittamiseen              tamiselle ei ole asetettu kiinteää määräaikaa,
14163: liittyvien asioiden hoitoon tai tarkasteluun. Täl-          voisi palvella myös osana tulosohjausta ja siihen
14164: laisia rekistereitä ovat mm. Tilastokeskuksen               liittyvää raportointia.
14165: yritysrekisteri ja kaupparekisteri. Lain sovelta-               Lisäksi kertomuksessa on oltava selostus hen-
14166: misalan ulkopuolelle jäävät sellaiset rekisterit,           kilörekisterilain noudattamisesta ja sen uudistus-
14167: joissa on henkilön nimi ja asemaa kuvaavat                  tarpeista. Vaikka lakia ei toistaiseksi ole juuri
14168: tiedot samoin kuin työosoite ja jota käytetään              uudistettu, on lain uudistustarpeiden jatkuva
14169: vain hänen työtehtäviensä hoitamiseen liittyviin            arviointi tärkeää.
14170: asioihin.                                                       Tietosuojavaltuutetun toimiston käsiteltäväk-
14171:     T i e t o s u o j a v a 1t u u t e t u n t o i m i n-   si on tullut varsinkin toiminnan alkuvuosina
14172: t a. Henkilörekisterilain mukaan tietosuojaval-             1988-90 monia asioita. Samoin yleisohjauksen
14173: tuutettu valvoo henkilötietojen keräämistä, tal-            tarve on ollut suuri. Siten kertomusten laatimi-
14174: lettamista, käyttöä ja luovuttamista lain tarkoi-           nen ja painattaminen on viivästynyt. Vuosilta
14175: tusperien toteuttamiseksi. Täten määritelty toi-            1987-88 ja 1989-90 on painatettu yhteiset
14176: minta-ajatus liittyy myös tietosuojalautakunnan             toimintakertomukset Yleisohjauksena on laa-
14177: päätehtävään, joka on päätösvallan käyttämi-                dittu mm. yhteistyössä kuntien keskusjärjestöjen
14178: nen tietosuojaa koskevissa lupa-asioissa.                   kanssa kunnallishallinnon tietosuoja-aineisto ja
14179:     Valtuutetun tehtäviä on täsmennetty laissa ja           suoramarkkinointia varten opaskirja, joita ei
14180: asetuksessa tietosuojalautakunnasta ja tietosuo-            vielä ole painatettu. Kansalaistiedotusta tulisi
14181: javaltuutetusta. Tehtävät painottuvat siten seu-            myös tehostaa, koska kansalaisille on painettu
14182: raaviin osa-alueisiin:                                      vain yksi tietosuojaesite.
14183:     - henkilörekisteröinnin laillisuuden seuran-                Tietosuojavaltuutetun toimiston vakinaisen
14184: taan ja valvontaan                                          henkilöstön määrän kehitys oli v. 1988-92 seu-
14185:     - rekisterinpidon yleisohjaukseen                       raava:
14186:     - rekisterikohtaisien ohjeiden antamiseen (il-
14187:  moitukset, tarkastusoikeus, veivoittaminen ja
14188:  kieltäminen sekä uhkasakon asettaminen)
14189: 92
14190: 
14191: Nimike                                                                    1988        1989      1990      1991      1992
14192: Tietosuojavaltuutettu ..................................... .               1           1         1         1         1
14193: Toimistopäällikkö .......................................... .              1           1         1         1         1
14194: Yl~tar~.~staja ................................................... .        1          2         2          2         3
14195: EsrttehJå ......................................................... .       1           1         1         1         1
14196: Apulaistarkastaja ........................................... .             1             1       1          1        1
14197: Toimistohenkilökuntaa .................................. .                  2             2       2         2         2
14198: 
14199: 
14200: 
14201:    Tietosuojavaltuutettu aloitti toimintansa jo                         seksi on harkittu myös ostopalveluja mm. Val-
14202: syksyllä 1987, mutta toimiston henkilökuntaa on                         tion painatuskeskukselta tiedotukseen. Vertai-
14203: lisätty vasta vähitellen. Nykyisin on lisäksi pal-                      lun vuoksi mainittakoon, että perinteisen lailli-
14204: veluksessa kaksi lyhytaikaisesti työllistettyä laki-                    suusvalvonnan puolella on suhteellisesti enem-
14205: miestä ja konsulttina lyhyen jakson toimiva                             män henkilöstöä kuin tietosuojavaltuutetun toi-
14206: lakimies. Lisäksi toimiston palveluksessa on ol-                        mistossa. Ruotsin tietosuojavirastolla on palve-
14207: lut vuodesta 1990 lukien tp. tarkastaja.                                luksessaan 40 henkilöä.
14208:    Tietosuojavaltuutetun mukaan henkilökun-                                 Tietosuojavaltuutetun toimiston käytössä on
14209: nan määrä on eri tulosalueisiin ja moninaisiin                          mikroverkko, palvelin ja telefax. Verkosta, jossa
14210: tehtäviin (mm. tarkastusten suunnittelu ja toteu-                       ei ole sisäistä sähköpostia, on tietoliikenneyhteys
14211: tus) ja rästien nopeaan purkamiseen nähden                              Valtion tietokonekeskukseen. Valtioneuvoston
14212: täysin riittämätön. Jo toimistoa perustettaessa                         runkoverkkoon (VASPO) ei toistaiseksi ole yh-
14213: edellytettiin kaksi esittelijää enemmän kuin mitä                       teyttä, vaikka sitä on pyydetty oikeusministeriöl-
14214: nykyisin on palveluksessa. Puutteiden korjaami-                         tä.
14215: 
14216: 
14217:      Tietosuojavaltuutetun toimiston määrärahojen ja menojen kehitys oli v. 1988-92 seuraava:
14218:                                                                          1988      1989       1990      1991       1992
14219: 
14220: Toimintamenot (1 000 mk) .............................                  2 437     3 066       3 264     3 611     3 262
14221: Henkilötyövuodet ............................................               7         8           9        11        10
14222: Toimintamenot!henkilötyövuosi (1 000 mk) ...                              348       383         363       328       326
14223: 
14224: 
14225: 
14226:     Epäkohtana on tietosuojavaltuutetun mu-                             maan tapaan kuin pitempään toimineissa oi-
14227: kaan pidettävä sitä, että oikeusministeriön hal-                        keuskanslerinvirastossa ja eduskunnan oikeus-
14228: linnonalalla tietosuojavaltuutetun toimisto on                          asiamiehen kansliassa. Siten toiminnan tehok-
14229: valtion kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa                            kuutta ei voida selkeästi arvioida esim. asioiden
14230: sijoitettu yhteen turvapaikkalautakunnan, Hel-                          korjaantumisen tai rekisterinpidon lainmukai-
14231: singin kriminaalipoliittisen instituutin ja Oikeus-                     suuden kannalta. Syytteitä ei kuitenkaan ole
14232: poliittisen tutkimuslaitoksen kanssa. Pikemmin-                         toistaiseksi pantu vireille, vaikkakin kolme asiaa
14233: kin toimisto tulisi rinnastaa asiamiestyyppisiin                        on saatettu esitutkintaan.
14234: elimiin, kuten kuluttaja-asiamieheen ja tasa-                              Käsittelyajat ja vuosittain siirtyneiden asioi-
14235: arvovaltuutettuun. Lisäksi on huomattav~, ettei                         den määrät kertovat kuitenkin omalta osaltaan
14236: tietosuoja omine tulostavoitteineen erotu budje-                        toimiston ruuhkautuneesta työtilanteesta, johon
14237: tissa. Siten eduskunta ei talousarvion perusteella                      ei ole juurikaan saatu helpotusta lisähenkilöstön
14238: voine selkeästi arvioida tietosuojan tilaa ja kehi-                     avulla. Tosin seuraavalle vuodelle siirtyneiden
14239: tystä. Tällä käytännöllä lienee yleistäkin merki-                       asioiden määrä on yleisesti vähentynyt kerto-
14240: tystä.                                                                  musvuonna, vaikkakin edelleen on käsittelemät-
14241:     Tietosuojavaltuutetun toimistossa ei atk-                           tä joitakin, parhaillaan valmisteltavia asioita
14242: diaarin hakusanajärjestelmää lukuun ottamatta                           myös vuodelta 1988 (4) ja vuodelta 1989 (29).
14243: ole kehitetty toistaiseksi omaa tilastointia sa-                        Tarkastustoimintaa ei ole pystytty toteuttamaan
14244:                                                                                                                                93
14245: 
14246: kuin 10 tapauksessa, joista vain yhden tarkastus                                 Toimiston palveluksessa ei ole päätoimista
14247: kertomusvuoden syksyllä oli tietosuojavaltuute-                              tiedottajaa. Sitä on pidettävä ilmeisenä puuttee-
14248: tun mielestä riittävän perusteellinen.                                       na, kun otetaan huomioon toimiston tavoitteet
14249:    Kertomusvuonna vireille tulleet asiat voidaan                             ns. pehmeässä vaikuttamisessa, neuvonnassa ja
14250: ryhmitellä seuraavasti:                                                      ohjauksessa. Yleinen neuvonnan ja koulutuksen
14251:                                                                              tarve kasvaa lainsäädännön ja yhteiskunnan tie-
14252:                                                                    Määrä     tohuollon kehittyessä. Nykyisin tietoturvan vas-
14253: Yleiset asiat ............................................ 78                tuuhenkilö hoitaa sivutoimisesti tiedotusta kan-
14254: Ennakkovalvonta ja -ohjaus                                                   salaisille ja rekisterinpitäjille sekä toimittaa Tie-
14255: - lausunnot tutkimuspyynnöistä .. .. ...... . 41                             tosuoja-lehteä (4 x vu@'Si, levikki kertomusvuon-
14256: - rekisterinpitäjien neuvonta................. 62                            na 2 100 kpl). Vertailun vuoksi mainittakoon,
14257: - ilmoitusasiat .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. ...... .. . 59   että Ruotsin vastaavan yksikön voimavaroista
14258: - tietosuojavaltuutetun vireille panemat                                     kertomusvuonna 20,6 % kului erilaiseen tiedo-
14259:   asiat..................................................... 38              tustoimintaan.
14260: Kansalaisten toimenpidepyynnöt ja tie-                                           Henkilörekisterilain s ääd änn ön
14261:   dustelut ............................................... 271               t o i m i v u u s. Henkilörekisterilain oltua voi-
14262: Tietosuojalautakunnan päätökset ........... 53                               massa v. 1988-92 on esille tullut useita uudis-
14263: Muut....................................................... 12               tusta kaipaavia ongelmia. Näitä ovat olleet en-
14264: Yhteensä................................................. 613                nen muuta matrikkeleiden, sukututkimuksen
14265:                                                                              sekä lehdistön tietokantojen sääntely. Kaikilla
14266:                                                                              näillä alueilla on oikeusministeriössä käynnissä
14267: Diaariryhmittäin:                                                            lainvalmistelu. Lisäksi ministeriössä on tarkoitus
14268:                                                                              erikseen selvittää henkilörekisterilainsäädännön
14269: 01-20    Yleiset asiat............................. 78                       uudistustarpeet sen soveltamiskäytännöstä saa-
14270: 400      Yleiset ohjeet...........................              1            tujen kokemusten valossa ja ottaen huomioon
14271: 402      Tutkimuspyynnöt .. .. ... .. .. .. .. .. .. . 41                    myös EY:ssä valmisteltavana oleva tietosuoja-
14272: 41       Rekisterinpitäjien tiedustelut... 61                                direktiivi.
14273: 421-428 Ilmoitusasiat.................. .... .. ... . 59                         Näissä uudistushankkeissa on pantava mer-
14274: 43       Lausunnot tietosuojalauta-                                          kille kotimainen yhteiskuntakehitys ja kansain-
14275:            kunnalle ...............................             3            väliset uudistuspaineet Tietosuojaa koskevan
14276: 44       Tietosuojavaltuutetun aloitteet 38                                  lainsäädännön valmistelu kesti vuodesta 1971
14277: 45       Rekisteröityjen tiedustelut....... 220                              alkaen Suomessa pitkään. Tietosuojan tarvetta
14278: 49       Muut asiat...............................              1            ei ole vieläkään kaikilla tahoilla ymmärretty,
14279: 50       Yleiset asiat .. .... .. .. .. ... .. .. .. ........   1            vaikka esim. perusoikeuskomitea on esittänyt
14280: 52       Tarkastusoikeus ...................... 19                           siitä säännöstä hallitusmuotoon.
14281: 53       Oikaisuvaatimus ...................... 32                               Yleisenä epäkohtana henkilörekistereissä on
14282: 54       Lausunnot tuomioistuimille ....                        1            niiden suhde hallinnon julkisuuteen. Oikeusmi-
14283: 541      Esitutkinta ja syyttäjä.............                   3            nisteriö valmistelee yleisten asiakizjojenjulkisuu-
14284: 59       Muut asiat...............................              2            desta annetun vuoden 1952lain uudistusta. Kui-
14285: 611-614 Lautakunnan päätökset.......... 53                                   tenkin tässä yhteydessä on ongelmallinen mm.
14286: Yhteensä                                                      613            atk-diaareiden asema. Tässä julkisuusuudistuk-
14287:                                                                              sessa saatettaneen joutua tekemään joitakin pie-
14288:                                                                              niä teknisiä uudistuksia henkilörekisterilakiin.
14289:    Tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille tul-                           Kuitenkaan ei lain välitöntä kokonaisuudistusta
14290: leiden, käsiteltyjen ja siirtyneiden asioiden mää-                           ole näköpiirissä. Suomen henkilörekisterilaki
14291: rä oli v. 1988-92 seuraava:                                                  perustuu lähinnä keskeisiin kansainvälisiin mal-
14292:                                                                              leihin, kuten Euroopan neuvoston tietosuoj(\.so-
14293:  Vuosi                      Saapuneet         Käsitellyt       Siirtyneet    pimukseen ja OECD:ntietosuojan peruslinjauk-
14294:  1988 ............               723             287              436        siin. Vaikka nämä nykyisen näkemyksen mu-
14295:  1989 ............               861             697              600        kaan ovat suhteellisen väljät ja edustavat 1980-
14296:  1990 ............               687             631              657        luvun alun tekniikkaa, ei henkilörekisterilain
14297:  1991 ............               733             597              793        perusta kaipaa uudistusta. Nykyisessä taloudel-
14298:  1992 ............               613             758              648        lisessa tilanteessa, jolle on luonteenomaista yksi-
14299: 94
14300: 
14301: tyistäminen, konkurssit, organisaatiomuutokset         vasti henkilörekisterilainsäädännön uudistamis-
14302: ja yhteistoimintarakenteet tietovirroissa, voivat      tarpeita. Myös kansalaistiedotusta tulee tehostaa,
14303: rekisterinpitäjän toiminta ja vastuut muuttua          sillä toistaiseksi on kansalaisille painettu vain yksi
14304: odottamattomalla tavalla.                              tietosuojaesite.
14305:     Tietosuoja on muuttuva oikeudenosa, jonka              Tietosuojavaltuutetun toimiston työtilanne on
14306: jatkokehitys edellyttäisi oikeustieteellistä tutki-    viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana ruuh-
14307: musta. Lapin yliopisto onkin 1.1.1993 perusta-         kautunut. Kertomusvuodelta uudelle tietosuojaval-
14308: nut oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen oi-       tuutetulle siirtyneiden asioiden määrä vastaa lähes
14309: keusinformatiikan instituutin. Tämä laitos pe-         yhden vuoden keskimääräistä työmäärää. Vaikka
14310: rustetaan teknistyvässä yhteiskunnassamme var-         ruuhka suurelta osin johtuu ensimmäiselta toi-
14311: sin myöhään, sillä Ruotsissa ja Norjassa vastaa-       mintavuodelta, on asiaan saatava olennainen pa-
14312: vat laitokset ovat toimineet jo toistakymmentä         rannus. Tarkastustoimintaa ei ole kyetty tois-
14313: vuotta. Tietosuojan toteuttaminen edellyttää           taiseksi toteuttamaan kuin kymmenessä tapauk-
14314: väistämättä alan opetusta ja tutkimustoimintaa.        sessa. Tietosuojavaltuutetun toimiston julkisuus-
14315: Nykyisin vain 5-6 lakimiestä koko maassa               kuvaa on parannettava.
14316: tuntee alaa.                                               Henkilörekisterilain toimivuuden osalta on tul-
14317:     Henkilörekisterilaki ja muut uudistukseen liit-    lut vastaan useita ongelmia. Ennen muuta matrik-
14318: tyvät säädökset ovat olleet voimassa vuoden 1988       keleiden, sukututkimusten ja lehdistön tietokanto-
14319: alusta lukien. Tietosuojaviranomaisia koskevat         jen sääntelyssä on esiintynyt pulmia. Oikeusminis-
14320: säädökset tulivat voimaan jo 1.10.1987, jolloin        teriö onkin kuluvan vuoden tammikuussa suunni-
14321: tietosuojavaltuutetun toimiston työ käynnistyi.        tellut lain kokonaistarkistuksen aloittamista. Pe-
14322: Lainsäädännön tarkoituksena on suojata kansa-          rusteena tarkistustyölle on ollut myös EY:n tieto-
14323: laisten yksityisyyttä ja oikeusturvaa sekä taata       suojadirektiivi.
14324: valtion turvallisuus ja yhteiskunnan avoimuus re-          Muita epäkohtia tai kehittämistarpeita tieto-
14325: kisterinpidossa. Keskeisenä toiminnallisena ta-        suojavaltuutetun toimiston toiminnassa ovat asia-
14326:  voitteena tulee pitää hyvän rekisteritavan luomista   kirjahallinnon puutteellinen järjestäminen, työjär-
14327: ja jatkuvaa ylläpitoa.                                 jestyksen puuttuminen, tietojärjestelmän uusimi-
14328:     Tietosuojavaltuutetun tulee antaa vuosittain       nen ja tietosuojavaltuutetun aseman uudelleen-
14329: toiminnastaan kertomus Oikeusministeriö/le. Kun        arviointi. Ttissä vaiheessa olisi tarkoituksenmu-
14330:  tietosuojavaltuutetun toimisto siirtyy vuoden 1994    kaista, että tietosuojavaltuutetun toimisto rinnas-
14331: alusta tulosohjaukseen, olisi tarkoituksenmukais-       tettaisiin ainakin asiamiestyyppisiin yksikköihin,
14332: ta, että tämä kertomus palvelisi osaltaan tulosoh-     kuten kuluttaja-asiamieheen ja tasa-arvovaltuu-
14333: jausta ja että sen antamiselle asetettaisiin määrä-     tettuunja että se omine tulostavoitteineen erottuisi
14334: aika. Kertomuksessa tulisi lisäksi arvioida jatku-      valtion talousarviossa omana yksikkönään.
14335:                                                                                                       95
14336: 
14337: 
14338: 
14339: 
14340:                            Sisäasiainministeriön hallinnonala
14341:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-     taista kotihoidon tukea. Vammaispalvelulaki
14342: kastuksen sisäasiainministeriössä 16.2.1993 ja        tuli voimaan v. 1988.
14343: keskusrikospoliisissa 2.4.1993. Lisäksi on tar-           Puolet sosiaalitoimen menojen reaalikasvusta
14344: kastettu 7.10.1992 Turun ja Porin läänin,             aiheutui lasten päivähoidon laajentamisesta ja
14345: 4.11.1992 Kymen läänin ja 27.1.1993 Uuden-            kotihoidon tuesta. Päivähoidon reaalikustan-
14346: maan läänin lääninhallitukset. Kunnallistalou-        nukset kasvoivat yli 7 % vuodessa. Kotihoidon
14347: den tilannetta on selvitetty käymällä 7.10.1992       tukea maksettiin 2,3 mrd. mk v. 1990. Muun
14348: Lemun ja Vehmaan, 4.11.1992 Joutsenon ja              toimeentuloturvan reaalimenot 3,5-kertaistuivat
14349: 9.6.1993 Pohjan kunnissa.                             viime vuosikymmenen aikana ja olivat v. 1990
14350:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat       1, 7 mrd. mk. Lomituspalvelujen menot, jotka
14351: selvittäneet kunnallistalouden tilannetta, turval-    valtio korvaa hallintomenoja lukuun ottamatta
14352: lisuudesta huolehtivien viranomaisten toiminto-       kokonaan, kasvoivat tarkastelujaksolla määräl-
14353: jen yhteensovittamista sekä seuranneet julkishal-     lisesti lähes kaksinkertaisiksi. Sosiaalitoimen vi-
14354: linnon uudistusten edistymistä. Erityisenä selvi-     rat lisääntyivät n. 3 % vuodessa.
14355: tyskohteena on sisäasiainministeriön hallin-              Opetustoimessa toteutettiin kuntien menoja
14356: nonalalla ollut taloudellisten väärinkäytösten li-    lisääviä uudistuksia, jotka koskivat mm. keskias-
14357: sääntyminen ja niiden ehkäisemiseksi tarvittavat      teen koulunuudistusta, ammatillisen koulutuk-
14358: lainsäädäntö- ja muut toimet. Aihetta käsitel-        sen rahoitusta ja opintososiaalisia etuuksia.
14359: lään oikeusministeriön hallinnonalaa koskevas-        Kunnat joutuivat osallistumaan valtion amma-
14360: sa kertomusosuudessa.                                 tillisten koulujen kustannuksiin sekä entisen vä-
14361:                                                       liaikaisen ammatillisen koulutuksen rahoituk-
14362:                                                       seen. Niille säädettiin kotikuntakorvausvelvolli-
14363:               Sisäasiainministeriö                    suus osallistua myös iltalukioissa ja lukioiden
14364:                                                       iltalinjoilla opiskelevien kustannuksiin. Amma-
14365:     Kunnallistalous. Y 1ei s t ä. Aina 1980-luvul-    tillisen koulutuksen menot kasvoivat 1980-luvul-
14366: le saakka kuntien osuus julkisten palvelujen          la reaalisesti lähes 14 %vuodessa. Sivistystoimen
14367: järjestämisessä kasvoi niin lakisääteisten kuin       kustannusten nousua hidasti se, etteivät perus-
14368: vapaaehtoisten tehtävien kautta. 1970-luvulla         koulun ja lukion opettajat kuulu kunnallisen
14369: aloitettiin ns. suuret yhteiskunnalliset uudistuk-    eläkejärjestelmän piiriin eikä KVTEL-maksun
14370: set: peruskoulu, kansanterveystyö ja lasten päi-      nousu näin ollen ole lisännyt kuntien välittömiä
14371: vähoito. Pääasiassa uudistusten toimeenpanon          kustannuksia.
14372: vuoksi kuntien toimintamenot lisääntyivät vielä           Kulttuurin, vapaa-aikatoimen sekä nuoriso-
14373:  1980-luvulla keskimäärin 12,6% vuodessa.             työn reaalimenot tosin lisääntyivät 1980-luvun
14374:     Terveydenhuoltoa kehitettiin huomattavasti        aikana keskimäärin 8 % vuodessa, mutta niiden
14375:  etenkin 1980-luvun alkupuolella. Vuodesta 1988       osuus talouden kehityksessä on suhteellisen vä-
14376: lähtien kunnille säädettiin velvollisuus osallistua   häinen. Hyvän työllisyystilanteen vuoksi myös
14377:  yksityisen hammashoidon kustannuksiin. Seu-          v. 1988 voimaan tulleen työllisyyslain kustan-
14378:  raavana vuonna ns. pikku-Valtavalla siirrettiin      nusvaikutukset jäivät vähäisiksi. Lain velvoitteet
14379:  valtion mielisairaaloiden kustannukset kunnille.     on myöhemmin laajalti kumottu.
14380:  Terveydenhuollon virat lisääntyivät 1980-luvulla         Työajan lyhentäminen lisäsi erityisesti tervey-
14381:  keskimäärin n. 2,5 % vuodessa.                       denhuollon kustannuksia ja opetusryhmien pie-
14382:     Sosiaalitoimi laajeni huomattavasti v. 1984       nentäminen tuntikehystä muuttamalla koulu-
14383:  toteutetun valtionosuusuudistuksen jälkeen, jol-     tuksen kustannuksia. Kustannuksia nosti palk-
14384:  loin mm. toimeentuloturva siirrettiin kuntien        kojen ja eläkemaksujen nousu.
14385:  tehtäväksi. Seuraavana vuonna kunnat alkoivat            Kuntien pääomamenot ilman otto- ja autolai-
14386:  maksaa lasten kotihoidon tukea ja v. 1989 osit-      nausta 2,4 -kertaistuivat 1980-luvulla. Reaali-
14387: 96
14388: 
14389: kasvu oli n. 2 % vuodessa ja investoinnit kasvoi-              tain siksi, että kunnat nostivat bullet-lainoja,
14390: vat yli 3% vuodessa. Pääomamenoihin käytettä-                  jotka lyhennetään kertasuorituksina 1990-luvul-
14391: vissä ollut osuus verotuloista pieneni 1980-luvun              la. Lainakanta alkoi kasvaa vuosikymmenen
14392: aikana 5,5 prosenttiyksikköä. Kehityssuunta                    loppupuolella, jolloin rahamarkkinat vapautui-
14393: osoittaa käyttötalouden nopeaa laajenemista.                   vat.
14394:    Palvelujen säätäminen maksuttomiksija mak-                      Julkinen talous on kehittynyt osana koko
14395: sujen säätely ovat johtaneet siihen, että kuntien              kansantaloutta seuraavasti. Julkinen kulutus on
14396: toimintatulot ovat kasvaneet menoja hitaam-                    kasvanut vuoden 1980 jälkeen enemmän kuin
14397: min. Kunnat olivat myös haluttomia kantamaan                   yksityinen kulutus. Julkisten investointien osuus
14398: maksuja, jotka vähensivät niiden saamia valtion-               ei ole kasvanut systemaattisesti kulutusmenojen
14399: osuuksia.                                                      tapaan. Kuntien kulutus ja investoinnit ovat
14400:     Valtionosuuksillaja -avustuksilla on tarkaste-             yhteensä n. 2/3 julkisesta kulutuksesta ja inves-
14401: lukaudella rahoitettu keskimäärin 51,5% kun-                   toinneista.
14402: tien nettomääräisistä toimintamenoista ja 35-                      Julkisen sektorin enimmillään 700 000 työnte-
14403: 40% kokonaismenoista. Valtion ja kuntien vä-                   kijästä kuntien palveluksessa on ollut 1990-lu-
14404: listä kustannustenjakoa on vakauttanut mm.                     vulla n. 2/3. Valtion ja kuntien työvoiman määrä
14405: kantokykyluokituksessa noudatettu tasapaino-                   on viime aikoina vähentynyt. Veroasteen nou-
14406: sääntö. Valtionosuuksien kasvua on pyritty ra-                 susta, joka 1980-luvulla oli lähes 5 prosenttiyk-
14407: joittamaan mm. alentamalla valtionosuusasteik-                 sikköä, 2/3 aiheutui kunnallistaloudesta. Noin
14408: koja lähes 2 prosenttiyksikköä. Kuntien osuutta                neljännes valtion menoista on tulo- ja pääoman-
14409: kansaneläkkeiden lisäosamenoihin korotettiin n.                siirtoja kunnille.
14410: 430 Mmk. Kokonaisuutena tarkastellen valtion                       EY :n talous- ja rahaliiton asettamien kritee-
14411: rahoittama osuus kuntien menoista kasvoi, sillä                 rien mukaan julkisen sektorin alijäämä ei saa
14412: kuntien toiminta laajeni nopeimmin valtion-                    ylittää 3 %:a eikäjulkinen velka 60 %:a BKT:sta.
14413: osuustehtävissä.                                               Kuntien rahoitusalijäämä on ollut koko 1980-
14414:     Kuntien verotulot lisääntyivät 1980-luvulla                luvun suhteellisen pieni. Julkisyhteisöjen yhteen-
14415: keskimäärin 11,4% vuodessa. Sosiaalietuuksien                  laskettu rahoitusalijäämä ylitti nk. EMU-kritee-
14416: verotus lisäsi verotuloja n. 400 Mmk ja työttö-                 rin v. 1991, mikäli TEL-rahastojen n. 3 %:n
14417: myysturvan verotus n. 500 Mmk. Samalla kui-                    vuotuista kasvua ei oteta huomioon. Vuonna
14418: tenkin kuntien sosiaaliturvamaksuja korotettiin.                1993 rahoitusalijäämä on yhteensä n. 11% ja
14419:     Veroäyrin keskihinta pysyi varsin vakaana, se              TEL-rahastojenkin kasvu mukaan lukien n. 8 %
14420: nousi tarkastelujaksolla vain 0,62 penniä. Vero-                BKT:sta.
14421: äyriä nostettiin pääasiassa pienissä ja vähävarai-                 Julkinen velka on enemmän kuin nelinkertais-
14422: sissa kunnissa. Verotulojen kasvua hidastivat                   tunut viiden viime vuoden aikana. Kuntien ve-
14423: omalta osaltaan mm. verovähennysten inflaatio-                 lan, joka pysytteli 1980-luvulla n. 5 %:na
14424: ta suuremmat tarkistukset. Vuonna 1989 toteu-                   BKT:sta, arvioidaan vuoden 1993 lopussa ole-
14425: tetun verouudistuksen arvioidaan vähentäneen                    van jo 10% BKT:sta.
14426: kuntien verotuloja n. 220 Mmk.                                     T a 1 o u d e n k e h i t y s. Kunnallistalou-
14427:     Kuntien veroäyrimäärä kasvoi 1980-luvulla                   den kehitys kohti rahoitusongelmia oli nähtävis-
14428: keskimäärin 2% nopeammin kuin niiden kus-                       sä koko 1980-luvun lopun ajan. Kuntien rahoi-
14429: tannukset. Kun kunnat kuitenkin lisäsivät me-                   tusasema heikkeni 1980-luvun loppua kohden
14430: nojaan veroäyrimäärän kasvua enemmän, jou-                      lähes kaikissa kunnissa, mutta pysyi keskimäärin
14431: duttiin korottamaan veroäyrin hintaa ja kasvat-                 hyvänä. Käyttötalouden ylijäämä kuitenkin su-
14432: tamaan investointien lainarahoitusosuutta.                      pistui useissa kunnissa selvästi.
14433:     Kuntien lainakannan kasvu oli etenkin vuosi-                   Peruskuntien talouskehitystä kuvaavat seu-
14434: kymmenen alkupuolella hallittua ja lainanhoito-                 raavat vuotta 1985 ja vuosia 1990---92 koskevat
14435: kustannukset pysyivät vielä kohtuullisina osit-                 tunnusluvut:
14436: 
14437:                                                                     1985         1990          1991         1992
14438: Käyttötalouden ylijäämä (p/äyri) ................... .             5,07          3,49          1,94            1
14439: Vakavaraisuus (p/äyri) ................................... .       0,68        -1,38         -2,88          -4
14440: Pitkäaikaiset velat (mk/asukas) ...................... .          2138          3 734         4 560        6 300
14441: Maksuvalmius vuoden lopussa (pvä) ............. .                    38            25            20
14442:                                                                                                              97
14443: 
14444:    Jo v. 1989 kuntien käyttömenot kasvoivat                       Kertomusvuoden rahoitusalijäämä oli n. 4,5
14445: enemmän kuin verotulot. Vaikka verotulot kas-                  mrd. mk kuntien ja kuntayhtymien nettolainan-
14446: voivatkin seuraavana vuonna vielä 9 %, menoke-                 ottona mitattuna. Lainakanta nousi 30 mrd.
14447: hitystä ei sopeutettu verotulojen kehitykseen.                 mk:aan. Talletusten määrä supistui kertomus-
14448: Käyttömenot, joita osaksi lisäsi palkkauskustan-               vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 2
14449: nusten nousu, kasvoivat 15 % ja pääomamenot                    mrd. mk. Käyttötalouden ylijäämä ei todennä-
14450: tätäkin enemmän. Kuntien nettolainanotto li-                   köisesti heikentynyt yhtä paljon kuin em. tauluk-
14451: sääntyi, lainakanta kasvoi ja rahoitusasema                    koa laadittaessa oletettiin.
14452: heikkeni.                                                         Selvitysmiehen kuntataloutta koskevan työn
14453:    Vuoden 1991 alussa taloudellinen taantuma                   pohjaksi kartoitettiin kuntatalouden vaihtoeh-
14454: alkoi täysipainoisesti vaikuttaa tulonmuodos-                  toiset kehitysnäkymät 1990-luvun loppuun.
14455: tukseen ja kuntien taloudellinen liikkumavara                  Muuttujina käytettiin menokehitystä, veroäyrin
14456: pieneni entisestään. Talousarvioissa vuodeksi                  hintaa ja lainakantaa. Lähtökohdaksi otettiin
14457: 1991 verotulojen arvioitiin edelleen kasvavan                  kertomusvuoden ja vuoden 1993 tarkistettu ti-
14458: 10%. Todellisuudessa ne jäivät 5,5 mrd. mk eli                 lanne. Sisäasiainministeriön mukaan liian pessi-
14459: 2 p/äyri budjetoitua pienemmiksi ja hieman alle                mistisiksi osoittautuneilla laskelmien lähtökoh-
14460: edellisen vuoden määrän. Säästötoimista huoli-                 tatiedoilla on huomattavat laskennalliset kumu-
14461: matta menokehitystä ei pystytty sopeuttamaan                   latiiviset vaikutukset vuoteen 2000 saakka.
14462: aleneviin verotuloihin. Kokonaismenot kasvoi-                     Perusvaihtoehto vuosiksi 1994-2000 perus-
14463: vat v. 1991 vielä 6,4 %, vaikka investointeja                  tuu nykyisiin päätöksiin kunnallistalouden kehi-
14464: supistettiin. Käyttömenojen kasvu oli 8,4 %.                   tyksestä. Väestönmuutoksen vuoksi toimintame-
14465:     Vuonna 1991 rahoitusvajaus jouduttiin katta-               nojen määrän oletetaan kasvavan vuosittain
14466: maan lisäämällä lainarahoitusta. Lainaa otettiin               0,5 %. Supistamisvaihtoehdossa toimintameno-
14467: 7,6 mrd. mk ja nettolainanotto, joka käsittää                  jen oletetaan pienenevän vuosittain n. 7 000
14468: talousarviolainat, oli runsaat 4 mrd. mk. Lai-                 hengen vuotuisia palkkauskustannuksia vastaa-
14469: nakanta nousi 22,5 mrd. mk:aan. Kuntien käyt-                  valla määrällä. Mikäli veroäyrin hinta pysyy
14470: tötalouden ylijäämä supistui 1,9 penniin veroäy-               koko tarkastelujakson vakiona eli 17,17 penni-
14471: riltä. Kuntien ja kuntainliittojen kassavarat oli-             nä, perus- ja supistamisvaihtoehtojen erot ovat
14472: vat vuoden 1991lopussa 3 mrd. mk ja talletukset                seuraavat:
14473: 5 mrd. mk.
14474: 
14475:                                                     1990         1992          1993          1994         2000
14476:                                                                                Mmk
14477: Perusvaihtoehto
14478:   Valtionosuudet .......................           36 945        41 200       41 650        43 200      60 650
14479:   Toimintamenojen netto ..........                 72 467        79 500       79 280        82 250     115 450
14480:     Kunnan rahoitusosuus ........                -35 522       -38 300      -37 630       -39 050     -54 800
14481: 
14482: Supistamisvaihtoehto
14483:   Valtionosuudet .......................           36 945        41 200       41 650        42 600      54 750
14484:   Toimintamenojen netto ..........                 72 467        79 500       79 280        81 100     104 250
14485:     Kunnan rahoitusosuus ........                -35 522       -38 300      -37 630       -38 500     -49 500
14486: 
14487: Kunnan rahoitusosuuden ero .....                           0            0             0     -550        -5300
14488: 
14489: Korkomenot
14490: Perusvaihtoehto ..........................          2 281         3 900         4 700        5 300        9 800
14491: Supistamisvaihtoehto .................              2 281         3 900         4 700        5 300        7 650
14492:     Ero ......................................          0             0             0            0      -2150
14493: 
14494: Kate
14495: Perusvaihtoehto ..........................          9 631         2954          1 220           50      -3250
14496: Supistamisvaihtoehto .................              9 631         2 954         1 220          600        4200
14497:     Ero ......................................          0             0             0          550        7 450
14498: 
14499: 7 330616T
14500: 98
14501: 
14502:                                                    1990     1992     1993      1994        2000
14503:                                                                      Mmk
14504: Nettolainanauto
14505: Perusvaihtoehto ......................... .        2687      6924    6 000      7000     10 500
14506: Supistamisvaihtoehto ................ .            2687      6924    6 000      7 000     3 500
14507:     Ero ..................................... .       0         0        0          0   -7000
14508: 
14509: Lainakanta 31.12.
14510: Perusvaihtoehto ......................... .        20142    31 425   37 425    44425     102 425
14511: Supistamisvaihtoehto ................ .            20142    31 425   37 425    44425      79 925
14512:     Ero ..................................... .        0         0        0        0    -22 500
14513: 
14514: 
14515:   Jos veroaynn hinta nousee vuoteen 2000 mennessä 20 penniin eli 0,4 penniä vuodessa,
14516: vaihtoehtojen erot ovat seuraavat:
14517: 
14518:                                                     1990    1992     1993      1994        2000
14519:                                                                      Mmk
14520: Korkomenot
14521: Perusvaihtoehto ......................... .         2 281    3 900    4 700     5 200      5 250
14522: Supistamisvaihtoehto ................ .             2 281    3 900    4 700     5 100      3 150
14523:     Ero ..................................... .         0        0        0    -100      -2100
14524: 
14525: Kate
14526: Perusvaihtoehto ......................... .         9 631    2954     1 220     1 300     11 400
14527: Supistamisvaihtoehto ................ .             9 631    2954     1220      1 950     18 800
14528:      Ero ..................................... .        0       0         0       650      7 400
14529: 
14530: Nettolainanauto
14531: Perusvaihtoehto ......................... .         2 687    6924     6 000     6 500   -4000
14532: Supistamisvaihtoehto ................ .             2 687    6 924    6000      5 500    11 000
14533:     Ero ..................................... .         0        0        0   -1000     -7000
14534: 
14535: Lainakanta 31.12.
14536: Perusvaihtoehto ......................... .        20 142   31 425   37 425    43 925     54 925
14537: Supistamisvaihtoehto ................ .            20142    31 425   37 425    42925      32 925
14538:     Ero ..................................... .         0        0        0   -1000     -22000
14539: 
14540: Lainakanta % BKT:sta
14541: Perusvaihtoehto ......................... .           3,8      6,3      7,3       8,0        6,9
14542: Supistamisvaihtoehto ................ .               3,8      6,3      7,3       7,8        4,1
14543: 
14544: Veroäyrin hinta, penniä ............ .              16,48    16,84    17,17     17,60      20,00
14545: 
14546: 
14547:   Jos kuntien lainakanta suhteessa BKT:seen säilyy vuoteen 2000 saakka vakiona eli lainakannan
14548: kasvua rajoitetaan, ovat vaihtoehtojen erot seuraavat:
14549: 
14550:                                                     1990    1992     1993      1994        2000
14551:                                                                      Mmk
14552: Korkomenot
14553: Perusvaihtoehto ......................... .         2 281    3 900    4 700     4850       4600
14554: Supistamisvaihtoehto ................ .             2 281    3 900    4 700     4 800      3 650
14555:     Ero ..................................... .         0        0        0     -50       -950
14556:                                                                                                          99
14557: 
14558:                                                   1990      1992          1993          1994          2000
14559:                                                                           Mmk
14560: Kate
14561: Perusvaihtoehto ..........................        9 631      2 954         1 220         4050         8 500
14562: Supistamisvaihtoehto .................            9 631      2954          1 220-        4350        12 600
14563:     Ero ......................................        0          0             0          300         4100
14564: 
14565: Nettolainanauto
14566: Perusvaihtoehto ..........................        2 687      6924          6 000         3 500     -1000
14567: Supistamisvaihtoehto .................            2 687      6924          6 000         3 000     -5000
14568:     Ero ......................................        0         0              0        -500       -4000
14569: 
14570: Lainakanta 31.12.
14571: Perusvaihtoehto ..........................       20 142     31 425        37 425        40 925      47 925
14572: Supistamisvaihtoehto .................           20 142     31 425        37 425        40425       38 425
14573:     Ero ......................................        0          0             0        -500       -9 500
14574: 
14575: Lainakanta % BKT:sta
14576: Perusvaihtoehto ..........................          3,8        6,3           7,3           7,4          6,0
14577: Supistamisvaihtoehto .................              3,8        6,3           7,3           7,3          4,8
14578: 
14579: Veroäyrin hinta, penniä
14580: Perusvaihtoehto ..........................        16,48      16,84         17,17         18,50        19,00
14581: Supistamisvaihtoehto .................            16,48      16,84         17,17         18,40        18,40
14582:     Ero ......................................        0          0             0         -,10         -,60
14583: 
14584: 
14585:     Mikäli veroäyri pyritään pitämään vakiona ja             Henkilöstön vähentämisestä syntyvät julkisen
14586: 0,5 %:n kasvu toimintamenoissa hyväksytään,               talouden nettosäästöt jäävät vaatimattomiksi
14587: kuntien lainakanta ja lainakannan osuus                   vaihtoehtoisten työpaikkojen puutteen vuoksi.
14588: BKT:sta kasvaa aivan liian suureksi. Perusvaih-           Lomautuksen säästövaikutukset ovat oletettua
14589: toehtoa ei siis voida toteuttaa. Toimintamenojen          vähäisemmät. Esimerkiksi koko julkisen sektorin
14590: supistaminenkaan ehdotetuna tavalla ei riittä-            henkilöstön kolmen viikon lomautus heikentää
14591: västi paranna tilannetta.                                 valtiontaloutta n. 600 Mmk, kun otetaan huo-
14592:     Jos julkisen sektorin kokonaisveroasteen hil-         mioon palkkauskustannusten säästöt, tulovero-
14593: litsemispyrkimykset otetaan huomioon ei vero-             tus ja työttömyysturvan rahoitus, mutta paran-
14594: äyrin hinnan nostaminen 20 penniin vuoteen                taa kunnallistalouden tilaa n. 1, 7 mrd. mk:lla.
14595: 2000 mennessä tule kysymykseen.                           Lomautus alentaa koko julkisen sektorin palkan-
14596:     Supistamalla toimintamenoja ja korottamalla           saajien bruttoansioita n. 4 mrd. mk, mutta jos
14597: vähän veroäyrin hintaa kuntatalous voisi aina-            työttömyysturva otetaan huomioon nettoansiot
14598: kin teoriassa selvitä velkaantumatta lisää. Vero-         vähenevät vain n. 1,1 mrd. mk. Laskelmassa ei
14599: äyrin hintaa pitäisi nostaa jo v. 1994 18,4 pen-          ole otettu huomioon välillisiä vaikutuksia.
14600: niin, jona se säilyisi vuoteen 2000 asti. Lainakan-          Kuntatalous on ajautumassa paheneviin vai-
14601: ta suhteessa kokonaistuotantoon säilyisi aluksi           keuksiin, joihin ei ole yhtä helppoa ratkaisua.
14602: vuoden 1993 tasolla, mutta alentuisi vuoden               Kunnalliset kehityserot ovat suuret, mutta il-
14603: 1996 jälkeen nopeasti.                                    meistä on, että yhä suurempi osa kunnista on
14604:     Laskelmien mukaan toimintamenojen leik-               ajautumassa kestämättömään taloudelliseen ti-
14605: kaustarve v. 1994 olisi 4-6 mrd. mk. Näin                 lanteeseen, jossa kunta ei pysty huolehtimaan
14606: suuria leikkauksia ei ole mahdollista yhtenä              peruspalveluiden ylläpitämisestä, lainanlyhen-
14607: vuotena toteuttaa. Kuntien taloudellisen tilan-           nyksistä eikä muista pakollisista velvollisuuksis-
14608: teen helpottamiseksi on vaihtoehtona esitetty,            taan. Jo velkakierteen katkaisemiseksi tarvitaan
14609: että kuntien osuutta kansaneläkkeiden lisäosiin           merkittäviä rakenteisiin puuttuvia toimia.
14610: pienenneitäisiin toimintamenojen supistumisesta              Laman vaikutukset ja siten kunnallistalouden
14611: aiheutuvien valtionosuussäästöjen verran.                 tasapainottamistarve voivat olla suuremmat
14612: 100
14613: 
14614: kuin edellä vaihtoehtolaskelmissa on oletettu.         sa, joka tuli voimaan vuoden 1993 alusta, val-
14615: Ennennäkemätön työttömyyden lisääntyminen,             tionosuudet irrotettiin käyttötarkoituksesta ja
14616: jonka vähenemisestä ei ole nähtävissä merkkejä,        toimintatapoja ohjaavia normeja kevennettiin.
14617: on lisännyt sosiaaliturvan etuuden saajien mää-        Tämä on lisännyt kuntien mahdollisuuksia jär-
14618: rää 30% v. 1990-93. Samaten opiskelijoiden             jestää palvelut taloudellisesti ja kysynnän mu-
14619: määrä on kasvanut.                                     kaan.
14620:     Selvityksissä, jotka koskevat kunnallistalou-         Vuonna 1993 voimaan tullut kiinteistövero-
14621: den tasapainottamisen vaikutuksia kansantalou-         uudistus korvasi aiemmat erilliset verotusmuo-
14622: teen, on todettu, että toimintamenoja supista-         dot. Sen kunnallistaloutta tasapainottava vaiku-
14623: malla ja nostamalla veroäyrin hintaa n. 1,2            tus on ollut ennakoitua suurempi sen vuoksi, että
14624: pennillä julkinen sektori voisi rahoitusalijäämän      poikkeuksellisen heikko työllisyystilanne on
14625: osalta täyttää EMU-kriteerin, enintään 3%              alentanut palkkatuloihin perustuvia kuntien ve-
14626: BKT:sta. Sen sijaan toimintamenoja supistamal-         rotuloja. Kiinteistövero tuottaa arviolta noin
14627: lakaan ei saavuteta julkisen sektorin velkaantu-       miljardin eli 0,3 penniä/äyri enemmän kuin sillä
14628: miselle asetettua EMU-kriteeriä, enintään              korvatut verot ja maksut.
14629: 60 %:a BKT:sta.                                           Kertomusvuonna säädettiin kunnille mahdol-
14630:     V a 1t i o n h a 11 i n n o n t o i m e t k u n-   lisuus lomauttaa määräaikaisesti henkilöstöään.
14631: t i e n a u t t a m i s e k s i. Sisäasiainministe-    Kunnallinen työmarkkinalaitos on arvioinut,
14632: riön pyynnöstä lääninhallitukset ovat kiinnittä-       että 40 000 hengen 2 viikon lomautus vastaa n.
14633: neet huomiota kuntiin, joiden taloustilanne            235 Mmk:n palkkauskustannusten vähennystä.
14634: näytti vuosien 1990 ja 1991 tilinpäätöstietojen        Palkkojen lisäys kertomusvuonna oli 0,3 %. Il-
14635: perusteella huolestuttavalta ja kehittäneet keino-     man lomautusta palkkasumma olisi kasvanut
14636: ja niiden auttamiseksi. Seuraavan tilikauden ai-       edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 %. Lomautus-
14637: kana niiden samoin kuin lähes kaikkien kuntien         ten lisäksi kunnissa vähennetään pääasiassa tila-
14638: taloudellinen tilanne on entisestään heikentynyt.      päisesti palkattua ja sijaisuuksia hoitavaa henki-
14639:     Valtionhallinnon vaikutuskeinot ovat seuraa-       löstöä.
14640: vat:                                                      Kunnat ovat voineet harkita, miten laajasti ne
14641:     - yleinen, mm. korkotasoon vaikuttava ta-          soveltavat edellä mainittuja, kaikkia kuntia ylei-
14642: louspolitiikka                                         sesti koskevia valtion toimia. Kuntien kantoky-
14643:     - kuntien ja valtion välisen kustannusten-         kyluokitusta ja harkinnanvaraista rahoitusavus-
14644: jaon vakaana pitäminen                                 tusta lukuun ottamatta toimien toteuttamiseksi
14645:     - lainsäädännön kehittäminen siten, että           ei luoda erillisiä järjestelmiä. Valtion talousar-
14646: kunnat voivat itse tehdä taloudellisen tilanteen-      vion valmistelun yhteydessä on kuitenkin vuosit-
14647: sa kannalta tarvittavia ratkaisuja                     tain päätetty valtionosuuksien mitoituksesta, ve-
14648:     - kuntiin kohdistuvat valtion tukitoimet.          roperusteista ja kuntien valtiolle maksamista
14649:     Kunnallistalouteen voidaan tehokkaimmin            suorituksista. Ne ovat merkittävästi vaikutta-
14650: vaikuttaa yleisen talouspolitiikan avulla. Lisää-      neet kunnallistalouden rahoitustasapainoon.
14651: mällä työpaikkojen tarjontaa lisätään myös kun-           Valtionosuusuudistuksen          voimaantulon
14652: tien tulopohjaa.                                       vuoksi ei ole muutettu yksittäisten kuntien kan-
14653:     Kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon        tokykyluokkia vuodeksi 1993. Kertomusvuon-
14654: pitäminen vakaana on erityisen välttämätöntä           nakin muutoksia tehtiin vain vähän. Käytännös-
14655: mm. v. 1993 vallinneessa tilanteessa, jossa kun-       sä ainoastaan harkinnanvaraisella rahoitusavus-
14656: tien oma tulopohja on merkittävästi heikentynyt        tuksella voidaan suoraan vaikuttaa kuntien ta-
14657: ja jossa kuntien säästötoimet vasta alkavat vai-       louteen. Määräraha on kuitenkin tarpeeseen
14658: kuttaa. Vakaa kustannustenjako kiristää kun-           nähden erittäin vähäinen, vain n. 5-8 % tar-
14659: nallisverotusta ja kannustaa jatkamaan säästö-         peesta. I.,.isäksi esim. kertomusvuonna käytössä
14660: toimia ja siten ehkäisee veroasteen nousua. Val-       olleesta 40 Mmk:n määrärahasta 27 Mmk
14661: tion säästötoimista johtuvia päätöksiä lukuun          myönnettiin laskennanisin perustein liiketulon
14662: ottamatta kustannustenjako onkin pysynyt               harkintaverotusoikeuden poiston korvauksena
14663: muuttumattomana.                                       eräille voimalaitosten sijaintikunnille.
14664:     Lainsäädäntöä ja muuta normistoa on muu-              Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen mini-
14665: tettu viime vuosina siten, että kunnat voivat          mitarve olisi 60-70 Mmk. Lisäksi avustettavien
14666: tehdä taloudellisen tilanteen vaatimia ratkaisuja.     kuntien pitäisi sitoutua 1-3 vuotta kestävään
14667: Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukses-          sopeuttamisohjelmaan, joka koostuu kunnan
14668:                                                                                                          101
14669: 
14670: omista päätöksistä ja jota valtion tukitoimet             muksen täytäntöönpano tuo kunnille uusia, mm.
14671: täydentävät. Avustusta koskevaa lainsäädäntöä             valvontaan liittyviä tehtäviä. Määräysten ja oh-
14672: pitäisi tarvittaessa muuttaa niin, että valtion           jeiden autovaltaa keskittyy valtioneuvostolle ja
14673: tuelle voidaan asettaa ehtoja.                            tätä aiemmalle valtionhallinnolle, mikä on kun-
14674:    E h d o t u k set        k u n n a ll i s t a l o u-   tien itsehallinnon vahvistamispyrkimysten kans-
14675: d e n u u d i s t a m i s e k s i. Valtioneuvoston        sa ristiriidassa.
14676: asettama selvitysmies korosti arviossaan, että                Selvitysmies kiirehtii vapaaehtoisten kuntalii-
14677: olisi kiireellisesti kokonaisuutena selvitettävä,         tosten tukemista koskevaa lainsäädäntöä, jossa
14678: mitä kuntien toimesta järjestettäviä palveluja eri        on selkeät tuen määräytymisperusteet ja kuntien
14679: tilanteissa pidetään yllä ja millä voimavaroilla.         kantokykyluokitukselle sellaiset perusteet, jotka
14680: Luonteeltaan valtiolle kuuluvat, lähinnä perus-           eivät estä kuntaliitosten syntyä. Valtiontilintar-
14681: turvaa, toimeentuloturvaa ja turvallisuutta kos-          kastajien suorittamilla kuntakäynneillä koros-
14682: kevat tehtävät tulisi siirtää kunnilta valtiolle.         tettiin, että liitosta valmisteltaessa on konkreti-
14683: Kuntien tehtäväksi jäisi huolehtia opetuksen ja           soilava rationalisoinnilla saatava hyöty ja toi-
14684: sivistyksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon            minnan tehostamistavoitteet sekä systemaatti-
14685: palvelujen jäljestämisestä.                               sesti arvioitava ja seurattava niiden toteutumis-
14686:     Selkeyttämistä ja yksinkertaistamista vaatisi         ta. Epäkohtana pidettiin sitä, että kuntien yhteis-
14687: toimeentuloturva, terveydenhuolto, vammais-               toiminnan kehittämistä ei tueta valtion varoin,
14688: palvelu, ammatillisen koulutuksen kotikunta-              vaikka lähtökohta on aina toiminnan välitön
14689: korvaus, tienrakennus-ja kunnossapito, oikeus-            tehostaminen ja taloudellisuuden lisääminen.
14690: aputoiminta, kuluttaja- ja velkaneuvonta, ympä-               Pääasiassa v. 1964-88 syntyneen kuntien
14691: ristönsuojelu, palo- ja pelastustoiminta sekä yri-        eläkevakuutuksen vastuuvajauksen, yhteensä n.
14692: tystoiminnan edistämiseen ja tukemiseen liitty-           213 mrd. mk:n, kattamiseksi selvitysmies ehdot-
14693: vät palvelut.                                             ti, että eläkkeiden tasoa olisi alennettava
14694:     Selvityksessä ehdotettiin palveluja koskevan           50 %:iin siirtymäkauden kuluessa.
14695: erityislainsäädännön purkamista, vapaaehtoi-                  Henkilöstökustannusten säästämiseksi on et-
14696: suuden lisäämistä, kunnan harkinnan lisäämistä            sittävä muita vaihtoehtoja irtisanomisten sijaan
14697: palvelujen järjestämistavan ja laajuuden suhteen,         nykyisen sopimuskäytännön rajoissa, sillä lo-
14698: maksupolitiikan vapauttamista sekä rahoitus-,             mautukset ja irtisanomiset tuottavat kansanta-
14699: korvaus- ja maksatustehtävien, joihin ei sisälly          loudellisesti usein varsin vähäisen nettohyödyn,
14700: kuntien harkintavaltaa, poistamista.                      kun otetaan huomioon maksettavat työttömyys-
14701:     Ehdotuksen mukaan kunnallislakiin tulisi si-          korvaukset ja -päivärahat sekä mahdollinen toi-
14702: sällyttää kaikki kuntia koskevat erityissäännök-          meentuloturva ja menetetyt verotulot. Selvitys-
14703: set. Kunnallislailla määritetään myös perusteet           mies ehdotti mm. työ- ja virkasuhteen yhdistä-
14704: kunnan hallinnon rakenteille ja kansanvaltaiselle         mistä yhdeksi palvelusuhteeksi, johtavien virko-
14705: päätöksenteolle. Kunnan hallinnon organisoi-              jen määräaikaistamista ja toisen kalleusluoki-
14706: mista ja toiminnan järjestämistä koskevat sään-           tuksen poistamista. Henkilöstöjärjestöjen pa-
14707: nökset tulisi poistaa. Samoin tulisi poistaa ja           nosta tuottavuuden parantamiseksi olisi lisättä-
14708: olennaisesti väljentää maksuja ja korvauksia              vä.
14709: sekä henkilöstön kelpoisuusehtoja koskevia nor-               Valtion ja kuntien välisen rahaliikenteen ra-
14710: meja.                                                     tionalisoimiseksi selvitysmies piti välttämättö-
14711:     Selvitysmies ehdotti, että opetus-, sosiaali- ja      mänä, että kuntien osuuksista kansaneläkkeiden
14712: terveys- sekä ympäristöministeriöön asetetaan             lisäosa- ja asumistukimenoihin luovutaan. Ne
14713: toimikunnat, joiden tehtävä on laatia pitkän              ovat nousseet vuoden 1980 530 Mmk:sta n. 4, 7
14714: ajan ehdotukset lainsäädännön kokoamisesta                mrd.mk:aan v. 1993. Myös muut valtiolle suori-
14715: yhteen siten, että kullakin hallinnonalalla kun-          tettavat maksuosuudet olisi poistettava valtion-
14716: tien velvoitteet ja tehtävät määritetään yhdessä          osuusuudistuksen jatkovalmistelun yhteydessä.
14717: laissa. Lisäksi toimikuntien tulee tehdä ehdo-                Selvityksessä pitkän aikavälin tavoitteeksi
14718:  tukset palvelujen järjestämistapojen joustavoit-         asetettiin verojärjestelmän uudistaminen. Sen
14719:  tamisesta.                                               yhteydessä pitäisi harkita rahaston tai vastaavan
14720:     Säännöksiä ja normeja tulisi purkaa, kuten            järjestelmän luomista tasoittamaan kuntien kes-
14721: eduskunta on esittänyt eri yhteyksissä. Lähtö-            kinäistä taloudellista asemaa. Valtionosuusjär-
14722:  kohtana on, että subjektiiviset oikeudet eivät           jestelmästä ja nykyisestä kantokykyluokitukses-
14723:  sovi lainsäädännön kehittämislinjaksi. Eta-sopi-         ta tulisi asteittain luopua. Uudistusten toteutta-
14724: 102
14725: 
14726: miseksi kuntien kantokykyluokat vuosiksi              säädettäisi lailla ja asetuksella, vaan suositus-
14727: 1994-95 esitettiin jäädytettäväksi nykyiselleen       luontoinen ohje riittäisi.
14728: kuntallitoksia lukuun ottamatta.                          Kaavoitusjärjestelmän keventämistä ja uudis-
14729:     Lähivuosina valtionosuusuudistuksen siirty-       tamista koskeva rakennuslain muutos pitäisi
14730: mäkautta pitäisi lyhentää, kantokykyluokituk-         saada voimaan jo vuoden 1994 alusta lukien.
14731: seen perustuvasta perustamiskustannusten val-             Kuntien elinkeinopolitiikan roolia pitäisi
14732: tionosuusjärjestelmästä luopua ja kuntien nykyi-      muuttaa. Selvitysmies piti tärkeänä, että kunnil-
14733: set valtionosuustehtävät organisoida uudelleen        la säilyy edelleen mahdollisuus osallistua elinkei-
14734: muuttamalla osa lakisääteisistä tehtävistä va-        nojen kehittämiseen. Kuntien ei kuitenkaan tuli-
14735: paaehtoisiksi ja siirtämällä osa tehtävistä valtion   si ryhtyä sellaisiin elinkeinoelämän välittömiin
14736: vastuulle. Kuntien päätösvallassa pitäisi olla        tukitoimiin, jotka eivät kuulu kuntien toimintoi-
14737: oppilaidensa kustannusperustein tapahtuva oh-         hin tai jotka vääristävät kilpailua.
14738: jaus keskiasteen oppilaitoksiin. Tärkeänä on              Erityisen tärkeänä pidettiin tukitoimiin ja ta-
14739: pidetty vapaaehtoistyön aktivoimista esim. avo-       kauksiin liittyvien riskien tiedostamista ja välttä-
14740: hoidon tukena.                                        mistä. Kuntien lainakannasta on elinkeinopoliit-
14741:     Taloustilanteen parantamiseksi kuntien toi-       tisia riskiluottoja varovaisestikin arvioiden 2-3
14742: mintojen ja tehtävien analysointia pitäisi kiireh-    mrd. mk. Kuntien takausvastuut ovat nopeasti
14743: tiä. Arvioinnin edistämiseksi pitäisi kehittää        lisääntyneet ja laman aikana aiempaa useammin
14744: Suomen Kuntaliiton toimintoja ja palvelutarjon-       realisoituneet. Kun v. 1985 takauksia oli 4,97
14745: taa. Sisäasiainministeriön harkinnan mukaan           mrd. mk, olivat ne v. 1991 jo 10,39 mrd. mk.
14746: taloudellisissa vaikeuksissa olevaan kuntaan tu-      Enimmillään takausten määrä on yli 10 000 mk
14747: lisi asettaa kriisiryhmä. Myös selvitysmies piti      kunnan asukasta kohden.
14748: tärkeänä, että ryhmän esittämien toimien edistä-          Suunnitteilla olevilla hallinnonuudistuksilla
14749: miseksi pitäisi asettaa ehtoja valtiontuen myön-      on vaikutuksia myös kuntatalouteen. Keskus- ja
14750: tämiselle.                                            aluehallintoa koskevissa hankkeissa käsitellään
14751:     Selvitysmiehen mukaan kuntien koko infor-         kuntien tehtäviä ja niihin kohdistuvaa ohjausta,
14752: maatiotuotanto olisi arvioitava uudelleen. Tieto-     kunnallistehtäväjakoa keskushallinnossa ja val-
14753: jen keruu eri sidosryhmien tarpeisiin tulisi koor-    tion ja kuntien välistä tehtäväjakoa. Niitä koske-
14754: dinoida yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Las-         va valtioneuvoston periaatepäätös annettiin
14755: kentatoimi ja johdon tietojärjestelmät vaatisivat     17.6.1993. Periaatepäätöksen mukaiset toimet
14756: kehittämistä. Kustannuslaskennan ja tilastotuo-       keventävät hallintoa ja siirtävät päätösvaltaa
14757: tannon välitöntä kehittämistarvetta korostettiin      valtion keskushallinnolta paikallis- ja aluehallin-
14758: myös kuntakäynneillä. Välttämätöntä on sovel-         nolle. Kuntien maakuntatason päätöksentekoa
14759: taa kirjanpitolain ja -asetusten säännöksiä kun-      ja edunvalvontaa vahvistetaan antamalla läänin-
14760: tien ja kuntayhtymien taloudenhoitoon ja las-         hallitusten sijasta maakunnallisten liittojen teh-
14761: kentatoimeen mahdollisimman nopeasti. Kunta-          täväksi maakunnan yleinen kehittäminen ja ylei-
14762: käynneillä esitettiin harkittavaksi selvitystilaan    nen aluepoliittinen suunnittelu. Selvitysmies piti
14763: asettamista koskevien säännösten ottamista kun-       välttämättömänä, että samassa yhteydessä rat-
14764: nallislakiin osakeyhtiölain tapaan. Tällä hetkellä    kaistaan mm. normiohjauksen purkamiseen liit-
14765: kunnat voivat tilintarkastajien huomautuksista        tyvät kysymykset, valtion ja kuntien tehtäväja-
14766: huolimatta jatkaa tappiollista toimintaansa.          koa koskevat linjavedot ja kuntien yhteistoimin-
14767:     Kuntien hankintamenojen säästämiseksi olisi       taa koskevat vaihtoehtoratkaisut.
14768: organisoitava projekti. Noin 40 mrd. mk:n han-            Kunnallishallinnon uudistushankkeet tähtää-
14769: kintamenoista, jotka ovat kuntasektorin koko-         vät kuntien aseman ja sisäisen päätöksenteon
14770: naismenoista 12-20 %, olisi mahdollista säästää       kehittämiseen sekä kuntien yhteistyön edellytys-
14771: arviolta 10-15%.                         ,            ten parantamiseen. Maakuntahallintoselvitys
14772:     Kilpailun esteiden poistaminen vaatii lain-       tarkastelee kuntien laaja-alueista yhteistoimin-
14773: säädännön uudistamista. Kilpailurajoitteet hait-      taa ja uuden hallintoportaan mahdollista luo-
14774: taavat erityisesti julkisen sektorin terveyden-       mista valtion aluehallinnon ja kuntien väliin.
14775: huollon tehostamista ja rationalisointia.             Koska aluehallinnon uudistamiseen liittyy kun-
14776:     Maksupolitiikassa esitettiin säilytettäväksi      tien, kuntayhtymien, kihlakuntajaon, maakun-
14777: bruttoperiaate. Valtioneuvosto on kehysneuvot-        tayhtymien, talousalueiden, läänien ja suuraluei-
14778: teluissaan 23.2.1993 todennutkin, että kunnan         den ohella kysymys integraationeuvotteluissa
14779: päätösvaltaa väljennetään ja maksuista ei enää        hyväksyttävästä ns. NUTS-jaosta, on aluehallin-
14780:                                                                                                          103
14781: 
14782: toa koskevan päätöksenteon yhteydessä selvitys-            Hallituksen esityksessä (199/92: 150) on todet-
14783: miehen mukaan otettava kantaa lääninhallituk-           tu, että kuntien ja maakuntien on sopeutettava
14784: sen, erityisesti sosiaali- ja terveysosaston sekä       toimintansa taloudellisen tilanteen mukaiseksi ja
14785: kouluosaston tehtäviin ja asemaan tulevaisuu-           niiden on 1990-luvulla järjestettävä rahoituksen-
14786: dessa.                                                  sa tehostamalla ja sopeuttamalla toimintaa eikä
14787:     Selvitysmiehen mukaan valtion ja kuntien            kuten 1980-luvulla kiristämällä kunnallisvero-
14788: välisissä neuvotteluissa julkista sektoria on tar-      tusta.
14789: kasteltava yhtenä kokonaisuutena. Kunnallista-             Valtio vähentää kunnallisen toiminnan sään-
14790: louden ja -hallinnon neuvottelukunnan tulee             telyä ja asettaa vaatimukset kunnallissektorille
14791: entistä aktiivisemmin toimia kehityksen arvioija-       lainsäädännön kautta. Vastuunjakoa alue- ja
14792: na ja kehitystyön käynnistäjänä sekä toimia mm.         paikallishallinnon välillä selkeytetään. Valtion
14793: säännösten ja normien purun yleisohjaajana.             on annettava pitkän aikavälin vakaata tietoa
14794: Selvitysmies teki ehdotuksia myös ns. järjestely-       kunnallissektorille vallitsevista taloudellisista
14795: asiakirjamenettelyn tehostamiseksi ja valtion ta-       edellytyksistä. Valtio vastaa julkisen sektorin
14796: lousarvion kehittämiseksi kunnallistalouden             eri toimintojen priorisoinnista. Kunnille anne-
14797: osalta.                                                 taan uusia tehtäviä vain, jos ne voidaan rahoit-
14798:     Kuntatalouden                 sopeuttami-           taa.
14799: n e n m u i s s a m a i s s a. Euroopan neuvos-            Tavoitteena on minimoida rahaliikenne val-
14800: to teki v. 1986 jäsenmaittensa keskuudessa selvi-       tion ja kunnallissektorin välillä sekä saada ai-
14801: tyksen valtion toimista kunnallishallinnon kus-         kaan valtionapujärjestelmä, joka tasoittaa talou-
14802: tannusten alentamiseksi. Suomi liittyi neuvoston        dellisia eroja kuntien välillä ja sallii mahdollisim-
14803: jäseneksi vasta v. 1989 eikä ole mukana selvityk-       man suuren toimintavapauden.
14804: sessä. Lamasta johtuva talouden pysähtyminen               Valtion ja kuntien tehtäviä arvioidaan ja so-
14805: tai lasku on johtanut useissa maissa pyrkimyk-          peutetaan jatkuvasti. Detaljiohjausta vähenne-
14806:  seen vähentää julkisen, erityisesti kunnallissekto-    tään ja kunnallisen kulutuksen kasvua ehkäis-
14807:  rin kustannuksia. Valtiot ovat joko pyrkineet          tään. Valtio vaikuttaa kuntien ja maakuntien
14808:  aktiivisin toimin helpottamaan kuntien vaikeaa         toiminnan rahoitukseen vahvistamalla rahoitus-
14809:  tilannetta (esim. Skandinavian maat) tai pienen-       puitteet. Valtion on seurattava kunnallisen toi-
14810:  tämään kunnallisen sektorin kokoa (esim. Iso-          minnan kehitystä suhteessa eduskunnan ja halli-
14811:  Britannia).                                            tuksen asettamiin tavoitteisiin.
14812:      Valtion toimet jakautuvat lyhyt- ja pitkävai-         Norjan hallitus totesi esityksessään uudeksi
14813:  kutteisiin. Lyhytvaikutteisilla toimilla on lieven-    kunnallislaiksi, että valtion kuntiin suuntautu-
14814:  netty ajankohtaisia ongelmia, lähinnä rahoitettu       vassa ohjauksessa on otettava huomioon oikeus-
14815:  kriisikuntien vaikeita budjettialijäämiä. Pitkäai-     turva, tehokas palvelu tuotanto, tasaus ja makro-
14816:  kaisiin vaikutuksiin on pyritty uudistamalla pal-      talous. Tavoitteena on tuottaa julkisia palveluja
14817:  velujen rahoitusrakennetta, leikkaamaila kun-          mahdollisimman halvalla. Keinoina mainitaan
14818:  tien lainoitusta juokseviin menoihin tai suoras-       organisointi ja kuntaliitokset.
14819:  taan estämällä lainanotto sekä lisäämällä kun-            Tasausjärjestelmällä pyritään siihen, että jo-
14820:  tien tuloja paikallisista lähteistä. Nämä toimet       kaisella on mahdollisuus käyttää julkisia hyö-
14821:  soveltuvat kaikkiin kuntiin.                           dykkeitä ja että julkiset rasitukset jakautuisivat
14822:      Vaikeuksien lisääntyessä kunnat eivät nou-         mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Jaon suh-
14823:  dattaneet valtion keskushallinnon antamia suo-         teen esiintyy sekä alueiden että sosiaaliryhmien
14824:  situksia, jotka koskivat toimintaa ja kustannuk-       välisiä ongelmia.
14825:  sia. Valtionapujärjestelmää kiristämällä keskus-          Kunnallistalouden kasvaessa makrotalouden
14826:  hallinto pyrki supistamaan kuntien kustannuk-          merkitys on entisestäänkin korostunut.
14827:  sia. Lisäkeinoina käytettiin vapaaehtoisia sopi-          Norjassakin valtion ja kuntien välinen su,hde
14828:  muksia, ns. järjestelyasiakirjoja, joissa sovittiin    keskittyy valtionosuusjärjestelmään, joka uudis-
14829:  verotuksen tasosta ja korkeimmasta kunnallisve-        tettiin 1980-luvun puolivälissä. Tavoitteena oli
14830:   roasteesta.                                           korostaa toiminnassa paikallisia näkökohtia, ja-
14831:      Ruotsissa kertomusvuoden alussa voimaan            kaa tulot oikeudenmukaisesti kuntien ja maa-
14832:   tulleen kunnallislain tavoitteena on lisätä kuntien   kuntien välillä, yksikertaistaa normeja ja hallin-
14833:  ja maakuntien vapautta toimintansa järjestämi-         torutiineja sekä edistää rationaalisuutta. Ilmei-
14834:   sessä ja tehostamisessa sekä parantaa kuntalais-      sesti valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan
14835:   ten osallistumis- ja valvontamahdollisuuksia.         toistamiseen jo v. 1994.
14836: 104
14837: 
14838:     Tanskassa valtion ja kuntien väliset suhteet        rin tukisäännökset koskevat kunnan omistaman
14839: arvioitiin perusteellisesti uudelleen jo 1980-luvun     yrityksen palvelutarjontaa ja kunnan palveluita
14840: alussa, jolloin julkinen talous oli suurissa vai-       etenkin vientiä harjoittaville yrityksille.
14841: keuksissa. Kustannusten hallitsemiseksi kuntien            Merkittävimmin kuntia, erityisesti sen palve-
14842: toimivaltaa laajennettiin ja omavastuuta lisättiin      lutoimintaa, koskisivat ihmisten vapaaseen liik-
14843: vuoden 1982 hallitusohjelmassa. Valtionapuja            kumiseen liittyvät vaikutukset. EY:n säätely vai-
14844: vähennettiin, mistä koitui kunnille vaikeuksia,         kuttaa suoraan myös kuntien henkilöstön päte-
14845: sillä ne olivat jo päättäneet veroäyrin hinnoista.      vyys- ja kelpoisuusvaatimuksiin sekä työympä-
14846:     1980-luvun alussa Tanskassa luotiin Suomen          ristöön.
14847: järjestelyasiakirjaa muistuttava sopimusmenet-             Yhdentymiskehitys ei vaikuta kunnalliseen
14848: tely,joka ei ole aina toiminut. Vuosina 1985-86         itsehallintoon, kuntajakoon tai paikallis- ja alue-
14849: sovittiin suositusluonteisesti, että kuntien ja         hallinnon järjestämiseen. Kunnille tulee velvoite
14850: maakuntien oli pidettävä kustannusten reaali-           kilpailuttaa raja-arvot ylittävät julkiset hankin-
14851: kasvu nollassa ja että veroäyrin hinta ei saa           nat kaikkien Etan ja EY:n alueen yritysten
14852: nousta. Maakuntahallintoelimet kuitenkin nos-           kesken. Kunnan hankintapäätöksistä voi valit-
14853: tivat veroäyrin hintoja, minkä vuoksi valtio            taa myös kunnan ulkopuolinen intressi ja riita-
14854: pienensi kuntien liiallista likviditeettiä v. 1984-     kysymyksen ratkaisijaksi saattaa tulla EY:n tai
14855: 86 mm. korottomilla pakkotalletuksilla. Myös            Etan tuomioistuin.
14856: lainanottoa säänneltiin.                                   Maastrichtissa hyväksytyn Euroopan unionia
14857:     Tanskan valtionapujärjestestelmä on Euroo-          koskevan sopimuksen mukaan jokainen jäsen-
14858: pan nykyaikaisin, vaikka se toteutettiin jo v.          maan kansalainen on myös unionin kansalainen,
14859:  1987. Tavoitteena on tasoittaa kuntien ja maa-         jolla on oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi
14860: kuntien menotarpeet ja veropohjat sekä vähen-           paikallisvaaleissa siinä jäsenmaassa, jossa hän
14861: tää veroäyrihintojen eroja.                             asuu.
14862:     Vaikka Tanskassa on aivan viime aikoina                Ihmisten ja elinkeinoelämän liikkumisvapau-
14863: korostettu kuntien vapautta, on samalla tiuken-         den lisääntyessä kunnat ja seutukunnat joutuvat
14864: nettu valvontaa ja kontrollia, jotta taloudelliset      kilpailemaan asukkaista ja yrityksistä Euroopan
14865: tavoitteet saavutetaan.                                 laajuisesti. Kunnan taloudellinen tilanne ratkai-
14866:     Y h d en t y m i s e n vai k u t u k s e t. Pit-    see, millaiset olosuhteet kunta voi luoda elinkei-
14867: källä aikavälillä Euroopan yhdentymisen olete-          noelämälle ja kuntalaisille. Toisaalta elinkeino-
14868: taan vaikuttavan laajasti ja syvästi paikallishal-      elämän merkitys kuntien tulonmuodostuksessa
14869: lintoon. Vaikutukset ovat pääosin kuitenkin             on suuri.
14870: epäsuoria. EY-jäsenyys antaisi Eta-jäsenyyttä              Eta-ratkaisuun verrattuna EY-jäsenyyden
14871: paremmat mahdollisuudet vaikuttaa läntisen              vaikutukset kuntiin tulevat lähinnä maatalou-
14872: Euroopan paikallishallintoa koskevaan EY:n              den ja muun yritystoiminnan kautta. Yhteisön
14873: säädösvalmisteluun ja kuntien edunvalvontaan.           jäsenenä maa sitoutuu noudattamaan yhteisesti
14874: EY -jäsenyyden osalta merkittävä kysymys on             päätettyä välillisen verotuksen tasoa, jotta eri-
14875: yhteisön rahoituksen saaminen alue- ja paikallis-       suuruisista verokannoista ei muodostuisi tava-
14876: tason tarpeisiin.                                       roiden liikkumisen esteitä. Valmisteveron yh-
14877:     Yhteisön budjetista runsas 2/3 käytetään            denmukaistaminen tuli voimaan EY-maissa
14878: maatalous- ja aluepolitiikan rahoitukseen. Ny-          vuoden 1993 alusta öljytuotteiden, tupakan ja
14879: kykriteereillä, joita ovat asukasta kohti laskettu      oluen osalta. Valtion tulojen menetykseksi on
14880: bruttokansantuote, työllisyystilanne ja infra-          arvioitu kertomusvuoden osalta 13,5 mrd. mk.
14881: struktuuri, Suomi ei saisi rahoitusta alueiden          Mikäli jäsenyydestä ei koidu vastaavasti tuloja,
14882: kehitysedellytysten parantamiseen. Sen sijaan           aiheutuu tästä suuri tarve supistaa julkisia me-
14883: varoja voitaisiin saada maatalousvaltaisten             noja.
14884: alueiden projektirahoitukseen ja joillakin kau-            Välittömien verojen harmonisointiehdotuksia
14885: punkiseuduilla teollisuuden rakennemuutos-              ei ole. Paineet verotuksen yhdenmukaistamiseen
14886: alueiden ongelmien helpottamiseen.                      tulevat pääoman ja ihmisten vapaan liikkumisen
14887:     Suorat vaikutukset kunnan tulopohjaan olisi-        kautta. Alhainen välitön verotus ei välttämättä
14888: vat vähäiset, sillä yhteisö ei suoraan säätele          houkuttele muuttajia. Tärkempää voi olla se,
14889: tulolähteitä eikä puutu valtionosuuksien mää-           mitä maksetuilla veroilla saa eli palvelujen laatu
14890: räytymisperusteisiin tai palvelujen hinnoitte-          ja niiden tuottamisen tehokkuus.
14891: luun. Sen sijaan yleiset kilpailu- ja julkisen sekto-      Kunnallistalouden tila on heikentynyt viime
14892:                                                                                                            105
14893: 
14894: vuosina niin, että vaikeimmassa asemassa olevat            jäävät valtion vastattaviksi, niihin erikoistuneiden
14895: kunnat eivät selviä lakisääteisistä velvollisuuksis-       rahoituslaitosten tehtäväksi.
14896: taan ja maksusitoumuksistaan ilman valtion eri-                Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on suun-
14897: tyistukea. Valtiontilintarkastajien mielestä on sel-       nattava vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ole-
14898: vitettävä valtakunnallisesti, millaista hyvinvointi-        vien kuntien auttamiseen. Lainsäädäntöä muutta-
14899: palvelutasoa yhteiskunnan varoilla voidaan pitkäl-         malla on varmistuttava siitä, että kriisikunta si-
14900: lä aikavälillä ylläpitää. Lisäksi tulee selvittää,         toutuu noudattamaan elvytystoimille asetettavia
14901: miten palvelutason mahdollinen alentaminen vai-            ehtoja. Kunta/iitaksia edistämällä on pyrittävä
14902: kuttaa vakaaseen palkka- ja hintakehitykseen,              tervehdyttämään kunnallistalouden rakennetta.
14903: joka on kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudelli-        Liitoksilie on asetettava selkeät hyötytavoitteet ja
14904: sen kasvun perusedellytys, sekä muihin tuotanto-           seurattava niiden toteutumista. Lisäksi on selvitet-
14905: toiminnan edellytyksiin.                                    tävä, mitä hyötyjä voitaisiin saavuttaa tukemalla
14906:      Valtion ja kuntien välistä tehtäväjakoa tulee         kuntien yhteistyötä.
14907: selkeyttää siten, että kunnat keskittyvät järjestä-            Kuntien informaatiotuotannon saneeraaminen
14908: mään hyvinvointipalvelut alueensa väestölle. Pal-          on ajankohtaista nyt, kun sektoriviranomaisten
14909:  veluja koskevan erityislainsäädännön ja kilpailu-         tietotarve on valtionosuusuudistuksen mukana
14910: rajoitusten purkamista on kiirehdittävä. Vapaaeh-          muuttunut. Tietojen keruu eri sidosryhmien tarpei-
14911:  toisuutta ja kuntien harkintavaltaa palvelujen jär-       siin tulee koordinoida yhdessä Tilastokeskuksen
14912: jestämistavastaja laajuudesta on lisättävä ja mak-         kanssa. Valtiontilintarkastajien mielestä on ajois-
14913: supolitiikkaa vapautettava. Palvelutuotantoa ra-           sa ryhdyttävä uudistamaan kuntien kantokyky-
14914:  tionalisoimalla ja työnjakoa selkeyttämällä voi-          luokitusjärjestelmää siten, että se perustuu vero-
14915:  daan ainakin terveydenhuollossa pienentää edel-           kertymään. Tasausjärjestelmää uudistettaessa
14916:  leen kustannuksia ja joustavoittaa toimintaa. Avo-         valtion- ja kunnallishallinnon välistä kustannus-
14917:  hoitoa laajennettaessa on määriteltävä hoidon              tenjakoa pitää tarkistaa muuttuneen taloudellisen
14918:  taso ja huolehdittava siitä, että potilaat saavat         ja yhteiskunnallisen tilanteen mukaisesti.
14919:  tmpeel/isen hoidon asuinpaikasta riippumatta.                 Kuntien ohjausta, valvontaa ja kuntatarkastus-
14920:   Valtiontilintarkastajien mielestä hyvinvointipalve-       ta on kehitettävä siten, että kunnan ja valtion
14921:  luita priorisoitaessa on korostettava myös kulttuu-        välisen suhteen sijaan korostetaan yhteiskunnan
14922:  rin merkitystä alueen talouskehityksen aktivoija-         kokonaisetua. Lääninhallituksen ja kuntatarkas-
14923:  na ja erityisesti murrosvaiheessa tärkeiden uusien         tuksen välille on luotava systemaattinen infor-
14924:  ajatusmallien ja rakenteiden luojana.                     mointijärjestelmä, jotta kuntien talouskehityksen
14925:      Kuntien taloudellisen tilanteen ja työllisyyske-      heikkenemiseen ja riskeihin voidaan puuttua mah-
14926:  hityksen parantamiseksi kotimarkkinat on saata-           dollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarkastustoi-
14927:  va elpymään. Pienten ja keskisuurten yritysten            minnan auktorisointijärjestelmää kehittämällä
14928:  kehittämistoimien toteuttamista on laaditun pk-           pyritään lisäämään vuorovaikutusta julkisen ja
14929:  yrityspoliittisen ohjelman mukaisesti kiirehdittä-        yksityisen sektorin tarkastustoiminnan välillä.
14930:  vä. Yritystoimintaa kehitettäessä on korostettava             Valtiontilintarkastajat katsovat, että taloudel-
14931:  tervettä tuotanto- ja pääomarakennetta ja riskien         lisen tilanteen mahdollisesta paranemisesta huoli-
14932:  hallintaa sekä vienninedistämistä.                        matta yhdentymiskehitys edellyttää huomattavaa
14933:       Valtiontilintarkastajien mielestä on valtakun-       julkisen sektorin supistamista. Suomi ei täytä
14934:  nallisesti käytävä keskustelua myös siitä, millä           talous- ja rahaunianiin hyväksymisen ehdoista
14935:  tavoin julkisen sektorin on tarkoituksenmukaista           vakaan talouden kriteerejä devalvaatiokiel/on, al-
14936:  osallistua pitkällä aikavälillä talous- ja elinkeino-     haisten korkojen, budjettivajeen ja julkisen velan
14937:  elämään. Yritystoiminnan tukemisessa on paino-            määrärajoitusten osalta. Työttömyyden vaikutuk-
14938:   tettava tutkimuksen, tuotekehityksenja investoin-        set verotuloihin sekä työttömyysturvan ja pankki-
14939:   tien edistämistä. Vähenevien verovarojen käyttö           tuen rahoitu~ aiheuttavat sen, että julkisen velan
14940:  yritystoiminnan suoraan tukemiseen ei ole hyväk-          ennennäkemättömän voimakas kasvu ei lähivuosi-
14941:  syttävää tilanteessa, jossa hyvinvointipalveluja ja       na pysähdy.
14942:   tulonsiirtoja leikataan. Myös EY suhtautuu kiel-             Koko julkisen sektorin menot on supistettava
14943:   teisesti kilpailuetuun, jota avustukset ja edulliset      taloudellisen tilanteen mukaisiksi. Veroäyrin ko-
14944:   lainat tuovat yksittäiselle yritykselle. Kuntien elin-   rottamissuunnitelmat tilanteessa, jossa yhdenty-
14945:  keinopolitiikassa on pitäydyttävä yritystoiminnan         miskehitys luo paineita verotuksen alentamiseen,
14946:   yleisten edellytysten luomiseen ja jätettävä riskisi-    eivät vaikuta realistisilta. Eurooppalaisen kilpai-
14947:  joitukset ja takausvastuut, jotka viime kädessä           lukyvyn varmistamiseksi EY-maat pyrkivät laske-
14948: 106
14949: 
14950: maan 40 %:n veroastettaan lähemmäksi kilpailija- taa passit maarajoilla sekä pääsääntöisesti huvi-
14951: maiden, USA:n ja Japanin, astetta eli 30 %:iin.    alukset merialueilla. Tulli tarkastaa rajavartio-
14952: Suomessa pelkästään tuloveron alentaminen mui- laitoksen lukuun passit Norjan ja Ruotsin vas-
14953: den Pohjoismaiden tasolle sekä liikevaihto- ja taisilla maarajoilla sekä poliisin lukuun kalastus-
14954: alkoholiveron sopeuttaminen lähemmäs EY:n ta- -ja rahtialukset satamissa ja pääsääntöisesti pien-
14955: soa vähentää jo tällä hetkellä riittämätöntä vero- lentokoneet lentoasemilla.
14956: kertymää sen verran, ettäjulkisen sektorin toimin-    Rajavartio 1 aito s. Rajavartiolaitok-
14957: ta, tukipolitiikka ja tulonsiirrot on mitoitettava sen kustannukset ja henkilöstömäärä ovat kehit-
14958: uudelleen.                                         tyneet v. 1985 ja v. 1990-92 seuraavasti:
14959: 
14960:    Turvallisuus. Sisäisen turvallisuuden osalta              Vuosi                                     Mmk 1)   Henkilöä
14961: kartoitettiin poliisin, rajavartiolaitoksen, sisä-                                                      757       3 560
14962: asiainministeriön ulkomaalaishallinnon ja pelas-             1985 ·································
14963:                                                              1990 ................................ .    781       3 581
14964: tushallinnon voimavara- ja kustannuskehitys,                 1991 ................................ .    715       3 549
14965: toiminnan painoalueet ja kehitysnäkymät sekä                                                            806       3 520
14966: viranomaisten yhteistyökysymykset                            1992 ·································
14967:                                                              1
14968:    P o 1i i s i t o i m i . Poliisitoimen kustannuk-          ) Vuoden 1992 hintatasossa, pl. eläkemaksu n. 190 Mmk
14969: 
14970: set ja henkilöstömäärä ovat kehittyneet v. 1985              v. 1991-92. Lisäksi on voitu v. 1985, 1990 ja 1991
14971:                                                              palkata 10 henkilöä muulta kuin Palkkaukset-momentil-
14972: ja v. 1990-92 seuraavasti:                                   ta.
14973:                                           Mmk     Henkilöä
14974:                                                                 Jos kustannustason nousu otetaan huomioon,
14975: 1985 ................................ .   1405     11 663    ovat palkkaus- ja kulutusmenot pysyneet vuosit-
14976: 1990 ................................ .   2 150    11942     tain samoina. Eniten vaihtelevat investointime-
14977: 1991 ................................ .   2 697    11 978    not.
14978: 1992 ·································    2 820    11 928       Henkilöstöä lisättiin 1980-luvun lopulla mm.
14979:                                                              meripelastusvalmiuden kohottamiseksi. Tarkas-
14980:     Henkilöstösupistukset ja työajan lyhenemi-               telukaudella vähennettiin säästövelvoitteiden
14981: nen ovat vähentäneet poliisihallinnosta vuodesta             vuoksi 57 ja toiminta- ja organisaatiouudistuk-
14982: 1987 lukien n. 400 henkilön työpanoksen. Toi-                sissa vielä 19 virkaa eli 2,1% virkojen kokonais-
14983: minnan kehittämisessä painottuvat kansainvälis-              määrästä. Rajavartiolaitoksen koko henkilöstö
14984: tyminen, vaikuttavuuden lisääminen ja hallin-                siirrettiin virkasuhteeseen ja henkilörakennetta
14985: non uudistaminen. Kansainvälisen rikollisuuden               kehitettiin. Pääosa henkilöstövähennyksistä
14986: oletetaan lisääntyvän liikkumisen vapautuessa.               kohdistui Kainuun ja Lapin rajavartiostoihin.
14987: Taloudellinen tilanne lisää erityisesti talousrikol-         Rajatilanne on vaatinut voimavarojen painotta-
14988: lisuutta. Poliisin voimavarojen vähentäminen                 mista Kaakkois-Suomeen ja Suomenlahdelle,
14989: heikentää rikollisuuden torjuntaa ja valvontaa               joissa henkilöstömäärä on v. 1985-92 lisäänty-
14990: sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tasoa.           nyt 5% ja 13%.
14991:    Poliisin ja rajavartiolaitoksen välillä neuvotel-            Toiminnan ja organisaation uudistaminen
14992: laan vesiliikennevalvonnan järjestelyistä meri-              sekä rajatilanne vaativat liikkumiskyvyn lisää-
14993: alueilla. Suunnitelmien mukaan rannikkokau-                  mistä maalla ja merellä. Sen vuoksi on hankittu
14994: punkien poliisipiirit vastaavat valvonnasta sata-            lisää moottoriajoneuvoja ja -keikkoja ja aloitettu
14995: ma-alueilla ja niiden läheisyydessä ja rajavartio-           ilmatyynyalusten ja nopeiden valmiusveneiden
14996: laitos muilla merialueilla. Liikkuvan poliisin               hankinnat. Muutoin alus- ja ilma-aluskaluston
14997: merivalvonta lopetetaan ja valvontaan käytetyt               määrä vastaa nykytarpeita. Hankinnoissa paino-
14998: voimavarat siirretään tieliikenteen ja sisävesien            tetaan valvonta-, tiedonsiirto-ja atk-tekniikkaa.
14999: valvontaan. Järjestelystä koituu vuosittain 2                Investoinneissa otetaan huomioon myös sidos-
15000: Mmk:n kustannussäästö, jos rajavartiolaitos                  ryhmien tarpeita.
15001: pystyy hoitamaan valvonnan ilman voimavarali-                   Rajavartiolaitoksen keskeisimmät toiminnot
15002: sä yksiä. Lisäksi johtosuhteet ja vastuu selkene-            ovat henkilöiden maahantulon ja maastalähdön
15003: vät ja päällekkäiset toiminnot poistuvat. Sen                valvonta rajanylityspaikoilla ja laittoman maa-
15004: sijaan muiden poliisitehtävien hoitaminen meri-              hantulon estäminen niiden välialueilla. Edellä on
15005: alueilla vaikeutuu.                                          todettu, että rajavartiolaitokselle on annettu lisä-
15006:    Poliisilta siirrettiin v. 1991-92 pois useita             tehtäviä, kuten passintarkastus maarajoilla, hu-
15007: passintarkastustehtäviä. Rajavartiolaitos tarkas-            viveneillä liikkuvien henkilöiden maahantulon ja
15008:                                                                                                        107
15009: 
15010: maastalähdön valvonta ja poliisin avustaminen          ero houkuttelee laittomaan maahantuloon ja
15011: Helsingin satamassa matkustajaliikenteen pas-          ammattimaiseen rikollisuuteen. Myös väkival-
15012: sintarkastuksessa. Edellä mainittujen säästövel-       taisuudet rajanylityspaikoilla ja niiden läheisyy-
15013: voitteiden toteuttaminen ja uusien tehtävien vas-      dessä ovat mahdollisia. Meriliikenteen lisäänty-
15014: taanottaminen on ollut mahdollista toimintoja          minen keskisellä Suomenlahdella lisää onnetto-
15015: ra ti onalisoimalla.                                   muuksien todennäköisyyttä.
15016:     Tilanne valtakunnan rajoilla on ollut vakaa ja        EY-jäsenyys edellyttää mm. tehokasta val-
15017: niillä on vallinnut hyvä rajajärjestys. Luvattomia     vontaa ulkorajoilla, joita ovat itä- ja meriraja,
15018: rajanylityksiä todettiin 119 v. 1991 ja kertomus-      tietyt satamat ja lentokentät. EY:n sisärajoilta
15019: vuonna 129. Ne on tutkittuja selvitetty naapuri-       poistetaan nykymuotoiset rajatarkastukset.
15020: valtioiden kanssa. Luvaton rajanylitys estettiin       Länsi- ja pohjoisrajojen valvonta on mitoitetta-
15021: 101 kertaa, joista merialueella 71. Laitokseen on      va uudelleen. Erot Eta-maiden viisumipolitiikas-
15022: perustettu 200 miehen vahvuinen valmiusosasto,         sa ja rajavalvonnan tasossa korostavat pohjois-
15023: joka toimii valtakunnallisena rajanvartiointire-       maisilla sisärajoilla suoritettavien pistokoeluon-
15024: servinä. Sen varustamiseen myönnettiin kerto-          teisten rajatarkastusten merkitystä. Oikeus kol-
15025: musvuonna 15 Mmk.                                      mansien maiden kansalaisten rajatarkastuksiin
15026:     Itärajan ylityspaikoilla rajan ylitti v. 1991 ja   tulisi, Suomen mahdollisesti liittyessä EY:hyn,
15027: kertomusvuonna 1,3 miljoonaa matkustajaa.              säilyttää ainakin siirtymävaiheessa. Henkilöiden
15028: Kaikki maahan tulevat ja maasta lähtevät mat-          maahantulo ja maastalähtö tulisi sisärajoilla ta-
15029: kustajat tarkastettiin. Rajalta käännytettiin v.       pahtua vatsaisuudessakin vain säädettyjen paik-
15030:  1991 1 520 ja kertomusvuonna 781 henkilöä.            kojen kautta.
15031: Vuonna 1991 itärajan ylityspaikoilla ilmoittau-           Keski-Euroopan maiden tiukentuva pakolais-
15032: tui 312 ja kertomusvuonna 42 turvapaikanhaki-          politiikka ja tehostuva raja- ja muu valvonta
15033: jaa. Tarkastuksissa todettiin 2 758 rikkomusta.        lisäävät Baltian ja Venäjän kautta tapahtuvan
15034:     Huvialusten passintarkastuspisteitä lisättiin      laittoman maahantulon uhkaa. Sen torjumisessa
15035: kertomusvuonna lO:llä. Tarkastuspisteinä toimi         on ratkaiseva merkitys sillä, miten tehokkaasti
15036:  16 merivartioasemaa. Vuonna 1991 tarkastettiin        EY:n ulkorajojen passintarkastuspaikoilla val-
15037:  9 114:nja kertomusvuonna 15 318 henkilön mat-         votaan henkilöiden maahantuloa ja maastaläh-
15038:  kustusasiakirjat Vuonna 1991 rajalta käänny-          töä sekä estetään laiton maahantulo niiden väli-
15039:  tettiin 95 ja kertomusvuonna 135 henkilöä. Rik-       alueilla. Tilanteen ennakoimiseksi sekä uhkate-
15040:  komuksia todettiin 138.                               kijöiden tunnistamiseksi ja torjumiseksi tarvi-
15041:      Hakemuksia passintarkastuspaikkojen ulko-         taan toimivat yhteydet Venäjälle, Baltian maihin
15042:  puolelta tapahtuviin rajanylityksiin käsiteltiin      ja muualle Eurooppaan.
15043:  10 100 v. 1991 ja kertomusvuonna 4 900. Uusi             Rajavartiolaitos suorittaa rajojen vartiointiin
15044:  passintarkastusasetus vähensi hakemusten mää-         ja valvontaan liittyen lukuisia muita kenttätehtä-
15045:  rää.                                                  viä raja- ja merialueilla toisen viranomaisen
15046:      Sisäiseen turvallisuuteen ja rajavartiolaitok-    puolesta ja lukuun ja sillä on valmius lisätä niitä.
15047:  sen toimintaan vaikuttavat Suomen itäisen ja          Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen
15048:  eteläisen lähialueen epävarmuustekijät, läntisen      kymmeniä vuosia kestänyt yhteistoiminta mah-
15049:  Euroopan yhdentymiskehitys, Euroopan pako-            dollistaa voimavarojen tehokkaan ja tarkoituk-
15050:  laistilanne ja Suomen talouden taantuma.              senmukaisen käytön.
15051:      Venäjän ja Baltian maiden taloudellisen ja           Rajavartiolaitoksen ja merenkulkulaitoksen
15052:  poliittisen kehityksen heijastusvaikutukset Suo-      yhteishankkeena rakennetaan keskustukikohta
15053:  meen saattavat olla nopeita ja huomattavia.           Saaristomerelle Pärnäisiin, jonne siirretään myös
15054:  Epävarmuustekijöistä huolimatta matkailun ja          Turun merivartioalueen johtopaikka ja Fager-
15055:  muu taloudellisen yhteistoiminnan odotetaan           holman merivartioasema.              ,
15056:  vilkastuvan erityisesti Kaakkois-Suomen ja Suo-          Rajavartiolaitos on ainoa koko merialueel-
15057:  menlahden alueella. Henkilöliikennettä vilkas-        lamme ympärivuotista johtamisvalmiutta ja val-
15058:  tuttaa erityisesti Venäjän väljenevät matkustus-      vontaa ylläpitävä viranomainen. Sen pintaval-
15059:  säännökset sekä talousyhteistyö, jonka odote-         vonnan taso on mitoitettu jo rajanvartioinnin ja
15060:  taan lisääntyvän huomattavasti lähialue-ja yh-        maahantulon ja maastalähdön valvonnan vuok-
15061:  dentymiskehityksen myötä. Rajanylityspaikkoja         si sellaiseksi, että koko merialueellamme havai-
15062:   tarvitaan lisää itärajalla.                          taan veneluokan alukset. Sivutuotteena saadaan
15063:      Suomen ja sen lähialueiden välinen elintaso-      tiedot niitä suuremmista aluksista. Tiedot välite-
15064: 108
15065: 
15066: tään sidosryhmille. Sen vuoksi olisi perusteltua           Muutokset Ulkomaalaiskeskuksen tmmm-
15067: siirtää alueellisen koskemattomuuden valvon-            taympäristössä ovat nopeita, ennalta-arvaamat-
15068: nan ja turvaamisen tehtävät pintavalvonnan              tomia ja suuruudeltaan täysin toista luokkaa
15069: osalta rajavartiolaitokselle. Sen sijaan sotilaallis-   kuin mihin on totuttu. Lisääntyneet konfliktit,
15070: ta uhkaa edustavat vedenalaiseen valvontaan             väestönkasvu ja erityisesti taloudellinen ja poliit-
15071: liittyvät tehtävät pitäisi tulevaisuudessakin säi-      tinen kehitys entisen Neuvostoliiton alueella voi-
15072: lyttää puolustusvoimilla. Rajavartiolaitos voisi        vat lisätä maahanmuuttajien ja turvapaikanha-
15073: avustaa niissä käyttämällä puolustusvoimien sil-        kijoiden määrää. Siirtolaisuuden ohella saattaa
15074: le osoittamaa erityisvälineistöä.                       myös laiton maahanmuutto ja ihmisten salakul-
15075:     Laitoksen tehtäviin kuuluu suorittaa meripe-        jetus lisääntyä.
15076: lastuspalvelua ja huolehtia sen suunnittelusta,            Ulkomaalaispolitiikka ja lainsäädäntö toimi-
15077: johtamisesta ja valvonnasta sekä siihen osallistu-      vat vain tilanteessa, jossa ihmisten liikkuminen
15078: vien viranomaisten ja yhteisöjen toiminnan yh-          tapahtuu hallitusti. Eduskunnan käsiteltävänä
15079: teensovittamisesta. Ulkomerellä ja saaristossa          on ulkomaalaislain muutosesitys, jonka tavoit-
15080: tapahtuvissa öljy- ja kemikaalionnettomuuksissa         teina on nopeuttaa ulkomaalaisasioiden käsitte-
15081: laitos voi lisäksi tukea pelastushallinnon viran-       lyä ja ehkäistä väärinkäytöksiä. Voimavarojen
15082: omaisia huolehtimalla alkuvaiheen operatiivises-        lisääminen on lähivuosina välttämätöntä. Niistä
15083: ta johtamisesta ja osallistumalla vahinkojen tor-       aiheutuva kustannuslisäys vähentää kustannuk-
15084: juntaan.                                                sia muualla valtionhallinnossa.
15085:     Viranomaisten välisen yhteistoiminnan kehit-           Ulkomaalaisasioiden hallinto jakautuu sisä-
15086: tämistä on selvitetty keskushallinnon rationali-        asiain-, työ- sekä sosiaali- ja terveysministeriön
15087: sointi- ja valtion aluehallintohankkeissa. Eri vi-      hallinnonaloille. Nopeasti muuttuvien, yllättäviä
15088: ranomaisten päätoimintojen yhdistäminen raja-           tekijöitä sisältävien asioiden hoitaminen vaatii
15089: ja merialueilla toteuttaisi ns. yhden luukun pal-       tehokasta yhteistyötä hallinnonalojen kesken.
15090: veluperiaatteen. Sen luominen vaatisi laajoja           Sisäasiainministeriön mukaan päällekkäisyyk-
15091: hallinnollisia, lainsäädännöllisiä ja organisatori-     sien välttämiseksi olisi kiireellisesti selvitettävä
15092: sia muutoksia ja pitkää koulutusta. Hallinnossa         kunkin hallinnonalan ja viranomaisen tehtävä-
15093: tarvittaisiin kuitenkin alan asiantuntijoiden tie-      kenttä ja vastuu. Tärkeää on löytää mahdolli-
15094: toa ja tukea, mikä merkitsisi uuden byrokratian         simman joustava ja kustannuksiltaan edullinen
15095: luomista ja lisäkustannuksia. Sen sijaan yhteen-        hallin tomalli.
15096: sovittamalla kenttätehtäviä voidaan päällekkäi-            Kertomusvuoden toisessa lisämenoarviossa
15097: syyksiä poistaa ja samalla säilyttää asiantunte-        Ulkomaalaiskeskus sai oikeuden palkata 20 hen-
15098: mus.                                                    kilöä lisää joulukuun alusta lukien. Lisäysten
15099:     Eri viranomaisten tarvitsemien tukipalvelujen       yhteydessä edellytettiin selvitettäväksi mahdolli-
15100: yhdistämisellä ja yhteensovittamisella voitaisiin       suudet ottaa henkilöstöä valtionhallinnon sisäl-
15101: saada aikaan säästöjä. Rajavartiolaitos on jo           tä. Yhdeksän henkilöä päätettiin esittää siirrettä-
15102: karsinut ja keskittänyt korjaamo-, varasto- ja          väksi asuntohallituksesta ja opetushallituksesta.
15103: muita materiaalipalvelujaan. Palveluja ostetaan         Siirrot toteutuivat vasta v. 1993. Muut 11 henki-
15104: yhä enemmän laitoksen ulkopuolelta. Kalusto-            löä palkattiin samoin vuoden 1993 alkukuukau-
15105: ja rakennushankkeissa on otettu huomioon                sina. Tilapäinen henkilökunta on alustavasti so-
15106: myös muiden viranomaisten tarpeet.                      vittu palkattavaksi vuoden 1994 loppuun saak-
15107:     U 1 k omaa 1 a i s h a 11 into. Ulkomaa-            ka. Tarve on kuitenkin pysyvä.
15108: laiskeskuksen virkojen määrä on lisääntynyt.               P e 1 a s t u s h a 11 i n t o. Kunnat tuottavat
15109: Vuonna 1985 niitä oli 40 ja kertomusvuonna 68.          pääosan pelastustoimen palveluista. Lain mu-
15110: Kustannukset olivat kertomusvuonna n. 20                kaan kunnan on pidettävä huoli alueensa palo-
15111:  Mmk. Aiempina vuosina kustannuksia ei ole              ja pelastustoimesta sekä yleisestä väestönsuoje-
15112: eritelty.                                               lusta kunnan alueella. Valtio huolehtii toimialan
15113:     Toimintaa kehitetään keskittämällä hallintoa        yleisestä johtamisesta, valvonnasta ja ammatilli-
15114: ja nopeuttamalla turvapaikkahakemusten käsit-           sesta koulutuksesta sekä osallistuu kuntien palo-
15115: telyä. Hallinnonuudistuksen tavoitteena on pa-          ja pelastustoimen rahoitukseen. Vuoden 1989
15116: rantaa toiminnan suunnittelua ja vähentää kus-          jälkeen palo- ja pelastustoimen valtionosuus on
15117: tannuksia. Hakemusten käsittelyä nopeuttamai-           sisältynyt yleiseen asukaskohtaiseen valtion-
15118: la lisäksi ehkäistään turvapaikkasäännöstön             osuuteen. Kalliin kaluston hankintaan ja aluehä-
15119: väärinkäyttöä.                                          lytyskeskusten perustamiseen myönnetään eril-
15120:                                                                                                                  109
15121: 
15122: listä valtionosuutta. Valtion varoista myönne-                       Tarkastelujaksolla on painotettu erityisesti
15123: tään lisäksi vähäisiä harkinnanvaraisia avustuk-                 koulutuksen kehittämistä. Pelastusalan amma-
15124: sia ja korvataan eräiden väestönsuojien rakenta-                 tillisen koulutuksen opetussuunnitelmat uudis-
15125: miskustannukset kunnalle.                                        tettiin kertomusvuoden alusta lukien ja oppilai-
15126:     Kuntien pelastushallinnon menot ovat olleet                  den kotikuntien maksuosuudet muutettiin yh-
15127: v. 1985 ja v. 1990-92 seuraavat:                                 denmukaisiksi muun ammatillisen opetuksen
15128:                                                                  kanssa. Kehittämiskohteena on ollut myös val-
15129: Vuosi                                Yhteensä     Vuoden 1992    vonta- ja johtamisjärjestelmät. Säteilyvalvonta-
15130:                                                   rahanarvossa
15131:                                                 Mmk              järjestelmä on automatisoitu ja kehi~etty sel~ai.~
15132:                                                                  seksi, että johtokeskukset ovat tunmssa selvil~a
15133: 1985 .......................... ..        912         1 231      valtakunnallisesta tilanteesta. Turun ja Ponn
15134: 1990 .......................... ..      1464          1 469      lääninhallituksen johtokeskuksen valmistuttua
15135: 1991 ····························       1 585         1 557      kertomusvuonna läänien johtokeskusten raken-
15136: 1992 (talousarvio) .......              1 611         1611       tamishanke saatiin päätökseen.
15137:                                                                      Suunnittelukaudella 1994-97 selkeytetään
15138:   Kuntien pelastushallinnon henkilöstökehitys                    pelastushallinnon tehtävänjakoa, edistetään
15139: on ollut v. 1985, 1989 ja 1991 seuraava:                         kuntien alueellista yhteistoimintaa, parannetaan
15140:                                                                  hätäkeskusten palvelutasoa, kehitetään johta-
15141: Vuosi           Päätoimi- Sivutoimi- Sopimus- Yhteensä
15142:                    nen       nen       palo-                     misjärjestelmiä ja sovelletaan tulosohja~sta kai-
15143:                                       kunnat                     killa hallinnontasoilla. Valistuksella pyntään eh-
15144:                                                                  käisemään onnettomuuksia, lisäämään turvalli-
15145: 1985 ...... .      4438         4 582      II 709       20 729   suustietoutta ja ihmisten kykyä toimia onnetto-
15146: 1989 ...... .      4 794        4 862      10 384       20 040   mustilanteissa. Erityisesti pyritään vähentämään
15147: 1991 ...... .      4 778        4 344      10 866       19 988   tulipalojen ja kuolemaan johtavien tapaturmien
15148:                                                                  määrää.
15149:    Valtion pelastushallinnon organisaatioon                          Taloudellisten ja teknisten toimintojen keskit-
15150: kuuluvat sisäasiainministeriön pelastusosasto,                   tyminen, vaikeiden rakennustyyppien, tekniikan
15151: lääninhallitusten pelastustoiminnasta vastaava                   ja kemian kehitykseen ~iittyv~en ri~kie~ ja rmp~­
15152: yksikkö ja valtion pelastusoppilaitokset Niiden                  ristöongelmien sekä vaikeasti halhttavien Ja Vai-
15153: menot v. 1985 olivat 182 Mmk ja kertomusvuon-                    kutuksiltaan vakavien tulipalojen lisääntyminen
15154: na enää 117 Mmk. Oppilaitosten henkilöstö-                       sekä erityisesti ympäristön pilaantumiseen johta-
15155: määrä on koulutusta laajennettaessa lisääntynyt.                 vat onnettomuudet vaativat pelastushenkilöstöi-
15156: Vuonna 1985 henkilöstöä oli 48 ja kertomus-                      tä ja -viranomaisilta uusia taitoja ja välineitä.
15157: vuonna 64.                                                       Maamme lähialueiden ydinlaitoksiin ja vanhoi-
15158:     Lääninhallitusten pelastustoimistojen henki-                 hin ydinaseisiin liittyvien säteilyriskien hallin.ta
15159: löstömäärä on ollut n. 50 koko tarkastelukauden                  edellyttää toiminta- ja johtamisvalmiuden kehit-
15160: ajan. Ministeriössä henkilöstömäärä on vähen-                    tämistä ja kansainvälisen yhteistyön lisäämistä.
15161: tynyt kolmella ja oli kertomusvu.<;mna 32.                           Euroopan yhdentymiskehitys muuttaa palo-
15162:     Pelastushallinnon kustannuksnn on luettava                   ja pelastustoimen sekä väestönsuojelun. säädö~­
15163: Palosuojelurahaston avustukset. Sen menot oli-                   siä. Normikehityksen seuranta-, valmistelu- Ja
15164: vat 27 Mmk v. 1985, 43 Mmk v. 1990, 41 Mmk                       toimeenpanotehtävät lisääntyvät. Tavaroiden ja
15165: v. 1991 ja kertomusvuonna 39 Mmk. Rahasto                        palvelujen vapaa liikkuminen muuttaa myös .pe-
15166: myöntää toiminta-avustusta alan järjest.öil.le,                  lastusalan varusteiden ja laitteiden hyväksymis-,
15167: joista merkittävin on vuoden 1993 alussa tOimm-                  tarkastus- ja valvontajärjestelmiä siten, että en-
15168: tansa aloittanut Suomen Pelastusalan Keskus-                     nakkotarkastuksesta siirrytään tuotteiden mark-
15169: järjestö. Vapaaehtoisjärjestöt huolehtivat mak-                  kinavalvontaan.
15170:  sua vastaan mm. automaattisen paloilmoitinlait-                     Vaikea taloudellinen tilanne, kuntien hallin-
15171: teiston tarkastuksesta sekä koulutus- ja valistus-               non kehittäminen ja valtionosuusuudistus ovat
15172:  tehtävistä, joita osittain tuetaan myös valtion                 johtaneet siihen, että pelastustoimijoutuu kilpai-
15173:  varoilla. Kunnat ja sopimuspalokunnat saavat                    lemaan voimavaroista muiden toimialojen kans-
15174:  rahastolta avustusta paloasemien rakentamiseen                  sa. Menojen karsimisesta huolimatta palvelutaso
15175: ja kaluston hankintaan. Lisäksi rahasto. ~yön­                   täytyisi pitää onnettomuusriskien vaatimalla ta-
15176:  tää apurahoja ja rahoittaa valtakunnalllSla ke-                 solla.
15177:  hittämishankkeita.                                                  Pelastustoimen palvelut turvataan lisäämällä
15178: 110
15179: 
15180: yhteistyötä, kehittämällä henkilöstön ammatti-            valtakunnan sisäiset turvallisuustehtävät keskite-
15181: taitoa ja tehostamalla voimavarojen käyttöä.             tään sisäasiainhallintoon ja mzkä on muiden viran-
15182: Turvallisuusviranomaisten hätäkeskustoiminto-            omaisten rooli niiden hoitamisessa.
15183: jen yhdistämismahdollisuuksia selvitetään hätä-               Yhdentymiskehityksestä Suomelle alueen ulko-
15184: keskusprojektissa. Sisäasiainministeriön tarkoi--        rajavaltiona aiheutuvat velvoitteet, vilkastuva
15185: tuksena on rakentaa vuoteen 1996 mennessä                matkailu lähialueilla, Keski-Euroopan tiukentuva
15186: neljä valtion ylläpitämää kokeilukeskusta, joista        pakolaispolitiikka ja kansainvälisen rikollisuuden
15187: kaksi toimisi läänin kokoisella toimialueella Jy-        uhka lisäävät rajavartiolaitoksen, ulkomaalaisvi-
15188: väskylässä ja Joensuussa ja kaksi lääniä pienem-         ranomaisten ja poliisin tehtäviä, joista pitäisi sel-
15189: mällä alueella Salossa ja Ylivieskassa. Nämä              vitä lisäämättä voimavaroja. Sisäasiainhallinnos-
15190: kokeilukeskukset organisoitaisiin hieman eri ta-         sa on eri viranomaisten tehtävät painotettava
15191: voin, jotta saatujen kokemusten perusteella voi-         uudelleen, tehostettava toimintojen koordinointia
15192: taisiin valita paras toimintatapa. Hälytysaluei-         ja lisättävä yhteistyötä sekä täsmennettävä toimi-
15193: den määrää on tarkoitus joka tapauksessa supis-           valtuudet.
15194: taa nykyisestä 58:sta ainakin 27:ään, jolloin                Raja-alueilla hoitaa valvonta- ja tarkastusteh-
15195: saataisiin säästöjä sekä toiminta- että investoin-        täviä sekä tukitoimintoja useat viranomaiset. Ra-
15196: tikustannuksissa.                                        javartiolaitoksen ja poliisin esittämät samansuun-
15197:     Keskushallinnon rationalisointihankkeen yh-           taiset näkemykset yhteistoiminnan kehittämisestä
15198: teydessä sisäasiainministeriö on esittänyt, että         pitäisi toteuttaa viipymättä. Merialueiden valvon-
15199: sen vastuulle siirrettäisiin ympäristöhallinnolle         taa, pelastuspalvelua, ympäristönsuojelua, ympä-
15200: kuuluva öljyntorjuntatehtävien operatiivinen             ristövahinkojen torjuntaa sekä vesiliikenteen tur-
15201: johtaminen, koska nämä tehtävät paikallisella             vallisuustehtäviä on yhdistettävä ja organisaatioi-
15202: tasolla kuuluvat sisäasiainministeriön alaisille          ta ja voimavaroja supistettava. Valtion tuella
15203: kunnallisille pelastuslaitoksille. Järjestelyillä sel-    toimivien vapaaehtoisjärjestöjen asemaja tehtävät
15204: keytettäisiin ja yksinkertaistettaisiin näiden teh-      merivalvonnassa on myös arvioitava uudelleen.
15205: tävien suunnittelua ja johtamista. Sen sijaan             Organisaatioiden yhdistämistä harkittaessa on
15206: toimialan rahastojen asemaa ja hallinnollista            otettava taloudellisten näkökohtien lisäksi huo-
15207: sijaintia ei tässä vaiheessa ehdotettaisi muutetta-      mioon sen vaikutukset tehtävien hoitamiseen.
15208: vaksi.                                                       Liikuvan poliisin toiminta liikenneturvallisuu-
15209:     Sisäasiainministeriö on esittänyt lisäksi, että      den kehittämisessä ja liikennevalistuksessa on ol-
15210: sen alaisuuteen siirretään sosiaali- ja tervysmi-         lut mittavaa. Toimintaa voivat jatkaa siinä muka-
15211: nisteriöstä Säteilyturvakeskus, jolle keskitettäi-       na olleet yhteisöt ja muut viranomaiset. Yhteis-
15212: siin Sisäasiainministeriölie nyt kuuluvat säteily-       kunnallinen tilanne vaatii poliisitoiminnassa pai-
15213: valvontaverkon ylläpitotehtävät Siirrolla voitai-        nopisteen siirtämistä erityisesti talous- ja kansain-
15214: siin yhteensovittaa ja tehostaa säteilytilanteen          väliseen rikostutkintaan Talousrikostutkinnan
15215: valvontaa, varoitusta ja hälytystä, parantaa             hyödyntäminen vaatii lainsäädännön kehittämistä
15216: väestön turvallisuuteen liittyvää suojaus- ja pe-        ja syyttäjätoimen keskittämistä omiin, poliisitoi-
15217: lastustoimintaa sekä tehostaa tiedottamista ja           mesta riippumattomiin alueyksiköihin.
15218: ohjeistusta.                                                  Ulkomaalaisasioita käsittelevän viraston muo-
15219:     Julkisen hallinnon uudistaminen on ollut esillä      dostaminen näyttää viivästyvän. Sisäasiain-, työ-
15220: 1980-luvun puolivälistä lähtien. Useissa selvityk-       sekä sosiaali- ja terveysministeriön on yhdessä
15221: sissä on esitetty suurisuuntaisia hallintorakentei-      selvitettävä kunkin viranomaisen tehtävät ja vas-
15222: siin ulottuvia muutoksia. Pitkittyessään muutoso-        tuu sekä kehitettävä joustava yhteistoimintatapa,
15223: dotukset aiheuttavat henkilökunnassa epävar-             jolla pystytään reagoimaan nopeasti yllättävissä-
15224: muutta ja turhautumista niin, että tehtävien hoito       kin tilanteissa. Hallitsemauoman maahanmuuton
15225: kärsii. Valtiontilintarkastajien mielestä hallinnon-     estämiseksi on lainsäädäntöä ja viranomaisten
15226: uudistuksille on laadittava aikatauluja systemaat-        valtuuksia kehitettävä vastaamaan muuttuvaa
15227: tinen seuranta.                                          kansainvälistä käytäntöä.
15228:     Valtiontilintarkastajat kiirehtivät periaaterat-         Pelastushallinnon kehittämisen kannalta on
15229: kaisua valtion ja kuntien välisestä uudesta tehtä-       ratkaisevaa, millaisiksi valtion ja kuntien tehtävät
15230: väjaosta, joka vaikuttaa viranomaisten tuleviin           vastaisuudessa muodostuvat. Säteilyturvakeskuk-
15231: tehtäviin sekä pelastushallinnon organisointiin ja       sen ja säteilyvalvontatehtävien keskittäminen sa-
15232: hälytysjärjestelmän kehittämiseen. Toimintojen           malle hallinnonalalle on perusteltua, jos muutok-
15233: suunnitteleminen pysyvällä tavalla edellyttää sel-       sella pystytään parantamaan kansalaisten turval-
15234: keää päätöstä siitä, mitkä järjestystehtävät ja          lisuutta.
15235:                                                                                                                             111
15236: 
15237: 
15238: 
15239: 
15240:                              Puolustusministeriön hallinnonala
15241: 
15242:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-       rän pieneneminen vähentää myös kasarmien
15243: kastuksen puolustusministeriössä 14.5.1993 ja           käyttöä. Seuraavasta asetelmasta ilmenevät ra-
15244: Kadettikoulussa 5.5.1993.                               kennusten valmistumisaika ja rakennustilavuus
15245:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         eri vuosikymmeninä:
15246: perehtyneet puolustusministeriön rakennuskan-
15247: taan, Varusmiespalveluajan lyhentämiseen, sivii-        Rakennusten                                             Rakennustilavuus
15248: lityöntekijöiden koulutukseen ja naisten ase-           valmistumisaika                                             milj.m 3
15249: maan puolustusvoimissa. Puolustusministeriöön           Ennen v. 1945 .......................... .                    5,0
15250: tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä on lisäksi           V. 1946--55 .............................. .                  0,7
15251: käsitelty ministeriön keskeisimpiä tapahtumia           V. 1956--65 .............................. .                  3,1
15252: kertomusvuoden aikana, lähivuosien säästötoi-           V. 1966--75 .............................. .                  4,6
15253: mien vaikutuksia, armeijan taistelutaidon tasoa         V. 1976--85 .............................. .                  2,8
15254: sekä eräitä hankintoja.                                 V. 1986--92 .............................. .                  1,6
15255:                                                         Yhteensä .. .... .. ......... .. .... . .... ...... .        17,8
15256:               Puolustusministeriö
15257:                                                             R a k e n n u s k a n n a n k u n t o. Raken-
15258:    Puolustusministeriön rakennuskanta. R a -            nuskanta Turun ja Porin, Hämeen, Uudenmaan,
15259: k e n n u s k a n n a n k e h i t y s. Puolustusmi-     Helsingin ja Kymen sotilaslääneissä on vanhinta
15260: nisteriön hallinnonalalla on käytössä merkittä-         ja huonokuntoisinta. Näiden vanhojen, usein
15261: vän suuri rakennuskanta. Rakennuksia oli ker-           myös rakennushistoriallisesti arvokkaiden ja
15262: tomusvuonna yhteensä n. 8 920, joiden yh-               suojeltaviksi suunniteltujen rakennusten käyttö-
15263: teistilavuus oli n. 17,8 milj. m 3 • Rakennuskan-       tarkoitus on useaan otteeseen muuttunut. Niiden
15264: nasta n. 20 % oli kylmiä varastotiloja, n. 15 %         työ- ja henkilöstötilat ovat puolustusministeriön
15265: kasarmitiloja, n. 10% asuintiloja ja n. 12%             ilmoituksen mukaan riittämättömiä sekä laitteis-
15266: korjaamo- ja huoltotiloja.                              to ja varustus vanhentunutta ja puutteellista,
15267:    Vuonna 1986 rakennuskannan rakennustila-             kun verrataan niiden kuntoa vastaaville tiloille
15268: vuus oli 16,5 milj. m 3, v. 1988 16,9 milj. m 3 ja v.   asetettuihin normeihin ja ohjeisiin.
15269: 1990 17,3 milj. m 3• Vuonna 1986 rakennusten                Vuonna 1990 tehtiin puolustusministeriössä
15270: määrä oli 8 705, v. 1988 8 736 ja v. 1990 8 791.        selvitys puolustusvoimien henkilöstön ja varus-
15271:    Rakennusten lisäksi puolustusministeriöllä on        miesten työ- ja majoitustilojen puutteista. Selvi-
15272: hallinnassaan alueensa tiestöt, harjoitus-, leiri- ja   tyksessä korjaustarpeiden kokonaissummaksi
15273: ampuma-alueet sekä satamarakenteet, lentoken-           saatiin 2,57 mrd. mk, josta pelkästään Helsingin,
15274: tät ja kunnallistekniikka, joiden ylläpidosta se on     Uudenmaan ja Hämeen sotilasläänien osuus oli
15275: myös vastuussa.                                         1,45 mrd. mk eli 57%. Suurin korjaustarve o,li
15276:    Rakennuskannan ikä. Varsin suuri                     siis Etelä-Suomen varuskunnissa.
15277: osa rakennuksista eli 5 milj. m 3 on rakennettu             Puolustushallinnon uudis- ja peruskorjausra-
15278: ennen vuotta 1945. Sodan jälkeinen rakennus-            kentamiseen sekä vuosikorjaustöihin käytetyt
15279: kanta oli suhteellisen pieni. Varsinainen rakenta-      varat vähentyivät n. 30% 1980-luvulla. Perus-
15280: misen huippu koettiin 1960-luvulla ja 1970-lu-          korjausvaroja sekä oikeusministeriöitä avolai-
15281: vun alkuvuosina, jolloin varusmiesmäärä oli             toksille ja työsiirtoloille siirrettyjä varoja on
15282: 43 000. Ensi vuosikymmenellä määrän arvioi-             puolustusministeriön ilmoituksen mukaan käy-
15283: daan vähenevän 27 OOO:een. Varusmiesten mää-            tetty Etelä-Suomen varuskuntien korjauksiin
15284: 112
15285: 
15286: niin paljon, kuin se suhdanne- ja työvoimapoliit-     kiinteistönhoitoalueiden tulisi laajemminkin tut-
15287: tisesti on ollut mahdollista. Alityöllisyysalueella   kia alueillaan olevien rakennusten ja maa-aluei-
15288: peruskorjaustöihin on käytetty myös työministe-       den käyttöastetta ja -tarvetta. Tarpeettomien tai
15289: riön myöntämiä määrärahoja.                           epätarkoituksenmukaisten tilojen ja kiinteistöjen
15290:    Kertomusvuonna oli käynnissä Hattulassa            käyttö-, myynti- tai vaihtomahdollisuudet tulisi
15291: Panssarikoulun laajennus ja peruskorjaus, San-        muun valtionhallinnon ja mm. sijoituskuntien
15292: tahaminassa Kadettikoulun asuntolan uudisra-          kanssa selvittää.
15293: kennustyö ja päärakennuksen peruskorjaus, Rii-           Puolustusministeriön käsityksen mukaan hal-
15294: himäellä kasarmin peruskorjaus ja Valkealassa         linnonalan mahdollisuudet korjata rakennus-
15295: kasarmin uudisrakennustyö.                            kannan puutteita ovat lähivuosien rahoitusnäky-
15296:    Valtiontilintarkastajat käsittelivät puolustus-    mien valossa rajoitetut. Varuskuntien ja muiden
15297: ministeriön rakennuskannan kuntoa kertomuk-           yksiköiden kehittämissuunnitelmien toteutus ja
15298: sessaan vuodelta 1990 (s. 94-1 02). Tällöin kiinni-   sen perusteella tapahtuva voimavarojen uudel-
15299: tettiin huomiota Etelä-Suomen varuskuntien ra-        leenkohdentaminen vie aikaa. Hallinnonalalla
15300: kennusten tason heikkouteen. Valtiontilintar-         on kuitenkin organisaation ja tehtävien kehittä-
15301: kastajat korostivat, että varsinaisten työsuojelu-    misen yhteydessä pyritty tiivistämään organisaa-
15302: näkökohtien lisäksi puutteellisilla tiloilla on ne-   tiota. Vuoden 1990 jälkeen jo toteutuneista
15303: gatiivinen vaikutus sekä kantahenkilökunnan           hankkeista ministeriö haluaa erityisesti mainita
15304: että varusmiesten työmotivaatioon. Muun               Kouvolan kasarmialueen pääosan myymisen
15305: muassa heikkotasoiset kasarmi- ja sosiaalitilat       Kouvolan kaupungille. Saatavalla kauppasum-
15306: ovat omiaan lisäämään varusmiespalvelun alku-         malla (60 Mmk) voidaan kattaa Vekaranjärven
15307: vaiheessa yhä useammin ilmeneviä vakavia so-          varuskunnan uudisrakentamishankkeet Kymen
15308: peutumisvaikeuksia ja jopa varusmiespalveluk-         Pioneeripataljoonan siirtyessä Vekaranjärvelle.
15309: sen keskeytymistä. Jo työturvallisuuden ja -          Vastaavanlainen hanke on käynnissä Korian
15310: motivaation kannalta olisi saatava pikaisesti         kasarmialueen osalta Elimäen kunnan, Kymen
15311: parannusta Etelä-Suomen varuskuntien raken-           lääninhallituksen ja puolustusministeriön välillä.
15312: nusten tasoon.                                           Puolustusministeriön käsityksen mukaan ka-
15313:    Valtiontilintarkastajat ennakoivat myös, että      sarmialueista luopuminen on vaikea ja pitkäai-
15314: varuskuntien korjaustarvetta lisää paitsi van-        kainen prosessi. Kiinnostus luovutettaviin tiloi-
15315: himpien varuskuntien yhä tärkeämmäksi käyvä           hin vaihtelee eri osissa maata. Ministeriön mie-
15316: museoarvo, myös 1950- ja 1960-luvulla valmistu-       lestä sotilaskäyttöön tarkoitetuille tiloille ei ole
15317: neen suuren rakennuskannan tuleminen perus-           helposti löydettävissä muuta hyötykäyttöä. Li-
15318: korjausikään. Välttämättömien peruskorjausten         säksi useilla paikkakunnilla on otettava huo-
15319: viivästyminen tämän suuren rakennuskannan             mioon myös rakennushistorialliset näkökohdat.
15320: osalta aiheuttaa eittämättä tilojen ja rakenteiden    Huonon taloudellisen tilanteen takia ei luovutet-
15321: ylimääräistä ja liiallista rappeutumista ja siten     tavien kasarmialueiden realisointikaan ole mi-
15322: lisää lopullisia korjauskustannuksia. Tilojen         nisteriön ilmoituksen mukaan helppoa. Vaitiol-
15323: heikko kunto saattaa vaikuttaa haitallisesti          lakaan ei ole nykytilanteessa halukkuutta kasar-
15324: myös niissä säilytettävään, usein hyvinkin kalli-     mien uuskäyttöön.
15325: seen materiaaliin ja aiheuttaa siten taloudellisia       Rakennus- ja kiinteistönhoi-
15326: menetyksiä. Valtiontilintarkastajat korostivat        t o - o r g a n i s a a t i o n k e h i t t ä m i n e n.
15327: tuolloin, että näihin kasvaviin peruskorjaustar-      Puolustusministeriön alaisen rakennus- ja kiin-
15328: peisiin olisi osattava varautua ennakolta.            teistönhoito-organisaation asemaa ja toiminnan
15329:    Lisäksi valtiontilintarkastajat kiinnittivät       kehittämisvaihtoehtoja on jo usean vuoden ajan
15330: huomiota vuoden 1990 kertomuksessaan siihen,          selvitetty. Yhtenä kehittämisvaihtoehtona on
15331: että meneillään olevien puolustusvoimien suur-        esitetty toiminnan jonkinasteista sulauttamista
15332: ten organisaatiouudistusten ja niihin kuuluvien       rakennushallituksen toimintaan.
15333: joukko-osastosiirtojen tulisi mahdollistaa toi-          Kiinteistöalan kehittämiseksi on puolustusmi-
15334: mintojen entistä suurempi keskittäminen raken-        nisteriössä tehty selvitys puolustushallinnon
15335: nuksiltaan ja toiminnaltaan parhaimmille varus-       kiinteistö- ja rakennussektorin uudelleenorgani-
15336: kunta-alueille. Tarpeettomista alueista ja raken-     soinnista. Selvityksessä ehdotetaan erotettavaksi
15337: nuksista tulisi luopua, jotta vältettäisiin turhat    toisistaan omistajan, käyttäjän ja palveluiden
15338: ylläpitokustannukset Valtiontilintarkastajat ko-      tuottajanroolit Omistajana toimisi hallin-
15339: rostivat sitä, että puolustusministeriön alaisten     nonalan ylimpänä viranomaisena puolustusmi-
15340:                                                                                                                       113
15341: 
15342: nisteriön kiinteistöosasto. Puolustusvoimat            lakkautettavista kasarmialueista huonokuntoi-
15343: käyttäisi kiinteistöjä ja kiinteistöpalveluita. Se     sia ovat Itikanmäki, Impivaara, Janhua, Poltin-
15344: määrittäisi, mitä ja miten paljon kiinteistöjä ja      aho, Linnankasarmi, Espoonlahti, Koria, Ky-
15345: kiinteistöalan palveluita käyttäisi. Kiinteistö- ja    minlinna sekä osittain Kokkola, Hanko, Taival-
15346: rakennuspalveluja tuottaisi liikelaitosmaiseen         lahti ja Lappeenranta. Muilta osin alueet ja
15347: organisaatio- ja toimintatapaan toimiva, tulos-        rakennukset ovat tyydyttäviä.
15348: ohjattu ja nettobudjetoitu palveluyksikkö, puo-           Vuosien 1990-92 aikana on käytetty varoja
15349: lustushallinnon rakennuslaitos. Rakennuslaitos         peruskorjauksiin lakkautettaviksi ehdotetuissa
15350: muodostettaisiin ministeriön rakennusosastosta         kohteissa seuraavasti:
15351: ja alueellisista rakennustoimistoista sekä raken-
15352: nustyöpisteistä.                                                                                                      Mmk
15353:     Suunniteltu kiinteistöalan järjestelmä selkeyt-    Hanko, kasarmi ...... ... ........ ............. .... ... ..    4,0
15354: täisi tehtäviä, vastuuta ja organisaatiota. Järjes-    Hämeenlinna Poltinaho,
15355: telmä korostaisi puolustusvoimien käyttäjävas-         asuinrakennuksen korjaus Gää käyttöön)                          8,0
15356: tuuta ja lisäisi sen toimintavaltaa. Järjestelmässä
15357: olisi tarkoitus ottaa käyttöön myös sisäiset           Helsinki, Taivallahti
15358: vuokrat. Tämä lisäisi kustannuskriittisyyttä tilo-     autohallien ja varastojen korjaus ... ..........                4,4
15359: jen käytössä ja uusien tilojen hankinnassa. Ole-       soittokunnan tilojen korjaus
15360: tettavaa on, että tilojen käyttö tätä kautta tehos-    (työsuojeluviranomaisten uhkasakko) .....                       3,0
15361: tuisija mahdollisista tarpeettomista tiloista luo-
15362: vuttaisiin. Sisäisten vuokrien toteutus riippuu        Yhteensä .................................................. 19,4
15363: käynnissä olevasta, valtiovarainministeriön aset-
15364:  tamasta valtion kiinteistöhallintoprojektista ja
15365: sen ehdotuksen pohjalta tehtävistä päätöksistä.            Yhteensä näihin lakkautettaviin kohteisiin on
15366:      Puolustushallinnon                 joukko-        siis käytetty varoja 19,4 Mmk, josta 8 Mmk on
15367: j e n, 1 a i t o s t e n j a v a r u s k u n t i e n   käytetty Poltinahon asuinrakennukseen, joka
15368:  rationalisointi- ja kehittämis-                       jää edelleen puolustusvoimien käyttöön varus-
15369:  ohjelmassa ehdotetut kasarmi-                         kunnan lakkauttamisesta huolimatta. Osa kor-
15370: a 1u e e t. Puolustusministeriön asettaman työ-        jauksista on täytynyt tehdä viipymättä esim.
15371:  ryhmän selvitys puolustusvoimien rationalisoin-       työsuojeluviranomaisten vaatimuksesta, vaikka
15372:  ti- ja kehittämisohjelmaksi valmistui kertomus-       tiedossa on ollutkin varuskunnan lakkauttami-
15373:  vuoden marraskuussa.                                  nen lähivuosina.
15374:      Puolustusvoimien joukko-osastoja, laitoksia           Puolustusministeriön hallinnonalan raken-
15375: ja varuskuntia koskevan pitkän aikavälin kehit-        nustöissä peruskorjausvaroja on v. 1990-92
15376:  tämisohjelman tavoitteeksi asetettiin sellaisen       käytetty yhteensä n. 276 Mmk (mom. 27.27.74 ja
15377:  varuskunnista muodostuvan rakenteellisen inf-         27.27. 75 ja oikeusministeriön hallinnonalalta
15378:  rastruktuurin sekä sellaisen joukko-osastoista ja     tulleet määrärahat).
15379:  laitoksista muodostuvan koulutus- ja toiminta-            Puolustusministeriön hallinnonalan määrära-
15380:  organisaation määrittäminen, jotka ovat tarpeen       hat vähenevät valtioneuvoston kertomusvuoden
15381:  puolustusvoimien tehtävien toteuttamiseksi ensi       syksyllä tekemän periaatepäätöksen mukaan yli
15382:  vuosikymmeninä. Infrastruktuuri ja organisaa-         13% vuosien 1992ja 1993 välisenä aikana. Tämä
15383:  tio on sopeutettava puolustuspoliittisiin ja val-     merkitsee sitä, että puolustusvoimien toiminnassa
15384:  miudellisiin vaatimuksiin ja samalla on otettava      on tehtävä säästöjä ja infrastruktuuria joudutaan
15385:  huomioon rauhan ajan taloudellisuus- ja tarkoi-       pakostakin supistamaan.
15386:  tuksenmukaisuusnäkökohdat                                 Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä toi-
15387:      Ensimmäiset lakkautuksia koskevat päätök-         mintojen keskittämistä rakennuksiltaan ja alueil-
15388:  set tehtiin kesällä 1993. Ne koskivat Hämeen          taan parhaimmille varuskunta-alueille, jolloin
15389:  sotilassairaalaa ja eräitä varikoita.                 tarpeettomista alueista ja rakennuksista voidaan
15390:      Lakkautettavaksi ehdotettu-                       luopua. Koulutellavien varusmiesten määrän vä-
15391:  jen varuskuntien rakennusten                          hentyessä onkin mahdollista luopua huonokuntoi-
15392:  nykykunto ja niiden peruskor-                         sista tiloista ja keskittää koulutus parempikun-
15393:  j a u s k u s ta n n u k se t v. 1 9 9 0- 9 2.        toisiin varuskuntiin ottaen samalla huomioon
15394:  Puolustusministeriön ilmoituksen mukaan ratio-        maanpuolustuksen asettamat vaatimukset. Ka-
15395:  nalisointi- ja kehittämisohjelmassa ehdotetuista      sarmeista luopuminen on kuitenkin pitkäaikainen
15396: 
15397: 8 330616T
15398: 114
15399: 
15400: ja vaikea prosessi. Sotilaskäyttöön tarkoitetuille     rakennukset mahdollisesti myydään korkeampaan
15401: tiloille on vaikea löytää muuta hyötykäyttöä, ja       hintaan.
15402: nykyinen taloudellinen tilanne tuskin mahdollis-         . Valtiontilintarkastajat haluavat kiinnittää huo-
15403: taa lakkautettavien kasarmialueiden nopeaa rea-        miota myös lakkautettavien varuskuntien henki-
15404: lisointia. Yksi mahdollisuus olisi, että rllkennus-    löstön asemaan. Koska kiinteistöjen ylläpitokus-
15405: hallitus ottaisi omistukseensa vapautuvat kasar-       tannukset ovat n. JO% kokonaistoimintojen kus-
15406: mialueet.                                              tannuksista, saadaan lakkauttamisella aina ai-
15407:     Kertomusvuoden syksyllä valmistuneen puolus-       kaan säästöjä, vaikkei kiinteistöjen realisointi on-
15408: tusvoimien rationalisointi- ja kehittämisohjelman      nistuisikaan nopeasti. Näin voidaan hyväksyä ka-
15409: mukaan varuskunnat on jaettu kolmeen eri ryh-          sannialueiden toimintojen nopeakin lakkauttami-
15410: mään: kehitettävä!, säilytettävätja lakkautettava!     nen. Kuitenkin jos otetaan huomioon henkilöstön
15411:  varuskunnat. Valtiontilintarkastajat ovat tässä       ikärakenne, voidaan kyseenalaistaa varuskuntien
15412: yhteydessti kiinnittäneet huomiota ennen muuta         nopea alasajo.
15413: niihin mätirärahoihin, joita viime vuosien aikana          Lopuksi valtiontilintarkastajat kiinnittävät
15414: on käytetty lakkautettaviksi ehdotettujen kohtei-      huomiota siihen lausumaan, jonka eduskunta on
15415: den peruskorjauksiin. Määrärahaa, vajaata 20           sisällyttänyt pääluokan 27 perusteluihin hyväk-
15416: Mmk:aa, ei voida kuitenkaan pitää suurena, kos-        syessään valtion talousarvion vuodelle 1993. Tä-
15417: ka osa näistä varoista on käytetty sellaisten asuin-   män lausuman mukaan eduskunta edellyttää, että
15418: rakennusten korjaukseen, jotka jäävät varuskun-        puolustusministeriössä laaditun puolustusvoimien
15419: nan lakkauttamisenkin jälkeen asuinkäyttöön.           joukko-osastoja, laitoksia ja varustuksia koskevan
15420:  Myös ne korjaukset, jotka on jouduttu tekemään        selvityksen perusteella mahdollisesti tehtävät
15421:  työsuojeluviranomaisten vaatimuksesta, ovat tie-      säästöpäätökset perustuvat kokonaistarkasteluun,
15422:  tysti olleet perusteltuja. Näin vain runsaat 8 Mmk    jossa ratkaisujen kustannukset on yksityiskohtai-
15423:  on käytetty lakkautettavien varuskuntien perus-       sesti analysoitu ja otettu toiminnalliset näkökoh-
15424: korjauksiin, joista hyödytään vasta silloin, kun       dat huomioon.
15425:                                                                                                                             115
15426: 
15427: 
15428: 
15429: 
15430:                                     Valtiovarainministeriön hallinnonala
15431: 
15432:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat                                         Valtiovarainministeriö
15433: selvittäneet valtion pankkitukea ja Vakuusra-
15434: haston toimintaa, yritystoiminnan julkista tu-                                Yritystoiminnan        julkinen       tukeminen.
15435: kea, kansantaloudellista perustutkimusta sekä                               Y r i t y s t e n s u o r a r a h o i t u s t u k i.
15436: verojäämien perinnän tehostamista, auto- ja                                 Valtion tuki yritystoiminnalle perustuu ao.lakei-
15437: moottoripyöräverolain (482/67) 17 §:n sovelta-                              hin ja asetuksiin sekä valtioneuvoston ja ministe-
15438: misen ongelmia ja lakkautuspalkkalaisten mää-                               riön päätöksiin. Eri tukimuodoista säädetään
15439: rän kehitystä.                                                              erillisillä laeilla. Valtioneuvoston ja ministeriöi-
15440:    Valtiontilintarkastajat suorittivat tarkastuk-                           den päätökset ohjaavat tukien myöntämistä hal-
15441: sen valtiovarainministeriössä 24.2.1992, Valtion                            linnossa.
15442: taloudellisessa tutkimuskeskuksessa 22.1.1993 ja                               Tukisäännöksissä määritellään yleensä tuen
15443: Uudenmaan lääninverovirastossa 11.12.1992.                                  tavoite, muoto ja myöntämisperusteet. Vain har-
15444: Valtiovarainministeriön tarkastuskäynnin yh-                                voissa poikkeustapauksissa tuki myönnetään il-
15445: teydessä valtiontilintarkastajat saivat selvityksen                         man viranomaisen tapauskohtaista harkintaa.
15446: hallinnonalan keskeisistä tapahtumista kerto-                                  Itsenäisten säätiöiden tukipolitiikasta tai nii-
15447: musvuonna, julkisen talouden lähivuosien kehi-                              den saamasta valtion maksuosuudesta ei ole
15448: tysnäkymistä, valtion keskushallinnon toimival-                             säädetty lailla. Säätiöiden saama valtiontuki
15449: lan jaosta ja tehtävärakenteen muuttamisesta,                               määräytyy yksinomaan valtion talousarvion pe-
15450: suhdanne-ennusteiden osuvuudesta viime vuosi-                               rusteella.
15451: na sekä valtion virkamieslain ja yhteistoiminta-                               Verotukea myönnetään varsinaisen veron-
15452: lain ja valtion eläkejärjestelmien muutoksista.                             huojennuslainsäädännön lisäksi myös muun ve-
15453:                                                                             rolainsäädännön perusteella.
15454:                                                                                Jalostus- ja palvelualojen (pl. valtion pankki-
15455:                                                                             tuki) rahoitustuista valtiolle aiheutuneet netto-
15456:                                                                             kustannukset1 olivat v. 1988-92 käyttötarkoi-
15457:                                                                             tuksen perusteella seuraavat:
15458: 
15459:                                                                                  1988      1989       1990       1991      1992
15460:                                                                                                      Mmk
15461: Aluetuki ................................................................        844        921      1 097      1 005       968
15462: Energiahuolto .......................................................            112        101        119         64        60
15463: Lehdistötuki .........................................................           482        482        443        467       362
15464: Merenkulku ja laivan-
15465: rakennus ...............................................................          28        436       210         597       353
15466: Tutkimus ja tuotekehitys ......................................                  236        316       351         495       551
15467: T~öm~rk~in~tu~i .................................................                508        644       653         746     1 168
15468: V1enmned1stammen ..............................................                  202        177        185        485       510
15469: Ympäristönsuojelu ···············································                 35         33         42         41        95
15470: Valtionyritysten tuet .............................................              162        151       664         964     1 257
15471: Muut tuet .............................................................          190        306        309        389       481
15472: Yhteensä ...............................................................       2 799      3 567      4073       5 253     5 806
15473: 1 Avustukset= maksetut avustukset ml. suora korkotuki.
15474: 
15475: Lainatuki = (keskim. lainakanta x laskentakorko) + luottotappiot + takaisin perimättä jätetyt lainanlyhennykset-
15476: korkotulot.
15477: Osakepääomatuki = (keskim. sijoitettu osakepääoma x tuottotavoite) + osakepääoman alennukset- osingot.
15478: Takuu- ja takaustuki = takuu- ja takauskorvaukset - takuu- ja takausmaksut - takaisin perityt korvaukset.
15479: 116
15480: 
15481:    Valtiolle yritystoiminnan tukemisesta aiheu-                              takuukorvausten vuoksi. Niitä ei ole voitu kat-
15482: tuneet nettokustannukset ovat kasvaneet selvästi                             taa vastaavilla takuumaksutuloilla. Tämä on
15483: viime vuosina. Aluetuen osuus on noin viiden-                                johtunut suurelta osin heikentyneestä taloudelli-
15484: nes. Valtionyritykset ja valtion liikelaitokset saa-                         sesta tilanteesta, samoin kuin työmarkkinatuen
15485: vat edullista osakepääomatukea, joka muodosti                                lisääntyminenkin.
15486: n. 80% valtionyritysten tuista v. 1991. Viennin-                                Jalostus- ja palvelualojen yritystoiminnan so-
15487: edistämisen sekä merenkulun ja laivanrakennuk-                               siaaliturvan luonteinen tuki oli v. 1988-92 seu-
15488: sen tuet ovat lisääntyneet tuntuvasti kasvaneiden                            raava:
15489: 
15490:                                                                                   1988      1989       1990       1991      1992
15491:                                                                                                       Mmk
15492: Yrittäjien eläkelain mukaiset menot .................                             255        145          1         78      336
15493: Merimieskassamenot .........................................                       75         87         97        108      118
15494: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
15495: set ......................................................................         28         28         29         35        47
15496: Yhteensä ............................................................             338        260        127       221        501
15497: 
15498:    Sosiaaliturvan luonteinen tuki on vähentynyt                              keuksellisen suuri. Tämä johtui osaksi käyttö-
15499: viime vuosina yrittäjien eläkemenoihin käytetty-                             omaisuuden verovapaista myynti voitoista, joista
15500: jen valtion varojen pienenemisen vuoksi.                                     aiheutunut verotuki oli 40 % yritystoiminnan
15501:    Yritysten verot u k i. Vuosien 1988-                                      kokonaisverotuesta. Muutoinkin verotuet olivat
15502: 89 korkeasuhdanteessa yritykset hyödynsivät                                  v. 1988-89 erityisen suuria.
15503: erityisen paljon verojärjestelmään sisältyvää tu-                               Yritystoiminnan (pl. maatalous) verotuet oli-
15504: kea. Yritystoiminnan verotuki oli v. 1988 poik-                              vat v. 1988-92 seuraavat:
15505: 
15506:                                                                                   1988      1989       1990       1991     1992 1
15507:                                                                                                       Mmk
15508: Tulo- ja varallisuusverotus ................................                    1 110      1 680      1 800      2000      1900
15509: Elinkeinotulon verotus ......................................                  18 190     12 300      4900        100        100
15510: Välillinen verotus ..............................................               3 300      3 740      4 300      4900      4 500
15511: Verotuki yhteensä .............................................                22 600     17 720     11 000      7 000     6 500
15512: 1
15513:     Arvio
15514: 
15515:    Vuonna 1990 monien yritysten tilinpäätökses-                              sivat lisäksi yhteisöjen tuloveroprosentin alenta-
15516: sä varaukset olivat maksimissaan, eivätkä yri-                               minen ja tulopohjan laajentaminen.
15517: tykset voineet enää lisätä verotukeaan. Samaan                                  Teollisuudelle ja palveluelinkeinoille kohdis-
15518: suuntaan vaikutti myös varausmahdollisuuksien                                tuneen verotuen osuus verotuen kokonaismää-
15519: vähentäminen. Vuonna 1990 yhteisöjen verotuk-                                rästä (suluissa) oli v. 1987-91 seuraava: v. 1987
15520: sessa otettiin käyttöön yhtiöveron hyvitysjärjes-                            (59 600 Mmk) 21,3 %, v. 1988 (76 500 Mmk)
15521: telmä, joka määräsi yrityksille voitonjaon perus-                            29,5 %, v. 1989 (65 600 Mmk) 27,0 %, v. 1990
15522: teella määräytyvän minimiveron. Tämän saavut-                                (59 700 Mmk) 18,4% ja v. 1991 (50 150 Mmk)
15523: tamiseksi useat yritykset purkivat varauksiaan                               14,0%.
15524: lisäten siten verotettavaa tuloaan, mikä vähensi                                Y r i t y s t u e n y h t e i s m ä ä r ä. Jalos-
15525: verotuen määrää. Verotukea alensi myös yhtei-                                tus- ja palvelualojen rahoitustuki, sosiaaliturvan
15526: söjen tuloveroprosentin alentaminen 8 prosentti- ·                           luonteinen tuki ja verojärjestelmän kautta yritys-
15527: yksiköllä v. 1990. Vuonna 1991 verotuki väheni                               toiminnalle myönnetty verotuki oli v. 1988-92
15528: edelleen talouden laman myötä. Verotukea alen-                               yhteensä seuraava:
15529:                                                                                   1988       1989      1990       1991      1992
15530:                                                                                                       Mmk
15531: Rahoitustuki .....................................................              2 799       3 567     4074       5 253     5 806
15532: Sosiaaliturvatuki ...............................................                 358         260       127        221       501
15533: Verotuki ............................................................          22 600      17 720    11 000      7 000     6 500
15534: Valtion tuki yhteensä ........................................                 25 757     21 547     15 201     12 474    12 807
15535:                                                                                                                              117
15536: 
15537:    Kansainvälisissä vertailuissa verotueksi kat-                         ei ko. tietoja ole myöntäjäviranomaisilta saata-
15538: sotaan yleensä tiettyyn rajattuun kohteeseen                             vissa. Erittelemättömät tuet ovat etupäässä kor-
15539: suunnattu verotuki. Vain tämän verotuen arvioi-                          kotukia.
15540: daan vinouttavan kansainvälistä kilpailua.                                  ToimiaJoittain runsaat puolet kaikesta rahoi-
15541:    Vain varsinaisista veronhuojennuslaeista,                             tustuesta kohdistuu teollisuuteen. Erityisen tuet-
15542: elinkeinotulon verotuksesta ja välillisen verotuk-                       tuja teollisuudenaloja ovat lehdistön kustannus-
15543: sen erityishuojennuksista aiheutuvan, määritel-                          ja kirjapaino- sekä laivanrakennustoiminta.
15544: mällisesti kansainvälistä kilpailua vinouttavan                          Myös kone- ja sähkötekninen teollisuus saa
15545: verotuen määrä oli v. 1988-90 vuosittain n. 2                            tukea muita aloja enemmän. Energiantuotannon
15546: mrd. mk.                                                                 ja rakennustoiminnan tuki on sen sijaan vähäis-
15547:    Yritystuki toimiaJoittain ja                                          tä. Näille aloille kohdistuu kuitenkin välillistä
15548: yritys k o on mukaan. Valtiontaloudelle                                  tukea muiden toimialojen tuettujen energia- ja
15549: rahoitustuista aiheutuvat nettokustannukset                              rakennusinvestointien kautta.
15550: voidaan kuvata yrityskoon mukaan jaoteltuina.                               Rahoituslukien valtiontaloudelliset nettokus-
15551: Verotuista ei sen sijaan ole käytettävissä vastaa-                       tannukset olivat v. 1990-92 toimiaJoittain seu-
15552: via tietoja. Enimmillään lähes viidesosasta tuista                       raavat:
15553: 
15554:                                                                               1990                  1991              1992
15555:                                                                          Mmk          %     Mmk             %     Mmk         %
15556: Teollisuus ..........................................................    1 928       47,3   2 723          51,8   2 787   48,0
15557: Energiantuotanto ..............................................            107        2,6      96           1,8     132    2,3
15558: Rakentaminen ...................................................            61        1,5     105           2,0     156    2,7
15559: Palvelut ·····························································   1 699       41,7   2 029          38,6   2 039   35,1
15560: Muut .................................................................     279        6,8     301           5,7     691   1 1,9
15561: Yhteensä ............................................................    4074        100    5 254          100    5 805      100
15562: 
15563: 
15564:    Vähintään viidensadan työntekijän suuryri-                            minnan alueelliset tukitoimet, tutkimus- ja tuo-
15565: tykset saivat v. 1991 kolmasosan rahoitustuesta.                         tekehitysavustukset sekä -lainat, viennin ja vien-
15566: Nämä tuet koostuivat lähinnä joidenkin yksit-                            timarkkinoinnin avustukset sekä yrityksille työt-
15567: täisten yritysten takuutappioista sekä valtionyh-                        tömyyden lieventämiseksi maksetut avustukset.
15568: tiöiden ja valtion liikelaitosten saamasta pää-                          Keskisuuria yrityksiä on vähän, joten niiden
15569: omatuesta. Suuryritykset saavat muutoin run-                             osuus kokonaistuestakin on pieni. Yrityskoon
15570: saasti korko- ja lainatukea.                                             mukaan erittelemättömän tuen osuus on suuri,
15571:    Alle sadan työntekijän pienet yritykset saavat                        koska tukien tilastointi on puutteellista.
15572: kolmasosan suorasta yritystuesta. Nämä yrityk-                              Rahoitustukien valtiontaloudelliset nettokus-
15573: set saavat yksittäisiä pienehköjä ja projektikoh-                        tannukset jakautuivat v. 1990-92 yrityskoon
15574: taisia tukia. Merkittävimpiä niistä ovat yritystoi-                      mukaan seuraavasti:
15575: 
15576: Yrityskoko                                                                    1990                  1991              1992
15577:                                                                          Mmk          %     Mmk             %     Mmk         %
15578: Vähintään 500 työntekijää ................................               1 237       30,4   1 842          35,1   1 790   30,8
15579: 100--499 työntekijää .........................................             499       12,3     541          10,3     576    9,9
15580: Alle 100 työntekijää ..........................................          1 700       41,7   1 982          37,7   2 423   41,7
15581: Erittelemätön .....................................................        637       15,6     899          16,9   1 017   17,5
15582: Yhteensä ............................................................    4 073       100    5 264          100    5 806      100
15583: 
15584: 
15585:    Yritystukien            tavoitteet        ja                          moniksi tukimuodoiksi. Laskentatavasta riip-
15586: t u 1o k s e t. Yritystoiminnan julkinen tukemi-                         puen valtion maksamia rahoitustukia tai vero-
15587: nen on hajautunut useille eri viranomaisille ja                          tuksen kautta toteutettuja verotukia on kaikki-
15588: 118
15589: 
15590: aan 100-150. Tukijärjestelmän hajanaisuus hei-          jakautumiseen eri alueiden tai tuotannonalojen
15591: jastaa eri toimialojen ja yritysten ongelmien           kesken. Sen sijaan ei ole voitu osoittaa, että
15592: monimuotoisuutta sekä tukien hallinnon haja-            tukipolitiikka olisi vaikuttanut myönteisesti ja
15593: naisuutta ja päällekkäisyyttä.                          pysyvästi yksittäisen maan koko kansantalou-
15594:     Y ritystuilla on muitakin kuin talous- tai elin-    den kehitykseen.
15595: keinopoliittisia tavoitteita. Y ritystuilla pyritään        Tukipolitiikka Suomessa ja
15596: mm. työllisyyden edistämiseen, liikennepalvelu-         muissa Pohjoismaissa. Tukipolitiik-
15597: jen parantamiseen, saastumisen ehkäisemiseen ja         kaa koskeva kansainvälinen vertailu Pohjois-
15598: huoltovarmuuden turvaamiseen. Monien eri ta-            maissa samoin kuin OECD:nja EY:n piirissä on
15599: voitteiden vuoksi myös tukien hallinnointi on           viime vuosina keskittynyt tukien läpinäkyvyy-
15600: hajautunut useiden eri ministeriöiden hallin-            denja vertailukelpoisuuden lisäämiseen. Tärkeä-
15601: nonalalle. Yrityslukien lukuisuutta lisää valtio-       nä osana tätä työtä on kehitetty yritystuen mää-
15602: varainministeriön mukaan osaltaan se, että niis-         rän mittaamismenetelmiä.
15603: tä on hallinnossa usein vaikea luopua, vaikka               Vuonna 1991 teollisuuden ja palvelualojen
15604: olosuhteet olisivatkin muuttuneet.                       yritysten valtiontuki (pl. pankkituki ja vero tuki)
15605:      Tukijärjestelmän hajanaisuuden vuoksi sen           oli Pohjoismaissa keskimäärin 0,54% BKT:sta.
15606:  kokonaistavoitteita ei valtiovarainministeriön          Tuki oli Norjassa vajaat 1 %, Suomessa 0,8 %,
15607:  mukaan voida nykytilanteessa johdonmukaisesti           Tanskassa 0,4 %, Ruotsissa 0,3% ja Islannissa
15608:  määritellä. Myös yksittäisten tukimuotojen ta-          0,2% BKT:sta. Vuodesta 1986 yritystuen BKT-
15609:  voitteet saattavat olla joko niin yleisesti tai         osuus väheni muissa Pohjoismaissa paitsi Suo-
15610:  monitahoisesti määriteltyjä, että tavoitteiden          messa.
15611:  saavuttamista tai tuloksia on hallinnon ylipää-            Vuonna 1991 yritystuen BKT-osuus kasvoi
15612:  tään mahdotonta seurata. Monet tukiviranomai-           edelliseen vuoteen verrattuna vain Suomessa ja
15613:  set tilastoivat eri tavoin esim. myöntämiensä           Islannissa. Suomessa kasvu aiheutui pääasiassa
15614:  tukien saajien määriä tai tuettujen hankkeiden          lisääntyneistä vientitakuutappioista. Myös ko-
15615:  laajuutta. Tukien välittömistä tai välillisistä vai-    konaistuotannon jyrkkä lasku vaikutti saman-
15616:  kutuksista ei ole juuri käytettävissä tilastoja tai     suuntaisesti. Pohjoismaiden tukipolitiikalle oli v.
15617:  tutkimuksia.                                            1991 ominaista alakohtaisten tukien (mm. rauta-
15618:      Yritysten tukipolitiikka vinouttaa joka ta-         ja terästeollisuuden tuen) vähentäminen sekä
15619:  pauksessa tuotannon hyödyke- ja toimialaraken-          painopisteen siirtäminen uusien ja pienten yritys-
15620:  netta. Tuki voi johtaa ensinnäkin tuetun hyö-           ten tukemiseen.
15621:  dykkeen ylituotantoon. Toiseksi tukimenot ra-               Vuonna 1990 Pohjoismaissa voimassa olleista
15622:  hoitetaanjoko supistamalla muitajulkisia meno-          kriisitueksi luokitelluista tukiohjelmista valtaosa
15623:  ja, jolloin menetetään niistä muutoin saatavat          oli poistettu tai päätetty poistaa. Norjassa tuet-
15624:  hyödyt, tai lisäämällä veroja, mikä puolestaan          tiin kuitenkin edelleen kahta kriisiyritystä alue-
15625:  vähentää kansalaisten hyvinvointia. Kolman-             poliittisten syiden vuoksi. Suomi lisäsi ainoana
15626:  neksi tukien tavoittelu voijohtaa yritykset perus-      Pohjoismaana tukea uusille kriisiyrityksille. Ker-
15627:  liiketoiminnan kannalta heikosti tuottavaan             tomusvuonna Suomen valtio teki pääomasijoi-
15628:  käyttäytymiseen.                                        tuksia Finnyards Oy:öön edistääkseen telak-
15629:      Toisaalta jotkin yritystuet voivat saada ai-        kayhtiön muodostamista. Lisäksi Suomen halli-
15630:  kaan suotuisia vaikutuksia myös tuettujen yri-          tus päätti suoran tuen myöntämisestä Imatra
15631:  tysten ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Tällaisia         Steel Oy:lle.
15632:  tukimuotoja voivat olla mm. tuet ympäristön-                Pohjoismaiden yritystukiohjelmia on viime
15633:  suojeluun sekä tutkimustoimintaan, jonka tu-            vuosina sopeutettu EY:nja Efta-maiden yleisten
15634:  loksia voidaan yleisesti hyödyntää. Kansanta-           tukiehtojen mukaisiksi. Suoranaisesti kilpailua
15635:  loudellisia hyötyjä voi aiheutua myös tuista,            rajoittavia tukia on siten Pohjoismaissa vähen-
15636:  joilla pyritään korjaamaan markkinoilla ulkoi-          netty. Vienninedistämis- ja vientirahoitustukia
15637:  sista syistä aiheutuneita häiriöitä.                     on joko poistettu tai muutettu markkinaehtoi-
15638:      Luotettavia empiirisiä tutkimuksia yrityslu-         seen suuntaan. Kilpailua välittömästi rajoittavis-
15639:  kien kansantaloudellisista vaikutuksista ei val-         ta yritystuista on jäljellä mm. Suomessa myön-
15640:   tiovarainministeriön mukaan ole Suomessa eikä           nettävä kuljetustuki.
15641:  muuallakaan juuri julkaistu. Tuilla on kuitenkin            Elinkeinotukea on Pohjoismaissa viime vuosi-
15642:   osoitettu olevan vaikutuksia tuotannon, työlli-         na suunnattu aiempaa enemmän pienille ja kes-
15643:   syyden ja muiden hyvinvoinnin osatekijöiden             kisuurille yrityksille. Niiden riskipääoman saan-
15644:                                                                                                      119
15645: 
15646: tia on pyritty helpottamaan ja lisäämään tukea         pana. Hallituksen kertomusvuonna tekemät
15647: uusinvestointeihin. Esimerkiksi Tanskassa on           säästöpäätökset sisälsivät myös yritystukea as-
15648: tarkoitus myöntää uusille pienyrityksille tai          teittain vähentäviä ratkaisuja. Tukien karsimi-
15649: pienten yritysten uusinvestoinneille kahden vuo-       sen yhteydessä myös tukiviranomaisten määrää
15650: den kokeilujaksolla vuodesta 1993 alkaen val-          voidaan vähentää.
15651: tiontakuita aiempaa edullisemmilla ehdoilla.               Suomalaisten yritysten hintakilpailukyky oli
15652:      Ruotsissa osaa palkansaajarahastoista käyte-      kertomusvuoden lopussa poikkeuksellisen hyvä.
15653: tään pienten ja keskisuurten yritysten riskipää-       Jos tilanne säilyy, voidaan yritystukea tällöin
15654: oman tukemiseen. Ruotsin Teollisuusrahasto             vähentää ja muuttaa markkinaehtoisemmaksi
15655: keskittyy pienten ja uusien yritysten tukemiseen.      vaarantamatta yritysten toimintaa. Yritystoi-
15656: Ruotsissa suunnitellaan myös ns. uusyrittäjälai-       minnan suotuisaa kehitystä tulisi rahoitustukien
15657: naa, joka tavoittelee mm. uusien tuotteiden ja         vähennyttyä edistää valtiovarainministeriön
15658: markkinointimenetelmien parantamista.                  mukaan parantamalla mm. yhteiskunnallisia yri-
15659:      Norjassa perustettiin vuoden 1993 alussa eri      tyspalveluita.
15660: yksiköitä organisoimaila uudelleen Valtion elin-           Pankkikriisi vaikeuttaa lähivuosina yritysten
15661:  keino- ja aluekehitysrahasto. Siihen perustetaan      rahoitusta. Pienten ja keskisuurten yritysten va-
15662: ns. riskipääomaosasto, jonka varoja sijoitetaan        kuudet ovat riittämättömiä. Oman pääoman
15663:  pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.                   ehtoistakaan rahoitusta ei ole tarjolla, koska
15664:      Suomessa Kehitysaluerahasto Oy:n toimintaa        riskisijoitusten tuotto-odotukset ovat heikot.
15665:  muutettiin vuoden 1993 alusta. Kera toimii tä-        Valtion riskipääomasijoitukset pieniin ja keski-
15666:  män jälkeen pienen ja keskisuuren yritystoimin-       suuriin yrityksiin voisivat valtiovarainministeri-
15667:  nan erityisrahoittajana koko maassa. Lisäksi          ön mielestä turvata elinkelpoisten yritysten säily-
15668:  näiden yritysten rahoituskustannuksia alennet-        misen ja kehittymisen.
15669:  tiin kertomusvuoden loppupuolelta alkaen uusil-           Yritystuen määrä alenee lähivuosina väistä-
15670:  la korkotuilla sekä väliaikaisella uusien inves-      mättä yhtäältä valtiontalouden kireän tilanteen
15671:  tointien korkotuella.                                 ja toisaalta EY:n tukisääntöjen vuoksi. Myös
15672:      Tukipolitiikan muutostarpeet.                     verotuet pienenevät selvästi. Vuoden 1993 alussa
15673:  Maamme taloudellinen lama ei ole muuttanut            toteutettu yritysverouudistus poisti käytännössä
15674:  sanottavasti itse tukijäljestelmiä. Laman vuoksi      lähes kaikki tuloverotuksen verotuet. Määräai-
15675:  käyttöön otettuja uusia tukimuotoja ovat Keran        kaisen veronhuojennuslainsäädännön perusteel-
15676:  suhdannelainat kesäkuusta 1991, pienten ja kes-       la verotukea on kuitenkin edelleen mahdollista
15677:  kisuurten yritysten investointien korkotukijär-       saada. Huojennussäännöksiä ei kuitenkaan jat-
15678:  jestelmä kertomusvuoden elokuusta sekä vuo-           kettane nykyisten määräaikojen umpeuduttua.
15679:  den 1993 alussa käyttöön otettu velkaantuneille       Vuonna 1994 toteutettavassa arvonlisäverouu-
15680:  yrityksille tarkoitettu pienten ja keskisuurten       distuksessa poistettaneen pääsääntöisesti myös
15681:   yritysten korkoavustusjäljestelmä.                   välilliseen verotukseen sisältyvät verotuet.
15682:      Muutoin lama on vaikuttanut tukiin kahden-            Vuoden 1993 huhtikuussa kauppa- ja teolli-
15683:   suuntaisesti. Koska suuri osa yritystuista liittyy    suusministeriö julkisti hallituksen toivomuksesta
15684:   investointeihin, on laman myötä heikentynyt          valmistelemansa kansallisen ohjelman, jolla py-
15685:   investointiaktiviteetti pienentänyt mm. aluetuen      ritään parantamaan pienten ja keskisuurten yri-
15686:   menoja. Toisaalta lama on lisännyt Valtionta-         tysten toimintamahdollisuuksia. Ohjelmaan si-
15687:   kuukeskuksen takaustappioita, joista tosin suuri      sältyi 31 eri toimenpidettä. Ehdotusten toteutta-
15688:   osa aiheutui Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon-        minen ei merkitsisi kauppa- ja teollisuusministe-
15689:   kurssista ja idänkaupan vientitakuista. Koti-         riön mukaan niinkään lisärasitusta valtiontalou-
15690:   maasta aiheutuvat tappiot kasvavat kuitenkin          delle, vaan kysymyksessä on lähinnä rasitusten
15691:   lähivuosina. Lama vaikuttaa myös yrityksille          uudelleen jakaminen.
15692:   suunnattujen työllistämisvarojen kasvuun.                Vuoden 1993 huhtikuussa tulonsiirtojen tu-
15693:       Valtiovarainministeriö esitti kertomusvuoden      losohjauksen projektiryhmä jätti väliraporttinsa
15694:   syksyllä talousneuvostolle tekemässään raportis-      valtiovarainministeriölle. Työryhmä ehdotti
15695:   sa pääsääntöisesti yritystukien poistamista vuo-      konkreettiseksi tavoitteeksi elinkeinotukien kar-
15696:   teen 1995 mennessä. Tämän jälkeen sallittuja          simisen kolmannekseen vallinneesta määrästä v.
15697:    tukimuotoja olisivat vain tuotekehitystuki, alue-    1994-95. Tähän yhteyteen ajoitettaisiin työryh-
15698:    tuki, vientimarkkinoiden tuki sekä pienten ja        män mukaan tukiviranomaisten määrän vähen-
15699:    keskisuurten yritysten tuki nykyistä supistetum-     täminen ja jäljelle jäävien tukien tuloksellisuu-
15700: 120
15701: 
15702: 
15703:  den seurannan tehostaminen. Työryhmän mu-             määrättyjen edellytysten perusteella sallia mm.
15704:  kaan tukien vaikuttavuuden seurannan ja yleen-        alueellisen kehityksen edistämiseksi.
15705:  säkin tukipolitiikan ylimmän johtamisen tulisi           Yritystuen kontrolli perustuu ensi kädessä
15706:  olla kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä.      ennakkovalvontaan, jossa ennen tuen toimeen-
15707:  Tukien tavoitteiden ja todellisten vaikutusten        panoa arvioidaan sen soveltuvuus sääntöihin.
15708:  vertailun tulisi kuulua talouspolitiikan valmiste-    Eta-sopimus edellyttää tukisuunnitelman il-
15709:  luun ja arviointiin nykyistä perusteellisemmin.       moittamista Eftan valvontaviranomaisille etu-
15710: Tietojen kerääminen tulisi työryhmän mielestä          käteen. Valvontaviranomaisella on tarvittaessa
15711:  keskittää Tilastokeskukselle.                         valta kieltää tuen toimeenpano. Tuki-ilmoituk-
15712:     Työryhmän mukaan elinkeinotukia on viime           sen laiminlyönti tai tukijärjestelmän toimeen-
15713: vuosikymmenen aikana voimakkaasti lisätty,             pano ennen sen hyväksymistä tekevät tuesta
15714: minkä vuoksi erityisesti pienet ja keskisuuret         "laittoman". Valtio voidaan velvoittaa lopetta-
15715: yritykset on "opetettu" kulttuuriin, jossa yhteis-     maan tällainen tuki ja perimään jo maksettu
15716: kunnallisista tuista on muodostunut itsestäänsel-      tuki takaisin. Suomen lainsäädännössä takai-
15717: vyys koko yritystoiminnan menestymiselle. Sel-         sinperintään valtuuttava säännös on sisällytetty
15718: vitykset kuitenkin osoittavat, että elinkeinotuet      lakiin.
15719:  ovat vain harvoissa tapauksissa olleet investoin-        Eta-sopimus ei edellytä sopimusmaiden ny-
15720: tihankkeiden käynnistämisen kannalta välttä-           kyisten tukijärjestelmien muuttamista etukäteen.
15721: mättömiä. Näin on ollut erityisesti pienille ja        Tukijärjestelmät ovat kuitenkin valvontaviran-
15722: keskisuurille yrityksille myönnettyjen alue- ja        omaisen tarkkailun kohteena. Niistä voidaan
15723: työllisyysperusteisien tukien kohdalla. Yritykset     pyytää tietoja ja niitä voidaan vaatia myös
15724: pyrkivät puolestaan yleensä maksimoimaan jul-         muutettaviksi. Eta-valvontaviranomainen pyy-
15725: kisen tukensa ja kääntyvät jopa usean tukiviran-       täneekin sopimuksen voimaantulon jälkeen so-
15726: omaisen puoleen.                                      pimukseen liittyneitä Efta-mailta tiedot niiden
15727:     Työryhmän mielestä on kuitenkin tarpeen           tukijärjestelmistä.
15728: säilyttää jotkin elinkeinotuet, kuten teknologia-         Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
15729: tuki ja viennin tukeminen kansainvälisten sopi-        Eta-valtiontukitoimikunta (KM 1991:34) selvitti
15730: musten mukaisilla rahoitus- ja takuuehdoilla.         Eta-sopimuksesta aiheutuvia Suomen yritystuki-
15731: Sama koskee tilapäisesti tarvetta myöntää oman        en muutostarpeita. Toimikunta katsoi, että Eta-
15732: pääoman ehtoista riskirahoitusta innovatiivisille     sopimus edellyttää nykyisen aluepoliittisen tuki-
15733: pienille ja keskisuurille yrityksille.                järjestelmän muuttamista sekä alueiden määrit-
15734:     Valtioneuvoston kanslia asetti vuoden 1993        telyn että tukien myöntämisperusteiden osalta.
15735: huhtikuussa eri hallinto- ja rahoitustukijärjestel-   Muutostarpeet otetaan huomioon valmisteltava-
15736: mien koordinoinnin johtoryhmän selvittämään           na olevassa aluepoliittisen lainsäädännön uudis-
15737: laaja-alaisesti tukijärjestelmien ja niiden hallin-   tuksessa. Toimikunta totesi sopimuksen edellyt-
15738: non koordinointitarpeet Johtoryhmän raportin          tävän myös valtionyhtiöiden tukipolitiikan
15739: on määrä valmistua vuoden 1993 loppuun men-           muuttamista sekä vienninedistämistuen uudel-
15740: nessä. Hallitus päätti osaltaan käsitellä johtoryh-   leen suuntaamista. Lisäksi tukien päällekkäisyys
15741: män ehdotuksen valtion vuoden 1995 talousar-          tulisi estää tarkemmalla valvonnalla, erityisesti
15742: vioesityksen menokehysvalmistelun yhteydessä          aluetukien osalta.
15743: vuoden 1994 alussa.                                       Vaikka Eta-sopimuksen tarkoittama yritystu-
15744:     Eta-sopimuksen vaikutukset.                       kien kontrolli kohdistuukin myöntämisperustei-
15745: Eta-sopimuksella Suomi on sitoutunut sovelta-         siin ja intensiteettiin eikä suoraan tuen määrään,
15746: maan yritystukiin EY:n valtiontukisääntöjä.           vähentänevät Eta-säännöistä aiheutuvat lisära-
15747: Valtion tukitoimien sääntely on osa sopimuksen        joitteet todennäköisesti asteittain myös tukimää-
15748: kilpailusääntöjä, joiden tarkoituksena on turva-      riä. Yritystuet OVtl-t yleisesti vähentyneet EY-
15749: ta tasaveroiset kilpailuedellytykset koko Eta-        maissa, joskin tukien määrä on vaihdellut yksit-
15750: alueella. Sääntöjen perusperiaatteen mukaan           täisissäjäsenmaissa. EY:n komissio on kuitenkin
15751: kiellettyä on valtion varoista muodossa tai toi-      viime aikoina painottanut tukien määrää kuvaa-
15752: sessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa        via tilastoraportteja.
15753: vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai       Valtiovarainministeriö arvioi, ettei yrityslu-
15754: tuotannonalaa, siltä osin kuin se vaikuttaa Eta-      kien kasvu voi Eta-ympäristössä enää jatkua.
15755: maiden väliseen kauppaan. Tapauskohtaisen             Tukimäärien muutokset Suomessa johtuvat kui-
15756: harkinnan perusteella tuki voidaan kuitenkin          tenkin Eta-sopimuksen rajoituksista huolimatta
15757:                                                                                                         121
15758: 
15759: paljolti myös kansallisista ratkaisuista. Valtion-     miseen. Toimenpiteiden toteuttamisen todettiin
15760: taloudelliset syyt pakottanevat rajoittamaan yri-      em. kertomuksessa tältä osin olevan valmistelun
15761: tystukien määrää. Tuen pienentäminen koti-             alaisena.
15762: maassa lisää osaltaan Suomen uskottavuutta                 Kertomuksessaan vuodelta 1989 valtiontilin-
15763: vaikutettaessa vahingollisten tukien ja muiden         tarkastajat lausuivat, että tuotantotoiminnan
15764: protektionististen toimien vähentämiseen kilpai-       alueellisen tukemisen laajimpien vaikutusten
15765: lijamaissa Eta-alueella ja sen ulkopuolella.           selvittäminen oli kertomusvuoteen mennessä
15766:      V a 1 t i on t i 1 i n ta r kas t aj i en         edelleen lähes olematonta. Järjestelmätasoisten
15767: a i e m m a t k a n n a n o t o t. Kertomukses-        vaikutusten heikon seurannan lisäksi myös
15768: saan vuodelta 1985 valtiontilintarkastajat kä-         hankekohtainen tukipäätösten valvonta oli
15769: sittelivät tuotantotoiminnan alueellista edistä-       edelleen järjestetty puutteellisesti. Valtiontilin-
15770: mistä. Tähän liittyneessä kannanotossa todet-          tarkastajat pitivät kuitenkin edelleen perustel-
15771: tiin mm., että avustusmuotoisen tuen synnyt-           tuna sellaisen selvitystyön käynnistämistä, jon-
15772:  tämien haittavaikutusten vuoksi tulisi pyrkiä         ka perusteella tuotantotoiminnan tukijärjestel-
15773: vähentämään avustusmuotoisen tuen osuutta ja           mää voitaisiin järkeistää.
15774:  välttää erityisesti sen muuttumista luonteeltaan          Hallituksen eduskunnalle kertomusvuonna an-
15775:  pysyväksi. Avustustuen automaattisesta myön-          tamassa kertomuksessa niistä toimenpiteistä, joi-
15776:  tämismenettelystä edellytettiin siirryttävän en-      hin eduskunnan tekemät muistutukset valtiova-
15777:  tistä enemmän tapaus- ja aluekohtaiseen tar-          rain hoidosta ja tilinpidosta v. 1989 olivat antaneet
15778:  koituksenmukaisuusharkintaan. Tavoitteiden            aihetta, mainittiin, että Länsi-Suomen taloudelli-
15779:  toteutumista järjestelmätasolla vaadittiin seu-       nen tutkimuslaitos oli tehnyt v. 1991 valmistuneen
15780:  rattavaksi luotettavammin ja esitettiin tutkitta-     tutkimuksen pienten ja keskisuurten yritysten in-
15781:  vaksi syvällisesti tukien käytön heijastusvaiku-      vestointien rahoitusongelmista. Tutkimuksessa to-
15782:  tuksia myös muualla kansantaloudessa ja               dettiin, että avustusluonteinen tuki vaikuttaa te-
15783:  yhteiskunnassa. Mainitussa kertomuksessa vii-         hokkaimmin investointien käynnistymiseen. Eri-
15784:  tattiin myös valtiontilintarkastajien kannanot-       tyisrahoitustoiminnan ja -organisaatioiden uudis-
15785:  toon vuodelta 1982, jonka mukaan teollisuuden         tamisesta em. kertomuksessa todettiin, että alue-
15786:  julkiselle rahoitukselle oli Suomessa yleensä         poliittisen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä
15787:   ominaista rahoitusorganisaatioiden ja -lähtei-        on laajasti selvitelty niitä lähtökohtia, joiden mu-
15788:   den runsaus. Tämän todettiin voivan aiheuttaa         kaan uutta aluepolitiikkaa olisi toteutettava toi-
15789:   epäselvyyttä, tarpeetonta virkavaltaisuutta sekä      saalta organisaatioiden ja toisaalta rahoitusmuo-
15790:   eri lähteistä myönnettävän julkisen rahoituksen       tojen osalta. Tarkoituksena ilmoitettiin olevan,
15791:   ilmeisiä yhtensovittamisongelmia, jotka heiken-      että tämän laajan selvitystyön tulokset otetaan
15792:   tävät julkisen rahoituksen tehokkuutta ja saat-       huomioon aluepoliittista lainsäädäntöä ja rahoi-
15793:   tavat mahdollistaa väärinkäytöksiä. Tästä syys-       tustoimintaa uudistettaessa.
15794:   tä valtiontilintarkastajat kehottivat selvittä-          Vuodelta 1990 antamassaan kertomuksessa
15795:   mään, voitaisiinko teollisuuden ja kehitys-           valtiontilintarkastajat esittivät, että valtiovarain-
15796:   alueiden tuotantotoiminnan julkisen rahoituk-         ministeriön tulee tehdä teollisuuden saaman ko-
15797:   sen organisaatiota yksinkertaistaa ja selventää       konaistuen ja erityisesti verotukien tarkoituksen-
15798:   sekä päällekkäisiä rahoitusmuotoja yhdistää.          mukaisuuden arviointi mahdollisimman pian.
15799:   Vuodelta 1985 annetun kertomuksensa kannan-           Valtiontilintarkastajat korostivat myös ulkois-
15800:   otossa valtiontilintarkastajat kuitenkin totesi-      ten muutospaineiden pikaista huomioon otta-
15801:   vat, ettei tässä suhteessa ollut ryhdytty tarvit-     mista tukipolitiikan uudelleenarvioinnissa. Val-
15802:   taviin toimiin.                                       tiontilintarkastajat edellyttivät ao. ministeriöiltä
15803:       Kertomuksessaan eduskunnalle niistä toi-          selvitystä siitä, miten ne aikovat parantaa val-
15804:   menpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistu-        miuksiaan tukipolitiikassa tarvittavien muutos-
15805:   tukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta v.       ten aikaansaamiseksi, sekä totesivat, että valtio-
15806:    1985 ovat antaneet aihetta, hallitus totesi v.       varainministeriöllä tulee olla kokonaisvastuu
15807:    1988, että sekä aluepolitiikkatoimikunta että        tukipolitiikan uudelleenjärjestelyssä.
15808:    erityisrahoitustyöryhmä olivat kiinnittäneet           Julkiset yritystuet, verotuki mukaan luettuna,
15809:    huomiota mainittuun seikkaan ja tehneet toi-        soveltuvat periaatteessa huonosti markkinatalous-
15810:    menpide-ehdotuksia, jotka vaikuttaisivat erityis-   ympäristöön. Niillä on lukuisia epäedullisia vaiku-
15811:    rahoitusorganisaatioiden lukumäärän vähenty-        tuksia. Yritysten keskinäinen kilpailutilanne vi-
15812:    miseen ja niiden keskinäisen aseman selkeyttä-      noutuu, kun samoilla aloilla toimivista yrityksistä
15813: 122
15814: 
15815: osa saa julkista tukea, osa taas ei. Tuen siirtymis-     tystukijärjestelmä sekavan ja vaikeasti hallittavan
15816: tä tuotteiden hintoihin niitä alentavina ei voida        kokonaisuuden.
15817: täysin valvoa eikä estää, minkä vuoksi tuki hyö-             Valtiontilintarkastajat ovat puuttuneet aiem-
15818: dyttää viime kädessä ao. yritysten asiakkaita,           missa kertomuksissaan useasti myös tähän epä-
15819: mikä ei ole yritystuen tarkoitus. Yrittäjien riskin-     kohtaan sekä edellyttäneet, että tukimuotoja vä-
15820: ottokyky ja -halu vähenevät julkisen tuen vuoksi,        hennetään ja tukiviranomaisten määrää rajoite-
15821: mikä voi vaikuttaa heikentävästi yrittäjien moti-        taan selkeyden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Täl-
15822: vaatioon. Laajamittainen yritystuki vaikuttaa            läkään osin hallinnossa ei ole ryhdytty vaadit-
15823: kielteisesti valtiontalouteen, mikä korostuu erityi-     taviin ja tarpeellisiin järkeistämistoimiin. Pikem-
15824: sesti vallitsevassa valtiontalouden kriisitilassa.       minkin näyttää käyneen niin, että tukijärjestelmä
15825: Toisaalta yritystuki voi edesauttaa uuden yritys-        on laajentunut ja monimutkaistunut entisestään
15826: toiminnan käynnistymistä ja tasapainottaa maan           viime vuosina. Tästä lähtökohdasta valtiontilin-
15827: alueellista tuotantorakennetta.                          tarkastajat yhtyvät varauksetta valtiovarainmi-
15828:     Yritystukien tarkoituksenmukaisuuden arvioin-        nisteriön talousneuvostolle tekemään ehdotuk-
15829: tia vaikeuttaa se, ettei tukipolitiikan laajoista        seen, että yritysluista pääsääntöisesti luovuttai-
15830: vaikutuksista ole käytettävissä luotettavia tietoja.     siin vuoteen 1995 mennessä ottamalla kuitenkin
15831: Vaikka joitakin hanke-, yritys- tai alakohtaisia         huomioon valtiovarainministeriön esittämät poik-
15832: selvityksiä onkin tehty, niin luotettavat ja riittävän   keukset.
15833: laaja-alaiset tutkimustulokset tukitoimien vaiku-            Yritystuen, verotuki mukaan luettuna, määrän
15834: tuksista koko kansantalouden ja keskeisten ta-           tuntuvaa vähentämistä vaativat ensiksikin valtion-
15835: lousmuuttujien kehitykseen puuttuvat. Esimerkik-         talouden tila, joka jatkuu erittäin vaikeana lähi-
15836: si yritystukien kilpailua vinouttavia vaikutuksia        vuosina, sekä Eta-sopimuksen sitovat velvoitteet.
15837: käsitteleviä tutkimustuloksia ei ole olemassa. Kun        Yritystuen, verotuki mukaan luettuna, määrä vas-
15838: tukipolitiikan todennäköisten kielteisten seuraa-        taa vuositasolla suuruusluokaltaan yhteiskunnan
15839: musten selvittämistä hallinnossa kartellaan, niin        pankkijärjestelmälle sen kriisin vuoksi suuntaa-
15840: yrityslukien hanke- ja alakohtaiset myönteiset           maa tukirahoitusta kuitenkin sillä erotuksella,
15841: tulokset voivat ylikorostua kielteisiin seuraamuk-       ettei yritystukia ole pääsääntöisesti edes tarkoitet-
15842: siin nähden.                                             tu maksettaviksi takaisin. Nykyisissä valtionta-
15843:     Valtiontilintarkastajat ja eduskunta ovat viime      loudellisissa vaikeuksissa tämä on täysin ylivoi-
15844: vuosina vaatineet useasti yritysten tukipolitiikan       mainen rasite kannettavaksi. Lisäksi on vielä
15845: kokonaisvaltaisten vaikutusten pikaista ja perus-        huomattava, että Suomessa yritystuki on viime
15846: teellista selvittämistä. Tästä huolimatta hallinnos-     vuosina ollut suhteellisesti suurempi kuin muissa
15847: sa on katsottu voitavan jatkaa yrityslukien myön-        Pohjoismaissa keskimätirin ja että yritysten rahoi-
15848: tämistä aiempaan tapaan kiinnittämättä tarkem-           tustuki on meillä suhteellisesti kasvanut, kun se
15849: paa huomiota toimien välittömiin ja välillisiin          muissa Pohjoismaissa on vähentynyt.
15850: vaikutuksiin. On esimerkiksi selvittämättä,                  Myös integraatioymptiristö edellyttää pää-
15851: edesauttavatko yritystuet innovatiivisesti uuden,        sääntöisesti yritysten tukemisen lopettamista.
15852: tuotantorakennetta monipuolistavan yritystoimin-         Onkin ilmi selvää, ettti vapaa kilpailu yli kansallis-
15853: nan syntymistä vai suuntautuuko tuki pääosin             ten rajojen, joka on taloudellisen integraation
15854: olemassa olevan tuotantorakenteen taantuvien toi-        kantava perusajatus, vinoutuu ja joissakin tapauk-
15855: mialojen ja yritysten tekohengitykseen väärillä          sissa jopa estyy, mikäli integraatioon osallistuvat
15856: alueilla. Valtionhallinnon, mm. verohallinnon, tie-      maat tukevat kansallisin toimin yrityksiään. Vas-
15857: tojenkeruujärjestelmää tulee kehittää siten, että        tavuoroisuuden periaate vuorostaan edel/yttäti,
15858: tukipolitiikan vaikutusten arvioinnissa tarvittavien     ettti Eta-jäsenmaat poistavat kukin osaltaan ja
15859: tilinpäätös- ja verotustietojen saanti voidaan var-      mieluummin vapaaehtoisesti ainakin kansainvälis-
15860: mistaa.                                   ,              tä kilpailua vinouttavat yritystukensa. Tätä peri-
15861:     Edelleenkin erittäin suuri ongelma on tukimuo-       aatetta tulee noudattaa tinkimättä valtiontilintar-
15862: tojen sekä tukiviranomaisten ja -organisaatioiden        kastajien käsityksen mukaan myös Suomessa.
15863: paljous. On erittäin perusteltua epäillä, että yri-
15864: tystukeen, verotuet mukaan luettuna, sisältyy               Verojäämien         perinnän       tehostaminen.
15865: päällekkäisiä ja siitä syystä myös tarpeettomia          T e h t y j ä s e 1v i t y k s i ä. Verojäämien pe-
15866: tukimuotoja, kun niiden kokonaismääräksi ilmoi-          rinnän tehostamista on viime vuosien aikana
15867: tetaan laskutavasta riippuen 100-150. Kun myös           runsaasti selvitelty. Tämä on ollut seurausta
15868: tukiviranomaisia on suuri joukko, muodostaa yri-         verojäämien kasvusta. Verojäämät kasvoivat
15869:                                                                                                     123
15870: 
15871: vuodesta 1971 vuoteen 1975 n. 509 Mmk:sta n.             Lisäksi valtiovarainministeriö asetti kerto-
15872: 1 500 Mmk:aan. Vuonna 1976 perustettiin vero-         musvuoden lopulla työryhmän, jonka tehtävänä
15873: jäämätyöryhmä, joka sai työnsä päätökseen ke-         oli selvittää, mitä muutostarpeita Suomen mah-
15874: väällä 1976 (VM:n työryhmämuistio 1976:8).            dollinen EY-jäsenyys aiheuttaa nykyisin maan
15875: Asiaa ovat pohtineet myös seuraavat työryhmät:        rajoilla tapahtuvaan verojen ja maksujen perin-
15876:                                                       tään. Työryhmän tuli myös selvittää, mitä vero-
15877: -   verojäämätyöryhmä, VM:n työryhmämuis-             ja tullihallinnon välisen työnjaon muutoksia pe-
15878:     tio 1981:25                                       rintäjärjestelmän muutokset edellyttävät sekä
15879: -   tullihallinnon ja verohallinnon välistä kuit-     mitä vaihtoehtoisia muutoksia voidaan pitää
15880:     tausta selvitellyt työryhmä, VM:n työryhmä-       tehokkaimpina ja taloudellisimpina. Työryhmän
15881:     muistio 1981:48                                   muistio valmistui maaliskuussa 1993 (VM
15882: -   ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen          1993:8).
15883:     yhdistämistä selvitellyt työryhmä, verohalli-        Valtiontilintarkastajat ovat jatkuvasti seuran-
15884:     tuksen työryhmämuistio 10/89                      neet verojäämien kehitystä ja siihen liittyviä
15885: -   jäämäselvitystyöryhmä, VM:n työryhmä-             muita kysymyksiä. Kertomuksessa vuodelta
15886:     muistio 1991:22                                   1981 käsiteltiin verojäämien perintää (s. 105-
15887:                                                        108) ja kertomuksessa vuodelta 1982 konkurssi-
15888: Lisäksi on laadittu seuraavat selvitykset:            ym. lainsäädännön kehittämistä (s. 25-29).
15889: -   verojäämien ulosottoperintäselvitys, VM:n         Vuoden 1985 kertomuksessa käsiteltiin ulosotto-
15890:     järjestelyosasto 1982                             lainsäädäntöä (s. 25-29), verojen ja veronluon-
15891: -   verojäämien maksupakoiluselvitys, verohalli-      teisten maksujen rangaistussäännöksiä (s. 32-
15892:     tus 1983 syksyllä                                 34) ja verojäämien kehitystä (s. 65-74). Kerto-
15893: -   selvitys verojäämien ulosottoperinnän tehos-      muksessa vuodelta 1988 selviteltiin verojen ja
15894:     tamisesta erityisyksikön avulla, VM:n järjes-     maksujen siirtämistä pois lääninhallituksilta (s.
15895:     telyosasto 1984                                   92-94), kertomuksessa vuodelta 1989 ulosotto-
15896: -   selvitys raukeavista konkursseista, verohalli-    toimen kehittämistä (s. 48-50), verojäämien
15897:     tus 1984 joulukuu                                 kehitystä (s. 88-94) ja verotarkastuksen tehos-
15898:                                                       tamista (s. 94-98).
15899:    Lopuksi voidaan vielä mainita kaksi työryh-
15900: mää, joista toisen osalta on jo toteutettu lain-         V e r o j ä ä m i en k e h i t y s v. 1 9 8 9 -
15901: muutoksia ja toisen osaltakin ryhdyttäneen            9 2. Verohallinnossa kannettavien verojen vero-
15902: myös muutoksiin.                                      jäämät olivat kertomusvuoden lopussa 16 584
15903:    Verohallitus asetti 5.11.1992 työryhmän sel-       Mmk. Kertomusvuoden jälkeisestä tilanteesta
15904: vittämään väärinkäytösten estämistä vuoden            voidaan todeta, että 30.6.1993 verojäämiä oli
15905: 1991 verotuksessa. Työryhmän tehtävänä oli            kertynyt 21 075 Mmk.
15906: valmistella ja ohjata tarvittavat toimet aiheetto-       Seuraava asetelma kuvaa kokonaisverojää-
15907: mien ennakonpalautusten vähentämiseksi ja             mien määriä ja niiden muutoksia v. 1989-92
15908: osingonsaajien verovastuun lisäämiseksi vero-         sekä muutosprosentteja edellisen vuoden
15909: vuoden 1991 osalta. Työryhmä aloitti työnsä           (31.12.) tilanteeseen verrattuna:
15910: välittömästi. Työn pohjalta valmisteltiin kerto-
15911: musvuoden lopussa muutosesitykset yhtiöveron          Vuosi       Verojäämät         Muutos     Muutos
15912: hyvityslakiin (1542/92). Muutokset tulivat voi-                                Mmk                 %
15913: maan 1.1.1993.                                        1989           7 724           + 676          9,6
15914:    Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän johdosta ve-        1990           9 431           +1 707        22,1
15915: ronsaajien tulojen kertymät vaihtelevat. Valtio-      1991          13 350           +3 919        41,5
15916: varainministeriö asetti 22.1.1993 työryhmän sel-      1992          16 584           +3 234        24,2
15917: vittämään tähän liittyviä ongelmia sekä hyvitys-
15918: järjestelmän yleistä kehittämistä. Työryhmän             Verojäämät kasvoivat 1980-luvun loppuvuo-
15919: työ valmistui toukokuussa 1993 (VM 1993:12).          sina n. 10% vuosittain. Vuoden 1989 lopusta
15920: Ehdotusten pohjalta annettiin eduskunnalle esi-       kertomusvuoden loppuun verojäämät ovat kak-
15921: tys laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain       sinkertaistuneet (8 860 Mmk ja 115 %).
15922: muuttamisesta sekä laiksi yhtiöveron käsittelys-         Verojäämiä oli kertomusvuonna Uudenmaan
15923: tä veronsaajille verovuodelta 1992 tehtävistä tili-   lääninveroviraston vastattavana 7 808 Mmk eli
15924: tyksistä (HE 109/93 vp.).                             47,1% koko maan verojäämistä. Seuraavaksi
15925: 124
15926: 
15927: eniten verojäämiä oli Hämeen lääninveroviras-                                   Verojäämien kasvu on vuodesta 1989 kerto-
15928: tossa 2 218 Mmk (13,4 %) ja Turun lääninvero-                                musvuoteen asti ollut keskimääräistä nopeam-
15929: virastossa 2 105 Mmk (12,7 %). Yhteensä näiden                               paa Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin läänin
15930: kolmen lääninveroviraston vastattavina oli vero-                             verovirastojen toimialueilla.
15931: jäämiä 12 131 Mmk eli 73,2% koko maan vero-                                     Seuraavasta taulukosta ilmenevät verojäämät
15932: jäämistä. Myös verotulot kertyivät vastaavissa                               lääninverovirastoittain v. 1989-92:
15933: suhteissa näiden lääninverovirastojen toimi-
15934: alueilta.
15935: 
15936: 
15937: 
15938: Lääninverovirasto                       1989                     1990                    1991                  1992          Muutos
15939:                                                                                                                              1989-92
15940:                                Mmk                %      Mmk            %        Mmk             %     Mmk            %           %
15941: Uusimaa ............           3 409              10     4 251          25       6 205           46    7 808          26      129
15942: Turku ................         1 087              13     1 313          21       1 787           36    2 105          18       94
15943: Häme ................          1128                9     1 303          16       1 765           35    2 218          26       97
15944: Kymi .................           319               2       373          17         532           43      669          26      110
15945: Mikkeli ..............           208              13       263          26         363           38      422          16      103
15946: Kuopio ..............            310               8       362          17         506           40      599          18       93
15947: Pohjois-Karjala.                 157               7       178          14         244           37      332          36      112
15948: Vaasa ................           464               6       580          25         809           39      969          20      109
15949: Keski-Suomi ......               198              12       255          28         363           42      477          32      141
15950: Oulu ..................          305              11       361          19         496           37      614          24      101
15951: Lappi .................          139              10       192          38         280           45      371          32      167
15952: Koko maa .........             7 724              10     9 431          22      13 350           41   16 584          24      115
15953: 
15954: 
15955:     Verojäämien suhteellinen jakautuma lääninverovirastoittain oli seuraavanlainen:
15956: Lääninverovirasto                                      1989              1990             1991          1992          %-osuuden
15957:                                                                                                                        muutos
15958:                                                                                   %                                    1989-92
15959: Uusimaa ....................................            44,2             45,1             46,5          47,1                2,9
15960: Turku ........................................          14,1             13,9             13,4          12,7              -1,4
15961: Häme .........................................          14,6             13,8             13,2          13,4              -1,2
15962: Kymi .........................................           4,1              4,0              4,0           4,0              -0,1
15963: Mikkeli ......................................           2,7              2,8              2,7           2,6              -0,1
15964: Kuopio ......................................            4,0              3,8              3,8           3,6              -0,4
15965: Pohjois-Karjala .........................                2,0              1,9              1,8           2,0                0,0
15966: Vaasa .........................................          6,0              6,2              6,1           5,8              -0,2
15967: Keski-Suomi ..............................               2,6              2,7              2,7           2,9                0,3
15968: Oulu ..........................................          3,9              3,8              3,7           3,7              -0,2
15969: Lappi .........................................          1,8              2,0              2,1           2,2                0,4
15970: Koko maa .................................             100,0            100,0            100,0         100,0                0,0
15971: 
15972: 
15973: 
15974:    Suurimmat verolajeittaiset verojäämät olivat                              rot 5 055 Mmk (30 %) sekä työnantajan tilittä~
15975: 31.12.1992 kannossa maksettavat verotuslain                                  mättä jättämät ennakonpidätykset ja sosiaalitur-
15976: mukaiset verot ja niiden ennakot 7 232 Mmk                                   vamaksut 4 152 Mmk (25 %). Muiden verojen
15977: (44% koko maan verojäämistä), liikevaihtove-                                 osuus verojäämistä oli 145 Mmk (1 %).
15978:                                                                                                                               125
15979: 
15980:    Vuosina 1989-92 eniten ovat kasvaneet vero-                          jasuoritusten verojäämät ovat kaksinkertaistu-
15981: tuslain mukaisten verojen ja niiden ennakoiden                          neet (2 075 Mmk ja 100 %).
15982: verojäämät 3 975 Mmk (125 %) sekä liikevaihto-                             Seuraavassa taulukosta ilmenee verojäämien
15983: verojen jäämät 2 738 Mmk (118 %). Työnanta-                             muutos verolajeittain v. 1989-92:
15984: 
15985: 
15986: 
15987: 
15988: Verolajiryhmä                                         1989                1990                1991            1992         Muutos
15989:                                                                                                                           1989-92
15990:                                               Mmk             %       Mmk         %        Mmk        %    Mmk       %          %
15991: Kannossa maksettavat vero-
15992: tuslain mukaiset verot ja niiden
15993: ennakot ...................................    3 257         11        4074      25        5 833      43   7 232     24      125
15994: Maksuunpannut ennakonpidä-
15995: tykset ja työnantajan sosiaali-
15996: turvamaksut ............................       2 077         15        2 536     22        3 462      37 4 152       20      100
15997: Maksuunpantu liikevaihtovero                   2 317          4        2 716     17        3 937      45 5 055       28      118
15998: Muut maksuunpannut verot 1 ..                     73          1          105     44          118      12    145      23       99
15999: Yhteensä .................................     7 724         10        9 431     22       13 350      41 16 584      24      115
16000: 1 Perintö- ja lahjavero, osingon- ja koronpidätys, lähdevero, arpajaisvero, merimiesvero, investointivero, leimavero,
16001: 
16002: elokuvavero, autovero, vakuutusmaksuvero, matkustajavero, metsänhoitomaksu.
16003: 
16004: 
16005: 
16006: 
16007:    Verojäämiä oli kertomusvuoden lopussa                                (49 %), avointen ja kommandiittiyhtiöiden 2 225
16008: 264 900 veronmaksajalla, joista runsaat 203 000                         Mmk (13 %) sekä muiden yhteisöjen 415 Mmk
16009: (77 %kaikista jäämävelallisista) oli palkansaajia                       (3 %).
16010: ja muita yksityishenkilöitä. Lukuun sisältyy                               Nopeimmin ovat v. 1989-92 kasvaneet osa-
16011: myös yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat.                       keyhtiöiden verojäämät 5 161 Mmk (173 %)
16012: Lähes 62 000 (23 %) oli osakeyhtiöitä ja muita                          sekä avointen ja kommandiittiyhtiöiden verojää-
16013: yhteisöjä. Jäämävelallisten määrä on kaksinker-                         mät 1 410 Mmk (173 %). Palkansaajien ja mui-
16014: taistunut v. 1989-92 aikana.                                            den yksityishenkilöiden verojäämät ovat kasva-
16015:    Palkansaajien ja muiden yksityishenkilöiden                          neet 1 985 Mmk (52%).
16016: verojäämät olivat kertomusvuoden lopussa                                   Seuraava asetelma kuvaa jäämävelallisten
16017: 5 804 Mmk (35 % koko maan verojäämistä).                                määrää v. 1989-92:
16018: Osakeyhtiöiden verojäämät olivat 8 140 Mmk
16019: 
16020: 
16021: 
16022: Verovelvollisryhmä                                             1989              1990          1991          1992         Muutos
16023:                                                                                                                           1989-92
16024:                                                                                                                             %
16025: Palkansajat ja muut yksityishenkilöt 1                       103 776           129 208'      196 306       203 071           96
16026: Osakeyhtiöt .....................................             15 912            17 663        26 522        31 989          101
16027: Avoimet ja kommandiittiyhtiöt .......                          9247             11 672        16 516        17 868           93
16028: Muut yhteisöt2 .................................               4 636            10 640        12 212        11 988          159
16029: Yhteensä ..........................................          133 571           169 183       251 556       264 916           98
16030: 1   Sisältää myös yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat.
16031: 2 Osuuskunnat, yhdistykset, yhtymät, kuolinpesät, asuntoyhteisöt.
16032: 126
16033: 
16034:      Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi verojäämien määrä ja muutos verovelvollisryhmittäin
16035: V. 1989-92:
16036: 
16037: Verovelvollisryhmä                          1989                      1990                         1991                     1992          Muutos
16038:                                                                                                                                     - 1989-92
16039:                                    Mmk              %      Mmk                %          Mmk              %        Mmk             %            %
16040: Palkansaajat ja muut
16041: yksityishenkilöt 1 ........... 3 819               49      3 720              39        4865              37       5 804           35            52
16042: Osakeyhtiöt ................. 2979                 39      4 011              43        6286              47       8 140           49           173
16043: Avoimet ja komman-
16044: diittiyhtiöt .................... 815               11     1 198              13         1 760            13       2225             13      173
16045: Muut yhteisöt2 .............      111                1       502               5           439             3        415              3      274
16046: Yhteensä ...................... 7 724              100     9 431             100       13 350           100       16 584           100          115
16047: 
16048: 1
16049:     Sisältää myös yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat.
16050: 2 Osuuskunnat, yhdistykset, yhtymät, kuolinpesät, asuntoyhteisöt.
16051: 
16052: 
16053: 
16054: 
16055:    V e r o t u 1 o j e n k e r t y m i n e n. Vero-                          erikoisperinnän kautta saataviin verotuloihin
16056: velvollisten oma-aloitteisesti laskettavien verojen                          kuvaa seuraava postisiirtotulotileistä koottu ase-
16057: kertymistä ja maksuunpanon jälkeen verolipulla                               telma vuosilta 1989-92:
16058: tapahtuvaa kertymistä verrattuna ulosotto- ja
16059: 
16060:                                                           1989                       1990                       1991                     1992
16061:                                               mrd.mk             %     mrd.mk               %       mrd.mk             %    mrd.mk              %
16062: Oma-aloitteisesti kertyneet .. ..              131,4             86      141,8              86       142,6             86      140,6            85
16063: Verolipulla kertyneet ............ .            20,2             13       21,9              13        22,3             13       22,4            14
16064: Ulosotto- ja erikoisperintä-
16065: toiminnassa kertyneet .......... .                  1,2           1            1,4                        1,3                    1,6
16066: Yhteensä .............................. .      152,8         100         165,1              100      166,2         100         164,6        100
16067: 
16068: 
16069:    Oma-aloitteisesti laskettavista veroista ja                               mita maksettavaksi vahingonkorvausta, jos ve-
16070: maksuista merkittävimpiä ovat työnantajan                                    rorikoksen vuoksi veronsaajilta on pidätetty ve-
16071: maksamat ennakonpidätykset ja sosiaaliturva-                                 roa tai maksua. Vahingonkorvausten vaatimisel-
16072: maksut, liikevaihtovero sekä leimavero ja va-                                la voidaan laajentaa verovastuullisten piiriä kos-
16073: kuutusmaksuvero.                                                             kemaan yhteisön vastuuhenkilöitä kuten halli-
16074:    Esitetystä asetelmasta käy ilmi, että jäämäpe-                            tuksen puheenjohtajaa ja jäseniä.
16075: rinnän kertymäosuus on ollut jatkuvasti vain n.                                 Verorikoksia koskevat uudet säännökset ovat
16076: 1 % kokonaiskertymästä.                                                      valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan vä-
16077:                                                                              hentäneet verohallinnossa syytteeseen ilmoitet-
16078:    Lainsäädännön kehitys ja sen                                              tavien tapausten määrää.
16079: v a i k u t u k s e t. Rikoslain kokonaisuudistuk-                              Seuraava asetelma kuvaa syytteeseen ilmoitet-
16080: sen ensimmäinen vaihe (769-834/91) tuli voi-                                 tuja verorikoksia ja tuomittujen vahingonkorva-
16081: maan 1.1.1991. Se koski mm. julkistaloutta ja                                usten määriä v. 1990-92:
16082: taloudellista lainsäädäntöä vastaan tehtyjä ri-
16083: koksia. Lainsäädännöllä uudistettiin mm. kaikki                              Vuosi                                Syytteeseen         Tuomittu
16084: verorikoksia ja velallisen rikoksia koskevat sään-                                                                 ilmoitettu        vahingon-
16085: nökset.                                                                                                               kpl            korvauksia
16086:    Verorikossäännöksillä on tarkoitus mm. tur-                                                                                         Mmk
16087: vata oma-aloitteisesti laskettavien verojen ja                               1990 ........................ .           1 088               135
16088: maksujen säännönmukainen suorittaminen. Ve-                                  1991 ........................ .             182                53
16089: rorikosten yhteydessä veronsaajille voidaan tuo-                             1992 ........................ .             307                31
16090:                                                                                                                127
16091: 
16092:   Valtiovarainministeriön mukaan erityisesti                   donsiirtokorvauksista annetun päätöksen muut-
16093: ennakkoperintälain (418/59) rikkomista koske-                  tamisesta (12/91). Päätöksen mukaan kaikki ve-
16094: vat teot tulevat uusien säännösten mukaan har-                 ronkantolaissa tarkoitetut verot ja maksut voi-
16095: vemmin rangaistaviksi kuin aiemmin.                            daan kantoaikana maksaa postisiirtoliikettä vä-
16096:    Maksumuistutusten tuottoa v. 1989-92 ku-                    littäviin postitoimipaikkoihin, Postipankkiin,
16097: vaa seuraava asetelma:                                         valtiokonttoriin, lääninhallitukseen tai liike-,
16098:                                                                säästö- ja osuuspankkeihin.
16099: Vuosi                           Maksumuistutuksilla kertynyt       Samana päivänä annetulla valtiovarainminis-
16100:                                      Mmk             kpl       teriön päätöksellä (13/91) jälkikantomenettely
16101:                                                 (= veroeriä)   laajennettiin koskemaan kaikkia veronkantolain
16102: 1989 ····························       661        295 492     mukaan kannettavia veroja ja maksuja. Päätök-
16103: 1990 ····························       875        331 843     sen mukaan kaikki veronkantolain mukaan kan-
16104: 1991 ····························     1 253        319 305     nettavat verot ja maksut voidaan suorittaa sään-
16105: 1992 ····························     1 279        322 457     nönmukaisen kantoajan jälkeen ns. jälkikannos-
16106:                                                                sa viimeistään eräkuukautta seuraavan kuukau-
16107:     Asetelmassa esitetyt määrät ovat kertyneet                 den aikana. Näistä veroista ja maksuista lähete-
16108: maksumuistutusten johdosta vuosittain jo ilman                 tään jälkikantoaikana maksuvelvollisille maksu-
16109: ulosottotoimia. Vuonna 1991 maksumuistutuk-                    muistutus, jolloin verot voidaan vielä maksaa
16110: silla kertyi lähes samansuuruinen määrä kuin                   ennen perimistoimiin ryhtymistä.
16111: ulosotto- ja erikoisperinnässä yhteensä (1 271                     Verojää m i en kasvun syitä. Yk-
16112: Mmk).                                                          sityistalouksien ja yritysten yleinen velkaantumi-
16113:     Vuoden 1993 alussa tuli voimaan laki velkoji-              nen oli huomattavaa 1980-luvun lopussa. Täl-
16114: en maksunsaantijärjestyksestä (1578/92), jolla                 löin myös verojäämien kertyminen lisääntyi sel-
16115: kumottiin kaikki veroja koskevat yleiset etuoi-                keästi. Yleinen taloudellinen tilanne heikkeni
16116: keudet konkurssimenettelyssä ja ulosotossa. Ve-                1990-luvun alussa. Samalla perittävät määrät
16117: rovelkoja on nyt samassa asemassa muiden vel-                  muutoinkin kasvoivat ja perintätehtävät muut-
16118: kojien kanssa.                                                 tuivat entistä työläämmiksi. Tämä näkyi erityi-
16119:     Vuoden 1993 helmikuun alussa tulivat voi-                  sesti jäämien pääasiallisen perintämuodon, ulos-
16120: maan lait yksityishenkilön velkajärjestelystä (571             ottoperinnän tuloksissa.
16121: 93) ja yrityksen saneerauksesta (47/93). Ne kos-                   Massaperinnässä, joka koskee lähinnä pal-
16122: kevat velallisen kaikkia velkojia ja velkoja. En-              kansaajia ja muita yksityishenkilöitä, ovat perin-
16123: siksi mainitun lain tarkoituksena on auttaa yli-               tätuloksen kannalta merkittävässä asemassa
16124: velkaantuneita yksityishenkilöitä selviytymään                 ulosottoviranomaiset
16125: veloistaan yleisen alioikeuden määräämän vel-                      Verojäämien ulosottoperintään lähettämistä
16126: kajärjestelyn ja maksuohjelman mukaisesti. Jäl-                ja jäämäperinnän kertymiä v. 1989-92 kuvaa
16127: kimmäisen tarkoituksena on syrjäyttää konkurs-                 seuraava asetelma:
16128: simenettely siten, että elinkelpoisten ja velkaan-
16129: tuneiden yritysten velkoja voidaan järjestellä ja              Vuosi               Ulosottoon   Jäämäpe- Verojäämät
16130: suorittaa tuomioistuimen määräämällä sanee-                                         lähetetyt    rinnän     vuoden
16131: rausohjelmalla.                                                                    verojäämät   kertymät    lopussa
16132:                                                                                                   Mmk
16133:     Velkasaneerauslakien lähtökohtana on, että
16134: velallisen tulee ensisijaisesti pyrkiä sovintorat-             1989 ............     2 861       1 232      7 724
16135:  kaisuun kaikkien valkojiensa kanssa. Jos tämä ei              1990 ............     3 945       1 412      9 431
16136:  onnistu, velallinen voi hakea järjestelyä tuomio-             1991 ............     5 413       1 271     13 350
16137:  istuimelta. Näiden lakien mukaan myös julkisoi-               1992 ············     5 300       1 558     16 584
16138:  keudellisella velkojalla on oikeus muiden sään-
16139:  nösten estämättä suostua ko. lakien mukaiseen
16140: järjestelyyn. Julkisoikeudellinen velkoja voi jopa                Jäämäperinnän kertymät sisältäät myös eri-
16141:  luopua saatavistaan näissä järjestelyissä.                    koisperinnän suoritukset. Niitä ovat mm. kon-
16142:     Tällä hetkellä on vielä vaikea ennustaa lakien             kursseista suoraan lääninveroviraston tilille ker-
16143:  vaikutuksia verojäämien kertymiseen.                          tyneet määrät ja lääninveroviraston erikoispe-
16144:     Verojen ja maksujen maksupaikkoja lisättiin                rintätoimien johdosta ulosotossa kertyneet mää-
16145:  valtiovarainministeriön 9.1.1991 antamalla pää-               rät. Vuosina 1989-92 kertymät olivat vuosittain
16146:  töksellä eräiden verojen maksupaikoista ja tie-               575-680 Mmk.
16147: 128
16148: 
16149:     Verojäämiä lähetettiin 1980-luvun lopulla pe-               tapahtuneista muutoksista, varsinkin verovel-
16150: rittäväksi ulosottotoimin vuosittain 2 600-                     vollisten tuloissa ja vähennyksissä tapahtuneista
16151: 2 900 Mmk. Ulosottoon vuosittain lähetettyjen                   muutoksista, joita ei ole voitu ottaa huomioon
16152: verojäämien määrät ovat 1990-luvulla lähes kak-                 ennakkoperinnän yhteydessä.
16153: sinkertaistuneet.                                                  Kertomusvuoden vastaavuutta arvioitaessa
16154:    Kertomusvuonna perinnän kertymätulos oli                     on otettava huomioon ennakkoperinnässä perit-
16155: suurempi kuin koskaan aiemmin. Toisaalta                        tävä 2--4 %:n suuruinen ns. lainavero.
16156: ulosotossa oli verojäämiä perittävänä enemmän                      Verovuosien 1989-91 kannossa perittävää
16157: kuin koskaan aiemmin eli yhteensä 8 246 Mmk.                    jäännösverojen ja ennakonpalautusten osuutta
16158:     Ennakkoperinnän ja kannon                                   kokonaismaksuunpanosta (= kaikki tulojen ja
16159: v a s t a a v u u s. Tarkasteltavina vuosina ta-                varallisuuden perusteella maksuunpannut verot
16160: pahtunut verojäämien kasvu on osaltaan johtu-                   ja maksut) kuvaa seuraava asetelma:
16161: nut ennakkoperinnän ja kannon vastaavuudessa
16162: 
16163: 
16164: Verovuosi                                            Kannassa pe-       Osuus koko-      Ennakonpa-    Osuus koko-
16165:                                                         rittävät        naismaksuun-      lautukset    naismaksuun-
16166:                                                      jäännösverot          panosta                        panosta
16167:                                                          Mmk                 %               Mmk             %
16168: 1989 ············································       9 200                9,7             6 680           7,0
16169: 1990 ........................................... .     12 229               11,8             8 273           8,0
16170: 1991 ........................................... .      9444                 9,8            11090           11,5
16171: 
16172: 
16173: 
16174:     Ennakkoperinnän ja lopullisen veron kannon                  sujärjestelyjä, verosaatavien valvontoja, turvaa-
16175: vastavuus on sitä huonompi, mitä suuremmat                      mistoimia, erillisoikeudenkäyntejä, sekä myös
16176: kannossa maksettavat verot ja ennakonpalau-                     vireillä oleviin konkurssitapauksiin kohdistuvat
16177: tukset ovat.                                                    verojäämät. Lisäksi tähän ryhmään sisältyvät
16178:    Toisaalta vuosien 1990 ja 1991luvut sisältävät               valtiolle verorikosten johdosta maksettavaksi
16179: kannossa perittäville jäännösveroille määrätyt                  tuomitut vahingonkorvaussaatavat.
16180: 7,5 %:n korotukset ja ennakonpalautuksille                          K a n t o- , p e r i n t ä- j a u 1 o s o t t o -
16181: maksetut 7,5 %:n korot. Tämä laki on kumottu                    k u s t a n n u s t e n v ä h e n t ä m i n e n. Ve-
16182: 28.5.1993 (461/93). Korkoa vastaavaa korotusta                  ronkantokustannuksiin voidaan vaikuttaa mm.
16183: ei siten lasketa enää vuodelta 1993 eikä sen                    vähentämällä maksuunpantavien verojen kanto-
16184: jälkeen toimitettavissa verotuksissa.                           eriä. Vero on aiemmin kannettu kolmessa erässä,
16185:     Ennakkoperinnän ja lopullisen veron kannon                  mutta jo usean vuoden ajan kahdessa erässä.
16186: vastaavuutta verovelvolliset voivat omalta osal-                Järjestely on tarkoitettu pysyväksi. Sillä on voitu
16187: taan parantaa suorittamalla vapaaehtoisesti ns.                 vähentää sekä kantoerien määriä että kantokus-
16188: ennakon täydennysmaksua.                                        tannuksia.
16189:    Verojäämien tilastoinnin ke-                                     Kantokustannuksia lisää vuoden 1993 aikana
16190: h i t t ä m i n e n. Perimiskelpoisten verojen                  syksyllä maksuunpantava uusi kiinteistövero.
16191: erottamiseen perimiskelvottomista ei valtiova-                  Kiinteistöveron verolippuja on arvioitu olevan
16192: rainministeriön ilmoituksen mukaan liity varsi-                 yhteensä n. 1,8 milj. kappaletta. Vero on makset-
16193: naisia ongelmia. Verojen seurantaa voidaan hel-                 tava yhdessä erässä verolippuun merkittynä erä-
16194: pottaa tilastoinnin avulla. Verohallinnon jäämä-                päivänä joko 17. tai 18.11.1993.
16195: tilastointia onkin kertomusvuoden aikana laa-                       Verohallinnon perintäkustannukset muodos-
16196: jennettu koskemaan myös ns. aktiivi- ja passiivi-               tuvat olennaisilta osin verojen ulosottoperintään
16197: perittäviä verojäämiä.                                          liittyvistä toimista, kuten ulosottoon lähettämi-
16198:     Aktiiviverojäämiin tilastoidaan kaikki sellai-              sestä. Ulosottokustannuksia on pystytty vähen-
16199: set verojäämät, jotka tilastointiajankohtana ovat               tämään kehittämällä vero- ja ulosottohallintojen
16200: ulosottoperinnässä tai lääninveroviraston eri-                  välistä tiedonkulkua. Tällä hetkellä kaikki kau-
16201: koisperinnässä. Viimeksi mainittuja ovat mm.                    punginvoudinvirastot ovat atk-järjestelmän pii-
16202: sellaiset verojäämät, joihin kohdennetaan mak-                  rissä mutta nimismiespiireistä vain muutama.
16203:                                                                                                                    129
16204: 
16205: Verohallinnon ulosottohakemuksista lähes 60%                         Tarkastelun kohteena olevina vuosina on ve-
16206: kulkee atk-järjestelmän kautta. Vuoden 1993                       rosaatavia kertynyt konkursseissa vuosittain
16207: alusta tiedonsiirrossa on siirrytty suoraan linja-                25-40 Mmk. Näistä runsaat 95 % kertyi yksin-
16208: siirtoon aiemmin käytössä olleiden magneetti-                     omaan verosaatavien etuoikeuksien perusteella.
16209: nauhojen sijaan. Suora linjasiirto on nopea ja                    Esimerkiksi kertomusvuonna päättyneissä kon-
16210: varma menettely, ja sen avulla voidaan myös v.                    kursseissa oli valvottuja verosaatavia 900 Mmk
16211: 1993 vähentää ulosottoon lähettämiskustannuk-                     ja näistä kertyi 39 Mmk (4,4% valvotuista
16212: sia.                                                              saatavista). Lopullisesti jäi siis kertymättä
16213:     Verohallinnossa on suunniteltu ulosottoon                     861 Mmk. Tämän lisäksi kertomusvuonna rau-
16214: lähettämisen muuttamista siten, että nykyisten                    enneissa 1 338 konkurssissa menetettiin verosaa-
16215: veroeräkohtaisten ulosottohakemusten sijasta                      tavia n. 300 Mmk.
16216: siirryttäisiin käyttämään verovelvolliskohtaista                     Kertomusvuodenjälkeen tuli voimaan yrityk-
16217: hakemusta. Siihen sisällytettäisiin kaikki vero-                  sen saneerausta koskeva lainsäädäntö (47-54/
16218: velvollisen jäämäerät. Tämä vähentäisi myös                       93). Uudistuksen tarkoituksena on luoda oikeu-
16219: ulosottohakemusten kustannuksia sellaisissa                       delliset edellytykset elinkelpoisten yritysten sa-
16220: ulosottopiireissä, joissa ei vielä ole käytössä atk-              neeraukselle ja tarpeettomien konkurssien vält-
16221: järjestelmiä.                                                     tämiselle.
16222:     Ulosottokustannusten määrää lisää valtiova-                      Y 1 e i s t e n e t u o i k e u k s i e n p o i s-
16223: rainministeriön mielestä ulosottohallinnon ja                     t a m i sen vaikutukset. Vuoden 1993
16224: muiden valtion viranomaisten siirtyminen mak-                     alussa voimaan tulleella lailla velkojien maksun-
16225: superustejärjestelmään. Esimerkiksi patentti- ja                  saantijärjestyksestä ( 1578/92) poistettiin julkisoi-
16226: rekisterihallitus ryhtyy v. 1993 perimään suorite-                keudellisten saatavien etuoikeus. Työvoimahal-
16227: maksua kaupparekisterin otteista, joita käyte-                    linnon valvomien palkkaturvasaatavien osalta
16228: tään myös erilaisissa perinnästä jobtuvissa oi-                   etuoikeus poistuu vuoteen 1995 mennessä. Tar-
16229: keudenkäynneissä. Tuomioistuinten ja eräiden                      koituksena on valtiovarainministeriön ilmoituk-
16230: oikeushallintoviranomaisten siirtyminen maksu-                    sen mukaan, että julkisoikeudelliset velkojat kui-
16231: perustejärjestelmään 1.9.1993 lisää verojen pe-                   tenkin huolehtisivat edelleen velkojien edunval-
16232: rintään liittyviä kustannuksia arviolta 4 Mmk                     vonnasta konkursseissa ja niihin liittyvissä pe-
16233: vuosittain.                                                       sänhoitotehtävissä. Oikeusministeriö, työminis-
16234:     Verohallinnossa on v. 1990 laadittu yleissuun-                teriö ja verohallitus ovat aloittaneet yhteistoi-
16235: nitelma ennakkoperinnän ja lopullisen verotuk-                    minnan julkisoikeudellisten velkojien yhtenäisen
16236:  sen yhdentämisestä. Tällöin lähes kaikki perittä-                edunvalvontakäytännön luomiseksi konkurssi-
16237: vät jäännösverot siirtyisivät seuraavan ennakko-                  asioissa.
16238: perintäkauden ennakonpidätysten yhteydessä                            Etuoikeuksien poistuminen merkitsee valtio-
16239:  kannettaviksi. Menettelyllä voitaisiin vähentää                  varainministeriön ilmoituksen mukaan vuosit-
16240:  merkittävästä mm. kanto-, perintä- ja ulosotto-                  tain n. 30-40 Mmk:n verotulojen saamatta
16241:  kustannuksia.                                                    jäämistä. Koska etuoikeudet poistettiin myös
16242:     Konkurssien merkitys vero-                                    ulosotossa, on myös ulosottoperinnässä odotet-
16243:  s a a t a v i e n k e r t y m i s e s s ä. Vuosina               tavissa kertymän vähenemistä, josta ei voida
16244:  1989-92 konkurssien määrä on kolminkertais-                      vielä esittää arvioita.
16245:  tunut ja rauenneiden konkurssien määrä kaksin-                      Lääninverovirastojen toimet
16246:  kertaistunut.                                                    e n ne n k o n k u r s s e j a. Lääninveroviras-
16247:     Verohallinnossa on tilastoitu niitä konkursse-                tot käyttävät konkurssiin hakemista verojen pe-
16248: ja, joissa on valvottavana verosaatavia. Niitä                    rinnässä silloin, kun konkurssilla tai siihen liitty-
16249:  kuvaa seuraava asetelma:                                         villä erillistoimilla voidaan varmistaa perittävä-
16250:                                                                   nä olevien verojäämien kertymistä eikä tavoitet-
16251:                                                                   ta voida toteuttaa ulosotto- tai muilla perintätoi-
16252: Vuosi                           Vireille tullei-     Rauenneita   milla. Esimerkiksi kertomusvuonna vireille tul-
16253:                                ta konkursseja konkursseja         leista konkursseista 28 % oli pantu vireille lää-
16254:                                                  kpl              ninverovirastojen hakemuksista.
16255: 1989 ·······················        1 325             582            Ensisijaisina erikoisperintäkeinoina lääninve-
16256: 1990 ·······················        2253              503         rovirastot käyttävät veronkantolain tarkoitta-
16257: 1991 ·······················        4 181           1 002         mia maksujärjestelyjä. Erikoisperintätoimiin
16258: 1992 ·······················        4 806           1 338         ryhtyessään lääninverovirastot selvittävät, onko
16259: 
16260: 9 330616T
16261: 130
16262: 
16263: verovelvollisen kohdalla mahdollisuuksia mak-         Ne ovat entistä enemmän myös keskittyneet kol-
16264: sujärjestelyn tekemiseen ja verojäämien perimi-       meen eteläiseen lääniin. Syy tähän on ollut yksi-
16265: seen konkurssimenettelyä käyttämättä. Maksu-          tyistalouksien ja yritysten yleinen velkaantuminen
16266: j&rjestelyjä oli kertomusvuoden aikana vireillä       1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa tapahtu-
16267: lääninverovirastoissa 1ähes 5 000.                    nut yleisen taloudellisen tilan heikkeneminen.
16268:     Valtiovarainministeriön mukaan nykyisin               Viime vuosien aikana on toteutettu eräitä uu-
16269: vallitsevana yleissuuntauksena saatavien perimi-      distuksia, joiden avulla on voitu vaikuttaa verojää-
16270: sessä sekä yksityissektorilla että julkishallinnos-   miin. Maksumuistutuksen käyttöönotto on lisän-
16271: sa on, että velkojan ja velallisen välillä sovitaan   nyt kertymää selvästi. Kenties perintää olisi mah-
16272: maksuohjelmasta saatavien suorittamiseksi il-         dollista tehostaa myös kevyemmillä keinoilla kuin
16273: man pakkoperintätoimia.                               turvautumalla ulosotto-ja erikoisperintämenette-
16274:     Verojää m i en kuittaa m i ne n. Ve-              lyyn.
16275: rohallinnon kantamien verojäämien sekä palaut-            Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen
16276: tamien verojen kuittaamisesta on säännelty ve-        vaiheen verorikoksia koskevat uudet säännökset
16277: ronkantolaissa ja -asetuksessa (61 ja 903/78).        ovat vähentäneet verohallinnossa syytteeseen il-
16278:     Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa        moitettavien tapausten määrää. Esimerkiksi liike-
16279: edellyttäisi valtiovarainministeriön mielestä si-     vaihtoveron maksamisen laiminlyönti säädettiin
16280: viilioikeudellisen kuittauksen laajentamista.         rangaistavaksi vuoden 1991 alusta. Rikkomuksen
16281:     Vero- ja tullihallinnon välillä on jo 1980-       tunnusmerkistön toteennäyttäminen on kuitenkin
16282: luvulla selvitetty siviilioikeudellisen kuittaus-     ilmeisen hankalaa ja näin säännöksen soveltami-
16283: mahdollisuuden käyttöä. Kuittauksen laajenta-         nen on jäänyt vähäiseksi. Tämän vuoksi muutosten
16284: mista koskevan selvitystyön tuloksena ei kuiten-      vaikutusta on seurattava tarkoin lähivuosina.
16285: kaan valtiovarainministeriön mukaan vielä tois-           Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että
16286: taiseksi ole löydetty toteuttamiskelpoista ratkai-    uudet verolajit säädettäisiin ns. oma-aloitteisesti
16287: sua. Riippumatta siitä, keskitetäänkö verotus         suoritettavina veroina. Verojen kertymää voidaan
16288: tulevaisuudessa yhdelle viranomaiselle vai säi-       lisätä tekemällä maksaminen veronmaksajalle
16289: lyykö tullihallinnon ja verohallinnon tehtäväja-      mahdollisimman helpoksi, ja siksi on korostettava
16290: ko nykyisellään, voidaan verohallinnon ja tulli-      veronmaksajan mahdollisuuksia suorittaa veronsa
16291: hallinnon välistä tietojen vaihtoa parantaa atk-      vapaaehtoisesti ennen perintätoimien aloittamista.
16292: järjestelmien avulla. Tämä parantaisi ministe-        Valtiontilintarkastajat ovat jo aiemminkin ehdot-
16293: riön mielestä osaltaan veroviranomaisten tietoa       taneet verojen maksupaikkojen lisäämistä. Tilan-
16294: jäämä velallisten taloudellisesta asemasta.           ne, jossa verojäämän voi jälkikantoajan jälkeen
16295:     Liikelaitokseksi vuoden 1993 alussa muuttu-       maksaa vain ulosottomiehelle, valtiokonttoriin tai
16296:  neen Autorekisterikeskuksen kantamien verojen        lääninhallitukseen, ei ole tyydyttävä.
16297:  kertymätietojen välittäminen valtion hallinnolli-        Lääninverovirastoja tulisi kehittää siten, että
16298: seen kirjanpitoon siirtyy v. 1993 verohallinnon       niillä olisi entistä enemmän harkintavaltaa kuhun-
16299:  suoritettavaksi. Vuoden 1993 aikana selvitetään      kin yksittäiseen perintätapaukseen parhaiten so-
16300: lisäksi Autorekisterikeskuksen verotustehtävien       veltuvan perintäkeinon valitsemisessa. Konkurssi-
16301:  1.1.1994 lukien tapahtuva uudelleen järjestämi-      menettely tulisikin nähdä vasta viimeisenä keino-
16302: nen.                                                  na. Tätä tukee jo se, että verojen yleiset etuoikeu-
16303:     Muiden valtion viranomaisten osalta kuit-         det ovat nyttemmin poistuneet konkursseissa ja
16304: tausmahdollisuuksien laajentamisessa on valtio-       ulosotoissa. Valtiontilintarkastajat pitävät tär-
16305: varainministeriön mielestä vielä monia vaikeuk-       keänä, että lääninverovirastojen ja ulosottoviran-
16306: sia. Suurimpana vaikeutena on tiedonsaanti.           omaisten tehtäväjakoa kehitetään. Lääninverovi-
16307: Verohallinnolla ei nykyisin ole tietoa muiden         rasto toimisi kuten velkoja yleensä ja käyttäisi
16308: viranomaistenjäämävelallisille maksamista kuit-       velkojalle kuuluvia keinoja. Ulosottoviran.omainen
16309:  tauskelpoisista suorituksista. Toisaalta suorituk-   taas hoitaisi ne verojäämien perinnät, jotka vaati-
16310: sen maksavalla viranomaisella ei valtiovarainmi-      sivat pakkotoimia tai pakkotoimien uhkaa.
16311:  nisteriön mukaan ole riittävää kiinnostusta sel-         On epätarkoituksenmukaista, ettei verojäämien
16312: vittää mahdollisia kuitattavia verojäämiä vero-       kuittaamista ole voitu käyttää hyväksi riittävästi,
16313: hallinnosta.                                          vaikka valtiota pidetään siviilioikeudellisessa kuit-
16314:     Verojäämät samoin kuin jäämävelallisten mää-      tauksessa yhtenä oikeussubjektina. Ongelmat joh-
16315: rä ovat kasvaneet jyrkästi viime vuosina. Esimer-     tuvat valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan
16316: kiksi v. 1989-92 verojäämät kaksinkertaistuivat.      siitä, ettei verohallinnolla ole tietoa muiden valtion
16317:                                                                                                          131
16318: 
16319:  viranomaisten jäämävelal/isille maksamista suori-         lain käyttökin on ollut hyvin harvinaista aiem-
16320: tuksista, joita voitaisiin kuittauksin käyttää vero-       min. Lakkautuspalkka-asioita on selvitelty lä-
16321: jäämien suorituksiksi. Erityisen tärkeää uudistuk-         hinnä virkamieslain selitysteoksissa. Sen sijaan
16322: sen toteuttaminen olisi nimenomaan tullihallinnon          korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja on
16323: ja verohallinnon välillä. Tullihallinnon asiakkailla       melko paljonkin jo 1930-luvun alusta alkaen.
16324:  on yleensä jäämiä verohallinnossa. Vero- ja tulli-        Ratkaisuissa on käsitelty viranhaltijan kieltäyty-
16325: hallinnon välinen kuittaus mahdollistaisi verohal-         mistä hänelle tarjotun viran vastaanottamisesta.
16326:  linnon sisäisten kuittaustoimien jälkeen jäävien          Näitä tapauksia on kaikkein eniten, mutta jon-
16327:  ennakonpalautusten käyttämisen tarvittaessa tul-          kin verran on ratkaisuja myös esim. siitä, miten
16328:  lilaitoksen jäämien suoritukseksi. Vuonna 1981            palkkaus, ikälisät tai eläkkeet lasketaan.
16329:  tullihallinnon ja verohallinnon kuittausta selvitel-          Lakkautuspalkkalain mukaan valtion perus-
16330:  leen työryhmän ehdotukset eivät ole kuitenkaan            palkkaisen viran haltija, jonka virka lakkaute-
16331:  toteutuneet. Valtiontilintarkastajien mielestä kui-       taan, on asetettava lakkautuspalkalle tai siirret-
16332:  tenkin jo nyt 1990-luvun alussa on eri laitosten          tävä sellaiseen virkaan tai toimeen, jonka hän on
16333:  atk-järjestelmien oltava sellaisia, että niiden avul-     lakkauspalkkalain mukaan velvollinen otta-
16334:  la kuittaaminen käy mahdolliseksi. Jos näin ei ole,       maan vastaan. Lakkautuspalkalle asettaminen
16335:  on verohallinnon ja tullihallinnon atk-järjestelmiä       on yleensä valtioneuvoston tehtävä. Lakkautus-
16336:  kehitettävä siten, että kuittaaminen voidaan to-          palkalle asetettu virkamies pysyy edelleen val-
16337:  teuttaa.                                                  tion palveluksessa ja hänellä on samat oikeudet
16338:                                                            kuin valtion virkamiehillä yleensä. Eläkeajaksi
16339:    Lakkautuspalkkalain soveltamiskysymyksiä.               lasketaan myös lakkautuspalkalla oloaika. Lak-
16340: Lainsäädäntö. Valtion virkamieslain voi-                   kautuspalkalle asetettu virkamies ei enää ole
16341: maanpanolaki (7 56/86) tuli voimaan 1.1.1988.              missään yksilöidyssä virkasuhteessa, mutta hän
16342: Valtion virkamieslain voimaan tullessa kumot-              on edelleen valtion virkamies. Hänen taloudelli-
16343: tiin mm. laki viran- ja toimenhaltijain oikeuksis-         nen oikeutensa, ennen kaikkea palkkausoikeu-
16344: ta ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lak-          tensa, jatkuu lakkautuspalkkaoikeuden muo-
16345: kautetaan (182/31) eli lakkautuspalkkalaki. Siir-          dossa. Lakkautuspalkalle asetettu virkamies on
16346: tymäkauden ajaksi (1.1.1988-31.12.1992) voi-               velvollinen ottamaan vastaan hänelle tarjotun ja
16347: maanpanolaissa säädettiin, että jos virka lakkaa           soveltuvan uuden viran tai toimen. Jos virkamies
16348: ennen kuin viisi vuotta on kulunut valtion virka-          ilman valtioneuvoston hyväksymää pätevää syy-
16349: mieslain voimaantulosta, virkamieheen sovelle-             tä kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tmjotun
16350: taan edelleen lakkautuspalkkalakia.                        uuden viran, virkamies on vapautettava valtion
16351:     Lakkautuspalkan sijasta uudessa virkamies-             palveluksesta. Lakkautuspalkkalaiselle makse-
16352: laissa on säännökset erorahasta, toistuvasta kor-          taan ensimmäisenä vuonna sama palkka kuin
16353: vauksesta ja koulutustuesta. Niitä voidaan suo-            hänelle maksettiin hänen virassa ollessaan. Hän
16354: rittaa virkamiehelle, jonka pitkäaikainen palve-           saa siten peruspalkan lisineen. Ensimmäisen
16355: lussuhde valtioon on päättynyt sen johdosta, että          vuoden jälkeen lakkautuspalkkalaiselle makse-
16356: hänet on irtisanottu viran lakkauttamisen vuoksi           taan täyttä eläkettä vastaava määrä eli kaksi
16357: ja että hänen uudelleen työhön sijoittuminensa             kolmasosaa ensimmäisen vuoden palkasta. Kor-
16358: on iän tai muun syyn vuoksi vaikeaa.                       vaus pysyy koko ajan samana, eikä inflaatiotar-
16359:     Valtiovarainministeriön uudelleensijoitustyö-          kistuksia tehdä. Lakkautuspalkkalaisella on
16360: ryhmä sai valmiiksi muistionsa vuoden 1993                 mahdollisuus hankkia lisätuloja yksityisen pal-
16361: helmikuussa (VM:n työryhmämuistio 1993:6).                 veluksessa. Lakkautuspalkka maksetaan eroa-
16362: Työryhmä ehdotti mm. luopumista toistuvasta                misikään (67 v.) asti, ellei henkilö sitä ennen
16363: korvauksesta. Tilalle työryhmä ehdotti muuta               siirry vanhuuseläkkeelle.
16364: uudelleensijoitusrahoitusta.                                   Lakkautuspalkalla                   olevien
16365:     L a k k a u t u s p a 1 k k a 1 a i n s i s ä 1 t ö.   m ä ä r ä n k e h i t y s. Lakkautuspalkkalais-
16366: Oikeuskiijallisuudessa ei ole juuri lainkaan eril-         ten määrää ja kustannuksia on syytä tarkastella
16367: listutkimuksia, joissa olisi pohdittu lakkautus-           erikseen valtion talousarvion piirissä olevien vi-
16368: palkkaan liittyviä kysymyksiä, vaikka laki on              rastojen työntekijöiden ja erikseen valtion liike-
16369: säädetty jo 1930-luvun alussa. Lakkautuspalk-              laitosten työntekijöiden osalta. Tämä siksi, että
16370: ka-asia on kenties koettu niin etäiseksi ja käytän-        liikelaitosten viroista lakkautuspalkalle asete-
16371: nölle vieraaksi, ettei sitä ole ollut tarpeen oikeus-      tuille virkamiehille maksetut lakkautuspalkat
16372: kitjallisuudessa pohdiskella. Lakkautuspalkka-             peritään liikelaitoksilta takaisin kerran vuodessa
16373: 132
16374: 
16375: jälkikäteen. Tästä tarkemmat säännökset sisälty-         Lakkautuspalkkalaisten ikärakenne oli vuo-
16376: vät lakiin valtion liikelaitoksista (626/87) ja val-   den vaihteessa 1992-93 seuraava:
16377: tioneuvoston päätökseen eräiden keskitetysti
16378: suoritettujen etuuksienja korvausten perimisestä       Ikä                                                                         Henkilöä
16379: valtion liikelaitoksilta (868/88).                     60 v tai enemmän .... .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .....                   88
16380:     Lakkautuspalkkalaisia oli kertomusvuoden           55-59 V.............................................                         162
16381: lopussa yhteensä 593 ja kustannukset kertomus-         50-54 V.............................................                         117
16382: vuonna n. 15 Mmk. Koska lakkautuspalkka-               Alle 50 v .............................................                       31
16383: laisten määrä kasvoi jyrkästi kertomusvuoden
16384: aikana, nousivat kustannukset v. 1993 n. 75            Yhteensä .. .. .. .. .. .... .. .. .... .. .. .. . .. .. .... .. .. .. ..    398
16385: Mmk:aan, josta n. 22 Mmk aiheutuu liikelai-               Pääosa, lähes puolet, kuuluu ikäluokkaan
16386: tosten lakkautuspalkkalaisten kustannuksista,          55-59 v. Alle 50-vuotiaita on vain 31 kaikkiaan
16387: jotka peritään liikelaitoksilta takaisin.              398 henkilöstä. Heitä on siis vähiten, ja heidän
16388:     Valtion talousarvion piirissä olevien virasto-     uudelleensijoittamisensa olisi luultavasti parhai-
16389: jen lakkautuspalkalle siirtyneitä kunkin vuoden        ten järjestettävissä.
16390: alussa oli 54 v. 1988, 59 v. 1989, 50 v. 1990,            Liikelaitoksissa, Posti-Telelaitoksessa ja Val-
16391: 41 v. 1991 ja kertomusvuonna 54.                       tionrauta teillä, oli vuoden 1991 alussa 1lakkau-
16392:     Tilanne oli kertomusvuoden puoliväliin saak-       tuspalkkalainen ja kertomusvuoden alussa jo 14.
16393: ka melko vakaa. Määrän väheneminen johtui              Kertomusvuoden kesäkuun alussa heitä oli 23,
16394: lakkautuspalkkalaisten eläkkeelle siirtymisistä.       lokakuun alussa 43, joulukuun alussa 167 ja
16395: Tilanne muuttui kertomusvuoden puolivälistä            joulukuun lopussa 195. Liikelaitoksissa lakkau-
16396: merkittävästi: kesäkuun alussa lakkautuspalk-          tuspalkkalaisten määrän kehitys oli kertomus-
16397: kalaisten määrä oli 60, lokakuun alussa 66,            vuonna samantapainen kuin valtion virastoissa,
16398: joulukuun alussa 286 ja joulukuun lopussa 398.         ei kuitenkaan aivan niin jyrkästi etenevä.
16399:     Määrän jyrkkä kasvu selittynee sillä, että            Lakkautuspalkkalaisten ikärakenne oli liike-
16400: lakkautuspalkkalain soveltaminen päättyi kerto-        laitoksissa samantyyppinen kuin valtion viras-
16401: musvuoden lopussa. Tilanne virastoissa nähtiin         toissa, kuitenkin niin, ettei alle 50-vuotiaita ollut
16402: ilmeisesti siten, että oli mahdollista toteuttaa       lainkaan:
16403: organisaatiomuutoksia henkilöstöä vähentämäl-
16404: lä, ja henkilöstön puolella oli halukkuutta siirtyä    Ikä                                                                         Henkilöä
16405: lakkautuspalkalle.
16406:     1990-luvun alussa valtionhallinnon tärkeim-        60 v tai enemmän .... .. .... .. .. .. ...... .. .. .. .. .                   59
16407: piä kehittämistavoitteita oli hallinnon palveluky-     55-59 V.............................................                         121
16408: vyn parantaminen ja tuottavuuden ja tulokselli-        52-54 V.............................................                          15
16409: suuden lisääminen. Vuoden 1991 keväällä ope-           Alle 50 v ............................................ .
16410: tusministeriön alaisuuteen perustettiin koulu-         Yhteensä.............................................                        195
16411: tuksen asiantuntijavirasto, opetushallitus. Ope-
16412: tushallitukseen siirrettiin pääosa lakkautettavien        U u s i e n v i r k o j e n t a r j o a m i n e n.
16413: ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen         Mahdollisuudet tarjota lakkautuspalkalla olevil-
16414: hoitamista tehtävistä.                                 le uutta virkaa ovat valtiovarainministeriön il-
16415:     Liikenneministeriön hallinnonalalla muodos-        moituksen mukaan huonot, kun otetaan huo-
16416: tettiin ilmailuhallinnosta vuoden 1991 alussa          mioon valtion henkilöstömäärän vähentämista-
16417: valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87)         voitteet. Varsinkin kertomusvuonna lakkautus-
16418: mukainen liikelaitos.                                  palkalle asetettujen osalta uuden viran tarjoami-
16419:     Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla    nen riippuu asianomaisten virastojen aktiivisuu-
16420: yhdistettiin sosiaali- ja lääkintöhallitus. Niistä     desta. Aktiivisuutta s.aattaa ministeriön mielestä
16421: muodostettiin alkukeväästä 1991 sosiaali- ja ter-      lisätä vuoden 1993 toisessa lisätalousarviossa
16422: veydenhuollon asiantuntijavirasto, sosiaali- ja        (HE 5/1993 vp.) toteutettu määrärahojen vähen-
16423: terveyshallitus.                                       nys niiltä virastoilta ja laitoksilta, jotka ovat
16424:     Kertomusvuonna jatkettiin hallinnon kehittä-       asettaneet virkamiehiä lakkautuspalkalle kerto-
16425: mistä, mutta suurimmat muutokset toteutettiin          musvuonna, ja se, että lisätalousarvion mukaan
16426: vasta v. 1993. Mainitut uudistukset selittävät         lakkautuspalkkaa saavan henkilön palatessa val-
16427: osin lakkautuspalkkaisten määrän kasvun.               tion virka- tai työsuhteiseen palvelukseen siten,
16428:                                                                                                        133
16429: 
16430: ettei hänelle tältä ajalta ole maksettava lakkau-        raskaaksi. Suuruudeltaan tuen tarve olisi valtio-
16431: tuspalkkaa, voidaan hänen palkkauksensa vuo-             varainministeriön arvion mukaan yli 10 mrd.
16432: den 1993 aikana enintään lakkautuspalkkaa vas-           mk. Ulkoista järjestelmää sovellettaessa tuonti-
16433: taavalta osalta maksaa myös momentin 28.05.25            tavaroista kannetaan raaka-aineiden hinnaneroa
16434: lakkautuspalkkoihin osoitetusta määrärahasta.            vastaavaa tuontimaksua ja -viennissä maksetaan
16435: Tällaista palvelusta ei vuoden 1993 aikana oteta         kotimaassa valmistetuista tuotteista hintojen
16436: huomioon talousarvioon perustuvissa henkilös-            erona tasaavaa vientitukea. Myöskään tätä ei ole
16437: tön enimmäismäärissä.                                    voitu soveltaa Suomessa lukuisten GATT-sidon-
16438:     Vuoden 1993 alussa kaikista lakkautuspalk-           tojen takia. Tämän vuoksi Suomessa sovelletaan
16439: kalaisista vain 10 hoitaa toista virkaa. Tällöin         jäljempänä kuvattua valmisteverotukseen liitet-
16440: lakkautuspalkka on pidätetty näiltä henkilöiitä          tyä hinnantasausjärjestelmää, joka asiallisesti
16441: kokonaan tai osaksi.                                     vastaa tuon timaksu-vientitukijärjestelmää.
16442:     Lakkautuspalkkalain soveltaminen päättyi ker-           Raaka-aineiden hinnanerotasausjärjestelmiä
16443: tomusvuoden lopulla. Lakkautuspalkkalaisten              sovelletaan kaikissa Efta-maissa ja EY:ssä.
16444: määrä kasvoi vuoden aikana 68:sta 593:een henki-         Tämä merkitsee sitä, että jalostettujen elintarvi-
16445: löön ja kustannukset 15 Mmk:sta 75 Mmk.·aan.             ketuotteiden tuonnin yhteydessä kyseiset maat
16446:  Tämä kehitys johtui siitä, että virastoissa ja lai-     nostavat tuontielintarvikkeiden valmistukseen
16447: toksissa nähtiin lakkautuspalkkalain tarjoamat           käytettyjen raaka-aineiden hinnat kotimarkki-
16448: mahdollisuudet ja käytettiin niitä hyväksi toimin-       nahintoja vastaavalle tasolle. Tuontisuoja mää-
16449:  toja järjestettäessä.                                   ritellään maailmanmarkkinahintojen ja koti-
16450:     Järjestelyt perustuivat voimassa olevaan lain-       markkinahintojen erotuksen perusteella joko
16451: säädäntöön, eikä näihin ratkaisuihin ole enää            soveltaen tuotteen todellista raaka-ainesisältöä
16452: mahdollista vaikuttaa muutoin, kuin on tehty             tai siten,että tuontisuoja perustuu keskimääräis-
16453:  vuoden 1993 toisessa lisätalousarviossa.                resepteihin.
16454:     Päähuomio tuleekin kiinnittää siihen, miten              Suomessa sovellettava järjes-
16455:  nykyisin lakkautuspalkalla oleville voitaisiin tar-     t e 1m ä. Kotimainen elintarviketeollisuus käyt-
16456: jota uusia työpaikkoja. Valtionhallinnossa vedo-         tää tuotannossaan huomattavasti maailman-
16457:  taan ehkä liian helposti henkilöstön työllistämi-       markkinahintoja kalliimpia kotimaisia maata-
16458:  seen liittyviin vaikeuksiin eikä päättäväisin kei-      lousperäisiä raaka-aineita. Kotimarkkinahinta
16459:  noin yritetä löytää uusia tehtäviä lakkautuspalk-       on yleensä kaksin-kolminkertainen maailman-
16460:  kalaisille tai irtisanotuille työntekijöille.           markkinahintaan verrattuna. Jotta teollisuus oli-
16461:      Valtiontilintarkastajat korostavat, että valtion-   si kilpailukykyinen sekä kotimaan- että vienti-
16462:  hallinnon sisäistä uudelleen sijoittamista tulee kai-   markkinoilla, on Suomessa sovellettu vuodesta
16463:  kin keinoin edistää kehittämällä valtion sisäisiä        1964lähtien valmisteverojärjestelmään yhdistet-
16464:  työmarkkinoita. Uusi työvoima olisi otettava ensi       tyä maatalousperäisten raaka-aineiden hinnan-
16465:  sijassa valtionhallinnon sisältä uudelleen sijoitta-    tasausjärjestelmää.       Järjestelmällä     pyri-
16466:  malla lakkautettavien virastojen ja laitosten hen-      tään tasoittamaan elintarviketeollisuuden käyt-
16467:  kilöstöä.                                               tämien maatalousperäisten raaka-aineiden koti-
16468:                                                          ja maailmanmarkkinahinnan välinen ero näiden
16469:    Jalostettujen     elintarviketeollisuustuotteiden     tuotteiden tuonnissa ja viennissä. Järjestelmän
16470: raaka-aineiden hinnanerokorvaukset.            Eri-      piiriin kuuluvien tuotteiden tuonnissa kannetaan
16471: laisten järjestelmien paaperi-                           veroa ts. tuontituotteiden raaka-aineiden hinnat
16472: a a t t e i t a. Kotimaisten ja maailmanmarkki-          nostetaan kotimaiselle tasolle, kun taas viennissä
16473: nahintaisten elintarvikeraaka-aineiden hinnan-           ne alennetaan valtion varoista maksettavalla
16474: erojen tasaamiseen voidaan soveltaa ns. sisäistä         hinnanerokorvauksella maailmanmarkkinahin-
16475: tai ulkoista järjestelmää. Sisäistä järjestelmää         tatasolle.
16476: sovellettaessa elintarviketeollisuuden tarvitse-             Valmistevero, hinnanero tai hinnanerokorva-
16477: mitta raaka-aineilta poistetaan tulli ja tuonti-         us määritellään tuoteryhmittäin ns. keskimää-
16478: maksu ja vastaavien kotimaisten raaka-aineiden           räisreseptien sekä tuotteiden valmistukseen käy-
16479: hinnat tasataan valtion varoista maailmanmark-           tettyjen raaka-aineiden koti- ja maailmanmark-
16480: kinahintatasolle. Suomessa tämä ei ole voinut            kinahinnan välisen erotuksen perusteella. Keski-
16481: tulla kysymykseen, koska suuren omavaraisuus-            määräisreseptit kuvastavat tuoteryhmän valmis-
16482: asteen ja korkean kotimaisen hintatason vuoksi           tukseen keskimäärin käytettyjen raaka-aineiden
16483: järjestelmän ylläpito olisi tullut valtiolle varsin      määrää kotimaisessa elintarviketeollisuudessa.
16484: 134
16485: 
16486:    Jos Suomi liittyy EY:n jäseneksi, viennin ja          valtiovarain- että maatalousministeriön pääluo-
16487: tuonnin tasausjärjestelyistä on asteittain luovut-       kasta maksettavia menoja, mutta samalla myös
16488: tava Suomen ja EY:n muiden jäsenvaltioiden               liikevaihtoveron tuotto väheni. Näin muutoksel-
16489: välisessä kaupassa. Kaupassa kolmansien mai-             la ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia.
16490: den kanssa otetaan käyttöön EY:n soveltamat                  Muutoinkin valtioneuvoston päätöksellä hin-
16491: tasausjärjestelmät Varsinaisten maataloustuot-           nanerokorvausten määräytymisperusteita on vii-
16492: teiden ja jalostettujen maataloustuotteiden tasa-        me aikoina pyritty erottamaan tuonnissa käytet-
16493: usjärjestelmistä aiheutuvat menot ja niistä kerty-       tävistä perusteista. Näin on tehty lihajalosteiden
16494: vät tulot hoidetaan yhteisön yhteisen maatalous-         osalta 1. 5.1990 sekä mehujen ja margariinien
16495: budjetin puitteissa.                                     osalta 1.7.1993. Lisäksi eräiden tuotteiden hin-
16496:    Jos tuontisuoja muodostuisi suoraan vienti- ja        nanerokorvauksen maksamiselle on asetettu
16497: tuontimaan todellisten kotimarkkinahintojen              kiintiöitä tai muita rajoituksia.
16498: eron suuruiseksi, olisi vientituen ja tuontisuojan           Hinnanerokorvausjärjestelmän valtiolle aihe-
16499: tarve vastaavasti huomattavasti pienempi nykyi-          uttamia menoja arvioitaessa on otettava huo-
16500: seen tuontisuojaan ja vientitukeen verrattuna.           mioon, että pääosa hinnanerokorvauksista suo-
16501: Tämän tyyppisiin järjestelmiin pyritään pääse-           ritetaan sellaisista elintarviketeollisuuden käyt-
16502: mään Eta-sopimuksen puitteissa. Ruotsin ja               tämistä raaka-aineista, joiden vientiä tuetaan
16503: Suomen välille on tehty v. 1993 tällainen eräitä         myös varsinaisella vientitukijärjestelmällä. Täl-
16504: tuotteita koskeva keskinäinen sopimus.                   laisia raaka-aineita ovat esim. maitotaloustuot-
16505:    L a i n s ä ä d ä n n ö 11 i n e n   p e r u s t a.   teet, vilja ja liha. Hinnanerokorvauksen maksa-
16506: Hinnanerokorvausten maksaminen perustuu                  minen jalostetuille elintarviketeollisuuden tuot-
16507: elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun            teille on siten vähentänyt vastaavasti muun vien-
16508: lain (871/79) 9 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan           tituen tarvetta.
16509: hinnanerokorvausta voidaan suorittaa sen mu-                 Tarkasteltaessa       hinnanerokorvausmenoja
16510: kaan kuin valtioneuvosto määrää. Ennen tätä              valtion talousarvion kannalta on otettava lisäksi
16511: vuoden 1980 alussa voimaan tullutta pysyvää              huomioon tasausjärjestelmän perusteella elintar-
16512: lakia eräiden elintarviketuotteiden valmistevero-        viketuotteiden valmisteverona valtion kassaan
16513: tus- ja hinnantasausjärjestelmästä oli säädetty          kertyvät tulot, jotka ovat vuosittain n. 200-250
16514: yksivuotisilla laeilla. Sinällänsä järjestelmää oli      Mmk.
16515: sovellettu jo vuodesta 1964 lähtien. Hallituksen             H i n n a n e r o k o r v a u s m e n o t . Vuo-
16516: esityksessä laiksi elintarviketuotteiden valmiste-       sina 1988-92 hinnanerokorvauksia on makset-
16517: verosta (HE 90/1979 vp.) todettiin, että koska           tu seuraavasti:
16518: nykyistä järjestelmää voidaan pitää jo vakiintu-
16519: neena, uusi laki ehdotetaan säädettäväksi mui-           Vuosi       Valtiovarain- Maa- ja metsä- Yhteensä
16520: den vastaavien verolakien tavoin pysyväksi.                           ministeriön talousministeriön
16521:    Valtioneuvoston päätöksen perusteella hin-                         momentti        momentti
16522:                                                                        28.37.40        30.32.40
16523: nanerokorvaus määräytyy samoilla perusteilla                                            Mmk
16524: kuin vastaava valmistevero. Näin kunkin tuote-           1988 ....                                    809
16525: ryhmän tuonnista kannettava valmistevero ja              1989 ....       413           389            802
16526: viennin yhteydessä maksettava hinnanerokorva-            1990 ....       469           553           1022
16527: us ovat olleet käytännössä yhtä suuria aina              1991 ....       415           290            705
16528: 30.9.1991 saakka. Liikevaihtoverolain (1086/91)          1992 ....       445           324            769
16529: 55 §:n muutoksen jälkeen hinnanerokorvauksis-
16530: sa on 1.10.1991 lähtien otettu huomioon raaka-
16531: aineisiin sisältyvän alkutuotevähennyksen mää-              Kaikki menot maksettiin samalta valtiova-
16532: rä, minkä vuoksi useimpien tuoteryhmien val-             rainministeriön momentilta vuoden 1988 lop-
16533: misteverot ja hinnanerokorvaukset ovat nyttem-           puun saakka, minkä jälkeen lihajalosteiden, eräi-
16534: min erisuuruisia. Mainitun lainmuutoksen aja-            den maitotaloustuotteiden sekä maltaiden hin-
16535: tuksena oli se, ettei hinnanerokorvausjärjestel-         nanerokorvausten maksaminen siirrettiin maa-
16536: män piiriin kuuluvista jalostetuista elintarvik-         ja metsätalousministeriön momentille. Vuoden
16537: keista tarvitsisi palauttaa tehtyä alkutuoteväh-         1993 alusta myös vapaakauppatuotteiden hin-
16538: nenystä maastaviennin yhteydessä, vaan alku-             nanerokorvausten maksaminen on siirretty maa-
16539: tuotevähennys otettaisiin huomioon hinnanero-            ja metsätalousministeriön pääluokan (30.32.43)
16540: korvauksen määrässä. Uudistus vähensi sekä               alaisuuteen.
16541:                                                                                                             135
16542: 
16543:     Keskimääräisreseptit ja hin-                         eläinrasvoja sisältäville margariineille erotettiin
16544: n a t. Järjestelmän periaatteena on korvata tuot-        oma tuoteryhmänsä helmikuun 1993 alusta.
16545: teiden valmistukseen keskimäärin käytetyt maa-           Margariineja ryhmiteltiin maitorasvapitoisuu-
16546: talousperäiset raaka-aineet keskimääräisresepti-         den perusteella uudelleen toukokuun 1993 alus-
16547: en mukaisesti. Korvaus suoritetaan myös kor-             ta. Näiden muutosten yhteydessä on tarkastettu
16548: vattavien      raaka-aineiden      valmistushävikin      myös keskimääräisreseptejä. Edelleen ravinto-
16549: osalta. Tuoteryhmien keskimääräisreseptit pe-            rasvaverolain muutosten vuoksi tarkastettiin
16550: rustuvat kuhunkin tuoteryhmään sijoitettavien,           useiden rasvoja sisältävien tuotteiden reseptit v.
16551: lähinnä kotimaassa valmistettavien tuotteiden            1990. Vuonna 1991 tarkastettiin erikseen kaik-
16552: keskimääräiseen korvattavien raaka-aineiden si-          kien merkittävien vientituotteiden keskimääräis-
16553: sältöön. Jos tuontituotteiden osuus kokonais-            reseptit.
16554: markkinoista on huomattava, otetaan tuonti-                  Hintaperusteista on säädetty elintarviketuot-
16555: tuotteidenkin raaka-ainesisältö huomioon resep-          teiden valmisteverolain 4 a §:ssä, jonka mukaan
16556: tiä laskettaessa. Tuotteiden valmistusreseptit           kotimaisena hintana pidetään kotimaisen elin-
16557: pyydetään tuotteiden merkittävimmiltä valmis-            tarviketeollisuuden maksamaa edustavaa hintaa
16558: tajilta ja maahantuojilta. Kunkin raaka-aineen           ja maailmanmarkkinahintana kansainvälisiltä
16559:  keskimääräinen käyttömäärä myyntivalmista               markkinoilta säännöllisesti saatavissa olevaa
16560:  lopputuotetta kohti lasketaan toimitusmäärillä          edustavaa vastaavaa hintaa. Koti- ja maailman-
16561:  painotettuna. Yksittäisten tuotteiden todelliset        markkinahinnat vahvistetaan kolmen kuukau-
16562:  koostumukset voivat valtiovarainministeriön             den jaksoiksi. Hinnat saadaan osittain teollisuu-
16563:  mukaan poiketa huomattavasti tästä toimitus-            den järjestöiltä ja osittain viranomaisilta. Esi-
16564:  määrillä painotetusta ns. koostumusten keskiar-         merkiksi margariinin ja kasviöljyn kotimarkki-
16565:  vosta.                                                  nahinnat on v. 1993 tarkistettu suoraan valmis-
16566:      Useimpien tuoteryhmien keskimääräisresepti          tajien kirjanpidosta. Samoin v. 1993 on vehnä-
16567:  koostuu joukosta raaka-ainesisällöltään hyvin           jauhon kotimarkkinahinta tarkistettu suoraan
16568:  erilaisia tuotteita. Joillekin yksittäisille, lähinnä   myllyiltä ja jauhoa ostavalta teollisuudelta.
16569:  vientituotteille on teollisuuden aloitteesta erotet-        Mehuihin ja margariineihin
16570:  tu verotaulukossa omat tuoteryhmänsä silloin,           1 i i t t y v i ä e r i t y i s k y s y m y k s i ä. Me-
16571:  kun keskimääräisreseptin mukainen hinnanero-            hujen ja yli 15 % voita tai muuta maitorasvaa
16572:   korvaus on ollut huomattavan alikompensoiva.            sisältävien margariinien vienti lisääntyi huomat-
16573:   Tällaisia tuotteita ovat esim. eräät suklaapatu-        tavasti kertomusvuonna. Hinnanerokorvauksia
16574:   kat, eräät täytetyt hapankorput ja eräät kasvis-       maksettiin mehuista 455 322 mk v. 1991,
16575:   pihvit.                                                 14 268 927 mk kertomusvuonna ja 7 926 517
16576:      Tuoteryhmien keskinäistä katetta ja keski-           mk tammi-huhtikuussa 1993. Ennen viennin
16577:   määräisreseptejä on tarkastettu tarvittaessa.           nopeaa kasvua mehu- ja margariinituotteita ei
16578:   Makkaroiden ja muiden lihajalosteiden hinnan-           sanottavasti tuotu eikä viety. Tuoteryhmille vah-
16579:   erokorvaukset on siirrytty maksamaan todelli-           vistetut keskimääräiset koostumukset eivät siis
16580:   sen raaka-ainesisällön perusteella 1.5.1990 läh-        vastanneet näitä uusia vientituotteita. Margarii-
16581:   tien.                                                   nien tuoteryhmän silloisessa keskireseptissä ei
16582:       Makeisten reseptit tarkastettiin v. 1990. Niin      otettu lainkaan huomioon margariinien koostu-
16583:   ikään kaakaota sisältävien makeisten tuoteryh-          musta. Tämän vuoksi reseptit olivat valtiova-
16584:   mien keskinäistä katetta on tarkastettu v. 1991 ja      rainministeriön mukaan ylikompensoivia näille
16585:   kertomusvuonna. Maitoon perustuvien ja eräi-            yksittäisille uusille tuotteille, jotka sittemmin
16586:   den maitoa sisältävien tuotteiden tuoteryhmien          nopeasti edustivat koko tuoteryhmien katetta.
16587:   keskinäistä katetta on tarkastettu v. 1990 ja           Hinnanerokorvauksia maksettiin margariineista
16588:   kertomusvuonna. Näiden tuotteiden korvaukset            24 377 929 mk v. 1991, 74 417 055 mk kerto-
16589:   on siirrytty maksamaan kuivapainon perusteella          musvuonna ja 85 093 015 mk tammi-huhti-
16590:   v. 1990. Jäätelö ryhmiteltiin eri jäätelölaatujen       kuussa v. 1993.
16591:   mukaan v. 1991. Keksivohveleita alhaisempaan                Valmisteveron ja hinnanerokorvauksen pe-
16592:    korvaukseen oikeutetut vohvelit erotettiin             rustana olevien keskimääräisreseptien tulisi val-
16593:   omaksi tuoteryhmäkseen kertomusvuonna.                  tiovarainministeriön mielestä kuvastaa tuoteryh-
16594:       Mehujen ja nestemäisten juoma-ainesten tuo-         mään kuuluvien kaikkien tuotteiden tuotanto- ja
16595:    teryhmät jaettiin entistä yksityiskohtaisemmiksi       tuontimäärillä painotettua keskimääräistä koos-
16596:    toukokuun 1993 alusta. Voirasvan lisäksi muita         tumusta. Näin asia yleisesti ottaen onkin. Itä-
16597: 136
16598: 
16599:  Euroopan maihin vietävien tuotteiden koostu-               sittain piiritullikamarien kanssa laatimaan tar-
16600:  mus poikkeaa kuitenkin kotimarkkinoille myy-               kastussuunnitelmaan, jonka perusteella suurim-
16601:  tävistä tuotteista. Tämä vaikuttaa osaltaan sii-           mat hinnanerokorvausta saaneet viejät tarkaste-
16602:  hen, että mehujen korvaus on ministeriön ilmoi-            taan säännöllisin väliajoin. Tarkastuskohteet
16603:  tuksen mukaan ollut Itä-Euroopan kaupassa                  poimitaan tullilaitoksen atk-tiedostoista, jollai-
16604:  ylikompensoiva.                                           sia on tehty myös erityisesti tarkastussuunnitte-
16605:     Mehujen keskimääräisresepti vahvistettiin              lua ja tarkastusten läpivientiä helpottamaan ja
16606:  1.2.1993 voimaan tulleessa vero- ja hinnanero-             tehostamaan.
16607:  korvaustaulukossa pelkästään vientimehujen                    Käytännössä tarkastukset joudutaan suorit-
16608:  koostumuksen perusteella. Korvauksen määrä                 tamaan koko maan käsittävinä ns. projektitar-
16609: pieneni tällöin 62 %. Vientimehujen lisätyn soke-           kastuksina, jolloin tietyn valmistussektorin kaik-
16610:  rin määrän todettiin olevan huomattavasti pie-             ki merkittävät viejät tarkastetaan suunnilleen
16611:  nempi kuin kotimarkkinoille myytävien.                    samanaikaisesti.
16612:     Mehujen reseptimuutoksen takia vienti siirtyi-             Keskimääräisreseptien käyttäminen on val-
16613:  kin nopeasti sokerilla makeutettuihin nestemäi-            tiovarainministeriön mukaan aiheuttanut run-
16614: siin juoma-aineksiin. Näiden tuotteiden keskire-           saasti tulkintakysymyksiä tarkastuksissa. Yritys-
16615: septejä on muutettu ja porrastettu entistä yksi-            ten kannalta tulkintakysymykset ovat olleet eri-
16616: tyiskohtaisemmin 1.5.1993 voimaan tulleessa                tyisen kiusallisia siksi, että takaisin perittävät
16617: vero- ja hinnanerokorvaustaulukossa. Tämän                 hinnanerokorvaukset ovat voineet olla yksittäi-
16618: vuoksi ryhdyttiin viemään keinotekoisilla ma-              sissäkin tapauksissa useita miljoonia markkoja.
16619:  keutusaineilla makeutettuja juoma-aineksia,                   Tarkastusten käytännön suorittaminen on ol-
16620: joissa on vain pari prosenttia korvauksen edel-            lut ministeriön mielestä työlästä sen vuoksi, että
16621: lyttämää lisättyä sokeria. Hinnanerokorvaus on             tarkastettavilla yrityksillä on pääsääntöisesti ol-
16622: jälleen ylikompensoiva. Valtiovarainministeriön            lut puutteellinen valmistuskirjanpito tuotteis-
16623: mielestä keskimääräisresepteihin perustuva hin-            taan, sekä siksi, että teollisuus on muuttanut
16624: nanerokorvaus selvästikin ohjaa yritysten tuote-           tuotteittensa raaka-ainekoostumuksia kysynnän
16625: kehittelyä. Vientituotteet pyritään valmistamaan           tai muun syynjohdosta valmisteverotaulukkojen
16626: niin, että ne sijoittuisivat aina viejälle mahdolli-       pysyessä muuttumattomina.
16627: simman edulliseen tuoteryhmään.                                Hinnanerokorvauksen suorit-
16628:     Margariinin keskiresepti muutettiin vienti-            taminen todellisen raaka-aine-
16629: margariinien koostumusta vastaavaksi 1.2.1993              käytön            perusteella         ja     muu
16630: voimaan tulleeseen taulukkoon. Samalla eläin-              k e h i t t ä m i s tarve. Varsinaisia esteitä hin-
16631: rasvoja sisältäville halvoille vientimargariineille        nanerokorvausten maksamiseen todellisen raa-
16632: erotettiin oma tuoteryhmänsä.                              ka-ainekäytön mukaisesti ei valtiovarainministe-
16633:     Valtiovarainministeriön mukaan keskimää-               riön mielestä ole. Kansallisen järjestelmän käyt-
16634: räisreseptit mahdollistavat korvausten vääristy-           töönoton siirtyminen on lähinnä johtunut
16635: mät. Vain todellisen raaka-ainekäytön mukai-               siitä,että täällä on odotettu Eta-sopimuksen voi-
16636: nen järjestelmä poistaisi tällaiset epäkohdat.             maantuloa. Keväällä 1993 maa- ja metsätalous-
16637: Mehujen ja nestemäisten juoma-aineisten hin-               ministeriö asetti työryhmän, jonka yhtenä tehtä-
16638: nanerokorvaukset maksetaankin 1. 7.1993 voi-               vänä on tehdä ehdotus elintarvikkeiden raaka-
16639: maan tulleen valtioneuvoston päätökseen teh-               aineiden hinnanerokorvausten yhteensovittami-
16640: dyn muutoksen mukaan tuotteiden todellisen                 sestaja hallinnosta. Työryhmän työn tulokset on
16641: raaka-ainesisällön perusteella. Niin ikään maito-          tarkoitus ottaa huomioon eduskunnalle v. 1993
16642: rasvaa sisältävien margariinien hinnanerokorva-            annettavassa hallituksen esityksessä, jossa ehdo-
16643: uksen maksaminen perustuu 1. 7.1993 lukien                 tetaan säädettäväksi erillinen laki elintarvike-
16644: margariinien todellisen maitorasvasisältöön.               tuotteiden hinnanerokorvauksista. Tällöin olisi
16645:     J ä r j e s t e l m ä n v a l v o n t a. Piiritulli-   siis tarkoitus luopua nykyjärjestelmästä, jossa
16646: kamarien maksamien hinnanerokorvausten oi-                 säännökset hinnanerokorvauksista sisältyvät
16647: keellisuutta tarkastetaan asiakirjoista jo hinnan-         elintarviketuotteiden valmisteveroa koskevaan
16648: erokorvaushakemuksen käsittelyn yhteydessä.                lakiin.
16649: Varsinaisesti hinnanerokorvausten aineellisen                  Hinnanerokorvausten maksamiseen viennissä
16650: oikeellisuuden tarkastaminen tapahtuu jälkikä-             ei sinänsä ole olemassa selkeää lakiin perustuvaa
16651: teen tullilaitoksen yritystarkastuksen toimesta.           velvoitetta. Korvausten maksaminen voidaan
16652:     Tarkastukset perustuvat tullihallituksen vuo-          lopettaa, mikäli valtion talousarvioon ei varata
16653:                                                                                                         137
16654: 
16655: tarvittavaa määrärahaa tätä tarkoitusta varten             Lähes 30 vuoden ajan Suomessa on sovellettu
16656: tai valtioneuvosto tekee päätöksen hinnanero-          maatalousperäisten raaka-aineiden hinnantasaus-
16657: korvausten maksamatta jättämisestä. Tällaisessa        järjestelmää. Järjestelmän tarkoituksena on ta-
16658: tilanteessa kotimaisella elintarviketeollisuudella     soittaa elintarviketeollisuuden käyttämien maata-
16659: ei valtiovarainministeriön mukaan olisi mahdol-        lousperäisten raaka-aineiden koti- ja maailman-
16660: lisuuksia käyttää kalliita kotimaisia raaka-ainei-     markkinahinnan välinen ero näiden tuotteiden
16661: ta vientituotteiden valmistukseen. Vientimarkki-        tuonnissa ja viennissä.
16662: noilla toimiminen edellyttäisi tuontiraaka-ainei-           Hinnanerokorvaus määritellään tuoteryhmit-
16663: den käyttöä.                                            täin ns. keskimääräisreseptien sekä tuotteiden
16664:     Tuontiraaka-aineiden käyttöä jalostettujen          valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden koti- ja
16665: elintarvikkeiden valmistukseen ei nykyisin rajoi-      maailmanmarkkinahinnan välisen erotuksen pe-
16666: teta. Teollisuus voi tuoda raaka-aineita maahan         rusteella.
16667: ns. vientiedulla, jolloin kyseisten raaka-aineiden          Keskimääräisreseptien käytön epäkohta on
16668: osalta ei suoriteta myöskään hinnanerokorvaus-          kuitenkin se, että yksittäisten tuotteiden todelliset
16669: ta.                                                     koostumukset voivat poiketa huomattavasti koos-
16670:     Tuontiraaka-aineiden käyttö on elintarvikete-       tumusten keskiarvosta. Tällöin reseptit ovat yli-
16671:  ollisuudelle usein epäedullisempaa kuin koti-          kompensoivia erityisesti yksittäisille uusille tuot-
16672:  maisten raaka-aineiden käyttö. Hankittaessa            teille. Esimerkiksi Itä-Euroopan maihin vietävien
16673:  raaka-aineet suoraan maailmanmarkkinoilta on           tuotteiden koostumus poikkeaa olennaisesti muu-
16674:  kustannuksiin lisättävä ainakin rahtikustannuk-        alle myytävistä tuotteista. Tämän vuoksi eräiden
16675:  set ja eräät muut kustannukset. Mikäli tuontioi-       tuoteryhmien, kuten mehujen, korvaus on ollut
16676:  keus rajattaisiin koskemaan ainoastaan vientiin        ylikompensoivaa.
16677:  toimitettavien tuotteiden raaka-aineita, teolli-           Valtiontilintarkastajien mielestä nykyisestä
16678:  suuden mielestä raaka-aineiden hankintamäärät         järjestelmästä tulee pikaisesti luopua. Keskimää-
16679:  jäisivät liian pieniksi riittävän edullisten raaka-    räisreseptien sijasta hinnanerokorvausten perus-
16680:  aineiden hankintahintojen turvaamiseksi. Teolli-       teena tulee käyttää yksinomaan todellista raaka-
16681:  suus pitää valtiovarainministeriön mukaan vien-        ainekäyttöä. Tällöin ylisuurten korvausten suorit-
16682:  timarkkinoilla toimimista keskeisenä edellytyk-        taminenjonkin tuotteen osalta ei olisi mahdollista.
16683:  senä kilpailukykynsä turvaamiseksi.                     Toisaalta myös yritysten kannalta keskimääräis-
16684:      Kansantalouden kannalta tarkasteltuna pit-         reseptistä luopuminen olisi nykyistä parempi rat-
16685:  källä aikavälillä ainoa kestävä ratkaisu on val-       kaisu, koska tällöin valmistajan ja viranomaisen
16686:  tiovarainministeriön mielestä maatalouden pe-           välisiä tulkintariitoja ei syntyisi ja mahdolliseen
16687:   rusraaka-aineiden hinnan ja muiden kustannus-         korvausten takaisinperintään ei tarvitsisi ryhtyä.
16688:   ten alentuminen samalle tasolle kuin keskeisissä
16689:   kilpailijamaissa.
16690: 138
16691: 
16692: 
16693: 
16694: 
16695:                                 Opetusministeriön hallinnonala
16696: 
16697:    Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet toimi-       saat 730 000 mk, kun se korkeakouluissa keski-
16698: kaudellaan erityisopetuksen tilaa ja tuloksia,            määrin oli runsaat 330 000 mk. Eläinlääketie-
16699: valtion museotointa, valtion eläinlääketieteellis-        teellisen korkeakoulun kokonaisbudjetti oli ker-
16700: tä opetusta, korkeakoulujen itsehallintoperiaa-           tomusvuonna n. 59 Mmk.
16701: tetta sekä valtion taidehallintoa.                           Korkeakoulussa tehdään tutkimustyötä, jossa
16702:    Valtiontilintarkastajat tekivät tarkastuskäyn-         tärkeimpänä yhteistyötahona on Valtion eläin-
16703: nin opetusministeriöön 10.3.1993, Eläinlääketie-          lääketieteellinen laitos (vuodesta 1993 alkaen
16704: teelliseen korkeakouluun 27.11.1992 ja museovi-           Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos). Palvelutoi-
16705: rastoon 19.3.1993, minkä lisäksi valtiontilintar-         minnassa pieneläinklinikan toiminta on merkit-
16706: kastajien kanslian II jaoston virkamiehet ovat            tävä. Korkeakoulun henkilöstömäärä oli kerto-
16707: vierailleet mm. Helsingin ja Kouvolan kaupun-             musvuonna yhteensä 207 henkilötyövuotta, jos-
16708: gin kouluvirastossa. Opetusministeriön tarkas-            ta opetushenkilöstöä oli 50.
16709: tuskäynnillä valtiontilintarkastajat saivat selvi-           Eläinlääketieteellisen
16710: tyksen hallinnonalan keskeisistä tapahtumista             opetuksen kehittämistavoitteet
16711: kertomusvuonna, toteutettujen säästötoimien               j a - t a r p e e t. Korkeakoululaitoksessa on
16712: vaikutuksista opetustoimeen sekä oppilaitosten            käynnistynyt toimintojen rakenteellinen kehitys-
16713: valtionapujen lakisääteistämisen perusteista.             työ. Sen tavoitteena on toimintojen tarkoituk-
16714:                                                           senmukaistaminen ja tätä kautta kustannusten
16715:                                                           karsiminen, koska valtionhallinnossa ja -talou-
16716:                  Opetusministeriö                         dessa on viime vuosina aiempaa enemmän ko-
16717:                                                           rostettu tulosvastuullisuutta ja kustannussäästö-
16718:    Valtion eläinlääketieteellinen opetus. E 1ä i n-       jen saavuttamista.
16719: 1 ä ä k e t i e t e e 11 i n e n k o r k e a k o u 1 u.      Opetusministeriön mukaan Eläinlääketieteel-
16720: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu antaa eläin-           linen korkeakoulu toimii erillisenä korkeakoulu-
16721: lääketieteen perus- ja jatkokoulutusta, suorittaa         na eikä siten voi hyödyntää korkeakouluyhtei-
16722: ja edistää eläinlääketieteellistä tutkimusta sekä         sön tarjoamia synenergiaetuja opetuksessa, tut-
16723: kehittää käytännön eläinlääkintää ja harjoittaa           kimuksessa eikä tuki- ja palvelutoiminnassa.
16724: siihen liittyvää palvelutoimintaa. Helsingissä si-           Eläinlääketieteellisen korkeakoulun tiloihin
16725: jaitseva korkeakoulu on maan ainoa eläinlääke-            Helsingissä pitäisi opetusministeriön mukaan lä-
16726: tieteen ja elintarvikehygienian korkeakouluope-           hivuosina tehdä peruskorjauksia. Myös korkea-
16727: tusta antava ja korkeinta osaamista edustava              koulun Hautjärven koetila Mäntsälässä vaatii
16728: yksikkö. Korkeakoulu on kehittänyt koulutus-              lisärakentamista. Hautjärven toimintoja on tosin
16729: taan ja muuta toimintaansa valtioneuvoston                myös ehdotettu siirrettäväksi Jokioisiin Maata-
16730: vahvistaman kehittämissuunnitelman mukai-                 louden tutkimuskeskukselta vapautuviin tiloihin.
16731: sesti.                                                       Mainitut seikat olivat perusteluina valtioneu-
16732:     Korkeakoulun peruskoulutukseen otetaan                voston 4.6.1992 tekemälle periaatepäätökselle,
16733: vuosittain 40-50 uutta opiskelijaa. Kokonais-             jonka mukaan eläinlääketieteellinen korkeakou-
16734: opiskelijamäärä oli kertomusvuonna runsaat                luopetus siirrettäisiin Helsingistä Kuopion yli-
16735: 300. Korkeakoulussa valmistui v. 1988-92 kes-             opiston yhteyteen ja hammaslääketieteellinen
16736: kimäärin 39 eläinlääketieteen lisensiaattia ja            koulutus Kuopion yliopistossa lakkaisi. Periaa-
16737: 4-5 eläinlääketieteen tohtoria vuosittain. Kes-           tepäätöksen perustelujen mukaan Kuopion yli-
16738: kimääräinen tutkinnon suorittamisaika on                  opiston terveydenhuoltoon painottunut ympä-
16739: 7 vuotta. Tutkinnon hinta oli v. 1991 run-                ristö tarjoaisi eläinlääketieteelliselle korkeakou-
16740:                                                                                                         139
16741: 
16742: lutukselle ja tutkimukselle suotuisan, synener-        toteutuisi ja tontti myytäisiin. Laskelmissa ole-
16743: giaetuja luovan toimintaympäristön. Edelleen           tettiin, että valtio käyttäisi vapautuvaa raken-
16744: Kuopion yliopiston hammaslääketieteeltä va-            nusoikeutta omiin tarkoituksiinsa ja välttyisi
16745: pautuvat tilat voitaisiin hyödyntää eläinlääketie-     siten hankkimasta vastaavaa uutta rakennusoi-
16746: teellisessä koulutuksessa, minkä vuoksi vältyttäi-     keutta. Hautjärven tilan myyntiarvoksi arvioi-
16747: siin osittain lisärakentamiselta. Kaikkien näiden      tiin 3-5 Mmk.
16748: tilojen hyödyntäminen muuhun käyttöön Kuo-                 Valtioneuvosto edellytti em. periaatepäätök-
16749: pion yliopistossa arvioitiin ongelmalliseksi. Yli-     sessään, ettei Eläinlääketieteellisen korkea-
16750: opiston tilojen ulkopuolista käyttöä pidettiin         koulun siirto Kuopioon saa aiheuttaa merkittä-
16751: käytännössä mahdottomana. Periaatepäätökses-           viä uusia rakennus- ja toimitilakustannuksia ot-
16752: sä arvioitiin, että Eläinlääketieteelliseltä korkea-   taen huomioon mm. Helsingissä säästyvät ja
16753: koululta Helsingissä vapautuvaa tonttia voitai-        Kuopiossa aiheutuvat korjaus- ja rakennuskus-
16754: siin hyödyntää tulevassa oppilaitoskäytössä ja         tannukset sekä Helsingissä vapautuva rakennus-
16755: säästää näin tulevissa kiinteistökustannuksissa.       oikeuden arvo ja Kuopiossa vapautuvien ham-
16756:     Valtioneuvoston periaatepäätös kytki siis yh-      maslääketieteen laitoksen tilojen arvo. Opetus-
16757: teen tarpeen vähentää maamme hammaslääkäri-            ministeriön mukaan laskelmat osoittivat, että
16758: koulutusta, joka oli Kuopion yliopiston ham-           ehto tulisi täytetyksi.
16759: maslääketieteellisen tiedekunnan lakkauttamis-             Siirrosta aiheutuvat synenergiaedut merkitse-
16760: esityksen perusteena ja tarpeen kehittää eläinlää-     vät opetusministeriön mukaan, että Kuopion
16761: ketieteellistä opetusta, jotka sinänsä ovat asialli-   yliopiston ja Eläinlääketieteellisen korkea-
16762: sesti toisistaan riippumattomia kysymyksiä.            koulun henkilöstöä voitaisiin vähentää yhteensä
16763:     Opetusministeriön asettama eläinlääketieteen       24-33 henkilötyövuoden verran. Tämä merkit-
16764: työryhmä 1992 (opetusministeriön työryhmä-             sisi 3,8-5,3 Mmk:n vuotuista säästöä toiminta-
16765: muistio 1992:54) selvitti eläinlääketieteellisen       menoissa.
16766: koulutuksen siirtokustannuksia Kuopioon ja                 Siirron vuoksi eläinlääketieteen koulutuksen
16767: vertasi niitä syntyviin kustannuksiin siinä ta-        käyttöä varten ylläpidettävä kiinteistökanta pie-
16768: pauksessa, että Eläinlääketieteellinen korkea-         nenisi opetusministeriön mukaan bruttopinta-
16769:  koulu jatkaa toimintaansa Helsingissä. Laskel-        alaltaan n. 9 500 m2:llä, mikä merkitsisi n. 2
16770: mia tehtäessä pyrittiin siihen, että vaihtoehdot       Mmk:n säästöä vuosittain.
16771: vastasivat toiminnallisesti toisiaan.                      Opetusministeriön arvion mukaan toisaalta
16772:     Alustavan laskelman mukaan Kuopioon tar-           Uudeltamaalta Kuopioon siirtyvän henkilöstön
16773:  vittavien ja rakennettavien uusien tilojen koko-      muutosta aiheutuisi n. 3 Mmk:n kustannukset
16774:  naiskustannuksiksi tulisi rakennusaikainen kor-       valtiolle, minkä lisäksi korkeakoulun varsinaiset
16775:  ko ja korkeakoulun muuttokustannukset huo-            muuttokustannukset olisivat 4 Mmk.
16776:  mioon otettuna 153 Mmk. Toisessa vaihtoeh-                Opetusministeriö arvioi, että osa Eläinlääke-
16777:  dossa, jossa Eläinlääketieteellisen korkeakoulun      tieteellisen korkeakoulun nykyisestä henkilös-
16778:  toiminta jäisi pääasiassa Helsinkiin ja sen Hä-       töstä ei siirtyisi Kuopioon. Lisäksi osa sinne
16779:  meentien tilat (13 600 m2 hyötypinta-alaltaan)        siirtyvän henkilöstön perheenjäsenistä jäisi aina-
16780:  peruskorjattaisiin uutta vastaaviksi, laskettiin      kin tilapäisesti työttömiksi. Nämä aiheuttaisivat
16781:  kustannusarvioksi 97 Mmk. Tämän lisäksi               valtiolle menoja työttömyyskorvausten ja mene-
16782:  Hautjärvellä arvioitiin tehtäväksi 13 Mmk:n pe-       tettyjen verotulojen muodossa.
16783:  ruskorjaus ja laajennus. Jos sen sijaan Hautjär-          Siirron vuoksi Valtion eläinlääketieteellinen
16784:  ven toiminnot siirrettäisiin Jokioisiinja Ypäjälle,   laitos joutuisi perustamaan oman kirjastonsa.
16785:  tarvittaisiin 6-10 Mmk:n investoinnit. Korkea-        Opetuksellisen yhteistyön päättyminen Helsin-
16786:  koulun jäädessä nykyiselle paikalleen arvioitiin      gin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiede-
16787:  korjaus- ja rakennuskustannuksiksi, ml. raken-        kunnan lihateknolqgian laitoksen kanssa aiheut-
16788:  nusaikainen korko sekä väliaikaistila- ja muutto-     taisi tarvetta uusien virkojen perustamiseen.
16789:  kustannukset, 130 Mmk.                                Lisäksi Uudenmaan kunnille syntyisi kustan-
16790:     Työryhmän laskelmissa otettiin huomioon            nuksia eläinlääkintähuollon uudelleenjärjeste-
16791:  myös Eläinlääketieteellisen korkeakoulun nykyi-       lyistä. Siirrolla saattaisi olla vielä heijastusvaiku-
16792:  sen ja siirron vuoksi vapautuvan tontin raken-        tuksia mm. eläinlääketieteelliseen tutkimustyö-
16793:  nusoikeuden arvo. Purkukustannukset mukaan            hön, elintarvikevalvontaan ja eläinlääkinnän
16794:  lukien se arvioitiin n. 60 Mmk:ksi, joka olisi        hallintoon. Näiden kustannuksia on opetus-
16795:  käytettävissä vain siinä tapauksessa, että siirto     ministeriön mukaan vaikea arvioida.
16796: 140
16797: 
16798:    Eläinlääketieteellisen                            siksi eteenpäin. Hankkeen epäasiallinen valmis-
16799: k o r k e a k o u 1u n n ä k e m y s . Eläinlääke-   telu loukkaa lisäksi korkeakoulujen itsehallinto-
16800: tieteellinen korkeakoulu antoi 30.9.1992 opetus-     periaatetta.
16801: ministeriölle lausuntonsa, joka koski ehdotusta         Lakiesitysluonnoksissa ja valtioneuvoston pe-
16802: hallituksen esitykseksi laiksi Kuopion yliopistos-   riaatepäätöksessä esitettyjen tavoitteiden osalta
16803: ta annetun lain muuttamisesta ja laiksi Eläinlää-    Eläinlääketieteellinen korkeakoulu totesi mm.,
16804: ketieteellisestä korkeakoulusta annetun lain ku-     ettei eläinlääketieteellisen opetuksen ja tutki-
16805: moamisesta. Lausunnossaan korkeakoulu totesi         muksen edellytysten parantaminen toteudu, jos
16806: mm. seuraavaa.                                       korkeakoulu revitään juuriltaan tukemaan maa-
16807:    Valtioneuvosto kytki Kuopion yliopiston           kuntayliopistoa. Opetuksen siirto ei toisi tiede-
16808: hammaslääketieteellisen tiedekunnan lakkautta-       poliittisia etuja, koska se ei toisi mukanaan
16809: miseen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun lak-      mitään sellaisia yhteistyötahoja, joita ei jo löytyi-
16810: kauttamisen sekä eläinlääketieteellisen opetuk-      si pääkaupunkiseudulta. Siirto katkaisisi sen
16811: sen ja tutkimuksen siirtämisen Kuopion yliopis-      sijaan nykyiset toimivat yhteistyömuodot Hel-
16812: toon. Hankkeen tarkoituksena on lakiluonnos-         singin yliopiston ja Valtion eläinlääketieteellisen
16813: ten perusteluosan mukaan eläinlääketieteen ope-      laitoksen kanssa. Kuopion alueen eläinmäärät
16814: tus- ja tutkimusedellytysten parantaminen, kor-      eivät edes pitkällä aikavälillä tyydytä opetuksen
16815: keakoululaitoksen rakenteen kehittäminen ja          ja tutkimuksen nykytarvetta. Siirto olisi lisäksi
16816: pitkän aikavälin kustannussäästöjen aikaansaa-       kohtalokas tieteelliselle ja ammatilliselle jatko-
16817: minen.                                               koulutukselle sekä kotimaiseen ja kansainväli-
16818:     Eläinlääketieteellistä korkeakoulua koskevan     seen yhteistyöhön perustuvalle tutkimukselle.
16819: asian valmistelu ja käsittely oli hyvin nopeaa ja       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu katsoi
16820: salaista. Asian oltua julkisesti esillä 16 päivää    lausunnossaan lisäksi, ettei valtioneuvoston pe-
16821: valtioneuvosto teki periaatepäätöksen korkea-        riaatepäätöksen reunaehtoa valtiontaloudellis-
16822: koulun lakkauttamisesta ja eläinlääketieteellisen    ten kustannusten osalta voida toteuttaa. Laskel-
16823: korkeakouluopetuksen uudelleensijoittamisesta.       missa esitetyt näennäiset kustannussäästöt pe-
16824: Korkeakoulua ei kuultu lainkaan asian käsitte-       rustuvat siihen, että keskenään on verrattu vir-
16825: lyn yhteydessä, vaikka siitä annetun lain (698/88)   heellisesti eriaikaisia investointeja, minkä ohella
16826: mukaan korkeakoululle on yksinomaan sitä kos-        muut kuin pelkän rakentamisen aiheuttamat
16827: kevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava   valtiontaloudelliset kustannukset on jätetty ko-
16828: tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Myös valtio-    konaan huomiotta.
16829: neuvoston periaatepäätöksen esittelymuistiossa          Edellä mainituilla perusteilla Eläinlääketie-
16830: ao. lainkohta jätettiin huomiotta.                   teellinen korkeakoulu asettui lausunnossaan jyr-
16831:     Valtioneuvosto teki v. 1982 perusteellisten      kästi vastustamaan lakkauttamistaan ja eläin-
16832: selvitysten jälkeen osaltaan päätöksen, että         lääketieteellisen korkeakouluopetuksen siirtä-
16833: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun sijaintipai-     mistä Kuopioon.
16834: kat ovat Helsinki ja Mäntsälä. Eduskunta päätti         Suomen Eläinlääkäriliiton
16835: sijaintipaikoista samalla tavalla vahvistaessaan     s e 1v i t y s . Huolestuneena valtioneuvoston
16836: lain Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta v.      4.6.1992 tekemän periaatepäätöksen sisältämistä
16837: 1988. Opetusministeriö jätti kuitenkin valmiste-     suunnitelmista sekä sen vuoksi, ettei Suomen
16838: lussaan huomiotta 1980-luvun päätökset ja veto-      Eläinlääkäriliiton (SEL) mielestä eläinlääketie-
16839: si periaatepäätöksen perusteluissaan vanhaan         teellisen opetuksen siirron kustannuksista ollut
16840: hajasijoituskomitean mietintöön vuodelta 1974        tehty asianmukaisia selvityksiä, laati SEL kerto-
16841: sekä opetusministeriön työryhmämuistioihin           musvuoden kesällä oman selvityksensä raken-
16842: vuosilta 1976 ja 1982.                               nuttajakonsultti Jouko Salonen Oy:n tekemän
16843:     Yhteenvetonaan valmisteluvaiheen toteutta-       laskelman pohjalta ao. siirron aiheuttamista ra-
16844: misesta Eläinlääketieteellinen korkeakoulu tote-     kennus- ja muuttokustannuksista. SEL:n selvi-
16845: si lausunnossaan, ettei em. lakiesitysluonnosten     tyksessä päädyttiin mm. seuraaviin tuloksiin.
16846: perusteluja laadittaessa otettu huomioon eläin-         Mikäli eläinlääketieteen opetus siirrettäisiin
16847: lääketieteen edustajien asiantuntemusta eikä         valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti
16848: kannanottoja. Korkeakoulu lausui myös julki          Kuopioon ja korkeakoulun nykyiset tilat sanee-
16849: huolestuneisuutensa sen johdosta, että valmiste-     rattaisiin muuhun käyttöön, niin kustannuksia
16850: lemattomalla siirtohankkeella yritetään tuhota       syntyisi yhteensä 305 Mmk. Koska tällöin kui-
16851: koko eläinlääketieteen opetus ja tutkimus vuo-       tenkin säästettäisiin suunnitellut korkeakoulun
16852:                                                                                                     141
16853: 
16854: saneeraus- ja rakennuskustannukset (45,1                 Arviointiryhmän mukaan Eläinlääketieteelli-
16855: Mmk), niin valtiolle siirrosta aiheutuvat lisäkus- sen korkeakoulun saavutuksia opetuksen ja
16856: tannukset olisivat yhteensä n. 260 Mmk. Mikäli tutkimuksen alalla voi pitää vaikuttavina, jos
16857: korkeakoulun saneeratut tilat voitaisiin myydä otetaan huomioon korkeakoulun nuori ikä,
16858: ulkopuolisille, olisivat valtiolle siirrosta koituvat kansainvälisesti katsoen niukat opettajaresurs-
16859: lisäkustannukset n. 158 Mmk.                          sit ja erityisesti sijainti pienessä maassa, jolla
16860:     SEL:n selvityksessä huomautettiin edelleen, on oma poliittinen, kulttuurinen ja kielellinen
16861: että rakennuskustannusten lisäksi siirtohank- perinteensä. Korkeakoulussa tehty tutkimustyö
16862: keesta syntyisi runsaasti vaikeasti arvioitavissa on kansainvälisessä vertailussa tuloksiltaan
16863: olevia kuluja. Valtiontaloudellisten kustannus- keskitason yläpuolella, eräillä alueilla jopa
16864: ten lisäksi siirto aiheuttaisi suuria yksityistalou- erinomaista. Arviointiryhmä katsoi, ettei tämä
16865: dellisia rasitteita.                                  olisi ollut mahdollista ilman intensiivistä yh-
16866:     Siirtosuunnitelman aikataulusta SEL totesi, teistoimintaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevien
16867: että valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai- valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja teolli-
16868: sesti opetuksen tulisi alkaa Kuopiossa v. 1993. suuden kanssa.
16869: Määrärahojen saannin, suunnittelun ja rakenta-           Yhteistoiminnan avulla on saatu käyttöön
16870: misen keston vuoksi opetukseen tarvittavat tilat korkeakoulun ulkopuolista asiantuntemusta ja
16871: (mm. anatomian ja patologian leikkelysalit) oli- laitteistoa. Erityisen merkittäväksi arviointiryh-
16872: sivat Kuopiossa valmiina aikaisintaan v. 1997- mä näki yhteistoiminnan samalla tontilla sijait-
16873: 98. Kuopion piirirakennustoimisto ei asiaa tie- sevan Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen
16874: dusteltaessa voinut osoittaa mitään tiloja näihin kanssa.
16875: tarkoituksiin. Kuopion yliopiston lääketieteelli-        Korkeakoulun yksinkertainen hallintomalli
16876:  sen tiedekunnan tiloja ei näihin tarkoituksiin on asiantuntijoiden mukaan mahdollistanut
16877: voitaisi käyttää.                                     suunnitelmien mukaisen tehokkaan resurssien
16878:      Johtopäätöksenään Suomen Eläinlääkäriliit- jakamisen. Rakennusten katsottiin tarjoavan
16879:  to totesi, ettei eläinlääketieteellistä opetusta ja yleisesti ottaen hyvät toimintamahdollisuudet
16880:  tutkimusta ole mahdollista siirtää nykyisessä riittävine ja äskettäin tehtyjen uudistusten jäl-
16881:  laajuudessaan Kuopioon ilman huomattavia keen kohtuullisen hyvässä kunnossa olevine ti-
16882:  valtiontaloudellisia lisäkustannuksia. Siirron to- loineen. Laboratoriot ja klinikat todettiin hyvin
16883:  teuttaminen ilman lisäkustannuksia johtaisi lii- varustetuiksi nykyaikaisine opetus- ja tutkimus-
16884:  ton mielestä eläinlääketieteen opetus- ja tutki- laitteistoineen.
16885:  musalan näivettymiseen Suomessa.                         Arviointiryhmä totesi korkeakoulun toimin-
16886:      Eläinlääketieteellisen taan liittyvän myös ongelmia. Näistä keskeisim-
16887:  korkeakoulun                kansainvälinen mät ovat seuraavat:
16888:  a r v i o i n t i . Opetusministeriö myönsi 3.1.        - vanha organisaatiorakenne näkyy vielä
16889:  1992 Eläinlääketieteelliselle korkeakoululle oppiainelaitosten melko itsenäisenä toimintana
16890:  80 000 mk:n määrärahan toiminnan arvioinnin             - heikko tutkimusprofiili eräillä osa-alueil-
16891:  kehittämiseen. Määräraha tarkoitettiin korkea- la, mikä vaikuttaa myös ulkopuolisen rahoituk-
16892:  koulun arviointiin yhdessä Euroopan yhteisöi- sen saantimahdollisuuksiin
16893:  hin (EY:hyn) kuuluvien maiden eläinlääketie-            - tieteellisen henkilökunnan vähäisyys
16894:  teellisten yksiköiden kanssa.                           - väittelijäiden korkea ikä
16895:      Korkeakoulun arviointi suoritettiin v. 1986         - perustutkintaa suorittavien pitkä opiske-
16896:  aloitetun EY-maiden eläinlääketieteellisten kor- luaika
16897:  keakoulujen ja tiedekuntien käynnistämän toi-           - erikoistumisvirkojen vähäisyys.
16898:  minnan arviointijätjestelmän periaatteita nou-           Asiantuntijat totesivat edelleen, että vaikka
16899:   dattaen. Arviointien tarkoituksena on vertailla . perinteinen elintarviketarkastus sekä elintarvike-
16900:  ja kehittää eläinlääketieteen koulutusta, samalla tuotantolaitosten ja jakelukanavien kontrolloin-
16901:   kun koulutusta pyritään yhdenmukaistamaan ti pysyvät tulevaisuudessakin tärkeinä, niin huo-
16902:   ammatillisen liikkuvuuden helpottamiseksi yh- miota tulee kiinnittää varmuusjärjestelmään,
16903:   teisön sisällä. Arviointiryhmän muodostivat joka koskettaa elintarviketuotannon kaikkia
16904:   kaksi tanskalaista ja yksi hollantilainen eläinlää- osia. Tämä edellyttää monitieteistä lähestymista-
16905:   ketieteen ja elintarvikehygienian asiantuntija. paa, mikä johtaa entistä intensiivisempään yh-
16906:   Asiantuntijoiden loppuraportti valmistui tammi- teistoimintaan elintarvike- ja ympäristöhygie-
16907:   kuussa 1993.                                        nian osaston ja sen sidosryhmien kanssa.
16908: 142
16909: 
16910:     Kokonaisnäkemyksenään asiantuntijaryhmä            teellisen kehittämisen keinoin merkittäviä sääs-
16911: arvioi Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ole-        töjä.
16912: van hieno, korkeatasoisia eläinlääkäreitä ja tut-         Hammaslääketieteen alasta korkeakouluneu-
16913: kimuksia tuottava korkeakoulu.                         vosto esitti em. lausunnossaan Oulun yliopiston
16914:     Korkeakoululaitoksen                               hammaslääketieteellisen tiedekunnan lakkautta-
16915: rakenteen yleinen kehittäminen.                        mista ja Kuopion yliopiston hammaslääketie-
16916: Opetusministeriön mukaan korkeakoulujen yh-            teellisen tiedekunnan jatkamista. Eläinlääketie-
16917: distäminen saattaa joissakin tapauksissa olla          teen alasta korkeakouluneuvosto katsoi, että
16918: perusteltua, erityisesti silloin, kun yhdistämisellä   tarkasteltaessa suunnitelmaa Eläinlääketieteelli-
16919: saadaan aikaan toiminnallista hyötyä. Kustan-          sen korkeakoulun siirtämistä Kuopion yliopis-
16920: nussäästöjä syntyy tällöin lähinnä opetus- ja          ton tiedekunnaksi monet myönteiset näkökoh-
16921: tutkimustoiminnan synergiaeduista, jotka kal-          dat toteutuisivat. Korkeakouluneuvosto lausui
16922: liilla tieteenaloilla voisivat olla merkittäviäkin.    kuitenkin olevansa tietoinen Eläinlääketieteelli-
16923: Kahden tai useamman korkeakoulun pelkkä                sen korkeakoulun siirtoesitysten valmistelun
16924: hallinnollinen yhdistäminen tuottaa kuitenkin          epäkohdista, joiden aiheuttamia reaktioita kor-
16925: kustannussäästöjä vain hyvin rajoitetusti.             keakoulun henkilökunnan keskuudessa se piti
16926:     Opetusministeriö julkisti 6.3.1992 "Korkea-        ymmärrettävinä. Neuvosto kuitenkin uskoi ope-
16927: koululaitoksen rakenteellisen kehittämisen toi-        tusministeriön löytävän sellaiset keinot ja yhteis-
16928: menpideohjelman" ja 29.10.1992 tiedotteen              työn muodot, joiden avulla siirto voitaisiin halli-
16929: "Korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittä-          tusti toteuttaa eläinlääketieteellisen koulutuksen
16930: minen". Kertomusvuoden lopussa korkeakoulu-            ja tutkimuksen edistämiseksi.
16931: neuvosto, joka koostuu 13:sta kolmeksi kalente-           Korkeakouluneuvoston kannanotto oli siten
16932: rivuodeksi kerrallaan kutsutusta korkeakoulu-          ristiriidassa valtioneuvoston ao. periaatepää-
16933: kysymyksiin perehtyneestä henkilöstä ja jonka          töksen kanssa. Valtioneuvosto lähti siitä, että
16934: tehtävänä on opetusministeriön pyynnöstä käsi-         Kuopion yliopiston hammaslääketieteelliseltä
16935: tellä valmistelevasti maan korkeakoulujen suun-        tiedekunnalta sen lakkauttamisen takia vapau-
16936: nittelun ja kehittämisen kannalta periaatteelli-       tuvat tilat voitaisiin hyödyntää eläinlääketie-
16937: sesti tärkeitä asioita, hyväksyi lopullisen kan-       teellisessä koulutuksessa. Korkeakouluneuvos-
16938: nanottonsa korkeakoululaitoksen rakenteelli-           ton kanta ei niin muodoin ollut sopusoinnussa
16939: seen kehittämiseen. Tämän kertomusvuoden lo-           myöskään valtioneuvoston periaatepäätöksessä
16940: pussa toimikautensa päättäneen korkeakoulu-            edellytetyn valtiontaloudellisen ehdon kanssa.
16941: neuvoston kannanotot painottuivai yleisiin nä-         Sen mukaanhan eläinlääketieteellisen korkea-
16942: kökohtiin, eikä se tehnyt yksityiskohtaisia kor-       koulun siirto Kuopioon ei saisi aiheuttaa val-
16943: keakoululaitoksen rakenteen kehittämisehdo-            tiolle merkittäviä uusia rakennus- ja toimitila-
16944: tuksia.                                                kustannuksia.
16945:     Opetusministeriö laati huhtikuussa 1993 lau-          Julkisuuteen toimittamassaan kannanotossa
16946: suntokierrokselle lähetetyn koulutuksen ja kor-        korkeakoulujen rehtorien neuvoston työvalio-
16947: keakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehit-         kunta arvioi niin ikään huhtikuussa 1993, ettei
16948: tämissuunnitelman tarkisteen. Opetusministeriö         em. korkeakouluneuvoston esitys säästäisi mi-
16949: antoi 8.1.1993 myös uudelle kolmivuotiskaudelle        tään vaan aiheuttaisi jopa lisäkustannuksia.
16950: nimitetylle korkeakouluneuvostolle tehtäväksi          Työvaliokunnan mukaan korkeakoulujen ja lai-
16951: toimittaa kannanotto korkeakoulujen rakenteel-         tosten yhdistämisiä on tarkasteltu usein vain
16952: lisesta kehittämisestä maaliskuun 1993 loppuun         hallinnon näkökulmasta, jolloin on yleensä
16953: mennessä. Korkeakouluneuvosto antoi lausun-            myös jäänyt osoittamatta, saavutetaanko yhdis-
16954: tonsa 8.4.1993. Neuvoston mielestä lähtökohta-         tämisillä todellisia säästöjä.
16955: na rakenteellisia uudistuksia käynnistettäessä on         Opetusministeriö valmisteli saamansa lausun-
16956: oltava, että korkeakoulujen tärkeimmät tehtä-          not huomioon ottaen em. kehittämissuunnitel-
16957: vät, tieteellisen tutkimuksen harjoittaminen ja        masta uuden luonnoksen, joka jaettiin käsiteltä-
16958: siihen pohjautuva perus- ja tutkijankoulutus ei        väksi hallituksen sivistyspoliittiselle ministeri-
16959: häiriinny. Rakenteellisesta kehittämisestä yleen-      ryhmälle toukokuussa 1993. Ministeriryhmä
16960: sä neuvosto totesi, että se on monivuotinen            päätti 15.6.1993 esittää valtioneuvostolle, että
16961: prosessi, kuten korkeakoulupoliittiset toimenpi-       mm. Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta teh-
16962: teet yleensäkin, minkä vuoksi esim. vuoden 1994        täisiin Helsingin yliopiston Helsingissä toimiva
16963: valtion talousarvioon ei ole odotettavissa raken-      tiedekunta. Hammaslääketieteen opetus lakkau-
16964:                                                                                                               143
16965: 
16966: tettaisiin esityksen mukaan Turun ja Kuopion              kustannuslaskelmat sisältävät ulkopuolisellekin
16967: yliopistoista. Valtioneuvosto vahvisti 18.6.1993          perustellulle arvostelulle alttiita puutteellisuuksia.
16968: koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan             Asian julkisen arvioinnin yhteydessä esiin tulleet
16969: tutkimuksen kehittämissuunnitelman, jonka                 seikat eivät välttämättä puolla yksiselitteisesti
16970: mukaan Eläinlääketieteellinen korkeakoulu lii-             valtioneuvoston periaatepäätöksessä edellytetty-
16971: tetään itsenäisenä tiedekuntana Helsingin yli-            jen valtiontaloudellisten ehtojen täyttymistä. Tä-
16972: opistoon.                                                 hän asiayhteyteen liittyvät myöhemmätkin valmis-
16973:     Koulutuspolitiikalla yleensä ja varsinkin kor-         televat esitykset ovat osoittautuneet riittämättö-
16974: keakoulupolitiikalla yhtenä sen tärkeimpänä osa-          mästi tai jopa yksipuolisesti perustelluiksi.
16975: alueena luodaan maamme yhteiskunnallisen ja                    Jos korkeakoululaitoksemme rakennetta uudis-
16976: taloudellisen kehityksen keskeiset edellytykset.           tetaan näin vajavaisesti ja osin jopa ristiriitaisesti
16977: Korkeimman koulutuksen ja tieteenharjoituksen              valmisteltujen hankkeiden välityksellä, niin val-
16978: taso riippuu korkeakoululaitoksen tehokkuudesta,           tiontilintarkastajat katsovat - haluamatta silti
16979: johon aineellisten edellytysten lisäksi vaikuttaa         ottaa suoranaisesti kantaa esim. hammaslääketie-
16980: aivan olennaisesti korkeakoulujen opetus- ja muun          teellisen tai eläinlääketieteellisen koulutuksen tu-
16981: henkilöstön työskentelymotivaatio. Se riippuu              leviin sijaintipaikkakuntiin - että seurauksena
16982:  vuorostaan keskeisellä osaltaan mm. siitä, katsoo-        voi olla pitkällä aikavälillä valtiontaloudellisesti
16983: ko ko. henkilöstö voivansa vaikuttaa riittävästi           tarpeettoman kalliiksi sekä koulutus- ja tiedepo-
16984: omiin työskentelyedellytyksiinsä ja -oloihinsa.            liittisesti vähäarvoisiksi osoittautuvia ratkaisuja.
16985:  Tämän vuoksi on valtiontilintarkastajien mielestä         Tämän vuoksi onkin syytä edellyttää, että erilais-
16986: perusteltua, että maamme korkeakoulupolitiikkaa            ten kehittämishankkeiden valmistelua paranne-
16987:  voidaan kehittää ja uudistaa pitkäjänteisesti ja          taan ja tehostetaan sekä valtionhallinnossa yleen-
16988:  vakaasti, ts. ilman impulsiivisia ja tempoilevia         sä että myös opetusministeriössä valtiontaloudelli-
16989:  otteita, sekä niin, ettei muita kuin koulutuspoliit-      sesti ja asiallisesti kestävien ratkaisujen
16990:  tisia ja taloudellisesti kestäviä perusteluja käytetä    saavuttamiseksi. Perustan tälle antaa vahvistetun
16991:  lyhytnäköisesti mm. korkeakoululaitoksen raken-          koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
16992:  teellisessa kehittämistyössä. Perusteltua on myös         tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisten
16993:  toimien kohteeksi joutuvan henkilöstön kuulemi-           ratkaisujen johdonmukainen noudattaminen.
16994:  nen ratkaisuja valmisteltaessa.
16995:      Edellä todetun perusteella korkeakoululaitok-           Erityisopetus ja erityisryhmien opetus.
16996:  semme rakennetta tulisikin uudistaa harkitusti           Y 1e i s k a t s a u s e r i t y i s o p e t u k s e e n.
16997: pitkän aikavälin todellisten tarpeiden ja niistä          Erityisopetuksen tarpeessa olevat oppilaat voi-
16998: johdettujen tavoitteiden pohjalta. Pikaisia, häti-        daan jaotella älyllisesti poikkeaviin, emotionaa-
16999:  köityjä ja huonosti perusteltuja sekä lyhyen ajan        lisesti häiriintyneisiin ja sosiaalisesti sopeutu-
17000:  ongelmia liiallisesti korostavia toimia ja ratkaisu-     mattomiin, puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäi-
17001: ja olisi siten mahdollisuuksien mukaan vältettävä.        riöisiin, kuulovammaisiin, näkövammaisiin, lii-
17002:      Valtiontilintarkastajat pitävät varoittavana         kuntavammaisiin sekä lapsiin, joilla on jokin
17003:  tyyppiesimerkkinä tällaisesta hätiköidystäja kou-        muu vamma tai sairaus. Tällaista jaottelua on
17004:  lutuspoliittisesti heikosti perustellusta sekä riittä-   toisaalta kritisoitu siitä, että se sälyttää koulu-
17005:  mättömästi valmistellusta korkeakoululaitoksen           vaikeudet yksipuolisesti lapsen syyksi. Toisaalta
17006:  rakenteellisesta muutoshankkeesta valtioneuvos-          voitaisiin todeta, että yleisopetus ei pysty otta-
17007:  ton periaatepäätöstä ja opetusministeriön valmis-        maan riittävästi huomioon näiden lasten erityis-
17008:  telemia lakiesitysluonnoksia Kuopion yliopiston          tarpeita.
17009:  hammaslääketieteellisen tiedekunnan lakkautta-               Erityisopetusta annetaan ensisijaisesti osa-ai-
17010:  misesta sekä Eläinlääketieteellisen korkeakoulun         kaisesti, yleisen opetuksen yhteydessä. Jos osa-
17011:  lakkauttamisesta ja siirtämisestä Kuopion yliopis-       aikainen erityisopetus ei riitä haluttuihin tulok-
17012:  ton yhteyteen. Hankkeen valmistelu on osoittautu-        siin pääsemiseksi, oppilas siirretään erityisluo-
17013:  nut heikoksi niin korkeakoulupoliittisten perustei-      kalle tai erityiskouluun. Erityisopetuksen kehit-
17014:  den, kustannuslaskelmien kuin menettelytapojen-          tämistä ohjaavia periaatteita ovat oppioikeuden,
17015:  kin osalta, eikä se täytä näin kokonaisuudessaan         normaalisuuden, tehokkuuden ja kokonaiskun-
17016:  hyvän hallintomenettelyn vaatimuksia. Tätä osoit-        toutuksen periaatteet.
17017:  taa mm. se, ettei Eläinlääketieteellisen korkea-             Erityisopetuksen määrä on kasvanut voimak-
17018:  koulun edustajia ole riittävästi kuultu asiantunti-      kaasti peruskoulujärjestelmään siirtymisen jäl-
17019:  joina asiaa valmisteltaessa, sekä se, että hankkeen      keen. Erityisopetuksen muodot olivat kyllä
17020: 144
17021: 
17022: olemassa jo peruskoulun tullessa, mutta lisäys           Erityisopetusta ruvettiin antamaan laajemmin
17023: on tapahtunut erityisopetukseen ohjautuvien           vasta 1920-luvulta alkaen. Apukoululuokat al-
17024: määrässä. Lukuvuonna 1967-68 erityisope-              koivat yleistyä oppivelvollisuuden tultua voi-
17025: tusta sai 23 000 oppilasta, mutta 1990-91 jo          maan v. 1921. Vuonna 1952 annettiin apukoulu-
17026: 96 000. Samaan aikaan erityisopetuksessa toi-         asetus, jolla apukoulujetr asema virallistettiin.
17027: mivien erityisluokanopettajien määrä kasvoi           Ensimmäiset tarkkailuluokat perustettiin v.1939.
17028: 570:stä 2 335:een ja osa-aikaisessa erityisopetuk-    Lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten lasten erityis-
17029: sessa toimivien erityisopettajien 40:stä 1 400:aan.   opetus alkoi v. 1949 erityisluokkamuotoisena
17030: Erityisopettajankoulutusyksikköjä on lisätty yh-      Helsingissä, mutta pian siirryttiin klinikkamuo-
17031: destä neljään. Lisäksi on huomattava, että perus-     toiseen opetukseen. Erityiskasvatuksen kehityk-
17032: koululaisten määrä ei ole kasvanut, vaan päin-        sessä maassamme on käytäntö usein kulkenut
17033: vastoin pienentynyt 740 OOO:sta 570 OOO:een. Ai-      lainsäädännön edellä. Erityisopetuksen asema
17034: kaisemmin oli opetus painottunut erityiskoulu-        oppivelvollisuuskoulussa tunnustettiin ensim-
17035: ja erityisluokkaopetukseen, nyttemmin painote-        mäisen kerran vuoden 1958 kansakoululaissa.
17036: taan enemmän osa-aikaista ja luokatonta ope-             Vuodesta 1985 alkaen, jolloin keskiasteisesti
17037: tusta, joka juuri on lisääntynyt moninkertaisesti.    ja vaikeasti kehitysvammaisten luokkamuotoi-
17038: Tilastokeskuksen tietojen mukaan lukuvuonna           nen harjaantumisopetus siirtyi peruskouluun, on
17039: 1987-88 osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja          koko ikäluokka kuulunut peruskouluopetuksen
17040: erilaisin erityisjärjestelyin yleisopetuksen luo-     ja samalla erityisopetuksen piiriin. Kuitenkin
17041: killa opiskeli n. 81 260 oppilasta eli n. 14,2 %      vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen jär-
17042: oppivelvollisista ja n. 15 500 (2,7 %) oppilasta      jestäminen kuuluu vielä lainsäädännössä kun-
17043: opiskeli erityisluokilla. Lukuvuonna 1992-93          nan sosiaalitoimelle. Joissakin kunnissa heidät
17044: luokkamuotoista erityisopetusta sai n. 14 660         on kuitenkin otettu peruskoulun oppilaiksi.
17045: oppilasta.                                               Valtion menoarvio vuodeksi 1991 sisälsi mai-
17046:     Kasvatustieteellisessä kiijallisuudessa katso-    ninnan, että vaikeimmin kehitysvammaisten op-
17047: taan erityiskasvatuksen lähtökohtien olevan vii-      pivelvollisten opetus siirretään 1.8.1992 sosiaali-
17048: me vuosisadan köyhäinhoidossa, jossa kiinnitet-       hallinnosta opetushallintoon. Valtiontalouden
17049: tiin huomiota vaikeissa oloissa eläviin lapsiin ja    heikon tilan vuoksi ei eduskunnalle ole annettu
17050: nuoriin sekä aistivammaisiin. Virikkeet toimin-       siirtoa varten tarvittavaa esitystä. Vastaukses-
17051: taan saatiin ulkomailta. Nykyisten koulukotien        saan kertomusvuonna eduskunnassa tehtyihin
17052: edeltäjiä olivat 1800-luvun alussa turvaUomia         siirtoa koskeviin kysymyksiin ministeri on il-
17053: lapsia ja nuoria varten perustetut kasvatuslai-       moittanut, että tarvittavat säädösmuutokset an-
17054: tokset Lähes samoihin aikoihin alettiin perustaa      netaan myöhempänä ajankohtana, jolloin uusi
17055: myös aistivammaiskouluja.                             valtionosuuslainsäädäntö on tullut voimaan ja
17056:     Porvooseen ja Turkuun perustettiin kuurojen-      on kerätty tietoa sen vaikutuksista vammaisten
17057: koulut, Helsinkiin ja Kuopioon sokeainkoulut.         opetukseen.
17058: Kehitysvammaisten lasten opetus aloitettiin Pie-         Peruskoulun ja sen erityisopetuksen valtion-
17059: tarsaaressa v. 1877, mutta koulu lopetti toimin-      osuus määräytyy 1.1.1993lukien opetus- ja kult-
17060: tansa taloudellisten vaikeuksien vuoksi v. 1892.      tuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92)
17061: Helsinkiin perustettiin 1880-luvun lopussa kehi-      mukaan laskennanisin perustein. Lain voimaan-
17062: tysvammaisten koulu, joka myöhemmin siirtyi           tulon jälkeen kunnat ratkaisevat itse erityisope-
17063: Vanajan Perttulaan. Fyysisesti vajaakuntoisille       tuksen määrällisen tason käytössään olevien voi-
17064: eli lähinnä vammautuneille ja raajarikkoisille        mavarojen puitteissa.
17065: perustettiin 1890-luvun alussa kaksi opetuslai-          Suomen erityiskasvatuksen liitto ry. (SEL) on
17066: tosta, Raajarikkoisten työkoulu Helsinkiin ja         antanut kokouksessaan vuoden 1993 maalis-
17067: Oulun raajarikkoisten lastenkoti r.y:n koulu.         kuussa julkilausuman, jossa liitto ilmaisee huo-
17068:     Alkuvaiheessa erityisoppilaitoksissa keskeistä    lestumisensa valtionosuusuudistuksen ja laman
17069: oli ammatin opettaminen, tavallisimmin kysy-          vaikutuksista erityisopetukseen. Laman aiheut-
17070: mykseen tuli jokin käsityöammatti, esim. korin-       tamat säästöt ovat liiton selvityksen mukaan
17071: punonta. Lähtökohtana oli yhteiskunnan etu,           vähentäneet erityisopetuksen tuntikehystä 5 %ja
17072: kun vajaakuntoiset näin pystyisivät hankkimaan        virkojen määrää 5 %. Valtionosuusuudistus pie-
17073: oman toimeentulonsa rasittamatta muita talou-         nensi vaikeavammaisten ja sairaalaopetuksen
17074: dellisesti. Tämä alkuvuosina valittu yksipuolinen     valtionosuutta. Myös valtion erityiskouluissa
17075: ammattiopetus säilyi pitkälle tälle vuosisadalle.     kuntien maksuosuudet nousivat.
17076:                                                                                                          145
17077: 
17078:     Erityispedagoginen tutkimus                          vista ei ollut saanut valmiuksia kodin ja koulun
17079: S u o m e s s a. Erityispedagogista tutkimusta           yhteistyöhön. Työssä olevista opettajista vain
17080: tehdään Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin yli-           10% oli mielestään saanut koulutuksen aikana
17081: opistossa sekä Abo Akademissa Vaasassa, joissa           riittävät valmiudet yhteistyöhön. Opettajankou-
17082: on erityispedagogiikan professuurit ja joissa            lutus on tutkijoiden mukaan avainasemassa py-
17083: järjestetään erityisopettajien koulutusta. Ensim-        rittäessä kehittämään yhteistyötä vastaamaan
17084: mäinen professuuri perustettiin Jyväskylään v.           perheiden tarpeita. Yhteistyö erityisopetuksessa
17085: 1948 ja muut pitkän tauon jälkeen v. 1986-88.            on yksi keskeisiä kehittämiskohteita.
17086: Näihin kaikkiin nimitettiin uudet viranhaltijat v.           Kodin, koulun sekä sosiaali- ja terveystoimen
17087: 1990-91. Alan tutkimusaktiivisuus on lisään-             yhteistyöhön erityisopetuksen alalla on kiinnitet-
17088: tynyt nopeasti, mikä näkyy julkaisujen määrinä ja        ty lisääntyvää huomiota 1970-luvulta lähtien.
17089: yhteisinä tutkijankoulutusohjelmina. Erityispe-          Kouluhallitus, sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus
17090: dagogisia tutkimuksia tehdään myös muissa yli-           lähettivät v. 1985 alaisilleen yksiköille samansi-
17091:  opistoissa ja alan järjestöissä, esim. Kehitysvam-      sältöiset ohjeet vaikeuksissa olevien oppilaiden
17092: maliitossa, Kuntoutussäätiössä ja Niilo Mäki             hoito-, kuntoutus- ja koulutussuunnitelmista
17093:  -säätiössä. Opetushallituksella on ollut näiden         sekä niiden yhteensovittamisesta. Vuosina
17094:  kanssa yhteisiä tutkimusprojekteja, joskin resurs-      1986-90 toteutettiin laaja Erityiskasvatuksen
17095:  sien niukkuuden vuoksi kuitenkin lukumääräises-         yhteistyöprojekti (ER Y), jonka päätavoitteena
17096:  ti melko vähän. Parhaillaan on Jyväskylän yli-          oli peruskoulun oppilaiden kouluvaikeuksien
17097:  opistossa käynnissä Erityiopetuksen pedagogisen         vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen eri hal-
17098:  kehittämisen tutkimushanke (EPEKE), joka val-           linonalojen yhteistyöllä. Projektin kokeilutoi-
17099:  mistuu vuoden 1994 loppuun mennessä.                    mintaan osallistui kuusi kuntaa.
17100:      Erityisopettajia valmistuu nykyisin erityislas-         Kuntoutuslainsäädännön uudistuksen yhtey-
17101:  tentarhanopettajat mukaan lukien n. 195 vuo-            dessä säädettiin laki kuntoutuksen asiakaspalve-
17102:  dessa. Erityisopettajien määrä Jukuvuonna               luyhteistyöstä (604/91). Laki velvoittaa sosiaali-
17103:  1992-93 oli 3 672, joista n. 9% oli vailla              ja terveydenhuoltoa, työvoima- ja opetusviran-
17104:  virkakelpoisuutta. Vuosikymmenen loppupuo-              omaisia sekä Kansaneläkelaitosta yhteistyöhön
17105:  lella erityisopettajien peruskoulutusta joudutta-       paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella
17106:  neen opetusministeriön mukaan supistamaan.              tasolla kuntoutukseen liittyvien toimenpiteiden
17107:  Samalla erityisopettajien täydennyskoulutuksen          yhteensovittamiseksi tilanteissa, joissa asiak-
17108:  tarve kasvaa lisääntyvän erityispedagogisen tie-        kaan palvelutarpeisiin ei muuten ole löydettävis-
17109:  tämyksen vuoksi. Tulevaisuudessa erityisopetta-         sä ratkaisua. Lisäksi laki velvoittaa näitä viran-
17110:  jien peruskoulutuksen tulisikin olla mahdolli-          omaisia toimimaan yhteistyössä myös muiden
17111:  simman laaja-alaista ja erikoistuminen eri osa-         palvelujärjestelmien kanssa.
17112:  alueilla (esim. aistivammaisten opetuksessa) ta-            V a 1t i on eri t y i s k o u 1u t. Opetushalli-
17113:  pahtuisi täydennyskoulutuksen ja käytännön              tuksen alaisia valtion erityiskouluja on kerto-
17114:  työssä saatujen valmiuksien avulla.                     musvuonna ollut yhdeksän, joista neljä on kuu-
17115:      Koulun yhteistyö kodin sekä so-                     lovammaisten, kaksi näkövammaisten ja kolme
17116:  s i a a 1 i- j a te r v e y s t o i me n k a n s s a.   liikuntavammaisten koulua. Kouluista kaksi on
17117:  Peruskoululain mukaan koulun on pyrittävä               ruotsinkielisiä. Erityiskoulut ovat Jyväskylän
17118:  läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön            kuulovammaisten koulu, Mikkelin kuulovam-
17119:   kodin kanssa tukemalla kotia sen kasvatustehtä-        maisten koulu, Oulun kuulovammaisten koulu,
17120:  vässä. Koulun ja kodin yhteistyötä ja kasvatus-         Porvoossa sijaitseva Svenska skolan för hörsel-
17121:   vastuuta on käsitelty useissa yliopistojen kasva-      skadade, Jyväskylän näkövammaisten koulu,
17122:   tustieteiden tutkimuslaitosten ja opettajankoulu-      Helsingissä sijaitseva Svenska skolan för synska-
17123:   tuslaitosten tutkimuksissa ja kokeiluol}jelmissa.      dade, Oulussa sijaitseva Lohipadon erityiskoulu
17124:   Tutkimusten mukaan koulun ja kodin yhteis-             liikuntavammaisille, Kuopiossa sijaitseva Män-
17125:   työn paraneminen näkyi opettajan työn tehostu-         tykankaan erityiskoulu liikuntavammaisille sekä
17126:   misena, erityisesti heikkojen ja koulussa keskin-      Helsingissä sijaitseva Ruskeasuon koulu liikun-
17127:   kertaisesti menestyvien poikaoppilaiden oppi-          tavammaisille. Opetushallitus on tehnyt esityk-
17128:   mistulosten paranemisena ja heikosti menesty-          sen Porvoossa toimivan Svenska skolan för hör-
17129:   vien tyttöjen itseluottamuksen lisääntymisenä.         selskadade lopettamisesta oppilaiden vähenemi-
17130:      Opettajankoulutukseen kohdistunut tutkimus          sen vuoksi. Päätöstä lopettamisesta ei ole vielä
17131:   osoitti, että neljännes luokanopettajiksi opiskele-    tehty. Samalla valmistelut ruotsinkielisten kuu-
17132: 
17133:  10 330616T
17134: 146
17135: 
17136: lovammaisten opetuksen järjestämisestä koulun         sa. Jyväskylän näkövammaisten koulun käytös-
17137: mahdollisen lopettamisen jälkeen on aloitettu.        sä olevasta viikkotuntimäärästä käytetään noin
17138:     Opetushallitus määrää kunnan hakemuksesta         puolet integraatiotoimintaan. Tätä varten 11
17139: oppilaat valtion erityiskouluihin. Lukuvuonna         kuntaan on perustettu valtion ja kunnan yhtei-
17140: 1991-92 valtion erityiskouluissa oli 480 oppi-        nen alueopettajan virka. Viroista aiheutuvat
17141: lasta ja 156 opettajaa, joista 23 oli päätoimisia     kustannukset on jaettu kunnan ja valtion kes-
17142: tuntiopettajia. Valtion erityiskoulut saavat voi-     ken. Muutamilla paikkakunnilla alueellista oh-
17143: mavaransa suoraan valtion talousarvion kautta.        jausta annetaan tuntiopetuksenaja kustannuk-
17144: Valtion erityiskoulut ovat siirtyneet vuoden 1993     sista vastaa joko valtio tai kunta.
17145: alusta tulosohjaukseen ja kehysbudjetointiin.            Muissa valtion erityiskouluissa integraatiotoi-
17146:     Valtion ylläpitämistä erityiskouluista on sää-    minta on vähäisempää. Tämä johtuu siitä, että
17147: detty kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä          opettajien työpanos käytetään koulussa olevien
17148: liikuntavammaisten kouluista annetussa laissa         oppilaiden opetukseen. Valtion erityiskoulujen
17149: (481/83) ja sitä vastaavassa asetuksessa (724/84).    oppilaat ovat vaikeasti vammaisia ja monivam-
17150: Lainsäädäntöön on myöhemmin tehty useita              maisia eikä heidän integroimisensa kunnan pe-
17151: muutoksia. Valtio ylläpitää kouluja peruskoulu-       ruskouluun aina ole mahdollista. Esimerkiksi
17152: opetuksen järjestämiseksi laissa tarkoitetuille       kuurojen oppilaiden opetuksen tulee tapahtua
17153: vammaisille oppilaille. Koulu on yksitoistavuoti-     viittomakielisessä ympäristössä, jotta he voivat
17154: nen ja lain piiriin kuuluvat kuurot, sokeat ja        omaksua kuurojen kulttuurin ja identiteetin.
17155: kuurosokeat sekä sellaiset liikuntavammaiset,         Lisäksi monissa pienissä kunnissa ei ole vaikeasti
17156: huonokuuloiset ja heikkonäköiset, joita vam-          vammaisten ja monivammaisten opetuksen jär-
17157: man tai sairauden laadun vuoksi ei voida opettaa      jestämiseen tarvittavaa asiantuntemusta eikä sii-
17158: kunnan peruskoulussa. Kuulovammaisten kou-            nä tarvittavaa henkilökuntaa.
17159: luun voidaan samoin edellytyksin ottaa puhe-             Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtion
17160: vammaisia ja liikuntavammaisten kouluun pit-          erityiskoulujen oppilasmäärät ja kustannustie-
17161: käaikaissairaita oppilaita. Kouluissa voidaan         dot v. 1988-92:
17162: myös antaa kuntoutusta alle oppivelvollisuus-
17163: ikäisille ja peruskouluosa päättäneille oppilaille.   Vuosi                           Oppilas-   Käyttömenot
17164:     Edellä mainitun tehtävän lisäksi opetusminis-                                     määrät      mk/oppilas
17165: teriö on määrännyt kuulovammaisten ja näkö-           1988 ...................... .     506        146 187
17166: vammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista                                            490        162 838
17167: annetun lain (muut. 36/86) 17 §:n perusteella         1989 ·······················
17168:                                                       1990 ...................... .     499        169 118
17169: kaikki koulut huolehtimaan ohjaus- ja resurssi-       1991 ...................... .     478        227 602
17170: keskustoiminnasta. Tähän toimintaan kuuluvat          1992 ...................... .     495        225 887
17171: opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehit-
17172: täminen, tilapäisen kuntoutuksen ja opetuksen
17173: järjestäminen sekä kunnan peruskoulussa ja lu-           Valtion erityiskoulujen oppilaskohtaiset käyt-
17174: kiossa opiskelevien vaikeasti vammaisten oppi-        tökustannukset ovat noin kolminkertaiset ver-
17175: laiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa sekä      rattuna sairaalaopetuksen ja vaikeasti vammais-
17176: koulun muun henkilökunnan ohjaus (integraa-           ten opetuksen käyttökustannuksiin kunnan pe-
17177: tiotoiminta). Mikkelin kuulovammaisten kou-           ruskoulussa. Kustannusten ero selittyy sillä, että
17178: lussa järjestetään lukion suorittamista edistävää     valtion erityiskoulujen käyttökustannuksiin si-
17179: opetusta yhteistyössä Mikkelin Kalevankan-            sältyvät myös ne kustannukset, jotka aiheutuvat
17180: kaan lukion kanssa. Kuurot oppilaat suorittavat       vaikeavammaisten opetussuunnitelmien ja oppi-
17181: lukion oppimäärän neljässä vuodessa ja opetus         materiaalien kehittämisestä sekä kunnan perus-
17182: annetaan viittomakielellä. Oppilaat osallistuvat      koulussa ja lukiossa opiskelevien vaikeasti vam-
17183: ylioppilastutkintoon Kalevankankaan lukion            maisten oppilaiden, heidän vanhempiensa ja
17184: yksityisoppilaina.                                    opettajiensa sekä koulun muun henkilökunnan
17185:     Laajinta integraatiotoimintaa on Jyväskylän       ohjauksesta. Lisäksi ero selittyy valtion erityis-
17186: näkövammaisten koulussa. Maassamme on n.              kouluissa aiheutuvista internaattikustannuksista
17187: 500 näkövammaista oppilasta, joista vuosittain        ja sillä, että oppilaat valtion erityiskouluissa ovat
17188: vain 35 oppilasta saa opetusta Jyväskylässä.          vaikeammin vammaisia kuin kunnan peruskou-
17189: Muiden näkövammaisten oppilaiden opetus on            lussa (ml. kuntoutuksesta aiheutuvat kustan-
17190: järjestetty oppilaiden kotikunnan peruskoulus-        nukset).
17191:                                                                                                      147
17192: 
17193:     Vuoden 1993 alusta erityisopetuksen valtion-           Opetushallitus on laatinut ehdotuksen val-
17194: osuus määräytyy opetus- ja kulttuuritoimen ra-         tion erityiskoulujen lainsäädännön uudistami-
17195: hoituksesta annetun lain (705/92) mukaan las-          seksi ja sääntelyn purkamiseksi. Ehdotus on
17196: kennallisin perustein. Mainittu lainsäädäntö li-       annettu huhtikuussa 1993 opetusministeriön
17197: sää erityisesti valtion kuulovammaisten ja näkö-       käsiteltäväksi, ja ministeriö on laatinut anne-
17198: vammaisten sekä liikuntavammaisten kouluissa           tuista lausunnoista yhteenvedon elokuussa
17199: opiskelevan oppilaan kotikunnan maksuosuut-            1993. Valmistelut hallituksen esitystä varten
17200: ta. Vuonna 1993 valtion erityskoulujen keski-          alkavat välittömästi. Ehdotetuna säännösmuu-
17201: määräiset todennäköiset kustannukset, joiden           toksella pyritään parantamaan valtion erityis-
17202: perusteella oppilaan kotikunnan maksuosuus             koulujen toiminnan tuloksellisuutta, lisäämään
17203: määrätään, ovat 219 701 mk oppilasta kohti.            joustavuutta koulujen toiminnassa ja vahvista-
17204: Tästä markkamäärästä kotikunnat joutuvat               maan koulujen mahdollisuuksia toimia vai-
17205: maksamaan valtiolle valtionosuusasteikkonsa            keasti vammaisten opetuksen ja kuntoutuksen
17206: (60-45 %) mukaisen osuuden, joka on keski-             ohjaus- ja tukipalvelujen antajina. Samalla
17207: määrin 100 000 mk oppilasta kohti. Tähän on            koulujen hallintotehtävät siirrettäisiin opetus-
17208: saatu korjausta muuttamalla opetus- ja kultturi-       hallitukselta koulujen johtokunnille sekä koti-
17209: toimen rahoituksesta annettua lakia (718/93)           kuntien maksuperustetta selkeytettäisiin. Li-
17210: sekä kuulovammaisten ja näkövammaisten                 säksi säädettäisiin, että koulut voisivat järjes-
17211: sekä liikuntavammaisten kouluista annetun lain         tää osan toiminnastaan maksullisena palvelu-
17212: 17 a §:ää (722/93) vuoden 1994 alusta lukien.          toimintana.
17213: Tällöin valtion vammaisten lasten koulujen op-             Eri t y i s 1 u o k k a- j a eri t y i s-
17214: pilaiden kotikuntien maksuosuudet alenevat             k o u 1u o p e t u s. Peruskoululain mukaan pe-
17215: niin, että kotikunnan maksuosuus tullee ole-           ruskouluun voi kuulua erityisluokkia ja erityis-
17216: maan keskimäärin 50 000-60 000 mk oppilasta            luokista voidaan muodostaa koulu. Erityisluo-
17217: kohti. Kotikunnan maksuosuus määräytyy niin,           kalle voidaan ottaa tai siirtää oppilas, joka
17218: että oppilasta kohti laskettavien todennäköisien       vammautumisen tai kehityksessä viivästymisen
17219: kustannusten valtakunnallisesta keskiarvosta           vuoksi ei suoriudu peruskoulun muulla luokalla
17220: vähennetään oppilaan kotikunnan kantokyky-             tai joka tunne-elämän häiriön tai muun syyn
17221: luokan mukaan laskettu markkamäärä. Opetus-            vuoksi ei sopeudu peruskoulun muuhun luok-
17222: ministeriö määrää maksuosuuden perusteet en-           kaan. Erityisopetukseen vahvistettujen oppi-
17223: nalta seuraavaa vuotta varten.                         määrien mukaisesti voidaan opetusta antaa
17224:     Vaikeasti vammaisten mahdollisimman hyvä           myös muualla kuin erityisluokalla.
17225:  koulutus vaatii erityismenetelmiä ja erityistä            Erityisluokalle ottaminen tai siirtäminen ta-
17226:  osaamista kaikilta näiden oppilaiden parissa          pahtuu koululautakunnan tai vastaavan elimen
17227:  työskenteleviltä. Vammaisten oppilaiden koulu-        päätöksellä. Päätöstä ei saa tehdä neuvottele-
17228:  tusta järjestettäessä on korostettava henkilö-        matta oppilaan huoltajan kanssa. Jos huoltaja
17229:  kohtaisten opetussuunnitelmien laatimista sekä        vastustaa päätöstä, se on alistettava lääninhalli-
17230:  otettava huomioon oppilaiden kokonaiskuntou-          tuksen vahvistettavaksi.
17231:  tus. Yksittäisellä kunnalla tai oppilaitoksella ei        Lukuvuonna 1990-91 peruskoulussa oli 362
17232:  aina ole mahdollisuuksia eikä riittävästi asian-      erityiskoulua. Oppilaita erityiskouluissa oli
17233:  tuntemusta hoitaa tätä tehtävää itse. Opetushal-       10 935, keskimäärin 30,2 oppilasta koulua kohti.
17234:  lituksen mukaan valtion erityiskoulujen toimin-       Erityisopetukseen ohjautuvista oppilaista on
17235:  taa tulee edelleen kehittää valtakunnallisina oh-     poikia huomattavasti enemmän kuin tyttöjä, n.
17236:  jaus- ja resurssikeskuksina yhteistoiminnassa         2/3 oppilaista. Luokkamuotoiseen erityisopetuk-
17237:  kuntien ja oppilaitosten kanssa. Näiden koulu-        seen siirrettyjen oppilaiden taustasta voidaan
17238:  jen toiminnan piiriin tulisi ottaa kuulo-, näkö- ja   todeta, että yhdeksän kymmenestä on lähtöisin
17239:  liikuntavammaisten oppilaiden lisäksi myös            alimmista sosiaaliryhmistä.
17240:  muita vammaisia, kuten kehitysvammaisia ja                Kuntoutussäätiö on tehnyt tutkimuksen Eri-
17241:  monivammaisia sekä vamman vaikeusasteen pe-           tyisluokan oppilas, jossa kohderyhmänä ovat
17242:  rusteella näihin verrattavia oppilaita. Periaattee-   mukautetun opetuksen ja vammautuneiden ope-
17243:  na on, että kaikki oppilaat vamman laadusta ja        tuksen oppilaat. Tutkimuksesta käy ilmi, että
17244:  vaikeusasteesta tai asuinpaikasta riippumatta         erityisluokan oppilaista pojat ovat lahjakkuudel-
17245:  saavat tasavertaiset koulutusmahdollisuudet           taan tyttöjä parempitasoisia, mutta toisaalta
17246:  sekä riittävät ohjaus- ja tukipalvelut                heillä on selvästi enemmän vahvoja lukihäiriöitä.
17247: 148
17248: 
17249: Edelleen todetaan, että alempaan sosiaaliryh-         mukaan. Harjaantumisoppilaiden oppivelvolli-
17250: mään kuuluva erityisluokan oppilas on yleensä         suus alkaa 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta.
17251: lahjakkuudeltaan parempitasoinen kuin ylem-           Opetus sisältää yleisaineiden lisäksi paljon päi-
17252: pään sosiaaliryhmään kuuluva. Perhetaustalla          vittäisten toimintojen opettelua ja harjoittelua.
17253: on kasvatustieteellisten tutkimusten mukaan rat--     Kehitysvammainen oppii uusia asioita hitaasti ja
17254: kaiseva merkitys lapsen koulutusuralle.               kertaalleen opittu saattaa unohtua uudessa tilan-
17255:    Oppilaan yksilölliset tarpeet huomioonottava       teessa. Tutkimusten ja opetuksesta saatujen ko-
17256: opetus ei ole erityisluokillakaan itsestäänselvyys.   kemusten mukaan nämä lapset hyötyvät merkit-
17257: Kuntoutussäätiön tutkimuksen mukaan erityis-          tävästi opetuksesta. Tavoitteena on antaa heille
17258: luokilla opiskelee samassakin luokassa hyvin          valmiudet mahdollisimman itsenäiseen elämään
17259: heterogeeninen oppilasjoukko, jonka älyllinen         yhteiskunnan jäseninä.
17260: taso vaihtelee hyvästä keskitasosta lievästi kehi-       Osa harjaantumisoppilaista itsenäistyy niin
17261: tysvammaisen tasoon. Tämä aiheuttaa eräiden           hyvin, että he tarvitsevat vain vähän tukea. Osa
17262: opettajien mukaan vaikeuksia löytää kaikille          nuorista jää vanhempiensa luokse, mutta monet
17263: oppilaille mielekkäitä opetusmuotoja ja -sisältö-     asuvat myöhemmin asuntoloissa ja käyvät itse-
17264: jä. " ... parhaat oppilaat kokivat, etteivät saa      näisesti työssä toimintakeskuksissa (entisissä
17265: omille kyvyilleen vastaavaa ja heitä motivoivaa       suojatyö keskuksissa).
17266: ja kyllin nopeasti etenevää opetusta - vastaa-            Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen
17267: vasti heikoimmat kokivat voimakkaasti turhaut-        siirtoa peruskouluun käsiteltiin budjettiriihessä
17268: tavana huonommuutensa parhaimpiin ja no-              elokuussa 1993. Keskustelun pohjana oli opetus-
17269: peimpiin oppilaisiin verrattuna."                     ministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä
17270:    Tarkkailuopetuksen nimi muutettiin vuoden          Suomen kuntaliiton laskelmien perusteella arvi-
17271:  1985 peruskoululaissa peruskoulun yleisopetuk-       oidut lisäkustannukset koulutoimelle. Henkilös-
17272: seen sopeutumattomien opetukseksi. Sitä anne-         tömenojen osalta lisäys on alustavien laskelmien
17273: taan ennen kaikkea kaupungeissa ja varsinkin          mukaan n. 3--4 Mmk sekä kiinteistö- ja muut
17274: Uudenmaan läänissä. Vuonna 1984 43% tark-             käyttökustannukset mukaan lukien n. 19 Mmk.
17275: kailuluokkien oppilaista oli Uudenmaan läänis-        Tästä tulisi valtion kannettavaksi n. 9,9 Mmk
17276: sä. Osa-aikainen sopeutumattomien opetus on           (52%).
17277: lisääntynyt suhteessa erityisluokkaopetukseen             Peruskoululain mukaan peruskoulun tehtä-
17278: niin, että 1980-luvun lopussa yli 60% kävi osa-       vänä on pitää erityistä huolta entisistä erityis-
17279: aikaisessa opetuksessa.                               opetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän
17280:     Mukautetun opetuksen (EMU) ja sopeutu-            sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään
17281: mattomien opetuksen (ESY) käyttökustannuk-            ja yhteiskuntaan. Lain toteutumista ei valta-
17282: sista ei ole eriteltyjä tietoja, vaan ne sisältyvät   kunnallisesti ole systemaattisesti seurattu, eikä
17283: peruskoulun yleisiin käyttökustannuksiin. Pe-         toimintaan ole osoitettu erillisiä resursseja.
17284:  ruskoulun yleiset oppilaskohtaiset käyttökustan-     Kunnat ovat omien voimavarojensa mukaan
17285: nukset olivat v. 1988-92 seuraavat:                   eritasoisesti huolehtineet lain velvoitteesta.
17286:                                                           Ammatillisia oppilaitoksia koskevan lainsää-
17287: 1988         1989      1990        1991       1992    dännön mukaan vammaisten ammatillinen kou-
17288:                     mk/oppilas                        lutus voidaan järjestää ammatillisissa erityisop-
17289: 18 244     19 529    20 905      21 697    21 022     pilaitoksissa. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa
17290:                                                       kaikkia muitakin ammatillisia oppilaitoksia
17291:                                                       huolehtimaan vammaisten ammatillisesta koulu-
17292:    Kertomusvuoden syyskuussa valtioneuvosto           tuksesta.
17293: määritteli vuoden 1993 alusta yksikköhinnaksi             Yhtenä esimerkkinä erityisoppilaiden jatko-
17294: peruskoulussa 20 043 mk oppilasta kohden.             opintojen järjestämisestä voidaan mainita Turun
17295:    Vuoden 1985 elokuun alussa siirtyi n. 1 700        mukautettua opetussuunnitelmaa noudattavan
17296: kehitysvammaista oppilasta ja n. 200 erityisluo-      erityiskoulun toiminta yhdessä eräiden ammatil-
17297: kanopettajaa peruskouluun. Kehitysvammais-            listen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tehdään
17298: ten harjaantumisopetuksen (EHA) käyttökus-            myös Turun kotitalousoppilaitoksen ja Naanta-
17299: tannukset sisältyvät sairaalaopetuksen ja vaikea-     linkotitalous-ja sosiaalialan oppilaitoksen kans-
17300: vammaisten opetuksen yhteiskustannuksiin.             sa. Turun teknilliseen ammattioppilaitokseen
17301:    Kehitysvammaisia opetetaan peruskoulun             perustettiin v. 1988 työvaltainen rakennusteknii-
17302: harjaantumisopetuksen        opetussuuuni telman      kan luokka EMU-peruskoulusta tuleville nuori!-
17303:                                                                                                            149
17304: 
17305: le. Ensimmäiseltä kurssilta valmistuneista 90 %             mahdollista, vasta toissijaisena vaihtoehtona on
17306: sai vakinaisen työpaikan. Kertomusvuonna ra-                opetuksen järjestäminen erityisluokalla tai eri-
17307: kennusalan lama vaikutti niin, että työpaikan sai           tyiskoulussa. Kuurojen opetus tulee järjestää
17308: enää vain 30 % valmistuneista.                              viittomakielisessä ympäristössä.
17309:     0 sa-a i kai ne n eri t y iso p etu s.                      Opetushallituksen kertomusvuoden maalis-
17310: Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille,           kuussa päivätyssä muistiossa todetaan, että
17311: joilla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuk-             maassamme on pienten erityiskoulujen perinne,
17312: sia, ja sitä sai lukuvuonna 1992-93 n. 81 000               mikä on yksipuolisesti suunnannut erityisope-
17313: peruskoulun oppilasta, 14% oppivelvollisista.               tuksen voimavaroja näihin kouluihin. Tämän
17314: Erityisopettajien määrä osa-aikaisessa erityis-             vuoksi ei opetushallituksen mukaan yleisopetuk-
17315: opetuksessa oli n. 1 400 lukuvuonna 1991-92.                sen yhteydessä järjestettävään erityisopetukseen
17316:     Osa-aikaista erityisopetusta saavalla oppilaal-         ja integraatiotoimintaan ole ollut käytettävissä
17317: la on usein puhehäiriö tai lukemis- ja kitjoittamis-        riittävästi voimavaroja.
17318: vaikeus, ns. lukihäiriö. Lukihäiriöisien määrä on               Vammaisten lasten erityishuollon ja opetuk-
17319: riippuvainen ongelman määrittelystä, mutta ta-              sen hallinnon ja suunnittelun kannalta integraa-
17320: vallisesti määräksi ilmoitetaan 15% ikäluokasta.            tio merkitsee normalisaation soveltamista siten,
17321: Heistä vaikeasti lukihäiriöisiä on 2 %. Poikia on           että erityishuolto ja -opetus pyritään järjestä-
17322: lukihäiriöisistä 2/3. Oppilaat saavat opetusta              mään yleisten huolto-, kuntoutus- ja opetuspal-
17323: tavallisimmin 2-5 oppilaan ryhmissä. Tilastojen             veluiden yhteydessä ja niihin sulautettuina. On-
17324: mukaan tämä opetus on vähenemässä ja luki-                  nistuneen integraation edellytyksenä kuitenkin
17325:  oppilaita, jotka eivät ole saaneet riittävästi apua        on, että integroidun oppilaan yksilölliset oppi-
17326:  ongelmaansa aikaisemmassa vaiheessa, tulee en-             misedellytykset ja erityispiirteet otetaan yleis-
17327:  tistä useammin tavallisen opettajan opetettaviksi.         opetuksen luokalla opetuksessa huomioon ja
17328:     Muun muassa Joensuun yliopistossa tehtyjen              että hän saa yleisopetuksen ryhmässä hänelle
17329:  tutkimusten mukaan osa-aikaista erityisopetusta            soveltuvaa yksilöllistä opetusta. Tämä vaatii kui-
17330:  toteutetaan hyvin eri tavoin ja osa-aikaisen eri-          tenkin asianmukaiset resurssit ja opettajalta eri-
17331:  tyisopettajan toimenkuva vaatii selkiyttämistä.            tyispedagogista osaamista, jota normaaliluokan
17332:  Kokonaisuudessaan osa-aikainen erityisopetus               opettajalla ei useinkaan ole.
17333:  on kuitenkin merkittävä voimavara oppimis- ja                  Opetushallituksen mukaan Suomessa tarvi-
17334:  sopeutumisvaikeuksien hoidossa ja ennaltaeh-               taan eri vammaisryhmien opetusta ja kokonais-
17335:  käisemisessä. Osa-aikaisen erityisopetuksen kus-           kuntoutusta palveleva valtakunnallinen ohjaus-
17336:  tannuksista ei ole saatavissa eriteltyjä tietoja,          ja tukijätjestelmä. Tällaisen järjestelmän raken-
17337:  vaan kustannukset sisältyvät peruskoulun ylei-             taminen aloitettaneen vuoden 1994 alusta.
17338:  siin käyttökustannuksiin.                                      Luokkamuotoisen erityisopetuksen kannatta-
17339:     Vammaisten lasten opetuksen                             jat katsovat, että erityisopetuksen tarpeessa ole-
17340:  i n t e g r o i m i n e n y 1 e i s o p e t u k s e e n.   valla lapsella on oikeus saada mahdollisimman
17341:  Integraatiolla tarkoitetaan vammaisen oppilaan             asaintunteva ja ammattitaitoinen opetus sekä
17342:  sijoittamista yleisopetuksen ryhmään, jolloin on           ryhmä, jossa hän voi tuntea itsensä tasaveroisek-
17343:  kyse yksilöintegraatiosta. Integraatiosta on ky-           si muiden kanssa. Esimerkiksi erään tutkimuk-
17344:  symys myös silloin, kun kokonainen vammaisten              sen mukaan kehitysvammaiset oppilaat ovat
17345:  opetusryhmä sijoitetaan tavallisen koulun luo-             onnellisempia sijoitettuina ala-asteen yhteyteen
17346:  kaksi.                                                     omaan luokkaansa kuin yleisopetuksen luok-
17347:      Erityisopetuksen oppilaiden integroiminen              kaan integroituina.
17348:  yleisopetukseen on yleinen pyrkimys USA:ssa,                  Opetus erityisluokilla ja -kouluissa ei enää
17349:  Euroopassa ja Pohjoismaissa. Esimerkiksi                   laajene, vaan entistä suurempi osa näistä oppi-
17350:  OECD-maissa on käynnistetty Integration in the             laista sijoitetaan tavallisiin kouluihin normaali-
17351:  School -projekti, jossa selvitetään integraation           luokille,joiden kokoa ollaanjatkuvasti kasvatta-
17352:  määrittelyä, perusteita, määrää ja laatua jäsen-           massa. Suomen Erityiskasvatuksen Liitto onkin
17353:  maissa.                                                    ilmaissut pelkäävänsä, että kuntien päättäessä
17354:      Maassamme erityisopetus järjestetään perus-            erityisopetuksesta uudistus johtaa kuntien väli-
17355:  koulun kiinteänä osana. Ensisijaisena vaihtoeh-            sen pitkäaikaisen yhteistyön irtisanomiseen ja
17356:  tona on erityisopetuksen järjestäminen normaa-             erityiskoulujen lakkauttamiseen.
17357:  liluokalla opetusta eriyttämällä ja erilaisia tuki-           L a h j a k k a i d e n o p e t u s. Peruskoulua
17358:  toimia hyväksi käyttäen. Mikäli tämä ei ole                suunniteltaessa asetettiin peruskoulun erityis-
17359: 150
17360: 
17361: opetusta varten oma komitea. Erityisopetuksen           kan kotitehtäviin käytetyn ajan yhteys oppimis-
17362: suunnittelutoimikunta käsitteli ensimmäisessä           tuloksiin: parhaat oppilaat eivät tee kotona juuri
17363: osamietinnössään (KM 1971:A 26) myös lahjak-            lainkaan kotitehtäviä. Tätä tutkijat pitävät ajan
17364: kaiden oppilaiden opetusta. Komitean mukaan             ja mahdollisuuksien haaskaamisena.
17365: lahjakkuuden huipputasoa edustaa 2-3% väes:.               Esimerkkinä lahjakkaiden lasten opetuksen
17366: töstä, mutta käytännössä voidaan lahjakkaiksi           kehittämisestä voidaan mainita Hämeenlinnan
17367: arvioida 10% väestöstä. Komitea piti suositelta-        opettajankoulutuslaitoksen normaalikoulussa
17368: vana lahjakkaiden opiskelun edistämistä tavalli-        parina viime vuonna tehty kokeilu- ja kehittä-
17369: sessa luokkayhteisössä erityisluokkien perusta-         mistyö. Esimerkiksi lahjakkaille kolmas- ja nel-
17370: misen sijasta. Normaali luokka muistuttaa pa-           jäsluokkalaisille tarkoitettua rikastuttamisohjel-
17371: remmin yhteiskuntaa, johon koulusta myöhem-             maa kokeiltiin kerhomuotoisena varsinaisen
17372: min siirrytään. Komitean mukaan yläasteen ope-          koulupäivän jälkeen. Kerhotyössä korostettiin
17373: tusohjelmat kurssi- ja ainevalintoineen tarjoaisi-      mm. tiedon etsintää ja sen jäsentämistä sekä
17374: vat entistä monipuolisempia mahdollisuuksia             luovaa ajatteluaja ongelmanratkaisua. Kerhoon
17375: lahjakkaiden oppilaiden erityistarpeiden huo-           osallistumisen kriteereinä painotettiin mm. pit-
17376: mioon ottamiseen. Suositeltiin myös, että erilai-       käjänteisyyttä. Vanhempien piti allekirjoittaa
17377: sen kerhotoiminnan tehostamisella järjestettäi-         lapsensa kerhoon ilmoittautumislomake. Tiu-
17378: siin lahjakkaille oppilaille mahdollisuus kehittää      kemmin kriteerein valittiin viides- ja kuudes-
17379: kykyjänsä. Tarkoituksenmukaisimpana lahjak-             luokkalaisista ryhmä, joka on osallistunut pro-
17380: kaiden opetuksen järjestämisessä komitea piti           jektityöskentelyyn osittain kouluaikana. Oppi-
17381: luokatoota koulua.                                      laat ovat laatineet tutkielmia valitsemistaan ai-
17382:     Koululainsäädäntö uudistettiin 1980-luvun           heista käyttäen hyväksi tietokonetta ja esim.
17383: alussa (476/83). Merkittävä muutos oli luopumi-         taulukkolaskentaohjelmaa. Kokeilun päätavoite
17384: nen ns. tasokurssijärjestelmästä. Peruskoulun           oli opetuksen rikastuttaminen.
17385: yläasteella oli erilaajuisia kursseja oppilaalle vie-      Kokeilussa saatujen havaintojen perusteella
17386: raissa kielissä ja matematiikassa. Tasokurssijär-       Hämeenlinnan normaalikoulu toteaa lausunnos-
17387: jestelmä kuitenkin rajasi epätarkoituksenmukai-         saan valtiontilintarkastajille, että lahjakkaiden
17388: sesti oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia.           opetus on osa erityisopetusta. Erityisopetuksen
17389: Tasokurssien poistamisen aiheuttamia ongelmia           tehtävänä on kaikissa tapauksissa tukea erilais-
17390: pyrittiin ehkäisemään mm. tuntikehysjärjestel-          ten oppilaiden yksilöllistä oppimista ja edistää
17391: män avulla, joka mahdollistaa opetusryhmien             tasapuolisesti oppilaiden terveen minäkuvan ke-
17392: puolittamisen tai yhdistämisen tietyissä rajoissa.      hittymistä. Normaalikoulun lausunnossa koros-
17393: Tällä hetkellä kouluihin kohdistuvat säästötoi-         tetaan, että sosiaalisilla ja sukupuoleen liittyvillä
17394: met ovat rajoittaneet edellä mainittujen opetus-        seikoilla ei tule olla lahjakkaiden opetuksessa
17395: järjestelyjen toteuttamista.                            merkitystä. Opetusministeriö on lisännyt Hä-
17396:     Jyväskylän kasvatustieteiden tutkimuslaitok-        meenlinnan nom1aalikoulun tuntikehyskiintiötä
17397: sessa on tehty arviointitutkimus peruskoulun            ja mahdollistanut näin kokeilun. Normaalikou-
17398: oppimistuloksista. Tutkimuksessa verrattiin             lun lausunnon mukaan niukkojenkin resurssien
17399: mm. peruskoululaisten matematiikan osaamista            aikana tulee huolehtia siitä, että valtion harjoit-
17400: v. 1979 ja v. 1990. Vertailuvuosien välillä oli         telukouluissa tapahtuvaa kokeilua tuetaan. Lah-
17401: tasokurssit poistettu ja tuntimäärää vähennetty         jakkaiden opetuksen menetelmät voivat opetta-
17402: yhdellä, mutta suoritustasossa ei ollut tapahtu-        jankoulutuslaitoksen normaalikoulun välityksel-
17403: nut pelättyä laskua. Oli jopa viitteitä siitä, että     lä tulla osaksi opettajankoulutusta ja edistää
17404: heterogeenisissa opetusryhmissä muita heikom-           näin lahjakkuuden huomioon ottamista perus-
17405: pien oppilaiden oppimistilaisuudet olivat moni-         koulussa. Hämeenlinnan normaalikoulussa teh-
17406: puolistuneet ja oppilaat olivat pystyneet oppi-         tyjen päätelmien mukaan on tärkeää, että järjes-
17407: maan uudenlaisia asioita. Samalla voitiin havai-        tettäessä lahjakkaiden erityisopetusta koko kou-
17408: ta, että parhaimmille oppilaille ei ollut tarjottu      luyhteisö on hankkeen takana.
17409: riittävästi heidän kykyjään vastaavia tehtäviä.            Opetushallitus uudistaa peruskoulun ja lu-
17410: Tutkimus antoi tukea käsitykselle, että kyvyk-          kion opetussuunnitelman perusteet niin, että ne
17411: käät oppilaat unohdetaan peruskoulussa. Näyt-           ovat kuntien käytössä 1.8.1994. Peruskoulun
17412: tää siltä, että lahjakkaimmat oppilaat eivät ole        opetussuunnitelman perusteet -työversion mu-
17413: pystyneet edistymään mahdollisuuksiensa mu-             kaan peruskoulun opetussuunnitelmat tulee laa-
17414: kaisesti. Kiinnostava on esimerkiksi matematii-         tia siten, että ne antavat jokaiselle oppilaalle
17415:                                                                                                           151
17416: 
17417: mahdollisuuden optimaaliseen kasvuun ja oppi-                Taulukossa olevat käyttömenot oppilasta
17418: miseen hänen omista yksilöllisistä edellytyksis-          kohti ovat keskiarvoja. Tampereen yliopiston
17419: tään lähtien. Tämä vaatii opiskeluohjelmien yk-           ylläpitämään koulukustannusrekisteriin ilmoite-
17420: silöllistämistä mahdollisimman joustavasti lah-           tut menot vaihtelivat v. 1991 kunnittain 3 904
17421: jakkuuden, harrastuneisuuden tai oppimisvai-              mk:sta 211 018 mk:aan.
17422: keuksien perusteella.                                        Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen opetus-
17423:     S a i r a a 1 a o p e t u s. Sairaalaopetus siirtyi   ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
17424:  1.8.1985 osaksi kunnan koululaitosta. Aiemmin            (705/92) mukaan kotikunnan maksuosuus sai-
17425: sairaalaopetus oli pääsääntöisesti sairaalan yllä-        raalaopetuksessa olevan oppilaan osalta määrä-
17426: pitämää. Peruskoululain 11 §:n mukaan sairaa-             tään sairaalan sijaintikunnalle siten, että oppilas-
17427: lan sijaintikunnan on järjestettävä peruskoulu-           ta kohti laskettavista todennäköisistä kustan-
17428: opetusta potilaana olevalle oppivelvollisuusikäi-         nuksista vähennetään oppilaan kotikunnan kan-
17429: selle siten, kuin se hänen terveytensä ja muut            tokykyluokan mukainen oppilasta kohti mää-
17430: olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.                räytyvä valtionosuus. Ennen valtionosuusuudis-
17431:     Sairaalaopetus voi olla oppilaiden sairauden          tusta kunta sai sairaalaopetuksen todellisiin
17432: laadun ja tilan mukaan joko peruskoulun yleis-            käyttökustannuksiin valtionosuutta 86 % kanto-
17433: opetusta tai erityisopetusta. Opetus voidaan              kykyluokasta riippumatta. Uudistuksen jälkeen
17434: järjestää joko sairaalassa tai oppilas voidaan            valtionosuus on kantokykyluokasta riippuen
17435: kuljettaa sairaalasta kouluun, jossa hän voi              45---60%.
17436:  osallistua joko tavalliseen tai erityisluokan ope-          Sairaalaopetuksella on paitsi pedagoginen,
17437: tukseen.                                                  oppivelvollisuuden suorittamiseen tähtäävä teh-
17438:     Luokka- tai koulumuotoinen opetus tulevat             tävä, myös hoitoa tukeva tehtävä. Keskeinen
17439: kysymykseen, kun sairaalassa on pysyviä ope-              merkitys sillä on varsinkin psyykkisistä syistä
17440:  tusryhmiä ja oppilasmäärä on suuri. Tällöin              sairaalahoitoon joutuneiden lasten kuntoutuk-
17441: sairaalassa voi olla peruskoulun yleisopetuksen           sessa.
17442:  luokka tai erityisluokka, joka hallinnollisesti             Vankien opetus. Vankeinhoito-osasto
17443:  kuuluu johonkin kunnan peruskouluun, ja ope-             on kerännyt valtiontilintakastajia varten tiedot
17444:  tusta antavat peruskoulun viranhaltijat. Jos op-         vankien opiskelutilanteesta huhtikuussa 1993.
17445:  pilaita on pysyvästi riittävä määrä, voi sairaalas-      Oppivelvollisuusikäisiä tutkinta-, sakko- tai van-
17446:  sa olla peruskoulu, joka tavallisimmin on erityis-       keusvankeja oli 20.4.1993 viiteen eri vankilaan
17447:  koulu. Sitä käyvät sairaalan potilaat sekä avo-          sijoitettuna yhteensä 12, joista tutkintavankeja
17448:  hoidossa olevat potilaat, joilla on lääketieteelli-      oli 7. Näistä oppivelvollisuusikäisistä vangeista
17449:  set perusteet käydä sairaalakoulua. Opetuksen            peruskoulun oppimäärä puuttui kymmeneltä,
17450: järjestämismuotoja voidaan myös yhdistellä.               mutta mainittuna päivänä heistä opiskeli vain
17451:     Suomessa on 17 sairaalakoulua, joista kaksi           kolme tutkintavankia. Näistä yksi osallistui ilta-
17452:  on ruotsinkielisiä. Sairaalakouluissa oli oppilaita      lukion vankilassa järjestämään opetukseen.
17453:  lukuvuonna i991-92 346ja opettajia 63. Muus-             Kahden opetuksen kustansi vankila palkkaa-
17454:  sa sairaalaopetuksessa olevista oppilaista ei jat-       malla tuntiopettajan, myös vankilan opinto-
17455:  kuvan oppilasvaihdon vuoksi ole tilastoja eikä           ohjaaja ohjasi opiskelua.
17456:  myöskään heidän opetuksensa kestosta. Sairaa-               Ikäryhmään 18-21-vuotiaat kuuluvista 173
17457:  laopetuksen kustannuksista ei ole saatavissa eri-        vangista peruskoulun oppimäärä puuttui 36:lta
17458:  teltyjä tietoja, vaan ne sisältyvät vaikeasti vam-       ja heistä opiskeli 12 vankia. Tässä ryhmässä oli
17459:  maisten opetuksen kustannuksiin.                         26 tutkintavankia, joista neljältä puuttui perus-
17460:      Sairaalaopetuksen ja vaikeavammaisten ope-           koulun oppimäärä ja heistä opiskeli kolme.
17461:  tuksen oppilasmäärät ja käyttökustannukset v.            Kuusi 18-21-vuotiasta osallistui iltalukion van-
17462:   1988~92 olivat seuraavat:                               kilassa järjestämään opetukseen. Yhden opinto-
17463:                                                           ja ohjasi vapaaehtoistyöntekijä ja muiden ope-
17464: Vuosi                           Oppilas-   Käyttömenot    tuksen tai opintojen ohjauksen kustansi vankila.
17465:                                 määrät      mk/oppilas       Yli 21-vuotiaita peruskouluopintoja harjoit-
17466: 1988 ...................... .     3 612         48 313    tavia vankeja oli eri vankiloissa yhteensä 58.
17467: 1989 ...................... .     3 746         52 863    Heistä 38 osallistui iltalukion vankilassa järjestä-
17468: 1990 ...................... .     3 900         58 684    mään opetukseen, 5 opiskeli itsenäisesti ilman
17469: 1991 ...................... .     4034          62 599    ohjausta ja 15 opetuksen kustansi vankila.
17470: 1992 ...................... .     3 491         73 279       Useat oppilaat ovat olleet ennen vankilaan
17471: 152
17472: 
17473: joutumistaan erityisluokalla. Vankiloissa ei ole           lasten oikeutta omaan äidinkieleensä. Eduskun-
17474: kuitenkaan erityisluokkia, vaan erityisopetuksen           ta pitikin tärkeänä, että pikaisesti laaditaan kieli-
17475: tarve on hoidettu opetuksen eriyttämisellä ja              ja kulttuurivähemmistöjemme koulutus- ja kult-
17476: yksilöllisellä opetuksen ohjauksena. Kolmessa              tuuripoliittinen kehittämisohjelma.
17477: vankilassa opetukseen sisähyi luku- ja kirjoitus-             Vuonna 1983 saamen kieli sai peruskoululain-
17478: häiriöisien opetusta. Yhdessä näistä vankiloista           säädännössä äidinkielen aseman. Saamelaisten
17479: lukiopetuksen antoi vankilan opinto-ohjaaja,               kotiseutualueella on saamenkielinen ja saamen
17480: yhdessä tuntipaikkainen erityisopettaja ja yhdes-          kielen opetus järjestetty peruskoululain ja -ase-
17481: sä vapaaehtoistyönä peruskoulun erityisopetta-             tuksen perusteella ja kuntien päättämien perus-
17482: ja. Tukiopetusta järjestettiin 12 vankilassa. Pe-          koulun opetussuunnitelmien mukaan. Lisäksi on
17483: ruskouluopintoja 20.4.1993 vankilassa harjoitta-           kertomusvuonna Lapin yliopiston harjoittelu-
17484: neesta 73 vangista 23 oli saanut tukiopetusta              koulussa ja Helsingissä järjestetty äidinkielen
17485: vankilassa. Opetuksen oli antanut iltalukion ao.           opetusta 15:lle äidinkieleltään saamenkieliselle
17486: aineen opettaja niissä vankiloissa, joissa iltalukio       oppilaalle ylimääräisen valtionavun tuella.
17487: järjesti opetusta, tai vankilan opinto-ohjaaja.                Kertomusvuonna on saamelaisten kotiseutu-
17488:    Valtiontilintarkastajat käsittelivät vankien            alueen kunnissa, Enontekiöllä, Inarissa, Sodan-
17489: opetusta edellisen kerran kertomuksessaan vuo-             kylässä ja Utsjoella, järjestetty saamen kielen
17490: delta 1990. Silloin oli käytettävissä tietoja vanki-       opetusta tai saamenkielistä opetusta yhteensä n.
17491: laopetuksen tilanteesta huhtikuun 1. päivältä              480 peruskoulun oppilaalle. Kunnat ovat saa-
17492:  1989. Näiden kahden ajankohdan välillä ei voi             neet saamelaisten kotiseudulla asuvaa oppilasta
17493: havaita tapahtuneen mitään merkittävää muu-                kohti 111,50 mk:n lisäyksen peruskoulun val-
17494: tosta peruskouluopintoja harjoittavien vankien             tionosuuden perusteena oleviin käyttökustan-
17495: määrässä suhteessa niiden vankien määrään,                 nuksiin tämän opetuksen järjestämistä varten.
17496: joilta peruskoulun oppimäärä puuttui.                          Eduskunta totesi valtioneuvoston koulutus-
17497:    Opetusministeriö ja oikeusministeriö eivät ole          poliittisesta selonteosta antamassaan lausunnos-
17498: päässeet yksimielisyyteen vankien koulutuksen              sa kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kohdalla ro-
17499: järjestämisvastuu- ja kustannuskysymyksistä.               maninuorten ongelmallisen koulutustilanteen.
17500: Opetusministeriö katsoo, että peruskoululain               Monet romaninuoret eivät saa peruskoulun
17501: säädös kunnan velvollisuudesta huolehtia perus-            päästätodistusta ja vain hyvin harvat jatkavat
17502: kouluopetuksen järjestämisestä kaikille sen                peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa. Valio-
17503: alueella asuville oppivelvollisuusikäisille ei koske       kunta ilmaisi tukevansa romaniasiain neuvotte-
17504: vankilan sijaintikuntaa, vaan vankien opetukses-           lukunnan ehdotuksia romaniväestön koulutuk-
17505: ta säädetään 1970-luvulla annetun rangaistusten            sen parantamiseksi, romanin kielen ja kulttuurin
17506: täytäntöönpanosta annetun asetuksen perusteel-             opetuksen saattamiseksi koulun opetusohjel-
17507: la, jonka mukaan oppivelvolliselle vangille on             maan, oppimateriaalin tuottamiseksi, romanivä-
17508: annettava opetusta oppivelvollisuuden täyttämi-            estön koulutus- ja kulttuurikeskuksen perusta-
17509: seksi. Tällöin opetuksen järjestäjä on vankila.            miseksi sekä vähemmistöjä koskevan tiedon li-
17510:    Kertomuksessaan eduskunnalle niistä toi-                säämiseksi yleensä kouluopetuksessa.
17511: menpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistu-                 Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 1991
17512: tukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuon-         koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
17513: na 1990 ovat antaneet aihetta oikeusministeriö             tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille
17514: ilmoittaa, että on tarkoitus asettaa ministeriöta-          1991-1996, jonka mukaan suunnitelmakauden
17515: son työryhmä selvittämään opetustoiminnanjär-              aikana parannetaan romanien koulutus- ja kult-
17516: jestämistä vankilassa.                                     tuuripalveluja.
17517:    K i e 1i- j a k u l t t u u r i v ä h e mm i s t ö t.       Romaniväestön lasten on koulun alkaessa
17518: Eduskunnan lausunnossa valtioneuvoston kou-                huomattavasti vaikeampi saada koulunkäynti
17519: lutuspoliittisesta selonteosta 22.5.1990 luetaan           sujumaan kuin valtaväestön lasten. Tähän vai-
17520: kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluviksi               kuttaa ehkä mm. se, että romanit käyttävät
17521: maassamme saamelaiset, romanit, siirtolaiset,              päivähoitopalveluita huomattavasti vähemmän
17522: pakolaisina siirtolaisuuteen tulleet, paluumuut-           kuin muu väestö. Lapset jäävät näin päiväkodin
17523: tajat, turvapaikan hakijat ja muut äidinkielel-            kouluvalmiutta edistävän toiminnan ulkopuolel-
17524: tään vieraskieliset sekä myös viittomakieltä tar-          le. Lisäksi romanikodin ja koulun yhteistyö on
17525: vitsevat kuulovammaiset Suomen koululainsää-               valtiontilintarkastajille annetun tiedon mukaan
17526: däntö ei turvaa romani- eikä maahanmuuttaja-               useimmiten ongelmallista.
17527:                                                                                                     153
17528: 
17529:     Lähes kaikki romanilapset sanovat kokeneen-       varoin ja projekti loppuu vuoden 1993 aikana.
17530: sa koulussa jossain vaiheessa syijintää ja kiusaa-    Uudenmaan lääninhallituksen projekti on rahoi-
17531: mista. Pohjois-Suomen peruskoululaisten rotu-         tettu sosiaali- ja terveysministeriön kokeilu- ja
17532: ennakkoluuloja tutkineessa väitöskiijassaan (v.       kehittämisvaroin ja suunnitelmien mukaan se
17533: 1990) Klaus Toivonen toteaa pohjoissuomalais-         jatkuu vuoden 1994 toukokuun loppuun. Keski-
17534: ten koululaisten asenteet romaneihin hyvin nega-      Suomen lääninhallituksen projekti on turvattu
17535: tiivisiksi ja päätyy muotoilemaan romanilasten        vuoden 1994 ajan Raha-automaattiyhdistyksen
17536: koulutusongelman niin, että oikeastaan voi ih-        rahoituksella.
17537: metellä, kuinka edes joku romanilapsi joskus             Uutena toimintamuotona on viime vuosina
17538: uskaltautuu kouluun, kun luokkatoverit ajatte-        ryhdytty kokeilemaan romanien itsensä osallis-
17539: levat heistä niin ennakkoluuloisesti. Toivosen        tumista koulun toimintaan. Romaniväestöön
17540: mukaan koulun mieltäminen innostavaksi pai-           kuuluville oppilaille on peruskoulussa järjestetty
17541: kaksi sellaisessa ympäristössä lienee hankalaa        romanin kielen opetusta. Opettajia on koulutet-
17542: kenelle tahansa.                                      tu kahdella kolmen kuukauden työvoimakoulu-
17543:     Romaniväestön lapsia on lukumääräänsä             tuskurssilla. Tarkastusajankohtana opetushalli-
17544: nähden huomattavasti enemmän erityisopetuk-           tuksen äidinkielen opettajien koulutuksessa oli
17545: sessa kuin valtaväestön lapsia. Seuraavat esimer-     seitsemän romaniväestöön kuuluvaa.
17546: kit on saatu puhelinhaastatteluissa. Joinakin            Helsingissä romanin kielen ja kulttuurin ope-
17547: vuosina on erään helsinkiläisen ala-asteen mu-        tus alkoi syksyllä 1989. Nykyäään opetusta an-
17548: kautettua opetussuunnitelmaa noudattavan eri-         netaan noin kymmenellä paikkakunnalla. Opet-
17549: tyisluokan oppilaista suurin osa ollut romanilap-     tajat antavat useimmiten myös tukiopetusta ja
17550: sia. Saman koulun kahdella sopeutumattomien           toimivat kouluavustajina. Oppimateriaalina on
17551: erityisluokalla ei taas ole ollut yhtään romaniop-    vain romaninkielinen aapinen sekä yhdistetty
17552: pilasta. Erään kuopiolaisen mukautettua opetus-       lukukirja ja kielioppi. Opetushallituksen työryh-
17553: suunnitelmaa noudattavan erityiskoulun rehtori        mä laati kertomusvuoden syksyllä opetusta var-
17554: kertoijoutuneensa ohjaamaan kouluun pyrkiviä          ten romanin kielen peruskoulun oppimäärän ja
17555: normaalilahjaisia romanilapsia yleisopetukseen.       lähetti sen kunnille huomioon otettavaksi perus-
17556: Hänen mukaansa kysymyksessä on ollut pyrki-           koulun opetussuunnitelmassa.
17557: jöiden oikeusturva. Romanivanhemmat suosivat             Kertomusvuonna on romanin kielen opetuk-
17558: erityisopetusta, jossa koulunkäynti on helpom-        seen osallistunut yhteensä 54 oppilasta. Romani-
17559: paa, ja koska he eivät aina tiedä, mitä erityisope-   asiain neuvottelukunta on saanut opetuksesta
17560:  tus merkitsee lapselle. Keski-Suomessa on tehty      runsaasti myönteistä palautetta. Opetus on vai-
17561:  haastattelututkimus romanioppilaiden keskuu-         kuttanut myönteisesti romanilasten identiteettiin
17562: dessa. Tämä tutkimus ei tukenut käsitystä eri-        ja motivoinut heitä koulun muuhunkin toimin-
17563:  tyisopetuksen suosimisesta.                          taan. Romanin kielen opettajien tulo koulujen
17564:     Romaniväestöä koskevia tilastoja ei ole käy-      opettajanhuoneisiin on osaltaan vähentänyt en-
17565:  tetävissä, koska Suomessa ei tehdä tilastoja syn-    nakkoluuloja.
17566:  typerän perusteella. Turun ja Porin läänissä sekä       Romanin kielen opetuksesta ei ole säädöstä
17567:  Keski-Suomen läänissä on tehty suppeita selvi-       peruskouluasetuksessa. Opetus perustui kerto-
17568:  tyksiä, joiden antamat tiedot ovat epätarkkoja,      musvuoden loppuun asti opetusministeriön kir-
17569:  mutta vahvistavat käsityksiä romanilasten kou-       jeeseen (13344/210/87), jossa määriteltiin ope-
17570:  luongelmista ja koulunsa keskeyttäneiden huo-        tuksen valtionapuperusteet Vuoden 1993 alusta
17571:  mattavan suuresta määrästä. Romaniasiain neu-        valtionapua suoritetaan opetusministeriön pää-
17572:  vottelukunnan mukaan tärkeämpää kuin selvi-          töksen mukaisesti enintään yhdestä opetustun-
17573:  tysten tai tutkimusten teko on luoda paikallista-    nista viikossa.
17574:  solle toimintamalleja ongelmien ratkaisemiseksi.        Ongelmana romanin kielen opetuksen vähyy-
17575:     Merkittävää työtä romanilasten koulunkäyn-        den ohella on, että opetus tapahtuu kouluajan
17576:  nin hyväksi tekevät Keski-Suomen, Turun ja           ulkopuolella, oppilaat tulevat opetukseen usein
17577:  Porin sekä Uudenmaan läänissä toimivat kokei-        monesta koulusta ja joutuvat itse kustantamaan
17578:  luprojektit samoin kuin Pääkaupunkiseudun            koulumatkansa, tuntiopettajia ei ole riittävästi
17579:  ammatillisen kurssikeskuksen yhteydessä toimi-       koko maan kattavaa opetusta varten ja opetus-
17580:  va Romaniväestön koulutuksen ja kulttuurin           materiaalia on vähän. Lisäksi ei ole olemassa
17581:  kehittämisyksikkö. Turun ja Porin lääninhalli-       suunnitelmaa opetuksen vakinaistamiseksi ja
17582:  tuksessa projektisihteeri on palkattu työllisyys-    laajentamiseksi koko maahan.
17583: 154
17584: 
17585:    Maahanmuuttajien opetuksen erityisjärjeste-        avun. Tarvitessaan he saivat tukiopetusta yli-
17586: lyhin oli kertomusvuodeksi varattu valtion tulo-      määräisen valtionavun turvin em. momentilta
17587: ja menoarviossa momentille 29.46.30 Valtion-          Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuk-
17588: osuus peruskoulujen käyttökustannuksiin 22,0          siin. Kertomusvuonna kouluilla oli mahdolli-
17589: Mmk:n määräraha. Syksyn lisämenoarviossa              suus antaa tätä ylimääräistä tukiopetusta kevät-
17590: määrärahaan saatiin lisäystä 6,0 Mmk. Maahan-         lukukaudella enintään 120 tuntia peruskoulua
17591: muuttajille suunnattua koulutusta annetaan lä-         kohti ja 40 tuntia lukiota kohti. Kertomusvuo-
17592: hinnä maahantulostatuksen perusteella.                den syyslukukaudella tukiopetuksen määrä
17593:    Ulkomaisista maahanmuuttajista pakolaiset          muuttui aiemmasta koulukohtaisesta oppilas-
17594: ovat erityisasemassa. Oppivelvollisuusikäisiä          kohtaiseksi ja oli 18 tuntia oppilasta kohti. Tätä
17595: varten voidaan perustaa ns. alkuvaiheen opetus-        ylimääräistä tukiopetusta annettiin kertomus-
17596: ryhmä. Alkuvaiheen opetus kesti aiemmin vuo-          vuonna n. 3 500 oppilaalle ja siitä johtuvat
17597: den. Vuoden 1993 alusta säädökset muuttuivat           kustannukset olivat 12,0 Mmk.
17598: niin, että opetusta annetaan puoli vuotta. Tar-            Maahanmuuttajaoppilailla oli lisäksi mahdol-
17599: koituksena on valmentaa oppilaat osallistumaan         lisuus saada koko peruskouluajan myös oman
17600: varsinaiseen peruskouluopetukseen. Jos pako-           äidinkielen opetusta 2 tuntia viikossa (v. 1993
17601: laisoppilaita on niin vähän, ettei heistä voi muo-     1 tunti viikossa). Pakolaisoppilaiden kohdalla
17602: dostaa ryhmää, tai kunta ei katso tarpeelliseksi       opetuksen saattoi aloittaa yhdelläkin oppilaalla,
17603: perustaa omaa ryhmää, oppilaat sijoitetaan suo-        mutta maahanmuuttajia tuli olla viiden oppilaan
17604: raan peruskoulun luokille.                             ryhmä. Myös suomalaislasten ulkomailla hankki-
17605:    Oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoil-     maa vieraiden kielten (myös ruotsin kielen) taitoa
17606: le järjestetään koulutus samoin perustein kuin         pidettiin yllä samalla tuntimäärällä. Tähän ope-
17607: pakolaisille. Kunta on velvollinen huolehtimaan        tukseen osallistui kertomusvuonna n. 1 500 oppi-
17608: alueellaan asuvien oppivelvollisuusikäisten pe-        lasta ja sen kustannukset olivat 2,5 Mmk.
17609: ruskoulutuksesta.                                          Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty tut-
17610:    Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kunta          kimus v. 1990 Suomeen tulleiden peruskoulu-
17611: sai kertomusvuonna vasta maahan saapuneiden            ikäisten turvapaikanhakijoiden koulujärjeste-
17612: oppivelvollisuusikäisten kiintiöpakolaisten ja         lyistä. Tutkimus osoitti, että tästä koulutuksesta
17613: turvapaikkaa hakevien ryhmämuotoisen alku-             päätettäessä ovat yksilölliset ratkaisut välttä-
17614: vaiheen opetuksen järjestämiseen 30 500 mk             mättömiä, koska oppilasjoukko on hyvin hete-
17615: oppilasta kohti enintään yhden vuoden ajalta           rogeeninen. Jotkut eivät ole koskaan käyneet
17616: (opetushallituksen tiedote T 56/92). Kertaluon-        mitään koulua ja ovat omalla äidinkielelläänkin
17617: teisen korvauksen lisäksi kunta ei saanut opetus-      luku- ja kirjoitustaidottomia. Tutkimuksesta sel-
17618: kustannuksiin muuta tukea, eikä ryhmämuotoi-           visi myös, että maahanmuuttajien opettajien
17619: seen alkuvaiheen opetukseen osallistuvien pako-        koulutustarve on erittäin suuri.
17620: laisoppilaiden opetuskustannuksia saanut sisäl-            Opetushallitus on useiden vuosien ajan järjes-
17621: lyttää peruskoulun käyttökustannusten valtion-         tänyt maahanmuuttajalasten opettajien täyden-
17622: osuusselvitykseen. Tähän määrärahaan sisältyi-         nyskoulutusta ja aloittanut myös vieraskielisten
17623: vät siten myös oman äidinkielen opetuksesta            lasten oman äidinkielen opettajien peruskoulu-
17624: koituvat kustannukset.                                 tuksen (19 opintoviikkoa) kertomusvuoden syk-
17625:    Vuonna 1993 korvausta maksetaan 15 000 mk           syllä. Toisen opettajaryhmän koulutus aloitettiin
17626: oppilasta kohti ja opetusta voidaan antaa enin-        syksyllä 1993.
17627: tään puoli vuotta.                                         Valtiontilintarkastajat ovat ottaneet selvityk-
17628:    Pakolaisten ryhmämuotoisesta alkuvaiheen            sen kohteeksi erityisopetuksen ja erityisryhmien
17629: opetuksesta maksettiin kertomusvuonna kor-             opetuksen ja katsovat, että koululaitoksen tilaa
17630: vauksia n. 11,4 Mmk. Oppilasta kohti menoja ei        .voidaan arvioida mm. sen mukaan, miten näiden
17631: voida laskea, sillä oppilaat osallistuivat opetuk-     erilaisten oppilaiden oppioikeus on toteutunut.
17632: seen eripituisia ajanjaksoja. Oppilasmäärät vaih-          Kaikki lapset ovat nykyään oppivelvollisia.
17633: telivat kertomusvuoden eri kuukausina tammi-            Tosin peruskoulun ulkopuolelle on vielä jäänyt
17634: kuun 233 oppilaasta joulukuun 526 oppilaaseen.        joukko syvästi kehitysvammaisia, mutta heitä-
17635:     Muut ulkomailta tulleet oppilaat ja yksittäiset    kään ei ole vapautettu oppivelvollisuudesta. Ai-
17636: pakolaisopppilaat oli sijoitettu ikäänsä ja taito-     kuisväestön velvollisuus on huolehtia lasten ja
17637: jaosa vastaaville peruskoulun tai lukion luokille      nuorten kasvatuksesta ja opetuksesta, eikä tätä
17638: ja kunnat saivat heistä oppilaskohtaisen valtion-       velvollisuutta voi laiminlyödä taloudellisesti vai-
17639:                                                                                                         155
17640: 
17641: keinakaan aikoina. Lainsäädännössä kunta on             tuksen tarkoituksenmukaisuutta oppilaan kannal-
17642: vastuussa siitä, että kaikki kunnan alueella asuvat     ta on jatkuvasti arvioitava.
17643: oppivelvollisuusikäiset lapset saavat peruskoulu-           Peruskoulutodistusta vaille jääneille, syljäyty-
17644: opetusta tai sitä vastaavaa opetusta.                   mässä oleville nuorille on mm. Vantaalla perustet-
17645:     Valtionosuusuudistus ja säästötoimet eivät saa      tu ns. pajakoululuokkia. Näistä luokista saatuja
17646: vaarantaa vammaisten eivätkä oppimisvaikeuksis-         kokemuksia olisi käytettävä hyväksi peruskoulua
17647: ta kärsivien lasten tarvitsemaa opetusta. Valtion-      kehitettäessä. Myös niiden oppilaiden, joille luke-
17648: tilintarkastajat korostavat, että on syytä edelleen     malla oppiminen on raskasta ja vaikeaa, on saata-
17649: käyttää myös erityiskoulujenja koulukotien palve-       va kokea oppimisen ja osaamisen iloa. Käytännöl-
17650: luja lasten ja nuorten tilanteen niin vaatiessa.        lisesti suuntautuneille on annettava nykyistä
17651: Erityisopetus on merkittävä osa näiden lasten           enemmän vaihtoehtoja. Yläasteella on luokanval-
17652: kuntoutusta, ja tämä on otettava huomioon kus-          vojien työtä ja tukihenkilötoimintaa kehitettävä
17653: tannuksia tarkasteltaessa. Vertailukohdiksi ei          niin, että syrjäytymisen alkaminen koulussa este-
17654: pidä ottaa vain muita koululaitoksen oppilas-           tään. Kaikkien oppilaiden on saatava kokea, että
17655: kustannuksia vaan samalla myös kuntoutuksen,            heistä välitetään.
17656: terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannukset.           Hallituksen esityksen perusteluissa peruskoulu-
17657:  Valtiontilintarkastajat yhtyvät opetushallituksen      laiksi (HE 3011982 vp.) todetaan, että kunnan
17658: näkemykseen siitä, että valtion erityiskoulujen         velvollisuus jä1jestää tai huolehtia peruskouluope-
17659: toimintaa valtakunnallisina ohjaus- ja resurssi-        tuksen järjestämisestä "kohdistuu myös niihin op-
17660: keskuksina tulee kehittää yhteistoiminnassa kun-        pivelvollisuusikäisiin, jotka ovat kunnan alueella
17661: tien ja oppilaitosten kanssa. Erityisoppilaiden in-     sijaitsevissa laitoksissa, kuten koulukodeissa ".
17662: tegroiminen yleisopetukseen ilman tarvittavia tu-       Valtiontilintarkastajille tehdyn selvityksen mu-
17663: kitoimia säästöjen aikaansaamiseksi ei pidemmäl-        kaan vankien opetuksen järjestely on hyvin kirja-
17664: lä aikavälillä tuota säästöjä. Integraatio ta koulus-   vaa. Tarkastuksen kohteeksi otettuna päivänä
17665: sa tulee arvioida sen mukaan, miten se edistää          oppivelvollisista vangeista, jotka eivät olleet suo-
17666: oppilaan oppimista ja ryhmään liittymistä. Pää-         rittaneet peruskoulun oppimäärää, opiskeli vain
17667: määränä tulee olla oppilaan sijoittuminen yhteis-       kolme kymmenestä. Valtiontilintarkastajat eivät
17668: kuntaan.                                                pidä tällaista tilannetta hyväksyttävänä vaan edel-
17669:     Kodin ohella koulu ja opettajat vaikuttavat         lyttävät, että peruskoululakia noudatetaan myös
17670: kaikkien lasten elämään ja samalla koko maamme          vankien kohdalla.
17671: tulevaisuuteen. Tämän vuoksi valtiontilintarkasta-          Erityisopetus on lainsäädännössä luonnollinen
17672: jat korostavat opettajien ammattipätevyyden mer-        osa oppivelvollisuuskoulua, sen sijaan erityisryh-
17673: kitystä ja kannattavat toimia opettajankoulutuk-        mien kohdalla ei koululainsäädännössä ole turvattu
17674: sen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämi-       esim. kaikkien kielivähemmistöjen lasten oikeutta
17675: seksi ottamaan yhä laaja-alaisemmin huomioon            omaan äidinkieleensä ja kulttuuri-identiteettiinsä.
17676: erilaisten oppilaiden ja kotien tarpeet. Opettajien     Valtiontilintarkastajat korostavat lasten oikeutta
17677: työ ei ole pelkästään tietojen jakamista ja opetuk-     omaan äidinkieleensä, joka on muun oppimisen
17678: senjärjestämistä vaan myös tarvittaessa kasvatus-       perusta. Myös turvapaikanhakijoille on järjestet-
17679:  vastuun ottamista oppilaista. Erityisopetuksessa       tävä mahdollisuus tähän opetukseen, koska se edis-
17680:  tulee mukaan myös oppilaan kuntoutus. Vankka           tää heidän sopeutumistaan tulevassa tilanteessa,
17681: ammattipätevyys edistää opettajien jaksamista           olipa vastaus turvapaikkahakemukseen myönteinen
17682: haastavassa ja kuluttavassa mutta usein myös            tai kielteinen. Valtiontilintarkastajat pitävät tär-
17683: palkitsevassa työssään.                                 keinä toimia, joilla lasten omia taustaryhmiä akti-
17684:     Selvitysten mukaan oppilaiden todelliset kyvyt      voidaan ottamaan vastuuta opetuksesta.
17685: eivät aina saa tilaa eivätkä haasteita yleisopetuk-         Yhtenä tärkeänä koulun oppimistuloksena ko-
17686: sessa. Tämä koskee erityisesti lahjakkaita lapsia,      rostetaan usein oppilaan tervettä itsetuntoa. Val-
17687: mutta samaa voivat joutua kokemaan myös eri-            tiontilintarkastajat yhtyvät tähän käsitykseen,
17688:  tyisluokkien oppilaat. Valtiontilintarkastajat pitä-   mutta kiinnittävät huomiota siihen, että koulu
17689:  vät tätä henkisen pääoman tuhlauksena. Menetel-        arvioivana ja lajittelevana instituutiona voi itse
17690: miä lahjakkuuden ja kyk}jen havaitsemiseksi ja          olla aiheuttamassa niitä itsetunnon vaurioita, joita
17691: huomioon ottamiseksi koulutyössä on kehitettävä         sen odotetaan korjaavan. Koulumenestyksen pysy-
17692: ja otettava osaksi opettajankoulutusta ja täyden-       vyys sekä riippuvuus sosiaalisesta taustasta on
17693: nyskoulutusta. Erityisluokkaan sijoitettua oppi-        tutkimuksin osoitettu. Monet joutuvat läpi koulu-
17694:  lasta ei saa unohtaa erityisluokkaan, vaan sijoi-      aikansa kokemaan menestyvänsä huonommin
17695: 156
17696: 
17697: kuin muut. Peruskoulun luomisessa oli päätavoit-    /aan kyvyt. Tämä näkyy myös valikoilumisessa
17698: teena koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen.    erityisoppilaaksi. Valtiontilintarkastajat pitävät
17699: Vaikka tässä suhteessa on tapahtunut tavoitteen     tätä jatkuvana haasteena koululaitokselle ja kat-
17700: mukaista kehitystä, voivat vanhempien asenteet ja   sovat, että on edelleen pidettävä kiinni tasa-arvon
17701: sosioekonominen asema sekä lapsen kasvuympä-        periaatteesta ja kehitettävä koulua niin, että eri-
17702: ristö olla vieläkin monessa tapauksessa ratkaise-   laisista perheistä tulevat lapset voisivat kokea
17703: vampi tekijä oppilaan koulutusuralla kuin oppi-     koulun omakseen.
17704:                                                                                                          157
17705: 
17706: 
17707: 
17708: 
17709:                     Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
17710:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-          T o i m i n n a n k e h i t t ä m i n en. Kalata-
17711: kastuksen maa- ja metsätalousministeriössä              louden tavoitteita ja linjanvetoja sekä hallinnon
17712: 12.3.1993 ja kanslian I jaosto Maatalouden tut-         kehittämistä on pohdid:tu viime aikoina useissa
17713: kimuskeskuksessa 7 .4.1993.                             toimikunnissa ja työ ryhmissä, joiden töiden poh-
17714:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         jalta asioiden jatkovalmistelu ja toimeenpano oli
17715: selvittäneet kalatalouden kehittämistä, lihantuo-       tarkastusajankohtana ministeriössä vielä monel-
17716: tantoa, metsätuhoja ja niiden torjuntaa sekä            ta osin vireillä.
17717: maatalouden tutkimus- ja tarkastustoimintaa.               Kalastuselinkeinojen kehittämistarpeita on
17718:    Maa- ja metsätalousministeriöön tehdyn tar-          selvitetty kala- ja riistaosaston ja Riista- ja kala-
17719: kastuskäynnin yhteydessä käsiteltiin hallin-            talouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Kehit-
17720: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna,            tämistarpeita on voitu käsitellä kalastustulolain
17721: maatalouden ylituotannon ja vientituen asteit-          mukaisissa neuvotteluissa, joissa ovat edustet-
17722: taista poistamista, maataloustulojärjestelmän           tuina valtion lisäksi ammattikalastajat, kala-
17723: sovittamista muuttuneeseen kotimaiseen ja kan-          kauppa, kalateollisuus ja turkistarhauselinkeino.
17724: sainväliseen tilanteeseen sekä kalatalouden ja          Kysymys on ennen muuta ollut kalavarojen
17725: kalataloushallinnon kehittämistä.                       ympärivuotisen saatavuuden epätasaisuudesta
17726:                                                         aiheutuvien ongelmien poistamisesta, ammatti-
17727:                                                         kalastuksen tulotason vakaannuttamisesta, ka-
17728:         Maa- ja metsätalousministeriö                   lanja kalatuotteiden laadun parantamisesta sekä
17729:                                                         näiden markkinoiden edistämisestä. Vastaavasti
17730:     Kalatalouden kehittäminen. Kalatalous on vii-       on yhdessä kalanviljelyelinkeinon edustajien
17731: me vuosikymmeninä muuttunut huomattavasti.              kanssa selvitelty ja haettu ratkaisuja lähinnä
17732: Merkittävin yksittäinen muutos on ollut kalan-          kirjolohen ylituotannosta johtuvien kannatta-
17733: viljelyn tuntuva lisääntyminen. Ammattikalasta-         vuusongelmien vähentämiseksi.
17734: jien määrä on vähentynyt, mutta tehostuneen                Valtion kala talousviranomaisina toimivat
17735: kalastuksen vuoksi heidän saaliinsa ovat kasva-         maa- ja metsätalousministeriö sekä ne 11 maa-
17736: neet. Virkistyskalastajia arvioidaan olevan Suo-        seutuelinkeinopiiriä, joissa on kalatalouden vas-
17737: messa n. 1, 7 miljonaa, joista lähes 80 % kalastaa      tuualue. Maa- ja metsätalousministeriön kala-ja
17738: sisävesialueilla. Virkistyskalastajat sijoittavat       riistaosasto edustaa kalatalouden hallintoon liit-
17739: harrastukseensavuosittain n. 1,4 mrd.mk.                tyvien tehtävien hoidossa ylintä tahoa. Osasto
17740:     Kalan ja kalatuotteiden kysyntä on kasvanut         hoitaa kalatalouden asiat lukuun ottamatta ka-
17741: sekä Suomessa että muualla. Suomessa kalan              latauteja ja elintarvikkeita koskevia asioita, jot-
17742: kokonaiskulutus on kasvanut tasaisesti koko             ka kuuluvat eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston
17743:  1980-luvun, mutta kasvu on ollut paljolti ulko-        toimialaan. Kala- ja riistaosaston aiempi toimis-
17744: mailta tuodun kalan varassa. Jokainen suomalai-         tojako on poistettu ja korvattu neljällä tulosalu-
17745: nen käyttää kalaa keskimäärin 19 kg vuodessa            eella, jotka ovat kalatalous, riistatalous, porota-
17746: perattuna kalana laskettuna. Ammattikalastus ja         lous ja hallinto. Kalatalouden tulosalue on edel-
17747:  kalanviljely tuottavat ihmisravintona käytetystä       leen jaettu kolmeen osatulosalueeseen: elinkei-
17748:  kalasta yhteensä n. 38 %. Tuonnin osuus on noin        nokalatalouden, vapaa-ajan kalastuksen ja ylei-
17749:  kolmannes ja virkistyskalansaaliin n. 27 %.            sen kalatalousedun osatulosalueeseen.
17750:     Kalatalouden työllistävä vaikutus arvioidaan           Maaseutupiirit ja kalastuspiirit yhdistettiin
17751:  kerrannaisvaikutuksineen olevan n. 20 000 hen-         vuoden 1993 alusta yleishallinnollisesti maaseu-
17752:  kilötyövuotta. Lisäksi se usein kohdistuu syrjä-       tuelinkeinopiireiksi. Niitä koskevassa asetukses-
17753:  seuduille ja saaristoon. Työllistävän vaikutuksen      sa (1279/92) on säädetty kalatalousasioiden hoi-
17754:  lisäksi kalataloudella on tärkeä merkitys kansa-       dosta uudistetussa organisaatiossa. Asetuksen
17755:  laisen hyvinvointiin, sillä kalastus tarjoaa virkis-   mukaan kalataloudella tulee olla piirissä oma
17756:  tysmahdollisuuksia ja terveellistä ravintoa.           vastuualueensa ja tämän vastuualueen päälliköl-
17757: 158
17758: 
17759: lä, kalatalousjohtajalla, on piirissä itsenäinen      sesta (HE 179/1993 vp.), jossa tehtävien delegoi-
17760: ratkaisuvalta kalataloutta koskevissa asioissa,       miseksi ehdotetaan tapauskohtaiset ratkaisut
17761: ml. yleisen kalatalousedun valvonta vesioikeudel-     siirrettäväksi maa- ja metsätalousministeriöitä
17762: lisissa toimituksissa. Ministeriön käsityksen mu-     maaseutuelinkeinopiireille. Vastaavasti maaseu-
17763: kaan säädöspohja on riittävä kalatalouden ase-        tuelinkeinopiireille nykyisin kuuluvia asioita eh-
17764: man turvaamiseksi uudistetussa organisaatiossa.       dotetaan delegoitavaksi kalastusalueille lähinnä
17765:     Kalataloushallinnon toiminta-ajatus on yllä-      sellaisissa asioissa, jotka koskevat kalastuksen
17766: pitää ja lisätä kalavaroja siten, että kaikkien       käytännön järjestelyä. Lisäksi ehdotetaan, että
17767: kalastajaryhmien kalastusmahdollisuudet ja saa-       lääninhallituksilta siirrettäisiin maaseutuelinkei-
17768: liit kasvaisivat ja että kalataloudessa saavute-      nopiireille kalastustukikohtien antamista koske-
17769: taan mahdollisimman korkea kotimaassa tuote-          vat asiat.
17770: tun kalan käyttöaste. Toisaalta kalakantoja tu-           Kalatalouspolitiikan tavoitteet ja suunnitel-
17771: lee hyödyntää tehokkaasti ja hoitaa kestävän          mat ovat aina olleet osittain epäyhteneväiset.
17772: käytön periaatteen mukaisesti (KalastusL 1 §).        Kalatalousasioita käsittelevät monet eri viran-
17773: Tärkeänä pidetään myös kalakaupan ja kalan-           omaiset, jotka tekevät päätöksensä itsenäisesti
17774: viljelyn edistämistä sekä kalastuksen virkistävien    vailla yhtenäistä linjaohjausta. Tällöin eri viran-
17775: arvojen huomioon ottamista. Kalataloushallin-         omaisten päätökset voivat vaikuttaa vastakkai-
17776: non on luotava mahdollisuuksia ja tuotettava          seen suuntaan. Esimerkkinä tästä on maa- ja
17777: hallintopalveluja kalatalousjärjestelmän eri osa-     metsätalousministeriön lohenkalastusta rajoitta-
17778: puolille ohjaten ja kehittäen kalataloutta siten,     va säätelypolitiikka ja muiden viranomaisten
17779: että mm. seuraavat tavoitteet saavutetaan:            lohenkalastusta lisäävä tukipolitiikka. Piirit ovat
17780:     - Kalavedet säilyvät tuottavinaja taloudel-       pitäneet merkittävänä puutteena sitä, että pää-
17781: lisesti arvokkaat kalakannat vahvistuvat.             osa kalatalouselinkeinojen yhteiskunnallisesta
17782:     - Kalavaroja hyödynnetään tehokkaasti ja          tuesta on kulkenut muita kuin kalatalousviran-
17783: järkiperäisesti kestävän käytön periaatteen mu-       omaisten hallinnassa olevia kanavia pitkin.
17784: kaisesti.                                                 Kalastusalueiden toiminnan ohjaus ja valvon-
17785:     - Eri kalastajaryhmiin kuuluvien kansalais-       ta on kalastuslain 86 §:n perusteella määrätty
17786: ten kalastusmahdollisuuksia parannetaan, ja ka-       piirin tehtäväksi. Lain 87 §:ssä on säädetty, että
17787: lastuksessa tarvittavia palveluja lisätään.           piirin tulee huolehtia kalastusaluehallinnon to-
17788:     - Kotimaisen kalan käyttö lisääntyy.              teuttamisesta toimialueellaan, avustaa kalastus-
17789:     Maaseutuelinkeinopiiri vastaa alueellisesta       alueita niiden järjestäytymistä ja toimintaa kos-
17790: kalataloushallinnosta ohjaten ja kehittäen em.        kevissa asioissa ja antaa asiantuntija-apua kalas-
17791: tavoitteiden mukaisesti toimialueensa kala-           tusalueille niiden ohjesääntöjä sekä käyttö- ja
17792: taloutta. Tärkeimpiä keinoja tavoitteiden saa-        hoitosuunnitelmia valmisteltaessa. Lisäksi piirin
17793: vuttamiseksi ovat kalastusalueiden ja kalatalou-      tulee valvoa, että kalastusalueet toimivat lain ja
17794: den alueellisen neuvonnan ohjaaminen, kalata-         ohjesääntönsä määräysten mukaisesti ja täyttä-
17795: loudellinen suunnittelu, kalatalouden edistämi-       vät niille kuuluvat tehtävät sekä tarpeen vaaties-
17796: nen, yleisen kalatalousedun valvonta vesilain         sa ryhtyä toimiin puutteiden ja epäkohtien kor-
17797: mukaisissa hankkeissa sekä vesituomioistuinten        jaamiseksi.
17798: kalataloutta koskevien päätösten toimeenpano              Kalastusalueet perustettiin kalataloudellisesti
17799: ja sen valvonta.                                      yhtenäisten vesistöalueiden kalakantojen hoidon
17800:     Valtiontilintarkastajien maaseutuelikeinopii-     ja käytön järkiperäistä ja suunnitelmallista jär-
17801: reiltä saamien selvitysten mukaan kalatalouden        jestämistä varten. Päätöksentekoon otettiin osal-
17802: tehtävien delegointi ministeriöitä piireille on ol-   lisiksi kaikki järjestäytyneen toiminnan piirissä
17803: lut hyvin hidasta. Esimerkiksi kalatalouden tuki-     olevat vesien omistaja- ja käyttäjätahot Nämä
17804: järjestelmään liittyvien hakemusten käsittelyä ja     käyttävät kalastusalueelle kuuluvaa päätösval-
17805: päätösvaltaa ei ole lainkaan siirretty piireille,     taa erityisessä valtuuskunnassa, johon edustajat
17806: mikä on haitannut alueen kalatalouden johdon-         valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Omistaja-
17807: mukaista kehittämistä. Kalastusaluehallinnon          tahon etu on suojattu enemmistösäännöksillä.
17808: kehittämistä on vaikeuttanut mm. se, ettei voi-           Kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelman laa-
17809: massa olevan kalastuslain keskeisiä epäkohtia         timisen ja käyttöönoton lisäksi kalastusalue sai
17810: ole uudistettu.                                       hoitaakseen lainuudistuksen yhteydessä luotuun
17811:     Hallitus on lokakuussa 1993 antanut edus-         pilkintäkorttijärjestelmään kuuluvien maksujen
17812: kunnalle esityksen laiksi kalastuslain muuttami-      palauttamisen vesialueiden omistajille. Muutoin
17813:                                                                                                                         159
17814: 
17815: kalastusalueelle säädettiin varsin laajat mahdol-                       tavaksi järjestämällä kalastusalueiden hallinto
17816: lisuudet sopimuksenvaraiseen toimintaan vesillä                         yleisten yhteisöoikeudellisten periaatteiden mu-
17817: ja annettiin jonkin verran valtuuksia kalastusta                        kaisesti sekä järjestämällä niiden toiminnan ra-
17818: rajoittavien päätösten tekemiseen. Kalastusoi-                          hoitus osaksi kalastuksenhoitomaksujen pohjal-
17819: keutta tai sen perusteita koskeviin asioihin kalas-                     ta. Samalla nykyisten kalastusaluemaksujen pe-
17820: tusalue ei saa puuttua.                                                 rimisestä luovuttaisiin.
17821:     Toimintansa rahoittamista varten kalastus-                             Valtionapua saavat kalatalousjärjestöt joita
17822: alue sai oikeuden kantaa erityistä kalastus-                            ovat Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Kala-
17823: aluemaksua, joka säädettiin kalastusalueeseen                           miesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Ka-
17824: kuuluvilla vesillä kalastavien maksettavaksi                            lastajaliitto ja Suomen Lohenkasvattajain Liitto,
17825: käyttämiensä pyydysten tehon mukaan. Maksu-                             hoitavat jäsentensä edun valvontaa, tukevat, oh-
17826: velvollisuuteen säädettiin sellainen määrä poik-                        jaavat ja valvovat jäsenyhdistystensä toimintaa
17827: keuksia, että lopulta kiistattomasti maksajiksi                         sekä toimivat kalatalouden valtakunnallisina
17828: jäivät vain kalastuskuntien osakkaat, yksityiset                        neuvonta- ja valistusjärjestöinä kalatalouden
17829: vedenomistajat ja ammattikalastajat Täsmälli-                           edistämiseksi. Jäsenistön näkökohdat ovat jär-
17830:  semmin ei maksun määräytymisen perusteista tai                         jestöissä päätöksenteon pohjana.
17831:  kantotavasta ole säädetty.                                                Kalatalouden neuvontajärjestöt ovat saaneet
17832:     Saadun selvityksen mukaan periaatteessa hy-                         valtionapua henkilöstönsä palkkauksesta, mat-
17833: väksi suunnitellun kalastusaluejärjestelmän toi-                        kakustannuksista ja muista toimintamenoista
17834:  minta on tyrehtymässä voimavarojen puuttee-                            aiheutuviin menoihin valtion tulo- ja menoar-
17835:  seen. Kehitystä on hidastunut myös se, että                            viossa vuosittain osoitetuista varoista. Lisäksi
17836:  rannikkoalueelia kalastusaluetoiminta on vasta                         järjestöille on myönnetty valtionapua kalastuk-
17837:  alkamassa. Keskitetyn kalavesien hoidon yleis-                         senhoitomaksuina tulo- ja menoarvioon kerty-
17838:  tymistä on rajoittanut se, että kalastuskunnat                         neistä varoista kalavesien hoitotyöhön, valistus-
17839:  eivät ole aina tunteneet kalastusaluetoimintaa                         toimintaan ja muihin tarpeisiin. Kertomusvuon-
17840:  omakseen.                                                              na em. järjestöille myönnettiin valtionapua yh-
17841:     Kalastusalueiden toiminnan tehostamisen ja                          teensä n. 22 Mmk.
17842:  niiden aseman vahvistamisen tarve on tunnus-                              K a 1ansa a 1i s. Maa- ja metsätalousminis-
17843:  tettu kaikilla tahoilla. Hallituksen esityksessä                       teriöitä saadun selvityksen mukaan ammattika-
17844:  kalastuslain muuttamisesta ehdotetaan kalastus-                        lastuksen saaliit merialueella v. 1989-92 sekä
17845:  alueiden organisaatiota selkeytettäväksi ja nii-                       sisävesialueella v. 1989-90 ovat kalalajeittain
17846:  den toimintaedellytyksiä muutoinkin vahvistet-                         olleet seuraavat:
17847: Laji                                                                  Merialue                          Sisävesialue
17848:                                                                       1 000 kg                           1 000 kg
17849:                                                       1989     1990         1991      1992      1989       1990        1991
17850: Silakka ..........................................    81 122   66 078      51 546    72170
17851: Kilohaiti ·······································        222      162          99       892
17852: Turska ..........................................      1 913    1 668       1 663       462
17853: Kampela .......................................           59       70          75        64
17854: Hauki ···········································        153      184         288       195       193         192        176
17855: Muikku .........................................          94      108          89        72     2 181       1 528      1 105
17856: Siika ·············································    1 137    1 312       1 545     1 304       767         634        645
17857: Lohi ..............................................    1 021    2 058       1 935     1 884        14          14         14
17858: Taimen ·········································         251      331         233       234        26          25         18
17859: Kirjolohi .......................................         41       41          36        43
17860: Kuore ...........................................        243      543       1 402       510       269         240       290
17861: Lahna ...........................................        144      134         163       133        44          30        42
17862: Säyne ............................................        10        9          11        15         2
17863: Särki .............................................       71       68          74        75       356         259       358
17864: Made ............................................        135      159         165       165        64          48         60
17865: Ahven ...........................................        296      398         456       497       226         160       226
17866: Kuha ············································        224      276         331       274        19          24         25
17867: Muut ............................................        472      121         196       148       139         140        133
17868:  Yhteensä .......................................     87 619   73 709      60 248    79137      4 300       3 294      3 091
17869: 160
17870: 
17871:    Merialueen ammattikalastus on osittain ollut       pohjautuva kalastuksen järjestely Viron kanssa.
17872: vaikeuksissa. Tärkein syy on ollut rehusilakan        Kertomusvuonna Suomella oli oikeus kalastaa
17873: menekin huomattava supistuminen. Pyyntikapa-          lohta Ruotsin talousvyöhykkeeltä 105 tonnia ja
17874: siteetin määrä on kalastajien määrän vähenemi-        Viron lainkäyttövaltaan kuuluvilta merialueilta
17875: sestä huolimatta pysynyt entisellään; vain sila-      40 tonnia.
17876: kan pyyntikapasiteetti on viime vuosina ollut            Kilohaitikannat ovat viime vuosien aikana
17877: vajaakäytössä. Viidennes rekisteröidyistä aluk-       olleet Suomen merialueilla hyvin pienet, mutta
17878: sista ei ole ollut aktiivisessa kalastuskäytössä.     lähivuosina kilohaitikantojen ennustetaan vah-
17879: Kertomusvuonna silakan kalastus rehuksi kui-          vistuvan. Turskakannat ovat myös olleet hyvin
17880: tenkin lisääntyi huomattavasti.                       pienet.
17881:     Muista merialueen tärkeimmistä kaloista lo-          Merialueen siikakannat ovat olleet istutustoi-
17882: henkalastuksen lisääminen ei ole todennäköistä,       minnan ansiosta hienoisessa kasvussa, mutta
17883: koska lohenkalastusta säädellään sekä kansain-        isosta siiasta on ollut ajoittain puutetta. Toisaal-
17884: välisillä että kansallisilla toimilla. Lohenkalas-    ta ns. pikkusiikaa on syksyisin tarjolla runsaasti,
17885: tuksessa on suurta ristiriitaa aiheuttanut istutet-   mutta sille ei ole löytynyt tarpeeksi markkinoita.
17886: tujen ja luonnon kantaa olevien lohien määrän            Sisävesialueella muikunkalastuksen tehosta-
17887: suhde. Itämeren kokonaissaaliista 90 % on pe-         miseen on eräillä alueilla biologisia perusteita.
17888: räisin istutetuista lohista ja 10 % luonnonkalois-    Siian kalastusta voitaisiin istutustoimien ansios-
17889: ta. Näin ollen Itämerta voitaisiin pitää merivilje-   ta myös paikoittain tehostaa. Muiden taloudelli-
17890: lyaltaana, josta istutettua lohta tulisi maa- ja      sesti arvokkaiden ja ihmisravinnoksi käytettä-
17891: metsätalousministeriön mukaan voida pyytää            vien kalalajien saaliit ovat pysyneet varsin tasai-
17892: mahdollisimman tehokkaasti. Koska Itämeren            sina viime vuosien aikana. Nykyisillä pyyntiväli-
17893: vähäisiä luonnon kantoja on kuitenkin suojelta-       neillä ja -menetelmillä lisäsaalis koostuisi lähin-
17894: va geneettisistä syistä ja kalanviljelyn tarpeita     nä vähäarvoisista kaloista, joille ei toistaiseksi
17895: varten, on kalastustajouduttu rajoittamaan sekä       ole löydetty merkittävää käyttöä ihmisravinto-
17896: kansainvälisin että kansallisin normein. Tämä         na. Tähän liittyvä tutkimus ja tuotekehitys on
17897: on aiheuttanut vaikeuksia ja taloudellisia mene-      kuitenkin alkamassa.
17898: tyksiä siitä huolimatta, että eräiden kalastuskiel-      K a 1 a v e s i e n k u n n o s t u s j a h o i t o.
17899: tojen vuoksi kalastajille on maksettu valtion         Suomessa käytetään nykyisin, velvoitteet ml.,
17900: varoista korvauksia.                                  vuosittain yli 75 Mmk kalavesien hoitotoimin-
17901:     Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission         taan (ilman laitosten rakentamiskustannuksia).
17902: suositukset on Suomessa saatettu voimaan lailla       Kalavesiin suoritetuista kalanpoikasistutuksista
17903: (483/75). Itämeren kansainväliset kalastussään-       noin puolet on velvotteiden mukaisia. Muu osa
17904: nöt on saatettu voimaan Itämerellä harjoitetta-       hoitotoiminnan rahoituksesta tulee lähinnä ka-
17905: vaa kalastusta koskevista säännöistä annetulla        lastuksenhoitomaksuista, joita viime vuosina on
17906: asetuksella (255/88, muutettu asetuksella 365/        lunastettu keskimäärin 620 000 kpl vuodessa.
17907: 92). Komission kalastuskiintiöistä vuosittain         Kalastuslain 91 §:n mukaan valtion talousar-
17908: antamat suositukset saatetaan voimaan asetuk-         vioon on vuosittain otettava kalatalouden edis-
17909: sella.                                                tämistä varten määräraha, joka vastaa kalastuk-
17910:     Lohen saaliskiintiöitä koskevien asetusten        senhoitomaksuina kertynyttä määrää. Määrära-
17911: nojalla on v. 1991 ja kertomusvuoden loppusyk-        ha käytetään maaseutuelinkeinopiirien vahvista-
17912: syllä jouduttu kieltämään kalastus kiintiöiden        mien käyttösuunnitelmien mukaisesti kalastus-
17913: tultua täyteen. Kalastuskomission tekemän jaon        alueiden, kalastuskuntien sekä kalatalousalan
17914: epäkohtana on Suomen kohdalla liian pienet            järjestöjen toimesta suoritettavaan kalavesien
17915: kiintiöt lohen istutuksiin nähden. Itämeren ka-       hoitoon, kalakantojen parantamiseen, valistus-
17916: lastuskomissiossa Suomelle on vuodeksi 1993           ja neuvontatyöhön sekä kalataloutta koskevaan
17917: vahvistettu 146 250 lohen kiintiö, joka on n. 730     koe- ja suunnittelutoimintaan. Määrärahasta
17918: tonnia. Kalastuskomissio on kuitenkin asettanut       voidaan myös myöntää avustusta kalastusaluei-
17919: lohityöryhmän pohtimaan saaliskiintiön maa-           den muusta toiminnasta aiheutuviin kuluihin.
17920: kohtaista ositusta. Työryhmä on tehnyt komis-         Kalastuksenhoitomaksuista saaduilla varoilla
17921: siolle tätä koskevan selvityksen.                     on tärkeä merkitys kalavesien hoidossa. Vuonna
17922:     Suomella on kahdenvälinen kalastussopimus         1987 valtion tulo- ja menoarviossa kalastuksen-
17923: Ruotsin kanssa, sekä entisen Neuvostoliiton ja        hoitomaksuista saatuja varoja myönnettiin käy-
17924: Suomen välillä solmittuun kalastussopimukseen         tettäväksi 14,5 Mmk ja kertomusvuonna vastaa-
17925:                                                                                                         161
17926: 
17927:  va summa oli 19 Mmk. Tavoitteena on ollut             viljellyn kalan vientiä ja turvataan saariston ja
17928:  laajoja vesialueita palveleva hoitotoiminta ja sen    muun syrjäseudun työpaikkoja.
17929:  kehittäminen.                                             Valtion kalanviljelyllä turvataan kalanviljelyn
17930:     Tällä hetkellä tyytymättömyyttä ja sekaan-         korkealaatuisen lähtömateriaalin (mäti ja pikku-
17931: -nusta ovat aiheuttaneet kahden erillisen kortin       poikaset) saanti yksityiselle kalanviljelylle. Käy-
17932:  olemassaolo (pohjoiset kunnat ja muu Suomi)           tännössä ministeriö ohjaa Riista- ja kalatalou-
17933:  sekä kortin painatus-, levitys- ja esilläpitokus-     den tutkimuslaitosta mm. viljely- ja tutkimus-
17934:  tannusten sekä toimitusmaksujen kasvaminen            suunnitelmien avulla ja lähivuosina myös tulos-
17935:  suhteettoman suuriksi kalastuksenhoitomak-            ohjauksena.
17936:  suun nähden. Hallituksen esityksessä kalastus-            Ruokakalantuotanto on viime vuosina ollut
17937:  lain muuttamisesta esitetään kalastuslain mu-         Suomessa pahassa kannattavuuskriisissä. Ongel-
17938:  kaista maksujärjestelmää yksinkertaistettavaksi       mat ovat johtuneet lähinnä tuotannon huomat-
17939:  siten, että kalastuksenhoitomaksu ja pilkintä-        tavasta kasvusta v. 1988-90, johon markkinat
17940:  maksu yhdistetään ja erillisen pilkintämaksun         eivät ehtineet sopeutua. Osaksi kriisiin on vai-
17941:  perimisestä luovutaan. Kalastuksenhoitomak-           kuttanut myös yrittäjien kustannuslaskennan
17942:  sun suorittamista vastaan saisi onginta- ja pilkin-   osaamisen ja menekinedistämisen puute.
17943:  täoikeuden koko maassa. Onkiminen olisi kui-              Vuonna 1991 aloitettiin rahoitusjärjestely
17944:  tenkin maksutonta asetuksella säädetyissä ta-         kustannusten vähentämiseksi ja markkinoinnin
17945:  pauksissa.                                            tehostamiseksi. Kalamehuteollisuudelle annet-
17946:      Hallituksen esityksen mukaan kalastuksen-         tiin mahdollisuus hankkia kotimaista vehnää
17947:  hoitomaksuina kertyvät varat käytettäisiin siten,     maailmanmarkkinahintaan ja samassa yhteydes-
17948:  että neljännes palautettaisiin vesialueiden omis-     sä aloitettiin erityinen menekinedistämisprojekti.
17949:  tajille korvauksena onkimis- ja pilkkimisoikeu-       On katsottu, että tämäntapaisen tuen tulee olla
17950:  desta, neljännes käytettäisiin kalastusalueiden       jollain lailla jatkuvaa, jotta kotimaisen kalan ja
17951:  menoihin, neljännes neuvontajärjestöjen menoi-        kalatalouden kilpailukyky voidaan säilyttää.
17952:  hin ja neljännes kalatalouden edistämishankkei-           Ruokakalanviljelyn tuotantomäärät ovat ol-
17953:  siin. Valtion talousarviossa ei enää osoiteHaisi      leet v. 1985-92 seuraavat:
17954:  muita varoja neuvontajärjestöjen tukemiseen.
17955:     Vesistöjen kalataloudellinen kunnostaminen
17956:  on suhteellisen nuorta toimintaa. Se aloitettiin             Vuosi                          Määrä
17957:  maassamme nykyisenkaltaisena varsinaisesti                                                  milj. kg
17958:  vasta 1980-luvun alussa. Kunnostusten tarkoi-                1985.......................      10,1
17959:  tuksena on mm. ylläpitää ja lisätä kalojen luon-             1986 .......................     10,9
17960:  taista lisääntymistä parantamalla kalojen lisään-            1987 ·······················     12,7
17961:  tymisalueita, entistämällä rakennettuja vesistöjä            1988 ·······················     16,4
17962:  kaloille paremmin sopiviksi ja mahdollistamaHa               1989.......................      18,6
17963:  kaloille pääsy lisääntymisalueille. Tavoitteena              1990.......................      18,6
17964:  on myös se, että vahvistamalla luontaisesti li-              1991 .......................     19,3
17965:  sääntyviä kalakantoja pienennetään samalla is-               1992.......................      17,9
17966:  tutustarvetta alueilla. Kalataloudelliset kunnos-
17967:  tukset palvelevat lisäksi uhanalaisten kalakanto-
17968:  jen suojelua ja elvyttämistä. Kunnostusten yhte-
17969:  nä tavoitteena on myös kalastusmahdollisuuk-             Tuotanto on lähes kokonaan (n. 99 %) kirjo-
17970:  sien lisääminen. Ongelmaksi on nousemassa se,         lohta. Muiden lajien, lähinnä merilohen, tuotan-
17971:  että juuri kun laajahkojen kunnostushankkeiden        tomäärät ovat vuosittain vaihdelleet 100 ja 200
17972:  suunnitelmat alkavat valmistua tai niiden toteut-     tonnin välillä.
17973:  tamiseen saadaan luvat vesituomioistuimelta,             Kirjolohen kasvatus on keskittynyt Lounais-
17974:  joudutaan kunnostusmäärärahoja supistamaan.           Suomen merialueelle eli Ahvenanmaalle ja Tu-
17975:      K a 1 a n v i 1j e 1y. Kalanviljely on tärkeä     run saaristoon. Kymijoen vesistön yläosassa ja
17976:  osa kalatalouttamme. Kalankasvatuksella tuote-        Kuusamossa tuotetaan noin viidennes sisävesi-
17977:  taan kysyntää vastaavasti korkealaatuista koti-       alueiden ruokakalasta. Nykyään kalankasvatuk-
17978:  maista ruokakalaa kalansaaliimme lisäksi. Ka-         sen merkitys kalataloudessamme on erittäin
17979:  lanpoikasia viljelemällä turvataan vesistöjemme       merkittävä. Kasvatetun kalan tuotannon arvo
17980:  kalavarojen säilyminen ja lisääminen, edistetään      on yhtä suuri kuin koko kalastuksen.
17981:  II   330616T
17982: 162
17983: 
17984:    Suomessa kirjolohen tarjonta ylitti kysynnän                       häiriöherkkyys muuttuvassa markkinatilantees-
17985: v. 1988-90. Tämä laski selvästi hintatasoa.                           sa on suuri sekä muutospotentiaali pieni. Suo-
17986: Vuoden 1989 jälkeen keskimääräinenkään tuot-                          messa vesi on viileän vyöhykkeen murto- ja sisä-
17987: t&jahinta ei ole kattanut tuotantokustannuksia.                       vettä. Viileän veden kaloista erityisesti lohikalat
17988: Markkinoiden epätasapaino tarjonnan ja kysyn-                         sopivat maassamme kasvatuskaloiksi. Tuotanto-
17989: nän suhteen on nyt tasaantumassa, tosin kirjo-                        rakennettamme voidaan monipuolistaa käyttä-
17990: lohen hintataso ei ole vielä juurikaan noussut.                       mällä kirjolohen lisäksi lähinnä merilohta, nieri-
17991: Kirjolohen vientimäärä vaihtelee jyrkästi vuosit-                     ää ja siikaa. Halukkuus kasvattaa uusia lajeja on
17992: tain. EY:n ryhdyttyä perimään 1980-luvun puo-                         kuitenkin ollut vähäistä. Tämä johtuu osaltaan
17993: livälissä kirjolohesta 12 %:n tuontitullia on pää-                    kalankasvattajien pääoman ja viljelybiologisen
17994: asiallinen vientimaa ollut Japani. Vientimäärät                       tietämyksen puutteesta, vähäisestä kasvatusko-
17995: ovat vaihdelleet japanilaisten oman lohisaaliin                       kemuksesta, heikosta markkinatuntemuksesta
17996: mukaisesti. Enimmillään vienti on ollut n. 20 %                       sekä joidenkin lajien kohdalla pitkästä tuotanto-
17997: tuotannosta.                                                          kierrosta verrattuna kirjoloheen.
17998:    Kalakauppa on tällä hetkellä vapaata Eftan                             Kotimaisen kalan toimikunta on katsonut
17999: sisällä lukuun ottamatta lohta ja silakkaa koske-                     selvityksessään (KM 1990:18), että pitkäjäntei-
18000: via poikkeuksia. Lähivuosina lohen ja erityisesti                     nenjajärkiperäinen kalanviljely on välttämätön-
18001: kasvatetun lohen tuonnin vapautuminen kiristää                        tä, jos kotimainen kalantuotanto halutaan säilyt-
18002: entisestään kilpailua kotimaassa. Lisäksi Eta-                        tää elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Viljelyl-
18003: sopimus ja mahdollinen EY-jäsenyys lisäävät                           lä on huomattava merkitys myös kalastukselle,
18004: kilpailua sekä Euroopan että Suomen markki-                           sillä useiden tärkeiden saalislajien, kuten lohen,
18005: noilla. Eta-sopimus alentaa kirjolohen nykyistä                       taimenen ja siian, saaliit perustuvat suurelta osin
18006: EY:n alueella asetettua 12 %:n tuontitullia as-                       viljeltyjen poikasten istutuksiin. Kalojen ohella
18007: teittain 3,6 %:iin. Suomalaiset kalankasvatusyri-                     myös muiden vesieläinten, erityisesti rapujen
18008: tykset voivat EY-jäsenyyden johdosta hankkia                          viljely on laajenemassa maassamme. Toimikunta
18009: tuotantoon tarvittavat tuotteet EY:n sisäiseen                        piti myös tärkeänä, että kalanviljelytuotannon
18010: hintatasoon, mikä on tällä hetkellä maailman-                         jalostusastetta nostetaan ja kiinnitetään huomio-
18011: markkinahintaa korkeampi, mutta esim. Suo-                            ta kalanviljelyn vesiensuojelulliseen tutkimus- ja
18012: men hintatasoa alhaisempi. Lisäksi he voivat                          kehitystyöhön sekä kalojen rodunjalostukseen.
18013: myydä omat tuotteensa EY:n markkinoilla il-                               Maassamme tuotettiin kalanpoikasia istutus-
18014: man tulliesteitä.                                                     tarkoituksiin v. 1987-92 tärkeimpien istukasla-
18015:    Ruokakalantuotannon yksipuolisuuden takia                          jien ja istukaskokojen osalta seuraavasti:
18016: 
18017:                                                             1987     1988       1989              1990    1991      1992
18018:                                                                                        1000 kpl
18019: Meri- ja järvilohi ...............................          3 100    4 000     3 400           2100       1900     2 700
18020: Meritaimen ........................................         1 100    1200      1 100           1 500      1 500    1 500
18021: Järvi- ja purotaimen ..........................             2100     2 500     2 200           2 600      2 400    2 500
18022: Nieriä ................................................         6      !50       270             250        120      210
18023: Siika ..................................................   31 000   27 000    35 000          38 000     34 000   36 000
18024: Harjus ...............................................      2000     2 600     4100            2 700      3 200    1 800
18025: Kuha .................................................      2 800    5 800     6 600           7 400      7 500    8 100
18026: Hauki ................................................      1900    10 300     2400            5 600      3 900    1900
18027: 
18028: 
18029: 
18030:    Merilohen, järvilohen, meritaimenen, järvi-                        den Keskusliiton ao. vuoden kalanpoikasten
18031: taimenen, purotaimenen ja nieriöiden osalta ky-                       hintasuosituksen mukaisin hinnoin.
18032: symyksessä ovat vaelluskokoiset poikaset. Siian,                         Istukaspoikastuotannossa on ruvettu yhä
18033: harjuksen ja kuhan osalta on kyse yksikesäisistä                      enemmän kiinnittämään huomiota uhanalaisten
18034: sekä hauen osalta esikasvatetuista poikasista.                        arvokalakantojen säilyttämiseen ja vahvistami-
18035: Istukkaiden arvo on ollut koko tarkastelujak-                         seen sekä tautien ennaltaehkäisyyn. Lohikalojen
18036: solla n. 80 Mmk vuodessa laskettuna Kalatalou-                        kohdalla ollaan siirtymässä jonkin verran aiem-
18037:                                                                                                      163
18038: 
18039: paa suurempaan istukaskokoon, ja siian sekä            tusyhdistyksistä (331/58). Kalastustulolain tar-
18040: järvitaimenen istukasmääriä ollaan vähentämäs-         koitus on turvata oikeudenmukainen tulotaso
18041: sä. Lohen, meritaimenen, nieriäiden sekä harjuk-       ammattikalastajille sekä toisaalta taata kalanja-
18042: sen istukasmääriä ollaan puolestaan nostamas-          lostusteollisuudelle raaka-ainetta kilpailukykyi-
18043: sa. Lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos     seen hintaan. Korkotukilainan tarkoitus on edis-
18044: keskittyy entistä selvemmin viljelyn alkumate-         tää luoton saantia ja helpottaa ammattikalasta-
18045: riaalin, mädin ja pikkupoikasten, tuottamiseen.        jien sekä kotimaista kalaa jalostavien yritysten
18046:    Maa- ja metsätalousministeriön mukaan is-           saamien luottojen ehtoja. Kalastusvakuutuslain
18047: tukkaiden hinnan muodostumiseen on vaikutta-           tarkoitus puolestaan on alentaa kalastajaväes-
18048: nut Kalatalouden Keskusliiton hintatoimikun-           töön kuuluvien henkilöiden vakuutusmaksuja
18049: nan vuosittain laatimat kalanpoikasten hinta-          näiden vakuuttaessa kalastusaluksiaan ja muita
18050: suositukset. Kilpailulainsäädännön vuoksi hin-         kalastusvälineitään.
18051: tasuosituksista jouduttiin kuitenkin luopumaan             Kalastustulolain nojalla käydään vuosittain
18052: kertomusvuoden lopussa, joten poikasten hin-           kalanhintaneuvotteluja, jotka koskevat niitä la-
18053: noissa on vastaisuudessa nykyistä enemmän              jeja, joista talousarvion määrärahoilla suorite-
18054: vaihtelua.                                             taan hintatukea. Myös kalan kuljetustukea voi-
18055:    Valtiontalouden tarkastusvirastossa on suori-       daan suorittaa kalastustulolain nojalla. Käytän-
18056: tettu valtion kalanviljelyä koskeva tarkastus          nön ohjeet hintatuen ja kuljetustuen hakemiseen
18057: (320/54/91). Tarkastuksessa on keskitytty selvit-      ja maksattamiseen antaa ministeriö, joka myös
18058: tämään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-         käsittelee hakemukset ja maksaa em. tuet. Näi-
18059: sen tuottamista kalanviljelytuotteista perittävien     den markkamäärä v. 1991 oli yhteensä n. 27
18060: maksujen määräytymistä, perittyjä maksuja sekä         Mmk ja hakemuksia oli n. 320.
18061: kalanviljelytuotteiden hinnanmuodostusta v.                Korkotukilakia sovellettaessa ministeriö tar-
18062: 1980-91.                                               kistaa yhdessä keskusrahalaitosten kanssa kalas-
18063:    Tarkastuksessa on todettu, että Riista- ja          taja- ja markkinointilainojen lain- ja tarkoituk-
18064: kalatalouden tutkimuslaitos on myynyt tuotta-          senmukaisuuden. Kalastajalainojen tämänhetki-
18065: maosa kalanviljelytuotteet poikkeuksetta Kala-         nen lainapääoma on n. 50 Mmk ja markkinoin-
18066: talouden Keskusliiton antaman hintasuosituk-           tilainojen 25 Mmk (yksittäisiä lainoja yli 1 200).
18067: sen mukaan määräytyneillä hinnoilla, jotka eivät       Valtionavun määrä v. 1991 olin. 3 Mmk. Vuo-
18068: vastaa tuotantokustannuksiin perustuvaa mak-           sittain käsitellään n. 150 uutta lainahakemusta
18069: superustelaissa säädettyä omakustannusarvoa.           sekä rahalaitosten anomat korkohyvitykset.
18070: Kyseinen menettely on perustunut Riista- ja                Kalastusvakuutusta hoidetaan kuudessa ka-
18071: kalatalouden tutkimuslaitoksen maksuasetuk-            lastusvakuutusyhdistyksessä. Yksittäisiä vahin-
18072: sessa oleviin säännöksiin.                             kotapahtumia v. 1991 oli yli 2 300 ja korvausha-
18073:    Tarkastusviraston käsityksen mukaan mak-            kemuksia n. 800. Valtionapua näihin myönnet-
18074: superustelain säännöksistä ja niiden perusteluis-      tiin yhteensä n. 6,5 Mmk.
18075: ta käy ilmi, että maksujen määrääminen asetuk-             Vuosina 1986-91 Pohjanlahden isorysä-
18076: sella alle omakustannusarvon on mahdollista            pyynnin lohenkalastusrajoituksista aiheutuvia
18077: vain maksuperustelaissa säädetyissä erityisissä        taloudellisia menetyksiä korvattiin keskimäärin
18078: tapauksissa ja silloinkin vain, kun on olemassa        miljoonalla markalla vuosittain. Kotimaisen ka-
18079: erityistä aihetta. Kalanviljelytuotteiden myynnin      lan käytön edistämisvaroista on myönnetty pie-
18080: rinnastamiselle maksuperustelaissa tarkoitettui-       nehköjä valtionapuja yrityksille ja yhteisöille
18081: hin poikkeustapauksiin ei tarkastuksen mukaan          lähinnä lääneissä tapahtuvaan edistämistoimin-
18082: ko. laista ja siitä annetusta hallituksen esitykses-   taan. Asian saaman suuren kiinnostuksen vuoksi
18083: tä löydy perusteita.                                   näihin valtionapuihin käytettiin kertomusvuon-
18084:    Tarkastuksen perusteella on katsottu, että          na n. 3,5 Mmkj~ v. 1993 n. 4 Mmk. Kotimaisille
18085: valtion noudattama kalanviljelytuotteiden hin-         yrityksille on myönnetty lisäksi valtionapuja
18086: noittelu on tukenut Kalatalouden Keskusliiton          tuotekehitykseen sekä järjestöille tukea toisaalta
18087: luoman hintasuosituksen merkittävyyttä ja näin         silakan ja toisaalta kirjolohen markkinointikam-
18088: edistänyt yksipuolisen hinnoittelun syntymistä         panjanjoihin, jotka jatkuvat vielä v. 1993.
18089: toimialalla.                                               Kalankasvatustoimintaa ovat rahoittaneet
18090:    V a 1t i o n t u k i t o i m e t. Ammattikalas-     Kehitysaluerahasto Oy (Kera), kauppa- ja teolli-
18091: tuksen tukitoimet perustuvat erityisesti kalastus-     suusministeriö ja maatilahallinto. Kera on jaka-
18092: tulolakiin (1157/88) ja lakiin kalastusvakuu-          nut kehittämisavustuksia, lainoja ja lainatakuita
18093: 164
18094: 
18095: elinkeinotoimintaa varten ja ministeriö yritystoi-      työtä. Samalla on huolehtittava siitä, että vesita-
18096: minnan aluetukea ja pienyritystoiminnan tukea.          louden, vesiensuojelun ja kalatalouden tukien
18097: Rahoitusta voivat saada vain varsinaista yritys-        myöntämisellä edistettävät toiminnot eivät ole
18098: t::>imintaa harjoittavat kalankasvattajat. Sen si-      ristiriidassa keskenään.
18099: jaan maatilahallitus on myöntänyt vuoden 1991               Kalatalouden keskeinen kehittämistarve on val-
18100: alusta voimaan tulleen maaseutuelinkeinolain             takunnallisen lohipolitiikan selkeyttäminen lyhyt-
18101: mukaan lainoja ja avustuksia myös pienille per-         jänteisestä ja horjuvasta toiminnasta pitkäjäntei-
18102: heyrityksille. Tällainen toiminta on em. lain           seksi, jossa otetaan huomioon nykyistä paremmin
18103: mukaan erikoismaataloutta. Keran ja kauppa-             lohenkalastuksen järjestäminen lohikiintiön ra-
18104: ja teollisuusministeriön sekä toisaalta maatila-        joissa. Ammattimaisen kalastuksen toimintamah-
18105: hallituksen rahoituksen ulkopuolelle on jäänyt          dollisuuksiin on muutoinkin kiinnitettävä nykyistä
18106: joukko yrityksiä, jotka eivät kuulu kumpaan-            enemmän huomiota ja kehittämistoimet on sovi-
18107: kaan ryhmään. Rahoitusehdot eri rahoittajilla            tettava yhteen virkistyskalastuksen kanssa. Esi-
18108: ovat erilaiset. Esimerkiksi maatilahallituksen ra-      merkiksi kalastusrajoituksia harkittaessa on kum-
18109: hoituksella on tuettu kalankasvatusta sivuelin-         mankin kalastajaryhmän etua pyrittävä edistä-
18110: keinonaan harjoittavia henkilöitä. Maa- ja met-         mään tasapuolisesti.
18111: sätalousministeriön mukaan koko kalankasva-                 Kalatalouden neuvontajärjestöjen toiminnan
18112: tusyritysten lainoitus- ja avustusjärjestelmä on         ohjausta on tehostettava ja lisättävä. Valtion tulee
18113: erittäin monimutkainen ja hajanainen. Rahoi-             avustusten myöntäjänä asettaa järjestötoiminnalle
18114: tuslähteitä tulisi tilanteen selkiinnyttämiseksi         sellaisia tulostavoitteita, että viranomaisten ja
18115: olla vain yksi. Tällöin rahoitusehdot olisi nykyis-     järjestöjen toiminnat tukevat toisiaan. Lisäksi on
18116: tä helpompi yhdenmukaistaa.                              tutkittava, voidaanko maaseutuneuvonnasta va-
18117:     Kalatalouden koko tukijärjestelmä on keskei-        pautuvia voimavaroja suunnata kalatalouteen.
18118: nen kalatalouspoliittinen ohjausväline. Järjestel-          Kalavarojemme jatkuva ylläpitäminen, lisäämi-
18119: mä on hajanainen ja monelta osin puutteellinen           nen ja tehokas hyödyntäminen ovat kalatalouden
18120: ja vaatii välittömiä korjaustoimia. Maa- ja met-         keskeisiä tulostavoitteita. Neuvonnallaja tiedotta-
18121: sätalousministeriö on asettanutkin 14.1.1993             misella tulee määrätietoisesti edistää kalan käyt-
18122: työryhmän selvittämään kiirellisesti kalastus-           töä niin, että tuontikalaa voidaan korvata koti-
18123: elinkeinon tukijärjestelmien muuttamistarpeita           maisilla vaihtoehdoilla. Myös julkisen hallinnon
18124:  osana EY -jäsenyysneuvottelujen vaatimia lisä-          tulisi mahdollisuuksien mukaan edelleen tukea
18125: selvityksiä. Samalla on otettava huomioon                kotimaisen kalan markkinointiaja tuotekehitystä.
18126:  1.7.1990 voimaan tullut Efta-kalakauppaa kos-           Kotimaisuus, tuoreus ja muutoinkin korkea laatu
18127: keva sopimus sekä todennäköisesti vuoden 1993            ovat työllisyysnäkökohtien lisäksi suomalaisen
18128: aikana voimaan tuleva Eta-sopimus. Työryh-               kalatalouden kilpailuetuja tuontikalaan nähden.
18129: män tulee erityisesti selvittää elinkeinokalatalou-          Valtiontilintarkastajat toteavat, että monipuo-
18130: den tukijärjestelmään liittyvän lainsäädännön            linen virkistys- ja matkailukalastus on oloihimme
18131: muuttamistarpeet.                                        sopiva harrastus, joka perustuu vesiemme kalaston
18132:     Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että       muodostaman uudistuvan luonnonvaran talteen-
18133: kalavarojemme käyttöä ja kalataloutta edistetään         ottoon. Virkistyskalastuksen kehittämistarpeet
18134: mäilrätietoisesti käytettävissä olevien voimavaro-       edellyttävät kalastusmahdollisuuksien lisäämistä
18135: jen mukaan.                                              mm. kehittämällä jokamiehenoikeuksia, monipuo-
18136:     Kalataloushallinnon kehittämistä on jatketta-        listamalla lupajärjestelmiä ja vähentämällä kalas-
18137:  va mm. siten, ettil ministeriön ja maaseutuelinkei-     tusrajoituksia.
18138: nopiirien työnjakoa kalatalousasioiden osalta sel-           Kalastuskortteihin liittyvien hallintokustannus-
18139: kiinnytetään ja päätösvaltaa delegoidaan edelleen        ten alentamiseksi tulisi säännöksiä muuttaa siten,
18140: piiri- ja paikallishallinnolle. Kalatalous on tarkoi-    että koko valtakunnan alueella kelpaavan kortin
18141:  tuksenmukaista liittää nykyistä kiinteämmin             voisi lunastaa useaksi vuodeksi kerrallaan tai
18142: maaseudun perinteisen ja uudistuvan elinkeinora-         metsästyskortin tapaan vuosittain lähetettävällä
18143: kenteen sekä matkailun kehittämiseen.                    maksulomakkeella. Maahamme olisi saatava val-
18144:     Kalastuselinkeinojen tukijärjestelmät ovat mo-       takunnallinen virkityskalastuksen kehittämisohjel-
18145: nilta osin monimutkaisia ja vaikeaselkoisia, minkä       ma, jossa erityisesti kiinnitettäisiin huomiota mat-
18146:  vuoksi tukijärjestelmien yksinkertaistamista on         kailukalastuksen määrän ja laadun kehittämiseen.
18147: kiirehdittäväja lisättävä vesi-, ympäristö- ja kala-         Valtiontilintarkastajat katsovat, että ruokaka-
18148:  talousasioita käsittelevien viranomaisten yhteis-       lantuotannossa tällä hetkellä vallitsevan ylituotan-
18149:                                                                                                         165
18150: 
18151:  totilanteen vuoksi olisi lisätuotannon sijasta pa-   ja koulutuksen tulee olla tehokasta, monipuolis-
18152: nostettava kirjolohen laadun kohottamiseen ja         ta ja korkeatasoista.
18153: jatkojalostukseen. Tuotannon yksipuolisuuden              Maataloustutkimusta ja neuvontaa koskevas-
18154:  vuoksi tulisi tuotantorakennetta voida monipuolis-   sa maa- ja metsätalousministeriön työryhmä-
18155:  taa. Lisäksi on kiinnitettävä aiempaa enemmän        muistiossa (MMM 1991:16, Pessin selvitys) on
18156: huomiota kalanviljelyn vesiensuojeluun liittyvään     katsottu, että tutkimuksen laajentamista ja sy-
18157:  tutkimus- ja kehittämistoimintaan.                   ventämistä on haitannut joillakin alueilla tutki-
18158:                                                       joiden puute. Tämä ei johdu rahoituksen vähäi-
18159:    Maatalouden tutkimus- ja tarkastuslaitokset.       syydestä vaan siitä, että erityisesti taloudellisen
18160: Maatalouden tutkimukseen käytetyt määrära-            ja teknologisen alan tutkijankoulutus ei ole ollut
18161: hat ovat 1980-luvulla kasvaneet melko tasaisesti.     riittävän houkutteleva. Ongelma on yleinen
18162: Maa- ja metsätalousministeriön tutkimusrahoi-         maassamme. Projektirahoituksella on voitu
18163: tus on huomattavin ja se on kasvanut vuoden           käynnistää jonkin verran uutta tutkimusta,
18164: 1982 n. 80 Mmk:sta kertomusvuoden lähes 200           mutta luonteenomaista on ollut tutkimuksen
18165: Mmk:aan. Lisäksi tutkimusta on erikseen rahoi-        jatkaminen totutuissa uomissa. Tämän vuoksi
18166: tettu mm. ympäristöministeriöstä, kauppa- ja          tietyt tärkeät tutkimuksen alueet ovat jääneet
18167: teollisuusministeriöstä sekä Suomen Akatemias-        vähäiselle huomiolle tai kokonaan hoitamatta.
18168: ta. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteel-      Nämä puutteet ilmenevät erityisesti taloudellisen
18169: lisen tiedekunnan tutkimus käsittää eri aloja,        ja teknillisen tutkimuksen osuuden vähäisenä
18170: minkä lisäksi yksityisen sektorin tutkimus on         määränä.
18171: myös huomattavaa.                                         Työryhmämuistion mukaan yksi tutkimuksen
18172:     Maatalouden tutkimuslaitosten, Maatalou-          heikkous on sirpaleisuus. Resurssit hajoavat
18173: den tutkimuskeskuksen (MTTK:n) ja Maatalou-           liian pieniksi osiksi, minkä vuoksi merkittävää
18174: den taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL:n),         uutta tutkimusta on vaikea saada aikaan. Maas-
18175: budjettirahoitus on v. 1993 yhteensä 167,1 Mmk.       samme on tehty viime vuosina eri tahoilla
18176: Kertomusvuoteen verrattuna MTTK:n rahoi-              runsaasti selvityksiä, jotka ovat sisältäneet mm.
18177: tusta on vähennetty 2,9 % ja MTTL:n 7 %.              tutkimuksen koordinointiin liittyviä ehdotuksia.
18178: Lisäksi maa- ja metsätalousministeriöllä on           Hallinnolliset yhteistyöelimet eivät kuitenkaan
18179: maataloudellisiin yhteistutkimuksiin v. 1993          pysty hyödyntämään toiminnallisia synenergia-
18180: käytettävissä 9,5 Mmk. Tutkimuslaitosten hen-         mahdollisuuksia tehokkaasti.
18181: kilötyövuosikehys v. 1993 on 864. Vuonna 1994             Maa- ja metsätalousministeriön mukaan
18182: maa- ja metsätalousministeriön vastaava tutki-        maataloustutkimus on omalta osaltaan vastuus-
18183: musrahoitus on arvion mukaan n. 8 %ja v. 1995         sa myös ympäristönhoitoa ja kestävää kehitystä
18184: n. 11% pienempi kuin v. 1993.                         koskevasta tutkimuksesta sekä kuluttajille tar-
18185:     Maatalouteen ja siihen läheisesti kytkeytyviin    jottavien tuotteiden puhtaudesta. Maaseudun
18186: elinkeinoihin vaikuttavat huomattavasti kan-          perinteisten elinkeinojen supistuessa on sosiolo-
18187:  sainväliset ja kansalliset muutokset. Tällöin on     gisen ja alueellisen tutkimuksen tarve lisäänty-
18188: välttämätöntä miettiä, miten maaseudun yrittä-        nyt. Uusien menetelmien hyväksikäyttö sekä
18189: jille turvataan riittävät koulutus-, neuvonta- ja     uuden tietotekniikan hallinta tehostavat tutki-
18190:  tutkimuspalvelut sekä niiden korkea laatu voi-       musta ja antavat mahdollisuudet myös eri hallin-
18191:  mavarojen supistumisesta huolimatta. Maata-          nonalojen välisen tutkimusyhteistyön tehostami-
18192:  loudessaja sen toimintaympäristössä jo tapahtu-      seen.
18193:  neet ja odotettavissa olevat muutokset on otetta-        Maataloustutkimuksen toiminta-alue on laa-
18194:  va huomioon arvioitaessa tutkimuksen määrää          jentunut perinteisestä alkutuotannosta elintar-
18195: ja toiminta-aluetta. Odotettavissa on maati-          vikkeiden jatkojalostukseen, non-food -raaka-
18196:  layrittäjien määrän väheneminen vielä pitkäh-        aineisiin sekä elinympäristön ja ihmisen viihty-
18197:  kön aikaa. Tähän vaikuttavat ylituotannon su-        vyyteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimustulok-
18198:  pistamistarve sekä tilakoon suurentamisvaati-        silla on pyrittävä hyödyntämään koko yhteis-
18199:  mus. Toisaalta tuotannon jalostusarvon kohot-        kuntaa.
18200:  tamista ja tuottavuuden parantamista varten              M a a t a 1 o u d e n t u t k i m u s k e s k u s.
18201:  tarvitaan tutkimuksen uudelleen suuntaamista.        Maatalouden tutkimuskeskuksen päätehtävä on
18202:  Monipuolinen maatalous- ja maaseutututkimus          tuottaa elintarvikehuoltomme turvaamiseksi
18203:  sekä maatalousalan koulutuksen uudistuminen          ajanmukaista tutkimustietoa, menetelmiä, tuot-
18204:  tulee myös entistä tärkeämmäksi. Tutkimuksen         teita ja palveluja yrittäjille ja yrityksille, neuvon-
18205: 166
18206: 
18207: ta- ja muille viranomaisille sekä kuluttajille.       seenja tutkimuksellisesti vahvempien yksiköiden
18208: Tutkimuskeskuksella on valtakunnallinen osa-          luomiseen. Muita kehittämistoimia ovat alakoh-
18209: vastuu myös maaseudun muuta elinkeinotoimin-          taisen tutkimusohjelmien laatiminen tutkimuk-
18210: taa ja ympäristönhoitoa kehittävässä tutkimuk-        sen koordinoimiseksi, henkilöstön koulutuksen
18211: sessa.                                                lisääminen, tutkimuksen ulkopuolinen arviointi,
18212:    Pessin työryhmämuistion mukaan tutkimus-           tietohallinnon kehittämissuunnitelman toteutta-
18213: keskuksen hallintoa, johtamismenetelmiä ja toi-       minen sekä julkaisu- ja tiedotustoiminnan kehit-
18214: minnan organisointia on kehitetty viime vuosien       täminen tutkimustulosten vaikuttavuuden tehos-
18215: aikana. Vaikka kehittämistoimissa on edetty           tamiseksi ja tutkimuskeskuksen tunnettavuuden
18216: johdonmukaisesti, ei toiminnan sisäinen uudis-        parantamiseksi. Tutkimuksessa pyritään kor-
18217: tuminen ole edennyt ajan vaatimalla tavalla.          keaan tasoon ja koko kansakuntaa hyödyttävän
18218: Uutta toimintaa on aloitettu lähinnä lisärahoi-       tiedon tuottamiseen lisäämällä monitieteellisyyt-
18219: tuksen avulla. Nykyisten resurssien uudelleen         tä ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumis-
18220: kohdentamiseen on pyritty, mutta tarpeeseen           ta.
18221: nähden liian hitaasti. Monet tutkimukset ovat             Maatalouden tutkimuskeskuksen tärkeimmät
18222: luonteeltaan pitkäaikaisia ja kestävät jopa vuosi-    tutkimusalueet ovat pelto- ja puutarhakasvien
18223: kymmenen ajan.                                        tuotanto-, jalostus- ja kasvinsuojelututkimus,
18224:    Maatalouden tutkimuskeskuksen toimintaa            kotieläintuotanto- ja -jalostustutkimus, elintar-
18225: on leimannut vahvasti biologis-tuotannollinen         viketutkimus sekä ympäristötutkimus. Sisällöl-
18226: lähtökohta. Taloudellisen tutkimuksen mukaan-         tään uusinta tässä on luonnonmukaisen tuotan-
18227: tulo biologisten tulosten soveltamisessa ei ole       non tutkimus ja elintarviketutkimuksen moni-
18228: vieläkään toteutunut. Tämän epäkohdan kor-            puolistuminen.
18229: jaaminen on Pessin selvityksen mukaan kiirei-             Tulosperusteiseen johtamiseen siirtymistä on
18230: simpiä tehtäviä. Taloudelliset näkökohdat kyt-        valmisteltu eri tavoin. Sitä tukevan laskentajär-
18231: keytyvät vahvasti myös teknologian kehittämi-         jestelmän suunnittelu ja toteutus on käynnissä.
18232: seen, mikä olisi tutkimuksen kehittämisessä otet-     Tulostietoisuutta ja tavoitteisiin sitoutumista on
18233: tava myös huomioon.                                   edistetty tulos- ja kehityskeskustelun vakiinnut-
18234:    Maatalouden tutkimuskeskukselta saadun             tamisella. Henkilöstön koulutukselle, ml. semi-
18235: selvityksen mukaan tutkimuskeskuksessa on             naareihin ja kongresseihin osallistuminen, opin-
18236: tehty strategiatyötä toiminnan uudelleen suun-        tomatkat ja työskentely alan kansainvälisissä
18237: taamiseksi ja toimintojen uusiutumiseksi sekä         tutkimuslaitoksissa, on annettu paljon painoa.
18238: koko tutkimuskeskuksessa että päätutkimus-            Yhtenä painoalana on ollut johtamisen kehittä-
18239: alueilla, joita ovat kasvit, eläimet ja elintarvik-   minen, joka kohdistuu valintaprosessin kehittä-
18240: keet. Tutkimuskeskuksen päämääriksi ja strate-        miseen ja johtamiskoulutukseen. Toimintayksi-
18241: gioiksi on toiminta- ja taloussuunnitelmassa          köiden johtajina toimivien professoreiden rekry-
18242: vuosiksi 1994-97 esitetty seuraavat asiat:            tointikäytäntöä on täydennetty arvioimalla tie-
18243:    - raaka-aineiden ja tuotteiden puhtauden ja        teellisen pätevyyden lisäksijohtamistaito. Johta-
18244: korkean laadun varmistaman tiedon tuottami-           miskoulutus on kohdistunut asiantuntijaorgani-
18245: nen                                                   saation johtamisen erityispiirteisiin, johtamis-
18246:    - biotekniikan tarjoaminen mahdollisuuksien        prosessiin ja talousasioihin. Kannustavan ja yk-
18247: ennakkoluuloton soveltaminen laadun, määrän,          silölliseen palkintaan pyrkivän palkkausjärjes-
18248: tuotantoteknologian ym. kehittämiseksi                telmän kehittelytyö on saatu valmiiksi tehtävien
18249:    - tuotantoteknologian ja tuotannon talou-          vaativuuteen perustuvan palkanosan osalta.
18250: dellisuuden kehittäminen ml. ympäristönhoito          Henkilöstöhallinnon atk-pohjaisen tietojärjestel-
18251:    - uusien tuotantovaihtoehtojen etsiminen ja        män avulla on mahdollista tehostaa henkilöstö-
18252: niissä tarvittavien menetelmien ja tekniikoiden       hallinnon päivittäisrutiinien hoitoa, seurata toi-
18253: kehittäminen.                                         mintayksiköiden henkilöstön koulutussuunnitte-
18254:    Tutkimuskeskuksen organisaation ja tutki-          lua, koulutuksen toteutumista ja kohdistumista
18255: muksen kehittämistä on toteutettu samanaikai-         sekä saada välillisten työvoimakustannusten las-
18256: sesti osana tulosohjaukseen siirtymistä. Tutki-       kentaperusteet.
18257: muksen merkittävimmät kehittämistoimet ovat               Maatalouden tutkimuskeskus on pyrkinyt
18258: olleet ympäristötutkimuslaitoksen perustaminen        määrätietoisesti lisäämään ja monipuolistamaan
18259: ja tutkimusasemien toiminnan uudelleen järjes-        yhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja alan
18260: täminen. Niillä pyritään resurssien keskittämi-       muiden tutkimuslaitosten kanssa. Eräiden kor-
18261:                                                                                                       167
18262: 
18263: keakoulujen kanssa on yhteistyönä laadittu esi-       valtionhallinnon rationalisointihankkeen ehdo-
18264: tykset kasvi- ja kotieläintuotantotutkimuksen         tukset mm. valtiolle kuuluvien tehtävien uudel-
18265: valtakunnallisesta kehittämisestä. Ehdotukseen        leen arvioimiseksi ja karsimiseksi sekä kilpailu-
18266: sisältyy myös tutkijankoulutuksen yhteistyö,          tettavan julkisen tutkimusrahoituksen osuuden
18267: fyysisten ja henkisten resurssien yhteiskäyttö        suhteellinen kasvattaminen. Lisäksi kansainväli-
18268: sekä runsaasti voimavaroja vaativien tutkimus-        set tutkimusohjelmat kilpailevat osasta Suomen
18269: hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteis-       tutkimusrahoitusta. Rahoituksen painotus on
18270: työnä. Merkittävin konkreettinen yhteishanke-         siirtymässä perusrahoituksesta kohti projektira-
18271: suunnitelma on kotieläinten tuotantoympäristön        hoitusta.
18272: tutkimusyksikön rakentaminen ja perustaminen              Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos
18273: Helsingin yliopiston Suitian opetus- ja koetilalle.   (VAKOLA) on yhdistetty Maatalouden tutki-
18274: Lisäksi on selvitetty elintarviketutkimuksen          muskeskukseen vuoden 1993 alusta. Tutkimus-
18275: työnjakoa ja kehittämistarpeita. Yhteistyö tuot-      laitos on keskittynyt pääasiassa koestus- ja tar-
18276: taa parhaat tulokset kuitenkin yhteisissä tutki-      kastustoimintaan, joka kansainvälisten standar-
18277: musprojekteissa, joita tulee aikaansaada nykyis-      dien käytön yleistyttyä ja edelleen yleistyessä on
18278: tä enemmän.                                           vähenemässä. Pessin selvityksen mukaan laitos
18279:     Tutkimuskeskus harjoittaa tutkimus- ja jat-       on resursseihin nähden ollut vajaakäytössä koe-
18280: kokoulutusyhteistyötä myös Turun, Kuopion,            tus- ja tarkastustoiminnan merkityksenjatkuvan
18281: Joensuun ja Oulun yliopistojen kanssa erityisesti     vähenemisen ja työn kapea-alaisuuden vuoksi.
18282: biotekniikan alalla. Tutkimusyhteyksiä on myös        Toiminta ei ole uudistunut maatalouden nykyis-
18283: Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen ja Tek-       ten ongelmien pohjalta. Laitoksen työlle on
18284:  nilliseen korkeakouluun mm. elintarviketutki-        tarpeellista rakentaa muuhun maataloustutki-
18285: muksen alalla sekä Eläinlääketieteelliseen kor-       mukseen niveltyvä uusi sisältö.
18286:  keakouluun hevostutkimuksen alalla. Maatalou-            Maatalouden tutkimuskeskuksen mukaan
18287:  den taloustutkimusta koskevaa yhteistyötä har-       tutkimuslaitoksen toiminta muutetaan nopeas-
18288: joitetaan Maatalouden taloudellisen tutkimus-         ti tarkastuspainotteisesta tutkimuspainotteisek-
18289:  laitoksen sekä Helsingin yliopiston maatalous-       si. Keskeisimpiä tutkimus- ja kehittämisaluei-
18290:  ekonomian laitoksen kanssa. Yhteistyön laa-          ta ovat eläintuotantoon liittyvä rakentaminen,
18291: juutta rajoittaa taloustutkijoiden vähälukuisuus,     vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tuotanto-
18292:  eikä biologista tutkimusta tukevaa taloustutki-      teknologia sekä ympäristöteknologia. Maata-
18293:  musta harjoiteta riittävästi.                        lousteknologisen      tutkimuksen        liittäminen
18294:      Maatalouden tutkimuskeskuksen kansainvä-         MTTK:hon monipuolistaa ja tehostaa toimin-
18295:  linen yhteistyö on perinteisesti ollut vilkasta ja   taa, jos yhdistyminen saadaan nopeasti toimi-
18296:  sitä on viime vuosina suunnitelmallisesti vahvis-    maan tutkimushanketasolla.
18297:  tettu. Laajin ta ja konkreettisinta on pohjoismai-       M u u m a a t a 1 o u s t u t k i m u s. Maata-
18298:  nen yhteistyö, jota tehdään NJF:n (Nordiske          louden taloudellinen tutkimuslaitos käyttää
18299:  Jordbruksforskeres Foreningin) ja NKJ:n (Nor-        huomattavan osan työpanoksestaan suoraan
18300:  diskt Kontaktorgan för Jordbruksforskningin)         maa- ja metsätalousministeriötä palvelevaan
18301:  organisoimana.                                       maaseutupoliittiseen suunnittelu- ja selvitystyö-
18302:      Maatalouden tutkimuskeskukseen on kohdis-        hön, minkä lisäksi sen vakiintuneeseen työohjel-
18303:  tunut jo nyt huomattavia säästötoimia. Tutki-        maan kuuluu mm. kirjanpitotilojen aineiston
18304:  muskeskus joutuu edelleen supistamaan alueel-        käsittely. Tarve hallintoa palvelevan tutkimuk-
18305:  lista tutkimustaan ja kenties luopumaan joista-      sen lisäämiseen on kasvanut mm. EY-neuvotte-
18306:  kin tutkimusaloista kokonaan. Vuoden 1994            luiden mukana. Tutkimuslaitoksella on suuri
18307:  alusta lopetetaan toiminta Sata-Hämeen tutki-        merkitys maatalousekonomian ja maatalouspo-
18308:  musasemalla. Aluetutkimusta ryhmitellään uu-         litiikan jatkokoulutuksessa. Ministeriön mu-
18309:  delleen toiminnan painotustenja yhteistyöympä-       kaan laitoksen resurssit eivät kuitenkaan riitä
18310:   ristön muutosvaatimusten mukaisesti.                avustamaan biologis-teknisten tutkimusten
18311:      Samalla tutkimuskeskuksen tulee kehittää         suunnittelussa ja toteuttamisessa.
18312:   teknologista tutkimusta ja aloittaa taloudellinen       Tutkimukselliset yhteydet Maatalouden tut-
18313:   tutkimus voidakseen vastata muuttuneisiin tut-      kimuskeskukseen ovat olleet vähäiset. Osaksi
18314:   kimustarpeisiin.                                    tähän on vaikuttanut Maatalouden taloudelli-
18315:      Kilpailu tutkimusrahoituksesta on edelleen       sen tutkimuslaitoksen sijainti erillään Maata-
18316:   kiristymässä. Omalta osaltaan tätä vauhdittavat     louden tutkimuskeskuksesta, minkä vuoksi
18317: 168
18318: 
18319: kiinteät yhteydet tutkimusta suorittavien henki-               - kasvinjalostuksen voimavarojen mahdol-
18320: löiden kesken eivät ole olleet mahdollisia. Selvi-         linen yhdistäminen
18321: tyksen mukaan maa- ja metsätalousministeriön                   - puutarhatuotannon tutkimuksen, neuvon-
18322: alaisen tutkimuksen rahoituksesta kohdistuu                nan ja opetuksen ohjauksen organisointi ja ke-
18323: 90 % biologiseen ja vain 4% taloudelliseen tut-            hittäminen sekä
18324: kimukseen.                                                     - ministeriön alaisen maataloustutkimuksen
18325:    Ministeriön mukaan maataloustutkimuksen                 johtamisen ja hallinnoinuin organisointi.
18326: painotusta tulee siirtää taloudelliseen ja teknolo-            Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen
18327: giseen tutkimukseen. Maatalouden taloudellisen             asema ministeriön alaisena erillisenä tutkimus-
18328: tutkimuksen tulee sisältää maatalous- ja elintar-          laitoksena on tullut entistä tärkeämmäksi mm.
18329: vike-ekonomian sekä maatalous- ja maaseutu-                EY-neuvottelujen vaatimien tutkimus- ja selvi-
18330: politiikan tutkimus. Biologis-teknisissä tutki-            tystehtävien johdosta. Laitoksen yhdistäminen
18331: mushankkeissa on jo suunnitteluvaiheesta läh-              MTTK:hon ei ministeriön mukaan tässä vai-
18332: tien oltava mukana taloustutkimuksen asiantun-             heessa ole tarkoituksenmukaista nykyisten re-
18333: temus. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä               surssien käytön kannalta.
18334: maataloustutkimuksen on paneuduttava erityi-                   Tutkimuksen, neuvonnan ja opetuksen koko-
18335: sesti maatalous- ja maaseutuyritysten kilpailuky-          naisuuden toimivuus on ministeriön mielestä
18336: kyä parantaviin laadun sekä panos-tuotossuhtei-            erittäin tärkeää, kun pyritään tehostamaan tutki-
18337: den optimointikysymyksiin.                                 mustulosten siirtämistä elinkeinon käyttöön. Pes-
18338:    Selvitysmies Pessi on suosittanut, että talou-          sin ehdotus itsenäisen korkeakoulun perustami-
18339: dellisen tutkimuksen uusi kapasiteetti tulee si-           sesta ei ole saavuttanut sidosryhmien kannatusta.
18340: joittaa Maatalouden tutkimuskeskukseen. Par-               Maa- ja metsätalousministeriö pitää erittäin tär-
18341: haiten tämä voi tapahtua niin, että kasvintuo-             keänä selvittää ammattikorkeakouluhankkeiden
18342: tannon, kotieläintuotannon ja puutarhatuotan-              yhteydet nykyisiin koulutusmuotoihin, niin että
18343: non tutkimuslaitoksiin perustetaan taloustutki-            voidaan tehdä maaseudun kehittämisen kannalta
18344: jan toimet tarpeellisine muine resursseineen.              kestävät ratkaisut korkeamman maatalousope-
18345: Tutkijoiden tehtävänä on tuoda mukaan talou-               tuksen ja tutkijakoulutuksen osalta.
18346: dellinen asiantuntemus kaikkiin tutkimusohjel-                 Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyötä on
18347: miin ja olla aktiivisesti kehittämässä biologian ja        lisätty mm. sijoittamalla maaseutukeskusten
18348: teknologian tutkijoiden kanssa taloudellisesti             neuvojia tutkimusasemille ja Jokioisiin. Neuvon-
18349: edullisia ratkaisuja.                                      nan, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyötä ko-
18350:    Maatalouden tutkimusta suoritetaan myös                 keillaan käytännössä mm. v. 1993 toteutettavas-
18351: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa. Elin-            sa opetushallituksen vetämässä projektissa.
18352: tarvikkeiden vienti sekä Euroopan yhdenty-                 Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Maaseutu-
18353: minen edellyttävät korkeatasoisen tutkimus-                keskusten Liiton yhteishankkeena kehitetään
18354: työn ylläpitoa ja jatkuvaa kehittämistä eläin-             Agronet-palveluverkkoa, joka mahdollistaa mo-
18355: lääketieteellisen laitoksen nykyisen toiminnan             nipuolisen informaatiovaihdon sekä nopean tut-
18356: alueella. Vain maataloustuotteiden ja elintar-             kimustulosten hyödyntämisen.
18357: vikkeiden jatkuva korkea laatu luo maallemme                   Hallitus on lokakuussa 1993 antanut edus-
18358: mahdollisuudet kilpailuun kansainvälisessä                 kunnalle esityksen laiksi Kasvinjalostuslaitok-
18359: kaupassa.                                                  sesta ja laiksi kasvinjalostustoiminnan edistämi-
18360:    M u u t k e h i t t ä m i s t a v o i t t e e t. Sel-   sestä annetun lain muuttamisesta (HE 203/1993
18361: vitysmies Pessi on esittänyt tutkimuksen kehittä-          vp). Esityksen mukaan kotimaisen kasvinjalos-
18362: mistavoitteeksi lisäksi mm. seuraavia asioita:             tuksen voimavarat keskitettäisiin perustamalla
18363:    - sirpaleisen maatalous- ja elintarviketutki-           vuoden 1994 alusta uusi maa- ja metsätalousmi-
18364: muksen kokoaminen ja resurssointi projektitut-             nisteriön alainen Kasvinjalostuslaitos. Laitok-
18365: kimuksen avulla                                            seen koottaisiin MTTK:n kasvinjalostustoimin-
18366:    - tutkimuksen ja neuvonnan yhteyksien pa-               ta, Valtion viljavarastolta hankittava entinen
18367: rantaminen tietokeskusten ja tietoverkoston                Hankkijan kasvinjalostustoiminta sekä Jokiois-
18368: avulla                                                     ten siemenkeskus.
18369:    - tutkimus-, neuvonta- ja koulutushenkilös-                 Uusi Kasvinjalostuslaitos on ehdotuksen mu-
18370: tön jatkuvan vuorovaikutuksen lisääminen sekä              kaan itsenäinen valtion liiketoimintaa harjoitta-
18371: neuvontapalvelun muuttaminen pääasiassa                    va nettobudjetoitu laitos. Laitoksen tehtävänä
18372: maksulliseksi konsulttipalveluksi                           olisi kasvilajikkeiden jalostus sekä niiden sie-
18373:                                                                                                       169
18374: 
18375: mentavaran tuotanto ja markkinointi. MTTK:n               Maatalouden tarkastuslaitosten tehtävät
18376: tehtävänä säilyisi edelleen kasvinjalostustutki-       määräytyvät maatalouden tuotantotarvikkei-
18377: mus kiinteässä yhteistyössä uuden laitoksen            den, kylvösiemenen, rehujen, lannoitteiden ja
18378: kanssa. Kasvinjalostuslaitoksella olisi mahdolli-      torjunta-aineiden tuottamista, valmistamista,
18379: suus      hankkia        tutkimuspalveluita     joko   maahan tuontia ja kauppaa sekä kasvinsuojelua
18380: MTTK:lta taikka tarvittaessa muilta kotimai-           koskevien lakien mukaan.
18381: silta tai ulkomaisilta laitoksilta. Tämä antaisi          Maataloushallinnon uudelleen järjestelyn yh-
18382: mahdollisuuden ohjata kotimaista tutkimusta            teydessä maatilahallituksessa olleet tarkastustoi-
18383: enemmän käytännön tarpeista lähtien.                   minnat järjestettiin vuoden 1993 alusta siten, että
18384:     Ministeriössä valmisteltu maataloustutki-          Valtion siementarkastuslaitos, Valtion maatalo-
18385: muksen neuvottelukunnan kokoonpanon ja teh-            uskemian laitos ja kasvintarkastuksen toimiala
18386: tävien tarkistaminen on toteutettu v. 1993 alku-       ja torjunta-ainetarkastuksen toimiala koottiin
18387: puolella. Neuvottelukunnan tehtävänä on minis-         yhteen ja muodostettiin uusi Kasvintuotannon
18388: teriön apuna edelleen valmistella Pessin selvityk-     tarkastuskeskus. Maatilahallituksessa ollut Mai-
18389: sen muita keskeisiä esityksiä.                         tovalmisteiden tarkastuslaitos yhdistettiin Val-
18390:     Selvitysmies Ojalan raportin (KM 1992:28)          tion eläinlääketieteelliseen laitokseen muodosta-
18391: mukaan valtion sektoritutkimusyksiköt pitäisi          malla Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos.
18392: koota uudelleen yhteiskunnan tärkeimmät on-               Kasvituotannon tarkastuskeskuksen tehtävä
18393: gelma-alueet kattavaksi asiantuntijaverkostok-         on tarkastuskeskuksesta annetun lain (120 1/92)
18394: si, joka palvelisi kaikkia hallinnonaloja. Ojalan      mukaan kasvitautien ja -tuhoojien leviämisen
18395: mukaan näin vältettäisiin tutkimuksen päällek-         ehkäiseminen ja maatalouden tuotantopanosten
18396: käisyys ja ongelma-aJoittain organisoituihin           laadun ja käyttökelpoisuuden tarkastus sekä
18397: laitoksiin saataisiin monipuolinen asiantunte-         kasvialkuperää olevan maataloustuotannon laa-
18398: mus.                                                   dun valvonta. Eläinlääkintä- ja elintarvikelai-
18399:     Tällaiset kehittämis- ja tutkimuskeskukset ra-     toksen tehtävänä on eläintautien leviämisen eh-
18400: hoittaisivat toimintansa pääasiassa tilaustutki-       käiseminen ja eläimiin perustuvan maatalous-
18401: muksilla. Ministeriöt hankkisivat ostopalveluilla      tuotannon laadunvalvonta.
18402: ja tulosopimuksilla tarvitsemansa tutkimukset ja          Saadun selvityksen mukaan organisaatiota
18403: selvitykset. Mikäli keskuksen asiakaskunta             suunniteltaessa harkittiin myös kasvituotannon
18404: koostuu pääosin muista kuin valtion toimin-            ja eläintuotannon tarkastus- ja karanteenitoi-
18405: tayksiköistä, keskuksen toiminnot ja niiden ra-        mien yhdistämistä, mutta toistaiseksi siitä on
18406: hoitus pitää Ojalan mukaan siirtää asiakaskun-         luovuttu. Maa- ja metsätalousministeriön mu-
18407: taa edustavien tahojen hoidettaviksi. Nykyiset         kaan toteutettu järjestely näyttää tällä hetkellä
18408: ylisuuret eri hallinnonalojen tutkimus- ja kehit-      tarkoituksenmukaiselta.
18409: tämiskeskukset pitää pienentää tai muuttaa mo-            Tarkastustoimen kehittämistarpeet liittyvät
18410: nitoimialaisiksi tutkimuslaitoksiksi ja niillä tulee   erityisesti niiden valmiuksien, asiantuntemuksen
18411:  olla kiinteät yhteydet korkekoulujen tutkimus-        ja osaamisen kehittämiseen, joita maamme
18412:  toimintaan.                                           eduista huolehtiminen Eta-sopimuksen ja mah-
18413:     Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut,         dollisen EY-jäsenyyden tilanteessa tarvitaan.
18414: että tilanteessa, missä tutkimuksen tarve kasvaa       Eta-sopimuksen mukaan Suomen on harmoni-
18415: ja toisaalta asiakaskunta pienenee, ei voida aset-     soitava ja yhtenäistettävä tuotantotarvikkeita,
18416:  taa epärealistisia vaatimuksia asiakaskunnan          kasvinsuojelua ja eläintautien leviämisen eh-
18417:  rahoituksen lisäämiselle. Hallinnonalan suurten       käisemistä koskevat säädökset, ns. veterinääri-
18418:  tutkimuslaitosten yhdistäminen ei ole niin ikään      ja fytosanitääriala, EY:n säännösten mukaisesti.
18419:  tarkoituksenmukaista, mm. koska niiden toimi-         EY:n sisämarkkina-ajatteluun liittyy maatalou-
18420: ja vastuualat ovat erilaiset. Yhdistämisellä ei        den kasvi- ja eläinalkuperää olevan elintarvike-
18421:  saavuteta taloudellisia tai toiminnallisia etuja      tuotannon valvontatapa, jossa valvonta on aloi-
18422:  nykyiseen verrattuna.                                 tettava jo tuotantopaikalla.
18423:     T a r k a s t u s 1 a i t o k s e t. Maatalouden      Kasvituotannon tarkastuskeskusta perustet-
18424:  tarkastuslaitosten tehtävänä on maatalouden           taessa kiinnitettiin huomiota siihen, että on tar-
18425:  kasvituotannon ja eläintuotannon terveyden ja         peen varautua myös uusien tarkastustehtävien
18426:  tuotteiden laadun turvaaminen. Erityisesti kasvi-     hoitamiseen. Sellaisten, joita seuraisi varsinkin
18427:  tautien ja eläintautien maahan kulkeutumisen ja       Eta-sopimuksesta ja mahdollisesta EY-jäsenyy-
18428:  maassa leviämisen ehkäisemisen tärkeys koros-         destä. Tällaisia kysymyksiä ovat luomutuotan-
18429:  tuu kansainvälisen kaupan lisääntyessä.               non valvonnan järjestäminen ja kasvisten laatu-
18430: 170
18431: 
18432: luokituksen ottaminen osaksi puutarhatuotan-           kykyiseen käyttöön. Alueellisten tutkimusasemien
18433: non markkinaorganisaatiojärjestelyjä.                  supistamis- ja kehittämistoimiin on edelleen kiin-
18434:     Maatalouden nopean rakennekehityksen lisäksi       nitettävä riittävää huomiota. Lisärahoituksen saa-
18435: Euroopan talouden yhdentymiskehitys lisää maa-         miseksi tutkimuskeskuksen osaamista ja vahvuuk-
18436: seudun ja sen elinkeinojen tutkimus- ja kehittämis-    sia tulee hyödyntää aiempaa enemmän kansainvit-
18437: tarvetta. Valtiontilintarkastajat katsovat, että       lisissä tutkimusprojekteissa sekä kehittää tutki-
18438: maataloudellisten tutkimus- ja tarkastuslaitosten      muksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä sekä
18439:  tulee tarkoin ottaa huomioon toimintaympäristös-      arviointimenetelmiä. Toiminnan kehittämiseksi ja
18440: sä tapahtuneet ja odotettavissa olevat muutokset       tehostamiseksi on yhteistyötä Maatalouden talou-
18441: ja pyrkiä edistämään maaseudun elinkeinojen toi-       dellisen tutkimuslaitoksen kanssa lisättävä ja voi-
18442: mintamahdollisuuksien kehittämistä. Voimavaro-         mavaroja yhdistettävä.
18443: ja tulee suunnata yhteiskunnan ja maaseudun                Perinteisen maataloustuotannon supistuessa
18444: kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Uudistuva maa-        tulee maatalouden biologisen tutkimuksen paino-
18445: seutu vaatii uudenlaista otetta tiedon, osaamisen      tusta muuttaa ja siirtää resursseja taloudellisen ja
18446: ja innovaation alueilla.                               teknologisen tutkimuksen suuntaan. Vuoden 1993
18447:     Maatalouden tutkimus- ja tarkastaslaitosten        alusta tutkimuskeskukseen liitetyn VAKOLAn
18448: asemaa, järjestysmuotoa ja hallintoa on viime          tarkastuspainotteinen ja urautunut toiminta on
18449: aikoina pohdittu useissa toimikunnissa ja työryh-      mahdollisimman nopeasti uudistettava sekä saa-
18450: missä. Näiden töiden pohjalta laitoksia on yhdis-      tettava sen voimavarat palvelemaan tehokkaasti
18451:  tetty ja niiden organisaatioita muutettu. Tätä        tutkimuskeskuksen teknologiatutkimusta.
18452:  toimintaa tulee jatkaa ja pyrkiä mahdollisimman           Tutkimuksen suunnittelussa, seurannassa ja
18453:  tarkoituksenmukaisiin toiminnan ja hallinnon ko-      arvioinnissa ministeriöllä ja maataloustutkimuk-
18454: konaisuuksiin. Tutkimus- ja tarkastuslaitosten         sen neuvottelukunnalla tulee olla keskeinen asema
18455:  toimintojen liikelaitostamisen mahdollisuuksia on     ja vastuu. Maataloustutkimus on omalta osaltaan
18456: selvitettävä edelleen.                                  vastuussa myös ympäristön hoitoa ja kestävää
18457:   · Valtiontilintarkastajat toteavat, että julkisen    kehitystä koskevasta tutkimuksesta sekä raaka-
18458:  talouden supistamistoimet näkyvät tutkimukseen        aineiden ja tuotteiden puhtauden ja korkean laa-
18459: osoitetun budjettirahoituksen vähenemisenä.            dun varmistavan tiedon tuottamisesta. Tämän
18460:  Tämä kehitys pakottaa myös tutkimus- ja tarkas-        vuoksi myös tutkimuksen, neuvonnan ja opetuksen
18461:  tuslaitoksia keskittämään toimintaansa ja luopu-      yhteistyön jatkuva tiivistäminen on tärkeää.
18462: maan vähemmän tärkeistä toiminnoista. Kehittä-
18463: misessä on otettava huomioon kotimaiset ja ulko-           Metsä tuhot. T u h o j e n a i h e u t t a j a t.
18464: maiset muutosvaatimukset ja varauduttava lähi-         Suomen metsissä esiintyy sekä eliöiden että eri-
18465:  vuosien mahdollisesti entistä laajempien supista-     laisten ympäristötekijöiden aiheuttamia tauteja.
18466: mistaimien varalle.                                    Ihmisen aiheuttamaan ympäristön pilaantumi-
18467:      Uusien menetelmien hyväksikäytöllä ja eri hal-    seen liittyviä metsätuhoja ja metsän rappeutu-
18468: linnonalojen ja korkeakoulujen välisen tutkimus-       mista on esiintynyt suurimpien kaupunkien ja
18469: yhteistyön lisäämisellä ja selkeällä työnjaolla sekä   teollisuusalueiden lähiympäristössä. Näkyviä
18470: uudella tietotekniikalla tulee edelleen tehostaa ja    laaja-alaisia metsätuhoja tai normaalista luon-
18471: monipuolistaa toimintoja. Samalla on varmistetta-      non kehityksestä poikkeavia ilmiöitä ovat ai-
18472:  va, että tutkimuksella on entistä enemmän kysyn-      heuttaneet sienitaudit, tuhoeläimet, ilmastolliset
18473:  tää ja ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia. On       tekijät ja kasvupaikan ravinnehäiriöt.
18474:  välttämätöntä myös päättää yhteisistä kansallisis-        Yksittäisistä abioottisista tekijöistä ovat olleet
18475:  ta ja kansainvälisistä tutkimuksen painoaloista       tärkeimpiä lämpöolojen poikkeukselliset vaihte-
18476: sekä kiinnittää huomiota tutkijankoulutuksessa         lut, kuten pitkään jatkunut lämmin syksy ja sitä
18477: /lavaittuihin epäkohtiin.                              seurannut pakkanen, kesähallat, inversioilmiöön
18478:     Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että     liittyvät pakkastuhot, myrskyt sekä kasvukau-
18479:  Maatalouden tutkimuskeskuksen keskeisten tutki-       den kuivuus ja turvemaiden ravinneongelmat.
18480: musalojen jatkuvuus ja tuloksellisuus voidaan ny-      Usein kyseessä on monien haitallisesti vaikutta-
18481: kytilanteessa turvata. Tämän vuoksi viime vuosina      vien tekijöiden peräkkäinen tai samanaikainen
18482:  vireänä alkanutta tutkimuskeskuksen hallinnon,        esiintyminen.
18483: johtamismenetelmien ja toiminnan organisointia             Suomessa on julkaistu paljon ilman epäpuh-
18484: on kiirehdittävä ja suunnattava vähenevät voima-       tauksia koskevaa tutkimustietoa mm. v. 1990
18485:  varat mahdollisimman tehokkaaseen ja kilpailu-        päättyneessä HAPRO-tutkimusohjelmassa. Il-
18486:                                                                                                      171
18487: 
18488: man epäpuhtaudet vaikuttavat metsiin sekä suo-         lut vaikutusta harsuuntumiseen Etelä-Suomen
18489: raan lehvästön kautta että välillisesti maaperän       kuormitetuimmissa osissa.
18490: kautta. Vaikutusmekanismeja ovat mm. rikkidi-             Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen mu-
18491: oksidin myrkkyvaikutus, fotosynteesin nopeutu-         kaan Suomen metsien kasvuun ja kuntoon vai-
18492: minen hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa,- otso-       kuttavat eniten hapan laskeuma, joka koostuu
18493: nin myrkkyvaikutus, ravinteiden (Ca, K, Mg)            rikin ja typen yhdisteistä, alailmakehän otsoni ja
18494: huuhtoutuminen, vapautuvan alumiinin myrk-             paikalliset suuret raskasmetallilaskeumat. Näis-
18495: kyvaikutus, raskasmetallilaskeuman vaikutuk-           tä tällä hetkellä selvässä kasvusuunnassa koko
18496: set, metsien typpitalouden muuttuminen ja viime        maassa ovat typpiyhdisteiden laskeuma ja otso-
18497: kädessä kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus eli ns.     nipitoisuudet. Typpiyhdisteiden osuus Suomen
18498: monistressivaikutus. Eri vaikutusmekanismit            happamoittavasta laskeumasta on jo yli 60 %.
18499: vievät erilaisen ajan, esim. otsonin vaikutus on       Tutkimusten mukaan koko Etelä-Suomessa yli-
18500: nopea, kun taas maaperän ravinnetila muuttuu           tetään happamoittavan laskeuman kriittinen
18501: hitaasti vuosikymmenten kuluessa.                      kuormitus 10-30 %:lla. Myös otsonin osalta
18502:     Tavallisesti viimeisenä tuleva haittatekijä lau-   ylitetään koko maassa vauriorajana pidetty vuo-
18503: kaisee oireiden näkyvän esiintymisen. Vaikka           sikeskiarvo. Kyseiset pitoisuudet ovat lausun-
18504: ilman epäpuhtaudet vaikuttavat selvästi metsien        non mukaan varmasti lisänneet metsäpuiden
18505: elinvoimaisuuteen, ei maamme pahimmallakaan            harsuuntumista laajoilla alueilla. Etelä-Suomen
18506: laskeuma-alueella ole Metsäntutkimuslaitoksen          hapanta laskeumaa alennettaisiin tehokkaimmin
18507: mukaan havaittu keskimääräistä enempää met-            rajoittamalla suurten teollisuuslaitostemme
18508: sätuhoja. Epäpuhtauksien vaikutukset näkyvät           päästöjä ja ohjaamalla avustuksia Koillis-Viron
18509: toistaiseksi selvimmin Etelä-Suomen teollisuus-        ja Pietarin alueen rikki- ja emäskationipäästöjen
18510: alueiden ympäristössä puuston harsuuntumisena          voimakkaaseen vähentämiseen.
18511: ja jäkäläkasvillisuuden muutoksina. Ilmastollis-          Näyttää ilmeiseltä, että ilmakehän hiilidioksi-
18512: ten tekijöiden aiheuttamat tuhot jakautuvat sat-       dipitoisuuden kohoaminen ja typpilaskeuma
18513: tumanvaraisesti eri vuosina maan eri osiin. Il-        ovat lisänneet jonkin verran metsien kasvua, ja
18514: miöt eivät kuitenkaan ole uusia, mutta tehokas         vaikutus jatkunee edelleen. Metsä 2000 -ohjel-
18515: tiedonvälitys on tehnyt ne entistä paremmin            man tarkistustoimikunnan mietinnön (KM
18516: tunnetuiksi.                                           1992:5) mukaan on todennäköistä, etteivät il-
18517:     Oulun yliopiston kasvitieteen laitokselta saa-     mansaasteet vähennä lähimmän 15-20 vuoden
18518: dun lausunnon mukaan ilmaston muuttumisen              aikana puuvarannon käyttömahdollisuuksia
18519: aiheuttamat riskit Suomen metsäluonnolle ovat          Suomessa. Sen sijaan myöhempää, vuoden 2010
18520: vielä suurelta osin tuntemattomia. Vaikka puut         jälkeistä, kehitystä on vaikea arvioida. Esimer-
18521: näyttävät lyhyellä aikavälillä hyötyvän lämpe-         kiksi ilmakehän yläosien otsonikerroksen ohene-
18522: nevästä ilmastosta ja lisääntyvästä sadannasta,        misella voi olla sellaisia vaikutuksia metsiin,
18523: voi ilmaston muutos pitkällä aikavälillä sisältää      joita tuskin lainkaan on tutkittu. Siksi ilmaston
18524: suuria riskejä. Muun muassa useat nykyisin             ja maaperän muutokset saattavat muuttaa met-
18525: harvinaiset tuhohyönteiset hyötyvät ilmaston           sien kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Varmuut-
18526: lämpenemisestä ja saattavat aiheuttaa ennen            ta ei ole edes siitä, lisäävätkö vai vähentävätkö
18527: tuntemattomia tuhoja Suomen metsissä. Leudot           ne Suomen metsien puuntuotantokykyä ensi
18528: talvet voivat järkyttää kylmiin talviin sopeutu-       vuosisadalla.
18529: neiden puiden talvilepoa ja aiheuttaa pakkas-             Viime vuosina on selvitetty varsin perusteelli-
18530: vaurioita kasvun käynnistyttyä liian aikaisin.         sesti Itä-Lapin metsien vaurioita. Ilmanlaadun
18531:     Lähes neljänneksessä ILME- projektissa met-        mittauksissa on selvinnyt Kuolan päästöjen
18532: sien elinvoimaisuuden selvittämiseksi tutkituista      vaihteleva luonne, jossa tyypillisiä ovat pitkäh-
18533: puista oli merkkejä harsuuntumisesta eli yli           köt puhtaat kaudet ja hyvin lyhytaikaiset kor-
18534: 20 %:n neulaskadosta. Metsäntutkimuslaitoksen          keat rikkidioksidipitoisuudet Sevettijärven mit-
18535: mukaan muihin Euroopan maihin verrattuna               tausasemalla myös otsonipitoisuudet olivat ker-
18536: maamme metsien harsuuntuneisuus on keskita-            tomusvuoden keväällä korkeita. Tähänastiset
18537: soa ja samaa suuruusluokkaa kuin muissa Poh-           tutkimukset ovat antaneet vaurioiden laajuudes-
18538: joismaissa. Suomessa metsäpuiden harsuuntu-            ta Montsegorskin ympäristössä samanlaisen ku-
18539: minen tausta-alueilla johtuu pääasiassa puuston        van. Näkyvät vauriot ja korkeat saastepitoisuu-
18540:  korkeasta iästä sekä erilaisista sää- ja ilmastote-   det ulottuvat kaivosalueesta 40-50 km:n etäi-
18541:  kijöistä. Ilman epäpuhtauksilla on ilmeisesti ol-     syydelle Suomeen päin. Tutkimusten mukaan
18542: 172
18543: 
18544: myös neulasten kylmänkestävyys on selvästi             surmatuhot ovat kohdistuneet nuoriin männi-
18545: alentunut tehtaiden lähiympäristössä. Tulos tu-        köihin pahimmin korkeimmilla vedenjakaja-
18546: kee ns. monistressihypoteesia tuhojen syy-yh-          alueilla eri puolilla maata. Suurimmat tuhoutu-
18547: teyksistä. Kaarnan, sammalten ja jäkälien ke-          neet männiköt ovat Kurussa ja Multialla. Verso-
18548: miallisina muutaksinaja raskasmetallipitoisuuk-        surmatuhoja on esiintynyt kaikkialla Euroopas.:
18549: sina ilmenevä vaikutusalue ulottuu kauemmas            sa, Yhdysvaltain ja Kanadan itäosissa sekä Japa-
18550: aina Inarin länsiosista Sallan pohjoisosiin. Varsi-    nissa.
18551: nainen metsäkuolema-alue Montsegorskissa on                Metsän tuhohyönteisistä yleisimpiä ovat
18552: n. 40 000---50 000 ha. Vaurioitunut alue on kui-       mäntypistiäiset, ytimennävertäjät, muutamat
18553: tenkin huomattavasti tätä laajempi.                    kuusen kaarnakuoriaiset ja tukkimiehentäi. Li-
18554:    Lapissa havaittujen puustovaurioiden suoraa         säksi on joukko hyönteisiä, jotka voivat aiheut-
18555: yhteyttä Kuolan alueen saastepäästöihin ei             taa merkittävää tuhoa, mutta niiden massaesiin-
18556: Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tutkimuksis-            tymiset toistuvat harvoin (esim. mäntymittari).
18557: sa ole voitu osoittaa. Teollisuusperäisten saas-       Huomiota herättävää tuhoa aiheuttavat myös
18558: teiden aiheuttamien oireiden erottaminen tie-          havupunkit ja punalatikka. Taimien tuhohyön-
18559: teellisesti luotettavasti muista luontaisista epide-   teisistä on yleisin tukkimiehentäi. Hyönteistuho-
18560: mioista ja häiriöistä on vaikeaa. Tähänastisen         ja on eniten Etelä-Suomessa. Taimikoissa myös
18561: tutkimustiedon perusteella itäinen Inari on La-        myyrät ja hirvet aiheuttavat huomattavia tuhoja.
18562: pin kuormitetuinta aluetta, ja se lienee pohjoi-           Tuhojen takia markkinakelpoisen puun mää-
18563: sen sijaintinsa ja karujen maidensa puolesta           rä vähenee ja laatu huononee. Tuhojen huo-
18564: siten uhanalaisinta.                                   mioon ottaminen puolestaan lisää jonkin verran
18565:    Kuolan lisäksi Suomen lähialueilla ei ole sat-      metsänhoitokustannuksia. Myös torjuntatoimis-
18566: tunut laaja-alaisia metsäkuolemia. Tutkimuksen         ta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Tautien
18567: suuntaamisessa on kuitenkin kiinnitetty huo-           ja eläinten aiheuttamat taloudelliset menetykset
18568: miota Koillis-Viron, Pietarin ja Lenigradin            on arvioitu noin miljardiksi markaksi vuosittain.
18569: alueen huomattaviin päästöihinja niistä aiheutu-           M e t s ä t u h o j e n s e u r a n t a j a t o r-
18570: vaan kuormitukseen Kaakkois-Suomessa.                  j u n t a. Metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien
18571:    Pahimmat metsätuhot Suomessa ovat viime             ja tuhoeläinten seuranta on metsän hyönteis- ja
18572: aikoina olleet sienitautien aiheuttamia. Talou-        sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/91)
18573: dellisesti merkittävin taudinaiheuttaja on juuri-      nojalla annetussa asetuksessa (1045/91) määrät-
18574: kääpä. Toiselle sijalle viime vuosikymmenien           ty Metsäntutkimuslaitoksen tehtäväksi. Sen tu-
18575: aikana on noussut versosurma. Ajoittain talou-         lee toimittaa seurannasta vuosittain raportti
18576: dellisesti merkittäviä tai huomiota herättäviä         maa- ja metsätalousministeriölle. Metsäkeskuk-
18577: tuhoja saavat aikaan myös muutamat karistesie-         set, metsälautakunnat sekä maata omistavat val-
18578: net, talvituhosienet ja ruostesienet. Mesisienet       tion virastot ja laitokset ovat velvollisia avusta-
18579: aiheuttavat metsässä juurikäävän lisäksi merkit-       maan Metsäntutkimuslaitosta tehtävän suoritta-
18580: tävää juurilahoa. Tairriitarhoissa ja viljelyaloilla   misessa.
18581: pahimpia tauteja ovat versosurma, männynka-                Lain säännöksillä pyritään pitämään metsätu-
18582: riste, männynlumihome ja monien eri sienten            hoja aiheuttavien hyönteisten määrä niin piene-
18583: aiheuttamat juurilahot. Tärkeimpiä juurilahot-         nä, että merkittäviä tuhoja ei pääse syntymään.
18584: tajia ovat Rhizoctonia-lajit.                          Määräyksiä on annettu mm. puutavaran kesäai-
18585:    Juurikäävän aiheuttamaa kuusen tyvilahoa            kaisesta varastoinnista, pysyvistä puutavarava-
18586: on koko Etelä-Suomessa. Pahimmillaan tuhot             rastoista ja laajojen metsätuhojen torjunnasta.
18587: ovat eteläisellä rannikkoalueella, missä paikoin       Metsätuhoja voidaan torjua ennakolta ottamalla
18588: yli 30 % runkoluvusta on lahovikaisia. Myös            tuhoriskit aiempaa paremmin huomioon metsä-
18589: länsirannikolla aina Kokkolan seudulle saakka          taloustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa,
18590: lahovikaisuutta esiintyy varsin runsaasti. Juuri-      mm. hakkuiden ja puunkorjuun ajankohtaa va-
18591: käävän aiheuttamaa männyntyvitervasta on eni-          littaessa. Huomattavimpien tuhonaiheuttajien
18592: ten Kaakkois-Suomessa. Pohjoisin havainto juu-         torjuntamenetelmien tutkimusta ja kehittämistä
18593: rikäävästä on Pallasjärven lähistöltä. Sieni on        on kuitenkin lisättävä.
18594: levinneisyydeltään yleismaailmallinen. Tuhoja              Happamoitumistutkimusprojekti antoi uutta
18595: esiintyy kaikkialla pohjoisissa havumetsissä.          tietoa metsien tilasta ja sen kehityksestä sekä
18596:    Versosurma on aiheuttanut n. 20 vuoden ajan         siitä, miten tutkimusta tulisi suunnata. Maa- ja
18597: lähes yhtä pahoja tuhoja kuinjuurikääpä. Verso-        metsätalousministeriön mukaan tärkeänä tulok-
18598:                                                                                                     173
18599: 
18600: sena on myös pidettävä tutkijoiden saamaa kou-        ikäisissä metsissä vajaakäytöstä seuraa ylitihen-
18601: lutusta ja ammattitaidon parantumista uudella         tyminen, joka sekään ei ole metsänhoidollisesti
18602: tutkimusalueella. HAPRO-projektin päätyttyä           toivottava tilanne. Puusto menettää elävää lat-
18603: tutkimustoiminta on jatkunut hajautettuna eri         vustoaan, puiden elinvoima ja kasvu heikkene-
18604: tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin ilman yhte-       vät kuten yli-ikäisissäkin metsissä. Sekä ikäänty-
18605: näistä projektiorganisaatiota. Itä-Lapin metsä-       misen että tihentymisen aiheuttama puustojen
18606: vaurioprojekti on merkittävin HAPROnjatkok-           rappeutuminen lisää tuhoalttiutta.
18607: si perustetuista hankkeista. ILME-projektin tut-         Suomessa on poikkeuksellisen tarkat tiedot
18608: kimusten jatkoksi on Metsäntutkimuslaitokses-         metsävarojen tähänastisesta kehityksestä ja met-
18609: sa perustettu vuodet 1992-96 kattava metsien          sien nykyinen kasvukuntakin tunnetaan melko
18610: terveydentilan tutkimusohjelma, jolle on määri-       hyvin. Vaikka ilmansaasteet eivät ilmeisesti aina-
18611: telty seuraavat yleistavoitteet:                      kaan parin lähimmän vuosikymmenen aikana
18612:     - tuottaa sekä valtakunnallisesti että alueel-    vähennä puuvarannon käyttömahdollisuuksia
18613: lisesti edustavaa tietoa metsien terveydentilasta     Suomessa, on niillä kuitenkin merkitystä metsien
18614: ja elinvoimaisuudesta                                 luonnonsuojeluarvolle. Ilmastollisista tekijöistä
18615:     - laatia ennusteita metsien terveydentilan ja     aiheutuvat tuhot eivät ole ennustettavissa. Nii-
18616: kasvun kehityksestä metsätaloutta varten              hin on tässä vaiheessa vaikea varautua, koska
18617:      - tutkia metsävaurioiden syy-yhteyksiä ja        muutoksen laadusta ja suuruudesta ei ole var-
18618: kehittää tunnuksia puiden elinvoimaisuuden            maa käsitystä.
18619: määrittelemiseksi                                        Metsäntutkimuslaitoksessa tehtävä metsätu-
18620:      - kehittää metsän- ja maanhoidon menetel-        hoja koskeva tutkimus tähtää tuhojen syiden
18621: miä metsien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja       selvittämiseen, torjuntamenetelmien ja ennalta
18622: parantamiseksi sekä                                   ehkäisevien metsänhoitotoimien kehittämiseen.
18623:      - edistää alan kotimaista ja kansainvälistä      Torjunnan kehittämiseksi on tuhonaiheuttajan
18624:  tutkimusyhteistyötä.                                 elintavat tunnettava mahdollisimman hyvin.
18625:      Metsätuhojen seuranta tapahtuu osaksi valta-     Metsiköiden eri kehitysvaiheissa on kyettävä
18626:  kunnan metsien inventoinnin yhteydessä, osaksi       yhdistämään erilaiset torjuntatoimet Esimer-
18627:  metsälautakunnilta ja metsähallitukselta vuosit-     kiksi juurikäävän ja männyn versosurman tor-
18628:  tain kerättävien tietojen avulla, joita metsänsuo-   juntaa on meillä kyetty kehittämään viime
18629: jelun tutkijat tarpeellisin osin tarkistavat. Met-    vuosina.
18630:  sien yleiskunto arvioidaan vuosittain valtakun-         Hyönteisten massaesiintymiä on joissakin ta-
18631:  nallisesti pysyviltä koealueilta.                    pauksissa Suomessakin rajoitettu torjunta-ainei-
18632:      Euroopassa metsien yleiskuntoa seurataan         den avulla. Mäntypistiäisten torjunnassa on käy-
18633:  pääasiassa neulaskadon ja erilaisten neulasten       tetty suureksi osaksi täällä kehitettyä biologista
18634:  värivikojen esiintymisen perusteella. Käytettä-      torjuntamenetelmää. Nykyisen käsityksen mu-
18635:  vistä menetelmistä on sovittu YK:n ja ECE:n          kaan erityisesti kaamakuoriaistuhojen välttä-
18636:  metsävaurio-ohjelman puitteissa, johon Metsän-       miseksi metsänhoitotoimien ja puutavaran käsit-
18637:  tutkimuslaitos on osallistunut ja toimittanut        telyn oikea suunnittelu on torjunnassa ratkaise-
18638:  vuodesta 1986lähtien vuotuiset tulokset metsien      vaa.
18639:  harsuuntumisesta ECE:n tilastoissa raportoita-          Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsän-
18640:  vaksi. Seurantamenetelmien kehittäminen on           hoidon mahdollisuudet torjua ilman epäpuh-
18641:  käynnissä kansainvälisissä työryhmissä, joihin       tauksien suoranaisia vaikutuksia ovat varsin vä-
18642:  Metsäntutkimuslaitos osallistuu. Kehittämista-       häiset, vaikka eri puulajien sietokyvyssä onkin
18643:  voitteita on esim. puiden yleiskunnon sekä pui-      eroja. Sen sijaan epäpuhtauksista aiheutuvia
18644:   den ja maan ravinnetilan seurantamenetelmien        haittoja, jotka ilmenevät maan kautta, voitai-
18645:   osalta.                                             siin jonkin verran lieventää metsänhoidonisin
18646:       Metsänhoidon laiminlyönnillä tai väärällä       menetelmin. Esimerkiksi ylitiheiden metsien
18647:   ajoittamisella on huomattava merkitys tuhojen       harventaminen ja yli-ikäisten metsien uudista-
18648:   synnyssä. Metsien uudistamisessa tulisi huoleh-     minen lieventävät myös metsämaan luontaista
18649:   tia kasvupaikalle sopivan puulajin ja sen alkupe-   happamoitumiskehitystä ja ylläpitävät samalla
18650:   rän valitsemisesta. Metsien vajaakäyttö johtaa      maan viljavuutta. Lehtipuiden suosiminen vä-
18651:   puuston ikääntymiseen. Ikääntyminen johtaa          hentää havupuihin verrattuna maahan tulevaa
18652:   puolestaan puuston määrään suhteutetun kas-         happamoittavaa kuormitusta ja edistää metsi-
18653:   vun alenemiseen ja lopulta lahoamiseen. Kaiken-     kön ravinnekiertoa.
18654: 174
18655: 
18656:     Vaikka metsiemme kasvu on tällä hetkellä              keiden koordinointiin ja tutkimuksen arviointiin
18657: parempi kuin koskaan, havaintoja metsien kunnon           tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
18658: huononemisesta on jo olemassa. Lähes neljännek-               Metsätuhojen ennalta ehkäisemiseksi ja torju-
18659: sessä ILME-projektissa tutkituista puista oli             miseksi on tärkeää, että metsäviranomaiset valvo-
18660: merkkejä harsuuntumisesta. Erilaiset metsätuhot           vat 1ehokkaasti metsän hyönteis- ja sienituhojen
18661: aiheuttavat metsätaloudelle n. miljardin markan           torjunnasta annettujen säännösten ja määräysten
18662: menetykset vuosittain. Maamme metsät ovat tois-           noudattamista ja että metsätuhon uhatessa ryhdy-
18663:  taiseksi välttyneet laaja-alaisilta ja pitkäaikaisilta    tään välittömästi tarvittaviin torjuntatoimiin.
18664: metsätuhoilta. Pahimpia tuhonaiheuttajia ovat             Metsätuhojen esiintymisen ja leviämisen seuran-
18665: sienitaudit ja tuhohyönteiset, joiden voidaan kat-         taa ja tuhojen torjuntaa tulee myös tehostaa
18666: soa olevan osaksi seurausta puuston yli-ikäisyy-          yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa.
18667: destä, koneellisen puunkorjuun puustolle aiheutta-            Ilman epäpuhtauksien laskeumien odotetaan
18668: mista vaurioista, kuorellisen puutavaran metsäva-          vähenevän Suomessa 1990-luvulla 1980-luvun al-
18669: rastoinnista sekä jonkin verran myös käytetyistä          kuvuosien tasosta. Varsinkin rikkipäästöjen ra-
18670: uudistamismenetelmistä. Myös eräät poikkeuksel-           joittamisessa on jo päästy hyvään alkuun kansain-
18671: liset sääilmiöt ovat paikallisesti vioittaneet metsiä.     välisten sopimusten avulla. Pitoisuudet tulevat
18672: Ilman epäpuhtauksien vähentäessä metsien vastus-          kuitenkin vielä pitkään olemaan lähellä tällä het-
18673:  tuskykyä saattavat tuhot kehittyä aikaa myöten           kellä luonnon kestokyvylle määriteltyjä kriittisiä
18674: nykyistä suuremmiksi. Suomessakin on jo nyt               arvoja, mikäli haitallisten päästöjen nopeaa ja
18675: alueita, joissa päästöt ylittävät luonnon teoreetti-      jyrkkää rajoittamista ei voida toteuttaa. Omien
18676: sesti määritellyn sietokyvyn. Kuormitetuimpia             päästöjemme lisäksi ongelmia aiheuttavat lähinnä
18677: alueita ovat eteläinen rannikkovyöhyke, Kaak-              Baltian ja Venäjän lähialueiden ilman epäpuhtau-
18678: kois-Suomi ja Inarin Lappi.                               det sekä kaukokulkeutumat. Maamme viran-
18679:     Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että        omaisten tulisikin lähialueyhteistyössä pyrkiä vai-
18680: metsien terveydentilan seurantaa ja metsätuhojen          kuttamaan tehokkaasti ennen kaikkea Kuolan
18681:  torjuntatutkimusta kehitetään ja laajennetaan            alueen, Koillis- Viron ja Pietarin alueen päästöjen
18682:  Metsäntutkimuslaitoksessa laaditun tutkimusoh-           merkittävään ja pysyvään vähentämiseen.
18683: jelman mukaisesti ja tiivistetään yhteistyötä mui-            Lopuksi valtiontilintarkastajat toteavat, että
18684: den tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tois-       metsien nykyisen vajaakäytön jatkuminen aiheut-
18685:  taiseksi ei ole kyetty selkeästi osoittamaan ilman        taa vakavan uhan metsien terveydelle ja uusiutu-
18686: epäpuhtauksien ja bioottisten tuhojen välistä riip-       miselle. Metsätaloudessa ja metsien käsittelyssä
18687: puvuutta. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää il-            tulee toimia niin, että metsätuhojen ja metsä-
18688: man epäpuhtauksien tosiasiallinen vaikutus met-            talouden ympäristöhaittojen syntymisen riski vä-
18689: sien terveyteen. Voimavarojen tehokkuuden ja              henee.
18690:  tuloksellisuuden varmistamiseksi tutkimushank-
18691:                                                                                                      175
18692: 
18693: 
18694: 
18695: 
18696:                             Liikenneministeriön hallinnonala
18697: 
18698:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-     kunnan päätöksen mukaan Posti- ja telelaitok-
18699: kastuksen liikenneministeriössä 17.3.1993, Posti-     sen tehtävä on huolehtia posti- ja teletoiminnan
18700: ja telelaitoksessa 4.12.1992 sekä Ilmatieteen lai-    tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja palve-
18701: toksessa 20.1.1993.                                   lutarjonnasta asiakkaiden ja koko yhteiskunnan
18702:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat       tarpeita vastaavasti. Posti- ja telelaitoksen tulee
18703: perehtyneet Posti- ja telelaitoksen ja Valtionrau-    erityisesti huolehtia peruspalvelujen saatavuu-
18704: tateiden tulos- ja palvelutavoitteiden toteutumi-     desta koko maassa tasapuolisin ehdoin riittävän
18705: seen kertomusvuonna, sääpalvelun kehittämi-           nopeasti. Mikäli kiinteää postitoimipaikkaver-
18706: seen ja merentutkimustoimintaan. Liikennemi-          kostoa ei voida liiketaloudellisista syistä ylläpi-
18707: nisteriöön tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä         tää, tulee palvelujen säilyttämiseksi ja paranta-
18708: on käsitelty mm. liikenteen infrastruktuuri-          miseksi kehittää asiamiespostijärjestelmää.
18709: investointien tasoa ja liikenneinvestointien yh-         Postin peruspalveluihin kuuluu eduskunnan
18710: teensovittamista, valtion asemaa tavarankulje-        kannan mukaan tavallisten 1. luokan kirjeiden ja
18711: tuksessa ja julkisen liikenteen tuen säästömah-       lehtien normaali postinkanto. Tavoitteena on,
18712:  dollisuuksia.                                        että määräaikaan mennessä kuljetettavaksi jäte-
18713:                                                       tyistä 1. luokan kirjeistä 95 % on perillä lähettä-
18714:                                                       mistä seuraavana työpäivänä. Lehdet toimite-
18715:                                                       taan perille vaihtoehtoisesti 16, 48 tai 72 tunnin
18716:               Liikenneministeriö                      kuluttua postiinjättöajankohdasta. Tämän ns.
18717:                                                       peruspalvelutason valitsee palvelun tilaava lehti.
18718:    Posti- ja telelaitos. Posti- ja telelaitos on      Kulkunopeustavoite 2. luokan kirjeliikenteessä
18719: 1.1.1990 lähtien toiminut valtion talousarvion        on, että kirjeet ovat perillä lähettämistä seuraa-
18720: ulkopuolisena, valtion liikelaitoksista annetun       vana kolmantena työpäivänä.
18721: lain (627/87) mukaisena uusimuotoisena liikelai-         Telen peruspalveluihin kuuluvat puhelinliitty-
18722: toksena. Liikelaitoslain mukaan eduskunta hy-         män saanti ja perusteleverkon tarjoamat yhtey-
18723: väksyy talousarviokäsittelyssä liikelaitoksen pal-    det. Tavoitteena on, että puhelinliittymät toimite-
18724: velutavoitteet ja muut toimintatavoitteet Edus-       taan kohtuullisessa ajassa, vähintään 80%
18725: kunta hyväksyy myös liikelaitoksen investoin-         toimituksista neljässä viikossa. Kaukoyhteyksis-
18726: tien tärkeimmät kohteet, varainhoitovuoden in-        täjohtuva puheluyritysten esto (kiiretunnin aika-
18727: vestointien enimmäismäärän ja valtuutuksen            na verkon normaalitilassa) saa olla korkeintaan
18728: tehdä investointeja koskevia sitoumuksia, joista      3%.
18729: aiheutuu menoja seuraavina varainhoitovuosi-             Asetettujen tavoitteiden mukaan Posti- ja te-
18730: na. Valtioneuvosto puolestaan asettaa eduskun-        lelaitoksen investoinneista saisi aiheutua menoja
18731: nan päätöksen rajoissa liikelaitokselle tarkenne-     kertomusvuonna enintään 2110 Mmk. Tärkeim-
18732: tut palvelu- ja tulostavoitteet sekä päättää edus-    pinä investointikohteina mainittiin tietoliiken-
18733: kunnan antamien lainanottovaltuuksien rajoissa        teen kasvusta johtuv;lt televerkkojen investoin-
18734: pitkäaikaisen lainanoton enimmäismäärästä.            nit ja Postin lajittelukeskukset. Kaukoverkkotoi-
18735: Muutoin liikelaitoksen tulee toimia yleisten liike-   mintaan investoitaisiin n. 300 Mmk, paikallis-
18736: taloudellisten periaatteiden mukaisesti.              verkkotoimintaan n. 400 Mmk sekä matkavies-
18737:    Kertomusvuodeksi asetetut pal-                     tintoimintaan n. 450 Mmk. Posti- ja telelaitos
18738: v e 1u - j a muu t t a v o i t t e e t. Käsitel-      valtuutettiin tekemään kertomusvuonna inves-
18739: lessään kertomusvuoden tulo- ja menoarvioesi-         tointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheu-
18740: tystä eduskunta hyväksyi palvelu- ja muut toi-        tua menoja seuraavina vuosina enintään
18741: mintatavoitteet Posti- ja telelaitokselle. Edus-      750Mmk.
18742: 176
18743: 
18744:    Tulo- ja menoarvioesityksen Posti- ja telelai-           Posti- ja telelaitoksen hoitaman tietoliiken-
18745: tosta koskevassa selvitysosassa on todettu mm.,         teen hinnat laskivat 3 %, kun kuluttajahintain-
18746: että Posti- ja telelaitoksen hallitus on asettanut      deksi nousi 2,6 %. Teleliikenteen hintoja lasket-
18747: laitoksen liikevaihtotavoitteeksi kertomusvuo-          tiin keskimäärin 6 %. Alennukset olivat suurim-
18748: deksi 10 039 Mmk, josta Postin liikevaihto olisi        mat kauko-ja matkapuhelinliikenteen hinnoissa,
18749: 4 944 Mmk ja Telen liikevaihto 5 095 Mmk.               mutta postiliikenteen hinnat nousivat keskimää-
18750: Henkilöstön määrän on arvioitu vähenevän yli            rin prosentin vuoteen 1991 verrattuna. Valtio-
18751: 2 %ja olevan n. 42 500.                                 neuvoston hinnoittelutoimivalta siirrettiin kerto-
18752:    Vastauksessaan valtion tulo- ja menoarvioesi-        musvuonna Posti- ja telelaitokselle.
18753: tykseen eduskunta vielä edellytti Posti- ja telelai-        Toimintakertomuksen mukaan Posti- ja tele-
18754: toksen toimintamahdollisuuksien turvaamista             laitoksen käyttökulut kasvoivat 3% edellisestä
18755: niin, ettei kansallinen teletoiminta heikkene ja        vuodesta ja olivat n. 140 Mmk budjetoitua
18756: että koko valtakunnan posti- ja telepalveluja           suuremmat. Palkkasumma muodostui ennakoi-
18757: voidaan kehittää tarvetta vastaavalla tavalla.          tua suuremmaksi henkilöstön vähenemisestä
18758:    Valtioneuvosto asetti 6.2.1992 eduskunnan            huolimatta, koska siihen sisältyivät ns. kehittä-
18759: tulo- ja menoarviossa hyväksymät Posti- ja tele-        misrahat,joita maksettiin laitoksen palveluksesta
18760: laitoksen palvelutavoitteet ja muut toimintata-         vapaaehtoisesti irtisanoutuneille. Näiden koko-
18761: voitteet kertomusvuodeksi. Laitoksen tulosta-           naismäärä kertomusvuonna oli 380 Mmk. Lisäk-
18762: voitteeksi asetettiin 327 Mmk ja tuloutusvaa-           si henkilöstön poistuma painottui loppuvuoteen,
18763: teeksi valtiolle 240 Mmk, mikä vastaa n. 8 %:n          minkä vuoksi maksettuihin palkkoihin ei ehtinyt
18764: tuottoa osakepääomaa vastaavalle tuottovaati-           syntyä suuria säästöjä kertomusvuonna.
18765: muksen alaiselle pääomalle. Liikenneministeriö              Posti- ja telelaitoksen vuoden 1992 käyttökate
18766: täsmensi Postin tulostavoitteeksi 15 Mmk ja             oli n. 185 Mmk ennakoitua parempi, tosin 125
18767: Telen tulostavoitteeksi 312 Mmk. Kertomusvuo-           Mmk edellisvuotista pienempi. Tulos muiden
18768: den liikevaihdoksi arvioitiin tässä vaiheessa enää      tuottojen ja kulujen jälkeen oli n. 100 Mmk
18769: 9443 Mmk.                                               parempi kuin edellisenä vuonna, koska poistot
18770:    Posti- ja telelaitoksen pitkäaikaisen lainan         pienenivät investointien vähenemisen vuoksi ja
18771: otto-oikeus oli kertomusvuonna enintään                 vastaavasti rahoitustuotot kasvoivat.
18772: 750 Mmk.                                                    Tilinpäätöksessä Postilie on kohdistettu
18773:     Eräitä kertomusvuoden tilin-                        260 Mmk:n suuruinen toimintavaraus, jolla va-
18774: p ä ä t ö s - y m. t i e t o j a. Valtioneuvosto        raudutaan kattamaan yhtiöittämisen vuoksi
18775: vahvisti Posti- ja telelaitoksen tilinpäätöksen         henkilöstölle maksettavien lisäeläkkeiden kus-
18776: 7.4.1993 ja päätti samalla tilinpäätöksen osoitta-      tannukset.
18777: man voiton, 327 Mmk:n, käytöstä.                            Tilikauden voitto oli 327 Mmk, josta tuloutet-
18778:     Tilinpäätöksen mukaan Posti- ja telelaitoksen       tiin 30.12.1992 valtiolle 240 Mmk.
18779: liikevaihto kertomusvuonna olin. 9767,8 Mmk,                Posti- ja telelaitoksen kertomusvuoden inves-
18780: mikä osoittaa 1 %:n nousua edellisvuodesta.             toinnit jäivät 5 % edellisvuotisia pienemmiksi.
18781: Seuraavassa asetelmassa esitetään Posti- ja tele-       Investointitarvetta vähensi postivolyymin pie-
18782: laitoksen sekä erikseen Postin ja Telen liikevaih-      nentyminen ja teleliikenteen kasvun hidastumi-
18783: tojen kehitys v. 1990-92.                               nen. Investoinneista aiheutuneita menoja oli yh-
18784:                                                         teensä 1505 Mmk ja investointeja koskevia sitou-
18785: Liikevaihto                1990       1991     1992     muksia, joista aiheutuu menoja tulevina vuosina,
18786:                                       Mmk               oli 288 Mmk:n arvosta. Eniten investoitiin tele-
18787: Posti .................   4484,0    4 684,7   4 762,1   verkkoihin, yhteensä 957 Mmk. Kaukoverkko-
18788: Tele ..................   4 982,1   4 957,7   5 005,7   toiminnan osuus olin. 175 Mmk, paikallisverk-
18789:                                                         kotoiminnan osuus n. 435 Mmk ja matkaviestin-
18790: Yhteensä ..........       9 466,1   9 642,4   9 767,8   toiminnan osuus n. 200 Mmk.
18791:                                                             Kertomusvuonna ei otettu uutta pitkäaikaista
18792:                                                         lainaa ja jäljellä olevan lainakannan arvo oli
18793:     Kertomusvuonna postilähetysten kokonais-             31.12.1992 yhteensä 1590 Mmk, josta 905 Mmk
18794: määrä väheni kansantalouden laman vuoksi 6 %            oli valtion lainoja.
18795: edellisestä vuodesta. Kirjelähetysten määrä kas-            Valtiolta saaatuja lainoja lyhennettiin n. 319
18796: voi prosentin, mutta lehtiä ja suoramarkkinoin-         Mmk:lla ja valtiolle maksettiin korkoja
18797: tilähetyksiä postitettiin aiempaa vähemmän.             n. 107 Mmk, joka sisältää eläkelainojen korot.
18798:                                                                                                                      177
18799: 
18800:     Ase te t t u j en p a 1v e 1 u- j a toi-                      kilpailijoiden tarjoamat palvelut. Yhdessä hinto-
18801: mintatavoitteiden                        toteutumi-               jen alenlumisen kanssa tämä voi merkitä Posti-
18802: nen. Valtioneuvosto käsitteli Posti- ja telelai-                  ja telelaitoksen arvion mukaan usean sadan
18803: toksen kertomusvuoden tilinpäätöstä 7.4.1993.                     miljoonan markan liikevaihdon menettämistä.
18804: Asiaa koskeneessa liikenneministeriön liitemuis-                  Toiminnan kannattavuus heikkenee olennaises-
18805: tiossa on selvitelty asetettujen tavoitteiden toteu-              ti, sillä kilpailu käydään ainakin osittain hinta-
18806: tumista. Sen mukaan valtioneuvoston asettama                      kilpailuna, eivätkä puhelinlaitokset jaa omistajil-
18807: tulostavoite on saavutettu ja tuloutusvaade täy-                  leen osinkoja. Posti- ja telelaitoksen mukaan
18808: tetty. Muistiossa todetaan myös, että Posti- ja                   hinnat on voitava asettaa uudessa tilanteessa
18809: telelaitos on saavuttanut kertomusvuodeksi ase-                   markkinoiden mukaan, mikä merkitsee luopu-
18810: tetut palvelu- ja toimintatavoitteet Tähän no-                    mista tasahinnoittelusta ja siirtymistä nykyistä
18811: jautuen valtioneuvosto on päättänyt, että Posti-                  kustannusvastaavampaan hinnoitteluun.
18812: ja telelaitoksen kertomusvuoden toimintakerto-                        Henkilöstömäärää on vähennetty koko liike-
18813: mus ei aiheuta toimenpiteitä.                                     laitoksesta kertomusvuonna n. 5 OOO:lla ja
18814:      Kirjeiden kulkunopeutta on seurattu postin-                  v. 1993 vähennyksiä aiotaan edelleen jatkaa.
18815: kulun eri vaiheisiin kohdistuvalla jatkuvana seu-                 Posti- ja telelaitos olisi nimenomaan henkilöstö-
18816: rannalla. Keskimäärin 95,5% 1. luokan kirjeistä                   määrän hallitun sopeuttamisen ja palvelujen ke-
18817: oli selvityksen mukaan perillä lähettämistä seu-                  hittämisen nimissä halunnut avata alaa kilpailul-
18818: raavana työpäivänä. Tavoitteena oleva 95 %:n                      le vasta v. 1996. Laitos valmistautuu kuitenkin
18819: palvelutaso jäi saavuttamatta vain joulukuussa,                   tilanteeseen huolella ja uskoo, että lähiajan on-
18820: jolloin postiliikenne on vilkkaimmillaan. Vastaa-                 gelmista selvitään pitkällä aikavälillä. Keskeinen
18821: vasti 2. luokan kirjeistä oli keskimäärin 95,5%                   keino parantaa laitoksen selviytymistä kasvavas-
18822: perillä kolmantena työpäivänä lähettämispäiväs-                   sa kilpailutilanteessa on sen yhtiöittäminen.
18823: tä lukien.                                                            P o s t i n j a k e l u k i i s t a. Posti- ja tele-
18824:      Lehtiliikenteen palvelutasosta tehdyssä tutki-               laitoksen hallitus on kesäkuussa 1991 tehnyt
18825: muksessa saatiin tulokseksi, että 98,8 % tutki-                   periaatepäätöksen postin perusjakelun tuotanto-
18826:  tuista lehdistä , jotka lähetettiin 16 tunnin palve-             kustannusten alentamisesta. Tämän päätöksen
18827:  luna, jaettiin tilaajille ilmestymispäivänä. Vas-                mukaisesti määrättiin postin toimitusehdoissa,
18828:  taavasti 48 tunnin palveluna 99,6% lehdistä                      että postinjakelu toteutetaan kaikissa omakoti-
18829: jaettiin tilaajille sovittuun aikaan mennessä.                    ja rivitaloissa laatikkoonjakeluna. Toimituseh-
18830:      Kertomusvuonna maassa oli 977 pankkipäät-                    tojen mukaan postinjakelu voitiin myös keskeyt-
18831:  tein varustettua postikonttoria ja asiamiesposte-                tää, mikäli asiakas ei noudattanut postilaitoksen
18832: ja n. 1 050.                                                      toimivaltuuksiensa rajoissa antamia jakeluta-
18833:      Puhelinliittymien toimitusajassa ylitettiin ta-              paa, postilaatikon sijoittelua ja muita postilaa-
18834:  voite, sillä 98 % tilaajista sai puhelinliittymän                tikkoa koskevia ohjeita. Eräät postinsaajat kui-
18835:  neljässä viikossa. Myös kaukoverkon palveluta-                   tenkin vastustivat kyseistä päätöstä, ja eduskun-
18836:  so oli muistion mukaan tavoitetta parempi, sillä                 nan oikeusasiamies joutui useamman kantelun
18837:  kaukoyhteyksistä johtuva puheluyritysten esto                    johdosta ottamaan kantaa Posti- ja telelaitoksen
18838:  oli alle 1 %:n kiiretunnin aikana.                               menettelyyn.
18839:      T e l e l i i k e n t e e n k i l p a i l u t i l a n n e.       Asiaa koskevassa 20.1.1993 päivätyssä pää-
18840:  Valtioneuvosto on 17.9.1992 myöntänyt alueelli-                  töksessään eduskunnan oikeusasiamies painot-
18841:  sille telelaitoksille ja Posti- ja telelaitokselle vuo-          taa mm. sitä, että Posti- ja telelaitoksen ja
18842:  den 1994 alusta voimaan tulevia uusia toimilu-                   postiusaajan välillä perinteisesti vallitsevaa jul-
18843:  pia, jotka merkitsevät telekilpailun avautumista                 kisoikeudellista suhdetta ei muutettu luonteel-
18844:  n. 90 %:lle teletoimintaa. Posti- ja telelaitoksen               taan siinä yhteydessä, kun Posti- ja telelaitok-
18845:  osalta tämä merkitsee radikaalia muutosta toi-                   sesta tuli valtion .liikelaitoksista annetun lain
18846:  mintaympäristöön ja oman toiminnan voima-                        mukainen valtion laitos 1.1.1990. Koska halli-
18847:  kasta uudistamistarvetta.                                        tusmuodon 92 §:n lainalaisuusperiaatteen nojal-
18848:      Posti- ja telelaitokselta saadun arvion mukaan               la viranomaisten toimivallan ainakin julkisen
18849:  laitos menettää välittömästi vuoden 1994 alusta                  vallan käytön osalta on perustuttava eduskun-
18850:   kymmeniä prosentteja markkinaosuuttaan kil-                     nan säätämään lakiin, Posti- ja telelaitoksen
18851:   paileville puhelinlaitoksille, vaikka Posti- ja tele-           oikeus keskeyttää postiusaajalta postinjakelu
18852:   laitoksen tarjoamat palvelut olisivatkin laadul-                tulee perustua joko laissa olevaan säännökseen
18853:   taan parempia ja hinnaltaan edullisempia kuin                   tai valtuutussäännökseen, jonka perusteella se
18854: 
18855:  12 330616T
18856: 178
18857: 
18858:  voi yksipuolisesti määrätä asiasta. Oikeusasia-       saajan nam halutessa postin kerran viikossa
18859:  miehen mukaan näin ei kuitenkaan ole ollut            luukkuunkantona.
18860:  asianlaita.                                               Tilanteen rauhoittamiseksi Posti- ja telelaitos
18861:      Suurimpana syynä näihin kiistoihin oikeus-        etenee neuvotellen jakelun uudistamisesta. Sel-
18862:  asiamies pitää päätöksessään sitä, että Posti- ja     laisia toimia, joissa laitos antaisi määräyksiä,
18863:  telelaitosta valtion liikelaitokseksi muutettaessa    joita saatettaisiin tulkita julkisen vallan käyttä-
18864:  ei säädetty asianmukaisesti laitoksen ja postin-      miseksi, ei toteuteta. Ministeriö korostaa kuiten-
18865:  saajien suhteen luonteesta. Postiliikenneasetuk-      kin, että postin vastaanottaminen edellyttää
18866:  sen kumoamisen yhteydessä asiaa ei liioin selvi-      luonnostaan vastaanottajan myötävaikuttamis-
18867:  tetty. Postilaitoksen ja postinsaajan välisen suh-    ta. Kenenkään postinsaantia ei ole katkaistu,
18868:  teen yksityis- tai julkisoikeudellisella luonteella   vaan riidanalaisissa tapauksissa jakelu on muu-
18869:  on kuitenkin oikeusasiamiehen mielestä tärkeä         tettu noutopostiksi.
18870:  merkitys mm. postinsaajien oikeuksien ja velvol-          Liikenneministeriö ei pidä mahdollisena, että
18871:  lisuuksien säännöstämiselle.                          budjetista osoitettaisiin korvauksia postinkan-
18872:      Posti- ja telelaitoksen julkiseksi tehtäväksi     non hoitamiseksi joillekin paremmin kuin muil-
18873:  liikelaitoksena säädettiin postin peruspalvelui-      le. Kaikkien palvelujen muuttaminen luukkuun-
18874:  qen toteuttaminen, mutta postinsaajien oikeu-         kannoksi maksaisi n. 950 Mmk vuodessa ja
18875:  det; muun ohella postin saatavuus, jäivät vaille      taajamien osalta n. 600 Mmk. Sen sijaan kaikki
18876:  riittävää huomiota. Postin saatavuus, toisin sa-      postinsaajat voivat ostaa kustannuksia vastaa-
18877:   noen postin antamistapa ja -paikka, on postin-       vasti parempia erityispalveluita.
18878:   saajien peruspalveluiden tärkeä osa, jota päätök-        Hallituksen esitykset Posti-
18879:   sen mukaan ei voida pitää yksinomaan Posti- ja       ja telelaitoksen yhtiöittämiseksi
18880:   telelaitoksen määräysvallassa olevana jakeluta-      j a Postitoiminta laiksi. Hallitus on
18881:  paa koskevana tuotantokysymyksenä.                    30.4.1993 antanut eduskunnalle esitykset laiksi
18882:      Eduskunnan oikeusasiamies esittää päätök-         Posti- ja telelaitoksen muuttamisesta osakeyh-
18883:   sessään valtioneuvostolle, että lakia Posti- ja      tiöksi (HE 50/1993 vp.) ja postitoimintalainsää-
18884:  telelaitoksesta muutetaan tai säädetään yleinen       dännöksi (HE 49/1993 vp.). Tätä laadittaessa
18885:   postitoimintalaki siten, että havaitut lainsäädän-   esitysten käsittely oli eduskunnassa alkuvaihees-
18886:   nön puutteet korjataan kiireellisesti. Oikeusasia-   sa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
18887:   miehen käsityksen mukaan on tärkeätä, että           maan vuoden 1994 alusta.
18888:   Posti- ja telelaitos voi asianmukaisten lain sään-       Yhtiöittämislakiesityksessä todetaan mm.,
18889:   nösten turvin toteuttaa sille tehtäväksi säädetyt    että tarve muuttaa Posti- ja telelaitoksen organi-
18890:   postin peruspalvelut liiketaloudellisten velvoit-    saatiomuoto osakeyhtiöksi on aiheutunut lähin-
18891:   teidensa mukaisesti. Samoin on tärkeätä, että        nä alalla kiristyvästä kilpailusta. Suuren yksikön
18892:   turvataan kansalaisten oikeus saada postin pe-       tarve korostuu, jotta Posti- ja telelaitos pystyisi
18893:   ruspalvelut siten kuin eduskunta joko laissa tai     myös tulevaisuudessa vastaamaan kilpailijoiden-
18894:   Posti- ja telelaitoksen palvelutavoitteissa katsoo   sa haasteisiin. Suomeen suuntautuu ulkomaista
18895:   asianmukaiseksi.                                     kilpailua ja ulkomailla vastaavilla toimialoilla
18896:      Noin 1% pientaloista on ministeriön mukaan        yritykset toimivat suurina yksikköinä. Kilpailun
18897:   luukkuunjakelun piirissä, ja ristiriita koskee       kansainvälistyessä osakeyhtiömuotoiseen toi-
18898:   osaa näistä talouksista. Jo ennen jakelutavan        mintaan siirtymisen tarve korostuu, sillä osake-
18899:   muutosta yli 90% pientaloista sai postinsa laa-      yhtiö on kansainvälisesti yleisesti tunnettu yri-
18900:   tikkoon. Maan 2,4 miljoonasta postinsaajata-         tysmuoto.
18901:   loudesta n. 11 OOO:lla on sopimus maksullisesta          Esityksen mukaan osakeyhtiömallissa valtion
18902:   palvelusta, n. 11 000 noutaa postinsa postitoimi-    sääntelyrooli selkiytyy. Samalla mahdollistetaan
18903: , paikasta ja n. 6 700:n osalta jakelun muutosta ei    Posti- ja telelaitoksen yhtäläinen kohtelu muiden
18904:   ole vielä aloitettu.                                  alalla toimivien yritysten kanssa.
18905:      Liikenneministeriö on käynyt neuvotteluja             Henkilöstöhallinnossa saavutetaan itsenäinen
18906:   Posti- ja telelaitoksen kanssa postin jakelukiis-     työnantajan asemaja siirrytään yhtenäiseen työ-
18907:   tasta. Neuvotteluissa on todettu, ettäjakelutilan-   suhdekäytäntöön. Samalla muodostuu eri
18908:   ne jäädytetään 29.1.1993 tilanteeseen. Niille ta-    etuuksista sekä yhtiön että henkilöstön kannalta
18909:   louksille, jotka hakevat postinsa toimipaikoista      kilpailukykyinen yhdistelmä. Osakeyhtiömalli
18910:   noutopostina, Posti on neuvotteluissa ilmoitta-       avaisi myös eläkevarojen takaisinlainausmah-
18911:   nut siirtymävaiheen ajan toimittavansa postin-        dollisuuden.
18912:                                                                                                            179
18913: 
18914:     Siirtymällä osakeyhtiöön päästäisiin samalla        näinen valtion posti- ja teletoiminnasta vastaava
18915: myös niistä liikelaitoksen heikkouksista, jotka         organisaatio on, tulee sen yhtenä keskeisenä toi-
18916: vaikeuttavat Posti- ja telelaitoksen kilpailuedelly-    minta-ajatuksena edelleenkin olla posti- ja tele-
18917: tyksiä. Tällaisina heikkouksina esityksessä maini-      alan palvelujen turvaaminen mahdollisimman ta-
18918: taan investointien ja lainanoton rajoitukset, kiin-     sapuolisesti maan eri osissa.
18919: teän omaisuuden luovutusrajoitukset, kytkentä                Koska eduskunnan mahdollisuus ohjata ja
18920: valtion budjetti- ja suunnittelumenettelyyn sa-         seurata posti- ja telealaa liikelaitos- ja yhtiöittä-
18921: moin kuin hallintomenettelyä ja asiakirjojen julki-     miskehityksen ja kilpailun laajenemisen johdosta
18922: suutta koskevan lainsäädännön tulkinnanvarai-           jatkuvasti vähenee, tulee liikenneministeriön eri-
18923: nen ja epätarkoituksenmukainen soveltaminen.            tyisen tarkkaan seurata alan kehitystä ja infor-
18924:     Esityksessä postitoimintalainsäädännöksi to-        moida eduskuntaa palvelujen laadusta maan eri
18925: detaan mm., että laitoksen yhtiöittäminen mer-          osissa.
18926: kitsisi postitoiminnan parlamentaarisen ohjauk-              Liikelaitosaikanaan Posti- ja telelaitos on on-
18927: sen katkeamista. Ohjauksen mahdollisuus kui-            nistunut merkittävällä tavalla ratianalisoimaan ja
18928: tenkin säilyisi eräissä perinteisesti postitoimin-      kehittämään toimintojaan osoittaen esimerkillään
18929: naksi luokitelluissa toimissa, joihin katsotaan          liikelaitosmallin toimivuuden. Kertomusvuonna
18930: liittyvän yhteiskunnallista mielenkiintoa. Erityi-       Posti- ja telelaitos on valtiontilintarkastajien käsi-
18931: sen tärkeänä on pidetty tavoitetta syrjäseutujen         tyksen mukaan täyttänyt sille liikelaitoksena ase-
18932: postitoiminnan edellytysten ylläpitämisestä.             tetut tulos- ja palvelu tavoitteet.
18933:     Esityksellä luotaisiin postitoiminnalle lupa- ja         Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto pos-
18934: ilmoitusjärjestelmä, jonka rajoissa toisaalta pi-        tin jakelutavan muutoksesta syntyneessä kiistassa
18935: dettäisiin yllä postitoiminnan vapaa kilpailu,          osoittaa, miten tärkeää on hallinnon eri muutos-
18936: mutta toisaalta varmistettaisiin Posti- ja telelai-      vaiheissa, tässä tapauksessa liikelaitostamisvai-
18937: tokselle riittävä kannattavuus myös syrjäseutu-         heessa, kantaa huolta hallinnon asiakkaan ase-
18938: jen palvelua ajatellen.                                 masta. Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto
18939:     Postitoiminnan yleinen ohjaus ja valvonta            on tältä osin periaatteellisesti merkittävä. Kysees-
18940: kuuluisi liikenneministeriölle ja esitykseen sisäl-     sä ollut postin jakelutavan muutos on sinänsä ollut
18941: tyviä viranomaistehtäviä valvomaan perustettai-          valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan perus-
18942: siin Telehallintokeskukseen erityinen Postihal-          teltu, mutta sen käytännön toteutuksessa on osin
18943: lintokeskus.                                             epäonnistuttu tavalla, joka on vaikuttanut kieltei-
18944:      Lakiesitykseen sisältyy myös postinjakelua          sesti koko Posti- ja telelaitoksen yrityskuvaan
18945: ym. käytännön postitoimintaa sääteleviä kohtia,
18946: joilla pyritään välttämään asiakkaiden oikeuksia           Valtion varojen käyttö radanpitoon. Liikelaitos
18947: koskevia epäselvyyksiä.                                 Valtionrautatiet on päätehtävässään laajalti itse-
18948:      Posti- ja telepalvelut kuuluvat niihin palvelui-   näinen. Valtio ohjaa sitä yleisellä tasolla anta-
18949: hin, joita valtio on perinteisesti pyrkinyt takaa-      malla palvelu- ja muut tavoitteet sekä määritte-
18950: maan kaikille kansalaisilleen tasapuolisesti, myös      lemällä tulostavoitteen. Valtion liikelaitoksista
18951: syrjäseuduilla asuville. Posti- ja telealan kilpailu-   annetun lain (627/87) 4 §:ssä tämä itsenäinen
18952:  tilanne ja Euroopan yhdentymisen asettamat vaa-        asema on kirjattu siten, että liikelaitos ratkaisee
18953:  timukset korostavat kuitenkin liiketaloudellisten      ne toimintaansa, talouttansa ja hallintoansa
18954: periaatteiden yhä tiukempaa noudattamista. Tä-          koskevat asiat, joita ei tässä laissa säädetä edus-
18955: hän liittyvä hinnoittelun muutos kustannuksia vas-      kunnan hyväksyttäviksi taikka tässä tai laitos-
18956:  taavaksi ja toiminnan liiketaloudellisen kannatta-     kohtaisessa laissa säädetä valtioneuvoston tai
18957:  vuuden kannalta ilmeisen väistämätön henkilöstön       ministeriön ratkaistaviksi.
18958: määrän vähentäminen tulevaisuudessakin ovat                Valtionrautateiden kuuluu kuitenkin siitä an-
18959: omiaan vaaranlamaan palvelujen tarjontaa erityi-        netun lain (747/89) 3 §:n mukaa1;1 hoitaa myös
18960: sesti syrjäseutujen pienasiakkaille. Kannattamat-       radanpitoon kuuluvat tehtävät eduskunnan ja
18961:  tomuuden vuoksi näistä palveluista huolehtiminen       valtioneuvoston hyväksymien tavoitteiden mu-
18962:  tuskin kiinnostaa vastaisuudessa posti- ja telealan    kaisesti valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu-
18963: yksityissektoriakaan. Valtiontilintarkastajat ha-       jen määrärahojen ja radanpidon omaisuuden
18964:  luavat tässä yhteydessä painottaa posti- ja tele-      myynnistä saatujen tulojen sallimassa laajuudes-
18965:  alan palvelujen tärkeyttä kaikille kansalaisille       sa. Tämän tehtävän osalta Valtionrautatiet on
18966:  asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi he katsovat,        sidottu perinteiseen määrärahaohjaukseen. Ra-
18967:  että huolimatta siitä, minkälainen ja kuinka itse-     danpidon määrärahoista vastaa kuitenkin myös
18968: 180
18969: 
18970: tilivirastona liikenneministeriö, joka ennalta so-       tarkastelussa eritelty talousarviota yksityiskoh-
18971: vitun maksuaikataulun mukaisesti asettaa kuu-            taisemmin.
18972: kausittain Valtionrautateiden käyttöön tietyn                L i i k e n n e m i n i s t e r i ö n s e 1v i t y s.
18973: osan määrärahasta.                                       Valtiontilintarkastajille lähettämässään selvityk-
18974:     Radanpitoon on kertomusvuoden varsinai-              sessä radanpidon rahoituksesta kertomusvuon-
18975: sessa tulo- ja menoarviossa varattu siirtomäärä-         na liikenneministeriö toteaa, että liiketoiminnan
18976: rahana 1 565 Mmk. Kertomusvuoden ensimmäi-               varojen käyttö radanpitoon on tapahtunut Val-
18977: sessä lisätalousarviossa on radanpidon määrära-          tionrautateiden omin toimenpitein. Kertomus-
18978: haan lisätty 15 Mmk, joka on perusteluissa               vuoden seurantakokouksissa ei käynyt ilmi, että
18979: kohdennettu kehittämisinvestointina Helsinki-            menoarviossa myönnetyt määrärahat ynnä
18980: Turku radan parantamiseen. Toisessa lisätalous-          omaisuuden myynnistä saadut tulot eivät riittäisi
18981: arviossa kertomusvuoden keväällä on radanpi-             suunniteltuihin menoihin. Asia ei liikenneminis-
18982: don määrärahoja kuitenkin jouduttu valtion               teriön saaman tiedon mukaan tullut tilivuoden
18983: säästöohjelmien mukaisesti vähentämään 100               kuluessa myöskään Valtionrautateiden hallituk-
18984: Mmk niin, että kehittämisinvestoinneista vähen-          sen eikä tilintarkastajien käsittelyyn. Ministeriö
18985: netään 40 Mmk ja perusradanpidosta 60 Mmk.               sai vasta 13.1.1993 päivätyllä muistiolla tiedon
18986: Kertomusvuonna määrärahaa on siten ollut                 siitä, että liiketoiminnan varoja on käytetty n.
18987: käytössä 1 480 Mmk, mikä onkin kertomusvuo-              30-35 Mmk radanpitoon. Helmikuussa minis-
18988: den valtion tilinpäätöksen mukaan käytetty lä-           teriö sai uuden tiedon, että varoja olisi käytetty
18989: hes kokonaan. Tämän lisäksi on kertomusvuon-             75 Mmk, mutta lopulliseksi määräksi varmistui
18990: na käytetty vuodelta 1991 siirtynyttä määrära-           tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä 87,7
18991: haa n. 125 Mmk sekä radanpidon omaisuuden                Mmk.
18992: myynti- ja muita tuloja n. 27,6 Mmk.                         Liikenneministeriö toteaa valvovansa ensisi-
18993:     Valtionrautateiden kertomusvuoden tilinpää-          jaisesti, että tulo- ja menoarvion momentin mää-
18994: töksestä ja sen liiteasiakirjoista, mm. tilintarkas-     rärahaa ei ylitetä ja että määrärahaa käytetään
18995: tajien kertomuksesta ilmenee, että radanpitoa on         asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja tulo- ja
18996: edellä kerrotun lisäksi rahoitettu myös Valtion-         menoarviossa määriteltyihin hankkeisiin. Minis-
18997: rautateiden liiketoiminnan varoista n. 87,7              teriö huomauttaa, että ministeriö ei ole tiliviras-
18998: Mmk:lla, mikä on kirjattu radanpidon taseeseen           tona kertomusvuonna ylittänyt käytettävissä
18999: toisaalta muuksi velaksi liiketoiminnalle ja toi-        olevia määrärahoja eikä myöskään tasetilille ole
19000: saalta siirtosaamiseksi valtiolta. Liikenneminis-        kirjattu mainittua 87,7 Mmk~aa, vaan että yli-
19001: teriöitä saadun tiedon mukaan summa on sisäl-            määräinen rahoitus on hoidettu Valtionrautatei-
19002: tynyt radanpidon rahojen maksatussuunnitel-              den kirjanpidossa tilisaatavana ja tiliveikana
19003: maan radanpidon kustannuksena v. 1993.                   liiketoiminnan ja radanpidon kesken. Ministeriö
19004:     Vahvistaessaan 15.4.1993 Valtionrautateiden          ei myöskään katso, että keväällä 1993 Valtion-
19005: tilinpäätöksen kertomusvuodelta valtioneuvosto           rautateille maksettu 87,7 Mmk olisi valtion kan-
19006: edellytti, että tilintarkastuskertomuksessa maini-       nalta katsottuna kertomusvuoden menoerä.
19007: tun radanpidon rahoituksen lainmukaisuus sel-                Liikenneministeriö on selvityksessään koros-
19008: vitettäisiin.                                            tanut, että vuosien 1992 ja 1993 hankkeet ovat
19009:     Radanpidon varojen maksa-                            eduskunnan hyväksymiä hankkeita, jotka ovat
19010: t u s - j a s e u r a n t a j ä r j e s t e 1m ä. Lii-   jatkuneet vuodenvaihteen yli. Vuodenvaihteen
19011: kenneministeriö hoitaa tilivirastona radanpidon          menokirjauksen osalta ministeriö viittaa liikekir-
19012: menojen kirjauksen hallinnolliseen kirjanpitoon.         janpidon ja hallinnollisen kirjanpidon välisiin
19013: Menot maksetaan kuukausittain ministeriön                eroihin sekä Valtionrautateiden selvityksiin, joi-
19014: päätöksellä Valtionrautateiden esittämän rahoi-          den mukaan radanpidon varastoon oli kertynyt
19015: tuksen ajoitussuunnitelman mukaisesti. Jälkikä-          vuodenvaihteessa 157 Mmk:n arvosta materiaa-
19016: teen noin kahden kuukauden kuluttua menot                lia, jotka liikekirjanpidon suoritusperusteen mu-
19017: siirretään tasetililtä ao. menoarviotileille Valti-      kaan eivät ole tilikauden kuluja mutta jotka
19018: onrautateiden seurantaraportin mukaisesti.               hallinnollisessa kirjanpidossa katsotaan määrä-
19019:     Seurantaraporttia käsitellään ministeriön ja         rahan käytöksi.
19020: Valtionrautateiden yhteisessä seurantaryhmäs-                Radanpidon määrärahoja koskeneesta ao.
19021: sä, jonka kokouksissa käsitellään sekä radanpi-          säästöpäätöksestä liikenneministeriö toteaa, että
19022: don kokonaismenojen seurantaa että myös mää-             säästöpäätös oli Valtionrautateiden tiedossa jo
19023: rärahojen käyttöä kohteittain. Kohteet on tässä          niin aikaisin, että se olisi voitu ottaa huomioon
19024:                                                                                                           181
19025: 
19026: radanpidon suunnittelussa. Ministeriö huomaut-            rautatiet ei myöskään muuttanut radanpidon
19027: taa, että vuodelta 1991 oli jäänyt käyttämättä            työohjelmiaan, sillä eduskunnan määrittelemät
19028: määrärahoja 97 Mmk, koska kehittämishank-                 radanpidon tavoitteet haluttiin toteuttaa. Työ-
19029: keet eivät olleet edenneet suunnitellun aikatau-          ohjelmia ei muutettu senkään takia, että vaikka
19030: lun mukaan.                                               työt olisikin keskeytetty, palkat olisivat juosseet
19031:     Liikenneministeriö pitää mahdollisuuksiaan            ja varastoon olisi kertynyt sitovien toimitusehto-
19032: valvoa liikelaitoksiaan yleensä hyvinä. Sillä on          jen perusteella lisää ta varaa.
19033: edustajansa kaikkien hallinnonalansa liikelaitos-             Valtionrautatiet viittaa oikeustieteen tohtori
19034: ten hallituksissa ja tilintarkastajistoissa. Sen li-      Kauko Sipposen antamaan lausuntoon, missä
19035: säksi ministeriö käy kuukausittain jälkikäteen            todetaan, että liikelaitokselle asetettavat palvelu-
19036: liikelaitosten raporttien perusteella neuvottelut         ja muut toimintatavoitteet sisältävät määräraha-
19037: liikelaitosten kanssa lähinnä näiden talouden             päätösten yhteydessä annettuja liikelaitosta sito-
19038: kehityksestä sekä muista ajankohtaisista minis-           via toiminta velvoitteita, joita voidaan tässä suh-
19039: teriönja liikelaitosten välisistä asioista. Valvonta      teessa verrata lain säännöksiin. Määrärahapää-
19040: tapahtuu siis monilla tasoilla ja on ministeriön          tösten velvoittavuutta korostettaessa katsotaan
19041: mielestä varsin laajaaja tehokasta. Tehokaskaan           valtuusajattelun sijasta usein, että määrärahaan
19042: valvonta ei kuitenkaan aina estä virheitä toimin-         liittyvä tarkoitus, tehtävä tai tavoite on toteutet-
19043: nassa, koska osa valvonnasta tapahtuu vasta               tava. Sipponen katsoo lausunnossaan, että pe-
19044: jälkikäteen.                                              rustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan tulo-
19045:     Ministeriö toteaa, että Valtionrautateiden val-       ja menoarvion soveltajan olisi pyrittävä edus-
19046: vontaa voitaisiin tehostaaja selkeyttää radanpi-          kunnan osoittaman tavoitteen saavuttamiseen,
19047: don määrärahojen kassaperusteisella seurannal-            jos eduskunnan tätä tarkoittama tahto on perus-
19048: la. Tällöin esim. ostovelkoja ei käsiteltäisi mää-        teluissa selvästi ilmaistu.
19049: rärahojen käyttönä. Varojen käytön valvontaa                  Tulevaisuutta ajatellen olisi Valtionrautatei-
19050: tehostaisi myös reaaliaikainen seurantajärjestel-         den mielestä ennen määrärahojen leikkausta sel-
19051: mä laskutuksessa. Järjestelmän kehittämistä ei            vitettävä, ovatko asetetut tavoitteet käytännössä
19052: kuitenkaan ministeriön mukaan voi toistaiseksi            toteutettavissa pelkillä supistetuilla määrära-
19053: pitää perusteltuna sen kalleuden takia. Ministe-          hoilla vai onko tavoitteita muutettava. Valtion-
19054:  riö on edellyttänyt Valtionrautateiltä nykyjärjes-       rautatiet toteaa, että eduskunta edellytti vuoden
19055: telmään pohjautuvan seurantajärjestelmän pa-               1992 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä,
19056:  rantamista.                                              että vähätiikeriteistä rataverkkoa ei tule supistaa.
19057:     Ministeriö on pyytänyt käsiteltävänä olevasta         Perusradanpidon osalta selvitysosassa todettiin,
19058:  rahanpidon rahoituksesta Valtionrautateiltä sel-         että radan kunto pidetään nykyisellä tasolla
19059:  vityksen. Se on annettu 24.5.1993. Lisäksi Valti-        ilman, että laatutasoa mainittavasti nostetaan.
19060:  onrautatiet on antanut asiaa koskevan 24.6.1993          Jos v. 1992 olisi käytetty pienempää panostusta
19061:  päivätyn oikeustieteen tohtori Kauko Sipposen            perusradanpitoon, olisi tämä edellyttänyt kun-
19062:  asiantuntijalausunnon. Ministeriö valmistelee            nossapitotason laskua ja rataverkon osittaista
19063:  parhaillaan Valtionrautateiden tilinpäätöksen            lakkauttamista. Valtionrautatiet huomauttaa
19064:  vahvistuksen yhteydessä pyydettyä selvitystä ra-         myös, että valtion talousarviot kertomusvuotta
19065:  danpidon rahoituksesta kertomusvuonna.                   seuraaville vuosille on valmisteltu täysin riippu-
19066:     V a 1t i o n r a u t a t e i d e n  s e 1v i t y s.   matta po. rahoitusjärjestelystä eikä Valtionrau-
19067:  Myös valtiontilintarkastajat ovat esillä olevassa        tatiet ole missään vaiheessa esittänyt tästä johtu-
19068:  asiassa pyytäneet Valtionrautateiltä selvityksen.        vaa määrärahan lisäystä talousarvioihin.
19069:  Sen mukaan Valtionrautatiet on toiminut radan-               Valtionrautateiden selvityksessä korostetaan
19070:  pitoa rahoittaessaan ainoalla mahdollisella ta-          myös, että käytännössä radanpidon kustannuk-
19071:  valla. Sillä oli kaksi eduskunnan asettamaa ra-           set ovat useiksi vuosiksi eteenpäin suurimmalta
19072:  danpidon tavoitetta. Toisaalta sen piti suorittaa        osaltaan sidottuja ja vuodeksi eteenpäin lähes
19073:  budjetissa määritellyt kehittämisinvestoinnit ja         täysimääräisesti sidottuja. Turva- ja asetinlait-
19074:  toisaalta pitää rataverkko koko laajuudeltaan             teet joudutaan yksilöllisesti suunnittelemaan ja
19075:  liikennöitävässä kunnossa. Valtionrautatiet huo-         valmistamaan kuhunkin tarkoitukseen, joten
19076:  mauttaa, että kun eduskunta kertomusvuonna               niiden toimitusajat ovat useita vuosia. Beto-
19077:  päätti vähentää radanpidon määrärahoja 100               nipölkkyjen kotimaisen sarjatuotannon toteutta-
19078:  Mmk:lla, se ei kuitenkaan muuttanut radanpi-             miseksi Valtionrautatiet on tehnyt v. 1990 viisi-
19079:  don kehittämis- eikä ylläpitotavoitteita. Valtion-       vuotisen sopimuksen Parma Oy:n kanssa, minkä
19080: 182
19081: 
19082: perusteella pölkkyjä otetaan vastaan päivittäin                    don rahankäytössä. Valtaosa lisärahoitustar-
19083: n. 1 000 siitäkin huolimatta, että asennustyöt                     peesta kirjaantui vasta vuoden vaihteessa, kun
19084: ovat keskeytyksissä useita kuukausia vuoden-                       materiaalin ja palvelujen toimittajat saattoivat
19085: vaihteen molemmin puolin. Puupölkyt taas han-                      laskutuksensa ajan tasalle. Valtionrautateiden
19086: kitaan kaksi vuotta aiemmin kuivumaan ennen                        mukaan on otettava huomioon, että radanpidon
19087: kyllästämistä. Pitkäaikaiset sopimukset ja sään-                   varastoihin oli edellä kerrotuista syistä kertynyt
19088: nöllinen tuotanto mahdollistavat edullisen hin-                    vuoden vaihteessa 157 Mmk:n arvosta materiaa-
19089: nan. Toisaalta varastoihin sitoutuu tästä syystä                   lia, jotka liikekirjanpidon suoriteperusteen mu-
19090: melko paljon varoja talvikuukausina, jolloin                       kaan eivät ole tilikauden kuluja, mutta hallinnol-
19091: kulutus on pienempi. Radanpidon omiin henki-                       lisessa kirjanpidossa ne katsotaan määrärahojen
19092: lökustannuksiin sitoutuu vuodessa n. 700 Mmk,                      käytöksi.
19093: mihin ei voi paljon vaikuttaa lyhyellä aikavälillä.                    Valtionrauta teiden mielestä tulisi kiinnittää
19094:    Valtionrautateiden mukaan ainoa vaihtoehto                      huomiota myös siihen, että nykyinen kirjaamis-
19095: toteutetulle järjestelylle olisi ollut kirjata vuoden              käytäntö ei ole puhtaasti suoriteperusteinen,
19096: vaihteessa tapahtunut ylitys liiketoiminnan me-                    mutta ei myöskään kassaperusteinen. Suoritepe-
19097: noksi. Keskusteltaessa Valtionrautateiden tilin-                   rusteisesti kirjataan henkilöstön, materiaalin ja
19098: tarkastajien kanssa kertomusvuoden tilinpää-                       ulkopuolisten palvelujen käyttö. Kassaperustei-
19099: töksen kirjausmenettelystä Valtionrautatiet esitti                 sesti kirjataan omaisuuden nettomuutos. Omai-
19100: kaksi vaihtoehtoa, joista toinen oli kirjata 87,7                  suuden nettomuutokseen sisältyy myös varaston
19101: Mmk:n erä liiketoiminnan vaihto-omaisuudeksi.                      kasvu, joka liikelaitoskauden aikana on ollut
19102: Tilintarkastajien suosituksesta päädyttiin kui-                    yhteensä 157,3 Mmk. Ennen liikelaitoskauden
19103: tenkin käytettyyn menettelyyn kirjata se radan-                    alkua varaston hankintoja ei kirjattu määrära-
19104: pidon kuluksi. Kysymys on siis asiallisesti ottaen                 hojen käytöksi, vaan siihen käytettiin budjetin
19105: kirjausmenettelystä eikä määrärahan käytöstä.                      ulkopuolista varastotiliä. Nyt sovellettava mää-
19106:    Valtioneuvosto vahvisti tilinpäätöksen Valti-                   rärahan käytön tulkinta poikkeaa ennen liikelai-
19107: onrautateiden esittämässä muodossa ja totesi,                      toskauden alkua noudatetusta käytännöstä. Val-
19108: että palvelu- ja toimintatavoitteet ovat toteutu-                  tionrautatiet huomauttaa, että mikäli radanpi-
19109: neet. Valtionrautatiet katsoo, että tilinpäätöksen                 don varastoa ei käsiteltäisi määrärahojen kulu-
19110: vahvistamisella valtio päätti radanpidon töiden                    tuksenaja mikäli koko radanpidon kulutus olisi
19111: ostamisesta myös niiltä osin, jotka oli rahoitettu                 muilta osin kassaperusteinen, ei muodollista yli-
19112: v. 1992 liiketoiminnan varoilla. Tämän perus-                      tystä kertomusvuonna olisi ollut lainkaan.
19113: teella 87,7 Mmk kirjattiin vuoden 1993 maalis-                         Seuraavassa asetelmassa on esitetty kerto-
19114: kuussa radanpidon momentin kulutukseksi.                           musvuoden toukokuusta lähtien määrärahan
19115:    Radanpidon määrärahojen seuranta perustuu                       käytön kumulatiivinen toteutuma, suunnitelman
19116: koko vuodeksi tehtyyn työohjelmaan töiden pai-                     mukainen loppuvuoden ohjelma, käytettävissä
19117: nopisteen ajoittuessa kesäkaudelle. Valtionrau-                    olevat varat vähennettynä ehdollisella 2 Mmk:n
19118: tatiet korostaa, että loppuvuonna ei enää ollut                    määrärahalla ja erotus, jonka perusteella varojen
19119: mahdollista keskeyttää aloitettuja töitä ja han-                   riittävyyttä Valtionrautateillä seurattiin.
19120: kintoja niin, että ne olisivat näkyneet radanpi-
19121: 
19122: 
19123: 
19124: Kausi                                                              Toteu-    Loppu-      Yhteen-     TMA-        Ero
19125:                                                                    tunut     vuoden        sä       rahoitus
19126:                                                                              ohjelma
19127:                                                                                          Mmk
19128: tammi-toukokuu .............................................          648      934       1 582       1 703       121
19129: tammi-kesäkuu ...............................................         810      776       1 586       1 603        17
19130: tammi-heinäkuu ..............................................         930      666       1 596       1 603         7
19131: tammi--elokuu ..................................................    1 070      532       1 602       1 603         1
19132: tammi-syyskuu ................................................      1 218      389       1 607       1 603       --4
19133: tammi-lokakuu ...............................................       1 355      255       1 610       1 603       -7
19134: tammi-marraskuu ...........................................         1492       139       1 631       1 603      -28
19135: tammi-joulukuu ..............................................       1 691                1 691       1 603      -88
19136:                                                                                                        183
19137: 
19138:     Seurantatiedot saadaan noin kuukauden                 Valtiovarainministeriön lau-
19139: myöhässä. Marraskuun kulutustiedot saatiin             sunto. Valtiovarainministeriön budjettiosasto
19140: joulukuun lopussa. Liikenneministeriön kuu-            on lausunnossaan katsonut, että radanpidon
19141: kausittaisissa seurantakokouksissa syyskuun to-        rahoitus on säännelty tyhjentävästi Valtionrau-
19142: teutumatiedot käsiteltiin kokouksessa 28.1 0.          tateistä annetun lain 3 §:n 1 momentissa. Sään-
19143: 1992.                                                  nös määrää, että rahoitukseen saa käyttää val-
19144:     Valtionrautateiden käsityksen mukaan esillä        tion talousarviossa tarkoitukseen osoitettuja
19145: olevassa tapauksessa käytetty radanpidon rahoi-        määrärahoja ja radanpidon omaisuuden myyn-
19146: tusmenettely on ollut laillinen ja tarkoituksen-       nistä saatuja tuloja. Säännös ei kuitenkaan salli
19147: mukainen. Valtionrautateistä annetun lain val-         Valtionrautateiden käyttää muita rahoitustapo-
19148: misteluvaiheessa lähdettiin lain 3 §:n osalta siitä,   ja, kun se hoitaa radanpitoon kuuluvia tehtäviä.
19149: että radanpito jäisi edelleen yhteiskunnan, lähin-        Valtiovarainministeriö katsoo, että Valtion-
19150: nä valtion, budjettivaroin hoidettavaksi samaan        rautatiet on radanpitoa rahoittaessaan käyttänyt
19151: tapaan kuin muidenkin liikennemuotojen väy-            liiketoiminnan varoja sellaiseen toimintaan, joka
19152: lästöt. Tämän vuoksi päädyttiin pykälän sana-          ei kuulu sen tehtävien piiriin eikä ole liiketoimin-
19153: muotoon,joka turvaisi sen, ettei Valtionrautatei-      taa. Näin ollen Valtionrautateiden on katsottava
19154: den liiketoiminnan tarvitsisi esim. vastoin talou-     myös ylittäneen, ottaen huomioon liikelaitoslain
19155: dellisia realiteetteja osallistua väylästön rakenta-   1 §:n 1 momentin, 3 §:n ja 6 §:n, liikelaitoksen
19156: miseen tai ylläpitoon. Lain eduskuntakäsittelys-       varojen käyttämisrajat. Tämä vaikuttaa lisäksi
19157: sä tähän asiaan ei puututtu enemmälti. Valtion-        tulostavoitteen saavuttamiseen.
19158: rautatiet huomauttaa, että radanpitoa on käy-             Valtiontalouden tarkastusvi-
19159: tännössä rahoitettu esim. työllisyysvaroin ja          raston lausunto. Valtiontalouden tar-
19160: myös eräät kunnat ovat osallistuneet radanpi-          kastusvirasto on lausunnossaan todennut, että
19161: don rahoitukseen. Kuitenkaan näitä rahoitus-           radanpidon taloudellinen ohjaus on kiinteästi
19162: lähteitä ei millään taholla ole asetettu kyseenalai-   kytketty liikenneministeriön välityksellä valtion
19163: siksi. Näin ollen ei voida tehdä yksioikoisesti        talousarviomenettelyyn. Ohjauksen kiinteyden
19164: päätelmää, että tietynlaisen rahoituksen ollessa       tunnusmerkkejä ovat mm. eduskunnan päätök-
19165: sallittua muunlainen rahoitus olisi välttämättä        senteko talousarviokäsittelyn yhteydessä, Valti-
19166:  kiellettyä. Valtionrautateiden omien varojen          onrautateille suoraan osoitettu sitoumusvaltuus
19167:  käyttämistä radanpitoon ei voitane kieltää sillä-     sekä laissa Valtionrautateistä, sen 3 §:ssä annetut
19168:  kään perusteella, että se odottaa saavansa rahan-     määräykset. Tämänjohdosta on myöskin radan-
19169: sa takaisin seuraavan vuoden määrärahoista.            pidon menojen vuosijaksotuksessa tähän saakka
19170: Valtiolla on toki oikeus kieltäytyä ottamasta          noudatettu menettelyä, jonka mukaisesti radan-
19171:  tehtyä kunnossapitotyötä vastaan, mutta Val-          pidon menot on siirretty liikenneministeriön kir-
19172:  tionrautateiden mukaan se ei silti tee noudatet-      janpitoon valtion talousarvion toteutumista seu-
19173:  tua menettelyä lainvastaiseksi. Mikäli lain sään-     raavan hallinnollisen kirjanpidon jaksotusperi-
19174:  nöksiä pidetään tulkinnanvaraisina, on niitä tar-     aatteiden mukaan.
19175:  kennettava kiireellisesti liikelaitoksen antamaa         Valtiontalouden tarkastusviraston käsityksen
19176:  tilapäisrahoitusta sallivaksi.                        mukaan kertomusvuoden tilinpäätösvaiheessa
19177:     Seurannan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi       syntyi tilanne, että aikaisemmin noudatettuja
19178:  olisi radanpidon määrärahoja seurattava puh-          menettelytapoja seuraten olisi liikenneministe-
19179:  taasti kassaperusteisesti. Tällöin ostovelkoja ei     riön hallinnollisessa kirjanpidossa määräraha
19180:  käsiteltäisi määrärahojen käyttönä, mitä tukisi       tosiasiallisesti ylittynyt. Kertyneet menot, 87,7
19181:  myös Valtionrautateiden 800 Mmk:n suuruiset           Mmk, jätettiin kuitenkin tilapäisesti Valtionrau-
19182:  valtuudet radanpidon vastaisiin sitoumuksiin.         tateiden kirjanpitoon saatavana valtiolta. Kyse
19183:  Valtionrautateiden mukaan sillä on mahdolli-          oli ilmeisesti pakkoratkaisusta siinä suhteessa,
19184:  suus nykyisillä valvontajärjestelmillään valvoa       että Valtionrautatiet oli ajautunut tilanteeseen,
19185:  radanpidon rahankäyttöä n. 5 %:n tarkkuudella.        jossa talousarviorahoitus kävi riittämättömäksi.
19186:  Täysin reaaliaikaisen seurantajärjestelmän laati-     Tarkastusviraston käsityksen mukaan kyseessä
19187:  minen edellyttäisi kaikkien toimitusten laskutus-     on kertomusvuoden määrärahapuitteen ylitys.
19188:  arvojen ennakkolaskentaa, minkä kustannukset,         Vetoaminen asetettuihin tavoitteisiin ei kuiten-
19189:  n. 2 Mmk vuodessa, nousisivat Valtionrautatei-        kaan oikeuta ylitykseen.
19190:  den mielestä tarpeettoman korkeiksi ja vähentäi-         Tarkastusvirasto toteaa myös, että jos esillä
19191:  sivät varoja varsinaisista käyttökohteista.           olevassa tapauksessa olisi noudatettu liikenne-
19192: 184
19193: 
19194: ministeriön hallinnollisessa kirjanpidossa ilmei-      sa JOO Mmk. Varsinaista taloudellista vahinkoa ei
19195: sesti alun pitäen tarkoitettua ja sittemmin nou-       voitane katsoa valtiolle asiassa kuitenkaan koitu-
19196: datettua kirjausmenettelyä kirjauskäytäntöjen          neen.
19197: pysyvyyden periaatteen mukaisesti, olisi synty-            Valtionrautatiet on selityksessään huomautta-
19198: nyt myös hallinnollisessa kirjanpidossa kirjanpi--     nut mm., että radanpidon säästöjen täysimittainen
19199: dollinen määrärahan ylitys. Tätä taustaa vasten        toteuttaminen olisi voinut merkitä sätistöihin ver-
19200: liikenneministeriö on kirjannut ko. menot vää-         rattuna moninkertaisia vahinkoja liiketoiminnalle
19201: rälle varainhoitovuodelle.                             rataverkon liikennöitävyyden heikentyessä ja että
19202:     Valtionrautateiden esittämä seikka, että ker-      eduskunta on edellyttänyt rataverkon ylläpitoa.
19203: tomusvuoden lopussa radanpidon varastoihin             Valtiontilintarkastajat ymmärtävät pitkälti niitä
19204: oli sitoutunut 157 Mmk:n arvosta materiaalia,          syitä ja käytännön ongelmia, joilla Valtionrauta-
19205: joka liikekirjanpidon suoriteperusteen mukaan          tiet puolustaa menettelyään, mutta painottaa kui-
19206: ei ole tilikauden kulu, mutta hallinnollisessa         tenkin, että valtion talousarvioon varaltavien mää-
19207: kirjanpidossa katsotaan määrärahojen käytöksi,         rärahojen suhteuttaminen ko. toiminnan niin
19208: ei myöskään tarkastusviraston mielestä muuta           ikään talousarvioon kirjatluihin tavoitteisiin on
19209: edellä esitettyjä johtopäätöksiä. Tarkastusviras-      eduskunnan päätösvallassa. Valtion uusimuotoi-
19210: to painottaa, että kirjauskäytäntöjen pysyvyy-         nen liikelaitoskaan ei voi ylittää talousarvion kiin-
19211: den periaatteen kannalta menettely on rakennet-        teänluonteisia määrärahoja viittaamalla pelkäs-
19212: tu hallinnollisen kirjanpidon menon jaksotuspe-        tään toiminnan usein hyvinkin yleispiirteisesti lau-
19213: riaatteelle. Lausunnossa todetaan lisäksi, että        suttuihin tavoitteisiin. Valtionrautateiden olisi pi-
19214: kertomusvu_oden alkuvarasto, n. 126 Mmk, oli jo        tänyt saattaa radanpidon rahoituksen riittävyy-
19215: valtion määrärahoista korvattu.                        teen liittyvät ongelmat normaalilla tavalla liiken-
19216:     Yhteenvetona valtiontalouden tarkastusviras-       neministeriön ja eduskunnan tietoon.
19217: to katsoo lausunnossaan, että Valtionrautatei-             Tapahtuneen johdosta on syytä kriittisesti tar-
19218: den liiketoiminnan ko. varojen käyttö radanpi-         kastella myös liikenneministeriön tapaa ohjata ja
19219: tomenoihin ei ole ollut sopusoinnussa Valtion-         valvoa alaistansa liikelaitosta. Liikenneministe-
19220: rautateistä annetun lain 3 §:n 1 momentin kanssa       riön olisi valtiontilintarkastajien mielestti radan-
19221: eikä sovellettujen kirjausmenettelyjen pysyvyy-        pidosta kokonaisvastuussa olevana ministeriönä
19222: den periaatteen kanssa. Menot olisivat kuulu-          pitänyt pystyä huolehtimaan siitä, että radanpito
19223: neet liikenneministeriön kertomusvuoden hallin-        käytännössä järjestetään vastaamaan muuttuneita
19224: nolliseen kirjanpitoon. Tarkastusvirasto kiinnit-      rahoitusmahdollisuuksia. Kertomusvuoden kevään
19225: tää huomiota nykyisen järjestelmän kehittämi-          poikkeuksellisten säästöpäätösten olisi luullut ai-
19226: seen selkeämmäksi eri osapuolten ohjaustarve           heuttavan myös päätöksiä vastaavia käytännön
19227: huomioon ottaen ja tarvittaessa säännösmuu-            seurantatoimia ministeriössä, etenkin kun sillä oli
19228: toksin.                                                edustuksensa sekä Valtionrautateiden hallitukses-
19229:     Kertomusvuoden       radanpidon      momentin      sa että tilintarkastajistossa. Ministeriön tulee
19230: 31.58.62 määräraha on asiallisesti, joskaan ei         vastedes parantaa alaistensa liikelaitosten toimin-
19231: muodollisesti ylitetty, kun Valtionrautatiet on lii-   nan ja erityisesti budjettisidonnaisen radanpidon
19232: ketoiminnan varoilla tilapäisesti rahoittanut ra-      määrärahan käytön seurantaa. Valtiontilintarkas-
19233: danpitoa. Kyseinen menoerä on kirjattu radanpi-        tajat katsovat, että on syytä laajemminkin arvioi-
19234: don !aseeseen velaksi liiketoiminnalle ja se on        da eri ministeriöiden liikelaitoksiinsa kohdistaman
19235: siirretty vuoden 1993 maksusuunnitelman mukai-         ohjauksen ja valvonnan tehokkuutta ja tarkoituk-
19236: sesti korvattuihin radanpidon kustannuksiin. Edel-     senmukaisuutta myös eduskunnan tietotarpeita
19237: lä todettu kirjausmenettely vahvistaa valtiontilin-    silmällä pitäen.
19238: tarkastajien käsityksen siitä, että radanpitoon on         Valtiontilintarkastajat toteavat lopuksi, että he
19239: kertomusvuonna käytetty 87,7 Mmk enemmän               eivät ole tässä ottaneet kantaa Valtionrautateiden
19240: varoja, kuin eduskunta on myöntänyt. Valtionrau-       oikeuteen käyttää liiketoimintansa varoja halua-
19241: tatiet on tässä toiminut vastoin siitä annetun lain    mallaan tavalla, sillä siitä ei tässä yhteydessä ole
19242: 3 §:n 1 momentin säännöstä, jonka mukaan edus-         varsinaisesti kysymys. Koska Valtionrautateiden
19243: kunta päättää radanpitoon käytettävistä määrä-         toimintavapaudesta tunnutaan saaduissa selvityk-
19244: rahoista. Tapahtuneen ylityksen tekee erityisen        sissä ja lausunnoissa olevan eri mieltä, on vastai-
19245: vakavaksi se, että kertomusvuoden keväällä edus-       suudessa syytä laajemminkin selvittää, miten ny-
19246: kunnan nimenomaisella päätöksellä radanpidon           kyisten liikelaitosten toiminta-ajatusten ja niistä
19247: määrärahaa supistettiin toisessa lisätalousarvios-     annettujen säädösten voidaan katsoa rajoittavan
19248:                                                                                                         185
19249: 
19250: laitosten liiketaloudellisesti perusteltuja toimia.      sa. Työryhmä on toiminut liikenneministeriön
19251: Tämä kysymyksenasettelu tulee erityisen ajan-            johdolla, ja sen laatima muistio on annettu ao.
19252: kohtaiseksi siinä vaiheessa, kun suunnitellaan kan-      ministeriöiden käyttöön 19.2.1993.
19253: salaisille tarkoitettuja perusluonteisia palveluja           Säästöesityksen lähtökohdat.
19254: tuottavien liikelaitosten yhtiöittämistä.                Työryhmä on työssään lähtenyt siitä, että liiken-
19255:                                                          nepoliittisesti ja julkisen vallan rahoituksen te-
19256:    Säästömahdollisuudet julkisen liikenteen tues-        hokkuuden kannalta on tarkoituksenmukaista
19257: sa. Valtion varojen käyttö liikenneministeriön,          luoda yhteyksiä, jotka samalla palvelevat monia
19258: sosiaali- ja terveysministeriön ja operusministe-        eri tarpeita. Taloudellisten mahdollisuuksien ka-
19259: riön hallinnonaloilla v. 1991-93 ilmenee seuraa-         ventuessa joudutaan suhtautumaan entistä kriit-
19260: vasta asetelmasta. Sulkuihin on merkitty valtion         tisemmin yksilöllisten erilliskuljetusten järjestä-
19261: ja kuntienjulkisen liikenteen rahoituksen yhteis-        miseen.
19262: määrät.                                                      Työryhmän mukaan liikennepalvelujen te-
19263:                                                          hokkuuden kannalta on tarkoituksenmukaista,
19264:                              1991      1992      1993    että kaikille avoinjoukkoliikenne on ensisijainen
19265:                                       Mmk                kehittämiskohde ja erillispalveluja järjestetään
19266: Liikenneministeriö           564       623       513     vain silloin, kun joukkoliikennettä ei saada
19267:                             (594)     (658)     (548)    riittävän palvelukykyiseksi. Kun palvelu on tar-
19268:                                                          peen järjestää erilliskuljetuksina, tulee kuljetuk-
19269: Opetusministeriö ..          560       486       428     sia yhdistellä siten, että samalla kalustolla voi-
19270:                             (752)     (651)     (634)    daan samanaikaisesti palvella monia eri tarpei-
19271: Sosiaali- ja terveys-                                    ta.
19272: ministeriö       sekä                                        Valtion ja kuntien rahoituksen pääpaino ei
19273: sairausvakuutus ....          713       718       711    ole ollut kaikille avoimien liikennepalvelujen
19274:                            (1 034)   (1 072)   (1 097)   järjestämisessä, vaan se on monien syiden vuoksi
19275:                                                          painottunut erilliskuljetuksiin. Keskeinen syy
19276: Yhteensä ...............    1 837     1 827     1 652    tähän on työryhmän mukaan aiempien valtion-
19277:                            (2 380)   (2 381)   (2 279)   osuusjärjestelmien korostama sektorisidonnai-
19278:                                                          suus. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että
19279:                                                          samalla yhteysvälillä on voinut liikennöidä pe-
19280:     Asetelmasta puuttuu pääkaupunkiseudun                räkkäin useita liikennevälineitä, vaikka yksikin
19281: kaupunkien sekä Turun ja Tampereen liiken-               olisi riittänyt.
19282: nelaitosten liikenteeseen ja sopimusliikentee-               Nykyinen kalusto ei myöskään ole ollut tar-
19283: seen kohdistama lähes miljardin markan rahoi-            peeksi monikäyttöistä. Perinteistä linja-autoka-
19284: tus.                                                     lustoa ei ole varustettu vammaisia varten esim.
19285:     Liikenneministeriön myöntämä tuki on har-            matalalla lattialla ja nostimilla pyörätuolia var-
19286: kinnanvaraista, sen sijaan sosiaali- ja terveysmi-       ten. Vammaisille tarkoitetut monikäyttöiset 1+8
19287: nisteriön sekä opetusministeriön antama tuki             -hengen taksit ovat yleistyneet, mutta ne ovat
19288: sisältyy näiden sektoreiden lakisääteiseen val-          usein paikkamäärältään liian pieniä. Keskisuur-
19289: tionosuuteen. Liikenneministeriön ja opetusmi-           ten ja suurimpien kaupunkien tarpeita palvele-
19290: nisteriön rahoituksella pyritään kaikille avoimiin       van matalalattiakaluston lisäksi tarvetta olisi
19291: kuljetuksiin tai ainakin ryhmien kuljettamiseen          työryhmän mielestä vammaisia ajatellen varuste-
19292: mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Sosiaali- ja         tuilla parikymmenpaikkaisilla pikku busseilla,
19293: terveysministeriön hallinnonalalla kuljetukset           jotka voisivat yhdistetysti hoitaa niin varsinaista
19294: liittyvät usein osana muuhun toimintaan, minkä           joukkoliikennettä kuin esim. koulu- ja vammais-
19295: vuoksi . kuljetuskustannukset kohdistuvat pää-           kuljetuksia. Ruotsissa tällaiset kuntien palvelu-
19296: osin tilattuihin erilliskuljetuksiin ja yksilöllisiin    bussit ovat varsin yleisiä.
19297: kuljetuksiin.                                                S ä ä s t ö k e i n o t. Työryhmän mukaan on
19298:     Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemän säästö-           selvästi nähtävissä, että koordinointia paranta-
19299: päätöksen yhteydessä asetettiin työryhmä selvit-         malla ja kilpailuttamista lisäämällä voidaan saa-
19300: tämään, miten voitaisiin koordinoimaHa saavut-           vuttaa säästöjä, mutta tämä merkitsisi mm. so-
19301: taa säästöjä liikenneministeriön, sosiaali- ja ter-      siaali- ja terveyshallinnon alalla aivan uuden
19302: veysministeriön sekä opetusministeriön julkisiin         näkökulman ottamista liikennepalvelujen järjes-
19303: liikennepalveluihin kohdistuvissa määrärahois-           tämiseen. Suurimmat hyödyt saadaan, kun ta-
19304: 186
19305: 
19306: voitteeksi otetaan nykyisten tilauskuljetusten te-     avointa joukkoliikennettä voidaan liikennemi-
19307: hostaminen ja rahoituksen suuntaaminen siten,          nisteriön päätöksellä järjestää kokeiluluonteises-
19308: että asiakastulojen perusteella kannattavaa lii-       ti myös tilausliikenneoikeuden nojalla. Käytän-
19309: kennettä ei rahoiteta. Joukkoliikenteen ja koulu-      nössä tämä mahdollistaa koulubusseissa muiden
19310: kuljetusten koordinoinnista on jo olemassa ko-         maksavien matkustajien mukaanoton koulukul-
19311: kemusta niin hallinnollisen yhteistyön kuin            jetuksissa. Vuoden 1993 alusta on vastaavat
19312: käytännön liikennepalvelujen järjestämisenkin          rajoitteet poistettu myös taksien hoitamista kou-
19313: osalta. Säästöjä on mahdollista saavuttaa myös         lukuljetuksista.
19314: kuntien tavarankuljetuksissa.                              Työryhmä on hyvien esimerkkien lisäksi löy-
19315:     Työryhmän käsityksen mukaan säästöjen saa-         tänyt esimerkkejä huonoista ja epätaloudellisista
19316: vuttaminen vaatii sekä yksittäisen kunnan julki-       ratkaisuista. Eräissä keskiasteen oppilaitoksissa
19317: sia liikennepalveluja suunnittelevien ja rahoitta-     koulukuljetukset on korvattu oppilaille matka-
19318: vien hallintokuntien keskinäistä yhteistyötä että      lippujen sijasta rahana, mikä on työryhmän
19319: myös kuntien välisen yhteistyön parantamista.          mukaan merkinnyt siirtymistä joukkoliikentees-
19320: Esimerkiksi alueeltaan pienissä kunnissa linja-        tä oman auton käyttöön. Matkalipputuloina
19321: autoliikenteestä tulee tehoton ja kallis, jos palve-   saamatta jäänyt raha on kasvattanut linja-auto-
19322: lu pyritään suunnittelemaan ainoastaan yhden           vuoron tukemisen tarvetta, mikä on puolestaan
19323: kunnan sisäisenä ratkaisuna. Kouluaikoja por-          merkinnyt sitä, että yhteiskunta on tavallaan
19324: rastamaila voitaisiin linja-autoliikennettä kui-       maksanut saman kuljetuksen kahteen kertaan.
19325: tenkin tehostaa.                                           M i n i s t e r i ö i d e n 1 a u s u n t o j a. So-
19326:     Kuntien valmiudet tällaiseen yhteistyöhön ja       siaali- ja terveysministeriö on valtiontilintarkas-
19327: toiminnan suunnitteluun vaihtelevat kuitenkin          tajille antamassaan lausunnossa todennut mm.,
19328: suuresti ja työryhmä muistuttaa sen vuoksi myös        että eri hallinnonaloilta tuettujen kuljetusten
19329: lääninhallitusten velvollisuudesta avustaa kuntia      nykyistä paremmalla koordinoinnilla on saata-
19330: mm. henkilöliikennetarpeiden yhteensovittami-          vissa aikaan huomattavia säästöjä. Sosiaali- ja
19331: sessa.                                                 terveydenhuollon hallinnonalalla säästöjä voi-
19332:     Työryhmä toivoo myös esimerkkejä uusista           daan saada aikaan määrittelemällä nykyistä täs-
19333: toimintatavoista, joita kunnat käytännössä voi-        mällisemmin palvelujen kohderyhmät ja yhdiste-
19334: sivat hyödyntää. Linjaliikennettä on kuntien ja        lemällä erilaisina palveluina järjestettäviä kulje-
19335: lääninhallitusten sekä liikenteenharjoittajien          tuksia.
19336: yhteistyönä jatkuvasti tehostettu, ja näin on              Ministeriön mukaan edellä käsiteltyjen sääs-
19337: saavutettu työryhmän mukaan huomattavia                töjen aikaansaamista on tarkoitus edistää so-
19338: säästöjä.                                              siaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen
19339:     Tilauskuljetustenkin osalta on jo nyt olemassa     suunnitelmaan sisällytettävällä ohjeistuksella.
19340: joitakin tehostamisesimerkkejä. Muun muassa             Ministeriö kuitenkin korostaa, että säästöjen
19341: Kuopion ja Vaasan keskussairaaloiden kuljetuk-          syntyminen edellyttää viime kädessä kuntien
19342: sia pyritään tehostamaan yhdistelemällä Kelan          toimia. Vuoden 1993 alusta toteutettu valtion-
19343: korvaamia taksikuljetuksia. Monet yksittäiset          osuusuudistus helpottaa osaltaan eri halintokun-
19344: kunnat ovat saavuttaneet koulukuljetuksissa            tien välistä yhteistyötä ja edellä tavoiteitujen
19345: huomattavia säästöjä. Hyvinkäällä ja Nurmijär-          säästöjen syntymistä.
19346: vellä kokeillaan kunnan palvelubussia. Myös                Ministeriö korostaa lausunnossaan, että so-
19347: taksiyrittäjät ovat paikoin mukana toiminnan            siaali- ja terveydenhuollon lupamenettely ei ole
19348: kehittämisessä mm. TAKO-palvelulla, joka oi-           esteenä säästöjen aikaansaamiselle. Pikemmin-
19349: kein sovellettuna luo mahdollisuuden säästää            kin on kyse liikenneministeriön alaisten liikenne-
19350: mm. kotona asuvien vanhusten ja vammaisten             lupien ehdoista ja niihin liittyvistä rajoituksista.
19351: avohoidossa. Taksien kehittyvät atk-pohjaiset           Ministeriö tähdentää myös kuljetuskaluston
19352: tilauskeskukset saattavat myös antaa uusia mah-         monikäyttöisyyttä ja julkisten liikennevälineiden
19353: dollisuuksia liikennepalvelujen yhdistämiselle.         soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille.
19354:     Työryhmän mielestä koordinoinnin mahdolli-             Osa sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetuksis-
19355: suuksia voidaan parantaa taksien ja invataksien         ta voidaan ministeriön mukaan kuitenkin järjes-
19356: toiminnan yhdistämisellä ja niiden liikennelupiin       tää ainoastaan yksilöllisinä, käyttäjän tarpeista
19357: liittyvien rajoitteiden poistamisella. Nykyiset        johtuvina kuljetuksina. Näitä ovat mm. hätäta-
19358: säännökset sallivat jo invataksien käytön jouk-         pauksiin liittyvät sairaankuljetukset ja huomat-
19359: koliikenneluonteisissa kuljetuksissa. Kaikille          tava osa vaikeavammaisten kuljetuspalveluista.
19360:                                                                                                         187
19361: 
19362: Näitä kuljetuksia ei ole yhdistettävissä muihin            Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen,
19363: kuljetusjärjestelyihin, vaan ne joudutaan hoita-       että keskiasteen opiskelijoiden kuljetusten järjes-
19364: maan aina yksilökuljetuksina.                          tämisestä ja rahoituksesta on esitetty ristiriitaisia
19365:     Opetusministeriö toteaa antamassaan lausun-        vaatimuksia. Nykyisin järjestämisvastuu kuuluu
19366: nossa mm. joutuneensa vuodesta 1991 lähtien            oppilaitosten ylläpitäjälle, jonka kustannusten
19367: karsimaan koulumenoja useaan kertaan. Minis-           perusteella myös kotikunnat saavat käyttömeno-
19368: teriön käytettävissä olevat säästöratkaisut ovat       jen valtionosuudet. On kuitenkin esitetty myös
19369: koskeneet säästöjen suuruutta, varsinaiset me-         vaatimuksia järjestelmän muuttamiseksi joko
19370: noleikkaukset sitä vastoin ovat olleet oppilaitos-     niin, että oppilaan kotikunta tulisi järjestämis-
19371: ten ylläpitäjien päätäntävallassa. Koska kunnilla      vastuuseenja saisi siihen valtionosuuden tai niin,
19372: on eräitä ehdottomia lakisääteisiä tehtäviä, jotka     että kuljetuskustannukset siirrettäisiin opinto-
19373: niiden on kaikissa oloissa hoidettava, on selvää,      tuen piiriin. On aihetta todeta, että sinänsä
19374: että säästöoperaatioissa puututaan sellaisiin me-      perusteltu ehdotus opintotuen kautta tapahtu-
19375: nokohteisiin, joissa määrälle ja laadulle ei ole       valle kuljetuskustannusten subventoimiselle si-
19376: asetettu ehdottomia velvoitteita. Peruskoulujen        sältää myös liikennepoliittisesti arveluttavia ris-
19377: oppilaskuljetuksissa voidaan jonkin verran sääs-       kejä. On täysin mahdollista, että opintotuki
19378: tää, mutta kuljetettavien määrät ja kuljetuspi-        kanavoituisi yksityisautolla tapahtuvan liiken-
19379: tuudet ovat pääsääntöisesti kunnalle annettuja         nöinoin hyväksi, mikä puolestaan vähentäisi
19380: reunaehtoja. Sitä vastoin keskiasteen oppilaitok-      joukkoliikenteen kannattavuutta.
19381: sille ei ole säädetty kuljetus- ja majoitusvelvoit-        Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on vält-
19382: teita, ja siksi oppilaitosten ylläpitäjien on ollut     tämätöntä etsiä rakenteellisia ja pitkävaikutteisia
19383: pakko kajota näihin kustannuksiin. Lukuvuon-           säästöjä kaikkialla. Säästötoimien vaihtoehtona
19384: na 1990-91 koulumatkaetu annettiin 98 000              on nimittäin palvelujen lakkauttaminen ainakin
19385: lukion ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle,       osittain. Tämän johdosta valtiontilintarkastajat
19386: kertomusvuoden syksyllä etu annettiin enää             yhtyvät em. työryhmän ehdotuksiin siitä, että eri
19387: 44 500 oppilaalle. On ilmeistä, että säästövelvoit-    hallinnonalojen toiminnan yhteisellä suunnittelulla
19388: teiden edelleen jatkuessa kuljetuksia entisestään      ja koordinoinnilla tavoiteltaisiin säästöjä julkisiin
19389: vähennetään.                                           liikennepalveluihin kohdistuvissa määrärahoissa.
19390:     Oppilaskuljetusten määrään vaikuttavat mi-             Koska käytännön ratkaisut tässäkin asiassa
19391: nisteriön mukaan myös toisensuuntaiset koulu-          kuuluvat kunnille, jää valtion viranomaisten tehtä-
19392: ratkaisut. Kunnat lakkauttavat peruskoulun ala-         väksi toiminnan rationalisointia haittaavien yleis-
19393: asteen kouluja nykyisin lähes kolminkertaisesti         ten säännösten ja määräysten uudelleenarviointi ja
19394: siihen verrattuna, mitä 1980-luvun lopulla lak-         lupajärjestelmien keventäminen sekä asiantuntija-
19395: kautettiin. Koska peruskoulun kuljetusvelvoit-         avun antaminen etsittäessä kunnittain ja alueittain
19396: teita koskevat säännökset ovat edelleen samansi-       järkevintä ratkaisua.
19397: sältöisiä kuin ennen, aiheuttaa peruskoulun ala-           Valtiontilintarkastajat korostavat tässä yhtey-
19398: asteiden lakkauttaminen kuljetusten lisäystä.          dessä laajemminkin hallinnonalojen yhteisten
19399:     Ministeriö kannattaa työryhmän ehdottamaa          säästö- ja rationalisointimahdollisuuksien etsimis-
19400: eri hallintokuntien järjestämän kuljetuksen yh-         tä. Julkishallinnon kasvuvaiheessa hallintoa on
19401: distämistä ja rationalisointia. Koulusäännöksis-       rakennettu hyvin sektorikohtaisesti ja oman hal-
19402: tä johtuvia esteitä rationalisoinnille ei ole, ellei   linnonalan intressejä silmällä pitäen. Tämän sek-
19403: tällaiseksi katsota peruskouluasetuksen mää-            toriajattelun laajamittaisella romuttamisella voi-
19404: räyksiä kuljetuksiin odotuksineen käytettävästä        daan vielä saavuttaa merkittäviä pitkävaikutteisia
19405: päivittäisestä enimmäistuntimäärästä.                  säästöjä.
19406: 188
19407: 
19408: 
19409: 
19410: 
19411:                     Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
19412: 
19413:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet ku-           Työryhmän mukaan työllisyystilanteen para-
19414: luttajaviraston, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja         neminen on olennaisesti pk-yritysten varassa,
19415: kuluttaja-asiamiehen toimiston tarkastuksen            sillä suuret yritykset tuskin enää lisäävät työvoi-
19416: 9.12.1992 ja kauppa- ja teollisuusministeriön          maansa ja julkinen sektori joutuu vähentämään
19417: 26.3.1993 sekä Valtion teknillisen tutkimuskes-        työvoimaosuuttaan. Niin ikään maaseudun
19418: kuksen tarkastuksen 28.5.1993.                         asuttuna pitäminen on pitkällä aikavälillä mah-
19419:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat        dollista vain elinkelpoisen pienyritystoiminnan
19420: selvittäneet pienen ja keskisuuren yritystoimin-       avulla.
19421: nan edistämistä, kilpailu- ja kuluttajahallintoa,          Euroopan yhteisön toiminnassa pk-yritysten
19422: valtion rahoitustukea matkailuelinkeinolle,            toimintaedellytysten turvaamisella ja kehittämi-
19423: energiahuollon turvaamista ja Valtion teknillisen      sellä on keskeinen merkitys. Niiden asema turva-
19424: tutkimuskeskuksen toimintaa.                           taan tiukalla kilpailupolitiikalla ja pienten yri-
19425:   /Kauppa- ja teollisuusministeriöön tehdyn tar-       tysten toimintaa helpottavilla poikkeussäännök-
19426: kastuskäynnin yhteydessä käsiteltiin hallin-           sillä. Yhteisö edistää pk-yritysten toimintaa ra-
19427: nonalan keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna,           hoitus-, palvelu- ja neuvontatoimien avulla.
19428: energia politiikkaa, pienen ja keskisuuren yritys-     Useimmilla mailla on myös mittavat pk-yritys-
19429: toiminnan suhdannehaittojen vähentämistoimia           ten edistämisohjelmat.
19430: ja Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa.                       Maamme pk-yritysten tila on heikentynyt
19431:                                                        nopeasti. Tilastokeskuksen konkurssitietojen
19432:                                                        mukaan kertomusvuonna pantiin maassamme
19433:        Kauppa- ja teollisuusministeriö                 vireille 7 327 konkurssia eli 17 % enemmän kuin
19434:                                                        v. 1991. Vireille pantujen konkurssien määrä on
19435:    Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistä-       noussut uuteen ennätykseen nyt jo kolmena
19436: minen. Y 1 e i s t ä. Pienissä ja keskisuurissa yri-   peräkkäisenä vuonna. Vuonna 1988 konkurssiin
19437: tyksissä on Suomen yksityissektorin työpaikois-        haettiin kaikkiaan 2399 yritystä, joten kasvua on
19438: ta yli 60 % ja teollisuuden työpaikoista lähes         siten 205 %. Kertomusvuonna konkurssien mää-
19439: puolet. Niissä tehdään teollisuuden jalostusar-        rä lisääntyi eniten palvelualalla, edellisestä vuo-
19440: vosta n. 40% ja välittömästä viennistä 18 %.           desta 34 %. Teollisuudessa vireille pantujen kon-
19441: Työpaikkojen ja jalostusarvon määrä on pkt-            kurssien määrä pysyi samana kuin v. 1991.
19442: yr~tyksissä kasvanut keskimääräistä nopeam-                Vuoteen 1991 verrattuna vireille pantujen
19443: mm.                                                    konkurssien määrä lisääntyi kaikissa muissa lää-
19444:    Valtioneuvoston kanslian 14.2.1992 asettama         neissä paitsi Hämeen läänissä, jossa konkurssien
19445: tuotannollisten pk-yritysten kehittämistyöryh-         määrä laski 3 %. Eniten konkurssit lisääntyivät
19446: mä on raportissaan mm. todennut, että pk-              Pohjois-Karjalan läänissä, 69%. Uudenmaan
19447: yrityksille on luonteenomaista työvaltaisuus,          läänin osuus koko maan konkursseista oli 36 %,
19448: omistajayrittäjyys, joustavuus ja sopeutumisky-        Turun ja Porin läänin 15 % ja Hämeen läänin
19449: ky. Suurin osa uusista innovaatioista syntyy pk-       13%.
19450: yrityksissä, joissa on tuotannon huomattavin              Noin kolmannes vireille pannuista konkurs-
19451: kasvu- ja uusiutumispotentiaali. Hyvinvointi           seista päättyy lopulta konkurssiin. Kaksi kol-
19452: voidaan turvata ja tuotannon kasvu saada ai-           mesta hakemuksesta peruutetaan, jätetään tutki-
19453: kaan vain, jos pk-yritykset menestyvät ja kasva-       matta tai sovitaan velallisen ja velkojan kesken.
19454: vat ja niitä perustetaan lisää.                        Kertomusvuonna tuomioon päättyneitä kon-
19455:                                                                                                           189
19456: 
19457: kursseja oli ennätykselliset 2 696, mikä on reilus-       sen, rahoitustoiminnan, kiinteistötoiminnan
19458: ti yli kolmanneksen hakemusten määrästä.                  sekä liike-elämän palveluiden toimialoilla aloit-
19459:    Konkurssien määrän kehitystä on usein seli-            taminen väheni.
19460: tetty yritysten määrän kasvulla. Y ritysrekisterin           Yritysmäärältään suurin toimiala on kauppa.
19461: ennakkotietojen mukaan yritysten määrä on                 Kertomusvuoden alussa alalla toimi n. 45 000
19462: kuitenkin kääntynyt laskuun pitkään jatkuneen             yritystä eli runsas kolmannes kaikista yrityksis-
19463: nousun jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan suu-              tä. Seuraavaksi eniten yrityksiä toimii teollisuu-
19464: rin syy konkurssien määrän kehitykseen lienee-            dessa (19 %), rakentamisessa (11 %) sekä tekni-
19465: kin taloudellisesta lamasta johtuva yleisen kon-          sessä ja liike-elämän palveluksessa (8,5 %). Nel-
19466: kurssiriskin kasvaminen. Yleisestä konkurssiris-          jän suurimman toimialan osuus yritysten koko-
19467: kistä voi saada karkean kuvan vertaamalla vi-             naismäärästä on 75 %.
19468: reille pantujen konkurssien määrää yritysten                 Kaupan osuus kaikista aloittaneista yrityksis-
19469: kokonaismäärään.                                          tä oli kertomusvuonna 40,6 %. Aloittaneista
19470:     Seuraavassa asetelmassa on esitetty konkurs-          puolet oli vähittäiskaupan, runsas neljännes tuk-
19471: siin haettujen yritysten osuus kaikista yrityksistä       kukaupan ja viidennes agentuuri- ja moottori-
19472: V. 1985-92:                                               ajoneuvokaupan yrityksiä. Teollisuusyritysten
19473:                                                           osuus perustamisista supistui jatkuvasti v.
19474: Vuosi               Yrityksiä    Vireille    Konkurssi-   1985-91. Vuonna 1985 alan yritysten osuus
19475:                                  pannut       yritysten   aloittaneista yrityksistä oli n. 20%, mutta v.
19476:                                 konkurssit    osuus%      1991 enää 15 %. Kertomusvuonna teollisuusyri-
19477:                     109 809                     1,8       tysten osuus aloittaneista oli 16 % eli osuus
19478: 1985 ············                  1 941
19479:                     113 556                     2,1       kaikista aloittaneista yrityksistä on kääntynyt
19480: 1986 ············                  2 399
19481:                     117 716        2 751        2,3       kasvuun. Eniten aloitettiin kertomusvuonna
19482: 1987 ············                                         metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden val-
19483: 1988 ············   123 050        2 435        2,0
19484:                     129 249        2 650        2,1       mistuksen yrityksiä.
19485: 1989 ············                                            Yritysten perustamisen edistämis-
19486: 1990 ............   136 351        3 545        2,6
19487:                     139 989        6 137        4,4       toimet. Huomattava osa pk-yritysten saamas-
19488: 1991 ············                                         ta julkisesta tuesta kanavoidaan kauppa- ja teol-
19489: 1992 ············   137 670        7 207        5,2
19490:                                                           lisuusministeriön kautta. Keskeinen asema tuki-
19491:                                                           politiikan toteutuksessa on ministeriön yrityske-
19492:     Kuten asetelmasta voidaan havaita, kerto-             hitysosastolla ja KTM yrityspalvelun piiritoimis-
19493: musvuonna haettiin konkurssiin 5,2 % koko yri-            toilla.
19494: tyskannasta. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli                  Yrityspalvelun piiritoimistot ovat edistäneet
19495: 2,6 %. Rakennusala on toimialoista konkurssi-             yritysten perustamista myöntämällä rahoitusta ja
19496: alttein. Kertomusvuonna haettiin konkurssiin              järjestämällä yrittäjille koulutusta ja neuvontaa.
19497: lähes 7 % koko rakennusyrityskannasta. Kon-               Yritysrahoituksessa kyseeseen tulee lähinnä pien-
19498: kurssiriski oli keskimääräistä suurempi myös              yritystoiminnan tukija yritystoiminnan aluetuki.
19499: majoitus- ja ravitsemisalalla sekä palveluissa,           Lisäksi yrityspalvelulla on käytössä yrityshauto-
19500: joissa molemmissa haettiin konkurssiin n. 5,4%            motuki, joka on tarkoitettu erityisesti aloittaville
19501: koko alan yrityskannasta. Vuoden 1993 tam-                korkean teknologian yrityksille. Yritystoiminnan
19502: mi-kesäkuussa pantiin vireille yli 3500 kon-              aluetukea uusille yrityksille myönnettin kerto-
19503: kurssia, mikä on hieman enemmän kuin vastaa-              musvuonna 73,4 Mmk (412 kpl)ja uusia työpaik-
19504: vana aikana kertomusvuonna. Tilastokeskuksen              koja arvioitiin syntyvän 422. Pienyritystoiminnan
19505: keräämien tietojen mukaan konkurssiin haetuis-            tukea myönnettiin n. 62 Mmk ( 1 800 kpl) ja uusia
19506: sa yrityksissä joutui uhanalaiseksi lähes 22 000          työpaikkoja arvioitiin syntyvän 1 800.
19507: työpaikkaa.                                                  KTM yrityspalvelu on 1980-luvun alusta läh-
19508:     Kertomusvuonna toimintansa aloitti arviolta           tien kouluttanut yritysten perustamista harkitse-
19509:  18 800 uutta yritystä elin. 11% enemmän kuin             via henkilöitä. Koulutusohjelmisto käsittää usei-
19510: vuotta aiemmin. Samana ajankohtana lopetti                ta vaiheita, jotka tukevat alkavaa yrittäjää pro-
19511: toimintansa n. 21 500 yritystä. Kuitenkin vain            sessin eri vaiheissa. Tilaisuuksia oli kertomus-
19512: osa yrityksistä lopettaa toimintansa konkurssin           vuonna 412 ja osanottajia 5 533. Seuraavassa
19513: kautta. Teollisuuden, kaupan sekä majoitus- ja            asetelmassa on esitetty yrityksen perustaruisjär-
19514:  ravitsemistoiminnan toimialoilla yrityksiä perus-        jestelmän tilaisuuksien ja eri vaiheisiin osallistu-
19515:  tettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuljetuk-           neiden määrät v. 1980----92:
19516: 190
19517: 
19518: Tilaisuuden nimi                                                                 Tilaisuuksia               Osanottajia
19519:                                                                               1992       1980-92          1992     1980---92
19520: OYP-teemapäivä .............................................. .               104            981          3 146       38 262
19521: Yritysidean ja yrittäjäominaisuuksien testaus .. .                            172            763            539        3 155
19522: Yritystoiminnan peruskurssi ............................ .                     25            221            276        2425
19523: Nuoren yrityksen kehittämisohjelma ............... .                           22             56            215          662
19524: Yrityksen käynnistymisen arviointi .................. .                        32            173            370          996
19525: Muu perustamisvalmennus .............................. .                       60            165            987        2486
19526: Yhteensä ........................................................... .        415          2 359          5 533       47986
19527: 
19528:    Kertomusvuonna KTM yrityspalvelu on pro-                                  Kehittämisavustusten osuus on vuosittain jat-
19529: jektirahoituksella järjestänyt lisäksi erilaisia                         kuvasti kasvanut. Kertomusvuonna kehittämis-
19530: alueellisia neuvonta- ja konsultointihankkeita                           avustuksia oli 37,4% myöntämisvaltuudesta.
19531: yrityksen perustamista harkitseville.                                    Vastaava osuus oli edellisenä vuonna 27,5 %.
19532:    Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on                           Myös absoluuttinen markkamäärä kasvoi 137
19533: tukenut uusien yritysten syntyä mm. osallistu-                           Mmk:sta 155 Mmk:aan, vaikka myöntämisval-
19534: malla teknologiakylien yrityshautomotoimin-                              tuuden kokonaismäärä väheni samanaikaisesti
19535: taan. Oman henkilöstön joukosta on kartoitettu                           500 Mmk:sta 415 Mmk:aan. Ensisijainen myön-
19536: mahdollisia yrittäjiä. Niin kutsuttuja spin-off -                        tämisperuste oli 57 o/o:ssa tapauksista tuotteiden
19537: yrityksiä on vuosittain syntynyt VTT:ssa noin                            tai tuotannaon tason parantaminen. Markki-
19538: kymmenen, tosin kertomusvuonna vähemmän.                                 nointia parantavia hankkeita oli kaikkiaan
19539: VTT on myöntänyt uusille tutkija-yrittäjille 1-                          19,4% ja liikkeenjohtotaitoa parantavia 17,9%
19540: 2 vuotta palkatonta virkavapautta yrityksen                              myönteisistä kehittämisavustuspäätöksistä.
19541: käynnistämisvaiheessa. Samalla on tarvittaessa                               KTM yrityspalvelun piiritoimistot järjestivät
19542: sovittu toimitilojen ja tutkimuslaitteiden käyttö-                       kertomusvuonna n. 750 pk-yritysten tarpeisiin
19543: oikeuksista.                                                             suunniteltua koulutustilaisuutta, joista kertyi n.
19544:    Yritysten kilpailukyvyn                                                1 700 koulutuspäivää ja 1 500 koulutukseen liit-
19545: p a r a n t a m i s t o i m e t. Pk-yritysten kilpai-                    tyvää yrityskohtaista konsultointipäivää. Kou-
19546: lukykyä parannetaan rahoitustuilla, koulutuk-                            lutustilaisuuksiin osallistui runsaat 9 000 osallis-
19547: sella, neuvonnalla sekä projektitoiminnalla.                             tujaa, joista noin puolet oli yrityksen perusta-
19548: Kauppa- ja teollisuusministeriön ohjekirjeellä                           miskoulutukseen osallistuneita. Koulutuksen
19549: KTM yrityspalvelulle suunnattiin kertomus-                               järjestämiseen oli määrärahoja 22 Mmk, joista
19550: vuonna yritystoiminnan aluetukea erityisesti                             noin kolmannes palautui osanottomaksuina
19551: hankkeisiin, jotka                                                       valtiolle.
19552:    - parantavat vaikeasta työllisyystilanteesta                              Yrittäjäkoulutuksen pääalueita olivat vienti-
19553: kärsivien paikkakuntien työllisyyttä taikka eri-                         ja kansainvälistymiskoulutus, laatujärjestelmien
19554: tyisalueiden elinkeinorakennetta                                         ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen liit-
19555:    - parantavat paikkakunnan yrityspalveluja                             tyvä koulutus sekä tuottavuuskoulutus. Aikai-
19556: tai työn tuottavuuden tasoa                                              sempaa enemmän panostettiin uusperustannan
19557:    - parantavat merkittävästi yrityksen tuot-                            edistämiseen kehittämällä aikaville ja nuorille
19558: teiden tai tuotannon tasoa                                               yrityksille tarkoitettuja koulutusohjelmia.
19559:    - kehittävät yritysten liikkeenjohtotaitoa,                               KTM yrityspalvelun kertomusvuoden valta-
19560: kansainvälistymistä ja muuta markkinointitai-                            kunnallisena teemana oli pk-yritysten tuloskun-
19561: toa taikka yritysyhteistyötä.                                            non kohentaminen. Ns. Kunto-valmennusohjel-
19562:    Myönnetystä yritystuesta voidaan todeta, että                         man avulla testattiin kertomusvuoden aikana
19563: 415 Mmk:n myöntämisvaltuudesta 236,5 Mmk                                 800 yrityksen tila ja laadittiin tarvittavat kehittä-
19564: käytettiin investointiavustuksiin ja 155,3 Mmk                           misohjelmat. Edellä mainituilla koulutuksen pai-
19565: kehittämisavustuksiin. Investointiavustuksien                            noalueilla arvioidaan kertomusvuonna olleen
19566: ensisijaisena myöntämisperusteena oli kilpailu-                          asiakasyrityksiä n. 6 500. Nettoasiakasmäärä oli
19567: kyvyn parantaminen, sillä 51,7 %:ssa tapauksis-                          n. 5 500 yritystä. Nettoasiakasmäärällä tarkoite-
19568: ta oli kysymys yrityksen tuotteiden tai tuotan-                          taan tässä asiakasmäärää, josta on vähennetty
19569: non parantamiseen suunnatusta investoinnista.                            pois eri painoalueiden yhteiset asiakkaat. Asia-
19570:                                                                                                      191
19571: 
19572: kasyrityksistä n. 90% oli liikkeenjohdon kehittä-     kehittämisessä. Neuvonnan rungon muodosta-
19573: misen sekä markkinoinnin ja kansainvälistymi-         vat maakunnalliset vientiasiamiehet, jotka toimi-
19574: sen edistämisen koulutuksessa.                        vat 18 ulkomaankauppaliiton aluetoimistossa.
19575:     Asetetut tulostavoitteet (asiakasyritysten kas-   Vientiasiamiesverkoston avulla tuodaan myös
19576: vu) saavutettiin kaikilla muilla paitsi uuden tek-    valtakunnallinen vienninedistämispalvelut lähel-
19577: niikan käyttöönoton ja tuotekehityksen edistä-        le yrittäjiä ja entistä helpommin pk-yritysten
19578: misen painoalueilla. Käytännön tuloksia saavu-        saataville.
19579: tetaankin näillä ennemmin kehittämisavustuk-              Valtion vuoden 1993 talousarviossa on UL:n
19580: sen ja projektitoiminnan kuin koulutuksen kei-        ohjaamaan maakunnalliseen vientiasiamiestoi-
19581: noin.                                                 mintaan osoitettu 8,3 Mmk:n määräraha. UL:n
19582:     Kertomusvuoden aikana käynnistettiin myös         Euroneuvontakeskus, jonka tehtävänä on suun-
19583: tutkimus, jonka avulla on tarkoitus selvittää         nata erityisesti pk-yrityksille Euroopan integraa-
19584: yrityspalvelun järjestämän koulutuksen vaiku-         tioon liittyviä neuvonta- ja tiedotuspalveluja, saa
19585: tukset yritysten liiketoiminnan kehittymiseen.        valtion talousarvion kautta tukea 2,3 Mmk.
19586:     Yrittäjäkoulutusta koskevan tiedonsaannin             Yhteistyö luo vientitoimintaansa käynnistä-
19587: tehostamiseksi sekä koulutuksen koordinoinoin         välle tai laajentavalle pk-yritykselle tehokkaat
19588: kehittämiseksi luotiin yrityspalvelun koulutus-       puitteet kannattavaan vientiin. Ulkomaankaup-
19589: tietokanta, joka sisältää kaiken yrityspalvelun       paliitto toimii koordinaattorina ja aloitteenteki-
19590: piiritoimistojen järjestämän koulutuksen sekä         jänä yritysten yhteisvientitoimintaa kehitettäes-
19591: piiritoimistojen alueeltaan kokoaman, lähinnä         sä.
19592: pk-yrityksille tarkoitetun muiden koulutusorga-           Kertomusvuonna Ulkomaankauppaliiton yh-
19593: nisaatioiden järjestämän koulutuksen.                 teydessä toimi runsaat 20 yhteisvientipäällikköä
19594:     Kertomusvuonna KTM yrityspalvelun piiri-          tai vientirengasprojektia, joissa kaikkiaan oli
19595: toimistot toteuttivat merkittävän määrän erilai-      mukana yli 100 pk-yritystä. Näiden projektien
19596: sia pk-yritystoiminnan edistämisprojekteja. Mo-       käytännön tavoitteena on pk-yritysten viennin
19597: mentin 32.52.24. määrärahalla toteutettiin yli 50     käynnistäminen ja kasvattaminen, ja kaikkiaan
19598: projektia ja tähän käytettiin rahaa n. 12 Mmk.        arvioidaan tällä toiminnalla saavutetun usean
19599: Keskeisiä olivat vientiin ja kansainvälistymiseen     kymmenen miljoonan markan viennin lisäys ker-
19600: liitttyvät projektit. Niitä oli ohjelmassa runsaat    tomusvuonna. Vienninedistämisvaroja näihin
19601: kymmenen, ja niissä oli yhteensä mukana useita        projekteihin kauppa- ja teollisuusministeriö
19602: satoja yrityksiä. Tavoitteena oli uusien vientiyri-   myönsi yhteensä n. 6 Mmk.
19603: tysten viennin käynnistäminen ja viennissä mu-            Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo-
19604:  kana olevien yritysten vientivalmiuksien paran-      delta 1991 on yksityiskohtaisemmin tarkasteltu
19605: taminen. Ministeriön mukaan kumpikin tavoite          vienninedistämistä ja sen rahoitusta.
19606: saavutettiin.                                             Teknologian kehittämiskeskus (TEKES) tu-
19607:     Valtionavustuksia pk-yritysten kehittämispal-     kee pkt-yrityksiä ja edistää uuden teknologialii-
19608: velutoimintaanja alan yhteisöille myönnettiin 13      ketoiminnan syntymistä. TEKESin yrityksille
19609: projektiin ja yhdeksälle yhteisölle.. Projektit       menevästä rahoitustuesta suuntautui lähes puo-
19610: muodostuivat viennistä, laadun kehittämisestä,        let (277 Mmk) ja asiantuntijapalvelusta yli puo-
19611:  yrityksen perustamisesta sekä alueellisista kehit-   let pkt-yrityksille. Kertomusvuonna TEKES to-
19612:  tämisprojekteista. Pienen ja keskisuuren yritys-     teutti 1 400 pkt-yritysten neuvonta- ja konsul-
19613:  toiminnan edistämisyhteisöt saivat yhteensä 8        tointitoimeksiantoa.
19614:  Mmk. Tällä määrärahalla tehostettiin yhteisöjen          Samana aikana TEKESin teollisuussihteerit
19615:  yritysneuvontaa sekä järjestettiin koulutusta ja     toteuttivat 2 500 toimeksiantoa,joista lähes puo-
19616:  kehitettiin uusia tuotteita. Yritysneuvonnan         let pkt-yrityksille.
19617:  asiantuntijapalveluj~n ostamiseen käytettiin 1,3         Edellä mainittuihin rahoituslukuihin sisältyy
19618:  Mmk, jolla ostettiin yrityksille yli 300 neuvonta-   mm. yli 70 yritysryhmien teknologiahanketta,
19619:  päivää tuotekehitykseen, viennin aloittamiseen,      joilla nopeutetaan kehittyvän teknologian käyt-
19620:  rahoitusjärjestelyjen hoitamiseen ym. liittyvistä    töönottoa erityisesti pkt-yrityksissä. Jokaisessa
19621:  asioista.                                            yhteishankkeessa on mukana yleensä 3-10 yri-
19622:     Suomen Ulkomaankauppaliiton (UL) tehtä-           tystä. Yhteensä yrityksiä on yhteishankkeissa
19623:  vänä on kasvattaa ja monipuolistaa vientiämme.       ollut mukana noin kaksisataa.
19624:  Yksi keskeinen keino on pk-yritysten neuvonta            TEKES pyrkii neuvonta-, konsultointi- ja
19625:  ja avustaminen vientitoiminnan aloittamisessa ja     rahoituspalveluillaan edistämään yritysten kan-
19626: 192
19627: 
19628: sainvälistä kilpailukykyä erityisesti siten, että     töönottoon kyseisen teollisuusalan tai yritysryh-
19629: pkt-yritykset hyödyntävät kehittyvän teknolo-         män tarpeita ajatellen.
19630: gian mahdollisuuksia mahdollisimman tehok-               Teknologiaohjelmien tavoitteena on teolli-
19631: kaasti.                                               suuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen
19632:    Strategisia linjauksia TEKESin pkt-palveluis-      laajan yhteistyön avulla nostaa teknologian ta-
19633: sa ovat seuraavat:                                    soa Suomelle keskeisillä tulevaisuuden aloilla.
19634:    - Maamme tarvitsee lisää teollisuutta, jol-        Kymmenen toimintavuoden aikana TEKES on
19635: loin pk-teollisuus on keskeinen mahdollisuus.         käynnistänyt yli 30 laajaa kansallista teknologia-
19636:    - Pk-teollisuuden on oltava yhä kilpailuky-        ohjelmaa ja noin 30 teollisuusala-, yritys- tai
19637: kyisempää.                                            yritysryhmäkohtaista teknologiaohjelmaa. Uu-
19638:    - Teknologia on pkt-yritystenkin keskeinen         simpana ohjelmamuotona ovat TEKESin alue-
19639: kehityksen avain.                                     yksikköjen käynnistämät alueelliset yritysryh-
19640:    - Kehittynyt pk-teollisuus on tärkeä myös          mäkohtaiset ohjelmat, jotka tähtäävät teknolo-
19641: suurille yrityksille.                                 gian käyttöönottoon ja levittämiseen.
19642:    - Pkt-yritysten teknologisessa kehittymises-           Suhdannepoliittiset toimet.
19643: sä on kiinnitettävä erityistä huomiota liiketoi-      Keskeiset suhdannetoimet ovat Kera Oy:n suh-
19644: mintakokonaisuuteen.                                  dannelainat, Valtiontakuukeskuksen suhdanne-
19645:    Pkt-palveluja kehitetään TEKESissa osana           takaukset sekä KTM yrityspalvelun korkotuki
19646: TEKESin ja kansallisen innovaatiojärjestelmän         ja korkoavustus.
19647: kokonaisuutta. Kertomusvuoden aikana on uu-               Teollisten investointien vauhdittamiseksi sekä
19648: distettu TEKESin organisaatiota ja palveluja          niiden rahoituskustannusten alentamiseksi otet-
19649: mm. siten, että alueyksiköt tarjoavat TEKESin         tiin KTM yrityspalvelussa kertomusvuoden elo-
19650: kaikkia keskeisiä palveluja. Teollisuussihteerit      kuun alusta käyttöön pk-yritysten korkotuki.
19651: ovat siirtyneet kokonaisuudessaan TEKESin             Korkohyvitys on 5 %-yksikköä kuuden ensim-
19652: organisaatioon ja käyttöön on otettu uusi matrii-     mäisen lainavuoden aikana. Korkohyvitystä voi-
19653: simainen organisaatiomalli, joka vahvistaa kes-       daan myöntää velkakirjalainalle. Lainmuutok-
19654: kinäistä synergiaa ja sisäistä vuorovaikutusta        sen nojalla myös osamaksurahoitus on mahdol-
19655: teknologialinjojen muodossa. Tämä tuo TEKE-           lista hyväksyä korkotuen piiriin. Vuoden 1993
19656: Sin koko palvelukokonaisuuden lähelle pkt-yri-        loppuun mennessä korkotukea voidaan hyväk-
19657: tystä. Pkt-yrityksiä kannustetaan teknologiayh-       syä enintään 3 mrd.mk:n luottomäärälle. Minis-
19658: teistyöhön muiden pkt-yritysten ja erityisesti        teriön mukaan määräraha on riittävä.
19659: suurten yritysten kanssa. Pkt-yrityksille tarjotta-       Lähinnä tuotannollisten pk-yritysten toimin-
19660: via kansainvälisen teknologiayhteistyön palvelu-      nan turvaamiseksi luotiin kertomusvuoden jou-
19661: ja kehitetään jatkuvasti, jotta yritysten kynnys      lukuussa uusi korkoavustusjärjestelmä, jolla
19662: osallistua näihin madaltuisi. Pkt-yritykset ovat-     alennetaan yritysten lainakantaan liittyvää kor-
19663: kin lisänneet selvästi osallistumistaan kansainvä-    korasitusta. Avustus voi olla enintään 5% yri-
19664: liseen teknologiayhteistyöhön kertomusvuoden          tyksen lainamäärästä. Korkoavustuksiin on va-
19665: aikana.                                               rattu vuoden 1993 talousarvioissa yhteensä 472,5
19666:     TEKES kehittää parhaillaan palveluja uuden        Mmk. Noin 2 500 pk-yrityksen arvioidaan saa-
19667: teknologialiiketoiminnan kasvattamiseksi maas-        van korkoavustusta yhteensä n. 9,4 mrd.mk:n
19668: samme. Tähän on kauppa- ja teollisuusministeri-       luottokannalle.
19669: ön mukaan hyvät edellytykset, koska TEKES on              Mahdollisuuksia kehitysalueiden investointi-
19670: voimakkaasti mukana soveltavan tutkimuksen            en sekä koko maan pk-yritysten kehittämishank-
19671: hankkeissa ja ohjelmissa. Uuden teknologialiike-      keiden avustamiseen on lisätty korottamalla
19672: toiminnan mahdollisuuksiin kiinnitetään huo-          merkittävästi yritystoiminnan aluetuen myöntä-
19673: miota sekä yrityksissä että tutkimuksessa. Ker-       misvaltuutta vuoden 1993 toisessa lisätalousarvi-
19674: tomusvuonna on käynnistetty joukko uuden              ossa. Pk-yritysten kehittämishankkeiden toteut-
19675: teknologialiiketoiminnan hankkeita.                   tamista tukee myös lisätalousarvioon sisällytetty
19676:    TEKESin mukaan laajoissa kansallisissa tek-        TEKESin teknologiatuen valtuuden lisäys 205
19677: nologiaohjelmissa kehitetään uutta teknologiaa        Mmk:lla yhteensä 645 Mmk:aan.
19678: tai siirretään muualla maailmassa kehitettyä tek-         Keskeinen keino Kera Oy:llä uusien yritysten
19679: nologiaa Suomeen. Teollisuusalakohtaisissa ja         liikkeellesaamisessa ovat olleet kertomusvuoden
19680: erilaisissa yritysryhmäkohtaisissa ohjelmissa pa-     loppupuolella käyttöönotetut perustamislainat.
19681: neudutaan teknologian soveltamiseen ja käyt-          Vuonna 1993 lainavaltuus tähän tarkoitukseen
19682:                                                                                                          193
19683: 
19684: on 100 Mmk. Pk-yritysten kehittämishankkei-             mahdollisuudet ja tiedon seuranta. Palvelu aloi-
19685: den tukemiseksi Kera voi v. 1993 myöntää uusia          tettiin syksyllä 1991.
19686: kehittämislainoja 200 Mmk:n verran. Start Fund             Pk-yrityksillä on yleensä rajalliset mahdolli-
19687: of Kera Oy:n ja SITRAn riskisijoitustoimintaan          suudet teettää VTT:llä tuotekehitystoimeksian-
19688: on osoitettu lisävarat (50 Mmk) aloittavien sekä        toja, ja projektit ovat jääneet suppeiksi. Sen
19689: toimivien pk-yritysten riskipääöman saannin             sijaan yhteistyöstä innovatiivisten yritysten
19690: helpottamiseksi.                                        kanssa on usein saatu hyviä kokemuksia. TE-
19691:      Keran suhdannelainoja on 27.5.1991-                KESin tavoitetutkimushankkeisiin on pystytty
19692: 31.12.1992 myönnetty 1 874 yritykselle yhteensä         kokoamaan monen yrityksen konsortio ja yh-
19693: 894 Mmk. Näistä yrityksistä on mennyt kon-              teistyöverkkojen ansiosta varmistettu riittävät
19694: kurssiin mainittuna aikana 93. Sekä markka-             resurssit. Pk-yrityksiä palvelevia hankkeita on
19695: että kappalemääräisesti tarkasteltuna tämä mer-         runsaasti metallurgian, optoelektroniikan, sai-
19696: kitsee, että n. 5 % suhdannelainaa saaneista            raalatekniikan ja turvallisuustekniikan aloilla.
19697: yrityksistä on lopettanut toimintansa tarkastelu-          P k - p o 1 i t i i k a n k e h i t t ä m i n e n.
19698: jaksona. Määrä on vielä toistaiseksi pienempi           Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan pk-
19699: kuin Keran muun asiakaskunnan konkurssien               yritysten asema kansantaloutemme tasapainot-
19700: määrä vastaavana ajanjaksona.                           tamisessa tulee olemaan hyvin keskeinen. Viime-
19701:      Valtiontakuukeskuksen suhdannetakauksia            aikaiset suhdannetiedustelut viittaavat siihen,
19702: voidaan myöntää pk-yrityksille, jotka ovat tila-        että pk-yrityksissä on selvästi tapahtumassa
19703: päisesti maksuvalmiusongelmissa. Takuukes-              myönteistä kehitystä, joskin toimialakohtaiset
19704: kuksen riskiosuus voi enimmällään olla 75 %ja           erot ovat suuria. Ministeriö tulee toimimaan pk-
19705: laina-aika kolme vuotta. Suhdannetakauksia              yritysten parantamiseksi siten, että myönteinen
19706: myönnettiin kertomusvuonna n. 40 Mmk:n edes-            kehitys voidaan varmistaa.
19707: tä. Kaiken kaikkiaan pk-yrityksille oli takaus-            Pääministeri Esko Ahon hallituksen työlli-
19708: vastuita kertomusvuonna 1,3 mrd.mk.                     syys- ja teollisuuspoliittisessa ohjelmassa 1.1 0.
19709:      Kesäkuussa 1993 eduskunta hyväksyi lakiesi-        1992 todettiin, että vuoden 1994 talousarvioesi-
19710:  tyksen pk-yritysten luottojen vakautustakauk-          tykseen liittyen valmistellaan kansallista pk-poli-
19711:  sista. Lain tarkoituksena on turvata elinkelpois-      tiikkaa käsittelevä ohjelma. Ohjelman valmistelu
19712:  ten, mutta velkaantuneiden pk-yritysten toimin-        annettiin pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
19713:  taedellytyksiä vakauttamaila talletuspankin yri-       neuvottelukunnan tehtäväksi. Antamassaan ra-
19714:  tykselle myöntämät luotot ja antamalla luotoille       portissa (8.4.1993) neuvottelukunta on toden-
19715:  osittainen valtiontakaus. Vakautustakausten            nut, että pk-yrityksillä on keskeinen merkitys
19716:  myöntämisvaltuus on 3,5 mrd.mk.                        kansantaloutemme pitkän aikavälin tavoitteiden
19717:      Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on erityis-     saavuttamisessa. Myös lyhyellä aikavälillä pk-
19718:  rahoituslaitostensa kautta (Valtiontakuukeskus,        yrityksillä on tärkeä merkitys pyrittäessä talou-
19719:  Suomen Vientiluotto Oy ja Kera Oy) vastattava-         den tasapainottamiseen. Tämän johdosta tulee
19720:  naan erilaisia rahoitus- ja takausriskejä yrityksil-   talous- ja teollisuuspoliittisilla toimilla myötä-
19721:  le n. 50 mrd.mk:n arvosta.                             vaikuttaa pk-yritystoiminnan vahvistumiseen.
19722:      Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on           Neuvottelukunta on asettanut pk-yritysten
19723:  kertomusvuonna kiinnittänyt erityistä huomiota         edistämistoiminnan päämääräksi:
19724:  pienen ja keskisuuren teollisuuden tutkimuspal-           - pienten ja keskisuurten yritysten reaalisen
19725:  velujen järjestämiseen. VTT:llä on nykyisin n.         kilpailukyvyn yleisen vahvistamisen
19726:  4 000 pkt-asiakasta. VTT:n omaa aktiivista                - teollisten pk-yritysten kasvu- ja perusta-
19727:  yhteydenpitoa yrityksiin on lisätty mm. siten,         misedellytysten olennaisen parantamisen
19728:  että tutkijat ovat osallistuneet asiantuntijoina ja       - pk-yritysten toimintaympäristön paranta-
19729:  esitelmöitsijöinä moniin pk-yrityksille jätjestet-     misen kehittämällä julkisen hallinnon eri osa-
19730:  tyihin koulutustilaisuuksiin.                          alueita.
19731:      Pk-yritysten yhteydenottoa on helpotettu yl-          Pyrittäessä mainittuihin päämääriin tulee toi-
19732:  läpitämällä palveluhakemistoa ja kehittämällä          menpiteitä suunnata yritysten kilpailikykyisen
19733:   Solveri-ongelmanratkaisupalvelua. Soiveri-pal-        toiminnan perusedellytysten turvaamiseen, yri-
19734:  velun ideana on tavanomaisten tietopalveluiden         tysten kasvuedellytysten kehittämiseen, kansain-
19735:   sijasta tarjota ratkaisuja pk-yritysten teknisiin     välistymisen ja markkinoinnin kehittämiseen
19736:   tai teknis-taloudellisiin ongelmiin. Tuotteita        sekä tuote- ja tuotantoteknologian kehittämis-
19737:   ovat kilpailijaselvitys, tuotearvio, tekniikan        edellytysten parantamiseen. Toimenpide-ehdo-
19738: 
19739:  13   330616T
19740: 194
19741: 
19742: tusten lähtökohtana on pidetty sitä, että Suomi       tämiskykyä niin, että ensi vuosituhannen alkuun
19743: intergroituu Euroopan markkinoihin, ensin Eta-        mennessä kyetään luomaan 90 000 uutta teollis-
19744: sopimuksen välityksellä ja myöhemmin EY:n             ta työpaikkaa, näistä puolet olemassa oleviin,
19745: täysjäsenenä. Intergraatiolla on olennainen vai-      laajentuviin yrityksiin ja puolet uusiin yrityksiin.
19746: kutus pk-yritysten toimintaedellytyksiin.             Kerrannaisvaikutuksina syntyy muille toimi-
19747:    Pk-yritysten edistämiseksi tarkoitettuja elin-     aloille yli 200 000 uutta työpaikkaa, eli ohjelmal-
19748: keinopoliittisia toimia kehitettäessä tulee voima-    la on yhteensä luotavissa 300 000 uutta työpaik-
19749: varoja suunnata erityisesti yrittäjäpainotteisiin     kaa.
19750: perheyrityksiin.                                          Valtuuskunnan mukaan asetettu tavoite
19751:    Hallitus on kesäkuussa 1993 antanut edus-          90 000 uudesta teollisesta työpaikasta vuoteen
19752: kunnalle esityksen laiksi yritystuesta (HE 100/       2 000 mennessä on täysin realistinen. Tämä ta-
19753: 1993 vp.). Uuteen lakiin yhdistettäisiin alueellis-   voite ei kuitenkaan toteudu, elleivät pkt-yritys-
19754: ta sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukea       ten toimintaolot olennaisesti parane. Panostus
19755: koskevat säännökset. Laissa säädettäisiin kehi-       pieneen ja keskisuureen teollisuuteen on kansan-
19756: tysalueella myönnettävästä investointituesta, eri-    taloudellisestikin järkevää, koska pkt-yritykset
19757: tyisesti maaseutualueiden ja rakennemuutosalu-        pystyvät nopeimmin ja edullisimmin yhdistä-
19758: eiden kehittämiseen pienille yrityksille myönnet-     mään tuotekehityksen, teknologian ja markki-
19759: tävästä investointi- ja käynnistystuesta eli pien-    noinnin.
19760: yritystuesta.                                             Ohjelmassa todetaan mm., että pkt-yritysten
19761:    Laki korvaisi nykyisen määräaikaisen lain          toimintaolojen parantaminen on asetettava ta-
19762: yritystoiminnan aluetuesta sekä kolme valtio-         voitteeksi kaikille yhteiskuntapolitiikan osa-alu-
19763: neuvoston ja kauppa- ja teollisuusministeriön         eille, kuten yleiseen talous-, teollisuus-, raha-,
19764: päätöstä. Laissa tarkoitettuja yritystukia myön-      sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaan. Sama pai-
19765: nettäisiin pääasiassa samoille toimialoille kuin      notus on toteutettava teollisuuden omassa piiris-
19766: nykyisiäkin tukia.                                    sä, jotta pkt-yritysten toimintaedellytykset tule-
19767:    Yritystukia koskevien lakien uudistaminen on       vat riittävästi huomioon otetuiksi.
19768: osa meneillään olevaa aluepoliittisen lainsäädän-         Pkt-yritysten suurimmat ongelmat liittyvät
19769: nön kokonaisuudistusta, johon kuuluvat halli-         tällä hetkellä kannattavuuteen, rahoitusraken-
19770: tuksen esitys laeiksi alueiden kehittämisestä ja      teeseen, rahoituksen saatavuuteen sekä työsuh-
19771: saariston kehityksen edistämisestä annetun lain       dekysymyksiin. Myös vähäinen vientikokemus,
19772: muuttamisesta, esitys laiksi kuljetusten alueelli-    vaikeus hyödyntää uusia ideoita ja yritysten
19773: sesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta ja       välisten yhteistyöverkostojen puutteellinen hy-
19774: esitys laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä        väksikäyttö ovat ongelmia. Näiden heikkouksi-
19775: annetun lain muuttamisesta. Ehdotettavat lait         en määrätietoinen poistaminen on harjoitetta-
19776: on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994           van pkt-politiikan keskeinen tehtävä.
19777: alusta.                                                   Pkt-yritysten oman pääoman osuus taseesta
19778:    Aluepolitiikan uudistamisessa otetaan huo-         on nostettava 50 %:iin. Vain täten turvataan
19779: mioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopi-            valtuuskunnan mukaan yrityksille riittävä rahoi-
19780: muksen (Eta-sopimus) vaikutukset ja soveltuvin        tuksellinen liikkumavara, alhaisemmat rahoitus-
19781: osin Euroopan yhteisöjen (EY) tapa harjoittaa         kustannukset ja omaehtoiset mahdollisuudet lii-
19782: aluepolitiikkaa. Tämä merkitsee tarvetta pienen-      ketoiminnan kehittämiseen. Tämän tavoitetason
19783: tää tuen piirissä olevia alueita sekä tarkistaa       saavuttaminen edellyttää olennaisesti nykyistä
19784: tukitasoja ja tukien suuntaamista.                    parempaa kannattavuutta. Vähimmäistavoittee-
19785:    Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton          na on pidettävä yhtäläisten toimintaolojen luo-
19786: (TT) pkt-valtuuskunta on laatinut oman pkt-           mista pkt-yrityksille muun teollisuuden ja kilpai-
19787: yritysten kehittämisohjelman (PKT:n peruslinja-       lijamaiden kanssa.
19788: ukset vuoteen 2000, 26.5.1993), jonka yhtenä              Riskirahoituksen heikko saatavuus rajoittaa
19789: lähtökohtana on se, että uudet teolliset työpaikat    pkt-yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Pkt-
19790: syntyvät ensisijaisesti pkt-yrityksiin. Ilman uusia   yrityksiin kohdistuvan riskisijoittamisen laajen-
19791: teollisia työpaikkoja eivät muutkaan elinkeinot       tamiseksi on sijoitusten houkuttelevuutta lisättä-
19792: pysty lisäämään työvoimaansa.                         vä verotuksenisin kannustimin, kuten tehdään
19793:    Valtuuskunta on katsonut, että pkt-yritysten       vaihtoehtoistenkin sijoitusmuotojen kohdalla.
19794: toimintaolosuhteiden korjaamiseen tähtääväHä          Pkt-yrityksiin tehtäville riskisijoituksille on luo-
19795: politiikalla on parannettava pkt-yritysten työllis-   tava toimivat jälkimarkkinat, mikä puolestaan
19796:                                                                                                      195
19797: 
19798: edellyttää yritysten luokitusjärjestelmän kehittä-     laisia ovat mm. yrittäjän verotusasemaan liitty-
19799: mistä.                                                 vät ja alihankintaa estävät säännökset työehto-
19800:    Pkt-yritysten vakuudet on vaikeina vuosina          sopimuksissa. Myös yrittäjän työttömyysturvan
19801: käytetty loppuun. Yritysten luotonsaannin tur-         puute on koettu esteeksi yrittäjän uralle lähtemi-
19802: vaaminen edellyttää valtiontakaustoiminnan te-         seen. SYKL kuitenkin korostaa myös, ettei yrit-
19803: hostamista ja kohdentamista selkeästi pkt-yri-         täjyys elämänurana sovi kaikille. Nykyistä
19804: tysten tarpeet huomioon ottavaksi. Valtuuskun-         enemmän tulisikin etukäteen selvittää yrittäjiksi
19805: ta on katsonut, että ennen kuin päästään lähem-        aikovien luonteenpiirteitä ja erityisesti riskin-
19806: mäksi normaalia, tervettä rahoitusrakennetta,          oton sieto kykyä. Näin voidaan välttää epäonnis-
19807: on siirtymäkauden aikana valtiontakauksia pkt-         tumisesta syntyviä traagisia elämänkohtaloita.
19808: yrityksille voimakkaasti lisättävä.                    Yrittäjyyteen kannustamisessa on pääpainon ol-
19809:    Julkisen tuen laatua ja laajuutta harkittaessa      tava koulutuksessa, ohjauksessa ja rahoituksen
19810: tavoitteeksi tulee valtuuskunnan mukaan asettaa        jätjestämisessä. Suoranaista yrittäjäksi lähtevän
19811: tuen kohdistaminen yrityksille mahdollisimman          taloudellista tukemista on mahdollisuuksien
19812: vähän kilpailua vääristävästi. Teollisuuspolitiik-     mukaan vältettävä tuen aiheuttamien markkina-
19813: kaa uudelleen suunnattaessa julkisen vallan suo-       häiriöiden vuoksi.
19814: ran tuen osuus tulee pienemään merkittävästi.              Suomen Yrittäjäin Keskusliitto pitää erityi-
19815: Tuen painopistettä siirretään tutkimukseen ja          sesti suhdannetakauksia ja korkoavustuksia täs-
19816: tuotekehitykseen, liiketoiminnan kehittämiseen,        sä tilanteessa tärkeinä ja vaikuttavina toimina.
19817: koulutukseen sekä viennin ja markkinoinnin             Ongelmaksi koetaan kuitenkin näiden riittämät-
19818: edistämiseen. Muuhun tukeen joudutaan tur-             tömyys ja kohdentuminen hyvin rajoitettuun
19819: vautumaan lähinnä vain poikkeuksellisissa              osaan elinkeinoelämää. Lisäksi on kritikoitu
19820: oloissa, kuten nykymittaisen laman seurausten          sitä, että tukea jakavat organisaatiot pitävät
19821: lieventämisessä.                                       etusijalla entisiä asiakkaitaan. Suhdannetilan-
19822:    TT:n pkt-valtuuskunta on ohjelma-asiakitjas-        teen parantuessa on näistä kertaluonteisista tuki-
19823: saan kiinnittänyt myös huomiota välillisiin työ-       muodoista päästävä eroon niiden kilpailua vi-
19824: voimakustannuksiin, jotka ovat muodostuneet            nouttavan vaikutuksen ja monimutkaisen tuki-
19825: meillä voimakkaasti työllistämistä rajoittaviksi       viidakon johdosta.
19826: tekijöiksi. Palkkaperusteisista sosiaalivakuutus-          Pienteollisuuden Keskusliitto on valtiontilin-
19827: maksuista on siirryttävä lähinnä liikevaihtopoh-       tarkastajille antamassaan lausunnossa myös to-
19828: jaisiin maksuihin, jotta työvaltaiset pkt-yritykset    dennut pienteollisuuden ongelmien liittyvän ra-
19829: eivät jäisi muita yrityksiä huonompaan ase-            hoitukseen ja työvoimakustannuksiin. Työvoi-
19830: maan.                                                  makustannusten osalta keskeisin kustannusten
19831:    Valtiontilintarkastajain Suomen Yrittäjäin          karsimisen kohde on vapaa-ajalta maksettavat
19832: Keskusliitto ry:Itä (SYKL) saaman lausunnon            etuudet. Tällaisia ovat pekkaspäivät, lomarahat
19833: mukaan pienten ja keskisuurten yritysten keskei-       ja vastaavat muut etuudet. Viime vuosien aikana
19834: simpiä ongelmia on rahoitus kaikissa muodois-          vakuusongelmat ovat nousseet keskeiseksi ra-
19835: saan. Valuuttalainojen markka-arvo on noussut          hoitukseen liittyväksi ongelmaksi.
19836: noin kolmanneksella, reaalikorko on ollut poik-            Pienteollisuuden Keskusliitto pitää suhdanne-
19837: keuksellisen korkea ja vakuuksien arvot ovat           poliittisia tukimuotoja oikeansuuntaisina, mutta
19838: romahtaneet. Välilliset työvoimakustannukset           niiden soveltuvuus hyvin pienille yrityksille on
19839: rasittavat erityisesti pientä ja keskisuurta yritys-   osoittautunut puutteelliseksi. Tämä johtuu siitä,
19840: toimintaa. Lisäksi pienyrittäjien tuotteistaan         että vakauttamistakausta lukuun ottamatta tuel-
19841: saarnat hinnat ovat monilla aloilla selvästi pu-       le on säädetty alaraja, mikä johtaa siihen, että
19842: donneet. Tämä aiheuttaa vaikeuksia selviytyä           valtaosa pienistä yrityksistä jää tuen ulkopuolel-
19843: rahoituskustannuksista.                                le. Lisäksi tukimuodot kohdentuvat pääsääntöi-
19844:     SYKL katsoo, että uusien yritysten perusta-        sesti teollisuuteen, jolloin mm. huolto- ja kor-
19845: misessa on tärkeintä koulutus ja yritysten perus-      jaustoimintaa harjoittavat yritykset jäävät tuen
19846: tamiseen liittyvän byrokratian karsiminen. Yrit-       ulkopuolelle. Nämä yritykset hatjoittavat tuon-
19847: täjyyteen kannustaminen on myös osin epäjoh-           tia korvaavaa toimintaa ja ovat siten kansanta-
19848: donmukaista sen vuoksi, että toisaalta viran-          louden kannalta arvokkaita.
19849:  omaiset pyrkivät ohjaamaan erityisesti työttö-            Koska uusien yritysten perustaminen on eh-
19850: miä yrittäjiksi, kun taas toisaalta on säännöksiä,     doton edellytys kansantalouden suotuisalle kehi-
19851: jotka selvästi estävät yrittäjäksi ryhtymistä. Täl-    tykselle, on liiton mukaan rahoitustoimien, ku-
19852: 196
19853: 
19854: ten Keran perustaruislainan tai työhallinnon            ten myynti kasvoi kaudella 1991-92 13 %,josta
19855: starttirahojen, ohella erityistä huomiota kiinni-       hintojen nousua oli 5 %. Myös ulkomaalaisten
19856: tettävä riittävien yrittäjavalmiuksien antamiseen       matkailukysyntä on kasvanut pohjoisessa huo-
19857: yritystä perustaville henkilöille. Riittävien yrittä-   mattavasti. Kertomusvuoden loka-tammikuussa
19858: jävalmiuksien varmistaminen pitäisi olla lähtö-         ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset lisään-
19859: kohtana myös rahoituspäätöksiä tehtäessä. Mui-          tyivät Lapin läänissä 17,7 %. Kokonaiskuvan
19860: ta keskeisiä kehittämistarpeita ovat esim. riskisi-     muodostamista vaikeuttaa se, että 2/3 majoitus-
19861: joitusmahdollisuuksien parantaminen sekä pk-            kapasiteetista on rekisteröimätöntä.
19862: teollisuuden kansainvälistymisen ja tuotekehi-              Kysynnän kasvusta huolimatta matkailuyri-
19863: tyksen edistäminen.                                     tykset ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.
19864:     Pienteollisuuden Keskusliiton mielestä aloit-       Esimerkiksi Lapin matkailuyrityksissä velkojen
19865: tavan yritystoiminnan kannalta avainasemassa            ja liikevaihdon suhde on huono. Velkaa on lähes
19866: ovat kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen pii-        kaksinkertaisesti liikevaihtoon verrattuna. Suu-
19867: riorganisaatio sekä Kera Oy, koska ne jakavat           ret investoinnit, jotka tehtiin 1980-luvun lopulla,
19868: käytännössä useimmat pk-yritystoimintaan                ovat kasvattaneet yritysten velkaantumista. La-
19869: kohdentuvat rahoitusmuodot Sekä ministeriön             pin matkailua kehitettiin kalliiden rakennuskus-
19870: että Keran osalta ongelmaksi on osoittaunut             tannusten aikana. Tilannetta kuumensi voima-
19871: päätöksenteon hitaus, joka liiallisen byrokrati-        kas loma-asuntojen rakentaminen. Kauppa- ja
19872: an ohella johtuu vähäisistä henkilöresursseista.        teollisuusministeriöitä saadun selvityksen mu-
19873: Lisäksi näiden kahden organisaation työnjako            kaan Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuyritykset
19874:  on jonkin verran epäselvä ainakin yritysten            ovat velkaantuneet yhteensä yli miljardi mark-
19875:  näkökulmasta.                                          kaa. Niiden kannattavuutta heikentää erityisesti
19876:     Matkailuyritysten ongelmat.                         suuri ulkomainen velka ja sen kallistuminen
19877:  Maamme hotelli- ja ravitsemispalveluiden tar-          devalvaation sekä markan kelluttamisen johdos-
19878: jonnassa ja kysynnässä vallitsee kasvava epäsuh-        ta.
19879: de. Tarjonta on kasvanut usean vuoden ajan                  Matkailuyritysten kannattavuus alkoi heiken-
19880:  kysyntään verrattuna liian nopeasti. Käyttöas-         tyä tasaisesti 1980-luvun loppuvuosina. Niiden
19881: teet ovat alentuneet niin majoitus- kuin ravinto-       käyttökate ei kasvanut samassa suhteessa kuin
19882: la-alallakin. Kun alan kysyntä on suomalaisten          liikevaihto. Korkea korkotaso on johtanut sii-
19883:  (80 %) ja työmatkailijoiden (70 %) varassa, nä-        hen, että matkailuyritykset pysyvät tappiollisina,
19884:  kyvät kotimaisen kysynnän muutokset välittö-           vaikka liikevaihto kasvaa ja yritykset saneeraa-
19885: mästi hotelli- ja ravintolamyynnissä.                   vat toimintaansa. Käyttökate pienenee pääoma-
19886:     Vuonna 1990 hotellihuoneiden keskimääräi-           kustannusten lisääntyessä. Heikon kannattavuu-
19887:  nen käyttöaste oli 50%, v. 1991 44% ja kerto-          den takia yritykset eivät kykene tekemään tar-
19888: musvuonna runsaat 40 %. Majoitusmyynnin                 peellisia peruskorjaus- ja saneerausinvestointeja.
19889:  arvo aleni kertomusvuonna 10 % edelliseen vuo-         Ne eivät myöskään kykene panostamaan riittä-
19890:  teen verrattuna. Kun huoneiden hinnat alenivat         västi tuotteittensa, myyntinsä ja toimintansa ke-
19891:  7,5 %, myynnin määrä väheni n. 2,5 %.                  hittämiseen.
19892:     Ravintoloiden käyttöasteen kehitys on ollut             Vuonna 1991 majoitus- ja ravitsemisalan kon-
19893:  samansuuntainen. Kertomusvuonna ravintoloi-            kursseja oli 317 ja kertomusvuonna yli 400.
19894:  den myynnin arvo supistui n. 7,5 %. Kun kapa-          Suuri osa alan yrityksistä toimii konkurssiuhan
19895:  siteetti lisääntyi lähes 9 %, asiakaspaikkakohtai-     alaisena.
19896:  nen myynti aleni 14,5 %.                                   Matkailuyrityksille ei nykyisessä tilanteessa
19897:     Kysynnän heikkeneminen on ollut voimak-             löydy ostajia. Alalle on tyypillistä, että konkurssi
19898:  kainta työ- ja kokousmatkailussa. Esimerkiksi v.       ei poista riittävästi kapasiteettia. Konkurssipesät
19899:  1991-92 työmatkailu väheni 15 % ja kokous-             vuokraavat usein kiinteistön uudelle yrittäjälle
19900:  kysyntä neljänneksen. Sen sijaan lomakysyntä           ilman pääomakustannuksia. Tämä mahdollistaa
19901:  on säilynyt samana kuin v. 1990. Siten yöpymis-        kilpailun muita halvemmilla hinnoilla, mikä hei-
19902:  ten määrä on laskenut vähiten lääneissä, joissa        kentää entisestään niiden yritysten toimintamah-
19903:  vapaa-ajan matkustuksen merkitys on suuri ku-          dollisuuksia ja kannattavuutta, jotka vastaavat
19904:  ten Pohjois- ja Itä-Suomessa.                          myös pääomakuluistaan. Alan keskeinen ongel-
19905:     Pohjois- ja Itä-Suomen matkailukysyntä on-          ma, tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen,
19906:  kin lamasta huolimatta kasvanut. Erityisesti tal-      jää edelleen ratkaisematta.
19907:  vimatkailu on lisääntynyt. Lapissa hiihtokeskus-           Esimerkkinä taloudellisissa vaikeuksissa ole-
19908:                                                                                                                                197
19909: 
19910: vista majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä voi-                             Myös useat hiihtokeskukset ovat vaikeuksis-
19911: daan mainita ns. viihdekylpylät Viime vuosien                               sa. Lapin hiihtokeskuksissa on 30 000 ja muualla
19912: aikana rakennettuja uudentyyppisiä viihdekyl-                               Suomessa 20 000 vuodepaikkaa. Talviurheiluun
19913: pylöitä on Suomessa yli kymmenen. Näistä puo-                               perustuvaa majoitusta on Suomessa liikaa. Kun
19914: let on Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kylpylät täy-                              tarjontaa on paljon, majoitushinnat ovat sekä
19915: dentävät matkailukeskusten palvelutarjontaa, li-                            hotelleissa että lomamajoissa laskeneet kannat-
19916: säävät keskusten vetovoimaa ja tuovat uusia                                 tavuusrajan alle. Erityisesti huonojen liikenneyh-
19917: asiakasryhmiä. Niiden keskimääräinen käyttö-                                teyksien päässä olevat pienet keskukset ovat
19918: aste oli kertomusvuonna n. 65 %, mikä on mui-                               vaarassa jäädä isojen jalkoihin.
19919: den hotellien käyttöastetta korkeampi. Hyvästä                                 Kauppa- ja teollisuusministeriö ja yrityspalve-
19920: kysynnästä huolimatta kylpytöitä rasittavat sa-                             lun piiritoimistot myöntävät matkailualalle ra-
19921: mat ongelmat kuin muita matkailuyrityksiä eli                               hoitusta investointi-, käynnistys- ja kehittämis-
19922: pieni oman pääoman osuus ja suuret vieraan                                  avustuksina yritystoiminnan aluetukilain (1297/
19923: pääoman hoitokulut. Myös kylpylätoiminta on                                 88) sekä yrityspalvelun piiritoimistot investointi-
19924: osoittautunut arvioitua vaikeammaksi. Lisäksi                               ja käynnistysavustuksina pienyritystoiminnan
19925: alalle on odotettavissa lisää kilpailua 1970-luvun                          edistämisestä annetun valtioneuvoston päätök-
19926: laatikkouimaJoiden kunnostamisen yhteydessä                                 sen (177/88) nojalla. Aluetukilain rahoitusta on
19927: ja kuntoutussitoumusasiakkaiden vähentyessä.                                myönnetty v. 1987-92 seuraavasti:
19928: 
19929: Vuosi                                Investointi-                    Käynnistys-              Kehittämis-               Yhteensä
19930:                                       avustukset                      avustukset               avustukset
19931:                                    kpl     1000 mk                kpl      1 000 mk        kpl       1 000 mk    kpl       1 000 mk
19932: 1987 ·······················       150         66 768             111        32 983        32        1664        196       101 415
19933: 1988 ·······················       182        103 985             130        29 660        44        2006        356       135 650
19934: 1989 .......................       135        109 102              89        18 642        66        4 766       203       132 510
19935: 1990 ·······················       102         78 155              51        11 367        53        4024        153        93 549
19936: 1991 ·······················        92         60 628              26         2 726        66        4 951       158        58 305
19937: 1992 ·······················        42         16 683              11         1 991        72        4 877       115        23 550
19938: Yhteensä ................          703        435 321            418         97 369     333        22 288       1 181      554 979
19939: 
19940: Aluetuki alueittain v. 1987-92 sekä yritystyypeittäin v. 1989-92 ilmenee seueraavasta:
19941: 
19942: Piiritoimisto                                                                   Yhteensä           Majoitus- ja     Matkailun
19943:                                                                                                 ravitsemispa1ve1ut oheispalvelut
19944:                                                                                  1987-92              1989-92        1989-92
19945:                                                                                    mk                   mk              mk
19946: Uusimaa ........................................................... .         2 192 600              1 035 000               54 500
19947: Turku ............................................................... .      23 658 050              3 361 050            6 715 000
19948: Satakunta ......................................................... .         2 505 700              2 505 700
19949: Pirkanmaa ........................................................ .          3 194 300                480 600              100 000
19950: Etelä-Häme ...................................................... .           2 132 900                489 000            1 643 900
19951: Kymi ................................................................ .       3 049 400                867 500
19952: Mikkeli ............................................................. .      13 582 000              3 241 600            3 842 700
19953: Pohjois-Karjala ................................................ .           34 829000               7 268 400           16 401 000
19954: Kuopio ............................................................. .       34 325 100             14 253 100            5 422 600
19955: Keski-Suomi ..................................................... .          10 860 000              1151 400               459 500
19956: Vaasa ................................................................ .     15 552 975              3 155 475            5 434 500
19957: Oulu ................................ :................................ .    64 835 900             28 516 400           10 915 100
19958: Kainuu ............................................................. .       59 035 300             12 569 100           10 769 100
19959: Lappi ................................................................ .    285 226100             103 555 800           73 706 400
19960: Yhteensä ........................................................... .      554 979 325            182 450 125          135 464 400
19961: 198
19962: 
19963: Pienyritystoiminnan rahoitusta v. 1988-92 on myöntetty piireittäin seuraavasti:
19964: 
19965: Piiritoimisto                                 Investointiavustus        Käynnistysavustus       Yhteensä
19966:                                                kpl        mk            kpl        mk          kpl       mk
19967: Uusimaa ................................       20       546 000          7      107 800         27     653 800
19968: Turku ....................................     24       592 200          5       46 200         29     638 400
19969: Satakunta ..............................        10     248 800           2      104 000         12     353 800
19970: Etelä-Häme ...........................          19      343 400         16      160 800         35     504 200
19971: Pirkanmaa .............................        31       739 000         27      413 400         58 1 152 400
19972: Kymi .....................................      11     494 700           7      170 300         18     665 000
19973: Mikkeli ..................................     29       932 800          4       65 500         33     998 300
19974: Pohjois-Karjala .....................          44 2 156 300              2       58 300         46 2 214 600
19975: Kuopio ..................................       12      368 575          6      235 500         18     604 075
19976: Keski-Suomi .........................          20       654 000         15      386 600         35 1 040 600
19977: Vaasa ....................................     20       661 700         18      248 600         38     910 300
19978: Oulu ......................................    45 3 311 500              2       43 000         47 3 354 500
19979: Kainuu ..................................       17      954 500          1       24000          18     978 500
19980: Lappi ....................................     46 2 714 600             23      915 000         69 3 629 600
19981: Yhteensä ...............................      348   14 718 075         135    2 980 000        483   17 698 075
19982: 
19983: 
19984:    Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan                    toimialoihin verrattuna. Tämä johtuu siitä,
19985: matkailualan ylikapasiteetin syntyminen oli sel-              että kehittämisavustus ei esimerkiksi tuotekehi-
19986: västi nähtävissä 1980-luvun loppupuolella, jol-               tyksen osalta sovellu matkailualalle samalla
19987: loin toiminnan tuotot eivät enää riittäneet ta-               tavalla kuin teollisuudelle. Myös erillisiin pro-
19988: loudellisen tuloksen turvaamiseen. Ministeriö                 jekteihin perustuva kehittämistoiminta on mat-
19989: päätti rajoittaa matkailulle myönnettävää ra-                 kailuyrityksissä vähäisempää kuin muussa yri-
19990: hoitusta. Kesällä 1989 rajoitettiin aluetukiavus-             tystoiminnassa.
19991: tusten myöntämistä siten, että matkailualan                      Kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoitta-
19992: hankkeiden rahoitus ei kasva edellisen vuoden                 nut matkailun investointeja yhteistyössä Mat-
19993: tasosta. Ministeriö suuntasi matkailun rahoi-                 kailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Keran
19994: tusta käynnistettyihin matkailuhankkeisiin                    kanssa. Matkailun edistämiskeskus antaa lau-
19995: sekä majoitushankkeisiin vain paikkakunnilla,                 sunnon laajoista rakennushankkeista sekä oh-
19996: joilta peruspalvelut puuttuivat tai olivat puut-              jelma- ja oheispalveluista. Yhteistyö Keran
19997: teellisia.                                                    kanssa perustuu lähinnä ministeriön rooliin in-
19998:    Vuoden 1990 keväällä tehtiin kaksi matkai-                 vestointien rahoittajana. Yhteistyötä tehdään
19999: lun rahoituksen rajoittamispäätöstä. Touko-                   myös yrityspalvelun piiritoimistojen kanssa nii-
20000: kuussa päätettiin, että viihdekylpylöiden rahoi-              den elinkelpoisille yrityksille tarkoitettujen pk-
20001: tukseen ei enää myönnetä investointi- ja käyn-                yritysten korkoavustusten osalta. Kertomus-
20002: nistysavustusta. Kesäkuussa päätettiin rajoittaa              vuonna avustuksia osoitettiin matkailualan yri-
20003: matkailualan uusien hankkeiden tukemista.                     tyksille 12,5 Mmk. Kera hoitaa osan hakemus-
20004: Investointi- ja käynnistysavustusten myöntä-                  käsittelyä, mutta yrityspalvelun piiritoimistot
20005: miskäytäntöä on jatkettu näiden päätösten                     tekevät varsinaiset rahoituspäätökset
20006: mukaisesti.                                                      Vuodesta 1990 kauppa- ja teollisuusministe-
20007:    Rajoitukset eivät koskeneet kehittämisavus-                riö on myöntänyt vienninedistämisen määrära-
20008: tuksia. Yritysten kilpailukyvyn parantamiseen                 hoista avustuksia matkailun ulkomaanmarkki-
20009: tähtäävien hankkeiden määrä on lisääntynyt.                   noinnin hankkeisiin. Avustus on tarkoitettu
20010: Kehittämisavustusta myönnetään tuotteiden ja                  matkailun ulkomaanmerkkinoinnin yhteistyö-
20011: tuotantoteknologian kehittämiseen, johdon                     hankkeisiin ja -kampanjoihin sekä sellaisiin
20012: koulutukseen ja lähinnä ulkomaille suunnatta-                 toimiin, joiden avulla Suomen matkailupalve-
20013: vaan markkinointiin. Matkailun kehittämis-                    luja ja matkailullisesti merkittäviä tapahtumia
20014: hankkeiden määrä on kuitenkin pieni muihin                    markkinoidaan ulkomailla. Avustukset myön-
20015:                                                                                                        199
20016: 
20017: netään ulkomaanmarkkinointihankkeita tote-           Vuosi                            Yritysten   Myönetty
20018: uttaville markkinointi- ja yhteistyöorganisaati-                                       määrä      1 000 mk
20019: oille, hotelli- ja muille majoitusalan ketjuille     1987 ...................... .      10          30 375
20020: sekä incoming-toimintaa harjoittaville matka-        1988 ...................... .       9          28 150
20021: toimistoille. Valtionapua voidaan myöntää            1989 ................~ ..... .      6          10 600
20022: korkeintaan 50 % mainituista menoista. Kerto-        1990 ...................... .       7          10 200
20023: musvuonna vienninedistämisavustuksia mat-            1991 ...................... .       4           4966
20024: kailun ulkomaanhankkeisiin osoitettiin 6             1992 ...................... .       3           1 693
20025: Mmk.
20026:     Kera Oy on myöntänyt matkailuyrityksille
20027: investointi- ja käyttöpääomalainoja, kehittämis-         Valtiontakauksia on myönnetty yritysten in-
20028: lainoja sekä avustuksia. Valtaosa rahoituksesta      vestointihankkeisiin, pelkästään käyttöpääoma-
20029: on suunnattu Keran pohjoisen piirin alueelle eli     luottoja ei ole taattu. Takauksia on myönnetty
20030: kehitysalueiden ykkösvyöhykkeelle. Avustusten        pääasiassa muualle kuin Lappiin. Myöntä-
20031: osuus elinkeinon kokonaisrahoituksesta on mar-       miskriteereinä ovat olleet tuettavien yritysten
20032: ginaalineo eli 2, 1 %.                               liiketaloudelliset menestymisedellytykset. Ra-
20033:     Pohjois-Suomen kehitysyhtiöfuusiossa mat-        hoituskohteeksi on hyväksytty majoitus- ja ra-
20034: kailuyrityksiin tehdyt sijoitukset ovat siirtyneet   vitsemisalan yritysten ohella yrityksiä, jotka tar-
20035: Keran tytäryhtiölle Matkailunkehitys Nordia          joavat muita palveluja matkailijoille. Valtionta-
20036: Oy:lle, jonka osakekannan Kera omistaa. Yhti-        kauksia ei ole myönnetty kapasiteetin lisäykseen,
20037: ön resursseja on lisätty kertomusvuoden aikana.      mikäli kapasiteetti on ollut vajaakäytössä.
20038: Eduskunta myönsi kolmessa lisätalousarviossa             Saadun selvityksen mukaan matkailuyritysten
20039: yhtiölle sijoitusvaroja yhteensä 35 Mmk. Yhtiön      valtiontakauksista aiheutuneet tappiot ovat ol-
20040: organisaatiota on kehitetty ja samalla on käyn-      leet seuraavat:
20041: nistetty keskeisten matkailukeskusten kehittä-           - Vuosina 1987-90 matkailualan yrityksis-
20042: mistä koskevat selvitykset.                          tä ei ole ollut merkittäviä takaustappioita.
20043:     Nordian tehtävänä on sijoittaa sille osoite-         - Vuonna 1991 takaustappioita maksettiin
20044: tut voimavarat siten, että toimialalle syntyy        8,8 Mmk. Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden
20045: rakenteellisesti kestäviä ja kannattavan liike-      osuus oli 4,8 Mmk ja oheispalveluja tarjoavien
20046: toiminnan edellytykset omaavia matkailuyri-          yritysten osuus 4, 1 Mmk.
20047: tyksiä. Nordia tekee vähemmistösijoituksia ja            - Kertomusvuonna takaustappioita mak-
20048: osallistuu aktiivisesti sijoituskohteiden kehittä-   settiin n. 20 Mmk. Majoitus- ja ravitsemisliikkei-
20049: miseen. Matkailualan yleisen kehittämisen            den osuus oli 18,3 Mmk ja oheispalveluyritysten
20050: ohella yhtiön tarkoituksena on estää tarpeet-        osuus 1,7 Mmk. Maksetuista takaustappioista
20051: tomia konkursseja ja taata tarvittaessa toimin-       15,1 Mmk kohdistui yrityksiin, jotka jatkavat
20052: nan jatkaminen mahdollisen konkurssin jäl-           toimintaansa ja joiden osalta Takuukeskuksen
20053: keen. Yhtiön sijoitukset rajoittuvat Lappiin,        regressiosaatavia on muutettu velkasaneerauk-
20054: Koillismaalle, Kainuuseen ja Pohjois-Karja-          sen yhteydessä osakkeiksi ja vaihtovelkakirja-
20055: laan. Saadun selvityksen mukaan osakaspoh-           lainoiksi.
20056: jan laajentaminen ja Keran omistuksen asteit-            Maamme vaikea taloudellinen tilanne heijastuu
20057: tainen vähentäminen ovat Nordian pitkän ai-          erityisesti pk-yrityksiin. Konkurssi! ja toiminnan
20058:  kavälin tavoitteita.                                lopettaminen ovat harventaneet yrityskantaa vii-
20059:     Matkailun edistämiskeskuksen avustustoi-         me vuosina, vazkka uusia yrityksiä perustetaan
20060: minta matkautuyrityksille lopetettiin kertomus-      edelleen huomattavan paljon. Tuhansien konkurs-
20061: vuoden alussa MEKin siirtyessä tulosohjausjär-       sien vuoksi maamme menettää paljon ammattitai-
20062: jestelmään. Vuosina 1987-88 avustuksia myön-         toista työvoimaa ja tuotannollista kapasiteettia,
20063:  nettiin markkinointi- ja tiedotustoimintaan, yh-    jonka saaminen uudelleen käyttöön noususuhdan-
20064:  teistyöprojekteihin ja matkailupalvelujen kehit-    teessa on vaikeaa. Erityisen ongelmallinen on
20065:  tämiseen. Lisäksi MEK on tukenut matkailua          kotimarkkinoilla toimivien ja palvelualan pk-yri-
20066: palvelevaa sisävesi- ja saaristoliikennettä v.       tysten tilanne. Suoraa ja välillistä vientiä harjoit-
20067:  1987-91. MEK ei ole rahoittanut matkailuelin-       tavat yritykset ovat menestyneet paremmin. Hei-
20068:  keinon investointeja.                               kon kotimaisen kysynnän lisäksi pk-yrityksiä ra-
20069:     Valtiontakauksia on myönnetty matkailualan       sittavat rahoitusrakenteeseen ja rahoituksen saa-
20070:  yrityksille v. 1987-92 seuraavasti:                  tavuuteen liittyvät ongelmat. Yritysten velka ja
20071: 200
20072: 
20073: sen hoitokulut ovat muodostuneet yhä useammalle         tämätöntä, että yritysten liiketoiminta suuntautuu
20074: yritykselle ylivoimaisiksi. Viime aikoina vakuuksi-     uusille aloille ja markkinoille. Maaseudun elinkei-
20075: en puute on noussut pk-yritysten hallitsevaksi          nopolitiikan kehittämisessä tulee vahvistaa erityi-
20076: rahoitusongelmaksi.                                     sesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminta-
20077:    Rahoituskriisin syveneminen ja pitkittyminen         edellytyksiä.
20078: ovat lisänneet valtion erityisrahoituksen merkitys-         Julkisen sektorin pk-yrityksille tarjoamien pal-
20079: tä. Pienelle ja keskisuurelle yritystoiminnalle se on   velujen on jatkuvasti pystyttävä vastaamaan yri-
20080: usein ainoa apu akuutteihin maksuvalmiusongel-          tysten tarpeisiin ja kehitykseen. Erityisesti koti-
20081: miin. Tämän vuoksi valtion erityisrahoitusta on         markkinateollisuudessa sekä tuontia korvaavan
20082: käytettävä harkiten ja kohdistettava tuki vaikeim-      teollisuuden aloilla toimiviita yrityksiltä puuttuvat
20083: massa asemassa olevien, muuten terveiden ja kehi-       usein keinot hallita voimakkaana jatkuvan suh-
20084: tyskelpoisien yritysten pelastamiseksi ja työpaik-      dannetaantuman vaikutuksia, joten ne tarvitsevat
20085: kojen säilyttämiseksi. Taloudellisen tilanteen el-      monipuolisia ja hallinnollisesti joustavia neu-
20086: pyessä on näistä tukimuodoista luovuttava, koska        vonta-, ohjaus-, koulutus- sekä rahoituspalveluja.
20087: ne vinouttavat kilpailua. Yritystukijärjestelmien       Myös yritysten välistä yhteistyötä tulee edistää
20088: epäkohtien ja tukien vähentämistarpeen osalta           koulutus-, konsultointi- sekä muilla kehittämispal-
20089: valtiontilintarkastajat viittaavat edellä valtiova-     veluilla. Yritysten ja korkeakoulujen sekä teknil-
20090: rainministeriön hallinnonalan kohdalla esitettyi-       listen oppilaitosten yhteistyötä on tehostettava
20091: hin näkemyksiin ja korostavat, että yritystukea         sekä lisättävä yritysten osallistumista mm. TEKE-
20092: tulee suunnata lähinnä tuotekehitykseen, teknolo-       Sin ja VTT:n kehityshankkeisiin Valtiontilintar-
20093: gian siirtoon ja perustutkimukseen. Tällöin voi-        kastajat pitävät erityisen tärkeänä, että TEKESin
20094: daan myös vähentää tukien kilpailua vinouttavaa         teknologiapalveluja ja teknologian siirtoon ja
20095: vaikutusta.                                             käyttöönottoon liittyviä kansallisen sekä alueelli-
20096:     Valtiontilintarkastajat kiirehtivät pk-yritystoi-   sen tason teknologiaohjelmia kehitetään ja laajen-
20097: minnan edistämiseksi ja kehittämiseksi laadittujen      netaan jatkuvasti maamme tarpeiden ja kansain-
20098: ohjelmien ja suunnitelmien toteuttamista. Rahoi-        välisen kehityksen asettamien vaatimusten mukai-
20099: tuskriisin ja vakuusongelmien sekä niihin liittyvien    sesti. Keskeisenä tavoitteena tulee olla teknologi-
20100: muiden ongelmien lievittämistoimien ohella tulee        sesti korkeatasoisten ja kansainvälisesti kilpailu-
20101: keskeisenä tavoitteena olla yritysten toimintaedel-     kykyisten uusien tuotteiden valmistaminen ja kau-
20102: lytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen niin, että      pallisten mahdollisuuksien varmistaminen.
20103: yritykset voivat vastedes omin avuin selviytyä,             Suomen vienti ja vientiyritysten liiketoiminta
20104: kehittyä ja turvata työpaikat. Erityistä huomiota       ovat kehittyneet viime aikoina myönteisesti. Vien-
20105: on kiinnitettävä reaalikorkotason alentamiseen          nin osuutta on pyrittävä voimakkaasti lisäämään
20106: sekä välillisten työvoimakustannusten asteittai-        pk-yrityksissä, koska niiden odotetaan pystyvän
20107: seen alentamiseen etenkin työvaltaisissa yrityksis-     kasvattamaan vientiään suhteellisesti eniten. Eu-
20108: sä. Yritysten kannattavuuden parantamiseksi on          roopan yhdentymistietoutta ja -koulutusta on li-
20109: kotimaiseen tuotantoon kohdistuvaa kysyntää voi-        sättävä osana yrityksille suunnattuja koulutus- ja
20110: tava eri keinoin lisätä.                                kehittämispa/veluja. Julkisin varoin tuettua vien-
20111:     Valtiontilintarkastajat katsovat, että pk-yritys-   ninedistämistä tulee jatkuvasti tehostaa kehittä-
20112: ten tuleva kehitys on maamme hyvinvoinnin kan-          mällä eri organisaatioiden palvelumuotoja ja työs-
20113: nalta ratkaiseva, koska pk-yritykset työllistävät       kentelymenetelmiä. Erityisen tärkeää on edistää
20114: kaksi kolmasosaa teollisista työpaikoista. Nykyis-      yritysten kansainvälistymistä ja lisätä vientikoulu-
20115: ten yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi ja         tuksen alueellista kattavuutta. Varsinkin viennin
20116: uusien perustamiseksi tarvitsemme selkeää ja joh-       aloittamiseen liittyvä koulutus on vähäistä ja tar-
20117: donmukaista pk-politiikkaa, joka kannustaa ja           peen monelle pk-yritykselle.
20118: tukee yrittäjäksi ryhtymistä ja investointien käyfl-        Osin valtion tukitoimin rahoitetut matkailualan
20119: nistymistä. Yrittäjyyttä on kaikin tavoin edistettä-    ylimitoitetut investoinnit ovat johtaneet mm. ma-
20120: vä ja poistettava lainsäädännössä ja hallinnossa        joituskapasiteetin käyttöasteen tuntuvaan alene-
20121: olevat epäkohdat, jotka twpeettomasti vaikeutta-        miseen sekä matkailuelinkeinon kannattavuuden
20122: vat yritystoiminnan aloittamista ja kehittämistä.       laskuun. Etenkin hotellien tulevaisuudennäkymät
20123:  Vaikean taloudellisen tilanteen helpottamiseksi        ovat lähiaikoina huonot. Vaikka matkailukysyntä
20124: maamme tarvitsee nykyisten elinkelpoisten pk-            lamasta huolimatta on esim. Pohjois- ja Itä-
20125: yritysten rinnalle kymmeniä tuhansia uusia yrityk-      Suomessa kasvanut, ovat matkailuyritykset suu-
20126: siä. Yritystoiminnan monipuolistamiseksi on vält-       rissa taloudellisissa vaikeuksissa. Matkailuyritys-
20127:                                                                                                          201
20128: 
20129: ten konkurssien määrä on nelinkertaistunut vuo-          hitetty viime vuosina määrätietoisesti organisaa-
20130: desta 1989.                                              tioita ja lainsäädäntöä uudistamalla. Lähtökoh-
20131:    Konkurssipesä tai pesän vuokralainen hoitaa           tana on ollut ajatus, että markkinoiden heikom-
20132: nykyään satoja alan yrityksiä ja saa toiminnallaan       pana osapuolena oleva kuluttaja tarvitsee suojaa
20133: aikaan epätervettä kilpailua alalla, koska kon-          häntä vahvempaa elinkeinonharjoittajaa vas-
20134: kurssipesä ei yleensä vastaa yrityksen pääomaku-         taan. Tasa-arvotavoitteen mukaisesti on paino-
20135: luista. Kilpailun tervehdyttämiseksi tulisikin lain-     tettu erityisesti heikoimpien kuluttajaryhmien
20136: säädäntöä tältä osin muuttaa esim. konkurssipesi-        hyväksi toimivien suojakeinojen merkitystä.
20137: en toiminta-aikaa rajoittamalla.                         Kuluttajilta edellytetään uudenlaista kriittisyyt-
20138:    Matkailuyritysten uusien investointien tukemi-        tä ja tietämystä. Informaatiotulvan keskellä ku-
20139: seen valtion varoin tulee suhtautua pidättyvästi ja      luttajat tarvitsevat suojaa ja tukea sekä ajan
20140: huolehtia nykyisten yritysten kannattavuuden ja          tasalla olevaa neuvontaa. Tämä puolestaan aset-
20141: toimintaedellytysten parantamisesta. Valtiontilin-       taa vaatimuksia neuvonnalle ja kuluttajaorgani-
20142: tarkastajien mielestä matkailuyritysten kannatta-        saatioille sekä yhteiskuntapoliittiselle päätök-
20143: vuutta voidaan parhaiten parantaa lisäämällä             senteolle. Kuluttajapolitiikan keskeiseksi tavoit-
20144: Suomeen suuntautuvan matkailun markkinointia             teeksi on asetettu kuluttajien terveydellisen ja
20145: ulkomailla, koska Suomi on nyt hintatasoltaan            taloudellisen turvallisuuden korkea taso sekä
20146: melko edullinen kohde. Lisäksi tulee pyrkiä siihen,      kuluttajainformaation ja kuluttajien toiminta-
20147: että kuluttajat valitsevat kotimaan yhä useammin         valmiuksien lisääminen.
20148: lomakohteekseen. Tämän vuoksi kotimaan mat-                  Kuluttajaviranomaisorganisaatio uudistettiin
20149: kailumarkkinointia on lisättävä sekä kotimaan             1.6.1990. Elinkeinohallitus lakkautettiin, ja uu-
20150: matkailutuotteita jatkuvasti kehitettävä ja jakelua      det kuluttajaviranomaiset eli kuluttajavirasto,
20151: parannettava. Myös matkailun yleisten edellytys-         Kuluttajatutkimuskeskus ja elintarvikevirasto
20152: ten ja hintakilpailukyvyn parantamiseen on kiinni-       aloittivat toimintansa. Kuluttaja-asiamiehen toi-
20153: tettävä riittävästi huomiota.                            misto ja kuluttajavalituslautakunta säilyttivät
20154:                                                          entisen organisaationsa ja entiset tehtävänsä sa-
20155:    Kuluttajahallinto. H a II i n n o n u u d i s-        moin kuin oikeusministeriön hallinnonalalla toi-
20156: t a m i n e n. Organisoidun kuluttajansuojan voi-        miva markkinatuomioistuin.
20157: daan katsoa alkaneen v. 1978, kun kuluttajan-                Kuluttajahallintotoimikunta (KM 1988:9),
20158: suojalaki ja siihen liittyvät lait annettiin. Kes-       joka selvitti nykyistä kuluttajahallintoa ja sitä,
20159: keisten kuluttajansuojaviranomaisten perusta-            millainen kuluttajahallinnon organisaatio olisi
20160: minen tapahtui yhdessä kuluttajansuojalain sää-          tarkoituksenmukaisin, ehdotti tutkimustoimin-
20161: tämisen kanssa. Vuonna 1978 toimintansa aloit-           nan tehostamiseksi valtion kuluttajatutkimuslai-
20162: tivat kuluttaja-asiamies, markkinatuomioistuin           toksen perustamista kauppa- ja teollisuusminis-
20163: ja kuluttajavalituslautakunta. Samalla osa Suo-          teriön hallinnonalalle. Toimikunnan mietintö ei
20164: men kunnista aloitti kunnallisen kuluttajaneu-           ollut yksimielinen. Eriävät mielipiteet koskivat
20165: vonnan.                                                  pääasiassa muuta kuin kuluttajatutkimuksen
20166:     Ennen kuluttajansuojalakien voimaantuloa             järjestämistä.
20167: kuluttajansuojelun hallinto oli hajallaan valtion-           Suurimmassa osassa niitä kuluttajahallinto-
20168: hallinnossa ja kuluttajansuojelun periaatteista          toimikunnan mietinnöstä annettuja lausuntoja,
20169: oli varsin erilaisia käsityksiä. Erilaiset poliittiset   joissa käsiteltiin kuluttajatutkimukseen liittyviä
20170: näkemykset kuluttajien erityissuojelun tarpeesta         kysymyksiä, katsottiin, että kuluttajatutkimuk-
20171: vaikeuttivat kuluttajan oikeuksien ottamista             sen harjoittamisedellytyksiä tulisi parantaa. Ku-
20172: lainsäädäntöön. Kuluttajalla oli ennen kulutta-          luttajaviranomaiset ja -järjestöt kannattivat eril-
20173: jansuojalakien voimaantuloa käytettävissään              lisen kuluttajatutkimuslaitoksen perustamista,
20174: neljänlaisia keinoja aineellisen lainsäädännön           erityisesti tietopalveluyksikköä pidettiin tärkeä-
20175: hänelle myöntämien oikeuksien turvaamiseksi.             nä. Joissakin lausunnoissa korostettiin sitä, että
20176: Hän saattoi valittaa virhellisestä tuotteesta sen        senaikaisten laitosten suuntautuneisuus ja mah-
20177: myyneelle elinkeinonharjoittajalle, nostaa kan-          dollisuus jatkaa toimintaansa tulisi ottaa huo-
20178: teen yleisessä tuomioistuimessa, kääntyä hallin-         mioon. Muun muassa opetusministeriö esitti
20179: toviranomaisten puoleen tai valittaa eri elinkei-        vielä harkittavaksi sitä, mille hallinnonalalle tut-
20180: noelämän aloille perostettuihin vapaaehtoisiin           kimuslaitos sijoitettaisiin.
20181: vali tusla otakun tiin.                                      Valtiovarainministeriö ei kannattanut tutki-
20182:     Maamme kuluttajansuojajärjestelmää on ke-            muslaitoksen perustamista. Teollisuuden ja kau-
20183: 202
20184: 
20185: pan järjestöt pitivät kuluttajatutkimuksen re-            Neuvonta on toteutettu hyvin eri tavoin kun-
20186: surssien ja tutkimustoiminnan sisällön koordi-         nissa. Nykyisessä laissa kuluttajaneuvojalle ei
20187: noimista perusteltuna. Uudelleenorganisoinnin          aseta mitään tiettyjä kelpoisuusehtoja. Kunnan
20188: ja tietopalvelun ylläpitämisen katsottiin kuiten-      tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota ku-
20189: kin voivan tapahtua ilman uuden tutkimuslai-           luttajaneuvontaa antavan henkilöstön pätevyy-
20190: toksen perustamista.                                   teen ja koulutukseen.
20191:    Hallinnon uudistamisen tavoitteena oli tehos-          Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen ku-
20192: taa elinkeinohallitukselle aiemmin kuuluneiden         luttaja-asiain neuvottelukunnan kuluttajapoliit-
20193: tehtävien hoitoa. Tähän pyrittiin luomalla viras-      tinen ohjelma valmistui vuoden 1991 lopussa.
20194: toille mahdollisimman hyvät johtamisedellytyk-         Ohjelman keskeisen osan muodostaa kuluttaja-
20195: set ja kehittämällä organisaatoista sellaisia, että    poliittinen toimenpideohjelma 1992-95. Ohjel-
20196: niissä voidaan soveltaa tulostavoitteiden asetta-      man mukaan kuluttajavirasto on vastuuviran-
20197: miseen perustuvaa johtamistapaa.                       omainen mm. seuraavissa hankkeissa:
20198:    Hallinnon keventämiseksi ja tehostamiseksi             - tuoteturvallisuusvalvonnan kehittäminen
20199: osa muiden kuluttajaviranomaisten virastopalve-           - markkinavalvonnan kehittäminen
20200: luista päätettiin uudistuksen yhteydessä keskittää        - kuluttajien velkajärjestelyneuvonnan tu-
20201: kuluttajavirastoon. Kuluttajavirasto hoitaa elin-      keminen
20202: tarvikeviraston, Kuluttajatutkimuskekuksen,               - seuranta integraation hintoja alentavan
20203: kuluttaja-asiamiehen toimiston ja kuluttajavali-       vaikutuksen ulottamisesta kuluttajahintoihin
20204: tuslautakunnan tilivirastotehtävät sekä muut ta-          - kuluttajien hintainformaation parantami-
20205: loushallintoon liittyvät tehtävät. Palvelu on näille   nen laajentamalla yksikköhintojen käyttöä
20206: virastoille maksutonta. Lisäksi kuluttajavirasto          - oppilaitoksissa annettavan kuluttajakas-
20207: ylläpitää ja kehittää myös elintarvikeviraston ja      vatuksen tukeminen
20208: Kuluttajatutkimuskeskuksen henkilöstö- ja yleis-          - kunnallisen kuluttajaneuvonnan kehittä-
20209: hallintoa, asiakirjahallintoa sekä palvelu- ja tuki-   minen niin, että kuluttajat saavat kunnan olo-
20210: toimintoja. Kuluttajavirasto tukee näitä virastoja     suhteista riippumatta tasavertaisen palvelun.
20211: myös oikeudellisissa kysymyksissä ja avustaa atk-          Myös muut kuluttajaviranomaiset vastaavat
20212: asioissa. Kuluttajaviraston tuottamien hallinto-       kuluttajapoliittisen ohjelman toteutuksesta.
20213: palvelujen piiriin kuuluu n. 150 henkilöä.                 Eta-sopimuksen voimaantulo vuoden 1993
20214:    Kuluttajaviraston aluehallintoviranomaisina         aikana vaikuttaa kuluttajaviranomaisten toi-
20215: hinta-asioissa toimivat lääninhallitusten hinta-       mintaan ja kuluttajille tuotettavan informaatio-
20216: ja kilpailuasioita hoitavat tarkastajat ja apulais-    aineiston sisältöön. Kuluttajien on saatava pe-
20217: tarkastajat. Tuoteturvallisuusvalvontaa hoitavat       rustiedot Eta-sopimuksesta ja sen vaikutuksista
20218: lääninhallituksissa sosiaali- ja terveysosastoille     kuluttajan asemaan. Eta-sopimuksen vuoksi v.
20219: sijoitetut lääninelintarviketarkastajat, ylitarkas-     1993 on tullut varsin paljon muutoksia nykyisiin
20220: tajat tai terveystarkastajat. Kuluttajavirasto on      säännöksiin ja uutta kuluttajalainsäädäntöä.
20221: sopinut lääninhallitusten kanssa kuluttaja-asioi-      Kuluttajavirasto informoi kuluttajia uusien la-
20222: den keskeisistä tulostavoitteista.                     kien ja muuttuvien säädösten sisällöstä ja merki-
20223:    Kaikilla kuluttajaviranomaisilla ja sen lisäksi     tyksestä.
20224: kilpailuvirastolla on säännösten mukaan mah-               Myös EY:ssä on viime aikoina korostettu
20225: dollisuus käyttää lääninhallitusten aluehallintoa      kuluttajapoliittisten toimien merkitystä, jotta
20226: virkatehtävien hoitamisessa, kuten jäljempänä          kuluttajat saadaan luottamaan sisämarkkinoi-
20227: tarkemmin esitetään.                                   hin. Sisämarkkinat eivät voi toimia ilman kulut-
20228:    Kuluttajahallintoa on uudistettu myös siten,        tajien luottamusta. Tässä on kuluttajavalistuk-
20229: että kaikilla Suomen kunnilla on 1.1.1992 alkaen       sella ja -informaatiolla keskeinen merkitys.
20230: ollut velvollisuus järjestää maksutonta kulutta- .         Vallitseva taloudellinen tilanne ja joukko-
20231: janeuvontaa. Velvoite liittyy valtionosuusjärjes-      työttömyys sekä tehdyt valtion lähivuosien ta-
20232: telmän uudistukseen, jonka yhteydessä kaikki           lousarvioihin sisältyvät säästötoimet vaikutta-
20233: kunnat alkoivat saada valtionapua myös kulut-          vat siten, että kuluttajapolitiikan keinoin tulee
20234: tajaneuvontaan. Kunta voi järjestää kuluttaja-         entistä enemmän tuottaa kuluttajille tietoa,
20235: neuvonnan perustamalla kuntaan neuvojan vi-            jonka avulla kuluttajan on mahdollista hyö-
20236: ran tai sopimaHa yhteistyöstä toisten kuntien          dyntää omat taloudelliset voimavaransa par-
20237: kanssa. Tehtävä voi olla osa-aikainen tai yhdis-       haalla mahdollisella tavalla ja näin parantaa
20238: tetty kunnan muuhun toimeen.                            ostovoimaansa.
20239:                                                                                                         203
20240: 
20241:     Kuluttajahallinnon epäkohtia.                        työnjaosta ei ole syntynyt ulospäin, vaan kulut-
20242: Kuluttajahallinnon toimivuutta selvitettiin Suo-         tajahallinnon hajautettu organisaatio on osoit-
20243: men Gallup Oy:n kertomusvuoden keväällä te-              tautunut vaikeaselkoiseksi hallinnonalan asiak-
20244: kemällä tutkimuksella. Tutkimuksen mukaan                kaille. Kuluttajaviranomaisten sijoittuminen sa-
20245: varauksettoman tyytyväisiä vastaajia ei löytynyt         maan taloon ja saman puhelinvaihteen alaisuu-
20246: juuri lainkaan. Vain kaksi prosenttia vastaajista        teen ei ole ainakaan toistaiseksi selventänyt ti-
20247: katsoi nykyisen organisaation toimivan erittäin          lannetta. Hajautettu organisaatio johtaa väistä-
20248: hyvin. Tutkimuksen mukaan vähemmistö kulut-              mättä myös resurssien päällekkäiseen käyttöön.
20249: tajaviraston omasta henkilökunnasta pitää ny-            Tätä esiintyy mm. hallintotehtävien hoitamises-
20250: kyistä kuluttajahallinnon organisaatiota hyvä-           sa, vaikka ne on pääosin keskitetty kuluttajavi-
20251: nä. Henkilöstön keskuudessa tyytymättömiä oli            rastoon.
20252: 57 % ja sidosryhmistä vain 32 %.                             Kauppa- ja teollisuusministeriössä ei yhdytä
20253:     Selvityksestä käy myös ilmi, että kuluttajavi-       siihen näkemykseen, että nykyinen hajautettu
20254: raston tuottamat sisäiset hallintopalvelut eivät         organisaatio olisi johtanut resurssien käytön
20255: kaikilta osin ole sujuneet. Vaikeuksia on ollut          päällekkäisyyteen. Hallintopalvelut on varsin
20256: erityisesti kuluttajaviraston ja Kuluttajatutki-         pitkälle keskitetty kuluttajavirastolle ja vastaa-
20257: muskeskuksen yhteistoiminnassa tietohallinnon            vasti muiden virastojen hallintotehtävät supistet-
20258: alalla.                                                  tu minimiin, mikä on mahdollistanut niille kes-
20259:     Valtionhallinnon kehittämiskeskus (VKK)              kittymisen varsinaisten substanssiasioiden hoi-
20260: laati kertomusvuoden keväällä kauppa- ja teolli-         toon. Hajautettu hallinto ei siten ole tullut hal-
20261: suusministeriön toimeksiannosta selvityksen ku-          lintojärjestelmän vuoksi epätaloudelliseksi.
20262: luttajahallinnon sisäisten palvelujen hallintomal-           Kullakin kuluttajaviranomaisella on lainsää-
20263: lista ja sen toimivuudesta koko kuluttajahallin-         dännössä selkeästi määritellyt omat tehtävänsä.
20264: nossa. VKK:n konsulttien esitysten pohjalta ku-          Päällekkäisyyttä tehtävissä ei ole. On myönnet-
20265: luttajahallinnon nykyistä hallintomallia päädyt-         tävä, että virastojen asiakaskunnassa useasta
20266: tiin kehittämään mm. siten, että kertomusvuo-            itsenäisestä virastosta koostuva kuluttajahallin-
20267: den syksyllä käynnistettiin kuluttajaviraston ja         to saatetaan kokea vaikeaselkoiseksi.
20268:  sen asiakasvirastojen kesken palvelutuotanto-               Saadun selvityksen mukaan kuluttaja-asia-
20269:  neuvottelut, joissa sovittiin asiakaskohtaisista        miehen toimiston puhelinneuvontaa on tehostet-
20270:  palvelupaketeista. VKK:n konsultit totesivat ra-        tu siten, että yksi asiantuntijoista on määrättyinä
20271:  portissaan, että hallintopalvelujen osalta kulut-       aikoina vastaamassa kuluttajien ja elinkeinon-
20272:  tajahallinnon nykyinen hallintomalli sisältää ris-      harjoittajien kyselyihin, opastamassa heitä ku-
20273:  tiriidan, joka saattaa jatkossakin vaikeuttaa käy-      luttajansuojaan liittyvissä ongelmissa tai ohjaa-
20274:  tännön toimintaa. Malli ei sisällä mekanismia,          massa kyselijää kääntymään hänen asiassaan
20275: jonka avulla voidaan ratkaista ristiriitatilanteet       toimivaltaisen viranomaisen puoleen.
20276:  palvelun tuottajan ja asiakkaan kesken.                     Kuluttajavirasto on toiminta- ja taloussuun-
20277:      Selvitysmies Pekka Ojalan Yksiportaiseen            nitelmassaan vuosille 1993-94 asettanut tavoit-
20278:  hallintoon -mietintöön ei sisälly toimenpiteitä         teekseen kehittää toimintaansa edelleen maksul-
20279:  kuluttajahallinnon osalta, muutoin kuin elintar-        liseen suuntaan. Keskeinen suoriteryhmä, joka
20280:  vikevalvonnan päällekäisyyksien poistamiseksi           tulisi saada maksulliseksi, on kuluttajaviraston
20281:  maa- ja metsätalous- sekä kauppa- ja teollisuus-        muille kuluttajahallinnon virastoille tuottamat
20282:  ministeriön toimialalla.                                hallintopalvelut Hallintopalvelujen maksulli-
20283:      Mainittujen selvitysten perusteella kauppa- ja      suus selkiyttäisi toiminnan budjetointia sekä pal-
20284:  teollisuusministeriö on katsonut 2.11.1992 päi-         velujen käyttöä ja toimivaltasuhteita. Maksulli-
20285:  vätyssä kirjeessään, että kuluttajahallinnon toi-       suuden arvioidaan edistävän toiminnan tuloksel-
20286:  mivuutta on selvitetty kertomusvuoden aikana            lisuutta ja palvelukykyä. Nettobudjetointi ei ole
20287: ja sitä seurataan edelleen, mutta ainakaan tässä         hallintopalvelujen osalta viraston tavoitteena lii-
20288:  vaiheessa ei ole tullut esille tekijöitä, jotka puol-   an pienen asiakaspohjan vuoksi.
20289:  taisivat mahdollisten uudelleenjärjestelyjen to-            Kuluttajaviraston aluehallintoviranomaisia
20290:  teuttamista v. 1994. Aiemmin esiintyneet eräät          hinta-asioissa ovat lääninhallitusten hinta- ja
20291:  erimielisyydet kuluttajaviranomaisten kesken on         kilpailuasioita hoitavat tarkastajat ja apulais-
20292:  pystytty sopimaan.                                      tarkastajat. Lääninhallitusten yleisillä osastoilla
20293:      Kuluttajaviraston näkemyksen mukaan sel-            on ollut kilpailu- ja kuluttaja-asioita hoitamassa
20294:  keää kuvaa kuluttajaviranomaisten välisestä             n. 48 henkilöä, mutta henkilötyövuosina määrä
20295: 204
20296: 
20297: on pienempi, sillä nämä henkilöt hoitavat myös          kaisuun, jossa on pyritty välttämään päällekkäiset
20298: lukuisia muita lääninhallituksille kuuluvia teh-        hallintotehtävät.
20299: täviä. Lisäksi ko. henkilöiden työpanosta käyt-              Valtiontilintarkastajain mielestä on aiheellista
20300: tävät myös kilpailuvirasto (kilpailuasiat), Ku-         selvittää kuluttajahallinnon hajautetun organisaa-
20301: luttajatutkimuskeskus (hyödykkeiden hinnan-             tion tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä
20302: muodostusta koskevat tutkimukset) ja kulutta-           nykyisen toimivallanjaon ja tehtävärakenteen tar-
20303: ja-asiamies (markkinoinnin valvonta), vaikka            kistamistarvetta. Tavoitteeksi on asetettava kus-
20304: lääninhallitukset eivät olekaan suoraan viimek-         tannussäästöt, asiakaspalvelun ja kuluttajien oi-
20305:  simainitun aluehallintoviranomaisia. Ongelma-          keusturvan parantaminen sekä toiminnan tuloksel-
20306: na on näiden eri virastojen tulostavoitteiden           lisuuden ja tuottavuuden lisääminen hallintoa te-
20307: yhteensovittaminen lääninhallitusten resurssien         hostamalla. Hallinnon tuottavuutta ja tulokselli-
20308: kanssa.                                                 suutta voitaneen parhaiten parantaa kuluttajavi-
20309:      Lääninhallitukset toimivat aluehallintoviran-      ranomaisten toimintajärjestelmiä kehittämällä ja
20310: omaisina myös tuoteturvallisuusasioissa. Tehtä-         kuluttajaviranomaisten resursseja yhdistämällä.
20311: vät on sijoitettu sosiaali- ja terveysosastoille.       Myös toimintojen yhdistäminen ja keskittäminen
20312: Tehtävät kuuluvat yleensä lääninelintarviketar-         tulee ottaa arvioinnissa uudelleen esille.
20313: kastajalle tai ylitarkastajalle. Joissakin lääneissä         On tärkeää, että kuluttajaviranomaisten toi-
20314: elintarvikevalvontaa hoitaa kaksi virkamiestä.          minnalle asetetut tavoitteet ja velvoitteet voidaan
20315: Tuoteturvallisuusvalvontaa varten lääninhalli-          saavuttaa joustavasti ja taloudellisesti ja että voi-
20316: tuksissa ei ole päätoimista henkilökuntaa, vaan         mavarat suunnataan kuluttajapolitiikan kannalta
20317: tehtäviä hoidetaan muiden töiden, yleensä elin-         keskeisiin ja ajankohtaisiin hankkeisiin. Kuluttaji-
20318: tarvikevalvonnan ohessa.                                en omia toimintaedellytyksiä on parannettava ku-
20319:      Valtiontilintarkastajien mielestä kuluttajapoli-   luUajavalistuksella ja ajan tasalla olevalla neuvon-
20320:  tiikassa on kyetty viime vuosina saamaan aikaan        nalla. Vallitseva taloudellinen tilanne ja joukko-
20321: paljon myönteistä kehitystä. Kuluttajapolitiikan         työttömyys aiheuttavat sen, että kuluttajaviran-
20322: kokoaminen erityisiin kuluttajaviranomaisiin on         omaisten tulee nykyistä enemmän tuottaa kulutta-
20323:  tältä osin selkeyttänyt kuluttaja-asioiden hallintoa   jille tietoa, jonka avulla kuluttajan on mahdollista
20324: ja samalla lisännyt kuluttajansuojelun merkitystä       hyödyntää taloudelliset voimavaransa parhaalla
20325: ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia. Nykyistä-       mahdollisella tavalla. Vallitsevan laman aikana
20326: kään kuluttajahallinnon hajautettua organisaatio-        taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy, minkä vuoksi
20327:  ta monine viranomaisineen ei voida valtiontilintar-     tulee turvata erityisesti heikossa taloudellisessa ja
20328: kastajien mielestä pitää tarkoituksenmukaisenaja        sosiaalisessa asemassa olevien kuluttajaryhmien
20329:  taloudellisena ratkaisuna. Varsinkin kuluttajavi-       toimeentulo ja oikeudet. Esimerkiksi kuluttajavi-
20330: ranomaisten välinen työnjako on osoittautunut           ranomaisten aktiivista osallistumista velkajärjes-
20331:  vaikease/koiseksi ja epäselväksi ja aiheuttanut         telyneuvonnan valmisteluun ja siihen liittyvän ai-
20332:  tyytymättömyyttä asiakaskunnassa. Hajautettu           neiston toimittamiseen kunnallisille kuluttajaneu-
20333: organisaatio on myös aiheuttanut vaikeuksia mm.          vojille ja kuluttajille on pidettävä myönteisenä ja
20334: hallintotehtävien hoitamisessa, vaikka tehtävät on      merkittävänä asiana.
20335: pääosin keskitetty kuluttajavirastoon. Sisäiset             Euroopan integraation ja kansainvälistymisen
20336: hallintopalvelut eivät ole kaikilta osin sujuneet.       vaikutukset aiheuttavat kuluttajien taloudelliseen
20337:  Vaikeuksia on ollut erityisesti kuluttajaviraston ja   ja oikeudelliseen asemaan muutoksia, jotka lisää-
20338: Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistoiminnassa             vät kuluttajatutkimuksen ja -valistuksen tarvetta.
20339:  tietohallinnon alalla. Konsultin tekemän selvityk-     Kuluttajatutkimuksen ja -neuvonnan tehtävänä on
20340: sen ja virastojen keskenään käymien neuvottelujen       edistää kuluttajien hyvinvointia tuottamalla kriit-
20341: ja sopimusten jälkeen on hallintotehtävien hoidos-       tistä ja monipuolista tutkimustietoa eri intressi-
20342:  ta nyt(emmin päästy osapuolia tyydyttävään rat-        ryhmien käyttöön.
20343:                                                                                                      205
20344: 
20345: 
20346: 
20347: 
20348:                      Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
20349: 
20350:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-      ja terveydenhuollon palvelujen järjestäruisvas-
20351: kastuksen sosiaali- ja terveysministeriössä            tuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat kar-
20352: 23.4.1993, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja       sineet toiminnan kustannuksia ja vähentäneet
20353: kehittämiskeskuksessa 31.3.1993, Työterveys-           sekä omaa toimintaa että yksityisten ostopalve-
20354: laitoksessa 7.5.1993, Säteilyturvakeskuksessa          lujen käyttöä.
20355: 2.6.1993 ja Turun yliopistollisessa keskussairaa-         Ministeriö arvioi myös, että toteutettu val-
20356: lassa 8.10.1992.                                       tionosuusuudistus, joka entistä laajemmin mah-
20357:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat        dollistaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
20358: perehtyneet perusturvan käsitteeseen ja laajuu-        palvelujen hankinnan ostopalveluina yksityisil-
20359: teen, lasten päivähoitoon ja kotihoidontukeen,         tä, vaikuttanee palvelujen tuottajien asemaan.
20360: yliopistosairaalatoimintaan, sosiaali- ja tervey-         Myös Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-
20361: denhuollon yksityisten palvelujen tuottajien ase-      avustusten määrän väheneminen on vaikeutta-
20362: maan ja vakuutustoimen valvontaan. Sosiaali- ja        nut palveluja järjestävien yksityisten järjestöjen
20363: terveysministeriöön tehdyn tarkastuskäynnin            toimintaa.
20364: yhteydessä on lisäksi käsitelty mm. kuntien sääs-         Ministeriö viittaa lausunnossaan kertomus-
20365: tötoimien vaikutusta terveydenhuollon palvelu-         vuoden kesällä laman vaikutuksista kuntien so-
20366: rakenteeseen ja perhepoliittisten tukimuotojen ja      siaali- ja terveyspalveluihin tehtyyn kartoituk-
20367: palvelujen valtakunnallista seurantaa.                 seen, jonka mukaan kunnissa koettiin erikoissai-
20368:                                                        raanhoidon päässeen muita sektoreita helpom-
20369:                                                        malla säästöpaineista (STH, raportteja 74/92).
20370:          Sosiaali- ja terveysministeriö                Ministeriön mukaan kunnat ovat säästäneet eri-
20371:                                                        tyisesti päihdehuollossa ostopalveluista, joilla
20372:    Sosiaalihuollon yksityiset palvelujen tuottajat.    koko päihdehuolto merkittävässä määrin tuote-
20373: Y 1ei s t ä. Valtava-uudistuksella muutettiin          taan. Erityisesti laitoskuntoutusta tuottavat yk-
20374: vuoden 1984 alusta merkittävästi sosiaali- ja          sityiset päihdehuollon laitokset ovat taloudelli-
20375: terveydenhuollon yksityisten palvelujentuotta-         sissa vaikeuksissa kuntien maksuosoitusten vä-
20376: jien asemaa. Siihen asti oli ollut mahdollista         hennyttyä huomattavasti. Hoitoonpääsy on mi-
20377: saada valtionavustusta budjettivaroista toimin-        nisteriön mukaan vaikeutunut erityisesti pelkäs-
20378: nan ylläpitämiseen ja investointeihin, mutta           tään ostopalvelujen varassa olevissa kunnissa.
20379: uudistuksella tämä suora budjettirahoitus peri-        Niissä kunnissa, joissa palvelut on järjestetty
20380: aatteessa poistettiin. Muuttuneessa järjestelmäs-      omana toimintana, päihdepalvelut eivät ole vä-
20381: sä yksityisten palvelujen tuottajien rahoitus          hentyneet vastaavasti.
20382: perustuu palvelujen myyntiin kunnille ja kun-             Käytännössä päihdehuollon ostopalvelujen
20383: tainliitoille ja näiltä saatuihin maksuihin. Nykyi-    leikkaukset ovat ministeriön mielestä saattaneet
20384: sessä taloudellisessa tilanteessa, jossa koko julki-   merkitä kustannusten siirtymistä terveydenhuol-
20385:  nen talous on vakavassa rahoituskriisissä, on         toon ja näin kokonaiskustannusten kasvua.
20386: selvää, että myös ostopalveluiden käyttö on               Vanhustenhuollossa yksityisiä ostopalveluja
20387: vähenemässä.                                           tuottavat joko liiketoimintaperiaatteella toimi-
20388:     Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun lau-      vat yritykset tai yleishyödylliset yhteisöt. Yksi-
20389:  sunnon mukaan yksityisten palvelujen tuottajien       tyissektorilla on kaikista vanhainkotipaikoista
20390:  asema sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatku-       15,5% ja vanhusten palveluasunnoista 42,2 %.
20391:  vasti muuttumassa. Vaikea taloudellinen tilanne       Kolmen viime vuoden aikana yleishyödylliset
20392:  on supistanut palvelujen kysyntää, kun sosiaali-      yhteisöt ovat perustaneet palveluasumisyksiköi-
20393: 206
20394: 
20395: tä (mm. dementia-koteja) Raha-automaattiyh-           ehdoin ja arviot toiminnan taloudellisuudesta ja
20396: distyksen avustusten turvin. Kuntien taloudelli-      tarkoituksenmukaisuudesta tehdään samoin pe-
20397: nen tilanne ja ostopalvelujen käytön vähentämi-       rustein. Tämä asettaa mm. kunnalliselle lasken-
20398: nen ovat kuitenkin ministeriön mukaan aiheut-         tatoimene uusia vaatimuksia. Edullisuusvertai-
20399: taneet yksityisille vanhustenhuollon palvelujen       lussa tulisi ottaa huomioon kaikki kunnan palve-
20400: tuottajille taloudellisia vaikeuksia. Ministeriön     lutuotannon kustannuserät, esim. laskennalliset
20401: tiedossa on myös, että eräät uudet yksityiset         vuokrat ja muut pääomakustannukset sekä kus-
20402: yritykset eivät ole uskaltaneet aloittaa toimin-      tannuspaikkaan kuuluvat ns. vyörytetyt kustan-
20403: taansa, koska kunta ei ole voinut tehdä ostopal-      nukset. Kunnan laskentatoimi ei kaikilta osin
20404: velusopimusta.                                        Stakesin mukaan vielä kykene tähän.
20405:     Vammaishuollon yksityisten palvelujen tuot-           Valtion tuki palvelujen tuot-
20406: tajien määrä on lisääntynyt lähinnä kehitys-          t a j i 11 e. Uudistettaessa sosiaali- ja terveyden-
20407: vammaisten palveluissa erityisesti Itä- ja Pohjois-   huollon valtionosuusjärjestelmää valtion suoras-
20408: Suomessa. Ministeriön mukaan varsinkin alueilla,      ta avustustoiminnasta yksityisille palvelujentuo-
20409: joilla työttömyysaste on korkea, yksityiset henki-    tajille on asteittain luovuttu. Ne saavat kuitenkin
20410: löt ovat perustaneet hoitokoteja tarjoten palveluja   edelleen taloudellista tukea Raha-automaattiyh-
20411: kunnille laitoshoidon käyttöpäivähintaa alem-         distyksen tuotosta, jonka jaosta päättää valtio-
20412: paan hintaan. Myös joitakin yrittäjäkursseja on       neuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esitte-
20413: pidetty kehitysvamma-alalle aikoville.                lystä.
20414:     Lasten päivähoidon yksityinen palvelutuotan-          Sosiaali- ja terveydenhuollon tasapainoisen
20415: to on valtaosin ollut kunnan ostopalvelujen           kehittämisen turvaamiseksi Raha-automaattiyh-
20416: piirissä. Kunnat supistavat kuitenkin myös päi-       distyksen avustuksia ei tulisi ministeriön mielestä
20417: vähoidon kokonaiskustannuksia, ja rakenteelli-        suunnata sellaisten palvelujen käyttökustannus-
20418: sesti helpointa kunnalle on supistaa ostopalvelu-     ten subventointiin, joiden järjestämisvastuu kuu-
20419: toimintaa, jotta vältyttäisiin oman henkilöstön       luu myös kunnalle. Myös investointiavustusten
20420: irtisanomisilta.                                      osalta tämä tulisi ottaa huomioon. Raha-auto-
20421:     Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-    maattiyhdistyksen avustusten turvin harjoitetta-
20422: miskeskuksen (Stakesin) mukaan Ruotsissa on           va, kunnan järjestämien palvelujen kanssa rin-
20423: tehty tai on tekeillä useita hankkeita, joissa        nakkainen palvelutoiminta tulisi yhteensovittaa
20424: selvitetään yksityisen ja julkisen palvelutuotan-     kunnan järjestämien palveluiden kanssa.
20425: non kilpailuasetelman tasapuolisuutta sosiaali-           Ministeriön mukaan Raha-automaattiyhdis-
20426: ja terveydenhuollossa. Ruotsalaisessa, lähinnä        tyksen avustustoiminta on merkityksellinen eri-
20427: päivähoitoa ja vanhusten huoltoa kartoittanees-       tyisesti uusien innovaatioiden kokeilussa ja ke-
20428: sa raportissa löydettiin yllättävän monta muo-        hittämisessä sekä käyttöönotossa. Eräiden so-
20429: dollista, ruotsalaisiin säädöksiin sisältyväää es-    siaalihuollon erityisryhmien palveluiden järjes-
20430: tettä tai muuta ongelmaa yksityisten toiminta-        täminen on lähes täysin näiden avustusten varas-
20431: muotojen harjoittamiselle.                            sa. Tältä osin saattaa ministeriön mielestä avus-
20432:     Edellä mainituista Ruotsin kokemuksista           tusten tarve kasvaa, koska valtio on aiemmin
20433: voi Stakesin mukaan päätellä, että yksityisen         omilla päihdehuollon yksiköillään ja lastensuo-
20434: toiminnan edut kunnan taloudelle, esim. toi-          jelulaitoksillaan turvannut palvelujen kokonais-
20435: minnan tehostumisesta saatavat kustannussääs-         tason, mutta on nyt luopumassa näistä.
20436: töt, ilmenevät vasta pidemmällä aikavälillä.              Harkittaessa uusien yrittäjien tukemista on
20437: Suuret kustannussäästöt realisoituvat vasta sit-      selvitettävä, millainen alan palvelukapasiteetti
20438: ten, kun yksityisen ja julkisen toiminnan välillä     on ja onko uuden yrittäjän palveluille tarvetta.
20439: syntyy todellista kilpailua, joka painaa kustan-      Jos palvelukapasitettia alalla on jo riittävästi,
20440: nuksia alas myös julkisessa tuotannossa. Täl-         tuki suunnataan nykyisille palvelujen tuottajille,
20441: laista todellista kilpailua ei Stakesin mielestä      joilla on tarvittavat tilat ja henkilöstö.
20442: vielä ole Suomen sosiaalipalveluissa. Valtaosa            Yksityisten palvelujen tuot-
20443: kuntien ostopalveluista on järjestöjen ja mui-        t a j i e n v a 1v o n t a. Sosiaali- ja terveyden-
20444: den ns. yleishyödyllisten yhteisöjen palveluita.      huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
20445: Nämä eivät toimi ensisijaisesti liiketaloudellisin    tun lain 4 §:n mukaan hankkiessaan palveluja
20446: periaattein.                                          yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan ja kun-
20447:     Stakesin mukaan on tärkeää, että julkinen ja      tayhtymän on varmistuttava astettavien palvelu-
20448: yksityinen palvelutuotanto toimivat samanlaisin       jen laadusta. Sen on vastattava samanlaisen
20449:                                                                                                         207
20450: 
20451: kunnallisen palvelun laatua. Tällä halutaan mi-         ovat tarkastuskäynnit ja reagointi valituksiin ja
20452: nisteriön mukaan turvata se, että asiakkaan             kan te luihin.
20453: näkökulmasta kaikki kunnallisen järjestäruisvas-            Sosiaalihuollon yksityisten palvelujen tuottaji-
20454: tuun perusteella tuotettavat palvelut ovat palve-       en valvonta poikkeaa perinteisesti terveydenhuol-
20455: lujen järjestäruistavasta riippumatta yhtä laa-         lon palvelujen tuottajien valvonnasta. Terveyden-
20456: dukkaita. Vastuu palvelujen tason valvonnasta           huollon puolella vaaditaan toiminnan aloitta-
20457: on siten asianomaisella kunnalla tai kuntayhty-         miseen lääninhallituksen ennakkotarkastukseen
20458: mällä.                                                  pohjautuva lupa. Sosiaali- ja terveysministeriöstä
20459:     Sosiaalihuoltolakiin ja -asetukseen sisältyy        saadun tiedon mukaan ministeriössä valmistel-
20460: myös erityiset valvontavelvollisuutta täsmentä-         laan yksityistä terveydenhuoltoa koskevan val-
20461: vät säännökset. Asetuksen 20 §:n mukaan muus-           vontalainsäädännön muuttamista mm. siten, että
20462: ta kuin kunnan tai valtion ylläpitämästä sosiaa-        luovuttaisiin pakollisesta lupamenettelystä.
20463: lihuollon palvelutoiminnasta on tehtävä ilmoitus            Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
20464: ennen toiminnan aloittamista ja lopettamista            miskeskuksen lausunnon mukaan tulisi sekä pal-
20465: sekä olennaista muuttamista sen kunnan sosiaa-          velujen laadun valvontaan että vastuukysymyk-
20466: lilautakunnalle,jonka alueella toiminta pääasial-       siin mm. Ruotsista saatujen kokemusten perus-
20467: lisesti tapahtuu. Sosiaalilautakunnan tehtävä on        teella kiinnittää erityistä huomiota. Vastuu pal-
20468: toimittaa ilmoitus edelleen lääninhallitukselle.        velujen tasosta kuuluu kunnalle. Terveydenhuol-
20469: Sosiaalihuoltolain 43 §:n mukaan muun kuin              lon asiakkaiden oikeusturvakysymyksiä hoitaa
20470: valtion tai kunnan järjestämä sosiaalihuollon           erillinen terveydenhuollon oikeusturvakeskus,
20471: palvelutoiminta on lääninhallituksen sekä kun-          jota vastaavaa elintä sosiaalipalveluissa ei ole,
20472: nan sosiaalilautakunnan valvonnassa. Lakiin on          vaan valvontaviranomaisina toimivat lääninhal-
20473: sisällytetty myös tarvittavat säännökset tietojen-      litukset. Mittareita ja menetelmiä palvelujen laa-
20474: saanti- ja tarkastusoikeuksista sekä mahdolli-          dusta sopimiseksi ja niiden valvomiseksi tulisi
20475: suudesta jopa keskeyttää toiminta, mikäli ha-           myös kehittää.
20476: vaittuja puutteita ei asianmukaisesti korjata.              Eräiden lääninhallitusten kan-
20477: Erityisiä sännöksiä valvontavelvollisuudesta si-        nanotot. Valtiontilintarkastajat ovat pyytä-
20478: sältyy myös eräisiin muihin sosiaalihuollon pal-        neet kolmelta lääninhallitukselta lausunnot yksi-
20479: veluja sääteleviin lakeihin.                            tyisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen-
20480:     Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä yksi-      tuottajien asemasta ja valvonnasta.
20481: tyisesti tuotettujen sosiaalihuollon palvelujen             Turun ja Porin lääninhallituksen mukaan yk-
20482: taso vastaa laadultaan ja tasoltaan kunnan tuot-        sityisten sosiaalipalvelujen määrä on lisääntynyt
20483: tamia palveluja. Kunnat ja asiakkaat ovat olleet        kolmen viime vuoden aikana erityisesti vanhus-
20484: tyytyväisiä esim. kehitysvammahuollon yksityis-         tenhuollon, kehitysvammahuollon, psyykkisistä
20485: ten palvelujen laatuun, joskin yksittäisiä esi-         häiriöir.tä kärsivien henkilöiden palveluasumisen
20486: merkkejä palvelujen heikosta laadusta on tullut         ja lastensuojelun alalla. Muutos aiempaan ver-
20487: esiin. Vammaisten omaiset, naapurit tai vam-            rattuna ei kuitenkaan ole ollut prosentuaalisesti
20488: mais- ja omaisjärjestöt ovat tehneet jonkin ver-        kovin suuri. Vanhustenhuollossa se on merkin-
20489: ran kanteluita kuntiin ja lääninhallituksiin. Yk-       nyt muutamaa sataa palveluasuntoa ja muilla
20490: sityisen päivähoidon, lastensuojelun, päihde-           sosiaalihuollon alueilla muutamia kymmeniä
20491: huollon tai vanhustenhuollon taso ei myöskään           asiakaspaikkoja. Kehitys on ollut luultua hi-
20492: ole ministeriön mukaan keskimäärin poikennut            taampaa.
20493: kunnallisesta toiminnasta. Valvonnalla on kui-              Lääninhallituksen havaintojen mukaan kil-
20494:  tenkin varmistettava palveluiden laatutaso eri-        pailun lisääntyminen sosiaalipalveluissa on tuo-
20495:  tyisesti silloin, kun käyttäjillä on vähiten edelly-   nut yksityisen sosiaalipalvelutoiminnan alueelle
20496:  tyksiä valvoa omia etujaan, esim. mielenterveys-       sekä hinnaltaan että laadultaa kuntien oman
20497: asiakkaat, päihdeongelmaiset, eräät vammais-            toiminnan kanssa hyvin kilpailevia, jopa korkea-
20498:  ryhmät, etniset vähemmistöt ja pakolaiset.             luokkaisia toimintayksiköitä. Ylivoimaisesti
20499:     Käytännössä kuntien mahdollisuudet valvoa           suurin osa uusista yrittäjistä on lääninhallituk-
20500:  yksityisiä sosiaalihuollon palveluja vaihtelevat       sen mielestä ymmärtänyt sosiaalipalvelujen jär-
20501:  sosiaalitoimen resurssien mukaan. Koska lupa-          jestämiseen liittyvän vastuunsa oikein. Varsinai-
20502:  menettelyä, yksityisiä lastensuojelulaitoksia lu-      sen lupamenettelyn puuttuminen lähes täysin
20503:  kuun ottamatta, tai säännöllisesti toistuvaa il-       tältä alalta ja ilmoitusmenettelyn epäselvyys ovat
20504:  moitusmenettelyä ei ole, valvonnassa keskeisiä         kuitenkin tehneet mahdolliseksi myös laadultaan
20505: 208
20506: 
20507: hyvinkin arveluttavan yksityisen sosiaalipalvelu-       sosiaalilautakunnallekin vasta, kun niitä on var-
20508: toiminnan aloittamisen ja jatkamisen jopa usei-         ta vasten pyydetty ennen maksusitoumuksen
20509: den vuosien ajan.                                       myöntämistä hoidettavalle. Kunnat taas ovat
20510:    Turun ja Porin lääninhallitus on todennut            unohtaneet täysin lähettää palvelutoimintaa
20511: suurimmaksi ongelmaksi sen, että eräiden uusien         koskevat tiedot lääninhallitukselle, mutta ovat
20512: yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajilla on epä-      keränneet ne alueeltaan lääninhallituksen kierto-
20513: selvä käsitys erityisesti ympärivuorokautisen           kirjeen saatuaan.
20514: hoidon tai asumispalvelujen antamisessa tarvit-             Kuntien mahdollisuutta valvoa alueellaan toi-
20515: tavan henkilökunnan ammattitaidon tarpeelli-            mivia yksityisiä sosiaalipalvelujen tuottajia on
20516: suudesta. Alalle on tullut muutamia yrittäjiä,          heikentänyt merkittävästi se, että toimintayksi-
20517: jotka ovat aloittaneet palvelujen tarjoamisen           kön sijaintikunnan sosiaalilautakunta ei ole lä-
20518: jopa varsin moniongelmaisille asiakkaille täysin        heskään kaikissa tapauksissa ohjannut yksityi-
20519: ammattitaidottomalla henkilökunnalla ja hank-           seen palvelupisteeseen yhtään asiakastaan.
20520: kimatta ostopalveluinakaan hoidettaville heidän         Muut, kuten maksusitoumuksia myöntäneet
20521: tarvitsemiaan erityispalveluja muualta.                 kunnat ja eräissä tapauksissa entiset kuntainlii-
20522:    Kun tieto yksityisen sosiaalipalvelutoiminnan        tot, nykyiset kuntayhtymät, taas eivät ole välttä-
20523: alkamisesta ja toiminnan sisällöstä sekä tasosta        mättä millään tavoin olleet yhteydessä sijainti-
20524: on tullut eräissä tapauksissa lääninhallitukselle       kunnan sosiaalilautakuntaan tarkistaakseen pal-
20525: ja toimintayksikön sijaintikunnan sosiaalilauta-        velutasoa ja antaakseen tietoja asiakkaidensa
20526: kunnalle jopa usean vuoden viiveellä, on läänin-        sijoituksista.
20527: hallituksen mukaan asiakkaalle ehtinyt aiheutua             Lääninhallitus on todennut erittäin ongelmal-
20528: pitkäaikaisia fyysisiä ja psykkisiä kärsimyksiä.        liseksi eräiden pääkaupunkiseudun kuntien toi-
20529: Hoidon ja asumispalvelujen pääasianisille mak-          minnan, kun nämä ovat ohjanneet omien rajo-
20530: sajille, kunnille ja valtiolle, puolestaan on läänin-   jensa ulkopuolelle asiakkaita ilman, että toimin-
20531: hallituksen käsityksen mukaan tullut tuntuvia           tayksiköiden sijaintikuntia olisi informoitu näis-
20532: taloudellisia menetyksiä, kun hoitomaksuja ei           tä. Samaan tiedonvälityksen epämääräisyyteen
20533: ole käytetty asiakkaiden hoidon turvaamiseen,           ovat lääninhallituksen mielestä syyllistyneet
20534: vaan niitä on ohjattu yksityisen sosiaalipalvelu-       muutamat kehitysvammaisten erityishuoltopii-
20535: jen tuottajan muun yritystoiminnan pönkittämi-          rit. Muutamissa tapauksissa tieto on tullut lää-
20536: seen. Myös asiakkaiden omien käyttövarojen ja           ninhallitukselle ja sijaintikunnan sosiaalilauta-
20537: yrittäjän rahojen välinen raja on muutamissa            kunnalle vasta asiakkaiden tai heidän edunval-
20538: tapauksissa hämärtynyt.                                 vojiensa tekemien kanteluiden kautta ja pää-
20539:    Lääninhallituksen mielestä myös toimitiloja          sääntöisesti silloin, kun yksityinen sosiaalipalve-
20540: koskeva määrittely, esim. rajankäynti perhehoi-         lun tuottaja on jo ehtinyt aiheuttaa vahinkoa.
20541: don ja laitoshoidon välillä, on sosiaalipalvelujen          Lääninhallituksen mielestä maksusitoumuk-
20542: toimintayksiköiden osalta tulkinnanvarainen.            sen antajien kyky arvioida toimintayksikön ta-
20543: Käytännön työtä helpottaisi merkittävästi mm.           soa on varsin kirjava. Usein laatutason alitus on
20544: se, jos enintään viiden asiakaspaikan toimin-           havaittu heti, eikä sijoitusta ole tehty, mutta
20545: tayksiköihin voitaisiin katsoa sovellettavan ns.        muutaman ääriesimerkin kohdalla on käynyt
20546: normaaliasunnon vaatimustasoa ja sitä suurem-           toisin. Kun palvelutoiminnan hintataso laskee
20547: piin asuntoloita tai hoitolaitoksia koskevia sää-       riittävän alas ja kun kyseessä on omassa kunnas-
20548: döksiä, kun arvioidaan palo- ja muuta turvalli-         sa hyvin ongelmaiseksi koettu asiakas, käynnit
20549: suutta sekä terveydenhoidollisia olosuhteita.           toimintayksikössäkään eivät välttämättä johda
20550:    Arvioidessaan nykyistä valvontaa Turun ja            raporttiin valvontaviranomaisille. Lääninhalli-
20551: Porin lääninhallitus toteaa, että voimassa oleva        tus korostaa myös, että kyky arvioida palveluta-
20552: säädöspohja olisi periaatteessa täysin riittävä         soa on riippuvainen,ammattitaidosta, koulutuk-
20553: valvonnalle, jos kaikki yksityiset sosiaalipalvelu-     sesta, kokemuksesta ja erityisesti siitä, millaista
20554: jen tuottajat antaisivat riittävät ja totuudenmu-       perustietoa asianomaisella on tämän toiminnan
20555: kaiset tiedot heti palvelutoiminnan alkaessa tai        yleisistä laatuvaatimuksista.
20556: toiminnan oleellisesti muututtua ao. valvontavi-            Turun ja Porin läänissä eräät kunnat ovat
20557: ranomaisille eli lääninhallituksille ja sosiaalilau-    kartoittaneet järjestelmällisesti omalla alueellaan
20558: takunnille. Uudet yrittäjät eivät kuitenkaan tun-       toimivat yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat
20559: ne voimassa olevaa menettelyä. Tietoja on esim.         lähinnä omien asiakkaidensa sijoituksia varten.
20560: saatettu antaa toimintayksikön sijaintikunnan           Aktiivista yhteistyötä on tehty myös lääninhalli-
20561:                                                                                                       209
20562: 
20563: tuksen kanssa. Palvelupisteiden rekisteröintiin       tuekseen myös sanktioita, jos ilmoitusmenettely
20564: sekä laadunvalvontaan on liittynyt viime vuosi-       laiminlyödään. Mikäli säädöspohjaa tarkistet-
20565: na yhä useampia kuntia, eikä lääninhallituksen        taisiin näin, olisi yksityisten sosiaalipalvelujen
20566: mukaan huonosta valvonnasta voida tällä het-          tuottajien harjoittama palvelutoiminta kohtuul-
20567: kellä osoittaa yhtään esimerkkiä. Valvonnan           lisen helposti valvottavissa. Jos tämän menette-
20568: tehokkuuden varmistamiseksi ja mahdollisten           lyn tueksi vielä saataisiin keinot puuttua edellä
20569: eturistiriitojen välttämiseksi lääninhallitus kui-    esitettyihin ääritapauksiin, voitaisiin lääninhalli-
20570: tenkin pitää välttämättömänä sitä, että valvonta      tuksen mielestä sulkea pois tarve siirtyä koko
20571: säilytetään edelleen lääninhallituksen tehtävänä.     sosiaalipalvelutoimintaa koskevaan lupamenet-
20572: Mikäli tämä valvonta siirrettäisiin kokonaan          telyyn.
20573: kunnille, ne voisivat esim. elinkeinopoliittisista        Uudenmaan lääninhallituksen lausunnon
20574: syistä soveltaa keskimääräisestä sosiaalipalvelu-     mukaan läänissä on 2/3 koko maan yksityisistä
20575: toiminnan tasosta merkittävästi alaspäin poik-        sosiaalipalvelujen tuottajista. Niiden määrä on
20576: keavia kriteerejä. Pienten kuntien osalta on lää-     kasvanut viime vuosina jatkuvasti. Erityisesti
20577: ninhallituksen mielestä lisäksi olemassa se vaara,    pääkaupunkiseudun kunnat ovat käynnistäneet
20578: että kunnasta ei läheskään kaikissa tapauksissa       palvelurakenteen saneerauksen, jonka yhtenä
20579: löydy ammattitaitoista henkilöstöä uusien so-         osana on lasten päivähoitoa sekä vanhusten- ja
20580: siaalipalvelujen tuottajien toiminnan ohjaami-        vammaispalveluja autavien toimintayksiköiden
20581: seen ja valvontaan. Myös kattavan tietorekiste-       kanssa solmittujen ostopalvelusopimusten irtisa-
20582: rin pito yksityisistä palvelujentuottajista on il-    nominen ja asiakkaiden siirtäminen kunnallisiin
20583: meisen tarpeellista.                                  toimintayksiköihin. Ostopalvelusopimusten si-
20584:     Nykyistä valvontajärjestelmää tulisi Turun ja     jasta kunnat kilpailuttavat palveluja tarjoavia
20585: Porin lääninhallituksen mielestä kehittää sellai-     yksiköitä. Palvelut hankitaan sieltä, mistä ne
20586: seksi, että se toisaalta sallisi edelleen kilpailun   saadaan halvimmalla. Samalla kunnat ovat
20587: sosiaalipalvelujen alalla, mutta toisaalta antaisi    myös määritelleet hintojen ylärajoja.
20588: valvontaviranomaisille mahdollisuuden estää               Lääninhallituksen arvion mukaan yrittäjien
20589: epäkohtien syntymisen, määrätä puutteet korjat-       ammatillisuuden taso on vallitsevan työllisyysti-
20590: tavaksi mahdollisimman nopeasti niiden ilmaan-        lanteen takia kirjava.
20591: nuttuaja tarvittaessa lakkauttaa palvelutoimin-           Lääninhallitus valvoo yksityisiä sosiaalipalve-
20592: ta. Tämä vaatisi nykyisen säädöspohjan tarkista-      lujen tuottajia lähinnä ilmoitusten ja kanteluiden
20593: mista. Lisäksi kaivattaisiin säädöksiä palvelutoi-    perusteella jälkikäteen. Ainoastaan lastensuoje-
20594: minnassa tarvittavan henkilöstön riittävästä          lulaitoksille vaaditaan perustamislupa, ja tällöin
20595: määrästä ja ammatillisen koulutuksen vähim-           voidaan etukäteen tarkistaa toiminnan taso.
20596: mäistasosta. Lääninhallitus toivoisi myös toimi-      Lääninhallitukselle saapuneet ilmoitukset ja
20597:  tiloja koskevia tasomäärittelyjä ja riittäviä val-   kantelut tutkitaan aina yhdessä paikallisviran-
20598:  tuuksia valvontaviranomaisille harkita tilojen       omaisten kanssa mm. tarkastuskäynnein.
20599:  sopivuus haijoitettavaan toimintaan. Kun yksi-           Kuntien suorittama valvonta on lääninhalli-
20600:  tyisen sosiaalihuollon palvelutoiminnan jatku-       tuksen mielestä riittämätöntä. Tämä johtuu
20601:  vuus turvataan pääosin verovaroin, olisi läänin-     muun ohella siitä, että valvontatehtävää ei ole
20602:  hallituksen mielestä myös perusteita tarkistaa       kunnissa tiedostettu ja valvonta on sattumanva-
20603:  säädöksiä. Esimerkiksi kunnilta perittyjen sosi-     raista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kun-
20604:  aalipalvelumaksujen käyttäminen merkittävillä        tien välinen tietojen vaihto ja valvonnan koordi-
20605:  osin muuhun tarkoitukseen kuin siihen, mihin ne      nointi eivät toimi.
20606:  on tarkoitettu, olisi kriminalisoitava samaan            Pienissä kunnissa puolestaan ei lääninhalli-
20607:  tapaan kuin avustuspetos.                            tuksen käsityksen mukaan välttämättä ole re-
20608:      Kaikkein paras keino epäkohtien syntymisen       sursseja eikä aina ammattitaitoakaan palvelujen
20609:  estämiseksi on Turun ja Porin lääninhallituksen      ammatillisuuden selvittämiseksi ja palveluntuot-
20610:  mielestä yksityistä sosiaalipalvelutoimintaa kos-    tajien käyttö ratkaistaan usein kustannusten pe-
20611:  kevan ilmoitusmenettelyn kehittäminen siten,         rusteella. Esimerkiksi lastensuojelun laitospalve-
20612:  että uusien yrittäjien tulisi antaa sekä ennen       luja saatetaan tarvita pienissä kunnissa kerran
20613:  toiminnan aloittamista tieto toiminnan sisällös-     vuodessa, ja tällöin tarve ilmenee kiireellisenä ja
20614:  tä, henkilöstöstä, sen ammatillisesta pätevyydes-    ennakoimattomana. Koska kunnilla ei ole omaa
20615:  tä ja toimitiloista että vuosittain jälkikäteen      palveluverkostoa, sijoitukset tehdään sattuman-
20616:  toimintakertomus. Tällainen menettely vaatisi        varaisesti, ja usein sijoituspaikan valinnan kri-
20617: 14 330616T
20618: 210
20619: 
20620: teerinä käytetään siitä aiheutuvia kustannuksia.      teaa, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon
20621: Tästä voi kuitenkin lääninhallituksen mielestä        toiminnoille ei ole olemassa yhtä täsmällistä
20622: seurata lapsen sijoituskierre, joka aiheuttaa pit-    rajaa. Tämä on helppo havaita vertailemalla
20623: källä ajalla huomattavia kustannuksia.                näitä aloja eri maissa keskenään. Suomessa pal-
20624:    Lastensuojelulaitoksista ja vammais- ja van-       velujen tarjontaan ja toimintojen rajojen muo-
20625: hustenpalvelulaitoksista tehdään vuosittain Uu-       toutumiseen ovat vaikuttaneet omat historialli-
20626: denmaan lääninhallitukselle 1-3 kantelua, jot-        set syyt, mm. valtionosuuden saaminenjoihinkin
20627: ka yleensä ovat myös aiheellisia. Kantelujen          toimintoihin toisten toimintojen jäädessä sitä
20628: yhteydessä on käynyt ilmi, etteivät ao. kunnat        ilman. Ääripäissä kummallakin alueella on toi-
20629: ole olleet tietoisia esitetyistä epäkohdista edeltä   mintoja, jotka eivät välttämättä edes kohtaa,
20630: käsin. Myöskään säädösten edellyttämä ilmoi-          kun taas joitakin toimintoja on siirretty alalta
20631: tusmenettely ei ole lääninhallituksen käsityksen      toiselle milloin mistäkin syystä. Tällaisia ovat
20632: mukaan toiminut käytännössä, ja ilmoituksen-          kehitysvammaisten asiat, päihdehuolto ja kun-
20633: varainen toiminta mahdollistaakin olennaisesti        toutusasiat sekä kasvatusneuvola-asiat
20634: väärinkäytökset. Epäkohtien esille tuleminen on           Oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan
20635: erittäin sattumanvaraista, ja epäasiallinen toi-      sosiaalipuolenkin asiantuntijat ovat olleet tuke-
20636: minta on voinut jatkua pitkäänkin.                    massa potilaitten oikeuksien kehittämistä ter-
20637:    Lääninhallitus painottaa lausunnossaan, että       veydenhuollossa, jotta se johtaisi ennen pitkää
20638: sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksityisille     asiakkaan oikeuksien havaitsemiseen ja kehittä-
20639: palvelujentuottajille on voitava asettaa riittävän    miseen myös sosiaalihuollon puolella. Eräs kes-
20640: korkeat, asiakasturvallisuuden takaavat laatu-        keinen asia olisi luultavasti sosiaalihuollon am-
20641: vaatimukset. Tätä vaatii myös kansalaisten oi-        mattihenkilöiden oman ammatti-identiteetin
20642: keusturva ja yhdenvertainen kohtelu maan eri          vahvistaminen. Lausunnon mukaan on syytä
20643: kunnissa.                                             pohtia, voisiko se tapahtua esim. rekisteröimällä
20644:    Lääninhallitus katsoo lausunnossaan, että          ammatinharjoittajat joko viranomaisten tai am-
20645: yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavien laitosten     matinharjoittajien omien liittojen tms. rekiste-
20646: toiminta tulisi saattaa luvanvaraiseksi. Samassa      riin. Tätä pohdittaessa on syytä myös tarkkailla,
20647: yhteydessä tulisi määritellä luvanvaraisen toi-       mihin päädytään terveydenhuollon ammatin-
20648: minnan palvelujen tuottaja. Lupamenettelyä            harjoittajien lainsäädäntöä tällä hetkellä uudis-
20649: koskevan säädöstön voisi yhtenäistää yksityisiä       tettaessa.
20650: terveydenhuollon palvelujen tuottajia koskevan            Jos sosiaalihuollossa päädytään ammatinhar-
20651: lainsäädännön kanssa. Muun kuin laitostoimin-         joittajien rekisteröintiin, on oikeusturvakeskuk-
20652: nan osalta ei voimassa olevaan käytäntöön lää-        sen mielestä syytä antaa viranomaisille keinot
20653: ninhallituksen käsityksen mukaan liene muutos-        myös puuttua ammatinharjoittajien toimintaan
20654: tarpeita.                                             silloin, kun siinä havaitaan epäkohtia. On sel-
20655:    Kymen lääninhallitus toteaa lausunnossaan,         vää, että sosiaalihuollon yksityisten palvelujen
20656: että sosiaali- ja terveydenhuollon lupajärjestelmä    tuottajien laitospalveluihin on myös voitava
20657: on edelleen säilytettävä ja sitä on kehitettävä.      puuttua, jos epäkohtia havaitaan. Kuntien ny-
20658: Lääninhallitus huomauttaa myös, että sosiaali-        kyinen tarve leikata kustannuksia ja ostaa palve-
20659: ja terveydenhuollon palveluissa on aina kysymys       luja vapaasti voi lausunnon mukaan aiheuttaa
20660: huomattavista eettisistä arvoista.                    tilanteita, jotka lähenevät uushuutolaisuutta.
20661:     Kunnan mahdollisuudet tehokkaaseen val-           Tällöin vähin, mitä asiakkaan turvaksi voitaisiin
20662: vontaan ovat lääninhallituksen mielestä vähäiset      tehdä, olisi perustaa potilasasiamiehen tyyppi-
20663: ainakin ennakolta. Viranomaisselvitys alkaa           nen sosiaaliasiamies sosiaalihuollon sektorille.
20664: yleensä vasta mahdollisen epäkohdan tultua tie-       Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädän-
20665: toon valituksen ,tai kantelun johdosta tai asian      tö yhdistyy, ei liene estettä nimetä yhteistä asia-
20666: tultua muuten julkisuuteen.                           miestä molemmille sektoreille.
20667:    Lääninhallituksen mielestä sillä tulisi olla sa-       Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huo-
20668: manlaiset edellytykset valvoa alusta alkaen myös      mauttaa lausunnossaan myös, että ko. valvonta
20669: yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajia kuten ter-   ei voi toimia yksinomaan keskitettynä johonkin
20670: veydenhuollon palvelujen tuottajiakin.                yksikköön Helsingissä. Kunnalliset viranomai-
20671:    Terveydenhuollon oikeustur-                        set ovat usein liian lähellä herättääkseen kysy-
20672: v a k e s k u k s e n 1 a u s u n t o. Lausunnos-     myksen ammatinharjoittamisoikeuksiin puuttu-
20673: saan Terveydenhuollon oikeusturvakeskus to-           misesta tai laitoksen sulkemisesta. Jos lääninhal-
20674:                                                                                                           211
20675: 
20676: litusten sosiaali- ja terveystoiminnot lakkaute-         mahdollisuudet toteuttaa valvontaa heikkenevä!
20677: taan, tarvitaan jokin vastaava alueellinen yksik-        erityisesti pienissä kunnissa. Palvelujen tuottajien
20678: kö keskushallinnon tueksi huolehtimaan oikeus-            taloudellinen asema taas on usein heikentynyt
20679: turvasta kentällä.                                       kuntien vähentäessä maksusitoumuksiaan, ja
20680:     Kun sosiaali- ja lerveydenhuollossa siirryttiin v.    tämä voi vaikuttaa myös suoraan tuotettavien
20681: 1984 ostopalvelujärjestelmään osana ns. Valtava-         palvelujen laatuun. Nykyinen valvonnan taso saat-
20682: uudistusta, ajateltiin syntyvän kilpailutilanteen         taa pahimmillaan mahdollistaa asiakkaiden hoi-
20683: tellostavan ja järkeistävän toimintaa ja tuovan          don tosiasiallisen laiminlyönnin joko varojen puut-
20684: siten kunnille myös kustannussäästöjä. Kilpailuti-        teessa tai toiminnan voiton maksimoimiseksi.
20685: lanne ei ole kuitenkaan valtiontilintarkastajien             Valtiontilintarkastajat katsovat, että mitkään
20686: arvion mukaan tuonut, varsinkaan sosiaalihuollon         syyt eivät puolla sitä, että sosiaalihuollon laitos-
20687: puolella, niin laajaa ja toimivaa yksityisten palve-     palveluja tuottavien yksityisten palvelujen tuotta-
20688: lujentuottajien verkostoa, kuin oli ajateltu. Muun       jien valvonta on heikommin järjestetty kuin ter-
20689: muassa valtion osallistuminen eräiden sosiaali-           veydenhuollon puolella. Näiden laitosten asiak-
20690: huollon palvelujen tuotantoon on ollut merkittävää       kailla ja heidän omaisillaan on oikeus edellyttää,
20691: ja Raha-automaattiyhdistyksen kehittämis- ym.            että riittävällä tavalla varmistetaan yhteiskunnan
20692: tuen merkitys on ollut suuri. Kun taloudellisen           varoin tuotettavien palvelujen asianmukaisuus.
20693: laman takia suuret yksityiset palvelujentuottajat        Nykyinen lainsäädäntö ja valvontajärjestelmä ei
20694: ovat taloudellisissa vaikeuksissa, on sosiaalihuol-      ole tähän tarkoitukseen riittävä.
20695: lon sektorille kasvamassa uudenlainen, mm. kehi-             Laki potilaan asemasta ja oikeuksista koskee
20696:  tysvammaisten hoitoon suuntautuva palvelujen-            terveydenhuollon asiakkaita ja Terveydenhuollon
20697:  tuottajien ryhmä, joka tarjoaa pienimuotoista           oikeusturvakeskus käsittelee nimensä mukaisesti
20698: koti- tai laitoshoitoa. Tämä on sinänsä myöntei-         terveydenhuollon alaan liittyviä kysymyksiä.
20699: nen kehityssuunta. Tähän liittyvä valtion koulu-         Nämä esimerkit osoittavat, miten eri tavalla sosi-
20700:  tus- ym. tukitoiminta tulisi kuitenkin ehdottomasti     aali- ja terveydenhuollon asiakkaisiin on tähän
20701:  toteuttaa yhteistyössä alaa valvovien viranomais-       asti suhtauduttu. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon
20702:  ten kanssa.                                             lainsäädäntöä tulevaisuudessa pyritään yhä enem-
20703:     Kunnissa on toiminnan rationalisointi ja säästö-     män yhdistämään, on sosiaalihuollon asiakkaan
20704: kohteiden etsiminen merkinnyt monessa tapauk-            aseman oltava yhdenvertainen kaikilta osin ter-
20705: sessa ensimmäisenä ostopalvelujen leikkaamista.           veydenhuollon asiakkaan aseman kanssa.
20706:  Tämä on ollut helpompaa kuin kunnan omien
20707:  toimintojen purkaminen. Tuloksena on saattanut             Lasten päivähoito ja kotihoidon tuki.
20708:  olla paitsi aiottua pienemmät säästöt myös eräi-        Y l e i s t ä. Laki (36/73) ja asetus (239/73) lasten
20709: den perinteisesti ostopalveluin hoidettujen sosiaa-      päivähoidosta tulivat voimaan 20 vuotta sitten.
20710:  lihuollon osa-alueiden, kuten päihdehuollon, eri-       Tuolloin Suomessa oli 250 000 päivähoitopaikan
20711:  tyisen voimakas karsiminen suhteessa sosiaali-          tarve ja 42 500 hoitopaikkaa, joten kahdeksan
20712: huollon muihin palveluihin. Vaarana on eräiden           lasta kymmenestä oli vailla päivähoitopaikkaa.
20713:  asiakasryhmien joutuminen väliinputoaja-ase-            Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan kun-
20714: maan ilman riittäviä palveluja. On muistettava,          nan on huolehdittava päivähoidon saatavuudes-
20715:  että nimenomaan sosiaalihuollon puolella on suu-        ta kunnan järjestämänä tai valvomana siinä
20716:  ria asiakasryhmiä, joiden kyky itse arvioida saa-       laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin
20717: mansa hoidon laatua, saati vaatia sitä, on rajalli-      kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Asetuksen
20718:  nen. Toivottavaa olisi, että säästökohteita harkit-     mukaan päivähoitopalvelut on kunnassa järjes-
20719:  taessa palvelujen eri tuotantotavat voitaisiin ny-      tettävä niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen
20720:  kyistä tasapuolisemmin arvioida keskenään sekä          tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja pai-
20721:  kustannusten että palvelujen kysynnän, tehokkuu-        kallisten olojen edellyttämällä tavall~ turvatuksi.
20722:  den ja laadun osalta. Tämä edellyttää kuitenkin         Lapsia päivähoitoon otettaessa on etusija annet-
20723: paitsi tahtoa myös kuntien laskentatoimen kehit-         tava sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä päi-
20724:  tämistä edelleen aitoa kustannusvertailua mahdol-       vähoitoa tarvitseville lapsille.
20725:  listavaksi.                                                Vuonna 1985 lakia muutettiin siten, että vuo-
20726:      Valtiontilintarkastajien mielestä sosiaalihuol-     den 1990 alusta lukien lasten vanhemmilla on
20727:  lon yksityisten palvelujentuottajien valvonnan ta-      ollut oikeus saada halutessaan kunnallinen hoi-
20728:  sosta olisi syytä herättää keskustelua. Henkilöstö-     topaikka tai kotihoidon tuki alle 3-vuotiaan
20729:  vähennysten johdosta kuntien viranhaltijoiden           lapsen hoidon järjestämiseksi. Kotihoidon tuki
20730: 212
20731: 
20732: koostuu lakisääteisestä kotihoidon tuesta ja                          tapauksissa tulkittu kunnan ehdoilla tarjotuksi
20733: mahdollisista kunnallisista lisätuista. Lasten ko-                    hoitopaikaksi. Hoitopaikkaa on tarjottu esim.
20734: tihoidon tuki on tarjonnut alle 3-vuotiaan lapsen                     kohtuuttoman kaukaa kotoa. Myös hoitomuo-
20735: vanhemmille mahdollisuuden heidän niin halu-                          don valintamahdollisuus on supistunut.
20736: tessaan hoitaa lastaan kotona.                                           P ä i v ä h o i t o. Kunnallinen päivähoito on
20737:    Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun tiedon                    lapsiperheiden keskeinen palvelumuoto. Päivä-
20738: mukaan sekä lainsäädännön että käytännön ta-                          kodeissa tapahtuvan päivähoidon ja perhepäivä-
20739: solla on toteutunut vanhempien subjektiivinen                         hoidon rinnalle on viime vuosina kehittynyt uusi
20740: oikeus saada halutessaan lapselleen kunnallinen                       toimintamuoto, ns. ryhmäperhepäivähoito usein
20741: hoitopaikka. Eduskunta on 11.12.1992 tehdyllä                         kunnan omistamissa tiloissa. Näin mahdolliste-
20742: lainmuutoksella (1288/92) siirtänyt 3-vuotiaiden                      taan perhepäivähoidon toteuttaminen kahden
20743: lasten oikeuden päivähoitopaikkaan tai kotihoi-                       tai kolmen perhepäivähoitajan yhteistyönä.
20744: dontukeen alkavaksi 1.8.1995. Valtakunnalli-                             Lastentarhanopettajien ja perhepäivähoitaji-
20745: seen suunnitelmaan sosiaali- ja terveydenhuollon                      en lisäksi päivähoidossa toimii hoito- ja kasva-
20746: järjestämisestä v. 1993 sisältyy lause, jonka mu-                     tustehtävissä myös mm. päivähoitajia, sosiaa1i-
20747: kaan 1.8.1995 voimaan tuleva alle kouluikäisten                       kasvattajia, lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia.
20748: oikeus päivähoitoon poistetaan. Nämä periaat-                         Seuraavasta taulukosta ilmenee päiväkotien
20749: teet on kirjattu kertomusvuoden tulo- ja meno-                        henkilöstön ja perhepäivähoitajien määrän kehi-
20750: arvion yleisperusteluihin. Sosiaali- ja terveysmi-                    tys v. 1989-92:
20751: nisteriön mukaan päivähoito-oikeus on joissakin
20752: 
20753: 
20754: 
20755:                                                                           1989         1990                  1991          1992
20756: Päiväkotien hoitohenkilöstö ............................. .             18 935       20 356                20 659        20 600
20757: Perhepäivähoitajat ............................................ .       26 567       26 705                26 186        24 581
20758: 
20759: 
20760: 
20761:    Päiväkotien hoitohenkilöstön määrän kasvu                          myys on voimakkaasti kohdannut juuri päivä-
20762: hidastui vuoteen 1991 saakka ja lähti laskuun                         hoidon työntekijöitä, koska nopeasti nousseet
20763: kertomusvuoden aikana. Perhepäivähoidon                               työttömyysluvut ovat supistaneet myös päivä-
20764: osalta taite tapahtui vuoden 1990 jälkeen. Joita-                     hoidon kysyntää.
20765: kin vuosia sitten keskeisesti päivähoidon kehittä-                       Seuraavassa asetelmassa esitetään päivähoito-
20766: mistä ja laajentamista haitannut työvoimapula                         paikkojen määrä, vajaus ja ylitarjonta v. 1990 ja
20767: on nopeasti muuttunut työttömyydeksi. Työttö-                         1992:
20768: 
20769: 
20770: 
20771:                                                      Hoitopaikat                          Vajaus                    Ylitarjonta
20772:                                                   1990               1992         1990             1992        1990         1992
20773: Kokopäivähoito
20774: Alle 3-vuotiaat ......................         55 090            53 301           1 341                                    3 924
20775: 3-6-vuotiaat ........................         109 050           113 798          10 219            4026                    3 402
20776: Yhteensä ...............................      164 140           167 099          11 560            4026                    7 326
20777: 
20778: Osapäivähoito
20779: Alle kouluikäiset ...................          32 347               29 105       1 218              544                    2 855
20780: Koululaiset ............................       17 397               16 833       2 616              967                    1 255
20781: Yhteensä ...............................       49 744               45 938       3 834             1511                    4 110
20782: Kaikki yhteensä ....................          213 884           213 037          15 394            5 537                 11436
20783:                                                                                                                       213
20784: 
20785:     Vuonna 1990 puuttui 15 394 päivähoitopaik-                   huomioon erityishoitoa tarvitsevat lapset. Ker-
20786: kaa. Kertomusvuoden alussa taas vallitsi yhtäai-                 tomusvuonna erityispäivähoitopaikkoja oli
20787: kaa 11 436 paikan ylitarjonta ja 5 537 hoitopai-                  1 709, mikä on n. 0,9% maamme päivähoitopai-
20788: kan vajaus. Kaikkiaan päivähoitopaikkoja oli                     koista. Erityispäivähoitopaikkojen määrä on
20789: 213 037. Päivähoitopaikoista oli kokopäiväpaik-                  hieman kasvanut, vaikka päivähoitopaikkojen
20790: koja 78 %ja päiväkotipaikkoja 58%. Kaupunki-                     määrä on laskenut.
20791: kunnissa on enemmän päiväkotihoitoa ja muissa                        Valtakunnallinen esiopetuskokeilu käynnis-
20792: kunnissa perhepäivähoitoa. Yksittäisissä kun-                    tettiin v. 1971 viidessä sosiaalihallituksen alaises-
20793: nissa on kuitenkin esiintynyt päivähoitopaikko-                  sa päiväkodissa ja kuudessa opetushallituksen
20794: jen vajausta. Hoitopaikkojen kokonaismäärä on                    alaisessa koulussa. Kokeilu päättyi vasta v. 1984
20795: laskenut. Laskeva suunta on jatkunut v. 1993                     ja sen tuloksena valmistuivat esiopetuksen ope-
20796: ministeriön tekemän kuntaotokseen perustuvan                     tussuunnitelmat erikseen päiväkoteihin ja kou-
20797: selvityksen mukaan.                                              luihin. Vuonna 1985 valtioneuvosto päätti, että
20798:     Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan täysin                esiopetus on oppilaille vapaaehtoista. Koulun
20799: vertailukelpoisia, tuoreita ja luotettavia tietoja               esiopetus jäi päiväkotipalveluja täydentäväksi
20800: päivähoidon lääneittäisestä kehittymisestä ei ole                toiminnaksi lähinnä haja-asutusalueilla. Vasta-
20801: käytettävissä, koska tiedot perustuvat sosiaali- ja              tessaan hallituksen koulutuspoliittiseen selonte-
20802: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen                     koon v. 1990 eduskunta totesi, että esiopetus on
20803: Stakesin tekemiin erillisselvityksiin. Kokonais-                 järjestettävä kaikille kuusivuotiaille. Opetuksen
20804: vastuu perhepoliittisten tukimuotojen ja palvelu-                on oltava lapsen lähtökohdista leikin avulla
20805: jen valtakunnallisesta seurannasta kuuluu sosiaa-                tapahtuvaa kasvatusta.
20806: li- ja terveysministeriölle. Kansaneläkelaitos,                      Opetushallitus ja Stakes ovat v. 1993 laatineet
20807:  Stakes ja Tilastokeskus tuottavat perhepolitiikan               esiopetuksen perusteet. Tarkoituksena on, että
20808: osa-alueita koskevia tietoja. Sosiaali- ja terveys-              kaikilla lapsilla olisi vuotta ennen koulun alkua
20809: ministeriön mukaan koko tilastointijärjestelmää                  mahdollisuus esiopetukseen. Koulun puolella
20810:  ollaan muuttamassa. Tavoitteena on valmiin                      annettava esiopetus noudattaa kouluhallinnon
20811:  tilastointityön entistä parempi hyväksikäyttö,                  opetuksen perusteita. Sosiaalitoimessa niitä pi-
20812:  samojen tietojen kerääminen vain kertaalleen ja                 detään vain ohjeellisina. Runsas puolet ikäluo-
20813:  palautetietojärjestelmän parantaminen.                          kasta on esiopetuksen piirissä. Vain pieni osa saa
20814:      Erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativille lapsil-           esiopetusta kouluissa.
20815:  le on joissakin suuremmissa kunnissa perustettu                     Esiopetuksen nimellä kulkee myös perhepäi-
20816:  erityispäivähoito-osastoja. Erityispäivähoitoa                  vähoidon ohjatut tuokiot sekä seurakuntien ja
20817:  toteutetaan lähinnä tavanomaisten päiväkotien                   yhdistysten kerhot, joissa 6-vuotiaat lapset viet-
20818:  erityisryhmissä suurelta osin integroituna tavan-               tävät aikaansa. Käytäntö onkin hyvin kirjava.
20819:  omaiseen päivähoitoon. Tällöin ryhmien mitoi-                   Seuraavassa taulukossa esitetään 6-vuotiaiden
20820:  tuksessa ja henkilökunnan määrässä otetaan                      esiopetus lääneittäin kertomusvuoden alussa:
20821: 
20822: Lääni                                           Päivähoidossa                6-vuotiaita esiopetuksen piirissä
20823:                                                  6-vuotiaita
20824:                                                Yht.      %ikä-       Päivähoi-     Koulussa         Yht.          %ikä-
20825:                                                         luokasta       dossa                                     luokasta
20826: Uudenmaan ..........................          11 618     74,9         10 702          109         10 811          69,7
20827: Turun ja Porin ......................          5 513     61,0          4240           112          4 352          48,1
20828: Ahvenanmaa .........................             259     93,2            222                         222          79,9
20829: Hämeen .................................       5 165     61,2          4423            75          4498           53,3
20830: Kymen ..................................       2 336     60,7          1 572           24          1 596          41,4
20831: Mikkelin ................................      1 518     56,2          1280            69          1 349          49,9
20832: Pohjois-Karjalan ...................           1 287     53,7            569           43            612          25,5
20833: Kuopion ................................       2 062     59,3          1 646          193          1 839          52,9
20834: Keski-Suomen .......................           1 865     53,9          1 382           22          1404           40,6
20835: Vaasan ..................................      3 779     60,6          2 986           21          3 007          48,2
20836: Oulun ....................................     3 585     50,7          2 627          122          2 749          38,8
20837: Lapin .....................................    1 791     59,7          1 463          165          1 628          54,3
20838: Yhteensä ...............................      40 778      62,3        33 112          955        34 067           52,0
20839: 214
20840: 
20841:    Kuusivuotiaista lapsista päivähoidossa oli       den kasvun vuoksi. Laman lisäksi viimeaikaiset
20842: kaikkiaan 40 778 eli 62,3 % ikäryhmästä. Heistä     säästöt ovat vaikuttaneet voimakkaasti päivä-
20843: esiopetuksen piirissä päivähoidossa oli 33 112 ja   hoitoon. Kuntien tuleviksi vuosiksi suunnittele-
20844: koulun järjestämän esiopetuksen piirissä 955 eli    mat säästötoimet ulottuvat sosiaali- ja terveys-
20845: 52 % ikäryhmästä.                                   ministeriön mukaan muutamissa kunnissa myös
20846:     Lasten päivähoitojärjestelmä on Suomessa        olemassa olevan palvelukapasiteetin purkami-
20847: rakennettu keskitetysti ohjatun suunnittelujär-     seen niiltä perheiltä, joilla ei ole subjektiivista
20848: jestelmän mukaan. Täten päivähoidon tarjonta        oikeutta päivähoitoon. Vuoden 1994 alusta läh-
20849: ja laatu on melko tasainen koko maassa. Laadun      tien kunnallisia hoitopaikkoja riittää joissakin
20850: perustana on ollut päivähoitoyksikössä hoidet-      kunnissa vain lähinnä alle 3-vuotiaille, joille laki
20851: tavien lasten määrää sekä henkilöstön määrää ja     turvaa oikeuden päivähoitoon. Yli 3-vuotiaille
20852: koulutusvaatimuksia koskeva normitus. Vuoden        päivähoitopaikkoja annetaan vain erityissyistä.
20853:  1993 alusta väljennettiin ammatillisen henkilö-    Päivähoitoasetuksen mukaisia perusteita hoi-
20854: kunnan kelpoisuusvaatimuksia. Samanaikaisesti       toon ottamisen ensisijaistamiselle ovat kasvatuk-
20855: ryhmäkokosäännöksiä muutettiin siten, että lap-     selliset ja sosiaaliset syyt. Sosiaali- ja terveysmi-
20856: siryhmiä saa suurentaa hoitoyksikkökohtaiset        nisteriön mukaan taloudellisen tilanteen ja jul-
20857: keskimääräiset poissaolot huomioon ottaen           kisten säästötoimien yhteisvaikutus on yleensä-
20858: kunnan harkinnan mukaisesti.                        kin lapsiperheiden kohdalla voimakkaampi,
20859:     Kertomusvuoden elokuun alusta siirryttiin       koska käytettävissä olevista tuloista huomattava
20860: vapaakunnissa lasten päivähoidosta annetun          osa muodostuu julkisista tulonsiirroista.
20861: asetuksen muutoksen ( 1018/91) mahdollistamiin          Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvi-
20862: ryhmäsäännöksiin. Asetuksessa ei enää määri-        tyksen mukaan kunnat ovat voimakkaasti supis-
20863: telty ryhmäkokoja vaan lasten sekä hoito- ja        tamassa päivähoitoon käyttämiään varoja. Mi-
20864: kasvatushenkilöstön välinen suhdeluku. Hoito-       nisteriö selvitti kertomusvuoden muutoksia tut-
20865: yksikölle siirtyi oikeus jakaa lapset sellaisiin    kimuksella, jossa oli mukana 53 kuntaa. Selvi-
20866: hoitoryhmiin kuin yksikkö henkilöstöresurssit       tyksessä mukana olleissa kunnissa päivähoidos-
20867: huomioon ottaen päätyy. Vuoden 1993 alusta          sa toteutettiin keskimäärin 8 %:n säästötoimet.
20868: voimaan tulleen asetuksen muutoksen mukaan          Säästöt toteutettiin ensisijaisesti suurentamalla
20869: säännös koskee nykyään kaikkia kuntia. Stake-       päivähoidon ryhmäkokoa, vähentämällä osapäi-
20870: sin tekemän selvityksen mukaan joka toinen          vähoitoa, leikkitoimintaa ja muuta päivähoidon
20871: kunta suurensi ryhmäkokojajo kertomusvuoden         oheistoimintaa sekä supistamalla toimintamää-
20872: aikana.                                             rärahoja. Lisäksi sijaisia ei enää palkattu ja
20873:     Suomessa panostettiin 1980-luvulla lapsiper-    perhepäivähoidon osuutta kuntien päivähoito-
20874: heiden aseman parantamiseen. Kun kaikki per-        toiminnassa pienennettiin. Päiväkotien henkilös-
20875: hepoliittiset etuudet ja palvelut otetaan huo-      tömenoissa ei säästetty kertomusvuonna irtisa-
20876: mioon, panostaa Suomi perhepolitiikkaan Sta-        nomisilla tai lomautuksilla. Sen sijaan perhepäi-
20877: kesin mukaan yhtä paljon kuin Tanska ja Nor-        vähoidon henkilöstömenoissa kunnat ovat ryh-
20878: jan, mutta selvästi vähemmän kuin Ruotsi.           tyneet säästötoimiin. Stakesin mukaan kunnat
20879: Muissa Pohjoismaissa ei ole lasten kotihoidon       ovat jo irtisanoneet perhepäivähoitajia ja
20880: tuen järjestelmää. Suomen päivähoidon menot         67 %:ssa kunnista heitä on lomautettu.
20881: olivat yli puolet pienemmät kuin Ruotsissa asu-         Päivähoitomaksujen kertymään on päivähoi-
20882: kasta kohti ostovoimalla verrattaessa. Tanskas-     tomaksujen korottamisen lisäksi vaikuttanut
20883: sa päivähoidon menot olivat hieman suuremmat        maksuluokkien tulorajojen alentaminen. Sosiaa-
20884: kuin Suomessa mutta Norjassa ja Islannissa yli      li- ja terveysministeriö määrittelee kuntia sitoval-
20885: puolet pienemmät. Tosin Suomessa päivähoito         la päätöksellä vuosittain vähimmäistulorajan,
20886: on laajempaa kuin näissä maissa. Suomen päivä-      jonka alapuolelle jääviitä perheiltä ei peritä mak-
20887: hoidon edullisuuden syynä on Stakesin mukaan se,    sua päivähoidosta. Samassa yhteydessä ministe-
20888: että päivähoito painottuu perhepäivähoitoon.        riö on antanut kunnille suositukset muiden mak-
20889:     Lasten päivähoidon tilanne on olennaisesti      suluokkien tulorajoiksi. Maksuluokkia on kuusi.
20890: muuttunut muutamassa vuodessa. Vuoden 1990          Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis-
20891: päivähoitopaikkojen suurehko vajaus on muut-        keskuksen mukaan muutamissa kunnissa jopa
20892: tunut kertomusvuonna paikkojen ylitarjonnaksi.      60 %perheistä kuluu ylimpään maksuluokkaan.
20893: Päivähoidon tarve on vähentynyt yhteiskunnan        Kertomusvuonna kuului Helsingissä ylimpään
20894: rakenteellisen muutoksen, lähinnä työttömyy-        maksuluokkaan 17,4% perheistä.
20895:                                                                                                                    215
20896: 
20897:     Perheiden jakautuminen eri maksuluokkiin          viittasi myös se, että kunnissa, joissa lasten
20898: on muuttunut merkittävästi viime vuosina.             kotihoitoa tuettiin valtakunnallisen tuen lisäksi
20899: Aiempina vuosina kunnat noudattivat melko             kuntakohtaisella tuella, kotihoidon tuen käyttö-
20900: yhtenäisesti annettuja tulorajasuosituksia. Ta-       aste oli vain hiukan korkeampi kuin muissa
20901: loudellisen tilanteen heikentyessä kunnat ovat        kunnissa. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston
20902: ottaneet käyttöön omat alemmat tulorajansa,           mukaan Helsingissä syksyllä 1989 kunnallinen
20903: jolloin perheiltä on kerätty enemmän päivähoi-        tuki nostettiin 500 mk:sta 2 200 mk:aan alle 1-
20904: tomaksuja. Vuonna 1991 suosituksia noudatti           vuotiailla ja 1 700 mk:aan alle 3-vuotiailla. Kun
20905: kaksi kuntaa kolmesta. Kertomusvuonna vain            vuoden 1990 alusta tukea nostettiin edelleen alle
20906: joka kymmenes kunta käytti ministeriön suosi-         1,5-vuotiailla 2 612 mk:aan ja alle 3-vuotiailla
20907: tustulorajoja. Tämän vuoksi samalla tulotasolla       1 612 mk:aan, niin kotihoidon tuen valinneiden
20908: olevien perheiden päivähoitomaksut voivat vaih-       perheiden määrä nousi merkittävästi. Vuodesta
20909: della huomattavastikin eri kunnissa.                  1988 vuoteen 1989 nousu oli 26,8% ja vuodesta
20910:     K o t i h o i d o n t u k i. Lasten päivähoito-   1989 vuoteen 1990 edelleen 21,8 %. Viime vuosi-
20911: järjestelmään ovat 1980-luvun loppupuolelta           na kotihoidon tuen melko vähäiset markkamää-
20912: vaikuttaneet voimakkaasti vanhempien lakisää-         räiset supistukset eivät ole olennaisesti vaikutta-
20913: teinen oikeus jäädä hoitovapaalle ansiotyöstä         neet kotihoidon tuen valinneiden perheiden
20914: kunnes lapsi täyttää 3 vuotta, kuntien velvolli-      määrään.
20915: suus järjestää riittävästi päivähoitopaikkoja alle       Lasten kotihoidon tuen määrä oli aluksi si-
20916: 3-vuotiaille lapsille sekä kotihoidon tuki.           dottu sairausvakuutuksen peruspäivärahan
20917:     Lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi eräissä     määrään. Vuonna 1991 lasten kotihoidon tuki
20918: kunnissa on ryhdytty maksamaan kunnan omaa            kuitenkin irrotettiin peruspäivärahasta. Siihen
20919: kotihoidon tukea. Kunnallinen kotihoidontuki          tehtiin tasokorotus ja se sidottiin TEL-indeksiin.
20920: on päällekkäinen lakisääteisen tuen kanssa siten,     Lasten kotihoidon tuen kehitys v. 1985-92
20921: että kaikki kunnallista tukea saavat ovat oikeu-      ilmenee seuraavasta asetelmasta:
20922: tettuja myös lakisääteiseen tukeen. Lähes kaikki
20923: lapsiperheet käyttävät kotihoidon tukea ainakin       Vuosi           Tukea      Perus-    Sisarus-  Lisäosa Osittainen
20924: lyhyen ajan vanhempainrahakauden päätyttyä.                          maksettu     osa      korotus              kotihoi-
20925: Lakisääteisen ja kunnallisen kotihoidon tuen                                                                   dontuki
20926:                                                                        Mmk          Saajia keskimäärin vuodessa
20927: maksaminen on vähentänyt huomattavasti päi-           1985 .......     191,1    15 780      3 248      2 034
20928: vähoitopaikkojen kysyntää. Eniten kuntien             1986 .......     433,1    32 547      5 654      3 977
20929:  omia järjestelmiä on Uudellamaalla ja erityisesti    1987 .......     790,6    43 520     28 234     16 608
20930: pääkaupunkiseudulla.                                  1988 .......     994,4    50 542     33 109     24176
20931:     Kunnallinen kotihoidon tuki vaihteli kerto-       1989 .......   1241,9     59141      37 493     29411       1 609
20932: musvuonna n. 400 mk:sta 2 000 mk:aan. Lasten          1990 .......   1 717,7    77 371     42 891     37 740      1 860
20933:                                                       1991 .......   2100,0     81 891     44 242     43 193      1941
20934:  kunnallista kotihoidon tukea maksavien kuntien       1992 .......   2 865,8    86 787     46002      51 999      1 778
20935:  määrä oli suurin v. 1991, jolloin 56 kuntaa
20936:  maksoi omaa kotihoidon tukea. Kertomusvuo-
20937: den alussa sitä maksoi yhteensä 42 kuntaa.
20938:  Uudenmaan läänissä näitä kuntia oli 16, Hä-             Taulukosta ilmenevät kotihoidon tuen kus-
20939:  meen läänissä 7, Kymen sekä Turun ja Porin           tannukset sekä perusosaa, sisarkorotusta, lisä-
20940:  läänissä 5, Oulun läänissä 3, Kuopion läänissä 2     osaa ja osittaista kotihoidon tukea saavien mää-
20941:  sekä Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalan, Keski-         rät keskimäärin vuoden aikana. Osittaista koti-
20942:  Suomen ja Vaasan läänissä 1 kunta. Tämän             hoidon tukea on maksettu vuodesta 1989 alle 3-
20943: jälkeen kuntien määrä on olennaisesti supistu-        vuotiaan lapsen vanhemmille, jos jompikumpi
20944:  nut.                                                 vanhemmista tekee lasten hoidon vuoksi enin-
20945:     Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen jul-      tään 30-tuntista työviikkoa.
20946:  kaisussa Kunnallisen kotihoidon tuen käyttöas-          S a a d u t 1a u s u n n o t. Turun ja Porin
20947:  teeseen vaikuttavista tekijöistä 1992 käy ilmi,      lääninhallituksen mukaan alueellinen päivähoito
20948:  että tuen suuruus ei ollut kunnallisen kotihoidon    on lähtenyt monissa kunnissa hyvin käyntiin.
20949:  tuen käyttöä selitettäessä merkittävä tekijä. Eni-   Alueen koko päivähoito, joka käsittää päivä-
20950:  ten käyttöasteeseen vaikuttavat tuen saannille       kodin, perhepäivähoidon ja leikki toiminnan, on
20951:  asetetut ehdot ja kuntien päivähoitotilanne.         saatu saman henkilön vastuulle. Tällöin on voitu
20952:  Tuen suuruuden melko vähäiseen vaikutukseen          entistä tarkoituksenmukaisemmin ja jopa talou-
20953: 216
20954: 
20955: dellisemmin ottaa käyttöön koko asuinalueen eri       hoidon tuen rahoitus tulisi siirtää Kansaneläke-
20956: päivähoitomuotoihin hankitut resurssit ja siirtää     laitokselle, joka päättää etuuksien myöntämises-
20957: niitä tarpeen mukaan toiminnasta toiseen.             tä.
20958:     Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa toteu-         Lasten päivähoidon sekä kotihoidon tuen to-
20959: tettiin v. 1988-90 päivähoidon vaikuttavuus-          teutumista on seurattu vuosittain valtakunnalli-
20960: projekti, jonka tarkoituksena oli saada tietoa        silla selvityksillä. Niistä olisi ollut kunnille suurta
20961: lasten vanhempien vaikuttamisesta ja osallistu-       hyötyä, jos tulokset olisi julkistettu nopeasti.
20962: misesta lastensa hoitoon ja kasvatukseen päivä-       Esimerkiksi sosiaali- ja terveyshallituksen ra-
20963: hoidossa. Vaikuttavuusprojektissa kehitettiin         portti Lasten päivähoito ja kotihoidontuki vuo-
20964: mittareita, jotka osoittivat vanhempien kanssa        den 1992 alussa julkaistiin vasta kertomusvuo-
20965: tehdyn yhteistyön vaikutuksia ja toteutumista.        den lopussa. Stakesin lausunnon mukaan ennak-
20966: Kertomusvuoden alussa käynnistettiin päivähoi-        kotiedot julkaistiin jo kertomusvuoden keväällä
20967: don uudelleenarviointiprojekti, jonka tavoittee-      ja mm. kuntien keskusjärjestöjen toivomuksesta
20968: na on selvittää päivähoidon tulevaisuudennäky-        sosiaali- ja terveyshallitus teki aineistosta pyy-
20969: miä ja kokonaistarvetta. Uudelleenarviointipro-       dettyjä erillisselvityksiä.
20970: jektin raportti valmistui 15.3.1993. Projektissa          Lasten päivähoidon valtakunnalliset kustan-
20971: selvitettiin kertomuksessa mainittujen päivähoi-      nukset ovat osoittautuneet Kaupunkiliiton selvi-
20972: don tulevaisuudennäkymien ja kokonaistarpeen          tysten perusteella alimitoitetuiksi. Kaupunkiliit-
20973: selvityksen lisäksi päivähoidon kustannusraken-       to selvitti ns. SOSPA-projektissaan eräiden kes-
20974: ne ja tarkistettiin eri päivähoitomuotojen, tuot-     kisuurten kaupunkien päiväkotitoiminnan kus-
20975: tamistapojen ja sisäisen kustannusjaon paino-         tannuksia. Valtakunnallinen seurantatilasto il-
20976: tukset. Lähtökohtana ovat perheiden toiveet ja        moittaa lasten päiväkotitoiminnasta huomatta-
20977: yhteiskunnassa tapahtuneet elämänmuutokset            vasti pienemmät kustannukset, kuin mitä SOS-
20978: sekä muuttunut taloudellinen tilanne. Lisäksi         PA-projektissa saatiin tulokseksi. Ero on lähes
20979: erilaisia meneillä olevia kehittämisprojekteja on     5 000 mk hoitopaikkaa kohden vuodessa. Suo-
20980: mm. esiopetuksen, kielikylvyn, vieraskielisten        men Kuntaliitto esittääkin, että valtakunnallis-
20981: lasten päivähoidon, kuvataiteen, liikunnan, alle      ten seurantatietojen luotettavuutta ja käytettä-
20982: 3-vuotiaiden kirjallisuuden sekä leikkipuistotoi-     vyyttä on parannettava. Perhepoliittisten tuki-
20983: minnan ja perhepäivähoidon alueilla.                  muotojen ja palvelujen valtakunnallisesta seu-
20984:     Suomen Kuntaliiton lausunnon mukaan las-          rannasta vastaava taho on myös määriteltävä.
20985: ten ja lapsiperheiden taloudelliset tukimuodot        Lisäksi Suomen Kuntaliitto ehdottaa, että lasten
20986: sekä palvelujärjestelmät ovat kehittyneet moni-       päivähoitolaista ja asetuksesta poistetaan henki-
20987: mutkaiseksi järjestelmäksi, johon kuuluu vero-        löstön mitoitusta sekä kelpoisuuksia koskevat
20988: tuksellisia etuuksia sekä valtion, Kansaneläke-       säädökset ja siirrytään samaan säädöskäytän-
20989: laitoksen ja kuntien maksamia tukia. Lisäksi          töön muiden sosiaalihuollon henkilöstöryhmien
20990: kunnilla on velvollisuus tarjota lapsiperheille       kanssa. Suoritettu normien purku jäi Suomen
20991: palveluja. Tukijärjestelmä aiheuttaa sen, että        Kuntaliiton mielestä erittäin vähäiseksi.
20992: etuuksien kohdentumisesta erilaisille perheille           Mannerheimin Lastensuojeluliitto esittää lau-
20993: on vaikea saada tietoa. Tuet saattavat olla pääl-     sunnossaan huolestumisensa lapsiperheiden ti-
20994: lekkäisä ja toisaalta esiintyy ns. väliinputoaja-     lanteesta. Kipeimpiä ongelmia tällä hetkellä ovat
20995: perheitä. Suomen Kuntaliitto pitääkin tärkeänä,       työttömyys, kuntien nykyisten palveluiden, eri-
20996: että valtakunnallisesti selvitetään perhepoliittis-   tyisesti lasten päivähoidon ja kotihoidon tuen,
20997: ten tukimuotojen määrät ja kohdentuminen eri-         supistaminen sekä näistä johtuva perheiden hen-
20998: laisille perheille. Tämän selvityksen pohjalta tu-    kinen ja taloudellinen ahdinko. Henkinen la-
20999: lisi pyrkiä yksinkertaistamaan tukimuotojen ja        maantuminen näkyy huolestuttavasti esim. väki-
21000: palvelujätjestelmien kokonaisuutta.                   valtaisuutena, alkoholiongelmina, välinpitämät-
21001:     Suomen Kuntaliitto esittää lisäksi, että lasten   tömyytenäja avuttomuutena selvitä vaikeutuvis-
21002: päivähoidon osalta poistettaisiin lainsäädännön       sa olosuhteissa. Myös lasten huostaanotot ovat
21003: sisältämät subjektiiviset oikeudet. Tällöin myös      lisääntyneet. Mannerheimin Lastensuojeluliitto
21004: päivähoidon järjestäminen olisi muiden sosiaali-      katsookin, että taloudellisen laman aikana tar-
21005: palvelujen mukaisesti kuntien lakisääteinen teh-      vittavat taloudelliset ja toiminnalliset muutokset
21006: tävä. Lasten päivähoitojärjestelyissä tulisi lisätä   tulee tehdä harkiten. Päivähoidon mahdollisuus
21007: kuntien mahdollisuuksia jätjestää perheille par-      tukea lapsiperheitä pitää osata ja haluta nähdä
21008: haiten soveltuvat hoitoratkaisut. Lisäksi koti-       myönteisesti.
21009:                                                                                                         217
21010: 
21011:     Vuonna 1993 tapahtuneen valtionosuusuudis-          valtakunnallista tietoa. Lastentarhanopettajia
21012: tuksen vuoksi päivähoito on tulevaisuudessa             oli vuoden 1993 alussa työttömänä n. 500. Vuo-
21013: entistä enemmän kuntansa näköistä. Manner-              sina 1993 ja 1994 valmistuu 900 uutta lastentar-
21014: heimin Lastensuojeluliiton mukaan on tarpeen            hanopettajaa sekä keväällä 1995 n. 800. Koulu-
21015: selvittää nopeasti päivähoitopalvelujen kysyntä,        tussuunnitelmat on tehty päivähoidon lainsää-
21016: tarjonta ja toteutettu toiminta. Myös päivähoi-         dännön alkuperäisen toteuttamisaikataulun mu-
21017: don sisäisestä hajanaisuudesta on pyrittävä             kaan. Koulutus ei Lastentarhanopettajaliiton
21018: eroon organisoimaila päiväkodit, perhepäivä-            mukaan kykene reagoimaan nopeisiin päivähoi-
21019: hoito ja leikkitoiminta yhtenäiseksi palvelevaksi       toon kohdistuviin säästötoimiin.
21020: yksiköksi. Perhepäivähoidon tulee säilyä yhtenä             Liiton mielestä päivähoidon lainsäädäntö tu-
21021: hoitovaihtoehtona.                                      lee toteuttaa suunnitelmien mukaan. Päivähoi-
21022:     Lastensuojelun Keskusliitto haluaa korostaa,        don, kotihoidon tuen ja esiopetuksen suhteet
21023: että vuoden 1973 lasten päivähoitolaki on edel-         tulee lisäksi selvittää. Kaikille 4-6-vuotiaille
21024: leen voimassa. Keskusliiton mielestä valtion-           tulee taata oikeus päiväkotien esiopetukseen, ja
21025: osuusuudistuksessa ko.lain velvoittavuus koros-         esiopetus voitaisiin virallistaa päiväkotien toi-
21026: tuu. Valtionosuusuudistuksessa tapahtunut val-          minnaksi. Päivähoidon säästötoimien vuoksi on
21027: tion viranomaisten norminanto-oikeuden pois-            vähennetty päiväkotien osapäiväpaikkoja, jotka
21028: tuminen ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden            ovat vastanneet niiden lasten esiopetuksesta,
21029: lisääntyminen eivät kumoa voimassa olevaa               jotka eivät varsinaisesti ole tarvinneet päivähoi-
21030: lainsäädäntöä, vaan tämä muodostaa ainoan               toa. Esiopetuksen järjestämisestä ja vakinaista-
21031: lähtökohdan toimintojen suunnittelulle ja to-           misesta on keskusteltu hallinnon eri tasoilla yli
21032: teuttamiselle. Päivähoito on paitsi kasvatuksel-        20 vuotta. Kuitenkin edelleen suunnitelmat ja
21033:  lista toimintaa, myös merkittävä osa ennaltaeh-        päätökset 4-6-vuotiaiden lasten esiopetuksen
21034:  käisevää lastensuojelua. Päivähoidolla on ollut        järjestämisestä puuttuvat. Liiton mielestä päivä-
21035:  mahdollisuus tukea perheitä heidän kasvatus-           hoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvä tutkimus
21036:  työssään ja samalla havaita ne perheet, jotka          on ollut suppea-alaista, enimmäkseen lyhytai-
21037:  ovat erityisen avun tarpeessa. Päivähoito löytää       kaista käytäntöjen kehittämistoimintaa. Päivä-
21038:  myös ne lapset, jotka tarvitsevat muita lasten-        hoidon vaikuttavuudesta ja tuloksista ei ole
21039:  suojelun toimenpiteitä.                                riittävästi tehty tutkimustyötä.
21040:      Päivähoitopalveluita tulee Lastensuojelun              Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan
21041:  Keskusliiton mielestä tarjota ennen muuta kas-         kunnan on huolehdittava päivähoidon saatavuu-
21042:  vatuksellisista syistä päivähoitoa tarvitseville       desta kunnan järjestämänä tai valvomana siinä
21043:  lapsille. Tällaisia lapsia voi olla kaikissa tulo-     laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin
21044:  luokissa. Päivähoitoon liittyvä epävarmuus ja          kunnissa esiintyvä tarve edellyttää. Tämä on edel-
21045:  turvattomuus sekä päivähoidon säästöt ja suo-          leen lähtökohta, jonka mukaan kuntien tulee toi-
21046:  rainen romuttaminen merkitsevät kohtuutonta            mia. Kunnat saavat sosiaalitoimen valtionapua
21047:  lisärasitusta lapsille ja lapsiperheille.              eniten alle kouluikäisistä lapsista. Valtiontilintar-
21048:      Lastentarhanopettajaliiton lausunnon mu-           kastajien mielestä on tärkeää, että se myös näkyy
21049:  kaan päivähoito ei ole vain osa työvoimapolitiik-      näiden lasten palveluissa.
21050:  kaa tai sosiaalipolitiikkaa. Päivähoidon tavoit-           Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa subjektii-
21051:  teet antavat päivähoidolle tärkeän opetus- ja           visen oikeuden ulottaminen yli 3-vuotiaille on
21052:  kasvatustehtävän. Kunnallisella päivähoidolla          vaikeaa. Kuitenkin nykytilanne johtaa valtiontilin-
21053:   on ollut 4-6-vuotiaiden lasten esiopetuksessa         tarkastajien mielestä käytännössä ilmeisen epäoi-
21054:  tärkeä merkitys, joka tulisi tunnustaa myös vi-        keudenmukaiseen kehitykseen. Eräissä kunnissa
21055:   rallisesti.                                           on syntymässä tilanne, jossa päivähoitopaikkoja
21056:      Päivähoidon määrää ja henkilöstön koulutus-       ,on alle 3-vuotiaille, mutta yli 3-vuotiaat jäävät
21057:   ta lisättiin sekä koulutuksen sisältöä kehitettiin    ilman päivähoitopaikkaa, vaikka juuri he sosiaali-
21058:   1980-luvulla. Sen sijaan nyt kohdistetaan päivä-      sen kehityksensä vuoksi hyötyisivät siitä eniten.
21059:   hoitoon rajuja säästötoimia. Lastentarhanopet-        Moni kunta on vielä joitakin vuosia sitten houku-
21060:   tajaliiton mielestä tämä edustaa huonoa talou-        tellut lapsiperheitä asettumaan kuntaan lupaamal-
21061:   dellista ajattelua. Lastentarhanopettajaliiton        la perheille kunnallisen päivähoitopaikan. Näiden
21062:   lausunnon mukaan päivähoitopalveluihin koh-           lapsiperheiden kannalta on äärimmäisen hanka-
21063:   distuvien säästötoimien vaikutuksesta lapsiper-       laa, että heille keskeinen peruspalvelu ensin järjes-
21064:   heiden ja lasten elämään ei ole ajanmukaista          tetään ja sitten muutaman vuoden kuluttua uha-
21065: 218
21066: 
21067: taan ottaa kokonaan pois. Laadukas päivähoito             ministeriöiden kesken päästy selkeään työn- ja
21068: on nähtävä lapsen oikeutena.                              vastuunjakoon. Kukaan ei tunnu kantavan asiasta
21069:      Turvattomuus ja sosiaaliset vaikeudet lisäänty-      täyttä vastuuta. Valtiontilintarkastajat katsovat,
21070: vät yhteiskunnassa, ja työttömyyden mukanaan              että koulunkäyntiin valmistava esiopetus on saata-
21071: tuomat ongelmat purkautuvat sosiaalistna häiriöi-         va kuntoon.
21072: nä kuten lasten laiminlyömisenä. Sosiaalisten on-            Lopuksi valtiontilintarkastajat haluavat täh-
21073: gelmien kasaantuminen on selvä uhka perheen               dentää perhepoliittisten tukimuotojen sekä palve-
21074: hyvinvoinnille. Lasten päivähoidon ja varhaiskas-         lujen valtakunnallisen seurannan tärkeyttä, luotet-
21075: vatuksen merkityksen ymmärtäminen korostuu                tavuutta ja käytettävyyttä. Tukimuotojen ja pal-
21076: erityisesti tällaisina aikoina. Liian voimakkaiden        velujen kysynnästä, tarjonnasta ja toteutetusta
21077: supistusten tekemistä tulee välttää, koska ne tule-       toiminnasta pitää olla saatavissa tarkkaa tietoa ja
21078:  vat tulevaisuudessa kalliiksi esim. lisääntyvinä         palautetieto on julkaistava nopeasti, koska suunni-
21079: lastensuojelutoimina. Päivähoitohan on mitä suu-          telmat perustuvat juuri näille tiedoille. Sosiaali- ja
21080: rimmassa määrin myös ennalta ehkäisevää lasten-           terveysministeriön tulee yhdessä muiden ao. viran-
21081: suojelua.                                                 omaisten kanssa kehittää perhepoliittisten tuki-
21082:      Valtiontilintarkastajat ennakoivat, että laman       muotojen sekä palvelujen valtakunnallinen seuran-
21083: helpottuessa ja työllisyystilanteen parantuessa tu-       tajärjestelmä toimivaksi ja järkeväksi. Valtionti-
21084: lee nyt purettavan päivähoidon uudelleen järjestä-        lintarkastajat edellyttävät, että palveluista tuote-
21085: minen yleisen taloudellisen kehityksen edellyttä-         taan myös luotettavia kustannusvertailutietoja.
21086: mällä tavalla olemaan hyvin vaikeaa. Laman vai-           Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilastointijärjestel-
21087: kutukset päivähoitoon eivät ole välttämättä kui-          män uudistustyössä on kiinnitettävä huomiota val-
21088:  tenkaan yksinomaan negatiivisia. Päivähoitoa on          linneisiin epäkohtiin. Kunkin tahon tulee tietää,
21089: jouduttu järkeistämään ja tehostamaan, eikä vielä         mitä tietoja se kerää ja minne se tiedot luovuttaa,
21090: ole tapahtunut olennaisia huononnuksia päivähoi-          jotta järjestelmä toimisi aukottomasti.
21091: don sisällössä. Laadukkaan päivähoitojärjestel-
21092: män purkaminen ei ole järkevää. Hoitopaikkojen               Vakuutustoiminnan valvonta. Sosiaalivakuu-
21093: määrän jatkuva vähentäminen lyhyessäkin ajassa            tusta ja yksityisvakuutusta harjoittavien vakuu-
21094: ja hoidon laadun heikkeneminen ryhmäkokojen               tus- ja eläkelaitosten valvonta kuuluu Suomessa
21095: kasvamisen myötä ovat tulevaisuudessa päivähoi-           sosiaali- ja terveysministeriölle, jossa on erityi-
21096: don keskeisiä ongelmia. Juuri ryhmäkokojen sekä           nen vakuutusosasto. Keskeinen peruste tälle on
21097: henkilöstön kelpoisuuksien avulla päivähoito on           ministeriön mukaan se, että yksityiset vakuutus-
21098: säilyttänyt hyvin laatunsa. Supistuksia jatkossa          ja eläkelaitokset hoitavat merkittävää osaa
21099: tehtäessä on myös avoimesti keskustellava päivä-          maamme sosiaalivakuutuksesta. Kun ministe-
21100: hoidon laadusta ja sisällöstä. Tässä tilanteessa on       riölle kuuluu myös ao. lainsäädännön valmiste-
21101: kyettävä näkemään uusia mahdollisuuksia kehit-            lu, mahdollistaa tämä sen, että valvonnasta saa-
21102:  tää päivähoitoa. Valtiontilintarkastajain mielestä       tu palaute voidaan käyttää välittömästi hyödyk-
21103: päivähoidon opetukselliset ja kasvatukselliset teh-       si säädösvalmistelussa.
21104:  tävät on nähtävä päivähoidossa keskeisinä.                  Kansaneläkelaitoksen toiminta on kuitenkin
21105:      Osapäivähoidon kehittymisestä ja esiopetuksen        eduskunnan valvonnassa. Julkisyhteisöjen eläke-
21106: järjestämisestä on valtiontilintarkastajien mielestä      järjestelmiä hoitavista laitoksista valtiokonttori
21107: kannettavajatkossa erityistä huolta. Monelle osa-         kuuluu valtiovarainministeriön toimialaan, kun-
21108: päivähoidossa olevalle lapselle, kuten esikoululai-       nallinen eläkelaitos sisäasiainministeriön toimi-
21109: sille ja ala-asteiden pienille ensiluokkalaisille, hoi-   alaan ja Kirkon keskusrahasto opetusministe-
21110:  topaikan vaihtoehto saattaa olla yksinolo kotona.        riön toimialaan.
21111:  Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole lapsen turval-            Valvonnan tavoitteet ja kei-
21112:  lisuuden tai hänen kehityksensä kannalta hyväk-          not. Vakuutustoiminnan valvonnassa on mi-
21113: syttävä.                                                  nisteriön mielestä keskeistä sen varmistami-
21114:     Esiopetuksen kehittäminen ja sen niveltäminen         nen, että vakuutuksenottajien sekä eläkkeensaa-
21115: koulujen alkuopetukseen edellyttävät päivähoidon          jien ja korvauksensaajien edut on turvaavasti
21116: ja koulun yhteistyötä. Vain täten pystytään luo-          suojattu, vakuutusten ehdot ja maksut ovat lain
21117: maan pedagogisia ja hallinnollisia yhteyksiä var-         mukaiset ja että vakuutus- ja eläkelaitokset
21118: haiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun välille.          yleensäkin noudattavat lakiaja hyvää vakuutus-
21119:  Yksi keskeinen este esiopetuksen edelleen kehittä-       tapaa.
21120: misessä on ilmeisesti ollut se, että siitä ei ole ao.        Vakuutus- ja eläkelaitosten vastuukyvyn val-
21121:                                                                                                      219
21122: 
21123: vonta on kokonaisuus, jossa vakuutuksiin liitty-         -antaa vakuutus- ja eläkelaitoksille kirjanpi-
21124: villä riskeillä on merkittävin osuus. Sijoitustoi-    toa ja tilinpäätöstä sekä mm. vastuuteknisiä
21125: minnan valvonta on myös keskeinen, mutta ei           seikkoja koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita
21126: tärkein osa valvonnasta. Ministeriö tähdentää,           - osallistuu vakuutus- ja eläkelaitosten vuo-
21127: että lainsäädäntö ja valvonta tähtäävät juuri         sitilintarkastuksiin sekä tarkastaa laitosten tilin-
21128: siihen, että esim. vakuutusyhtiöt rajoittavat ris-    päätöksiä ja niiden liitteinä olevia vakavarai-
21129: kinottoosa varsinaiseen vakuutustoimintaan ei-        suus- ja muita selvityksiä
21130: vätkä ota riskejä sijoitustoiminnassa.                   -julkaisee vuosittain Suomen virallisen tilas-
21131:     Vakuutustoimen valvonta perustuu toimilu-         ton osana olevaa Vakuutusyhtiöt-nimistä tilas-
21132: pajätjestelmään, jolla varmistutaan siitä, että       tokirjaa
21133: vakuutusyhtiö jo alunperin omaa edellytykset             -suorittaa erilaisia tarkastuksia vakuutus- ja
21134: vakuutusasiakkaiden edut turvaavaan toimin-           eläkelaitoksissa ja
21135: taan. Muulla jatkuvana valvonnalla varmiste-             -käsittelee ja ratkaisee vakuutus- ja eläkelai-
21136: taan yhtiön vakavaraisuuden säilyminen yhtiön         tosten toimintaa koskevia kansalaisten ja yritys-
21137: toiminnan aikana. Toimilupajärjestelmään sisäl-       ten tekemiä kantelukirjoituksia.
21138: tyy mahdollisuus toimiluvan lakkauttamiseen               Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutustoi-
21139: joko siten, että toiminta kokonaan lopetetaan tai     minnan valvontaa koskevista päätöksistä voi-
21140: lieveromissä tapauksissa annetaan väliaikainen        daan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen
21141: kielto uusien vakuutusten myöntämiselle. Tällai-      siltä osin, kuin kysymys on muista kuin tarkoi-
21142: set toimenpiteet edellyttäisivät kuitenkin vakavia    tuksenmukaisuusharkintaan perustuvista sei-
21143: epäkohtia yhtiön toiminnassa.                         koista.
21144:     Toiminnan julkisuutta on haluttu ylläpitää            Valvonnan kehittämistarpeet.
21145: veivoittamalla vakuutuslaitoksia julkaisemaan         Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan viime
21146: toiminnastaan ja tilastaan kertovia tietoja. Tä-      vuosien merkittävimpiä rahoitusmarkkinoiden
21147: män julkisuusperiaatteen tärkein toteutusväline       valvontaa koskevia kysymyksiä on ollut, miten
21148: on vuosittain julkistettava vakuutustilasto.          järjestetään sellaisten finanssiryhmien valvonta,
21149:     Seuraavassa on luettelo niistä keskeisistä kei-   johon kuuluu sekä vakuutusyhtiöitä että pank-
21150: noista, joilla ministeriö toteuttaa vakuutus- ja      keja. Asiaa selvittäneen finanssiryhmäkomitean
21151: eläkelaitosten valvontaa ja tarkastusta. Ministe-     (KM 36:1991) ehdotuksen mukaan päävastuu
21152: riö                                                   finanssiryhmien muodostamien kokonaisuuk-
21153:     - valmistelee ja esittelee valtioneuvostolle      sien valvonnasta kuuluisi lähtökohtaisesti rahoi-
21154: vakuutusyhtiöiden toimilupaa koskevat hake-           tustarkastukselle. Jos kuitenkin ryhmän toimin-
21155: mukset                                                ta selvästi painottuisi vakuutustoimintaan, pää-
21156:     - vahvistaa hakemuksesta vakuutusyhtiöi-          vastuullinen viranomainen olisi vakuutustoimin-
21157: den yhtiöjärjestykset, vakuutusyhdistysten yh-        taa valvova sosiaali- ja terveysministeriön va-
21158: distysjärjestykset sekä vakuutuskassojen, eläke-      kuutusosasto. Päävastuussa oleva viranomainen
21159:  säätiöiden ja työttömyyskassojen säännöt             vastaisi lähinnä ryhmäkokonaisuuden riskien
21160:     - vahvistaa hakemuksesta vakuutusyhtiöi-          hallinnan, erityisesti riskikeskittymien valvon-
21161: den ja vakuutuskassojen vakuutusteknisen vas-         nasta sekä tilinpäätökseen liittyvien kysymysten
21162:  tuuvelan laskuperusteet                              valvonnasta.
21163:     - vahvistaa hakemuksesta vakuutusmaksu-               Komitean ehdotusten mukaan vakuutusosas-
21164: jen laskuperusteet henki- ja eläkevakuutuksessa       tolla säilyisivät nykyiset tehtävät. Rahoitustar-
21165:  sekä lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa,         kastuksen ja vakuutusosaston välisiä tietojen-
21166:  liikennevakuutuksessa ja potilasvakuutuksessa        vaihdon esteitä poistettaisiin ja näiden viran-
21167:     - vahvistaa hakemuksesta vakuutusehdot            omaisten yhteistyötä tiivistettäisiin.
21168:  lakisääteisessä työeläkevakuutuksessa, lakisää-         .Rahoitustarkastusta koskeva lainsäädäntö on
21169:  teisessä tapaturmavakuutuksessa ja potilasva-        hyväksytty eduskunnassa keväällä 1993.
21170:  kuutuksessa                                              Suomessa on toistaiseksi yksi sellainen kon-
21171:     -käsittelee ja ratkaisee vakuutus- ja eläkelai-   serni, johon kuuluu sekä pankki että vakuutus-
21172:  tosten lupahakemuksia, jotka koskevat esim.          yhtiö. Pankkitoimintaa harjoittava Unitas-kon-
21173:  sulautumista, vakuutuskannan luovuttamista,          serni on maaliskuussa 1993 saanut toimiluvan
21174:  yhtiömuodon muuttamista sekä oikeutta omis-          perustamalleen henkivakuutusyhtiölle. Ministe-
21175:  taa osakkeita ja osuuksia muulla toimialalla         riön yleiset perusteet luvan myöntämiselle ovat
21176:  olevista yrityksistä                                 olleet, että vakuutusten käsittämät edut on
21177: 220
21178: 
21179: asianmukaisesti turvattava ja ettei vakuutustoi- varmistamaan tänne perustettujen vakuutusyh-
21180: minnan terve kehitys saa vaarantua.                  tiöiden vastuunkantokyvyn riittävyyden.
21181:     Vakuutustoiminnan uudet kehittämistarpeet           Eta-sopimuksen lisäksi myös nykyinen talou-
21182: liittyvät sosiaali- ja terveysministeriön mukaan dellinen lama lisää vakuutustarkastuksen resurs-
21183: erityisesti Eta-sopimuksen voimaantuloon ja va- - sitarvetta. Koko kansantaloutta ajatellen on erit-
21184: kuutus- ja eläkelaitosten vakavaraisuuskysy- täin tärkeätä, etteivät vakuutusyhtiöt tai muut
21185: myksiin varsinkin nykyisen taloudellisen laman yksityiset vakuutus- tai eläkelaitokset joudu
21186: aikana.                                              pankkien tapaan merkittävän yhteiskunnan tuen
21187:     Eta-sopimuksen voimaantulo aiheuttaa sen, varaan. Sen vuoksi ministeriö on kiinnittänyt
21188: että Suomen vakuutustoiminta ja sen valvonta entistä enemmän huomiota kunkin vakuutusyh-
21189: on sopeutettava EY:n vakuutustoimintaa koske- tiön vakavaraisuuden valvontaan, mikä kuiten-
21190: viin direktiiveihin. Eta-sopimuksen liitteessä IX kin vaatii poikkeuksellisen paljon paikan päällä
21191: on mainittu 17 vakuutustoimintaa koskevaa di- tehtäviä tarkastuksia.
21192: rektiiviä tai direktiivin muutosta. Tämä kehitys        Ministeriön mukaan henki- ja vahinkovakuu-
21193: merkitsee vakuutustoiminnan kansainvälisty- tusyhtiöiden vakavaraisuuskehitys on viime vuo-
21194: mistä, kun yhdessä Eta-valtiossa perustetun va- sina ollut heikkenevä. Tähän ovat vaikuttaneet
21195: kuutusyhtiön mahdollisuudet toimia muissa muun muassa sijoitusomaisuuden, erityisesti
21196: Eta-valtioissa merkittävästi helpottuvat.            osakkeiden ja kiinteistöjen arvojen laskut ja
21197:     Eta-sopimusta on tarkoitus täydentää yhdellä taloudellisen laman vakuutusliikkeen volyymiä
21198: tai useammalla lisäpöytäkirjalla, jolloin sopi- kutistava vaikutus. Näiden lisäksi vakavarai-
21199: muksen piiriin tulisi merkittäviä lisädirektiivejä suuskehitykseen on vahinkovakuutuksen osalta
21200: vakuutustoiminnasta. Tällöin siirryttäisiin mm. vaikuttanut ulkomaisen jälleenvakuutuksen tu-
21201: noudattamaan yhden toimiluvan ja kotimaisen loskehitys sekä henkivakuutuksen osalta asia-
21202: vakavaraisuusvalvonnan periaatteita. Suurin kashyvityksen korkea taso, sairaankuluvakuu-
21203: käytännön muutos valvontatoiminnan kannalta tuksen suuret korvausmenot, runsaat takaisinos-
21204: olisi se, että vakuutusdirektiivien piiriin kuuluvi- tot sekä henki- ja eläkevakuutuksen muuhun
21205: en vakuutuslaitosten ja vakuutuslajien osalta ei säästämiseen verrattuna epäedullinen verokoh-
21206: voida enää vaatia etukäteen vahvistettavaksi telu.
21207: vastuuvelan laskuperusteita, vakuutusmaksujen           Heikkenevästä kehityksestä huolimatta
21208: laskuperusteita eikä vakuutusehtoja. Jotta va- useimpien henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden
21209: kuutuksenottajien ja vakuutettujen edut voitai- vakavaraisuusasema on ministeriön käsityksen
21210: siin turvata, on tehostettava valvontaa ja lisättä- mukaan edelleen tyydyttävä. Mikäli taloudelli-
21211: vä mm. vakuutusyhtiöissä ja muissa vakuutus- nen kehitys pitkään jatkuu huonona, vakavarai-
21212: laitoksissa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia. suuskehitys heikkenee kuitenkin edelleen. Joi-
21213: Ministeriö huomauttaa, että tällainen valvonnan denkin vahinkovakuutusyhtiöiden asema saat-
21214: painopisteen siirtyminen ns. jälkikäteisvalvon- taa heiketä toisaalta ulkomaiseen jälleenvakuu-
21215: taan vaatii huomattavasti nykyistä enemmän tukseen ja toisaalta luottovakuutukseen liitty-
21216: aikaa ja voimavaroja.                                vien riskien johdosta.
21217:     Suomen lakisääteisen työeläkevakuutuksen ja         Ministeriön arvion mukaan muutaman va-
21218: lakisääteisen tapaturmavakuutuksen asema suh- kuutusyhtiön vakavaraisuustilanne vaatii tehos-
21219: teessa näihin EY-direktiiveihin on keskeinen tettua tarkkailua ja on mahdollista, että tulevai-
21220: kysymys Suomen EY-jäsenyydestä käytävissä suudessa jotkut yhtiöistä joutuvat poistumaan
21221: neuvotteluissa. Tältä osin on ministeriön mu- markkinoilta.
21222: kaan saatu aikaan neuvottelutulos, jonka mu-            Eläketurvakeskuksen harjoittama luottova-
21223: kaan tämä vakuutus jää EY:n henkivakuutusdi- kuutustoiminta ajautui kertomusvuonna kriisiin
21224: rektiivien soveltamisalan ulkopuolelle. Sen si- yritysten konkursseista johtuvien luottovakuu-
21225: jaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta tuskorvausten kasvaessa rajusti. Eläketurvakes-
21226: neuvottelut ovat vielä kesken.                       kuksen rahoitus järjestettiin väliaikaisella lain-
21227:     Edellä kuvattu kehitys merkitsee myös tule- muutoksella, jonka perusteella TEL-vakuutus-
21228: vaisuudessa Suomen ja muiden Eta-valtioiden maksuna kerätään v. 1993 ja 1994luottovakuu-
21229: vakuutustarkastusviranomaisten          keskinäisen tuksen tappioiden peittämiseen tarvittava määrä
21230: yhteistyön olennaista kasvamista. Sopimuksen n. 1,1 mrd. mk. Hallitus on 20.8.1993 antanut
21231: täytäntööpanon kannalta on tärkeää, että Suo- eduskunnalle esityksen laiksi työntekijäin eläke-
21232: men vakuutustarkastus myös vastedes kykenee lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi
21233: 14 330616T
21234:                                                                                                        221
21235: 
21236: laeiksi (HE 11711993 vp.) Esityksen mukaan              tilintarkastajat painottavat kuitenkin, että koko
21237: Eläketurvakeskus lopettaisi luottovakuutustoi-          kansantalouden kannalta on erittäin tärkeää, et-
21238: minnan harjoittamisen 31.12.1993 siten, ettei se        teivät vakuutusyhtiöt tai muut yksityiset vakuu-
21239: em. ajankohdan jälkeen antaisi uusia luottova-          tus- tai eläkelaitokset joudu pankkien tapaan
21240: kuutuksia eikä lisäisi voimassa olevista luottova-      merkittävän yhteiskunnan tuen varaan ja että
21241: kuutussopimuksista aiheutuvia vastuitaan.               vakuutettujen edut voidaan Eta-sopimuksen myö-
21242: Tuolloin voimassa olevista luottovakuutusvas-           tä muuttuvissakin tarkastusolosuhteissa turvata.
21243: tuista Eläketurvakeskus vapautuisi esityksessä          Käytännössä tämä edellyttää vakuutustoimintaa
21244: tarkoitetulla tavalla 12 vuoden kuluessa. Esityk-       tarkastavalta sosiaali- ja terveysministeriön va-
21245: sen mukaan Eläketurvakeskus saisi luovuttaa             kuutusosastolta toiminnan tehostamista edelleen
21246: luottovakuutuskantansa vakuutusyhtiölle, jon-           ja sujuvaa yhteistyötä mm. rahoitustarkastuksen
21247: ka yhtenä osakkaana se on.                              kanssa.
21248:     Eläkevakuutusyhtiöitä koskevat samankaltai-             Pankkien ja vakuutusyhtiöiden kokoaminen
21249: set vakavaraisuutta koskevat määräykset kuin            uudenmuotoisiksi finanssiryhmiksi on alkanut, ja
21250: henkivakuutusyhtiöitä. Niiden vastuuvelka on            tämän kehityksen vaikutuksia tarkastustoimin-
21251: aina katettu ja sama koskee myös eläkekassoja.          taan on jo pohdittu mm. finanssiryhmäkomitean
21252: Työntekijäin eläkelain (TEL) mukaista toimin-           mietinnössä. Perusratkaisuksi on valittu rahoitus-
21253: taa harjoittavassa eläkesäätiössä voi olla vastuu-      tarkastuksen ja vakuutustarkastuksen erillisyys,
21254: vajausta, mutta sen vakuutena tulee olla Eläke-         mutta toiminnallinen yhteistyö finanssiryhmien
21255: tUlvakeskuksen luottovakuutus. TEL:n mukaan             tarkastuksessa. Nykytilanteessa ratkaisu vaikut-
21256: eläkelaitoksen mennessä konkurssiin eläketur-           taa oikealta. Mikäli vakuutus- ja pankkitoiminta
21257: vasta vastaavat muut eläkelaitokset yhdessä siltä        tulevaisuudessa integroituvat enemmän, on kuiten-
21258: osin, kuin kyseisen eläkelaitoksen varat eivät          kin tarpeen uudelleen tarkastella myös vakuutus-
21259: siihen riitä.                                           ja rahoitustarkastuksen keskinäistä asemaa. Ti-
21260:     Vapaaehtoisia lisäeläkkeitä myöntävässä elä-        lanteessa, jossa vakuutus- ja rahoitustarkastuksen
21261:  kesäätiössä voi olla vastuuvajausta. Eläkesäätiö-      resurssit vaikuttavat tarpeeseen nähden selvästi
21262:  lakia muutettiin 1.4.1991 alkaen siten, että vä-       alimitoitetuilta, on lähdettävä siitä, että päällek-
21263:  hintään 75% alkaneiden lisäeläkkeiden vastuus-         käistä työtä tulee ehdottomasti välttää.
21264:  ta tulee kattaa tietyssä siirtymäajassa. Aikaisem-         Lopuksi valtiontilintarkastajat haluavat pai-
21265:  min kattamisvelvollisuutta ei ollut. Eläkesäätiö-      nottaa, että väestön ns. suurten ikäluokkien tule-
21266:  lain kokonaisuudistuksen yhteydessä joudutaan          minen vanhuuseläkeikään vuoden 2010 tienoiliaja
21267:  ministeriön mukaan myös selvittämään eläke-            siinä yhteydessä alkava työikäisen väestönosan
21268:  vastuun kattamiskysymys.                               nopea vähentyminen asettaa merkittävän haasteen
21269:      Vakuutustoiminnan valvonta on vakuutus- ja         koko eläkejärjestelmän tulevalle rahoitukselle.
21270:  eläkelaitosten heikkenevän vakavaraisuuskehityk-        Tähän liittyviin ongelmiin on löydyttävä kestävä
21271:  sen ja Euroopan integraatiokehityksen johdosta         kokonaisratkaisu, jonka puitteissa mm. keskimää-
21272:  ilmeisesti joutumassa tilanteeseen, jossa käytettä-    räinen eläkkeellesiirtymisikä ja tarvittavat lisära-
21273:  vissä olevat resurssit eivät ole riittävät. Talouden   hastoinnit saataisiin kansantaloutemme tulevan
21274:  nykytilanteessa henkilöstöresurssien lisääminen        maksukyvyn kannalta oikealle tasolle.
21275: pidemmälläkin aikavälillä on vaikeaa. Valtion-
21276: 222
21277: 
21278: 
21279: 
21280: 
21281:                                 Työministeriön hallinnonala
21282: 
21283:     Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-       Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että työmi-
21284: kastuksen työministeriössä 28.4.1993.                 nisteriö selvittää saneeratusta tai muutoin työttö-
21285:     Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat      miksi työnhakijoiksi siirretystä työvoimasta ai-
21286: selvittäneet työolojen kehittämistä, työllisyys-      heutuneiden ns. säästötoimien kansantaloudelliset
21287: ja työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, julkis-      ja valtiontaloudelliset vaikutukset.
21288: hallinnon työllisyyskehitystä, siirtolaisuutta ja
21289: paluumuuttoa. Lisäksi on selvitetty joukko-
21290: työttömyyden syitä ja torjuntakeinoja, yritys-                                 Työministeriö
21291: ten työllistämistukien ja työttömyysturvan vää-
21292: rinkäyttöä sekä seurantaa, työllisyystilanteen           Julkishallinnon työllisyyskehitys. Y l e i s t ä.
21293: edellyttämiä työvoimapoliittisia määrärahoja,         Julkisen hallinnon työvoimalla tarkoitetaan seu-
21294: omaehtoisen aikuiskoulutuksen toteuttamisen           raavassa valtion, kuntien ja kuntainliittojen sekä
21295: tarkoituksenmukaisuutta sekä työministeriön           niiden alaisten liikelaitosten palveluksessa virka-
21296: yrityksille jakamien työllistärnistukien siirtämi-    tai työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Mukaan ei
21297: sen tarkoituksenmukaisuutta kauppa- ja teolli-        ole luettu valtionyhtiöiden henkilökuntaa.
21298: suusministeriölle.                                       Seuraavassa asetelmassa kuvataan julkishal-
21299:     Toimikauden aikana on valmistunut valtion-        linnon työllisyyskehitystä v. 1970-92:
21300: tilintarkastajien rahoittama Jouni Niskasen ja
21301: Ari Salmisen tutkimus Henkilöstökasvun rajoit-        Työllinen työvoima:
21302:                                                                                          1970    1980     1990
21303:                                                                                                   1 000 henkeä
21304:                                                                                                                   1992
21305: taminen kunnissa ja valtionhallinnossa (Vaasan
21306: yliopiston julkaisuja, tutkimuksia n:o 165, Hal-      Valtionhallinto ...............    176     200      213     205
21307:                                                       Kunnallishallinto ............     193     337      464     446
21308: lintotiede 12, Vaasa 1993). Tutkimusta on käy-
21309: tetty taustaselvityksenä julkishallinnon työlli-      Julkishallinto yhteensä ...        369     537      677     651
21310: syyskehitystä koskevassa oheisessa kertomus-          Koko maan
21311: osassa.                                                työllinen työvoima ......        2 217   2 328   2467     2174
21312:     Valtiontilintarkastajat toteavat, että työttö-
21313:                                                       Ju1kishallinnon osuus (%)            17     23       27      30
21314: mien määrä on viimeksi kuluneen kahden vuoden
21315: aikana viisinkertaistunut. Yli 500 000 työttömän
21316: tilanteessa työmarkkinoiden kiristyminen heijas-         Vuodesta 1990 kertomusvuoteen koko maan
21317: tuu myös työpolitiikkaan ja työmarkkinajärjes-        työllisen työvoiman määrä on vähentynyt jouk-
21318: töjen neuvottelusuhteisiin. Työpoliittisessa pää-     kotyöttömyyden vuoksi lähes 300 OOO:lla. Työlli-
21319: töksenteossa joudutaan ottamaan huomioon suu-         nen työvoima on nyt jopa alle vuoden 1970
21320: rena jatkuva joukkotyöttömyys. Lamasta irrot-         tason. Julkishallinnon osuus koko maan työlli-
21321: tautuminen ja talouden elvyttäminen on myös           sestä työvoimasta on v. 1970--92 lähes kaksin-
21322: työolojen kannalta kiireellinen ja keskeinen teh-     kertaistunut ja on nykyisin jo lähes kolmasosan
21323: tävä. Valtiontilintarkastajat uudistavat edelli-      suuruinen. Julkishallinnon osuuden kasvu pe-
21324: sessä kertomuksessaan esittämänsä kannan-             rustuu lähes yksinomaan kunnallishallinnon
21325: oton, että joukkotyöttömyyden torjumiseksi laa-       kasvuun, joka on po. aikana yli kaksinkertaistu-
21326: ditaan erityinen työllisyys- ja talouspoliittinen     nut, kun taas valtion henkilöstön määrä on
21327: ohjelma, jolla määritellään eri osapuolia koske-      kasvanut vajaalla viidenneksellä.
21328: vat tavoitteet ja keinot työllisyystilanteen paran-      K a n s a i n v ä l i n e n v e r t a i l u. Julki-
21329: tamiseksi.                                            sen sektorin henkilöstömäärän osuus kokonais-
21330:                                                                                                                                                 223
21331: 
21332: työvoimasta on vähentynyt v. 1985-90 useim-                            kokonaistyövoimasta ja niiden muutokset v.
21333: missa maissa. Tämä johtuu kokonaistyövoiman                            1985 ja 1990:
21334: lisääntymisestä. Oheisessa asetelmassa suuren
21335: julkisen sektorin omaaviksi maiksi osoittautui-                                                                      1990         1985     Muutos
21336:                                                                                                                                            1985-90
21337: vat v. 1990 kaikki Pohjoismaat, joissa julkisen                                                                              %            %-yksikköä
21338: sektorin henkilöstömäärä on vähintään neljäs-                          Tanska ............................ .         36,0         37,5       -1,5
21339: osa koko työvoimasta, Tanskassa ja Ruotsissa                           Ruotsi ............................. .        35,4         36,0       -{),6
21340: yli kolmasosa. Myös Isossa-Britanniassa julki-                         Islanti .............................. .      30,2         29,8       +0,4
21341: sen sektorin osuus työvoimasta on huomatta-                            Norja .............................. .        28,5         25,3       +3,2
21342:                                                                        Suomi ............................. .         26,0         24,6       +1,4
21343: van suuri. Keski-Euroopan maissa ja Yhdysval-                          Iso-Britannia ................... .           22,9         27,3       -4,4
21344: loissa julkisen sektorin henkilöstömäärän osuus                        Ranska ............................ .         20,3         20,5       -{),2
21345: kokonaistyövoimasta vaihtelee 10 ja 20 %:n vä-                         Italia ............................... .      19,5         19,7       -0,2
21346: lillä. Viidessä vuodessa julkisen sektorin henki-                      Saksa (Länsi-) ................. .            16,7         18,4       -1,7
21347: löstömäärän osuus kokonaistyövoimasta on                               Yhdysvallat ..................... .           15,5         15,6       -{),)
21348:  kasvanut eniten Norjassa, Suomessa ja Islannis-                       Itävalta ........................... .        14,8         15,0       -0,2
21349:                                                                        Alankomaat .................... .             11,7         14,5       -2,8
21350:  sa, selvintä väheneminen on ollut Isossa-Britan-
21351:  niassa, Alankomaissa, Saksassa ja Tanskassa.
21352:  Muissa maissa suhteelliset muutokset ovat pie-                           Julkishallinnon henkilöstö
21353:  niä.                                                                  h a 11 i n n o n a 1 o i t t a i n. Seuraavat asetel-
21354:     Seuraavasta asetelmasta ilmenevät em. mai-                         mat kuvaavat valtion henkilöstön jakautumista
21355:  den julkisen sektorin henkilöstömäärän osuudet                        eri hallinnonaloille v. 1971-92:
21356: 
21357: 
21358: 
21359: 
21360: Hallinnonala                                                             Henkilöstön määrä (koko- ja osa-aikaiset)
21361:                                                       1971      1975         1980         1985          1990                       1991          1992
21362: Tasavallan Presidentin kanslia .......                  35       39            41                 50                    68           62          61
21363: Eduskunta (virkamiehet) ................               146      159           250                275                   361          379         386
21364: Valtioneuvoston kanslia .................              122      189           200                203                   195          209         213
21365: Ulkoasiainministeriö ......................            789    1 100         1 182              1 590                 1 793        1 847       1 676
21366: Oikeusministeriö ............................        3 007    3713          6 190              6 809                7 557         7 659       7 681
21367: Sisäasiainministeriö ........................       13177    15 054        17 750             18 757               19 001        19 059      19 165
21368: Puolustusministeriö ........................        17 640   17 678        20 390             24 526               20 859        21 338      21 304
21369: Valtiovarainministeriö ....................         II 539   13 653        16 744             19 109               19 628        19 571      19 165
21370: Opetusministeriö ............................       18 177   19 162        21 315             28 417               34 209        35 873      35 751
21371: Maa- ja metsätalousministeriö .......                6 270    6 529         6 760              7 889                8 317         8 365      10 780
21372: Liikenneministeriö .........................        82 120   85 124        94 540             89 464               81 245        77 966      73 076
21373: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....                1 983    3 203         4 133              5 164                5 671         5 748       5 657
21374: Sosiaali- ja terveysministeriö ..........            4 058    3 197         3 320              3 612                2 918         2 936       3 020
21375: Työministeriö 1 ••••••••••••••••••••••••••••••••     1 246    2 067         2 929              3 263                5 246         4 381       4 540
21376: Ympäristöministeriö 2 •••••••••••••••••••••          2 441    2 648         2 424              2 843                3 017         3 036       2 924
21377: Vaitioston henkilöstö yhteensä3 •••••              180 666   188 279      199 630            213 533              213 464    210 835        205 399
21378: Uusimuotoiset liikelaitokset ...........                                                                           66 516     64 958         60 299
21379: Budjettihallinnon virastot ..............          180 666   188 279      199 630            213 533              146 948    145 877        145 100
21380: 1 Vuoden    1990 luku sisältää n. 1 000 valtioon (työvoima-asiain piiri- ja paikallishallintoon) työsuhteessa olevaa yksityisellä
21381:   sektorilla työskentelevää velvoitetyöllistettyä.
21382: 2 Taulukkojen numerotiedoista on poistettu organisaatiosiirtojen vaikutus.
21383: 3 Yhteensä-luku sisältää valtion tuntipaikkaiset metsätyöntekijät, jotka eivät ole hallinnonaJoittaisissa luvuissa mukana v.
21384: 
21385:   1971-1991 (v. 1992 metsätyöntekijät on sijoitettu myös hallinnonaloille).
21386: 224
21387: 
21388: Hallinnonala                                                      Henkilöstön määrän kehitystä kuvaava indeksi (1971=100)
21389:                                                      1971         1975         1980           1985          1990           1991      1992
21390: Tasavallan Presidentin kanslia .......              100,0        111,4        117,1         142,9          194,3         177,1       174,3
21391: Eduskunta (virkamiehet) ................            100,0        108,9        171,2         188,4          247,3         259,6       264,4
21392: Valtioneuvoston kanslia .................          JOO,O         154,9        163,9         166,4          159,8         171,3       174,6
21393: U1koasiainministeriö ......................         100,0        139,4        149,8         201,5          227,2         234,1       212,4
21394: Oikeusministeriö ............................       100,0        123,5        205,9         226,4          251,3         254,7       255,4
21395: Sisäasiainministeriö ........................       100,0        114,2        134,7         142,3          144,2         144,5       145,4
21396: Puolustusministeriö ........................        100,0        100,2        115,6         139,0          118,2         121,0       120,8
21397: Valtiovarainministeriö ....................         100,0        118,3        145,1         165,6          170,1         169,5       166,1
21398: Opetusministeriö ............................       100,0        105,4        117,3         156,3          188,2         197,4       196,7
21399: Maa- ja metsätalousministeriö .......               100,0        104,1        107,8         125,8          132,6         133,4       171,9
21400: Liikenneministeriö .........................        100,0        103,7        115,1         108,9           98,9          94,9        89,0
21401: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....               100,0        161,5        208,4         260,4          286,0         289,9       285,3
21402: Sosiaali- ja terveysministeriö ..........           100,0         78,8         81,8          89,0           71,9          72,4        74,4
21403: Työministeriö' ................................     100,0        165,9        235,1         261,9          421,0         351,6       364,4
21404: YmpäristöministerW .....................            100,0        108,5         99,3         116,5          123,6         124,4       119,8
21405: Valtion henkilöstö yhteensä3 ••••••••••             100,0        104,2        110,5         118,2          118,2         116,7       113,7
21406: 1
21407:   Vuoden 1990 lukusisältää n. 1 000 valtioon (työvoima-asiain piiri- ja paikallishallintoon) työsuhteessa olevaa yksityisellä
21408:   sektorilla työskentelevää velvoitetyöllistettyä.
21409: 2 Taulukkojen numerotiedoista on poistettu organisaatiosiirtojen vaikutus.
21410: 3
21411:   Yhteensä-luku sisältää valtion tuntipaikkaiset metsätyöntekijät, jotka eivät ole hallinnonaJoittaisissa luvuissa mukana v.
21412:   1971-1991 (v. 1992 metsätyöntekijät on sijoitettu myös hallinnonaloille).
21413: 
21414: 
21415: 
21416: 
21417:    Kunnallishallinnossa merkittävimmät henki-                            jossa esitetään valtion henkilöstön osuus kai-
21418: löstöosuudet eri hallinnonaloilla olivat kerto-                          kista palkansaajista lääneittäin kertomusvuon-
21419: musvuonna seuraavat:                                                     na:
21420:                                                                  %
21421:  . .       . .                                                           Lääni                                                        %
21422: SIVI~tys_tol_mt............................................. .   29
21423: Sostaahtotmt ........................................... .       27      Lapin....................................................   16,9
21424: Terveydenhuolto ..................................... .          26      Pohjois-Karjalan...................................         13,6
21425:                                                                          Oulun....................................................   12,5
21426:     Yhdessä näiden kolmen suurimman hallin-                              Keski-Suomen.......................................         12,3
21427: nonalan osuus oli 82 % kunnallishallinnon                                Uudenmaan..........................................         11,7
21428: koko työllisestä työvoimasta. Vuonna 1985                                Kuopion ...............................................     11,4
21429: nämä osuudet olivat vastaavasti 30 %, 21 %ja                             Mikkelin ...............................................    11,0
21430: 34% eli yhteensä 85 %. Terveydenhuollon ja                               Kymen..................................................     11,0
21431: sivistystoimen osuus on laskenut, mutta sosiaa-                          Vaasan..................................................     9,3
21432: litoimen osuus on viime vuosina voimakkaasti                             Hämeen................................................       9,1
21433: kasvanut.                                                                Turun ja Porin......................................         8,3
21434:     Julkishallinnon henkilöstö                                           Koko maa.............................................       10,5
21435: 1ä ä ne i t t ä i n. Hieman yli puolet valtion-
21436: hallinnon henkilöstöstä sijoittuu Uudenmaan,
21437: Turun ja Porin sekä Hämeen lääniin. Koko
21438: maan läänien keskinäiset osuudet valtion-                                   Kunnallishallinnon henkilöstöstä keskittyy
21439: hallinnon henkilöstöstä ovat pysyneet tarkas-                            valtionhallinnon tapaan noin puolet Uuden-
21440: telujaksolla lähes ennallaan. Valtion henkilös-                          maan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneihin.
21441: tön osuus vaihtelee alueellisesti varsin paljon.                         Myös tältä osin läänien väliset osuudet ovat
21442: Valtion henkilöstön osuus kaikista palkansaa-                            tarkastelujaksolla pysyneet lähes ennallaan.
21443: jista on selvästi suurin Lapin läänissä, lähes                           Kunnallishallinnonkin henkilöstön osuus on
21444: 17 %, ja pienin Turun ja Porin läänissä, yli                             alueellisesti varsin vaihteleva. Suunn tämä osuus
21445: 8 %, kuten ilmenee seuraavasta asetelmasta,                              on Pohjois-Karjalan läänissä, 34%, ja pienin
21446:                                                                                                                        225
21447: 
21448: Uudenmaan läänissä, alle 18 %, kuten seuraa-                            rationalisointihankkeiden käytännön toteutus
21449: vasta asetelmasta, jossa esitetään kunnallishal-                        on käynnistymässä. Valtion virkamiesten lo-
21450: linnon henkilöstön osuus kaikista palkansaajista                        mauttaminen on tehty mahdolliseksi, mikäli
21451: lääneittäin kertomusvuonna, käy ilmi:                                   työtehtävät ovat vähentyneet. Lomautusten
21452:                                                                         rinnalla jouduttaneen turvautumaan myös irti-
21453: ~ci                                                               %     sanomisiin.
21454: Pohjois-Karjalan...................................              34,0      Valtion uusimuotoiset liikelaitokset ovat su-
21455: Vaasan..................................................         30,0   pistaneet ja edelleen supistavat henkilöstöään
21456: Oulun....................................................        25,9   useilla tuhansilla.
21457: Kymen ..... .. ..... ........ ................. ..... ........   25,3       Myös kunnat joutuvat supistamaan henkilös-
21458: Kuopion ... .... ...... .......... ................... ... ..    24,0   töään lähivuosina. Kertomusvuonna kunta-alan
21459: Lapin....................................................        23,9   henkilöstöstä irtisanottiin 0,2 % ja lomautettiin
21460: Keski-Suomen.......................................              23,6   2%. Kunnallisjohdon arvion mukaan v. 1993
21461: Mikkelin .......... .. ........ ............ ...............     23,0   irtisanotaan 0,5 % ja lomautetaan 22 % henki-
21462: Turun ja Porin......................................             20,3   löstöstä. Osassa kuntia on päästy sopimukseen,
21463: Hämeen ................................................          19,5   jonka mukaan v. 1993 ei vielä turvauduta irtisa-
21464: Uudenmaan..........................................              17,8   nomisiin. Sen sijaan määräaikaisia työsuhteita ei
21465:                                                                         pääsääntöisesti jatketa, sijaisia ei lyhytaikaisiin
21466: Koko maa ............................................            21,8   sijaisuuksiin palkata ja henkilöstö voidaan lo-
21467:                                                                         mauttaa enintään kolmeksi viikoksi. Uudella
21468:   Koko julkishallinnon eli valtion ja kuntien                           valtionosuusjärjestelmällä on myös tiettyjä vai-
21469: yhteenlaskettu osuus kaikista palkansaajista lää-                       kutuksia kuntien työllisyyskehitykseen. Vaikea
21470: neittäin oli kertomusvuonna siten seuraava:                             taloudellinen tilanne pakottaa yksittäisiä kuntia
21471:                                                                         supistamaan henkilöstöään.
21472: Lääni                                                             o/o       Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
21473: Pohjois-Karjalan...................................              47,6   kunnallishallinnon henkilöstö vähenisi ns. luon-
21474: Lapin....................................................        40,8   nollisen poistuman kautta vuoteen 2000 mennes-
21475: Vaasan..................................................         39,3   sä arviolta 20 OOO:lla. Mikäli kuitenkin kuntien
21476: Oulun....................................................        38,4   verotulot jäävät lähivuosina ennakoitua pienem-
21477: Kymen ............... .......... ............ .............      36,3   miksi, ei suurilta irtisanomisilta voida välttyä.
21478: Keski-Suomen.......................................              35,9   Kunnallishallinnon henkilöstövähennykset saat-
21479: Kuopion .. ........ ....................... ..............       35,4   taisivat tuolloin olla useita kymmeniä tuhansia.
21480: Mikkelin .. ........ ..... ............... ............... ..    34,0   Kertomusvuoden keväällä koko maan kunnal-
21481: Uudenmaan ..........................................             29,5   lisjohtajia koskevan kyselyn mukaan henkilös-
21482: Turun ja Porin......................................             28,6   tön määrä vähenisi vuoteen 1996 mennessä lähes
21483: Hämeen ... .......... ....... .......................... ..      28,6   30 OOO:lla eli 6 %:lla.
21484:                                                                             Julkishallinnon rationalisointi-
21485: Koko maa ........ .. .. ..... ........ ..... ... ..... ......    32,3   pyrkimykset. Valtiontilintarkastajien ra-
21486:                                                                         hoittamassa Vaasan yliopiston tutkimuksessa
21487:    Pohjois-Karjalassa lähes joka toinen työpaik-                        Henkilöstökasvun rajoittaminen kunnissa ja val-
21488: ka on julkishallinnossa ja osuus on muihin                              tionhallinnossa todetaan mm. seuraavaa:
21489: lääneihin verrattuna selvästi korkein. Kolmessa                             Suomen julkisen alan saneeraaminen alkoi
21490: eteläisimmässä läänissä julkishallinnon osuus on                         1980-luvulla lähinnä Ison-Britannian mallin
21491: alle 30%.                                                               mukaisesti, mutta toimenpiteitä on ruvettu otta-
21492:    Julkishallinnon henkilöstön                                          maan käyttöön vasta viime vuosina. Kertomus-
21493: s u p i s t a m i s t a v o i t t e e t. Kertomusvuon-                  vuoden keväällä hallitus esitti julkisen sektorin
21494: na tulo- ja menoarvion piirissä oli 145 000 ja                          uudistamista varten ohjelmansa, jossa eri aikoi-
21495: valtion liikelaitoksissa 60 000 eli yhteensä                            na esitettyjä hankkeita oli koottu yhteen. Kes-
21496: 205 000 henkilöä.                                                       keisimpiä niistä ovat seuraavat:
21497:    Valtioneuvoston päätös 30.4.1991 edellyt-                                -valtion henkilöstökehykset (useita hallituk-
21498: tää, että talousarvion piirissä olevaa henkilös-                        sen päätöksiä vuodesta 1989 lähtien)
21499: töä supistetaan v. 1992-95 yhteensä 5 %, jo-                                - valtionhallinnon tulosjohtaminen (halli-
21500: ten vähennys on 6 500 virkaa tai tehtävää.                              tuksen päätöksiä vuodesta 1990 lähtien minis-
21501: Keskus-, alue- ja paikallishallintoa koskevien                          teriöittäin ja virastoittain)
21502: 
21503:  15 330616T
21504: 226
21505: 
21506:    -valtion keskushallinnon supistaminen (yk-            -Suomen kunnallis- ja valtionhallinnon hen-
21507: sittäisiä hallituksen toimenpiteitä 1990-luvun        kilöstömäärän kasvu on ollut nopeaa ja kasvu
21508: alusta lähtien, KM 1992:28, Yksiportaiseen kes-       näyttää jatkuneen vielä viime aikoina. Julkinen
21509: kushallintoon)                                        sektori ja sen henkilöstömäärä eivät voi kasvaa
21510:    - valtion aluehallinnon uudistaminen (KM           loputtomasti, vaan niiden kasvu on saatava
21511: 1992:33, Kootumpaan ja kevyempään aluehal-            pysähtymään.
21512: lintoon)                                                 - Julkisen sektorin henkilöstömäärää voi-
21513:    - kuntayhtymäuudistus (KM 1993:33, kun-            daan sektoreittain pienentää huomattavasti,
21514: nalliskomitean mietintö)                              mutta käytännössä poliittisten syiden vuoksi on
21515:    - kuntien valtionosuusuudistus (lainmuutos         realistisinta odottaa, että henkilöstömäärä pysyy
21516: 1992)                                                 nykyisellään eikä dramaattisesti vähene.
21517:    - hallituksen säästöpaketit (hallituksen lisä-        -Valtion ja kuntien nykyisille budjettialijää-
21518: budjettiesitykset v. 1991 ja 1992)                    mille ei henkilöstöleikkauksilla ole juuri mitään
21519:    - yhden henkilön tekemiä pikaselvityksiä           merkitystä. Kuntien ja valtion toiminnot tehos-
21520: (mm. Relander ja Sailas v. 1992)                      tuvat parhaiten sisäisiä rakenteita purkamalla eli
21521:    - liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen (vuo-       käytännössä lähinnä yksityistämällä ja tulosjoh-
21522: desta 1990 alkaen)                                    tamisella, mutta niilläkään ei ratkaista nykyisiä
21523:    - valtion osakeyhtiöiden myynti yksityisille       talousongelmia.
21524: (alustavia suunnitelmia)                                 - Kunnallishallinnon henkilöstömäärän kas-
21525:    - kunnallisten keskusjärjestöjen suosituksia       vu on varsin vaikeasti estettävissä. Ylipäätään
21526: kunnille Gatkuvasti).                                 kunnallishallinnossa saneerauskeinot tuntuvat
21527:    Näidenjälkeen valtioneuvosto on tehnyt peri-       olevan vaikeampia toteuttaa kuin valtiolla.
21528: aatepäätöksen 17.6.1993 keskus- ja aluehallin-           Tutkimuksessa todetaan esimerkiksi, että 10
21529: non uudistamiseksi.                                   mrd. mk:n suuruinen säästö valtion työvoima-
21530:     Julkishallinnon leikkausten, tulosjohtamisen      kustannuksissa merkitsisi arviolta 58 000 henki-
21531: ja varsinkin organisaatiouudistusten suhteen tut-     lön irtisanomista. Säästyvä palkkasumma olisi
21532: kijat katsovat, että Suomessa pyritään jopa kri-      kuitenkin vain kuudesosa kertomusvuoden bud-
21533: tiikittä kopioimaan suoraan Isoa-Britanniaa ja        jettialijäämästä. Hyvinvointitehtävien poistami-
21534: odotetaan saatavan automaattisesti positiivisia       nen on poliittisesti käytännössä mahdotonta,
21535: ja juuri samanlaisia tuloksia. Yhden henkilön         koska kansalaiset ovat tottuneet julkisen sekto-
21536: tekemät yhden asian virkamiesselvitykset, kah-        rin tarjoamiin palveluksiin.
21537: deksan kuukauden pikakomiteat ja hallituksen             Opetusministeriön lausunnon mukaan pel-
21538: hätäistunnot tuntuvat olevan Suomessa suosi-          kästään palauttamaila reaalipalkat vuoden 1985
21539: tuimpia kunnallis- ja valtionhallinnon uudistus-      tasolle voitaisiin ilman irtisanomisia saavuttaa
21540: ten pohtimisareenoita. Valtioneuvoston ohjel-         huomattavia säästöjä. Myöskään luonnollista
21541: mapäätös 7.5.1992 julkisen sektorin uudistami-        poistumaa ei ole käytetty viime vuosina kuin
21542: seksi kuvasi sivukaupalla tavoitteita ja toimenpi-    kolmannes siitä, mikä olisi ollut mahdollista.
21543: teitä, joita valtionhallinnossa tehdään, mutta           Työministeriön lausunnon mukaan erityisesti
21544: kuntasektorin uudistuksia mainittiin vain sivun       Suomen kunnallishallinnon ja osin myös valtion
21545: verran. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, ettei     henkilöstömäärän kasvu on ollut 1980-luvulla
21546: julkisen sektorin tarpeellinen saneeraus ole ko-      nopeaa, mutta kasvu on taittunut vuoden 1990
21547: konaan kenenkään selvässä hallinnassa. Uudis-         jälkeen ja kääntynyt laskuun. Henkilöstömäärät
21548: tukset tulevat yksi kerrallaan ja niiden teoreetti-   vähenevät edelleen julkishallinnon sopeuttamis-
21549: nen perusta ei välttämättä ole kestävä.               toimien myötä.
21550:     Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat seu-          Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan,
21551: raavat:                                      .        että Suomen julkishallinnon koko on suhteessa
21552:    - Suomen kunnallis- ja valtionhalll.nnon           kansantalouden lähivuosien tuotantopohjaan ja
21553: koko ja henkilöstömäärä eivät ole kansainväli-        että henkilöstösäästöissä on kyse kuitenkin pysy-
21554: sesti vertaillen liian suuria.                        vistä ja rakenteellisista säästöistä. Nykyiseen
21555:    - Valtion ja kuntien talousongelmat eivät          valtiontalouden alijäämään taas vaikuttavat
21556: johdu niiden liian suuresta koosta vaan siitä, että   merkittävästi osin poikkeukselliset menot, kuten
21557: kansantalous on erittäin syvässä lamassa eikä         pankki tuki.
21558: verotuloja saada riittävästi. Kansantalous on            Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
21559: saatava nopeasti kuntoon.                             katsoo, että julkisen sektorin sopeuttaminen
21560:                                                                                                       227
21561: 
21562: kansantalouden voimavaroihin edellyttää palk-             SAK katsoo lausunnossaan, että kansainväli-
21563: kojen alentamista tai työvoiman supistamista.          siä vertailuja tehtäessä osa-aikatyönä pidetään
21564: Julkisen sektorin palveluksia on sekä karsittava       alle 35 tunnin viikkotyöaikaa. Näin määriteltynä
21565: että rationalisoitava. Hallitsemattomasti paisu-       osa-aikatyötä tekeviä oli Suomessa 11 % v. 1990
21566: neen kuntasektorin työvoiman kasvu on määrä-          ja 13 % kertomusvuonna. Julkishallinnon osalta
21567: tietoisesti käännettävä laskuun sitä mukaa kun        vastaavat luvut olivat 12% ja 14 %. Hallituksen
21568: työllisyystilanne mahdollistaa uudelleen sijoittu-     tavoite osa-aikatyöntekijöiden määrän lisäämi-
21569: misen kohtuullisessa ajassa.                           seksi vuoteen 1996 mennessä olisi jo julkishallin-
21570:    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö              non osalta saavutettu kertomusvuonna.
21571: SAK ry:n arvion mukaan julkishallinnon tehtä-             Osa-aikatyötoimikunnan mietinnössä (KM
21572: vien karsintaa tarvitaan, mutta se tulee ehdotto-      1993:22) erotellaan osa-aikatyöhön ryhtymisen
21573: masti suunnitella ja toimeenpanna yhdessä alan         kannalta viisi perustapausta:
21574: työmarkkinajärjestöjen kanssa.                            - työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle
21575:    Osa-aikatyö julkishallin-                              - henkilö hakeutuu vapaaehtoisesti koko-
21576: n o s s a. Tilastokeskuksen tilastoissa osa-aika-      aikatyöstä osa-aikatyöhön
21577: työtä tekeviksi luokitellaan ne henkilöt, joiden          - työtön hakeutuu osa-aikatyöhön
21578: säännöllinen viikkotyöaika on alle 30 tuntia.             - työnantaja osa-aikaistaa kokoaikaisen
21579: Osa-aikatyö ei Suomessa ole yleistynyt yhtä            työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista
21580: paljon kuin muissa Pohjoismaissa, joissa osa-          syistä
21581: aikatyötä tekeviä on ollut keskimäärin neljän-            - työmarkkinoiden ulkopuolinen hakeutuu
21582: nes. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa osa-aika-           osa-aikatyöhön.
21583: työn rajana on alle 35 tuntia viikossa. Keski-             Valtiontilintarkastajat toteavat, että julkisen
21584: Euroopassa osa-aikatyötä tekeviä on korkeim-          hallinnon työllisyyskehitys on viimeksi kuluneiden
21585: millaan ollut jopa kolmannes, kuten Alanko-           kahden vuosikymmenen kuluessa ollut erityisen
21586: maissa 33,2% v.1990. Suomessa osa-aikatyön            nopeaa. Julkishallinnon työvoimaosuus on kasva-
21587: suosio on sen sijaan alentunut kymmenen viime         nut tuona aikana kuudesosasta lähes kolmannek-
21588: vuoden aikana siitäkin huolimatta, että osa-          seen, mikä on merkinnyt yli 280 000 uuden työpai-
21589: aikatyölle ei lainsäädännössä ole asetettu erityi-    kan perustamista. Joukkotyöttömyyden vuoksi
21590: siä rajoituksia ja että oikeudelliset edut ovat       koko maan työllisen työvoiman määrä on kerto-
21591: lähes samat kuin kokoaikatyöntekijöillä.              musvuoteen mennessä laskenut alle vuoden 1970
21592:     Kun Suomessa osa-aikatyötä tekeviä oli             tason. Niinpä julkisten työpaikkojen kasvu on
21593: v. 1985 arviolta 200 000, oli heitä kertomusvuon-     merkinnyt samalla sitä, että yksityisen sektorin
21594: na enää 169 000 henkilöä. Suhteellisesti heidän        työllisen työvoiman määrä on vastaavana aikana
21595: osuutensa työllisestä työvoimasta oli alentunut       alentunut 325 OOO:lla.
21596: 8,2 %:sta 7, 7 %:iin. Julkisella sektorilla osa-           Vaikka valtion osuus julkisen alan työpaikka-
21597: aikatyötä tekevien määrä aleni po. aikana             kasvusta on ollut vain kymmenesosa eli 29 000, on
21598: 75 OOO:sta 61 OOO:een ja suhteellisesti 11 %:sta       valtion välillinen merkitys yli 250 000 uuden kun-
21599: 9%:iin.                                               nallisen työpaikan perustamiselle ollut varsin kes-
21600:     Julkishallinnossa naisten osa-aikatyö (9,6 %)     keinen kuntia velvoittavan lainsäädännön vuoksi.
21601: oli kertomusvuonna yleisempää kuin miesten             Valtiontilintarkastajat ovat jo kertomuksessaan
21602: (8,3 %), mikä on vallitseva tilanne kaikilla toimi-    vuodelta 1984 (s.151) kiinnittäneet huomiotajul-
21603: aloilla.                                              kisen alan työpaikkakehityksen suunnitelmalli-
21604:     Hallituksen kannanotossa 1.1 0.1992lyhyen ja      suuteenja varsinkin kasvunopeuteen. Tuosta ajan-
21605: keskipitkän aikavälin työllisyys- ja teollisuus-      kohdasta kuntien henkilöstö kasvoi kuitenkin edel-
21606: poliittisen ohjelman yhdeksi tavoitteeksi on esi-      leen voimakkaasti, mutta valtion henkilöstö vä-
21607: tetty osa-aikatyön nopeaa lisäämistä. Vuoteen         hentyi.                                           ,
21608:  1996 mennessä osuuden tulisi olla 14% työvoi-            Siitä huolimatta, että maamme julkishallinnon
21609: masta, mikä tarkoittaisi osa-aikatyöntekijöiden        työllisyyskehitys on ollut erityisen nopeaa, ei Suo-
21610: määrän kasvua kertomusvuoden 170 OOO:sta yli          men julkishallinnon henkilöstön määrää voi pitää
21611: 300 OOO:een. Osa-aikatyön lisäämisen taustalla        kansainvälisesti katsoen kohtuuttoman suurena.
21612: on keskustelu työn uudelleen jakamisesta vallit-      Kaikissa muissa Pohjoismaissa julkishallinnon
21613: sevassa joukkkotyöttömyystilanteessa samoin            työvoimaosuus on suurempi kuin Suomessa. Val-
21614:  kuin myös uusien joustavien ja yksilöllisten työ-     tion ja kuntien talousongelmat eivät Suomessa
21615: aikojen tarpeellisuudesta.                            johdu pääosin julkishallinnon suuresta koosta
21616: 228
21617: 
21618:  vaan siitä, että koko kansantalous on erityisesti     työllisyyden edistäminen. Koulutusta jäijestettä-
21619: joukkotyöttömyyden, pankkikriisin ja velkaantu-        essä oli kiinnitettävä erityistä huomiota talous-
21620: misen vuoksi syvässä lamassa eikä verotuloja           elämän ja teknisen kehityksen aiheuttamiin
21621: kerry riittävästi. Julkisen hallinnon kasvu on kui-    muutoksiin työvoiman kysynnässä. Koulutus oli
21622:  tenkin saatava pysähtymään. Viime vuosina sekä        tarkoitettu työttömille ja välittömästi työttömik-
21623:  valtionhallinnossa että kunnallishallinnossa henki-   si joutuville, joiden sijoittumista pysyvään työ-
21624: löstö onkin selvästijo vähentynyt. Kunnallishallin-    hön voitiin koulutuksella edistää. Lisäksi koulu-
21625: nossa virkoja ei kuitenkaan ole yleensä lakkautet-     tusta suunnattiin henkilöille, joille ammatti ei
21626:  tu, vaan väheneminen selittyy lähinnä yhtiöittämi-    antanut riittävää tai jatkuvaa toimeentuloa.
21627: sellä ja yksityistämisellä sekä luonnollisella pois-       Melko pian lain voimaantulon jälkeen todet-
21628:  tumalla.                                              tiin, ettei toiminnan laajentamiseen, tehosta-
21629:      Valtiontilintarkastajien rahoittamassa Vaasan     miseen ja laadun parantamiseen ollut riittäviä
21630: yliopiston em. tutkimuksessa todetaan mm., että        edellytyksiä. Koulutuksen laadun kohottamisek-
21631:  vaikka valtion henkilöstöstä irtisanottaisiin         si katsottiin tarvittavan aiempaa pätevämpiä
21632: 58 000, niin JO mrd. mk:n säästösumma palkka-          opettajia sekä kunnollisia opetustiloja, koneita
21633: menoissa olisi silti vain kuudesosa valtion kerto-     ja laitteita. Laki työllisyyttä edistävästä am-
21634: musvuoden talousarvioalijäämästä.                      mattikurssitoiminnasta annetun lain muuttami-
21635:      Julkishallintoa on joka tapauksessa tarpeen       sesta (97/70) poisti suurelta osin em. toiminnan
21636: saneerata ja sen toimintaa tehostaa. Julkisen hal-     kehittämisen esteitä. Lainmuutos mahdollisti
21637: linnon kasvun syihin erityisesti osana yhteiskun-      kurssikeskusten perustamisen ja koulutuksen
21638: nan rakenteiden korjaamista on syytä perusteelli-      järjestämisen kokovuotisen talousarvion mu-
21639: sesti paneutua. Mikäli sisäisiä, hallintoon itseensä   kaan. Kurssikeskuksista valtaosa perustettiin v.
21640: painottuneita rakenteita kyetään tarpeettomina          1970-72.
21641: poistamaan, voidaan pitkällä aikavälillä päästä            Vuodet 1 9 7 6-9 0. Vuonna 1976 tuli
21642: merkittäviin voimavarasäästöihin. Valtiontilintar-     voimaan laki työllisyyskoulutuksesta (31/76).
21643: kastajat pitävät tarkoituksenmukaisena, että jul-      Lain yleiset lähtökohdat olivat suurelta osin
21644: kisen hallinnon työvoimaa vähennetään lähinnä          samat kuin v. 1965 annetussa laissa eli työllisyy-
21645: käyttämällä hyväksi luonnollista poistumaa ja          den edistäminen ja talouselämän rakennemuu-
21646:  asettamalla henkilöstön määriä koskevat tavoit-       tosten ja teknisen kehityksen huomioon ottami-
21647:  teet vuodeksi 2000, jotta nykyistä joukkotyöttö-      nen työvoiman kysynnässä ja taijonnassa.
21648: myyttä eijulkisen vallan toimin enää voimistettai-         1970-luvun puoliväliin tultaessa esiintyi työ-
21649: si.                                                    voimapulaa, erityisesti Etelä-Suomessa. Työlli-
21650:      Osa-aikatyön osalta valtiontilintarkastajat to-   syyskoulutus oli rajautunut liian voimakkasti
21651:  teavat, että sen suosio ei maassamme ole yhtä         työttömien ja työttömyysuhan alaisten koulutta-
21652: suuri kuin muissa Pohjoismaissa, Keski-Euroo-          miseen. Työvoimaa ei voitu ohjata kehitystä
21653: pasta puhumattakaan. Osa-aikatyöhön osallistuu         ennakoivasti supistuvista ammateista työvoiman
21654: siellä lähes kolmasosa työllisestä työvoimasta, sen    puutteesta kärsiville aloille tai vähemmän am-
21655: sijaan maassamme vastaava osuus on arviolta            mattitaitoa vaativista tehtävistä erikoiskoulutus-
21656:  13 %. Julkisessa hallinnossa osa-aikatyö on ollut     ta edellyttäviin tehtäviin. Tämän vuoksi laajen-
21657: perusteltua ja tarkoituksenmukaista mm. virasto-       nettiin työssä olevien koulutukseen pääsymah-
21658: jen ja laitosten työruuhkien purkamisen, työhuip-      dollisuuksia; työssä oleva sai osallistua koulu-
21659: pujen tasaamisen ja erityisryhmiin kuuluvien työl-     tukseen, jos se suuntautui työvoimapula-ammat-
21660:  listämisen vuoksi. Mikäli osa-aikatyötä valtion-      teihin tai jos koulutus lisäsi tai ylläpiti ammatti-
21661: hallinnossa pyritään mm. osa-aikatyötoimikunnan        taitoa. Koulutuksella haluttiin vaikuttaa myös
21662:  em. ehdotusten pohjalta olennaisesti lisäämään,       pitkällä aikavälillä työttömyyden syihin ehkäise-
21663:  tulee. osa-aikaisen henkilöstön palvelussuhteen eh-   mällä ennakolta sen kehittymistä ja edistämällä
21664:  dot perusteellisesti selvittää työmarkkinaosapuol-    yksilön ammatillista etenemistä.
21665:  ten kesken.                                               Laissa korostettiin erityisesti koulutuksen
21666:                                                        suuntaamista aikuisille, jo työelämässä olleille.
21667:    Työllisyys- ja työvoimapoliittinen aikuiskoulu-     Alaikäraja nostettiin 20 vuoteen kuitenkin niin,
21668: tus. Vuodet 1 9 7 0-7 5. Vuoteen 1976                  että poikkeaminen oli mahdollista, jos koulu-
21669: saakka koulutus perustui työllisyyttä edistävästä      viranomaiset eivät voineet osoittaa muuta kou-
21670: ammattikurssitoiminnasta annettuun lakiin              lutusta. Työvoimaviranomaisten asemaa vahvis-
21671: (493/65). Lain mukaan toiminnan tavoitteena oli        tettiin siten, että kurssin aloittamisen ehdoksi
21672:                                                                                                                            229
21673: 
21674: asetettiin työvoimaviranomaisen puoltava lau-                     Vuosi                        Suorit-   Keskeyt-      Koulu-
21675: sunto. Työvoimaviranomaiset osallistuivat myös                                                 taneet     täneet      tuksessa
21676: oppilasvalintaan sekä kurssien toimeenpanon                                                                             olleet
21677:                                                                                                                     keskimäärin
21678: valvontaan.
21679:     Työllisyyskoulutus haluttiin nähdä entistä se!-               1970 .............., ...     10 800
21680: keämmin osana koulutusjärjestelmää niin, että                     1971 ..................      12 500
21681: säätiöt, kunnat ja yhdistykset eivät voineet enää                 1972 ..................      14 600
21682: toimia kurssien järjestäjinä. Sen sijaan uusiksi                  1973 ··················      17 600
21683: järjestäjiksi hyväksyttiin korkeakoulut. Kurssi-                  1974 ..................      18 000
21684: keskusten perustamispäätösten tekeminen siir-                     1975 ..................      13 100     2926        9 074
21685: rettiin ammattikasvatushallitukselta valtioneu-                   1976 ..................      15 200     3 402      10 211
21686: vostolle.                                                         1977 ··················      20 200     2 554      12 554
21687:     Koulutustuki yhtenäistettiin työttömyysavus-                  1978 ..................      26 100     4 571      15 548
21688: tuksia ja -korvauksia vastaavaksi. Tuen maksa-                    1979 ··················      29 300     5 861      15 334
21689: jina olivat aluksi työvoimaviranomaiset opetus-                   1980 ..................      27 200     6 185      14 668
21690: ministeriön pääluokkaan sijoitetuilla määrära-                    1981 ..................      26269      5 964      14 810
21691: hoilla, myöhemmin kurssikeskukset työvoima-                       1982 ..................      29 016     6 304      16 903
21692: ministeriön pääluokan määrärahoilla.                              1983 ..................      30202      6 797      18 149
21693:     Seuraavassa asetelmassa esitetään työvoima-                   1984 ..................      28 636     6 515      17 408
21694:  koulutuksen suorittaneiden ja keskeyttäneiden                    1985 ..................      26 899     6 256      15 973
21695: määrä sekä koulutuksessa olleiden määrä keski-                    1986 ..................      26 899     5 660      15 441
21696: määrin v. 1970-92. Keskeyttäneistä ja koulu-                      1987 ..................      25 950     5 439      15 741
21697:  tuksessa keskimäärin olleista ei ole tietoa vuosi!-              1988 ..................      27 017     5 561      15 559
21698:  ta 1970-74.                                                      1989 ..................      25 372     5 246      15 598
21699:                                                                   1990 ..................      28 242     5 311      16 782
21700:                                                                   1991 ..................      42458      4 835      18 363
21701:                                                                   1992 ..................      57 410     5 560      28 947
21702:                                                                   Yhteensä .......... 505 470            94 947      15 948
21703: 
21704: 
21705:    Seuraavasta taulukosta ilmenevät työllisyyskoulutukseen v. 1970-90 käytetyt määrärahat:
21706: Vuosi                                         Koulutukseen käytetyt määrärahat                    Kulut opp./v         Yhteensä
21707:                                              opetuskulut taloudellinen yhteensä              opetus-     taloudellinen
21708:                                                  ym.          tuki                            kulut           tuki
21709:                                                             Mmk                                       mk
21710: 
21711: 1970 ·····································      50,9        3,6            54,5               9 026          638         9 664
21712: 1971 ·····································      59,8        5,0            64,8               9 386          785        10 171
21713: 1972 ·····································      81,4        6,4            87,8              10 793          849        11 642
21714: 1973 ·····································      99,0        8,1           107,1              11 598          949        12 547
21715: 1974 ·····································     116,7        8,9           125,6              13 563        1 034        14 597
21716: 1975 ·····································     176,9       11,1           188,0              19 495        1 223        20 718
21717: 1976 ·····································     210,6       94,8           305,4              20 625        9 284        29 909
21718: 1977 ·····································     243,7      146,2           389,9              19 412       11 646        31 058
21719: 1978 ·····································     298,7      173,0           460,7              18 504       11 127        26 675
21720: 1979 ·····································     326,8      186,4           513,2              21 312       12 156        33 468
21721: 1980 ·····································     343,3      187,8           531,1              23 405       12 803        36 208
21722: 1981 .....................................     344,9      184,7           592,6              23 288       12 471        35 759
21723: 1982 ·····································     491,9      257,6           749,5              29 101       15 240        44 341
21724: 1983 ·····································     605,1      303,3           908,4              33 341       16 712        50 053
21725: 1984 ·····································     589,9      296,6           886,5              33 887       17 038        50 925
21726: 1985 ·····································     567,2      326,4           893,6              35 517       20 438        55 955
21727: 1986 ·····································     661,3      326,4           987,7              42 828       21139         63 967
21728: 230
21729: 
21730: Vuosi                                           Koulutukseen käytetyt määrärahat              Kulut opp./v         Yhteensä
21731:                                                opetuskulut taloudellinen yhteensä        opetus-     taloudellinen
21732:                                                    ym.          tuki                      kulut           tuki
21733:                                                               Mmk                                 mk
21734: 
21735: 1987 ·····································        657,2        355,3        1 012,5      41 751       22 572       64 323
21736: 1988 ·····································        680,9        388,2        1 049,1      41 834       23 840       85 474
21737: 1989 ·····································        741,9        416,1        1 158,0      47 557       26 673       74230
21738: 1990 .....................................        766,7        510,5        1 277,2      45 691       30423        76 114
21739: 
21740: Työttömyyskassojen jäsenille on lisäksi myönnetty lisätukea vuodesta 1985 alkaen.
21741: Lisätuen rahoitukseen ovat osallistuneet valtio (STM), työnantajat ja työntekijät.
21742: 
21743:    Lisätukea jaettiin v. 1985-90 seuraavasti:
21744: 
21745: 1985 ...................    54,9 Mmk              1987 ................... 95,8 Mmk       1989 .................. 140,9 Mmk
21746: 1986 ...................    70,6 Mmk              1988 ................... 117,7 Mmk      1990.................. 186,0 Mmk
21747: 
21748: 
21749:    Työvoimakoulutuksen suorittaneiden sijoittuminen työelämään v. 1970-92 ilmenee seuraavasta
21750: asetelmasta:
21751: Vuosi                                         Suorittaneita,    Koulu-          Muu          Muu         Muuten    Työtön
21752:                                                    joista       tuksen          työ        koulutus    työvoiman
21753:                                                 sijoittumis-   mukainen                               ulkopuolella
21754:                                               ilmoitus saatu      työ
21755:                                                                                               %
21756: 1970 .................................... .      10434           84,3            5,7                      7,2          2,8
21757: 1971 ·····································       10 544          80,0            7,1                      6,8          6,1
21758: 1972 ·····································       11 681          79,0            6,6                      7,2          7,2
21759: 1973 ·····································       13 237          78,7            7,7                      8,0          5,7
21760: 1974 ·····································       13 544          80,3            7,0                      7,9          4,9
21761: 1975 ·····································       10 903          78,9            5,6                      5,2         10,3
21762: 1976 ·····································       12 347          67,2            7,0                      5,0         20,8
21763: 1977 .................................... .      17 172          54,1            5,9                      4,7         35,4
21764: 1978 ·····································       22 962          52,8            7,4                      4,2         35,6
21765: 1979 ·····································       25 938          60,9           10.0                      4,1         25,0
21766: 1980 ·····································       22 880          67,0            9,5                      4,8         18,7
21767: 1981 .................................... .      20126           66,7            8,7                      4,7         19,8
21768: 1982 ·····································       22 794          65,8            9,3                      4,7         20,2
21769: 1983 ·····································       23 633          67,6            9,4                      4,5         18,5
21770: 1984 ·····································       22 388          68,7            9,3                      5,1         16,9
21771: 1985 .................................... .      21454           68,1            9,0                      5,2         17,7
21772: 1986 .................................... .      21994           67,2            8,9                      5,7         18,2
21773: 1987 ·····································       20 988          65,6           10,2                      6,4         17,8
21774: 1988 ·····································       21 707          69,2            9,5                      5,6         15,7
21775: 1989 ·····································       20 559          71,8            9,6                      5,6         13,0
21776: 1990 ·····································       21 691          67,8            9,3                      6,1         16,8
21777: 1991 ·····································       32 636          59,5            6,5         3,9          1,5         28,6
21778: 1992 ·····································       45 975          43,6            5,0         5,6          1,4         44,4
21779: 
21780:    Arvioita niiden osalta, jotka eivät ole tehneet                      koulutuksen suorittaneista. Tilastointijärjestel-
21781: sijoittautumisilmoitusta, ei ole tiedossa. Kerta-                       mää tulisi näiltä osin kehittää.
21782: musvuonna heitä oli lähes 11 500 eli viidesosa
21783:                                                                                                                       231
21784: 
21785:    Seuraavassa asetelmassa esitetään työvoimakoulutuksen suorittaneiden työllisyystausta v. 1976-92:
21786: 
21787: Vuosi                                             Työtön     Lomautettu      Työttö-    Työmarkki-      Työssä    Yhteensä
21788:                                                                             myysuhan    noiden ulko-                 !km
21789:                                                                              alainen      puolella
21790:                                                                                %
21791: 
21792: 1976 ·····································          52,7                      14,8            5,8       26,7       15 200
21793: 1977 .....................................          58,8                      12,8            5,7       22,7       20200
21794: 1978 ·····································          64,6                      14,6            4,9       15,9       26100
21795: 1979 ·····································          66,0                      10,6            5,0       18,5       29 300
21796: 1980 ·····································          60,1                      10,2            5,5       24,2       27 200
21797: 1981 ·····································          56,3                      12,3            5,0       26,4       26269
21798: 1982 .....................................          57,2                      15,8            4,7       22,3       29 016
21799: 1983 ·····································          57,9                      15,6            4,5       22,0       30202
21800: 1984 ·····································          59,4                      14,0            4,7       21,9       28 636
21801: 1985 .....................................          59,2                      13,5            4,7       22,5       26 899
21802: 1986 ·····································          61,1                      15,2            4,4       19,3       26 899
21803: 1987 ·····································          61,1                      15,1            5,1       18,7       25 950
21804: 1988 .....................................          57,7         2,6          16,1            5,7       17,9       27 017
21805: 1989 ·····································          52,7         2,6          17,1            6,4       21,2       25 372
21806: 1990 .....................................          45,9         4,9          17,8            6,2       25,2       28 242
21807: 1991 ·····································          36,6        28,8          11,8           17,8        5,0       42458
21808: 1992 ·····································          51,9        27,0           7,2            4,6        9,3       57 410
21809: 
21810: 
21811: 
21812: 
21813:   Seuraavasta asetelmasta käy ilmi työvoimakoulutuksen suorittaneiden aiempi ammatillinen
21814: koulutus v. 1976-92:
21815: 
21816: Vuosi                                                             Ei         Alempi          Ylempi     Korkea-   Yhteensä
21817:                                                              ammatillista   keskiaste       keskiaste    aste        !km
21818:                                                               koulutusta
21819:                                                                                         %
21820: 1976 ·····················································      81,3          17,1            1,0         0,6      15 200
21821: 1977 ·····················································      75,3          21,8            2,3         0,6      20200
21822: 1978 ·····················································      67,2          26,9            5,2         0,7      26 100
21823: 1979 .....................................................      62,5          30,3            5,8         1,4      29 300
21824: 1980 .....................................................      63,3          29,8            5,7         1,2      27 200
21825: 1981 .....................................................      62,2          30,5            5,9         1,4      26269
21826: 1982 ·····················································      60,3          31,1            7,3         1,3      29 016
21827: 1983 ·····················································      58,4          32,6            7,3         1,7      30202
21828: 1984 ·····················································      56,8          33,9            7,0         2,3      28 636
21829: 1985 .....................................................      57,5          33,9            6,0         2,6      26 899
21830: 1986 .....................................................      56,7          33,7            5,4         4,2      26 899
21831: 1987 ·····················································      53,2          33,5            6,9         6,0      25 950
21832: 1988 ·····················································      53,9          32,8            8,8         4,5      27 017
21833: 1989 .....................................................      55,5          31,5            8,7         4,2      25 372
21834: 1990 ·····················································      56,5          30,5            9,0         4,0      28 242
21835: 1991 ·····················································      56,5          27,5           10,8         5,3      42 458
21836: 1992 ·····················································      46,6          28,5           15,1         9,8      57 410
21837: 232
21838: 
21839:     Työllisyyskoulutuksen                      epä-        Esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi valmis-
21840: k o h d a t. Työllisyyskoulutuksen epäkohdat            teltiin lakiehdotus työvoimapoliittisesta aikuis-
21841: liittyivät lähinnä päätöksenteko- ja rahoitusjär-       koulutuksesta sekä ammatillisia kurssikeskuksia
21842: jestelmiin. Työllisyyskoulutuksen toteuttamisen         koskeva uusi lainsäädäntö.
21843: päätöksentekojärjestelmä olijaettu kahdelle hal-           Työvoimapoliittinen                   aikuis-
21844: linnonalalle. Työllisyyskoulutuksen rahoitukses-        k o u 1u t u s. Työvoimapoliittisesta aikuiskou-
21845: ta ja koulutuksen sisällöstä päätti keskitetysti        lutuksesta annetun lain (763/90) tavoitteena on
21846: ammattikasvatushallitus ja koulutuksen työvoi-          ensinnäkin se, että koulutus pystyisi nopeasti ja
21847: mapoliittisesta tarpeellisuudesta työvoimaviran-        tehokkaasti vastaamaan työelämän määrällisiin,
21848: omaiset. Järjestelmässä ei voitu riittävällä tavalla    laadullisiin ja alueellisiin muutoksiin ja tarpei-
21849: yhteensovittaa työvoimapoliittisia koulutustar-         siin. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää ja yksin-
21850: peita ja koulutuspoliittisia näkökohtia. Keskitet-      kertaistaa työllisyyskoulutuksen toteuttamista
21851: ty päätöksentekojätjestelmä lisäksi jäykisti ja         koskevaa päätöksentekojätjestelmää saattamal-
21852: hidastutti alueellisten ja paikallisten koulutustar-    la työvoimapoliittinen vastuu ja rahoitusvastuu
21853: peiden huomioon ottamista työllisyyskoulutuk-           samalle viranomaiselle ja siirtämällä päätäntä-
21854: sen suunnittelussa ja toteuttamisessa.                  valtaa alue- ja paikallistasolle. Uudistuksen ta-
21855:     Työllisyyskoulutuksen järjestämisestä aiheu-        voitteena oli koulutuksen työvoimapoliittisten
21856: tuvat kustannukset korvattiin kokonaan val-             vaikutusten parantaminen ja koulutuksen talou-
21857: tionapuperusteisena rahoituksena valtion tulo-          dellisuuden tehostaminen.
21858: ja menoarviosta. Valtionapuperusteinen rahoi-               Koulutuksen kysyntään perustuvalla ostojär-
21859: tus johti siihen, ettei työllisyyskoulutuksen jär-      jestelmällä katsottiin päästävän em. tavoitteisiin.
21860: jestäjillä ollut suoranaista rahoituksellista tarvet-   Lainsäädännön mukaan työhallinto ostaa kou-
21861: ta reagoida nopeasti ja tehokkaasti koulutuksen         lutuksen valtion tulo- ja menoarviossa työminis-
21862: kysynnän määrässä, rakenteessa ja sisällössä            teriön pääluokkaan osoitettavalla määrärahalla.
21863: tapahtuviin muutoksiin. Koulutuskysyntää ei             Koulutusta saivat järjestää myös työnantajat ja
21864: siis pystytty joustavasti tyydyttämään rahoitus-        muut yksityiset. Koulutuksen hankintatoiminta
21865: järjestelmällä, joka oli keskitetty kahdelle kes-       perustuu kilpailuttamiseen. Koulutuksen jätjes-
21866: kushallintotason viranomaiselle. Lisäksi valtion-       täjä valitaan tatjousmenettelyn kautta ja koulu-
21867: apuperusteisessa rahoitusjärjestelmässä ei tar-         tuksen hankinnasta tehdään työvoimaviran-
21868: vinnut riittävästi kiinnittää huomiota koulutuk-        omaisen ja koulutuksen jätjestäjän välinen han-
21869: sen taloudellisuuteen. Tämä rahoitustapa vaati          kintasopimus. Lailla on mahdollistettu työvoi-
21870: lisäksi määrärahojen käytön tarkkaa valvontaa,          maviranomaisen ja työnantajan yhteiset koulu-
21871: joka jäykisti järjestelmän toimivuutta ja lisäsi        tushankinnat, ns. yhteishankinnat, jolloin työn-
21872: hallintobyrokratiaa.                                    antaja osallistuu koulutuksen kustannuksiin
21873:     Opiskelijoiden toimeentulo koulutuksen aika-        erikseen sovittavalla rahoitusosuudella. Opiske-
21874: na turvattiin maksamalla työttömyysturvasidon-          lijoiden valinnasta päättää työvoimaviranomai-
21875: naista koulutustukea vuodesta 1976. Kun an-             nen.
21876: siosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä v.                Ammatilliset kurssikeskukset muutettiin am-
21877:  1985 rakennettiin, ryhdyttiin ansioturvaan oi-         matillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi, jotka ra-
21878: keutetuille työllisyyskoulutuksessa oleville opis-      hoittavat toimintaansa pääosin koulutuspalvelu-
21879: kelijoille maksamaan ansiosidonnaista lisätukea.        jen myynnistä saamillaan tuloilla. Ammatilliset
21880: Tukimaksatuksen hoitivat kurssikeskukset                aikuiskoulutuskeskukset saavat kuitenkin edel-
21881: Koulutustuen perusosa oli budjetoitu työminis-          leen opetusministeriön hallinnonalan momentil-
21882: teriön pääluokkaan. Lisätuen valtionosuus sen           ta valtion rahoitusta perustamiskustannuksiin,
21883: sijaan oli sosiaali- ja terveysministeriön pääluo-      erityisavustusta erityisen kalliisiin kone- ja laite-
21884: kassa, ja lisätukea rahoittivat myös työttömyys-        ,hankintoihin sekä toiminta-avustusta käyttö-
21885: kassojen keskuskassa sekä työttömyyskassat.             kustannuksia varten. Lisäksi siirtymäkauden ai-
21886: Lisäksi opiskelijat saivat maksutlomat ateriat ja       kana korvataan opetusministeriön kautta vuok-
21887: majoituksen sekä korvausta matkakustannuk-              ria ja vuokra-arvoja.
21888: sista. Nämä opintososiaaliset etuudet puolestaan            Ostojärjestelmään siirtyminen merkitsi sitä,
21889: sisältyivät opetuskustannuksiin ja rahoitus tuli        että opintososiaalisia etuuksia ei enää ollut tar-
21890: opetusministeriön pääluokasta. Opiskelijoiden           koituksenmukaista maksaa kurssikeskuksista.
21891: tukijätjestelmän rahoitus ja hallinnointi oli siis      Maksatus siirrettiin työttömyyskassoille sekä
21892: hyvin hajanainen.                                       Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille. Sa-
21893:                                                                                                     233
21894: 
21895: malla yksinkertaistettiin rahoitusjärjestelmää           Valtiontalouden säästötoimiin liittyen on
21896: siirtämällä opintososiaalisten etuuksien rahoitus    vuoden 1993 alussa työvoimakoulutuksen tuen
21897: kokonaan työministeriölle. Työvoimakoulutuk-         saamiskriteereitä tiukennettu, erityistuki poistet-
21898: sen tuki on koostunut työttömyysturvasidonnai-       tu ja ateria- ja matkakustannusten korvauksista
21899: sesta koulutustuesta, monilapsisten ja vähäva-       siirrytty yhtenäiseen ylläpitokorvaukseen. Yllä-
21900: raisten erityistuesta sekä ateriakorvauksesta. Li-   pitokorvauksen suuruus on kaikille täysimää-
21901: säksi on korvattu matkakustannuksia. Majoitus        räistä koulutustukea saaville 30 mk päivältä.
21902: on hankittu koulutuksen hankintamäärärahas-          Samoin majoitushankinnoista on luovuttu ja
21903: ta.                                                  opiskelijoille on ryhdytty maksamaan majoitus-
21904:     Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton        kustannusten korvausta, jonka suuruus on
21905: lausunnossa esitetään työvoimapoliittisen ai-        30 mk päivässä. Toimenpiteillä arvioitiin saata-
21906: kuiskoulutuksen tavoitteet seuraavasti:              van säästöjä v. 1993 n. 212 Mmk.
21907:     -ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittämi-           Valtioneuvosto on kertomusvuoden loka-
21908: nen siten, että koulutus turvaa jatkuvan työllis-    kuussa antamassaan periaatepäätöksessä toden-
21909: tämisen                                              nut, että vuoden 1994 alusta toteutetaan opetus-
21910:     -yritysten kannattavuuden, kilpailukyvyn ja      ministeriön ja työministeriön koulutusuudistus
21911: tuottavuuden parantaminen                            ja opetusjärjestelmien rakenteiden uudistus sekä
21912:     -yritysten ja niiden henkilöstön sopeuttami-     samalla yhtenäistetäänkoulutustuki-ja toimeen-
21913: nen muutoksiin                                       tulojärjestelmien hallinnolliset rakenteet.
21914:     - uralla etenemisen mahdollistaminen                 Työministeriön mukaan toimenpiteiden sääs-
21915:     - omaehtoiseen koulutukseen motivoiminen         tövaikutuksen työministeriön hallinnonalalla tu-
21916:     -yhteiskunnan koulutusjärjestelmän täy-          lisi olla 300 Mmk v. 1994 ja 200 Mmk v. 1995.
21917: dentäminen.                                          Mikäli säästöpäätökset kohdistettaisiin suoraan
21918:     Keskusliiton mukaan yritysten tulisi voida       työvoimakoulutuksen tukeen, laskisi tuki noin
21919: järjestää työllisyyskoulutusta omalle henkilö-       puoleen nykyisestä. Tämä merkitsisi sitä, että
21920: kunnalleen. Laaja-alaisesta kouluttamisesta tu-      tuki jäisi huomattavasti alle työttömyysturvan.
21921: lee siirtyä jatkuvaan kehittämiseen ja koulutta-     Tämä olisi kansalaisten lakisääteiseen perustur-
21922: miseen. Painopistettä tulee siirtää avoimista        vaan puuttumista, sillä työvoimakoulutus ei ole
21923: kursseista yrityskohtaiseen koulutukseen. Kou-       vapaaehtoista, koska koulutuksesta kieltäytymi-
21924: lutuksen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta on        nen merkitsee työttömyysturvan menettämistä.
21925: seurattava. Tämä tapahtuu luomalla maahan            Luonnollisesti näin huomattava tuen lasku vai-
21926: yleinen ja yhtäläinen näyttö- ja päättötutkinto-     kuttaisi myös koulutusmotivaatioon.
21927: järjestelmä.                                             Valtioneuvoston periaatepäätöksen vaikutus-
21928:     Keskusliitto katsoo, että omaehtoiseen aikuis-   ten arviointi ja toimenpiteiden valmistelu on
21929:  koulutukseen tarkoitetut määrärahat ovat tar-       käynnissä opetusministeriön, sosiaali- ja terveys-
21930:  peellisia ja että opetusministeriö voi vastata      ministeriön sekä työministeriön työttömyystur-
21931:  niiden suuntaamisesta. Koulutuksen painopis-        van ja opintotuen yhteensovitustyöryhmässä.
21932:  teet tulisi kuitenkin määritellä entistä enemmän        Ostopalvelujärjestelmä on osoittautunut toi-
21933:  työvoimapoliittisin perustein yhteistyössä viran-   mivaksi. Työhallinnolla on työllisyyskoulutus-
21934:  omaisten ja yritysten kanssa.                       järjestelmään verrattuna huomattavasti parem-
21935:     Opintososiaaliset edut, osto-                    mat mahdollisuudet saada työelämän tarpeita
21936:  p a 1v e 1u t ja kehitysnäkymä t. Opin-             vastaavaa koulutusta saaneita työntekijöitä.
21937:  tososiaalisten etuuksien maksatuksen siirto         Tarjouspyyntömenettelyn kautta voidaan kou-
21938:  Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille ja       lutuksen järjestäjäksi valita sellainen koulutus-
21939:  työttömyyskassoille on osoittautunut toimivaksi     palvelujen tuottaja, jonka koulutus on hinta-
21940:  ratkaisuksi. Koska suurin osa koulutettavista on    laatusuhteeltaan optimaalinen. Järjestelmä luo
21941:  ennen koulutuksen alkua ollut työttömyystur-        mahdollisuudet taloudellisten koulutushankin-
21942:  van piirissä, on tarkoituksenmukaista, että kou-    tojen tekemiseen. Kertomusvuonna oppilastyö-
21943:  lutustuen maksaa sama taho kuin työttömyys-         päivän hintaa saatiin laskettua 15 mk:lla vuoden
21944:  turvankin. Opintososiaalisten etuuksien rahoitus     1991 hinnasta. Vuonna 1991 työhallinto osti
21945:  kokonaan työministeriöstä on myös mahdollis-        pääosan koulutuksesta ammatillisilta aikuiskou-
21946:  tanut koordinoidun seuranta- ja budjetointijär-     lutuskeskuksilta (76% oppilastyöpäivistä). Seu-
21947:  jestelmän sekä yksinkertaistanut tukijärjestel-     raavaksi eniten koulutusta hankittiin muilta jul-
21948:  män hallinnointia.                                  kisen tarkastuksen alaisilta oppilaitoksilta
21949: 234
21950: 
21951: (19 %). Korkeakoulujen ja muiden järjestäjien          kielikoulutusta. Ulkomaalaisella, jolla on oikeus
21952: osuus oli vain muutama prosentti. Kertomus-            työvoimapalveluihinjajoka on otettu työvoima-
21953: vuonna pääosa koulutuksesta ostettiin edelleen         toimiston hakijaksi, on mahdollisuus hakea työ-
21954: aikuiskoulutuskeskuksilta, joskin näiden osuus         voimakoulutuksella järjestettävään valmenta-
21955: laski 63 o/o:iin kaikista hankituista oppilastyö-      vaan tai ammatilliseen perus-, jatko- tai täyden-
21956: päivistä. Muiden julkisen tarkastuksen alaisten        nyskoulutukseen.
21957: oppilaitosten osuus nousi 10 %-yksikköä ja oli             Pakolaisten maahantuloon liittyvä koulutuk-
21958: kertomusvuonna 29 %. Korkeakoulujen osuus              sen järjestämisvastuu on jaettu sosiaali- ja ter-
21959: oli 4 %ja muiden järjestäjien osuus 5 % kaikista       veyshallinnon ja ryöhallinnon välillä. Sosiaali- ja
21960: oppilastyöpäivistä.                                    terveysministeriön vastuulla on 20 viikon pitui-
21961:    Koulutuksen vaikuttavuus- ja taloudellisuus-        sen ns. alkuopetuskurssin järjestäminen ja työ-
21962: tavoitteet, jotka korostuvat tulevaisuudessa vielä     hallinnon vastuulla 21 viikon pituinen työhön ja
21963: nykyisestä, ovat parhaiten saavutettavissa osto-       koulutukseen valmentavan kurssin järjestämi-
21964: järjestelmän avulla.                                   nen.
21965:    Ammatillisten                aikuiskoulu-               Valtaosa ulkomaalaisille järjestetystä työvoi-
21966: tuskeskusten                 toimin taedelly-          makoulutuksesta on ollut työhön ja koulutuk-
21967: t y k s e t. Koska työttömyys pysyy lähivuosina        seen valmentavaa koulutusta. Koska tämän
21968: korkeana, tarvitaan maassa nykyistä vastaava           koulutuksen ensisijaisena tavoitteena ei ole väli-
21969: määrä aikuiskoulutuskapasiteettia. Aikuiskou-          tön työhönsijoittuminen, on työhönsijoittumis-
21970: lutuskeskuksilla oppilaitosmuotona on merkit-          asteet matalampia kuin muussa työvoimakoulu-
21971: tävä asema aikuiskoulutuksen järjestämisessä           tuksessa.
21972: myös tulevaisuudessa. Koska aikuiskoulutuskes-             Ulkomaalaisille kohdistetusta työvoimapo-
21973: kuksilla on pitkä kokemus työvoimakoulutuk-            liittisesta aikuiskoulutuksesta suuri osa on suun-
21974: sen järjestämisestä, on niillä muita oppilaitos-       nattu pakolaisille työhön ja koulutukseen val-
21975: muotoja paremmat lähtökohdat tuottaa koulu-            mentavana koulutuksena. Lähtökohtana on,
21976: tusta työelämän muuttuvien vaatimusten mukai-          että pakolaiset tulevat työmarkkinoille valmen-
21977: sesti.                                                 tavan koulutuksen kautta. Tähän tarkoitukseen
21978:    Kertomusvuoden kokemusten perusteella on            käytettiin v. 1991 arviolta 22 Mmkja kertomus-
21979: nähtävissä, että koulutuksen järjestäjien välinen      vuonna arviolta 32 Mmk. Suurimmat pakolais-
21980: kilpailu kasvaa. Kilpailun lisääntymisen vuoksi        ryhmät ovat olleet vietnamilaiset, somalit ja
21981: työhallinnon työvoimakoulutuksesta maksamat            iranilaiset. Muu ulkomaalaisille suunnattu kou-
21982: kustannukset voidaan pitää kurissa. Todennä-           lutus on ollut erilaisia kielikursseja tai työvoima-
21983: köistä on, että muiden kuin aikuiskoulutuskes-         koulutuksena järjestettävää ammatillista koulu-
21984: kusten osuus työvoimakoulutuksen järjestäjinä          tusta. Muiden ulkomaalaisten koulutukseen
21985: kasvaa nykyisestä.                                     käytettiin v. 1991 arviolta 14,4 Mmk ja kerto-
21986:    Työhallinnon näkökulmasta ammatillisten ai-         musvuonna 30 Mmk.
21987: kuiskoulutuskeskusten suoran valtion rahoituk-             Työministeriö on yhdessä opetus- sekä sosiaa-
21988: sen pieneminen ei ole ongelmallista. Olennaista        li- ja terveyshallinnon kanssa käynnistänyt ai-
21989: on se, että työvoimahallinnolle osoitetaan riittä-     kuisten maahanmuuttajien opetuksen toteutta-
21990: vät määrärahat suhteessa asetettuihin työvoima-        misvaihtoehtoja arvioivat kokeilut.
21991: koulutuksen määriä koskeviin tavoitteisiin, jotta          Seuraavasta asetelmasta ilmenevät ulkomaa-
21992: koulutuksen laatua ei jouduta laskemaan.               laisten työnhakijoiden ja työttömien työnhaki-
21993:     U 1 k o m a a 1 a i s t e n k o u 1u t u s. Suo-   joiden määrät sekä työvoimakoulutuksen aloit-
21994: meen saapuville pakolaisille on järjestetty erilli-    taneiden ja suorittaneiden määrät ja heidän si-
21995: siä kursseja vuodesta 1979 lähtien ja muille           joittumisensa v. 1991 ja kertomusvuonna:
21996: ulkomaalaisille vuodesta 1985 alkae1;1 lähinnä
21997:                                                                                                                         235
21998: 
21999: Kansalaisuus      Ulkomaalaiset   Työttömät      Työvoima-        Suorittaneet                   Sijoittuminen
22000:                   työnhakijat     työnhakijat    koulutuksen                       Työhön        Muu koulutus       Työtön
22001:                                                  aloittaneet
22002:                    1992   1991    1992   1991    1992    1991     1992   1991    1992   1991     1992    1991     1992 1991
22003: Itsen. valtioiden
22004: yhteisö IVY .... 4 892 3 464 3 130 788          2 196   - 653    1 106    252    165        59   128       41     692 138
22005: Viro ................ 1 652 562 1 320     96      415     122      228     60     35        35    27        6     140 20
22006: Somalla ...........     919 298    584    50    1 049      51     444       8     17         3   147        3     217   1
22007: Vietnam ..........      465 306    401    74      212     267     185     !52     15        38    34       53      88 56
22008: Marokko ........        387 278    356    99      238     117     124      50     10         9    13       15      71 26
22009: Turkki .............    367 193    339    59      186      64      78      20     10         6     8        3      43 II
22010: Iran .................  304 155    250    40      161     138     107     190      5        13    12       56      80 57
22011: Yhdistynyt
22012: kuningaskunta           250 141    210    41      70      19        33     II      6        6       3       2      19     2
22013: Saksan
22014: liittotasavalta ..      200  93    !59    24      48      26       24       4      3        2       3              13     2
22015: Yhdysvallat
22016: USA ................    203 116    169    34      44      21        30      7      6        3       2       2      12     1
22017: Irak .................  182  61    122    15     106      55        58     38      2        4       7       8      44    25
22018: Thaimaa .........       162  84    151    29      86      21        31      7      2        1       3       1      22     5
22019: Muu (90
22020: kansalaisuutta) 3 858 1 549 4 077 499           1 216     431      620    164     71     56       99       37      325 61
22021: Yhteensä ......... 13 841 7 300 11 268 1 848    6 027   1 983    3 068    903    347    235      486      226    1 766 404
22022: 
22023: 
22024: 
22025: 
22026:    Työllisyystilanne ja työvoi-                                 lisättiin määrärahoja merkittävästi vuoden 1993
22027: m a p o 1 i i t t i s e t m ä ä r ä r a h a t. Viimei-          alussa. Näitä ns. Relanderin rahoja on jaettu
22028: simpien ennusteiden mukaan työttömyyden kas-                    lääninhallituksille 720 Mmk. Päätöstä perustel-
22029: vujatkuu ainakin vielä v. 1994. Työministeriö on                tiin mm. siten, että omaehtoinen koulutus on
22030: arvioinut, että työttömiä olisi silloin keskimäärin             työvoimakoulutusta edullisempaa ja että saman-
22031: 515 000 eli työttömyysaste kohoaisi 20,8 %:iin.                 aikaisesti syntyy säästöjä työttömyysturvassa.
22032: Samanaikaisesti muuttuu työttömyyden raken-                     Koulutus tuli suunnata työttömille.
22033: ne; pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan                         Lääninhallituksille jaettu määräraha on käyt-
22034: kohoavan yli 100 OOO:n vuoden 1994 alkuun                       töperusteiltaan yhteneväinen työvoimakoulu-
22035: mennessä. Kuitenkin samanaikaisesti työvoima-                   tuksen kanssa. Työvoimakoulutuksen suunnitte-
22036: poliittisia määrärahoja ollaan supistamassa mer-                lu perustuu työvoimatoimistojen työntekijä- ja
22037: kittävästi. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-                työnantajakontakteihin. Työvoimaviranomaisil-
22038: seen esitetyt säästöt merkitsevät yli 700 Mmk:n                 la on toimintansa kautta paikallinen ja alueelli-
22039: vähennystä kertomusvuodesta vuoteen 1995 ja                     nen työmarkkinoiden tuntemus ja näin ollen
22040: työllisyydenhoidon osalta vastaava säästötavoi-                 valmiudet suunnitella työvoimapoliittisesti tar-
22041: te on 700 Mmk. Kun työvoimakoulutukseen                         koituksenmukaista koulutusta. Työvoimakoulu-
22042: käytettiin          kertomusvuonna          kaikkiaan           tus on myös tulosohjattua niin koulutuksen
22043: 1 934 Mmk, merkitsisi säästötavoite määrära-                    taloudellisuusvaatimusten kuin koulutuksen vai-
22044: han vähentämistä lähes 40 %:lla. Työministeriön                 kuttavuudenkin suhteen. Lääninhallitusten kou-
22045: selvityksen mukaan vuodeksi 1994 esitetyn                       lutushankinnat perustuvat oppilaitosten esityk-
22046: 400 Mmk:n säästön kohdistaminen työvoima-                       siin. Oppilaitoksilla ja lääninhallituksilla ei ole
22047: poliittiseen aikuiskoulutukseen ei tässä työlli-                työvoimahallintoa vastaavaa tietoa yritysten ja
22048: syystilanteessa ole perusteltua. Valtiovarainmi-                työttömien koulutustarpeista. Useilla oppilai-
22049: nisteriön lausunnon mukaan työministeriön nä-                   toksilla on kuitenkin hyvät yhteydet elinkeino-
22050: kemys on vastoin valtioneuvoston periaatepää-                   elämään, mikä on omiaan edistämään koulutus-
22051: töstä ja myös valtiovarainministeriön lähtökoh-                 suunnittelua.
22052: tia.                                                                Opetusministeriön lääninhallituksille teke-
22053:    0 m a e h t o i n e n a i k u i s k o u 1u t u s.            mästä kyselystä ei voi tehdä luotettavia johto-
22054: Omaehtoisen aikuiskoulutuksen toteuttamiseksi                   päätöksiä epäselvän kysymyksenasettelun, puut-
22055: 236
22056: 
22057: tuvien tietojen ja osin arvioihin perustuvien lu-    tuksen hinta muodostui liian kalliiksi. Tämä
22058: kujen vuoksi. Työministeriön käsityksen mu-          johtui pääosin siitä, että työhallinnon kustan-
22059: kaan luvut kuitenkin tukevat niitä käsityksiä,       nustietoisuus oli vähäistä. Toisaalta vaihtoeh-
22060: joita työministeriö on aiemminkin esittänyt. Seu-    toista koulutustarjontaa ei ollut niin paljon, että
22061: raavia epäkohtia on jo ilmennyt:                     kilpailuttaminen olisi pitänyt hinnat kurissa.
22062:    - Koulutus ei ole riittävästi kohdistunut         Koulutuksen hinnan nousun takia kustannustie-
22063: työttömiin, sillä koulutetuista vain 40 % on ollut   toisuuden lisääminen on ollut keskeinen kehittä-
22064: työttömiä.                                           misalue. Kertomusvuonna koulutuksen hintaa
22065:    - Työttömyysturvamenot eivät pienene, kos-        saatiin laskettua huomattavasti. Lisäksi kerto-
22066: ka opiskelu tapahtuu työttömyysturvarahoituk-        musvuonna koulutuksen hinnan alenemiseen
22067: sella, ja koulutusinvestointi ei näin ollen alenna   vaikutti se, että vaihtoehtoinen koulutustarjonta
22068: työttömyystilastoja.                                 lisääntyi.
22069:    - Määrärahoja jää käyttämättä, sillä lähes            Opetusministeriön mukaan keskeyttämiset ja
22070: 40% ostetuista oppilaspaikoista on jäänyt täyt-      moneen kertaan koulutukseen osallistuminen
22071: tämättä.                                             ovat merkkejä epäonnistuneesta oppilasvalin-
22072:    - Koulutus on kallista, sillä hankitun koulu-     nasta ja sen puutteista. Koulutukselle on kaikis-
22073: tuksen keskihinta (170 mk/päivä) on huomatta-        sa oloissa annettava riittävät sisällölliset tavoit-
22074: vasti korkeampi kuin työvoimakoulutuksessa           teet, koska muutoin työttömien ja muidenkin
22075: (129 mk/päivä).                                      aikuiskoulutettavien koulutushalukkuus vähe-
22076:     Työministeriön selvityksen mukaan valtio-        nee. Lääninhallitusten ostama omaehtoinen
22077: neuvoston asettamat kriteerit omaehtoisen kou-       koulutus on huomattavasti lisännyt koulutustar-
22078: lutuksen osalta eivät kaikilta osin täyty. Kerto-    jonnan monimuotoisuutta, ja aikuiskoulutuskes-
22079: musvuoden lokakuussa tehtyä päätöstä määrä-          kusten työmarkkinatuntemus on varsin hyvä
22080: rahojen lisäyksestä opetusministeriön pääluok-       oppilaiden työharjoittelukokemusten takia.
22081: kaan tulisi tarkastella uudelleen.                   Työnantajien rahoitusosuus on jäänyt yllättävän
22082:     Työvoimapoliittisin perustein myönnettyä         pieneksi, vain 1,5 %:iin kustannuksista.
22083: koulutusrahaa on nykyisin kahdella hallin-               Valtiontilintarkastajien aiem-
22084: nonalalla. Toiminta on hajautettu vähentämällä       pi a k a n n a n o t t o j a. Työllisyyskoulutuk-
22085: määrärahoja työvoimaministeriöitä ja siirtämäl-      sen arvostuksen lisäämiseen ja ammattikurssi-
22086: lä niitä samaan käyttötarkoitukseen opetusmi-        keskusten hallinnon uudelleenarviointiin val-
22087: nisteriölle. Nykyään määrärahat ovat osin epä-        tiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota
22088: tarkoituksenmukaisessa käytössä. Työminis-           jo kertomuksissaan vuosilta 1979 (s. 111-112)
22089: teriö toteaa selvityksessään, että työvoimapoliit-   ja 1983 (s. 179-185). Jälkimmäisessä kertomuk-
22090: tisin perustein myönnettävät määrärahat kuulu-       sessa valtiontilintarkastajat edellyttivät lisäksi,
22091: vat sille hallinnonalalle, jolla on alueellisten     että työllisyyskoulutukseen hakeutuvien valinta-
22092: työmarkkinoiden asiantuntemus eli tässä ta-          menettely ja seuranta saatetaan järjestykseen.
22093: pauksessa työvoimahallinnolle. Kun valtionta-        Erityistä huomiota oli kiinnitettävä niihin kurs-
22094: louden huonon tilanteen takia säästöpäätöksiä        seihin, joiden keskeyttämisluvut ovat pysyvästi
22095: joudutaan tekemään myös koulutuksen osalta,          huomattavan korkeina. Vuoden 1987 kertomuk-
22096: tulee säästöpäätökset kohdistaa siten, että niillä   sessa (s. 222-227) todettiin, että tilanne ei suin-
22097: työttömien kannalta on mahdollisimman vähän          kaan ole parantunut, vaan keskeyttäneitä on
22098: kielteisiä vaikutuksia. Koska omaehtoinen kou-       edelleen noin viidennes. Todettiin, että työlli-
22099: lutus suuntautuu suurelta osin työssä oleviin, on    syyskoulutuksen eräänlaisesta laitostumisesta on
22100: säästöjen kohdistaminen siihen työllisyystilanne      osoituksena myös se, että oppilaista runsas nel-
22101: huomioon ottaen oikeudenmukaisempi vaihto-           jännes on myös aiemmin ollut työllisyyskoulu-
22102: ehto.                                                 tuksessa ja heidän osuutensa on jatkuvasti kas-
22103:     Työvoimapoliittisen                 aikuis-      vanut. Lisäksi kertomuksessa todettiin, että tois-
22104: k o u 1 utu k sen e p ä kohdat. Uuteenjär-           tuvasti eri kursseille hakeutuvia ja kurssin kes-
22105: jestelmään siirtymisestä on kulunut vasta kaksi       keyttäneitä ei kuitenkaan edelleenkään seurata,
22106: vuotta. Samanaikaisesti työllisyystilanne on hei-    vaikka nykyinen atk-tekniikka sen ainakin työ-
22107: kentynyt huomattavasti. Ostojärjestelmästä ei        voimahallinnossa mahdollistaisi.
22108: näin ollen voida tässä vaiheessa vielä tehdä             Vuoden 1987 kertomuksessa todettiin, että
22109: kokonaisarviota.                                     työllisyyskoulutuksen nykyinen kaksijakoinen
22110:     Alkuvaiheen selvä ongelma oli se, että koulu-    hallintomalli ei ole toimiva. Työllisyyskoulutus-
22111: 
22112: 15    330616T
22113:                                                                                                           237
22114: 
22115: palveluiden hankkimiseen tarkoitetut määrära-            työttömyys selittää keskeisiltä osiltaan koulutus-
22116: hat tulee siirtää työvoimahallinnon vastuulle.           määrien kasvun ja keskeyttäneiden suhteellisen
22117: Sen sijaan aikuiskoulutuskeskusten perusrahoi-           osuuden voimakkaan vähenemisen, on syytä toi-
22118: tus on tarkoituksenmukaista hoitaa opetusmi-             voa, että uusi koulutusmuoto voimistaa asemiaan
22119: nisteriön pääluokasta.                                   edelleenkin ja kykenee parempiin koulutustavoit-
22120:     Työllisyys- ja työvoimapoliittisella aikuiskou-      teisiin entiseen koulutusjärjestelmään verrattuna.
22121: lutuksella on maassamme jo pitkät perinteet vuo-             Valtiontilintarkastajat toteavat, että niin kauan
22122: desta 1965 alkaen, jolloin laki työllisyyttä edistä-     kuin joukkotyöttömyyden nopeasta vähenemisestä
22123: västä ammattikurssitoiminnasta tuli voimaan.             ei ole takeita, on tärkeää, että maassamme on
22124: Melko pian lain voimaantulon jälkeen todettiin,          tarjolla nykyistä määrää ja laatua vastaava ai-
22125: ettei toiminnan laajentamiseen, tehostamiseen ja         kuiskoulu tuskapas it ee t ti. A ikuiskoulu tuskeskuk-
22126: laadun nostamiseen ollut riittäviä edellytyksiä.         silla on oppilaitosmuotona merkittävä asema ai-
22127: Laki työllisyyskoulutuksesta tuli voimaan v. J976        kuiskoulutuksen järjestämisessä myös tulevaisuu-
22128: ja siinä korostetiin erityisesti koulutuksen suun-       dessa. Koska aikuiskoulutuskeskuksilla on pitkä
22129: taamista 20 vuotta täyttäneille jo työelämässä           kokemus työvoimakoulutuksen järjestämisestä, on
22130: olleille aikuisille. Työllisyyskoulutus haluttiin näh-   niillä muita oppilaitoksia paremmat edellytykset
22131: dä entistä selkeämmin osana koulutusjärjestelmää         tuottaa jatkuvaa koulutusta työelämän muuttu-
22132: niin, että ulkopuoliset tahot, kuten kunnat, säätiöt     vien vaatimusten mukaisesti.
22133: ja yhdistykset, eivät enää voineet toimia järjestä-          Valtiontilintarkastajat korostavat tässä yhtey-
22134: jinä. Sen sijaan uusiksi järjestäjiksi hyväksyttiin      dessä niitä valmiuksia, joita tarvitaan uuden kou-
22135: korkeakoulut. Käytännönläheisenä koulutusmuo-            lutuksen järjestämisessä ja uusien opetusmenetel-
22136:  tona työllisyyskoulutus on vastannut tarkoitus-         mien käyttöönotossa. Nykyisessä tilanteessa myös
22137:  taan. Suurin osa koulutetuista on saanut työtä.         työttömien terapeuttinen huolto on koulutuksessa
22138:      Vuoden 1990 loppuun mennessä työllisyyskou-         tärkeää, mutta ensisijaista on löytää koulutuksen
22139:  lutuksen suorittaneita oli yli 505 000. Keskeyttä-      kasvu- ja tavoitealoja, jotka aikanaan johtavat
22140: neistä on tilastoja vuodesta J975 lähtien, ja v.         kouluteftavien nykyistä parempaan työllistymi-
22141:  1975-90 heidän lukumääränsä oli lähes 85 000            seen. Kertomusvuoden perusteella on todennäköis-
22142:  eli melkein viidennes. Koulutuksessa oli ko. ajan-      tä, että kilpailu koulutuksen järjestämisestä yhä
22143: jaksona vuosittain keskimäärin J5 000 henkilöä.          kasvaa. Tällöin on luultavaa, että muiden oppilai-
22144:  Koulutetuista sijoittui työelämään keskimäärin          tosten osuus kasvaa aikuiskoulutuskeskuksiin ver-
22145:  80 %, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä saavu-         rattuna.
22146:  tuksena.                                                    Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että tar-
22147:      Työllisyyskoulutuksen epäkohdat liittyivät lä-      kastusajankohtana yli 500 000 suuruisen joukko-
22148:  hinnä päätöksenteko- ja rahoitusjärjestelmiin.          työttömyyden vallitessa työvoimapoliittisen ai-
22149:  Koulutuksen rahoituksesta ja sisällöstä päätti ope-     kuiskoulutuksen riittävyys turvataan. Omaehtoi-
22150:  tushallinto ja koulutuksen tarpeellisuudesta työ-       sen aikuiskoulutuksen toteutuksen osalta valtion-
22151:  voimahallinto. Järjestelmässä ei voitu riittävällä      tilintarkastajat katsovat, että lääninhallituksille v.
22152:  tavalla yhteensovittaa työvoimapoliittisia koulu-       J993 jaettu 720 Mmk:n määräraha on käyttöpe-
22153:  tustarpeitaja koulutuspoliittisia näkökohtia. Val-      rusteiltaan työvoimakoulutukseen varatun määrä-
22154:  tiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että työl-    rahan kaltainen. Oppilaitoksilla ja lääninhallituk-
22155:  lisyyskoulutuksen epäkohdat johtivat lainsäädän-        silla ei kuitenkaan ole työhallintoa vastaavaa
22156:  nön uudistamiseen.                                      tietoa yritysten ja työttömien koulutustarpeista.
22157:      Uusi laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk-     Useilla oppilaitoksilla on kuitenkin hyvät yhteydet
22158:  sesta on ollut voimassa vuodesta 199J lähtien.          elinkeinoelämään, mikä osaltaan edistää koulu-
22159:   Toiminnan kahtena ensimmäisenä vuonna koulu-           tussuunnittelua. Valtiontilintarkastajat katsovat,
22160:   tuksen on suorittanut JOO 000 ja keskeyttäny.t yli     että omaehtoiseen aikuiskoulutukseen myönnettä-
22161:   JO 400 eli vain kymmenesosa, kun aiemmin kes-          vät määrärahat tulevat tarkoituksenmukaisemmin
22162:  keyttäneitä oli viidesosa. Kertomusvuonna koulu-        käytettyä työhallinnon toimesta. Tätä käsitystä
22163:   tuksessa oli keskimäärin 29 000 opiskelijaa, joten     tukevat myös ne epäkohdat, joita edellä on todettu
22164:  heidän määränsä oli melkein kaksinkertainen ai-         mm. määrärahojen käyttämättä jäämisen ja kou-
22165:  emman lainsäädännön mukaiseen koulutukseen              lutuksen kalleuden osalta.
22166:   verrattuna. Pahenevan joukkotyöttömyyden vuok-             Valtiontilintarkastajat toteavat lopuksi, että
22167:  si koulutetuista sijoittui työelämään vain 66 % v.      ammatillinen aikuiskoulutus on vuodesta J979
22168:   J991 ja 49% kertomusvuonna. Vaikka joukko-             lähtien kohdistunut myös maahamme saapuviin
22169: 238
22170: 
22171: pakolaisiin ja vuodesta 1985 alkaen myös muihin        edustivat arviolta sataa eri kansallisuutta. Val-
22172: ulkomaalaisiin. Kertomusvuonna työvoimakoulu-          tiontilintarkastajat katsovat, että ulkomaalaisten
22173: tuksen aloittaneita ulkomaalaisia oli yli 6 000 ja     kouluttamisen tulee nykyistä enemmän perustua
22174: suorittaneita yli 3 000. Työelämään heistä sijoittui   siihen, että heidän työpanoksensa myös näkyy
22175: 12 %, kun suomalaisten vastaava työhönsijoittu-        suomalaisessa yhteiskunnassa nykyistä paremmin
22176: minen oli 49 %. Työvoimakoulutukseen osallistu-        suhteessa heille tarjottuihin koulutuspanoksiin.
22177: neista ulkomaalaisista voidaan todeta, että he
22178:                                                                                                        239
22179: 
22180: 
22181: 
22182: 
22183:                            Ympäristöministeriön hallinnonala
22184: 
22185:    Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar-     vat muuttua huomattavasti. Asuntojen uustuo-
22186: kastuksen ympäristöministeriössä 5.3.1993 sekä        tannon tarve vähenee ja perusparantamisen tar-
22187: Turun vesi- ja ympäristöpiirissä 8.10.1992 ja         ve lisääntyy. Alueelliset asuntomarkkinat eriyty-
22188: Kymen vesi- ja ympäristöpiirissä 5.11.1992.           vät entistä enemmän uustuotantotarpeen ja hin-
22189:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat       tojen suhteen. Myös väestön ikääntymisen vuok-
22190: selvittäneet ympäristön tilaan vaikuttavia ulkoi-     si on asunto-oloja kehitettävä.
22191: sia ja sisäisiä tekijöitä, luonnonsuojeluun ja           Liikennemäärät ja autoistuminen kasvavat
22192: luonnon virkistyskäyttöön kohdistuvia muutos-         edelleen. Liikennesaasteet lisääntyvät erityisesti
22193: paineita, asumiskysymyksiä, poikkeuslupajärjes-       kaupungeissa. Raideliikenne vahvistaa asemiaan
22194: telmän kehittämistä osana maankäytön suunnit-         Etelä-Suomen henkilöliikenteessä. Ympäristö-
22195: telun uudistamista, hankaluuksia, joita aiheutuu      vaikutukset otetaan huomioon liikennehank-
22196: viemärilaitostoiminnan rahoittamisen jakaantu-        keissa aiempaa paremmin.
22197: misesta kahdelle hallinnonalalle sekä Itä-Eu-            Energian, erityisesti sähkön, kulutus kasvaa ja
22198: rooppa -projektin varojen käyttöä.                    hinta nousee. Uusia energiantuotantotapoja ote-
22199:                                                       taan paikallisesti käyttöön. Biopolttoaineiden ja
22200:                                                       jätemateriaalien energiakäytön arvioidaan li-
22201:              Ympäristöministeriö                      sääntyvän merkittävästi vuosikymmenen puoli-
22202:                                                       välistä lähtien. Lisäksi energiaa säästävän tekno-
22203:    Toiminnan suunnittelua ympäristöhallinnos-         logian käyttöönotto yleistyy.
22204: sa vaikeuttaa ympäristön tilaan vaikuttavien,            Seuraavien viiden vuoden aikana Suomen
22205: nopeasti muuttuvien ilmiöiden huono ennustet-         omat päästöt saadaan nykyistä paremmin hallin-
22206: tavuus. Vahvojen strategioiden luominen on sen        taan. Jätteiden syntymistä pyritään vähentä-
22207: vuoksi tarpeellista. Ympäristöministeriön vuosia      mään. Kierrätys ja säästävä teknologia yleisty-
22208: 1992-95 koskevassa toiminta- ja taloussuunni-         vät. Uudistumattomat luonnonvarat kuitenkin
22209: telmassa on kiinnitetty huomiota mm. kansain-         vähenevät edelleen. Vaikka työttömyys säilyykin
22210: välisiin ympäristöongelmiin, elinympäristön           lähivuosina suurena ja elintaso laskee, kulutus-
22211: muutoksiin, liikennemäärien ja energian kulu-         tottumukset säilyvät ennallaan ja rasittavat ym-
22212: tuksen kasvuun.                                       päristöä.
22213:    Väestön hallitsematon kasvu ja vanhentunut            Päätöksenteossa ja erilaisissa hankkeissa ote-
22214: teknologia aiheuttavat vakavia ympäristöongel-        taan yhä yleisemmin huomioon taloudellisten
22215: mia kehitysmaissa. Luonnonvarat ovat nousseet         tekijöiden lisäksi myös ympäristövaikutukset
22216: yhdeksi tärkeimmistä kansainvälispoliittisista        Kansalaisten ympäristötietoisuus lisääntyy. Ta-
22217: kysymyksistä. Ympäristöongelmat globalisoitu-         loudellisen tilanteen heikentyessä yhteiskunnan
22218: vatja syvenevät. Ympäristöriskien mittakaava ja       voimavarat kohdistetaan uudelleen. Valtion ja
22219: todennäköisyys kasvavat. Suomen lähialueiden          kuntien ympäristöhallinnon voimavarat eivät li-
22220: teollisuuden päästöt aiheuttavat vakavia ympä-        säänny.
22221: ristöongelmia. Niiden vähentämiseksi käynniste-
22222: tään useita hankkeita.                                   Ympäristönsuojelu.    P a i n o p i s t e a 1 a t.
22223:    Yhdyskuntarakenteiden kehittyminen, kau-           Ympäristöpolitiikan päämääränä on kestävä ke-
22224: punkien kasvu ja maaseudun muutos nykyaikai-          hitys. Ympäristöpolitiikan näkökulma pyritään
22225: seksi asuin- ja vapaa-ajan ympäristöksi tapahtu-      sisällyttämään muuhun yhteiskuntapolitiikkaan.
22226: vat hitaasti. Sen sijaan elinkeinorakenteet saatta-   Tavoitteena on korostaa ympäristönäkökulmaa
22227: 240
22228: 
22229: muiden hallinnonalojen ja koko talouden tavoit-       vistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamis-
22230: teissa ja toiminnassa. Ympäristöpolitiikan laa-       ta, edistetään uhanalaisten eliölajien suojelua
22231: dintaan osallistuvat ympäristöön vaikuttavat eri      sekä järjestetään arvokkaiden maisema-alueiden
22232: yhteiskuntatahot, kuten liikenteen, energiantuo-      hoito.
22233: tannon, teollisuuden, kunnallistekniikan sekä             Lisäksi on tarkoitus kehittää rakentamispoli-
22234: maa- ja metsätalouden edustajat. Ympäristömi-         tiikan seuranta- ja informaatiojärjestelmä, tar-
22235: nisteriö suunnittelee ja koordinoi ympäristöpoli-     kistaa rakentamista koskevia säännöksiä ekolo-
22236: tiikkaa sekä osallistuu maailmanlaajuiseen kes-       gisen rakentamisen ja ympäristönsuojelun edis-
22237: tävän kehityksen politiikkaan ja sen kansalliseen     tämiseksi ja luoda eurooppalaisittain harmoni-
22238: toteuttamiseen. Ympäristötehtävien hoito ja           soitu rakentamismääräyskokoelma, johon sisäl-
22239: lainsäädännön täytäntöönpano kuuluvat ympä-           lytetään myös asuntorakentamista koskevat
22240: ristöministeriön ohjauksessa oleville aluekeskuk-     määräykset. Rakennuskannan ja lähiöiden yllä-
22241: sille.                                                pitoon ja korjaamiseen kehitetään toimintamal-
22242:     YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin hy-        leja ja teknisiä ratkaisuja. Ympäristöministeriön
22243: väksymä maapallon asiakirja ja siihen liittyvä        mukaan rakennussuojeluasioiden käsittely pyri-
22244: toimintaohjelma, Agenda-21, toteutetaan yh-           tään siirtämään valtioneuvostolta ympäristömi-
22245: dessä muiden hallinnonalojen viranomaisten            nisteriölle ja suojeluavustusten käsittely ministe-
22246: kanssa. Ohjelman perusteella suunnataan uu-           riöitä lääninhallituksille.
22247: delleen YK-järjestelmän eri ohjelmia ja erityis-          Ympäristönsuojelun lainsäädäntöä kehite-
22248: järjestöjen toimintaa, uudistetaan kansainväli-       tään ja normiohjausta korvataan asiantuntija- ja
22249: set sopimukset, kehitetään lisärahoitusjärjestel-     informaatio-ohjauksena. Myös osallistumista
22250: mä ympäristöystävällisen teknologian siirtämi-        yhteiskuntapoliittiseen suunnitteluun ja ohjauk-
22251: seksi kehitysmaihin, käynnistetään suositusten        seen lisätään.
22252: toteuttaminen Suomessa ja osallistutaan rapor-            L u o n n o n s u o j e 1u. Luonnonsuojelupo-
22253: tointiin.                                             litiikan alueeseen kuuluvat varsinainen luonnon-
22254:     Ilmaston muutoksia koskevia kansainvälisiä        suojelu, joka sisältää myös vesiluonnon suojelun
22255: sopimuksia kehitetään. Lisäksi nykyisiä sopi-         ja erämaakysymykset, luonnon virkistyskäyttö,
22256: muksia tarkistetaan ja pannaan täytäntöön sekä        maa-aineshuolto ja maisemanhoito. Tavoitteena
22257: kehitetään seurantajärjestelmiä. Etaan ja mah-        on maapallon elinvoimaisuuden ja monimuotoi-
22258: dollisesti EY:hyn liittyminen muuttaa ympäris-        suuden säilyttämiseksi suojella elämää ylläpitä-
22259: tö- ja rakennusalaa ja lisää kansainvälistä yhteis-   viä järjestelmiä, säilyttää biologinen monimuo-
22260: työtä.                                                toisuus ja varmistaa, että uusiutuvien luonnon-
22261:     Yhteistyössä Venäjän ja Baltian maiden kans-      varojen käyttö on kestävää eli ei ylitä luonnon-
22262: sa parannetaan lähialueiden ympäristön tilaa.         varan uusiutumiskapasiteettia.
22263: Itä-Eurooppa -projektissa toteutetaan yhteis-             Luonnonsuojelun keskeinen tehtävä on biolo-
22264: hankkeita. Haittojen ehkäisemiseksi lähialuei-        gisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Uusiu-
22265: den viranomaisia ohjataan suunnittelemaan ja          tuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja elämää
22266: rakentamaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä    ylläpitävien järjestelmien säilyttäminen ovat vain
22267: yhdyskuntia. Paikallisia valmiuksia ympäristö-        osin luonnonsuojelutoimien varassa. Pääosin
22268: ongelmien ratkaisemisessa parannetaan.                säilyttämisvastuu samoin kuin vastuu pilaanlu-
22269:     Ympäristön pilaanlumista estetään saatta-         misen estämisestä kuuluu luonnonvarojen hyö-
22270: malla voimaan uusijätelainsäädäntö ja ympäris-        dyntäjille.
22271: tövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö.            Luonnonsuojelun kehittämistoimet perustu-
22272: Tavoitteena on vähentää tuotannollisen toimin-        vat valtakunnallisiin suojeluohjelmiin, joita
22273: nan ja liikenteen päästöjä sekä pysäyttää happa-      ovat:
22274: muutta aiheuttavan typpilaskeuman kasvu, ra-              - kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittä-
22275: joittaa kasvihuonekaasujen päästöjä sekä lopet-       misohjelma vuodelta 1978
22276: taa otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö.             - soidensuojelun perusohjelma vuosilta 1979
22277:     Maankäytön ohjausjärjestelmässä kuntien           ja 1981
22278: asemaa vahvistetaan. Valtion osallistuminen               -lintuvesien suojeluohjelma vuodelta 1982
22279: kaavoitukseen rajataan valtakunnallisiin ja tär-          - harjujensuojeluohjelma vuodelta 1984
22280: keisiin tiettyjä seutuja koskeviin kysymyksiin.           - lehtojensuojeluohjelma vuodelta 1989
22281: Luonnon ja kulttuuriympäristön suojelemiseksi             - rantojensuojeluohjelma vuodelta 1990.
22282: ja hoitamiseksi jatketaan valtioneuvoston vah-            Lisäksi valtioneuvosto on tehnyt periaatepää-
22283:                                                                                                      241
22284: 
22285: tökset joidenkin yksittäisten alueiden mm. Päi-       saatu apua muilta viranomaisilta, minkä lisäksi
22286: jänteessä sijaitsevan Kelventeen saariryhmän,         on ostettu palveluja.
22287: Nuuksion järviylänköalueen ja Mikkelisaarten             Luonnonsuojeluohjelmien
22288: suojelusta. Valmisteilla on vanhojen metsien          k u s t a n n u s a r v i o t. Suojelutarkoituksiin
22289: suojeluohjelma, joka koskee metsähallituksen          on valtiolle hankittu alueita v. 1971-92 yhteen-
22290: aarnialueita. Harjujensuojeluohjelmaa toteute-        sä 111 000 ha ja näihin on käytetty 654 Mmk.
22291: taan pääasiassa maa-aineslain ja virtaavien vesi-     Maanomistajan hakemuksesta on lääninhalli-
22292: en suojelua koskevan v. 1987 voimaan tulleen          tuksen päätöksellä suojeltu yksityisiä maa-
22293: koskiensuojelulain nojalla. Uhanalaisten lajien       alueita 20 500 ha. Taloudellisen hyödyn mene-
22294: suojelusta on tullut keskeinen tehtävä ja siitä       tyksestä on näistä maksettu maanomistajille
22295: määrätään luonnonsuojelulailla.                       korvausta n. 6 500 ha:n osalta yhteensä 48,55
22296:      Luonnonsuojelualue perustetaan valtion           Mmk. Harjujensuojeluohjelman korvaukset jää-
22297: maalle joko lailla tai asetuksella. Säädöksissä       vät 5 Mmk:aan, vaikka niiden arvioitiin olevan
22298: voidaan antaa määräyksiä alueen luonnonsuoje-         60 Mmk.
22299:  lusta ja sallitusta maankäytöstä. Yksityisessä          Suojelualueita on perustettu 7 000---15 000 ha
22300:  omistuksessa oleva alue on ennen suojelualueen       vuodessa. Kertomusvuonna valtio hankki luon-
22301:  perustamista hankittava valtion omistukseen          nonsuojelualueita 7 516 ha, joista ostamalla
22302:  kaupalla, vaihdolla tai lunastamalla. Luonnon-       6 240 ha, vaihtamalla 870 ha ja lunastamalla
22303:  suojelualue on mahdollista perustaa myös maan-       406 ha.
22304:  omistajan vapaaehtoisen rauhoitushakemuksen             Kansallispuisto-ohjelmasta on toteutettu lä-
22305:  perusteella. Suojeltavan alueen omistajalle mak-     hes 90 %. Alueita on hankkimatta vajaat 3 040
22306:  setaan korvausta käyttöoikeuden rajoituksista        ha, joiden kustannusarvio on n. 120 Mmk.
22307:  aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.           Kertomusvuonna hallitus antoi esitykset edus-
22308:      Metsähallitus, jonka hallinnassa on suurin       kunnalle Puunjärven ja Isonsuon sekä Päijän-
22309:  osa valtion maista, on vuosisadan alusta lähtien     teen kansallispuiston perustamisesta. Luonnon-
22310:  tehnyt päätöksiä luonnontilaisina säilyneiden ns.    suojelualueita perustettiin viisi ja vanhoihin
22311:  erikoismetsien rauhoittamisesta. Näillä on ollut     luonnonsuojelualueisiin liitettiin yhteensä 1 752
22312:  huomattava merkitys laadittaessa suojeluohjel-       ha.
22313:  mia ja perustettaessa suojelualueita. Pohjois-          Soidensuojeluohjelmasta on yksityismaiden
22314:  Suomessa suojelualueita on perustettu pääasias-      osalta toteutettu vajaa puolet. Toteuttamatta on
22315:  sa valtion maille, kun taas Etelä-Suomeen suun-      vielä n. 100 000 ha, joista 2/3 sijaitsee Oulun
22316:  nitellut suojelualueet sijoittuvat yksityismaille.   ja Lapin läänissä, missä suot eivät ole erityisen
22317:      Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittä-       uhattuja. Hankintakustannukset ovat arviolta
22318:  misohjelman mukaiset alueet yleensä hankitaan        n. 250 Mmk.
22319:  valtion omistukseen. Soiden-, lintuvesien-, lehto-      Lintuvesien suojeluohjelmasta on toteutettu
22320:  jen- ja rantojensuojeluohjelman mukaisten aluei-     vain 5 %. Valtio on osallistunut aktiivisesti muu-
22321:  den suojeleminen voidaan järjestää myös luon-        taman, lähinnä Turun ja Porin läänissä olevan
22322:  nonsuojelulain 9 §:n mukaisena vapaaehtoisena        suojelukohteen perustamiseen. Muita alueita
22323:  rauhoituksena tai asettaa muun lainsäädännön         ovat pääasiassa maanomistajat esittäneet suojel-
22324:  nojalla käyttörajoituksia.                           taviksi, mutta yhteisomistuksen vuoksi suoje-
22325:      Luonnonsuojeluohjelmien toteutus on viiväs-      luun on ollut vaikea ryhtyä. Ohjelman toteutus
22326:  tynyt määrärahojen niukkuuden vuoksi. Nykyi-         maksaa 100 Mmk.
22327:  nen järjestelmä on työläs ja täyden korvauksen          Lehtoja on suojeltu kolmen vuoden ajan.
22328:   periaatteen vuoksi kallis. Erityisen paljon on      Suojelematta on vielä n. 3 600 ha yksityisten
22329:  vireillä hankkeita Turun ja Porin, Mikkelin,         omistamia maita, joiden suojelun arvioidaan
22330:   Kuopiop, Vaasan ja Oulun läänissä. Rantojen-        maksavan 85 Mmk. Vaikka maanomistajat suh-
22331:   suojelua koskevassa valtioneuvoston periaate-       tautuvat lehtojensuojeluun myönteisesti, suoje-
22332:   päätöksessä edellytetään, että maanomistajalle      lun toteuttaminen on työlästä, sillä alueet ovat
22333:   annetaan selvitys korvauksesta vuoden kuluessa.     usein hyvin pieniä ja maanomistajia on paljon.
22334:   Mikkelin läänissä rauhoitushakemuksista pysty-      Kertomusvuonna perustettiin 53 lehtojensuoje-
22335:   tään käsittelemään vain n. 10% vuosittain. Osin     lualuetta.
22336:   riittämättömät henkilöstövoimavarat ruuhkaut-          Vuonna 1991 aloitettu rantojen suojelu on
22337:   tavat hankinta-, korvaus- ja lunastusasioiden       lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Ohjelmaan kuulu-
22338:   käsittelyä. Arviointi- ja neuvottelutehtäviin on    vista yksityismaista on suojeltu 5-10 %. Raken-
22339: 
22340:  16 330616T
22341: 242
22342: 
22343: nusoikeuksien korvauksiin tulisi varata vähin-         Lunastustoimituksia tulee vuosittain vireille
22344: tään 1 050 Mmk. Ranta-alueiden yleiskaavoi-         vähän. Lunastusprosessi on työläs ja hidas, kos-
22345: tuksella on mahdollista siirtää rakennusoikeuk-     ka toimituksesta yleensä valitetaan eri oikeusas-
22346: sia suojeltavien alueiden ulkopuolelle, jolloin     teisiin. Prosessin sujuvuuden kannalta on tär-
22347: suojelun korvaukset pienenevät. Käyttämällä         keää, ettei sitä hoitava henkilöstö vaihdu lunas-
22348: valtionmaita vaihtomaina voidaan myös vähen-        tuksen kestäessä.
22349: tää suojelumäärärahojen tarvetta. Länsi-Euroo-         Luonnonsuojelujärjestelmän
22350: passa ainoastaan Suomessa rakennusoikeuden          k e h i t t ä m i n e n. Eduskunta on usean ker-
22351: menetykset korvataan täyden korvauksen peri-        ran edellyttänyt v. 1923 annetun luonnonsuoje-
22352: aatteen mukaisesti.                                 lulain kokonaisuudistusta. Hallinnon ja suojelun
22353:     Ympäristöministeriön vuosia 1992-95 kos-        toteuttamiskeinojen tehostumisen kannalta var-
22354: kevan toiminta- ja taloussuunnitelman mukai-        sin merkittävä ja laaja lain osittaisuudistus to-
22355: sesti luonnonsuojelualueiden hankkimiseen pi-       teutettiin v. 1991, jolloin siihen sisällytettiin hal-
22356: täisi olla vuosittain käytettävissä yhteensä 160    lintoa ja viranomaistehtäviä koskevat säännök-
22357: Mmk:n määräraha. Rantojensuojeluohjelman            set, tarkistettiin alueiden lunastamista ja toimen-
22358: toteuttaminen 10 vuodessa vaatisi määrärahasta      pidekieltoa sekä rangaistuksia ja pakkokeinoja
22359: vähintään 80 Mmk vuosittain, kun maanvaihto-        koskevat säännöt ja uudistettiin eläin- ja kasvi-
22360: mahdollisuus otetaan huomioon.                      lajien suojelua koskevat säännöt. Uudistamatta
22361:     Kansallis- ja luonnonpuistojen sekä eräiden     jäi lähinnä valtiolle kuuluvien alueiden luonnon-
22362: muiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta        suojelua koskeva osa.
22363: tehtyjen valtio-neuvoston päätösten toteuttami-         Käsitellessään lainmuutosta eduskunta edel-
22364: nen pääosin viiden vuoden kuluessa maksaisi n.      lytti hallituksen ryhtyvän toimiin, jotka nopeut-
22365: 50 Mmk. Soidensuojeluohjelmaan menisi 15            tavat lunastustoimituksia ja lyhentävät siitä seu-
22366: vuodessa 15-17 Mmk ja kiireellisenä pidetyn         raavia toimenpidekieltoja. Hallituksen edellytet-
22367: lehtojensuojeluohjelman toteuttaminen maksaisi      tiin pikaisesti selvittävän, miten yksityinen
22368: 5-7 vuoden aikana n. 8 Mmk vuosittain. Lop-         maanomistaja voi saada lunastustoimituksen vi-
22369: puosa 160 Mmk:n määrärahasta menisi lintuve-        reille ja miten valtio ja maanomistaja voisivat
22370: sien suojeluohjelman toteuttamiseen sekä vanho-     määräajaksi sopia alueen rauhoittamisesta.
22371: jen luonnonmetsien ja uhanalaisten eläinten ja      Eduskunta kiinnitti huomiota myös luonnon-
22372: kasvien elinpaikkojen suojeluun.                    suojelulain ja kaivoslain soveltamista koskeviin
22373:     Luonnonsuojeluhallintotyöryhmän mukaan          epäselvyyksiin.
22374: tulisi harkita ohjelmien toteuttamisaikataulun          Asiaa selvittänyt luonnonsuojeluhallintotyö-
22375: nopeuttamista entisestään. Siksi seuraavien vuo-    ryhmä totesi, että lunastustoimitusten kaksipor-
22376: sien hankintamäärärahan tulisi olla vuosittain n.   tainen maaoikeuteen ja korkeimpaan hallinto-
22377: 200 Mmk ja korvausmäärärahan puolestaan n.          oikeuteen perustuva muutoksenhakujärjestelmä
22378: 70 Mmk. Kertomusvuonna voitiin luonnonsuo-          viivästyttää monessa tapauksessa lunastuksen
22379: jelualueiden hankintaan käyttää ainoastaan 115      loppuunsaattamistajopa useita vuosia. Muutok-
22380: Mmk. Vuoden 1993 talousarviossa määrärahoja         senhaun yksinkertaistaminen kuitenkin heiken-
22381: vähennettiin edelleen.                              tää oikeusturvaa sen verran, ettei siihen voitane
22382:     Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministe-     ryhtyä pelkästään arvioinnin nopeuttamiseksi.
22383: riö kehottavat lääninhallituksia edistämään suo-    Käsittelyn nopeuttamiseksi lunastusluvan voisi
22384: jeluohjelmien toteuttamista maanvaihdoilla, joi-    antaa valtioneuvoston sijaan ympäristöministe-
22385: ta esim. Mikkelin läänissä pitää mahdollisena       riö.
22386: 30 % myyntitarjouksen jättäneistä maanomista-           Työryhmän mukaan varsinaista luonnonsuo-
22387: jista. Maanvaihtojen järjestäminen on kuitenkin     jelualuetta ei tule perustaa määräajaksi. Sen
22388: työlästä. Metsähallituksen metsätalousmaita on      sijaan maanomistajan kanssa erikseen tehtävällä
22389: käytännössä vaikea saada vaihtoihin ja maata-       sopimuksella voitaisiin asettaa tietyt alueen
22390: loushallinnon maiden saantia luonnonsuojelu-        käyttöä koskevat toimenpiderajoitukset määrä-
22391: tarkoitukseen vaikeuttaa lainsäädäntö. Maata-       ajaksi ja maksaa tästä korvaus edellyttäen, että
22392: louden kehittämisrahastosta valtiolle tuloutetta-   siihen varataan määräraha. Luonnonsuojelukei-
22393: vista varoista, joita on v. 1993 n. 250 Mmk, osa    nojen monipuolistamiseksi laissa olisi tarpeen
22394: on ehdotettu korvattavaksi maataloushallinnon       oikeuttaa valtion viranomaiset sopimaan alueen
22395: käytössä olevilla mailla, joille ei ole löytynyt    määräaikaisesta rauhoittamisesta joko koko-
22396: käyttöä tilojen lisämaina.                          naan tai osittain. Luonnonsuojelulain ja kaivos-
22397:                                                                                                          243
22398: 
22399: lain soveltamista koskevat epäselvyydet pitäisi          viranomaisten luonnonsuojelulain mukaiset
22400: selvittää.                                               mahdollisuudet toimia lisääntyvät huomattavas-
22401:    Valtionmaita koskevaa luonnonsuojelualuei-            ti. Lisäksi työryhmä ehdotti, että luontoa voitai-
22402: den perustamismenettelyä ehdotettiin yksinker-           siin suojella käyttörajoitusten avulla, mikä olisi
22403: taistettavaksi. Erityyppisten luonnonsuojelualuei-       uusi, omistusoikeuden siirtoa kevyempi keino
22404: den rauhoitusmääräykset pitäisi sisällyttää jo la-       edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista
22405: kiin. Tällä selvennettäisiin osin luonnonsuojelu-        tapauksissa, joissa suojelun toteuttaminen ei
22406: lainsäädännön ja muiden alueiden käyttämistä             vaatisi alueen hankkimista valtion omistukseen.
22407: koskevien lakien eroja. Lain tulisi sisältää myös        Ehdotuksia kritisoivat sekä maanomistajien että
22408: nykyistä täsmällisemmät säännökset suojelualuei-         luonnonsuojelujärjestöjen edustajat.
22409: den rajojen määräämisestä, menettelystä uusien               Hallinnon uudistamisehdo-
22410: alueiden liittämiseksi jo perostettuihin luonnon-        t u k s e t. Luonnonsuojelun ylin ohjaus ja val-
22411: suojelualueisiin sekä luonnonmuistomerkeistä.            vonta kuuluvat ympäristöministeriölle. Sen alai-
22412: Lisäksi lakiin pitäisi sisällyttää siitä tähän mennes-   sina tai ohjauksessa toimivat luonnonsuojelun
22413: sä kokonaan puuttunut tarkoituspykälä.                   eri alueilla lääninhallitukset ja kunnat, vesi- ja
22414:    Luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmä tote-             ympäristöhallitus, metsähallitus ja Metsäntutki-
22415: si vuoden 1993 alussa jättämässään mietinnössä,          muslaitos, jotka pääosin vastaavat valtion mailla
22416: että valtioneuvoston vahvistamista suojeluohjel-         olevien suojelualueiden hoidosta. Lisäksi seutu-
22417: mista yhtäkään ei ole vielä kokonaan toteutettu.         kaavaliitot ovat ottaneet luonnonsuojelutavoit-
22418: Nykyisillä voimavaroilla niiden toteuttaminen            teet huomioon seutusuunnittelussa. Myös mui-
22419: voi viedä jopa kaksikymmentä vuotta. Luon-               den ministeriöiden hallinnonaloilla hoidetaan
22420: nonsuojeluohjelmilla ei yleensä ole katsottu             luonnonsuojeluun ja luonnon virkistyskäyttöön
22421: olevan oikeusvaikutuksia. Niillä voi kuitenkin           liittyviä tehtäviä, erityisesti luonnonvarojen
22422: olla välillistä oikeudellista merkitystä mm. maa-        käyttöä koskevia asioita. Muiden kuin valtion
22423: ainesasioissa, rakennuslain mukaisissa poik-             alueiden hoidosta vastaavat lääninhallitus ja
22424: keuslupa-asioissa ja kaavoituksessa. Lisäksi niil-       alueen omistaja.
22425: lä voi olla huomattavaa laissa sääntelemätöntä               Luonnonsuojeluhallintotyöryhmä ei ole ot-
22426: vaikutusta alueiden käyttöön ja kiinteistöjen            tanut kantaa ympäristöhallinnon alueyksikön
22427: vaihdantaan. Erityisen ongelmalliseksi koetaan           perustamiseen, jota valmistellaan hallinnon ke-
22428: suojeluohjelman synnyttämä epävarmuus aluei-             hittämisen ministerivaliokunnan johdolla. Lää-
22429: den käyttömahdollisuuksista. Ohjelmien toteut-           ninhallitusten mukaan alueyksiköiden yhdistä-
22430: tamisen viivästyminen heikentää maanomista-              minen tehostaa toimintaa ja säästää kustan-
22431: jien oikeusturvaa.                                       nuksia huomattavasti. Työryhmän mukaan yk-
22432:     Työryhmä esitti, että alueellisesti kohdenne-        sittäisiä luonnonsuojelutehtäviä, erityisesti oh-
22433: tusta luonnonsuojelusuunnittelusta säädettäisiin         jelmien toteuttarnistehtäviä, pitäisi edelleen siir-
22434: luonnonsuojelulaissa. Suunnitelman tultua hy-            tää ympäristöministeriöitä lääninhallituksille
22435: väksytyksi alueella tulisi voimaan toimenpide-           tai vastaavalle alueyksikölle. Ministeriöön jäisi-
22436: kielto. Ehdotus ei koskisi tavoitesuunnittelua,          vät alueen vaihtamiseen ja lunastamiseen liitty-
22437: jota ei alueellisesti kohdenneta. Siirtymäsään-          vät luonnonsuojelualueiden hankintatehtävät,
22438: nöksen avulla valtioneuvosto voisi saattaa toi-          joista säädetään erillislaeissa. Ministeriö vah-
22439: menpidekiellon voimaan myös tiettyjen nykyis-            vistaa Suomen luonnonsuojelualueiden hoidon
22440: ten suojeluohjelmien alueilla.                           ja käytön perusperiaatteet.
22441:     Maanomistajan oikeusturvaa ehdotettiin pa-               Mikäli lääninhallituksen tai perustettavan
22442: rannettavaksi siten, että maanomistajille annet-         alueyksikön käyttöön on varattu määrärahat,
22443: taisiin oikeus hakemuksella saada vireille suun-         voi se työryhmän ehdotuksen mukaan
22444: nitelmien toteuttaminen, jollei valtio ole ryhty-            -päättää alueen hankkimisesta luonnonsuo-
22445: nyt toimenpiteisiin. Sama oikeus voisi siirty-           jelutarkoituksiin ns. erilliskohteita lukuun otta-
22446: mäsäännöksen mukaan koskea eräiden nykyi-                matta
22447: sien suojeluohjelmaan kuuluvien alueiden maan-               -päättää yksityismaiden luonnonsuojelualu-
22448: omistajia. Suojelusuunnitelmista aiheutuvat kor-         etta koskevasta korvauksesta, jos alue kuuluu
22449: vaukset ehdotetaan jaksotettaviksi samansuu-             luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja suojelualueita
22450: ruisiin vuotuisiin maksueriin.                           koskevaan valtioneuvoston hyväksymään ohjel-
22451:     Elinympäristöjen erityissuojelua koskevia            maan tai se on vahvistetussa seutu- tai yleiskaa-
22452: säännöksiä esitettiin laajennettaviksi siten, että       vassa varustettu SUl- tai SL-merkinnällä
22453: 244
22454: 
22455:     - ostaa tarvittaessa yksityismaiden hoito-            Elinympäristödirektiivin mukaan jäsenvaltiot
22456: suunnitelmia ulkopuolisilta asiantuntijoilta          laativat suojeltavista lajeista ja elinympäristötyy-
22457:     -päättää niistä erityistapauksista, joissa yk-    peistä listan, jonka pohjalta komissio yhdessä
22458: sityismaiden luonnonsojelualueiden hoitotoimet        jäsenvaltioiden kanssa määrittää yhteisön kan-
22459: korvataan tai tehdään yhteiskunnan varoin             nalta merkitykselliset suojelukohteet. Vain poik-
22460:     - ostaa suojelualueiden hoitopalveluja ja         keustapauksessa suojelukohteeksi valitaan alue,
22461: tehdä hoitosopimuksia maanomistajien lisäksi          jota jäsenvaltio ei ole esittänyt. Valinta vaatii
22462: myös esim. metsälautakuntien kanssa.                  neuvostossa yksimielisen päätöksen, joka teh-
22463:     Ehdotuksen mukaan lääninhallituksen tai pe-       dään sen jälkeen, kun jäsenvaltion kanssa on
22464: rustettavan alueyksikön pitäisi lisätä henkilöstöä    neuvoteltu asiasta. Lintu- ja elinympäristödirek-
22465: erityisesti suojelualueiden ostotehtäviin, ympä-      tiivit edellyttävät suojelualueiden perustamista.
22466: ristövaikutusten arviointiin ja muihin asiantunti-    Direktiivien liitteissä on lueteltu suojeltavat lajit
22467: jatehtäviin. Ympäristöä muuttavan hankkeen            sekä mainittu kielletyt toimet.
22468: vaikutusten arvioimiseksi on kehitteillä yhden-           Suomen luonnonsuojelulaki sääntelee pää-
22469: mukainen tietopohja ympäristölupien käsitte-          asiassa toimivaltaa, kun taas EY:n direktiivit
22470: lyyn. Ympäristövaikutusten arviointi voi no-          määräävät, miten toimivaltaa on käytettävä.
22471: peuttaa lupaprosessia ja vähentää valituksia,         Suomen nykyiset toimintamahdollisuudet eivät
22472: sillä kansalaiset osallistuvat hankkeen suunnitte-    vastaa direktiivien tavoitteita. Suomen mahdol-
22473: luun jo alkuvaiheessa.                                lisesti liittyessä EY:hyn suojeltavien lajien listat
22474:     Työryhmän mukaan metsähallituksesta kehi-         EY:ssä muutettaisiin todennäköisesti vastaa-
22475: tetään luonnonsuojelualueiden hoidon asiantun-        maan Suomen oloja. EY:n hyväksymissä suoje-
22476: tija, jonka maksullisia palveluja voivat käyttää      lukohteissa Suomessa luonnontilaa ei saa hei-
22477: mm. Metsäntutkimuslaitos ja lääninhallitus.           kentää, vaikka kansallinen lainsäädäntö sen sal-
22478: Kansallispuistojen hallinta, hoito ja määrärahat      lisikin. Lisäksi elinympäristödirektiivi edellyttää
22479: pitäisi keskittää yhdelle viranomaiselle eli metsä-   tiettyjen luontotyyppien suojelua, ja lajien esiin-
22480: hallitukselle ja luonnonpuisto-sana muuttaa eri-      tymis- ja pysähtymispaikkojen suojelu on eräissä
22481: tyissuojelualue-sanaksi. Metsän tutkimuslaitok-       tapauksissa pakollista. Myös suojelukohteiden
22482: sen tutkimustoiminnan kannalta tärkeät alueet         ulkopuolisten hankkeiden vaikutuksia suojelu-
22483: esitettiin siirrettäviksi sen hallintaan. Näiden      kohteisiin joudutaan arvioimaan ja suojeltavien
22484: ehdotusten osalta työryhmä ei ollut yksimieli-        lajien kaupan määräykset tiukentuvat. Suomi
22485: nen. Lisäksi työryhmä ehdotti mm., että valtion        saisi eräissä tapauksissa tukea luonnonsuojelun
22486: maalla sijaitsevan luonnonsuojelualueen hoito          edistämiseen.
22487: pitäisi voida antaa pitkäaikaisilla hoitosopimuk-         Luonnonsuojelua suunnitellaan Suomessa,
22488: silla esim. paikallisen asukkaan tehtäväksi, sil-      Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa ylei-
22489: loin kun se luonnonsuojelusyistä katsotaan tar-        sen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kaik-
22490: koituksenmukaiseksi.                                   kien maiden kaavoitus- ja rakentamislainsää-
22491:     Suomen ja joidenkin Euroo-                         dännössä on keinoja suojata ns. valtakunnalliset
22492: pan maiden luonnonsuojelula-                           arvot, joista yksi on luonnonsuojelu. Suomessa
22493: kien verta i 1u. Vuoden 1993 alussa val-               tämä tapahtuu kaavoja vahvistettaessa.
22494: mistuneessa raportissa on tarkasteltu Euroopan            Luonnonsuojelun suunnittelua säädellään eri-
22495: yhteisöjen luonnonsuojeludirektiivejä ja verrattu      tyislailla vain Saksassa. Kaikissa Pohjoismaissa
22496: Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Saksan             on Suomen luonnonsuojeluohjelmiin rinnastet-
22497: luonnonsuojelulainsäädäntöä.                           tavia, lailla sääntelemättömiä alueellisia suunni-
22498:     EY:ssä luonnonsuojelun kannalta tärkeim-           telmia. Suomen suunnittelujärjestelmä, jonka
22499: mät säännökset ovat kertomusvuonna elinympä-          mukaan hallitus tekee kaikki keskeiset päätök-
22500: ristöä koskeva yleinen luonnonsuojeludirektiivi,       set, on kuitenkin poikkeukseJlisen keskitetty.
22501: lintu- ja valasdirektiivit sekä uhanalaisten lajien    Ruotsissa valtiopäivät on vahvistanut luonnon-
22502: kauppaa koskeva asetus. EY on myös hyväksy-           varalaissa valtakunnallisesti arvokkaat alueet,
22503: nyt eräitä luonnonsuojelun taloudellisia tuki-        joita koskevat erityiset maankäyttöä ohjaavat
22504: muotoja. Lisäksi komissio valmistelee EY :lle          normit. Alueita on yhteensä 22% koko pinta-
22505: luonnosta rannikkoalueiden luonnonsuojelua ja          alasta.
22506: kestävää käyttöä koskevista periaatteista ja ra-          Tanskassa on luonnonsuojelualueet jaettu
22507: joituksista. Päätökset eivät sisälly Eta-sopimuk-     maankäyttölainsäädännössä kaupunki-, kesä-
22508: seen.                                                 mökki- ja maaseutuvyöhykkeeseen. Yhteiskun-
22509:                                                                                                     245
22510: 
22511: nalla on ilman korvausvelvollisuutta tehokkaat         Erityisesti Norjan mutta myös Ruotsin järjestel-
22512: keinot kontrolloida maankäyttömuodon muut-             mässä on keinoja, joilla voidaan suojella rauhoi-
22513: tamista maaseutuvyöhykkeillä, joissa suurin osa        tetun lajin elinympäristö. Suomessa lajien esiin-
22514: suojelukohteista sijaitsee.                            tymispaikkoja voidaan suojella asettamalla
22515:     Suomessa luonnonsuojelulain mukaisten suo-         maanomistajalle luonnonsuojelulain-nojalla il-
22516: jelualueiden perustaminen pohjautuu omistusoi-         moitusvelvollisuus esiintymispaikkaa uhkaavien
22517: keuden siirtoon, muissa maissa käyttörajoituk-         toimien suorittamisesta.
22518: siin. Se tekee järjestelmästämme kankean, hitaan          Ruotsissa luonnonsuojelulain nojalla raken-
22519: ja kalliin. Perustamisesta päättää eduskunta tai       tamis-, tie- tms. hankkeesta, johon ei tarvita
22520: presidentti. Lääninhallitus päättää kuitenkin          lupaa ja joka voi muuttaa huomattavasti luon-
22521: maanomistajan hakemuksesta annettavasta                nonympäristöä, on ilmoitettava neuvotteluja
22522: käyttörajoituksesta. Muissa maissa päätökset           varten lääninhallitukselle. Neuvottelujen jäl-
22523: tehdään paikallisesti lukuun ottamatta kansallis-      keen lääninhallitus voi poikkeuksellisesti jopa
22524: puistoja.                                              kieltää hankkeen toteuttamisen. Norjan laissa
22525:     Suomessa ei rantarakentamista ole rajoitettu       on hieman samantapainen sääntö, jota ei ole
22526: yleisillä säännöksillä, niin kuin on tehty vertailu-   saatettu vielä voimaan. Saksassa viranomaisten
22527: kohdemaissa. Norjassa rantarakentamiskielto            on otettava huomioon tietyt luonnonsuojelu-
22528:  koskee vain meren rantoja. Kunnat voivat halu-        näkökohdat myöntäessään lupia muiden lakien
22529:  tessaan ulottaa sen koskemaan myös sisävesien         nojalla. Suomen järjestelmään ei ehdotuksista
22530:  rantoja. Rakentamiskiellosta on säädetty erilai-      huolimatta ole näitä keinoja lisätty, vaan luon-
22531:  sia poikkeuksia eri maissa. Suomessa rakennus-        nonarvojen suoja riippuu eri hankkeita koske-
22532: järjestyksillä, joilla voidaan rajoittaa rantara-      vien erityislakien määräyksistä, joiden luonnon-
22533:  kentamista korvauksetta, on käytännössä vähäi-        suojelua koskeva sisältö vaihtelee hyvin huo-
22534:  nen merkitys.                                         mattavasti.
22535:      Vertailukohdemaissa metsien suojelemista             Lunastuksessa noudatetaan eri maissa ns.
22536:  varten metsälakien yhdeksi tavoitteeksi on ase-       täyden korvauksen periaatetta. Muutamaa
22537:  tettu luonnonsuojelu. Suomessa on tyydytty suo-       poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa maissa
22538: jelun huomioon ottaviin suosituksiin, joilla ei ole    maankäytön rajoittaminen aiheuttaa korvaus-
22539:  oikeudellista sitovuutta. Muissa maissa metsäta-      vastuun. Sen sijaan maankäytön muuttamis-
22540:  loudellisten päämäärien kanssa ristiriitaiset suo-    mahdollisuuksien rajoittamisesta ei yleensä
22541:  jelutavoitteet voidaan ottaa huomioon. Metsä-         makseta korvausta. Norjan luonnonreservaat-
22542:  lainsäädännön määräykset ovat yleensä kohta-          tien ja luonnonmuistomerkkien osalta arvonvä-
22543:  laisen lieviä. Ankarat määräykset annetaan            hentymiskorvausta maksetaan myös esim. ra-
22544:  luonnonsuojelulainsäädännön nojalla ja ne kos-        kentamisen rajoittamisesta. Maisemansuojelu-
22545:  kevat metsäalueita, jotka ovat ulkoilu- ja virkis-    alueilla ja kansallispuistoissa määräytymispe-
22546:  tyskäytössä tai joilla on erityistä merkitystä        rusteena on vahingonkorvaus, jota suoritetaan
22547:  luonnonsuojelulle.                                    harvoin. Tanskassa lähtökohtana on ns. täysi
22548:      Elinympäristösidonnaisella sääntelyllä pyri-      korvaus, joka teoriassa korvaa rakentamisen
22549:  tään säilyttämään erilaiset luontotyypit Erityi-      rajoittamisen. Maaseutuvyöhykkeellä näitä kor-
22550:  sesti Tanskassa tietyn koon ylittävät järvet, suot,   vauksia ei tarvitse maksaa, jos rakentamiseen
22551:  nummet, rantaniityt ja rantasuot ovat suojeltuja      vaaditaan lupa. Ruotsissa ja Saksassa maan-
22552:  lain nojalla. Luonnon tilan muuttaminen näillä        käyttömuodon muuttamisen estäminen luon-
22553:   alueilla on kiellettyä ilman lupaa, jonka epäämi-    nonsuojelualueilla ei johda juuri koskaan kor-
22554:   nen ei johda korvausvastuuseen. Saksassa ja          vauksiin.
22555:   Ruotsissa on vähän aikaa sitten kehitetty elin-         Suomessa käyttörajoituskorvauksissa voi-
22556:   ympäristötyyppien suojelua koskevia normeja.         daan ottaa huomioon mm. maan rakennuskel-
22557:   Saksassa ja Tanskassa sääntely pohjautuu suo-        poisuus riippumatta siitä, missä käytössä maa
22558:   raan lakiin ja Ruotsissa paikallisiin päätöksiin.    ennen rajoituksen asettamista on ollut. Myös
22559:   Suomen lainsäädännössä ei ole vastaavaa nor-         maanomistajan hakemuksesta luonnonsuojelu-
22560:   mistoa. Vesilain pienten järvien kuivattamista       lain nojalla määrättävässä korvauksessa otetaan
22561:   koskeva kielto muistuttaa tätä sääntelyä.            huomioon rakentamisen rajoittamisesta aiheutu-
22562:      Lajisuojelulla rajoitetaan yleensä vain pyytä-    va menetys.
22563:   mistä ja häirintää sekä suojeltujen lajien kaup-        Suomen ja muiden maiden korvausjärjestel-
22564:   paa, mutta ei esim. esiintymispaikkojen suojelua.    mien olennaisimmat erot koskevat maankäyttö-
22565: 246
22566: 
22567: muodon muuttamisen estämisestä aiheutuvia                  - Jätteen hyödyntäminen järjestetään siten,
22568: korvauksia. Vaikka eri maiden monimutkaisten           että ensisijaisesti hyödynnetään jätteen sisältämä
22569: korvausjärjestelmien vertaaminen keskenään on          aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia.
22570: vaikeaa, Suomessa maankäyttömuodon muutta-                 - Jätteen turvallinen käsittely ja lopullinen
22571: misen estämisestä valtio maksaa huomattavasti          sijoittaminen optimoidaan ja järjestetään siten,
22572: suuremmat korvaukset kuin muissa maissa.               että jäte, jota ei hyödynnetä, poltetaan ottamat-
22573: Laissa säädetyt kiellot eivät yleensäjohda korva-      ta energiaa talteen. Viimeisenä vaihtoehtona on
22574: uksiin. Ruotsissa uusi luontoympäristöjen muut-        jätteen sijoittaminen kaatopaikalle.
22575: tamista rajoittava määräys voi kuitenkin johtaa            - Jätteen hyödyntämisestä tai käsittelystä ei
22576: korvauksiin, jos kysymys on olennaisesta maan-         saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai
22577: käytön rajoittamisesta. Suomessa ei ole tällaisia      ympäristölle.
22578: määräyksiä.                                                - Jätteiden kuljetukset ja käsittely järjeste-
22579:     J ä t e h u o 1t o. Jätehuollon järjestämisen ja   tään siten, että jätteet voidaan käsitellä yhdessä
22580: valvonnan perustana ovat jätehuoltolaki (673/          lähimmistä asianmukaisista käsittelypaikoista ja
22581: 78) ja -asetus (307/79). Niihin sisältyvät sään-       että niiden käsittelyssä pyritään omavaraisuu-
22582: nökset jätehuollon hallinnosta, järjestämisestä,       teen EY:n alueella ja sen jäsenmaissa.
22583: valvonnasta, rahoituksesta ja roskaantumisen               - Saastuneet alueet selvitetään ja kunnoste-
22584: ehkäisemisestä. Säännöksiä on jatkuvasti pyritty       taan.
22585: kehittämään.                                               - Jätehuollon järjestämisvelvollisuus ulote-
22586:     Valtioneuvosto on v. 1988 eduskunnalle anta-       taan eräissä tapauksissa jätteen haltijan ohella
22587: massaan ympäristöpolitiikkaa koskevassa selon-         tuotteen valmistajaan, maahantuojaan, myyjään
22588: teossa todennut, että yhdyskuntien jätehuolto ei       ja jakelijaan.
22589: ole kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaises-          -Jätehuollon kustannusvastuu kohdistetaan
22590: ti. Sen jälkeenjätehuoltoa on kuitenkin kehitetty      eräissä tapauksissa jätteen haltijan sijasta tuot-
22591: ja vireillä on parhaillaan runsaasti uudistus- ja      teen valmistajaan.
22592: yhteistyöhankkeita kunnissa. Vuonna 1990 val-              - Jätteen tuottajalle ja haltijalle ehdotetaan
22593: mistui yhdyskuntien jätehuollon kehittämisoh-           säädettäväksi ankara vastuu jätteistä kolmannel-
22594: jelma vuoteen 2000 saakka. Lisäksi valtioneu-          le osapuolelle aiheutuvista vahingoista.
22595: vosto antoi v. 1986 periaatepäätöksen jätteiden            Keinot edellä mainittujen periaatteiden ja ta-
22596: hyödyntämisen kehittämisestä.                          voitteiden saavuttamiseksi ovat:
22597:     Jätteitä ja jätehuoltoa koskevien säännösten           - jätteitä ja jätehuoltoa koskevien suunni-
22598: yhtenäistämiseksi EY:n säännösten kanssa eh-           telmien laatiminen ja niiden mukaisesti toimi-
22599: dotetaan säädettäväksi jätelaki, joka korvaisi         minen
22600: nykyisen jätehuoltolain. Laki sisältäisi säännök-          - yksityiskohtaisten teknisten jätehuolto-
22601: set jätteiden hyödyntämisen edistämisestä, jäte-       määräysten ja tuotemääräysten antaminen
22602: huollon muusta järjestämisestä, roskaantumisen             - jätteiden siirtojen tiukka valvominen; en-
22603: ja maaperän saastumisen ehkäisemisestä sekä            nakkohyväksyminen ja suunnitelmien vastaisten
22604: roskaantuneen ja saastuneen alueen puhdistami-          kuljetusten kieltäminen
22605: sesta. Lisäksi laissa säädettäisiin ennalta ehkäise-       - laajan luvanhaku- tai ilmoitusvelvollisuu-
22606: vistä toimista, kuten jätteen syntymisen ehkäise-       den toteuttaminen, mikä koskee jätteen hyödyn-
22607: misestä ja sen määrän vähentämisestä sekä jät-          täjää, käsittelijää, kerääjää, kuljetuksen suoritta-
22608: teen vaarallisen ja haitallisen ominaisuuden vä-       jaa, käsittelijää ja hyödyntäjää sekä viranomais-
22609: hentämisestä.                                           ta ja jäsenmaata
22610:     Jätehuolto on yksi EY:n ympäristöpolitiikan            -laajan kirjanpito-, raportointi- ja seuranta-
22611: painopistealoista. Sen jätepolitiikkaa ja jätteitä     velvollisuuden toteuttaminen, mikä koskee jät-
22612: koskevien direktiivien sisältämät keskeiset p~ri­       teen tuottajaa, kerääjää, kuljetuksen suorittajaa,
22613: aatteet ja tavoitteet ovat seuraavat:                   käsittelijää ja hyödyntäjää sekä viranomaista ja
22614:     - Jätteen syntymistä ehkäistään tai määrää         jäsenmaata
22615: vähennetään kehittämällä ja ottamalla käyttöön             - tilastoinuin kehittäminen
22616: ympäristönsuojelun kannalta entistä puhtaam-               - tuote-, pantti- ja jätemaksujen käyttöön
22617: paa tuotantotekniikkaa ja valmistamaHa entistä          ottaminen, rahastojen perustaminen sekä va-
22618: puhtaampia tuotteita. Perusperiaatteena on, että        kuuksien asettaminen
22619: jätettä, jota ei voida turvallisesti tehdä vaaratto-       - ympäristömerkintöjen käyttöön ottaminen
22620: maksi, ei saa tuottaa.                                  sekä tiedotuksen ja valistuksen lisääminen sekä
22621:                                                                                                          247
22622: 
22623:     - rahoitustuen antaminen uuden entistä puh-          Iille on työlästä. Yhteishankkeiden toteutus ka-
22624: taamman tekniikan kehittämiseen ja kokeiluun.            riutuu yleensä siihen, kun pitäisi päättää kaato-
22625:     EY:n jätepolitiikan toteuttamiseksi käytän-          paikan tai käsittelylaitoksen sijainnista. Voimas-
22626: nöllisesti katsoen kaikki jätteistä aikaisemmin          sa olevan jätehuoltolain mukaan valtioneuvosto
22627: annetut direktiivit on joko uudistettu tai uudiste-      voi pakottaa kunnat yhteistyöhön jätehuoltonsa
22628: taan lähitulevaisuudessa. Samalla valmistellaan          järjestämiseksi. Tätä menettelyä ei ole käytetty.
22629: useita kokonaan uusia direktiivejä.                      Uuden jätelakiehdotuksen 16 §:n mukaan kun-
22630:     Valtiontalouden tarkastusviraston jätehuol-          tien on tarpeen mukaan huolehdittava niille
22631: toa koskevassa kertomuksessa on korostettu               kuuluvasta jätehuollon järjestämisestä yhteistoi-
22632: tietotuotannon kehittämistä, hyötykäytön ja              minnassa. Valtioneuvosto voisi säännöksessä
22633: alueellisen yhteistyön tehostamista ja taloudel-         mainituin edellytyksin velvoittaa kunnat yhteis-
22634: listen ohjauskeinojen merkitystä. Ohjauksen ja           toimintaan ja määrätä sen ehdoista. Tarkastus-
22635: tuloksellisuuden arvioinnin tehostamiseksi jäte-         viraston mukaan alueellista jätehuoltojärjestel-
22636: huollon tietotuotantoa ja seurantaa pitää kehit-         mää tuettaessa on kiinnitettävä huomiota jättei-
22637: tää niin, että se kattaa koko tuotanto- ja kulutus-      den hyötykäyttömahdollisuuksien luomiseen ja
22638: toiminnan.                                               asetettava hyödyntämisvelvoite.
22639:     Noususuhdanteessa poikkeuksellisesti kasva-              Taloudellisena ohjauskeinona on talousarvi-
22640: nut tuotanto ja kulutus aiheutti kasvavia jäte-          ossa varattu avustusvaroja jätehuollon ja jättei-
22641: määriä, joita ei pystytty hyödyntämään samassa           den hyötykäyttöä edistäviin kehittely- ja kokei-
22642: suhteessa. Taloudellisen taantuman vuoksi jät-           luhankkeisiin sekä suunnitteluun. Sen sijaan in-
22643: teiden määrä on vähentynyt. Jätteitä arvioidaan          vestointeihin ei myönnetty enää varoja vuoden
22644: syntyvän 65-70 Mtn vuodessa ja siitä hyödyn-              1993 talousarviossa. Tarkastusviraston mukaan
22645: netään n. 45 %. Yhdyskuntajätteestä 2,5 Mtn eli          taloudellisia ohjauskeinoja on pyrittävä käyttä-
22646: 80 % sijoitetaan kaatopaikoille, joita on lähes          mään niin laajasti kuin se mm. kansainvälisen
22647: 600. Kansainvälisesti tarkastellen osuus on suh-         kilpailun ja sen asettamien rajoitteiden mukaan
22648: teellisen suuri. Laitosmaisesti käsitellään yhdys-       on mahdollista, ja toimintamahdollisuuksia on
22649: kuntajätteitä vain Turussa, Vaasan lähellä sijait-       kehitettävä. Jätehuollossa esitetään toteutetta-
22650: sevassa Mustasaaren kunnassa ja muutamassa               vaksi mm. täysi kustannusvastuu ja nostettavak-
22651: yksityisessä laitoksessa.                                si jätteiden tuottamisen kustannuksia, jotta jäte-
22652:     Teollisuusjätteistä hyödynnetään keskimäärin         ongelmat tiedostetaan ja minimoidaan koko
22653: puolet. Osa varastoidaan syntypaikoille ja n. 3          materiaalikierrossa jo tuote- ja tuotantosuunnit-
22654: Mtn sijoitetaan vuosittain laitosten omille 200          telusta lähtien.
22655: kaatopaikalle.                                               Laaja ja intensiivinen taloudellinen toiminta ja
22656:      Ongelmajätteistä noin puolet käsitellään v.         luonnon hyödyntäminen, kansalaisten muuttuneet
22657:  1984 toimintansa aloittaneessa Ekokem Oy:n              perusarvot sekä matkailun edistäminen ovat lisän-
22658:  ylläpitämässä koko maata palvelevassa ongel-            neet luonnonsuojelun tarvetta. Eri luontotyyppien,
22659: majätelaitoksessa. Noin 15 000 tn ongelmajät-            eliölajien ja kulttuuriperäisten luontokohteiden
22660:  teitä, suurimmaksi osaksi romuakkuja, viedään           säilyttämiseksi tarvitaan vielä erillisiä suojelualu-
22661:  vuosittain maasta hyödynnettäväksi. Arviolta            eita. Suojelun edistämiseksi tulisi pitkällä aikavä-
22662: lähes neljännes tehdään vaarattamiksi tai käsi-          lillä pyrkiä siihen, että luonnon erityispiirteiden
22663:  tellään muutoin jätehuoltolain edellyttämien            säilyttämisen katsottaisiin lisäävän maan arvoa
22664:  kiinteistöjen jätehuoltosuunnitelmien mukaisesti        eikä vähentävän sitä, kuten nykyisin käytännössä
22665: jätteiden syntypaikoilla, lähinnä teollisuudessa.         tapahtuu. Maankäyttöä ohjaamalla on pyrittävä
22666:      Tarkastusviraston mukaan nykyisillä ohjaus-         myös siihen, ettei luonnonvarojen käyttö talous-
22667:  keinoilla ei jätteiden hyödyntämisessä saavuteta        alueil/akaan ylitä niiden uusiutumiskapasiteettia.
22668:  kovin suuria ja nopeita tuloksia. Toimintaa pi-         Alan tutkimusta, seurantaa ja ympäristövaikutus-
22669:  täisi kehittää määrätietoisesti. Arviointia ja ver-      ten arviointia on tehostettava sekä lainsäädäntöä
22670:  tailua pitäisi laajentaa siten, että taloudelliset ja   ja hallintokäytäntöä kehitettävä niin, että luon-
22671:  ympäristönsuojeluarvot otetaan kokonaan huo-            nonsuojelunäkökohdat otetaan aiempaa parem-
22672:  mioon.                                                  min huomioon jo ennalta kaavoituksessa, rakenta-
22673:      Yhdyskuntien jätehuollossa on alueellinen           misessa, metsätaloudessa ja muussa luonnonvaro-
22674:  yhteistyö jäänyt lähinnä suunnitelmien ja selvi-        jen käytössä. Ympäristövaikutusten arvioinnin
22675:  tysten asteelle. Keski-Suomen lääninhallituksen         kehittämisessä tulee lähtökohtana olla EY:n di-
22676:  mukaan yhteistyön aikaansaaminen kuntien vä-            rektiivit.
22677: 248
22678: 
22679:    Luonnonsuojelulain kokonaisuudistus on toteu-          Eduskunnan käsiteltävänä oleva uusi jätelaki
22680: tettava välittömästi hallintoa ja oikeusturvaa kos-   harmonisoi säännöksiä, parantaa mahdollisuuksia
22681: kevan selvityksen valmistuttua. Luonnonsuojelu-        vaikuttaa ennaltajätteen syntymiseen sekä edistää
22682: lait ja muut alueiden käyttämistä koskevat lait on    jätteen hyödyntämistä, jätehuollon järjestämistä,
22683: sovitettava entistä paremmin yhteen. Korvaamat-       saastumisen ehkäisemistä ja jätealueen puhdista-
22684: tomien luonnonvarojen hävittäminen tulisi krimi-      mista. Oikeudellisen ohjauksen lisäksi on kiinni-
22685: nalisoida lainsäädännössä.                             tettävä huomiota taloudellisen ohjauksen kehittä-
22686:    Pääkaupunkiseudun runsaslukuiselle väestölle       miseen ja edistettävä jätehuollon infrastruktuurin
22687: Nuuksion kansallispuistolia on virkistyskäytön        rahoittamista. Kehityksestä huolimatta jätteiden
22688: kannalta huomattava merkitys. Luonnonsuojelu-         lajittelu ja kierrätys on suurelta osin järjestämättä
22689: alueiden perustaminen eteläiseen Suomeen yksi-        ja alueellinen yhteistyö jätteiden sijoittamisessa
22690: tyisten omistamille maille on yleisesti ottaen         toimii huonosti jos ollenkaan. Lääninhallitusten
22691: työlästä, kustannuksiltaan kallista ja viivästyes-     velvollisuutta jätehuoltosuunnitelmien laadinnassa
22692: sään heikentää maanomistajien oikeusturvaa.            on korostettava. Yhdyskuntajätteiden hyötykäyt-
22693: Valtiontalouden heikentyneen tilanteen vuoksi          töä ja jätteiden laitosmaista käsittelyä on lisättä-
22694: suojelun toteuttamiseen on löydettävä uusia,           vä, sillä saastuneilla maa-alueilla haitalliset aineet
22695: kustannuksiltaan edullisia ratkaisuja. Omistus-        leviävät ja hajoavat hitaasti ja pohjavesien vai-
22696: oikeuden siirron sijaan on lisättävä käyttörajoi-     keasti korjattavia saastumistapauksia ilmenee
22697: tuksia ja sallittava maanomistajan kanssa teh-         edelleen.
22698: dyllä sopimuksella alueen rauhoittaminen mää-              Teknisen kehityksen sopeuttamiseksi luonnon
22699: räajaksi. Käyttö- ja toimenpiderajoitusten perus-     kiertokulkuun on myös jätehuollon tietotuotanto
22700: teella pitää korvata vain estyneistä toimista to-     ja seuranta saatava kattamaan koko tuotanto- ja
22701: dellisuudessa koituneet menetykset. Erityisesti       kulutustoiminnan Käytetyn raaka-aineen ominai-
22702: ranta-alueiden rakentamisrajoitukset ja niistä        suuksien tiedostaminen koko tuotteen elinkaaren
22703: suoritettavat korvaukset on neuvottelemalla saa-       ajalta palvelee pitkällä aikavälillä myös tuotanto-
22704: tava lähemmäksi EY-maiden sekä Ruotsin ja              toimintaa ja vientiä, kuten mm. suhtautuminen
22705: Norjan käytäntöä, kuten joissakin maamme               metsäteollisuuden kloorivalkaisuhaittoihin ja ke-
22706: kunnissa on tehtykin. Muutoksenhaun vähentä-           räyskuidun käyttövaatimuksiin Euroopassa osoit-
22707: miseksi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia           taa.
22708: kuntien maankäytön suunnittelussa on lisättävä.           Ilmansuojelussa ilmoitusten käsittelymenettely
22709:     Useimmissa Euroopan maissa maankäytön              muuttuu, kun ilmoituksesta tehtävä päätös tulee
22710: ohjausmenettelyjä yksinkertaistetaan, valtion          osaksi kertomusvuonna voimaan tullutta ympä-
22711: roolia supistetaan ja vastaavasti paikallistason       ristölupaa. Uudistuksen yhteydessä on huolehdit-
22712: päätösvaltaa lisätään. Luonnonsuojelulain koko-        tava siitä, että lupien myöntäminen nopeutuu.
22713: naisuudistuksen yhteydessä eduskunnan roolia           Laajentamalla ympäristölupajärjestelmää katta-
22714: suojeluohjelmista päätettäessä tulee korostaa.         maan myös vesiensuojelu voitaisiin säästää hal-
22715: Kansainvälisesti tarkasteltuna maamme varsin           linnon voimavaroja sekä parantaa yritysten pal-
22716: keskittynyttä ja sen vuoksi joustamatonta pää-         velua ja ympäristöasioiden kokonaisvaltaista tar-
22717: töksenteko- ja korvausjärjestelmää on tarpeellis-      kastelua.
22718: ta hajauttaa hallinnon kehittämisperiaatteiden             Vesi- ja ympäristöpiireissä kiinnitettiin val-
22719: mukaisesti. Muutoksenhaun nopeuttamiseksi lu-          tiontilintarkastajien huomiota epäkohtaan, jota
22720: nastusluvan voisi antaa valtioneuvoston sijaan         maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriön
22721: ympäristöministeriö. Poikkeuksellisesti raken-         antama tuki vesi- ja viemärilaitostoiminnalle käy-
22722: nussuojelua, jota hoidetaan usealla hallinnon-         tännössä aiheuttaa. Toiminnan järkeistämisen
22723: alalla, koskeva päätöksenteko pitäisi kuitenkin        kannalta on tärkeää selvittää, olisiko hyötyä va-
22724: säilyttää valtioneuvostolla. Ympäristökysymyk-         rojen käytön keskittämisestä yhden ministeriön
22725: sissä on yleensäkin tehostettava yhteistyötä ja        hallintaan.
22726: ratkaisuvaihtoehtojen yhteensovittamista sekä
22727: lisättävä kansalaisten ja yhteisöjen osallistumis-       Asuminen. Y 1e i s t ä. Asunnon hankinnan
22728: ta suunnitteluun ja mm. luonnonsuojelualueiden        kriisi on koetellut monia läntisiä teollisuusmaita.
22729: hoitoon. Ympäristönsuojelunäkökohtiin perustu-        Suomessa asunnonhankkijan ostovoima laski
22730: via lupajärjestelmiä on kehitettävä sellaisiksi,      40% 1980-luvulla. Ahdas ja kallis asuminen on
22731: että elinkeinoelämän kilpailuedellytykset täyt-       myös tulevaisuudessa suuri ongelma. Vähäinen
22732: tyvät.                                                sosiaalinen asuntotuotanto, korkeat asumiskus-
22733:                                                                                                       249
22734: 
22735: tannukset, asuntotuotannon suhdannevaihtelu,           - asuntopoliittinen vallankäyttö, joka on
22736: kuluttajan heikko asema, ahdas asuminen ja         keskittynyttä ja epädemokraattista ja joka sul-
22737: vaikeus saada aikaan asuntopoliittisia päätöksiä   kee asukkaan ulkopuolelle sekä suosii tuottajia
22738: ovat luonnehtineet suomalaista asumista jo         ja maanomistajia sekä
22739: kauan.                                             - - asuntopolitiikan aikaperspektiivin lyhyys
22740:    Keskeiset nykyhetken ja myös tulevaisuuden      sekä asuntotuotannon tempoilevuus ja suhdan-
22741: asuntohuollon ongelmat ovat:                       nealttius.
22742:    - asuntomarkkinoiden tasapainottomuus               A s u n t o p o 1 i t i i k k a. Y mpäristöminis-
22743:    - maan korkea hinta ja puuttuva kilpailu        teriön mukaan asuntopolitiikan kehityksessä oli
22744: rakennusalalla                                     1980-luvulla useita vaiheita. Yhtenäistä koko
22745:    - asumisvaihtoehtojen vähyys, vuokra-asun-      vuosikymmentä koskenutta tavoitteenasettelua
22746: tojen puute ja omistusasuntojen kalleus tuloihin   ei ollut. Asuntopolitiikan painopisteitä on mää-
22747: verrattuna                                         ritelty hallitusohjelmissa ja vuodesta 1986 lähti-
22748:    - asunnottomuus ja asuntopoliittiset riski-     en joka toinen vuosi laadituissa valtioneuvoston
22749: ryhmät, joihin kuuluvat aikuistuvat nuoret         vahvistamissa asunto-olojen kehittämisohjelmis-
22750:    - asuntorahoituksen liikepankkisidonnai-        sa. Ohjelmien ohjausvaikutus on ollut vähäinen,
22751: suus                                               sillä käytännössä asuntopolitiikan tärkeimmät
22752:    -ekologia ja energiankäyttö eli rakennetun      linjaukset on tehty vuotuisissa budjeteissa tai
22753: ympäristön vaikutus luonnon tasapainoon            lisätalousarvioissa. Ohjelmia on kuitenkin tar-
22754:    - lähiöiden laatu, kasvava alueellinen ja       koitus muuttaa.
22755: asumismuotojen välinen segregaatio eli erottelu        Asumisen kokonaistuki kehittyi v. 1960-91
22756: ja syrjintä                                        seuraavasti:
22757: 
22758: 
22759: 
22760: 
22761:                                       Nimellisin hinnoin
22762:       10000
22763: 
22764:           9000                                                                          Tukimuoto
22765: 
22766:           8000                                                                   II   Asumistuki
22767: 
22768:                                                                                       Alikorko
22769:           7000
22770: Milj.mk                                                                               Verovähennykset
22771:           6000
22772:                                                                                       ASP-korkotuki
22773:           5000
22774: 
22775:           4000
22776: 
22777:           3000
22778: 
22779:           2000
22780: 
22781:           1000
22782: 
22783: 
22784:                  1960   1965   1970      1975      1980      1985         1991
22785:                                           Vuosi
22786: 250
22787: 
22788:     1980-1uvulla asuntolainojen korkovähennyk-             osuuksia muutettiin. Samoin asumistuen määrä
22789: set kasvoivat nopeasti ja niiden merkitys lisään-          lisääntyi 1980-luvun loppupuolella.
22790: tyi. Vuosikymmennen loppupuolella korkovä-                    Seuraavasta kuviosta ilmenee asuntotuotan-
22791: hennysten kasvu hidastui, kun mm. omavastuu-               non kehitys v. 1970-94:
22792: 
22793: 
22794:                                      ~
22795: 
22796:                                      M
22797:                                      ~
22798:                                            Aravavuokratalot
22799: Asunto)t kpi
22800:                                            1\ra :a~as.oy.talot
22801: 70000
22802:                                            Aravaomakotitalot
22803: 
22804: 60000                                       V d.jJd.d.l d.IIUillt:=H 1~11
22805: 
22806: 
22807: 
22808: 
22809: 50000
22810:                         '
22811: 
22812: 
22813: 40000
22814: 
22815: 
22816: 30000
22817: 
22818: 
22819: 20000
22820: 
22821: 
22822: 10000
22823: 
22824: 
22825:       0
22826:           1970          1975              1980                        1985         1990
22827:                                                                                                        ·Arvio
22828: 
22829: 
22830: 
22831:    Aravatuotannon ja erityisesti vuokra-asun-              n. 24 OOO:n, v. 1988 n. 41 OOO:n ja v. 1989 n.
22832: totuotannon lisäämistä pidettiin tärkeänä 1980-            50 500:n vapaarahoitteisen asunnon rakentami-
22833: luvulla, ja tämä kehittämislinja vielä korostui            nen. Erityisesti korkotason nousun vuoksi asun-
22834: vuosikymmenen loppupuolella. Aravalainoitus                tojen kysyntä ja vapaarahoitteinen asuntotuo-
22835: painottui korjaustoiminnan sijasta liikaakin               tanto alkoivat vähentyä nopeasti syksyllä 1989.
22836: uustuotantoon, vaikka 1980-luvun alussa kun-               Vuonna 1990 aloitettiin n. 33 OOO:n vapaarahoit-
22837: nat halusivat tehdä peruskorjauksia. Lainajär-             teisen asunnon rakentaminen, mikä oli 34 %
22838: jestelmien ja tukipolitiikan äkilliset muutokset           edellisvuotista vähemmän. Toisenlaisella talous-
22839: ovat vaikeuttaneet asuntohallituksen toimintaa             ja rahapolitiikalla olisi voitu estää asuntotuotan-
22840: ja kuntien asuntoasioiden pitkäjännitteistä                non liialliset heilahtelut.
22841: hoitoa.                                                       Korkea korkotaso, heikentynyt taloudellinen
22842:    Rahamarkkinoiden muuttuessa 1980-luvun                  kehitys ja työttömyyden huomattava kasvu ovat
22843: puolivälin jälkeen asuntoluottojen saanti helpot-          edelleen vähentäneet omistusasuntojen kysyntää
22844: tui selvästi. Luotonsaannin vapautuessa asunto-            ja vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Kerto-
22845: jen kysyntä kasvoi huomattavasti, hinnat nousi-            musvuoden syksyllä hyväksytyssä asunto-olojen
22846: vat rajusti ja nopeasti ja vapaarahoitteinen asun-         kehittämisohjelmassa on asuntopolitiikalle ase-
22847: totuotanto lisääntyi. Vuonna 1987 aloitettiin              tettu mm. seuraavat tavoitteet:
22848:                                                                                                                   251
22849: 
22850:     Asunto-olojen kehittämisen yleisenä tavoit-          - valtion lainoittaman asuntojen uustuotan-
22851: teena on turvata koko väestölle kooltaan ja           non kohdentaminen aikaisempaa tehokkaam-
22852: laadultaan kohtuullinen asunto kohtuullisin           min niille alueille, joilla valtion tukema asun-
22853: kustannuksin viihtyisässä ja tarkoituksenmukai-       totuotanto on perusteltua, kun otetaan huo-
22854: sessa ympäristössä.           -                       mioon asuntojen kysyntä- ja tarjontatilanne
22855:     Koska suurimmalla osalla väestöä asumistaso       sekä alueen vapaarahoitteisten asuntojen hinta-
22856: on jo hyvä, yhteiskunnan tuki asunto-olojen           ja vuokrataso
22857: kehittämiseksi suunnataan vaikeimmassa ase-              - kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-
22858: massa oleville, joilla ei ole ilman tukea mahdol-     nen valtion asuntolainoituksen jakautumiseen
22859: lisuuksia kohtuullisen asumistason saavuttami-        asuntojen uustuotantoon ja hankintaan sekä
22860: seen. Edistämällä asuntomarkkinoiden, -tuotan-        hallintamuodoittaiseen jakautumaan
22861: non ja -rahoituksen viime vuosia vakaampaa               - vapaarahoitteisen asuntorahoituksen ke-
22862: kehitystä parannetaan kansalaisten omaehtoisia        hittäminen nykyistä vakaammalle pohjalle mm.
22863: mahdollisuuksia tarpeittensa mukaisen asunnon         luomalla yhdessä luottolaitosten kanssa asunto-
22864: hankintaan.                                           rahoituksen pitkäaikaiset joukkovelkakirja-
22865:     Asunto-olojen kehittämiseen osoitettavista        markkinat
22866: määrärahoista ja niiden kehityksestä päätetään           - valtion lainoittaman asuntotuotannon
22867: valtiontalouden monivuotisia menokehyksiä kä-         huoneistotyyppitarjonnan saattaminen vastaa-
22868: siteltäessä. Yksityiskohtaiset päätökset tehdään      maan nykyistä paremmin asuntojen kysyntää.
22869: vuosittain valtion talousarvion laadinnan yhtey-         A s u m i s e n 1 a a t u. Asumisväljyys on
22870: dessä.                                                maassamme kehittynyt v. 1960-89 seuraavasti:
22871:     Valtion asuntotoimen hallintoa uudistetaan
22872: mm. siirtämällä päätösvaltaa kunnille, raken-         Vuosi
22873:                                                                                    Asuinpinta-
22874:                                                                                     ala, m 2/
22875:                                                                                                  Huoneita/
22876:                                                                                                   JOO asu-
22877:                                                                                                              Ahtaasti
22878:                                                                                                              asuvia'
22879: nuttajille, omistajille ja asukkaille, keventämällä                                  asukas         kas ta     %
22880: valvontajärjestelmiä sekä yksinkertaistamaHa          1960 .....................      14,3          76        52,5
22881: valtion asuntolainoitusmenettelyä. Asuntohalli-       1970 .....................      18,9          97        34,8
22882: tus lakkautetaan v. 1993. Sen toimintoja siirre-      1980 .....................      26,3         128        14,3
22883: tään ympäristöministeriölle, kunnille sekä val-       1985 .....................      28,9         138         9,9
22884: tion asuntolainoituksen hoitamista varten perus-      1989 .....................      31,0         147         7,6
22885: tettavalle yksikölle.                                 1 Huonekunnassa enemmän kuin 1 asukas huonetta koh-
22886:     Ohjelman mukaan asuntopolitiikan toteutta-
22887:                                                         ti ml. keittiö.
22888: misen painopisteitä 1990-luvulla ovat:
22889:     -erityisesti nuorten asunnonsaantimahdolli-
22890:  suuksien helpottaminen sekä lapsiperheiden               Alueittaiset erot asumisväljyydessä ovat ta-
22891:  asuntotilanteen parantaminen                         soittuneet. Asumisväljyys on kasvanut nopeim-
22892:     - koko asuntokannan saaminen suunnitel-           min perinteisillä puutteellisen asumisen alueilla,
22893: mallisen jatkuvan ylläpidon ja hoidon kohteeksi       Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Pohjois-
22894:  sekä perusparannustoiminnan tehostaminen pa-         Karjalan ja Lapin läänissä keskimääräinen asu-
22895:  rantamalla sen rahoitusedellytyksiä ja lisäämällä    misväljyys kasvoi 1980-luvulla noin neljännek-
22896: perusparannuksen määrää valtion asuntolainoi-         sellä. Uudenmaan läänissä kasvu jäi puoleen
22897:  tuksessa                                             siitä. Vuonna 1989 Uudenmaan läänin keski-
22898:     - asumisen kokonaistuen, ml. välillinen ve-       määräinen asumisväljyys alittikin jo koko maan
22899:  rotuksellinen tuki, nykyistä parempi yhteenso-       keskiarvon.
22900:  vittaminen ja painopisteen siirtäminen kokonais-         Erikokoisten ruokakuntien asumisväljyys on
22901:  tuesta suoraan tukeen                                muuttunut kunnittain. 1970-luvun puolivälissä
22902:     - yhteistyön lisääminen eri hallinnonalojen       ahtaimmin asuttiin mm. Värtsilän, Utsjqen,
22903:  kesken asunnottomuuden vähentämiseksi sekä           Tuupovaaran, Inarin ja Savonrannan kunnissa.
22904:  asunnottomuuden poistamiseen kohdeutuvien            Vuonna 1988 ahtaimmin asuttujen kuntienjouk-
22905:  toimien suuntaaminen aiempaa tehokkaammin            koon oli tullut useita väkiluvultaan suurimpia
22906:  niille paikkakunnille, joissa on eniten asunnotto-   kaupunkeja. Ruokakunnan koosta riippumatta
22907:  mia                                                  Helsingissä oli v. 1988 toisiksi vähiten asuinpin-
22908:     -varautuminen mahdollisesta pakolaisten ja        ta-alaa henkeä kohden.
22909:  siirtolaisten muuttoliikkeestä aiheutuvaan asun-         Asumisväljyys lisääntyi 1980-luvun lopulla
22910:  tojen kysynnän kasvuun                               eniten pienten, 1-2 hengen ruokakuntien kes-
22911: 252
22912: 
22913: kuudessa. Sen sijaan suurimpien ruokakuntien          tojen mukaan v. 1991 oli koko maassa asunnot-
22914: asumisväljyys kasvoi keskimäärin vain vähän.          tomana yhteensä 14 000 henkeä. Lisäksi asun-
22915: Tilastokeskuksen käyttöönottaman uuden mää-           nottomuuden vuoksi erillään asuvia perheitä oli
22916: rittelyn mukaan ahtaasti asuviksi katsotaan talou-    700. Vuodesta 1986 asunnottomien määrä oli
22917: det, joilla on käytössään vähemmän kuin huone         vähentynyt 4 000 hengeltä ja 1 200 perheellä.
22918: henkeä kohden, kun keittiötä ei lasketa huone-        Eniten on pienentynyt ulkona, tilapäissuojissa
22919: lukuun. Vuonna 1980 ahtaasti asui lähes 31%           yms. olevien asunnottomien määrä. Asunnotto-
22920: talouksista. Kehityksestä huolimatta ahtaasti         muus keskittyy selvästi pääkaupunkiseudulle,
22921: asuvien talouksien osuus oli v. 1989 vielä 19 %.      erityisesti Helsinkiin, jossa oli 40% koko maan
22922:     Ahtaasti asuminen koskee lapsiperheitä.           asunnottomista.
22923: 1980-luvun lopussa kaksi kolmesta ahtaasti asu-           Asumisen rahoitus. Asuntomarkki-
22924: vasta oli kahden huoltajan ja lapsien talouksia.      noiden kuumeneminen Suomen rahoitusmarkki-
22925: Puutteellinen asumisväljyys oli näissä perheissä      nat ovat kehittyneet liberalististen periaatteiden
22926: kaksi kertaa yleisempää kuin kaikissa talouksis-      mukaan 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien.
22927: sa keskimäärin. Lapsiperheistä, joissa on kumpi-      Korot määräytyivät ensimmäisen kerran hallin-
22928: kin vanhempi, n. 40 % asui ahtaasti. Suurin osa       nollisin perustein v. 1931, jolloin yleismaailmal-
22929: perheistä, joissa lapset olivat alle kouluikäisiä,    lisen laman vuoksi puututtiin rahoitusmarkki-
22930: asui 1980-luvun lopussa ahtaasti. Vuonna 1988         noiden toimintaan solmimalla Suomen Pankin
22931: perheistä, joissa nuorin lapsi oli alle 7-vuotias,    aloitteesta pankkien välinen talletuskorkokartel-
22932: asui ahtaasti vielä 56 %.                             li. Luottokorkoja pyrittiin alentamaan estämällä
22933:     Heikon asumisväljyyden vuoksi Suomi poik-         pankkeja kilpailemasta keskenään talletusko-
22934: keaa muista Pohjoismaista. Suomessa asuminen          roilla. Taustalla oli erityisesti maatalouden on-
22935: on poikennut muusta hyvinvointikehityksestä.          gelmat: kenkurssit ja pakkohuutokaupat.
22936: Asuntopolitiikan osalta hyvinvointivaltio ei ole          Samana vuonna valuutansäännöstelyllä ha-
22937: koskaan todella vakiintunut Suomeen. Vuonna           luttiin turvata maan ulkomainen maksuvalmius
22938: 1988 Suomen väestöstä 30% asui ahtaammin              ja valuutan riittävyys maanpuolustuksen ja kan-
22939: kuin asukas huonetta kohti pl. keittiö. Kun           sanhuollon tarpeisiin. Hallituksen aloitteesta
22940: Suomessa yli 40% kaksilapsisista perheistä asui       luottolaitokset tekivät v. 1941 sopimuksen luot-
22941: ahtaasti, oli vastaava osuus Ruotsissa ja Norjas-     tokorkojen pysyttämiseksi ennallaan. Sillä pyrit-
22942: sa 11 %. Ahtaasti asumisen taustalla ovat sekä        tiin turvaamaan yritysten toimintaedellytykset,
22943: huonosti toimivat markkinat että niukka asun-         estämään vuokrien ja hintojen nousu ja pienen-
22944: topolitiikka.                                         tämään valtion velan korkorasitusta.
22945:     Puuttellisesti asuvat ja asunnottomat. Huo-           Ensimmäiset talletus- ja obligaatiokorkojen
22946: mattavan uustuotannon, asuntojen perusparan-          veronhuojennuslait tulivat voimaan v. 1943. Tal-
22947: tamisenja vanhojen asuntojen poistuman vuoksi         letustilien verovapaus on vuoden 1989 alusta
22948: puutteellisesti varustetut asunnot ovat vähenty-      lähtien sidottu kolmivuotisella lailla peruskor-
22949: neet. Kehityksestä huolimatta asui v. 1989 erit-      koon. Keskuspankki- eli rediskonttoluottokiin-
22950: täin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa lähes   tiöt tulivat voimaan v. 1947. Kiintiöiden ylityk-
22951: 190 000 taloutta eli 9,5 %ja puutteellisesti varus-   sistä alettiin periä lisäkorkoja v. 1951. Lisäkor-
22952: tetuissa asunnoissa 140 000 taloutta eli 6,5 %.       kojärjestelmästä tuli keskeisin rahapolitiikan
22953:     Asuntojen varustetasoerot ovat pienentyneet       väline.
22954: maan eri alueiden välillä. Sen sijaan kaupungeis-         Vuonna 1960 väljennettiin pankkien luotto-
22955: sa ja maaseudulla asunnot eroavat vielä huomat-       korkoporrastusta luoton käyttötarkoituksen ja
22956: tavasti toisistaan. Hyvin varustetuissa asunnois-     luotonottajan taloudellisen aseman mukaan kui-
22957: sa asui v. 1989lähes 90% kaupunkilaistalouksis-       tenkin siten, ettei luottojen keskimääräinen kor-
22958: ta ja vain, 60 % maaseudun talouksista. Erittäin      ko nouse. Luottojen keskikoron säännöstely oli-
22959: puutteellisesti varustetussa asunnossa asui 16 %      kin korkosäännöstelyn keskeisin muoto aina
22960: maaseudun talouksista. Puutteellisesti varustetut     vuoteen 1986 saakka.
22961: asunnot ovat vanhustalouksien ongelma. Vuon-              Raha- ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet
22962: na 1986 asui runsaat 108 000 eli 30 % vanhus-         olennaisesti viime vuosina. Markkinaehtoisen eli
22963: talouksista puutteellisesti varustetuissa asun-       korkeakorkoisen rahoituksen osuus pankkien
22964: noissa.                                               lainanannosta ja varainhankinnasta alkoi kas-
22965:     Asunnottomien määrästä ei ole saatavissa          vaa 1980-luvun alussa. Viranomaisten toimesta
22966: täysin luotettavia tietoja. Kuntien antamien tie-     on nopeasti purettu rahoitusmarkkinoiden sää-
22967:                                                                                                        253
22968: 
22969: telyä erityisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen.       rantovelvollisuus, niiden markkinat kasvoivat
22970: Antolainauksen keskikorko- ja valuutansään-            huomattavasti.
22971: nöstelyä on vapautettuja pankkien välisiä mark-            Elinkeinoelämän kansainvälistyessäja valuut-
22972: kinoita sekä pankkien ja keskuspankin suhteita         takurssiheilahtelujen lisääntyessä valuuttaris-
22973: kehitetty.                                             kien hallinta korostui ulkomaankauppaa käyvis-
22974:     Voimakas inflaatio ja monien talousyksiköi-        sä yrityksissä. Vuonna 1980 pankeille annettiin
22975: den suotuisa kehitys 1970-luvun jälkipuoliskolla       mahdollisuus ulkomaiseen luotonottoon termii-
22976: johtivat ns. harmaan rahan tuntuvaan kasvuun.          nipositioiden kattamiseksi ja pankkien asema
22977: Yritykset lainasivat toisilleen rahaa lyhyellä         päiväluottomarkkinoilla keveni.
22978: maksuajalla ja markkinaehdoilla. Markkinaeh-               Vuosina 1985-88 Hsättiin pitkäaikaisen pää-
22979: toisen rahan osuus pankkien lainanannossa ja           oman tuonti- ja vientimahdollisuuksia. Vuonna
22980: varainhankinnassa lisääntyi 1980-luvun alussa,         1987 saivat kaikki liiketoimintaa harjoittavat
22981: kun omaisuustulovähennys otettiin käyttöön. Se         yhtiöt oikeuden ottaa viiden vuoden ulkomaisia
22982: teki joukkovelkakirjalainat kilpailukykyisem-          luottoja. Vuosina 1988 ja 1989lievennettiin suo-
22983: miksi verovapaiden pankkitalletusten kanssa.           malaisten ulkomaille suuntautuvia finanssisijoi-
22984: Pankit kanavoivat harmaata rahaa keskikorko-           tuksia koskevia määräyksiä. Markkamääräisien
22985: säätelyn ohitse, mm. sijoitusyhtiöiden kautta.         joukkovelkakirjojen myynti ulkomaille sallittiin
22986:      Harmaan rahan kontrolloimiseksi ei ollut          v. 1990. Samoin sallittiin yksityishenkilöiden
22987: muuta keinoa kuin saada se näkymään pankkien           ulkomaiset sijoitukset. Kun loput valuuttasään-
22988:  taseissa. Suomen Pankki lievensi keskikorkojen        nöstelystä kumottiin, olivat 1.10.1991 alkaen
22989:  säätelyä ns. siirto-oikeuden kautta ts. antolaina-    sallittuja myös yksityishenkilöiden ulkomailta
22990:  uskoron suuruus vaihteli taseissa olevan markki-      ottamat luotot.
22991:  naehtoisen ottolainauksen mukaan. Tämä eri-               Luotonannon laajeneminen lisäsi asuntojen
22992:  tyisottolainaus kasvoikin nopeasti toukokuusta        kysyntää ja nosti ensin vanhojen ja myöhemmin
22993:  1983 alkaen.                                          uusien asuntojen hintoja huomattavasti. Uusien
22994:      Antolainauksen keskikorkosäätely poistettiin      asuntojen rakentaminen lisääntyi huomattavasti
22995:  v. 1986. Samana vuonna teollisuusyritykset sai-       ja saavutti huippunsa v. 1990, kun suhdanteet
22996:  vat oikeuden rahoittaa toimintaansa ulkomaisel-       olivat jo kääntyneet laskuun. Tämän vuoksi
22997:  la luotolla, jonka laina-aika oli vähintään viisi     myymättömien vapaarahoitteisten asuntojen
22998:  vuotta. Ulkomaista rahaa alkoi virrata Suo-           määrä v. 1990 oli yli 15000. Vuoden 1993
22999:  meen. Rahoituslaitokset markkinoivai aktiivi-         alkuun mennessä määrän on arvioitu vähenty-
23000:  sesti luottoja yksityisasiakkaille. Suomen Pankki     neen 9 500 asuntoon.
23001:  salli lokakuussa 1987 kolmen ja viiden vuoden             Suhdanteiden ylikuumeneminen, korkea in-
23002:  vaihtuvakorkoiset viitekorot eikä enää edellyttä-     flaatio sekä vaihtotaseen alijäämän eli tuonnin ja
23003:  nyt etukäteissäästämistä asuntolainoja myön-          ulkomaisen velan kasvu johtivat siihen, että
23004:  nettäessä. Korkotason ollessa varsin kohtuulli-       Suomen Pankki kiristi rahamarkkinoita vuodes-
23005:  nen purkautui piilevä asuntolainojen kysyntä-         ta 1989 alkaen mm. rajoittamalla pankkien luo-
23006:  paine rajuna. Asuntolainoja myönnettiin v. 1986       tonantoa, revalvoimalla markan, korottamalla
23007:  24 mrd. mk:n ja v. 1988 jo 48 mrd. mk:n arvosta.      peruskorkoa, säätämällä luottoveron ulkomai-
23008:      Pankit saivat v. 1982 oikeuden laskea liikkeel-   sille lainoille sekä solmimalla uuden kassavaran-
23009:  le omia sijoitustodistuksiaan, jotka olivat ensim-    tosopimuksen pankkien kanssa. Näillä toimilla
23010:  mäiset jälkimarkkinakelpoiset lyhyen rahan in-        hillittiin luotonannon kasvua. Korkojen noustua
23011:   strumentit Suomessa ja edellytys varsinaisten        uusien luottojen kysyntä väheni. Myös asuntojen
23012:   rahamarkkinoiden syntymiselle. Vuonna 1986           hinnat kääntyivät laskuun.
23013:   luotiin pankkien väliset lyhyen rahan markkinat,         Arvioiden mukaan asuntomarkkinoiden yli-
23014:  joilla muodostuva korko alkoi säädellä rahoi-         kuumenemiselta olisi voitu yälttyä, jos sään-
23015:   tuksen kireyttä Suomen Pankin säätelyn sijaan.       nöstelyn aikana patoutuuutta luottojen kysyn-
23016:      Vuonna 1987 myös Suomen Pankki alkoi              tää ei olisi aliarvioitu eikä pitkäaikaisten lainojen
23017:   myydä omia sijoitustodistuksiaan pankeille ja        korkoja vapautettu v. 1986 noususuhdanteen
23018:   vaikutti siten korkotasoon ja rahoituksen kirey-     alkaessa. Osasyy virhearviointiin olivat kansan-
23019:   teen. Ostoilla ja myynneillä voitiin viestittää      talousennusteet, jotka eivät luvanneet voimakas-
23020:   rahamarkkinoille käsitys siitä, miten keskus-        ta nousukautta.
23021:   pankki haluaa markkinoiden kehittyvän. Kun               Virheellistä oli vapauttaa pankkien antolai-
23022:   sijoitustodistuksilta v. 1987 poistettiin kassava-   nauskorot, vaikka talletuskorkoja eli ottolai-
23023: 254
23024: 
23025: nausta vielä säännösteltiin. Norjassa ja Ruotsis-     epätarkoituksenmukaisesti. Asuntovelat ja tä-
23026: sa edettiin päinvastoin. Ruotsissa vapautettiin       män vuoksi myös asumismenot ovat korkeim-
23027: antolainauskorot vasta v. 1985, vaikka talletus-      millaan perheen perustamisvaiheessa.
23028: korkojen ylärajat poistettiin jo v. 1978. Ottolai-       Arviot ylivelkaantuneiden määrästä vaih-
23029: nauskartellin vielä ollessa voimassa pankeille oli    televat. Kertomusvuoden keväällä maksuvai-
23030: tarjolla halpoja varoja, joita sijoitettiin markki-   keuksia oli asuntohallituksen arvion mukaan
23031: nakoroilla eteenpäin. Eriaikainen korkosään-          25 000-30 OOO:lla, Tilastokeskuksen mukaan
23032: nöstelyn purku ylläpiti pankkien oligopolistista      n. 40 OOO:lla ja Pankkiyhdistyksen mukaan
23033: kilpailutilannetta ja kiihdytti niiden markkina-      25 OOO:lla taloudella. Pankkien järjestämättö-
23034: osuuskilpailua. Luotonannon laajeneminen olisi        miä saatavia oli kertomusvuoden lokakuussa
23035: voinut jäädä vähäisemmäksi, jos pankit olisivat       80 mrd. mk, josta kotitalouksien osuuden ar-
23036: joutuneet jo aiemmin kilpailemaan myös talle-         vioidaan olevan korkeintaan 15 %, eli 12 mrd.
23037: tusvarojen hankinnasta.                               mk. Järjestämättömistä kotitalouksien luotoista
23038:     Luottosäännöstelyn vapauttaminen ja vero-         asuntolainojen osuus on 50 % eli 6 mrd. mk.
23039: tuksen kehittäminen olisi pitänyt sovittaa pa-        Noin 6% asuntoluotoista on järjestämättömiä
23040: remmin yhteen. Lainojen verovähennysoikeus            saatavia.
23041: lisäsi kotitalouksien luoton kysyntää. Laina kan-         Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä tuli
23042: natti käyttää asunto- tai arvopaperisijoituksiin      voimaan 8.2.1993. Lain valmistelu ja seuranta
23043: jo pelkästään verotuksellisista syistä. Verosään-     kuuluvat oikeusministeriön toimialaan. Asunto-
23044: nökset estivät kilpailun pankkien talletuksista.      hallitus pitää tärkeänä lainsäädännön lähtökoh-
23045:     Pankkien ulkomainen lainanotto vapautettiin       taa, jonka mukaan velkajärjestelyssä velallinen
23046: liian nopeasti heti antolainauksen vapauttami-        voisi pitää asuntonsa.
23047: sen jälkeen. Pääoman tuonti kiihdytti lainanan-           Lain voimaantuloa odotettaessa annettiin
23048: non kasvua ja nosti omalta osaltaan asuntojen,        kertomusvuoden toukokuussa uusi väliaikaisesti
23049: kiinteistöjen, arvopapereiden, liikekeskusten ym.     voimassa oleva korkotuki- ja hankintalainsää-
23050: hintoja. Suomen Pankki toteutti virkamiestyönä        däntö huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa
23051: 1980-luvulla laajan talouspoliittisen rakenneuu-      olevien asuntovelallisten auttamiseksi. Ylivelkai-
23052: distuksen ilman poliittista vastuuta ja keskuste-     nen voi saada asuntoluotolleen 5 % korkotukea.
23053: lua. Talouden ylikuumeneminen ja siten myös           Lainan hyväksyy asuntohallitus ja korkohyvi-
23054: asuntojen hintojen nousu johtuvat osaksi myös         tyksen maksaa valtiokonttori luottolaitokselle.
23055: epäselvästä talouspoliittisesta vastuunjaosta val-        Kertomusvuonna korkotukeen oli käytettä-
23056: tiovallan ja keskuspankin kesken.                     vissä 640 Mmk. Sen arvioitiin riittävän n. 1 600
23057:     Asuntovelkaantuminen. Kotitalouksien vel-         ylivelkaiselle. Asuntohallitukselle tuli hakuaika-
23058: kaantumiseen ja asumismenojen suuruuteen vai-         na, joka päättyi kertomusvuoden kesäkuun lo-
23059: kuttavat keskeisesti omistusasunnon hankinta-         pussa, 3 204 hakemusta. Tehdyistä 1 806 pää-
23060: kustannukset. Suomen Pankkiyhdistyksen selvi-         töksestä oli myönteisiä 673 ja hylättyjä 1 133.
23061: tyksen mukaan asuntoluottojen määrä oli kerto-            Asuntotuotantolain mukaisia hankintalaino-
23062: musvuoden lokakuussa n. 106 mrd. mk ja niiden         ja voidaan myöntää tietyin edellytyksin asunnon
23063: keskimääräinen suuruus 160 000 mk. Asuntolai-         ostamiseksi ylivelkaiselta asunnonomistajalta.
23064: noja oli n. 660 000 kpl. Asuntoluottojen osuus        Ostajia ovat lähinnä kunnat ja kuntien omista-
23065: kotitalousluotoista oli 62 %.                         mat yhtiöt. Hankintalainoitus oli mitoitettu n.
23066:     Suurimmalla osalla velallisista velkojen mää-     300 asunnon ostamiseen ylivelkaisilta. Hake-
23067: rä oli vuoden 1990 lopussa alle 100 000 mk. Yli       muksia tuli hakuaikana, joka päättyi kertomus-
23068:  150 000 taloudella oli velkaa vähintään 300 000      vuoden marraskuun lopussa, vain n. 100 eli
23069: mk ja 70 000 taloudella vähintään 400 000 mk.         kunnat eivät halunneet hankkia ylivelkaisten
23070: Korkoja ja lyhennyksiä maksettiin n. 30 000 mk        asuntoja. Käsitellyistä 51 hakemuksesta hankin-
23071: vuodessa. Summassa ei ole otettu huomioon             talaina on myönnetty 43:lle. Asuntohallitus on
23072: korkojen verovähennystä. Erityisen suuret asun-       jatkanut hakuaikaa.
23073: tovelat ovat talouksilla, jotka ostivat asunnon v.        Asuntohallituksen mukaan ainakin korkotu-
23074:  1988-89 asuntojen hintojen ollessa korkeimmil-       kilain voimassaoloa tulisi jatkaa jo sen vuoksi,
23075: laan, sekä ensimmäisen asuntonsa hankkineilla         että ylivelkaisten ainoaksi auttamiskeinoksi ei
23076: talouksilla eli 25-34-vuotiailla.                     riitä velkajärjestely.
23077:     Asuntovelat ajoittuvat siten kotitalouksien           Asumistuki. Asumistuen määrä on kehittynyt
23078: elinvaiheen ja tulokehityksen kannalta varsin         v. 1985 ja v. 1990-92 seuraavasti:
23079:                                                                                                                 255
23080: 
23081: Vuosi               Asumistuen
23082:                     saajia vuo-
23083:                                   Asumistukea
23084:                                    maksettu
23085:                                                 Keskimääräinen
23086:                                                   asumistuki
23087:                                                                  asunto-osakeyhtiöiden 29 000 asuntoa. Korjaus-
23088:                     denlopussa      Mmk/v           mk/kk        tarpeessa olevien vuokratalojen määräksi jäisi n.
23089: 1985 ............     93 951          593           514          10 000 asuntoa vuosittain. Erityisesti 1960- ja
23090: 1990 ............    110 488          960           741          1970-luvuilla rakennettu määrältään suuri ker-
23091: 1991 ............    146 267        1 280           805          rostalokanta tulee korjausikään.
23092: 1992 ............    192 833        1 870           855              Vuosittain peruskorjataan arviolta n.
23093:                                                                  25 000-30 000 asuntoa eli vähän yli kolmannes
23094:     Vuonna 1987 yleinen asumistuki ulotettiin                    tarpeesta. Täsmällisiä lukuja ei voida esittää,
23095: koskemaan kaikkia väestöryhmiä. Uudistuksen                      sillä tilastoissa näkyvät ainoastaan luvanvaraiset
23096: yhteydessä tarkistettiin kohderyhmät ja yhteen-                  toimet. Valtion lainoittaman peruskorjauksen
23097: sovituksen periaatteet, jolloin tuensaajien määrä                määrä on ollut viime vuosina 6 000-10 000
23098: ja tukimäärärahojen tarve lisääntyivät. Uudis-                   asuntoa ja siihen käytetty rahamäärä on vuosit-
23099: tuksen jälkeen tuki määräytyy tulojen, asumis-                   tain ollut 320-583 Mmk. Kertomusvuonna pe-
23100: menojen ja varallisuuden perusteella.                            ruskorjattiin n. 10 400 asuntoa.
23101:     Asumistukijärjestelmiä on yhteensovitettu v.                     Kertomusvuoden lokakuussa annetun valtio-
23102: 1991. Tukiperusteet pyrittiin pitämään vuoteen                   neuvoston säästöpäätöksen mukaan peruskor-
23103:  1991 saakka reaalisesti ennallaan. Kertomus-                    jauslainoja myönnetään vuoteen 1995 mennessä
23104: vuonna asumistukea kiristettiin niin, että ansio-                21 000 asuntoon vuosittain. Pääosa rahoitukses-
23105: tulojen nousu pienensi kauttaaltaan tukea. Eläk-                 ta saadaan pienentämällä valtion lainaosuutta.
23106: keensaajien ja yleisen asumistuen perusteita yh-                 Korjattavien vuokra-asuntojen määrä on suh-
23107: denmukaistettiin.                                                teellisen suuri. Hankkeiden käynnistäminen voi-
23108:     Taloudellisen tilanteen heikentyminen ja työt-               taisiin varmistaa siten, että lainaosuuden alenta-
23109: tömyyden kasvu aiheuttivat sen, että tuensaajien                 minen porrastettaisiin pitkälle aikavälille tai eri-
23110: määrä ja tukeen käytetyt varat ovat edelleen                     tyistapauksissa lisättäisiin lainaosuutta.
23111: kasvaneet vuodesta 1991 alkaen huomattavasti.                        Säästötavoitteet voitaisiin saavuttaa, jos lai-
23112: Kun asumistukivaroja ei ole voitu lisätä tarvetta                noitukselle lisäksi asetettaisiin enimmäisarvot.
23113: vastaavasti, on vuoden 1993 aikana jouduttu                          Korjaustoiminnan edistämiseksi asuntohalli-
23114:  kiristämään tukiperusteita, jolloin tuensaajien                 tus ja ympäristöministeriö kehittävät asuinra-
23115: määrä vähenee.                                                   kennusten kunnossapitosuunnittelua ja siihen
23116:     Kunnissa asumistuki on yhä enemmän                           liittyvää kuntoarviointia. Perusparannus- ja kor-
23117:  muuttunut osaksi asuntotoimen kokonaisuutta.                    jaustoiminnan edistämiseksi ja työllisyystilan-
23118:  Asuntolautakunta hoitaa asumistukiasioita jo 87                 teen parantamiseksi ympäristöministeriö on
23119:  kunnassa. Se edustaa 55 %:ia kaikista tuensaajis-               asettanut työryhmän, joka laatii vuoden 1994
23120:  ta. Asumistukipäätöksistä 82 % käsitellään suo-                 valtion talousarvioon asuntojen keskipitkän ai-
23121:  rakäyttöisellä atk-järjestelmällä, joka on käytös-              kavälin tavoiteohjelman.
23122:  sä 174 kunnassa. Tuensaajien määrän kasvusta                        Korjausrakentamisen viranomaisohjausta ke-
23123:  huolimatta keskimääräinen käsittelyaika on ly-                  hitettäessä korostetaan korjausrakentamista ja
23124:  hentynyt.                                                       kiinteistöjen jatkuvaa ylläpitoa. Yksittäisten
23125:      Asumistukijärjestelmän kehittämiseksi on                    hankkeiden viranomaiskäsittelyä kevennetään ja
23126:  ympäristöministeriössä selvitetty tuen kohden-                  rakennuttajan ja omistajan vastuuta lisätään
23127:  tumista ja vuositarkistusmenettelyn uudistamis-                 sekä kilpailuperiaatetta korostetaan.
23128:  ta. Selvitysten mukaan tuki kohdistuu hyvin                         Omakotitalojen perusparannuslainoitusasiat
23129:  tarpeen mukaan, joten sitä voidaan supistaa vain                 siirrettiin kunnille jo v. 1980. Ennen lainan
23130:  kiristämällä yleisesti tuen perusteita tai lisäämäl-            myöntämistä kunta hyväksyy hankkeen korjaus-
23131:  lä tarveharkintaa tuen myöntämisessä. Tukea                      suunnitelmat ja -kustannukset sekä hankinta-
23132:  esitetään tarkistettavaksi vuoden kuluttua hake-                arvon. Kunta ohjaa hankkeiden suunnittelua ja
23133:  misesta tai edellisestä tarkistuksesta, jolloin voi-            arvioi niiden taloudellisuutta. Asuntohallitus on
23134:  daan välttyä kevääseen ajoittuvilta ruuhkilta ja                antanut omakotitalojen perusparantamista kos-
23135:  lyhentää käsittelyaikoja. Viranomaisten rekiste-                 kevia yleisiä ohjeita. Kuntien viranomaisten ja
23136:  ritietojen suorakäyttöä pitäisi lisätä.                         omakotitaloa rakentavien avuksi asuntohallitus
23137:      K o r j a u s r a ken ta m i sen t u-                        on laatinut peruskorjattavien omakotitalojen
23138:  k e m i n e n. Peruskorjauksia on arvion mukaan                  toimenpide- ja kustannusluettelon.
23139:  tehtävä 1990-luvulla 65 000-70 000 asuntoon                         Tukimuotoja, niiden yhteensovittamista ja
23140:  vuosittain. Omakotitalojen määrä olisi 28 000 ja                hankkeiden suunnittelua koskevaa neuvontaa
23141: 256
23142: 
23143: tarvitaan. Kuntien korjausneuvojien antama neu-        nan korjaustyöryhmä on esittänyt erityisen pe-
23144: vonta ja ohjaus ovat korjausrakentamisen edistä-       ruskorjaustalletusjärjestelmän luomista arava-
23145: misessä tärkeitä. Heitä tarvittaisiin myös kunto-      vuokrataloille, jotta koko aravavuokrakanta
23146: arvioiden laadintaan. Korjausneuvojien määrä           saatettaisiin järjestelmällisen ennakkosäästän-
23147: on kuitenkin vähentynyt ja tehtävät muuttuneet,        nän ja kc;rjaustoiminnan piiriin. Nykyinen vero-
23148: kun heidän palkkamiseensa saatu valtionosuus           tuskäytäntö kuitenkin vaikeuttaa pitkäaikaista
23149: liitettiin v. 1989 yleiseen valtionosuuteen.           säästämistä, sillä vaikka tilinpäätöksissä voi-
23150:     Peruskorjauksen vaikutus vuokriin. Vuodesta        daan tehdä vuosittain asuintalovaraus tulevia
23151: 1991 lähtien vuokratalojen kunnostukseen on            korjauksia varten, se on kuitenkin purettava
23152: voitu myöntää peruskorjauslaina, joka on enin-         joka neljännen vuoden jälkeen. Varauksen käyt-
23153: tään 95 % hyväksytyistä kustannuksista. Vuon-          tö on hankalaa vuokrataloissa. Useat työryhmät
23154: na 1993 lainaosuus on enintään 80 % tai erityi-        ovatkin esittäneet vuokrataloille osittaista tulo-
23155: sestä syystä, jos asumiskustannukset muutoin           verovapautta, mikä helpottaisi huomattavasti
23156: nousisivat kohtuuttoman korkeiksi, enintään            ennakkosääst~mistä.
23157: 95 % hyväksytyistä kustannuksista tai niitä                Vanhoissa taloissa, joissa korjaustarve on
23158: alemmasta enimmäislainoitusarvosta. Omien              suurin ja korjaukset kiireellisiä, ei ennakkosääs-
23159: varojen määrä on vähintään 5 %. Loppuosa               tämisellä pystytä kattamaan kuin omarahoituk-
23160: kustannuksista katetaan markkinaehtoisilla lai-        sen osuus. Niiden korjauskustannuksia voitaisiin
23161: noilla.                                                jonkin verran iasoittaa, jos korjaukset jaksotet-
23162:     Peruskorjauksen kustannuksista otetaan             taisiin useille vuosille.
23163: vuokrissa huomioon vuosimaksu, joka on 5 %                 Vuoden 1990 lopulla teollisuusmaissa asunnon
23164: lainan määrästä sekä omien varojen 8 %:n               ostoon riittivät keskimäärin kolmen vuoden ja
23165: korko. Pääomamenot vaihtelevat korjauksen              kehitysmaissa yli viiden vuoden kotitalouden tulot.
23166: suuruuden mukaan. Pienissä peruskorjauksissa           Suomessa keskikokoinen asunto vei kotitalouden
23167: Oaina 1 250 mk/m 2) pääomamenot ovat neliöl-           4,8 vuoden ja pääkaupunkiseudulla 6,4 vuoden
23168: tä n. 5, 70 mk, keskisuurissa (laina 2 250 mk/m 2)     tulot. Työttömyyden lisäännyttyä luvut ovat vielä
23169: n. 10,20 mk ja suurissa Oaina 3 700 mk/m 2) n.         huomattavasti näitä korkeammat. Vielä sotien
23170: 16,70 mk kuukaudessa.                                  jälkeen monilapsinen perhe pystyi selviytymään
23171:     Vuonna 1993 lainoitettavien korjauskohtei-         yhden henkilön tuloilla aravalainoitetun omakoti-
23172: den pääomamenot ovat edellä esitettyä suurem-           talon kustannuksista. Nykyisellään omistusasumi-
23173: mat, sillä yhteiskunnan myöntämän lainan               nen sitoo kansalaisten voimavarat ja aktiviteetin
23174: osuus on pienentynyt ja markkinaehtoisen lai-          kansantalouden kannalta heikosti tuottavaan toi-
23175: nan kustannukset ovat suuret. Peruskorjauslai-         mintaan ja vaikeuttaa työvoiman alueellista ja
23176: nan määrää pienentää myös se, että toisin kuin         aloittaista liikkuvuutta.
23177: ennen vuosikorjauksia ei voida lainaittaa lain-            Asuntojen kalliit hinnat, koron nousu ja työttö-
23178: kaan. Sen sijaan varsinaiset korjauskustannuk-         myydestä johtuva tulojen lasku ovat johtaneet
23179: set ovat laskeneet.                                    kotitaloudet kriisiin. Asumiskustannukset on saa-
23180:     Yleensä koko kiinteistö peruskorjataan ker-         tava seuraamaan tulojen laskua. Lisäämällä ra-
23181: ralla ja korjaus rahoitetaan lainoilla. Vuokrien       kennusmateriaalin tuontia sekä tehostamalla tuo-
23182: korotustarve on suuri ja se otetaan kerralla            tekehittelyä ja tiedottamista on rakennuskustan-
23183: huomioon. Korjaus pitäisi ajoittaa siten, että         nuksia alennettava ja asuntojen laatua nostettava.
23184: jokainen rakennusosa korjataan tarvittaessa.            Keskittyneen rakennusalan markkinahäiriöihin,
23185: Hyvän kiinteistönpidon mukaista olisi suunnitel-       kilpailun vääristymiin ja hintadiskriminointiin on
23186: la pitkänajan korjausohjelma ja sen rahoitus.          ympäristöministeriön puututtava yhdessä kilpailu-
23187: Elinkaariajattelun mukaan kiinteistön eri osille        viraston kanssa.
23188: pitäisi arvioida kestoajat ja laatia sen perusteella       1980-luvulla kolminkertaiseksi noussut raken-
23189: korjaus- ja uusimisaikataulut, jolloin korjaus-        nusoikeuden reaalihinta on saatava kohtuulliseksi.
23190: kustannukset jakautuisivat tasaisesti. Korjaus-        Kuntien maapolitiikan harjoittamista on aktivoi-
23191: ohjelma pitäisi laatia heti rakennuksen valmis-         lava, jotta monopolihinnoittelu/ta ja heikolta kil-
23192: tuttua ja sen tulisi ulottua kauas tulevaisuuteen.     pailulta vastaisuudessa vältytään. Kaavoituksessa
23193: Pitkäjännitteinen korjaus- ja rahoitussuunnitel-       ja asuntorakentamisessa on korostettava yhteis-
23194: ma tulisi laatia myös vanhoille rakennuksille.         kunnan edunvalvontaa. Viranomaisten, pankkien
23195:     Korjausten rahoittamiseksi olisi vuokrissa         ja rakennusliikkeiden kilpailua vääristäviin sidon-
23196: kerättävä tietty summa ennakkoon. Asuntokan-           naisuuksiin on puututtava.
23197:                                                                                                     257
23198: 
23199:     Pankkirahoitukseen perustuvan asuntolainan         Vuokra-asuntotuotantoon tarkoitetun korkotu-
23200: kustannukset ovat nousseet kohtuuttoman kal-          kilainan ehtoja on helpotettava niin, ettei vuok-
23201: liiksi. Pitkäaikaista, korkoheilahtelusta vapaata     rien korkea taso estä tuotannon käynnistämistä.
23202: asuntorahoitusta on tarvittaessa järjestettävä eri-    Valtion lainoitustukea vanhojen vuokra-asunto-
23203: tyisen asuntoluottolaitoksen ja joukkovelkakirja-     jen ostamiseen tulisi lisätä ja kuluttajien kont-
23204: lainojen avulla. Verovähennysetuuksien myöntä-        rolloimaa asumisoikeusasuntojen rakentamista
23205: misessä on sovellettava harkintaa.                    kannustaa. Valtion tuki kunnille tulisi myöntää
23206:     Asuntomarkkinoiden vakauttamiseksi tarvi-         yhtenä kokonaisuutena, jota voitaisiin tarpeen
23207: taan riittävä vuokra-asuntokanta, jota valtio         mukaan käyttää uusien ja vanhojen asuntojen
23208: aikoinaan edisti verovapauden avulla. Sen päätyt-     ostamiseen.
23209: tyä asunnot suurelta osin myytiin omistusasun-            Vuokra- ja omistusasuntojen korjaamisen tuke-
23210: noiksi. Vuokra-asuntojen puuttuessa erityis-          minen on perusteltua sikälikin, että korjausmene-
23211: ryhmät, uusimpana Nuorisoasuntoliitto, sekä so-       telmien kehittymättömyys ja purkamisperinne
23212: siaaliviranomaiset ovat luoneet omat asunto-          ovat osaksi vaikuttaneet siihen, ettei asumistaso
23213: markkinat. Kohtuuhintaista vuokra-asuntotuo-          ole maassamme noussut, vaikka asuntotuotanto
23214: tantoa on kehitettävä pitkäjännitteisesti etsimällä   on vienyt kansainvälisestikin tarkastellen huomat-
23215: uusia ratkaisuja. Kysymykseen tulisivat julkisen      tavan osan kansantuotteesta. Vaihtoehtoisten
23216: vallan ja liike-elämän yhteisyritykset sekä eläke-    asuntojen puute on osasyy myös laitospaikkojen
23217: ja sosiaaliturvarahastojen käyttö sosiaalisen         suureen määrään. Korjausrakentamisen rahas-
23218: asuntotuotannon rahoitukseen. Vuokra-asunto-           tointia ja tutkimusta on kehitettävä sekä viran-
23219: poliliikaa kehitettäessä on otettava huomioon         omaisohjausta ja valvontaa tehostettava, jotta
23220:  vuokralaisten asema ja edut sekä pienenevän asu-     tarpeettomilta, kansalaisten taloutta rasittavilta
23221: mistuen vaikutukset vuokranmaksukykyyn.               korjauksilta vältytään. Rakentamisen ohjauksessa
23222:     Tarpeeseen nähden pieni sosiaalinen asunto-       on nykyistä enemmän korostettava hajanaisesta
23223: kanta on pyrittävä säilyttämään. Yritysten            yhdyskuntarakenteesta aiheutuvien haittojen eh-
23224: ja yksityisten omistamien aravavuokratalojen          käisemistä sekä ympäristö- ja kulttuuriarvojen
23225: myynti laina-ajan umpeutumisen jälkeen on es-          vaalimista.
23226:  tettävä muuttamalla tarvittaessa lainsäädäntöä.
23227: 
23228: 
23229: 
23230: 
23231:  17 330616T
23232: 258
23233: 
23234: 
23235: 
23236: 
23237:                              Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
23238:    Valtiontilintarkastajat ovat tehneet perehty-            Suurten valtionyhtiöiden (ml. seuraavat kon-
23239: miskäynnin Enso-Gutzeit Oy:öön 26.5. ja Fin-            sernit: Alko, Enso, Finnair, Imatran Voima,
23240: nair Oy:öön 4.6.1993.                                   Kemira, Neste, Outokumpu, Rautaruukki, Sisu-
23241:    Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat         Auto, Valmet, Veitsiluoto sekä Kemijoki Oy
23242: tarkastelleet valtionyhtiöiden taloudellisen tilan      ja Vapo Oy) yhteenlaskettu tuloslaskelma ker-
23243: kehitystä, yhtiöiden ja valtion välisiä rahoitus-       tomusvuodelta on seuraava (Finnair-konsernin
23244: suhteita, valtionyhtiöiden kansainvälistymistä          tilikausi oli 1.4.1991-31.3.1992):
23245: sekä niiden yksityistämisen valmistelua.
23246:                                                                                             1992       Muutos edellisestä
23247:                                                                                                           vuodesta
23248:    Yleiskatsaus. V a 1 t i o n y h t i ö i d e n t a-                                       Mmk        Mmk             %
23249: 1 o u d e II i s e n t i 1 a n k e h i t y s k e r-     Liikevaihto .................. .   132 860    10 276         8,4
23250: t o m u s vuonna. Vuoden 1991 lopussa val-              .!. Ainekulut ............... .     83 339     6 712         8,8
23251: tionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ja niiden tytär-        .!. Henkilökulut .......... .       20 764     -85         -0,4
23252: yhtiöitä oli 1 250 (pl. Postipankki-konserniin          .!. Muut kulut ............ .       16 255     1 262         8,4
23253: kuuluvat yhtiöt). Näistä 96 oli valtionenemmis-         Käyttökate .................. .     12 502    2 387         23,6
23254: töisiä pääyhtiöitä, 429 valtionenemmistöisiä ja         .!. Poistot (suunn.) ...... .        7 857      753          10,6
23255: 725 muita tytäryhtiöitä. Yhtiöistä 1 076 oli
23256: toimivia. Toiminnallisesti merkittäviä suuria           Liikevoitto .................. .     4645      1 634        54,3
23257: valtionyhtiöitä oli 24, joista teollisuus- tai ener-    + Korkotuotot ........... .          2 590    -451        -14,8
23258:                                                         + Muut rahoitustuotot                  170    -337        -66,5
23259: giayhtiöitä oli 13. Muut yhtiöt harjoittivat            .!. Korkokulut ............ .        7 967     1 189        17,5
23260: mm. liikenne-, ravitsemis- tai rahoitustoimin-          .!. Kurssierot .............. .      2 355     1 174        99,4
23261: taa.                                                    .!. Muut rahoituskulut.                340    -176        -34,1
23262:     Lamavuosi 1992 oli vaikea myös valtio-              + Muut säännölliset
23263: nenemmistöisille osakeyhtiöille. Vaikka valtion-            tuotot ja kulut.. ...... .        141         97       120,5
23264: yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi             Nettotulos ................... .   -3116     -1 244       -66,5
23265: kertomusvuonna yhteensä n. 12,5 mrd. mk eli             + Satunnaiset tuotot
23266: 8,5 %edelliseen vuoteen verrattuna, niin suurten          ja kulut ................... .     1 228     1 076       607,9
23267: valtionyhtiöiden yhteenlaskettu tulos (pl. Oy
23268:                                                         Kokonaistulos ............. .      -1888      -168         -9,8
23269: Alko Ab) oli 4 200 Mmk tappiollinen. Tästä              + Poistoerotus ........... .          930       634        114,2
23270: Neste Oy:n osuus oli yli 2 000 Mmk. Yhtiöiden           + Varausten muutos .. .              1111     -703        -38,8
23271: yhteenlaskettu käyttökate kasvoi edelliseen vuo-        .!. Välittömät verot ..... .          362      -49        -11,9
23272: teen verrattuna tosin n. 2 500 Mmk eli 30 %,            .!. Muut tuloksen-
23273: mutta nettorahoituskulujen ja valuuttakurssi-               korjauserät ............. .       121     -155      -355,9
23274: tappioiden kasvu heikensi kokonaistulosta.              Kirjanpidon tulos ........ .        -330      -343 -2 538,4
23275:     Vain kolme suurta valtionenemmistöistä yh-
23276: tiötä (Imatran Voima Oy, Kemijoki Oy ja Vapo
23277: Oy) ylsi kertomusvuonna Oy Alko Ab:n lisäksi               Tappiollinen toiminta heijastui myös valtion-
23278: positiiviseen nettotulokseen. Vaikka useimmat           yhtiöiden investointeihin. Valtionenemmistöis-
23279: muut merkittävät valtionyhtiöt pystyivätkin pa-         ten teollisuuskonsernien bruttoinvestoinnit oli-
23280: rantamaan tuloksiaan edelliseen tilikauteen ver-        vat kertomusvuonna yhteensä 13,6 mrd. mk,
23281: rattuna, niin ne tuottivat kuitenkin edelleen           mikä oli n. 12% vähemmän kuin vuotta aiem-
23282: tappiota. Kehityssuunta oli siten edelleen ongel-       min. Eniten investoivat Neste- ja Enso-Gutzeit
23283: mallinen.                                               -konsernit, edellinen lähes 4 mrd. mk:lla ja jäi-
23284:                                                                                                                           259
23285: 
23286: kimmäinen lähes 3 mrd. mk:lla. Yli miljardin                         (600), Kemira Oy (1 673), Rautaruukki Oy
23287: markan investoinnit tekivät Outokumpu-, Val-                         (1916) sekä Veitsiluoto Oy (471). Suurista val-
23288: met- ja Imatran Voima -konsernit.                                    tionyhtiöistä vain Valmet Oy lisäsi henkilös-
23289:    Toiminnallisten valtionyhtiöiden ja -konser-                      töään (2 696).
23290: nien henkilöstöä oli kertomusvuoden lopussa                             Kertomusvuonna varsinaista tuotanto- tai
23291: runsaat 126 000, mikä oli yli 5 000 henkilöä eli                     rahoitustoimintaa harjoittaneiden 24 valtion-
23292: lähes 4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.                              enemmistöisen osakeyhtiön tai konsernin liike-
23293: Eniten henkilöstöään vähensivät Oy Alko Ab                           vaihto ja henkilöstö sekä niiden muutokset oli-
23294: (890), Enso-Gutzeit Oy (1 087), Finnair Oy                           vat seuraavat:
23295: 
23296: Yhtiö (Konserni)                               Liikevaihto             Muutos              Henkilöstö           Muutos
23297:                                                   Mmk
23298:                                            1992          1991      Mmk          %       1992       1991    Henkilöä        %
23299: Oy Alko Ab ...................... .        5 429       6275       -846 -13,5            5 432     6 322    -890       -14,1
23300: Avecra Oy ........................ .        178          199       -21 -10,6              555       610     -55        -9,0
23301: Enso-Gutzeit Oy ............... .        10163         9 331         932  10,0         13 918    15005    -1087        -7,2
23302: Finnair Oy ........................ .     5 442        5 591      -149   -2,7          10 788    11 388    -600        -5,3
23303: Imatran Voima Oy ........... .            5 747        5 473         274   5,0          5 731     5 770     -39          ~.7
23304: Kehitysaluerahasto Oy ..... .             1 637 1      1453 1        184  12,7            245       224       21         9,4
23305: Kemijoki Oy ..................... .         282          280           2   0,7            485       497     -12        -2,4
23306: Kemira Oy ........................ .     11195        10 848         347   3,2         12 648    14 321   -1673       -11,7
23307: Neste Oy ........................... .   57 412       53 025       4 387   8,3         13 838    13 685      153         1,1
23308: Outokumpu Oy ................ .          15 125       12 617       2 508  19,9         17 524    17 716    -192        -1,1
23309: Patruunatehdas Lapua Oy                      93           97         -4 -4,1              350       371     -21        -5,7
23310: Oy Pohjolan Liikenne Ab .                    36           36           0   0,0            175       214     -39       -18,2
23311: Postipankki Oy ................. .       10 845 3     10 595 3       250   2,4          5 761     6 575    -814       -12,4
23312: Rautaruukki Oy ............... .          6 507        6 850      -343   -5,0           9 281    11 197   -1916       -17,1
23313: Oy Sisu-Auto Ab .............. .            774          854       -80 -9,4             1 280     1422     -142       -10,0
23314: Suomen Vientiluotto Oy ... .              8 36)2       6 875 2     1486   21,6            112       109         3      -2,8
23315: Teollisen Kehitysyhteistyön
23316:   Rahasto Oy ................... .            65 1         57 1        7    12,3           27        24         3     -12,5
23317: Valmet Oy ........................ .       9 645        7 666      1979     25,8       17 204    14 508     2 696       18,6
23318: Vammas Oy ...................... .           189          173         16     9,2          312       376     -64       -17,0
23319: Vapo Oy ........................... .        898          871         27     3,1          936     1 012     -76          ~.5
23320: Oy Veikkaus Ab ............... .           3 427        3 272        155     4,7          554       583     -29          -5,0
23321: Veitsiluoto Oy .................. .        4097         2903       1 194    41,1        4318      4 789    -471          -9,8
23322: VTI-Technology Oy ........ .                  15           14          1     7,1           15        16       -1         -6,3
23323: Oy Yleisradio Ab ............. .           1 810        1 684       126      7,5        4 896     4 789       107          2,2
23324: Yhteensä ........................... .   159 472     147 039      12 433        8,5   126 385   131 523   -5138        -3,9
23325: 1 Myönnetty rahoitus.
23326: 2 Nostetut lainat.
23327: 3 Korko- ja muut tuotot.
23328: 
23329: 
23330: 
23331: 
23332:    Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstö väheni                    oli 125 Mmk 200 Mmk:n emissiohintaan.
23333: kertomusvuonna 2,2 %. Suomessa oleva henki-                         Osakepääomaa korotettiin Kemijoki Oy:ssä,
23334: löstö, jonka osuus ao. yhtiöiden koko henkilös-                     Valmet Oy:ssä sekä Veitsiluoto Oy:ssä, minkä
23335: töstä oli 67,9 %, väheni 3, 7 %. Valtionenemmis-                    lisäksi Enso-Gutzeit Oy:n ja Outokumpu Oy:n
23336: töisten teollisuusyhtiöiden henkilöstön suhteelli-                  omia pääomia vahvistettiin yhteensä 1 013
23337: nen osuus Suomen teollisuuden koko henkilös-                        Mmk:lla.
23338: töstä on kuitenkin viime vuosina kasvanut.                             Enso-Gutzeit Oy:ssä toteutettiin kertomus-
23339:    Valtionenemmistöisten                                            vuoden lopulla A. Ahlström Oy:lle suunnattu,
23340: o s a k e y h t i ö i d e n j a v a l t i o n v ä l i-              merkintähinnaltaan 926 Mmk:n suuruinen osa-
23341: set      r a h o i t u s s u h tee t. Valtion teolli-               keanti. Enso-Gutzeit Oy sai annissa A. Ahlström
23342: suusyhtiöiden osakepääomia korotettiin kerto-                       Oy:ltä apporttina 101 000 ha metsää.
23343: musvuonna kaikkiaan 201 Mmk:lla yhteensä                               Outokumpu Oy:ssä B-sarjan osakkeet muun-
23344: 396 Mmk:n emissiohintaan. Tästä valtion osuus                       nettiin A-sarjan osakkeiksi. Valtio maksoi
23345: 260
23346: 
23347: muunnon yhteydessä osakesarjojen arvoerona                             omasta näissä yhtiöissä. Kertomusvuonna
23348: yhtiölle n. 85 Mmk.                                                    osinkoa maksoi valtiolle 9 yhtiötä, kun edel-
23349:     Valmet Oy suuntasi 180 Mmk:n merkintähin-                          lisenä vuonna näitä yhtiöitä oli 13. Valtion
23350: taisen osakeannin Oy Tampella Ab:lle. Annin                            teollisuusyhtiöt maksoivat kertomusvuonna
23351: vastineena Valmet Oy sai Tampella Papertech                            edellisen vuoden tuloksestaan osinkoina yh-
23352: Oy:n osakkeita.                                                        teensä 308 Mmk, josta valtion osuus oli 271
23353:     Valtionyhtiöt maksoivat valtiolle osinkoja                         Mmk.
23354: kertomusvuonna 281 Mmk, mikä oli 328 Mmk                                  Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ja val-
23355: edellisvuotista vähemmän. Osinkosumma oli                              tion väliset rahoitussuhteet olivat kertomus-
23356: 3, 7 % valtion nimellismääräisestä osakepää-                           vuonna kokonaisuudessaan seuraavat:
23357: 
23358:                                                    Valtion saarnat               Valtion suorittamat             Valtion rahoitus
23359: Yhtiö                                    Osingot         Korot     Kuoletuk-   Uudet osa-       Uudet      Osakkeet            Laina-
23360:                                                                      set       kepääomat        lainat   (nimellisarvo)       pääoma
23361:                                                                                 1000 mk
23362: Oy Alko Ab .......................         672                                                               9 600
23363: Enso-Gutzeit Oy ................        28 823            651        1 570                                 720 572           12 659
23364: Finnair Oy .........................                                                                       172 503
23365: Imatran Voima Oy .............          104 609        3 350       II 035                                  871 743           59 603
23366: Kemijoki Oy ......................        5 653        1 121        8 723       50000                      175 629           16 135
23367: Kemira Oy .........................                      736        1 669                      3 945       787 978           14 785
23368: Kehitysaluerahasto Oy .......                        105 342      264440       150 000                     460000         1 239 000
23369: Kulinaari Ravintolat Oy2 •••              1 207          626                        25                          25           25 274
23370: Patruunatehdas Lapua Oy .                                                                                   43 500
23371: Neste Oy ............................   lOI 816           399        9 359                     4 342       848 470            4 767
23372: Outokumpu Oy ..................                           587       13 557      84 999 1       1 135       458 958           47 868
23373: Postipankki Oy ..................                                                                          630 000
23374: Rahapaja Oy 2 •••••••••••••••••••••                                                 25                          25
23375: Rautaruukki Oy .................                          352          692                       595       757 315
23376: Saimaan Kanavalaivat Oy .                                                                                   13 765
23377: Oy Sisu-Auto Ab ...............                          169         1 141                       900       153 409            2 584
23378: Suomen Vientiluotto Oy ....               4 722       43 746        75 720                                  59 030          871 560
23379: Teollisen Kehitysyhteistyön
23380:   Rahasto Oy ....................                       1 920                                 15 000       172 920          111 000
23381: Valmet Oy ..........................                    1 852        6164                        334       519 294           29 087
23382: Painatuskeskus Oy2 ••••••••••••                         1 613        1600           25                          25           14 800
23383: Vaivilla Oy .........................                                                                       27 640
23384: Vammas Oy .......................         4880          1 344        1400                                   61 000           11 200
23385: Vapo Oy .............................    30000          9 363       21 576                                 300 000          141 241
23386: Oy Veikkaus Ab ................                                                                                996
23387: Veitsiluoto Oy ....................                       14           129     150 000                     388 555               58
23388: VTKK-Yhtymä Oy2 •••••••••••                             4672         3 603          25            24            25           43 231
23389: VTT-Technology Oy ..........                              53            34                       584           600            1 450
23390: Oy Yleisradio Ab ...............                                                                             4683
23391: Yhteensä ............................   281176       178 491      423 038      435 099       28 259      7 680 409        2 652 379
23392: 1 Osakkeiden B-sarjan vaihto A-sarjaksi.
23393: 2 Osakeyhtiöiksi 1.1.1993 alkaen.
23394: 
23395: 
23396: 
23397: 
23398:    Valtio sai kertomusvuonna yhtiöiltään 178                              Va lti onenemmis töi s te n
23399: Mmk korkoja 2, 7 mrd. mk:n laina pääomalle.                            o s a k e y h t i ö i d e n h u o m a t t a v i m-
23400: Korkoprosentti oli siten keskimäärin 6, 7. Kun                         mat organisaatiomuutokset
23401: valtio sai vanhojen lainojen kuoletuksia yhtiöil-                      k e r t o m u s v u o n n a. Enso-Gutzeit Oy ja
23402: tään 423 Mmk ja myönsi niille uusia lainoja 28                         Yhtyneet Paperitehtaat Oy yhdistivät hylsykar-
23403: Mmk, niin valtion yhtiöilleen myöntämä laina-                          tonkia ja kartonkihylsyjä valmistavat yksikkön-
23404: pääoma pieneni kertomusvuonna 395 Mmk.                                 sä Corenso United Oy Ltd -nimiseksi yhtiöksi,
23405:                                                                                                    261
23406: 
23407: josta Enson osuus on 53 %. Enso-Gutzeit Oy ja        nit. Yhtiö teki yhteistyösopimuksen Westero
23408: A. Ahlström Oy sopivat järjestelystä, jossa Ahl-     Mining Corporation Ltd:n kanssa Australiassa
23409: ström sijoitti apporttina 101 000 ha Itä-Suomes-     sijaitsevan Mt. Keith -nikkeliesiintymän hyö-
23410: sa sijaitsevista metsistään Ensoon saaden vasta-     dyntämisestä. Vuoden lopulla yhtiö teki myös
23411: arvona Enson osakkeita. Ahlströmin osuus             sopimuksen Placer Dome Inc:n kanssa sen tulos-
23412: Enson osakekannasta nousi 23,5 %:iin ja ääni-        ta 50 %:lla osakkaaksi Outokummun Zaldivar-
23413: vallasta 10,1 %:iin. Enson eläkejärjestelyihin       kupariprojektiin. Outokumpu luopui 40 %:n
23414: liittyen Eläkeyhtiö Ilmarinen osti Ensolta Ab-       osuudestaan Lincen kuparikaivoksesta Chilessä.
23415: borforsin voimalaitosyhtiön osakkeet. Enson          Konsernin terästeollisuussektori rakensi ruos-
23416: hallintoneuvosto päätti, että yhtiö rakentaa Sak-    tumattoman teräksen jatkojalostuskeskuksen
23417: saan sanomalehtipaperitehtaan, joka käyttää          Hollantiin. Outokumpu lopetti Kenoshan teh-
23418: raaka-aineena pääasiassa kierrätyskuitua.            taiden vedettyjen kuparituotteiden valmistuk-
23419:     Imatran Voima Oy siirsi sähkönsiirtopalvelu-     sen Yhdysvalloissa ja teki päätöksen Västeråsin
23420: jen myynnin sekä verkon hallinnan ja käytön          tehtaiden liitinnauhatuotannon lopettamisesta
23421: IVO Voimansiirto Oy:lle. Engineering-toiminnat       Ruotsissa. Outokumpu perusti valssattuja kupa-
23422: ja voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitotoi-        rituotteita valmistavan yhteisyrityksen KM-
23423: minnat päätettiin yhtiöittää vuoden 1993 alussa.     kabelmetal AG:n kanssa Espanjassa. Outokum-
23424:  Imatran Voima Oy sopi Oulun kaupungin ener-         mun osuus tästä yrityksestä on 50%.
23425: gialaitoksen kanssa sähköntoimituksesta sekä            Rautaruukki-konsernin teräsryhmän koksaa-
23426:  yhteisestä 500 Mmk:n turvevoimalahankkeesta,        mon laajennus valmistui. Pitkiä kauppateräksiä
23427: nk. Toppila 2:sta. Yhtiö sopi myös turvetta ja       valmistavan pohjoismaisen teräskonsernin
23428:  puuta käyttävän pienvoimalan rakentamisesta ja      uudelleenjärjestelyt saatettiin loppuun. Fundia-
23429:  energiantoimituksista Kuusamoon.                    nimisestä konsernista omistavat Norsk Jern-
23430:     Kemiran Specialty Products -ryhmään kuulu-       holding A/S sekä Rautaruukki Oy kumpikin
23431:  nut Silenta-kuulosuojainyksikkö myytiin yksi-       50 %. Rautaruukki Oy myi Dalsbruk Oy Ab:n
23432:  kön toimivalle johdolle. Kemira Chemicals -         Fundialle.
23433:  ryhmän vesikemikaaleihin keskittynyt tytäryhtiö        Valmet Oy:n konsernirakenteen muutos saa-
23434:  Espanjassa hankki enemmistöosuuden paperi- ja       tettiin loppuun, kun sen kaikki toimialat yhtiöi-
23435:  vesikemikaaleja valmistavasta espanjalaisesta       tettiin. Yhtiö lunasti aiemmin puoliksi omista-
23436:  Prodecros S.A. -yhtiöstä. Kemira Agro hankki        mansa Oy Saab-Valmet Ab:n koko osakekan-
23437:  50 %:n osuuden espanjalaisesta Comercial de         nan. Valmet-konserni hankki 91% Tampella
23438:  Fertilizantes Liquidos S.A:sta, joka on puutar-     Papertech Oy:n osakekannasta. Tämän yhtiön
23439:  halannoitteiden markkinointiyhtiö. Kemira Oy        nimi muutettiin Valmet-Tampella Oy:ksi ja
23440:  teki myös päätöksen toisen vetyperoksidia val-      siihen liitettiin toiminnallisesti Valmet Paperi-
23441:  mistavan tehtaan rakentamisesta Ouluun. Yhtiö       koneet Oy:n kartonki-, pehmopaperi- ja erikois-
23442:  lopetti Oulun ammoniakki- ja typpihappotuo-         paperitoiminnot.
23443:  tannon sekä päätti lopettaa myös lannoitetuo-          Vapo Oy hankki Tanskasta Stenrogel Mo-
23444:  tannon Kokkolassa keväällä 1993. Kemira Oy          sebrug A/S -nimisen kasvuturveyhtiön koko
23445:  teki sopimuksen hollantilaisen tytäryhtiönsä        osakekannan. Yhtiö pyrki myös omaan
23446:  Ammoniak Unic B.V:n myymisestä Air Pro-             energiantuotantoon. Metsä-Serla Oy:n kanssa
23447:  ducts -yhtiölle sekä päätöksen lopettaa seoslan-    tehdyllä kaupalla Vapo Oy sai omistukseensa
23448:  noitteiden valmistuksen Pernisissä ja keskittyä     Metsä-Serlan Mäntässä olevan voimalaitoksen,
23449:  ammoniumfosfaattien valmistukseen.                  jonka se edelleen leasing-vuokrasi Mäntän Ener-
23450:     Neste Oy allekirjoitti kanadalaisen Reichhold    gia Oy:lle. Tästä yhtiöstä Vapo Oy omistaa
23451:  Ltd:n kanssa sopimuksen yhtiön hartsiliiketoi-      50 %, Metsä-Serla Oy 25 % ja Serla Oy 25 %.
23452:  minnan ostamisesta. Yhtiön Portl.\galin Sinesissä   Vapo Oy osti lisäksi Yhtyneet Paperitehtaat
23453:  olevan polypropeenilaitoksen sulkemisesta teh-      Oy:ltä KaipoJan voimalaitoksen ja vuokrasi sen
23454:  tiin päätös. Neuvottelut BP Chemicalsin Ant-        edelleen takaisin. Järjestelyyn liittyi huomattava
23455:  werpenissä Belgiassa sijaitsevan LD-muoviyksi-      turvetoimitussopimus.
23456:  kön ostamisesta saatiin loppuun.                       Veitsiluoto Oy myi metsähallitukselle yhteen-
23457:      Outokumpu-konsernin huomattavia hankkei-        sä n. 60 000 ha:n suuruiset metsätilat 185 Mmk:n
23458:  ta olivat Forrestanian nikkelikaivoksen raken-      kauppahintaan. Veitsiluoto Oy:n perustama ja
23459:   taminenja Zaldivar-kuparikaivoshanke Chilessä      täysin omistama Koillispohjan Puu Oy osti huh-
23460:  sekä Harjavallan tehtaiden kehittämisinvestoin-     tikuussa Haapalan Saha Oy:n konkurssipesäitä
23461: 262
23462: 
23463: Taivalkosken kunnassa sijaitsevan sahan, jonka           kotimaisten emo- tai tytäryhtiöiden kannatta-
23464: kapasiteetti on n. 40 000 m 3 vuodessa. Yhtiön           vuus. Merkittävistä tuotantotoimintaa harjoitta-
23465: nimi muutettiin Ulea Oy:ksi. Veitsiluoto Oy:n            vista ulkomaisista yhtiöistä erityisen tappiollisia
23466: Kemin pakkauslavatehtaan toiminta siirrettiin            ovat olleet Kemira Hoiding BV:n eräät alakon-
23467: sen täysin omistamalle· tytäryhtiölle, Tornion           sernit ja Outokumpu Copper Oy:n espanjalainen
23468: Pakkauslava Oy:lle. Lisätäkseen markkina-                tytärkonserni Copper SA, joka on parhaillaan
23469: osuuttaan tärpätinjalosteiden päämarkkina-               velkasaneerauksessa. Muun muassa näiden yh-
23470: alueella Veitsiluoto Oy perusti Teenai Limited           tiöiden osalta voidaan perustellusti sanoa, ettei-
23471: Partnership -nimisen yhtiön kanssa Teenai Cor-           vät niihin tehdyt sijoitukset ole täyttäneet niil-
23472: poration -nimisen yhtiön Washingtonin osavalti-          le asetettuja kannattavuusvaatimuksia lyhyellä
23473: oon Yhdysvaltoihin. Veitsiluoto Oy omistaa               ajalla ja että kannattavuusodotukset eivät ole
23474: 55 % yhtiön äänivaltaisista osakkeista. Yhtiö            hyviä pitkälläkään ajalla.
23475: teki lisäksi päätöksen happivalkaisuvaiheen ra-             Toisaalta useat ulkomaiset valtionyhtiöiden
23476: kentamisesta sekä Kemin että Kemijärven sellu-           tytäryhtiöt ovat kuitenkin kannattavia. Esimer-
23477: tehtaille.                                               kiksi Enso-Gutzeit Oy:n tuotannollista toimin-
23478:     Valtionyhtiöiden nettotulokset heikkenivät ker-      taa harjoittavien ulkomaisten tytäryhtiöiden tu-
23479: tomusvuonna edelleen, ja useimpien teollisuusyh-         los on ollut yhteenlaskien voitollineo viime vuo-
23480: titJiden toiminta oli selvästi tappiollista. Yhtiöiden   sina, kun taas kotimaisen emoyhtiön toiminta on
23481: toiminnalliset tulokset olivat kuitenkin yleensä         samaan aikaan ollut tappiollista. Vastaavasti
23482: olosuhteisiin nähden tyydyttävät. Nettotulokset          eräät Outokumpu Metals & Resourees Oy:n
23483: olivat tappiollisia suurelta osin huomattavasti kas-     ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat olleet varsin kan-
23484: vaneiden rahoituskulujen sekä valuuttakurssitap-         nattavia, toiset taas tappiollisia. Vuotuiset kan-
23485: pioiden vuoksi. Tämän perusteella on syytä odot-         nattavuusvaihtelut ovat myös olleet erittäin suu-
23486: taa, että valtionyhtiöiden kannattavuus yleisesti        ria useissa valtionyhtiöiden tuotantotoimintaa
23487: ottaen on kunnossa ja paranee, mikäli niiden             harjoittavissa ulkomaisissa tytäryhtiöissä.
23488: ulkoiset taloudelliset olot muuttuvat suotuisem-            Tytär- tai osakkuusyhtiön ulkomaisuus tar-
23489: miksi. Tällöin on myös aihetta odottaa, että             kastelunäkökohtana kannattavuuden kannalta
23490: valtionenemmislt'Jisten osakeyhtiöiden osingon-          ei kuitenkaan ole aina yksikäsitteinen edes tuo-
23491: maksukyky kohenee lamaa edeltäneiden vuosien             tannollisten yhtiöiden kohdalla. Moniin paikal-
23492: tasolle.                                                 lista ulkomaista valmistusta harjoittaviin tytär-
23493:      Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion      yhtiöihin toimitetaan tavaraa Suomesta, tai sit-
23494: nettolainaus yhtiöilleen vliheni kertomusvuonna          ten ulkomainen tuotantoyksikkö turvaa koti-
23495: tuntuvasti. Tämä on oikea kehityssuunta, jota            maisen valmistuksen raaka-ainetarpeen. Ilman
23496: tulee edelleen jatkaa. Valtion ei tule pääsälin-         näitä yksiköitä valmistus Suomessa ei olisi tuo-
23497: töisesti lainaittaa yhtiöitään osakaslainoin, vaan       tantomäärän pienuuden tai raaka-aineen saanti-
23498: valtionyhtiöiden tulee hankkia lainarahoituksensa        vaikeuksien vuoksi aina mahdollista. Näin ollen
23499: rahamarkkinoilla. Valtiontaloudellisen merkityk-         tuotannollista toimintaa harjoittavat ulkomaiset
23500: sen lisäksi tämä lisää markkinakilpailua ja tehos-       tytär- ja osakkuusyhtiöt tukevat usein valtionyh-
23501: taa osaltaan valtionyhtiöiden toimintaa.                 tiöiden kotimaisten yksiköiden tuotanto- ja vien-
23502:                                                          timahdollisuuksia, mikä välillisesti lisää emoyh-
23503:    Valtionyhtiöiden kansainvälistyminen tytär- ja        tiön toiminnan kannattavuutta, vaikka tytäryh-
23504: osakkuusyhtiöiden kannattavuuden näkökulmas-             tiöiden toiminta olisikin suoraan tappiollista.
23505: ta. Suorittamaosa selvityksen yhteenvedossa                  Kansainvälistyneimpien        valtionyhtiöiden
23506: kauppa- ja teollisuusministeriö on todennut seu-         (Enso-, Kemira-, Outokumpu- ja Valmet
23507: raavaa.                                                  -konsernit) liikevaihdosta keskimäärin yli 80%
23508:    Jos valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden te-          tulee viennistä ja ulkomaantoiminnoista, Näi-
23509: kemiä suoria riskisijoituksia ulkomaisiin tytär-         den yhtiöiden henkilöstöstä työskentelee kui-
23510: ja osakkuusyhtiöihin verrataan niistä kotiutet-          tenkin yli 60% Suomessa. Useimpien val-
23511: tuihin osinkoihin, niin ilmenee selvästi, että näin      tionyhtiöiden ulkomaisten tytäryhtiöiden tar-
23512: laskien ei ole saatu kohtuullista tuottoa valtion-       koituksena on tukea ensi sijassa emoyhtiön
23513: yhtiöiden ulkomaille sijoittamille pääomille.            markkinointitoimia. Suurin osa ulkomaisista
23514:    Valtionyhtiöiden ulkomaisten tytäryhtiöiden           tytäryhtiöistä onkin joko markkinointi- tai
23515: tai osakkuusyhtiöiden kannattavuus on ollut              kuljetusyhtiöitä, jotka ovat tarpeen paikallisen
23516: viime vuosina keskimäärin huono, kuten myös              jakeluverkon luomiseksi. Niiden kohdalla kysy-
23517:                                                                                                                                               263
23518: 
23519: mys ei ole niinkään ulkomaisen sijoituksen                                             suorat ulkomaiset sijoitukset ovat kuitenkin tar-
23520: kannattavuudesta kuin Suomesta tapahtuvan                                              peellisia silloin, kun ne edesauttavat tuotantoa
23521: viennin kannattavuudesta.                                                              kotimaassa vientimahdollisuuksien paranemisen
23522:      Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoitta-                                      kautta.
23523: nut, että valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden
23524: suorien ulkomaisten sijoitusten riskirahoituksen                                          Finnair Oy. Finnair Oy harjoittaa kotimaista,
23525: lähdettä on useimmissa tapauksissa mahdotonta                                          kansainvälistä ja tilauslentoliikennettä sekä nii-
23526: osoittaa.                                                                              hin liittyvää muuta liiketoimintaa kuten matka-
23527:      Valtionyhtiöiden kansainvälistyminen tekemäl-                                     toimisto-, seuramatkanjärjestäjä- ja hotellitoi-
23528: lä suoria sijoituksia ulkomaille ei näytä kaikilta                                     mintaa. Kotimaan reittiliikenteestä yhtiön mark-
23529: osin täyttäneen asetettuja toiveita. Ulkomaiset                                        kinaosuus on lähes 100 %, Suomeen suuntautu-
23530: tytär- ja osakkuusyhtiöt ovat monissa tapauksissa                                      vasta kansainvälisestä reittiliikenteestä n. 65 %
23531: osoittautuneet tappiollisiksi, minkä vuoksi koti-                                      ja suomalaisesta tilauslentoliikenteestä n. 75 %.
23532: maiset emoyhtiöt ovatkin pyrkineet niistä eroon.                                          Suomen valtio omistaa Finnair Oy:n osak-
23533:  Valtionyhtiöt ovat suorilla ulkomaisilla sijoituksil-                                 keista 70 %. Muita osakkeenomistajia on yli
23534: la ainakin joissain tapauksissa perustaneet tai                                        11 000, joista suurimmat ovat Neste Oy ja
23535: hankkineet haltuunsa työpaikkoja, jotka olisi                                          Vakuutusyhtiö Pohjola. Yhtiön osakkeet notee-
23536: vaihtoehtoisesti voitu luoda myös kotimaahan.                                          rataan Helsingin arvopaperipörssissä.
23537:      Koska yritystoimintaan liittyy omat riskinsä, ei                                     Y h t i ö n s u o r i t t e i d e n k e h i t y s.
23538: valtionyhtiöiden kansainvälistymisessään koke-                                         Lentoliikenteen palvelujen kysyntä riippuu suo-
23539: mia tappioita voida pitää yksiselitteisesti virhe-                                     raan kansantalouden kehityksestä. Suomen
23540: investointien tuloksena. Kuitenkin valtiontilintar-                                    lentopalvelumarkkinoilla on koettu viime vuosi-
23541: kastajien mielestä on perusteltua, että kauppa- ja                                     na ennennäkemätön heikkeneminen. Kotimaan
23542: teollisuus- sekä muut ao. ministeriöt kiinnittävät                                     lentoliikenteen määrä on jo pienempi kuin v.
23543: tulevaisuudessa hallinnonaloilleen kuuluvien val-                                      1988. Tilauslentoliikenteen kysyntä on romahta-
23544: tionyhtiöiden valvontaa suorittaessaan huomiota                                        nut alle puoleen huippuvuosien määrästä. Ulko-
23545: ulkomaisten investointien kannattavuuteen sekä                                         maan reittiliikenteen matkustajamäärä on viime
23546: yleisiin teollisuus- ja työvoimapoliittisiin näkökoh-                                  aikoina hieman kasvanut. Kotimaassa myytyjen
23547:  tiin. Nykyoloissa on välttämätöntä pyrkiä luo-                                        lippujen määrä on ulkomaan liikenteessäkin las-
23548: maan nimenomaan uusia teollisia työpaikkoja ko-                                        kenut.
23549:  timaahan aina, kun se on yritys- tai kansantalou-                                        Finnair Oy:n suoritteiden muutokset olivat
23550: delliselta kannalta perusteltua. Valtionyhtiöiden                                      v. 1988-92 seuraavat:
23551: 
23552: Markkina-alue                                                                           1988     1989        1990     1991            1992
23553:                                                                                                         %                       %          milj.
23554:                                                                                                                                       henkilökm
23555: Kotimaa ·········································································      11,6       5,2       -2,7    -12,7     -5,6             691
23556: Eurooppa .......................................................................       13,8      12,6         6,4    -9,9       3,2          1 737
23557: Atlantti ...........................................................................    4,4      19,2         2,2      6,3   -16,7           1 146
23558: Kaukoitä ........................................................................      28,9      25,2         7,9      9,8     14,1            849
23559: Tilausliikenne ·································································       20,3      14,5         1,2      3,3    -7,3           4 597
23560: Yhteensä .........................................................................     16,8      15,5         2,7      1,0    -4,9           8 329
23561: 
23562: 
23563: 
23564:    Kokonaisuutena Finnair Oy on kyennyt                                                Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kertomus-
23565: säilyttämään liikennöimillään reiteillä markki-                                        vuonna 68%.
23566: naosuutensa, joka oli kertomusvuonna 63 %.                                                Tilauslentomatkustusta on osaltaan vähentä-
23567:    Sen sijaan tilauslentoliikenteen matkustaja-                                        nyt tilauslentomatkustajilta peritty tilauslento-
23568: määrä väheni kertomusvuonna 25 %. Yhtiö                                                vero, joka oli 200 mk matkustajaa kohden
23569: pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan siten,                                           kertomusvuonna ja v. 1993. Liikenneministeriö
23570: että sen tilauslentoliikenteen matkustajasuo-                                          vastusti tilauslentoveroa. Veron haittavaikutuk-
23571: rite laski vain 7,2 %. Yhtiön tilauslentojen                                           set olivat ministeriön mukaan tiedossa säätä-
23572: markkinaosuus matkustajamäärän perusteella                                             mishetkellä. Arviot veron vaikutuksista matkai-
23573: 264
23574: 
23575: luelinkeinoon, Ilmailulaitokseen ja Finnair                                 käyttökate 285 Mmk, liiketappio 105 Mmk,
23576: Oy:öön ovat toteutuneet.                                                    tulos rahoituserien jälkeen --415 Mmk, tulos
23577:    F i n n a i r 0 y : n t u 1o s k e h i t y s. Yh-                        ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -367 Mmk
23578: tiön tuloskehitys on heikentynyt kysynnän vä-                               sekä kitjanpidon tulos -81 Mmk. Konsernin
23579: hentyessä. Toiminta on syvästi tappiollista, sillä                          taseen loppusumma tilikaudella 1990/91 oli
23580: sitä on yhtiön mukaan ollut lyhyellä aikavälillä                            6 116 Mmk, tilikaudella 1991/92 6 363 Mmk ja
23581: mahdoton sopeuttaa nopeasti alentunutta ky-                                 tilikaudella 1992/93 6 654 Mmk. Konsernin
23582: syntää vastaavaksi.                                                         vakavaraisuusaste (oman pääoman osuus tasees-
23583:    Liikenneministeriön mukaan lentoliikenteen                               ta) oli vastaavasti 27,6 %, 24,0% ja 17,3 %.
23584: kova kansainvälinen kilpailu, vapautuvat mark-                              Yhtiön kolme vuotta jatkunut tappiollinen toi-
23585: kinat ja monet kustannuspaineet ovat johtaneet                              minta on heikentänyt sen omavaraisuusastetta
23586: yleismaailmallisesti siihen, että lähes kaikki                              tuntuvasti.
23587: suurimmatkin lentoyhtiöt toimivat tappiollisesti.                               Finnair Oy:n tulos kääntyi voitolliseksi tili-
23588: Tappiollisuuden pienentämiseksi lentoyhtiöt                                 kauden 1993/94 ensimmäisellä vuosineljännek-
23589: ovat käynnistäneet mittavia tervehdyttämisoh-                               sellä.
23590: jelmia. Kilpailu asiakkaista on varsinkin ns.                                   F i n n a i r 0 y : n t e r v e h d y t t ä m i s-
23591: periferiamarkkinoilla muodostunut kovaksi ja                                t o i m e t . Tappiokierteensä katkaisemiseksi
23592: osittain kontrolloimattomaksi.                                              Finnair Oy on tarkistanut toimintastrategiaansa
23593:    Finnair Oy:n tappiollisuuteen on vaikuttanut                             ja laatinut tervehdyttävän toimenpideohjelman,
23594: suuresti myös Suomen markan arvon heikkene-                                 joka sisältää 16 pääkohtaa. Uuden toimintastra-
23595: minen. Se on aiheuttanut suuria kurssitap-                                  tegian lähtökohtana on, että Finnair Oy jatkaa
23596: piokitjauksia, jotka pääasiassa olivat kertomus-                            toimintaansa itsenäisenä suomalaispohjaisena
23597: vuonna vielä realisoitumattomia.                                            lentoyhtiönä ja että yhtiö sopeuttaa toimintansa
23598:    Finnair-konsernin tuloslaskelma tilikausina                              alentunutta ja tulevaisuuden kysyntää vastaa-
23599:  1990/91 ja 1991192 (1.4.-31.3.) oli seuraava:                              vaksi.
23600:                                                                                 Finnair Oy:n tavoitteena on, että 31.3.1994
23601:                                                   1990/91         1991/92   emoyhtiössä on 1 000 henkeä vähemmän kuin
23602:                                                             Mmk
23603:                                                                             kertomusvuoden syyskuussa, jolloin henkilö-
23604: Liikevaihto ............................... .     5 591            5 442
23605: .1. ainekulut ........................... .       l 123              980    määrä oli 7 767.
23606: .1. henkilökulut ..................... .          2 007            l 886        Finnair Oy ja sen kaikki seitsemän ammatti-
23607: ./. vuokrat ja leasingmaksut ..                     355              426    jätjestöä allekitjoittivat 7.4.1993 sopimuksen tili-
23608: .1. muut kulut ........................ .         l 785            1 794    vuosiksi 1993/94 ja 1994/95. Sopimuksella sovit-
23609: Käyttökate ............................... .        321              356
23610:                                                                             tiin toimista, joilla osapuolet yhteistyössä elvyt-
23611: .1. poistot (suunn. muk.) ....... .                 378              394    tävät yhtiön taloutta ja turvaavat toiminnan
23612:                                                                             jatkuvuuden. Tavoitteeksi asetettiin yhtiön pysy-
23613: Liikevoitto ................................ .    -57              -38      vä tervehdyttäminen ja kilpailukyvyn paranta-
23614: + korkotuotot ...................... .             193              176     minen. Sopimus tukee yhtiön strategista toimen-
23615: + muut rahoitustuotot ......... .                   16               16     pideohjelmaa ja tuo yhtiölle huomattavat sääs-
23616: .1. korkokulut ........................ .          214              247
23617: +/.!. kurssierot .......................... .     -34              -99      töt henkilöstömenoihin, etenkin eläkemaksuihin
23618: .1. muut rahoituskulut.. ......... .                25                5     ja työmatkakorvauksiin .
23619: +/./. muut säännölliset tuotot ja                                               Finnair Oy:n eläkesäätiön sääntömuutos, jon-
23620:       kulut ................................. .      61               49    ka mukaan eläkeikä nousee pääsääntöisesti nai-
23621: Nettotulos ................................. .    -60             -148      silla 5 vuodella ja miehillä 2 vuodella, alentaa
23622: +/./. satunnaiset tuotot ja kulut                     0              0      yhtiön eläkevastuuta yli 350 Mmk:lla ja vuotui-
23623:                                                                             sia eläkekustannuksia kymmenillä miljoonilla.
23624: Kokonaistulos .......................... .        -60             -148          Yhtiön laajarunkokoneiden laivastoon on
23625: +/./. poistovaraus ...................... .          0              107     syntynyt y1ikapasiteettitilanne, jota vallitsevassa
23626: +/./.varausten muutos .............. .               l              -4
23627: .1. välittömät verot ................ .             13               II     markkinatilanteessa ei ole kyetty purkamaan.
23628: +/./. muut tuloksenkorjauserät ..                    0                0     Yhtiön johdon tavoitteena on laivasto, jossa on
23629:                                                                             kaksi suihkukoneiden perustyyppiä ja yksi pot-
23630: Kirjanpidon tulos ..................... .         -72              -56      kurikoneiden perustyyppi.
23631:                                                                                 Finnair Oy:n vakavaraisuuden turvaamiseksi
23632:   Tilikaudella 1992/93, joka päättyi 31.3.1993,                             valtio vaihtoi hallussaan olleen vaihtovelkakitja-
23633: Finnair-konsernin liikevaihto oli 5 456 Mmk,                                lainan (90 Mmk) yhtiön osakkeiksi vuoden 1993
23634:                                                                                                       265
23635: 
23636: kolmannessa lisätalousarviossa. Kertomusvuo-         että liikennettä supistaviin toimiin on ryhdyt-
23637: den valtion talousarviossa ollut siirtomääräraha     tävä.
23638: (80 Mmk) on ollut käytettävissä osakeantiin,             Ilmailulaitoksen päätöksen mukaan koti-
23639: mikä edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.             maan lentoliikenne vapautui kaikille suoma-
23640: Liikenneministeriö on esittänyt, että valtio osal-   laisille lentoyhtiöille vapaasti kilpailtavaksi
23641: listuisi Finnair Oy:n pääomahuoltoon myös v.         1.7.1993 alkaen. Tämä vaikuttanee muiden koti-
23642: 1994 ja 1995. Kumpanakin vuonna varattavaksi         maisten lentoyhtiöiden kiinnostukseen liikennöi-
23643: esitetään 100 Mmk mahdollisia osakepääoman           dä matkustajamääriltään vähäisimpiä reittejä.
23644: korotuksia varten. Tilanteen arvopaperimarkki-           Eta-sopimus tai Suomen mahdollinen jäse-
23645: noilla salliessa ministeriö odottaa yhtiön hankki-   nyys Euroopan yhteisöissä merkitsevät periaat-
23646: van pääomaa myös yksityisiltä sijoittajilta. Pit-    teessa lentoliikenteen kansainvälisen kilpailun
23647: kän aikavälin tavoitteena on laskea valtion omis-    kiristymistä, mahdollisesti myös Suomen koti-
23648: tusosuutta yhtiöstä.                                 maan reiteillä.
23649:     Finnair Oy:n elokuussa 1993 pidetty yhtiöko-         Lentoyhtiön             ja     -1 i i kenteen
23650: kous päätti korottaa yhtiön osakepääomaa vä-         j u 1k i ne n t u k i. Finnair Oy on pääoma-
23651: hintään 28,4 ja enintään 56,8 Mmk:lla. Yhtiöko-      valtainen yritys. Yhtiön toiminnan laajentami-
23652: kous valtuutti lisäksi yhtiön hallituksen päättä-    nen sekä laivaston lisääminen ja uudistaminen
23653: mään yhden vuoden aikana yhtiökokouksesta            vaativat yhtiön mukaan omistajien pääoma-
23654: toisestakin osakepääoman korottamisesta enin-        panostusta.
23655: tään 70 Mmk:lla.                                         Finnair Oy:n mukaan lentoliikenne ei saa
23656:     Liikenneministeriö ei ole asettanut yhtiölle     nykyisellään valtiolta tukea kuten rautatieliiken-
23657: osingonjakovaadetta nykytilanteessa. Tuloske-        ne, jolle ohjattu vuotuinen tuki on kolminkertai-
23658: hityksen palauduttua positiiviseksi ministeriö       nen Ilmailulaitoksen koko vuosibudjettiin ver-
23659: palaa normaaliin tuottovaateeseen, n. 10 %:iin       rattuna. Lentoliikenne on Finnair Oy:n mielestä
23660: osakepääomasta.                                      harvaan asutussa maassamme pitkillä etäisyyk-
23661:     Finnair Oy:n hallitus on esittänyt hallintoa     sillä edullinen liikennemuoto. Sen tarvitsemat
23662: muutettavaksi siten, että yhtiön hallituksen ja      infrastruktuuri-investoinnit rajoittuvat lento-
23663: sen puheenjohtajan valinta siirtyisi hallintoneu-    asemiin.
23664: vostotta yhtiökokoukselle. Hallintoneuvoston             Kansainvälisen lentoliikenteen kilpailu on
23665:  tehtävistä poistettaviksi esitettiin päättäminen    Finnair Oy:n mukaan markkinoiden vapaudut-
23666: liiketoimintaan kuuluvista asioista, investoin-      tua kiristynyt ja osittain vinoutunut. Ulkomaiset
23667: neista ja organisaatiosta. Esitys siirrettiin        lentoyhtiöt tarjoavat lentolippuja halvoilla
23668: jatkovalmisteluun elokuussa 1993 pidetyssä           hinnoilla. Kotimainen lentoyhtiö ei Finnair Oy:n
23669:  hallintoneuvoston kokouksessa.                      mukaan voi kotimarkkinoillaan aina olla halvin
23670:     S u o m e n 1e n t o 1 i i k e n n e. Maamme     tarjoaja. Pitkällä aikavälillä kuitenkin vain koti-
23671:  lentoliikenteen pääorganisaatiot ovat kansalli-     mainen lentoyhtiö voi varmistaa Suomelle tär-
23672:  nen lentoyhtiö Finnair Oy ja valtion liikelaitok-   keät lentoliikennepalvelut
23673:  sena toimiva Ilmailulaitos. Niiden toiminnan            Finnair Oy:n mielestä ainakin valtion kus-
23674:  tulee olla kokonaisuutena kannattavaa, ts. lento-   taotamassa lentomatkustuksessa kotimaisuu-
23675:  yhtiön tulee toimia kannattavasti ja Ilmailu-       den ja kotimaisen lentoyhtiön arvo tulisi ottaa
23676:  laitoksen tulee perimillään liikennöimismaksuil-    huomioon ja ohjata lentomatkustus kotimai-
23677:  la ja vuokrilla ja muilla tuotoillaan pystyä kat-   sen ja valtion omistaman lentoyhtiön hoidetta-
23678:  tamaan kustannuksensa. Matkustajamäärien            vaksi.
23679:  alennuttua ovat myös Ilmailulaitoksen tuotot            Suomen lentoasemista vain suurimmat pysty-
23680: jääneet ennakoitua pienemmiksi. Finnair Oy:n         vät kattamaan kustannuksensa liikenteestä pe-
23681:  toiminnan tappiollisuuden lisäksi Ilmailulaitos     rittävillä maksuilla ja muilla paiki\llisilla tuotoil-
23682:  ei saa talouttaan tasapainoon ilman erityistoi-     la. Suurin osa Suomen lentoasemista kustanne-
23683:  mia.                                                taan käytännössä Helsinki-Vantaan lentoase-
23684:     Finnair Oy:n ja Ilmailulaitoksen yhteistyö       man ylijäämällä.
23685:  toimii yhtiön mukaan hyvin. Tilanteen kehittä-          Jos lentoasemakohtaiseen kustannusvastaa-
23686:  miseksi on tehty mm. yhteistyötä ja lentoasemien    vuuteen siirryttäisiin, merkitsisi se Finnair Oy:n
23687:  rationalisointimahdollisuuksia sekä joidenkin       mukaan maksujen nostamista monella lentoase-
23688:  lentoasemien mahdollista sulkemista koskevia        malla niin korkeiksi, että lentoliikenne välittö-
23689:  suunnitelmia. Finnair Oy:n mukaan on ilmeistä,      mästi loppuisi ja asemat suljettaisiin.
23690: 266
23691: 
23692:     Kokonaisuuden kannalta olisi järkevää siir-        myötä myös ulkomaan markkinoilla, mikä
23693: tää lentoasemia kuntien tai yksityisten hallin-        edellyttää Finnair Oy:ltä jatkuvia sopeutumis-
23694: taan, jolloin paikkakunnan omat intressit otet-        ja kilpailukyvyn tehostamistoimia. Yhtiön on pi-
23695: taisiin suoraan huomioon. Paikkakunnittain             dettävä kapasiteettinsa, kalustonsa ja henkilös-
23696: voitaisiin myös suoraan päättää lentoaseman            tönsä jatkuvasti kilpailukykyisinä. Yhtitin on te-
23697: ylläpitoon ja lentoliikenteeseen mahdollisesti         hostettava ja kevennettävä myös raskasta hallin-
23698: ohjattavasta tuesta.                                   toaan. Lisäksi Finnair Oy:n kilpailukykyisyys
23699:     Finnair Oy:n viime vuosien tappiollisuus johtuu    edellyttää sen pääomahuollon turvaamista, missä
23700:  valtiontilintarkastajien mielestä siitä, että yhtiö   Suomen valtio yhtiön pääosakkaana on keskei-
23701: ei ole kyennyt reagoimaan riittävän nopeasti ja        sessä asemassa.
23702: joustavasti ulkoisten toimintaolojen muutokseen.           Valtiontilintarkastajat toteavat, että itsekan-
23703:  Tämän vuoksi yhtiön kannattavuus on heikentynyt       nattavan kansallisen lentoyhtiön säilyttäminen
23704: ja vakavaraisuus alentunut. Jatkuessaan viime          kiristyvissä kilpailuoloissa ja yhdentymiskehi-
23705:  vuosien tapainen kehitys veisi yhtiön nopeasti         tyksessä on haastava tehtävä niin yhtiön johdolle
23706: kriisiin.                                              kuin sitä valvoville viranomaisillekin. Kotimaisen
23707:     Finnair Oy on kuitenkin kertomusvuonna ryh-         lentoyhtiön toimintaa ei voida ylläpitää julkisen
23708:  tynyt tervehdyttämistoimiin, joiden määrätietoi-       tuen varassa, ellei yhtiö itse kykene toimimaan
23709: nen toteuttaminen riittänee palauttamaan yhtiölle      kannattavasti. Julkisen tuen sulkevat pois sekä
23710: kohtuullisen kannattavuuden. Kilpailutilanne ki-        valtiontalouden lähivuosien tila että tuen kieltävät
23711:  ristynee tulevaisuudessa kotimaan sekä Suomen         nykyiset ja mahdollisesti soimittavat kansainväli-
23712:  Eta- ja mahdollisen EY-jäsenyyssopimuksen             set sopimukset.
23713:                                                                                                    267
23714: 
23715: 
23716: 
23717: 
23718:               Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta
23719:                                                          Tutkimuksen tarkoituksena oli toisaalta tulki-
23720:     Valtiontilintarkastajat pyysivät syksyllä 1991    ta Suomen julkisen sektorin kasvua osana eu-
23721: yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta tutkimustar-     rooppalaisten maiden julkissektorien kasvua ja
23722: jouksia. Määräaikana saapuneiden tarjousten           toisaalta hahmottaa julkisen sektorin kasvun
23723: joukosta valtiontilintarkastajat päättivät rahoit-    rajoittamisen taloudellista merkitystä ja vaiku-
23724: taa kertomusvuonna kuusi tutkimusaiheita:             tusta. Suomen kannalta lähin viiteryhmä olivat
23725:  1) Julkisen hallinnon henkilöstömäärän kehitys,      OECD-maat ja erityisesti Iso-Britannia, joka on
23726: 2) Valtion hankintatoiminnan ohjaus ja tuloksel-      rajoittanut julkisen sektorin kasvua sekä makro-
23727: lisuus, 3) Selvitys hallinnoinnin kustannuksista      taloudellisena rakennemuutoksena että mikrota-
23728: erikoissairaanhoidossa, 4) Suomalaisten rahoi-        soisena tuloksellisuusuudistuksena.
23729: tusmarkkinoiden murros ja kansainvälistymi-               Julkisen hallinnon kasvun saneerauksen taus-
23730: nen, 5) Valtiontalouden velkaantuminen ja sen         talla on julkisen vallan teoria. Teoria ottaa
23731: aiheuttamat ongelmat ja 6) Yhteiskuntapolitii-        huomioon mm. yksittäisen työntekijän tai orga-
23732:  kan ennakointi- haasteiden ja mahdollisuuk-          nisaation eduntavoittelun. Julkisen sektorin
23733:  sien esityslista.                                    mikrotason kasvun syistä päädytään julkisen
23734:     Valtiontilintarkastajien rahoittamien tutki-      valinnan teorian mukaisiin rationalisointisuosi-
23735:  musten tulokset on julkaistu tutkimuksen laati-      tuksiin, joissa painotetaan tulosohjattua julkista
23736:  neen yliopiston tai tutkimuslaitoksen julkaisu-      hallintoa ja hajautettuja itseohjautuvia hallinto-
23737:  sarjassa. Tutkimustulokset saatetaan eduskun-        rakenteita. Rationalisointia varten syntyneet toi-
23738:  nan tietoon lyhennettyinä tiivistelminä tässä tar-   menpiteet vaihtelevat tulosohjauksesta julkisten
23739:  kastuskertomuksessa.                                 organisaatioiden yksityistämiseen.
23740:     Valtiontilintarkastajat ovat kuulleet tutki-          Suomen julkisen sektorin henkilöstömäärää
23741:  muksen tekijöitä asiantuntijoina, mutta tilintar-    koskeva tilastotuotanto on epämääräistä. Sekä
23742:  kastajat eivät ole ottaneet siinä vaiheessa kantaa   Tilastokeskuksen että kuntien ja valtion työ-
23743:  tutkimustuloksiin. Tutkimustuloksia on käytetty      markkinalaitoksien tilastot ovat keskenään risti-
23744:  hyväksi mm. valtiontilintarkastajien tarkastus-      riitaisia ja yhteensopimattomia. Tätä tutkimusta
23745:  kertomuksien valmistelussa.                          varten koottiin mahdollisimman kattava aika-
23746:     Tutkimushankkeet esitellään seuraavassa ra-       sarja kuntien, valtion ja valtionapulaitosten työ-
23747:  hoituspäätösten tekemisjärjestyksessä. Tutki-        voimamäärästä Tilastokeskuksen tietoihin pe-
23748:  musraportin tiivistelmän alkuun on merkitty          rustuen.
23749:  tutkimuksen sisällöstä vastaava johtaja ja tutki-        Julkisen sektorin henkilöstömäärä oli 1990-
23750:  muslaitos sekä julkaisun viitetiedot. Kunkin ly-     luvun alussa noin 650 000. Kuntien henkilöstö-
23751:  hennelmän perässä on valtiontilintarkastajain        määrä on kasvanut tutkimusajanjaksona no-
23752:  kannanotto.                                          peasti kaikissa henkilöstöryhmissä. Valtion hen-
23753:                                                       kilöstömäärä kasvoi hallinnossa ja opetussekto-
23754:                                                       rilla. Valtionapulaitosten henkilöstömäärä on
23755:  Henkilöstökasvun rajoittaminen kunnissa ja           pysynyt suhteellisen vakaana.
23756:              valt!onhallinnossa                           Julkisen sektorin alasajoa ei ole tapahtunut
23757:                                                       missään vertailumaassa huolimatta suurista kan-
23758:    Prof. Ari Salminen, Vaasan yliopisto               santalouden ongelmista ja julkisen sektorin ra-
23759:                                                       tionalisointiohjelmista. Parhaimmillaan julkisen
23760:            Jouni Niskanen - Ari Salminen               sektorin henkilöstömäärän kasvu on onnistuttu
23761:         (1993). Henkilöstökasvun rajoittaminen        pitämään kurissa. Esimerkiksi Ison-Britannian
23762:         kunnissa ja valtionhallinnossa. Vaasan        julkiset palvelut on pidetty korkeatasoisina, ja
23763:         yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia No          ainoastaan niistä tehtävistä on luovuttu, jotka
23764:         165. Hallintotiede 12. Vaasa.                  on voitu helposti hoitaa yksityisesti. Julkisen
23765: 268
23766: 
23767: sektorin henkilöstön kokonaismäärä on hyvin-           on varsin vaatimaton vaikutuksiltaan. Suuriin
23768: vointipalvelujen kehittymisen vuoksi pysynyt           valtion ja kuntien budjettialijäämiin julkistetuil-
23769: myös Isossa-Britanniassa likimain ennallaan.           la henkilöstön vähentämissuunnitelmilla ei ole
23770:    Suomessa on aivan viime vuosiin saakka pa-          juuri mitään merkitystä.
23771: rannettu julkisiä palveluja ilman, että kansan-           Julkista sektoria voidaan kuitenkin saneerata
23772: talous on liiaksi rasittunut ja velkaantunut. Jul-     ja sen toimintaa tehostaa. Suurimmat säästöt
23773: kiset palvelumme ovat olleet muihin maihin             saadaan aikaan poistamalla julkisen sektorin
23774: verrattuna ilmeisen tehokkaat ja hyvin järjes-         kasvun mikrotason syyt. Julkisella sektorilla on
23775: tetyt. Suomen julkinen sektori on ollut Poh-           organisatorisia, itseensä rakentuneita syitä pai-
23776: joismaihin ja muihin OECD-maihin verrattuna            sua, jolloin se kuluttaa tarpeettoman paljon
23777: kohtuullisen kokoinen, vaikka esimerkiksi              kansantalouden resursseja. Kaikista kuntien ja
23778: kuntasektorin henkilöstön kasvu on ollut hyvin         valtion menoista esimerkiksi kymmenen prosen-
23779: nopeaa. Suomen kuntien ja valtion henkilöstön          tin säästöt sisäisen toiminnan tehostumisen
23780: kokoa ei voida pitää kansainvälisesti vertaillen       kautta ovat paljon parempi säästötapa kuin
23781: suurena.                                               suuret henkilöstöleikkaukset, jotka leikkaavat
23782:    Tärkeintä on saada kuntien ja valtion eräiden       onnistuessaankin vain kymmenen prosenttia jul-
23783: ammattiryhmien nopea kasvu pysäytettyä. Am-            kisen sektorin työvoimamenoista. Työvoimame-
23784: mattiryhmätilastojen perusteella voitiin osoittaa,     not ovat vain osa kokonaisbudjetteja. Julkisen
23785: että vaikka "byrokraattien" määrä edelleen kas-        sektorin rationalisointi on keskitettävä byro-
23786: vaa, ns. "paperinsiirtelijöiden" lukumäärän kas-       kraattisen organisoitumisen aiheuttamien hait-
23787: vu ei selitä julkisen sektorin henkilöstömäärän        tojen poistoon, mikä tarkoittaa käytännössä tu-
23788: paisumista. Julkisen sektorin henkilöstömäärän         losjohtamisen ja markkinamenetelmien käyt-
23789: kasvu voidaan selittää todellisia hyvinvointipal-      töönottamista.
23790: veluja tekevien lukumäärän kasvulla.                      Tulosjohtaminen ei tosin ratkaise kaikkia on-
23791:    Kuntien, valtion ja valtionapulaitosten henki-      gelmia. Tulosjohtamisen luonteeseen kuuluu,
23792: löstömäärän vähentämistä tai muutoin julkisen          että julkisen sektorin hyvinvointikoneistossa
23793: sektorin leikkaamista ei voida pitää mahdotto-         henkilöstön määrä ei ole enää olennainen kri-
23794: mana, mutta sen onnistuminen riippuu poliitti-         teeri, vaan se, että organisaatio saa aikaan
23795: sesta tahdosta. Kunnille ei saisi sälyttää niitä       tuloksia tietyllä rahallisella uhrauksella. Onnis-
23796: tehtäviä, joista valtio itse luopuu. Julkisen sekto-   tuessaan tulosjohtomalli vähentää byrokratiaa,
23797: rin toimintoja on järjestettävä uudelleen ja jois-     parantaa yksittäisen työntekijän tulosta, vähen-
23798: takin luovuttava kokonaan, mutta jotakin aina          tää lisätyövoiman tarvetta ja poistaa julkiselta
23799: kuitenkin lisätään. Suomen julkisen sektorin           sektorilta sellaiset toiminnot, jotka yksityinen
23800: kokonaishenkilöstömäärän muutos rakenteelli-           sektori pystyy tekemään paremmin. Henkilös-
23801: sista uudistuksista huolimatta on lähivuosina          tömäärää voidaan jopa lisätä, jos näin saadaan
23802: kansainvälisen kehityksen valossa arvioiden to-        parempi toiminnallinen ja taloudellinen tulos.
23803: dennäköisimmin plus miinus nolla.                      Tulosjohtamisella poistetaan organisaatioiden
23804:    Kymmenien miljardien markkojen säästö työ-          sisäistä löysyyttä, mutta siitä aiheutuneet sääs-
23805: voimakustannuksissa edellyttäisi julkisen sekto-       töt eivät riitä nykyisten budjettialijäämien
23806: rin ja sen tuottamien palvelujen täydellistä alas-     poistoon.
23807: ajoa. Esimerkiksi kymmenen miljardin markan               Julkisen sektorin saneeraaminen makrotasol-
23808: säästö valtionhallinnon työvoimakustannuksis-          ta on Suomessa vasta hahmotteluvaiheessa. Sii-
23809: sa merkitsisi noin 58 000 henkilön irtisanomista.      hen kuuluvat vanhojen keskusvirastojen ja vas-
23810: Kymmenen miljardia markkaa on yksi kuudes-             taavien organisaatioiden lakkautuksetja fuusiot,
23811: osa valtion nykyisestä budjettialijäämästä. Hy-        aluehallinnon uudistaminen ja paikallishallin-
23812: vinvointitehtävien poistaminen lienee poliittises-     non tehtävien muuttaminen. Hankkeiden onnis-
23813: ti mahdotonta, koska kansalaiset ovat tottuneet        tuminen johtaa julkisen sektorin tarpeetlomien
23814: julkisen sektorin kattaviin palveluihin. Vaikka        osien lakkauttamiseen ja sitä kautta henkilöstö-
23815: hyvinvointivaltio pystyttäisiin väliaikaisesti lak-    tarpeen vähenemiseen. Epäonnistuessaan hank-
23816: kauttamaankin, heti seuraavissa vaaleissa eniten       keet muuttavat vainjulkisen vallan organisaatio-
23817: ääniä saisivat ne ehdokkaat, jotka lupaavat lisää      laatikostoa eri muotoiseksi. Uudelleenorganisoi-
23818: koulutuspaikkoja, parempaa päivähoitoa, tei-           misen taakse voidaanjopa piiloutua väittämällä,
23819: denrakennusta jne. Julkisten menojen säästö            että oman hallinnollisen sektorin uudistukset ja
23820: esimerkiksi henkilöstö- ja määrärahakehyksillä         tehokkuusvaatimukset on näin täytetty.
23821:                                                                                                      269
23822: 
23823:    Valtion yrityksissä ja liikelaitoksissa on suuri   tellä uudistuksia lisääntyvän vapautensa velvoit-
23824: omaisuusmassa. Sitä oikeaan aikaan myymällä           tamana.
23825: voidaan päästä varsin pitkälle irti valtion suuris-       Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että
23826: ta velkaongelmista. Valtion yritysten reaaliomai-     julkishallinnossa tehostetaan tietosuojaa ja -tur-
23827: suus ja periaatteessa valtion kassaan tulevaisuu-      vallisuutta unohtamatta henkilöstötilastojen yh-
23828: dessa saatava myyntihinta ovat yhteensä kym-           teensovittamista esim. ajantasaisten henkilöstöre-
23829: meniä miljardeja markkoja. Lähes kaikki               kisterien avulla. Valtiontilintarkastajat haluavat
23830: valtionyritykset ovat perusrakenteeltaan erin-        kiinnittää myös huomiota siihen, että julkistalou-
23831: omaisessa tuloksentekokunnossa. Yksityistämi-         den kannalta henkilöstösupistuksien tulisi olla
23832: nen onnistui suuressa mittakaavassa esimerkiksi       merkittävästi nykyistä suurempia, jotta saatavat
23833: Isossa-Britanniassa erinäisistä monopoliongel-        säästöt olisivat olennaisia. Tästä syystä yksin-
23834: mista huolimatta hyvin, ja yleisen taloustilanteen    omaan henkilöstösäästöihin nojaava toimintalinja
23835: parannuttua se onnistunee Suomessakin.                ei ole julkisen palveluvarustuksen kokonaisuuden
23836:    Kuntien ja valtion omistamien osakeyhtiöi-         kannalta tarkoituksenmukainen. Henkilöstösääs-
23837: den, virastojen ja laitosten privatisointi vaatii      töt on yhteensovitettava muihin julkishallinnon
23838: onnistuakseen toimivat markkinat. Monopoli-           ulkoista ja sisäistä rationalisointia tarkoittaviin
23839: asemassa ollut julkinen organisaatio pysyy yksi-       toimenpiteisiin arvioimalla uudelleen toimintojen
23840: tyistettynä monopolinakin taloudellisesti tehot-       todellinen tarve ja oikeutus.
23841: tomana ja palvelusten hinnoittelultaan kalliina.
23842: Julkisten organisaatioiden monoliittiset raken-
23843: teet täytyisi huolellisesti pilkkoa samoilla mark-    Julkisen hankintatoimen nykytila, ohjaus ja
23844: kinoilla keskenään kilpaileviksi yksiköiksi ennen                    tuloksellisuus
23845: myymistä tai tulosyksiköittämistä.
23846:    Kansainvälisen vertailutilastoaineiston mu-           Prof. Pertti Ahonen, Tampereen yliopisto
23847: kaan paikallishallinnolla on vahva tendenssi pai-
23848: sua. Kuntien ja kuntainliittojen hyvinvointitehtä-              Pia Miettinen (1993). Julkisen hankin-
23849: vät vievät Suomessa kaksi kolmasosaa julkisen                tatoimen nykytila, ohjaus ja tulokselli-
23850: sektorin henkilöstöresursseista. Kuntien ja kun-             suus. Tampereen yliopisto. Hallintotie-
23851: tainliittojen tulisi olla Suomen julkisen hallinnon          teen laitos. Moniste.
23852: rationalisoinnin pääkohde. Kunnallishallinto,
23853: joka on suurimmalta osin vastuussa julkisen              Raportissa tarkastellaan julkisen hankinta toi-
23854: sektorin henkilöstömäärän paisumisesta, ei saa        men nykytilaa ja ohjausta sekä selvitetään han-
23855: samassa määrin uudistusimpulsseja kuin valtio.        kintatoimen tuloksellisuuden käsitettä. Tutki-
23856: Kunnallisen sektorin rationalisointi näyttää ole-     muskohde on rajattu valtion ja kuntien tavara-
23857: van myös vaikeampaa kuin valtionhallinnon.            ja palveluhankintoihin. Tutkimuksen teoreetti-
23858: Kunnat eivät ole voineet vapaasti kehittää toimin-    sena viitekehyksenä on päämiehen (principal) ja
23859: taansa, koska valtio on säädellyt hyvin voimak-       agentin (agent) sopimusongelma. Agenttiteorian
23860: kaasti kuntien palvelutuotantoa ja niiden organi-     mukaan hankintatoimen tuloksellisuus perustuu
23861: soimista. Valtion ja sen henkilöstömäärän supis-      myyjän korkean motivaation hyödyntämiseen,
23862: tuminen on rajallista ja saavuttamassa pian mak-      tiedon tehokkaaseen kulkuun ostajan ja myyjän
23863: siminsa, mutta Suomen julkisen sektorin kasvu         välillä sekä riittävään kilpailuun.
23864: keskittyykin kuntiin. Kuntien toiminnan rationa-         Tutkimuksessa tarkasteltiin hankintatoimen
23865: lisointi on vuorostaan vasta orastavalla alulla.      ohjausta keskittymällä hankintatoimen kehityk-
23866:    Kuntien autonomian vahvistuminen antaa             seen ja keskeisimpiin hankintoja koskeviin sään-
23867: kunnille velvollisuuden itse hoitaa omat asiansa      nöksiin ja hankintoja ohjaaviin yksiköihin. Li-
23868: parhain päin. Käytännössä voi tulla ongelmia,         säksi pyrittiin arvioimaan, miten hankintatoi-
23869: koska pieni kunta voi jäädä yksin uudistustensa       men nykyinen ohjaus tukee sen tuloksellisuutta.
23870: kanssa. Valtiolla on vielä mahdollisuus asettaa       Hankintatoimen ohjauksessa tapahtuneita kes-
23871: kunnille esimerkiksi kustannus- ja menokattoja        keisia muutoksia ovat olleet valtion taloussuun-
23872: sekä tulostehokkuustavoitteita sekä valvoa nii-       nittelujärjestelmän uudistaminen ja uusi hankin-
23873: den noudattamista vaikkapa brittiläistyylisissä       talainsäädäntö. Kuntien hankintatoimen ohja-
23874: tulostehokkuustarkastuksissa. Kuntasektorille         ukseen vaikuttava muutos uuden hankintalain-
23875: tarvitaan kuitenkin jatkuvaa aktiivista uudistus-     säädännön ohella on ollut siirtyminen uuteen
23876: innovaatiota. Kuntasektorin itsensä tulisi kehi-      valtionapujärjestelmään.
23877: 270
23878: 
23879:     Siirtyminen tulosohjaukseen on lisännyt vi-      kintatoimessa. Useimpien virastojen ja laitosten
23880: rastojen ja niiden alaisten yksiköiden vastuuta ja   yhteistyö rajoittui yhteistoimintaan Valtion
23881: vapautta, mistä syystä yksiköt pystyvät parem-       hankintakeskuksen kanssa. Erityisesti yhteistyö
23882: min suuntaamaan hankintojaan tarpeidensa             tiedon keräämisessä voisi olla hedelmällistä,
23883: mukaisesti. Yksiköt joutuvat samalla tehosta-        sillä tietojen vaihdolla ja toisten yksiköiden
23884: maan voimavarojensa käyttöä tulostavoitteet          keräämiä toimittaja- ja tuotetietoja hyödyntäen
23885: saavuttaakseen, ja varojen niukkuuden vuoksi         hankintayksiköt voisivat lieventää päämies-
23886: niiden on pakko vaatia toimittajiltaan mahdolli-     agenttisuhteen ongelmia. Tästä syystä olisi
23887: simman hyvää tulosta. Tulosohjaukseen siirty-        syytä koota virkamiesten hankintapalvelutaito
23888: minen on vaikuttanut myös siihen, että hankin-       palvelemaan koko valtionhallintoa. Yhteistyöl-
23889: toja ohjaavien yksikköjen asema on muuttunut.        lä voidaan lisäksi saavuttaa osa keskitetyn
23890: Tällä hetkellä keskeisimmässä asemassa valtion       hankintatoimen hyödyistä. Sujuva ja onnistu-
23891: hankintatoimen ohjauksessa ovat kauppa- ja           nut yhteistyö edellyttää kuitenkin toimivaa
23892: teollisuuministeriö ja Valtion hankintakeskus.       tiedonkulkua virastojen sisällä ja niiden välillä.
23893: Puutteena ohjauksessa on se, ettei hankintatoi-      Samoin yhteistyön ohjaus tulisi määrätä jolle-
23894: men yleisestä kehittämisestä ja virastojen han-      kin yksikölle.
23895: kintahenkilöiden opastamisesta vastaa tällä het-         Kovinkaan monessa virastossa ja laitoksessa
23896: kellä mikään yksikkö.                                ei ole määritelty yhtenäistä hankintapolitiikkaa.
23897:     Uusi laki julkisista hankinnoista annettiin      Hankintatointa ohjattiin vain muutamassa vi-
23898: vuoden 1992 joulukuussa. Uuden lain kautta           rastossa konkreettisilla tavoitteilla, joita sään-
23899: tulevat Suomessa voimaan EY:n hankintadirek-         nöllisesti seurattiin. Yhtenäinen linja ja selkeät
23900: tiivit, joiden tarkoituksena on avata julkiset       tavoitteet hankintojen hoidossa auttaisivat han-
23901: hankinnat kansainväliselle kilpailulle. Hankin-      kintahenkilöitä toimimaan myyjien kanssa tasa-
23902: tayksiköt tulevat oletettavasti hyötymään kilpai-    vertaisina.
23903: lusta, sillä se pakottaa myyjät paljastamaan             Useimmissa tutkimuksen kohteina olleissa vi-
23904: todelliset kykynsä ja toimimaan ostajan tavoit-      rastoissa oli omat, kirjalliset hankintaohjeet,
23905: teiden mukaisesti säilyttääkseen asemansa toi-       vaikka valtion yleisiä hankintaehtoja pidettiin
23906: mittajana jatkossakin. Vaikutukset eivät ensial-     riittävän yksityiskohtaisina. Hankintatoimen
23907: kuun ole merkittäviä ainakaan valtion suurim-        seuranta painottui useimmissa virastoissa mää-
23908: pien hankintayksiköiden kohdalla, mutta kun-         rärahaseurantaan, ja arviointia toteutettiin lä-
23909: tien hankintakäytäntöihin uusi laki voi tuoda        hinnä epävirallisella tasolla. Seuranta ja arvionti
23910: suuriakin muutoksia.                                 olivat usein käyttäjien tai yksittäisten hankinta-
23911:     Kansantalouden tilinpidon mukaan julkisen        henkilöiden vastuulla. Seurantatiedon puute vai-
23912: toiminnan hankintamenot olivat vuonna 1991           keutti hankintojen suunnittelua.
23913: noin 49 miljardia markkaa ja vuonna 1992lähes            Hankintatoimen keskeisimmät ongelmat oli-
23914: 51 miljardia markkaa. Tutkimusongelman raja-         vat haastateltavien mielestä hankintatoimen or-
23915: uksien vuoksi näihin lukuihin ei sisälly talon-,     ganisointi, hankintoja hoitavien henkilöiden pä-
23916: maan- eikä vesirakennusinvestointeja.                tevyys ja hankintoja koskeva tiedonkulku. Näi-
23917:     Hankintatoimen organisointi vaikuttaa kes-       den ongelmien syyksi nähtiin se, että hankin-
23918: keisesti tuloksellisuuteen. Haastattelujen perus-    tatoimen organisoinnissa ja järjestelyissä on ta-
23919: teella toimintayksiköillä on aikaisempaan ver-       pahtunut muutoksia, joihin ei ole ehditty vielä
23920: rattuna yhä enemmän vastuuta ja vapautta             sopeutua. Lisäksi ongelmia nähtiin hankinta-
23921: päättää itsenäisesti hankintansa, mistä syystä       toiminnan suunnittelussa, tuotteita ja osto-
23922: yhä useammassa yksikössä hankintoja hoide-           markkinoita koskevassa tiedonhankinnassa,
23923: taan nykyisin muun toimen ohella. Henkilös-          viraston sisäisessä hankintayhteistyössä sekä
23924: tölie olisikin suunnattava hankintatoimen kou-       hankintasopimusten seurannassa. Keskeisimpiä
23925: lutusta ammattitaidon kohottamiseksi. Hankin-        kehittämiskohteita tutkimuksen kohteena ol-
23926: tatehtävien arvostusta olisi myös lisättävä, jotta   leissa virastoissa olivat tulosjohtamisen käytän-
23927: hankintoja hoitavat henkilöt ymmärtäisivät           töjen soveltaminen hankintatoimeen sekä han-
23928: hankintatoimen merkityksen ja olisivat riittä-       kintatoimintaa tukevien atk-järjestelmien, han-
23929: vän motivoituneita tekemään tuloksellista han-       kintatoimen organisoinnin, laatujärjestelmien ja
23930: kintatyötä.                                          standardoinnin kehittäminen.              ·
23931:     Toinen keskeinen huomio oli se, etteivät val-        Kunnallishallinnossa ongelmia ovat olleet
23932: tion virastot tee paljoakaan yhteistyötä hah-        hankintatoimen riittämätön suunnittelu ja orga-
23933:                                                                                                        271
23934: 
23935: msomnin puutteet. Kunnat voisivat tehostaa             hinnä jatkuvasti tarvittavien kulutustavaroiden
23936: hankintatoimintaansa tekemällä enemmän yh-             sekä yleisimpien investointituotteiden kohdalla.
23937: teistyötä toisten kuntien kanssa sekä tehostamal-      Virastoilla oli hyviä kokemuksia pitkäaikaisso-
23938: la kunnan eri hallintokuntien välistä yhteistyötä.     pimuksista, sillä niiden käyttäminen oli säästä-
23939: Ongelmana kunnissa on ollut myös hankinta-             nyt aikaa ja vaivaa. Pitkäaikaisen toimittajasuh-
23940: tointa tukevien apuvälineiden, kuten atk-järjes-       teen aikana virastot olivat saaneet myös parem-
23941: telmien puute. Lisäksi keskeinen ongelma on            min tietoa toimittajien kyvyistä ja eduista, jolloin
23942: ollut hankintatoimeen perehtyneiden ammatti-           oli hallittu paremmin agenttisuhteen ongelmia.
23943: laisten vähyys ja hankintatoiminnan arvostuk-          Pitkäaikaissopimusten hyödyntämisen ja seu-
23944: sen puute. Kuntien hankintatoimessa ajankoh-           rannan tulisi olla kuitenkin järjestelmällistä. Pit-
23945: taisimpia kehityshankkeita ovat kuntien väliset        käaikaissopimusten käyttö olisi käyttökelpoinen
23946: yhteistyöprojektit Lisäksi kuntasektorilla pyri-       hankintatapa erityisesti niissä virastoissa, joiden
23947: tään kehittämään hankintatointa tukevia tieto-         toimintayksiköissä ei ole hankintatoimintaan
23948: järjestelmiä ja hankintatoimen organisointia.          perehtynyttä henkilöstöä. Virastojen kannattaisi
23949:     Hankintatoimen tuloksellisuutta tarkastelta-       hankkia pitkäaikaisopimuksilla erityisesti oman
23950: essa kiinnitettiin huomiota siihen, miten tulok-       erityisalaosa tuotteita, joissa ei saada volyymi-
23951: sellisuutta voidaan parantaa kehittämällä osta-        etua koko valtionhallinnon tasolla.
23952: jan ja myyjän välistä suhdetta. Haastateltavien           Haastattelun kohteena olleissa yksiköissä ei
23953: mielestä tiedon hankinnassa esiintyneet ongel-         järjestetty vuosittain kovinkaan paljon tarjous-
23954: mat eivät olleet merkittäviä. Selityksenä tähän        kilpailuja, sillä hankintoja tehtiin paljon pitkäai-
23955: voi olla se, että valtion virastoissa hankitaan        kaissopimusten pohjalta. Kilpailuttamisen hyö-
23956: suurimmaksi osaksi standarditavaraa ja useim-          tyä pidettiin kuitenkin merkittävänä ja tarjous-
23957: mat toimittajat tunnetaan jo entuudestaan. Han-        kilpailuja pyrittiin järjestämään aina, kun se on
23958: kintahenkilöt käyttävät päätöksenteon tukena           taloudellisesti järkevää. Tarjouskilpailujen tuot-
23959: paljolti kokemusperäistä tietoa, ja varsinkin pie-     tamia hyötyjä ovat virastoissa olleet hankinta-
23960: nempien virastojen kohdalla on VHK:lla keskei-         kustannusten aleneminen ja tiedonsaanti toimit-
23961: nen asema tietojen kerääjänä ja välittäjänä.           tajista ja tuotteista. Haastateltavat eivät kuiten-
23962:     Toimittajien valvonta oli haastateltavien mie-     kaan suosineet tarjouskilpailun järjestämistä
23963:  lestä vaivatonta. Huomioitavaa on kuitenkin,          kovin laajana, sillä se on työläs sekä ostajalle että
23964:  ettei kovinkaan monessa virastossa ollut määri-       myyjälle. Kilpailuttamisesta on kuitenkin hyötyä
23965:  telty järjestelmällistä hankintatoimen seuranta-      ainoastaan riittävän laajana. Tästä syystä olisi
23966:  tai arviontijärjestelmää. Toimittajien valvontaa      syytä varmistaa, että hankintoja hoitavilla hen-
23967:  helpotti kuitenkin se, että haastattelun kohteena     kilöillä on tehtävien vaatima koulutus ja koke-
23968:  olevien yksiköiden toimittajat olivat vakiintunei-    musta kilpailuttamisesta. Lisäksi tarjouskilpailu
23969:  ta, joten niiden toiminnasta sekä kyvyistä ja         tulisi valmistella huolellisesti ja tehdä myyjille
23970:  eduista oli olemassa kokemusperäistä tietoa.          selväksi, ettei tarjouskilpailu ole pelkkä muodol-
23971:  Hankintasopimukset pyrittiin tekemään mah-            lisuus vaan kilpailutilanne on todellinen. Kilpai-
23972:  dollisimman yksityiskohtaisina, jotta toimitta-       luttamisen lisäksi virastoissa on käytetty myös
23973: jalle asetetut vaatimukset ja toimittajan lupauk-      muita keinoja kilpailun lisäämiseksi. Käytettyjä
23974:  set olivat helposti todistettavissa. Toimittajien     tapoja ovat esimerkiksi aktiivisempi tiedottami-
23975:  valvonta ei kuitenkaan useimmissa virastoissa         nen hankinnoista ja uusien korvaavien tuottei-
23976:  ollut luonteeltaan virallista, vaan seuranta oli      den ja toimittajien etsiminen.
23977:  paljolti annettu käyttäjien vastuulle. Pitkäaikais-      Keskeinen tarkasteltava kohde tutkimuksessa
23978:  sopimusten kohdalla seuranta oli aktiivisempaa.       oli myös Valtion hankintakeskuksen asema. Vi-
23979:  Valvontaa vaikeutti monissa virastoissa asiamu-       rastojen edustajien mielipiteistä päätellen valtiol-
23980:  kaisten apuvälineiden puute, sillä virastojen tie-    la tarvitaan vielä keskitetysti han~intatehtäviä
23981:  tojärjestelmistä ei saatu paljoakaan hankintoja       hoitavaa yksikköä. Painopiste tarvittavilla pal-
23982:  koskevaa tietoa. Joidenkin virastojen tietojärjes-    veluilla on kuitenkin siirtynyt yhä enemmän
23983:  telmistä ei saatu ilman kohtuutonta vaivaa tietoa     neuvonnan ja konsultoinnin suuntaan. Erityises-
23984:  hankintojen määrästä eikä niidentuoteryhmä-ja         ti VHK:sta toivottiin apua uuden hankintalain-
23985:  toimittajakohtaisesta jakautumisesta. Tällainen       säädännön mukanaan tuomien kansainvälisten
23986:  tieto olisi kuitenkin seurannan kannalta tärkeää.     velvoitteiden täyttämiseen. Samoin VHK auttaa
23987:      Haastattelun kohteena olleissa virastoissa on     aktiivisella tiedonhankinnalla ja -välittämisellä
23988:  solmittu pitkäaikaisia hankintasopimuksia lä-         pienempiä virastoja, joilla ei ole omaa hankintoi-
23989: 272
23990: 
23991: hin perehtynyttä henkilöstöä. VHK lieventää             siin käyttää apuna arvioitaessa kustannuksia ja
23992: näillä toimillaan ostajan ja myyjän välisiä ristirii-   niiden kehitystä, vaikka terveydenhuollon koko-
23993: toja. Monien haastateltavien mielestä VHK:sta           naismenoja on tutkittu runsaasti. Tämä tutki-
23994: ei ole kuitenkaan hyötyä, jos se kehittyy normaa-       mus on maassa ensimmäinen yritys analysoida
23995: lin tukkukaupan suuntaan. Sen tulisi suuntautua         erikoissairaanhoidon hallinnon kustannuksia.
23996: enemmän hankintatoimen kehittämis- ja asian-                Tämän tutkimuksen ensimmäinen tehtävä oli
23997: tuntijatehtäviin.                                       eritellä hallinnon ja sen kustannusten käsitteiden
23998:     Valtiontilintarkastajat haluavat kiinnittää huo-    sisältöä erikoissairaanhoidossa. Hallinnon mää-
23999: miota julkishallinnon hankintatoimen kehittämi-         rittely on yleensä ongelmallista, näin myös eri-
24000: seen ja niihin uusiin haasteisiin, joita hankintojen    koissairaanhoidossa. Suurimmat vaikeudet ovat
24001: vapautuminen mm. Eta-sopimuksen voimaanastu-            klinikka- ja osastotasoilla suoritettavan hallin-
24002: essa tuo mukanaan. Kilpailun lisääntyminen edel-        non ja perustehtävien erottamisessa ja rajaami-
24003: lyttää myös julkishallinnolta korkeatasoista han-       sessa. Samat tehtävät voidaan sisällyttää joko
24004: kintatoimen ammattiosaamista. Hankintatoimen            hallintoon tai perustehtäviin riippuen siitä, missä
24005: arvostus on ollut valtionhallinnossa puutteellista,     organisaation osassa ne toteutetaan ja kuka tai
24006: mistä syystä hankinta on usein nähty rutiiniluon-       ketkä niitä tekevät. Ongelma korostuu sairaan-
24007: teisena tehtävänä, joka on voitu hoitaa oman            hoitopiirien kaltaisissa ammattilaisbyrokraatti-
24008: toimen ohella. Valtiontilintarkastajien mielestä        sissa organisaatioissa, koska niissä perustoimin-
24009: tulosohjaukseen siirtyminen ja voimavarojen niu-        tojen ammattilaiset tekevät runsaasti myös hal-
24010: kentuminen pakottavat kuitenkin hallinnon kiin-         linnollisia tehtäviä. Tulosyksikköorganisaatioi-
24011: nittämään entistä enemmän huomiota myös han-            hin ja tulosjohtamiseen siirtyminen vaikeuttaa
24012: kintojen tehokkaaseen ja taloudelliseen hoitoon.        entisestään hallinnon ja perustoiminnan erotta-
24013:     Kun hankintatoimen normiohjausta puretaan,          mista erikoissairaanhoidossa. Perustoiminnan ja
24014: vastuu hankintojen onnistumisesta siirtyy lähem-        sitä ohjaavan hallinnon kiinteämpi sulautumi-
24015: mäksi käyttäjää ja paikallista päätöksentekota-         nen on sinänsä myönteinen kehityskulku. Niiden
24016: soa. Hankintojen hajautuminen entistä pienempiin        erottaminen on kuitenkin välttämätöntä silloin,
24017: yksiköihin saattaa tuoda mukanaan tehottomuut-          kun halutaan arvioida ja seurata hallinnon kus-
24018: ta, ellei sitä voida estää innovatiivisilla hankin-     tannuksia ja niiden muutoksia sekä kohdentaa
24019: tayhteistyön ja koordinoinnin malleilla. Valtionti-     hallinnon kustannukset palvelujen hintoihin.
24020: lintarkastajien mielestäjulkisten varojen käytössä          Toisena ja kolmantena tutkimustehtävänä oli
24021:  voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä paranta-        selvittää 1980- ja 1990-luvun vaihteessa maas-
24022: malla eri hallinnon tasoilla hankintaan liittyvää       samme toteutetun erikoissairaanhoidon hallin-
24023: osaamista ja tehostamalla julkisten hankintojen         non uudistuksen vaikutuksia erikoissairaanhoi-
24024: kilpailuttamista.                                       don hallintoon ja sen kustannuksiin. Liittoval-
24025:                                                         tuustojen ja -hallitusten sekä muiden luottamus-
24026:                                                         elinten ja -henkilöpaikkojen määrät vähenivät
24027:                                                         huomattavasti sairaanhoitopiirien muodostami-
24028:   Erikoissairaanhoidon hallinnon muutos ja              sen yhteydessä. Uudistuksessa perustettujenjoh-
24029:   hallinnon käyttökustannukset Suomessa                 tokuntien ja lautakuntien määrät kasvoivat vä-
24030:                  1987-1991                              littömästi sairaanhoitopiirien perustamisen jäl-
24031:                                                         keen, mutta johtokunnista lakkautettiin kuiten-
24032:    Prof. Sirkka Sinkkonen, Kuopion yliopisto            kin jo yli puolet vuoden 1993 alkuun mennessä.
24033:                                                         Erikoissairaanhoitolailla luotu hallinnon raken-
24034:            Sakari Miettinen- Sirkka Sinkkonen           ne ei ilmeisesti sopinut nopeasti muuttuvaan
24035:         - Juha Kinnunen (1993). Erikoissai-             toimintaympäristöön. Sairaalakohtaisten johto-
24036:         raanhoidon hallinnon muutos ja hallin-          kuntien ja liittohallitusten tehtävissä ilmeni
24037:         non käyttökustannukset Suomessa                 myös suurta päällekkäisyyttä.
24038:         1987-1991. Kuopion yliopiston julkai-               Luottamuselinten ja -henkilöpaikkojen vähe-
24039:         suja E. Yhteiskuntatieteet 5. Kuopio.           neminen uudistuksen jälkeen alensi luottamus-
24040:                                                         henkilöille maksettuja palkkioita vain vajaalla
24041:    Hallinnon kustannukset ovat tulleet viime            kahdella miljoonalla eli kahdeksasta kuuteen
24042: vuosina huomion kohteiksi julkisen sektorin su-         miljoonaan. Tällainen kustannusten säästö ei
24043: pistamispyrkimyksissä. Hallinnon kustannuksis-          vaikuttanut sanottavasti edes kuntainliittohal-
24044: ta ei ole kuitenkaan tutkittua tietoa, jota voitai-     linnon sisäiseen kustannusten kehitykseen. Sai-
24045:                                                                                                        273
24046: 
24047: raanhoitopiireihin perustettujen keskustoimisto-        niiden muutokset vaihtelivat suuresti sairaanhoi-
24048: jen suurehkot kustannukset (sairaanhoitopiiriä          topiireittäin. Hallinnon kustannusten ja niiden
24049: kohti keskimäärin noin 4 miljoonaa 1991, vaih-          muutosten suuret erot sairaanhoitopiirien välillä
24050: teluväli 1,2-12,7 miljoonaa), nostivat sen sijaan       johtunevat ainakin osittain siitä, että piirit etsi-
24051: suuresti kuntainliittohallinnon kustannuksia.           vät sopivia hallinnon rakenteita ja toiminnan
24052: Keskustoimistojen menot tulivat uudistuksen             muotoja. Ne etenevät hallinnon uudistuksessa
24053: myötä pääosin uusina kuluina. Ne näkyivät               eri tavalla ja erilaisella nopeudella. Siksi niiden
24054: erityisesti kuntainliittohallinnon palkka- ja mui-      hallinnon kustannukset voivat muuttua suuresti
24055: den henkilöstökustannusten 25 miljoonan mar-            lyhyelläkin aikavälillä. Erikoissairaanhoidon
24056: kan kasvuna 1987-1991.                                  hallinnon kokonaiskustannukset olivat 1991
24057:     Sairaanhoitopiirien hallinnon kokonaisme-           niissä 18 sairaanhoitopiirissä, joista saatiin yksi-
24058: noista kuntainliittohallinnon osuus nousi ja            löidyt tiedot, noin 800 miljoonaa markkaa. Sum-
24059: yleishallinnon laski. Yleishallinnon palkka- ja         ma on 7 % sairaanhoitopiirien kokonaiskäyttö-
24060: muut henkilöstökustannukset kasvoivat hallin-           menoista. Tässä todettu hallinnon kustannusten
24061: non kokonaismenoja hitaammin, etenkin 1989-             osuus on hieman suurempi kuin esimerkiksi
24062:  1991. Tulos herättää kysymyksen: Korvataanko            1980-luvulla Ison-Britannian sairaaloissa (5,7
24063: sairaanhoitopiireissä kuntainliittohallinnon kus-       %), mutta pienempi kuin Kanadan (8 %) tai
24064: tannusten nousua hidastamalla yleishallinnon            Yhdysvaltojen sairaaloissa todettu (18-19 %).
24065: kustannusten kasvua? Yrittäessään vähentää                  Neljäntenä tutkimustehtävänä oli arvioida
24066: hallinnon kustannuksia sairaanhoitopiirit voivat        sitä, kuinka hyvin sairaanhoitopiirien kirjanpito-
24067: esimerkiksi siirtää niitä kustannuspaikasta toi-        käytännöt kuvaavat hallinnon kustannuksia.
24068: seen. Kysymys on tärkeä tarkasteltaessa hallin-         Arviointikriteereinä käytettiin kirjanpidosta saa-
24069: non kustannusten kehitystä esimerkiksi tulosjoh-        tavien tietojen kattavuutta, luotettavuutta ja ver-
24070:  detuissa sairaanhoitopiireissä tai sairaaloissa.       tailukelpoisuutta sairaanhoitopiirien kesken.
24071:  Hallinnon tehtäviä ja samalla myös kustannuk-          Sairaanhoitopiirien hallinnon määrittelyn ja ra-
24072:  sia siirretään yleishallinnosta tulosyksiköihin,       jaamisen vaikeus heijastuu kirjanpidon mahdol-
24073: jolloin hallinnon kustannukset eivät ehkä enää          lisuuksissa osoittaa hallinnon kustannuksia.
24074:  kirjaudu hallinnon, vaan perustoimintojen kus-         Hallinnon kustannuksiksi kirjataan vain ne me-
24075:  tannuksiksi.                                           not, jotka aiheutuvat muodollisen tai virallisesti
24076:     Suorite- ja sairaansijakohtaiset hallinnon kus-     määritellyn hallinnon rakenteen sisällä toteutet-
24077:  tannukset nousivat sairaanhoitopiireissä 1987-          tavista toiminnoista. Pääomakustannukset ja
24078:  1991. Hallinnon kustannusten kasvun lisäksi            perustoiminnan yhteydessä klinikka- ja osasto-
24079:  tähän vaikutti suoritteidenja sairaansijojen mää-      tasoilla suoritettujen hallinnon tehtävien kustan-
24080:  rien väheneminen. Hallinnon kustannukset kas-          nukset eivät näy kirjanpidossa hallinnon kustan-
24081:  voivat siis ainakin lyhyellä aikavälillä siitäkin      nuksina. Tämä on samalla tutkimustulosten va-
24082:  huolimatta, että organisaation loppusuoritteiden       liditeetin ongelma. Tutkimuksessa todetut sai-
24083:  määrä tai toiminnan volyymi pienenivät.                raanhoitopiirien hallinnon kustannukset ovat
24084:     Asukaskohtaisesti hallinnon kustannukset            todennäköisesti todellisia hallinnon kustannuk-
24085:  nousivat 1987-1991 keskimäärin 20 %. Tämä              sia paljon pienemmät. Ehkä sairaanhoitopiirien
24086:  aiheutti välillisesti lisärasitusta veronmaksajille.   suuret erot hallinnon erilaisissa kustannuksissa
24087:  Välittömiä seurauksia olivat lisämenot palvelu-        johtuvat ainakin osittain juuri niiden kirjaamis-
24088: jen käyttäjille kohonneina käyttömaksuina.              käytäntöjen eroista.
24089:     Hallinnon kustannukset kasvoivat 1987-                  Kuinka erikoissairaanhoidon hallinnon uu-
24090:  1991 hieman kokonaiskäyttökustannuksia hi-             distukselle asetetut tavoitteet tai siltä odotetut
24091:  taammin. Hallinnon kustannusten osuus koko-            seuraukset ovat toteutuneet? Onko hallinto ke-
24092:  naiskäyttökustannuksista laski vuodesta 198,7          ventynyt? Ovatko sen kustannukset pienenty-
24093:  vuoteen 1989, mutta kasvoi jälleen hieman vuo-          neet? Erikoissairaanhoitopiirien hallinnon muu-
24094:  desta 1989 vuoteen 1991. Tämä osoittaa, ettei           toksia vuodesta 1987 vuoden 1993 alkuun voi-
24095:  sairaanhoitopiireissä ole onnistuttu hillitsemään      daan kuvata seuraavasti. Politiikkalohko eli
24096:  hallinnon kustannusten kasvua 1990-luvun alun          edustuksellista demokratiaa edustava luotta-
24097:  laman alkuvaiheessa yhtä nopeasti kuin muun            mushenkilöhallinto on vähentynyt suuresti, mut-
24098:  toiminnan kustannuksia.                                 ta viranhaltijahallinnon jotkut osat ovat kasva-
24099:     Tutkimuksen merkittävin tulos oli se, että          neet. Luottamushenkilöhallinnon vähentämises-
24100:  erikoissairaanhoidon hallinnon kustannukset ja          tä koitui noin kahden miljoonan säästö. Saman-
24101: 
24102: 18 330616T
24103: 274
24104: 
24105: aikaisesti viranhaltijahallinnon kustannukset          linto olisi tarpeellista tai tehokkaimmalla tavalla
24106: nousivat 25 miljoonalla. Hallinnon kustannus-          hoidettu. Sairaanhoitopiirien väliset suuret erot
24107: ten kasvu oli kaksitoista ja puoli kertainen luot-     hallinnon käyttökustannuksissa viittaavat sii-
24108: tamushenkilöhallinnon supistamisesta aiheutu-          hen, että piirien hallinnon tehokkuudessa on
24109: neeseen laskuun verrattuna. Erikoissairaanhoi-         suuria eroja.
24110: don hallinnon käyttökustannukset kasvoivat 13               Erikoissairaanhoidossa kuten muillakin aloil-
24111: prosentilla, kokonaiskäyttökustannukset 22             la kustannussäästöjen aikaansaanti hallintoa
24112: prosentilla ja koko erikoissairaanhoidon koko-         keventämällä törmää myös hallinnon itseintres-
24113: naiskustannukset 24 prosentilla 1987-1991.             siin. Esimerkiksi sairaalain perustehtävissä toi-
24114:     Merkitseekö luottamushenkilöhallinnon elin-        miviin verrattuna hallinnon edustajilla on pa-
24115: ten ja paikkojen väheneminen edustuksellisen           remmat edellytykset puolustaa etujaan. Henki-
24116: demokratian vähenemistä? Määrällinen edustus           lökohtaisella tasolla poliittisille päättäjille on
24117: ei välttämättä takaa todellista vaikuttamista.         paljon helpompaa lakkauttaa sairaanhoitaja-
24118: Sairaanhoitopiirien keskushallintoon perustet-         naisen kuin ylilääkäri- tai talousjohtajamiehen
24119: tiin uudeksi hallinnon tasoksi piirien keskustoi-      virka.
24120: mistot ja niihin uusia hallintovirkoja. Näihin              Sairaalain hallinnon kustannuksia koskevien
24121: virkoihin kuuluivat myös sairaaloiden keskeisiä        kansainvälisten tutkimusten pohjalta voidaan
24122: ammattiryhmiä edustavien johtajaylilääkärien ja        päätellä, että Suomen erikoissairaanhoidon hal-
24123: hallintoylihoitajien virat. Näin professiot, erityi-   linnon kustannukset ovat vertailukelpoisia ja
24124: sesti lääkärit, vahvistivat valta-asemiaan sai-        että suomalainen erikoissairaanhoidon hallinto
24125: raanhoitopiirien keskusjohdossa ja siten myös          on tehokkuudessa vähintäänkin hyvää keskita-
24126: niiden hallinnon hierarkiassa.                         soa. Tästä syystä hallinnon karsimisen rinnalla
24127:     Arvioitaessa raportoitujen tulosten perusteel-     olisi tarve suunnata huomio myös hallinnon
24128: la mahdollisuuksia saada aikaan säästöjä karsi-        sisällön ja tehokkuuden kehittämiseen.
24129: malla hallinnon kustannuksia on otettava huo-               Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota
24130: mioon, että erikoissairaanhoidon hallinnon kus-        siihen, että erikoissairaanhoidon käyttökustan-
24131: tannukset ovat todellisuudessa ilmeisesti huo-         nusten taso näyttää tämän tutkimuksen mukaan
24132: mattavasti tässä todettua suuremmat. On muun           olevan kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyi-
24133: muassa arvioitu, että ottamalla huomioon myös          nen. Terveydenhuollon kustannustehokkuuden
24134: klinikka- ja osastotasojen hallinnon kustannuk-        kannalta on kiinnostavaa myös todeta, että käyt-
24135: set summa saattaa olla puolta suurempi kuin            tökustannukset vaihtelevat suuresti sairaanhoito-
24136: tässä todettu.                                         piiristä toiseen. Koska hallinnon kustannuksia ei
24137:     Silti saaduista tuloksista voidaan päätellä,       ole yleensä rekisteröity tai seurattu erikseen, on
24138: että erikoissairaanhoidon hallinnon keventämi-         julkishallinnossa varsin vaikea suunnitella ja to-
24139: sen kautta on mahdollista parhaimmillaankin             teuttaa turhan hallinnon karsintatoimia. Valtion-
24140: saavuttaa melko pieniä säästöjä suhteessa eri-          tilintarkastajien mielestä pyrittäessä kohdenta-
24141: koissairaanhoidon kokonaiskäyttökustannuk-             maan yhteiskunnan vozinavaroja entistä tuotta-
24142: siin. Laskennallisesti erikoissairaanhoidon hal-        vammin on erikoissairaanhoidossa kuin myös
24143: lintoon toki kului 1,2 miljardia eli keskimäärin       muussa hallinnossa kiinnitettävä entistä enemmän
24144: noin 7 % sairaanhoitopiirien kokonaiskäyttö-           huomiota päällekäisiin organisaatioihin ja virka-
24145: kustannuksista 1991. On kuitenkin epärealistista       rakenteisiin.
24146: olettaa, että summa voitaisiin kokonaisuudes-
24147: saan säästää.
24148:     Päätelmää voidaan perustella seuraavasti.          Suomalaisten rahoitusmarkkinoiden murros
24149: Erikoissairaanhoito on hyvin työvoimavaltainen                  ja kansainvälistyminen
24150: toimiala. Henkilöstöä on piireittäin jopa tuhan-
24151: sia. Siksi toiminnan ohjaaminen vaatii raskaam-           Prof. Paavo Yli-Olli, Vaasan yliopisto
24152: man hallintorakenteen kuin esimerkiksi paperi-
24153: tehtaassa. Erikoistuneiden asiantuntijoiden työ-                 Sari Latvanen- Teppo Martikainen
24154: panoksen ja eriytyneiden yksikköjen toiminnan                 - Paavo Yli-Olli (1992). Suomalaisten
24155: koordinointi yhteisesti asetettujen tavoitteiden              rahoitusmarkkinoiden murros ja kan-
24156: saavuttamiseksi vaatii enemmän hallintotyötä                  sainvälistyminen. Länsi-Suomen talou-
24157: kuin koneiden toiminnan kontrollointi. Tämä ei                dellinen tutkimuslaitos. Julkaisuja No
24158: kuitenkaan merkitse, että kaikki nykyinen hal-                44. Vaasa.
24159:                                                                                                    275
24160: 
24161:     Rahoitusmarkkinat ovat kehittyneet ja kan-       simaissa. Silti suomalaisen rahoitusjärjestelmän
24162: sainvälistyneet viime vuosikymmenen aikana           voidaan sanoa olevan kriisissä. Suomen rahoi-
24163: Länsi-Euroopan maissa hyvin nopeasti. Muu-           tusmarkkinoiden ja sen osa-alueiden kriisin kes-
24164: tokset ovat koskeneet lähes kaikkia rahoitusjär-     keisiä syitä ovat Suomen viimeaikainen ja tä-
24165: jestelmän osa-alueita. Kansalliset rajat ylittävä    mänhetkinen taloudellinen kehitys. ""Suomen
24166: rahoituksen hankkiminen, rahavarojen sijoitta-       kansantalous on ajautunut vaikeaan epätasapai-
24167: minen sekä arvopapereiden kauppa ovat merkit-        noon ja syvään kriisiin. Sekäjulkinen sektori että
24168: tävästi helpottuneet. Lisäksi kansallisten mark-     yritysektori ja myös yksityiset kansalaiset ovat
24169: kinoiden säätelyn lieventäminen ja veropoliitti-     velkaantuneet erittäin nopeasti. Tasapainon saa-
24170: set päätökset, yritysten kansainvälistyminen ja      vuttaminen kansantaloudessa ja kilpailukyvyn
24171: valuuttasäännöstelyn lieventäminen ovat vaikut-      palauttaminen yritysektorille vievät parhaassa-
24172: taneet rahoitusmarkkinoiden kansainvälistymi-        kin tapauksessa useita vuosia. Vallitseva tilanne
24173: seen. Edellä mainitut seikat ovat näkyneet ra-       ja kansantalouden kehitysnäkymät ovat vaikut-
24174: kenteellisina muutoksina kansainvälisillä rahoi-     taneet ja vaikuttavat olennaisesti myös rahoitus-
24175: tusmarkkinoilla. Kasvaneet valuuttakurssi- ja        markkinoiden tilaan.
24176: korkoriskit sekä kilpailun lisääntyminen ovat            Suomen pankkijärjestelmä on tällä hetkellä
24177: tuoneet markkinoille erilaisia uusia rahoitus-       erittäin vaikeassa kriisissä. Pankkien kriisiin on
24178: instrumentteja, joiden käyttö on nopeasti lisään-    useita syitä. Yksi näistä on kansainvälisen talou-
24179: tynyt. Lisäksi tietotekniikan nopea kehitys kehit-   den taantuma ja sekavuus kansainvälisillä rahoi-
24180: tyneiden tietojärjestelmien myötä on nopeutta-       tusmarkkinoilla. Toinen tekijä on Suomessa har-
24181: nut tiedonkulkua ja rahoitusmrakkinoiden kan-        joitettu talouspolitiikka 1980-luvun lopulla ja
24182: sainvälistymistä.                                    1990-luvun alussa. Kolmas tekijä on Suomen
24183:     Suomessa rahoitusmarkkinoiden kasvu ja ra-       Pankin harjoittama valuuttakurssi- ja korkopo-
24184: kennemuutos sekä nopea kansainvälistyminen           litiikka 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa.
24185: ajoittuvat pääasiallisesti 1980-luvun lopulle ja     Suomen Pankin harjoittamalla vahvan markan
24186:  1990-luvun alkuun. Rahoitusmarkkinoiden             politiikalla on ollut ennalta arvaamattoman tu-
24187: muutosta kuvaa perinteisten talletusmarkkinoi-       hoisat vaikutukset suomalaisyritysten kilpailu-
24188: den osuuden pieneneminen pankkien varainhan-         kykyyn. Viime vaiheessa maksukyvyttömien yri-
24189:  kinnassa ja kotitalouksien säästökohteena. Ra-      tysten riskin kantaa pankkijärjestelmä ja yritys-
24190:  hamarkkinoiden rahoitusinstrumenttien määrä         ten omistajat. Neljäs pankkikriisin keskeinen syy
24191: kasvoi nopeasti rahamarkkinoiden käynnistyt-         on pankkien oma, monilla sektoreilla ammatti-
24192:  tyä vuonna 1987. Rahamarkkinoiden lisäksi           taidotonja varomaton toiminta. Pankit ovat itse
24193: myös osake- ja velkainstrumenttimarkkinat läh-       tiedostaneet vaikean asemansa ja aloittaneet
24194:  tivät kasvuun. Markkinahintaisen rahoituksen        mittavat saneeraustoimet Palveluverkkoa ja
24195: määrä pankkien taseissa kasvoi nopeasti, joten       henkilökuntaa on karsittu ja toimintoja tehostet-
24196: pankkien rahoituskustannukset ja korkoriskit         tu. On kuitenkin selvää, että pankkien omat
24197:  lisääntyivät merkittävästi. Kaikki keskeiset ra-    saneeraustoimet eivät lyhyellä tähtäyksella riitä
24198:  hoitusmarkkinoiden säännöstelyelementit Suo-        kääntämään liiketoiminnan tulosta positiivisek-
24199: messa purettiin 1980-luvun aikana. Suomessa          si. Tämä johtuu siitä, että usealla ryhmittymällä
24200:  rahoitusmarkkinoiden tehokkuusedellytykset          vuodelle 1992 odotettavissa olevat tappiot ovat
24201:  ovat kaiken kaikkiaan parantuneet liberalisoin-     suuremmat kuin ryhmittymän kaikki palkkame-
24202:  nin myötä, mutta rahoitusmarkkinat tarvitsevat      not yhteensä. Suomen pankkijärjestelmä ei sel-
24203:  aina valvontamekanismin. Uuden tilanteen vaa-       viydy kriisistä ilman valtion tukea.
24204:  timan lainsäädännön laatiminen ja valvontame-           Pankkikriisin ratkaisuyrityksissä lyhyellä ja
24205:  kanismin luominen tapahtui Suomessa osittain        keskipitkällä aikavälillä keskeisin asia on suo-
24206:  liian myöhään. Tämä on mahdollistanut eettises-     malaisyritysten kannattavuusedellytysten nopea
24207:  ti kyseenalaisen toiminnan muodostumista. Eri-      ja tuntuva parantaminen. Tämä edellyttää kor-
24208:  tyisesti pankkien toiminnan valvonnassa on ollut    kotason ratkaisevaa alenemista. Tulevaisuudes-
24209:  vakavia puutteita.                                  sa pankkien tulisi keskittyä aiempaa enemmän
24210:      Teknisesti suomalaiset rahoitusmarkkinat ja     riskien kaikinpuoliseen hallintaan. Erityisesti
24211:  pankkijarjestelmä toimivat rahanvälityksessä        korkoriskin hallinta korostuu tulevaisuudessa.
24212:  kansainvälisestikin vertailtaessa varsin tehok-         Markkinarahan, velkainstrumenttien ja osak-
24213:  kaasti. Rahanvälitys on nopeaa eikä kustannuk-      keiden markkina-arvon osuus suhteessa pankki-
24214:  siltaan ratkaisevasti kalliimpaa kuin muissa Iän-   talletuksiin kasvoi nopeasti Suomen rahoitus-
24215: 276
24216: 
24217: markkinoilla 1980-luvun loppupuoliskolla. Eri- täytyy melko lyhyellä aikavälillä pystyä alenta-
24218: tyisen positiivisena piirteenä tässä kehityksessä maan sekä palkkatulojen että pääomatulojen
24219: on pidettävä sitä, että osakesijoittaminen lisään- verokantaa oleellisesti.
24220: tyi Suomessa nopeasti. Tämä mahdollisti suoma-         Tapahtumat 1990-luvun alkuvuosina osoitta-
24221: laisyrityksille osakepäaomamuotoisen rahoituk- vat, että keskuspankkipolitiikan merkitys Suo-
24222: sen mittavan lisäämisen osakeanneilla. Tämä men talouselämälle ja Suomessa asuvien ihmis-
24223: puolestaan vahvisti oleellisesti isojen suomalais- ten hyvinvoinnille on erityisen tärkeä. Erityisesti
24224: ten teollisuusyritysten rahoitusrakennetta. Suu- markkinaoperaatioiden oikea mitoitus ja ajoitus
24225: rimmillaan osakepääomamuotoisen riskirahoi- on hyvin merkityksellisiä. Tapahtumat osoitta-
24226: tuksen hankinta oli vuosina 1988 ja 1989. Tämän vat myös sen, että markan ulkoisen arvon puo-
24227: jälkeen osakeantien toteuttaminen tyrehtyi. Pää- lustamisella sinänsä ei saisi olla tulevaisuudessa
24228: omamarkkinoiden painopiste siirtyi joukkovel- niin tärkeää asemaa keskuspankkipolitiikassa,
24229: kakirjamarkkinoille. Joukkovelkakirjojen suo- kuin sillä on menneinä vuosina ollut. Keskus-
24230: siota lisäsi vuoden 1991 alusta voimaanastunut pankkipolitiikassa on vastaisuudessa seurattava
24231:  10 %:n lähdevero. Yritysten kannattavuus kään- paremmin suomalaisyritysten kilpailukykyä ja
24232: tyi vuoden 1989loppupuolel1ajyrkkään laskuun kilpailukyvyn kehitysennusteita. Kilpailukyvyn
24233: ja vaihtoehtoisten riskittömien sijoitusvaihtoeh- keskeisimmät elementit ovat työvoimakustan-
24234: tojen tuotto oli korkea. Luonnollisena seurauk- nukset ja pääomakustannukset. Suomalaisyri-
24235: sena oli osakkeiden arvon pitkäaikainen lasku. tysten kilpailukyvyn heikkeneminen alkoi 1980-
24236: Suomessa on tehty monia uudistuksia, jotka luvun puolenvälin jälkeen. Erityisen nopeaa
24237: parantavat niin kotimaisen kuin ulkomaisen osa- tämä heikkeneminen oli vuodesta 1988 lähtien.
24238: kesijoittajan asemaa. Toukokuussa 1992 osake- Suomen työvoimakustannukset nousivat tuol-
24239: kaupoista poistettiin leimavero. Pääomavero- loin voimakkaasti suhteessa OECD-maiden työ-
24240: tuksen uudistaminen alentaa suomalaisten sijoit- voimakustannuksiin. Tilanne muodostui yhtä
24241: tajien osaketuotoista maksamaa veroa. Ulko- pahaksi kuin vuosina 1976---77, jolloin markka
24242: maalaisten omistusoikeusrajoituksia puretaan devalvoitiin. Korkotaso oli lisäksi 1990-luvun
24243: vuoden 1993 alusta. Kaikki nämä muutokset taitteessa sekä nimellisesti että reaalisesti huo-
24244: luovat hyvät institutionaaliset edellytykset osa- mattavasti korkeampi kuin ennen vuoden 1977
24245:  kesijoittamiselle. Osakesijoittamisen suhteellinen devalvaatiota. Maan hallitus ja Suomen Pankki
24246: määrä Suomessa on vielä huomattavasti alempi pyrkivät pitämään kiinni vahvan markan politii-
24247:  kuin monissa länsimaissa. Tämän perusteella on kasta. Ajatuksena oli se, että yritysten kannatta-
24248:  ennakoitavissa, että osakesijoittamisen suhteelli- vuutta voidaan tehokkaasti parantaa kustan-
24249:  nen osuus muihin sijoitusmuotoihin verrattuna nuksia karsimalla. Tämä ajattelumalli ei toimi-
24250: tulee kasvamaan. Ratkaisevaa osakesijoittami- nut, koska työvoimakustannukset Suomessa
24251:  sen kääntämiselle nousuun on yritysten kannat- ovat todellisuudessa erittäin jäykkiä alaspäin.
24252:  tavuuden parantuminen.                             Samanaikaisesti korkotaso oli Suomessa reaali-
24253:     Suomen kansantalous joutui 1990-luvun tait- sesti hyvin korkea. Tästä syystä ei ollut realistista
24254:  teessa erityisesti julkisen sektorin nopean kasvun uskoa, että menetettyä kilpailukykyä olisi voitu
24255:  takia erittäin vakavaan epätasapainoon, koska saavuttaa pelkästään kustannuksia karsimalla.
24256: julkisia menoja kasvatettiin kansantalouden            Tulevaisuudessa       työmarkkinajärjestöjen,
24257:  kantokykyyn verrattuna nopeasti etenkin 1980- maan hallituksen ja Suomen Pankin tuleekin
24258: luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa. Tilan- tiivistää yhteistyötään. Talouspoliittisen kolmi-
24259:  netta pahensi 1990-luvun taitteen poikkeukselli- jako-opin jäykkä soveltaminen, jossa työmark-
24260:  sen jyrkkä yritysten kannattavuuden heikkene- kinajärjestöt vastaavat palkoista ja työllisyydes-
24261: minen, siitä johtuva nopea työttömyyden kasvu tä, hallitus valtion menoista ja Suomen Pankki
24262: ja tätä kautta verotulojen ennakoitua suurempi , markan vakaudesta, näyttää auttamattoman
24263:  väheneminen. Tämä on johtanut julkisen sekto- vanhentuneelta.
24264:  rin - sekä valtion että kuntien - massiiviseen        Rahoitusmarkkinat muuttuivat 1980-luvulla
24265:  velanottoon. Erityisesti ulkomaisen velan määrä niin nopeasti, ettei yksityinen pankkisektori eikä
24266:  on kasvanut voimakkaasti. Tasapainon saavuut- valtiovaitakaan ollut riittävästi valmistautunut
24267:  taminen kansantaloudessa vaatii suurta julkisten kaikkiin tästä aiheutuneisiin seurausvaikutuksiin.
24268:  palvelujen karsintaa niin valtion kuin kuntasek-   Valtiontilintarkastajien mielestä rahoitustarkas-
24269:  torilla. Erityisen hankalaksi tämän tekee se, että tusta onkin viime aikoina kehitetty oikeaan suun-
24270:  tehtyjen integraatioratkaisujen vuoksi Suomessa taan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen,
24271:                                                                                                       277
24272: 
24273: että julkistalouden tervehdyttämiseen tähtäävät       prosentin velkasuhde todennäköisesti aiheuttaisi
24274: toimenpiteet toteutetaan ja että rahoitusmarkki-      vielä vakavia ongelmia, mikäli kansantalous on
24275: noiden valvonnassa kiinnitetään huomiota valtion-     muutoin suotuisassa kunnossa. Lainanantopää-
24276: ja kansantaloudellisten näkökohtien lisäksi entistä   töksiin vaikuttaa myös se, että suuresti velkaan-
24277: enemmän myös yritysten liiketaloudelliseen analy-     tuneella valtiontaloudella on huonompi riskien-
24278: sointiin ja seurantaan.                               sietokyky kuin vähemmän velkaantuneella.
24279:                                                       Tämä heijastuu lainan ehtoihin.
24280:                                                           Suomen suuri ulkomainen nettovelka asettaa
24281:  Valtion velkaantuminen ja sen vaikutukset            keskeisen rajoitteen valtion mahdollisuuksille
24282:              kansantaloudessa                         velkaantua. Suomen valtio rahoittaa nykyisin
24283:                                                       yli puolet budjettialijäämästään ulkomaisella
24284:    Tutkimusjohtaja Kari Alho, Elinkeinoelämän         lainanotolla. Valtion velkasuhteen on vakau-
24285: tutkimuslaitos (ETLA)                                 duttava, jotta kansakunnan ulkoinen velka
24286:                                                       vakautuu.
24287:           Kari Alho - Jukka Lassila - Risto               Suomalaisessa elvytyskeskustelussa on myös
24288:         Murto (1992). Valtion velkaantuminen          esitetty, että menojen leikkaus siirrettäisiin tuon-
24289:         ja sen vaikutukset kansantaloudessa.          nemmaksi, laman taakse, samalla kuitenkin si-
24290:         ETLA. Sarja B 79. Helsinki.                   toutuen näihin lykättyihin menosupistuksiin.
24291:                                                       Tällaisen sitoutumisen uskottavuus on nykyisis-
24292:     Selvityksessä on tarkasteltu Suomessa meneil-     sä, kansainvälisesti ottaen erittäin suuren budjet-
24293: lään olevaa valtion voimakasta velkaantumista.        tialijäämän ja korkean ulkomaisen velan oloissa
24294: Se on suurelta osin ollut peräisin tahdonvaraises-    vähintäänkin kyseenalainen. Ei ole mitään me-
24295: ta elvytyksestä tai välttämättömyyden sanele-         kanismia, jolla nyt voidaan sitoutua tuleviin
24296: mista toimenpiteista. IMF:n velkahajotteen mu-        menoleikkauksiin. Ainoa tapa saada uskotta-
24297: kaan pääosin valtion velan kasvu on peräisin          vuutta velkakehityksen hallintaan on aloittaa
24298: elvyttävästä finanssipolitiikasta.                    menojen supistaminen heti. Tällä tietysti heiken-
24299:     Valtion velka uhkaa kasvaa hallitsemattomas-      netään jossain määrin työllisyyttä tänään, mutta
24300: ti, jos menojen kasvua ei saada pysähtymään.          varsin ilmeisesti - kun talouden avoin sektori
24301: Koska lähtötaso valtionvelassa on ollut hyvä,         on jo kasvuvaiheessa - nopeutetaan koko ta-
24302: nykyinen velkaelvytys on voitu käynnistää. Kui-       louden elpymistä. Näin menettelemällä voidaan
24303: tenkin tästä on pyrittävä määrätietoisesti eroon.     myös taata taloudellisen päätösvallan pysymi-
24304: Valtionvelan hallinta on vielä mahdollista.           nen Suomen omissa käsissä ja edesauttaa integ-
24305:     Nykyinen finanssipolitiikka ei ole kestävää.      raatiopyrkimyksiemme toteutumista.
24306: Valtion on lähivuosina sopeutettava tiukasti              Seuraavassa eräitä vaihtoehtoja siitä, kuinka
24307: menojaan. Painetta tulee esiintymään myös val-        valtiontaloutta tulisi jatkossa hoitaa. Niiden
24308: tion tulojen nostamiseen tähän liittyvistä haitois-   mukaan velkasuhteen hallinta on mahdollinen,
24309: ta huolimatta. Jos valtiontaloutta ei kyetä varsin    mutta vaatii erittäin tiukkaa finanssipolitikkaa.
24310: nopeasti tarvittavassa määrässä sopeuttamaan,         EMU-kriteerien mukainen valtionvelan taso
24311: odotukset velkakehityksen hallitsemattomuu-           edellyttää muiden kuin velanhoitomenojen reaa-
24312: desta ja jopa lainanhoidon laiminlyömisestä tai       lista alenemista. Tämän suuruus riippuu varsin
24313: setelirahoituksesta kasvavat. Voimakas velkaan-       paljon siitä, miten valtiontalouden tulopuoli mi-
24314: tuminen on jo nyt nostanut rahoituskustannuk-         toitetaan.
24315: sia. Velkakehityksen hallitsemattomuuteen liit-           Suomen kansantalous on runsaasti alapuolel-
24316: tyvien odotusten voimistuminen valkeuttaisi           la potentiaalisen tuotantonsa, eli työttömyys on
24317: edelleen valtion rahoituksen saatavuutta.             paljon korkeampi kuin sen pitäisi pitkällä tähtä-
24318:     Useissa maissa velkasuhde on kasvanut vuosi-      yksellä olla. On vaikea kuitenkaan hyväksyä
24319: kausia ilman, että rahoituksen saatavuus olisi        sitä, että julkisten menojen kasvettua runsaasti
24320: noussut ongelmaksi. Siksi se, onnistutaanko vel-      menot voisivat jäädä entiselle tasolleen suhteessa
24321: kasuhde vakauttamaan vuoteen 1997 mennessä            kansantuotteeseen. Vaikka kansantalous palaisi-
24322: vai ei, ei suoraan kerro, tuleeko rahoituksen         kin täystyöllisyysuralleen, mikä on mahdollista
24323: saatavuudesta ongelma. Asian ratkaisevat luo-         ainakin vuosikymmenen loppupuolella, valtion
24324: tonantajat, joihin vaikuttaa myös kansainväli-        menotaloutta on supistettava voimakkaasti.
24325: nen kehitys samoin kuin Suomen taloudellinen          Menojen alentaminen on kyettävä hoitamaan
24326:  tilanne. Tässä katsannossa ei esimerkiksi 50         niin, ettei pysyviä taloudellisia tai yhteiskunnal-
24327: 278
24328: 
24329: Iisia vaurioita aiheudu. Vauriot voidaan välttää,         1. Maailmantalouden pitkän aikavälin kehi-
24330: jos kansantalouden joustavuus on riittävä.             tysnäkymät, 2. Suomen hallinnon sopeutuminen
24331:     Joka tapauksessa valtionvelan kasvun pysäyt-       EY:n toimintaan, 3. Venäjän ja Baltian tulevai-
24332: täminenkin aiheuttaa pysyvän muutoksen kan-            suudennäkymät: mahdollisuudet ja uhkat, 4.
24333: santalouden varallisuuden allokaatiossa. Velan         Euroopan yhdentyminen ja pohjoismaisten hy-
24334: pysyvä rasite on pitkän ajan pysyvä reaalitulojen      vinvointivaltioiden tulevaisuus sekä 5. Politiikan
24335: aleneminen. Yhtenä arviona esitettiin, että tämä       ja hallinnon suunta 21. vuosisadalle.
24336: menetys olisi 3 prosenttia kansantalouden koko-           Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä
24337: naistuloista, jos verrataan 50 prosentin pysyvää       valmistelee parhaillaan valtioneuvoston selonte-
24338: velkasuhdetta 75 prosentin velkasuhteeseen.            koa, joka sisältää eduskunnan 13.10.1992 esittä-
24339: Tämä olisi todella huomattava rasite.                  män toivomuksen mukaisesti tulevaisuudentut-
24340:     Tutkimuksen tuloksia on käytetty hyväksi vuo-      kimuksen keinoin tuotettuja näkemyksiä tulevan
24341: den 1991 tarkastuskertomuksessa. Koska valtion-        kehityksen olennaisista piirteistä ja vaihtoeh-
24342: velan kehitystä on selostettu edellä tässä kerto-      doista sekä valtioneuvoston oman (pitkän aika-
24343: muksessa, valtiontilintarkastajat eivät ota valtion-   välin) tavoitteenasettelun. Ehdotus selonteoksi
24344: velkaa koskevaan aihepiiriin tässä enää kantaa.        jätetään valtioneuvoston kanslialle 30.9.1993
24345:                                                        mennessä. Tulevaisuustutkimushankkeessa val-
24346:                                                        tiontilintarkastajien painava rooli oli tulevaisuu-
24347: Yhteiskuntapolitiikan ennakointi - haastei-            den tutkimukseen rohkaiseva. Yhteistyö valtio-
24348:     den ja mahdollisuuksien esityslista                neuvoston kanslian kanssa konkretisoitui tutki-
24349:                                                        muksen suunnitteluun ja kansainvälisiin König-
24350:            Erikoistutkija Paavo Löppönen, Val-         stedt-palavereihin.
24351:         tioneuvoston kanslia                              Koska eduskunta on saanut käsiteltäväkseen
24352:                                                        tulevaisuuden näkymiä koskevan selonteon syksyl-
24353:   Valtioneuvoston kanslia on julkaissut hank-          lä 1993, valtiontilintarkastajat eivät ota tässä
24354: keesta useita väliraportteja nimellä Königstedtin      yhteydessä kantaa asiaan.
24355: keskustelut:
24356:                                                                                                                                                        279
24357: 
24358: 
24359: 
24360: 
24361:                                                               SISÄLLYSLUETTELO
24362: 
24363:                                                                        Sivu                                                                            Sivu
24364: Vuoden 1992 valtiontilintarkastajien toiminta .. .                       5        Taloudellisen kehitystutkimuksen kansain-
24365: Yleinen osa ...................................................... .    10           välisen instituutin (Wider-instituutin)
24366:   Vuoden 1992 tilinpäätöksen vertailu vuoden                                         toiminta ................................................ .        43
24367:      1991 tilinpäätökseen ................................ .            10        Valtioneuvoston tekemä päätös ulkomaan-
24368:     Tulot ·························································     10           edustuksen virkamiesten paikalliskoro-
24369:     Menot ...................................................... .      II           tuksesta, varustautumiskorvauksesta ja
24370:   Vuoden 1992 tilinpäätöksen vertailu tulo-                                          asettautumiskustannusten korvauksesta
24371:     ja menoarvioon ........................................ .           II           annetun valtioneuvoston päätöksen
24372:     Tulot v. 1992 ........................................... .         II           (697/88) muuttamisesta (14.5.1992/339)                             64
24373:      Menot v. 1992 ......................................... .          I4        Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan
24374:   Määrärahojen ylitykset ............................... .              I8           maiden tukeminen ................................ .                68
24375:      Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset                         18        Inkerin liiton varoin palkatun henkilön
24376:     Arviomäärärahojen ylitykset ................... .                   I8           asema Pietarin pääkonsulinvirastossa .. .                          72
24377:   Valtion lainananto ...................................... .           I9        Viisumin käsittelymaksu .......................... .                  73
24378:   Valtionvelka ................................................ .       25    Oikeusministeriön hallinnonala ........................ .                 74
24379:   Kansainvälisen yhteistoiminnan vaatimat                                       Oikeusministeriö ......................................... .            74
24380:      määrärahat .............................................. .        29        Talousrikollisuus ...................................... .            74
24381:   Viranomaisten tiedonkeruun vähentäminen                                         Vankeinhoitolaitoksen epäkohtia ............ .                        80
24382:     ja tiedonsiirron esteiden karsiminen ........ .                     30        Tietosuojavaltuutetun toiminnan kehittä-
24383:      Valtionosuusuudistus ja viranomaisten                                           minen ····················································         90
24384:        tiedonkeruu .......................................... .         30    Sisäasiainministeriön hallinnonala ................... .                  95
24385:      Toimenpiteet tiedonkeruun karsimiseksi                                     Sisäasiainministeriö ..................................... .            95
24386:        eri hallinnonaloilla v. 1993 ................... .               3I        Kunnallistalous ........................................ .            95
24387:      Tiedonkeruuvaltuuksien vähentäminen ... .                          33        Turvallisuus ··············································          106
24388:      Tiedonsiirron lainsäädännölliset ja muut                                 Puolustusministeriön hallinnonala .................... .                 111
24389:        esteet .................................................... .    33      Puolustusministeriö ..................................... .            111
24390:      Tilastotuotannon keskittäminen Tilasto-                                      Puolustusministeriön rakennuskanta ....... .                         111
24391:        keskukseen ........................................... .         34    Valtiovarainministeriön hallinnonala ................ .                  115
24392:   Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus-                                  Valtiovarainministeriö ................................. .             115
24393:   , kertomukset ............................................. .         35        Yritystoiminnan julkinen tukeminen ....... .                         115
24394:                                                                                   Verojäämien perinnän tehostaminen ....... .                          122
24395: Valtioneuvosto ................................................. .      38        Lakkautuspalkkalain soveltamiskysymyk-
24396:  Valtioneuvoston kanslia .............................. .               38           siä ......................................................... .   131
24397:      Edustusmäärärahat ja valtion luottokort-                                     Jalostettujen elintarviketeollisuustuottei-
24398:        tien käyttö ............................................ .       38           den raaka-aineiden hinnanerokorvaukset                            133
24399: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .................. .                 43    Opetusministeriön hallinnonala ........................ .                138
24400:   Ulkoasiainministeriö ................................... .            43      Opetusministeriö ......................................... .           138
24401: 280
24402: 
24403:                                                                              Sivu                                                                                          Sivu
24404:       Valtion eläinlääketieteellinen opetus.........                         138           Työllisyys- ja työvoimapoliittinen aikuis-
24405:       Erityisopetus ja erityisryhmien opetus......                           143             koulutus . ... ...... ... ..... ...... ... ... ...... ... ... ... ...         228
24406: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala .~..                             157    Ympäristöministeriön hallinnonala ....................                                 239
24407:   Maa- ja metsätalousministeriö.....................                         157       Ympäristöministeriö.....................................                            239
24408:    Kalatalouden kehittäminen ......................                          157        Ympäristönsuojelu....................................                              239
24409:    Maatalouden tutkimus- ja tarkastuslaitok-                                            Asuminen..................................................                         248
24410:      set ..........................................................           165
24411:    Metsätuhot .. ... ... .. .......... .. .... .. ...... ...... ... .. ..     170   Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt . ....... ... ..........                              258
24412: Liikenneministeriön hallinnonala ......................                       175          Yleiskatsaus ..............................................                     258
24413:   Liikenneministeriö........................................                  175          Valtionyhtiöiden           kansainvälistyminen
24414:     Posti- ja telelaitos .....................................                175            tytär- ja osakkuusyhtiöiden kannatta-
24415:     Valtion varojen käyttö radanpitoon .........                              179            vuuden näkökulmasta ...........................                               262
24416:     Säästömahdollisuudet julkisen liikenteen                                               Finnair Oy................................................                      263
24417:       tuessa.....................................................             185   Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimus-
24418: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ...                             188   toiminta . ... ... .. .... ... ...... ... .. ....... .. ....... ..... ... ...... ...    267
24419:   Kauppa- ja teollisuusministeriö ...................                         188       Henkilöstökasvun rajoittaminen kunnissa ja
24420:    Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan                                                  valtionhallinnossa .....................................                          267
24421:      edistäminen .. ... ... ... ...... ......... ..... ... .. ... ....        188       Julkisen hankintatoimen nykytila, ohjaus ja
24422:    Kuluttajahallinto ......................................                   201         tuloksellisuus . ........... ....... .. ...... .. .... ...........                269
24423: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. .. ... .                        205       Erikoissairaanhoidon hallinnon muutos ja
24424:   Sosiaali- ja terveysministeriö .... .. ....... ... ... ... ..               205         hallinnon käyttökustannukset Suomessa
24425:     Sosiaalihuollon yksityiset palvelujen tuot-                                           1987-1991 ···············································                         272
24426:       tajat.......................................................            205       Suomalaisten rahoitusmarkkinoiden murros
24427:     Lasten päivähoito ja kotihoidon tuki.......                               211         ja kansainvälistyminen..............................                              274
24428:     Vakuutustoiminnan valvonta ...................                            218       Valtion velkaantuminen ja sen vaikutukset
24429: Työministeriön hallinnonala ....... ......... ......... .....                 222         kansantaloudessa ......................................                           277
24430:   Työministeriö ......... .. .. ....... ... ... .... ..... .. ....... .. .    222       Yhteiskuntapolitiikan ennakointi- haastei-
24431:     Julkishallinnon työllisyyskehitys ...............                         222         den ja mahdollisuuksien esityslista .. .........                                  278
24432:                1993 vp- K 15
24433: 
24434: 
24435: 
24436: 
24437:      HALLITUKSEN KERTOMUS
24438: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA
24439:           VUONNA 1992
24440: 
24441: 
24442:                     *
24443: 
24444:                 ANNETTU
24445:         EDUSKUNNALLE VUODEN 1993
24446:              VAL TIOPÄIVILLÄ
24447: 
24448: 
24449: 
24450: 
24451:               HELSINKI 1993
24452:      ISSN 0356-3804
24453: 
24454: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1993
24455:    Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja      Valtiokonttorinjulkaisema valtion tilinpäätös
24456: tilasta vuonna 1992 annetaan valtiopäiväjärjes-    vuodelta 1992 on erikseen jaettu Eduskunnan
24457: tyksen 30 §:n mukaisesti Eduskunnalle.             jäsenille.
24458: 
24459: 
24460: 
24461: 
24462: 331006S
24463:                                                                   SISÄLLYSLUETTELO
24464:                                                                                       Sivu                                                                                          Sivu
24465: 1. Julkinen talous ..................................................                   7       7.2. Valtionyhtiöt .............................................                       59
24466: 2. Finanssipolitiikka..............................................                    10    8. Valtionvelka ......................................................                    61
24467: 3. Valtiontalouden tasapaino................................                           12       8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka................                                    62
24468: 4. Valtion tulot.....................................................                  15       8.2. Markkamääräinen valtionvelka ........ .........                                   64
24469:     4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannet-                                             8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta ......                                      65
24470:          tavat verot ................................................                  17
24471:     4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot                                          LIITTEET
24472:          ja maksut ... ..... .... ...... ... .... ............ .... ..... ... ..       18
24473:     4.3. Valmisteverot.............................................                    18     1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä sekä hal-
24474:     4.4. Muut verot................................................                    19        linnolliset taseet ............................................... 67
24475:     4.5. Muut tulot.................................................                   20     2. Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1992 69
24476: 5. Valtion menot...................................................                    22     3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1992 ..... 70
24477:     5.1. Valtion menot tehtävien mukaan..............                                  23     4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ......... 74
24478:          5.l.l.Yleiset tehtävät.................................                       24     5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ........ 76
24479:          5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät ...                                  27     6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .... 78
24480:          5.1.3. Elinkeinojen edistäminen ................                              32     7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno-
24481:          5.1.4. Muut menot....................................                         36        lajiryhmittäin vuonna 1992 .............................. 79
24482:     5.2. Menot menolajeittain ................................                         37     8. Valtion virat ja toimet sekä henkilöstön määrä 81
24483:          5.2.1. Kulutusmenot .................................                         37     9. Valtion palkkausmenot ja valtionavut palk-
24484:           5.2.2. Siirtomenot .....................................                     38        kauksiin ........................................................... 81
24485:           5.2.3. Sijoitusmenot ..................................                      39    10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja
24486:          5.2.4. Muut menot ....................................                        39        eläkemenot .. ... ....... ... ..... .. .. ... ... .. .. ..... ... .. ... .. ... ... 82
24487: 6. Valtio muiden sektoreiden rahoittajana ............                                 40    11. Valtion virkasuhteinen henkilöstö sijoituspalk-
24488:     6.1. Rahoitustuki tukimuodottain ....................                              41        kausluokan ja sukupuolen mukaan syyskuus-
24489:           6.1.1. Siirrot ... .... ..... .. .. ... ....... ... .. .... ... .. ......    41        sa 1992............................................................. 82
24490:           6.1.2. Finanssisijoitukset ... .. .. ... ..... ... .. ... .. ..              42    12. Valtion lainananto ........................................... 83
24491:           6.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkeihin ..                                 43    13. Valtion korkotukilainat ................................... 87
24492:           6.1.4. Korkotuki .......................................                     44    14. Valtion myöntämät takaukset ......................... 91
24493:           6.1.5. Valtion takaukset ............................                        45    15. Valtionvelka .................................................... 95
24494:     6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki ... ... ....... ..                            45    16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis-
24495:           6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät ........                               46        tamat osakkeet ja osuudet ............................... 97
24496:           6.2.2. Alkutuotannon ja elintarvikkeiden                                           17. Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja
24497:                  rahoitustuki ... ... ... .... .. ....... ... .... ...... ..           46        laitokset ... .. ...... .... ... ....... ..... .. .. ... .. ... .. ... .. .... .. .. .. 99
24498:           6.2.3. Jalostus- ja palvelualojen rahoitus-                                        18. Selostuksia vuoden 1992 talousarvion ja
24499:                  tuki..................................................                49        tilinpäätöksen mukaisten tulojen ja menojen
24500:           6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki elin-                                            huomattaviinpien eroavuuksien syistä............. 101
24501:                  keinotoiminnalle ..............................                       53    19. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön
24502:  7. Valtion liiketoiminta.........................................                     55        yleisistä perusteista annetun lain (13.5.1931/
24503:     7.1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset........                               55        168) 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion
24504:           7.1.1. Yleiset toimintaperiaatteet ..............                            55        teollisuuslaitosten vuosikertomukset, tilinpää-
24505:           7.1.2. Kertomusvuoden toiminta..............                                 56        tökset ja tilintarkastajien lausunnot ...... .. ... .. ... 114
24506: 
24507: 
24508: 
24509:  Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit
24510: 
24511:  Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ .                          Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty
24512:  Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .                                      0    erikseen, mistä aiheutuu, etteivät summat aina täsmää.
24513:  Tietoa ei ole saatu ................................................ .
24514:  Loogisesti mahdoton esitettäväksi ........................ .
24515:  Ennakkoarvio ....................................................... .                  *
24516:                                                                                                                                                                                               7
24517: 
24518: 
24519: 
24520: 
24521:                                                                                                1. JULKINEN TALOUS
24522:    Kansantalouden joutuminen syvään kriisiin                                                                            Kansainvälisen yhdentymiskehityksen ede-
24523: on merkittävästi muuttanut julkisen sektorin                                                                         tessä verotuksen taso ja sen rakenne ovat yhä
24524: asemaa ja rahoitustasapainoa. Kriisin myötä                                                                          tärkeämpiä tekijöitä kansantalouden kehitys-
24525: veropohjat ovat heikentyneet samalla, kun työl-
24526: lisyyteen suunnatut menot ovat jyrkästi lisäänty-                                                                    1. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksi-
24527: neet. Julkisten menojen suhde kansantuot-                                                                               tyiselle sektorille
24528: teeseen, jota onnistuttiin alentamaan muutaman
24529: korkeasuhdanteen vuoden aikana 1980-luvun                                                                                                  Kulutus          Investoinnit     Tulon-      Yh-
24530: lopulla, kääntyi jo v. 1990 nopeaan nousuun,                                                                                                                                 siirrot11 teensä
24531:                                                                                                                                        valtio kunnat valtio kunnat
24532: joka jatkui edelleen kertomusvuonna. Rahoitus-                                                                                               määrän muutos, prosenttia
24533: tarvetta kasvatti kertomusvuonna myös run-
24534: saaksi paisunut pankkien pääomatuki.                                                                                 1986 .... .          0,5     4,0       3,2    1,1          4,5      3,3
24535:    Julkisen sektorin rahoitustasapainon heikke-                                                                      1987 .... .          4,2     4,4      11,7    7,4          5,2      5,1
24536: nemisen myötä velan aiheuttamat rasitukset,                                                                          1988 .... .          1,7     2,5     --0,7 -2,8            2,5      2,6
24537:                                                                                                                      1989 .... .          1,4     3,0     -1,1 -3,4             6,0      2,7
24538: korot ja kuoletukset, ovat kohonneet niin suu-                                                                       1990 .... .          5,8     3,0      17,3   10,6          7,7      6,3
24539: riksi, että ongelma on muuttunut rakenteelliseksi.                                                                   1991 .... .          5,9     0,7      13,4 -8,2           13,0      6,8
24540: Tilanteen korjaaminen ei ole mahdollista ilman,                                                                      1992* .. .           3,5   -2,3        5,5 -16,3          10,4      4,4
24541: että koko julkisen sektorin toimintaa ja sen
24542:                                                                                                                      11
24543: laajuutta tarkistetaan.                                                                                                   Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä.
24544: 
24545: 
24546: 
24547: Kuvio 1. Julkinen sektori kansantaloudessa 1'                                                                        Kuvio 2. Julkinen kysyntä (kulutus ja investoinnit),
24548:                                                                                                                               prosenttia bruttokansantuotteesta
24549: mrd. mk                                                                                                                    %
24550: 550 ....---~---~------~------,                                                                                            30 . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ,
24551: 500
24552:                                                                                                                           25
24553: 450
24554: 400
24555:                                                                                                                       20
24556: 350 -l· .. ··········:::;;ioooo-.c..... ,. ············ ···!············· . +··········
24557: 300 -l···················i·············· .. ;...................;....................;......
24558:                                                                                                                       15
24559: 250 -l············· ..: ...................;.................:...................;.......
24560: 200 -+·········· ; ........... ····!···········                   ·l·=
24561:                                                                                                                       10
24562: 150
24563: 100                                                                                                                        5
24564: 
24565:    50
24566:                                                                rnjenot:
24567:       0+---r--r-~--r--+--,_--r---l                                                                                         0
24568:               1985              1986              1987             1988              1989      1990   1991   1992*              1970              1980             1990               1992*
24569: 
24570: 
24571: 1)    Kansantalouden tilinpidon mukaan, käyvin hinnoin;
24572:       ei sisällä rahoitustaloustoimia, mm. pankkitukea ja
24573:                                                                                                                                 •      Valtio
24574: 
24575:                                                                                                                                 D Kunnat
24576:       asuntolainoja, eikä julkisen sektorin sisäisiä siirtoja.
24577: 
24578:                                                                                                                                 •      Sosiaaliturva-
24579:                                                                                                                                        rahastot
24580: 8
24581: 
24582: Kuvio 3. Veroaste                                                                                                                                      Kuvio 4. Nettoveroaste
24583: 
24584: '
24585: 50 .----,--~---,----,---~---,---,---.                                                                                                                   '
24586:                                                                                                                                                        50 ,---~--~----~--~--~--~--~---,
24587:                                                            ast~
24588:                                                                                                                                                                                             7roas e
24589: 40                                                                                                                                                     40 ....ITJ:ITTJ:J:lj
24590: 
24591: 
24592: 
24593: 
24594:                                                                                                                                                        30         -     -       -     -
24595: 
24596: 
24597: 
24598:                                                                                                                                                                             '                                 '
24599: 20                                                                              ·····································1··················1· ...     i   20      -------··t··--··-··j··------·j--·· ··-·j··-------~---··
24600:                                                                                                                                                                             '                          '
24601:                                                                                                                                                                                                                        ·---c------•-'-
24602: 
24603: 
24604: 
24605: 
24606: 10    ......... ,. ...... !-················.i.·     .. .; ................. j....
24607: 
24608:                                              lvältttöJät verot
24609:                                                                                            .. ...   {··············"·1·················1········       .. .. . J J."J'oToTe"····:
24610:     0,_---r---+---,r---+---,_---+---+--~                                                                                                                0,_---r---+--~r---+---~---r---+--~
24611:      1985               1986                  1987      1988                 1989                   1990             1991             1992•                   1985          1986          1987    1988         1989        1990        1991        1992•
24612: 
24613: 
24614: 
24615: 
24616: edellytysten ja suorituskyvyn määrääjinä. Rajo-                                                                                                        malla sairausvakuutusetuuksia ja korottamalla
24617: jen madaltuminen lisää kilpailua, myös vero-                                                                                                           vakuutetun kansaneläke- ja sairausvakuutus-
24618: kilpailua, ja paineita on jopa verotuksen alenta-                                                                                                      maksuja. Kaikkiaan erilaisia säästöjä arvioidaan
24619: miseen. Hankalin ongelma on tuloverotuksessa,                                                                                                          kertyneen v. 1992 noin 4 mrd. mk.
24620: sillä veroasteet Suomessa ovat korkeat sekä
24621: kansainvälisesti että verrattuna muuhun oman
24622: verotuksen tasoon.                                                                                                                                     Kuvio 5. Valtiontalouden ja kuntien velka, prosenttia
24623:     Julkisen talouden toimintaa on tehostettu                                                                                                                   bruttokansantuotteesta
24624: tuntuvasti viime vuosina. Valtion liikelaitoksille
24625: on annettu suurempi toimintavapaus ja tulosvas-
24626: tuu. Myös kuntien ja kuntainliittojen menojen
24627: kasvua on yritetty hillitä, mutta ne lisääntyivät
24628: koko 1980-luvun varsin ripeästi. Rahoitus-                                                                                                             30 + ..........,...........
24629: vaikeudet alkoivat v. 1991. Aluksi säästötoimet
24630: kohdistettiin investointeihin. Sittemmin kuntien
24631: henkilöstön määrä on kääntynyt laskuun,                                                                                                                25
24632: hyvinvointipalvelusten tuotantoa on tehostettu
24633: ja niiden karsiminen ja etujen pienentäminen on                                                                                                        20 +··--·····i····--·············+--·········1·--·--·+·······+······--····--··+··········
24634: aloitettu. Kuntien kokonaismenojen kasvu tait-
24635: tui v. 1992. Vuoden 1993 alusta toteutettu kun-
24636: tien valtionapu-uudistus korostaa taloudellisuu-
24637: den ja toiminnan tehostamisen merkitystä kun-
24638: tien päätöksenteossa.
24639:     Heikkenevä työllisyystilanne on lisännyt val-
24640: tion työttömyyssidonnaisia menoja erittäin no-
24641: peasti, vaikka rahoitustasapainon jyrkkä heik-
24642: keneminen on pakottanut kaventamaan työt-
24643: tömyysturvaetuuksia. Investointien siirtämisen                                                                                                           o,_~~-+~,_~~-+~~~~-+~~~~
24644: ohella säästöjä on aikaansaatu mm. muutta-                                                                                                                  1972        74           76     78     80        82       84       86       88         90   92
24645:                                                                                                                                           9
24646: 
24647: 2. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät
24648: 
24649:                                                                             Valtio       Kunnat    Työelä-       Muut         Yh-       Yh-
24650:                                                                                                    kelaitok-   sosiaali-    teensä    teensä
24651:                                                                                                       set       turva-                   %
24652:                                                                                                                rahastot              BKT:sta
24653:                                                                                                    miljardia markkaa
24654: 
24655: 1985 ···································································      0,4          0,2        8,8         0,0         9,4       2,8
24656: 1986 ···································································      3,3          0,1        9,1       -0,6         11,9       3,3
24657: 1987 ...................................................................    -3,6         -2,0         9,6       -0,1          3,9       1,0
24658: 1988 ···································································      5,4        -0,1        11,7         0,5        17,5       4,0
24659: 1989 ···································································     13,6          0,3       16,0         0,4        30,3       6,2
24660: 1990 ···································································      6,2          0,5       21,6       -0,9         27,4       5,3
24661: 1991 ···································································   -21,7         -4,3        21,1       -2,3        -7,3      -1,5
24662: 1992* .................................................................    -36,2         -6,6        16,9       -3,0       -28,9      -6,1
24663: 
24664: 
24665: 
24666:    Veroastel) nousi v. 1992 vain 0,3 prosenttiyk-                                    jo edellisen vuoden lokakuun alusta. Vakuutetun
24667: sikköä, 47,1 prosenttiin, sillä työnantajien työ-                                    sava- ja kevamaksuja korotettiin ja tuloverotuk-
24668: eläkemaksua alennettiin 2,5 prosenttiyksikköä.                                       sen inflaatiotarkistus jätettiin tekemättä. Kun
24669: Useita muita veroperusteita sitä vastoin korotet-                                    veropohjat heikkenivät merkittävästi, veroaste
24670: tiin selvästi. Liikevaihtovero nousi 22 prosenttiin                                  olisi jäänyt edellisvuotista matalammaksi ilman
24671:                                                                                      vuoden 1991 verotuksen viivästymistä, minkä
24672: 1>   Kansantalouden tilinpito uudistettiin kesällä 1993,                             takia veronpalautusten maksatus siirtyi vuoden
24673:      jolloin mm. perusvuosi sekä eräitä käsitteitä ja lasken-                        1993 tammikuuhun. Tulonsiirtojen kasvu alensi
24674:      tamenetelmiä muutettiin. Korjaukset aikasarjoihin on                            edelleen nettoveroastetta.
24675:      toistaiseksi tehty vuodesta 1985lähtien. Julkisen talou-                           Julkisen sektorin rahoitusalijäämät (juokse-
24676:      den kannalta tärkeää on se, että työeläkelaitokset                              vat tulot miinus juoksevat menot, investoinnit,
24677:      siirrettiin rahoituslaitossektorista julkisen sektorin                          pääoman siirrot ja maan ostot) lisääntyivät edel-
24678:      sosiaaliturvarahastoihin. Tämä oli tarpeen mm. kan-
24679:      sainvälisen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi, sillä                            leen v. 1992. Sekä valtion että kuntien
24680:      useissa maissa työeläkejärjestelmä on julkisen sektorin                         velkaantuneisuuden kasvu nopeutui. Ongelmat
24681:       hoidossa ja se rahoitetaan pääosin pakollisin maksuin.                         kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla ja korkeat ko-
24682:       Muutos vaikuttaa sosiaaliturvarahastojen ja koko jul-                          rot vaikeuttivat valtion lainanottoa kotimaan
24683:       kisen sektorin taloustoimien tilastointiin. Veroaste on                        markkinoilta. Niinpä pääosa valtion lainan-
24684:       nyt aiemmin esitettyä korkeampi, koska siihen sisälty-                         otosta oli ulkomaista, tavoitteena varmistaa riit-
24685:       vät myös pakolliset työeläkemaksut Koko julkisen
24686:       sektorin nettoluotonannon taso on aiempaa korke-                               tävä pääoman tuonti vaihtotaseen vajeen ja
24687:       ampi (nettoluotonotto pienempi), koska työeläke-                               mittavan yksityisen pääoman viennin kattami-
24688:       rahastot osoittavat ylijäämää.                                                 seksi.
24689: 
24690: 
24691: 
24692: 
24693:  2 331006S
24694: 10
24695: 
24696: 
24697: 
24698: 
24699:                                                    2. FINANSSIPOLITIIKKA
24700:    Kansantalous oli jo syvässä kriisiissä, kun                              hitaasti. Muutenkaan ongelmien ratkaisut eivät
24701: vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesitystä valmis-                              olleet helppoja, olivathan ne pääosin rakenteelli-
24702: teltiin kesällä 1991. Itävienti oli romahtanut, ja                          sia ja korjattavissa vain pitkäjänteisillä, talouden
24703: vienti länteen takerteli. Yritysten kilpailukyky                            rakenteita ja toimintatapoja muuttavilla toi-
24704: oli pahasti heikentynyt. Kotimainen kysyntä                                 milla.
24705: supistui, kokonaistuotanto väheni, ja työttö-                                  Finanssipolitiikan keskeinen lähtökohta oli
24706: myys kasvoi jyrkästi. Talouden tasapaino11o-                                valtion menojen kasvun pysäyttäminen, mikä
24707: muudet näyttivät entisestään lisääntyvän, sillä                             edellytti erittäin mittavia säästötoimia.
24708: vaihtotasevajeen ohella myös työllisyys ja val-                                Talouden kehitys v. 1992jäi kuitenkin selvästi
24709: tiontalouden tasapaino heikkenivät nopeasti.                                odotettua huonommaksi. Ennakoitu suhdantei-
24710:    Talouden       kehitysnäkymiä      ei     pidetty                        den elpyminen länsimarkkinoilla ei toteutunut.
24711: kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa hyvinä,                                Sen sijaan etenkin Euroopassa suhdanteet heik-
24712: tuotannon arveltiin pysyvän reaalisesti ennal-                              kenivät, valuuttaspekulaatiot voimistuivat, jol-
24713: laan ja työttömyyden nousevan 10 prosenttiin                                loin mm. markka pantiin keHumaan syyskuussa
24714: työvoimasta.                                                                1992. Yritysten hintakilpailukyky kohentui olen-
24715:    Talouspolitiikan      tavoitteiksi     asetettiin                        naisesti, sillä vuoden 1991 devalvaation ja
24716: tasapainottomuuksien korjaaminen ja talouden                                kellutuksen ohella sitä tuki myös palkankoro-
24717: palauttaminen        kohtuullisen      työllisyyden                         tuksista pidättäytyminen. Vaikka vienti kasvoi
24718: turvaavalle kasvu-uralle. Markan sitomisen                                  merkittävästi, ei se likimainkaan korvannut
24719: ecuun nähtiin asettavat kovia vaatimuksia                                   kotimaisen kysynnän supistumista. Niinpä
24720: talouspolitiikalle.                                                         tuotanto vähenikin 4 %, työttömyys kohosi
24721:    Tavoitteisiin pääseminen edellytti yritysten                             13 prosenttiin ja valtiontalouden netto-
24722: kilpailukyvyn kohentamista edelleen, sillä jo                               rahoitustarve, jonka odotettiin yltävän lähes 32
24723: päätetyt toimet paransivat kilpailukyä varsin                               mrd. markkaan, nousi peräti 72 mrd. markan
24724:                                                                             suuruiseksi. Tästä pankkitukea oli 22 mrd. mk ja
24725:                                                                             muita finanssisijoituksia 8 mrd. mk.
24726: 3. Kansantalouden kehitys                                                      Vaikka suunnitelluista säästötoimista kyettiin
24727:                                                                             toteuttamaan vain osa, valtiontalouden menojen
24728:                                                 1992*     1991     1992*    reaalikasvu jäi alle neljän prosentin, kun mu-
24729:                                               mrd. mk   määrän muutos o/o
24730:                                                                             kaan ei lueta pankkitukeen tarvittua rahoitusta.
24731: BKT .......................................      476     -7,1      -4,0     Tavoitteiden mukaisesti finanssipolitiikan pai-
24732: Tuonti...................................        122    -11,7        1,2
24733: Vienti....................................       128     -6,6        9,5
24734: Yksityinen kulutus...............                272     -3,5      -5,2     4. Finanssipolitiikan kasvuvaikutukset
24735: Julkinen kulutus..................               121       2,1     --0,4
24736: Yksityiset investoinnit.........                  72    -23,4     -19,4                                             1989     1990       1991 1992
24737: Julkiset investoinnit............                 15     -0,3      -5,3                                                    prosenttia
24738: Kotimainen kysyntä ............                  470     -8,3      -5,9
24739:                                                           1991     1992*    Kasvuvaikutus
24740:                                                                              Valtio .......................... .   -1,6       1,6       5,6   3,2
24741: Vaihtotase mrd. mk ........................ .             -27      -23       Kunnat ........................ .     -0,1       0,0       1,0   0,5
24742: Palkkasumma mrd. mk .................. ..                  230      216      Sosiaaliturvarahastot11               -0,6     --0,7       0,2   0,9
24743: Palkkasumma muutos,% .............. ..                   --0,1     -6,0
24744: Ansiotasoindeksi muutos,% ........ ..                       6,4      1,9    Yhteensä ........................ .    -2,2        0,9      6,8   4,6
24745: Kuluttajahintaindeksi muutos,% .. ..                        4,1      2,6
24746: Työttömyysaste, % ........................ ..              7,6      13,1    11 Ks. alaviite sivulla 9.
24747:                                                                                                 11
24748: 
24749: nopiste oli säästöjen aikaansaamisessa, mutta       tuloja ja finanssipolitiikan kysyntäsysäys muo-
24750: menoja kohdentamalla voitiin vaikuttaa myös         dostui noin prosenttiyksikön tulo- ja menoarvi-
24751: työllisyyteen ja yritysten toimintaedellytyksiin.   ossa ennakoitua suuremmaksi. Valtiontalouden
24752:    Tuotannon ja työllisyyden heikkeneminen          velka oli vuoden 1992 lopussa jo kolmannes
24753: vähensivät veronkorotuksista huolimatta vero-       bruttokansantuotteesta.
24754: 12
24755: 
24756: 
24757: 
24758: 
24759:                                3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO
24760:    Tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1992 oli 2,2                    myös tulojen alennuksilla tai kertymättä jäävillä
24761: milj. mk ylijäämäinen. Eduskuntakäsittelyssä                         tuloilla sekä menojen säästöillä, otettiin näitä
24762: menoja lisättiin nettomääräisesti 2 649 milj. mk.                    huomioon lisäbudjeteissa siltä osin kuin ne voi-
24763: Suurimmat lisäykset tehtiin korkomenoihin,                           tiin kohdistaa määrätyille momenteille. Lisä-
24764: eräisiin valtion      osuuksiin    kunnille ja                       budjeteilla menojen yhteismäärää lisättiin 14 941
24765: työttömyyskassoille sekä eläkkeisiin. Toisaalta                      milj. mk; lisäykset kohdistuivat erityisesti
24766: valtion osuutta sairausvakuutuslaista ja                             pääomasijoituksiin talletuspankkeihin, työllisyy-
24767: kansaneläkelaista johtuvista menoista voitiin                        den hoitoon ja sosiaaliturvaan. Verotulojen arvi-
24768: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen koro-                        oita alennettiin yhteensä 4 695 milj. mk;
24769: tuksen vuoksi pienentää yhteensä 3, 7 mrd. mk.                       liikevaihtoveroarviota laskettiin 5 400 milj. mk.
24770: Taantuman jatkuessa veroarvioita jouduttiin                          Muiden tulojen arviota korotettiin lisäbud-
24771: alentamaan eduskuntakäsittelyssä 3 565 milj.                         jeteissa 1 045 milj. mk. Nettolainanottoa merkit-
24772: mk. Menojen rahoittamiseksi nettolainanottoa                         tiin lisää 18 590 mi1j. mk. Lisäbudjeteilla tulojen
24773: lisättiin 6 460 milj. mk. Varsinainen tulo- ja                       arviota, nettolainanotto mukaan lukien, koro-
24774: menoarvio osoitti 2,9 milj. markan ylijäämää.                        tettiin nettomääräisesti 14 940 milj. mk. Tulo- ja
24775:    Kertomusvuonna annettiin neljä lisä-                              menoarvion sekä lisäbudjettien mukaan yli-
24776: budjettia. Koska tosiasiallisen tasapaino-                           jäämä oli 2,4 milj. mk.
24777: tilanteen kannalta olennaista merkitystä on                              Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 1 655
24778:                                                                      milj. mk pienemmiksi kuin menoarviot. Tulot
24779:                                                                      puolestaan olivat 5 104 milj. mk tuloarvioita
24780: 5. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot                            pienemmät. Tilinpäätös osoitti 3 447 milj. mar-
24781:                                                                      kan alijäämää; edellisenä vuonna alijäämä oli
24782:                                             1990     1991     1992   ollut 4 497 milj. mk. Siirtyvien ja maksu-
24783:                                                miljoonaa markkaa     suoritusta edustamatlomien kirjanpidollisten
24784:                                                                      erien 1) vaikutuksesta budjettitalous kuitenkin
24785: Verotulot') ............................     270     248       259   osoitti kassa-alijäämää 2 512 milj. mk.
24786: Sekalaiset tulot ....................        887     351       618       Koko valtiontalouden kassatuloja ja -menoja
24787: Eläkemaksut ........................       1 541   6 821     6652
24788: Korkotulot ............................    1 716   2 433     3 494   tarkasteltaessa otetaan budjettitalouden lisäksi
24789: Takaisin maksettavat lainat                3 592   3656      3880    huomioon budjetin ulkopuoliset rahastot2).
24790: Siirrot budjetista .................       6 101   2925      3167        Laman vuoksi valtiontalouden kassatulot il-
24791: Tulot ilman lainananottoa                  14108 16434      18 071   man lainanottoa jäivät kertomusvuonna 5,3 %
24792:                                                                      pienemmiksi kuin v. 1991.
24793: Kulutusmenot ......................          131    112       429        Valtiontalouden kassamenojen kasvu hidastui
24794: Siirtomenot ..........................       960    911       972    v. 1992 vain hieman eli 19 prosenttiin. Kasvu
24795: Reaalisijoitukset ..................          38     65        31
24796: Finanssisijoitukset ...............        7 684 10 659    25 524    1
24797: Korkomenot .........................          26  '292        850     ) Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huomioon
24798: Varastojen muutos ..............             175    376       129       siirtyvien erien kannan muutoksia, jotka kuitenkin
24799: Siirrot budjettiin ..................        119 4 810      6208        vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpäätökseen si-
24800:                                                                         sältyy eriä, joita vastaavia samanaikaisia maksu-
24801: Menot yhteensä ..................          9132 17 225     34144        suorituksia ei ole tai jotka eivät missään vaiheessa
24802:                                                                         merkitse kassatuloa tai -menoa.
24803: Tuloylijäämä ........................      9068     6212  5571       2
24804:                                                                       ) Asunto-olojen kehittämisrahasto, valtion eläkerahasto,
24805: Nettorahoitustarve 1-1 ......              4976    -791-16073           maatilatalouden kehittämisrahasto, varmuusvarasto-
24806:                                                                         rahasto, valtiontakuurahasto, valtion vakuusrahasto,
24807: ') Varmuusvarastointimaksu.                                             valtion ydinjätehuoltorahasto ja öljysuojarahasto.
24808:                                                                                                                                                                                                                                           13
24809: 
24810: Kuvio 6. Valtiontalouden tulot ja menot1l                                                                                                                                   nollisen taseen "budjetoimattomien sijoitusten"
24811: mrd. mk                                                                                                                                                                     tileillä oli vuoden lopussa 19 572 milj. mk, joka
24812: 210 -.-------;---....,----,..----~-----,                                                                                                                                    vastasi runsaan kuukauden menoja. Edellisessä
24813:                                                                                                                                                                             vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia oli ollut
24814: 200              .................................................. .
24815: 
24816:                                                                                                                                                           .-..
24817:                                                                                                                                                                   .         15 673 milj. mk ja vuoden-1990 lopussa 22 339
24818:                                                                                                                                                                             milj. mk. Kun kertomusvuodelta siirtyneet me-
24819: 190
24820: 
24821: 180                                          !····························+······························+·························+·········~·····
24822:                                                                                                                                                         .:                  not kasvoivat 1 251 milj. mk ja siirtyneet tulot
24823:                                                                                                                                                                             239 milj. mk, siirtyneistä eristä aiheutunut
24824:                                                                                                                MenotjJ'-'                                                   rahoitusvastuu lisääntyi 1 012 milj. mk. Lyhytai-
24825: 170 +······························t·······························;··························•·····i·························_,.r+·······························i
24826:                                                                                                                                                                             kaiset rahoitusvaraukset kasvoivat 3 899 milj.
24827: 1~          +···························j·····························     i····························f···          ··~~
24828:                                                                                                                         1
24829:                                                                                                                            ···+·························1                   mk, ja vuoden lopussa ne ylittivät siirtyneiden
24830:                                                                                                                  ,,'
24831: 150 +··························i································i································'~····:,·······················i··························· !
24832:                                                                                                                                                                             menojen ja tulojen nettomäärän 9 989 milj. mar-
24833:                                                                                                                                                                             kalla.
24834: 140                                                                                           ~~,.. ""······~·················!
24835:                                                             ,/~./                                               Tulot~
24836: 130 +·················· · t··········~c········:±.::;:;;,""····················e·····················+·····················                                         1
24837: 
24838: 
24839: 
24840: . . :;;z-
24841: 120
24842: 
24843: 
24844: 
24845: 
24846: 100
24847:                1988
24848:                                            .,..'k~r--
24849:                                                . . . . . . . . .-'. . . ;. . . . . . . . . . . . . . . . ;. . . . . . . . . . . . . . . .;. . . . . . . . . . . . . . . 1
24850: 
24851:                                              1989                           1990                          1991                          1992
24852:                                                                                                                                                                             6. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino
24853: 
24854:                                                                                                                                                                                                                   1990      1991
24855:                                                                                                                                                                                                                      miljoonaa markkaa
24856:                                                                                                                                                                                                                                        1992
24857: 
24858: 
24859:                                                                                                                                                                             Budjettitalous
24860: 11 12 kuukauden liukuva summa.
24861:                                                                                                                                                                             Tulot ilman rahoitus-
24862:                                                                                                                                                                             taloustoimia .................     135 055    135 461    127 938
24863:                                                                                                                                                                             Menot ilman rahoitus-
24864:                                                                                                                                                                             taloustoimia .................     138 386    165 090    174 826
24865:                                                                                                                                                                             Tuloylijäämä (+) ........•..       -3331     -29629     -46888
24866:  aiheutui ensisijaisesti pankkituesta, jota makset-                                                                                                                         Finanssisijoitukset,
24867:  tiin 22,3 mrd. mk. Ilman sitä menot lisääntyivät                                                                                                                           netto(-) .......................    -967      -1884      -8803
24868:  nimellisesti 6 % ja reaalisesti 4 %. Edellisenä                                                                                                                            Nettorahoitustarve (-)             -4298     -31513     -55691
24869:  vuonna menot ilman velan kuoletuksia kasvoi-
24870:                                                                                                                                                                             Rahastotalous
24871:  vat kiintein hinnoin 15 %. Kun valtiontalouden                                                                                                                             Tulot ilman rahoitus-
24872:  menot lisääntyivät huomattavasti ja tulot ilman                                                                                                                            taloustoimia .................      10 516     12778      14 191
24873:  lainanottoa supistuivat, nettorahoitustarve kas-                                                                                                                           Menot ilman rahoitus-
24874:  voi edellisen vuoden 32,3 mrd. markasta                                                                                                                                    taloustoimia .................       1 448      6566       8620
24875:  kertomusvuonna 71,8 mrd. markkaan. Kun lai-                                                                                                                                Tuloylijäämä (+) ...........         9068       6212       5 571
24876:  noja nostettiin valtiontalouteen 70,7 mrd. mk                                                                                                                              Finanssisijoitukset,
24877:  enemmän kuin kuoletuksia maksettiin, valtion-                                                                                                                              netto(-) .......................   -4092      -7003     -21644
24878:  talouden kassa-alijäämä oli 1,2 mrd. mk.                                                                                                                                   Nettorahoitustarve (-)               4976      -791     -16073
24879:      Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman
24880:                                                                                                                                                                             Valtiontalous 11
24881:  valtiolle takaisin maksettuja lainoja ja netto-                                                                                                                            Tulot ilman rahoitus-
24882:  lainanottoa olivat kertomusvuonna 41,4 mrd.                                                                                                                                taloustoimia .................     139 351    134 626    126 617
24883:  mk pienemmät kuin valtion tavaroiden ja palve-                                                                                                                             Menot ilman rahoitus-
24884:  lusten ostot ja siirtomenot. Valtiontalouden                                                                                                                               taloustoimia .................     133 614    158 043    168017
24885:  tuloalijäämä suureni edellisen vuoden 23,4 mrd.                                                                                                                            Tuloylijäämä (+) .....•.....         5737    -23417     -41400
24886:  markasta 41,4 mrd. markkaan. Kun netto-                                                                                                                                    Finanssisijoitukset,
24887:  finanssisijoitukset olivat 30,4 mrd. mk, netto-                                                                                                                            netto(-) .......................   -5059      -8887     -30 447
24888:  rahoitustarve oli 71,8 mrd. mk, mikä suhteessa                                                                                                                             Nettorahoitustarve (-)                678    -32304     -71847
24889:  kansantuotteeseen oli 15,1 %.
24890:                                                                                                                                                                             Valtion netto-
24891:      Kun valtiontalouden rahoitusalijäämän kat-                                                                                                                             lainanotto .....................     1202     25659       70692
24892:  tamiseksi otettiin lainaa nettomääräisesti 70 692
24893:  milj. mk, kertomusvuoden kokonaistulot jäivät                                                                                                                              1
24894:                                                                                                                                                                                 )   Budjettitalouden ja rahastojen tulojatai menoja ei voi
24895:   1 154 milj. mk menoja pienemmiksi. Varsinaisia                                                                                                                                    sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen
24896:  lyhytaikaisia rahoitusvarauksia eli varoja hallin-                                                                                                                                 vuoksi.
24897: 14
24898: 
24899: Kuvio 7. Valtiontalouden nettorahoitustarve 1-1 11       Budjettitalouden velka vuoden 1992 päätty-
24900:  mrd. mk                                             essä oli 153,0 mrd. mk ja rahastotalouden velka
24901:  10 .-----,---~--~~~--,-----,----.                    22,3 mrd. mk. Kun budjettitalouden velasta 9,7
24902:                                                       mrd. mk oli otettu valtion eläkerahastolta, koko
24903:                                                      -valtiontalouden velka oli kertomusvuoden lo-
24904:                                                       pussa 165,6 mrd. mk (valtionvelkaa käsittele-
24905:                                                       vässä luvussa velka valtion eläkerahastolle on
24906:                                                       sisällytetty valtionvelkaan). Vuoden aikana
24907:                                                       velka kasvoi nettolainanoton ja valuuttakurssi-
24908:                                                       muutosten vuoksi 81,7 mrd. mk. Valtiontalou-
24909:                                                       den velka oli neljänneksen suurempi kuin saman
24910:                                                       vuoden tulot ilman lainanottoa; edellisenä
24911:                                                       vuonna velka oli vain 60% tuloista. Velan suhde
24912: -60                                                   kansantuotteeseen kaksinkertaistui ja oli vuo-
24913:                                                       den lopussa 34,8 %. Valtiontalouden velasta
24914: -70                                                   valuuttamääräisen velan osuus nousi 64 pro-
24915: -80                                                   senttiin.
24916:       1987   1988    1989    1990    1991    1992
24917: 
24918: ' 1 12 kuukauden liukuva summa.
24919:                                                                                                                                                   15
24920: 
24921: 
24922: 
24923: 
24924:                                                          4. VALTION TULOT
24925:    Hallituksen esitys kertomusvuoden tulo-                                                nettiin nopeasti heikentyneen taloudellisen kehi-
24926: arvioksi oli 170 175 milj. mk. Eduskunta-                                                 tyksen vuoksi yhteensä 3 565 milj. mk. Tulo-
24927: käsittelyssä tuloarviota korotettiin nettomää-                                            arvioon merkittiin lisää nettolainanottoa 6 460
24928: räisesti 2 649 milj. mk. Verotulojen arvioita alen-                                       milj. mk.
24929: 
24930: 
24931: 1. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1992
24932: 
24933:                                                                     Esitys       Hyväksytty         Hyväksytyt   Tuloarviot Tilinpäätös Kassa-
24934:                                                                     tulo-        tuloarvio          lisäykset ja yhteensä               laskelma
24935:                                                                     arvioksi                        vähennykset
24936:                                                                     miljoonaa markkaa
24937: 
24938: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot ....... .                       119 048            115 483   -4695          110 788        105 108   105 108
24939: 12 Os. Sekalaiset tulot .............................. .               17 791             17 836      855          18 692         19 139    18 758
24940: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ... .                           4 074              3 804                    3 804          3 861     3 868
24941: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion
24942:        virastot ja laitokset ........................ .                    241               220                      220            202       204
24943: 15 Os. Lainat ...............................................           29 022            35 482    18 780         54 262         54 350    54 350
24944: Yhteensä .....................................................        170175             172 825    14940         187 765        182 660   182 288
24945: 
24946: 
24947: 8. Valtiontalouden kassatulot
24948: 
24949:                                                                                                     1990           1991          1992      Muutos
24950:                                                                                                                                            1992/91
24951:                                                                                                              miljoonaa markkaa               %
24952: 
24953: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... .                                  42 611        41 054         34 310    -16
24954: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .......... .                                   47 370        44 648         42 030     -6
24955: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut .................. .                                 2 514         2 043          1 678    -18
24956: Valmisteverot .............................................................................         17 334        18 440         18 512      0
24957: Muut verot ja veronluontaiset tulot .........................................                       11 099         9 259          8 836     -5
24958: 
24959: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä ................................ .                         120 928       115 444     105 367        -9
24960: Sekalaiset tulot 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••       12 460        13 305         14 778      11
24961: Korkotulot ja voiton tuloutukset ...............................................                     5 606         5 723          6 277      10
24962: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
24963:    rahoituskatteet ........................................................................            357            153           195     27
24964: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .........................................                      4 260          4 443         5 052     14
24965: 
24966: Tulot ilman lainanottoa ............................................................               143 612       139 068     131 669       -5
24967: 
24968: Nettolainanotto ..........................................................................           1 202        25 659         70 692
24969: 
24970: Kassatulot yhteensä ..................................................................             144 814       164 727     202 362        23
24971: 11 Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit.
24972: 16
24973: 
24974:    Kertomusvuoden aikana lisättiin budjetoituja                                        kansantuotteeseen laski hieman. Sen sijaan työ-
24975: tuloja nettomääräisesti 14 940 milj. mk, mikä                                          eläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen
24976: sisälsi verojen tuottoarvioiden vähennyksiä                                            saamien maksujen suhde kansantuotteeseen ko-
24977: 4 695 milj. mk ja nettolainanoton lisäystä 18 590                                      hosi runsaan prosenttiyksikön. Vuonna 1992
24978: milj. mk. Kertomusvuodelle budjetoidut tulot                                           veroaste oli 4 7, 1 %.
24979: olivat yhteensä 187 765 milj. mk.                                                         Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä
24980:    Tilinpäätöksen mukaan tulot olivat 5 104                                            määrin maksuunpannut verot saadaan todella
24981: milj. mk pienemmät, ja budjettitalouden kassa-                                         kannetuiksi. Yleensä verojäämät ovat kasvaneet
24982: tulot 5 477 milj. mk pienemmät kuin kaikki                                             markkamääräisesti, mutta supistuneet suhteessa
24983: budjetoidut tulot. Koko valtiontalouden kassa-
24984: tulot1) nousivat 202 362 milj. markkaan (tau-
24985: lukko 8 ja liite 4); tästä oli valtion myöntämien
24986:                                                                                        Kuvio 8. Valtiontalouden verotulot, prosenttia brutto-
24987: lainojen takaisinmaksuja 5 052 milj. mk ja netto-                                               kansantuotteesta
24988: lainanottoa 70 692 milj. mk.
24989:    Valtiontalouden verotulot supistuivat 8,7 %,                                           10 ,----------------------------------,
24990: lähes 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kan-                                                                            B
24991: santuotteen arvo. Tulo- ja varallisuusveron
24992: tuotto väheni 13 prosenttiyksikköä palkkasum-                                                 8
24993: man supistumista enemmän. Tästä 7 prosent-
24994: tiyksikköä aiheutui vertailuvuoden 1991 yli-
24995: pidätyksen poisjäämisestä. Välillisten verojen                                                6
24996: tuottoa vähensi kotimaisen kysynnän piene-
24997: neminen. Auto- ja moottoripyöräveroa kertyi
24998: kuudesosa vähemmän sekä leimaveroa kah-                                                       4
24999: deksasosa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
25000:    Valtiontalouden veroaste aleni puoli prosent-
25001:                                                                                               2
25002: tiyksikköä. Myös kunnallisveron tuoton suhde
25003: 
25004: 1l   Budjettitalouden tulot miinus siirrot rahastoista plus                                   0
25005:      rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = valtionta-                                        1987              1990             1992*
25006:      louden tulot. Valtiontalouden laskelmissa on liiketoi-
25007:      mintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten                              A = tulo- ja varallisuusvero
25008:      käyttötuloksista esitetty rahoituskatteet tulopuolella                            B = liikevaihtovero
25009:      ja lisärahoitustarpeet menopuolella.                                              C = muut verot
25010: 
25011: 
25012: 
25013: 9. Verojäämät
25014: 
25015:                                                                                                     1990         1991           1992           Muutos
25016:                                                                                                                                                1992/91
25017:                                                                                                            miljoonaa markkaa                      %
25018: 
25019: Ennakkovero ...............................................................................        1 245        1 629          1 528            -6
25020: Kannossa maksettavat verotuslain mukaiset verot .............. ..                                  2 829        4 203          5 704             36
25021: Perintö- ja lahjavero ..................................................................              48           68             81             20
25022: Maksuunpannut työnantajasuoritukset .................................. .                           2 536        3 462          4152              20
25023: Muut maksuunpannut välittömät verot .................................. .                              36           38             49             27
25024: 
25025: Välittömät verot yhteensä ...................................................... ..                6694         9400         11 513              22
25026: 
25027: Maksuunpantu liikevaihtovero .................................................                     2 716        3 937          5 055             28
25028: Muut maksuunpannut välilliset verot .................................... ..                            7           10             13             32·
25029: 
25030: Välilliset verot yhteensä ......................................................... ..             2 723        3 947          5068              28
25031: 
25032: Verojäämät yhteensä ............................................................... .              9 417       13 347        16 581              24
25033:                                                                                                                                                  17
25034: 
25035: verojen tuottoon. Kertomusvuonna tämä suhde-                                               suoritukset eri veronsaajille määräytyvät
25036: luku nousi 4 prosenttiyksikköä ja jo edel-                                                 kertyneiden verotulojen mukaan, uudet
25037: lisenäkin vuonna runsaan prosenttiyksikön.                                                 verojäämät vähentävät kaikkien veronsaajien
25038: Verojäämät lisääntyivät kaikkiaan 24,2% ja                                                 kassatuloja niiden osuuksien suhteessa.
25039: olivat vuoden päättyessä 16 581 milj. mk.                                                  Kertomusvuonna verojäämien kasvu merkitsi
25040: Verojäämät sisältävät välittömien verojen osalta                                           3 234 milj. markan jäämistä pois veronsaajien
25041: kaikille veronsaajille kuuluvia osuuksia. Koska                                            tuloista.
25042: 
25043: 
25044: 
25045: 
25046:                 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
25047:    Muutokset kertomusvuodelta 1992 toimitet-                                               konpidätys toimitettiin vuoden 1991 pidätys-
25048: tavan verotuksen perusteissa olivat vähäisempiä                                            perusteiden mukaan.
25049: kuin kolmena edellisenä vuonna. Henkilö-                                                       Vuoden 1990 tuloihin perustunut verotus val-
25050: verotuksen tulo- ja varallisuusveroasteikot py-                                            mistui viivästyneenä 31.1.1992. Vuoden 1990
25051: syivät ennallaan. Vähennyksiin ei tehty inflaatio-                                         lopullisen verotuksen veronpalautusten, 7 696
25052: tarkistuksia. Korkovähennyksen perusteisiin                                                milj. mk, maksaminen siirtyi vuoden 1992 maa-
25053: tehtiin joitakin muutoksia. Korkojen vä-                                                   liskuuhun. Viivästyneille veronpalautuksille
25054: hennyskelpoinen osuus alennettiin 80 prosen-                                               maksettiin hyvityksiä 577 milj. mk. Myös vuo-
25055: tista 75 prosenttiin. Vähennyksen enimmäis-                                                den 1990 lopullisen verotuksen jälkikanto
25056: määrä puolisoilla nostettiin 26 000 markkaan.                                              ajoittui kokonaisuudessaan vuoden 1992 puo-
25057: Sairauskuluvähennyksestä luovuttiin; sen pois-                                             lelle. Valmistuneen verotuksen mukainen jälki-
25058: tamisen arvioitiin lisäävän valtion verotuloja 400                                         kanto oli 11 436 milj. mk. Koronluonteisia lisä-
25059: milj. markalla.                                                                            maksuja perittiin 793 milj. mk.
25060:    Yhteisöjen tuloverokanta aleni 23 prosentista                                               Myös vuoden 1991 tuloihin kohdistunut lo-
25061:  19 prosenttiin. Yritysverotuksen veropohjaan                                              pullinen verotus viivästyi ja veronpalautukset ja
25062: vaikuttavista muutoksista merkittävin oli                                                  jälkikanto siirtyivät vuoden 1993 puolelle. Sen
25063: investointivarauksesta luopuminen.                                                         sijaan valtion ja muiden veronsaajien välisen
25064:     Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel-                                          jakosuhteen oikaisu tapahtui jo joulukuussa
25065: leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet                                           1992 ja sen perusteella valtiolta perittiin 2,1 mrd.
25066: varallisuusverosta vapaita.                                                                mk, mikä pienensi valtiolle v. 1992 jäävää tulo-
25067:     Vuoden 1992 henkilökohtaiset ennakon-                                                  ja varallisuusverokertymää. Tulon ja varallisuu-
25068: pidätysprosentit tulivat voimaan 1.5.1992.                                                 den perusteella kannettavat verot yhteensä su-
25069: Tammi-huhtikuussa valtion tuloveron enna-                                                  pistuivat 16,4 %, ja niitä kertyi 34 310 milj. mk.
25070: 
25071: 
25072: 
25073: 10. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
25074: 
25075:                                                                                                        1990         1991            1992   Muutos
25076:                                                                                                                                            1992/91
25077:                                                                                                               miljoonaa markkaa               %
25078: 
25079: Tulo- ja varallisuusvero .............................................................               41 508        39 527         32 009   -19
25080: Korkotulojen lähdevero .............................................................                                  276          1 069
25081: Perintö- ja lahjavero ..................................................................                871           990          1 019     3
25082: Arpajaisvero ...............................................................................            233           261            213   -18
25083: 
25084: Yhteensä .................................................................................... .      42 611        41054      34310        -16
25085: 
25086: 
25087: 
25088: 
25089: 3 331006S
25090: 18
25091: 
25092:               4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
25093:     Liikevaihtoverotuksen kokonaisuudistukseen                                             hemmän. Tuotto oli kaikkiaan 40 010 milj. mk,
25094: liittyen tuli 1.10.1991 voimaan uusi liikevaihto-                                          josta Oy Alko Ab suoritti 1 344 milj. mk. Liike-
25095: vero laki, jonka yhteydessä yritysten tuotanto-                                            vaihtoveron kertymää supisti jäämien kasvu
25096: panoshankintoihin sisältyvän veron vähennys-                                               1 118 milj. markalla.
25097: oikeutta laajennettiin. Uudistuksen arvioitiin                                                Vakuutusmaksuverokannan korotus 21,2
25098: vähentävän verotuottoa noin 3 mrd. markalla                                                prosentista 22 prosenttiin maksusta, johon vero
25099: vuodessa. Sittemmin vero korotettiin 21,2 pro-                                             ei sisälly, tuli voimaan kertomusvuoden alusta.
25100: sentista 22 prosenttiin, minkä arvioitiin lisäävän                                         Vakuutusmaksuveron tuotto supistui 2,9% ja
25101: veron tuottoa 1,6--1,7 mrd. mk vuodessa.                                                   sitä kertyi 1 674 milj. mk. Apteekkimaksuja
25102:     Laman vuoksi liikevaihtoveroa kertyi kerto-                                            kertyi 18,1 % edellisvuotista enemmän eli 346
25103: musvuonna kuitenkin 6,2 % edellisvuotista vä-                                              milj. mk.
25104: 
25105: 
25106: 
25107: 11. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
25108: 
25109:                                                                                                       1990         1991          1992     Muutos
25110:                                                                                                                                           1992/91
25111:                                                                                                              miljoonaa markkaa              %
25112: 
25113: Liikevaihtovero ...........................................................................         45 534       42 632      40 010        -6
25114:    siitä Oy Alko Ab ......................................................................           1 362        1 408       1 344        -5
25115: Vakuutusmaksuvero ..................................................................                 1 563        1 724       1 674        -3
25116: Apteekkimaksut ..........................................................................              273          293         346         18
25117: 
25118: Yhteensä .....................................................................................      47 370       44648       42 030        -6
25119: 
25120: 
25121: 
25122: 
25123:                                                                  4.3. Valmisteverot
25124:    Tupakkatuotteista suoritettavaa lisäveroa ko-                                              Oluen ja muiden alkoholijuomien vero-
25125: rotettiin ja savukkeille määrättiin kappale-                                               perusteet pidettiin ennallaan. Edellisvuoden hin-
25126: kohtainen lisävero 1.9.1992. Vähittäishinnat                                               nankorotuksista johtuen alkoholijuomien hinnat
25127: nousivat keskimäärin 9 %. Tupakkaveron ker-                                                olivat keskimäärin 3, 7 % korkeammat kuin v.
25128: tymä supistui 6,5 %,ja sitä kertyi 2 969 milj. mk.                                         1991. Olutveron kertymä supistui 3,2% ja jäi
25129: 
25130: 
25131: 12. Valmisteverot
25132: 
25133:                                                                                                       1990         1991          1992     Muutos
25134:                                                                                                                                           1992/91
25135:                                                                                                              miljoonaa markkaa               %
25136: 
25137: Tupakkavero ...............................................................................          2 823        3 175          2 969     -6
25138: Olutvero ......................................................................................      2 473        2 614          2 530     -3
25139: Alkoholijuomavero ....................................................................               4 927        4 516          4 173     -8
25140: Elintarviketuotteiden valmistevero ..........................................                          215          239            224     -6
25141: Polttoainevero ............................................................................          5 734        6 487          7 003       8
25142: Muut valmisteverot ...................................................................               1 162        1 409          1 613      14
25143: Yhteensä .....................................................................................      17 334       18440           18 512      0
25144:                                                                                                                                                                  19
25145: 
25146: 2 530 milj. markkaan. Alkoholijuomaveron ker-                                                                                        Valmista- Liikevaih- Yhteensä
25147: tymä pieneni vieläkin enemmän eli 7,6% ja jäi                                                                                          vero      tovero
25148: 4 173 milj. markkaan.                                                                                                                          prosenttia
25149:    Vuoden 1992 alussa korotettiin moottori-
25150: bensiinin perusveroa 10 p/lja lyijyllisen bensiinin                                         Väkevät alkoholijuomat                         60       18       78
25151: lisäveroa 25 p/1. Moottoribensiinin perusveroa                                              Väkevät viinit .................               55       18       73
25152:                                                                                             Miedot viinit ...................              45       18       63
25153: korotettiin lisää 1.6.1992 20 p/1 1,88 mark-                                                Long drink-juomat .........                    40       18       58
25154: kaan litralta. Veroperusteiden korotuksen joh-                                              Vahva olut ......................              40       18       58
25155: dosta polttoaineveron kertymä kasvoi 8 % ja                                                 Keskiolut ........................             30       18       48
25156: nousi 7 003 milj. markkaan.
25157:    Sokeriveroa korotettiin kertomusvuoden                                                   Savukkeet .......................              56       18       74
25158: alusta 3 pennillä 1,49 markkaan kilolta.                                                    Piipputupakka ................                 44       18       62
25159:                                                                                             Sikarit .............................          31       18       49
25160:    Fosforilannoiteverolaki kumottiin vuoden
25161: 1992 alusta, ja lannoitteista ryhdyttiin kanta-
25162: maan lannoiteveroa 1,70 mk fosforikilolta ja                                                   Kaikkien välillisten verojen osuus tuotteiden
25163: 2,90 mk typpikilolta. Syyskuun 1992 alussa                                                  hinnoista on vieläkin suurempi, sillä useiden
25164: typpikilolta perittyä veroa alennettiin 2,60 mark-                                          tuotteiden hintoihin sisältyy myös tulleja, tuonti-
25165: kaan.                                                                                       maksua ja tasausveroa sekä alkoholijuomissa
25166:     Kertomusvuoden alussa korotettiin rehujen                                               lisäksi Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttamaa yli-
25167: rasva- ja valkuaisveroa 30 pennillä 1,90 mark-                                              jäämää. Myös polttoaineiden hinnoissa on vero-
25168: kaan valkuaisaine- ja rasvakilolta.                                                         jen osuus huomattava. Valmisteveronja/tai liike-
25169:    Eräiden valmisteverojen avulla pyritään ra-                                              vaihtoveron lisäksi kannettiin pohtoaineista
25170: joittamaan haitallisten tuotteiden kulutusta. Tä-                                           myös varmuusvarastointimaksua, joka tulou-
25171: män vuoksi verojen osuus tuotteiden hinnoista                                               tettiin suoraan varmuusvarastorahastoon.
25172: saattaa olla suhteellisen korkea. Valmisteverojen                                              Kaikkiaan valmisteveroja kertyi yhteensä
25173: ja liikevaihtoveron osuus tärkeimpien tällaisten                                             18 512 milj. mk eli suunnilleen yhtä paljon kuin
25174: tuotteiden hinnoista vuoden 1992 lopussa oli:                                               V. 1991.
25175: 
25176: 
25177: 
25178: 
25179:                                                                      4.4. Muut verot
25180:    Tuontitullia kannettiin 1 139 milj. mk eli                                               vuonna. Tasausvero poistettiin 1.7.1991 teol-
25181: 7,6% edellisvuotista vähemmän. Supistuminen                                                 lisuuden käyttöön tulevista raaka-aineista,
25182: aiheutui lähinnä henkilöautojen ja muiden kestä-                                            tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista.
25183: vien kulutustavaroiden tuonnin arvon laskusta                                               Tasausveron määriä alennettiin 0,3 prosenttiyk-
25184: 18 prosentilla.                                                                             sikköä liikevaihtoverouudistusta vastaavasti
25185:    Tuontimaksuja kannettiin 73 milj. mk.                                                    1.10.1991 ja samalla poistettiin sähköenergian
25186: Kokonaistuotosta yli 75 % kertyi koiran- ja                                                 tasausvero. Nämä perustemuutokset vaikuttivat
25187: kissanruokien, juustojen sekä lampaanlihan                                                  täysimääräisesti vasta kertomusvuonna. Keski-
25188: tuonnista.                                                                                  määräinen veroprosentti v. 1992 oli 1,6 %.
25189:    Tasausveroa kannettiin kertomusvuonna 465                                                   Huomattava osa leimaverosta kertyy asunto-
25190: milj. mk, eli 38,1 %vähemmän kuin edellisenä                                                ja kiinteistökaupoista sekä velkakirjoista ja
25191: 
25192: 13. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
25193: 
25194:                                                                                                                1990                 1991          1992    Muutos
25195:                                                                                                                                                           1992/91
25196:                                                                                                                          miljoonaa markkaa                   %
25197: 
25198: Tuontitulli ......................................................................................            1 379            1 232            1139       -8
25199: Tuontimaksut ................................................................................                    70               58              73        26
25200: Tasausvero ....................................................................................               1 065              752             465      -38
25201: Yhteensä .......................................................................................              2 514            2043             1 678     -18
25202: 20
25203: 
25204: 14. Muut verot ja veronluonteiset tulot
25205: 
25206:                                                                                                          1990         1991          1992    Muutos
25207:                                                                                                                                             1992/91
25208:                                                                                                                 miljoonaa markkaa              o/o
25209: 
25210: Leimavero ...................................................................................           3 970        3 456          3 021   -13
25211: Auto- ja moottoripyörävero ......................................................                       4143         2 380          1 987   -17
25212: Moottoriajoneuvovero ..............................................................                       833          863            817    -5
25213: Oy Alko Ab:n ylijäämä ...............................................................                   1 200        1 422          1 501      6
25214: Muut ............................................................................................         953        1138           1 511     33
25215: Yhteensä .................................................................................... .        11099         9 259          8837     -5
25216: 
25217: 
25218: muista saamistodisteista. Kertomusvuoden                                                     Jannes edellisvuotista vähemmän. Auto- ja
25219: alussa korotettiin passien leimaveroa keskimää-                                              moottoripyöräveron tuotto oli 1 987 milj. mk eli
25220: rin 23 %ja muita leimaveroja keskimäärin 15 %.                                                16,5% pienempi kuin edellisenä vuonna.
25221: Pörssissä tehdyt osakekaupat vapautettiin                                                       Moottoriajoneuvoveron perusteita ei muu-
25222: 1.5.1992 leimaverosta. Leimaveroa kannettiin                                                 tettu. Veron kokonaistuotto oli 817 milj. mk eli
25223: 3 021 milj. mk eli 12,7% edellisvuotista vähem-                                              5,3 % edellisvuotista pienempi.
25224: män.                                                                                            Matkustajavero tuli voimaan 15.1.1992. Sitä
25225:     Luottoveroa ryhdyttiin kantamaan vuoden                                                  kannettiin tilauslentoon ja laivamatkaan osallis-
25226: 1992 alusta myös luonnollisten henkilöiden otta-                                             tuvasta matkustajasta. Matkustajaveroa kertyi
25227: mista ulkomaisista luotoista. Veron tuotto oli                                               209 milj. mk.
25228: silti 8,1 % edellisvuotista vähemmän.                                                           Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttama ylijäämä
25229:     Autoveroperusteita ei muutettu v. 1992.                                                  nousi 1 501 milj. markkaan eli 5,6% suurem-
25230: Heikko taloudellinen kehitys vähensi autojen                                                 maksi kuin v. 1991.
25231: kysyntää. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin nel-
25232: 
25233: 
25234: 
25235: 
25236:                                                                       4.5. Muut tulot
25237:    Verojen osuus tuloista ilman lainanottoa on                                                  Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista
25238: useana vuonna ollut 85 %, mutta aleni                                                        palveluksista kannettavista maksuista, valtion
25239: kertomusvuonna 80 prosenttiin. Veroilla ja                                                   antamien lainojen koroista ja kuoletuksista sekä
25240: muilla tuloilla on aiempina vuosina rahoitettu                                               muista finanssisijoituksista saaduista koroista ja
25241: 95 % valtion menoista ilman kuoletuksia, mutta                                               osingoista. Palveluista kannettuja maksuja ovat
25242: v. 1991 tämä suhdeluku aleni 81 prosenttiin ja                                               mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja
25243: v. 1992 65 prosenttiin. Nettolainanotolla on                                                 tarkastustoiminnan tulot sekä erilaiset liikentee-
25244: siten rahoitettu menoista keskimäärin 4 %,                                                   seen liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet
25245: v. 1991 kuitenkin jo 19 % ja v. 1992 35 %.                                                   valtion hoitamista tehtävistä, kuten vero-
25246: Muiden tulojen kuin verotulojen osuus on pysy-                                               toimistojen ja poliisilaitoksen menoista, pai-
25247: nyt 13-17 prosentin vaiheilla. Osa näistäkin                                                 kallisteiden menoista yms. sisältyvät muihin tu-
25248: tuloista on eräänlaisia veroja -ja kansainväli-                                              loihin.
25249: sissä vertailuissa ne sisällytetäänkin veroihin -                                               Valtio sai antamistaan lainoista v. 1992
25250: vaikka kaikkien niiden suorittaminen ei yksityi-                                             korkotuloja 2 817 milj. mk eli 33,2% enemmän
25251: sen kansalaisen osalta perustu "pakkoon". Täl-                                               kuin edellisenä vuonna. Korkotulot asunto- ja
25252: laisia ovat mm. valtion osuus vedonlyönnistä                                                 perusparannuslainoista kasvoivat 35 %; korko-
25253: hevoskilpailuissa saadusta tulosta, metsästys- ja                                            tuotto suhteessa lainakantaan kertomusvuoden
25254: kalastusmaksut sekä viivästyskorot, jäämä-                                                   alussa nousi puoli prosenttiyksikköä ja oli 4,4 %.
25255: maksut ja veronlisäykset veronmaksun laimin-                                                 Muiden lainojen keskimääräinen tuotto oli
25256: lyömisestä määräaikana.                                                                      6,9 %eli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin v.
25257:                                                                                                                                              21
25258: 
25259: 15. Muut tulot
25260: 
25261:                                                                                                      1990          1991          1992    Muutos
25262:                                                                                                                                          1992/91
25263:                                                                                                              miljoonaa markkaa              %
25264: 
25265: Sekalaiset tulot ...........................................................................        12 460       13 305      14 778        11
25266: -osuus veikkausvoittovaroista 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••                       1 957        2 276       2 543        12
25267: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä
25268:     määräaikana ..........................................................................            298           339           427      26
25269: -liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
25270:     omaisuuden myynnit ............................................................                      4            6           9        50
25271: -muut .......................................................................................       10 201       10 684      11 799        10
25272: Korkotulot ja voiton tuloutukset ...............................................                     5 606        5 723       6 277        10
25273: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
25274:    rahoituskatteet ........................................................................            357          153            195     27
25275: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .........................................                      4 260        4 443          5 052     14
25276: 
25277: Yhteensä .....................................................................................     22683         23 624      26302         11
25278: 
25279: 1>Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa                                saa-
25280:   dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto.
25281: 
25282: 
25283: 
25284: 1991. Valtion liikelaitosten rahoituskatteet kas-                                         nojen osalle. Näiden valtiolta saamista lainoista
25285: voivat kertomusvuonna 27 %, ja niitä oli 195                                              suuri osa on annettu maatilatalouden kehit-
25286: milj. mk.                                                                                 tämisrahaston kautta.
25287:    Valtion myöntämiä lainoja maksettiin takai-                                               Korot obligaatioista ja talletuksista kasvoivat
25288: sin 5 052 milj. mk eli 13,7% enemmän kuin                                                 10,7 %. Lyhytaikaisista sijoituksista kertyi
25289: edellisenä vuonna. Takaisin maksetuista lai-                                              korkoa yhteensä 2 408 milj. mk eli lähes
25290: noista 1 317 milj. mk oli asunto- ja perusparan-                                          edellisvuotinen määrä. Osinkotulot jäivät ker-
25291: nuslainoja, mikä vastasi 3,4 % asuntolainojen                                             tomusvuonna 295 milj. markkaan. Saadut osin-
25292: kannasta kertomusvuoden alussa. Y dinjäte-                                                got merkitsivät keskimäärin 4,0 prosentin tuot-
25293: huoltorahaston antamien lainojen takaisin-                                                toa budjettivaroin rahoitetulle valtionyhtiöiden
25294: maksuja oli 1 866 milj. mk. Loppuosa lainojen                                             osakepääomalle. Vuonna 1991 vastaava tuotto
25295: takaisinmaksuista jakautui lähinnä maa- ja met-                                           oli 8,7 %.
25296: sätalouden sekä teollisuuden ja muiden elinkei-
25297: 22
25298: 
25299: 
25300: 
25301: 
25302:                                                          5. VALTION MENOT
25303:    Vuoden 1992 varsinaisen menoarvion menot                                          Rahaston rahaliikenne, lainanotto ja pääoma-
25304: olivat 9 %suuremmat kuin v. 1991. Hyväksytyn                                         tuki, ei näy valtion budjetissa. Lisäbudjettien
25305: budjetin loppusumma oli 2,6 mrd. mk suurempi                                         menosumma oli 8,6 % varsinaisesta budjetista.
25306: kuin menoarvioesitys. Menoarvioesityksen me-                                         Lisäbudjettien osuus kasvoi edelleen, 1980-lu-
25307: nojen arvioitiin alunperin kasvavan kiintein hin-                                    vulla se oli keskimäärin 4,4 %.
25308: noin vain puolisen prosenttia. Menojen kasvun                                           Ensimmäisessä lisäbudjetissa myönnettiin li-
25309: hidastamiseksi budjettiesityksessä tavoiteltiin                                      sämäärärahoja yhteensä 9,6 mrd. mk, ja vähen-
25310: yhteensä noin 10 mrd. markan säästöjä lakisää-                                       nykset mukaan luettuina nettolisäys oli 9,3 mrd.
25311: teisiin menoihin.                                                                    mk. Valtaosa tästä oli talletuspankeille myön-
25312:    Vuonna 1992 annettiin 4 lisämenoarviota,                                          netyt 8,0 mrd. markan pääomansijoitukset
25313: joissa määrärahoja lisättiin nettomääräisesti                                        Muut lisäykset kohdistuivat pääasiassa työlli-
25314: 14,9 mrd. mk. Talouden laman syveneminen                                             syyden hoitoon varsinaisen työvoimapolitiikan
25315: lisäsi työttömyyteen sidoksissa olevia menoja.                                       sekä työllisyyttä edistävien investointien ja han-
25316: Toinen merkittävä lisäbudjetteihin otettu meno-                                      kintojen kautta.
25317: kohde oli pankkituki. Pankkisektorin vakava-                                            Toisen lisäbudjetin menonlisäykset olivat yh-
25318: raisuuden turvaamiseksi valtio joutui tukemaan                                       teensä 0,9 mrd. mk. Kun menoja voitiin vähen-
25319: sitä 8 mrd. markan pääomansijoituksilla. Lisäksi                                     tää lähinnä säästötoimenpiteiden avulla 1,4 mrd.
25320: kertomusvuonna perustetun budjetin ulkopuo-                                          mk, nettovähennys oli 0,5 mrd. mk. Toinen
25321: lisen valtion vakuusrahaston kautta tuettiin                                         lisäbudjetti pohjautui valtioneuvoston 5.4.1992
25322: pankkeja 14,4 mrd. markan pääomatuella.                                              tekemään periaatepäätökseen, jonka eräänä ta-
25323:                                                                                      voitteena olijulkisten rahoitusalijäämien pienen-
25324:                                                                                      täminen. Työttömyysturvaan, velanhoitoon ja
25325: Kuvio 9. Kokonaistuotannon ja valtion menojen muu-
25326:                                                                                      maataloustuloratkaisusta johtuneisiin tukiin tar-
25327:          tokset kiintein hinnoin                                                     vittiin lisävaroja. Muut lisäbudjetin toimet olivat
25328:                                                                                      enimmäkseen menoja säästäviä.
25329:                                                                                         Kolmannen lisämenoarvion bruttolisäys oli
25330:   '
25331:  20,--------------------------------,                                                7,2 mrd. mk, menosäästöt 1,1 mrd. mk ja netto-
25332:                                                                                      lisäys siten 6,1 mrd. mk. Yli puolet lisätarpees-
25333:  16   ------------------------------------------------------------------------ --    ta aiheutui työttömyydestä. Työttömyysturva-
25334:                                                                                      määrärahoja lisättiin yhteensä 2, 7 mrd. mk ja
25335:  12   ------------------------------------------------------------- --- ------ ---   työministeriön määrärahoja 0,5 mrd. mk.
25336:                                                                                         Neljännessä        lisäbudjetissa    korotettiin
25337:   8   ------------------------------------------------------------- --- ------ --    SITRA:n peruspääomaa luovuttamalla rahas-
25338:                                                                                      tolle 100 milj. markan arvosta valtion omistamia
25339:                                                                                      osakkeita. Lisäbudjetti ei siis merkinnyt suora-
25340:                                                                                      naista rahallista menonlisäystä.
25341:                                                                                         Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat
25342:                                                                                      olivat pääomansijoitukset talletuspankkeihin,
25343:                                                                                      8 000 milj. mk, valtionosuus työttömyyskassoille
25344:                                                                                      1 500 milj. mk, työttömyysperusturva 1 330 milj.
25345:                                                                                      mk, asumistuki, 450 milj. mk, palkkaturva, 380
25346:  -8 ~------------------------------~                                                 milj. mk sekä valtionosuudet ammattioppi-
25347:           1986    1987       1988        1989       1990       1991        1992*
25348:                                                                                      laitoksille, 330 milj. mk. Menosäästöistä merkit-
25349:       •     Bruttokansantuote markkinahintaan                                        tävimmät olivat peruskoulujen valtionavut 420
25350:       0 Valtiontalouden kassamenot Ilman kuoletoksia                                 milj. mk, valtion eläkemenot 200 milj. mk, maa-
25351:                                                                                                                                      23
25352: 
25353: 16. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1992
25354: 
25355:                                                                   Esitys      Hyväksytty   Hyväksytyt   Menoarviot Tilinpäätös    Kassa-
25356:                                                                   meno-       menoarvio    lisäykset ja yhteensä               laskelma"
25357:                                                                   arvioksi                 vähennykset
25358:                                                                   miljoonaa markkaa
25359: 
25360: 21 Pl Tasavallan Presidentti .................... ..                  38          38                      38           35            19
25361: 22 Pl Eduskunta ..........................................           256         266                     266          249           254
25362: 23 Pl Valtioneuvosto ................................. .             258         260           0         261          258           243
25363: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ........................ .              3 782       4 002         165       4167         4 085         4 088
25364: 25 Pl Oikeusministeriö .............................. .            2 191       2 235           8       2 244        2 237         2173
25365: 26 Pl Sisäasiainministeriö ........................ .              5 698       5 910          23       5932         5 908         5 772
25366: 27 Pl Puolustusministeriö ......................... .              9 125       9 502       -121        9 381        9 298         9 689
25367: 28 Pl Valtiovarainministeriö .................... ..              16 485      17 172       8 202      25 373       25 219        24 748
25368: 29 Pl Opetusministeriö ............................ ..            29 440      30 251         369      30 620       30 708        30 571
25369: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ...... ..                     12 495      12 730         717      13 447       13 337        13 447
25370: 31 Pl Liikenneministeriö .......................... ..            10 918      11 012          39      11 051       11 043        10 995
25371: 32 Pl Kauppa-ja teollisuusministeriö ...... ..                     5 402       5 638         631       6 269        6052          5 319
25372: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ........ ..                  53 272      51 465       3 527      54 991       53 858        53 838
25373: 34 Pl Työministeriö ................................... .          7 424       7 819         525       8 344        8 234         8 242
25374: 35 Pl Ympäristöministeriö ........................ .               5 724       5 956         439       6 395        6 461         6 308
25375: 36 Pl Valtionvelka ...................................... .        7 666       8 565         417       8982         9 124         9 124
25376: 
25377: Yhteensä .................................................... .   170173     172 822       14941     187 762      186107        184 829
25378: 
25379: 1lllman varastojen muutoksia.
25380: 
25381: 
25382: 
25383: 
25384: taloustulolain mukainen tuki 160 milj. mk sekä                                 köllä budjettiesityksessä alunperin arvioidun
25385: puolustusvoimien hankinnat, 150 milj. mk.                                      kasvun (ilman pankkitukea). Ylitys aiheutui lä-
25386:    Vuodelle 1992 budjetoidut kaikki määrärahat                                 hinnä työttömyyden noususta; työttömyysaste
25387: olivat 11,7 % suuremmat kuin edellisenä vuonna.                                oli 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin budjetin
25388:    Tilinpäätöksen menot olivat 1 655 milj. mk                                  perustana ollut arvio.
25389: pienemmät kuin budjetoidut. Arviomäärärahoja                                      Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään
25390: ylitettiin 1 470 milj. markalla, mutta määrära-                                budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten
25391: hoja säästyi lisäbudjeteissa jo huomioon otettu-                               valtion rahastojen menot (ks. luku 3.). Rahasto-
25392: jen säästöjen lisäksi 3 125 milj. mk.                                          jen menot kasvoivat kertomusvuonna peruste-
25393:     Budjettitalouden kassamenot olivat 1 306                                   tun valtion vakuusrahaston ja siitä maksetun
25394: milj. mk pienemmät kuin tilinpäätöksen menot.                                  pankkituen vuoksi yli kaksinkertaisiksi. Valtion-
25395: Ero aiheutui mm. siirrettyjen määrärahojen ja                                  talouden menojen kasvu oli käyvin hinnoin
25396: menorästien muutoksista (liite 2). Budjettitalou-                              18,7 %ja kiintein hinnoin 16,4 %. Ilman pankki-
25397: den kassamenot kasvoivat nimellisesti 10,2% ja                                 tukea koko valtiontalouden menojen reaali-
25398: reaalisesti 8,0 %. Ilman maksettua 7,9 mrd. mar-                               kasvu oli 3,6 % eli lähes sama kuin budjetti-
25399: kan pankkitukea reaalikasvu oli 3,3 %. Menojen                                 taloudessa. Valtion menojen hinta nousi keski-
25400:  reaalikasvu ylitti lähes kolmella prosenttiyksi-                              määrin 2,0 %; hintojen nousu hidastui selvästi.
25401: 
25402: 
25403: 
25404: 
25405:                                         5.1. Valtion menot tehtävien mukaan
25406:    Valtion menojen tehtävittäistä kehitystä tar-                               menojen pohjalta. Budjetin tehtävittäinen ja
25407:  kastellaan tässä luvussa valtiontalouden kassa-                               menolajeittainen rakenne muuttuivat eräiltä
25408: 24
25409: 
25410: 17. Valtiontalouden kassamenot
25411: 
25412:                                                                                       1990            1991       1992       Muutos 1992/91, %
25413: Tehtäväkokonaisuus                                                                             miljoonaa markkaa            Arvo        Määrä
25414: 
25415: Yleiset tehtävät ..............................................................       21 581        24 281         23 485   -3          -5
25416: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ................................ .                  72 694        91 748         96 581     5          3
25417: Elinkeinojen edistäminen .............................................                33 449        37 669         62354     66          63
25418: Muut menot ................................................................. ..       15 209        17 674         21 098    19          15
25419: Yhteensä ....................................................................... .   142 934       171 372     203 516       19          16
25420: 
25421: 
25422: Kuvio 10. Valtiontalouden menot, prosenttia brutto-                                  toimintajatkui ennallaan. Valtion liiketoimintaa
25423:           kansantuotteesta                                                           kuvataan luvussa 7.
25424:       %                                                                                 Valtion menot tehtäväkokonaisuuksittain
25425:      24~---------------------------------,                                           ryhmiteltynä on esitetty taulukossa 17. Tehtävä-
25426:                                                                                      kokonaisuuksien tasolla budjetin rakennemuu-
25427:                                                              A                       tokset olivat vähäisiä.
25428:      20
25429:                                                                                         Vajaa puolet valtion menoista suuntautui
25430:                                                                                      pääasiassa kotitalouksille suoraan tulonsiirtoina
25431:      16
25432:                                                                                      tai epäsuorasti palvelusten muodossa. Nämä
25433:                                                                                      menot kasvoivat kertomusvuonna reaalisesti
25434:      12                                                                              3 % eli selvästi kokonaismenoja hitaammin.
25435:                                                                                      Menot elinkeinoja edistäviin, kansantalouden
25436:       8
25437:                                                                                      rakennetta parantaviin tehtäviin olivat noin
25438:                                                                                      30 % kaikista valtion menoista, osuus nousi
25439:                                                                                      selvästi. Kertomusvuonna ne kasvoivat poik-
25440:       4                                                                              keuksellisen paljon, yli 60 %, pankkituen vuoksi.
25441:                                                                                      Kollektiivisten, valtion yleisten tehtävien menot
25442:       0                                                                              vähenivät mm. säästötoimien vuoksi reaalisesti
25443:                    1987                    1990                   1992*              5 %. Näiden osuus valtion menoista supistui
25444:                                                                                      runsaaseen kymmenekseen.
25445: A = kotitalouksia palvelevat tehtävät
25446: B = elinkeinojen edistäminen                                                            Muut menot ovat pääasiassa valtionvelan
25447: C = yleiset tehtävät                                                                 korkomenoja sekä eläkemenoja, joita ei voi
25448: D = muut menot                                                                       kohdistaa tiettyyn tehtävään. Eläkemenojen
25449:                                                                                      reaalinen kasvu jatkui. Valtionvelan korko-
25450:                                                                                      menojen kasvu nopeutui 45 prosenttiin. Muut
25451: osin lähinnä tulosbudjetoinnin laajentumisen                                         menot yhteensä kasvoivat kiintein hinnoin 15 %.
25452: vuoksill. Valtion margariinitehtaan toiminta
25453: lakkasi kertomusvuonna, muutoin liikelaitos-
25454:                                                                                      5.1.1. Yleiset tehtävät
25455: 1l    Menojen tehtävittäinen jakauma on jouduttu eräiltä
25456:       osin arvioimaan. Tämä ei kuitenkaan vaikuta menojen                               Valtion yleisiin, kollektiivisiin tehtäviin käy-
25457:       loppusummaan eikä tehtävittäisen kehityksen koko-                              tettiin varoja reaalisesti 5 % vähemmän kuin
25458:       naiskuvaan.                                                                    edellisenä vuonna.
25459: 
25460: 18. Yleisten tehtävien kassamenot
25461: 
25462:                                                                                       1990           1991          1992     Muutos 1992/91, %
25463: Tehtäväalue                                                                                    miljoonaa markkaa            Arvo       Määrä
25464: 
25465: Yleinen hallinto ............................................................         9 317        11 433          9 449    -17        -19
25466: Yleinen järjestys ja turvallisuus ................................ ..                 4 772         5 030          5 083      1          0
25467: Maanpuolustus ............................................................            7 492         7 818          8 953     15           11
25468: Yhteensä ...................................................................... .    21 581        24281       23 485       -3          -5
25469:                                                                                                                                      25
25470: 
25471: Yleinen hallinto                                                       erilaisia veroja yhteensä 40,2 mrd. mk; verotusta
25472:                                                                        on selostettu luvussa 4.
25473:    Yleisen hallinnon menot pienenivät reaalisesti                          Ulkoasiainhoidon menot vähenivät reaalisesti
25474: noin viidenneksen. Supistuminen aiheutui mm.                           8 %. Varsinaiset ulkoasiainhallinnon menot kui-
25475: eräiden satunnaisten menoerien poisjäännistä                           tenkin kasvoivat Helsingissä järjestetyn ETY-
25476: valtiovarainhallinnon alueella sekä kehitysyh-                         seurantakokouksen vuoksi jonkin verran.
25477: teistyön menojen säästöistä. Tehtäväryhmit-                            Kertomusvuonna lakkautettiin kolme suur-
25478: täinen kehitys oli seuraava 1>:                                        lähetystöä ja perustettiin kaksi uutta. Viennin
25479:                                                                        edistämisen hallintoa keskitettiin ulkomaan-
25480:                                                   Milj. mk   Määrän    kauppaliittoon, jolloin eräitä toimipisteitä voi-
25481:                                                    1992      muutos
25482:                                                              1992/91   tiin lakkauttaa.
25483:                                                                %          Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön osoitettiin
25484:                                                                        budjettivaroja yhteensä 3 022 milj. mk eli 3 %
25485: Ylin päätöksenteko .................... .            360      -2       vähemmän kuin v. 1991. Operatiivisen kehitysyh-
25486: Valtiovarainhallinto .................. ..         2 478     -32       teistyön kokonaismaksatukset olivat 2 660 milj.
25487: Ulkoasiainhoito ......................... ..       1 365      -8       mk, reaalinen vähennys oli lähes 22 %. Suhteutet-
25488: Kansainvälinen kehitysyhteistyö                    2 819     -24       tuna bruttokansantuotteeseen kehitysyhteistyön
25489: Muu yleinen hallinto ................ ..           2 426      -2       menot laskivat arviolta 0,67 prosenttiin. Kahden-
25490: Yhteensä .................................... .    9 449     -19       välisen kehitysavun osuus pysyi 63 prosenttina.
25491:                                                                            Muun yleisen hallinnon laajin tehtävä on
25492:    Yleisen hallinnon Jaajimpia tehtäviä menoilla                       rakennushallinto. Rakennushallinnon kokonais-
25493: mitattuna ovat valtiovarainhallinto, kansainväli-                      menot olivat 2 753 milj. mk, 7 % pienemmät
25494: nen kehitysyhteistyö sekä "muu yleinen hal-                            kuin edellisenä vuonna. Rakennushallinnon
25495: linto".                                                                henkilöstötyövuodet olivat 3 711, henkilöstö su-
25496:     Valtiovarainhallinnon menot vähenivät reaali-                      pistui 6 %. Vuonna 1992 alkaneiden ja valmistu-
25497: sesti lähes kolmanneksen. Supistuminen aiheutui                        neiden rakennusten määrä pysyi verrattain suu-
25498: eräiden edellisenä vuonna maksettujen kerta-                           rena, sillä töitä oli siirretty korkeasuhdanteesta
25499: luonteisten menoerien (suhdannetalletusten ja                          edullisempaan suhdannevaiheeseen. Rakennus-
25500: ennakonpalautusten korot sekä valtion liike-                           hallinnon ylläpitämä rakennuskanta kasvoi lä-
25501: laitoksille myönnetyt lainat) poisjääminen.                            hes 3 % yli 17 milj. kuutiometriin ja siivottava
25502:    Verotoimistoissa käsiteltiin 5,2 milj. vero-                        pinta-ala 3,5 milj. neliömetriin. Kiinteistön-
25503: ilmoitusta; veroilmoitusten määrä lisääntyi                            hoidon yksikkökustannukset alenivat selvästi.
25504: kolmen viime vuoden aikana noin 6 %. Liike-
25505: vaihtoverovelvollisten määrä kasvoi lamasta                            Yleinen järjestys ja turvallisuus
25506: huolimatta hieman kertomusvuonna. Vero-
25507: hallinnon henkilöstön määrä supistui edelleen.                            Tehtäväalueen menot yhteensä jäivät reaali-
25508: Verotuksen uudistuksia ja perustemuutoksia on                          sesti lähes ennalleen. Tulosbudjetointi laajeni
25509: selostettu tulojen yhteydessä luvussa 4.                               merkittävästi; siihen siirtyivät mm. sisäasiainmi-
25510:     Tullilaitos on osa valtiovarainhallintoa, joka                     nisteriö, suuri osa lääninhallituksista, poliisi,
25511: huolehtii ulkomaankaupan yleisviranomaisena                            rajavartiolaitos sekä pelastushallinnon koulutus.
25512: varsinaisen tullivalvonnan ohella myös tulli- ja                          Tehtäväalueen menojen reaalinen kehitys oli
25513: valmisteverotuksesta. Vienti lisääntyi kertomus-                       seuraava:
25514: vuonna määrältään 9 %, tuonti sen sijaan väheni
25515: jonkin verran, mikä vastaavasti heijastui                                                                               Milj.mk   Määrän
25516: tullausten määrään. Tullin henkilöstön määrä                                                                             1992     muutos
25517: pieneni 6 %. Työn tuottavuus kohosi 5 %, ja                                                                                       1992/91
25518:                                                                                                                                      %
25519: myös taloudellisuus parani, sillä yksikkömenot
25520: supistuivat. Tullilaitos kantoi kertomusvuonna                         Hallinto ................................... .     167       0
25521:                                                                        Poliisitoimi .............................. .    2 337      -1
25522:                                                                        Oikeudenkäyttö .......................             964        2
25523: 1> Määrän   muutoksia laskettaessa on käytetty tässä ja                Vankainhoito .......................... .          747      -8
25524:    jäljempänä esitetyissä vastaavissa asetelmissa ao.                  Palo- ja pelastustoimi ............ .              113     -14
25525:    tehtäväalueen keskimääräistä hintojen muutosta, sillä               Rajojen vartiointi ................... ..          756       8
25526:    hintaindeksit tuotetaan menolajien lisäksi vain tehtävä-
25527:    aluetasolla.                                                        Yhteensä ................................. .     5 083         0
25528: 
25529: 4 33!006S
25530: 26
25531: 
25532:     Poliisitoimen menot pysyivät kiintein hinnoin    8 %, kasvu               aiheutui lähinnä kalustohan-
25533: lähes edellisvuotisten suuruisina. Yleisen järjes-   kinnoista.
25534: tyksen ja turvallisuuden tila säilyi verrattain
25535: hyvänä. Hälytystoimintavalmius parani suurim-
25536: missa asutuskeskuksissa. Rikoslakia vastaan          Maanpuolustus
25537: tehtyjen ilmitulleiden rikosten määrä pysyi en-
25538: nallaan. Rahalaitosryöstöt sekä henkirikokset           Maanpuolustusmenot lisääntyivät kiintein
25539: kuitenkin lisääntyivät. Kaikkien rikoslaki-          hinnoin 11 %. Kasvu nopeutui selvästi edellisiltä
25540: rikosten keskimääräinen selvitysaste oli 47 % eli    vuosilta siirtyneiden perushankintamenojen
25541: 45 prosentin tavoite ylittyi.                        maksatusten vuoksi.
25542:     Oikeudenkäytön menot kasvoivat kiintein             Maanpuolustusmenojen kehitys tehtävä-
25543: hinnoin noin 2 %. Ylimpiin tuomioistuimiin           ryhmittäin oli seuraava:
25544: saapui uusia asioita enemmän kuin niitä rat-
25545: kaistiin. Hovioikeuksien jutturuuhka paheni
25546: jonkin verran, vuoteen 1993 siirtyi noin 14 700                                                       Milj.mk   Määrän
25547:                                                                                                        1992     muutos
25548: asiaa. Erityistuomioistuimissa jutturuuhkia saa-                                                                1992/91
25549: tiin jonkin verran puretuksi vakuutusoikeutta                                                                      o/o
25550: lukuun ottamatta, jossa vireillä olevien asioiden
25551: määrä kasvoi selvästi. Alioikeuksissa erityisesti    Hallinto .....................................     205      -6
25552: konkurssiasiat ja riita-asiat (lähinnä velko-        Sotilaallinen maanpuolustus ..                   8 518       16
25553: muskanteet) sekä maksamismääräysasiat ovat           Taloudellinen maanpuolustus                        230     -53
25554: lyhyessä ajassa kaksinkertaistuneet. Lähes           Yhteensä ................................. .     8953         11
25555: kaikissa tuomioistuimissa yksikkökustannukset
25556: (kustannukset/ratkaistu asia) ovat nousseet
25557: viime vuosina erittäin voimakkaasti. Taloudelli-        Sotilaallisen maanpuolustuksen menot olivat
25558: sen tilanteen heikkeneminen ja yleinen velkaan-      8 518 milj. mk, mikä oli 1,7% bruttokansan-
25559: tuminen lisäsivät edelleen voimakkaasti pak-         tuotteesta. Suhdeluku nousi hieman menojen
25560: koperintään saapuneita asioita ja markkamää-         kasvun ja kansantuotteen arvon pienenemisen
25561:  riä. Ulosottosaatavista, joita oli yhteensä 23,6    vuoksi. Menot lisääntyivät käyvin hinnoin lähes
25562: mrd. mk, oli veroja ja julkisia maksuja yhteensä     viidenneksen ja reaalisesti lähes 16 %. Palveluk-
25563: 9,5 mrd. mk. Ulosottosaatavat yli kaksinker-         seen astui 24 900 varusmiestä eli yhtä paljon
25564: taistuivat vuoteen 1990 verrattuna. Ulosotto-        kuin edellisenä vuonna. Reserviläisiä koulu-
25565: toimin saatiin perityksi kertomusvuonna 3,6          tettiin kertausharjoituksissa 30 600, kertaus-
25566:  mrd. mk.                                            harjoitusten määrää supistettiin tuntuvasti edel-
25567:     Palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten       lisestä vuodesta. Asevelvollisten ns. perusyllä-
25568: valtionosuus sisältyy nykyisin kuntien yleiseen      pitomenot yhteensä olivat 598 milj. mk eli 79,54
25569:  asukaskohtaiseen valtionosuuteen (tehtävä-          mk miestä kohti vuorokaudessa. Kiinteistö- ja
25570:  ryhmä "yleisavustukset kunnille"). Jäljempänä       koulutusmenot mukaan luettuina kokonaiskus-
25571:  olevassa asetelmassa sekä liitetauluissa on siten   tannukset varusmiestä kohti vuorokaudessa
25572:  vain osa palo- ja pelastustoimen tehtävä-           olivat 141,74 mk; lasku oli 5 %. Vastaavat
25573:  ryhmään kuuluvista valtion menoista.                reserviläiskustannukset olivat jopa kuusin-
25574:     Rajavartiolaitoksen toiminnasta yli puolet       kertaiset johtuen moninkertaisesta reserviläis-
25575:  oli henkilöliikenteen valvontaa rajanylitys-        palkasta varusmiespäivärahaan verrattuna sekä
25576:  paikoilla ja laittoman maahantulon estämis-         korkeammista koulutuskustannuksista; koulu-
25577:  tä niiden välialueilla. Tehtävät painottuivat       tuskustannukset nousivat jyrkästi kertomus-
25578:  Kaakkois-Suomeen ja Suomenlahdelle, jon-            vuonna. Puolustusmateriaali-ja muihin kalusto-
25579:  ne siirrettiin voimavaroja muilta alueilta.         hankintoihin käytettiin kaikkiaan 3 433 mi1j.
25580:  Passintarkastustehtävät laajenivat käsittä-         mk. Hankintamenot lisääntyivät reaalisesti
25581:  mään Helsingin sataman yhdessä muiden vi-           50 %; maksatuksia siirtyi tuntuvasti edellisiltä
25582:  ranomaisten kanssa. Itärajan ylikulkuliiken-        vuosilta.
25583:  ne oli vilkasta, mutta ei enää kasvanut eräi-          Puolustuslaitoksen kiinteistömenot olivat yh-
25584:  den tiukennettujen säännösten vuoksi. Raja-         teensä 726 milj. mk. Reaalisesti ne kasvoivat
25585:  vartiolaitoksen menot kasvoivat reaalisesti         hieman.
25586:                                                                                                                                               27
25587: 
25588:    Taloudellinen maanpuolustus käsittää var-                                        Kuvio 11. Kotitalouksia palvelevien tehtävien menot,
25589: muusvarastoinnin. Varmuusvarastoinnin menot                                                   prosenttia bruttokansantuotteesta
25590: rahoitetaan pääasiassa varmuusvarastointi-
25591: maksuin, joita kertyi 259 milj. mk. Varmuus-                                          '
25592:                                                                                      12 ~-------------------------------,
25593: varastoinoin menot olivat 216 milj. mk, josta
25594: pääosa käytettiin materiaalihankintoihin.                                            10
25595: 
25596: 
25597:                                                                                       8
25598: 
25599: 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät
25600:                                                                                       6
25601:    Valtion ns. hyvinvointitehtävien menot kas-
25602: voivat nimellisesti 5 % ja reaalisesti 3 %; kasvu                                     4
25603: hidastui selvästi. Työttömyysmenojen nopea
25604: kasvu jatkui, toisaalta valtion sosiaalivakuutus-                                     2
25605: osuudet alenivat, ja asumisen edistämisen meno-
25606: jen jyrkkä kasvu tasaantui. Tehtäväkokonaisuus
25607: kattoi 47 % kaikista valtion menoista; v. 1991                                        0
25608:                                                                                                    1987          1990            1992*
25609: vastaava osuus oli 54 %.
25610:                                                                                     A = opetus, tiede ja kulttuuri
25611:                                                                                     B = sosiaaliturva ja terveydenhuolto
25612:                                                                                     C = asuminen ja ympäristö
25613: 
25614: 19. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot
25615: 
25616:                                                                                      1990           1991       1992        Muutos 19!!2/91, %
25617: Tehtäväalue                                                                                  miljoonaa markkaa             Arvo       Määrä
25618: 
25619: Opetus, tiede ja kulttuuri .............................................            25 726       28 033      29 279          4           3
25620: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ............................. ..                   39 035       51 843      53 850          4            1
25621: Asuminen ja ympäristö ...............................................                7933        11872       13 452         13           13
25622: Yhteensä ...................................................................... .   72694        91748       96581           5           3
25623: 
25624: 
25625: Opetus, tiede ja kulttuuri                                                             Yleissivistävän opetuksen menot supistuivat
25626:                                                                                     reaalisesti. Peruskoulussa oli kertomusvuoden
25627:    Vuonna 1991 perustettu opetushallitus siirtyi                                    syyslukukaudella noin 592 000 oppilasta, esi-
25628: kertomusvuonna tulosbudjetointiin. Tehtävä-                                         opetus ja lisäluokat mukaanluettuina. Oppilas-
25629: alueen menojen reaalikasvu oli lähes 3 %. Teh-                                      määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin.
25630: täväryhmittäinen kehitys oli seuraava:                                              Peruskouluja oli 4 730. Peruskoulujen käyttö-
25631:                                                                                     kustannuksiin maksettiin valtionosuuksia 8 241
25632:                                                        Milj.mk            Määrän    milj. mk eli nimellisesti 3 % ja reaalisesti 5 %
25633:                                                         1992              muutos    edellisvuotisia vähemmän. Lukioiden oppilas-
25634:                                                                           1992/91
25635:                                                                                %
25636:                                                                                     määrä oli päivälukiossa 99 100 eli 8 % suurempi
25637:                                                                                     kuin kuin vuotta aiemmin. Iltaopiskelijoita oli
25638: Hallinto ................................... .           276               -22
25639:                                                                                     lukioasteella noin 19 400, myös iltaopiskeli-
25640: Yleissivistävä opetus ............. .                 10 226                 -5     joiden määrä kasvoi selvästi. Valtionosuus luki-
25641: Ammattiopetus ...................... .                 6 640                   8    oiden käyttökustannuksiin oli 1 363 milj. mk,
25642: Korkeakouluopetus ................ .                   4536                    2    nimellisesti 2% vähemmän kuin v. 1991.
25643: Aikuiskoulutus ........................ .              1 576                   7    Valtionosuuteen oikeuttavat käyttökustannuk-
25644: Opintotuki ............................... .           2 823                  28    set olivat lukioissa oppilasta kohti noin 18 800
25645: Yleinen tutkimus .................... .                  510                   0
25646:                                                                                     mk ja peruskouluissa 19 600 mk.
25647: Muut .........................................         2 690                    4
25648:                                                                                        Ammattiopetukseen käytetyt valtion varat
25649: Yhteensä ................................. .          29279                     3   kasvoivat reaalisesti 8 %. Ammatillisissa oppi-
25650: 28
25651: 
25652: 20. Ammatillisten oppilaitosten oppilasmäärä vuonna 1992 (vakinainen koulutus)
25653: 
25654:                                                                                          Oppilaitoksia        Oppilaita
25655: 
25656: 
25657: Ammattioppilaitokset .................................................... ..                   98              46900
25658: Maatalousalan oppilaitokset ...........................................                        52               4800
25659: Teknilliset oppilaitokset ..................................................                   31              19 700
25660: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ............................ ..                          44               5 350
25661: Kauppaoppi Ia itokset ........................................................                 68              27 200
25662: Terveydenhuolto-oppilaitokset ..................................... .                          48              25950
25663: Sosiaalialan oppilaitokset ............................................. ..                    27               8 600
25664: Koti- ja laitostalousoppilaitokset .................................. ..                       47               5 200
25665: Muut oppilaitokset .......................................................... .                67              10 570
25666: Yhteensä ......................................................................... .          482             154 270
25667: 
25668: 
25669: laitoksissa oli syksyllä 1992 154 300 oppilasta                                         sesti työvoimahallinnolle. Koulutusta laajennet-
25670: vakinaisessa koulutuksessa. Oppilasmäärä li-                                            tiin huomattavasti kertomusvuonna, ja valtion
25671: sääntyi edelleen selvimmin mm. ammattioppi-                                             rahoitusosuudet käyttömenoihin kasvoivat.
25672: laitoksissa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan                                           Valtion opintotukimenot olivat kaikkiaan
25673: oppilaitoksissa.                                                                        2 823 milj. mk. Nimellinen lisäys oli 30 %, reaa-
25674:    Korkeakouluopetuksen       menot     kasvoivat                                       linen noin 28 %; valtion opintotukimenot lisään-
25675: kertomusvuonna reaalisesti vajaat 2 %. Menot                                            tyivät kahdessa vuodessa kolme neljännestä.
25676: yhteensä olivat 4 536 milj. mk, josta lähes kolme                                       Opintorahaa maksettiin kaikkiaan 1 740 milj.
25677: viidesosaa oli palkkausmenoja. Korkeakoulu-                                             mk ja opintolainojen korkotukea ja takausvas-
25678: opiskelijoiden määrä syksyllä 1992 oli yli                                              tuita 635 milj. mk. Opintorahaa sai 252 000 ja
25679: 122 000. Korkeakoulujen talonrakennusinves-                                             opintolainaa yli 161 000 opiskelijaa, lukumäärät
25680: toinnit ja kiinteistöjen hankinmenot yhteensä                                           kasvoivat selvästi. Korkeakouluopiskelijoiden
25681: vähenivät lähes kolmanneksen.                                                           opintotuki uudistettiin. Opintolainojen korko-
25682:    Aikuiskoulutuksen menot kasvoivat selvästi.                                          tuki poistui uusilta lainoilta. Opintolainan
25683: Yleissivistävää aikuiskoulutusta antavien kan-                                          valtiontakauksen enimmäismäärä kuukaudessa
25684: salais- ja työväenopistojen sekä kansanopistojen                                        oli 1 170 mk, aikuisopiskelijalla 1 650 mk, ja
25685: valtionavut olivat yhteensä 873 milj. mk, reaali-                                       opintorahan enimmäismäärä korotettiin 1 570
25686: sesti suunnilleen yhtä suuret kuin v. 1991. Am-                                         markkaan kuukaudessa. Ammatillisissa oppilai-
25687: matillista aikuiskoulutusta annetaan ammatilli-                                         toksissa opintorahan perusosa nousi 505 mark-
25688: sissa aikuiskoulutuskeskuksissa sekä ammatilli-                                         kaan kuukaudessa. Aikuisopintorahamenot
25689: sissa erikoisoppilaitoksissa, jotka myyvät                                              nousivat yli 60 % 404 milj. markkaan saajien
25690: koulutuspalvelujaan muulle hallinnolle, erityi-                                         lukumäärän ja tasokorotuksen vuoksi.
25691: 
25692: 
25693: 21. Korkeakoululaitoksen opiskelijat, opettajat ja tutkinnot
25694: 
25695:                                                                                            1990                 1991                1992
25696: 
25697: Uusia opiskelijoita ...........................................................           15 701               17 150             17 668
25698: Opiskelijoita yhteensä .....................................................             113 601              115 573            122 235
25699: Suoritettuja tutkintoja .....................................................             11 333               11 437             11 527
25700: Opettajia ...........................................................................      7 791                7 812              7 917
25701: 
25702: 
25703: 
25704: 
25705: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto                                                        takunnalliseen suunnitelmaan, ja avustusten
25706:                                                                                         muodossa annettava sosiaaliturva puolestaan
25707:   Sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kehittämi-                                         huomattavalta osin edelliseen tulopoliittiseen
25708: nen perustui vuosia 1992-1996 koskevaan vai-                                            kokonaisratkaisuun. Yhteiskunnan koko sosiaa-
25709:                                                                                                                     29
25710: 
25711: liturvasta kolmannes rahoitetaan sosiaali- ja ter-                   sinkertaistui 5 327 milj. markkaan. Ansioturvan
25712: veysministeriön määrärahoilla. Sosiaali- ja ter-                     mukainen keskimääräinen päiväraha oli 222 mk
25713: veysministeriön hallinnonalalla kansanterveys-                       eli 2 %suurempi kuin v. 1991.
25714: laitos ja Säteilyturvakeskus siirtyivät tulosbudje-                      Valtionosuus sairausvakuutuksen kustan-
25715: tointiin. Sosiaaliturvan ja terveydenhuollon me-                     nuksista aleni puoleen edellisestä vuodesta eli
25716: not yhteensä kasvoivat kiintein hinnoin vain                          1 641 milj. markkaan. Yksityisen sektorin työn-
25717: vähän.                                                               antajan vakuutusmaksu nousi 1.7.1992 lukien
25718:                                                                      jälleen 1,45 prosenttiin väliaikaisen alennuksen
25719:                                                  Milj.mk   Määrän    jälkeen. Lisäksi vakuutettujen sairausvakuutus-
25720:                                                   1992     muutos    maksua korotettiin 0,6 pennillä 2,2 penniin ja
25721:                                                            1992/91   yli 80 000 markan tuloista perittiin ylimääräi-
25722:                                                               %
25723:                                                                      nen 1,5 pennin maksu äyriltä. Maksujen koro-
25724:                                                                      tusten lisäksi valtion rahoitusosuutta alensi
25725: Hallinto .....................................     370      -7       päivärahojen korvausasteen alentaminen. Myös
25726: Toimeentuloturva .................. ..           28 041        5
25727: Sosiaali- ja terveyspalvelukset                  25 041     -2       sairaanhoitomenojen korvauksia tiukennettiin
25728: Tutkimuslaitokset .................. ..            399       3       alentamalla korvausprosentteja ja nostamalla
25729:                                                                      omavastuuosuutta. Sairausvakuutuskorvaukset
25730: Yhteensä ................................. .     53 850        1     yhteensä kuitenkin kasvoivat 9% 12 mrd.
25731:                                                                      markkaan.
25732:     Suuri osa valtion sosiaaliturvamenoista on                           Valtion maksama osuus kansaneläkelaista
25733: toimeentuloturvaa eli tulonsiirtoja kotitalouk-                      johtuvista kustannuksista pieneni 1 879 milj.
25734: sille. Työttömyys lisäsi niitä eniten. Lapsilisiä                    markkaan edellisen vuoden 5 054 milj. mar-
25735: korotettiin viimeksi vuoden 1991 lokakuun                            kasta. Tämä johtui vakuutettujen maksujen ko-
25736: alusta lukien 22 %. Korotuksen jälkeen lapsilisä                     rottamisesta 1,50 pennillä äyriltä ja maksaja-
25737: vaihteli 4 392 markasta 10 104 markkaan vuo-                         piirin laajentamisesta eläkkeensaajiin. Työnan-
25738: dessa lapsen järjestysluvusta riippuen. Alle 3-                      tajan kansaneläkemaksu pysyi ennallaan.
25739: vuotiaille maksettiin lisäksi 1 284 markan vuo-                       Kansaneläkemenot olivat yhteensä 17,2 mrd.
25740: tuinen korotus. Lapsilisää saavien lasten luku-                      mk, ja niiden kasvu 4 %. Eläkkeensaajien luku-
25741: määrä kasvoi 3 OOO:lla. Lapsilisämenot olivat                         määrä kasvoi vajaan prosentin. Eläkkeitä koro-
25742: kaikkiaan 5 549 milj. mk, 16% suuremmat kuin                          tettiin 3,2 prosentilla.
25743: v. 1991. Vuonna 1992 maksettiin perhe-eläkkeitä                          Valtionosuus maatalousyrittäjäeläkkeisiin v.
25744: 262 milj. mk eli 4% enemmän kuin edellisenä                           1992 oli 1 929 milj. mk ja merimieseläkkeisiin
25745: vuonna.                                                               118 milj. mk, ja niiden kasvut vastaavasti 10 %ja
25746:     Lasten kotihoidon tuen voimakas kasvu jat-                        9 %. Valtionosuutta yrittäjäeläkkeisiin mak-
25747: kui. Kunnille maksettiin valtionosuuksia yh-                          settiin 336 milj. mk. Valtion osuuden yli
25748: teensä 1 376 milj. mk eli 30 % enemmän kuin v.                        nelinkertaistuminen aiheutui siitä, että vakuu-
25749:  1991; reaalikasvu oli yli neljännes. Keskimääräi-                    tusmaksuja jäi tilittymättä ennätyksellisen pal-
25750: nen valtionosuus oli 50 % kustannuksista. Koti-                      jon nopeasti huonontuneen taloudellisen tilan-
25751: hoidon tuen perusosa oli 1.1.1992 lukien 1 951                        teen vuoksi. Kussakin näistä eläkejärjestelmistä
25752: mk, sisarkorotus alle 3-vuotiaasta sisaruksesta                       eläkkeiden lukumäärä kasvoi 1-5%.
25753:  390 mk ja tulosidonnainen lisäosa täysimääräi-                          Kansaneläkelaitos maksoi v. 1992 rintama-
25754:  senä 1 561 mk kuukaudessa.                                           sotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asumistukineen
25755:     Valtion työttömyysturvamenot olivat 9 837                         1 119 milj. mk eli 3% enemmän kuin v. 1991.
25756: milj. mk eli lähes kaksinkertaiset edellisvuotisiin                   Etuudet maksetaan kokonaan valtion varoista.
25757: verrattuna; vuoteen 1990 verrattuna ne olivat jo                      Valtio rahoittaa myös rintamaveteraanien
25758:  lähes viisinkertaiset. Työttömyysaste koho~i 7,6                     varhaiseläkkeet. Varhaiseläkemenot hoitokului-
25759:  prosentista 13,2 prosenttiin. Työttömyysturvan                       neen pienenivät alle puoleen eläkkeensaajien
25760:  täysi peruspäiväraha pysyi ennallaan ja oli 116                      nopean vähentymisen vuoksi.
25761:  mk. Lapsikorotukset mukaan luettuina keski-                             Tapaturmavirasto maksoi sodista kärsimään
25762:  määräinen maksettu peruspäiväraha oli 120 mk.                        joutuneille erilaisia korvauksia yhteensä 2 426
25763:  Valtion rahoittaman perusturvan kokonais-                            milj. mk. Nimelliskasvu oli 7 %. Pääosin TEL-
25764:  menot olivat 4 510 milj. mk, lähes kaksi kertaa                      indeksiin sidotut korvaukset nousivat 3 %.
25765:  suuremmat kuin v. 1991. Ansioon suhteutetun                          Kuntoutus- ja laitoshuoltokustannukset nousi-
25766:  työttömyysturvan valtionosuus myös lähes kak-                        vat 6 % sekä sairaanhoitokustannukset 25 %.
25767: 30
25768: 
25769:     Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuuluvat                                             Raha-automaattiyhdistyksen tuotolla rahoitet-
25770: toimeentulotuki, elatustuki ja sotilasavustukset                                         tiin useiden eri yksityisten yhteisöjen järjes-
25771: Valtionosuuden ennakkoja ja loppueriä makset-                                            tämiä sosiaalipalveluja (ml. terveyspalvelut ja
25772: tiin yhteensä 935 milj. mk, 14% enemmän kuin                                             lomatoiminta) yhteensä 1 021 milj. markalla;
25773: v. 1991. Valtioneuvoston päätös toimeentulo-                                             avustukset lisääntyivät reaalisesti lähes kymme-
25774: tuen yleisistä perusteista tuli voimaan vuoden                                           neksen.
25775: 1989 alusta lukien. Kuntien tulee siirtyä noudat-                                            Terveydenhuollon toiminnan tavoitteet ja voi-
25776: tamaan uudistettua tuen perusasaa viimeistään                                            mavarojen lisäykset vahvistettiin terveydenhuol-
25777: 1.1.1994. Toimeentulotukea myönnettiin kerto-                                            lon valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosille
25778: musvuonna 450 000 henkilölle, tuen saajien                                               1992-1996.
25779: määrä kasvoi yli kolmanneksen.                                                               Kansanterveystyötä toteutettiin voimassa ol-
25780:     Muita toimeentuloturvan menoja ovat asevel-                                          leen valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti.
25781: vollisten kotiuttamisraha ja pakolaisten vastaan-                                        Suunnitelman tavoitteet ja painopistealueet py-
25782: otto. Pakolaisten vastaanoton menot olivat yh-                                           syivät ennallaan. Terveyskeskusten sairaaloissa
25783: teensä 386 milj. mk, eli lähes kolmannes enem-                                           oli sairaansijoja vuoden lopussa 22 400, niiden
25784: män kuin v. 1991. Uusia pakolaisia saapui Suo-                                           määrä väheni noin 3 OOO:lla. Hoitopäivistä käy-
25785: meen v. 1992 yhteensä 670, ja vuoden 1992                                                tettiin 90 % yli 65-vuotiaiden hoitoon. Lääkärin
25786: pakolaisväestö oli 6 400 pakolaista ja heidän                                            vastaanotolla oli yhteensä 9,3 miljoonaa käyn-
25787: omaistaan. Turvapaikan hakijoita saapui 3 600,                                           tiä, terveydenhuoltokäyntejä oli 7,1 miljoonaa ja
25788: lisäys oli yli kaksi kolmannesta.                                                        hammashuoltokäyntejä 5,8 miljoonaa. Terveys-
25789:     Valtion menot sosiaalipalvelujen rahoittami-                                         keskuksiin perustettiin suunnitelmien mukaisesti
25790: seen kasvoivat edelleen tuntuvasti. Valtaosa                                             355 uutta virkaa. Lisäksi perustettiin virkoja
25791: menoista on valtionosuuksia kuntien järjestä-                                            työterveystehtäviin sekä sotilasvammalaissa tar-
25792: miin sosiaalipalveluihin. Toimintojen kehittämi-                                         koitettujen palvelujen tuottamiseksi. Uusia vir-
25793: sen painopisteet, lasten päivähoito, kotipalvelu,                                        koja perustettiin selvästi vähemmän kuin yleensä
25794: sosiaalityö ja asumispalvelut olivat ennallaan.                                          aikaisempina vuosina.
25795: Vuosia 1992-1996 koskevassa valtakunnallisessa                                               Kansanterveystyön        käyttökustannuksiin
25796: suunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 1 300                                               maksetut valtionosuudet olivat yhteensä 5 557
25797: uutta virkaa. Vuoden 1992 lopussa kunnissa ja                                            milj. mk, menot pysyivät lähes ennallaan.
25798: kuntainliitoissa toimi sosiaalihuollon tehtävissä                                        Valtionosuuksia investointeihin maksettiin 105
25799: yhteensä 107 000 henkeä. Valtionosuudet käyt-                                            milj. mk.
25800: tökustannuksiin olivat yhteensä 8 317 milj. mk,                                              Erikoissairaanhoidon toimintojen kehittämi-
25801: menot supistuivat hieman.                                                                sen peruslinjat ja painoalueet pysyivät myös
25802:     Lomatoiminnan avustuksiin käytettiin 1 470                                           ennallaan. Erikoissairaanhoidosta vastaavan
25803: milj. mk ilman raha-automaattivaroja; nimel-                                             sairaalaverkoston rakennustyöt olivat lähinnä
25804: liskasvu oli 2 %. Valtion kustannukset maata-                                            peruskorjauksia ja laajennustöitä. Kertomus-
25805: lousyrittäjien lomatoiminnan kustannuksiin oli-                                          vuonna hyväksyttiin valtionosuuteen oikeut-
25806: vat yhteensä 1 449 milj. mk eli prosentin suu-                                           taviksi yhteensä 210 uuden henkilön palk-
25807: remmat kuin v. 1991. Pienyrittäjien vuosiloma-                                           kauksesta aiheutuvat kustannukset. Erikoissai-
25808: järjestelmän kustannukset olivat 47 milj. mk.                                            raanhoidon sairaansijojen määrä oli ennakko tie-
25809: 
25810: 
25811: 
25812: 
25813: 22. Terveyskeskusten ja erikoissairaaloiden henkilökunta
25814: 
25815:                                                                                             Terveyskeskukset             Erikoissairaalat
25816:                                                                                            1991           1992        1991              1992
25817: 
25818: Lääkärit .............................................................................    3 436          3 481        5156              5 216
25819: Hammaslääkärit ...............................................................            2 114          2 154
25820: Hoitohenkilökunta ja muu henkilökunta ....................... .                          43 559         43 829       57 793            57 943
25821: Yhteensä ..........................................................................      49109          49 464       62949             63159
25822:                                                                                                                                      31
25823: 
25824: tojen mukaan 25 500, hoitopäivien määrä 8, 7                                           hankkeiden tukemista jatkettiin. Suomalaisia
25825: miljoonaa ja keskimääräinen hoitojakso 10,5                                            ympäristönsuojeluinvestointeja lähinnä Virossa ja
25826: päivää. Erikoissairaanhoidon käyttökustan-                                             Pietarin alueella avustettiin 25 milj. markalla.
25827: nusten valtionosuudet vähenivät pari prosenttia                                           Asumisen edistämisen suurimmat menoerät
25828: 7 010 milj. markkaan. Investointiavustuksia                                            ovat asuntolainat ja asumistuki. Lainat myön-
25829: maksettiin 165 milj. mk.                                                               nettiin tulo- ja menoarvion ulkopuolisesta
25830:                                                                                        asunto-olojen kehittämisrahastosta. Rahastoon
25831:                                                                                        kertyi asuntolainojen korkoina ja lyhennyksinä
25832: Asuminen ja ympäristö                                                                  2 923 milj. mk sekä siirtona valtion budjetista
25833:                                                                                        2 610 milj. mk, minkä lisäksi rahasto otti pitkä-
25834:   Tehtäväalueen menojen verrattain nopea                                               aikaista lainaa 2 594 milj. mk ja lyhytaikaista
25835: kasvu aiheutui mm. asumistuen tuntuvasta kas-                                          lainaa 776 milj. mk. Asunto- ja perusparan-
25836: vusta.                                                                                 nuslainoja myönnettiin 9 199 milj. mk eli 14%
25837:                                                                                        enemmän kuin v. 1991. Kertomusvuoden ja
25838:                                                        Milj.mk           Määrän        aikaisempien vuosien myöntämisvaltuuksilla
25839:                                                          1992            muutos        aloitettiin 22 753 asunnon rakentaminen sekä
25840:                                                                          1992/91       10 680 asunnon perusparannus. Uudisrakenta-
25841:                                                                             %
25842:                                                                                        minen pysyi edellisvuoden tasolla, perus-
25843:                                                                                        parannustyöt lisääntyivät yli puolella. Vuonna
25844: Hallinto ...................................... .          91                11        1992 maksettiin asunto-, perusparannus- ja
25845: Ympäristön ja luonnonsuojelu                              338               -4
25846: Alueiden käytön suunnittelu ja                                                         hankintalainoja 8 391 milj. mk.
25847:   rakentamisen valvonta ......... .                       44              -14             Oman asunnon hankinnan korkotukijärjes-
25848: Asumisen edistäminen ............ .                   12 025                16         telmässä maksettiin korkotukea rahalaitosten
25849: Maanmittaus ............................. .              437               -2          myöntämille asuntosäästäjien vastaantulolai-
25850: Vesitalous ...................................            517              -3          noille 643 milj. mk. Korkotuki lisääntyi 16 %.
25851: Yhteensä ................................... .        13 452                  13       Korkotuen piirissä oli vuoden lopulla 64 121
25852:                                                                                        lainaa, lainojen lukumäärä lisääntyi pari pro-
25853:                                                                                        senttia.
25854:     Ympäristön ja luonnonsuojelun menot supis-                                            Asumistukea maksettiin 192 800 tuensaajalle
25855: tuivat hieman. Luonnonsuojelutarkoituksiin han-                                        yhteensä 1 870 milj. mk, 46% enemmän kuin
25856: kittiin maita 7 500 hehtaaria, ja budjetissa varattu                                   v. 1991. Tuensaajien lukumäärä kasvoi 46 500
25857: 118 milj. markan määräraha käytettiin kokonaan.                                        ruokakunnalla. Kasvu oli paljolti seurausta
25858: Suomen lähialueiden ympäristönsuojeluyhteis-                                           huonosta taloudellisesta tilanteesta ja työttö-
25859: työhön liittyvien selvitysten ja investointi-                                          myyden lisääntymisestä.
25860: 
25861: 
25862: 
25863: 
25864: 23. Asuntolainojen maksatus
25865: 
25866:                                                                                           1990         1991          1992        Muutos
25867:                                                                                                                                  1992/91
25868:                                                                                                  miljoonaa markkaa                  %
25869: 
25870: Asunto-osakelainat ..........................................................             461            863           758        -12
25871: Vuokra- jå opiskelija-asuntolainat ..................................                   3 335          5 509         4 847        -12
25872: Omakotitalolainat ........................................................... .           471            819           819           0
25873: Asumisoikeusasunnot .....................................................                                213           673
25874: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat 11 ••••••••••••••••••••••••                          463            592           757          28
25875: Hankintalainat ..................................................................          10            141           537
25876: 
25877:  Yhteensä ..........................................................................    4 740          8137          8391            3
25878: 
25879:  1' Sisältää lämmityslaitoslainat
25880: 32
25881: 
25882: 24. Elinkeinojen edistämisen kassamenot
25883: 
25884:                                                                                      1990           1991       1992     Muutos 1992/91, %
25885: Tehtäväalue                                                                                  miljoonaa markkaa          Arvo       Määrä
25886: 
25887: Työvoima ......................................................................      3 996        5917        7 968      35            33
25888: Maa- ja metsätalous ....................................................            12 866       14 089      13903      -1            -3
25889: Liikenne ........................................................................    9 532        9 852      10 242       4             4
25890: Teollisuus ja muut elinkeinot.. ................................... .                7 055        7 811      30241      287           282
25891: Yhteensä ...................................................................... .   33449        37 669      62354       66            63
25892: 
25893: 
25894: 
25895: 
25896: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen                                                     Kuvio 12. Elinkeinojen edistämisen menot, prosenttia
25897:                                                                                               bruttokansantuotteesta
25898:                                                                                       %
25899:    Tässä kertomuksessa käytetyn luokituksen
25900: mukaan elinkeinoja edistäviin tehtäväalueisiin                                        7~--------------------------=---~
25901: on luettu työvoima, maa- ja metsätalous, lii-                                         6
25902: kenne sekä teollisuus ja muut elinkeinot Nämä
25903: menot yhteensä kasvoivat poikkeuksellisen pal-
25904:                                                                                       5
25905: jon pankkituen vuoksi.
25906:                                                                                       4
25907: 
25908: Työvoima
25909:                                                                                       3
25910: 
25911:    Työhallinto siirtyi tulosohjaukseen ja -bud-
25912: jetointiin vuoden 1991 alusta lukien ja työ-                                          2
25913: suojeluhallinto kertomusvuoden alusta. Tulos-
25914: palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön koko
25915: työvoimahallinnossa v. 1992. Hallinnon menot
25916: kasvoivat nopeasti v. 1992, mikä aiheutui tä-                                         0
25917:                                                                                                   1987           1990         1992•
25918: hän tehtäväryhmään sisältyvien palkkaturva-
25919: menojen noususta; ne kasvoivat yli puolella 574                                     A = maa- ja metsätalous
25920: milj. markkaan. Työvoimapolitiikan toimeen-                                         B = liikenne
25921: panoon käytettiin valtion varoja reaalisesti kol-                                   C = teollisuus ja muut elinkeinot
25922: mannes enemmän kuin edellisenä vuonna.                                              D =työvoima
25923: Kertomusvuoden työttömyysaste, 13,2 % oli 5,6
25924: prosenttiyksikköä korkeampi kuin v. 1991.
25925:                                                                                        Työvoimatoimistoissa oli lähes 907 300 työn-
25926:                                                         Milj.mk           Määrän    hakijaa, joista 646 800 oli työttömiä. Avoimia
25927:                                                          1992             muutos    työpaikkoja ilmoitettiin lähes 127 800. Työttö-
25928:                                                                           1992/91
25929:                                                                                %    mien työnhakijoiden määrä kasvoi lähes 40 %,
25930:                                                                                     toisaalta avointen työpaikkojen määrä supistui
25931: Hallinto ................................... ..           721                  40   yli kolmanneksen.
25932: Työvoiman ohjaus .................. .                   7 247                 33       Työllisyyspolitiikan erityistoimenpitein työl-
25933:                                                                                     listettiin kertomusvuonna 52 000 henkeä.
25934: Yhteensä ................................ ..            7 968                 33    Heistä valtion työtehtävissä oli 11 900 henkeä,
25935:                                                                                     kuntasektorilla lähes 24 300 henkeä ja yksi-
25936:    Työvoiman ohjaukseen sisältyvät työvoima-                                        tyisellä sektorilla 15 800 henkeä. Valtion
25937: asiain piiri- ja paikallishallinnon lisäksi ns.                                     virastoille ja laitoksille vahvistettu 8 500 henki-
25938: palkkaperusteiset työllistämismenot, työllisyys-                                    lön työllistämisvelvoite ylittyi 1 600 hengellä.
25939: koulutus sekä sijoitusmenot työllisyyden turvaa-                                    Kuntasektorilla 20 000 henkilön tavoitetaso
25940: miseksi.                                                                            ylittyi 2 100 hengellä. Suuri osa kunnista hoiti
25941:                                                                                                                                          33
25942: 
25943: työllistämistä edelleen huomattavasti yli                                       Luvussa 6.2. tarkastellaan yksityiskohtaisesti
25944: työllisyyslaissa säädetyn velvoitteen enim-                                  elinkeinotoiminnan saamaa valtion rahoitus-
25945: mäismäärän, joka on 2 % kunnan ammatissa                                     tukea. Rahoitustukikäsite poikkeaa budjetin
25946: toimivasta väestöstä. Yksityissektorilla asete-                              tehtäväluokituksen mukaisesta; viimeksi mainit-
25947: tusta 21 500 hengen keskimääräisestä työl-                                   tuun sisältyvät myös hallintomenot, mutta siihen
25948: listärnistavoitteesta toteutui 74 %. Nuorten                                 ei lueta esim. viennin liikevaihtoverotukea, ja
25949: työllistärnisaste oli samaa suuruusluokkaa,                                  lisäksi finanssisijoitukset käsitellään eri tavalla.
25950: vuoden lopussa oli 3 600 alle 20-vuotiasta,                                  Myös maataloustuotteiden vientitukea ja hinta-
25951: joille ei voitu järjestää työtä. Pitkäaikais-                                tukea käsitellään luvussa 6.2.
25952: työttörnien määrä kasvoi jyrkästi. Vuoden lo-                                   Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalous-
25953: pussa oli 30 000 henkilöä, joille ei pystytty                                tuotannolle keskimääräistä vaikeampi. Viljan
25954: järjestämään työtä tai koulutusta. Työllisyys-                               kokonaissato jäi noin neljänneksen pienemmäksi
25955: lain mukaiset alueelliset työttömyyserot pois-                               kuin v. 1991. Kotieläintuotannon lasku jatkui.
25956: tuivat kokonaan, mikä oli seurausta maan ete-                                Maidon ja sianlihan tuotanto vähenivät 4 %.
25957: läisten osien muita alueita voimakkaammasta                                  Kotimaisen kulutuksen voimakas lasku johti
25958: työttömyyden kasvusta.                                                       kuitenkin lihan ylijäämien lisääntymiseen. Maa-
25959:     Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen me-                                taloustuotteiden vienti väheni selvästi.
25960: not kasvoivat selvästi koulutuksen laajenemi-
25961:  sen vuoksi. Työvoimahallinto osti ammatillisil-
25962:  ta aikuiskoulutuskeskuksilta koulutuspalveluja                              25. Eräiden maataloustuotteiden tuotanto ja vienti
25963: huomattavasti aiempaa enemmän; oppilastyö-
25964:                                                                                                               1990     1991     1992 Muutos
25965: päivien lukumäärä kasvoi yli 40% 5,5 milj.                                                                                           1992/91
25966:  päivään. Koulutuksen sai kertomusvuonna                                                                          miljoonaa kiloa        %
25967:  51 400 henkeä eli 9 000 enemmän kuin edellisenä
25968:  vuonna. Koulutuspalveluiden ostoon käytettiin                               Meijerivoi, tuotanto ...         62,2    59,4     56,7    -5
25969:                                                                                           vienti .........    35,9    22,7     17,3   -23
25970:  769 milj. mk, neljännes enemmän kuin v. 1991.                               Juusto, tuotanto ........        88,4    79,8     83,6     5
25971:  Koulutuksen hintatasoa pystyttiin alentamaan                                         vienti .............    28,9    27,8     24,9   -10
25972:  11 prosentilla, ja oppilastyöpäivän hinta laski                             Maitojauhe, rasvainen
25973:  138 markkaan päivältä. Opintososiaalisia                                              tuotanto .......        22,2     8,7     2,6   -70
25974:  etuuksia maksettiin 210 mk oppilaspäivää kohti,                                       vienti ............     23,1    10,0     2,8   -72
25975:  yhteensä niitä maksettiin 1 165 milj. mk.                                   Kananmunat, tuotanto              76,4    66,9    67,5      1
25976:                                                                                              vienti ...        20.4    12,9    11,8    -8
25977:                                                                              Sianliha, tuotanto .......       187,0   177,0   174,8    -1
25978:                                                                                         vienti') .........     11.4    12,9    11,7    -9
25979:                                                                                         jalostevienti          11,3     1,6     1,7    -5
25980: Maa- ja metsätalous                                                          Naudanliha, tuotanto.            118,2   121.7   117,2    -4
25981:                                                                                        vienti') ..........      1,3    13.0     9,5    -3
25982:    Valtion menot maa- ja metsätalouteen v. 1992                                        jalostevienti .          8,7     5,5     6,7     2
25983: olivat yhteensä 13,9 mrd. mk. Menot vähenivät                                Viljan vienti
25984: reaalisesti 3 %. Budjetin tehtäväluokituksen                                 -kehitysapu ..............         13       25     25      0
25985:                                                                              - rehuvilja .................     500    1 068    528    -52
25986: mukaan maatalouteen kohdistuviksi em. me-                                    - leipävilja .................      0        2    161
25987: noista luetaan 11,9 mrd. mk. Valtion maatalous-
25988: menot pienenivät 7 %.                                                        11 liman jalostevientiä.
25989: 
25990: 
25991: 
25992:                                                         Milj. mk   Määrän
25993:                                                          1992      muutos       Varsinaiselta vientitukimomentilta makset-
25994:                                                                    1992/91
25995:                                                                       %
25996:                                                                              tiin kassaruenoina 3 170 rnilj. mk, vientituki
25997:                                                                              supistui nimellisesti 17 %. Maatataloustuot-
25998: Hallinto .......................................... .       56     -13       tajilta perittiin vientikustannusmaksuja yh-
25999: Maa- ja metsätalouden tutkimus-                                              teensä 1 620 milj. mk eli yli viidennes enemmän
26000:  ja tarkastustoiminta .................. .                 363        3      kuin v. 1991. Valtion nettomenot maatalous-
26001: Maatalous ..................................... .       11945       -7       tuotteiden viennistä siten pienenivät edelleen.
26002: Metsätalous .................................. .         1 254       52      Luvussa 6.2. vientitukeen on sisällytetty myös
26003: Kalastus, metsästys ja porotalous                          286       13
26004:                                                                              valmisteverolakien mukaiset hinnaneropa-
26005: Yhteensä ....................................... .      13 903      -3       lautukset ja ns. liikevaihtoverotuki. Vientituen
26006: 
26007: 5 331006S
26008: 34
26009: 
26010: kehitys yksikköä kohti on esitetty oheisessa                               Liikenne
26011: asetelmassa.
26012:                                                                              Valtion liikennemenot kasvoivat reaalisesti
26013:                                      1990       1991      1992   Muutos
26014:                                                                            muutaman prosentin. Eri liikennemuotojen
26015:                                                                  1992/91   menokehitys on esitetty oheisessa asetelmassa.
26016:                                      vientituki, markkaa/kilo      %
26017:                                                                                                                                 Milj. mk   Määrän
26018: Voi ..............................   20.41     19,07    18,36     -4                                                             1992      muutos
26019: Juusto ........................      14,11     14,98    13,84     -8                                                                       1992/91
26020: Maitojauhe rasvainen                           14,13    13,48     -5                                                                          %
26021:                                      13.48
26022: Kananmunat ..............             9,03      6,61     6,82      3
26023: Sianliha ......................      11,11     11.47    14,13      2       Hallinto ...................................... ..      198      -4
26024: Naudanliha ................          16,74     17,53    15,83    -10       Tieliikenne .................................. .      6 129      -1
26025: Rehuvilja ....................        1,35      1,39     1,36     -2       Vesiliikenne ................................ .       1 062       25
26026: Vehnä .........................                 2,04     1,85     -9       Ilmaliikenne ................................ .         213       77
26027:                                                                            Rautatieliikenne ........................ ..          2 199        8
26028:                                                                            Tietoliikenne ............................... .         441     -12
26029:      Maatalouden hintatuen (budjetissa luvun
26030:                                                                            Yhteensä .....................................       10 242         4
26031: 30.31 menot) kassamenot olivat yhteensä 3 820
26032: milj. mk. Tästä ns. suoraa tukea kuten pinta-
26033: alalisä, peltoalan ja kotieläinten lukumäärän                                  Tieliikennemenot kasvoivat reaalisesti muuta-
26034: mukaan maksettavat tuet oli yhteensä 2 082 milj.                           man prosentin, kun deflaattorina käytetään
26035: mk. Niin sanottujen erikoiskasvien (mm. sokeri-                            tienrakennuskustannusindeksiä, joka aleni sel-
26036: juurikas, öljykasvit) tuki oli yhteensä 690 milj.                          västi. Liikennemenojen keskimääräisellä hinta-
26037: mk. Hintatuki pieneni 14 %.                                                indeksillä mitattuna ne jäivät lähes ennalleen.
26038:     Maataloustuotannon tasapainottamismenot                                Yleisten teiden liikenne pysyi ennallaan, kun se
26039: olivat yhteensä 1 709 milj. mk eli neljänneksen                            v. 1991 väheni. Koko 1980-luvullaja 1990-luvun
26040: suuremmat kuin v. 1991. Tästä 200 milj. mk                                 alussa liikenne oli lisääntynyt keskimäärin 4112%
26041: maksettiin maatilatalouden kehittämisrahas-                                vuodessa.
26042: tosta. Kesannointiin ja maataloustuotannon                                     Tielaitoksen organisaatiouudistusta jatket-
26043: vähentämissopimuksiin käytettiin lähes 600 milj.                           tiin. Tielaitos saavutti hyvin myös vuodeksi 1992
26044: mk kumpaankin. Tasapainottamistoimilla pois-                               asetetut tulostavoitteensa. Liikenneturvallisuus
26045: tettiin tuotannosta 620 000 ha peltoa, 100 000                             parani, sillä henkilövahinkoihinjohtaneet onnet-
26046: lehmää ja yli miljoona kanaa.                                              tomuudet vähenivät edelleen. Vilkkaasti liiken-
26047:     Maaseutuelinkeinolain mukaisia avustuksia                              nöityjen pääteiden kunto pysyi hyvänä. Vuoden
26048: ja korkotukilainoja maksettiin 291 milj. mk.                               1992 alussa yleisiä teitä oli 77 100 km, tieverkko
26049: Maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnet-                              kasvoi 300 km. Tuotannon taloudellisuus parani
26050: tiin lainoja 418 milj. mk. Valtionosuus luopumis-                          4,5 % ja myös yleiskustannustavoite toteutui.
26051: eläkelain mukaisista menoista oli 382 milj. mk.                            Tienpidon henkilöstön määrä väheni edelleen
26052:     Valtion menot metsätalouteen kasvoivat reaa-                           suunnitelman mukaisesti 3 %. Kokonaisvahvuus
26053: lisesti lähinnä lisääntyneen maanhankinnan                                 oli 10 160 henkilötyövuotta.
26054: vuoksi. Yksityismetsätalouden edistämiseen                                     Vesiliikenteen menot kasvoivat reaalisesti sel-
26055: käytettiin valtion varoja kaikkiaan 746 milj. mk                           västi merenkulkulaitoksen kalustohankintojen
26056: eli pari prosenttia enemmän kuin v. 1991. Val-                             vuoksi, joiden maksatuksia siirtyi runsaasti
26057: tionavut metsänparannustöihin olivat 216 milj.                             edellisiltä vuosilta. Leudon talven ansiosta jään-
26058: mk ja vastaavat lainat 173 milj. mk. Valtionavut                           murtajien toimintapäivien määrä väheni puo-
26059: keskus- ja piirimetsälautakunnille olivat 327                              leen ja avustus- ja hinausmatkat neljännekseen.
26060: milj. mk.                                                                  Satamien tavaraliikenteessä lisääntyi vienti-
26061:     Valtion metsien liikekirjanpidollinen tulos oli                        määrä voimakkaasti; myös tuonti kasvoi, mutta
26062: 118 milj. mk ylijäämäinen, tulos parani 28 milj.                           vain vähän. Satamien henkilöliikenne lisääntyi
26063: mk. Liikevaihto oli 1 283 milj. mk. Metsähallitus                          5 %, neljässä vuodessa se on kasvanut lähes
26064: luovutti ostajille puuta 5,2 milj. m3 eli neljännek-                       50%.
26065: sen enemmän kuin v. 1991. Puutavaran hinta                                     Ilmaliikenteen kehitys heikkeni edelleen
26066: kuitenkin laski edelleen. Metsähallituksen hal-                            kertomusvuonna. Matkustajamäärä väheni ko-
26067: lintaan tuli maa-alueita lisää 62 000 ha 194 milj.                         timaan liikenteessä 5 % ja kansainvälisessä
26068: markan arvosta.                                                            tilauslentoliikenteessä 25 %. Kansainvälisessä
26069:                                                                                                                                     35
26070: 
26071: reittilentoliikenteessä sen sijaan matkustaja-        lä painopistealueilla, mm. tutkimustoiminnassa
26072: määrä lisääntyi 3 %. Ilmailulaitoksen taloudelli-     ja ulkomaankaupan edistämisessä menojen
26073: nen tulos muodostui tyydyttäväksi, tilikauden         reaalikasvu oli edelleen varsin huomattava.
26074: voitto oli 26 milj. mk. Valtioneuvoston asettama      Tehtäväryhmittäinen kehitys on esitetty seuraa-
26075: tulostavoite oli 25 milj. mk. Vuoden 1991 alusta      vassa asetelmassa:
26076: ilmailuhallitus muuttui uusimuotoiseksi valtion
26077: liikelaitokseksi, ilmailulaitokseksi. Valtion bud-                                                                   Milj. mk   Määrän
26078: jetista rahoitettavat menot ilmaliikenteeseen oli-                                                                    1992      muutos
26079:                                                                                                                                 1992/91
26080: vat kertomusvuonna ilmailulaitoksen perus-                                                                                          %
26081: pääoman korotus, lennonvarmistusjärjestelmän
26082: investointeja sekä Finnair Oy:n osakepääoman          Hallinto ...........................................             198      -14
26083: korotus. Ilmaliikenteen menot kasvoivat tuntu-        Valvonta ja tarkastus .................... .                     246       -5
26084: vasti osakepääoman korotuksen vuoksi.                 Tutkimustoiminta .......................... .                  2055         2
26085:                                                       Luottolaitokset .............................. .              22972
26086:     Valtion menot rautatieliikenteeseen kasvoivat     Teollisuuden edistäminen ............ .                        1 933          5
26087: reaalisesti 8 %. Radanpitoon eli rakentamiseen        Energiahuolto ................................ .               2163           5
26088: ja kunnossapitoon käytettiin valtion budjetti-        Muiden elinkeinojen edistäminen                                  102          6
26089: varoja 1 575 milj. mk eli 15% enemmän kuin            Ulkomaankaupan edistäminen .....                                 572
26090: v. 1991. Budjettivaroin rahoitetaan lisäksi mm.
26091:                                                       Yhteensä ........... ... ......... .. .. .... ... .... .. .   30 241       282
26092: joukkoliikenteen kehittämistä ja peruspalvelu-
26093: liikenteen korvauksia.
26094:     Valtionrautatiet saavutti valtioneuvoston             Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan me-
26095: asettaman tulostavoitteen, kun tilinpäätöskir-        not kasvoivat 1980-luvulla selvästi valtion ko-
26096: jaukset otetaan huomioon; tilikauden voitto oli       konaismenoja nopeammin. Kertomusvuonna
26097:  21 milj. mk. Liikevaihto supistui 2 %. Tavaran       reaalikasvu oli 2 %. Geologian tutkimuskeskuk-
26098:  kuljetus tonnikilometreinä kasvoi 3 %, mutta         sen ~enot pienenivät reaalisesti muutaman pro-
26099:  henkilöliikenteessä henkilökilometrit vähenivät      sentm mm. henkilöstösupistusten vuoksi. Val-
26100:  5 %. Luvussa 7.1. esitetään lisäksi keskeisiä tie-   tion teknillisen tutkimuskeskuksen toiminnan ja
26101:  toja uusimuotoisten liikelaitosten toiminnasta.      talouden tavoitteet saavutettiin kokonaisuutena
26102:     Valtion tietoliikennemenot ovat nykyisin lä-      hyvin. Laman vuoksi maksullisen palvelutoimin-
26103:  hinnä viestinnän korvauksia ja avustuksia, kun       nan tulojen kasvu pysähtyi. Omarahoitteista
26104:  telelaitoksen investointien rahoitus jäi liike-      toimintaa voitiin edelleen laajentaa suoran
26105:  laitosuudistuksen vuoksi pois budjetista v. 1990.    budjettirahoituksen turvin. Henkilöstövoima-
26106:  Lehdistön yleistä kuljetustukea maksettiin 270       varat kääntyivät lievään laskuun. Myös VTT:n
26107:  milj. mk ja sanomalehdistön tukea 112 milj. mk.      kokonaismenot vähenivät hieman, ilman eläke-
26108:  Avustukset ja korvaukset yhteensä vähenivät          maksuja ne olivat 806 milj. mk.
26109:  reaalisesti 12 %.                                       Teknologian kehittämiskeskuksen kassa-
26110:     Valtioneuvoston asettama Posti- ja telelaitok-    menot olivat 841 milj. mk, reaalikasvu oli sel-
26111:  sen tulostavoite 327 milj. mk saavutettiin v.        västi yli 10 %. Vuonna 1992 Tekesin rahoitusta
26112:  1992. Tilikauden voitto oli 327 milj. mk. Laitos     myönnettiin 1 197 eri hankkeeseen yhteensä
26113:  maksoi valtiolle 240 milj. mk voitontulou-           1 015 milj. mk eli 18% enemmän kuin v. 1991.
26114:  tuksena vuoden 1992 lopussa. Posti- ja telelai-      Lainoja myönnetystä rahoitustuesta oli 303 milj.
26115:  toksen liikevaihto oli yhteensä 9,8 mrd. mk,         mk ja avustuksia 385 milj. mk. Eri vuosina
26116:  kasvu oli 1 %. Posti- ja telelaitoksen koko henki-   myönnettyjä tuotekehityslainoja nostettiin 215
26117:  löstö oli noin 35 000 henkeä, se supistui 13 %       milj. mk, lisäys oli 1 %. Vastaavien tuotekehitys-
26118:  (ks. myös luku 7.1.). Laitoksen investoinnit oli-    avustusten maksatukset kasvoivat neljänneksen
26119:  vat yhteensä 1,5 mrd. mk. Reaalisesti investoin-     297 milj. markkaan. Tavoitetutkimustoiminnan
26120:  nit supistuivat 5 %.                                 menot kasvoivat lähes 20% 191 milj. markkaan.
26121:                                                           Teollisuutta edistävien luottolaitosten tehtävä-
26122:                                                       ryhmän menot kasvoivat pankkikriisin vuoksi
26123: Teollisuus ja muut elinkeinot                         monikymmenkertaisiksi. Pankkien vakavarai-
26124:                                                       suuden turvaamiseksi valtio joutui myöntämään
26125:   Pankkikriisin nostattama valtion tuen tarve         niille suoraan budjetista 7,9 mrd. mk pääoma-
26126: nosti tehtäväalueen menot lähes nelinkertaisiksi      tukea. Lisäksi kertomusvuonna perustettiin uusi
26127: edellisestä vuodesta. Tehtäväalueen perinteisil-      rahasto, valtion vakuusrahasto, joka myöntää
26128: 36
26129: 
26130: tukilainoja, takauksia ja tarvittaessa muuta           Valtion energiahuollon menot kasvoivat
26131: rahoitustukea pankeille. Pankkituen tarkoituk-      kiintein hinnoin viitisen prosenttia. Energiahuol-
26132: sena on talletuspankkien vakaan toiminnan ja        lon tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoimeen
26133: tallettajien saamisten turvaaminen. Vakuus-         käytettiin 84 milj. mk eli hieman enemmän kuin
26134: rahasto rahoittaa toimintansa valtion vastuulla     edellisenä vuonna.         Avustuksia      energia-
26135: otettavilla lainoilla. Rahastoa varten otettujen    investointeihin annettiin 22 milj. mk sekä
26136: lainojen määrä sai rahaston myöntämien takaus-      energiataloudelliseen tutkimukseen ja koe-
26137: ten kanssa olla kertomusvuonna enintään 20          toimintaan 38 milj. mk. Investointiavustukset
26138: mrd. mk. Vuonna 1992 valtion vakuusrahasto          pysyivät edellisen vuoden tasolla.
26139: maksoi pankeille yhteensä 14,4 mrd. mk lainoja         Valtion ydinjätehuoltorahastoon kertyi laino-
26140: ja muuta pääomatukea. Pankeille maksettu            jen takaisin maksuja 1 866 milj. mk. Ydinjäte-
26141: pääomatuki oli siis yhteensä 22,3 mrd. mk.          huoltovelvollisille lainattiin takaisin 2 036 milj.
26142:    Valtion rahoituserät Kera Oy:lle kasvoivat       mk eli 7% enemmän kuin v. 1991.
26143: kaksi ja puolikertaisiksi eli 408 milj. markkaan.      Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen
26144: Kasvu johtui pääasiassa 150 milj. markan osake-     vähenivät näennäisesti, kun vientitakuukor-
26145: pääoman korotuksesta. Valtio maksoi Kera            vaukset siirtyivät budjetissa tehtäväryhmään
26146: Oy:lle korkotukea lähes 79 milj. mk. Lisäksi        "teollisuuden edistäminen". Vientitakuiden ja
26147: luotto- ja kurssitappioiden korvauksia mak-         -korvausten kehitystä kuvataan luvussa 6.1.5.
26148: settiin 99 milj. mk sekä avustuksia yritysten       Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle kasvoi
26149: tutkimustoiminnan tukemiseen, riskipääoma-          tuntuvasti; korkotukea maksettiin 273 milj. mk.
26150: rahastoa varten sekä matkailuyrityksille yh-        Vienninedistämisavustusta haettiin ennätysmäi-
26151: teensä 96 milj. mk. Korkotuki kasvoi edelleen       sen paljon, hakemusten määrä kasvoi viidennek-
26152: erittäin voimakkaasti lainojen lisääntymisen        sen ja niiden markkamäärä yli puolella. Heikko
26153: vuoksi.                                             kotimainen kysyntä aktivoi yrityksiä vienti-
26154:    Valtaosa teollisuuden edistämiseen menoista      mahdollisuuksien etsimiseen. Viennin edistämi-
26155: koostuu tuotantotoiminnan alueellisesta tuesta,     seen myönnettiin lainoja ja avustuksia yhteensä
26156: valtiontakuukeskuksen menoista sekä valtion-        299 milj. mk eli 24% enemmän kuin v. 1991.
26157: yhtiöiden osakerahoituksesta. Tämän kerto-
26158: muksen luvuissa 6.1.2. ja 7.2. selostetaan lä-
26159: hemmin valtionyhtiöiden toimintaa, tuloksia ja
26160: rahoitusta. Valtiontakuukeskuksen toimintaa ja      5.1.4. Muut menot
26161: korvausten kehitystä kuvataan luvussa 6.1.5.
26162:    Yritystoiminnan aluetukilain mukaisien in-           "Muut menot" ovat budjetin tehtävittäisessä
26163: vestointi- ja käynnistystukihankkeiden määrä        luokittelussa lähinnä valtionvelan hoitomenoja,
26164: väheni laman vuoksi 18 %. Avustuksia myön-          eläkemenoja sekä kunnille maksettavia yleisiä
26165: nettiin budjetissa varattu 415 milj. markan         rahoitusavustuksia. Nämä lisääntyivät reaali-
26166: myöntämisvaltuus kokonaan, avustusten koko-         sesti 15 %. Nopea kasvu aiheutui erityisesti
26167: naismäärä väheni samassa suhteessa em. hank-        valtionvelan hoitomenojen lisääntymisestä.
26168: keisiin. Vuonna 1992 investointi- ja käynnistys-    Valtionvelan ja sen hoitomenojen kehitystä ku-
26169: avustuksella rahoitetuissa hankkeissa arvioidaan    vataan luvussa 8. ja liitteessä 15.
26170: syntyvän noin 1 200 työpaikkaa, selvästi vähem-         Valtion eläkemenot olivat kertomusvuonna
26171: män kuin edellisinä vuosina. Vaikeasta talou-       kaikkiaan 10 760 milj. mk. Taulukossa 26 esi-
26172: dellisesta tilanteesta huolimatta kehittämis-       tetty eläkemenosumma sisältää myös ns. uusi-
26173: avustusten määrä kasvoi 13 %. Aluetuen mak-         muotoisten valtion liikeyritysten eläkemenot,
26174: satukset yhteensä pienenivät nimellisesti 31 %      mutta ei sisällä budjettisidonnaisten liike-
26175: 386 milj. markkaan. Alueellista kuljetustukea       laitosten sarakkeen ulkopuolisia eläkkeitä. Val-
26176: maksettiin 146 milj. mk. Pienyritystuen hake-       tion maksamien eläkkeiden lukumäärä lisään-
26177: musten määrä kasvoi jälleen 12 %, joten talou-      tyi kertomusvuonna 3,9 %. Eläkkeiden luku-
26178: dellisesta tilanteesta huolimatta halukkuus pien-   määrien ja eläkemenojen kehitys on esitetty
26179: yritysten käynnistämiseen pysyi merkittävä-         liitetaulussa 10.
26180: nä. Pienyritystukea myönnettiin yhteensä 62             Muihin menoihin sisältyvät yleiset rahoitus-
26181: milj. mk 1 832 hankkeeseen. Pienyritystoimin-       avustukset kunnille vähenivät. Yleinen valtion-
26182: nan tuella vaikutettiin 1 760 uuden työpaikan       osuus määräytyy pääasiallisesti kunnan asu-
26183: syntymiseen.                                        kasluvun ja kantokykyluokan perusteella.
26184:                                                                                                                                            37
26185: 
26186: Vuonna 1992 kuntien taloutta tuettiin välittö-                                       dennyksenä 437 milj. mk 165 kunnalle ja har-
26187: mästi maksamalla kaikille kunnille yleisenä                                          kinnanvaraista avustusta 40 milj. mk 15 kun-
26188: valtionosuutena 745 milj. mk, verotulojen täy-                                       nalle.
26189: 
26190: 
26191: 26. Muut menot
26192: 
26193:                                                                                        1990          1991       1992    Muutos 1992/91,%
26194: Tehtäväryhmä                                                                                  miljoonaa markkaa          Arvo    Määrä
26195: 
26196: Valtionvelan hoito .........................................................          4879         5 784       8 376     45           39
26197:   siitä korot ................................................................. ..    4 688        5 770       8 223     43           37
26198: Muut menot ...................................................................       10 330       11 889      12 722      7            3
26199:   siitä eläkemenot ........................................................           8 663        9 899      10 760      9            5
26200: Yhteensä ...................................................................... ..   15 209       17 674      21098      19           15
26201: 
26202: 
26203: 
26204: 
26205:                                                        5.2. Menot menolajeittain
26206:       Valtiontalouden kassamenot lisääntyivät v.                                     Kuvio 13. Valtiontalouden kassamenot menolajeit-
26207: 1992 nimellisesti 18,7 %. Valtion menojen keski-                                               tain. prosenttia bruttokansantuotteesta
26208: määräinen hinta nousi 2,0 %, ja menojen
26209: reaalikasvu oli 16,4 %. Menojen reaalikasvusta
26210: 13 prosenttiyksikköä aiheutui pankkituesta.
26211: Työttömyyden kasvu lisäsi menoja arviolta 3--4
26212: prosenttiyksikköä, ja velan korkomenojen kasvu
26213: 1112 prosenttiyksikköä. Muut kuin em. menot
26214: supistuivat reaalisesti pari prosenttia.
26215:    Edellä luvussa 5.1. mainitut kertomusvuoden
26216: budjetissa toteutetut uudistukset ja niistä aiheu-
26217: tuvat rakennemuutokset heikentävät menojen
26218: menolajeittaista vertailua jonkin verran myös
26219: kertomusvuonna.
26220: 
26221: 
26222: 5.2.1. Kulutusmenot
26223:                                                                                                   1987           1990         1992*
26224:    Valtion kulutusmenojen reaalikasvu oli
26225:   1
26226: 6 12 %. Valtion eläkemenot kasvoivat reaalisesti                                     A = siirtomenot
26227: 3 %. Puolustuslaitoksen hankintamenot lisään-                                        B = kulutusmenot
26228: tyivät lähinnä ajoittumistekijöiden vuoksi lähes                                     C = sijoitusmenot
26229:                                                                                      D = muut menot
26230: 50 %; näiden menojen osuus kulutusmenojen
26231: kasvusta oli 2 112 prosenttiyksikköä .. Tulos-
26232: budjetoinnin huomattava laajeneminen muutti
26233: kulutusmenojen rakennetta ja nopeutti jonkin                                         naisra tkaisun perusteella 1.1.1992-31.1 0.199 3
26234: verran niiden kasvua.                                                                väliseksi ajaksi tehdyt virka- ja työehtosopimuk-
26235:    Noin 2/5 valtion kulutusmenoista on budjetti-                                     set. Palkkoja ei korotettu kertomusvuoden ai-
26236: talouteen kuuluvien virastojen ja laitosten varsi-                                   kana yleiskorotuksella lainkaan. Palkkojen
26237: naisia palkkausmenoja (ilman sosiaaliturvamak-                                       sopimuskorotusten vaikutus valtiolla oli vuo-
26238: suja). Vuonna 1992 olivat voimassa 29.11.1991                                        desta 1991 vuoteen 1992 keskimäärin 0,9 %,
26239: allekirjoitetun talous- ja tulopoliittisen koko-                                     mikä aiheutui vuoden 1991 korotusten ns.
26240: 38
26241: 
26242: palkkaperinnöstä. Palkkasumma supistui nimel-                                         määrä väheni 5 400 hengellä. Valtion koko hen-
26243: lisesti 1/z %, mikä vastasi henkilöstön määrän                                        kilöstön määrä oli 9 % maamme kaikista
26244: supistumista.                                                                         palkansaajista. Henkilöstöstä noin 30 % oli val-
26245:    Valtion palveluksessa oli v. 1992 noin 138 700                                     tion liikelaitosten palveluksessa. Valtion henki-
26246: virkasuhteista ja 66 700 työsopimussuhteista eli                                      löstön määrät, palkkausmenot sekä eläkkeiden
26247: yhteensä 205 400 palkansaajaa. Henkilöstön                                            määrät ja eläkemenot on esitetty liitteissä 8-11.
26248: 
26249: 
26250: 27. Kulutusmenot
26251:                                                                                         1990          1991       1992    Muutos 1992/91, %
26252:                                                                                                miljoonaa markkaa          Arvo       Määrä
26253: 
26254: Eläkkeet ..........................................................................    8 663         9 899      10 760     9           3
26255: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ...................                              2 255         2 227       3 433    54          46
26256: Muut kulutusmenot ......................................................              30 617        32 960      35 098     6           4
26257: Yhteensä ........................................................................     41 535        45086       49 291     9           6
26258: 
26259: 
26260: 
26261: 
26262: 5.2.2. Siirtomenot                                                                    Kotitalouksien valtionavut kasvoivat paljolti
26263:                                                                                       työttömyyden nousun vuoksi reaalisesti lähes
26264:    Siirtomenot kasvoivat reaalisesti vain vajaa                                       30 %. Valtion työttömyysturvamenot lähes
26265: 2 %. Työttömyys lisäsi edelleen siirtoja koti-                                        kaksinkertaistuivat, ja työllisyyskoulutuksen
26266: talouksille. Sosiaaliturvamaksujen perusteiden                                        menot ja mm. palkkaturvamenot kasvoivat voi-
26267: muutokset vähensivät valtion rahoitusosuuksia                                         makkaasti. Työttömyys heijastui lisäksi mm.
26268: Kelan menoista tuntuvasti. Myös tukipalkkiot                                          asumistukeen ja opintotukeen.
26269: vähenivät selvästi ja kuntien valtionosuuksien                                           Valtion sairausvakuutus- ja kansaneläke-
26270: aiemmin tavanomainen huomattava reaalikasvu                                           vakuutusosuudet yhteensä pienenivät reaali-
26271: pysähtyi. Siirtomenojen kehityksessä oli jo näh-                                      sesti lähes 60 %. Pieneneminen aiheutui sekä
26272: tävissä kertomusvuoden budjetissa toteutettujen                                       vakuutusmaksujen korotuksista että sairausva-
26273: säästötoimien vaikutus.                                                               kuutusetuuksien rajoittamisesta. Valtion suori-
26274:    Kuntien valtionosuudet supistuivat reaalisesti                                     tuksia toisaalta lisäsi kansantalouden palkka-
26275: hieman. Vaikeutuneen rahoitustilanteen vuoksi                                         summan pieneneminen ja siitä aiheutunut kan-
26276: kunnat ja kuntainliitot supistivat kulutus-                                           saneläkelaitoksen maksutulokertymän heikke-
26277: menojaan kiintein hinnoin 2 %. Valtionavut                                            neminen. Tulonsiirrot ulkomaille eli lähinnä
26278: kunnille työttömyyden hoitoon ja toimeentulo-                                         kehitysyhteistyöhön vähenivät säästötoimien
26279: turvaan kasvoivat kuitenkin edelleen nopeasti.                                        takia.
26280: 
26281: 
26282: 28. Siirtomenot
26283: 
26284:                                                                                        1990           1991       1992      Muutos 1992/91,%
26285:                                                                                                miljoonaa markkaa          Arvo       Määrä
26286: 
26287: Valtionavut kunnille .... ,....................................................       37 646       42 297       42 989      2          0
26288: Valtionavut elinkeinoelämälle ........................................                15 643       17 327       16 507    -5         -7
26289: Valtionavut kotitalouksille ...............................................           19 062       26 053       34 437     32         28
26290: Valtionosuudet sairausvakuutus- ja kansaneläke-
26291:   menoihin .......................................................................     3 132         8 161       3 521   -57        -58
26292: Muut siirtomenot .............................................................         5 708         7 383       7 731     5          3
26293: Yhteensä ..........................................................................   81190       101 221     105184           4        2
26294:                                                                                                                                                   39
26295: 
26296: 5.2.3. Sijoitusmenot                                                                              Finanssisijoitukset kasvoivat 2, 7 -kertaisiksi;
26297:                                                                                               kasvu aiheutui pankkituesta. Pankeille makset-
26298:    Tulosbudjetoinnin laajeneminen vähensi nä-                                                 tiin pääomatukea yhteensä 22,3 mrd. mk, josta
26299: ennäisesti valtion reaali-investointeja, kun osa                                              1,9 mrd. mk oli lainoja. Valtion asuntolainojen
26300: niistä sisällytettiin toimintamenoihin (kulutus-                                              nopea kasvu taittui, ja niitä nostettiin 7 % enem-
26301: menoihin). Turun asennuspajasta tehtiin vuoden                                                män kuin v. 1991. Valtionyhtiöiden osakkeita
26302: 1991 lopulla osakeyhtiö ja Valtion margariini-                                                hankittiin vähemmän kuin v. 1991 (ks. luku 7.2.
26303: tehtaan toiminta lopetettiin vuoden 1992 aikana,                                              ja liite 16).
26304: mikä vähensi myös jonkin verran investointi-
26305: menoja.
26306: 
26307: 
26308: 29. Sijoitusmenot
26309: 
26310:                                                                                                1990           1991       1992     Muutos 1992191.%
26311:                                                                                                        miljoonaa markkaa        Arvo        Määrä
26312: 
26313: Kaluston hankinta ........................................................... .                1 097          836         629   -25         -28
26314: Talonrakennukset ............................................................                  1 622        1 822       1 701    -7          -5
26315: Maa- ja vesirakennukset .................................................                      3 243        2 714       2 714      0          3
26316: Reaalisijoitukset yhteensä .............................................                       5 962        5 372       5 043    -6          -5
26317: Lainat ................................................................................        7 999       11 640      13 405     15          16
26318:   siitä asuntolainat ..........................................................                4 910        7 966       8 500      7           7
26319: Muut finanssisijoitukset ................................................. .                   1 320        1 689      22 094
26320: Finanssisijoitukset yhteensä ..........................................                        9 319       13 329      35 499   166          169
26321: Yhteensä ..........................................................................           15 281       18 701      40542    117          119
26322: - ilman pankkitukea ......................................................                    15 281       18 701      18 230    -3          -2
26323: 
26324: 
26325: 
26326: 
26327: 5.2.4. Muut menot                                                                             Korkomenot kasvoivat yli 40 %. Valtion velan-
26328:                                                                                               hoitomenojen ja valtion velan kehitystä tarkas-
26329:    Muut menot ovat menolajeittaisessa luo-                                                    tellaan lähemmin luvussa 8. ja liitteessä 15.
26330: kittelussa lähinnä valtionvelan korkomenoja.
26331: 
26332: 
26333: 30. Muut menot
26334: 
26335:                                                                                                 1990          1991       1992     Muutos 1992/91,%
26336:                                                                                                        miljoonaa markkaa          Arvo      Määrä
26337: 
26338: Valtionvelan korot ···························································                 4 727        5 784       8 351      44        41
26339: Varastojen muutos (kasvu +) ..........................................                           177          357         101
26340: Muut ........................ ................................................
26341:                                   ····~····                                                       23          223          46    -79
26342: Yhteensä         ..........................................................................    4927         6 364       8498       34        31
26343: 40
26344: 
26345: 
26346: 
26347: 
26348:            6. VALTIO MUIDEN SEKTOREIDEN RAHOITTAJANA
26349:    Valtion muille sektoreille myöntämään rahoi-                                            lainojen sekä takausten ja takuiden muodossa
26350: tukseen sisältyvät bruttomääräiset tulon- ja                                               annettavaa tukea.
26351: pääomansiirrot, tukipalkkiot, lainakannan muu-                                                 Valtion bruttomääräinen rahoitustuki on ryh-
26352: tos sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta 1).                                              mitelty muiden julkisyhteisöjen (kunnat, kun-
26353: Tukipalkkiot sekä tulon- ja pääomansiirrot ovat                                            tainliitot ja sosiaaliturvarahastot), rahoituslai-
26354: vastikkeettornia      siirtoja    valtiolta  saaja-                                        tosten, yritysten, kotitalouksien (ml. voittoa
26355: sektoreille, kun taas lainakannan lisääntyminen                                            tavoittelemattomat yhteisöt) sekä ulkomaiden
26356: sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta ovat                                                 saamaan tukeen. Työeläkerahastot sisältyvät
26357: finanssisijoituksia, joihin liittyy takaisinmaksu-                                         tilastoinnissa nyt sosiaaliturvarahastoihin ja si-
26358: velvollisuus tai tuottovaatimus. Myös valtion                                              ten julkiseen sektoriin (ks. alaviite sivulla 9).
26359: sijoitukset pankkeihin (pankkituki) luokitellaan                                           Nettomääräistä rahoitustukea tarkastellaan lu-
26360: vastikkeelliseksi siirroksi. Tämän ns. suoran                                              vussa 6.2. elinkeinoittain. Valtionyhtiöiden sekä
26361: rahoitustuen lisäksi tarkastellaan korkotuki-                                              valtion liikelaitosten toimintaa tarkastellaan
26362:                                                                                            myös luvussa 7. Valtion suora rahoitustuki oli
26363: 1) Tässä luvussa käytetään kansantalouden tilinpidon                                       kertomusvuonna 117,5 mrd. mk. Kasvua edellis-
26364:   käsitteitä ja luokituksia, paitsi luvussa 6.2., joka poh-                                vuodesta oli 3 %.
26365:   jautuu talousarvion käsitteistöön ja jaotteluun.
26366: 
26367: 
26368: 
26369: 
26370: 31. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain
26371: 
26372:                                                                                                         1990          1991            1992    Muutos
26373:                                                                                                                                               1992/91
26374:                                                                                                                 miljoonaa markkaa                %
26375: 
26376: Siirrot
26377:   Tulonsiirrot .................................................................................       68 726       85273           90 528       6
26378:   Tukipalkkiot .................................................................................       13999        16 402          15 785     -4
26379:   Pääomansiirrot ...........................................................................            4170         4 316           4017      -7
26380: Finanssisijoitukset
26381:   Lainananto 11 .............................................................................. ..       4 622         7 044           6 506    -8
26382:   Osakkeet 21 ................................................................................... .       423           723             652   -10
26383: 
26384: Suora rahoitus yhteensä ..............................................................                 91940       113 758          117 488      3
26385: 
26386: Sijoitukset pankkeihin .................................................................. .                           3900          32 212
26387: Korkotukilainat 11 .............................................................................. .     3 562         4 792          7 889
26388: Valtiontakaukset31 ........................................................................... .        1 640         3 515          4 434
26389: Takuukeskuksen voimassa olevat takuut 11 ................................. ..                         -1746           3 126          3 250
26390: Takuukeskusta sitovat takuutarjoukset 11 .................................... ..                      -8813           7 202          4354
26391: 
26392: 11    Kannan muutos.
26393: 21    Kiinteistöosakkeita lukuun ottamatta.
26394: 31    Kannan muutos. Valtiontakauksiin on sisällytetty valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat
26395:      takaukset sekä valtiontakuukeskuksen myöntämät teollisuustakaukset, alustakaukset ja ves1ensuojelutakaukset.
26396:                                                                                                                                                    41
26397: 
26398: 
26399:                                              6.1. Rahoitustuki tukimuodoittain
26400: 6.1.1. Siirrot                                                                               Kuvio 14. Valtion bruttomääräiset siirrot tuensaaja-
26401:                                                                                                        sektoreittain vuonna 1992
26402:    Tulon- ja pääomansiirrot sekä tukipalkkiot
26403: olivat v. 1992 yhteensä 110,3 mrd. mk, 4%                                                                 Julkisyhteisöt
26404: enemmän kuin v. 1991. Siirroista oli julkis-                                                                   56 %
26405: yhteisöjen osuus 56 % ja kotitalouksien 27 %.
26406: Siirrot ulkomaille olivat 2 % kaikista tulon- ja
26407: pääomansiirroista; ne koostuivat pääasiassa
26408: kehitysyhteistyömenoista sekä kansainvälisen
26409: yhteistyön kustannusosuuksista.                                                                                                          Yritykset
26410:    Valtion ja Suomen Pankin sijoitukset pank-                                                                                              15 %
26411: keihin v. 1992 olivat 32 mrd. mk. Vastik-
26412: keellisuuden takia pankkitukea ei kansantalou-
26413: den tilinpidossa kirjata tulon- eikä pää-
26414: omansiirroksi, vaan pääoman rahoitustilille
26415: rahoitusvarojen nettohankinnaksi. Jos pankki-
26416: tuki myöhemmin muutetaan vastikkeettomaksi,                                                                                           Kotitaloudet
26417: käsitellään se pääomansiirtona pankkisektorille.                                                                                         27 %
26418: Pankkitukea käsitellään tarkemmin luvussa
26419: 6.1.3.                                                                                                 Ulkomaat
26420:    Tukipalkkioita saavat vain yritykset, pää-                                                             2 %
26421: asiassa maatalouden harjoittajat. Osa tuki-
26422: palkkioista maksetaan elinkeinonharjoittaja-
26423: kotitalouksille (esim. maatilat), mutta sektori-                                               Sosiaaliturvarahastot maksavat yleisiä perus-
26424: kohtaisessa tarkastelussa kaikki tukipalkkiot on                                            eläkkeitä, ansioeläkkkeitä, sairausvakuutus-
26425: tilastollisista syistä kirjattu yrityksille. Tuki-                                          korvauksia sekä yleisiä ansioon sidottuja
26426: palkkioita ja yritysten saamia pääomansiirtoja                                              työttömyyskorvauksia. Tulonsiirrot sosiaali-
26427: tarkastellaan lähemmin elinkeinotoiminnan saa-                                              turvarahastoille olivat 18,6 mrd. mk; kasvua
26428: man rahoitustuen yhteydessä (luku 6.2.).                                                    edellisvuodesta oli 5 %.
26429:     Valtion siirrot julkisyhteisöille kasvoivat                                                Julkisyhteisöjen saamista siirroista pääosa oli
26430: kertomusvuonna 2% ja olivat 61,1 mrd. mk.                                                   tulonsiirtoja (59,2 mrd. mk) ja loput pääoman-
26431: Tuesta suuntautui kunnille ja kuntayhtymille                                                siirtoja (1,9 mrd. mk). Tulonsiirrot kasvoivat
26432: 69 % ja loput sosiaaliturvarahastoille. Kunta-                                              3 %, mutta pääomansiirrot vähenivät lähes vii-
26433: sektorille myönnetyllä valtionavulla rahoitetaan                                            denneksen.
26434: kuntien toiminnallisia kulutusmenoja, kuten                                                    Valtion vastikkeettomat siirrot kotitalouksille
26435: opetus- ja kulttuuritointa sekä sosiaali- ja ter-                                           ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille olivat
26436: veyspalveluja.                                                                              kertomusvuonna 30,1 mrd. mk. Kotitalouksien
26437: 
26438: 
26439: 
26440: 
26441: 32. Valtion siirrot tuensaajasektoreille
26442: 
26443:                                                                                                          1990          1991            1992    Muutos
26444:                                                                                                                                                1992/91
26445:                                                                                                                  miljoonaa markkaa                o/o
26446: 
26447: Julkisyhteisöt .................................................................................        46 592        59 727          61 123       2
26448: Yritykset ..........................................................................................    14 670        17 090          16 464    -4
26449: Kotitaloudet ....................................................................................       23186         26226           30 148     15
26450: Ulkomaat ........................................................................................        2 434         2 946           2 590   -12
26451: 
26452: Yhteensä ........................................................................................ .     86882        105 989         110 325       4
26453: 
26454: 6 331006S
26455: 42
26456: 
26457: saamien siirtojen suhde yksityisiin kulutus-                    lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrat-
26458: menoihin oli 11 %.                                              tuna.
26459:    Kotitalouksien saarnat tulonsiirrot olivat                      Asuntolainojen osuus valtion koko laina-
26460: 28,7 mrd. mk. Suurimman erän muodostivat                        kannasta oli kertomusvuoden päättyessä 75,3 %.
26461: sosiaalivakuutusetuudet (13,8 mrd. mk). Muita                   Yksityishenkilöiden saamien asuntolainojen
26462: siirtoja olivat sosiaaliavustukset {7,0 mrd. mk),               määrä oli 16,1 mrd. mk ja vuokratalojen 29,7
26463: rahastoimattomat sosiaalivakuutusetuudet (2,6                   mrd. mk. Toiseksi suurin lainaryhmä oli maa- ja
26464: mrd. mk) sekä muut tulonsiirrot (5,3 mrd. mk).                  metsätalouden saarnat lainat, joiden määrä oli
26465: Pääomansiirtojen osuus oli vähäinen (1,4 mrd.                   kertomusvuoden lopussa edellisen vuoden ta-
26466: mk) ja oli samaa luokkaa kuin edellisvuonna.                    paan 9,2 mrd. mk. Kolmanneksi eniten oli lai-
26467:    Sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille mak-                 noja teollisuus- ja elinkeinosektorilla, joiden
26468: samat avustukset lisääntyivät neljänneksen v.                   lainakanta oli vuoden lopussa 4,2 mrd. mk.
26469: 1992. Työllisyyden heikkenemisen vuoksi työttö-                 Loput eli 3,0% lainakannasta oli lainoja muille
26470: myysturvan menot kasvoivat 80 %. Työttömyys-                    lainansaajaryhmille.
26471: päivärahojen sekä koulutusetuuksien ja -avus-                      Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle
26472: tusten osuus on noussut 36 prosenttiin                          oli vuoden päättyessä 5,5 mrd. mk. Asunto-
26473: sosiaaliturvarahastojen maksamista etuuksista                   osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden valtiolta
26474: ja avustuksista; vastaava osuus v. 1990 oli 11 %.               saarnat lainat olivat 26,6 mrd. mk. Julkisten
26475:                                                                 yritysten ja luotto-osakeyhtiöiden osuus yritys-
26476:                                                                 ten ja rahoituslaitosten valtiolta saamien laino-
26477: 6.1.2. Finanssisijoitukset                                      jen kannasta oli 70,5 %.
26478:                                                                    Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet-
26479: Lainanauto                                                      tyjä luottoja nostettiin 265 milj. mk. Maatilata-
26480:                                                                 louden kehittämisrahastosta nostettiin uusia lai-
26481:     Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuo-               noja 609 milj. mk, mikä oli 33,3 % vähemmän
26482: lisista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta                 kuin edellisenä vuonna.
26483: (liite 12) oli kertomusvuoden lopussa 61,7 mrd.                    Valtiokonttorin hoitamien lainojen osalta
26484: mk eli 11,8 % suurempi kuin vuotta aiemmin.                     valvottiin konkursseissa valtion saatavia 8 %
26485: Valtion lainasaatavat olivat 35,2% valtionvelan                 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös
26486: määrästä, joka oli 175,3 mrd. mk.                               pakkohuutokauppavalvontojen määrä vähe-
26487:     Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty-                 ni puolet, pysyen kuitenkin edelleen kor-
26488: jen lainojen määrä pysyi lähes samana kuin                      keana. Konkursseissa ja pakkohuutokau-
26489: edellisenä vuonna ja oli 7,3 mrd. mk.                           poissa valvottiin Valtiokonttorin saamisia 47
26490:     Asunto-olojen kehittämisrahaston lainakanta                 kertaa. Tileistä poistojen määrä oli kertomus-
26491: oli viime vuoden lopussa 46,4 mrd. mk. Kasvua                   vuonna yhteensä 24,6 milj. mk. Tileistä pois-
26492: edellisestä vuodesta oli 18,4 %.                                tamisen syy oli lainojen muuttaminen avus-
26493:     Valtiokonttorin hoidossa olevasta 52,5 mrd.                 tuksiksi. Muun muassa kauppa- ja teolli-
26494: markan lainakannasta 0,3 mrd. mk oli koro-                      suusministeriön sekä Teknologian kehittä-
26495: tonta, pääasiassa asuntolainoja.                                miskeskuksen myöntämiä hankevienti- ja tuo-
26496:     Maatilatalouden kehittämisrahaston lainan-                  tekehityslainoja muutettiin avustuksiksi 20,9
26497: annon määrä, 7,7 mrd. mk, oli yhtä suuri kuin                   milj. markan arvosta. Ulkoasiainministeriön
26498: vuoden 1991 lopussa.                                            kehitysluottoja ei viime vuonna muutettu
26499:     Valtion myöntämiä uusia lainoja nostet-                     avustuksiksi.
26500: tiin kertomusvuonna 9,9 mrd. mk eli 3,4%
26501: vähemmän kuin vuotta aiemmin. Budjetti-
26502: talouden osuus nostoista oli 652 milj. mk;
26503: rahastojen osuus pysyi lähes ennallaan ja                       Osakesijoitukset
26504: oli 9,3 mrd. mk. Suurin osa luotoista oli asun-
26505: tolainoja, joita nostettiin 8,7 mrd. mk 1l. Määrä                 Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus-
26506:                                                                 vuoden päättyessä oli 12,3 mrd. mk, josta varsi-
26507: l)   Määrään sisältyy 156 milj. mk taloyhtiöiden rakennus-      naisten valtionyhtiöiden osuus oli 7,7 mrd. mk.
26508:      aikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi     Osinkoja tuloutettiin kertomusvuonna valtio-
26509:      tai hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 93 milj. mk   enemmistöisistä osakeyhtiöistä 281 milj. mk ja
26510:      pääomitettuja korkoja.                                     muista 3 milj. mk.
26511:                                                                                                                           43
26512: 
26513:    Valtion osakeomistuksiin rinnastettavina si-                        duttiin tukemaan ennakoitua enemmän etu-
26514: sältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten ra-                          painotteisesti.
26515: hoituslaitosten osuuksia tai muita rahoitus-
26516: panostuksia vuoden lopun valuuttakurssien mu-
26517: kaan laskettuna 4,5 mrd. markan arvosta. Li-                           Valtion pääomasijoitukset
26518: säksi valtio teki 7,9 mrd. markan pääomasijoi-
26519: tukset talletuspankkeihin osana pankkitukea.                              Maaliskuussa 1992 hallitus tarjosi Suomeen
26520:                                                                        sijoittuneille pankeille pääomatukea. Valtion
26521:                                                                        budjetissa oli tarkoitukseen varattu yhteensä 8
26522:                                                                        mrd. mk vakuudettomien pääomasijoitusten te-
26523:                                                                        kemiseen talletuspankkien sellaisiin etuoi-
26524: 6.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkei-                                keutettuihin pääomatodistuksiin, jotka luetaan
26525:        hin                                                             pankin ensisijaiseen omaan pääomaan sen vaka-
26526:                                                                        varaisuutta laskettaessa. 130 pankkia otti vas-
26527:    Vuonna 1992 valtion välitön tuki pankeille oli                      taan valtion tatjoaman tuen, yhteensä 7,9 mrd.
26528: 23 mrd. mk. Sen lisäksi Suomen Pankki myönsi                           mk. Kaksi pientä liikepankkia, noin 150 osuus-
26529: 9,5 mrd. markan vakauttamislainoja omis-                               pankkia ja kolmisenkymmentä säästöpankkia
26530: tamilleen holding-yhtiöille. Välillinen tuki jää                       eivät käyttäneet taijousta hyväksi.
26531: tämän tarkastelun ulkopuolelle. Valtion tuesta                            Valtiolle on aiheutunut pääomasijoituksista
26532: 14,9 mrd. mk myönnettiin Valtion vakuus-                               kustannuksia laskennallisina korkotappioina.
26533: rahaston kautta ja 7,9 mrd. mk valtion budje-                          Valtaosa pankeista ei juuri pysty maksamaan
26534: tista. Tuki ylitti ennakkoon arvioidun tuen tar-                       pääomatodistuksille korkoa liiketoimintansa
26535: peen lähinnä siksi, että säästöpankkiryhmääjou-                        tappiollisuuden vuoksi.
26536: 
26537: 
26538: 
26539: 33. Julkisen pankkituen jakautuminen vuosina 1991-1992
26540: 
26541:                                                  Suomen     Valtiovarain-   Valtion vakuusrahasto                    Yhteensä
26542:                                                   Pankki     ministeriö
26543:                                                               Valtion                 Vastuu-   Pääoma-     Osake-
26544:                                                              pääoma-        Laina   debentuuri- todistus    pääoma
26545:                                                               sijoitus                 laina
26546:                                                                             miljoonaa markkaa
26547:                                                  11 3 900
26548: 1991 SKOP .................................                                                                            3900
26549:                                                  2)9 900         580                                1 500    1 000    12 980
26550: 1992 SKOP .................................
26551:      Suomen Säästöpankki .....                                 1094         500       1 400         7 100    2 900    12 994
26552:      Muut säästöpankit ............                              160                                                     160
26553:      OKO ...................................                     422                                                     422
26554:      Osuuspankit ......................                        1 108                                                   1108
26555:      PSP ....................................                    903                                                     903
26556:      SYP ....................................                  1 749                                                   1 749
26557:      KOP ....................................                  1 726                                                   1 726
26558:      STS ....................................                    170                                                     170
26559: Yhteensä .....................................   13 800        7 912        500       1400          8600     3 900    36112
26560: 
26561: 11   Osakepääoma 2 000 milj. mk, akordi 1 900 milj. mk.
26562: 2l   Riskien siirto Spondaan ja Scopulukseen; laina SKOP:IIe 9 500 milj. mk, omaisuudenhoitoyhtiöiden osake-
26563:      pääomaa 400 milj. mk.
26564: 
26565: 
26566: 
26567: 
26568: Valtion vakuusrahasto                                                  kun se on perusteltua pankkijätjestelmän va-
26569:                                                                        kauden turvaamiseksi ja/tai yksittäisen pankin
26570:   Valtion vakuusrahaston (VVR) yleisten peri-                          tallettajien saamisten turvaamiseksi lakisäätei-
26571: aatteiden mukaan se voi päättää tukitoimesta,                          sen talletussuojan edellyttämässä laajuudessa.
26572: 44
26573: 
26574:    Valtion vakuusrahasto myönsi v. 1992 tukea        taseeseen vuoden 1992 tilinpäätöksessä poistet-
26575: Suomen Säästöpankki Oy:lle (SSP) 11 ,9 mrd. mk       tavaksi seuraavien vuosien aikana.
26576: ja SKOP:ille 3 mrd. mk, mistä 550 milj. mk
26577: toteutettiin helmikuussa 1993.
26578:                                                      Tuki Suomen Säästöpankki Oy:lle
26579: 
26580: Suomen Pankin SKOP-järjestelyt                          Säästöpankkien tila paheni siinä määrin, että
26581:                                                      suurin osa niistä yhdistettiin, ja niistä muodos-
26582:    Suomen Pankki päätti 19.9.1991 ottaa Säästö-      tettiin syksyllä 1992 ensin Suomen Säästöpankki
26583: pankkien Keskus-Osake-Pankin haltuunsa 2,0           SSP ja myöhemmin marraskuussa Suomen Sääs-
26584: mrd. markan suuruisella suunnatulla annilla.         töpankki Oy. Näin voitiin tasata pankkien varal-
26585: Haltuunoton tarkoituksena oli vapauttaa SKOP         lisuutta heikoimpien pankkien tukemiseksi. Val-
26586: suurimmista riskikeskittymistä, jotta luottamus      tion vakuusrahasto on myöntänyt Suomen Sääs-
26587: pankin toimintaan palautuisi. SKOP:n riskejä         töpankki Oy:lle tukea vuoden 1992 loppuun
26588: siirrettiin kolmeen Suomen Pankin holding-           mennessä yhteensä 11,9 mrd. mk. Pääoma-
26589: yhtiöön. Omaisuudenhoitoyhtiöistä Scopulus           sijoitusten osuus tästä on 7, 1 mrd. mk ja osake-
26590: Oy keskittyi itse SKOP:n omistamiseen, Sponda        pääoman osuus 2,9 mrd. mk. Vakuusrahasto
26591: Oy SKOP:n taseessa olleiden osake- ja kiin-          merkitsi SSP:n 1,4 mrd. markan vastuu-
26592: teistöomistusten hallintaan ja Solidium Oy Tam-      debentuurilainan sekä myönsi pankille 500 milj.
26593: pellan omistukseen.                                  markan tukilainan. Osakemerkintöjen jälkeen
26594:    Järjestelyt toteutettiin siten, että Sponda Oy    Valtion vakuusrahaston omistus Suomen Sääs-
26595: sai kiinteistöomaisuutta 4,5 mrd. markan ar-         töpankin osakkeista ja äänistä on 98,9 %.
26596: vosta ja osakeomaisuutta 1,9 mrd. markan ar-            Vuosina 1991 ja 1992 valtio ja Suomen Pankki
26597: vosta. SKOP antoi lisäksi 1,5 mrd. markan            myönsivät pankeille tukea yhteensä 36 mrd. mk.
26598: akordin Tampellalle. Tampellan luottoja siirret-     Tulevien vuosien tuen tarkkaa määrää ja tuki-
26599: tiin Solidium Oy:lle 3,4 mrd. markan arvosta,        toimenpiteistä valtiontaloudelle aiheutuvaa lo-
26600: joista 500 milj. mk vaihdettiin Tampellan osake-     pullista kustannusta ei voida vielä arvioida.
26601: pääomaksi. SKOP:iin jätettiin Tampella-              Tuen lopullinen määrä riippuu paljolti taloudel-
26602: vastuita 2 mrd. markan edestä. Lisäksi Suomen        lisesta kehityksestä ja pankkien tappioiden
26603: Pankki luopui SKOP:lta olevista 1,9 mrd. mk          kirjaamistavasta ja -ajankohdasta. Lisäksi se
26604: saatavista.                                          riippuu pitkälti pankkien järjestämättömien
26605:     SKOP-järjestelyjen      yhteydessä     Suomen    luottojen kehityksestä sekä pankkien omista
26606: Pankki myönsi 9,5 mrd. markan vakaut-                saneeraustoimista. Pankkien tappiot johtuvat
26607: tamislainat omistamilleen holding-yhtiöille.         pitkälti niiden kärsimistä, jo toteutuneista tai
26608: Vuoden 1992lopussa Solidium Oy:n hallussa oli        toteutuviksi      arvioiduista   luottotappioista.
26609: 88 % Tampellan osakekannasta. Spondan ja             Järjestämättömien luottojen, nollakorkoisten
26610: Solidiumin rahoituserien jälkeinen yhteistappio      saamisten ja pankkitakaussaamisten määrä kas-
26611: 31.12.1992 päättyneeitä tilikaudelta oli 848 milj.   voi huomattavasti vuoden 1992 aikana. Pank-
26612: mk.                                                  kien järjestämättömien saamisten määrä ennen
26613:    Kesäkuussa Valtion vakuusrahasto osti             luottotappiokirjauksia oli vuoden 1992 lopussa
26614: SKOP:in Suomen Pankilta 1,5 mrd. markalla.           77 mrd. mk. Pankeilta jäi siten saamatta korko-
26615: Kauppahinta sisälsi Suomen Pankin Scopulus           tuottoja vuoden aikana 7-8 mrd. mk.
26616: Oy:n kautta huhtikuussa tekemän 1,5 mrd. mar-
26617: kan pääomasijoituksen sekä 2,0 mrd. markan
26618: suuruisen osakeomistuksen. Vakuusrahaston            6.1.4. Korkotuki
26619: omistusosuus SKOP:sta oli kaupan jälkeen
26620: 52,9 % osakkeista ja 63,6 % äänivallasta.               Valtion korkotukea saavien lainojen laina-
26621:     SKOP-järjestelyistä on aiheutunut Suomen         pääoma (liite 13) oli kertomusvuoden päättyessä
26622: Pankille 5,3 mrd. markan menetykset. Summa           42,1 mrd. mk eli 23 % suurempi kuin edellis-
26623: muodostuu 1,0 mrd. markan laskennallisista           vuonna. Valtion korkotukilainoista 7,7 mrd. mk
26624: korkomenetyksistä sekä 4,3 mrd. markan luotto-       kohdistui opiskelijoiden tukemiseen. Nuorten
26625: tappioista. Vuoden 1991 tuloslaskelmassaan           oman ensiasunnon hankintaan myönnettyjen
26626: Suomen Pankki kirjasi 2,6 mrd. markan edestä         lainojen lainapääoma nousi 11,4 mrd. markasta
26627: luottotappioita, ja 1,7 mrd. mk on aktivoitu         12,2 mrd. markkaan.
26628:                                                                                                        45
26629: 
26630:    Valtion maksamien korkotukien määrä oli            Valtiontakuukeskus
26631: kertomusvuonna 2,2 mrd. mk eli 18% suurempi
26632: kuin vuotta aiemmin. Nuorten oman ensiasun-              Valtiontakuukeskuksen keskeiset tehtävät
26633: non hankintaan myönnetyille lainoille makset-         ovat viennin edistäminen sekä pienen ja keskisuu-
26634: tiin korkotukea 643 milj. mk. Yrityksille makse-      ren teollisuuden toimintaedellytysten parantami-
26635: tuista 61 milj. markan korkotuista 24 milj. mk        nen. Takuukeskus tarjoaa yrityksille ja rahoit-
26636: suuntautui julkisille yrityksille.                    tajille vientitakuita ja valtiontakauksia. Vienti-
26637:                                                       takuilla yritys tai rahoittaja voi suojautua vienti-
26638:                                                       kauppaan liittyviltä luottoriskeiltä tai parantaa
26639: 6.1.5. Valtion takaukset                              viennin rahoitusmahdollisuuksia. Valtionta-
26640:                                                       kauksia pk-yritys voi käyttää vakuutena inves-
26641: Valtiokonttori ja Valtion opintotukikeskus            tointien ja käyttöpääoman rahoituksessa.
26642:                                                          Valtiontakauksista annettua lakia muutettiin
26643:    Valtiokonttorin ja Valtion opintotukikes-          huhtikuussa siten, että valtiontakauksia voidaan
26644: kuksen hoitamien takausten (liite 14) takaus-         myöntää myös suuryritysten kotimaisten toimi-
26645: vastuu oli kertomusvuoden lopussa 21,7 mrd.           tus- tai ostajaluottojen vakuudeksi. Riski-
26646: mk, josta valtiokonttorin hoitamia takauksia oli      pääomatakuita koskeva laki tuli voimaan
26647: 9,8 mrd. mk; kasvua edellisvuodesta oli 20 %.         kertomusvuoden elokuussa. Lain tarkoituksena
26648: Valtion vastuu ulkomaisista valuuttamääräisistä       on edistää riskipääomasijoitusten tekemistä sel-
26649: takauksista oli 3,2 mrd. mk, joka oli kokonai-        laisiin pk-yrityksiin, jotka kehittävät kansainvä-
26650: suudessaan Valtiokonttorin hoidossa. Valuut-          lisesti kilpailukykyisiä uusia tuotteita tai ottavat
26651: tamääräisten luottojen osuus koko takaus-             käyttöön uutta teknologiaa.
26652: vastuusta oli 15 %.                                      Takuukeskuksen kokonaisvastuukanta nousi
26653:    Valtiokonttorin hoidossa olevien takausten         vuoden 1992 aikana noin kolmanneksen ja oli 42
26654: määrä oli 9,8 mrd. mk, josta kotimaisille lainoille   mrd. mk. Käsiteltyjen ja hyväksyttyjen takuiden
26655: annettuja takauksia oli 6,6 mrd. mk. Kuten            lukumäärä kaksinkertaistui edellisvuodesta.
26656: edellisenäkin vuonna, suurin osa (46 %) va-               Korvauksia maksettiin kertomusvuonna
26657: luuttamääräisestä takausvastuusta kohdistui           kaikkiaan 708 milj. mk, 100 milj. mk vähemmän
26658: dollarimääräisille lainoille. Muita merkittäviä       kuin v. 1991. Korvauksista 329 milj. mk aiheutui
26659: valuuttoja olivat Saksan markka (20 %)ja Sveit-       ulkomaisten poliittisten riskien toteutumisesta.
26660: sin frangi (15 %).                                    Näistä pääosa, 161 milj. mk, aiheutui entiselle
26661:    Rahoituslaitosten osuus Valtiokonttorin hoi-       Neuvostoliitolle myönnetyistä luotoista. Kau-
26662: dossa olevista takauksista oli 40 %, josta julkis-    pallisten riskien toteutumisesta maksettiin kor-
26663: ten rahoituslaitosten osuus oli 36 prosenttiyksik-    vauksia 44 milj. mk.
26664: köä ja yksityisten 4 prosenttiyksikköä. Valtion-         Kotimaan riskin perusteella maksettiin korva-
26665: yhtiöiden osuus takausvastuusta oli 22 prosent-       uksia 335 milj. mk. Kotimaisen riskinoton piiriin
26666: tiyksikköä ja yksityisten yritysten 8 prosenttiyk-    kuuluvat pk-yritysten investointien ja käyttö-
26667: sikköä. Muiden valtiontakausten osuus oli 30          pääoman rahoituksen vakuuksiksi tarkoitetut
26668: prosenttiyksikköä. Yrittäjätoiminnassa takauk-        teollisuustakaukset ja suhdannetakaukset, ra-
26669: set suuntautuivat teollisuudelle, energiahuoliolle    hoitustakuut sekä pk-yritysten puolesta annetut
26670: ja liikenteelle.                                      vasta takuut.
26671:    Valtion opintotukikeskuksen takausvastuu              Takaisinperintänä saatiin kaikkiaan 211 milj.
26672: oli kertomusvuoden lopussa 11,9 mrd. mk; kas-         mk, josta kotimaisen riskinoton takaisin-
26673: vua edellisvuodesta oli 5,3 %.                        perinnän osuus oli 146 milj. mk.
26674: 
26675: 
26676: 
26677:                         6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki
26678:    Elinkeinotoiminnan tukea tarkastellaan erik-       elinkeinotoiminnan ohella valtiolle aiheutuu
26679: seen suojatulla alkutuotanto- ja elintarvike-         huomattavia menoja osallistumisesta maatalous-
26680: sektorilla sekä kilpailulle alttiilla jalostus- ja    yrittäjien ja jossain määrin myös muiden yrittä-
26681: palvelualoilla. Rahoitustukeen ei lueta vero-         jien eläketurvan ja lomajärjestelmien rahoituk-
26682: järjestelmään sisältyviä tukia. Varsinaisen           seen.
26683: 46
26684: 
26685:   Tukien kokonaismäärä on kehittynyt seuraa-                          Pääomatuessa laskelmiin sisällytetään valtion
26686: vasti:                                                            pääomasijoitukset mm. valtionenemmistöisiin
26687:                                                                   osakeyhtiöihin, liikelaitoksiin ja erityisrahoi-
26688:                                         1990     1991     1992    tuslaitoksiin. Tuki lasketaan keskimääräiselle si-
26689:                                            miljoonaa markkaa      joitetulle pääomalle laskettavan tuottovaa-
26690:                                                                   timuksen (11,63 %) ja valtiolle tarkastelu-
26691: Alkutuotanto ja                                                   vuodelta maksettujen osinkojen (tai vastaavien)
26692: elintarvikkeet .....................    9 518   10 434    9 217
26693: Jalostus- ja palvelualat .. ..          4 073    5 253    5 806   erotuksena. Valtionyhtiöiden ja valtion liike-
26694:                                                                   laitosten kohdalla pääomatuen laskennassa ote-
26695: Yhteensä ...........................   13 591   15 687   15 023   taan huomioon vain ne yritykset, joiden valtiolle
26696:                                                                   maksamat osingot alittavat laskennallisen tuot-
26697: Sosiaaliturvan luonteinen
26698: tuki yrittäjille:
26699:                                                                   tovaatimuksen.
26700: - alkutuotanto ja                                                     Takuutuki lasketaan suoritettujen takaus-
26701:     elintarvikkeet .............. .     2 880    3 244    3 468   korvausten ja saatujen takuu- ja takaus-
26702: - jalostus- ja palvelualat                127      221      501   maksutuottojen sekä takaisin perittyjen kor-
26703:                                                                   vausten erotuksena. Valtiontakuukeskuksen
26704:                                                                    osalta tuki määritellään yrityksille myönnetyis-
26705:    Valtion koko elinkeinotuesta on alkutuo-                       tä takuista ja takauksista aiheutuvien netto-
26706: tannon ja elintarvikkeiden osuus 61 %. Pääosa                     tappioiden perusteella. Takuukeskuksen hallin-
26707: tuesta kohdistuu maatalouteen. Yrittäjien so-                     tokulut otetaan huomioon tukea laskettaessa.
26708: siaaliturvan rahoitukseen kertomusvuonna käy-                     Valtiontakuukeskuksen toimintaa tarkastellaan
26709: tetystä 4,0 mrd. markasta käytettiin 87 % maa-                     tarkemmin luvussa 6.1.5.
26710: talousyrittäjien sosiaaliturvaan. Alkutuotannon                        Tukiin on laskettu mukaan vain ne erät, jotka
26711: ja elintarvikesektorin tuki laski kertomusvuonna                   ovat koituneet rahallisesti yritysten hyödyksi.
26712: 12% ja jalostus- ja palvelualojen tuki kasvoi                      Esimerkiksi viranomaisten antama palvelu-
26713: 10 %. Yhteenlaskettuna tuki oli 4 % edellis-                       luonteinen tuki on jätetty laskelmien ulkopuo-
26714: vuotta pienempi.                                                   lelle. Eri määrärahoista laskelmat sisältävät vain
26715:                                                                    yritystoiminnan osuuden. Julkiselle sektorille,
26716:                                                                    esim. kunnille, myönnetyt tuen osat on siis
26717: 6.2.1. Rahoitustukeen sisältyvät erät                             jätetty pois tukisummista.
26718:                                                                        Edellä mainitut tuen laskentaperiaatteet kos-
26719:    Rahoitustukia ovat avustukset, korkotuki,                       kevat myös alkutuotantoon ja elintarvike-
26720: laina tuki, pääomatuki sekä takaus- ja takuutuki.                  sektorille suuntautuvia tukia. Ne on rajattu lä-
26721: Näitä tarkastellaan kassaperusteisesti. Kunkin                     hinnä maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
26722: tuen osalle lasketaan siitä valtiolle aiheutuvat                   alan pääluokkaan poislukien tutkimuksen, hal-
26723: nettokustannukset.                                                 linnon ja neuvontatyön menot. Lisäksi mukaan
26724:    Avustuksista ja korkotuesta aiheutuva tuki                      on otettu ylituotannon viennistä aiheutuvina
26725: on sama kuin tarkasteluvuoden aikana maksettu                      menoina valmisteverolakien mukaiset hinnan-
26726: markkamäärä.                                                       erokorvaukset sekä viennin arvioitu liike-
26727:    Laina- ja pääomatuen sekä takaus- ja takuu-                     vaihtoverotuki. Elintarvikesektorilla tukea on
26728: tuen kohdalla nettokustannustarkastelu ilmaisee                    tarkasteltu myös nettomääräisenä siten, että
26729: aiemmin tehtyihin tukipäätöksiin tarkastelu-                       tuen bruttosummista on vähennetty elintarvike-
26730: vuonna sisältyvän tuen.                                            sektorilta perityt valmisteverot ja maksut, jotka
26731:    Lainatuki lasketaan lainoista valtiolle aihe-                   muodostavat elintarvikkeiden hintajärjestelmän
26732: utuvien kustannusten ja tuottojen erotuksena.                      kiinteän osan.
26733: Lainakustannukset määritellään valtion tarkas-
26734: teluvuonna nostamien uusien lainojen keskimää-
26735: räisen efektiivisen koron (nimelliskorko + lainan
26736: liikkeellelaskukustannukset) perusteella. Vuon-                   6.2.2. Alkutuotannon ja elintarvikkei-
26737: na 1992 tämä korko oli 11,63 %. Tuotot ovat                              den rahoitustuki
26738: puolestaan lainoista valtiolle maksettuja korko-
26739: tuloja. Takaisinperimättä jätetyt lainan-                           Alkutuotannolle maksettu tuki oli kertomus-
26740: lyhennykset ja luottotappiot otetaan sellaise-                    vuonna bruttomäärältään 11 760 milj. mk, ol-
26741: naan huomioon tuen lisäyksenä.                                    tuaan edellisenä vuonna 12 575 milj. mk. Pää-
26742:                                                                                                                                      47
26743: 
26744: 34. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot
26745: 
26746:                                                                             Menot             Tulot               Nettomenot
26747:                                                                             1991     1992     1991       1992     1990      1991    1992
26748:                                                                                                   miljoonaa markkaa
26749: 
26750: Maataloustuotanto .........................................                6047      6247                        5247      6047    6247
26751: Hintatuki ...........................................................      3 564     3 782
26752: Maatalouden rakenteen kehittäminen:
26753: Avustukset .......................................................            733      760
26754: Lainatuki ...........................................................         371      420
26755: Muut .................................................................      1 380    1 285
26756: Elintarviketeollisuus .......................................                911      734      782      813     -178        129    -78
26757: Valmisteverot ..................................................                               782      813
26758: Maataloustuotteiden hintatuki .......................                        874      690
26759: Muut .................................................................        37       44
26760: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ................                        5 079    4 261   1359      1 730     3 921    3 720    2 531
26761: Maataloustuotteiden vientituki ......................                       3 838    3 134
26762: Viennin liikevaihtoverotuki .............................                     885      748
26763: Hinnanerokorvaukset, vienti ...........................                       355      379
26764: Maatalouden osuutena perityt maksut ..........                                               1 301     1 657
26765: Muut .................................................................                          58        73
26766: 
26767: Elintarviketuotanto yhteensä ........................                      12 037   11 243   2141      2543      8 990    9 896    8700
26768: 
26769: Porotalous ........................................................           16       24                           14       16      24
26770: Kalatalous ........................................................           45       51                          38        45      51
26771: Yksityismetsätalous ........................................                 343      335                         341       343     335
26772: Muut .................................................................       134      106                         135       134     106
26773: Muu alkutuotanto yhteensä                     ··························     538      517                         528       538     517
26774: 
26775: Yhteensä ..........................................................        12 575   11760    2 141     2 543     9 518   10 434    9 217
26776: 
26777: 
26778: 
26779: osa (11 243 milj. mk) kohdistui maatalouteen                                         vaamisessa. Peltoalan perusteella maksettava
26780: ja elintarvikkeisiin. Muun alkutuotannon kuin                                        tuki oli kertomusvuonna 1 116 milj. mk; lisäystä
26781: maatalouden osuus oli 517 milj. mk. Valtion                                          edellisestä vuodesta oli 289 milj. mk. Hintatuen
26782: saarnat tulot olivat 2 543 milj. mk, eli 402 milj.                                   osuus maataloustuottajille maksetusta tuesta oli
26783: mk suuremmat kuin edellisenä vuonna. Tulojen                                         vajaat kaksi kolmasosaa ja rakennetuen viides-
26784: kasvu johtui maatalouden osuuden suurene-                                            osa tuen määrästä. Hintatuki tilan tuotantoa
26785: misesta vientitukimenojen rahoituksessa.                                             kohti oli suurinta Pohjois- ja Itä-Suomessa.
26786:    Nettomääräinen tuki oli siten 9 217 milj. mk                                      Hintatuki kasvoi tilakoon mukaan, ja tuotanto-
26787: oltuaan edellisenä vuonna 10 434 milj. mk.                                           suunnista tuetuin oli maidontuotanto runsaalla
26788:    Maataloustuen maksatus viljelijöille hoide-                                       12 000 markalla tilaa kohti. Maataloudelle
26789: taan suurelta osin tuotteiden tilityshintojen yh-                                    myönnetyn lainarahoituksen valtiontaloudelliset
26790: teydessä. Suurimmat erikseen haettavat tuet                                          kustannukset nousivat 13 % edellisvuodesta lä-
26791: ovat varsinainen tulotuki sekä peltoalan mukaan                                      hinnä yleisen korkotason nousun takia.
26792: maksettava tuki. Viljelijöiden lisäksi tukea mak-                                    Maataloustuottajille maksettu tuki oli yhteensä
26793: setaan maataloustuotteita jalostavalle teollisuu-                                    6 247 milj. mk, oltuaan edellisenä vuonna 200
26794: delle ja viejinä toimiville keskusliikkeille.                                        milj. mk pienempi.
26795: 
26796: 
26797:  Maatalous                                                                           Elintarviketeollisuus
26798: 
26799:    Maataloustuotannon tukemisessa oli kol-                                             Elintarviketeollisuudelle maksettu tuki oli 78
26800:  matta vuotta käytössä peltoalan perusteella                                         milj. mk pienempi kuin siltä kerätyt maksut.
26801:  maksettava tuki, mikä oli askel suoran tulotuen                                     Eniten väheni öljykasvituotannon tukeminen,
26802:  käytön lisäämiseen viljelijöiden tulotason tur-                                     158 milj. mk eli suunnilleen saman verran, kuin
26803: 48
26804: 
26805: se oli noussut edellisenä vuonna. Ravintorasva-                                                vuonna kasvoi 7 %. Nettomenojen määrä puo-
26806: veron tuotto kohosi 52 milj. mk.                                                               lestaan väheni 32 %. Valtion maksama vienti-
26807:                                                                                                tuki aleni 695 milj. mk ja samalla viljelijöiden
26808:                                                                                                markkinoimis-, kiintiö- ja vientikustannus-
26809: Maa taloustuotteiden markkinointi                                                              maksut kohosivat 179 milj. mk. Viennin
26810:                                                                                                liikevaihtoverotuki väheni 137 milj. mk. Eräiden
26811:    Keskeisten maataloustuotteiden kotimaisen                                                   aiempien vuosien hyvät viljasadot vaikuttivat
26812: kulutuksen ja tuotannon perusteella lasketut                                                   viljan vientitarpeeseen vielä v. 1992.
26813: omavaraisuusasteet pysyivät v. 1992 edellisvuo-                                                    Kauppa- ja teollisuusministeriö maksoi jalos-
26814: den tasolla vehnää lukuun ottamatta. Vehnän                                                    tamattomille maataloustuotteille kolme neljäs-
26815: omavaraisuusaste oli 52 %, tuotannon vastattua                                                 osaa vientituesta. Tullihallitus puolestaan mak-
26816: edellisenä vuonna kotimaista kulutusta. Kasvin-                                                soi jalosteille hinnanerokorvausta valmistevero-
26817: viljelytuotantoa pienensi käytössä ollut velvoite-                                             lainsäädännön perusteella. Vientitukimomen-
26818: kesannointijärjestelmä.                                                                        tilta maksettiin myös 32 milj. mk hinnanero-
26819:    Maataloustuotteiden viennin tukeminen vä-                                                   korvausta kotimaiselle käytölle.
26820: heni bruttomääräisesti 26 %, kun se edellisenä
26821: 
26822: 
26823: 35. Keskeisten maataloustuotteiden vientituki 11
26824: 
26825:                                                                                                                        1990             1991         1992
26826:                                                                                                                                  miljoonaa markkaa
26827: Voi ............................................................................................................       932              574          532
26828: Juusto ......................................................................................................          558              547          520
26829: Maitojauhe, rasvainen ............................................................................                     426              195           53
26830: Maitojauhe, rasvaton ..............................................................................                     25               64           47
26831: Kananmunat ............................................................................................                187              103          100
26832: Sianliha .............................................................•......................................          177              193          243
26833: Naudanliha ..............................................................................................               28              299          211
26834: Vehnä .......................................................................................................                            62          425
26835: Rehuvilja ..................................................................................................           814            1 840          850
26836: 
26837: l)   Ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotuki.
26838: 
26839: 
26840: 
26841: Elintarvikesektorin tuki tuotteittain                                                           musvuonna 24 %. Viljan osalta vientikus-
26842:                                                                                                 tannukset olivat edelleen varsin korkeat, vaikka
26843:    Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu-                                                  ne supistuivat edellisvuodesta. Valtion netto-
26844: vista valtion menoista maitotaloustuotteet ovat                                                 menot kokonaisuudessaan vähenivät 12 % edel-
26845: edelleen suurin yksittäinen tuen kohde, vaikka                                                  lisvuodesta.
26846: niihin kohdistuneet nettomenot vähenivät kerto-
26847: 
26848: 
26849: 36. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain
26850: 
26851:                                                                                     Menot                             Tulot                   Nettomenot
26852:                                                                               1991        1992                 1991           1992     1990     1991        1992
26853:                                                                               miljoonaa markkaa,
26854: 
26855: Maitotaloustuotteet .........................................                 2 635            1 996           184              135   3042      2 451       1 861
26856: Kananmunat ....................................................                 313              267             8                6     348       305         261
26857: Liha ...................................................................      1177             1 296            77              139   1123      1 101       1 157
26858: Vilja ..................................................................      2 437            1 886           414              556   1 201     2 023       1 330
26859: Erikoiskasvit .....................................................           1 059              913           276              331     662       783         582
26860: Hyödykkeille jakamaton ..................................                     4 415            4 884          1183            1 375   2 614     3 232       3 509
26861: 
26862: Yhteensä ..........................................................         12 037           11 243           2141            2543    8990      9 896       8700
26863:                                                                                                                                                       49
26864: 
26865: Kuvio 15. Maatalouden hintatuki lääneittäin                                                Kuvio 16. Maatalouden hintatuki tilakoon mukaan
26866:                                                                                          mllj. mk
26867:                                                                                          1200 . . . . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - . .
26868: VAASA
26869: OULU
26870: TURKU JA PORI
26871: KUOPIO
26872: HÄME
26873: POHJ.KARJALA
26874: LAPPI
26875: MIKKELI
26876: KESKI-SUOMI
26877: UUSIMAA
26878: KYMI
26879: AHVENANMAA
26880: 
26881:         mllj. mk         0
26882:                                                                                                      2-5   5-10     10-15 15-20 20-30 30-50 50-100 >100
26883:                                                                                                                           peltoala ha
26884: 
26885: Muun alkutuotannon tuki                                                                    tustukea suoraan yrityksille sekä erityisluotto-
26886:                                                                                            laitoksille (Suomen Vientiluotto Oy, Kera Oy),
26887:    Muuhun alkutuotantoon kuin maatalouteen                                                 muille rahastoille (SITRA, Teollisen Kehitysyh-
26888: kohdistuvat menot vähenivät 4 % edellisestä                                                teistyön Rahasto Oy), säätiöille (Keksintösäätiö,
26889: vuodesta. Maaseudun pienimuotoisen elinkeino-                                              PKT-säätiö) sekä kehitysyhtiöille. Rahoitus-
26890: toiminnan avustukset ja lainatuki on sisällytetty                                          tukea myönnetään yhteensä noin 115 budjetti-
26891: muun alkutuotannon lukuihin.                                                               momentilta.
26892:                                                                                               Jalostus- ja palvelualoille v. 1992 myönnetyn
26893:                                                                                            tuen kokonaismäärä oli 5,8 mrd. mk. Vuodesta
26894:                                                                                            1991 tuki kasvoi nimellisesti 10% ja reaalisesti
26895: 6.2.3. Jalostus- ja palvelualojen rahoi-                                                   8 %. Vuodesta 1990 tuen määrä on kasvanut
26896:        tustuki                                                                             reaalisesti 32 %.
26897:                                                                                               Työmarkkinatuen lisääntyminen johtui työt-
26898:    Valtio myöntää talousarviosta sekä Valtion-                                             tömyyden lieventämiseen suunnattujen valtion-
26899: takuukeskuksen valtiontakausrahastosta rahoi-                                              apujen voimakkaasta kasvusta. Työmarkkina-
26900: 
26901: 
26902: 37. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset
26903: 
26904:                                                                                                            1990          1991           1992     Muutos
26905:                                                                                                                                                  1992/91
26906:                                                                                                                   miljoonaa markkaa                 %
26907: 
26908: Aluetuki .........................................................................................         1097         1 005             968    -3,6
26909: Energiahuolto ...............................................................................               119            64              60    -6,5
26910: Lehdistötuki ...................................................................................            443           467             362   -22,4
26911: Merenkulku ja laivanrakennus .....................................................                          210           597             353   -40,8
26912: Tutkimus ja tuotekehitys ..............................................................                     351           495             551     11,3
26913:                                                                                                             653           746           1168
26914: ~Y:n~~t:~:1u~ii~·~·~·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
26915:                                                                                                                                                   56,5
26916:                                                                                                             185           485             510      5,1
26917: Ympäristön suojelu ......................................................................                    43            41              95    131,9
26918: Valtionyritysten tuet .....................................................................                 664           964           1 257     30,4
26919: Muut tuet .......................................................................................           309           389             481     23,7
26920: Yhteensä .......................................................................................           4073         5253          5806         10,5
26921: 
26922: 7    3310068
26923: 50
26924: 
26925: tuki ja valtionyritysten tuet käsittivät kumpi-        riön suoraan maksaman yritystoiminnan alue-
26926: kin runsaan viidenneksen kokonaistuesta.               tuen määrä oli 377 milj. mk. KTM:n hallinnon-
26927: Y mpäristönsuojelutuet lisääntyivät suhteellisesti     alan tukeen sisältyvät myös Kera Oy:lle suunna-
26928: eniten, yli kaksinkertaisiksi. Tämä johtui pää-        tut avustus-, laina- ja pääomatuet. Aluetukea
26929: osin ympäristönsuojelutakauksiin liittyvien            suuntautui jalostus- ja palveluelinkeinoille jon-
26930: takaustappioiden kasvusta. Tutkimus- ja tuote-         kin verran myös maaseudun pienimuotoisen
26931: kehitystuki säilyi edellisvuoden tasolla.              elinkeinotoiminnan avustuksina, maaseutuelin-
26932:    Eniten vähenivät merenkulun ja laivanraken-         keinotoiminnan korkotukena sekä maatilatalou-
26933: nuksen tuet sekä lehdistötuki. Merenkulussa ja         den kehittämisrahaston lainoista aiheutuvana
26934: laivanrakennuksessa ei kertomusvuonna 1992             laina tukena, jotka on tässä kertomuksessa sisäl-
26935: syntynyt edellisvuoden kaltaisia korkeita takaus-      lytetty alkutuotannon tukiin.
26936: ja takuutappioita ja niistä aiheutuvia tukia. Leh-        Energiahuoltoon kohdistuva tuki oli 60 milj.
26937: distötuen kohdalla erityisesti sanomalehdistön         mk, josta varsinaisia energia-avustuksia myön-
26938: yleinen tuki väheni merkittävästi.                     nettiin 23 milj. mk.
26939:                                                           Lehdistötuki väheni kertomusvuonna merkit-
26940:                                                        tävästi. Sitä myönnettiin 362 milj. mk. Lehdistön
26941: Tuki käyttötarkoituksen mukaan                         yleinen kuljetustuki säilyi lähes entisellään, kun
26942:                                                        taas sanomalehdistön yleinen tuki pieneni sel-
26943:    Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-         västi.
26944: alalta myönnettävät tuet käsittävät puolet                Merenkulun ja laivanrakennuksen tuki laski
26945: kokonaistuesta. Liikenneministeriön kautta             tarkasteluvuonna lähes puoleen vuoden 1991
26946: kanavoitunut tuki oli kertomusvuonna 1,3 mrd.          tasosta. Sen kokonaismäärä oli 353 milj. mk.
26947: mk, joka oli 23 % kokonaistuesta. Lehdistötuki         Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alus-
26948: sekä osa liikelaitosten peruspääomatuesta muo-         hankintojen korkotuen määrä kasvoi edellisvuo-
26949: dostavat pääosan liikenneministeriön tuki-             den 150 milj. markasta 226 milj. markkaan,
26950: kustannuksista. Työministeriön kautta myön-            muodostaen kaksi kolmasosaa kokonaistuesta.
26951: netyt tuet olivat 1,1 mrd. mk, 18% koko-               Alustakuista ja -takauksista aiheutui takuu- ja
26952: naistuesta. Muiden ministeriöiden kautta kana-         takaustappioita vain 3 milj. mk. KTM ja
26953: voitui loppuosa tuesta, 0,5 mrd. mk.                   erityisrahoituslaitokset, kuten Suomen Vienti-
26954:    Aluetuen osuus kaikista elinkeinotuista oli         luotto Oy ja Valtiontakuukeskus sekä liikenne-
26955: kertomusvuonna 17% eli 968 milj. mk. Tuen              ministeriö myöntävät merenkulkuun ja laivan-
26956: määrä väheni 4 %. Kauppa- ja teollisuusministe-        rakennukseen kohdistuvat tuet.
26957: 
26958: 
26959:                    Kuvio 17. Jalostus- ja palveluelinkeinojen tukien jakauma vuonna 1992
26960: 
26961:                                                      Muut
26962:                                                       tuet 8 %
26963: 
26964: 
26965: 
26966: 
26967:                           Ympäristön                                Energia-
26968:                            suojelu 2%                                 huolto 1%
26969:                             Viennin-                                Lehdistö-
26970:                              edistä-                                  tuki 6%
26971:                               minen 9%                            Merenkulku
26972:                                                                    ja laivan-
26973:                                                                      rak. 6 %
26974:                                   Työmarkkina-            Tutkimus- ja
26975:                                    tuki 20 %               tuotekeh. 9%
26976:                                                                                                                                           51
26977: 
26978: 38. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset ministeriöittäin ja käyttö-
26979:     tarkoituksen mukaan
26980: 
26981:                                                                                                          1990           1991             1992
26982:                                                                                                                   miljoonaa markkaa
26983: 
26984: Aluetuki ...........................................................................................   1 096,7        1 005,3          968,4
26985: Sisäasiainministeriö .......................................................................               4,3
26986: Valtiovarainministeriö ....................................................................                1,4            1,1            0,8
26987: Kauppa- ja teollisuusministeriö ................................................... ..                 1 090,9        1 004,2          967,5
26988: 
26989: Energiahuolto ..................................................................................         119,2           64,2            59,8
26990: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                    111,7           56,6            50,9
26991: Ympäristöministeriö .......................................................................                7,6            7,6             8,9
26992: 
26993: lehdistötuki ....................................................................................        443,2          467,4          362,3
26994: liikenneministeriö ..........................................................................            443,2          467,4          362,3
26995: 
26996: Merenkulku ja laivanrakennus ......................................................                      210,4          597,0          353,4
26997: liikenneministeriö ..........................................................................             34,9           62,9          104,6
26998: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                    175,5          534,1          248,8
26999: 
27000: Tutkimus ja tuotekehitys ............................................................. ..                350,7          494,9          550,9
27001: Valtiovarainministeriö ....................................................................                              61,3           78,7
27002: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                    350,7          433,6          472,2
27003: 
27004: 
27005: b~~~~~~~~:t~~~ ·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
27006:                                                                                                          652,8          746,4         1167,8
27007:                                                                                                          138,0          153,5           117,9
27008: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                      9,6            1,0             0,2
27009: Työministeriö ..................................................................................         505,2          592,0         1 049,7
27010: 
27011: Viennin edistäminen ..................................................................... .              185,4          484,8          509,9
27012: Ulkoasiainministeriö ..................................................................... ..             33,4           41,7           57,7
27013: Valtiovarainministeriö ....................................................................                7,7            9,4           13,3
27014: liikenneministeriö ..........................................................................                             7,6           30,4
27015: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                    144,4          426,1          408,5
27016: 
27017: Ympäristön suojelu ........................................................................               42,5           40,8            95,1
27018: Maa- ja metsätalousministeriö ......................................................                       1,7            1,6            20,4
27019: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                    -0,1           -0,1             20,4
27020: Ympäristöministeriö .......................................................................               40,9           39,4            54,3
27021: 
27022: Valtionyritysten tuet ......................................................................             663,6          963,6         1256,7
27023: Valtioneuvosto ................................................................................          -2,6           -2,4           -8,0
27024: Puolustusministeriö ........................................................................                            -0,4             2,6
27025: Valtiovarainministeriö ....................................................................              138,2          125,6          149,2
27026: Maa- ja metsätalousministeriö ......................................................                       0,1            0,0            0,1
27027: Liikenneministeriö ........................................................................ ..           335,1          413,3          552,0
27028: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                    192,8          427,5          560,8
27029: 
27030: Muut tuet .........................................................................................      308,8          388,5          481,3
27031: Valtioneuvosto ................................................................................          -0,5           -0,4           -0,4
27032: Opetusministeriö ............................................................................             43,7           43,0           44,0
27033: r-J!.aa- ja m~t~ätal~_usministeriö ......................................................                  0,2            0,1
27034: l11kennem1msteno ..........................................................................              202,9          238,7          280,5
27035: Kauppa- ja teollisuusministeriö .....................................................                     62,6          107,2          157,2
27036: Yhteensä ..........................................................................................    4073,3         5 253,1         5 805,7
27037: 
27038: 
27039:    Tutkimus- ja tuotekehitystukea myönnettiin                                              Teollisuuden tuotekehityslainoista syntyvä lai-
27040: 551 milj. mk. TEKESin avustukset teollisuuden                                              namuotoinen tuki pysyi vuoden 1991 tasolla, 79
27041: T&K-toimintaan nousivat 309 milj. markkaan.                                                milj. markassa. Suomen itsenäisyyden juhla-
27042: 52
27043: 
27044: rahastoon (SITRA) sijoitetusta peruspääomasta           tyi 121 milj. markan nettotuki, joka oli edellis-
27045: syntyvä laskennallinen pääomatuki ja valtion            vuoteen verrattuna 2,5 -kertainen. Teollisuus-
27046: maksamat suorat avustukset merkitsivät yh-              takaukset kohdistuvat lähinnä pienille yrityk-
27047: teensä 79 milj. markan tukea yritysten riski-           sille. Suomen elokuvasäätiölle myönnettiin 44
27048: rahoitukseen.                                           mi1j. mk kotimaisen elokuva- ja ohjelma-
27049:     Työmarkkinatukea myönnettiin v. 1992 kaik-          tuotannon sekä jakelun tukemiseen.
27050: kiaan 1,2 mrd. mk, mikä merkitsi 56 prosentin
27051: kasvua edellisvuodesta. Varsinaisten työttömyy-
27052: den ehkäisemiseen kohdistuvien tukien lisäksi           Tuki yrityskokoluokittain
27053: työmarkkinatuki sisältää myös oppi- ja koulu-
27054: tussopimuksista aiheutuvat korvaukset yrityk-              PK-yritysten tukemiseen varattiin v. 1992
27055: sille. Työministeriön jakaman työmarkkinatuen           eräitä erillisiä tukiohjelmia, jotka kuitenkin siir-
27056: eristä suurin oli valtionapu työttömyyden lieven-       rettiin käytettäväksi seuraavana vuonna. Kerto-
27057: tämiseen, joka kohosi korkean työttömyyden              musvuonna PK-yritykset saivat tukea erityisesti
27058: oloissa 990 milj. markkaan. Avustukset suuntau-         työmarkkinatuen ja aluetuen sekä tutkimus- ja
27059: tuivat lähes kokonaisuudessaan pienille, alle 100       tuotekehitystuen ja teollisuustakausten muo-
27060: työntekijän yrityksille.                                dossa.
27061:     Viennin edistämiseen suunnattu tuki oli 510
27062: milj. mk. Pieni lisäys johtui ulkomaanliiken-           39. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle
27063: teen maantiekaluston liikevaihtoverokorvauk-                aiheutuneet nettokustannukset tuen saajan henki-
27064: sen sekä Suomen Vientiluotto Oy:lle kohden-                 lökunnan suuruuden mukaan
27065: tuvan lainamuotoisen tuen kasvusta.                                                        1990      1991         1992
27066:     Ympäristönsuojelun tuen kasvu aiheutui lä-                                                miljoonaa markkaa
27067: hinnä Valtiontakuukeskuksen maksamista,
27068: ympäristönsuojelutakauksiin liittyvistä takaus-         Väh. 500 työntekijää ...         1 237,3   1 841,9    1 789,7
27069: korvauksista ja lisääntyneestä korkotuesta              10Q-499 työntekijää ..             499,0     540,7      575,9
27070:                                                         Alle 100 työntekijää ... .       1700,0    1 981,9    2 422,7
27071: vesihuoltolaitteiden rakentamiseen.                     Erittelemätön ............. .      636,9     888,7    1 017,4
27072:     Valtionyritysten luet olivat yhteensä 1,3 mrd.
27073: mk. Suurimman osan muodosti laskennallinen              Yhteensä .....................   4 073,3   5 253,1   5805,7
27074: pääomatuki valtionenemmistöisille osakeyhti-
27075: öille (552 milj. mk) ja valtion liikelaitoksille (516
27076: milj. mk). Lisäystä edellisvuoteen oli 32 %. Vai-       Tuki toimiaJoittain
27077: keassa taloudellisessa tilanteessa vain harvat val-
27078: tionyhtiöt saavuttivat sijoitetulle pääomalle              Eniten tukea kohdistui liikenteeseen ja liiken-
27079: nettokustannustarkastelussa asetettavan lasken-         nettä palvelevaan toimintaan, metalliteollisuuteen
27080: nallisen tuottovaatimuksen, joka oli kertomus-          ja kulkuneuvojen valmistukseen sekä rahoitus-
27081: vuonna vuoden 1991 tuottovaatimusta korke-              ja vakuutustoimintaan. Näiden toimialojen saa-
27082: ampi. Yhtiöittäin tarkasteltuna eniten pääoma-          man tuen osuus tuen kokonaismäärästä oli
27083: tukea saivat Postipankki Oy, Rautaruukki Oy,            kertomusvuonna 40 %. Määrällisesti vähän ra-
27084: Enso-Gutzeit Oy, Kemira Oy, Valmet Oy, Veit-            hoitustukia kohdistui tukku- ja vähittäiskaupan
27085: siluoto Oy ja Outokumpu Oy. Vi~me vuosien               sekä hotelli- ja ravitsemistoiminnan toimialoille.
27086: liikelaitosuudistuksessa uusimuotoisille valtion           Tukien jakauma toimialoittain on pysynyt
27087: liikelaitoksille on määritelty peruspääoma, joka        lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Eritte-
27088: on mm. valtiolle maksettavien voiton tuloutus-          lemättömän tuen suuri osuus johtuu lähinnä
27089: ten perustana (ks. luku 7.1.). Laskennallista           työministeriön jakaman työmarkkinatuen luon-
27090: peruspääomatukea on suuntautunut ennen                  teesta; tukeajaetaa,n lukuisille pienille yrityksille,
27091: muuta Valtionrautateille ja Ilmailulaitokselle          eikä tilastointi ole riittävän tarkkaa toimiala-
27092: sekä osin Posti- ja telelaitokselle.                    tietojen esiin saamiseksi.
27093:     Muut tuet olivat yhteensä 481 milj. mk. Lii-           Rahoitus- ja vakuutustoiminnan tukia nosta-
27094: kenneministeriön maksama tuki joukkoliiken-             vat valtion erityisrahoituslaitoksille (esim. Kera
27095: teen kehittämiseen ja säilyttämiseen oli 239 milj.      Oy) myöntämät määrärahat. Erityisrahoitus-
27096: mk. Tuki kohdentuu linja-auto- ja taksi-                laitosten edelleen jakama tuki ei näy netto-
27097: liikenteeseen. Valtiontakausrahaston teollisuus-        kustannustiedoissa, jolloin toimialan tukiosuus
27098: takauksista aiheutuneista takaustappioista syn-         nousee suhteettoman korkeaksi.
27099:                                                                                                                                                53
27100: 
27101: 40. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset toimialoittain
27102: 
27103: Toimiala                                                                                                        1990          1991           1992
27104:                                                                                                                        miljoonaa markkaa
27105: 
27106: Maatalous, metsätalous, riistatalous ....................................................                       35,6         40,8            63,2
27107: Kalatalous ................................................................................................      8,4          4,6             1,5
27108: Kaivos- ja kaivannaistoiminta ............................................................... .                 44,0         84,2            99,6
27109: Erittelemätön teollisuus .........................................................................             138,8        143,6           438,0
27110: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ................................ ..                              60,8         54,2            61,5
27111: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden ja jalkineiden valmistus ..... .                                       80,1         68,1            67,2
27112: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ................................................                         157,3        136,4           102,4
27113: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus .................................. .                             171,4        241,0           295,7
27114: Kustantaminen ja painaminen ..............................................................                     439,0        468,8           378,6
27115: Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, öljy-, kivihiilituotteiden ja
27116:   ydinpolttoaineen sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus ...........                                         156,6        175,5           212,4
27117: Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus ................................................. .                    55,0         73,9            53,7
27118: Metallien valmistus ................................................................................            48,8        123,8           281,8
27119: Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, sähköteknisten tuotteiden
27120:   ja instrumenttien sekä kulkuneuvojen valmistus ............................ .                                545,8      1 112,8           666,3
27121: Huonekalujen valmistus ja muu teollinen valmistus .......................... .                                  30,0         40,4           130,1
27122: Sähköhuolto, lämmön erillistuotanto ja jakelu, kaupunkikaasun tuo-
27123:   tanto ja jakelu sekä veden puhdistus ja jakelu .................................                             107,4         96,2           132,3
27124: Talonrakentaminen, rakennusasennus ja viimeistely, maa- ja vesi-
27125:    rakentaminen sekä rakentamista palveleva toiminta ..................... .                                    60,6        105,4           156,4
27126: Tukku- ja vähittäiskauppa, agenttuuritoiminta sekä moottoriajoneu-
27127:   vojen kauppa, huolto ja korjaus .........................................................                    101,0        123,8            34,3
27128: Hotelli- ja muu majoitustoiminta sekä ravitsemistoiminta .................                                     220,5        147,9            36,2
27129: Rautatie-, tie-, vesi- ja ilmaliikenne sekä putkijohtokuljetus ja liiken-
27130:    nettä palveleva toiminta .....................................................................              643,3        780,9           893,7
27131: Posti- ja teleliikenne ...............................................................................           6,3         53,9           138,3
27132: Rahoitus- ja vakuutustoiminta ...............................................................                  402,3        489,8           671,0
27133: Kiinteistöpalvelu, puhtaanapito ja pesulatoiminta sekä koneiden ja
27134:    laitteiden vuokraus .............................................................................            99,3        131,1             50,1
27135: Tekninen palvelu, tietojenkäsittelypalvelu, liikkeenhoidon,
27136:    lakiasiain ja markkinoinnin palvelut, muut palvelut liike-elämälle
27137:    sekä hallintayhtiöt ...............................................................................         109,3        161,8           117,1
27138: Koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ................................... .                             32,1         48,5            23,5
27139: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalipalvelut ................. .                                     0,4          0,6             0,7
27140: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut .......................... .                                84,4         90,3            73,7
27141: Erittelemätön ..........................................................................................       234,7        254,8           626,3
27142: Yhteensä ................................................................................................ .   4073,3      5 253,1          5 805,7
27143: 
27144: 
27145: 
27146: Tuki lääneittäin                                                                           milj. mk. Karjataloutta harjoittavien maanvilje-
27147:                                                                                            lijöiden lomakustannuksiin valtio osallistui
27148:   Taulukko 41 esittää jalostus- ja palvelualojen                                           1 449 milj. markalla. Sosiaaliturvan luonteiset
27149: kokonaistuen jakautumisen lääneittäin.                                                     menot kasvoivat edellisestä vuodesta 7 %.
27150:                                                                                                Sosiaaliturvan luonteinen tuki jalostus- ja
27151:                                                                                            palvelualoille nousi kertomusvuonna 501 milj.
27152:                                                                                            markkaan. Tuen tuntuva lisääntyminen aiheutui
27153: 6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki                                                      pääosin yrittäjien eläkelaista johtuvien menojen
27154:        elinkeinotoiminnalle                                                                kasvusta.
27155:                                                                                                Kertomusvuonna valtion osuus eläkelain mu-
27156:     Maataloudelle ja muulle alkutuotannolle,                                               kaisista menoista oli 336 milj. mk. Muita sosiaa-
27157: siltä osin kuin ne kuuluvat maatalousyrittäjien                                            liturvan luonteisia tukieriä olivat valtion osuus
27158: eläkelain tai maatalousyrittäjien tapaturma-                                               merimieseläkekassan menoista (118 milj. mk)
27159: vakuutuslain piiriin, maksettiin valtion osuutena                                          sekä korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjes-
27160: maatalousyrittäjien eläkelain menoista 1 929                                               telmän kustannuksista (47 milj. mk).
27161: 54
27162: 
27163: 41. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset lääneittäin
27164: 
27165:                                                                                                   1990           1991           1992
27166:                                                                                                            miljoonaa markkaa
27167: 
27168: Uudenmaan-lääni ......................................................................             483,7         989,2           875,2
27169: Turun ja Porin lääni ...................................................................           226,2         344,0           397,9
27170: Ahvenanmaan maakunta ..........................................................                     26,8          28,1            13,5
27171: Hämeen lääni .............................................................................         208,9         302,5           407,0
27172: Kymen lääni ...............................................................................        122,0         101,8           145,9
27173: Mikkelin lääni .............................................................................       100,0         121,2           141,7
27174: Pohjois-Karjalan lääni ................................................................            182,2         184,0           184,9
27175: Kuopion lääni .............................................................................        237,3         239,8           236,9
27176: Keski-Suomen lääni ...................................................................             124,2         137,3           178,3
27177: Vaasan lääni ...............................................................................       195,6         257,8           335,9
27178: Oulun lääni .................................................................................      397,6         382,3           347,1
27179: Lapin lääni ..................................................................................     347,4         286,8           223,4
27180: Erittelemätön ..............................................................................     1 421,5       1 878,3         2 318,2
27181: Yhteensä .....................................................................................   4073,3        5 253,1         5 805,7
27182:                                                                                                        55
27183: 
27184: 
27185: 
27186: 
27187:                             7. VALTION LIIKETOIMINTA
27188:    Valtio harjoittaa liiketoimintaa liikelaitosten     Ne ovat valtion talousarvion ulkopuolella ja
27189: ja omistamiensa yhtiöiden kautta. Budjettisidon-       ovat itsenäisempiä kuin budjettisidonnaiset liike-
27190: naisia liikelaitoksia oli v. 1992 viisi ja niiden      laitokset. Uusimuotoiset liikelaitokset sijoittuvat
27191: palveluksessa oli noin 4 100 henkilöä. Näitä           organisatorisesti ja ohjauksen kannalta viraston
27192: merkittävämpiä ovat uusimuotoiset liikelaitok-         ja itsenäisen osakeyhtiön väliin. Uusimuotoisia
27193: set, joiden toiminta perustuu v. 1989 voimaan          liikelaitoksia oli seitsemän ja niissä työskenteli
27194: tulleeseen lakiin valtion liikelaitoksista (627/87).   58 200 henkilöä, 5 800 vähemmän kuin v. 1991.
27195: 
27196: 
27197: 
27198:                      7.1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset
27199: 7.1.1. Yleiset toimintaperiaatteet                         Eduskunnan vahvistamat palvelu- ja muut
27200:                                                        toimintatavoitteet määrittelevät palvelutason.
27201:    Ensimmäiset uusimuotoiset liikelaitokset oli-       Liikelaitoslaissa ja laitoskohtaisissa laeissa ja
27202: vat Valtion painatuskeskus, Valtion tietokone-         asetuksissa on määritelty muut liikelaitoksen
27203: keskus ja Valtion ravitsemiskeskus, jotka aloitti-     ohjaustilanteet ja liikelaitoksia ohjaavat viran-
27204: vat toimintansa vuoden 1989 alusta. Vuoden             omaiset.
27205: 1990 alussa aloittivat Karttakeskus, Posti- ja             Liikelaitoksen toiminnallisen yleislinjan täs-
27206: telelaitos sekä Valtionrautatiet. Ilmailuhallituk-     mentäminen sekä tavoitteiden saavuttamiseksi
27207: sesta muodostettu Ilmailulaitos aloitti vuoden         tarvittavien keinojen valinta, kuten päättäminen
27208: 1991 alusta.                                           palvelujen tuottamistavasta, tuotantotekniikasta
27209:    Liikelaitoksen ohjaus perustuu tulosohjauk-         ja yksittäisistä toimenpiteistä, on liikelaitoksen
27210: seen. Eduskunta asettaa vuosittain talousarvion        sisäinen asia. Liikelaitoksen hallitus päättää lii-
27211: käsittelyn yhteydessä kullekin liikelaitokselle        kelaitoksen yleislinjaukset sekä keskeiset tavoit-
27212: keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoitteet.         teiden saavuttamiskeinot. Toimitusjohtaja ja
27213: Valtioneuvosto tai ao. ministeriö hyväksyy näis-       muu operatiivinen johto päättävät liikelaitoksen
27214: sä puitteissa liikelaitoksen palvelu- ja muut toi-     muut toimenpiteet.
27215: mintatavoitteet sekä asettaa tulostavoitteen ja            Kertomusvuonna liikelaitoslakia täydennet-
27216: tuottovaatimuksen.                                     tiin liikelaitoksen ja sen tytäryhtiön välisiä suh-
27217:    Valtioneuvosto määrää ja vapauttaa hallituk-        teita koskevilla säännöksillä. Liikelaitos ja sen
27218: sen, nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan sekä       tytäryhtiö, jossa liikelaitoksella on välitön mää-
27219: asettaa ja vapauttaa tilintarkastajat.                 räämisvalta osakkeiden hallinnan, muun hallin-
27220:    Liikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistamisen         nan tai sopimuksen perusteella, muodostavat
27221: yhteydessä arvioidaan, miten liikelaitos on saa-       liikelaitoskonsernin. Lakiin sisällytettiin myös
27222: vuttanut palvelu- ja muut toimintatavoitteet           toteava säännös valtion toissijaisesta vastuusta
27223: sekä tulostavoitteen. Samalla tehdään johtopää-        liikelaitoksen lainanotosta.
27224: töksiä liikelaitoksen hoidosta. Valtioneuvosto             Valtion painatuskeskus, Valtion tietokone-
27225: vahvistaa liikelaitoksen tilinpäätöksen sekä           keskusja Valtion ravitsemiskeskus on lakkautet-
27226: päättää sen perusteella voiton tuloutuksesta val-      tu vuoden 1993 alusta, josta lukien niiden hallin-
27227: tion talousarvioon sekä muista toimenpiteistä,         nassa ollut omaisuus ja liiketoiminta on siirretty
27228: joihin liikelaitoksen toiminnan ja taloudellisen       toimintaajatkamaan perustetuille valtionyhtiöil-
27229: tuloksen johdosta on tarpeen ryhtyä.                   le. Painatuskeskuksen toimintaa jatkaa Paina-
27230: 56
27231: 
27232: tuskeskus Oy, tietokonekeskuksen toimintaajat-                                          voite oli 375,6 milj. mk ja tilikauden voitto
27233: kaa VTKK-Yhtymä Oy ja ravitsemiskeskuksen                                               yhteensä 464,5 milj. mk. Liikelaitoksille oli ase-
27234: toimintaa jatkaa Kulinaari Ravintolat Oy.                                               tettu yhteensä 247 milj. markan suuruinen tuot-
27235:                                                                                         tovaatimus. Liikelaitokset tulouttivat kertomus-
27236:                                                                                         vuodelta yhteensä 249,5 milj. mk. Määrä oli 29,4
27237:                                                                                         milj. mk vähemmän kuin edellisenä vuonna.
27238: 7.1.2. Kertomusvuoden toiminta                                                          Kukin liikelaitos saavutti kertomusvuodelle ase-
27239:                                                                                         tetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet
27240:    Liikelaitokset saavuttivat Karttakeskusta lu-                                           Liikelaitoksille myönnetyt lainanottovaltuu-
27241: kuun ottamatta kertomusvuodelle asetetut tulos-                                         det olivat yhteensä 1 542 milj. mk, joista kerto-
27242: tavoitteet. Liikelaitosten yhteenlaskettu tulosta-                                      musvuonna käytettiin yhteensä 113 milj. mk.
27243: 
27244: 
27245: 
27246: 42. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset vuonna 1992
27247: Taulukko 1
27248: 
27249:                                                                                           Asetettu         Asetettu        Tilikauden       Tuloutus
27250:                                                                                         tulostavoite     tuot. vaatimus       voitto       %      mmk
27251:                                                                                             mmk              mmk               mmk
27252: 
27253: 
27254: Valtion painatuskeskus ...................................................                    6                 1,8          15,6          12        1,8
27255: Valtion tietokonekeskus ................................................ ..                  12                 5            30,3          15        7,5
27256: Valtion ravitsemiskeskus ................................................                     4,1               0,2          44,6          10        0,2
27257: Karttakeskus .................................................................... .          0,5                            -0,4
27258: Posti- ja telelaitos ............................................................          327                240           327             8      240
27259: Valtionrautatiet ............................................................... .               1                           21
27260: llmailulaitos ..................................................................... .        25                              26,4
27261: 
27262: 
27263: Taulukko 2
27264: 
27265:                                                                                         Liike-         Muutos    Käyttö- Investointi- Tehdyt  Henki-
27266:                                                                                         vaihto          %        kate% valtuudet investoinnit löstön
27267:                                                                                          mmk                                mmk        mmk    määrä
27268: 
27269: 
27270: Valtion painatuskeskus ...................................................                217,6           7         16        54           53,7      599
27271: Valtion tietokonekeskus ..................................................                587,3                     14        63           34,9      977
27272: Valtion ravitsemiskeskus ................................................                 450,5           2          2,6      21            3,6    1 710
27273: Karttakeskus .....................................................................         40,6        -14           0,7       8            6,4      136
27274: Posti- ja telelaitos ............................................................       9 767,8           1         22,6   2 110        1 505     35090
27275: Valtionrautatiet ................................................................       3 257,3         -2          11,8     750          325     18062
27276: llmailulaitos ......................................................................      697,3         -0,8        29,7     385          354      1 661
27277: 
27278: 
27279: 
27280: 
27281: Valtion painatuskeskus                                                                  Kirjapainotoiminnan liikevaihdosta valtion
27282:                                                                                         osuus oli 75 %. Kustannustoiminnan liikevaih-
27283:    Painatuskeskuksen palvelu- ja toimintatavoit-                                        dosta julkisen sektorin osuus oli 45 %.
27284: teina oli tuottaa ja välittää kirjapaino-, kustan-                                         Painatuskeskus osti enemmistöosuuden Oy
27285: nus- ja jakelutoiminnan sekä niihin liittyviä vies-                                     Kvartto Ab nimisestä osakeyhtiöstä. Muita in-
27286: tinnän tuotteita ja palveluja sekä huolehtia eri-                                       vestointeja olivat kone- ja laitehankinnat sekä
27287: tyisesti eduskunnan ja valtionhallinnon paina-                                          atk-ohjelmistot. Helsingin Puhelinyhdistyksen
27288: tus- ja julkaisutarpeista ja julkaisujen saatavuu-                                      omatarvepaino siirtyi painatuskeskuksen hoidet-
27289: desta.                                                                                  tavaksi.
27290:    Pääliiketoiminta-alueita olivat kirjapainotoi-                                          Painatuskeskuksen peruspääoma korotettiin
27291: minta, kustannustoiminta ja jakelutoiminta.                                             10 milj. markasta 15 milj. markkaan.
27292:                                                                                                         57
27293: 
27294: Valtion tietokonekeskus                                 !innon ja erityisesti maanmittauslaitoksen tarvit-
27295:                                                         semat kartta-alan palvelut ja niiden saatavuus.
27296:    Valtion tietokonekeskuksen palvelu- ja toi-             Kertomusvuodelle oli asetettu 500 000 mar-
27297: mintatavoitteina oli kehittää, tuottaa ja myydä         kan tulostavoite. Tulos oli tappiollinen 417 000
27298: yleisten liikeperiaatteiden mukaan toimien ensi-        mk, mihin oli syynä lamasta johtuva liikevaih-
27299: sijaisesti valtionhallinnon ja muun julkisen hal-       don tuntuva lasku.
27300: linnon tuottavuutta ja palvelutasoa parantavia             Kertomusvuoden investointitaso oli kolmin-
27301: sekä yhteiskunnan tietotarpeita tyydyttäviä tie-        kertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Merkit-
27302: totekniikan tuotteita ja palveluja. Tavoitteena         tävimmät investoinnit olivat painokonehankinta
27303: oli pitää tuote- ja palveluvalikoima kilpailukyi-       ja kuvankäsittelylaitteiston hankinta.
27304: senä sekä asiakkaiden tarpeita vastaavana.                 Liikevaihdosta kertyi välityskaupasta 37 %,
27305:    Asiakaspalvelu oli organisoitu seitsemään            graafisesta tuotannosta 35 %, numeerisesta tuo-
27306: päätulosyksikköön: konsultointi ja koulutus,            tannosta 20 % ja kustannustoiminnasta 8 %.
27307: valtion järjestelmät, kuntajärjestelmät, käyttö-        Asiakasryhmänä julkisen sektorin osuus oli
27308: palvelu, toimistojärjestelmät, tietopalvelu ja tie-     46%.
27309: teellinen laskenta.                                        Karttakeskus omisti enemmistöosuuden Ge-
27310:    Valtionhallinnon asiakkaiden osuus myynnis-          nimap Oy nimisestä osakeyhtiöstä.
27311: tä oli 69 %, muun julkisen hallinnon 17 % ja
27312: yksityissektorin 14 %.
27313:    Tärkeimpiä investointikohteita olivat tieto-         Posti- ja telelaitos
27314: jenkäsittelylaitteiden hankinnat.
27315:                                                             Posti- ja telelaitoksen palvelu- ja toimintata-
27316:                                                         voitteina oli huolehtia posti- ja teletoiminnan
27317: Valtion ravitsemiskeskus                                tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja palve-
27318:                                                         lutarjonnasta asiakkaiden ja koko yhteiskunnan
27319:    Valtion ravitsemiskeskuksen palvelu- ja toi-         tarpeita vastaavasti sekä erityisesti huolehtia
27320: mintatavoitteet vastasivat sille määrättyjä tehtä-      peruspalveluiden saatavuudesta koko maassa
27321: viä. Sen oli toiminnassaan otettava huomioon            tasapuolisin ehdoin riittävän nopeasti. Mikäli
27322: erityisesti valtion ja muun julkishallinnon viras-      kiinteää postitoimipaikkaverkostoa ei voida lii-
27323: tojen ja laitosten ravitsemispalvelujen tarve sekä      ketaloudellisista syistä ylläpitää, tuli palvelujen
27324: ravitsemispalvelujen terveellisyys.                     säilyttämiseksi ja parantamiseksi kehittää asia-
27325:    Ravitsemiskeskus sai oikeuden hoitaa myös            miespostijärjestelmää.
27326: yksityisten yritysten henkilöstöravintolapalve-             Postin peruspalveluihin kuuluivat tavallinen
27327: luita. Ravitsemiskeskus perusti Sonaatti Oy ni-         l. luokan kirje ja lehti normaalissa postinkan-
27328: misen osakeyhtiön hoitamaan liikevaihtoverol-           nossa. Telen peruspalveluihin kuuluivat puhelin-
27329: lista henkilöstöravintola- ja ravitsemisliiketoi-       liittymän saanti ja perusteleverkon tarjoamat
27330: mintaa.                                                 yhteydet. Postipalvelujen palvelutaso vastasi
27331:    Ravitsemiskeskuksen hoidossa oli vuoden              niille asetettuja tavoitteita. Puhelinliittymä toi-
27332: 1992lopussa 435 henkilöstö- ja opiskelijaruoka-         mitettiin tilaajalle asetettua tavoiteaikaa nope-
27333: laa. Henkilöstöravintoloiden osuus liikevaihdos-        ammin. Myös kaukoverkon palvelutaso oli ta-
27334: ta oli 53 % ja opiskelijaravintoloiden osuus            voitetta parempi.
27335: 47 %. Vuonna 1992 myytiin 16,8 milj. ateriaa.               Postin toimipaikkaverkossa ei tapahtunut
27336:     Tilikauden voiton muodostumiseen vaikutti           olennaisia muutoksia. Vuoden lopussa oli toi-
27337: aikaisempien tilikausien aikana muodostetun             minnassa 977 postikonttoria, ja asiamiesten hoi-
27338: toimintavarauksen purkaminen.                           tamia posteja oli yhteensä 1 047.
27339:                                                             Tilikauden tulos ennen varauksia oli 589 milj.
27340:                                                         mk. Tilinpäätöksessä tehtiin 260 milj. markan
27341: Karttakeskus                                            suuruinen toimintavaraus.
27342:                                                             Suurin investointikohde oli televerkot. Inves-
27343:     Karttakeskuksen tehtävänä oli tuottaa ja vä-        toinnit jäivät 5 % edellisvuotisia pienemmiksi.
27344: littää kartta-alan ja siihen liittyviä tuotteita ja         Posti- ja telelaitoksen hoitaman tietoliiken-
27345: palveluja sekä kehittää, tuottaa ja välittää ylei-      teen hinnat laskivat keskimäärin 3 %.
27346: siin kartastotöihin liittyviä tuotteita ja palveluja.       Posti- ja telelaitos omisti enemmistöosuuden
27347: Toiminnassa oli otettava huomioon valtionhal-           seuraavissa osakeyhtiöissä: Postin alainen Jake-
27348: 
27349: 8 331006S
27350: 58
27351: 
27352: lumarkkinat Oy ja Telen alaiset Infonet Finland        maan tarpeita palvelevan pitkämatkaisen jouk-
27353: Oy, Maksuverkot Oy, Mobitele Oy, Mobitele              koliikennejärjestelmän runkoa sekä osana pää-
27354: Trading Oy, Telecon Oy, Telemedia Oy, Yritys-          kaupunkiseudun lähiliikennettä yhteistyössä
27355: verkot Oy ja Telecom Finland Intemational.             kuntien kanssa.
27356:     Postin liikevaihto oli 4 762 milj. mk. Liike-          Tavaraliikenteen 1iikevaihto oli 1 848 milj.
27357: vaihto kasvoi edellisestä vuodesta 77 milj. mar-       mk. Liikevaihto laski 5 % edellisestä vuodesta.
27358: kalla.                                                 Kuljetusmäärät ylittivät tavoitteet.
27359:     Postilähetysten kokonaismäärä laski 6 %                Henkilöliikenteen liikevaihto oli 1 409 milj.
27360: edellisestä vuodesta. Postiliikenteen hinnat nou-      mk, johon sisältyy valtion tulo- ja menoarviossa
27361: sivat keskimäärin prosentin edellisestä vuodesta.      myönnettyä henkilöliikennekorvausta 330 milj.
27362:     Vanhoilla pientaloalueilla ja kaksikerroksisis-    mk. Liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla
27363: sa kerrostaloissa siirryttiin postinkannassa laa-      kohonneiden taksojen ansiosta. Henkilöliiken-
27364: tikkoon jakeluun. Kiistaa aiheuttanut muutos           teessä tehdyt matkat vähenivät 1,4% edellisestä
27365: koski kymmentä prosenttia pientaloista eli             vuodesta.
27366: 136 000 taloutta, joista 10 000 talouden osalta            Liiketoiminnan tulos ennen varauksia ja vero-
27367: muutos oli kesken vuoden vaihteessa. Posti ete-        ja oli 173,6 milj. mk. Tilinpäätöksessä tehtiin 150
27368: nee neuvotellen jakelun uudistamisessa.                milj. markan suuruinen toimintavarauksen lisä-
27369:     Valtioneuvoston Posti- ja telelaitoksen pe-        ys.
27370: ruspalveluita koskeva hinnoittelutoimivalta                Investointien taso pidettiin alhaisena ennakoi-
27371: siirrettiin kokonaan Posti- ja telelaitokselle         den tulevien vuosien huomattavaa investointi-
27372:  1.9.1992 lukien lukuun ottamatta lehtiä, joiden       tarvetta uuteen junakalustoon. Tärkeimmät in-
27373: hinnoista valtioneuvosto määräsi vuoden 1992           vestointikohteet olivat vaunu- ja vetokaluston
27374: loppuun.                                               hankinnat. Kertomusvuoden merkittävä päätös
27375:     Ahvenanmaan maakunnan postitoimi erotet-           oli kahden nopeakulkuisen henkilöjunan tilaa-
27376: tiin Suomen postista maakuntahallinnon alai-           minen italialaiselta toimittajalta sekä 20 sähkö-
27377: seksi erilliseksi laitokseksi vuoden 1993 alusta.      veturin hankinta sveitsiläiseltä yhtiöltä.
27378:     Te/en liikevaihto oli 5 006 milj. mk. Liikevaih-       Valtionrautateiden liiketoiminnan valtiolle
27379: to kasvoi edellisvuodesta 48 milj. markalla.           maksama ratamaksu oli valtion tulo- ja menoar-
27380:     Telepalvelujen kokonaismyynti kasvoi huoli-        vion mukaisesti miljoona markkaa.
27381: matta lamasta ja kilpailun kiristymisestä. Telelii-        Radanpitoon käytettiin kertomusvuonna
27382: kenteen hintoja laskettiin keskimäärin 6 %.            noin 5 % enemmän varoja kuin mitä olivat
27383:     Tele laajensi ulkomaille suuntautuvaa liiketoi-    käytettävissä olevat määrärahat ja myyntitulot
27384: mintaa erityisesti Suomen lähialueille Venäjälle       Ylitys rahoitettiin liiketoiminnan varoilla. Mää-
27385: ja Baltian maihin. Posti- ja telelaitoksesta tuli       rä on palautettu Valtionrautateille vuoden 1993
27386:  yhdessä Ruotsin Televerketin kanssa Eestin tele-      puolella.
27387:  laitoksen huomattava osakas.                              Valtionrautatiet omisti enemmistöosuuden
27388:     Valtioneuvosto päätti 17.9.1992 kilpailun          seuraavissa osakeyhtiöissä: Oy Pohjolan Liiken-
27389:  avaamisesta kotimaan kauko- ja paikallispuhe-          ne Ab, Avecra Oy, Rautatieasunnot Oy, Kiin-
27390:  linliikenteessä. Telen toimilupa kattaa kaiken         teistö Oy Pasilan Asema ja Kokkolan tavarater-
27391:  teletoiminnan vuoden 1994 alusta. Samassa yh-         minaali Oy.
27392:  teydessä valtioneuvosto teki periaatepäätöksen
27393:  Posti- ja telelaitoksen yhtiöittämisestä vuoden
27394:  1994 alusta.                                          llmailulaitos
27395: 
27396:                                                           Ilmailulaitoksen palvelu- ja toimintatavoittei-
27397: Valtionrautatiet                                       na oli huolehtia siitä, että ilmailutoiminta tapah-
27398:                                                        tuu mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti,
27399:    Valtionrautateiden liiketoiminnan palvelu- ja       tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti sekä
27400: muut toimintatavoitteet olivat Valtionrautateis-       huolehtia palvelujensa tarkoituksenmukaisesta
27401: tä annetun lain (747/89) 4 §:n mukaiset. Lisäksi       tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan
27402: oli tavoitteena tuottaa ja kehittää tavaraliiken-      edellytysten mukaisesti ottaen huomioon asiak-
27403: teessä liiketaloudellisesti kannattavia, kilpailu-     kaitten tarpeet ja alueelliset ja muut yhteiskun-
27404: kykyisiä ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia pal-        nan tarpeet siten, että nykyisten lentoasemien
27405: veluja ja kehittää henkilöliikennettä osana koko       ylläpito ja toimintaedellytykset turvataan ja että
27406:                                                                                                           59
27407: 
27408: lentoasemia kehitetään niiden palvelujen kysyn-             tään tyydyttävänä lentoliikenteen kysynnän las-
27409: tää vastaavasti.                                            ku, valuuttakurssimuutokset ja Suomessa vallin-
27410:    Lentoliikenteen kysyntä väheni kansainvälis-             nut vaikea taloudellinen tilanne huomioon otta-
27411: tä reittiliikennettä lukuun ottamatta kaikilla len-         en.
27412: toliikenteen sektoreilla. Lentoliikenteen matkus-              Tärkeimmät investointikohteet olivat Helsin-
27413: tajien määrä väheni keskimäärin 7 % edellisestä             ki-Vantaan lentoaseman terminaalin ja pysä-
27414: vuodesta. Ylilentojen määrä sen sijaan kasvoi               köintitalon rakentaminen sekä Oulun ja Vaasan
27415: 10% edellisvuodesta. Ilmailulaitos ylläpiti 25              asemarakennusten laajennukset. Huomattava
27416: lentoasemaa.                                                osa investoinneista kohdistui lentokenttien ra-
27417:    Ilmailulaitoksen tulot muodostuivat pääasias-            kentamiseen ja lennonvarmistuslaitteisiin.
27418: sa lentoyhtiöiltä perittävistä liikennöimismak-                Ilmailulaitoksen peruspääomaa korotettiin
27419: suista, lentoasemien toimitilavuokrista ja erilai-          kertomusvuoden aikana yhteensä 91,2 milj. mar-
27420: sista maapalveluista.                                       kalla.
27421:    Liikevaihto oli 697 milj. mk. Liiketoiminnan                Ilmailulaitos omisti enemmistöosuuden Kiin-
27422: tulos oli 26 milj. mk voitollinen. Tulosta pide-            teistö Oy Lentäjäntie 1 nimisessä osakeyhtiössä.
27423: 
27424: 
27425: 
27426: 
27427:                                             7.2. Valtionyhtiöt
27428:     Vuonna 1990 alkanut taloudellinen taantuma              1990 ja 1991 valtionyhtiöiden suhteellinen tuo-
27429: jatkui v. 1992,ja sen vaikutukset näkyivät selväs-          tannollinen merkitys supistui alle 20 prosentin.
27430: ti valtionyhtiöiden tuloskehityksessä 1). Vaikka            Viime vuonna valtionyhtiöiden osuus nousi yli
27431: tuotannollista toimintaa harjoittavien valtionyh-           21 prosentin. Lähinnä metsäteollisuuden ja osit-
27432: tiöiden liikevaihto kasvoi v. 1992 keskimäärin              tain metalliteollisuuden vientikysynnän elpymi-
27433:  10% ja käyttökate peräti 30 %, nettotulos heik-            nen vaikutti osuuden nousuun.
27434: keni 1 200 milj. mk, yhteenlasketun nettotappi-                Valtionyhtiöiden osuus Suomen viennistä oli
27435: on ollessa 4 300 milj. mk. Nettotuloksen huono-             viime vuonna yli 29 % ja tuonnista yli 18 %.
27436: nemiseen vaikutti erityisesti Nesteen tuloksen              Edelliseen vuoteen verrattuna sekä viennin että
27437: heikkeneminen 2 112 mrd. markalla.                          tuonnin osuudet kasvoivat yli prosenttiyksikön.
27438:     Nettotulosta pystyivät parantamaan kaikki                  Valtion teollisuuskonsernien heikko tuloske-
27439:  muut teolliset valtionyhtiöt paitsi Imatran Voi-           hitys vaikutti myös investointeihin. Teollisuus-
27440: ma, Kemira, Kemijoki ja Neste. Esimerkiksi                  konsernien kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä
27441:  Enso-Gutzeit paransi nettotulostaan yli 750 milj.          13,6 mrd. mk eli lähes 12% vähemmän kuin v.
27442:  markalla.                                                  1991. Suurimmat investoijat olivat Neste ja
27443:     Kuitenkin vain kolme teollisuusyhtiötä saa-             Enso-Gutzeit, joiden kummankin bruttoinves-
27444:  vutti positiivisen nettotuloksen (Imatran Voima,           toinnit olivat yli 3 mrd. mk. Outokumpu, Valmet
27445:  Kemijoki, Vapo). Teollisuuskonsernien ulko-                ja Imatran Voima toteuttivat yli miljardin suu-
27446:  puolisista konserneista Alko teki edelleen positii-        ruiset bruttoinvestoinnit. Nesteen suurimmat in-
27447:  visen nettotuloksen, mutta edellisestä vuodesta            vestointikohteet olivat Porvoon polyeteenilai-
27448:  tulos heikkeni yli 100 milj. markalla. Sen sijaan          toksen rakentaminen sekä British Petroliumin
27449:  Finnairin nettotulos oli tappiollinen kuten edel-          muovien erikoissekoiteliiketoimintojen osto.
27450:  lisenäkin vuonna; se huononi lähes 90 milj.                Enso-Gutzeitin suurimmat investointikohteet
27451:  markalla. Valtionyhtiöiden viime vuoden tulos-             olivat Enocell, joka tuli viime vuom;m koeajovai-
27452:  kehitys noudatteli pääpiirteissään muiden suo-             heeseen, ja Vuoksenlaakson selluprojektin yk-
27453:  malaisten suuryritysten tuloskehitystä.                    kösvaiheen loppuunsaattaminen sekä mittavat
27454:     Valtion teollisuuskonsernien osuus Suomen               maanostot Bruttoinvestointien kokonaismää-
27455:  teollisuudesta kasvoi hienokseltaan lähes kat-             rästä suuntautui kotimaahan 68 %.
27456:  keamatta 1980-luvun jälkipuoliskon. Vuonna                    Valtionyhtiöiden investointien osuus koko
27457:                                                             teollisuuden investoinneista aleni vuoden 1991
27458: 1) Tarkempi selvitys valtionyhtiöistä on julkaisussa Val-   32,2 prosentista viime vuoden 30,8 prosenttiin.
27459:   tionyhtiöt 1992.                                          Monet valtionyhtiöt karsivat investointiohjelmi-
27460: 60
27461: 
27462: aan ja toteuttivat lähinnä tuotannon ylläpidon       milj. markan emissiohintaan. Valtion osuus osa-
27463: kannalta välttämättömät korvausinvestoinnit          kepääoman korotuksista oli 125 milj. mk 200
27464:    Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstömäärä       milj. markan emissiohintaan. Osakepääomaa
27465: v. 1992 oli 97 741, 2,2% vähemmän kuin edel-         korotettiin Kemijoki Oy:ssä, Valmet Oy:ssä sekä
27466: lisenä vuonna. Henkilöstön määrä väheni kaikis-      Veitsiluoto Oy:ssä. Lisäksi Enso-Gutzeit Oy:n ja
27467: sa muissa yhtiöissä paitsi Nesteessä, Valmetissa     Outokumpu Oy:n omaa pääomaa vahvistettiin
27468: ja Veitsiluodossa. Suurimmat työllistäjät olivat     yhteensä 1 013 milj. markalla. Enso-Gutzeit
27469: Outokumpu- ja Valmet-konsernit. Suomessa             Oy:ssä toteutettiin viime vuoden lopulla A. Ahl-
27470: työskentelevien osuus valtion kaikkien teolli-       ström Osakeyhtiölle suunnattu 926 milj. markan
27471: suusyhtiöiden henkilöstömäärästä oli 67,9 %.         merkintähintainen osakeanti, josta 440 milj. mk
27472:    Valtion suora omistusosuus valtionyhtiöissä       kirjataan osakepääomaksi myöhemmin. Osake-
27473: vaihteli 38,5 prosentista koko osakekannan           annissa Enso-Gutzeit Oy sai A. Ahlström Osake-
27474: omistukseen. Pienin omistusosuus valtiolla on jo     yhtiöltä 101 000 hehtaaria pääasiassa Itä-Suo-
27475: pitkään ollut Enso-Gutzeit Oy:ssä, jossa valtion     messa sijaitsevia metsiä. Osakeannin jälkeen A.
27476: osakeomistus laski v. 1992 käytännössä 50,3          Ahlström Osakeyhtiön osuus Enso-Gutzeit Oy:n
27477: prosentista 38,5 prosenttiin. Tästä huolimatta       osakekannasta on 23,5 %ja äänivallasta 10,1 %.
27478: Enso-Gutzeit Oy on edelleen valtionyhtiö, koska      Outokummussa muunnettiin B-sarjan osakkeet
27479: valtio omistaa sen äänivallasta 59,4 %. Suurin       A-sarjan osakkeiksi. Muunnon yhteydessä B-
27480: osakeomistus valtiolla on Vapo Oy:ssä, jossa se      osakkeiden omistajat maksoivat yhtiölle 87 milj.
27481: on 100 %. Lähes samaa luokkaa valtion omis-          mk osakesarjojen arvoeroa. B-osakkeet kuului-
27482: tusosuus on Oy Alko Ab:ssä, Kemira Oy:ssä,           vat lähinnä Suomen valtiolle. Valmetissa suun-
27483: Neste Oy:ssä, Imatran Voima Oy:ssä ja Veitsi-        nattiin 180 milj. markan merkintähintainen anti
27484: luoto Oy:ssä. Helsingin Arvopaperipörssissä no-      Oy Tampella Ab:lle. Annissa Valmet sai Tam-
27485: teerataan valtionyhtiöistä Enso-Gutzeit Oy:n,        pella Papertech Oy:n osakkeita. Annin seurauk-
27486: Finnair Oy:n, Outokumpu Oy:n, Rautaruukki            sena Oy Tampella Ab:n omistukseen siirtyi
27487: Oy:n ja Valmet Oy:n osakkeet, Enso-Gutzeit           8,4% Valmet Oy:n osakekannasta.
27488: Oy:n osakkeet lisäksi Lontoon arvopaperipörs-           Valtionyhtiöiden maksamat osingot supistui-
27489: sissä.                                               vat puoleen viime vuonna. Yhtiöt maksoivat
27490:     Vuoden 1992 aikana valtionyhtiöiden omis-        osinkoa keskimäärin 4 % osakepääomalle. Osin-
27491: tuspohjan laajentamista selviteltiin siltä pohjal-   koa maksaneiden yhtiöiden lukumäärä väheni
27492: ta, että hallituksen eduskunnalta saamia val-        edelliseen vuoteen verrattuna kymmenestä vii-
27493: tuuksia valtion omistusosuuden pienentämiseksi       teen. Valtion teollisuusyhtiöt maksoivat osinko-
27494: voitaisiin toteuttaa jatkossa.                       ja v. 1992 edellisen vuoden tuloksestaan yhteensä
27495:     Valtion teollisuusyhtiöiden osakepääomia         308 milj. mk, josta valtion osuus oli 271 milj. mk.
27496: korotettiin v. 1992 kaikkiaan 201 milj. mk 396
27497:                                                                                                                                            61
27498: 
27499: 
27500: 
27501: 
27502:                                                          8. VALTIONVELKA
27503:    Valtionvelka oli vuoden 1992 päättyessä                                           ys oli 83 230 milj. mk eli 90,4 %. Vuonna 1991
27504: 175 282 milj. mk (tässä luvussa valtionvelkaan                                       velka lisääntyi 61,4 %. Valuuttamääräisen velan
27505: sisältyy valtion eläkerahastolta otettu velka,                                       osuus oli kertomusvuoden päättyessä 61 % eli
27506: joka 31.12.1992 oli 9 700 milj. mk). Vuotta                                          14 prosenttiyksikköä 'Suurempi kuin vuotta ai-
27507: aiemmin valtionvelka oli 92 052 milj. mk. Lisä-                                      emmin.
27508: 
27509: 43. Valtionvelka 11
27510: 
27511:                                                                                                                                        Muutos
27512:                                                                      1988            1989          1990         1991        1992       1992/91
27513:                                                                                  miljoonaa markkaa                                        %
27514: 
27515: Markkamääräinen velka .........•..........                          31805            30126         32245       48406       68895          42
27516: Pitkäaikainen velka .............................                   29 515           29 876        32245       43 226      54133          25
27517:   Budjettitalouden velka ....................                       29 478           29876         30995       39 003      47 316         21
27518:   Rahastotalouden velka ...................                             37                0         1 250       4223        6817          61
27519: Lyhytaikainen velka ............................                     2290               250                     5180       14 762
27520:   Budjettitalouden velka ....................                        2290               250                     4840       13646
27521:   Rahastotalouden velka ...................                                                                       340       1116
27522: 
27523: Valuuttamääräinen velka ........•.........                          26279            22786         24 793      43646       106387
27524: Pitkäaikainen velka .............................                   26279            22 786        24 793      43646       106387
27525:   Budjettitalouden velka ....................                       26008            22 472        24 231      43124        92021
27526:   Rahastotalouden velka ...................                           271               314           562        522        14366
27527: 
27528: Yhteensä .............................................              58084            52912         57 038      92052       175282         90
27529: 11   Vuoden lopussa. Ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa. Sisältää valtion eläkerahastolta otetun
27530:      velan, jonka määrä 31.12.1992 oli 9 700 milj. mk.
27531: 
27532: 
27533: 
27534: 44. Valtionvelka lainatyypeittäin
27535: 
27536:                                                           Velka             Nostot       Kuole-      Valuutan- Valuutta-     Velka     Korko-
27537:                                                          31.12.91                        tukset       vaihdot   kurssien    31.12.92   menot
27538:                                                                                                         ym.    muutokset
27539:                                                                     miljoonaa markkaa
27540: 
27541: Markkamääräinen velka ..............•                    48406          34367           13878                                68895      4652
27542: Pitkäaikainen velka ........................             43226          15 065           4158                                54133      4578
27543: - yleisöobligaatiolainat ..............                  31 019         12 965           3 406                               40578      3374
27544: - muut joukkovelkakirjalainat ....                        4177                             747                                3 430      435
27545: - velkakirjalainatll .......................              8030           2100                5                               10125       769
27546: Lyhytaikainen velka .......................               5180          19 302           9 720                               14 762       74
27547: - velkasitoumukset .....................                  5180          16327            6745                                14 762       65
27548: - lyhytaikaiset luotot. ..................                              "2 975           2 975                                             9
27549: 
27550: Valuuttamääräinen velka ...........••                    43646          52048             2 427           28   13092        106 387    4103
27551: Pitkäaikainen velka .......•................             43 646         52 048            2 427           28   13092        106 387    4103
27552: - obligaatiolainat ........................              38703          50693              1 268          28   12088        100 244    3767
27553: - muut joukkovelkakirjalainat ....                        2 437            677               116                 671          3669      178
27554: - velkakirjalainat .........................              2 506            678          21 1 043
27555:                                                                                                                  333          2 474     158
27556:                                                          92052                         21 16 305
27557: Yhteensä ..............•....................•....                       86415                             28   13092        175 282    8755
27558: 
27559: 11 Sisältää valtion eläkerahastolta otetun velan.
27560: 21 Sisältää Valtiokonttorin tilastoinnista poistetut valtion viljavaraston lainat 522 milj. mk.
27561: 62
27562: 
27563:    Budjettitalouden bruttolainanotto oli 67 057                                            Kertomusvuoden päättyessä velkakannan
27564: milj. mk ja nettolainanotto 53 178 milj. mk. Val-                                       keskimääräinen nimelliskorko oli 8,3 %ja keski-
27565: tion velkapääluokan (Pl. 36) menot ilman kuole-                                         määräinen takaisinmaksuaika 5 v. 3 kk. Mikäli
27566: tuksia olivat v. 1992 yhteensä 9 123 milj. mk eli                                       kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan-
27567: 50,3% suuremmat kuin v. 1991. Korot olivat                                              nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi-
27568: kertomusvuonna 8 215 milj. mk, indeksikorotuk-                                          nen keskikorko oli 11,6 %.
27569: set 7 milj. mk ja lainojen liikkeeseenlasku-, lunas-                                       Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus-
27570: tus- ym. palkkiot ja kulut 901 milj. mk. Vuonna                                         tannukset ja nimelliskorot ovat vaihdelleet seu-
27571: 1991 vastaavat valtionvelan menot olivat 6 069                                          raavasti:
27572: milj. mk ja vuonna 1990 4 879 milj. mk.
27573: 
27574: 
27575: 
27576: Vuosi                                                                            Markkamääräinen             Valuuttamääräinen             Koko velka
27577:                                                                                  Efekt.  Nimellis·           Efekt.   Nimellis·        Efekt.    Nimellis·
27578:                                                                                  kust.    korko               kust.     korko          kust.       korko
27579: 
27580: 1988 ·········································································    9,8            9,2           8,8            8,3        9,4        8,8
27581: 1989 ·········································································    9,8            9,3           8,4            8,2        9,2        8,8
27582: 1990 ·········································································   10,3            9,8           8,3            8,4        9,4        9,2
27583: 1991 ·········································································   10,8            9,2          10,7            8,8       10,8        9,0
27584: 1992 ·········································································   11,4            8,2          11,8            8,3       11,6        8,3
27585: 
27586: 
27587: 
27588: 
27589:    Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal-                                       Vuosi                      Markka·          Valuutta·   Koko velka
27590: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset                                                                       määräinen         määräinen
27591:                                                                                                                     velka             velka
27592: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu-
27593: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset.                                         1988 ··················      3v 2kk          6v 8kk       4v9kk
27594: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan-                                           1989 ..................      3v 2kk          6v 7kk       4v 8kk
27595: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset                                              1990 ..................      3v9kk           5v 11kk      4v9kk
27596: eivät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten                                          1991 ..................      4v Okk          6v 4kk       5v 1kk
27597: vaikutuksia.                                                                            1992 ..................      3v 7kk          6v 3kk       5v 3kk
27598:    Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu-
27599: aika on ko. vuoden lopussa maksamatta olleen
27600: kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa-
27601: vasti:
27602: 
27603: 
27604: 
27605: 
27606:                                            8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka
27607:    Valuuttamääräinen valtionvelka lisääntyi ker-                                        mat lainat, 522 milj. mk, poistettiin Valtiokont-
27608: tomusvuonna 43 646 milj. markasta 106 387                                               torin tilastoinnista. Valuuttamääräisen velan
27609: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja                                         nettolisäys oli siten 62 741 milj. mk eli 143,7 %.
27610: nostettiin 52 048 milj. mk ja kuoletuksia makset-                                       Korkoja maksettiin 4 102 milj. mk eli 76,3 %
27611: tiin 1 905 milj. mk. Valuuttakurssien muutosten                                         enemmän kuin v. 1991.
27612: nettovaikutus kertomusvuoden aikana lisäsi va-                                              Pitkäaikaista valuuttamääräistä velkaa otet-
27613: luuttamääräistä velkaa 13 092 milj. markalla, ja                                        tiin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta eri va-
27614: vuoden aikana tehdyt valuutanvaihtosopimuk-                                             luutoissa yhteensä 15lainaa, markkavasta-arvol-
27615: set 28 milj. markalla. Valtion viljavaraston otta-                                      taan 37 904 milj. mk, minkä lisäksi valtion
27616:                                                                                                                63
27617: 
27618: vakuusrahasto otti valuuttamääräisiä lainoja                    räisten lainojen keskimääräinen niroelliskorko
27619: yhteensä 13 466 milj. mk ja valtion asuntorahas-                oli 7,34% ja keskimääräinen efektiivinen kus-
27620: to 678 milj. mk. Valtion budjettitalouden laino-                tannus 7,44 %. Vuonna I991 nostettujen valuut-
27621: jen noston yhteydessä tehtiin kolme valuutan-                   tamääräisten lainojen vastaavat luvut olivat
27622: vaihtosopimusta ja kolme koronvaihtosopimus-                    8,90 %ja 9,06 %.
27623: ta. Näiden lisäksi tehtiin v. I992 nostettuihin                    Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi-
27624: lainoihin neljä valuutanvaihtosopimusta. Val-                   sestä velkakannasta oli 94 % obligaatiolainoja,
27625: tion vakuusrahaston lainoihin tehtiin kolme va-                 4 %muita joukkovelkakirjalainoja ja 2 %velka-
27626: luutanvaihtosopimusta.                                          kirjalainoja.
27627:    Kertomusvuonna otettujen valuuttamääräis-                       Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi-
27628: ten pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot                sen pitkäaikaisen velan valuuttajakautuma oli
27629: olivat seuraavat (vaihdettujen lainojen osalta                  muuttunut edellisvuotisesta siten, että dollari-
27630: markkamäärät ja efektiiviset kustannukset las-                  määräisen velan osuus kasvoi 6 prosenttiyksik-
27631: kettu todellisen nostovaluutan mukaan):                         köä, kun taas ECU-määräisen velan osuus pie-
27632:                                                                 neni 5 ja puntamääräisen velan osuus 4 prosent-
27633:                    Vasta-    Korko Laina-   Emissio- Ef.kust.
27634:                                                                 tiyksikköä. Muiden valuuttojen osalta muutok-
27635: Lainan valuutta-
27636: määrä, milj.        arvo      %     aika     kurssi      %      set olivat pienempiä.
27637:                    milj.mk         vuotta      %                   Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan
27638:                                                                 keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden I992
27639: Obligaatiolainat:                                               lopussa oli 6 v. 3 kk eli kuukauden lyhyempi
27640: ECU    750     4179    8,50   15             98,45     8,75     kuin vuotta aikaisemmin. Velasta 53 % eli
27641: ECU    500     2 824   8,375   7            101,195    8,51     56 227 milj. mk maksetaan takaisin kuoletuseh-
27642: GBP    250     1 949   9,75    5             99,14     8,32     tojen mukaisesti seuraavan viiden vuoden kulu-
27643: FRF 5 000      4 025   9,00    5             99,689    9,15
27644: USD 500        2 248   7,25    5             99,675    7.40     essa. Kuoletuksia erääntyy maksettavaksi 6--I 0
27645: GBP    150     1 226 10,375    6            102,50     9,81     vuoden kuluttua 38 899 milj. mk ja sen jälkeen
27646: DEM 2 000      5 563   8,25   10            102,0625   8,36     II 261 milj. mk.
27647: USD 1 000      4 073 vaihtuva 5             100,00     3,75        Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen
27648: FRF 4000       3 233   9,00   11             99,32     9,15     valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark-
27649: JPY 95000      3 461   5,60    8             99,50     5,89     kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor-
27650: CHF    300     1 111   7,25    7            101,00     7,59
27651: ATS 1 000         458  8,25   10            101,25     8,41     ko, 8,29 %, oli 0,50 prosenttiyksikköä edellis-
27652: JPY 75 000     2 878   5,25    6             99,35     5,45     vuotista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuut-
27653: DEM 1000       3 306   7,75    5            101,88     7,29     takurssien muutokset ja lainakustannukset muu-
27654: USD 2 000 10 160       6,75    5             99,55     6,86     tetaan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keski-
27655:                                                                 korko II,79 %; se on laskettu vuodenlopun va-
27656: Muut lainat:                                                    luuttakurssien mukaan ja on siis tulevien laina-
27657: BEF 3 000           398      8,75     7      99,75     8,86     kustannusten osalta ennuste, joka muuttuu va-
27658: ECU      50         279      9,00    10     100,10     9,00     luuttakurssikehityksen mukaisesti.
27659: DEM 100             318      8,55    10     100,00     8,55
27660: CHF    100          359      7,15     7     100,00     7,25
27661:                                                                 Kuvio 18. Valuuttamääräisen valtionvelan valuutta-
27662:                                                                           jakauma
27663: 
27664:    Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa
27665: taulukossa laskettu valuuttamääräisten kustan-
27666: nusten perusteella nostoajankohtana.
27667:    Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lainan-
27668: otosta oli 49 % lainoja, joiden laina-aika on
27669: korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1991 oli
27670: 21 %. Uusista lainoista 24% oli laina-ajaltaan 6-
27671: 8 vuotta, ja 10 vuoden ja sitä pidempiä lainoja
27672: nostettiin 27 %. Nostettujen lainojen pääoman
27673: markkavasta-arvona painotettu keskimääräinen
27674: takaisinmaksuaika oli 7 v. 3 kk, eli hieman
27675: lyhyempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 7
27676: v. 7 kk. Vuonna I992 nostettujen valuuttamää-
27677: 64
27678: 
27679: 
27680:                          8.2. Markkamääräinen valtionvelka
27681:     Markkamääräinen valtionvelka lisääntyi ker-       sien lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika
27682: tomusvuonna 20 489 milj. mk, 48 406 milj. mar-        oli ottohetkellä 3 v. 2 kk, kuten edellisenä
27683: kasta 68 895 milj. markkaan. Uusia lainoja otet-      vuonna.
27684: tiin 34 367 milj. mk ja kuoletuksia maksettiin           Vuonna 1992 otettujen lainojen keskimääräi-
27685: 13 878 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa nostettiin      nen niroelliskorko oli 5,15% ja keskimääräinen
27686: kertomusvuonna 15 065 milj. mk ja kuoletettiin        efektiivinen kustannus 12,36 %. Uusista lainois-
27687: 4 158 milj. mk, joten nettolisäys oli 10 907 milj.    ta 47,50 %oli nollakorkoisia valtion velkasitou-
27688: mk. Pitkäaikaisten lainojen alin korko oli 9 %ja      muksia.
27689: ylin 11,60 %, laina-ajat vaihtelivat 2 vuodesta 10       Kertomusvuoden päättyessä markkamääräi-
27690: vuoteen.                                              sestä lainakannasta oli 59 % yleisöobligaatiolai-
27691:     Pankeilta ja pankkiiriliikkeiltä pyydettyjen      noja, vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelaitoksilta
27692: merkintätarjousten perusteella laskettiin liikkee-    ym. oli lainaa 20 %. Lyhytaikaista velkaa oli
27693: seen kolme 4-7 vuoden sarjaobligaatiolainaa           vuoden lopussa 21 %.
27694: yhteismääräitään 8 296 milj. mk. Lainojen kor-           Markkamääräisen valtionvelan keskimääräi-
27695: ko oli 11 %.                                          nen takaisinmaksuaika vuoden 1992 lopussa oli
27696:     Lisäksi valtio laski liikkeeseen pankeilta pyy-   3 v. 7 kk 14 pv, edellisenä vuonna se oli 4 v. 14
27697: dettyjen tarjousten perusteella kymmenen ylei-        pv. Noin 68 %, 46 983 milj. mk, maksetaan
27698: sölle suunnattua 2-3 vuoden tuotto-obligaatio-        kuoletusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan
27699: lainaa pääomamäärältään 2 075 milj. mk. Tuot-         viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy
27700: to-obligaatiolainojen korko vaihteli 11 prosen-       maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 21 912
27701: tista 11,60 prosenttiin.                              milj. mk.
27702:    Asunto-olojen kehittämisrahasto laski liik-           Markkamääräisestä valtionvelasta maksettiin
27703: keeseen lähinnä institutionaalisille sijoittajille    korkoa 4 648 milj. mk eli 27% enemmän kuin
27704: suunnatun 10 vuoden asunto-obligaatiolainan           edellisenä vuonna. Yleisölainojen korkojen
27705: yhteismääräitään 2 594 milj. mk. Lainan korko         osuus oli 3 374 milj. mk.
27706: oli 10,75 %.                                             Kertomusvuoden päättyessä markkamääräi-
27707:     Lyhytaikaisia velkasitoumuksia emittoitiin        sen valtionvelan nimellinen keskikorko oli
27708: 16 327 milj. mk. Valtion eläkerahastolta valtio       8,23 % eli 0,92 prosenttiyksikköä edellisvuotista
27709: otti lainaa 2 100 milj. mk. Valtion kassavaihte-      pienempi. Jos lainakustannukset muutetaan
27710: luiden tasaamiseksi valtio otti 1-7 päivän lyhyt-     vuotuiseksi koroksi, efektiivinen keskikorko oli
27711: aikaista luottoa 2 975 milj. mk.                      11,38 %, oltuaan edellisenä vuonna 10,81 %.
27712:     Lainanotosta oli 73 % lainoja, joiden laina-         Velasta oli vuoden 1992 päättyessä indeksisi-
27713: aika on korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhdelu-       donnaista 700 000 mk. Indeksiehtojen perusteel-
27714: ku v. 1991 oli 65 %. Uusista lainoista oli 27%        la maksettiin kuoletuksille ja koroille indeksiko-
27715: sellaisia, joiden laina-aika on 7-10 vuotta. Uu-      rotusta 7 milj. mk.
27716:                                                                                                                                             65
27717: 
27718:                                8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta
27719:     Palkkiot ja muut menot budjettitalouden velasta olivat kertomusvuonna:
27720:                                                              milj.mk                                                                   milj.mk
27721: Valuuttamääräiset lainat yhteensä .......... .                498      Markkamääräiset lainat yhteensä ............ .                   403
27722: - pääomanalennukset ............................ ..           144      - pääomanalennukset ............................. .              334
27723: -välitys- ja järjestelypalkkiot ................. .           312      - myyntipalkkiot ...................................... .         43
27724: - painatuskulut .........................................        1     - markkinointikustannukset .................... .                   5
27725: -muut liikkeeseenlaskukulut ................. .                 33     - painatuskulut ············-····················· .... .           2
27726: - lunastus- ym. palkkiot .......................... .            4     -lunastuspalkkiot .................................... .           19
27727: -muut kulut ..............................................       4     -muut menot ...........................................             0
27728:                                                                        Yhteensä.....................................................    901
27729: 
27730: 
27731:   Lainojen liikkeeseenlaskemiskustannukset kolminkertaistuivat vuodesta 1991. Kulujen suurene-
27732: minen aiheutui lainanoton tuntuvasta kasvusta.
27733: 
27734: 
27735: 
27736: 
27737:  9 331006S
27738:                                                                                                                                        67
27739: 
27740: 
27741: 
27742: 
27743:                                                                            Liitteet
27744: 
27745: LIITE 1
27746: 
27747: 
27748: YHDISTELMÄT VALTION TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ HALLINNOLLISET TASEET
27749: 
27750: 1.1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä vuosilta 1991 ja 1992
27751: 
27752:                                                                             Tulo- ja menoarvion mukaan              Tilinpäätöksen mukaan
27753:                                                                              1991                1992                1991            1992
27754:                                                                                                     miljoonaa markkaa
27755: 
27756: Tulot ..................................................................    168 120          187 765             163 462         182 660
27757: Menot ................................................................      168115           187 762             167 959         186 107
27758:           Ylijäämä .................................................              5                 2
27759:           Alijäämä .................................................                                               4 497            3 447
27760: 
27761: 
27762: 
27763: Tulot
27764: 11 Os Verot ja veronluontaiset tulot ............. .                        120 115          110 788             115 181         105 108
27765: 12 Os Sekalaiset tulot ......................................                16 149           18 692              16 504          19 139
27766: 13 Os Korkotulot ja voiton tuloutukset ......... .                            3 798            3 804               3 885           3 861
27767: 14 Os Liiketoimintaa harjoittavat valtion
27768:       virastot ja laitokset .............................. .                    115              220                 160             202
27769: 150s Lainat ................................................... ..           27 943           54 262              27 732           54350
27770:            Tulot yhteensä .......................................           168 120          187 765             163 462          182 660
27771: 
27772: 
27773: 
27774: Menot
27775: 21 Pl Tasavallan Presidentti ........................... .                       23               38                  22              35
27776: 22 Pl Eduskunta ...............................................                 244              266                 233             249
27777: 23 Pl Valtioneuvosto .......................................                    277              261                 274             258
27778: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ............................. .                    4 069            4 167               4 045           4 085
27779: 25 Pl Oikeusministeriö .................................. ..                  2 170            2 244               2 157           2 237
27780: 26 Pl Sisäasiainministeriö .............................. .                   5 748            5 932               5 705           5 908
27781: 27 Pl Puolustusministeriö ............................. ..                    9 037            9 381               8 904           9 298
27782: 28 Pl Valtiovarainministeriö .......................... .                    17 597           25 373              17 455          25 219
27783: 29 Pl Opetusministeriö ................................... .                 29 506           30 620              29 632          30 708
27784: 30 Pl fV!~a- ja m~t~ätal~_usministeriö ............ .                        13 688           13 447              13 594          13 337
27785: 31 Pl Lukennemm1steno ................................. .                    10 913           11 051              10 919          11 043
27786: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ........... .                           5 241            6 269               5 004           6 052
27787: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ............... .                       51 208           54 991              51 775          53 858
27788: 34 Pl Työministeriö .........................................                 6 484            8 344               6 347           8 234
27789: 35 Pl Ympäristöministeriö ..............................                      5 771            6 395               5 824           6 461
27790: 36 Pl Valtionvelka ............................................               6139             8 982               6 069           9 124
27791:           Menot yhteensä .................................... .             168 115          187 762             167 959         186107
27792: 68
27793: 
27794: 1.2. Hallinnolliset taseet 31.12.1991 ja 31.12.1992
27795: 
27796: 
27797: 
27798: 
27799: Vastaavaa
27800: Kassatilit ........................................................................................................................
27801: Postisiirtotulotilit ..........................................................................................................
27802: Postisiirtomenotilit .......................................................................................................
27803: Muut pankkitilit .............................................................................................................
27804: Varsinaisten saatavien tilit ..........................................................................................
27805: Annettujen ennakkojen tilit .........................................................................................
27806: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit ....................................................................
27807: Budjetoimattomien sijoitusten tilit .............................................................................
27808: Varastotilit .....................................................................................................................
27809: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ...........................................................................
27810: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit .............................................................................
27811: Tulorästien tilit .............................................................................................................
27812: Muut varat, aktiivatilit ..................................................................................................
27813: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit ......................................................................
27814: Selvitystilit ....................................................................................................................
27815: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, alijäämä ........................................................ .
27816: 
27817: 
27818: 
27819: Vastattavaa
27820: Varsinaisten velkojen tilit ............................................................................................
27821: Saatujen ennakkojen tilit .............................................................................................
27822: Tilitettävien varojen tilit ...............................................................................................
27823: Budjetoimattomien luottojen tilit ................................................................................
27824: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ...........................................................................
27825: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit .............................................................................
27826: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ...............................................................................
27827: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................................................
27828: Menorästien tilit ...........................................................................................................
27829: Siirrettyjen määrärahojen tilit .....................................................................................
27830: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ........................................................... ..
27831: Muut varat, passiivatilit ...............................................................................................
27832: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit .................................................................. .
27833: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ........................................................ .
27834: 
27835: 
27836: 
27837: 
27838: 1.3. Hallinnollisen tasetilin pohjalta laskettu tilinpäätöksen alijäämä vuonna 1992
27839: 
27840:                                                                                                                          Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä-
27841:                                                                                                                          tai vastattavaatilien  hennys tai vastatta-
27842:                                                                                                                          vähennys               vaati Iien lisäys
27843:                                                                                                                          miljoonaa markkaa
27844: 
27845: Kassoissa olevat varat lisääntyneet ................................................................
27846: Ps-tileillä olevat varat vähentyneet .................................................................                                                    76
27847: Tulorästit lisääntyneet ......................................................................................                         214
27848: Menorästit lisääntyneet ....................................................................................                                              64
27849: Siirretyt määrärahat lisääntyneet ....................................................................                                                 1 285
27850: Varastot vähentyneet .......................................................................................                                              28
27851: Velalliset lisääntyneet .......................................................................................                       5 015
27852: Velkojat lisääntyneet ........................................................................................                                           242
27853: Virastojen väliset ja sisäiset tilit lisääntyneet .................................................                                                    6 793
27854: Muut tasetilit lisääntyneet ................................................................................                                             189
27855: Alijäämä .............................................................................................................                3 447
27856:                                                                                                                                       8677             8677
27857:                                                                                                                                                             69
27858: 
27859: LIITE 2
27860: 
27861: 
27862: 
27863: 
27864: TULO- JA MENOARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1992
27865: 
27866:                                                                   miljoonaa                                                                           miljoonaa
27867:                                                                    markkaa                                                                             markkaa
27868: 
27869: Budj~ti~                .                                                     Kassalaskelma
27870: Varsmamen tuloarvio ...................................            172 825    Tilinpäätöksen tulot ..................................... .             182 660
27871: Lisätuloarviot ................................................     14 940    Tulorästien ja muiden korjauserien vaikutus                               -372
27872: Budjetoidut tulot yhteensä .......................... .            187 765    Budjettitalouden kassatulot ........................ .                   182 288
27873: 
27874: Varsinainen menoarvio ............................... .            172 822    Tilinpäätöksen menot .................................. .                186 107
27875: Lisämenoarviot .............................................        14 941    Menorästien vaikutus .................................. .                  -64
27876:                                                                               Siirtomäärärahojen vaikutus ...................... .                    -1285
27877: Budjetoidut menot yhteensä ...................... .                187 762    Muiden korjauserien vaikutus .................... .                           43
27878: Budjettien ylijäämä ..................................... .              2
27879:                                                                               Budjettitalouden kassamenot ......................                      184 801
27880:                                                                               Budjettitalouden kassa-alijäämä.................                        -2 513
27881: 
27882:                                                                               Budjettitalouden kassatulot .........................                    182 288
27883: Tilinpäätös                                                                   Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot,
27884: Tulot budjetoituja pienemmät.....................                    5 104      netto 1 ) .........................................................     20 07 4
27885: Tilinpäätöksen tulot......................................         182 660    Valtiontalouden kassatulot ..........................                    202 362
27886: 
27887: Menot budjetoituja pienemmät                                                  Budjettitalouden kassamenot ......................                       184 801
27888: -säästyneet menot.....................................            -3 125      Budjetin ulkopuolisten rahastojen menot,
27889: - arviomäärärahojen ylitykset....................                   1 470       netto').........................................................        18715
27890: Tilinpäätöksen menot ..................................           186 107     Valtiontalouden kassamenot .......................                      203 516
27891: Tilinpäätöksen alijäämä ...............................           -3 447      Valtiontalouden kassa-alijäämä ..................                       -1 154
27892: 
27893: n liman siirtoja budjetista ja budjettiin.
27894: 70
27895: 
27896: LIITE 3
27897: 
27898: 
27899: 
27900: 
27901: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI1992
27902: 
27903: Vero, tuotto ja osuus             Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
27904: verotuloista v. 1992
27905: 
27906: Tulo- ja varallisuusvero          Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tulo- ja varallisuusverolain
27907: 32 009 milj. mk                   (1240/88) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeinoverolain (360/68) ja
27908: 30,4%                             maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan.
27909: 
27910: Tuloverotuksen perusteiden        Tulo- ja varallisuusveroasteikkoihinja keskeisten vähennysten markkamääriin ei
27911: muutosten arvioitiin johtavan     tehty inflaatiotarkistuksia. Keskeisiä muutoksia olivat sairauskuluvähennyksen
27912: luonnollisten henkilöiden valtion poistaminen sekä korkovähennysoikeuden rajoittaminen nostamalla omavas-
27913: tulo- ja varallisuusverotuksen    tuu 1 500 markkaan ja alentamalla ylimenevän osan vähennysoikeus 75 prosent-
27914: tuoton kasvamiseen 650 milj.      tiin.
27915: markalla.
27916:                                   Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.5.1992 alka-
27917:                                   en. Vuoden alusta sen huhtikuun loppuun sovellettiin edellisen vuoden henkilö-
27918:                                   kohtaisia pidätysperusteita kuitenkin korotettuna 2 prosenttiyksiköllä vakuute-
27919:                                   tun sairausvakuutus- ja kansaneläkevakuutusmaksun perimiseksL
27920: 
27921:                                   Luonnollisten henkilöiden, erillisinä verotettavien kuolinpesien sekä yhtymien
27922:                                   progressiivinen tuloveroasteikko v. 1992 oli (1671/91):
27923: 
27924: 
27925:                                   Verotettava             Vero alarajan              Vero alarajan
27926:                                   tulo, mk                kohdalla, mk                ylittävästä
27927:                                                                                       tulosta,%
27928: 
27929:                                    40 000- 56 000                50                         7
27930:                                    56 000- 70 000             1 170                        17
27931:                                    70 000- 98 000             3 550                        21
27932:                                    98 000-154 000             9 430                        27
27933:                                   154 000-275 000            24 550                        33
27934:                                   275 000-                   64 480                        39
27935: 
27936:                                   Tarkistetut vähennykset olivat:                          1991             1992
27937:                                                                                                   markkaa
27938: 
27939:                                   Kokonaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa
27940:                                   - korkovähennys
27941:                                     - omavastuuosuus                                      1100            1 500
27942:                                     - omavastuun ylittävästä osasta                       BO%              75%
27943:                                     - enimmäismäärä yksinäisellä henkilöllä              20 000          20 000
27944:                                                    puolisoilla                           24 000          26 000
27945:                                                    lapsikorotus yhdestä lapsesta          3 500           4 000
27946:                                                    toisesta lapsesta                      3 500           4 000
27947:                                   - korkovähennys saa sisältää muita kuin
27948:                                     asuntolainakorkoja enintään
27949:                                        yksinäisellä henkilöllä                            5 000             3 500
27950:                                        puolisoilla                                        9 000             6 000
27951: 
27952: 
27953:                                   Valtion tuloverosta
27954: 
27955:                                   -   asuntovähennys, täysi määrä                         7 800             8 000
27956:                                                                                                             71
27957: 
27958: 
27959: Vero, tuotto ja osuus
27960:                             Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
27961: verotuloista v. 1992
27962: 
27963: Perustemuutoksen arvioitu   Yhteisöjen tuloverokanta alennettiin 23 prosentista 19 prosenttiin (1671/91).
27964: vaikutus -400 milj. mk
27965: 
27966: Korkotulojen lähdevero      Korkotulojen lähdevero nousi 15 prosenttiin talletukselle tai joukkovelkakirjalai-
27967: 1 069 milj. mk              nalle maksetusta korosta (1393/91).
27968: 1,0%
27969: 
27970: Perintö- ja lahjavero       Veroperusteita ei muutettu.
27971: 1 019 milj. mk
27972: 1,0%
27973: 
27974: Arpajaisvero                Syyskuun 1992 alusta ryhdyttiin kantamaan arpajaisveroa yksinoikeudella toi-
27975: 213 milj. mk                meenpantavista arpajaisista 5 %, pelilaitteista kuitenkin 3% ja tavara-arpajaisis-
27976: 0,2%                        ta 1,5% tuotosta. Bingopelistä vero on 5% ja muista arpajaisista 30% jaettujen
27977:                             voittojen arvosta (552/92).
27978: 
27979: Liikevaihtovero             Liikevaihtoverokannan korotusta 22 prosenttiin jatkettiin vuodella (1426/91).
27980: 40 010 milj. mk
27981: 38,0%
27982: 
27983: Eräistä vakuutusmaksuista   Vakuutusmaksuveron verokanta korotettiin kertomusvuoden alusta 21,2 pro-
27984: suoritettava vero           sentista 22 prosenttiin vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly (1427/91).
27985: 1 674 milj. mk
27986: 1,6%
27987: 
27988: Perustemuutoksen arvioitu
27989: vaikutus+ 50 milj. mk
27990: 
27991: Apteekkimaksut              Veroperusteita ei muutettu.
27992: 346 milj. mk
27993: 0,3%
27994: 
27995: Tuontitulli                 Veroperusteita ei muutettu.
27996: 1 139 milj. mk
27997: 1,1%
27998: 
27999: Tuontimaksut                Veroperusteita ei muutettu.
28000: 73 milj. mk
28001: 0,1%
28002: 
28003: Tasausvero                  Veroperusteita ei muutettu.
28004: 465 milj. mk
28005: 0,4%
28006: 
28007: Tupakkavero                 Tupakkatuotteiden lisäveroa korotettiin ja savukkeille määrättiin kappalekohtai-
28008: 2 969 milj. mk              nen lisävero 1.9.1992 (526/92). Vähittäishintojen nousu oli keskimäärin 9 %.
28009: 2,8%
28010: 
28011:  Makeisvero                 Veroperusteita ei muutettu.
28012:  140 milj. mk
28013:  0,1%
28014: 
28015:  Olutvero                   Veroperusteita ei muutettu.
28016:  2 530 milj. mk
28017:  2,4%
28018: 
28019:  Alkoholijuomavero          Alkoholijuomien hintoja ei korotettu kertomusvuoden aikana. Edellisvuoden
28020:  4 173 milj. mk             hinnankorotuksista johtuen alkoholijuomien hinnat olivat keskimäärin 3,7%
28021:  4,0%                       korkeammat kuin vuonna 1991.
28022: 72
28023: 
28024: 
28025: Vero, tuotto ja osuus
28026: verotuloista v. 1992             Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
28027: 
28028: Virvoitusjuomavero               Veroperusteita ei muutettu.
28029: 125 milj. mk
28030: 0,1%
28031: 
28032: Elintarviketuotteiden            Veroperusteita ei muutettu.
28033: valmistevero
28034: 224 milj. mk
28035: 0,2%
28036: 
28037: Polttoainevero                   Kertomusvuoden alussa korotettiin moottoribensiinin perusveroa 10 p/1 ja
28038: 7 003 milj. mk                   Iyijyiiisan bensiinin lisäveroa 25 p/1 (1534/91). Moottoribensiinin perusveroa
28039: 6,6%                             korotettiin lisää 1.6.1992 20 p/11,88 markkaan (464/92).
28040: 
28041: Perustemuutosten arvioitu
28042: vaikutus+ 640 milj. mk.
28043: 
28044: Ravintorasvavero                 Veroperusteita ei muutettu.
28045: 319 milj. mk
28046: 0,3%
28047: 
28048: Sokerivero                       Kertomusvuoden alussa veroa korotettiin 3 pennillä 1,49 markkaan kilolta (1365/
28049: 270 milj. mk                     91).
28050: 0,3%
28051: 
28052: Perustemuutoksen arvioitu
28053: vaikutus+ 12 milj. mk.
28054: 
28055: Lannoitevero                     Kertomusvuoden alusta kumottiin fosforilannoiteverolaki (1680/91). Lannoit-
28056: 486 milj. mk                     teista ryhdyttiin kantamaan veroa 1,70 mk fosforikilolta ja 2,90 mk typpikilolta
28057: 0,5%                             (1679/91 ). 1.9.1992 typpikilolta perittyä veroa alennettiin 2,60 markkaan (776/92
28058:                                  ja 1003/92).
28059: 
28060: Rehujen rasva- ja valkuaisvero   Rehujen rasva- ja valkuaisveroa nostettiin 30 pennillä 1,90 markkaan valkuaisai-
28061: 273 milj. mk                     ne- ja rasvakilolta (1363/91).
28062: 0,3%
28063: 
28064: Perustemuutoksen arvioitu
28065: vaikutus+ 40 milj. mk.
28066: 
28067: Leimavero                        Passien leimaveroa korotettiin keskimäärin 23% ja muita leimaveroja keskimää-
28068: 3 021 milj. mk                   rin 15% (1555/91). Pörssissä tehdyt osakekaupat vapautettiin 1.5.19921eimave-
28069: 2,9%                             rosta (375/92).
28070: 
28071: Perustemuutosten arvioitu
28072: vaikutus + 65 milj. mk.
28073: 
28074: Luottovero                       Luottoveroa 0,5% ryhdyttiin kantamaan myös luonnollisten henkilöiden otta-
28075: 123 milj. mk                     mista ulkomaisista luotoista (1395/91).
28076: 0,1%
28077: 
28078: Auto- ja moottoripyörävero       Veroperusteita' ei muutettu.
28079: 1 987 milj. mk
28080: 1,9%
28081: 
28082: Moottoriajoneuvovero             Veroperusteita ei muutettu.
28083: 817 milj. mk
28084: 0,8%
28085:                                                                                                                  73
28086: 
28087: 
28088: Vero, tuotto ja osuus
28089:                                Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
28090: verotuloista v. 1992
28091: 
28092: Matkustajavero                 Matkustajavero (3/92) tuli voimaan 15.1.1992. Matkalipun myyjä suoritti valtiolle
28093: 209 milj. mk                   tilauslentoon osallistuvasta matkustajasta matkustajaveroa 200 mk. Laivamat-
28094: 0,2%                           kustajasta vero oli 100 mk yli 200 meripeninkulman matkalta, 60 mk yli 100
28095:                                meripeninkulman matkalta ja 30 mk enintään 100 meripeninkulman matkalta
28096:                                sekä laivaristeilyltä. Vero ei koskenut alle 12-vuotiaita lapsia.
28097: 
28098: Oy Alko Ab:n ylijäämä          Alkoholijuomien hintojen korotus lisäsi myös ylijäämää.
28099: 1 501 milj. mk
28100: 1.4%
28101: 
28102: Lästimaksut                    Veroperusteita ei muutettu.
28103: 3 milj. mk
28104: 0,0%
28105: 
28106: Eräiden maataloustuot-         Veroperusteita ei muutettu.
28107: teiden markkinoimismaksut
28108: 837 milj. mk
28109: 0,8%
28110: 
28111: Erikoiskasvien markkinoimis-   Sokerijuurikkaan 2,8 pennin markkinoimismaksu saatettiin koskemaan ainoas-
28112: maksut                         taan sokerilain mukaistajuurikkaiden perusmäärää eli 860 miljoonaa kiloa (1000/
28113: 61 milj. mk                    92).
28114: 0,1%
28115: 
28116: Öljyjätemaksu                  Veroperusteita ei muutettu.
28117: 15 milj. mk
28118: 0,0%
28119: 
28120: Muut verotulot                 Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa
28121: 3milj.mk                       momenttiaja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä kertyy
28122: 0,0%                           tai palautetaan.
28123: 
28124: Varmuusvarastointimaksu        Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen varmuusvarasto-
28125: 259 milj. mk                   rahastoon. Veroperusteita ei muutettu.
28126: 0,2%
28127: 
28128: 
28129: 
28130: 
28131:  10 331006S
28132: 74
28133: 
28134: LIITE 4
28135: 
28136: 
28137: 
28138: 
28139: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT 11 TULOLAJEITTAIN
28140: 
28141:                                                                                                      1990          1991          1992    Muutos
28142: Tulolaji                                                                                                                                 1992/91
28143:                                                                                                             miljoonaa markkaa               %
28144: 
28145: 
28146: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... .                                  42 611       41 054         34310    -16
28147: Tulo- ja varallisuusvero ............................................................ ..            41 508       39 527         32 009   -19
28148: Lähdevero ....................................................................................                      276          1 069
28149: Perintö- ja lahjavero .................................................................. ..           871           990          1 019     3
28150: Arpajaisvero ................................................................................         233           261            213   -18
28151: 
28152: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .......... .                                   47 370       44 648         42030     -6
28153: Liikevaihtovero ............................................................................        45 534       42 632         40 010    -6
28154:   siitä: Oy Alko Ab ......................................................................           1 362        1 408          1 344    -5
28155: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero .......................... .                             1 563        1 724          1 674    -3
28156: Apteekkimaksut ...........................................................................             273          293            346     18
28157: 
28158: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................ ..                                  2 514        2 043          1 678   -18
28159: Tuontitulli ....................................................................................     1 379        1 232          1 139    -8
28160: Tuontimaksut ..............................................................................             70           58             73     26
28161: Tasausvero ..................................................................................        1 065          752            465   -38
28162: 
28163: Valmisteverot ..............................................................................        17 334       18 440         18 512      0
28164: Tupakkavero ................................................................................         2 823        3175           2 969    -6
28165: Makeisvero ..................................................................................          154          155            140   -10
28166: Olutvero .......................................................................................     2 473        2 614          2 530    -3
28167: Alkoholijuomavero .....................................................................              4 927        4 516          4173     -8
28168: Virvoitusjuomavero ....................................................................                131          128            125    -2
28169: Elintarvikkeiden valmistavero ....................................................                     215          239            224    -6
28170: Polttoainevero .............................................................................         5 734        6 487          7 003      8
28171: Ravintorasvavero ........................................................................              327          267            319     19
28172: Sokerivero ...................................................................................         203          276            270    -2
28173: Lannoitevero ...............................................................................           124          291            486     67
28174: Fosforilannoitevero .....................................................................               42           48
28175: Valkuaisvero ................................................................................          180          244
28176: Rehujen rasva- ja valkuaisvero ..................................................                                                 273
28177: 
28178: Muut verot ...................................................................................       9 058        6 833          6157    -10
28179: Leimavero ....................................................................................       3 970        3 456          3 021   -13
28180: Luottovero ...................................................................................         112          134            123    -8
28181: Auto- ja moottoripyörävero .......................................................                   4 143        2 380          1 987   -17
28182: Moottoriajoneuvovero ................................................................                  833          863            817    -5
28183: Matkustajavero ............................................................................                                        209
28184: 
28185: Muut veronluontaiset tulot .......................................................                   2 041        2426           2 679     10
28186: Oy Alko Ab:n ylijäämä .............................................................. ..              1 200        1 422          1 501      6
28187: Lästimaksut .................................................................................            2            4              3   -17
28188: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut .............. ..                                       345          647            837     29
28189: Erikoiskasvien markkinoimismaksut .........................................                                          12             61
28190: Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut ..........                                       156
28191: fyl~i?.?n kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu .......................... .                              36            60
28192: OIJYjatemaksu ..............................................................................           26            24            15    -36
28193: Muut verotulot .............................................................................          276           258           262      2
28194: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä ................................ ..                        120 928      115 444     105 367       -9
28195: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaisettulot ja rahastojen tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot)
28196:    lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä.
28197:                                                                                                                                           75
28198: 
28199: 
28200:                                                                                                   1990          1991          1992    Muutos
28201: Tulolaji                                                                                                                              1992/91
28202:                                                                                                          miljoonaa markkaa               %
28203: 
28204: 
28205: Sekalaiset tulot .......................................................................... .    12 455       13 299         14 769     11
28206: 
28207: Korkotulot ja voiton tuloutukset .............................................. .                 5 606        5723           6 277     10
28208: 
28209: Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset ........ .                               361           160           204      28
28210: Käyttötalouden rahoituskatteet .................................................                   357           153           195      27
28211: Omaisuuden myynnit ................................................................ .                4             6             9      34
28212: 
28213: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ....................................... .                   4260         4 443          5052      14
28214: Tulot ilman lainanottoa ............................................................. .         143 612      139 068     131 669       -5
28215: 
28216: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) ................................ .                      1 202       25 659         70 692
28217: Kassatulot yhteensä .................................................................. .        144 814      164 727     202 362        23
28218: 76
28219: 
28220: LIITE5
28221: 
28222: 
28223: 
28224: 
28225: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 TEHTÄVITTÄIN
28226: 
28227:                                                                                                           1990          1991          1992    Muutos
28228: Tehtäväryhmä                                                                                                                                  1992/91
28229:                                                                                                                  miljoonaa markkaa               %
28230: 
28231: Yleinen hallinto .................................................................................        9 317       11 433          9449    -17
28232: 010 Ylin päätöksenteko .....................................................................                315          360            360     0
28233: 020 Valtiovarainhallinto ....................................................................             2 297        3 564          2 478   -30
28234:       siitä: Verotustoimi ......................................................................          1 357        1 673          1 565    -6
28235: 030 Ulkoasiainhoito ...........................................................................           1 330        1 459          1 365    -6
28236: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ...............................................                       3 126        3 628          2 819   -22
28237: 050 Muu yleinen hallinto ..................................................................               2 247        2 423          2 426     0
28238:       siitä: Rakennushallinto ...............................................................             1 258        1 454          1 451    -0
28239: 
28240: Yleinen järjestys ja turvallisuus .......................................................                 4772         5 030          5 083      1
28241: 070 Hallinto ........................................................................................      140           165            167      1
28242: 080 Poliisitoimi ..................................................................................       2148         2 316          2 337      1
28243: 090 Oikeudenkäyttö ...........................................................................             863           929            964      4
28244: 100 Vankainhoito ...............................................................................           746           803            747    -7
28245: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ............................ .                              165           130            113   -15
28246: 120 Rajojen vartiointi ........................................................................            711           687            756     10
28247: 
28248: Maanpuolustus ..................................................................................          7 492        7 818          8953      15
28249: 150 Hallinto ........................................................................................       160          211            205    -3
28250: 160 Sotilaallinen maanpuolustus .....................................................                     7 075        7 137          8 518     19
28251: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................................................                         258          471            230   -51
28252: 
28253: Opetus, tiede ja kulttuuri .................................................................             25 726       28 033         29 279      4
28254: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ............................................ .                       326          352            276   -22
28255: 220 Yleissivistävä opetus ..................................................................              9 844       10 578         10 226    -3
28256: 230 Ammattiopetus ...........................................................................             5 317        6 060          6640      10
28257: 240 Korkeakouluopetus ....................................................................                4 135        4 387          4 536      3
28258: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................           1 767        1 442          1 576      9
28259:     siitä: Ammattikurssit ................................................................. .             1 004          574            594      3
28260: 260 Opintotuki ...................................................................................        1 630        2164           2 823     30
28261: 270 Yleinen tutkimus .........................................................................              412          499            510      2
28262: 280 Kirjastot, arkistot ja museot .......................................................                   856          965            971      1
28263: 290 Taide ............................................................................................      845          929            879    -5
28264: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta .......................................................                     579          640            821     28
28265: 310 Kirkollishallinto ...........................................................................           17            18             19      6
28266: 
28267: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••                   25946        51129          53320       4
28268: 400 Hallinto ........................................................................................       358          387            370    -4
28269: 410 Toimeentuloturva .......................................................................             16 021       26 052         28 041      8
28270: 420 Sosiaali- ja terveyspalvelukset ..................................................                    9 567       24 690         24909       1
28271: 
28272: Terveydenhuolto21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••          13 089          714           530    -26
28273: 450 Tutkimuslaitokset .......................................................................               349          377           399      6
28274: 460 Ympäristöterveydenhuolto ........................................................                       232            0             0
28275: 470 Kansanterveystyö .......................................................................              5 581          194            23    -88
28276: 480 Erikoissairaanhoito .....................................................................             6928           143           108    -24
28277: 
28278: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
28279:    siirrot) lisättyinä menorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamat-
28280:    tomilla erillä.
28281: 21 Tehtävärakenne muuttunut.
28282:                                                                                                                                                     77
28283: 
28284: 
28285:                                                                                                             1990          1991          1992    Muutos
28286: Tehtäväryhmä                                                                                                                                    1992/91
28287:                                                                                                                    miljoonaa markkaa               %
28288: 
28289: 
28290: Asuminen ja ympäristö ....................................................................                  7 933       11 872         13 452     13
28291: 510 Hallinto ........................................................................................          74           82             91     11
28292: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ..................................................                           208          351            338    -4
28293: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ......... .                                           26           51             44   -14
28294: 540 Asumisen edistäminen ..............................................................                     6 692       10 409         12 025     16
28295:     siitä: Asumistuki .........................................................................               949        1 270          1 844     45
28296: 550 Maanmittaus ...............................................................................               441          446            437    -2
28297: 560 Vesitalous ....................................................................................           491          532            517    -3
28298: Työvoima ...........................................................................................        3 996        5 917          7 968      35
28299: 610 Hallinto ........................................................................................         300          509            721      42
28300: 620 Työvoiman ohjaus ......................................................................                   391        5 149          7 213      40
28301: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ............................................ .                         3 305          258             34   --fJ7
28302: 
28303: Maa- ja metsätalous .........................................................................              12 866       14089          13 903    -1
28304: 650 Hallinto ........................................................................................          71           63             56   -11
28305: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta .......... .                                         334          346            363      5
28306: 670 Maatalous ...................................................................................          11 360       12 624         11 945    -5
28307:     siitä: Maataloustuotannon tukeminen ja tasapainottaminen .                                              9 603       11 107         10 243    -8
28308:            Eräät hinnanerokorvaukset ...............................................                          491          416            445      7
28309: 680 Metsätalous ................................................................................              848          809          1 254     55
28310:     siitä: Yksityismetsätalous ...........................................................                    736          732            747      2
28311:            Valtion metsätalous ...........................................................                    112           77            259
28312: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................................... .                           253          247            286     16
28313: 
28314: Liikenne ..............................................................................................     9532         9852          10 242      4
28315: 710 Hallinto ........................................................................................         121          205            198    -3
28316: 720 Tieliikenne ...................................................................................         5 913        6 148          6 129    -0
28317:      siitä: Teiden rakentaminen ja kunnossapito ........................... .                               5 626        6 016          5 980    -1
28318: 730 Vesiliikenne .................................................................................            717          847          1 062     25
28319: 740 limaliikenne .................................................................................            236          120            213     78
28320: 750 Rautatieliikenne ..........................................................................             2 089        2 032          2 199      8
28321: 760 Tietoliikenne ...............................................................................             456          500            441   -12
28322: 
28323: Teollisuus ja muut elinkeinot ...........................................................                   7 055        7 811         30 241
28324: 810 Hallinto ........................................................................................         122          228            199   -13
28325: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus ... .                                           219          256            246    -4
28326: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta ..                                          1 813        1 982          2 055      4
28327: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. .                                         128          215         22 972
28328:     siitä: Kera Oy ..............................................................................              94          161            424
28329: 850 Teollisuuden edistäminen .........................................................                      1 603        1 811          1 933      7
28330: 860 Energiahuolto .............................................................................             1 999        2 031          2 163      6
28331: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ............................................ .                             91           95            102      7
28332: 880 Ulkomaankaupan edistäminen .................................................                            1 080        1 195            572   -52
28333: 
28334: Muut menot .......................................................................................         15 209       17 674         21 098     19
28335: 910 Valtionvelka ................................................................................           4 879        5 784          8 376     45
28336: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............................... .                               8 663        9 899         10 760      9
28337: 960 Yleisavustukset kunnille yms.................................................. ..                       1 581        1 952          1 895    -3
28338: 990 Muut ja erittelemättömät menot ...............................................                             86           38             67     76
28339: Yhteensä ............................................................................................     142 934      171 372    203 516         19
28340: 78
28341: 
28342: LIITE6
28343: 
28344: 
28345: 
28346: 
28347: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT11 MENOLAJEITTAIN
28348:                                                                                                            1990          1991          1992    Muutos
28349: Menolaji                                                                                                                                       1992/91
28350:                                                                                                                   miljoonaa markkaa               %
28351: 
28352: Kulutusmenot ...................................................................................         41535         45086          49 291       9
28353: Eläkkeet .............................................................................................    8663          9 899         10 760       9
28354: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................... ..                             2 255         2 227          3 433      54
28355: Muut kulutusmenot ..........................................................................             30 617        32 960         35 098       6
28356: Siirtomenot ......................................................................................       81190        101 221     105184           4
28357: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym ......................................                       37 646        42 297      42 989          2
28358: Valtionavut elinkeinoelämälle .........................................................                  15 643        17 327      16 507       -5
28359: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... ..                              19 062        26 053      34 437        32
28360: Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ................................ ..                      3 132         8 161       3 521      -57
28361: Erittelemättömät siirrot kotimaahan ..............................................                        2 476         3 621       4 717        30
28362: Siirrot ulkomaille ..............................................................................         3 232         3 763       3 014      -20
28363: 
28364: Sijoitusmenot ...................................................................................         15 281       18 701         40542
28365: 
28366: Reaa/isijoitukset ...............................................................................          5962          5372          5043      -6
28367: Kaluston hankinta ............................................................................             1 097           836           629   -25
28368: Talonrakennukset .............................................................................             1 622         1 822         1 701    -7
28369: Maa- ja vesirakennukset ..................................................................                 3 243         2 714         2 714       0
28370: 
28371: Lainat ja muut finanssisijoitukset ...................................................                     9319        13329          35 499
28372: Valtion varoista myönnettävät lainat .............................................                         7 999       11 640         13 405      15
28373: Muut finassisijoitukset .....................................................................              1 320        1 689         22 094
28374: 
28375: Muut menot ......................................................................................          4 927        6364           8498      34
28376: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset .........................................                          4 727        5 784          8 351     44
28377: Muut ja erittelemättömät menot .....................................................                          23          223             46   -79
28378: Varastojen muutos (kasvu+) ..........................................................                        177          357            101   -72
28379: Yhteensä ...........................................................................................     142 934      171 372     203 516         19
28380: 
28381: 1
28382:     ' Ks. liitteen 5 alaviite 1.
28383:                                                                                                                                         79
28384: 
28385: LIITE 7
28386: 
28387: 
28388: 
28389: 
28390: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 11 TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1992
28391: 
28392:                                                                                        Kulutus-   Siirto-      Sijoitus-   Muut    Yhteensä
28393: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä                                                              menot     menot         menot      menot
28394:                                                                                                     miljoonaa markkaa
28395: 
28396: 
28397: Yleinen hallinto ............................................................... .     5 552      3 263          622        12       9 449
28398: 010 Ylin päätöksenteko .................................................. .              267         72            20                  360
28399: 020 Valtiovarainhallinto ................................................. .           2 167         281            4       26       2 478
28400: 030 Ulkoasiainhoito .........................................................          1 110         191           64                 1 365
28401: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ............................ .                         4       2 719           96                2 819
28402: 050 Muu yleinen hallinto .................................................             2 002                      438      -14       2 426
28403: 
28404: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................... .               4546         184          355       -1        5 083
28405: 070 Hallinto ......................................................................      148          1           20       -1          167
28406: 080 Poliisitoimi .................................................................     2 253                      85                 2 337
28407: 090 Oikeudenkäyttö ....................................................... ..            862         102                               964
28408: 100 Vankeinhoito ............................................................ .         567           52          128                  747
28409: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... ..                             59           30           25                  113
28410: 120 Rajojen vartiointi ...................................................... .         659                        97                  756
28411: 
28412: Maanpuolustus ............................................................... .        8 435          69         309       140       8 953
28413: 150 Hallinto ..................................................................... .     139          61            3        2         205
28414: 160 Sotilaallinen maanpuolustus .................................. .                   8 242                      267        9       8 518
28415: 110 Taloudellinen maanpuolustus ................................ .                        54           8           39      129         230
28416: 
28417: Opetus, tiede ja kulttuuri .............................................. ..           7 950      20369          960                29 279
28418: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät .......................... .                      208         47            22                  276
28419: 220 Yleissivistävä opetus ................................................               253       9 952           21               10 226
28420: 230 Ammattiopetus .........................................................            2 860       3 387          394                6 640
28421: 240 Korkeakouluopetus .................................................. .             4230            1          305                4 536
28422: 250 Aikuiskoulutus .......................................................... .           25       1 552                             1 576
28423: 260 Opintotuki ................................................................ ..        16       2 808                             2 823
28424: 270 Yleinen tutkimus .......................................................             113         396            1                  510
28425: 280 Kirjastot, arkistot ja museot .....................................                  131         825           16                  971
28426: 290 Taide ..........................................................................      40         651          189                  879
28427: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta .................................... ..                   59         751           12                  821
28428: 310 Kirkollishallinto .........................................................           17           2            1                   19
28429: 
28430: Sosiaaliturva ....................................................................      423       52884            14               53 320
28431: 400 Hallinto ......................................................................     351           17            2                  370
28432: 410 Toimeentuloturva .....................................................                 7      28 034                            28 041
28433: 420 Sosiaalipalvelukset .................................................. .              65      24 833           12               24909
28434: 
28435: Terveydenhuolto .............................................................           336          146           47                  530
28436: 450 Tutkimuslaitokset ..................................................... .           220          146           32                  399
28437: 470 Kansanterveystyö .....................................................               23                                             23
28438: 480 Erikoissairaanhoito ...................................................              93                        15                  108
28439: 
28440: 1 ' Katso liitteen 5 alaviite 1.
28441: 80
28442: 
28443:                                                                                              Kulutus-    Siirto-      Sijoitus-   Muut    Yhteensä
28444: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä                                                                    menot      menot         menot      menot
28445:                                                                                                            miljoonaa markkaa
28446: 
28447: Asuminen ja ympäristö ...................................................                      930       3 073         8 794       656     13 452
28448: 510 Hallinto ······································································             85           5             1                   91
28449: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ································                               42         167           129                  338
28450: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen vai-
28451:     vonta ..........................................................................            14           30                                44
28452: 540 Asumisen edistäminen .............................................                          76        2 793        8 500       656     12 025
28453: 550 Maanmittaus .............................................................                  410                        26                  437
28454: 560 Vesitalous ..................................................................              302           78          138                  517
28455: 
28456: Työvoima         ·········································································    1 800       5 706          461                7 968
28457: 610 Hallinto ······································································             138         583                               721
28458: 620 Työvoiman ohjaus ....................................................                     1 663       5 090          461                7 213
28459: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ...........................                                             33            1                   34
28460: 
28461: Maa- ja metsätalous ........................................................                   778      12 017         1 110               13 903
28462: 650 Hallinto ······································································             16          41                                 56
28463: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastus-
28464:     toiminta .....................................................................             318                        45                  363
28465: 670 Maatalous ..................................................................               357       10976           612               11 945
28466: 680 Metsätalous ...............................................................                            834           421                1 254
28467: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ...........................                               86         167            33                  286
28468: 
28469: Liikenne ............................................................................         4535        3 020        2 687       -1      10 242
28470: 710 Hallinto ......................................................................             121          75            2                  198
28471: 720 Tieliikenne .................................................................             3 729         190        2 211       -1       6129
28472: 730 Vesiliikenne ...............................................................                684         117          261                1 062
28473: 740 limaliikenne ...............................................................                                         213                  213
28474: 750 Rautatieliikenne ........................................................                             2 199                             2 199
28475: 760 Tietoliikenne ..............................................................                            440                               441
28476: 
28477: Teollisuus ja muut elinkeinot .........................................                       2 311       2 531      25183         217     30 241
28478: 810 Hallinto ......................................................................             146          52          1                    199
28479: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja
28480:     tarkastus ....................................................................             240            4                               246
28481: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palveleva
28482:     tutkimustoiminta ......................................................                   1 413         378          264                 2 055
28483: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat
28484:     luottolaitokset ...........................................................                232           84       22 462       194     22 972
28485: 850 Teollisuuden edistäminen ........................................                           96        1 416          398        23      1 933
28486: 860 Energiahuolto ............................................................                  95           32        2 036                2 163
28487: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ...........................                                 88           14                               102
28488: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................                                             551           21                  572
28489: 
28490: Muut menot .....................................................................             11 697       1923             1      7477     21 098
28491: 910 Valtionvelka ...............................................................                901                               7 476     8 376
28492: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ...............                                  10 760                                        10 760
28493: 960 Yleisavustukset kunnille yms ...................................                                      1 895                             1 895
28494: 990 Muut erittelemättömät menot .................................                                36          29                                67
28495: Yhteensä ..........................................................................          49 291     105 184      40542        8498    203 516
28496:                                                                                                                                                      81
28497: 
28498: LIITE 8
28499: 
28500: 
28501: 
28502: 
28503: VALTION VIRAT JA TOIMET SEKÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
28504: 
28505:                                                                                                          1988      1989        1990       1991      1992
28506: 
28507: Valtion virat ja toimet
28508: Peruspalkkaiset ................................................................................. 129 777       134 090     132 439   131 120    124 673
28509: Sopimuspaikkaiset ...........................................................................       1 690         1 758       1 787     1 777      1 776
28510: Virat ja toimet yhteensä .................................................................. 131 467             135 848     134226    132 897    126 449
28511: 
28512: Valtion henkilöstö
28513: Virkasuhteiset ................................................................................... 133 902      141 709     142 456   141 740    138 694
28514: - perus- ja sopimuspaikkaiset ....................................................... 125 591                   131 640     130 637   129 427    126 269
28515: -tilapäiset .......................................................................................  8 311       10 069      11 819    12 313     12 425
28516: Työsuhteiset ..................................................................................... 81 424        73 339      71 008    69 095     66 705
28517: - kuukausipaikkaiset
28518:    - kokoaikaiset ............................................................................. 55 090           48 905      48 987    49164      47 363
28519:    -osa-aikaiset ..............................................................................      8 834        7 834       6 296     5 957      6279
28520: - tuntipalkkaiset 11 ........................................................................... 17 500          16 600      15 725    13974      13 063
28521: Valtion henkilöstö yhteensä ........................................................... 215 326                 215 048     213 464   210 835    205 399
28522: 
28523: 11 Keskimäärin vuoden aikana. Pl. merenkulkuhallituksen alaisten alusten työntekijät.
28524: 
28525: 
28526: 
28527: 
28528: LIITE 9
28529: 
28530: 
28531: 
28532: 
28533: VALTION PALKKAUSMENOT JA VALTIONAVUT PALKKAUKSIIN"
28534: 
28535:                                                                                                          1988      1989        1990      1991       1992
28536:                                                                                                                           miljoonaa markkaa
28537: 
28538: Valtion palkkaukset ........................................................................           21539     23 046      25 047    26596     26128
28539: - virkasuhteiset21 ........................................................................... ..      14 637    16 128      17 637    18 819    18 511
28540: - työsuhteiset ..................................................................................       6902      6918        7 410     7 777     7 616
28541: 
28542: Valtionavut palkkauksiin 31 ...............................................................            18 299   20 799       23 329
28543: -kunnat ja kuntainliitot ..................................................................            16 457   18 886       21 264
28544: -yksityiset yhteisöt4 1........................................................................         1 842    1 913        2 065
28545: Yhteensä ...........................................................................................   39 838    43845       48376     26596     26128
28546:  11 Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
28547:  21 Ml. muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat.
28548: 31 Vuodesta 1991 lähtien ei ole saatavissa luotettavaa tietoa valtionavuista palkkaukseen.
28549: 
28550:  41 Eivät sisällä veikkausvoitto-, raha-arpajais- ja raha-automaattituotosta myönnettäviä valtionapuja.
28551: 
28552:  II    331006S
28553: 82
28554: 
28555: LIITE 10
28556: 
28557: 
28558: 
28559: 
28560: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT
28561: 
28562:                                                                                                  1988        1989       1990       1991      1992
28563: 
28564: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ...................................... 162 041                   167 592    174 863    215 215   222937
28565: - omat eläkkeet ............................................................................... 115 639   120179     126 813    160 841   167 491
28566: - perhe-eläkkeet .............................................................................. 46 402     47 413     48 050     54374     55446
28567: Kunnan tai yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet ....... 25 027                                  26995      29186      31 386    33467
28568: - omat eläkkeet ............................................................................... 20 979     22 765     24 835     26843     28746
28569: - perhe-eläkkeet ..............................................................................   4048      4 230      4351       4543      4 721
28570: Ylimääräiset eläkkeet .......................................................................     3354      3 815      3 815      3 595     3489
28571: - omat eläkkeet ...............................................................................   2 157     2 718      2 795      2 661     2625
28572: - perhe-eläkkeet ..............................................................................   1 197     1097       1 020        934       864
28573: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 190 422    198 402    207 864 250196 259893
28574: Muutos edellisestä vuodesta, % ......................................................               3,1        4,2        4,7   20,2    3,9
28575: 
28576: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ....................................................             6939         7709       8 713      9775     10658
28577: Muutos edellisestä vuodesta, % .....................................................             8,2         11,1       13,0       12,2       9,0
28578: 
28579: 
28580: 
28581: 
28582: LIITE 11
28583: 
28584: 
28585: 
28586: 
28587: VALTION VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN
28588: SYYSKUUSSA 1992
28589: 
28590: Palkkausluokka-                                     Yhteensä                 Miehiä                Naisia             Naisten osuus %
28591: ryhmä'l
28592: 
28593: 1       -A2 ...........................                   648                  181                  467                    72
28594: 2     A3-A7 ···························                 8 497                3 351                5146                     61
28595: 3     A8-A12 ...........................               52 711               24092                28 619                    54
28596: 4    A13-A17 ...........................               36269                23 605               12 664                    35
28597: 5    A18-A21 ...........................               20896                11969                 8927                     43
28598: 6    A22-A24 ...........................                8 293                5 627                2666                     32
28599: 7    A25-    ···························                8 207                6 757                1 450                    18
28600: Yhteensä ..................................          135 521                75582                59939                     44
28601: 11   Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut.
28602:      Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti:
28603:      1 C25
28604:      2 C26-C31
28605:      3 C32-C38
28606:      4 C39-C47, S17
28607:      5 C48-C55,S18-S21
28608:      6 C56-C61,S22-S24
28609:      7 C62-,S25-
28610:                                                                                                                                  83
28611: 
28612: UITE 12
28613: 
28614: 
28615: 
28616: 
28617: VALTION LAINANANTO
28618: 
28619: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin' 1
28620: 
28621: Tehtäväalue                                         Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys    Laina-       Korot ja   Pääoma-
28622: Lainaryhmä                                          pääoma       pääoma       1992     1992        pääoma       indeksi-   muutos
28623:                                                     31.12.1990   31.12.1991                        31.12.1992   hyvitykset 1992/91
28624:                                                                                                                 1992
28625:                                                     miljoonaa markkaa                                                        %
28626: 
28627: Yleinen hallinto ....•...................              857        1262          99            45    1316               58         4
28628: Kehitysluotot ............................             801         574          84             3     655                2        14
28629: Lainat Teollisen Kehitysyhteis-
28630: työn Rahasto Oy: IIe ..................                 43           96         15                    111               2      16
28631: Lainat valtion liikelaitoksille ....                    13          592                       42      550              54     -7
28632: Yleinen järjestys ja
28633: turvallisuus •....................•........               1             2                      1         1              0    -18
28634: Lainat väestönsuojelua varten                             1             2                      1         1              0    -18
28635: Opetus, tiede ja kulttuuri .......                     633          588           9           68      529              33    -10
28636: Rakennuslainat peruskouluille                          268          237           0           29      208              13    -12
28637: Lainat yksityisoppikoulujen
28638: muuttamiseksi kunnallisiksi
28639: kouluiksi ....................................          35           33                        3       30               2     -8
28640: Lainat ammatillisille oppi-
28641: laitoksille ...................................          7            5                        2        3               0    -40
28642: Rakennuslainat kirjastoille .......                     38           36           0            2       34               2     -s
28643: Veikkausvoittovaroista
28644: myönnetyt lainat ......................                281          274           9           31      252              16     -8
28645: Muut lainat opetuksen, tieteen
28646: ja kulttuurin edistämiseksi .......                       4             3                                2              0    -34
28647: Sosiaaliturva ...............•............                1             1                      0         1              0    -13
28648: lnvalidihuoltolain mukaiset
28649: lainat ..........................................                                              0                        0    -13
28650: Asuminen ja ympäristö ...........                   32335        39 257       8640      1 464      46433         1490            18
28651: Asunto-olojen kehittämis-
28652: rahaston lainat ..........................          32 304       39 234       8 640     1 457      46 417        1 489         18
28653: - Vuokratalolainat ..................               18 383       23927        6173        365      29 735          777         24
28654: - Asunto-osakeyhtiötalolainat                          349          390          99       219         270           21       -31
28655: - Henkilökohtaiset asunto-
28656:    osakelainat ..........................            4 393        4853         786        274       5 365         223            11
28657: - Omakotitalolainat ...............                  5 806        6 249        818        385       6682          308             7
28658: - Peruskorjaus- ja perus-
28659:    parannuslainat ....................               2 966        3 434        758        171       4 021          143         17
28660: - Erityisasuntolainat ..............                    30           27          0          2          25            1        -7
28661: - Lainat asunnottomien asun-
28662:    to-olojen parantamiseksi ....                        96          109          0                    109              3         0
28663: - Vuokra-asuntojen omaksi-
28664:    lunastamislainat ..................                  82           86           2            4       84               3     -2
28665: - Lämmityslaitoslainat ..........                      199          159           4           37      126              10    -21
28666: Lainat vesihuoltolaitteiden
28667: rakentamiseen ..........................                  3             2                                              0     -25
28668: Vesiensuojelulainat
28669: teollisuudelle ............................             28           21                        6       15                    -29
28670: 84
28671: 
28672: 
28673: Tehtäväalue                                        Laina-       Laina-            Lisäys   Vähennys     Laina-       Korot ja   Pääoma-
28674: Lainaryhmä                                         pääoma       pääoma            1992     1992         pääoma       indeksi-   muutos
28675:                                                    31.12.1990   31.12.1991                              31.12.1992   hyvitykset 1992/91
28676:                                                                                                                      1992
28677:                                                    miljoonaa markkaa                                                              %
28678: 
28679: Työvoima .................................                                                                    1                       0
28680: Maa- ja metsätalous ...............                 9 061        9 200             869           898     9171          388        -0
28681: Maatilatalouden kehittämis-
28682: rahaston lainat.. ........................          7 539        7 733             609           684     7 658          349       -1
28683: Muut lainat asutustoiminnan
28684: edistämiseen ............................             162          147               2            17       132            6       -10
28685: Maanparannuslainat ................                    46           50               9            16        43            2       -14
28686: Metsänparannuslainat .............                  1 311        1 267             249           181     1 335           31         5
28687: Lainat metsätalouden tukemi-
28688: seen ...........................................                                                   0                      0       -17
28689: Lainat kalastuselinkeinon edis-
28690: tämiseen ...................................             2             2                           0          2           0       -12
28691: Liikenne ....................................            1          25                             1        25            2         4
28692: Lainat satamien rakentamiseen                            1           1                             1         0            0       -31
28693: Lainat valtionrautateiden
28694: asuinrakennusten
28695: peruskorjaamiseen ...................                               24                                      25            2           5
28696: 
28697: Teollisuus ja muut elinkeinot                       5 230        4829              265           900     4194           299       -13
28698: Teollisuuden tuotekehityslainat                       684          772             214            99       887           36         15
28699: Lainat luotto-osakeyhtiöille .....                  2 648        2 476                           358     2 118          152       -14
28700: Saatavat valtion liikelaitoksilta                   1 078          901              30           304       627           82       -30
28701: Kauppahintasaatavat yrityksiltä                       283          278                            23       255           11       -8
28702: Valtion investointirahaston
28703: ulkomaanrahan määräisten
28704: varojen siirto lainaksi
28705: Postipankki Oy:lle ja
28706: Kera Oy:lle ................................          149           69                            52         17           5       -75
28707: Kehitysalueiden tuotannollisen
28708: toiminnan työvoimapoliittiset
28709: rahoituslainat ............................                                                        0                      0       -1
28710: Muut lainat teollisuuden
28711: edistämiseen ............................             109           96                            13         83           0       -14
28712: Lainat energiatalouden
28713: edistämiseen ............................             155          121                            33        88            6       -27
28714: Lainat viennin edistämiseen ....                       97          114              21            17       118            7         4
28715: Saatava Puolalta .......................               25
28716: Muut lainat elinkeinojen
28717: edistämiseen ............................                                                                     0           0
28718: Yhteensä ......: ...........................       48121        55165        21
28719:                                                                                   9 883    31
28720:                                                                                                 3 377   61 671        2270           12
28721: 
28722: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
28723: 21 Luku sisältää 156 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakaiainoiksi tai
28724:    hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 93 milj. markkaa pääomitettuja korkoja.
28725: 31 Luku sisältää 156 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakaiainoiksi tai
28726: 
28727:    hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 27 milj. markkaa tileistä poistoja.
28728:                                                                                                                                      85
28729: 
28730: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11
28731: 
28732: Sektori                                            Laina-       Laina-            Lisäys   Vähennys     Laina-       Korot ja   Pääoma-
28733:                                                    pääoma       pääoma            1992     1992         pääoma       indeksi-   muutos
28734:                                                    31.12.1990   31.12.1991                              31.12.1992   hyvitykset 1992/91
28735:                                                                                                                      1992
28736:                                                    miljoonaa markkaa                                                             %
28737: 
28738: Yhteisöyritykset .......................            2 819        3 307             531           567     3 271          215         1
28739: Julkiset yritykset .......................          1 733        2 078              58           451     1 685          163       -19
28740: Yksityiset ulkomaalaisten yri-
28741: tykset .........................................         5             3                                      2             0     -38
28742: Yksityiset suomalaisten yri-
28743: tykset .........................................    1 081        1 226             473           115     1 584              52       29
28744: 
28745: Rahoituslaitokset .....................             2 873        2 673              15           411     2 277          163       -15
28746: Yksityiset rahalaitokset ............                 136           67                            50        17            5       -75
28747: Vakuutuslaitokset .....................                27           26                             1        25            3       - 4
28748: Yksityiset luotto-osakeyhtiöt ...                      32           24                            16         8            3       -67
28749: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ......                  2 678        2 556              15           344     2 227          152       -13
28750: 
28751: Julkisyhteisöt ...........................          2194         2473              460           116     2 817          101         14
28752: Kaupungit .................................         1 169        1 421             366            58     1 729           54         22
28753: Muut kunnat .............................             999        1 028              94            56     1 066           46          4
28754: Kuntainliitot ..............................           26           24                             2        22            1       - 8
28755: Voittoa tavoittelemattomat
28756: yhteisöt .....................................     18305        23 838            6037           588    29287           784          23
28757: Valtionapulaitokset ...................                62           64               6             2        68            3           6
28758: Valtionkirkot ..............................           27           26               1             1        26            2           0
28759: Säätiöt ja rahastot ....................            1 829        2 146             395            41     2 500           76          16
28760: Asunto-osakeyhtiöt ja asunto-
28761: osuuskunnat .............................           1 406        1 848             511           253     2 106           62          14
28762: Asuinkiinteistöyhtiöt ................             14 168       18 797            4945           272    23 470          608          25
28763: Muut asuntoyhteisöt ................                  701          841             166            15       992           27          18
28764: Muut voittoa tavoittelematto-
28765: mat yhteisöt ..............................           112          116              13              4      125               6        8
28766: 
28767: Kotitaloudet ..............................        21104        22300             2756          1 692   23 364        1 005          5
28768: Elinkeinonharjoittajien
28769: kotitaloudet ...............................        8 310        8128               670          757     8 041          339           1
28770: Palkansaajakotitaloudet ...........                12 626       13975             2 041          910    15 106          663           8
28771: Muut kotitaloudet .....................               168         197                45           25       217            3          10
28772: 
28773: Ulkomaat ..................................           826          574              84             3       655              2        14
28774:                                                                              21            31
28775: Yhteensä ...................................       48121        55165             9 883         3 377   61 671        2270           12
28776: 
28777: 
28778: ,, Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
28779: 21 Luku sisältää 156 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakaiainoiksi tai
28780: 
28781:    hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 93 milj. markkaa pääomitettuja korkoja.
28782: 31 Luku sisältää 156 milj. markkaa taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakaiainoiksi tai
28783: 
28784:    hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 2'J milj. markkaa tileistä poistoja.
28785: 86
28786: 
28787: 12.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille •Vhteisöyritykset• ja ·Eiinkeinonharjoittajien
28788:          kotitaloudet•
28789: Toimiala                                             Laina-       Laina-       Usäys   Vähennys    Laina-       Korot ja   Pääoma-
28790:                                                      pääoma       pääoma       1992    1992        pääoma       indeksi-   muutos
28791:                                                      31.12.1990   31.12.1991                       31.12.1992   hyvitykset 1992/91
28792:                                                                                                                 1992
28793:                                                      miljoonaa markkaa                                                      %
28794: 
28795: Maatalous, kala- ja riistatalous                      7242         7093         466          602    6957          313             2
28796: Metsätalous ..............................            1071         1039         204          156    1087               26         5
28797: Kaivos- ja kaivannaistoiminta                           188          166          2           22      146              10    -12
28798: Teollisuus ..................................           945          996        173          130    1039               44         4
28799: Elintarvikkeiden, juomien ja
28800: tupakan valmistus .....................                  23           30          5            3       32               2         7
28801: Tekstiilien, vaatteiden, nahka-
28802: tuotteiden ja jalkineiden vai-
28803: mistus ........................................          12           15          2            2       15               0         0
28804: Puutavaran ja puutuotteiden
28805: valmistus ...................................            11           11          4            2       13                        18
28806: Massan, paperin ja paperituot-
28807: teiden valmistus ........................               122          110          9           18      101               6         8
28808: Kustantaminen ja painaminen.                             17           23          1            3       21               2         8
28809: Kemikaalien ja kemiallisten
28810: tuotteiden valmistus sekä ku-
28811: mi- ja muovituotteiden valmis-
28812: tus ..............................................       94           87         27           18       96               5        10
28813: Lasi-, savi- ja kivituotteiden vai-
28814: mistus ........................................          14           15          4            1       18               1        18
28815: Metallien valmistus ...................                 128          117         14           16      115               2    -    1
28816: Metallituotteiden, koneiden ja
28817: laitteiden, sähköteknisten tuot-
28818: teiden ja instrumenttien sekä
28819: kulkuneuvojen valmistus ..........                      510          571        103           66      608              24         6
28820: Muu teollisuus ..........................                14           17          4            1       20               1        13
28821: Energia- ja vesihuolto ..............                   228          185          0           43      142              10    -23
28822: Rakentaminen ...........................                177          241         58            3      296              5         23
28823: Kauppa .......................................           61           70         12           11       71               3         1
28824: Majoitus- ja ravitsemistoimin-
28825: ta················································       15           26                       0       26               1         1
28826: Kuljetus ......................................            1         176         30           21      185              19         5
28827: lietoliikenne .............................           1031         1224                      319      905          109       -26
28828: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuok-
28829: rauspalvelut ..............................              23           30        213            3      240               4
28830: Tekninen palvelu ja palvelut
28831: liike-elämälle .............................            115          156         41           12      185              9         18
28832: Koulutus ja tutkimus ................                      2             3        1            0         4             0         15
28833: Terveys- ja sosiaalipalvelu .......                                      1        1                      2             0         31
28834: Virkistys- ja kulttuuripalvelu ...                       30           29          0            2       27               1         8
28835: Yhteensä ....................................        11129        11435        1201    11   1324   11312          554             1
28836: 
28837: 11 Luku sisältää tileistä poistoja               24 milj. markkaa.
28838:                                                                                                                                               87
28839: 
28840: UITE 13
28841: 
28842: 
28843: VALTION KORKOTUKILAINAT
28844: 
28845: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
28846: 
28847: Tehtäväalue                                                 Rahoituslaitosten osuus                                           Valtion osuus
28848: 
28849: Lainaryhmä                                                  Laina-       Laina-        Lisäys    Vähennys Laina-     Lai-    Keskim. Valtion
28850:                                                             pääoma       pääoma        1992      1992     pääoMa     nojen korko- maksamat
28851:                                                             31.12.1990   31.12.1991                       31.12.1992 keskim. tuki    korkotuki-
28852:                                                                                                                      korko 31.12. menot
28853:                                                                                                                      31.12. 199211 1992
28854:                                                                                                                      199211
28855:                                                                                                                                      miljoonaa
28856:                                                             miljoonaa markkaa                                          %       %     markkaa
28857: 
28858: Yleinen hallinto .................................              476       1001         1578           61     2518                              96
28859: Kehitysmaiden taloudellista kehi-
28860: tystä varten myönnettävät korko-
28861: tukiluotot ................................•...........         476       1 001       21 1 578        61     2 518     6,05      6,05          96
28862: 
28863: Maanpuolustus .................................                 139         150                        6       144                              8
28864: Turvavarastojen perustamisen ja
28865: ylläpitämisen korkotukilainat ...........                       139         150                        6       144    13,05      5,00           8
28866: 
28867: Opetus, tiede ja kulttuuri ................ .                 7058        7701           113          42     7772                             544
28868: Lukioiden rakentamisen korkotuki-
28869: lainat ..................................................          3            2                      1               9,45      4,00           0
28870: Kunnallisten ja yksityisten ammatil-
28871: listen oppilaitosten korkotukilainat                            143         105                       33        72    11,00      2,35           2
28872: Kansan-, kansalais- ja työväenopis-
28873: tojen rakentamisen korkotukilainat                               23          21             2          5        18    12,10      3,05
28874: Ammatillisten aikuiskoulutuskes-
28875: kusten huoneistojen hankkimisen
28876: korkotukilainat ...................................              16           19                       3        16    10,95     3,50
28877: Korkotuen piiriin kuuluvat opinto-
28878: lainat ..................................................     6873        7554          31 111               7665     11,55      7,30         540
28879: 
28880: Asuminen ja ympäristö .................... 12788                         14944         3132        1931     16145                             857
28881: limansuojeluinvestointien korko-
28882: tukilainat ...........................................•         209         269           63          28       304    11,95     3,45           11
28883: Jätehuollon investointien korkotuki-
28884: lainat ..................................................       127         222           38          35       225    11,00     3,55           9
28885: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves-
28886: tointien korkotukilainat .................... .                 142         182            54         44       192    11,70      4,00          9
28887: Teollisuuden vesiensuojeluinves-
28888: tointien korkotukilainat .....................                  105          99            55         31       123    12,40     3,60            4
28889: Kunnille asuntoalueiden hankki-
28890: miseksi myönnetyt korkotukilainat ..                                            0                      0                                        0
28891: ASP-järjestelmään liittyvät korko-
28892: tukilainat ............................................       9933       11 419        2310        1576     12 153    10,80     5,50          643
28893: Vuokra-asuntojen korkotukilainat ... .                        1 515       2064          444          52      2456     11,50     6,25          148
28894: Oman asunnon hankintaan valtion
28895: lainan sijasta myönnettävät korko-
28896: tukilainat .........•..................................            2            3           0          0         3    13,30     8,00           0
28897: Lämmityslaitoshankkeiden korko-
28898: tukilainat ............................................         270         286            59         72       273    11,40     5,05           15
28899: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen
28900: korkotukilainat ...................................             484         400          109          93       416    11,35     4,10           18
28901:  Maa- ja metsätalous .........................                5650        5573         1749          907     6415                             310
28902:  Maataloustuotteiden varastotilojen
28903:  rakentamisen korkotukilainat .....•.....                        93          75                       15        60     9,95     1,65            1
28904: 88
28905: 
28906: Tehtäväalue                                              Rahoituslaitosten osuus                                              Valtion osuus
28907: 
28908: Lainaryhmä                                               Laina-         Laina-        Lisäys    Vähennys Laina-     Lai-    Keskim. Valtion
28909:                                                          pääoma         pääoma        1992      1992     pääoma     nojen korko- maksamat
28910:                                                          31.12.1990     31.12.1991                       31.12.1992 keskim. tuki    korkotuki-
28911:                                                                                                                     korko 31. 12. menot
28912:                                                                                                                     31.12. 1992  11 1992
28913:                                                                                                                     199211
28914:                                                                                                                                     miljoonaa
28915:                                                              miljoonaa markkaa                                        %       %     markkaa
28916: 
28917: Maatalouden perusluotto .................                 5                      3                              2              41 5,10          0
28918: Maaseutuelinkeinolain ja maatila-
28919: lain mukaiset korkotukilainat ........... 4 492                         514 838       1 063         467     5 434              41 5,80        283
28920: Eräiden maatalousluottojen ja maa-
28921: tilatalouden luottojen vakauttamis-
28922: lakien    nsns.  398/81, 511/85, 404/92)
28923:                                                                                                                                411,15
28924: mukaiset korkotukilainat ..................              81                  62         665          15       712                               5
28925: Vuoden 1984 satovahinkojen korko-
28926: tukilainat ............................................                          0                    0         0              41 3,20          0
28927: Vuoden 1987 satovahinkojen korko-
28928: tukilainat ............................................ 805                409             0        374        35              41 6,70         15
28929: Maaseudun pienimuotoisen elin-
28930: keinotoiminnan edistämisestä anne-
28931: tun lain mukaiset korkotukilainat.....                   86                  88            4         14        78              41 2,25          2
28932: Kalatalouden korkotukilainat ...........                 67                  72            7         15        64    10,00        4,40          3
28933: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin
28934: myönnettävät korkotukilainat ..........                  20                  26           10          6        30     12,15      4,00
28935: 
28936: Liikenne .............................................           219       211          280          53       438                              11
28937: Tielain mukaiset korkotukilainat ......                            2         1                        0         1      7,75      2,50           0
28938: Kauppa- ja           teollisuussatamien
28939: rakentamisen korkotukilainat ...........                          93        109           27         14       122                3,30           5
28940: Tahkoluodon syväsataman rakenta-
28941: misen korkotukilainat .......................                     32             6                    2         4     12,20      1,25           0
28942: Saaristoliikenteen korkotukilainat ...                             0             0         0          0         0      8,75      3,15           0
28943: Lastialusten hankintojen tukemisen
28944: korkotukilainat ...................................              5192       5195        253          37       311     12,05      4,05           6
28945: 
28946: Teollisuus ja muut elinkeinot ..........                       2 468      4 601       4 444         407     8 638                             335
28947: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien
28948: hankkeiden korkotukilainat ..............                          5             4                              3      9,80      4,80           0
28949: Kera Oy:n myöntämät korkotukilai-
28950: nat ......................................................        21         14                       6         8      9,50      4,05           1
28951: Kera Oy:n ottamat korkotukilainat ...                            300        615         815                 1 430     12,40      5,45          78
28952: Pk-yritysten investointien korkotuki-
28953: lainat ..................................................                                  3                    3     13,00      5,00           0
28954: Energiainvestointien korkotukilainat                             282       309            59         53       315     11,15      3,50          13
28955: Haja-asutusalueiden vähittäiskau-
28956: pan korkotukiluotot ...........................                   23         21            6          9        18     12,90    10.00            2
28957: Suomen Vientiluotto Oy
28958: - alushankintojen korkotukilainat                                908      2 822      61 2 987       188     5 621     11,65      4.45         223
28959: - antolainauksen muut korkotuki-
28960:     lainat .............................................         929      51 816       71 574       150     1 240      9,50      1,00          18
28961: Yhteensä ..... .. ................ ...... ............... 28 798        34181        11296        3 407    42 070                         2161
28962: 11 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1992 takaisin
28963:    maksamatta olevalla pääomalla.
28964: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 588 milj. markkaa.
28965: 31 Muutos on esitetty nettomääräisenä.
28966: 41 Laskennallinen arvio.
28967: 51 Korjattu luku.
28968: 61 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 1 038 milj. markkaa.
28969: 71 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 95 milj. markkaa.
28970:                                                                                                                                                      89
28971: 
28972: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain
28973: 
28974: Sektori                                                             Laina-       Laina-         Lisäys   Vähennys   Laina-       Valtion      Pääoma-
28975:                                                                     pääoma       pääoma         1992     1992       pääoma       maksamat     muutos
28976:                                                                     31.12.1990   31.12.1991                         31.12.1992   korkotuki-   1992/91
28977:                                                                                                                                  menot
28978:                                                                                                                                  1992
28979:                                                                     miljoonaa markkaa                                                            %
28980: 
28981: Yhteisöyritykset ............................                        1020         1227           450       228       1 449          61             18
28982: Julkiset yritykset ............................                       372          441           161        73         529          24             20
28983: Yksityiset ulkomaalaisten yritykset                                                  10            0         2           8           0           -15
28984: Yksityiset suomalaisten yritykset.                                    11648       11776          289       153         912          37             18
28985: 
28986: Rahoituslaitokset ..........................                         2137           4287       4376        344      8319           321            94
28987: Vakuutuslaitokset ..........................                            1               9                               9            1             0
28988: Yksityiset rahoitusyhtiöt ...............                                              25                    6         20            0          -22
28989: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ...........                              2136        11 4 253     21 4 376     338      8 291          320            95
28990: 
28991: Julkisyhteisöt ................................                      1286         1224           198       239       1183           56             3
28992: Kaupungit ......................................                      745          711            98       131        678           32            -5
28993: Muut kunnat ..................................                        434          423            89        88        424           21              0
28994: Kuntainliitot ...................................                     107           90            11        20         81            3           -10
28995: 
28996: Voittoa tavoittelemattomat yh-
28997: teisöt ..........................................................    1 457        1934           377        61       2250          133             16
28998: Valtionapulaitokset .......................                             50           40            1         9          32           1           -19
28999: Valtionkirkot ...................................                                     2                      0           2           0           -14
29000: Säätiöt ja rahastot .........................                             3           4            3         0           7           0             86
29001: Asuntoyhteisöt ..............................                         1 205       1 718          339        36       2 021         122             18
29002: Muut voittoa tavoittelemattomat
29003: yhteisöt ..........................................                    199          170            34       16         188          10               10
29004: 
29005: Kotitaloudet ................................... 22422                           24509         4 161     2477       26193        1 494                7
29006: Elinkeinonharjoittajien                  koti ta-
29007: loudet ............................................. 5 739                        5 674        1 761        921      6 514         317               15
29008: Palkansaajakotitaloudet ................             8 911                       10 114        1 952      1 437     10 629         567                5
29009: Muut kotitaloudet ..........................         7 772                        8 721          448        119      9 050         610                4
29010: 
29011:  Ulkomaat .......................................                      476        1000        31 1 733      60       2 673          96
29012:  Yhteensä ........................................                  28798        34181        11 296     3 407      42 070       2 161               23
29013: 
29014:  11 Korjattu luku.
29015:  21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 1 133 milj. markkaa.
29016:  31 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 588 milj. markkaa.
29017: 
29018: 
29019: 
29020: 
29021:  12 33l006S
29022: 90
29023: 
29024: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien
29025:       kotitaloudet"
29026: Toimiala                                                   Laina-       Laina-       Lisäys   Vähennys    Laina-       Valtion      Pääoma-
29027:                                                            pääoma       pääoma       1992     1992        pääoma       maksamat     muutos
29028:                                                            31.12.1990   31.12.1991                       "31.12.1992   korkotuki-   1992/91
29029:                                                                                                                        menot
29030:                                                                                                                        1992
29031:                                                            miljoonaa markkaa                                                           %
29032: 
29033: Maatalous, kala- ja riistatalous....                       5 630        5 557        1 742      901        6 398         310               15
29034: 
29035: Metsätalous ........... ... ...... ... ...... ......            3           3            0        0            3           0            -6
29036: Kaivos- ja kaivannaistoiminta .. ....                           5          10            1        2            9           1          -11
29037: Teollisuus.......................................            564         636           185       94         726           29               14
29038: Elintarvikkeiden, juomien ja tu-
29039: pakan valmistus ............................                   99          94                     5           89           4            -6
29040: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuot-
29041: teiden ja jalkineiden valmistus.....                            8           9                                  9                            3
29042: Puutavaran ja puutuotteiden val-
29043: mistus.............................................             4           6            4                     9           0               46
29044: Massan, paperin ja paperituottei-
29045: denvalmistus .................................               182          281           93       44         330           11               17
29046: Kustantaminen ja painaminen .....                              2            1                     1                        0
29047: Kemikaalien ja kemiallisten tuot-
29048: teiden valmistus sekä kumi- ja
29049: muovituotteiden valmistus ..........                           38          48            7       11           43           3           -10
29050: Savi-, lasi- ja kivituotteiden val-
29051: mistus.............................................           22           39            7        5           39           1                7
29052: Metallien valmistus.......................                   106          113           36        9          140           6               24
29053: Metallituotteiden, koneiden ja lait-
29054: teiden, sähköteknisten tuotteiden
29055: ja instrumenttien sekä kulkuneu-
29056: vojen valmistus .............................                  95          37           35       16           58           2               50
29057: Muu teollisuus...............................                   8           8            2        1            9           1                8
29058: 
29059: Energia- ja vesihuolto .. .... ......... ....                362          398          148       89          457          21               15
29060: 
29061: Rakentaminen .......... ....... ........... ...                24          30           24        3           51           3               70
29062: Kauppa...........................................              65          87           12       20           79           5            -9
29063: Majoitus- ja ravitsemistoiminta                                 4           5                     1            5           0            -4
29064: Kuljetus ......................................... .           43          63           65       19          109           5               74
29065: 
29066: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokraus-
29067: palvelut ......................................... .           34          68           17       11           74           3                9
29068: 
29069: Tekninen palvelu ja palvelut liike-
29070: elämälle ......................................... .            5           5            1        1            5           0            -4
29071: Terveys- ja sosiaalipalvelu .......... .                        5           6            2        1            8           0               19
29072: Vir.kistys- ja kulttuuripalvelu ....... .                      10          26           10        6           30                           17
29073: Muut palvelut .............................. ..                 5           7            3                     9           0               26
29074: 
29075: Yhteensä ... ... ........ .... ..... ............. ... .    6 759       6901         2 211     1149        7 963         378               15
29076:                                                                                                                      91
29077: 
29078: LIITE 14
29079: 
29080: 
29081: 
29082: 
29083: VALTION MYÖNTÄMÄT TAKAUKSET 1121
29084: 
29085: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain
29086: 
29087: Voimassa olevat takaukset         Takausvastuu   Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset    Valuutta-  Muutos
29088: 31.12.1991                        lisääntynyt    vähentynyt   markkoina 31.12.1992                    määräisten 1992191
29089:                                   1992           1992                                                 takausten
29090: Valuutoissa         Vasta-arvo    markkoina      markkoina               Valuutoissa    Vasta-arvo    jakautuma
29091:                     markkoina31                                                        markkoina 31   valuutoit-
29092:                                                                                                       tain
29093: miljoonaa rahayksikköä                                                                                   %         %
29094: 
29095: Yhteensä             18039           5 711        2635           551                        21 666                  20
29096: 
29097: Markkamääräi-
29098: set yhteensä         15265           5 291        2119                                      18 437                  21
29099: 
29100: Valuuttamääräi-
29101: set yhteensä           2774           420           516          551                         3 229                  16
29102: 
29103: CHF           138          421                                            CHF      136         492       15
29104: DEM           169          460                                            DEM      197         638       20
29105: DKK            87           61                                            DKK       77          65        2
29106: ECU             5           26                                            ECU        3          20        1
29107: FRF            19           15                                            FRF       17          17        1
29108: GBP             8           58                                            GBP        7          52        2
29109: JPY           200            7                                            JPY      163           7        0
29110: LUF           160           21                                            LUF       80          13        0
29111: NLG            54          132                                            NLG       39         113        3
29112: NOK             7            5                                            NOK        7           5        0
29113: SEK           283          211                                            SEK      195         145        5
29114: USD           279        1 153                                            USD      284       1 489       46
29115: XEU            37          204                                            XEU       28         176        5
29116: 
29117: 11 Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu-
29118:    keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31. 12.1992 oli 24 525 milj. markkaa
29119:    (vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 20 712 milj. markkaa).
29120: 21 Valtio maksoi kertomusvuonna takaussuorituksina opintolainatakauksien perusteella 75 milj. markkaa.
29121: 31 Vuosien 1991 ja 1992 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja
29122:    laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu
29123:    Suomen Pankin vuodelle 1992 laskemian keskimääräisten myyntikurssien mukaan.
29124: 
29125: 
29126:   31. 12.1991              31.12.1992
29127: CHF 3.0584               CHF 3.6023
29128: DEM 2.7286               DEM 3.2485
29129: DKK 0.7004               DKK 0.8407
29130: ECU 5.54283'             ECU 6.35446
29131: FRF 0.8001               FRF 0.9532
29132: GBP 7.76                 GBP 7.957
29133: JPY 0.03313              JPY 0.04209
29134: LUF 0.1324               LUF 0.1581
29135: NLG 2.4214               NLG 2.8928
29136: NOK 0.6934               NOK 0.7602
29137: SEK 0.7469               SEK 0.7436
29138: USD 4.141                USD 5.245
29139: XEU 5.543                XEU 6.34
29140: 92
29141: 
29142: 14.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin
29143: 
29144: Takauksen                      Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset     Muutos
29145: saaja                          olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä      1992191
29146:                                takaukset 1992         1992                     takaukset     takaukset   31.12.1992
29147:                                31.12.1991                                      31.12.1992    $1.12.1992
29148: 
29149:                                miljoonaa markkaa                                                                        %
29150: 
29151: Rahoitus-
29152: laitokset ................        2 539        1 450        277        166      2 970           908        3 878        53
29153: 
29154: Valtion-
29155: enemmistöiset
29156: osakeyhtiöt ...........           1 823            451      271        175      1 171         1 007        2178         19
29157: 
29158: Yksityiset
29159: yhtiöt .....................       933                      226         39        426           320          746      -20
29160: 
29161: Muut .....................       12 744        3 810       1 861       171     13 869           995       14 864        17
29162: 
29163: Yhteensä ..............          18 039        5 711       2 635       551     18 436         3230       21 666         20
29164: 
29165: 
29166: 
29167: 
29168: 14.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille
29169: 
29170: Takauksen                      Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset     Muutos
29171: saaja                          olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä      1992/91
29172:                                takaukset 1992         1992                     takaukset     takaukset   31.12.1992
29173:                                31.12.1991                                      31.12.1992    31.12.1992
29174: 
29175:                                miljoonaa markkaa                                                                        %
29176: 
29177: Julkiset yhteensä ...               2151           1450      150        94      2970            575        3545         65
29178: 
29179: Kera Oy ..........•........         2 129          1 450     147        89      2970            551        3 521        65
29180: 
29181: MB Osakepankki .....                      22                      3      5                       24           24            9
29182: 
29183: Yksityiset
29184: yhteensä .................            388                    127        72                      333          333      -14
29185: 
29186: Suomen Teollisuus-
29187: pankki Oy ................            271                     52        60                      279          279            3
29188: 
29189: Teollistamis-
29190: rahasto Oy .••......•....                 84                  40        10                       54           54      -36
29191: 
29192: Kiinnitysluotto-
29193: laitokset ........•..........             33                  35         2                                            -100
29194: 
29195: Yhteensä .................          2539           1450      277       166      2970            908        3878         53
29196:                                                                                                                            93
29197: 
29198: 14.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille
29199: 
29200: Takauksen                  Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset    Muutos
29201: saaja                      olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä     1992/91
29202:                            takaukset 1992         1992                     takaukset     takaukset   31.12.1992
29203:                            31.12.1991                                      31.12.1992    31.12.1992
29204: 
29205:                            miljoonaa markkaa                                                                       %
29206: 
29207: Finnair Oy .............       437                      73          52        197           219         416       -5
29208: 
29209: Imatran
29210: Voima Oy ..............        645                      78         108                      675         675            5
29211: 
29212: Kemijoki Oy ..........            9                      2                       7                         7      -22
29213: 
29214: Outokumpu Oy ....
29215: 
29216: Rautaruukki Oy ....              88                     20           8           3           73           76      -14
29217: 
29218: Sisu-Auto oy ......             191                     27                    164                       164       -14
29219: 
29220: Valmet Oy .............        333             450        7                   776                       776
29221: 
29222: Vaivilla Oy') ..........         39                     39
29223: 
29224: Veitsiluoto Oy ......            79                     24           7         22            40           62      -22
29225: 
29226: VTT Technology Oy                                                                2                         2
29227: 
29228: Yhteensä ..............       1823             451     271         175      1171          1007        2178         19
29229: 
29230: 
29231: 11 Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla.
29232:   Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla
29233:   lakkasi. Valtion vastuulla olevien lainojen määrä 31.12.1992 oli 38 milj. markkaa.
29234: 94
29235: 
29236: 14.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille
29237: 
29238: Takauksen                    Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset    Muutos
29239: saaja                        olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä     1992/91
29240:                              takaukset 1992         1992                     takaukset     takaukset   31.12.1992
29241:                              31.12.1991                                      31.12.1992    31.12:1992
29242: 
29243:                              miljoonaa markkaa                                                                       o/o
29244: 
29245: Metsä-Sellu Oy ..                  14                       7          2                        9            9      -36
29246: 
29247: Metra Oy Ab .........             483                     81                    402                        402      -17
29248: 
29249: Teollisuuden
29250: Voima Oy ..............           436                    138          37         24           311         335       -23
29251: 
29252: Yhteensä ..............          933                     226          39        426           320         746       -20
29253: 
29254: 
29255: 
29256: 
29257: 14.6. Muut valtiontakaukset
29258: 
29259: Takauksen                    Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot   Kotimaisten   Ulkomaisten Takaukset    Muutos
29260: saaja                        olevat     lisääntynyt vähentynyt               lainojen      lainojen    yhteensä     1992/91
29261:                              takaukset 1992         1992                     takaukset     takaukset   31.12.1992
29262:                              31.12.1991                                      31.12.1992    31.12.1992
29263: 
29264:                              miljoonaa markkaa                                                                       o/o
29265: 
29266: Ekokem Oy ...........              73                      13                    60                         60      -18
29267: 
29268: Opintolaina-
29269: takaukset 11 •••••••••••••     11 349            525                         11 874                     11 874             5
29270: 
29271: Pohjoismaiden
29272: Investointipankki ..              443             60                 114                      617         617        39
29273: 
29274: Työttömyyskasso-
29275: jen Keskuskassa .•.              748        3035        1848                  1935                       1 935
29276: 
29277: Ulkomaat11 ••••••••••••           131            190                  57                      378         378
29278: 
29279: Yhteensä ..............        12744        3 810       1 861        171     13869            995      14864         17
29280: 
29281: 11 Muutokset on esitetty nettomääräisinä.
29282:                                                                                                                                          95
29283: 
29284: LIITE 15
29285: 
29286: 
29287: VALTIONVELKA
29288: 
29289: 15.1. Markkamääräinen valtionvelka 1'
29290: 
29291: Lainaryhmä                                                              Jakau- Pääoma      Otetut   Maksetut Pääoma       Jakau- Maksetut
29292:                                                                          tuma 31.12.1991   lainat   kuole-   31.12.1992    tuma korot
29293:                                                                           %                         tukset                  %    1992
29294:                                                                                miljoonaa markkaa
29295: 
29296: 
29297: Pitkäaikainen velka ......................................               89    43 226      15 065    4158    54133         79      4 577
29298: Yleisöobligaatiolainat ..................................                64    31 020      12 965    3 406   40 579        59      3 374
29299: - budjettitalouden yleisöobligaatiolainat                                55    26 797      10 371    3 406   33 762        49      2 900
29300: - asunto-olojen kehittäm israhaston
29301:    asunto-obligaatiolainat ...........................                    9      4 223      2 594             6817         10           474
29302: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelaitok-
29303:     silta ...........................................................     9      4 600                746     3 854         6           481
29304: - vakuutuslaitoslainat ................................                   4      1 867                337     1 530         2           194
29305: - työeläkekassalainat .................................                   0        263                 46       217         0            28
29306: - työeläkelaitoslainat .................................                  4      1 927                337     1 590         3           200
29307: - työeläkesäätiölainat ................................                   0        119                 26        93         0            12
29308: - lainat Oy Yleisradio Ab:n henkilökun-
29309:     nan eläkesäätiöltä ...................................                0         72                           72          0            8
29310: - lainat Oy Alko Ab:n eläkesäätiöltä .........                            1        352                          352          1           39
29311: Lainat kunnilta ..............................................            0          6                   6
29312: Laina valtion eläkerahastolta .......................                    16      7 600      2 100             9 700        14           722
29313: 
29314: Lyhytaikainen velka .....................................                11      5180      19 302    9720    14 762        21            71
29315: Budjettitalouden velkasitoumukset ............                           10      4 840     13 646    4 840   13 646        20
29316: Asunto-olojen kehittämisrahaston velka-
29317:    sitoumukset .............................................                      340       2 681    1 905     1 116                     65
29318: Lyhytaikainen luotto .....................................                                  2 975    2 975                                6
29319: Yhteensä .......................................................        100    48406       34367    13 878   68895        100      4 648
29320: 
29321:  ,, Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa.
29322: 96
29323: 
29324: 15.2. Valuuttamääräinen valtionvelka
29325: 
29326:                                        Velka 31.12.1991   Velan Ii-      Velan vä-      Kurssi-    Velka 31.12.1992             Mak-
29327:                                                           säys 1992      hennys 1992    erot                                    setut
29328:                                        Ulkomaan Vasta- markkoina         markkoina      mark-      Ulkomaan Vasta-    Jakau-    korot
29329:                                        rahan       arvo   Lainojen       Lainojen       koina      rahan    arvo      tuma      mark-
29330:                                        määräi-     mark- nosto           kuoletus                  määräi-  mark-     valuut-   koina
29331:                                        senä        koina (valuutan-      (valuutan-                senä     koina     tojen
29332:                                                           vaihdot ym.)   vaihdot ym.)                                 mukaan"
29333:                                        miljoonaa rahayksikköä                                                         %
29334: 
29335: 
29336: Pitkäaikainen velka ......                        43 646 52048         2 427       13 092                  106 387    100       4103
29337:                                                          (8659)      (8 631)
29338: Dollarilainat (USD) ........             781       3 233 16 481          661        2189           2 953    15 489     16        442
29339:                                                                      (5 753)
29340: Puntalainat (GBP) .........              520       4 033    1 226         20             70         667      5 309        5      546
29341: Ruotsinkruunulainat
29342: (SEK) ..............................     678         506                                -2          678        504                64
29343: Tanskankruunulainat
29344: (DKK) ..............................   1 687       1 181 ( 1 023)                       253        2 923     2 457        2      132
29345: Saksanmarkkalainat
29346: (DEM) .............................    3 341       9 117   9 187          815       2 748          7 384    23987      22        619
29347:                                                          (3 750)
29348: Floriinilainat (NLG) .......             661       1 601 1 949            413           682        2 168     6273         6      159
29349:                                                          (2 454)
29350: Belgianfrangilainat
29351: (BEF) .............................. 10 003        1 324      398                       334       13 003     2 056        2      114
29352: Luxemburginfrangilainat
29353: (LUF) .............................. 5 600           741                  257           148        4 000       632                62
29354: Sveitsinfrangilainat
29355: (CHFl ..............................    515        1 576     1 471        131           248        1 276     4 596        4      104
29356:                                                            (1 432)
29357: Ranskanfrangilainat
29358: (FRF) ............................... 6 281        5 026    7 257                   2 283         15 281    14 566     14        529
29359: ltalianliiralainat (ITL) ..... 82 380                298                             -5           82 380       293      0         37
29360: ltävallanshillinkilainat
29361: (ATS) ..............................                          458                       4       1 000         462         0
29362: Jenilainat (JPY) ............. 118 402             3 923    6 339         20        1 593     212 804        8957         8      248
29363:                                                                      (2 878)
29364: ECU-Iainat .....................       1 947      10 793    7 282        110        2 496          3 227    20 461     19       1 025
29365: Kuwaitindinaarilainat
29366: (KWD) ............................         20        294                                 51           20       345        0       22
29367: 
29368: Lyhytaikainen velka .....
29369: 
29370:                                                   43 646 52048       212 427       13 092                  106 387
29371: Yhteensä .......................                                                                                      100       4103
29372:                                                          (8 659)     (8 631)
29373: 
29374: ' 1 liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta.
29375: 21
29376:    Sisältää Valtiokonttorin tilastoinnista poistetut valtion viljavaraston lainat 522 milj. markkaa.
29377:                                                                                                                                           97
29378: 
29379: LIITE 16
29380: 
29381: 
29382: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVATVALTION OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET
29383: 
29384: 16.1. Valtion omistamat kotimaiset osakkeet ja osuudet
29385: 
29386: 
29387:                                                                                             31.12.1990         31.12.1991    31.12.1992
29388:                                                                                             Nimellisarvo miljoonaa markkaa
29389: 
29390: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt .................................. .                           7 006              7 362         7 680
29391: Oy AlkoAb ...........................................................................              10                 10            10
29392: Enso-Gutzeit Oy
29393: -SarjaA .............................................................................             593                593           593
29394: -Sarja 8 .............................................................................            128                128           128
29395: Finnair Oy
29396: -SarjaA .............................................................................             172                172           172
29397: Imatran Voima Oy ...............................................................                  872                872           872
29398: Kera Oy .................................................................................         310                310           460
29399: Kemijoki Oy
29400: -SarjaA .............................................................................                4                 4              4
29401: -Sarja 8 .............................................................................            122                122           172
29402: Kemira Oy ............................................................................            688                788           788
29403: Kokkolan Puhelin Oy ...........................................................                      0                 0
29404: Kulinaari Ravintolat Oy .......................................................                                                       0
29405: Lapuan Patruunatehdas Oy ................................................                                                           43
29406: Neste Oy ...............................................................................          848                848           848
29407: Outokumpu Oy
29408: -SarjaA .............................................................................             289                289           459
29409: -Sarja 8 .............................................................................            170                170
29410: Painatuskeskus Oy ...............................................................                                                     0
29411: Postipankki Oy .....................................................................              500                630           630
29412:  Rahapaja Oy .........................................................................                                                0
29413: Rautaruukki Oy ....................................................................               757                757           757
29414: Saimaan Kanavalaivat Oy ...................................................                        14                 14            14
29415: Oy Sisu-Auto Ab ..................................................................                143                153           153
29416: Suomen Malmi Oy ..............................................................                       1
29417:  Suomen Vientiluotto Oy .....................................................                      59                 59            59
29418: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ........................................ .                        154                173           173
29419:  Valmet Oy
29420: -SarjaA .............................................................................             519                519           519
29421:  Vaivilla Oy ............................................................................          28                 28            28
29422:  VammasOy .........................................................................                  0                61            61
29423:  VapoOy ................................................................................          300                300           300
29424:  Oy Veikkaus Ab ....................................................................                 1                 1              1
29425:  Veitsiluoto Oy ......................................................................            276                314           389
29426:  VTKK-Yhtymä Oy .................................................................                                                     0
29427:  VTT Technology Oy .............................................................                     1                 1              1
29428:  Oy Yleisradio Ab ..................................................................               47                 47             47
29429:  Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tytäryhtiöt ....... .                                          0
29430:  Asunto-osakeyhtiöt .............................................................                    0                 0              0
29431:  Muut osakeyhtiöt ................................................................                149                 51            72
29432:  Oy Ekokem Ab .....................................................................                 12                12            12
29433:  Finnyards Oy ..........................................................:............ .                                             50
29434:  Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................................... .                               3                 5              5
29435:  Oy Masa-Yards Ab .............................................................. .                100
29436:  Oy Nokia Ab .........................................................................             29                 29
29437:  Publie Management Consulting Oy .................................. .                                                  0              0
29438:  Suomenlinnan Liikenne Oy ................................................                           3                 3              3
29439:  Suomen Puututkimus Oy ....................................................                          0                 0              0
29440:  Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ............................................... .                         2                 2              2
29441:  Muut osakkeet ......................................................................                0                 0              0
29442:  Osakkeet yhteensä ..............................................................               7155               7 412         7 752
29443:  1"''   ...,..,1()(\~C'
29444: 98
29445: 
29446:                                                                                                31.12.1990              31.12.1991           31.12.1992
29447:                                                                                                Nimellisarvo miljoonaa markkaa
29448: 
29449: Muut yhteisöt ......................................................................                        0                   0                    0
29450: Helsingin Puhelinyhdistys ................................................ ..                               0                   0                    0
29451: Muut .....................................................................................                  0                   0                    0
29452: Yhteensä ..............................................................................              7156                    7 413               7 753
29453: 
29454: Valtion pääomasijoitukset .................................................                                                                      7 912
29455: Liikepankit ............................................................................                                                         5 550
29456: Osuuspankit .........................................................................                                                            1108
29457: Säästöpankit ........................................................................                                                            1 254
29458: Kaikki yhteensä ...................................................................                   7 156                  7 413             15 665
29459: 
29460: 
29461: 
29462: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa
29463: 
29464:                                                             Merkitty                                        Maksettu
29465:                                                             31.12.1992
29466:                                                             alkuperäi-                  Osuudet alku-       Osuuksien markkavasta-arvot
29467:                                                             sessä                       peräisessä          31.12.1992       Maksupäivien valuutta-
29468:                                                             valuutassa"                 valuutassa          valuuttakurssien kurssien mukaan
29469:                                                                                         31.12.1992          mukaan           31.12.1991      31.12.1992
29470: 
29471:                                                             miljoonaa yksikköä
29472: 
29473: Kansainvälinen Jälleenrakennus-
29474: pankki .............................................        SDR            856          USD           59           307                 262                 275
29475: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ......                         USD             10          USD           10            54                  37                  43
29476: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö                           USD            319          USD          319         2 344               1 783               2 039
29477:                                                             SDR             94          SDR           94
29478: -Afrikka-rahasto ..........................                 USD             12          USD           12               63              78                  78
29479: Aasian Kehityspankki ....................                   USD             14          USD            5               49              38                  38
29480:                                                             SDR             48          SDR            3
29481: Aasian Kehitysrahasto 21 ................                   USD             72          USD           72           376                340                 340
29482: Latinalaisen Amerikan Kehitys-
29483: pankki .............................................        USD             48          USD           3             14                 14                  14
29484: -pankin erityisrahasto ................                     USD             14          USD          14             71                 74                  74
29485: Afrikan Kehityspankki ...................                   UA              66          UA            8             59                 38                  42
29486: Afrikan Kehitysrahasto ..................                   FUA             91          FUA          91            602                401                 459
29487: EFTA-maiden Portugalin Teollis-
29488: tamisrahasto ..................................             SDR               8         SDR             8              58              42                  42
29489: Kansainvälinen Maatalouden
29490: Kehittämisrahasto .........................                 FIM             96          FIM          96             96                 79                  96
29491: Länsipohjolan Kehittämisrahasto                             USD              2          USD           2              8                  5                   6
29492: Pohjoismaiden Investointipankki                             SDR            292          SDR          30            215                156                 156
29493: Kansainvälinen lnvestointitakaus-
29494: laitos ...............................................      SDR               6         USD             1                7              6                    6
29495: Perushyödykkeiden yhteisrahasto                             SDR               2         FRF             8                8              6                    6
29496: Pohjoismaiden Ympäristö-
29497: rahoitusyhtiö .................................             ECU                4        ECU             4              26              13                  21
29498: Maailmanlaajuinen Ympäristöra-
29499: hasto ...............................................       FIM              70         FIM          70                70              35                  70
29500: Euroopan Jälleenrakennus- ja
29501: kehityspankki .................................             ECU              15         ECU           15               95              37                  78
29502: Teknisen avun rahasto (NIB) ........                        ECU               0         ECU            0                2                                   2
29503: Teknisen avun rahasto (NOPEF) ..                            ECU               0         ECU            0                2                                   2
29504: Yhteensä ........................................                                                                4 526               3444                3 887
29505: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1992 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman.
29506: 21
29507:      Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto.
29508:                                                                                                                                 99
29509: 
29510: LIITE 17
29511: 
29512: 
29513: 
29514: 
29515: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET
29516: 
29517:                                                                                              1990                1991    1992
29518:                                                                                             miljoonaa markkaa
29519: 
29520: 
29521: Ilmailuhallitus11
29522: Käyttötulot ............................................................................     607
29523: Käyttömenot ........................................................................         486
29524: Käyttötulos ...........................................................................      121
29525: Budejtoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                          126
29526: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ......................................                   -5
29527: 
29528: Turun Asennuspaja
29529: 1.1.1990-31.10.1991
29530: Käyttötulot ............................................................................      75                  66
29531: Käyttömenot ........................................................................          70                  58
29532: Käyttötulos ...........................................................................        5                   8
29533: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                            2                   0
29534: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa ......................................                     +3                  +8
29535: 
29536: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta
29537: (1.1.1991 alkaen Valtion pukutehdas)
29538: Käyttötulot ............................................................................     298                  48      52
29539: Käyttömenot ........................................................................         278                  46      49
29540: Käyttötulos ...........................................................................       20                   1       3
29541: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                           26                   1       3
29542: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ..................................... .                  -6                  -0       +0
29543: 
29544: Valtion hankintakeskus
29545: Käyttötulot ............................................................................      99                  95      93
29546: Käyttömenot ........................................................................          68                  71      69
29547: Käyttötulos ...........................................................................       31                  24      24
29548: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                           20                  20      31
29549: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ......................................                   +11                  +3     -7
29550: 
29551: Valtion margariinitehdas
29552: Käyttötulot ............................................................................      29                  25      10
29553: Käyttömenot ........................................................................          29                  25      12
29554: Käyttötulos ...........................................................................      -1                  -1      -2
29555: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                            0                   2       1
29556: Erotus(+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................... ..                   -1                  -2      -3
29557: 
29558:  Metsähallitus
29559:  Käyttötulot ............................................................................   1140                1 125   1 285
29560:  Käyttömenot ........................................................................       1 010               1 005   1 119
29561:  Käyttötulos ...........................................................................      131                 120     166
29562:  Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................... .                          119                  85     174
29563:  Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ......................................                   +12                 +35     -8
29564: 
29565:  Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
29566:  Käyttötulot ............................................................................     33                  30      23
29567:  Käyttömenot ........................................................................         35                  30      23
29568:  Käyttötulos ...........................................................................     -2                    0     -0
29569: 
29570:  11 Liikeyrityksestä on muodostettu valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukainen liikelaitos.
29571: 100
29572: 
29573: 
29574:                                                                                             1990                1991    1992
29575:                                                                                            miljoonaa markkaa
29576: 
29577: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ....................                            2                    0      2
29578: Erotu-s (+) lisätuloa, (-) lisämenoa ..................................... .                -4                   +0     -2
29579: 
29580: Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset
29581: yhteensä
29582: Käyttötulot ............................................................................   2 281               1 389   1 463
29583: Käyttömenot ........................................................................       1976                1 235   1 272
29584: Käyttötulos ...........................................................................     305                 152      191
29585: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve .................. ..                         295                 108      211
29586: Erotus (+) lisätuloa, (-) lisämenoa .................................. ..                   +10                 +44    -20
29587:                                                                                                                              101
29588: 
29589: LIITE 18
29590: 
29591: 
29592: 
29593: SELOSTUKSIA VUODEN 1992 TALOUSARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENOJEN
29594: HUOMATTAVIMPIEN EROAVAISUUKSiEN SYISTÄn
29595: 
29596: 18.1. Tulokertymä arvioitua suurempi
29597: 
29598: Momentin numero ja nimike                     Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
29599:                                               päätös arviot     päätös suurem- ma       kertymiseen vaikuttaneet tekijät
29600:                                               1991     1992     1992   pi 1992
29601:                                               miljoonaa markkaa
29602: 
29603: 11.06.09 Tasausvero ................          752     350     465       115     33%      Tasausverolakiin tehtiin vuonna 1991
29604:                                                                                          muutoksia, joiden vaikutuksia veron
29605:                                                                                          kertymään oli vaikea arvioida.
29606: 
29607: 11.08.08 Ravintorasvavero ......              267     280     319        39      14%    Verollinen kulutus nousi 20 %:11a.
29608: 
29609: 11.19.04 Eräiden maatalous-
29610:          tuotteiden markkinoi-
29611:          mismaksut .................          706     696     837       141     20%      Maataloustuotteiden vientitarve oli ar-
29612:                                                                                          vioitua suurempi. Vientikustannukset
29613:                                                                                          jakaantuvat valtion ja maatalouden
29614:                                                                                          kesken. Maataloustuottajien vienti-
29615:                                                                                          kustannusosuus kerätään markkinoi-
29616:                                                                                          mismaksuina.
29617: 
29618: 12.24.99 Ulkoasiainministe-
29619:          riön hallinnonalan tu-
29620:          lot...............................    26      101     191       90      89%     Tanskan valtion lso-Beltin siltakiistas-
29621:                                                                                          sa maksama korvaus.
29622: 
29623: 12.26.06 Tulot väestörekisteri-
29624:          keskuksen ja rekisteri-
29625:          toimistojen palvelu-
29626:          toiminnasta ...............           43       40      47        7      18%    Väestön keskusrekisterin hyväksikäy-
29627:                                                                                         tön laajeneminen ja uudet puhelinpal-
29628:                                                                                         velumuodot.
29629: 
29630: 12.26.62 Tulot poliisin maksul-
29631:          lisesta palvelutoimin-
29632:          nasta ..........................      22       15      21        6      42%    Tehtävät, mm. saattokuljetukset li-
29633:                                                                                         sääntyivät arvioitua enemmän.
29634: 
29635: 12.26.64 Ulosotto- ja tiedoksi-
29636:          antotoimen maksu-
29637:          tulot............................    110      115     128       13      11 %    Perintään tulevien asioiden määrä
29638:                                                                                          kasvoi arvioitua enemmän.
29639: 
29640: 12.27.20 Tulot puolustusvoi-
29641:          mien irtaimen omai-
29642:          suuden myynnistä ja
29643:          vuokrauksesta sekä
29644:          royalty-maksuista ......              11        8      14        6     78%     Taisteluvälinealan ennakoitua suu-
29645:                                                                                         rempi myynti ja arvioitua suuremmat
29646:                                                                                         vuokratulot.
29647: 
29648: 
29649: 
29650: 1)   Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin talousarviosta
29651:      (ml. lisätalousarviot) yli 5 milj. markkaa ja samalla vähintään 10 %.
29652: 102
29653: 
29654: 
29655: Momentin numero ja nimike                    Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
29656:                                              päätös arviot     päätös suurem- ma       kertymiseen vaikuttaneet tekijät
29657:                                              1991     1992     1992   pi 1992
29658:                                              miljoonaa markkaa
29659: 
29660: 12.27.27 Vuokratulot ............... .        59       61      71       10      17%     Vuokratulot kertyvät paaasiassa pal-
29661:                                                                                         velussuhdeasunnoista      perittävistä
29662:                                                                                         vuokrista. Vuokrien yleiskorotus oli
29663:                                                                                         arvioitua suurempi ja asuntojen käyt-
29664:                                                                                         töaste toteutui arvioitua korkeampa-
29665:                                                                                         na.
29666: 12.27.99 Puolustusministeriön
29667:          hallinnonalan muut
29668:          tulot............................    97       91     110       19      21 %    YK:n suorittamia korvauksia suoma-
29669:                                                                                         laisista valvontajoukoista aiheutunais-
29670:                                                                                         ta kustannuksista saatiin arvioitua
29671:                                                                                         enemmän. Korvauksia oli arvioitu saa-
29672:                                                                                         tavan 60 milj. markkaa, mutta YK suo-
29673:                                                                                         rittikin korvauksia 76 milj. markkaa.
29674: 
29675: 12.29.39 Valtion opintotukikes-
29676:          kuksen tulot ...............         63       66      82       16      25%     Takausvastuusaatavien arvioitua suu-
29677:                                                                                         rempi lisäys aiheutui työttömyyden
29678:                                                                                         johdosta kasvaneista pankeille makse-
29679:                                                                                         tuista takausvastuista.
29680: 
29681: 12.29.60 Valtion ja eräiden
29682:          muiden ammatillisten
29683:          oppilaitosten tulot ..... 1 073            1 004   1 220      216      22%     Kuntien korvaukset valtion ammatilli-
29684:                                                                                         sia oppilaitoksia käyvistä oppilaista li-
29685:                                                                                         sääntyivät arvioitua enemmän oppi-
29686:                                                                                         lasmäärän kasvun johdosta.
29687: 
29688: 12.31.22 Kuntien osuus paikal-
29689:          listeiden kunnossapi-
29690:          tomenoista ................          65       58      71       13      22 %    Paikallisteiden hoitoa ja kunnostusta
29691:                                                                                         lisättiin arvioitua enemmän. Kunnilta
29692:                                                                                         perittävä osuus on lakisääteinen tulo,
29693:                                                                                         joka näin ollen kasvoi budjetoitua suu-
29694:                                                                                         remmaksi.
29695: 
29696: 12.31.23 Kuntien osuus paikal-
29697:          listeiden tekemisestä                41       37      44        7      18%     Momentille tuloutetaan Tielaitoksen
29698:                                                                                         edellisenä vuonna tekemistä töistä ai-
29699:                                                                                         heutuneet tulot. Vuonna 1991 töitä
29700:                                                                                         tehtiin arvioitua enemmän, mutta
29701:                                                                                         tämä ei ollut tiedossa tuloarviota laa-
29702:                                                                                         dittaessa.
29703: 12.31.25 Ulkopuolisilta perittä-
29704:          vät osuudet tietöiden
29705:          kustannuksista ..........            93       88      99       11      13%     Ulkopuolisten kanssa tehtävät sitou-
29706:                                                                                         musosuudet tietöistä selviävät koko-
29707:                                                                                         naisuudessaan luotettavasti vasta
29708:                                                                                         vuoden lopulla. Tämän johdosta vas-
29709:                                                                                         taavalle menomomentille 31.24.78
29710:                                                                                         saatiin vastaavasti kaksi ylityslupaa,
29711:                                                                                         yhteensä 13 milj. markkaa.
29712: 12.32.99 Kauppa- ja teollisuus-
29713:          ministeriön     hallin-
29714:          nonalan muut tulot...               204       48      54        6      13%     Avustusten palautuksia kertyi arviOl-
29715:                                                                                         tua enemmän ja Imatran Voima Oy:n
29716:                                                                                         korvaukset Kemijoki Oy:n sähköosuu-
29717:                                                                                         desta olivat arvioitua suuremmmat.
29718:                                                                                                                         103
29719: 
29720: 
29721: Momentin numero ja nimike                 Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
29722:                                           päätös arviot     päätös suurem- ma       kertymiseen vaikuttaneet tekijät
29723:                                           1991     1992     1992   pi 1992
29724:                                           miljoonaa markkaa
29725: 
29726: 12.33.98 Sosiaali- ja terveysmi-
29727:          nisteriön hallinnon-
29728:          ala; valtionapujen pa-
29729:          lautukset ....................   411      550    927       377      68%     Valtion vuonna 1991 kansaneläkera-
29730:                                                                                      hastoon ja sairausve~kuutusrahastoon
29731:                                                                                      maksamien suoritusten palautukset
29732:                                                                                      olivat arvioitua suuremmat. Lisäksi
29733:                                                                                      sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö-
29734:                                                                                      kustannuksiin kunnille maksettuja val-
29735:                                                                                      tionosuuden ennakoita palautettiin ar-
29736:                                                                                      vioitua enemmän.
29737: 
29738: 12.34.99 Työministeriön hallin-
29739:          nonalan muut tulot ...            81       23      62       39              Palkkaturvan maksatuksen kasvun ta-
29740:                                                                                      kia myös palkkaturvan palautukset li-
29741:                                                                                      sääntyivät ennakoitua enemmän.
29742: 
29743: 
29744: 12.35.25 Vesi- ja ympäristöhal-
29745:          linnon tulot ............... .     5        6      48       42              Valtiolle palautettaviksi määrättyjen
29746:                                                                                      koskiensuojelulain mukaisten kor-
29747:                                                                                      vausten tuloutus.
29748: 
29749: 12.39.02 Valtiolle tilitettävätvii-
29750:          västyskorot, Jaamä-
29751:          maksut ja ja veronlisä-
29752:          ykset veronmaksun
29753:          laiminlyömisestä
29754:          määräaikana ..............       339      350     427       77      22%     Verojäämien kasvu oli poikkeukselli-
29755:                                                                                      sen suuri. Lisäksi rahamarkkinoiden
29756:                                                                                      lyhyet korot olivat varsin korkealla ta-
29757:                                                                                      solla, lähinnä yhteisöjen ja yritysten
29758:                                                                                      vaikea taloudellinen asema saattoi
29759:                                                                                      vaikuttaa siihen, että tilapäistä vero-
29760:                                                                                      velan ottamista haluttiin käyttää hy-
29761:                                                                                      väksi.
29762: 12.39.07 Valtionapulaitosten
29763:          omavastuuosuus
29764:          eläkkeistä ...................    32       34      59       25     74%      Eläkeosuudet sisältyvät valtionosuuk-
29765:                                                                                      sien loppuosiin. Vuonna 1992 tehtiin
29766:                                                                                      poikkeuksellisesti kahden vuoden eli
29767:                                                                                      vuosien 1989 ja 1990 loppuosuuspää-
29768:                                                                                      tökset Päätöksentekoa pyrittiin no-
29769:                                                                                      peuttamaan valtionosuusuudistuksen
29770:                                                                                      voimaantulon vuoksi.
29771: 
29772: 13.01.08 Korot obligaatioista ..          155      250     441      191      76%     Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen-
29773:                                                                                      laskupäivän ja myyntipäivän välisen
29774:                                                                                      ajan pidentyminen.
29775: 
29776:  13.03.02 Muut osinkotulot ...... .        12        5      13        8              Pohjoismaiden Investointipankin tu-
29777:                                                                                      louttama osinko vuodelta 1991.
29778: 
29779:  15.01.04 Muiden lainojen ly-
29780:           hennykset..................     610      788    868        80      10%     Valtion liikelaitosten lainojen osittain
29781:                                                                                      liikelaitosten tulokseen kytkettyjen ta-
29782:                                                                                      kaisinmaksujen tarkkaa määrää on
29783:                                                                                      vaikea ennakoida.
29784: 104
29785: 
29786: 18.2. Tulokertymä arvioitua pienempi
29787: 
29788: Momentin numero ja nimike                    Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
29789:                                              päätös arviot     päätös pienem- ma       pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
29790:                                              1991     1992     1992   pi 1992
29791:                                              miljoonaa markkaa
29792: 
29793: 11.01.02 Korkotulojen lähde-
29794:          vero ............................   276    1 200   1 069      131      11%     Korkotulojen lähdevero on ollut voi-
29795:                                                                                         massa vasta vajaat kolme vuotta. Läh-
29796:                                                                                         deverollisten tallettajien käyttäytymi-
29797:                                                                                         nen on tästä syystä vaikeasti arvioita-
29798:                                                                                         vissa. Lisäksi lähdeveroprosentti on
29799:                                                                                         muuttunut veron voimassaoloaikana.
29800:                                                                                         Vastaavasti verottomien 24 kk:n ja 36
29801:                                                                                         kk:n talletusten verovapausaikoja on
29802:                                                                                         jatkettu.
29803: 
29804: 11.01.04 Arpajaisvero ..............         261      310    213        97      31%     Osallistuminen arpajaistoimintaan oli
29805:                                                                                         yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi
29806:                                                                                         arvioitua vähäisempää.
29807: 
29808: 11.08.01 Tupakkavero .............. 3175            3 435   2 969      466      14%     Kulutus oli arvioitua pienempi. Esim.
29809:                                                                                         savukkeiden kulutus vähentyi 0,8%
29810:                                                                                         vuoteen 1991 verrattuna.
29811: 
29812: 11.08.02 Makeisvero ................         155      160     140       20      13%     Varoilinen kulutus oli arvioitua pie-
29813:                                                                                         nempi. Kulutus väheni 6% vuoteen
29814:                                                                                         1991 verrattuna.
29815: 
29816: 11.08.05 Virvoitusjuomavero ..               128      140     125       15      10%     Varoilinen kulutus oli arvioitua pie-
29817:                                                                                         nempi. Kulutus väheni 0,7% vuoteen
29818:                                                                                         1991 verrattuna.
29819: 11.08.06 Elintarviketuotteiden
29820:          valmistavero ..............         239      250     224       26      10%     Varoilinen tuonti oli arvioitua pienem-
29821:                                                                                         pi. Mm. makeisten ja suklaatuotteiden
29822:                                                                                         tuonti vähentyi vuoteen 1991 verrat-
29823:                                                                                         tuna.
29824: 
29825: 11.10.01 Leimavero .................. 3 456         3 400   3 021      379      11%     Taloudellisen toimeliaisuuden arvioi-
29826:                                                                                         tua syvempi romahtaminen, pörssi-
29827:                                                                                         kurssien lasku, asuntojen hintojen las-
29828:                                                                                         ku ja asuntokaupan lähes pysähtymi-
29829:                                                                                         nen olivat pääasiallisimmat syyt ar-
29830:                                                                                         vioitua pienempään tulokertymään.
29831: 
29832: 11.10.02 Luottovero .................        134      200     123       77      39%     Luottovero samoin kuin korkotulojen
29833:                                                                                         lähdevero on uusi vero, joten oli vai-
29834:                                                                                         kea arvioida rahalaitosten ja yhteisö-
29835:                                                                                         jen käyttäytymistä niiden järjestäes-
29836:                                                                                         sä ulkomaista luotonottoaan.
29837: 
29838:                                                                                         Vuoden 1991 markan devalvaatio lop-
29839: 11.10.05 Matkustajavero ........ .                    250    209        41      16%
29840:                                                                                         pusyksystä vähensi arvioitua enem-
29841:                                                                                         män ulkomaanmatkailua vuonna
29842:                                                                                         1992. Lisäksi ennen matkustajaveron
29843:                                                                                         voimaantuloa tehdyt tilaukset eivät
29844:                                                                                         vielä kuuluneet veron piiriin ja matkoja
29845:                                                                                         tilaniinkin ennakkoon erittäin runsaas-
29846:                                                                                         ti. Työttömyyden ja talouslaman enna-
29847:                                                                                         koitua nopeampi syveneminen hillitsi
29848:                                                                                         lisäksi ulkomaanmatkailua.
29849:                                                                                                                              105
29850: 
29851: 
29852: Momentin numero ja nimike                      Tilin-   Tulo-   niin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
29853:                                                päätös arviot    päätös pienem- ma       pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
29854:                                                1991     1992     1992  pi 1992
29855:                                                miljoonaa markkaa
29856: 
29857: 11.19.05 Erikoiskasvien mark-
29858:          kinoimismaksut.........                12       85      61       24     28%      Osa kertomusvuodelle kuuluvista tu-
29859:                                                                                           loista kertyy vuoden 1993 alussa.
29860: 
29861: 11.19.08 Öljyjätemaksu ...........              24       25      15       10     39%      Verolliset toimitukset supistuivat. Li-
29862:                                                                                           säksi kertomusvuonna palautettiin
29863:                                                                                           vuosina 1988-1991 liikaa kannettua
29864:                                                                                           öljyjätemaksua 4.8 milj. markkaa.
29865: 12.28.23 Valtion   työterveys-
29866:          huollon tulot ..............           49       56      46       10      17 %   Kansaneläkelaitokselta     työterveys-
29867:                                                                                          huollon vuoden 1990 kustannuksiin
29868:                                                                                          saatava korvaus ei kokonaisuudes-
29869:                                                                                          saan ajoittunut kertomusvuodelle ku-
29870:                                                                                          ten tuloarviota laadittaessa oli enna-
29871:                                                                                          koitu.
29872: 12.28.28 Kuntien osuudetvero-
29873:          tuskustannuksista .....               508      620    544        76      12%     Virhearviointi, joka on oikaistu vuoden
29874:                                                                                           1993 talousarviossa.
29875: 12.28.29 Kansaneläkelaitoksen
29876:          osuus verotuskustan-
29877:          nuksista ......................       133      169     143       26      15%     Sama kuin edellä.
29878: 
29879: 12.28.30 Evankelisluterilaisten
29880:          seurakuntien osuudet
29881:          verotuskustannuksis-
29882:          ta ................................    75       95      80       15      16%     Sama kuin edellä.
29883: 
29884: 12.28.52 Tilastokeskuksen
29885:          tulot............................      23       32      26        6      18%     Maksullisen palvelutoiminnan kysyn-
29886:                                                                                           tä oli laman vuoksi jonkinverran arvi-
29887:                                                                                           oitua vähäisempää. Vastaavan meno-
29888:                                                                                           momentin 28.52.28 menot olivat myös
29889:                                                                                           arvioitua pienemmät.
29890: 12.29.61 Koulutilojen ja met-
29891:          sien tulot....................         76       80      65       15      18%    Koulutilojen tulot pienenivät olennai-
29892:                                                                                          sesti maataloudesta saadun huonon
29893:                                                                                          sadon vuoksi. Myöskään metsäkaup-
29894:                                                                                          poja ei saatu aikaan suunnitelmien
29895:                                                                                          mukaisesti alalla vallinneen markkina-
29896:                                                                                          tilanteen johdosta.
29897: 12.29.99 Opetusministeriön
29898:          hallinnonalan muut
29899:          tulot............................      70       74      43       31      42%    Tulot valtionapujen palautuksista oli
29900:                                                                                          arvioitu aikaisempien vuosien perus-
29901:                                                                                          teella. Kustannusten nousun johdosta
29902:                                                                                          lopullinen valtionosuus määräytyi ar-
29903:                                                                                          vioitua suuremmaksi. Ennakot olivat
29904:                                                                                          olleet pääasiassa pienempiä kuin lo-
29905:                                                                                          pullinen valtionosuus, joten palautuk-
29906:                                                                                          sia tuli arvioitua vähemmän.
29907: 
29908: 12.30.08 Maatilahallinnon tulot                 29       39      32        7      17 %   Siementarkastusmaksuja kertyi noin 4
29909:                                                                                          milj. markkaa vähemmän siemenkau-
29910:                                                                                          pan hiljentymisen vuoksi, samoin mai-
29911:                                                                                          tovalmisteiden tarkastusmaksuja ker-
29912:                                                                                          tyi 1.5 milj. markkaa arvioitua vähem-
29913:                                                                                          män.
29914: 
29915: 
29916:  14 331006S
29917: 106
29918: 
29919: 
29920: Momentin numero ja nimike                     Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
29921:                                               päätös arviot     päätös pienem- ma       pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
29922:                                               1991     1992     1992   pi 1992
29923:                                               miljoonaa markkaa
29924: 
29925: 12.30.30 Valtion osuus vedon-
29926:          lyönnistä hevoskilpai-
29927:          luissa saadusta tulos-
29928:          ta................................    38       41      29       12      29%     Vedonlyönti väheni laman takia.
29929: 
29930: 12.30.32 Kasvinjalostusmaksut                   9       12       6        6      48%     Aleneminen johtui siemenkaupan hil-
29931:                                                                                          jenemisestä, viljelijät säästivät sie-
29932:                                                                                          menkustannuksissa.
29933: 12.30.70 Maatalouden    tutki-
29934:          muskeskuksen tulot..                  26       38      24       14      36%     Tutkimussopimus- ja tilaustutkimus-
29935:                                                                                          sopimustoimintaa oli ennakoitua vä-
29936:                                                                                          hemmän. Lisäksi maatilataloustulot
29937:                                                                                          vähentyivät toiminnan supistumisen
29938:                                                                                          yhteydessä.
29939: 12.31.50 limatieteen laitoksen
29940:          tulot............................     50       62      50       12      19%     Lentosääpalvelun kysynnän lasku
29941:                                                                                          sekä edelleen jatkuneen talouslaman
29942:                                                                                          sääpalvelujen kysyntää vähentävä vai-
29943:                                                                                          kutus.
29944: 12.32.42 Valtion teknillisen tut-
29945:          kimuskeskuksen tulot                 503      570     507       63      11 %    Yksityisen sektorin kysynnän ennakoi-
29946:                                                                                          tua suurempi supistuminen, erityisesti
29947:                                                                                          rakennusalalla.
29948: 12.33.08 Kansanterveyslaitok-
29949:          sen tulot.....................        64       68      51       17      26%     Maksullisen palvelutoiminnan tulot
29950:                                                                                          olivat arvioitua pienemmät toiminnan
29951:                                                                                          volyymin muutoksen johdosta. Myös
29952:                                                                                          ulkopuolisella rahoituksella tehtävä
29953:                                                                                          tutkimustyö väheni arvioitua enem-
29954:                                                                                          män.
29955: 
29956: 12.33.12 Valtion        koulukotien
29957:          tulot............................     59       64      51        13     20%     Koulukotipalvelujen kysyntä väheni
29958:                                                                                          arvioitua enemmän.
29959: 12.33.13 Valtion päihdehuol-
29960:          lon toimintayksiköi-
29961:          den tulot ....................        16       22      11       11      50%     Palvelujen kysynnän väheneminen.
29962: 
29963: 12.39.04 Menorästien ja siirret-
29964:          tyjen määrärahojen
29965:          peruutukset ...............          188      354     171      183      52%     Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
29966:                                                                                          arvioitava tuloerä.
29967: 12.39.05 Valtion maaomaisuu-
29968:          den ja tuloa tuottavien
29969:          oikeuksien myynti .....               37       40      27       13      32%     Tuloarvioon oli sisällytetty Kouvolan
29970:                                                                                          varuskunnan lakkauttamisen johdosta
29971:                                                                                          varuskunta-alueen ja alueella sijaitse-
29972:                                                                                          vien rakennusten myyntituloja 12 milj.
29973:                                                                                          markkaa. Hanke ei kuitenkaan toteutu-
29974:                                                                                          nut vielä kertomusvuonna.
29975: 
29976: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot                 12       34      27        7      21 %    Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
29977:                                                                                          arvioitava tuloerä.
29978: 
29979: 13.03.01 Osinkotulot valtionyh-
29980:          tiöistä .........................    609      370     281       89      24%     Taloudellisen laskusuhdanteen vaiku-
29981:                                                                                          tus valtionyhtiöiden tuloskehitykseen.
29982:                                                                                                                     107
29983: 
29984: 
29985: Momentin numero ja nimike            Tilin-   Tulo-   Tilin-  Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
29986:                                      päätös arviot     päätös pienem- ma       pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
29987:                                      1991     1992     1992   pi 1992
29988:                                      miljoonaa markkaa
29989: 
29990: 14.30.01 Valtion hankintakes-
29991:          kuksen käyttötulot .....     95      116      93       23      20%     Julkistalouden säästötoimenpiteistä
29992:                                                                                 johtuen liikevaihto jäi 26% budjetoi-
29993:                                                                                 tua pienemmäksi.
29994: 14.47.01 Jokioisten   siemen-
29995:          keskuksen tulot .........    12       13       8        5      39%     Julkisen siemenkaupan kautta kulkeva
29996:                                                                                 siemenmäärä on laskenut muutamas-
29997:                                                                                 sa vuodessa 110-120 milj. kg:n vuosi-
29998:                                                                                 tasolta 35-45 milj. kg:n vuositasolla.
29999:                                                                                 Maatilojen minimoidessa kustannuk-
30000:                                                                                 siaan ostosiemen on helpoimmin
30001:                                                                                 omalla tuotannolla korvattavissa ole-
30002:                                                                                 va ostotuote. Vuonna 1992 loppui
30003:                                                                                 Jokioisten siemenkeskuksen toiminta
30004:                                                                                 Valtion viljavaraston asiamiesliikkee-
30005:                                                                                 nä, jonka vaikutus vuositasolla on
30006:                                                                                 noin 3 milj. markkaa. Yhteistyön päät-
30007:                                                                                 tyminen ei ollut ennakoitavissa talous-
30008:                                                                                 arviota laadittaessa.
30009: 108
30010: 
30011: 18.3. Määrärahojen ylitykset
30012: 
30013: Momentin numero ja nimike              Tilin-   Meno- Tilin-   Ylitys   Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen
30014:                                        päätös arviot    päätös 1992     ma       vaikuttaneet tekijät
30015:                                        1991     1992     1992
30016:                                        miljoonaa markkaa
30017: 
30018: 26.06.28 Väestörekisterikes-
30019:          kus; maksullinen pal-
30020:          velutoiminta ..............    20       16     23         7    49%     Väestön keskusrekisterin hyväksikäy-
30021:                                                                                 tön laajeneminen ja uudet puhelinpal-
30022:                                                                                 velumuodot lisäsivät vastaavalle tulo-
30023:                                                                                 momentille 12.26.06 kertyneitä tuloja
30024:                                                                                 samalla määrällä.
30025: 27.25.17 Puolustusmateriaalin
30026:          hankinta- ja käyttöme-
30027:          not uusinta käytöstä
30028:          poistetun tilalle..........    11        8      13        5    65%     Vastaavalle tulomomentille 12.27.20
30029:                                                                                 "Tulot puolustusvoimien irtaimen
30030:                                                                                 omaisuuden myynnistä ja vuokrauk-
30031:                                                                                 sesta sekä royalty-maksuista" kertyi
30032:                                                                                 tuloa arvioitua enemmän. Menojen
30033:                                                                                 määrä saa olla enintään em. tulojen
30034:                                                                                 suuruinen.
30035: 28.37.40 Jalostettujan elintar-
30036:          viketeollisuustuottei-
30037:          den    raaka-aineiden
30038:          hinnanerokorvaukset           415     390     445        55    14%      Itä-Euroopan viennin arvioitua suu-
30039:                                                                                  rempi kasvu.
30040: 28.81.97 Eräät hallinnonaloit-
30041:          tain    jakamattomat
30042:          menot; tileistä poistot         6        4      10        6            Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
30043:                                                                                 arvioitava menoerä.
30044: 29.60.28 Valtion ammatilliset
30045:          oppilaitokset; maksul-
30046:          linen palvelutoiminta         213     207     242        35    17 %    Oppilasmäärän kasvu. Vastaavalle tu-
30047:                                                                                 lomomentille 12.29.60 kertyi tuloja ar-
30048:                                                                                 vioitua enemmän.
30049: 31.56.23 Korvaus virkalähetys-
30050:          oikeuden      käytöstä
30051:          postiliikenteessä........     143      133    153        20    15%      Korvausperusteet pysyivät ennallaan,
30052:                                                                                  mutta virkalähetysten, erityisesti vero-
30053:                                                                                  lähetysten määrät kasvoivat lähes
30054:                                                                                  15 %:11a edellisvuodesta.
30055: 31.99.44 Liikenneministeriön
30056:          hallinnonalan muut
30057:          menot; ulkomaanlii-
30058:          kenteen maantie- ja
30059:          rautatiekaluston liike-
30060:          vaihtoverokorvaus ....          8       20     30        10    52%     Korvausperusteiden muutos vuoden
30061:                                                                                 1993 alusta lukien aiheutti vuoden
30062:                                                                                 1992 lopulla huomattavasti arvioitua
30063:                                                                                 suuremman hakemusmäärän ja vas-
30064:                                                                                 taavasti korvausten kasvun.
30065: 32.50.61 Siirrot valtiontakuu-
30066:          rahastoon ja vienti-
30067:          takuukorvaukset ........      105     261     301        40    15%     Rahastosiirtoja tarvittiin yleisen talou-
30068:                                                                                 dellisen tilanteen aiheuttaman takuu-
30069:                                                                                 ja takauskorvausten arvioitua suurem-
30070:                                                                                 man kasvun vuoksi sekä Wärtsilä Me-
30071:                                                                                 riteollisuus Oy:n konkurssin aiheutta-
30072:                                                                                 miin korvauksiin ja entisen Neuvosto-
30073:                                                                                 liiton kaupan vientitakuukorvauksiin.
30074:                                                                                                                      109
30075: 
30076: 
30077: Momentin numero ja nimike              Tilin-   Meno- Tilin-    Ylitys   Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen
30078:                                        päätös arviot     päätös 1992     ma       vaikuttaneet tekijät
30079:                                        1991     1992     1992
30080:                                        miljoonaa markkaa
30081: 
30082: 33.19.52 Valtion osuus yrittä-
30083:          jien eläkelaista johtu-
30084:          vista menoista .......... .    78      225     336       111    49 %    Vakuutusmaksutulo jäi arvioitua pie-
30085:                                                                                  nemmäksi yritysten heikon maksuky-
30086:                                                                                  vyn vuoksi, joten valtion osuus kasvoi.
30087: 110
30088: 
30089: 18.4. Määrärahojen säästöt
30090: 
30091: Momentin numero ja nimike                      Tilin-   Meno- Tilin-    Säästö   Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
30092:                                                päätös arviot     päätös 1992     ma       vaikuttaneet tekijät
30093:                                                1991     1992     1992
30094:                                                miljoonaa markkaa
30095: 
30096: 24.01.29 Ulkoasiainhallinto;
30097:          muut kulutusmenot ..                  242     268     234        34     13%     Säästötoimenpiteet sekä kaupallisten
30098:                                                                                          sihteereiden siirto Suomen Ulko-
30099:                                                                                          maankauppaliittoon.
30100: 24.40.50 Valtionapu Teollisen
30101:          Kehitysyhteistyön Ra-
30102:          hasto Oy:lle ...............           18       32     23         9     28%     Luotto-, takaus-, sijoitus- ja kurssitap-
30103:                                                                                          pioiden maksamiseen varattua määrä-
30104:                                                                                          rahaa säästyi, koska yritysten kiinnos-
30105:                                                                                          tus hakea avustusta oli ennakoitua pie-
30106:                                                                                          nempi.
30107: 24.99.66 Eräät jäsenmaksut ja
30108:          rahoitusosuudet ........              158     227     202        25     11 %    YK:n rauhanturvajoukkojen maksujen
30109:                                                                                          siirtyminen vuodelle 1993.
30110: 
30111: 28.07.07 Muut eläkemenot ......                114      147    100        47     32%     Määrärahan tarve arvioitiin siten, että
30112:                                                                                          kaikki uudet eläkkeet pyritään maksa-
30113:                                                                                          maan kertasuorituksena. Työkyvyttö-
30114:                                                                                          myysalkavuuksien heikko ennustet-
30115:                                                                                          tavuus vaikeutti määrärahan arvioin-
30116:                                                                                          tia. Myöskään työttömyyseläkkeiden
30117:                                                                                          määrä ei lisääntynyt oletetusti. Mitoi-
30118:                                                                                          tuksessa varauduttiin myös siihen,
30119:                                                                                          että Kuntien eläkevakuutuksen kanssa
30120:                                                                                          päästäisiin vanhan eläkekannan osit-
30121:                                                                                          taiseen kertasuorittamiseen, mihin
30122:                                                                                          kuitenkaan vuonna 1992 ei päästy.
30123: 28.18.21 Verohallinto; korot ja
30124:          tiedonsiirtopalkkiot ...              159      200    129        71     35%     Veronpalautuksista aiheutui korkome-
30125:                                                                                          noja arvioitua vähemmän.
30126: 
30127: 28.50.22 Suomen       rahapaja;
30128:          raaka-aineet...............            46       98      74       24     24%     Markan ulkoisen arvon muutoksen
30129:                                                                                          vaikutus raaka-ainehintojen nousuun
30130:                                                                                          oli arvioitua pienempi sekä Suomen
30131:                                                                                          Pankin metallirahatilauksen muutos.
30132: 29.60.23 Valtion ammatilliset
30133:          oppilaitokset; väliai-
30134:          kainen ammatillinen
30135:          koulutus.....................         232      434    377        57     13%     Väliaikaiseen koulutukseen osoitetuis-
30136:                                                                                          ta aloituspaikoista toteutui vain osa.
30137:                                                                                          Keskeisimmät syyt alkamatta jäänei-
30138:                                                                                          siin ja vajaisiin ryhmiin olivat lyhyet
30139:                                                                                          hakuajat, oppilaitoksien lyhyet valmis-
30140:                                                                                          teluajat sekä oppilaiden opintososiaa-
30141: 29.74.40 Koulutussopimus- ja                                                             liset syyt.
30142:          oppisopimuskoulutus;
30143:          korvaus             työnanta-
30144:          jilla..............................   153      147    118        29     20%     Oppisopimuskoulutuksessa     saatiin
30145:                                                                                          työnantajien kanssa solmituksi sopi-
30146:                                                                                          muksia arvioitua vähemmän.
30147: 30.30.44 Hevostalouden edis-
30148:          täminen vedonlyön-
30149:          nistä hevoskilpailuis-
30150:          sa kertyvillä varoilla ..              30       33      21       12     35%     Vastaavalle tulomomentille 12.30.30
30151:                                                                                          kertyi tuloja 12 milj. markkaa vähem-
30152:                                                                                          män, koska vedonlyönti väheni.
30153:                                                                                                                         111
30154: 
30155: 
30156: Momentin numero ja nimike                  Tilin-   Meno- Tilin- Säästö    Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
30157:                                            päätös arviot     päätös 1992   ma       vaikuttaneet tekijät
30158:                                            1991     1992     1992
30159:                                            miljoonaa markkaa
30160: 
30161: 30.33.43 Avustukset maatilo-
30162:          jen investointeihin ....           34      60     48       12     20%     Avustuksia myönnettiin koko myöntä-
30163:                                                                                    misvaltuuden määrä, mutta ne tulevat
30164:                                                                                    maksuun kolmen vuoden kuluessa.
30165: 30.33.44 Avustukset maaseu-
30166:          dun pienyritystoimin-
30167:          nan edistämiseen ......            96     125    106       19     15%     Avustuksia myönnettiin koko myöntä-
30168:                                                                                    misvaltuuden määrä, mutta niiden
30169:                                                                                    maksatus jakautuu kolmelle vuodelle.
30170: 30.60.80 Kiinteistötoimitusten
30171:          tukemisesta aiheutu-
30172:          vat menot ..................       27      30     23        7     22%     Maanrakennustöissä tapahtui merkit-
30173:                                                                                    tävää kustannusten alentumista.
30174: 31.32.41 Ulkomaanliikenteen
30175:          kauppa-alusluette-
30176:          loon merkittyjen alus-
30177:          ten kilpailuedellytys-
30178:          ten turvaaminen ........           50      40     32        8     19%     Tukea jaettiin ensimmäistä kertaa, jo-
30179:                                                                                    ten määrärahantarve oli vaikeasti en-
30180:                                                                                    nakoitavissa. Tuen suuruus määräy-
30181:                                                                                    tyy kauppa-alusluetteloon merkittyjen
30182:                                                                                    alusten miehistön ennakonpidätysten
30183:                                                                                    ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen
30184:                                                                                    perusteella.
30185: 
30186: 32.01.60 Siirto valtion ydinjäte-
30187:          huoltorahastoon ........           33      70     51       19     27%     70 milj. markkaa oli ennakkoarvio. Lo-
30188:                                                                                    pullinen määrä varmistui kauppa- ja
30189:                                                                                    teollisuusministeriön tehtyä lain mu-
30190:                                                                                    kaiset rahastotavoitepäätökset tammi-
30191:                                                                                    kuussa 1992.
30192: 
30193: 32.48.01 Teollisuussihteerit;
30194:          palkkaukset ................       20      30     22        8     27%     Henkilöstön palkkojen vuokravastik-
30195:                                                                                    keiden kirjaamismenettelyssä vuonna
30196:                                                                                    1990 tapahtuneen muutoksen enna-
30197:                                                                                    koitua pienempi vaikutus ja vuokrien
30198:                                                                                    ja asumiskustannusten arvioitua pie-
30199:                                                                                    nemmät korotukset vuonna 1992.
30200:                                                                                    Säästötavoite paikoissa toteutettiin si-
30201:                                                                                    ten, että osa vakansseista jätettiin lop-
30202:                                                                                    puvuodesta täyttämättä.
30203: 32.49.45 Kera Oy; yritysten tut-
30204:          kimustoiminnan tuke-
30205:          minen .........................    31      30     16       14     48%     Kysymyksessä on käytöstä pois jäävä
30206:                                                                                    valtionavustusm uoto, jonka vielä
30207:                                                                                    maksuun tulevat erät oli arvioitu liian
30208:                                                                                    suuriksi.
30209: 32.55.40 Energiatalous; ener-
30210:          gia-avustukset ...........         27      65     23       42     65%     Eräiden voimalaitoshankkeiden raken-
30211:                                                                                    nusajan pidentyminen.
30212: 
30213: 32.85.40 Ulkomaankaupan
30214:          edistäminen; avustus
30215:          viennin edistämiseen              181     233    184       49     21%     Hakemusten määrä lisääntyi 30 %:11a,
30216:                                                                                    kaikkia hakemuksia ei kuitenkaan eh-
30217:                                                                                    ditty käsitellä kertomusvuoden aikana.
30218: 112
30219: 
30220: 
30221: Momentin numero ja nimike                   Tilin-   Meno- Tilin-    Säästö   Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
30222:                                             päätös arviot     päätös 1992     ma       vaikuttaneet tekijät
30223:                                             1991     1992     1992
30224:                                             miljoonaa markkaa
30225: 
30226: 32.85.47 Korkotuki     Suomen
30227:          Vientiluotto Oy:lle .....          180     379     272       107     28%     Alushankintojen korkotukeen arvioitu
30228:                                                                                       määräraha perustui vuoden 1991 alun
30229:                                                                                       korkotasoon. Suomen markan korko
30230:                                                                                       oli kuitenkin korkotukimaksatusten ta-
30231:                                                                                       pahtuessa huomattavasti alhaisempi.
30232:                                                                                       Lisäksi hankkeita ei toteutunut arvioi-
30233:                                                                                       dussa määrin. Uusia lainoja nostettiin
30234:                                                                                       noin 2.5 mrd markkaa, kun myöntä-
30235:                                                                                       misvaltuus vuonna 1992 oli 6 mrd
30236:                                                                                       markkaa.
30237: 32.90.21 Valtion hankintakes-
30238:          kuksen käyttömenot..                71       85      69       16     18%     Julkistalouden säästötoimenpiteiden
30239:                                                                                       vuoksi hankintakeskuksen liikevaihto
30240:                                                                                       jäi 26 % budjetoitua pienemmäksi,
30241:                                                                                       mikä vähensi vastaavasti toimintame-
30242:                                                                                       noja.
30243: 33.18.60 Valtion osuus sairaus-
30244:          vakuutuslaista johtu-
30245:          vista menoista ........... 3 108          1 998   1 641      357     18%     Vuoden 1991 maksuunpanetilityksen
30246:                                                                                       siirtyminen vuodelta 1993 joulukuu-
30247:                                                                                       hun 1992 ja siitä aiheutuva vakuutus-
30248:                                                                                       maksutulojen nousu. Lisäksi loppu-
30249:                                                                                       vuoden sairauspäivärahamenot olivat
30250:                                                                                       arvioitua pienemmät.
30251: 33.22.55 Valtion korvaus so-
30252:          tainvalidien kuntou-
30253:          tus- ja hoitolaitosten
30254:          käyttökustannuksiin..              132      141     123       18     13%     Laitokset kiinnittivät entistä enemmän
30255:                                                                                       huomiota taloudellisuuteen ja täten
30256:                                                                                       säästivät toiminnan menoissa. Vuo-
30257:                                                                                       den 1992 tilinpäätöksessä ovat muka-
30258:                                                                                       na vuonna 1992 maksetut ennakot
30259:                                                                                       sekä vuoden 1991 toiminnan loppu-
30260:                                                                                       erät. Lopullinen vuoden 1992 toimin-
30261:                                                                                       nan tulos selviää vasta laitosten tilin-
30262:                                                                                       päätösten valmistumisen jälkeen.
30263:                                                                                       Mahdolliset loppuerät vuoden 1992
30264:                                                                                       toimintaan maksetaan valtion vuoden
30265: 33.34.31 Valtionosuus kunnille                                                        1993 talousarvion määrärahoista.
30266:          sosiaali- ja terveyspal-
30267:          velujen sekä ympäris-
30268:          tönsuojelun hallinnon
30269:          perustamiskustan-
30270:          nuksiin .......................    331      484    408        76     16%     Kustannusarvioiden ylityksiin makset-
30271:                                                                                       tiin valtionosuutta suunniteltua vä-
30272:                                                                                       hemmän hankkeiden käsittelyn viiväs-
30273:                                                                                       tyr:misen johdosta. Lisäksi kunl,'lat ja
30274:                                                                                       kuntainliitot eivät toteuttaneet hank-
30275:                                                                                       keita suunnitellun aikataulun mukai-
30276: 34.06.61 Valtionapu           työttö-                                                 sesti ..
30277:          myyden lieventämi-
30278:          seen............................   538    1 262   1 075      187     15%     Kysyntä työllistämiseen oli arvioitua
30279:                                                                                       väl:läisempää. Vuoden 1992 heinä-
30280:                                                                                       kuunalusta työllistämiseen tuli 6 kuu-
30281:                                                                                       kauden työttömänäolon ehto. Elokuun
30282:                                                                                       alusta normaali työllistämistuki pie-
30283:                                                                                       neni 160 markasta 116 markkaan.
30284:                                                                                                                            113
30285: 
30286: 
30287: Momentin numero ja nimike                    Tilin-   Meno- Tilin-    Säästö   Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
30288:                                              päätös arviot     päätös 1992     ma       vaikuttaneet tekijät
30289:                                              1991     1992     1992
30290:                                              miljoonaa markkaa
30291: 
30292: 34.06.64 Muuttoturva ..............           26       33      16       17     51 %    Edelleen heikentyneen työllisyystilan-
30293:                                                                                        teen vuoksi liikkuvuusavustuspäätök-
30294:                                                                                        siä ei ole voitu tehdä siinä määrin kuin
30295:                                                                                        alunperin suunniteltiin.
30296: 35.45.55 Asuntotoimi; ylivel-
30297:          kaantuneiden asun-
30298:          nonhankkijoiden kor-
30299:          kotuki ........................ .             10               10     100%    Ensimmäisiä päätöksiä päästiin teke-
30300:                                                                                        mään vasta marraskuussa 1992. Kor-
30301:                                                                                        kotukea maksetaan 31.3. ja 30.9, joten
30302:                                                                                        maksatusta ei kohdistunut kertomus-
30303:                                                                                        vuodelle lainkaan.
30304: 
30305: 35.45.63 Vuokra-asuntolaino-
30306:          jen korkotuki ..............        116      161    144        17     11 %    Vuokra-asuntojen      korkotukilainoja
30307:                                                                                        nostettiin kertomusvuonna 554 milj.
30308:                                                                                        markkaa, mikä oli vajaa puolet vuoden
30309:                                                                                        1992 myöntämisvaltuudesta.
30310: 35.45.64 Avustukset asunnot-
30311:          tomille ja pakolaisille
30312:          osoitettaviin asuntoi-
30313:          hin..............................    42       18       2       16     87%     Säästöpäätökseen 14.10.1992 liittyvä
30314:                                                                                        siirto. Avustukset V-säätiölle siirret-
30315:                                                                                        tiin myönnettäviksi ja maksettaviksi
30316:                                                                                        sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
30317:                                                                                        nonalan momentilta 33.92.50.
30318: 
30319: 
30320: 
30321: 
30322: 15 33!006S
30323: 114
30324: 
30325: LIITE 19
30326: 
30327: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTA ANNETUN LAIN (13.5.1931/
30328: 168) 13 §:N 2 MOM. EDELLYTTÄMÄT VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖK-
30329: SET JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT
30330: 
30331: 
30332:                                                                             Valtion pukutehdas
30333: 
30334:    Valtion pukutehtaan tärkeimmät tavoitteet vuonna                                                             Työllisyystilanne oli hyvä koko vuoden ajan. Henki-
30335: 1992 olivat kannattavuuden parantaminen ja asiakas-                                                           löstön määrä vuoden lopussa oli 190 henkeä, vähennystä
30336: pohjan laajennus. Molemmilla alueilla edettiin suunnitel-                                                     edellisen vuoden loppuun verrattuna oli 38 henkeä.
30337: mien mukaan ja vuoden aikana saatiin käynnistettyä                                                            Tuotannon volyymi kokonaisuudessaan oli suunnilleen
30338: myös vienti, jonka osuus verottomasta myynnistä nousi                                                         edellisen vuoden tasolla.
30339: 10 prosenttiin. Virosta tapahtuvaa alihankintaa kehitet-                                                         Tuotannon alueen tärkein investointi oli uuden levitys-
30340: tiin edelleen. Myynti uusille merkiltäville asiakasry hmille,                                                 koneen hankinta leikkaamoon. Vuoden lopulla tehtiin
30341: poliiseille ja taksinkuljettajille toteutui tavoitteiden mu-                                                  investointipäätökset markkinoinnin tietojärjestelmän ja
30342: kaisesti ja merkittävää kasvua tapahtui myös rajavartio-                                                      uuden palkanlaskentajärjestelmän osalta. Investoinnit
30343: laitoksen osalta.                                                                                             olivat 1.4 milj. markkaa ja ne olivat 0.9 milj. markkaa
30344:    Liikevaihto oli 51 milj. markkaa ja se kasvoi noin 10%                                                     pienemmät kuin vuonna 1991.
30345: edellisestä vuodesta suurimman kasvun ollessa myymälä-                                                           Vuoden 1992 tulos oli hieman budjetoitua parempi ja
30346: myynnin osalla, joka kasvoi 21,1 %. Postimyynnin kasvu                                                        ylijäämäksi muodostui 0.9 milj. markkaa. Tulosparannus
30347: oli 8,6 % , joten vähittäismyynti kasvoi kokonaisuudes-                                                       edelliseen vuoteen verrattuna oli 3.6 milj. markkaa.
30348: saan 15,2 %. Tuotannon veroton myynti pysyi suunnil-
30349: leen edellisen vuoden tasolla. Tuotannon alueellajatket-
30350: tiin solu- ja standardiaikajärjestelmän kehittämistä.
30351: 
30352:                                                                              Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1992
30353: 
30354: Myyntituotot ..................................................................................................................................... .                                         62 165 774,77
30355: 
30356: Myynnin oikaisuerät
30357:   Alennukset .........................................................................................................             100 243,88
30358:   Välilliset verot....................................................................................................        10 208 754,04
30359:   Muut oikaisuerät ............................................................................................... --~~~~--~~~~~   817 696,08        11126 694,00
30360: Liikevaihto......................................................................................................................................... 51 039 080,77
30361: 
30362: Muuttuvat kulut
30363:  Aineet ja tarvikkeet...........................................................................................                23 369 228,70
30364:  Valmistuspalkat .................................................................................................              10 760 258,70
30365:  Henkilökulut ......................................................................................................                3 255 505,34
30366:  Muut muuttuvat kulut.......................................................................................                             328 078,29
30367:  Varastojen muutos ......... ...... .................... .. ... ........ ... .... ...... ... ......... .......... ..... .... -_2...:.5..:..68.;__1.:-57....:.'.:-93.:;___ _:.35-'-1...:..44---'-91-'-'3:.:.,......::.10
30368: Myyntikate.........................................................................................................................................                           15 894 167,67
30369: 
30370: Kiinteät kulut
30371:   Palkat ................................................................................................................ .      6 287 259,61
30372:   Henkilökulut ..................................................................................................... .           2 385 566,79
30373:   Vuokrat ............................................................................................................. .           511 329,75
30374:   Muut kiinteät kulut ........................................................................................... .              3 526 478,38                                                12 710 634,53
30375: Käyttökate ......................................................................................................................................... .                                        3 183 533,14
30376: 
30377: Poistot
30378:   Rakennuksista ja rakennelmista ..................................................................... .                          246 329,73
30379:   Koneista ja kalustosta ...................................................................................... .              1 941 405,24                                                    2 187 734,97
30380: Liikeylijäämä .................................................................................................................................... .                                             995 798,17
30381: 
30382: Muut tuotot ja kulut
30383:   Korkotuotot ...................................................................................................... .            6 595,11
30384:   Muut tuotot ...................................................................................................... .        490 739,56
30385:   Muut kulut ......................................................................................................... . -606625,22                                                          -109 290,55
30386: Tilikauden ylijäämä .......................................................................................................................... .                                               886 507,62
30387:                                                                                                                                                       115
30388: 
30389:                                                                             Tase 31.12.1992
30390: 
30391: Vastaavaa
30392: 
30393: Rahoitusomaisuus
30394:   Rahat ja pankkisaamiset ...................................................................................                 7 314 278,28
30395:                                                                                                                               3 958 520,08
30396:    ~rri~!~:~~~t~.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::              289 758,20   11 562 556,56
30397: 
30398: Vaihto-omaisuus
30399:   Aineet ja tarvikkeet ...........................................................................................           11 963 149,37
30400:   Valmisteet ..........................................................................................................       8 040 832,85
30401:   Keskeneräiset työt .............................................................................................            1 268 636,00   21 272 618,22
30402: 
30403: Käyttöomaisuus
30404:   Maa-alueet .........................................................................................................           43 500,00
30405:   Rakennukset ja rakennelmat ............................................................................                     6 550 254,71
30406:   Koneet ja kalusto ...............................................................................................           4 384 574,81
30407:   Atk-ohjelmat ......................................................................................................           145 370,75
30408:   Osakkeet ja osuudet ..........................................................................................                 11 100,00   11 134 800,27
30409:                                                                                                                                              43 969 975,05
30410: 
30411: 
30412: Vastattavaa
30413: 
30414: Vieras pääoma
30415: Lyhytaikainen
30416:   Ostovelat ...........................................................................................................       1 022 331,62
30417:   Siirtovelat ..........................................................................................................        982 222,93
30418:   Muut lyhytaikaiset velat ...................................................................................                1 633 555,58    3 638 110,13
30419: 
30420: Oma p~äom~ ..
30421:  Raho1tuspaaoma ...............................................................................................              28 310 557,03
30422:                                                                                                                              11 134 800,27
30423:     ~~;ra~~~na~ij~:~är.~.~.. ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::                 886 507,62   40 331 864,92
30424:                                                                                                                                              43 969 975,05
30425: 
30426: 
30427: 
30428: 
30429:                                                                         Tilintarkastuskertomus
30430: 
30431:      Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan                                      Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oi-
30432:  tilintarkastajiksi vuodeksi 1992 olemme suorittaneet tä-                                   kein arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukai-
30433:  män tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seu-                                       sesti. Käyttöomaisuudesta suoritetut poistot on tehty
30434:  raavaa.                                                                                    valtiovarainministeriön määräämien perusteiden mukai-
30435:     Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kirjan-                                   sesti.
30436:  pitoa ja hallintoa sekä pistokokein varastoja, minkä                                         Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo-
30437:  lisäksi olemme seuranneet tehtaan tuotanto- ja myynti-                                     mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintää on hoidettu
30438:  toimintaa. Olemme lukeneet johtokunnan kokousten                                           asianmukaisesti.
30439:  pöytäkirjat ja tehtaan toimintakertomuksen.                                                  Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen
30440:     Vuoden 1992 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen                                   osoittama ylijäämä on 886 507,62 markkaa.
30441:  vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjan-                                         Edellä esitetyn perusteella ja kun tehtaan toimintaa on
30442:  pidon viennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttä-                                     käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja
30443:  viin tositteisiin. Postisiirtotilin saldo 31.12.1992 on ollut                              asiantuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukuteh-
30444:  Postipankki Oy:n antaman tiliotteen mukainen.                                              taan tilinpäätös vuodelta 1992 vahvistetaan.
30445:         Hämeenlinnassa tammikuun 29 päivänä 1993
30446: 
30447:                                 Ilmari Puukko                                                                              Markku Leikoski
30448: 116
30449: 
30450:                                                        Valtion margariinitehdas
30451: 
30452: 
30453:    Valtion margariinitehtaan toiminta loppui kertomusvuoden aikana.
30454: 
30455: 
30456: 
30457: 
30458:                                                                 Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1992
30459: 
30460: Myyntituotot......................................................................................................................................        10 265 360,81
30461: 
30462: Myynnin oikaisuerät
30463:   Alennukset .........................................................................................................              146 940,20
30464:   Luottotappiot.....................................................................................................                292 781,11
30465:   Muut oikaisuerät ...............................................................................................                  368174,56             -807 895,87
30466: Liikevaihto .........................................................................................................................................      9 457 464,94
30467: 
30468: Muuttuvat kulut
30469:  Aineet ja tarvikkeet ...........................................................................................              5 520 067,03
30470:  Palkat .................................................................................................................         843 380,68
30471:  Muut kulut .........................................................................................................             721 991,87
30472:  Varastojen muutos............................................................................................                 2 969 859,91             -10 055 299,49
30473: Myyntikate.........................................................................................................................................       - 597 834,55
30474: 
30475: Kiinteät kulut
30476:   Palkat..................................................................................................................         994 198,46
30477:  Vuokrat...............................................................................................................                   350,00
30478:   Muut kiinteät kulut ............................................................................................              1 201 324,02            -2 195 872,48
30479: Käyttökate..........................................................................................................................................    - 2 793 707,03
30480: 
30481: Muut tuotot ja kulut
30482:   Korkotuotot ...................................................................................................... .         35,07
30483:   Muut tuotot ...................................................................................................... .     65 458,80
30484:   Muut kulut ........................................................................................................ . -685900,34                        :-620 406,47
30485: Tulos ennen varauksia ja veroja ..................................................................................................... .                  -3414113,50
30486: Välittömät verot ............................................................................................................................... .         -69 707,00
30487: Tilikauden tulos ................................................................................................................................ .      - 3 483 820,50
30488: 
30489: 
30490: 
30491: 
30492:                                                                              Tase31.12.1992
30493: 
30494: Vastaavaa
30495: 
30496: Rahoitusomaisuus
30497:   Siirtosaamiset
30498:   Liikevaihtoverosaatava .................................................................................... .                      73 529,63
30499:   Liikevaihtoverosaatava .................................................................................... .                      46 896,90               120 426,53
30500: 
30501: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot
30502:   Käyttöomaisuus 1.1.1992 ................................................................................ .         2 015 820,84
30503:   Myyty koneita ja hävikki .................................................................................. . - 1 435 384,34
30504:   Hallinta luovutettu ........................................................................................... . -580 436,50                                    0,00
30505:                                                                                                                                                              120 426,53
30506:                                                                                                                                                       117
30507: 
30508: Vastattavaa
30509: 
30510: Vieras pääoma
30511: Lyhytaikainen
30512:   Siirtovelat ..........................................................................................................                         22 739,20
30513: 
30514: Om~ pä_~oma_      ....
30515:  Kayttooma•suuspaaoma .................................................................................                      2 015 820,84
30516:  Myyty ja luovutettu .........................................................................................             -2 015 820,84              0,00
30517: 
30518: Rahoituspääoma
30519:  Rahoitusvelka ...............................................................                     4 562 160,94
30520:   Käyttöomaisuuden myynti, lisäys ............................. .                                  1 435 384,34              5 997 545,28
30521: 
30522:    Lähetteiden tili 31.12.1992 ................................................................................    1 459 593,85
30523:    Menojen siirtotili 31.12.1992 ............................................................................     12 160 104,37
30524:    Tulojen siirtotili 31.12.1992 .............................................................................. -15 562 774,94                4 054 468,56
30525: 
30526: 
30527: Tulos
30528:   Edellisten vuosien tulos ...................................................................................                                -472960,73
30529:   Tilikauden tulos .................................................................................................                        - 3 483 820,50
30530:                                                                                                                                                 120 426,53
30531:                        •• ••   ••
30532: VALTION TILINPAATOS
30533:        LIITTEINEEN
30534:        VUODELTA
30535:            1992
30536:   STATSBOKSLUTET
30537:     ••
30538:    JAMTE BILAGOR
30539:         ••      0
30540: 
30541:           FORAR
30542:            1992
30543: 
30544: 
30545: 
30546: 
30547:       VALTIOKONTTORI
30548:      ISSN 0356-2727
30549: 
30550: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1993
30551:                                                  SISÄLLVS - INNEHÅLL
30552:                                                                                                                                           Sivu
30553:                                                                                                                                           Sida
30554: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1992- Sammandrag
30555: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1995 ...................................................                                   5
30556:     Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta- Sammandrag av budgetens förverk-
30557:      ligande ..........................................................................................................................     6
30558:     Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta - Sammandrag av den administrativa ba-
30559:      lansen ...........................................................................................................................     7
30560: Valtion tilinpäätös-:- Statsbokslutet .................................................................................                     9
30561:      Talousarvion toteutuminen- Budgetens förverkligande .......................................                                           11
30562:      Hallinnollinen tase- Administrativ balans ..............................................................                              89
30563:      Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet-
30564:      Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar ............................                                          163
30565: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................        175
30566:      Selvitys tulorästeistä- Relation angående inkomstrester ......................................                                       177
30567:      Selvitys menorästeistä- Relation angående utgiftsrester .....................................                                        183
30568:      Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag .......                                                    189
30569:      Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet
30570:      - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba-
30571:      lansräkningar ...............................................................................................................        237
30572:      Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet - Statens affärsverkens resultat-
30573:      och balansräkningar ....................................................................................................             247
30574:      Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred-
30575:      ning över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom ...............................                                             259
30576:      Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden ..........................................                                     263
30577:       Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Förteckning över statens ga-
30578:       ranti- och andra förbindelser ......................................................................................                269
30579: 
30580: 
30581: 
30582: 
30583:  ~~O?<I<IP
30584: YHDISTELMÄ VALTION BUDJETTI-
30585:  TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ
30586:          VUODELTA
30587:             1992
30588: 
30589: 
30590: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV
30591: STATENS BUDGETHUSHÅLLNING
30592:           FÖRÅR
30593:             1992
30594: 6
30595: 
30596:                            Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1992
30597:                            Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1992
30598: 
30599: 
30600:                                                                           Yhdistelmä -                        Sammandrag
30601:                                                                                                                                                  Talousarvio          Tilinpäätös
30602:                                                                                                                                                  Budget               Bokslut
30603: Tulot-lnkomster ................................................................................................................                   187 764 887 000   182 660 437 137,65
30604: Menot- Utgifter ..................................................................................................................                 187 762 449 900   186107 323 725,15
30605:                                                                                               Ylijäämä- Överskott                                        2 437100
30606:                                                                                             Alijäämä- Underskott                                                       3 446 886 587,50
30607: 
30608: 
30609: 
30610: 
30611:                            Tulot- lnkomster
30612: Os.-Avd.
30613:    11    Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur .............                                                  110 787 700 00010           107 838 929,14
30614:    12    Sekalaiset tulot -lnkomster av blandad natur .................................................                                         18 691 580 000        19139120 991,12
30615:    13    Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster .. .                                                          3 804 452 000         3 861 328 420,28
30616:    14    Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset- Statens affärsdrivande
30617:          ämbetsverk och inrättningar ..............................................................................                                219 560 000           201 869 640,54
30618:    15    Lainat-Lån .....................................................................................................                       54 261 595 000        54 350 279 156,57
30619:                                                                                 Tulot yhteensä- Summa inkomster                                187 764 887 000       182 660 437137,65
30620:                                                                                            Alijäämä- Underskott                                                        3 446 886 587,50
30621:                                                                                                                                                187 764 887 000       186107 323 725,15
30622: 
30623: 
30624:                            Menot -                 Utgifter
30625: PI.-Ht.
30626:       21        Tasavallan Presidentti- Rebublikens President .............................................. ..                                     38214000              34 669 777,72
30627:       22        Eduskunta - Riksdagen .....................................................................................                        265 605 000           248 915 595,67
30628:       23        Valtioneuvosto- Statsrådet ...............................................................................                         260 902 000           258168 719,48
30629:       24        Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsområde .. .                                                  4166 960 000          4 085 162 455,65
30630:       25        Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsområde ......... .                                              2 243 764 000         2 236 848 592,88
30631:       26        Sisäasiainministeriön hallinnonala -lnrikesministeriets förvaltningsområde ... .                                                 5 932 409 000         5 907 698 552,19
30632:       27        Puolustusministeriön hallinnonala- Förvarsministeriets förvaltningsområde .. .                                                   9 381 013 000         9 298 314 769,22
30633:       28        Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsområde ..                                                  25 373 437 000        25 219 308 901,85
30634:       29        Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsom-
30635:                 råde .....................................................................................................................      30 620 184 900        30 708 479 090,96
30636:       30        Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala- Jord- och skogsbruksministe-
30637:                 riets förvaltningsområde .....................................................................................                  13 446 910 000        13 337 370 720,96
30638:       31        Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsområde ....... .                                               11 051 038 000        11 043 156 599,89
30639:       32        Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala- Handels- och industriministe-
30640:                 riets förvaltningsområde .....................................................................................                   6 268 824 000         6 052 075 732,03
30641:       33        Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala- Social- och hälsovårdsministe-
30642:                 riets förvaltningsområde .....................................................................................                  54 991 405 000        53 858 348 638,53
30643:       34        Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ............. .                                               8 344 425 000         8 233 979 323,19
30644:       35        Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsområde ..... .                                                  6 395 214 000         6 461 284 695,66
30645:       36        Valtionvelka- Statsskulden ...............................................................................                       8 982 145 000         9 123 541 559,27
30646:                                                                                   Menot yhteensä- Summa utgifter                               187 762 449 900       186107 323 725,15
30647:                                                                                              Ylijäämä - Överskott                                    2 437100
30648:                                                                                                                                                187 764 887 000       186107 323 725,15
30649:                                                                                                                                                                                                               7
30650: 
30651:                              Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta 31.12.1992
30652:                           Sammandrag av den administrativa balansen 31.12.1992
30653: 
30654: 
30655:                                                                                   Vastaavaa -                     Aktiva
30656: Kassatilit- Kassakonton ...............................................................................................................................                    10 090 228,87
30657: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton ..................................................................................................                         144 968 962,03
30658: Postisiirtomenotilit- Postgiroutgiftskonton ..................................................................................................                               9 342 723,41
30659: Muut pankkitilit- Övriga bankkonton ............................................................................................................                           44 830 668,77
30660: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringars konton ............................................................................                            2 049 437 116,32
30661: Annettujen ennakojen tilit- Utgivna förskotts konton ...................................................................................                           1 048 338 162,81
30662: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ......................................                                                   28 130 071,47
30663: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton .......................................................                                    19 571 526 190,71
30664: Varastotilit- Förrådskonton ..........................................................................................................................                 234 477 797,25
30665: Tilivirastojen sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens interna transaktioners konton ...........................                                                    10 068 360,61
30666: Tulorästien tilit -lnkomstresters konton .......................................................................................................                   1 519 695 507,71
30667: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton .......................................................................................                      25 154 880 318,23
30668: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ......................................                                                 33 380 222,30
30669: Selvitystilit- Utredningskonton ....................................................................................................................                       83 701 782,41
30670:          Ylijäämä vuoden alkaessa- Överskott vid årets ingång ................................... 2 120 866 807,40
30671:          Tilivuoden alijäämä- Redovisningsårets underskott ....................................... ..:.3_,4---46.....8_8..:.6. :.5.: .c87.. :. ,5: . : 0_ _ _ _ __,1-=3.: .26=-0=-1-=9.. :.7. :. 80::. c,1.:. : .0
30672:                                                                                                                                                                                       51 268 887 893,00
30673: 
30674:                                                                                Vastattavaa -                      Passiva
30675: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton ..................................................................................                                              1 604 228 107,08
30676: Saatujen enoakkojen tilit- Erhållna förskotts konton ....................................................................................                                                 33 628 113,68
30677: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton .................................................................................                                                  90 744 387,30
30678: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton ...............................................................                                                       1 312 929 253,47
30679: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton ........................ ..                                                                    2 938 300,18
30680: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton ................................... ..                                                                  1 383 769 930,26
30681: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ...........................................                                                               8 056 922 285,78
30682: Menorästien tilit- Utgiftsresters konton .......................................................................................................                                       1 812 088114,47
30683: Siirrettyjan määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ........................................................................                                                  10115 025 049,13
30684: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit- Utom budgeten stående fonders kollektivkonton .................. .                                                                       1 590 662 901,43
30685: Muut varat, passiivatilit- Övriga medel, passivkonton ..................................................................................                                              25 164 651 907,48
30686: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton ................................                                                                   101 299 542,74
30687:                                                                                                                                                                                       51 268 887 893,00
30688: 
30689: Helsingissä, valtiokonttorissa 7. huhtikuuta 1993- Helsingfors, statskontoret den 7 april1993
30690: 
30691:                                                         Pääjohtaja      Jukka Wuolijoki
30692:                                                         Generaldirektör
30693: 
30694: 
30695:                                                                                            Yksikönjohtaja
30696:                                                                                               Enhetschef Seppo Kivelä
30697:              .. ..   ..
30698: VALTION TILINPAATOS
30699:      VUODELTA
30700:         1992
30701: 
30702: 
30703:  STATSBOKSLUTET
30704:      FÖRÅR
30705:       1992
30706: TALOUSARVION
30707: TOTEUTUMINEN
30708:     1992
30709: 
30710: 
30711:   BUDGETENS
30712: FÖRVERKLIGANDE
30713:      1992
30714:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
30715:                                                                                                                   sivu
30716: 11 Os.- Avd.                       Budgetens förverkligande år 1992                                               sida       12
30717: Luku- Kap.                                                     Talousarvio        Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
30718:                                                                 Budget              Bokslut       Bokslut - Budget
30719:      Mom.-Mom.
30720:                                                                                                   Suurempi - Högre
30721:                                                                                                                               %
30722:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
30723: 
30724: 
30725: 11   VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT- SKATT-
30726:      ER OCH INKOMSTER AV SKATTENATUR ........              110 787 700 000   105 107 838 929,14   -5 679 861 070,86           5
30727: 
30728: 01   TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN-
30729:      NETTAVAT VEROT - SKATTER PÅ GRUND AV
30730:      INKOMST OCH FÖRMÖGENHET ...............                37 370 000 000    34 309 851186,58    -3 060 148 813,42           8
30731:      01 Tulo- ja varallisuusvero - Skattpå inkomst och
30732:         förmögenhet .............................           34 800 000 000    32 008 839 607,09   -2 791160 392,91            8
30733:      02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein-
30734:         komster.................................             1 200 000 000     1 068 890 607,41    -131109 392,59            11
30735:      03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv ochgåva ...     1 060000000       1 018 936196,88      -41 063 803,12            4
30736:      04 Arpajaisvero - Lotteriskatt..................          310 000 000       213184 775,20      -96 815 224,80           31
30737: 
30738: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT VE-
30739:    ROT JA MAKSUT- SKATTER OCH AVGIFTER PÅ
30740:    GRUND AV OMSÄTTNING ....................                 43 385 000 000    42 030 055 252,11   -1 354 944 747,89           3
30741:    01 Liikevaihtovero -Omsättningsskatt ...........         41 300 000 000    40 010 319 029,51   -1 289 680 970,49           3
30742:    02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero -
30743:        Skatt på vissa försäkringspremier. ............       1 755 000 000     1 673 803 334,39     -81 196 665,61            5
30744:    03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ...........             330 000 000       345 932 888,21       15 932 888,21           5
30745: 
30746: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT
30747:    JA MAKSUT- PÅ GRUND AV 1M PORT UPPBURNA
30748:    SKATTER OCH AVGIFTER ....................                 1 580 000 000     1 677 621 212,00       97 621 212,00           6
30749:    01 Tuontitulli- lmporttull .....................          1150 000 000      1139 327174,00       -1 0 672 826,00           1
30750:    02 Tuontimaksut- lmportavgifter...............               80 000 000        73102 730,00       -6 897 270,00            9
30751:    09 Tasausvero - Utjämningsskatt ..............              350 000 000       465 191 308,00      115191 308,00           33
30752: 
30753: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER .................                 19 438 000 000    18 512 486 340,33    -925 513 659,67            5
30754:    01 Tupakkavero- Tobaksaccis ................              3435000000        2 969 147 835,00    -465 852 165,00           14
30755:    02 Makeisvero- Sötsaksaccis .................               160 000 000       139 976 841,10     -20 023 158,90           13
30756:    03 Olutvero - Ölaccis .......................             2 550 000 000     2 529 600 049,00     -20 399 951,00            1
30757:    04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker ...        4420000 000       4 173 144 225,00    -246 855 775,00            6
30758:    05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis .......            140 000 000       125 382 072,53     -14 617 927,47           10
30759:    06 Elintarviketuotteiden valmistavero- Accis på livs-
30760:       medelsprodukter ..........................              250000000          224 074 638,00     -25 925 362,00           10
30761:    07 Polttoainevero - Bränsleaccis ...............          7150 000 000      7 003 396 770,70    -146 603 229,30            2
30762:    08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter .....         280 000 000        318 960 855,00       38 960 855,00          14
30763:    09 Sokerivero - Sockeraccis ..................             260000000          269 949 871,00        9 949 871,00           4
30764:    11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel. ........           490000 000         486 039 656,00      -3 960 344,00
30765:    14 Rehujen rasva- ja valkuaisvero - Fett- och pro-
30766:       teinaccis på foder .........................             303 000 000       272 813 527,00     -30 186 473,00           10
30767: 
30768: 10 MUUT VEROT- ÖVRIGA SKATTER ............                   6 695 000 000     6 156 789 470,64    -538 210 529,36            8
30769:    01 Leimavero - Stämpelskatt..................             3 400 000 000     3 020 740 686,20    -379 259 313,80           11
30770:    02 Luottovero- Kreditskatt ....................             200000000         122 850 476,09     -77149 523,91            39
30771:    03 Auto- ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och
30772:       motorcyklar ..............................             2 000000000       1 987115 169,02      -12 884 830,98
30773:    04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt .....           845 000 000       816 861 541,01     -28 138 458,99            3
30774:    05 Matkustajavero - Passagerarskatt ...........             250 000 000       209 221 598,32     -40 778 401 ,68          16
30775:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
30776:                                                                                                               sivu
30777: 11 Os.- Avd.                      Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       13
30778: Luku- Kap.                                                  Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
30779:                                                              Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
30780:     Mom.-Mom.
30781:                                                                                              Suurempi - Högre
30782:                                                                                                                            %
30783:                                                                                              Pienempi - Lägre (-)
30784: 
30785: 
30786: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA IN-
30787:    KOMSTER AV SKATTENATUR .................               2 319 700 000   2 421 035 467,48      101 335 467,48            4
30788:    01 Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s överskott.     1 510 000 000   1 501 318 890,44      -8 681109,56
30789:    02 Lästimaksut - Lästavgifter .................            3200 000        3322 785,00           122 785,00            4
30790:    04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut
30791:       - Marknadsföringsavgifter för vissa lantbrukspro-
30792:       dukter ..................................            696 000 000     836 959 169,76       140 959 169,76           20
30793:    05 Erikoiskasvien markkinoimismaksut- Marknads-
30794:       föringsavgilter för specialväxter ..............      85 000 000      60 967 675,49      -24 032 324,51             28
30795:    08 Öljyjätemaksu -Oijeavfallsavgift .............        25 000 000      15 297 091 ,00      -9 702 909,00             39
30796:    09 Muut verotulot - Övriga skatteinkomster .......          500 000       3169 855,79         2 669 855,79            534
30797:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
30798:                                                                                                                  sivu
30799: 12 Os.- Avd.                        Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       14
30800: Luku- Kap.                                                      Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
30801:                                                                  Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
30802:     Mom.-Mom.
30803:                                                                                                  Suurempi - Högre
30804:                                                                                                                              %
30805:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
30806: 
30807: 
30808: 12 SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLANDAD
30809:    NATUR ....................................                18 691 580 000   19139120 991,12       447540991,12             2
30810: 
30811: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
30812:    UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
30813:    DE ........................................                 101 050 000      191 259 155,51       90 209155,51           89
30814:    99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln-
30815:        komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ-
30816:        de .....................................                101 050 000      191 259 155,51        90 209 155,51         89
30817: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
30818:    TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .....                    353 500 000      341 991 304,01     -11 508 695,99            3
30819:    01 Tuomioistuintulot- Domstolarnas inkomster ....           180 000 000      172 965 146,05      -7 034 853,95            4
30820:    47 Ulosottomaksut- Utsökningsavgifter .........              68000000         68 340 420,15         340 420,15            1
30821:    50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen-
30822:       dets inkomster ...........................               101 300 000       95 842 136,10      -5 457 863,90            5
30823:    99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot - Öv-
30824:       riga inkomster inom justitieministeriets förvalt-
30825:       ningsområde .............................                   4200000         4843601,71             643 601,71         15
30826: 
30827: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- INRI-
30828:    KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....                     215 900 000      241 736 745,68        25 836 745,68         12
30829:    05 Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot - ln-
30830:       komster avlänsstyrelsemas prestationer ........             6 500 000       5421 924,20        -1 078 075,80          17
30831:    06 Tulot väestörekisterikeskuksen ja rekisteritoimisto-
30832:       jen palvelutoiminnasta- lnkomster av befolkning-
30833:       sregistercentralens och registerbyråernas service.         40000000        47 252 509,43         7 252 509,43         18
30834:    62 Tulot poliisin maksullisesta palvelutoiminnasta-
30835:       lnkomster av polisens avgiftsbelagda service ....          15 000 000      21 354 382,45         6 354 382,45         42
30836:    64 Ulosotto- ja tiedoksiantotoimen maksutulot - ln-
30837:       komster av utmätnings- och delgivningsväsendets
30838:       avgifter .................................                115000000       127 570 223,00        12 570 223,00         11
30839:    80 Pelastushallinnon koulutuksen tulot - lnkomster
30840:       av räddningsförvaltningens utbildning ..........            2 200 000       1 752 475,92         -447 524,08          20
30841:    90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä-
30842:       sendets inkomster ........................                 17 200 000      18 511 871,42         1311871,42            8
30843:    99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot -
30844:       Övriga inkomster inom inrikesministeriets förvalt-
30845:       ningsområde .............................                  20 000 000      19 873 359,26         -126 640,74
30846: 
30847: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
30848:    FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
30849:    DE ........................................                  194400 000      227 029 902,21        32 629 902,21         17
30850:    14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta -lnkoms-
30851:        ter av avgiftsbelagd service .................            17 300 000      15237154,10         -2 062 845,90          12
30852:    20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden
30853:        myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis-
30854:        ta - lnkomster vid föryttring och uthyrning av
30855:        försvarsmaktens lösegendom samt för royaltyav-
30856:        gifter ...................................                 8000 000       14 251 279,24         6 251 279,24         78
30857:    21 Metsätaloustoiminnan tulot -lnkomster av skogs-
30858:        hushållningen ............................                18 000 000      16 889 322,38       -1110677,62             6
30859:    27 Vuokratulot - Hyresinkomster ...............               60600 000       70 697 260,59        10 097 260,59         17
30860:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
30861:                                                                                                                   sivu
30862: 12 Os.- Avd.                        Budgetens förverkligande år 1992                                              sida 15
30863: Luku- Kap.                                                     Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
30864:                                                                  Budget           Bokslut       Bokslut- Budget
30865:     Mom.-Mom.
30866:                                                                                                 Suurempi - Högre          %
30867:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
30868: 
30869: 
30870:     99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot -
30871:        Övriga inkomster inom försvarsministeriets förvalt-
30872:        ningsområde .............................                90 500 000    109 954 885,90        19 454 885,90      21
30873: 
30874: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
30875:    FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .                   7 608 615 000   7 501140 610,15     -107 474 389,85
30876:    03 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tulot -
30877:        Statens ekonomiska forskningscentrals inkomster.            180 000         192 292,00           12 292,00       7
30878:    07 Siirto valtion eläkerahastosta- Överföring ur sta-
30879:        tens pensionsfond ........................            5 800 000 000   5 800 000 000,00                 0,00      0
30880:    23 Valtion työterveyshuollon tulot - lnkomster av
30881:        statens företagshälsovård ...................            56150 000      46 405 847,40       -9 744152,60        17
30882:    24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi-
30883:        den vakuutusmaksuosuus- Av försäkringsbolag,
30884:        som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre-
30885:        mieandel. ...............................                 9 300 000       9160 292,00         -139708,00         2
30886:    28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom-
30887:        munemas andelar av beskattningskostnaderna ..          620000000       544 232 904,36      -75 767 095,64       12
30888:    29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk-
30889:        sista - Folkpensionsanstaltens andel av beskatt-
30890:        ningskostnaderna .........................             169 000 000     143 097 100,00      -25 902 900,00       15
30891:    30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero-
30892:        tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska för-
30893:         samlingarnas andelar av beskattningskostnader-
30894:        na .....................................                 95 000 000     80 036 468,00      -14 963 532,00       16
30895:    39 Henkilöstöruokailun tulot - lnkomster av perso-
30896:         nalmåltider ..............................               5 000 000      2 620 992,45       -2 379 007,55       48
30897:    49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster .....        37 000 000     37 527 290,31          527 290,31
30898:    50 Suomen rahapajan tulot - Myntverkets i Finland
30899:         inkomster ...............................              129 050 000    119 972 149,12       -9 077 850,88         7
30900:    52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in-
30901:         komster.................................                32 000 000     26 257 338,81       -5 742 661,19       18
30902:    54 Pankkitarkastusviraston tulot - Bankinspektio-
30903:         nens inkomster ...........................              22 035 000      19 298 976,92      -2 736 023,08       12
30904:     60 Rakennushallinnon sekalaiset tulot - Byggnads-
30905:         förvaltningens inkomster av blandad natur ......      130 000 000     137 988 670,17         7 988 670,17        6
30906:     61 Rakennushallinnon maksullisen palvelutoiminnan
30907:         tulot - lnkomster av byggnadsförvaltningens av-
30908:         giftsbelagda service .......................            42 100 000     41 644 092,56         -455 907,44
30909:     70 Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen tulot- Sta-
30910:         tens utvecklingscentrals inkomster ............         13 800 000      14 714 160,21          914 160,21       7
30911:     99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot-
30912:         övriga inkomster inom finansministeriets förvalt-
30913:         ningsområde .............................             448000000       477 992 035,84        29 992 035,84        7
30914: 
30915: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- UNDER-
30916:    VISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
30917:    DE ........................................               3 470 505 000   3 748 433 386,46      277 928 386,46        8
30918:    06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot - Sta-
30919:        tens audiovisuella centrals inkomster ..........         2 400 000       1 558 159,15         -841 840,85       35
30920:    10 Korkeakoulujen tulot - Högskolomas inkomster .          754 700000      816 468 527,72        61 768 527,72       8
30921:    39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens stu-
30922:        diestödscentrals inkomster ..................            65 710 000     81 871 146,35        16161 146,35       25
30923:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
30924:                                                                                                                   sivu
30925: 12 Os.- Avd.                        Budgetens förverkligande år 1992                                              sida 16
30926: Luku- Kap.                                                     Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös -Talousarvio
30927:                                                                 Budget           Bokslut         Bokslut - Budget
30928:     Mom.-Mom.
30929:                                                                                                  Suurempi - Högre         %
30930:                                                                                                  Pienempi- Lägre (-)
30931: 
30932:     42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot- Vissa statliga
30933:        läroanstalters inkomster ....................             7 500 000      12 399 874,90         4 899 874,90     65
30934:     43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot- Studentexa-
30935:        mensnämndens inkomster ..................                14 700000       15 732 722,00         1 032 722,00      7
30936:     50 Eräät opettajankoulutuksen tulot - Vissa inkoms-
30937:        ter av lärarutbildningen .....................            1 000 000       1138 426,90            138 426,90     14
30938:     51 Lastentarhanopettajaopistojen tulot - Barnträd-
30939:        gårdslärarinstitutens inkomster ...............          11 000 000      14 716 500,95         3 716 500,95     34
30940:     55 Vammaisten lasten koulujen tulot- lnkomster av
30941:        skolor för handikappade barn ................            19 300 000      19 694 420,98           394 420,98      2
30942:     60 Valtion ja eräiden muiden ammatillisten oppilaitos-
30943:        ten tulot - Statens och vissa andra yrkesläroan-
30944:        stalters inkomster .........................           1 004100 000    1 220 059 168,64      215 959 168,64     22
30945:     61 Koulutilojen ja metsien tulot - lnkomster av skol-
30946:        lägenheter och skogar .....................              80000000        65 306 384,39      -14 693 615,61      18
30947:     83 Arkistolaitoksen tulot- lnkomster av arkiwäsen-
30948:        det ....................................                  1175000         1 744 348,55           569 348,55     48
30949:     84 Museoviraston tulot- Museiverkets inkomster ..            5 600 000       4 955 674,69         -644 325,31      12
30950:     85 Suomenlinnan tulot -lnkomster av Sveaborg ...             6 500 000       8 097 271,21         1 597 271,21     25
30951:     91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
30952:        voittovaroista - Statens andel av tippningens och
30953:        penninglotteriets vinstmedel .................         1415000000      1 433 752 614;27       18 752 614,27
30954:     92 Valtion taidemuseon tulot - Statens konstmu-
30955:        seums inkomster .........................                 5 6.00 000       6 544 259,68          944 259,68     17
30956:     95 Suomen elokuva-arkiston tulot - Finlands film-
30957:        arkivs inkomster ..........................               1 500 000        1 318 575,50        -181 424,50      12
30958:     96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av
30959:        filmgranskning ...........................                  720000          409 931,10         -310068,90       43
30960:     99 Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot - Öv-
30961:        riga inkomster inom undervisningsministeriets för-
30962:        valtningsområde ..........................               74000 000       42 665 379,48      -31 334 620,52      42
30963: 
30964: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
30965:    NONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTE-
30966:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                    774139 000      746128 337,16       -28 010 662,84       4
30967:    08 Maatilahallinnon tulot - Lantbruksförvaltningens
30968:       inkomster ...............................                 39 000 000      32 308 096,14       -6 691 903,86      17
30969:    14 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen
30970:       tulot - lnkomster av statens lantbruksteknologi-
30971:       ska forskningsanstalt ......................               2 350000        2 215 384,98         -134615,02        6
30972:    30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa
30973:       saadusta tulosta- Statens andel av inkomsten av
30974:       vadhållning vid travtävlingar .................           41 000 000      29 093 681 ,26     -11906318,74        29
30975:    32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter ..          12 400 000       6 419 355,40       -5 980 644,60      48
30976:    35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt
30977:       på hjortdjur ..............................               22000000        17 344 414,99       -4 655 585,01      21
30978:    36 Pilkintämaksut - Pilkfiskeavgifter ............            7 200 000       7 463815,00           263 815,00       4
30979:    37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter ...           21 000 000      18 196 252,40       -2 803 747,60      13
30980:    38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot -
30981:       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster ....      6 000 000       4 864 589,40       -1135 410,60       19
30982:    39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ........           31 790 000      32 257 515,05          467 515,05
30983:    40 Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut - Vattenrätt-
30984:       sliga fiskeskyddsavgifter ....................             2 500 000        3191 570,37           691 570,37     28
30985:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
30986:                                                                                                                 sivu
30987: 12 Os.- Avd.                         Budgetens förverkligande år 1992                                           sida       17
30988: Luku- Kap.                                                      Talousarvio     Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
30989:                                                                   Budget          Bokslut       Bokslut - Budget
30990:      Mom.-Mom.
30991:                                                                                                 Suurempi - Högre
30992:                                                                                                                             %
30993:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
30994: 
30995: 
30996:      41 Tenojoen kalastuslupamaksut- Avgifter för tili-
30997:         stånd att fiska i Tana älv ...................            1 200 000      1 360 907,44           160 907,44         13
30998:      60 Maanmittaushallinnon tulot - Lantmäteriförvalt-
30999:         ningens inkomster ........................              166 569 000    182 474 128,45       15 905 128,45          10
31000:      65 Geodeettisen laitoksen tulot- Geodetiska institu-
31001:         tets inkomster ............................                 140 000         84 209,21          -55 790,79          40
31002:      70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lantbru-
31003:         kets forskningscentrals inkomster .............          37 990 000     24 386 938,35     -13 603 061,65           36
31004:      76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforskning-
31005:         sinstitutets inkomster ......................            18 650 000     19 301 802,22           651 802,22          3
31006:      BO Lihantarkastustoiminnan maksutulot - lnkomster
31007:         av avgilter av köttkontroll ...................          29 350 000     24 650 461,83      -4 699 538,17           16
31008:      84 Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot- Sta-
31009:         tens veterinärmedicinska anstalts inkomster.....         22 500 000     25 173 866,97         2 673 866,97         12
31010:      99 Maa- ja met~~talousministeriön hallinnonalan
31011:         muut tulot - Ovriga inkomster inom jord- och
31012:         skogsbruksministeriets förvaltningsområde ......        312 500 000    315 341 347,70         2841 347,70
31013: 
31014: 31   LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
31015:      FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .....                  1 095230 000   1097776951,15           2 546 951,15          0
31016:      22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitome-
31017:          noista - Kommunernas andel i underhållet av
31018:          bygdevägar ..............................               58 000 000     70 740 337,00        12 740 337,00         22
31019:      23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä -
31020:          Kommunemas andel i byggandet av bygdevägar.             37 000000      43 674 513,73         6 674 513,73         18
31021:      24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in-
31022:          komster av blandad natur ...................            17 000 000     12 596 158,61      -4 403 841,39           26
31023:      25 Ulkopuolisiltaperittävät osuudet tietöiden kustan-
31024:          nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä-
31025:          garbeten vilka uppbärs hos utomstående .......          88 000 000     99 135 942,40        11135 942,40          13
31026:      26 Tulot tielaitoksen maksullisesta palvelutoiminnas-
31027:          ta- lnkomster av vägverkets avgiftsbelagda ser-
31028:          vice ....................................               33 000 000     28 638 630,84      -4361369,16             13
31029:      30 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsväsendets in-
31030:          komster.................................               393300000      381 425 300,38     -11874699,62              3
31031:      31 Merentutkimuslaitoksen tulot- Havsforskningsin-
31032:          stitutets inkomster.........................             3 000 000      3114 595,54            114 595,54          4
31033:      40 Autorekisterikeskuksen tulot - Bilregistercentra-
31034:          lens inkomster ...........................             330 000 000    335 030 876,21         5030 876,21           2
31035:      50 limatieteen laitoksen tulot - Meteorologiska insti-
31036:          tutets inkomster ..........................             62 000 000     50 093 569,22     -11 906 430,78           19
31037:      52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförvaltnings-
31038:          centralens inkomster.......................             72 930 000     72 327 027,22        -602 972,78
31039:      90 Ratamaksu - Banavgift ....................                1 000 000      1 000 000,00               0,00            0
31040: 
31041: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
31042:    NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRlMINISTE-
31043:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                     905846000      830 785 429,11     -75 060 570,89            8
31044:    02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta
31045:       palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiltsbelagd
31046:       service vid distriktsbyråer för företagstjänst .....       10 300 000      8262 283,44       -2 037 716,56           20
31047:    32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palve-
31048:       lutoiminnan tulot - lnkomster av patent- och
31049:       registerstyrelsens avgiltsbelagda service .......          69300000       69 296 214,30           -3 785,70           0
31050: 
31051: 
31052: 
31053: 
31054:  2 330244P
31055:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31056:                                                                                                                 sivu
31057: 12 Os.- Avd.                       Budgetens förverkligande år 1992                                             sida 18
31058: Luku- Kap.                                                   Talousarvio     Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
31059:                                                               Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
31060:     Mom.-Mom.
31061:                                                                                               Suurempi - Högre          %
31062:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
31063: 
31064:     33 Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot - Konsument-
31065:        forskningscentralens inkomster...............           1 000 000      1 006 745,80            6 745,80
31066:     34 Lisenssiviraston tulot - Licensverkets inkomster.       8652 000       7 640 498,65       -1 011 501,35       12
31067:     38 Mittatekniikan keskuksen tulot - lnkomster av
31068:        Centralen lör mätteknik ....................              400 000      1114 541,63            714 541,63     179
31069:     39 Teknillisen tarkastuskeskuksen tulot- Tekniska
31070:        kontrollcentralens inkomster .................         54 600 000     51 577 991,74       -3 022 008,26        6
31071:     40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologiska
31072:        forskningscentralens inkomster...............          24 000 000     22 873 948,19       -1126051,81          5
31073:     42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot- Sta-
31074:        tens tekniska forskningscentrals inkomster ......     570 000 000    506 883 908,02      --63116091,98        11
31075:     BO Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö-
31076:        ring frånstatens kämavfallshanteringsfond ......      120 000 000    108 379 129,79      -11620870,21         10
31077:     99 Kauppa- ja Jeollisuusministeriön hallinnonalan
31078:        muut tulot - Ovriga inkomster inom handels- och
31079:        industriministeriets förvaltningsområde .........      47 594 000     53 750 167,55         6156167,55        13
31080: 
31081: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
31082:    NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE-
31083:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                 1 996695 000   2 307 345 474,16      310 650 474,16      16
31084:    01 Sosiaali- ja terveysministeriön tulot - Social- och
31085:       hälsovårdsministeriets inkomster .............           5 700000        5823450,33            123 450,33       2
31086:    02 Sosiaali- ja terveyshallituksen tulot - Social- och
31087:       hälsostyrelsens inkomster................. :.            3 200 000       2 030 785,27      -1169 214,73        37
31088:    06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot -
31089:       Rättsskyddscentralens lör hälsovården inkomster.            20000         209 832,30           189 832,30     949
31090:    08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu-
31091:       tets inkomster ............................             68 000 000     50 618 402,14      -17 381 597,86       26
31092:    09 Lääkelaboratorion tulot - Läkemedelslaborato-
31093:       riets inkomster ...........................              3800 000        3 587184,31         -212815,69         6
31094:    10 Säteilyturvakeskuksen tulot- Strålsäkerhetscen-
31095:       tralens inkomster .........................             42475 000      40 717 421 ,03      -1 757 578,97        4
31096:    12 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in-
31097:       komster. ................................               64400 000      51 492 502,38      -12 907 497,62       20
31098:    13 Valtion päihdehuollon toimintayksiköiden tulot -
31099:       lnkomster av statens verksamhetsenheter för
31100:       missbrukarvård ...........................              21 600 000     10 806 876,26      -10 793123,74        50
31101:    14 Valtion mielisairaaloiden tulot - lnkomster av
31102:       statens sinnessjukhus......................            116 700 000    109191 977,39        -7 508 022,61        6
31103:    67 Lääkevalmisteiden ja lääkkeenomaisten tuottei-
31104:       den myyntilupatulot - lnkomster av försäljning-
31105:       stillstånd lör läkemedelspreparat och produkter av
31106:       läkemedelstyp ............................              21100000       22 452 980,00         1 352 980,00       6
31107:    92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkastning
31108:       av penningautomatföreningens verksamhet .....         1 095100 000   1 076 580 000,00     -18 520 000,00        2
31109:    98 Valtionapujen palautukset- Aterbäringar av stat-
31110:       sunderstöd ..............................              550 000 000    926 608 580,14       376 608 580,14      68
31111:    99 Sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonalan muut
31112:       tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso-
31113:       vårdsministeriets förvaltningsområde ..........          4600000         7 225 482,61        2 625482,61       57
31114: 
31115: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETSMI-
31116:    NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..........                  626 050 000    636 515 037,36        10 465 037,36       2
31117:                                       Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31118:                                                                                                                   sivu
31119: 12 Os.- Avd.                          Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       19
31120: Luku- Kap.                                                       Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
31121:                                                                   Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
31122:     Mom.-Mom.
31123:                                                                                                   Suurempi - Högre
31124:                                                                                                                                %
31125:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
31126: 
31127: 
31128:     03 Työsuojeluhallinnon tulot - Arbetarskyddsförvalt-
31129:        ningens inkomster ........................                  4 950 000       2 573 820,90      -2 376179,10            48
31130:     70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbäringar
31131:        av betalningar enligt lönegaranti. .............          598 000 000     572 273 975,35     -25 726 024,65             4
31132:     99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot- Övriga
31133:        inkomster inom arbetsministeriets förvaltningsom-
31134:        råde ...................................                   23100 000       61667 241,11        38 567 241,11          167
31135: 
31136: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- MIL-
31137:    JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ......                       25 600 000      71 314 143,10       45 714143,10           179
31138:    25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vatten- och
31139:       miljöförvaltningens inkomster ................               5 700 000      48 396 492,53       42 696 492,53          749
31140:    40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets inkoms-
31141:       ter .....................................                    1 800 000       3 308 571,80         1 508 571,80         84
31142:    60 Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
31143:       - Ersättningar för åtgärder för skydd mot miljö-
31144:       skador .................................                    17 000 000      17 507 794,85           507 794,85           3
31145:    99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot -
31146:       övriga inkomster inom miljöministeriets förvalt-
31147:       ningsområde .............................                    1100 000        2 101 283,92         1 001 283,92          91
31148: 39 MUUT SEKALAISET TULOT- ÖVRIGA INKOMS-
31149:    TER AV BLANDAD NATUR ....................                    1 324 050 000   1197 664 515,06    -126 385 484,94            10
31150:    01 Sakkorahat - Böter .......................                  290 000 000    278168148,64       -11831 851,36              4
31151:    02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja
31152:       veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä
31153:       määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter och
31154:       skattetillägg för försummad betalning av skatt in-
31155:       om utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ....    350 000 000     427 278 304,31       77 278 304,31           22
31156:    03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ...........                    100 000               0,00        -100000,00            100
31157:    04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
31158:       set - lndragning av utgiftsrester och reserverade
31159:       anslag ..................................                  353 950 000     171126 932,58     -182 823 067,42            52
31160:    05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk-
31161:       sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord
31162:       och inkomstbringande rättigheter .............              40 000 000      27 257 779,50     -12 742 220,50           32
31163:    07 Valtionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä-
31164:       Statsunderstödda institutioners ...............             34000000        59 082 953,08       25 082 953,08           74
31165:    08 Pysäköintivirhemaksut- Parkeringsbot. .......                2 000 000         818 279,39      -1181 720,61             59
31166:    09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
31167:       sosiaaliturvamaksut- Dag- och moderskapspen-
31168:       ningar samt socialskyddsavgifter som skall er-
31169:       läggas tili staten ..........................              220 000 000     206 951 514,21     -13 048 485,79             6
31170:    10 Muut sekalaiset tulot- Övriga inkomster av blan-
31171:       dad natur ...............................                   34 000 000      26 980 603,35      -7 019 396,65           21
31172:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31173:                                                                                                                    sivu
31174: 13 Os.- Avd.                         Budgetens förverkligande år 1992                                              sida       20
31175: Luku- Kap.                                                      Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
31176:                                                                  Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
31177:      Mom.-Mom.
31178:                                                                                                   Suurempi - Högre
31179:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
31180:                                                                                                                                 %
31181: 
31182: 
31183: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET- RÄN-
31184:    TEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINSTER. ..                    3804452 000     3 861 328 420,28        56 876 420,28
31185: 
31186: 01   KORKOTULOT- RÄNTEINKOMSTER. ..........                    3 182 552 000   3 317 825 936,64      135 273 936,64            4
31187:      04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på
31188:         statens lån tili alfärsverken ..................          85 752 000      82 304 989,60      -3 447 010,40             4
31189:      05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga lån ...        396800000       392 918 673,11      -3 881 326,89             1
31190:      07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ....      2 450 000 000   2 401 476 595,16     --48 523 404,84            2
31191:      08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ...        250000000       441125 678,77       191125 678,77            76
31192: 
31193: 03 OSINKOTULOT- DIVIDENDINKOMSTER ........                      375000000       294 602 483,64      -80 397 516,36            21
31194:    01 Osinkotulot valtionyhtiöistä - Dividendinkomster
31195:       av statsbolag ............................                370000 000      281176195,80        -88 823 804,20             24
31196:    02 Muut osinkotulot - Övriga dividendinkomster ...             5000000        13 426 287,84        8426 287,84             169
31197: 
31198: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK-
31199:    SET - INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄR-
31200:    SVERKS VINST .............................                   246900000       248 900 000,00          2 000000,00
31201:    01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - lntäkts-
31202:       föring av statens affärsverks vinst ............          246 900 000     248 900 000,00          2 000 000,00
31203:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31204:                                                                                                                sivu
31205: 14 Os.- Avd.                      Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       21
31206: Luku- Kap.                                                  Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
31207:                                                               Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
31208:     Mom.-Mom.
31209:                                                                                               Suurempi - Högre
31210:                                                                                                                                %
31211:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
31212: 
31213: 
31214: 14 LIIKETOIMINTAA HARJOITIAVATVALTION VIRAS-
31215:    TOT JA LAITOKSET- STATENS AFFÄRSDRIVAN-
31216:    DE ÄMBETSVERK OCH INRÄTININGAR ........ .                219 560 000     201 869 640,54      -17 690 359,46             8
31217: 
31218: 20 VALTION PUKUTEHDAS - STATENS BEKLÄD-
31219:    NADSFABRIK .............................. .
31220:    01 Valtion pukutehtaan käyttötulot- Statens bekläd-
31221:       nadsfabriks driftsinkomster ................. .        52 000 000      52000561,74
31222:       20. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster          52 000 000      52000561,74
31223:                          Käyttömenot - Driftsutgifter        48 700 000      48641123,43
31224:                         Käyttötalouden rahoituskate -
31225:                          Driftshushållningens finansie-
31226:                          ringsbidrag ............... .        3 300 000       3 359 438,31             59438,31            2
31227: 30 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP-
31228:    HANDLINGSCENTRAL. ...................... .
31229:     01 Hankintakeskuksen käyttötulot - Upphandlings-
31230:        centralens driftsinkomster .................. .      115900000        93 226 106,82
31231:        30. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster        115 900 000      93 226 106,82
31232:                           Käyttömenot - Driftsutgifter       85 000 000      69 426 789,06
31233:                           Käyttötalouden rahoituskate -
31234:                           Driftshushållningens finansie-
31235:                           ringsbidrag ............... .      30 900 000      23 799 317,76       -7 100 682,24            23
31236: 
31237: 40 VALTION MARGARIINITEHDAS- STATENS MAR-
31238:    GARINFABRIK ............................. .
31239:     01 Valtion margariinitehtaan käyttötulot - Statens
31240:        margarinfabriks driftsinkomster .............. .      30 350 000      10 266 095,88
31241:        40. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster         30 350 000      10 266 095,88
31242:                         Käyttömenot - Driftsutgifter         28 920 000      12 304 827,81
31243:                         Käyttötalouden rahoituskate -
31244:                         Driftshushållningens finansie-
31245:                         ringsbidrag ............... .         1 430 000                0,00      -1 430 000,00            100
31246: 
31247: 45 METSÄHALLITUS - FORSTSTYRELSEN ....... .
31248:     01 Metsähallituksen käyttötulot - Forststyrelsens
31249:        driflsinkomster .......................... .        1 234 000 000   1 285101177,02
31250:        45. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster       1 234 000 000   1 285 101177,02
31251:                         Käyttömenot - Driftsutgifter       1 059 580 000   1118 989 773,45
31252:                         Käyttötalouden rahoituskate -
31253:                         Driftshushållningens finansie-
31254:                         ringsbidrag ............... .       174 420 000     166 111 403,57       -8 308 596,43             5
31255: 47 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKETOI-
31256:    MINTA -    LANTBRUKETS FORSKNINGSCEN-
31257:    TRALS AFFÄlRSVERKSAMHET ................. .
31258:     01 Jokioisten siemenkeskuksen tulot - Jockis frö-
31259:        centrals inkomster ....................... .          12 950 000       7 926 516,36
31260:     02 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan tulot
31261:        - Centralens för utsädespotatis inkomster .....       16 578 000      15467199,37
31262:        47. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster         29528000        23 393 715,73
31263:                        Käyttömenot - Driftsutgilter          27218000        23 504 929,85
31264:                        Käyttötalouden rahoituskate -
31265:                        Driftshushållningens finansie-
31266:                        ringsbidrag ............... .          2 310 000                0,00       -2 310 000,00           100
31267:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31268:                                                                                                                sivu
31269: 14 Os.- Avd.                         Budgetens förverkligande år 1992                                          sida       22
31270: Luku- Kap.                                                      Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31271:                                                                   Budget        Bokslut       Bokslut - Budget
31272:     Mom.-Mom.
31273:                                                                                               Suurempi - Högre
31274:                                                                                                                            %
31275:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
31276: 
31277: 
31278: 60 TULOT LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN VAL-
31279:    TION VIRASTOJEN JA LAITOSTEN HALLINNASSA
31280:    OLEVAN VALTION OMAISUUDEN MYYNNISTÄ-
31281:    INKOMSTER VID FÖRYTTRING AV STATENS
31282:    EGENDOMI STATENS AFFÄRSDRIVANDE ÄMBET-
31283:    SVERKS OCH INRÄTTNINGARS BESITTNING ....                       7 200000     8 599 480,90         1 399 480,90          19
31284:     01 Liiketoimintaa ha~oittavien valtion virastojen ja lai-
31285:        tosten sekalai- set myyntitulot- Statens affärsdri-
31286:        vande ämbetsverks och inrättningars försäljning-
31287:        sinkomster av blandad natur ................               1 700 000    3 036 181,89         1 336181,89           79
31288:     02 Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-aluei-
31289:        den ja rakennusten myyntitulot - lnkomster vid
31290:        föryttring av markområden och byggnader i forst-
31291:        styrelsens besittning .......................              5 500 000    5 563 299,01            63 299,01
31292:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31293:                                                                                                                      sivu
31294: 15 Os.- Avd.                         Budgetens förverkligande år 1992                                                sida       23
31295: Luku- Kap.                                                        Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös • Talousarvio
31296:                                                                     Budget            Bokslut       Bokslut • Budget
31297:      Mom.-Mom.
31298:                                                                                                     Suurempi - Högre
31299:                                                                                                                                  %
31300:                                                                                                     Pienempi - Lägre (-)
31301: 
31302: 
31303: 15 LAINAT-LÅN .............................                   54 261 595 000    54 350 279 156,57       88 684 156,57            0
31304: 
31305: 01   VALTIOLLE TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT-
31306:      LÅN SOM ÅTERBETALAS TILL STATEN .........                  1 086 595 000     1172 053 339,69       85 458 339,69            8
31307:      02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille -
31308:         Aterbetalningar påstatens lån tili affärsverk .....      298 595 000       304 113 340,00         5518340,00             2
31309:      04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar på
31310:         övriga lån ...............................               788 000 000       867 939 999,69       79 939 999,69           10
31311: 
31312: 02 VALTION LAINANOTTO- STATENS UPPLÅNING.                      53175 000 000    53178 225 816,88          3 225 816,88           0
31313:    01 Nettolainanotto - Nettoupplåningen ..........            53175 000 000    53 178 225 816,88         3 225 816,88           0
31314: 
31315: 
31316: 
31317: 
31318:      TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO-
31319:      TALBELOPP................................                187 764 887 000   182 660 437137,65   -5 104 449 862,35            3
31320:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31321:                                                                                                         sivu
31322: 21 Pl. -Ht.                       Budgetens förverkligande år 1992                                      sida       24
31323: Luku- Kap.                                                Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
31324:                                                            Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
31325:      Mom.- Mom.
31326:                                                                                         Suurempi - Högre
31327:                                                                                                                     %
31328:                                                                                         Pienempi - Lägre (-)
31329: 
31330: 
31331: 21   TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLlKENS
31332:      PRESlDENT ................................           38 214 000    34 669 777,72      -3 544 222,28            9
31333: 
31334: 01   TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLlKENS
31335:      PRESlDENT ................................             1175 000     1119 985,26           -55014,74            5
31336:      01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden-
31337:         tens arvode och representationsanslag ........      1 050 000    1 050 000,00                  0,00         0
31338:      21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi-
31339:         tionsmedel ..............................             125 000       69 985,26          -55014,74           44
31340: 
31341: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA- REPUBLl-
31342:    KENS PRESlDENTS KANSLl ...................              37 039 000   33 549 792,46      -3 489 207,54            9
31343:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31344:       slagsanslag) .............................           14 360 000   12 665 350,15      -1 694 649,85           12
31345:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31346:       konsumtionsutgifler (Förslagsanslag) ..........       6105000      4 310 442,31      -1 794 557,69           29
31347:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
31348:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......     16 574 000   16 574 000,00                  0,00         0
31349:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31350:                                                                                                           sivu
31351: 22 PI.-Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       25
31352: Luku- Kap.                                                Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31353:                                                             Budget        Bokslut        Bokslut - Budget
31354:     Mom.-Mom.
31355:                                                                                          Suurempi - Högre
31356:                                                                                                                       %
31357:                                                                                          Pienempi - Lägre (-)
31358: 
31359: 
31360: 22 EDUSKUNTA - RIKSDAGEN ................. .              265 605 000   248 915 595,67     -16 689 404,33             6
31361: 
31362: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN .....                   82 083 000    76155 338,17       -5 927 661 ,83            7
31363:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31364:       slagsanslag) ............................ .          49 333 000    43 629 076,27      -5 703 923,73            12
31365:    02 Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) -
31366:       Riksdagsmännens dagspenningar (Förslagsan-
31367:       slag) .................................. .           19 550 000    18 357 823,49      -1192 176,51              6
31368:    20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
31369:       slag) .................................. .           13 200 000    14168 438,41            968438,41            7
31370: 
31371: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANSLI.                119499 000    112 614 552,29      -6 884 447,71             6
31372:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31373:       slagsanslag) ............................ .          60239 000     57172 318,57       -3 066 681 ,43            5
31374:    10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha)- Byggna-
31375:       ders drift (Förslagsanslag) ................. .       6 500 000     5 915 587,65        -584412,35              9
31376:    13 Ko~aukset (Siirtomääräraha) - Reparationer
31377:       (Reservationsanslag) ..................... .          3 000 000     3000 000,00                    0,00         0
31378:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31379:       konsumtionsutgifter(Förslagsanslag) .......... .     35 760 000    32 526 646,07      -3 233 353,93             9
31380:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskafl-
31381:       ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... .    14 000 000    14 000 000,00                   0,00         0
31382: 
31383: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVISO-
31384:    RERNA ................................... .              6 628 000     5 899 676,79        -728 323,21            11
31385:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31386:       slagsanslag) ............................ .           4 778000      4505 317,64          -272 682,36            6
31387:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31388:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... .      1 850 000     1 394 359,15        -455 640,85            25
31389: 
31390: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES- RIKSDAGENS
31391:    JUSTITIEOMBUDSMAN ...................... .              10 290 000     9 953 330,50        -336 669,50             3
31392:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31393:       slagsanslag) ............................ .           9270 000      9 006 070,68        -263 929,32             3
31394:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31395:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... .        920 000       847 259,82          -72 740,18            8
31396:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskafl-
31397:       ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... .       100000        100 000,00                   0,00         0
31398: 
31399: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL-
31400:    TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 NOR-
31401:    DISKA RÅDET ............................. .             12 682 000    11 505 356,44      -1176 643,56              9
31402:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31403:       slagsanslag) ............................ .           2 982 000     2 968 298,03          -13 701,97            0
31404:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31405:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... .      9 700 000     8 537 058,41      -1162 941,59             12
31406: 
31407: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIOTE-
31408:    KET...................................... .             18 592 000    17 265 453,97      -1 326 546,03             7
31409:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31410:       slagsanslag) ............................ .          13442000      12 220 043,20      -1 221 956,80             9
31411:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31412:                                                                                                            sivu
31413: 22 Pl. ·Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       26
31414: Luku· Kap.                                                  Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös • Talousarvio
31415:                                                               Budget       Bokslut        Bokslut • Budget
31416:     Mom.·Mom.
31417:                                                                                           Suurempi • Högre
31418:                                                                                                                        %
31419:                                                                                           Pienempi • lägre (-)
31420: 
31421: 
31422:     21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomäärära·
31423:        ha) - Anskaffning och inbindning av litteratur
31424:        ~eservationsanslag) ..................•....            2 300 000    2300 000,00                    0,00         0
31425:     29 uut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga
31426:        konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........        1 750 000    164541o,n           -104 589,23             6
31427:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff·
31428:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......       1100 000     1100 000,00                    0,00         0
31429: 
31430: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT- RIKSDAGENS ÖV·
31431:    RIGA UTGIFTER ............................                15831000     15 521 887,51         -309112,49             2
31432:    21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita
31433:       varten- Dispositionsmedel tili riksdagsgruppema
31434:       för gruppkansliema ........................            14 781 000   14 780 400,00              -600,00           0
31435:    22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy·
31436:       tettäväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av
31437:       lnterparlamentariska unionen ................           1 050 000      741 487,51         -308 512,49           29
31438:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31439:                                                                                                             sivu
31440: 23 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       27
31441: Luku- Kap.                                                  Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31442:                                                              Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
31443:      Mom.-Mom.
31444:                                                                                            Suurempi - Högre             %
31445:                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
31446: 
31447: 
31448: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ...........                   260 902 000   258168 719,48       -2 733 280,52
31449: 
31450: 01   VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ...........                  25 280 000    23 840 723,44      -1 439 276,56             6
31451:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31452:         slagsanslag) .............................           16 680 000    15 655 497,38      -1 024 502,62             6
31453:      20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
31454:         slag) ...................................             1 600 000     2172 181,50            572181,50           36
31455:      21 Ministeriöiden käyttövarat- Ministeriernas dispo-
31456:         sitionsmedel .............................            7 000 000     6 013 044,56        -986 955,44            14
31457: 
31458: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA- STATSRÅDETS
31459:    KANSLI ....................................               47 940 000    47 342 239,84         -597 760,16
31460:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31461:       slagsanslag) .............................             27 090 000    26 492 239,84        -597760,16              2
31462:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31463:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...       17 450 000    17 450 000,00                   0,00         0
31464:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
31465:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......        3400 000      3 400 000,00                   0,00         0
31466: 
31467: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO -          JUSTITIEKAN-
31468:    SLERSÄMBETET ............................                 11 906 000    12 026 732,65           120 732,65
31469:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31470:       slagsanslag) .............................             10315000      10 845 233,28           530 233,28           5 .
31471:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.          1 591 000     1181 499,37          -409 500,63           26
31472: 
31473: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO-
31474:    NEISTOT- STATSRÅDETS REPRESENTATIONS-
31475:    OCH ÄMBETSLOKALER ......................                  87 270 000    86 874 583,55         -395416,45             0
31476:    26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha)
31477:       -Representationslokaliteterna i anslutning tili Fi-
31478:       skartorpet (Förslagsanslag) .................           1 700 000     1 304 583,55         -395416,45            23
31479:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31480:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        2 070 000     2 070 000,00                   0,00         0
31481:    74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha)
31482:       - Statsrådets skyddsrum (Reservationsanslag) .         36 000 000    36 000 000,00                   0,00         0
31483:    76 Tasavallan Presidentin virka-asunnon rakennus-
31484:       työt (Siirtomääräraha)- Byggnadsarbeten på Re-
31485:       publikens Presidents tjänstebostad (Reservations-
31486:       anslag) .................................              47 500 000    47 500 000,00                   0,00         0
31487: 
31488: 27 POLIITTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - UN-
31489:    DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET ....                  71 915 000    71 915 000,00                   0,00         0
31490:    50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande av
31491:       partiverksamhet ..........................             71 915 000    71 915 000,00                   0,00         0
31492: 
31493:  99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT- STATSRÅ-
31494:     DETS ÖVRIGA UTGIFTER. ....................               16 591 000    16169440,00           -421 560,00            3
31495:     24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För-
31496:        slagsanslag) .............................             2 000 000     1 578 440,00         -421 560,00           21
31497:     25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha)
31498:        - J.V. Snellmans samlade verk (Reservations-
31499:        anslag) .................................              1 760 000     1 760 000,00                   0,00         0
31500:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31501:                                                                                                            sivu
31502: 23 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       28
31503: Luku- Kap.                                                  Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31504:                                                               Budget       Bokslut        Bokslut - Budget
31505:     Mom.-Mom.
31506:                                                                                           Suurempi - Högre
31507:                                                                                           Pienempi - Lägre (-)
31508:                                                                                                                        %
31509: 
31510: 
31511:     26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha) - Fin-
31512:        lands förvaltningshistoria (Reservationsanslag) ..     1 976 000    1 976 000,00                  0,00          0
31513:     27 Presidentti Risto Rytin muistomerkki (Siirtomäärä-
31514:        raha 2v) -        Monument över Risto Ryti
31515:        (Reservationsanslag 2år) ...................             450000       450000,00                   0,00          0
31516:     28 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuosi (Siirto-
31517:        määräraha) - Firandet av 75-årsminnet av Fin-
31518:        lands självständighetsförklaring (Reservations-
31519:        anslag) .................................             10 405 000   10 405 000,00                   0,00         0
31520:                                                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31521:                                                                                                                                                                                           sivu
31522: 24 Pl.- Ht.                                                       Budgetens förverkligande år 1992                                                                                        sida       29
31523: Luku- Kap.                                                                                                                              Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31524:                                                                                                                                           Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
31525:      Mom.-Mom.
31526:                                                                                                                                                                          Suurempi - Högre
31527:                                                                                                                                                                                                       %
31528:                                                                                                                                                                          Pienempi - Lägre (-)
31529: 
31530: 
31531: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
31532:    UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
31533:    DE ....................................... .                                                                                       4 166 960 000   4 085162 455,65      -a1 797 544,35             2
31534: 
31535: 01   ULKOASIAINHALLINTO -              UTRIKESFÖRVALT-
31536:      NINGEN .................................. .                                                                                       903310000       862 814 874,31      -40 495 125,69             4
31537:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
31538:         slagsanslag) ........................... ..                                                                                    512 555 000     505 398 084,01       -7156 915,99
31539:      22 Kansainvälinen tiedotustoiminta (Siirtomääräraha)
31540:                  lntemationell     informationsverksamhet
31541:         (Reservationsanslag) ..................... .                                                                                    21 750 000      21 750 000,00                    0,00         0
31542:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
31543:         Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .......                                                                        0   •       2 800 000       3289809,62             489 809,62          17
31544:      29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31545:         konsumtionsutgifter (Förslagsanslag)                                                  0   0   0   ••••            0   0   0    267620000       233 791 980,68      -33 828 019,32            13
31546:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
31547:         ning av inventarier (Reservationsanslag)                                                          0   •••••               0      11 785 000      11 785 000,00                   0,00         0
31548:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
31549:         gen (Reservationsanslag).                             0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   •   0   0   0   0   0   ••        40800000        40 800 000,00                    0,00         0
31550:      87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto-
31551:         määräraha) - Anskaffning av fastigheter och lo-
31552:         kaler (Reservationsanslag) .                              0   ••      0   0   0   0   0   0   0   0   ••••            0   0      46000000       46 000 000,00                    0,00         0
31553: 
31554: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ- INTER-
31555:    NATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE .                                                                          o   •••         o   o   2 534 700000    2 534 699 718,48             -281,52            0
31556:    22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) -        lnfor-
31557:       mationsverksamhet (Reservationsanslag)                                                                  0   0   0   0   ••          4400000         4400 000,00                    0,00         0
31558:    50 Avustukset kansalaisjä~estöjen kehitysyhteistyötä
31559:       koskevaan tiedotustoimintaan (Siirtomääräraha
31560:       2v) - Understöd för informationsverksamhet som
31561:       gäller medborgarorganisationemas utvecklingssa-
31562:       marbete (Reservationsanslag 2år) ...                                                        0   •   0   0   0   0   0   ••          4500000         4 500000,00                    0,00         0
31563:    66 Kehitysyhteistyötoiminta (Siirtomääräraha) - Ut-
31564:       vecklingssamarbete (Reservationsanslag) ...                                                                         0   0   0   2 525800000     2 525 799 718,48             -281,52            0
31565: 
31566: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - INDUSTRI-
31567:    ELLT UTVECKLINGSSAMARBETE                                                  o   o   o   o •••           0   o   o   o   o   o   •      51 400 000     42 440 000,00       -a 960 000,00            17
31568:    50 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
31569:       Oy:lle (Arviomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden
31570:       för lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab (Förslag-
31571:       sanslag)    0   0   ••••   0.   0   0   0   0   0   0   •••••               0   0   0.      0.      0   0.      0.      0   0     32 000000       23 040 000,00       -a 960 000,00            28
31572:    66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
31573:       kehitysmaiden kanssa (Siirtomääräraha) - Eko-
31574:       nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete
31575:       med utvecklingsländema (Reservationsanslag)                                                                             0   0       4400000         4400000,00                     0,00         0
31576:    88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n osake-
31577:       pääoman korottaminen (Siirtomääräraha) - Hö-
31578:       jande av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt
31579:       Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag)                                                                            0   0      15 000 000      15 000 000,00                   0,00         0
31580: 
31581: 50 YHTEISTYÖ ITÄ- JA KESKI-EUROOPAN MAIDEN
31582:    KANSSA - SAMARBETE MED ÖST- OCH CENT-
31583:    RALEUROPEISKA LÄNDER ..                                        o   ••      o   o   o   o   o   0   •   0   o   o   o   o   o   •     79700000        79 451 250,00          -248750,00             0
31584:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31585:                                                                                                                sivu
31586: 24 Pl. -Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                           sida       30
31587: Luku- Kap.                                                    Talousarvio    Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
31588:                                                                Budget         Bokslut         Bokslut - Budget
31589:     Mom.-Mom.
31590:                                                                                               Suurempi - Högre
31591:                                                                                                                             %
31592:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
31593: 
31594: 
31595:     61 Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian maiden
31596:        kanssa (Siirtomääräraha) - Samarbete med när-
31597:        liggande områden samt samarbete med de baltis-
31598:        ka ländema (Reservationsanslag) ............            14 000 000    14 000 000,00                    0,00         0
31599:     67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja ke-
31600:        hityspankin osakepääoman maksamisesta (Arvio-
31601:        määräraha) - Finlands andel i aktiekapitalet för
31602:        Europeiska återuppbyggnads- och utvecklings-
31603:        banken (Förslagsanslag) ...................             42 200 000    41 951 250,00         -248 750,00
31604:     68 Tavara-avun kuljetustuki (Siirtomääräraha) -
31605:        Stöd för varutransporter (Reservationsanslag) ...          500 000       500000,00                     0,00         0
31606:     69 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt (Siirto-
31607:        määräraha) - Multilaterala och bilaterala finansie-
31608:        ringsarrangemang (Reservationsanslag) .......           23 000 000    23 000 000,00                    0,00         0
31609: 
31610: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN              HALLINNONALAN
31611:    MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTERINOM UTRI-
31612:    KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE ...                   597 850 000   565 756 612,86      -32 093 387,14             5
31613:    02 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31614:       slagsanslag) .............................                9 780 000     9 931 027,92            151 027,92           2
31615:    21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis-
31616:       sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation vid
31617:       internationella konferenser (Förslagsanslag) ....        30 140 000    25 336 690,92       -4 803 309,08            16
31618:    22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot
31619:       (Siirtomääräraha 2v)- Utgifter för underhåll av de
31620:       finska övervakningsstyrkorna (Reservations-
31621:       anslag 2år) ..............................              223 275 000   223 275 000,00                    0,00         0
31622:    24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (Siirto-
31623:       määräraha 2v) - Deltagande i internationella kon-
31624:       ferenser (Reservationsanslag 2år) ............           29 250 000    29 250 000,00                    0,00         0
31625:    25 Kansainvälisten kokousten järjestäminen (Arvio-
31626:       määräraha) - Arrangerandet av internationella
31627:       möten (Förslagsanslag) ....................              58 250 000    58 725119,12             475119,12
31628:    26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
31629:       2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
31630:       (Reservationsanslag 2år) ...................              5 940 000     5 940 000,00                    0,00          0
31631:    27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät
31632:       menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för
31633:       internationellt samarbete (Förslagsanslag) ......         6 050 000     3 096 242,63        -2 953 757,37           49
31634:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31635:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........           2 900000      2 899 305,97             -694,03              0
31636:    50 Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd ......            5175000       5155 030,00            -19 970,00             0
31637:    51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen
31638:       (Arviomääräraha)- Understöd tili nödställda fins-
31639:       ka medborgare (Förslagsanslag) .............                290 000       266 882,35           -23117,65              8
31640:    66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää-
31641:       räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansie-
31642:       ringsandelar (Förslagsanslag) ................          226 700000    201 881 313,95      -24 818 686,05             11
31643:    93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua-
31644:       tioner (Förslagsanslag) .....................               100 000              0,00         -100000,00            100
31645:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31646:                                                                                                                 sivu
31647: 25 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       31
31648: Luku- Kap.                                                   Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
31649:                                                               Budget           Bokslut         Bokslut - Budget
31650:      Mom.-Mom.
31651:                                                                                                Suurempi - Högre
31652:                                                                                                                                 %
31653:                                                                                                Pienempi - Lägre (-)
31654: 
31655: 
31656: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
31657:    TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .....                2 243 764 000   2 236 848 592,88       -6 915 407,12             0
31658: 
31659: 01   OIKEUSMINISTERIÖ- JUSTITIEMINISTERIET....              106 859 000     106 719 489,90          -139510,10              0
31660:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31661:         slagsanslag) .............................           84 759000       84 935 381 ,85            176 381,85           0
31662:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
31663:         Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........       1 900 000       1 584108,05          -315 891,95            17
31664:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31665:         konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...     20 200 000      20 200 000,00                    0,00          0
31666: 
31667: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET- DE HÖGSTA DOM-
31668:    STOLARNA. ................................                63253 000        63 036 240,43         -216 759,57             0
31669:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31670:       slagsanslag) .............................             59 953 000      59 736 240,43          -216 759,57             0
31671:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31672:        konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        3 300 000       3 300 000,00                    0,00         0
31673: 
31674: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTTERNA .............                  134 867 000     136 221 102,65           1 354102,65
31675:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31676:       slagsanslag) .............................            103 535 000     104 889 102,65           1 354 102,65
31677:    21 Itä-Suomen hovioikeuden toiminta!)'lenot (Siirto-
31678:       määräraha 2v)- Omkostnader för Ostra Finlands
31679:       hovrätt (Reservationsanslag 2år) . ·............       23 532 ooo.      23 532 000,00                    0,00         0
31680:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
31681:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         7 800 000       7 800 000,00                    0,00         0
31682: 
31683: 25 LÄÄNINOIKEUDET- LÄNSRÄTTERNA ..........                    88 800 000      87 678 716,70       -1121 283,30
31684:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31685:       slagsanslag) .............................              79 300 000      78 178 716,70       -1121 283,30
31686:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31687:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         9 500 000       9 500 000,00                    0,00         0
31688: 30 ALIOIKEUDET- UNDERRÄTTERNA ............                  434 950 000     437 704 929,29           2 754 929,29
31689:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31690:       slagsanslag) .............................            373050000       375 804 929,29           2 754 929,29
31691:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31692:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        61 900 000      61 900 000,00                    0,00         0
31693: 
31694: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET - SPECIALDOMSTO-
31695:    LARNA ....................................                77 866000       74 661 909,28        -3 204 090,72             4
31696:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31697:       slagsanslag) .............................              69 766 000      66 561 909,28       -3 204 090,72             5
31698:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31699:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         8 100 000       8100 000,00                     0,00         0
31700: 
31701: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT - SÄRSKILDA
31702:    RÄTTSVÅRDSUTGIFTER .....................                  124 500 000     122 776 651,40       -1 723 348,60
31703:    22 Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomääräraha) -
31704:       Särskilda rättegångsutgifter (Förslagsanslag) ....      21 500 000      20 706 961 ,25         -793 038,75            4
31705:    50 Maksuton oikeudenkäynti (Arviomääräraha) - Fri
31706:       rättegång (Förslagsanslag) ..................         103000000        102 069 690,15          -930 309,85
31707:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31708:                                                                                                              sivu
31709: 25 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       32
31710: Luku- Kap.                                                    Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
31711:                                                                 Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
31712:     Mom.-Mom.
31713:                                                                                              Suurempi - Högre
31714:                                                                                                                          %
31715:                                                                                              Pienempi - Lägre (-)
31716: 
31717: 
31718: 46 SYYTIÄJÄNVIRASTOT- ÅKLAGARÄMBETENA ..                      33 926 000    33 799 015,97         -126984,03             0
31719:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31720:       slagsanslag) ............................ .              30726000      30 599 015,97        -126 984,03            0
31721:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31722:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...          3200 000      3 200 000,00                  0,00         0
31723: 
31724: 47 ULOSOTIOVIRASTOT- EXEKUTIONSVERKEN ..                      159 955 000   161 931 075,36         1 976 075,36
31725:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31726:       slagsanslag) ............................ .             121 257 000   123 233 075,36         1 976 075,36          2
31727:    21 Turun kaupunginvoudinviraston toimintamenot
31728:       (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för Åbo
31729:       stadsfogdeämbete (Reservationsanslag 2år) ....           11 098 000    11 098 000,00                  0,00         0
31730:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
31731:       konsumtionsutgitter (Reservationsanslag 2år) ...         27600 000     27 600 000,00                  0,00         0
31732: 
31733: 50 VANKEINHOITOLAITOS - FÅNGVÅRDSVÄSEN-
31734:    DET ..................................... .                899 358 000   899 358 000,00                  0,00         0
31735:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
31736:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .          707 299 000   707 299 000,00                  0,00         0
31737:    50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää-
31738:       däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomääräraha) -
31739:       Statsunderstöd för Kriminalvårdsföreningen för
31740:       uppgifter som grundar sig på lagstiftning (Förslag-
31741:       sanslag) ............................... .               30 325 000    30 325 000,00                  0,00         0
31742:    51 Valtionapu muun kriminaanhuoltotyön suorittami-
31743:       seen - Statsunderstöd för annat kriminalvårdsar-
31744:       bete .................................. .                18 500 000    18 500 000,00                  0,00         0
31745:    52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo-
31746:       jen perustamis- ja perusko~ausmenoihin (Siirto-
31747:       määräraha) - Statsunderstöd för Kriminalvårds-
31748:       föreningen för anläggnings- och grundreparation-
31749:       sutgitter för verksamhetsutrymmen (Reservations-
31750:       anslag) .............. , ................. .              2484000       2484 000,00                   0,00         0
31751:    74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää-
31752:       räraha) - Nybyggnader och grundreparationer
31753:       (Reservationsanslag) ..................... .             59 050 000    59 050 000,00                  0,00         0
31754:    75 Uudisrakennukset ja perusko~aukset avolaitostyö-
31755:       nä (Siirtomääräraha) - Nybyggnader och grund-
31756:       reparationer vilka utförs såsom arbete i öppen
31757:       anstalt (Reservationsanslag) ............... .           52 700000     52 700 000,00                  0,00         0
31758:    76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen (Siirto-
31759:       määräraha) - Sysselsättande av frigivna fångar
31760:       (Reservationsanslag) ..................... .              4600 000      4 600 000,00                  0,00         0
31761:    77 Työsiirtoloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha)
31762:       - Arbeten för arbetskolonier (Reservations-
31763:       anslag) ................................ .               23 500000     23 500 000,00                  0,00         0
31764:    79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) -
31765:       Jord- och vattenbyggen (Reservationsanslag) ...             900000        900 000,00                  0,00         0
31766: 
31767: 60 ERÄÄT VIRASTOT- VISSA VERK ............ .                   17 030 000    15 264 241,66       -1 765 758,34          10
31768:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar(För-
31769:       slagsanslag) ............................ .              11 430 000     9664241,66         -1 765 758,34          15
31770:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
31771:       konsumtionsutgitter (Reservationsanslag 2år) ...          5 600 000     5600000,00                    0,00         0
31772:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31773:                                                                                                          sivu
31774: 25 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1992                                       sida       33
31775: Luku- Kap.                                                Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31776:                                                            Budget        Bokslut        Bokslut - Budget
31777:     Mom.-Mom.
31778:                                                                                         Suurempi - Högre
31779:                                                                                                                      %
31780:                                                                                         Pienempi - Lägre (-)
31781: 
31782: 
31783: 70 VAALIT - VAL. .............................            31 200 000    28 738156,09       -2 461 843,91             8
31784:    21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För-
31785:       slagsanslag) .............................          31 200 000    28 738156,09       -2 461 843,91             8
31786: 
31787: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
31788:    MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM JUSTITIEMI-
31789:    NISTERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE .........              71200 000     68959064,15        -2 240 935,85             3
31790:    25 Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen (Siirtomää-
31791:       räraha 2v) - Utvecklande av förvaltningen och
31792:       personalen (Reservationsanslag 2år) ..........        4 200 000    4 200 000,00                   0,00         0
31793:    26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln-
31794:       ternationellt samarbete (Förslagsanslag) .......      6400 000     5 638 625,64        -761 374,36            12
31795:    27 Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha
31796:       2v) - Automatisk databehandling (Reservations-
31797:       anslag 2år) ..............................          32 800 000    32 800 000,00                   0,00         0
31798:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
31799:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........       7100 000     5 636 438,51      -1463561.49              21
31800:    50 Eräät avustukset- Vissa understöd ..........           700 000       684 000,00        -16 000,00              2
31801:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
31802:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......    20 000 000    20 000 000,00                   0,00         0
31803:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31804:                                                                                                                sivu
31805: 26 Pl. -Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       34
31806: Luku- Kap.                                                   Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
31807:                                                               Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
31808:      Mom. -Mom.
31809:                                                                                                Suurempi - Högre
31810:                                                                                                                            %
31811:                                                                                                Pienempi - Lägre (-)
31812: 
31813: 
31814: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- INRI-
31815:    KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....                  5 932 409 000   5 907 698 552,19     -24 710 447,81            0
31816: 
31817: 01   SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTERIET .              89 897 000      89 897 000,00                   0,00         0
31818:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
31819:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............         89 897 000      89 897 000,00                   0,00         0
31820: 
31821: 05 LÄÄNINHALLITUKSET- LÄNSSTYRELSERNA ....                   449240000       448196 276,74        -1 043 723,26            0
31822:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31823:       slagsanslag) .............................             235 786 000     234 760 562,12       -1025437,88              0
31824:    10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastighe-
31825:       ters drift (Förslagsanslag) ...................         22 219 000       22 200 714,62          -18285,38            0
31826:    21 Eräiden lääninhallitusten toimintamenot (Siirto-
31827:       määräraha 2v) - Omkostnader för vissa länssty-
31828:       relser (Reservationsanslag 2år) ..............         153 500 000      153 500 000,00                  0,00         0
31829:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31830:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         32 800 000      32 800 000,00                  0,00         0
31831:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2v) - An-
31832:       skaffning av inventarier (Reservationsanslag 2år).        4 935 000       4 935 000,00                  0,00         0
31833: 
31834: 06 VÄESTÖREKISTERIKESKUS- BEFOLKNINGSRE-
31835:    GISTERCENTRALEN .........................                   52 088 000      59 856 609,41         7 768 609,41         15
31836:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
31837:       slagsanslag) .............................               16188 000       16 299 741,13           111741,13
31838:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
31839:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........         15 600 000      23 256 868,28         7 656 868,28         49
31840:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
31841:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         20 300 000      20 300 000,00                  0,00         0
31842: 
31843: 07 REKISTERITOIMISTOT- REGISTERBYRÅERNA ..                    103 929 000     102 578 433,79       -1 350 566,21
31844:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
31845:       slagsanslag) .............................               66 829 000      65 709 218,84       -1119781,16             2
31846:    21 Eräiden rekisteritoimistojen toimintamenot (Siirto-
31847:       määräraha 2v) - Omkostnader för vissa register-
31848:       byråer (Reservationsanslag 2år) ..............           16 000 000      16 000 000,00                  0,00         0
31849:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
31850:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........          2000 000        1 769 214,95         -230785,05           12
31851:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31852:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         19100000        19 100 000,00                  0,00         0
31853: 
31854: 75 POLIISITOIMI- POLISVÄSENDET .............                2 809 730 000   2 815 635 523,86         5 905 523,86          0
31855:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
31856:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         2 713 600 000   2 713 596 202,33            -3 797,67          0
31857:    23 Poliisin erityismenot (Arviomääräraha) - Särskil-
31858:       da utgilter för polisen (Förslagsanslag) .........       64830000        70 739 321,53         5 909 321,53          9
31859:    74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha) - Vissa
31860:       byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ........            31 300 000      31 300 000,00                   0,00        0
31861: 
31862: BO PELASTUSHALLINTO -       RÄDDNINGSFÖRVALT-
31863:      NINGEN ...................................               117174 000      116 954 450,03         -219 549,97           0
31864:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31865:                                                                                                                  sivu
31866: 26 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                              sida       35
31867: Luku- Kap.                                                  Talousarvio         Tilinpäätös      Tilinpäätös- Talousarvio
31868:                                                              Budget               Bokslut        Bokslut - Budget
31869:     Mom. -Mom.
31870:                                                                                                  Suurempi - Högre
31871:                                                                                                                               %
31872:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
31873: 
31874: 
31875:     21 Koulutuksen toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)
31876:        - Omkostnader för utbildningen (Reservations-
31877:        anslag 2år) ..............................            56 919 000         56 919 000,00                   0,00         0
31878:     22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda utgift-
31879:        er (Förslagsanslag) ........................           7 288 000          7 070 044,43         -217 955,57            3
31880:     23 Muut P..elastushallinnon menot (Siirtomääräraha
31881:        2v)- Ovriga utgifter inom räddningsförvaltningen
31882:        (Reservationsanslag 2år) ...................           8 800 000          8 798 405,60            -1 594,40           0
31883:     31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan-
31884:        delar (Reservationsanslag 2år) ...............        30 167 000         30 167 000,00                   0,00         0
31885:     74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
31886:        gen (Reservationsanslag) ...................          14 000 000         14 000 000,00                   0,00         0
31887:     87 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistö! - Jordom-
31888:        råden, byggnader och fastigheter .............                     0               0,00                  0,00         0
31889: 
31890: 90 RAJAVARTIOLAITOS - GRÄNSBEVAKNINGSVÄ-
31891:    SENDET ...................................              1 002 600 000      1 002 599 767,50             -232,50           0
31892:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
31893:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         915 300 000        915 299 767,50              -232,50           0
31894:    70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha)
31895:       - Anskaffning av luft- och bevakningsfarkoster
31896:       (Reservationsanslag) ......................            58 600 000         58 600 000,00                   0,00         0
31897:    74 Rakentaminen (Siirtomääräraha) - Husbyggen
31898:       (Reservationsanslag) ......................            28 700 000         28 700 000,00                   0,00         0
31899: 
31900: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE JA ALUEELLINEN KEHIT-
31901:    TÄMINEN - UNDERSTÖD ÅT KOMMUNER OCH
31902:    DEN REGIONALA UTVECKLINGEN .............                1 297 931 000      1 263 091 254,00     -34 839 746,00            3
31903:    31 Kuntien yleiset valtionosuudet (Arviomääräraha)
31904:       - Allmänria statsandelar tillkommunerna (För-
31905:       slagsanslag) .............................            779 000 000        745 476 254,00      -33 523 746,00            4
31906:    32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomääräraha)
31907:       - Understöd åt kommunerna för kommunsam-
31908:       manslagning (Förslagsanslag) ...............                 1000                   0,00           -1 000,00          100
31909:    33 Kuntien verotulojen täydennys (Arviomääräraha)
31910:       - Komplettering av (Förslagsanslag) ..........        438 000 000        436 860 000,00       -1140 000,00             0
31911:    34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Understöd
31912:       tili kommunerna enligt prövning ..............         40 000 000         40 000 000,00                   0,00         0
31913:    43 Läänin kehittämisraha (Siirtomääräraha) - Regi-
31914:       onalt utvecklingsbidrag (Reservationsanslag) ....      40 000 000         40 000 000,00                   0,00         0
31915:    51 Valtionavustus eräille järjestöille - Statsunder-
31916:       stöd tili vissa organisationer .................          930 000            755 000,00         -175 000,00            19
31917: 
31918:  99 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
31919:     MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM INRIKESMINI-
31920:     STERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE ..........                   9 820 000          8 889 236,86        -930 763,14             9
31921:     25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
31922:        2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
31923:        (Reservationsanslag 2år) ...................            3 000 000          3 000 000,00                  0,00          0
31924:     26 Hallinnonalan erityismenot (Arviomääräraha) -
31925:        Särskilda utgifter inom förvaltningsområdet (För-
31926:        slagsanslag) .............................              6 820 000          5 889 236,86        -930 763,14            14
31927:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31928:                                                                                                                 sivu
31929: 27 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       36
31930: Luku -Kap.                                                   Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31931:                                                               Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
31932:      Mom.-Mom.
31933:                                                                                                Suurempi - Högre
31934:                                                                                                                             %
31935:                                                                                                Pienempi - Lägre (-)
31936: 
31937: 
31938: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
31939:    FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
31940:    DE ........................................              9 381 013 000   9 298 314 769,22     -82 698 230,78
31941: 
31942: 01   PUOLUSTUSMINISTERIÖ- FÖRSVARSMINISTE-
31943:      RIET ......................................              55 309 000      54 925 842,06         -383157,94
31944:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31945:         slagsanslag) .............................            42 187 000      42157 605,54            -29 394,46            0
31946:      21 Tutkimustoiminta (Siirtomääräraha)- Forskning-
31947:         sverksamhet(Reservationsanslag) ............           4570000          4570000,00                 0,00             0
31948:      29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.         7 882 000        7 528 236,52         -353763,48             4
31949:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
31950:         ning av inventarier (Reservationsanslag) .......         670000           670 000,00                  0,00          0
31951: 
31952: 12 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT ME-
31953:    NOT- FÖRSVAASMAKTENS AVLÖNINGS- OCH
31954:    ÖVRIGA UTGIFTER ..........................               3 353 314 000   3 263 856 728,81     -89 457 271 '19            3
31955:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
31956:       slagsanslag) .............................            3 032 954 000   2 945 804 075,28     -87149 924,72              3
31957:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
31958:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........          8360000         6 052 653,53      -2 307 346,47            28
31959:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
31960:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...       312 000 000     312 000 000,00                    0,00         0
31961: 
31962: 14 ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT - UNDER-
31963:    HÅLL AWÄRNPLIKTIGA ......................                 632 600 000     624 449 877,37        -8150 122,63
31964:    02 Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha)
31965:       - Dagspenningar och reservistlöner (Förslagsan-
31966:       slag) ...................................              202400000       202 081 752,17          -318247,83             0
31967:    20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
31968:       slag) ...................................               70 000 000       69 988 577,30          -11422,70             0
31969:    21 Muonitus (Arviomääräraha) - Proviantering (För-
31970:       slagsanslag) .............................             204 500 000      196 716 560,40       -7 783 439,60            4
31971:    22 Vaatetus ja puhtaanapito (Siirtomääräraha) -
31972:       Beklädnad, tvätt och hygien (Reservationsanslag).      124 000 000     124 000 000,00                    0,00         0
31973:    23 Terveydenhuolto (Arviomääräraha)- Hälsovård
31974:       (Förslagsanslag) ..........................             31 700 000       31 662 987,50          -37012,50             0
31975: 
31976: 25 PUOLUSTUSMATERIAALIN HANKINTA- JA KÄYT-
31977:    TÖMENOT- UTGIFTER FÖR FÖRNYANDE OCH
31978:    ANVÄNDNING AV FÖRSVARS- MATERIAL .......                 4288000000      4 293 219 967,90         5 219 967,90           0
31979:    16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha)
31980:       - Anskaffning av försvarsmaterial (Reservations-
31981:       anslag) .................................             2 837 000 000   2 837 000 000,00                   0,00         0
31982:    17 Uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha)
31983:       - Fömyande av utmönstrad utrustning (Förslag-
31984:       sanslag) ................................                 8000000        13 219 967,90         5 219 967,90          65
31985:    24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärä-
31986:       raha) - Användning och underhåll av utrustning
31987:       (Reservationsanslag) ......................           1 443 000 000   1 443 000 000,00                   0,00         0
31988: 
31989: 27 KIINTEISTÖMENOT- UTGIFTER FÖR FASTIGHE-
31990:    TER ......................................                795 000 000     804 552 047,62          9 552 047,62
31991:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
31992:                                                                                                              sivu
31993: 27 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       37
31994: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
31995:                                                               Budget          Bokslut       Bokslut - Budget
31996:     Mom.-Mom.
31997:                                                                                             Suurempi • Högre
31998:                                                                                                                          %
31999:                                                                                             Pienempi • Lägre (-)
32000: 
32001: 
32002:     10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastighe·
32003:        ters drift (Förslagsanslag) ...................       357 000 000   366 552 047,62         9 552 047,62           3
32004:     13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden ko~aus
32005:        ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Reparation
32006:        och underhåll av byggnader, militärområden och
32007:        -anläggningar (Reservationsanslag) ...........         95 000 000    95 000 000,00                   0,00         0
32008:     74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää·
32009:        räraha) - Nybyggnader och grundförbättringar
32010:        (Reservationsanslag) ..............•.......           176 000 000   176 000 000,00                   0,00         0
32011:     75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
32012:        bättringar (Reservationsanslag) ....•.........         90 000 000    90 000 000,00                   0,00         0
32013:     n Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siirto-
32014:        määräraha) - Byggnadsarbeten på militära om-
32015:         råden och anläggningar (Reservationsanslag) .•.       64 000 000    64 000 000,00                   0,00         0
32016:     87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära-
32017:        ha 2v) - lnköp och expropriation av fastigheter
32018:         (Reservationsanslag 2år) ...................          13 000 000    13 000 000,00                   0,00         0
32019: 
32020: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTOIMINTA
32021:    - INTERNATIONELL FREDSBEVARANDE VERK·
32022:    SAMHET ...............................•...                 95480000      95 480 000,00                   0,00         0
32023:    21 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja sotilas-
32024:       tarkkailijatehtävät (Siirtomääräraha) - Bered-
32025:       skaps- och militärobservatörsuppgifter i den freds-
32026:       bevarande verksamheten (Reservationsanslag) ..          14 680 000    14 680 000,00                   0,00         0
32027:    22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varus-
32028:       tamismenot (Siirtomääräraha 2v) - De finska
32029:       övervakningsstyrkomas förvaltnings- och utrust-
32030:       ningsutgifter (Reservationsanslag 2år) .........        80800000      80 800 000,00                   0,00         0
32031: 
32032: 90 VALTION PUKUTEHDAS - STATENS BEKLÄD-
32033:    NADSFABRIK ...............................
32034:    21 Valtion pukutehtaan käyttömenot (Arviomäärära-
32035:       ha) - Statens beklädnadsfabriks driftsutgifter
32036:       (Förslagsanslag) ..........................             48700000      48 641123,43
32037:       90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter            48700000      48 641123,43
32038:                        Käyttötulot - Driftsinkomster          52 000 000    52000561,74
32039: 
32040:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
32041:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......        2200000       2200000,00                     0,00         0
32042:        90. Luku -Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
32043:                         gifter                                 2200000       2200 000,00                    0,00         0
32044: 
32045: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN     HALLINNONALAN
32046:    MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM FÖR-
32047:    SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE.                   159110000     159 630 305,46           520 305,46           0
32048:      02 Työrajoilleisien palkkaukset (Arviomääräraha) -
32049:         Arbetshandikappades avlöning (Förslagsanslag) .       80 100 000    80 086 719,96          -13280,04             0
32050:      21 Metsätaloustoiminta (Arviomääräraha) - Skogs-
32051:         hushållnings verksamhet (Förslagsanslag) ......       17 500 000    16 417 031,25       -1 082 968,75            6
32052:      40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur-
32053:         makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfallser-
32054:         sättningar på grund av olyckan vid Lappo patron-
32055:         fabrik (Förslagsanslag) .....................            310 000       310 000,00                   0,00         0
32056:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32057:                                                                                                            sivu
32058: 27 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                       sida       38
32059: Luku- Kap.                                                   Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
32060:                                                               Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
32061:     Mom. -Mom.
32062:                                                                                            Suurempi - Högre
32063:                                                                                                                         %
32064:                                                                                            Pienempi- Lägre (-)
32065: 
32066: 
32067:     50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen -
32068:        Understödjande av försvarsorganisationers verk-
32069:        samhet .................................                2 000 000    2 000 000,00                  0,00         0
32070:     51 Korvaus sotilasilmailun lentokenttä- ja lennonvar-
32071:        mistuspalvelujen tuottamisesta (Siirtomääräraha)
32072:        - Ersättning för produktion av flygfälts- och flyg-
32073:        säkerhetstjänster för den militära luftfarten
32074:        (Reservationsanslag) ......................            59 000 000   59 000 000,00                  0,00         0
32075:     93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue-
32076:        ringar (Förslagsanslag) .....................             200 000    1 816 554,25         1616554,25           808
32077:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32078:                                                                                                                   sivu
32079: 28 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                              sida       39
32080: Luku- Kap.                                                      Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
32081:                                                                  Budget             Bokslut       Bokslut - Budget
32082:      Mom.-Mom.
32083:                                                                                                   Suurempi - Högre
32084:                                                                                                                               %
32085:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
32086: 
32087: 
32088: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
32089:    FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .                   25 373 437 000   25 219 308 901,85    -154128 098,15
32090: 
32091: 01   VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINISTE-
32092:      RIET ..................................... .               101146 000       101146 000,00                   0,00         0
32093:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
32094:         nader (Reservationsanslag 2år) ............. .          101 046 000      101 046 000,00                  0,00         0
32095:      88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
32096:         skaffning av aktier (Reservationsanslag) ...... .           100 000          100 000,00                  0,00         0
32097: 
32098: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS-
32099:    STATENS EKONOMISKA FORSKNINGSCENTRAL.                         19 633 000       19 599 304,53          -33 695,47           0
32100:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32101:       slagsanslag) ............................ .                12710000         12691291,64            -18708,36            0
32102:    22 Tutkimustoiminta (Siirtomääräraha 2v) - Forsk-
32103:       ningsverksamhet (Reservationsanslag 2år) .....              1 700 000        1700 000,00                 0,00           0
32104:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.              5223 000         5 208 012,89          -14987,11            0
32105: 
32106: 05 VALTIOKONTTORI- STATSKONTORET ....... .                      471 538 000      476 541 464,36         5 003 464,36
32107:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
32108:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .           232 508 000       232 506 326,00           -1674,00            0
32109:    25 Valtionhenkilöstöjä~estelyt ja uudelleensijoitus
32110:       (Siirtomääräraha 2v) - Statens personalarrange-
32111:       mang och omplaceringar (Reservationsanslag
32112:       2år) ................................... .                 15 350 000       15 350 000,00                  0,00         0
32113:    50 Eräät valtionmaksamat korvaukset (Arviomäärära-
32114:       ha) - Ersättningar som belalas av staten (För-
32115:       slagsanslag) ............................ .               213 530 000      218 494 598,61         4 964 598,61          2
32116:    88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha)- An~
32117:       skaffning av aktier (Reservationsanslag) ...... .          10 000 000       10 000 000,00                  0,00         0
32118:    95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha)
32119:       - Tryggande av statens fordringar (Förslagsan-
32120:       slag) .................................. .                    150 000          190 539,75            40 539,75         27
32121: 
32122: 07 ELÄKKEET- PENSIONER ................... .                 11 125 800 000   11 056 510 819,81     -69289180,19
32123:    05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, hautausavut
32124:       sekä kuntoutusmenot (Arviomääräraha) - Ordi-
32125:       narie pensioner, familjepensioner, begravningsh-
32126:       jälp samt rehabiliteringsutgifter (Förslagsanslag) .   10 542100 000    10 528 376 563,77     -13 723 436,23            0
32127:    06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra
32128:       pensioner (Förslagsanslag) ................ .             139 200 000      130 997 406,89       -8 202 593,11           6
32129:    07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga
32130:       pensionsutgifter (Förslagsanslag) ............ .          147 500 000      100 372 029,15     --47127 970,85           32
32131:    61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomääräraha)-
32132:       Ränta tili statens pensionsfond (Förslagsanslag) .        297 000 000      296 764 820,00         -235180,00            0
32133: 
32134:  10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO -
32135:     STATENS REVISIONSVERK .................. .                   24 199 000       23 485 276,89         -713 723,11           3
32136:     01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32137:        slagsanslag) ............................ .               21 273 000       20 766104,39          -506 895,61           2
32138:     29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
32139:        konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... .           2 926 000        2 719 172,50         -206827,50            7
32140:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32141:                                                                                                                 sivu
32142: 28 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       40
32143: Luku- Kap.                                                     Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös -Talousarvio
32144:                                                                 Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
32145:     Mom.-Mom.
32146:                                                                                                 Suurempi - Högre
32147:                                                                                                                             %
32148:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
32149: 
32150: 
32151: 18 VEROHALLINTO- SKATTEFÖRVALTNINGEN ....                     1 656117 000   1 570 471 015,79     -85 645 984,21            5
32152:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32153:       slagsanslag) ............................ .             1136 854 000   1122 005 704,64      -14 848 295,36
32154:    21 Korot ja tiedonsiirtopalkkiot (Arviomääräraha) -
32155:       Räntor och dataöverföringsprovisioner (Förslag-
32156:       sanslag) ............................... .               200 000 000    129 202 311,15      -70 797 688,85           35
32157:    22 Veroluokitus (Siirtomääräraha) - Skatteklassifi-
32158:       cering (Reservationsanslag) ................ .            30274000       30 274 000,00                   0,00         0
32159:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
32160:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         288 989 000    288 989 000,00                   0,00         0
32161: 
32162: 37 ERÄÄT HINNANEROKORVAUKSET- VISSA PRIS-
32163:    SKILLNADSERSÄTTNINGAR. ................. .                  390 000 000    445 000 000,00         55 000 000,00         14
32164:    40 Jalostettujan elintarviketeollisuustuotteiden raaka-
32165:       aineiden hinnanerokorvaukset (Arviomääräraha)
32166:       - Prisskillnadsersättningar för råvaror tili förädla-
32167:       de livsmedelsindustriprodukter (Förslagsanslag) .        390 000 000    445 000 000,00         55 000 000,00         14
32168: 
32169: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNALLE
32170:    - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDSKAPET
32171:    ÅLAND ................................... .                 660770000      665 324 717,23          4 554 717,23
32172:    30 Verotaloudellinen tasoitus (Arviomääräraha) -
32173:       Skattefinansiell utjämning (Förslagsanslag) .....        658000000      662 554 717,23          4 554 717,23
32174:    32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen
32175:       .:.__ Ersättning för bortfall av kommunalskatt .....       2 070 000       2070000,00                    0,00         0
32176:    40 Mantereen ja Ahvenanmaan välisten tavarakulje-
32177:       tusten kuljetuskustannusten tasaaminen (Siirto-
32178:        määräraha) - Utjämning av varutransportkostna-
32179:       der mellan fastlandet och Åland (Reservations-
32180:        anslag) ................................ .                  700000          700000,00                   0,00         0
32181: 
32182: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET ................ .                 502 951 000     502 951 000,00                  0,00         0
32183:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
32184:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .           500134 000      500 134 000,00                  0,00         0
32185:    66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi-
32186:       tysapu (Siirtomääräraha) - Utvecklingshjälp som
32187:       styrs via en internationell tullorganisation
32188:       (Reservationsanslag) ..................... .                 217 000         217 000,00                  0,00         0
32189:    74 Tullitalojen rakentaminen (Siirtomääräraha) -
32190:       Tullhusbyggen (Reservationsanslag) ......... .             2 600 000       2600000,00                    0,00         0
32191: 
32192: 50 SUOMEN RAHAPAJA- MYNTVERKET 1 FINLAND.                      171 015 000     147 262 962,70     -23 752 037,30           14
32193:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
32194:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .            30 315 000      30 131198,40          -183801,60
32195:    22 Raaka-aineet (Arvio määräraha)- Råämnen (För-
32196:       slagsanslag) ............................ .               98 000 000      74 431 914,30     -23 568 085,70           24
32197:    95 Vanhan vaihtorahan lunastaminen Suomen Pan-
32198:       kilta (Arviomääräraha) - lnlösen av gammalt vä-
32199:       xelmynt från Finlands Bank (Förslagsanslag) ....          42700000        42 699 850,00             -150,00           0
32200: 
32201: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN .....                     184 879 000     181 247 850,26       -3 631149,74            2
32202:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
32203:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .           156 959 000     156 959 000,00                  0,00         0
32204:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32205:                                                                                                           sivu
32206: 28 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                       sida       41
32207: Luku- Kap.                                                 Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
32208:                                                              Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
32209:     Mom.-Mom.
32210:                                                                                           Suurempi - Högre
32211:                                                                                                                           %
32212:                                                                                           Pienempi - Lägre (-)
32213: 
32214: 
32215:     28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32216:        Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .   27 920 000    24 288 850,26       -3 631 149,74           13
32217: 
32218: 54 PANKKITARKASTUSVIRASTO- BANKINSPEKTIO-
32219:    NEN ..................................... .              22 585 000   22 499 379,02          -85620,98             0
32220:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32221:       slagsanslag) ............................ .           14 510 000    14 424 379,02         -85620,98
32222:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
32223:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...       7 245 000     7245000,00                    0,00         0
32224:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2v) - An-
32225:       skaffning av inventarier (Reservationsanslag 2år).       830 000       830 000,00                  0,00         0
32226: 
32227: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖRVALT-
32228:    NINGEN .................................. .             542 513 000   508 662 316,05     -33 850 683,95            6
32229:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32230:       slagsanslag) ............................ .          506 738 000   474118 039,80      -32 619 960,20            6
32231:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.        32175 000     31148 430,58       -1 026 569,42            3
32232:    70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier..       3 600 000     3 395 845,67       -204154,33              6
32233: 
32234: 64 ERÄÄT VALTION KIINTEISTÖMENOT- STATENS
32235:    FASTIGHETSUTGIFTER ..................... .              993190 000    993191 799,14              1 799,14          0
32236:    10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
32237:       ters drift (Förslagsanslag) .................. .     330 000 000   335 995 079,48         5 995 079,48          2
32238:    11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamatto-
32239:       mat vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförutsed-
32240:       dahyresutgifter för statens ämbetsverk och inrätt-
32241:       ningar (Förslagsanslag) ................... .          4 000 000     2 684 774,26      -1 315 225,74           33
32242:    13 Ko~aukset (Siirtomääräraha) - Reparationer
32243:       (Reservationsanslag) ..................... .         283 790 000   283 790 000,00                  0,00         0
32244:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32245:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .      4 000 000     2 321 945,40      -1 678 054,60           42
32246:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
32247:       ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... .     19 000 000    19 000 000,00                  0,00         0
32248:    76 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion talonra-
32249:       kennusten suunnittelu ja koerakentaminen (Siirto-
32250:       määräraha) - Byggande av ämbetshus samt pla·
32251:       neringav statens husbyggen och experimentellt
32252:       byggande (Reservationsanslag) .............•         252 400 000   249 400 000,00      -3 000 000,00
32253:    87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi-
32254:       nen (Siirtomääräraha)- Anskaffning av fastighe·
32255:       ter och bostadsaktier (Reservationsanslag) •.•..     100 000 000   100 000 000,00                  0,00         0
32256: 
32257: 70 VALTIONHALLINNON KEHITIÄMISKESKUS -
32258:    STATENS UTVECKLINGSCENTRAL .......•..•.•                 40 843 000    40 843 000,00                  0,00         0
32259:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost·
32260:       nader (Reservationsanslag 2år} •••••...•.••••         32 943 000    32 943 000,00                  0,00         0
32261:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg•
32262:       gen (Reservationsanslag) .••••.•••••••••••••           7 900 000     7 900 000,00                  0,00         0
32263: 
32264: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKI·
32265:      LÖSTÖHALLINNON TUKITOIMeT- FÖRNVANDE
32266:      AV FÖRVALTNINGEN OCH VISSASTÖDÅTGÄR·
32267:      DER 1PERSONALADMINISTRATIONEN ••••••.•••               64 033 000    58 324 775,57      -5 708 224,43            9
32268:                                       Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32269:                                                                                                                      sivu
32270: 28 Pl.- Ht.                           Budgetens förverkligande år 1992                                               sida       42
32271: Luku- Kap.                                                       Talousarvio   Tilinpäätös          Tilinpäätös - Talousarvio
32272:                                                                    Budget        Bokslut            Bokslut - Budget
32273:      Mom.-Mom.
32274:                                                                                                     Suurempi - Högre
32275:                                                                                                                                   %
32276:                                                                                                     Pienempi - Lägre (-)
32277: 
32278: 
32279:      02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha) -
32280:         Vissa andra löner och arvoden (Förslagsanslag) .           6 583 000    2261 276,93            -4 321 723,07            66
32281:      20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha)
32282:         -     Utvecklings- och utbildningsverksamhet
32283:         (Reservationsanslag) ..................... .              11 700 000   11 700 000,00                        0,00         0
32284:      21 Virastojen kehittämistoiminnan erityismenot (Ar-
32285:         viomääräraha) - Särskilda utgifter för ämbetsver-
32286:         kens utvecklingsverksamhet (Förslagsanslag) ...            2 000 000      642 127,64            -1 357 872,36           68
32287:      23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha) -
32288:         Främjande av arbetarskyddet (Reservations-
32289:         anslag) ................................ .                 6 960 000    6 960 000,00                        0,00         0
32290:      24 Henkilöstöruokailun järjestäminen (Siirtomäärära-
32291:         ha) -       Anordnande av personalmåltider
32292:         (Reservationsanslag) ..................... .               8300000      8 300 000,00                        0,00         0
32293:      60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista
32294:         menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av
32295:         utgiftema på grund av utbildnings- och avgångs-
32296:         bidragsfonden (Förslagsanslag) ............. .            28 490 000   28 461 371,00               -28 629,00             0
32297: 
32298: 81   ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT
32299:      MENOT- VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDELAS
32300:      ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDEN ........... .                     12 000 000   12 899 883,78                899 883,78            7
32301:      74 Talonrakennushankkeiden         kustannusarvioiden
32302:         tarkistuksista aiheutuvat menot (Arviomääräraha)
32303:         - Utgifter föranlädda av justeringar av kostnads-
32304:         kalkyler för husbyggnadsprojekt (Förslagsanslag).          4000000      1110 000,00             -2 890 000,00           72
32305:      95 Lakiin tai asetukseenperustuvat menot, joita var-
32306:         ten menoarvioon ei ole erikseen merkitty määrä-
32307:         rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller författning
32308:         grundade utgifter för vilka särskilt anslag icke ingår
32309:         i utgiftsstaten (Förslagsanslag) .............. .          2000000      2 062 524,36                  62 524,36           3
32310:      96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda ut-
32311:         gifter .................................. .                1 000000                  0,00       -1 000 000,00           100
32312:      97 Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskrivningar
32313:         (Förslagsanslag) ......................... .               4 000 000    9 647 937,49              5 647 937,49          141
32314:      98 Eräät virastojen hoitomenot (Arviomääräraha) -
32315:         Vissa förvaltningsutgifter för ämbetsverken (För-
32316:         slagsanslag) ............................ .                1 000 000       79 421,93              -920 578,07            92
32317: 
32318: 82 POSTIPANKKI OY- POSTSANKEN AB ........ .                        5 000 000    5000000,00                          0,00          0
32319:    43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio-
32320:       määräraha}- Kreditförlustersättning tili Postban-
32321:       ken Ab (Förslagsanslag) ................... .                5 000 000    5000000,00                          0,00          0
32322: 
32323: 83 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT -INTER-
32324:    NATIONELLA FINANSINSTITUT ............... .                    18 900 000   18312867,12                -587 132,88             3
32325:    66 Suomen maksuosuus Kansainvälisen Jälleenra-
32326:       kennuspankin osakepääoman korottamisesta (Ar-
32327:       viomääräraha)- Finlands betalningsandel i höj-
32328:       ningen av lntemationella Ateruppbyggnadsban-
32329:       kens aktiekapital (Förslagsanslag) ........... .            12 600 000   12 803 462,12                 203462,12            2
32330:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32331:                                                                                                                 sivu
32332: 28 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       43
32333: Luku- Kap.                                                    Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
32334:                                                                Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
32335:     Mom.-Mom.
32336:                                                                                                 Suurempi - Högre
32337:                                                                                                                             %
32338:                                                                                                 Pienempi- Lägre (-)
32339: 
32340: 
32341:     68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön
32342:        osakepääoman korottamisesta (Arviomääräraha)
32343:        - Finlands andel i höjningen av lnternationella
32344:        finansieringsbolagets aktiekapital (Förslagsan-
32345:        slag) .................................. .               6 300 000        5 509 405,00        -790 595,00           13
32346: 
32347: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR-
32348:    DISKA FINANSINSTITUT ..................... .                 8 780 000        8 851 292,97            71 292,97
32349:    68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö-
32350:       rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha)
32351:       -Finlands betalningsandel av det nordiska miljö-
32352:       finansieringsbolagets kapital (Förslagsanslag) ...        7 500 000        7 612 529,00           112 529,00          2
32353:    69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahasten pää-
32354:       omasta (Arviomääräraha) - Finlands betalning-
32355:       sandel i Västnordenfonden (Förslagsanslag) ....            1 280 000       1 238 763,97         -41236,03             3
32356: 
32357: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN -INFRIANDE AV
32358:    FÖRBINDELSER ........................... .                  55 000 000      55 265 747,75            265 747,75          0
32359:    66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si-
32360:       toumusten lunastaminen (Arviomääräraha) - ln-
32361:       friande av förbindelser som avgivits tili intematio-
32362:       nella finansinstitut (Förslagsanslag) .......... .       55000 000       55 265 747,75            265 747,75          0
32363: 
32364: 
32365: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO- JU-
32366:    BILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄN-
32367:    DIGHET .................................. .                 30 000 000      30 000 000,00                   0,00         0
32368:    60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan
32369:        rahoittaminen - Finansiering av den verksamhet
32370:        som jubileumsfonden för Finlands självständighet
32371:        bedriver ............................... .              30000000        30 000 000,00                   0,00         0
32372: 
32373: 
32374: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAKAUTIAMINEN -
32375:    STABILISERING AV FINANSMARKNADEN ....... .                8 180 000 000   8 180 000 000,00                  0,00         0
32376:    50 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja ta-
32377:       kausten hoitomenoihin (Arviomääräraha) - Er-
32378:       sättning tili statens säkerhetsfond för utgifter för
32379:       skötsel av Iän och säkerheter (Förslagsanslag) ..       180 000 000     180 000 000,00                   0,00         0
32380:    88 Pääomasijoitukset talletuspankkeihin (Siirtomää-
32381:       räraha) - Kapitalplaceringar i depositionsbanker
32382:       (Reservationsanslag) ..................... .           8 000 000 000   8 000 000 000,00                  0,00         0
32383: 
32384:  99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN            HALLINNONALAN
32385:     MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FI-
32386:     NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE ..                   92 545 000       95 917 428,88         3 372 428,88          4
32387:     21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto-
32388:        määräraha 2v) - Statenspensionsnämnds om-
32389:        kostnader (Reservationsanslag 2år) .......... .           1 325 000       1 325 000,00                  0,00         0
32390:     40 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoaineen hin-
32391:        taan sisältyvän liikevaihtoveron korvaaminen (Ar-
32392:        viomääräraha) - Ersättande av den omsättning-
32393:        sskatt som ingår i bränslepriset för den utländska
32394:        lastbilstrafiken (Förslagsanslag) ............. .       11 000 000       13 265 787,00         2 265 787,00         21
32395:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32396:                                                                                                            sivu
32397: 28 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                       sida       44
32398: Luku-Kap.                                                    Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös ·Talousarvio
32399:                                                               Budget        Bokslut        Bokslut - Budget
32400:     Mom.-Mom.
32401:                                                                                            Suurempi • Högre
32402:                                                                                            Pienempi • Lägre (-)
32403:                                                                                                                        %
32404: 
32405: 
32406:     41 Valtionavustus uusien kuorma-autojen ja niiden
32407:        perävaunujen hankintaan (Arviomääräraha) -
32408:        Statsunderstöd för anskaffning av nya lastbilar och
32409:        deras släpvagnar (Förslagsanslag) ............        50000 000     50 000 000,00                  0,00         0
32410:     50 Korvaus Sotainvalidien Veljesliitolle- Ersättning-
32411:        ar åt Krigsinvalidemas Brödraförbund .........            220 000      217 619,80           -2 380,20
32412:     51 Eräät avustukset (Arviomääräraha) - Vissa un-
32413:        derstöd (Förslagsanslag) ...................            6 000 000    6000000,00                    0,00         0
32414:     58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen - Stöd-
32415:        jande av vissa kulturevenemang .............            2 000 000    1325 309,00         -674691,00            34
32416:     61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut
32417:        verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse
32418:        från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ...   22 000 000    23 783 713,08         1 783 713,08          8
32419:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32420:                                                                                                                     sivu
32421: 29 Pl. -Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                                sida       45
32422: Luku- Kap.                                                      Talousarvio       Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
32423:                                                                  Budget             Bokslut        Bokslut - Budget
32424:      Mom.-Mom.
32425:                                                                                                    Suurempi - Högre
32426:                                                                                                                                 o/o
32427:                                                                                                    Pienempi - Lägre (-)
32428: 
32429: 
32430: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- UNDER-
32431:    VISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
32432:    DE ........................................               30 620 184 900   30 708 479 090,96        88 294190,96             0
32433: 
32434: 01   OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINI-
32435:      STERIET...................................                 82 437 000        79 012 209,05       -3 424 790,95             4
32436:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32437:         slagsanslag) .............................              61 219 000        57 794 209,05       -3 424 790,95             6
32438:      21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
32439:         2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
32440:         (Reservationsanslag 2år) ...................              9 225 000        9225 000,00                     0,00         0
32441:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
32442:         konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) ....         11 993 000       11 993 000,00                    0,00         0
32443: 
32444: 02 LUTERILAINEN KIRKKO- LUTHERSKA KYRKAN .                       15124000         15 130 490,91               6 490,91          0
32445:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32446:       slagsanslag) .............................                 12 069 000       12 086 621 ,97             17 621,97          0
32447:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.              1 765 000        1 764 999,01                 -0,99           0
32448:    50 Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle - Bi-
32449:       drag tili Finska Sjömansmissionssällskapet .....              590 000          590 000,00                    0,00         0
32450:    51 Raamatun juhlavuoden 1992 vieton valmistelu-
32451:       Förberedelser lör bibeljubileumsåret 1992 ......              700 000          688 869,93           -11130,07             2
32452: 
32453: 05 ORTODOKSINEN KIRKKO- ORTODOXA KYRKAN.                          8 965 000        8 262 455,00          -702545,00             8
32454:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32455:       slagsanslag) .............................                  6 383 000        5 714 308,01          -668 691,99           10
32456:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.                732 000          698146,99            -33853,01             5
32457:    50 Eräät avustukset- Vissa understöd ..........                  350 000          350 000,00                 0,00            0
32458:    51 Avustukset kaluston hankintaan ja korjaustöihin
32459:       (Siirtomääräraha) - Understöd lör inventariean-
32460:       skaffningar    och     lör   reparationsarbeten
32461:       (Reservationsanslag) ......................                   200 000          200 000,00                    0,00         0
32462:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32463:       gen (Reservationsanslag) ...................                1 300 000        1 300 000,00                    0,00         0
32464: 
32465: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - STA-
32466:    TENS AUDIVISUELLA CENTRAL ...............                      9 661 000        9 035 888,07          -625111,93             6
32467:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32468:       slagsanslag) .............................                  3 453 000        3 330 627,17          -122 372,83            4
32469:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32470:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........            2113000          1 663 370,78          -449 629,22           21
32471:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.              4 095 000        4041890,12             -53109,88
32472: 
32473: 10 KORKEAKOULUT- HÖGSKOLORNA ...........                      5 298 405 900    5 332 926 514,13         34 520 614,13
32474:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32475:       slagsanslag) .............................              2 876 911 900    2 882 264 025,62          5 352125,62            0
32476:    20 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston hanki[lta
32477:       sekä kiinteistöjen käyttö (Siirtomääräraha) - Ov-
32478:       riga undervisnings- och forskningsutgifter, inven-
32479:       tarieanskaffningar samt fastigheters           drift
32480:       (Reservationsanslag) ......................             1114800000       1114 800 000,00                     0,00         0
32481:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32482:                                                                                                                sivu
32483: 29 Pl. -Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       46
32484: Luku- Kap.                                                   Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös -Talousarvio
32485:                                                               Budget           Bokslut         Bokslut - Budget
32486:     Mom.-Mom.
32487:                                                                                                Suurempi - Högre
32488:                                                                                                                            %
32489:                                                                                                Pienempi- Lägre (-)
32490: 
32491: 
32492:     21 Eräiden korkeakoulujen toimintamenot (Siirtomää-
32493:        räraha 2v) - Vissa högskolors omkostnader
32494:        (Reservationsanslag 2år) ...................          270 274 000     270 274 000,00                   0,00         0
32495:     28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32496:        Avgiltsbelagd service (Förslagsanslag) .........      701 550 000     732 474 933,01        30 924 933,01           4
32497:     71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle (Ar-
32498:        viomääräraha) - Förnyande av ur bruk tagna
32499:        inventarier (Förslagsanslag) .................          3200 000        1 443 555,50       -1 756 444,50           55
32500:     74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32501:        gen (Reservationsanslag) ...................          227 400 000     227 400 000,00                   0,00         0
32502:     87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An-
32503:        skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ...     104 270 000     104 270 000,00                   0,00         0
32504: 
32505: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT- STATENS ÖV-
32506:    NINGSSKOLOR .............................                 284 349 000     286 978 620,56          2 629 620,56
32507:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32508:       slagsanslag) .............................             232 589 000     237 294 656,37          4 705 656,37          2
32509:    21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
32510:       slagsanslag) .............................              16 380 000      14303964,19         -2 076 035,81           13
32511:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
32512:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        16 580 000      16 580 000,00                   0,00         0
32513:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32514:       gen (Reservationsanslag) ...................            18 800 000      18 800 000,00                   0,00         0
32515: 
32516: 12 KUVATAIDEAKATEMIA- BILDKONSTAKADEMIN .                     10158 000       10 216 227,24             58 227,24
32517:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
32518:       slagsanslag) .............................                4 358 000      4417394,33               59 394,33
32519:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.            5 800 000      5 798 832,91            -1167,09            0
32520: 
32521: 37 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA HÖG-
32522:    SKOLEUTGIFTER ...........................                 129630 000      125 944 977,40       -3 685 022,60            3
32523:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32524:       slagsanslag) .............................              50020000        47 627 933,31        -2 392 066,69           5
32525:    21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsknings- och
32526:       utvecklingsverksamhet. ....................             21 400 000      20 910 558,42         --489 441 ,58          2
32527:    24 Kansainvälisen toiminnan kehittäminen- Utveck-
32528:       lande av intemationell verksamhet ............            6420000        6 027 207,31         -392 792,69            6
32529:    25 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De veten-
32530:       skapliga bibliotekens ADB-verksamhet .........            4 290 000       4 270 954,16          -19 045,84           0
32531:    26 Eräät opettajankoulutuksen menot - Vissa utgift-
32532:       er lör lärarutbildning .......................          34000000        33 608 324,20         -391 675,80
32533:    27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää-
32534:       räraha 2v) - Högskolornas gemensamma ADB-
32535:       verksamhet (Reservationsanslag 2år) .........           13 500 000       13 500 000,00                  0,00         0
32536: 
32537: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD .................                2 755 850 000   2 832 697 972,47        76 847 972,47          3
32538:    21 Valtion opintotukikeskuksen toimintamenot (Siirto-
32539:       määräraha 2v) -Statens utbildningscentrals om-
32540:       kostnader (Reservationsanslag 2år) ...........          16 750 000      16 750 000,00                   0,00         0
32541:    52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio-
32542:       määräraha) - Statsgaranti och räntestöd lör stu-
32543:       dieiän (Förslagsanslag) ....................           634 000 000     637130 478,97           3130478,97            0
32544:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32545:                                                                                                                sivu
32546: 29 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       47
32547: Luku- Kap.                                                   Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
32548:                                                               Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
32549:     Mom.-Mom.
32550:                                                                                               Suurempi - Högre
32551:                                                                                                                            %
32552:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
32553: 
32554: 
32555:     55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning
32556:        (Förslagsanslag) ..........................         1 698 600 000   1 742 560 100,00        43 960 100,00           3
32557:     56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studiepen-
32558:        ning för vuxenstudier (Förslagsanslag) .........     375 500 000     407 669 401 ,50       32 169 401 ,50           9
32559:     57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä-
32560:        raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande
32561:        (Förslagsanslag) ..........................           31 000 000      28 587 992,00       -2 412 008,00             8
32562: 
32563: 40 OPETUSHALLITUS - UTBILDNINGSSTYRELSEN .                  141 459 000     141 458 908,26                -91.74           0
32564:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
32565:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............         141 459 000     141 458 908,26                -91.74           0
32566: 
32567: 42 ERÄÄT VALTION OPPILAITOKSET- VISSA STAT-
32568:    LIGA LÄROANSTALTER ......................                 42 083 000      42 686 545,81            603 545,81
32569:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32570:       slagsanslag) .............................             29 014 000      29 764 000,00            750 000,00           3
32571:    21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
32572:       slagsanslag) .............................               2 535 000       2 388 545,81         -146 454,19            6
32573:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
32574:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...         4 534 000       4 534 000,00                   0,00         0
32575:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32576:       gen (Reservationsanslag) ...................             6 000 000       6 000 000,00                   0,00         0
32577: 
32578: 43 LUKIOT -GYMNASIER .......................               1 365 667 000   1 366 552 336,88           885 336,88           0
32579:    21 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomäärä-
32580:       raha) - Studentexamensnämndens utgifter (För-
32581:       slagsanslag) .............................              14 500 000      15 446 918,47           946 918,47           7
32582:    24 Eräät yhteiset menot- Vissa gemensamma utgif-
32583:       ter .....................................                  707 000         646 931,66          -60 068,34            8
32584:    30 Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (Arvio-
32585:       määräraha)- Siatsandel för gymnasiernas drifts-
32586:       kostnader (Förslagsanslag) .................         1 348 660 000   1 348 658 486,75           -1513,25             0
32587:    32 Lukioiden rakentamisen korkotuki (Siirtomäärära-
32588:       ha) - Räntestöd för byggande av gymnasier
32589:       (Reservationsanslag) ......................                150 000         150 000,00                   0,00         0
32590:    52 Eräät avustukset- Vissa understöd ..........             1 650 000       1 650 000,00                   0,00         0
32591: 
32592: 46 PERUSKOULUT- GRUNDSKOLOR ............                   8 570 990 000   8 581 559 037,23        10 569 037,23           0
32593:    30 Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin
32594:       (Arviomääräraha) - Siatsandel för grundskolor-
32595:       nas driftsutgifter (Förslagsanslag) .............    8 243100 000    8 242 960 685,77         -139 314,23            0
32596:    34 Valtionosuus peruskoulujen ja lukioiden perusta-
32597:       miskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun-
32598:       derstöd för grundskolornas och gymnasiernas an-
32599:       läggningskostnader (Förslagsanslag) ..........        290 000 000     301 422 348,96         11 422 348,96           4
32600:    35 Lisäavustus yleissivistävästä ja ammatillisesta
32601:       koulutuksesta aiheu- tuviin menoihin - Tillägg-
32602:       sunderstöd för utgifter för allmänbildande utbild-
32603:       ning och yrkesutbildning ....................            2 000 000       1 960 000,00          -40 000,00            2
32604:    51 Valtionapu Steiner-kouluille (Arviomääräraha) -
32605:       Statsunderstöd tili Steiner-skolorna (Förslagsan-
32606:       slag) ...................................              23230 000       22 556123,00           -673 877,00            3
32607:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32608:                                                                                                               sivu
32609: 29 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       48
32610: Luku- Kap.                                                     Talousarvio   Tilinpäätös      Tilinpäätös- Talousarvio
32611:                                                                 Budget        Bokslut         Bokslut - Budget
32612:      Mom.-Mom.
32613:                                                                                               Suurempi - Högre
32614:                                                                                                                           %
32615:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
32616: 
32617: 
32618:      52 Avustus vieraskielisille kouluille - Understöd tili
32619:         skolor med främmande språk ................              5 700 000    5 700000,00                    0,00         0
32620:      55 Avustus ulkomailla toimiville kouluille (Arviomäärä-
32621:         raha) - Understöd tili i utlandet verksamma skolor
32622:         (Förslagsanslag) ..........................              6 960 000    6 959 879,50              -120,50           0
32623: 
32624: 50 ERÄÄT OPEnAJANKOULUTUKSEN MENOT -
32625:    VISSA UTGIFTER FÖR LÄRARUTBILDNINGEN ....                    23190000     21 378 090,98       -1 811 909,02            8
32626:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32627:       slagsanslag) .............................                 7376000      5 564 556,04       -1 811 443,96           25
32628:    27 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus (Siirtomäärä-
32629:       raha)          Fortbildning   av skolpersonal
32630:       (Reservationsanslag) ......................               11123000     11123 000,00                    0,00         0
32631:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32632:       Avgiltsbelagd serviceverksamhet (Förslagsan-
32633:       slag) ...................................                    986 000      985 534,94              -465,06           0
32634:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
32635:       konsumtionsutgilter (Reservationsanslag 2år) ...           3 705 000     3 705 000,00                  0,00         0
32636: 
32637: 51   LASTENTARHANOPEnAJAOPISTOT - BARN-
32638:      TRÄDGÅRDSLÄRARINSTITUT .................                   51 568 000   46 698 211 ,54      -4 869 788,46            9
32639:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32640:         slagsanslag) .............................              32 599 000   31 285 455,45       -1 313 544,55            4
32641:      10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
32642:         ters drift (Förslagsanslag) ...................          7 560 000     4 391 034,54      -3 168 965,46           42
32643:      21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
32644:         slagsanslag) .............................               5119 000      4 731 721,55         -387 278,45           8
32645:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
32646:         konsumtionsutgilter (Reservationsanslag 2år) ...         4290 000      4 290 000,00                  0,00         0
32647:      74 Talonrakennukset(Siirtomääräraha) - Husbyg-
32648:         gen (Reservationsanslag) ...................             2 000 000     2 000 000,00                  0,00         0
32649: 
32650: 52 MUSIIKIN AMMATILLISTA KOULUTUSTA ANTAVAT
32651:    OPPILAITOKSET- LÄROANSTALTER SOM GER
32652:    YRKESUTBILDNING 1 MUSIK ..................                   66 427 000   66 421196,00             -5 804,00           0
32653:    50 Valtionosuus musiikin ammatillista koulutusta an-
32654:       taville oppilaitok- sille (Arviomääräraha) - Stat-
32655:       sandel tili läroanstalter som ger yrkesutbildning i
32656:       musik (Förslagsanslag) .....................              66 427 000    66 421196,00            -5 804,00           0
32657: 
32658: 55 VAMMAISTEN LASTEN KOULUT- SKOLOR FÖR
32659:    HANDIKAPPADE BARN .......................                   118 853 000   115 271 756,57       -3 581 243,43           3
32660:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32661:       slagsanslag) .............................                86 622 000    84 323 609,72       -2 298 390,28           3
32662:    21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
32663:       slagsanslag) .............................                13 553 000    12 270 146,85       -1 282 853,15           9
32664:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
32665:       konsumtionsutgilter (Reservationsanslag 2år) ...           8 678 000     8678 000,00                   0,00         0
32666:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32667:       gen (Reservationsanslag) ...................              10 000 000    10 000 000,00                  0,00         0
32668: 
32669: 56 KIRJASTOTOIMI- BIBLIOTEKSVERKSAMHET ...                     781 594 000   777 101 378,00       -4 492 622,00
32670:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32671:                                                                                                                  sivu
32672: 29 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       49
32673: Luku- Kap.                                                    Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
32674:                                                                 Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
32675:      Mom.-Mom.
32676:                                                                                                 Suurempi - Högre
32677:                                                                                                                              %
32678:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
32679: 
32680: 
32681:      30 Valtionosuus ja -avustus ki~astojen käyttökustan-
32682:         nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel och -un-
32683:         derstöd för bibliotekens driftskostnader (Förslag-
32684:         sanslag) ................................             741 094 000     741 090 504,00            -3496,00             0
32685:      31 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin
32686:         (Arviomääräraha) - Siatsandel för anläggning-
32687:         skostnadema för bibliotek (Förslagsanslag) .....       40 500 000      36 010 874,00       -4 489 126,00            11
32688: 
32689: 58 NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO - BIBLIOTEKET
32690:    FÖR SYNSKADADE ..........................                   20 468 000      20 071 183,88         -396816,12              2
32691:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32692:       slagsanslag) .............................                8 983 000       8 675 583,69         -307 416,31             3
32693:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.           11 485 000      11395600,19            -89 399,81
32694: 
32695: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET -
32696:    STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER ............                  3 264 091 000   3 284 797 366,48        20 706 366,48
32697:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32698:       slagsanslag) .............................             1 652 904 000   1 735 531 394,86        82 627 394,86           5
32699:    21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
32700:       slagsanslag) .............................              206 875 000     187 777 968,75      -19 097 031,25             9
32701:    23 Väliaikainen ammatillinen koulutus - Temporär
32702:       yrkesutbildning ...........................             434 000 000     377 377 509,49      -56 622 490,51            13
32703:    24 Harjoittelutoiminta - Praktik ................           16 000 000      14 913 273,92       -1 086 726,08             7
32704:    25 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (Siirto-
32705:       määräraha 2v) - Utvecklande av yrkesutbildning
32706:       (Reservationsanslag 2år) ...................              7 932 000       7 932 000,00                0,00             0
32707:    26 Opettajankoulutus - Lärarutbildning ..........           25 448 000      22 043 384,44       -3 404 615,56            13
32708:    27 Oppilaitosten henkilöstön lisäkoulutus- Vidareut-
32709:       bildning av läroanstalternas personai ..........         23 691 000      22 175 954,83        -1 515 045,17            6
32710:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32711:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........        206 891 000     242 044 667,41         35153667,41            17
32712:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräratia) - Övriga
32713:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........         292130 000      277 902 973,59      -14 227 026,41             5
32714:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
32715:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......        135 000 000     135 000 000,00                    0,00         0
32716:    71 Kaluston uusiminen käytöstä poistetun tilalle (Ar-
32717:       viomääräraha) - Förnyande av ur bruk tagna
32718:       inventarier (Förslagsanslag) .................             3200 000        2 078 239,19       -1121 760,81            35
32719:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32720:       gen (Reservationsanslag) ...................            256 920 000     256 920 000,00                    0,00         0
32721:    87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An-
32722:       skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ...          3 100 000       3100 000,00                    0,00         0
32723: 
32724: 61   KOULUTILAT JA METSÄT - SKOLLÄGENHETER
32725:      OCH SKOGAR ..............................                107 477 000     100 559 891 ,08       -6 917 108,92            6
32726:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32727:         slagsanslag) .............................              53 502 000      49 314 238,19       -4187 761,81             8
32728:      21 Metsien hoito (Arviomääräraha) - Skogsvärd
32729:         (Förslagsanslag) ..........................               790 000         655 803,16          -134196,84            17
32730:      22 Puutavaran hankinta ja myynti (Arviomääräraha)
32731:         - Virkesanskaffning och -försäljning (Förslagsan-
32732:         slag) ...................................                2200 000        1 962 872,63         -237127,37            11
32733:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32734:                                                                                                                  sivu
32735: 29 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       50
32736: Luku- Kap.                                                    Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
32737:                                                                 Budget          Bokslut         Bokslut - Budget
32738:     Mom.-Mom.
32739:                                                                                                 Suurempi - Högre
32740:                                                                                                                              %
32741:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
32742: 
32743: 
32744:     28 Maatilatalouden menot (Arviomääräraha) -
32745:        Gårdsbruksutgifter (Förslagsanslag) .......... .        38 025 000      35 843 513,82       -2181 486,18              6
32746:     29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.           1 610 000       1 433 463,28        -176 536,72             11
32747:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
32748:        ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... .        4 000 000       4 000 000,00                    0,00         0
32749:     74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32750:        gen (Reservationsanslag) .................. .            5 650 000       5 650 000,00                    0,00         0
32751:     77 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
32752:        bättringsarbeten (Reservationsanslag) ........ .         1 200 000        1 200 000,00                   0,00         0
32753:     87 Maa-alueiden hankinta (Siirtomääräraha) - An-
32754:        skaffning av mark (Reservationsanslag) ....... .           500 000         500 000,00                    0,00         0
32755: 
32756: 65 KUNNALLISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET-
32757:    KOMMUNALA YRKESLÄROANSTALTER ........ .                   2 760 316 000   2 757 201 558,98       -3114441,02              0
32758:    30 Valtionosuus käyttökustannuksiin (Arviomäärära-
32759:       ha) - Statsandel lör driftskostnader (Förslagsan-
32760:       slag) .................................. .             2 475470000     2 475 264 215,00         -205 785,00            0
32761:    32 Kunnallisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki
32762:       (Arviomääräraha) - Räntestöd lör byggande av
32763:       kommunala läroanstalter (Förslagsanslag) ..... .           4 600 000       1 945 343,98       -2 654 656,02           58
32764:    35 Eräät avustukset -Vissa understöd .......... .             3 616 000       3 362 000,00        -254 000,00             7
32765:    37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustannuksiin
32766:       (Siirtomääräraha) - Siatsandel och -understöd
32767:       lör anläggningskostnader (Reservationsanslag) ..        276 630 000     276 630 000,00                    0,00         0
32768: 
32769: 67 YKSITYISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET -
32770:    PRIVATA YRKESLÄROANSTALTER ............ .                  444164000       442 912 165,85        -1 251 834,15            0
32771:    50 Valtionavustus käyttökustannuksiin (Arviomäärä-
32772:       raha) - Statsunderstöd för driftskostnader (För-
32773:       slagsanslag) ............................ .             298 000 000     297 177 148,00          --822 852,00           0
32774:    51 Valtionavustus ammatillisten erityisoppilaitosten
32775:       käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun-
32776:       derstöd lör specialyrkesläroanstalters driftskostna-
32777:       der (Förslagsanslag) ...................... .           130 004 000      130 002 945,00           -1055,00             0
32778:    52 Ylimääräinen avustus - Extra understöd ...... .           1 490 000        1191 000,00          -299 000,00           20
32779:    53 Yksityisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki
32780:       (Arviomääräraha) - Räntestöd lör byggande av
32781:       privata läroanstalter (Förslagsanslag) ......... .          320000           191 072,85         -128 927,15           40
32782:    57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin (Siirto-
32783:       määräraha) - Statsunderstöd lör anläggning-
32784:       skostnader (Reservationsanslag) ............ .            14 350 000      14 350 000,00                   0,00         0
32785: 
32786: 68 YLEISSIVISTÄVÄ AIKUISKOULUTUS - ALLMÄN-
32787:    BILDANDE VUXENUTBILDNING ............... .                 977192 000       978 314 334,69          1122 334,69           0
32788:    30 Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväen-
32789:       opistojen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha)
32790:       - Siatsandel och -understöd lör medborgar- och
32791:        arbetarinstitutens driftskostnader (Förslagsan-
32792:        slag) .................................. .             476 661 000      478 028 517,75          1 367 517,75          0
32793:    50 Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuksiin
32794:        (Arviomääräraha)- Statsbidrag lör folkhögskolor-
32795:        nas driftskostnader (Förslagsanslag) ......... .       397 650 000      397 581 436,22          -68 563,78            0
32796:    52 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha)-
32797:       Vissa byggnadsunderstöd (Reservationsanslag) .             7000000         7 000 000,00                   0,00         0
32798:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32799:                                                                                                              sivu
32800: 29 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       51
32801: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
32802:                                                               Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
32803:     Mom.-Mom.
32804:                                                                                             Suurempi- Högre
32805:                                                                                                                              %
32806:                                                                                             Pienempi- Lägre (-)
32807: 
32808: 
32809:     54 Avustus jä~estöjen vapaata sivistystyötä varten-
32810:        Understöd för organisationers fria bildningsarbete.    15 400 000    15 400 000,00                  0,00          0
32811:     55 Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuksiin
32812:        (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för studie-
32813:        centralers driftskostnader (Förslagsanslag) .....      74 681 000    74 504 380,72        -176619,28              0
32814:     56 Avustukset kesäyliopistoille- Understöd tili som-
32815:        maruniversiteten ......................... .            5100 000      5 100 000,00                  0,00          0
32816:     57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työväenopis-
32817:        tojen rakentamisen korkotuki (Siirtomääräraha) -
32818:        Räntestöd för byggande av folkhögskolor samt
32819:        medborgar- och arbetarinstitut (Reservations-
32820:        anslag) ................................ .                700 000       700000,00                    0,00         0
32821: 
32822: 69 AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS - YRKESIN-
32823:    RIKTAD VUXENUTBILDNING ................. .                581 242 000   574 771 855,97      -6 470 144,03
32824:    25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha
32825:       2v) -         Utvecklande av vuxenutbildningen
32826:       (Reservationsanslag 2år) .................. .           17 662 000    17 662 000,00                   0,00         0
32827:    26 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomääräraha)
32828:       - Fackliga kompetensexamina (Förslagsanslag).            5 850 000     5 669 354,29        -180645,71              3
32829:    30 Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten huoneisto-
32830:       jen hankkimisen korko- tuki (Arviomääräraha) -
32831:       Räntestöd för anskaffning av lokaliteter för yrke-
32832:       sutbildningscenter för vuxna (Förslagsanslag) ...          890 000       678267,14         -211 732,86.           24
32833:    31 Valtion avustus ammatillisten aikuiskoulutuskes-
32834:       kusten perustamiskus- tannuksiin (Siirtomäärära-
32835:       ha) - Statsunderstöd för anläggningskostnader
32836:       för       yrkesutbildningscentrer      för     vuxna
32837:       (Reservationsanslag) ..................... .            10 000 000    10 000 000,00                   0,00         0
32838:    32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis-
32839:       koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Statsun-
32840:       derstöd och -ersättning tili yrkesutbildningscentrer
32841:       för vuxna (Förslagsanslag) ................. .         278 000 000   278 000 000,00                   0,00         0
32842:    33 Ammatillinen täydennyskoulutus - Yrkesinriktad
32843:       fortbildning ............................. .            84 387 000    78 321 670,54      -6 065 329,46             7
32844:    50 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten
32845:       käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun-
32846:       derstöd för specialyrkesläroanstalters driftskostna-
32847:       der (Förslagsanslag) ...................... .          123 353 000   123 351 746,00           -1254,00             0
32848:    51 Ylimääräiset avustukset - Extra understöd .... .         8 000 000     8 000 000,00                0,00            0
32849:    53 Avustus kotitalousneuvontajärjestöille - Under-
32850:        stöd tili rådgivningsorganisationer i huslig ekono-
32851:        mi .................................... .              18 100 000    18 099 568,00             -432,00            0
32852:    54 Avustukset kotiteollisuusneuvontajärjestöille -
32853:        u~~erstöd tili rådgivningsorganisationer för hem-
32854:        slojd .................................. .             20 900 000    20 900 000,00                   0,00         0
32855:    57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten
32856:       perustamiskustan- nuksiin (Siirtomääräraha) -
32857:        Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalternas
32858:       anläggningskostnader (Reservationsanslag) .....          9200 000      9200 000,00                    0,00         0
32859:      59 Valtionapu kirjeopiskelua varten- Statsbidrag för
32860:         brevstudier ............................. .            4 900 000     4 889 250,00          -10 750,00            0
32861:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32862:                                                                                                            sivu
32863: 29 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       52
32864: Luku- Kap.                                                  Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
32865:                                                               Budget         Bokslut       Bokslut- Budget
32866:      Mom. -Mom.
32867:                                                                                            Suurempi - Högre
32868:                                                                                                                        %
32869:                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
32870: 
32871: 
32872: 74 KOULUTUSSOPIMUS- JA OPPISOPIMUSKOULU-
32873:    TUS- UTBILDNINGSAVTALS- OCH LÄROAVTAL-
32874:    SUTBILDNING ............................. .              222 479 000   193 267 575,66     -29 211 424,34           13
32875:    27 Kurssitoiminta (Arviomääräraha) - Kursverksam-
32876:       het (Förslagsanslag) ..................... ..          67700 000     67 656 587,39          -43 412,61           0
32877:    30 Valtionosuus oppisopimuskoulutuksen palkkaus-
32878:       menoihin (Arviomääräraha) - Siatsandel tili avlö-
32879:       ningsutgifter lör läroavtalsutbildning (Förslagsan-
32880:       slag) .................................. .              7779000       7 755 883,25          -23116,75            0
32881:    40 Korvaus työnantajilla (Arviomääräraha) - Ersätt-
32882:       ning åt arbetsgivare (Förslagsanslag) ......... .     147 000 000   117 855105,02      -29 144 894,98           20
32883: 
32884: 80 VARASTOKIRJASTO- DEPÅBIBLIOTEKET ..... .                   4 772 000     4 636 943,90        -135056,10             3
32885:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32886:       slagsanslag) ............................ .             3278000       3142 943,90         -135 056,10            4
32887:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
32888:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        1494000       1 494 000,00                  0,00         0
32889: 
32890: 81   RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS -
32891:      FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTITUTET.                 3 095 000     2 917 829,15        -177170,85             6
32892:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32893:         slagsanslag) ............................ .           1 925 000     1 747 829,15         -177170,85            9
32894:      29 Muutkulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
32895:         konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...      1170 000      1170 000,00                   0,00         0
32896: 
32897: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS -
32898:    FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA
32899:    SPRÅKEN ............... _.................. .             14 386 000    13 707 069,71         -678 930,29           5
32900:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32901:       slagsanslag) ............................ .             8 203 000     7 962 238,03         -240761,97            3
32902:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32903:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .       1 600 000     1161 831,68          -438.168,32          27
32904:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
32905:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        4 583 000     4 583 000,00                  0,00         0
32906: 
32907: 83 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET ......... .                   38485000      36 956 245,47       -1 528 754,53           4
32908:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32909:       slagsanslag) ............................ .            27 801 000    26266112,14         -1 534 887,86           6
32910:    10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastighe-
32911:       ters drift (Förslagsanslag) .................. .        4220000       4246 218,35              26 218,35
32912:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32913:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .         532 000       511 914,98          -20085,02            4
32914:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
32915:       konsumtionsutgilter (Reservationsanslag 2år) ...        3432 000      3432 000,00                   0,00         0
32916:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32917:       gen (Reservationsanslag) .................. .           2 500 000     2 500 000,00                  0,00         0
32918: 
32919: 84 MUSEOVIRASTO- MUSEIVERKET ........... .                  100 707 000   102 736 072,80         2 029 072,80          2
32920:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32921:       slagsanslag) ............................ .            43 392 000    42 311 806,58       -1 080193,42            2
32922:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
32923:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .       1 400 000     1 241115,46          -158884,54           11
32924:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32925:                                                                                                             sivu
32926: 29 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       53
32927: Luku- Kap.                                                  Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
32928:                                                              Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
32929:     Mom.·Mom.
32930:                                                                                            Suurempi - Högre
32931:                                                                                                                         %
32932:                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
32933: 
32934: 
32935:     29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
32936:        konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...      13420000     13 420 000,00                    0,00         0
32937:     30 Museoiden valtionosuudet (Arviomääräraha) -
32938:        Statsandelar för mus'er (Förslagsanslag) ...... .     32 495 000   35 848 059,76          3 353 059,76          10
32939:     50 Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomäärä-
32940:        raha) - Understöd för restaurering av byggnader
32941:        (Reservationsanslag) ..................... .           4 900 000     4900000,00                     0,00         0
32942:     75 Perusparannukset ja talonrakennukset (Siirtomää-
32943:        räraha) - Grundförbättringar och husbyggen
32944:        (Reservationsanslag) ..................... .           5 000 000     5000000,00                     0,00         0
32945:     95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
32946:        (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur-
32947:        miljö (Förslagsanslag) ..................... .           100 000        15 091,00          -84 909,00           85
32948: 
32949: 85 SUOMENLINNAN HOITOKUNTA- FÖRVALTNING-
32950:    SNÄMDEN FÖR SVEABORG .................. .                 33 700 000   33 700 000,00                    0,00         0
32951:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
32952:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .         19 850 000    19 850 000,00                   0,00         0
32953:    40 Avustus Suomenlinnan LiikenneOy:lle (Arviomää-
32954:       räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne
32955:       Oy (Förslagsanslag) ...................... .              850 000       850 000,00                   0,00         0
32956:    75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
32957:       bättringar (Reservationsanslag) ............. .        13 000 000    13 000 000,00                   0,00         0
32958: 
32959: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN -
32960:    FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDET AV VE-
32961:    TENSKAPEN .............................. .               545391 000    546 908173,83          1 517173,83            0
32962:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För~
32963:        slagsanslag) ............................ .          117221000     112717435,31         -4 503 564,69            4
32964:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
32965:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        7 610 000     7 610 000,00                   0,00         0
32966:    50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto-
32967:       määräraha) - Finlands Akademis forskningsan-
32968:       slag (Reservationsanslag) ................. .         148310000     148 310 000,00                   0,00         0
32969:    53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie-
32970:       teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
32971:        och penninglotterivinstmedel för främjande av ve-
32972:        tenskapen (Förslagsanslag) ................ .        248 750 000   253 312 257,98         4 562 257,98           2
32973:    66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
32974:        viomääräraha)- Finansieringsandelar tili interna-
32975:        tionella organisationer (Förslagsanslag) ....... .    22 800 000    24 258 480,54         1 458 480,54           6
32976:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
32977:        gen (Reservationsanslag) .................. .            700 000       700000,00                    0,00         0
32978: 
32979: 
32980: 90 TAITEEN TUKEMINEN -             UNDERSTÖD FÖR
32981:    KONST ................................... .              810 513 000   814 462 978,5§         3 949 978,55           0
32982:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
32983:        slagsanslag) ............................ .            4 603 000     4 431 948,32         -171 051,68            4
32984:    30 Kuntien kulttuuritoiminnan tL•keminen (Arviomää-
32985:        räraha) - Stöd för kulturverksamhet i kommuner-
32986:        na (Förslagsanslag) ...................... .          45 900 000    47 263 216,00         1 363 216,00           3
32987:    51 Valtion taiteilija-apurahat (Arviomääräraha) -
32988:        Statens konstnärsstipendier (Förslagsanslag) ...      34100000      33 130 428,00         -969 572,00            3
32989:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
32990:                                                                                                                       sivu
32991: 29 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                                 sida       54
32992: Luku- Kap.                                                    Talousarvio        Tilinpäätös          Tilinpäätös- Talousarvio
32993:                                                                Budget             Bokslut             Bokslut - Budget
32994:      Mom.-Mom.
32995:                                                                                                       Suurempi - Högre
32996:                                                                                                                                   %
32997:                                                                                                       Pienempi - Lägre (-)
32998: 
32999: 
33000:      52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-
33001:         teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
33002:         och penninglotterivinstmedel lör lrämjande av
33003:         kansten (Förslagsanslag) ...................          545 910 000       550 047 526,23              4137 526,23
33004:      55 Kirjailijoille ja kääntäjille jaettava! apurahat ja
33005:         avustukset (Arviomääräraha) - Stipendier och
33006:         understöd åt lörfattare och översättare (Förslag-
33007:         sanslag) ................................              18 000 000        17 589 860,00             -410140,00             2
33008:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33009:         gen (Reservationsanslag) ...................            2 000 000         2 000 000,00                       0,00         0
33010:      76 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustaminen (Siir-
33011:         tomääräraha) - Byggnadsarbetena på operahu-
33012:         set (Reservationsanslag) ...................          160 000 000       160 000 000,00                       0,00         0
33013: 
33014: 91   URHEILUN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE-
33015:      MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTT OCH UNG-
33016:      DOMSFOSTRINGSARBETE ...................                  620 840 000       623 705 554,33              2 865 554,33          0
33017:      50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urhei-
33018:         lun ja liikuntakas- vatustyön tukemiseen (Arvio-
33019:         määräraha) - Tippnings- och penninglotterivinst-
33020:         medel för stödjande av idrott och fysisk fostran
33021:         (Förslagsanslag) ..........................           469 000 000       476 600 517,21              7 600 517,21          2
33022:      51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori-
33023:         sankasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha) -
33024:         Tippnings- och penninglotterivinstmedel för stöd-
33025:         jånde av ungdomsfostringsarbete (Förslagsan-
33026:         slag) ...................................             151 340 000       146 607 331,12            -4 732 668,88           3
33027:      52 Urheiluopistojen valtionapu - Statsbidrag åt id-
33028:         rottsinstitut ..............................              500 000           497 706,00                -2294,00            0
33029: 
33030: 92 VALTION TAIDEMUSEO- STATENS KONSTMU-
33031:    SEUM .....................................                  31 580 000        30 419 515,09            -1160484,91             4
33032:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33033:       slagsanslag) .............................               14 762 000        13 638 082,71            -1123 917,29            8
33034:    21 Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoiminta (Siirto-
33035:       määräraha 2v) - Musei-, forsknings- och doku-
33036:       mentationsverksamhet (Reservationsanslag 2år) .           4150000           4150 000,00                        0,00         0
33037:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33038:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........          4548000           4540434,75                  -7 565,25           0
33039:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.            3120 000          3 090 997,63               -29 002,37
33040:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33041:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......          2 000000          2000 000,00                        0,00         0
33042:    72 Museokokoelmien kartuttaminen (Siirtomäärära-
33043:       ha)- Utökning av museisamlingar (Reservations-
33044:       anslag) ..................... : ...........               3 000 000         3000 000,00                        0,00         0
33045:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33046:       gen (Reservationsanslag) ...................                          0                  0,00                  0,00         0
33047: 
33048: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO- FINLANDS FILM-
33049:    ARKIV .....................................                 12 076 000        11 686 966,72              -389033,28            3
33050:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33051:       slagsanslag) .............................                6 076 000         5 687 011,87              -388988,13            6
33052:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33053:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........          1 600 000         1 599 984,26                    -15,74          0
33054:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33055:                                                                                                             sivu
33056: 29 Pl. -Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       55
33057: Luku- Kap.                                                  Talousarvio    Tilinpäätös      Tilinpäätös- Talousarvio
33058:                                                              Budget         Bokslut         Bokslut - Budget
33059:     Mom.-Mom.
33060:                                                                                             Suurempi • Högre
33061:                                                                                                                         %
33062:                                                                                             Pienempi • Lägre (-)
33063: 
33064: 
33065:     29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.         3 900 000     3 899 970,59               -29,41           0
33066:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33067:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......         500 000       500 000,00                   0,00         0
33068: 
33069: 96 ELOKUVIEN TARKASTUS- FILMGRANSKNING ..                     2 570 000     1 983 711,93         -586288,07            23
33070:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33071:       slagsanslag) .............................              2210000       1 833 036,53         -376 963,47           17
33072:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.           360 000        150 675,40         -209 324,60           58
33073: 
33074: 97 NEUVOSTOLIITTOINSTITUUTTI - SOVJETINSTI-
33075:    TUTET ....................................                 3449 000      3107 696,81          -341 303,19           10
33076:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33077:       slagsanslag) .............................              2 997 000     2 668 953,01         -328 046,99           11
33078:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.            452 000       438 743,80          -13256,20             3
33079: 
33080: 98 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYö-- INTERNATIO-
33081:    NELLT SAMARBETE .........................                167 503 000   173 218 344,12          5 715 344,12          3
33082:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33083:       slagsanslag) .............................              9 994 000    11 568 671 ,93         1 574 671,93         16
33084:    25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha
33085:       2v) -        lntemationellt kulturellt samarbete
33086:       (Reservationsanslag 2år) ...................           48184000      48 184 000,00                0,00            0
33087:    50 Eräät avustukset - Vissa understöd ..........          37120 000     37 009 499,00         -110 501,00            0
33088:    66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
33089:       viomääräraha) - Finansieringsandelar tili interna-
33090:       tionella organisationer (Förslagsanslag) ........      62105 000     66356173,19            4 251173,19           7
33091:    75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundliga
33092:       förbättringar (Reservationsanslag) ............         4100 000      4100 000,00                    0,00         0
33093:    87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha) - An·
33094:       skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ...       6 000 000     6 000 000,00                   0,00         0
33095: 
33096: 99 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
33097:    MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UNDERVIS-
33098:    NINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..                   97 278 000    97103 239,86          -174 760,14            0
33099:    25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto-
33100:       määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning av
33101:       vissa verk (Reservationsanslag 2år) ...........         3 430 000     3 430 000,00                   0,00         0
33102:    26 Eräät kopiointi· ja nauhoituskorvaukset - Vissa
33103:       kopierings- och bandinspelningsersättningar ....       14 511 000    14 511 000,00                   0,00         0
33104:    27 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen
33105:       järjestäminen - Anordnande av interimistisk bam-
33106:       trädgårdslärarutbildning ....................          14 962 000    14 870 487,48           -91 512,52           1
33107:    50 Eräätavustukset - Vissa understöd ...........          29 875 000    29 791 752,38           -83 247,62           0
33108:    51 Avustus työväen- ja seurantalojen korjaukseen
33109:       (Siirtomääräraha) - Understöd för reparation av
33110:       Folkets Hus-byggnader och föreningshus
33111:       (Reservationsanslag) ......................            15300 000     15 300 000,00                   0,00         0
33112:    52 Avustus eräiden rakennusten peruskorjaukseen
33113:       - Understöd för ombyggnad av vissa byggnader.           1 200 000     1 200 000,00                   0,00         0
33114:    71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta Neuvosto·
33115:        liitosta (Siirtomääräraha) - Anskaffning av forsk·
33116:        nings- och undervisningsmateriel från Sovjetunio-
33117:        nen (Reservationsanslag) ...................          18 000 000    18 000 000,00                   0,00         0
33118:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33119:                                                                                                                  sivu
33120: 30 Pl. • Ht.                       Budgetens förverkligande år 1992                                              sida       56
33121: Luku· Kap.                                                    Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös • Talousarvio
33122:                                                                Budget            Bokslut        Bokslut • Budget
33123:      Mom.·Mom.
33124:                                                                                                 Suurempi - Högre
33125:                                                                                                                              %
33126:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
33127: 
33128: 
33129: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN·
33130:    NONALA - JORD· OCH SKOGSBRUKSMINISTE·
33131:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. .               13 446 910 000   13 337 370 720,96    -109 539 279,04
33132: 
33133: 01   MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - JORD·
33134:      OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ............. .                44 693 000       43 555 603,48       -1137 396,52              3
33135:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33136:         slagsanslag) ............................ .           35 516 000       34 378 603,48        -1137 396,52             3
33137:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
33138:         konsumtionsutgifler (Reservationsanslag 2år) ...        9177 000         9177 000,00                    0,00         0
33139: 
33140: 08 MAATILAHALLINTO -           JORDBRUKSFÖRVALT·
33141:    NINGEN .................................. .               195 394 000      192 061 267,59       -3 332 732,41             2
33142:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
33143:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .         188 334 000      184 446 732,22        -3 887 267,78            2
33144:    41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
33145:       sättningar (Förslagsanslag) ................ .            2 210 000        2 764 535,37           554 535,37          25
33146:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33147:       gen (Reservationsanslag) .................. .             4 850 000        4850 000,00                    0,00         0
33148: 
33149: 14 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUS·
33150:    LAITOS- STATENS LANTBRUKSTEKNOLOGISKA
33151:    FORSKNINGSANSTALT .................... ..                   10804 000        10 075 223,31         -728 776,69            7
33152:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33153:       slagsanslag) ............................ .               7 789 000        7 077188,37          -711 811,63            9
33154:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33155:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .           585000           569 283,42          -15 716,58            3
33156:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.            2 050 000        2 048 751,52           -1248,48             0
33157:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33158:       ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... .           280000           280 000,00                   0,00         0
33159:    77 Maanrakennustyöt (Siirtomääräraha) - Jordbygg-
33160:       nadsarbeten (Reservationsanslag) ........... .              100 000          100 000,00                   0,00         0
33161: 
33162: 29 VILJAN VARMUUSVARASTOINTI - SÄKERHET-
33163:    SUPPLAGRING AV SPANNMÅL ............... .                 268180000         270 997 003,00         2 817 003,00
33164:    60 Siirto viljavarastorahastoon - Överföring tili
33165:        spannmålsförrådsfonden .................. .             25 000 000       25 000 000,00                   0,00         0
33166:    61 Siirto siementugtannon edistämisvaroiflin (Arvio-
33167:        määräraha) - Overföring tili medel för främjande
33168:        av fröproduktionen (Förslagsanslag) ........•..          1 700 000        1 617 003,00          -82 997,00            5
33169:    63 Leipäviljan hinnan alentamisen korvaaminen - .           11 480 000       11 480 000,00                0,00            0
33170:    64 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvaras-
33171:        toinnista aiheutuvien kustannusten korvaaminen
33172:        (Arviomääräraha) - Ersättande av kostnadema
33173:        för säkerhetsupplagring av spannmål och vallfrö
33174:        (Förslagsanslag) ......................... .           230 000 000      232 900 000,00         2 900 000;00
33175: 
33176: 30 MAASEUDUN ELINKEINOJEN NEUVONTA -
33177:    LANDSBYGDSNÄRINGSRÅDGIVNINGEN....•....                     168559 000       156 861 730,47     -11697269,53               7
33178:    40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen neuvontaan
33179:       - Statsbidrag för landsbygdsnäringsrådgivning-
33180:       en ..................•.............•....                135 559 000      135 559 000,00                   0,00         0
33181:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33182:                                                                                                                   sivu
33183: 30 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       57
33184: Luku- Kap.                                                       Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
33185:                                                                   Budget            Bokslut       Bokslut - Budget
33186:      Mom.-Mom.
33187:                                                                                                   Suurempi - Högre
33188:                                                                                                                               %
33189:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
33190: 
33191: 
33192:      44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he-
33193:         voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha)
33194:         - Hästskötselns främjande med medel som infly-
33195:         ter genom vadhållning vid travtävlingar (Förslag-
33196:         sanslag) ............................... .               33 000 000      21 302 730,47      -11 697 269,53           35
33197: 
33198: 31 HINTA- JA TULOTUKI -PRIS- OCH INKOMST-
33199:    STÖD .................................... .                 4 560200 000    4 560 023 260,41        -176 739,59            0
33200:    41 Maataloustulolain mukainen valtion tuki (Arvio-
33201:       määräraha) - Statligt stöd enligt lantbruksin-
33202:       komstlagen (Förslagsanslag) ............... .            3 819 700 000   3 819 589132,44         -110867,56             0
33203:    44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha)-
33204:       Ersättning lör skördeskador (Reservationsanslag).          50 000 000       50 000 000,00                  0,00         0
33205:    45 Sokerintuotannon tukeminen (Arviomääräraha) -
33206:       Understödjande av sockerproduktionen (Förslag-
33207:       sanslag) ............................... .                247 500 000     247 434 128,68           --65 871,32          0
33208:    46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomääräraha)
33209:       - Stödjande av produktionen av oljeväxter (För-
33210:       slagsanslag) ............................ .               370 000 000     370 000 000,00                   0,00         0
33211:    47 Tärkkelystuotannon tukeminen - Stödjande av
33212:       stärkelseproduktionen ..................... .               73 000 000      72 999 999,29                -0,71          0
33213: 32 MAATALOUSTUOTIEIDEN VIENTITUKI JA TUO-
33214:    TANNON TASAPAINOTIAMISTOIMENPITEET -
33215:    EXPORTSTÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER
33216:    OCH ÅTGÄRDER FÖR BALANSERING AV PRO-
33217:    DUKTIONEN ............................... .                 4 435 000 000   4 393 924 121,14     --41 075 878,86
33218:    40 Maataloustuotteiden vientituki (Arviomääräraha)
33219:       - Exportstöd lör lantbruksprodukter (Förslagsan-
33220:       slag) .................................. .               3175 000 000    3 133 924121,14      --41 075 878,86
33221:    41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir-
33222:       tomääräraha) - Utgilter för balansering av lant-
33223:       bruksproduktionen (Reservationsanslag) ...... .          1 260 000 000   1 260 000 000,00                  0,00         0
33224: 
33225: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MAASEU-
33226:    DUN KEHITIÄMINEN -            UTVECKLANDE AV
33227:    GÅRDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG-
33228:    DEN ..................................... .                 1125 000 000    1 096 897 082,45     -28102 917,55             2
33229:    40 Aloittamisavustus (Arviomääräraha)- Startbidrag
33230:       (Förslagsanslag) ......................... .                75 000 000      75 000 000,00                  0,00         0
33231:    41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
33232:       korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg-
33233:       gandeav lagerutrymmen för lantbruksprodukter
33234:       (Förslagsanslag) ......................... .                 2 000 000       1 219 069,76        -780 930,24           39
33235:    42 Valtion osuus luopumiseläkelain mukaisista me-
33236:       noista (Arviomääräraha)- Statens andel av utgif-
33237:       tema enligt lagen om avträdelsepension (Förslag-
33238:       sanslag) ............................... .                355000000        381 992 644,37        26 992 644,37          8
33239:    43 Avustukset maatilojen investointeihin (Arviomää-
33240:       räraha) - Bidrag för gårdsbruksenheternas inves-
33241:       teringar (Förslagsanslag) .................. .              60000000        48 082 285,00     -11917715,00             20
33242:    44 Avustukset maaseudun pienyritystoiminnan edis-
33243:       tämiseen (Arviomääräraha) --:- Bidrag förfrämjan-
33244:       de av småföretagarverksamhet på landsbygden
33245:       (Förslagsanslag) ......................... .               125 000000      106 225 618,64     -18 774 381,36           15
33246:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33247:                                                                                                                      sivu
33248: 30 PI.-Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                                  sida       58
33249: Luku- Kap.                                                  Talousarvio        Tilinpäätös          Tilinpäätös - Talousarvio
33250:                                                               Budget             Bokslut            Bokslut- Budget
33251:     Mom.-Mom.
33252:                                                                                                     Suurempi • Högre
33253:                                                                                                                                  %
33254:                                                                                                     Pienempi - Lägre (-)
33255: 
33256: 
33257:     47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen
33258:        korkoavustus (Siirtomääräraha) - Ränteunder-
33259:        stöd för lantbrukets riktade konsolideringslån
33260:        (Reservationsanslag) ..................... .         185 000 000       185 000 000,00                        0,00         0
33261:     48 Avustukset peruskuivatukseen (Siirtomääräraha)
33262:        - Bidrag för grundtorrläggning (Reservations-
33263:        anslag) ................................ .             4 000000          4000 000,00                         0,00         0
33264:     49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää-
33265:        räraha) - Räntestödslån för näringsverksamhet
33266:        på landsbygden (Förslagsanslag) ............ .       315 000 000       291 377 464,68          -23 622 535,32             7
33267:     60 Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon -
33268:        Överföring tili gårdsbrukets utvecklingsfond .....                 0              0,00                       0,00         0
33269:     83 Lainat peruskuivatukseen (Siirtomääräraha) -
33270:        Lån för grundtorrläggning (Reservationsanslag) ..      4000000           4000 000,00                         0,00         0
33271: 
33272: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT- ÖVRIGA UTGIF-
33273:    TER FÖR LANTBRUKET ..................... .                30500 000         30 206 329,23              -293 670,77
33274:    42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot- Ut-
33275:       gifter för bekämpning av flyghavre ........... .        7 000000          6 439 514,80              -560485,20             8
33276:    43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotuki-
33277:       lainojen menot (Arviomääräraha) - Utgifter för
33278:       räntestödslån, som beviljas med anledning av
33279:       skördeskador (Förslagsanslag) .............. .         11 000 000        15 017 154,75              4 017154,75           37
33280:    46 Metsäma~ojen ja sienien varastoinnintukeminen
33281:       (Siirtomääräraha)- Understödjande av lagringen
33282:       av skogsbär och svamp (Reservationsanslag) ...          1 000 000         1 000 000,00                        0,00         0
33283:    47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää-
33284:       räraha) - Främjande av växtförädlingsverksam-
33285:       heten (Förslagsanslag) .................... .          11 500 000         7 749 659,68            -3 750 340,32           33
33286: 
33287: 35 METSÄSTYS JA POROTALOUS- JAKT OCH REN-
33288:    SKÖTSEL. ................................. .              67 283 000        64 092 185,64            -3190 814,36             5
33289:    40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Arvio-
33290:       määräraha) - Främjande av jakten och jaktvår-
33291:       den (Förslagsanslag) ..................... .           31 783 000        31 779 159,92                 -3840,08            0
33292:    41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
33293:       nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs
33294:       skadegörelse (Förslagsanslag) .............. .         22000000          18 829 368,23            -3170631,77             14
33295:    42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
33296:       nen- Ersättning för rovdjurs skadegörelse .....         4000 000          3 983 657,49               -16342,51             0
33297:    45 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha 2v)-
33298:       Främjande av renskötseln (Reservationsanslag
33299:       2år) ................................... .              9 500 000         9 500 000,00                        0,00         0
33300:    48 Poronomistajien ansionmenetysten korvaukset
33301:       sekä poronlihan markki- nointituki (Siirtomäärära-
33302:       ha) - Ersättning för renägares förlorade inkoms-
33303:       ter samt marknadsföringsun- derstöd för renkött
33304:       (Reservationsanslag) ..................... .                        0                  0,00                   0,00         0
33305: 
33306: 
33307: 37 KALATALOUS- FISKERIHUSHÅLLNINGEN ..... .                 109 998 000       113 889 595,52              3 891 595,52           4
33308:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33309:       slagsanslag) ............................ .             9907 000          9 501 441,87              -405558,13             4
33310:                                       Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33311:                                                                                                                   sivu
33312: 30 Pl.- Ht.                           Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       59
33313: Luku- Kap.                                                        Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
33314:                                                                    Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
33315:     Mom.-Mom.
33316:                                                                                                  Suurempi - Högre
33317:                                                                                                                               %
33318:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
33319: 
33320: 
33321:     23 Alueellinenkalataloussuunnittelu ja kalatalouden
33322:         kehittäminen (Siirtomääräraha) - Regional plane-
33323:         ring av fiskerihushållningen och utvecklande av
33324:         fiskerihushållningen (Reservationsanslag) ......            1 775 000     1 775 000,00                  0,00          0
33325:     25 Kalakannan hoitovelvoitteet ja kalatalousselvityk-
33326:         set (Arviomääräraha) - Skyldighet att vårdafisk-
33327:         beståndet och fiskeriutredning (Förslagsanslag) ..          4 010 000     4125 287,51            115 287,51           3
33328:     26 Tenojoen ja muiden Jäämereen laskevien vesistö-
33329:         jen kalakantojen kehittäminen, kalastuksen vai-
33330:         vontaja kalataloustutkimukset - Utvecklande av
33331:         fiskstammarna i Tana älv och andra vattendrag
33332:         som utmynnar i lshavet, tillsyn över fisket och
33333:         fiskerihushållningsundersökningar ............              1 330 000     1 243 304,98          -86 695,02            7
33334:     29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
33335:         konsumtionsutgifter (Reservationsanslag2år) ....            3173 000      3173 000,00                    0,00         0
33336:     40 Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut
33337:          (Arviomääräraha) - Pilkfiskeavgifler och avgifter
33338:         för tillstånd tili fiske i Tana älv (Förslagsanslag) ..     9 600 000    13 206 484,37         3 606 484,37          38
33339:     41 Kalatalouden edistäminen (Arviomääräraha) -
33340:          Främjande av fiskerihushållningen (Förslagsan-
33341:          slag) ...................................                 19 523 000    18 997 544,58         -525455,42             3
33342:     42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen
33343:         ja kotimaisen kalan käytön edistäminen (Arvio-
33344:          määräraha) - Stabilisering av inkomsten av fiske
33345:          och främjande av användningen av inhemsk fisk
33346:          (Förslagsanslag) .......................... ·             35 000 000    34 139 934,53         -860065,47             2
33347:     44 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomäärä raha)- Fi-
33348:          skeförsäkringsverksamheten (Förslagsanslag) ...            5 850 000     7612 306,41          1 762 306,41          30
33349:     45 Kalastusmatkailun kehittäminen (Siirtomääräraha)
33350:          - Utvecklande av fisketurismen (Reservations-
33351:          anslag) .................................                  2 000 000     2 000000,00                    0,00         0
33352:     47 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää-
33353:          räraha) - Utgifter förfiskerihushållningens ränte-
33354:          stödslån (Förslagsanslag) ...................              3100 000      3 528 699,07           428 699,07          14
33355:     49 Valtionapu kalastusalan jä~estöjen toiminnan tu-
33356:          kemiseen - Statsbidrag för stödjande av verk-
33357:          samheten inom organisationer i fiskeribranschen.          11 320 000    11 320 000,00                0,00            0
33358:     70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier..               310 000       166 592,20         -143 407,80           46
33359:      77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank-
33360:          keet (Siirtomääräraha) - Fiskeriekonomiska
33361:          byggnads-             och       iståndsättningsprojekt
33362:          (Reservationsanslag) ......................                3100 000      3100000,00                     0,00         0
33363: 
33364: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS-
33365:    VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET ....                     112166000     111 787 815,20         -378184,80             0
33366:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33367:        slagsanslag) .............................                  51170 000     51 021 506,23         -148 493,77            0
33368:    23 Valtion kalanviljelytoiminta (Siirtomääräraha 2v) -
33369:        Statens fiskodlingsverksamhet (Reservations-
33370:        anslag 2år) ..............................                  12 050 000    12 050 000,00                   0,00         0
33371:    24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää-
33372:        räraha)          Kontraktsodling av värdefisk
33373:        (Reservationsanslag) ......................                  7 433000      7 433 000,00                   0,00         0
33374:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33375:        Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........             1 473 000     1 243 308,97         -229691,03            16
33376:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33377:                                                                                                             sivu
33378: 30 Pl. • Ht.                       Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       60
33379: Luku· Kap.                                                  Talousarvio    Tilinpäätös      Tilinpäätös ·Talousarvio
33380:                                                              Budget          Bokslut        Bokslut • Budget
33381:     Mom.-Mom.
33382:                                                                                             Suurempi • Högre
33383:                                                                                             Pienempi • Lägre (-)
33384:                                                                                                                         %
33385: 
33386: 
33387:     29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
33388:        konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...      12 090 000    12 090 000,00                   0,00         0
33389:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskalf-
33390:        ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... .      2000000       2 000 000,00                   0,00         0
33391:     74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära-
33392:        ha) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstalter
33393:        (Reservationsanslag) ..................... .          22 950 000    22 950 000,00                   0,00         0
33394:     75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33395:        gen (Reservationsanslag) .................. .          3000000       3000 000,00                    0,00         0
33396: 
33397: 40 VESIVAROJEN KÄYTTÖ JA HOITO - ANVÄND-
33398:    NING OCH SKÖTSEL AV VATIENTILLGÅNGAR ...                 209 235 000   203 937 501 ,88      -5297498,12              3
33399:    22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä-
33400:       raha 2v) - Utgifter för användning och skötsel av
33401:       vattentillgångar (Reservationsanslag 2år) ...... .     16 225 000    16 225 000,00                   0,00         0
33402:    30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar-
33403:       viomääräraha) - Räntestöd för byggande av vat-
33404:       ten- och avloppsanläggningar (Förslagsanslag) ..       20000000      17 548190,77        -2 451 809,23           12
33405:    31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin
33406:       (Siirtomääräraha) - Understöd för samhällenas
33407:       vatten- och avloppsåtgärder (Reservations-
33408:       anslag) ................................ .             35000000      35 000 000,00                   0,00         0
33409:    43 Eräätvaltion maksettavaksi määrätyt korvaukset
33410:       (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som siat-
33411:       en åläggs att belala (Förslagsanslag) ......... .       5000000       2154 311,11        -2 845 688,89           57
33412:    n Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha) -
33413:       Vattendrags·        och        vattenvårdsarbeten
33414:       (Reservationsanslag) ..................... .          133 010 000   133 010 000,00                   0,00         0
33415: 
33416: 58 YKSITYISMETSÄTALOUS                  DET PRIVATA
33417:    SKOGSBRUKET ............................ .               747 045 000   746 886 035,12         -158 964,88            0
33418:    41 Valtionapu metsäkeskuksille- Statsunderstöd tili
33419:       skogscentralema ........................ .             24 900 000    24 900 000,00                   0,00         0
33420:    42 Valtionapu metsälautakunnille - Statsbidrag tili
33421:       skogsnämndema ........................ .              302440000     302 440 000,00                   0,00         0
33422:    44 Valtionapu metsänparannustöihin (Siirtomäärära-
33423:       ha) - Statsunderstöd för skogsförbättringsarbe·
33424:       ten (Reservationsanslag) : . ................ .       215 000 000   215 000 000,00                   0,00         0
33425:    45 Valtionapu metsänjalostukseen ja metsätalouden
33426:       ratianalisointiin - Statsunderstöd för skogsföräd-
33427:       ling och skogsbrukets rationalisering ......... .      16 700 000    16 700 000,00                   0,00         0
33428:    50 Eräät metsätaloudelliset valtionavut - Vissa stat-
33429:       sunderstöd för skogsbruket ................ .          13 005 000    12 846 035,12         -158964,88
33430:    83 Metsänparannuslainat       (Siirtomääräraha)
33431:       Skogsförbättringslån (Reservationsanslag) ..... .     175 000 000   175 000 000,00                   0,00         0
33432: 
33433: 60 MAANMITIAUSHALLINTO - LANTMÄTERIFÖR-
33434:    VALTNINGEN .............................. .              518 245 000   511 639 698,56       -6 605 301 ,44
33435:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
33436:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .        488245000     488 245 000,00                   0,00         0
33437:    80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me-
33438:       not (Arviomääräraha)- Utgifter för understödjan-
33439:       de av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) ...     30000000      23 394 698,56       -6 605 301 ,44          22
33440:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33441:                                                                                                            sivu
33442: 30 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       61
33443: Luku- Kap.                                                 Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
33444:                                                             Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
33445:     Mom.-Mom.
33446:                                                                                           Suurempi - Högre
33447:                                                                                                                            %
33448:                                                                                           Pienempi - Lägre (-)
33449: 
33450: 
33451: 65 GEODEETTINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI-
33452:    TUTET ....................................               14 095 000    13 601 266,40        -493 733,60             4
33453:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33454:       slagsanslag) .............................             6 265 000     6 085 762,96        -179 237,04             3
33455:    21 Mittaus- ja tutkimustyöt - Mätnings- och forsk-
33456:       ningsarbete ..............................             2475000       2327784,67          -147 215,33             6
33457:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33458:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........         130 000       129 979,84            -20,16              0
33459:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.         2 925 000     2 757 738,93        -167 261,07             6
33460:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha)- Anskaff-
33461:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......       1 000 000     1 000 000,00                   O,Od         0
33462:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33463:       gen (Reservationsanslag) ...................           1 300 000     1 300000,00                    0,00         0
33464: 
33465: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS- LANTBRU-
33466:    KETS FORSKNINGSCENTRAL .................                171 292 000   164 452 805,72      -6 839 194,28             4
33467:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33468:       slagsanslag) .............................           103255 000     99 926 799,14      -3 328 200,86             3
33469:    22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomäärä raha) -
33470:       Kontroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) .        2 887 000     2 887 000,00                   0,00         0
33471:    24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha 2v) -
33472:       Växtförädlingsverksamhet (Reservationsanslag
33473:       2år) ....................................              4 300 000     4 300 000,00                   0,00         0
33474:    26 Maatalouden sääpalvelu - Lantbrukets väderlek-
33475:       stjänst. .................................             2 750 000     2 739 822,22          -10177,78             0
33476:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33477:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........      10 500 000     6 999184,36       -3 500 815,64            33
33478:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
33479:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...      40 170 000    40 170 000,00                   0,00         0
33480:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33481:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......       5 430 000     5430 000,00                    0,00         0
33482:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33483:       gen (Reservationsanslag) ...................           1100 000      1100 000,00                    0,00         0
33484:    77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) -
33485:       Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservations-
33486:       anslag) .................................                900 000       900 000,00                   0,00         0
33487: 
33488: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI-
33489:    TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSKNINGS-
33490:    CENTRALEN ...............................                11 254 000    10 625 723,65         -628276,35             6
33491:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33492:       slagsanslag) .............................             6818000       6 397 230,18         -420 769,82            6
33493:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.         4 436 000     4228493,47           -207 506,53            5
33494: 
33495: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS -                SKOGSFORSK-
33496:    NINGSINSTITUTET ..........................              206124 000    203 194 453,00      -2 929 547,00
33497:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
33498:       slagsanslag) .............................           107 967 000   105195 405,12       -2 771 594,88             3
33499:    24 Tutkimus- ja metsätalousmenot (Siirtomääräraha
33500:       2v) - Allmänna utgifter för forskningen och skogs-
33501:       bruksutgifter (Reservationsanslag 2år) .........      59 950 000    59 949 945,03               -54,97           0
33502:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33503:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag).........          397000        239103,64          -157 896,36           40
33504:                                   Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33505:                                                                                                                  sivu
33506: 30 Pl.- Ht.                       Budgetens förverkligande år 1992                                               sida       62
33507: Luku- Kap.                                                 Talousarvio         Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
33508:                                                             Budget              Bokslut         Bokslut - Budget
33509:     Mom.-Mom.
33510:                                                                                                 Suurempi - Högre
33511:                                                                                                                               %
33512:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
33513: 
33514: 
33515:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33516:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......     11 900 000         11 900 000,00                   0,00          0
33517:     74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33518:        gen (Reservationsanslag) ...................         23 510 000         23 510 000,00                    0,00         0
33519:     77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha) -
33520:        Grundförbättring av skog (Reservationsanslag) ..      1 900 000          1 899 999,21                 -0,79           0
33521:     87 Maanhankkiminen (Siirtomääräraha) - Marklör-
33522:        värv (Reservationsanslag) ..................            500 000            500 000,00                    0,00         0
33523: 
33524: 80 ELÄINLÄÄKINTÄTOIMI- VETERINÄRVÄSENDET.                   34 598 000         28 558172,24        -6 039 827,76            17
33525:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33526:       slagsanslag) .............................            25 448 000         21 563 468,59       -3 884 531,41            15
33527:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
33528:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ..........        8 950 000          6 794 703,65       -2 155 296,35            24
33529:    50 Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag för
33530:       djurskyddsarbete .........................               200000             200 000,00                    0,00         0
33531: 
33532: 84 VALTION ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LAITOS -
33533:    STATENS VETERINÄRMEDICINSKA ANSTALT ....                 58 524 000         60 652 199,67          2 128199,67            4
33534:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
33535:       slagsanslag) .............................            22401 000          22 064 335,98          -336664,02             2
33536:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33537:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........      15618000           18190 380,51           2 572 380,51          16
33538:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
33539:       konsumtionsutgilter (Förslagsanslag) ..........        9 555 000          9 447 483,18          -107 516,82
33540:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33541:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......       3100 000           3100 000,00                     0,00         0
33542:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33543:       gen (Reservationsanslag) ...................           7 850 000          7 850 000,00                    0,00         0
33544: 
33545: 90 VALTION MARGARIINITEHDAS- STATENS MAR-
33546:    GARINFABRIK ..............................
33547:    22 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter
33548:       (Förslagsanslag) ..........................           28 920 000         12 304 827,81
33549:       90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driltsutgilter          28 920 000         12 304 827,81
33550:                        Käyttötulot - Driftsinkomster        30 350 000         10 266 095,88
33551:                        Käyttötalouden lisärahoitustarve
33552:                        - Driltshushållningens behov av
33553:                        tilläggsfinansiering ...........                  0      2 038 731,93          2 038 731,93           0
33554: 
33555:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33556:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......        260 000                   0,00         -260000,00            100
33557:        90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
33558:                         gifter                                 260 000                   0,00         -260000,00            100
33559: 
33560: 95 METSÄHALLITUS - FORSTSTYRELSEN ........
33561:     21 Toimintamenot (Arviomääräraha)- Omkostnader
33562:        (Förslagsanslag) ..........................        1 059 580 000      1118 989 773,45
33563:        95. Luku - Kap. Käyttömenot- Driltsutgifter        1 059 580 000      1 118 989 773,45
33564:                         Käyttötulot- Driltsinkomster      1 234 000 000      1 285101177,02
33565: 
33566:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33567:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......     16 000 000         16 000 000,00                    0,00         0
33568:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33569:                                                                                                                  sivu
33570: 30 Pl. -Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       63
33571: Luku- Kap.                                                   Talousarvio        Tilinpäätös      Tilinpäätös- Talousarvio
33572:                                                               Budget             Bokslut         Bokslut - Budget
33573:     Mom.-Mom.
33574:                                                                                                  Suurempi - Högre
33575:                                                                                                                              %
33576:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
33577: 
33578: 
33579:     74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33580:        ~en (Reservationsanslag) ...................            4 000 000         4000000,00                     0,00         0
33581:     77   aa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) -
33582:        Jord- och vattenbyggnader (Reservationsansla9).        22 000 000        22 000 000,00                   0,00         0
33583:     78 Yleiset  uittoväylätyot (Siirtomääräraha)- Allmån-
33584:        na flottledsarbeten (Reservationsanslag) .......        7 000 000         7000000,00                     0,00         0
33585:     87 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - lnköp av
33586:        mark (Reservationsanslag) ..................          210 000 000       210 000 000,00                   0,00         0
33587:        95. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
33588:                           gilter                             259 000 000       259 000 000,00        49 000 000,00          23
33589: 
33590: 98 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKETOI-
33591:    MINTA -    LANTBRUKETS FORSKNINGSCEN-
33592:    TRALS AFFÄRSVERKSAMHET .................
33593:     22 Jokioisten siemenkeskuksen käyttömenot (Arvio-
33594:        määräraha)- Jockis fröcentrals driltsutgifter (För-
33595:        slagsanslag) .............................             10 663 000         8 257 383,57
33596:     24 Siemenperunakeskuksen käyttömenot (Arviomää-
33597:        räraha) - Centralens för utsädespotatis driltsut-
33598:        gifter (Förslagsanslag) .....................          16 555 000        15 247 546,28
33599:        98. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter           27 218 000        23 504 929,85
33600:                          Käyttötulot - Driftsinkomster        29 528 000        23 393 715,73
33601:                          Käyttötalouden lisärahoitustarve
33602:                          - Driftshushållningens behov av
33603:                          tilläggsfinansiering ...........                  0       111214,12             111214,12           0
33604: 
33605:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33606:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......          665 000           665 000,00                   0,00         0
33607:        98. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
33608:                         gifter                                   665 000           665 000,00                   0,00         0
33609: 
33610: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
33611:    NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
33612:    INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIETS
33613:    FÖRVALTNINGSOMRÅDE .....................                   88 796 000        87 636 701 ,23      -1159 298,77
33614:      25 Kansainvälinen yhteistyö (Määrärahasta saa käyt-
33615:                                                    tää
33616:         intään 6 750 000 mk muiden kuin jäsenmaksuista
33617:         aiheutuvien menojen maksamiseen) (Arviomäärä-
33618:         raha) - lnternationellt samarbete (Förslagsan-
33619:         slag) ...................................             17 450 000        16 291 387,56       -1158 612,44             7
33620:      27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha) - Samar-
33621:         betsforskning (Reservationsanslag) ...........        26 746 000        26 745 313,67              -686,33           0
33622:      43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
33623:         sättningar (Förslagsanslag) .................            500 000           500 000,00                   0,00         0
33624:      44 Eräät yhteistyöhankkeet (Siirtomääräraha) - Vis-
33625:         sa samarbetsprojekt (Reservationsanslag) ......       44 100 000        44100 000,00                    0,00         0
33626:      48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
33627:         korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande
33628:         av skador som förorsakats av exeptionella över-
33629:         svämningar (Reservationsanslag 2år) .........                  0                  0,00                  0,00         0
33630:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33631:                                                                                                                   sivu
33632: 31   Pl.- Ht.                      Budgetens förverkligande år 1992                                               sida       64
33633: Luku- Kap.                                                    Talousarvio       Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
33634:                                                                 Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
33635:      Mom. -Mom.
33636:                                                                                                  Suurempi - Högre
33637:                                                                                                                               %
33638:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
33639: 
33640: 
33641: 31   LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
33642:      FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .....              11 051 038 000   11 043 156 599,89       -7 881 400,11             0
33643: 
33644: 01   LIIKENNEMINISTERIÖ- TRAFIKMINISTERIET ....               46 875 000       45 846 630,92        -1 028 369,08             2
33645:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33646:          slagsanslag) .............................            31 755 000      30 927 866,28          --827133,72             3
33647:      29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.         15120000        14 918 764,64          -201235,36
33648: 
33649: 24 TIELAITOS- VÄGVERKET ...................                 6 207 000 000    6 211 782 238,61          4 782 238,61           0
33650:    21 Yleisten teiden perustienpito (Siirtomääräraha 2v)
33651:              Basväghållning av allmänna vägar
33652:       (Reservationsanslag 2år) ...................          3 873 000 000    3 872 999 995,00                 -5,00           0
33653:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33654:       gen (Reservationsanslag) ...................             29 200 000       29 200 000,00                    0,00         0
33655:    77 Tieverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 2v) -
33656:       Utvecklande av vägnätet (Reservationsanslag
33657:       2år) ....................................             1 958 800 000    1 958 800 000,00                    0,00         0
33658:    78 Ulkopuolisille tehtävät työt (Arviomääräraha) -
33659:       Arbeten som utförs åt utomstående (Förslagsan-
33660:       slag) ...................................               113000000        117 821 143,88          4821143,88             4
33661:    87 Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset kor-
33662:       vaukset (Arviomääräraha) - Anskaffning av jor-
33663:       dområden och ersättningar enligt lagen om all-
33664:       männa vägar (Förslagsanslag) ...............           233 000 000      232 961 099,73            -38900,27             0
33665: 
33666: 25 TIENPIDON VALTIONAVUT- STATSUNDERSTÖD
33667:    FÖR VÄGHÅLLNINGEN .......................                  193 500 000      189 244 865,25        -4 255 134,75            2
33668:    31 Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamista
33669:        menoista- Statsunderstöd tili kommuner för byg-
33670:       devägsutgifter ............................               3 500 000        3490 000,00            -10000,00             0
33671:    33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Arvio-
33672:        määräraha) - Ersättningar för permanetbelägg-
33673:        ning av gator (Förslagsanslag) ...............           3000000            848298,00         -2151 702,00            72
33674:    34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära-
33675:        ha) - Statsbidrag för anläggande av gator
33676:       (Reservationsanslag) ......................              25000000         24 999 996,00                 -4,00           0
33677:    50 Valtionapu yksityistenteiden kunnossapitoon (Ar-
33678:       viomääräraha) - Statsunderstöd för underhåll av
33679:       enskilda vägar (Förslagsanslag) ..............          137000000        134 906 571 ,25       -2 093 428,75            2
33680:    51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto-
33681:       määräraha) - Statsunderstöd för byggande av
33682:       enskilda vägar (Reservationsanslag) ..........           25 000 000       25 000 000,00                    0,00         0
33683: 
33684: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET.....                    861 287 000       858 528162,70         -2 758 837,30            0
33685:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)- Omkost-
33686:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           702000000       702 000 000,00                     0,00         0
33687:    22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha)-
33688:       Förvaltningsnämden för Saima kanal (Förslagsan-
33689:       slag) ...................................                 1 087 000        1 027 034,85           -59 965,15            6
33690:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33691:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag).........           3 000 000          301127,85         -2 698 872,15           90
33692:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33693:       ning av materiel (Reservationsanslag) .........          31100 000        31 100 000,00                    0,00         0
33694:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33695:                                                                                                             sivu
33696: 31 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       65
33697: Luku- Kap.                                                  Talousarvio   Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
33698:                                                              Budget        Bokslut         Bokslut - Budget
33699:      Mom.-Mom.
33700:                                                                                            Suurempi - Högre
33701:                                                                                                                         %
33702:                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
33703: 
33704: 
33705:      74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
33706:         gen (Reservationsanslag) ...................        10 000 000    10 000 000,00                   0,00          0
33707:      77 Väylätyöt(Siirtomääräraha) - Farledsarbeten
33708:         (Reservationsanslag) ......................         44 700000     44 700 000,00                    0,00         0
33709:      78 Keitele-Päijänne kanava (Siirtomääräraha) - Kei-
33710:         tele-Päijännekanalen (Reservationsanslag) .....     69000000      69 000 000,00                    0,00         0
33711:      87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha)
33712:         - Anskaffning av mark- och vattenomräden
33713:         (Reservationsanslag) ......................             400000       400 000,00                    0,00         0
33714: 
33715: 31   MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSKNING-
33716:      SINSTITUTET ...............................            29354000      29 375 504,17             21 504,17           0
33717:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33718:         slagsanslag) .............................           14 204 000   13 489 942,40          -714057,60             5
33719:      28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33720:         Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsan-
33721:         slag) ...................................             2100 000     2 835 561,77            735 561,77          35
33722:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
33723:         konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...     11 750 000   11 750 000,00                    0,00         0
33724:      70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33725:         ning av inventarier (Reservationsanslag) .......      1 300 000     1 300 000,00                   0,00         0
33726: 
33727: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS-
33728:    TÄMINEN - FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH
33729:    ANNAN VATIENTRAFIK ......................                105225 000    94 904 775,15      -10 320 224,85            10
33730:    30 Piensatamien rakentamisen valtionapu (Siirto-
33731:       määräraha) - Statsbidrag för byggande av små-
33732:       hamnar (Reservationsanslag) ................            2800000       2800 000,00                    0,00         0
33733:    31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor-
33734:       kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggan-
33735:       de av handels- och industrihamnar (Förslagsan-
33736:       slag) ............................... , ...             5500000       4 930797,35          -569202,65            10
33737:    32 Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korkotu-
33738:       ki (Arviomääräraha) - Räntestödför byggande av
33739:       en djuphamn i Tahkoluoto (Förslagsanslag) .....           100000        53 137,51           -46 862,49           47
33740:    40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä-
33741:       raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg
33742:       (Förslagsanslag) ..........................            53000000     49873817,13          -3126 182,87             6
33743:    41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit-
33744:       tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar-
33745:       viomääräraha) - Understöd för säkrande av kon-
33746:       kurrensbetingelsema för lastfartyg i utlandstrafik
33747:       (Förslagsanslag) ..........................            40000000      32 399 730,27       -7 600 269,73           19
33748:    44 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi-
33749:       kens understödjande ......................                600000       599 804,10               -195,90           0
33750:    45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) -
33751:       Räntestöd tili skärgårdstrafiken (Förslagsanslag) .        25000         11 488,79          -13 511,21           54
33752:    50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio-
33753:       määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgiftema
33754:       (Förslagsanslag) ..........................             3200000       4236000,00           1 036 000,00          32
33755: 
33756: 40 AUTOREKISTERIKESKUS - BILREGISTERCEN-
33757:    TRALEN ...................................               311 510 000   288 200 256,83     -23 309 743,17             7
33758:                                             Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33759:                                                                                                                            sivu
33760: 31   Pl.- Ht.                               Budgetens förverkligande år 1992                                               sida       66
33761: Luku- Kap.                                                                Talousarvio    Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
33762:                                                                            Budget         Bokslut         Bokslut- Budget
33763:      Mom.-Mom.
33764:                                                                                                           Suurempi - Högre
33765:                                                                                                           Pienempi - Lägre (-)
33766:                                                                                                                                         %
33767: 
33768: 
33769:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
33770:         nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                    300 010 000   281 961 784,86      -18 048 215,14             6
33771:      74 Katsastusasemien rakentaminen (Siirtomäärära-
33772:         ha) -       Byggande av besiktningsstationer
33773:         (Reservationsanslag) ..................... .                       11 200 000     6238 471,97        -4 961 528,03            44
33774:      87 Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkiminen (Siirto-
33775:         määräraha) - Anskaffning av jordområden och
33776:         fastigheter (Reservationsanslag) ............ .                       300000               0,00        -300 000,00            100
33777: 
33778: 50 ILMATIETEEN LAITOS- METEOROLOGISKA IN-
33779:    STITUTET ................................. .                           174 671 000   171 122165,39        -3 548 834,61             2
33780:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33781:        slagsanslag) ............................ .                         94119000      90 588 322,22       -3 530 677,78              4
33782:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
33783:        Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .                   12 400 000    12 381 843,17           -18156,83              0
33784:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
33785:        konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...                    59000000      59 000 000,00                    0,00          0
33786:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
33787:        ning av inventarier (Reservationsanslag) ...... .                    9152 000      9152 000,00                     0,00          0
33788: 
33789: 52 TELEHALLINTOKESKUS- TELEFÖRVALTNINGS-
33790:    CENTRALEN .............................. .                              86645000      86 645 000,00                    0,00          0
33791:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
33792:       nader (Reservationsanslag 2år) ............. .                       86645000      86 645 000,00                    0,00          0
33793: 
33794: 55 VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUKSET-
33795:    ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR KOMMU-
33796:    NIKATION ................................. .                           423276 000    423 261 000,00           -15 000,00             0
33797:    22 Korvaus radiotoiminnan valvonnasta- Ersättning
33798:       för övervakning av radioverksamheten ........ .                         500000        500000,00                     0,00          0
33799:    41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid-
33800:       ningspressen ........................... .                          112 000 000   111 985 000,00           -15 000,00             0
33801:    42 Lehdistön yleinenkuljetustuki - Allmänt transport-
33802:       stöd för pressen ......................... .                        270000000     270 000 000,00                    0,00          0
33803:    43 Uutis- ja tietotoimistotuki - Understöd tili nyhets-
33804:       och notisbyråer. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ....     4000000       4000000,00                      0,00          0
33805:    44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (Siirtomäärära-
33806:       ha) - Understöd av samdistribution av tidningar
33807:       (Reservationsanslag) ..................... .                         20000000      20 000 000,00                    0,00          0
33808:    52 Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustannuk-
33809:       siin Suur-Tukholman alueella (Siirtomääräraha)-
33810:       Statsunderstöd för kostnadema för förmedling av
33811:       TV-program tili Star-Stockholms område
33812:       (Reservationsanslag) ..................... .                          4 776 000     4 776 000,00                    0,00          0
33813:    58 Korvaus poikkeusolojen viestintäjä~estelyistä -
33814:       Ersättning för kommunikationsarragemang lör un-
33815:       dantagsförhållanden ...................... .                         12 000 000    12 000 000,00                    0,00          0
33816: 
33817: 56 KORVAUKSET POSTI- JA TELELAITOKSELLE VAL-
33818:    TION VIRKALÄHETYKSISTÄ - ERSÄTTNINGAR
33819:    TILL POST- OCH TELEVERKET FÖR STATENS
33820:    TJÄNSTEFÖRSÄNDELSER ................... .                              176000 000    200 219 227,30         24219227,30             14
33821:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33822:                                                                                                                      sivu
33823: 31   Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                                sida       67
33824: Luku- Kap.                                                      Talousarvio         Tilinpäätös      Tilinpäätös- Talousarvio
33825:                                                                  Budget              Bokslut         Bokslut • Budget
33826:      Mom.-Mom.
33827:                                                                                                      Suurempi • Högre
33828:                                                                                                                                  %
33829:                                                                                                      Pienempi • Lägre (-)
33830: 
33831: 
33832:      23 Korvaus virkalähetysoikeuden käytöstä postiliiken-
33833:         teessä (Arviomääräraha) - Ersättning för rätt tili
33834:         användande av tjänsteförsändelse i postirafiken
33835:         (Förslagsanslag) ......................... .            133 000 000        152 en 757,06         196n757,06             15
33836:      24 Korvaus erityispalveluina toimitettavista virkalähe-
33837:         tyksistä ja postiennakkolähetyksistä (Arviomäärä-
33838:         raha) - Ersättning för såsom specialservice be-
33839:         fordrade tjänsteförsändelser och postförskottsför-
33840:         sändelser (Förslagsanslag) ................. .           43 000000          47 541 470,24          4541 470,24          11
33841: 
33842: 57 HENKILÖ- JA TAVARALIIKENTEEN TUET JA KOR-
33843:    VAUKSET - STÖD OCH ERSÄTININGAR FÖR
33844:    PERSON- OCH GODSTRAFIKEN .............. .                    633 200 000        633126 841,00            -73159,00            0
33845:    34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän
33846:       suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha)
33847:       - Statsbidrag för planering och byggande av
33848:       metrosystemet          i      huvudstadsregionen
33849:       (Reservationsanslag) ..................... .                            0               0,00                  0,00         0
33850:    41 Korvaus tavaraliikenteen kuljetusalennuksista -
33851:       Ersättning för rabatter på godstrafikens transpor-
33852:       ter .................................... .                 10 000 000           9 926 841,00          -73159,00
33853:    61 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejärjestelmän
33854:       kehittämiseen ja säilyttämiseen (Siirtomääräraha)
33855:       - Statsbidrag och ersättning för utvecklande och
33856:       bevarande          av       kollektivtrafiksystemet
33857:       (Reservationsanslag) ..................... .              623200000          623 200 000,00                   0,00         0
33858: 
33859: 58 RADANPITO- BANHÅLLNING ............... .                    1 480000 000       1 480 000 000,00                  0,00         0
33860:    62 Valtionrautateiden radanpito (Siirtomääräraha) -
33861:       Statsjärnvägarnas banhållning (Reservations-
33862:       anslag) ................................ .               1480 000000        1 480 000 000,00                  0,00         0
33863: 
33864: 85 SIJOITUKSET VALTIONENEMMISTÖISIIN OSA-
33865:    KEYHTIÖIHIN - INVESTERINGAR 1 BOLAG MED
33866:    STATLIG AKTIEMAJORITET .................. .                   80000000           80 000 000,00                   0,00         0
33867:    88 Finnair Oy:n osakepääoman korottaminen (Siirto-
33868:        määräraha) - Höjning av aktiekapitalet i Finnair
33869:       Oy (Reservationsanslag) .................. .               80 000 000         80 000 000,00                   0,00         0
33870: 
33871: 92 ILMAILULAITOS - LUFTFARTSVERKET ........ .                   153 000 000        153 000 000,00                   0,00         0
33872:    71 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä (Siirtomää-
33873:       räraha) -        lntegrerat flygtrafiktjänstsystem
33874:       (Reservationsanslag) ..................... .               38 000 000         38 000 000,00                   0,00         0
33875:    88 llmailulaitoksen peruspääoman korotus- Höjning
33876:       av Luftfartsverkets grundkapital ............. .          115000000          115000000,00                     0,00         0
33877: 
33878: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
33879:    MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMINI-
33880:    STERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE ......... .                     89 495 000         97 899 932,57          8404 932,57           9
33881:    22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha) - Un-
33882:        dersökning och planering (Reservationsanslag) ..          13 000 000          13 000 000,00                  0,00         0
33883:    31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (Siirto-
33884:        määräraha)- Statsunderstöd för avlägsnande av
33885:        plankorsningar (Reservationsanslag) ......... .            5 000 000           5 000 000,00                  0,00         0
33886:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33887:                                                                                                             sivu
33888: 31 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       68
33889: Luku- Kap.                                                   Talousarvio   Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
33890:                                                               Budget        Bokslut        Bokslut - Budget
33891:     Mom.-Mom.
33892:                                                                                            Suurempi - Högre
33893:                                                                                            Pienempi - Lägre (-)
33894:                                                                                                                         %
33895: 
33896: 
33897:     33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki (Siir-
33898:        tomääräraha)- Räntestöd för byggande av Tah-
33899:        koluotobanan (Reservationsanslag) ...........             200000      200000,00                   0,00           0
33900:     40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ......         3 900000     3895668,45             --4 331,55           0
33901:     41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen
33902:        ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och
33903:        underhåll av vissa flygplatser ................       11 000 000    10 980 237,12        -19 762,88              0
33904:     42 Korvaus koulutuksesta- Ersättning för utbildning.     30000 000     28 050 000,00      -1 950 000,00             7
33905:     44 Ulkomaanliikenteen maantie- ja rautatiekaluston
33906:        liikevaihtoverokorvaus (Arviomääräraha) - Er-
33907:        sättning för omsättningsskatt på landsvägs- och
33908:        jämvägsmateriel i utrikestrafik (Förslagsanslag) ..   20000000      30 379 027,00        10 379 027,00          52
33909:     45 Itä- jaKeski-Euroopan liikennealan avustaminen
33910:        (Siirtomääräraha) - Understöd tili Östeuropas
33911:        trafikbransch (Reservationsanslag) ............         5300000      5300 000,00                    0,00         0
33912:     50 Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen
33913:        - Vissa statsunderstöd för upprätthållande av
33914:        flygverksamhet. ..........................              1 095 000    1 095 000,00                   0,00         0
33915:                                        Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33916:                                                                                                                      sivu
33917: 32 Pl.- Ht.                            Budgetens förverkligande år 1992                                              sida       69
33918: Luku- Kap.                                                         Talousarvio      Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
33919:                                                                      Budget           Bokslut       Bokslut - Budget
33920:      Mom.-Mom.
33921:                                                                                                     Suurempi - Högre
33922:                                                                                                     Pienempi - Lägre (-)
33923:                                                                                                                                  %
33924: 
33925: 
33926: 
33927: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
33928:    NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE-
33929:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                       6268824000     6 052 075 732,03    -216 748 267,97             3
33930: 
33931: 01   KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN-
33932:      DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ............                    268 365 000    246 406 508,77      -21 958 491,23             8
33933:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33934:         slagsanslag) .............................                  64100000       63 477 426,28         -622 573,72
33935:      22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoiminta (Siir-
33936:         tomääräraha) - Tili näringspolitiken ansluten
33937:         forskningsverksamhet (Reservationsanslag) .....              9050000         9050 000,00                    0,00         0
33938:      26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln-
33939:         temationellt samarbete (Förslagsanslag) .......             31825 000      29 829 216,91       -1 995 783,09             6
33940:      29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
33941:         konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...            24 750000      24 746 081,30            -3 918,70            0
33942:      60 Siirto valtio.!' ydinjätehuoltorahastoon (Arviomää-
33943:         räraha) - Overföring tili statens kämavfallshante-
33944:         ringsfond (Förslagsanslag) ..................               70000000       50 931 924,75      -19 068 075,25            27
33945:      66 Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (Ar-
33946:         viomääräraha) - Finansieringsandelar tili intema-
33947:         tionella organisationer (Förslagsanslag) ........            1150 000        1135 620,00           -14380,00
33948:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier..              490000          489950,00               -50,00             0
33949:      92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio-
33950:         määräraha) - Ersättning tili statens kämavfalls-
33951:         hanteringsfond(Förslagsanslag) ..............               67000000        66 746 289,53         -253710,47             0
33952: 
33953: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT- DIS-
33954:    TRIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST.                           47900000        47 900 000,00                   0,00         0
33955:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
33956:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                 47900000        47 900 000,00                   0,00         0
33957: 
33958: 04 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN              SUUNNITIELU-
33959:      KUNTA- FÖRSVARSEKONOMISKA PLANERING-
33960:      SKOMMISSIONEN ...........................                       5840000         5777988,38            -62 011,62
33961:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
33962:         slagsanslag) .............................                   3695000         3695879,46                879,46            0
33963:      29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.               2145 000        2 082108,92           -62891,08             3
33964: 
33965: 06 TALOUDELLINENHUOLTOVARMUUS- EKONOM-
33966:    ISK FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAP ..............                          8500000         7 558569,87          -941 430,13           11
33967:    41 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja ylläpi-
33968:       tämiseen (Arviomäärä raha) - Räntestöd för grun-
33969:        dande och upprätthållande av skyddsupplag (För-
33970:        slagsanslag) .............................                    8000000         7 543405,87          -456 594,13            6
33971:    42 Turvavarastoinnin varastointiavustus - Uppla-
33972:        gringsunderstöd för skyddsupplagring .........                  500000            15164,00         -484 836,00           97
33973: 
33974: 27 KULUnAJAVIRASTO- KONSUMENTVERKET ...                             27600 000       27 600 000,00                   0,00         0
33975:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
33976:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                 23 410 000      23 410 000,00                   0,00         0
33977:    50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsunder-
33978:       stöd förkonsumentorganisationer . . . . . . . . . . . . .      4190 000        4190000,00                     0,00         0
33979:                                  Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
33980:                                                                                                          sivu
33981: 32 Pl. -Ht.                      Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       70
33982: Luku- Kap.                                               Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
33983:                                                           Budget         Bokstut        Bokslut- Budget
33984:      Mom.-Mom.
33985:                                                                                         Suurempi - Högre
33986:                                                                                         Pienempi - Lägre (-)         %
33987: 
33988: 
33989: 28 KULUTIAJAVALITUSLAUTAKUNTA -            KONSU-
33990:    MENTKLAGONÄMNDEN ......................                 5115000       4 576 980,21        -538019,79             11
33991:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33992:       slagsanslag) .............................           3 715 000     3256 616,75         -458 383,25            12
33993:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.       1400000       1 320 363,46         -79 636,54             6
33994: 
33995: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET ....                15 550 000    15 071 368,55        -478631,45              3
33996:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
33997:       slagsanslag) .............................          10 905 000    10 517 649,50        -387 350,50             4
33998:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.       4645000       4 553 719,05         -91280,95              2
33999: 
34000: 30 ELINTARVIKEVIRASTO- LIVSMEDELSVERKET ..                10 315 000    10 315 000,00                   0,00         0
34001:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34002:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............       10 315 000    10 315 000,00                   0,00         0
34003: 
34004: 31   KULUTIAJA-ASIAMIEHEN TOIMISTO- KONSU-
34005:      MENTOMBUDSMANNENS BYRÅ ...............                7 215 000     7 215 000,00                   0,00         0
34006:      21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34007:         nader (Reservationsanslag 2år) ..............      7 215 000     7 215 000,00                   0,00         0
34008: 
34009: 32 PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT-
34010:    OCH REGISTERSTYRELSEN ..................              104 970 000   104 970 000,00                   0,00         0
34011:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34012:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............      104 970 000   104 970 000,00                   0,00         0
34013: 
34014: 33 KULUnAJATUTKIMUSKESKUS -KONSUMENT-
34015:    FORSKNINGSCENTRALEN ....................               10700000      10 700 000,00                   0,00         0
34016:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34017:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............       10 700 000    10 700 000,00                   0,00         0
34018: 
34019: 34 LISENSSIVIRASTO- LICENSVERKET ..........                8 088 000     6238 702,90        -1 849 297,10           23
34020:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34021:       slagsanslag) .............................           5 838 000     4289284,72         -1 548 715,28           27
34022:    29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter.       2250000       1 949 418,18        -300581,82             13
34023: 
34024: 38 MITIATEKNIIKAN KESKUs-MÄTIEKNIKCENTRA-
34025:    LEN .......................................             6 888 000     6 708 000,00         -180000,00             3
34026:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)- Omkost-
34027:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............        6888000       6 708000,00          -180 000,00            3
34028: 
34029: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNISKA
34030:    KONTROLLCENTRALEN ......................               74640000      73 840 000,00         -800000,00
34031:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34032:       nader(Reservationsanslag 2år) ...............       74 640 000    73 840 000,00         -800 000,00
34033: 
34034: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGISKA
34035:    FORSKNINGSCENTRALEN ....................              210159000     208124 988,70        -2 034 011 ,30
34036:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34037:       slagsanslag) .............................         129 809 000   128 311 085,52       -1 497 914,48
34038:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
34039:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........    17 350 000    16 813 903,18         -536096,82             3
34040:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34041:                                                                                                              sivu
34042: 32 Pl. -Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       71
34043: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
34044:                                                               Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
34045:     Mom.-Mom.
34046:                                                                                             Suurempi - Högre
34047:                                                                                                                              %
34048:                                                                                             Pienempi - Lågre (-)
34049: 
34050: 
34051:     29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
34052:        konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...      57000000      57 000 000,00                   0,00          0
34053:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
34054:        ning av inventarier (Reservationsanslag) .......        6000000       6000000,00                     0,00         0
34055: 
34056: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS -
34057:    STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL ....                   968858000     964 862 409,00      -3 995 591,00             0
34058:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)- Omkost-
34059:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          919 658 000   915 662 409,00      -3 995 591,00             0
34060:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
34061:       gen (Reservationsanslag) ...................            47500000      47 500 000,00                   0,00         0
34062:    88 Toimitilojen ostaminen (Siirtomääräraha) - Köp
34063:       av lokaliteter (Reservationsanslag) ............         1700 000      1 700 000,00                   0,00         0
34064: 
34065: 44 TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS - TEKNO-
34066:    LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ...........                  973822 000    972 886 312,99         -935687,01             0
34067:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34068:       slagsanslag) .............................              31422 000     30 486 312,99         -935 687,01            3
34069:    21 Tavoitetutkimustoiminta (Siirtomääräraha)- Mål-
34070:       sättningsundersökningar (Reservationsanslag) ...       245000000     245 000 000,00                   0,00         0
34071:    22 Avaruustutkimustoiminta (Siirtomääräraha) -
34072:       Rymdforskning (Reservationsanslag) ..........           75000000      75 000 000,00                   0,00         0
34073:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
34074:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...        30900000      30 900 000,00                   0,00         0
34075:    40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitys-
34076:       toimintaan (Siirtomääräraha) - Understöd tili in-
34077:       dustrins forsknings- och produktutvecklingsverk-
34078:       samhei (Reservationsanslag) ................           325000 000    325 000 000,00                   0,00         0
34079:    42 Avustukset alueellisen teknologiatoiminnan edis-
34080:       tämiseen (Siirtomääräraha) - Understöd tili främ-
34081:       jande     av      regional    teknologiverksamhet
34082:       (Reservationsanslag) ......................             18 000 000    18 000 000,00                   0,00         0
34083:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
34084:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......           500000        500000,00                    0,00         0
34085:    83 Teollisuuden tuotekehityslainat (Siirtomääräraha)
34086:       - lndustrins produktutvecklingslån (Reservations-
34087:       anslag) .................................              248000000     248 000 000,00                   0,00         0
34088: 
34089: 46 TEKNISEN JA KAUPALLISEN TUTKIMUKSEN EDIS-
34090:    TÄMINEN- FRÄMJANDE AV DEN TEKNISKA OCH
34091:    KOMMERSIELLA FORSKNINGEN ...............                   65175000      65 175 000,00                   0,00         0
34092:    22 Kansainvälinen teknistaloudellinen yhteistyö (Siir-
34093:       tomääräraha) - lnternationellt tekniskt-ekonom-
34094:       iskt samarbete (Reservationsanslag) ..........          18 000 000    18 000 000,00                   0,00         0
34095:    25 Kansallisten mittauspaikkojen sekä mitta- ja turva!-
34096:       lisuustekniikan kehittäminen (Siirtomääräraha) -
34097:       Utvecklande av riksmätplatser samt mät- och sä-
34098:       kerhetsteknik (Reservationsanslag) ...........           6000000       6000 000,00                    0,00         0
34099:    41 Avustus Suomen Standardisoimisliitto ry:lle- Un-
34100:       derstöd tili Finlands Standardiseringsförbund r.f..     11 000 000    11 000 000,00                   0,00         0
34101:    43 Avustukset kansainvälisiin teknistaloudellisiin yh-
34102:       teistyöhankkeisiin (Siirtomääräraha) - Understöd
34103:       tili internationella tekniskt-ekonomiska samarbete
34104:       (Reservationsanslag) ......................             16 000 000    16 000 000,00                   0,00         0
34105:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34106:                                                                                                              sivu
34107: 32 PI.-Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       72
34108: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
34109:                                                               Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
34110:     Mom.-Mom.
34111:                                                                                             Suurempi - Högre
34112:                                                                                                                          %
34113:                                                                                             Pienempi - Lägre (-)
34114: 
34115: 
34116:     44 Avustukset taitotiedon lisäämishankkeisiin (Siirto-
34117:        määräraha 2v) - Understöd tili projekt lör förbätt-
34118:        rande av know-how (Reservationsanslag 2år) ...          5175 000      5175000,00                    0,00          0
34119:     49 Avustus Keksintösäätiölle (Siirtomääräraha) -
34120:        Understöd tili Keksintösäätiö (Reservations-
34121:        anslag) ................................ .              9000000       9000000,00                     0,00         0
34122: 
34123: 48 TEOLLISUUSSIHTEERIT - INDUSTRISEKRETE-
34124:    RARE .................................... .               42334000       35 499 044,97      -6 834 955,03            16
34125:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
34126:       slagsanslag) ............................ .             30034000      21 933 735,93      -8100 264,07             27
34127:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
34128:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ .        3100 000      2 961 419,41        -138 580,59             4
34129:    29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
34130:       konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... .         9200000      10 603 889,63         1 403 889,63          15
34131: 
34132: 49 KERA OY- KERA AB ...................... .                 433150 000    423 851 395,08      -9 298 604,92             2
34133:    42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Ränte-
34134:       stöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ............ .       78000000      79 019 666,43         1 019 666,43
34135:    43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio-
34136:       määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför-
34137:       luster (Förslagsanslag) .................... .          95150 000     99 305 903,78         4155 903,78            4
34138:    45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (Arviomää-
34139:       räraha) - Stödjande av företagens forsknings-
34140:       verksamhet (Förslagsanslag) ............... .           30000000      15 525 824,87     -14474175,13              48
34141:    46 Avustus riskipääomarahastoa varten Kera Oy:lle
34142:       - Understöd tili Kera Abför inrättande av en
34143:       riskkapitalfond ........................... .           45000 000     45 000 000,00                   0,00         0
34144:    47 Avustus Kera Oy:lle matkailuyritysten toiminnan
34145:       turvaamiseen - Understöd tili Kera Ab för tryg-
34146:       gande av verksamheten vid företag inom rese-
34147:       branschen .............................. .              35000000      35.000 000,00                   0,00         0
34148:    88 Kehitysaluerahasto Oy:n osakepääoman korotta-
34149:       minen - Höjande av aktiekapitalet i Utveckling-
34150:       sområdesfonden ......................... .             150 000 000   150 000 000,00                   0,00         0
34151: 
34152: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDUSTRINS
34153:    FRÄMJANDE .............................. .                934630000     974 936 538,50        40 306 538,50           4
34154:    21 Malminetsintää ja esiintymien hyödyntämistä pal-
34155:       veleva tutkimus (Siirtomääräraha 2v) - Forskning
34156:       tili stöd för malmletning och utnyttjande av fyndig-
34157:       hetema (Reservationsanslag 2år) ............ .           1 000 000     1000000,00                     0,00         0
34158:    23 Teollisuustutkimukset (Siirtomääräraha) - lndu-
34159:       striundersökningar (Reservationsanslag) ...... .         7 850 000     7850000,00                     0,00         0
34160:    41 Kaivannaisteollisuuden edistäminen (Siirtomäärä-
34161:       raha 2v)                Gruvindustrins lrämjande
34162:       (Reservationsanslag 2år) .................. .           12 000 000    12 000 000,00                   0,00         0
34163:    42 Imatran terästehtaan toiminnan turvaaminen -
34164:       Tryggande av verksamheten vid stålverket i Imat-
34165:       ra .................................... .                7000000       7000000,00                     0,00         0
34166:    45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeidenkor-
34167:       kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vissa
34168:       projekt inom utvecklingsområdena (Förslagsan-
34169:       slag) .................................. .                 200000        154 908,60          --45091,40           23
34170:                                       Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34171:                                                                                                                   sivu
34172: 32 Pl.- Ht.                           Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       73
34173: Luku- Kap.                                                       Talousarvio    Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
34174:                                                                   Budget         Bokslut         Bokslut- Budget
34175:      Mom.-Mom.
34176:                                                                                                  Suurempi - Högre
34177:                                                                                                                               %
34178:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
34179: 
34180: 
34181:      61 Siirrot valtiontakuurahastoon ja .. vientitakuukor-
34182:         vaukset (Arviomääräraha) - Overföringar tili
34183:         statsgarantifonden och exportgarantiersättningar
34184:         (Förslagsanslag) ......................... .             261000000     301 000 000,00        40 000 000,00           15
34185:      87 Vaivilla Oy:n kiinteistöjenostaminen valtiolle (Ar-
34186:         viomääräraha) - lnköp av Vaivilla Oy:s fastighe-
34187:         ter tili staten (Förslagsanslag) ............... .        61 000 000    60 719 638,09         -280361,91              0
34188:      88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha) -Aktieförvärv
34189:         (Reservationsanslag) ..................... .             510000 000    510 000 000,00                   0,00          0
34190:      89 Finnyards Oy:n osakkeiden hankkiminen - För-
34191:         värv av aktier i Finnyards Oy ............... .           50000 000     50 000 000,00                   0,00          0
34192:      90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un-
34193:         derstöd tili Vaivilla Oy(Förslagsanslag) ........ .       24500000      25 132 491 ,81           632 491,81           3
34194:      95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio-
34195:         määräraha) - Jordägamas andel av försvarsav-
34196:         gifter (Förslagsanslag) .................... .                80000         79 500,00              -500,00
34197: 
34198: 51   YRITYSTOIMINNAN ALUEELLISET RAHOITUSTOI-
34199:      MENPITEET - REGIONALA FINANSIERINGSÅT-
34200:      GÄRDER INOM FÖRETAGS- VERKSAMHETEN ...                      861800 000    857 786 102,89       -4013897,11               0
34201:      46 Sijainninohjausmenettelyn tukeminen .(Arviomää-
34202:         räraha) - Stödjande av lokaliseringsstymingsför-
34203:         farandet (Förslagsanslag) .................. .             9300 000      6 825 243,00       -2 474 757,00            27
34204:      47 Pienyrityslen tukeminen (Arviomääräraha)· -
34205:         Stödjande av små företag (Förslagsanslag) .....           42000000      41 087 001 ,00        -912 999,00             2
34206:      48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha)- Regi-
34207:         onalt transportstöd (Förslagsanslag) .......... .        155 000 000   154 946 955,00           -53045,00             0
34208:      49 Yritystoiminnan aluetuki (Arviomääräraha) - Re-
34209:         gionaH stöd för företagsverksamhet (Förslagsan-
34210:         slag) .................................. .               377 500000    377 403 265,00           -96735,00             0
34211:      50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä-
34212:         raha) - Räntestöd för små och medelstora före-
34213:         tags investeringar (Förslagsanslag) .......... .             500 000        23638,89          -476 361,11            95
34214:      51 Pk-yritysten korkoavustus (Siirtomääräraha) -
34215:         Räntestöd för små och medelstora företag
34216:         (Reservationsanslag) ..................... .             277500000     277 500 000,00                    0,00         0
34217: 
34218: 52 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYSTOIMINNAN KE-
34219:    HITIÄMINEN- UTVECKLANDE AV SMÅ OCH ME-
34220:    DELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET ......... .                       53 364 000    53 364 000,00                    0,00         0
34221:    24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil-
34222:        le (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklingsservice för
34223:        små och medelstora företag (Reservationsanslag
34224:        2år) ................................... .                 43364000     . 43 364 000,00                   0,00         0
34225:    40 Valtionavustus PK-yritysten kehittämispalvelutoi-
34226:        mintaan ja alan yhteisöille (Siirtomääräraha 2v) -
34227:        Statsunderstöd för utvecklingstjänsteverksamhet
34228:        för små och medelstora företag och samfund i
34229:        branschen (Reservationsanslag 2år) ......... .             10000 000     10 000 000,00                    0,00         0
34230: 
34231: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING .....                        261 600 000   217 085 853,45      -44 514 146,55            17
34232:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34233:                                                                                                                sivu
34234: 32 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                          sida       74
34235: Luku- Kap.                                                     Talousarvio   Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
34236:                                                                 Budget        Bokslut         Bokslut- Budget
34237:      Mom.-Mom.
34238:                                                                                               Suurempi - Högre
34239:                                                                                                                            %
34240:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
34241: 
34242: 
34243:      21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja vai-
34244:         vontatoiminnan menot (Siirtomääräraha) - Vissa
34245:         utgifter för forsknings-, planerings- och övervak-
34246:         ningsverksamhet angående energiförsö~ningen
34247:         (Reservationsanslag) ......................            84400000      84 400 000,00                    0,00         0
34248:      27 Energiatiedotus, tietohuolto ja neuvontatoiminta
34249:         (Siirtomääräraha 2v) - Energiinforrnation, infor-
34250:         mationsförsö~ning och rådgivning (Reservations-
34251:         anslag 2år) ..............................               5000000      5000000,00                      0,00         0
34252:      40 Energia-avustukset (Arviomääräraha) - Energi-
34253:         bidrag (Förslagsanslag) ....................            65000000     22 588 463,00      -42411 537,00             65
34254:      41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto-
34255:         määräraha) - Understöd för landsbygdens elekt-
34256:         rifiering (Reservationsanslag) ................         43000 000    43 000 000,00                    0,00         0
34257:      42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja
34258:         koetoiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha) -
34259:         Understöd för främjande av forskning och försöks-
34260:         verksamhet          inom       energihushållningen
34261:         (Reservationsanslag) ......................             49000000     49 000 000,00                    0,00         0
34262:      45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomääräraha)
34263:         - Räntestöd för energiinvesteringar (Förslagsan-
34264:         slag) ...................................               15 000 000   12 897 390,45        -2102 609,55            14
34265:      50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää-
34266:         räraha) - Vissa understöd för energihushållning-
34267:         en (Reservationsanslag) ....................               200 000      200000,00                     0,00         0
34268: 
34269: 61   KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES-
34270:      HANDELNS FRÄMJANDE .....................                   16600 000    13 956 535,11        -2 643 464,89           16
34271:      40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-
34272:         vastointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för
34273:         minuthandelns investeringar i glesbygdsområden
34274:         (Förslagsanslag) ..........................              3100 000      2 209 363,11         -890636,89            29
34275:      41 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
34276:         investointeihin (Arviomääräraha) - lnvestering-
34277:         sunderstöd tili minuthandeln inom glesbygdsområ-
34278:         den (Förslagsanslag) ......................              5000000       3924 349,00        -1075651,00             22
34279:      42 Avustukset haja-asutusalueiden kauppapalvelujen
34280:         turvaamiseksi (Arviomääräraha) - Understöd
34281:         glesbygdsområden (Förslagsanslag) ..........             8500 000      7 822 823,00         ---677177,00           8
34282: 
34283: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRALEN
34284:    FÖR TURISTFRÄMJANDE .....................                    98846000     98 846 000,00                    0,00         0
34285:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34286:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............             98846 000     98 846 000,00                   0,00         0
34287: 
34288: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES-
34289:    HANDELNS FRÄMJANDE .....................                    728200000     572 223 432,66    -155 976 567,34            21
34290:    40 Avustus viennin edistämiseen (Arviomääräraha)
34291:       - Understöd för exportfrämjande (Förslagsan-
34292:       slag) ...................................                233150 000    183 733127,00       -49416873,00             21
34293:    41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville jä~estöille
34294:       - Understöd tili organisationer som främjar utri-
34295:       keshandeln ..............................                 19150 000     19150 000,00                    0,00         0
34296:    44 Kaupalliset sihteerit (Arviomääräraha) - Handels-
34297:       sekreterare (Förslagsanslag) ................             49400000      49 400 000,00                   0,00         0
34298:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34299:                                                                                                              sivu
34300: 32 Pl. -Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                         sida       75
34301: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
34302:                                                                Budget        Bokslut        Bokslut - Budget
34303:     Mom.-Mom.
34304:                                                                                             Suurempi - Högre
34305:                                                                                                                           %
34306:                                                                                             Pienempi - Lägre (-)
34307: 
34308: 
34309:     45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle -
34310:        Understöd tili Finlands Utrikeshandelslörbund r.l..   23700000       23 700 000,00                  0,00          0
34311:     46 Avustus yrityksille uuden vientihenkilöstön palk-
34312:        kaamiseen (Arviomääräraha) - Understöd tili lö-
34313:        retag för avlönande av ny exportpersonal (Förslag-
34314:        sanslag) ................................               4300000       2 833495,00       -1 466 505,00            34
34315:     47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomäärä-
34316:        raha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab
34317:        (Förslagsanslag) ..........................           379000 000    272 388 810,66    -106611189,34              28
34318:     84 Lainat viennin edistämiseen (Arviomääräraha) -
34319:        Lån lör exportfrämjande (Förslagsanslag) ......        19 500 000    21 018 000,00         1 518 000,00           8
34320: 
34321: 90 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP-
34322:    HANDLINGSCENTRAL. .......................
34323:    21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgilter
34324:       (Förslagsanslag) ..........................             85 000 000    69 426 789,06
34325:       90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driltsutgilter            85 000 000    69 426 789,06
34326:                        Käyttötulot - Driltsinkomster         115900000      93 226 106,82
34327: 
34328:     70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - lnventa-
34329:        rieanskaffningar (Reservationsanslag) .........         4000 000      4000000,00                     0,00         0
34330:     72 Vuokraustoiminta (Siirtomääräraha) - Uthyming-
34331:        sverksamhet (Reseivationsanslag) ............          11 000 000    11 000 000,00                   0,00          0
34332:     74 ~eskusvaraston muutostyöt (Siirtomääräraha) -
34333:        Andringsarbeten i centrallager (Reservations-
34334:        anslag) ... ·..............................             3600000       3600000,00                     0,00         0
34335:        90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
34336:                          gilter                               18 600 000    18 600 000,00        15 000 000,00          417
34337:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34338:                                                                                                                   sivu
34339: 33 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                               sida       76
34340: Luku- Kap.                                                     Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
34341:                                                                 Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
34342:      Mom.-Mom.
34343:                                                                                                  Suurempi - Högre
34344:                                                                                                                               %
34345:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
34346: 
34347: 
34348: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
34349:    NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE-
34350:    RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ...............                 54 991 405 000   53 858 348 638,53   -1133 056 361,47             2
34351: 
34352: 01   SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL-
34353:      OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ..............                  88267000          90 251 907,63         1 984 907,63           2
34354:      01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34355:         slagsanslag) .............................              53837000         55 891 319,29         2 054 319,29           4
34356: 
34357:      22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
34358:         2v) - Undersöknings- och utvecklingsverksamhet
34359:         ~eservationsanslag 2år) ...................             14 330 000       14 330 000,00                0,00            0
34360:      29 uut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.           19700 000        19 630 830,05          -69169,95             0
34361:      70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier. .          400 000          399 758,29            -241,71             0
34362: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE-
34363:    HITIÄMISKESKUS - FORSKNINGS- OCH UT-
34364:    VECKLINGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH HÄL-
34365:    SOVÅRDEN ................................                   123 905 000      117 869 687,67      -6 035 312,33             5
34366:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34367:        sla~sanslag) .............................               69 713 000       66 208 137,96      -3 504 862,04             5
34368:    22 Ke ittämistoiminta       (Siirtomääräraha)     -
34369:        Utvecklin9.sverksamhet (Reservationsanslag) ....         12 090 000       12 089 999,60                -0,40           0
34370:    25 Kansainvålinen yhteistyö- lnternationellt samar-
34371:        bete ...................................                  4080000          3342862,30           -737137,70            18
34372:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
34373:        Avgiftsbelagd service ~örsla~sanslag) .........           2308000          2 018 654,36       -289345,64              13
34374:    29 Muut kulutusmenot- vriga onsumt1onsutgifter.              34864000         33 364 503,45      -1 499 496,55             4
34375:    70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier..            850 000           845530,00          -4 470,00              1
34376: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA -             ARBET-
34377:    SLÖSHETSNÄMNDEN ........................                      6237000          6 551 442,77           314 442,77           5
34378:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34379:       slagsanslag) ........., ....................               4 977 000        5292661,04             315 661,04           6
34380:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.             1 260 000        1258781,73             -1218,27             0
34381: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA- PRÖVNINGSNÄMN-
34382:    DEN ......................... ·············                   6429000          6 273168,26          -155 831,74            2
34383:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34384:       slagsanslag) ........ ·' ....................              5079000          5 023141,99           -55 858,01            1
34385:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.             1 350 000        1250 026,27           -99 973,73            7
34386: 05 TAPATURMAVIRASTO- OLYCKSFALLSVERKET .                        52 887000        49148 716,14       -3 738 283,86             7
34387:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
34388:       slagsanslag) ...............................              38 827000        35 444 594,00      -3 382 406,00             9
34389:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.            13 000 000       12 660 442,14       -339 557,86              3
34390:    70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier..           1 060 000        1 043 680,00        -16320,00               2
34391: 06 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKESKUS-
34392:    RÄTISSKYDDSCENTRALEN FÖR HÄLSOVÅRDEN.                           543000           543 000,00                   0,00         0
34393:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34394:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                543 000          543000,00                    0,00         0
34395: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR-
34396:    BETSHYGIEN ...............................                  146000000        146 000 000,00                   0,00         0
34397:    50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (Siirto-
34398:       määräraha 2v) - Statsunderstöd för utgifterna vid
34399:       institute! för arbetshygien (Reservationsanslag
34400:       2år) ....................................                146000 000       146 000 000,00                   0,00         0
34401: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOI NSTI-
34402:    TUTET ....................................                 202 950000       202 950 000,00                    0,00         0
34403:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34404:                                                                                                                  sivu
34405: 33 Pl.- Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                              sida       77
34406: Luku- Kap.                                                  Talousarvio         Tilinpäätös      Tilinpäätös- Talousarvio
34407:                                                              Budget              Bokslut         Bokslut - Budget
34408:     Mom.-Mom.
34409:                                                                                                  Suurempi - Högre
34410:                                                                                                                              %
34411:                                                                                                  Pienempi - Lägre (-)
34412: 
34413: 
34414:     21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34415:        nader (Reservationsansla9 2år) ..............        145700000          145 700 000,00                   0,00         0
34416:     26 Rokotehuolto (Siirtomääraraha 2v) - Vaccinför-
34417:        södning (Reservationsansla~ 2år) ............         37 550000          37 550 000,00                   0,00         0
34418:     74 Talonrakennukset (Siirtomäåräraha) - Husbyg-
34419:        ~en (Reservationsansla~k ..................           19 700 000         19 700 000,00                   0,00         0
34420:     87 iinteistöjen hankinta rviomääräraha) - An-
34421:        skaffning av fastigheter (Förslagsanslag) .......                  0               0,00                  0,00         0
34422: 09 LÄÄKELABORATORIO - LÄKEMEDELSLABORA-
34423:    TORIET....................................                 9 322 000          9137 732,02          -184267,98             2
34424:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34425:       slagsanslag) ...............................            6842 000           7092402,36             250402,36            4
34426:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.          2 000 000          1 565 329,66         -434670,34            22
34427:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
34428:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......          480 000            480000,00                    0,00         0
34429: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRÅLSÄKERHETS-
34430:    CENTRALEN ...............................                 94 700000          94 700 000,00                   0,00         0
34431:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34432:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............          83 700 000         83 700 000,00                   0,00         0
34433:    87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 2v) - An-
34434:       skaffning av fastigheter (Reservationsanslag 2år).     11 000 000         11 000 000,00                   0,00         0
34435: 
34436: 12 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM ..                    66440000           65 045125,02        -1 394 874,98            2
34437:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34438:       slagsanslag) ...............................           47 535 000         46 748 437,64         -786 562,36            2
34439:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.         12 900 000         12 296 469,68         -603530,32             5
34440:    70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier..          155000             150 217,70           -4 782,30            3
34441:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
34442:       gen (Reservationsanslag) ...................            5 850 000          5 850 000,00                   0,00         0
34443: 
34444: 13 VALTION PÄIHDEHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖT-
34445:    STATENS VERKSAMHETSENHETER FÖR MISS-
34446:    BRUKARVÅRD ..............................                 18 881 000         17135 859,77        -1 745 140,23            9
34447:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34448:       slagsanslag) ...............................           13 881 000         13 633 225,77        -247 774,23             2
34449:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.          5000000            3502 634,00        -1 497 366,00           30
34450: 
34451: 14 VALTION MIELISAIRAALAT- STATENS SINNESS-
34452:    JUKHUS ...................................               131 079 000        125168 349,41        -5 910 650,59            5
34453:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34454:       slagsanslag) ..........· ....................          99 029 000         94 745 657,29       -4 283 342,71            4
34455:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.         17 000 000         15 372 692,12       -1 627 307,88           10
34456:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff-
34457:       ning av inventarier (Reservationsanslag) .......          950 000            950 000,00                   0,00         0
34458:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
34459:       gen (Reservationsanslag) ...................           14 100 000         14100 000,00                    0,00         0
34460: 
34461: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS- UTJÄMNING
34462:    AV FAMILJEKOSTNADER .....................               5 587 500 000      5 606 499 717,95        18 999 717,95          0
34463:    51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap-
34464:       sunderstöd (Förslagsanslag) ................           57 500 000         57 499 717,95              -282,05           0
34465:    52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Bambidrag (För-
34466:       slagsanslag) .............................           5 530 000 000      5 549 000 000,00        19 000 000,00          0
34467: 
34468: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE- ALLMÄN FAMILJEPEN-
34469:    SION ......................................              265 000 000        262 383 344,00        -2 616 656,00
34470:    50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän
34471:       familjepension (Förslagsanslag) ..............        265 000 000        262 383 344,00        -2 616 656,00
34472: 
34473: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD FÖR
34474:    ARBETSLÖSA ..............................               9 530 000 000      9 837 376 509,49      307 376 509,49           3
34475:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34476:                                                                                                                      sivu
34477: 33 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                                sida       78
34478: Luku- Kap.                                                        Talousarvio      Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
34479:                                                                    Budget           Bokslut         Bokslut - Budget
34480:      Mom.-Mom.
34481:                                                                                                     Suurempi - Högre
34482:                                                                                                                                  %
34483:                                                                                                     Pienempi - Lägre (-)
34484: 
34485: 
34486:    50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomäärära-
34487:       ha)- Siatsandel tili arbetslöshetskassor (Förslag-
34488:       sanslag) ................................                 5 080 000 000   5 327 376 509,49       247 376 509,49            5
34489:    51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio-
34490:       määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen
34491:       om utkomstskydd för arbetslö§a (~prslagsanslag).          4450000 000     4 51 0 000 000,00      60 000 000,00             1
34492: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFORSAKRING ......                       1 998 000 000   1 641111 681,39      -356 888 318,61            18
34493:    60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me-
34494:       noista (Arviomääräraha)- Statens andel i de ut-
34495:       gifter som föranleds av sjukförsäkringslagen (För-
34496:       slagsanslag) .............................                1 998 000 000   1 641111 681,39      -356 888 318,61            18
34497: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING ...                        4183000000      4 261 818 718,96         78 818 718,96           2
34498:    50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar-
34499:       viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen-
34500:       sionskassans utgifter (Förslagsanslag) .........           119 000 000      117 825 337,90       -1174662,10
34501:    51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh-
34502:       tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens an-
34503:       del i de utgifter som föranleds av lagen om pension
34504:       för lantbruksföretagare (Förslagsanslag) .......          1 939 000 000   1 928 712 848,44      -10 287 151,56
34505:    52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me-
34506:       noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
34507:       utgifter som föranleds av lagen om pension för
34508:       företagare (Förslagsanslag) .................              225000000        336187 712,00        111187 712,00            49
34509:    60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me-
34510:       noista(Arviomääräraha) - Statens andel i de ut-
34511:       gifter som föranleds av folkpensionslagen (För-
34512:       slagsanslag) ........................... : .              1 900000000     1 879 092 820,62      -20 907179,38
34513: 
34514: 20 TAPATURMAVAKUUTUS- OLYCKSFALLSFÖRSÄ-
34515:    KRING ....................................                      94400000        89 700 000,00        --4 700 000,00           5
34516:    53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava-
34517:       kuutuksen kustannuksista (Arviomääräraha) -
34518:       Statens andel i kostnaderna för lantbruksföretaga-
34519:       res olycksfallsförsäkring (Förslagsanslag) ......            94 400 000      89 700 000,00        --4 700 000,00           5
34520: 
34521: 21   RINTAMAVETERAANIELÄKKEET- FRONTVETE-
34522:      RANPENSIONER ............................                  1131 900 000    1130 849 874,77         -1 050 125,23            0
34523:      52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää-
34524:         räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi-
34525:         drag (Förslagsanslag) ......................            1119500000      1 118 612 233,00          -887 767,00            0
34526:      53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära-
34527:         ha) - Förtidspension förfrontveteraner (Förslag-
34528:         sanslag) ................................                  12400 000       12237641,77            -162 358,23
34529: 
34530: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN-
34531:    TOUTUSTOIMINNAN MENOT- ERSÄTTNING FÖR
34532:    SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH VISSA
34533:    UTGIFTER FOR REHABILITERING ..............                   2427 300000     2 425 910 406,98        -1 389 593,02            0
34534:    50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) - Er-
34535:       sättning för skada, ådragen i militärtjänst (Förslag-
34536:       sanslag) ................................                 2113500000      2 133 413 549,49         19 913 549,49
34537:    51 Valtion korvaus sotilastapatunnista ja palvelussai-
34538:       rauksista (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
34539:       för olycksfall i militärtjänst och militärtjänstsjukdom
34540:       (Förslagsanslag) ..........................                   8 300 000       4676 761,93         -3 623 238,07           44
34541:    55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja hoito-
34542:       laitosten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
34543:       Statlig ersättning för driftskostnader för krigsinva-
34544:       lidemas rehabiliterings- och vårdinrättningar (För-
34545:       slagsanslag) .............................                  141150000       123 470 095,56      -17 679 904,44            13
34546:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34547:                                                                                                                    sivu
34548: 33 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                               sida       79
34549: Luku- Kap.                                                     Talousarvio       Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
34550:                                                                  Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
34551:     Mom.-Mom.
34552:                                                                                                   Suurempi - Högre
34553:                                                                                                                                 %
34554:                                                                                                   Pienempi - Lägre (-)
34555: 
34556: 
34557:     56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus-
34558:        toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag för
34559:        rehabilitering av makar tili krigsinvalider
34560:        (Reservationsanslag 2år) .................. .            10 350 000       10 350 000,00                   0,00          0
34561:     59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
34562:        taan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag för front-
34563:        veteranemas rehabilitering (Reservationsanslag
34564:        2år) ................................... .              154000 000       154 000 000,00                    0,00         0
34565: 
34566: 23 MUUSODISTA KÄRSINEIDEN TURVA - ANNAT
34567:    SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV
34568:    KRIGEN .................................. .                  33 700 000       33 687 898,51           -12101,49             0
34569:    30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar-
34570:       viomääräraha) - Statlig ersättning för vården av
34571:       personer som lidit skada av krigen (Förslagsan-
34572:       slag) .................................. .                30 600 000       30 587 898,51           -12101,49             0
34573:    53 Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille - Stat-
34574:       sunderstöd tili vissa veteranorganisationer ..... .        3100000          3100 000,00                     0,00         0
34575: 28 MUUTOIMEENTULOTURVA-ANNAT UTKOMST-
34576:    SKYDD ................................... .                  20 650 000       20 169 141,73          -480 858,27            2
34577:    30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut-
34578:       tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-
34579:       netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan-
34580:       nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili
34581:       kommunema för speciella kostnader för utkomst-
34582:       stöd tili personer som flyttar tili Finland och för
34583:       social- och hälsovård som ges dem (Förslagsan-
34584:       slag) .................................. .                11 000 000       10 584 738,73          -415261,27             4
34585:    51 lnvalidiraha (Arviomääräraha) - lnvalidpenning
34586:       (Förslagsanslag) ......................... .                  50000                  0,00          -50 000,00           100
34587:    56 Asevelvollisten kotiuttamisraha (Arviomääräraha)
34588:       - Vämpliktigas hemförlovningspenning (Förslag-
34589:       sanslag) ............................... .                  9 600 000        9 584 403,00          -15597,00              0
34590: 
34591: 29 PAKOLAISTEN VASTAANOTTO- MOTTAGANDE
34592:    AV FLYKTINGAR ........................... .                 440 900 000      400882269,14        -40 017730,86               9
34593:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34594:       slagsanslag) .........: ................... .               8 900 000        9 048 313,64           148 313,64           2
34595:    29 Muut kulutusmenot- Ovriga konsumtionsutgifter.                      0                0,00                 0,00           0
34596:    61 Pakolaisten vastaanotto (Arviomääräraha)- Mot-
34597:       tagande av flyktingar (Förslagsanslag) ........ .        432 000 000      391 833 955,50      -40 166 044,50              9
34598: 
34599: 33 KUNNALLINEN TOIMEENTULOTURVA JA LASTEN
34600:    KOTIHOIDON TUKI - KOMMUNALT UTKOMST-
34601:    SKYDD OCH STÖD FÖR VÅRD AV BARN 1 HEM-
34602:    MET ..................................... .                2 335 000 000    2 307 773 835,29     -27 226 164,71
34603:    30 Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan kustan-
34604:       nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel tili kom-
34605:       munema för kostnaderna för utkomstskydd (För-
34606:       slagsanslag) ............................ .              940 000 000      932 093 640,81        -7906359,19
34607:    31 Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan
34608:       hoidon tukemiseen (Arviomääräraha) - Statsan-
34609:       del tili kommunema för stödjande av vård av bam
34610:       i hemmet (Förslagsanslag) ................. .           1 395 000 000    1 375 680 194,48     -19 319 805,52
34611: 
34612:  34 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT SOSIAALI- JA TERVEYS-
34613:     PALVELUT SEKÄ YMPÄRISTÖNSUOJELUN HAL-
34614:     LINTO- AV KOMMUNERNA ANORDNAD SOCIAL-
34615:     OCH HÄLSOVÅRDSSERVICE OCH MILJÖVÅRDS-
34616:     FÖRVALTNINGEN...........................                 23 351 000 000   22 278 909 818,25   -1 072 090 181 '75            5
34617:                                        Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34618:                                                                                                                         sivu
34619: 33   Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                                 sida       80
34620: Luku- Kap.                                                          Talousarvio        Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
34621:                                                                      Budget             Bokslut        Bokslut - Budget
34622:      Mom.-Mom.
34623:                                                                                                        Suurempi - Högre
34624:                                                                                                                                     %
34625:                                                                                                        Pienempi - Lägre (-)
34626: 
34627: 
34628:      30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu-
34629:         jen sekä ympäristönsuojelun hallinnon käyttökus-
34630:         tannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel tili
34631:         kommunema för social- och hälsovårdsservicens
34632:         samt miljövårdsförvaltningens driftskostnader
34633:         (Förslagsanslag) ..........................               22106 000 000    21 133 401 558,31    -972 598 441 ,69            4
34634:      31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu-
34635:         jen sekä ympäristönsuojelun hallinnon perusta-
34636:         miskustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
34637:         tili kommunerna för social- och hälsovårdsservi-
34638:         cens samt miljövårdsförvaltningens anläggning-
34639:         skostnader (Förslagsanslag) .................               484000000        408 213 289,56      -75 786 710,44            16
34640:      32 Valtion maksuosuus ylioptstollisten sairaaloiden
34641:         käyttömenoihin (Arviomääräraha) - Statens be-
34642:         talningsandel av universitetssjukhusens driftskost-
34643:         nader (Förslagsanslag~ .....................                689000000        675 328 223,00      -13 671 777,00             2
34644:      33 Valtion maksuosuus y iopistollisten keskussairaa-
34645:         Ioiden kustannuksiin (Arvioinääräraha) - Statens
34646:         betalningsandel av universitetscentralsjukhusens
34647:         kostnader (Förslagsanslag) .................                  3000000             542 636,88      -2 457 363,12            82
34648:      34 Valtion korvaus kunnille mtelentilatutkimuspotilais-
34649:         ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
34650:          (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kommu-
34651:          nema för kostnadema för patienter som sinnesun-
34652:         dersöks och patientöverföringar (Förslagsanslag).            15 800 000        13 985 945,99       -1 814 054,01           11
34653:      35 Valtionavustus kunnille erikOJssatraanhoidon kus-
34654:         tannuksiin - Statsunderstöd tili kommunema för
34655:         ~ecialsjukvårdens kostnader: ...............                  1 500.000         1 500 000,00                   0,00         0
34656:      36 altionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu-
34657:          hankkeiden kustannuksiin (Arviomääräraha) -
34658:          Statsunderstöd för kostnadema för vissa social-
34659:          och hälsovårdsserviceprojekt (Förslagsanslag) ..            42100 000         38 525 015,99       -3 574 984,01            8
34660:      38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät
34661:          kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyt-
34662:         tökustannuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av
34663:         siatsandel och statlig ersättning tili kommunema
34664:         för vissa driftskostnader för social-och hälsovårds-
34665:          service (Förslagsanslag) ....................                  300000             94489,12          -205510,88            69
34666:      39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
34667:         veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin
34668:         - Slutrat avstatsandel tili kommunerna för vissa
34669:         anläggningskostnader för social- och hälsovårdss-
34670:         service .................................                      9300000          7 318 659,40       -1 981 340,60           21
34671: 
34672: 51   SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TÄYDEN-
34673:      NYSKOULUTUS -KOMPLETTERANDE UTBILD-
34674:      NING INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN .......                         8 015 000        7 288 802,15         -726197,85             9
34675:      27 Sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus
34676:         - Kompletterande utbildning inom social- ochhäl-
34677:         sovården ................................                      7 015 000        6291 912,15          -723087,85            10
34678:      50 Opintoapurahat - Studiestipendier ...........                  1 000 000         996890,00             -3110,00             0
34679: 
34680: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA- HÄLSOFO-
34681:    STRAN OCH -ÖVERVAKNING ..................                         23520000          23110 180,13          --409 819,87           2
34682:    21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa-
34683:       koinnin vähentäminen - Hälsofostran och minsk-
34684:       ande av rusmedelsbruk och tobaksrökning .....                   17 620 000       17 220 014,98         -399 985,02            2
34685:    23 Terveysvalvonta- Hälsoövervakning .........                      2 500 000        2496397m               -3602,27             0
34686:    24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) -
34687:       Overvakning av epidemisjukdomar (Förslagsan-
34688:       slag) ...................................                        3400 000         3393 767,42             --6 232,58          0
34689:                                    Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34690:                                                                                                                sivu
34691: 33 PI.-Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       81
34692: Luku- Kap.                                                   Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
34693:                                                                Budget           Bokslut        Bokslut - Budget
34694:     Mom.-Mom.
34695:                                                                                                Suurempi - Högre
34696:                                                                                                                                %
34697:                                                                                                Pienempi - Lägre (-)
34698: 
34699: 
34700: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET ....                    1 489760000     1 496 299 670,89         6539670,89            0
34701:    30 Valtionosuudenloppuerät kunnille maatalousyrittä-
34702:       jien lomituspalvelujen ja pienyrittäjien vuosiloma-
34703:       järjestelmän hallintomenoihin (Arviomääräraha) -
34704:       Slutrater av statsandelen tili kommunema för ut-
34705:       gifler lör administration av avbytarservicen för
34706:       lantbruksföretagare och semestersystemet lör
34707:       småföretagare (Förslagsanslag) .............. .            200000             3056,20         -196 943,80           98
34708:    40 Valtion korvaus maatalousyritfåjien lomituspalve-
34709:       lujen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
34710:       ersättning för kostnadema för semesteravbytare
34711:       för lantbrukslöretagare (Förslagsanslag) ...... .     1 440 000 000   1 449110 198,84          9110198,84
34712:    42 Valtion korvaus p1enyriltäjien vuosilomajärjestel-
34713:       män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
34714:        ersättning för kostnadema lör semestersystem lör
34715:       småföretagare (Förslagsanslag) ............. .          49560000        47186 415,85        -2373584,15              5
34716: 92 RAHA-AUTOMAATIIYHDISTYKSEN                   TUOTON
34717:    KÄYTTÖ- ANVÄNDNINGEN AV AVKASTNINGEN
34718:    AV PENNINGAUTOMAT- FÖRENINGENS VERK-
34719:    SAMHET .................................. .              1 095100000     1 076 580 000,00     -18 520 000,00            2
34720:    50 Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yh-
34721:       teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un-
34722:       derstöd tili enskilda sammanslutningar inom soci-
34723:       al- och hälsovårdssektom (Förslagsanslag) .....       1 095100 000    1 076 580 000,00     -18 520 000,00            2
34724: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
34725:    NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
34726:    INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS
34727:    FÖRVALTNINGSOMRÅDE .................... .                  29 020 000      27 221 780,21       -1 798219,79             6
34728:    24 Lääkevalvonnan erityismenot (Siirtomääräraha
34729:       2v) - Specialutgilter lör läkemedelsövervakning
34730:       (Reservationsanslag 2å9 .................. .              2 100 000       2100 000,00                   0,00         0
34731:    25 Kansainvälinen yhteistyo - lnternationellt samar-
34732:       bete .................................. .                 6300000         6248 774,66           -51225,34
34733:    26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkei-
34734:       den kustannuksiin - Andel i kostnadema förut-
34735:       bildnings- och forskningscentralens projekt .....          720 000          720000,00                   0,00         0
34736:    27 Osuus pohjoismaisen apuvälineiden kehittämis-
34737:       keskuksen käyttökustannuksiin (Siirtomääräraha
34738:       2v) - Andel i driltskostnadema lör del nordiska
34739:       utvecklingscentret för       handikapphjälpmedel
34740:       (Reservationsansla_g 2år) .................. .             750 000          750000,00                   0,00         0
34741:    28 ~räät koulutustoiminnan ja asiantuntijapalvelujen
34742:       menot - Vissa utgilter lör utbildningsverksamhet
34743:       och sakkunnigtjänster ..................... .              850 000          826 910,91          -23 089,09           3
34744:    67 Kansainväliset Jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar-
34745:       viomääräraha) - lntemationella medlemsavgilter
34746:       ochbetalningsandelar (Förslagsanslag) ........ .         18 300 000      16 576 094,64      -1 723 905,36            9
34747:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34748:                                                                                                                  sivu
34749: 34 Pl. • Ht.                        Budgetens förverkligande år 1992                                             sida       82
34750: Luku- Kap.                                                    Talousarvio       Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
34751:                                                                Budget            Bokslut        Bokslut - Budget
34752:     Mom.-Mom.
34753:                                                                                                 Suurempi - Högre
34754:                                                                                                                              %
34755:                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
34756: 
34757: 
34758: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETSMI-
34759:    NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..........                  8344425000      8 233 979 323,19    -110 445 676,81
34760: 
34761: 01 TYÖMINISTERIÖ - ARBETSMINISTERIET .......                  130 399 000     130 399 000,00                    0,00         0
34762:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34763:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           130 399 000     130 399 000,00                    0,00         0
34764: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO - ARBETARSKYDDS-
34765:    FÖRVALTNINGEN ...........................                  154058 000      154 058 000,00                    0,00         0
34766:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34767:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............           152 820 000     152 820 000,00                    0,00         0
34768:    56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen ja tiedotustoi-
34769:       miniaan - Statsunderstöd för arbetarskyddsut-
34770:       bildning och informationsverksamhet ..........             1 238 000       1238000,00                     0,00         0
34771: 
34772: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO- ARBET-
34773:    SKRAFTSPOLITIKEN .........................                7 432 858 000   7 350 217 672,35     -82 640 327,65
34774:    02 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34775:       slagsanslag) .............................             1 299000 000    1 271 088 631,55     -27 911 368,45             2
34776:    21 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimin-
34777:       tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader in-
34778:       om arbetskraftsärendenas distrikls- och lokalför-
34779:       valtning (Reservationsanslag 2år) ............          498864000       498 864 000,00                    0,00         0
34780:    25 Työvoimapalvelujen erityismenot - Specialutgif-
34781:       ter för arbetskraftsservicen ..................          35234000         30 613143,03        -4 620 856,97           13
34782:    30 Valtionosuus kunnille ja kunlainliitoille työttömyy-
34783:       den lieventämiseen (Arviomääräraha) - Statsan-
34784:       del tili kommuner och kommuna~örbund för lind-
34785:       rande av arbetslösheten (Förslagsanslag) ......        1 726 000 000   1 807 621 076,13        81 621 076,13           5
34786:    50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu-
34787:       vien opintososiaaliset edut (Arviomääräraha) -
34788:       Studiesociala förmåner för dem som deltar i arbet-
34789:       skraftspolitisk vuxenutbildning (Förslagsanslag) ..    1 069 855 000   1 164 666 316,90        94 811 316,90           9
34790:    51 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve-
34791:       lut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som hänför
34792:       sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För-
34793:       slagsanslag) .............................              789405 000      769 210 645,53      -20 194 354,47             3
34794:    61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (Arvio-
34795:       määräraha) - Statsunderstöd för lindrande av
34796:       arbetslösheten (Förslagsanslag) ..............         1 262 000 000   1 075 169 731,64    -186 830 268,36            15
34797:    62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin
34798:       (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för investe-
34799:       ringar i sysselsättningsfrämjande syfte (Förslag-
34800:       sanslag) ................................               290000000       287194172,08          -2 805 827,92
34801:    64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd
34802:       vid flyttning (Förslagsanslag) ................          32 500 000       15 789 955,49     -16 710 044,51            51
34803:    77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Siirto-
34804:       määräraha) - lnvesteringsutgifter för tryggande
34805:       av sysselsättningen (Reservationsanslag) ......         430000 000      430 000 000,00                    0,00         0
34806: 
34807: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME-
34808:    NOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM ARBETSMINI-
34809:    STERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE ..........                   627110 000      599 304 650,84      -27 805 349,16             4
34810:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34811:                                                                                                             sivu
34812: 34 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                        sida       83
34813: Luku- Kap.                                                   Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös- Talousarvio
34814:                                                                Budget         Bokslut       Bokslut - Budget
34815:     Mom.-Mom.
34816:                                                                                             Suurempi - Högre
34817:                                                                                                                         %
34818:                                                                                             Pienempi - Lägre (-)
34819: 
34820: 
34821:     21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha
34822:        2v)           Arbetskraftsinstitutets omkostnader
34823:        (Reservationsanslag 2år) ...................            3 000 000     3000000,00                    0,00         0
34824:     22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)
34825:        -     Arbetsrådets omkostnader (Reservations-
34826:        anslag 2år) ..............................              1 000 000     1 000 000,00                  0,00         0
34827:     23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha)- Civiltjänst (För-
34828:        slagsanslag) .............................             10 750 000    10 895 792,46           145 792,46
34829:     50 Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti
34830:        (Förslagsanslag) ..........................           600 000 000   573 800 307,77     -26 199 692,23            4
34831:     51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha)- Vissa
34832:        former av sjömansservice(Förslagsanslag) ......         5 000 000     3 592 542,62      -1 407 457,38           28
34833:     67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak-
34834:        suosuudel (Arviomääräraha) - lntemationella or-
34835:        ganisationers medlemsavgifter och betalningsan-
34836:        delar (Förslagsanslag) .....................            5 860 000     5 516 007,99        -343992,01             6
34837:     74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
34838:        gen (Reservationsanslag) ...................            1 500 000     1 500 000,00                  0,00         0
34839:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34840:                                                                                                                          sivu
34841: 35 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                                     sida       84
34842: Luku- Kap.                                                     Talousarvio         Tilinpäätös          Tilinpäätös - Talousarvio
34843:                                                                  Budget              Bokslut            Bokslut • Budget
34844:     Mom.-Mom.
34845:                                                                                                         Suurempi - Högre
34846:                                                                                                                                      %
34847:                                                                                                         Pienempi • Lägre (-)
34848: 
34849: 
34850: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- MIL-
34851:    JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ......                   6 395 214 000      6 461 284 695,66            66 070 695,66
34852: 
34853: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MILJÖMINISTERIET ..                    68 959 000         69 161 559,47                202 559,47           0
34854:    01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
34855:       slagsanslag) .............................                54259000           54 461 559,47                202 559,47           0
34856:    29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
34857:       konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ...          14100000           14100 000,00                         0,00         0
34858:    70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2v) - An-
34859:       skaffning av inventarier (Reservationsanslag 2år).           600000             600000,00                         0,00         0
34860: 
34861: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU- MILJÖVÅRD .........                     114900000          115 101 320,09                201 320,09           0
34862:    26 Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja valvonta (Siir-
34863:       tomääräraha 2v) - Miljöforskning, planering och
34864:       övervakning (Reservationsanslag 2år) .........            30000000           29 999 980,47                    -19,53           0
34865:    42 limansuojeluinvestointien korkotuki (Arviomäärä-
34866:       raha)- Räntestöd för luftvårdsinvesteringar (För-
34867:       slagsanslag) .............................                 11 000 000         10 565 437,09             -434 562,91            4
34868:    61 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristönsuojelun tu-
34869:       keminen (Siirtomääräraha) - Stödjande av miljö-
34870:       vården i skärgården och fjällen (Reservations-
34871:       anslag) .................................                   2 900 000          2 900000,00                        0,00         0
34872:    62 Ympäristönsuojelun edistäminen (Siirtomäärära-
34873:       ha) - Främjande av miljövården (Reservations-
34874:       anslag) .................................                  38000 000          38 000 000,00                       0,00         0
34875:    63 Jätehuollon investointien korkotuki (Arviomäärära-
34876:       ha) - Räntestöd för avfallshanteringsinvestering-
34877:       ar (Förslagsanslag) ........................                8000000            8635 902,53                635 902,53           8
34878:    64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto-
34879:       määräraha) - Oljeavfallshantering som finansie-
34880:       ras med oljeavfallsavgift (Reservationsanslag) ...         25000000           25 000 000,00                       0,00         0
34881: 
34882: 13 YMPÄRISTÖNSUOJELUYHTEISTYÖ ITÄ- JA KESKI-
34883:    EUROOPAN KANSSA- MILJÖVÅRDSSAMARBE-
34884:    TE MED ÖST- OCH CENTRALEUROPA ..........                      85600000           85 600 000,00                       0,00         0
34885:    40 Itä- ja Keski-Euroopan ympäristönsuojeluinves-
34886:       tointien korkotuki (Arviomää~~raha) - Räntestöd
34887:       för miljövårdsinvesteringar i Ost- och Centraleuro-
34888:       pa (Förslagsanslag) .......................                            0                   0,00                   0,00         0
34889:    66 Avustukset ympäristönsuojeluinvestointeihin Itä-
34890:       ja Keski-Euroopassa (Siirtomäär~.raha) - Under-
34891:       stöd för miljövårdsinvesteringar i Ost- och Central·
34892:       europa (Reservationsanslag) ................               70000 000          70 000 000,00                       0,00         0
34893:    67 Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen (Siirto-
34894:       määräraha) - Allmänt främjande av miljövården
34895:       (Reservationsanslag) ......................                15 600 000         15 600 000,00                       0,00         0
34896: 
34897: 15 LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKISTYS-
34898:    KÄYTIÖ- NATURVÅRDEN OCH REKREATION-
34899:    SANVÄNDNING AV NATUREN .................                     186430 000         186 976 776,00                546 776,00          0
34900:    21 Luonnonsuojelun yleismenot (Siirtomääräraha 2v)
34901:            Allmänna      utgifter  för    naturvården
34902:       (Reservationsanslag 2år) ...................                4350000            4350 000,00                        0,00         0
34903:                                     Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34904:                                                                                                                 sivu
34905: 35 Pl.- Ht.                         Budgetens förverkligande år 1992                                            sida       85
34906: Luku- Kap.                                                    · Talousarvio    Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
34907:                                                                  Budget         Bokslut        Bokslut - Budget
34908:     Mom. -Mom.
34909:                                                                                                Suurempi - Högre
34910:                                                                                                                              %
34911:                                                                                                Pienempi - Lägre (-)
34912: 
34913: 
34914:     22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito
34915:        (Siirtomääräraha) - Skötsel och underhåll av
34916:        naturskyddsområdena (Reservationsanslag) ....            15 330 000     15 330 000,00                   0,00         0
34917:     30 Korvaukset metsäverotulojen menetyksistä (Arvio-
34918:        määräraha) - Ersättning för förluster av skattein-
34919:        täkter av skog (Förslagsanslag) ..............            5000000        5546n6,oo              546n6,00            11
34920:     32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan (Siirto-
34921:        määräraha) - Understöd för anskaffning av re-
34922:        kreationsområden (Reservationsanslag) ........             5000000       5000000,00                     0,00         0
34923:     36 Maa-aineslain mukaiset avustukset - 1marktäkt-
34924:        slagen avsedda bidrag .....................                 400000         400000,00                    0,00         0
34925:     61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto-
34926:        määräraha) - Vissa ersättningar i samband med
34927:        naturvården (Reservationsanslag) ............            26200000       26 200 000,00                   0,00         0
34928:     74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto-
34929:        määräraha) - Husbyggnadsarbeten inom natur-
34930:        skyddsområdena (Reservationsanslag) ........             10150000       10 150 000,00                   0,00         0
34931:     87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää-
34932:        räraha) - Anskaffning av naturskyddsområden
34933:        (Reservationsanslag) ......................             118000000      118000000,00                     0,00         0
34934:     88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
34935:        skaffning av aktier (Reservationsanslag) .......           2 000 000     2000 000,00                    0,00         0
34936: 
34937: 25 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO- VATIEN- OCH
34938:    MILJÖFÖRVALTNINGEN ......................                   432 564000     434 873 755,23         2 309 755,23
34939:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
34940:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............            362 743 000    362 743 000,00                   0,00         0
34941:    27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen to~unta (Arvio-
34942:       määräraha) - Bekämpning av olje- och fartygske-
34943:       mikalieskador (Förslagsanslag) ..............               1 300 000     3 299 927,34         1 999 927,34          154
34944:    28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
34945:       Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .........            1 021 000     1 097 711,31            76 711,31           8
34946:    30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki
34947:       (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas
34948:       vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ......            7000000       8 499 766,72         1 499 766,72          21
34949:    31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi-
34950:       teisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för sam-
34951:       hällenas vattenvårdsåtgärder (Reservations-
34952:       anslag) ....................·.............                11 500 000     11 500 000,00                   0,00         0
34953:    40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki
34954:       (Arviomääräraha) -Räntestöd för industrins vat-
34955:       tenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ........             5 000 000     3 733349,86       -1 266 650,14            25
34956:    44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Siirto-
34957:        määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddslagen
34958:        (Reservationsanslag) ......................              10 000 000     10 000 000,00                   0,00         0
34959:    74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyg-
34960:        gen (Reservationsanslag) ...................               8200000       8200000,00                     0,00         0
34961:    n Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomäärära-
34962:        ha) -         Vattendi'C!QS·och miljövårdsarbeten
34963:        (Reservationsanslag) ......................              25 800 000     25 800 000,00                   0,00         0
34964: 
34965: 30 KAAVOITUS- JA RAKENNUS'I'OIMI- PLANLÄGG-
34966:    NINGS- OCH BYGGNADSVÄSENDET ...........                      33 267 000     33 662 808,00           395 808,00
34967:                                            Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
34968:                                                                                                                                 sivu
34969: 35   Pl.- Ht.                              Budgetens förverkligande år 1992                                                     sida       86
34970: Luku- Kap.                                                                Talousarvio      Tilinpäätös          Tilinpäätös -Talousarvio
34971:                                                                            Budget           Bokslut             Bokslut- Budget
34972:      Mom.-Mom.
34973:                                                                                                                 Suurempi - Högre
34974:                                                                                                                                              o/o
34975:                                                                                                                 Pienempi - Lägre (-)
34976: 
34977: 
34978:      21 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja kehittä-
34979:         minen (Siirtomääräraha 2v) - Undersökning och
34980:         utveckling av planläggnings- och byggnadsväsen-
34981:         del (Reservationsanslag 2år) ................                      14 000 000      14 000 000,00                       0,00         0
34982:      23 Kiinteistötietojä~estelmän kehittäminen (Siirto-
34983:         määräraha 2v) - Utvecklande av fastighetsdata-
34984:         systemet (Reservationsanslag 2år) ............                      1617000         1 617 000,00                       0,00         0
34985:      31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen (Arviomää-
34986:         räraha) - Siatsandel för byggnadsplanläggningen
34987:         (Förslagsanslag) ..........................                        10 500 000      11 246 218,00                746 218,00          7
34988:      32 Avustukset aluearkkitehtien palkkauksiin - Un-
34989:         derstöd för avlönande av regionarkitekter .......                   1450000         1 099 590,00             -350410,00            24
34990:      37 Avustukset yleiskaavoitukseen (Siirtomääräraha
34991:         2v)          Understöd för generalplanering
34992:         (Reservationsanslag 2år) ...................                        3500000         3500000,00                         0,00         0
34993:      62 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta (Siirtomäärä-
34994:         raha 2v) - Provbyggande och försöksverksamhet
34995:         (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      2200000         2 200000,00                        0,00         0
34996: 
34997: 32 RAKENNUSSUOJELU -BYGGNADSSKYDD ......                                   14 950 000      14 950 000,00                       0,00         0
34998:    21 Rakennussuojelun tutkimus ja kehittäminen (Siir-
34999:       tomääräraha 2v) - Undersökning och utveckling
35000:       av byggnadsskyddet (Reservationsanslag 2år) ..                          850000          850000,00                        0,00         0
35001:    34 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
35002:       kohteiden säilyttämiseen (Siirtomääräraha) - Bi-
35003:       drag för bevarande av kulturhistoriskt värdefulia
35004:       objekt (Reservationsanslag) .................                         9 550000         9 550000,00                       0,00         0
35005:    61 Muut rak~f!nussuojelukustannukset (Siirtomäärä-
35006:       raha) - Ovriga kostnader för byggnadsskyddet
35007:       (Reservationsanslag) ......................                           4100 000         4100 000,00                       0,00         0
35008:    90 Pohjan Ruukkiteoliisuus Oy:n tukeminen (Siirto-
35009:       määräraha) - Stödjande av Pojo Bruksindustri
35010:       Fast.Ab (Reservationsanslag) ................                           450 000         450 000,00                       0,00         0
35011: 
35012: 40 ASUNTOHALLITUS- BOSTADSSTYRELSEN .....                                  54114000        54 114 000,00                       0,00         0
35013:    21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
35014:       nader (Reservationsanslag 2år) ..............                        54114000        54 114 000,00                       0,00         0
35015: 
35016: 45 ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET .........                                5368000 000     5 430 532 476,87            62 532 476,87
35017:    53 ASP-jä~estelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki
35018:       (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili BSP-
35019:       systemet och räntestöd (Förslagsanslag) .......                     705000000       693 578 925,73          -11 421 074,27            2
35020:    54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag
35021:       (Förslagsanslag) ..........................                        1 750 000 000   1 870 000 000,00           120 000 000,00          7
35022:    55 Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotu-
35023:       ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för överskulds-
35024:       alta bostadsköpare (Förslagsanslag) ..........                       10 000 000                    0,00      -10 000 000,00          100
35025:    56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha)
35026:              Understöd för          reparationsverksamhet
35027:       (Reservationsanslag) ......................                          90000 000        90 000 000,00                      0,00         0
35028:    60 Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon - över-
35029:       föring tili fonden för utvecklande av bostadsförhål-
35030:       landena .................................                          2 610 000 000   2 61 0 000 000,00                      0,00        0
35031:                                      Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
35032:                                                                                                                sivu
35033: 35 Pl.- Ht.                          Budgetens förverkligande år 1992                                          sida       87
35034: Luku- Kap.                                                    Talousarvio    Tilinpäätös      Tilinpäätös - Talousarvio
35035:                                                                 Budget        Bokslut         Bokslut - Budget
35036:     Mom.-Mom.
35037:                                                                                               Suurempi - Högre
35038:                                                                                               Pienempi - Lägre (-)
35039:                                                                                                                            %
35040: 
35041: 
35042:     61 Avustukset vuokrataloille (Arviomääräraha)- Un-
35043:        derstöd tili hyreshus (Förslagsanslag) .........        10 000 000     5103 400,00        -4 896 600,00            49
35044:     62 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä-
35045:        raha) - Räntestöd för värmeanläggningsprojekt
35046:        (Förslagsanslag) ..........................             14 000 000    15 474 559,93          1474 559,93           11
35047:     63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomäärära-
35048:        ha) - Räntestöd för hyresbostadslån (Förslag-
35049:        sanslag) ................................              161 000 000   144 075 291 ,21     -16 924 708,79            11
35050:     64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta-
35051:        viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd för
35052:        bostäder tili bostadslösa och flyktingar (Förslag-
35053:        sanslag) ................................               18 000 000     2300 300,00       -15 699 700,00            87
35054: 
35055: 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN               HALLINNONALAN
35056:    MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM MIWÖ-
35057:    MINISTERIETS FÖRVALTNINGS- OMRÅDE .......                   36 430 000    36 312 000,00         -118000,00              0
35058:    24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 2v) -
35059:       1nternationellt samarbete (Reservationsanslag
35060:       2år) ....................................                26 330 000    26 330 000,00                   0,00          0
35061:    26 Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valistus (Siirto-
35062:       määräraha 2v)- Utbildning, information och upp-
35063:       lysning inom förvaltningsområdet (Reservations-
35064:       anslag 2år) ..............................                5100 000      5100 000,00                 0,00             0
35065:    50 Eräät valtionavut - Vissa statsbidrag .........           3400000       3282 000,00          -118000,00              3
35066:    52 Avustukset asuntoalan järjestöille.- Statsunder-
35067:       stöd tili organisationer inom bostadsbranschen ..         1 600 000     1 600 000,00                    0,00         0
35068:                                            Talousarvion toteutuminen vuonna 1992
35069:                                                                                                                                 sivu
35070: 36 Pl. -Ht.                                Budgetens förverkligande år 1992                                                     sida       88
35071: Luku- Kap.                                                                  Talousarvio        Tilinpäätös     Tilinpäätös - Talousarvio
35072:                                                                              Budget             Bokslut        Bokslut - Budget
35073:      Mom.-Mom.
35074:                                                                                                                Suurempi - Högre
35075:                                                                                                                                             %
35076:                                                                                                                Pienempi - Lägre (-)
35077: 
35078: 
35079: 36 VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ............                                8 982145 000      9123 541 559,27       141 396 559,27            2
35080: 
35081: 01   KOTIMAISEN VELAN KORKO - RÄNTA PÅ IN-
35082:      HEMSK SKULD .............................                            4057230000        4112 869 500,04         55 639 500,04
35083:      90 Kotimaisen velan korko (Arviomääräraha) - Rän-
35084:         ta på inhemsk skuld (Förslagsanslag) .........                    4 057230000       4 112 869 500,04        55 639 500,04
35085: 
35086: 03 ULKOMAISEN VELAN KORKO - RÄNTA PÅUT-
35087:    LÄNDSK SKULD .............................                             3 997 800 000     4 102 622 009,88      104 822 009,88            3
35088:    90 Ulkomaisen velan korko (Arviomääräraha)- Rän-
35089:       ta på utländsk skuld (Förslagsanslag) .........                     3 997 800000      4 102 622 009,88      104 822 009,88            3
35090: 
35091: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA- ÖVRIGA UT-
35092:    GIFTER FÖRSTATSSKULDEN .................                                 927115 000        908 050 049,35     -19 064 950,65             2
35093:    21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää-
35094:       räraha)- Arvoden och andra utgifter för statsskul-
35095:       den (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      919 875 000       900 864 952,54     -19 010 047,46             2
35096:    90 Kotimaisen velan indeksikorotus (Arviomäärära-
35097:       ha) - lndexförhöjning på inhemsk skuld (Förslag-
35098:       sanslag) ................................                               7 240000          7185 096,81           -54 903,19
35099: 
35100: 
35101: 
35102: 
35103:      MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL-
35104:      BELOPP...................................                           187 762 449 900   186107 323 725,15   -1 655126174,85
35105: HALLINNOLLINEN TASE
35106:       31.12.1992
35107: 
35108: 
35109: 
35110: ADMINISTRATIV BALANS
35111:       31.12.1992
35112:                                           Hallinnollinen tase 31.12.1992
35113:                                                                                                          sivu
35114: Tili- Konto   6111                        Administrativ balans 31.12.1992                                sida    90
35115: 
35116:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35117: 
35118: 
35119: 
35120:   611         KASSATILIT
35121:               KASSAKONTON                                                     10 090 228,87
35122: 
35123:   6111        Kassatili
35124:               Kassakanto                                                      10 090 228,87
35125:                      Asuntohallitus
35126:                      Bostadsstyrelsen                                                762,35
35127:                      Eduskunta
35128:                      Riksdagen                                                    28770,00
35129:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
35130:                      Veterinärrnedicinska högskola                                  3 648,01
35131:                      Geologian tutkimuskeskus
35132:                      Geologiska forskningscentralen                               28437,55
35133:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
35134:                      Helsingfors handelshögskola                                    2447,10
35135:                      Helsingin poliisilaitos
35136:                      Helsingfors polisinrättning                                    1 291,60
35137:                      Helsingin yliopisto
35138:                      Helsingfors universitet                                     176 593,35
35139:                      Hämeen lääninhallitus
35140:                      Tavastehus länsstyrelse                                      45120,28
35141:                      limatieteen laitos
35142:                      Meteorologiska institutet                                      3072,50
35143:                      Joensuun yliopisto
35144:                      Joensuu universitet                                          37303,30
35145:                      Jyväskylän yliopisto
35146:                      Jyväskylä universitet                                        80 571,80
35147:                      Kansanterveyslaitos
35148:                      Folkhälsoinstitutet                                            3295,50
35149:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
35150:                      Handels- och industriministeriet                               9538,50
35151:                      Keski-Suomen lääninhallitus
35152:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                              57 557,75
35153:                      Keskusrikospoliisi
35154:                      Centralkriminalpolisen                                       33456,13
35155:                      Kilpailuvirasto
35156:                      Konkurrensverket                                               1 498,80
35157:                      Kuluttajavirasto
35158:                      Konsumentverket                                                2039,00
35159:                      Kuopion lääninhallitus
35160:                      Kuopio länsstyrelse                                          37 944,15
35161:                      Kuopion yliopisto
35162:                      Kuopio universitet                                           11 348,80
35163:                      Kymen lääninhallitus
35164:                      Kymmene länsstyrelse                                         60 971,40
35165:                      Lapin lääninhallitus
35166:                      Lapplands länsstyrelse                                       29 612,80
35167:                      Lapin yliopisto
35168:                      Lapplands universitet                                          3 648,15
35169:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
35170:                      Villmanstrands tekniska högskola                               5264,80
35171:                      Uikenneministeriö
35172:                      Trafikministeriet                                                929,20
35173:                                               Hallinnollinen tase 31.12.1992
35174:                                                                                                              sivu
35175: Tili - Konto   6111                           Administrativ balans 31.12.1992                                sida    91
35176: 
35177:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35178: 
35179: 
35180: 
35181:                       Liikkuva poliisi
35182:                       Rörliga polisen                                                  4 714,00
35183:                       Lisenssivirasto
35184:                       Licensverket                                                     5 222,81
35185:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland
35186:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland                                14 544,40
35187:                       Maa- ja metsätalousministeriö
35188:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                   9 346,46
35189:                       Maanmittaushallitus
35190:                       Lantmäteristyrelsen                                             68360,55
35191:                       Maatalouden tutkimuskeskus
35192:                       Lantbrukets torskningscentral                                    6698,70
35193:                       Maatilahallitus
35194:                       Jordbruksstyrelsen                                              58 009,45
35195:                       Matkailun edistämiskeskus
35196:                       Centrelen för turistfrämjande                                   15956,64
35197:                       Merenkulkuhallitus
35198:                       Sjötartsstyrelsen                                              118 577,05
35199:                       Merentutkimuslaitos
35200:                       Havsforskningsinstitutet                                          3 045,70
35201:                       Metsähallitus
35202:                       Forststyrelsen                                                 349460,65
35203:                       Metsäntutkimuslaitos
35204:                       Skogsforskningsinstitutet                                       23544,05
35205:                       Mikkelin lääninhallitus
35206:                       St. Michels länsstyrelse                                        11 888,80
35207:                       Museovirasto
35208:                       Museiverket                                                     10 597,70
35209:                       Oikeusministeriö
35210:                       Justitieministeriet                                            430840,54
35211:                       Opetushallitus
35212:                       Utbildningsstyrelsen                                           211 395,21
35213:                       Opetusministeriö
35214:                       Undervisningsministeriet                                        15 847,88
35215:                       Oulun lääninhallitus
35216:                       Uleåborgs länsstyrelse                                          17 926,86
35217:                       Oulun yliopisto
35218:                       Uleåborgs universitet                                           27474,90
35219:                       Pankkitarkastusvirasto
35220:                       Bankinspektionen                                                  3367,12
35221:                       Patentti- ja rekisterihallitus
35222:                       Patent- och registerstyrelsen                                   50 026,80
35223:                       Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
35224:                       Norra Karelens länsstyrelse                                    141 226,75
35225:                       Puolustusministeriö
35226:                       Försvarsministeriet                                          1 021 030,52
35227:                       Rahapaja
35228:                       Myntverket                                                      17 996,50
35229:                       Rajavartiolaitos
35230:                       Gränsbevakningsväsendet                                         18 372,15
35231:                       Rakennushallitus
35232:                       Byggnadsstyrelsen                                               25229,70
35233:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
35234:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                           27 892,61
35235:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
35236:                                                                                                                    sivu
35237: Tili - Konto   6111                          Administrativ balans 31.12.1992                                       sida    92
35238: 
35239:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
35240: 
35241: 
35242: 
35243:                       Sibelius-Akatemia
35244:                       Sibelius-Akademin                                                      1149,30
35245:                       Sisäasiainministeriö
35246:                       lnrikesministeriet                                                   20857,30
35247:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
35248:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.         62559,02
35249:                       Sosiaali· ja terveysministeriö
35250:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                    34 797,60
35251:                       Suojelupoliisi
35252:                       Skyddspolisen                                                        11177,40
35253:                       Suomenlinnan hoitokunta
35254:                       Förvaltningsnämnden lör Sveaborg                                       4553,40
35255:                       Svenska handelshögskolan
35256:                       Svenska handelshögskolan                                             14175,00
35257:                       Säteilyturvakeskus
35258:                       Strålsäkerhetscentralen                                                  398,55
35259:                       Taideteollinen korkeakoulu
35260:                       Konstindustriella högskolan                                          20 315,18
35261:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
35262:                       Tammerforstekniska högskola                                          33775,40
35263:                       Tampereen yliopisto
35264:                       Tammerfors universitet                                               30252,00
35265:                       Tapaturmavirasto
35266:                       Olyckslallsverket                                                      3824,25
35267:                       Tasavallan Presidentin kanslia
35268:                       Republikens Presidents kansli                                          2562,80
35269:                       Teatterikorkeakoulu
35270:                       Teaterhögskolan                                                        5569,70
35271:                       Teknillinen korkeakoulu
35272:                       Tekniska högskolan                                                    12 605,70
35273:                       Teknologian kehittämiskeskus
35274:                       Centralen för teknologisk utveckling                                   1 258,10
35275:                       Telehallintokeskus
35276:                       Teleförvaltningscentralen                                             10 483,21
35277:                       Tiehallitus
35278:                       Vägstyrelsen                                                          55776,85
35279:                       Tilastokeskus
35280:                       Statistikcentralen                                                       411,05
35281:                       Tullihallitus
35282:                       Tullstyrelsen                                                       338625,72
35283:                       Turun ja Porin lääninhallitus
35284:                       Åbo och Bjömeborgs länsstyrelse                                     178 228,71
35285:                       Turun kauppakorkeakoulu
35286:                       Åbo handelshögskola                                                   17 084,00
35287:                       Turun yliopisto
35288:                       Åbo universitet                                                       20463,20
35289:                       Työministeriö
35290:                       Arbetsministeriet                                                      5 850,61
35291:                       Työsuojeluhallitus
35292:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                   793,90
35293:                       Ulkoasiainministeriö
35294:                        Utrikesministeriet                                               4378450,45
35295:                       Uudenmaan lääninhallitus
35296:                        Nylands länsstyrelse                                                 30 725,91
35297:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
35298:                                                                                                             sivu
35299: Tili - Konto   6111                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida    93
35300: 
35301:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35302: 
35303: 
35304: 
35305:                       Vaasan lääninhallitus
35306:                       Vasa länsstyrelse                                              40 173,46
35307:                       Vaasan yliopisto
35308:                       Vasa universitet                                                8777,60
35309:                       Valtiokonttori
35310:                       Statskontoret                                               1 309301,30
35311:                       Valtion hankintakeskus
35312:                       Statens upphandlingscentral                                     1 711,10
35313:                       Valtion opintotukikeskus
35314:                       Statens studiestödscentral                                          80,52
35315:                       Valtion taidemuseo
35316:                       Statens konstmuseum                                             4 310,00
35317:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
35318:                       Statens tekniska forskningscentral                              6322,50
35319:                       Valtionarkisto
35320:                       Riksarkivet                                                     8083,89
35321:                       Valtioneuvoston kanslia
35322:                       Statsrådets kansli                                                825,93
35323:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
35324:                       Statens utvecklingscentral                                      5297,80
35325:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
35326:                       Statens revisionsverk                                            1 509,78
35327:                       Valtiovarainministeriö
35328:                       Finansministeriet                                                 370,92
35329:                       Verohallitus
35330:                       Skattestyrelsen                                                 4 321,10
35331:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
35332:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                     12 432,74
35333:                       Väestörekisterikeskus
35334:                       Befolkningsregistercentralen                                      279,20
35335:                       Ympäristöministeriö
35336:                       Miljöministeriet                                                 1 655,40
35337:                       Åbo Akademi
35338:                       Åbo Akademi                                                    14 334,00
35339: 
35340: 
35341:    612         POSTISIIRTOTULOTILIT
35342:                POSTGIROINKOMSTKONTON                                           144 968 962,03
35343: 
35344:    6121        Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili
35345:                Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto                    1 431 902,71
35346:                       Keski-Suomen lääninhallitus
35347:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                85508,00
35348:                       Kuopion lääninhallitus
35349:                       Kuopio länsstyrelse                                            58087,75
35350:                       Kymen lääninhallitus
35351:                       Kymmene länsstyrelse                                           25000,00
35352:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
35353:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                              294330,95
35354:                       Mikkelin lääninhallitus
35355:                       St. Michels länsstyrelse                                       66028,00
35356:                       Opetushallitus
35357:                       Utbildningsstyrelsen                                           78862,00
35358:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
35359:                                                                                                                   sivu
35360: Tili - Konto   6121                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida    94
35361: 
35362:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35363: 
35364: 
35365: 
35366:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
35367:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                    10 000,00
35368:                       Åbo Akademi
35369:                       Åbo Akademi                                                         814 086,01
35370: 
35371:   6122         Tiliviraston muut postisiirtotulotilit
35372:                Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton                        104 026 580,23
35373:                       Autorekisterikeskus
35374:                       Bilregistercentralen                                             82 012 585,03
35375:                       Helsingin yliopisto
35376:                       Helsingfors universitet                                             589 699,70
35377:                       Hämeen lääninhallitus
35378:                       Tavastehus länsstyrelse                                              21 095,80
35379:                       Keski-Suomen lääninhallitus
35380:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                      23 536,10
35381:                       Kymen lääninhallitus
35382:                       Kymmene länsstyrelse                                                   6634,20
35383:                       Lapin lääninhallitus
35384:                       Lapplands länsstyrelse                                               47 079,11
35385:                       Lapin yliopisto
35386:                       Lapplands universitet                                                  2 520,00
35387:                       Maa- ja metsätalousministeriö
35388:                       Jord: och skogsbruksministeriet                                     694219,00
35389:                       Maatalouden tutkimuskeskus
35390:                       Lantbrukets_ forskningscentral                                       37 379,90
35391:                       Maatilahallitus
35392:                       Jordbruksstyrelsen                                               10 949 228,61
35393:                       Merenkulkuhallitus
35394:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                                  10,00
35395:                       Mikkelin lääninhallitus
35396:                       St. Michels länsstyrelse                                              18 602,70
35397:                       Oulun lääninhallitus
35398:                       Uleåborgs länsstyrelse                                               25 261,55
35399:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
35400:                       Norra Karelens länsstyrelse                                            9 315,60
35401:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
35402:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.        155 776,50
35403:                       Taideteollinen korkeakoulu
35404:                       Konstindustriella högskolan                                            2250,00
35405:                       Tasavallan Presidentin kanslia
35406:                       Republikens Presidents kansli                                                                 14 771,05
35407:                       Teknillinen tarkastuskeskus
35408:                       Tekniska kontrollcentralen                                            16 952,80
35409:                       Telehallintokeskus
35410:                       Teleförvaltningscentralen                                         8 918 857,34
35411:                       Turun ja Porin lääninhallitus
35412:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                      14 217,50
35413:                       Uudenmaan lääninhallitus
35414:                       Nylands länsstyrelse                                                474 970,57
35415:                       Vaasan lääninhallitus
35416:                       Vasa länsstyrelse                                                     16 359,97
35417:                       Ympäristöministeriö
35418:                       Miljöministeriet                                                       4 819,30
35419:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
35420:                                                                                                                   sivu
35421: Tili - Konto   6123                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida    95
35422: 
35423:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35424: 
35425: 
35426: 
35427:   6123         Maksupisteen postisiirtotulotili
35428:                Betalningspunklens postgiroinkomstkonto                                 39 510 479,09
35429:                       Autorekisterikeskus
35430:                       Bilregistercentralen                                                 11 555,80
35431:                       Geologian tutkimuskeskus
35432:                       Geologiska forskningscentralen                                       47151,67
35433:                       Hämeen lääninhallitus
35434:                       Tavastehus länsstyrelse                                              17378,60
35435:                       Kansanterveyslaitos
35436:                       Folkhälsoinstitutet                                                   3045,00
35437:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
35438:                       Handels- och industriministeriet                                     36060,00
35439:                       Keski-Suomen lääninhallitus
35440:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                      17 834,10
35441:                       Kuopion lääninhallitus
35442:                       Kuopio länsstyrelse                                                 331 421,90
35443:                       Kymen lääninhallitus
35444:                       Kymmene länsstyrelse                                                    236,20
35445:                       Lapin lääninhallitus
35446:                       Lapplands länsstyrelse                                                  500,00
35447:                       Maa- ja metsätalousministeriö
35448:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                     187 657,90
35449:                       Maanmittaushallitus
35450:                       Lantmäteristyrelsen                                               5827 090,55
35451:                       Maatalouden tutkimuskeskus
35452:                       Lantbrukets forskningscentral                                        90667,82
35453:                       Maatilahallitus
35454:                       Jordbruksstyrelsen                                                  349795,32
35455:                       Merenkulkuhallitus
35456:                       Sjöfartsstyrelsen                                                   603012,43
35457:                       Metsähallitus
35458:                       Forststyrelsen                                                    1 307 728,62
35459:                       Metsäntutkimuslaitos
35460:                       Skogsforskningsinstitutet                                            14 901,20
35461:                       Mikkelin lääninhallitus
35462:                       St. Michels länsstyrelse                                             15 240,00
35463:                       Oikeusministeriö
35464:                       Justitieministeriet                                               1 991 419,87
35465:                       Opetushallitus
35466:                       Utbildningsstyrelsen                                             10 113 073,07
35467:                       Opetusministeriö
35468:                       Undervisningsministeriet                                             27348,50
35469:                       Oulun lääninhallitus
35470:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                 4 540,00
35471:                       Puolustusministeriö
35472:                       Försvarsministeriet                                                 976199,49
35473:                       Rajavartiolaitos
35474:                       Gränsbevakningsväsendet                                              78602,39
35475:                       Rakennushallitus
35476:                       Byggnadsstyrelsen                                                 2471911,77
35477:                       Sisäasiainministeriö
35478:                       lnrikesministeriet                                                  147 368,40
35479:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
35480:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.      1 373 596,10
35481:                                               Hallinnollinen tase 31.12.1992
35482:                                                                                                              sivu
35483: Tili- Konto   6123                            Administrativ balans 31.12.1992                                sida      96
35484: 
35485:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35486: 
35487: 
35488: 
35489:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
35490:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                 8462,00
35491:                      Tiehallitus
35492:                      Vägstyrelsen                                                 10165287,80
35493:                      Tullihallitus
35494:                      Tullstyrelsen                                                   188137,00
35495:                      Turun ja Porin lääninhallitus
35496:                      Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                 64865,20
35497:                      Työministeriö
35498:                      Arbetsministeriet                                             2 971 531,30
35499:                      Uudenmaan lääninhallitus
35500:                      Nylands länsstyrelse                                               5 366,95
35501:                      Valtionarkisto
35502:                      Riksarkivet                                                        6450,50
35503:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
35504:                      Vallen- och miljöstyrelsen                                       55041,64
35505: 
35506: 
35507:   613         POSTISIIRTOMENOTILIT
35508:               POSTGIROUTGIFTSKONTON                                                9 342 723,41
35509: 
35510:   6131        Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili
35511:               Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto                             625,74
35512:                      Kuopion lääninhallitus
35513:                      Kuopio länsstyrelse                                                                            373,92
35514:                      Metsähallitus
35515:                      Forststyrelsen                                                       919,66
35516:                      Verohallitus
35517:                      Skattestyrelsen                                                       80,00
35518: 
35519:   6132        Tiliviraston muut postisiirtomenotilit
35520:               Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton                       9342097,67
35521:                      Maatilahallitus
35522:                      Jordbruksstyrelsen                                                 1120,00
35523:                      Opetusministeriö
35524:                      Undervisningsministeriet                                      1156 526,00
35525:                      Puolustusministeriö
35526:                      Försvarsministeriet                                           8181 631,57
35527:                      Työministeriö
35528:                      Arbetsministeriet                                                  2 820,10
35529: 
35530: 
35531:   615         MUUT PANKKITILIT
35532:               ÖVRIGA BANKKONTON                                                   44 830 668,77
35533: 
35534:   6152        ~uut shekkitilit ja käyttötilit
35535:               Ovriga checkkonton och brukskonton                                  40 863 086,42
35536:                      Ulkoasiainministeriö
35537:                      Utrikesministeriet                                           40 863 086,42
35538:                                               Hallinnollinen tase 31.12.1992
35539:                                                                                                               sivu
35540: Tili - Konto   6159                           Administrativ balans 31.12.1992                                 sida    97
35541: 
35542:                                                                                  Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35543: 
35544: 
35545:   6159         Muut pankkitilit
35546:                Övriga bankkonton                                                    3 967 582,35
35547:                       Matkailun edistämiskeskus
35548:                       Centralen för turistfrämjande                                 3967 582,35
35549: 
35550: 
35551:   621          VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT
35552:                ORDINARIE FORDRINGARS KONTON                                     2 049 437 116,32
35553: 
35554: 
35555:    6211        Tilisaatavien tili
35556:                Kontofordringars konto                                            345 862 868,97
35557:                        Helsingin kauppakorkeakoulu
35558:                        Helsingfors handelshögskola                                     71 069,86
35559:                        Helsingin poliisilaitos
35560:                        Helsingfors polisinrättning                                    336 007,13
35561:                        Maanmittaushallitus
35562:                        Lantmäteristyrelsen                                         45 771147,55
35563:                        Maatalouden tutkimuskeskus
35564:                        Lantbrukets forskningscentral                                1 346 533,25
35565:                        Merenkulkuhallitus
35566:                        Sjöfartsstyrelsen                                            2 914 970,27
35567:                        Puolustusministeriö
35568:                        Försvarsministeriet                                         14 313 883,46
35569:                        Rajavartiolaitos
35570:                       -Gränsbevakningsväsendet                                        282041,33
35571:                        Rakennushallitus
35572:                        Byggnadsstyrelsen                                            1 542 845,61
35573:                        Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
35574:                        Vili- och fiskeriforskningsinstitutet                          742059,60
35575:                        Tampereen yliopisto
35576:                        Tammerfors universitet                                       3 331 925,43
35577:                        Telehallintokeskus
35578:                        Teleförvaltningscentralen                                    1 856 262,45
35579:                        Tullihallitus
35580:                        Tullstyrelsen                                                   66 348,99
35581:                        Turun kauppakorkeakoulu
35582:                        Åbo handelshögskola                                            178101,65
35583:                        Ulkoasiainministeriö
35584:                        Utrikesministeriet                                                                       26 961,07
35585:                        Valtion hankintakeskus
35586:                        Statens upphandlingscentral                                272 931 413,27
35587:                        Vesi- ja ympäristöhallitus
35588:                        Vatten- och miljöstyrelsen                                     205220,19
35589: 
35590:    6212        Muiden saatavien tili
35591:                Övriga fordringars konto                                         1 703 574 247,35
35592:                       Asuntohallitus
35593:                       Bostadsstyrelsen                                                   2185,68
35594:                       Autorekisterikeskus
35595:                       Bilregistercentralen                                              19 828,00
35596:                       Eduskunta
35597:                       Riksdagen                                                         10 410,78
35598:                                           Hallinnollinen tase 31.12.1992
35599:                                                                                                          sivu
35600: Tili- Konto   6212                        Administrativ balans 31.12.1992                                sida    98
35601: 
35602:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35603: 
35604: 
35605: 
35606:                      Geologian tutkimuskeskus
35607:                      Geologiska forskningscentralen                              101 686,45
35608:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
35609:                      Helsingfors handelshögskola                               2 129 238,20
35610:                      Helsingin yliopisto
35611:                      Helsingfors universitet                                     762 947,38
35612:                      Hämeen lääninhallitus
35613:                      Tavastehus länsstyrelse                                  14 879 826,15
35614:                      limatieteen laitos
35615:                      Meteorologiska institutet                                   418 467,13
35616:                      Joensuun yliopisto
35617:                      Joensuu universitet                                                                 324 961,84
35618:                      Jyväskylän yliopisto
35619:                      Jyväskylä universitet                                        31147,50
35620:                      Kansanterveyslaitos
35621:                      Folkhälsoinstitutet                                          19 617,54
35622:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
35623:                      Handels- och industriministeriet                             17797,97
35624:                      Keskusrikospoliisi
35625:                      Centralkriminalpolisen                                        12 404,20
35626:                      Kuluttajavirasto
35627:                      Konsumentverket                                                  947,20
35628:                      Kuopion lääninhallitus
35629:                      Kuopio länsstyrelse                                         815196,85
35630:                      Kuopion yliopisto
35631:                      Kuopio universitet                                          164 440,35
35632:                      Lapin yliopisto
35633:                      Lapplands universitet                                          1 790,60
35634:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
35635:                      Villmanstrands tekniska högskola                              10436,78
35636:                       Liikenneministeriö
35637:                      Trafikministeriet                                             35 971,88
35638:                      Liikkuva poliisi
35639:                      Rörliga polisen                                                   97,30
35640:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland
35641:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland                                715,00
35642:                      Maa- ja metsätalousministeriö
35643:                      Jord- och skogsbruksministeriet                               93 054,26
35644:                       Maanmittaushallitus
35645:                       Lantmäteristyrelsen                                          21 267,31
35646:                       Maatalouden tutkimuskeskus
35647:                       Lantbrukets forskningscentral                                56 094,28
35648:                       Maatilahallitus
35649:                      Jordbruksstyrelsen                                         1 557 876,37
35650:                       Matkailun edistämiskeskus
35651:                       Centralen för turistfrämjande                             1 649563,66
35652:                       Merenkulkuhallitus
35653:                       Sjöfartsstyrelsen                                         5458 428,38
35654:                       Metsähallitus
35655:                       Forststyrelsen                                             288 717,19
35656:                       Metsäntutkimuslaitos
35657:                       Skogstorskningsinstitutet                                     3 318,35
35658:                       Mikkelin lääninhallitus
35659:                       St. Michels länsstyrelse                                                              1173,73
35660:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
35661:                                                                                                                  sivu
35662: Tili- Konto   6212                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida    99
35663: 
35664:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35665: 
35666: 
35667: 
35668:                      Museovirasto
35669:                      Museiverket                                                         400594,29
35670:                      Oikeusministeriö
35671:                      Justitieministeriei                                                 155 589,42
35672:                      Opetushallitus
35673:                      Utbildningsstyrelsen                                             33 782 472,41
35674:                      Opetusministeriö
35675:                      Undervisningsministeriet                                            382431,70
35676:                      Oulun lääninhallitus
35677:                      Uleåborgs länsstyrelse                                                 3198,20
35678:                      Patentti- ja rekisterihallitus
35679:                      Patent- och registerstyrelsen                                       102 279,42
35680:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
35681:                      Norra Karelens länsstyrelse                                            4 698,45
35682:                      Puolustusministeriö
35683:                      Försvarsministeriet                                               1135 150,61
35684:                      Rahapaja
35685:                      Myntverket                                                          234 346,92
35686:                      Rajavartiolaitos
35687:                      Gränsbevakningsväsendet                                                                       17 479,54
35688:                      Rakennushallitus
35689:                      Byggnadsstyrelsen                                                 1 032 797,87
35690:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
35691:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                               105 752,86
35692:                      Sibelius-Akatemia
35693:                      Sibelius-Akademin                                                   287 276,15
35694:                      Sisäasiainministeriö
35695:                      lnrikesministeriet                                                  384 787,04
35696:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
35697:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård,           4 210,85
35698:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
35699:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                    38 848,29
35700:                      Svenska handelshögskolan
35701:                      Svenska handelshögskolan                                            215 271,72
35702:                      Säteilyturvakeskus
35703:                      Strålsäkerhetscentralen                                             381 276,50
35704:                      Taideteollinen korkeakoulu
35705:                      Konstindustriella högskolan                                              778,33
35706:                      Tampereen yliopisto
35707:                      Tammerfors universitet                                                 1 715,00
35708:                      Tapaturmavirasto
35709:                      Olycksfallsverket                                                      7 366,37
35710:                      Teatterikorkeakoulu
35711:                      Teaterhögskolan                                                        9493,40
35712:                      Teknillinen korkeakoulu
35713:                      Tekniska högskolan                                                1 476 620,60
35714:                      Teknologian kehittämiskeskus
35715:                      Centralen för teknologisk utveckling                                 89121,24
35716:                      Telehallintokeskus
35717:                      Teleförvaltningscentralen                                                 24,00
35718:                      Tiehallitus
35719:                      Vägstyrelsen                                                      1 385 606,15
35720:                      Tilastokeskus
35721:                      Statistikcentralen                                                  123 216,13
35722:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
35723:                                                                                                            sivu
35724: Tili- Konto   6212                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida   100
35725:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35726: 
35727: 
35728: 
35729:                      Tullihallitus
35730:                      Tullstyrelsen                                                                           11 839,57
35731:                      Turun ja Porin lääninhallitus
35732:                      Åbo och Bjömeborgs länsstyrelse                                   388,42
35733:                      Turun kauppakorkeakoulu
35734:                      Åbo handelshögskola                                                                      7 676,10
35735:                      Turun yliopisto
35736:                      Åbo universitet                                               117 567,59
35737:                      Työministeriö
35738:                      Arbetsministeriet                                                                       89399,35
35739:                      Työsuojeluhallitus
35740:                      Arbetarskyddsstyrelsen                                          16103,80
35741:                      Ulkoasiainministeriö
35742:                      Utrikesministeriet                                           4 963 010,53
35743:                      Uudenmaan lääninhallitus
35744:                      Nylands länsstyrelse                                          418184,23
35745:                      Vaasan lääninhallitus
35746:                      Vasa länsstyrelse                                               14 515,36
35747:                      Vaasan yliopisto
35748:                      Vasa universitet                                                 8278,20
35749:                      Valtion hankintakeskus
35750:                      Statens upphandlingscentral                                     92 949,90
35751:                      Valtion margariinitehdas
35752:                      Statens margarinfabrik                                          46896,90
35753:                      Valtion teknillinen tutkimuskeskus
35754:                      Statens tekniska forskningscentral                               1 300,00
35755:                      Valtioneuvoston kanslia
35756:                      Statsrådets kansli                                               3 305,19
35757:                      Verohallitus
35758:                      Skattestyrelsen                                          1 627 601 671 ,87
35759:                      Vesi- ja ympäristöhallitus
35760:                      Vatten- och miljöstyrelsen                                      73 218,24
35761:                      Ympäristöministeriö
35762:                      Miljöministeriet                                                 4865,72
35763:                      Åbo Akademi
35764:                      Åbo Akademi                                                   356124,87
35765: 
35766: 
35767:   622         ANNffiUJEN ENNAKKOJEN TILIT
35768:               UTGIVNA FÖRSKOTIS KONTON                                        1 048 338 162,81
35769: 
35770:   6221        Annettujen hankintaannakkojen tili
35771:               Utgivna leveransförskotts kanto                                 1 011 098 874,00
35772:                      Eduskunta
35773:                      Riksdagen                                                                               17 201,80
35774:                      Helsingin yliopisto
35775:                      Helsingfors universitet                                        175 546,69
35776:                      limatieteen laitos
35777:                      Meteorologiska institute!                                        9110,00
35778:                      Puolustusministeriö
35779:                      Försvarsministeriet                                       986 541 834,95
35780:                      Sibelius-Akatemia
35781:                      Sibelius-Akademin                                              110119,50
35782:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
35783:                                                                                                            sivu
35784: Tili- Konto   6221                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 101
35785: 
35786:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35787: 
35788: 
35789: 
35790:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
35791:                      Tammerforstekniska högskola                                     1 000,00
35792:                      Teatterikorkeakoulu
35793:                      Teaterhögskolan                                                 2750,00
35794:                      Tiehallitus
35795:                      Vägstyrelsen                                               13 765 500,00
35796:                      Turun yliopisto
35797:                      Åbo universitet                                                26483,71
35798:                      Valtion hankintakeskus
35799:                      Statens upphandlingscentral                                10115 371,75
35800:                      Verohallitus
35801:                      Skattestyrelsen                                               368359,20
35802: 
35803:   6222        Matkaennakkojan tili
35804:               Reseförskotts konto                                                7 382156,63
35805:                      Asuntohallitus
35806:                      Bostadsstyrelsen                                                6440,00
35807:                      Geologian tutkimuskeskus
35808:                      Geologiska forskningscentralen                                381 039,46
35809:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
35810:                      Helsingfors handelshögskola                                   155107,37
35811:                      Helsingin poliisilaitos
35812:                      Helsingfors polisinrättning                                    22480,23
35813:                      Helsingin yliopisto
35814:                      Helsingfors universitet                                       512 643,45
35815:                      Hämeen lääninhallitus
35816:                      Tavastehus länsstyrelse                                         3449,35
35817:                      limatieteen laitos
35818:                      Meteorologiska institute!                                     126 775,00
35819:                      Joensuun yliopisto
35820:                      Joensuu universitet                                            91480,00
35821:                      Jyväskylän yliopisto
35822:                      Jyväskylä universitet                                         175667,00
35823:                      Kansanterveyslaitos
35824:                      Folkhälsoinstitutet                                           112 926,32
35825:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
35826:                      Handels- och industriministeriet                              135 302,45
35827:                      Keski-Suomen lääninhallitus
35828:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                                 3502,00
35829:                      Keskusrikospoliisi
35830:                      Centralkriminalpolisen                                         66235,80
35831:                      Kuluttajavirasto
35832:                      Konsumentverket                                                  8144,00
35833:                      Kuopion lääninhallitus
35834:                      Kuopio länsstyrelse                                            40302,72
35835:                      Kuopion yliopisto
35836:                      Kuopio universitet                                             49504,40
35837:                      Kymen lääninhallitus
35838:                      Kymmene länsstyrelse                                             5940,00
35839:                      Lapin lääninhallitus
35840:                      Lapplands länsstyrelse                                         49775,60
35841:                      Lapin yliopisto
35842:                      Lapplands universitet                                          29922,00
35843:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
35844:                                                                                                              sivu
35845: Tili - Konto   6222                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 102
35846: 
35847:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
35848: 
35849: 
35850:                        Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
35851:                        Villmanstrands tekniska högskola                              39 940,00
35852:                        Liikenneministeriö
35853:                        Trafikministeriet                                               9300,00
35854:                        Liikkuva poliisi
35855:                        Rörliga polisen                                               16 793,75
35856:                        Länsstyrelsen i landskapet Åland
35857:                        Länsstyrelsen i landskapet Åland                              10 130,00
35858:                        Maa- ja metsätalousministeriö
35859:                        Jord- och skogsbruksministeriet                                                         5 907,00
35860:                        Maanmittaushallitus
35861:                        Lantmäteristyrelsen                                             6 249,00
35862:                        Maatalouden tutkimuskeskus
35863:                        Lantbrukets forskningscentral                                   1175,30
35864:                        Maatilahallitus
35865:                        Jordbruksstyrelsen                                              1 489,30
35866:                        Matkailun edistämiskeskus
35867:                        Centralen för turistfrämjande                                 68 749,04
35868:                        Merenkulkuhallitus
35869:                        Sjöfartsstyrelsen                                            119241,10
35870:                        Merentutkimuslaitos
35871:                        Havsforskningsinstitutet                                       31 800,00
35872:                        Metsähallitus
35873:                        Forststyrelsen                                                24 668,61
35874:                        Metsäntutkimuslaitos
35875:                        Skogsforskningsinstitutet                                      83 782,25
35876:                        Mikkelin lääninhallitus
35877:                        St. Michels länsstyrelse                                        5005,30
35878:                        Museovirasto
35879:                        Museiverket                                                    23854,07
35880:                        Oikeusministeriö
35881:                        Justitieministeriet                                            67 815,24
35882:                        Opetushallitus
35883:                        Utbildningsstyrelsen                                         186 642,75
35884:                        Opetusministeriö
35885:                        Undervisningsministeriet                                       77 908,45
35886:                        Oulun lääninhallitus
35887:                        Uleåborgs länsstyrelse                                                                 19 534,00
35888:                        Oulun yliopisto
35889:                        Uleåborgs universitet                                        512484,83
35890:                        Pankkitarkastusvirasto
35891:                        Bankinspektionen                                                                         1 900,00
35892:                        Pohjois-Karjalan lääninhallitus
35893:                        Norra Karelens länsstyrelse                                     4950,28
35894:                        Puolustusministeriö
35895:                        Försvarsministeriet                                         1181 661,56
35896:                        Rahapaja
35897:                        Myntverket                                                      7140,00
35898:                        Rajavartiolaitos
35899:                        Gränsbevakningsväsendet                                         9174,70
35900:                        Rakennushallitus
35901:                        Byggnadsstyrelsen                                              16 707,70
35902:                       ·Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
35903:                        Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                           8 900,00
35904:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
35905:                                                                                                                   sivu
35906: Tili - Konto   6222                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 103
35907: 
35908:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35909: 
35910: 
35911: 
35912:                       Sibelius-Akatemia
35913:                       Sibelius-Akademin                                                    25457,50
35914:                       Sisäasiainministeriö
35915:                       lnrikesministeriet                                                   47193,75
35916:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
35917:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.         80 768,69
35918:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
35919:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                    29170,00
35920:                       Suomen Akatemia
35921:                       Finlands Akademi                                                    193 071,31
35922:                       Svenska handelshögskolan
35923:                       Svenska handelshögskolan                                            105 473,06
35924:                       Säteilyturvakeskus
35925:                       Strålsäkerhetscentralen                                              83 644,71
35926:                       Taideteollinen korkeakoulu
35927:                       Konstindustriella högskolan                                          42 084,07
35928:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
35929:                       Tammerfors tekniska högskola                                        175149,40
35930:                       Tampereen yliopisto
35931:                       Tammerfors universitet                                               35 740,00
35932:                       Teatterikorkeakoulu
35933:                       Teaterhögskolan                                                        5504,00
35934:                       Teknillinen korkeakoulu
35935:                       Tekniska högskolan                                                   17 357,45
35936:                       Teknillinen tarkastuskeskus
35937:                       Tekniska kontrollcentralen                                           33 434,02
35938:                       Teknologian kehittämiskeskus
35939:                       Centralen för teknologisk utveckling                                175 306,58
35940:                       Telehallintokeskus
35941:                       Teleförvaltningscentralen                                            78782,00
35942:                        Tiehallitus
35943:                        Vägstyrelsen                                                       266748,90
35944:                        Tilastokeskus
35945:                        Statistikcentralen                                                   12 885,40
35946:                        Tullihallitus
35947:                        Tullstyrelsen                                                       12 058,00
35948:                        Turun ja Porin lääninhallitus
35949:                        Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                    23334,00
35950:                        Turun yliopisto
35951:                        Åbo universitet                                                    135 765,00
35952:                        Työministeriö
35953:                        Arbetsministeriet                                                  104 035,94
35954:                        Työsuojeluhallitus
35955:                        Arbetarskyddsstyrelsen                                              67113,85
35956:                        Ulkoasiainministeriö
35957:                        Utrikesministeriet                                                 268 735,40
35958:                        Uudenmaan lääninhallitus
35959:                        Nylands länsstyrelse                                                  1 391,65
35960:                        Vaasan lääninhallitus
35961:                        Vasa länsstyrelse                                                    10 212,77
35962:                        Vaasan yliopisto
35963:                        Vasa universitet                                                      2045,00
35964:                        Valtiokonttori
35965:                        Statskontoret                                                                                     0,90
35966:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
35967:                                                                                                             sivu
35968: Tili - Konto   6222                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 104
35969: 
35970:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
35971: 
35972: 
35973: 
35974:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
35975:                       Statens tekniska forskningscentral                            518 542,25
35976:                       Valtionarkisto
35977:                       Riksarkivet                                                      3150,00
35978:                       Valtioneuvoston kanslia
35979:                       Statsrådets kansli                                               8290,00
35980:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
35981:                       Statens utvecklingscentral                                        600,00
35982:                       Valtiovarainministeriö
35983:                       Finansministeriet                                              79 485,85
35984:                       Verohallitus
35985:                       Skattestyrelsen                                               104 445,70
35986:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
35987:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                     81 544,75
35988:                       Ympäristöministeriö
35989:                       Miljöministeriet                                               74 918,56
35990:                       Abo Akademi
35991:                       Åbo Akademi                                                    13 858,59
35992: 
35993:   6223         ~uiden annettujen annakkojen tili
35994:                Ovriga utgivna förskotts konto                                    29857132,18
35995:                       Asuntohallitus
35996:                       Bostadsstyrelsen                                                   500,00
35997:                       Eduskunta
35998:                       Riksdagen                                                      20000,00
35999:                       Geologian tutkimuskeskus
36000:                       Geologiska forskningscentralen                                 19 829,68
36001:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
36002:                       Helsingfors handelshögskola.                                     6174,00
36003:                       Helsingin poliisilaitos
36004:                       Helsingfors polisinrättning                                      2673,00
36005:                       Helsingin yliopisto
36006:                       Helsingfors universitet                                       665 750,81
36007:                       Jyväskylän yliopisto
36008:                       Jyväskylä universitet                                          66599,83
36009:                       Kansanterveyslaitos
36010:                       Folkhälsoinstitutet                                              8693,41
36011:                       Keski-Suomen lääninhallitus
36012:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                  1 200,00
36013:                       Keskusrikospoliisi
36014:                       Centralkriminalpolisen                                                                  21 841,44
36015:                       Kuluttajavirasto
36016:                       Konsumentverket                                                    500,00
36017:                       Kuopion yliopisto
36018:                       Kuopio universitet                                             19397,50
36019:                       Lapin yliopisto
36020:                       Lapplands universitet                                         271157,50
36021:                       Liikenneministeriö
36022:                       Trafikministeriet                                                  500,00
36023:                       Lisenssivirasto
36024:                       Licensverket                                                       100,00
36025:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
36026:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                   350,00
36027:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36028:                                                                                                                   sivu
36029: Tili - Konto   6223                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 105
36030:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36031: 
36032: 
36033: 
36034:                       Maa- ja metsätalousministeriö
36035:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                      40 331,06
36036:                       Maanmittaushallitus
36037:                       Lantmäteristyrelsen                                                 247 932,16
36038:                       Maatalouden tutkimuskeskus
36039:                       Lantbrukets forskningscentral                                       411 241,04
36040:                       Maatilahallitus
36041:                       Jordbruksstyrelsen                                                   32 000,00
36042:                       Matkailun edistämiskeskus
36043:                       Centralen lör turistfrämjande                                       676 859,94
36044:                       Merenkulkuhallitus
36045:                       Sjöfartsstyrelsen                                                 2707227,00
36046:                       Metsähallitus
36047:                       Forststyrelsen                                                                                17546,11
36048:                       Metsäntutkimuslaitos
36049:                       Skogsforskningsinstitutet                                            11 493,90
36050:                       Oikeusministeriö
36051:                       Justitieministeriet                                                 218448,20
36052:                       Opetushallitus
36053:                       Utbildningsstyrelsen                                              6126328,33
36054:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
36055:                       Norra Karelens länsstyrelse                                          24846,67
36056:                       Rakennushallitus
36057:                       Byggnadsstyrelsen                                                      1 960,90
36058:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
36059:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                  3325,23
36060:                       Sibelius-Akatemia
36061:                       Sibelius-Akademin                                                    11 200,30
36062:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
36063:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.             870,83
36064:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
36065:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                      8889,00
36066:                       Suomen Akatemia
36067:                       Finlands Akademi                                                         149,95
36068:                       Säteilyturvakeskus
36069:                       Strålsäkerhetscentralen                                                  428,45
36070:                       Tampereen yliopisto
36071:                       Tammerfors universitet                                               29100,00
36072:                       Teknillinen tarkastuskeskus
36073:                       Tekniska kontrollcentralen                                           13 342,30
36074:                       Teknologian kehittämiskeskus
36075:                       Centralen lör teknologisk utveckling                              1 589 912,97
36076:                       Tiehallitus
36077:                       Vägstyrelsen                                                      1 705 316,08
36078:                       Tilastokeskus
36079:                       Statistikcentralen                                                   57 915,04
36080:                       Tullihallitus
36081:                       Tullstyrelsen                                                        43 515,85
36082:                       Työministeriö
36083:                       Arbetsministeriet                                                    35309,11
36084:                       Työsuojeluhallitus
36085:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                 3455,17
36086:                       Ulkoasiainministeriö
36087:                       Utrikesministeriet                                               14 063 990,40
36088:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36089:                                                                                                             sivu
36090: Tili - Kanto   6223                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 106
36091: 
36092:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36093: 
36094: 
36095: 
36096:                       Uudenmaan lääninhallitus
36097:                       Nylands länsstyrelse                                           18 884,63
36098:                       Valtion hankintakeskus
36099:                       Statens upphandlingscentral                                   115 012,50
36100:                       Valtiovarainministeriö
36101:                       Finansministeriet                                              31 020,00
36102:                       Verohallitus
36103:                       Skattestyrelsen                                                54 859,00
36104:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
36105:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                       2634,00
36106:                       Ympäristöministeriö
36107:                       Miljöministeriet                                              525293,99
36108: 
36109: 
36110:   623          TILITYSTÄ VASTAAN ANNETTUJEN VAROJEN TILIT
36111:                MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON                             28 130 071 ,47
36112: 
36113: 
36114:   6231         Annettujen etukäteisvarojen tili
36115:                Utgivna försträckningsmedels konto                                28 130 071,47
36116:                       Eduskunta
36117:                       Riksdagen                                                        4300,00
36118:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
36119:                       Veterinärmedicinska högskola                                   20 981,53
36120:                       Geologian tutkimuskeskus
36121:                       Geologiska forskningscentralen                                174 549,07
36122:                       Hämeen lääninhallitus
36123:                       Tavastehus länsstyrelse                                          2 364,46
36124:                       Joensuun yliopisto
36125:                       Joensuu universitet                                              4600,38
36126:                       Kansanterveyslaitos
36127:                       Folkhälsoinstitutet                                              1 242,51
36128:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
36129:                       Handels- och industriministeriet                                 4 210,60
36130:                       Keski-Suomen lääninhallitus
36131:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                  1 259,00
36132:                       Kuluttajavirasto
36133:                       Konsumentverket                                                  1 787,50
36134:                       Kuopion lääninhallitus
36135:                       Kuopio länsstyrelse                                             12 500,00
36136:                       Lapin lääninhallitus
36137:                       Lapplands länsstyrelse                                        320 763,01
36138:                       Lapin yliopisto
36139:                       Lapplands universitet                                              971,40
36140:                       Maa- ja metsätalousministeriö
36141:                       Jord- och skogsbruksministeriet                            12 231 035,97
36142:                       Maatalouden tutkimuskeskus
36143:                       Lantbrukets forskningscentral                                   10 927,73
36144:                       Merenkulkuhallitus
36145:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                    1 314 836,10
36146:                       Metsähallitus
36147:                       Forststyrelsen                                                614638,88
36148:                       Mikkelin lääninhallitus
36149:                       St. Michels länsstyrelse                                         6 914,50
36150:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36151:                                                                                                              sivu
36152: Tili - Konto   6231                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 107
36153: 
36154:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36155: 
36156: 
36157: 
36158:                       Museovirasto
36159:                       Museiverket                                                      5 793,30
36160:                       Oikeusministeriö
36161:                       Justitieministeriet                                             31 834,60
36162:                       Opetusministeriö
36163:                       Undervisningsministeriet                                        11 349,27
36164:                       Oulun lääninhallitus
36165:                       Uleåborgs länsstyrelse                                               10,20
36166:                       Puolustusministeriö
36167:                       Försvarsministeriet                                            901 506,39
36168:                       Rajavartiolaitos
36169:                       Gränsbevakningsväsendet                                          8 532,06
36170:                       Rakennushallitus
36171:                       Byggnadsstyrelsen                                                 1 347,30
36172:                       Sisäasiainministeriö
36173:                       lnrikesministeriet                                                 900,00
36174:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
36175:                       Social- och hälsovårdsministeriet                            7 703 910,41
36176:                       Suojelupoliisi
36177:                       Skyddspolisen                                                   45 800,00
36178:                       Svenska handelshögskolan
36179:                       Svenska handelshögskolan                                        23 479,25
36180:                       Taideteolline-n korkeakoulu
36181:                       Konstindustriella högskolan                                     23 653,87
36182:                       Tasavallan Presideotin kanslia
36183:                       Republikens Presidents kansli                                     3 904,65
36184:                       Teknologian kehittämiskeskus
36185:                       Centralen för teknologisk utveckling                         2 612 169,60
36186:                       Tiehallitus
36187:                       Vägstyrelsen                                                   740 090,45
36188:                       Tullihallitus
36189:                       Tullstyrelsen                                                   29499,72
36190:                       Turun ja Porin lääninhallitus
36191:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                  1140,90
36192:                       Työministeriö
36193:                       Arbetsministeriet                                            2 489 280,10
36194:                       Uudenmaan lääninhallitus
36195:                       Nylands länsstyrelse                                           132699,77
36196:                       Vaasan lääninhallitus
36197:                       Vasa länsstyrelse                                               13789,00
36198:                       Valtiokonttori
36199:                        Statskontoret                                                    8 849,87
36200:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
36201:                        Statens tekniska forskningscentral                             37 630,00
36202:                       Valtioneuvoston kanslia
36203:                        Statsrådets kansli                                               4 835,72
36204:                       Verohallitus
36205:                        Skattestyrelsen                                             1199 854,60
36206: 
36207: 
36208:    624         BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT
36209:                OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON                                19 571 526190,71
36210:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36211:                                                                                                              sivu
36212: Tili - Konto   6241                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 108
36213:                                                                                 Vastaavaa- Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36214: 
36215: 
36216: 
36217:   6241         Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä
36218:                Statens konto för kontofordringar i Postbanken Ab                2 069 617 374,81
36219:                       Valtiokonttori
36220:                       Statskontoret                                            2 069 617 374,81
36221: 
36222: 
36223:   6242         Markkatalletusten tili
36224:                Markdepositioners konto                                         17 401 908 815,90
36225:                       Valtiokonttori
36226:                       Statskontoret                                            17 401 908 815,90
36227: 
36228: 
36229:   6245         Annettujen luottojen tili
36230:                Utg ivna krediters konto                                          100 000 000,00
36231:                       Valtiokonttori
36232:                       Statskontoret                                              100 000 000,00
36233: 
36234: 
36235:   631          VARASTOTILIT
36236:                FÖRRÅDSKONTON                                                     234 477 797,25
36237: 
36238: 
36239:   6310         Varastotili
36240:                Förrådskonto                                                      234 477 797,25
36241:                       Metsähallitus
36242:                       Forststyrelsen                                                1403821,52
36243:                       Oikeusministeriö
36244:                       Justitieministeriet                                          10 519155,44
36245:                       Puolustusministeriö
36246:                       Försvarsministeriet                                          65 384 548,92
36247:                       Rahapaja
36248:                       Myntverket                                                   15 347 749,46
36249:                       Tiehallitus
36250:                       Vägstyrelsen                                                103246612,78
36251:                       Valtion hankintakeskus
36252:                       Statens upphandlingscentral                                  38 113 500,91
36253:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
36254:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                      462408,22
36255: 
36256: 
36257:   651          VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT
36258:                ORDINARIE SKULDERS KONTON                                                               1 604 228107,08
36259: 
36260: 
36261:   6511         Tilivelkojen tili
36262:                Kontoskulders konto                                                                      338 547 753,59
36263:                       Hämeen lääninhallitus
36264:                       Tavastehus länsstyrelse                                                                  6 786,00
36265:                       Kansanterveyslaitos
36266:                       Folkhälsoinstitutet                                                                     18 771,40
36267:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
36268:                       Handels- och industriministeriet                                                     2 301 809,49
36269:                       Keskusrikospotiisi
36270:                       Centralkriminalpolisen                                                                  24597,15
36271:                                            Hallinnollinen tase 31.12.1992
36272:                                                                                                          sivu
36273: Tili - Konto   6511                        Administrativ balans 31.12.1992                               sida 109
36274:                                                                              Vastaavaa- Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36275: 
36276: 
36277: 
36278:                       Kuopion lääninhallitus
36279:                       Kuopio länsstyrelse                                                                     759,00
36280:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
36281:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                   498238,95
36282:                       Maanmittaushallitus
36283:                       Lantmäteristyrelsen                                                              4607689,36
36284:                       Metsäntutkimuslaitos
36285:                       Skogsforskningsinstitutet                                                        4158211,48
36286:                       Mikkelin lääninhallitus
36287:                       St. Michels länsstyrelse                                                            35 860,80
36288:                       Oikeusministeriö
36289:                       Justitieministeriet                                                              2 079577,77
36290:                       Opetushallitus
36291:                       Utbildningsstyrelsen                                                              1 218 582,46
36292:                       Opetusministeriö
36293:                       Undervisningsministeriet                                                           500 737,21
36294:                       Pankkitarkastusvirasto
36295:                       Bankinspektionen                                                                      7222,50
36296:                       Patentti- ja rekisterihallitus
36297:                       Patent- och registerstyrelsen                                                    1 010 057,16
36298:                       Puolustusministeriö
36299:                       Försvarsministeriet                                                             10841163,13
36300:                       Rahapaja
36301:                       Myntverket                                                                         190 216,43
36302:                       Rajavartiolaitos
36303:                       Gränsbevakningsväsendet                                                           1 264173,28
36304:                       Rakennushallitus
36305:                       Byggnadsstyrelsen                                                                  459 370,57
36306:                       Sibelius-Akatemia
36307:                       Sibelius-Akademin                                                                    89542,95
36308:                       Sisäasiainministeriö
36309:                       lnrikesministeriet                                                                    6020,80
36310:                       Suojelupoliisi
36311:                       Skyddspolisen                                                                      553 336,40
36312:                       Tampereen yliopisto
36313:                       Tammerfors universitet                                                             430085,25
36314:                       Teatterikorkeakoulu
36315:                       Teaterhögskolan                                                                      45825,00
36316:                       Teknillinen korkeakoulu
36317:                       Tekniska högskolan                                                                 981 932,19
36318:                       Tiehallitus
36319:                       Vägstyrelsen                                                                   139 975651,77
36320:                       Turun ja Porin lääninhallitus
36321:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                         90,00
36322:                       Työsuojeluhallitus
36323:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                                1 496,18
36324:                       Vaasan yliopisto
36325:                       Vasa universitet                                                                     58 410,98
36326:                       Valtion hankintakeskus
36327:                       Statens upphandlingscentral                                                    160 631 551,36
36328:                       Valtion margariillitehdas
36329:                       Statens margarinfabrik                                                               22 739,20
36330:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
36331:                       Statens tekniska forskningscentral                                                5 753 451,85
36332:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
36333:                                                                                                            sivu
36334: Tili- Konto   6511                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida    110
36335:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36336: 
36337: 
36338: 
36339:                      Valtionarkisto
36340:                      Riksarkivet                                                                                700,00
36341:                      Valtioneuvoston kanslia
36342:                      Statsrådets kansli                                                                    298 772,30
36343:                      Åbo Akademi
36344:                      Åbo Akademi                                                                           474323,22
36345: 
36346: 
36347:   6512        ~uiden velkojen tili
36348:               Ovriga skulders kanto                                                                  1 265 680 353,49
36349:                      Asuntohallitus
36350:                      Bostadsstyrelsen                                                                        31 600,00
36351:                      Autorekisterikeskus
36352:                      Bilregistercentralen                                                                 7 693 891,95
36353:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
36354:                      Veterinärmedicinska högskola                                        32,70
36355:                      Geologian tutkimuskeskus
36356:                      Geologiska forskningscentralen                                                       4 814 913,64
36357:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
36358:                      Helsingfors handelshögskola                                                          1 501 632,29
36359:                      Helsingin poliisilaitos
36360:                      Helsingfors polisinrättning                                                         16 760 009,54
36361:                      Helsingin yliopisto
36362:                      Helsingfors universitet                                                              2 273 695,79
36363:                      Hämeen lääninhallitus
36364:                      Tavastehus länsstyrelse                                                                  4 074,15
36365:                      Jyväskylän yliopisto
36366:                      Jyväskylä universitet                                                                  399 717,52
36367:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
36368:                      Handels- och industriministeriet                                                     2 615 374,35
36369:                      Keski-Suomen lääninhallitus
36370:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                                                          4 016,57
36371:                      Kuluttajavirasto
36372:                      Konsumentverket                                                                          6 371,09
36373:                      Kuopion lääninhallitus
36374:                      Kuopio länsstyrelse                                                                    243014,53
36375:                      Kymen lääninhallitus
36376:                      Kymmene länsstyrelse                                                                    98 652,79
36377:                      Lapin lääninhallitus
36378:                      Lapplands länsstyrelse                                                                 551 586,85
36379:                      Lapin yliopisto
36380:                      Lapplands universitet                                                                        300,00
36381:                      Liikkuva poliisi
36382:                      Rörliga polisen                                                                      1 359 818,70
36383:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
36384:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                             528,50
36385:                      Maa- ja metsätalousministeriö
36386:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                                         10 835,47
36387:                      Maanmittaushallitus
36388:                      Lantmäteristyrelsen                                                                    382348,83
36389:                      Maatalouden tutkimuskeskus
36390:                      Lantbrukets forskningscentral                                                           79 020,70
36391:                      Maatilahallitus
36392:                      Jordbruksstyrelsen                                                                  17163 473,41
36393:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
36394:                                                                                                                  sivu
36395: Tili- Kanto   6512                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 111
36396: 
36397:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36398: 
36399: 
36400: 
36401:                      Matkailun edistämiskeskus
36402:                      Centralen för turistfrämjande                                                                 16128,79
36403:                      Merenkulkuhallitus
36404:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                        40183041,70
36405:                      Merentutkimuslaitos
36406:                      Havsforskningsinstitutet                                                                    503 203,72
36407:                      Metsähallitus
36408:                      Forststyrelsen                                                                            9 483 527,08
36409:                      Metsäntutkimuslaitos
36410:                      Skogsforskningsinstitutet                                                                   151166,96
36411:                      Mikkelin lääninhallitus
36412:                      St. Michels länsstyrelse                                                                  2 743 041,55
36413:                      Oikeusministeriö
36414:                      Justitieministeriet                                                                      14 738 551,49
36415:                      Opetushallitus
36416:                      Utbildningsstyrelsen                                                                       9 931 396,57
36417:                      Opetusministeriö
36418:                      Undervisningsministeriet                                                                   7 258 935,77
36419:                      Oulun lääninhallitus
36420:                      Uleåborgs länsstyrelse                                                                       113 592,46
36421:                      Patentti- ja rekisterihallitus
36422:                      Patent- och registerstyrelsen                                                              3 750 978,79
36423:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
36424:                      Norra Karelens länsstyrelse                                                                    1 626,83
36425:                      Puolustusministeriö
36426:                      Försvarsministeriet                                                                      16 763 449,92
36427:                      Rahapaja
36428:                      Myntverket                                                                                  535 795,50
36429:                      Rajavartiolaitos
36430:                      Gränsbevakningsväsendet                                                                          337,20
36431:                      Rakennushallitus
36432:                      Byggnadsstyrelsen                                                                          6 141 904,69
36433:                      Sibelius-Akatemia
36434:                      Sibelius-Akademin                                                                          1 050 315,15
36435:                      Sisäasiainministeriö
36436:                      lnrikesministeriet                                                                           107131,08
36437:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
36438:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  12031,00
36439:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
36440:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                                       856 918 934,59
36441:                      Säteilyturvakeskus
36442:                      Strålsäkerhetscentralen                                                                    2 785 483,33
36443:                      Tapaturmavirasto
36444:                      Olycksfallsverket                                                                             32 530,30
36445:                      Tasavallan Presidentin kanslia
36446:                       Republikens Presidents kansli                                                                70 000,00
36447:                      Teatterikorkeakoulu
36448:                      Teaterhögskolan                                                                              814 502,86
36449:                      Teknillinen korkeakoulu
36450:                      Tekniska högskolan                                                                           272 285,59
36451:                      Teknillinen tarkastuskeskus
36452:                      Tekniska kontrollcentralen                                                                   980 488,10
36453:                      Telehallintokeskus
36454:                      Teleförvaltningscentralen                                                                  2 343 919,05
36455:                                           Hallinnollinen tase 31.12.1992
36456:                                                                                                          sivu
36457: Tili- Konto   6512                        Administrativ balans 31.12.1992                                sida 112
36458: 
36459:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36460: 
36461: 
36462: 
36463:                     Tiehallitus
36464:                     Vägstyrelsen                                                                       2 954467,38
36465:                     Tilastokeskus
36466:                     Statistikcentralen                                                                 1 432 743,82
36467:                     Tullihallitus
36468:                     Tullstyrelsen                                                                      5 409 510,13
36469:                     Turun ja Porin lääninhallitus
36470:                     Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                     273639,40
36471:                     Turun yliopisto
36472:                     Åbo universitet                                                                     1 078399,59
36473:                     Työministeriö
36474:                     Arbetsministeriet                                                                 83 749 543,98
36475:                     Ulkoasiainministeriö
36476:                     Utrikesministeriet                                                                74 685 769,86
36477:                     Uudenmaan lääninhallitus
36478:                     Nylands länsstyrelse                                                               2 204642,39
36479:                     Vaasan lääninhallitus
36480:                     Vasa länsstyrelse                                                                      63143,55
36481:                     Valtiokonttori
36482:                     Statskontoret                                                                     10 086 487,22
36483:                     Valtion margariinitehdas
36484:                     Statens margarinfabrik                                        73529,63
36485:                     Valtion teknillinen tutkimuskeskus
36486:                     Statens tekniska forskningscentral                                                11976717,97
36487:                     Valtiovarainministeriö
36488:                     Finansministeriet                                                                    256328,67
36489:                     Verohallitus
36490:                     Skattestyrelsen                                                                   34 456 978,66
36491:                     Vesi- ja ympäristöhallitus
36492:                     Vatten- och miljöstyrelsen                                                          3 099 754,01
36493:                     Väestörekisterikeskus
36494:                     Befolkningsregistercentralen                                                              210,00
36495:                     Ympäristöministeriö
36496:                   . Miljöministeriet                                                                     326 402,45
36497: 
36498: 
36499:   652         SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT
36500:               ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON                                                               33 628 113,68
36501: 
36502:   6521        Saatujen hankintaennakkojen tili
36503:               Erhållna leveransförskotts konto                                                        20 752 684,68
36504:                      Metsähallitus
36505:                      Forststyrelsen                                                                     1 551 027,35
36506:                      Metsäntutkimuslaitos
36507:                      Skogsforskningsinstitutet                                                          2 477 342,16
36508:                      Oulun yliopisto
36509:                      Uleåborgs universitet                                                              1 959 502,62
36510:                      Puolustusministeriö
36511:                      Försvarsministeriet                                                                2224 700,00
36512:                      Tiehallitus
36513:                      Vägstyrelsen                                                                           2 500,00•
36514:                      Valtion hankintakeskus
36515:                      Statens upphandlingscentral                                                       12 537 612,55
36516:                                              Hallinnollinen tase 31-12.1992
36517:                                                                                                              sivu
36518: Tili - Kanto   6522                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 113
36519:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36520: 
36521: 
36522: 
36523:   6522         ~uiden saatujen annakkojen tili
36524:                Ovriga erhållna förskotts konto                                                            12 875 429,00
36525:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
36526:                       Helsingfors handelshögskola                                                          1 400191,80
36527:                       limatieteen laitos
36528:                       Meteorologiska institute!                                                              148274,52
36529:                       Joensuun yliopisto
36530:                       Joensuu universitet                                                                    384603,00
36531:                       Jyväskylän yliopisto
36532:                       Jyväskylä universitet                                                                1 294 209,70
36533:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
36534:                       Handels- och industriministeriet                                                        71 423,48
36535:                       Lapin yliopisto
36536:                       Lapplands universitet                                                                  329600,00
36537:                       Maa- ja metsätalousministeriö
36538:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                        301499,56
36539:                       Matkailun edistämiskeskus
36540:                       Centralen för turistfrämjande                                                           62235,00
36541:                       Metsähallitus
36542:                       Forststyrelsen                                                                         150 829,27
36543:                       Oikeusministeriö
36544:                       Justitieministeriet                                                                     52430,90
36545:                       Opetushallitus
36546:                       Utbildningsstyrelsen                                                                   772389,20
36547:                       Patentti- ja rekisterihallitus
36548:                       Patent- och registerstyrelsen                                                          203 615,23
36549:                       Rakennushallitus
36550:                       Byggnadsstyrelsen                                                                      609893,00
36551:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
36552:                        Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                  59361,83
36553:                        Sibelius-Akatemia
36554:                        Sibelius-Akademin                                                                        3437,92
36555:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
36556:                       Tammerforstekniska högskola                                                          1 862 757,43
36557:                       Tampereen yliopisto
36558:                       Tammerfors universitet                                                               1 320 564,65
36559:                       Teatterikorkeakoulu
36560:                       Teaterhögskolan                                                  7200,00
36561:                       Teknillinen korkeakoulu
36562:                       Tekniska högskolan                                                                     348658,00
36563:                       Tiehallitus
36564:                        Vägstyrelsen                                                                           37022,47
36565:                        Tullihallitus
36566:                        Tullstyrelsen                                                                         827101,15
36567:                        Turun kauppakorkeakoulu
36568:                        Åbo handelshögskola                                                                    44353,98
36569:                        Turun yliopisto
36570:                        Åbo universitet                                                                     1 769 351,41
36571:                        Valtionhallinnon kehittämiskeskus
36572:                        Statens utvecklingscentral                                                            825339,00
36573:                        Vesi- ja ympäristöhallitus
36574:                        Vallen- och miljöstyrelsen                                                               3486,50
36575:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
36576:                                                                                                               sivu
36577: Tili - Konto   6531                         Administrativ balans 31.12.1992                                   sida 114
36578: 
36579:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36580: 
36581: 
36582: 
36583: 
36584:   653          TILITETTÄVIEN VAROJEN TILIT
36585:                REDOVISNINGSMEDELS KONTON                                                                   90 744 387,30
36586: 
36587: 
36588:   6531         Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantaja)
36589:                Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetsgivare)                               4 763 916,93
36590:                       Eduskunta
36591:                       Riksdagen                                                                                   216,00
36592:                       Helsingin yliopisto
36593:                       Helsingfors universitet                                                                  15 284,62
36594:                       Jyväskylän yliopisto
36595:                       Jyväskylä universitet                                                                        158,40
36596:                       Keskusrikospoliisi
36597:                       Centralkriminalpolisen                                                                     1 682,32
36598:                       Kuopion lääninhallitus
36599:                       Kuopio länsstyrelse                                                                       4 419,60
36600:                       Kymen lääninhallitus
36601:                       Kymmene länsstyrelse                                                                      6 750,00
36602:                       Lapin lääninhallitus
36603:                       Lapplands länsstyrelse                                                                     4 325,00
36604:                       Liikkuva poliisi
36605:                       Rörliga polisen                                                                            2 700,00
36606:                       Maa- ja metsätalousministeriö
36607:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                            3 549,54
36608:                       Maanmittaushallitus
36609:                       Lantmäteristyrelsen                                                                           84,00
36610:                       Maatalouden tutkimuskeskus
36611:                       Lantbrukets forskningscentral                                                              3 909,26
36612:                       Matkailun edistämiskeskus
36613:                       Centralen för turistfrämjande                                                                 54,00
36614:                       Merenkulkuhallitus
36615:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                       451178,72
36616:                       Metsähallitus
36617:                       Forststyrelsen                                                                          683 697,44
36618:                       Metsäntutkimuslaitos
36619:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                14 048,77
36620:                       Mikkelin lääninhallitus
36621:                       St. Michels länsstyrelse                                                                   5 084,12
36622:                       Museovirasto
36623:                       Museiverket                                                                              29097,02
36624:                       Oikeusministeriö
36625:                       Justitieministeriet                                                                      40717,83
36626:                       Opetushallitus
36627:                       Utbildningsstyrelsen                                                                    159 539,98
36628:                       Opetusministeriö
36629:                       Undervisningsministeriet                                                                 12 038,55
36630:                       Oulun lääninhallitus
36631:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                     8 575,00
36632:                       Oulun yliopisto
36633:                       Uleåborgs universitet                                                                      1 055,92
36634:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
36635:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                  480,00
36636:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36637:                                                                                                                    sivu
36638: Tili - Konto   6531                          Administrativ balans 31.12.1992                                       sida 115
36639: 
36640:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36641: 
36642: 
36643:                       Puolustusministeriö
36644:                       Försvarsministeriet                                                                          678357,78
36645:                       Rajavartiolaitos
36646:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                       11 845,60
36647:                       Rakennushallitus
36648:                       Byggnadsstyrelsen                                                                            113 662,66
36649:                       Sibelius-Akatemia
36650:                       Sibelius-Akademin                                                                             21 699,50
36651:                       Sisäasiainministeriö
36652:                       lnrikesministeriet                                                                               175,00
36653:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
36654:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                     670,47
36655:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
36656:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                              3 382,80
36657:                       Suojelupoliisi
36658:                       Skyddspolisen                                                                                    750,00
36659:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
36660:                       Tammerforstekniska högskola                                                                      120,00
36661:                       Tampereen yliopisto
36662:                       Tammerfors universitet                                                                         7 220,o4
36663:                       Tasavallan Presidentin kanslia
36664:                       Republikens Presidents kansli                                                                  9 969,99
36665:                       Teatterikorkeakoulu
36666:                       Teaterhögskolan                                                                                1 366,66
36667:                       Tiehallitus
36668:                       Vägstyrelsen                                                                               1 448197,95
36669:                       Turun ja Porin lääninhallitus
36670:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                              15 450,00
36671:                       Työministeriö
36672:                       Arbetsministeriet                                                                            677 682,20
36673:                       Ulkoasiainministeriö
36674:                       Utrikesministeriet                                                                             9 561,21
36675:                       Vaasan lääninhallitus
36676:                       Vasa länsstyrelse                                                                              6300,00
36677:                       Valtion taidemuseo
36678:                       Statens konstmuseum                                                                            2 479,20
36679:                       Valtioneuvoston kanslia
36680:                       Statsrådets kansli                                                                               180,00
36681:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
36682:                       Statens utvecklingscentral                                                                       600,00
36683:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
36684:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                                   302 933,38
36685:                       Ympäristöministeriö
36686:                       Miljöministeriet                                                                               2 666,40
36687: 
36688:    6532        Tilitystä vastaan saatujen varojen tili
36689:                Mot redovisning erhållna medels konto                                                            30 017 708,62
36690:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
36691:                       Veterinärmedicinska högskola                                                                  48354,18
36692:                       Geologian tutkimuskeskus
36693:                       Geologiska forskningscentralen                                       20145,58
36694:                       Helsingin yliopisto
36695:                       Helsingfors universitet                                                                    1 796 419,67
36696:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36697:                                                                                                                    sivu
36698: Tili - Konto   6532                          Administrativ balans 31.12.1992                                       sida 116
36699: 
36700:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36701: 
36702: 
36703: 
36704:                       Joensuun yliopisto
36705:                       Joensuu universitet                                                                           92672,93
36706:                       Jyväskylän yliopisto
36707:                       Jyväskylä universitet                                                                      2 294111,42
36708:                       Kansanterveyslaitos
36709:                       Folkhälsoinstitutet                                                                           18311,14
36710:                       Keski-Suomen lääninhallitus
36711:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                              175106,29
36712:                       Kuluttajavirasto
36713:                       Konsumentverket                                                                               13 812,83
36714:                       Kuopion lääninhallitus
36715:                       Kuopio länsstyrelse                                                                            4982,60
36716:                       Kuopion yliopisto
36717:                       Kuopio universitet                                                                         3325467,27
36718:                       Lapin yliopisto
36719:                       Lapplands universitet                                                                        111 593,84
36720:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
36721:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                           1122 945,23
36722:                       Liikenneministeriö
36723:                       Trafikministeriet                                                                            511 356,93
36724:                       Maa- ja metsätalousministeriö
36725:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                              124 465,84
36726:                       Maanmittaushallitus
36727:                       Lantmäteristyrelsen                                                  60908,00
36728:                       Maatalouden tutkimuskeskus
36729:                       Lantbrukets forskningscentral                                                                361 437,81
36730:                       Metsähallitus
36731:                       Forststyrelsen                                                                                16 825,44
36732:                       Metsäntutkimuslaitos
36733:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                    582161,47
36734:                       Museovirasto
36735:                       Museiverket                                                                                  265442,14
36736:                       Oikeusministeriö
36737:                       Justitieministeriet                                                                          348846,34
36738:                       Opetushallitus
36739:                       Utbildningsstyrelsen                                                                       2 709 537,18
36740:                       Opetusministeriö
36741:                       Undervisningsministeriet                                                                   1 520 513,60
36742:                       Puolustusministeriö
36743:                       Försvarsministeriet                                                                        2 403652,77
36744:                       Rakennushallitus
36745:                       Byggnadsstyrelsen                                                                          2 958 594,53
36746:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
36747:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                 70 538,11
36748:                       Sisäasiainministeriö
36749:                       lnrikesministeriet                                                                           687 584,68
36750:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
36751:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  97 990,16
36752:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
36753:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                            312 930,37
36754:                       Suomen Akatemia
36755:                       Finlands Akademi                                                                             219192,43
36756:                       Svenska handelshögskolan
36757:                       Svenska handelshögskolan                                                                     326 308,07
36758:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36759:                                                                                                              sivu
36760: Tili - Konto   6532                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 117
36761: 
36762:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36763: 
36764: 
36765: 
36766:                       Säteilyturvakeskus
36767:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                 29336,29
36768:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
36769:                       Tammerfors tekniska högskola                                                           604202,72
36770:                       Tampereen yliopisto
36771:                       Tammerfors universitet                                                                 603149,34
36772:                       Teknillinen korkeakoulu
36773:                       Tekniska högskolan                                                                   4029286,78
36774:                       Tiehallitus
36775:                       Vägstyrelsen                                                                           105 478,18
36776:                       Tilastokeskus
36777:                       Statistikcentralen                                                                      28686,88
36778:                       Turun kauppakorkeakoulu
36779:                       Åbo handelshögskola                                                                    121 638,63
36780:                       Turun yliopisto
36781:                       Åbo universitet                                                                        242 420,31
36782:                       Työministeriö
36783:                       Arbetsministeriet                                                                       77 266,06
36784:                       Työsuojeluhallitus
36785:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                                  13 709,38
36786:                       Ulkoasiainministeriö
36787:                       Utrikesministeriet                                            660562,48
36788:                       Valtion taidemuseo
36789:                       Statens konstmuseum                                                                    402609,96
36790:                       Valtionarkisto
36791:                       Riksarkivet                                                                            125143,42
36792:                       Valtioneuvoston kanslia
36793:                       Statsrådets kansli                                                                      31 849,61
36794:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
36795:                       Statens utvecklingscentral                                                              14 300,53
36796:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
36797:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                           2 020907,54
36798:                       Ympäristöministeriö
36799:                       Miljöministeriet                                               70740,00
36800: 
36801: 
36802:    6533        Jäsenmaksujen tili
36803:                Medlemsavgifters konto                                                                      8 304 363,95
36804:                       Asuntohallitus
36805:                       Bostadsstyrelsen                                                                         6259,54
36806:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
36807:                       Veterinärmedicinska högskola                                                            15180,32
36808:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
36809:                       Helsingfors handelshögskola                                                             24440,84
36810:                       Helsingin poliisilaitos
36811:                       Helsingfors polisinrättning                                         68,35
36812:                       Helsingin yliopisto
36813:                       Helsingfors universitet                                                                387 893,95
36814:                       limatieteen laitos
36815:                       Meteorologiska ·institute!                                                              40429,34
36816:                       Kansanterveyslaitos
36817:                       Folkhälsoinstitutet                                                                     64 897,29
36818:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
36819:                       Handels- och induStriministeriet                                                        15 951,00
36820:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36821:                                                                                                              sivu
36822: Tili - Konto   6533                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 118
36823:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36824: 
36825: 
36826: 
36827:                       Keskusrikospoliisi
36828:                       Centralkriminalpolisen                                                                  44 716,57
36829:                       Kilpailuvirasto
36830:                       Konkurrensverket                                                                         4303,20
36831:                       Kuluttajavirasto
36832:                       Konsumentverket                                                                         26195,56
36833:                       Kuopion lääninhallitus
36834:                       Kuopio länsstyrelse                                                                     68325,33
36835:                       Kuopion yliopisto
36836:                       Kuopio universitet                                                                      62 553,64
36837:                       Kymen lääninhallitus
36838:                       Kymmene länsstyrelse                                                                    96 812,70
36839:                       Lapin lääninhallitus
36840:                       Lapplands länsstyrelse                                                                  75348,65
36841:                       Liikenneministeriö
36842:                       Trafikministeriet                                                                        5574,77
36843:                       Liikkuva poliisi
36844:                       Rörliga polisen                                                                         97104,47
36845:                       Maa- ja metsätalousministeriö
36846:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                         16 052,92
36847:                       Maanmittaushallitus
36848:                       Lantmäteristyrelsen                                                                     54 655,76
36849:                       Maatalouden tutkimuskeskus
36850:                       Lantbrukets forskningscentral                                                           10 979,38
36851:                       Matkailun edistämiskeskus
36852:                       Centralen för turistfrämjande                                                           23 386,92
36853:                       Merenkulkuhallitus
36854:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                      201 612,96
36855:                       Metsähallitus
36856:                       Forststyrelsen                                                     145,57
36857:                       Mikkelin lääninhallitus
36858:                       St. Michels länsstyrelse                                                                54277,83
36859:                       Museovirasto
36860:                       Museiverket                                                                             27 383,63
36861:                       Oikeusministeriö
36862:                       Justitieministeriet                                                                    225390,10
36863:                       Opetushallitus
36864:                       Utbildningsstyrelsen                                                                   414083,07
36865:                       Opetusministeriö
36866:                       Undervisningsministeriet                                                                46 722,30
36867:                       Oulun lääninhallitus
36868:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                 114 795,63
36869:                       Oulun yliopisto
36870:                       Uleåborgs universitet                                                                  194 930,92
36871:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
36872:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                             48 070,12
36873:                       Puolustusministeriö
36874:                       Försvarsministeriet                                                                  1 903 758,86
36875:                       Rajavartiolaitos
36876:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                394 863,63
36877:                       Rakennushallitus
36878:                       Byggnadsstyrelsen                                                                      239 050,00
36879:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
36880:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                   25 528,11
36881:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
36882:                                                                                                                    sivu
36883: Tili - Konto   6533                          Administrativ balans 31.12.1992                                       sida 119
36884: 
36885:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
36886: 
36887: 
36888: 
36889:                       Sibelius-Akatemia
36890:                       Sibelius-Akademin                                                                             81 078,59
36891:                       Sisäasiainministeriö
36892:                       lnrikesministeriet                                                                            43 005,14
36893:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
36894:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                 190693,88
36895:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
36896:                       Socialc och hälsovårdsministeriet                                                             29 314,94
36897:                       Suojelupoliisi
36898:                       Skyddspolisen                                                                                 20838,00
36899:                       Suomen Akatemia
36900:                       Finlands Akademi                                                        606,41
36901:                       Suomenlinnan hoitokunta
36902:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                               6 528,21
36903:                       Svenska handelshögskolan
36904:                       Svenska handelshögskolan                                                                      13 695,13
36905:                       Taideteollinen korkeakoulu
36906:                       Konstindustriella högskolan                                                                   21 961,96
36907:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
36908:                       Tammerfors tekniska högskola                                                                  47 958,23
36909:                       Tampereen yliopisto
36910:                       Tammerfors universitet                                                                       142 715,75
36911:                       Tapaturmavirasto
36912:                       Olycksfallsverket                                                                             15051,84
36913:                       Tasavallan Presidentin kanslia
36914:                       Republikens Presidents kansli                                                                  7 473,54
36915:                       Teatterikorkeakoulu
36916:                       Teaterhögskolan                                                                               18 723,27
36917:                       Teknillinen tarkastuskeskus
36918:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                    19169,95
36919:                       Teknologian kehittämiskeskus
36920:                       Centralen för teknologisk utveckling                                                            4 189,14
36921:                       Telehallintokeskus
36922:                       Teleförvaltningscentralen                                                                     16231,75
36923:                       Tiehallitus
36924:                       Vägstyrelsen                                                                               1 283 563,00
36925:                       Tullihallitus
36926:                       Tullstyrelsen                                                                                 21 934,68
36927:                       Turun ja Porin lääninhallitus
36928:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                             192836,90
36929:                       Turun kauppakorkeakoulu
36930:                       Åbo handelshögskola                                                                           19 070,56
36931:                       Turun yliopisto
36932:                       Åbo universitet                                                                              168611,42
36933:                       Työministeriö
36934:                       Arbetsministeriet                                                                            318 893,56
36935:                       Työsuojeluhallitus
36936:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                    91,70
36937:                        Ulkoasiainministeriö
36938:                        Utrikesministeriet                                                                             1 863,29
36939:                        Uudenmaan lääninhallitus
36940:                        Nylands länsstyrelse                                                    161,07
36941:                        Vaasan lääninhallitus
36942:                        Vasa länsstyrelse                                                                           117 781,05
36943:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
36944:                                                                                                            sivu
36945: Tili - Konto   6533                         Administrativ balans 31.12.1992                                sida 120
36946:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
36947: 
36948: 
36949: 
36950:                       Vaasan yliopisto
36951:                       Vasa universitet                                                                      21 299,80
36952:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
36953:                       Statens tekniska forskningscentral                                                   159 978,51
36954:                       Valtionarkisto
36955:                       Riksarkivet                                                                             6 283,30
36956:                       Valtioneuvoston kanslia
36957:                       Statsrådets kansli                                                                     11 816,20
36958:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
36959:                       Statens utvecklingscentral                                                              7147,28
36960:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
36961:                       Statens revisionsverk                                                                   3162,34
36962:                       Verohallitus
36963:                       Skattestyrelsen                                                   409,65
36964:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
36965:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                            121 306,47
36966:                       Väestörekisterikeskus
36967:                       Befolkningsregistercentralen                                                            8 051,22
36968:                       Åbo Akademi
36969:                       Åbo Akademi                                                         0,00              132 088,49
36970: 
36971: 
36972:    6534        Ulosottojan tili
36973:                Utmätningars konto                                                                           327129,99
36974:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
36975:                       Helsingfors handelshögskola                                     5 907,82                7 251,Q4
36976:                       Helsingin poliisilaitos
36977:                       Helsingfors polisinrättning                                                             2 476,48
36978:                       Helsingin yliopisto
36979:                       Helsingfors universitet .                                                               1 274,50
36980:                       Joensuun yliopisto
36981:                       Joensuu universitet                                                                     5040,74
36982:                       Kansanterveyslaitos
36983:                       Folkhälsoinstitutet                                                                     7.217,22
36984:                       Kymen lääninhallitus
36985:                       Kymmene länsstyrelse                                                                      265,81
36986:                       Lapin lääninhallitus
36987:                       Lapplands länsstyrelse                                            988,92
36988:                       Liikkuva poliisi
36989:                       Rörliga polisen                                                                         3 588,07
36990:                       Maa- ja metsätalousministeriö
36991:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                         5124,00
36992:                       Maanmittaushallitus
36993:                       Lantmäteristyrelsen                                                                     7709,06
36994:                       Maatalouden tutkimuskeskus
36995:                       Lantbrukets fl!llskningscentral                                   824,115:
36996:                       Maatilahallitus
36997:                       Jordbruksstyrelsen                                                                      1 736,33
36998:                       Merenkulkuhallitus
36999:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                         155,83
37000:                       Metsähallirus
37001:                       Forststyrelsen                                                                          9 800,00"
37002:                       Metsäntutkinruslaitos
37003:                       Skogsforskningsinstitutet                                         300,00
37004:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37005:                                                                                                                   sivu
37006: Tili - Konto   6534                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 121
37007:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37008: 
37009: 
37010: 
37011:                       Museovirasto
37012:                       Museiverket                                                                                      743,45
37013:                       Oikeusministeriö
37014:                       Justitieministeriet                                                                            2 214,75
37015:                       Opetushallitus
37016:                       Utbildningsstyrelsen                                                                          13131,51
37017:                       Puolustusministeriö
37018:                       Försvarsministeriet                                                                            9840,69
37019:                       Rakennushallitus
37020:                       Byggnadsstyrelsen                                                                            48239,07
37021:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
37022:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                         12 847,03
37023:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
37024:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                   1 680,50
37025:                       Suomenlinnan hoitokunta
37026:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                               4 570,32
37027:                       Säteilyturvakeskus
37028:                       Strålsäkerhetscentralen                                                1 500,00
37029:                       Tampereen yliopisto
37030:                       Tammerfors universitet                                                                           131,60
37031:                       Tiehallitus
37032:                       Vägstyrelsen                                                                                  89 250,35
37033:                       Turun ja Porin lääninhallitus
37034:                       Åbo och Bjömeborgs länsstyrelse                                                               13 438,20
37035:                       Työministeriö
37036:                       Arbetsministeriet                                                                            70375,62
37037:                       Vaasan lääninhallitus
37038:                       Vasa länsstyrelse                                                                              1 915,54
37039:                       Valtion taidemuseo
37040:                       Statens konstmuseum                                                                            2 002,00
37041:                       Valtioneuvoston kanslia
37042:                       Statsrådets kansli                                                                             5 630,50
37043:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
37044:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                                     9 001,17
37045:                       Åbo Akademi
37046:                       Åbo Akademi                                                            5907,82                     0,00
37047: 
37048:    6539        Muiden tilitettävien varojen tili
37049:                Övriga redovisningsmedels konto                                                                 47 331 267,81
37050:                       Helsingin yliopisto
37051:                       Helsingfors univarsitai                                                                   2 232 345,29
37052:                       Hämeen lääninhallitus
37053:                       Tavastehus länsstyrelse                                                                       64536,35
37054:                       Keski-Suomen lääninhallitus
37055:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                                  680,00
37056:                       Kuopion lääninhallitus
37057:                       Kuopio länsstyrelse                                                                         246142,87
37058:                       Kymen lääninhallitus
37059:                       Kymmene länsstyrelse                                                                           3455,00
37060:                       Lapin lääninhallitus
37061:                       Lapplands länsstyrelse                                                                    1 263 231,55
37062:                       Lapin yliopisto
37063:                       Lapplands universitet                                                                       219070,82
37064:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37065:                                                                                                                  sivu
37066: Tili - Konto   6539                          Administrativ balans 31.12.1992                                     sida 122
37067: 
37068:                                                                                      Vastaavaa- Akliva   Vastattavaa- Passiva
37069: 
37070: 
37071: 
37072:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland
37073:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                              4 631,65
37074:                       Maatalouden tutkimuskeskus
37075:                       Lantbrukets forskningscentral                                       347 216,22
37076:                       Matkailun edistämiskeskus
37077:                       Centralen för turistfrämjande                                                              105 351,16
37078:                       Metsähallitus
37079:                       Forststyrelsen                                                                             280 791,04
37080:                       Mikkelin lääninhall~us
37081:                       St. Michels länsstyrelse                                                                        300,00
37082:                       Oikeusministeriö
37083:                       Justttieministeriet                                                                        172 257,36
37084:                       Opetushallitus
37085:                       Utbildningsstyrelsen                                                                       278424,43
37086:                       Oulun lääninhallitus
37087:                       Uleåborgs länsstyrelse                                               22 394,41
37088:                       Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
37089:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                   1 975,00
37090:                       Puolustusministeriö
37091:                       Försvarsministeriet                                                                          43779,53
37092:                       Rajavartiolaitos
37093:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                       3632,00
37094:                       Sibelius-Akatemia
37095:                       Sibelius-Akademin                                                                          177 504,90
37096:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
37097:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  3448,85
37098:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
37099:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                             1 310,40
37100:                       Tampereen yliopisto
37101:                       Tammerfors universitet                                                                          141,57
37102:                       Teknillinen korkeakoulu
37103:                       Tekniska högskolan                                                                          137 298,25
37104:                       Telehallintokeskus
37105:                       Teleförvaltningscentralen                                                               10 002 403,12
37106:                       Tiehallitus
37107:                       Vägstyrelsen                                                                                 29000,00
37108:                       Tullihallitus
37109:                       Tullstyrelsen                                                                           25 590 016,15
37110:                       Turun ja Porin lääninhallitus
37111:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                            216 212,90
37112:                       Työministeriö
37113:                       Arbetsministeriet                                                       700,00
37114:                       Ulkoasiainministeriö
37115:                       Utrikesministeriet                                                                          116 815,34
37116:                       Uudenmaan lääninhallitus
37117:                       Nylands länsstyrelse                                                                          1 520,24
37118:                       Vaasan lääninhallitus
37119:                       Vasa länsstyrelse                                                                           238 539,89
37120:                       Valtiokonttori
37121:                       Statskontoret                                                                                76002,74
37122:                       Verohallitus
37123:                       Skattestyrelsen                                                                           6190 760,04
37124:                                            Hallinnollinen tase 31.12.1992
37125:                                                                                                            sivu
37126: Tili - Konto   6549                        Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 123
37127: 
37128:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa · Passiva
37129: 
37130: 
37131:   654          BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT
37132:                OBUDGETERADE KREDITERS KONTON                                                        1 312 929 253,47
37133: 
37134:   6549         Muiden luottojen tili
37135:                övriga krediters konto                                                               1 312 929 253,47
37136:                       Valtiokonttori
37137:                       Statskontoret                                                                 1 312 929 253,47
37138: 
37139: 
37140:   661          TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT
37141:                RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON-
37142:                TON                                                                                       2 938 300,18
37143: 
37144:    6611        Lähetteiden tili
37145:                Remisskonto                                                                               2 938 300,18
37146: 
37147: 
37148:    662         TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT
37149:                RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON-
37150:                TON                                                             10 068 360,61
37151: 
37152:    6621        Tiliviraston sisäisten suoritusten tili
37153:                Räkenskapsverkets interna betalningars konto                                              1 467 725,52
37154:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
37155:                       Handels- och industriministeriet                                                       1 042,00
37156:                       Kuopion lääninhallitus
37157:                       Kuopi_o länsstyrelse                                                                   2168,50
37158:                       Kymen lääninhallitus
37159:                       Kymmene länsstyrelse                                                                   1 816,20
37160:                       Maatalouden tutkimuskeskus
37161:                       Lantbrukets forskningscentral                                                         10 706,04
37162:                       Merenkulkuhallitus
37163:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                      7 965,56
37164:                       Metsähallitus
37165:                       Forststyrelsen                                            1122 652,07
37166:                       Metsäntutkimuslaitos
37167:                       Skogsforskningsinstitutet                                                              4 999,10
37168:                       Oikeusministeriö
37169:                       Justitieministeriet                                            4 357,55
37170:                       Opetushallitus
37171:                       Utbildningsstyrelsen                                                                  16 307,00
37172:                       Puolustusministeriö
37173:                       Försvarsministeriet                                                                1 781 937,54
37174:                       Rajavartiolaitos
37175:                       Gränsbevakningsväsendet                                      92 638,51
37176:                       Tiehallitus
37177:                       Vägstyrelsen                                                                          16 517,34
37178:                       Turun ja Porin lääninhallitus
37179:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                     191 092,75
37180:                       Työministeriö
37181:                       Arbetsministeriet                                            39374,64
37182:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37183:                                                                                                              sivu
37184: Tili - Konto   6621                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 124
37185: 
37186:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
37187: 
37188: 
37189: 
37190:                       Ulkoasiainministeriö
37191:                       Utrikesministeriet                                            158 998,57
37192:                       Verohallitus
37193:                       Skattestyrelsen                                                                        851194,83
37194: 
37195:   6623         Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili
37196:                Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto                         1 432106,61
37197:                       Metsähallitus
37198:                       Forststyrelsen                                                                          70374,54
37199:                       Puolustusministeriö
37200:                       Försvarsministeriet                                                                     59 498,13
37201:                       Ulkoasiainministeriö
37202:                       Utrikesministeriet                                          1 562408,59
37203:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
37204:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                                 429,31
37205: 
37206:   6624         Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili
37207:                Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto                        10103 979,52
37208:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
37209:                       Handels- och industriministeriet                           11 447 617,88
37210:                       Kuopion lääninhallitus
37211:                       Kuopio länsstyrelse                                                                    140 217,68
37212:                       Kymen lääninhallitus
37213:                       Kymmene länsstyrelse                                                                       150,00
37214:                       Maatalouden tutkimuskeskus
37215:                       L.antbrukets forskningscentral                                      36,00
37216:                       Metsähallitus
37217:                       Forststyrelsen                                                                       1183781,81
37218:                       Opetushallitus
37219:                       Utbildningsstyrelsen                                                                   110713,91
37220:                       Puolustusministeriö
37221:                       Försvarsministeriet                                            89909,94
37222:                       Valtionarkisto
37223:                       Riksarkivet                                                                                  66,10
37224:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
37225:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                       1 345,20
37226: 
37227: 
37228:    663         TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT
37229:                RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON                                               1 383 769 930,26
37230: 
37231:    6631        Ennakonpidätysten tili
37232:                Förskottsinnehållningars konto                                                           866 444 176,34
37233:                       Asuntohallitus
37234:                       Bostadsstyrelsen                                                                       746615,00
37235:                       Autorekisterikeskus
37236:                       Bilregistercentralen                                                                       538,00
37237:                       Eduskunta
37238:                       Riksdagen                                                                            3540839,00
37239:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
37240:                       Veterinärmedicinska högskola                                                           905194,72
37241:                                            Hallinnollinen tase 31-12.1992
37242:                                                                                                            sivu
37243: Tili - Kanto   6631                        Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 125
37244:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
37245: 
37246: 
37247: 
37248:                       Geologian tutkimuskeskus
37249:                       Geologiska forskningscentralen                                                     2 628 618,00
37250:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
37251:                       Helsingfors handelshögskola                                                        1 957 518,22
37252:                       Helsingin poliisilaitos
37253:                       Helsingfors polisinrättning                                                        7 450826,50
37254:                       Helsingin yliopisto
37255:                       Helsingfors universitet                                                          22 074185,00
37256:                       Hämeen lääninhallitus
37257:                       Tavastehus länsstyrelse                                                            6185 306,00
37258:                       limatieteen laitos
37259:                       Meteorologiska institute!                                                          2 124 304,00
37260:                       Joensuun yliopisto
37261:                       Joensuu universitet                                                                5 026144,00
37262:                       Jyväskylän yliopisto
37263:                       Jyväskylä universitet                                                              8 059 519,89
37264:                       Kansanterveyslaitos
37265:                       Folkhälsoinstitutet                                                                2118 324,87
37266:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
37267:                       Handels- och industriministeriet                                                   2414007,00
37268:                       Keski-Suomen lääninhallitus
37269:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                    2 586286,00
37270:                       Keskusrikospoliisi
37271:                       Centralkriminalpolisen                                                             1 846 774,95
37272:                       Kilpailuvirasto
37273:                       Konkurrensverket                                                                     245663,00
37274:                       Kuluttajavirasto
37275:                       Konsumentverket                                                                      734102,00
37276:                       Kuopion lääninhallitus
37277:                       Kuopio länsstyrelse                                                                  743585,89
37278:                       Kuopion yliopisto
37279:                       Kuopio universitet                                                                 4 199 054,00
37280:                       Kymen lääninhallitus
37281:                       Kymmene länsstyrelse                                                               3401 600,86
37282:                       Lapin lääninhallitus
37283:                       Lapplands länsstyrelse                                                             2 790263,00
37284:                       Lapin yliopisto
37285:                       Lapplands universitet                                                              1 849326,00
37286:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
37287:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                   1 623113,00
37288:                       Liikenneministeriö
37289:                       Trafikministeriet                                                                    751 458,00
37290:                       Liikkuva poliisi
37291:                       Rörliga polisen                                                                    2 326852,00
37292:                       Lisenssivirasto
37293:                       Licensverket                                                                          89408,00
37294:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland
37295:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                      67 823,00
37296:                       Maa- ja metsätalousministeriö
37297:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                    2646825,00
37298:                       Maanmittaushallitus
37299:                        Lantmäteristyrelsen                                                               7 224415,00
37300:                        Maatalouden tutkimuskeskus
37301:                        Lantbrukets forskningscentral                                                     2 606 815,00
37302:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37303:                                                                                                                   sivu
37304: Tili - Konto   6631                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 126
37305: 
37306:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastanavaa - Passiva
37307: 
37308: 
37309:                       Maatilahallitus
37310:                       Jordbruksstyrelsen                                                                        2 697 849,00
37311:                       Matkailun edistämiskeskus
37312:                       Centralen för turistfrämjande                                                               550 397,60
37313:                       Merenkulkuhallitus
37314:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                         8 669043,00
37315:                       Merentutkimuslaitos
37316:                       Havsforskningsinstitutet                                                                    498341,71
37317:                       Metsähallitus
37318:                       Forststyrelsen                                                                             9 635 558,62
37319:                       Metsäntutkimuslaitos
37320:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                  3 048 700,00
37321:                       Mikkelin lääninhallitus
37322:                       St. Michels länsstyrelse                                                                   1 966260,00
37323:                       Museovirasto
37324:                       Museiverket                                                                                 974 392,06
37325:                       Oikeusministeriö
37326:                       Justitieministeriet                                                                      28 715 172,60
37327:                       Opetushallitus
37328:                       Utbildningsstyrelsen                                                                     53 714 479,84
37329:                       Opetusministeriö
37330:                       Undervisningsministeriet                                                                   3 870 475,91
37331:                       Oulun lääninhallitus
37332:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                     3 814 975,00
37333:                       Oulun yliopisto
37334:                       Uleåborgs universitet                                                                     10 983 012,00
37335:                       Pankkitarkastusvirasto
37336:                       Bankinspektionen                                                                             320 801,00
37337:                       Patentti- ja rekisterihallitus
37338:                       Patent- och registerstyrelsen                                                              1488826,19
37339:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
37340:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                1 865924,00
37341:                       Puolustusministeriö
37342:                       Försvarsministeriet                                                                       69 574 243,49
37343:                       Rajavartiolaitos
37344:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                   12 064 966,00
37345:                       Rakennushallitus
37346:                       Byggnadsstyrelsen                                                                          9 932 984,00
37347:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
37348:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                      1 523 760,00
37349:                       Sibelius-Akatemia
37350:                       Sibelius-Akademin                                                                          1 966 987,00
37351:                       Sisäasiainministeriö
37352:                       lnrikesministeriet                                                                         2 669 623,23
37353:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
37354:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               4 655 081,84
37355:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
37356:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                          2 351 598,10
37357:                       Suojelupoliisi
37358:                       Skyddspolisen                                                                                684225,00
37359:                       Suomen Akatemia
37360:                       Finlands Akademi                                                                           2 582 646,00
37361:                       Suomenlinnan hoitokunta
37362:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                             250629,00
37363:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37364:                                                                                                             sivu
37365: Tili - Konto   6631                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 127
37366: 
37367:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37368: 
37369: 
37370: 
37371:                       Svenska handelshögskolan
37372:                       Svenska handelshögskolan                                                              865260,00
37373:                       Säteilyturvakeskus
37374:                       Strålsäkerhetscentralen                                                             1 283 088,00
37375:                       Taideteollinen korkeakoulu
37376:                       Konstindustriella högskolan                                                         1 249 612,20
37377:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
37378:                       Tammerforstekniska högskola                                                         3 570604,00
37379:                       Tampereen yliopisto
37380:                       Tammerfors universitet                                                              7 534079,00
37381:                       Tapaturmavirasto
37382:                       Olycksfallsverket                                                                     780874,00
37383:                       Tasavallan Presidentin kanslia
37384:                       Republikens Presidents kansli                                                         286 771,72
37385:                       Teatterikorkeakoulu
37386:                       Teaterhögskolan                                                                       552 690,36
37387:                       Teknillinen korkeakoulu
37388:                       Tekniska högskolan                                                                  7 915 914,50
37389:                       Teknillinen tarkastuskeskus
37390:                       Tekniska kontrollcentralen                                                          1124 638,00
37391:                       Teknologian kehittämiskeskus
37392:                       Centralen för teknologisk utveckling                                                  808135,00
37393:                       Telehallintokeskus
37394:                       Teleförvaltningscentralen                                                             855 406,00
37395:                       Tiehallitus
37396:                       Vägstyrelsen                                                                       43 656 547,84
37397:                       Tilastokeskus
37398:                       Statistikcentralen                                                                  2 548845,00
37399:                       Tullihallitus
37400:                       Tullstyrelsen                                                                       7 892 420,96
37401:                       Turun ja Porin lääninhallitus
37402:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                    6 405 659,20
37403:                       Turun kauppakorkeakoulu
37404:                       Åbo handelshögskola                                                                  1 027 264,00
37405:                       Turun yliopisto
37406:                       Åbo universHet                                                                      9827691,00
37407:                       Työministeriö
37408:                       Arbetsministeriet                                                                  26 996 284,98
37409:                       Työsuojeluhallitus
37410:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                              2 279254,00
37411:                       Ulkoasiainministeriö
37412:                       Utrikesministeriet                                                                  7 385304,42
37413:                       Uudenmaan lääninhallitus
37414:                       Nylands länsstyrelse                                                                6 735126,65
37415:                       Vaasan lääninhallitus
37416:                       Vasa länsstyrelse                                                                   4205279,00
37417:                       Vaasan yliopisto
37418:                       Vasa universitet                                                                     1 400440,00
37419:                       Valtiokonttori
37420:                       Statskontoret                                                                     313 414 388,00
37421:                       Valtion hankintakeskus
37422:                       Statens upphandlingscentral                                                           950 838,00
37423:                       Valtion opintotukikeskus
37424:                       Statens studiestödscentral                                                          9 026143,00
37425:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37426:                                                                                                             sivu
37427: Tili - Konto   6631                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 128
37428: 
37429:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37430: 
37431: 
37432: 
37433:                       Valtion taidemuseo
37434:                       Statens konstmuseum                                                                   354 910,00
37435:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
37436:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                  307 230,00
37437:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
37438:                       Statens tekniska forskningscentral                                                 11879776,62
37439:                       Valtionarkisto
37440:                       Riksarkivet                                                                           583 063,00
37441:                       Valtioneuvoston kanslia
37442:                       Statsrådets kansli                                                                  1 556 941,00
37443:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
37444:                       Statens utvecklingscentral                                                            667 259,05
37445:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
37446:                       Statens revisionsverk                                                                 475272,30
37447:                       Valtiovarainministeriö
37448:                       Finansministeriet                                                                    1 795 586,15
37449:                       Verohallitus
37450:                       Skattestyrelsen                                                                    22 287 462,01
37451:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
37452:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                           7 536 650,29
37453:                       Väestörekisterikeskus
37454:                       Befolkningsregistercentralen                                                          303 921,00
37455:                       Ympäristöministeriö
37456:                       Miljöministeriet                                                                     1 530 564,00
37457:                       Åbo Akademi
37458:                       Åbo Akademi                                                                         . 4 550 725,00
37459: 
37460:   6632         Sosiaaliturvamaksujen tili
37461:                Socialskyddsavgifters kanto                                                              107 103 306,16
37462:                       Asuntohallitus
37463:                       Bostadsstyrelsen                                                                       140 501,39
37464:                       Autorekisterikeskus
37465:                       Bilregistercentralen                                                                       416,79
37466:                       Eduskunta
37467:                       Riksdagen                                                                              594137,91
37468:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
37469:                       Veterinärmedicinska högskola                                                           175 983,36
37470:                       Geologian tutkimuskeskus
37471:                       Geologiska forskningscentralen                                                         559118,92
37472:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
37473:                       Helsingfors handelshögskola                                                            374 685,27
37474:                       Helsingin poliisilaitos
37475:                       Helsingfors polisinrättning                                                          1 508 566,49
37476:                       Helsingin yliopisto
37477:                       Helsingfors universitet                                                              4254 681,45
37478:                       Hämeen lääninhallitus
37479:                       Tavastehus länsstyrelse                                                              1 267 392,60
37480:                       limatieteen laitos
37481:                       Meteorologiska institute!                                                             436 780,17
37482:                       Joensuun yliopisto
37483:                       Joensuu universitet                                                                    857 715,33
37484:                       Jyväskylän yliopisto
37485:                       Jyväskylä universitet                                                                1 516 340,88
37486:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
37487:                                                                                                           sivu
37488: Tili - Konto   6632                        Administrativ balans 31.12.1992                                sida 129
37489: 
37490:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37491: 
37492: 
37493: 
37494:                       Kansanterveyslaitos
37495:                       Folkhälsoinstitutet                                                                 410 322,20
37496:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
37497:                       Handels- och industriministeriet                                                    444 661,98
37498:                       Keski-Suomen lääninhallitus
37499:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                     505 696,79
37500:                       Keskusrikospoliisi
37501:                       Centralkriminalpolisen                                                              356 581,20
37502:                       Kilpailuvirasto
37503:                       Konkurrensverket                                                                     48837,00
37504:                       Kuluttajavirasto
37505:                       Konsumentverket                                                                     136 924,00
37506:                       Kuopion lääninhallitus
37507:                       Kuopio länsstyrelse                                                                 108 024,96
37508:                       Kuopion yliopisto
37509:                       Kuopio universitet                                                                  817 329,71
37510:                       Kymen lääninhallitus
37511:                       Kymmene länsstyrelse                                                                676 356,41
37512:                       Lapin lääninhallitus
37513:                       Lapplands länsstyrelse                                                              538526,02
37514:                       Lapin yliopisto
37515:                       Lapplands universitet                                                               343082,70
37516:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
37517:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                    330174,67
37518:                       Liikenneministeriö
37519:                       Trafikministeriet                                                                   135 941,00
37520:                       Liikkuva poliisi
37521:                       Rörliga polisen                                                                     514 700,21
37522:                       Lisenssivirasto
37523:                       Licensverket                                                                          18 585,94
37524:                       L.änsstyrelsen i landskapet Aland
37525:                       Länsstyrelsen i landskapet Aland                                                      11 923,00
37526:                       Maa- ja metsätalousministeriö
37527:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                     517 252,18
37528:                       Maanmittaushallitus
37529:                       Lantmäteristyrelsen                                                                1 505 500,63
37530:                       Maatalouden tutkimuskeskus
37531:                       Lantbrukets forskningscentral                                                       538 889,65
37532:                       Maatilahallitus
37533:                       Jordbruksstyrelsen                                                                  550 546,10
37534:                       Matkailun edistämiskeskus
37535:                       Centralen för turistfrämjande                                                       123011,54
37536:                       Merenkulkuhallitus
37537:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                  1 806 015,89
37538:                       Merentutkimuslaitos
37539:                       Havsforskningsinstitutet                                                            160282,37
37540:                       Metsähallitus
37541:                       Forststyrelsen                                                                    2123838,07
37542:                       Metsäntutkimuslaitos
37543:                       Skogsforskningsinstitutet                                                           656 337,61
37544:                       Mikkelin lääninhallitus
37545:                       St. Michels länsstyrelse                                                            407 638,10
37546:                       Museovirasto
37547:                       Museiverket                                                                         209097,03
37548:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37549:                                                                                                                   sivu
37550: Tili - Konto   6632                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 130
37551: 
37552:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37553: 
37554: 
37555: 
37556:                       Oikeusministeriö
37557:                       Justitieministeriet                                                                       5 552 645,13
37558:                       Opetushallitus
37559:                       Utbildningsstyrelsen                                                                     10 011 529,73
37560:                       Opetusministeriö
37561:                       Undervisningsministeriet                                                                    701 614,28
37562:                       Oulun lääninhallitus
37563:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                      767 231,14
37564:                       Oulun yliopisto
37565:                       Uleåborgs universitet                                                                     2 079 628,54
37566:                       Pankkitarkastusvirasto
37567:                       Bankinspektionen                                                                             61 379,39
37568:                       Patentti- ja rekisterihallitus
37569:                       Patent- och registerstyrelsen                                                               287 765,78
37570:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
37571:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                 372247,26
37572:                       Puolustusministeriö
37573:                       Försvarsministeriet                                                                      14 711 054,41
37574:                       Rajavartiolaitos
37575:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                    2 592 609,69
37576:                       Rakennushallitus
37577:                       Byggnadsstyrelsen                                                                          2128615,50
37578:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
37579:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                       329166,10
37580:                       Sibelius-Akatemia
37581:                       Sibelius-Akademin                                                                           377114,04
37582:                       Sisäasiainministeriö
37583:                       lnrikesministeriet                                                                          490 793,20
37584:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
37585:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                 929 834,74
37586:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
37587:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                            444 980,71
37588:                       Suojelupoliisi
37589:                       Skyddspolisen                                                                                134141,93
37590:                       Suomen Akatemia
37591:                       Finlands Akademi                                                                             508 701,42
37592:                       Suomenlinnan hoitokunta
37593:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                              53 589,60
37594:                       Svenska handelshögskolan
37595:                       Svenska handelshögskolan                                                                     161 552,07
37596:                       Säteilyturvakeskus
37597:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                      235444,08
37598:                       Taideteollinen korkeakoulu
37599:                       Konstindustriella högsko~                                                                    244655,96
37600:                       Tampereen teknillinen korkeak~lu
37601:                       Tammerfors tekniska högskola                                                                 684 777,67
37602:                       Tampereen yliopisto
37603:                       Tammerfors universitet                                                                     1 389 301,32
37604:                       Tapaturmavirasto
37605:                       Olycksfallsverket                                                                            149 679,90
37606:                       Tasavallan Presidentin kanslia
37607:                        Republikens Presidents kansli                                                                72 647,43
37608:                       Teatterikorkeakoulu
37609:                       Teaterhögskolan                                                                              127 403,21
37610:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
37611:                                                                                                            sivu
37612: Tili - Konto   6632                         Administrativ balans 31.12.1992                                sida 131
37613: 
37614:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37615: 
37616: 
37617: 
37618:                       Teknillinen korkeakoulu
37619:                       Tekniska högskolan                                                                 1 520 810,90
37620:                       Teknillinen tarkastuskeskus
37621:                       Tekniska kontrollcentralen                                                           218732,54
37622:                       Teknologian kehittämiskeskus
37623:                       Centralen för teknologisk utveckling                                                 177 293,83
37624:                       Telehallintokeskus
37625:                       Teleförvaltningscentralen                                                            157 855,84
37626:                       Tiehallitus
37627:                       Vägstyrelsen                                                                       8 923 539,07
37628:                       Tilastokeskus
37629:                       Statistikcentralen                                                                   476 214,73
37630:                       Tullihallitus
37631:                       Tullstyrelsen                                                                       1 622 353,05
37632:                       Turun ja Porin lääninhallitus
37633:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                    1 316 628,38
37634:                       Turun kauppakorkeakoulu
37635:                       Åbo handelshögskola                                                                  187 815,52
37636:                       Turun yliopisto
37637:                       Åbo universitet                                                                     1 803503,21
37638:                       Työministeriö
37639:                       Arbetsministeriet                                                                   3159120,15
37640:                       Työsuojeluhallitus
37641:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                               467 774,00
37642:                       Ulkoasiainministeriö
37643:                       Utrikesministeriet                                                                  1 592 348,07
37644:                       Uudenmaan lääninhallitus
37645:                       Nylands länsstyrelse                                                                1 360 681,20
37646:                       Vaasan lääninhallitus
37647:                       Vasa länsstyrelse                                                                    832 230,09
37648:                       Vaasan yliopisto
37649:                       Vasa universitet                                                                     260 696,49
37650:                       Valtiokonttori
37651:                       Statskontoret                                                                        804 482,19
37652:                       Valtion hankintakeskus
37653:                       Statens upphandlingscentral                                                          196 432,18
37654:                       Valtion opintotukikeskus
37655:                       Statens studiestödscentral                                                             47 558,00
37656:                       Valtion taidemuseo
37657:                       Statens konstmuseum                                                                    73 879,55
37658:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
37659:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                   53428,76
37660:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
37661:                       Statens tekniska forskningscentral                                                  2 330405,52
37662:                       Valtionarkisto
37663:                       Riksarkivet                                                                           122 830,00
37664:                       Valtioneuvoston kanslia
37665:                       Statsrådets kansli                                                                   251 428,13
37666:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
37667:                       Statens utvecklingscentral                                                            108 753,15
37668:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
37669:                       Statens revisionsverk                                                                  84 310,72
37670:                       Valtiovarainministeriö
37671:                       Finansministeriet                                                                    306 513,76
37672:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37673:                                                                                                                  sivu
37674: Tili - Konto   6632                          Administrativ balans 31.12.1992                                     sida    132
37675:                                                                                      Vastaavaa- Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37676: 
37677: 
37678: 
37679:                       Verohallitus
37680:                       Skattestyrelsen                                                                          4620640,98
37681:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
37682:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                                1 575 677,41
37683:                       Väestörekisterikeskus
37684:                       Befolkningsregistercentralen                                                                 65 596,30
37685:                       Ympäristöministeriö
37686:                       Miljöministeriet                                                                           273 414,57
37687:                       Åbo Akademi
37688:                       Åbo Akademi                                                                                827 856,12
37689: 
37690: 
37691:   6633         Edelleen siirrettävien tulojen tili
37692:                Vidare överlörbara inkomsters konto                                                             2 910 861,74
37693:                       Autorekisterikeskus
37694:                       Bilregistercentralen                                                                      1184 558,09
37695:                       Hämeen lääninhallitus
37696:                       Tavastehus länsstyrelse                                                                      36 728,00
37697:                       Lapin lääninhallitus
37698:                       Lapplands länsstyrelse                                                                            466,15
37699:                       Maanmittaushallitus
37700:                       Lantmäteristyrelsen                                                                          30116,90
37701:                       Mikkelin lääninhallitus
37702:                       St. Michels länsstyrelse                                                                      7626,00
37703:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
37704:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                  14 570,40
37705:                       Puolustusministeriö
37706:                       Försvarsministeriet                                                                         549 652,41
37707:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
37708:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                 48378,90
37709:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
37710:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                                 380,40
37711:                       Telehallintokeskus
37712:                       Teleförvaltningscentralen                                                                          48,00
37713:                       Tiehallitus
37714:                       Vägstyrelsen                                                                                946817,56
37715:                       Ulkoasiainministeriö
37716:                       Utrikesministeriet                                                                           36043,88
37717:                       Uudenmaan lääninhallitus
37718:                       Nylands länsstyrelse                                                                          1 046,20
37719:                       Vaasan lääninhallitus
37720:                       Vasa länsstyrelse                                                                                 324,00
37721:                       Valtiokonttori
37722:                       Statskontoret                                                                               929573,30
37723:                       Valtion hankintakeskus
37724:                       Statens upphandlingscentral                                         876385,36
37725:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
37726:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                                        916,91
37727: 
37728: 
37729:    6634        Edelleen siirrettävien menojen tili
37730:                Vidare överförbara utgilters konto                                       5422889,58
37731:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
37732:                       Helsingfors handelshögskola                                                                   1 428,95
37733:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37734:                                                                                                                    sivu
37735: Tili - Kanto   6634                          Administrativ balans 31.12.1992                                       sida 133
37736: 
37737:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
37738: 
37739: 
37740: 
37741:                       Helsingin poliisilaitos
37742:                       Helsingfors polisinrättning                                          60643,40
37743:                       Helsingin yliopisto
37744:                       Helsingfors universitet                                                                      812 622,57
37745:                       Ilmatieteen laitos
37746:                       Meteorologiska institute!                                           789175,23
37747:                       Kansanterveyslaitos
37748:                       Folkhälsoinstitutet                                                  29 920,72
37749:                       Keskusrikospoliisi
37750:                       Centralkriminalpolisen                                               33 714,99
37751:                       Kuopion lääninhallitus
37752:                       Kuopio länsstyrelse                                                                                 5,27
37753:                       Maa- ja metsätalousministeriö
37754:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                      23535,08
37755:                       Merenkulkuhallitus
37756:                       Sjöfartsstyrelsen                                                   233584,06
37757:                       Metsähallitus
37758:                       Forststyrelsen                                                      215487,96
37759:                       Oikeusministeriö
37760:                       Justitieministeriet                                                 224 589,81
37761:                       Oulun yliopisto
37762:                       Uleåborgs universitet                                                33887,02
37763:                       Rajavartiolaitos
37764:                       Gränsbevakningsväsendet                                                8 069,96
37765:                       Sibelius-Akatemia
37766:                       Sibelius-Akademin                                                    28324,87
37767:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
37768:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  57942,68
37769:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
37770:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                            195 507,50
37771:                       Taideteollinen korkeakoulu
37772:                       Konstindustriella högskolan                                                                   27 331,35
37773:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
37774:                       Tammerfors tekniska högskola                                           2359,23
37775:                       Tapaturmavirasto
37776:                       Olycksfallsverket                                                    57 028,14
37777:                       Teknillinen tarkastuskeskus
37778:                       Tekniska kontrollcentralen                                          143000,00
37779:                       Teknologian kehittämiskeskus
37780:                       Centralen för teknologisk utveckling                                   7 345,68
37781:                       Tiehallitus
37782:                       Vägstyrelsen                                                      1658892,90
37783:                       Tilastokeskus
37784:                       Statistikcentralen                                                  255 097,91
37785:                       Työministeriö
37786:                       Arbetsministeriet                                                                                343,48
37787:                       Työsuojeluhallitus
37788:                        Arbetarskyddsstyrelsen                                             123 915,21
37789:                       Ulkoasiainministeriö
37790:                       Utrikesministeriet                                                  416258,24
37791:                        Vaasan lääninhallitus
37792:                       Vasa länsstyrelse                                                    44 971,53
37793:                        Valtiokonttori
37794:                        Statskontoret                                                    2110038,38
37795:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37796:                                                                                                             sivu
37797: Tili - Konto   6634                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 134
37798: 
37799:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37800: 
37801: 
37802: 
37803:                       Valtioneuvoston kanslia
37804:                       Statsrådets kansli                                            147 578,70
37805:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
37806:                       Statens utvecklingscentral                                                            183 510,14
37807:                       Valtiovarainministeriö
37808:                       Finansministeriet                                                                       77 832,86
37809:                       Ympäristöministeriö
37810:                       Miljöministeriet                                              131 995,36
37811: 
37812: 
37813:   6635         Eläkemaksujen tili (työnantaja)
37814:                Pensionavgifters konto (arbetsgivare)                                                    412 734 475,60
37815:                       Asuntohallitus
37816:                       Bostadsstyrelsen                                                                      507 997,27
37817:                       Eduskunta
37818:                       Riksdagen                                                                            1 289 963,48
37819:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
37820:                       Veterinärmedicinska högskola                                                          660 561,56
37821:                       Geologian tutkimuskeskus
37822:                       Geologiska forskningscentralen                                                       2 097 878,35
37823:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
37824:                       Helsingfors handelshögskola                                                          1 305 782,99
37825:                       Helsingin poliisilaitos
37826:                       Helsingfors polisinrättning                                                          5 694 658,36
37827:                       Helsingin yliopisto
37828:                       Helsingfors universitet                                                            15 692 510,40
37829:                       Hämeen lääninhallitus
37830:                       Tavastehus länsstyrelse                                                              4 770783,80
37831:                       limatieteen laitos
37832:                       Meteorologiska institute!                                                            1 635 025,34
37833:                       Joensuun yliopisto
37834:                       Joensuu universitet                                                                  3 544305,88
37835:                       Jyväskylän yliopisto
37836:                       Jyväskylä universitet                                                                5403240,77
37837:                       Kansanterveyslaitos
37838:                       Folkhälsoinstitutet                                                                  1 635 789,74
37839:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
37840:                       Handels- och industriministeriet                                                     1 591 391,73
37841:                       Keski-Suomen lääninhallitus
37842:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                      1 895 219,64
37843:                       Keskusrikospoliisi
37844:                       Centralkriminalpolisen                                                               1 355 635,68
37845:                       Kilpailuvirasto
37846:                       Konkurrensverket                                                                       166 447,00
37847:                       Kuluttajavirasto
37848:                       Konsumentverket                                                                        466101,00
37849:                       Kuopion lääninhallitus
37850:                       Kuopio länsstyrelse                                                                      3 228,00
37851:                       Kuopion yliopisto
37852:                       Kuopio universitet                                                                   3 004 289,40
37853:                       Kymen lääninhallitus
37854:                       Kymmene länsstyrelse                                                                 2 564054,23
37855:                       Lapin lääninhallitus
37856:                       Lapplands länsstyrelse                                                               2 024 086,88
37857:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
37858:                                                                                                             sivu
37859: Tili - Konto   6635                         Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 135
37860: 
37861:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
37862: 
37863: 
37864: 
37865:                       Lapin yliopisto
37866:                       Lapplands universitet                                                               1 281 427,40
37867:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
37868:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                    1199199,71
37869:                       Liikenneministeriö
37870:                       Trafikministeriet                                                                     484227,00
37871:                       Liikkuva poliisi
37872:                       Rörliga polisen                                                                     1 943 647,20
37873:                       Lisenssivirasto
37874:                       Licensverket                                                                           69 876,23
37875:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
37876:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                       44632,00
37877:                       Maa- ja metsätalousministeriö
37878:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                     1 895 928,30
37879:                       Maanmittaushallitus
37880:                       Lantmäteristyrelsen                                                                 5 504466,49
37881:                       Maatalouden tutkimuskeskus
37882:                       Lantbrukets forskningscentral                                                       2 024 723,00
37883:                       Maatilahallitus
37884:                       Jordbruksstyrelsen                                                                  2 058 373,71
37885:                       Matkailun edistämiskeskus
37886:                       Centralen för turistfrämjande                                                         356 415,94
37887:                       Merenkulkuhallitus
37888:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                   6 093 909,26
37889:                       Merentutkimuslaitos
37890:                       Havsforskningsinstitutet                                                              285360,00
37891:                       Metsähallitus
37892:                       Forststyrelsen                                                                      6 730 200,24
37893:                       Metsäntutkimuslaitos
37894:                       Skogsforskningsinstitutet                                                           2 411 600,36
37895:                       Mikkelin lääninhallitus
37896:                       St. Michels länsstyrelse                                                            1 534 369,90
37897:                       Museovirasto
37898:                       Museiverket                                                                           738 531,52
37899:                       Oikeusministeriö
37900:                       Justitieministeriet                                                                21 417 679,38
37901:                       Opetushallitus
37902:                       Utbildningsstyrelsen                                                               34 540 978,48
37903:                       Opetusministeriö
37904:                       Undervisningsministeriet                                                            2 453 778,25
37905:                       Oulun lääninhallitus
37906:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                              2 886 073,19
37907:                       Oulun yliopisto
37908:                       Uleåborgs universitet                                                               7 660 112,94
37909:                       Pankkitarkastusvirasto
37910:                       Bankinspektionen                                                                      230 081,62
37911:                       Patentti- ja rekisterihallitus
37912:                       Patent- och registerstyrelsen                                                       1111 259,20
37913:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
37914:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                         1 354124,87
37915:                       Puolustusministeriö
37916:                       Försvarsministeriet                                                                72 844 864,16
37917:                       Rajavartiolaitos
37918:                       Gränsbevakningsväsendet                                                            15 475 795,80
37919:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37920:                                                                                                                   sivu
37921: Tili - Konto   6635                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 136
37922:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37923: 
37924: 
37925: 
37926:                       Rakennushallitus
37927:                       Byggnadsstyrelsen                                                                         7 990852,85
37928:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
37929:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                     1 214 409,00
37930:                       Sibelius-Akatemia
37931:                       Sibelius-Akademin                                                                         1 304849,36
37932:                       Sisäasiainministeriö
37933:                       lnrikesministeriet                                                                        1 715 371,82
37934:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
37935:                       Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård.                              6 796697,73
37936:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
37937:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                          1 564 532,90
37938:                       Suojelupoliisi
37939:                       Skyddspolisen                                                                               514 386,22
37940:                       Suomen Akatemia
37941:                       Finlands Akademi                                                                           1 857 791,58
37942:                       Suomenlinnan hoitokunta
37943:                       Förvaltningsnämnden lör Sveaborg                                                            202 873,14
37944:                       Svenska handelshögskolan
37945:                       Svenska handelshögskolan                                                                    604 627,71
37946:                       Säteilyturvakeskus
37947:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                     866294,98
37948:                       Taideteollinen korkeakoulu
37949:                       Konstindustriella högskolan                                                                 878377,73
37950:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
37951:                       Tammerfors tekniska högskola                                                               2 549846,58
37952:                       Tampereen yliopisto
37953:                       Tammerfors universitet                                                                     5 070 725,95
37954:                       Tapaturmavirasto
37955:                       Olyckslallsverket                                                                            541 618,84
37956:                       Tasavallan Presidentin kanslia
37957:                       Republikens Presidents kansli                                                                172 353,58
37958:                       Teatterikorkeakoulu
37959:                       Teaterhögskolan                                                                             442465,22
37960:                       Teknillinen korkeakoulu
37961:                       Tekniska högskolan                                                                         5 576082,60
37962:                       Teknillinen tarkastuskeskus
37963:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                   836431,70
37964:                       Teknologian kehittämiskeskus
37965:                       Centralen lör teknologisk utveckling                                                         621 211 '11
37966:                       Telehallintokeskus
37967:                       Teleförvaltningscentralen                                                                    589155,52
37968:                       Tiehallitus
37969:                       Vägstyrelsen                                                                             29 396 307,87
37970:                       Tilastokeskus
37971:                       Statistikcentralen                                                                         1 964 339,32
37972:                       Tullihallitus
37973:                       Tullstyrelsen                                                                              6072884,00
37974:                       Turun ja Porin lääninhallitus
37975:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                           4820223,65
37976:                       Turun kauppakorkeakoulu
37977:                       Åbo handelshögskola                                                                          684 311,37
37978:                       Turun yliopisto
37979:                       Åbo universitet                                                                            6 760379,64
37980:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
37981:                                                                                                             sivu
37982: Tili - Konto   6635                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 137
37983: 
37984:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
37985: 
37986: 
37987: 
37988:                       Työministeriö
37989:                       Arbetsministeriet                                                                  10 352 376,55
37990:                       Työsuojeluhallitus
37991:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                              1 737 813,62
37992:                       Ulkoasiainministeriö
37993:                       Utrikesministeriet                                                                  5 087 519,94
37994:                       Uudenmaan lääninhallitus
37995:                       Nylands länsstyrelse                                                                5 097 791,79
37996:                       Vaasan lääninhallitus
37997:                       Vasa länsstyrelse                                                                   3 065 681,63
37998:                       Vaasan yliopisto
37999:                       Vasa universitet                                                                      953 845,08
38000:                       Valtiokonttori
38001:                       Statskontoret                                                                       3 362445,79
38002:                       Valtion hankintakeskus
38003:                       Statens upphandlingscentral                                                           629 876,14
38004:                       Valtion opintotukikeskus
38005:                       Statens studiestödscentral                                                            175 299,00
38006:                       Valtion taidemuseo
38007:                       Statens konstmuseum                                                                   238138,10
38008:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
38009:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                  189 785,35
38010:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
38011:                       Statens tekniska forskningscentral                                                  8 523 775,25
38012:                       Valtionarkisto
38013:                       Riksarkivet                                                                           461 768,00
38014:                       Valtioneuvoston kanslia
38015:                       Statsrådets kansli                                                                    748 948,37
38016:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
38017:                       Statens utvecklingscentral                                                            297170,87
38018:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
38019:                       Statens revisionsverk                                                                 324673,84
38020:                       Valtiovarainministeriö
38021:                       Finansministeriet                                                                    1133 562,23
38022:                       Verohallitus
38023:                       Skattestyrelsen                                                                    17 306 150,85
38024:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
38025:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                           5276 999,57
38026:                       Väestörekisterikeskus
38027:                       Befolkningsregistercentralen                                                          246404,00
38028:                       Ympäristöministeriö
38029:                       Miljöministeriet                                                                      911 701,15
38030:                       Åbo Akademi
38031:                       Åbo Akademi                                                                          3062758,86
38032: 
38033: 
38034:    664         TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT
38035:                RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON                                               8 056 922 285,78
38036: 
38037:    6641        Tulojen kokoomatili
38038:                lnkomsters samlingskonto                                                                 122 687 374,39
38039:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
38040:                       Veterinärmedicinska högskola                                    2 919,32                32 002,00
38041:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
38042:                                                                                                            sivu
38043: Tili - Konto   6641                         Administrativ balans 31.12.1992                                sida 138
38044:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38045: 
38046: 
38047: 
38048:                       Hämeen lääninhallitus
38049:                       Tavastehus länsstyrelse                                                                   144,00
38050:                       Keski-Suomen lääninhallitus
38051:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                           516,00
38052:                       Kymen lääninhallitus
38053:                       Kymmene länsstyrelse                                                                    5142,70
38054:                       Maanmittaushallitus
38055:                       Lantmäteristyrelsen                                                                    55861,50
38056:                       Maatilahallitus
38057:                       Jordbruksstyrelsen                                                                     23607,50
38058:                       Merenkulkuhallitus
38059:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                       3287,73
38060:                       Museovirasto
38061:                       Museiverl<et                                                    4342,30
38062:                       Oulun yliopisto
38063:                       Uleåborgs universitet                                                                   1 421,00
38064:                       Puolustusministeriö
38065:                       Försvarsministeriet                                                                    88125,12
38066:                       Tullihallitus
38067:                       Tullstyrelsen                                                                    107 785 273,91
38068:                       Turun ja Porin lääninhallitus
38069:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                       46015,75
38070:                       Vaasan lääninhallitus
38071:                       Vasa länsstyrelse                                                                         917,40
38072:                       Verohallitus
38073:                       Skattestyrelsen                                                                    14 652 321,40
38074:                       Åbo Akademi
38075:                       Åbo Akademi                                                                            32002,00
38076: 
38077: 
38078:    6642        Menojen kokoomatili
38079:                Utgifters samlingskonto                                         254 658 452,54
38080:                       Asuntohallitus
38081:                       Bostadsstyrelsen                                         142 132 054,44
38082:                       Geologian tutkimuskeskus
38083:                       Geologiska forskningscentralen                               282 895,14
38084:                       Hämeen lääninhallitus
38085:                       Tavastehus länsstyrelse                                        51229,76
38086:                       limatieteen laitos
38087:                       Meteorologiska institutet                                      44450,14
38088:                       Joensuun yliopisto
38089:                       Joensuu universitet                                                                   168 415,60
38090:                       Keski-Suomen lääninhallitus
38091:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                   945,00
38092:                       Keskusrikospoliisi
38093:                       Centralkriminalpolisen                                         12 398,52
38094:                       Kuopion lääninhallitus
38095:                       Kuopio länsstyrelse                                            82 605,89
38096:                       Liikenneministeriö
38097:                       Trafikministeriet                                               1 077,41
38098:                       Maa- ja metsätalousministeriö
38099:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                 6 678,31
38100:                       Maanmittaushallitus
38101:                       Lantmäteristyrelsen                                          453125,48
38102:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
38103:                                                                                                                   sivu
38104: Tili - Konto   6642                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 139
38105:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38106: 
38107: 
38108: 
38109:                       Merenkulkuhallitus
38110:                       Sjöfartsstyrelsen                                                      1801,99
38111:                       Mikkelin lääninhallitus
38112:                       St. Michels länsstyrelse                                             44 018,00
38113:                       Museovirasto
38114:                       Museiverket                                                         114 308,14
38115:                       Opetusministeriö
38116:                       Undervisningsministeriet                                               1293,26
38117:                       Oulun yliopisto
38118:                       Uleåborgs universitet                                                                       292 708,23
38119:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
38120:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                    1 420,24
38121:                       Puolustusministeriö
38122:                       Försvarsministeriet                                                 166 671,10
38123:                       Rajavartiolaitos
38124:                       Gränsbevakningsväsendet                                               3 350,81
38125:                       Rakennushallitus
38126:                       Byggnadsstyrelsen                                                    93808,26
38127:                       Sisäasiainministeriö
38128:                       lnrikesministeriet                                                   50027,00
38129:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
38130:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.      3367 342,90
38131:                       _Sosiaali- ja terveysministeriö
38132:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                             12 760,71
38133:                       Säteilyturvakeskus
38134:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                      100 439,50
38135:                        Taideteollinen korkeakoulu
38136:                        Konstindustriella högskolan                                                                   6 860,00
38137:                       Tapaturmavirasto
38138:                       Olycksfallsverket                                               105 967 975,80
38139:                        Tasavallan Presidentin kanslia
38140:                        Republikens Presidents kansli                                       70000,00
38141:                       Teatterikorkeakoulu
38142:                        Teaterhögskolan                                                       1 943,00.
38143:                        Teknillinen tarkastuskeskus
38144:                        Tekniska kontrollcentralen                                            1 628,00
38145:                        Teknologian kehittämiskeskus
38146:                        Centralen för teknologisk utveckling                                46800,00
38147:                        Tiehallitus
38148:                        Vägstyrelsen                                                     2630776,14
38149:                        Tilastokeskus
38150:                        Statistikcentralen                                                    8850,00
38151:                        Tullihallitus
38152:                        Tullstyrelsen                                                                                 7 029,33
38153:                        Ulkoasiainministeriö
38154:                        Utrikesministeriet                                                                            1 526,04
38155:                        Uudenmaan lääninhallitus
38156:                        Nylands länsstyrelse                                                                             83,92
38157:                        Vaasan lääninhallitus
38158:                        Vasa länsstyrelse                                                   26938,08
38159:                        Vaasan yliopisto
38160:                        Vasa universitet                                                    22275,00
38161:                        Valtion opintotukikeskus
38162:                        Statens studiestödscentral                                           12 362,60
38163:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
38164:                                                                                                             sivu
38165: Tili - Konto   6642                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 140
38166:                                                                                Vastaavaa- Aktiva   Vastattavaa - Passiva
38167: 
38168: 
38169: 
38170:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
38171:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                            476522,88
38172:                       Väestörekisterikeskus
38173:                       Befolkningsregistercentralen                                   14 991,80
38174:                       Ympäristöministeriö
38175:                       Miljöministeriet                                               11 597,02
38176: 
38177: 
38178:   6643         Verojen kokoomatili
38179:                Skatters samlingskonto                                                                8 055 671 253,11
38180:                       Verohallitus
38181:                       Skattestyrelsen                                                                8 055 671 253,11
38182: 
38183: 
38184:   6644         Palkkojen aputili
38185:                Hjälpkonto för löner                                                                      88 514178,01
38186:                       Asuntohallitus
38187:                       Bostadsstyrelsen                                                                       17673,10
38188:                       Autorekisterikeskus
38189:                       Bilregistercentralen                                            7072,29
38190:                       Eduskunta
38191:                       Riksdagen                                                                             378853,93
38192:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
38193:                       Veterinärmedicinska högskola                                                          490 499,97
38194:                       Geologian tutkimuskeskus
38195:                       Geologiska forskningscentralen                                                        372 660,09
38196:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
38197:                       Helsingfors handelshögskola                                                           422 399,89
38198:                       Helsingin poliisilaitos
38199:                       Helsingfors polisinrättning                                    30 939,98
38200:                       Helsingin yliopisto
38201:                       Helsingfors universitet                                                             4 926882,25
38202:                       Hämeen lääninhallitus
38203:                       Tavastehus länsstyrelse                                                             3 300 421,98
38204:                       limatieteen laitos
38205:                       Meteorologiska institute!                                                             964423,72
38206:                       Joensuun yliopisto
38207:                       Joensuu universitet                                                                   880 931,83
38208:                       Jyväskylän yliopisto
38209:                       Jyväskylä universitet                                                               1 791 584,92
38210:                       Kansanterveyslaitos
38211:                       Folkhälsoinstitutet                                           148 699,57
38212:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
38213:                       Handels- och industriministeriet                                                       46684,67
38214:                       Keski-Suomen lääninhallitus
38215:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                     1 473 066,79
38216:                       Keskusrikospoliisi
38217:                       Centralkriminalpolisen                                                                306 216,63
38218:                       Kuopion lääninhallitus
38219:                       Kuopio länsstyrelse                                                                 1 410 098,31
38220:                       Kuopion yliopisto
38221:                       Kuopio universitet                                                                  1 027 214,46
38222:                       Kymen lääninhallitus
38223:                       Kymmene länsstyrelse                                                                1 613 025,68
38224:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
38225:                                                                                                                   sivu
38226: Tili - Konto   6644                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 141
38227:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38228: 
38229: 
38230: 
38231:                       Lapin lääninhallitus
38232:                       Lapplands länsstyrelse                                                                    2 665060,86
38233:                       Lapin yliopisto
38234:                       Lapplands universitet                                                                       428 701,38
38235:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
38236:                       Villmanstrands tekniska högskola                                     31 542,80
38237:                       Liikenneministeriö
38238:                       Trafikministeriet                                                                            29170,15
38239:                       Liikkuva poliisi
38240:                       Rörliga polisen                                                                           2 907 813,94
38241:                       Maa- ja metsätalousministeriö
38242:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                               61 380,88
38243:                       Maanmittaushallitus
38244:                       Lantmäteristyrelsen                                                  31170,01
38245:                       Maatalouden tutkimuskeskus
38246:                       Lantbrukets forskningscentral                                                               199174,80
38247:                       Maatilahallitus
38248:                       Jordbruksstyrelsen                                                                          149 793,48
38249:                       Merenkulkuhallitus
38250:                       Sjölartsstyrelsen                                                    65294,33
38251:                       Metsähallitus
38252:                       Forststyrelsen                                                       11 732,55
38253:                       Metsäntutkimuslaitos
38254:                       Skogsforskningsinstitutet                                                                     48109,43
38255:                       Mikkelin lääninhallitus
38256:                       St. Michels länsstyrelse                                                                   14744:48,25
38257:                       Museovirasto
38258:                       Museiverket                                                                                 214 585,84
38259:                       Oikeusministeriö
38260:                       Justitieministeriet                                                                       14 205 307,18
38261:                       Opetushallitus
38262:                       Utbildningsstyrelsen                                                                       4 052673,24
38263:                       Opetusministeriö
38264:                       Undervisningsministeriet                                                                      81 534,34
38265:                       Oulun lääninhallitus
38266:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                     1 834 881,52
38267:                       Oulun yliopisto
38268:                       Uleåborgs universitet                                                                      2 621 891,30
38269:                       Pankkitarkastusvirasto
38270:                       Bankinspektionen                                                                               6 815,33
38271:                       Patentti- ja rekisterihallitus
38272:                       Patent- och registerstyrelsen                                                                 74 619,31
38273:                       Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
38274:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                1 305 852,13
38275:                       Rajavartiolaitos
38276:                       Gränsbevakningsväsendet                                                                    7 530 971,95
38277:                       Rakennushallitus
38278:                       Byggnadsstyrelsen                                                                          1192 907,30
38279:                       Sibelius-Akatemia
38280:                       Sibelius-Akademin                                                                          2 145 498,36
38281:                       Sisäasiainministeriö
38282:                       lnrikesministeriet                                                                            34148,70
38283:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
38284:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                               2 249 000,26
38285:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
38286:                                                                                                             sivu
38287: Tili - Konto   6644                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida   142
38288:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38289: 
38290: 
38291: 
38292:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
38293:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                     345 075,57
38294:                       Suojelupoliisi
38295:                       Skyddspolisen                                                                         117 847,89
38296:                       Suomen Akatemia
38297:                       Finlands Akademi                                                                      340940,58
38298:                       Säteilyturvakeskus
38299:                       Strålsäkerhetscentralen                                                               150 783,62
38300:                       Taideteollinen korkeakoulu
38301:                       Konstindustriella högskolan                                                           354139,19
38302:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
38303:                       Tammerforstekniska högskola                                                           494 601,95
38304:                       Tampereen yliopisto
38305:                       Tammerfors universitet                                                               1 251 053,33
38306:                       Tapaturmavirasto
38307:                       Olycksfallsverket                                                                     103 254,05
38308:                       Tasavallan Presidentin kanslia
38309:                       Republikens Presidents kansli                                                          144201,29
38310:                       Teatterikorkeakoulu
38311:                       Teaterhögskolan                                                                       365436,36
38312:                       Teknillinen korkeakoulu
38313:                       Tekniska högskolan                                                                   1 324116,05
38314:                       Teknillinen tarkastuskeskus
38315:                       Tekniska kontrollcentralen                                                             114 828,16
38316:                       Teknologian kehittämiskeskus
38317:                       Centralen för teknologisk utveckling                                                    37382,17
38318:                       Telehallintokeskus
38319:                       Teleförvaltningscentralen                                                              284 540,51
38320:                       Tilastokeskus
38321:                       Statistikcentralen                                                                     546455,24
38322:                       Tullihallitus
38323:                       Tullstyrelsen                                                                        2 125 922,23
38324:                       Turun ja Porin lääninhallitus
38325:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                     3 621 901,60
38326:                       Turun kauppakorkeakoulu
38327:                       Åbo handelshögskola                                                                    253148,26
38328:                       Turun yliopisto
38329:                       Åbo universitet                                                                        966139,36
38330:                       Työministeriö
38331:                       Arbetsministeriet                                                                    1 779 614,29
38332:                       Työsuojeluhallitus
38333:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                          33878,74
38334:                       Ulkoasiainministeriö
38335:                       Utrikesministeriet                                          3 855 323,10
38336:                       Uudenmaan lääninhallitus
38337:                       Nylands länsstyrelse                                                                 4 512 438,75
38338:                       Vaasan lääninhallitus
38339:                       Vasa länsstyrelse                                                                    2 221 956,72
38340:                       Vaasan yliopisto
38341:                       Vasa universitet                                                                       462 985,17
38342:                       Valtiokonttori
38343:                       Statskontoret                                                                          380966,07
38344:                       Valtion hankintakeskus
38345:                       Statens upphandlingscentral                                                            497 615,98
38346:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
38347:                                                                                                              sivu
38348: Tili - Konto   6644                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 143
38349:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
38350: 
38351: 
38352: 
38353:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
38354:                       Statens tekniska forskningscentral                                                     588620,37
38355:                       Valtioneuvoston kanslia
38356:                       Statsrådets kansli                                                                     293 335,74
38357:                       Valtiontalouden tarkastusvirasto
38358:                       Statens revisionsverk                                                                    4289,93
38359:                       Valtiovarainministeriö
38360:                       Finansministeriet                                                                      139 672,40
38361:                       Verohallitus
38362:                       Skattestyrelsen                                                                      2 313 387,40
38363:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
38364:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                     16 063,93
38365:                       Ympäristöministeriö
38366:                       Miljöministeriet                                                                        76 744,58
38367:                       Åbo Akademi
38368:                       Åbo Akademi                                                                          1 595 522,35
38369: 
38370:    6649        Muu kokoomatili
38371:                Övrigt samlingskonto                                                                      44 707 932,81
38372:                       Asuntohallitus
38373:                       Bostadsstyrelsen                                                                         2 501,65
38374:                       Eduskunta
38375:                       Riksdagen                                                     270 360,99
38376:                       Hämeen lääninhallitus
38377:                       Tavastehus länsstyrelse                                                                151 628,16
38378:                       limatieteen laitos
38379:                       Meteorologiska institute!                                                                  600,00
38380:                       Kuopion lääninhallitus
38381:                       Kuopio länsstyrelse                                                                    114061,20
38382:                       Kymen lääninhallitus
38383:                       Kymmene länsstyrelse                                                                   171 255,40
38384:                       Lapin lääninhallitus
38385:                       Lapplands länsstyrelse                                                                 320838,52
38386:                       Maanmittaushallitus
38387:                       Lantmäteristyrelsen                                               250,00
38388:                       Merenkulkuhallitus
38389:                       Sjöfartsstyrelsen                                              14132,23
38390:                       Metsähallitus
38391:                       Forststyrelsen                                                                         187 896,95
38392:                       Mikkelin lääninhallitus
38393:                       St. Michels länsstyrelse                                                               114 054,20
38394:                       Oulun lääninhallitus
38395:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                 159 547,41
38396:                       Oulun yliopisto
38397:                       Uleåborgs universitet                                                                   10 361,70
38398:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
38399:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                            277970,10
38400:                       Puolustusministeriö
38401:                       Försvarsministeriet                                                                24 317 888,70
38402:                       Rakennushallitus
38403:                       Byggnadsstyrelsen                                             289471,84
38404:                       Taideteollinen korkeakoulu
38405:                       Konstindustriella högskolan                                                            378 442,31
38406:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
38407:                                                                                                             sivu
38408: Tili - Konto   6649                         Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 144
38409: 
38410:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
38411: 
38412: 
38413: 
38414:                       Teknillinen korkeakoulu
38415:                       Tekniska högskolan                                                                    425899,43
38416:                       Tiehallitus
38417:                       Vägstyrelsen                                                    2183,28
38418:                       Turun ja Porin lääninhallitus
38419:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                               3265,98
38420:                       Uudenmaan lääninhallitus
38421:                       Nylands länsstyrelse                                                                1 893130,76
38422:                       Vaasan lääninhallitus
38423:                       Vasa länsstyrelse                                                                      19 637,43
38424:                       Valtion opintotukikeskus
38425:                       Statens studiestödscentral                                                                850,00
38426:                       Verohallitus
38427:                       Skattestyrelsen                                                                    16 660 447,62
38428:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
38429:                       Vallen- och miljöstyrelsen                                                             80 585,59
38430: 
38431: 
38432:   671          MENORÄSTIEN TILIT
38433:                UTGIFTSRESTERS KONTON                                                                  1 812 088114,47
38434: 
38435:   6710         Menorästien tili
38436:                Utgiftsresters kanto                                                                   1 812 088 114,47
38437:                      Asuntohallitus
38438:                      Bostadsstyrelsen                                                                    56 193 925,58
38439:                      Autorekisterikeskus
38440:                      Bilregistercentralen                                                                37 161 632,00
38441:                      Eduskunta
38442:                      Riksdagen                                                                            2 165 356,04
38443:                      Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
38444:                      Veterinärmedicinska högskola                                                           405 604,19
38445:                      Geologian tutkimuskeskus
38446:                      Geologiska forskningscentralen                                                         478180,90
38447:                      Helsingin kauppakorkeakoulu
38448:                      Helsingfors handelshögskola                                                          1 243 785,79
38449:                      Helsingin poliisilaitos
38450:                      Helsingfors polisinrättning                                                             27 248,80
38451:                      Helsingin yliopisto
38452:                      Helsingfors universitet                                                             12 041 547,58
38453:                    · Hämeen lääninhallitus
38454:                      Tavastehus länsstyrelse                                                             14157 863,96
38455:                      limatieteen laitos
38456:                      Meteorologiska institute!                                                              136 589,24
38457:                      Joensuun yliopisto
38458:                      Joensuu universitet                                                                    788 892,68
38459:                      Jyväskylän yliopisto
38460:                      Jyväskylä universitet                                                                1 435 942,89
38461:                      Kauppa- ja teollisuusministeriö
38462:                      Handels- och industriministeriet                                                   154 082 950,93
38463:                      Keski-Suomen lääninhallitus
38464:                      Mellersta Finlands länsstyrelse                                                      6 738 886,10
38465:                      Keskusrikospoliisi
38466:                      Centralkriminalpolisen                                                                 125 625,00
38467:                                           Hallinnollinen tase 31.12.1992
38468:                                                                                                           sivu
38469: Tili- Konto   6710                        Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 145
38470: 
38471:                                                                             Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
38472: 
38473: 
38474: 
38475:                      Kilpailuvirasto
38476:                      Konkurrensverket                                                                     494 315,72
38477:                      Kuluttajavirasto
38478:                      Konsumentverket                                                                      170 783,60
38479:                      Kuopion lääninhallitus
38480:                      Kuopio länsstyrelse                                                                4 958 114,76
38481:                      Kuopion yliopisto
38482:                      Kuopio universitet                                                                 1 506 323,90
38483:                      Kymen lääninhallitus
38484:                      Kymmene länsstyrelse                                                               6 789 711,18
38485:                      Lapin lääninhallitus
38486:                      Lapplands länsstyrelse                                                             4 666 021,43
38487:                      Lapin yliopisto
38488:                      Lapplands universitet                                                                339346,00
38489:                      Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
38490:                      Villmanstrands tekniska högskola                                                   1 264 518,98
38491:                      Liikenneministeriö
38492:                      Trafikministeriet                                                                 76 182 623,70
38493:                      Lisenssivirasto
38494:                      Licensverket                                                                          18431,24
38495:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland
38496:                      Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                   2 076 548,40
38497:                      Maa- ja metsätalousministeriö
38498:                      Jord- och skogsbruksministeriet                                                   62 986 250,25
38499:                      Maanmittaushallitus
38500:                      Lantmäteristyrelsen                                                                   42692,55
38501:                      Maatalouden tutkimuskeskus
38502:                      Lantbrukets forskningscentral                                                      2 389784,87
38503:                      Maatilahallitus
38504:                      Jordbruksstyrelsen                                                                54 206 190,84
38505:                      Merenkulkuhallitus
38506:                      Sjöfartsstyrelsen                                                                    202842,96
38507:                      Merentutkimuslaitos
38508:                      Havsforskningsinstnutet                                                              759 092,00
38509:                      Metsähallitus
38510:                      Forststyrelsen                                                                    22 01 0 549,84
38511:                      Metsäntutkimuslaitos
38512:                      Skogsforskningsinstitutet                                                             27032,96
38513:                      Mikkelin lääninhallitus
38514:                      St. Michels länsstyrelse                                                           4 712 695,69
38515:                      Museovirasto
38516:                      Museiverket                                                                          588250,87
38517:                      Oikeusministeriö
38518:                      Justitieministeriet                                                                6 073125,38
38519:                      Opetushallitus
38520:                      Utbildningsstyrelsen                                                            133191711,85
38521:                      Opetusministeriö
38522:                      Undervisningsministeriet                                                          61 591 394,36
38523:                      Oulun lääninhallitus
38524:                      Uleåborgs länsstyrelse                                                            48 929 900,64
38525:                      Oulun yliopisto
38526:                      Uleåborgs universitet                                                              3 986773,62
38527:                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus
38528:                      Norra Karelens länsstyrelse                                                        2408477,74
38529:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
38530:                                                                                                                  sivu •
38531: Tili- Konto   6710                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida ' 46
38532:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38533: 
38534: 
38535: 
38536:                      Puolustusministeriö
38537:                      Försvarsministeriet                                                                      72153 256,16
38538:                      Rajavartiolaitos
38539:                      Gränsbevakningsväsendet                                                                     156 464,41
38540:                      Rakennushallitus
38541:                      Byggnadsstyrelsen                                                                        30 553 913,80
38542:                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
38543:                      Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                                      1 401 307,21
38544:                      Sibelius-Akatemia
38545:                      Sibelius-Akademin                                                                           261 651,24
38546:                      Sisäasiainministeriö
38547:                      lnrikesministeriet                                                                         3673756,50
38548:                      Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
38549:                      Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                              13143104,96
38550:                      Sosiaali- ja terveysministeriö
38551:                      Social- och hälsovårdsministeriet                                                       272 485 722,33
38552:                      Suomen Akatemia
38553:                      Finlands Akademi                                                                              61 400,00
38554:                      Suomenlinnan hoitokunta
38555:                      Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                               1 658,26
38556:                      Svenska handelshögskolan
38557:                      Svenska handelshögskolan                                                                     131 444,21
38558:                      Taideteollinen korkeakoulu
38559:                      Konstindustriella högskolan                                                                 734 514,91
38560:                      Tampereen teknillinen korkeakoulu
38561:                      Tammerforstekniska högskola                                                                1185 595,08
38562:                      Tampereen yliopisto
38563:                      Tammerfors universitet                                                                     2 217 982,86
38564:                      Tapaturmavirasto
38565:                      Olycksfallsverket                                                                          3 131 942,80
38566:                      Tasavallan Presidentin kanslia
38567:                      Republikens Presidents kansli                                                                461 083,00
38568:                      Teatterikorkeakoulu
38569:                      Teaterhögskolan                                                                              146 435,53
38570:                      Teknillinen korkeakoulu
38571:                      Tekniska högskolan                                                                         5 828 090,26
38572:                      Teknillinen tarkastuskeskus
38573:                      Tekniska kontrollcentralen                                                                    15 600,00
38574:                      Teknologian kehittämiskeskus
38575:                      Centralen för teknologisk utveckling                                                         508374,03
38576:                      Tiehallitus
38577:                      Vägstyrelsen                                                                              18167 679,07
38578:                      Tilastokeskus
38579:                      Statistikcentralen                                                                           619 565,12
38580:                      Tullihallitus
38581:                      Tullstyrelsen                                                                           141 231 671,00
38582:                      Turun ja Porin lääninhallitus
38583:                      Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                          16 458 092,40
38584:                      Turun kauppakorkeakoulu
38585:                      Åbo handelshögskola                                                                          370148,84
38586:                      Turun yliopisto
38587:                      Åbo universitet                                                                            5 084 214,68
38588:                      Työministeriö
38589:                      Arbetsministeriet                                                                        145 148 738,46
38590:                                               Hallinnollinen tase 31.12.1992
38591:                                                                                                              sivu
38592: Tili - Konto   671 0                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 147
38593: 
38594:                                                                                 Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38595: 
38596: 
38597: 
38598:                        Työsuojeluhallitus
38599:                        Arbetarskyddsstyrelsen                                                                385656,00
38600:                        Ulkoasiainministeriö
38601:                        Utrikesministeriet                                                                 30 785 744,65
38602:                        Uudenmaan lääninhallitus
38603:                        Nylands länsstyrelse                                                               13 825 679,70
38604:                        Vaasan lääninhallitus
38605:                        Vasa länsstyrelse                                                                  11 607 108,38
38606:                        Vaasan yliopisto
38607:                        Vasa universitet                                                                      104 529,02
38608:                        Valtiokonttori
38609:                        Statskontoret                                                                         787754,56
38610:                        Valtion hankintakeskus
38611:                        Statens upphandlingscentral                                                          1152416,68
38612:                        Valtion opintotukikeskus
38613:                        Statens studiestödscentral                                                         37 497 769,93
38614:                        Valtion taidemuseo
38615:                        Statens konstmuseum                                                                   687759,71
38616:                        Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
38617:                        Statens ekonomiska forskningscentral                                                  197 310,94
38618:                        Valtionarkisto
38619:                        Riksarkivet                                                                           875292,95
38620:                        Valtioneuvoston kanslia
38621:                        Statsrådets kansli                                                                    650 709,57
38622:                        Valtiontalouden tarkastusvirasto
38623:                        Statens revisionsverk                                                                 425608,27
38624:                        Valtiovarainministeriö
38625:                        Finansministeriet                                                                 180 092 696,94
38626:                        Verohallitus
38627:                        Skattestyrelsen                                                                         86151,47
38628:                        Vesi- ja ympäristöhallitus
38629:                        Vallen- och miljöstyrelsen                                                           2110437,38
38630:                        Väestörekisterikeskus
38631:                        Befolkningsregistercentralen                                                         2 300834,50
38632:                        Ympäristöministeriö
38633:                        Miljöministeriet                                                                      489573,08
38634:                        Åbo Akademi
38635:                        Åbo Akademi                                                                          2 934136,61
38636: 
38637: 
38638:    672         TULORÄSTIEN TILIT
38639:                INKOMSTRESTERS KONTON                                            1 519 695 507,71
38640: 
38641:    6720        Tulorästien tili
38642:                lnkomstresters konto                                             1 519 695 507,71
38643:                        Autorekisterikeskus
38644:                        Bilregistercentralen                                          312 787,25
38645:                        Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
38646:                        Veterinärmedicinska högskola                                  272604,43
38647:                        Geologian tutkimuskeskus
38648:                        Geologiska forskningscentralen                               3322 905,36
38649:                        Helsingin kauppakorkeakoulu
38650:                        Helsingfors handelshögskola                                  1173486,55
38651:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
38652:                                                                                                           sivu
38653: Tili - Konto   6720                         Administrativ balans 31.12.1992                               sida 148
38654: 
38655:                                                                               Vastaavaa- Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38656: 
38657: 
38658: 
38659:                       Helsingin poliisilaitos
38660:                       Helsingfors polisinrättning                                    2662,34
38661:                       Helsingin yliopisto
38662:                       Helsingfors universitet                                   12 938 036,61
38663:                       Hämeen lääninhallitus
38664:                       Tavastehus länsstyrelse                                       66989,60
38665:                       limatieteen laitos
38666:                       Meteorologiska institute!                                 23 622 402,16
38667:                       Joensuun yliopisto
38668:                       Joensuu universitet                                        1 360 883,74
38669:                       Jyväskylän yliopisto
38670:                       Jyväskylä universitet                                      2 551192,96
38671:                       Kansanterveyslaitos
38672:                       Folkhälsoinstitutet                                       10 053 738,24
38673:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
38674:                       Handels- och industriministeriet                           5 555 791,41
38675:                       Keski-Suomen lääninhallitus
38676:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                1290,00
38677:                       Kuluttajavirasto
38678:                       Konsumentverket                                              114 619,00
38679:                       Kuopion lääninhallitus
38680:                       Kuopio länsstyrelse                                        1 849 624,20
38681:                       Kuopion yliopisto
38682:                       Kuopio universitet                                         2836157,91
38683:                        Kymen lääninhallitus
38684:                       Kymmene länsstyrelse                                         855 954,48
38685:                        Lapin lääninhallitus
38686:                       Lapplands länsstyrelse                                     1 637 963,60
38687:                        Lapin yliopisto
38688:                        Lapplands universitet                                       495238,40
38689:                        Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
38690:                       Villmanstrands tekniska högskola                           5277766,26
38691:                        Liikenneministeriö
38692:                        Trafikministeriet                                              7 872,80
38693:                        Liikkuva poliisi
38694:                        Rörliga polisen                                              87188,17
38695:                        Länsstyrelsen i landskapet Åland
38696:                        Länsstyrelsen i landskapet Åland                               6165,70
38697:                        Maa- ja metsätalousministeriö
38698:                        Jord- och skogsbruksministeriet                           6 669 769,22
38699:                        Maanmittaushallitus
38700:                        Lantmäteristyrelsen                                       3048893,27
38701:                        Maatalouden tutkimuskeskus
38702:                        Lantbrukets forskningscentral                             2 335 920,51
38703:                        Maatilahallitus
38704:                        Jordbruksstyrelsen                                       10 806 820,73
38705:                        Matkailun edistämiskeskus
38706:                        Centralen lör turistfrämjande                             1 092 382,43
38707:                        Merenkulkuhallitus
38708:                        Sjöfartsstyrelsen                                         3 692 110,77
38709:                        Merentutkimuslaitos
38710:                        Havsforskningsinstitutet                                  1 938 007,24
38711:                        Metsähallitus
38712:                        Forststyrelsen                                          147 228 670,91
38713:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
38714:    i _.                                                                                                            sivu
38715: Tili - Konto   6720                          Administrativ balans 31.12.1992                                       sida 149
38716: 
38717:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
38718: 
38719: 
38720: 
38721:                       Metsäntutkimuslaitos
38722:                       Skogsforskningsinstitutet                                           208394,00
38723:                       Mikkelin lääninhallitus
38724:                       St. Michels länsstyrelse                                            655 843,01
38725:                       Museovirasto
38726:                       Museiverket                                                         129217,49
38727:                       Oikeusministeriö
38728:                       Justitieministeriet                                              16 382 800,92
38729:                       Opetushallitus
38730:                       Utbildningsstyrelsen                                             33 529 641,17
38731:                       Opetusministeriö
38732:                       Undervisningsministeriet                                          1 950298,35
38733:                       Oulun lääninhallitus
38734:                       Uleåborgs länsstyrelse                                              154 985,67
38735:                       Oulun yliopisto
38736:                       Uleåborgs universitet                                            12 328 120,98
38737:                       Patentti- ja rekisterihallitus
38738:                       Patent- och registerstyrelsen                                        14 616,45
38739:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
38740:                       Norra Karelens länsstyrelse                                         604992,27
38741:                       Puolustusministeriö
38742:                       Försvarsministeriet                                             102 716 481,47
38743:                       Rahapaja
38744:                       Myntverket                                                           35084,90
38745:                       Rajavartiolaitos
38746:                       Gränsbevakningsväsendet                                              83529,26
38747:                       Rakennushallitus
38748:                       Byggnadsstyrelsen                                                13 320 904,27
38749:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
38750:                       Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                               556 666,52
38751:                       Sibelius-Akatemia
38752:                       Sibelius-Akademin                                                    42 818,00
38753:                       Sisäasiainministeriö
38754:                       lnrikesministeriet                                                1124 250,46
38755:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
38756:                       Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård.     16 352 432,16
38757:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
38758:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                    63137,22
38759:                       Suojelupoliisi
38760:                       Skyddspolisen                                                        12363,71
38761:                       Suomen Akatemia
38762:                       Finlands Akademi                                                    191 217,20
38763:                       Suomenlinnan hoitokunta
38764:                       Förvaltningsnämnden lör Sveaborg                                    652010,62
38765:                       Svenska handelshögskolan
38766:                       Svenska handelshögskolan                                             48055,50
38767:                       Säteilyturvakeskus
38768:                       Strålsäkerhetscentralen                                           6807 469,79
38769:                       Taideteollinen korkeakoulu
38770:                       Konstindustriella högskolan                                       1 336 347,59
38771:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
38772:                       Tammerfors tekniska högskola                                     18 895 559,19
38773:                       Tampereen yliopisto
38774:                       Tammerfors universitet                                              241 084,93
38775:                                            Hallinnollinen tase 31.12.1992
38776:                                                                                                           sivu
38777: Tili - Konto   6720                        Administrativ balans 31.12.1992                                sida   150
38778:                                                                              Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38779: 
38780: 
38781: 
38782:                       Teatterikorkeakoulu
38783:                       Teaterhögskolan                                             769 410,94
38784:                       Teknillinen korkeakoulu
38785:                       Tekniska högskolan                                       35 666 997,66
38786:                       Teknillinen tarkastuskeskus
38787:                       Tekniska kontrollcentralen                                7127 529,41
38788:                       Teknologian kehittämiskeskus
38789:                       Centralen för teknologisk utveckling                        162 295,73
38790:                       Tiehallitus
38791:                       Vägstyrelsen                                             50 305 760,12
38792:                       Tilastokeskus
38793:                       Statistikcentralen                                        4118465,58
38794:                       Tullihallitus
38795:                       Tullstyrelsen                                               140 836,53
38796:                       Turun kauppakorkeakoulu
38797:                       Åbo handelshögskola                                       2 221 309,93
38798:                       Turun yliopisto
38799:                       Åbo universitet                                           7 543107,73
38800:                       Työministeriö
38801:                       Arbetsministeriet                                       431 022 568,05
38802:                       Työsuojeluhallitus
38803:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                      145 491,08
38804:                       Ulkoasiainministeriö
38805:                       Utrikesministeriet                                       50 108 668,55
38806:                       Uudenmaan lääninhallitus
38807:                       Nylands länsstyrelse                                      3462 042,25
38808:                       Vaasan lääninhallitus
38809:                       Vasa länsstyrelse                                         1 270 996,88
38810:                       Vaasan yliopisto
38811:                       Vasa universitet                                            704 916,36
38812:                       Valtiokonttori
38813:                       Statskontoret                                            62 736 756,70
38814:                       Valtion hankintakeskus
38815:                       Statehs upphandlingscentral                                 229393,66
38816:                       Valtion opintotukikeskus
38817:                       Statens studiestödscentral                              213 304 745,76
38818:                       Valtion taidemuseo
38819:                       Statens konstmuseum                                         123 401,00
38820:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
38821:                       Statens ekonomiska forskningscentral                         47131,00
38822:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
38823:                       Statens tekniska forskningscentral                      134 991 304,37
38824:                       Valtionarkisto
38825:                       Riksarkivet                                                 255923,37
38826:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
38827:                       Statens utvecklingscentral                                2 706 311,40
38828:                       Valtiovarainministeriö
38829:                       Finansministeriet                                        12 772 921,70
38830:                       Verohallitus
38831:                       Skattestyrelsen                                           4 209 360,81
38832:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
38833:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                  103150,81
38834:                       Väestörekisterikeskus
38835:                       Befolkningsregistercentralen                              5101 375,37
38836:                                                 Hallinnollinen tase 31.12.1992
38837:                                                                                                                sivu
38838: Tili - Konto   6720                             Administrativ balans 31.12.1992                                sida 151
38839:                                                                                   Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38840: 
38841: 
38842: 
38843:                       Ympäristöministeriö
38844:                       Miljöministeriet                                                    1 799,70
38845:                       Åbo Akademi
38846:                       Åbo Akademi                                                    8 687 315,91
38847: 
38848: 
38849:   675          SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT
38850:                RESERVERADE ANSLAGS KONTON                                                               10 115 025 049,13
38851: 
38852:   6750         Siirrettyjan määrärahojen tili
38853:                Reserverade anslags konto                                                                10 115 025 049,13
38854:                       Asuntohallitus
38855:                       Bostadsstyrelsen                                                                     120 436 469,20
38856:                       Eduskunta
38857:                       Riksdagen                                                                             10 270 513,09
38858:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
38859:                       Veterinärmedicinska högskola                                                           5 480 805,54
38860:                       Geologian tutkimuskeskus
38861:                       Geologiska forskningscentralen                                                          9 592 225,05
38862:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
38863:                       Helsingfors handelshögskola                                                           12 306 382,37
38864:                       Helsingin poliisilaitos
38865:                       Helsingfors polisinrättning                                                           12 468 397,45
38866:                       Helsingin yliopisto
38867:                       Helsingfors universitet                                                               95 372117,63
38868:                       Hämeen lääninhallitus
38869:                       Tavastehus länsstyrelse                                                               22 166 266,57
38870:                       limatieteen laitos
38871:                       Meteorologiska institute!                                                             11 873 313,08
38872:                       Joensuun yliopisto
38873:                       Joensuu universitet                                                                   32 671 642,96
38874:                       Jyväskylän yliopisto
38875:                       Jyväskylä universitet                                                                 19167 486,85
38876:                       Kansanterveyslaitos
38877:                       Folkhälsoinstitutet                                                                   38 617 797,95
38878:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
38879:                       Handels- och industriministeriet                                                     241161 214,85
38880:                       Keski-Suomen lääninhallitus
38881:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                       19 684 626,89
38882:                       Keskusrikospoliisi
38883:                       Centralkriminalpolisen                                                                 8 996 902,35
38884:                       Kuluttajavirasto
38885:                       Konsumentverket                                                                        8104567,56
38886:                       Kuopion lääninhallitus
38887:                       Kuopio länsstyrelse                                                                   16 690 421,54
38888:                       Kuopion yliopisto
38889:                       Kuopio universitet                                                                      9 305 985,72
38890:                       Kymen lääninhallitus
38891:                       Kymmene länsstyrelse                                                                  21 285 487,01
38892:                       Lapin lääninhallitus
38893:                       Lapplands länsstyrelse                                                                20 722 245,20
38894:                       Lapin yliopisto
38895:                       Lapplands universitet                                                                 13 378 249,80
38896:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
38897:                                                                                                            sivu
38898: Tili - Konto   6750                         Administrativ balans 31.12.1992                                sida 152
38899: 
38900:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38901: 
38902: 
38903: 
38904:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
38905:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                  18 858 040,47
38906:                       Liikenneministeriö
38907:                       Trafikministeriet                                                                 34 493 597,32
38908:                       Liikkuva poliisi
38909:                       Rörliga polisen                                                                     5 404 322,38
38910:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland
38911:                       Länsstyrelsen i landskapet Åland                                                     156 948,78
38912:                       Maa- ja metsätalousministeriö
38913:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                   21 315 910,90
38914:                       Maanmittaushallitus
38915:                       Lantmäteristyrelsen                                                               43 965 996,77
38916:                       Maatalouden tutkimuskeskus
38917:                       Lantbrukets forskningscentral                                                     14 219 906,66
38918:                       Maatilahallitus
38919:                       Jordbruksstyrelsen                                                               408 140 406,66
38920:                       Matkailun edistämiskeskus
38921:                       Centralen för turistfrämjande                                                      14 791 561,16
38922:                       Merenkulkuhallitus
38923:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                215 456 861,40
38924:                       Merentutkimuslaitos
38925:                       Havsforskningsinstitutet                                                            5057452,85
38926:                       MetsähaUitus
38927:                       Forststyrelsen                                                                     37 607 961,62
38928:                       Metsäntutkimuslaitos
38929:                       Skogsforskningsinstitutet                                                          18 293 807,45
38930:                       Mikkelin lääninhallitus
38931:                       St. Michels länsstyrelse                                                           11 325 570,28
38932:                       Museovirasto
38933:                       Museiverket .                                                                       8452 373,23
38934:                       Oikeusministeriö
38935:                       Justitieministeriet                                                              118 010 352,28
38936:                       Opetushallitus
38937:                       Utbildningsstyrelsen                                                             369 370 496,65
38938:                       Opetusministeriö
38939:                       Undervisningsministeriet                                                           52 272 069,14
38940:                       Oulun lääninhallitus
38941:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                             19 299 683,31
38942:                       Oulun yliopisto
38943:                       Uleåborgs universitet                                                              54 038 238,17
38944:                       Pankkitarkastusvirasto
38945:                       Bankinspektionen                                                                    4 516 947,52
38946:                       Patentti- ja rekisterihallitus
38947:                       Patent- och registerstyrelsen                                                       9268 527,52
38948:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
38949:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                        13 726 983,33
38950:                       Puolustusministeriö
38951:                       Försvarsministeriet                                                            2 260 362 920,60
38952:                       Rajavartiolaitos
38953:                       Gränsbevakningsväsendet                                                          130 289 211,84
38954:                       Rakennushallitus
38955:                       Byggnadsstyrelsen                                                                955 614 282,61
38956:                       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
38957:                       Vilt- och fiskerilorskningsinstitutet                                              29 389 450,58
38958:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
38959:                                                                                                                   sivu
38960: Tili - Konto   6750                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 153
38961: 
38962:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
38963: 
38964: 
38965: 
38966:                       Sibelius-Akatemia
38967:                       Sibelius-Akademin                                                                         7 814 078,32
38968:                       Sisäasiainministeriö
38969:                       lnrikesministeriet                                                                      118 880 462,09
38970:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
38971:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                             10 163 904,66
38972:                       Sosiaali· ja terveysministeriö
38973:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                         9 760 667,65
38974:                       Suojelupoliisi
38975:                       Skyddspolisen                                                                             9186 700,88
38976:                       Suomen Akatemia
38977:                       Finlands Akademi                                                                        213 027 736,04
38978:                       Suomenlinnan hoitokunta
38979:                       Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                                          8 668488,59
38980:                       Svenska handelshögskolan
38981:                       Svenska handelshögskolan                                                                  2 698181,04
38982:                       Säteilyturvakeskus
38983:                       Strålsäkerhetscentralen                                                                   8 296 548,74
38984:                       Taideteollinen korkeakoulu
38985:                       Konstindustriella högskolan                                                               2 639 467,08
38986:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
38987:                       Tammerfors tekniska högskola                                                             12 046 244,23
38988:                       Tampereen yliopisto
38989:                       Tammerfors universitet                                                                   17 982 022,03
38990:                       Tapaturmavirasto
38991:                       Olycksfallsverket                                                                          2 214 772,23
38992:                       Tasavallan Presidentin kanslia
38993:                       Republikens Presidents kansli                                                            20 656 542,17
38994:                       Teatterikorkeakoulu
38995:                       Teaterhögskolan                                                                           2 948103,57
38996:                       Teknillinen korkeakoulu
38997:                       Tekniska högskolan                                                                       63 726 866,11
38998:                       Teknillinen tarkastuskeskus
38999:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                 7 611 463,99
39000:                       Teknologian kehittämiskeskus
39001:                       Centralen för teknologisk utveckling                                                    709 093 689,35
39002:                       Telehallintokeskus
39003:                       Teleförvaltningscentralen                                                                15 632 852,91
39004:                       Tiehallitus
39005:                       Vägstyrelsen                                                                            712 859 502,45
39006:                       Tilastokeskus
39007:                       Statistikcentralen                                                                       21 835 632,61
39008:                       Tullihallitus
39009:                       Tullstyrelsen                                                                            50 520 119,09
39010:                       Turun ja Porin lääninhallitus
39011:                       Åbo och Bjömeborgs länsstyrelse                                                          27187 569,69
39012:                       Turun kauppakorkeakoulu
39013:                       Åbo handelshögskola                                                                        7 207 054,23
39014:                       Turun yliopisto
39015:                       Åbo universitet                                                                          23 798 525,82
39016:                       Työministeriö
39017:                       Arbetsministeriet                                                                       100 287182,62
39018:                       Työsuojeluhallitus
39019:                       Arbetarskyddsstyrelsen                                                                     9 962 785,91
39020:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
39021:                                                                                                             sivu
39022: Tili - Kanto   6750                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 154
39023: 
39024:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39025: 
39026: 
39027: 
39028:                       Ulkoasiainministeriö
39029:                       Utrikesministeriet                                                                382 885 570,77
39030:                       Uudenmaan lääninhallitus
39031:                       Nylands länsstyrelse                                                               25 149 557,60
39032:                       Vaasan lääninhallitus
39033:                       Vasa länsstyrelse                                                                  15 244 313,01
39034:                       Vaasan yliopisto
39035:                       Vasa universitet                                                                    8671 336,58
39036:                       Valtiokonttori
39037:                       Statskontoret                                                                   1188 905 907,04
39038:                       Valtion hankintakeskus
39039:                       Statens upphandlingscentral                                                        13 695 721,83
39040:                       Valtion opintotukikeskus
39041:                       Statens studiestödscentral                                                           1 692 753,95
39042:                       Valtion taidemuseo
39043:                       Statens konstmuseum                                                                  6156270,16
39044:                       Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
39045:                       Statens ekonomiska forskningscentral                                                  704123,55
39046:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39047:                       Statens tekniska forskningscentral                                                 60771341,66
39048:                       Valtionarkisto
39049:                       Riksarkivet                                                                          1 717 781,13
39050:                       Valtioneuvoston kanslia
39051:                       Statsrådets kansli                                                                 22 933127,63
39052:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
39053:                       Statens utvecklingscentral                                                           3497 596,05
39054:                       Valtiovarainministeriö
39055:                       Finansministeriet                                                                  41 322130,56
39056:                       Verohallitus
39057:                       Skattestyrelsen                                                                   115 959 443,94
39058:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
39059:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                                        173 257 656,11
39060:                       Väestörekisterikeskus
39061:                       Befolkningsregistercentralen                                                         1 819 863,60
39062:                       Ympäristöministeriö
39063:                       Miljöministeriet                                                                  223 053 611,27
39064:                       Åbo Akademi
39065:                       Åbo Akademi                                                                          7 406778,45
39066: 
39067: 
39068:    691         BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT
39069:                UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON                                           1 590 662 901,43
39070: 
39071:    6911        Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili
39072:                Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond                                          551 746 266,54
39073:                       Maatilahallitus
39074:                       Jordbruksstyrelsen                                                                551 746 266,54
39075: 
39076:    6912        Valtiontakuurahaston yhdysiili
39077:                Statsgarantifondens kollektivkonto                                                         19 057 331,12
39078:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
39079:                       Handels- och industriministeriet                                                    19 057 331,12
39080:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
39081:                                                                                                                   sivu
39082: Tili - Konto   6914                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 155
39083: 
39084:                                                                                     Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa - Passiva
39085: 
39086: 
39087: 
39088:   6914         Varmuusvarastorahaston yhdysiili
39089:                Säkerhetsupplagsfondens kollektivkonto                                                        135 221 315,70
39090:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
39091:                       Handels- och industriministeriet                                                       135 221 315,70
39092: 
39093:   6916         Öljysuojarahaston yhdysiili
39094:                Oljeskyddsfondens kollektivkonto                                                                 9 086 908,42
39095:                       Ympäristöministeriö
39096:                       Miljöministeriet                                                                          9 086 908,42
39097: 
39098:    6917        Asunto-olojen kehittämisrahaston yhdysiili
39099:                Kollektivkonto för Ienden för utvecklande av bostadsförhållandena                             663 847 605,72
39100:                       Valtiokonttori
39101:                       Statskontoret                                                                          663 847 605,72
39102: 
39103:    6918        Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdysiili
39104:                Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto                                                   88850,74
39105:                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
39106:                       Handels- och industriministeriet                                                             88850,74
39107: 
39108:    6919        Valtion eläkerahaston yhdysiili
39109:                Stadens pensionsfonds kollektivkonto                                                          211614623,19
39110:                       Våltiokonttori
39111:                       Statskontoret                                                                          211614623,19
39112: 
39113: 
39114:    692         MUUT VARAT, AKTIIVATILIT
39115:                ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON                                           25154 880 318,23
39116: 
39117:    6921        Saamamieskirjan tili
39118:                Fordringsägarbokens kanto                                            4 658 092 647,50
39119:                       Valtiokonttori
39120:                       Statskontoret                                                 4 658 092 647,50
39121: 
39122:    6922        Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili
39123:                Deponerade och främmande medel, aktivkonto                             75 302 868,13
39124:                       Hämeen lääninhallitus
39125:                       Tavastehus länsstyrelse                                           3 635 400,12
39126:                       Keski-Suomen lääninhallitus
39127:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                   6494667,13
39128:                       Kuopion lääninhallitus
39129:                       Kuopio länsstyrelse                                               2125 613,81
39130:                       Kymen lääninhallitus
39131:                       Kymmene länsstyrelse                                             4254 792,96
39132:                       Lapin lääninhallitus
39133:                       Lapplands länsstyrelse                                            3 942362,30
39134:                       Maatilahallitus
39135:                       Jordbruksstyrelsen                                                 156 149,94
39136:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
39137:                                                                                                              sivu
39138: Tili - Konto   6922                          Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 156
39139:                                                                                 Vasiaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39140: 
39141: 
39142:                       Mikkelin lääninhallitus
39143:                       St. Michels länsstyrelse                                      2845698,03
39144:                       Oikeusministeriö
39145:                       Justitieministeriet                                         17 850 755,87
39146:                       Oulun lääninhallitus
39147:                       Uleåborgs länsstyrelse                                      10 537 174,69
39148:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
39149:                       Norra Karelens länsstyrelse                                    415498,44
39150:                       Rakennushallitus
39151:                       Byggnadsstyrelsen                                             1 693 979,74
39152:                       Turun ja Porin lääninhallitus
39153:                       Åbo och Bjömeborgs länsstyrelse                               4025 850,46
39154:                       Turun yliopisto
39155:                       Åbo universitet                                                519 731,00
39156:                       Uudenmaan lääninhallitus
39157:                       Nylands länsstyrelse                                        13 582 240,13
39158:                       Vaasan lääninhallitus
39159:                       Vasa länsstyrelse                                             3222 953,51
39160: 
39161:   6929         Sekalaiset muut varat, aktiivatili
39162:                Diverse övriga medel, aktivkonto                                20 421 484 802,60
39163:                       Valtiokonttori
39164:                       Statskontoret                                            20 421 484 802,60
39165: 
39166: 
39167:   693          MUUT VARAT, PASSIIVATILIT
39168:                ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON                                                             25 164 651 907,48
39169: 
39170:   6931         Saamamieski~aan merkittyjen talletustodistusten tili
39171:                1fordringsägarboken införda depositionsbevis konto                                      4 658 092 647,50
39172:                       Valtiokonttori
39173:                       Statskontoret                                                                    4 658 092 647,50
39174: 
39175:   6932         Talletetut ja vieraat varat, passiivatili
39176:                Deponerade och främmande medel, passivkonto                                                85 074 457,38
39177:                       Hämeen lääninhallitus
39178:                       Tavastehus länsstyrelse                                                               3n7952,46
39179:                       Keski-Suomen lääninhallitus
39180:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                       7 894000,39
39181:                       Kuopion lääninhallitus
39182:                       Kuopio länsstyrelse                                                                   2 426 345,49
39183:                       Kymen lääninhallitus
39184:                       Kymmene länsstyrelse                                                                  4273220,90
39185:                       Lapin lääninhallitus
39186:                       Lapplands länsstyrelse                                                                4 501167,93
39187:                       Maatilahallitus
39188:                       Jordbruksstyrelsen                                                                      156149,94
39189:                       Mikkelin lääninhallitus
39190:                       St. Michels länsstyrelse                                                              2 863 558,51
39191:                       Oikeusministeriö
39192:                       Justitieministeriet                                                                 20 681 094,59
39193:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
39194:                                                                                                                   sivu
39195: Tili - Konto   6932                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 157
39196: 
39197:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39198: 
39199: 
39200: 
39201:                       Oulun lääninhallitus
39202:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                   10 886 472,99
39203:                       Pohjois-Karjalan lääninhallitus
39204:                       Norra Karelens länsstyrelse                                                                 575 774,60
39205:                       Rakennushallitus
39206:                       Byggnadsstyrelsen                                                                         1 693 979,74
39207:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
39208:                       Tammerfors tekniska högskola                                                                 23228,00
39209:                       Turun ja Porin lääninhallitus
39210:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                          4 453147,81
39211:                       Ulkoasiainministeriö
39212:                       Utrikesministeriet                                                                          319131,04
39213:                       Uudenmaan lääninhallitus
39214:                       Nylands länsstyrelse                                                                     17 022 641,53
39215:                       Vaasan lääninhallitus
39216:                       Vasa länsstyrelse                                                                         3 526 591,46
39217: 
39218:   6939         Sekalaiset muut varat, passiivatili
39219:                Diverse övriga medel, passivkonto                                                           20 421 484 802,60
39220:                       Valtiokonttori
39221:                       Statskontoret                                                                        20 421 484 802,60
39222: 
39223: 
39224:   696          RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT
39225:                FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON                                  33 380 222,30
39226: 
39227:   6961         Rahastot, aktiivatili
39228:                Fonder, aktivkonto                                                      19 740 953,77
39229:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
39230:                       Veterinärmedicinska högskola                                        275 069,35
39231:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
39232:                       Helsingfors handelshögskola                                                                3 541 663,24
39233:                       Helsingin yliopisto
39234:                       Helsingfors universitet                                              65 623,55
39235:                       Opetusministeriö
39236:                       Undervisningsministeriet                                          1 712 295,58
39237:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
39238:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.         14 209,98
39239:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
39240:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                 2 518297,47
39241:                       Svenska handelshögskolan
39242:                       Svenska handelshögskolan                                            368465,35
39243:                       Tampereen yliopisto
39244:                       Tammerfors universitet                                            3370 961,66
39245:                       Teknillinen korkeakoulu
39246:                       Tekniska högskolan                                                4832 955,47
39247:                       Turun kauppakorkeakoulu
39248:                       Åbo handelshögskola                                               1 290 178,60
39249:                       Turun yliopisto
39250:                       Åbo universitet                                                   8834560,00
39251:                                                 Hallinnollinen tase 31.12.1992
39252:                                                                                                                   sivu
39253: Tili - Konto   6962                             Administrativ balans 31.12.1992                                   sida 158
39254: 
39255:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39256: 
39257: 
39258: 
39259:   6962         Lahjoitetut varat, aktiivatili
39260:                Donerade medel, aktivkonto                                              13 639 268,53
39261:                       Joensuun yliopisto
39262:                       Joensuu universitet                                               3 317 373,27
39263:                       Jyväskylän yliopisto
39264:                       Jyväskylä universitet                                               438732,92
39265:                       Kuopion yliopisto
39266:                       Kuopio universitet                                                   32 975,15
39267:                       Lapin yliopisto
39268:                       Lapplands universitet                                                  3830,06
39269:                       Liikenneministeriö
39270:                       Trafikministeriet                                                                             22000,00
39271:                       Museovirasto
39272:                       Museiverket                                                         113965,74
39273:                       Opetushallitus
39274:                       Utbildningsstyrelsen                                                605220,98
39275:                       Opetusministeriö
39276:                       Undervisningsministeriet                                                                      15 307,95
39277:                       Oulun yliopisto
39278:                       Uleåborgs universitet                                               764 529,67
39279:                       Patentti- ja rekisterihallitus
39280:                       Patent- och registerstyrelsen                                        39 000,00
39281:                       Puolustusministeriö
39282:                       Försvarsministeriet                                               1062000,14
39283:                       Sibelius-Akatemia
39284:                       Sibelius-Akademin                                                 6 610 548,55
39285:                       Turun yliopisto
39286:                       Åbo universitet                                                      38400,00
39287:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39288:                       Statens tekniska forskningscentral                                  650000,00
39289: 
39290: 
39291:   697          RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT
39292:                FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON                                                        101 299 542,74
39293: 
39294:    6971        Rahastot, passiivatili
39295:                Fonder, passivkonto                                                                             66 164 278,25
39296:                       Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
39297:                       Veterinärmedicinska högskola                                                                275069,35
39298:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
39299:                       Helsingfors handelshögskola                                       3 541 663,24
39300:                       Helsingin yliopisto
39301:                       Helsingfors universitet                                                                       65 623,55
39302:                       Opetusministeriö
39303:                       Undervisningsministeriet                                                                   1 712295,58
39304:                       Puolustusministeriö
39305:                       Försvarsministeriet                                                                        2 459 280,78
39306:                       Sisäasiainministeriö
39307:                       lnrikesministeriet                                                                       43 378 090,54
39308:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
39309:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  14209,98
39310:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
39311:                                                                                                             sivu
39312: Tili - Konto   6971                          Administrativ balans 31.12.1992                                sida 159
39313: 
39314:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39315: 
39316: 
39317: 
39318:                       Sosiaali- ja terveysministeriö
39319:                       Social- och hälsovårdsministeriet                                                   2 518297,47
39320:                       Svenska handelshögskolan
39321:                       Svenska handelshögskolan                                                              368465,35
39322:                       Tampereen yliopisto
39323:                       Tammerfors universitet                                                              3370961,66
39324:                       Teknillinen korkeakoulu
39325:                       Tekniska högskolan                                                                  4 832 955,47
39326:                       Turun kauppakorkeakoulu
39327:                       Åbo handelshögskola                                                                 1 290 178,60
39328:                       Turun yliopisto
39329:                       Åbo universitet                                                                     9 420 513,16
39330: 
39331: 
39332:    6972        Lahjoitetut varat, passiivatili
39333:                Donerade medel, passivkonto                                                               35 135 264,49
39334:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
39335:                       Helsingfors handelshögskola                                                           622239,30
39336:                       limatieteen laitos
39337:                       Meteorologiska institute!                                                               17762,28
39338:                       Joensuun yliopisto
39339:                       Joensuu universitet                                                                 4 388276,29
39340:                       Jyväskylän yliopisto
39341:                       Jyväskylä universitet                                                                 450362,78
39342:                       Kansanterveyslaitos
39343:                       Folkhälsoinstitutet                                                                   168 182,15
39344:                       Kuopion yliopisto
39345:                       Kuopio universitet                                                                  2 992 428,89
39346:                       Lapin yliopisto
39347:                       Lapplands universitet                                                                   38298,06
39348:                       Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
39349:                       Villmanstrands tekniska högskola                                                      237 456,21
39350:                       Maa- ja metsätalousministeriö
39351:                       Jord- och skogsbruksministeriet                                                         38252,87
39352:                       Maatalouden tutkimuskeskus
39353:                       Lantbrukets forskningscentral                                                         255 523,32
39354:                       Maatilahallitus
39355:                       Jordbruksstyrelsen                                                                      99 979,10
39356:                       Metsäntutkimuslaitos
39357:                        Skogsforskningsinstitutet                                                             110427,25
39358:                       Museovirasto
39359:                       Museiverket                                                                           247 547,06
39360:                        Opetushallitus
39361:                       Utbildningsstyrelsen                                                                  860584,10
39362:                       Opetusministeriö
39363:                       Undervisningsministeriet                                                                50784,56
39364:                        Oulun yliopisto
39365:                       Uleåborgs universitet                                                                3 901273,67
39366:                        Patentti- ja rekisterihallitus
39367:                        Patent- och registerstyrelsen                                                          39000,00
39368:                        Pohjois-Karjalan lääninhallitus
39369:                        Norra Karelens länsstyrelse                                                             2 162,90
39370:                        Puolustusministeriö
39371:                        Försvarsministeriet                                                                 2 687115,73
39372:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
39373:                                                                                                            sivu
39374: Tili - Kanto   6972                         Administrativ balans 31.12.1992                                sida 160
39375: 
39376:                                                                               Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39377: 
39378: 
39379: 
39380:                       Rajavartiolaitos
39381:                       Gränsbevakningsväsendet                                                               38 288,13
39382:                       Sibelius-Akatemia
39383:                       Sibelius-Akademin                                                                  6 738274,57
39384:                       Taideteollinen korkeakoulu
39385:                       Konstindustriella högskolan                                                           58 695,14
39386:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
39387:                       Tammerfors tekniska högskola                                                         431 386,63
39388:                       Tampereen yliopisto
39389:                       Tammerfors universitet                                                              1 777 517,66
39390:                       Teatterikorkeakoulu
39391:                       Teaterhögskolan                                                                      105 890,55
39392:                       Teknillinen korkeakoulu
39393:                       Tekniska högskolan                                                                   552 611,06
39394:                       Turun yliopisto
39395:                       Åbo universitet                                                                    4 877 728,28
39396:                       Ulkoasiainministeriö
39397:                       Utrikesministeriet                                                                      4 649,78
39398:                       Vaasan yliopisto
39399:                       Vasa universitet                                                                      76676,04
39400:                       Valtion taidemuseo
39401:                       Statens konstmuseum                                                                     3 578,04
39402:                       Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39403:                       Statens tekniska forskningscentral                                                   881 974,56
39404:                       Åbo Akademi
39405:                       Åbo Akademi                                                                        2 380337,53
39406: 
39407: 
39408:   699          SELVITYSTILIT
39409:                UTREDNINGSKONTON                                                 83 701 782,41
39410: 
39411:   6991         Epäselvien erien tili
39412:                Oklara posters konto                                             83 727 099,66
39413:                       Geologian tutkimuskeskus
39414:                       Geologiska forskningscentralen                                71 902,19                73122,25
39415:                       Helsingin kauppakorkeakoulu
39416:                       Helsingfors handelshögskola                                                               479,60
39417:                       Helsingin poliisilaitos
39418:                       Helsingfors polisinrättning                                     3670,90
39419:                       Helsingin yliopisto
39420:                       Helsingfors universitet                                                                76115,30
39421:                       Hämeen lääninhallitus
39422:                       Tavastehus länsstyrelse                                                              107 756,35
39423:                       Jyväskylän yliopisto
39424:                       Jyväskylä universitet                                           8046,82
39425:                       Kansanterveyslaitos
39426:                       Folkhälsoinstitutet                                           70 011,92
39427:                       Keski-Suomen lääninhallitus
39428:                       Mellersta Finlands länsstyrelse                                                         1 052,81
39429:                       Keskusrikospoliisi
39430:                       Centralkriminalpolisen                                        14 437,15
39431:                       Kilpailuvirasto
39432:                       Konkurrensverket                                                                          240,00
39433:                                              Hallinnollinen tase 31.12.1992
39434:                                                                                                                   sivu
39435: Tili - Konto   6991                          Administrativ balans 31.12.1992                                      sida 161
39436: 
39437:                                                                                      Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39438: 
39439: 
39440: 
39441:                       Kuopion lääninhallitus
39442:                       Kuopio länsstyrelse                                                       66,89
39443:                       Kuopion yliopisto
39444:                       Kuopio universitet                                                   78124,22
39445:                       Kymen lääninhallitus
39446:                       Kymmene länsstyrelse                                                                           1 489,53
39447:                       Lapin lääninhallitus
39448:                       Lapplands länsstyrelse                                                                        27 840,79
39449:                       Maanmittaushallitus
39450:                       Lantmäteristyrelsen                                                                           27677,13
39451:                       Maatalouden tutkimuskeskus
39452:                       Lantbrukets forskningscentral                                                                  4 654,00
39453:                       Merenkulkuhallitus
39454:                       Sjöfartsstyrelsen                                                                                778,94
39455:                       Metsähallitus
39456:                       Forststyrelsen                                                      577 392,09
39457:                       Oikeusministeriö
39458:                       Justitieministeriet                                                                           11 350,06
39459:                       Opetushallitus
39460:                       Utbildningsstyrelsen                                                                         238122,10
39461:                       Oulun lääninhallitus
39462:                       Uleåborgs länsstyrelse                                                                         5 876,92
39463:                       Oulun yliopisto
39464:                       Uleåborgs universitet                                                                       528 030,60
39465:                       Puolustusministeriö
39466:                       Försvarsministeriet                                                  57 494,35
39467:                       Sisäasiainministeriö
39468:                       lnrikesministeriet                                                                               165,00
39469:                       Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
39470:                       Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                                  12 206,50
39471:                       Suomen Akatemia
39472:                       Finlands Akademi                                                                              47 087,06
39473:                       Tampereen teknillinen korkeakoulu
39474:                       Tammerforstekniska högskola                                            1196,00
39475:                       Teknillinen tarkastuskeskus
39476:                       Tekniska kontrollcentralen                                                                       390,00
39477:                       Telehallintokeskus
39478:                       Teleförvaltningscentralen                                                                    523 013,34
39479:                       Tiehallitus
39480:                       Vägstyrelsen                                                                                  73 574,00
39481:                       Tilastokeskus
39482:                       Statistikcentralen                                                                               325,00
39483:                       Tullihallitus
39484:                       Tullstyrelsen                                                                              2 010 403,02
39485:                       Turun ja Porin lääninhallitus
39486:                       Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                                               5 067,40
39487:                       Työministeriö
39488:                       Arbetsministeriet                                                   897 628,30
39489:                       Uudenmaan lääninhallitus
39490:                       Nylands länsstyrelse                                                                           8 686,41
39491:                       Vaasan lääninhallitus
39492:                       Vasa länsstyrelse                                                                              1122,70
39493:                       Valtiokonttori
39494:                       Statskontoret                                                    85 930 335,42
39495:                                             Hallinnollinen tase 31.12.1992
39496:                                                                                                             sivu
39497: Tili - Konto   6991                         Administrativ balans 31.12.1992                                 sida 162
39498: 
39499:                                                                                Vastaavaa - Aktiva   Vastattavaa- Passiva
39500: 
39501: 
39502: 
39503:                       Valtionarkisto
39504:                       Riksarkivet                                                                              4 877,10
39505:                       Valtionhallinnon kehittämiskeskus
39506:                       Statens utvecklingscentral                                       1 439,59
39507:                       Verohallitus
39508:                       Skattestyrelsen                                                                       580204,37
39509:                       Vesi- ja ympäristöhallitus
39510:                       Vatten- och miljöstyrelsen                                    387 062,10
39511:                       Åbo Akademi
39512:                       Åbo Akademi                                                    71 902,19                     0,00
39513: 
39514:   6999         Virhetili
39515:                Felkonto                                                                                       25 317,25
39516:                       Metsähallitus
39517:                       Forststyrelsen                                                                          25 317,25
39518: 
39519: 
39520:                TASETILIT YHTEENSÄ
39521:                BALANSKONTON SAMMANLAGT                                        49 942 868 112,90      51 268 887 893,00
39522: 
39523: 
39524:                Ylijäämien ja vajausten tili
39525:                överskotts och underskotts konto                                1 326 019 780,10
39526: 
39527:                       Ylijäämä vuoden alkaessa
39528:                       Överskott vid årets ingång          2 120 866 807,40
39529:                       Tilivuoden alijäämä
39530:                       Redovisningsårets underskott        3 446 886 587,50
39531: 
39532:   6040         HALLINNOLLINEN TASETILI
39533:                ADMINISTRATIV BALANSKONTON                                     51 268 887 893,00      51 268 887 893,00
39534:     TALOUSARVION ULKOPUOLELLA
39535:     OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN
39536: 
39537:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
39538:             1992
39539: 
39540: 
39541:  STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS
39542: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
39543:              1992
39544: 164
39545: 
39546:          Maatilatalouden kehittämisrahasto- Gårdsbrukets utvecklingsfond
39547:                                                                      Tulostase- Resultaträkning 1992
39548: 
39549: Kulut-Kostnader
39550: Varsinaiset kulut- Ordinärä kostnader
39551:   Palkat, sosiaaliturvamaksut ja matkat- Löner, socialskyddsavgilteroch resor ... ............                                                         65 391,27
39552:   Lainojen hoitopalkkiot- Kostnader för lånens förvaltning ..............................................                              39 994 135,42
39553:   Tilojen hoitomenot- Kostnader för lägenheternas förvaltning ........................................                                             141 554,12
39554:   Verot- Skatter ................................................................................................................ _ _ _. .: 2:. . :7. .: 1:. . :4:. . :66:c.:8"",8c::. 2   42 915 749,63
39555: 
39556: Kulutusmenot- Konsumtionsutgilter
39557: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen päätöksen 18.2.1993 nro 98/221/93
39558: perusteella poistettu tileistä- På grund av jord- och skogsbruksministeriets
39559: informationstjänstcentralens beslut av 18.2.1993 nr 98/221/93 har avskrivits:
39560:      Vapaavuosien lyhennyseriä- Friårs avkortningar ........................................................                                                           11 847,49
39561:      Asutusluottojen maksuvapautuksia- Befrielse från betalning av kolonisations-
39562:      krediter ...........................................................................................................................                         1 612 780,12
39563:      Kuivatus-, tienteko-, vesi· ja viemärikustannuksia- Torrläggnings-, vägbyggnads-,
39564:      vatten- och avloppsledningskostnader ...........................................................................                                                821 615,84
39565:      Porotalouslain mukaisia avustuksia - Bidrag enligt lagen om renhushåll-
39566:      ning ................................................................................................................................                        9 873 800,00
39567:      Porotilalain mukaisia rakennuspalkkioita- Premier för byggning enligt lagen
39568:      om renlägenheter ...........................................................................................................                                 1 095 550,00
39569:      Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt naturnäringslagen .............                                                                     4 442 785,00
39570:      Kolttalain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt lagen om skoltar ..................................                                                            3 279 439,34
39571:      Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia- Bidrag för byggande
39572:      och för uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter .................................................                                                       2 781 290,00
39573:      Tientekoavustuksia- Understöd för vägbyggen ...........................................................                                                      1 907 375,00
39574:      Salaojitusavustuksia- Understöd för täckdikning ........................................................                                                     7 091 600,00
39575:      Metsän hoito- ja metsänparannustyöt sekä peltojen metsitykset- Skogs-vårds-
39576:      och skogsförbättringsarbeten samt beskogning av åkrar ...............................................                                                           999 728,12
39577:      Maaseutuelinkeinoavustukset- Bidrag beviljade förnäringsverksamheten på
39578:      landsbygden                                                                                                                                                       79 930,00
39579:      Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset- Annonser gällande under-
39580:      skökningsanslag ............................................................................................................                                      25 746,00
39581:      Maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevaan tutkimukseen myönnettyjä varoja-
39582:      För undersökning av gårdsbrukets utvecklingsverksamhet beviljade medel ..................                                                                    7 111 071,11
39583:      Luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus- Undersökning gällande
39584:      utvecklingsverksamhet av naturnäring ...........................................................................                                                686 860,91
39585:      Perustamispalkkiot MKL ja MHL- Anläggningsarvoden JOL och JAL .........................                                                                          71 247,00
39586:      Muut menot- Övriga utgilter .......................................................................................                                             431 366,30            42 324 032,23
39587:                                                                                                                                                -------'--
39588: Siirrot- Överföringar
39589:     Siirto valtion varastoon - Övertöring tili statsförrådet .................................................. 300 000 000,00
39590:     Käyttö tuotannon ohjaamiseen- Bruk tili produktionsledning ..................................... _ _ _      20....:o:....:o_o_o_oo:...;o..:...,o_o_ _ _ _5_oo_o:...;o_o_o.:...oo""-,o_o
39591:                                                                                                                                                              585 239 781 ,86
39592: 
39593: Tu otot-1 ntäkte r
39594: Varsinaiset tuotot- Ordinära intäkter
39595:      Korot - Räntor:
39596:     Asutuskassalainoista- Kolonisationskassalån .............................................................                                                            1 652,44
39597:      Maaseutuelinkeinolainoista- Lån beviljade för näringsverksamheten på lands-
39598:      bygde .............................................................................................................................                        2 409 701,28
39599:      Maatilalainoista- Jordlägenhetslån .............................................................................                                         281 455 873,83
39600:      Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat - Lån beviljade för
39601:      näringsverksamheten i liten skala på landsbygden ........................................................                                                  18 001 811,86
39602:      Maankäyttölainoista- Jorddispositionslån ..................................................................                                                 9 556 451,26
39603:     Asuttamislainoista- Kolonisationslån ..........................................................................                                                  5 068,34
39604:     Tilojen kauppahinnoista- På lägenheters pris .............................................................                                                  37 488 096,66
39605:                                                                                                                                                                                  165
39606: 
39607:       Muita korkotuloja- Övriga ränteinkomster ..................................................................       22 167,42
39608:       Provisiot valti_ontakauksista- Provisioner från statsgarantier ...................................... _ _ _ _.: .20:.:3:._1:. : 9:.:.8:.1.::.5
39609:                                                                                                                                               :.,                       349 144 021,24
39610: 
39611: Muut tuotot- Övriga intäkter
39612:    Vuokratulot- Hyresinkomster .....................................................................................          783 780,39
39613:     Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä- Överskott av försålda lägenheter ........................                       101 529 880,20
39614:     Satunnaiset tulot- Diverse inkomster ......................................................................... _ _ __.:_1. .: 42:.:3:. .:8:.:5. .:.1:..:.•1.::.8    103 737 511,77
39615: 
39616: Alijäämä- Underskott
39617:      Tilivuoden alijäämä- Räkenskapsårets underskott ...............................................................................................                    132 358 248,85
39618:                                                                                                                                                                          585 239 781,86
39619: 
39620: 
39621: 
39622:                                                                Tase- Balansräkning 31.12.1992
39623: 
39624: Vastaavaa-Aktiva
39625: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39626: Varat- Me del
39627:   Sitomattomat varat- Obundna medel .............................................................................                            109 023 029,46
39628:   Siirto vuodelle 1993- överföring tili året 1993 ...............•...............................................                             81 500 000,00
39629: 
39630: Sidotut varat- Bundna medel
39631:    Myönnetyt, mutta maksamatta olevat- Beviljade, men icke utbetalade:
39632:     Maatilalainat ja muut lainat- Jordlägenhetslån och andra
39633:     Iän ............................................................................................ 267 433 218,50
39634:     Tilojen hinnat- Lägenheters pris ...........................................                      26 025 305,90
39635:      Muita maksuja- Övriga utbetalningar ....................................                         66 958 907,98      360 417 432,38
39636:     Talletetut varat- Deponerade medel ............................................................................ _ _ _ _.: .80:.:5:. .:8:.:0. .: 4•c:. 70.: .        551 746 266,54
39637: 
39638: Lainat- Län
39639:   Kuntien lainat- Kommunernas Iän
39640:    Asutuskassalainat- Kolonisationskassalån .........................................................................................................                        41 949,24
39641: 
39642: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslän
39643:     Maaseutuelinkeinolainat- Lån beviljade för näringsverksamheten pä
39644:     landsbygden ..................................................................................................................   731 915 641,81
39645:     Maatilalainat- Jordlägenhetslån ..................................................................................             5 852 665 399,13
39646:     Maaseudur pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat - Län beviljade för
39647:     näringsverksamheten i liten skala pä landsbygden ........................................................                        192 097 905,98
39648:     Maankäyttölainat - Jorddispositionslän .......................................................................                   119 185 287,12
39649:     Asuttamislainat- Kolonisationslän .............................................................................. _ _ _ _....:6:.:6:...:9:.:.7.::.2,.::.34.:.       6 895 931 206,38
39650: 
39651:  Muut lainat- Övriga Iän
39652:     Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Län i samband med köpeskillingar
39653:     för jorddispositionslägenheter ....................................................................................... 4 277 088,63
39654:      Maahankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpe-
39655:      skillingar för jordanskaffningslägenheter ....................................................................... _____4_4_2--'6-'-4"',2...;.4                        4 321 352,87
39656: 
39657:  Kauppahinnat- Köpeskillingar
39658:     Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter,
39659:     som sålts med stöd av kolonisationslagen .....................................................................                                 340 220,45
39660:     Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägen-
39661:     heter, som sälts med stöd av jorddispositionslagen ......................................................                                 18 204 628,11
39662:     Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter,
39663:     som sälts med stöd av lagen om gärdsbruksenheter .....................................................                                   732 703 677,36
39664:     Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för
39665:     lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen ...................................................                                     2113171,25
39666:     Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter,
39667:     som sålts med stöd av skoltlagen ..................................................................................                              10 636,01
39668: 166
39669: 
39670:        Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för
39671:        lägenheter, som sålts med stöd av lagen om näringsverksamheten på landsbygden ....                           4 005 000,00
39672:        Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägen-
39673:        heter, som sålts med stöd av lagen om renhushållning ................................................. _ _ _ _4:.: .8.: . .8.: . .00:. :0.:. :,0:. : . .0                               757 865 333,18
39674: 
39675: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39676:   Ostetut tilat-:- Köpta lägenheter ..............................................................................................................................                             233 745 645,36
39677: 
39678: Erilaatuiset saatavat- Diverse fordringar
39679:    Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar ..............................................................                       4 376,00
39680:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................... ____4.. .:0:.: .3.: . .5.: . .58:. :0.: . .,4:.: .9_ _ _ _4'--0:. :3:.: .9. . :9.: . .56:. :.,4.:. :.9
39681:                                                                                                                                                                           8 447 691 710,06
39682: Vastatta vaa-P a s s iva
39683: Vieras pääoma - Främmande kapital
39684:    Talletetut varat- Depositioner ................................................................................................................................                                    805 804,70
39685: 
39686: Oma pääoma - Eget kapital
39687:   Pääoma vuoden alussa - Kapital vid årets ingång ...........................................................                                      8 579 244154,21
39688: 
39689: Tilivuoden alijäämä - Räkenskapsårets underskott ............................................................. _ _-_13_2_3_5_8_24_8-'-,8_5_ _ _8_4_46_8.;..;8_5_9_05....:.,3_6
39690:                                                                                                                                                                                              8 447 691 710,06
39691: 
39692: 
39693:                 Valtion viljavaraston rahasto- Statens spannmålsförrådsfond
39694:                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
39695: 
39696: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ............................................................................................................................      2 551 942 217,23
39697: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
39698:    Luottotappiot- Kreditförluster ........................................................................................                        107 883,73
39699:    Välilliset verot - 1ndirekta skatter ........................................................ ............................              187 956 101 ,57
39700:    Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter ...................................................................... _ _ _1_3_7_5_7_66_9"'-,5_3____2_01_8_2_1_6_54....:.,8_3
39701: Liikevaihto- Omsättning ............................................................................................................................................ 2 350 120 562,40
39702: 
39703: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
39704:   Tavarat- Varor                                                                                                                                    2 305 019 676,41
39705:   Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader ............................................................                                           2185 051,87
39706:  Varaston muutos- Förändring i lager ............................................................................. _ _-_16_3--'9'-7_7-'-94_0"'-,2_1_ _-_2_1_43_2::.;2...:.6_7-'-88....:.,0_7
39707: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................. 206 893 774,33
39708: 
39709: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
39710:    Palkat- Löner .................................................................................................................            38 960 209,70
39711:    Muut kiinteät kulut- Övriga lasta kostnader ................................................................... _ _ _3_7_2_9_1_71_9-'-,4_2____7_6_2_5_1_92_9-'-1_2             ,
39712: Käyttökate- Driftsbidrag ............................................................................................................................................ 130 641 845,21
39713: 
39714: Poistot suunnitelman mukaan- Avskrivningar enligt planen
39715:     Rakennuksista- Byggnader ............................................................................................               15 988 885,68
39716:     Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..........................................................                         20 402 194,41
39717:     Pitkävaikutteisista menoista- Långfristiga utgifter ......................................................... ____1_4:.::.2.::...9'--13:. :5. :. :,2:. :.6____3::. .:7. . :8. . :2.: . .0.: .21:. :5.:. :,3:. : . .5
39718: Liikevoitto/tappio - Rörelsevinst/förlust .....................................................................................................................   92 821 629,86
39719: 
39720: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
39721:   Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................    15 419 023,83
39722:   Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter .........................................................               167 978 507,94
39723:   Korkokulut- Räntekostnader ..........................................................................................   -210 241 265,80
39724:   Muut rahoituskulut - övriga finansieringskostnader ....................................................... _ _-_10_5_4_6..:..8_60_2.::...,8_9____13_2_3_1_2..:..33--'6-"-,9_2
39725:                                                                                                                                                   -39 490 707,06
39726:                                                                                                                                                                                                       167
39727: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
39728:     Muut tuotot- övriga intäkter ................................................................................................................................._ _ _ _. :. 4.::2n.:. .:_9:.:3.::2:.:,6.::2
39729: Tappio ennen tilinpäätössiirtoja- Förlust före boksluttransferingar ...........................................................................                        -35 212 774,44
39730: Varausten vähennys- Minskning av reserveringar ..................................................................................................... -----"3-Fo.,..oo:iio._.,o;,;o;io,_,.ori-o
39731: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .......................................................................................................                  -5 212 774,44
39732: 
39733: 
39734: 
39735:                                                                 Tase -             Balansräkning 31.12.1992
39736: 
39737: Vastaavaa-Aktiva
39738:     Rahoitusomaisuus- Rnansieringstillgångar
39739:      Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .......................................                    14 333 517,59
39740:      Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................      189 991 056,61
39741:      Muut saamiset- Övriga fordringar ..............................................................................     1 624 188,24
39742:      Lainasaamiset- Lånefordringar ...................................................................................  22 000 000,00
39743:      Siirtosaamiset -Resultatregleringar .............................................................................   56 206 334,5
39744:      Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ..................................................... _____4.:. :6.:. :7. :. 7. :.9:.:,9. :. 4                                 284 201 876,89
39745: 
39746:     Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
39747:      Tavarat- Varor ....................................................................................................................................................            2 777 993 993,23
39748: 
39749: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga
39750:      utgifter med lång verkningstid
39751:      Keskeneräiset omat työt- Halvfärdiga egna arbeten ....................................................          6 845 686,97
39752:      Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .......................................................             1 355 680,04
39753:      Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .....................................                373 177 430,78
39754:      Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ...............................................................    59 659 830,49
39755:      Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar .....................................................................  24 160 312,70
39756:      Aineettornai oikeudet -lmmateriella rättigheter ...........................................................     2 200 000,00
39757:      Pitkävaikutteiset menot- Utgifter med lång verkningstid ············································----'-2. :. 63'-'7_1..:. 9. :. 6:. :.,0. :. 0                                 470 036 136,98
39758: 
39759: Arvostuserät - Värderingsposter ................................................................................................................................____1_19_8_8_1_8_33.:...,8_9
39760:                                                                                                                                                                                     3 652113 840,99
39761: Vastatta vaa-P a ss i va
39762: Vieras pääoma- Främmande kapital
39763:    Lyhytaikainen- Kortfristigt
39764:      Ostovelat- Leverantörskulder .....................................................................................                          87 061137,27
39765:      Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................                                  4 999 058,22
39766:      Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................                        51 588 076,81
39767:      Lyhytaikaiset velat- Kortfristiga skulder ......................................................................                         1 214 625 000,00                      1 358 273 272,30
39768:                                                                                                                                    -------'--
39769:     Pitkäaikainen - Långfristigt
39770:       Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från finansieringsanstalter ..........................................                                     572 630 079,87
39771:       Eläkevastuuvelka- Pensionsgarantiskuld ....................................................................                                237 000 000,00
39772:       Hinnanerovarat- Prisskillnadstillgångar ......................................................................                                12 87274,12                        822 502 353,99
39773:                                                                                                                                    -------'--
39774:     Varaukset- Reserveringar
39775:      Varastovaraukset- Lagerreserveringar ...............................................................................................................                              510 000 000,00
39776: 
39777: 
39778: 
39779: 
39780:                                                                                                                                                                                        950 993 993,25
39781: 
39782: Siementuotannon edistämisvarat- Medel för befrämjande av fröproduktion .............................................................                            15 556 995,89
39783: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ....................................................................................................... ____-.. .:5.:. :2:. :1.: .2. :. 77;;. .;4.:. . 4:. . :.4
39784:                                                                                                                                                                                     3 652 113 840,99
39785: 168
39786: 
39787:                              Varmuusvarastorahasto- Säkerhetsupplagsfonden
39788:                                                           Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
39789: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ............................................................................................................................                   304 595 051,28
39790: 
39791: Muut kulut- Övriga. kostnader
39792:   Tavaraostot- Varuinköp
39793:   Öljy- Olje ........................................................................................................................ 340 429 041,85
39794:   Muut tuotteet- Övriga produkter .................................................................................... _ _ _.:. 60:.. .:. :10:.:.7_:9:..:.1:c5,.::.24.:.      --400 536 957,09
39795: Varastojen hoitomenot- Underhållsutgifter av lager
39796:   Öljyvarastojen vuokrat- Hyror av oljelager .....................................................................     20 498 978,40
39797:   Valtion omistamien öljyvarastojen kustannukset- Kostnader av statens ägandeoljelager                                 12 306 356,92
39798:   Öjyvarastojen muut menot- Övriga utgifter av oljelager ................................................. ------'6"'9-=8..:.0""8,'-70;_                                        -32 875 144,02
39799: 
39800:    Muiden varastojen varastointikorvaukset- Lageringsersättningar av övriga lager .........                                            2 216 478,48
39801:    Muiden varastojen hoito- ja käsittelykorvaukset- Underhålls- och behandlingser-
39802:    sättningar av övriga lager ..................................................................................................       1 528 911,51
39803:    Muiden varastojen muut menot- Övriga utgifter av övriga lager ....................................                                     84 893,88
39804:    Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. _ _ _ _..:.6.:..8=-26:. :4.:. : ,0. :. .0
39805: 
39806: 
39807: 
39808: 
39809: Aineeton käyttöomaisuus -lmmateriell anläggninstillgång ................................................. ____7_8_08_50_6"-,4_9                                                    39 301 275,62
39810: 
39811: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
39812: Hallintomenot- Förvaltningsutgifter
39813:    Sopimuspalkat- Avtalslöner ...........................................................................................                           1 648 135,08
39814:    Johtokunnan palkkiot- Direktionens arvoden .................................................................                                       126 819,07
39815:    Kokouspalkkiot- Mötearvoden .......................................................................................                                  4 370,00
39816:    Muut palkkiot- Övriga arvoden .......................................................................................                              204 507,74
39817:    Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter ....................................................................                                     121 075,53
39818:    Eläkemaksut- Pensionsavgifter ......................................................................................                               417 528,32                 -2 522 435,74
39819: Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter
39820:  Käyttövarat- Dispositionsmedel .....................................................................................           29 744,89
39821:   Matkat-Resor................................................................................................................ 156619,06
39822:  Toimistomenot- Byråutgifter ..........................................................................................        433 329,44
39823:  Atk-kustannukset- Adb-kostnader ..................................................................................             29 338,62
39824:  Koulutus- Utbildning ......................................................................................................    45 438,44
39825:  Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter .......................................................... _____4_00_1"-,2_0_ _ _ _ _      --6_9_8_4_71..:..,6_5
39826: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 200 582 582,56
39827:  Korkotuotot- Ränteintäkter .................................................................................................................................._ _ _ _. .:.1-=23=-7-=5:.:2.::.8,.::.55::..
39828: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ..............................................................................................                                 201 820111,11
39829:                                                                                                                                                                                                               169
39830: 
39831:                                                                    Tase- Balansräkning 31.12.1992
39832: Vastaavaa - Aktiva
39833:   Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel .....................................................................             134 836 150,74
39834:   Tulorästien tili -lnkomstresters kanto ............................................................................         21 646 438,36
39835:   Tilisaatavat- Kontofordringar .........................................................................................     13 399 050,30
39836:   Muut saatavat- Ovriga fordringar ...................................................................................           127 508,10
39837:   Tavaravarastot- Varulager .............................................................................................. 3 286 287 394,91
39838:   Muiden annettujen ennakkojen tili- Övriga utgivna förskotts kanto................................                            2 853 315,14
39839:   Muiden tilitettävien varojen tili- Övriga redovisningsmedelskonto ................................. _ __..:.1.:..6.:..32::.:7_1:.:0-'-'1•.:..15=---_ _.:..3...:.4:...:75:....4.:.:.7.:..6.:..95::.:8:.:.:,7~0
39840:                                                                                                                                                          3 475 476 958,70
39841: Vastattavaa - Passiva
39842:    Ennakonpidätykset- Skatteförskottsinnehållningar ........................................................                                      48 730,38
39843:    Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter ....................................................................                                   7 958,84
39844:    Eläkemaksut- Pensionsavgifter ......................................................................................                           24 158,00
39845:    Muut velat- Övriga skulder .............................................................................................                73 685 855,84
39846:    Menorästit - Utgiftsrester ................................................................................................ ----=27.:..4.:..:6.:..3.:. 19==2"-=,3. :. 9                     101 229 895,45
39847:    Pääoma- Kapital............................................................................................................. 3 015 074 559,69
39848:    Edellisen tilikauden tulos- Resultatet av föregäende räkenskapsperioden ......................                                 157 352 392,45
39849:    Pääoma- Kapital1.1.1992 ..............................................................................................       3172 426 952,14
39850:    Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ _ _..:.2~0_1.::..82-'0--'1'--11-'' --11'--_ _.:..3.:. 37.:. 4. :.2:.:.4.:. . 7.:. 06==3"-=,2. :. 5
39851:                                                                                                                                                             3 475 476 958,70
39852: 
39853: 
39854: 
39855: 
39856:                                              Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden
39857:                                                              Tuloslaskelma -                            Resultaträkning 1992
39858: 
39859: Takuumaksutulot- Garantiavgiftsinkomster .......................................................................     161 014 840,20
39860: Takausmaksutulot- Avgiftsinkomster av borgen ................................................................ _ ___;2::.:1...:1..::63::....:.:12==0"-=,6..:..0                                  182177 960,80
39861: 
39862: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
39863:   Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ............................................................................          26 169 523,57
39864:   Huoneistokulut- Lokalkostnader ....................................................................................            4 064 868,13
39865:   Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader .......................................................... _ _ __:8_:6..::6.:..6: .:28==2"-=,0.:. .5
39866:                                                                                                                               38 900 673,75
39867:   Muut tuotot- Övriga intäkter .......................................................................................... ____ -..:.5:.:.4.:..6.:. . 76:. :.7"-=,8.:. 7_ _ _-...:3.:..:8-=3..::53.:...:..90==5"-=,8.:...8
39868: Takuu- ja takausmaksukate- Garantiavgiftsbidrag .....................................................................................................                           143 824 054,92
39869: 
39870: Korvaukset, takaisinperintä-ja takautumistuotot- Ersättningar, återindrivnings-
39871:     och regressintäkter
39872:     Takuukorvaukset- Garantiersättningar ...........................................................................           507 995 931,20
39873:     Takauskorvaukset- Ersättningar av borgen ....................................................................              199 991 220,42
39874:     Perint~kulut-::- lndrivningsk~stn~de_r ....: .. ·::.....................................................................    10 846 351 ,22
39875:     Taka1smpenntatuotot- Atenndnvnmgsmtakter ...............................................................                 -236 111 317,00
39876:     Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter .................... _ _ _3::.:2:. .:2.:. :3.:. 1.:. 91:. .:8:.:.:,7. .:.1___-4__:5:..:0:....4:.::9..:.0..:.26:..:7.!.,1:..:..3
39877: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ......................................................                                              -306 666 212,21
39878: 170
39879: 
39880:                                                                   Tase- Balansräkning 31.12.1992
39881: Vastaavaa-Aktiva
39882:  Sijoittamatlomat varat- Oplåcerade medel ............................................................................................................                 19 057 331,12
39883:  Rahat- Kassa ........................................................................................................................................................      5 000,00
39884:  Ennakot - Förskott .................................................................................................................................................      39 370,00
39885:  Siirtosaamiset- Resultatregleringar ········································'·············································································               778 630,90
39886:  Arvopaperit- Värdepapper ....................................................................................................................................._____1:. .:1. :.2. :.3:.:57:. !:,0:.:.0
39887:                                                                                                                                                                        19 992 689,02
39888: Vastattava a- P a s s iv a
39889:     Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................................................                 5 665 519,26
39890:     Oma pääoma - Eget kapital
39891:     Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 1.1.1992 ......................................................                              19 993 381 ,97
39892:     Siirto rahastoon- överföring tili fonden .........................................................................                   301 000 000,00
39893:     Rahaston alijäämä- Fondens underskott ........................................................................ _ _---=.30:.:6:...:6:.:6.::.6. :.21.:. :2: .:,2:. :.1_ _ _~14:...:3:.::2::..7..:.16:.:9::.:,7.. : 6
39894:                                                                                                                                                                                  19 992 689,02
39895: 
39896: 
39897: 
39898: 
39899:                                                    Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden
39900:                                                             Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
39901: 
39902: Tuotot-1 ntäkter
39903: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgilter ........................................................................................................................                                    33 766 940,00
39904: Kulut- Kostnader
39905: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ................................................................................             239 363,49
39906: Sekalaist kulut- Kostnader av blandad natur ......................................................................                   11 203,40
39907: Matkat- Resor ....................................................................................................................     3 420,97
39908: Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar ................................................................... _ ___:3:..:4-=9~47:....::::22:.:5.::,2:=.5_ _ _...;3:.:5:...:2:.::0..:...1.: .21:. :3:.c.1~1
39909:                                                                                                                                                                                                           :,
39910: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott .............................................................................................                -1 434 273,11
39911: 
39912: 
39913:                                                                           Tase- Balansräkning 31.12.1992
39914: Vastaavaa- Aktiva
39915: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel ................................................................................................................_ _ ___.:9:..0:.:8:.::6..:9.:::08:!.,4.:.:2
39916:                                                                                                                                                                           9 086 908,42
39917: Vastattavaa- Passiva
39918: Siirtovelat- Resultatregleringar
39919: Enoakanpidätykset- Skatteförskottsinnehållningar .............................................................                              2 750,00
39920: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgilter ........................................................................                                292,60
39921: Eläkemaksut- Pensionsavgilter ..........................................................................................                     1 100,00
39922: Menorästit- Utgiltsrester ..............................................•..................................................... _ _ _ _1..:.2.::.8.: .97:. .:8:!. ,4:.: .6   133121,06
39923: Pääoma- Kapital1.1.1992                                                                                                                               10 388 060,47
39924: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott                                                                                                  -1 434 273,11                                8 953 787,36
39925:                                                                                                                                                                                                   9 086 908,42
39926:                                                                                                                                                                                                                                                                 171
39927: 
39928:       Valtion ydinjätehuoltorahasto- Statens kärnavfallshanteringsfonden
39929:                                                                            Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
39930: Tuotot-1 ntäkter
39931: Varsinaiset tuotot- Ordinarie intäkter
39932:   Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................  224 182 493,83
39933:   Korvaus valtiolta - Ersättning från staten ........................................................................ _ _ _7:. .:6:. . 1:.:3.: .2. :.03:: 5:. c.1:.::.5
39934:                                                                                                                                                                 ,                                                                            300 314 528,98
39935: 
39936: Kulut-Kostnader
39937:     Palkkiot- Arvoden ........•................ .................................................................................     139 430,00
39938:     Sosiaalikulut- Socialkostnader ......................................................................................                9 272,04
39939:     Eläkemaksut - Pensionsavgifter .....................................................................................               32 976,00
39940:     Korvaus KTM:IIe- Ersättning tili handels- och industriministeriet ..................................                               30 659,00
39941:     Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter .......................................................... _ _ _ __:5..:...7..:.06::2:!.:.7...:1_ _ _ _-_:2::6:.:.9..::3.::.:99:.::,7:.::.5
39942: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .......................................................................................................... 300 045 129,23
39943: 
39944: 
39945: 
39946: 
39947:                                                                                    Tase- Balansräkning 31.12.1992
39948: Vastaavaa-Aktiva
39949: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
39950:   Yhdysiilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring från staten ................................................................................                                                                                            88 850,74
39951:   Lainasaamiset- Lånefordringar .............................................................................................................................                                                             2 036 175 000,00
39952:   Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförråd ..............................................................................................                                                                        696 099147,25
39953:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar ···············································································:.:.:···::::···::::···::.:··:.:.:···:.:.:···::::···::::···::.:···::.:··:::···:::···::::···::.:··_ _ _. : 3.: .:00:. :3:. :1. . :.4. : 5: :28::!.:,9: :8
39954:                                                                                                                                                                                                                           3 032 677 526,97
39955: V astatta vaa-Pas s iva
39956: Vieras pääoma- Främmande kapital
39957: Lyhytaikainen - Kortfristigt
39958:    Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 22 894,64
39959:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ...................................................... _ _ _ __.::.9.::50::3:!..:,1:.::.0                                                                                                      32 397,74
39960: 
39961:  Oma pääoma- Eget kapital
39962:    Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Ab ......................                                          664 900 000,00
39963:    Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden Voima Ab .......                                             2 050 000 000,00
39964:    Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus- Fondandelen av Statens
39965:    tekniska forskningscentral ................................................................................................ _ _ _1.:.:7...:7..:0..:.0. :.00:.:0"-=,0:. :.0
39966: 172
39967: 
39968:                   Asunto-olojen kehittämisrahasto- Fonden för utvecklande av
39969:                                      bostadsförhållandena
39970:                                                                  Tuloslaskelma -                               Resultaträkning 1992
39971: 
39972: Korkotuotot- Ränteintäkter
39973: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter
39974:   Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets Iän ...........................................................................                                                               1 714 643 044,65
39975: 
39976: Korkokulut- Räntekostnader
39977: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader
39978:   Asunto-obligaatiolainoista- Frän bostadsobligationslän ................................................            531 428 256,87
39979:   Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga utländska banklän                                 13 847 026,10
39980:   Velkasitoumuksista- Skuldförbindelsen ......................................................................... ___1_1_0_04_9_5_7....:.2,_97                                                           -655 324 855,94
39981: 
39982: Koronluonteiset kulut- Ränteliknande kostnader
39983:   Emissiokulut- Emissionskostnader ................................................................................                         29141 560,41
39984:   Kurssitappiot- Kursförluster ..........................................................................................                        219 053,57
39985:   Provisiot- Provisioner ....................................................................................................                 1 464 198,63
39986:   Korkoluet- Räntestöd .................................................................................................... _ _ ___:2:..:c6.:..8. :. .77:. . :5.:. :,6:. . :4_ _ _-__.:. 31.:. . 0.:. .:9c.: .3:. . :5.:. 88'-",2: .:.5
39987: Korkokate- Räntebidrag ............................................................................................................................................               1 028 224 600,46
39988: 
39989: Muut tuotot- Övriga intäkter
39990:   Luovutuskorvaukset- Överlätelseersättningar ................................................................                          324 841,60
39991:   Muut- Övriga ................................................................................................................. _ _ _ _ _. :. .85:. . :8.:. :,6:. :.3_ _ _ _ _3.:. .:2:. :c5.. :.7.:. 00'-",2: .:.3
39992: 
39993: Tuotot yhteensä- lntäkter sammanlagt ......................................................................................................................                                               1 028 550 300,69
39994: 
39995: Muut kulut- Övriga kostnader
39996:   Lainojen muutokset avustuksiksi - Förändringar av Iän tili bidrag ..................................                                                    3 105 718,32
39997:   Luottotappiot- Förlustkrediter ........................................................................................                                   526 000,00
39998:   Palkkiot- Arvoden ........... ................. ..............................................................................                            130 575,00
39999:   Muut- Övriga ·················································································································-----'-3"'-53:....:9:....:5....:.7,_15::......__ _ _--4_1_1:.. .:6..:. .2.:. . 50"-,4. .:. .7
40000: 
40001: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ...............................................................................................                                                        1 024 434 050,22
40002: 
40003: 
40004: 
40005: 
40006:                                                                         Tase -               Balansräkning 31.12.1992
40007: Vastaavaa-Aktiva
40008: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
40009:   Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgängar i statenskassa hushällning ........                                663 847 605,72
40010:   Lainasaamiset- Länefordringar ......................................................................................  46 416 948 604,70
40011:   Korkosaamiset- Räntefordringar ................................................................................... _ ____:.50.:. . 5_5:. . :0. :. .5_19.:. . 8.:. .,6:. . :. .0                       47 586 301 409,02
40012: 
40013: Arvostuserät- Värderingsposter
40014:   Emissiokulut- Emissionskostnader ................................................................................          300 085 002,09
40015:   Kurssitappiot- Kursförluster .......................................................................................... ____7_2_7_0_94_6..:..,4_3_ _ _ _3_07_3_5_5_9_48....:.,5_2
40016:                                                                                                                                                         47 893 657 357,54
40017: Vastattavaa - Passiva
40018: Vieras pääoma- Främmande kapital
40019: Lyhytaikainen- Kortfristigt
40020:    Siirtovelat- Resultatregleringar ......................................................................................   507 981 801,95
40021:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ...................................................... _ _. .:. 1. .:.1.:. . 16..:. .0. :. .4. .:. 1c.: .51.:. .:6:.:.:,9:. :. 5                 1 624 023 318,90
40022: Pitkäaikainen- Längfristigt
40023:    Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslän .............................................................            6 817 000 000,00
40024:    Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla- Län från utländska finansieringsinrättningar .....                               685 080 000,00       ______                  .:......._                      7 502 080 000,00
40025:                                                                                                                                                                                                                                          173
40026: Oma pääoma- Eget kapital
40027:   Peruspääoma- Grundkapital ..........................................................................................                                              28 892 912 152,42
40028: 
40029: Muu oma· pääoma- Övrigt eget kapital
40030: 
40031:     Edellisten tilikausi en siirrot tulo- ja menoarviosta ja ylijäämät- Förra räkenskaps-
40032:     periodens överföringar från budgeten och överskott ........................................................               6 240 171 836,00
40033:     Siirrot tulo- ja menoarviosta tilikauden aikana- överföringar från budgeten
40034:     under räkenskapsperioden ................................................................................................ 2 610 036 000,00
40035: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ........................................................ ___1_02_4_4_3_4_05....:0..:...,2....:2___3...:.8_7....:67....:::..:55:...:4_0_38"-',6.:....:.4
40036:                                                                                                                                                      47 893 657 357,54
40037: 
40038: 
40039: 
40040: 
40041:                                                                     Eläkerahasto- Pensionsfonden
40042:                                                                     Tuloslaskelma -                                  Resultaträkning 1992
40043: 
40044: Tuotot -Jntäkter
40045: Eläkemaksut- Pensionsavgifter
40046:   Virastoilta ja laitoksilla- Från ämbetsverken och inrättningarna .....................................                                                     5 050 615 975,92
40047:   Liikelaitoksilta- Från affärsverken ..................................................................................                                     1 601 707 614,37                                       6 652 323 590,29
40048:                                                                                                                                                           ------"'--
40049: Korkotuotot- Ränteintäkter
40050:   Lainoista valtiolle- Från Iän tili staten ............................................................................          722 000 000,00
40051:   Yhdystilisaatavasta- Frän föräningskontofordringen ..................................................... _ _-=.29:....:6....:7...::.64....:::..:82:....:0~,0-=0_ ___:_1.. : .0.:. :18:. .:7-=6.. .:4. .: .82:: 0. :. .,0:. :. 0
40052: Tuotot yhteensä -Jntäkter sammanlagt ......................................................................................................................              7 671 088 410,29
40053: 
40054: Kulut- Kostnade
40055:     Eläkerahastolain 5 §:n mukainen siirto tulo- ja menoarvioon- Överföring tili budgeten
40056:     enligt 5 § av pensionsjordlagen ·······························································································································:....·---=5-=8...::.00:....:0:....:0...::.0...::.00.:..:0..:...,0c::.O
40057: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat .......................................................................................................                                     1 871 088 410,29
40058: 
40059: 
40060: 
40061: 
40062:                                                                             Tase- Balansräkning 31.12.1992
40063: 
40064:  Vastaav aa-Aktiva
40065:  Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgänga
40066:    Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgångar i statens kassahushållning ........                            211 614 623,19
40067:    Lainasaamiset- Länefordringar ...................................................................................... 9 700 000 000,00
40068:    Eläkemaksusaamiset- Pensionsavgiftsfordringar .......................................................... _ _ _         53_5_7_69_80_4.:..:,8....:3___1_0_44_7....:3...::.8....:4. . :42_8..:. .,0. .:.:.2
40069:                                                                                                                                                         10 447 384 428,02
40070: 
40071:  Vastattavaa-Passiva
40072:  Oma pääoma- Eget kapital
40073:    Pääoma vuoden alussa- Kapital i början av äret ............................................................    8 576 296 017,73
40074:    Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ _ _.:. .1.:. 87:. .:1. . :0. .: .88.: . . :. 41.. :.0.:.:,2:.:.9_ _. .:.1.:. 0. . :44.:. :7-=3:. : 8. . :4. . :42:: 8. :. .,0:. : .2
40075:                                                                                                                                                                                      10 447 384 428,02
40076: 174
40077: 
40078:                                                              Muut rahastot- Övriga fonder
40079:                                                       Palosuojelurahasto -                                  Brandskyddsfonden
40080: 
40081: Pääoma- Kapital 1.1.1992 .........................................................................................................................................              40 343 491,03
40082: Menot- Utgifter ..........................................................................................................................................................      38 877 209,16
40083: Tulot- lnkomster .......................................................................................................................................................        41 911 808,67
40084: Pääoma- Kapital31.12.1992 ....................................................................................................................................                  43 378 090,54
40085: 
40086: 
40087: 
40088:                                                                       Radiorahasto -                         Radiofonden
40089: 
40090: Pääoma-Kapital1.1.1992 .........................................................................................................................................                13 180 667,83
40091: Menot- Utgifter ..........................................................................................................................................................   1 540 784 391 ,70
40092: Tulot -lnkomster .......................................................................................................................................................     1 537 606 126,99
40093: Pääoma- Kapital31.12.1992 .....................................................................................................................................                 10 002 403,12
40094: LIITTEET
40095: 
40096: BILAGOR
40097:                  SELVITYS
40098: 
40099:              TULORÄSTEISTÄ
40100:                  VUODELTA
40101: 
40102:                    1992
40103: 
40104: 
40105: 
40106: 
40107:              RELATION ANGÅENDE
40108: 
40109:              INKOMSTRESTER
40110:                   FÖR ÅR
40111: 
40112:                    1992
40113: 
40114: 
40115: 
40116: 
40117: 12 330?44P
40118:                                      Selvitys tulorästeistä vuodelta 1992                                     sivu
40119:                                      Relation angående inkomstrester för år 1992                              sida     178
40120: 
40121:                                                                Vuodelta- Från år     Vuodelta- Från år    Vuodelle- Tili år
40122:                                                                      1991                  1992                1993
40123: 
40124: 
40125: 
40126: 
40127: Autorekisterikeskus
40128: Bilregistercentralen                                                         0,00          312 787,25          312 787,25
40129: 
40130: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
40131: Veterinärmedicinska högskola                                           94241,17            178 363,26          272 604,43
40132: 
40133: Geologian tutkimuskeskus
40134: Geologiska forskningscentralen                                        266 888,40         3 056 016,96       3 322 905,36
40135: 
40136: Helsingin kauppakorkeakoulu
40137: Helsingfors handelshögskola                                            53 652,59         1119 833,96        1173 486,55
40138: 
40139: Helsingin poliisilaitos
40140: Helsingfors polisinrättning                                                  0,00             2 662,34            2 662,34
40141: 
40142: Helsingin yliopisto
40143: Helsingfors universitet                                               213 585,69        12 724 450,92      12 938 036,61
40144: 
40145: Hämeen lääninhallitus
40146: Tavastehus länsstyrelse                                                      0,00            66 989,60·         66 989,60
40147: 
40148: limatieteen laitos
40149: Meteorologiska institutet                                             125 035,50        23 497 366,66      23 622 402,16
40150: 
40151: Joensuun yliopisto
40152: Joensuu universitet                                                    28132,75          1 332 750,99        1 360 883,74
40153: 
40154: Jyväskylän yliopisto
40155: Jyväskylä universitet                                                    1 409,20        2 549 783,76        2 551192,96
40156: 
40157: Kansanterveyslaitos
40158: Folkhälsoinstitutet                                                   254195,22          9 799 543,02      10 053 738,24
40159: 
40160: Kauppa- ja teollisuusministeriö
40161: Handels- och industriministeriet                                      659 322,76         4 896 468,65        5 555 791,41
40162: 
40163: Keski-Suomen lääninhallitus
40164: Mellersta Finlands länsstyrelse                                               0,00            1 290,00            1 290,00
40165: 
40166: Kuluttajavirasto
40167: Konsumentverket                                                          5 200,00          109 419,00          114 619,00
40168: 
40169: Kuopion lääninhallitus
40170: Kuopio länsstyrelse                                                           0,00       1 849 624,20        1 849 624,20
40171: 
40172: Kuopion yliopisto
40173: Kuopio universitet                                                     65 937,10         2 770 220,81        2 836157,91
40174: 
40175: Kymen lääninhallitus
40176: Kymmene länsstyrelse                                                          0,00         855 954,48          855 954,48
40177: 
40178: Lapin lääninhallitus
40179: Lapplands länsstyrelse                                                323 201,11         1 314 762,49        1 637 963,60
40180: 
40181: Lapin yliopisto
40182: Lapplands universitet                                                    7 419,50          487 818,90          495 238,40
40183:                                    Selvitys tulorästeistä vuodelta 1992                                   sivu
40184:                                    Relation angående inkomstrester för år 1992                            sida      179
40185: 
40186:                                                              Vuodelta- Från år    Vuodelta- Från år    Vuodelle- Tili år
40187:                                                                    1991                 1992                1993
40188: 
40189: 
40190: 
40191: 
40192: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
40193: Villmanstrands tekniska högskola                                     99 714,15        5178 052,11        5 277 766,26
40194: 
40195: Liikenneministeriö
40196: Trafikministeriet                                                          0,00            7 872,80           7 872,80
40197: 
40198: Liikkuva poliisi
40199: Rörliga polisen                                                            0,00          87188,17            87188,17
40200: 
40201: Ahvenanmaan lääninhallitus
40202: Länsstyrelsen i landskapet Åland                                           0,00            6165,70            6165,70
40203: 
40204: Maa- ja metsätalousministeriö
40205: Jord- och skogsbruksministeriet                                   1 682 716,90        4 987 052,32       6 669 769,22
40206: 
40207: Maanmittaushallitus
40208: Lantmäteristyrelsen                                               3 048 867,17                 26,10     3 048 893,27
40209: 
40210: Maatalouden tutkimuskeskus
40211: Lantbrukets forskningscentral                                        68 973,80        2 266 946,71       2 335 920,51
40212: 
40213: Maatilahallitus
40214: Jordbruksstyrelsen                                                  302 815,83       10 504 004,90      10 806 820,73
40215: 
40216: Matkailun edistämiskeskus
40217: Central en för turistfrämjande                                      382 278,50          710 103,93       1 092 382,43
40218: 
40219: Merenkulkuhallitus
40220: Sjöfartsstyrelsen                                                    56 299,90        3 635 810,87       3 692110,77
40221: 
40222: Merentutkimuslaitos
40223: Havsforskningsinstitutet                                                   0,00       1 938 007,24       1 938 007,24
40224: 
40225: Metsähallitus
40226: Forststyrelsen                                                      757 502,17     146 471168,74       147 228 670,91
40227: 
40228: Metsäntutkimuslaitos
40229: Skogsforskningsinstitutet                                                  0,00         208 394,00         208 394,00
40230: 
40231: Mikkelin lääninhallitus
40232: St. Michels länsstyrelse                                                   0,00         655 843,01         655 843,01
40233: 
40234: Museovirasto
40235: Museiverket                                                          38 042,94           91174,55          129 217,49
40236: 
40237: Oikeusministeriö
40238: Justitieministeriet                                                 823 309,95       15 559 490,97      16 382 800,92
40239: 
40240: Opetushallitus
40241: Utbildningsstyrelsen                                              1 700 791,39       31 828 849,78      33 529 641,17
40242: 
40243: Opetusministeriö
40244: Undervisningsministeriet                                            132 141,12        1 818 157,23       1 950 298,35
40245: 
40246: Oulun lääninhallitus
40247: Uleåborgs länsstyrelse                                                     0,00         154 985,67         154 985,67
40248:                                     Selvitys tulorästeistä vuodelta 1992                                    sivu
40249:                                     Relation angående inkomstrester för år 1992                             sida     180
40250: 
40251:                                                                Vuodelta- Från år    Vuodelta- Från år   Vuodelle- Tili år
40252:                                                                     1991                 1992               1993
40253: 
40254: 
40255: 
40256: 
40257: Oulun yliopisto
40258: Uleäborgs universitet                                                        0,00      12 328 120,98     12 328 120,98
40259: 
40260: Patentti- ja rekisterihallitus
40261: Patent- och registerstyrelsen                                            8190,35             6 426,10         14 616,45
40262: 
40263: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
40264: Norra Karelens länsstyrelse                                                  0,00         604 992,27         604 992,27
40265: 
40266: Puolustusministeriö
40267: Försvarsministeriet                                               68 752 120,50        33 964 360,97    102 716 481,47
40268: 
40269: Rahapaja
40270: Myntverket                                                                   0,00           35 084,90         35 084,90
40271: 
40272: Rajavartiolaitos
40273: Gränsbevakningsväsendet                                                10 000,00            73 529,26         83 529,26
40274: 
40275: Rakennushallitus
40276: Byggnadsstyrelsen                                                     796 957,74       12 523 946,53     13 320 904,27
40277: 
40278: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
40279: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                 220 017,93          336 648,59         556 666,52
40280: 
40281: Sibelius-Akatemia
40282: Sibelius-Akademin                                                        1 531,00           41 287,00         42 818,00
40283: 
40284: Sisäasiainministeriö
40285: lnrikesministeriet                                                         833,00       1123 417,46        1124 250,46
40286: 
40287: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40288: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovärd.        1 619 232,40       14 733 199,76     16 352 432,16
40289: 
40290: Sosiaali- ja terveysministeriö
40291: Social- och hälsovärdsministeriet                                      46 059,75            17 077,47          63 137,22
40292: 
40293: Suojelupoliisi
40294: Skyddspolisen                                                                0,00           12 363,71          12 363,71
40295: 
40296: Suomen Akatemia
40297: Finlands Akademi                                                             0,00         191 217,20         191 217,20
40298: 
40299: Suomenlinnan hoitokunta
40300: Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                             0,00         652 010,62         652 010,62
40301: 
40302: Svenska handelshögskolan
40303: Svenska handelshögskolan                                                     0,00           48 055,50         48 055,50
40304: 
40305: Säteilyturvakeskus
40306: Strälsäkerhetscentralen                                                  7 506,30       6 799 963,49       6 807 469,79
40307: 
40308: Taideteollinen korkeakoulu
40309: Konstindustriella högskolan                                           148 125,00        1188 222,59        1 336 347,59
40310: 
40311: Tampereen teknillinen korkeakoulu
40312: Tammertors tekniska högskola                                        1 687 200,93       17 208 358,26     18 895 559,19
40313:                                   Selvitys tulorästeistä vuodelta 1992                                  sivu
40314:                                   Relation angående inkomstrester för år 1992                           sida      181
40315: 
40316:                                                             Vuodelta- Från år    Vuodelta- Från år   Vuodelle- Tili år
40317:                                                                  1991                 1992               1993
40318: 
40319: 
40320: 
40321: 
40322: Tampereen yliopisto
40323: Tammerfors universitet                                                    0,00         241 084,93        241 084,93
40324: 
40325: Teatterikorkeakoulu
40326: Teaterhögskolan                                                     11 269,94          758141,00         769 410,94
40327: 
40328: Teknillinen korkeakoulu
40329: Tekniska högskolan                                                 544 184,43      35 122 813,23      35 666 997,66
40330: 
40331: Teknillinen tarkastuskeskus
40332: Tekniska kontrollcentralen                                       1 090 701,91        6 036 827,50      7127 529,41
40333: 
40334: Teknologian kehittämiskeskus
40335: Central en för teknologisk utveckling                               35 085,28          127 210,45        162 295,73
40336: 
40337: Tiehallitus
40338: Vägstyrelsen                                                     1 411 665,27      48 894 094,85      50 305 760,12
40339: 
40340: Tilastokeskus
40341: Statistikcentralen                                                 188 723,19        3 929 742,39      4118 465,58
40342: 
40343: Tullihallitus
40344: Tullstyrelsen                                                        9 066,95          131 769,58        140 836,53
40345: 
40346: Turun kauppakorkeakoulu
40347: Åbo handelshögskola                                                       0,00       2 221 309,93      2 221 309,93
40348: 
40349: Turun yliopisto
40350: Åbo universitet                                                     12 813,10        7 530 294,63      7 543107,73
40351: 
40352: Työministeriö
40353: Arbetsministeriet                                                    1 920,00     431 020 648,05     431 022 568,05
40354: 
40355: Työsuojeluhallitus
40356: Arbetarskyddsstyrelsen                                              99 711,26           45 779,82        145 491,08
40357: 
40358: Ulkoasiainministeriö
40359: Utrikesministeriet                                                        0,00     50 108 668,55      50 108 668,55
40360: 
40361: Uudenmaan lääninhallitus
40362: Nylands länsstyrelse                                                      0,00       3 462 042,25      3 462 042,25
40363: 
40364: Vaasan lääninhallitus
40365: Vasa länsstyrelse                                                      698,26        1 270 298,62      1 270 996,88
40366: 
40367: Vaasan yliopisto
40368: Vasa universitet                                                          0,00         704 916,36        704 916,36
40369: 
40370: Valtiokonttori
40371: Statskontoret                                                             0,00     62 736 756,70      62 736 756,70
40372: 
40373: Valtion hankintakeskus
40374: Statens upphandlingscentral                                               0,00         229 393,66        229 393,66
40375: 
40376: Valtion opintotukikeskus
40377: Statens studiestödscentral                                    145 273 445,90       68 031 299,86     213 304 745,76
40378:                                  Selvitys tulorästeistä vuodelta 1992                                     sivu
40379:                                  Relation angående inkomstrester för år 1992                              sida     182
40380: 
40381:                                                            Vuodelta· Från år     Vuodelta· Från år    Vuodelle· Tili år
40382:                                                                  1991                  1992                1993
40383: 
40384: 
40385: 
40386: 
40387: Valtion taidemuseo
40388: Statens konstmuseum                                                13 400,00           110 001,00          123 401,00
40389: 
40390: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
40391: Statens ekonomiska forskningscentral                                     0,00            47131,00           47 131,00
40392: 
40393: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
40394: Statens tekniska forskningscentral                              1 880 104,10      133111 200,27       134 991 304,37
40395: 
40396: Valtionarkisto
40397: Riksarkivet                                                              0,00          255 923,37          255 923,37
40398: 
40399: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
40400: Statens utvecklingscentral                                           6 800,00        2 699 511,40        2 706 311,40
40401: 
40402: Valtiovarainministeriö
40403: Finansministeriet                                                        0,00       12 772 921,70      12 772 921,70
40404: 
40405: Verohallitus
40406: Skattestyrelsen                                                           0,00       4 209 360,81        4 209 360,81
40407: 
40408: Vesi- ja ympäristöhallitus
40409: Vatten- och miljöstyrelsen                                           9104,00             94 046,81         103150,81
40410: 
40411: Väestörekisterikeskus
40412: Befolkningsregistercentralen                                              0,00       5101 375,37         5101 375,37
40413: 
40414: Ympäristöministeriö
40415: Miljöministeriet                                                          0,00            1 799,70            1 799,70
40416: 
40417: ÅboAkademi
40418: Åbo Akademi                                                               0,00       8 687 315,91        8 687 315,91
40419: 
40420: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT                                         235 078 143,30      1 284 617 364,41    1 519 695 507,71
40421:     SELVITYS
40422: 
40423: MENORÄSTEISTÄ
40424:     VUODELTA
40425: 
40426:       1992
40427: 
40428: 
40429: 
40430: 
40431: RELATION ANGÅENDE
40432: 
40433: UTGIFTSRESTER
40434:      FÖRÅR
40435: 
40436:       1992
40437:                                      Selvitys menorästeistä vuodelta 1992                                     sivu
40438:                                      Relation angående utgiftsrester för år 1992                              sida     184
40439: 
40440:                                                                 Vuodelta- Från år     Vuodelta- Från år   Vuodelle- Tili år
40441:                                                                      1991                  1992               1993
40442: 
40443: 
40444: 
40445: 
40446: Asuntohallitus
40447: Bostadsstyrelsen                                                              0,00       56 193 925,58     56 193 925,58
40448: 
40449: Autorekisterikeskus
40450: Bilregistercentralen                                                          0,00       37 161 632,00     37 161 632,00
40451: 
40452: Eduskunta
40453: Riksdagen                                                                     0,00        2 165 356,04      2 165 356,04
40454: 
40455: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
40456: Veterinärmedicinska högskola                                                  0,00          405 604,19         405 604,19
40457: 
40458: Geologian tutkimuskeskus
40459: Geologiska forskni ngscentralen                                               0,00          478 180,90         478180,90
40460: 
40461: Helsingin kauppakorkeakoulu
40462: Helsingfors handelshögskola.                                                  0,00        1 243 785,79      1 243 785,79
40463: 
40464: Helsingin poliisilaitos
40465: Helsingfors polisinrättning                                                   0,00            27 248,80         27 248,80
40466: 
40467: Helsingin yliopisto
40468: Helsingfors universitet                                                       0,00       12 041 547,58     12 041 547,58
40469: 
40470: Hämeen lääninhallitus
40471: Tavastehus länsstyrelse                                              1 088 000,00        13 069 863,96     14157 863,96
40472: 
40473: limatieteen laitos
40474: Meteorologiska institutet                                                     0,00          136 589,24         136 589,24
40475: 
40476: Joensuun yliopisto
40477: Joensuu universitet                                                            0,00         788 892,68         788 892,68
40478: 
40479: Jyväskylän yliopisto
40480: Jyväskylä universitet                                                          0,00       1 435 942,89      1 435 942,89
40481: 
40482: Kauppa- ja teollisuusministeriö
40483: Handels- och industriministeriet                                               0,00     154 082 950,93    154 082 950,93
40484: 
40485: Keski-Suomen lääninhallitus
40486: Mellersta Finlands länsstyrelse                                        124 375,00         6 614 511,10      6 738 886,10
40487: 
40488: Keskusrikospoliisi
40489: Centralkriminalpolisen                                                         0,00         125 625,00         125 625,00
40490: 
40491: Kilpailuvirasto
40492: Konkurrensverket                                                               0,00         494 315,72         494 315,72
40493: 
40494: Kuluttajavirasto
40495: Konsumentverket                                                                0,00         170 783,60         170 783,60
40496: 
40497: Kuopion lääninhallitus
40498: Kuopio länsstyrelse                                                            0,00       4 958114,76       4 958 114,76
40499: 
40500: Kuopion yliopisto
40501: Kuopio universitet                                                             0,00       1 506 323,90       1 506 323,90
40502:                                    Selvitys menorästeistä vuodelta 1992                                   sivu
40503:                                    Relation angående utgiftsrester för år 1992                            sida      185
40504: 
40505:                                                               Vuodelta· Från år    Vuodelta· Fråo år   Vuodelle· Tili år
40506:                                                                    1991                 1992               1993
40507: 
40508: 
40509: 
40510: 
40511: Kymen lääninhallitus
40512: Kymmene länsstyrelse                                                 321 510,00        6 468 201,18      6 789 711,18
40513: 
40514: Lapin lääninhallitus
40515: Lapplands länsstyrelse                                                      0,00       4 666 021,43      4 666 021,43
40516: 
40517: Lapin yliopisto
40518: Lapplands universitet                                                       0,00         339 346,00        339 346,00
40519: 
40520: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
40521: Villmanstrands tekniska högskola                                            0,00       1 264 518,98      1 264 518,98
40522: 
40523: Liikenneministeriö
40524: Trafikministeriet                                                           0,00      76 182 623,70     76 182 623,70
40525: 
40526: Lisenssivirasto
40527: Licensverket                                                                0,00          18431,24           18 431,24
40528: 
40529: Ahvenanmaan lääninhallitus
40530: Länsstyrelsen i landskapet Åland                                            0,00       2 076 548,40      2 076 548,40
40531: 
40532: Maa- ja metsätalousministeriö
40533: Jord- och skogsbruksministeriet                                       37 453,36       62 948 796,89     62 986 250,25
40534: 
40535: Maanmittaushallitus
40536: Lantmäteristyrelsen                                                         0,00          42 692,55          42 692,55
40537: 
40538: Maatalouden tutkimuskeskus
40539: Lantbrukets forskningscentral                                               0,00       2 389 784,87      2 389 784,87
40540: 
40541: Maatilahallitus
40542: Jordbruksstyrelsen                                                    79 000,00       54 127 190,84     54 206 190,84
40543: 
40544: Merenkulkuhallitus
40545: Sjöfartsstyrelsen                                                           0,00         202 842,96        202 842,96
40546: 
40547: Merentutkimuslaitos
40548: Havsforskningsinstitutet                                                    0,00         759 092,00        759 092,00
40549: 
40550: Metsähallitus
40551: Forststyrelsen                                                              0,00      22 010 549,84     22 010 549,84
40552: 
40553: Metsäntutkimuslaitos
40554: Skogsforskningsinstitutet                                                   0,00          27 032,96          27 032,96
40555: 
40556: Mikkelin lääninhallitus
40557: St. Michels länsstyrelse                                                    0,00       4 712 695,69      4 712 695,69
40558: 
40559: Museovirasto
40560: Museiverket                                                                 0,00         588 250,87        588 250,87
40561: 
40562: Oikeusministeriö
40563: Justitieministeriet                                                         0,00       6 073 125,38      6 073125,38
40564: 
40565: Opetushallitus
40566: Utbildningsstyrelsen                                                 915 591,00     132 276 120,85     133191 711,85
40567:                                   Selvitys menorästeistä vuodelta 1992                                       sivu
40568:                                   Relation angående utgiftsrester för år 1992                                sida     186
40569: 
40570:                                                                Vuodelta- Från år     Vuodelta- Från år   Vuodelle- Tili år
40571:                                                                     1991                  1992               1993
40572: 
40573: 
40574: 
40575: 
40576: Opetusministeriö
40577: Undervisningsministeriet                                          15 680 653,83         45 91 0 740,53    61 591 394,36
40578: 
40579: Oulun lääninhallitus
40580: Uleåborgs länsstyrelse                                              3 456 656,50        45 473 244,14     48 929 900,64
40581: 
40582: Oulun yliopisto
40583: Uleåborgs universitet                                                        0,00        3 986 773,62      3 986 773,62
40584: 
40585: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
40586: Norra Karelens länsstyrelse                                                  0,00        2 408 477,74      2 408 477,74
40587: 
40588: Puolustusministeriö
40589: Försvarsministeriet                                                 1172121,37          70 981134,79      72153 256,16
40590: 
40591: Rajavartiolaitos
40592: Gränsbevakningsväsendet                                                      0,00          156 464,41         156 464,41
40593: 
40594: Rakennushallitus
40595: Byggnadsstyrelsen                                                            0,00       30 553 913,80     30 553 913,80
40596: 
40597: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
40598: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet                                         0,00       1 401 307,21       1 401 307,21
40599: 
40600: Sibelius-Akatemia
40601: Sibelius-Akademin                                                             0,00         261 651,24         261 651,24
40602: 
40603: Sisäasiainministeriö
40604: lnrikesministeriet                                                    130 000,00         3 543 756,50       3 673 756,50
40605: 
40606: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40607: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård.                  0,00      13143104,96       13143104,96
40608: 
40609: Sosiaali- ja terveysministeriö
40610: Social- och hälsovårdsministeriet                                  45 487 173,00       226 998 549,33    272 485 722,33
40611: 
40612: Suomen Akatemia
40613: Finlands Akademi                                                              0,00           61 400,00          61 400,00
40614: 
40615: Suomenlinnan hoitokunta
40616: Förvaltningsnämnden för Sveaborg                                              0,00            1 658,26           1 658,26
40617: 
40618: Svenska handelshögskolan
40619: Svenska handelshögskolan                                                      0,00          131 444,21        131 444,21
40620: 
40621: Taideteollinen korkeakoulu
40622: Konstindustriella högskolan                                                   0,00          734 514,91        734 514,91
40623: 
40624: Tampereen teknillinen korkeakoulu
40625: Tammerforstekniska högskola                                                   0,00       1185 595,08        1185 595,08
40626: 
40627: Tampereen yliopisto
40628: Tammerfors universitet                                                        0,00       2 217 982,86       2 217 982,86
40629: 
40630: Tapaturmavirasto
40631: .Oiycksfallsverket                                                            0,00       3131 942,80        3131 942,80
40632:                                   Selvitys menorästelstä vuodelta 1992                                   sivu
40633:                                   Relation angående utgiftsrester för år 1992                            sida      187
40634: 
40635:                                                              Vuodelta· Från år    Vuodelta· Från år   Vuodelle· Tili år
40636:                                                                   1991                 1992               1993
40637: 
40638: 
40639: 
40640: 
40641: Tasavallan Presidentin kanslia
40642: Republikens Presidents kansli                                              0,00         461 083,00        461 083,00
40643: 
40644: Teatterikorkeakoulu
40645: Teaterhögskolan                                                            0,00         146 435,53        146 435,53
40646: 
40647: Teknillinen korkeakoulu
40648: Tekniska högskolan                                                         0,00       5 828 090,26      5 828 090,26
40649: 
40650: Teknillinen tarkastuskeskus
40651: Tekniska kontrollcentralen                                                 0,00          15 600,00          15 600,00
40652: 
40653: Teknologian kehittämiskeskus
40654: Central en för teknologisk utveckling                                      0,00         508 374,03        508 374,03
40655: 
40656: Tiehallitus
40657: Vägstyrelsen                                                        931 610,00       17 236 069,07     18 167 679,07
40658: 
40659: Tilastokeskus
40660: Statistikcentralen                                                         0,00         619 565,12        619 565,12
40661: 
40662: Tullihallitus
40663: Tullstyrelsen                                                              0,00    141 231 671,00     141 231 671,00
40664: 
40665: Turun ja Porin lääninhallitus
40666: Åbo och Björneborgs länsstyrelse                                    863 000,00       15 595 092,40     16 458 092,40
40667: 
40668: Turun kauppakorkeakoulu
40669: Åbo handelshögskola                                                        0,00         370 148,84        370 148,84
40670: 
40671: Turun yliopisto
40672: Åbo universitet                                                            0,00       5 084 214,68      5 084 214,68
40673: 
40674: Työministeriö
40675: Arbetsministeriet                                                          0,00    145 148 738,46     145148 738,46
40676: 
40677: Työsuojeluhallitus
40678: Arbetarskyddsstyrelsen                                                     0,00         385 656,00        385 656,00
40679: 
40680: Ulkoasiainministeriö
40681: Utrikesministeriet                                                         0,00      30 785 744,65     30 785 744,65
40682: 
40683: Uudenmaan lääninhallitus
40684: Nylands länsstyrelse                                              1181 345,00        12 644 334,70     13 825 679,70
40685: 
40686: Vaasan lääninhallitus
40687: Vasa länsstyrelse                                                   294 011,00       11313097,38       11 607 108,38
40688: 
40689: Vaasan yliopisto
40690: Vasa universitet                                                           0,00         104 529,02        104 529,02
40691: 
40692: Valtiokonttori
40693: Statskontoret                                                        57 777,00          729 977,56        787 754,56
40694: 
40695: Valtion hankintakeskus
40696: Statens upphandlingscentral                                                0,00       1152 416,68       1152 416,68
40697:                                    Selvitys menorästeistä vuodelta 1992                                        sivu
40698:                                    Relation angående utgiftsrester för år 1992                                 sida     188
40699: 
40700:                                                               . Vuodelta- Från år     Vuodelta- Från år    Vuodelle- Tili år
40701:                                                                      1991                   1992                1993
40702: 
40703: 
40704: 
40705: 
40706: Valtion opintotukikeskus
40707: Statens studiestödscentral                                                    0,00       37 497 769,93      37 497 769,93
40708: 
40709: Valtion taidemuseo
40710: Statens konstmuseum                                                           0,00          687759,71           687 759,71
40711: 
40712: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
40713: Statens ekonomiska forskningscentral                                          0,00          197 310,94          197 310,94
40714: 
40715: Valtionarkisto
40716: Riksarkivet                                                                   0,00          875 292,95          875 292,95
40717: 
40718: Valtioneuvoston kanslia
40719: Statsrådets kansli                                                            0,00          650 709,57          650 709,57
40720: 
40721: Valtiontalouden tarkastusvirasto
40722: Statens revisionsverk                                                         0,00          425 608,27          425 608,27
40723: 
40724: Valtiovarainministeriö
40725: Finansministeriet                                                             0,00     180 092 696,94      180 092 696,94
40726: 
40727: Verohallitus
40728: Skattestyrelsen                                                               0,00            86151,47           86151,47
40729: 
40730: Vesi- ja ympäristöhallitus
40731: Vatten- och miljöstyrelsen                                                    0,00        2110437,38          2110 437,38
40732: 
40733: Väestörekisterikeskus
40734: Befolkningsregistercentralen                                                  0,00        2 300 834,50        2 300 834,50
40735: 
40736: Ympäristöministeriö
40737: Miljöministeriet                                                              0,00          489 573,08          489 573,08
40738: 
40739: Åbo Akademi
40740: Åbo Akademi                                                                    0,00       2 934136,61         2 934136,61
40741: 
40742: YHTEENSÄ- SAMMANLAGT                                               71 820 277,06      1 740 267 837,41    1 812 088114,47
40743:          SELVITYS
40744:           ..     .. ..   ..
40745: SIIRRETYISTA MAARARAHOISTA
40746:          VUODELTA
40747:                1992
40748: 
40749: 
40750:      RELATION ANGÅENDE
40751: 
40752:    RESERVERADEANSLAG
40753:           FÖR ÅR
40754:                1992
40755:                                     Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
40756:                                                                                                                                     sivu
40757: 21 Pl.- Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                sida 190
40758: Pl.- Ht.                                                                         Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
40759:      Luku- Kap.                                                               Stått tili förfogande    AnvänVindraget                Tili år
40760:          Mom.-Mom.                                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
40761:              Vuosi -Ar
40762:                                                                                                                              %
40763: 
40764: 
40765:  21 02 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40766:                   ventarier ........................ .                            4 554 640,17            472 098,00        10    4082 542,17
40767:  21 02 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40768:                   ventarier. ....................... .                          16 574 000,00                     0,00       0    16 574 000,00
40769: 
40770:  22 02 13 91      Koqaukset- Reparationer ......... .                               88331,65              88 331,65         100           0,00
40771:  22 02 13 92      Korjaukset - Reparationer ......... .                           3000000,00            2894061,45           96     105 938,55
40772:  22 02 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40773:                   ventarier ........................ .                              213 407,36            213 407,36        100              0,00
40774:  22 02 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40775:                   ventarier ........................ .                            2 746142,26             985 483,62        36     1760658,64
40776:  22 02 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40777:                   ventarier ........................ .                            9826035,37            9111522,93          93      714 512,44
40778:  22 02 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40779:                   ventarier ........................ .                          14 000 000,00           9 154 179,78        65     4845 820,22
40780:  22 02 76 90      Kiinteistön Eduskuntakatu 4 ko~aus -
40781:                   Grundreparation av fastigheten Riks-
40782:                   dagsgatan 4 ..................... .                               768 798,67            229241,10          30     539 557,57
40783:  22 14 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40784:                   ventarier ........................ .                              469178,35              185 673,50       40      283 504,85.
40785:  22 14 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40786:                   ventarier ........................ .                              400000,00                9 420,20         2     390 579,80
40787:  22 14 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40788:                   ventarier ........................ .                              100 000,00                    0,00        0     100 000,00
40789:  22 30 21 91      Ki~allisuuden hankinta ja sidonta - An-
40790:                   skaffning och inbindning av litteratur ...                        158 919,73             158 919,73       100              0,00
40791:  22 30 21 92      Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An-
40792:                   skaffning och inbindning av litteratur ...                      2 300000,00           2 077 446,71         90     222 553,29
40793:  22 30 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40794:                   ventarier ........................ .                            1177 487,26              970 099,53        82     207 387,73
40795:  22 30 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40796:                   ventarier ........................ .                            1100 000,00                     0,00        0    1100 000,00
40797: 
40798:  23 02 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40799:                   tionsutgifter ..................... .                           4459770,00             4 459 770,00       100              0,00
40800: 23 02 29 92       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40801:                   tionsutgifter .................... ..                          17 450 000,00           9 610 873,79        55    7 839126,21
40802:  23 02 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40803:                   ventarier ........................ .                            5 074 321,20             241168,87          5    4 833152,33
40804: 23 02 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40805:                   ventarier ........................ .                            2 908474,60              431 017,56        15    2477 457,04
40806:  23 02 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40807:                   ventarier ........................ .                            3400000,00               297 750,00         9    3102 250,00
40808:  23 25 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40809:                   tionsutgifler . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       2 070000,00              696 375,78        34    1 373 624,22
40810:  23 25 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40811:                   ventarier ........................ .                            3183 636,62            2 834 084,59        89     349 552,03
40812:  23 25 74 91      Valtioneuvoston väestönsuoja- Stats-
40813:                   rådets skyddsrum ................. .                          24 401 292,79          24 401 292,79        100              0,00
40814:  23 25 74 92      Valtioneuvostonväestönsuoja- Statsrå-
40815:                   dets skyddsrum .................. .                           36 000 000,00            4 459 972,92        12   31 540 027,08
40816: 23 25 75 90       Säätytalon peruskorjaustyöt- Grundre-
40817:                   parationsarbeten på Ständerhuset .....                              22569,09              22 569,09       100              0,00
40818:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
40819:                                                                                                                        sivu
40820: 23PI.-Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 191
40821: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu             Vuodelle
40822:     Luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande    AnvänVindraget                  Tili år
40823:         Mom.-Mom.                                              vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                 1993
40824:             Vuosi-Ar
40825:                                                                                                              "%"""
40826: 
40827: 
40828: 23 25 75 91       Säätytalon perusko~austyöt - Grundre-
40829:                   parationsarbeten på Ständerhuset .....           1 597 324,20          1 262 136,01         79       335188,19
40830: 23 25 76 91       Tasavallan Presidentin virka-asunnon ra-
40831:                   kannustyöt - Byggnadsarbeten på Re-
40832:                   publikens Presidents tjänstebostad ....        35 429 040,37          35 429 040,37        100                0,00
40833: 23 25 76 92       Tasavallan Presidentin virka-asunnon ra-
40834:                    kannustyöt - Byggnadsarbeten på Re-
40835:                   publikens Presidents tjänstebostad ....        47 500 000,00           5687 268,39          12     41 812 731,61
40836:  23 99 25 91      J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.S-
40837:                    nellmans samlade verk .............               411 630,76            408062,73          99          3568,03
40838:  23 99 25 92      J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.
40839:                    Snellmans samlade verk ............             1 760000,00           1102 645,69          63       657 354,31
40840:  23 99 26 89       Suomen hallintohistoria - Finlands för-
40841:                   valtningshistoria ...................                25 959,10             25 959,10       100                0,00
40842:  23 99 26 90       Suomen hallintohistoria - Finlands för-
40843:                    valtningshistoria ...................               25 685,56             25685,56        100                0,00
40844:  23 99 26 91       Suomen hallintohistoria - Finlands för-
40845:                    valtningshistoria ...................             222847,07             222847,07         100                0,00
40846:  23 99 26 92       Suomen hallintohistoria - Finlands för-
40847:                    valtningshistoria ...................           1 976 000,00           1 430155,85         72        545844,15
40848:  23 99 27 92       Presidentti Risto Rytin muistomerkki -
40849:                    Monument över Risto Ryti ...........              450000,00                     0,00        0        450000,00
40850:  23 99 28 90       Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
40851:                    vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
40852:                    Finlands självständighetsförklaring .....         179 328,37             157 994,58        88         21 333,79
40853:  23 99 28 91       Suomen       itsenäisyyden75-vuotisjuhla-
40854:                    vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
40855:                   .Finlands självständighetsförklaring .....       2 823073,97           2 690 385,43         95        132 688,54
40856:  23 99 28 92       Suomen itsenäisyyden · 75-vuotisjuhla-
40857:                    vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
40858:                    Finlands självständighetsförklaring .....      10 405 000,00           9 257 823,02        89      1147 176,98
40859: 
40860:  24 01 22 91      Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter-
40861:                   nationell informationsverksamhet ......          3146 377,42           2 746 801,22         87        399576,20
40862:  24 01 22 92      Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnter-
40863:                   nationell informationsverksamhet ......        21 750 000,00          19 301 484,54         89      2 448 515,46
40864:  24 01 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40865:                   ventarier .........................                802649,64              802649,64        100                0,00
40866:  24 01 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40867:                   ventarier .........................              4 238 690,04          2421170,14           57      1 817 519,90
40868:  24 01 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
40869:                   ventarier .........................            11 785 000,00           7 276639,28          62      4 508360,72
40870:  24 01    74 89   Talonrakennukset- Husbyggen ......                640664,68              640664,68         100              0,00
40871:  24 01    74 90   Talonrakennukset- Husbyggen ......              4 743 031,09           4 743 031,09        100              0,00
40872:  24 01    74 91   Talonrakennukset- Husbyggen ......             30 316 148,54          27 078 651,34         89      3237 497,20
40873:  24 01    74 92   Talonrakennukset- Husbyggen ......             40 800 000,00           7 528410,51          18     33 271 589,49
40874:  24 01    87 90   Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
40875:                   nen - Anskaffning av fastigheter och
40876:                   lokaler ..........................             39 659 996,39          13 013 679,46         33     26 646 316,93
40877:  24 01 87 91      Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
40878:                   nen - Anskaffning av fastigheter och
40879:                   lokaler ..........................              19 371 876,36             319 835,73         2     19 052 040,63
40880:  24 01 87 92      Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
40881:                   nen - Anskaffning av fastigheter och
40882:                   lokaler ..........................              46 000 000,00             132 081,92         0     45 867 918,08
40883:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
40884:                                                                                                                         sivu
40885: 24 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                         sida 192
40886: PI.-Ht.                                                            Käytettävissä         Käytetty/peruutettu            Vuodelle
40887:      Luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande     Använt/indraget                Tili år
40888:          Mom.-Mom.                                              vuonna - år 1992          vuonna - år 1992                1993
40889:              Vuosi- Ar
40890:                                                                                                                 %
40891: 
40892: 
40893:  24 30 22 91      Tiedotustoiminta              lnfom1ations-
40894:                   verksamhet ..................... .                  399284,87              399 284,87        100            0,00
40895:  24 30 22 92      Tiedotustoiminta              lnformations-
40896:                   verksamhet ..................... .                4 400 000,00           4 322 753,98        98        77 246,02
40897:  24 30 66 91      Kehitysyhteistyötoiminta -Utvecklingsh-
40898:                   jälp genom internationella organisatio-
40899:                   ner ............................ .             112 105 029,09          109 183 893,75        97     2 921135,34
40900:  24 30 66 92      Kehitysyhteistyötoiminta - Utvecklings-
40901:                   samarbete ...................... .            2 525 800 000,00        2 331 409 930,83       92    194 389 787,65
40902:  24 30 67 89      Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysa-
40903:                   pu - Bilateral utvecklingshjälp i gåvo-
40904:                   form ........................... .                2 812 253,47           2 812 253,47        100             0,00
40905:  24 30 67 90      Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysa-
40906:                   pu - Bilateral utvecklingshjälp i gåvo-
40907:                   form ........................... .               19147 825,72            16 890 598,83        88     2 257 226,89
40908:  24 30 68 90      Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuukor-
40909:                   vaukset- Utvecklingskrediter, räntestöd
40910:                   och exportgarantiersättningar ........ .        60 305 149,38           60 305149,38         100             0,00
40911:  24 30 69 90      Humanitaarinen apu kehitysmaille- Hu-
40912:                   manitär hjälp tili utvecklingsländerna ...            39 681,25              39 681 ,25      100             0,00
40913:  24 40 66 89      Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
40914:                   yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
40915:                    nomiskt, industriellt och teknologiskt
40916:                   samarbete med utvecklingsländerna ...            14 997 499,26           14 997 499,26       100             0,00
40917:  24 40 66 90      Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
40918:                   yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
40919:                    nomiskt, industriellt och teknologiskt
40920:                   samarbete med utvecklingsländema ...             20 000 000,00              904 868,22         5    19 095131,78
40921:  24 40 66 92      Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
40922:                   yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
40923:                    nomiskt, industriellt och teknologiskt
40924:                   samarbete med utvecklingsländerna ...             4 400 000,00                     0,00        0     4 400 000,00
40925:  24 40 83 90      Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Ra-
40926:                    hasto Oy:lle - Lån tili Fonden för lndu-
40927:                   striellt Utvecklingssamarbete Ab ..... .         15 000 000,00           15 000 000,00       100             0,00
40928:  24 40 88 89      Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
40929:                    Oy:n osakepääoman korottaminen -
40930:                   Höjande av aktiekapitalet för Fonden för
40931:                    lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab .. .       43 200 000,00           43 200 000,00       100             0,00
40932:  24 40 88 90      Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... .           33 080 000,00           33 080 000,00       100             0,00
40933:  24 40 88 92      Teollisen        KehitysyhteistyönRahasto
40934:                   Oy:n osakepääoman korottaminen -
40935:                   Höjande av aktiekapitalet för Fonden för
40936:                    lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab ...        15 000 000,00                     0,00        0    15 000 000,00
40937:  24 50 61 91      Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian
40938:                    maiden kanssa - Samarbete med nä-
40939:                    rområdena samt de baltiska länderna ..           4 899 611,29            3 685 868,54        75     1 213 742,75
40940:  24 50 61 92      Lähialueyhteistyö sekä yhteistyöBaltian
40941:                    maiden kanssa - Samarbete med när-
40942:                    liggande områden samt samarbete med
40943:                   de baltiska länderna ............... .           14 000 000,00            4 369 547,89        31     9 630 452,11
40944:  24 50 66 90      Puolan avustaminen- Bistånd tili Polen.             350 865,45              134 790,00        38       216 075,45
40945:  24 50 66 91      Humanitaarinen apu - Humanitärt bi-
40946:                    stånd .......................... .                 750 000,00              750 000,00       100             0,00
40947:  24 50 68 91      Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
40948:                    rutransporter..................... .               392 376,75              292191,00         74       100 185,75
40949:                               Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
40950:                                                                                                                          sivu
40951: 24 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1992                                           sida 193
40952: Pl. -Ht.                                                          Käytettävissä        Käytetty/peruutettu               Vuodelle
40953:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använtlindraget                   Tili år
40954:          Mom. -Mom.                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                   1993
40955:              Vuosi-Ar
40956:                                                                                                              --.;.;-
40957: 
40958:  24 50 68 92     Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
40959:                  rutransporter......................                 500 000,00            266368,00           53        233 632,00
40960:  24 50 69 92     Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes-
40961:                  telyt - Multilaterala och bilaterala tinan-
40962:                  sieringsarrangemang ...............             23 000 000,00          22 258 059,01          97        741 940,99
40963:  24 99 22 89     Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
40964:                  menot - Utgifter för underhåll av de
40965:                  finska övervakningsstyrkorna .........            6 744 560,52          6 744560,52         100                0,00
40966:  24 99 22 90     Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
40967:                  menot - Utgifter för underhåll av de
40968:                  finska övervakningsstyrkorna .........                27152,37              27152,37        100                0,00
40969:  24 99 22 92     Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
40970:                  menot - Utgifter för underhåll av de
40971:                  finska övervakningsstyrkorna .........         223 275 000,00         187 578 283,34          84      35 696 716,66
40972:  24 99 24 91     Osallistuminen kansainvälisiinkokouksiin
40973:                  - Deltagande i intemationella konferen-
40974:                  ser .............................                 7 338445,80           7 338445,80         100                0,00
40975:  24 99 24 92     Osallistuminen kansainvälisiin kokouk-
40976:                  siin - Deltagande i internationella kon-
40977:                  ferenser .........................              29 250 000,00          28 806 604,15          98        443395,85
40978:  24 99 26 91     Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta
40979:                  - Säkerhetspolitisk forskningsverksam-
40980:                  het .............................                 1 468 707,66           1 468 707,66       100                0,00
40981:  24 99 26 92     Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
40982:                   nings- och utvecklingsverksamhet .....           5 940 000,00          3 695 300,03          62       2 244 699,97
40983: 
40984:  25 01 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40985:                   tionsutgifter ......................             4019014,17            4 019 014,17        100                0,00
40986:  25 01 29 92.     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40987:                   tionsutgilter ......................            20 200 000,00         17 260 465,75          85       2 939 534,25
40988:  25 10 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40989:                   tionsutgifter ......................             3 300 000,00          3 001 379,95          91        298 620,05
40990:  25 20 21 92      Itä-Suomen hovioikeuden toimintamenot
40991:                   - Omkostnader för Östra Finlands hov-
40992:                   rätt .............................             23 532 000,00          22 213 916,50          94       1 318 083,50
40993:  25 20 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40994:                   tionsutgilter ......................             7 800 000,00          7 007 881,62          90        792118,38
40995:  25 25 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40996:                   tionsutgifter ......................             9 500 000,00           7636264,56           80       1 863 735,44
40997:  25 30 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
40998:                   tionsutgifter ......................             5 648 954,25           5 648 954,25       100                0,00
40999:  25 30 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41000:                   tionsutgifter ......................            61 900 000,00         57 185 309,70          92       4 714 690,30
41001:  25 40 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41002:                   tionsutgilter ......................             1 324105,64            1 324105,64        100                0,00
41003:  25 40 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41004:                   tionsutgilter ......................             8100 000,00            5 209 792,33         64       2 890 207,67
41005:  25 46 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41006:                   tionsutgilter ......................               323087,18              323087,18         100               0,00
41007:  25 46 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41008:                   tionsutgifter ......................             3 200 000,00           2 579 388,76         81         620 611,24
41009:  25 47 21 92      Turun kaupunginvoudinviraston toiminta-
41010:                   menot- Omkostnader för Åbo stadsfog-
41011:                   deämbete ........................               11 098 000,00         10 699 564,54          96         398435,46
41012:   25 47 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41013:                   tionsutgifter ......................             3 862 980,26           3 862 980,26        100               0,00
41014:                               Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41015:                                                                                                                       sivu
41016: 25 Pl.· Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 194
41017: PI.-Ht.                                                            Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
41018:     Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    AnvänVindraget                Tillår
41019:         Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
41020:             Vuosi- Ar
41021: 
41022: 
41023: 
41024: 
41025:  25 47 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41026:                  tionsutgifter .................... ..            27 600 000,00          25 242 306,99        91    2357 693,01
41027:  25 50 13 89     Kiinteistöjen ko~aus ja kunnossapito -
41028:                  Reparation och underhåll av fastigheter.               11 447,71             11 447,71       100           0,00
41029:  25 50 13 90     Kiinteistöjen ko~aus ja kunnossapito -
41030:                  Reparation och underhåll av fastigheter.             184 777,90             182 088,78       99        2 689,12
41031:  25 50 13 91     Kiinteistöjen ko~aus ja kunnossapito -
41032:                  Reparation och underhåll av fastigheter.          1 470 357,81           1 331 975,94        91       138 381,87
41033:  25 50 21 92     Toimintamenot - Omkostnader...... .             707 299 000,00         652 265 372,44        92    55 033 627,56
41034:  25 50 70 89     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41035:                  ventarier ........................ .                   57 582,83             57 582,83       100            0,00
41036:  25 50 70 90     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41037:                  ventarier ........................ .               1 939 030,44             559 049,62       29     1379 980,82
41038:  25 50 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41039:                  ventarier ........................ .               2 906 999,45           1 866 203,23       64     1040796,22
41040:  25 50 74 89     Uudisrakennukset ja perusko~aukset -
41041:                  Nybyggnader och grundreparationer ...             15 759 251,79         15 759 251,79        100            0,00
41042:  25 50 74 90     Uudisrakennukset ja perusko~aukset­
41043:                   Nybyggnader och grundreparationer ...             6 334466,06            3 766 311 ,34       59    2 568154,72
41044:  25 50 74 91      Uudisrakennukset ja perusko~aukset­
41045:                   Nybyggnader och grundreparationer ...             9 781 352,15           7 478 494,55        76    2 302 857,60
41046:  25 50 74 92      Uudisrakennukset ja perusko~aukset­
41047:                   Nybyggnader ochgrundreparationer ....            59 050 000,00         38 808 595,06         66   20 241 404,94
41048:  25 50 75 90      Uudisrakennukset ja perusko~aukset
41049:                   avolaitostyönä - Nybyggnader och
41050:                   grundreparationer vilka utförs såsom ar-
41051:                   bete i öppen a nstalt .............. .            2 649006,61            2 549 006,61        96     100 000,00
41052:  25 50 75 91      Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
41053:                  avolaitostyönä - Nybyggnader och
41054:                   grundreparationer vilka utförs såsom ar-
41055:                   bete i öppen anstalt ............... .            8 015124,28            7 959 501 ,83       99       55 622,45
41056:  25 50 75 92      Uudisrakennukset ja perusko~aukset
41057:                   avolaitostyönä - Nybyggnader och
41058:                   grundreparationer vilka utförs såsom ar-
41059:                   bete i öppen anstalt ............... .           52 700 000,00         37 595 976,52         71   15104 023,48
41060:  25 50 76 91      Vankilasta vapautuneiden työllistäminen
41061:                   - Sysselsättande av frigivna fångar ...             704 061,01             704 061,01       100            0,00
41062:  25 50 76 92      Vankilasta vapautuneiden työllistäminen
41063:                   - Sysselsättande av frigivna fångar ...           4 600000,00            3 407 242,53        74    1192 757,47
41064:  25 50 77 91      Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbe-
41065:                   ten för arl-oetskolonier .............. .            750 538,50            750 538,50       100            0,00
41066:  25 50 77 92      Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbe-
41067:                   ten för arbetskolonier .............. .          23 500 000,00          17 338 468,47        74    6161 531,53
41068:  25 50 79 89      Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
41069:                   vattenbyggen .................... .                   34172,41              34172,41        100            0,00
41070:  25 50 79 90      Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
41071:                   vattenbyggen .................... .                   99650,85              82 582,95        83       17 067,90
41072:  25 50 79 91      Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
41073:                   vattenbyggen .................... .                  769150,10             546 947,45        71      222 202,65
41074:  25 50 79 92      Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
41075:                   vattenbyggen .................... .                  900000,00             216 568,32        24      683 431,68
41076:  25 60 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga .konsum-
41077:                   tionsutgifter .................... ..             5600000,00             3 536 863,15        63    2 063136,85
41078:                               Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41079:                                                                                                                       sivu
41080: 25 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 195
41081: PI.-Ht.                                                          Käytettävissä         Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41082:     Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande     Använtlindraget                Tili år
41083:         Mom.-Mom.                                             vuonna - år 1992          vuonna - år 1992                1993
41084:             Vuosi -Ar
41085:                                                                                                               %
41086: 
41087: 
41088: 
41089:  25 99 25 92     Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen -
41090:                  Utvecklande av förvaltningen ochperso-
41091:                  nalen ...........................                4 200 000,00           3407 544,66         81       792 455,34
41092:  25 99 27 91     Automaattinen tietojenkäsittely - Auto-
41093:                  matisk databehandling ..............             2 312 860,27           2 312 860,27        100             0,00
41094:  25 99 27 92     Automaattinen tietojenkäsittely - Auto-
41095:                  matisk databehandling ..............           32 800 000,00           26 764 323,25        82      6035 676,75
41096:  25 99 70 89     Kaluston hankinta -Anskaffning av in-
41097:                  ventarier .........................                193826,75              193 826,75        100             0,00
41098:  25 99 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41099:                  ventarier .........................              2 272 372,48           2 227 541,33        98        44 831,15
41100:  25 99 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning avin-
41101:                  ventarier .........................            20 000 000,00           17 831 264,39        89      2168 735,61
41102: 
41103:  26 01 21 92     Toimintamenot- Omkostnader.......              89 897 000,00           80 794 200,61        90      9102 799,39
41104:  26 05 21 91     Keski-Suomen lääninhallituksen toimin-
41105:                  tamenot - Omkostnader för Mellersta
41106:                  Finlands länsstyrelse ...............            1219367,12              1 219 367,12       100             0,00
41107:  26 05 21 92     Eräiden lääninhallitusten toimintamenot
41108:                  - Omkostnader lör vissa länsstyrelser .       153 500 000,00          141 906 959,32        92     11 593 040,68
41109:  26 05 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41110:                  tionsutgifter ......................             7 030 905,90           7 030 905,90        100             0,00
41111:  26 05 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41112:                  tionsutgifter ......................            32 800 000,00          26 551 931,78        81      6248 068,22
41113:  26 05 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41114:                  ventarier .........................              1 413 437,12            1 413 437,12       100             0,00
41115:  26 05 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41116:                  ventarier .........................              4 935 000,00           4 837 766,50         98        97 233,50
41117:  26 06 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41118:                  tionsutgilter ......................             4563770,16             4 563 770,16        100             0,00
41119:  26 06 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41120:                  tionsutgifter ......................           20 300 000,00           18 480 136,40         91     1 819 863,60
41121:  26 07 21 91     Keski-Suomen läänin rekisteritoimistojen
41122:                  toimintamenot - Omkostnader för regi-
41123:                  sterbyråema i Mellersta Finlands Iän ...           446154,07              446154,07         100             0,00
41124:  26 07 21 92     Eräiden rekisteritoimistojen toimintame-
41125:                  not - Omkostnader för vissa registerby-
41126:                  råer ............................               16 000 000,00          14 796051,19          92     1 203 948,81
41127:  26 07 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41128:                  tionsutgifter ......................             4 097 344,51           4 097 344,51        100             0,00
41129:  26 07 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41130:                  tionsutgifter ......................            19100 000,00           13 496 815,65         71     5 603 184,35
41131:  26 75 21 91     Keski-Suomen läänin paikallispoliisin toi-
41132:                  mintamenot -Omkostnader lör den lo-
41133:                  kala polisen i Mellersta Finlands Iän ...        5 545477,01             5 545 477,01       100             0,00
41134:  26 75 21 92     Toimintamenot- Omkostnader.......            2 713 600 000,00        2 551 971 776,74        94   161 624 425,59
41135:  26 75 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41136:                  tionsutgifter ......................            11 909797,13           11 909 797,13        100             0,00
41137:  26 75 70 89     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41138:                  ventarier .........................              1 444 868,96            1 444 868,96       100             0,00
41139:  26 75 70 90     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41140:                  ventarier .........................              3 745 354,98            3 131 297,59        84      614 057,39
41141:  26 75 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41142:                  ventarier .........................            43 916 097,76           35 527 389,19         81     8388 708,57
41143:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41144:                                                                                                                       sivu
41145: 26 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                       sida 196
41146: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41147:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använtlindraget                Tili år
41148:          Mom.-Mom.                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                1993
41149:              Vuosi- Ar
41150:                                                                                                              o;-
41151: 
41152:  26 75 71 90      Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av
41153:                   fordon ...........................                 372 985,20            192 681,20        52       565 666,40
41154:  26 75 74 89      Eräät rakennustyöt - Vissa byggnads-
41155:                   arbeten ..........................                   60426,51              60426,51        100            0,00
41156:  26 75 74 90      Eräät rakennustyöt - Vissa byggnads-
41157:                   arbeten ..........................                 100000,00              100 000,00       100            0,00
41158:  26 75 74 91      Eräät rakennustyöt - Vissa byggnads-
41159:                   arbeten ..........................             30 244 581,30          29 977 414,39        99       267 166,91
41160:  26 75 74 92      Eräät rakennustyöt - Vissa byggnads-
41161:                   arbeten ..........................             31 300 000,00          14 767 866,20        47    16 532 133,80
41162:  26 75 88 91      Teiskon moottoriurheilukeskuksen käyt-
41163:                   töoikeuden hankinta - Anskaffande av
41164:                   nyttjanderätt tili Teisko motorsportcen-
41165:                   tral .............................               3300000,00                      0,00        0    3300000,00
41166:  26 80 21 92      Koulutuksen toimintamenot - Omkost-
41167:                   nader för utbildningen ..............          56 919 000,00          41 825 874,11         73   15 093125,89
41168:  26 BO 23 92      Muut pelastushallinnon menot - ÖVriga
41169:                   utgifter inom räddningsförvaltningen ....        8800000,00             5 298223,29        60     3 500 182,31
41170:  26 BO 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41171:                   tionsutgifter ......................            1 406528,29            1 406 528,29        100            0,00
41172:  26 80 31 92      Valtionosuudet- Statsandelar .......           30 167 000,00          17 945 182,95         59   12 221 817,05
41173:  26 BO 33 91       Valtionosuus kunnan palo- ja pelastustoi-
41174:                   men kalustohankintoihin - Siatsandel
41175:                   för arskaffning av inventarier för det
41176:                    kommunala brand- oc h räddningsväsen-
41177:                    det .............................               8191 846,78            8 191 846,78       100             0,00
41178:  26 BO 34 91       Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset
41179:                    - Ersättningar enligt lagen om befolk-
41180:                    ningsskydd .......................                388078,02              388078,02        100             0,00
41181:  26 80 70 89       Kaluston ja välineiden hankinta - An-
41182:                    skaffning av inventarier och materiel ...           83116,75              83116,75        100             0,00
41183:  26 80 70 90       Kaluston ja välineiden hankinta - An-
41184:                    skaffning av inventarier och materiel ...       1 062006,97              334 905,14        32      727 101,83
41185:  26 BO 70 91       Kaluston ja välineiden hankinta - An-
41186:                    skaffning av inventarier och materiel ...      4 358002,28            1928431,10           44     2 429 571,18
41187:  26 80 74 89       Talonrakennukset- Husbyggnader ...             1 933894,84            1 933 894,84        100             0,00
41188:  26 80 74 90       Talonrakennukset- Husbyggnader ...             3800000,00             3800000,00          100             0,00
41189:  26 BO 74 91       Talonrakennukset- Husbyggnader ...             8330734,58             6116 816,53          73     2 213 918,05
41190:  26 80 74 92       Talonrakennukset- Husbyggen. : ....           14 000 000,00          10 554 757,33         75     3445242,67
41191:  26 90 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......            915 300 000,00         811 802 350,61         89   103 497 416,89
41192:  26 90 29 91       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41193:                    tionsutgifter ......................           33 238138,27          33 238 138,27 100                    0,00
41194:  26 90 70 89       Kaluston hankinta -Anskaffning av in-
41195:                    ventarier .........................               403213,56              403 213,56       100             0,00
41196:  26 90 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41197:                    ventarier .........................             5488525,32             3138 691,14         57     2 349 834,18
41198:  26 90 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41199:                    ventarier .........................            22 324 231 ,69         16 838120,90         75     5486110,79
41200:  26 90 70 92       Ilma- ja vartioalusten hankinta- Anskaff-
41201:                    ning av luft- och bevakningsfarkoster ...      58 600 000,00          52 472 430,49 90            6127 569,51
41202:  26 90 74 89       Talonrakennukset- Husbyggen ......              2 121 921,20           2 121 921,20 100                   0,00
41203:  26 90 74 90       Talonrakennukset- Husbyggen ......                382084,77              166 738,30 44              215 346,47
41204:  26 90 74 91       Talonrakennukset- Husbyggen ......              3 945187,28            3 768035,98 96               177151,30
41205:  26 90 74 92       Rakentaminen - Husbyggen ........              28 700 000,00          15 774 812,92 55           12 925 187,08
41206:                                    Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41207:                                                                                                                                       sivu
41208: 26 Pl.- Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                   sida 197
41209: PI.-Ht.                                                                          Käytettävissä         Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41210:     Luku- Kap.                                                                Stått tili förfogande     Använtlindraget                Tillår
41211:         Mom.-Mom.                                                             vuonna - år 1992          vuonna - år 1992                1993
41212:             Vuosi -Ar
41213:                                                                                                                              Ok
41214: 
41215:  26 90 77 89     Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
41216:                  och andra anläggningar .............                             1 483112,26            1 483112,26         100             0,00
41217:  26 90 77 90     Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
41218:                  och andra anläggningar .............                               904 365,49             660 650,40        73       243 715,09
41219:  26 90 77 91     Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
41220:                  och andra anläggningar .............                               743 747,61             241 487,94        32       502259,67
41221:  26 97 43 92     Läänin kehittämisraha - Regionalt ut-
41222:                  vecklingsbidrag ...................                            40 000 000,00            4690253,56           12   35 309 746,44
41223:  26 98 43 89     Läänien kehittämisraha - Länsutveck-
41224:                  lingsbidrag .......................                              3584598,60             3 584598,60         100             0,00
41225:  26 98 43 90     Läänin kehittämisraha - Länsutveck-
41226:                  lingsbidrag .......................                            27 257 471,59           23 816 413,78         87    3441 057,81
41227:  26 98 43 91     Läänin kehittämisraha - Länsutveck-
41228:                  lingsbidrag .......................                            34 744 203,83           23480887,19           68   11 263 316,64
41229:  26 99 25 91     Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
41230:                  nings- och utvecklingsverksamhet .....                           1 494 813,36            1 494 813,36       100             0,00
41231:  26 99 25 92     Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
41232:                  nings- och utvecklingsverksamhet .....                           3000000,00              1375791,14          46     1 624 208,86
41233: 
41234:  27 01 21 91      Tutkimustoiminta - Vetenskaplig forsk-
41235:                   ning ............................                               2 679124,55             2 679124,55        100             0,00
41236:  27 01 21 92      Tutkimustoiminta- Forskningsverksam-
41237:                   het .............................                               4 570000,00             2267065,77          50     2302 934,23
41238:  27 01 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41239:                   ventarier .........................                               670000,00               615 737,50        92        54262,50
41240:  27 12 16 91      Kaluston, koneiden ja laitteiden hankinta
41241:                   - Anskaffning av inventarier, maskiner
41242:                   ochanordningar ...................                              9 635618,87             9 635618,87        100             0,00
41243:  27 12 27 91      Automaattinen tietojenkäsittely - Auto-
41244:                   matisk databehandling ..............                            3 242 510,85            3 242 510,85       100             0,00
41245:  27 12 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga kons.um-
41246:                   tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    312 000 000,00          254 549 928,44         82    57 450 071 ,56
41247:  27 14 22 89      Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
41248:                   tvätt och hygien . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             163 568,76             163568,76        100             0,00
41249:  27 14 22 90      Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
41250:                   tvätt och hygien ...................                            2 928 518,29            2 639076,57         90       289441,72
41251:  27 14 22 91      Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
41252:                   tvätt och hygien ...................                           11 303 088,44            9544883,29          84     1 758 205,15
41253:  27 14 22 92      Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
41254:                   tvätt och hygien . . . . . . . . . . . . . . .....           124 000 000,00           95 729 039,53         77    28 270 960,47
41255:  27 25 16 89      Puolustusmateriaalihankinnat - An-
41256:                   skaffning av försvarsmaterial .........                      229 235 247,27          229 235 247,27        100             0,00
41257:  27 25 16 90      Puolustusmateriaalihankinnat - An-
41258:                   skaffning av försvarsmaterial .........                      533 179 374,21          340 684 855,53         64   192 494 518,68
41259:  27 25 16 91      Puolustusmateriaalihankinnat - An-
41260:                   skaffning av försvarsmaterial .........                     1 331 879 949,93         970 828 564,20         73   361 051 385,73
41261:  27 25 16 92      Puolustusmateriaalihankinnat -Anskaff-
41262:                   ning av försvarsmaterial. ............                      2 837 000 000,00        1 870 175 756,32        66   966 824 243,68
41263:  27 25 24 89      Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
41264:                   Användning och underhåll av utrustning.                         5120783,58              5120783,58         100             0,00
41265:  27 25 24 90      Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
41266:                   Användning och underhåll av utrustning.                        27 060 291 ,81         20 549 389,75         76     6 510 902,06
41267:  27 25 24 91      Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
41268:                   Användning och underhåll av utrustning.                      251 857 973,28          216 348 784,20         86    35 509 189,08
41269:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41270:                                                                                                                        sivu
41271: 27 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 198
41272: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä         Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41273:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande     Använtlindraget                Tillår
41274:          Mom.-Mom.                                             vuonna - år 1992          vuonna - år 1992                1993
41275:              Vuosi- Ar
41276:                                                                                                                %
41277: 
41278: 
41279: 
41280:  27 25 24 92      Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
41281:                   Användning och underhåll av utrustning.      1 443 000 000,00        1185 659 862,15        82    257 340 137,85
41282:  27 27 13 89      Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
41283:                   den korjaus ja kunnossapito - Repara-
41284:                   tion och underhåll av byggnader, militä-
41285:                   rområden och -anläggningar ........ .                 6 516,10               6516,10        100             0,00
41286:  27 27 13 90      Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
41287:                   den korjaus ja kunnossapito - Repara-
41288:                   tion och underhåll av byggnader, militä-
41289:                   rområden och -anläggningar ........ .            1148 256,55             1138 931,09        99          9 325,46
41290:  27 27 13 91      Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
41291:                   den korjaus ja kunnossapito - Repara-
41292:                   tion och underhåll av byggnader, militä-
41293:                   rområden och -anläggningar ........ .           12 182 605,72          12 084 458,37        99         98147,35
41294:  27 27 13 92      Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
41295:                   den korjaus ja kunnossapito - Repara-
41296:                   tion och underhåll av byggnader, militä-
41297:                   rområden och -anläggningar ........ .          95 000 000,00           77 500 279,45        82     17 499 720,55
41298:  27 27 74 89      Uudisrakennukset ja peruskorjaukset-
41299:                   Nybyggnader och grundförbättringar ...             288 471,32              288471,32        100             0,00
41300:  27 27 74 90      Uudisrakennukset ja perusko~aukset­
41301:                   Nybyggnader ochgrundförbättringar ....           3144 957,82             1 777 863,75       57      1 367 094,07
41302:  27 27 74 91      Uudisrakennukset ja perusko~aukset­
41303:                   Nybyggnader och grundförbättringar ...         51 271 722,76           35 863 300,18        70     15 408 422,58
41304:  27 27 74 92      Uudisrakennukset ja perusko~aukset
41305:                   -Nybyggnader och grundförbättringar .         176 000 000,00           89 142 322,62         51    86 857 677,38
41306:  27 27 75 89      Perusparannukset- Grundförbättringar.             131 898,11              131 898,11        100             0,00
41307:  27 27 75 90      Perusparannukset- Grundförbättringar.           1 982794,82             1 766 533,59         89       216 261,23
41308:  27 27 75 91      Perusparannukset- Grundförbättringar.          27 434 336,96           18 745 233,23         68     8689103,73
41309:  27 27 75 92      Perusparannukset- Grundförbättringar.          90 000 000,00           51 110 708,26         57    38889291,74
41310:  27 27 77 89       Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
41311:                   työt - Byggnadsarbeten på militära om-
41312:                   råden och anläggningar ............ .                49 708,69              49 708,69       100             0,00
41313:  27 27 77 90      Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
41314:                   työt - Byggnadsarbeten på militära om-
41315:                   råden och anläggningar ............ .            1 384 046,24            1 029 273,31        74      354 772,93
41316:  27 27 77 91      Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
41317:                   työt - Byggnadsarbeten på militära om-
41318:                   råden och anläggningar ............ .           11 333 384,01            9 872 641,65        87     1 460742,36
41319:  27 27 77 92      Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
41320:                   työt - Byggnadsarbeten på militära om-
41321:                   råden och anläggningar ............ .           64 000 000,00          47 559172,88          74    16440827,12
41322:  27 27 87 91      Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus -
41323:                    lnköp och expropriation av fastigheter ..       1 514 806,34            1 514 806,34       100             0,00
41324:  27 27 87 92      Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus -
41325:                   lnköp och expropriaton av fastigheter ..        13 000 000,00            9 345 312,32        72     3654687,68
41326:  27 30 21 90      Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
41327:                   sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
41328:                   och militärobservatörsuppgifter i den
41329:                   fredsbevarande verksamheten ....... .            2 442 753,14            2 325 084,54        95       117 668,60
41330:  27 30 21 91      Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
41331:                    sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
41332:                   och militärobservatörsuppgifter i den
41333:                   fredsbevarande verksamheten ....... .            5 414 727,22              220056,12          4     5194671,10
41334:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41335:                                                                                                                       sivu
41336: 27PI.-Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1992                                       sida 199
41337: PI.-Ht.                                                            Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
41338:     Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tillår
41339:         Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
41340:             Vuosi -Ar
41341: 
41342: 
41343: 
41344: 
41345: 27 30 21 92      Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
41346:                  sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
41347:                  och militärobservatörsuppgifter i den
41348:                  fredsbevarande verksamheten . . ..... .          14 680 000,00          10 063 854,42        69    4 616145,58
41349: 27 30 22 89      Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
41350:                  ja varustamismenot - De finska över-
41351:                  vakningsstyrkornas förvaltnings- och
41352:                  utrustningsutgifter. ................ .            2 578 859,32          2 578 859,32        100           0,00
41353: 27 30 22 90      Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
41354:                  ja varustamismenot - De finska över-
41355:                  vakningsstyrkornas förvaltnings- och
41356:                  utrustningsutgifte r ................ .            7 597 924,32            634 770,44         8     6 963153,88
41357: 27 30 22 92      Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
41358:                  ja varustamismenot - De finska över-
41359:                  vakningsstyrkornas förvaltnings- och
41360:                  utrustningsutgifter. ................ .          BO 800 000,00          43 977 532,93        54    36 822 467,07
41361:  27 30 24 91     ETYKin toimeenpanosta aiheutuvat me-
41362:                  not - Utgifter för verkställandet av
41363:                  KSSE .......................... .                  1 484 033,36           1 484 033,36       100            0,00
41364:  27 90 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41365:                  ventarier ........................ .               2169 744,37            1 384 509,31        64     785235,06
41366:  27 90 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41367:                  ventarier ........................ .               2 200 000,00                    0,00        0    2200000,00
41368:  27 92 70 89     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41369:                  ventarier ........................ .                 727 386,16             727 386,16       100            0,00
41370:  27 92 70 90     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41371:                   ventarier ........................ .              5 000 000,00                    0,00        0    5000000,00
41372: 
41373:  28 01 21 92      Toimintamenot- Omkostnader...... .             101 046 000,00          86 589 304,70         86   14 456 695,30
41374:  28 01 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41375:                   tionsutgifter ..................... .             6 826233,57            6 826 233,57       100            0,00
41376:  28 01 70 90      Kaluston.hankinta- Anskaffning av in-
41377:                   ventarier ........................ .              1 556 968,26             377 266,00        24    1179 702,26
41378:  28 01 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41379:                   ventarier ........................ .              1 890 185,42           1 326157,38         70      564 028,04
41380:  28 03 22 91      Tutkimustoiminta- Forskningsverksam-
41381:                   het ............................ .                  121 990,95             121 990,95       100            0,00
41382:  28 03 22 92      Tutkimustoiminta- Forskningsverksam-
41383:                   het ................ ·............ .             1 700 000,00             995 876,45         59      704 123,55
41384:  28 05 21 91      Toimintamenot- Versamhetsutgifter ..            43 928 960,93          43 928 960,93        100            0,00
41385:  28 05 21 92      Toimintamenot- Omkostnader ...... .            232 508 000,00         183 335 096,69         79   49 171 229,31
41386:  28 05 25 91      Valtion henkilöstöjärjestelyt, uudelleensi-
41387:                   joituksen ja työkyvyn edist äminen -
41388:                   Statens personalarrangemang , främjan-
41389:                   de av omplaceringar och förbättr ande av
41390:                   arbetsförmågan .................. .              16 670 339,03         16 670 339,03        100            0,00
41391:  28 05 25 92      Valtion henkilöstöjärjestelyt ja uudelleen-
41392:                   sijoitus - Statens personalarrangemang
41393:                   och omplaceringar ................ .             15 350 000,00          11553976,99          75    3 796 023,01
41394:  28 05 88 92      Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
41395:                   av aktier ......................... .            10 000 000,00                  0,00          0   10 000 000,00
41396:  28 18 22 90      Veroluokitus- Skatteklassificering ... .          5 805164,38           4 602 196,50         79    1 202 967,88
41397:  28 18 22 91      Veroluokitus- Skatteklassificering ... .         19445757,60           12 610 646,56         65    6 835111,04
41398:  28 18 22 92      Veroluokitus- Skatteklassificering ... .         30 274 000,00         13 069 765,24         43   17 204 234,76
41399:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41400:                                                                                                                       sivu
41401: 28 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                       sida   200
41402: PJ.-Ht.                                                            Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
41403:      Luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tillår
41404:          Mom. -Mom.                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
41405:              Vuosi- Ar
41406:                                                                                                               ~
41407: 
41408: 
41409:  28 18 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41410:                   tionsutgifter ......................            84 871 207,58          84 871 207,58        100            0,00
41411:  28 18 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41412:                   tionsutgifter ......................           288 989 000,00         198 271 869,74         69   90 717 130,26
41413:  28 40 21 91      Toimintamenot- Omkostnader.......               17 530 244,93          17 530 244,93        100            0,00
41414:  28 40 21 92      Toimintamenot- Omkostnader.......              500 134 000,00         458 088 387,44         92   42 045 612,56
41415:  28 40 66 90      Kansainvälisen tullijä~estön kautta ohjat-
41416:                   lavakehitysapu - Utvecklingshjälp som
41417:                   styrs via en intemationell tullorganisa-
41418:                   tion .............................                  176270,82               88 571,49        50      87 699,33
41419:  28 40 66 91      Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
41420:                   lava kehitysapu - Utvecklingshjälp som
41421:                   styrs via en internationell tullorganisa-
41422:                   tion .............................                  210 000,00                    0,00        0     210 000,00
41423:  28 40 66 92      Kansainvälisen tullijä~estön kautta ohjat-
41424:                   lava kehitysapu - Utvecklingshjälp som
41425:                   styrs via en intemationell tullorganisa-
41426:                   tion .............................                  217 000,00                   0,00         0     217 000,00
41427:  28 40 74 89      Talonrakennukset - Husbyggen ......                 564 572,83             564 572,83       100           0,00
41428:  28 40 74 90      Tullitalojen rakentaminen - Tullhusbyg-
41429:                    gen .............................                1193450,34               451 610,81        38     741 839,53
41430:  28 40 74 91      Tullitalojen rakentaminen - Tullhusbyg-
41431:                    gen .............................                8 339 725,30           1 098 406,20        13    7 241 319,10
41432:  28 40 74 92       Tullitalojen rakentaminen - Tullhusbyg-
41433:                    gen .............................                2 600000,00              291 553,40        11    2 308446,60
41434:  28 50 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41435:                    ventarier .........................                  42761,00              42 761,00       100            0,00
41436:  28 50 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41437:                    ventarier. ........................                565 727,85             565 727,85       100            0,00
41438:  28 52 21 89       Määräaikaisselvitykset ja laskannat -
41439:                    Regelbundet återkommande undersök-
41440:                    ningar och räkningar ...............                  3 943,62               3943,62       100            0,00
41441:  28 52 21 90       Määräaikaisselvitykset ja laskannat -
41442:                    Regelbundet återkommande undersök-
41443:                    ningar och räkningar ...............                171 935,12            171 935,12       100            0,00
41444:  28 52 21 91       Määräaikaisselvitykset ja laskannat -
41445:                    Regelbundet återkommande undersök-
41446:                    ningar och räkningar ...............            7 446 752,70           6 963157,48          94      483 595,22
41447:  28 52 21 92       Toimintamenot- Omkostnader. ......            156 959 000,00         136 569 569,08         87   20 389 430,92
41448:  28 52 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41449:                    ventarier .........................                 692884,95             300 836,75        43      392 048,20
41450:  28 52 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41451:                    ventarier .........................                 522504,50             459 288,89        88       63 215,61
41452:  28 54 29 91       Muut kulutusmenot - ÖVriga konsum-
41453:                    tionsutgifter ......................             2 495 911,80           2 495 911,80       100            0,00
41454:  28 54 29 92       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41455:                    tionsutgifter ......................             7 245000,00            3 558 052,48        49    3686 947,52
41456:  28 54 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41457:                    ventarier .........................                 670550,00             670550,00        100            0,00
41458:  28 54 70 92       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41459:                    ventarier .........................                 830000,00                    0,00        0      830 000,00
41460:  28 64 13 90       Korjaus ja kunnossapito - Reparation
41461:                    och underhåll .....................               909 314,51             893 035,61         98       16 278,90
41462:  28 64 13 91       Ko~aukset - Reparationer ..........            40 126 554,24          39 000 789,17         97    1125 765,07
41463:  28 64 13 92       Korjaukset - Reparationer ..........          283 790 000,00         227 712 201,78         80   56 077 798,22
41464:                                     Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41465:                                                                                                                                       sivu
41466: 28 Pl.- Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                  sida 201
41467: Pl.- Ht.                                                                          Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41468:      Luku- Kap.                                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tillår
41469:          Mom.-Mom.                                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                1993
41470:              Vuosi- Ar
41471:                                                                                                                               %
41472: 
41473: 
41474: 28 64 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41475:                   ventarier .........................                                855 390,81            855390,81         100            0,00
41476:  28 64 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41477:                   ventarier .........................                              5 982 361,40          3 544 218,19        59      2 438143,21
41478:  28 64 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41479:                   ventarier. ........................                            13 268 861,02           8934037,15          67      4334823,87
41480:  28 64 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41481:                   ventarier .........................                            19 000 000,00           8 525226,35         45     10 474 773,65
41482:  28 64 74 89      Valtion talonrakennusten suunnittelu ja
41483:                   koerakentaminen - Planering av sta-
41484:                   tens husbyggen och experimentellt byg-
41485:                   gande ...........................                                 286115,38              286115,38         100            0,00
41486:  28 64 75 90      Perusparannukset- Grundlörbättringar.                            2414335,17            2 414 335,17        100            0,00
41487:  28 64 76 89      Virastotalojen rakentaminen - Byggan-
41488:                   de av ämbetshus ..................                             13 895 695,43          13 895 695,43        100             0,00
41489:  28 64 76 90      Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
41490:                   talonrakennusten suunnittelu ja koera-
41491:                   kentaminen - Byggande av ämbetshus
41492:                   samt planering av statens husbyggen
41493:                   och experim entellt byggande ........                          49 676 271,51          36 691 514,54         74    12 984 756,97
41494:  28 64 76 91      Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
41495:                   talonrakennusten suunnittelu ja koera-
41496:                   kentaminen - Byggande av ämbetshus
41497:                   samt planering av statens husbyggen
41498:                   och experimentellt byggande .........                         105 948 353,06          87 212 277,59         82    18 736 075,47
41499:  28 64 76 92      Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
41500:                   talonrakennusten suunnittelu ja koera-
41501:                   kentaminen - Byggande av ämbetshus
41502:                   samt planering av statens husbyggen
41503:                   och experimentellt byggande .........                         252 400 000,00          91 958 933,68         36   157 441 066,32
41504:  28 64 87 89      Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
41505:                   hankkiminen -Anskaffning av fastighe-
41506:                   ter och bostadsaktier ...............                            6 319 882,75          6 319 882,75        100             0,00
41507:  28 64 87 90      Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
41508:                   hankkiminen - Anskaffning av fastighe-
41509:                   ter och bostadsaktier ...............                          44 526 810,27          41 673 785,01         94     2 853 025,26
41510:  28 64 87 91      Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
41511:                   hankkiminen - Anskaffning av fastighe-
41512:                   ter och bostadsaktier ...............                          82 045 162,00          32 370 307,97         39    49 674 854,03
41513:  28 64 87 92      Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
41514:                   hankkiminen - Anskaffning av fastighe-
41515:                   ter och bostadsaktier ...............                         100 000 000,00                   0,00          0   100 000 000,00
41516:  28 70 21 92      Toimintamenot - Omkostnader.......                             32 943 000,00          29 680 795,09         90     3 262 204,91
41517:  28 70 26 89      Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutki-
41518:                   mustoiminnan erityismenot - Särskilda
41519:                   utgifter lör utbildning, utveckling, publika-
41520:                   tion och forskn ing .................                               76481,20               76 481,20       100             0,00
41521:  28 70 26 90      Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutki-
41522:                   mustoiminnan erityismenot - Särskilda
41523:                   utgifter för utbildning, utveckling, publika-
41524:                   tion och forskn ing .................                              383 695,70             148 304,56        39      235 391,14
41525:  28 70 26 91      Koulutus-, kehittämis-, julkaisu-, tutki-
41526:                   mus- ja tuotekehittelytoiminnan erityis-
41527:                   menot- Särskilda utgifter lör utbildning,
41528:                    utveckling, publikationoch forskning ....                       1 058133,33            1 058133,33        100             0,00
41529:  28 70 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41530:                   tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -. .         611 056,06             611 056,06       100             0,00
41531:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41532:                                                                                                                        sivu
41533: 28 Pl. ·Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 202
41534: PI.-Ht.                                                          Käytettävissä         Käytetty/peruutettu             Vuodelle
41535:      Luku· Kap.                                               Stått tili förfogande     Använtlindraget                  Tillår
41536:          Mom.-Mom.                                            vuonna • år 1992          vuonna • år 1992                 1993
41537:              Vuosi· Ar
41538:                                                                                                              -.;--
41539: 
41540: 28 70 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41541:                   ventarier .........................               447789,37              447789,37         100            0,00
41542: 28 70 74 91       Talonrakennukset- Husbyggen ......                381 807,95             381 807,95        100            0,00
41543: 28 70 74 92       Talonrakennukset- Husbyggen ......              7 900000,00            6 718686,37          85     1181 313,63
41544: 28 70 88 91       Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
41545:                   av aktier .........................               400000,00                      0,00        0       400 000,00
41546:  28 80 20 89      Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
41547:                   vecklings- och utbildningsverksamhet ..         1 667 843,06            1 667 843,06       100                0,00
41548:  28 80 20 90      Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
41549:                   vecklings- och utbildningsverksamhet ..           779172,15                22447,54          3       801 619,69
41550:  28 80 20 91      Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
41551:                   vecklings- och utbildningsverksamhet ..         6 743304,85             3822687,47          57     2 920 617,38
41552:  28 80 20 92      Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
41553:                   vecklings- och utbildningsverksamhet ..        11 700 000,00           5 872 018,70         50     5 827 981,30
41554:  28 80 22 89      Uudelleensijoittamista tukeva koulutus-
41555:                   ja muu toiminta - Utbildnings- och an-
41556:                   nan verksamhet som stöder omplace-
41557:                   ring .............................              1 233176,57             1 233176,57        100                0,00
41558:  28 80 22 90      Valtion henkilöstön uudelleensijoituksen
41559:                   ja työkyvyn edistäminen- Främjande av
41560:                   omplacering av statens personai och
41561:                   personalens arbetsförmåga ..........            6 370275,48             4872587,68          76      1 497 687,80
41562:  28 80 23 89      Työsuojelun . edistäminen -Främjande
41563:                   av arbetarskyddet. .................              588456,64               588456,64        100                0,00
41564:  28 80 23 90      Työsuojelun edistäminen - Främjande
41565:                   av arbetarskyddet. .................            2235954,77              1 015 785,94        45      1 220 168,83
41566:  28 80 23 91      Työsuojelun edistäminen - Främjande
41567:                   av arbetarskyddet. .................            4127124,10              1 645265,81         40     2481 858,29
41568:  28 80 23 92      Työsuojelun edistäminen - Främjande
41569:                   av arbetarskyddet. .................            6 960000,00             3 017 065,05        43     3 942 934,95
41570:  28 80 24 89      Henkilöstöruokailun jä~estäminen -
41571:                   Anordnande av personalkosthållning ...               6016,93                 6 016,93      100                0,00
41572:  28 80 24 90      Henkilöstöruokailun jä~estäminen -
41573:                   Anordnande av personalkosthållning ...            516 946,55              242406,86         47       274 539,69
41574:  28 80 24 91      Henkilöstöruokailun jä~estäminen -
41575:                   Anordnande av personalmåltider ......           9486 645,38             9 486 645,38       100                0,00
41576:  28 80 24 92      Henkilöstöruokailun jä~estäminen -
41577:                   Anordnande av personalmåltider ......           8 300000,00               532 530,77         6     7 767 469,23
41578:  28 84 89 91      Suomen osallistuminen rahoitusyhteis·
41579:                   työhön Baltian maiden kanssa - Fin-
41580:                   lands deltagande i finansieringssamar-
41581:                   bete med de baltiska länderna ........          5 000000,00             4 168 842,94        83       831157,06
41582:  28 87 88 92       Pääomasijoitukset talletuspankkeihin -
41583:                   Kapitalplaceringar i depositionsbanker ..   8 000 000 000,00        7 912100 000,00         99     87 900 000,00
41584:  28 99 21 92      Valtion eläkelautakunnan toimintamenot
41585:                   - Statens pensionsnämnds omkostna-
41586:                   der .............................               1 325000,00             1134 387,17         86       190 612,83
41587:  28 99 62 90       Palautettavien vientitalletusten korko -
41588:                    Ränta på exportdepositioner som skall
41589:                   återbäras ........................              7 930 620,00                     0,00        0      7 930 620,00
41590: 
41591:  29 01 21 91       Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Plane·
41592:                    ringsverksamhet och andra gemensam-
41593:                    ma uppgifter. .....................            4 416 848,91            4416848,91         100                0,00
41594:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41595:                                                                                                                                  sivu
41596: 29 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1992                                               sida   203
41597: PI.-Ht.                                                                      Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41598:     Luku- Kap.                                                            Stått tili förfogande    AnvänVindraget                 Tili år
41599:         Mom.-Mom.                                                         vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                1993
41600:             Vuosi-Ar
41601:                                                                                                                         ~
41602: 
41603: 
41604:  29 01 21 92     Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
41605:                  nings- och utvecklingsverksamhet .....                       9 225 000,00          3 274455,92         35      5 950 544,08
41606:  29 01 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41607:                  tionsutgifter ......................                         2 305 726,28          2 305 726,28        100             0,00
41608:  29 01 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41609:                  tionsutgifter ......................                       11 993 000,00           9 313 540,88        78      2 679 459,12
41610:  29 05 70 91     Kaluston hankinta - lnventarieanskaff-
41611:                  ningar. ..........................                             150 000,00                  0,00          0       150 000,00
41612:  29 05 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                             300 000,00            300 000,00        100             0,00
41613:  29 05 74 92     Talonrakennukset - Husbyggen ......                          1 300 000,00            276666,40          21     1 023 333,60
41614:  29 06 70 89     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41615:                  ventarier .........................                              29147,85              29147,85        100             0,00
41616:  29 06 70 90     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41617:                  ventarier .........................                            200 819,60              88582,15        44        112 237,45
41618:  29 10 20 91     Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalu!lton
41619:                  hankinta sekä kiinteistön käyttö - Ovri-
41620:                  ga undervisnings- och forskningsutgifter,
41621:                  inventarieanskaffningar samt fastighe-
41622:                  ters drift .........................                      252 057 876,31         193 414 222,42         77    58 643 653,89
41623:  29 10 20 92     Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston
41624:                   hankinta sekä kiinteistöjen käyttö - Ov-
41625:                  riga undervisnings- och forskningsutgif-
41626:                  ter, inventarieanskaffningar samt fastig-
41627:                  heters drift .......................                     1 114 800 000,00        824 256 018,82         74   290 543 981,18
41628:  29 10 21 89      Muut opetus- ja tutkimusmenot- Övriga
41629:                   undervisnings- och forskningsutgifter ...                   2 321 216,55          2 321 216,55        100             0,00
41630:  29 10 21 90      Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalu!lton
41631:                   hankinta sekä kiinteistön käy ttö - Ovri-
41632:                  ga undervisnings- och forskningsutgifter,
41633:                  anskaffning av inventar ier samt fastighe-
41634:                   ters drift .........................                       38 043 041,36         27 203 539,73         72    10 839 501 ,63
41635:  29 10 21 91      Erä!~en korkeakoulujen toimintamenot
41636:                  - Ovriga undervisnings- och forskning-
41637:                   sutgifter, anskaffning av inventarier samt
41638:                   fastigheters drift .......... , ........                   27 740 340,68         27 740 340,68        100             0,00
41639:  29 10 21 92      Eräiden korkeakoulujen toimintamenot
41640:                  - Vissa högskolors omkostnader .....                      270 274 000,00         227157691,14           84    43 116 308,86
41641:  29 10 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41642:                   ventarier .........................                        4924252,90             4 924252,90         100             0,00
41643:  29 10 74 89      Talonrakennukset - Husbyggen ......                        3 266 547,30           3266 547,30         100             0,00
41644:  29 10 74 90      Talonrakennukset- Husbyggen ......                        14 874 502,38          10 217166,60          69     4657 335,78
41645:  29 10 74 91      Talonrakennukset- Husbyggen ......                        61156 743,48           52 303 789,10         86     8 852 954,38
41646:  29 10 74 92      Talonrakennukset- Husbyggen ......                       227 400 000,00         127 331 960,46         56   100 068 039,54
41647:  29 10 87 91      Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
41648:                   fastigheter .......................                         3 311 272,68           3250435,68          98        60 837,00
41649:  29 10 87 92      Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
41650:                   fastigheter .......................                      104 270 000,00         102 738 921 ,69        99     1 531 078,31
41651:  29 11 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41652:                   tionsutgifter ......................                        3 628636,63            3 628 636,63       100             0,00
41653:  29 11 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41654:                   tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . .....      16 580 000,00         12 999 908,62         78     3 580 091,38
41655:  29 11 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41656:                   ventarier .........................                                 345,85               345,85       100             0,00
41657:  29 11 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41658:                   ventarier .... ·.....................                           59 676,34             53 785,68        90         5 890,66
41659:                              Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41660:                                                                                                                 sivu
41661: 29 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1992                                   sida 204
41662: PI.-Ht.                                                      Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
41663:      Luku- Kap.                                           Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tillår
41664:          Mom.-Mom.                                        vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
41665:              Vuosi -Ar
41666:                                                                                                          %
41667: 
41668: 
41669: 
41670: 29   11 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......
41671:               89                                               297996,20              297 996,20        100           0,00
41672: 29   11 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......
41673:               91                                             6451527,76             6 365 328,76         99      86 199,00
41674: 29   11 74     Talonrakennukset- Husbyggen ......
41675:               92                                            18 800 000,00          11 052 878,03         59   7 747121,97
41676: 29   37 27     Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta -
41677:               91
41678:                Högskolomas gemensamma ADB-verk-
41679:                samhet. .........................                  38 510,24             38 510,24       100           0,00
41680:  29 37 27 92   Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta -
41681:                Högskolomas gemensamma ADB-verk-
41682:                samhet. .........................             13 500 000,00         13 123 506,74         97     376493,26
41683:  29 39 21 92 Valtion opintotukikeskuksen toimintame-
41684:                not - Statens utbildningscentrals om-
41685:                kostnader ........................            16 750 000,00         15 057 246,05         90    1692 753,95
41686:  29 39 29 91   Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41687:                tionsutgifter ......................           2 187 225,38           2 187 225,38       100            0,00
41688:  29 40 21 91   Opetuksen kehittäminen - Utvecklande
41689:                av undervisningen .................          12 959 001 ,85         12 959 001 ,85       100            0,00
41690:  29 40 21 92 Toimintamenot - Omkostnader.......            141 459 000,00         108 161 940,90         76   33 296 967,36
41691:  29 40 29 91   Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41692:                tionsutgifter ......................           3 920 059,87           3 920 059,87       100            0,00
41693:  29 41 22 91   Suunnittelutoiminta ja muut yhteiset me-
41694:                not - Planeringsverksamhet och övriga
41695:                gemensamma utgifter...............               358 355,32             358 355,32       100            0,00
41696:  29 41 70 89 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41697:                v·entarier .........................             212 673,70             212 673,70       100            0,00
41698:  29 42 29 92   Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41699:                tionsutgifter ......................           4 534000,00            3 341156,62         74    1192 843,38
41700:  29 42 74 89 Talonrakennukset- Husbyggen ......               1 532 076,45           1 532 076,45       100            0,00
41701:  29 42 74 91 - Talonrakennukset- Husbyggen ......             1 000000,00            1 000 000,00       100            0,00
41702:  29 42 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ......              6 000000,00              874249,14         15    5 125 750,86
41703:  29 43 32 89   Lukioiden rakentamisenkorkotuki -
41704:                Räntestöd för byggande av gymnasier..               8347,77                8347,77       100            0,00
41705:  29 43 32 90   Lukioiden rakentamisen korkotuki -
41706:                Räntestöd för byggande av gymnasier. .            198133,30                    0,00        0     198 133,30
41707:  29 43 32 91   Lukioiden rakentamisen korkotuki -
41708:                Räntestöd för byggande av gymnasier ..             33421,35              33 237,74        99          183,61
41709:  29 43 32 92   Lukioiden rakentamisen korkotuki -
41710:                Räntestöd för byggande av gymnasier. .            150 000,00             35 357,00        24      114 643,00
41711:  29 50 27 89   Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
41712:                Fortbildning av skolpersonal. .........           545 309,54            545 309,54       100            0,00
41713:  29 50 27 90   Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
41714:                Fortbildning av skolpersonal. .........        1126 230,74            1 009 330,85        90      116 899,89
41715:  29 50 27 91   Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
41716:                Fortbildning av skolpersonal. .........        5 912 810,69           4 520 769,19        76    1 392 041,50
41717:  29 50 27 92   Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus-
41718:                Fortbildning av skolpersonal. .........       11 123 000,00           4486 703,92         40    6 636 296,08
41719:  29 50 29 92   Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41720:                tionsutgifter ....................•.           3 705000,00            2493518,17          67    1211 481,83
41721:  29 51 29 92   Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41722:                tionsutgifter ......................           4 290 000,00           2 592 695,34        60    1 697 304,66
41723:  29 51 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41724:                ventarier .........................               228 380,46            200 018,29        88       28 362,17
41725:  29 51 74 89 Talonrakennukset- Husbyggen ......                  982 312,60            982 312,60       100            0,00
41726:  29 51 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ......                  500000,00             354 006,70        71      145 993,30
41727:  29 51 74 91   Talonrakennukset- Husbyggen ......                500 000,00                  0,00         0      500 000,00
41728:                                     Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41729:                                                                                                                                      sivu
41730: 29 Pl.- Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                 sida 205
41731: PI.-Ht.                                                                          Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41732:      Luku- Kap.                                                               Stått tili förfogande    Använtlindraget                Tili år
41733:          Mom.-Mom.                                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                1993
41734:              Vuosi -Ar
41735: 
41736: 
41737: 
41738: 
41739:  29 51 74 92      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                             2 000000,00                     0,00       0     2000000,00
41740: 29 55 29 92       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41741:                   tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       8678000,00            6 956 338,58        80     1 721 661,42
41742:  29 55 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41743:                   ventarier ........................ .                                16 534,62             16 534,62       100               0,00
41744:  29 55 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41745:                   ventarier ........................ .                                 6367,00               5 826,75       92           540,25
41746:  29 55 74 90      Talonrakennukset - Husbyggen ..... .                            2 983 399,50          2 751 941,30        92       231 458,20
41747:  29 55 74 91      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                             1 996249,00             250 334,23         13    1 745 914,77
41748:  29 55 74 92      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                           10 000 000,00                     0,00        0   10 000 000,00
41749:  29 57 52 89      Eräät rakennusavustukset -                      Vissa
41750:                   byggnadsunderstöd ............... .                               850 000,00            850 000,00        100               0,00
41751:  29 57 52 90      Eräät rakennusavustukset - Vissa
41752:                   byggnadsunderstöd ............... .                             1 450 000,00          1150 000,00         79       300 000,00
41753:  29 57 57 90      Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
41754:                                                                      vä
41755:                   opistojen rakentamisen korkotuki -
41756:                   Räntestöd för byggandeav folkhögskolor
41757:                   samt medborgar- och arbetarinstitut. ...                            15 053,77                   0,00        0       15 053,77
41758:  29 59 23 89      Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
41759:                   ning och utvecklingsverksamhet. ..... .                           272200,64             272 200,64        100               0,00
41760:  29 59 23 90      Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
41761:                   ning och utvecklingsverksamhet. ..... .                           769471,37              141142,53         18      628 328,84
41762:  29 59 23 91      Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
41763:                   ning och utvecklingsverksamhet. ..... .                           457 956,85             407 537,22        89       50 419,63
41764:  29 59 25 89      Oppimateriaalin valmistaminen - Utar-
41765:                   betande av studiematerial .......... .                              29 372,12             29 372,12       100               0,00
41766:  29 59 25 90      Oppimateriaalin kehittäminen ja valmis-
41767:                   taminen - Utveckling och utarbetande
41768:                   av studiematerial ................. .                             804 833,79             240 157,57        30      564 676,22
41769:  29 59 25 91      Oppimateriaalin kehittäminen ja valmis-
41770:                   taminen - Utveckling och utarbetande
41771:                   av studiematerial ................. .                           2 617 230,98              47 578,11         2    2 569 652,87
41772:  29 59 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41773:                   ventarier ........................ .                                      4,70                  4,70      100               0,00
41774:  29 60 25 92      Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
41775:                   - Utvecklande av yrkesutbildning .....                          7 932 000,00          4 019 215,30         51    3912 784,70
41776:  29 60 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41777:                   ventarier ........................ .                              830 461,40             830 461 ,40      100               0,00
41778:  29 60 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41779:                   ventarier ........................ .                            6 776481,64            5 900 977,74        87      875 503,90
41780:  29 60 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41781:                   ventarier ........................ .                          39 122 007,02          30 650 398,79         78    8 471 608,23
41782:  29 60 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41783:                   ventarier ........................ .                         135 000 000,00          68 511 821,89         51   66488178,11
41784:  29 60 74 89      Talonrakennukset - Hysbyggen ..... .                          21 193 049,97          21193 049,97         100               0,00
41785:  29 60 74 90      Talonrakennukset- Hysbyggen ..... .                            17 024 862,31           8 743 696,79        51    8 281165,52
41786:  29 60 74 91      Talonrakennukset - Husbyggen ..... .                         118103 950,48          102 663 220,78         87   15 440 729,70
41787:  29 60 74 92      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                          256 920 000,00         137 291 830,08         53   119628169,92
41788:  29 60 87 91       Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
41789:                   fastigheter ...................... .                            1 338 772,80           1 338 772,00       100               0,80
41790:  29 60 87 92      Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
41791:                   fastigheter ...................... .                            3100 000,00            1 957 348,60        63    1142 651,40
41792:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41793:                                                                                                                           sivu
41794: 29 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                           sida   206
41795: Pl. -Ht.                                                        Käytettävissä        Käytetty/peruutettu                  Vuodelle
41796:      Luku- Kap.                                              Stått tili förfogande    AnvänVindraget                       Tillår
41797:          Mom.-Mom.                                           vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                      1993
41798:              Vuosi -Ar
41799:                                                                                                            ----..;.-
41800: 
41801:  29 61 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41802:                    ventarier .........................                4 358,80              4358,80         100                  0,00
41803:  29 61 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41804:                    ventarier .........................                5 345,99              3 708,14         69             1 637,85
41805:  29 61 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41806:                    ventarier .........................             376 987,48             320 620,83         85            56366,65
41807:  29 61 70 92       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41808:                    ventarier .........................           4 000 000,00          2 856 835,31          71         1143 164,69
41809:  29 61     74 89   Talonrakennukset- Husbyggen ......               48 997,11             48 997,11         100                0,00
41810:  29 61     74 90   Talonrakennukset- Husbyggen ......            1 360710,20             453 870,75          33          906 839,45
41811:  29 61     74 91   Talonrakennukset - Husbyggen ......           2 439 215,89          1 329 834,91          55         1109 380,98
41812:  29 61     74 92   Talonrakennukset- Husbyggen ......            5 650 000,00          2 163 503,95          38         3486496,05
41813:  29 61     77 89   Perusparannukset - Grundförbättring-
41814:                    sarbeten .........................                81 294,94             81 294,94        100                  0,00
41815:  29 61 77 90       Perusparannukset - Grundförbättring-
41816:                    sarbeten .........................              160206,74              108 216,25         68            51 990,49
41817:  29 61 77 91       Perusparannukset - Grundförbättring-
41818:                    sarbeten .........................              510026,76              308111,74          60           201 915,02
41819:  29 61 77 92       Perusparannukset - Grundförbättring-
41820:                    sarbeten .........................            1 200000,00              430 015,26          36          769 984,74
41821:  29 61 87 89       Maa-alueiden hankinta- Anskaffning av
41822:                    mark ............................               340787,40              340 787,40        100                  0,00
41823:  29 61 87 90       Maa-alueiden hankinta- Anskaffning av
41824:                    mark ............................               500 000,00             318 594,80          64          181 405,20
41825:  29 61 87 91       Maa-alueiden hankinta- Anskaffning av
41826:                    mark ............................               370125,20              120125,20           32          250000,00
41827:  29 61 87 92       Maa-alueiden hankinta- Anskaffning av
41828:                    mark ............................               500 000,00             379874,80           76          120 125,20
41829:  29 65 37 89       Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
41830:                    tannuksiin - Siatsandel och -understöd
41831:                    för anläggningskostnader ............           555887,00              555887,00         100                  0,00
41832:  29 65 37 90       Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
41833:                    tannuksiin - Siatsandel och -understöd
41834:                    för anläggningskostnader ............        23 113 302,00          19 663 337,00          85         3 449 965,00
41835:  29 65 37 91       Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
41836:                    tannuksiin - Siatsandel och -understöd
41837:                    för anläggningskostnader ............      118 649 961,00           96 254 958,00          81       22 395 003,00
41838:  29 65 37 92       Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
41839:                    tannuksiin - Siatsandel och -understöd
41840:                    för anläggningskostnader ............      276 630 000,00         140 326 874,00           51       136 303126,00
41841:  29 67 57 89       Valtionavustus perustamiskustannuksiin
41842:                    - Statsunderstöd för anläggningskost-
41843:                    nader ...........................             4 842035,00            4 842 035,00        100                  0,00
41844:  29 67 57 90       Valtionavustus perustamiskustannuksiin
41845:                    - Statsunderstöd för anläggningskost-
41846:                    nader ...........................            11 308 230,00           1 444 049,00          13         9 864181,00
41847:  29 67 57 91       Valtionavustus perustamiskustannuksiin
41848:                    - Statsunderstöd för anläggningskost-
41849:                    nader ...........................            13 351 328,00           2 055 907,00          15        11 295 421 ,00
41850:  29 67 57 92       Valtionavustus perustamiskustannuksiin
41851:                    - Statsunderstöd för anläggningskost-
41852:                    nader ...........................            14 350 000,00           3 775601,00           26        10 574 399,00
41853:  29 68 52 91       Eräät rakennusavustukset - Vissa
41854:                    buggnadsunderstöd ................            1 730 000,00           1 080 000,00          62          650000,00
41855:                                     Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41856:                                                                                                                                    sivu
41857: 29 Pl.- Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1992                                               sida   207
41858: Pt.-Ht.                                                                          Käytettävissä        Käytetty/peruutettu          Vuodelle
41859:      Luku- Kap.                                                               Stått tili förfogande    AnvänVindraget               Tili år
41860:         Mom.-Mom.                                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992              1993
41861:              Vuosi-Ar
41862:                                                                                                                             ~
41863: 
41864: 
41865:  29 68 57 91      Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
41866:                                                                      vä
41867:                   opistojen rakentamisen kork otuki -
41868:                   Räntestöd för byggande av folkhögskolor
41869:                   samt medborgar- och arbetarin stitut ...                          251 695,78            251 644,10        100           51,68
41870:  29 68 57 92      Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
41871:                                                                      vä
41872:                   opistojen rakentamisen korkotuki -
41873:                   Räntestöd för byggande av folkhögskolor
41874:                   samt medborgar- och arbetarinstitut. ...                          700 000,00            574 535,42        82     125 464,58
41875:  29 69 25 91      Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
41876:                   vecklande av vuxenutbildningen .......                          5 671 536,05          5 671 536,05        100            0,00
41877:  29 69 25 92      Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
41878:                   vecklande av vuxenutbildningen .......                        17 662 000,00           9 025 978,60         51   8 636 021,40
41879:  29 69 31 91      Valtion korvaus ammatillisten aikuiskou-
41880:                   lutuskeskusten perustamiskustannuksiin
41881:                   - Statens ersättning tör yrkeskurscen-
41882:                   tralemas byggnadskostnader .........                            7 605 000,00          5 490 000,00         72   2 115 000,00
41883:  29 69 31 92      Valtion avustus ammatillisten aikuiskou-
41884:                   lutuskeskusten perustamiskus- tannuk-
41885:                   siin - Statsunderstöd för anläggning-
41886:                   skostnader för yrkesutbildningscentrer
41887:                   för vuxna ........................                            10 000 000,00           1 065 000,00         11   8 935 000,00
41888:  29 69 57 90      Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
41889:                   laitosten perustamiskustannuksiin -
41890:                   Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
41891:                   stalternas anläggningskostnader ......                          5 263 899,00          5067720,00           96    196179,00
41892:  29 69 57 91      Valtionavustusammatillisten erikoisoppi-
41893:                   laitosten perustamiskustannuksiin -
41894:                   Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
41895:                   stalternas anläggningskostnader ......                          8 853 655,00          2 686 399,00         30   6167 256,00
41896:  29 69 57 92      Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
41897:                   laitosten perustamiskustan- nuksiin -
41898:                   Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
41899:                   stalternas anläggningskostnader ......                          9 200 000,00          2 550 000,00         28   6 650 000,00
41900:  29 69 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
41901:                   ventarier .........................                                67164,74              67 164,74        100            0,00
41902:  29 69 74 89      Talonrakennukset- Husbyggen ......                                511 076,37            511 076,37        100            0,00
41903:  29 69 87 89      Kiinteistöjen hankinta - Anskaftning av
41904:                   fastigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            1 000,00              1 000,00       100            0,00
41905:  29 80 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41906:                   tionsutgifter ......................                              384408,78              384 408,78       100            0,00
41907:  29 80 29 92      Muut kulutusmenot- Övriga konsum-
41908:                   tionsutgifter ......................                            1 494 000,00             855419,17         57    638 580,83
41909:  29 80 87 91      Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
41910:                   aktier ...........................                                   3 959,00                   0,00        0       3 959,00
41911:  29 81 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41912:                   tionsutgifter ......................                               44 931,01              44 931,01       100            0,00
41913:  29 81 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41914:                   tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       1170 000,00           1 044 506,08         89    125 493,92
41915:  29 82 29 91      Muut kulutusmenot - ÖVrigakonsum-
41916:                   tionsutgifter ......................                              170024,34              170 024,34       100            0,00
41917:  29 82 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41918:                   tionsutgifter ......................                            4 583 000,00          4 241 940,08         93    341 059,92
41919:  29 83 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41920:                   tionsutgifter ......................                              696804,37             696 804,37        100            0,00
41921:                                 Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41922:                                                                                                                      sivu
41923: 29 Pl. • Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                     sida   208
41924: PI.-Ht.                                                          Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
41925:     Luku· Kap.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
41926:         Mom.-Mom.                                             vuonna • år 1992         vuonna • år 1992                1993
41927:             Vuosi -Ar
41928:                                                                                                              %
41929: 
41930: 
41931: 
41932:  29 83 29 92        Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41933:                     tionsutgifter ......................          3432000,00            2 766 966,42        81       665 033,58
41934:  29 83 70 90        Kaluston hankinta - Anskaffning av in·
41935:                     ventarier .........................              61 730,15              54464,40         88        7 265,75
41936:  29 83 74 90        Talonrakennukset - Husbyggen ......              45238,50               45 238,50       100            0,00
41937:  29 83 74 91        Talonrakennukset - Husbyggen ......           2 048 961,84             676 041,90        33    1 372 919,94
41938:  29 83 74 92        Talonrakennukset- Husbyggen ......            2 500 000,00                   0,00         0    2 500 000,00
41939:  29 84 29 91        Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41940:                     tionsutgifter ......................          2 240175,89           2 240175,89         100             0,00
41941:  29 84 29 92        Muut kulutusmenot - Övriga konsum·
41942:                     tionsutgifter ......................         13 420 000,00         10 210 185,05         76    3 209 814,95
41943:  29 84 50 90        Rakennusten entistämisavustukset -
41944:                     Understöd för restaurering av byggna-
41945:                     der .............................               263074,10              208 692,00        79       54 382,10
41946:  29 84 50 91        Rakennusten entistämisavustukset -
41947:                     Understöd för restaurering av byggna-
41948:                     der .............................               747 917,80             420416,00         56      327 501,80
41949:  29 84 50 92        Rakennusten entistämisavustukset -
41950:                     Understöd för restaurering av byggna-
41951:                     der .............................             4 900 000,00           4 253 341,95        87      646 658,05
41952:  29 84 70 90        Kaluston hankinta - Anskaffning av in·
41953:                     ventarier .........................             446 718,38             446718,38        100           0,00
41954:  29 84 75 90        Perusparannukset- Grundförbättringar.           251 003,17             138 839,20        55      112163,97
41955:  29 84 75 91         Perusparannukset ja talonrakennukset
41956:                     - Grundförbättringar ...............          1 047 614,76             853387,15         81      194 227,61
41957:  29 84 75 92         Perusparannukset ja talonrakennukset
41958:                     - Grundförbättringar och husbyggen ..         5 000 000,00           3 118 440,87        62     1 881 559,13
41959:  29 85 13 90         Rakennusten korjaus ja kunnossapito-
41960:                      Reparation och underhåll av byggnader.          104 447,32            104 447,32       100             0,00
41961:  29 85 13 91         Rakennusten korjaus ja kunnossapito-
41962:                      Reparation och underhåll av byggnader.         813942,91              411 222,69        51       402 720,22
41963:  29 85 21 92         Toimintamenot- Omkostnader.......           19 850 000,00          17 072 708,79        86     2 777 291,21
41964:  29 85 29 91         Muut kulutusmenot -Övriga konsum-
41965:                     tionsutgifter ......................             46 852,28              46 852,28       100           0,00
41966:  29 85 75 91         Perusparannukset- Grundförbättringar.        1 214193,64            1 214193,64        100           0,00
41967:  29 85 75 92         Perusparannukset- Grundförbättringar.       13 000 000,00           7 511 522,84        58     5488477,16
41968:  29 88 29 91         Muut kulutusmenot - Övriga konsum·
41969:                     tionsutgifter ......................            352 404,61             352404,61        100             0,00
41970:  29 88 29 92         Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
41971:                     tionsutgifter ......................          7 610000,00            6 687 943,67        88      922 056,33
41972:  29 88 50 89         Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
41973:                     - Finlands Akademis forskningsanslag.        12 465 609,07          12 465 609,07       100             0,00
41974:  29 88 50 90         Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
41975:                     - Finlands Akademis forskningsanslag.        38 120 526,19         22 631 595,96         59    15 488 930,23
41976:  29 88 50 91         Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
41977:                     - Finlands Akademis forskningsanslag.      134 812 931,50          68 160 773,80         51    66652157,70
41978:  29 88 50 92         Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
41979:                     - Finlands Akademis forskningsanslag.      148 31 0 000,00          19 247 566,59        13   129 062 433,41
41980:  29 88 74      90    Talonrakennukset - Husbyggen ......           153 057,40              153 057,40       100             0,00
41981:  29 88 74      91    Talonrakennukset- Husbyggen ......            600 000,00              600000,00        100             0,00
41982:  29 88 74      92    Talonrakennukset - Husbyggen ......           700000,00               665197,80         95        34 802,20
41983:  29 90 58      90    Valtionavustus Kuhmon kulttuurikeskuk-
41984:                      sen rakentamiseen- Statsunderstöd för
41985:                      byggande av Kuhmo kulturcentrum ....         3 000000,00            3 000 000,00       HlO             0,00
41986:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
41987:                                                                                                                      sivu
41988: 29 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                      sida 209
41989: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
41990:     Luku- Kap.                                                 Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tili år
41991:         Mom.-Mom.                                              vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
41992:             Vuosi- Ar
41993: 
41994: 
41995: 
41996: 
41997:  29 90 74 89      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                  2 260,57              2260,57         100           0,00
41998:  29 90 74 90      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              2 806 956,30            684 750,85         24   2122 205,45
41999:  29 90 74 91      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              4 432 018,86          3 649 048,38         82     782 970,48
42000:  29 90 74 92      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              2 000 000,00                  0,00          0   2 000 000,00
42001:  29 90 76 91      Oopperatalon rakennustyöt - Bygg-
42002:                   nadsarbetena på operahuset ........ .          16 763 176,04          16 763176,04         100           0,00
42003:  29 90 76 92      Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-
42004:                   nen - Byggnadsarbetena på operahu-
42005:                   set ............................ .            160 000 000,00         159 558 929,70        100     441 070,30
42006:  29 92 21 91      Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoi-
42007:                   minta - Musei-, forsknings- och doku-
42008:                   mentationsverksamhet ............. .             1149 734,07           1149 734,07         100            0,00
42009:  29 92 21 92      Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoi-
42010:                   minta - Musei-, forsknings- och doku-
42011:                   mentalionsverksamhet ............. .             4150 000,00           2 550 536,48        61     1 599 463,52
42012:  29 92 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42013:                   ventarier ........................ .             2 635 709,84          2 635 709,84        100            0,00
42014:  29 92 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42015:                   ventarier ........................ .             2 000 000,00            400 128,86         20    1 599 871,14
42016:  29 92 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning avin-
42017:                   ventarier ........................ .             2 000 000,00                    0,00        0    2 000 000,00
42018:  29 92 72 91      Museokokoelmien kartuttaminen - Ut-
42019:                   sökning av museisamlingar ......... .            2197 836,60           2 197 836,60        100            0,00
42020:  29 92 72 92      Museokokoelmien kartuttaminen -
42021:                   Utökning av museisamlingar ........ .            3 000 000,00          2 043 064,50         68     956 935,50
42022:  29 94 50 89      Rakennusten          entistämisavustukset
42023:                   -Understöd för restaurering av byggna-
42024:                   der ............................ .                 314 444,50            314 444,50        100            0,00
42025:  29 94 74 89      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .                813 771,62            813 771,62        100            0,00
42026:  29 94 75 89      Perusparannukset- Grundförbättringar.                  474,72                474,72        100            0,00
42027:  29 95 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42028:                   ventarier ........................ .               274 384,45             274 384,45       100            0,00
42029:  29 95 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42030:                   ventarier ........................ .               500 000,00             289 862,40        58     210 137,60
42031:  29 98 25 91      Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
42032:                   temationellt kulturellt samarbete ...... .      12 123 091,99         12123 091,99         100            0,00
42033:  29 98 25 92      Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
42034:                   temationellt kulturellt samarbete ...... .     48184 000,00           34 946 968,94         73   13 237 031,06
42035:  29 98 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42036:                   ventarier ........................ .               659 758,04             659 758,04       100            0,00
42037:  29 98 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42038:                   ventarier ........................ .                  8 274,70                   0,00        0        8 274,70
42039:  29 98 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42040:                   ventarier ........................ .                60 378,41              52 541,78        87        7 836,63
42041:  29 98 74 89      Talonrakennukset - Husbyggen ..... .             1 215171,60            1 215171,60        100            0,00
42042:  29 98 74 90      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              2 296451,28              445 411,69        19    1 851 039,59
42043:  29 98 75 91      Perusparannukset - Grundliga förbätt-
42044:                   ringar .......................... .              2 906 693,60           1 537 401 ,40       53    1 369 292,20
42045:  29 98 75 92      Perusparannukset - Grundliga förbätt-
42046:                   ringar .......................... .              4100 000,00                     0,00        0    4100 000,00
42047:  29 98 87 91      Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
42048:                   fasligheter ...................... .             2 200 000,00           2 200 000,00       100            0,00
42049:  29 98 87 92      Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
42050:                   fastigheter ...................... .             6 000 000,00           5 640 000,00        94     360 000,00
42051: 
42052: 
42053: 
42054: 1d   <~<~n?diiP
42055:                                     Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42056:                                                                                                                                     sivu
42057: 29PI.-Ht.                           Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                sida 210
42058: PI.-Ht.                                                                          Käytettävissä        Kåytetty/peruutettu           Vuodelle
42059:     Luku- Kap.                                                                Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tillår
42060:         Mom.-Mom.                                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
42061:             Vuosi -Ar
42062:                                                                                                                             ~
42063: 
42064: 
42065: 29 99 25 91      Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
42066:                  nen - Utarbetande och anskaffning av
42067:                  vissa verk ........................                              1 564020,20            1 564 020,20       100           0,00
42068: 29 99 25 92      Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
42069:                  nen - Utarbetande och anskaffning av
42070:                  vissa verk ........................                              3430000,00              827 832,92        24    2 602167,08
42071: 29 99 51 89                                Avustustyövä
42072:                  -ja seurantalojen ko~aukseen- Under-
42073:                  stöd för reparation av Folkets Hus-bygg-
42074:                  nader och föreningshus .............                               449 729,00            449729,00         100           0,00
42075: 29 99 51 90                                Avustus työvä
42076:                  - ja seurantalojen ko~aukseen - Under-
42077:                  stöd för reparation av Folkets Hus-bygg-
42078:                  nader och föreningshus .............                             1130 845,00              672422,00        59      458423,00
42079: 29 99 51 91                                Avustus työvä
42080:                  -ja seurantalojen ko~aukseen- Under-
42081:                  stöd för reparation av Folkets Hus-bygg-
42082:                  nader och föreningshus .............                                 75 000,00             30000,00         40      45 000,00
42083: 29 99 71 90      Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
42084:                  Neuvostoliitosta- Anskaffning av forsk-
42085:                  nings- och undervisningsmateriel från
42086:                  Sovjetunionen ....................                              13473650,77             2 003678,20         15   11 469 972,57
42087: 29 99 71 91      Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
42088:                  Neuvostoliitosta- Anskaffning av forsk-
42089:                  nings- och undervisningsmateriel från
42090:                  Sovjetunionen ....................                              10 616 638,65           3 928 758,60        37    6 687 880,05
42091: 29 99 71 92      Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
42092:                  Neuvostoliitosta- Anskaffning av forsk-
42093:                  nings- och undervisningsmateriel från
42094:                  Sovjetunionen ....................                              18 000 000,00         15 246 374,44         85    2 753 625,56
42095: 
42096: 30 01 29 91       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42097:                   tionsutgifter .......................                           1710809,17             1 710 809,17       100            0,00
42098: 30 01 29 92       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42099:                   tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       9177 000,00            7110 386,66         77    2 066 613,34
42100: 30 01 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42101:                   ventarier .........................                                65067,05               65067,05        100           0,00
42102: 30 08 21 91       Toimintamenot- Omkostnader.......                              12119308,52            12 119 308,52       100           0,00
42103: 30 08 25 91       Maatalouslaskenta - Lantbruksräkning.                           1 747 967,91           1 631235,25         93     116 732,66
42104: 30 08 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42105:                   ventarier .........................                               179 800,00             179 800,00       100            0,00
42106: 30 08 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42107:                   ventarier .........................                               186 997,50             186997,00        100           0,50
42108: 30 08 74 91       Talonrakennukset - Husbyggen ......                            11 215 743,20          11215743,20         100           0,00
42109: 30 08 74 92       Talonrakennukset - Husbyggen ......                             4850000,00             2 706261,50         56    2143 738,50
42110: 30 12 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42111:                   ventarier .........................                             2 537374,55            2 537 374,55       100            0,00
42112: 30 12 77 89       Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar-
42113:                   beten ...........................                                 334 016,73             334 016,73       100            0,00
42114: 30 14 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42115:                   ventarier ..........................                                24 751,80             24 751,80       100            0,00
42116: 30 14 70 92       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42117:                   ventarier .........................                               280000,00              278675,30        100        1 324,70
42118: 30 14 77 92       Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar-
42119:                   beten ...........................                                  100 000,00             -14870,30        15       85129,70
42120:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42121:                                                                                                                                sivu
42122: 30 Pl.- Ht.                       Relation angående reserverade anslag för år 1992                                             sida 211
42123: PI.-Ht.                                                                   Käytettävissä         Käytetty/peruutettu            Vuodelle
42124:      Luku- Kap.                                                        Stått tili lörfogande     AnvänVindraget                 Tili år
42125:          Mom.-Mom.                                                     vuonna - år 1992          vuonna - år 1992                1993
42126:              Vuosi-År
42127:                                                                                                                        %
42128: 
42129: 
42130: 
42131:  30 15 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42132:                   ventarier .........................                         27 022,80               27 022,80       100             0,00
42133:  30 31 44 90      Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
42134:                   ning för skördeskador...............                   25488163,19             14 352 308,26        56     11 135 854,93
42135:  30 31 44 91      Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
42136:                   ning för skördeskador...............                   45 409 291 ,00                     0,00        0    45 409 291,00
42137:  30 31 44 92      Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
42138:                   ning för skördeskador...............                   50 000 000,00                      0,00       0     50 000 000,00
42139:  30 31 49 89      Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me-
42140:                   nekin edistäminen - Främjande av av-
42141:                   kastningen för trädgårdsprodukter och
42142:                   matpotatis .......................                              505,99                 505,99       100             0,00
42143:  30 31 49 90      Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me-
42144:                   nekin edistäminen - Främjande av av-
42145:                   kastningen för trädgårdsprodukter och
42146:                   matpotatis .......................                         455276,56                      0,00       0       455 276,56
42147:  30 31 49 91      Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me-
42148:                   nekin edistäminen- Främjande av av-
42149:                   kastningen för trädgårdsprodukter och
42150:                   matpotatis .......................                          90 000,00                     0,00       0         90 000,00
42151:  30 32 41 90      Maataloustuotannon tasapainottamisme-
42152:                   not - Utgifter för balansering av lant-
42153:                   bruksproduktionen .................                         52115,20                52115,20        100             0,00
42154:  30 32 41 91      Maataloustuotannon tasapainottamisme-
42155:                   not - Utgifter för balansering av lant-
42156:                   bruksproduktionen .................                    85 579 066,77           85 567142,66         100        11 924,11
42157:  30 32 41 92      Maataloustuotannon tasapainottamisme-
42158:                   not - Utgifter för balansering av lant-
42159:                   bruksproduktionen .................                  1 260 000 000,00        1160120 347,23          92    99 879 652,77
42160:  30 33 40 89      Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stöd-
42161:                   jande av unga odlare ...............                   13 941177,64            13 941177,64         100             0,00
42162:  30 33 45 89      Avustus turkistarhaajien korkokustan-
42163:                   nuksiin- Understöd för pälsdjursfarmar-
42164:                   nas räntekostnader . . . . . . . . . . . . . . . .       1 517 095,08           1 517 095,08        100             0,00
42165:  30 33 45 90      Avustus turkistarhaajien korkokustan-
42166:                   nuksiin- Understöd för pälsdjursfam1ar-
42167:                   nas räntekostnader ................                      7 000000,00            2 251 085,62         32     4 748 914,38
42168:  30 33 46 89      Avustus turkiseläinkannan tervehdyttä-
42169:                   miseksi - Understöd för sanering av
42170:                   pälsdjursbeståndet. ................                     2 732 286,00           2 732 286,00        100             0,00
42171:  30 33 47 90      Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki -
42172:                   Temporärt prisstödför pälsskinn .......                    208 780,44               21 561,70        10      187 218,74
42173:  30 33 47 91      Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki -
42174:                   Temporärt prisstöd för pälsskinn ......                    767779,66              134 456,01         18      633323,65
42175:  30 33 47 92      Maatalouden kohdennettujen vakautta-
42176:                   mislainojen korkoavustus - Ränteun-
42177:                   derstöd för lantbrukets riktade konsolide-
42178:                   ringslån .........................                    185 000 000,00            1 584 594,43              183 415 405,57
42179:  30 33 48 89      Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder-
42180:                   stöd för torrläggning ................                     234055,92              234 055,92        100             0,00
42181:  30 33 48 90      Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder-
42182:                   stöd för torrläggning ................                   1 495 058,71           1 089 748,09         73      405 310,62
42183:  30 33 48 91      Avustukset peruskuivatukseen - Stat-
42184:                   sunderstöd för torrläggning ..........                   3204042,87             1 587 510,61         50     1 616 532,26
42185:  30 33 48 92      Avustukset peruskuivatukseen- Bidrag
42186:                   för grundtorrläggning ...............                    4 000 000,00             942 743,40        24      3057 256,60
42187:                               Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42188:                                                                                                                    sivu
42189: 30PI.-Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1992                                     sida 212
42190: PI.-Ht.                                                          Käytettävissä        Käytetty/peruutettu          Vuodelle
42191:     Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget              Tillår
42192:         Mom.-Mom.                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992              1993
42193:             Vuosi-År
42194:                                                                                                              %
42195: 
42196: 
42197: 
42198: 30 33 83 89      Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg-
42199:                  ningsarbeten .....................                   46000,00              46000,00        100          0,00
42200: 30 33 83 90      Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg-
42201:                  ningsarbeten .....................                   81427,38              31 987,44       39      49 439,94
42202: 30 33 83 91      Lainat peruskuivatukseen- Lån för torr-
42203:                  läggningsarbeten ..................              1 375 062,47           1159 883,61        84     215178,86
42204: 30 33 83 92      Lainat peruskuivatukseen - Lån för
42205:                  grundtorrläggning ..................             4 000000,00            1 757 791,13        44   2 242 208,87
42206: 30 34 44 89      Kotimaisen energian käytön edistäminen
42207:                  - Främjande av användningen av in-
42208:                  hemsk energi .....................                 975 550,00             975 550,00       100           0,00
42209: 30 34 44 90      Kotimaisen energian käytön edistäminen
42210:                  - Främjande av användningen av in-
42211:                  hemsk energi .....................               3 193100,00              911 400,00        29   2 281 700,00
42212: 30 34 44 91      Kotimaisen energian käytön edistäminen
42213:                  - Främjande av användningen av in-
42214:                  hemsk energi .....................               2 639000,00              331 600,00        13   2 307 400,00
42215: 30 34 46 91      Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu-
42216:                  keminen - Understödjande av lagringen
42217:                  av skogsbär och svamp .............                477 582,00             477 582,00       100           0,00
42218: 30 34 46 92      Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu-
42219:                  keminen- Understödjande av lagringen
42220:                  av skogsbär och svamp .............              1 000 000,00             885906,00         89    114 094,00
42221:  30 34 48 89     Aggregaattiavustukset - Aggregatun-
42222:                  derstöd ..........................                 681 760,00             681 760,00       100           0,00
42223:  30 34 48 91     Aggregaattiavustukset - Aggregatun-
42224:                  derstöd ..........................                 500000,00              100 840,00        20    399 160,00
42225:  30 35 48 89     Poronomistajien ansionmenetysten kor-
42226:                  vaukset sekä poronlihan markki- nointitu-
42227:                   ki - Ersättning för renägares förlorade
42228:                   inkomster samt stöd för marknadsföring
42229:                  av renkött ........................              6 500 000,00           6 500000,00        100           0,00
42230:  30 37 23 90     Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala-
42231:                  talouden kehittäminen - Regional pla-
42232:                   nering av fiskerihushållningen och ut-
42233:                  vecklande av fiskeri hushållningen .....             27 469,26             18 784,73        68       8 684,53
42234:  30 37 23 91     Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala-
42235:                  talouden kehittäminen - Regional pla-
42236:                   nering av fiskerihushållningen och ut-
42237:                  vecklande av fiskerihushållningen .....             633387,82             589 872,39        93      43 515,43
42238:  30 37 23 92     Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala-
42239:                  talouden kehittäminen - Regional pla-
42240:                   nering av fiskerihushållningen och ut-
42241:                  vecklande av fiskerihushållningen .....          1 775 000,00           1 024 233,82        58    750 766,18
42242:  30 37 29 91      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42243:                  tionsutgifter ......................                595181,87             595181,87        100           0,00
42244:  30 37 29 92      Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42245:                  tionsutgifter ......................             3173 000,00            2443614,08          77     729 385,92
42246:  30 37 42 89      Kalastuksesta saatavan tulon vakaan-
42247:                   nuttaminen ja kalansaaliin käytön edistä-
42248:                   minen - Stabilisering av inkomsten av
42249:                  fiske och främjande av fiskfångsternas
42250:                  användning ......................                4 417 344,50           4417344,50         100           0,00
42251:  30 37 45 91      Kalastusmatkailun kehittäminen - Ut-
42252:                  vecklande av fisketurismen ..........            1 080 404,34           1 055 345,52        98      25 058,82
42253:  30 37 45 92      Kalastusmatkailun kehittäminen - Ut-
42254:                  vecklande av fisketurismen ..........            2 000-QOO,OO           1 588 499,93        79     411 500,Q7
42255:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42256:                                                                                                                          sivu
42257: 30 Pl. -Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 213
42258: PI.-Ht.                                                                Käytettävissä        Käytetty/peruutettu          Vuodelle
42259:      Luku- Kap.                                                     Stått tili förfogande    Använtlindraget              Tili år
42260:          Mom.-Mom.                                                  vuonna - år 1992         vuonna - år 1992              1993
42261:              Vuosi- Ar
42262:                                                                                                                   ~
42263: 
42264: 
42265:  30 37 46 89      Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
42266:                   johdosta - Ersättningar tili följd av in-
42267:                   skränkningen av laxfiske . . . . . . . . . . ..              898,00                898,00       100          0,00
42268:  30 37 46 90      Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
42269:                   johdosta - Ersättningar tili följd avin-
42270:                   skränkningen av laxfiske ............                   480 739,76            480739,76         100          0,00
42271:  30 37 46 91      Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
42272:                   johdosta - Ersättningar tili följd av in-
42273:                   skränkningen av laxfiske ............                   900 000,00            782644,24         87     117 355,76
42274:  30 37 77 89      Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
42275:                   tushankkeet - Fiskeriekonomiska bygg-
42276:                   nads- och iståndsättningsprojekt ......                 643 401,04            643401,04         100          0,00
42277:  30 37 77 90      Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
42278:                   tushankkeet - Fiskeriekonomiska bygg-
42279:                   nads- och iståndsättningsprojekt ......                 261 409,43            252 818,49        97       8 590,94
42280:  30 37 77 91      Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
42281:                   tushankkeet - Fiskeriekonomiska bygg-
42282:                    nads- och iståndsättningsprojekt ......              2 276 804,26          1 617141,50         71     659 662,76
42283:  30 37 77 92      Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
42284:                   tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
42285:                    nads- och iståndsättningsprojekt ......              3100 000,00           1 034 581,43        33    2 065418,57
42286:  30 38 14 89      Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja
42287:                   vesitysjä~estelmien sekä luonnonravin-
42288:                   tol\lmmikoiden kunnossapito - Under-
42289:                    håll av liskodlingsanstaltemas dammom-
42290:                    råden och vattenlörsö~ningsarrange-
42291:                    mang samt naturdammar lör liskodling .                  27 096,75              27 096,75       100          0,00
42292:  30 38 14 90       Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja
42293:                   vesitysjärjestelmien sekä luonnonravin-
42294:                   tolammikoiden kunnossapito - Under-
42295:                    håll av liskodlingsanstaltemas dammom-
42296:                    råden och vattenlörsö~ningsarrange-
42297:                    mang samt naturdammar lör liskodling .                 371 831,62            204811,10         55     167 020,52
42298:  30 38 14 91       Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja
42299:                    vesitysjärjestelmien sekä luonnonravin-
42300:                    tolammikoidenkunnossapito - Under-
42301:                    håll av liskodlingsanstalternas dammom-
42302:                    råden och vattenlörsö~ningsarrange-
42303:                    mang samt naturdammarför liskodling ..                 197 578,30                    0,00       0     197 578,30
42304:  30 38 23 91       Valtion kalanviljelytoiminta - Statens Ii-
42305:                    sködlingsverksamhet ...............                  3175472,93            3175 472,93         100           0,00
42306:  30 38 23 92       Valtion kalanviljelytoiminta - Statens Ii-
42307:                    skodlingsverksamhet ...............                 12 050 000,00          9 325 619,63        77    2 724 380,37
42308:  30 38 24 89       Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
42309:                    Kontraktsodling av värdelisk .........                 723 504,77            723 504,77        100           0,00
42310:  30 38 24 90       Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
42311:                    Kontraktsodling av värdelisk .........               5770213,12            3 384 039,69         59   2 386 173,43
42312:  30 38 24 91       Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
42313:                    Kontraktsodling av värdelisk .........               7 553 614,42          1 391 369,10         18   6162 245,32
42314:  30 38 24 92       Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
42315:                    Kontraktsodling av värdelisk .........               7 433 000,00              85 022,85             7 347 977,15
42316:  30 38 29 91       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42317:                    tionsutgifter ......................                 1 864 680,36          1 864 680,36        100           0,00
42318:  30 38 29 92       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42319:                    tionsutgifter ......................                12 090 000,00          9 464 038,98         78   2 625 961,02
42320:  30 38 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42321:                    ventarier. ........................                      75 069,04             75 069,04       100           0,00
42322:                                 Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42323:                                                                                                                           sivu
42324: 30 Pl.- Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1992                                          sida 214
42325: PI.-Ht.                                                                Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
42326:      Luku- Kap.                                                     Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tili år
42327:          Mom.-Mom.                                                  vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
42328:              Vuosi -Ar
42329:                                                                                                                    %
42330: 
42331: 
42332:  30 38 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42333:                   ventaner .........................                      704604,45             519 412,25        74      185 192,20
42334:  30 38 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42335:                   ventarier .........................                   2 000000,00           1 454 026,75        73      545 973,25
42336:  30 38 74 89      Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
42337:                   Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
42338:                   ter .............................                       516 630,64            516 630,64        100           0,00
42339:  30 38 74 90      Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
42340:                   Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
42341:                   ter .............................                     2 610 525,92            701 413,03        27    1 909 112,89
42342:  30 38 74 91      Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
42343:                   Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
42344:                   ter .............................                     2 877139,48              810 698,18       28    2 066 441,30
42345:  30 38 74 92      Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
42346:                   Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
42347:                   ter .............................                   22 950 000,00          20 365 455,54         89   2 584 544,46
42348:  30 38 75 89      Talonrakennukset- Husbyggen ......                     154 591,38             154 591,38        100           0,00
42349:  30 38 75 91      Talonrakennukset- Husbyggen ......                   3143 337,26            2146 046,68          68     997 290,58
42350:  30 38 75 92      Talonrakennukset- Husbyggen ......                   3 000000,00            2 008 257,39         67     991 742,61
42351:  30 40 14 89      Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
42352:                   drag ............................                       100 742,16             100 742,16       100            0,00
42353:  30 40 14 90      Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
42354:                   drag ............................                        177 521,22            156 581,98        88      20 939,24
42355:  30 40 14 91      Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
42356:                   drag ............................                     3 273 988,18           2740256,10          84     533 732,08
42357:  30 40 15 89      Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
42358:                   rättsliga skyldigheter ...............                    42 794,41             42 794,41       100            0,00
42359:  30 40 15 90      Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
42360:                   rättsliga skyldigheter ...............                   170 316,98            129 077,12        76      41 239,86
42361:  30 40 15 91      Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
42362:                   rättsliga skyldigheter ...............                2 416 669,94           1 623 027,92        67     793 642,02
42363:  30 4o" 22 92     Vesivarojen käytön ja hoidon menot -
42364:                   Utgifter för användning och skötsel av
42365:                   vattentillgångar ....................                16 225 000,00         10 577 007,23         65    5 647 992,77
42366:  30 40 23 91      Vesien käytön suunnittelu ja valvonta -
42367:                   Projektenng av samt tillsyn över vattnen.             2 060 821,09           2060821,09         100            0,00
42368:  30 40 31 89      Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta-
42369:                   ja viemäröintitoimenpiteisiin - Under-
42370:                   stöd för samhällenas vattenförsö~nings-
42371:                   och avloppsåtgärder ................                  2 382 640,00           2 382640,00        100            0,00
42372:  30 40 31 90      Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
42373:                   menpiteisiin - Understöd för samhälle-
42374:                   nas vatten- och avloppsåtgärder ......                2478422,00             2 133 662,00        86     344 760,00
42375:  30 40 31 91      Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
42376:                   menpiteisiin - Understöd för samhälle-
42377:                   nas vatten- och avloppsåtgärder ......               16081115,00            12 936 863,00        80   3144 252,00
42378:  30 40 31 92      Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
42379:                   menpiteisiin - Understöd för samhälle-
42380:                   nas vatten- och avloppsåtgärder ......               35 000 000,00          15 950 090,00        46   19 049 910,00
42381:  30 40 77 89      Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
42382:                   rags- och vattenvårdsarbeten .........                1 801 485,34           1 801 485,34       100            0,00
42383:  30 40 77 90      Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
42384:                    rags- och vattenvårdsarbeten .........               3 372 355,23           1396089,12          41    1 976 266,11
42385:  30 40 77 91      Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
42386:                    rags- och vattenvårdsarbeten . .- . . . . . ..      11 826 679,07          10 277 166,57        87    1 549 512,50
42387:                                    Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42388:                                                                                                                                   sivu
42389: 30 Pl.- Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1992                                               sida 215
42390: PI.-Ht.                                                                         Käytettävissä       Käytetty/peruutettu           Vuodelle
42391:     Luku- Kap.                                                               Stätttill förfogande    Använt/indraget               Tili år
42392:         Mom.-Mom.                                                            vuonna - år 1992        vuonna - år 1992               1993
42393:             Vuosi -Ar
42394:                                                                                                                           ~
42395: 
42396: 
42397:  30 40 77 92     Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
42398:                  rags- och vattenvårdsarbeten .........                       133 010 000,00         84 277 021 ,56        63   48 732 978,44
42399:  30 50 26 89     Siemenhankinta - Fröanskaffning.....                             562 932,06            562 932,06        100            0,00
42400:  30 50 43 89     Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä
42401:                  aiheutuvat korvaukset - Ersättningar
42402:                  som föranleds av gamla flottledsarbeten i
42403:                  ljo älvs vattendrag .................                          2 237 208,41          2 237 208,41        100            0,00
42404:  30 50 43 90     Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä
42405:                  aiheutuvat korvaukset - Ersättningar
42406:                  som föranleds av gamla flottledsarbeten i
42407:                  ljo älvs vattendrag .................                           1 372 089,37            586 963,08       43      785126,29
42408:  30 58 44 91     Valtionapu metsänparannustöihin -
42409:                  Statsunderstöd för skogsförbättringsar-
42410:                  beten ...........................                               1 036 303,74          1 036303,74        100            0,00
42411:  30 58 44 92     Valtionapu         metsänparannustöihin-
42412:                  Statsunderstöd för skogsförbättringsar-
42413:                  beten ...........................                            215 000 000,00        214 867 411,31        100      132 588,69
42414:  30 58 83 91     Metsänparannuslainat - Skogsförbät-
42415:                  tringslån .........................                                27137,12              27137,12        100            0,00
42416:  30 58 83 92     Metsänparannuslainat - Skogsförbät-
42417:                  tringslån .........................                          175 000 000,00        173 212 138,72         99    1 787 861,28
42418:  30 60 21 91     Toimintamenot -omkostnader .......                            27 862 509,94         27 862 509,94        100            0,00
42419:  30 60 21 92     Toimintamenot- Omkostnader.......                            488 245 000,00        444 314 220,34         91   43 930 779,66
42420:  30 60 28 90     Maksullinen palvelutoiminta - Avgifts-
42421:                  belagd service ....................                               129 585,36             99949,11         77       29 636,25
42422:  30 60 70 89     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42423:                  ventarier .........................                               444509,00             444509,00        100            0,00
42424:  30 60 70 90     Kaluston hankinta - Anskaffning avin-
42425:                  ventarier .........................                                17 052,58             11 471,72        67        5 580,86
42426:  30 65 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42427:                  ventarier .........................                               607 806,58            472494,80         78      135 311,78
42428:  30 65 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42429:                  ventarier .........................                             1 000 000,00              9 932,55                990 067,45
42430:  30 65 74 90     Talonrakennukset - Husbyggen ......                               518 529,30            518 529,30       100            0,00
42431:  30 65 74 92     Talonrakennukset- Husbyggen ......                              1 300000,00              53134,90          4    1 246 865,10
42432:  30 70 24 91     Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling-
42433:                  sverksamhet. .....................                              1 875 912,01          1 875 912,01       100            0,00
42434:  30 70 24 92     Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling-
42435:                  sverksamhet. .....................                              4300000,00           2 416 340,46         56    1 883 659,54
42436:  30 70 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42437:                  tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       6 885223,83           6 885 223,83       100            0,00
42438:  30 70 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42439:                  tionsutgifter ......................                          40 170 000,00         32 776 587,96         82    7 393 412,04
42440:  30 70 70 90     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42441:                  ventarier .........................                               647 061,02            602 810,92        93       44250,10
42442:  30 70 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42443:                   ventarier .........................                            1 725 051,40          1157 266,45         67      567 784,95
42444:  30 70 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42445:                  ventarier .........................                             5430000,00            3 792 402,23        70    1 637 597,77
42446:  30 70 74 89     Talonrakennukset - Husbyggen ......                             1 208 873,85          1 208 873,85       100            0,00
42447:  30 70 74 90     Talonrakennukset - Husbyggen ......                             1 356 966,15            507027,70         37      849 938,45
42448:  30 70 74 91      Talonrakennukset - Husbyggen ......                              937 299,26            864125,70         92       73173,56
42449:  30 70 74 92      Talonrakennukset - Husbyggen ......                            1100 000,00             900000,00         82      200000,00
42450:                              Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42451:                                                                                                                      sivu
42452: 30 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 216
42453: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
42454:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    AnvänVindraget                Tili år
42455:          Mom. -Mom.                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
42456:              Vuosi -Ar
42457: 
42458: 
42459: 
42460: 
42461:  30 70 77 89      Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
42462:                   vattenbyggnadsarbeten ............ .                41100,45               41100,45        100           0,00
42463:  30 70 77 90      Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
42464:                   vattenbyggnadsarbeten ............ .                 62 897,63             57 977,98       92        4 919,65
42465:  30 70 77 91      Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
42466:                   vattenbyggnadsarbeten ............ .               727 964,09            318 064,02        44      409 900,07
42467:  30 70 77 92      Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
42468:                   vattenbyggnadsarbeten ............ .               900 000,00             314 649,74        35     585 350,26
42469:  30 70 87 89      Maa-alueet- Jordområden ......... .                150 000,00             150 000,00       100           0,00
42470:  30 70 87 91      Maa-alueet - Jordområden ......... .               150 000,00                   0,00         0     150 000,00
42471:  30 .72 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42472:                   ventarier ........................ .                  1 940,40              1 904,40        98          36,00
42473:  30 76 24 89      Tutkimuksen yleiskustannukset ja met-
42474:                   sätalousmenot - Allmänna utgifter för
42475:                   forskningen och skogsbruksutgifter ....              56 840,01             56 840,01       100            0,00
42476:  30 76 24 91      Tutkimus- ja metsätalousmenot - All-
42477:                   männa utgifter för forskningen och
42478:                   skogsbruksutgifter ................ .           10 796 689,36         10 796 689,36        100            0,00
42479:  30 76 24 92      Tutkimus- ja metsätatousmenot---AII·------
42480:                   männa utgifter för forskningen och
42481:                   skogsbruksutgifter ................ .           59 950 000,00         50 407 506,98         84   9 542 438,05
42482:  30 76 70 89      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
42483:                   ventarier ........................ .                   1 664,80              1 664,80      100            0,00
42484:  30 76 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42485:                   ventarier. ....................... .               272 395,60             272 395,60       100            0,00
42486:  30 76 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42487:                   ventarier ........................ .             3157 663,41            2 867 715,58        91     289 947,83
42488:  30 76 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42489:                   ventarier ........................ .            11 900 000,00           7 990 820,50        67    3 909179,50
42490:  30 76 74 91      Talonrakennukset - Husbyggen ..... .             8 039 883,64           6 855 471,68        85    1184411,96
42491:  30 76 74 92      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .             23 510 000,00          11 614 372,20        49   11 895 627,80
42492:  30 76 77 90      Metsien perusparannukset - Grundför-
42493:                   bättring av skog .................. .                87 609,72               4 916,00        6      82 693,72
42494:  30 76 77 91      Metsien perusparannukset - Grundför-
42495:                   bättring av skog .................. .              470 168,64             439 356,66        93      30 811,98
42496:  30 76 77 92      Metsien perusparannukset - Grundför-
42497:                   bättring av skog .................. .            1 900 000,00           1 511 945,75        BO     388 053,46
42498:  30 76 87 91      Maan hankkiminen- Markförvärv .... .               385 853,42                   0,00         0     385 853,42
42499:  30 76 87 92      Maan hankkiminen - Markförvärv .... .              500 000,00                   0,00         0     500000,00
42500:  30 84 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42501:                   ventarier ........................ .                910 556,30            363 468,60        40     547087,70
42502:  30 84 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42503:                   ventarier ........................ .             1 540 481,00             578 787,90        38     961 693,10
42504:  30 84 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42505:                   ventarier ........................ .             3100 000,00              744 692,00 24           2 355 308,00
42506:  30 84 74 90      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              6 815 918,60           6414061,60 94               401 857,00
42507:  30 84 74 91      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              2 000 000,00           2 000 000,00 100                  0,00
42508:  30 84 74 92      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .              7 850 000,00           3 900 299,78 50           3·949 700,22
42509:  30 90 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42510:                   ventarier ........................ .                 37 544,68             37 544,68       100            0,00
42511:  30 90 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42512:                   ventarier ........................ .                250 000,00            250 000,00       100            0,00
42513:  30 95 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42514:                   ventarier ...... .- ................. .          5 924 864,49           5 924 864,49       100            0,00
42515:                                   Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42516:                                                                                                                                 sivu
42517: 30 Pl. • Ht.                      Relation angående reserverade anslag för år 1992                                              sida 217
42518: PI.-Ht:                                                                      Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
42519:     Luku· Kap.                                                            Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
42520:         Mom.-Mom.                                                         vuonna • år 1992         vuonna • år 1992               1993
42521:             Vuosi -Ar
42522:                                                                                                                          %
42523: 
42524: 
42525: 
42526:  30 95 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42527:                  ventarier .........................                        16 000 000,00          11 061 746,82         69   4 938 253,18
42528:  30 95 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                            200 070,63             200070,63         100           0,00
42529:  30 95 74 92     Talonrakennukset- Husbyggen ......                          4000000,00             3 681 548,80         92     318 451,20
42530:  30 95 77 90     Maa- ja vesi rakennukset- Jord- och vat-
42531:                  tenbyggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         560 000,00            560000,00         100           0,00
42532:  30 95 77 91     Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
42533:                  vattenbyggnader ..................                           2 249691,95           2249691,95          100           0,00
42534:  30 95 77 92     Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
42535:                  vattenbyggnader ..................                         22 000 000,00          18 928 040,38        86    3 071 959,62
42536:  30 95 78 91     Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott-
42537:                  ledsarbeten ......................                           1123 406,89           1123 406,89         100           0,00
42538:  30 95 78 92     Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott-
42539:                  ledsarbeten ......................                          7000000,00             5 809 936,04         83    1190 063,96
42540:  30 95 87 90     Maan hankkiminen -lnköp av mark ...                           181 000,00             181 000,00        100            0,00
42541:  30 95 87 91     Maan hankkiminen -lnköp av mark ...                         3412 503,62            3412 503,62         100            0,00
42542:  30 95 87 92     Maan hankkiminen -lnköp av mark ...                       210 000 000,00         194 487 000,13         93   15 512 999,87
42543:  30 95 88 89     Huoneisto-osakkeiden ostaminen - ln-
42544:                  köp av lägenhetsaktier ..............                          419 754,00             419 754,00       100            0,00
42545:  30 98 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42546:                  ventarier .........................                            403822,91              360 048,61        89      43 774,30
42547:  30 98 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in·
42548:                  ventarier .........................                            665000,00              260606,89         39     404393,11
42549:  30 98 77 90     Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
42550:                  vattenbyggnadsarbeten .............                            175 000,00                    0,00        0     175 000,00
42551:  30 99 24 89     Happamoitumistutkimus - Undersök·
42552:                   ning av lörsumingen ...............                              5 541,78              5541,78        100            0,00
42553:  30 99 24 90     Happamoitumistutkimus - Undersök-
42554:                   ning av försumingen ...............                             38183,18              27009,77         71       11173,41
42555:  30 99 27 89     Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
42556:                  ning ............................                              177 836,84             177 836,84       100            0,00
42557:  30 99 27 90     Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
42558:                  ning ............................                              546 914,62             305296,86         56     241 617,76
42559:  30 99 27 91     Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
42560:                  ning ............................                            4 776 324,49           3 743175,72         78    1 033148,77
42561:  30 99 27 92     Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
42562:                  ning ............................                          26 746 000,00          19 352 342,71         72    7 392 970,96
42563:  30 99 43 91     Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä
42564:                   aiheutuvat korvaukset - Ersättningar
42565:                   som föranleds av gamla flottledsarbeten i
42566:                   ljo älvs vatte ndrag .................                        500000,00                     0,00        0     500000,00
42567:  30 99 44 92      Eräät yhteistyöhankkeet- Vissa samar-
42568:                  betsprojekt .......................                         44100 000,00          39 032 374,44         89    5 067 625,56
42569:  30 99 48 89      Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
42570:                   vahinkojen korvaaminen - Ersättande
42571:                   av skador som förorsakats av exceptio-
42572:                   nella översvämningar ...............                        3 324 262,75           3 324262,75        100            0,00
42573:  30 99 48 91      Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
42574:                   vahinkojen korvaaminen - Ersättande
42575:                   av skador som lörorsakats av exeptionel-
42576:                   Ia översvämningar .................                         2 951187,00            2 951187,00        100            0,00
42577: 
42578:  31 24 14 89      Yleisten teiden kunnossapito - Under-
42579:                   håll av allmänna vägar ..............                         186475,71              186475,71        100            0,00
42580:                                     Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42581:                                                                                                                                       sivu
42582: 31 Pl.- Ht.                         Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                  sida 218
42583: PI.-Ht.                                                                          Käytettävissä         Käytetty/peruutettu            Vuodelle
42584:       Luku- Kap.                                                              Stått tili förfogande     Använt/indraget                Tillår
42585:           Mom.-Mom.                                                           vuonna - år 1992          vuonna - år 1992                1993
42586:               Vuosi- Ar
42587:                                                                                                                              ~
42588: 
42589: 
42590:  31 24 21 91       Yleisten teiden perustienpito - Basväg-
42591:                    hållning av allmänna vägar ..........                       269 942 018,00          269 942 018,00 100                   0,00
42592:  31 24 21 92       Yleisten teiden perustienpito - Basväg-
42593:                    hållning av allmänna vägar ..........                      3 873 000 000,00        3 514 169 649,01       91    358 830 345,99
42594:  31 24 51 89       Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
42595:                    - Statsunderstöd för byggande av en-
42596:                    skilda vägar ......................                              555 213,65             555213,65 100                     0,00
42597:  31 24 51 90       Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
42598:                    - Statsunderstöd förbyggande av en-
42599:                    skilda vägar ......................                            1 351148,27             1162 820,27        86       188 328,00
42600:  31 24 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42601:                    ventarier .........................                             192 046,48               192 046,48 100                   0,00
42602:  31   24 74 89     Talonrakennukset- Husbyggen ......                                9504,00                  9504,00 100                    0,00
42603:  31   24 74 90     Talonrakennukset- Husbyggen ......                            3123 767,94              2 948 903,51  94             174 864,43
42604:  31   24 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                            6264 535,53              4101 565,97 65             2162 969,56
42605:  31   24 74 92     Talonrakennukset- Husbyggen ......                           29 200 000,00            18 932183,81   65          10 267 816,19
42606:  31   24 77 90     Yleisten teiden tekeminen - Byggande
42607:                    av allmänna vägar .................                            4187 093,01             4187 093,01        100             0,00
42608:  31 24 77 91       Tieverkon kehittäminen - Byggande av
42609:                    allmänna vägar ...................                          126 510 194,27          126 510194,27 100                     0,00
42610:  31 24 77 92       Tieverkon kehittäminen - Utvecklande
42611:                    av vägnätet ......................                         1 958 800 000,00        1 652 879 414,50       84    305 920 585,50
42612:  31 25 34 91       Valtionapu katujen rakentamiseen -
42613:                    Statsbidrag för anläggande av gator ...                        1 005469,00             1 005469,00 100                    0,00
42614:  31 25 34 92       Valtionapu katujen rakentamiseen -
42615:                    Statsbidrag för anläggande av gator ...                      25 000 000,00            23 132 546,00       93      1 867 450,00
42616:  31 25 51 91       Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
42617:                    - Statsunderstöd för byggande av en-
42618:                    skilda vägar ......................                            5584657,27              4 315 975,00       77      1 268 682,27
42619:  31 25 51 92       Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
42620:                    - Statsunderstöd för byggande av en-
42621:                    skilda vägar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     25 000 000,00            17 600 630,40        70     7 399369,60
42622:  31 27 31 89       Veneilysatamien rakentamisen valtion-
42623:                    apu- Statsbidrag för byggande av små-
42624:                    båtshamnar ......................                                  70583,60               70583,60 100                    0,00
42625:  31 27 40 89       Keskuskalasatamien rakentamisen vai-
42626:                    tionapu - Statsunderstöd för byggande
42627:                    av centrala fiskehamnar .............                           517119,70               517119,70 100                     0,00
42628:  31 30 21 91       Toimintamenot- Omkostnader.......                            81 083 804,78           81 083 804,78 100                    0,00
42629:  31 30 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......                           702 000 000,00          600 643 602,33 86           101 356 397,67
42630:  31 30 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av ma-
42631:                    teriel. ...........................                          122 724 543,84          119061315,90          97     3 663 227,94
42632:  31 30 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av ma-
42633:                    teriel. ...........................                            8 793 701,88            5 568000,00         63     3225 701,88
42634:  31 30 70 92       Kaluston hankinta- Anskaffning av ma-
42635:                    teriel. ...........................                           31 100 000,00            9 321 401,90        30    21 778 598,10
42636:  31   30 74 90     Talonrakennukset- Husbyggen ......                             1 241 708,74              228 852,83        18     1 012 855,91
42637:  31   30 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                             5 884 099,75            3 971 254,72        67     1 912 845,03
42638:  31   30 74 92     Talonrakennukset- Husbyggen ......                            10 000 000,00            7 134 034,20        71     2 865 965,80
42639:  31   30 77 90     Väylätyöt- Farledsarbeten ..........                           3 650290,87             2 361 995,10        65     1 288 295,77
42640:  31   30 77 91     Väylätyöt- Farledsarbeten ..........                          15 580 180,16            9 672 639,89        62     5907 540,27
42641:  31   30 77 92     Väylätyöt- Farledsarbeten ..........                          44 700 000,00           26 893 381,85        60    17 806 618,15
42642:  31   30 78 90     Keitele-Päijänne kanava - Keitele-Päi-
42643:                    jännekanalen .....................                                 88 531,24              88531,24 100                    0,00
42644:                                    Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42645:                                                                                                                                    sivu
42646: 31 Pl.- Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                sida 219
42647: PI.-Ht.                                                                         Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
42648:     Luku- Kap.                                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
42649:         Mom.-Mom.                                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
42650:             Vuosi -Ar
42651:                                                                                                                            ~
42652: 
42653: 
42654:  31 30 78 91     Keitele-Päijänne kanava - Keitele-Päi-
42655:                  jännekanalen .....................                            48 338 252,80          41 781161,21         86     6 557 091,59
42656:  31 30 78 92     Keitele-Päijänne kanava - Keitele-Päi-
42657:                  jännekanalen .....................                            69 000 000,00          30 302 274,80        44    38 697 725,20
42658:  31 30 87 90     Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
42659:                  skaffning av mark- och vattenområden .                             67 707,60              67707,60 100                     0,00
42660:  31 30 87 91     Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
42661:                  skaffning av mark- ochvattenområden ..                            409 401,69              67 843,50       17      341 558,19
42662:  31 30 87 92     Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
42663:                  skaffning av mark- och vattenområden .                            400 000,00                    0,00       0      400 000,00
42664:  31 31 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42665:                  tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     11 750 000,00           8 965 973,42        76     2 784026,58
42666:  31 31 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42667:                  ventarier .........................                             2 567 099,94          1 856159,37         72      710 940,57
42668:  31 31 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42669:                  ventarier .........................                             1 300 000,00            719 900,00        55      580 100,00
42670:  31 31 72 91     Alusten peruskorjaukset- Grundliga re-
42671:                   parationer av fartyg ................                            982 385,70                    0,00       0       982 385,70
42672:  31 32 30 90      Piensatamien rakentamisen valtionapu
42673:                  - Statsbidrag för byggande av småham-
42674:                   nar .............................                                996 631,25            812 924,50        82       183 706,75
42675:  31 32 30 91      Piensatamien rakentamisen valtionapu
42676:                  - Statsbidrag för byggande av småham-
42677:                   nar .............................                              1 967 688,43           1 282 350,12       65       685 338,31
42678:  31 32 30 92      Piensatamien rakentamisen valtionapu
42679:                  - Statsbidrag för byggande av småham-
42680:                   nar .............................                              2 800 000,00          1 049611;10         37     1 750 388,90
42681:  31 32 41 89      Avustus pientonnisian korkomenojen
42682:                   alentamiseksi - Understöd för sänkan-
42683:                   de av småtonnagets räntekostnader ...                            790 736,00            790 736,00 100                     0,00
42684:  31 32 41 91      Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten
42685:                   kilpailuedellytysten turvaamiseksi - Un-
42686:                   derstöd för säkrande av konkurrensbe-
42687:                   tingelserna för lastfartyg i ut landstrafik .                21 791 042,00          21 791 042,00        100              0,00
42688:  31 40 50 89      Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta-
42689:                   miseksi - Statsbidrag för byggande av
42690:                   övningsbanor .....................                             1 510 500,00           1 510500,00 100                     0,00
42691:  31 40 50 90      Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta-
42692:                   miseksi - Statsbidrag för byggande av
42693:                   övningsbanor .....................                               650 000,00                    0,00       0       650 000,00
42694:  31 40 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42695:                   ventarier .........................                              208 383,46             208 383,46 100                    0,00
42696:  31 40 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42697:                   ventarier .........................                            2 813 087,55          2 813 087,55 100                     0,00
42698:  31 40 74 89      Katsastusasemien rakentaminen - Byg-
42699:                   gande av besiklingsstationer .........                           574955,10              574955,10 100                     0,00
42700:  31 40 74 90      Katsastusasemien rakentaminen- Byg-
42701:                   gande av besiklningsstationer ........                         3 356 782,39           3 356 782,39 100                    0,00
42702:  31 40 74 91      Katsastusasemien rakentaminen- Byg-
42703:                   gande av besiklningsstationer ........                       10138241,10            10 138 241,10        100              0,00
42704:  31 40 87 91      Maa-alueiden ja kiinteistöjen hankkimi-
42705:                   nen - Anskaffning av jordområden och
42706:                   fastigheter .......................                                20 126,00             20126,00 100                     0,00
42707:   31 50 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42708:                   tionsutgifter ......................                           2 129 499,40          2 129 499,40        100              0,00
42709:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42710:                                                                                                                                              sivu
42711: 31 Pl. • Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                              sida   220
42712: PI.-Ht.                                                                                  Käytettävissä        Käytettyli>eruutettu           Vuodelle
42713:      Luku- Kap.                                                                       Stått tili förfogande    AnvänVindraget                 Tillår
42714:          Mom.-Mom.                                                                    vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                1993
42715:              Vuosi- Ar
42716:                                                                                                                                      ~
42717: 
42718: 
42719:  31 50 29 92      Muut kulutusmenot - ÖVriga konsum-
42720:                   tionsutgifter ..  00   •••••••       00   •••••••••                   59 000 000,00          51 425 452,98         87    7 574 547,02
42721:  31 50 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42722:                   ventarier. .........................                                      497 719,16             461 261,43        93       36457,73
42723:  31 50 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42724:                   ventarier .........................                                     3 366709,35            3130 770,29         93      235 939,06
42725:  31 50 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42726:                   ventarier .........................                                    9152 000,00            5 739 678,17         63     3412321,83
42727:  31 52 21 92      Toimintamenot- Omkostnader.......                                     86 645 000,00          75 477 508,24         87    11167 491,76
42728:  31 52 70 90      Kaluston hankinta- Anskaffning av in-
42729:                   ventarier. ........................                                     1115163,60             1115163,60 100                     0,00
42730:  31 52 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42731:                   ventarier .........................                                     4 851 376,00             386 014,85         8     4 465 361,15
42732:  31 55 44 91      Sanomalehtien yhteisjakelun tuki - Un-
42733:                   derstöd av samdistribution av tidningar .                             21 000 000,00          21 000 000,00         100            0,00
42734:  31 55 52 91      Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
42735:                   kustannuksiin Suur-Tukholman alueella
42736:                   - Statsunderstöd för kostnadema för
42737:                   lörmedling av TV-program tili Stor-Stock-
42738:                   holms område ...........                   00   •   00    ••••            272293,31              272 293,31        100            0,00
42739:  31 55 52 92      Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
42740:                   kustannuksiin Suur-Tukholman alueella
42741:                   - Statsunderstöd lör kostnadema lör
42742:                   förmedling av TV -program tili Stor-Stock-
42743:                    holms område ....................                                      4 776000,00            3685478,23           77    1 090 521,77
42744:  31 55 53 90       Vammaisten tiedonsaannin tuki - Stöd
42745:                   för handikappades tillgång tili informa-
42746:                   tion ..............................                                        164605,20                8000,00          5     156 605,20
42747:  31 55 54 90       Ruotsin televisio-ohjelman jakeluverkon
42748:                    rakentaminen Etelä-Suomeen - Byg-
42749:                    gande av ett nät för distribution av Sve-
42750:                    riges TV-program tili södr a Finland ....                              1583742,14             1 583 742,14        100            0,00
42751:  31 57 30 91       Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
42752:                    seen ja säilyttämiseen- Statsunderstöd
42753:                   lör utvecklande och bevarande av koi-
42754:                    lektivtrafiken ...00       ••••••••••••              00   •••         25 253 247,41          18423603,18           73    6829644,23
42755:  31 57 34 91       Valtionavustus pääkaupunkiseudun met-
42756:                    rojä~estelmän suunnitteluun - Statsun-
42757:                    derstöd lör planering av metrosystemet i
42758:                    huvudstadsregionen ................                                    8000000,00                       0,00        0    8000000,00
42759:  31 57 61 92       Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
42760:                   jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi-
42761:                    seen - Statsbidrag och ersättning lör
42762:                    utvecklande och bevarande av kollektiv-
42763:                    trafiksystemet. ........           00    00   ••    00   ••   00    623 200 000,00         585 397 300,01          94   37 802 699,99
42764:  31 58 30 89       Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
42765:                    seen ja säilyttämiseen- Statsunderstöd
42766:                   lör utvecklande och bevarande av koi-
42767:                    lektivtrafiken
42768:                                00   ••    00   •••••••       00       •••••••                141 624,00            141 624,00        100            0,00
42769:  31 58 30 90       Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
42770:                    seen ja säilyttämiseen- Statsunderstöd
42771:                    för utvecklande ovh bevarande av koi-
42772:                    lektivtrafiken ...    00   •••••••••          00    00   ••••          4277684,80             4269348,49          100        8 336,31
42773:  31 58 31 90       Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
42774:                    - Statsunderstöd för avlägsnande av
42775:                    plankorsningar ...         00   •••••••       00    00   ••   00       3620000,00             3 620000,00         100            0,00
42776:                                 Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42777:                                                                                                                         sivu
42778: 31 Pl.- Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 221
42779: PI.-Ht.                                                             Käytettävissä         Käytetty/peruutettu           Vuodelle
42780:      Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande     AnvänVindraget                Tillår
42781:          Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1992          vuonna - år 1992               1993
42782:              Vuosi- Ar
42783:                                                                                                                  %
42784: 
42785: 
42786:  31 58 33 90      Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
42787:                   tuki - Räntestöd för byggande av Tah-
42788:                   koluotobanan .....................                    82 363,49               82363,49        100           0,00
42789:  31 58 34 89      Valtionavustus pääkaupunkiseuden met-
42790:                   rojärjestelmän suunnitteluun - Statsun-
42791:                   derstöd för planering av metrosystemet i
42792:                   huvudstadsregionen ................                1 000 000,00           1 000 000,00        100           0,00
42793:  31 58 34 90      Valtionavustus pääkaupunkiseudun met-
42794:                   rojärjestelmän suunnitteluun - Statsun-
42795:                   derstöd för planering av metrosystemet i
42796:                   huvudstadsregionen ................                1 300000,00              300000,00         23     1 000 000,00
42797:  31 58 62 91      Valtionrautateiden radanpito - Stats-
42798:                   jämvägamas banhållning ............              97 000 082,27           95 000 082,27         98    2 000000,00
42799:  31 58 62 92      Valtionrautateidenradanpito- Statsjäm-
42800:                   vägamas banhållning ...............            1 480 000 000,00        1 479 999 917,73       100          82,27
42801:  31 85 88 91      Finnair Oy:n osakepääoman korottami-
42802:                   nen - Höjning av aktiekapitalet i Finnair
42803:                   Oy .............................                 90 000 000,00           90 000 000,00        100            0,00
42804:  31 85 88 92       Finnair Oy:n osakepääoman korottami-
42805:                   nen - Höjning av aktiekapitalet i Finnair
42806:                   Oy .............................                 80 000 000,00                      0,00        0   80 000 000,00
42807:  31 .92 71 89      lntegroitu lennonvarmistusjä~estelmä -
42808:                    lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .......        10 850 899,04          10 850 899,04        100            0,00
42809:  31 92 71 90       lntegroitulennonvarmistusjärjestelmä -
42810:                    lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .......       20 000 000,00           18 271 455,50         91    1 728 544,50
42811:  31 92 71 91       lntegroitu lennonvarmistusjä~estelmä -
42812:                    lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .......       20 000 000,00                      0,00        0   20 000 000,00
42813:  31 92 .71 92      lntegroitu lennonvarmistusjä~estelmä -
42814:                    lntegrerat flygtrafiktjänstsystem .......       38 000 000,00             8 071 851,36        21   29 928 148,64
42815:  31 99 22 90       Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
42816:                    och planering .....................                 233 720,85               44 580,11        19      189140,74
42817:  31 99 22 91       Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
42818:                    och planering .....................               2 345 705,32            2270705,32          97       75000,00
42819:  31 99 22 92       Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
42820:                    och planering .....................              13 000 000,00            6 849 435,11        53    6150 564,89
42821:  31 99 31 91       Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
42822:                    - Statsunderstöd för avlägsnande av
42823:                    plankorsningar ....................               5000000,00              5 000000,00        100            0,00
42824:  31 99 31 92       Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
42825:                    - Statsunderstöd för avlägsnande av
42826:                    plankorsningar ....................               5000000,00              2 680000,00         54    2320 000,00
42827:  31 99 33 91       Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
42828:                    tuki - Räntestöd för byggande av Tah-
42829:                    koluotobanan .....................                  300000,00               300000,00        100            0,00
42830:  31 99 33 92       Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
42831:                    tuki - Räntestöd för byggande av Tah-
42832:                    koluotobanan .....................                  200000,00                28488,26         14      171 511,74
42833:  31 99 45 92       Itä- ja Keski-Euroopan liik~nnealan avus-
42834:                    Iaminen - Understöd tili Osteuropas tra-
42835:                    fikbransch ........................               5300000,00              2 869945,93         54    2430054,07
42836: 
42837:  32 01 22 91       Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
42838:                    minta ---: Tili näringspolitiken ansluten
42839:                    forskningsverksamhet. ..............              3215009,57              2 474188,00         n       740 821,57
42840:                                      Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42841:                                                                                                                                     sivu
42842: 32 Pl.- Ht.                          Relation angående reserverade anslag för år 1992                                               sida   222
42843: PI.-Ht.                                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu          Vuodelle
42844:      Luku- Kap.                                                                Stått tili lörfogande    Använt/indraget              Tili år
42845:          Mom.-Mom.                                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992              1993
42846:              Vuosi -Ar
42847:                                                                                                                              ~
42848: 
42849: 
42850: 32 01 22 92        Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
42851:                    minta - Tili näringspolitiken ansluten
42852:                    forskningsverksamhet. ..............                            9 050 000,00          4 950 795,37        55    4 099 204,63
42853: 32 01 29 91        Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42854:                   tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        1 955 638,28          1 955 638,28        100           0,00
42855: 32 01 29 92        Muut kulutusmenot - ÖVriga konsum-
42856:                    tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     24 750 000,00          18 707 016,02        76    6 039 065,28
42857: 32 02 21 92        Toimintamenot- Omkostnader.......                             47 900 000,00          44 939 869,76        94    2 960 130,24
42858: 32 02 29 91        Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42859:                  1 tionsutgifter ......................                              605011,38              605 011,38       100           0,00
42860:  32 09 21 89       Merenkulun elinkeino- ja liikennepolitiik-
42861:                    kaa koskeva tutkimustoiminta - Tili sjö-
42862:                    fartens närings- och trafikpolitik ansluten
42863:                    forskningsverksamhet. ..............                              106171,94              106171,94        100           0,00
42864:  32 10 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42865:                    ventarier .........................                               466 384,11             466 384,11       100           0,00
42866:  32 10 71 89       Alusten ja muiden kulkuvälineiden hank-
42867:                    kiminen - Anskaffning av fartyg och
42868:                    andra trafikmedel ..................                            1 467 217,32           1 467 217,32       100           0,00
42869:  32 10 74 89       Talonrakennukset- Husbyggen ......                                 26 779,94              26 779,94       100           0,00
42870:  32 10 77 89       Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt
42871:                    - Byggande av säkerhetsanordningar
42872:                    och farledsarbeten .................                            1 462 234,83           1 462 234,83       100           0,00
42873:  32 10 79 89       Muut maa- ja vesirakennustyöt- Övriga
42874:                    land- och vattenbyggnadsarbeten .....                          1 478 325,70           1 478 325,70        100           0,00
42875:  32 27 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......                             23 410 000,00          19 621 675,60         84   3 788 324,40
42876:  32 30 21 92       Toimintamenot - Omkostnader.......                            10 315 000,00           8 625 380,00         84   1 689 620,00
42877:  32 31 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......                              7 215000,00            6 559 735,59         91     655 264,41
42878:  32 32 21 91       Toimintamenot- Omkostnader.......                             10 487 866,87          10 487 866,87        100           0,00
42879:  32 32 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......                            104 970 000,00          96 989 728,78         92   7 980 271,22
42880:  32 32 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42881:                    ventarier .........................                               470 462,10             470462,10        100           0,00
42882:  32 33 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......                              10 700 000,00           8 730 641,25        82   1 969 358,75
42883:  32 33 29 91       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42884:                    tionsutgifter ......................                             698 009,86              698 009,86       100          0,00
42885:  32 38 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......                               6888000,00             5 818 051,62        84    889 948,38
42886:  32 38 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42887:                    ventarier .........................                              221 352,00             181 916,80         82      39 435,20
42888:  32 39 21 92       Toimintamenot- Omkostnader.......                             74 640 000,00          67 470 978,27         90   6 369 021,73
42889:  32 39 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42890:                    ventarier .........................                                 49570,24              49 570,24       100           0,00
42891:  32 39 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42892:                    ventarier .........................                               116 664,70             112 572,93        96       4 091,77
42893:  32 39 70 91       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42894:                    ventarier .........................                             1131 561,37              822 594,46        73    308 966,91
42895:  32 40 29 91       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42896:                    tionsutgifter ......................                            8 564 733,53           8 564 733,53       100           0,00
42897:  32 40 29 92       Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42898:                    tionsutgifter ......................                           57 000 000,00         51 386 863,68         90   5 613 136,32
42899:  32 40 70 89       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42900:                    ventarier .........................                               723 941,94             723 941,94       100           0,00
42901:  32 40 70 90       Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42902:                    ventarier .........................                               636398,13              267 455,75        42    368 942,38
42903:                              Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42904:                                                                                                                     sivu
42905: 32PI.-Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                       sida 223
42906: PI.-Ht.                                                         Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
42907:     Luku- Kap.                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
42908:         Mom.-Mom.                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                1993
42909:             Vuosi-Ar
42910: 
42911: 
42912: 
42913: 
42914: 32 40 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42915:                  ventarier ........................ .            1 901 069,92          1 548 257,92        81       352 812,00
42916: 32 40 70 92      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42917:                  ventarier ........................ .            6000000,00            2 776 356,13         46    3223643,87
42918: 32 40 74 89      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .             2 497196,25           2 497196,25         100           0,00
42919: 32 40 74 91      Talonrakennukset- Husbyggen ..... .               362222,44             165 120,10         43     217 102,34
42920: 32 42 21 91      Toimintamenot (enintään 880 henk.
42921:                  omarahoitteiseen tutkimustoimin- taan)
42922:                  - Omkostnader .................. .            26 072 454,73          26 072 454,73        100            0,00
42923:  32 42 21 92     Toimintamenot- Omkostnader...... .           919 658 000,00         857 961 356,56         93   57 701 052,44
42924:  32 42 70 89     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42925:                  ventarier ........................ .             818 825,51             818 825,51 100                   0,00
42926:  32 42 74 89     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .            3 921 774,10           3 921 774,10 100                   0,00
42927:  32 42 74 90     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .            4847752,30             2 189 531,54 45            2 658220,76
42928:  32 42 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .           12 138 905,00           7720 146,65 64             4 418 758,35
42929:  32 42 74 92     Talonrakennukset- Husbyggen ..... .           47 500 000,00          13 677 651,49 29           33 822 348,51
42930:  32 42 88 91     Toimitilojen ostaminen- Köp av lokali-
42931:                  teter ........................... .                 50897,75              50 897,75       100             0,00
42932:  32 42 88 92     Toimitilojen ostaminen - Köp av lokali-
42933:                  teter ........................... .             1 700 000,00           1 308 330,25       77       391 669,75
42934:  32 44 21 89     Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning-
42935:                  sundersökningar. ................. .            3 269470,49           3 269 470,49        100             0,00
42936:  32 44 21 90     Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning-
42937:                  sundersökningar .................. .          28 324 925,42          22 818 931,87         81     5 505 993,55
42938:  32 44 21 91     Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning-
42939:                  sundersökningar .................. .         148 389 538,23         105 003 400,08         71    43386138,15
42940: · 32 44 21 92    Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning-
42941:                  sundersökningar .................. .         245 000 000,00          59 411 964,64         24   185 588 035,36
42942:  32 44 22 89     Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk-
42943:                  ning ............................ .                 78299,73              78 299,73       100             0,00
42944:  32 44 22 90     Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk-
42945:                  ning ........................... .              1 285 977,11           1 220 916,00        95        65061,11
42946:  32 44 22 91     Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk-
42947:                  ning ........................... .            27 485162,93           20 348 331 ,68        74     7136831,25
42948:  32 44 22 92     Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk-
42949:                   ning ........................... .           75 000 000,00          50 576 396,87         67    24423603,13
42950:  32 44 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
42951:                  tionsutgifter ..................... .         30 900 000,00          25134 591,61          81     5 765408,39
42952:  32 44 40 89     Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
42953:                  tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
42954:                  dustrins forsknings- och produktutveck-
42955:                   lingsverksamhet. ................. .         33 811 488,00          33 811 488,00        100             0,00
42956:  32 44 40 90     Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
42957:                  tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
42958:                  dustrins forsknings- och produktutveck-
42959:                   lingsverksamhet. ................. .          82 019 125,30         44 335 442,00         54    37 683 683,30
42960:  32 44 40 91     Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
42961:                  tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
42962:                  dustrins forsknings- och produktutveck-
42963:                   lingsverksamhet .................. .        268 257 114,00         153 650 343,00         57   114 606 771,00
42964:  32 44 40 92     Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
42965:                  tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
42966:                  dustrins forsknings- och produktutveck-
42967:                   lingsverksamhet. ................. .        325 000 000,00          65 128 691 ,GO        20   259 871 309,00
42968:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
42969:                                                                                                                       sivu
42970: 32 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                       sida 224
42971: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
42972:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget                Tili år
42973:          Mom.-Mom.                                             vuonna- år 1992          vuonna - år 1992                1993
42974:              Vuosi-År
42975:                                                                                                               %
42976: 
42977: 
42978: 
42979:  32 44 42 89      Avustukset teknologia- ja tietotekniikka-
42980:                   keskuksille sekä paikallisiin teknologia-
42981:                   hankkeisiin - Understöd tili teknologi-
42982:                   och datateknikcentralerna samt tilllokala
42983:                   teknologiprojekt ...................             1 076 845,00          1 076 845,00        100            0,00
42984:  32 44 42 90      Avustukset teknologia- ja tietotekniikka-
42985:                   keskuksille sekä paikallisiin teknologia-
42986:                   hankkeisiin - Understöd tili teknologi-
42987:                   och datateknikcentralerna samt tilllokala
42988:                   teknologiprojekt ...................             3120 956,00            1 288 087,72       41      1832 868,28
42989:  32 44 42 91      Avustukset alueellisen ja paikallisen tek-
42990:                   nologiatoiminnan edistämiseen - Un-
42991:                   derstöd för främjande av den regiona-
42992:                   laoch lokala teknologiverksamheten ....         11 615 074,00          9 379 064,00        81      2 236 010,00
42993:  32 44 42 92      Avustukset alueellisen teknologiatoimin-
42994:                   nan edistämiseen - Understöd tili främ-
42995:                   jande av regional teknologiverksamhet .         18 000 000,00             698 737,00         4   17 301 263,00
42996:  32 44 70 89      Kaluston hankinta - Anskallning av in-
42997:                   ventarier. ........................              1 063 473,10           1 063 473,10       100             0,00
42998:  32 44 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
42999:                   ventarier .........................              1 000 000,00           1 000 000,00       100             0,00
43000:  32 44 70 91      Kaluston hankinta - Anskaflning av in-
43001:                   ventarier .........................              1 200 000,00             586935,50         49      613 064,50
43002:  32 44 70 92      Kaluston hankinta - Anskallning av in-
43003:                   ventarier .........................                500000,00                     0,00        0      500000,00
43004:  32 44 83 89      Teollisuuden tuotekehityslainat- lndu-
43005:                   strins produktutvecklingslån ..........        39 661 750,00          39 661 750,00        100             0,00
43006:  32 44 83 90      Teollisuuden tuotekehityslainat- lndu-
43007:                    strins produktutvecklingslån ..........        85 443 800,00         33 868 200,00         40   51 575 600,00
43008:  32 44 83 91      Teollisuuden tuotekehityslainat- lndu-
43009:                    strins produktutvecklingslån ..........      156 041 000,00          68 313 700,00         44    87 727 300,00
43010:  32 44 83 92      Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu-
43011:                   strins produktutvecklingslån ..........       248 000 000,00          73 366 500,00         30   174 633 500,00
43012:  32 46 21 89      Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki-
43013:                    mustoiminta - Tili utrikes- och inrikes-
43014:                   handeln anslutenlorskningsverksamhet .             599 526,43             599 526,43       100             0,00
43015:  32 46 21 90      Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki-
43016:                    mustoiminta - Tili utrikes- och inrikes-
43017:                    handeln ansluten forskningsverksamhet.            563382,89              511 827,81        91       51 555,08
43018:  32 46 22 89      Kansainvälinen tekninen tutkimustoimin-
43019:                   ta ja asiantuntijavaihto - lntemationelft
43020:                   tekniskt forskningsverksamhet och sak-
43021:                   kunnigutbyte ......................                747048,14              747048,14        100             0,00
43022:  32 46 22 90      Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
43023:                   teistyö - lntemationellt tekniskt-ekono-
43024:                   miskt samarbete ...................              3172174,55             2 163 238,54        68     1 008 936,01
43025:  32 46 22 91      Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
43026:                   teistyö (30 henk., 1.6.90 lukien 28 henk.)
43027:                   - lntemationellt tekniskt -ekonomiskt
43028:                   samarbete .......................                9776588,39             7 215 055,43        74     2 561 532,96
43029:  32 46 22 92      Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
43030:                   teistyö - lntemationellt tekniskt-ekono-
43031:                    miskt samarbete ...................            18 000 000,00         10 930 355,74         61     7069644,26
43032:  32 46 23 89      Julkisten palvelujen asiantuntemuksen
43033:                   vienti - Export av sakkunskap i oflentlig
43034:                   service ..........................                 271 901,06             271 901,06       100             0,00
43035:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43036:                                                                                                                      sivu
43037: 32 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                      sida   225
43038: PI.-Ht.                                                            Käytettävissä        Käytetty/peruutettu          Vuodelle
43039:     Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget              Tili år
43040:         Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1992         vuonna - år 1992              1993
43041:             Vuosi-Ar
43042:                                                                                                                %
43043: 
43044: 
43045:  32 46 24 91     Meriteknisen tutkimuksen tukeminen -
43046:                  Användning av isbrytningslaboratoriet ..           2 800 000,00          1 551 731,00        55    1 248 269,00
43047:  32 46 25 89     Kansallisten mittauspaikkojen ja turvalli·
43048:                  suustekniikan kehittäminen - Utveck·
43049:                  lande av riksmätplatser och säkerhet-
43050:                  steknik ..........................                   194629,43             194 629,43        100           0,00
43051:  32 46 25 90     Kansallisten mittauspaikkojen ja turvalli-
43052:                  suustekniikan kehittäminen - Utveck·
43053:                  lande av riksmätplatser och säkerhet-
43054:                  steknik ..........................                   505 980,28            320770,80         63     185 209,48
43055:  32 46 25 91     Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit·
43056:                  ta- ja turvallisuustekniikan kehittäminen
43057:                  - Utvecklande av riksmätplatser och
43058:                  säkerhetsteknik ...................                2098009,64            1 340 059,92        64     757 949,72
43059:  32 46 25 92     Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit-
43060:                  ta- ja turvallisuustekniikan kehittäminen
43061:                  - Utvecklande av riksmätplatser samt
43062:                  mät- och säkerhetsteknik ............              6000000,00            2 287440,47         38    3 712 559,53
43063:  32 46 27 90     Kuluttajatutkimustoiminta- Konsument-
43064:                  forskning ........................                   208982,03             208 981,90        100           0,13
43065:  32 46 43 89     Teollisuudenkansainvälistymiskoulutus
43066:                  - lndustrins intemationaliseringsutbild-
43067:                  ning ............................                      94094,00              94094,00        100           0,00
43068:  32 46 43 90     Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
43069:                  teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
43070:                  miskoulutukseen - Understöd tili inter·
43071:                  nationella tekniska samarbetsprojekt
43072:                  samt tili utbildning i intemationalisering .       2 805647,98           1 796 843,81        64    1 008 804,17
43073:  32 46 43 91     Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
43074:                  teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
43075:                  miskoulutukseen - Understöd tili inter-
43076:                   nationella tekniska samarbetsprojekt
43077:                  samt tili utbildning i intemationalisering .       9 337 273,19          7 939 605,03         85   1 397 668,16
43078:  32 46 43 92     Avustukset kansainvälisiin teknistalou-
43079:                  dellisiin yhteistyöhankkeisiin - Under-
43080:                  stöd tili internationella tekniskt-ekonom-
43081:                  iska samarbete ....................              16 000 000,00           6 714 333,21         42   9 285 666,79
43082:  32 46 44 91     Avustukset taitotiedon lisäämishankkei-
43083:                  siin- Understöd tili projekt för förbättran-
43084:                  de av know-how ...................                   848050,00             848050,00         100           0,00
43085:  32 46 44 92     Avustukset taitotiedon lisäämishankkei-
43086:                  siin - Understöd tili projekt för förbätt·
43087:                   rande av know-how ................                5175 000,00           2 739193,80          53   2435 806,20
43088:  32 46 49 89     Avustus Keksintösäätiölle - Understöd
43089:                  tili Keksintösäätiö ..................               200000,00             200000,00         100           0,00
43090:  32 46 49 90     Avustus Keksintösäätiölle - Understöd
43091:                  tili Keksintösäätiö ..................               400000,00             200000,00         50     200000,00
43092:  32 46 49 91     Avustus Keksintösäätiölle - Understöd
43093:                  tili Keksintösäätiö ..................             2 050000,00           1 750000,00         85     300000,00
43094:  32 46 49 92     Avustus Keksintösäätiölle- Understöd
43095:                  tili Keksintösäätiö ..................             9000000,00            7100 000,00          79   1 900 000,00
43096:  32 48 28 90      Maksullinen palvelutoiminta - Avgifts-
43097:                  belagd service ....................                  892 515,84             132 973,52        15    759 542,32
43098:  32 48 28 91      Maksullinen palvelutoiminta - Avgifts·
43099:                   belagd service . . . . . . . . ............       1 832 967,18              14 860,17             1 818 107,01
43100:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43101:                                                                                                                         sivu
43102: 32 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                         sida 226
43103: PI.-Ht.                                                             Käytettävissä        Käytetty/peruutettu            Vuodelle
43104:     Luku- Kap.                                                   Stått tili förfogande    AnvänVindraget                 Tili år
43105:         Mom.-Mom.                                                vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                1993
43106:             Vuosi- Ar
43107:                                                                                                                 %
43108: 
43109: 
43110: 32 49 44 91      Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle Poh-
43111:                  jois-Suoman kehitysyhteis- toimintaa
43112:                  varten- Understöd tili Utvecklingsområ-
43113:                  desfonden Ab för utvecklings- samarbete
43114:                  i norra Finland ....................                9 500 000,00          6 940 000,00        73     2 560 000,00
43115: 32 50 21 91      Malminetsintää ja esiintymien hyödyntä-
43116:                  mistä palveleva tutkimus- Forskning tili
43117:                  stöd för malmledning och utnyttjande av
43118:                  fyndighetema .....................                    296 246,24            296246,24         100             0,00
43119:  32 50 21 92     Malminetsintää ja esiintymien hyödyntä-
43120:                   mistä palveleva tutkimus- Forskning tili
43121:                  stöd för malmletning och utnyttjande av
43122:                  fyndighetema .....................                  1 000 000,00             625 875,33       63       374124,67
43123:  32 50 23 89     Teollistamistutkimukset - lndustrialise-
43124:                   ringsundersökningar ................                 178 954,09             178 954,09       100             0,00
43125:  32 50 23 90     Teollistamistutkimukset - lndustrialise-
43126:                   ringsundersökningar ................                 531 050,41             298 749,23        56      232 301,18
43127:  32 50 23 91     Teollisuustutkimukset - lndustrialise-
43128:                   ringsundersökningar ................               3 078 986,37          2 002 539,72        65      1 076446,65
43129:  32 50 23 92     Teollisuustutkimukset - lndustriunder-
43130:                   sökningar .........................                7 850 000,00           2 941 633,66        37     4 908 366,34
43131:  32 50 41 91     Kaivannaisteollisuuden edistäminen -
43132:                   Gruvindustrins främjande ............              6 750 000,00           6 750000,00        100             0,00
43133:  32 50 41 92     Kaivannaisteollisuuden edistäminen .....:
43134:                   Gruvindustrins främjande ............             12 000 000,00           5130 874,50         43     6 869 125,50
43135:  32 50 46 89      Avustukset Martinniemen työllisyystilan-
43136:                   teen parantamiseen- Understöd för för-
43137:                   ~ätt~an?e av sysselsättningsläget i Mar-
43138:                   tmmem1 ..........................                    738246,00              738246,00        100             0,00
43139:  32 50 48 89      Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
43140:                   avustukset- Mot lättnader i omsättning-
43141:                   sskatten svarande understöd .........              4 831 319,00           4 831 319,00       100             0,00
43142:  32 50 88 89      Osakehankinnat - Aktieförvärv .......             59 048 000,00         59 048 000,00        100             0,00
43143:  32 50 88 90      Osakehankinnat - Aktieförvärv .......             43 020 000,00         43 020 000,00        100             0,00
43144:  32 50 88 91      Osakehankinnat - Aktieförvärv .......            61 906 552,03          32 931 210,00         53   28 975 342,03
43145:  32 50 88 92      Osakehankinnat - Aktieförvärv .......           510 000 000,00         202 292 545,00         40   307 707 455,00
43146:  32 51 44 90      Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
43147:                   avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille
43148:                  - Mot lättnader i omsättningsskatten
43149:                   svarande understöd tili kommuner och
43150:                   fastighetsföretag ...................              8 655 272,00           3641476,00          42     5 013 796,00
43151:  32 51 44 91      Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
43152:                   avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille
43153:                  - Mot lättnader i omsättningsskatten
43154:                   svarande understöd tili kommuner och
43155:                   fastighetsföretag ...................             21 588156,00          12 774 082,00         59     8 814 074,00
43156:  32 51 46 89      Pienyritysten perustamisen edistäminen
43157:                   - Främjande av etablering av små före-
43158:                   tag .............................                    796 085,50             796 085,50       100             0,00
43159:  32 51 51 92      Pk-yritysten korkoavustus - Räntestöd
43160:                   för små och medelstora företag .......          277 500 000,00              173 552,59         0   277 326 447,41
43161:  32 52 24 92      Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuri!-
43162:                   Ie yrityksille - Utvecklingsservice för
43163:                   små och medelstora företag ..........             43 364 000,00         33 488 821,06         77     9 875 178,94
43164:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43165:                                                                                                                      sivu
43166: 32 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                      sida   227
43167: Pl. -Ht.                                                          Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
43168:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
43169:          Mom.-Mom.                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
43170:              Vuosi- Ar
43171:                                                                                                               %
43172: 
43173: 
43174: 
43175:  32 52 40 92      Valtionavustus PK-yritysten kehittämis-
43176:                   palvelutoimintaan ja alan yhteisöille -
43177:                   Statsunderstöd för utvecklingstjänste-
43178:                   verksamhet för små och medelstora fö-
43179:                   retag och samfund i branschen .......          10 000 000,00           7 966 000,00        80    2 034 000,00
43180:  32 52 47 91      Valtionavustus pienten ja keskisuurten
43181:                   yritysten kehittämispalvelutoimintaan -
43182:                   Statsunderstöd för informations- och ut-
43183:                   bildningsprojekt inom vissa små och me-
43184:                   delstora företag ...................             3237537,18            2 949 659,00        91      287 878,18
43185:  32 55 21 89      Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
43186:                   lelu- ja valvontatoiminnan men ot- Vis-
43187:                   sa utgifter för forsknings-, planerings-
43188:                   och övervakningsversamhet angående
43189:                   enrgiförsörjningen ..................            1 078 983,19          1 078 983,19        100            0,00
43190:  32 55 21 90      Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
43191:                   lelu- ja valvontatoiminnan menot - Vis-
43192:                   sa utgifter för forsknings-, planerings-
43193:                   och övervaknings- verksamhet angåen-
43194:                   de energiförsö~ningen ..............             3 310 384,18          2 759 381,57        83      551 002,61
43195:  32 55 21 91      Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
43196:                   lelu- ja valvontatoiminnan menot - Vis-
43197:                   sa utgifter för forsknings-, planerings-
43198:                   och övervakningsverksamhet angående
43199:                   energiförsörjningen .................          37 289 258,94          35 629 802,28        96     1" 659 456,66
43200:  32 55 21 92      Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
43201:                   telu- ja valvontatoiminnan menot - Vis-
43202:                   sa utgifter för forsknings-, planerings-
43203:                   och övervakningsverksamhet angående
43204:                    energiförsö~ningen .................          84 400 000,00          44211368,16           52   40 188 631,84
43205:  32 55 22 91      Ydinturvallisuusalan yhteistyö- Samar-
43206:                   bete inom kärnsäkerhetens område ....            5 000 000,00          3 676 300,20         74    1 323 699,80
43207:  32 55 27 9.1      Energiatiedotus, tietohuolto ja neuvonta-
43208:                   toiminta- Energiinformation och rådgiv-
43209:                   ning ............................                6 729 937,57          6 729 937,57        100            0,00
43210:  32 55 27 92       Energiatiedotus, tietohuolto ja neuvonta-
43211:                   toiminta - Energiinformation, infor-
43212:                    mationsförsö~ning och rådgivning .....          5 000 000,00           1 342086,57        27     3 657 913,43
43213:  32 55 41 89      Avustukset maaseudun sähköistämiseen
43214:                   - Understöd för landsbygdens elektrifi-
43215:                    ering ............................              2 803 406,00          2 803 406,00        100            0,00
43216:  32 55 41 90      Avustukset maaseudun sähköistämiseen
43217:                   - Understöd förlandsbygdens elektrifier-
43218:                    ing .............................               5114 735,00           2 574610,00          50    2 540125,00
43219:  32 55 41 91       Avustukset maaseudun sähköistämiseen
43220:                   - Understöd för landsbygdens elektrifi-
43221:                    ering ............................              6 431 000,00          2 053 039,00         32    4 377 961,00
43222:  32 55 41 92       Avustukset maaseudun sähköistämiseen
43223:                   - Understöd för landsbygdens elektrifi-
43224:                    ering ............................            43 000 000,00           4 580000,00          11   38 420 000,00
43225:  32 55 42 89       Avustukset energiataloudellisen tutki-
43226:                    muksen ja koetoiminnan edistämis een
43227:                   - Understöd för främjande av forskning
43228:                    och försöksverksamhet inom energ ihus-
43229:                    hållningen ........................             2 246 213,89          2 246 213,89        100            0,00
43230:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43231:                                                                                                                      sivu
43232: 32 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                      sida 228
43233: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
43234:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tillår
43235:          Mom.-Mom.                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
43236:              Vuosi -Ar
43237: 
43238: 
43239: 
43240: 
43241:  32 55 42 90      Avustukset energiataloudellisen tutki-
43242:                   muksen ja koetoiminnan edistämis een
43243:                   - Understöd för främjande av forskning
43244:                   och försöksverksamhet inom energ ihus-
43245:                   hållningen ....................... .           11 859 940,32           6 127 372,00        52     5732 568,32
43246:  32 55 42 91      Avustukset energiataloudellisen tutki-
43247:                   muksen ja koetoiminnan edistämis een
43248:                   - Understöd för främjande av forskning
43249:                   och försöksverksamhet inom energ ihus-
43250:                   hållningen ....................... .           25 807 634,07          18 363 669,57        71     7 443 964,50
43251:  32 55 42 92      Avustukset energiataloudellisen tutki-
43252:                   muksen ja koetoiminnan edistämiseen-
43253:                   Understöd för främjande av forskning
43254:                   och försöksverksamhet inom energihus-
43255:                   hållningen ....................... .           49 000 000,00          11 197 328,54        23    37 802 671 ,46
43256:  32 55 46 89      Avustukset turve- ja puuraaka-ainevaro-
43257:                   jen edistämiseen - Understöd för främ-
43258:                   jande av utnyttjandet av råvarutillgångar-
43259:                   na på torv och trä................. .              193 399,29             193399,29        100            0,00
43260:  32 55 46 90      Avustukset turve- ja puuraaka-ainevaro-
43261:                   jen - Understöd för främjande av utnyt-
43262:                   ijandet av råvarotillgångama på torv och
43263:                   trä ............................ .                 119 917,00               9 906,00         8      110 011,00
43264:  32 55 46 91      Eräät energiataloudelliset avustukset -
43265:                   Understöd för främjande av utnyttjandet
43266:                   av råvarutillgångarna på torv och trä ...          270000,00                     0,00        0     270000,00
43267:  32 55 50 92      Eräät energiataloudelliset avustukset -
43268:                   Vissa understöd för energihushållningen.           200000,00              100 000,00       50       100 000,00
43269:  32 80 21 91      Eräät matkailun edistämistoiminnan me-
43270:                   not - Vissa utgifter för turistfrämjande
43271:                   verksamhet ..................... .              8 324 788,52           8 324 788,52 100                   0,00
43272:  32 80 21 92      Toimintamenot- Omkostnader...... .             98 846 000,00          84 054 438,84 85           14 791 561 '16
43273:  32 90 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43274:                   ventarier ........................ .             2 301 867,27           2 301 867,27 100                  0,00
43275:  32 90 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43276:                   ventarier ........................ .             4 302082,00            2 298 005,84       53     2 004 076,16
43277:  32 90 70 92      Kaluston hankinta - lnventarieanskaff-
43278:                   ningar .......................... .              4000000,00               602 415,00        15    3397 585,00
43279:  32 90 72 92      Vuokraustoiminta -        Uthyrningsverk-
43280:                   samhet. ........................ .              11 000 000,00           2 939 649,42        27    8060 350,58
43281:  32 90 74 92      Keskusvaraston muutostyöt- Ändring-
43282:                   sarbeten i centrallager ............. .          3600000,00             3 528 895,06        98       71104,94
43283: 
43284:  33 01 22 91      Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Un-
43285:                   dersöknings-       och     utvecklings-
43286:                   verksamhet .................... ..               5435954,77             5435954,77 100                    0,00
43287:  33 01 22 92      Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Un-
43288:                   dersöknings-       och     utvecklings-
43289:                   verksamhet ..................... .              14 330 000,00           5 826 760,46        41    8503239,54
43290:  33 02 22 91      Kehittämistoiminta         Utvecklings-
43291:                   verksamhet ..................... .               3039972,56             1 887 515,40       62     1152 457,16
43292:  33 02 22 92      Kehittämistoiminta         Utvecklings-
43293:                   verksamhet ..................... .              12 090 000,00           8 142 307,90        67    3 947 691,70
43294:  33 06 21 92      Toimintamenot- Omkostnader...... .                 543000,00              448 538,01        83       94461,99
43295:                               Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43296:                                                                                                                       sivu
43297: 33 Pl.- Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida   229
43298: PI.-Ht.                                                            Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
43299:     Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    AnvänVindraget                Tili år
43300:         Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
43301:             Vuosi- Ar
43302:                                                                                                                %
43303: 
43304: 
43305: 
43306:  33 08 21 91     Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me-
43307:                  not - Vissa utgifter för övervaknings-
43308:                  och forskningsverksamhet ...........              3 600 302,67           3 341 899,31        93       258 403,36
43309:  33 08 21 92     Toimintamenot- Omkostnader.......               145 700 000,00         122 634 868,41        84    23 065 131,59
43310:  33 08 26 92     Rokotehuolto - Vaccinförsö~ning .....            37 550 000,00          22 400 646,61        60    15 149 353,39
43311:  33 08 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43312:                  ventarier .........................               4 078642,34            4078642,34          100           0,00
43313:  33 08 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                6 896 518,35           6 896 518,35        100           0,00
43314:  33 08 74 92     Talonrakennukset - Husbyggen ......              19 700 000,00          14504417,65           74    5195 582,35
43315:  33 09 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43316:                  ventarier .........................                  389 145,56            389145,56         100            0,00
43317:  33 09 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43318:                  ventarier .........................                  480000,00             282 581,14        59      197 418,86
43319:  33 10 21 91     Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me-
43320:                  not - Vissa utgifter för övervakning och
43321:                  forskning ........................                3134005,26             2 350 528,26        75      783477,00
43322:  33 10 21 92     Toimintamenot- Omkostnader.......                83 700 000,00          77214417,85          92     6485582,15
43323:  33 10 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43324:                  ventarier .........................                2 543205,00           2 215 828,80        87      327 376,20
43325:  33 10 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                 1 600 000,00          1 299199,20         81      300 800,80
43326:  33 10 87 92     Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
43327:                  fastigheter .......................              11 000 000,00                    0,00        0    11 000 000,00
43328:  33 12 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                9 627 861,84          . 8 829 731,65       92       798130,19
43329:  33 12 74 92     Talonrakennukset- Husbyggen ......                5 850 000,00            2 388 523,23       41     3 461 476,77
43330:  33 14 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43331:                  ventarier .........................                2 300 000,00            707 643,47         31    1 592 356,53
43332:  33 14 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43333:                  ventarier .........................                 950 000,00             220 320,00         23      729 680,00
43334:  33 14 74 91     Talonrakennukset- Husbyggen ......                6 266 702,57           6266 702,57         100            0,00
43335:  33 14 74 92     Talonrakennukset - Husbyggen ......              14 100 000,00           7 450 917,27         53    6 649 082,73
43336:  33 22 56 91     Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
43337:                  kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
43338:                  rehabilitering av makar tili krigsinvalider.       1 583122,10           1 583122,10         100            0,00
43339:  33 22 56 92     Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
43340:                  kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
43341:                  rehabilitering av makar tillkrigsinvalider .     10 350 000,00           9193 816,10          89    1156 183,90
43342:  33 22 59 91     Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
43343:                  tustoimintaan - Statsbidrag för frontve-
43344:                  teranernas rehabilitering .............            1 787 009,30          1 787 009,30        100            0,00
43345:  33 22 59 92     Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
43346:                  tustoimintaan - Statsbidrag för frontve-
43347:                  teranernas rehabilitering .............         154 000 000,00         152 941 411,67         99    1 058 588,33
43348:  33 30 22 91     Kehittämistoiminta             Utvecklings-
43349:                  verksamhet ......................                    112 434,94             112 434,94       100            0,00
43350:  33 34 37 91     Valtionavustus koulutus- ja tutkimuskes-
43351:                  kuksen perustamiskustannuksiin -
43352:                  Statsbidrag för anläggningskostnadema
43353:                  för ett utbildnings- och forsk ningscenter.          555183,41              555 183,41       100            0,00
43354:  33 40 74 89     Talonrakennukset - Husbyggen ......                  220 589,01             220 589,01       100            0,00
43355:  33 40 74 90     Talonrakennukset - Husbyggen ......                  274681,92              265128,52         97        9 553,40
43356:  33 60 22 91     Kehittämistoiminta             Utvecklings-
43357:                  verksamhet ......................                      12 063,80             12 063,80       100            0,00
43358:  33 63 70 89     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43359:                  ventarier .........................                  158 765,00             158 765,00       100            0,00
43360:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43361:                                                                                                                          sivu
43362: 33 Pl. • Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1992                                          sida   230
43363: PI.-Ht.                                                           Käytettävissä        Kåytetty/peruutettu               Vuodelle
43364:      Luku- Kap.                                                Stått tili förfogande    AnvänVindraget                    Tillår
43365:          Mom.-Mom.                                             vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                   1993
43366:              Vuosi -Ar
43367:                                                                                                              ---.;--
43368: 
43369:  33 63 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43370:                   ventarier .........................                728 305,08            235 954,10 32                 492 350,98
43371:  33 65 74 89      Talonrakennukset- Husbyggen ......                 500000,00             500000,00 100                       0,00
43372:  33 68 21 90      Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me-
43373:                   no! - Vissa utgifter för övervakning och
43374:                   forskning ........................                 956 278,01            754 379,11          79        201 898,90
43375:  33 68 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43376:                   ventarier .........................                 71 284,89             55 677,95 78                  15 606,94
43377:  33 68 74 90      Talonrakennukset- Husbyggen ......               2 409 550,20          2 409550,20 100                       0,00
43378:  33 99 24 92      Lääkevalvonnan erityismenot - Specia-
43379:                   lutgifter för läkemedelsövervakning ....         2 100 000,00              48050,57           2       2 051 949,43
43380:  33 99 27 92      Osuus pohjoismaisen apuvälineiden ke-
43381:                   hittämiskeskuksen käyttökustannuksiin
43382:                   - Andel i driftskostnadema för del nor-
43383:                   diska utvecklingscentret för handikapph-
43384:                   jälpmedel ........................                 750000,00                     0,00         0        750000,00
43385: 
43386:  34 01 21 91      Toimintamenot- Omkostnader.......              17 557 514,84          17 557 514,84 100                       0,00
43387:  34 01 21 92      Toimintamenot - Omkostnader.......            130 399 000,00         104 549 590,38 80               25 849 409,62
43388:  34 01 23 89      Työvoimahallinnon henkilöstön korkea-
43389:                   koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild-
43390:                   ning på högskolenivå av arbetskraflsför-
43391:                   valtningens personai ...............                      21,18                 21,18 100                     0,00
43392:  34 01 23 90      Työvoimahallinnon henkilöstön korkea-
43393:                   koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild-
43394:                   ning på högskolenivå av arbetskraflsför-
43395:                   valtningens personai ...............              118 343,04              22025,86           19          96317,18
43396:  34 03 21 92      Toimintamenot- Omkostnader.......             152 820 000,00         142 857 214,09          93       9 962 785,91
43397:  34 03 22 91      Kehittämistoiminta           Utvecklings-
43398:                   verksamhet ......................                  794 430,81             794430,81         100               0,00
43399:  34 06 21 91      Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
43400:                   non toimintamenot- Omkostnader inom
43401:                   arbetskraftsärendenas distrikts- och lokal
43402:                   förvaltni ng .......................            19 551 356,52         19 551 356,52 100                       0,00
43403:  34 06 21 92      Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
43404:                   non toimintamenot- Omkostnader inom
43405:                   arbetskraftsärendenas distrikts- och lo-
43406:                   kalförvaltning .....................          498 864 000,00         470 885 558,72          94      27 978 441,28
43407:  34 06 63 91      Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi-
43408:                   den lieventäminen - Lindrande av stör-
43409:                   ningar föranledda av strukturomvandling-
43410:                   en ..............................              24 414 549,37            6 848231,94          28      17 566 317,43
43411:  34 06 70 89      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43412:                   ventarier .........................                  55 958,92             55 958,92 100                      0,00
43413:  34 06 70 90      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43414:                   ventarier .........................                135 948,82             115 785,05         85          20 163,77
43415:  34 06 77 91      Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
43416:                   - lnvesteringsutgifler för tryggande av
43417:                   sysselsättningen ...................          135 796 067,17         127 269 956,25          94       8 526110,92
43418:  34 06 77 92      Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
43419:                   - lnvesteringsutgifter för tryggande av
43420:                   sysselsättningen ...................          430 000 000,00         333 203 076,86          77      96 796 923,14
43421:  34 50 62 89      Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
43422:                   tointeihin- Statsunderstöd för investe-
43423:                   ringar i sysselsättningsfrämjande syfte ..      11 883 924,33         11 883 924,33 100                       0,00
43424:                              Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43425:                                                                                                                   sivu
43426: 34PI.-Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                     sida 231
43427: PI.-Ht.                                                        Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
43428:     Luku- Kap.                                              Stått tili förfogande    AnvänVindraget                Tillår
43429:         Mom.-Mom.                                           vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
43430:             Vuosi- Ar
43431:                                                                                                            %
43432: 
43433: 
43434: 
43435: 34 50 63 89      Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi-
43436:                  den lieventäminen - Lindrande av stör-
43437:                  ningar föranledda av strukturomvandling-
43438:                  en ..............................            18 186 655,14          18186655,14 100                     0,00
43439: 34 50 63 90      Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi-
43440:                  den lieventäminen - Lindrande av stör-
43441:                  ningarföranledda av strukturomvandling-
43442:                  en ..............................            37 372 905,09          17 491 293,44        47    19 881 611,65
43443:  34 50 71 89     Työllisyysperusteiset hankinnat - Sys-
43444:                  selsättningsfrämjande anskaffningar ...          470 149,41            470 149,41        100            0,00
43445:  34 99 21 91     Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
43446:                  betskraftsinstitutets omkostnader ......         273 953,98            273 953,98        100            0,00
43447:  34 99 21 92     Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
43448:                  betskraftsinstitutets omkostnader ......       3 000 000,00          2 612 704,83        87      387 295,17
43449:  34 99 22 89     Tutkimus ja kehittäminen - Undersök-
43450:                  ning och utveckling ................             115432,54             115 432,54        100            0,00
43451:  34 99 22 90     Tutkimus ja kehittäminen - Undersök-
43452:                  ning och utveckling ................             973 774,43            703 478,61        72      270 295,82
43453:  34 99 22 91     Työneuvoston toimintamenot - Under-
43454:                  sökning och utveckling ..............            224 703,54            224 703,54        100            0,00
43455:  34 99 22 92     Työneuvoston toimintamenot - Arbets-
43456:                  rådets omkostnader ................            1 000 000,00            862 669,30        86       137 330,70
43457:  34 99 74 92     Talonrakennukset- Husbyggen ......             1 500 000,00                  0,00         0     1 500 000,00
43458: 
43459:  35 01 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
43460:                  tionsutgifter ......................           4 905 094,94          4 905094,94         100            0,00
43461:  35 01 29 92     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
43462:                  tionsutgifter ......................         14 100 000,00           8674233,24           62    5425 766,76
43463:  35 01 70 91     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43464:                  ventarier .........................            1 381 707,78          1 381 707,78        100            0,00
43465:  35 01 70 92     Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43466:                  ventarier .........................              600 000,00                    0,00       0      600000,00
43467:  35 11 26 91     Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
43468:                  vonta - Forskning och -utredningar om
43469:                  miljö ............................           12 679 991,84          12 679 991 ,84       100            0,00
43470:  35 11 26 92     Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
43471:                  vonta - Miljöforskning, planering och
43472:                  övervakning ......................           30 000 000,00          15 436 568,05        51    14 563 412,42
43473:  35 11 27 89     Happamoitumistutkimus - Försumings-
43474:                  forskning ........................                39 925,96              39 925,96       100            0,00
43475:  35 11 27 90     Happamoitumistutkimus - Försurnings-
43476:                  forskning ........................                83 668,59              70000,00         84       13 668,59
43477:  35 11 61 91     Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
43478:                  suojelun tukeminen - Stödjande av mil-
43479:                  jövården i skärgården och fjällen ......         421 756,90            311 321,27        74      110 435,63
43480:  35 11 61 92     Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
43481:                  suojelun tukeminen - Stödjande av mil-
43482:                  jövården i skärgården och fjällen ......       2 900 000,00          2 414 640,00        83      485 360,00
43483:  35 11 62 89     Saariston ympäristönhoitoavustukset -
43484:                  Skärgårdens miljövårdsbidrag ........             29 500,00              29 500,00       100            0,00
43485:  35 11 62 90     Saariston ympäristönhoitoavustukset -
43486:                  Skärgårdens miljövårdsbidrag ........             72 915,92              27724,80        38       45191,12
43487:  35 11 62 91     Jätehuollon edistäminen - Främjande
43488:                  av avfallshanteringen ...............        14 010 000,00           4 022077,44          29    9 987 922,56
43489:                              Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43490:                                                                                                                    sivu
43491: 35 Pl.- Ht.                  Relation angående reserverade anslag för år 1992                                      sida 232
43492: PI.-Ht.                                                         Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
43493:     Luku- Kap.                                               Stått tili förfogande    Använtlindraget               Tillår
43494:         Mom.-Mom.                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
43495:             Vuosi- Ar
43496: 
43497: 
43498: 
43499: 
43500:  35 11 62 92     Ympäristönsuojelun edistäminen -
43501:                  Främjande av miljövården .......... .         38 000 000,00          10 841 674,16        29    27158 325,84
43502:  35 11 64 91     Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
43503:                  huolto - Oljeavfallshantering som finan-
43504:                  sieras med oljeavfallsavgift ......... .        8294000,00            4 340 000,00        52     3 954 000,00
43505:  35 11 64 92     Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
43506:                  huolto - Oljeavfallshantering som finan-
43507:                  sieras med oljeavfallsavgilt ......... .      25 000 000,00          11 630 000,00        47    13 370 000,00
43508:  35 12 60 90     Energiansäästö-ja ympäristönsuojeluyh-
43509:                  teistyö Puolan kanssa - Energibespa-
43510:                  rings- och miljövårdssamarbete med Po-
43511:                  len ............................ .            30 000 000,00                     0,00       0    30 000 000,00
43512:  35 12 62 89     Jätehuollon edistäminen - Främjande
43513:                  av avfallshanteringen .............. .          5 808 299,20           5 808 299,20       100            0,00
43514:  35 12 62 90     Jätehuollon edistäminen - Främjande
43515:                  av avfallshanteringen .............. .          9 289 667,30           3 329154,84        36     5 960 512,46
43516:  35 13 66 91     Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin-
43517:                  teihin Itä-Euroopassa - .. Understöd för
43518:                  miljövårdsinvesteringar i Osteuropa ....      44 645 700,00          16 483 020,00        37    28162 680,00
43519:  35 13 66 92     Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin-
43520:                  teihin Itä- ja Keski-Euroopassa- Unger-
43521:                  stöd för miljövårdsinvesteringar i Ost-
43522:                  och Centraleuropa ................ .           70 000 000,00             914 732,00             69 085 268,00
43523:  35 13 67 91     Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen
43524:                  - Allmänt främjande av miljövården ...          6 611 029,78           5 240 297,35       79     1 370 732,43
43525:  35 13 67 92     Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen
43526:                  - Allmänt främjande av miljövården ...         15 600 000,00           7 846 833,00        50    7 753167,00
43527:  35 15 21 91     Luonnonsuojelun yleismenot- Allmän-
43528:                   na utgifter för naturvården .......... .       1 586 840,99           1 586 840,99       100            0,00
43529:  35 15 21 92      Luonnonsuojelun yleismenot- Allmän-
43530:                   na utgifter för naturvården .......... .       4 350 000,00           2 958 785,66        68    1 391 214,34
43531:  35 15 22 92      Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
43532:                   sapito- Skötsel och underhåll av natur-
43533:                  skyddsområdena ................. .             15 330 000,00           8 494 598,83        55    6 835 401,17
43534:  35 15 32 89     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
43535:                  - Understöd för anskaffning av rekrea-
43536:                  tionsområden .................... .             1 460 000,00           1 460 000,00       100            0,00
43537:  35 15 32 90     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
43538:                  - Understöd för anskaffning av rekrea-
43539:                  tionsområden .................... .             2 840806,00            1 633 300,00        57    1 207 506,00
43540:  35 15 32 91     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
43541:                  - Understöd för anskaffning av rekrea-
43542:                  tionsområden , ................... .            5 000 000,00           2 501 700,00        50    2 498 300,00
43543:  35 15 32 92     Avustukset virkistysalueiden hankintaan
43544:                  - Understöd för anskaffning av rekrea-
43545:                  tionsområden .................... .             5 000 000,00             395200,00          8    4 604 800,00
43546:  35 15 43 89      Maa-aineslain mukaiset korvaukset -
43547:                   Ersättningar enligt marktäktslagen .....       1 000 000,00           1 000 000,00       100            0,00
43548:  35 15 43 90      Maa-aineslain mukaiset korvaukset -
43549:                   Ersättningar enligt marktäktslagen .....          577 862,78                   0,00        0      577 862,78
43550:  35 15 44 90      Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
43551:                  - Ersättningar enligt forsskyddslagen ..            23437,08              10 008,83        43       13 428,25
43552:  35 15 44 91      Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
43553:                  - Ersättningar enligt forsskyddslagen ..        6 587 290,93           2 075 945,98        32    4511344,95
43554:                               Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43555:                                                                                                                    sivu
43556: 35PI.-Ht.                     Relation angående reserverade anslag för år 1992                                     sida 233
43557: PI.-Ht.                                                         Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
43558:     Luku- Kap.                                               Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tili år
43559:         Mom.-Mom.                                            vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
43560:             Vuosi- Ar
43561:                                                                                                             %
43562: 
43563: 
43564: 
43565: 35 15 61 91      Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
43566:                  set - Vissa ersättningar i samband med
43567:                  naturvården ......................              1 496 520,68          1 496 520,68        100            0,00
43568: 35 15 61 92      Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
43569:                  set - Vissa ersättningar i samband med
43570:                  naturvården ......................            26 200 000,00          15 429 716,32        59    10 770 283,68
43571: 35 15 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43572:                  ventarier .........................               824 870,28            689 564,68        84      135 305,60
43573: 35 15 74 89      Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
43574:                  työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
43575:                  skyddsområdena ..................                 500000,00             500 000,00        100            0,00
43576: 35 15 74 90      Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
43577:                  työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
43578:                  skyddsområdena ..................               1 396 852,31          1183 789,44         85      213 062,87
43579: 35 15 74 91      Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
43580:                  työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
43581:                  skyddsområdena ..................               2 736 366,10          2 491 698,60         91     244667,50
43582: 35 15 74 92      Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
43583:                  työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
43584:                  skyddsområdena ..................             10 150 000,00           6 043 316,04        60     4106 683,96
43585: 35 15 87 89      Luonnonsuojelualueiden hankkiminen-
43586:                  Anskaffning av naturskyddsområden ...                     0,18                  0,18      100            0,00
43587: 35 15 87 90      Luonnonsuojelualueiden hankkiminen -
43588:                  Anskaffning av naturskyddsområden ...           1 000 019,52          1 ooo P19,52        100            0,00
43589: 35 15 87 91      Luonnonsuojelualueiden hankkiminen -
43590:                  Anskaffning av naturskyddsområden ...           8 054 691,98          8 054 691,98        100            0,00
43591: 35 15 87 92      Luonnonsuojelualueiden hankkiminen -
43592:                  Anskaffning av naturskyddsområden ...        118 000 000,00         108 238 758,99        92     9 761 241,01
43593:  35 15 88 92     Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
43594:                  av aktier .........................             2 000 000,00            722 075,00        36     1 277 925,00
43595:  35 25 21 90     Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve-
43596:                  siansuojelutoiminta - Vattenvårdsverk-
43597:                  samhet som finansieras med vatten-
43598:                  vårdsavgifter......................              401165,82              280 888,04        70       120 277,78
43599:  35 25 21 92     Toimintamenot- Omkostnader.......            362 743 000,00         336 946 040,48        93    25 796 959,52
43600:  35 25 23 91     Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
43601:                  vonta - Projekteringav och tillsyn över
43602:                  vattnen och miljövården samt syneför-
43603:                  rättningar ........................             4960130,17            4 960130,17         100            0,00
43604:  35 25 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
43605:                  tionsutgifter ......................            4 926137,10           4 926137,10         100            0,00
43606:  35 25 31 89     Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
43607:                  toimenpiteisiin - Understöd för sam-
43608:                  hällenas vattenvårdsåtgärder .........          1 907 000,00          1 907 000,00        100            0,00
43609:  35 25 31 90     Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
43610:                  toimenpiteisiin - Understöd för sam-
43611:                  hällenas vattenvårdsåtgärder .........          1 387 800,00            393 300,00         28     994 500,00
43612:  35 25 31 91     Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
43613:                  toimenpiteisiin - Understöd för sam-
43614:                  hällenas vattenvårdsåtgärder .........          7 323 900,00          5 283 900,00         72    2040000,00
43615:  35 25 31 92     Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
43616:                  toimenpiteisiin - Understöd för sam-
43617:                  hällenas vattenvårdsåtgärder .........        11 500 000,00           4 474 800,00        39     7 025 200,00
43618:  35 25 41 89     Avustukset maatilatalouden vesiensuoje-
43619:                  lutoimenpiteisiin - Understöd för gårds-
43620:                  brukets vattenvårdsåtgärder ..........            521 805,00            521 805,00        100            0,00
43621:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43622:                                                                                                                        sivu
43623: 35 Pl.- Ht.                    Relation angående reserverade anslag för år 1992                                        sida 234
43624: PI.-Ht.                                                             Käytettävissä        Käytetty/peruutettu           Vuodelle
43625:      Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande    Använt/indraget               Tillår
43626:          Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1992         vuonna - år 1992               1993
43627:              Vuosi -Ar
43628:                                                                                                                ~
43629: 
43630: 
43631:  35 25 41 90      Avustukset maatilatalouden vesiensuoje-
43632:                   lutoimenpiteisiin - Understöd för gårds-
43633:                   brukets vattenvårdsåtgärder ..........               714854,00             322 062,10        45      392 791,90
43634:  35 25 44 92      Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
43635:                   - Ersättningar enligt forsskyddslagen ..         10 000 000,00                     0,00       0    10 000 000,00
43636:  35 25 70 91      Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
43637:                   ventarier .........................                8153 282,81            5 370291,27        66    2 782 991,54
43638:  35 25 71 90      Öljynto~untakaluston hankinta - An-
43639:                   skaffning av oljebekämpningsmateriel ..              415809,36             415 809,36        100            0,00
43640:  35 25 74 89      Talonrakennukset- Husbyggen ......                   132 658,70            132 658,70        100            0,00
43641:  35 25 74 90      Talonrakennukset - Husbyggen ......                  210 517,32             98 034,55         47      112 482.77
43642:  35 25 74 91      Talonrakennukset- Husbyggen ......                 4127 840,56           2 815 026.75        68     1 312 813,81
43643:  35 25 74 92      Talonrakennukset - Husbyggen ......                8 200 000,00          6 926 088,38        84     1 273 911,62
43644:  35 25 77 89      Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
43645:                   tendrags- och miljövårdsarbeten ......             2 348 505,30           2 348 505,30       100            0,00
43646:  35 25 77 90      Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
43647:                   tend rags- och miljövårdsarbeten . . . . . .       1 347145,68              524 716,24       39      822429,44
43648:  35 25 77 91      Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
43649:                   tendrags- och miljövårdsarbeten ......             9 864140,57            7 239143,87         73    2 624 996,70
43650:  35 25 77 92      Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
43651:                   tendrags- och miljövårdsarbeten ......            25 800 000,00         14 592 513,90         57   11207486,10
43652:  35 30 21 91      Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja
43653:                   kehittäminen - Undersökning och ut-
43654:                   veckling av planläggnings- och byggnad-
43655:                   sväsendet. .......................                 7 987 014,15           7 987 014,15       100            0,00
43656:  35 30 21 92      Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja
43657:                    kehittäminen - Undersökning och ut-
43658:                   veckling av planläggnings-och byggnad-
43659:                    sväsendet. .......................               14 000 000,00           4 396 208,13        31    9 603 791,87
43660:  35 30 23 91      Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen
43661:                   - Utvecklande av fastighetsdatasyste-
43662:                    met. ............................                   513 614,76             513 614.76       100            0,00
43663:  35 30 23 92      Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen
43664:                   - Utvecklande av fastighetsdatasyste-
43665:                    met. ............................                 1 617000,00            1187 290,32         73     429 709,68
43666:  35 30 37 91      Avustukset yleiskaavoitukseen- Under-
43667:                   stöd för generalplanering ............                250000,00             250000,00        100            0,00
43668:  35 30 37 92      Avustukset yleiskaavoitukseen- Under-
43669:                   stöd för generalplanering ............             3 500 000,00           3150 000,00         90      350 000,00
43670:  35 30 62 91      Koerakentaminen ja kokeilutoiminta -
43671:                    Provbyggande och försöksverksamhet. .             1 684 526.83           1 684 526.83       100            0,00
43672:  35 30 62 92      Koerakentaminen ja kokeilutoiminta -
43673:                    Provbyggande och försöksverksamhet. .             2200000,00               729 424.49        33    1 470 575,51
43674:  35 32 21 91       Rakennussuojelun tutkimus ja kehittämi-
43675:                    nen - Undersökning och utveckling av
43676:                    byggnadsskyddet. .................                   373 255,87            373255,87        100            0,00
43677:  35 32 21 92       Rakennussuojelun tutkimus ja kehittämi-
43678:                    nen - Undersökning och utveckling av
43679:                    byggnadsskyddet. .................                   850 000,00            211 333,07        25      638 666,93
43680:  35 32 34 89       Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
43681:                    kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bi-
43682:                    drag för bevarande av kulturhistoriskt
43683:                    värdefulla objekt ...................             2 995 521,53           2 99~ 521,53       100            0,00
43684:                                  Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43685:                                                                                                                                   sivu
43686: 35PI.-Ht.                        Relation angående reserverade anslag för år 1992                                                 sida   235
43687: PI.-Ht.                                                                    Käytettävissä        Käytetty/peruutettu               Vuodelle
43688:     Luku- Kep.                                                          Stått tili förfogande    Använtlindraget                   Tillår
43689:        Mom.-Mom.                                                        vuonna - år 1992         vuonna - år 1992                   1993
43690:             Vuosi -Ar
43691:                                                                                                                       ---;y;-
43692: 
43693: 35 32 34 90      Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
43694:                  kaiden kohteiden säilyttämi seen - Bi-
43695:                  drag för bevarande av kulturhistoriskt
43696:                  värdefulla objekt ...................                      3 317 831,69          1 970 020,22          59       1 347 811,47
43697: 35 32 34 91      Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
43698:                  kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bi-
43699:                  drag för bevarande av kulturhistoriskt
43700:                  värdefulla objekt ...................                      6 600 000,00          2 018 207,00          31      4 581 793,00
43701: 35 32 34 92      Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
43702:                  kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bi-
43703:                  drag för bevarande av kulturhistoriskt
43704:                  värdefulla objekt. ..................                      9 550000,00           2258000,00            24       7 292 000,00
43705:  35 32 50 89     Avustukset muihin rakennussuojelukus-
43706:                  tannuksiin - Bidrag för övriga kostnader
43707:                  för byggnadsskyddet ...............                          465541,15             465 541,15 100                       0,00
43708:  35 32 50 90     Avustukset muihin rakennussuojelukus-
43709:                  tannuksiin - Bidrag för övriga kostnader
43710:                  för byggnadsskyddet ...............                        1 243 650,77             378 850,01         30        864800,76
43711:  35 32 61 91     Muut rakennussuojelukustannukset -
43712:                  Ersättningar som föranleds av skyddet
43713:                  av den byggda miljön ...............                       1 800374,23              800 589,35         44        999 784,88
43714:  35 32 61 92     ~uut rakennussuojelukustannukset -
43715:                  Ovriga kostnader för byggnadsskyddet .                     4100 000,00              654 545,19         16       3445 454,81
43716:  35 32 90 92     Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen
43717:                  - Stödjande av Pojo Bruksindustri Fast-
43718:                  .Ab .............................                          450 000,00                    0,00           0         450 000,00
43719:  35 40 21 92     Toimintamenot- Omkostnader.......                        54114000,00            45 269 705,99          84       8 844 294,01
43720:  35 40 29 91     Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
43721:                  tionsutgifter ......................                       1 362 249,43           1 362 249,43 100                      0,00
43722:  35 45 22 89     Asuntotutkimus - Bostadsundersök-
43723:                  ning ............................                            104266,40              104 266,40 100                      0,00
43724:  35 45 22 90     Asuntotutkimus - Bostadsundersök-
43725:                  ning ............................                            484 041,20             383180,20          79         100 861,00
43726:  35 45 22 91     Asuntotutkimus - Bostadsundersök-
43727:                  ning ............................                          2 825 350,15           2 148 516,89         76         676 833,26
43728:  35 45 33 89     Avustukset asunto-olojen parantamiseen
43729:                  - Understöd för förbättrande av bo-
43730:                   stadsförhållandena . . . . . . . . . . . . . . . ..       2 904 621,00           2 904 621,00 100                      0,00
43731:  35 45 56 89     Avustukset korjaustoimintaan - Under-
43732:                   stöd och lån för reparationsverksamhet .                  5 264 973,00           5 264 973,00 100                      0,00
43733:  35 45 56 90     Avustukset korjaustoimintaan - Under-
43734:                   stöd för reparationsverksamhet .......                    9 473 373,90           5 209455,70          55       4263 918,20
43735:  35 45 56 91      Avustukset ko~austoimintaan - Under-
43736:                   stöd och lån för reparationsverksamhet .                 21 050 851,00         14417531,90            68       6 633 319,10
43737:  35 45 56 92      Avustukset ko~austoimintaan - Under-
43738:                   stöd för reparationsverksamhet .......                   90 000 000,00         16 454 408,80          18      73 545 591 ,20
43739:  35 45 61 89      Avustukset vuokrataloille - Understöd
43740:                   tili hyreshus ......................                      4 776 558,00           4 776 558,00 100                      0,00
43741:  35 45 61 90      Avustukset vuokrataloille - Understöd
43742:                   tili hyreshus ......................                      7 323 555,50           1 575 512,50         22       5 748 043,00
43743:  35 45 61 91      Avustukset vuokrataloille - Understöd
43744:                   tili hyreshus ......................                     17 305 500,00           8 871 500,00         51       8434 000,00
43745:  35 45 64 90      Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
43746:                   osoitettaviin asuntoihin - Understöd för
43747:                   bostäder tili bostadslösa och flyttingar ..               5 655 300,00           1 850 300,00         33       3 805 000,00
43748:                                Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1992
43749:                                                                                                                              sivu
43750: 35 Pl. • Ht.                   Relation angående reserverade anslag för år 1992                                              sida   236
43751: PI.-Ht.                                                             Käytettävissä          Käytetty/peruutettu               Vuodelle
43752:      Luku- Kap.                                                  Stått tili förfogande      Använt!indraget                   Tillår
43753:          Mom.-Mom.                                               vuonna - år 1992           vuonna - år 1992                   1993
43754:              Vuosi -Ar
43755:                                                                                                                   %
43756: 
43757: 
43758: 
43759:  35 45 64 91      Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
43760:                   osoitettaviin asuntoihin - Understöd för
43761:                   bostäder tili bostadslösa och flyttingar ..      32 768 700,00            24 383 684,00         74       8 385 016,00
43762:  35 45 84 89      Omaksilunastamislainat- lnlösninglån.             3284590,00               3 284 590,00        100               0,00
43763:  35 45 85 89      Asuntolaina Y-Säätiölle ja kunnille- Bo-
43764:                   stadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili
43765:                   kommunema .....................                    1 514 600,00             1 514 600,00       100                0,00
43766:  35 99 24 92      Kansainvälinen yhteistyö - lntematio-
43767:                   nellt samarbete ...................              26 330 000,00             15 860 942,84       60       10 469 057,16
43768:  35 99 26 91      Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valis-
43769:                   tus - Vidareutbildning och kompletter-
43770:                   ande utbildning inom miljöministeriets
43771:                   förvaltningsområde .................               1 377 593,07             1 377 593,07       100                0,00
43772:  35 99 26 92      Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valis-
43773:                   tus- Utbildning, information och upplys-
43774:                   ning inom förvaltningsområdet ........             5 100 000,00             3 612 634,65       71        1 487 365,35
43775: 
43776: 
43777:                    VUODELTA- FRÅN ÅR 1991 .......                8 829 958 054,72         6 796 817 665,69        77   2 033140 389,03
43778:                    VUODELTA- FRÅN ÅR 1992 .......               45 573173 000,00         37 483 300 387,35        82   8 081 884 660,10
43779: 
43780: 
43781: 
43782:                   YHTEENSÄ- SAMMANLAGT .......                  54 403 131 054,72        44 280 118 053,04        81   10 115 025 049,13
43783:     LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN
43784:          VALTION VIRASTOJEN
43785:             JA LAITOSTEN
43786: 
43787:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
43788:              VUODELTA
43789:                 1992
43790: 
43791: 
43792:      STATENS AFFÄRSDRIVANDE
43793: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS
43794: 
43795: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
43796:               FÖR ÅR
43797:                 1992
43798: 238
43799: 
43800:                                    Valtion pukutehdas- Statens beklädnadsfabrik
43801:                                                           Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
43802: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ..................................................................................................................................           62165 774,77
43803: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
43804:   Alennukset- Rabatter .............................................................................................................                     100 243,88
43805:   Välilliset verot- lndirekta skatter ............................................................................................                    10 208 754,04
43806:   Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter ..............................................................................                                817 696,08           -11126694,00
43807: Liikevaihto- Omsättning ..................................................................................................................................................      51 039 080,77
43808: 
43809: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
43810:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                               23 369 228,70
43811:  Valmistuspalkat- Tillverkningslöner .......................................................................................                        10 760 258,70
43812:  Henkilökulut- Personkostnader .............................................................................................                         3 255 505,34
43813:  Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader ....................................................................                                   328 078,29
43814:  Varastojen muutos- Förändring i lager ..................................................................................                          -2 568157,93               -35144 913,10
43815: Myyntikate- Försäljningsbidrag .......................................................................................................................................          15 894167,67
43816: 
43817: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
43818:    Palkat- Löner ........................................................................................................................              6 287 259,61
43819:    Henkilökulut- Personkostnader .............................................................................................                         2 385 566,79
43820:    Vuokrat- Hyror ........,_. .......................,....................................................................................               511 329,75
43821:    Muut kiinteät kulut- Ovriga lasta kostnader ..........................................................................                              3 526 478,38           -12 710 634,53
43822: Käyttökate- Driftsbidrag ..................................................................................................................................................      3183 533,14
43823: 
43824: Poistot- Avskrivningar
43825:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner ..........................................                                                 246 329,73
43826:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                                   1 941 405,24           - 2 187 734,97
43827: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott .......................................................................................................................................            995 798,17
43828: 
43829: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
43830:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                          6 595,11
43831: 
43832:     ~~~: ~uu~~~~ö~~r~~ak~~f~~~~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
43833:                                                                                                                                                         490 739,56
43834:                                                                                                                                                       -606 625,22               -109 290,55
43835: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott .....................................................................................................                           886 507,62
43836: 
43837: 
43838: 
43839:                                                                 Tase -             Balansräkning 31.12.1992
43840: Vastaavaa-Aktiva
43841: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
43842:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ..................................................                                            7 314 278,28
43843:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                                3 958 520,08
43844:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                             289 758,20            11 562 556,56
43845: 
43846: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
43847:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                                11 963 149,37
43848:   Valmisteet- Fabrikat ..............................................................................................................                  8 040 832,85
43849:   Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ................................................................................                             1 268 636,00             21 272 618,22
43850: 
43851: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
43852:   Maa-alue- Jordområde .........................................................................................................                           43 500,00
43853:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                              6 550 254,71
43854:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                                 4 384 574,81
43855:   Atk-ohjelmat- Adb-program ..................................................................................................                            145 370,75
43856:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ...............................................................................                                  11100,00             11134 800,27
43857:                                                                                                                                                                                 43 969 975,05
43858:                                                                                                                                                                                          239
43859: 
43860: Vasta tta vaa-P ass iva
43861: Vieras pääoma- Främmande kapital
43862:    Lyhytaikainen- Kortfristigt
43863:    Ostovelat- Leverantörskulder ................................................................................................                        1 022 331,62
43864:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                         982 222,93
43865:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                                  1 633 555,58              3 638110,13
43866: Oma pääoma- Eget kapital
43867:   Rahoituspääoma- Finansieringskapital .................................................................................                              28 310 557,03
43868:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ..................................... .                                              11134 800,27
43869:   Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ...........................................................                                         886 507,62             40 331 864,92
43870:                                                                                                                                                                                 43 969 975,05
43871: 
43872: 
43873: 
43874:                          Valtion hankintakeskus- Statens upphandlingscentral
43875:                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
43876: Myyntituotot ilman liikevaihtoveroa- Försäljningsintäkter utan omsättningsskatt ...........................................................                                   2 268 910 523,12
43877: Lähetysrahdit - Försändelsefrakter ...................................................................................................................................         - 8 513 892,01
43878: Liikevaihto- Omsättning ..................................................................................................................................................    2 260 396 631,11
43879: 
43880: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
43881:   Tavaraostot- Varuinköp .........................................................................................................                2 164 248 568,43
43882:   Oma käyttö- Eget bruk .:··::·····:·····:·························································································                  - 684 227,18
43883:   Varastojen muutos-. Forandrmg 1lager ................................................................................                              11124 907,74 -2174 689 248,99
43884: Myyntikate- Försäljningsbidrag .......................................................................................................................................          85 707 382,12
43885: 
43886: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
43887:    Palkat- Löner ........................................................................................................................             38 090 675,06
43888:    Vuokrat - Hyror ......................................................................................................................                402 758,67
43889:    Eläkkeet- Pensioner ..............................................................................................................                  7 794 916,30
43890:    Muut henkilömenot- Övriga personutgifter ...........................................................................                                4 362 309,57
43891:    Aineet, tarvikkeet ja energia- Materia!, förnödenheter och energi ........................................ .                                        2 046 809,02
43892:    Vieraat varastopalvelut- Främmande lagertjänster ................................................................                                   1156 980,06
43893:    Atk-palvelut- Adb-tjänster .....................................................................................................                    1175 565,08
43894:    Muut vieraat palvelut- Övriga främmande tjänster ................................................................                                   2 402 580,61
43895:    Toimisto- ja hallintomenot- Byro- och förvaltningsutgifter ...................................................                                      2 526 668,14           -59 959 262,51
43896: Käyttökate- Driftsbidrag ..................................................................................................................................................     25 748119,61
43897: 
43898: Poistot- Avskrivningar
43899:   Rakennuksista- Byggnader ...................................................................................................                    2 347 677,27
43900:   Koneista ja kalusteista- Maskiner och inventarier .................................................................                             4 555 717,32
43901:   Vuokrattavista ajoneuvoista- Uthyrning av motorfordon .......................................................                                   6 280 225,28
43902:   Muusta vuokrattavasta käyttöomaisuudesta- Från övrig uthyrd anläggningstillgångar ........ .                                                        103 333,77
43903:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid ......................... .                                          1 083 857,40                - 14 370 811,04
43904: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott .......................................................................................................................................         11 377 308,57
43905: 
43906:  Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och- kostnader
43907:    Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                         261 319,13
43908:    Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                          -4119,00                  257 200,13
43909:                                                                                                                                                                                 11 634 508,70
43910:  Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
43911:    Käyttöomaisuuden myynti- Försäljning för anläggningstillgångar ....................................... .                                               91 210,00
43912: 
43913: 
43914:     ~~o~n~j~~S~~~i{~~EFe·;::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
43915:                                                                                                                                                          147 428,20
43916:                                                                                                                                                        1 047 914,68
43917:                                                                                                                                                       -167760,28                 1118 792,60
43918:                                                                                                                                                                                 12 753 301,30
43919: 240
43920: 
43921: Varausten muutokset- Förändringar i reserveringar
43922:   Toimintavaraus- Versamhetsreservering ....................................................................................................................                 -752 682,31
43923: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott .....................................................................................................                      12 000 618,99
43924: 
43925: 
43926:                                                                Tase- Balansräkning 31.12.1992
43927: Vastaavaa-Aktiva
43928: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
43929:   Rahat - Kassa .........................................................................................................................                1 711,10
43930:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                           272 931 413,27
43931:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                            10115 371,75
43932:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                        1105 779,02
43933:   Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ...............................................................                                   207 962,40            284 362 237,54
43934: 
43935: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
43936:   Tavaravarasto- Varulager ............................................................................................................................................       31 240 574,52
43937: 
43938: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
43939:   Maa-alueet- Jordområden .....................................................................................................                       7 722 000,00
43940:   Rakennukset- Byggnader ......................................................................................................                      29 354 845,10
43941:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                               4 576111,52
43942:   Vuokrattavat ajoneuvot- Uthyrning av motorfordon ..............................................................                                    18 642 273,09
43943:   Muu vuokratlava käyttöomaisuus- Övrig uthyrd anläggninstillgångar ..................................                                                   89 453,12
43944:   Osuudet - Andelar ..................................................................................................................                   76 700,00
43945:   Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ...................................                                             2 030 919,68            62 492 302,51
43946:                                                                                                                                                                              378 095114,57
43947: 
43948: Vastatta vaa-Pass i va
43949: Vieras pääoma- Främmande kapital
43950:    Lyhytaikainen- Kortfristigt
43951:    Ostovelat- Leverantörskulder ................................................................................................                   160 631 551,36
43952:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                           12 537 612,55
43953:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                    3 427178,98
43954:    Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld ..................................................................................                             6 347 009,04            182 943 351,93
43955: 
43956: Varaukset- Reserveringar
43957:   Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering .......................................................................                                4 274 653,58
43958:   Toimintavaraus- Verksamhetsreservering .............................................................................                               11 388 025,54            15 662 679,12
43959: 
43960: Oma pääoma- Eget kapital
43961:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ......................................                                              62 492 302,51
43962:   Rahoituspääoma- Finansieringskapital .................................................................................                             76 244166,17
43963:   Edellisten kausien ylijäämä - Föregående perioders överskott ...............................................                                       28 751 995,85
43964:   Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...........................................................                                    12 000 618,99           179 489 083,52
43965:                                                                                                                                                                              378 095 114,57
43966: 
43967: 
43968: 
43969:                                 Valtion margariinitehdas- Statens margarinfabrik
43970:                                                           Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
43971: Myyntituotot- Försäljningsintäkler ..................................................................................................................................         10 265 360,81
43972: 
43973: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
43974:   Alennukset- Rabatter ............................................................................................................ 146 940,20
43975:   Luottotappiot- Kreditförluster ...............................................................................................    292 781,11
43976:   Muut oikaisuerät- övriga korrektivposter .............................................................................. _ _ _.:::36:.:8:...:1~7..:..:4•.:::56=--_ _-_8:.:0~7..::8.:::95~,8:.:..7
43977: Liikevaihto- Omsättning ..................................................................................................................................................     9 457 464,94
43978:                                                                                                                                                                                                                 241
43979: 
43980: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
43981:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                        5 520 067,03
43982:   Palkat- Löner ........................................................................................................................           843 380,68
43983:   Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader ...................................................................                               721 991,87
43984:   Varaston muutos- Förändring i lager ..............................................................................·...... ----=2..:.9.:..69::....:.c85:..:9.e..:,9c..:.1_ _--'-10=-0:..:5c.:5-=2:::.99.:..:,...:..:..49
43985: Myyntikate- Försäljningsbidrag .......................................................................................................................................                            - 597 834,55
43986: 
43987: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
43988:    Palkat- Löner ........................................................................................................................ 994198,46
43989:    Vuokrat- Hyror ................................. .....................................................................................    350,00
43990:    Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader .......................................................................... _ __;_1.::.20:..:1-=3:.=2.:. :4,.:. 02::..___
43991:                                                                                                                                                                       -_2::....:..:19:.=5-=8.:..722 ,4=8
43992: Käyttökate- Driftsbidrag ..................................................................................................................................................                    -2 793 707,03
43993: 
43994: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
43995:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                                      35,07
43996:   Muut tuotot- Övriga intäkter .................................................................................................                                  65 458,80
43997:   Muut kulut- Övriga kostnader ...........................................................................,.................. .                                -685 900,34                        -620 406,47
43998: Tulos ennen varauksia ja veroja- Resultat före reserveringar och skatter ........................................................................                                              -3414113,50
43999: 
44000: Välittömät verot - Direkta skatter ......................................................................................................................................                           -69 707,00
44001: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat .............................................................................................................                                   - 3 483 820,50
44002: 
44003: 
44004: 
44005:                                                                    Tase- Balansräkning 31.12.1992
44006: Vastaavaa-Aktiva
44007: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
44008:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar
44009:   Liikevaihtovero-saatava- Omsättningsskatt-fordringar .........................................................                                                      73 529,63
44010:   Liikevaihtovero-saatava- Omsättningsskatt-fordringar .........................................................                                                      46 896,90                        120 426,53
44011: 
44012: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgängar och övriga utgifter
44013: med läng verkningstid
44014:   Käyttöomaisuus- Anläggningstillgängar 1.1.1992 .............................................................. ..                                            2 015 820,84
44015:   Myyty koneita ja hävikki- Maskiner försålt och svinn ............................................................                                         - 1 435 384,34
44016:   Hallinta luovutettu- Besittning överlämnat ............................................................................                                    -580 436,50                                          0,00
44017:                                                                                                                                                                                                        120 426,53
44018: Vastattavaa-Passiva
44019: Vieras pääoma- Främmande kapital
44020: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44021:    Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................................................................                                  22 739,20
44022: 
44023: Oma pääoma- Eget kapital
44024:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgängar bundet kapital .................................... ..                                                      2 015 820,84
44025:   Myyty ja luovutettu- Försält och överlämnat .........................................................................                                     - 2 015 820,84                                       0,00
44026: 
44027: Rahoituspääoma- Finansierigskapital
44028:   Rahoitusvelka- Finansieringsskuld .........................................................                4 562 160,94
44029:   Käyttöomaisuuden myynti, lisäys - Försäljningen av anläggnings-
44030:     tillgängar, ökning ............................ .... ................................................... 1 435 384,34                                    5 997 545,28
44031:   Lähetteiden tili- Remisskonto 31.12.1992 .......................................................................... ..                                     1 459 593,85
44032:   Menojen siirtotili- Utgifters girokonto 31.12.1992 .............................................................. ..                                      12 160 104,37
44033:   Tulojen siirtotili -lnkomsters girokanto 31.12.1992 ............................................................ ..                                     -15 562 774,94                            4 054 468,56
44034: 
44035: Tulos - Resultat
44036:    Edellisten vuosien tulos- Förra ärets resultat ..............................................................................................................                                -472 960,73
44037:    Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat .........................................................................................................                                    - 3 483 820,50
44038:                                                                                                                                                                                                        120 426,53
44039: 242
44040: 
44041:                                                                Metsähallitus -                                 Forststyrelsen
44042:                                                              Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44043: Tuotot -lntäkter
44044:   Puutavaran myyntitulot- Virkesförsäljningens inkomster ............................................................................................                   1 213 414 520,66
44045:   Muut tulot- Ovriga inkomster ...................................................................................................................................... _ _. . : 6. :. 9. :. 9_43=--6:. :7-=2.:. : ,5. :. .5
44046: Liikevaihto- Omsättning ..................................................................................................................................................                    1 283 358 193,21
44047: 
44048: Kulufl''l- Kostnader'l"l
44049:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                    43 755 200,25
44050:  Palkat- Löner ........................................................................................................................ 353 979 918,69
44051:  Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                    132 016 151,65
44052:  Vuokrat- Hyror ......................................................................................................................    14959974,64
44053:  Vieraat palvelukset- Främmande tjänster ..............................................................................                 469 868 193,51
44054:  Muut kulut- Övriga kostnader ...............................................................................................            12 688 125,30
44055:  Varaston muutos- Förändring i lager .................................................................................:.. ___19_70_8_7_66"",0_0_-_1_0_46_9_7_6_33_0..:..,0_4
44056: Käyttökate- Driftsbidrag ..................................................................................................................................................                      236 381 863,17
44057: 
44058: Poistot- Avskrivningar
44059:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner ..........................................                                                        6 936 440,00
44060:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                                            6 451 806,30
44061:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid ........................ ..                                                        15 463 340,00                 - 28 851 586,30
44062: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott ....................................................................................................:..................................                          207 530 276,87
44063: 
44064: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
44065:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                                  1 742 983,40
44066:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                                     -5 311,03                         1 737 672,37
44067: Välittömät verot- Direkta skatter ................................................................................................                                                            -91 659 374,89
44068: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott .....................................................................................................                                         117 608 57 4,35
44069: 
44070: '1 Valtion metsissä koneellistamisaste on työllisyyden hoidon vuoksi noin puolet alhaisempi kuin yksityimetsien pystykaupoissa. Siksi puunhankinnan kulut
44071:    ovat noin 30 milj. markkaa suuremmat kuin mitä ne olisivat korkealla koneellistamisasteella - 1 statens skogar är maskineringsgrad på grund av
44072:    sysselsättningens skötsel cirka hälften lägre än i privatskogarnas affärer på rot. Därför är virkesanskaffningskostnaderna cirka 30 milj. mark högre än vad
44073:    de skulle vara med hög maskineringsgrad
44074: "1 Kulut sisältävät liiketoimintaan kuulumaliomia yhteiskunnallisia menoja (luonnonsuojelu, virkistyspalveluiden perus- ja viranomaispalvelut, metsän·
44075:    jalostus, valtakunnallinen siemenhuolto ym.) yhteensä 85,5 milj. markkaa- Kostnaderna innehåller samhälleliga utgiftervilka inte tillhör affärsverkasamhet
44076:    (naturskydd, grund- och myndighetstjänster av rekreationstjänster, skogsförädling, riksomfattande frövård m.m.) sammanlagt 85,5 mil. mark
44077: 
44078:                                                                     Tase- Balansräkning 31.12.1992
44079: Vastaavaa-Aktiva
44080: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44081:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ..................................................                                                    1 658 108,93
44082:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                                      147 228 670,91
44083:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                                          621 761,38
44084:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                                     288 717,19
44085:   Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ...............................................................                                            4 777 590,90                     154 574 849,31
44086: 
44087: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44088:   Valmisteet ja puolivalmisteet- Fabrikat och halvfabrikat ........................................................                                             61 256 234,00
44089:   Raaka- ja tarveaineet- Råämnen och förnödenheter .............................................................                                                49 975 000,00
44090:   Muu vaihto-omaisuus- Övriga omsättningstillgångar ...........................................................                                                  1 403 821,52                    112 635 055,52
44091: 
44092: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
44093: utgifter med lång verkningstid
44094: Maa- ja metsäomaisuus- Jord- och skogstillgångar
44095:    Metsätalousmaa 1.1.92- Mark för skogsbruk 1.1.92 ............................ .. 722 865 298,11
44096:    Perusparannus..- Grundförbättring ...........................................................        2 207 099,35
44097:    Muu lisäys- Ovrig ökning ........................................................................ 221 244 000,00
44098:    Vähennys- Minskning ............................................................................. - 25 497 739,00
44099:    Perusmetsitysten poisto- Avskrivning från grundbeskogning .............. ..                         -964 704,00                                            919 853 954,46
44100:                                                                                                                                                                                                   243
44101: 
44102: 
44103:    Luonnonsuojelualueet , siemenviljelykset ja muut erikoismetsät- Natur-
44104:    skyddsområden, fröodlingar och andra specialskogar 1.1.1992 ................. 513 986 000,00
44105:    Lisäys- Ökning ........................................................................................ 111 230 000,00
44106:    Vähennys- Minskning ............................................................................. - 10 150 000,00                                615 066 000,00
44107: 
44108: Tiet-Vägar ..1.1.1992 ................................................................................... 245 978 757,17
44109:   Lisäys- Okning ........................................................................................  19 205 087,63
44110:   Poisto- Avskrivning ................................................................................ -14 498 636,00                               250 685 208,80
44111: 
44112: Rakennukset::- ~yggnader 1.1.1992 ............................................................ . 153148 644,00
44113:   L1says- Okmng ........................................................................................  9 515 061,26
44114:   Vähennys- Minskning .............................................................................      -676 335,00
44115:   Poisto- Avskrivning ................................................................................ - 6 936 440,00                               155 050 930,26
44116: 
44117: Konee~ ja kal~sto.- Maskiner och inventarier 1.1.1992 .................................                   24 514 638,86
44118:    L1says- Oknmg ........................................................................................  7 538 280,97
44119:    Poisto- Avskrivning ................................................................................ - 6 451 806,30                                25 601 113,53
44120: 
44121: Osakk~et ja o~uu~et- Aktier och andelar 1.1.1992 ......................................                    2 823 681,50
44122:    L1says - Oknmg ........................................................................................ 1 385 023,60
44123:    Vähennys - Minskning ............................................................................. ___   -_9_1_9_0:....,0_0_ _ _4_1_9_9_5--'15"-,1_0_---'-1_97:...0_4-"5"-6"-72_2::..,1..:..5
44124:                                                                                                                                                                                 2 237 666 626,98
44125: vasta tta vaa-P as s iva
44126: Vieras pääoma- Främmande kapital
44127: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44128:    Tilivelat- Kontoskulder ..........................................................................................................                 22 010 549,84
44129:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                              1 701 208,62
44130:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                        122 416,36
44131:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                                33 282 437,14                  57116 611,96
44132: 
44133: Oma pääoma- Eget kapital
44134:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital .................................... ..                                         1 970 456 722,15
44135:   Rahoituspääoma- Finansieringskapital .................................................................................                            92 484 718,52
44136:   Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ...........................................................                                   117 608 574,35               2 180 550 015,02
44137:                                                                                                                                                                                 2 237 666 626,98
44138: 
44139: 
44140: 
44141: 
44142:                                   Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
44143:                                 Landbrukets forskningscentrals affärsverksamhet
44144:                                             Jokioisten siemenkeskus -                                               Jockis fröcentral
44145:                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44146: Liikevaihto- Omsättning ..................................................................................................................................................            7 831 217,97
44147: Kulut- Kostnader
44148:  Aineet ja tarvikkeet /tavarat- Materia! och förnödenheter/varor .............................................                          5 646 866,74
44149:  Palkat- Löner ........................................................................................................................ 1 344 272,47
44150:  Muut kulut- Övriga kostnader ...............................................................................................           1 255 708,03
44151:  Varastojen muutos, vähennys- Förändring i lager, minskning .............................................. ___1_8.:.1. . :.8. . :.5.:.06:. :.,0: . .:0_ _----'-10:.. 0:..:6.:.5. . :.35::.. :3:.::,2:..:.4
44152: Käyttökate- Driftsbidrag ..................................................................................................................................................       -2 234 135,27
44153: 
44154: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44155:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner ..........................................                                                 243108,00
44156:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                                     117 973,00                -361 081,00
44157: Liikealijäämä- Rörelseunderskott ....................................................................................................................................             - 2 595 216,27
44158: 244
44159: 
44160: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
44161:   Korkotuotot- Ränteintäkter .........................................................................................................................................               4 696,75
44162:                                                                                                                                                                               - 2 590 519,52
44163: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
44164:   Muut tuotot - Övriga intäkter .......................................................................................................................................             82 465,31
44165:                                                                                                                                                                                -2 508 054,21
44166: Tilikauden tappio - Räkenskapsperiodens förlust .............................................................................................................                  - 2 508 054,21
44167: 
44168: 
44169:                                                                Tase -             Balansräkning 31.12.1992
44170: Vastaavaa-Aktiva
44171: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44172:   Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ..................................................                                              72 982,80
44173:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                                1 371 452,77             1 444 435,57
44174: 
44175: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44176:   Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ...................................................................                                   233 354,00
44177:   Valmisteet ja tavarat- Fabrikat och varor ...............................................................................                             4 228 639,00             4 461 993,00
44178: 
44179: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter
44180: med lång verkningstid
44181:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                              2187 977,00
44182:   Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ..........................:..............................................                                 275 270,00
44183:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ...............................................................................                                  3 700,00              2 466 947,00
44184:                                                                                                                                                                                  8373 375,57
44185: Vastattava a- Passi v a
44186: Vieras pääoma - Främmande kapital
44187: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44188:    Ostovelat - Leverantörskulder ................................................................................................                       1 230150,25
44189:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                                      3131,00              1 233 281,25
44190: 
44191: Oma pääoma- Eget kapital
44192:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital .................................... ..                                             2 466 947,00
44193:   Rahoituspääoma - Finansieringskapital .................................................................................                           10 491 099,07
44194:   Edellisten tilikausien tappio- Förra räkenskapsperiodens förtust ...........................................                                     -3 309 897,54
44195:   Tilikauden tappio - Räkenskapsperiodens förlust ...................................................................                              -2 508 054,21                 7140 094,32
44196:                                                                                                                                                                                  8 373 375,57
44197: 
44198: 
44199: 
44200: 
44201:                             Siemenperunakeskus- Centralen för utsädespotatis
44202:                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44203: Liikevaihto - Omsättning ..................................................................................................................................................     15 375 179,40
44204: 
44205: Kulut- Kostnader
44206:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                                  9 380 627,19
44207:  Palkat- Löner ........................................................................................................................                3 420 484,61
44208:  Vuokrat- Hyror ......................................................................................................................                   107 204,70
44209:  Muut kulut (lask. eläke)- Övriga kostnader (beräknad pension) ............................................                                            2 307100,19
44210:  Varaston muutos- Förändring i lager ....................................................................................                                 76 046,00           -15139 370,69
44211: Käyttökate- Driftsbidrag ..................................................................................................................................................        235 808,71
44212:                                                                                                                                                                                  245
44213: Poistot- Avskrivningar
44214:   Rakennukset- Byggnader ......................................................................................................                    751 356,00
44215:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                            641 294.49
44216:   Salaojat- Täckdikningar .........................................................................................................                  14 819,00          -1 407 469,49
44217: Liikealijäämä- Rörelseunderskott ....................................................................................................................................   -1171660,78
44218: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader ........................................................................................................                81 051,88
44219: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ...................................................................................................                 -1 090 608,90
44220: 
44221: 
44222:                                                              Tase- Balansräkning 31.12.1992
44223: Vastaava a-Aktiva
44224: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
44225:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar .....................................................................................................................               70 809,00
44226: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
44227:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .........................................................................................................             11 682 564,00
44228: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter
44229: med Jång verkningstid
44230:   Maa-alueet - Jordområden .....................................................................................................                 1 000 000,00
44231:   Rakennukset- Byggnader ......................................................................................................                 18 585 220,31
44232:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                          1 496 717,52
44233:   Salaojitus- Täckdikning .........................................................................................................                133 371,48
44234:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ...............................................................................                           28 329,00            21 243 638,31
44235:                                                                                                                                                                          32 997 011,31
44236: 
44237: Vastatta vaa-Pass i va
44238: Vieras pääoma- Främmande kapital
44239: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44240:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                    245 970,28
44241:    Lel-velat- Kapl-skulder ..........................................................................................................                  2 310,63
44242:    Muut tilitettävät varat - Övriga redovisningsmedel .................................................................                               23 210,24             271 491,15
44243: Oma pääoma- Eget kapital
44244:   Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital .................................... ..                                       21 243 638,31
44245:   Rahoituspääoma- Finansieringskapital .................................................................................                       12 572 490,75
44246:   Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott .........................................................                               - 1 090 608,90             32 725 520.16
44247:                                                                                                                                                                          32 997 011,31
44248:       VALTION LIIKELAITOSTEN
44249: 
44250:   TULOSLASKELMAT JA TASEET
44251:             VUODELTA
44252:               1992
44253: 
44254: 
44255:      STATENS AFFÄRSVERKENS
44256: 
44257: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
44258:              FÖR ÅR
44259:               1992
44260: 248
44261: 
44262:                                                              llmailulaitos- Luftfartsverket
44263:                                                           Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44264: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................,..........................        697 257 947,85
44265: Kulut- Kostnader
44266:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                                 33 066 851,96
44267:  Palkat- Löner ...... ........................... ..... .................................................. ................................          252 796 736,28
44268:  Muut henkilökulut- övriga personkostnader .........................................................................                                  76 363 362,92
44269:  Vuokrat- Hyror ......................................................................................................................                 5 665 478,21
44270:  Muut kulut- Övriga kostnader ...............................................................................................                        121 662 549,87
44271:  Varaston muutos- Förändring i lager ....................................................................................                                275 872,48            .- 489 830 851,72
44272: Käyttökate- Driftsbidrag ..................................................................................................................................................       207 427 096,13
44273: 
44274: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44275:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                             32 208 157,27
44276:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                                  50 298 332,56
44277:   Maarakenteista- Jordstrukturer .............................................................................................                         74 580 516,14
44278:   Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ..............................................................                                    1 058 438,46
44279:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Av övriga utgifter med lång verkningstid .................... .                                                    983 429,27           -159128 873,70
44280: Liikevoitto- Rörelsevinst ..................................................................................................................................................       48 298 222,43
44281: 
44282: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
44283:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                    37 553 176,99
44284:   Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter ................................................................                                 4 823 273,33
44285:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                    -24 089 203,78
44286:   Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ................................ .                                            - 33 293 289,40               - 15 006 042,86
44287: 
44288: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
44289: 
44290:     ~~~~ ~~~~~~ö~~r~~a~~!:~~~~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
44291:                                                                                                                                                       7153 714,37
44292:                                                                                                                                                     -1 056 648,93                   6 097 065,44
44293: Tulos muiden tuottojen ja kulujen jälkeen- Resultat efter övriga intäkter och kostnader .................................................                                          39 389 245,01
44294: Varausten muutos- Förändring i reserveringar
44295:     Luottotappiovarauksen lisäys- Ökning av kreditförlustreservering .............................................................................                                -197 902,35
44296:     Muut varaukset lisäys- Övriga reserveringar ökning ...................................................................................................                      - 12 827 000,00
44297: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ................................................................................................................                      26 364 342,66
44298: 
44299: 
44300:                                                                  Tase- Balansräkning 31.12.1992
44301: Vastaavaa-Aktiva
44302: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44303:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ..................................................                                          15 466 398,90
44304:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                              45 057 909,96
44305:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                                 492 285,73
44306:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                         22 382 172,25
44307:   Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ...............................................................                                 267 730 688,45               351 129 455,29
44308: 
44309: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44310:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                                   7 812 338,82
44311:   TavaraVvalmisteet- Varor/fabrikat .........................................................................................                              356136,80                8168 475,62
44312: 
44313: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter
44314:   med lång verkningstid
44315:   Keskeneräiset työt- Halv1ärdiga arbeten ................................................................................                           357 429 280,57
44316:   Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .......................................................................                                205 941 269,15
44317:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner .................................................                                          646 196 007,81
44318:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                              236 851 975,21
44319:   Maarakenteet- Markanläggningar .........................................................................................                           818 095 519,48
44320:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ...............................................................................                             24 216 479,00
44321:   Aineetlomat oikeudet -lmmateriella rättigheter .....................................................................                                 6 256 500,80
44322:   Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid .................................. .                                             5 058 407,61             2 300 045 439,63
44323:                                                                                                                                                                                 2 659 343 370,54
44324:                                                                                                                                                                                                       249
44325: 
44326: Vastattavaa-Passiva
44327: Vieras pääoma- Främmande kapital
44328: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44329:    Ostovelat- Leverantörskulder ·................................................................................................                      60 553 496,10
44330:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                               1 071 096,62
44331:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                      51 701 117,71
44332:    Pitkäaikaisten lainojen vuosilyhennys- Åravkortning av långfristiga Iän ............................... .                                           59 502 822,00
44333:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                                 15 038 251,33                   187 866 783,76
44334: 
44335: Pitkäaikainen- Långfristigt
44336:    Lainat rahoituslaitoksilta- Lån av penninginrättningar ..........................................................                                  228 645 910,00
44337:    Muut pitkäaikaiset lainat- Övriga långfristiga lån ...................................................................                              20 815 380,00                   249 461 290,00
44338: 
44339: Varaukset- Reserveringar
44340:   Luottotappiovaraus - Kreditförlustreservering .......................................................................                                   661 085,88
44341:   Muut varaukset- Övriga reserveringar ...................................................................................                             12 827 000,00                     13 488 085,88
44342: 
44343: Oma pääoma - Eget kapital
44344:   Peruspääoma- Grundkapital .................................................................................................                        893 700 000,00
44345:   Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ..................................................................................                           1 288 462 868,24
44346:   Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................                                 26 364 342,66                 2 208 527 210,90
44347:                                                                                                                                                                                     2 659 343 370,54
44348: 
44349: 
44350:                                                              Karttakeskus -                                Kartcentralen
44351: 
44352:                                                           Tuloslaskelma -                          Resultaträkning 1992
44353: Liikevaihto- Omsättning ..................................................................................................................................................               40 572 683,79
44354: Kulut- Kostnader
44355:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                                    8 089 752,73
44356:   Palkat- Löner ........................................................................................................................                18 716 192,07
44357:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                                    4 643 619,43
44358: 
44359:     ~uuo~r~~i;;; ~Ö~~i·g~.k~~t~~d~·;·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
44360:                                                                                                                                   ;                         ~6~ ;!~:~~
44361:     Valmistus omaan käyt1öön- Tillverkning för eget bruk ..........................................................              - 695 111,00
44362:     Varastojen muutos- Förändring i lager .................................................................................. _ _ _..:.5.:.:97~5:..:8:.:.7:...:.4_;_1___4.:.:0:...:2::.7.::.3..:.8=-942 .4.:.:.0
44363: Käyt1ökate - Driftsbidrag ..................................................................................................................................................                  298 789,39
44364: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44365:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                                    1 611 080,26
44366:   Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ..............................................................                                       440 051,15                 -2 051131,41
44367: Liikevoitto- Rörelsevinst ..................................................................................................................................................          -1 752 342,02
44368: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
44369:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                         656171,15
44370:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                         -737 268,60
44371:   Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ................................ .                                                 -479197,22                        -560 294,67
44372: Tappio rahoituserien jälkeen- Förlust efter finansieringsposter .......................................................................................                               -2 312 636,69
44373:  Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
44374:    Muut tuotot- Övriga intäkter .................................................................................................                           37159,73
44375:    Muut kulut- Övriga kostnader ...............................................................................................                            -2 732,84                           34 426,89
44376: Tappio ennen varauksia ja veroja- Förlust före reserveringar och skatter ........................................................................                                     - 2 278 209,80
44377: Varaukset- Reserveringar
44378:   Varausten muutos- Förändring i reserveringar ...........................................................................................................                                 1 875 695,67
44379: Verot - Skatter
44380:   Verot edelliseltä tilikaudelta- Skatter från förra räkenskapsperioden ...........................................................................                                        -15201,90
44381: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .............................................................................................................                             -417 716,03
44382: 250
44383: 
44384:                                                               Tase- Balansräkning 31.12.1992
44385: Vastaavaa-Aktiva
44386: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
44387:   Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ..................................................                                          3 279 485,34
44388:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                               3 460 369,21
44389:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                             96 052,16
44390:   Lainasaamiset- Länefordringar .............................................................................................                            200 000,00             7 035 906,71
44391: 
44392: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgängar
44393:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                                   788 611,01
44394:   Valmisteet- Fabrikat ..............................................................................................................                  7 618 144,51             8 406 755,52
44395: 
44396: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgängar
44397:   Keskeneräiset omat työt- Halvfärdiga egna arbeten ..............................................................                                       695111,00
44398:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                                8 042 889,16
44399:   Aineeton- lmmateriell ...........................................................................................................                      316 365,25
44400:   Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar ...............................................................................                               515 900,00             9 570 265,41
44401:                                                                                                                                                                                25 012 927,64
44402: 
44403: Vastattava a-P as s i va
44404: Vieras pääoma - Främmande kapital
44405: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44406:    Ostovelat- Leverantörskulder ................................................................................................                       1182193,17
44407:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                                285 888,90
44408:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                      4 289 914,95
44409:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                                 1 669 298,00
44410:    Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av Iän med läng verkningstid ................. .                                                  1 895 800,00             9 323 095,02
44411: 
44412: Pitkäaikainen - Längfristigt
44413:    Lainat valtiolta - Län frän staten .............................................................................................                 3 745 000,00
44414:    Lainat rahoituslaitoksilla- Län frän penninginrättningar ........................................................                                5 706 607,30
44415:    Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av Iän med läng verkningstid ................. .                                             - 1 895 800,00                7 555 807,30
44416: Vieras pääoma yhteensä- Främmande kapital sammanlagt .............................................................................................                             16 878 902,32
44417: 
44418: Varaukset- Reserveringar
44419:   Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering .............................................................................................................                       70 203,71
44420: 
44421: Oma pääoma- Eget kapital
44422:   Peruspääoma- Grundkapital .................................................................................................                         5 700 000,00
44423:   Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ..................................................................................                              2 781 537,64
44424:   Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ...................................................................                                 -417716,03                 8 063 821,61
44425:                                                                                                                                                                                25 012 927,64
44426: 
44427: 
44428: 
44429: 
44430:                                              Posti- ja telelaitos -                                    Post- och televerket
44431: 
44432:                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44433: Liikevaihto- Omsättning ...............................................................................................................................................      9 767 790 653,14
44434: Kulut- Kostnader
44435:    Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                       264 228 484,86
44436:    Palkat- Löner ........................................................................................................................  4183 803154,33
44437:    Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                     1174 349 060,41
44438: 
44439:     ~uuo~r~~M ~Ö~;i·g~.k~~i~~d~·~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::             1   ~~~ ~~6 ci~~:;:
44440:     Varaston muutos- Förändring i lager ....................................................................................                       71102 214,76            -7 561174 938,88
44441: Käyttökate- Driftsbidrag ...............................................................................................................................................     2 206 615 714,26
44442:                                                                                                                                                                                          251
44443: 
44444: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44445:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner ..........................................                                        126 347 922,67
44446:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                           235 746 333,09
44447:   Televerkoista- Telenät ...........................................................................................................         1 254 476 553,73
44448:   Aineettomista oikeuksista- lmmateriella rättigheter ..............................................................                              10 326 480,77
44449:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid ......................... .                                            4 543 529,07            -1 631 440 819,33
44450: Liikevoitto- Rörelsevinst .....................................................,.........................................................................................       575174 894,93
44451: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
44452:   Korkotuotot - Ränteintäkter ...................................................................................................              261 069 823,09
44453:   Osinkotuotot- Dividendintäkter .............................................................................................                     892 455,53
44454:   Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter ................................................................                            13 476 464,67
44455:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................               - 172 509 948,76
44456:   Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ................................ .                                       - 119 976 542,68                 -17 047748,15
44457: Voitto rahoituserien jälkeen- Vinst efter finansieringsposter ........................................................................................                          558127146,78
44458: 
44459: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
44460:   Muut tuotot- Övriga intäkter .................................................................................................
44461:                                                                                                                 52 849 769,35
44462:   Muut kulut- Övriga kostnader ...............................................................................................
44463:                                                                                                           - 22 211 762,63                                                        30 638 006.72
44464: Tulos muiden luottojen ja kulujen jälkeen- Resultat efter övriga intäkter och kostnader ..............................................                                          588 765 153,50
44465: 
44466: Luottotappiovarauksen lisäys - Ökning av kreditförlustreservering ...............................................................................                              - 1 753 222,59
44467: Toimintavarauksen lisäys- Ökning av verksamhetsreservering ....................................................................................                              - 260 000 000,00
44468: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .............................................................................................................                      327 011 930,91
44469: 
44470:                                                                 Tase- Balansräkning 31.12.1992
44471: Vastaavaa-Aktiva
44472: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44473:   Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden .................................................                                     170061523,78
44474:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                       1 029 76 7 467,58
44475:   Lainasaamiset- Lånefordringar .............................................................................................                    491 454 353,17
44476:   Voiton tuloutuksen ennakkomaksu- Förskottsbetalning av vinstdebitering .......................... .                                            240 000 000,00
44477:   Muut ennakkomaksut- Övriga förskottsbetalningar ..............................................................                                  42 257 897,44
44478:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                    570 417 452,07
44479:   Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ...............................................................                           1 203 735 032,23               3 747 693 726,27
44480: 
44481: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44482:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                            117107 587,66
44483:   Valmisteet/tavarat- FabrikaVvaror .........................................................................................                      11 985 042,43                129 092 630,09
44484: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångaroch övriga utgifter
44485: med lång verkningstid
44486:   Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ................................................................................                       186 642 323,85
44487:   Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .......................................................................                            358 986 253,80
44488:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                     1 989 068 895,42
44489:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                          503 106 455,75
44490:   Televerkot- Telenät ...............................................................................................................          3 011 936 876,93
44491:   Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella förnödenheter ..............................................                                      1 877150,10
44492:   Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ...............................................................................                        579 197 422,41
44493:   Aineetlomat oikeudet- lmmatriella rättigheter .......................................................................                           29 407 755,32
44494:   Muut pitkävaikutteiset menot- övriga utgifter med lång verkningstid .................................. .                                        34 077 511,38               6 694 300 644,96
44495:                                                                                                                                                                              10 571 087 001,32
44496: Vasta !ta vaa-Pass i va
44497: Vieras pääoma- Främmande kapital
44498: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44499:    Ostovelat- Leverantörskulder ................................................................................................                585 617 578,66
44500:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                        10 513 708,31
44501:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................              1139188 336,17
44502:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                          824 953 171,4 7               2 560 272 794,61
44503: 252
44504: Pitkäaikainen - Långfristigt
44505:    Valtion laina- Lån av staten ...................................................................................................               566 778 645,34
44506:       Vuosilyhennykset- Åravkortningar ....................................................................................                     -130 000 000,00
44507:    Lainat rahoituslaitoksilta- Lån av penninginrättningar ..........................................................                              684 686 899,51
44508:       Vuosilyhennykset- Åravkortningar ....................................................................................                     -214 384118,43
44509:    Eläkelainat - Pensionslån .......................................................................................................              338 424 000,00
44510:       Vuosilyhennykset- Åravkortningar ....................................................................................                      - 27 076 000,00              1 218 429 426,42
44511: 
44512: Varaukset - Reserveringar
44513:   Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering .......................................................................                             41 528 446,66
44514:   Toimintavaraus- Versamhetsreservering ..............................................................................                            260 000 000,00                301 528 446,66
44515: 
44516: Oma pääoma- Eget kapital
44517:   Peruspääoma- Grundkapital .................................................................................................                    2 900 000 000,00
44518:   Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ..................................................................................                         3 263 844 402,72
44519:   Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................                              327 011 930,91             6 490 856 333,63
44520:                                                                                                                                                                              10 571 087 001,32
44521: 
44522: 
44523: 
44524:                                                       Valtionrautatiet- Statsjärnvägarna
44525:                                                            Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44526: Tuotot- lntäkter
44527:   Tavaraliikenne- Godstrafiken ...................................................................................................................................            1 847 861 425,40
44528:   Henkilöliikenne- Persontrafiken ...............................................................................................................................             1 409 438 552,31
44529: Liikevaihto- Omsättning ...............................................................................................................................................       3 257 299 977,71
44530: 
44531: Kulut - Kostoader
44532:   Palkat- Löner ........................................................................................................................         1 853 936 832,05
44533:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                              605 251 947,78
44534:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                             403 928 562,64
44535: 
44536:     ~uu u~r~~j;rt ~ö~~ig~-k~~t~~d·~·;·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
44537:         0
44538:                                                                                                                                                   2~~ mm:~~
44539:     Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk ..........................................................                             -115 440 335,18
44540:     Saadut vuokratuotot- Erhållna hyresintäkter .........................................................................                        - 88 622 698,92
44541:     Saatu koulutuskorvaus- Erhållen utbildningsersättning ........................................................                               - 25 480 300,00
44542:     Varastojen muutos- Förändring i lager ..................................................................................                        8 428 605,57            - 2 872 268 260,94
44543: Käyttökate- Driftsbidrag ...............................................................................................................................................        385 031 716,77
44544: 
44545: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44546:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                         70 381 291 ,32
44547:   Vetokalusto ja vaunusto- Dragmateriel och vagnar ...............................................................                                259 102 585,07
44548:   Koneet, laitteet ja pitkävaikutteiset menot - Maskiner, anordningar och utgifter med lång
44549:   verkningstid ..........................................................................................•...................................       82 254 767,00            -411 738 643,39
44550: Liikevoitto- Rörelsevinst ...............................................................................................................................................     - 26 706 926,62
44551: 
44552: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
44553:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                  155 367 044,20
44554:   Osingot- Dividender ..............................................................................................................                  741192,00
44555:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                   -13 929 977,39                 142 178 258,81
44556: 
44557: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
44558:   Muut tuotot- Övriga intäkter .................................................................................................                  169 046 058,20
44559:   Muut kulut- Övriga kostnader ...............................................................................................                  -110 882 982,75                  58 163 075,45
44560: Tulos ennen varauksia ja veroja- Resultat före reserveringar och skatter .....................................................................                                 173 634 407,64
44561: Toimintavarauksen muutos- Versamhetsreserveringens förändring ............................................................................                                   -150 000 000,00
44562: Välittömät verot- Direkta skatter ...................................................................................................................................          -2 574 989,99
44563: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .............................................................................................................                       21 059 417,65
44564:                                                                                                                                                                            253
44565: 
44566:                                                                Tase- Balansräkning 31.12.1992
44567: 
44568: Vastaavaa-Aktiva
44569: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44570:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................                                1 241 814 868,07
44571:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                     208 331 438,12
44572:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar ................................:......................................................                105 946 397,80     1 556 092 703,99
44573: 
44574: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44575:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ......................................................................................................        209 285 646,65
44576: 
44577: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
44578: utgifter med lång verkningstid
44579:    Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ................................................................................                  111 006191,17
44580:    Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .......................................................................                       998 436 733.00
44581:    Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                1 311 570 144,93
44582:    Vetokalusto ja vaunusto- Dragmateriel och vagnar ...............................................................                        1 835 070 373,94
44583:    Muut koneet ja laitteet- Övriga maskiner och anordningar ....................................................                             324 314 371,69
44584:    Osakkeet ja osuudet ja muut pitkävaikutteiset menot - Aktier och andelar och övriga
44585:    utgifter med lång verkningstid ..................................................................................................        356 579 652,90      4 936 977 467,63
44586:                                                                                                                                                                 6 702 355 818,27
44587: Va s tatta vaa-P as s iva
44588: Vieras pääoma- Främmande kapital
44589: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44590:    Ostovelat- Leverantörskulder ................................................................................................            150 629 754,94
44591:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                     5 764 384,30
44592:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................           422 862 226,78
44593:    Lainojen lyhennykset- Avkortningar av lån ............................................................................                    11111110,00
44594:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                      110 583 721,05       700 951 197,07
44595: 
44596: Pitkäaikainen- Långfristigt
44597:    Eläkelaina- Pensionslån .......................................................................................................                               127 777 780,00
44598: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ................................................................................                                          240 000 000,00
44599: 
44600: Oma pääoma- Eget kapital
44601:   Peruspääoma- Grundkapital .................................................................................................              2 750 000 000,00
44602:   Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ..................................................................................                   2 830 405 566,15
44603:   Edellisten tilikausien voitto- Förra räkenskapsperioders vinst ...............................................                              32 161 857,40
44604:   Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................                         21 059 417,65     5 633 626 841,20
44605:                                                                                                                                                                 6 702 355 818,27
44606:                                                                   Radanpito- Banhållning
44607:                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44608: 
44609: Radanpidon kulut- Banhållningskostnader
44610:   Palkat- Löner ........................................................................................................................    507 375 249,28
44611:   Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                       188 394113,11
44612:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                      473 212 988,36
44613:   Käyttöomaisuusostot -lnköp av anläggningstillgångar .........................................................                              97 181 102,83
44614:   Muut kulut- övriga ko_st~ade_r ···:···························································································            456 554 894,53
44615:   Varastojen muutos- Forandnng 1lager ..................................................................................                   -30 878 815,36     -1 691 839 532,75
44616: 
44617: Siirto käyttöomaisuuteen- Överföring tili anläggninstillgångar .....................................................................................            1 036 416 593,99
44618: 
44619: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44620:   Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                    3 664 993,68
44621:   Rata laitteineen- Sana med anläggningar ..............................................................................                    644 563 805,99
44622:   Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                      45 016 827,45     --693 245 627,12
44623: Radanpidon kulut yhteensä- Banhållningskostnader sammanlagt ................................................................................                  -1 348 668 565,88
44624: 254
44625: Radanpidon rahoitus- Finansiering av banhällning
44626:   Tulo- ja menoarviorahoitus- Finansiering av budget .............................................................                           1 603 116 433,62
44627:   Siirto liiketoiminnalla- Överföring från affärsverksamhet ......................................................                              87 720 568,23
44628:   Omaisuuden myyntitulot- Egendoms försäljningsintäkter .....................................................                                   21 317107,53
44629:   Muut tuotot- Ovriga intäkter .................................................................................................                 6 341 534,59                  1 718 495 643,97
44630: Rataomaisuuden nettolisäys- Nettoökning av bantillgängar .........................................................................................                               369 827 078,09
44631: 
44632: 
44633: 
44634: 
44635:                                                                  Tase- Balansräkning 31.12.1992
44636: Vastaavaa-Aktiva
44637: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
44638:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .........................................................................................................................                    87 720 568,23
44639: 
44640: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgängar
44641:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ......................................................................................................                        157 273 555,87
44642: 
44643: Käyttöomaisuuus- Anläggningstillgängar
44644:   Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenomräden .......................................................................                           210 600 726,97
44645: 
44646: Rata laitteineen- Bana med anläggningar
44647:    Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ........................................ ..                           673 098 059,02
44648:    Radan alusrakenne ja tukikerros- Banas underbyggnad och_
44649:   stödskikt .............................................................................................     4 077 269 526,11
44650:    Rata, ratapihalaitteet, laituri! ja sillat- Bana, bangärdsanläggningar,
44651:    perronger och broar ...........................................................................            3 622 935 773.77
44652:    Sähköistys - Elektrifiering ................................................................                 583 252 288,17
44653:    Ohjaus-, turva- ja vahvavirtalaitteet- Ledningsäkerhets- och
44654:    kraftströmsanläggningar .....................................................................                 532 666 636,70              9 489 222 283,77
44655: 
44656: Rakennukset- Byggnader ..........................................................................................................                57 418 234,34
44657: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ..............................................................................                      184148 602,90                  9 941 389 847,98
44658:                                                                                                                                                                              10 186 383 972,08
44659: 
44660: Vastattavaa-Passiva
44661: Vieras pääoma- Främmande kapital
44662:    Lomapalkkavelat- Semesterlöneskulder ................................................................................                          92 200 000,00
44663:    Muut velat- Övriga skulder ....................................................................................................                92 148 841,60                   184 348 841,60
44664: 
44665: Oma pääoma - Eget kapital
44666:   Radanpidon pääoma- Banhållnings kapital ...........................................................................                             9 422 453 789,02
44667:   Edellisten tilikausien pääomamuutos- Förra räkenskapsperioders förändring i
44668:   kapital .......................................................................................................................................   209 754 263,37
44669:   Tilikauden pääomamuutos- Förändring i kapitalet av räkenskapsperioden ........................... _ _:3:.::6=-9.:::82:.:.7...:0:.:.7.:::8•.:::09:.__1:.:0...:0:.::02~03:.::5....:1:.::30:.:..4..:.::..8
44670:                                                                                                                                                                              10 186 383 972,08
44671: 
44672: 
44673: 
44674:                           Valtion ravitsemiskeskus- Statens förplägnadscentral
44675:                                                            Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44676: Liikevaihto- Omsättning ...............................................................................................................................................           450 471 350,12
44677: 
44678: Kulut- Kostnader
44679:  Raaka-aineet- Rämaterial ......................................................................................................                194 581 216,32
44680:  Tarvikkeet- Förnödenheter ....................................................................................................                  16 034 665,79
44681:  Palkat- Löner ........................................................................................................................         152 094 298,64
44682:                                                                                                                                                                                                                        255
44683: 
44684:     Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                                          48 486 164,38
44685: 
44686:     ~uu u~r~~lut HyÖ~;ig~.k~~t~~;;~·;·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
44687:         0
44688:                                                                                                                                1                                   ~ ~~6 ~~!:~~
44689:     Varaston muutos- Förändring i lager ...........................:........................................................ ___3:. :5c.:.8. : 2. :. 14:.:. ,0:. . :0_ _--4--'-3.: . .4:. . :3:. . :1. :.6c.:.67'-4"',9:. :. . 7
44690: KäyttÖkate- Driftsbidrag ...............................................................................................................................................                                16 154 675,15
44691: 
44692: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44693:   Rakennuksista- Byggnader ...................................................................................................                                        48 000,00
44694:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                                              3 862 958,37
44695:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid ..........................                                                              114 814,00                       --4 025 772,37
44696: Liikevoitto- Rörelsevinst ...............................................................................................................................................                               12128 902,78
44697: 
44698: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
44699:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                                 9 418 435,73
44700:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                                 -1 211 551,90                              8 206 883,83
44701: 
44702: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
44703: 
44704:     ~~~~ ~uu~~~t ö~~r~~ak~~:~~~;·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
44705:                                                                                                                                                                    1 567 773,46
44706:                                                                                                                                                                    --47 308,31                            1 520 465,15
44707:                                                                                                                                                                                                         21 856 251 '76
44708: Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus- Skillnaden mellan gjorda och
44709: planenliga avskrivningar ..................................................................................................................................................                                367 657,37
44710: Varausten vähennys- Minskning av reserveringar ........................................................................................................                                                 22 345 664,38
44711: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .............................................................................................................                                              44 569 573,51
44712: 
44713: 
44714: 
44715: 
44716:                                                                       Tase- Balansräkning 31.12.1992
44717: Vastaavaa-Aktiva
44718: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44719:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................                                                      15 870 770,38
44720:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                                         15 644 666,54
44721:   Lainasaamiset- Lånefordringar .............................................................................................                                     1 725 000,00
44722:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                                            637 815,50
44723:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                                       520 140,70
44724:   Muut rahoitusvarat- övriga finansieringstillgångar ..........................•....................................                                             63 941 334,77                          98 339 727,89
44725: 
44726: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44727:   Raaka-aineet- Råmaterial .........................................................................................................................................                                      7 546 920,00
44728: 
44729: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga
44730: utgifter med lång verkningstid
44731:    Rakennukset- Byggnader ......................................................................................................                                     936 898,80
44732:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                                           8128168,11
44733:    Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar ...............................................................................                                        1 343 512,00
44734:    Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid .................................. .                                                          353 443,32
44735:    Tehtyjen ja sunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus- Skillnaden mellan gjorda
44736:    och planenliga avskrivningar ....................................................................................................                                    72 728,15                       10 834 750,38
44737:                                                                                                                                                                                                       116 721 398,27
44738: 
44739: Vastattavaa-Passiva
44740: Vieras pääoma- Främmande kapital
44741: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44742:    Ostovelat - Leverantörskulder ................................................................................................                               11 817 072,19
44743:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                                          610 709,71
44744:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                               27 483 804,28
44745:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                                           5 675 647,11                           45 587 233,29
44746: 256
44747: Pitkäaikainen- Långfristigt
44748:    Lainat valtiolta- Lån av staten ...............................................................................................                  1 000 000,00
44749:    Muut pitkäaikaiset velat- Övriga långfristiga skulder ....................................... :.................... .                           10 222 210,00                       11222210,00
44750: 
44751: Varaukset- Reserveringar
44752:   Tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen kertynyt erotus - Skillnaden mellan gjorda
44753:   och planenliga avskrivningar .......................................................................................................................................                       72 728,15
44754: 
44755: Oma pääoma- Eget kapital
44756:   Peruspääoma- Grundkapital .................................................................................................                       2 000 000,00
44757:   Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ..................................................................................                           13 269 653,32
44758:   Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................                              44 569 573,51                       59 839 226,83
44759:                                                                                                                                                                                      116 721 398,27
44760: 
44761: 
44762: 
44763:                                   Valtion painatuskeskus- Statens tryckericentral
44764:                                                          Tuloslaskelma- Resultaträkning 1992
44765: Liikevaihto- Omsättning ..............................................................................................................................................               217 602 720,55
44766: 
44767: Kulut- Kostnader
44768:  Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                             56 460 973,79
44769:  Palkat- Löner ........................................................................................................................           75 312 272,23
44770:  Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                              26 331 227,62
44771: 
44772:     ~uuou~r~~i;rt ~'ö~;iiiä.kösi~~d·~·~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
44773:     Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk ..........................................................           -6 603 522,67
44774:                                                                                                                                                   2~   m~~::~~
44775:     Varastojen muutos- Förändring i lager .................................................................................. _ _...c5_40'-0'-4-'-9'"'",9.:...5_ _-_1.c.c82'-5'-'0-'-0-'-33.:..c3c:.,4:..::._9
44776: Käyttökate- Driftsbidrag ..............................................................................................................................................                35102 387,06
44777: 
44778: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44779:   Rakennuksesta ja rakennelmista- Byggnaden och konstruktioner ........................................                                            2 030 036,52
44780:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                             19 633 827,46
44781:   Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ..............................................................                                 842 358,88
44782:   Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid ..........................                                              306 625,76                    -22 812 848,62
44783: Liikevoitto- Rörelsevinst .............................................................................................................................................                12 289 538,44
44784: 
44785: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
44786:   Korkotuotot - Räntei ntäkter ...................................................................................................               6113 401,96
44787:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                  -2 352 813,40                            3 760 588,56
44788: 
44789: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader ..................................................................
44790:   Muut tuotot- Övriga intäkter .................................................................................................                     203 592,20
44791:   Muut kulut- övriga kostnader ...............................................................................................                     -143 233,46                               60 358,74
44792: 
44793: Varausten muutos- Förändring i reserveringar ...........................................................................................................                                -468 000,00
44794: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................................................................                              15 642 485,74
44795: 
44796: 
44797: 
44798:                                                                Tase -             Balansräkning 31.12.1992
44799: Vastaavaa-Aktiva
44800: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44801:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ..................................................                                       3 445 869,10
44802:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                          23 436 290,77
44803:   Lainasaamiset- Lånefordringar .............................................................................................                     34 951 508,21
44804:   Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                               1 840,00
44805:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                      2184 455,62                         64 019 963,70
44806:                                                                                                                                                                                                                             257
44807: 
44808: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44809:   Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ...................................................................                                                6 065 615,46
44810:   Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten ................................................................................                                           5105 925,94
44811:   Valmisteet- Fabrikat...............................................................................................................                                 8 062 433,50                           19 233 974,90
44812: 
44813: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga
44814: utgifter med lång verkningstid
44815:    Tontti- Tomt ................................................................:.........................................................                         10 000 000,00
44816:    Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                                        15 553 394,73
44817:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                                           45 812 264,10
44818:    Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ...............................................................................                                         21 605 900,00
44819:    Aineetlomat oikeudet -lmmateriella rättigheter .....................................................................                                             1 724 006,49
44820:    Muut pitkävaikultaiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid .................................. .                                                           816 904,58                             95 512 469,90
44821: 
44822: Arvostuserät- Värderingsposter ..................................................................................................................................                                            86 000 000,00
44823:                                                                                                                                                                                                            264 766 408,50
44824: Vastatta vaa-P ass iva
44825: Vieras pääoma- Främmande kapital
44826: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44827:    Ostovelat - Leverantörskulder ................................................................................................                                   13 569 668,61
44828:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                                            2 811 598,95
44829:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                                   18 374 884,38
44830:    Muu11yhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder .............................................................                                               17 051 055,07                            51 807 207,01
44831: 
44832: Pitkäaikainen - Långfristigt
44833:    Lainat valtiolta- Lån av staten ...............................................................................................                                   7 700 000,00
44834:    Eläkelainat - Pensionslån .......................................................................................................                                13 996103,17                             21 696103,17
44835: 
44836: Varaukset- Reserveringar
44837:   Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering .......................................................................                                                 468 000,00
44838:   Toimintavaraus- Verksamhetsreservering .............................................................................                                              23 370 000,00                            23 838 000,00
44839: 
44840: Oma pääoma- Eget kapital
44841:   Peruspääoma- Grundkapital .................................................................................................                                       15 000 000,00
44842:   Arvonkorotusrahasto- Fonden för uppskrivning av värde .....................................................                                                       81 000 000,00
44843:   Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ..................................................................................                                            55 782 612,58
44844:   Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................                                               15 642 485,74                          167 425 098,32
44845:                                                                                                                                                                                                            264 766 408,50
44846: 
44847: 
44848:                                Valtion tietokonekeskus- Statens datamaskincentral
44849:                                                                  Tuloslaskelma -                              Resultaträkning 1992
44850: Liikevaihto- Omsättning ..............................................................................................................................................                                     587 299 317,32
44851: 
44852: Kulut- Kostnader
44853:  Aineet ja tarvikkeet/tavarat- Materia! och förnödenheter/varor ..............................................                                                    133 306 189,10
44854:  Palkat- Löner ........................................................................................................................                           177 927 660.44
44855:  Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .........................................................................                                               47 269 613,72
44856: 
44857:      ~uu u~r~~M ~Ö~~ig~-k~~t~~;j~·~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
44858:          0
44859:                                                                                                                                1                                   ~: ~~~ ~~g~
44860:      Varastojen muu1os- Förändring i lager .................................................................................. __1.. .:.1. . :3.:. 96=-4.:. :.7. . :.1,'-'4=-2_ _--..e:.5. :. :13=-5:..:2:.::.6. . :9.:. :93"',9:..:. 9
44861: Käyttökate- Driftsbidrag ..............................................................................................................................................                                      73 772 323,33
44862: 
44863: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
44864:   Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner ..........................................                                                           5171 319,39
44865:   Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier ..................................................................                                              32 585 685,40
44866:   Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ..............................................................                                                1 479 444,21
44867:   Muista pitkävaikultaisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid ..........................                                                               198 650,77                         -39 435 099,77
44868:  Liikevoitto- Rörelsevinst .............................................................................................................................................                                     34 337 223,56
44869: 
44870: 
44871: 
44872: 
44873: 17      "J'ln'JAAn
44874: 258
44875: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
44876:   Korkotuotot- Ränteintäkter ...................................................................................................                  20 286 607,04
44877:   Korkokulut- Räntekostnader .................................................................................................                   -7 090 790,15              13195 816,89
44878: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
44879:   Osakkeiden arvonalennus- Värdesänkning av aktier ............................................................................................... ___-__:.1.:_7.:.OD:.:D:. . :O:.:D.:.D,!.:O.:.D
44880: Voitto ennen tilinpäätössiirtoja- Vinst före bokslutsövertöringar ................................................................................                          30 533 040,45
44881: Varausten muutos- Förändring i reserveringar
44882:    Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering .......................................................................                                607 010.43
44883:   Toimintavaraus- Verksamhetsreservering .............................................................................                              --814 265,10             -207 254,67
44884: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................................................................                    30 325 785,78
44885: 
44886: 
44887:                                                                 Tase -             Balansräkning 31.12.1992
44888: Vastaavaa-Aktiva
44889: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44890:   Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ..................................................                                      182 291 041,56
44891:   Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ...............................................................................                           82 284 599,82
44892:   Siirtosaamiset- Resultatregleringar .......................................................................................                       6 929 429,18            271 505 070,56
44893: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44894:   Tavarat- Varor ........................................................................................................................................................     9 472 693,34
44895: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga
44896: utgifter med lång verkningstid
44897:    Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden .......................................................................                              19 516 366,55
44898:    Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...............................................                                         78 082 368,67
44899:    Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .........................................................................                            52 313 952,08
44900:    Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ...............................................................................                          31 447 170,80
44901:    Aineetlomat oikeudet -lmmateriella rättigheter .....................................................................                              2 313 888,91
44902:    Muut pitkävaikutteiset menot- övriga utgifter med lång verkningstid .................................. .                                          1 263 480,65           184 937 227,66
44903: 
44904: Arvostuserät- Värderingsposter ..................................................................................................................................            54 300 000,00
44905:                                                                                                                                                                             520 214 991,56
44906: Vastattava a- Passi v a
44907: Vieras pääoma- Främmande kapital
44908: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44909:    Ostovelat- Leverantörskulder ................................................................................................                    36 896 983,24
44910:    Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ..................................................................................                           10 952 571,88
44911:    Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld ..................................................................................                            26 490 598,00
44912:    Siirtovelat- Resultatregleringar .............................................................................................                   32 925 651,95
44913:    Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .............................................................                              23 558 859.47           130 824 664,54
44914: Pitkäaikainen- Långfristigt
44915:    Lainat valtiolta- Lån av staten ...............................................................................................                25 599 980,00
44916:    Eläkelainat - Pensionslån .......................................................................................................              17 630 760,00
44917:    Muut pitkäaikaiset velat- Övriga långfristiga skulder .............................................................                            20 616 000,00
44918:    Seuraavan vuoden lyhennysosa- Avkortningsdel av följande år ............................................                                     -10 474 580,00               53 372 160,00
44919: Varaukset- Reserveringar
44920:   Luottotappiovaraus- Kreditförlustreservering .......................................................................                               1 784 280,58
44921:   Toimintavaraus- Verksamhetsreservering .............................................................................                              53 611 816,50            55 396 097,08
44922: Oma pääoma - Eget kapital
44923:   Peruspääoma- Grundkapital .................................................................................................                      50 100 000,00
44924:   Arvonkorotusrahasto- Fond för uppskrivning av värde .........................................................                                    54 300 000,00
44925:   Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ..................................................................................                          107 896 677.43
44926:   Voitto aikaisemmilta tilikausilta- Vinsten från tidigare räkenskapsperioden ......................... .                                          45 499 606.73
44927:   Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................                              30 325 785,78
44928:   Tuloutus valtiolle- Debitering tili staten .................................................................................                    -7 500 000,00             280 622 069,94
44929:                                                                                                                                                                             520 214 991,56
44930:           SELVITYS
44931: 
44932:     ANNETUISTA LAINOISTA
44933: JA MUUSTA TULOA TUOTTAVASTA
44934:        OMAISUUDESTA
44935:           VUODELTA
44936:             1992
44937: 
44938:        UTREDNING ÖVER
44939: 
44940:         UTGIVNA LÅN
44941: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE
44942:          EGENDOM
44943:            FÖR ÅR
44944:             1992
44945: 260
44946: 
44947:                   Valtion lainananto vuonna 1992- Statens utlåning år 1992
44948:                                                              Kertyneet korot ja                                 Kertyneet
44949:                                                               kurssihyvitykset       Uudet lainat              kuoletukset
44950:                                            Lainapääoma         vuonna 1992           vuonna 1992              vuonna 1992         Lainapääoma
44951: 
44952:                                            Lånekapital       lnflutna räntor och   Nya lån år 1992              lnflutna          Lånekapita
44953:                                                              kursgottgörelser år                              amorteringar
44954:                                              31.12.91                1992                                       år 1992           31.12.1992
44955: 
44956:                                                                                           mk
44957: 
44958: 1 Tulo- ja menoarvion va-
44959:   roistamyönnetyt lainat-
44960:   Lån beviljade av medel i
44961:   statsbudgeten ............... .       6 905199 850,84       333 247 412,27         594 670 242,07        898 188 914,09         6 601 681 178,82
44962:   1. Valtiokonttorin hoidos-
44963:      sa- Av statskontoret
44964:      förvaltade ................. .     5 440 592 546,521>    294 934 259,392>       334 173 468,70        684 380 673,083>       5 090 385 342, 144>
44965:   2. Maatilahallituksen hoi-
44966:      dossa-Avjordbruks-
44967:      styrelsen förvaltade ..              146 486 517,32        5 925 317,54           1 752 900,-           16199 669,11           132 039 748,21
44968:   3. Lääninkonttorien hoi-
44969:      dossa- Av landskon-
44970:      toren förvaltade ....... .         1 317 321 023,40       32 342 449,41         258 743 873,37        197 242 649,35         1 378 822 247,42
44971:   4. Sosiaali- ja terveys-
44972:       hallituksen hoidossa
44973:      - Av social- och
44974:       hälsostyrelsen för-
44975:       valtade ..................... .         777 526,10            45 385,93                                   365 922,55               411 603,55
44976:   5 Valtion opintotukikes-
44977:       kuksen hoidossa -
44978:       Av statens studiestöds-
44979:       central förvaltade ..... .                22 237,50                                                                                 22 237,50
44980: II Maatilatalouden kehittä-
44981:    misrahasto-Gårdsbruk-
44982:    ets utvecklingsfond ...... .          7 732 932 340,53     349144 021,24          609 579 776,69        684 352 275,55         7 658159 841,67
44983: 111 Asunto-olojen kehittä-
44984:     misrahasto- Fonden för
44985:     utvecklande av bostads-
44986:     förhållandena ............... .     39 234158 277,98     1 714 643 044,65      8 484 044 860,77      1 301 254 534,05        46 416 948 604,70
44987: IV Veikkausvoittovaroista
44988:    myönnetyt lainat - Lån
44989:    beviljade av tippnings-
44990:    vinstmedel .....................       273 605 395,52       15 953 693,35            8 728 250,-          30 761128,03           251 572 517,49
44991: V Saatavat valtion liikelai-
44992:   toksilta - Fordringar av
44993:   statens affärsverk ..........           901 351 965,34       82 304 989,60          30 000 000,-         304 113 340,-            627 238 625,34
44994: VI Muu lainananto -
44995:    Övrig utlåning ................        117 607 936,20         1 902 516,70                                 1 907 936,20          115 700 000,-
44996: Yhteensä - Sammanlagt ....              55164 855 766,41     2 497195 677,81       9 727 023129,53       3 220 578127,92        61 671 300 768,02 5>
44997: 
44998: 1) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen velka valtiolle 31.12.1991 valuuttakursseihin arvostettuna mk 68.615.844,38 - Postbankens och
44999:    Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk vaiula tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1991 mk 68.615.844,38.
45000: 2) PSP:n ja KERA:n valuutamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä korkoja mk 5.383.028,48- Tili staten influtna räntor mk 5.383.028,48 från Postbankens
45001:    och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta.
45002: 3) PSP:n ja KERA:n valuuttamääraisestä velasta valtiolle kertyneitä kuoletuksia mk 55.464.397,11 ja valuuttakurssien muutoksista johtuvaa lisäystä mk
45003:    3.457.736,88- Tili staten influtna amorteringar mk 55.464.397,11 från Postbankens och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk vaiula och
45004:    förökning mk 3.457.736,88 tili följd av valutakursernas förändringar.
45005: 4) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen velka valtiolle 31.12.1992 valuuttakursseihin arvostettuna mk 16.609.184,15 - Postbankens och
45006:    Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk vaiula tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1992 mk16.609.184,15.
45007: 5) Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 11., 111, IV, V ja VI, yhteensä mk 52.501.845.089,67 (84,8 %) - Punkter 11., 111, IV, V, och VI, sammanlagt mk
45008:    52.501.845.089,67 (84,8 %), sköts av statskontoret.
45009:                                                                                                                                                                               261
45010: 
45011:                               Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1992
45012:                            Annan statens inkomstbringande egendom 31.12.1992
45013:                                                                                                                                                                    Varat
45014:                                                                                                                                                                  Tillgingar
45015:                                                                                                                                                                 31.12.1992
45016: 
45017: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar'l ........................................................................................................             20 421 473 802,60
45018: Obligaatiot- Obligationer ..................................................................................................................................           11 000,-
45019:                                                                                                                               Yhteensä- Summa                  20 421 484 802,60
45020: 
45021: 1) Ei sisällä valtion liikelaitosten peruspääomia mk 6 320 300 000,-
45022:    Det innehåller inte statens affärverkens grundkapital mk 6 320 300 000,-
45023:     SELVITYS
45024: 
45025: VALTION VELASTA
45026:    VUODELTA
45027:      1992
45028: 
45029: 
45030:  UTREDNING ÖVER
45031: 
45032: STATSSKULDEN
45033:      FÖRÅR
45034:       1992
45035: 264
45036: 
45037:                                                                                                 Selvitys valtion velasta vuodelta 1992
45038:                                                                                                                                   Pääoma 31.12.1991 Kapital
45039: 
45040: 
45041: 
45042: 
45043:                                                                                                                   Ulkomaan                              mk
45044: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi -                                                                                   rahassa
45045: Lånegruppens/lånevalutans namn
45046: 
45047:                                                                                                                   1 utländsk
45048:                                                                                                                     mynt
45049: 
45050: 
45051: 
45052: 
45053: Ulkomainen velka -                            Utländsk skuld
45054: 1. Valtion pitkäaikainen velka-
45055:    Statens långfristiga skuld
45056: 1.1. Dollarilainat- Dollarlån ..........................................................................    USD            764 329 324,98         3165 087 734,74
45057: 
45058: 1.2. Puntalainat- Pundlån ............................................................................      GBP           519 762 063,34          4 033 353 611 ,52
45059: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Lån i svenska kronor ..........................................                   SEK           677 598 109,-             506 098 027,61
45060: 1.4. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ..........................................                    DKK         1 686 980 000,-           1 181 560 792,-
45061: 1.5. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark .................................................                 DEM         3 254 592 076,54          8 880 479 940,04
45062: 
45063: 1.6. Floriinilainat- Rorinlån ..........................................................................    NLG            661 014 000,-          1 600 579 299,60
45064: 
45065: 1.7. Belgianfrangilainat- Lån i belgiska franc ...............................................              BEF        10 002 696 344,-           1 324 356 995,95
45066: 1.8. Luxenburginfrangilainat- Lån i luxenburgska franc ..............................                       LUF         5 600 000 000,-             741 440 000,-
45067: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclån ................................................               CHF           486 820 000,-           1 488 890 288,-
45068: 
45069: 1.1 0. Ranskanfrangilainat- Lån i franska franc ............................................                FRF         6 281 480 000,-           5 025 812148,-
45070: 1.11. ltalianliiralainat- Lån i italiensk lire .....................................................        ITL        82 380 200 000,-             298 216 324,-
45071: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Lån i österrikiska shilling ............................... .
45072: 1.13. Jenilainat- Yenlån ...............................................................................    JPY       117 804 000 000,-           3 902 846 520,-
45073: 1.14. ECU-Iainat- Lån i ECU ........................................................................        ECU         1 927 210 627,23         10 682 528 506,7 4
45074: 1.15. Kuwaitindinaarilainat- Lån i kuwaitiska dinar ..................................... .                 KWD            20 000 000,-             293 600 000,-
45075: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-
45076: Statens långfristiga skuld sammanlagt ...........................................................                                                43 124 850 188,20
45077: 
45078: 2.Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka-
45079:    Statens spannmålsförråds långfristiga skuld
45080: 2.1. Dollarilainat- Dollarlån ..........................................................................    USD             16 344 989,74            67 684 602,51
45081: 2.2. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark .................................................                 DEM             86 546 264,48           236150 137,26
45082: 2.3. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclån ................................................               CHF             28 495 440,73            87 150 455,93
45083: 2.4. Jenilainat- Yenlån .................................................................................   JPY            598 086 124,-             19 814 593,29
45084: 2.5. ECU-Iainat- Lån i ECU ..........................................................................       ECU             20 000 000,-            110 860 000,-
45085:                                                                                                                                                     521 659 788,99
45086: 3. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka-
45087:    Statens bostadsfonds långfristiga skuld
45088: 3.1. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark .................................................
45089: 3.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclån ................................................
45090: 
45091: 4. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka-
45092:    Statens säkerhetsfonds långfristi.ga skuld
45093: 4.1. Dollarilainatt- Dollarlån ..........................................................................
45094: 4.2. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark .................................................
45095: 
45096: 4.3. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ..........................................
45097: 4.4. Floriinilainat- Floriniän ..........................................................................
45098: 
45099: 
45100: Yhteensä ulkomaista velkaa - Summa utländsk skuld3l ......... .                                                                                  43 646 509 977,19
45101:                                                                                                                        265
45102: 
45103: Utredning över statsskulden för år 1992
45104:                                                                                       Pääoma 31.12.1992 Kapital
45105: 
45106:          Nostettu               Kuoletettu
45107:           v.1992                 v.1992
45108:                                                   Valuuttakurssien
45109:          Lyftats år             Amorteras         muutosten vaiku-
45110:            1992                  år 1992            tus v. 1992              Ulkomaan
45111:              mk                     mk                                        rahassa
45112:                                                       Effekt av                                               mk
45113:          (Valuutan-             (Valuutan-          åndringar på             1 utländsk
45114:     vaihdot ym. v. 1992-   vaihdot ym. v. 1992-    valutakurserna               mynt
45115:       Valutabytesavtal       Valutabytesavtal     under år 1992 mk
45116:         mm. år 1992)           mm. år 1992)
45117:              mk                     mk
45118: 
45119: 
45120: 
45121: 
45122:      6 321 500 000,-          593 653 932,89       1 989 857 322,43    USD     1 742 457 793,-             9139191124,28
45123:                            (1 743 600 000.-)
45124:      1 226 156 250,-           19745000,-             69 639 376,48    GBP       667 262 063,34           5 309 404 238,-
45125:                                                       -2 236 073,76    SEK       677 598109,-               503 861 953,85
45126:                                                      236 683 294,-     DKK     1 686 980 000,-            1418244086,-
45127:      5 562 814 500,-         578 750 000,-         2 776 568 426,60    DEM     5 666 032 076,54          18 406 105 200,64
45128:     (1 764 992 334,-)
45129:      1 948 740 350,-         413193 256,10          668 857 228,90     NLG     1 810 133 000,-             5 236 352 742,40
45130:     (1 431 369 120,-)
45131:        397 800 000,-                                333 569 296,04     BEF    13 002 696 344,-             2 055 726 291 ,99
45132:                              256 680 000,-          147 640 000,-      LUF     4 000 000 000,-               632 400 000,-
45133:      1111313100,-             42 956 620,-          246 715 590,50     CHF     1 175 895 000,-             4 235 926 558,50
45134:     (1 431 964 200,-)
45135:      7 257 300 000,-                               2 283 194 588,-     FRF    15 281 480 000,-           14 566 306 736,-
45136:                                                       -4 942 812,-     ITL    82 380 200 000,-              293 273 512,-
45137:        458 055 000,-                                   4 345 000,-     ATS     1 000 000 000,-              462 400 000,-
45138:      6 338 600 000,-       (2 877 750 000.-)       1 593 223 840,-     JPY   212 804 000 000,-            8 956 920 360,-
45139:      7 281 925 275,-                               2 496 061 594,90    ECU     3 227 210 627,23          20 460 515 376,64
45140:                                                       50 800 000,-     KWD        20 000 000,-              344 400 000,-
45141: 
45142:     37 904 204 475,-1>      1 904 978 808,99      12 889 976 672,09                                      92 021 028 180,30
45143:      (4 628 325 654,-)     (4 621 350 000,-)
45144: 
45145: 
45146:                               67 684 602,512>
45147:                              236150 137,262>
45148:                               87 150 455,93 2>
45149:                               19 814 593,292>
45150:                              11 0 860 000,- 2)
45151:                              521 659 788,992>
45152: 
45153: 
45154:        318 360 000,-                                   6 490 000,-     DEM      100 000 000,-                324 850 000,-
45155:        359 230 000,-                                   1 000 000,-     CHF      100 000 000,-                360 230 000,-
45156:        677 590 000,-                                   7 490 000,-                                           685 080 000,-
45157: 
45158: 
45159:     10 106 000 000,-       (4 009 989 440,-)        199 754 280,-      USD     1 210 632 000,-             6 349 764 840,-
45160:      3 305 700 360,-                                -34 700 730,12     DEM     1 618121 700,-              5 256 468 342,45
45161:     (1 985 468 712,57)
45162:     (1 022 666 400,-)                                16 438 800,-      DKK     1 236 000 000,-            1 039 105 200,-
45163:     (1 022 841 030,-)                                13 070 650,-      NLG       358 100 000,-            1 035 911 680,-
45164:     13 465 700 360,-                                194 562 999,88                                       13 681 250 062,45
45165:     (4 030 976 142,57)     (4 009 989 440,-)
45166:     52 047 494 835,-1>      1 904 978 808,99      13 092 029 671 ,97                                    106 387 358 242,75
45167:     (8 659 301 796,57)        521 659 788,992>
45168:                            (8 631 339 440,-)
45169: 266
45170: 
45171:                                                                                                           Selvitys valtion velasta vuodelta 1992
45172: 
45173:                                                                                                                                         Pääoma 31.12.1991 Kapital
45174: 
45175: 
45176:                                                                                                                        Ulkomaan rahassa
45177:                                                                                                                                                                     mk
45178: Lainan nimi - Lånets namn                                                                                                 1 utländskt
45179:                                                                                                                              mynt
45180: 
45181: 
45182: 
45183: 
45184: Kotimainen velka -                              lnhemsk skuld
45185: 5. Valtion pitkäaikainen velka -
45186:    Statens långfristiga skuld
45187: 5.1. Yleisöobligaatiolainat- Dbligationslån för allmänheten .........................                                                                       26 795 689 155,-
45188: 5.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån .......................................                                                                    1 867 307 600,-
45189: 5.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån .....................................                                                                         263 555 000,-
45190: 5.4. Työllisyysobligaatiolainat- Sysselsättningsobligationslån ....................                                                                              1194 320,-
45191: 5.5. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån ..................................                                                                      1 926 446 200,-
45192: 5.6. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån .................................................                                                                 118 340 950,-
45193: 5.7. Lainat kunnilta- Lån av kommuner .......................................................                                                                    5 500 000,-
45194: 5.8. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslån av pensionsstiftelser ..                                                                                 424 300 000,-
45195: 5.9. Laina valtion eläkerahastolta- Lån av statens pensionsfond ......... :.......                                                                           7 600 000 000,-
45196: 5.1 0. Lainat muilta- Andra Iän .....................................................................                                                              195 729,-
45197: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-
45198: Statens långfristiga skuld sammanlagt ...........................................................                                                           39 002 528 954,-41
45199: 6. Valtion lyhytaikainen velka-
45200:    Statens kortlristiga skuld
45201: 6.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilla- Skuldförbindelselån av penning-
45202:      anstalter ...................................................................................................                                           4 840 000 000,-
45203: 6.2. Lyhytaikainen luotto- Kortlristig kredit .................................................                                                                              -
45204:                                                                                                                                                              4 840 000 000,-
45205: 7. Valtion Asuntorahaston velka-
45206:    Statens Bostadsfonds skuld
45207: 7.1. Pitkäaikainen velka- Långfristig skuld ..................................................                                                               4 223 000 000,-
45208: 7.2. Lyhytaikainen velka- Kortlristig skuld ...................................................                                                                340 000 000,-
45209:                                                                                                                                                              4 563 000 000,-
45210: 8. Valtion Viljavaraston velka-
45211:    Statens Spannmålsförråds skuld
45212: 8.1. Pitkäaikainen velka- Långfristig skuld ..................................................                                                                           32 000,00
45213: Yhteensä kotimaista velkaa- Summa inhemsk skuld ................................                                                                            48 405 560 954,-
45214: 9. Yhteenveto- Sammandrag
45215: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa-
45216: Summa utländsk långfristig skuld ...................................................................                                                        43 646 509 977,19
45217: 
45218: 
45219: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa-
45220: Summa inhemsk långfristig skuld ...................................................................                                                         43 225 560 954,-
45221: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa-
45222: Summa inhemsk kortlristig skuld ...................................................................                                                          5180 000 000,-
45223: Koko valtion velka- Statsskulden inalles                         91...........•..•..........•.•.•........•.••.•.•.••                                        92 052 070 931,19
45224:                                                                                                                                267
45225: 
45226: Utredning över statsskulden för år 1992
45227: 
45228:                                                                                                Pääoma 31.12.1992 Kapital
45229:     Nostettu               Kuoletettu                   Valuuttakurssien
45230:      v.1992                 v.1992                      muutosten vaiku-
45231:                                                           tus v. 1992             Ulkomaan
45232:     Lyftats år             Amorteras                                               rahassa
45233:       1992                  år 1992                          Elieki av
45234:         mk                     mk                          åndringar på           1 utländsk
45235:                                                    valutakurserna under år 1992     mynt                            mk
45236: 
45237: 
45238: 
45239: 
45240:                                                '
45241:  10 371 000 000,-        3 405 920 530,-                                                                        33 760 768 625,-
45242:                  -         337 576 675,-                                                                         1 529 730 925,-
45243:                  -          46 240 000,-                                                                           217 315 000,-
45244:               -                737160,-                                                                                457160,-
45245:               -            337 102 400,-                                                                         1 589 343 800,-
45246:               -             25 300 250,-                                                                            93 040 700,-
45247:               -              5 500 000,-                                                                                        -
45248:               -                         -                                                                          424 300 000,-
45249:   2 100 000 000,-                       -                                                                        9 700 000 000,-
45250:               -                 35 754,-                                                                               159 975,-
45251: 
45252:  12 471 000 000,-        4158 412 769,-                                                                         47 315116185,-5)
45253: 
45254: 
45255: 
45256:  13 646 167 684,87       4 840 000 000,-                                                                        13 646167 684,87
45257:   2 975 000 000,-        2 975 000 000,-                                                                                        -
45258:  16 621 167 684,87       7 815 000 000,-                                                                        13 646 167 684,87
45259: 
45260: 
45261:   2 594 000 000,-                       -                                                                        6 817 000 000,-
45262:   2 680 967 257,65       1 904 925 740,70                                                                        1116041516,95
45263:   5 27 4 967 257,65      1 904 925 740,70                                                                        7 933 041 516,95
45264: 
45265: 
45266:                  -                      -                                                                                  32 000,-
45267:  34 367 134 942 ,527)   13 878 338 509, 70'l                                                                    68 894 357 386,82
45268: 
45269: 
45270:  52 047 494 835,-4>      1 904 978 808,99              13 092 029 671 ,97                                      106 387 358 242,75
45271:  (8 659 301 796,57)        521 659 788,996>
45272:                         (8 631 339 440,-)
45273: 
45274:  15 065 000 000,-        4158 412 769,-                                                                         54 132148185,-
45275: 
45276:  19 302 134 942,52       9 719 925 740,70                                                                       14 762 209 201 ,82
45277:  86 414 629 777,52      16 304 977107,68               13 092 029 671 ,97                                      175 281 715 629,57
45278:  (8 659 301 796,57)     (8 631 339 440,-)
45279: 268
45280: 1) Momentille 15.02.01 on lisäksi tuloutettu mk 15164 807,62- Pä moment 15.02.01 har dessutom antecknats 15164 807,62 mark som
45281:    inkomst
45282: 2) Poistettu Valtiokonttorin tilastoinnista 31.7.1992 - Avskrivits frän Statskontorets statistik den 31.7.1992
45283: 3) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser 31.12.1992 ja- och 31.12.1992
45284: 
45285: USD     141            5.245
45286: GBP 7.760              7.957
45287: SEK 0.7469            0.7436
45288: DKK 0.7004            0.8407
45289: DEM 2.7286           3.2485
45290: NLG 2.4214            2.8928
45291: BEF 0.1324           0.1581
45292: LUF 0.1324            0.1581
45293: CHF 3.0584            3.6023
45294: FRF 0.8001            0.9532
45295: ITL 0.00362         0.00356
45296: ATS                   0.4624
45297: JPY 0.03313        0.004209
45298: ECU 5.5543             6.340
45299: KWD 14.68              17.22
45300: 
45301: 4) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 16 555 755 markkaa.-
45302:    lnkluderar lörlallna, men icke inlösta lån 16 555 755 mark.
45303: 5) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 18 321 375 markkaa. -
45304:    lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 18 321 375 mark.
45305: 6) Momentille 1521-9 on merkitty 11 973 887172,10 markkaa, johon sisältyy 74 403,10 markkaa kuoletosta lainoista,
45306:    jotka eivät enää vanhentuneina sisälly valtion velkaan. -
45307:    På moment 1521·9 har antecknats 11 973 887 172,10 mark, som inkluderar 74 403,10 mark amortering för lån,
45308:    som inte mera som föråldrade inkluderas i statsskulden.
45309: 7) Momentille 15.02.01 on lisäksi tulootettu 45 554 830,47 markkaa.-
45310:    På moment 15.02.01 har dessutom antecknats 45 554 830,47 mark som imkomst.
45311: 8) Poistettu Valtiokonttorin tilastoinnista 31.7.1992-
45312:    Avskrivits fron Statskontorets statistik den 31.7.1992
45313: 9) Valtion liikelaitosten velka on esitetty niiden laseissa. -
45314:    Statens affärsverks skuld har föredragits i affärsverkens balansräkningar.
45315:           LUETTELO
45316: 
45317:  VALTION TAKAUS- JA MUISTA
45318:        SITOUMUKSISTA
45319:           31.12.1992
45320: 
45321: 
45322:       FÖRTECKNING ÖVER
45323: 
45324: STATENS GARANTI- OCH ANDRA
45325:       FÖRBINDELSER
45326:           31.12.1992
45327: 270
45328: 
45329:                                  Luettelo valtion takausvastuista 31.12.1992 1>2>
45330:                              Förteckning över statens garantiansvar 31.12.1992 1>2>
45331:     Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier
45332: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier för inhemska Iän
45333: 
45334: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
45335:          Finnair Oy                                                                                                        197 028 462,85 mk
45336:          Kemijoki Oy                                                                                                         7 218 970,07 mk
45337:          Rautaruukki Oy                                                                                                      3 208 653,00 mk
45338:          Sisu-Auto Oy Ab 3)                                                                                                163 627 527,32 mk
45339:          Valmet Oy                                                                                                         776 250 000,00 mk
45340:          Vaivilla Oy 4)                                                                                                        221 642,91 mk
45341:          Veitsiluoto Oy                                                                                                     21 953 154,33 mk
45342:          VTT Technology Oy .................................................................................                 1 868 705,45 mk   1171 377115,93 mk
45343: 
45344: Yksityistet yhtiöt - Privata bolag
45345:           Metra Oy Ab .............................................................................................       402 352 200,00 mk
45346:           Teollisuuden Voima Oy ............................................................................               24 180 000,00 mk     426 532 200,00 mk
45347: 
45348: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
45349:           Kera Oy ....................................................................................................   2 969 995 ooo,oo mk   2 969 995 000,00 mk
45350: 
45351: Sosiaaliturvarahastot - Socialskyddsfonden
45352:           Työttömyyskassojen Keskuskassa ...........................................................                     1 935 073 475,19 mk   1 935 073 475,19 mk
45353: 
45354: Muut - Övriga
45355:         Ekokem Oy Ab .........................................................................................             60 175 000,00 mk      60 175 000,00 mk
45356: 
45357: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaisettakaukset yhteensä
45358: Av statskontoret förvaltade inhemska garanlier sammanlagt ...............................................................................      6 563152 791,12 mk
45359: 
45360: 
45361: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier för utländska Iän
45362: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
45363:          Finnair Oy ...........................................                        41 653 538,31 USD                 218 472 808,44 mk
45364:          Imatran Voima Oy...............................                               19 925 000,00 USD
45365:                                                                                        21 333 310,00 NLG
45366:                                                                                        92 500 000,00 CHF
45367:                                                                                        27 755 836,43 XEU                 675 404 377,14 mk
45368:              Rautaruukki Oy ...................................                        10 000 000,00 NLG
45369:                                                                                         4 000 000,00 GBP
45370:                                                                                        BO 000 000,00 LUF                  73 404 000,00 mk
45371:              Veitsiluoto Oy .................................... .                      1 100 000,00 USD
45372:                                                                                         8 666 666,65 DEM
45373:                                                                                           770 850,00 GBP                  40 056 820,06 mk     1 007 338 005,64 mk
45374: 
45375: Yksityistet yhtiöt - Privata bolag
45376:           Metsä-Sellu Oy .................................. .                           1 700 000,00 USD                   8 916 500,00 mk
45377:           Teollisuuden Voima Oy ...................... .                               31 650 000,00 USD
45378:                                                                                       195 499 762,35 SEK                 311 377 873,28 mk      320 294 373,28 mk
45379: 
45380: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penningrättningar
45381:           MB Osakepankki .................................                              4 508 186,06 USD                  23 645 435,88 mk
45382:           Kera Oy ...............................................                      20 548 355,00 USD
45383:                                                                                         1 766 355,00 GBP
45384:                                                                                       131 261 978,00 DEM
45385:                                                                                        60 000 000,00 JPY                 550 760 944,25 mk      574 406 380,13 mk
45386:                                                                                                                                                                              271
45387: 
45388: Yksityiset rahoituslaitokset- Privata penningrättningar
45389:           Suomen Teollisuuspankki Oy ..............                                      47 250 000,00 USD
45390:                                                                                           7 598 000,00 NLG
45391:                                                                                           1 500 000,00 ECU                              279 337 434,40 mk
45392:              Teollistamisrahasto Oy ...................... .                             15 000 000,00 CHF                               54 034 500,00 mk       333 371 934,40 mk
45393: 
45394: Muut- Övriga
45395:        Pohjoismaiden Investointipankki ....... .                                        79 714 400,33 USD
45396:                                                                                         19 730 918,96 DEM
45397:                                                                                          9 535 060,34 CHF
45398:                                                                                         17 400 000,00 FRF
45399:                                                                                         76 960 367,41 DKK
45400:                                                                                        103 067 721,88 JPY
45401:                                                                                          6 657 870,00 NOK
45402:                                                                                          1 583 790,00 ECU                               617 295 892,06 mk
45403:               Ulkomaat ............................................                     35 802 459,25 USD
45404:                                                                                         36 876 986,54 DEM
45405:                                                                                         19 433 073,80 CHF                               377 582 551,30 mk       994 878 443,36 mk
45406: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä-
45407: Av statskontoret förvaltade utländska garantier sammanlagt .............................................................................                       3 230 289136,81 mk
45408: 
45409: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä-
45410: Av statskontoret förvaltade garantier sammanlagt ..............................................................................................                9 793 441 927,93 mk
45411: 
45412: 
45413: 11. Valtiontakuukeskus -                                      Statsgarantiecentralen
45414: Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden
45415: 
45416:               Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takaukset 4) 5)
45417:               Av Statsgaranticentralen förvaltade inhemska garantier 4) 5) .......................................................                             4 387 413 801,00 mk
45418: 
45419:               Lain valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi mukaisten takuiden kirjanpidollinen
45420:               takuuvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret om garantier enligt lag om statsgarantier för
45421:               tryggande av basrävaruförsörjningen ............................................................................................                  113 590 000,00 mk
45422: 
45423:               Voimassa olevien takuiden takuuvastuu- Garantiansvaret av garantierna i kraft 6)7) ............... .                                            20 024 433 000,00 mk
45424: 
45425: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takuut yhteensä -
45426: Av Statsgaranticentralen förvaltade garantier sammanlagt ....................................................................                                 24 525 436 801,00 mk
45427: 
45428: 
45429:  111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä-
45430:       Av Studiestödscentralen förvaltade garantier sammanlagt ..................................................................                              11 873 562149,53 mk
45431: 
45432: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantier inalles ......................................................................................                         46192 440 878,46 mk
45433: 
45434:  1l Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen
45435:     innehäller inte de garantiansvar som avses i 13 a § lagen on bostadsproduktion.
45436:  21 Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään
45437:     sopimuksilla. Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion
45438:     takausvastuu samalla lakkasi. Valtion vastattavi en lainojen määrä oli 31.12.1992 37 943166,00 markkaa.
45439:     - Enligt överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten är 1985
45440:     ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna
45441:     länen. Beloppet av de av staten övertagna länen uppgick 31.12.1992 tili 37 943 166,00 mark.
45442:  a) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan- lnnehäller Iän i utländska valutortili ett
45443:     motvärde av ...........................................................................................................................................      63 452 969,32 mk
45444:  4) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan - lnnehåller Iän i utländska valutortili ett
45445:     motvärde av ...........................................................................................................................................     921 472 113,00 mk
45446:  s) Valtiotakausrahaston takausten kirjanpidollinen takausvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret av
45447:     statsgarantifondens garantier .................................................................................................................            4 207 708 075,00 mk
45448: 272
45449: •>Sisältää taattujen luottojen pääomat ja jäljellä olevalta luottoajalta perittävät korot. Käytetty keskikursseja
45450:   31.12.1992. -lnnehåller kapitalen och räntorna av de garanterade krediterna. Använd mellankurserna
45451:   per 31.12.1992.
45452: n Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret enligt
45453:   lag om exportgaranti ..............................................................................................................................            20 712 088 000,00 mk
45454: 
45455: 
45456: Käytetyt valuuttakurssit 31.12.1992
45457: Använda valutakurser 31.12.1992
45458: USD ....................................................              5,245
45459: GBP ....................................................              7,957
45460: DEM ...................................................               3,2485
45461: NLG ....................................................              2,8928
45462: CHF ................................................... .             3,6023
45463: FRF .................................................... .            0,9532
45464: LUF .....................................................             0,1581
45465: JPY .....................................................             0,04209
45466: DKK ....................................................              0,8407
45467: SEK ....................................................              0,7436
45468: NOK ....................................................              0,7602
45469: ECU ....................................................              6,35446
45470: XEU ....................................................              6,34
45471: 
45472: 
45473:                    Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset- Åt
45474:                    internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser1>
45475: 
45476:                                                                                                       Sitoumusten                  Uusia                 Lunastettu    Sitoumusten
45477:                                                                                                          määrä               sitoumuksia v.1992           v.1992          määrä
45478:                                                                                                         Beloppet av                   Nya                 lnfriats     Beloppet av
45479:                                                                                                       förbindelserna              förbindelser            år 1992     förbindelserna
45480:                                                                                                         31.12.1991                  år1992                  mk          31.12.1992
45481:                                                                                                             mk                         mk                                   mk
45482: 
45483: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki - lnternationella Åter-
45484: uppbyggnadsbanken ....................................................................                             -               11 536 547           11 536 547                     -
45485: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö - lnternationella Utvecklings-
45486: fonden ..........................................................................................     636 846 668                256 000 000            95 340 000        797 506 668
45487: Aasian Kehityspankki - Asiatiska Utvecklingsbanken .................                                    2 991 981                               -        2 991 981                     -
45488: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden ................                                   188 591 240                               -       13 784 000        174 807 240
45489: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki - lnteramerikanska Ut-
45490: vecklingsbanken
45491:    - peruspääoma - grundkapital .............................................                            3628174                                -          322 740          3 305 434
45492:    - erityisrahasto - specialfonden ...........................................                         24 751 508                              -       10495397           14 256111
45493: Afrikan Kehityspankki- Afrikanska Utvecklingsbanken ..............                                                 -                3 843 469                   -           3 843 469
45494: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden .............                                    213 497 043                  58 598 325           45 278 614        226 816 754
45495: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto- lnternationella
45496: Utvecklingsfonden för lantbruk .....................................................                    82 465 972                   8128 424           10 448 390          80 146 006
45497: Kansainvälinen Investointitakauslaitos - Multilaterala investe-
45498: ringsgarantiorganet ......................................................................               2 774 032                              -                -           2 774 032
45499: Perushyödykkeiden yhteisrahasto - Gemensamma fonden för
45500: råvaror ..........................................................................................       2 884113                               -                -           2 884113
45501: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto- Världsomfattande miljö-
45502: fonden ..........................................................................................       28 000 000                 35 000 000           14 000 000          49 000 000
45503: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki - Den Europeiska
45504: uppbyggnads- och utvecklingsbanken ..........................................                                      -               20 970 000            6 990 000          13 980 000
45505:                                                                                                      1186 430 731                394 076 765            211187669       1 369 319 827
45506: 
45507: 1) Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan- Räntetefria, vid anfordran
45508:    betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar.
45509:                        1993 vp-K 16
45510: 
45511: 
45512: 
45513: 
45514:                     KERTOMUS
45515:   Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan
45516: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta
45517:           vuonna 1991 ovat antaneet aihetta
45518: 
45519: 
45520: 
45521: 
45522:                        HELSINKI 1993
45523:       ISSN 0356-0SJJ
45524: PAINATUSKESKUS OY, HElSINKII993
45525:                                         Eduskunnalle
45526:   Eduskunnalle annetaan tämän mukana kerto-          mät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpi-
45527: mus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan teke-   dosta vuonna 1991 ovat antaneet aihetta.
45528:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1993
45529: 
45530: 
45531:                                         Tasavallan Presidentti
45532:                                        MAUNO KOIVISTO
45533: 
45534: 
45535: 
45536: 
45537:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
45538:     Eduskunta on 2.4.1993 päivätyn kirjelmän             kertomus oli lähetetty valtioneuvoston kanslialle ja
45539: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainva-          kaikille ministeriöille niistä aiheutuviin toimenpi-
45540: liokunnan mietinnön n:o 11 valtiovarain hoidosta         teisiin ryhtymistä varten, valtiovarainministeriö on
45541: ja tilasta sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta   pyytänyt valtioneuvoston kansliaa ja kaikkia mi-
45542: vuodelta 1991 sekä sanotun kertomuksen niihin            nisteriöitä toimenpiteistään Eduskunnalle annetta-
45543: toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt         vaa kertomusta varten aikanaan valtiovarainminis-
45544: muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta. Samalla      teriölle ilmoittamaan.
45545: Eduskunta on kehottanut hallitusta antamaan                  Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten mi-
45546: Eduskunnalle kertomuksen näistä toimenpiteistä.          nisteriöiden vastaukset saatetaan täten Eduskunnan
45547:     Sitten kun Tasavallan Presidentti 30.4.1993 ta-      tietoon. Tiedot on esitetty pääosin loppukesän
45548: pahtuneessa esittelyssä oli jättänyt asian käsittelyn    1993 tilanteen mukaisina.
45549: valtioneuvostolle ja edellä mainittu mietintö ja
45550: 
45551: 
45552: 
45553: 
45554: 331536T
45555: 6
45556: 
45557:                                                   Yleinen osa
45558: 
45559:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            den vastuu riittävän rahoituksen osoittamisesta ja
45560: valtiovarainministeriö ja eräiltä osin sisäasiainmi-     tarvittavasta seurannasta entisestään korostunut.
45561: nisteriö ovat esittäneet seuraavaa.
45562:                                                                          Valtion lainananto
45563:              Määrärahojen ylitykset
45564:                                                             Valtiokonttorin hoidossa on noin 85 prosenttia
45565:    Arviomäärärahojen ylitykset. Valtiontilin-            valtion antolainauskannasta. Vuoden 1992 lopussa
45566: tarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota määrära-         valtion antolainauskanta oli 61,9 mrd markkaa.
45567: hojen käytön seurannan tarpeellisuuteen ja katso-        Tästä Valtiokonttorin hoidossa oli 52,5 mrd mark-
45568: neet, että virastojen tulisi antaa arviomäärärahan       kaa (180 000 kappaletta), josta määrästä asunto-
45569: ylityspyyntönsä tiedoksi valtiokoottorille samaan        lainoja oli 46,4 mrd markkaa.
45570: aikaan, kun ne esittävät pyyntönsä ministeriölle.           Valtion lainojen korkotaso ei perustu valtion
45571: Näin valtiokonttori voisi seurata määräaikojen           rahoituskustannuksiin, vaan niissä säännöllisesti on
45572: noudattamista ja samalla arvioida asiaa koskevien        alikorkoisuutta, jonka avulla on tarkoitus tukea
45573: säännösten tarkoituksenmukaisuutta. Valtiovarain-        lainoitettavaa hanketta. Nykyisen alemman yleisen
45574: ministeriö toteaa, että valtion talousarviosta anne-     korkotason aikana alikorkoisuuden kustannusvai-
45575: tun asetuksen (1243/92) 17 §:n mukaan luvan              kutus on selvästi vähäisempi kuin vuonna 1991.
45576: arviomäärärahan ylittämiseen antaa asianomainen          Itseasiassa nykyisen matalan inflaation aikana
45577: ministeriö. Kun lupa on myönnetty, ministeriön           valtion lainojen korkotaso ei ole enää yhtä merkit-
45578: tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä valtiokonttorille.   tävä ongelma kuin aikaisemmin.
45579: Valtiokonttori rekisteröi jo nykyisin keskuskirjan-          Korkoeroa vakavampi uhka on myös valtion
45580: pidossa saamistaan ilmoituksista myös ylityslupa-        lainanannossa luottotappiovaaran kasvu. Valtion
45581: pyyntöjen hakupäivän. Määrärahojen käytön ja             lainasaatavien perimiseen liittyvät riskit ovat huo-
45582: määräaikojen noudattamisen seurantavelvollisuus          mattavasti lisääntyneet taloudellisen laman myötä.
45583: tulee kuitenkin kuten nytkin kuulua ensi sijassa         Lainojen takaisinmaksuun liittyviä ongelmia on
45584: asianomaiselle ministeriölle ja virastolle itselleen.    kaikissa lainaryhmissä. Erityisesti valtion lainoitta-
45585: Tämä on myös tulosohjauksen periaatteiden mu-            mat vuokratalot ovat vaikeuksissa. Myös henkilö-
45586: kaista. Valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota       kohtaisten asuntolainojen saajilla on runsaasti
45587: myös siihen, että ylitysluvan pyytämiselle asetetun      maksuvaikeuksia, jotka näkyvät kunnan ja lainan-
45588: määräajan vaatimusta on mainitulla asetuksen             saajan välisessä suhteessa. Toistaiseksi kunnat ovat
45589: säännöksellä mahdollisuuksien mukaan väljennetty.        maksaneet suoritukset näistäkin lainoista valtiolle.
45590:    Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-           Tässä tilanteessa Valtiokonttori on kiinnittänyt
45591: miota kunnalliskomitealle osoitettujen määrära-          erityistä huomiota riskien hallintaan ja vakuuksien
45592: hojen riittävyyteen. Sisäasiainministeriö toteaa, että   valvonnan kattavuuteen. Tämän vuoden alussa
45593: valtioneuvoston kunnalliskomitealle asettama toi-        Valtiokonttorissa on otettu käyttöön olemassa
45594: meksianto osoittautui merkittävästi arvioitua laa-       olevaan, lainojen hoidossa käytettävään atk-järjes-
45595: jemmaksi, minkä vuoksi komitealle jouduttiinkin          telmään liitetty vakuusjärjestelmä.
45596: myöhemmin myöntämään kahdeksan kuukautta
45597: jatkoaikaa. Tästä johtuen oli turvauduttava työn                      Valtion korkotukilainat
45598: jatkamiseksi välttämättömiin järjestelyihin.
45599:    Yleisemmin voidaan todeta, että valtion tulo- ja         Taloudellinen lama ja valtion talouden ongel-
45600: menoarvion soveltamismääräyksistä annetun val-           mat ovat johtaneet eräiden uusien korkotukijärjes-
45601: tioneuvoston päätöksen (8.6.1989 n:o TM 8914)            telmien käyttöönottoon. Uusia korkotukijärjestel-
45602: kohdan 5.2 mukaan valtioneuvoston raha-asiain-           miä on säädetty pk-yritysten investointien tukemi-
45603: valiokunnan esittelylistassa on esitettävä, mihin        seksi ja ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden
45604: valtion tulo- ja menoarvion momentteihin toimen-         avustamiseen. Valtion sosiaalisen asuntotuotannon
45605: piteen vaikutukset kohdistuvat ja miten ne on            rahoituksen painopiste siirretään asteittain vuosina
45606: otettu niissä huomioon. Kun ministeriöt ovat nyt-        1994-95 valtion lainoituksesta korkotukeen.
45607: temmin siirtyneet tulosohjaukseen, on ministeriöi-          Valtiovarainministeriön korkotukityöryhmän
45608:                                                                                                            7
45609: 
45610: (1991) mietinnössä esitetyt tavoitteet korkotukijär-            Julkisen haJiinnon kehittäminen
45611: jestelmien purkamisesta eivät siten ole täysin to-
45612: teutuneet. Opintolainajärjestelmän uudistus ja              Tulosbudjetoinnin ja -johtamisen käyttöönotto
45613: eräiden yritysten saamien energia- ja ympäristön-       alkoi valtionhallinnossa vuonna 1990. Kaikki
45614: suojelulainojen korvaaminen avustuksilla on kui-        valtion virastot ja laitokset siirtyvät tulosbudje-
45615: tenkin toteutettu.                                      tointiin viimeistään vuoden 1995 talousarviossa.
45616:     Lainojen käyttötarkoitukset ja tuettavien           Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota
45617: hankkeiden erilaisuus asettavat korkotukilainoille      tulosohjattujen virastojen tuottavuuden ja tulok-
45618: erilaisia vaatimuksia. Tämän vuoksi ehdoiltaan          sellisuuden mittaamisen ja arvioinnin edelleen
45619: samanlaisiin lainoihin ei tulla pääsemään, vaikka       kehittämiseen, johon myös poliittinen ohjaus on
45620: se lainojen hoidon kannalta olisi tarkoituksenmu-       saatava mukaan. Valtioneuvoston 17.6.1993 teke-
45621: kaista ja taloudellista.                                mässä periaatepäätöksessä toimenpiteistä keskus-
45622:     Valtiovarainministeriö on 27.4.1993 asettanut       hallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi edellyte-
45623:  työryhmän, jonka tehtävänä on ohjata, yhteenso-        tään valtionhallinnon yksiköiden välisten ohjaus-
45624:  vittaa ja seurata ministeriöissä tapahtuvaa lainsää-   suhteiden selkiyttämistä ja yksinkertaistamista
45625:  dännön ja muuta valmistelua, joka tähtää hallituk-     siirryttäessä kehys- ja tulosohjaukseen. Eduskunta
45626:  sen 31.3.1993 julkaiseman kannanoton edellyttä-        ja hallitus asettavat valtionhallinnon palvelu- ja
45627:  miin valtion lainanannon korvaamiseen korkotuilla      tulostavoitteet lainsäädännössä, budjettipäätöksissä
45628: ja kiinteinä prosenttimäärinä määriteltyjen korko-      ja kehysmenettelyssä. Valtioneuvoston ja ministe-
45629:  tukien alentamiseen. Työryhmän määräaika päättyy       riöiden alaisen hallinnon tulostavoitteet asettaa
45630:  31.12.1993.                                            kukin ministeriö. Talousarviomenettelyssä määrä-
45631:                                                         rahaesitykset perustellaan tulostavoitteilla, jotka
45632:                    VaJtionvelka                         täsmennetään ministeriön ja niiden alaisten yksi-
45633:                                                         köiden välisissä tulossopimuksissa. Ministeriöt ja
45634:     Valtiontilintarkastajat kiinnittivät kertomukses-   eräissä tapauksissa koko valtioneuvosto käsittele-
45635: saan huomiota valtion velkaantumiseen ja erityi-        vät virastojen ja laitosten vuosiraportit Hallitus
45636: sesti valuuttamää.räisen velan lisäämiseen ja sen       raportoi saavutetuista tuloksista kertomuksessaan
45637: kustannuksiin. Vuonna 1992 valtion lainanotosta         eduskunnalle.
45638: hankittiin ulkomaisilta markkinoilta noin 2/3.              Päätöksessä edellytetään ministeriöiltä syste-
45639:     Tavoitteeksi vuoden 1993 lainanotossa on ase-       maattista alaistensa yksiköiden ja palvelujärjes-
45640: tettu uusien lainojen hankkiminen puoliksi ulko-        telmien vaikuttavuuden ja palvelutason sekä tuot-
45641: maisilta ja kotimaan markkinoilta. Tammi-syys-          tavuuden ja taloudellisuuden seurantaa. Valtioneu-
45642: kuun toteutuneen lainanoton perusteella näyttäisi       voston 7.5.1992 päättämän julkisen sektorin uu-
45643: olevan mahdollista myös päästä asetettuun tavoit-       distamisohjelman mukaisesti ministeriöt ovat
45644: teeseen. Syyskuun lopussa valtionvelasta oli 40 %       käynnistäneet hallinnonaloillaan tuottavuus- ja
45645: markkamääräistä ja 60 % valuuttamää.räistä. Val-        laatuohjelmien tekemisen. Julkisten palvelun tuot-
45646: tiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan       tavuuden ja laadun kehittämistyön edistämiseksi
45647: näyttäisi olevan mahdollista kasvattaa markkamää-       valtiovarainministeriö asetti 7.1.1993 tukihank-
45648: räisen lainanoton osuutta siten, että v. 1997 val-      keen, jonka tehtävä on muun muassa tukea hallin-
45649: tionvelasta puolet olisi kotimaista ja puolet valuut-   nonalojen tuottavuus- ja laatutyötä menetelmäke-
45650: tamää.räistä.                                           hityksellä ja tutkimustoiminnalla sekä edistää
45651:     Ulkomaisen lainanoton kustannukset ovat tähän       tulosohjauksen ja tulosbudjetoinnin edelleen kehit-
45652: saakka pysyneet suhteellisesti varsin samansuu-         tymistä ja täsmentymistä siten, että tulostavoittei-
45653: ruisina kuin vastaavan luottokelpoisuuden omaa-         den asetannalla ja seurannalla voidaan aikaisempaa
45654: villa mailla. Valuuttamääräisessä lainanotossa          paremmin varmistaa positiivinen tuottavuus- ja
45655: huomiota on pyritty kiinnittämään mm. kansainvä-        laatukehitys.
45656: lisen investoijapohjan mahdollisimman laajaan               Valtion tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-
45657: hyödyntämiseen, eli lainoja on laskettu liikkeelle      miota myös hallinnon laajaan tiedonkeruuseen
45658: kaikilla päämarkkinoilla. Lisäksi lainojen kokoa on     sekä hajanaiseen ja päällekkäiseen tiedonkeruuseen
45659: pyritty suurentamaan, jotta Suomen valtio ei olisi      kunnilta. Vaitioneuvoston periaatepäätöksessä toi-
45660: jatkuvasti esillä kansainvälisillä pääomamarkki-        menpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uu-
45661: noilla.                                                 distamiseksi edellytetään tietojärjestelmien ja ti-
45662: 8
45663: 
45664: lastojen kokoamista ja keventämistä siten, että         siin kaikilta osin säännöksien avulla määritellyksi
45665: samoja tietoja kerätään säännönmukaisesti vain          ja valvottavaksi.
45666: kerran ja että tietojärjestelmiä pidetään yhtenäisten       Meneillään oleva julkisen hallinnon uudista-
45667: periaatteiden mukaisesti käyttämällä yleisiä luoki-     minen perustuu keskeisillä osiltaan parlamentaa-
45668: tuksia. Lisäksi siinä edellytetään kunnallishallintoa   risen hallinnon hajauttamiskomitean (1986:12)
45669: koskevien seurantatietojen uudistamista siten, että     ehdotuksiin. Valtioneuvoston keskushallinnon ja
45670: valtion viranomaisten kunnallishallinnosta kerää-       aluehallinnon uudistamista koskeva periaatepäätös
45671: mien tietojen tulee olla ilman erityisen painavia       sisältää toimenpiteitä, jotka keventävät hallintoa ja
45672: syitä samoja, joita kunnallishallinto kerää ja tal-     siirtävät päätösvaltaa valtion keskushallinnosta
45673: lentaa omaa toimintaansa ja taloudenpitoansa var-       paikallis- ja aluehallintoon. Alueellista kehittämistä
45674: ten. Vastuu toimenpiteiden toteuttamisesta on           koskeva päävastuu siirretään valtionhallinnoita eli
45675: valtiovarainministeriöllä ja sisäasiainministeriöllä,   lähinnä lääninhallituksilta kuntayhtyminä toimiville
45676: joiden tulee valmistella toimenpiteet yhteistyössä      maakunnallisille liitoille, joille nykyisin kuuluvat
45677: asianomaisten ministeriöiden kanssa niin, että ne       ennen muuta lakisääteisenä tehtävänä seutukaavoi-
45678: voidaan toteuttaa vuoteen 1994 mennessä.                tus ja kuntien niille antamana tehtävänä maakun-
45679:     Tiedonkeruun vähentämistä merkitsee myös            nallinen edunvalvonta. Maakunnallisten liittojen
45680: mainittuun periaatepäätökseen sisältyvä toimenpide      tehtäväksi siirtyvät lääninhallituksilta maakunnan
45681: viranomaisten välisen tiedonsiirron esteiden pois-      yleinen kehittäminen ja yleinen aluepoliittinen
45682: tamiseksi. Päätöksessä edellytetään, että ministeriöt   suunnittelu. Aluekehitystehtävien antamisesta
45683: valmistelevat toimialoillaan yhdessä oikeusminis-       maakunnallisille liitoille on tarkoitus säätää vuo-
45684: teriön kanssa lainsäädännöllisten esteiden poista-      den 1994 alusta voimaan tulevassa laissa alueiden
45685: misen ottaen huomioon Suomea sitovat, turvaperi-        kehittämisestä.
45686: aatteita koskevat kansainväliset sopimukset. Toi-           Valtion tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-
45687: menpiteillä on tarkoitus antaa viranomaisille mah-      miota myös valtion tarkastus- ja tutkimuslaitosten
45688: dollisuus käyttää hallinnollisessa päätöksenteossa      yhdistämiseen. Tilintarkastajien mukaan tulevai-
45689: ja asiakaspalvelussa tarvitsemiaan välttämättömiä       suudessa olisi erityisesti selvitettävä, mitä mahdol-
45690: toisen viranomaisen tietoja.                            lisuuksia on lähentää näiden laitosten yhteistyötä
45691:     Valtiontilintarkastajat myös edellyttävät, että     yliopistojen ja eri korkeakoulujen tutkimuslaitosten
45692: tilastokeskuksen ympärille ja vastuulle rakennetaan     kanssa. Valtioneuvoston keskushallinnon ja alue-
45693: sellainen tilastointijärjestelmä, joka palvelisi tar-   hallinnon uudistamista koskevassa periaatepäätök-
45694: koituksenmukaisella tavalla valtion hallintoa.          sessä edellytetään, että vuoden 1993 aikana teh-
45695: Kunnista tapahtuvan tiedonkeruun rationalisoimi-        dään valtion tiede- ja teknologianeuvoston johdolla
45696: seksi tilastokeskus on uudistanut kuntien talousti-     selvitys sektorikohtaisen tutkimus- ja kehittämis-
45697: lastoa tyydyttämään myös valtionosuusjärjestelmän       toiminnan järjestämisestä. Tähän liittyen kunkin
45698: seurantatarpeita. Tilastotointa tulee kuitenkin kes-    hallinnonalan on arvioitava tutkimuslaitostensa
45699: kittää edelleen tavoitteena koota tilastokeskukseen     ohjauksen ja rahoituksen ohella myös niiden ra-
45700: yleiset yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaa-     kenteellisia ja muita kehittämistarpeita. Tavoittee-
45701: vien tilastojen laatimistehtävät. Tilastotoimen         na on poistaa sektoritutkimuksessa ja muussa
45702: yhtenäistämisen ja keskittämisen mahdollistavan         kehittämistoiminnassa olevaa päällekkäistä työtä
45703: lain valmistelu on meneillään. Lakiehdotuksessa         sekä saada toiminta paremmin ohjautuvaksi tutki-
45704: tilastoja varten tapahtuva tietojen keruu saatettai-    mustulosten käyttäjien tarpeista.
45705:                                                                                                            9
45706: 
45707:                                                Valtioneuvosto
45708: 
45709: 
45710:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta               Eduskunta hyväksyi lokakuussa 1992 ponnen,
45711: valtioneuvoston kanslia on esittänyt seuraavaa.         jossa edellytetään, että hallitus antaa eduskunnalle
45712:                                                         pitkän aikavälin tulevaisuutta koskevan selonteon
45713:              Vaitioneuvoston kanslia                    ja että hallitus harkitsee selonteon käsittelystä
45714:                                                         saatujen kokemusten pohjalta mahdollisuuksia
45715:     Tulevaisuuden tutkimus ja -suunnittelu.             laatia säännökset tulevaisuusselonteon tuomisesta
45716: Valtioneuvoston kansliassa on kehitetty menettely-      eduskunnalle vähintään kerran vaalikauden aikana.
45717: tapoja yhteiskunnallisen muutoksen ennakoimi-           Selonteko on annettu eduskunnalle syksyllä 1993
45718: seksi ja sitä koskevan tutkimustiedon välittämisek-     ja jatkotoimenpide-ehdotukset valmistuvat keväällä
45719: si suunnitteluun ja päätöksentekoon (Löppönen:          1994. Valtioneuvoston kanslia vastaa selonteon ja
45720: Yhteiskunnallisen muutoksen ennakointi päämi-           raportin valmistelusta. Yhteiskunnan tulevaisuuden
45721: nisterin kansliassa. Raportti tiedonhankinnan me-       vaihtoehtoja koskevan tiedon hankinta ja saattami-
45722: netelmistä. VNK:n julkaisusarja 1992/4). Vuosien        nen valtioneuvoston ja eduskunnan käyttöön tapah-
45723:  1994-97 toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan         tuu vuoden 1993 osalta pitkälti juuri tämän selon-
45724: jatkotyössä korostuvat                                  teon ja sen laajan, kaikki hallinnonalat käsittävän
45725:     - kansainvälisten tietopankkien hyödyntäminen;      valmisteluprosessin avulla.
45726:     - kansainvälisiin yhteistyö- ja tietoverkostoihin       Ministeriöiden yleishallintotehtävien keskittä-
45727: (ml. OECD:n ja EY:n tulevaisuusohjelmat) osal-          mistä esimerkiksi valtioneuvoston kanslian alaisuu-
45728: listuminen;                                             teen perustettavallevaltioneuvoston palvelukeskuk-
45729:     - pitkän     aikavälin kehitysmahdollisuuksia       selle on selvitetty keskushallinnon rationalisointi-
45730: koskevien raporttien tilaaminen;                        hankkeessa. Selvitysmies Pekka Ojala ei kuiten-
45731:     - poikkisektoriaalisten asiantuntijaverkostojen     kaan ottanut ehdotusta lopulliseen raporttiinsa.
45732: kehittäminen;                                           Myös kanslia katsoo, että ministeriöiden yleishal-
45733:     - strategisen työskentelyn menetelmien (ml.         lintotehtävien laaja keskittäminen ei ole tarkoi-
45734: aivoriihet) kehittäminen ja soveltaminen.               tuksenmukaista. Sen sijaan kanslia pyrkii tehosta-
45735:     Vaitioneuvoston kanslia on järjestänyt syys-        maan yhteistyötä valtioneuvoston linnassa toimivi-
45736: kuusta 1992 lähtien kymmenen Königstedt-tilai-          en viranomaisten kesken yleishallintotehtävien ja
45737: suutta Suomen pitkän aikavälin tulevaisuuden            virastopalvelujen hoitamisessa. Kanslia myös
45738: kannalta keskeisistä teemoista. Niiden tilaisuuksien    koordinoi ministeriöiden toimintamenetelmiä val-
45739: avulla on saatu hyvin toimiva keskusteluyhteys          tioneuvoston kokonaisuuden kannalta. Eräs kes-
45740: päättäjien, tutkijoiden, asiantuntijoiden, virkamies-   keinen yhteensovittamisen alue on tällä hetkellä
45741: ten ja talouselämän välille. Kanslia kehittää edel-     tietohallinto.
45742: leen tätä aivoriihimenettelyä.
45743: 10
45744: 
45745:                                  Ulkoasiainministeriön hallinnonala
45746: 
45747:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta           koston henkilöstön sopeuttamista vastaamaan ai-
45748: ovat ulkoasiainministeriö ja eräiltä osin kauppa- ja    kaisempaa paremmin eri tehtäväalueiden vaati-
45749: teollisuusministeriö sekä valtiovarainministeriö        muksia. Kaupallisten sihteereiden vakansseja vä-
45750: esittäneet seuraavaa.                                   hennetään ja niitä korvataan osittain paikallisilla
45751:                                                         avustajilla erityisesti suurissa ks-toimistoissa Län-
45752:                Ulkoasiainministeriö                     si-Euroopassa ja USA:ssa.
45753:                                                             Ks-verkoston alueellinen kattavuus pyritään
45754:     Kaupalliset sihteerit. Kaupallisten sihteerien      oleellisilta osin säilyttämään nykyisellään tiukke-
45755: toiminta liitettiin vuoden 1992 syyskuussa osaksi       nevissakin taloudellisissa olosuhteissa. Iso-Britan-
45756: Ulkomaankauppaliittoa. Liiton mahdollisuudet            niassa, Espanjassa ja USA:ssa tutkitaan mahdol-
45757: asiantuntijapalveluiden tarjoamiseen vientiyrityk-      lisuuksia toimistojen keskittämiseen varsinaiseen
45758: sille parantuivat samalla oleellisesti. Kotimaassa      vientikeskukseen. Uusia avauksia suunnitellaan ns.
45759: toimivan vientiasiamiesverkoston, vienninkehittä-       uusissa IVY -maissa. Ensimmäistä kertaa kokeil-
45760: misrenkaiden ja vuokravientipäälliköiden sekä           laan Suomesta käsin kiertävän kaupallisen sihtee-
45761: ulkomailla toimivan ks-verkoston yhteistyötä            rin mallia.
45762: voidaan entisestään kehittää ja saada sille uusia           Uuden toimintamallin saaneesta ks-toiminnasta
45763: muotoja.                                                saadut tulokset eivät viittaa ongelmiin kilpailussa
45764:     Suomen vahva hintakilpailukyky antaa ks-toi-        yksityisen konsulttitarjonnan kanssa tai uhkiin
45765: minnalle poikkeuksellisen hyvän ja työtä vaativan       kaupallisten sihteerien diplomaattiselle asemalle.
45766: toimintakentän. Suomalaisten tuotteiden ja palve-       Myöskään yhteistyö kauppapoliittisissa asioissa
45767: luiden uusi kilpailuasema vaatii kussakin asema-        edustuston päällikön kanssa ei ole huonontunut.
45768: maassa myös yleistä tiedottamista sekä vanhoille            Kauppa- ja teollisuusministeriö on ryhtynyt val-
45769: että uusille kauppakumppaneille. Painopistealueina      tiontilintarkastajain edellyttämiin toimenpiteisiin
45770: ovat lähialueet - Pohjoismaat, Venäjän lähialueet       mm. perustamalla elokuussa 1993 yhteisen kaup-
45771: ja Baltia - sekä Euroopan yhteisön maista Saksa,        pa- ja teollisuusministeriön ja ulkoasiainministeri-
45772: Italia ja Espanja. Kehittämistoiminnassa ovat pai-      ön työryhmän. Työryhmän tulee perusteellisesti
45773: nopistealueina Kaakkois-Aasia ja Kaukoitä, Japani       selvittää ks-uudistuksen valtiontaloudelliset vaiku-
45774: sekä kehitysmaaviennin avaukset.                        tukset. Työryhmässä on myös Suomen Ulkomaan-
45775:     Keskeisimmät osa-alueet ks-asiantuntijapalve-       kauppaliiton edustus.
45776: luiden kehittämisessä ovat:                                 Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuoden 1994
45777:     - palvelujen ja erityisesti uuden ks-toiminta-      talousarvioehdotuksessaan ottanut huomioon ks-
45778: mallin saattaminen asiakaskunnan tietoon,               ja ts-verkostojen koordinaatiotarpeen. Ehdotuk-
45779:     - tulosohjauksen sisäänajo käytännössä,             sessa todetaan, että yhteistyötä kaupallisten sihtee-
45780:     - palvelujen ulottaminen myös kotimaan ken-         rien ja teollisuussihteerien verkoston kanssa tiivis-
45781: tälle, ns. maakunnalliseen toimintaan,                  tetään ja toimenpiteet verkostojen hallinnolliseksi
45782:     - kustannustehokkuuden lisääminen ulkomaan-         yhdistämiseksi käynnistetään.
45783: verkostossa,                                                Teollisuussihteeritoiminnot siirrettiin syyskuus-
45784:     - verkoston sijaintiratkaisujen sopeuttaminen       sa 1992 kauppa- ja teollisuusministeriöstä teknolo-
45785: markkina-alueiden muutoksia vastaavalla tavalla.        gian kehittämiskeskuksen (TEKES) alaisuuteen.
45786:     Aikaisemman, kysyntään reagoivan palvelutuot-       TEKESin organisaatiossa teollisuussihteeritoimin-
45787: teen sijasta kaupalliset sihteerit taijoavat aktiivi-   not muodostavat tällä hetkellä keskeisen linkin
45788: sesti palvelujaan oma-aloitteisesti asiakkaille.        siirrettäessä kansainvälistä teknologista osaamista
45789: Aluejohto tukee palvelujen markkinointia kehittä-       suomalaisille yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille.
45790: mällä myynnin apuvälineitä. Ulkomaanverkoston           Tämän ketjun toisessa päässä ovat TEKESin alue-
45791: avainhenkilöiden kanssa on tehty tulossopimukset,       yksiköt, joiden avulla varmistetaan palvelut yrityk-
45792: joissa asetetaan tavoitearvot kullekin tulosalueelle.   sille maanlaajuisesti. Uudesta organisaatiosta saa-
45793: Näitä ovat asiakastyytyväisyys, taloudelliset tulok-    dut kokemukset ovat hyvät ja toimintoja kehitetään
45794: set ja kokonaistaloudelliset hyödyt.                    jatkuvasti vastaamaan nopeasti muuttuvaa ja yhä
45795:     Vuoden 1993 aikana on jatkettu ulkomaanver-         kansainvälistyvää yritystoimintaa.
45796:                                                                                                            11
45797: 
45798:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut        teella tehdyn uuden aloitteen pohjalta neuvottelut
45799: huhtikuussa 1993 teollisuussihteeripalvelujen ke-       sen kanssa on aloitettu elokuussa 1993. Neuvotte-
45800: hittämistä varten työryhmän. Työryhmän tarkoi-          lut Venäjän kanssa aloitetaan ensi tilassa tämän
45801: tuksena on toimia johtoryhmänä ulkopuolisen kon-        jälkeen. Neuvotteluissa pyritään Suomelle aiheutu-
45802: sultin toteuttamassa hankkeessa. Hankkeen ensisi-       vien vuotuisten kustannusten täysimääräiseen kor-
45803: jaisena tavoitteena on pyrkiä kehittämään teolli-       vaamiseen.
45804: suussihteeritoiminnan palveluja vastaamaan entistä
45805: paremmin asiakkaiden tarpeita. Tarkoituksena on             Suomen taloussuhteet Japaniin ja errusnn
45806: myös määritellä menetelmät toiminnan tuloksel-          Kaakkois-Aasian maihin. Euroopan ulkopuolisten
45807: lisuuden arvioimiseksi. Tämän hankkeen tarkoituk-       maiden merkitys Suomen ulkomaankaupassa on
45808: sena ei ole selvittää kaupallisten sihteerien ja        korostunut 90-luvun alussa, kun perinteisen idän-
45809: teollisuussihteerien välistä suhdetta tai tarvetta      kaupan romahdus ja Länsi-Euroopan taloudellinen
45810: näiden toimintojen yhdistämiseksi, mitä valtion         lama samanaikaisesti heikensivät vientikysyntää
45811: tilintarkastajien kertomuksessa esitetään. On kui-      Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Erityises-
45812: tenkin odotettavissa, että varsin laajoihin ja perus-   ti Kaukoidän ja Kaakkois-Aasian nopeasti ja va-
45813: teellisiin yrityshaastatteluihin pohjautuva tutkimus    kaasti kasvavat taloudet ovat tarjonneet lupaavia
45814: antaa informaatiota myös siitä, miten asiakkaan         markkinoita monilta osin muutoin vaikeassa kan-
45815:  näkökulmasta nämä kaksi palvelumuotoa mielle-          sainvälisessä ympäristössä. Viennin kasvu näille
45816:  tään.                                                  alueille on ollut monin verroin nopeampaa kuin
45817:                                                         perinteisemmille Euroopan markkinoille.
45818:    Edustuston paikalta palkatun henkilöstön                 Tietoisena Kaukoidän ja Kaakkois-Aasian kas-
45819: lähdeverotus. Valtiontilintarkastajat ovat kerto-       vavasta merkityksestä Suomen vientiteollisuudelle
45820: muksessaan vuodelta 1991 Suomen ulko-                   hallitus on pyrkinyt kiristyvän määrärahatilanteen-
45821: maanedustuksen paikalta palkatun henkilöstön            kin puitteissa huolehtimaan siitä, että kauppapoliit-
45822: verotuksen osalta kiirehtineet sellaisen lainsäädän-    tista toimintaa ja vienninedistämistä jatketaan
45823: nön valmistelua, jolla tarkistettaisiin paikalta pal-   näillä alueilla säästötoimista huolimatta suunnil-
45824: katun henkilöstön verotusasemaa.                        leen entisessä laajuudessaan ja että toiminta koh-
45825:    Valtiovarainministeriössä valmistellaan ulko-        dennetaan Suomen vientietujen kannalta tarkoituk-
45826: maan edustuksen palveluksessa olevien paikalta          senmukaisesti.
45827: palkattujen ulkomaan kansalaisten verotusta kos-            Kuten kauppatilastoistakin ilmenee, ei Japaniin
45828: kevien säännösten muuttamista. Muutosehdotus on         suuntautuva vienti ole kasvanut likikään samassa
45829: tarkoitus antaa eduskunnalle siten, että se ehditään    tahdissa kuin vienti muille Kaukoidän ja Kaak-
45830: käsitellä kevätistuntokaudella 1994.                    kois-Aasian kasvualueille. Tämänkin vuoksi ta-
45831:                                                         loussuhteita Japaniin on pyritty kehittämään vuo-
45832:     Inarinjärven säännöstelyä koskevat kansain-         desta 1992 alkaen erityisen toimintaohjelman puit-
45833: väliset sopimukset. Ulkoasiainministeriö on yh-         teissa. Japani-toimintaohjelma on pyritty jatkuvasti
45834: teistyössä vesi- ja ympäristöhallituksen kanssa         pitämään ajan tasalla. Säästötoimista johtuen uusia
45835: jatkanut vuoden 1992 ja 1993 aikana valmisteluja        voimavaroja edellyttävät osat toimintaohjelmasta
45836: neuvottelujen aloittamiseksi ensin Norjan kanssa        ovat kuitenkin toistaiseksi lykkääntyneet. Tarkoitus
45837: sen osallistumisesta Inarinjärven säännöstelystä        on, että Suomen profiilia kuitenkin tässäkin tilan-
45838: Suomelle aiheutuvien kustannusten korvaamiseen          teessa pidetään yllä mm. korkean tason vierailujen
45839: ja sitten Venäjän kanssa entisen Neuvostoliiton         avulla. Japanin kanssa on sovittu Finnairin oikeu-
45840: kanssa tehdyn, neuvostoliittolaisten järjestöjen        desta aloittaa liikenne kesällä 1994 valmistuvalle
45841: osallistumista kalanviljelyyn Inarinjärven kalakan-     Kansain uudelle kansainväliselle lentokentälle
45842: tojen säilyttämiseksi koskevan sopimuksen uusi-         kahdella viikottaisella lentovuorolla. Ilmatieteen
45843: miseksi.                                                laitos on tehnyt Japanin vastaavan laitoksen kanssa
45844:     Vesi- ja ympäristöhallitus on teettänyt uudet,      yhteistyösopimuksen, joka edesauttanee välillisesti
45845: ajan tasalla olevat selvitykset kummankin valtion       myös kaupallisten yhteyksien kehittämistä. Nuor-
45846: saamasta vuotuisesta säännöstelyhyödystä ja sen         ten liikkeenjohtajien vaihto-ohjelmaa ollaan to-
45847: markkamääräisestä arvosta sekä toisaalta Suomen         teuttamassa. Samoin ollaan käynnistämässä ja-
45848: valtiolle säännöstelystä aiheutuvista vuotuisista       panilaisen tutkimuslaitoksen toteuttamaa tutkimus-
45849: kustannuksista. Norjalle näiden selvitysten perus-      ta Suomesta investointikohteena. Tokion suurlähe-
45850: 12
45851: 
45852: tystön tiedotusyksikköä on vahvistettu, mikä on        kiluotot. Myös taloudellisen, teollisen ja teknologi-
45853: osaltaan edesauttanut toiminnan tehostamista Ja-       sen yhteistyön kehittämiseen tarkoitetut
45854: panissa.                                               TTT-määrärahat ovat palvelleet tehokkaasti tar-
45855:    Toiminnan kehittäminen Kaakkois-Aasiassa on         koitustaan ja niillä on ollut merkittävä vaikutus
45856: perusteellisen pohdinnan kohteena laajemman            suomalaisen teknologian viennin käynnistämisessä.
45857: kehitysmaakaupan strategian yhteydessä. Kaukoitä           Hallitustenvälisin neuvotteluin on mm. saatu
45858: ja Kaakkois-Aasia nousevat siinä yhteydessä il-        aikaan investointisuojasopimukset Korean Tasaval-
45859: meisesti tärkeimmäksi kohdealueeksi, johon pyri-       lan, Thaimaan ja Vietnamin kanssa. Ne saataneen
45860: tään - tarvittaessa sisäisin siirroin - kohdeotamaan   eduskunnan käsittelyyn vielä kuluvan vuoden
45861: lisää voimavaroja vallitsevasta niukkuudesta huo-      aikana. Investointisuojasopimusten odotetaan osal-
45862: limatta. Tämä on jo tähän mennessäkin pyritty          taan luovan edellytyksiä suomalaisten yritysten
45863: ottamaan huomioon mm. harkittaessa ministeri-          sijoittumiselle Kaukoitään ja Kaakkois-Aasiaan,
45864: vierailujen ja virkamiesvetoisten kauppavaltuus-       mikä on oleellista valtiontilintarkastajien korosta-
45865: kuntien suuntaamista eri kohdemaihin.                  man pitkäjänteisen ja luottamuksellisen yhteis-
45866:     Tärkeänä vientiä edistävänä välineenä Kauko-       työsuhteen luomiseksi näissä maissa.
45867: itään ja Kaakkois-Aasiaan ovat olleet korkotu-
45868:                                                                                                          13
45869: 
45870:                                    Oikeusministeriön hallinnonala
45871: 
45872:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta on                    Julkaistut      T arkastetut
45873: oikeusministeriö esittänyt seuraavaa.                  V. 1992      kpl           kpl            %
45874:                                                        Lait         642           527            82,1
45875:                                                        Asetukset    614           273            44,5
45876:                 Oikeusministeriö                       VNp          170            17            10,0
45877: 
45878:    Lainvalmistelun kehittäminen ja laintarkas-         Yhteensä      1426         817           57,3
45879: tuskunnan asema. L a i n v a 1 m i s t e l u n
45880: k o o r d i n o i n t i.     Valtioneuvosto on            Luvut osoittavat, että tarkastuksen 1990-luvulla
45881: 12.11.1992 antanut uudet Hallituksen esitysten         saavutettu kattavuus on pystytty säilyttämään.
45882: laatimisohjeet. Ohjeissa korostetaan muun muassa       Vuonna 1992 annettiin useampia lakeja - 642 -
45883: lainvalmistelun riittävän tietopohjan merkitystä.      kuin minään aikaisempana vuonna ja vastaavasti
45884: Uusien ohjeiden mukaisessa vakio-otsikoinnissa on      vuoden 1992 laeista tarkastettujen lukumäärä
45885: jakso "Nykytila" ennen jaksoa "Esityksen tavoit-        - 527 - oli suurin tähänastinen.
45886: teet ja keskeiset ehdotukset". Jakso "Nykytila"
45887: voidaan ohjeiden mukaan jakaa kolmeen alajak-              Laintarkastuskunnan asema.
45888: soon: "Lainsäädäntö ja käytäntö", "Kansainvälinen      Hallitus antoi syyskuussa 1992 eduskunnalle esi-
45889: kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö" ja "Nykytilan      tyksen (HE 123/1992 vp), jossa ehdotettiin laintar-
45890: arviointi".                                            kastuskunnasta annetun lain (334/60) kumoamista
45891:     Ohjeissa mainitaan erityisesti, että "esityksen    vuoden 1993 alusta.
45892: valmistelussa hankitaan asiasta riittävä tietopohja,       Esityksestä antamassaan mietinnössä (LaVM
45893: jota on myös esitettävä perusteluissa". Esityksen       11/1992) lakivaliokunta katsoi, että ne asialliset
45894: vaikutuksia koskevat selvitykset ryhmitellään uu-      perustelut, joiden takia laintarkastuskunta vuonna
45895: sien ohjeiden mukaan yhdeksi jaksoksi, joka ja-        1960 perustettiin, ovat edelleen ajankohtaisia.
45896: kautuu neljään alajaksoon: "Taloudelliset vaiku-       Valiokunnan mielestä esityksessä ei pohdittu mah-
45897: tukset", "Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset",     dollisuuksia parantaa lainvalmistelun tasoa lain-
45898: "Ympäristövaikutukset" ja "Vaikutukset eri kansa-      tarkastuskunnan lakkauttamisen jälkeen eikä lain-
45899: laisryhmien asemaan". Ohjetta, jonka mukaan            tarkastuskunnan merkitystä korkeimpien oikeuksi-
45900: esityksen perusteluissa on selvitettävä sen ympä-      en työtilanteeseen ja työmäärään. Valiakunta eh-
45901: ristöön kohdistuvat kokonaisvaikutukset, ei aikai-     dotti, että laintarkastuskuntaa koskevaa lakia ei
45902: semmissa laatimisohjeissa ollut.                       sovellettaisi vuosina 1993-1995. Tänä aikana saa-
45903:     Lainvalmistelun koordinoinoin osalta voidaan       daan valiokunnan mukaan kokemuksia laintarkas-
45904: lisäksi mainita, että oikeusministeriö on tammi-       tuskunnan lakkauttamisen vaikutuksista lainvalmis-
45905: kuussa 1993 toimittanut ministeriöille lainvalmiste-   telutyöhön ja korkeimpien oikeuksien työtilantee-
45906: luosaston ylijohtajan muistion eräistä Euroopan        seen sekä voidaan selvittää laintarkastuskunnalle
45907: talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimuk-         kuuluvien töiden uudelleen järjestämistä.
45908: sen) täytäntöönpanolakeihin liittyvistä kysymyk-          Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen
45909: sistä, jossa käsiteltiin muun muassa täytäntöön-       mukaisen lain laintarkastuskunnasta annetun lain
45910: panolakien vahvistamista ja julkaisemista, viittaus-   väliaikaisesta muuttamisesta, jonka mukaan vuosi-
45911: menettelyä täytäntöönpanolakeja julkaistaessa sekä     na 1993 - 1995 ei sovelleta laintarkastuskunnasta
45912: kysymystä mahdollisuudesta saattaa asetuksella         annettua lakia. Eduskunta hyväksyi myös va-
45913: voimaansaatettavia täytäntöönpanolakeja voimaan        liokunnan mietinnön mukaisen ponnen, jonka
45914: ETA-sopimuksen voimaantulosta riippumatta.             mukaan eduskunta edellyttää, että viivyttelemättä
45915:     Oikeusministeriön tarkastustoimistossa vuonna      selvitetään, miten ylimpien tuomioistuinten asian-
45916: 1992 tarkastettujen lakien, asetusten ja valtioneu-    tuntemus voidaan nykyistä tarkoituksenmukaisem-
45917: voston päätösten määrät olivat seuraavat:              min käyttää hyödyksi periaatteellisesti merkittävis-
45918:                                                        sä lainsäädäntöhankkeissa. Laki laintarkastuskun-
45919: 14
45920: 
45921: nasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta         vä työskentelemään yhteiskunnallista syrjäytynei-
45922: (1693/92) annettiin 30.12.1992 ja se tuli voimaan       syyttä vastaan. Samoin on toimittava varjotalouden
45923: 1.1.1993.                                               eli laittomien tavaroiden ja palvelusten markkinoi-
45924:                                                         den toimintaedellytysten tukahduttamiseksi. Raha-
45925:     Rikollisuuden kasvu ja seuraamusjärjestel-          laitos- ja liikeryöstöjä voidaan myös vähentää
45926: män kehittäminen. R i k o 1 1 i s u u d e n k e-        kaupunkisuunnittelun keinoin. Liike- ja rahalai-
45927: h i t y s. Rikollisuuden kehityksestä on vuodelta       tosten toimintatapoja tarkistamaHa sekä turvalli-
45928: 1992 käytettävissä Tilastokeskuksen tilasto Poliisin    suustoimintaa kehittämällä ryöstöjä voidaan ennal-
45929: tietoon tullut rikollisuus 1992 (Oikeus 1993:7).        ta ehkäistä. Samoin ehdotetaan, että rahalaitos- ja
45930: Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin        liikeryöstöjen tOijunnan suunnittelussa jatketaan
45931: tietoon tuli vuonna 1992 koko maassa 818 000            oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, rahalai-
45932: rikosta (kaikki rikokset), kun vastaava luku vuonna     tosten sekä kaupan työnantaja- ja työntekijäjärjes-
45933: 1991 oli 799 000. Rikoslakia vastaan tehtyjen           töjen yhteistyötä.
45934: rikosten määrä pysyi suurin piirtein ennallaan.             Rikollisuuden kasvu vuonna 1992 näyttää kes-
45935: Kaikkien rekisteröityjen rikosten osuus oli kaksi       kittyneen pääasiallisesti kahteen rikoslajiin; var-
45936: prosenttia suurempi vuonna 1992 kuin vuonna             kausrikoksiinja moottoriajoneuvon käyttöönottoon
45937: 1991. Suhteellisesti eniten rikosten määrä lisääntyi    tai anastukseen. Rikollisuuden määrä muissa ri-
45938: Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneissä, runsaat         koslajeissa on sen sijaan viime vuosina vähenty-
45939: seitsemän prosenttia.                                   nyt. Rikollisuuden yleinen lisäys selittyykin pää-
45940:     Rikoslajeittain eriteltynä eniten lisääntyivät      osin varkausrikosten määrän kasvulla (Tilastokes-
45941: varkausrikokset, joita poliisi kirjasi 196 455, eli     kus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus 1991, Tilas-
45942: noin 8 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.              tokeskus Oikeus 1992:10).
45943: Törkeät varkaudet sen sijaan vähenivät. Eniten              Moottoriajoneuvojen käyttöönoloista ja anas-
45944: varkaudet lisääntyivät Pohjois-Karjalan läänissä.       tuksista noin puolet tehtiin Uudellamaalla. Mootto-
45945: Samoin moottoriajoneuvojen luvattomien käyttöjen        riajoneuvon käyttöönottoon tai anastukseen syyllis-
45946: ja anastusten kasvu on jatkunut. Huumausaineri-         tyy tyypillisesti alle 18-vuotias nuori (vuonna 1990
45947: kosten osuus on kasvanut jonkin verran eli 3 336        tekijöistä 55 % oli alle 18-vuotiaita ja joka kuudes
45948: tapaukseen vuonna 1992, edellisen vuoden luvun          alle 15-vuotias, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos,
45949: ollessa 2 491.                                          Rikollisuustilanne 1991).
45950:     Rattijuopumuksia, pahoinpitelyjä sekä vahin-            Pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n pidättämisen
45951: gontekoja tilastoitiin vuonna 1992 edellisvuotta        edellytyksiä muutettiin lailla 271/1992 niin, että
45952: vähemmän. Rattijuopumuksia tilastoitiin vuonna          luvattomaan käyttöön syyllistynyt voidaan pidättää
45953: 1991 29 446 ja vuonna 1992 25 741. Rattijuopu-          ja vangita. Lainmuutoksen vaikutuksista ei ole
45954: mukset ovat vähentyneet kahtena vuonna peräk-           tutkimuksiin perustuvaa tietoa.
45955: käin, koska jo vuonna 1991 oli tilastoitujen ratti-
45956: juopumusten määrä vähentynyt edellisvuoteen                 U 1 k o m a a 1 a i s t e n S u o m e s s a t e-
45957: verrattuna 13 prosenttia. Pahoinpitelyt vähenivät       k e m i e n r i k o s t e n t i 1 a s t o i n t i. Ti-
45958: kuusi prosenttia ja vahingonteot seitsemän pro-         lastokeskus on ensimmäisen kerran julkaissut
45959: senttia vuonna 1992. Ryöstöjä ilmoitettiin vuonna       tilaston yleisissä alioikeuksissa rangaistukseen
45960: 1992 vajaat 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna          tuomittujen kansalaisuudesta ja päärikoksen rikos-
45961: 1991. Näistä kuitenkin törkeiksi luokiteltavien         ryhmästä alioikeuksissa syytettyjä ja tuomittuja
45962: ryöstöjen määrä on kasvanut.                            vuonna 1991 koskevassa tilastossaan (Tilastokes-
45963:     Rikoksentorjunnan neuvottelukunta asetti            kus, Oikeus 1993:2, taulukko 11). Tilaston luotet-
45964: 10.12.1992 työryhmän selvittämään toimia raha-          tavuus paranee olennaisesti tuomiolauselmaloma-
45965: laitos- ja liikeryöstöjen vähentämiseksi. Työryhmä      kejärjestelmän kehittämisen myötä, koska tilasto-
45966: sai mietintönsä valmiiksi toukokuussa 1993. Työ-        keskus kerää tiedot tuomiolauselmalomakkeista.
45967: ryhmän käsityksen mukaan Suomessa joudutaan             Rikosrekisterilain säätämisen yhteydessä oikeus-
45968: varautumaan aikaisempia vuosia korkeampaan              ministeriössä uusitaan tuomiolauselmajärjestelmää
45969: rahalaitos- ja liikeryöstöjen määrään. Tämän            niin, että tuomioistuimet selvittävät ja ilmoittavat
45970: vuoksi on kehitettävä toimia rikosten ehkäisemi-        tuomiolauselmalomakkeessa rikosrekisteriin mer-
45971: seksi. Ryöstöjen ehkäisemiseksi työryhmän mie-          kittäväksi syytetyn kansalaisuuden. Uusi rikosre-
45972: lestä eri yhteiskuntapolitiikan lohkoilla on pyrittä-   kisterilaki on saatettu voimaan 1.10.1993. Tieto-
45973:                                                                                                            15
45974: 
45975: pohjan laajennuttua Oikeuspoliittinen tutkimus-          nisteriössä selvitetään tarvetta arvioida uudelleen
45976: laitos alkaa seurata ulkomaalaisten tekemien ri-         ja mahdollisesti supistaa luottamusaseman väärin-
45977: kosten kehitystä rikollisuustilannetta koskevissa        käytön asianomistajarikosluonnetta.
45978: vuosikatsauksissaan.                                         Oikeusministeriön asettamassa rikoslakiprojek-
45979:                                                          tissa on valmistunut ehdotus nuorille rikoksenteki-
45980:     Seuraamusjärjestelmän ke-                            jöille tarkoitetuksi erityiseksi seuraamukseksi, nuo-
45981: h i t t ä m i n e n. Rikoslain kokonaisuudistuk-         risorangaistukseksi. Uusi seuraamus koskisi rikok-
45982: sen yhteydessä on tarkoitus siirtää kaikki van-          sen alle 18-vuotiaana tehnyttä nuorta. Uuden seu-
45983: keusuhkaiset rangaistussäännökset rikoslakiin ja         raamuksen tarkoituksena on vähentää nuorille
45984: yhtenäistää sekä säännösten kirjoitusasua että           tuomittujen ehdollisten vankeustuomioiden määrää.
45985: rangaistustasoa. Säännösten siirtämisellä rikosla-       Nuorisorangaistukseen voitaisiin tuomita, jos sak-
45986: kiin voidaan korostaa yhteiskunnan eri rikoksia          koa on rikoksen vakavuus ja tekoon liittyvät olo-
45987: kohtaan osoittamaa moitetta tavalla, joka vastaa         suhteet huomioon ottaen pidettävä riittämättömänä
45988: muuttunutta oikeustajua. Rikoslain kokonaisuudis-        eivätkä painavat syyt vaadi vankeusrangaistukseen
45989: tuksen toisen vaiheen käsittävään hallituksen esi-       tuomitsemista. Nuorisorangaistukseen voitaisiin
45990: tykseen (HE 94/1993 vp.) sisältyvät ehdotukset           tuomita myös ehdollisen vankeuden ohella sakon
45991: muun muassa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyt-       sijasta. Nuorisorangaistus käsittäisi valvonnan sekä
45992: tä vastaan, maan- ja valtiopetoksista, henkeen ja        tarvittaessa lisäksi palveluvelvoitteen. Palveluvel-
45993: terveyteen kohdistuvista rikoksista, yleisvaarallisis-   voite olisi palkatonta työtä tai osallistumista muu-
45994: ta rikoksista, tieto- ja viestintärikoksista sekä ym-    hun siihen rinnastettavaan toimintaan. Nuorisoran-
45995: päristö- ja työrikoksista. Ehdotuksessa jatketaan        gaistuksen toimeenpanosta vastaisi Kriminaali-
45996: myös jo kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vai-           huoltoyhdistys.
45997: heessa aloitettua talousrikollisuuden uudelleen              Yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa on ehdotuk-
45998: arviointia säätämällä eräiden aineettomien oikeuk-       sessa pyritty parantamaan siten, että tuomitun
45999: sien loukkaamisesta.                                     asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunta osallistuisi
46000:     Rikoslakiprojektin ehdotus arvopaperimark-           yhdessä Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja nuorelle
46001: kinarikoksia koskevaksi rikoslain luvuksi on lau-        määrätyn valvojan kanssa nuorisorangaistuksen
46002: suntokierroksella. Ehdotus on valmistumassa myös         toimeenpanosuunnitelman laatimiseen. Palkatto-
46003: seksuaalirikossäännösten uudistamiseksi. Rikosla-        miin työtehtäviin rinnastettava muu toiminta, jo-
46004: kiprojektin työryhmissä on lisäksi valmisteltavana       hon nuori voidaan velvoittaa osallistumaan, voisi
46005: liikennerikoksia sekä kotirauhaa, asumisturvalli-        olla muun muassa sosiaalihuollon nuorelle järjes-
46006: suutta, kunniaa ja yksityisyyttä koskevien sään-         tämää opinto- tai kuntoutustoimintaa.
46007: nösten uudistaminen.
46008:     Rangaistustason yleistä ankaroittamista ei voida        Maksuton              oikeudenkäynti.
46009: pitää perusteltuna vain joidenkin rikoslajien kas-       Valtiontilintarkastajat toteavat maksuttomien oi-
46010: vun myötä. Rangaistustason ankaroittamisella             keudenkäyntien kustannusten kasvaneen voimak-
46011: tietyn rikoksen tai rikoslajin kohdalla ei yleensä       kaasti viime vuosina ja sen johdosta edellyttävät,
46012: ole voitu myöskään osoittaa olevan välitöntä vai-        että laskutuskäytäntöä yhtenäistetään samalla kun
46013: kutusta näiden rikosten määrään. Rangaistus-             maksuuoman oikeudenkäynnin perusteita arvioi-
46014: seuraamuksen ankaroittamisen tai lieventämisen           daan uudelleen kustannussäästöjen aikaansaami-
46015: lisäksi on myös muita keinoja vaikuttaa rikolli-         seksi.
46016: suuden tasoon. Muun muassa lisääntyneeseen                  Kertomusvuoden jälkeen hallitus antoi edus-
46017: kiinnijoutumisriskiin voidaan vaikuttaa sekä val--       kunnalle esityksen maksuttomasta oikeudenkäyn-
46018: vontaa tehostamalla että syytevallan jätjestelyin.       nistä annetun lain muuttamisesta (HE 185/1992
46019: Rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vaiheen             vp), jonka perusteella lakia muutettiin 30.12.1992
46020: käsittävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan          annetulla lailla (1668/92).
46021: muun muassa pahoinpitelyn saattamista virallisen            Lakiin lisättiin uusi 5 a §, jonka mukaan oi-
46022:  syytteen alaiseksi. Myös luottamusaseman väärin-        keusministeriö vahvistaa ne yleiset perusteet, joi-
46023: käyttö on nykyisin asianomistajarikos. Tämä on           den nojalla maksuuoman oikeudenkäynnin hakijan
46024: eräissä tapauksissa aiheuttanut sen, ettei pankkien      kuukausittaisia käyttövaroja, omaisuutta, elatus-
46025:  luotonantoon mahdollisesti liittyneitä väärinkäy-       velvollisuutta ja muita taloudelliseen asemaan
46026:  töksiä ole saatettu poliisin tutkittaviksi. Oikeusmi-   vaikuttavia seikkoja on arvioitava harkittaessa
46027: 16
46028: 
46029: maksuuoman oikeudenkäynnin myöntämistä ja             jalle ei myöskään makseta suurempaa palkkiota
46030: siitä perittävää korvausta. Oikeusministeriö on       kuin paikalliselle avustajalle, ellei avustajan mää-
46031: vahvistanut mainitut yleiset perusteet määräyksel-    räämiseen ole ollut erityisiä syitä.
46032: lään 14.l.l993. Lain 15 §:ää muutettiin siten, että
46033: oikeusministeriö antaa, neuvoteltuaan Suomen             Sakkojärjestelmän uudistaminen. Rikoslaki-
46034: Asianajajaliiton kanssa, tarkemmat määräykset         projektin asettamassa liikennerikostyöryhmässä on
46035: oikeudenkäyntiavustajille maksettavista palkkioista   valmisteltu päivä- ja rikesakkojärjestelmän uudis-
46036: ja korvauksista. Myös nämä määräykset on vah-         tamista liikennerikosten seuraamuksena. Työryh-
46037: vistettu oikeusministeriön päätöksellä 18.1.1993.     män alustavien kaavailujen mukaan rikesakon
46038:     Mainituilla tuomioistuimia sitovilla nonneilla    käyttöalaa laajennettaisiin nykyisestä. Rikesakon
46039: on yhtenäistetty niitä perusteita, joilla maksuuo-    määrä porrastettaisiin rikoksen törkeyden mukaan.
46040: man oikeudenkäynnin etu myönnetään ja Oikeu-          Samalla lievimmät rikkomukset siirrettäisiin hal-
46041: denkäyntiavustajalie suoritettavat palkkiot vahvis-   linnollisen rikemaksun piiriin. Liikennerikoksista,
46042: tetaan. Samalla lain muutoksella rajoitettiin kus-    joista ei voida määrätä rikesakkoa, määrättäisiin
46043: tannusten säästämiseksi asianosaisen oikeutta saa-    rangaistus edelleen päiväsakkoina. Päiväsakon
46044: da valtion kustannuksella oikeudenkäyntiavustaja      rahamäärä määräytyisi kaavailujen mukaan vii-
46045: siten, että hakemusasioissa avustajaa ei saa määrä-   meksi vahvistetun verotuksen pohjalta siten, että
46046: tä, ellei siihen ole erityisen painavia syitä, eikä   se olisi 1/1000 vuotuisesta verotettavasta tulosta.
46047: yksinkertaisessa rikosasiassa, jossa yleisen ran-     Päiväsakon vähimmäismäärää myös nostettaisiin
46048: gaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa          nykyisestä.
46049: ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai jossa              Sakkojärjestelmän yleinen uudistaminen kuuluu
46050: muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja       rikoslakiprojektin asettamalle vankeustyöryhmälle.
46051: asian selvitettyyn tilaan nähden syytetyn oikeus-     Sakon ja sakon muuntorangaistuksen uudistamisen
46052: turva ei edellytä avustajan määräämistä. Tuomi-       kiireellisyyden vuoksi asian valmistelun aikataulua
46053: oistuinpaikkakunnan ulkopuolelta tulevalle avusta-    on työryhmässä varhennettu.
46054:                                                                                                           17
46055: 
46056:                                   Sisäasiainministeriön hallinnonala
46057: 
46058: 
46059:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta           alueellinen ympäristöhallinto,
46060: sisäasiainministeriö on esittänyt seuraavaa.                - kehittämään lääninhallituksia yleishallinto-
46061:                                                         viranomaisina sekä karsimaan niiden tehtäviä,
46062:                Sisäasiainministeriö                         - parantamaan aluehallinnon yhteistoimintaa ja
46063:                                                         alueiden vaikutusmahdollisuuksia sekä
46064:    Hallinnon kehittäminen. K e h i t t ä m i -              - siirtämään aluekehitystehtävät lääninhallituk-
46065: sen suunnat Valtioneuvosto on 17.6.1993                 silta kuntayhtyminä toimiville maakunnan liitoille.
46066: tehnyt periaatepäätöksen hallinnon uudistamisen             Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta on
46067: päälinjoista ja toimenpiteistä valtion keskus- ja       syksyllä 1993 asettanut aluehallinnon yhteistoi-
46068: aluehallinnon keventämiseksi sekä kuntien maa-          minta- ja tulosohjaushankkeen sekä aluehallinnon
46069: kuntatason päätöksenteon ja edunvalvonnan vah-          elinkeinohankkeen.
46070: vistamiseksi.                                               Aluehallinnon yhteistoiminta- ja tulosohjaus-
46071:    Uudistamisen tarkoituksena on erityisesti pa-        hankkeen tehtävänä olisi selvittää alueiden kehittä-
46072: rantaa julkisen hallinnon tuloksellisuutta ja tuotta-   misen kannalta merkittävien viranomaisten yh-
46073: vuutta, keventää hallintoa ja turvata julkisten pal-    teistoiminnan sekä toimintojen yhteensovittamisen
46074: velujen saatavuus ja laatu. Periaatepäätöksessä         tarpeet ja muodot. Lisäksi hankkeen tulisi valmis-
46075: todetut toimenpiteet merkitsevät hallinnon keventä-     tella tarvittavat toimenpiteet tulosohjausjäijestel-
46076: misen lisäksi tehtävien ja toimivallan siirtämistä      män kehittämiseksi niin, että aluehallinnon viran-
46077: keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon.         omaisten tulosohjauksessa voidaan ottaa huomioon
46078:    Periaatepäätöksen mukaisilla toimenpiteillä          nykyistä paremmin alueiden omat kehittämistar-
46079: vähennetään valtion menoja 500 mmk vuonna               peet ja -tavoitteet. Hankkeessa valmisteltavat toi-
46080: 1994 ja 1 000 mmk vuonna 1995.                          menpiteet tulee olla käytössä asetettaessa tulosta-
46081:                                                         voitteita vuodelle 1995.
46082:    A 1 u e h a II i n t o. Valtion aluehallinnossa          Aluehallinnon elinkeinohankkeen tehtävänä olisi
46083: pyritään nykyistä kevyempään, kootumpaan ja ta-         selvittää vuoden 1993 aikana etenemisaikataulu
46084: Ioudellisempaan aluehallintoon, joka koostuu            sekä muut toimenpiteet elinkeinotukitehtävien
46085: muutamista laaja-alaisista kokonaisuuksista ja          kokoamiseksi perustettaviin elinkeinopiireihin.
46086: jossa tehtävät on siirretty mahdollisimman laajalti     Pyrkimyksenä on koota elinkeinopiireihin erityi-
46087: paikallistasolle. Maakunnallista hallintoa kehite-      sesti kauppa- ja teollisuushallinnon, maaseutuhal-
46088: tään kuntien yhteistyön pohjalta edistämällä maa-       linnon ja työhallinnon alueelliset elinkeinopoliitti-
46089: kunnan omaehtoista kehittämistä sekä vahvista-          set tehtävät.
46090: malla maakunnallisten tarpeiden ja tavoitteiden             Hallitus antoi 18.6.1993 esityksen eduskunnalle
46091: vaikutusta alueellisten viranomaisten päätöksente-      laeiksi alueiden kehittämisestä ja saariston kehityk-
46092: koon ja toimintaan.                                     sen edistämisestä annetun lain muuttamisesta.
46093:    Aluehallinnon uudistamiseksi tullaan valtio-         Esityksen mukaan aluekehitystehtävät siirretään
46094: neuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti          lääninhallituksilta maakunnan liitoille. Tämän
46095: muun muassa                                             johdosta sisäasiainministeriö on 2.7.1993 asettanut
46096:    - siirtämään päätösvaltaa yhä useammissa asi-        maakunnallisen hallinnon tukihankkeen huolehti-
46097: oissa paikallishallinnolle, erityisesti kunnille sekä   maan maakunnallisen hallinnon käynnistämisen
46098: karsimaan ja väljentämään valtion keskus- ja alue-      vaatimista jatkotoimenpiteistä.
46099: hallinnon paikallishallintoon kohdistamaa ohjausta,         Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan
46100:    - vähentämään aluehallinnon moniportaisuutta,        lääninhallituksia kehitetään yleishallintoviranomai-
46101: keventämällä tai Iakkauttamalla väliportaita,           sina. Niiden tehtäviä karsitaan ja aluekehitystehtä-
46102:    - lisäämään aluehallitiimn voimavarojen yhteis-      vät siirretään maakunnallisille liitoille. Myös lää-
46103: käyttöä hallinto-, tuki- ja'palvelutoiminnoissa,        ninhallitusten ympäristötehtävät siirtyvät viimeis-
46104:    - kokoamaan valtion aluehallintoa suuremmiksi        tään vuonna 1995 ympäristöministeriön alaisiin
46105: kokonaisuuksiksi, kokoamisen kohteina ovat muun         ympäristökeskuksiin.
46106:  muassa elinkeinojen alueellinen tukeminen sekä             Sisäasiainministeriö on 1.9.1993 asettanut Iää-
46107: 2 331536T
46108: 18
46109: 
46110: uinhallintohankkeen uudistamaan periaatepäätök-            tanut paikallishallinnon palvelutoimistohankkeen,
46111: sessä tarkoitetulla tavalla lääninhallitusten yleistä      jonka tehtävänä on kehitellä erilaisia malleja mo-
46112: asemaa ja tehtäviä. Hankkeen tehtävänä on selvit-          nitoimialaisista palveluyksiköistä, joista asiakkaat
46113: tää vuoden 1994 aikana lääninhallitusten tehtävä-          saisivat nykyistä helpommin ja nopeammin mah-
46114: muutokset ja voimavarasupistukset                          dollisimman monet tarvitsemistaan palveluista.
46115:                                                                Päämääränä on, että vastaisuudessa asiakkaat
46116:     V a 1t i o n       p a i k a 11 i s h a 1 1 i n t o.   voisivat saada ainakin tärkeimmät ja yleisimmin
46117: Valtion paikallishallinnon uudistamisen perustana          käytetyt paikallistason palvelut omassa kunnassa
46118: on 1.3.1992 voimaan tullut laki valtion paikal-            sijaitsevasta palveluvirastosta, -toimistosta tai
46119: lishallinnon kehittämisen perusteista. Paikallishal-       -pisteestä. Viranomaisten välisen yhteistyön ke-
46120: linto järjestetään valtioneuvoston 23.12.1992 teke-        hittäminen asiakaspalvelutehtävissä mahdollistaa
46121: män päätöksen mukaan 95 kihlakunnan pohjalta               sen, että sellaisiinkin kuntiin, joissa tällä hetkellä
46122: vuoden 1995 alusta lukien. Kihlakuntajakopäätök-           ei ole paikallishallinnon palveluja lainkaan, voitai-
46123: sen mukaan tavoitteena on myös valtion muun pai-           siin ne järjestää.
46124: kallishallinnon aluejakojen kehittäminen niin, että            Eduskunta on kevätistuntokaudella 1993 hyväk-
46125: ne noudattavat valtion paikallishallinnon perus-           synyt lain julkisen hallinnon asiakaspalvelujen
46126: aluejaoksi tarkoitettua uutta kihlakuntajakoa.             järjestämisestä yhteisissä palvelupisteissä. Laki luo
46127:     Kuhunkin kihlakuntaan tullaan perustamaan              edellytykset viranomaisten yhteisten monitoimi-
46128: joko yhtenäisjärjestelmän mukainen kihlakunnanvi-          alaisten palveluyksikköjen muodostamiselle.
46129: rasto tai erillisiä virastoja. Sisäasiainministeriössä
46130: valmisteilla olevan virastotyyppipäätöksen mukaan              V i r k a t o d i s t u s t e n k ä y t ö n v ä-
46131: erilliset virastot muodostettaisiin vain muutamaan         h e n t ä m i n e n.           Valtioneuvosto teki
46132: väestömäärältään suurimpaan kihlakuntaan. Muihin           29.10.1981 periaatepäätöksen virkatodistustenkäy-
46133: kihlakuntiin perustettaisiin yhtenäisjärjestelmän          tön järkeistämisestä valtion viranomaisten toimin-
46134: mukaisetkihlakunnanvirastot Kihlakunnanvirastoi-           noissa. Valtiovarainministeriö antoi vuonna 1982
46135: hin tullaan ainakin alkuvaiheessa kokoamaan polii-         ohjeen virkatodistusten käytön rajoittamisesta
46136: si-, syyttäjän-, ulosotto-ja rekisteritoimen tehtävät      valtion virkoja ja toimia täytettäessä. Sisäasiainmi-
46137: sekä yleishallintotehtäviä.                                nisteriön asettama työryhmä ohjasi ja seurasi eri
46138:     Kihlakunnanvirastojen sijaintipaikoista sekä           hallinnonalojen toimenpiteitä virkatodistusten käy-
46139: kihlakuntien nimistä on tarkoitus päättää erikseen         tön järkeistämiseksi vuosina 1982-89. Tämän
46140: sen jälkeen, kun kihlakuntavirastoasetuksessa on           jälkeen virkatodistusten käytön järkeistämiseen
46141: säädetty toimivaltaisesta viranomaisesta. Kihlakun-        liittyvät tehtävät on siirretty rekisterihallinnon
46142: nanvirastoasetus on tarkoitus antaa syksyllä 1993          kehittämisen yhteistyöryhmälle, väestökirja-asiain
46143: virastotyyppipäätöksen jälkeen.                            neuvottelukunnalle sekä virkatyönä hoidettaviksi
46144:     Paikallishallintolaissa on uudistuksen tavoit-         sisäasiainministeriössä ja väestökirjahallinnossa.
46145: teeksi asetettu palvelujen riittävän ja tasapuolisen           Väestökirjaviranomaisten aloitteesta on virka-
46146: saatavuuden turvaaminen maan eri osissa. Lain              todistuksia käyttäville viranomaisille ja yhteisöille
46147: mukaan tästä huolehditaan palvelutoimistojen               annettu toimintaohjeita tai -suosituksia virkatodis-
46148: avulla. Kihlakuntajakopäätökseen on puolestaan             tusten käytön vähentämisestä ja vaihtoehtoisista
46149: sisällytetty tavoite, jonka mukaan palvelutoimis-          tietojen tarkistamisen menetelmistä. Ohjeita tai
46150: toihin tulisi koota mahdollisimman monia paikal-           suosituksia on annettu kunnallisen ja yksityisen
46151: listason palveluja.                                        sektorin työnhakua koskevien asioiden, kuntien
46152:     Paikallishallinnon palvelutason ja palvelujen          sosiaali- ja terveystoimen asioiden, eri eläkelai-
46153: saatavuuden turvaaminen sekä yhden oven peri-              tosten hoitamien eläkeasioiden, kansaneläkelaitok-
46154: aatteen soveltaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä       sen hoitamien muita tukimuotoja koskevien asioi-
46155: asiakaspalvelutehtävissä valtion eri viranomaisten         den, työttömyysturvalain mukaisten asioiden, opin-
46156: välillä sekä myös niiden ja kuntien kesken. Yh-            totukea koskevien asioiden sekä korkeakoulujen ja
46157: teistoimintaa kehittämällä voidaan välttää toimin-         oppilaitosten oppilasvalintaa koskevien asioiden
46158: noissa olevat päällekkäisyydet ja päästä voimava-          käsittelyä varten. Poliisitoimen ja -hallinnon sekä
46159: rojen suhteen nykyistä tehokkaampaan ja taloudel-          oikeushallinnon ja tuomioistuinlaitoksen virkato-
46160: lisempaan käyttöön.                                        distusten käyttöä koskevat neuvottelut ovat vielä
46161:     Sisäasiainministeriö on tammikuussa 1993 aset-         kesken. Todennäköistä on kuitenkin, että näissäkin
46162:                                                                                                              19
46163: 
46164: astotssa päästään virkatodistusten käytön vähen-           Sisäasiainministeriön siirrettyä asian oikeusminis-
46165: tämisen kannalta suotuisaan lopputulokseen kulu-           teriölle lain muutosta on valmisteltu virkatyönä
46166: van vuoden loppuun mennessä.                               oikeusministeriössä. Asia on keväällä 1993 ollut
46167:     Samanaikaisesti on väestön keskusrekisterin            valtioneuvoston käsiteltävänä, mutta päätetty lykä-
46168: kyselyjärjestelmän suorakäyttö lisääntynyt valtion         tä kunnallislain kokonaisuudistuksen yhteyteen.
46169: ja kuntien viranomaisten keskuudessa merkittäväs-              Kuntien toiminnan järjestämistapa ja organi-
46170: ti. Kyselyjärjestelmän avulla viranomaiset saavat          sointi perustetaan entistä selkeämmin kunnalliselle
46171: käyttöönsä pääosiltaan samat henkilötiedot kuin            itsehallinnolle. Tätä koskevat normit kumotaan
46172: virkatodistukselta. Kyselyjärjestelmän käyttäjiä on        viimeistään vuoden 1994 alusta, jollei oikeustur-
46173: jo noin 5 000. Myös viranomaisten tai yhteisöjen           vasta tai muusta perustellusta syystä muuta johdu.
46174: omien rekistereiden määräajoin tapahtuva päivitys          Ministeriöt valmistelevat tarpeelliset hallituksen
46175: väestön keskusrekisterin tiedoilla tukee virkatodis-       esitykset niin, että ne voidaan antaa eduskunnalle
46176: tusten vähentämistä koskevia toimenpiteitä. Niitä          vuoden 1993 aikana. Sisäasiainministeriö yhteen-
46177: viranomaisia ja lakisääteisiä tehtäviä hoitavia yh-        sovittaa valmistelua.
46178: teisöjä varten, joita ei voida palvella tietoliiken-           Kuntien tehtäviä ja velvoitteita arvioidaan kun-
46179: neyhteyksin, on otettu vuonna 1992 käyttöön uusi           tien talouden tasapainottamiseksi niin, että tarpeel-
46180:  palvelumuoto, ns. väestötietopuhelin. Tästä palve-        liset muutokset voidaan toteuttaa, mikäli mahdol-
46181:  lupuhelimesta viranomaisilla on mahdollisuus              lista, vuoden 1994 alusta. Kukin ministeriö valmis-
46182:  saada kaikkia toiminnassaan tarvitsemia väestö-           telee toimenpiteet selvitysmiehen ehdotusten poh-
46183:  tietoja. Tällä hetkellä väestötietopuhelinta käyt-        jalta. Sisäasiainministeriö yhteensovittaa valmiste-
46184:  täviä viranomaistehtäviä hoitavia yksiköitä on noin       lua.
46185:  1 300.                                                        Kunnallislain uudistamisen valmistelussa on
46186:      Virkatodistusten määrä oli vuonna 1981 noin           voitu todeta, että hallintokulttuurin kehittämislin-
46187:  5,5 milj. kappaletta. Vuonna 1990 virkatodistusten        joista vallitsee yhteiskunnassa yksimielisyys. Uu-
46188:  määrä oli noin 3,4 milj. kappaletta ja vuonna 1991        distusmyönteinen ilmapiiri on kehittynyt kunnissa
46189:  noin 3,3 milj. kappaletta. Väestön keskusrekisterin       itsessään ja kehitystä on tuettu ja vauhditettu eri-
46190:  kyselyjärjestelmän suorakäytön viime vuosina              laisin kampanjoin. Kun kunnille on nyttemmin
46191:  tapahtunut merkittävä lisääntyminen, uudet tieto-         annettu oma päätäntävalta esim. lautakuntaor-
46192:  palvelumuodot sekä väestökirjaviranomaisten te-           ganisaation ja päätösvallan delegoinnin osalta,
46193:  kemät aloitteet ja toimenpiteet ovat vähentäneet          näitä mahdollisuuksia on myös käytetty ennakko-
46194:  edelleen selvästi virkatodistusten käyttöä. Virkato-      luulottomasti. Myös kuntien yhteistyövalmiudet
46195:  distuksia annettiinkin vuonna 1992 enää noin 2,8          ovat merkittävästi lisääntyneet, joskin poliittinen
46196:  milj. kappaletta. Lukumäärässä tapahtuneen mer-           päätöksenteko yhteistyön käynnistämisestä näyttää
46197:  kittävän vähennyksen perusteella on todennäköistä,        toteutuvan vasta taloudellisen pakon vaatiessa.
46198:  että kuluvana vuonna virkatodistuksia käytetään               Norminpurkua jatketaan edelleen. Vaitioneuvos-
46199:  enää vain 2,4 milj. kappaletta, joka on väestökirja-      to on edellyttänyt sitä myös äskettäin tekemässään
46200:  viranomaisille asetettu tulostavoite.                     periaatepäätöksessä kuntatalouden tasapainoon
46201:      Marraskuun 1 päivänä 1993 voimaan tulevan             saattamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
46202:  väestötietolain (507/93) 26 §:n mukaan tuomiois-              Palveluasenteiden omaksuminen kenttätyössä ei
46203:  tuimessa ja yksittäisen hallintoasian käsittelyssä        ole voinut toteutua kovin nopeasti, mutta
46204:  tarvittavat tiedot tulee hankkia viran puolesta,          epäilemättä asenteissa on myönteistä kehitystä.
46205:  jollei rekisteröity ole asian vireille tultua viivytyk-   Siirtyminen palvelukulttuuriin tulisi voida toteuttaa
46206:  settä ilmoittanut toimittavansa itse tarpeelliset         rikkomatta niitä oikeusturvavaatimuksia, jotka ovat
46207:  selvitykset, tai jollei muunlaiseen menettelyyn ole       välttämättömiä kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun
46208:  erityistä syytä. Säännöksen nimenomaisena tarkoi-         turvaamiseksi. Yhteiskunnalla on edelleen vastuu
46209:  tuksena on virkatodistusten käytön ja kansalaisiin        heikoista ryhmistä, joilla ei ole kykyä ja mahdolli-
46210:  kohdistuvan byrokratian vähentäminen.                     suuksia huolehtia omista eduistaan. Kun lainsää-
46211:                                                            däntö antaa tehtävän kunnan hoidettavaksi, kun-
46212:              a
46213:    K u n n ll i s h a 11 i n t o. Valtiontilintar-         nalla on vastuu kansalaisiin nähden näiden palve-
46214: kastajain kertomuksessa on kosketeltu hallitusmuo-         luiden saatavuudesta ja laadusta. Siirtyminen hal-
46215: don 51 §:n muuttamista, jota koskevan ehdotuksen           linnollisen ohjauksen kulttuurista palvelevampaan,
46216: kunnallislakikomitea oli tehnyt osamietinnössään.          kysyntäohjautuvaan kuntakulttuuriin edellyttää
46217: 20
46218: 
46219: ostopalvelujen tason demokraattista kontrollointia.     elinkeinopolitiikkaa. Parhaiten maan eri osien
46220: Kunnissa on luotu uusia alhaalta ohjautuvuuteen ja      kehittämistä arvioidaan edistettävän lisäämällä
46221: kuluttajan oikeuteen perustuvia ratkaisuja, joilla      alueiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kehi-
46222: asiakkaiden mielipiteet suoraan ohjaavat itse pal-      tykseensä. Lakia valmisteltaessa on otettu huomi-
46223: velutuotannon sisältöä tuotekehityksen keinoin.         oon tulevan tuotantorakenteen kehittäminen. Pie-
46224:    Toimintatavan kunta voi päättää itse, mutta          nen ja keskisuuren teollisuuden monin tavoin
46225: vastuutaan se ei voi muuttaa. Tämän mukaisesti on       toisiinsa liittyvät kehitysmahdollisuudet takaavat
46226: esim. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta      todellisen tuotantorakenteen uudistamisen. Muualla
46227: ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 §:n 2       kuin kehitysalueilla pyritään alueiden tuotantora-
46228: momentissa säädetty, että kunnan ja kuntayhtymän        kennetta uudistamaan ja alueen kilpailukykyä
46229: on hankkiessaan palveluja yksityiseltä palvelujen       parantamaan suuntaamaila pienyritystukea lähinnä
46230: tuottajalta, varmistuttava siitä, että hankittavat      maaseutu-, saaristo- ja rakennemuutosalueiden
46231: palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vas-   kehittämiseen. Pienten ja keskisuurten yritysten
46232: taavalta kunnalliselta toiminnalta. Voidaan myös        kehittämistukea suunnataan pk-yritysten pitkän
46233: lähteä siitä, että siirrettäessä toimivaltaa kunnan     aikavälin kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin ja
46234: sisällä kunnassa harkitaan edellytykset delegoin-       yrityshautomoiden kehittämiseen.
46235: nille. Kunnalliskomitea on kiinnittänyt näihin seik-        Aluepoliittisten yritystukien myöntämisperus-
46236: koihin huomiota ja tullee tekemään ehdotuksia           teista säädettäisiin tarkemmin edellä mainitun lain
46237: asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltä-        kanssa samanaikaisesti annetussa yritystukilaissa.
46238: väksi ja joustavan oikaisuvaatimusmenettelyn                Kera Oy:n toimintamahdollisuuksia parannettiin
46239: käyttöönotosta kansalaisten oikeusturvan paranta-       olennaisesti Kera-lain muutoksella (1219/92) ja
46240: miseksi.                                                siihen liittyvältä valtioneuvoston päätöksellä, kun
46241:     Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutta-        Kera Oy:n myöntämien yrityslainojen korkoja
46242: mismahdollisuuksien tehostamiseksi kunnallisko-         porrastettiin aluepoliittisesti. Näillä toimenpiteillä
46243: mitea on tehnyt ehdotuksen, jonka mukaan laissa         on ollut selvästi yritystoiminnan rahoituksen hintaa
46244: säädettäisiin aikaisempaa laajemmin näistä kysy-        alentava vaikutus erityisesti kehitysalueilla.
46245: myksistä.                                                   Aluekehitysviranomaisen tehtävät siirretään
46246:     Vapaakuntakokeilu on kohdistettu jatkolainsää-      valtionhallinnoita kuntayhtyminä toimiville maa-
46247: dännöllä koko kuntakenttään, jolloin se edistää         kunnallisille liitoille. Maakunnallisten liittojen
46248: kuntien yleistä kehittämistyötä. Vapaakunta-ajatte-     tehtäväksi siirtyvät lääninhallituksilta maakunnan
46249: lu on synnyttänyt monenlaista kehitys- ja tutki-        yleinen kehittäminen ja aluepoliittisen suunnittelun
46250: mustoimintaa.                                           yleisvastuu samalla kun niistä tulee lainsäädännön
46251:     Valtiontilintarkastajain huomio vapaakuntako-       mukaisesti aluekehityksestä vastaavia viranomai-
46252: keilun uskottavuudesta on osin oikea, koska toivot-     sia. Jollei alueella ole tällaista kuntayhtymää, teh-
46253: tuja erillissektorien kokeilulupia ei ole ao. sekto-    tävät säilyisivät lääninhallituksilla.
46254: reilla katsottu tarpeelliseksi. Samat esitykset ovat        Osallistuessaan aluekehitysongelmien ratkaise-
46255: kuitenkin sittemmin toteutumassa valtion-               miseen liitoillallääninhallituksilla on käytettävis-
46256: osuusuudistuksen ja sektorilakien pysyvien uudis-       sään nykyistä lääninrahaa vastaava maakunnan
46257: tusten yhteydessä ilman kokeilua.                       kehittämisraha, jonka alueittaisesta jaosta päättäisi
46258:     Lääninhallitusten panos on jäänyt melko vähäi-      sisäasiainministeriö.
46259: seksi, koska kuntien omatoimisuutta on haluttu              Alueellisen kehittämistoiminnan kohteena on
46260: korostaa ja välttää valtion hallinnollisen ohjauksen    koko maa. Aluejakojärjestelmään tehdään perus-
46261: kielteistä asennevaikutusta.                            teellisia muutoksia. Ohjelmaperusteinen aluepoli-
46262:                                                         tiikka soveltuu hallinnon omaksumaan tulosjoh-
46263:    Aluepolitiikka. A 1 u e p o 1 i t i i k a n u u-     tamiseen. Eri hallinnonalat voisivat määritellä
46264: d i s t a m i n e n. Hallituksen esityksessä edus-      tulostavoitteitaan ohjelmien perusteella ja seurata
46265: kunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja saaris-     toimintansa vaikutuksia. Samalla ne voisivat ny-
46266: ton kehittämisen edistämisestä annetun lain muut-       kyistä paremmin arvioida rooliaan aluepolitiikalle
46267: tamisesta (annettu 18.6.1993) alueellinen kehittä-      asetettujen tavoitteiden toteuttajana.
46268: mispolitiikka nähdään osana yleistä talous- ja
46269:                                                                                                               21
46270: 
46271:                                    Puolustusministeriön hallinnonala
46272: 
46273: 
46274:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta                S o t i 1 a s e 1 ä k e j ä r j e s t e 1 m ä Julki-
46275: puolustusministeriö ja osittain valtiovarainministe-     sen sektorin eläkejärjestelmät ovat parhaillaan
46276: riö ovat esittäneet seuraavaa.                           uudistettavana. Muita työmarkkinoita korkeammil-
46277:                                                          le eläke-eduille ei kustannussyistä eikä muutoin-
46278:                Puolustusministeriö                       kaan ole enää perusteita. Tarkoituksena on siirtyä
46279:                                                          yksityisen sektorin tasoiseen eläketurvaan, jossa
46280:     Puolustusvoimien toiminnan kehittäminen.             eläkeikä on 65 vuotta, eläkkeen tavoitetaso 60 %
46281: Puolustusvoimien uusi johtamis- ja hallintojärjes-       eläkepalkasta ja eläke karttuu 1,5 %vuodessa. Osa
46282: telmä astui voimaan vuoden 1993 alussa. Maa on           uudistuksesta on jo toteutettu. Vuoden 1993 alusta
46283: jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen ja 12              tuli voimaan valtion eläkelain muutos, jolla ns.
46284: sotilaslääniin. Samalla lakkautettiin aikaisemmat        uusiin työntekijöihin eli 1.1.1993 tai sen jälkeen
46285: sotilaspiirit Väliportaan hallintoyksiköiden määrä       palvelukseen tuleviin sovelletaan välittömästi
46286: väheni uudistuksen myötä puoleen aikaisemmasta           edellä tarkoitettuja uusia eläkkeen saamisen ehtoja.
46287: eli 15:een. Sotilasläänien rajat tulivat vastaamaan      Palveluksessa olevan henkilöstön eli ns. vanhojen
46288: siviililäänien rajoja, lukuunottamatta pääkaupun-        työntekijöiden osalta on tarkoitus siirtyä asteittain
46289: kiseutua. Lähinnä operatiivisista syistä pääkau-         uuteen järjestelmään vuoden 1995 alusta. Vanho-
46290: punkiseutu muodostaa oman sotilaslääninsä.               jen työntekijöiden siirtymäsäännökset ovat par-
46291:     Puolustusvoimien organisaatiouudistusta on jat-      haillaan valmisteltavana ja asiaa koskeva hallituk-
46292: kettu kaikissa puolustushaaroissa. Uudistusten ta-       sen esitys valtion eläkelain muuttamiseksi on tar-
46293: voitteet perustuvat pääpiirteissään hallituksen ke-      koitus antaa syyskaudella 1993.
46294: hyspäätöksiin ja hallinnon kehittämistavoitteisiin.          Uudistamistarve ja yleiset eläkepolitiikan lin-
46295: Maavoimien kehittämisohjelmaehdotus on valmis-           jaukset koskevat myös sotilaseläkejärjestelmää.
46296: tunut. Ohjelman tarkoituksena on luoda perusteet         Paitsi kustannussyistä järjestelmän kehittäminen on
46297: hallinnonalan organisaatio- ja henkilöstösuunnitte-      tarpeen myös maanpuolustuksellisista syistä. Soti-
46298: lulle, investoinneille sekä varuskuntien kehittämis-     laseläkejärjestelmä perustuu reservin muodostami-
46299: suunnitelmien laatimiselle. Maavoimien joukko-           selle sodan ajan tarpeisiin. Se ei ole kyennyt kai-
46300: osastoja ja varuskuntia on yhdistetty ja vähennetty      kilta osin vastaamaan tarkoitustaan muun muassa
46301: kehittämistavoitteiden ja hallinnonalalle annettujen     sen takia, että se ei tuota nuorta johtajareserviä,
46302: kehystavoitteiden mukaisesti. Merivoimissa on to-        josta on erityinen puute.
46303: teutettu organisaatiouudistus, jossa joukko-osasto-          Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mu-
46304: jen määrä on supistunut aiemmasta viidestä nykyi-        kaan sotilaseläkejärjestelmää sopeutetaan asteittain
46305: seen kolmeen. limavoimien organisaatiota on uu-          yleiseen eläkejärjestelmään vuoden 1993 alusta
46306: distettu tulosjohtamista palvelevaan suuntaan. lima-     ottaen huomioon puolustusvoimien erityistarpeet.
46307:  ja merivoimien organisaatiouudistusta jatketaan             Uudistamiseen on jo ryhdytty. Vuoden 1993
46308:  1993 kesällä valmistuneen työryhmäehdotuksen            alusta tuli voimaan valtion eläkelain muutos, joka
46309: pohjalta.                                                koskee 1.1.1993 jälkeen palvelukseen tulevia up-
46310:     Hallinnollisesti aiemmin erilliset Sotakorkea-       seereja ja opistoupseereja. Oikeus päästä palve-
46311: koulu, Taistelukoulu ja Kadettikoulu yhdistettiin        lusvuosien (20 tai 25 vuotta) perusteella eläkkeelle
46312:  1.1.1993 Maanpuolustuskorkeakouluksi.                   poistuu. Uuden järjestelmän mukaan upseereilla ja
46313:     Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennuspalve-     opistoupseereilla on oikeus siirtyä vanhuuseläk-
46314: lujen tuottamista varten on tarkoitus perustaa vuo-      keelle, jos heille on kertynyt eläkkeeseen oikeut-
46315: den 1994 talousarviossa 1.4.1994 lukien puolustus-       tavaa palvelusaikaa upseerin tai opistoupseerin
46316: ministeriön rakennuslaitos. Se muodostetaan puo-         virassa vähintään 30 vuotta, ei kuitenkaan ennen
46317: lustusministeriön rakennusosastosta, rakennustoi-        55 vuoden iän täyttämistä. Eläkkeen tavoitetaso on
46318: mistoista ja erillisistä rakennustöistä. Uudelleenjär-   60 % ja eläke karttuu 30 vuodessa. Uudistuksella
46319: jestelyllä erotetaan toisistaan omistajan, käyttäjän     sotilaiden eläkkeellesiirtymisikä nousee aikaisem-
46320: ja palveluiden tuottajan roolit, mikä selkeyttää teh-    masta noin 48 vuodesta 55 vuoteen. Järjestelmään
46321: täviä, vastuuta ja organisaatiota.                       sisältyy mahdollisuus erota palveluksesta 48 vuo-
46322: 22
46323: 
46324: den iässä ja säilyttää silti palvelusvuosiensa mu-       tulosvastuullista toimialaa ja siihen liitettiin 17
46325: kainen eläkeoikeus 55 vuoden iässä. Nuoremman            varikkoa ja vastaavaa laitosta. Henkilöstöä on noin
46326: johtajareservin tuottamiseksi on tarkoitus luoda         2 000.
46327: määräaikaisten palvelussuhteiden järjestelmä.
46328:      Myös palveluksessa olevien ns. vanhojen upsee-          Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta.
46329: rien ja opistoupseerien osalta on tarkoitus siirtyä      Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota
46330: asteittain uuteen järjestelmään vuoden 1995 alus-        Suomen YK-saatavien perintään, YK:n rauhantur-
46331: ta. Asiaa koskevat siirtymäsäännökset ovat par-          vaamistoiminnan laajuuteen sekä rauhanturvaa-
46332: haillaan valmisteltavana.                                miskoulutuksen kehittämiseen.
46333:      Valtiontilintarkastajien kertomuksessa on esitet-       YK-saatavien perintä tapahtuu New Yorkissa
46334: ty, että sotilaseläkejärjestelmää uudistettaessa olisi   olevan Suomen YK-edustuston välityksellä. Puo-
46335: puututtava ansiotyössä jatkavan sotilashenkilöstön       lustusministeriö vastaa YK-saatavien laskutuksesta.
46336: eläke-etuuksiin. Tämän johdosta todetaan, että           Laskutus käsittää kuukausilaskutuksen (palkat,
46337: annettaessa edellä tarkoitettua sotilaseläkejärjestel-   päivärahat, spesialistikorvaukset, kansallinen vaa-
46338: män muutosta koskevaa hallituksen esitystä la-           tetus, varustus sekä aseet ja ampumatarvikkeet),
46339: kiehdotukseen sisältyi säännös, jonka mukaan             Letter of Assist-tilausten (YK:n hyväksymät ma-
46340: sotilaseläkkeellä olevan henkilön sijoittuessa soti-     teriaalihankinnat Suomesta) mukaiset hankintalas-
46341: laseläkkeellä ollessaan muuhun ansiotyöhön, tästä        kutukset sekä päättyneiden operaatioiden osalta
46342: työstä saatu ansio, siltä osin kuin se ylittää 40 %      joukon käytössä olleen materiaalin loppulasku-
46343: sotilaseläkkeen perusteena olevasta palkasta, otet-      tuksen.
46344: taisiin huomioon eläkkeen määrässä. Eduskuntakä-             PääosaYK:nvelasta Suomelle muodostuu UNI-
46345: sittelyn aikana säännösehdotus kuitenkin poistet-        FIL-operaatiosta.
46346:  tiin, joten se jäi toteutumatta.                            YK-saatavien määrä ei johdu perinnän tehot-
46347:      Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huo-     tomuudesta, vaan YK:n taloudellisesta tilanteesta
46348: miota puolustusvoimien toiminnan rationalisoinnin        ja tästä johtuvista rahoitusvaikeuksista ja maksujen
46349: yhteydessä siihen, mitä eri hallinnonalojen tehtäviä     viivästymisistä.
46350: on tarkoituksenmukaista yhdistää tai voidaanko               Puolustusministeriön suunnitelmien mukaisesti
46351: yhteistyötä tehostaa niiden hoidossa. Tältä osin         Kroatiassa oleva rakentajapataljoona on kotiutettu
46352:  puolustusministeriö esittää seuraavaa:                  heinäkuun lopussa 1993. Golanilla oleva valvon-
46353:     Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toiminto-    tapataljoona kotiutetaan vuoden 1993 loppuun
46354: jen päällekkäisyyttä on tutkittu puolustusministe-       mennessä. Kyproksella toimivan suomalaisen
46355: riön asettamassa työryhmässä, joka jätti mietintön-      valvontaosaston vahvuus supistetaan vuoden 1993
46356: sä 24.5.1989. Työryhmän mukaan toiminnassa ei            lopussa yhteen esiupseeriin. Toimenpiteet vähen-
46357: esiintynyt, johtamista ja muutamaa meri- ja raja-        tävät rauhanturvaamispalveluksessa olevan henki-
46358: valvonnan osa-aluetta lukuunottamatta, päällek-          löstön määrää nykyisestä 1 430 henkilöstä 780
46359: käistä toimintaa. Puolustusvoimien ja rajavartiolai-     henkilöön. Vuoden 1994 alusta alkaen Suomella
46360: toksen merivalvontaan liittyvien suorittajatason         on palveluksessa yksi valvontapataljoona (Liba-
46361: tilojen yhteiskäyttöä ja niiden vartiointia on kehi-     non), yksi valvontakomppania (Makedonia), yksi
46362: tetty työryhmän ehdotusten mukaisesti.                   esiupseeri Kyproksella sekä noin 40 sotilastarkkai-
46363:      Johtamista ja kustannusten jakoa koskevaa           lijaa
46364: selvitystyötä on jatkettu puolustusministeriön ja            Puolustusministeriö on asettanut työryhmän sel-
46365: sisäasiainministeriön hallinnonalojen kesken.            vittämään rauhanturvaamiskoulutuksen laajentumi-
46366:                                                          sen vaikutuksia käytettävissä oleviin voimavaroi-
46367:     Materiaalihallinto. Puolustusvoimien materiaa-       hin ja koulutusjärjestelmään. Työryhmä jättää ra-
46368: lilaitos perustettiin 1.1.1993. Siihen kuuluu viisi      porttinsa syksyn 1993 kuluessa.
46369:                                                                                                          23
46370: 
46371:                                Valtiovarainministeriön hallinnonala
46372: 
46373:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta          misten turvaamiseksi perustettiin valtion talousar-
46374: valtiovarainministeriö on esittänyt seuraavaa.         vion ulkopuolinen, eduskunnan vastuulla oleva
46375:                                                        rahasto, josta säädetään valtion vakuusrahastosta
46376:              Valtiovarainministeriö                    annetussa laissa (379/92). Laki tuli voimaan
46377:                                                        30.4.1992 ja samanaikaisesti valtion vakuusrahasto
46378:   Rahoitusmarkkinoiden säätely ja valvonta.            aloitti toimintansa. Rahaston hallintoa hoitavat
46379: Rahoitusmarkkinoiden                       k e h i-    hallintoneuvosto, johtokunta ja johtaja. Rahastolla
46380: t y s. Pankkien tilanne on vuoden 1991 jälkeen         on maaliskuun 11 päivänä 1993 voimaan tulleen
46381: heikentynyt. Valtio on kuitenkin ryhtynyt tukitoi-     lain muutoksen jälkeen oma henkilöstö. Rahaston
46382: miin, joiden voidaan katsoa rauhoittaneen tilannet-    hallintoneuvostona toimivat eduskunnan pankki-
46383: ta rahoitusmarkkinoilla ainakin jo vuonna 1993.        valtuutetut. Rahaston johtokuntaan kuuluivat sen
46384: Tähän kehitykseen on vaikuttanut myös yleisessä        alkuperäisessä muodossaan viranomaisten edustaji-
46385: taloustilanteessa havaittavissa ollut elpyminen.       en lisäksi Suomen Pankin, pankkitarkastusviraston
46386: Vienti ulkomaille on edelleen kasvanut vaikuttaen      ja pankkien edustajat. Edellä mainitun lain muu-
46387: kauppataseen ylijäämään ja yleinen korkotaso on        toksen jälkeen ovat rahaston johtokuntaan kuulu-
46388: laskenut.                                              neet rahaston hallintoneuvoston valitsemat viisi
46389:                                                        jäsentä.
46390:     Rahoitusmarkkinoi den                       v a-      Rahasto voi antaa tukea pankkiryhmien vakuus-
46391: k a u d e n turvaa m i ne n. Rahoitusmark-             rahastoille taikka niiden kautta pankeille tai suo-
46392: kinoiden vakauden turvaamiseksi on pankkien            raan pankeille. Tuki voidaan antaa lainana, takauk-
46393: vakavaraisuutta ja toimintaa tuettu eri lähteistä      sena tai muuna tukena. Rahaston toiminta on ra-
46394: olevin julkisen varoin vuodesta 1991 lähtien.          hoitettu lähinnä ulkomaisilta markkinoilta otetuilla
46395: Suomen Pankki otti vuonna 1991 haltuunsa Sääs-         lainoilla, joita rahastolla saa sen omien varojen
46396: töpankkien Keskus-Osake-Pankin. Vuonna 1992            kanssa olla yhteensä enintään 20 000 miljoonaa
46397: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki siirtyi valti-      markkaa. Rahasto voi myös myöntää takauksia
46398: on vakuusrahastolle. Suomen Pankille on arvioitu       pankkien ottamille lainoille edellä mainitun enim-
46399: aiheutuneen elokuuhun 1993 mennessä mainitusta         mäisvaltuuden puitteissa. Rahastolta ovat tukea
46400: operaatiosta yhteensä noin 12 900 miljoonan            hakeneet ja saaneet Säästöpankkien Keskus-Osa-
46401: markan tappiot.                                        ke-Pankki, Suomen Säästöpankki-SSP Oy ja
46402:     Valtio teki vuonna 1992 yhteensä noin 7 700        STS-Pankki Oy sekä säästöpankkien vakuusra-
46403: miljoonan markan pääomasijoitukset pankkeihin          hasto. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa ja
46404: luottolaman torjumiseksi. Pääomasijoituksen otti       Suomen Säästöpankki Oy:ssä valtion vakuusrahas-
46405: vastaan yhteensä 130 talletuspankkia. Sijoituksen      tolla on äänivalta ja enemmistö osakkeista. Vuo-
46406: jälkeen tapahtuneiden sulautumisten seurauksena        den 1993 ensimmäisen puoliskon aikana vakuusra-
46407: sijoituksen haitijoina on 86 pankkia. Pääomasijoi-     haston käytössä olleet tukivaltuudet oli käytetty
46408: tuksen tarkoituksena oli parantaa pankkien vakava-     loppuun.
46409: raisuutta niin, että ne voivat jatkaa asiakkaiden          Vuoden 1993 alussa valtion vakuusrahastosta
46410: Juototusta ja pystyvät välttymään luottojen tarpeet-   annettua lakia ehdotettiin muutettavaksi siten, että
46411: tomilta irtisanomisilta. Pääomasijoituksen takaisin-   rahasto olisi siirretty eduskunnan alaisuudesta
46412: saanti valtiolle on pyritty turvaamaan sijoituksesta   valtioneuvoston alaisuuteen, rahaston tukivaltuutta
46413: annettuun pääomatodistukseen sisältyvin ehdoin.        olisi korotettu 20 000 miljoonasta 50 000 miljoo-
46414: Pääomasijoituksen ehtojen mukaan pankin on             naan markkaan ja rahasto olisi saanut hankkia
46415: maksettava sijoitukselle korkoa. Koron maksamatta      osakkeita yhtiössä, johon olisi voitu siirtää tuetta-
46416: jättäminen 1 080 päivältä antaa valtiolle oikeuden     vasta pankista heikkotuottoista ja riskipitoista
46417: vaatia sijoituksen vaihtamista pankin osakkeiksi.      omaisuutta. Omaisuudenhoitoyhtiöiden osalta
46418: Sijoitukset maksettaneen pitkällä aikavälillä takai-   eduskunta hylkäsi ehdotuksen, mutta muilta osin
46419: sin valtiolle.                                         hyväksyi kuitenkin niin, että esitys jätettiin lepää-
46420:     Pankkien vakaan toiminnan ja tallettajien saa-     mään yli vaalien.
46421: 24
46422: 
46423:    Eduskunta antoi hyväksyessään vuoden 1993            vaa lainsäädäntöä tullaan jatkossakin muuttamaan
46424: ensimmäisen lisätalousarvion pankkien tukemiseen        markkinoiden ja kansanvälisistä sopimuksista
46425: 15 000 miljoonan markan määrärahan ja takaus-           aiheutuvien tarpeiden mukaisesti.
46426: valtuuden, joka on 5 000 miljoonaa markkaa tai
46427: yhdessä käytetyn määrärahan kanssa enintään                V a 1 v o n t a. Hallitus antoi syysistuntokau-
46428: 20 000 miljoonaa markkaa. Tämän määrärahan ja           della 1992 Eduskunnalle esityksen rahoitustarkas-
46429: takausvaltuuden käytöstä päättää valtioneuvosto.        tuslaiksi. Eduskunta hyväksyi esityksen toukokuus-
46430: Määrärahasta myönnettävää tukea koskevat pää-           sa 1993. Tasavallan Presidentti vahvisti lain kesä-
46431: tökset valmistellaan valtion vakuusrahastossa.          kuussa 1993 ja määräsi sen tulemaan voimaan
46432: Elokuun 1993 loppuun mennessä määrärahaa ja             1.10.1993. Rahoitustarkastuslailla lakkautetaan
46433: valtuuksia on käytetty siten, että valtioneuvosto       pankkitarkastusvirasto ja sen toiminnot siirretään
46434: myönsi määrärahasta Suomen Säästöpankki-SSP             Suomen pankin yhteydessä olevaan rahoitustarkas-
46435: Oy:n vakavaraisuuden ylläpitämiseen säädetyllä          tukseen. Järjestelyllä pyritään yhdistämään pankki-
46436: tasolla 1 000 miljoonaa markkaa ja teki periaate-       tarkastusviraston ja Suomen Pankin pankkivalvon-
46437: päätöksen takauksien antamisesta Suomen Yhdys-          taa koskevat resurssit
46438: pankki Oy:n ja Kansallis-Osake-Pankin oman                 Viranomaisten välistä yhteistyötä rahoitusmark-
46439: pääoman ehtoiselle varainhankinnalle.                   kinoiden valvonnan tehostamiseksi sen eri tasoilla
46440:    Hyväksyessään helmikuussa 1993 valtion va-           on lisätty. Tästä osoituksena on muun ohella se,
46441: kuusrahastosta annetun lain muutoksen eduskunta         että rahoitustarkastuksen johtokuntaan kuuluu
46442: sisällytti hallitukselle antamaansa vastaukseen         finanssiryhmien valvontaa käsiteltäessä sosiaali- ja
46443: lausuman, jonka mukaan "Eduskunta edellyttää,           terveysministeriön vakuutusvalvonnan edustaja.
46444: että Suomen valtio takaa sen, että suomalaiset          Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä
46445: pankit pystyvät hoitamaan sitoumuksensa ajallaan        on myös tehty sopimus, jonka perusteella arvopa-
46446: kaikissa olosuhteissa. Tarpeen vaatiessa eduskunta      perimarkkinoiden lainsäädännön kehittämistyötä
46447: tulee myöntämään riittävät määrärahat ja valtuudet      seuraa yhteistyöryhmä.
46448: hallituksen käyttöön sitoumusten täyttämiseen".            Valtio on joutunut viime vuoden aikana turvaa-
46449: Tämä sitoumus on lisännyt ulkomailla luottamusta        maan eräiden pankkien vakavaraisuuden valtion
46450: Suomen rahoitusmarkkinoiden toimintaan.                 vakuusrahaston kautta. Lähtökohtana ja tavoitteena
46451:    Valtion vakuusrahastossa selvitetään erilaisten      on pidettävä kuitenkin sitä, että pankkitoimintaan
46452: tukimuotojen käytön mahdollisuuksia. Vakuusra-          sisältyvät riskit kannetaan pankin ja sen omistajien
46453: haston tehtävänä on myös seurata myöntämänsä            toimesta. Pankkien kansainväliset ja kotimaiset
46454: tuen käyttöä. Rahastolla on velvollisuus suorituttaa    luottositoumukset sekä niiden keskeinen asema
46455: tukea saaneissa pankeissa erityistarkastus maalis-      maan jatkuvassa rahoitushuollossa vaativat vakava-
46456: kuussa 1993 voimaan tulleen säännöksen nojalla.         raisuuden turvaamista. Tämän vuoksi näissä olo-
46457: Rahasto voi käyttää erityistarkastusta minkä tahan-     suhteissa suoranaista yrittäjäriskiä ei rahoitusjärjes-
46458: sa tuettavaan pankkiin liittyvän epäselvyyden           telmän vakauden uhkaan liittyvien syiden takia ole
46459: selvittämiseen.                                         mahdollista toteuttaa. Pankkitoiminta pyritään
46460:    Hallitus antoi 7.9.1993 eduskunnalle hallituksen     kuitenkin sopeuttamaan mahdollisimman nopeasti
46461: esityksen laiksi valtion vakuusrahastosta annetun       yrittäjäriskistään itse vastaavaksi.
46462: lain muuttamisesta. Ehdotuksessa esitetään omai-
46463: suudenhoitoyhtiöiden perustamisen mahdollista-             Suhchtnne-ennusteet ja finanssipolitiikka.
46464: mista. Esityksen mukaan pankeille myönnetyn tuen        Suomessa, kuten useimmissa muissakin maissa
46465: käytön valvonta säädettäisiin valtiontilintarkastaji-   nykyisen laman alku ja etenkin sen syvyys yllätti
46466: en ja valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi.     taloudellisten ennusteiden laatijat Taloudellisten
46467:                                                         rakenteiden ja talouspolitiikan Iinjansten nopeat
46468:    L a i n sää d ä n t ö. Uutta talletuspankkeja        muutokset ovat yleensä liittyneet ennustettavuuden:
46469: ja luottolaitoksia samoin kuin arvopaperimark-          heikkenemiseen ja olleet merkittävinä syinä suuriin
46470: kinoita koskevaa lainsäädäntöä ei saatettu voimaan      ennustevirheisiin. Tästä syystä valtiovarainminis-
46471: vuoden 1993 alusta, niin kuin alunperin oli suun-       teriössä on tehostettu taloudellisessa kehityksessä
46472: niteltu, koska ETA-sopimuksen voimaan tulo              tapahtuvien muutosten seurantaa ja raportointia
46473: lykkääntyi. Valtiovarainministeriö on valmistau-        sekä panostettu mm. uusien suhdanneosoittimien
46474: tunut myös siihen, että rahoitusmarkkinoita koske-      kehittämiseen.
46475:                                                                                                      25
46476: 
46477:    Toinen valtiontilintarkastajien esiin ottama        rainministeriön edustajat ovat mm. käyneet pereh-
46478: seikka koski Suomen mahdollisen EY-jäsenyyden          tymässä EY:n työskentelytapoihin kansantaloudel-
46479: mukanaan tuomia muutospaineita talouspoliittisen       lisissa kysymyksissä ja niihin muotoihin, joihin
46480: päätöksenteon edellytyksille ja rajoituksille. Myös    Suomi joutuu mahdollisen jäsenyyden jälkeen
46481: tällä alueella on valmistelutyö käynnissä. Valtiova-   sopeutumaan.
46482: 26
46483: 
46484:                                    Opetusministeriön hallinnonala
46485: 
46486: 
46487:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            tehdä myös ammatillisten oppilaitosten lainsää-
46488: opetusministeriö on esittänyt seuraavaa.                däntöön. Kelpoisuuksien yhtenäistäminen edel-
46489:                                                         lyttää, että järjestettävää opettajankoulutusta kehi-
46490:                 Opetusministeriö                        tetään myös yhteistyössä, vaikka yhtenäistä koulu-
46491:                                                         tusratkaisua ei pidetäkään tavoitteena.
46492:     Opettajankoulutuksen kehittäminen. Maam-                Koulutus- ja tutkintojärjestelmän rakenteeseen
46493: me yleissivistävän koulutuksen nykyinen opetta-         ja koulutuksen sisältöjen kehittämiseen on kiinni-
46494: jankoulutusjärjestelmä on runsaan parinkymmenen         tetty huomiota koulutuksen ja korkeakouluissa
46495: vuoden pituisen määrätietoisen kehittämistyön           harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-
46496: tulosta. Tavoitteena on ollut, että koulutus on         massa vuosille 1991-1996 (VNp 18.6.1993). Sen
46497: laadultaan ja määrältään vastannut koululaitoksen       mukaan mm. koulutusjärjestelmän toimintaa te-
46498: ja siten myös koko yhteiskunnan tarpeita. Koulu-        hostetaan ja herkkyyttä reagoida koulutuskysynnän
46499: tuksen kehittämistoimista on varsin merkittävä          määrällisiin ja sisällöllisiin muutoksiin lisätään. Eri
46500: ollut vuonna 1988 asetettu toimikunta, jonka teh-       oppilaitos- ja koulutusmuotojen välisiä raja-aitoja
46501: tävänä oli arvioida opettajankoulutuksen tavoitteita    madalletaan. Perustutkintoja laaja-alaistetaan.
46502: ja niiden toteutumista, tehdä ehdotuksia sekä opet-         Kasvatustieteelliselle alalle on asetettu arviointi-
46503: tajankoulutuksen perusteisiin tarvittavista muutok-     projekti,joka päättää työnsä keväällä 1994. Tämän
46504: sista että koulutuksen kehittämisestä. Toimikunnan      jälkeen voidaan antaa uusi tutkintoasetus tehtyjen
46505: johtavana ajatuksena oli väljentää koulutusta siten,    esitysten pohjalta. Asetus pyritään antamaan syys-
46506: että se mahdollistaa opettajatutkinnon suorittaneen     kaudella 1994, jolloin se tulisi voimaan 1.8.1995.
46507: joustavan siirtymisen kouluasteelta ja koulumuo-            Erityisesti aikuisopiskelijoita ajatellen on kehi-
46508: dosta toiselle, jolloin opettajia voidaan käyttää       tetty monimuoto-opiskelua, joka helpottaa tutkinto-
46509: taloudellisesti kulloisenkin tilanteen niin vaatiessa   jen suorittamista työn ohella.
46510: (Opettajankoulutuksen kehittämistoimikunnan                 Opettajien määrän tarvetta on seurattu jatku-
46511: mietintö; Kehittyvä opettajankoulutus, Komitean-        vasti. Varsinaisen koulutuksen tehostamisella ja
46512: mietintö 1989:26). Opettajankoulutuksen säädös-         poikkeuskoulutuksella on vajausta voitu pienentää.
46513: työryhmä (Opetusministeriön työryhmien muistioi-        Kuitenkin vielä lukuvuonna 1992-1993 muodolli-
46514: ta 1991:46) on laatinut tältä pohjalta ehdotukset       sesti epäpäteviä luokanopettajia oli suomenkieli-
46515: uusiksi säädöksiksi.                                    sessä koulutoimessa 1 120 (6,5 %) ja ruotsinkieli-
46516:     Ammatillisten opettajankoulutuslaitosten organi-    sessä koulutoimessa 88 (7,7 %). Vajausta on myös
46517: sointityöryhmä on (Opetusministeriön työryhmien         pätevistä kuvaamataidon ja musiikin opettajista
46518: muistioita 1993:23) laatinut ehdotuksen ammatil-        sekä erityisopettajista. Poikkeuskoulutuksen jatka-
46519: listen opettajankoulutuslaitosten organisoinoista ja    miseen on varauduttu.
46520: hallinnollisesta asemasta opetushallinnossa. Työ-           Peruskoulun ja lukion opettajien kelpoisuus-
46521: ryhmä esittää, että nykyinen ammatillisten opetta-      vaatimuksia on muutettu 27.11.1992 annetuilla
46522: jankoulutuslaitosten verkko uudistetaan                 asetuksilla ( 117 4-1177/92 ), jotka tulevat voimaan
46523: muodostamaila myöhemmässä vaiheessa ammatti-             1.1.1995 lukien. Näillä on osaltaan väljennetty kel-
46524: korkeakoulujen yhteydessä toimivat nykyistä laaja-      poisuusehtoja. Samoin aineenopettajan kasvatustie-
46525: alaisemmat ammatilliset opettajakorkeakoulut            teellisiä opintoja ja niiden järjestämistä koskevia
46526: Muistiossaan työryhmä esittää tavoitteeksi turvata      säännöksiä on muutettu asetuksilla (365/93, 364/93
46527: pedagogisen koulutuksen avulla opettajille laajem-      ja 368/93), jotka tulivat voimaan 1.8.1993 lukien.
46528: mat liikkumamahdollisuudet oppilaitosverkostossa        Näissä muutoksissa on keskeistä mm., että ai-
46529: ja poistaa päällekkäistä oppilaitoskohtaista opetta-    neenopettajan kasvatustieteellisten opintojen alaa
46530: jankoulutusta. Vähintään 35 opintoviikon laajuiset      on laajennettu siten, että opiskelijalle annetaan
46531: opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot antavat        peruskoulun ja lukion lehtorin sekä muiden oppi-
46532: kelpoisuuden lukion ja peruskoulun opettajan            laitosten opettajien itsenäisen hoitamisen edellyttä-
46533: virkaan pedagogisten opintojen osalta 1.1.1995          mät pedagogiset valmiudet. Laajennus koskee
46534: alkaen. Samankaltaiset muutokset on tarkoitus           erityisesti kansan- ja kansalaisopistoja.
46535:                                                                                                                27
46536: 
46537:     Kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista   tarpeellisuutta ja tutkimuskapasiteetin vahvistamis-
46538: annetussa asetuksessa painotetaan entistä enemmän       ta pidettiin tarpeellisena. Erimielisyyttä aiheutti
46539: sitä, että aikaisemmat opinnot ja opettajakokemus       työryhmän ehdotus nykyisten laitosten yhdistämi-
46540: voivat korvata osan erillisistä aineenopettajan         sestä.
46541: kasvatustieteellisistä opinnoista. Säännösten tavoit-       Opetusministeriö päätyi yhden tutkimusyksikön
46542: teena on vähentää tarvetta erivapauden hakemi-          sijasta kahden keskuksen kehittämiseen. Tampe-
46543: seen. Säännös tuli voimaan 1.8.1993, joten opetta-      reella ja Helsingissä vahvistetaan alan tutkimuska-
46544: jankoulutusyksiköt voivat jo tänä vuonna päättää        pasiteettia niin, että voidaan aikaisempaa tehok-
46545: sanotusta korvaamisesta. Em. asetuksen nojalla          kaammin ja joustavammin vastata jatkuvasti li-
46546: opettajankoulutusyksikkö voi antaa hakemuksesta         sääntyviin tutkimustarpeisiin.
46547: opettajan viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksiin           Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos liitetään
46548: kuuluvaa opintosuoritusta vastaavan todistuksen         1.8.1994 lukien osaksi Tampereen yliopiston yh-
46549: henkilölle, joka on muulla tavalla kuin kelpoisuus-     teiskuntatieteiden tutkimuslaitosta. Yhdistämisen
46550: vaatimusten edellyttämillä opinnoilla hankkinut         myötä kansainvälisten suhteiden sekä rauhan- ja
46551: säädettyä opintosuoritusta vastaavat tiedot ja tai-     konfliktintutkimuksen tutkimuskapasiteetti Tampe-
46552: dot. Tämäkin asetuksen säännös vähentää tarvetta        reella vahvistuu ja alan tutkimusedellytykset pa-
46553: erivapaushakemuksiin.                                   ranevat
46554:     Tasa-arvolakiin perustuen opetusministeriön             Helsingissä alan tutkimusedellytyksiä kehitetään
46555:  suosituksista opiskelijavalinnoiksi luokanopettajien   Ulkopoliittisen instituutin, korkeakoulujen sekä
46556: koulutukseen poistettiin sukupuolikiintiöt vuoden       Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin yhteydessä.
46557:  1989 valionoista alkaen. Muissa opettajaryhmissä       Ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden tutki-
46558:  näitä kiintiöitä ei ole ollutkaan. Koulutukseen        musta harjoittavien tutkimuslaitosten ja korkeakou-
46559:  hakeutuneista on miehiä ollut noin 20 prosenttia,      lujen välistä yhteistyötä lisätään ja sovitaan yksi-
46560:  samoin valintakokeisiin kutsuluista ja koulutukseen    köiden välisestä työnjaosta.
46561:  otetuista. Tämä prosentuaalinen osuus näyttää              Suomen Akatemia on ryhtynyt valmistelemaan
46562:  vakiintuneen. Kiintiöiden käyttöön palaaminen ei       ja toimeenpanemaan erityistä Venäjän tutki-
46563:  ole mahdollista. Miesten määrä Suomessa opetta-        musohjelmaa, joka tuottaisi tietoa Venäjän val-
46564: jankoulutukseen otetuista on kuitenkin suurempi         tiosta, kielestä ja kulttuurista sekä lisäisi tieteellistä
46565:  kuin eurooppalainen keskitaso.                         yhteistyötä tieteen eri aloilla. Ohjelma on tarkoitus
46566:                                                         toteuttaa olemassa olevia voimavaroja kohdenta-
46567:     Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen kehit-          maila siten, että päättymässä olevaa integraatiotut-
46568: täminen. Valtioneuvoston 18.6.1993 hyväksymän           kimusohjelmaa jatkettaisiin uudella kansainvälisiin
46569: koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tut-      suhteisiin liittyvällä tutkimusohjelmalla, joka pai-
46570: kimuksen kehittämisohjelman mukaan lähivuosina          nottoisi nyt vuorostaan Venäjän ja Itä-Euroopan
46571: kehitetään Venäjän ja Itä-Euroopan sekä kansain-        tutkimukseen.
46572: välisten suhteiden tutkimusta ja tutkimusedellytyk-         Venäjän historian ja slaavilaisten kielten ope-
46573: siä. Myös koulutus- ja tiedeyhteistyösuhteita Ve-       tusmahdollisuuksien ja uusien virkojen lisääminen
46574: näjän ja erityisesti Suomen lähialueiden kanssa         korkeakouluissa on nykyisen valtiontaloudellisen
46575: lisätään. Yhteistyön keskeisiä aloja ovat taloustie-    tilanteen vallitessa ongelmallista. Opetusvirkojen
46576: teet, yhteiskuntatieteet ja ympäristöteknologia.        lisääminen em. aloilla on nykyoloissa mahdollista
46577:     Opetusministeriön asettama Kansainvälisten          ainoastaan korkeakoulujen olemassa olevia resurs-
46578: suhteiden tutkimuksen työryhmä luovutti muis-           seja uudelleen kohdentamalla. Voimavarojen uu-
46579: tionsa opetusministeriölle 22 lokakuuta 1992.           delleen suuntaaminen on korkeakoulujen oman
46580: Työryhmä ehdotti alan tutkimuskapasiteetin vah-         harkinnan ja päätöksenteon varassa.
46581: vistamiseksi uuden monitieteisen Kansainvälisten            Helsingin yliopiston slaavilaisen kirjaston ja
46582: suhteiden tutkimuslaitoksen perustamista. Perus-        Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjaston väli-
46583: tettavaan laitokseen tuli työryhmän ehdotuksen          sen yhteistoiminnan lisääminen on opetusminis-
46584: mukaan yhdistää nykyinen Ulkopoliittinen insti-         teriön mielestä kannatettavaa, mutta kirjastojen
46585: tuutti, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti sekä        yhdistäminen edellyttää lisäresursseja, joiden irrot-
46586: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos.                    taminen muita toimintoja karsimalla ei ole mah-
46587:     Työryhmän muistiosta pyydetyissä lausunnoissa       dollista.
46588: korostettiin kansainvälisten suhteiden tutkimuksen
46589: 28
46590: 
46591:     Konservointialan koulutus. Opetusministeriö          siantoon. Kouluilla on jo nykyisinkin mahdollisuus
46592: asetti 21.9.1992 selvitysmiehen laatimaan arvioita       kuljettajaopetuksen antamiseen autokoululuvalla,
46593: ja ehdotuksia konservointialan koulutuksen kehittä-      joskin tarveharkintainen järjestelmä on ollut
46594: misestä. Selvitysmiehen muistio Konservaattori-          useimmiten esteenä uusien lupien myöntämiselle.
46595: koulutuksen kehittämistarpeet (Opetusministeriön         Mikäli tarveharkinnasta luovutaan, myös koulujen
46596: työryhmien muistioita 1993:11) valmistui helmi-          mahdollisuudet luvan saamiseen paranevat.
46597: kuussa 1993. Opetusministeriö järjesti jatkotoi-             Liikennekasvatusta on tarkoitus tehostaa luki-
46598: menpiteistä neuvottelun ja hankki muistiosta lau-        oissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tässä ope-
46599: sunnot.                                                  tuksessa voidaan entistä enemmän käyttää hyväksi
46600:     Selvitysmiehen muistio kattaa koulutuksen            liikenneviranomaisten ja liikenneopettajien asian-
46601: mitoitusta, organisointia ja yhteistyötä, tutkintoja     tuntemusta. Yhtenä liikennekasvatuksen tavoitteena
46602: ja kansainvälistä yhteistyötä koskevat asiat. Tar-       voi olla ajokortin hankkiminen lukio-opiskelun
46603: koitus on, että konservaattorin ammattikorkeakou-        ohessa.
46604: lututkintoon johtava koulutus aloitetaan Vantaan             Vaitioneuvoston periaatepäätöksen mukaisessa
46605: väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa vuonna              uudessa lukion tuntijaossa on yhteisten ja syventä-
46606: 1994. Ehdotettuja rakennuskonservaattoreiden             vien kurssien lisäksi soveltavia kursseja. Liikenne-
46607: koulutuksen alan jatkotoimia valmistellaan Seinä-        kasvatus sopii varsin hyvin soveltavana kurssina
46608: joen väliaikaisen ammattikorkeakoulun ja Jyväs-          opiskeltavaksi kokonaisuudeksi. Samoin ajo-ope-
46609: kylän yliopiston yhteistyönä. Muita jatkotoimia          tuksen teoriaopetus voidaan toteuttaa soveltavana
46610: käsitellään asianomaisten korkeakoulujen ja oppi-        kurssina. Uusi lukion tuntijako tulee käyttöön
46611: laitosten kanssa käytävissä neuvotteluissa.              1. 8.1994 lukien.
46612:                                                              Varsinainen ajo-opetus ei ole vielä sanottavasti
46613:      Autokouluopetuksen antaminen oppilaitoksis-         laajentunut lukioihin. Parhaiten autokouluopetus
46614: sa. Hallitus on 13 päivänä toukokuuta 1993 anta-         toteutuisi lukioissa yhteistyössä autokoulujen
46615: nut eduskunnalle esityksen autokoulutoimintaa            kanssa. Opetuksen ajoineen ja teoriatunteineen
46616: koskevien tieliikennelain säännösten muuttami-           hoitaisi edullisimman tarjouksen tehnyt autokoulu.
46617: sesta. Esityksen mukaan autokoulutoiminta pysyisi        Autokouluopetuksen laajentaminen lukioihin ei ole
46618: luvanvaraisena. Luvan saaminen edellyttäisi am-          mitenkään välttämätöntä, koska ajo-opetus voidaan
46619: mattitaitoa, luotettavuutta, vakavaraisuutta ja so-      hoitaa normaalin koulutyön ulkopuolella tai oppi-
46620: veltuvuutta muutenkin autokoulun pitäjäksi. Haki-        laiden vapaatuntien aikana. Luokaton lukiojärjes-
46621: jalla tulisi olla liikenneopettajakoulutus, alan yrit-   telmä lukuvuoden 1994-95 alusta lukien tulee
46622: täjäkoulutus ja työkokemusta. Lupien myöntämi-           helpottamaan edelleen ajokortin suorittamiseen
46623: sessä luovuttaisiin tarveharkinnasta. Maassa toimi-      liittyviä järjestelyjä.
46624: vien autokoulujen määrällisten rajoitusten poistu-           Ammatillisissa oppilaitoksissa tullaan lisäämään
46625: misen johdosta uusien koulujen perustaminen ei           mahdollisuuksia suorittaa ajokortti opiskelun yh-
46626: olisi enää sidottu arvioituun opetustarpeeseen.          teydessä. Tällöin opiskeltavan ammatin opetusta-
46627:    Luvanvaraisuus ei ole esteenä alan kilpailulle.       voitteissa otetaan huomioon tarvittaessa myös
46628: Soveltuvuusharkintaan siirtyminen autokoululupia         ajokortin suorittaminen. Ammattioppilaitosten kalusto-
46629: myönnettäessä helpottaa tältä osin alalle pääsyä, ja      ja opettajaresurssit pyritään ottamaan nykyistä
46630: uusien yrittäjien pääsy alalle lisää kilpailua.          tehokkaampaan käyttöön. Säädöksiä on tarkoitus
46631:    Työryhmä, jonka mietintöön (Liikenneministe-          muuttaa siten, että autokouluopetusta voidaan
46632: riön julkaisuja 29/90) edellä tarkoitettu lakiesitys     antaa myös muiden oppilaitosten opiskelijoille
46633: perustuu, selvitti edellytykset tarveharkinnasta         esimerkiksi maksullisena palvelutoimintana nor-
46634: luopumiseen. Autokouluopetuksen niveltyminen             maalin kouluajan ulkopuolella.
46635: koulujen opetusohjelmaan ei kuulunut sen toimek-
46636:                                                                                                             29
46637: 
46638:                            Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
46639: 
46640: 
46641:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            suoranaisesti vaikuttavat tuotantokustannuksia
46642: maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt seuraa-       alentavasti ilman että tuotantovolyymeja kasvate-
46643: vaa.                                                     taan. Toisaalta toimenpiteillä, millä kasvatetaan
46644:                                                          yrityskokoa ja sitä kautta alennetaan kustannuk-
46645:          Maa- ja metsätalousministeriö                   sia/tuotettu yksikkö. Viime mainituilla yksikkö-
46646:                                                          kokoa kasvaltavilla toimenpiteillä ei juurikaan ole
46647:    Peruskuivatus. Valtiontilintarkastajain kerto-        voitu aikaansaada näkyviä tuloksia erittäin tiukois-
46648: muksessa todettu maa- ja metsätalousministeriön          ta tilakohtaisista tuotannon rajoittamistoimenpi-
46649: asettama peruskuivatus- ja tulvasuojelutoiminnan         teistä johtuen. Lisäksi yksikkökokojen kasvattami-
46650: kehittämistyöryhmä on jättänyt muistionsa (MMM           seen tarvittavia huomattavan suuria rahoitusresurs-
46651: 1993:5) 31.3.1993.                                       seja ei ole valtiontalouden nykyisessä taloudelli-
46652:    Muistiossa käsitellään valtiontilintarkastajain       sessa tilanteessa osoitettavissa. Mikäli yleinen
46653: kertomuksessa mainittuja epäkohtia ja esitetään          korkotaso rahoitusmarkkinoilla vakiutuu tasolle,
46654: toiminnan kehittämistä. Muistio, joka on paraikaa        joka huomattavasti alittaa viime vuosina vallinneen
46655: lausuntokierroksella, on laadittu periaatemietinnön      huomattavan korkean tason, saattaa tilanne no-
46656: muotoon. Kun lausunnot on saatu, käynnistää maa-         peastikin muuttua. Alhaisesta tuottavuudesta joh-
46657: ja metsätalousministeriö jatkovalmistelun, jolla         tuen maatalouden koronmaksukyky on selvästi
46658: periaatelinjat kirjoitetaan hallituksen esityksen        alhaisempi kuin yrityksillä keskimäärin.
46659: muotoon.                                                     Samanaikaisesti kun rahoitustoimenpiteillä
46660:                                                          pyritään parantamaan maatalouden rakennetta,
46661:    Maaseudun kehittäminen. M a a t a 1 o u-              joudutaan osa rahoitusresursseista kohdentamaan
46662: den       r a k e n n e p o 1 i t i i k k a. Maata-      nuorten viljelijöiden taloudellisten ongelmien hoi-
46663: louden rakennepolitiikka on nähtävä osana maas-          toon. Varsinkin 1980-luvulla maatilansa hankki-
46664: samme harjoitettavasta maatalouspolitiikasta. Ra-        neilla nuorilla viljelijöillä on huomattavasti
46665: kennepolitiikan vaikutusten muotoutumiseen ovat          muuttuneiden tuotto-odotuksien takia tällä hetkellä
46666: vaikuttamassa myös muut kuin varsinaiset raken-          ylivoimaisen suuri velkataakka kannettavanaan.
46667: nepoliittiset toimenpiteet. Varsinkin harjoitettava      Tilanteen helpottamiseksi on myönnetty vakautta-
46668: hinta-, tulo- ja tuotantopolitiikka vaikuttaa suu-       mislainoja ja suunnitteilla on vapaaehtoisia velka-
46669: restikin maatalouden rakenteen kehittymiseen.            järjestelytoimenpiteitä. Toimenpiteet on katsottu
46670:    Puhtaasti rakennepoliittisilla toimenpiteillä pyri-   välttämättömiksi nimenomaan rakennepoliittisista
46671: tään myötävaikuttamaan maatilojen kansainvälisen         syistä, koska ongelmat kohdistuvat pääosin tiloille,
46672: kilpailukyvyn parantamiseen. Toimenpiteillä pyri-        jotka ovat sekä kooltaan että tuotantokunnoltaan
46673: tään alentamaan tilan hankinnasta aiheutuvia pää-        huomattavasti keskitasoa suurempia ja nykyaikai-
46674: omakustannuksia sekä varsinaisesta tuotantotoi-          sempia.
46675: minnasta aiheutuvia kustannuksia. Maatalouden                Maatiloilla, joilla varsinaisen maatalouden ke-
46676: rakenteen kehittämistoimenpiteet kohdistetaan            hittämisedellytykset katsotaan vähäisiksi kiristy-
46677: vuoden 1991 alusta lukien voimaan tulleen maa-           vässä kansainvälisessä ympäristössä, on pyritty
46678: seutuelinkeinolain tavoitteiden mukaisesti vain          edistämään tilojen yritystoiminnan monipuolista-
46679: maatiloille, jotka katsotaan kehittämiskelpoisiksi ja    mista yrittäjän ja maatilan luontaisia vahvuuksia ja
46680: joilla katsotaan olevan edellytykset jatkuvan kan-       resursseja hyödyntämällä. Toiminnalla on vuosit-
46681: nattavan toiminnan harjoittamiseen kiristyvässä          tain voitu aikaansaada 600-800 vuosityöpaikkaa
46682: kansainvälisessä ympäristössä. Kannattavan toi-          vastaava osuus. Käytännössä tällä pienyritystoi-
46683: minnan määrittämiseen liittyy tällä hetkellä tiettyjä    minnan tuella on ensisijaisesti voitu aikaansaada
46684: ongelmia, mutta tilanne selkiintynee sen jälkeen         viljelijäperheelle maataloutta täydentävää toimintaa
46685: kun EY-neuvottelutulos on käytettävissä.                 ja lisäansioita ja vähäisessä määrin on voitu palka-
46686:     Maatalouden rakenteen kehittämiseen voidaan          ta vierasta työvoimaa. Toiminnan yhtenä painopis-
46687: vaikuttaa kahdella tavalla. Toisaalta maatilan si-       teenä on jatkossa näillä tiloilla edelleen kehittää jo
46688: säisillä rakennerationalisointitoimenpiteillä, mitkä     syntynyttä uutta toimintaa tavalla, joka mahdollis-
46689: 30
46690: 
46691: taa koko toimeentulon saamisen, vaikka varsinai-        tajien käsitykseen siitä, että maa- ja metsäta-
46692: sesta maataloudesta asteittain luovuttaisiin koko-      lousalan koulutuksen sisältöä sekä oppilaitosjärjes-
46693: naan.                                                   telmää tulee nopeasti uudistaa. Nuorten maata-
46694:    Vuoden 1991 alusta lukien voimaan tulleen            lousyrittäjien koulutuksessa sekä aikuiskoulutuk-
46695: maaseutuelinkeinolain yhtenä tavoitteena on myös-       sessa uudistamistarve koskee erityisesti niitä pien-
46696: kin ollut maaseudun asutuksen säilyttäminen hyö-        yrittäjyyteen liittyviä osaamisen alueita, jotka
46697: dyntämällä maaseudulla olemassa olevaa asun-            antavat yrittäjälle mahdollisuuden sopeutua nope-
46698: tokantaa. Tällaisen ns. asuntotilan hankkimiseen        aankin rakennemuutokseen. Oppilaitosten määrää
46699: on voitu myöntää korkotukea. Asuntotilalla on           on vähennetty oppilaitoksia sulkemalla ja yhdistä-
46700: voitu harjoittaa vähäisessä määrin maatilataloutta,     mällä. Useita koulutuslinjoja käsittävien uusien
46701: mutta korkotukea on kohdistettu vain itse asunnon       ammattikorkeakoulujen kokeiluvaiheesta on saatu
46702: ja tontin hankintaan.                                   myönteisiä kokemuksia.
46703:     Maatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä           Maatalouden neuvontapalveluiden kehittämis-
46704: työvälineenä toimii maatilatalouden kehittämisra-       tarve on ilmeinen. Neuvonnan ja tutkimuksen
46705: hasto. Jotta maatalouden rakennepolitiikkaa voitai-     määrärahojen supistuessa on uusien toimintalinjo-
46706: siin pitkällä aikavälillä harjoittaa nykyistä tehok-    jen kehittäminen kuitenkin ongelmallista ja viime
46707: kaammin on täysin välttämätöntä turvata rahaston        vuosien aikana on läpikäyty lähinnä organisatorisia
46708: toimintaedellytyksiä. Näin voi tapahtua vain, mi-       uudistuksia. Kuntien henkilökunnan vähentäminen
46709: käli rahaston lainakanta turvataan ja sen vuotuinen     merkitsee uhkaa maaseudun yritysten lähineuvon-
46710: tulokertymä käytetään kokonaisuudessaan maatila-        nan järjestämiselle. Eräs vaihtoehto on koota
46711: talouden elinkeinojen kehittämiseen.                    asiantuntijaorganisaatioiden ja hallinnon asiantun-
46712:                                                         temusta yrityspalvelukeskus -tyyppisiin maaseudun
46713:     M a a s e u t u p o 1 i t i i k k a. Euroopan       palvelukeskuksiin. Maaseutuneuvonnan rahoituk-
46714: yhteisön alueella toteutettavan maaseutupolitiikan      sessa toiminnot jaetaan:
46715: periaatteet ja tarpeet pohjautuvat samanlaiseen             - yhteiskunnallisesti tärkeisiin, kokonaan kus-
46716: kehityskulkuun kuin meidän Suomessa kokemam-            tannettaviin
46717: me maaseudun rakennemuutos. EY:n yhteinen                   - osittain julkisin varoin tuettuihin
46718: maatalouspolitiikka ja siinä toteutettu uudistus ovat       - vaihtuviin ja määräaikaisiin tehtäviin, joita
46719: alentaneet maataloustuotteiden hintatasoa ja tuon-      tuetaan julkisella projektirahoituksella
46720: tisuojaa siinä määrin, että maaseutumaisten aluei-          - asiantuntijapalveluihin, joiden kustannukset
46721: den peruselinkeinorakenne on vaarassa. Keskeinen        katetaan yksityisellä rahoituksella
46722: maaseutupolitiikan tavoite on säilyttää maatalous-          Erikoisneuvonta on suuntautumassa kasvavassa
46723: tuotantoa niillä alueilla, joilla muiden elinkeinojen   määrin yksityiseen resursointiin ja julkisesti rahoi-
46724: mahdollisuudet ovat rajalliset sekä viljelijöiden       tettavalta osalta tavoitteena on tutkimus-, koulutus-
46725: lisäansiomahdollisuuksien kasvattaminen ja maa-         ja neuvontaresurssien tehokas, toisiinsa niveltyvä
46726: seudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen.            käyttö. Maaseudun keskeisten elinkeinojen raken-
46727:     Suomessa maaseutu alueena kattaa lähes koko         nesopeutuksen kannalta on tärkeää, että voimava-
46728: maan ja maaseutupolitiikka sisältää käsitteenä          roja voitaisiin edelleen kohdistaa maaseutuelinkei-
46729: laajemman tarkastelukulman harvaanasutun maa-           nojen tutkimukseen, yrittäjäkoulutukseen sekä
46730: seudun keskeisiin kysymyksiin ja mahdollisuuk-          opettajien ja asiantuntijoiden kouluttamiseen.
46731: siin. Maaseutu on Suomessa kuten muissakin                  Maaseutupolitiikan keskeisenä tavoitteena on,
46732: pohjoismaissa ollut aina arvostettu asuinpaikkana       että koulutuksen, erilaisten asiantuntijaorganisaati-
46733: ja maaseutumme palveluvarustus on myös yhteis-          oiden sekä tutkimuksen alueellisia resursseja käy-
46734: kunnan toimenpiteillä pidetty korkeana. Kunnallis-      tetään tehokkaasti alueen omien vahvuuksien tu-
46735: talouden näkymien ollessa heikot on etsittävä           kena. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitta-
46736: ennakkoluulottomasti uusia tapoja järjestää asumi-      mista maaseudun kehittämishankkeista lähes kaik-
46737: sen kannalta keskeiset palvelut asukkaiden tarpei-      kiin sisältyy koulutuselementti. Alueellisella ja
46738: den mukaan. Kuntien, julkisen hallinnon, erilaisten     valtakunnallisella hankerahoituksella voidaanmyös
46739: organisaatioiden ja yksityisten yritysten voimava-      maaseudun asiantuntijaorganisaatioita ohjata uusil-
46740: roilla maaseudulle mahdollistuva kehitys on mak-        le tehtäväaloille sekä käyttää niiden osaamista
46741: simoitavissa vain yhteistyön ja työnjaon avulla         määräaikaisten tehtävien toteutukseen. Maaseutu-
46742:     Maa- ja metsätalousministeriö yhtyy tilintarkas-    politiikan neuvottelukunnan teemaryhmät ovat
46743:                                                                                                           31
46744: 
46745: valmistelleet sekä maaseutututkimuksen että maa-         keiden korjuukustannusten ja puun menekkivai-
46746: seutuneuvonnan kehittämisohjelman. Esitykset             keuksien vuoksi, otettiin metsänparannustyölajien
46747: antavat pohjaa toimintojen arvioinnille ja kehittä-      joukkoon nuoren metsän kunnostus, jolla ediste-
46748: miselle. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-          tään nuorien metsien rappeutumista ehkäisevien
46749: nonalan ja opetushallinnon yhteistyöllä on tavoit-       hoito- ja hakkuutoimenpiteiden toteuttamista.
46750: teena luoda pienille maaseudun yrityksille kehittä-      Ojituksen painopisteen siirryttyä uudisojituksesta
46751: miskeskusverkosto, joka tukee sekä uusien yritys-        kunnostusojitukseen muutettiin työlajin nimi kun-
46752: ten muodostumista että olemassa olevien kehitystä.       nostusojitukseksi. Metsänlannoitus muutettiin
46753:    Maaseudun kehittämishankkeista merkittävä osa         metsien kasvukyvyn ylläpitämisen kannalta tar-
46754: keskittyy maaseudun pienten yritysten tuotekehi-         peelliseksi metsänterveyslannoitukseksi, koska
46755: tyksen ja marlddnoinnin ongelmien ratkaisemiseen         esimerkiksi ravinne-epätasapainosta kärsivillä
46756: sekä uusien tuotannonalojen kehittämiseen. Alu-          ojitusalueilla tehdyt investoinnit ilman terveyslan-
46757: eellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin nojautuvia       noitusta olisivat valumassa hukkaan. Myös ilman
46758: hankkeita on tuettu vuonna 1993 aiempia vuosia           epäpuhtauksien aiheuttaman kuormituksen vaiku-
46759: enemmän. Jatkossa alueellisen kehittämistoiminnan        tuksia voidaan korjata terveyslannoituksilla.
46760: edistäminen tulee olemaan merkittävää.                       Kotimaisen puuenergian käytön tukeminen
46761:    Vuoden 1993 alusta toteutettu maaseutuelinkei-        otettiin myös säädösmuutosten yhteydessä metsän-
46762: nohallinnon uudistus vähensi hallinnon portaita          parannusrahoituksen piiriin. Taimikonhoitotöiden
46763: keskushallinnossa kun keskusvirasto Maatilahalli-        ja nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä synty-
46764: tus lakkautettiin. Osa sen toiminnoista siirrettiin      vän puun käyttöä energiatuotantoon tuetaan siten,
46765: maa- ja metsätalousministeriölle, mutta mm. hal-         että käsitellyitä alueelta kertyvän puun kasaukseen
46766: linnon tukitehtäviä sekä kasvintuotannon tarkastus-      ja metsäkuljetukseen voidaan myöntää metsänpa-
46767: tehtävät siirrettiin erillisiin yksiköihin.              rannusvaroista tukea.
46768:     Pienten ja keskisuurten maaseudulla toimivien            Vaikka edellä esitetyillä muutoksilla onkin
46769: yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittämi-        pyritty ottamaan huomioon metsätalouden muuttu-
46770: nen vaatii erityisesti alueellista aktiivisuutta ja      neiden olosuhteiden asettamat vaatimukset metsän-
46771: kehittämisponnisteluja.                                  parannustoiminnalle, on maa- ja metsätalousmi-
46772:                                                          nisteriö asettanut työryhmän vielä tarkemmin
46773:     M e t s ä t a 1 o u d e n o n g e 1 m a t. Yksi-     selvittämään metsänparannusvarojen tarvetta lähi-
46774: tyismetsissä tapahtuvaa metsänparannustoimintaa          tulevaisuudessa ja tekemään ehdotuksen metsän-
46775: koskevaa lainsäädäntöä muutettiin 1.1.1993 voi-          parannusvarojen alueellisen ja työlajeittaisen koh-
46776: maan tulleilla metsänparannuslain ja -asetuksen          dentamisen tarkistamiseksi ottaen huomioon toi-
46777: muutoksilla. Muutosten tavoitteeksi asetettiin yk-       saalta aikaansaatavat metsätaloudelliset hyödyt ja
46778: sityismetsien hoidon ja kunnossapidon edistämi-          toisaalta työllisyys- ja ympäristönäkökohdat Työ-
46779: nen. Työlajien nimikkeitä, sisältöä ja rajausta          ryhmä selvittää myös Lapin vajaatuottoisten met-
46780: tarkistettiin siten, että metsänparannustoimintaa        sien kunnostamisesta annetun määräaikaisen lain
46781: voidaan paremmin ohjata metsien hoitoa ja kasvu-         jatkamisen tarpeen vuoden 1995 jälkeen.
46782: kykyä ylläpitävien toimien edistämiseen ja myös              Yksityismetsätalouden organisaatiouudistuksen
46783: aikaisemmin toteutettujen metsänparannusinves-           vaatima lainsäädäntötyö on käynnistetty. Uudis-
46784: tointien tuloksien turvaamiseen. Uudistuksella           tuksen tavoitteena on toiminnan tehostaminen
46785: pyrittiin sopeuttamaan metsänparannushankkeiden          hallintokustannuksia pienentämällä, jolloin toimin-
46786: kysyntä käytettävissä oleviin rahoitusmahdolli-          nan taso voidaan säilyttää mahdollisimman kor-
46787: suuksiin ja yksinkertaistamaan suunnittelu- ja           kealla huolimatta niukkenevista resursseista. Tässä
46788: rahoitusjärjestelmää, jotta vähenevillä määrära-         yhteydessä on tarkoitus vähentää metsälautakun-
46789: hoilla saataisiin mahdollisimman suuri kokonais-         tien lukumäärää oleellisesti nykyisestä. Myös
46790: vaikutus. Lisäksi kevennettiin metsänparannustoi-        valtion metsätalouden uudelleen organisointi on
46791: mintaan liittyviä hallintorutiineja siirtämällä yksit-   työn alla. Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää
46792:  täisiä hankkeita koskevaa päätöksen tekoa maa- ja       metsähallituksen liiketoiminnallisten ja yhteiskun-
46793: metsätalousministeriöitä metsälautakunnille.             nallisten tehtävien hoitoa ja vastuuta sekä parantaa
46794:      Koska nykyinen puun ylitarjonta on johtamassa       metsähallituksen toiminnan ohjattavuutta ja palve-
46795:  siihen, että nuorien hyväkasvuisten ja ensiharven-      lukykyä. Molemmat organisaatiouudistukset on
46796:  nusta vaativien metsien hoito laiminlyödään kor-        tarkoitus saattaa voimaan vuonna 1994.
46797: 32
46798: 
46799:                                   Liikenneministeriön hallinnonala
46800: 
46801: 
46802:     Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta          loudellisessa tilanteessa pyritään keskeneräiset
46803: liikenneministeriö on esittänyt seuraavaa.              hankkeet rakentamaan loppuun.
46804:                                                             Tie 2010 -suunnitelman lähtöolettamukset kan-
46805:                Liikenneministeriö                       santalouden kasvusta ovat laman myötä merkittä-
46806:                                                         västi muuttuneet, mistä syystä mm. lähivuosien
46807:     Tieverkon kehittäminen. Tieverkon kehittä-          liikenteen kasvun on arvioitu olevan noin 15 %
46808: mistä ja ylläpitoa ohjaavaa suunnittelujärjestelmää     ennustettua alhaisempaa. Kasvunäkymien ja rahoi-
46809: on kehitetty liikenneministeriössä ja tielaitoksessa.   tusmahdollisuuksien muuttumisen vuoksi suunni-
46810: Järjestelmän tarkoituksena on turvata tieliikenteen     telmaa ja siihen sisältyviä hankkeita ja niiden to-
46811: sujuvuus ja turvallisuus myös tulevaisuudessa,          teuttamisjärjestystä tarkistetaan kuluvan vuoden
46812: ottaen samalla huomioon muut kulkumuodot,               aikana.
46813: asutuksen ja elinkeinoelämän liikennetarpeet sekä           Tienpidon rahoitus on liikenneministeriön mie-
46814: ympäristökysymykset.                                    lestä hoidettava tulevaisuudessakin pääosin valtion
46815:     Tiepolitiikan lähtökohtana ovat liikenneministe-    talousarvion kautta. Nykyisen käytännön rinnalle
46816: riön asettamat liikenneolosuhteita kuvaavat tavoit-     voidaan kehittää myös muita rahoitusmuotoja,
46817: teet, joiden perusteella tielaitos laatii liikenteen    kuten esimerkiksi kehittämishankkeiden rahoitta-
46818: tarpeisiin perustuvan pitkän tähtäyksen suunni-         minen tiekohtaisilla ja alueellisilla tietulleilla.
46819: telman. Tässä vaiheessa selvitetään myös alusta-        Uusia rahoitusmuotoja käyttöön otettaessa ei ole
46820: vasti mahdollisuudet ratkaista ongelmat muita           tarkoituksena kaventaa parlamentaarista päätös-
46821: kulkumuotoja kehittämällä, maankäytön suunnitte-        valtaa. Lisäksi tavoitteena on, että maksut kohden-
46822: lun keinoin, verojen tai maksujen avulla jne.           tuvat edunsaajille. Liikenneministeriössä on selvi-
46823:     Pitkän tähtäyksen suunnitelmaan perustuen tie-      tetty pääkaupunkiseudun alueellisen tullin toteutta-
46824: laitos laatii yleissuunnitelmat tieverkon kehittä-      mismahdollisuuksia.
46825: mishankkeista. Tarpeen mukaan laaditaan myös                Edellä olevien selvitysten ja järjestelmätyön
46826: alueellisia tieverkkosuunnitelmia. Suunnitteluun        kehittämisen ohella liikenneministeriössä ja tielai-
46827: osallistuvat poikkeuksetta kaavoittajat ja tarpeen      toksessa on meneillään kuntien ja valtion työnja-
46828: vaatiessa muiden liikennemuotojen edustajat. Int-       koon liittyvä, yleisten teiden laajuutta koskeva
46829: ressiryhmien kuuleminen on myös olennainen osa          selvitys sekä tielain kokonaisuudistus ja yksityis-
46830: suunnitteluprosessia. Suunnittelun aikana selvite-      tielain uudistus. Kaikilla tutkittavilla osa-alueilla
46831: tään tiehankkeen vaikutukset ja yhteiskuntata-          on huomattaviakustannusvaikutuksia yhteiskunnan
46832: loudellinen kannattavuus.                               eri toimintoihin eikä niiden toteuttamiseen ole
46833:     Tiehankkeen toteuttamista edeltää lainmukaisen      syytä kiirehtiä, ennenkuin seuraukset on riittävästi
46834: tiesuunnitelman teko. Toteuttamisen edellytyksenä       selvitetty.
46835: on liikenneolosuhteiden kehittyminen sellaisiksi,           Joukkoliikenteessä liikenneministeriö on asetta-
46836: että rakentamistarve on ilmeinen.                       nut tulostavoitteekseen markkinaosuuden säilyttä-
46837:     Liikenneministeriö pitää tärkeänä perustienpi-      misen nykyisellään eli noin 20 %:ssa liiken-
46838: don riittävää ja tasaista rahoitusta. Tieverkon ke-     nesuoritteesta ja joukkoliikenteen peruspalvelujen
46839: hittämisen vuotuiset rahoitusvaihtelut eivät vaikuta    alueellisen kattavuuden turvaamisen.
46840: yhtä voimakkaasti liikenteen olosuhteisiin. Ny-             Valtion taloudelliset mahdollisuudet lisätä jouk-
46841: kyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa onkin    koliikenteen hoidon rahoitusta toisen parlamentaa-
46842: katsottu, että tieverkon kehittämismomentin supis-      risen liikennekomitean esittämällä tavalla ovat
46843: taminen aiheuttaa vähiten haittaa liikenteelle. Tie-    heikentyneet. Osana valtion säästötoimenpiteitä
46844: poliittiseen linjaan rahoituksen väliaikainen supis-    myös joukkoliikennerahoitusta on vähennetty.
46845: tus ei vaikuta. Toimenpiteiden laadun määräävät         Vuonna 1992 valtion joukkoliikennerahoitus oli
46846: edelleen liikenneolosuhteille asetetut tavoitteet.      623 milj. markkaa, vuonna 1993 513 milj. mark-
46847: Taloudellisen tilanteen parantuessa ja liikenteen       kaa. Vuonna 1994 määräraha supistuu edelleen.
46848: lisääntyessä pystytään investointeja lisäämällä             Tuen vähentyessä on erityisen tärkeää kohden-
46849: tyydyttämään liikenteen tarpeet. Nykyisessä ta-         taa määrärahat sinne, missä niiden vaikutukset
46850:                                                                                                            33
46851: 
46852: ovat kaikkein suurimmat. Pääkaupunkiseudulla,            vasti lisäämään käytön verottamista. Tilintarkasta-
46853: Tampereella ja Turussa joukkoliikenne on kau-            jien mainitsemat pakokaasumittaukset on aloitettu
46854: punkien taloudellisella vastuulla ja ne käyttävät        vuoden 1993 alusta.
46855: linja-autoliikenteensä tukemiseen yli 800 milj.
46856: markkaa, josta valtion rahoituksen osuus on noin             Lehdistön tuki. Kansantalouden negatiivinen
46857: 25 milj. markkaa. Tällä saadaan noin 100 miljoo-         kehitys on heijastunut myös lehdistön taloudellisiin
46858: nan kilometrin vuotuinen ajosuorite. Pienissä ja         tunnuslukuihin. Sanomalehdistön ilmoitusvolyymi
46859: keskisuurissa kaupungeissa vuotuinen linja-autolii-      on vuosina 1991-92 laskenut yhteensä 19 %.
46860: kenteen ajosuorite on runsaat 50 milj. ajokilomet-       Suuntaus on jatkunut myös vuoden 1993 alkupuo-
46861: riä ja valtion ja kuntien rahoitus on yhteensä noin      liskolla. Vuonna 1992 sanomalehtien ilmoitus-
46862: 50 milj. markkaa. Maaseutuliikenteen ohella jouk-        tuotot laskivat 12 % ja sanomalehtien levikki
46863: koliikenteen taloudellinen tila on heikoin pienissä      supistui 3 %. Tapahtunut kehitys yhdessä 1980-
46864: ja keskisuurissa kaupungeissa.                           luvun lopun investointipäätösten kanssa on mer-
46865:     Suurimmat kaupungit voisivat liikenteen suun-        kinnyt sitä, että useat perinteisesti hyvin menesty-
46866: nittelulla ja kilpailuttamisella säästää joukkoliiken-   neet lehtiyhtiöt ovat joutuneet kannattavuusongel-
46867: nemenojaan 100-200 milj. markkaa. Toimiva kil-           miin ja saneeraamaan monin tavoin toimintaansa.
46868: pailuttaminen edellyttää myös liikennelaitosten          Saneerauksen seurauksena mm. lehtien sivumäärä
46869: yhtiöittämistä.                                          väheni vuodesta 1991 vuoteen 1992 noin 12 %:ia
46870:                                                          ja vuonna 1992 noin 2,3 %. Sekä toimitus- että
46871:     Tielökenteen ympäristöongelmat. Liikennemi-          muuta henkilökuntaa on kannattavuuden ylläpitä-
46872: nisteriössä laaditaan vuoden 1993 aikana toimenpi-       miseksi supistettu.
46873: deohjelma liikenteen ympäristöhaittojen vähen-               Lehdistön talouden heikkeneminen on luonnolli-
46874: tämiseksi. Toimenpideohjelman valmistelu on              sesti koskettanut myös sitä lehtiryhmää, joka pe-
46875: tapahtunut laajassa yhteistyössä eri yhteiskuntata-      rinteisesti on saanut toimintansa ylläpitoon suh-
46876: hojen kanssa.                                            teellisen paljon lehdistötukea. Kun valtionta-
46877:     Tärkeitä lähtökohtia toimenpideohjelman laa-         loudellisista syistä tukea kokonaisuudessaan on
46878: dinnalle ovat olleet kansainväliset ympäris-             viime vuosina voimakkaasti karsittu, jouduttaneen
46879: tösopimukset ja pöytäkiljat sekä Euroopan Yh-            lähiaikoina tekemään edelleen radikaaleja joko
46880: teisöjen kanssa solmittu Euroopan talousaluetta          lehden toiminnan lakkauttamista tai toiseen lehteen
46881: koskeva sopimus. Viimeksi mainittu rajoittaa käy-        sulautumista merkitseviä päätöksiä.
46882: tettävissä olevien keinojen määrää. Laadinnassa on           Uudessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, että
46883: pyritty toteuttamaan toisen parlamentaarisen liiken-     lehdistötuki kohdentuu siten, että se turvaa lehdis-
46884: nekomitean suosituksia. Ohjelman laadinnassa             tön monipuolisuutta ja että tuki suunnataan sellai-
46885: otetaan huomioon muun muassa ympäristötalous-            siin kehittämishankkeisiin, joilla lehdistön kan-
46886: toimikunnan ja hiilidioksiditoimikunnan ehdotuk-         nattavuutta voidaan pysyvästi kohentaa. Usean
46887: set. Toimenpideohjelmassa esitetään hallinnollisia,      lehden taloudellinen kriisi on kuitenkin niin vaka-
46888: taloudellisia ja muita keinoja, joilla pyritään          va, ettei niillä ole aineellisia ja henkisiä valmiuk-
46889:     - liikenteen vähentämiseen tai vähintään kasvun      sia pitkäjänteiseen kehitystyöhön.
46890: rajoittamiseen                                               Liikenneministeriön tekemien selvitysten poh-
46891:     - ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosi-        jalta valtioneuvosto on vuosina 1992 ja 1993 täs-
46892: miseen                                                   mentänyt ehtoja, joiden mukaisesti avustukset
46893:     - päästöjen vähentämiseen                            sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden kus-
46894:     - luonnonvarojen ja materiaalien säästöön, kier-     tannusten alentamiseksi sekä sanomalehdistön
46895: rätykseen sekä jätemateriaalien uuskäyttöön              kehittämishankkeiden tukemiseksi on myönnetty.
46896:     - suunnittelun kehittämiseen siten, että siinä       Uudet ehdot mahdollistavat avustusten käytön
46897: paremmin otetaan huomioon ympäristö-, terveys-           kattavan valvonnan.
46898: ja viihtyisyysnäkökohdat sekä
46899:     - liikennejärjestelmien rakentamisen, hoidon ja         Viestinnän              keskittyminen.
46900: ylläpidon ympäristövaikutusten minimointiin.             1980-luvun loppupuolella sanomalehtien omistuk-
46901:     Liikenteen vero- ja maksupolitiikassa liikenne-      sessa tehtiin merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. Nyt
46902: ministeriö pyrkii johdonmukaisesti supistamaan           suurimpien sanomalehtien omistussuhteet on va-
46903: hankinnan ja omaisuuden verottamista ja vastaa-          kiinnutettu eikä lehdistön keskittyminen ns. nur-
46904: 3 33!536T
46905: 34
46906: 
46907: kanvaltausten kautta tulle ongelmaksi. Lähivuosina    keskittynyttä.
46908: lehdistö keskittynee siten, että kannattavat lehdet      Sähköisen viestinnän toimilupia myönnettäessä
46909: joutuvat ostamaan huonommin kånnattavia lehtiä        valtioneuvostolla on mahdollisuus harkinnassaan
46910: tai siten, että kannattamattomat lehdet kuolevat      ottaa huomioon yhtenä tekijänä myös viestinnän
46911: Tähän kehitykseen yhteiskunnan on hyvin vaikea        keskittyminen. Paikallisradioiden toimilupia myön-
46912: puuttua. Kansainvälisten vertailujen       mukaan     nettäessä näin on meneteltykin.
46913: Suomen lehdistö ei ole kuitenkaan erityisen
46914:                                                                                                            35
46915: 
46916:                           Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
46917: 
46918:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            syntynyt koneiden, laitteiden, elektroniikan ja
46919: kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt seu-        palveluiden tuotanto.
46920: raavaa.                                                     Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut
46921:                                                          tavoitteeksi viennin bruttokansantuoteosuuden nos-
46922:         Kauppa- ja teollisuusministeriö                  tamisen nykyiseltä 25 %:n tasolta 33 %:iin. Kas-
46923:                                                          vutavoitteet perustuvat mm. hyvään hintakilpai-
46924:     Vienninedistäminen ja sen rahoitus. Valtaosa         lukykyyn, teollisuustuotannon nousuun ja Euroo-
46925: maailmankaupasta käydään vastaisuudessakin teol-         pan sisämarkkinoiden avautumiseen.
46926: lisuustuotteilla Palvelujen osuuden lisääntymisestä         Suomen Ulkomaankauppaliitto toimii viennin
46927: huolimatta jää tavarakaupan osuus hallitsevaksi.         edistämisen keskusjä.Ijestönä. Ulkomaankauppalii-
46928: Näin kansainvälisen työnjaon syventymisestä syn-         ton yhteyteen perustettiin vuonna 1992 Ulko-
46929: tyvät hyvinvointivaikutukset tulevat pitkällä aika-      maisten Investointien Edistämistoimisto. Liitossa
46930: välillä teollisuustuotteiden kaupasta. Tavaraviennin     toimivan Euroneuvontakeskuksen palvelujen ky-
46931: lisääntyminen ja vientituotannon rakenteellisen          syntä on voimakkaasti lisääntynyL Yhteistyötä
46932: muutoksen jatkuminen ovat taloudellisen hyvin-           Ulkomaankauppaliiton ja muiden vientiä edistävien
46933: voinnin säilymisen perustekijöitä.                       organisaatioiden välillä on tehostettu.
46934:     Teollisuuden rakenne kehittyi 1980-luvulla              Vientikoulutussäätiö (FINTRA) vastaa yritysten
46935: nopeasti pitkän aikavälin kasvua tukevaan suun-          vientihenkilöstön koulutuksesta. FlNTRAlla on
46936: taan. Teollisuuden tutkimuspanoksen kasvu oli            yhteistyötä Ulkomaankauppaliiton kanssa etenkin
46937: teollisuusmaiden nopeimpia; tuotannon ja viennin         ulkomaan verkoston kaupallisten sihteerien toi-
46938: rakenteessa osaamista sisältävät tuotteet lisäsivät      mistoissa. FINTRA ja kauppa- ja teollisuusminis-
46939: tuntuvasti osuuttaan. Teollisuuden t & k -panoksen       teriö toimivat yhteistyössä pk-yrityksille suunnana-
46940: suhde tuotannon arvoon kaksinkertaistui, korkean         vaa koulutusta jä.Ijestettäessä. Yhteistyö organisoi-
46941: teknologian tuotteiden vientiosuus lähes kolmin-         daan KTM yrityspalvelun piiriorganisaation ja
46942: kertaistui ja kokonaistuottavuuden kasvu oli             FINTRAn kesken. Maakunnallinen vientiasiamies-
46943: OECD-maiden keskitasoa nopeampaa. Nopean                 verkosto kattaa tällä hetkellä koko maan, kun
46944: muutoksen syy oli alhainen lähtötaso, jonka takia        myös Viexpon alueelliset Vaasan ja Kokkola-Pie-
46945: Suomen teollisuus on edelleenkin tuntuvasti jäl-         tarsaaren yksiköt on liitetty osaksi verkostoa
46946: jessä teollisuusmaiden kärkijoukosta.                    Vientiasiamiehiä on 21.
46947:     Kauppa- ja teollisuusministeriön keväällä 1993          Suomalais-ruotsalainen kauppakamari toimii
46948: julkistaman kansallisen teollisuusstrategian mukaan      Tukholmassa Suomen vientikeskuksena korvaten
46949: painopistettä tulee siirtää ohjailusta ja tukemisesta    yhden ks-toimipisteen ulkomailla Yhteistyö Ul-
46950: pitkävaikutteiseen yleisten toimintaedellytysten         komaankauppaliiton kanssa on tiivistä. Suomalais-
46951: edistämiseen.                                            venäläisen kauppakamarin rahoitus muodostaa
46952:     Teollisuuden toimialojen ja niillä toimivien         ongelman. Aikaisemmin kauppakamarin toiminta
46953: yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat keskeisellä         rahoitettiin yhtä suurin rahoitusosuotsin Suomen
46954: tavalla liitännäistoimialat, joiden on myös oltava       valtion ja Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin
46955: kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Näiden liitännäis-    toimesta. Menettely ei enää käytännössä toimi.
46956: toimialojen muodostamat kytkennät ovat ydin,             Selvitykset ks-toimipisteiden ja kauppakamarin toi-
46957: jonka pohjalle teollista kehitystä ylläpitävät teolli-   minnan koordinoimiseksi ja yhdistämiseksi Mos-
46958: set yhteisöt ryhmittyväL Tärkein tällaisista Suo-        kovassa ja Pietarissa ovat kesken. Myös
46959: men teollisessa rakenteessa olevista ryhmittymistä       Osuuskunta Viexpon toimintaa organisoidaan
46960: on metsäteollisuus. Sen sisällä on lukuisia toimi-       uudelleen. Osa toiminnoista yhtiöitetään, osa yh-
46961:  aloja, joiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena        distetään Ulkomaankauppaliiton alueellisten vien-
46962: on syntynyt uutta teollista toimintaa ja uusia inno-     tiasiamiesten verlcostoon. Matkailua ja vien-
46963:  vaatioita. Samanlainen, mutta pienempi                  ninedistämistä tehostetaan yhteensovittamalla toi-
46964:  kehitysryhmittymä on kaivosteollisuuden ympärille       mintoja sekä kotimaassa että ulkomailla.
46965: 36
46966: 
46967:     Eri järjestelyill!i pyritään keskeisten edistämis-   myöntämään entistä valikoivammin erityisesti
46968: toimien koordinointiin, kustannussäästöihin ja sii-      viennin aloitusvaiheessa ja yritysten yhteisesti
46969: hen, että järjestöjen omarahoitteisen toiminnan          toteuttamiin hankkeisiin. Yksittäisille yrityksille
46970: osuus kasvaa, mikä asteittain tulee vähentämään          myönnettävää tukea pyritään välttämään.
46971: valtionavun tarvetta. Tavoitteet on otettu huomioon          Yritysten kansainvälistymistä ja sopeutumista
46972: ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa.           edistetään vallitsevassa muutostilanteessa. Vien-
46973: Kehittämishankkeita täydennetään kauppa- ja teol-        ninedistäminen nähdään osana kokonaisvaltaista
46974: lisuusministeriön asettaman vienninedistämistoimi-       yritysten kehittämistoimintaa, jossa julkiselle tutki-
46975: kunnan antamien suositusten pohjalta. Toimikun-          mus- ja tuotekehitystuelle johdonmukaisena jatko-
46976: nan määräaika päättyy 30.9.1993.                         toimenpiteenä varmistetaan innovatiivisten uutuus-
46977:     Pk-yritysten yhteistyön kehittäminen on maa-         tuotteiden riittävän nopea pääsy kansainvälisille
46978: kunnallisen toiminnan painopiste. Tavoitteena on         markkinoille.
46979: vienninkehittämiseenkaita ja yhteisvientipäällikkö-          Vientituen vaikuttavuuden arviointia on kehi-
46980: projekteja perustamalla tehostaa pk-yritysten            tetty. Vientiyritysten näkemykset myönnetyn tuen
46981: vientiyhteistyötä ja integroida sitä Pohjoismaitten      vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta
46982: ja Keski-Euroopan verkostotalouteen.                     selvitetään säännöllisin väliajoin toistuvana ulko-
46983:     Vientiasiamiesten ja KTM yrityspalvelun piiri-       puolisen konsultin toteuttamalla asiakastyytyväi-
46984: toimistojen yhteistyötä on jatkuvasti tehostettu.        syyskartoituksella. Toiminnan taloudellisia tuloksia
46985: Vientiasiamiehet antavat yhteisiin projekteihin          mitataan tuotto- ja kustannusvertailulla. Kokonais-
46986: viennin erikoisneuvonnan ja piiritoimistot tarvitta-     taloudelliset hyödyt arvioidaan suhteessa saavutet-
46987: vat koulutus- ja rahoituspalvelut                        tuihin viennin kasvutavoitteisiin.
46988:     Vienninedistämiseen myönnetyt määrärahat ovat
46989: viime vuosina kasvaneet. Kasvu on ollut perustel-           Kaivostoiminta. Esiintymien luovuttamista
46990: tua kansainvälisen toimintaympäristön nopeassa           koskevaa lakia valtioneuvoston oikeudesta luovut-
46991: muutostilanteessa,jossa varsinkin pk-yritysten olisi     taa toisen omaksi valtion omistamia kivennäis-
46992: omin voimavaroin ollut vaikea toimia. Vien-              löydöksiä on muutettu. Muutos tuli voimaan
46993: ninedistämiseen myönnettiin vuonna 1992 yhteen-          1.1.1993. Lainsäädäntö mahdollistaa esiintymien
46994: sä 299 milj. mk, josta yrityskohtaiseen käyttöön         luovuttamisen myös ulkomaalaisille. Pienemmät
46995: avustuksina ja lainoina yhteensä 198 milj. mk.           esiintymät, joiden luovutuskorvaus on enintään 2
46996: Vuonna 1992 sai 600 uutta vientiyritystä tukea.          milj. mk, voidaan nyt luovuttaa kauppa- ja teolli-
46997:     Tukea myönnetään erityisesti uusille pk-yrityk-      suusministeriön päätöksellä.
46998: sille viennin sisäänajovaiheessa. Määrärahoilla             Lapin malmikriittisillä alueilla suoritettu tutki-
46999: edistetään ensisijaisesti korkeatasoista teknologiaa     mustoiminta on tuottamassa jälleen tulosta, kun
47000: ja muotoilua edustavien tuotteiden vientiä, pitkälle     geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa on
47001: jalostettujen elintarvikkeiden vientiä sekä kilpailu-    paikannetto geologinen muodostuma, josta näyttää
47002: kykyisen rakennusteollisuuden, ympäristöteknolo-         kehittyvän hyvin suurikokoinen nikkeli-kupa-
47003: gian ja energia-alan teollisuuden vientiä ja kan-        riesiintymä. Tutkimukset ovat alkuvaiheessa.
47004: sainvälistymistä. Yritysten valmiuksia osallistua            Raaka-ainehuolto on määritelty geologian tut-
47005: julkisia hankintoja koskevaan tarjoustoimintaan ja       kimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa
47006: hävittäjähankintojen vastaostoihin parannetaan.          keskeisimmäksi tulosalueeksi. Tarkoituksena on,
47007:     Markkina-alueittain vienninedistäminen painot-       että tämän tulosalueen resurssit säilytetään suunnit-
47008: tuu tärkeimmälle markkina-alueelle Eurooppaan.           telukaudella vähintään nykyisellä tasolla. Tämä
47009: Pk-yritysten markkinaosuuksien vahvistamista             turvaa malmi- ja mineraalivarojen etsinnän volyy-
47010: tuetaan Pohjoismaissa, IVY:n lähialueilla sekä           min säilymisen tasolla, joka vastaa Suomen teolli-
47011: Baltian maissa. Myös Kaakkois-Aasia ja Japani            suuden tarpeita.
47012: ovat nopeasti kasvavia viennin kohdealueita.                Geologian tutkimuskeskuksessa on tehty pitkä-
47013:     Julkisen sektorin voimakkaat säästötarpeet ja        jänteistä työtä malmi- ja mineraalivarojen etsintä-
47014: lähivuosien menokehyksien supistuminen merkitse-         menetelmien kehittämiseksi. Uusien menetelmien
47015: vät sitä, että valtion yritystukien määrä tulee laske-   avulla pystytään aikaisempaa tehokkaammin löy-
47016: maan. Valtiontaloudellisten syiden ohella syynä          tämään malmi-ja mineraalikriittiset alueet Samoin
47017: ovat myös integraatiokehityksen yrityskohtaiselle        uudet analyysimenetelmät ovat monin verroin
47018: vientituelle asettamat rajoitukset. Tukea tullaan        aikaisempaa tehokkaammat. Nämä seikat tekevät
47019:                                                                                                    37
47020: 
47021: mahdolliseksi entistä suurempien aineistomäärien   hoittamana on käynnistetty "Älykäs kaivos" -tutki-
47022: käsittelyn ja hyödyntämisen.                       musohjelma, jolla pyritään kaivostoiminnan pitkäl-
47023:    Myös varsinaista kaivostoimintaa koskevaa       le kehitettyyn automatisointiin. Tavoitteena on
47024: tutkimusta on monin tavoin tehostettu. Teknolo-    mm. kustannusten alentaminen, saantoprosentin
47025: gian kehittämiskeskuksen johdolla ja pääosin ra-   nostaminen ja työturvallisuuden parantaminen.
47026: 38
47027: 
47028:                             Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
47029: 
47030:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta on          ja palvelujen järjestämistapaan. On ehdottoman
47031: sosiaali- ja terveysministeriö esittänyt seuraavaa.       tärkeää painottaa sitä, että kansalaisen oikeudesta
47032:                                                           hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kuntien
47033:           Sosiaali- ja terveysministeriö                  velvollisuudesta palvelujen järjestämiseen on sää-
47034:                                                           detty asianomaisissa sosiaali- ja terveysministeriön
47035:     Terveydenhuollon palvelurakenne. Valtionti-           valmistelemissa erillislaeissa.
47036: lintarkastajat muistuttavat, että sairaanhoitopiirien
47037: ylläpitämiä keskussairaaloita tarvitaan tulevaisuu-          Lasten ja nuorison huolto. Lastensuojelutyötä
47038: dessakin kattavien erikoissairaanhoidon palvelujen        tekevät sosiaalityöntekijät joutuvat työssään käsit-
47039: takaamiseksi, huolimatta siitä, että kilpailua ava-       telemään asioita, joissa oikeusturvakysymykset
47040: taan julkisessa terveydenhuollossa.                       korostuvaL Palvelujen laadun ja asiakkaiden oi-
47041:     Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy tähän käsi-      keusturvan takaamiseksi sosiaalityöntekijän kel-
47042: tykseen. Valtionosuusuudistus vuoden 1993 alusta          poisuus säilytettiin ennallaan, kun sosiaalihuollon
47043: ei muuta erikoissairaanhoitolain säätämää sairaan-        ammattihenkilöstön kelpoisuusehtoja muutoin
47044: hoitopiirien velvollisuutta järjestää alueensa väes-      väljennettiin vuoden 1993 alusta voimaan tulleella
47045: tön tarpeenmukaiset erikoissairaanhoidon palveluL         uudella sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
47046: Toisaalta kunnan ei ole pakko käyttää oman sai-           kelpoisuusehdoista annetulla asetuksella (804/92).
47047: raanhoitopiirinsä tuottamia erikoissairaanhoitopal-          Tällä hetkellä maassa ei ole pulaa muodollisesti
47048: veluja, vaan kunta voi ostaa ne haluamastaan              pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Alueellistetun
47049: sairnalasta, joko julkiselta tai yksityiseltä sektoril-   sosiaalityön seurauksena lastensuojeluun erikoistu-
47050: ta. Koska kunnat tulevat edelleen olemaan sairaa-         neita työntekijöitä ei kuitenkaan enää ole kuten
47051: loita ylläpitävien kuntayhtymien jäseniä, on niiden       aikaisemmin ainakin suuremmissa kunnissa oli.
47052: kannalta taiXoituksenmukaista käyttää omistaman-          Kuitenkin tarvetta lastensuojeluun erikoistuneeseen
47053: sa laitoksen palveluja.                                   sosiaalityöhön on olemassa. Sosiaali- ja terveys-
47054:     Kustannuspohjaiseen laskutukseen siirtyminen          hallitus on järjestänyt kokeilukurssin lastensuoje-
47055: saattaa johtaa erityisesti pienet kunnat ennakoimat-      lun sosiaalityöstä ja erikoistumiskoulutusta työste-
47056: tomiin maksuvaikeuksiin. Sairaanhoitopiireissä            tään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
47057: tulee olla kuntien jäsenmaksuilla rahoitettu yhtei-       miskeskuksessa eteenpäin.
47058: nen tasausjärjestelmä, josta kustannetaan esimer-             Kuntien tulisi myös jatkossa entistä enemmän
47059: kiksi yli 200 000 markan hoitojaksot psykiatriaa          pyrkiä kohdeotamaan voimavaroja vaikeimmassa
47060: lukuunottamatta.                                          sosiaalisessa asemassa olevien henkilöiden kanssa
47061:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman pal-        työskentelyyn.
47062: velurakennetyöryhmän ja selvitysmiesten rapor-               Vuoden 1990 lastensuojelulakiuudistuksen
47063: teissa on tuotu esiin valtiontilintarkastajienkin         tavoitteena oli tehostaa lapsen etua ja oikeusturvaa
47064: toteama sosiaali- ja terveydenhuollon sektorisoitu-       lastensuojelussa. Tässä tarkoituksessa lain 10 §:ään
47065: misen ongelma ja sen ratkaisumalliL Kunnilla ja           lisättiin uusi 3 momentti korostamaan lapsen asi-
47066: kuntayhtymillä on valtionosuusuudistuksen ja              oista vastaavan sosiaalityöntekijän kokonaisvas-
47067: kunnallislain uudistusten myötä mahdollisuus              tuuta lapsen edun toteuttamisen valvonnassa. Sosi-
47068: vapaaehtoista tietä yhdentää sekä toimintoja että         aali- ja terveysministeriön johdolla seurataan sään-
47069: hallintoa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on val-      nöksen vaikutusta lapsen oikeusturvan kehittämistä
47070: miudet sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön        silmälläpitäen. Osana tätä seurantaa ja viimeistään
47071: kokoamiseksi yhteen. Sosiaali- ja terveysministeriö       lapsipoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä
47072: korostaa sitä, että erikoissairaanhoidon yksitöillä       on tarlmitus selvittää myös erityisen lapsiasiamie-
47073: tulee säilyä edellytykset hoitaa ne perustehtävät,        hen viran perustamisen tarve.
47074: mitä varten ne on rakennettu. Vireillä olevilla               Valtiontilintarkastajien esittämää lastensuojelun
47075: kunnallislain muutoksilla ja lakiehdotuksella maa-        eri osapuolten oikeusturvan sisältöä ja painotusta
47076: kunnallisista kuntayhtymistä on kiistatta vaikutuk-       suhteessa lapsen etuun selvitetään lapsipoliittisen
47077: sia myös sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoon         selonteon valmistelun yhteydessä. Sosiaali- ja
47078:                                                                                                           39
47079: 
47080: terveysministeriössä aloitetussa palvelulakiprojek-        Sosiaali- ja terveysministeriön lokakuussa 1989
47081: tissa tullaan kiinnittämään huomiota asiakkaan,        asettaman lasten- ja nuortenpalvelujen johtoryh-
47082: myös lapsiasiakkaan, oikeusturvakysymyksiin.           män muistio "Lasten ja nuorten psykososiaalista
47083:     Parhaiten perheiden ja lasten tilanteisiin pääs-   hyvinvointia edistävät palvelut" valmistui
47084: tään puuttumaan eri viranomaistahojen, lähinnä         12.6.1992 (STM:n julkaisuja 3/1992). Selvitystyön
47085: sosiaali- ja terveys-, opetus- sekä oikeusvi-          keskeisenä tarkoituksena oli löytää ratkaisuja,
47086: ranomaisten tehostetulla yhteistyöllä. Sosiaalitoi-    joilla estettäisiin mielenterveysongelmista kärsivien
47087: mistoissa tehtävän sosiaalityön sisältö onkin vähi-    lasten ja nuorten putoaminen sekä sosiaali- että
47088: tellen muotoutumassa uudelleen ja viranomaisten        terveydenhuollon palvelujärjestelmien ulkopuolelle.
47089: välinen yhteistyö tehostumassa paitsi saman hal-       Selvitystyöhön liittyen käynnistettiin kokeiluja ja
47090: lintokunnan sisällä myös eri hallintokuntien kes-      kehittämishankkeita.
47091: ken. Perhekeskeisen työn periaatteet alkavat myös          Johtoryhmän muistiossa tarkastellaan painote-
47092: vähitellen näkyä sosiaali- ja terveydenhuollon eri     tosti palvelujen välisen yhteistyön ja palveluko-
47093: sektoreiden työskentelyssä. Tämä on lisännyt ni-       konaisuuden hahmottomisen ongelmia ja hallinnon
47094: menomaan lastensuojelun avohuollon mahdolli-           roolia siinä sekä esitetään suuntaviivat, joilla pyri-
47095: suuksia. Nuorten kanssa työskentelyssä on virinnyt     tään edistämään palvelukokonaisuuden kehittämis-
47096: yhteistyötä myös sosiaalitoimen ja nuorisotoimen       tä. Muistiossa pidetään alueellista lasten ja nuorten
47097: välille. Myös järjestöt ja seurakunnat ovat usein      palvelujen toimintamallia edellytyksenä mielek-
47098: mukana tässä yhteistyössä.                             käälle hoidon porrastukselle. Nuorisopsykiatristen
47099:     Eri viranomaisten välistä yhteistyötä lapsiper-    sairaansijojen vähäisyyttä muistiossa pidettiin
47100: heiden tukemiseksi koskevaa säädöspohjaa tarkas-       ongelmana, joka tulee ratkaista siten, että sairaan-
47101: teltaessa voidaan todeta, etteivät yhteistyön esteet   hoitopiireissä suunnataan voimavaroja nuorten
47102: niinkään näyttäisi nousevan säädöspohjasta. Kysy-      psykiatrisen hoidon kehittämiseen niin, että sekä
47103: mys näyttäisi enemmänkin olevan asenteista ja          nuorten vapaaehtoinen että tahdosta riippumaton
47104: erilaisista työkäytännöistä. Lainsäädäntöön sisältyy   psykiatrineo hoito voidaan järjestää joko omana
47105: yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa nimen-       toimintana tai yliopistollisen vastuualueen sisällä.
47106: omaan veivoittavia säännöksiä. Myöskään salassa-       Koko maassa nuorten psykiatrista sairaalahoitoa
47107: pitosäännökset eivät näyttäisi muodostavan aina-       varten tulee olla saman verran voimavaroja kuin
47108: kaan pääsääntöistä estettä yhteistyölle. Myös sää-     lastenpsykiatriassa. Lyhyellä aikavälillä lasten- ja
47109: döspohjan yhteistyölle mahdollisesti asettamia         nuortenpsykiatrisen sairaalahoidon akuuttitoimin-
47110: rajoitteita pyritään kuitenkin tarkastelemaan lapsi-   taa, kriisityötä sekä päivystysvalmiuksia tulee
47111: poliittisen selonteon valmistelun yhteydessä.          kehittää ja järjestää vastaavasti pitempiaikaista
47112:     Ongelmien varhaisessa havaitsemisessa myös         psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta ja hoitoa
47113: koululla on keskeinen asema. Kodin ja koulun           siihen paneutuvissa lasten- ja nuorisokodeissa.
47114: välisen yhteistyön tehostamiseksi lastensuojelulain        Johtoryhmän muistiossa katsotaan edelleen, että
47115: muutoksella lakisääteistettiin koulun psyykkinen ja    koulukotien tehtävänä oleva vaikeimmin hoidetta-
47116: sosiaalinen oppilaishuolto säätämällä koulukuraat-     vien nuorten laitoshoito tulee turvata valtakunnal-
47117: tori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu         lisesti. Tämän vuoksi valtion tulee jatkossakin
47118: kunnalle. Sosiaalihallitus ja kouluhallitus, sittem-   turvata koulukodeissa hoidettaville, usein kaikkein
47119:  min sosiaali- ja terveyshallitus ja opetushallitus,   vaikeimmassa asemassa oleville nuorille tarpeelli-
47120: ovat yhteistyössä valmistelleet ja järjestäneet seu-   nen hoito ja kasvatus. Samoin tulee turvata myös
47121: rannan koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelu-      kaikkein vaativin nuorten tahdosta riippumaton
47122: jen järjestämisestä kunnissa vuosina 1990-1992.        psykiatrineo sairaalahoito. Kaikkein vaikeimmin
47123:  Selvityksen tulokset on julkaistu sosiaali- ja ter-   hoidettavien nuorten psykiatrista hoitoa ei voitane
47124:  veyshallituksen tiedotteessa (STH:n tiedote 1/92,     järjestää sairaanhoitopiireissä eikä lähivuosina
47125:  13.2.1992). Seurannan kohteena olivat erityisesti     yliopistosairaaloissakaan, vaikka ryhmä on pieni.
47126:  toiminnan laajuus, virkarakenne sekä virkojen         Tämän vuoksi muistiossa ehdotetaan selvitettäväk-
47127: konkreettiset sijoittumispaikat Toiminta ei tarkas-    si mahdollisuus perustaa valtion mielisairaaloiden
47128:  telujaksona vielä ollut kattavaa. Eniten ja katta-    alaisuuteen 1-2 erillisenä toimivaa osastoa alaikäis-
47129:  vammin koulukuraattoritoimintaa oli yläasteilla,      ten kaikkein vaativinta tahdosta riippumatonta
47130:  psykologitoimintaa ala-asteilla. Asiasta tehdään      hoitoa varten.
47131:  uusi kuntakysely syksyllä 1993.                           Muistion lopussa kuvataan käynnissä olevia
47132: 40
47133: 
47134: kehittämishankkeita ja niiden kautta mahdollisia         senmukaisuus tulee tältä osin selvitettäväksi lapsi-
47135: tulevia kehityslinjoja. Hankkeiden seuranta, arvi-       poliittisen selonteon valmistelun yhteydessä.
47136: ointi ja raportointi on siirtynyt Suomen Kaupunki-           Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 21.2.1992 ns.
47137: liitolle (ns. LASKU-projekti), Suomen Kunnallis-         VALMISTA-työryhmän, jonka tehtäväksi tuli
47138: liitolle ja sosiaali- ja terveyshallitukselle, sittem-   selvittää valtion mielisairaaloiden toiminnan mah-
47139: min sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-       dolliset kehittämistarpeet. Työryhmän tuli selvi-
47140: miskeskus. LASKU-projekti pyrkii selvittelemään          tyksissään ottaa huomioon sosiaali- ja terveysmi-
47141: valtionosuusuudistuksen vaikutuksia ja hyödyntä-         nisteriön lasten- ja nuortenpalvelujen johtoryhmän
47142: mismahdollisuuksia lasten erilaisten palvelujen          mahdolliset asiaan liittyvät toimenpide-ehdotukset.
47143: kehittämisessä. Pääpaino projektissa on kunnissa         Työryhmän määräaika päättyi 31.5.1993.
47144: tapahtuvalla suunnittelutyöllä.                              Lastensuojelulain huostaanottoa koskevat sään-
47145:     Valtion koulukodeista annettua asetusta              nökset ovat käytettävissä myös huumenuorten
47146: (769178) on yllä mainitun johtoryhmän työhön             hoidon järjestämiseksi. Alaikäinen voidaan vasten
47147: liittyen muutettu siten, että koulukodeissa voidaan      tahtoaan ottaa huostaan ja sijoittaa lastensuoje-
47148: huostaanotettujen lasten hoidon lisäksi järjestää        lulaitokseen, jossa hänen liikkumavapauttaan voi-
47149: myös lastensuojelulain mukaista avohuoltoa ja            daan rajoittaa. Viime vuosina esimerkiksi jotkut
47150: jälkihuoltoa sekä mielenterveyslaissa ( 1116/90)         koulukodit ovat tietoisesti kehittäneet omia val-
47151: tarkoitettuja mielenterveyspalveluja lukuun otta-        miuksiaan vastata nuorten huumeidenkäyttäjien
47152: matta tahdosta riippumatonta hoitoa. Henkilön            hoitoon. Nuoria ei näissä laitoksissa ajatella ensi-
47153: tahdosta riippumaton hoito saadaan toteuttaa aino-       sijaisesti huumeidenkäyttäjinä, vaan huumeiden-
47154: astaan sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksi-     käyttö on tavallaan yksi oire nuoren muutenkin
47155: kössä.                                                   vaikeassa elämäntilanteessa.
47156:     Osana edellä mainittua lasten- ja nuortenpalve-          Lastensuojelulaki velvoittaa myös terveyden-
47157: lujen projektia on Mikkelin läänissä alkuvuodesta        huollon viranomaisia antamaan asiantuntija-apua ja
47158:  1991 käynnistetty Nuorten psykososiaalisen lai-         tarvittaessa järjestämään lapsen hoidon. Ainakin
47159: toshoidon kehittämiskokeilu, ns. NUPRO-projekti.         ongelmaisimpien huumenuorten hoidon voidaankin
47160: Projektia koordinoi sosiaali- ja terveysalan tutki-      katsoa olevan enemmän nimenomaan sosiaali- ja
47161: mus- ja kehittämiskeskuksen mielenterveysyksik-          terveydenhuollon yhteistyön aluetta. Huostaanotto-
47162: kö. Keskeinen osa kokeilua on psykiatrista hoitoa        päätöksen tekee kuitenkin aina sosiaaliviranomai-
47163: tarvitsevien 12-17-vuotiaiden nuorten sijoittaminen      nen.
47164: psykososiaaliseen kuntoutukseen koulukotiin lää-             Mielenterveyslain mukaan alaikäinen voidaan
47165: kärin lähetteellä. Sairaanhoitopiirien käytössä on       määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen hoi-
47166: koulukodeissa neljä paikkaa nuorille, jotka lääkärin     toon myös, jos hän on vakavan mielenterveyden
47167: arvion mukaan tarvitsevat psykiatrista laitoshoitoa      häiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon
47168: ja ovat koulunkäyntikykyisiä. Kaikki paikat ovat         toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi
47169: täynnä.                                                  hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen
47170:     NUPRO-projekti pystyy takaamaan hoidon               terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden hen-
47171: niille nuorille, jotka aikaisemmin ovat pudonneet        kilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään
47172: sosiaali- ja terveyssektoreiden väliin ja jääneet        muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettä-
47173: jopa kokonaan ilman hoitoa. Myös muissa kuin             viksi. Usein huumeiden käyttö liittyy nuoren va-
47174: Mikkelin läänin koulukodeissa ollaan tiivistämässä       kaviin mielenterveysongelmiin, ja tällöin nuorta
47175: yhteistyötä psykiatristen hoitoyksiköiden kanssa.        voidaan hoitaa tahdostaan riippumatta psykiatri-
47176: Yleisestikin voidaan todeta, että koulukotitoiminta      sessa sairaalassa. Vuoden 1993 alusta voimaan
47177: on parhaillaan voimakkaan määrällisen ja laadulli-       tulleen mielenterveyslain muutoksen (954/92)
47178: sen kehittämisen kohteena. Koulukodeista on tar-         mukaan alaikäisen hoito tulee järjestää erillään
47179: koitus muodostaa alueellisia lastensuojelun eri-         aikuisista, jollei katsota olevan alaikäisen edun
47180: koispalveluyksiköitä, jotka omalla alueellaan voi-       mukaista menetellä toisin.
47181: vat tuottaa lastensuojelun erityispalveluja sekä             Sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja
47182: konsultaatiotoimintaa kuntien lastensuojelulle.          terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ra-
47183:     Lastensuojelulakia muutettaessa lakiin lisättiin     hoittamassa ns. PAKOTTAAKG-projektissa tutki-
47184: säännös, jonka mukaan alle 12-vuotiasta ei saa           taan lastensuojelulain perusteella vastoin tahtoaan
47185: sijoittaa koulukotiin. Lainuudistuksen tarkoituk-        sijoitettujen ja mielenterveyslain perusteella tah-
47186:                                                                                                           41
47187: 
47188: dosta riippumatta hoidossa olleiden 12-17-vuo-          toiminta on siirtynyt osaksi Turun kaupungin
47189: tiaiden nuorten hoidon syitä sekä heidän ja alle        sosiaali tointa.
47190: 18-vuotiaiden nuorisovankien ja tutkiotavankien             Uudentyyppistä yhteistyötä nuorten auttamiseksi
47191: aikaisempia kontakteja sosiaali- ja terveyspalvelui-    on myös syntymässä siellä, missä nuoret ovat,
47192: hin. Tutkimus koskee vuosia 1992-1993. Tutkimus         kaduilla ym. Esimerkkinä ns. etsivä katutyö.
47193: toteutetaan tutustumalla lääninoikeuksiin alistus-      Nuorten auttamiseksi ja avun tarpeen kartoittami-
47194: teitse menneisiin päätöksiin ja haastattelemalla        seksi tehdään noin sadalla paikkakunnalla etsivää
47195: päätöksen kohteina olleita yli 12-vuotiaita nuoria.     työtä nuorten parissa. Etsiväliä työllä tarkoitetaan
47196: Projektin väliraportti valmistuu syksyllä 1993.         aikuisten läsnäoloa nuorten kokoontumis- ja oles-
47197: Lopullisen raportin on tarkoitus valmistua vuoden       kelupaikoissa kuten kahviloissa, kaduilla jne. Mo-
47198: 1994 loppuun mennessä.                                  nilla paikkakunnilla toiminta on keskittynyt per-
47199:     PAKOTTAAKO-projektin selvitysten perus-             jantai-iltoihin ja juhlapyhiin, mutta suuremmilla
47200: teella näyttää siltä, että tahdonvastaiseen hoitoon     paikkakunnilla etsivään työhön on palkattu työnte-
47201: määrättyjen nuorten lukumäärä on vähäisessä             kijöitä, pääasiassa kokeiluprojekteissa, jolloin
47202: nousussa.                                               toiminta on tiiviimpää. Etsivä työ on osoittautunut
47203:     Vaikeiden nuorten parissa työskentelevien nä-       hyväksi keinoksi saada kontakti nuoriin ja tätä
47204: kemykset suljetuista osastoista vaihtelevat. Joissa-    kautta pystytään ohjaamaan nuoria tarvittavien
47205: kin laitoksissa nuoren liikkumavapautta rajoitta-       palvelujen piiriin.
47206: malla lastensuojelulain mukaisesti on pystytty              Oikeusministeriön joulukuussa 1991 asettaman
47207: hoitamaan vaikeitakin tilanteita ja nähdään, että       ns. VINTIÖ-työryhmän muistio "Suosituksia kei-
47208: tarvetta suljettuun osastoon ei ole. Perhehoidon        noiksi vaikuttaa lasten ja nuoren sosiaaliseen käyt-
47209: kohdalla ajatus pakotteiden ja rajoitusten käyttä-      täytymiseen" valmistui 15.12.1992 (OM:n jul-
47210: misestä vaikuttaa vieraalta. Perhehoidolla tarkoite-    kaisuja 4/1992). Työryhmä on muistiossaan esittä-
47211: taan perhehoitajan yksityiskodissa tapahtuvaa           nyt suosituksia muiksi kuin rikosoikeudellisiksi
47212: ympärivuorokautista hoitoa. Perhehoidossa oleva         keinoiksi vaikuttaa lasten ja nuoren epäsosiaaliseen
47213: lapsi tai nuori on siten perheessä lähinnä perheen-     käyttäytymiseen.
47214: jäsenen asemassa.                                           Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä
47215:      Kunnat ovat yhteistyössä eri viranomaistahojen     tutkimus- ja kehittämishankkeena VINTIÖ-työryh-
47216: kanssa pyrkineet kehittämään uusia, erilaisia työ-      män ehdotusten pohjalta ns. "LAAKERI"-projek-
47217:  muotoja. Esimerkkinä mainittakoon Mannerheimin         tia. Projektissa keskitytään vaikeimmassa sosiaali-
47218: Lastensuojeluliiton toimesta pääasiassa Turussa         sessa asemassa olevien, epäsosiaalisesti käyttäyty-
47219:  vuosina 1989-1992 yhteistyössä eri viranomaisten       vien nuorten auttamismallin kehittämiseen. Tavoit-
47220: kanssa toteutettu ennaltaehkäisevän nuorisotyön         teena on vähentää ja ehkäistä lasten ja nuorten
47221: kokeilu, ns. LOKKI-projekti. Projektin kohteena         rikoskäyttäytymistä, kehittää oikeus-, opetus-,
47222:  olivat 10-14-vuotiaat avohuollon tukitoimien tar-      nuoriso- ja sosiaalijärjestelmien välistä yhteistyötä
47223:  peessa olevat nuoret sekä 15-17-vuotiaat rikokseen     nykyistä monipuolisemmaksi ja toimivammaksi
47224:  syyllistyneet ja ehdolliseen vankeusrangaistukseen     sekä tutkia kehittämistyön prosessia ja mallin
47225:  tuomitut nuoret. Projektin tavoitteena oli tietyn      organisoitumista. Hanketta ollaan toteuttamassa
47226:  ohjelman puitteissa yhdessä nuorten ja heidän          vuosina 1993-1996.
47227:  perheidensä kanssa kehittää ja kokeilla sellaisia          Riittävän varhain tapahtuvan raskaudenaikaisen
47228:  työmuotoja ja -menetelmiä, jotka parantavat nuor-      tukitoiminnan korostamiseksi lastensuojelulakiin
47229:  ten omaa elämänhallintaa ja auttavat heitä kehitty-    lisättiin sitä muutettaessa säännös, joka velvoittaa
47230:  mään terveiksi, tasapainoisiksi, itsestään ja ympä-    terveydenhuollon viranomaiset antamaan lasten-
47231:  ristöstään vastuuta kantaviksi ihmisiksi. Perheiden    suojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjes-
47232:  kanssa tehtävässä työssä on myös toiminnallisia        tämään lapsen hoidon sekä välttämättömät palvelut
47233:  elementtejä. Nuorten ohjelmaan liittyi erilaisia       raskaana olevien naisten erityiseksi suojelemiseksi.
47234:  kasvua tukevia toimia. LOKKI-projektissa on mm.        Säännöksen tarkoituksena oli lisätä lapsi- ja äitiys-
47235:  sovellettu seikkailua kuntoutusmenetelmänä. Eten-      neuvonnan mahdollisuuksia raskaana olevien nais··
47236:  kin nuoremman ikäryhmän kohdalla LOKKI-pro-            ten suojelemiseksi tarkoituksena muun muassa
47237:  jekti on saanut aikaan hyviä tuloksia rikoskierteen    auttaa äitiä irti päihdeongelmasta ja ehkäistä alko-
47238:  katkaisemisessa. Projektin loppuraportti on julkais-   holisyndrooman siirtyminen lapsiin (FAS-lapset).
47239:  tu maaliskuussa 1993. 1.7.1992 lukien LOKKI-           Ongelman ratkaiseminen edellyttää viranomaisilta
47240: 42
47241: 
47242: yli sektorirajojen menevää yhteistyötä. Kysymyk-      äiti syntyvän lapsen turvaamiseksi käy terveystar-
47243: sessä on avohuollon tukitoimi, johon ei voida         kastuksessa viimeistään ennen raskauden neljännen
47244: ryhtyä asiakkaan tahdon vastaisesti. Tällä hetkellä   kuukauden päättymistä. Eräänä äitiysavustuslain
47245: ei ole ratkaisua tilanteeseen, jossa päihdeongel-     tavoitteena on ollut saada naiset riittävän varhain
47246: mainen äiti kieltäytyy hoidosta.                      terveystarkastusten piiriin. Niiden laiminlyönti on
47247:    Äitiysavustuslain (424/41) mukaan äitiysavus-      harvinaista ja laiminlyönnin syyt ovat useimmiten
47248: tuksen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että       olleet sosiaalisia.
47249:                                                                                                             43
47250: 
47251:                                        Työministeriön hallinnonala
47252: 
47253:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta             vastuuvakuutuksen piiriin.
47254: työministeriö on esittänyt seuraavaa.                         Nuori työtön voi myös ryhtyä yrittäjäksi ja
47255:                                                           saada tällöin toimeentulonsa turvaamiseksi työlli-
47256:                    Työministeriö                          syysmäärärahoista ns. starttirahaa Starttirahan
47257:                                                           saaminen edellyttää sekä kannattavaa yritysideaa
47258:    Täystyöllisyydestä       joukkotyöttömyyteen.          että riittävää yrittäjäkoulutusta. Koulutusvaatimus
47259: N u o r i s o t y ö t t ö m y y s. Vuoden 1992            voidaan korvata myös riittävällä yritysidean to-
47260: aikana työnvälityksessä asioi työttömiä työnhaki-         teuttamista tukevalla työkokemuksella. jota nuoril-
47261: joita yhteensä 646 770. Heistä 194 488 oli alle 25-       la kuitenkin vain harvoin on.
47262: vuotiaita. Työttömistä työnhakijoista oli siten alle          Nuorelle työttömälle. jota ei voida työllistää
47263: 25-vuotiaita nuoria 30 %. Osuus oli 2 prosenttiyk-        työvoimapalvelujen avulla. voidaan myöntää työl-
47264: sikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Touko-            listämistukea myös ns. omatoimista työllistymistä
47265: kuussa 1993 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 97 300.       varten. Tällöin henkilö työllistyy hoitoa vaativan
47266: Vuoden 1992 toukokuusta nuorisotyöttömyys oli             henkilön hoitotyöhön tai työllistettyä henkilöä
47267: kasvanut 45 %. kun kaikkien työttömien määrä oli          varten erityisesti suunniteltuun muuhun työhön.
47268: vastaavana aikana lisääntynyt 40 %.                       ryhtyy opiskelemaan tai muuhun           toimintaan.
47269:     Työllisyyslain ja uuden työllisyysasetuksen           jonka tavoitteena on parantaa hänen edellytyksiään
47270: (130/93) säännösten mukaisesti voidaan nuorten            sijoittua normaaliin työhön avoimille työmark-
47271: työttömyyttä lieventää useiden eri toimenpiteiden         kinoille.
47272: avulla. Nuorten työllistämisestä huolehtiminen                Työnantajalle työsuhteen perusteella maksettava
47273: myös jatkossa oli nimenomaisesti mainittu halli-          normaali ja korotettu työllistämistuki sekä ilman
47274: tuksen esityksen perusteluissa. kun työllisyyslaista      työsuhdetta toteutettavat toimenpiteet ovat nykyis-
47275: ehdotettiin poistettavaksi työllistämisvelvoitteet.       ten säännösten mukaan käytettävissä myös pitkä-
47276:     Nuorten työllistymistä voidaan nykyisten sään-        aikaistyöttömien ja tarvittaessa myös muidenkin
47277: nösten mukaan tukea joko myöntämällä tukea                työttömien työnhakijoiden työllistämiseen. Tämän
47278: työnantajalle. joka palkkaa nuoren työsuhteeseen.         lisäksi on nuoria työttömiä varten käytettävissä
47279: tai suoraan nuorelle itselleen maksettavana työllis-      ainakin vuonna 1993 vielä eräitä erityistoimenpi-
47280: tämistukena silloin. kun hän pyrkii työmarkkinoille       teitä. Kuluvan vuoden talousarviossa on osoitettu
47281: ilman työsuhdetta tapahtuvan työskentelyn avulla.         250 Mmk:n määräraha ammatillisesta oppilaitok-
47282:     Jos työnantaja ottaa nuoren työsopimussuhtee-         sesta tai korkeakoulusta valmistuneen työllistämi-
47283: seen. voidaan työnantajalle maksaa työllistämistu-        seen ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työ-
47284: kea ensinnäkin silloin. kun kysymyksessä on täy-          paikkaan. Tämän tukimuodon avulla voidaan tukea
47285: sin normaali työsuhde. jolloin työnantaja huolehtii       noin 10 000 työpaikan järjestymistä lähinnä
47286:  omalla kustannuksellaan työntekijän perehdyttämi-        pk-yrityksiin näiden tarjotessa työpaikkoja vasta-
47287: sestä. Jos työnantaja sitoutuu lisäksi kouluttamaan       valmistuneille.
47288:  työllistämänsä nuoren sellaisiin tehtäviin. joihin           Kuluvana vuonna on lisäksi varauduttu tuke-
47289:  tällä ei ole riittävää ammattitaitoa. maksetaan          maan opiskelijoiden tutkintoon liittyvää pakollista
47290:  työllistämistuki työnantajalle korotettuoa.              työharjoittelua siten. että opiskelijalle maksetaan
47291:      Työharjoittelussa nuori ei ole työsuhteessa          erityistä kesätyötukea 1-2 kuukauden pituisesta
47292:  harjoittelupaikan järjestäjään. vaan työvoimatoi-        pakollisesta työharjoittelusta. joka tapahtuu
47293:  misto maksaa työllistämistuen suoraan nuorelle           15.5.-15.9. välisenä aikana. Tämän tukimuodon
47294:  itselleen. Tällaisen työharjoittelupaikan voi hank-      avulla voidaan järjestää noin 5 000 harjoittelu-
47295:  kia joko työvoimatoimisto tai nuori henkilö itse.        paikkaa.
47296:  Molemmissa tapauksiss~övoimatoimisto tekee                   Työministeriön asettama nuorisotyöllisyystyö-
47297:  harjoittelupaikan järjestäjäil kanssa työharjoittelus-   ryhmä esitti 31.8.1992 jättämässään muistiossa
47298:  ta sopimuksen ennen harjoittelun alkamista. Täl-         useita nuorten opiskelu- ja työharjoittelumahdolli-
47299:  löin harjoittelemassa oleva nuori kuuluu työminis-       suuksia parantavia toimenpiteitä. Ammatillisten
47300:  teriön järjestämän ryhmätapaturmavakuutuksen ja          oppilaitosten aloituspaikkoja mm. esitettiin lisänä-
47301: 44
47302: 
47303: väksi 10 OOO:lla. Työministeriö on myöhemmin             optimaaliset työmenetelmät ja resurssien kohden-
47304: korostanut ammatillisen koulutuksen lisäämistä,          taminen. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta on
47305: koska em. ehdotus on toteutunut vain vähäisessä          suunnattu entistä enemmän työttömiin, näin on
47306: määrin. Syynä tähän on osaltaan se, että uuden           voitu ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden
47307: valtionosuusjärjestelmän astuttua voimaan ministe-       syntymistä. Myös pitkäaikaistyöttömien osuutta
47308: riöiden mahdollisuudet vaikuttaa kuntien päätök-         koulutuksessa on lisätty. Koulutuksen aloittaneista
47309: sentekoon ovat heikentyneet.                             oli pitkäaikaistyöttömiä vuonna 1991 0,6 % ja
47310:     Vuoden 1993 alussa voimaan tulleella työlli-         vuonna 1992 3,3 %.
47311: syyslain muutoksella poistettiin kunnilta velvolli-
47312: suus järjestää 6 kuukautta työttömänä olleelle               A k t i i v i s e n t y ö v o i m a p o 1 i t i i-
47313: nuorelle puolen vuoden ajaksi työ- tai harjoittelu-       k a n r o o 1 i n k o r o s t a m i n e n. Aktiivi-
47314: paikka. Lainmuutoksen yhteydessä kuitenkin laa-          sen työvoimapolitiikan mukaisesti työvoimapalve-
47315: jennettiin työhallinnon käytettävissä olevaa keino-      luissa voimavaroja on suunnattu työvoiman am-
47316: valikoimaa siten, että nykyisin työllistiimistuki        matillisten valmiuksien kehittämiseen ja työnhaki-
47317: voidaan yhdistää muihin henkilön pysyvää työllis-        joiden työnhakuvalmiuksien parantamiseen. Kor-
47318: tymistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten koulutuk-      kean työttömyyden vallitessa korostuu erityisesti
47319: seen ja kuntoutukseen. Tukityön avulla nuorilla on       työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen rooli. Kou-
47320: mahdollisuus hankkia työkokemusta ja parantaa            lutuksen tasoa on nostettu kehittämällä samanai-
47321: tätä kautta omaa kilpailukykyään työmarkkinoilla.        kaisesti koulutuksen laatua ja taloudellisuutta.
47322: Tukityöpaikkojen laatuun pyritään kiinnittämään              Vuonna 1991 voimaantullut työvoimapoliittisen
47323: erityistä huomiota myös nykyisessä työllisyysti-         aikuiskoulutuksen ostojärjestelmä on mahdollis-
47324: lanteessa, koska hankitun työkokemuksen laadulla         tanut koulutuksen järjestiimisen niin, että yksilölli-
47325: on merkitystä henkilön pysyvän työllistymisen            set ja yrityskohtaiset koulutustarpeet on voitu ottaa
47326: kannalta. Nykyisen työllistiimistukijärjestelmän         huomioon huomattavasti paremmin kuin vanhassa
47327: mukaan tukityöhön työllistetty henkilö voi työnan-       työllisyyskoulutusjärjestelmässä. Koulutustaljontaa
47328: tajan kanssa sovittavalla tavalla osallistua esimer-     on pystytty monipuolistamaan sekä sisällöllisesti
47329: kiksi työvoimatoimistoissa toimivien työnhakuryh-        että opetusmenetelmiltään ja koulutuksen keston-
47330: mien toimintaan sekä perehtyä oppilaitosten toi-         kin osalta. Koulutustarpeiden arviointi ja tarpeita
47331: mintaan ja erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin.          vastaavan koulutuksen hankinta on tehostunut, kun
47332:    Hallituksen esityksessä uudeksi työvoimapalve-        työhallinnolle on siirtynyt vastuu koulutuksen
47333: lulaiksi, joka annettiin eduskunnalle 18.6.1993,         tuloksellisuudesta. Yritysten koulutustarpeiden
47334: korostetaan koulun vastuuta oppilaiden työelämään        huomioonottaminen on tehostunut, koska koulu-
47335: ohjaajana ja esitetään säädettäväksi, että opiskeli-     tusta voidaan hankkia yhdessä työnantajien kanssa.
47336: joiden ammatinvalintaan ja työnhakuun liittyvien             Työnantajapalveluita on kehitetty tavoitteena
47337: palvelujen järjestämisestä vastaa opetusviranomai-       lisätä työnvälityksen merkitystä työmarkkinoilla ja
47338: nen yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa.           parantaa työpaikkavälityksen laadukkuutta. Työn-
47339:                                                          antajien palveluun on kehitetty uusia palvelumuo-
47340:     P i t k ä a i k a i s t y ö t t ö m y y s. Työvoi-   toja, joiden avulla on mahdollista taijota räätälöi-
47341: mapalvelujen toteutuksessa voimavaroja on määrä-         tyjä palveluja yritysten työvoiman hankintatarpei-
47342: tietoisesti · suunnattu pitkäaikaistyöttömyyden eh-      siin. Työmarkkinoiden toimivuutta on pyritty li-
47343: käisemiseen. Palvelujärjestelmiä kehittämällä mm.        säämään nopeuttamaila avointen työpaikkojen
47344: lisäämällä itsepalvelun mahdollisuuksia on yli-          täyttymistä. Työpaikkojen täyttyminen onkin viime
47345: kuormittuneissa työvoimatoimistoissa pyritty var-        vuosina tuntuvasti nopeutunut. Tähän on vaikutta-
47346: mistamaan mahdollisuudet pitkäaikaistyöttömyy-           nut työnhakijoiden tarjonnan rajun kasvun ohella
47347: den uhkaamien työnhakijoiden henkilökohtaiseen           tehostunut tiedotus avoimista paikoista. Perinteis-
47348: palveluun. Samoin erilaisilla ryhmätoiminnoilla on       ten menetelmien lisäksi on kehitetty menetelmiä,
47349: pitkäaikaistyöttömiä opetettu ja aktivoitu työ- tai      jotka edesauttavat asiakkaiden omatoimisuutta.
47350: koulutusratkaisujen etsimisessä ja toteuttamisessa.          Vajaakuntoisten asiakkaiden palvelussa on
47351: Kolmella työssäkäyntialueella on käynnistetty            etsitty uusia palvelumenetelmiä ja lisätty mm. ryh-
47352: kokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemi-        mämenetelmien käyttöä, jotta terveydelliset tekijät
47353: seksi. Kokeilun avulla pyritään löytämään pitkä-         voitaisiin ottaa huomioon mahdollisimman hyvin
47354: aikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemisen kannalta          ammatillisessa suunnittelussa ja työhönsijoittumi-
47355:                                                                                                            45
47356: 
47357: sessa. Samoin vajaakuntoisten työ- ja koulutusko-      alueellisesti tasapainoista talous-, työllisyys- ja
47358: keilujen järjestämisessä on kehitetty uusia toimin-    muuta yhteiskunnallista kehitystä. Saman lainkoh-
47359: tamuotoja tavoitteena saada aikaan yksilöllisiä ja     dan mukaan valtion tulee täystyöllisyyden toteutta-
47360: nykyistä taloudellisempia palveluja. Työministe-       miseksi edistää korkeaa ja tasaista työvoiman
47361: riössä on parhaillaan valmisteilla selvitys, jossa     kysyntää yleisillä talouspoliittisilla ja muilla työl-
47362: tarkastellaan vajaakuntoisten palvelun tulokselli-     lisyyteen vaikultavilla toimenpiteillä. Edelleen
47363: suutta ja palvelumenetelmien kehittämistarpeita.       valtion tulee työttömyyden torjumiseksi ja työvoi-
47364:     Eduskunnalle on annettu lakiesitys työvoima-       man puutteen ehkäisemiseksi työvoima- ja koulu-
47365: palveluja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.       tuspoliittisilla sekä muilla kehittävillä ja ohjaavilla
47366: Ehdotettu työvoimapalvelulaki, uudistettu työlli-      toimenpiteillä edistää työvoiman kysynnän ja tar-
47367: syyslaki ja äskettäin uudistettu työvoimapoliittista   jonnan ammatillista ja alueellista sopeutumista.
47368: aikuiskoulutusta koskeva laki muodostavat työvoi-          Eri hallinnonalojen toiminnallisiin näkökohtiin
47369: mapoliittisen lainsäädäntökokonaisuuden, jonka         liittyen työllisyyskysymyksiä on käsitelty valtio-
47370: tavoitteena on luoda entistä paremmat mahdolli-        neuvoston 18.2.1993 hyväksymässä tavoiteohjel-
47371: suudet harjoittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa       massa. Tämän tavoiteohjelman liitemuistiossa on
47372: asiakaspalvelun ja työmarkkinoiden toimivuuden         todettu muun muassa, että työllisyyden edistämi-
47373: parantamiseksi. Työvoimapalvelulain uudistuksella      sessä pyritään kaikkien yhteiskuntapolitiikan osa-
47374: lisätään muiden kuin valtion mahdollisuuksia tar-      alueiden yhteistyöhön. Valtion uusissa liikelaitok-
47375: jota työvoimapalveluja. Yksityiset henkilöt ja         sissa ja tulosjohdetuissa virastoissa on tulostavoit-
47376: yhteisöt voisivat lakiesityksen mukaisesti tuottaa     teet kuitenkin asetettu kunkin yksikön omista
47377: työvoimapalveluja ja periä niistä maksuja. Työn-       lähtökohdista käsin ja edellytetty erikseen korvat-
47378: välityspalveluista ei kuitenkaan saisi periä maksua    tavaksi ne kustannukset, jotka yksikölle aiheutuvat
47379: työnhakijoilta.                                        työllisyysnäkökohtien huomioon ottamisesta. Tämä
47380:     Työttömyysturvalain kokonaisuudistukseen           menettely on osoittautunut työllisyyden hoidon
47381: liittyen työministeriön johdolla on keväällä 1993      kannalta ongelmalliseksi. Edellä mainitut työlli-
47382: selvitetty edellytyksiä ns. työmarkkinatuen käyt-      syyslaissa säädetyt täystyöllisyystavoitteet edellyt- ,
47383: töönottamiseksi. Kolmikantainen työryhmä esittää       tävät, että myös valtion liikelaitosten ja tulosjoh-
47384: raportissaan, että työmarkkinatuki otettaisiin käyt-   dettujen virastojen toiminnassa työllisyysnäkökoh-
47385: töön 1.1.1994 ja samalla sisällytettäisiin työttö-     dat otetaan riittävästi huomioon.
47386: myysturvan peruspäivärahaan 12 kuukauden työs-
47387: säoloehto sekä 500 päivän enimmäiskesto. Työ-             Työllisyyslain tavoitteiden toteuttaminen.
47388: markkinajärjestöjen välisiin neuvotteluihin liitty-    T y ö 11 i s y y s m ä ä r ä r a h o j e n k o h-
47389: vässä kannanotossaan 19.5.1993 hallitus toteaa         dentaminen kiinteämpiin työ-
47390: peruspäivärahan saamisen edellyttävän 6 kuukau-        s u h t e i s i i n. Ensisijaisia toimenpiteitä kor-
47391: den työssäoloa.                                        kealle kohonneen työttömyyden lieventämiseksi
47392:                                                        ovat ne toimenpiteet, joiden avulla voidaan muo-
47393:    0 s a - a i k a t y ö n m a h d o 1 l i s u u k-    dostaa uusia pysyviä työpaikkoja tai korjata raken-
47394: sien       s e 1 v i t t ä m i n e n. Osa-aikatyön     teellista työttömyyttä. Työhallinnon käytettävissä
47395: mahdollisuuksia on selvittänyt työministeriön          olevista toimenpiteistä tällaisia ovat erityisesti
47396: asettama kolmikantainen toimikunta, jonka mietin-      starttiraha, työllisyyspoliittinen rakennetuki, työlli-
47397: tö on julkaistu komiteanmietinnössä n:o 1993:22.       syysperusteinen investointiavustus ja sijaintineu-
47398:                                                        vonnan toimenpiteet Rakennemuutokseen sopeutu-
47399:    P o 1 i t i i k a n e r i 1 o h k o j e n y h-      miseen liittyvät keskeisesti myös erilaiset koulu-
47400: teistoiminnan               tiivistäminen.             tukselliset toimenpiteet. Yritysten vaikeassa rahoi-
47401: Työllisyyslain 2 §:ssä on täsmennetty valtiolle        tustilanteessa merkitystä on myös perustaltaan
47402: Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentissa säädetystä,          terveille yrityksille myönnettävällä ns. kriisituella,
47403: perusoikeuksiin luettavasta kansalaisten työn oi-      jonka avulla pyritään turvaamaan näiden yritysten
47404: keudesta aiheutuvia velvollisuuksia. Ensiksi maini-    olemassa olevien työpaikkojen säilyminen.
47405: tun lainkohdan mukaan valtion tulee kansalaisten          Voimakkaiden työllisyyshäiriöiden ennaltaeh-
47406: toimeentulon turvaavan, työpaikan vapaaseen            käisemiseksi sekä tapahtuneiden rakennemuutosten
47407: valintaan ja tuottavan työn tekemiseen perustuvan      vaikutusten ja syntyneiden kriisien lieventämiseksi
47408: täystyöllisyyden saavuttamiseksi edistää vakaata ja    työhallinnon tarkoituksena on laatia yhteistyössä
47409: 46
47410: 
47411: muiden hallinnonalojen ja eri sidosryhmien kanssa       työllistämistoimenpiteiden käytössä ei vielä vuon-
47412: aluetason toimenpidesuunnitelmia Näiden suunni-         na 1993 voida läheskään saavuttaa eikä näin ollen
47413: telmien toteuttamista on tarkoitus tukea muiden         voida myöskään saada riittävästi kokemuksia uu-
47414: hallinnonalojen toimenpiteiden lisäksi myös esi-        den, kokonaan työnantajan vapaaehtoisuuteen
47415: merkiksi työllisyysmäärärahoista myönnettävällä         perustuvan työllistämistukijärjestelmän toimivuu-
47416: rakennetuella ja investointiavustuksilla                desta.
47417:    Työsuhteiden kokonaismäärää ja samalla myös              Työllisyysmäärärahoin tapahtuvasta työllistämi-
47418: työssä olevien kokonaismäärää voidaan lisätä            sestä säädetään nykyisin työllisyyslain 16 §:ssä
47419: kasvattamalla osa-aikatyön osuutta sekä julkisella      sekä tarkemmin työllisyysasetuksessa. Lain 16 §:n
47420: että yksityisellä sektorilla. Tehtyjen selvitysten      mukaisesti lähtökohtana on, että työttömäksi työn-
47421: perusteella halukkuutta osa-aikatyöhön on sekä          hakijaksi työvoimatoimistoon ilmoittautunut hen-
47422: työnantajilla että työntekijöillä.                      kilö työllistetään ensisijaisesti työvoimapalvelujen
47423:                                                         avulla hänen työssäkäyntialueellaan avoimiksi
47424:     Työllisyyslain muuttaminen                          ilmoitettuihin työpaikkoihin tai ohjataan hänet
47425: ja keinovalikoiman uudista-                             hänen työllistymistään edistävään koulutukseen.
47426: m i n e n. Työllisyyslakia muutettiin vuoden 1993       Vasta, jos työllistäminen työvoimapalvelujen avul-
47427: alussa voimaan tulleella lainmuutoksella (1696/92)      la ei ole onnistunut, voidaan työttömän henkilön
47428: siten, että työllisyyslaista poistettiin nuorille ja    työllistämiseen käyttää työllistämistukea siten,
47429: pitkäaikaistyöttömille aikaisemmin kuulunut hen-        kuin työllisyysasetuksessa tarkemmin säädetään.
47430: kilökohtainen työn oikeus. Lainmuutoksen jälkeen        Saman lainkohdan mukaan työllisyysmäärärahoin
47431: valtio ja kunnat eivät enää ole velvollisia järjes-     tapahtuva työllistäminen kohdennetaan edelleen
47432: tämään kuuden kuukauden työntekomahdollisuutta          pääasiallisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin sekä
47433: eli ns. velvoitetyötä nuorille ja pitkäaikaistyöttö-    tämän lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden ennalta
47434: mille. Lainmuutoksen yhtenä keskeisenä perus-           ehkäisyyn ja alueellisesti tasapainoisen työllisyy-
47435: teena oli se, että velvoitetyön järjestäminen erityi-   den edistämiseen. Määrärahojen rajoissa voidaan
47436: sesti pitkäaikaistyöttömille oli muodostunut erityi-    työllisyysmäärärahoista myöntää tukea myös mui-
47437: sen vaikeaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Lain-       den työttömien työllistämiseen. Työvoimavi-
47438: muutoksella pyrittiin myös lisäämään harkinnan-         ranomaisten on mainitun lainkohdan mukaan työl-
47439: varaiseen työllistämiseen perustuvia vaihtoehtoja ja    listäessään työllisyysmäärärahoin työttömiä työn-
47440: lisäämään työllistämismenettelyn joustavuutta.          hakijoita aina annettava etusija niille, joiden työn-
47441:     Velvoitetyön poistamista tarkoittanut lainmuu-      saannin tarve on suurin.
47442: tos tuli voimaan siten, että ne nuoret ja pitkäai-          Voimassa olevassa työllisyysasetuksessa työl-
47443: kaistyöttömät, joille oli syntynyt henkilökohtainen     listämistukijärjestelmää on kehitetty siten, että
47444: työnoikeus ennen vuoden 1992 loppua, tullaan            työttömien työnhakijoiden pysyvän työllistymisen
47445: edelleen työllistämään viimekädessä ns. velvoite-       edistämiseen on mahdollista käyttää aikaisempaa
47446: työhön vanhojen säännösten mukaisesti. Tämä             tarkoituksenmukaisempia toimenpidekokonaisuuk-
47447: merkitsi käytännössä sitä, että koska vuoden lo-        sia, jotka voivat sisältää tapauskohtaisesti harkit-
47448: pussa työhön oikeutettuja oli kokonaan työllistä-       tuja työvoimapalveluja sekä .koulutus- ja työllistä-
47449: mättä noin 33 500 henkilöä, sitoutui huomattava         mistukitoimenpiteitä. Yhdistelemällä eri toimen-
47450: osa vuoden 1993 talousarvion palkkaperusteisista        piteitä yksilökohtaiseen harkintaan perustuen voi-
47451: työllisyysmäärärahoista vanhojen velvoitteiden          daan toteuttaa aktiivista ja aikaisempaa paremmin
47452: hoitamiseen. Näin ollen lainmuutoksen yhteydessä        tuloksiin johtavaa työvoimapolitiikkaa
47453: perusteluna käytettyä joustavuuden lisäämistä
47454:                                                                                                           47
47455: 
47456:                                  Ympäristöministeriön hallinnonala
47457: 
47458: 
47459:   Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta           Hallinnollinen ohjaus ei ole käyttökelpoista esi-
47460: ympäristöministeriö on esittänyt seuraavaa.            merkiksi silloin kun päästölähteitä on paljon. Eri-
47461:                                                        tyisesti energian tuotannosta ja käytöstä aiheutuvi-
47462:               Ympäristöministeriö                      en hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen taloudelli-
47463:                                                        nen ohjaus soveltuu hyvin.
47464:    Ympäristöhallinnon alue- ja paikallisorgani-            Ympäristönsuojelun taloudellista ohjausta on
47465: saatio. Valtioneuvosto on 17.6.1993 tehnyt periaa-     Suomessa viime vuosina lisätty. Liikennepolttoai-
47466: tepäätöksen toimenpiteistä keskushallinnon ja alue-    neiden polttoaineveroa on korotettu useaan ottee-
47467: hallinnon uudistamisesta. Ympäristöhallinnon           seen ja lisätty lyijyllisen ja lyijyttömän bensiinin
47468: osalta periaatepäätös merkitsee keskushallinnossa      välistä veron porrastusta. Myös muille tärkeille
47469: vesi- ja ympäristöhallituksen muodostamista tut-       fossiilisille polttoaineille on säädetty vero (hiili-
47470: kimus- ja kehittämiskeskukseksi. Aluehallinnossa       dioksidivero). Lannoiteverotusta on muutettu niin,
47471: ympäristöhallinto kootaan ympäristöministeriön         että vero määräytyy lannoitteen fosfori- ja typpi-
47472: alaisiksi aluekeskuksiksi yhdistämällä vesi- ja        pitoisuuden perusteella. Öljyjätemaksua ja öl-
47473: ympäristöpiirit ja lääninhallitusten ympäristöteh-     jysuojamaksua sekä kertakäyttöpakkauksiin pakat-
47474: tävät sekä sen mukaan, kun erikseen tarkemmin          tujen virvoitusjuomien ja oluen lisäveroa on koro-
47475: määritellään, ympäristöterveydenhuollon tehtävät.      tettu.
47476: Ympäristöministeriön tavoitteena on, että keskus-          Ympäristöministeriön vuonna 1991 asettama
47477: ja aluehallinnon uudistukset, joiden yksityiskoh-      laajapohjainen ympäristötalouden toimikunta saa
47478: tainen valmistelu on jo käynnistetty, toteutetaan      työnsä päätökseen lähiaikoina. Toimikunnan ener-
47479: vuoden 1995 alusta. Uudistusten valmistelun yh-        giajaoston osamietintö valmistui vuoden 1993
47480: teydessä joudutaan päällekkäisyyksien estämiseksi      keväällä. Toimikunta tulee ottamaan kantaa kes-
47481: kiinnittämään huomiota myös tutkimus- ja kehit-        keisiin yhteiskunta- ja talouspoliittisiin kysymyk-
47482: tämistehtävien suhteeseen korkeakoululaitokseen ja     siin sekä ehdottamaan taloudellisen ohjauksen
47483: muihin tutkimuslaitoksiin.                             lisäämistä.
47484:     Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen
47485: voimaantulo ja Suomen liittyminen Euroopan Yh-             Valtion asuntotuotannon tukeminen. Vapaa-
47486: teisöihin vaikuttaa merkittävästi ympäristönsuoje-     rahoitteisten asuntojen hintojen laskun sekä myös
47487: lun ohjaukseen. EY:n kattavat ja yksityiskohtaiset     korkotason alenemisen seurauksena vanhojen
47488: ympäristösäädökset pannaan täytäntöön myös             asuntojen kauppa on lisääntynyt. Koska uusien
47489: Suomessa. Se vaikuttaa yleistä normiohjausta           vapaarahoitteisten osakeasuntojen tuotanto on vä-
47490: lisäävästi, joskin myös lupajärjestelmillä on tärkeä   häistä, on myymättömien uusien asuntojen määrä
47491: sijansa EY:n ympäristöpolitiikassa. Erityisesti ve-    vähentynyt. Suomen Rakennusteollisuusliiton kat-
47492: siensuojelussa voi lupamenettelyjen määrä integ-       sauksen mukaan uusien asuntojen myyntivarasto
47493: raation myötä jopa lisääntyä.                          on vähentynyt syyskuussa 1993 noin 7 000 asun-
47494:     Ympäristönsuojelun lupajärjestelmää on tarpeen     noksi oltuaan vuoden 1991 alussa noin 15 000
47495: joka tapauksessa edelleen kehittää nykyistä yhte-      asuntoa.
47496: näisempään suuntaan. Tähän velvoittaa EY:ssä               Vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut
47497: valmisteilla oleva direktiivi yhtenäisestä pilaan-     ratkaisevasti niin arava- kuin vapaarahoitteisten
47498: tomisen ehkäisy- ja torjuntajärjestelmästä (lnteg-     asuntojen kohdalla. Uudet vuokrasuhteet vapautet-
47499: rated Pollution Prevention and Control, IPC),          tiin vuokrasääntelystä 1.2.1992 lukien, mikä on
47500: jonka on määrä tulla voimaan vuonna 1995. Kes-         lisännyt oleellisesti vapaarahoitteisten vuokra-
47501: keinen kysymys jatkotyössä on ympäristöluvan ja        asuntojen tarjontaa. Vapaarahoitteisten vuokra-
47502:  vesilain mu).caisten lupien mahdollinen yhdistämi-    asuntojen arvioitiin lisääntyneen jo vuonna 1992
47503:  nen.                                                  noin 16 000 asunnolla. Aravavuokra-asuntotilanne
47504:     Ympäristöhaittojen ehkäiseminen taloudellisen      parani jo vuoden 1991 aikana, jolloin yhtä haetta-
47505:  ohjauksen keinoin on jatkuvasti lisääntymässä sekä    vana ollutta vuokra-asuntoa kohden oli koko
47506:  kansallisesti että kansainvälisesti (mm. EY:ssä).     maassa keskimäärin 2,2 hakijaa, kun määrä oli
47507: 48
47508: 
47509: vuonna 1990 ollut 2,6 hakijaa/asunto. Myönteinen        teensä 355 milj. markkaa. Korjausavustuksilla
47510: kehitys voimistui vuonna 1992, jolloin haki-            korjattavissa rakennuksissa arvioidaan olevan
47511: jat/asunto suhteeksi on arvioitu noin 1,5.              yhteensä ennätykselliset 178 000 asuntoa.
47512:     Valtion lainoittaman asuntorakentamisen määrä          Uusi valtion asuntorahasto aloittaa toimintansa
47513: oli vuonna 1992 22 600 asuntoa, mikä vastasi            1.12.1993 ja samalla asuntohallitus lakkautetaan.
47514: maan yhteensä 31 500 asunnon kokonaistuotan-            Uudistuksella kevennetään valtion keskushallintoa
47515: nosta peräti 72 %. llman valtion lainoitusta raken-     ja puretaan päällekkäisiä toimintoja. Asuntohalli-
47516: nusalan suhdannetilanne olisi siis muodostunut          tuksen jäljelle jäävistä tehtävistä tärkeimmät siir-
47517: toteutunutta ratkaisevasti huonommaksi. Toisaalta       tyvät asuntorahastolle. Kuntien toimintaedellytyk-
47518: aravavuokra-asuntojen saatavuuden paraneminen           siä parannetaan lisäten myös kuntien päätöksente-
47519: on alkanut jo näkyä myös tyhjillään olevien ara-        koa ja vaikutusmahdollisuuksia valtion asunto-
47520: vavuokra-asuntojen lisääntymisenä.                      lainoituksessa.
47521:     Uusien vuokra -asuntojen korkotukilainojen             Asuntolakityöryhmä jätti 3.6.1993 ehdotuksensa
47522: enimmäiskorkoa muutettiin 1.5.1993 lähtien. Kor-        aravalainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Esite-
47523: ko saa olla enintään sen koron suuruinen, mitä          tyssä lainsäädännössä aravalainsäädäntöön liitty-
47524: yleisesti kulloinkin sovelletaan samanlaisiin tarkoi-   viä viranomaismenettelyjä ehdotetaan kevennettä-
47525: tuksiin myönnettäviin lainoihin. Muutoksella välte-     väksi ja päätösvaltaa siirrettäväksi nykyistä enem-
47526: tään tilanne, jossa liian alhainen enimmäiskorko        män kuntiin. Eduskunnan vaikutusmahdollisuudet
47527: tyrehdyttäisi luottojen tatjonnan ja ehkäisisi tuo-     valtion talousarvioon asuntotoimen osalta säilyisi-
47528: tannon liikkeelle lähtemisen.                           vät nykyisellään. Talousarviossa vahvistettaisiin
47529:     Valtion tukeman perusparannustoiminnan lisää-       edelleen sitovasti aravalainojen myöntämisvaltuus,
47530: miseen on panostettu voimakkaasti. Vuonna 1992          asuntorahaston lainanottovaltuus, mahdollisuus
47531: oli tavoitteena tukea aravalainoilla 9 200 asunnon      aravalainojen arvopaperisointiin sekä siirto asunto-
47532: peruskorjaamista. Perusparannustyöt aloitettiin         rahastoon.
47533: kuitenkin 10 700 asunnossa eli tavoite pystyttiin          Esitetyssä aravalaissa vastuuta yksittäisestä
47534: ylittämään 1 500 asunnolla. Huonon työllisyysti-        hankkeesta jätetään nykyistä suuremmassa määrin
47535: lanteen parantamiseksi perusparantamisen tukea on       omistajalle, rakennuttajalle ja suunnittelijalle.
47536: lisätty edelleen vuonna 1993. Tavoitteena on, että      Viranomaisilla säilyisi kuitenkin laaja kustannus-
47537: valtion lainoituksella aloitetaan v. 1993 yhteensä      laatuohjausvalta, joka mahdollistaa tarvittavassa
47538: 15 000 asunnon perusparantaminen. Erityisen             määrin aravarakentamisen yleisen ja myös yksittäi-
47539: voimakkaasti on lisätty korjausavustusten määrää.       sen kohteen kustannusohjauksen.
47540: Vuonna 1993 korjausavustuksiin on osoitettu yh-
47541:                                                                                                              49
47542: 
47543:                                    Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
47544: 
47545: 
47546:    Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta            nisteriö on myös itse pyrkinyt turvaamaan vakava-
47547: kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt seuraa-     raisuudeltaan eniten heikentyneiden valtionyhtiöi-
47548: vaa.                                                     den pääomahuoltoa näiden yhtiöiden osakeanteihin
47549:                                                          osallistumalla. Valtion osakehankintoihin käytettä-
47550:    Yleiskawaus. Valtiontilintarkastajatkiinnittävät      vissä olevaa määrärahaa on myös vuoden 1993
47551: huomiota valtionyhtiöiden taloudellisen tuloksen         lisätalousarvioissa lisätty tavoitteena valtionyhtiöi-
47552: heikkenemiseen ja valtionyhtiöiden velkaantunei-         den sellaisten kannatettavien investointihankkeiden
47553: suuden kasvuun ja niiden vakavaraisuuden                 käynnistäminen, jotka muutoin rahoitussyistä ehkä
47554: alenemiseen. Tämän ja yleisen taloudellisen taan-        siirtyisivät myöhempään ajankohtaan.
47555: tuman vuoksi valtionyhtiöiden yksityistäminen
47556: olisi valtiontilintarkastajien mielestä nykytilantees-      Veiwiluoto Oy. Valtiontilintarkastajien mielestä
47557: sa epäedullista valtiontaloudelliselta kannalta. Sen     valtion tulee pääomistajana huolehtia siitä, että
47558: sijaan valtiontilintarkastajien mielestä on ai-          Veitsiluoto Oy:n pääomahuolto turvataan nykyisen
47559: heellista turvata valtionyhtiöiden pääomahuolto          suhdannetaantuman yli. Metsäteollisuuden lama on
47560: vallitsevan taantuman aikana.                            kohdellut Veitsiluoto Oy:tä keskimääräistä enem-
47561:     Nämä valtiontilintarkastajien esittämät näkö-        män, koska yhtiön tuotantorakenne on suurista
47562: kannat on myös kauppa- ja teollisuusministeriö           investoinneista huolimatta edelleen suhdanneherk-
47563: pyrkinyt ottamaan huomioon valtionyhtiöiden              kä ja koska yhtiön rahoitusrakenne on myös raskas
47564: kehittämissuunnitelmissaan. Valtionyhtiöiden yksi-       osittain juuri edellä mainituista investoinneista joh-
47565: tyistämisellä tässä vaiheessa tarkoitetaankin useim-     tuen. Kauppa- ja teollisuusministeriönkin mielestä
47566: miten lähinnä valtionyhtiöiden omistuspohjan             Veitsiluoto Oy:llä on kuitenkin pidemmällä täh-
47567: laajentamista, jonka tavoitteena on ensi sijassa         täyksellä mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan.
47568: valtionyhtiöiden pääomahuollon turvaaminen ja            Tämän johdosta valtio on vuosina 1992-1993
47569: yhtiöiden rahoitusrakenteen vahvistaminen. Koska         merkinnyt yhteensä 250 milj. markalla Veitsiluoto
47570: omistuspohjan laajentamiseen tähtäävät annit pyri-       Oy:n osakkeita. Kuluvana vuonna Veitsiluoto Oy:n
47571: tään toteuttamaan markkinahinnoin, kauppa- ja            käyttökate on noussut voimakkaasti, joskin tulos
47572: teollisuusministeriön mielestä valtion omistajaetu       jäänee edelleen tappiolliseksi yhtiön suurten rahoi-
47573: tulee otetuksi huomioon. Kauppa- ja teollisuusmi-        tuskulujen ja poistojen vuoksi.
47574: 
47575: 
47576: 
47577: 
47578: 4 331536T
47579: 50
47580: 
47581: 
47582: 
47583: 
47584:                                                  SISÄLLYSLUETIELO
47585: 
47586:      Yleinen osa . • • . . • . • • . . • . . • • . . • • . • • . • • . • • . . • • . • • . . . • . . . • . . . • . . . •   6
47587:        Määrärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        6
47588:                   Arviomäärärahojen ylitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              6
47589:        Valtion lainananto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      6
47590:        Valtion korkotukilainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       6
47591:        Valtionvelka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    7
47592:        Julkisen hallinnon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           7
47593: 
47594:      Vaitioneuvosto ••.•...•....•..•••......••.•.......•••....••...••... 9
47595:        Valtioneuvoston kanslia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
47596:                  Tulevaisuuden tutkimus ja -suunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
47597: 
47598:      Ulkoasiainministeriön hallinnonala . • . . • . • • . • • • . . . . . . . . . • . . • • . . . . . . • • . 10
47599:        Ulkoasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
47600:                  Kaupalliset sihteerit ....................................... 10
47601:                  Edustuston paikalta palkatun henkilöstön lähdeverotus . . . . . . . . . . . . . . 11
47602:                  Inarinjärven säännöstelyä koskevat kansainväliset sopimukset . . . . . . . . . 11
47603:                  Suomen taloussuhteet Japaniin ja eräisiin Kaakkois-Aasian maihin . . . . . 11
47604: 
47605:      Oikeusministeriön hallinnonala ••.••.•••••...•.••.•••.•...•......••... 13
47606:        Oikeusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
47607:                 Lainvalmistelun kehittäminen ja laintarkastuskunnan asema . . . . . . . . . . 13
47608:                 Rikollisuuden kasvu ja seuraamusjärjestelmän kehittäminen . . . . . . . . . . 14
47609:                 Sakkojärjestelmän uudistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
47610: 
47611:      Sisäasiainministeriön hallinnonala . • • . . • . . • • . • • . . • . . • • . • • . • . . . • • . . • • . •            17
47612:         Sisäasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     17
47613:                   Hallinnon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             17
47614:                   Aluepolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       20
47615: 
47616:      Puolustusministeriön hallinnonala . . . • • . • . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . .             21
47617:        Puolustusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       21
47618:                 Puolustusvoimien toiminnan kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        21
47619:                 Materiaalihallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           22
47620:                 Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       22
47621: 
47622:      Valtiovarainministeriön hallinnonala . • . . • . . • . . . • . . • • . . . . . • • . • • . • • . . • • .              23
47623:        Valtiovarainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        23
47624:                  Rahoitusmarkkinoiden säätely ja valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    23
47625:                  Suhdanne-ennusteet ja finanssipolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  24
47626: 
47627:      Opetusministeriön hallinnonala . • . . . . . . • . . • . . • . . . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . .            26
47628:        Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      26
47629:                 Opettajankoulutuksen kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    26
47630:                 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . .                           27
47631:                 Konservointialan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                28
47632:                 Autokouluopetuksen antaminen oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         28
47633:                                                                                                                            51
47634: 
47635: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ..•..•.••..•..••.•...•.••.•.                                              29
47636:   Maa- ja metsätalousministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           29
47637:            Peruskuivatus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          29
47638:            Maaseudun kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 29
47639: 
47640: Liikenneministeriön hallinnonala . • . • • • • • . . • . • • . . • • • . . • . • • . . • . . • . • • .• 32
47641:    Liikenneministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     32
47642:             Tieverkon kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              32
47643:             Tieliikenteen ympäristöongelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 33
47644:             Lehdistön tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        33
47645: 
47646: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala • . • • • . • . • • . • • • • . • • .•.•••••.                           35
47647:     Kauppa- ja teollisuusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         35
47648:              Vienninedistäminen ja sen rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 35
47649:              Kaivostoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         36
47650: 
47651: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala • . . . • • • . . • • . . . • • . • . • • . • . • • ••. 38
47652:     Sosiaali- ja terveysministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      38
47653:                Terveydenhuollon palvelurakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                38
47654:                Lasten ja nuorison huolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          38
47655: 
47656: Työministeriön hallinnonala • • • • • • • • . • • . • . . • • . . . . • . • . . . • • • • • • . . • • . •. 43
47657:    Työministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    43
47658:             Täystyöllisyydestä joukkotyöttömyyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    43
47659:             Työllisyyslain tavoitteiden toteuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   45
47660: 
47661: Ympäristöministeriön hallinnonala ••••.•.••.•••••..•.••....•.••...•.• 47
47662:     Ympäristöministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     47
47663:              Ympäristöhallinnon alue- ja paikallisorganisaatio ................. .                                    47
47664:              Valtion asuntotuotannon tukeminen .......................... .                                           47
47665: 
47666: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt •••.••.•..•••••••..•..........•....• 49
47667:                  Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   49
47668:                  Veitsiluoto Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     49
47669:          1993 vp- K 17
47670: 
47671: 
47672: 
47673: 
47674:   POHJOISMAIDEN NEUVOSTO
47675:    SUOMEN VALTUUSKUNTA
47676: 
47677: TOIMINTAKERTOMUS
47678:        1993
47679: 
47680: 
47681: 
47682: 
47683:          HELSINKI1994
47684:        ISSN 1237-0584
47685: 
47686: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1994
47687:  PO&JOISMAIDEN NEUVOSTO
47688:  Suomen valtuuskunta
47689: 
47690: 
47691: 
47692: 
47693:                                  EDUSKUNNALLE
47694: 
47695:           Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto-
47696:           muksen neuvoston toiminnasta 1993. Kertomuksessa selostetaan 42.
47697:           istuntoa 1.-4. maaliskuuta 1993 ja 43. istuntoa 8.-10. marraskuuta
47698:           1993 sekä esitetään katsaus neuvoston yleiseen toimintaan vuoden
47699:           aikana.
47700: 
47701:           Helsingissä 7. tammikuuta 1994
47702: 
47703: 
47704: 
47705:           Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta
47706: 
47707: 
47708: 
47709: 
47710:                                   Ilkka Suominen
47711:                                     puheenjohtaja
47712: 
47713: 
47714: 
47715: 
47716:                                                               Guy Lindström
47717:                                                                pääsihteeri
47718: 
47719: 
47720: 
47721: 
47722: 331845E
47723: 1
47724: 
47725: 1
47726: 
47727: 
47728: 
47729: 
47730:     1
47731: 
47732:     1
47733: 
47734: 
47735: 
47736: 
47737:         1
47738: 
47739:         1
47740:                                                                               ..
47741:                                                                SISALLYS
47742: 
47743: 1      YHTEENVETO 0000 000 ........ 000 .... 00000 0000
47744:                                   Oo                                      7        6       JURIDINEN YHTEISTYÖ .... 00 .......... 26
47745: 
47746: 1.1    420 istunto ...................................... 0 8                      601 Juridinen valiokunta ...................... 0 26
47747: 1.2    Yhteistyöbudjetti 1994 .................... 8                               602 Yleiskeskustelu ....                   0000 ...... 00 00 .. 0 26
47748:                                                                                                                                   oo oo . . . . . .
47749: 
47750: 
47751: 
47752: 1.3    Kulttuuriyhteistyön uudet                                                   603 420 istunnossa käsitellyt asiat .. 00 0000 0 26
47753:        voimavarat .. 00........ 00........ 0................ 9                     6.4 430 istunnossa käsitellyt asiat .. 00 .... 0 27
47754: 1.4    430 istunto ...................................... 0 9                      6.5 Kokoukset .. 00 00 .... 00 ........ 00 .. 00 .. 00 .. 00 .. 00 0 28
47755: 1.5    Kansainväliset yhteydet .. .. .. .. .. .. .. .. .. 9
47756: 1.6    Valiokunnat .................................. 000 10
47757: 1.7    440 istunnon kynnyksellä .... 00 ........ 0 10                              7       KULTTUURIYHTEISTYÖ 000000                                          oooo . .   0000 30
47758: 
47759:                                                                                    7 01    Sivistysvaliokunta .... 00 .. 00 .. 00 .... 00 00 00.... 30
47760: 2       NEUVOSTON ORGA.l\J"ISAATIO .... 11                           o             702     Yleiskeskustelu ........ 00 ........ 0000 .... 00000 30
47761:                                                                                    703     420 istunnossa käsitellyt jäsen-
47762: 201     Yleiskokous .... 00 .............................. 0 11                            ehdotukset .. 00 .... 00 .. 00 00 .... 00 .... 00 .. 00 00 00 00 31
47763: 202     Puheenjohtajisto ................                    11
47764:                                                 oo . . oooo . . . . . .            7.4     430 istunto Maarianhaminassa                                     31   oo . . . . . .
47765: 
47766: 
47767: 
47768: 203     Valiokunnat ...... 00 ............................ 0 11                    705     Jäsenehdotukset 430 istunnossa 00 .. 32                                            o
47769: 
47770: 
47771: 
47772: 204     Vaalikomitea .................................. 0 11                       706     Kokoukset                                                        32
47773:                                                                                                                oooo . . . . . . oooo . . . . . . oooooooo . . . . oo . . . . o
47774: 
47775: 
47776: 
47777: 2.5     Valtuuskunnat ................................ 11             0            707     Kansainväliset yhteydet .... 000000 .... 0000 32
47778: 206     Puolueryhmät.. ............................ 00 .. 12
47779: 20 7    Pääministerit.. ........................ 00........ 12
47780: 208     Yhteistyöministerit .......................... 12                          8       SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ ...... 0000 33
47781: 209     Pohjoismainen yhteistyökomitea .. 12                          o
47782: 
47783: 
47784: 
47785:                                                                                    801 Sosiaalivaliokunta 00 00 ...................... 0 33
47786:                                                                                    802 Yleiskeskustelu .............................. 33                                      o
47787: 
47788: 
47789: 
47790: 3       SUOMEN VALTUUSKUNTA .......... 13                             o            8.3 420 istunnossa käsitellyt jäsen-
47791:                                                                                        ehdotukset ...................................... 33
47792: 301 Jäsenet ............................................ 0 13                      8.4 430 istunnossa käsitellyt jäsen-
47793: 302 Toiminta .................. 00 ...................... 14                           ehdotukset .................................. 00.. 34
47794: 303 Kanslia ............................ 00 .............. 0 16                    805 Kokoukset ...................................... 0 35
47795: 3.4 Koulutus .......................................... 16
47796: 
47797:                                                                                    9       TALOUSYHTEISTYÖ ...................... 37
47798: 4       420 ISTUNTO ................................ 000 17
47799:                                                                                    9 01 Talousvaliokunta ............................ 0 37
47800: 401 Suomen valtuuskunta .................... 0 17                                  902 Ministerineuvoston toiminta .......... 37                                              o
47801: 
47802: 
47803: 
47804: 402 Yleiskeskustelu .............................. 0 17                            903 Työllisyyspoliittinen keskustelu .... 37                                               o
47805: 
47806: 
47807: 
47808: 403 Vieraat ............................................ 0 20                      904 Käsitellyt asiat ................................ 0 38
47809: 4.4 Asiatilasto ........................................ 20
47810: 
47811:                                                                                    10      YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ .............. 0 40
47812: 5       430 ISTUNTO .................................. 0 22
47813:                                                                                    1001 Ympäristövaliokunta ...................... 0 40
47814: 501     Suomen valtuuskunta .................... 0 22                              1002 Ympäristökeskustelu ...................... 40
47815: 502     Ulko- ja turvallisuuspoliittinen                                           1003 420 istunnossa käsitell)lfasiat ........ 41                                           o
47816: 
47817: 
47818: 
47819:         keskustelu .. 0.. 0...... 00.......... 0.. 00.... 00.. 0 22
47820:                            o                                                       10.4 430 istunnossa käsitellyt asiat ........ 0 41
47821: 503     Asiatilasto ........................................ 25                    10.5 Kokoukset ...................................... 0 42
47822: 
47823: 
47824:                                                                                5
47825: 11    BUDJETII JA TARKASTUS-                                    13     KIRJALLISUUS- JA MUSIIKKI-
47826:       TOIMINTA ...................................... 43               pALKINTO ...................................... 49
47827: 
47828: 11.1 Budjettivaliokunta ........... ....... ......... 43        13.1 Kirjallisuuspalkinto ......................... 49
47829: 11.2 Ministerineuvoston toiminta ja                             13.2 Musiikkipalkinto ............................. 49
47830:      pääministereiden selonteko ........... 43
47831: 11.3 Tarkastustoiminta ............................ 44
47832: 11.4 Budjetti 1994 ................................... 44       14     TIEDOTUS ....................... ....... ..... .. . 50
47833: 
47834:                                                                 14.1 Yleistä ........................................... .. . 50
47835:                                                                 14.2 Nordisk Kontakt .............................. 50
47836:                                                                 14.3 Lehtimiesstipendit ........................... 50
47837: 12    MUU TOIMINTA ............................. 46
47838: 
47839: 12.1 Puheenjohtajisto .............................. 46         LIITTEET:
47840: 12.2 Tulevat työtehtävät ......................... 46
47841: 12.3 Sihteeristöjen                                             1      42. istunnossa hyväksytyt suosi-
47842:      organisaatiomuutokset .................... 47                     tukset, esitykset ja lausunnot ........ 53
47843: 12.4 Arktisen alueen yhteistyö ............... 47               2      43. istunnossa hyväksytyt
47844: 12.5 Kansainväliset yhteydet .................. 47                     suositukset ...................................... 58
47845: 12.6 Sihteerikollegio ............................... 48        3      Kysymykset ..................................... 61
47846: 12.7 Puheenjohtajiston budjetti 1994 ..... 48                   4      Arktisen konferenssin julkilausuma 63
47847: 
47848: 
47849: 
47850: 
47851:                                            Puolueiden ym. lyhenteet
47852: 
47853:                                   FS    Frisinnad Samverkan
47854:                                   Kesk. Suomen Keskusta
47855:                                   Kok. Kansallinen Kokoomus
47856:                                   lib.  Liberalema på Åland
47857:                                   RKP Ruotsalainen kansanpuolue
47858:                                   SDP Suomen Sosialidemokraattinen
47859:                                         Puolue
47860:                                   SKL Suomen Kristillinen Liitto
47861:                                   SR    Suomalainen Rintama
47862:                                   Vas. Vasemmistoliitto
47863:                                   Vihr. Vihreä Liitto
47864:                                   ÅC    Åländsk Center
47865:                                   ÅSD Ålands socialdemokrater
47866: 
47867: 
47868: 
47869:                                                             6
47870:                                   1 YHTEENVETO
47871: 
47872: 
47873: 
47874: Toimintavuoden aikana Pohjoismaiden neu-             Painopistealoja seitsemän
47875: vostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvos-
47876: tossa vietiin loppuun yhteistyön poliittisen         Kulttuuriyhteistyön korostaminen on konk-
47877: sisällön uudelleenarviointi ja organisaation         reettista seurausta pääministereiden toi-
47878: muutokset.                                           meenpanemasta yhteistyön jakamisesta seit-
47879:                                                      semään painopistealaan eli kulttuuriin, tut-
47880:                                                      kimukseen ja koulutukseen, ympäristöön,
47881:                                                       kansalaisten oikeuksiin, talouteen, kalas-
47882: Helsingin sopimuksen muutokset                        tukseen ja juridisiin kysymyksiin. Painotuk-
47883:                                                      set vahvistettiin ministerineuvoston vuoden
47884: 42. istunnossa Oslossa hyväksyttiin hallitus-        1993 suunnitteluasiakirjassa ja hyväksyttiin
47885: ten esittämät muutokset Helsingin sopimuk-           pääpiirteissään neuvostossa.
47886: seen. Sopimusta täydennettiin siten, että eu-            Pohjoismaiden neuvoston tärkeimpiä
47887: rooppalainen ja muu kansainvälinen yh-               tehtäviä, joita ovat poliittinen aloitteellisuus
47888: teistyö otetaan huomioon myös pohjoismai-            ja hallitusyhteistyön kontrolloiminen ja seu-
47889: sessa yhteistyössä. Lisäksi sopimukseen vah-         raaminen, tarkennetaan puheenjohtajiston
47890: vistettiin pääministereiden uusi rooli sekä          asiakirjassa "Tehtävät, rakenne ja kansalli-
47891: heidän toivomuksensa hallitusyhteistyön              nen seuranta". Siinä tärkeimmiksi työaloiksi
47892: selvemmästä poliittisesta johtamisesta. Muu-         vahvistetaan edellä mainitut seitsemän pai-
47893: tosten myötä esim. puheenjohtajamaalla on             nopistealaa. Niiden lisäksi etusijalla ovat
47894: aktiivisempi rooli ja suurempi vastuu yhteis-         myös työllisyys- ja työttömyyskysymykset
47895: työn tuloksista. Samalla vahvistettiin myös          sekä niiden seuraukset. Edelleen koroste-
47896: kansanedustajien vaikutusvaltaa pohjois-             taan ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysy-
47897: maiseen budjettiin. Nyt neuvosto voi esittää          mysten hoitoa varsinkin Eurooppaan liitty-
47898: oman vaihtoehtoisen budjettinsa ministeri-            vissä kysymyksissä ja lähialuepolitiikassa.
47899: neuvoston vahvistaman budjettikehyksen                   Pohjoismaiden neuvoston asema, tehtä-
47900: sisällä.                                             vät ja organisaatio nähdään myös suhteessa
47901:                                                      yhdentymiskysymysten käsittelyyn kansalli-
47902:                                                      sissa parlamenteissa. Neuvoston päämäärä-
47903:                                                      nä on saada aikaan koordinointia kansallis-
47904: Uusia varoja kulttuuriin                             ten, pohjoismaisten ja eurooppalaisten kysy-
47905:                                                       mysten välillä. Asiakirjaa käsitellessään pu-
47906: Yhteistyön poliittisen sisällön uudelleenarvi-       heenjohtajisto päätti pitää parlamentaarik-
47907: oinnin seurauksena Oslon istunnossa hy-              kopuolen sihteeristön toistaiseksi Tukhol-
47908: väksyttiin ministerineuvoston ehdotus kult-          massa. Alkujaan suomalaiset ehdottivat Poh-
47909: tuuri-, tutkimus- ja koulutusyhteistyön uu-          joismaiden neuvoston ja ministerineuvoston
47910: sista määrärahoista. Voimavarojen suun-              sihteeristöjen yhdistämistä.
47911: taamisesta enemmän kulttuuriin, koulutuk-                Oslon istunnosta lähtien puheenjohtajuus
47912: seen ja tutkimukseen käytiin neuvoston pii-          ministerineuvoston eri elimissä on ollut
47913: rissä vilkas keskustelu. Neuvoston päätök-           Ruotsilla. Ruotsalaiset ovat korostaneet eri-
47914: sestä painopisteiden muutokset toteutetaan           tyisesti Eurooppa-poliittista yhteistyötä. Li-
47915: hitaammin kuin ministerineuvoston vuoden             säksi he ovat selvittäneet pohjoismaisen tv-
47916: 1994 budjettiesityksessä oli kaavailtu.              kanavan perustamista. Kansalaisten liikku-
47917: 
47918: 
47919:                                                  7
47920: mista estäviä tekijöitä ja niiden poistamista         puheenvuorossa todettiin, että neuvostolla
47921: on myös selvitetty. Ruotsalaiset ovat toimi-          on iskukykyinen ja joustava organisaatio,
47922: neet aktiivisesti myös pohjoismaisen koulu-           minkä vuoksi neuvoston työssä tulisikin vas-
47923: tus- ja tutkimusyhteisön aikaansaamiseksi.            taisuudessa keskittyä poliittiseen yhteistyö-
47924:                                                       hön. Nopeat ja suorat yhteydet Pohjoismai-
47925:                                                       den parlamenttien ja hallitusten välillä tule-
47926: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka                       vat entistä tärkeämmiksi, puheenjohtajisto
47927:                                                       korosti.
47928: 43. istunnossa Maarianhaminassa käytiin                  Helsingin sopimuksen muuttamisen ohel-
47929: neuvostossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen          la istunnon suuriin asiakysymyksiin kuului-
47930: keskustelu Pohjoismaiden hallitusten selon-           vat ehdotus kulttuurin, koulutuksen ja tutki-
47931: teon pohjalta, jonka antoi Ruotsin ulkomi-            muksen määrärahojen lisäämisestä, työoh-
47932: nisteri Margaretha af Ugglas. Suomen val-             jelma kulttuurisektorin laitosten rahoituksen
47933: tuuskunnassa valmistauduttiin keskusteluun            ja organisaation muuttamisesta sekä Pohjois-
47934: järjestämällä ulko- ja turvallisuuspoliittinen        maisen tiedepoliittisen neuvoston uudet
47935: seminaari lokakuussa. Istunnossa keskustel-           suuntaviivat. Muita isoja kysymyksiä olivat
47936: tiin myös Pohjolan työllisyystilanteesta ja           lainsäädäntöyhteistyön työohjelma sekä
47937: päätettiin yhteistyöbudjetista vuodeksi 1994.         elintarvikealan uusi yhteistyöohjelma.
47938:     Neuvoston eri elimissä tehdyillä uudis-
47939: tuksilla on luotu pohja lähivuosien työlle.
47940: Uudistuksiin käytettyjä voimavaroja voidaan
47941: vastedes käyttää enemmän asiakysymysten               1.2 Yhteistyöbudjetti 1994
47942: hoitoon. Tällaisia ovat lähinnä Pohjolan suh-
47943: teet muuhun maailmaan ja niihin liittyvät             Pohjoismaiden yhteistyöbudjetti saatiin lop-
47944: asiat. Useimpien Pohjoismaiden mahdolli-              puunkäsitellyksi 43. istunnossa Maarianha-
47945: nen EY-jäsenyys muutaman vuoden kulut-                minassa. Vuoden 1994 budjetin loppusum-
47946: tua saattaa tehdä yhteistyön sisällön ja ra-          ma on 650 milj. Tanskan kruunua. Viime
47947: kenteen tarkastelun uudelleen ajankohtai-             vuosina sitä ei siis ole korotettu. Budjettikä-
47948: seksi.                                                sittelyn aikana budjettivaliokunta arvosteli
47949:                                                       sitä, että 60 milj. Tkr siirrettäisiin kovin no-
47950:                                                       peasti kulttuuriin ja koulutukseen karsimalla
47951:                                                       muiden sektoreiden varoja. Valiokunta ei
47952: 1.1 42. istunto                                       ollut tyytyväinen pääministereiden ehdotuk-
47953:                                                       seen budjettivarojen jakamisesta. Sen mie-
47954: Neuvoston 42. istunto pidettiin Oslossa 2.-           lestä varojen jakamisessa ratkaisevinta täy-
47955: 4. maaliskuuta 1993. Asialistalla oli 12 jäsen-       tyy olla toimintojen tarve ja laatu. Kaikelle
47956: ehdotusta, 6 ministerineuvoston ehdotusta             pohjoismaisen budjetin kautta rahoitetulle
47957: ja 46 kysymystä. Jäsenten ja ministerineu-            toiminnalle on asetettava erittäin suuret laa-
47958: voston ehdotuksista annettiin 14 uutta suosi-         tuvaatimukset. Samalla valiokunta kuitenkin
47959: tusta. Istuntoon osallistui tuhatkunta hen-           totesi, että ministerineuvoston 30 milj. Tkr
47960: keä.                                                  ylijäämällä vuodelta 1992 voidaan jossain
47961:    Yleiskeskustelun pääteemana oli työttö-            määrin kompensoida niitä aloja, joilta muu-
47962: myys. Muita keskeisiä aiheita olivatyhteistyö         toin karsittaisiin varoja. Kun valiokunta epäi-
47963: tulevaisuudessa, kielet ja kielten ymmärtä-           li, pystyttäisiinkö yleiskulttuuriin esitettyjä
47964: minen sekä tv-yhteistyö. Pääministereiden             uusia määrärahoja hyödyntämään jo 1994,
47965: uuden aseman mukaisesti keskustelu aloi-              se päätyi esittämään, että runsaat 7 milj. Tkr
47966: tettiin pääministeri Carl Bildtin antamalla           siirrettäisiin yleiskulttuurin uusista varoista
47967: pääministereiden selonteolla. Hän toivoi,             juridisen valiokunnan, ympäristövaliokun-
47968: että Suomi, Ruotsi ja Norja kuuluisivat 90-           nan ja sosiaalivaliokunnan asia-aloille.
47969: luvun puolivälissä Euroopan yhteistyön                    Helsingin sopimuksen muutokset antoi-
47970: ydinjoukkoon ja olisivat kehittämässä yh-             vat tänä vuonna neuvoston parlamentaari-
47971: teistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa osana         koille uuden mahdollisuuden vaikuttaa bud-
47972: Euroopan yhteistyötä. Puheenjohtajiston               jetin lopulliseen sisältöön. Uusien sääntöjen
47973: 
47974: 
47975:                                                   8
47976: mukaan budjettivaliokunta saattoi antaa                 -   opiskelija- ja opettajavaihto
47977: yleiskokoukselle oman suositusehdotuk-                  -   koulutus- ja tutkimusyhteisö
47978: sensa yksityiskohtaisine esityksineen toisen-           -   kieliyhteis.työ.
47979: laisesta varojen jakautumisesta edellä selos-
47980: tettujen periaatteiden mukaisesti. Yleiskoko-            Runsaan 50 milj. Tkr korotus jaetaan niin,
47981: us hyväksyi budjettivaliokunnan suosituseh-           että kaksi kolmasosaa menee yleiskulttuu-
47982: dotuksen. Kun yhteistyöministerit lopulta             riin ja yksi kolmasosa koulutukseen ja tutki-
47983: vahvistivat budjetin, päätettiin seurata neu-         mukseen. Ministerineuvoston työn vahvista-
47984: voston suositusta, koska se pysytteli ministe-        miseksi ministerineuvosto jaettiin yhtäältä
47985: rineuvoston vahvistamissa kehyksissä.                 kulttuuriministereiden, toisaalta koulutus- ja
47986:     Budjetti jakautuu uudessa etusija-asette-         tutkimusministereiden neuvostoihin.
47987: lussa seitsemään painopistealaan. Kulttuu-
47988: rin, koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi ym-
47989: päristö ja yhteistyö Pohjolan lähialueilla ovat
47990: niistä tärkeimpiä. Kun 1994 budjetti saatiin          1.4 43. istunto
47991: vahvistetuksi, saatiin viime vuosina käyty
47992: keskustelu painopistealoista vahvistetuksi            Neuvoston 43. istunto pidettiin Maarianha-
47993:  myös numeroina. Näin ollen budjetin paino-           minassa 8.-10. marraskuuta. Tärkeimmät
47994:  pisteet sanelevat myös lähivuosien toimin-           keskustelut käytiin ulko- ja turvallisuuspoli-
47995:  taa.                                                 tiikasta sekä työllisyystilanteesta Pohjolassa.
47996:                                                       Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun
47997:                                                       pohjaksi Ruotsin ulkoministeri Margaretha
47998:                                                       af Ugglas antoi Pohjoismaiden hallitusten
47999: 1.3 Kulttuuriyhteistyön uudet                         selonteon. Työllisyyskeskustelun pohjana
48000:                                                       oli talousvaliokunnan antama mietintö use-
48001:     voimavarat                                        asta työttömyyttä ja talouspolitiikkaa koske-
48002:                                                       vasta jäsenehdotuksesta. Lisäksi istunnossa
48003: Pohjoismaiden neuvosto päätti 42. istunnos-           käsiteltiin ministerineuvoston budjettiesitys
48004: saan Oslossa hyväksyä ministerineuvoston              vuodeksi 1994, ministerineuvoston ehdotus
48005: ehdotuksen kulttuuri-, koulutus- ja tutki-            kuluttaja-alan toimintaohjelmaksi sekä 26
48006: musyhteistyön uusista varoista ja rakentees-          jäsenehdotusta. Niistä annettiin 14 uutta suo-
48007: ta. Ehdotus muuttaa olennaisesti yhteistyön           situsta.
48008: suuntausta. Ehdotuksen taustalla olivat neu-              Istunnon aikana myös puheenjohtajisto ja
48009: voston ja ministerineuvoston työn uudista-            pääministerit pitivät yhteiskokouksen sekä
48010: miseksi tehdyt valmistelut ja selvitykset sekä        pääministerit ja valtiovarainministerit. Myös
48011: kulttuuriyhteistyön merkityksen korostami-            valiokunnat tapasivat oman sektorinsa mi-
48012: nen, johon niin pääministerit kuin Pohjois-           nistereitä. Istunnossa oli lähes 700 osanotta-
48013: maiden neuvostakin oli päätynyt. Tavoittee-           jaa.
48014: na on, että pohjoismaisen kulttuuriyhteis-
48015: työn kokonaisbudjetti olisi 50 o/o koko yh-
48016: teistyöbudjetista viimeistään 1996. Pääperi-
48017: aatteita ovat keskittäminen, vahvempi poliit-         1.5 Kansainväliset yhteydet
48018: tinen johtaminen, työn tehostaminen, poh-
48019: joismainen ulottuvuus eurooppalaisessa ja             Puheenjohtajisto järjesti elokuussa Reykjavi-
48020: muussa kansainvälisessä yhteistyössä sekä             kissä kansanedustajatason kokouksen arkti-
48021: lapsiin ja nuoriin kohdistuvat toimet.                sesta yhteistyöstä. Se oli ensimmäinen parla-
48022:     Seuraavien alojen määrärahoja lisättiin:          mentaarikkotasolla järjestetty kokous tästä
48023:     - Pohjoismainen kulttuurirahasto                  aiheesta. Siihen osallistui kansanedustajia
48024:     -viestintä- ja elokuvayhteistyö                   Pohjoismaista sekä Kanadasta ja Venäjältä.
48025:     - lapsi- ja nuorisoyhteistyö                      Kokouksessa käsiteltiin neljää pääaihetta:
48026:     - taidealojen yhteistyö                           luonnonvaroja ja ympäristöä, alkuperäisvä-
48027:     - kansalaisjärjestöjen kulttuuriyhteistyö         estöjen asemaa, turvallisuuspolitiikkaa sekä
48028:     - kulttuurin välittäminen ulkomaille              organisaatiokysymyksiä.
48029: 
48030: 
48031:                                                   9
48032:    Muutoin puheenjohtajisto on ylläpitänyt                  Talousvaliokunnan tmmmtaa hallitsivat
48033: yhteyksiä normaalisti sekä kansainvälisiin              Euroopan yhdentymiseen liittyvät asiat. Li-
48034: järjestöihin Euroopassa että eri alueisiin ja           säksi valiokunnassa valmisteltiin useita Poh-
48035: maihin Pohjolan lähialueilla. Baltian maihin            jolan talouspolitiikkaan ja työllisyyteen liitty-
48036: on pidetty yhteyttä lähinnä uuden Baltian               viä jäsenehdotuksia. Mietintö, jonka valio-
48037: maiden ja Itä-Euroopan kansanedustajille                kunta antoi niistä, oli Maarianhaminan istun-
48038: tarkoitetun stipendiohjelman kautta.                    nossa työllisyyspoliittisen keskustelun poh-
48039:                                                         jana.
48040:                                                             Ympäristövaliokuntaa työllistivät ennen
48041:                                                         muuta Pohjolan lähialueiden ympäristöon-
48042:                                                         gelmat. Elokuussa valiokunta vieraili Pieta-
48043:                                                         rissa, jolloin käsiteltiin Suomenlahden ym-
48044: 1.6 Valiokunnat                                         päristöongelmia ja ydinturvallisuutta.
48045:                                                             Budjettivaliokunta käsitteli ja valmisteli
48046: juridisessa valiokunnassa valmisteltiin saa-            vuoden 1994 budjettiesitystä. Tarkastustoi-
48047: melaisten mahdollista edustusta neuvoston               mintaansa liittyen valiokunta perehtyi alue-
48048: työssä. Lisäksi valiokunta seurasi Pohjois-             poliittiseen tutkimusyhteistyöhön.
48049: maisen foorumin suunnittelua, joka pide-
48050: tään kesällä 1994. Muista asioista mainitta-
48051: koon pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön
48052: kehittäminen suhteessa EY:hyn.                          1.7 44. istunnon kynnyksellä
48053:     Sivistysvaliokunta osallistui aktiivisesti
48054: kulttuuriyhteistyön uusien määrärahojen                 Puheenjohtajisto ja yhteistyöministerit ovat
48055: valmisteluun. Valiokunnan mielestä viestin-             aloittaneet ohjelman ja asialistan valmistelut
48056: täyhteistyö on erittäin tärkeätä, ja se seurasi-        seuraavaa, 44. istuntoa varten, joka pidetään
48057: kin tarkasti pääministereiden suunnitelmia              Tukholmassa 7.-10. maaliskuuta 1994.
48058: laajentaa pohjoismaista tv-yhteistyötä uudel-           Odotettavissa on, että ministerineuvosto jät-
48059: la satelliittikanavalla. Valiokunnan kolme              tää ehdotuksen, jolla helpotettaisiin entises-
48060: työryhmää jatkoivat yhteydenpitoa Euroo-                tään korkeakoulututkinnon suorittaneiden
48061: pan parlamenttiin, Euroopan neuvostoon ja               ja lukiotasoisen ammattikoulutuksen saanei-
48062: Baltian maihin. Euroopan parlamentin yhte-              den liikkumista pohjoismaisilla työmarkki-
48063: yksiä hoitava työryhmä, jonka puheenjohta-              noilla. Lisäksi odotettavissa on ehdotus uu-
48064: ja on suomalainen, järjesti keväällä seminaa-           desta sosiaalipalvelusopimuksesta, joka
48065: rin Pohjoismaiden eduskuntien sivistysvalio-            pohjautuu maiden välisen yhteistyön laajen-
48066: kunnille pohjoismaisesta ja eurooppalaises-             tamistarpeisiin Eta-sopimuksen astuttua voi-
48067: ta kulttuuripolitiikasta.                               maan.
48068:     Sosiaalivaliokunnassa olivat keskeisellä                Ministerineuvostossa kaavaillaan myös
48069: sijalla kansalaisten oikeuksiin liittyvät kysy-         ehdotuksen tekemistä mm. pohjoismaisesta
48070: mykset sekä pohjoismainen sosiaaliturvaso-              ympäristöstrategiasta sekä pohjoismaisesta
48071: pimus. Lisäksi käsiteltävänä oli pohjoismai-            geeniresurssiohjelmasta. Keskustelu Pohjo-
48072: nen sosiaaliturva suhteessa EY:n sosiaalipo-            lan talouspolitiikasta ja työllisyystilanteesta
48073: litiikkaan. Työmarkkina- ja työoikeuskysy-              jatkunee myös seuraavassa istunnossa.
48074: mykset sekä vanhustenhuoltoon liittyvät asi-                Neuvoston 45. istunto pidetään Troms-
48075: at olivat myös valiokunnan asialistalla.                sassa 14.-16. marraskuuta 1994.
48076: 
48077: 
48078: 
48079: 
48080:                                                    10
48081:                    2 NEUVOSTON ORGANISAATIO
48082: 
48083: Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden                 hoidosta istunnossa ja niiden välillä. Pu-
48084: parlamenttien ja hallitusten yhteistyöelin.             heenjohtajiston sihteeristö on Tukholmassa.
48085: Yhteistyön perustana on v. 1962 solmittu                   Puheenjohtajisto käsittelee myös ne jä-
48086: Helsingin sopimus ja siihen tehdyt muutok-              senehdotukset, joita ei lähetetä minkään va-
48087: set sekä neuvoston työjärjestys.                        liokunnan käsittelyyn. Se voi myös toimia
48088:    Pohjoismaiden ministerineuvosto on Poh-              yleiskokouksen asemesta ja tehdä esityksen
48089: joismaiden hallitusten yhteistyöelin. Se panee          tai antaa lausunnon sellaisesta yhteistyöky-
48090: täytäntöön neuvoston suosituksia ja antaa               symyksestä, jonka käsittely ei voi odottaa
48091: puolestaan sille hyväksyttäväksi omia ehdo-             seuraavaan istuntoon.
48092: tuksiaan. Ministerineuvosto antaa vuosittain
48093: neuvostolle kertomuksen toiminnastaan,
48094: seuraavan vuoden budjettiehdotuksen sekä
48095: toimintasuunnitelmansa. Ministerineuvos-                2.3 Valiokunnat
48096: tolla on oma sihteeristö Kööpenhaminassa.
48097:                                                         Neuvostossa on kuusi valiokuntaa: juridinen
48098:                                                         valiokunta, sivistysvaliokunta, sosiaalivalio-
48099:                                                         kunta, ympäristövaliokunta, talousvaliokun-
48100:                                                         ta sekä budjettivaliokunta.
48101: 2.1 Yleiskokous                                            Valiokuntien tehtävänä on valmistella asi-
48102:                                                         at yleiskokouksen tai puheenjohtajiston
48103: Neuvoston yleiskokouksen muodostavat 87                 päätöksiä varten. Ne käsittelevät jäsenehdo-
48104: valittua jäsentä sekä n. 80 hallituksen edusta-         tuksia, hallitusten ja ministerineuvoston eh-
48105: jaa, jotka kokoontuvat istuntoon vähintään              dotuksia, pohjoismaisten laitosten kerto-
48106: kerran vuodessa. Yleiskokous on neuvoston               muksia, hallitusten ja ministerineuvoston il-
48107: korkein päättävä elin. Sen tehtävänä on                 moituksia hyväksytyistä suosituksista ja saa-
48108: antaa suosituksia ja lausuntoja, vahvistaa              puneita kirjelmiä. Keskeisen osan valiokun-
48109: neuvoston työjärjestys, valita puheenjohta-             tatyöstä muodostavat ministerineuvoston
48110: jisto, määrätä valiokuntien lukumäärä ja toi-           selonteko yhteistyösuunnitelmista (C2) ja
48111: minta-ala ja ilmoittaa seuraavan istunnon               budjettiehdotus.
48112: aika ja paikka. Sääntöjen mukaan on mah-
48113: dollista kutsua koolle myös ylimääräinen
48114: istunto. Näin on tapahtunut neljä kertaa,
48115: viimeksi 1991. Äänioikeus neuvostossa on                2.4 Vaalikomitea
48116: vain valituilla jäsenillä eli parlamentaarikoil-
48117: la.                                                     Vaalikomitean tehtävä on valmistella istun-
48118:                                                         nossa vahvistettavat vaalit sekä sellaiset täy-
48119:                                                         dennysvaalit, jotka neuvosto valtuuttaa pu-
48120:                                                         heenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomite-
48121: 2.2 Puheenjohtajisto                                    assa on seitsemän jäsentä. Suomea edusti
48122:                                                         kansanedustaja Rose-Marie Björkenheim.
48123: Neuvoston puheenjohtajiston muodostavat
48124: presidentti ja yhdeksän tai kymmenen muu-
48125: ta jäsentä, jotka yleiskokous valitsee vuoden
48126: ensimmäisessä varsinaisessa istunnossa. Jo-             2.5 Valtuuskunnat
48127: kaisen viiden maan valtuuskuntaa edustaa
48128: vähintään kaksi jäsentä. Puheenjohtajisto               Kunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varaJa-
48129: huolehtii neuvoston juoksevien asioiden                 senet ja hallituksen edustajat muodostavat
48130: 
48131: 
48132:                                                    11
48133: maansa valtuuskunnan. Suomen valtuus-                       Pääministereiden roolin vahvistaminen
48134: kuntaan kuuluu 18 eduskunnan ja kaksi                    tähtää siihen, että Pohjoismaiden sisäiseen
48135: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemaa                   yhteistyöhön tulisi selkeämpi poliittinen joh-
48136: jäsentä sekä hallituksen määräämät edusta-               to ja että yhteistyöhön saataisiin paremmin
48137: jat.                                                     kytketyksi maiden osallistuminen euroop-
48138:     Valituista jäsenistä ja varajäsenistä koostu-        palaiseen ja muuhun kansainväliseen työ-
48139: va valtuuskunta järjestäytyy, valitsee pu-               hön.
48140: heenjohtajan, varapuheenjohtajan ja työva-                  Pääministerit kokoontuvat säännöllisesti
48141: liokunnan sekä laatii tarkemmat ohjeet työl-             kolmesta neljään kertaa vuodessa. Puheen-
48142: leen. Valtuuskunnalla on oma eduskunnan                  johtajamaalla on vastuu kokouksista, jotka
48143: vahvistama budjetti, minkä lisäksi se anoo               voivat olla luonteeltaan varsinaisia tai yli-
48144: määrärahaa myös neuvoston yhteisiin me-                  määräisiä. Alkuvuoden puheenjohtajamaa-
48145: noihin.                                                  na oli Norja. Maaliskuun istunnossa puheen-
48146:                                                          johtajamaaksi tuli Ruotsi. Suomea pääminis-
48147:                                                          terikokouksissa edusti pääministeri Esko
48148:                                                          Aho.
48149: 2.6 Puolueryhmät
48150: Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja
48151: varajäsenet puolueiden voimasuhteet huo-                 2.8 Yhteistyöministerit
48152: mioon ottaen. Neuvoston luottamuspaikko-
48153: jen jakoa ja monia käsitehäviä asioita pohdi-            Valtuuskunta toimii tiiviissä yhteistyössä
48154: taan puolueryhmissä ja niitä valmistellaan               pohjoismaisen yhteistyöministerin ja häntä
48155: poliittisten elinten päätöksiä silmällä pitäen.          avustavan sihteeristön kanssa. Yhteistyömi-
48156: Vuoden alussa puolueryhmiä oli viisi: keski-             nisterin tehtäviin kuuluu pohjoismaisen yh-
48157: puolueet, sosiaalidemokraatit, konservatii-              teistyön koordinoiminen hallituksessa sekä
48158: vit, vasemmistososialistit sekä liberalistit.            erityisesti vastuu pohjoismaisen yhteistyön
48159: Norjan valtuuskunnan järjestäydyttyä syk-                budjettikäsittelystä. Yhteistyöministeri oli lii-
48160: syn suurkäräjävaalien jälkeen edistyspuolue              kenneministeri Ole Norrback.
48161: menetti kaksi kolmesta paikastaan valtuus-                  Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (PYS)
48162: kunnassa. Näin ollen pohjoismaisen libera-               kuuluu hallinnollisesti ulkoasiainministe-
48163: listisen puolueryhmän toiminta raukesi, ja               riöön. Sihteeristöä johtaa ulkoasiainneuvos
48164: loppuvuodesta puolueryhmiä oli enää neljä.               Erkki Kivimäki.
48165: Puheenjohtajisto tukee niitä taloudellisesti.
48166: Kaikilla ryhmillä on myös oma ryhmäsihtee-
48167: rinsä.
48168:                                                          2.9 Pohjoismainen
48169:                                                              yhteistyökomitea
48170: 2.7 Pääministerit
48171:                                                          Pääministereitä ja yhteistyöministereitä avus-
48172: Pohjoismaiden pääministereiden korostunut                taa Pohjoismaiden yhteistyökomitea (PYK).
48173: rooli ja yleisvastuu yhteistyöstä päätettiin             Se toimii myös Pohjoismaiden ministerineu-
48174: toteuttaa ns. Iloniemen työryhmän esityksen              voston sihteeristön ja sen pääsihteerin halli-
48175: pohjalta tekemällä vastaavat muutokset Hel-              tuksena. Yhteistyökomitean suomalaisjäsen
48176: singin sopimukseen.                                      oli ulkoasiainneuvos Erkki Kivimäki.
48177: 
48178: 
48179: 
48180: 
48181:                                                     12   ===
48182:                    3 SUOMEN VALTUUSKUNTA
48183: 
48184: 3.1 Jäsenet
48185: Valittu 16. helmikuuta 1993 (Täydennetty 14. toukokuuta 1993)
48186: 
48187: 
48188: Valitut jäsenet                              Varajäsenet:
48189: 
48190: ANDERSSON, Claes, Vas.                       ALHO, Arja, SDP
48191: BJÖRKENHEIM, Rose-Marie, Kesk.               AULA, Maria Kaisa, Kesk.
48192: DONNER, Jörn, RKP                            ERLAND, Olof, lib. (5.11.92)
48193: FLODIN, May, FS (5.11.92)                    IHAMÄKI, Timo, Kok. (14.5.93 lähtien)
48194: HASSI, Satu, Vihr.                           KALLIS, Bjarne, SKL
48195: HURSKAINEN, Sini!r.ka, SDP                   KAUTTO, Tarja, SDP
48196: JÄRVILAHTI, Timo, Kesk.                      KEKKONEN, Antero, SDP
48197: JÄÄTTEENMÄKI, Anneli, Kesk.                  KORKEAOJA, Juha, Kesk.
48198: LAUKKANEN, Markku, Kesk.                     LEHTINEN, Leila, Kok.
48199: LOUVO, Anna-Kaarina, Kok.                    LIIKKANEN, Raimo, Kesk.
48200: METSÄMÄKI, Lauri, SDP, varapuheenjohtaja     NORDMAN, Håkan, RKP
48201: MOILN\"'EN, Eeva-Liisa, SKL                  OJALA, Outi, Vas.
48202: NIINISTÖ, Sauli, Kok. (14.5.93 saakka)       PELTTARI, Seppo, Kesk.
48203: l\o~Y, Mats, SDP                             PERHO-SM!ALA, Maija, Kok.
48204: PUISTO, Virpa, SDP                           RIIHIJÄRVI, Heikki, SR
48205: ROSSI, Markku, Kesk.                         SAASTAMOINEN, Riitta, Kok. (14.5.93
48206: SAASTAMOINEN, Riitta, Kok.                   saakka)
48207: (14.5.93 lähtien)                            SASI, Kimmo, Kok.
48208: SALMEN, Olof, ÅC (5.11.92)                   SUHOLA, Aino, Kesk.
48209: SUOMINEN, Ilkka, Kok., puheenjohtaja         TUOMINEN, Pekka, ÅSD (5.11.92)
48210: TUOMIOJA, Erkki, SDP                         VEHKAOJA, Marjatta, SDP
48211: TURUNEN, Eeva, Kok.                          WAHLSTRÖM, Jarmo, Vas.
48212: 
48213: 
48214: 
48215:                     SUOMALAISEDUSTAJATVALIOKUNNITTAIN
48216: 
48217: Juridinen valiokunta                         Sivistysvaliokunta
48218: 
48219: BJÖRKENHEIM Rose-Marie, Kesk.                LAUKKANEN Markku, Kesk.
48220: HURSKAII\o"'EN Sinikka, SDP, varapuheen-     PUISTO Virpa, SDP
48221: johtaja                                      TURUNEN Eeva, Kok., varapuheenjohtaja
48222: SAASTAMOINEN Riitta, Kok.                    Varajäsenet:
48223: Varajäsenet:                                 SUHOLA Aino, Kesk.
48224: PELITARI Seppo, Kesk.                        KEKKONEN Antero, SDP
48225: ALHO Arja, SDP                               IHAMÄKI Timo, Kok.
48226: LEHTINEN Leila, Kok.
48227: 
48228: 
48229: 
48230:                                      =13=
48231: Sosiaalivaliokunta                             Budjettivaliokunta
48232: 
48233: ANDERSSON Claes, Vas.                          FLODIN May, FS
48234: MOILANEN Eeva-Liisa, SKL                       JÄRVILAHTI Timo, Kesk.
48235: ROSSI Markku, Kesk.                            METSÄMÄKI Lauri, SDP
48236: Varajäsenet:                                    Varajäsenet:
48237: OJALA Outi, Vas.                               ERl.AJ."'D Olof, lib.
48238: KALLIS Bjarne, SKL                             LIIKKANEN Raimo, Kesk.
48239: RIIHIJÄRVI Heikki, SR                          WAHLSTRÖM Jarmo, Vas.!VEHKAOJA
48240:                                                Marjatta, SDP
48241: 
48242: Talousvaliokunta                               Suomen valtuuskunnan työvaliokunta
48243: 
48244: DONNERJörn, RKP                                SUOMINEN Ilkka, Kok., puheenjohtaja
48245: HASSI Satu, Vihr.                              METSÄMÄKI Lauri, SDP, varapuheenjohtaja
48246: TUOMIOJA Erkki, SDP                            ANDERSSON Claes, Vas.
48247: Varajäsenet:                                   DONNER Jörn, RKP
48248: NORDMAN Håkan, RKP                             HASSI Satu, Vihr.
48249: AULA Maria Kaisa, Kesk.                        JÄRVILAHTI Timo, Kesk.
48250: KAUTTO Tarja, SDP                              MOILANEN Eeva-Liisa, SKL
48251:                                                SALMEN Olof, ÅC
48252: 
48253: Ympäristövaliokunta                            Puheenjohtajisto
48254: 
48255: JÄÄTTEENMÄKI Anneli, Kesk., puheen-            NYBY Mats, SDP
48256: johtaja                                        SUOMIJ\"'EN Ilkka, Kok.
48257: LOUVO Anna-Kaarina, Kok.
48258: SALMEN Olof, ÅC                                Nordisk Kontaktin toimituskomitea
48259:  Varajäsenet:
48260: KORKEAOJA Juha, Kesk.                          LAUKKANEN Markku, Kesk., varapuheen-
48261: PERHO-SANTALA Maija/SASI Kimmo, Kok.           johtaja
48262: TUOMINEN Pekka, ÅSD                            HURSKAINEN Sinikka, SDP
48263: 
48264: 
48265: 
48266: 
48267: 3.2 Toiminta                                   aluekehitysneuvos Veijo Kavonius sisäasi-
48268:                                                ainministeriöstä selostivat arktisia alueita
48269:                                                koskevaa yhteistyötä sekä kalottiyhteistyötä.
48270: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-        Silloin keskusteltiin myös pohjoismaisen tv-
48271: kunta piti kuluneen vuoden aikana kuusi        yhteistyön laajentamissuunnitelmista. Val-
48272: kokousta ja työvaliokunta kolme.               tuuskunta suhtautui varauksellisesti uuden
48273:    Valtuuskunnan asialistalla 10. kesäkuuta    pohjoismaisen satelliittikanavan perustami-
48274: oli alueyhteistyö. Osastopäällikkö Jaakko      seen.
48275: Laajava ja neuvotteleva virkamies Heikki          Valtuuskunta järjesti 19. toukokuuta
48276: Puurunen ulkoasiainministeriöstä sekä vs.      edustaja Eeva Turusen johdolla keskusteluti-
48277: 
48278: 
48279:                                               14=
48280: laisuuden, jossa opetusministeriön neuvot-                erikoistutkija Kari Möttölä ulkoasiainminis-
48281: televa virkamies Jukka Liedes tarkasteli ai-              teriöstä, suurlähettiläs Mats Bergquist Ruot-
48282: kaisempia pohjoismaisia tv-kanavahankkei-                 sin suurlähetystöstä, tutkija Jukka Salovaara_
48283: ta ja selvitteli satelliittiin pohjautuvan televi-        Ulkopoliittisesta instituutista sekä kenraali-
48284: siotoiminnan ja ohjelmayhteistyön edelly-                 majuri Pertti Nykänen puolustusministe-
48285: tyksiä. Johtaja Lars-Åke Engblom teki selkoa              riöstä.
48286: satelliittikanavan käyttömahdollisuuksista.                  Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Suo-
48287:     17. syyskuuta pääministeri Esko Aho                   minen (Kok.) avasi seminaarin todeten, että
48288: (Kesk.) selosti ministerineuvoston vuoden                 tavanomaiset aseet ovat lisääntymässä, vaik-
48289: 1994 budjettiesitystä ja tv-yhteistyön vaihei-            ka kylmä sota on päättynyt. Salovaara esitti
48290: ta. Pääministeri totesi pohjoismaisen yhteis-             kolme vaihtoehtoa Suomelle Euroopan
48291: työn olevan jäntevämpää nyt, kun pääminis-                unionin jäsenenä. Hän piti selkeää puolueet-
48292: tereiden rooli on vahvistunut ja aktiivinen               tomuuspolitiikkaa tai selkeää liittoutumatto-
48293: puheenjohtajuus toteutunut. Budjettiesityk-               muulta parhaina vaihtoehtoina. Möttölä ar-
48294: sen hän totesi vastaavan hyvin pääministe-                veli, että pohjoismaiset puolustusratkaisut
48295: reiden suunnitelmia ja painopisteiden muu-                säilyvät ennallaan eikä maiden kesken olla
48296: toksia. Tv-yhteistyöstä hän totesi, että selvi-           käynnistämässä puolustuspoliittista yhteis-
48297: tykset oli käynnistetty Ruotsin aloitteesta ja            työtä, saati yhteistä puolustusta. Pohjoismai-
48298: että Suomessa suhtauduttiin varauksellisesti              sen yhteistyön keskeiseksi tavoitteeksi hän
48299: pelkkään uutisohjelmien siirtoon käyttäjä-                näki Euroopan yhteisön ja laajemmin länti-
48300: määrään nähden kalliina vaihtoehtona. Hän                 sen maailman vetämisen mukaan tukemaan
48301: totesi, että Suomessa halutaan olla mukana                vakautta ja turvallisuutta pohjoisessa. Möttö-
48302: kehittämässä pohjoismaista tv-yhteistyötä,                lä muistutti myös siitä, että Venäjän asema
48303: mutta siitä on saatava selvästi enemmän                   suurvaltana ja samalla alueellisena valtateki-
48304: hyötyä ja lisäpalveluja kuin nykyisillä palve-            jänä vaikuttaa osaltaan siihen, että kytkentä
48305: luilla.                                                   laajempaan yhteyteen on olennainen osa
48306:      EY-jäsenyysneuvotteluista pääministeri               pohjoismaista yhteistyötä.
48307: totesi, että Pohjoismaiden pääministerit ja                  Suurlähettiläs Bergquist selosti lähinnä
48308: integraatioasioista vastaavat ministerit kes-             Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa. Maan tähän-
48309: kustelivat elokuussa Lofooteilla neuvottelu-              astinen turvallisuuspolitiikka on hänen mu-
48310: aloista ja erityisesti aluepolitiikasta, talous-          kaansa perustunut suuren hyökkäyksen tor-
48311: politiikasta ja alkoholipolitiikasta.                     jumiseen, mutta nyt se olisi suunnattava
48312:      Valtuuskunta käsitteli 17. syyskuuta ja 4.           estämään "ruohikkopaloja". Kenraalimajuri
48313: marraskuuta neuvoston henkilövaaleja kos-                 Nykänen puhui rauhanturvaamisen uusista
48314: kevia uusia suuntaviivoja. Ehdotuksen mu-                 haasteista ja kiinnitti huomiota YK:n talou-
48315: kaan vaalikomitean tulisi saada toimia va-                delliseen ahdinkoon, samalla kun maailman
48316: paammin. Suomen valtuuskunta totesi kui-                  kriisit sitovat yhä enemmän sotilashenkilös-
48317: tenkin molemmissa kokouksissa, että olisi                 töä. Rauhanturvaaminen on viime vuosina
48318: pyrittävä säilyttämään nykyinen järjestelmä,              muuttunut siten, että sotilaallisiin operaatioi-
48319: jossa kansalliset valtuuskunnat nimeävät                  hin liittyy entistä enemmän myös siviiliope-
48320:  ehdokkaat henkilövaaleihin.                              raatioita. Samalla kysymys kansainvälisestä
48321:      Vuoden 1994 yhteistyöbudjetista puitiin              voimankäytöstä on tullut ajankohtaiseksi.
48322: useaan otteeseen valtuuskunnan kokouksis-                    Vuoden aikana pidettiin kaksi yhdysmies-
48323:  sa. Lisäksi valtuuskunnan jäseniä keskusteli             kokousta, toinen 24. helmikuuta, toinen 25.
48324:  siitä yhteistyöministeri Ole Norrbackin                  toukokuuta. Ensimmäisessä käsiteltiin 42.
48325:  (RKP) kanssa 23. huhtikuuta ja 11. touko-                istunnon asioita ja toisessa pääosin ministe-
48326:  kuuta. Monet edustajat olivat huolestuneita              rineuvoston pääsihteerin ehdotusta vuoden
48327: varojen keskittämisestä kulttuuriyhteistyö-               1994 budjetiksi. Ehdotus perustui pääminis-
48328:  hön.                                                     tereiden sopimaan etusija-asetteluun. Useat
48329:      Valtuuskunta järjesti yhteistyössä ulkoasi-          yhdysmiehet, joista monet ovat myös poh-
48330:  ainministeriön Pohjoismaisen yhteistyön                  joismaisten virkamieskomiteoiden jäseniä,
48331:  sihteeristön kanssa 21. lokakuuta seminaa-               kiinnittivät huomiota määrärahojen supis-
48332:  rin Turvallisuus ja Pohjola. Alustajina olivat           tuksiin omilla aloillaan.
48333: 
48334: 
48335:                                                      15
48336: 3.3 Kanslia                                             3.4 Koulutus
48337: Valtuuskunnan pääsihteerinä jatkoi Guy                  Edellisten vuosien tapaan valtuuskunnan
48338: Lindström ja apulaispääsihteerinä Greta Lo-             henkilökunta on osallistunut ahkerasti erilai-
48339: hiniva. Apulaissihteereinä jatkoivat Magnus             seen koulutukseen. Euroopan integraatiota
48340: Eriksson, Risto Nieminen ja Paula Kaikko-               koskeva koulutus on ollut etusijalla. Osasto-
48341: nen, tiedotussihteerinä Kari Salo. Paula                sihteeri Immonen osallistui Valtionhallinnon
48342: Husman jatkoi osastosihteerinä. Tilapäisenä             kehittämiskeskuksen sihteereille tarkoitet-
48343: apulaissihteerinä toimi Mika Boedeker 1.                tuun ETNEY-valmennuskurssiin. Apulais-
48344: maaliskuuta asti. Osastosihteeri Leea Kupi-             sihteeri Nieminen osallistui VKK:n järjestä-
48345: aksen (ent. Kakko) äitiysloman ja hoitova-              mälle ETNEY-peruskurssille ja tiedotussih-
48346: paan aikana toimistosihteeri Maarit Immo-               teeri Salo ulkoasiainministeriön Euroopan
48347: nen toimi vs. osastosihteerinä ja toimistovir-          integraation perusteet -kurssille. Apulais-
48348: kailija Sirpa Mairue vs. toimistosihteerinä.            pääsihteeri Lohiniva osallistui Bonnissa jär-
48349: Tiedotusavustaja Kristiina Tallqvistin pal-             jestetylle VKK:n valtionhallinnon johdon
48350: kattoman virkavapaan aikana vs. toimis-                 kurssille Blick auf Europa - die deutsche
48351: tosihteeri Sirpa Mairue toimi vs. tiedotus-             Perspektive.
48352: avustajana ja vs. toimistovirkailija Merja Saa-            Suuri osa kanslian henkilökuntaa on osal-
48353: valainen vs. toimistosihteerinä. Helsingin              listunut erilaisille kieli- ja atk-kursseille koko
48354: Sihteeriopiston opiskelija Kristina Saaristo            vuoden. Osastosihteeri Husman päätti kol-
48355: oli sihteeriharjoittelijana 4.1.-30.6., vs. toi-        melle vuodelle jaoittuneen VKK:n eduskun-
48356: mistovirkailijana 1.-31.7. ja ylimääräisenä             nan henkilökunnalle järjestämän toimisto-
48357: toimistovirkailijana 1.8.-4.9.1993.                     henkilöstökoulutuksen.
48358: 
48359: 
48360: 
48361: 
48362:                                                    16
48363:                                   4 42. ISTUNTO
48364: 
48365: 
48366: 4.1 Suomen valtuuskunta                              neuvoston toimintasuunnitelma (C2) ja pu-
48367:                                                      heenjohtajiston toimintakertomus 40. istun-
48368:                                                      non jälkeen olivat yleiskeskustelun pohjana.
48369: Neuvoston 42. istunto pidettiin Oslossa 2.-          Teemana oli työttömyys. Muita keskeisiä
48370: 4. maaliskuuta. Suomen valtuuskuntaan                aiheita olivat tuleva yhteistyö, kielet ja kiel-
48371: kuuluivat:                                           ten ymmärtäminen sekä tv-yhteistyön laa-
48372:     Hallituksen edustajina: pääministeri Esko        jentaminen.
48373: Aho, ulkomaankauppaministeri Pertti Salo-                Keskustelun aluksi pääministerit jättivät
48374: lainen, työministeri Ilkka Kanerva, liikenne-        selontekonsa, ja väistyvä ja uusi puheenjoh-
48375: ministeri, pohjoismainen yhteistyöministeri          taja pitivät puheen. Sen jälkeen puhuivat
48376: Ole Norrback, oikeusministeri Hannele Pok-           viiden suurimman poliittisen ryhmän edus-
48377: ka, opetusministeri Riitta Uosukainen, kult-         tajat. Keskusteluun osallistui suuri joukko
48378: tuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa,             ministereitä ja kansanedustajia.
48379: ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen ja maa-             Ruotsin pääministeri Cad Bildt esitti pää-
48380: talousministeri Martti Pura.                         ministereiden selonteon todeten, että Pohjo-
48381:     Ahvenanmaan maakuntahallituksen edus-            lalla ja Pohjoismaiden yhteistyöllä on tärkei-
48382: tajina: maaneuvos Ragnar Erlandsson, vara-           tä poliittisia haasteita: niin täällä kuin muual-
48383: maaneuvos Harriet Lindeman ja maakunta-              lakin tapahtuu suuria yhteiskuntamuutok-
48384: hallituksen jäsenet Anders Eriksson ja Roger         sia. Pohjoismaista yhteistyötä Euroopassa
48385: Nordlund.                                            voidaan kehittää ainoastaan, jos pystymme
48386:     Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan-           muuttumaan ja ajattelemaan uudella tavalla.
48387: edustajat Claes Andersson, Rose-Marie                Pääministerit toivovat, että Suomi, Ruotsi ja
48388: Björkenheim, Satu Hassi, Sinikka Hurskai-            Norja kuuluisivat 90-luvun puoliväliin men-
48389: nen, Timo Järvilahti, Anneli Jäätteenmäki,           nessä Euroopan yhteistyön ydinjoukkoon ja
48390: Tarja Kautto, Markku Laukkanen, Anna-Kaa-            olisivat mukana kehittämässä yhteistä ulko-
48391: rina Louvo, Lauri Metsämäki, Eeva-Liisa              ja turvallisuuspolitiikkaa. On tärkeätä, että
48392: Moilanen, Håkan Nordman, Markku Rossi,               Venäjän kehitystä demokratiaan ja markki-
48393: Kimmo Sasi, Ilkka Suominen, Eeva Turunen             natalouteen tuetaan aktiivisesti samoin kuin
48394: ja Marjatta Vehkaoja.                                Baltian maiden itsenäisyyttä ja kehitystä.
48395:     Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse-             Alueen ydinturvakysymykset ovat tärkeitä.
48396: mat jäsenet: maakuntapäivien jäsenet May             Pääministerit aikovat olla aktiivisia sekä suo-
48397: Flodin ja Olof Salmen.                               rissa yhteyksissä että monenkeskisessä työs-
48398:     Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti is-           sä onnettomuusriskien vähentämiseksi.
48399: tuntoon osallistuivat myös seuraavat varajä-            Eta-sopimuksesta pääministerit totesivat,
48400: senet kansanedustajat Maria Kaisa Aula,              että on tärkeätä saada sopimus voimaan niin
48401: Heikki Riihijärvi ja Riitta Saastamoinen sekä        pian kuin mahdollista. Siitä tulee myös vuo-
48402: Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsenet                  sikymmeniin laajin ja tärkein pohjoismainen
48403: Olof Erland ja Pekka Tuominen.                       yhteistyösopimus, joka antaa mahdollisuu-
48404:                                                      den pohjoismaisten kotimarkkinoiden ke-
48405:                                                      hittämiseen. On tärkeätä toimia yhdessä
48406:                                                      kansallisten ja pohjoismaisten etujen hyväk-
48407:                                                      si koko Eta-prosessissa. Suomen, Norjan ja
48408: 4.2 Yleiskeskustelu                                  Ruotsin jäsenyysneuvottelujen seuranta ja
48409:                                                      tarvittaessa yhteensovittaminen on päämi-
48410: Pääministereiden selonteko, Pohjoismaiden            nistereiden keskeisimpiä tehtäviä 1994. Poh-
48411: neuvoston toimintakertomus (Cl), ministeri-          joismailla on neuvotteluissa yhteisiä etuja
48412: 
48413: 
48414:                                                 17
48415: vaivattavanaan esim. aluepoliittisissa asiois-          joismaisen tv-yhteistyön tarvetta. Asiasta on
48416: sa sekä maatalous- ja ympäristökysymyksis-              tehtävä päätös korkeimmalla mahdollisella
48417: sä. Tavoitteena on saada sopimukseen lau-               tasolla niin nopeasti kuin mahdollista, Syse
48418: seke siitä, ettei se estä Pohjoismaita tekemäs-         korosti.
48419: tä yhteistyötä ellei sillä estetä sopimuksen                Neuvoston väistyvä presidentti, puhe-
48420: toteutumista.                                           mies Ilkka Suominen (Kok.) totesi, että pää-
48421:     Pohjoismaisessa yhteistyössä on olen-               ministereiden alkuperäisestä yhteistyön uu-
48422: naista, että vältetään päällekkäistyötä. Kaik-          distamisehdotuksesta ei ole enää paljoakaan
48423: kia yhteistyökysymyksiä niin hallitusten kuin           jäljellä. Hänen mielestään parasta, mitä poh-
48424: kansanedustajienkin välillä täytyy tarkkaan             joismaiselle yhteistyölle voi tapahtua on, että
48425: harkita. Tärkeitä asioita ovat esteiden poista-         kaikki Pohjoismaat liittyvät EY:hyn. Yhteis-
48426: minen valtakunnan rajoilta, perusrakentei-              työ on jo tiivistynyt ja sitä tehdään ennen
48427: den kehittäminen, luonnonvaroihin ja ener-              kaikkea hallitusten, poliitikkojen ja ao. vir-
48428: giaan liittyvä yhteistyö sekä alueyhteistyö.            kamiesten kesken. Tulevaisuudessa nopeat,
48429:     Työttömyyden vastustaminen on ehkä                  suorat yhteydet Pohjoismaiden kansanedus-
48430: tärkein tehtävä Pohjoismaiden kansallisessa             tuslaitosten ja hallitusten välillä käyvät yhä
48431: politiikassa. Yhteistyöllä on merkittävä ase-           tärkeämmiksi eikä enää tarvita suuria sihtee-
48432: ma tässä taistelussa. Vahvistamalla työmark-            ristöjä eikä laajaa muodollista virkamiesko-
48433: kinayhteistyötä, esim. investoimalla perusra-           miteoiden verkostoa.
48434: kenteisiin, voidaan luoda uusia työpaikkoja.                Kielikysymyksestä ja erityisesti ruotsin
48435: Aktiivisella työmarkkinapolitiikalla voidaan            kielen asemasta Suomessa Suominen totesi,
48436: lisäksi vaikuttaa laajemminkin eurooppalai-             että ruotsin kielen taitoja tullaan aina tarvit-
48437: silla areenoilla.                                       semaan Suomessa, koska Suomi on perus-
48438:     Tutkimus- ja koulutusyhteistyö asetetaan            tuslain mukaan kaksikielinen ja lisäksi Poh-
48439: etusijaan. Tavoitteena on luoda pohjoismai-             joismaihin luettava maa, joka itse haluaa
48440: nen koulutus- ja tutkimusyhteisö, joka mah-             kuulua länsimaiseen kulttuuripiiriin. Suomi-
48441: dollistaa koulutuksen ja tutkimuksen toises-            nen kiinnitti huomiota mediayhteistyöhön.
48442: sa Pohjoismaassa kuten omassa maassa. Tä-               Hänestä oli myönteistä, että pääministerei-
48443: män vuoksi esim. opiskelijoiden ja opetta-              den selonteossa tv-yhteistyö halutaan jälleen
48444: jien vaihdon esteet on määrätietoisesti pois-           ottaa esiin.
48445: tettava kaikilta tasoilta. Nordplus on tärkeä               Norjalainen kansanedustaja Kirsti Kolle
48446: väline tässä mielessä. Meidän on saatava                Gremdahl, joka piti sosiaalidemokraattien
48447: aikaan luovia ja päteviä tutkimusympäristö-             ryhmäpuheenvuoron, totesi, että Eta-sopi-
48448: jä. Pohjoismaiden kielillä ja toistemme kiel-           mus on luonnollinen perusta pohjoismaisel-
48449: ten ymmärtämisellä on avainasema tulevai-               le yhteistyölle. Pohjoismaiden neuvosto voi
48450: suuden yhteistyössä.                                    toimia aioitteellisesti muihin kansainvälisiin
48451:     Meidän on yritettävä uudelleen saada ai-            järjestöihin päin. Siihen tulee käyttää yhteis-
48452: kaan satelliittivälitteistä tv-yhteistyötä. Asia        työn pitkiä perinteitä ja yhteisiä arvostuk-
48453: on selvitettävä pikaisesti.                             siamme. Gr0ndahl otti esiin työttömyy-
48454:     Yhteenvetona Bildt totesi, että pohjois-            den suurimpana Pohjoismaiden ongelmana.
48455: maisen yhteistyön ehdottomasti tärkeim-                 Hän selosti sosiaalidemokraattien jäseneh-
48456: mäksi tehtäväksi nousee Euroopan yhdenty-               dotusta, jolla yhteistyössä pyrittäisiin edistä-
48457: misestä aiheutuvien asioiden yhteensovitta-             mään työllisyyttä investointeja suosivan il-
48458: minen. Toinen tärkeä tehtävä on edesauttaa              mapiirin luomiseksi Pohjoismaihin.
48459: Euroopan kasvua työllisyyden lisäämiseksi                   Keskiryhmän edustaja, islantilainen kan-
48460: ja hyvinvoinnin edistämiseksi.                          sanedustaja Halld6r Asgrimsson totesi, että
48461:     Neuvoston vastavalittu presidentti, norja-          meillä on riittävän vahvoja elimiä ajamaan
48462: lainen kansanedustaja jan P. Syse totesi, että          pohjoismaisia kysymyksiä myös eurooppa-
48463: Pohjoismaiden neuvosto on organisaationa                laisissa yhteyksissä. Työttömyydestä ja poh-
48464: iskukykyinen ja joustava ja että nyt on keski-          joismaisesta yhteistyöstä Asgrimsson oli sitä
48465: tyttävä varsinaiseen asiaan eli poliittiseen            mieltä, että nykytilanteessa olisi parempi
48466: yhteistyöhön. Ympäristö- ja työllisyyskysy-             satsata elinkeinoyhteistyöhön kuin paisuttaa
48467: mykset ovat etusijalla. Syse tähdensi poh-              kulttuuriyhteistyötä.
48468: 
48469: 
48470:                                                    18
48471:     Vasemmistososialistien edustaja, Norjan                   Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) totesi,
48472: suurkäräjien jäsen Kjellbjrorg Lunde selosti              että julkisen sektorin osuutta kansantuot-
48473: ryhmänsä jäsenehdotusta työllisyysyhteis-                 teesta on välttämätöntä vähentää talouden ja
48474: työstä, jonka lähtökohtana pitäisi olla ympä-             työllisyyden kuntoon saamiseksi. Hänen
48475: ristö, julkisen sektorin vahvistaminen sekä               mukaansa uusia työpaikkoja saadaan ennen
48476: Pohjoismaiden yhteinen työllisyyspolitiikka.              muuta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä,
48477:     Islannin yleiskäräjien jäsen Geir H. Haar-            minkä vuoksi yrittäjyyttä tulisi tukea.
48478: de totesi konservatiivien puheenvuorossa,                     Kansanedustaja Satu Hassi (Vihr.) asetti
48479: että vaikeaakin vaikeampi työllisyystilanne               kyseenalaiseksi sen, että jatkuvaa taloudel-
48480: pitäisi ratkaista talouspoliittisin keinoin talo-         lista kasvua pidetään niin itsestäänselvänä.
48481: udelliseen kasvuun tähdäten ja luomalla in-               Hän totesi siitä aiheutuvan haittoja varsinkin
48482: vestointeja suosiva ilmapiiri yksityissektoril-           ympäristölle. Pohjoismaiden tulee kaikin ta-
48483: la.                                                       voin tukea EY:n ympäristöveroja. Hänen
48484:     Pääministeri Esko Ahon (Kesk.) mielestä               mielestään elinkeinoelämässä olemme to-
48485: pääministereiden uudistusehdotus on jos-                  della suurten muutosten edessä. Meidän tu-
48486: sain määrin vesittynyt. Hän suhtautui epäil-              lisi harkita suhtautumistamme työhön ja
48487: len pohjoismaisen yhteistyön uudistumis-                  miettiä, onko yksinomaan palkkatyö ainoata
48488: kykyyn. Aho tähdensi kielten ymmärtämi-                   oikeata työtä.
48489: sen keskeistä merkitystä yhteistyössä. On                     Kansanedustaja Eeva Turunen (Kok.) to-
48490: Suomen etujen mukaista, että Suomessa osa-                tesi, että työttömyydestä on tullut niin kan-
48491: taan ruotsia mahdollisimman paljon. Sen                   sallinen kuin pohjoismainenkin vitsaus, jon-
48492: vuoksi ruotsin kieli pitäisi säilyttää kouluissa          ka poistamiseen tulisi käyttää koulutusta
48493: niin, että jokainen oppilas lukisi sitä kouluai-          työllisyyden parantajana. Aikuiskoulutusta
48494: kanaan. Ahon mielestä radio- ja tv-yhteis-                ja korkeakoulutusta on hyödynnettävä
48495: työllä tosin voidaan vahvistaa pohjoismaista              enemmän ja tuettava enemmän.
48496: identiteettiä, mutta siihen liittyy myös juridi-              Kansanedustaja Claes Andersson (Vas.)
48497: sia ja taloudellisia ongelmia. Asia tulee sel-            totesi, että työttömyys iskee varsin rajusti
48498: vittää perusteellisesti ja päätökset tehdä                nuorisoon, minkä vuoksi heille tulisi hank-
48499: mahdollisimman nopeasti. Aho totesi työttö-               kia työtä erillisin, myös epätavallisin toimin.
48500: myyden olevan rakenteellista, minkä vuoksi                Suomessa tulisi ottaa käyttöön samanlainen
48501: sitä ei voida ratkaista suhdannepoliittisin               nuorisoharjoittelijajärjestelmä kuin Ruotsis-
48502:  keinoin. Ratkaisuksi tulisi valita sellaisia kei-        sa, jossa työttömät nuoret saavat työtä kuu-
48503: noja, jotka lisäisivät joustavuutta työmarkki-            deksi kuukaudeksi. Hän kiinnitti huomiota
48504: noilla, jakaisivat työtä sekä helpottaisivat              siihen, että joukkotyöttömyys yhdessä rasis-
48505:  pysyvästi työmarkkinoilta pois joutuvien                 min kanssa on huonoimpia mahdollisia yh-
48506: asemaa.                                                   distelmiä. Yhteistyön tulevaisuudesta hän oli
48507:      Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP)                sitä mieltä, että kulttuuriin aiotaan panostaa
48508:  muistutti siitä, että uudistustyön lähtökohta-           liikaa ja että meidän tulisi keskittyä pohjois-
48509:  na on ollut uusi tilanne Euroopassa, mikä                maisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämi-
48510: vaatii myös pohjoismaisen yhteistyön uudis-               seen.
48511:  tamista. Tulevaisuudessa yhteistyön paino-                   Myös kansanedustaja Markku Rossi (Kesk.)
48512:  pisteenä tulee olla kulttuuri ja koulutus.               oli varsin huolestunut nuorisotyöttömyydes-
48513:  Norrback suhtautui pohjoismaiseen tv-kana-               tä ja peräsi mm. harjoittelijapalkkajärjestel-
48514: vaan myönteisesti, mutta pelkästään uutisilla             mää, joustavampia työmarkkinasopimuksia
48515:  siitä tulisi liian suppea. Ohjelmatarjonnan              sekä työnantajien kustannusten porrastamis-
48516:  monipuolistamista tulee selvittää, minkä jäl-            ta alle 25-vuotiaiden hyväksi.
48517:  keen päätös asiasta on tehtävä nopeasti.                     Kansanedustaja Sinikka Hurskaisen (SDP)
48518:  Lopuksi Norrback vetosi Ruotsin hallituk-                mielestä työttömistä huolehtimiseen tarvit-
48519:  seen, jotta se allekirjoittaisi mahdollisimman           tavat rahat tulisi käyttää sellaisiin toimiin,
48520:  pian Euroopan neuvoston hyväksymän                       jotka vahvistavat yksilön asemaa ja samalla
48521:  alue- ja vähemmistökieliä koskevan ohje-                 hyödyttäisivät tulevaisuuden yhteiskunta-
48522:  säännön, niin että esim. suomi voitaisiin                investointeja. Hän otti esiin nuorten ja nais-
48523:  lukea vähemmistökieleksi Ruotsissa.                      ten varsin vaikean aseman työmarkkinoilla.
48524: 
48525: 
48526:                                                      19
48527: Hurskaisen mielestä kulttuuripanostukset           4.3 Vieraat
48528: ovat ylimitoitettuja muun hyvinvointiyhteis-
48529: kuntaa kehittävän yhteistyön kustannuksel-
48530: la.                                                Erillisessä kokouksessa Itsenäisten valtioi-
48531:     Kansanedustaja Eeva-Liisa Moilanen (SKL)       den liiton (IVY) parlamentaarisen yleiskoko-
48532: otti myös esiin suuret kulttuurimäärärahat,        uksen puhemies Ruslan !. Hasbulatov ja
48533: jotka koituvat muiden yhteistyöalojen tap-         Parlamenttienvälisen liiton (IPU) presidentti
48534: pioksi. Hänen mielestään budjettivalta on          sir Michael Marshall jättivät tervehdyksensä.
48535: oltava neuvostolla, ja ministerineuvoston on           Puhemies Hasbulatovin mielestä Pohjois-
48536: noudatettava neuvoston asettamia painopis-         maiden kansanedustajien tulisi saada tietää
48537: tealoja.                                           mitä Venäjällä tapahtuu. Myös jatkuva vuo-
48538:     Myös kansanedustaja Timo järvilahti (Kesk)     ropuhelu ja henkilökohtaiset suhteet ovat
48539: piti kulttuurimäärärahoja liian suurina näinä      tärkeitä. IVY:n ja PN:n suhteiden ylläpitämi-
48540: suurtyöttömyyden aikoina. Hänen mieles-            selle on edellytykset olemassa. Aluksi voitai-
48541: tään myös Pohjolan lähialueiden asettamat          siin yhteydenpidosta tehdä säännöllistä ja
48542: haasteet ja yhteistyötarve niiden kanssa vaa-      solmia myöhemmin sopimus yhteistyöstä.
48543: tivat osansa.                                      Yhteistyöhön saataisiin uusi suuntaus, mikä
48544:     Kansanedustaja Håkan Nordman (RKP)             puolestaan vahvistaisi Pohjoismaiden neu-
48545: totesi ministerineuvoston budjetin olevan          voston toimialaa itäisellä ulottuvuudella.
48546: rajallinen verrattuna valtavaan työttömyys-        Pohjoismaiden neuvostolle saattaisi olla
48547: ongelmaan, mutta mm. Nordjobb-hanketta             tarkoituksenmukaista käynnistää yhdessä
48548: tulisi hyödyntää enemmän ja laajentaa sitä.        IVY:n ja Venäjän parlamentin kanssa yhtei-
48549: Nordman kiinnitti huomiota aluepoliittisen         nen asiantuntijatyöryhmä käsittelemään
48550: yhteistyön merkitykseen entistä yhdenty-           pohjoiseurooppalaisen yhteistyön käytän-
48551: neemmässä Euroopassa.                              nön kysymyksiä. Itämeren maiden neuvos-
48552:     Kansanedustaja Marjatta Vehkaofa (SDP)         tossa ja Barentsin neuvostossa voitaisiin
48553: totesi, että Euroopan yhdentymiskehitys ja         myös tehdä alueyhteistyötä.
48554: nykyinen taloudellinen tilanne asettavat               Sir Michael Marshall kertoi, että IPU:lla on
48555: suuria vaatimuksia sosiaalipolitiikalle. Hän       yhteydet 118 eduskuntaan, joista monet Af-
48556: odotti, että neuvoston toiminnassa pantai-         rikassa, Aasiassa ja Latinalais-Amerikassa.
48557: siin entistä suurempi paino sosiaaliselle ulot-    Hänen mielestään on olemassa vaara, että
48558: tuvuudelle.                                        Eurooppa saa silti IPU:ssa liian suuren mää-
48559:     Maaneuvos Ragnar Erlandsson (ÅC) täh-          räysvallan. Suuret tuloerot pohjoisen ja ete-
48560: densi, ettei Ahvenanmaan itsehallintoa saa         län, tai pikemminkin yhtäältä pohjoisen ja
48561: kaventaa mahdollisen EY-jäsenyyden toteu-          toisaalta idän ja etelän, välillä muodostavat
48562: tuessa, kuten ei myöskään Ahvenanmaan              valtavan ongelman, joka pitäisi ottaa huo-
48563: statusta demilitarisoituna ja puolueettomana       mioon, kun yritämme saada omia talouksi-
48564: alueena. Erlandsson tuki yhteistä tv-kanavaa       amme kuntoon.
48565: ja peräsi vahvempaa aluepoliittista yhteis-
48566: työtä vastaisuudessakin.
48567:     Pääministeri Bildt teki jo ensimmäisen
48568: päivän keskustelun jälkeen eräänlaisen yh-         4.4 Asiatilasto
48569: teenvedon, jossa hän totesi erilaisia mielipi-
48570: teitä tulleen hämmästyttävän vähän. Hän            Neuvoston 42. istunnon asialuettelossa oli
48571: kaipasi vilkkaampaa keskustelua, jossa pää-        12 jäsenehdotusta (A-asiaa), 6 ministerineu-
48572: ministereiden sanomisiin ei ilman muuta            voston ehdotusta (B-asiaa), 8 pohjoismais-
48573: tyydyttäisi. Bildtin mielestä keskustelua piti     ten yhteistyöelinten kertomusta (C-asiaa) ja
48574: syventää varsinkin työllisyyspolitiikasta ja       39 ministerineuvoston ja hallitusten ilmoi-
48575: taloudesta. Talouselämässämme on uusia             tusta (D-asiaa).
48576: ilmiöitä, joita ei pystytä analysoimaan van-          Yleiskeskustelussa esitettiin kaikkiaan 46
48577: hoin mallein eikä ratkaisemaan vanhalla            kysymystä (E-asiaa) ja annettiin niihin vasta-
48578: politiikalla. Kriisiin johtanut politiikka ei      ukset. Näistä 15 oli ns. pikakysymyksiä.
48579: auta meitä ulos kriisistä.                         Lisäksi vuoden aikana tehtiin 52 kirjallista
48580: 
48581: 
48582:                                                   20=
48583: kysymystä, joihin saatiin kirjalliset vastauk-             Kahden jäsenehdotuksen johdosta neu-
48584: set Pohjoismaiden ministerineuvostolta tai             vosto päätti olla ryhtymättä toimiin. Aikai-
48585: hallituksi! ta. Luettelo kysymyksistä on kerto-        semmin hyväksytyistä suosituksista neuvos-
48586: muksen liitteenä 3.                                    to poisti asialuettelosta 48 neuvoston osalta
48587:    Neuvoston työjärjestyksen mukaisesti pu-            loppuun käsiteltyinä. Kuten aikaisempina
48588: heenjohtajisto oli laatinut kertomuksen edel-          vuosina valiokunnat valtuutettiin jatkamaan
48589: lisen istunnon jälkeisestä toiminnasta (Asia-          niiden kertomusten ja ilmoitusten käsittelyä,
48590: kirja 1).                                              jotka eivät olleet istunnon asialistalla sekä
48591:    Ministerineuvoston toimintakertomuksen              liittämään ne asiakirjoihin.
48592: (Cl) ja toimintasuunnitelmista antaman se-                 Täydellinen aineisto istunnon asioista on
48593: lonteon (C2) pohjalta käytiin yleiskeskuste-           painettuna ns. istuntokirjassa, jossa on mm.
48594: lu, jota selostetaan luvussa 4.2.                      pikakirjoituksella muistiin merkityt keskus-
48595:    Istunnossa hyväksyttiin 2 esitystä, 14 suo-         telu pöytäkirjat
48596: situsta, 3 lausuntoa ministerineuvostolle ja 5
48597: sisäistä päätöstä. Näiden tekstit ovat kerto-
48598: muksen liitteenä 1.
48599: 
48600: 
48601: 
48602: 
48603:                                                   21
48604:                                   5 43. ISTUNTO
48605: 
48606: 
48607: 5.1 Suomen valtuuskunta                          Venäjän epävakaaseen asemaan ja maantie-
48608:                                                  teelliseen sijaintiin ja totesi Pohjolan aseman
48609:                                                  tässä tilanteessa olevan alttiimpi. Toisaalta
48610: Suomen valtuuskunta 43. istunnossa 8.-10.        maailmassa tapahtuneet suuret muutokset
48611: marraskuuta Maarianhaminassa oli seuraa-         antavat Pohjoismaille aivan uudet mahdolli-
48612: va:                                              suudet vaikuttaa kehitykseen.
48613:    Hallituksen edustajat: pääministeri Esko          EY:n jäseninä Pohjoismailla on tärkeä teh-
48614: Aho, liikenneministeri, pohjoismainen yh-        tävä tuoda yhteiseen ulko- ja turvallisuuspo-
48615: teistyöministeri Ole Norrback, puolustusmi-      litiikkaan pohjoismainen ulottuvuus. Läheis-
48616: nisteri Elisabeth Rehn, valtiovarainministeri    ten Pohjolan yhteyksiensä ansiosta myös
48617: Iiro Viinanen, opetusministeri Riitta Uosu-      Baltian maat kytketään lähemmin Euroop-
48618: kainen, ympäristöministeri Sirpa Pietikäi-       paan ja Euroopan yhdentymiseen.
48619: nen, kehitysyhteistyöministeri Toimi Kan-            EY:llä ja Euroopan liitolla on ratkaiseva
48620: kaanniemi, sosiaali- ja terveysministeri Jor-    merkitys vakaiden olojen ja kasvun luomi-
48621: ma Huuhtanen, ulkoasiainministeri Heikki         seksi Keski- ja Itä-Eurooppaan. Avun ja asi-
48622: Haavisto ja kauppa- ja teollisuusministeri       antuntemuksen antaminen on jo nyt ratkai-
48623: Seppo Kääriäinen.                                sevaa, mutta vielä tärkeämpää on kannustaa
48624:    Ahvenanmaan maakuntahallituksen edus-         kaupankäyntiä ja taloudellista yhteistyötä
48625: tajat: maaneuvos Ragnar Erlandsson, vara-        rajojen yli. Sillä on myös suuri poliittinen
48626: maaneuvos Harriet Lindeman ja maakunta-          merkitys.
48627: hallituksen jäsenet Anders Eriksson, Karl-           Pohjoismaiden vapaakauppa Baltian mai-
48628: Göran Eriksson, Roger Nordlund ja Lasse          den kanssa tulee säilyttää myös sen jälkeen
48629: Wiklöf.                                          kun Pohjoismaat liittyvät EY:hyn.
48630:     Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan-           af Ugglas totesi Itä-Euroopan maiden ha-
48631: edustajat Satu Hassi, Sinikka Hurskainen,        luavan Euroopan liiton jäseniksi, mutta ha-
48632: Timo Järvilahti, Anneli Jäätteenmäki, Mark-      kevan samalla turvaa Natosta. Kiinnostus
48633: ku Laukkanen, Anna-Kaarina Louvo, Lauri          Natoa kohtaan johtuu yleensäkin siitä, että
48634: Metsämäki, Eeva-Liisa Moilanen, Håkan            USA:nhalutaan säilyttävän asemansa Euroo-
48635: Nordman, Mats Nyby, Outi Ojala, Virpa Puis-      passa. Samaa mieltä ovat myös Pohjoismaat.
48636: to, Heikki Riihijärvi, Markku Rossi, Riitta          Euroopan turvallisuutta on rakennettava
48637: Saastamoinen, Ilkka Suominen, Eeva Turu-         yhdessä Venäjän kanssa, ei sitä vastaan.
48638: nen ja Erkki Tuomioja sekä varajäsenet Tarja     Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän Euroo-
48639: Kautto ja Kimmo Sasi.                            pan maiden yhteistyötä, jotta sotia ja konflik-
48640:     Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse-         teja ei syntyisi. Etykillä on siinä tärkeä ase-
48641: mat jäsenet: maakuntapäivien jäsenet May         ma. Sen täytyy jatkaa ihmisoikeuksien puo-
48642: Flodin ja Olof Salmen sekä varajäsenet Olof      lustamista ja osallistua kansakuntien jälleen-
48643: Erland ja Pekka Tuominen.                        rakentamiseen kriisivaltioissa.
48644:                                                      Länsimaiden ja läntisten järjestöjen pää-
48645:                                                  tehtävänä on viedä vakautta itään. Pohjois-
48646: 5.2 Ulko- ja turvallisuus-                       maat olivat menneen vuoden aikana jossain
48647:                                                  määrin hillitsemässä ristiriitojen syntymistä
48648:     poliittinen keskustelu                       Venäjän ja Baltian maiden välillä. Läheinen
48649:                                                  yhteistyö Etykin ja Euroopan neuvoston
48650: Ruotsin ulkoministeri Margaretha af Ugglas       kanssa oli erittäin arvokasta. On tärkeätä,
48651: antoi ministereiden ulko- ja turvallisuuspo-     että venäläisten joukkojen poisvetämistä
48652: liittisen selonteon. Hän kiinnitti huomiota      Baltiasta jatketaan. Poisvetämistä on pidet-
48653: 
48654: 
48655:                                                 22=
48656: tävä ehdottomana velvollisuutena, johon                 Baltian maiden ja Itämeren alueen maiden
48657: ei saa kytkeä minkäänlaisia vastapalveluk-              kanssa sekä arktisella alueella.
48658: sia.                                                       Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP) oli
48659:     Keski- ja Itä-Eurooppaan on luotava laa-            paljolti yhtä mieltä af Ugglasin kanssa. Hän
48660: jempi turvallisuuden käsite, johon kuuluvat             kertoi lyhyesti neuvotteluista EY:n kanssa
48661: myös vakaus ja turvallisuuden lisääminen.               sekä Venäjän ja Baltian kehityksestä. Hänen
48662: Sellaiset uhat kuin rikollisuuden lisääntymi-           mielestään Baltian myönteisen kehityksen
48663: nen, laiton pakolaisliikenne ja ydinvoimaon-            edellytyksenä on, että Venäjä vetää jouk-
48664: nettomuuksien riskit voivat vaarantaa Pohjo-            konsa niin pian kuin mahdollista. Baltian
48665: lan demokraattisten yhteiskuntajärjestelmi-             maiden tulee taas itse pyrkiä integroimaan
48666: en perustan. Pohjoismaat panostavat ehkä                vähemmistönsä yhteiskuntaan.
48667: eniten idän ydinturvallisuuteen, josta vastai-              Norrback totesi, että lähialueyhteistyöm-
48668: suudessakin on suuri vastuu Pohjoismailla.              me peruspäämääränä on vakiinnuttaa Itä-
48669:      Pohjoismaiden ulkoministereiden koko-              meren alueen ja kalottialueen vakaa kehitys.
48670: uksissa käsitellään entistä enemmän lähialu-            Itämeren neuvosto ja Barentsin neuvosto
48671: eidemme tilannetta, ja työ on tullut konk-              tarjoavat uusia yhteistyön muotoja ja mah-
48672: reettisemmaksi. Konkreettisia yhteistyöky-              dollisuuden jatkuvaan ja monipuoliseen
48673: symyksiä ovat mm. Baltian maiden, ja pian               vuoropuheluun Venäjän kanssa.
48674: myös Venäjän, upseeriston koulutus, YK:n                    Hän totesi myös, että Suomen tilannearvi-
48675: rauhanturvaaminen sekä Pohjoismaiden                    on taustalla ovat Suomen turvallisuutta har-
48676: joukot Makedoniassa ja Bosniassa.                       juttavat muut kuin sotilaalliset uhat. Suomen
48677:      Barentsin alueen yhteistyöstä af Ugglas            arvion mukaan mahdollisella Euroopan lii-
48678: totesi, että työ painottuu alueelliselle tasolle        ton jäsenyydellä on merkitystä myös turval-
48679: eli pohjoisten läänien yhteistyöhön. Itäme-             lisuuspoliittiselta kannalta. Hänen mukaan-
48680: ren alueella ja Itämeren yhteistyössä yleensä           sa Suomi ei tunne sotilaallista uhkaa eikä ole
48681: painopiste on valtioiden välisessä yhteis-              etsimässä uusia turvajärjestelyjä. Siitä huoli-
48682: työssä. Vaikka Itämeri-yhteistyö on saatu               matta Suomessa seurataan tarkasti keskuste-
48683: hyvin käyntiin, olisi kuitenkin syytä pohtia            lua Euroopan turvallisuudesta. Varsinkin
48684: sen tarkempaa suuntausta ja yrittää saada se            Naton muuttumassa olevasta asemasta ja sen
48685: tehokkaammaksi.                                         suhteista itäisen Keski-Euroopan maihin ja
48686:      Ulkoministeri af Ugglas tiivisti selonte-          Venäjään ollaan kiinnostuneita.
48687:  konsa seuraaviin kohtiin:                                  Muutamissa vastauspuheenvuoroissa Norr-
48688:      -Pohjola on osa Eurooppaa ja saavuttaa             back totesi mm. Suomen antaneen asiantun-
48689: ulko- ja turvallisuuspoliittiset päämääränsä            temustaan Venäjän ydinvoimaloiden turval-
48690:  parhaiten yhteistyössä muun Euroopan                   lisuuden lisäämiseksi. Hänen mielestään ei
48691:  kanssa.                                                ole Suomen asia ratkaista miten voimaloita
48692:      - Pohjoismaat voivat yhdessä muiden                tulee hoitaa tai koska ne tulisi sulkea.
48693: Länsi-Euroopan maiden kanssa myötävai-                      Loviisan ydinjätteen viemisestä hän totesi,
48694:  kuttaa siihen, että Itä-Euroopan maat ja Ve-           että tulevaisuudessa on tuskin mahdollista
48695:  näjä pääsevät osalliseksi turvallisuuspoliitti-        viedä jätettä Venäjälle, koska vastaanottaja ei
48696:  sesta vakaudestamme.                                   pysty takaamaan sen riittävän turvallista säi-
48697:      -Pohjoismaiden maantieteellinen sijain-            lytystä.
48698:  ti pitää alueemme aina alttiissa asemassa.                 Kansanedustaja Mats Nyby (SDP) sanoi,
48699:  Uusia uhkia torjutaan parhaiten yhteistyössä           että Euroopan uuden ulko- ja turvallisuus-
48700:  rajojen yli.                                           poliittisen tilanteen seurauksena Suomessa
48701:      Puheenjohtajiston puheenvuoron pitänyt             on alettu pyöritellä eri käsitteitä tuntematta
48702:  kansanedustaja Sten Andersson totesi, että             niiden merkitystä. Nato-keskustelun johdos-
48703:  uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa neuvos-          ta hän viittasi sosiaalidemokraattien kannan-
48704:  tolla on aivan erilaiset mahdollisuudet rea-           ottoon: Suomen Nato-jäsenyys ei ole ajan-
48705:  goida. Neuvoston kansainvälisen ja ulkopo-             kohtainen. Sen sijaan että löisimme toisiam-
48706:  liittisen toiminnan valokeilassa on viime              me päähän Nato-keskustelulla meidän pitäi-
48707:  vuosina ollut Pohjolan ja sen lähialueiden             si tukea Venäjän kehitystä ja demokratisoin-
48708:  välisen yhteistyön edistäminen ennen muuta             tia, Nyby sanoi.
48709: 
48710: 
48711:                                                    23
48712:     Meidän pitäisi Nybyn mielestä uhrata ai-          joismaat voisivat jatkaa yhteistyötään myös
48713: kamme ja vaivamme tärkeimpään ulkopo-                 EY:n tai EL:n jäseninä. Hänen mielestään
48714: liittiseen kysymykseen: Euroopan liiton jäse-         Venäjän turvallisuuspoliittinen tilanne on
48715: nyyteen. On tärkeätä, että lyömme lukkoon,            huolestuttava ja hän mainitsi erityisesti itäri-
48716: ettei Suomi ole hakemassa sotilaallisia takui-        kollisuuden.
48717: ta liitosta. Suomi on hakemassa ennen muu-                On valitettavaa, että Suomi joutuu osta-
48718: ta sellaiseen eurooppalaiseen yhteisöön,              maan sähköä epävarmoista venäläisistä
48719: joka parhaiten takaa rauhanomaisen ja va-             ydinvoimaloista, kun viidennen reaktorin
48720: kaan kehityksen. Suomi ja myös Ruotsi voi-            rakentaminen Suomeen hylättiin, Louvo to-
48721: sivat liiton jäseninä olla itse kantamassa vas-       tesi. Hänen mielestään fossiilisten polttoai-
48722: tuunsa omasta puolustuksestaan. Pohjois-              neiden lisääntyvä käyttö aiheuttaa huomat-
48723: maiden turvallisuuspoliittista yhteistyötä            tavasti suurempia uhkia kuin korkeatasoi-
48724: tehdään parhaiten EY:ssä ja Etykissä.                 nen länsimainen ydinvoimala.
48725:     Nyby kehotti Pohjoismaiden pääministe-                Kansanedustaja Outi Ojala (Vas.) piti va-
48726: reitä asettamaan pohjoismaisen komission,             semmistoryhmän puheenvuoron todeten,
48727: joka voisi arvioida Pohjolan muuttunutta              että nyt Eurooppaan voidaan luoda uudet
48728: ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa Euroo-        turvallisuusjärjestelyt. Etykin aktiivinen ke-
48729: passa ottaen erityisesti huomioon sen, että           hittäminen Euroopan keskeisenä turvateki-
48730: turvallisuuspolitiikkaan eivät kuulu yksin-           jänä on sen vuoksi erittäin tärkeätä. Etykiin
48731: omaan sotilaalliset kysymykset, vaan myös             osallistuvien maiden pitäisi perustaa yhtei-
48732: esim. ympäristöpolitiikka, liikenne, talous,          nen turvaneuvosto. Myös YK:lla tulee olla
48733: pakolaispolitiikka ja hyvinvoinnin jakautu-           aktiivinen asema kriisien ratkaisemisessa
48734: minen.                                                rauhanomaisin keinoin, mutta järjestöä tulisi
48735:     Kansanedustaja Lauri Metsämäki (SDP)              muuttaa vastaamaan muuttuneita oloja.
48736: varoitti pohjoismaisen yhteistyön vaikeutu-           YK:lla pitäisi esim. olla sotilaskomitea, jossa
48737: misesta, jos joudumme sellaiseen tilantee-            määrääruisvalta ei olisi yksinomaan suurval-
48738: seen, että Tanska ja Suomi ovat Euroopan              loilla.
48739: liiton jäseniä, mutta Norja ja Ruotsi eivät.              Kansanedustaja Eeva-Liisa Moilasen (SKL)
48740: Tilannetta pahentaisi vielä se, ellei Eta-sopi-       mielestä Euroopan liiton jäsenyyttä hake-
48741: muskaan astuisi voimaan. Siinä tapauksessa            vien maiden tulisi koordinoida yhteisiä pää-
48742: Suomesta tulisi sellaisen järjestön jäsen, jon-       määriään etenkin maatalous-, alkoholi- ja
48743: ka kanssa Suomella ei olisi yhteistä maara-           aluepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Li-
48744: jaa, kun taas Norja ja Ruotsi olisivat yksittäi-      säksi pienten maiden tulee saada säilyttää
48745: sinä saarekkeina Suomen ympärillä. Tällai-            äänioikeutensa myös liitossa. Jokaisen Poh-
48746: sen tilanteen syntyminen tulee kaikin tavoin          joismaan tulisi saada oma jäsenensä komis-
48747: estää.                                                sioon. Suomen ja Norjan tulee Ruotsin ta-
48748:     Metsämäen mielestä Suomella olisi Eu-             voin vaatia neuvotteluissa sopimukseen sa-
48749: roopan liiton jäsenenä parhaat mahdollisuu-           manlaista klausuulia pohjoismaisesta yhteis-
48750: det vaikuttaa ja tuoda esiin erityisiä turvalli-      työstä kuin Eta-sopimuksessa.
48751: suuspoliittisia näkökohtiaan ja myös saada                Kansanedustaja Håkan Nordmanin (RKP)
48752: vastakaikua niille muilta liiton jäseniltä. Suo-      mielestä tulisi ponnistella sen eteen, että
48753: men on myös ylläpidettävä itsenäistä ja us-           emme saisi tähänastisen sotilas- ja valtapo-
48754: kottavaa puolustusta, Metsämäki totesi:               liittisen kahtiajaon tilalle elintasokuilua. Kui-
48755:     Kansanedustaja Timojärvilahden (Kesk.)            lun raja kulkee Pohjolan ja Venäjän välissä
48756: mielestä Euroopan muuttunut tilanne on                pääasiassa Suomen itärajaa pitkin. Sen vuok-
48757: luonut uusia rauhattomuuden aiheita kuten             si ratkaisevaa on, että Venäjän demokraatti-
48758: etnisiä ristiriitoja, taloudellisen ja sosiaalisen    nen ja taloudellinen kehitys saadaan tuke-
48759: kuilun ja kansallisuuksien välisiä konflikteja.       valle perustalle. Yhdessä Pohjoismaat voivat
48760: Euroopan yhteisö on se elin, joka tässä               antaa arvokasta apua demokratian ja mark-
48761: tilanteessa pystyy parhaiten luomaan talou-           kinatalouden kehittämiselle niin Itä- kuin
48762: dellista ja poliittista vakautta Eurooppaan.          Keski-Eurooppaankin.
48763:     Kansanedustaja Anna-Kaarina Louvon                    Kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP)
48764: (Kok.) mielestä olisi toivottavaa, että Poh-          totesi, että on myös turvallisuuspoliittiselta
48765: 
48766: 
48767:                                                      24==
48768: kannalta onnetonta, jos Pohjoismaat joutui-              toivottavaa, että Suomi ja Ruotsi voisivat
48769: sivat suhteissaan EY:hyn eri puolille sen                yhdessä tehdä myös turvallisuuspoliittisia
48770: rajaa. Vaikka Suomi ja Ruotsi eivät ne11votte-           päätöksiä ja pysytellä vastaisuudessakin so-
48771: lekaan turvallisuuspolitiikastaan, on kuiten-            tilaallisten liittoutumien ulkopuolella.
48772: kin selvää, että maat punnitsevat jäsenyyttä                 Ahvenanmaan turvallisuuspoliittista ase-
48773: samasta turvallisuuspoliittisesta näkökul-               maa ei ole syytä muuttaa, vaikka onkin
48774: masta.                                                   selvää, että kriisitilanteessa Ahvenanmaa
48775:     Suomi ja Ruotsi harkitsevat kannanotto-              joutuisi tyytymään yleisiin, Suomen turvalli-
48776: jaan EY:hyn samanaikaisesti ja hyvin saman-              suuspoliittisiin ratkaisuihin, Rossi sanoi.
48777: laisten ongelmanasetteluiden ja arvostusten                  Maaneuvos Ragnar Erlandsson (ÅC) kiin-
48778: pohjalta. On selvää, että maat seuraavat,                nitti huomiota siihen, että joidenkin mielestä
48779: mitä toisessa maassa tehdään. Tässä tilan-               Ahvenanmaan demilitarisoitu asema olisi
48780: teessa pitäisi olla mahdollista sitoa kohta-             vanhentunut. Hän tähdensi kuitenkin, että
48781: lomme avoimesti ja ehdoitta toisiinsa. Suo-              itsehallintoviranomaiset ovat tehneet kaik-
48782: men ja Ruotsin ei pitäisi ainoastaan järjestää           kensa sellaisen perusnäkemyksen ylläpitä-
48783: kansanäänestyksiään samana päivänä, vaan                 miseksi, että kansojen tulee rauhanomaisin
48784: myös yhdistää äänestykset ja ratkaista mo-               keinoin pyrkiä yhteisymmärrykseen. Suo-
48785: lempien maiden tilanne yhteistuloksena riip-             men ja mahdollisesti Ahvenanmaan liittyes-
48786: pumatta siitä, miten jaa- ja ei-äänet jakautu-           sä EY:hyn halutaan Ahvenanmaan ainutlaa-
48787: vat eri puolilla Pohjanlahtea.                           tuinen kansainvälinen asema säilyttää ja saa-
48788:     Kansanedustaja Riitta Saastamoisen                   da sille jopa vastakaikua muilta. Erlandsson
48789: (Kok.) mielestä Itämeren merkitys on kasva-              ehdotti, että Pohjoismaiden neuvosto esittäi-
48790: nut viime vuosina Neuvostoliiton hajoami-                si Yhdistyneissä kansakunnissa sellaisen
48791: sen myötä ja tulee vielä kasvamaan Euroo-                kansainvälisen elimen sijoittamista Ahve-
48792: pan yhdentyessä. Neuvostossa Itämerestä                  nanmaalle, joka tutkisi demilitarisointiin liit-
48793: keskustellaan lähinnä ympäristöyhteistyön                tyviä asioita ja vähemmistökysymyksiä ja
48794: kannalta, mutta aluetta pitäisi tarkastella              tiedottaisi niistä.
48795: myös turvallisuus- ja puolustuspoliittiselta
48796: kannalta. Pohjoismaiden puolustuspoliitti-
48797:  nen yhteistyö voitaisiin aloittaa yhdistämällä
48798:  teknis-tieteellinen osaaminen.                          5.3 Asiatilasto
48799:     Kansanedustaja Markku Rossi (Kesk.) to-
48800:  tesi, että Suomen on säilytettävä sotilaspoliit-        Neuvoston 43. istunnon asialuettelossa oli
48801:  tinen liittoutumattomuutensa riippumatta                26 jäsenehdotusta (A-asiaa) ja 2 ministeri-
48802:  mahdollisesta Euroopan liiton jäsenyydestä.             neuvoston ehdotusta (B-asiaa).
48803:  Puolueettomuus ja liittoutumattomuus edel-                 Istunnossa hyväksyttiin 14 suositusta, joi-
48804:  lyttävät puolestaan omaa uskottavaa puolus-             den tekstit ovat kertomuksen liitteenä 2.
48805:  tusta. Suomen on samaan aikaan jatkettava                  Täydellinen aineisto istunnon asioista on
48806:  YK:n ja ennen muuta Etykin kehittämistä,                painettuna ns. istuntokirjassa, jossa on mm.
48807:  jotta niistä saataisiin todellisia rauhanfooru-         pikakirjoituksella muistiin merkityt keskus-
48808:  meita ennen kuin ongelmat syntyvät. On                  telupöytäkirjat
48809: 
48810: 
48811: 
48812: 
48813:                                                     25
48814:                           6 JURIDINEN YHTEISTYO
48815: 
48816: 6.1 Juridinen valiokunta                                 tä kasvavia pakolaisvirtoja varten tarvittavan
48817:                                                          valmiuden tehostamiseksi, laatia uusi tasa-
48818:                                                          arvoalan toimintaohjelma vuoteen 2000 asti
48819: Juridisen valiokunnan suomalaisjäsenet oli-              sekä johtaa sellaisen kuluttajansuojan tehos-
48820: vat 10. kesäkuuta 1993 asti Rose-Marie                   tamista, joka menisi EY- tai Eta-sopimuksia
48821: Björkenheim (Kesk.), Sinikka Hurskainen                  pidemmälle.
48822: (SDP) ja Sauli Niinistö (Kok.). Valtuuskun-                 Lisäksi valiokunta korosti, että on tärkeätä
48823: nan kokouksessa 10. kesäkuuta Riitta Saas-               tutkia Euroopan yhdentymisoikeutta, väki-
48824:  tamoinen (Kok.) valittiin jäsenyydestä luo-             vallan uhrien oikeudellista asemaa, elintarvi-
48825: puneen Sauli Niinistön tilalle. Hän oli valio-           kealan etuja suhteessa EY:hyn ja muilla kan-
48826: kunnan varapuheenjohtaja maaliskuussa pi-                sainvälisillä tasoilla sekä parantaa tietorekis-
48827: dettyyn istuntoon saakka, jolloin uudeksi                tereiden henkilösuojaa.
48828: varapuheenjohtajaksi valittiin Sinikka Hurs-
48829: ka!nen. Valiokunnan puheenjohtaja oli kan-
48830: sanedustaja Hans Nyhage Ruotsista.
48831:                                                          6.3 42. istunnossa käsitellyt
48832:                                                              asiat
48833: 6.2 Yleiskeskustelu
48834:                                                          Valiokunta käsitteli ministerineuvoston eh-
48835: Valiokunta huomautti C1:n käsittelyssä, että             dotuksen pohjoismaisen lainsäädäntöyh-
48836: Eta-sopimuksen kannalta tärkeä lainsäädän-               teistyön työohjelmasta (B 133/j) ja korosti,
48837: tötyö oli luonut pohjan maiden yhteistyön                että ministerineuvoston tulisi jatkaa pohjois-
48838: lisäämiseksi sellaisillakin aloilla, joilla sopi-        maisen etusija-asettelun kehittämistä. Tämä
48839: mus antoi erilaisia valintamahdollisuuksia.              koski sekä Eta-sopimuksen piiriin kuuluvia
48840: Valiokunnan mielestä perheoikeuden tulisi                lainsäädäntöaloja kuten yhtiöoikeutta, kil-
48841: etusija-asettelussa kuulua tärkeimpiin aloi-             pailusääntöjä, tavaramerkkejä, kansainvälis-
48842: hin mm. lisääntyvän kansainvälistymisen ja               tä yksityisoikeutta, ml. yksilöturva ja kulut-
48843: maastamuuton vuoksi. Pohjoismaisen kulut-                tajaoikeus, että Eta-sopimuksen ulkopuoli-
48844: tajaoikeuden vahvistamista tulisi lisätä, kos-           sia aloja kuten perheoikeutta ja rikosoikeut-
48845: ka kuluttaja-alalla tarvitaan Pohjoismaiden              ta. Vaikka Eta-sopimuksen säännöt sisälly-
48846: vahvaa vaikuttamista EY-yhteistyöhön. Mi-                tettäisiin Pohjoismaiden lainsäädäntöön, oi-
48847: nisterineuvoston pitäisi tehostaa toimia                 keudellisen yhteistyön ei tulisi tapahtua pel-
48848: uusien tuoteryhmien saamiseksi pohjois-                  kästään EY:n edellytyksillä. EY:n oikeusjär-
48849: maisen ympäristömerkinnän piiriin. Valio-                jestelmä perustuu laajalti roomalaiseen oi-
48850: kunta piti mielekkäänä ministerineuvoston                keuteen, johon on tehty kompromisseja en-
48851: pyrkimyksiä löytää sellaisia aloja, joilla EY:n          nen kaikkea brittiläisen oikeuden pohjalta.
48852: lainsäädäntöä ei ole vielä yhdenmukaistettu              Pohjoismaisella oikeusjärjestyksellä on kui-
48853: ja joilla Pohjoismaat voisivat tutkimuksin ja            tenkin yhtä pitkä perinne kuin eurooppalai-
48854: selvityksin vaikuttaa yhteisön lainsäädän-               sella, ja siksi Pohjoismailla olisi annettavaa
48855: töön.                                                    myös EY:n oikeuskehitykselle. Perheoikeu-
48856:    Valiokunta ehdotti, että ministerineuvos-             den osalta valiokunta piti tärkeänä, että mi-
48857: to pyrkisi erityisesti varmistamaan lasten oi-           nisterineuvosto tarkentaisi yhdessäasumisen
48858: keusaseman avioeron yhteydessä sekä toi-                 eri muotoja koskevat säännöt varsinkin yh-
48859: misi erilaisten yhdessäelämisen muotojen                 dessäasumisen päättymisestä. Rikosoikeu-
48860: oikeudellisen sääntelyn puolesta. Lisäksi                den osalta valiokunta korosti, että huomiota
48861: ministerineuvoston tulisi laajentaa yhteistyö-           tulisi yhä enemmän kiinnittää rikoksen uhri-
48862: 
48863: 
48864:                                                     26
48865: en asemaan. Neuvosto hyväksyi suosituksen           kunta oli ehdottanut yhtäältä, että ne pykä-
48866: nro 6.                                              lät, joiden mukaan hallitusten jäsenten ei
48867:    Käsiteltäessä ministerineuvoston ehdo-           tulisi kuulua jäseninä neuvostoon, olisi jätet-
48868: tusta elintaroikealan yhteistyöohjelmaksi (B        tävä toteuttamatta ja jättää teksti ennalleen,
48869: 134/j) valiokunta totesi, että elintarvikealalla    toisaalta, että ne muutokset, joita ministeri-
48870: oli erittäin suuri taloudellinen merkitys kai-      neuvosto oli ehdottanut neuvoston budjetti-
48871: kissa Pohjoismaissa. Ne ovat joutuneet so-          valtaan, tulisivat oleellisesti voimakkaim-
48872: peuttamaan lainsäädäntönsä voimassa ole-            miksi. Ministerineuvosto hyväksyi ensim-
48873: vaan EY-lainsäädäntöön monessa suhteessa.           mäisen vaatimuksen.
48874: Valiokunta huomautti, että Eta-sopimus an-              Budjettivallan osalta ministerineuvosto oli
48875: toi perustan elintarvikealan pohjoismaisen          ehdottanut, että neuvosto voisi ehdottaa
48876: yhteistyön vahvistamiseksi. Yhteispohjois-          priorisointeja ministerineuvoston vahvista-
48877: mainen kannanotto olisi sekä Etassa että            missa kehyksissä, joista ministerineuvosto
48878: EY:ssä huomattavasti tehokkaampi verrattu-          voisi poiketa vain erityisistä syistä. Valiokun-
48879: na siihen, että maat toimisivat kukin erik-         ta päätti ehdottaa, että budjettivaltaa koske-
48880: seen. Pohjoismaiden yksimielisyys lisäisi           vaan artiklaan lisättäisiin kaksi kappaletta,
48881: myös mahdollisuuksia vaikuttaa elintarvike-         jotka antaisivat neuvostolle oikeuden vah-
48882: alan kansainväliseen kehitykseen. Valiokun-         vistaa priorisoinnit ministerineuvoston vah-
48883: ta pani tyytyväisenä merkille, että Codex           vistamissa budjettikehyksissä ministerineu-
48884: Alimentarius -hanketta koskeva pohjoismai-          vostoa velvoittavina. Ministerineuvoston
48885: nen yhteistyö oli aloitettu ja piti tärkeänä,       edustaja korosti, että hallitustaho ei ollut
48886: että kansainväliseen yhteistyöhön panostet-         valmis tekemään Helsingin sopimukseen
48887: taisiin ei vain EY:ssä ja Etassa vaan myös          valiokunnan ehdottamia muutoksia. Minis-
48888: WHO:ssa. Pohjoismaissa oli edelleen eräitä          terineuvoston alkuperäinen ehdotus koros-
48889: kaupan esteitä, jotka tulisi poistaa.               taa jo sillään huomattavasti neuvoston bud-
48890:     Valiokunta piti tarkoituksenmukaisena,          jettivaltaa. Valiokunnan ehdotus merkit-
48891: että ministerineuvosto pyrki ottamaan esille        sisi sitä, että Pohjoismaiden neuvoston yh-
48892: sellaisia aloja, joilla EY-lainsäädäntöä ei vielä   teistyö saisi periaatteessa toisen luonteen.
48893: ollut yhdenmukaistettu ja joilla Pohjoismais-       Neuvosto päätti lähettää ministerineuvos-
48894: sa voitiin tehdä selvityksiä ja tutkimusta,         ton ehdotuksen uudelleen juridiseen valio-
48895: joilla voitaisiin vaikuttaa EY-lainsäädännön        kuntaan.
48896: valmisteluun ja CodexAlimentariukseen liit-             Valiokunta piti ylimääräisen kokouksen,
48897: tyvään työhön.                                      jossa ministerineuvoston muutosehdotus
48898:     Valiokunta yhtyi ministerineuvoston arvi-       hyväksyttiin, mutta valiokunnan mietintöön
48899: oon siitä, että kaikissa Pohjoismaissa tarvit-      kirjattiin arvostelua ministerineuvoston ha-
48900: tiin valistusta kuluttajille, teollisuudelle ja     luttomuudesta noudattaa valiokunnan aiem-
48901: paikallisille tarkastusviranomaisille. Yhteis-      paa, yksimielistä ehdotusta. Valiokunta ko-
48902: pohjoismaisella toiminnalla voitaisiin päästä       rosti myös, että ilmaus "erityiset syyt" olisi
48903: oleellisiin säästöihin. Neuvosto hyväksyi           tulkittava poikkeuksellisiksi seikoiksi ja että
48904: suosituksen nro 7.                                  ministerineuvoston, mikäli se aikoisi poiketa
48905:                                                     neuvoston priorisoinneista, pitäisi perustella
48906:                                                     tämä kirjallisesti ja ryhtyä myös neuvottelui-
48907: Muutoksia Helsingin sopimukseen                     hin neuvoston kanssa. Neuvosto hyväksyi
48908:                                                     suosituksen nro 14.
48909: Juridisen valiokunnan tärkein tehtävä toi-
48910: mintakaudella oli keskustelu pohjoismaisen
48911: yhteistyön tulevaisuutta koskevasta päämi-
48912: nisterien raportista. Toinen tärkeä asia oli        6.4 43. istunnossa käsitellyt
48913: ministerineuvoston ehdotus Helsingin sopi-
48914: muksen muutoksista.                                     asiat
48915:    Valiokunnan tärkein istuntoasia oli Hel-
48916: singin sopimuksen muutoksia koskeva mi-             Juridinen valiokunta käsitteli ehdotuksen
48917: nisterineuvoston ehdotus (B 135/j). Valio-          Baltian maiden kansalaisille myönnettä-
48918: 
48919: 
48920:                                            =27
48921: västä yhteispohjoismaisesta viisumista (A         6.5 Kokoukset
48922: 1023/j). Ehdotus perustui sivistysvaliokun-
48923: nan työryhmän esitykseen. Allekirjoittajat
48924: halusivat, että Baltian maiden kansalaisia        Juridinen valiokunta piti vuoden aikana
48925: koskisivat yhtenäiset viisumisäännöt ja että      kuusi kokousta ja yhden kokouksen Poh-
48926: tutkittaisiin, voitaisiinko yhden Pohjoismaan     joismaiden tasa-arvoministereiden kanssa
48927: viisumilla sallia matkustaminen myös mui-         27. tammikuuta 1993. Silloin käsiteltiin 1994
48928: hin Pohjoismaihin. Valiokunnan mielestä           järjestettävää Pohjoismaista Forumia ja uutta
48929: neuvoston ei tässä vaiheessa pitäisi ryhtyä       tasa-arvoalan toimintasuunnitelmaa, joka
48930: mihinkään toimiin ehdotuksen johdosta.            julkaistaan kesällä 1994 Forumin yhteydes-
48931: Kannanottoon vaikuttivat suurelta osin kiel-      sä. Valiokunta otti ministereiden kanssa esil-
48932: teiset lausunnot. Niiden mukaan olisi vielä       le naisten ja miesten tasapuolisen edustuk-
48933: aiheellista seurata olosuhteiden kehittymistä     sen, kun korkeita virkoja ja johtopaikkoja
48934: Baltian maissa.                                   täytetään erityisesti valtionhallinnossa ja
48935:     Toinen ehdotus, jonka Suomesta oli-           kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäksi valio-
48936: vat allekirjoittaneet edustajat Björkenheim       kunta toivoi, että tasa-arvoministerit rapor-
48937: (Kesk.) ja Nordman (RKP), koski tuomiois-         toisivat vuosittain tasa-arvon edistymisestä
48938: tuimen ulkopuolella tapahtuvaa lasten tule-       Pohjoismaissa.
48939: vaisuutta koskevaa sovintoratkaisua erota-            Kesäkokouksessaan Etelä-Jyllannissa juri-
48940: pauksissa (A 1026/j). Ehdotuksen lähtökoh-        dinen valiokunta kuuli asiantuntijoita. EY:n
48941: tana on näkemys, ettei lasten ja vanhempien       kuluttajapolitiikasta vastaava komission pää-
48942: suurimpia ongelmia kuten eroja pystytä rat-       johtaja Kaj Barlebo-Larsen selosti kuluttaja-
48943: kaisemaan lainsäädännöllisin keinoin. Alle-       politiikkaa todeten, että Rooman sopimuk-
48944: kirjoittajien mielestä Pohjoismaissa tulisi ko-   sessa ei ollut kuluttajansuojaa tai kuluttaja-
48945: keilla ns. perheoikeuksia.                        politiikkaa koskevia sääntöjä. Vasta v. 1987
48946:     Useiden lausunnonantajien mielestä Poh-       voimaan astuneessa yhtenäisasiakirjassa oli
48947: joismaihin tulisi luoda uudentyyppinen per-       tästä nimenomainen artikla. Maastrichtin so-
48948: heoikeusjärjestelmä aluksi yhteispohjois-         pimuksessa on artiklat kuluttajien oikeuksis-
48949: maisena kokeiluna. Toiset taas pitivät ny-        ta, joiden mukaan EY:n on osaltaan kohotet-
48950: kyistä järjestelmää toimivana, koska sen kes-     tava kuluttajasuojan tasoa esimerkiksi eri-
48951: keisenä osana tuomioistuin hankkii lausun-        tyistoimin, jotka joko tukevat tai täydentävät
48952: non sosiaalilautakunnalta, joka edustaa sekä      jäsenmaiden politiikkaa. Tarkoituksena on
48953: sosiaalista että psykologista asiantuntemus-      suojella kulunajan terveyttä, turvallisuutta ja
48954: ta.                                               taloudellisia etuja sekä turvata asianmukai-
48955:     Useiden kielteisten lausuntojen johdosta      nen kuluttajavalistus.
48956: valiokunta ei kuitenkaan suosittanut perhe-           Tanskan kansankäräjien markkinavalio-
48957: tuomioistuin-kokeilua, vaan kehotti Pohjois-      kunnan sihteeri Jens Rubenhagen selosti
48958: maiden ministerineuvostoa perheoikeuden           valiokunnan työtä. Hän kertoi, että Tanskas-
48959: lainsäädännön koordinointiin ja kiiruhta-         sa kaikki hallituksen neuvottelutavoitteet on
48960: maan vanhan, vuodelta 1931 olevan poh-            tuotava valiokunnan hyväksyttäviksi ennen
48961: joismaisen avioliittosopimuksen uudistamis-       EY:n ministerikokouksia. Tanskassa parla-
48962: ta. Istunto hyväksyi suosituksen nro 21.          mentaarikoilla on näin ollen suurempi vai-
48963:     Kuluttaja-alan pohjoismaisesta toiminta-      kutusvalta EY:n päätöksiin kuin muissa EY:n
48964: ohjelmasta(B 139/j) neuvosto hyväksyi suo-        jäsenmaissa yleensä. Ministerit joutuvat val-
48965: situksen nro 22 valiokunnan esityksen mu-         mistautumaan EY:n ministerikokouksiin to-
48966: kaisesti. Juridinen valiokunta korosti mietin-    della perusteellisesti, koska heidän on ensin
48967: nössään erityisesti markkinoinnin merkitystä      puolustettava kannanottojaan markkinava-
48968: ja vastusti niin aikuisten kuin lastenkin käyt-   liokunnassa.
48969: tämistä mainonnassa kielteisellä tavalla. Va-         Valiokunta tutustui myös Tanskan ja Sak-
48970: liokunta halusi myös selvitettävän vakuutus-      san väliseen rajatarkastukseen sisämarkki-
48971: asioita kuluttajan kannalta Eta-sopimuksen        noiden avauduttua 1. tammikuuta 1993. Va-
48972: astuessa voimaan.                                 liokunnalle kerrottiin, että poliisi tarkastaa
48973: 
48974: 
48975: 
48976:                                          =28
48977: edelleenkin passeja laittoman siirtolaisuu-          mioistuimeen Luxemburgiin ja EY-komissi-
48978: den ehkäisemiseksi. Tanskan oikeusminis-             oon 22.-23. maaliskuuta 1993. Valiokun-
48979: teriö ei ole hyväksynyt ehdotusta, että Tans-        nalla oli tilaisuus keskustella mm. Eta-sopi-
48980: ka liittyisi Schengenin sopimukseen passin-          muksesta ja käynnissä olevista jäsenyysneu-
48981: tarkastuksen poistamisesta.                          votteluista. Suomesta matkaan osallistuivat
48982:    Osana valiokunnan kansainvälistä toi-             kansanedustajat Hurskainen ja Niinistö.
48983: mintaa se teki opintomatkan Euroopan tuo-
48984: 
48985: 
48986: 
48987: 
48988:                                                 29
48989:                          7 KULTTUURIYHTEISTYÖ
48990: 
48991: 7.1 Sivistysvaliokunta                            eräiltä aloilta kunnianhimoisempia ja vel-
48992:                                                   voittavampia ehdotuksia, vastasi ehdotus
48993:                                                   pääosin myös valiokunnan priorisointeja ja
48994: Valiokunnan suomalaisjäsenet olivat kan-          toivomuksia. Valiokunta kaipasi tiiviimpää
48995: sanedustaja Paavo Lipponen (SDP) helmi-           tv-yhteistyötä, mikä parantaisi kielten ym-
48996: kuuhun asti, jolloin hänen tilalleen tuli Virpa   märtämistä ja saavuttaisi samalla lapset ja
48997: Puisto (SDP) sekä Markku Laukkanen                nuoret, jotka ovat pohjoismaisen yhteistyön
48998: (Kesk.) ja Eeva Turunen (Kok.), josta tuli        tärkeimpiä kohderyhmiä valiokunnan mie-
48999: varapuheenjohtaja Lipposen jälkeen. Valio-        lestä. Ruotsin pääministeri ilmoitti jo istun-
49000: kunnan puheenjohtaja oli islantilainen            non alussa, että tiiviimmän tv-yhteistyön
49001: Rannveig Gw1mundsd6ttir.                          edellytykset aiotaan selvittää.
49002:                                                      Valiokunnan mielestä kaikenlaista vaih-
49003:                                                   toa on lisättävä huomattavasti, jotta toistem-
49004:                                                   me kielten ja kulttuurin ymmärtäminen kas-
49005: 7.2 Vleiskeskusteiu                               vaisi ja lasten ja nuorten tietoisuus pohjois-
49006:                                                   maisesta identiteetistään heräisi. Taiteilijoi-
49007: Sivistysvaliokunnan asia-alasta keskustelta-      den, kulttuurityöntekijöiden, teatteri- ja mu-
49008: essa käsiteltiin paljolti pohjoismaisesta kult-   seoväen, kirjastonhoitajien, kulttuuritoimit-
49009: tuuriyhteistyöstä annettua poliittista yleisa-    tajien ym. vaihto vahvistaisi pohjoismaista
49010: siakirjaa eli ministerineuvoston ehdotusta        kulttuuriyhteisöä. Sen vuoksi myös nämä
49011: kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusalojen uu-       ammattiryhmät pitäisi ottaa stipendijärjestel-
49012: sista voimavaroista ja uudesta rakenteesta        mien piiriin.
49013: (B 137/k). Keskustelun jälkeen neuvosto              Pohjoismainen kulttuurirahasto on poh-
49014: hyväksyi ehdotuksen (suositus nro 1). Toi-        joismaisen kulttuuripolitiikan tärkeimpiä vä-
49015: nen keskeinen asiakirja oli ministerineuvos-      lineitä kansankulttuuriyhteistyössä. Merkit-
49016: ton ehdotus (B 136/k) kulttuurisektorin lai-      tävä osa rahaston varoista tulisi käyttää niillä
49017: tosten, yhteistyöelinten ja muiden pysyvien       aloilla, jotka ministerineuvosto yhdessä kult-
49018: toimintojen rahoituksesta ja organisaation        tuurivaliokunnan kanssa osoittaa. Valiokun-
49019: muuttamisesta, josta annettiin suositus nro       nalle tulisi myös taata edustus rahaston joh-
49020: 2. Käsiteltävänä oli myös Pohjoismaisen tie-      tokunnassa.
49021: depoliittisen neuvoston uudet suuntaviivat           Tutkintojen vastaavuuksista pitäisi päästä
49022: (B 132/k), jotka hyväksyttiin (suositus nro       yksimielisyyteen, jotta pohjoismainen kou-
49023: 3). Kansanedustajat ja ministerit pitivät näis-   lutusyhteisö saataisiin toteutetuksi. Nordp-
49024: tä kolmisenkymmentä puheenvuoroa.                 lus ja Nordplus Junior -ohjelmia on laajen-
49025:    Ns. Bornholmin julistuksen ja pääministe-      nettava ja ne on tehtävä niin houkutteleviksi,
49026: reiden yhteistyöstä tekemän uudelleenarvi-        että ne pystyvät kilpailemaan kansainvälis-
49027: oinnin seurauksena pääministerit ilmoittivat      ten ohjelmien kanssa.
49028: Århusin istunnossa 1992, että vuoden 1994            Pohjoismaisesta yhteistyöstä on tiedotet-
49029: budjetissa varattaisiin olennainen osa varois-    tava myös niille, jotka opiskelevat pohjois-
49030: ta kulttuuriin, koulutukseen ja tutkimuk-         maisia kieliä ja aineita ulkomailla. Näiden
49031: seen. Pääministereiden tavoitteena on, että       opettajat ja opiskelijat ovat pieni, mutta erit-
49032: vuonna 1996 näihin menisi puolet koko             täin tärkeä ryhmä pohjoismaisen yhteistyön
49033: yhteistyöbudjetista.                              ja kulttuurin sanansaattajina.
49034:    Valiokunnan puheenjohtaja Rannveig                Ministerineuvoston jakamisesta yhtäältä
49035: Gw1mundsd6ttir esitti valiokunnan näkö-           kulttuuriministereiden, toisaalta koulutus- ja
49036: kohdat uusista voimavaroista ja uudesta ra-       tutkimusministereiden neuvostoon, pu-
49037: kenteesta. Vaikka valiokunta olikin toivonut      heenjohtaja ilmaisi valiokunnan huolen siitä,
49038: 
49039: 
49040:                                          === 30 ===
49041: että jotkut alat, kuten lapsi- ja nuorisoyhteis-    voston ehdotukset sekä kaksi jäsenehdotus-
49042: työ, saattaisivat joutua näiden kahden väliin.      ta, toinen pohjoismaisesta ulottuvuudesta
49043: Ongelmia tulisi myös siitä, jos budjettivaro-      _ koulujen opetussuunnitelmissa (A 1018/k),
49044: jen jaosta syntyy erimielisyyksiä.                  toinen      Nord/iv-kampanjasta       vuosina
49045:    Kansanedustaja Eeva Turunen (Kok.) otti           1995-97 (A 1022/k), käsiteltiin samalla
49046: esiin oppimateriaalit lasten ja nuorten poh-        kertaa. Molemmat jäsenehdotukset oli alle-
49047: joismaisen identiteetin vahvistamisessa. Hä-        kirjoittanut yli kymmenen suomalaista jäsen-
49048: nen mielestään Nordliv-kampanja voidaan             tä. Valiokunnan esittämä suositusehdotus
49049: perustellusti ehdottaa rahoitettavaksi uusilla      hyväksyttiin äänin 50-3 (nro 4). Yksi jäsen
49050: kulttuurimäärärahoilla.                             jätti äänestämättä.
49051:    Opetusministeri Riitta Uosukainen (Kok.)             Vammaiskirjallisuuden koordinointitu-
49052: teki selkoa ruotsin kielen asemasta Suomen          esta annetusta jäsenehdotuksesta (A 1017/k)
49053: peruskoulussa ja lukiossa.                          valiokunta oli sitä mieltä, että ministerineu-
49054:    Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen                vosto voisi asettaa työryhmän, jossa kaikki
49055: May Flodin (FS) korosti kulttuurin asemaa           Pohjoismaat ja itsehallintoalueet olisivat
49056: Ahvenanmaan itsehallinnon peruspilarina,            edustettuina, selvittämään tarkoituksenmu-
49057: minkä vuoksi myös kulttuuriyhteistyö on             kaisia koordinointitapoja. Ehdotuksen olivat
49058: varsin tärkeätä ahvenanmaalaisille. Hänen           allekirjoittaneet myös Moilanen (SKL), Ojala
49059: mielestään kulttuuribudjettia pitäisi kasvat-       (Vas.) ja Rossi (Kesk.). Neuvosto hyväksyi
49060: taa hitaammin, jottei muita tärkeitä yhteis-        suosituksen (nro 5).
49061: työaloja vahingoitettaisi.                              Valiokunnan käsiteltävänä oli myös jä-
49062:    Kansanedustaja Riitta Saastamoinen (Kok.)        senehdotus, jossa esitettiin selvitettäväksi
49063: tähdensi tutkimuspolitiikan, tutkijoiden, yli-      mitä mahdollisuuksia olisi perustaa pohjois-
49064: opistojen ja elinkeinoelämän välisen yhteis-         mainen tiedotustoimisto Flensborgiin Tans-
49065: työn välttämättömyyttä. Vaikka kaikkialla            kaan (A 1016/k). Valiokunta ehdotti, ettei
49066: maailmassa kaikilla aloilla tutkimusmäärära-        neuvosto ryhtyisi mihinkään toimiin ehdo-
49067: hat pienenevät, EY:ssä satsataan tutkimuk-          tuksen johdosta. Kolme tanskalaisjäsentä jät-
49068: seen yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi.          ti vastalauseen valiokunnan mietintöön. Ää-
49069: Teollisuudelle ja liike-elämälle on elintär-        nestyksessä hyväksyttiin valiokunnan hyl-
49070: keätä, että tutkimuslaitokset ottavat ne mu-        käävä ehdotus äänin 43-18.
49071: kaan verkostoihinsa kehittämään yhteisiä
49072: tutkimusympäristöjä.
49073:    Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP)
49074: piti tärkeänä kapeiden tutkimusalojen koor-         7.4 43. istunto Maarianhami-
49075: dinointia, korkeakoulujen ja nuorisokoulu-
49076: jen yhteistyötä sekä Nordplus- ja Nordplus              nassa
49077: Junior -ohjelmia. Tv-yhteistyöstä hän totesi,
49078: että Pohjoismaiden olisi vihdoinkin päästävä        Yleiskeskustelussa valiokunnan asia-alasta
49079: toteutuskelpoiseen ratkaisuun. Hän otti             valiokunnan puheenjohtaja teki selkoa etu-
49080: myös esiin ruotsin kielen aseman Suomessa.          sija-asettelusta ja kertoi valiokunnan toi-
49081: Hänen mielestään kouluihin ei pidä luoda            mintasuunnitelmasta, johon sisältyy lapsiin
49082: sellaista valinnanvapautta, joka tosiasiassa        ja nuoriin kohdistuvia toimia sekä viestintä-
49083: vähentää valinnanvapautta myöhemmin elä-            ja koulutusalan yhteistyötä. Valiokunnan
49084: mässä.                                              mielestä kulttuuriyhteistyöstä tulee tiedottaa
49085:                                                     enemmän, harkita erilaisia pohjoismaisia tai-
49086:                                                     depalkintoja sekä miettiä, mi-ten koulutusta
49087: 7.3 42. istunnossa käsitellyt                       hyödyntämällä ja nuorisoon kohdistuvilla
49088:                                                     toimilla voitaisiin parantaa työllisyyttä.
49089:     jäsenehdotukset                                    Kansanedustaja Eeva Turunen (Kok 'f
49090:                                                     hämmästeli sitä, että kulttuurimääräraho~
49091: Neuvoston käsiteltävänä oli kolme ministeri-        korottaminen tuntui monista neuvostori jä-
49092: neuvoston ehdotusta, joista käytyä keskus-          senistä kovin ennenkuulumattomalta;vaik-
49093: telua selostetaan edellä. Nämä ministerineu-        ka kulttuurisektori on jo pitkään olluibudje-
49094: 
49095: 
49096:                                           = 31
49097: tista n. 40 %. Lisäksi hän korosti, että kulttuu-   lakseen suomalaisnäkökohdista ministeri-
49098: risektorilla kokonaisuudessaan, esim. tutki-        neuvoston kahtiajakamiseen sekä uuteen
49099: muksen ja teoreettisen fysiikan alalla, teh-        kulttuurirahastoon, joka alunperin sisältyi
49100: dään myös paljon sellaista, mitä voidaan            pääministereiden ehdotukseen kulttuuriyh-
49101: myydä ulkomaille.                                   teistyön uusista panostuksista.
49102:     Edustajat Turunen ja Riitta Saastamoinen
49103: (Kok.) vetosivat suomenkielisen Suomen
49104: puolesta, ettei suomenkielisille suunnattuja
49105: hankkeita unohdettaisi kulttuuriyhteistyös-         7.7 Kansainväliset yhteydet
49106: sä.
49107:                                                     Kolmessa kansainvälisiä yhteyksiä johtavas-
49108:                                                     sa työryhmässä Suomen valtuuskunnan
49109:                                                     edustus oli seuraava:
49110: 7.5 Jäsenehdotukset                                    1) yhteydenpito Euroopan parlamenttiin;
49111:                                                     Eeva Turunen (Kok.) puheenjohtajana
49112:     43. istunnossa                                     2) yhteydet Euroopan neuvostoon; Mark-
49113:                                                     ku Laukkanen (Kesk.)
49114: Neuvoston käsiteltävänä oli neljä jäsenehdo-           3) yhteydet Baltian maihin; Virpa Puisto
49115: tusta. Luku- ja kit]'oitushäiriöisten lasten tu-    (SDP).
49116: kitoimista (A 1033/k) annettiin suositus nro           EY-työryhmä järjesti kansallisten parla-
49117: 19 ja muukalaisvihan vastaisen kampanjan            menttien sivistysvaliokunnille seminaarin
49118: järjestämisestä (A 1057/k) suositus nro 20.         Pärsaarilla 7. toukokuuta. Työryhmän pu-
49119: Kaksi muuta jäsenehdotusta, pohjoismaises-          heenjohtaja korosti puheenvuorossaan,
49120: ta homeopaattisesta tutkimuksesta (A 10271          kuinka tärkeätä on lisätä yhteydenpitoa par-
49121: k) ja ympäristöinstituutin perustamisesta           lamenttien saman alan valiokuntien kanssa.
49122: Rantasalmelle (A 1051/k), hylättiin.                Pohjoismaiden neuvosto, sen sivistysvalio-
49123:                                                     kunta ja EY-työryhmä tarjoavat tähän tarkoi-
49124:                                                     tukseen oivan foorumin kaikkien puoluei-
49125:                                                     den ja kaikkien maiden parlamentaarikoille
49126: 7.6 Kokoukset                                       riippumatta maiden suhteesta EY:hyn, mikä
49127:                                                     yhdessä neuvoston hyvin toimivan poliitti-
49128: Seitsemän oman kokouksensa lisäksi valio-           sen ja virkamiesten yhteysverkoston kanssa
49129: kunta tapasi kulttuuri- ja opetusministerit         antaa hyvät mahdollisuudet pikaisiinkin
49130: tammikuussa sekä ministerineuvoston jaon            neuvotteluihin ja tiedonvaihtoon. Pohjois-
49131: jälkeen molemmat ministerineuvostot kesä-           mainen kulttuuriyhteistyö on poliittisesti
49132: kuussa Harstadissa sekä marraskuussa Maa-           niin tärkeä asia, että kehityksen jatkuva seu-
49133: rianhaminassa yhdessä Pohjoismaisen kult-           raaminen on välttämätöntä, totesi Turunen.
49134: tuurirahaston johtokunnan kanssa.                      Sekä EN- että Baltia-työryhmä jättivät ra-
49135:     Kolmen kansainvälisiä toimintoja käsitte-       porttinsa valiokunnalle tammikuussa. Baltia-
49136: levän työryhmän lisäksi valiokunnalla oli           ryhmä tapasi Baltian maiden kulttuurielä-
49137: työryhmä, joka pohti uusien määrärahojen            män edustajia pohjoismaisilla kirjastomes-
49138: käyttöä ja budjettia.                               suilla Göteborgissa syyskuussa. EN-ryhmä
49139:     Syyskuun kokouksessa Tukholmassa va-            tapasi Euroopan neuvoston kulttuurikomite-
49140: liokunta kuuli Ruotsin opetusministeriön            an jäseniä ja vieraili European Youth Cente-
49141: valtiosihteeriä koulutus- ja tutkimusyhteis-        rissä Strasbourgissa syyskuussa. EY-työryh-
49142: työstä sekä pohjoismaisen lapsi- ja nuoriso-        mä kuuli lokakuussa asiantuntijoita EY:n
49143: yhteistyön kontaktivaliokunnan ja pohjois-          julkisuusperiaatteesta. Muutoin työryhmät
49144: maisen nuorisoyhteistyön komitean edusta-           jatkoivat työtänsä epävirallisissa muodoissa.
49145: jia.                                                   EN- ja Baltia-työryhmät pitivät Maarianha-
49146:     Sivistysvaliokunnan suomalaisjäsenet ta-        minan istunnon yhteydessä yhteiskokouk-
49147: pasivat tammikuussa kulttuuriministeri Tytti        sen, jossa sovittiin pohjoismais-balttilaisen
49148: Isobaokana-Asunmaan (Kesk.) ja opetus-              kulttuurikonferenssin pitämisestä Götebor-
49149: ministeri Riitta Uosukaisen (Kok.) keskustel-       gissa toukokuussa 1994.
49150: 
49151: 
49152:                                            === 32
49153:                                                                           ..
49154:                       8 SOSIAALIALAN YHTEISTYO
49155: 
49156: 
49157: 8.1 Sosiaalivaliokunta                             asiakirjassa asetettiin etusijaan kulttuuri,
49158:                                                    ympäristö ja Baltian maat.
49159:                                                       Valiokunta arvosteli ankarasti suunnitel-
49160: Sosiaalivaliokunnan suomalaisjäsenet olivat        mia siirtää kulttuuriin 60 milj. Tkr v. 1994 ja
49161: ClaesAndersson (Vas.), Eeva-LiisaMoilanen          lisäksi 23 milj. viimeistään 1996. Tämän vai-
49162: (SKL) ja Markku Rossi (Kesk.). Valiokunnan         kutuksia olisi tarkasti analysoitava, ennen
49163: puheenjohtaja oli Lena Öhrsvik Ruotsista.          kuin varoja päätetään siirtää muilta etusijaan
49164:                                                    asetetuilta sektoreilta kulttuurialalle. Valio-
49165:                                                    kunta vaati myös, että kansanedustajille an-
49166:                                                    netaan mahdollisuus tuoda esiin näkemyk-
49167: 8.2 Yleiskeskustelu                                sensä varainsiirron toteuttamisesta.
49168:                                                       Tämän lisäksi sosiaalivaliokunta ehdotti,
49169: C1:stä antamassaan lausunnossa soshaliva-          että seuraavat vaatimukset tulisi myös ottaa
49170: liokunta piti myönteisenä, että pääministerit      huomioon: ministerineuvoston on selven-
49171: suunnittelivat itselleen uutta roolia pohjois-     nettävä, mikä asema toimintasuunnitelmalla
49172: maisen yhteistyön moottorina. Mitä tulee           on tulevaisuudessa, kun varoja siirretään
49173: neuvoston painopistealoihin valiokunta ha-         kulttuuriin; laatuvaatimusten on oltava yhtä
49174: lusi korostaa, että kansalaispolitiikkaan tulee    korkeat kuin muussakin pohjoismaisessa
49175: sisällyttää sosiaaliturva, terveyden- ja sai-      toiminnassa; ministerineuvoston on otettava
49176: raanhoito, työmarkkinat, työympäristö sekä         kantaa siihen, minkälainen suunnitteluasia-
49177: tasa-arvo. Valiokunnan mielestä ministeri-         kirja tulisi ottaa työympäristöpoliittisen ja
49178: neuvoston toimintasuunnitelman (C2) heik-          työmarkkinayhteistyön perustaksi; sosiaali-
49179: koutena oli, ettei siinä analysoitu konkreetti-    ja terveydenhuollon uusi yhteistyöohjelma
49180: sen yhteistyön sisältöä eikä selvitetty eri        on saatava valmiiksi vuoden aikana; ministe-
49181: ehdotusten vaikutuksia. Valiokunta suhtau-         rineuvoston tulee pitää kiinni pohjoismai-
49182: tui kriittisesti siihen, että oltiin ilman muuta   sesta mallista ja pyrkiä säilyttämään hyvin-
49183: valmiita lisäämään oleellisesti kulttuurisek-      vointivaltion yleinen luonne; ministerineu-
49184: torin osuutta kokonaisbudjetista.                  voston tulee varmistaa rakennus- ja asunto-
49185:     Valiokunta totesi Pohjoismaiden työttö-        sektorin uuden yhteistyöohjelman toteutta-
49186: myyden kasvaneen huomattavasti kuluneen            minen.
49187: vuoden aikana ja kaikkien maiden ryhty-
49188: neen työmarkkinapoliittisiin toimiin työlli-
49189: syyden parantamiseksi, mm. lisäämällä kou-
49190: lutusta työvoiman ammattipätevyyden nos-           8.3 42. istunnossa käsitellyt
49191: tamiseksi.
49192:     Valiokunta totesi, että pohjoismainen so-          jäsenehdotukset
49193: siaaliturvasopimus vuodelta 1981 kumoutuu
49194: osittain ETA-sopimuksen tullessa voimaan.          Käsitellessään jäsenehdotusta tulevaisuu-
49195: Jotta Pohjoismaissa asuvien tilanne ei heik-       den vanhustenhuollosta (A 1005/s) valio-
49196: kenisi, valiokunta painotti tarvetta luoda         kunta totesi, että Pohjoismaille olisi hyödyk-
49197: uusia järjestelyjä niille, jotka kuuluivat vuo-    si vaihtaa kokemuksia esim. vanhusten
49198: den 1981 sopimuksen piiriin.                       asuin- ja hoitomuodoista ja toiminnasta van-
49199:     Sosiaalivaliokunta piti huomion arvoise-       husten hyväksi. Vanhustenhuollon suunni-
49200: na, että pääministerit asettivat etusijaan va-     telma tulisi perustaa laissa vahvistettuihin
49201:  liokunnan toimintasektoriin kuuluvia aloja,       oikeuksiin, ja työkykyisiä vanhuksia tulisi
49202:  kun taas ministerineuvoston suunnittelu-          voida käyttää voimavarana.
49203: 
49204: 
49205: 2 331845E                                 =33
49206:    Valiokunta oli tyytyvamen siihen, että        maata, mm. kaikki EY:n jäsenmaat, oli tuke-
49207: Pohjoismaat tulevat mukaan EY:n sosiaa-          nut alkoholivaurioiden torjuntasuunnitel-
49208: lialan yhteistyöhön, jossa 1993 oli julistettu   maa, jonka WHO:n aluekomitea hyväksyi
49209: "vanhusten vuodeksi". Kaikki Efta-maat           syksyllä 1991. Sen mukaan kunnianhimoi-
49210: osallistuivat tarkkailijoina EY:n komission      sempaa alkoholipolitiikkaa harjoittavat maat
49211: teemavuotta valmistelevaan komiteaan. Va-        voivat jatkaa valitsemaliaan linjalla riippu-
49212: liokunta järjesti yhteistyössä ministerineu-     matta Euroopan yhdentymisestä.
49213: voston kanssa seminaarin, jossa tulevaisuu-         Valiokunta korosti myös, että kunkin
49214: den vanhustenhuoltoa pohdittiin lausun-          maan piti itse järjestää omat tiedotuskam-
49215: nonantajien näkemysten pohjalta. Neuvosto        panjansa alkoholin kulutuksen vähentämi-
49216: hyväksyi suosituksen nro 12 kokemusten-          seksi. Ministerineuvosto voisi edistää asiaa
49217: vaihdon edistämisestä.                           luomalla mahdollisuuksia kokemustenvaih-
49218:     Kun jäsenehdotusta Pohjoismaiden osal-       toon maiden asiantuntijoiden välillä. Neu-
49219: listumisesta ECE:n sosiaalialan yhteistyön       vostossa hyväksyttiin esitys nro 15 alkoholin
49220: vahvistamiseen (A 1024/s) käsiteltiin, sosi-     kulutuksen vähentämisohjelmasta ja esitys
49221: aalivaliokunta totesi, että YK:n Euroopan        nro 16 kunnianhimoisemman alkoholipoli-
49222: talouskomission (ECE) odotettiin saavan          tiikan edistämisestä.
49223: enemmän tehtäviä sosiaalialalla, nyt kun
49224: Eurooppa ei enää ollut jakautunut itään ja
49225: länteen. YK:npääsihteerin toivomus alueko-
49226: missioiden keskeisemmästä roolista, edellyt-     8.4 43. istunnossa käsitellyt
49227: ti analyyseja siitä, kuinka ne toimivat ja
49228: niveltyvät muuhun kansainväliseen toimin-            jäsenehdotukset
49229: taan. Koska ECE on mukana useiden maail-
49230: manlaajuisten YK:n kannanottojen valmiste-       Leimallista sosiaalivaliokunnan työlle oli
49231: luissa lähivuosina, valiokunnan mielestä         pohjoismaisen yhteistyön suhde EY:hyn ja
49232: ECE:n voidaan katsoa kehittyvän alueelli-        miten Pohjoismaat pystyisivät vaikuttamaan
49233: sen, myös sosiaalikysymyksiä käsittelevän        Euroopan tasolla. Maarianhaminassa käsitel-
49234: komission kaltaiseksi. Valiokunnan mielestä      tiin jäsenehdotus ennaltaehkäisystä ja kun-
49235: Pohjoismaiden hallitusten tulisi edistää täl-    toutuksesta Pohjoismaiden sosiaalitulVajär-
49236: laista kehitystä. Koska komissioilla on paljon   jestelmissä (A 1028/s). Ehdotuksella pyrittiin
49237: painoarvoa YK:n budjetissa, on tärkeätä, että    siihen, että Pohjoismaat toimisivat yhdessä
49238: Pohjoismaat olisivat mukana, kun niitä ja        täystyöllisyystavoitteen pohjalta tulevaisuu-
49239: niiden kehitysmahdollisuuksia arvioidaan         den sosiaalivakuutusjärjestelmiä muotoilta-
49240: samalla kun punnitaan YK-järjestelmän            essa ja parantaisivat työympäristöä ja kun-
49241: mahdollisuuksia varmistaa vakaa kehitys          toutusta vammojen ehkäisemiseksi.
49242: Keski- ja Itä-Euroopassa.                            Pohjoismaiden sosiaalivakuutusjärjestel-
49243:     Mietinnössään kunnianhimoisemmasta           mät poikkeavat jossain määrin toisistaan.
49244:  alkoholipolitiikasta (A 1014/s) valiokunta      Euroopan yhdentymisessä Pohjoismaiden
49245: viittasi arvosteluunsa ministerineuvoston        tavoitteena on valvoa ja ajaa Pohjoismaiden
49246: passiivisuudesta ja korosti, että Euroopan       yhteisiä etuja sosiaaliturvan alalla. Sosiaali-
49247: yhdentymisprosessi enenevästi koski alko-        valiokunnan mielestä olisi selvitettävä, mi-
49248: holipoliittisia kysymyksiä. Valiokunnan mie-     ten vakuutusjärjestelmä voitaisiin· rakentaa
49249: lestä oli tärkeätä, että EY:n jäsenyyttä hake-   sellaiseksi, että se kannustaisi sairauksien ja
49250: neet Pohjoismaat saisivat ymmärtämystä           onnettomuuksien ehkäisyyn. Pelkän toimin-
49251: kansanterveysargumentille pohjoismaisen          ralinjan ja strategian muotoileminen ei riitä,
49252: alkoholipolitiikan lähtökohtana. Pohjois-        jotta ehkäisevästä toiminnasta tulisi tehokas-
49253: maiden pitäisi esittää perusteita sille, että    ta sosiaalivakuutuspolitiikkaa. On pystyttävä
49254: niiden alkoholimonopoleilla on terveyspo-        seuraamaan kansanterveyden kehitystä ja
49255: liittinen perusta eikä pyrkimyksenä suin-        saatava tietoa sekä vahingoista ja kustannus-
49256: kaan ole turvata kotimaista alkoholituotan-      ten analyysimenetelmistä että ehkäisevän
49257: toa ulkomaiselta kilpailulta.                    toiminnan rahoituksesta ja vaikutuksista.
49258:     Valiokunta totesi myös, että 45 Euroopan     Vakuutuksen on edistettävä taloudellisten
49259: 
49260: 
49261:                                          =34=
49262: voimavarojen ja organisaation käyttöä eh-             Valiokunnan enemmistö päätyi esittä-
49263: käisevään toimintaan.                              mään myönteistä suositusta. Mietintöön jä-
49264:     Toinen tärkeä seikka on, että selvitetään,     tettiin kuitenkin kaksi vastalausetta, joissa
49265: mitä seurauksia sosiaalivakuutusjärjestel-         esitetään ehdotuksen hylkäämistä. Norjan
49266: mästä on sellaisille ryhmille, jotka ovat jää-     edistyspuolueen jäsenen Hillgaarin vasta-
49267: neet pois työmarkkinoilta tai ovat vaarassa        lauseeseen yhtyivät myös suomalaiset Rossi
49268: joutua pois. Eri maista saadut tutkimustulok-      (Kesk.) ja Kallis (SKL). Istunto hyväksyi suo-
49269: set osoittavat, että sosiaalivakuutusjärjestel-    situksen nro 24 valiokunnan esityksen mu-
49270: mät ovat kiinteästi sidoksissa palkkatyön          kaisesti äänin 34-25.
49271: ehtoihin. Sen vuoksi valiokunnasta onkin
49272: tärkeätä selvittää, mitä pitkäaikaisvaikutuk-
49273: sia kahtia jaetulla järjestelmällä on hyvin-
49274: voinnin jakautumiseen ja mitkä yhteiskunta-
49275: ryhmät ovat vaarassa joutua riskiryhmiksi.         8.5 Kokoukset
49276:     Valiokunnan kaksi oikeiston jäsentä jätti-
49277: vät mietintöön vastalauseen. Heidän mieles-           Sosiaalivaliokunta piti kuusi kokousta
49278: tään menettelystä tulisi ristiriitainen EY:n       sekä yhden kokouksen työmarkkina- ja työ-
49279: läheisyysperiaatteen kanssa ja näin ollen he       ympäristöministereiden kanssa sekä yhden
49280: esittivät ehdotuksen hylkäämistä. Norjan           sosiaaliministereiden kanssa. Tämän lisäksi
49281: edistyspuolueen jäsen jätti myös vastalau-         valiokunta tapasi pohjoismaiset vammaisjär-
49282: seensa esittäen ehdotuksen hylkäämistä.            jestöt Kööpenhaminassa 15. tammikuuta ja
49283: Neuvosto hyväksyi suosituksen nro 23 valio-        järjesti seminaarin tulevaisuuden vanhusten-
49284: kunnan ehdotuksen mukaisesti äänin 40--            huollosta 2.-3. syyskuuta.
49285: 17.                                                   Pohjoismaisten vammaisjärjestöjen kans-
49286:     Toisessakin, mm. edustaja Hurskaisen           sa keskusteltiin vammaisten asemasta työ-
49287: (SDP) allekirjoittamassa jäsenehdotuksessa,        markkinoilla, sokeista ja näkövammaisista,
49288: on paljon liittymäkohtia Eurooppa-yhteis-          reumapotilaiden tilanteesta, diabeetikoista
49289: työhön. Siinä ehdotetaan, että ministerineu-       ja munuaistautipotilaista.
49290: vosto ryhtyisi toimiin kehittääkseen Pohjois-         Työmarkkina- ja työympäristöministerei-
49291:  maiden kansalaispolitiikkaa sekä toimisi          den kanssa käsiteltiin 29. tammikuuta 1993
49292: Eta-ja EY-yhteistyössä pohjoismaista mallia        nuorisotyöttömyyttä, toimenpiteitä pohjois-
49293:  noudattavan kansalaispolitiikan puolesta          maisen työmarkkina- ja työoikeusmallin tur-
49294:  (A 1045/s). Perusteluissaan ehdotuksen teki-      vaamiseksi, työympäristöä ja kuntoutusta
49295: jät toteavat, että on tärkeätä kehittää pohjois-   sekä siirtolaisten asemaa työmarkkinoilla.
49296:  maista mallia kansalaispolitiikassa ja sitä          Kesäkokouksessaan Tanskassa 21.-23.
49297:  kautta vaikuttaa myös Euroopan kehityk-           kesäkuuta valiokunta perehtyi Tanskan sosi-
49298:  seen.                                             aalipalveluihin vierailemalla Fynin läänin
49299:      Ehdotuksen tekijät muistuttivat siitä, että   erilaisissa vammais- ja kuntoutuslaitoksissa
49300:  pohjoismainen työoikeus, työympäristölain-        asiantuntijoiden opastuksella. Lisäksi valio-
49301:  säädäntö, työmarkkinapolitiikka ym. ovat          kunta sai ajankohtaista tietoa Pohjoismaiden
49302:  useimpiin muihin Euroopan maihin verrat-          työllisyystilanteesta, josta esitelmöivät Ruot-
49303:  tuina kehittyneempiä ja perustuvat ensisijai-     sin työmarkkinahallituksen johtaja Göte
49304:  sesti työmarkkinaosapuolten sopimusratkai-        Bernhardsan ja projektipäällikkö Terje Tvei-
49305:  suihin. Tätä puolta pohjoismaisesta mallista      to Norjasta.
49306:  tulisi kehittää edelleen ja pyrkiä turvaamaan        Marraskuun kokouksessa valiokunta sai
49307:  sen säilyminen Etassa ja EY:ssä. Allekirjoitta-   tietoa Helsingissä avatusta IOM:in toimistos-
49308:  jien mielestä myös perhelainsäädäntöä täy-        ta, jonka pääasiallisena tehtävänä on järjes-
49309:  tyy muovata ja ottaa huomioon erilaiset yh-       tellä väestön muuttoa järjestäytyneissä muo-
49310:  teiselon muodot ja se, että perheissä on          doissa. Marraskuun 10. päivänä valiokunnal-
49311:  henkilöitä, joilla on eri kansalaisuus ja kan-    la oli sosiaali- ja terveysministereiden kanssa
49312:  sallisuus. Tämä tekee tiiviin lainsäädäntöyh-     kokous, jossa käsiteltiin sosiaali- ja tervey-
49313:  teistyön maiden välillä entistä tärkeämmäk-       denhoitoalan pohjoismaista yhteistyöohjel-
49314:  si, varsinkin osana Euroopan yhdentymistä.        maa, uusia aloitteita huumealalla, uutta poh-
49315: 
49316: 
49317:                                           =35
49318: joismaista sopimusta sosiaaliavusta ja sosiaa-   YK:neri elimiä (WHO, ILO, IOM) käsittele-
49319: lipalveluista sekä alkoholikysymystä ja          vään työryhmään valittiin Markku Rossi
49320: EY:tä.                                           (Kesk.), joka valittiin myös ryhmän puheen-
49321:    Samoin marraskuun kokouksessa valio-          johtajaksi. Kolmas ryhmä tulee käsittele-
49322: kunta järjestäytyi kolmeen työryhmään. Eu-       mään Baltiaa ja Itä-Eurooppaa.
49323: rooppa-kysymyksiä käsittelevään työryh-             Valiokunnan edustajana lapsuutta käsitte-
49324: mään kuuluvat Suomesta Eeva-Liisa Moila-         levään seminaariin osallistui Eeva-Liisa Moi-
49325: nen (SKL) ja Claes Andersson (Vas.), toiseen,    lanen 11.-12. lokakuuta 1993.
49326: 
49327: 
49328: 
49329: 
49330:                                          =36=
49331:                               9 TALOUSYHTEISTYÖ
49332: 
49333: 
49334: 
49335: 
49336: 9.1 Talousvaliokunta                                9.2 Ministerineuvoston
49337:                                                         toiminta
49338: Talousvaliokunnan suomalaiset jäsenet oli-
49339: vat kansanedustajat Jörn Donner (RKP),              Oslon istunnossa valiokunta jätti ministeri-
49340: Pekka Haavisto (Vihr.) ja Erkki Tuomioja            neuvoston toimintakertomuksesta (Cl) ja
49341: (SDP) helmikuuhun asti, jolloin Satu Hassi          toimintasuunnitelmasta (C2) mietinnön, jos-
49342: (Vihr.) tuli Haaviston tilalle valtuuskuntaan       sa se totesi, että talousyhteistyö tulisi ole-
49343: ja valiokuntaan. Toukokuuhun asti valio-            maan keskeinen yhteistyöala myös tulevai-
49344: kunnan puheenjohtajana toimi Tanskan                suudessa, varsinkin siksi, että se on tärkeä
49345: kansankäräjien jäsen Helge Adam M0ller, ja          muidenkin alojen, kuten kulttuurisektorin,
49346: siitä eteenpäin niinikään tanskalainen kan-         yhteistyölle.
49347: sanedustaja Lars P. Gammelgaard.                       Mietinnössään C2:sta valiokunta esitti,
49348:     Valiokunta piti vuoden aikana kuusi ko-         että ministerineuvosto tarkentaisi ja ajaisi
49349: kousta ja tapasi mm. kauppa- ja teollisuus-         sellaisia hankkeita, jotka voisivat sisältyä
49350: ministerit. Koska kansainvälisten yhteyksien        pitkän aikavälin investointiohjelmaan kestä-
49351: merkitys on kasvanut huomattavasti, valio-          vän talouskehityksen edistämiseksi ja johon
49352: kunta valitsi tammikuussa kolme työryhmää           työttömyyden torjunta kuuluisi yhtenä osa-
49353: hoitamaan niitä: kauppapoliittisten kysy-           na. Lisäksi olisi edistettävä energiakysymys-
49354: mysten ryhmän, johon valittiin Suomesta             ten aktiivista ja kansainvälisesti laajaa koor-
49355: Donner ja Tuomioja, energiapolitiikan ryh-          dinointia. Pohjoismaisten kaasumarkkinoi-
49356: män sekä Baltian ja arktisten kysymysten            den edellytyksiä olisi arvioitava ennakko-
49357: ryhmän, johon Suomesta valittiin Hassi.             luulottomasti. Nykyiset tekniset kaupanes-
49358:     Valiokunnan puheenjohtaja, varapu-              teet olisi poistettava Pohjoismaista. Pohjois-
49359: heenjohtaja ja sihteeri ovat tavanneet mm.          maisen teollisuusrahaston varoja ei saisi vä-
49360: EY:n ja Eftan edustajia. Valiokunnan jäseniä        hentää niin paljon, ettei rahasto pysty suo-
49361: osallistui elokuussa arktiseen konferenssiin        riutumaan sille määrätyistä tehtävistä. Pu-
49362: Reykjavikissa sekä syyskuussa "Mare Balti-          heenjohtaja M0ller esitti valiokunnan näke-
49363: cum 93" -seminaariin Riiassa.                       mykset yleiskeskustelussa, jossa hän oli ai-
49364:     Työllisyys ja työttömyys olivat yksittäisistä   kapulan vuoksi ainoa puhuja.
49365:  asioista tärkeimpiä, joita valiokunta käsitteli.
49366: Aihetta käsiteltiin lähinnä niiden viiden jä-
49367:  senehdotuksen pohjalta, jotka tehtiin Oslon
49368:  istunnon aikoihin. Maarianhaminan istun-           9.3 Työlliswspoliittinen
49369:  nossa työllisyys oli teemakeskustelun aihee-
49370:  na, jolloin valiokunta esitteli ehdotuksista           keskustelu
49371:  tekemänsä yhteisen mietinnön (ks. 9.4). Va-
49372:  liokunta aikoo järjestää työllisyysasioista        Maarianhaminan istunnossa käytiin työlli-
49373:  konferenssin huhtikuussa 1994. Valmisteluja        syyspoliittinen keskustelu talousvaliokun-
49374:  varten nimettiin työryhmä, joka kokoontui          nan esitysten pohjalta.
49375:  toimintavuotena kaksi kertaa. Ryhmän suo-             Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP)
49376:  malaisjäsen on Jörn Donner (RKP).                  totesi, ettei talouskriisiin ja työttömyyteen
49377: 
49378: 
49379: 3 331845E                                  =37
49380:  ole olemassa mitään patenttiratkaisuja. Tar-        seksi, yrittäjyyden esteiden poistamiseksi ja
49381: .vitsemme kaikilla aloilla joustavuutta ja uutta     sosiaaliturvan muuttamista yrittäjyyttä akti-
49382:  ajattelua. Pitäytyminen työmarkkinoiden ja          voiv.aksi. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat
49383:  poliittisen elämän vanhentuneissa rakenteis-        ratkaisevassa asemassa työllisyyden paran-
49384:  sa estää työelämän uudistumisen ja talous-          tamisessa.
49385:  politiikan elpymisen.
49386:     Kansanedustaja        Håkan Nordmanin
49387:  (RKP) mielestä suuri työttömyys uhkaa de-
49388:  mokratiaa ja murtaa pohjoismaisen hyvin-            9.4 Käsitellyt asiat
49389:  vointimallin perusteita. Työllisyyden nosta-
49390:  miseksi on välttämätöntä jatkaa kilpailuky-         Oslon istunnossa talousvaliokunnan asialis-
49391:  kyisen teollisuuden edistämistä. Suurimman          talla oli ainoastaan jäsenehdotus Nordelin
49392:  osan työvoimasta työllistävät pienyritykset ja      tulevaisuudesta (A 1021/e). Sen olivat alle-
49393:  yksityisyrittäjät, palvelualat sekä valtio ja       kirjoittaneet kansanedustajat Mats Nyby
49394:  kunnat. Työllisyyttä pystytään tuskin pitä-         (SDP) ja Erkki Tuomioja (SDP). Ehdotuksen
49395:  mään yllä teknologialla ja automaatiolla saa-       mukaan Pohjoismaiden hallitusten olisi vuo-
49396:  dulla jatkuvana kasvulla. Verotusta on ke-          den 1993 kuluessa esitettävä selvitys Nordei-
49397:  vennettävä ja työvoimakustannuksia jaetta-          yhteistyöstä ja sen kehityssuunnista. Siinä
49398:  va.                                                 tulisi myös olla hallitusten näkemys yhteis-
49399:     Kansanedustaja Markku Rossi (Kesk.)              työn tavoitteista ja muodoista. Mietinnös-
49400:  kiinnitti huomiota erityisesti nuorisotyöttö-       sään talousvaliokunta piti tärkeänä Nordelin
49401:  myyteen, joka hänen mielestään on työttö-           toiminnan jatkumista energiamarkkinoiden
49402:  myyden vaikein kohta, koska se voi johtaa           uudessa tilanteessa ja kannatti ehdotuksen
49403:  yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Hänen mie-           vaatimuksia. Neuvosto hyväksyi suosituk-
49404:  lestään tiukoista työmarkkinasopimuksista           sen nro 9.
49405:  on nuorten kohdalla luovuttava. Nykyisiä                Maarianhaminassa käsiteltiin eri puolue-
49406:  työharjoittelujärjestelmiä on kehitettävä. Li-      ryhmien tekemiä ehdotuksia työllisyydestä
49407:  säksi tulee luopua työttömyyskorvauksen             yhteensä viisi. Valiokunta antoi niistä yhtei-
49408:  vastikkeettomuudesta. Työttömyyskorvaus-            sen mietinnön ja ne käsiteltiin istunnossa
49409:  ta vastaan voitaisiin edellyttää yhteiskunta-       yhdessä. Sosiaalidemokraattien ehdotukses-
49410:  palvelua ainakin nuoremmilta ikäluokilta.           sa pohjoismaisesta työllistämisaloitteesta (A
49411:  Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi hä-         1036/e) vaadittiin, että yhteistyötä on tehtä-
49412:  nen mielestään heti tehdä koko Pohjolaa             vä enemmän eurooppalaisittain työttömyy-
49413:  koskeva nuorten työllistämisohjelma, jonka          den voittamiseksi. Ehdotuksen oli allekirjoit-
49414:  tavoitteena olisi, että jokaiselle nuorelle taat-   tanut mm. Mats Nyby (SDP). Investoinnit,
49415:  taisiin joko työ-, harjoittelu- tai opiskelu-       perusrakenteiden parantaminen, koulutus ja
49416:  paikka.                                             tutkimus, ympäristö sekä erilaiset rakenne-
49417:     Kansanedustaja Sinikka Hurskainen                muutokset ovat keskeisiä työllisyyden pa-
49418:  (SDP) totesi, että työttömyydestä kärsivät          rantamiskeinoja.
49419:  eniten naiset. Naisvaltaisilla aloilla työpaikat        Liberalistisen ryhmän ehdotuksessa palk-
49420:  ovat vähentyneet, palkkoja pyritään laske-          kaneuvottelujärjestelmien muuttamisesta
49421:  maan ja julkisia palveluja esim. terveyden-         (A 1038/e) esitetään neuvottelujärjestelmien
49422:  huollossa ja lasten päivähoidossa karsitaan.        muuttamista niin, että neuvottelut käytäisiin
49423:  Hänen mielestään työelämän joustavuutta,            enemmän yrityskohtaisesti ja normaalin kil-
49424:  työn tuottavuutta ja työpaikkoja voitaisiin         pailutilanteen mukaan.
49425:  lisätä tehostamalla työkiertoa esim. käyttä-           Vasemmistososialistien ehdotuksen työs-
49426:  mällä entistä enemmän sijaisia. Työn jaka-          tä ja arvojen muodostamisesta (A 1042/e)
49427:  mista voitaisiin tehostaa sallimalla enemmän        oli allekirjoittanut mm. Claes Andersson
49428:  opinto- ja sapattivapaita.                          (Vas.). Ehdotuksen mukaan täystyöllisyys
49429:     Kansanedustaja Timojärvilahden (Kesk.)           voidaan turvata ainoastaan taloudellisia
49430:  mielestä monet työllisyyden aiheuttamista           ohjauskeinoja käyttämällä. Työllisyyttä voi-
49431:  ongelmista ovat rakenteellisia. Siksi tarvi-        daan edistää esim. panostamalla erilaisiin
49432:  taan muutoksia mm. työn uudelleen jakami-           ympäristöhankkeisiin energiasektorilla, Ii-
49433: 
49434: 
49435:                                             == 38
49436: säämällä kierrätystä ja julkista liikennettä,       den jo selvitettyjen suurhankteiden käyn-
49437: lisäämällä terveydenhuollon palveluja sekä          nistämistä. Pohjoismaiden investointipankin
49438: valtion tukea pienille ja keskisuurille yrityk-     tulisi osallistua niiden rahoitukseen. Koulu-
49439: sille. Ehdotuksessa vastustetaan enempää            ja koulutusjärjestelmiä täytyisi tehdä jousta-
49440: EY-sopeutumista.                                    vammiksi ja sopeuttaa yhteiskuntamme uu-
49441:     Mm. Kimmo Sasi (Kok.) oli allekirjoittanut      siin oloihin. Työllisyyskysymykset on nos-
49442: konservatiivien ehdotuksen työttömyyden             tettava tärkeistäkin kysymyksistä tärkeim-
49443: torjumisesta (A 1046/e). Ehdotuksessa ko-           miksi Etassa ja EY:ssä, ja Pohjoismaiden on
49444: rostetaan tehokkaasti toimivan Etan ja EY:n         pyrittävä saamaan ne näiden elinten asialis-
49445: merkitystä Pohjoismaiden työllisyydelle. Jul-       tojen kärkeen. Valiokunta järjestää työlli-
49446: kisia menoja on karsittava ja julkista sektoria     syyskonferenssin huhtikuussa 1994.
49447: tehostettava. Työmarkkinoilla tarvitaan                 Tätä taustaa vasten valiokunta ehdotti,
49448: enemmän joustavuutta. Myös tutkimuksella            että ministerineuvosto 1. maaliskuuta 1994
49449: ja koulutuksella on tärkeä asema.                   mennessä tekisi ehdotuksen toimista, joilla
49450:     Keskiryhmän ehdotus koski elinkeinoelä-         pohjoismaisittain voitaisiin lisätä työllisyyttä.
49451:  män yhteistyötä Pohjoismaissa (A 1049/e).          Valiokunnan vasemmistososialistinen jäsen
49452: Siinäkin korostettiin Euroopan ja Etan mer-         teki eräistä mietinnön kohdista vastalau-
49453: kitystä työllisyydelle. Elinkeinopolitiikkaa        seen.
49454: ehdotettiin yhdeksi painopistealaksi, sekä              Neuvosto hyväksyi valiokunnan esittä-
49455: kilpailukyvyn lisäämistä. Pohjoisrro..aiden iP.f-   män suosituksen nro 26 äänin 53-1.
49456: rastruktuuri-investointeja tulisi koordinoida          Jäsenehdotuksessa A 1040/e ehdotettiin
49457: samoin kuin tutkimusta varsinkin energia-           elinkeinovyöhykkeiden perustamista Pohjo-
49458: sektorilla ja ympäristöteknologiassa. Riski-        laan. Valiokunta totesi, että on olemassa
49459: pääoman saantia tulisi helpottaa.                   vyöhykkeitä puoltavia seikkoja, mutta nii-
49460:     Ehdotuksista antamassaan yhteismietin-          den positiiviset vaikutukset ovat epävarmo-
49461: nössä talousvaliokunta totesi, että päävastuu       ja. Valiokunta ehdotti, että ministerineuvos-
49462: taloudellisesta tilanteesta ja työllisyydestä on    to selvittäisi elinkeinovyöhykkeistä saatuja
49463: kunkin maan hallituksella, mutta myös mai-          kokemuksia ja toimisi sen puolesta, että raja-
49464: den viranomaisten välille on luotava kiin-          alueiden yritystoimintaan vaikuttavia sään-
49465:  teämmät yhteydet. Aloitteiden koordinointia        töjä ja määräyksiä harmonisoitaisiin. Neu-
49466: on parannettava ministeritasolla sekä tie-          vosto hyväksyi suosituksen nro 27 valiokun-
49467: donvaihtoa ja työmarkkinaviranomaisten              nan esityksen mukaisesti.
49468: yhteistyötä lisättävä. Valiokunta esitti eräi-
49469: 
49470: 
49471: 
49472: 
49473:                                            =39
49474:                                                        ..                   ..
49475:                         10 YMPARISTOYHTEISTYO
49476: 
49477: 
49478: 10.1 Ympäristövaliokunta                               nekaasujen, happamoittavien ilmansaastei-
49479:                                                        den ja otsonikerrosta tuhoavien aineiden
49480:                                                        torjumiseksi.
49481: Ympäristövaliokunnan      suomalaisjäsenet                Realistisia vaihtoehtoja olisi esitettävä
49482: ovat olleet valiokunnan puheenjohtaja kan-             vaarallisille ydinvoimaloille mahdollisim-
49483: sanedustaja Anneli jäätteenmäki (Kesk.),               man pian sekä laajoja energiansäästötoimia
49484: kansanedustaja     Anna-Kaarina Louvo                  lähialueillamme. Vaihtoehtoisia ja ympäris-
49485: (Kok.) ja maakuntapäivien jäsen Olof Sal-              tölle ystävällisiä energiajärjestelmiä olisi luo-
49486: men (ÅC).                                              tava pitkällä aikavälillä koko alueelle.
49487:                                                           Tärkeä osa turvallisuuden lisäämistä on
49488:                                                        luoda tiukka kansainvälinen valvonta, joka
49489:                                                        koskisi kaikkea ydinteknistä toimintaa, sekä
49490: 10.2 Ympäristökeskustelu                               sotilaallista että siviilitoiwintaa, mukaan lu-
49491:                                                        ettuna jäte. Tämä on vaikea työ, mutta niin
49492: Oslon istunnossa valiokunnan puheenjohta-              tärkeä kysymys, että ministerineuvoston tuli-
49493: ja Anneli jäätteenmäki (Kesk.) avasi neu-              si tehostaa toimiaan tällaisen järjestelmän
49494: voston ensimmäisen ympäristöpoliittisen                luomiseksi.
49495: keskustelun. Hän piti tärkeänä valmisteilla               Yhtä tärkeä kysymys on Itämeren sanee-
49496: olevaa strategiaohjelmaa, joka konkreettis-            raus. Valiokunta kehotti Pohjoismaita vetä-
49497: taa Kirkkoniemen julistusta pohjoismaisesta            mään kansainväliset rahoituslaitokset mu-
49498: ympäristöpolitiikasta. Hän otti esille myös            kaan, jotta Itämeren suojelukomission (HEL-
49499: lähialueiden ydinturvallisuuden osana laa-             COM) toimenpideohjelma voitaisiin toteut-
49500: jempaa energiapolitiikkaa. Myös liikenteen             taa Oslon istunnon suosituksen mukaisesti.
49501: ympäristökysymykset ovat tulleet yhä tär-              Itämeri-rahasto pitäisi perustaa NEFCOn
49502: keämmiksi, varsinkin ympäristöä säästävien             yhteyteen, ja ministerineuvoston tulisi
49503: kuljetusjärjestelmien tarve sekä Pohjolassa            myöntää lisävaroja NEFCOn peruspääoman
49504: että lähialueillarnrne. Pohjoismaiden tulisi           korottamiseen.
49505: toimia maailmanlaajuisen metsäsopimuksen                  Valiokunnan mielestä EY-neuvottelujen
49506: allekirjoittamiseksi Rion konferenssin seu-            pohjoismaiset ympäristötavoitteet on otetta-
49507: rantana. Helposti haavoittuva arktinen ja              va puheeksi, ja ympäristönäkemykset olisi
49508: pohjoinen metsäluonto olisi erityisesti otet-          otettava huomioon jo politiikkaa muotoilta-
49509: tava huomioon. Kysymys on niin tärkeä, että            essa kaikilla yhteiskuntasektoreilla. Kun
49510: ministerineuvoston tulisi ottaa se esille myös         pohjoismaiset ympäristönormit ovat tiukem-
49511: laajemmilla eurooppalaisilla foorumeilla.              mat kuin EY:n, pitäisi päästä yksimielisyy-
49512:    Ministerineuvoston vuosikertomuksesta               teen siirtymäajasta, jonka kuluessa direktiivit
49513: antamassaan lausunnossa valiokunta pai-                tulisi tiukentaa pohjoismaiselle tasolle. Tär-
49514: notti eri sektoreiden yhteistyötä ympäristö-           keintä on, että ympäristönäkemykset tulevat
49515: ajattelun toteuttamiseksi läpäisyperiaatteella         erottamattomaksi osaksi yhteiskunnan pää-
49516: kaikilla sektoreilla, varsinkin kuljetusalalla,        töksentekoa myös EL:ssä ja että taloudellisia
49517: mutta myös maa- ja metsätaloudessa, jotka              ohjauskeinoja ja ympäristövaikutusten arvi-
49518: aiheuttavat kasvavia ympäristöongelmia.                ointia käytetään tehokkaasti ja tavoitteelli-
49519:    Maarianhaminan istunnossa valiokunta                sesti.
49520: otti uudelleen esille osittain samat teemat               Valiokunta korosti metsäelinkeinon suur-
49521: kuin Oslossa. Ministerineuvostoa vaadittiin            ta merkitystä monissa Pohjoismaissa ja piti
49522: esittämään 44. istuntoon ympäristöstrategia,           tärkeänä, että metsäsektorin tutkimus- ja
49523: jossa on konkreettisia toimia mm. kasvihuo-            kehitystyö turvataan.
49524: 
49525: 
49526:                                                   40
49527:                                                         kolme ehdotusta, joissa pyrittiin lisäämään
49528: 10.3 42. istunnossa käsitellyt                          ydinturvallisuutta ja tehokasta ja ympäris-
49529:      asiat                                              tön kannalta oikeata energiahuoltoa sekä
49530:                                                         Pohjolassa että lähialueilla (A 1034/m, ·A-
49531: Oslon istunnossa oli kolme jäsenehdotusta               1043/m jaA 1044/m). Vuoden aikana valio-
49532: ympäristövaliokunnan asia-alalta. Seuraavat             kunta oli kiinnittänyt huomiota tähän ongel-
49533: kaksi johtivat suositukseen. Ehdotuksessa               maan useita kertoja.
49534: rahoitusjäljestelmästä Itämeren pelastami-                  Näiden johdosta neuvosto hyväksyi yksi-
49535: seksi (A 1025/m) keskityttiin HELCOMin Itä-             mielisesti kaksi suositusta. Hallituksia mm.
49536: merta koskevaan toimintasuunnitelmaan,                  kehotettiin tekemään aloitteita realistisiksi
49537: aiheeseen, jota valiokunta pitää kaikkein               vaihtoehdoiksi Baltian, Pietarin ja Kuolan
49538: tärkeimpänä. Neuvosto kannatti ehdotusta                alueen ympäristölle vaarallisille laitoksille
49539: ja suositti ministerineuvostoa maaliskuussa             sekä tukemaan meneillä olevia projekteja
49540: 1993 Gdanskissa pidettävässä ympäristö-                 tutkimuskeskusten kehittämiseksi, joissa ve-
49541: konferensissa edistämään rahoitusjärjestel-             näläisille tutkijoille voitaisiin antaa vaihtoeh-
49542: mää toimintaohjelman toteuttamiseksi ja sen             toisia tehtäviä. Lisäksi suosituksessa esitet-
49543: jälkeen neuvottelemaan kaikkien Itämeren                tiin, että olisi tuettava sii11ymistä ydinasetuo-
49544: maiden hallitusten kanssa järjestelmän luo-             tannosta siviilituotantoon ja edistettävä tur-
49545: miseksi. Neuvosto korosti myös, että järjes-            vallisia menetelmiä ydinaseiden hävittämi-
49546: telmän tulisi käsitellä eri maita oikeudenmu-           seksi. Pohjolasta olisi myös tehtävä ydin-
49547: kaisesti ja että kertyvät varat olisi käytettävä        aseeton vyöhyke (suositus nro 30).
49548: HELCOMin ehdottamassa tärkeysjärjestyk-                     Ehdotukset johtivat lisäksi suositukseen
49549: sessä suurimman kustannushyödyn periaat-                ministerineuvostolle (nro 29), jota kehotet-
49550: teen mukaisesti. Suositus (nro 11) hyväksyt-            tiin edistämään sitovien kansainvälisten so-
49551: tiin neuvostossa yksimielisesti.                        pimusten aikaansaamista kaiken ydintek-
49552:      Ehdotuksessa Sosnovyi Borin ja Ignali-             nisen toiminnan, sekä sotilaallisen että sivii-
49553:  nan ydinvoimaloiden turvallisuusongelmi-               litoiminnan tiukasta valvonnasta, mukaan
49554:  en välittömästä poistamisesta (A 1020/m)               luettuna käytetyn ydinpolttoaineen loppu-
49555: korostettiin, että on tärkeätä poistaa ydinvoi-         varastointi. Ministerineuvoston tulisi myös
49556: maloista kiireellisimmät turvallisuusongel-             tehokkaasti jatkaa ponnisteluja pohjoisten
49557:  mat sekä vaadittiin tähän tarkoitukseen 600            alueiden ja Itämeren ydinturvallisuuden
49558: milj. Tkr. Ehdotuksen oli allekirjoittanut mm.          parantamiseksi. Lisäksi ministerineuvoston
49559:  kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP). Mie-              tulisi harkita mahdollisuuksia tukea tehokas-
49560:  tinnössään ympäristövaliokunta korosti, että           ta ja ympäristön kannalta oikeata energia-
49561:  Pohjoismaiden hallitusten tulisi mahdolli-             huoltoa näillä alueilla.
49562:  simman nopeasti toimia sen puolesta että                   Aluepolitiikasta neuvosto hyväksyi suosi-
49563:  neuvotteluja polttavimpien turvallisuus-               tuksen (nro 28) aluepoliittisen yhteistyön
49564:  ongelmien poistamiseksi jatketaan ja ne vie-           laajentamisesta kahden jäsenehdotuksen
49565:  dään päätökseen sekä, mikäli neuvottelut               johdosta: A 1030/m, jonka olivat tehneet
49566:  johtavat tuloksiin, toimimaan välttämättö-             suomalaiset jäsenet Håkan Nordman (RKP),
49567:  mien kansainvälisten varojen hankkimisek-              Pekka Haavisto (Vihr.) ja Erkki Tuomioja
49568:  si. Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 10).            (SDP), sekä A 1047/m. Ministerineuvostoa
49569:                                                         suositeltiin vahvistamaan pohjoismaisen
49570:                                                         aluepoliittisen yhteistyön voimavaroja, kos-
49571:                                                         ka Euroopan yhdentyminen asettaa uusia
49572: 10.4 43. istunnossa käsitellyt                          vaatimuksia. Lisäksi tulisi ottaa huomioon
49573:                                                         mahdollisuudet rakennepoliittiseen yhteis-
49574:      asiat                                              työhön EY.n kanssa. Edellytyksiä aluepoliit-
49575:                                                         tiseen yhteistyöhön Itämeren ja Barentsin
49576: Istunnossa käsiteltiin yhteensä seitsemän               alueilla olisi analysoitava sekä aloitettava
49577: ympäristöä koskevaa ehdotusta, jotka johti-             yhteistyö Pohjoiskalotin läänien kehityksestä
49578: vat kolmeen suositukseen.                               vastaavien elinten kanssa konkreettisten
49579:    Tärkeimmän asiaryhmän muodostivat                    projektien aloittamiseksi Barentsin alueella.
49580: 
49581: 
49582:                                                    41
49583: 10.5 Kokoukset                                   keskuksen ydinturvallisuusjohtaja Jukka
49584:                                                  Laaksonen selosti Loviisan ja Venäjän ydin-
49585:                                                  voimaloiden eroja. Kymen lääninhallituksen
49586: Valiokunta piti vuoden aikana yhdeksän           toimistopäällikkö ]armo Louvo kertoi mm.
49587: kokousta.                                        ympäristöyhteistyöstä Venäjän lähialueiden
49588:    Tammikuun kokouksen yhteydessä va-            kanssa.
49589: liokunta tutustui maailmanlaajuisiin ympä-          Venäjän matkansa aikana valiokunta tu-
49590: ristötietoihin Tukholman ympäristöinstituu-      tustui Sosnovyi Borin ydinvoimalaan ja kes-
49591: tissa.                                           kusteli voimalan johdon ja kaupungin viran-
49592:     Oslon istunnon aikana valiokunta piti yh-    omaisten kanssa. Valiokunta kävi myös
49593: teiskokouksen maa- ja metsätalousministeri-      Lenspets-kombinaatin ydinjätevarastossa
49594: en kanssa. Tällöin keskusteltiin Pohjoismai-     sekä piti kokouksen Pietarin ympäristövi-
49595: den maatalouden tilanteesta EY-näkökul-          ranomaisten kanssa.
49596: masta. Lisäksi käsiteltiin Rion konferenssin        Saamiensa tietojen pohjalta valiokunta
49597: seurantaa, mm. luonnon monimuotoisuu-            muodosti kantansa lähialueiden ydinturval-
49598: den ja geeniresurssien säilyttämistä sekä tu-    lisuutta koskevaan kolmeen jäsenehdotuk-
49599: levaa maa- ja metsätalousalan yhteistyötä.       seen, jotka käsiteltiin loppuun Maarianhami-
49600:     Maarianhaminan kokouksessa 24. ja 25.        nan istunnossa (ks. luku 11.4).
49601: toukokuuta kuultiin Euroopan jälleenraken-          Valiokunta piti yhteisen kokouksen ta-
49602: nus- ja kehityspankin (EBRD) johtaja Timo        lousvaliokunnan kanssa Tukholmassa 27.
49603: Mäkelää. Hän kertoi pankin toiminnasta,          syyskuuta. Valiokunnat keskustelivat yhteis-
49604: mm. HELCOMin osoittaman 132 saasteläh-           työmahdollisuuksistaan sekä päättivät järjes-
49605: teen poistamiseksi tarvittavasta rahoitukses-    tää yhteisen energiaseminaarin maalis-huh-
49606: ta Itämeren alueella. Hän kertoi myös pan-       tikuun vaihteessa 1994. Silloin käsiteltäisiin
49607: kin ydinturvarahastosta (Nuclear Safety Ac-      energiahuoltoa, tulevaisuuden energiajärjes-
49608: count) ja sen mahdollisuuksista osallistua       telmiä ja erilaisia ympäristöongelmia sekä
49609: lgnalinan ja Sosnovyi Borin ydinvoimaloi-        energiatuotantoon liittyvää työllistämistä ja
49610: den turvallisuushankkeiden rahoitukseen.         aluepolitiikkaa.
49611:     Ennen kesäkokoustaan valiokunta piti            Eräät valiokunnan jäsenet tapasivat YK:n
49612: epävirallisen kokouksen Ruotsin ympäristö-       ympäristöohjelman UNEPin johtajan Eliza-
49613: ministeri Olof Johanssonin kanssa 9. elokuu-     beth Dowdesweilin Tukholmassa 7. marras-
49614: ta Helsingissä. Tällöin käsiteltiin mm. minis-   kuuta. Hän kertoi mm. siitä, kuinka Rion
49615: terineuvoston ajankohtaisia ympäristökysy-       konferenssi on vaikuttanut UNEP:in työhön.
49616: myksiä, Rion konferenssin jälkeistä toimin-      Hänen mukaansa UNEP:in Euroopan kont-
49617: taa, ydinturvakysymyksiä, Itämeren sanee-        tori voisi hyötyä yhteyksistä pohjoismaiseen
49618: rauksen rahoitusta sekä EY-neuvotteluja.         yhteistyöhön.
49619:     Valiokunta piti kesäkokouksensa Por-            43. istunnon yhteydessä valiokunta tapasi
49620: voossa, Kotkassa ja Virolahdella Suomessa        Pohjoismaiden ympäristöministerit Tällöin
49621: sekä Pietarissa ja Sosnovyi Barissa 9.-12.       käsiteltiin pohjoismaista ympäristöstrategi-
49622: elokuuta. Ennen Venäjän matkaansa valio-         aa, pohjoismaista yhteistyötä ympäristölle
49623: kunta kuuli kolmea suomalaista asiantunti-       vaarallisten jätteiden käsittelyssä, EY-neu-
49624: jaa Virolahdella. Merentutkimuslaitoksen         vottelujen ympäristönäkökulmaa, lähialuei-
49625: professori Paavo Tulkki kertoi Suomenlah-        den ongelmia, arktisen konferenssin julki-
49626: den ympäristöongelmista, erityisesti rehe-       lausumaa sekä valiokunnan ja ministerien
49627: vöitymisestä alueen itäosassa. Säteilyturva-     yhteistyömuotoja.
49628: 
49629: 
49630: 
49631: 
49632:                                         =42
49633:             11 BUDJffil JA TARKASTUSTOIMINTA
49634: 
49635: 
49636: 11.1 Budjettivaliokunta                                antoi lausunnon myös pääministerien selon-
49637:                                                        teosta, joka täydensi C2-asiakirjaa (ks. lukua
49638:                                                        4.2).
49639: Kansanedustaja Timo järvilahti (Kesk.) ja                  Ministerineuvoston toimintakertomuk-
49640: Lauri Metsämäki (SDP) sekä Ahvenanmaan                 sesta antamassaan mietinnössä budjettiva-
49641: maakuntapäivien jäsen May Flodin (FS) oli-             liokunta esitti, että ministerineuvoston tulisi
49642: vat Suomen edustajat valiokunnassa. Pu-                antaa neuvostolle tarvittava pohja-aineisto,
49643: heenjohtajana oli Norjan suurkäräjien jäsen            jotta neuvosto voisi arvioida, onko kohtuul-
49644: Helga Haugen 28. syyskuuta asti. Silloin               lista lisätä kulttuuribudjettia 25 o/o:lla vuonna
49645: puheenjohtajaksi valittiin Timo Järvilahti ja          1994 sekä ilmoittaisi, mitä vaikutuksia kult-
49646: 8. marraskuuta 1993 suurkäräjien jäsen Pe-             tuurisektorin voimakkaalla lisäyksellä on
49647: der Andersen.                                          muille sektoreille. Yleiskokous hyväksyi
49648:    Valiokunta kokoontui kuudesti ja tapasi             budjettivaliokunnan lausunnon (nro 1).
49649: kahdesti yhteistyöministerit Budjettimenet-                Ministerineuvoston       toimintasuunnitel-
49650: telyä selvittävä työryhmä kokoontui kerran.            mista eli C2-asiakirjasta valiokunta totesi,
49651: Suomen edustaja ryhmässä oli Timo Järvi-               että sitä leimaa sama poliittinen epäselvyys
49652: lahti.                                                 kuin kahden edeltävän vuoden asiakirjoja.
49653:    Vuoden 1994 budjettityössä valiokunnan              Siitä puuttuvat tulevaisuuden suunnitelmat
49654: työtä leimasivat Oslon istunnossa hyväksytyt           tärkeimmiksi asetetuilta aloilta, ts. kulttuuris-
49655: laajemmat budjettivaltuudet Niiden mukaan              ta, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Valio-
49656: neuvosto voi ehdottaa ministerineuvoston               kunta esitti, että ministerineuvoston tulisi
49657: vahvistamissa kehyksissä priorisointeja, joita         hyvissä ajoin ilmoittaa neuvostolle toimin-
49658: ministerineuvoston on puolestaan noudatet-             nan supistamisesta ja lakkauttamisesta, joi-
49659: tava, ellei se voi esittää erityisiä syitä (ks.        hin asianomaisille on varattava riittävä siirty-
49660: luku 7.3 Helsingin sopimuksen muutoksis-               mäaika. Neuvoston ja budjettivaliokunnan
49661: ta). Valiokunta on toiminut läheisessä yh-             työstä valiokunta totesi, että neuvostolle tu-
49662: teistyössä ministerineuvoston kanssa budje-            lisi antaa mahdollisuudet uusjakoihin anne-
49663: tin kehittämiseksi toivottuun suuntaan. Va-            tussa budjettikehyksessä ja että pitäisi muut-
49664: liokunta on eri yhteyksissä mm. arvostellut            taa niitä Helsingin sopimuksen määräyksiä,
49665: toiminnan keskittämistä liiaksi kulttuuriyh-           jotka koskevat neuvoston mahdollisuuksia
49666: teistyöhön muun yhteistyön kustannuksella.             vaikuttaa budjettiin. C2-asiakirjasta olisi ke-
49667:                                                        hitettävä todellinen suunnitteluasiakirja neu-
49668:                                                        voston etusija-asettelun pohjaksi. Yksi jäsen
49669:                                                        jätti vastalauseen valiokunnan lausunnon
49670:                                                        eräisiin kohtiin, mikä kuitenkin hyväksyttiin
49671: 11.2 Ministerineuvoston toi-                           (nro 2).
49672:      minta ja pääministereiden                             Lisälausunnossaan pääministereiden se-
49673:                                                        lonteosta budjettivaliokunta esitti, että Poh-
49674:      selonteko                                         joismaat EY-jäsenyydestä neuvotellessaan
49675:                                                        toimisivat sen puolesta, että sopimukseen
49676: Ennen maaliskuun Oslon istuntoa budjetti-              voitaisiin kirjata Eta-sopimuksen lauseketta
49677: valiokunta koordinoi muiden valiokuntien               vastaava lauseke pohjoismaisesta yhteis-
49678: näkemykset ministerineuvoston toiminta-                työstä. Ministerineuvoston pitäisi edelleen
49679: kertomuksesta 1992 (C1) ja esitti yhdistetyn           edistää kansallisten toimien koordinointia
49680: etusija-asettelun ja budjettiarvion tulevan            Baltiassa sekä toimia Pohjolan ja Baltian
49681: yhteistyön suunnitelmista (C2). Valiokunta             välisen vapaakaupan puolesta. Ministeri-
49682: 
49683: 
49684:                                                   43
49685: neuvoston pitäisi myös edistää aktiivista           keimrniksi aloiksi. Ehdotuksessa esitetään-
49686: pohjoismaista työmarkkinapolitiikkaa ja uu-         kin kulttuuriyhteistyöhön 40 milj. Tkr:n eli
49687: sia kasvu- ja työllistämisaloitteita. Sen tulisi    43 o/o:n lisäystä, samalla kun koulutus ja tut-
49688: myös luopua budjettivarojen tiukasta pro-           kimus, mukaanluettuna ympäristötutkimus
49689: senttijaosta siten, että Pohjoismaiden kan-         ja bioteknologia, saavat 20 milj. eli 11 o/o
49690: nalta tärkeiden sektorien budjettitarpeen tu-       enemmän. Yhdessä nämä ovat hieman yli
49691: lisi olla ratkaiseva.                               50 o/o vuoden kokonaisbudjetista.
49692:     Lyhyen keskustelun jälkeen yleiskokous             Budjettivaliokunnasta oli myönteistä, että
49693: hyväksyi valiokunnan lisälausunnon C2:sta           vuoden 1992 ylijäämä palautetaan pohjois-
49694: ja pääministereiden selonteosta (nro 3).            maiseen yhteistyöhön. Myönteistä on myös,
49695:                                                     että se käytetään neuvoston esittämiin tar-
49696:                                                     koituksiin. Olisi kuitenkin virheellistä luot-
49697:                                                     taa tuleviin ylijäämiin tärkeiden yhteistyö-
49698: 11.3 Tarkastustoiminta                              alojen rahoittamiseksi. Valiokunta suhtautuu
49699:                                                     myönteisesti kulttuurin ja koulutuksen lisä-
49700: Budjettivaliokunta oli teettänyt 1992 arvion        varoihin, mutta tämä ei saa kuitenkaan mer-
49701: maa- ja metsätaloussektorin pohjoismaises-          kitä huomattavaa vähennystä muilta tärkeil-
49702: ta tutkimusyhteistyöstä ja koonnut näke-            tä yhteistyöaloilta. Valiokunta katsoi, että
49703: myksensä valiokuntaehdotukseen A 1029/b.            runsaat 7 milj. Tkr pitäisi siirtää yleiskulttuu-
49704: Toimeksiantoon sisältyi rrun. Maataloustut-         rista mm. elintarvikeyhteistyöhön, kuluttaja-
49705: kimuksen pohjoismaisen kontaktielimen               alalle, huumeidentorjuntaan ja rakennus- ja
49706: (1\TKJ) ja Metsätutkimuksen pohjoismaisen           asuntosektorille. Valiokunnan liberalistisen
49707: yhteistyölautakunnan (SNS) toiminnan arvi-          ryhmän jäsen esitti vastalauseen mietintöön.
49708: ointi. Valiokunta katsoi niiden toimivan hy-           Lisämietinnössään valiokunta esitti, millä
49709: vin. Keskittäminen harvemrnille aloille voisi       yleiskulttuurin osa-alueilla välttämättömät
49710: kuitenkin olla eduksi, samalla kun toiminta-        vähennykset voitaisiin tehdä. Niitä olivat
49711: suunnitelmia ja ohjeita täsmennettäisiin.           mm. pohjoismainen elokuva- ja mediayh-
49712: Tehtävien siirtoa Pohjoismaisen metsätyö-           teistyö, pohjoismainen profiili Euroopassa ja
49713: tutkimuksen neuvostosta (NSR) SNS-sihtee-           Pohjolassa sekä istuntomaiden kulttuurioh-
49714: ristöön voitaisiin harkita, mutta tämä edellyt-     jelmat.
49715: tää perusteellista arviointia. Neuvosto antoi          Maarianhaminan istunnon budjettikes-
49716: suosituksen (nro 8) valiokunnan ehdotuk-            kustelussa valiokunnan selostaja kansan-
49717: sesta.                                              edustaja Lauri Metsämäki (SDP) totesi, että
49718:     Budjettivaliokunnan       tarkastustehtävä      siirto kulttuuri- ja tutkimuskeskeisempään
49719: 1993 koskee pohjoismaista aluepoliittista           yhteistyöhön on liian nopea ja aiheuttaa
49720: tutkimuslaitosta (NordREFO). Perusselvityk-         suuria vaikeuksia muille yhteistyösektoreil-
49721: sen tekee Keski-Suomen taloudellinen tutki-         le. Hänen mielestään keskustelut ministeri-
49722: muskeskus Jyväskylän yliopistosta. Budjetti-        neuvoston kanssa eivät ole johtaneet mihin-
49723: valiokunta käsittelee asian loppuun ennen           kään tulokseen tässä mielessä ja parlamen-
49724: 1994 maaliskuun Tukholman istuntoa.                 taarikot ovat saaneet tyytyä siihen, ettei hei-
49725:                                                     dän näkemyksiään ole otettu huomioon
49726:                                                     budjetin valmisteluissa. Hän muistutti, että
49727:                                                     Helsingin sopimuksen muutos merkitsee
49728: 11.4 Budjetti' 1994                                 sitä, että neuvostolla on mahdollisuus ehdot-
49729:                                                     taa etusija-asettelua ministerineuvoston vah-
49730: Ministerineuvoston budjettiehdotus 1994 (B          vistamassa budjettikehyksessä ja että minis-
49731: 138/b) oli jo neljäntenä peräkkäisenä vuote-        terineuvoston on noudatettava neuvoston
49732: na 0-budjetti ilman reaalista kasvua. Budjetin      suositusta "ellei erityisiä syitä ole". Tämä on
49733: loppusummaksi ehdotettiin 650,7 milj. Tans-         ollut ohjenuorana budjettivaliokunnan toi-
49734: kan kruunua. Tämän lisäksi tulee vuoden             minnassa.
49735: 1992 ylijäämänä runsaat 30 milj. Tkr. Poh-              Ruotsin yhteistyöministeri Olofjohansson
49736: joismainen kulttuuriyhteistyö ja pohjoismai-        vastasi ministerineuvoston puolesta Metsä-
49737: nen identiteetti on asetettu budjetissa tär-        mäelle. Hän totesi, että budjettivaliokunta
49738: 
49739: 
49740:                                                    44=
49741: ehdottaa pienehköä muutosta budjettivaro-       tealaksi ja myöntää siihen riittävästi budjetti-
49742: jen jakoon verrattuna ministerineuvoston        varoja.
49743: ehdotukseen, ts. 7 milj. Tkr, mikä on vain         Kansanedustaja Riitta Saastamoinen
49744: noin 1 % budjetista. Kuitenkin se merkitsee     (Kok.) kiinnitti huomiota siihen, että suo-
49745: niinkin paljon kuin 20 %:n vähennystä kult-     menkielisiä alueita ei saisi unohtaa pohjois-
49746: tuurin uusista määrärahoista, mikä taas on      maisessa yhteistyössä. Projekti "Pohjola Itä-
49747: erittäin merkittävä osa. Johansson suhtautui    Suomessa" on oiva esimerkki tällaisesta yh-
49748: epäillen eräisiin valiokunnan ehdotuksiin       teistyöstä ja siksi on tärkeätä, että projektin
49749: uudelleenjaosta verrattuna ministerineuvos-     rahoitus turvataan myös vastaisuudessa.
49750: ton ehdotukseen sekä eräisiin valiokunnan          Kansanedustaja Eeva-Liisa Moilanen
49751: tekemiin määrärahojen tarkennuksiin.            (SKL) totesi, että Pohjoismaiselle hallinnolli-
49752:    Kansanedustaja Timo järvilahti (Kesk.)       selle liitolle annettu tuki on jäänyt pois
49753: tuki budjettivaliokunnan mietintöä, mutta       vuoden 1994 budjetista. Saamaliaan talou-
49754: olisi toivonut vielä pienempää lisäystä kult-   dellisella tuella liitto on voinut julkaista kor-
49755: tuuriyhteistyöhön.                              kealuokkaista tieteellistä lehteä. Moilanen
49756:    Myös Ahvenanmaan maakuntapäivien jä-         halusi tuen takaisin vuoden 1995 budjettiin.
49757: sen Olof Salmen (ÅC) suhtautui kriittisesti        Budjettikeskustelun päätyttyä neuvosto
49758: kulttuurin määrärahojen nopeaan lisäyk-         hyväksyi budjettivaliokunnan esityksestä
49759: seen ja korosti, että pohjoismainen ympäris-    suosituksen (nro 25) 60 äänellä 1 vastaan.
49760: töyhteistyö tulisi nostaa tärkeäksi painopis-
49761: 
49762: 
49763: 
49764: 
49765:                                         =45
49766:                               12 MUU TOIMINTA
49767: 
49768: 
49769: 
49770: 
49771: Pohjoismaiden neuvoston työmuotojen              12.2 Tulevat työtehtävät
49772: muodolliset ja käytännön muutokset vahvis-
49773: tettiin toimintavuoden alussa. Pitkä keskus-
49774: telu pohjoismaisen yhteistyön suhteesta Eu-      Keskustelut yhteistyön painopistealojen
49775: roopan yhdentymiskehitykseen vietiin näin        muutostarpeesta johti siihen, että puheen-
49776: päätökseen. 42. istunnossa neuvosto hyväk-       johtajisto hyväksyi maaliskuussa muistion
49777: syi Helsingin sopimuksen muutokset sekä          neuvoston tehtävistä, rakenteesta ja kansalli-
49778: ministerineuvoston ehdotukset ja suunnitel-      sesta seurannasta. Muistiota valmisteltiin rin-
49779: mat, jotka muuttavat yhteistyön painopiste-      nakkain pääministereiden käynnistämän
49780: aloja. Päätöksillä luotiin perusta yhteistyön    yhteistyön uudelleenarvioinnin kanssa.
49781: suunnalle ja laajuudelle lähivuosiksi.              Puheenjohtajisto vahvisti neuvoston tär-
49782:    Puheenjohtajisto piti entisessä laajuudes-    keimmiksi työaloiksi kulttuurin, tutkimuk-
49783: sa yhteyksiä muihin kansainvälisiin järjestöi-   sen ja koulutuksen, ympäristöasiat, kansa-
49784: hin Pohjolan lähialueilla ja muualla Euroo-      laisten oikeudet, talouden, kalastuksen ja
49785: passa.                                           juridiset kysymykset. Näiden lisäksi tärkeitä
49786:     Puheenjohtajiston ja neuvoston valiokun-     ovat työllisyyskysymykset ja työttömyyden
49787: tien kokousten määrä on pysynyt aikaisem-        torjunta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka,
49788: malla tasolla.                                   erityisesti suhteessa Eurooppaan ja Pohjolan
49789:                                                  lähialueisiin. Tavoitteena on saada aikaan
49790:                                                  tehokas koordinointi kansallisen, pohjois-
49791:                                                  maisen ja eurooppalaisen tason välillä.
49792: 12.1 Puheenjohtajisto                               Puheenjohtajisto ei pitänyt tarpeellisena
49793:                                                  muuttaa parlamentaarisen yleiskokouksen
49794: Puheenjohtajistossa on 11 jäsentä, kaksi kus-    rakennetta tai valiokuntaorganisaatiota. Ta-
49795: takin maasta sekä edustaja neljänneksi suu-      lousvaliokunnalle annettiin erityisvastuu
49796: rimmasta puolueryhmästä. Suomen edusta-          Euroopan ja yhdentymiskysymyksistä.
49797: jat olivat puhemies Ilkka Suominen (Kok.) ja        Puheenjohtajisto päätti myös neuvoston
49798: kansanedustaja Mats Nyby(SDP). Ilkka Suo-        aloitteiden ja suositusten kansallisen seuran-
49799: minen oli neuvoston presidentti 42. istun-       nan tehostamisesta. Erityisvastuu siitä on
49800: toon asti.                                       kansallisilla valtuuskunnilla. Ne voivat esim.
49801:     Puheenjohtajisto kokoontui vuoden aika-      pyytää hallituksilta selonteon toimista, joihin
49802: na kym nenen kertaa. Lisäksi se tapasi Poh-      on ryhdytty neuvoston suositusten johdosta.
49803: joismaiden pääministerit kahdesti istuntojen     Valtuuskunnille annettiin myös tehtäväksi
49804: yhteydessä. Pääkysymyksiä olivat Euroopan        pyrkiä neuvonpitoon ja mikäli mahdollista
49805: yhdentyminen ja meneillään olevat jäse-          koordinointiin pohjoismaisen ja muun eu-
49806: nyysneuvottelut Pohjoismaiden kannalta,          rooppalaisen parlamentaarisen työn välillä
49807: mahdollisuudet helpottaa kansalaisten liik-      kansallisten parlamenttien valiokunnissa ja
49808: kumista Pohjolassa sekä pohjoismaisen tv-        parlamenttivaltuuskunnissa. Lisäksi puheen-
49809: yhteistyön edellytykset. Lisäksi puheenjoh-      johtajisto päätti kutsua vuosittain Pohjois-
49810: tajisto tapasi yhteistyöministerit, joiden       maiden ulkoministerit syysistuntoon anta-
49811: kanssa perinteisesti käsiteltiin istuntojen      maan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selon-
49812: seurantaa ja tulevien istuntojen valmisteluja.   teon.
49813: 
49814: 
49815:                                          =46=
49816:                                                     litiikka sekä organisaatiokysymykset Ko-
49817: 12.3 Sihteeristöjen                                 kous hyväksyi yksimielisesti päätösasiakir-
49818:      organisaatiomuutokset                          jan, joka osoitettiin asianomaisten maiden
49819:                                                     hallituksille. Siinä käsitellään mm. seuraavia
49820: Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta            kysymyksiä:
49821: tehdyn pääministereiden päätöksen johdos-               - luononvarojen hyödyntämiseen liitty-
49822: ta ministerineuvosto päätti yhteistyön suun-        vät ympäristövaikutukset,
49823: nan ja sihteeristöorganisaation muuttamises-            - ydinkokeiden täydellinen kielto sekä
49824: ta. Ministerineuvoston ja virkamieskomiteoi-        ydinaseteknologian siviili- ja sotilaskäytön
49825: den työ on suunnattava seitsemälle paino-           kansainvälinen valvonta,
49826: pistealalle eli kulttuuriin, tutkimukseen ja            - alkuperäiskansojen oikeudet ja elin-
49827: koulutukseen, ympäristöön, kansalaisten oi-         olot,
49828: keuksiin, talouteen, kalastukseen ja juridi-            - koillisväylän edellytykset säännöllisiin
49829: siin kysymyksiin. Nämä on jaettu edelleen           kuljetuksiin.
49830: kahteentoista yhteistyöalaan. Tältä pohjalta            Siellä päätettiin myös perustaa parlamen-
49831: ministerineuvoston sihteeristö organisoitiin        taarinen komitea jatkamaan esiin otettujen
49832: uudelleen kolmeksi osastoksi: tiedotusosas-         kysymysten käsittelyä. Pohjoismaiden neu-
49833: toon, talousosastoon ja hallinto-osastoon.          voston puheenjohtajisto sitoutui käynnistä-
49834: Samalla ministerineuvosto päätti järkeistyk-        mään komitean toiminnan ja asettamaan
49835: sistä ja n. 20 % säästöistä sihteeristökuluissa.    sihteeristönsä käytettäväksi ainakin alkuvai-
49836:     Vuoden alussa selvitettiin myös, mitä           heessa.
49837: mahdollisuuksia olisi yhdistää puheenjohta-
49838: jiston ja ministerineuvoston sihteeristöt. Pu-
49839: heenjohtajiston johtopäätös oli, ettei yhdis-
49840: täminen ollut ajankohtaista. Sen sijaan pää-
49841: tettiin selvittää puheenjohtajiston sihteeris-
49842: tön rakennetta ja työmuotoja, joihin sittem-        12.5 Kansainvälisetyhteydet
49843: min tehtiin eräitä muutoksia. Muutokset
49844:  merkitsevät tutkimusresurssien vahvistamis-        Puheenjohtajisto on ylläpitänyt yhteyksiään
49845:  ta, uutta tiedotus- ja julkaisustrategiaa sekä     Euroopassa oleviin kansainvälisiin järjestöi-
49846:  hallinnon tehostamista.                            hin sekä Pohjolan lähialueilla oleviin maihin
49847:                                                     ja alueisiin.
49848:                                                         Puheenjohtajisto tapasi maaliskuussa Eu-
49849:                                                     roopan parlamentin edustajia. Heille kerrot-
49850:                                                     tiin ajankohtaisista asioista, ja heidän kans-
49851:                                                     saan keskusteltiin meneillään olevista jäse-
49852: 12.4 Arktisen alueen yhteistyö                      nyysneuvotteluista. Puheenjohtajisto tapasi
49853:                                                     myös EY:n komission tanskalaisen jäsenen
49854: Puheenjohtajisto järjesti 16.-17. elokuuta          Henning Christophersenin.
49855: Reykjavikissa arktista yhteistyötä käsitelleen          Yhteyksiä Baltiaan on laajennettu lähinnä
49856: konferenssin. Tähän ensimmäiseen arktisen           puheenjohtajiston stipendijärjestelmän avul-
49857: alueen parlamentaarikkokonferenssiin osal-          la, joka on tarkoitettu Baltian ja lähimaiden
49858: listui kansanedustajia Pohjoismaista sekä           kansanedustajille. Järjestelmän tarkoitukse-
49859: Kanadasta ja Venäjältä. Myös Japanin ja             na on antaa Pohjolan lähialueilta tuleville
49860: USA:n parlamentit oli kutsuttu. Japanin val-        kansanedustajille tietoa parlamentaarisista
49861: tuuskunta ei voinut osallistua käytännön            työmuodoista Pohjoismaissa sekä Pohjois-
49862: syistä, ja myös USA jäi pois. Eräistä kansain-      maiden taloudesta ja yhteiskuntaelämästä.
49863: välisistä järjestöistä osallistui tarkkailijoita.   Vuoden aikana myönnettiin yhteensä 21
49864:     Konferenssin tarkoituksena oli aloittaa         apurahaa.
49865: poliittiset keskustelut arktisen alueen tule-           Neuvoston eri valiokunnat ovat pitäneet
49866: vaisuudesta. Käsiteltävät asiat jakautuivat         yhteyksiä vastaaviin valiokuntiin varsinkin
49867: neljään pääalaan: luonnonvarat ja ympäris-          Euroopan parlamentissa ja Euroopan neu-
49868: tö, alkuperäisväestön asema, turvallisuuspo-        vostossa.
49869: 
49870: 
49871:                                            =47
49872: 12.6 Sihteerikollegio                          12.7 Puheenjohtajiston budjetti
49873:                                                     1994
49874: Sihteerikollegioon kuuluvat puheenjohtajis-
49875: ton sihteeri puheenjohtajana ja kansallisten   Neuvoston puheenjohtajiston budjetin lop-
49876: valtuuskuntien pääsihteerit Kollegio valmis-   pusumma 1994 on 32 miljoonaa Ruotsin
49877: telee puheenjohtajiston kokoukset ja laajat    kruunua. Yhteinen sihteeristö, jossa on tällä
49878: yhteiset kysymykset. Se hoitaa myös yhtey-     hetkellä 29 virkamiestä, toimii Tukholmassa.
49879: det pohjoismaiseen yhteistyökomiteaan ja          Maiden maksuosuudet määräytyvät eri-
49880: koordinoi puheenjohtajiston sihteeristön ja    tyisen jakoperusteen mukaan, joka laske-
49881: valtuuskuntien sihteeristöjen yhteisiä työ-    taan yhteenlasketun bruttokansantuotteen
49882: tehtäviä.                                      perusteella. Suomen maksuosuus vuonna
49883:    Kollegio piti 11 kokousta vuoden 1993       1994 on 21,8 %.
49884: aikana.
49885: 
49886: 
49887: 
49888: 
49889:                                        =48=
49890:          13 KJRJALLISUUS- JA MUSIIKKIPALKINTO
49891: 
49892: Neuvoston kirjallisuus- ja musiikkipalkinto            13.2 Musiikkipalkinto
49893: luovutettiin 2. maaliskuuta 1993 Det Norske
49894: Teatretissa pidetyssä juhlatilaisuudessa. Mo-
49895: lemmat palkinnot ovat 200 000 Tkr.                     Neuvoston musiikkipalkinto, nykyiseltä vi-
49896:                                                        ralliselta nimeltään Pohjoismaiden neuvos-
49897:                                                        ton musiikkipalkinto luovalle ja esittävälle
49898:                                                        säveltaiteelle, annettiin ensimmäisen kerran
49899: 13.1 Kirjallisuuspalkinto                              v. 1965. Vuoteen 1988 asti se annettiin joka
49900:                                                        toinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien joka
49901: Kirjallisuuspalkinto on annettu vuodesta               vuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosin
49902: 1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetään                 luovalle ja esittävälle säveltaiteelle. Pohjois-
49903: pohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teokses-        mainen musiikkikomitea NOMUS valitsee
49904: ta. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnostusta           palkinnonsaajan, joka tänä vuonna piti olla
49905: naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteen sekä          musiikin esittäjä. Palkinnon sai Keski-Poh-
49906: vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhteisöä.             janmaan kamariorkesteri. Palkintokomite-
49907: Palkinnonsaajan valitsee pohjoismainen lau-            an suomalaisjäsen oli toiminnanjohtaja Art-
49908: takunta, jonka suomalaisjäsenet olivat fil. tri        hur Fuhrmann. Suomesta oli ehdolla myös
49909: Pirjo Vaittinen ja toimittaja Ingmar Sved-             klarinetisti Kari Kriikku.
49910: berg.                                                      Palkintokomitea perusteli päätöstään
49911:    Palkinnon sai tanskalainen Peer Hultberg            seuraavasti: "Keski-Pohjanmaan kamarior-
49912: romaanistaan Byen og Verden. Palkintolau-              kesteri on korkeatasoinen orkeseri, joka on
49913: takunnan perustelu oli:                                lyhyellä ammattilaisurallaan ehtinyt saavut-
49914:     "Byen og Verden on romaani vailla                  taa ainutlaatuisen aseman Suomen musiikki-
49915: kompromisseja, aineen ja muodon välisessä              elämässä. Myös Pohjolan ulkopuolelle ulot-
49916: jännitteessään rikas ja viihdyttävä. Noin sa-          tuvilla kiertueillaan se on osoittanut kansain-
49917: dassa pienoisromaanissa kerrotaan Viborgin             välisestikin korkeaa tasoa ja ollut pohjois-
49918: kaupungin äänellä näennäisen asiallisesti eri          maisen säveltaiteen oiva lähettiläs.
49919: yhteiskuntaryhmiin kuuluvista kaupunkilai-                 Kamariorkesterin synty ja toiminta - pe-
49920: sista syntymästä kuolemaan. Siinä eläydy-              rinteisten, suurten musiikkikeskusten ulko-
49921: tään intensiivisesti jokaisen kohtaloon: jot-          puolella - on saatu aikaan monivuotisella
49922: kut kohtaavat muita, toiset jäävät yksinäisik-         määrätietoisella pedagogisella perustyöllä,
49923: si."                                                   joka sopii hyväksi esimerkiksi koko Pohjo-
49924:   Suomen palkintolautakunta asetti ehdolle             lalle.
49925: Ollijalosen romaanin Isäksi ja tyttäreksi sekä             Keski-Pohjanmaan kamariorkesterilla on
49926: Tua Forsströmin runokokoelman Parkerna.                laaja ohjelmisto, johon kuuluu eri aikakausi-
49927:                                                        en musiikkia. Orkesterissa pannaan suurta
49928:                                                        painoa pohjoismaisen nykymusiikin esittä-
49929:                                                        miselle, ja se vaikuttaa myös itse aktiivisesti
49930:                                                        uusien pohjoismaisten teosten Juomiseen."
49931: 
49932: 
49933: 
49934: 
49935:                                                   49
49936:                                       14 TIEDOTUS
49937: 
49938:                                                      masta. Suomessa vieraili kaksi virolaista,
49939: 14.1 Yleistä                                         yksi latvialainen ja yksi puolalainen kansan-
49940:                                                      edustaja.
49941: Neuvoston tiedotuksesta vastaa yhteistyössä
49942: kansallisten valtuuskuntien kanssa puheen-
49943: johtajiston sihteeristön tiedotusyksikkö, joka
49944: puolestaan tekee yhteistyötä ministerineu-            14.2 Nordisk Kontakt
49945: voston tiedotusyksikön kanssa. Yhteisen tie-
49946: dotuksen lisäksi Suomen valtuuskunnalla on           Neuvoston aikakauslehden Nordisk Kontak-
49947: myös omaa tiedotustoimintaa.                         tin toimituskomitean suomalaisjäsenet olivat
49948:    Puheenjohtajiston sihteeristön tiedotus-          kansanedustajat Markku Laukkanen (Kesk.)
49949: yksikössä tehtiin joitakin merkittäviä muu-          ja Sinikka Hurskainen (SDP). Toimitusko-
49950: toksia. Pääosa neuvoston julkaisutoiminnas-          mitea kokoontui kaksi kertaa. Lehden pää-
49951: ta siirrettiin ministerineuvoston sihteeristöön      toimittaja on suomalainen Larserik Hägg-
49952: Kööpenhaminaan, jossa on laaja alan asian-           man, ja Suomen kirjeenvaihtaja Marianne
49953: tuntemus. Puheenjohtajisto päätti myös lak-          Carlsson.
49954: kauttaa sihteeristönsä tiedotuspäällikön ja             Parlamentin työkautena julkaistavasta
49955: tiedotussihteerin virat ja perusti tilalle me-       lehdestä ilmestyi kaksitoista tavallista nume-
49956: diapäällikön viran. Entistä laajempi osavas-         roa, joista yksi kaksoisnumero sekä kolme
49957: tuu neuvoston tiedottamisesta siirrettiin kan-       teemanumeroa: yksi Eta-yhteistyöstä, toinen
49958: sallisille valtuuskunnille.                          arktisesta alueesta ja yhteistyöstä siellä ja
49959:    Vuoden aikana valtuuskunnan sihteeris-            kolmas hyvinvoinnista ja työllisyydestä.
49960: töstä lähetettiin 21lehdistötiedotetta. Lisäksi
49961: julkaistiin toiminnasta kertova esite suomek-
49962: si ja ruotsiksi. Henkilöstö esitelmöi omille
49963: Eduskuntataloon tulleille vierailijaryhmille          14.3 Lehtimiesstipendit
49964: kuten Renvall-instituutin opiskelijoille ja
49965: muiden yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksis-        Neuvoston lehtimiesstipendiä haki Suomes-
49966: sa kuten pohjoismaisilla kirjastopäivillä Vaa-       sa 29 toimittajaa. Stipendi (80 000 Rkr/maa)
49967: sassa ja Pohjolan päivänä Joensuussa yh-             jaettiin kymmenen toimittajan kesken. Kult-
49968: teensä puolisensataa kertaa.                         tuuritoimittaja Karmela Belinki, YLE/kult-
49969:     Toukokuun 3. ja 4. päivä järjestettiin län-      tuuri, sai stipendin tutustuakseen naisen ase-
49970: sisuomalaisten tiedotusvälineiden edustajil-         maan ja naisten kulttuuriin Islannissa ja Pär-
49971: le seminaari Maarianhaminassa yhteistyössä           saarilla, poliittinen toimittaja Timo Hakka-
49972: Ahvenanmaan valtuuskunnan kanssa. Sii-               rainen, Ilta-Lehti, tutustuakseen Norjassa
49973: hen osallistui 12 toimittajaa sekä kolme neu-        maan EY-jäsenyydestä käytävään keskuste-
49974: voston tiedottajaa muista Pohjoismaista. Li-         luun, Skandinavian kirjeenvaihtaja Jaakko
49975: säksi 9.-1 0. kesäkuuta järjestettiin virolaisil-    Hautamäki, Helsingin Sanomat, tutustuak-
49976: le parlamentaarikoille kaksipäiväinen semi-          seen pohjoismaiseen alkoholipolitiikkaan
49977: naari Eduskuntatalossa. Kuusihenkiselle vi-          sosiaalipoliittisena ja yhteiskuntataloudelli-
49978: rolaisvaltuuskunnalle esiteltiin eduskunnan,         sena kysymyksenä, poliittinen toimittaja
49979: Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineu-             Juha Keskinen, Demari, tutustuakseen Poh-
49980: voston toimintaa.                                    joismaiden perhepolitiikkaan ja mahdollisiin
49981:     Valtuuskunta isännöi Suomen osuuden              muutoksiin Euroopan integroituessa, kult-
49982: puheenjohtajiston käynnistämästä parla-              tuuritoimittaja Jan Kronholm, Jakobstads
49983: mentaarikkostipendiaattien vierailuohjel-            Tidning, tutustuakseen merihistorialliseen ja
49984: 
49985: 
49986:                                                     50===
49987: -arkeologiseen tutkimukseen Tanskassa, va-            teistyön mahdollisuuksiin Norjan, Suomen
49988: paa toimittaja Katri Maasalo, Kansanmusiik-           ja Baltian maiden välillä, poliittinen toimitta-
49989: kilehti, tutustuakseen Svenskt Visarkivetiin          ja Timo Toropainen, Ilta-Sanomat, tutustu-
49990: ja ruotsalaisiin kehtolauluihin, vapaa toimit-        akseen Tanskan poliittiseen elämään, tiedo-
49991: taja Tiina Nyrhinen, Helsingin Sanomien               tusvälineisiin ja EY-suhteiden järjestelmään
49992: kulttuurisivut, tutustuakseen islantilaiseen          sekä ympäristötoimittaja Pauli Välimäki,
49993: kuvataiteeseen sekä uutistoimittaja Rauno             Vihreä Lanka, tutustuakseen ruotsalaisiin
49994:  Teranne, MTV3, tutustuakseen energiayh-              ekakyliin ja ekarakentamiseen Ruotsissa.
49995: 
49996: 
49997: 
49998: 
49999:                                                  51
50000:                          L                              T        E         1
50001: 
50002: 
50003: 
50004: 
50005:                 SUOSITUKSET, ESITYKSET JA LAUSUNNOT
50006:                         42.1STUNNOSTA 1993
50007: 
50008: 
50009:                                         Suositukset
50010: 
50011: Nro 1    Kulttuuri-, opetus- ja tutkimus-              Nro 2   Kulttuurisektorin laitosten
50012:          alojen uudet rakenteet ja                             ym. rahoitus- ja organisaatio-
50013:          uudet voimavarat                                      muutoksia koskeva
50014:          (B137/k)                                              työohjelma (B 136/k)
50015: 
50016: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-              Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50017: maiden ministerineuvostoa                              maiden ministerineuvostoa
50018: 1. vahvistamaan ministerineuvoston ehdo-               1. toteuttamaan työohjelman kulttuurisekto-
50019: tuksen kulttuuri-, opetus- ja tutkimusyhteis-          rin laitosten, yhteistyöelinten ja muun pysy-
50020: työn uusista rakenteista ja varoista ministeri-        vän toiminnan rahoituksen ja organisaation
50021: neuvoston ehdotuksen B 137/k mukaisesti                muuttamiseksi ministerineuvoston ehdotuk-
50022: ja sivistysvaliokunnan näkemykset huo-                 sen B 136/k mukaisesti ja sivistysvaliokun-
50023: mioon ottaen sekä toteuttamaan panostok-               nan näkemykset huomioon ottaen ja
50024: set vuosina 1994-96,                                   2. samalla ottamaan huomioon seuraavat
50025: 2. raivaamaan esteet yhtenäisen pohjoismai-            seikat:
50026: sen kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusalueen               - Pohjoismaisen kotitalouskorkeakoulun
50027: tieltä,                                                   ja Arktisen lääketieteen pohjoismaisen
50028: 3. antamaan Pohjoismaiselle kulttuurirahas-               yhteistyötoimikunnan ulkopuolinen ra-
50029: tolle huomattavasti enemmän varoja kan-                   hoitus on varmistettava ennen pohjois-
50030: sankulttuuriyhteistyöhön sekä takaamaan si-               maisen rahoituksen lopettamista,
50031: vistysvaliokunnalle suoran edustuksen ra-                 - niille on annettava kohtuullisesti aikaa
50032: haston johtokunnassa,                                     tästä aiheutuvien organisaatiomuutosten
50033: 4. ryhtymään toimiin pohjoismaisen tv-yh-                 toteuttamiseen,
50034: teistyön lisäämiseksi huomattavasti niin, että            -viimeistään 1. marraskuuta 1993 minis-
50035: naapurimaiden tv-ohjelmien siirtäminen                    terineuvoston on tehtävä sivistysvalio-
50036: Pohjoismaiden välillä tulee mahdolliseksi,                kunnalle selkoa yhteistyöelinten mahdol-
50037: 5. laajentamaan ja täydentämään pohjois-                  lisuuksista hankkia ulkopuolista tukea
50038: maisia vaihto-ohjelmia Pohjoismaiden kiel-                pohjoismaisen tuen päättyessä 1. tammi-
50039: ten ymmärtämisen parantamiseksi sekä lap-                 kuuta 1994,
50040: si- ja nuorisoyhteistyön lisäämiseksi ja                  - ministerineuvoston on raportoitava si-
50041:  6. laatimaan pikaisesti yksityiskohtaiset eh-            vistysvaliokunnalle kaikista niistä talou-
50042:  dotukset ja suunnitelmat 1994 kulttuurisek-              teen liittyvistä muutoksista, joita tehdään
50043:  torin budjetista.                                        tämän ministerineuvoston ehdotuksen
50044: 
50045: 
50046: 
50047: 
50048:                                                   53
50049:   johdosta, ja otettava huomioon valiokun-          jotta yleisön kiinnostusta Pohjoismaiden
50050:   nan näkemykset muutoksista.                       historiaan ja yhteiskuntaelämään saatai-
50051:                                                     siin lisätyksi. .
50052: 
50053: Nro 3   Pohjoismaisen tiedepoliittisen
50054:         neuvoston uudet suuntaviivat              Nro 5   Pohjoismaissa olevien vam-
50055:         1993-95 (B 132/k)                                 maiskirjallisuuskokoelmien
50056:                                                           koordinointi (A 1017/k)
50057: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50058: maiden ministerineuvostoa                         Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50059: 1. vahvistamaan pohjoismaisen tiedepoliitti-      maiden ministerineuvostoa
50060: sen neuvoston suuntaviivat toiminnan pe-            - selvittämään, miten Pohjoismaissa ole-
50061: rustaksi toimintakaudeksi 1993-95 ministe-          via vammaiskirjallisuuden kokoelmia ja
50062: rineuvoston ehdotuksen B 132/k mukaisesti           tarjontaa voitaisiin koordinoida mahdolli-
50063: ja sivistysvaliokunnan näkemykset huo-              simman tarkoituksenmukaisesti niin or-
50064: mioon ottaen sekä                                   ganisaatioltaan kuin rahoitukseltaankin ja
50065: 2. suuntaviivojen voimassaolokautena                sen jälkeen tekemään siitä esityksen.
50066:    - analysoimaan Eta-sopimuksen vaiku-
50067:    tuksia pohjoismaiseen tutkimukseen tut-
50068:    kimuspoliittiselta ja taloudelliselta kan-     Nro 6 Lainsäädäntöyhteistyön
50069:    nalta sekä tekemään ehdotuksia pohjois-              pohjoismainen työohjelma
50070:    maisen tutkimuksen vahvistamiseksi Eu-               (B 133/j)
50071:    roopassa,
50072:    - kartoittamaan kaikki Pohjoismaissa si-       Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50073:    jaitsevat ja pohjoismaiseen yhteistyöorga-     maiden ministerineuvostoa
50074:    nisaatioon kuuluvat tutkimuslaitokset ja -       - hyväksymään uuden viisivuotisen lain-
50075:    elimet pohjoismaisen tutkimuspoliittisen         säädäntöohjelman ministerineuvoston
50076:    ohjailun parantamiseksi sekä                     ehdotuksen ja Pohjoismaiden neuvoston
50077:    - laatimaan kootun selonteon FPR:n toi-          juridisen valiokunnan näkemysten mu-
50078:    minnasta.                                        kaisesti,
50079:                                                     - edelleen kehittämään pohjoismaista
50080:                                                     etusija-asettelua eikä vain odottamaan
50081: Nro 4   Nordliv-hanke ja                            EY:n aloitteita sekä
50082:         pohjoismainen ulottuvuus                    - muilta osin tarkkaan harkitsemaan, tuli-
50083:         opetussuunnitelmissa                        siko meneillään oleva yhteistyö Baltian
50084:         (A 1018/kjaA 1022/k)                        maiden tukemiseksi yhdistää pohjoismai-
50085:                                                     seen lainsäädäntöyhteistyöhön siten, että
50086: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-           Baltian maat voisivat luoda omat sääntön-
50087: maiden ministerineuvostoa                           sä tai ajanmukaistaa ne aloilla, joilla tätä
50088:   - aloittamaan asianomaisten tahojen               pidetään kiireellisimpänä asiana.
50089:   kanssa yhteistyön pohjoismaisen ainek-
50090:   sen ja pohjoismaisen ulottuvuuden vah-
50091:   vistamiseksi ja syventämiseksi opetus-          Nro 7 Elintarvikeasioiden pohjois-
50092:   suunnitelmissa ja oppikirjoissa, erityisesti          mainen yhteistyöohjelma
50093:   historian ja yhteiskuntaopin aineissa,                (B 134/j)
50094:   -vahvistamaan pohjoismaista ainesta
50095:   Pohjoismaiden opettajakoulutuksessa ja          Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50096:   käynnistämään kursseja koulunjohtajille         maiden ministerineuvostoa
50097:   Pohjoismaissa sekä                              1. elintarvikepoliittisissa kysymyksissä toi-
50098:   - pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön mää-        mimaan kansalaisten terveyden ja turvalli-
50099:   rärahoja lisättäessä toteuttamaan yhteis-       suuden turvaamiseksi,
50100:   työssä Norden-yhdistysten liiton kanssa         2. pitämään etusijalla kaikille ikäryhmille an-
50101:   Nordliv-hankkeen kokonaan tai osittain,         nettavaa koulutusta, tiedotusta ja valistusta,
50102: 
50103: 
50104:                                                  54=
50105: 3. jatkamaan työtä pohjoismaisen etusija-               - mahdollisimman nopeasti toimimaan
50106: asettelun kehittämiseksi,                               sen puolesta, että neuvotteluja kiireelli-
50107: 4. toimimaan sen puolesta, että elintarvik-             simpien turvallisuusongelmien poistami-
50108: keiden laatu voidaan turvata tuotteiden ra-             seksi Sosnovy Borin ja Ignalinan ydinvoi-
50109: vintosisällön ja hygienian sekä epäsuotavien            maloista jatketaan ja ne viedään päätök-
50110: aineiden osalta. Esimerkkinä voidaan maini-             seen sekä, mikäli neuvottelut johtavat tu-
50111: ta tuotteiden puhtaus salmonellasta, raskas-            loksiin, toimimaan välttämättömien kan-
50112: metalleista ja torjunta-aineiden jäämistä,              sainvälisten resurssien hankkimiseksi.
50113: 5. toimimaan sen puolesta, että elintarvik-
50114: keiden tarkastus riittää turvaamaan Pohjois-
50115: maiden kansalaisten vaatimukset ja edut               Nro 11 Rahoitusjärjestelmä Itämeren
50116: kansainvälisessä kaupassa sekä                               pelastamiseksi (A 1025/m)
50117: 6. lisäämään yhteistyötä Baltian maiden
50118: kanssa ja pyrkimään ottamaan ne mukaan                Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50119: uuteen yhteistyöohjelmaan. Valiokunta kiin-           maiden ministerineuvostoa
50120: nittää tässä erityistä huomiota Baltian juoma-          -edistämään Itämeren suojelukomission
50121: vesikysymykseen.                                        konferenssissa Gdanskissa 25.-26. maa-
50122:                                                         liskuuta rahoitusjärjestelmää, jolla toteu-
50123:                                                         tetaan komission toimintaohjelma Itäme-
50124: Nro 8    Budjettivaliokunnan tarkas-                    ren pelastamiseksi,
50125:          tustehtävä 1992 (A 1029/b)                     - konferenssin jälkeen aloittamaan neu-
50126:                                                         vottelut kaikkien Itämeren maiden, me-
50127: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-               ren valuma-alueella olevien maiden halli-
50128: maiden ministerineuvostoa                               tusten sekä EY:n kanssa Itämeren rahoi-
50129:   -maa- ja metsätalousalan jatkoyhteistyös-             tusjärjestelmän luomiseksi,
50130:   sä ottamaan huomioon näkemykset ja                    - huolehtimaan siitä, että rahoitusjärjes-
50131:   ehdotukset, jotka esitetään raportissa ja             telmässä kohdellaan eri maita oikeuden-
50132:   budjettivaliokunnan selonteossa vuoden                mukaisesti,
50133:   1992 tarkastustehtävästä sekä raportoi-               - käyttämään kertyvät varat suojelu-
50134:   maan valiokunnalle toimista, joihin on                komission ehdottamassa tärkeysjärjestyk-
50135:   ryhdytty arvioinnin johdosta.                         sessä suurimman kustannushyödyn peri-
50136:                                                         aatteen mukaisesti.
50137: 
50138: Nro 9    Nordelin tulevaisuus
50139:          (A 1021/e)
50140:                                                       Nro 12 Tulevaisuuden vanhusten-
50141: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-                    huolto (A 1005/s)
50142: maiden hallituksia
50143:   - vuoden 1993 aikana esittämään yhtei-              Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50144:   sen tutkimuksen Nordei-yhteistyön kehit-            maiden ministerineuvostoa
50145:   tämisestä, myös tulevien vuosien kehitys-             - aktiivisesti edistämään kokemusten-
50146:   suunnista, sekä sisällyttämään siihen                 vaihtoa Pohjoismaiden välillä vastatak-
50147:   myös hallitusten näkemyksen pohjois-                  seen siihen haasteeseen, jonka kasvavan
50148:   maisen sähköyhteistyön tavoitteista ja                vanhusväestön hoito ja huolenpito aset-
50149:   yhteistyömuodoista.                                   taa.
50150: 
50151: 
50152: Nro 10 Sosnovy Borinja Ignalinan                      Nro 13 Yhteistyön vahvistaminen
50153:        ydinvoimaloiden turvaUisuu-                           sosiaali-alan kysymyksissä
50154:        den lisääminen (A 1020/m)                             ECE:ssä (A 1024/s)
50155: 
50156: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50157: maiden hallituksia                                    maiden hallituksia
50158: 
50159: 
50160:                                                  55
50161:   - aktiivisesti myötävaikuttamaan siihen,       2. artikla 40 muutetaan seuraavaan muo-
50162:   että YK:n Euroopan talouskomission             toon:
50163:   (ECE) toimintaa vahvistetaan erityisesti       "Pohjoismaista yhteistyötä tehdään Pohjois-
50164:   sosiaalialalla.                                maiden neuvostossa, Pohjoismaiden minis-
50165:                                                  terineuvostossa, pääministereiden, ulkoasi-
50166:                                                  ainministereiden sekä muiden ministereiden
50167: Nro 14 Helsingin sopimuksen                      kokouksissa, erityisissä yhteistyöelimissä ja
50168:        muutokset (B 135/j)                       maiden viranomaisten kesken."
50169:                                                  3. hyväksymään artiklan 64 muutokset mi-
50170: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        nisterineuvoston ehdotuksen B 135/j mukai-
50171: maiden ministerineuvostolle, että                sesti.
50172: 1. Helsingin sopimuksen artiklat 1, 33, 61 ja    4. ruotsinkielisissä artikloissa 47 ja 48 kor-
50173: 63 muutetaan ministerineuvoston ehdotuk-         vaamaan ilmauksen "Ålands landsting" il-
50174: sen mukaisesti,                                  mauksena "Ålands lagting".
50175: 
50176: 
50177: 
50178: 
50179:                                          Esitykset
50180: 
50181: Nro 15 Toimintaohjelma alkoholin-                Nro 16 Kunnianhimoisemman alko-
50182:        kulutuksen vähentämiseksi                        holipolitiikan edistämistoimet
50183:        Pohjoismaissa (A 1014/s)                         (A 1014/s)
50184: 
50185: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50186: maiden ministerineuvostoa                        maiden hallituksia
50187:   - laatimaan toimintasuunnitelman koor-           - meneillään olevissa ja suunnitelluissa
50188:   dinoidakseen toimintaansa alkoholinku-           neuvotteluissa EY-jäsenyydestä esiinty-
50189:   lutuksen vähentämiseksi Pohjoismaissa,           mään yhtenäisin perustein alkoholikysy-
50190:   mukaanluettuna toimet kunnianhimoisen            myksessä sekä
50191:   alkoholipolitiikan säilyttämiseksi WHO:n         - alkoholinkulutuksen vähentämiseen
50192:   alkoholivaurioiden torjuntaa koskevan            tähtäävissä tiedotuskampanjoissaan suun-
50193:   eurooppalaisen      toimintasuunnitelman         taamaan tiedotuksen lähinnä työelämään,
50194:   mukaisesti.                                      raskauteen, pienten lasten vanhempiin,
50195:                                                    lapsiin ja nuoriin sekä liikenteeseen,
50196:                                                    myös vapaa-ajan veneilyyn.
50197: 
50198: 
50199: 
50200: 
50201:                                                 56=
50202:                                           Lausunnot
50203: 1 Pohjoismaiden neuvoston lausunto                      C2-asiakirjasta tulee vastaisuudessa todelli-
50204:   Pohjoismaiden ministerineuvoston                      nen suunnitteluasiakirja, joka voi olla neu-
50205:   pohjoismaista yhteistyötä käsittele-                  voston priorisointien pohjana,
50206:   västä kertomuksesta (C 1) (budjetti-                  7. ministerineuvosto muilta osin ottaa huo-
50207:   valiokunta)                                           mioon mietinnössä esitetyt näkemykset.
50208: 
50209: Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
50210: den ministerineuvostolle, että                          3 Pohjoismaiden neuvoston lisä-
50211:   - ministerineuvosto antaa, ennen kuin se                lausunto pohjoismaisen yhteistyön
50212:   päättää lopullisesti kulttuuribudjetin lisää-           suunnitelmia koskevasta Pohjois-
50213:   misestä 25% 1994, neuvostolle vaaditta-                 maiden ministerineuvoston selon-
50214:   van pohja-aineiston, jotta neuvosto voi                 teosta (C 2) ja pääministerien
50215:   arvioida panostuksen kohtuullisuuden,                   selonteosta (Asiakirja 3)
50216:   -ministerineuvosto ilmoittaa, mitä vaiku-               (budjettivaliokunta)
50217:   tuksia voimakas panostus kulttuurialalle
50218:   aiheuttaa muilla sektoreilla,                         B. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjois-
50219:   - budjettivaliokunta, joka neuvostossa                maiden ministerineuvostolle, että
50220:   vastaa ministerineuvoston budjetin käsit-             1. ministerineuvosto viimeistään 43. istun-
50221:   telystä, saa jatkuvasti raportteja ja toimin-         nossa Maarianhaminassa antaa neuvostolle
50222:   tasuunnitelmia, joilla on merkitystä bud-             selonteon suunnitteilla olevan EY-jäsenyys-
50223:   jettikäsittelyyn.                                     neuvottelujen koordinointikokouksen tu-
50224:                                                         loksista,
50225: 2 Pohjoismaiden neuvoston lausunto                      2. Pohjoismaat tulevissa EY-jäsenyysneuvot-
50226:   pohjoismaisen yhteistyön suunnitel-                   teluissa toimivat sen puolesta, että sopimuk-
50227:   mia koskevasta Pohjoismaiden                          seen sisällytetään lauseke pohjoismaisesta
50228:   ministerineuvoston selonteosta                        yhteistyöstä, joka vastaa Eta-sopimuksessa
50229:   (C 2) (budjettivaliokunta)                            olevaa lauseketta ja perustuu Rooman sopi-
50230:                                                         muksen lausekkeeseen mm. Benelux-yh-
50231: A. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjois-              teistyöstä,
50232: maiden ministerineuvostolle, että                       3. tehdään aloite kansallisten toimien koor-
50233: 1. ministerineuvosto, ennen kuin lopullinen             dinoiiDiseksi Baltiassa,
50234: päätös voimakkaasta lisäyksestä kulttuu-                4. ministerineuvosto edistää Pohjolan ja Bal-
50235: rialalle tehdään, esittää tietoja, joiden perus-        tian välistä vapaata kauppaa,
50236: teella panostuksen kohtuullisuutta voidaan              5. ministerineuvosto jouduttaa kaupan estei-
50237: arvioida,                                               den ja rajatarkastusten poistamista,
50238: 2. ministerineuvosto ilmoittaa neuvostolle              6. ministerineuvosto vähentääkseen työttö-
50239: hyvissä ajoin toiminnan vähentämisestä ja               myyttä edistää aktiivista pohjoismaista työ-
50240: lakkauttamisesta ja että riittävästi aikaa vara-        markkinapolitiikkaa ja uusia aloitteita teh-
50241: taan sellaisen toiminnan lakkauttamiseen,               dään kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi.
50242: joka ei kuulu ministerineuvoston tulevaisuu-            Tämä voi koskea kaupan esteiden poista-
50243: den suunnitelmiin,                                      mista, tukea erilaisiin investointeihin ja avoi-
50244: 3. ministerineuvosto tekee aloitteen yhteis-            mia työmarkkinoita Pohjoismaissa,
50245: pohjoismaisista toimista Pohjoismaiden työt-            7. ministerineuvosto ottaa huomioon sen,
50246: tömyyden vähentämiseksi,                                että koulutusta ja tutkimusta harjoitetaan
50247: 4. neuvostolle annetaan mahdollisuus siirtää            monilla aloilla ja se on yhtä tärkeätä kuin
50248: varoja kokonaisbudjetissa,                              kulttuurialalla harjoitettava tutkimus,
50249: 5. muutetaan Helsingin sopimuksen niitä                 8. ministerineuvosto luopuu budjettivarojen
50250: kohtia, jotka koskevat neuvoston mahdolli-              tiukasta prosenttijaosta ja että tarpeet Poh-
50251: suuksia vaikuttaa budjettiin,                           joismaiden kannalta tärkeillä aloilla ohjaavat
50252: 6. ministerineuvosto toimii sen puolesta, että          varainjakoa.
50253: 
50254: 
50255:                                                    57
50256:                          L                          T         E        2
50257: 
50258: 
50259: 
50260: 
50261:                      SUOSITUKSET 43. ISTUNNOSTA 1993
50262:                                   (Suositukset 1-16 ks. liite 1)
50263: 
50264: 
50265: 
50266: Nro 17 Toiminta- ja yhteistyöohjelma                  - lisäämään luku- ja kirjoitushäiriöihin
50267:        Pohjolan lähialueiUe                           liittyvää yhteistyötä Pohjoismaissa, varsin-
50268:        (A 1041/p)                                     kin vaihtamalla tutkimustuloksista ja me-
50269:                                                       todeista saatuja kokemuksia,
50270: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-             - luomaan yhteisen strategian siitä, miten
50271: maiden ministerineuvostoa                             lukihäiriöistä voidaan jakaa tietoa sitä tar-
50272:   - laatimaan konkreettisen toiminta- ja              vitseville tahoille,
50273:   yhteis-työohjelman Pohjolan lähialueita             - selvittämään, miten lukihäiriökoulutus
50274:   varten ottaen erityisesti huomioon Pieta-           on järjestetty esikoulunopettajien, erityis-
50275:   rin ja Leningradin alueen,                          opettajien, koulupsykologien yms. kou-
50276:   - toiminta- ja yhteistyöohjelmaa laaditta-          lutuksessa Pohjoismaissa ja kansainväli-
50277:   essa tekemään selkoa ehdotusten talou-              sesti, jotta koulutukselle löydettäisiin vie-
50278:   dellisista vaikutuksista yhteispohjoismai-          lä parempi malli.
50279:   sesti ja kansallisesti,
50280:   - ottamaan toimintaohjelmassa erityisesti
50281:   huomioon yhteistyömahdollisuudet ja              Nro 20 Pohjoismainen kampanja
50282:   edellytykset ympäristön, kaupan, kulttuu-               muukalaisvihaa vastaan
50283:   rin ja infrastruktuurin aloilla.                        (A 1057/k)
50284: 
50285:                                                    Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50286:                                                    maiden ministerineuvostoa
50287: Nro 18 Venäläisjoukkojen vetäminen                   - asettamaan työryhmän Pohjoismaiden
50288:        pois Virosta ja Latviasta                     ministerineuvoston, Pohjoismaiden neu-
50289:        (A 1056/p)                                    voston ja pohjoismaisten nuorisojärjestö-
50290:                                                      jen ja Norden-yhdistysten liiton edustajis-
50291: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-            ta. Ryhmän tehtävänä on ennen 15. hel-
50292: maiden hallituksia                                   mikuuta 1994 esittää ehdotus pohjoismai-
50293:   - tiukentamaan Venäjälle esitettävää vaa-          sen kampanjan toteuttamisesta teemana
50294:   timusta vetää joukkons:t pois Virosta ja           "Pohjola muukalaisvihaa vastaan",
50295:   Latviasta nopeasti, järjestäytyneesti ja täy-      - varaamaan tarpeeksi varoja kampanjan
50296:   dellisesti.                                        toteuttamiseksi.
50297: 
50298: 
50299: Nro 19 Luku- ja kirjoitushäiriöitä                 Nro 21 Lasten huoltoa koskeva sovin-
50300:        (dysleksia) koskevayhteistyö                       toratkaisu avioero-
50301:        (A 1033/k)                                         tapauksissa (A 1026/j)
50302: 
50303: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-          Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50304: maiden ministerineuvostoa                          maiden ministerineuvostoa
50305: 
50306: 
50307:                                          ===58===
50308:   - valvomaan, että Pohjoismaiden perhe-         Nro 24 Pohjoismaisen yhteistyön
50309:   oikeuden lainsäädäntöä koordinoidaan                  vahvistaminen kansalaispoli-
50310:   mahdollisimman monilla aloilla,                       tiikassa (A 1045/s)
50311:   - valvomaan, että pohjoismaista avioliit-
50312:   tosopimusta vuodelta 1931 uudistava työ-       Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50313:   tyhmä kiirehtii työtänsä,                      maiden ministerineuvostoa
50314:   - valvomaan, että eroa tai yhteiselämän        - tyhtymään toimiin kehittääkseen Pohjois-
50315:   lopettamista harkitseville vanhemmille         maiden kansalaispolitiikkaa,
50316:   järjestetään yhteistyöneuvontaa siten, että    - Eta- ja EY-yhteistyössä edistämään Poh-
50317:   siitä olisi hyötyä myös sopimukseen pääs-      joismaiden etujen mukaista kansalaispoli-
50318:   seille vanhemmille.                            tiikkaa.
50319: 
50320: 
50321: 
50322: Nro 22 Kuluttaja-alan pohjoismainen              Nro 25 Pohjoismaiden ministerineu-
50323:        toimintaohjelma (B 139/j)                        voston budjetti vuodelle 1994
50324:                                                         (B138/b)
50325: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50326: maiden ministerineuvostolle,                     Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50327: 1. että se hyväksyisi ehdotuksen kuluttaja-      maiden ministerineuvostoa
50328: alan pohjoismaiseksi toimintaohjelmaksi ja         -vuoden 1994 budjettia vahvistettaessa-
50329: erityisesti ottaisi huomioon, mitä valiokunta      edellyttäen, että päätös v. 1992 ylijäämäs-
50330: on esittänyt sen toteuttamisesta sekä valio-       tä ei muutu - siirtämään yleiskulttuurin
50331: kunnan esittämät lisäykset oikeudellisista         uusista määrärahoista 7 016 000 Tkr seu-
50332: kysymyksistä,                                      raaville aloille:
50333: 2. että Pohjoismaiden ministerineuvosto,
50334: kuluttaja-asiain ministerit, esittäisi ennen     Elintarvikeala ................... .    1 000 000 Tkr
50335: Tromsassa 1994 pidettävää neuvoston 45.          Kuluttaja-ala ..................... .   1 200 000 "
50336: istuntoa ehdotuksen erilliseksi rahoituspal-     Vammaisjärjestöjen
50337: veluja koskevaksi toimintasuunnitelmaksi ja        tukijärjestelyt ................ .    1155 000 "
50338: siinä ottaisi huomioon, mitä valiokunta on       Huumeiden väärinkäytön
50339: näitä palveluja koskevassa luvussa esittänyt.      vastustaminen .............. .         361 000 "
50340:                                                  Sosiaalisesti heikossa
50341:                                                    asemassa olevat tyhmät                 300 000 "
50342:                                                  Rakennus- ja asuntoala ml.
50343: Nro 23 Pohjoismaiden sosiaaliturva-                perusrakenteiden T&K-
50344:        järjestelmien uudistaminen                  ohjelma ........................ .    3 000000 "
50345:        (A 1028/s)
50346:                                                  Yhteensä .......................... .   7 016 000 Tkr
50347: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50348:                                                     - vuoden 1994 budjettia vahvistettaessa
50349: maiden hallituksia
50350:                                                     vähentämään yleiskulttuurin uusia mää-
50351: 1. täystyöllisyyden tavoitteen pohjalta toimi-
50352:                                                     rärahoja seuraavasti:
50353: maan yhdessä laadittaessa tulevaisuuden
50354: sosiaalivakuutusjärjestelmiä, aluksi vertaile-
50355:                                                  Pohjoismainen elokuva- ja
50356: valla tutkimuksella,
50357:                                                     mediayhteistyö ....... ....... - 1 500 000 Tkr
50358: 2. parantamaan työympäristöä laajassa mer-
50359:                                                  Lapset ja nuoret ......... ....... - 500 000 "
50360: kityksessä vahinkojen syntymisen estämi-
50361:                                                  Taidealan yhteistyö ........... - 1 500 000 "
50362: seksi,
50363:                                                  Pohjoismainen profiili Eu-
50364: 3. tyhtymään toimiin kuntoutuksen paranta-
50365:                                                     roopassa ja Pohjolassa .. - 1 500 000 "
50366: miseksi,
50367:                                                  Istuntomaiden
50368: 4. Euroopan yhdentymisessä valvomaan ja
50369:                                                     kulttuuriohjelma ............ -2 016 000 "
50370: ajamaan Pohjoismaiden etuja sosiaaliturvan
50371: alalla.                                          Yhteensä ........................... -7 016 000 Tkr
50372: 
50373: 
50374:                                         ===59
50375: Nro 26 Työllistäminen Pohjolassa (A            Nro 29 Ydinvoimateknisen toiminnan
50376:        1036/e, A 1038/e, A 1042/e, A                  valvonta (A 1034/m, A 1043/m
50377:        1046/ejaA 1049/e)                              jaA 1044/m)
50378: 
50379: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-      Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50380: maiden ministerineuvostoa                      maiden ministerineuvostoa
50381:   - ennen 1. maaliskuuta 1994 tekemään           - tehokkaasti jatkamaan ponnisteluja
50382:   aloitteita työllisyyden lisäämiseksi poh-      pohjoisten alueiden ja Itämeren ydintur-
50383:   joismaisella tasolla.                          vallisuuden parantamiseksi ja saamaan
50384:                                                  aikaan kansainvälisiä sopimuksia, joilla
50385:                                                  valvottaisiin tiukasti kaikkea ydinteknistä
50386:                                                  toimintaa, sekä sotilaallista että siviilitoi-
50387:                                                  mintaa, mukaanluettuna käytetyn ydin-
50388:                                                  polttoaineen loppusäilytys yms.,
50389: Nro 27 Elinkeinovyöhykkeiden perus-              - harkitsemaan mahdollisuuksia tukea
50390:        taminen Pohjolaan (A 1040/e)              mm. tehokasta ja ympäristön kannalta
50391:                                                  oikeata energiahuoltoa Itämeren ja Poh-
50392: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        joiskalotin alueilla.
50393: maiden ministerineuvostoa
50394:   - selvittämään elinkeinovyöhykkeistä
50395:   saatuja kokemuksia ja                        Nro 30 Turvallisuus, energia ja ympä-
50396:   - edistämään raja-alueiden yritystoimin-            ristö (A 1034/m, A 1043/mjaA
50397:   taan vaikuttavien sääntöjen ja määräysten           1044/m)
50398:   yhdenmukaistamista Pohjoismaissa.
50399:                                                Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
50400:                                                maiden hallituksia
50401:                                                  - mahdollisimman nopeasti tekemään
50402:                                                  aloitteita aktiivisen toiminnan aloittami-
50403:                                                  seksi sopivissa muodoissa energiaan liit-
50404: Nro 28 Aluepoliittisen yhteistyön                tyvän ympäristötilanteen parantamiseksi
50405:        laajentaminen (A 1030/mjaA                Pohjolan, Itämeren ja Pohjoiskalotin alu-
50406:        1047/m)                                   eilla,
50407:                                                  - tekemään aloitteita realistisiksi vaihto-
50408: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-        ehdoiksi, joilla korvattaisiin Baltiassa sekä
50409: maiden ministerineuvostoa                        Pietarin ja Kuolan alueilla ympäristölle
50410:   -vahvistamaan pohjoismaisen aluepoliit-        vaarallisia laitoksia, jotka muuten joudu-
50411:   tisen yhteistyön voimavaroja, jotta Euroo-     taan pitämään toiminnassa,
50412:   pan yhdentymisestä syntyviin koordi-           - estääkseen ydinasetuotantoa koskevien
50413:   nointia ja yhteistyön lisäämistä koskeviin     tietojen leviämisen, tukemaan meneillään
50414:   vaatimuksiin voitaisiin vastata,               olevia projekteja tutkimuskeskusten ke-
50415:   -kehitystyössä ottamaan huomioon mah-          hittämiseksi, joissa voidaan antaa vaihto-
50416:   dollisuudet rakennepoliittiseen yhteistyö-     ehtoisia työtehtäviä Venäjällä aikaisem-
50417:   hön EY:n kanssa,                               min ydinaseiden kehittämisessä ja tuotan-
50418:   - analysoimaan tarvittavia edellytyksiä ja     nossa toimineille tutkijoille,
50419:   institutionaalisia muotoja tehokkaan alue-     - tukemaan muutosprojekteja ja teke-
50420:   poliittisen yhteistyön luomiseksi Itämeren     mään aloitteita, joilla helpotetaan siirty-
50421:   ja Barentsin alueille sekä                     mistä ydinasetuotannosta siviilituotan-
50422:   - aloittamaan yhteistyön Pohjoiskalotin        toon sekä
50423:   läänien kehityksestä vastaavien elinten        - toimimaan aktiivisesti aseriisunnassa ja
50424:   kanssa sellaisten konkreettisten projek-       tukemaan turvallisten menetelmien kehit-
50425:   tien kehittämiseksi, jotka voivat sisältyä     tämistä ydinaseiden hävittämiseksi sekä
50426:   laajempaan aluepoliittiseen yhteistyöhön       Pohjolan muuttamista ydinaseettomaksi
50427:   Barentsin alueella.                            vyöhykkeeksi.
50428: 
50429: 
50430:                                        =60=
50431:                        L                        T         E        3
50432: 
50433: 
50434: 
50435: 
50436:             POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTOLLE TAI
50437:                HALLITUKSILLE TEHTYJÄ KYSYMYKSIÄ
50438: 
50439: Listassa on vain suomalaisten edustajien ja     E 17 Kimmo Sasi kysyi Pohjoismaiden halli-
50440: pohjoismaisten puolueryhmien tekemät ky-        mksilta verojen automaattisesta palautuk-
50441: symykset sekä Suomen hallitUkselle tehdyt       sesta.
50442: kysymykset.
50443:                                                 E 20 Lena Öhrsvik, Ruotsi, kysyi Suomen
50444: E 2 Sinikka Hurskainen kysyi Ruotsin halli-     hallitukselta ILO-sopimuksista 165 ja 166.
50445: tukselta reseptien vastaavuudesta Pohjois-
50446: maissa.                                         E 23 Lahja Exner, Ruotsi, kysyi Suomen hal-
50447:                                                 litukselta asevelvollisen sairausetuuksista.
50448: E 5 Markku Laukkanen kysyi ministerineu-
50449: vostolta pohjoismaisen TV-yhteistyön lisää-     E 24 Anders Svärd, Ruotsi, kysyi Suomen
50450: misestä.                                        hallitukselta korkeasti koulutettujen poh-
50451:                                                 joismaisista työmarkkinoista.
50452: E 7 Markku Rossi kysyi ministerineuvostolta
50453: TV-ohjelmien tekstityksestä.                    E 32 Ingrid Näslund, Ruotsi, kysyi Suomen
50454:                                                 hallitukselta eläkemaksujen erilaisuudesta
50455: E 8 Sinikka Hurskainen kysyi Ruotsin halli-     Suomessa ja Ruotsissa.
50456: tukselta suomen kielen asemasta Ruotsissa.
50457:                                                 E 34 Riitta Saastamoinen kysyi rrurusteri-
50458: E 9 Rose-Marie Björkenheim kysyi Ruotsin        neuvostolta Salman Rushdien kuolemantuo-
50459: hallitukselta koirien ja kissojen karanteeni-   mion kumoamisesta.
50460: määräyksen poistamisesta.
50461:                                                 E 35 Vasemmistososialistinen ryhmä kysyi
50462: E 10 Mats Nyby kysyi Pohjoismaiden halli-       Norjan hallitukselta Kosovon albaanipako-
50463: tuksilta n.s. laskuvarjosopimuksista.           laisista.
50464: 
50465: E 11 Mats Nyby kysyi ministerineuvostolta       E 36 Marjatta Vehkaoja kysyi Ruotsin halli-
50466: pohjoismaisista mediapalkinnoista.              tukselta vanhuksien ja pitkäaikaissairaiden
50467:                                                 paremmasta omakielisestä palvelusta Ruot-
50468: E 12 Mats Nyby kysyi ministerineuvostolta       sissa.
50469: raja-alueyhteistyöstä.
50470:                                                 E 37 Marjatta Vehkaoja kysyi ministerineu-
50471: E 13 Mats Nyby kysyi Pohjoismaiden halli-       vostolta intensiivisemmästä yhteistyöstä
50472: tuksilta pakolaisten salakuljetuksesta Bal-     pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vah-
50473: tiasta.                                         vistamiseksi.
50474: 
50475: E 16 Anneli jäätteenmäki kysyi ministeri-       E 39 Eeva-Liisa Moilanen kysyi ministeri-
50476: neuvostolta Itämeren suojelukomission           neuvostolta Pohjoismaiden valmiuksista
50477: (Helcom) budjettialijäämästä.                   huumeiden salakuljetuksen torjumiseksi.
50478: 
50479: 
50480:                                         == 61
50481: E 40 Sosiaalidemokraattinen ryhmä kysyi       E 46 Satu Hassi kysyi rninisterineuvostolta
50482: ministerineuvostolta pohjoismaisesta elin-    ihmisoikeustilanteesta Itä-Timorissa.
50483: keinopoliittisesta toimintasuunnitelmasta
50484: infrastruktuurin parantamiseksi.              E 47 Halld6r Asgrimsson, Islanti, kysyi Suo-
50485:                                               men hallitukselta ruotsin kielen asemasta
50486: E 45 Håkan Nordman kysyi Pohjoismaiden        Suomen peruskoulussa ja lukiossa.
50487: hallituksilta ajoverkkokalastuksesta Itäme-
50488: rellä.
50489: 
50490: 
50491: 
50492: 
50493:                                       === 62 ===
50494:                           L                               T         E        4
50495: 
50496: 
50497: 
50498: 
50499:         POHJOISMAIDEN NEUVOSTON KANSAINVÄLINEN
50500:       PARLAMENTAARINEN KONFERENSSI ARKTISEN ALUEEN
50501:               KEHITIÄMISESTÄ JA SUOJELUSTA
50502: 
50503: Me, Färsaarten, Grönlannin, Islannin,                    olemme päättäneet
50504: Kanadan, Norjan, Ruotsin, Suomen,
50505: Tanskan ja Venäjän sekä saamelaisten                     - yhteistyössä suojella ja puolustaa arktista
50506: parlamenttien valitsemat edustajat, ja                   ympäristöä alueen ulkopuolelta tulevilta
50507: Pohjoismaiden neuvoston ja                               uhi!ta ja toimia alueella esiintyvää kestämä-
50508: Länsi-Pohjolan parlamentaarisen                          töntä taloudellista toimintaa vastaan sekä
50509: yhteistyöneuvoston edustajat                             varmistaa, että arktisen alueen tulevassa ke-
50510:                                                          hittämisessä noudatetaan korkeita ympäris-
50511:                                                          tönormeja ja vastuullista voimavarojen hoi-
50512:                                                          toa,
50513: olemme kiinnittäneet huomiota                            -parantaa arktisen alueen alkuperäiskanso-
50514:                                                          jen elinoloja ja mahdollisuuksia säilyttää,
50515: - arktisen alueen ja sen kestävän kehityksen             suojella ja puolustaa alkuperäiskulttuuriaan,
50516: erittäin suureen merkitykseen koko maapal-               elämäntapaansa ja laillisia oikeuksiaan tule-
50517: lon elämää ylläpitävien järjestelmien kannal-            vaisuudessa,
50518: ta, ja niihin paineisiin, joita maailmanlaajui-          -rohkaista yhteydenpidon lisäämistä kanso-
50519: nen toiminta aiheuttaa alueen herkästi va-               jen ja kulttuurien välillä sekä tuotteiden ja
50520: hingoittuvalle ympäristölle,                             ajatusten vaihtoa Pohjoisnavan lähellä sijait-
50521: - kansainväliselle yhteisölle tästä aiheutu-             sevien alueiden kesken samalla kun varmis-
50522: vaan vastuuseen puolustaa ja suojella arktis-            tetaan, että arktinen ympäristö ei joudu vaa-
50523: ta aluetta ympäristö- ja muilta uhilta                   raan tällaisen toiminnan vuoksi,
50524: -mahdollisuuksiin hyödyntää edelleen ark-                -taivuttaa kansainvälinen yhteisö tunnusta-
50525: tisen alueen luonnonvaroja kunnioittamalla               maan vastuunsa siitä, että arktinen alue va-
50526: samalla kestävän kehityksen periaatteita,                pautetaan ympäristöuhista, myös radioaktii-
50527: - tarpeeseen hyödyntää arktisen alueen                   visesta ja muusta vaarallisesta jätteestä, joka
50528: asukkaiden, erityisesti alkuperäiskansojen               on upotettu tai laskettu maahan tai mereen,
50529: tietoja arktisista oloista ja ongelmista kaikilla        ja toteuttamaan aseriisuntaa siten, että se
50530: merkittävillä päätöksentekofoorumeilla,                  vähentää sotilaallisesta toiminnasta ja ympä-
50531: - arktisen alueen valtioiden pysyvään kiin-              ristön pilaamisesta aiheutuvia paineita,
50532: nostukseen ylläpitää kansainvälistä rauhaa               - edistää tieteellistä tutkimusta aloilla, jotka
50533: ja turvallisuutta ja tarpeeseen käsitellä arkti-         liittyvät arktiseen alueeseen ja sen ihmisten
50534: sen alueen sotilaallisia ja muita ongelmia               hyvinvointiin,
50535: alueen ulkopuolisilla neuvottelufoorumeil-
50536: la,                                                      olemme siksi päättäneet seuraavista
50537: -tarpeeseen luoda tehokas alueellinen insti-             suosituksista:
50538:  tutionaalinen kehys yhteistyön edistämisek-
50539:  si arktisen alueen ympäristönsuojelussa ja              - yhteistyötä tulisi vahvistaa arktisen alueen
50540:  kestävässä kehityksessä,                                valtioiden ja muiden osapuolten kesken,
50541: 
50542: 
50543:                                                     63
50544: jotka osallistuivat Rovaniemi-prosessiin ja        ja kebotamme baUituksia
50545: sen arktisen ympäristönsuojelustrategian
50546: muotoilemiseen UNCEDin Agenda 2l:n                  - aloittamaan kansainvälisten sopimusten ja
50547: mukaisesti,                                         muiden sitoumusten järjestelmällisen tarkis-
50548: - kansainvälisen tieteellisen yhteistyön tuke-      tuksen, jotta arktisen alueen ympäristöön
50549: rnista tulisi jatkaa, esim. kansainvälisen ark-     kiinnitettäisiin riittävästi huomiota ja että
50550: tisen tiedekomitean (IASC) koordinoimaa             nykyisiä määräyksiä tiukennettaisiin ja tar-
50551: yhteistyötä ja tietojenhankintaa, mukaan lu-        vittaessa laadittaisiin uusia,
50552: ettuna perinteiset tiedot arktisesta alueesta ja    - varmistamaan, että suunnitelmat arktisen
50553: sen kansoista,                                      alueen elävien ja muiden voimavarojen käy-
50554: -arktisen alueen valtioiden tulisi jatkaa pon-      töstä sisältävät myös ympäristövaikutusten
50555: nisteluja, jotta arktisen neuvoston perusta-        arvioinnin (YVA) prosessin riittävän varhai-
50556: misesta päästäisiin yhteisymmärrykseen              sessa vaiheessa,
50557: suunnan, liikkeelle panevan voiman ja pro-          - tukemaan kaikkia ponnisteluja ydinaseko-
50558: fiilin antamiseksi kansainväliselle arktiselle      keiden täydelliseksi kieltämiseksi ja siirtä-
50559: yhteistyölle,                                       mään ydinvoimateknologian ja ydinfyysisen
50560: - kansainvälistä yhteistyötä asianomaisten          materiaalin kaikenlaisen muun siviili- ja soti-
50561: valtioiden kesken tulisi jatkaa ekologisesti        laskäytön, myös ydinjätteiden käsittelyn,
50562: kestävän taloudellisen ja teollisen kehityk-        tiukkaan kansainväliseen valvontaan,
50563: sen edisti!Y'iseksi tulevaisuudessa arktisella      - tukemaan Barentsin alueen euroarktisessa
50564: alueella, mukaan luettuna uusiutuvien luon-         neuvostossa monikansallista esiprojektia
50565: nonvarojen ja energialähteiden käyttö,              käytännön kokemusten saamiseksi ydinjät-
50566: - yhteistyötä tulisi vahvistaa lajien moni-         teen valvonnasta ja mahdollisesta siirtämi-
50567: muotoisuuden tutkimuksessa ja merien elä-           sestä pois yhdestä tai useammasta arktisen
50568: vien voimavarojen hoidossa sekä arktisen            alueen paikasta,
50569: alueen biologisen monimuotoisuuden, kas-            - nopeuttamaan arktista aluetta koskevia
50570: vupaikkojen, kasviston ja eläimistön valvon-        toimia, jotka koskevat luottamuksen lisää-
50571: nassa ja säilyttämisessä,                           mistä, asevalvontaa ja aseriisuntaa nykyisillä
50572: - ilmastomuutosten valvonnan ja tutkimuk-           neuvottelufoorumeilla ja saamaan, mikäli
50573: sen koordinointia olisi edistettävä,                tarkoituksenmukaista, arktisen alueen val-
50574: - ilman ja merien saasteita kuten raskasme-         tiot niiden toteuttajiksi sekä raportoimaan
50575: talleja, kasvihuone-kaasuja, PCB:tä, DDT:tä         kaikista uusista mahdollisuuksista tällaisiin
50576: ja kloorihiilivetyjä olisi vähennettävä ja pois-    toimiin,
50577: tettava ne lopullisesti,                            - yhteistyössä arktisen alueen alkuperäis-
50578: - hallitusten välistä yhteistyötä kommuni-          kansojen kanssa kehittämään koordinoidun
50579: kaatio- ja kuljetusjärjestelmien kehittämisek-      toimintaohjelman edistääkseen koko alueen
50580: si olisi tehostettava alueen taloudellisen, so-     alkuperäiskulttuureja, tunnustaakseen koko
50581: siaalisen ja luonnollisen yhteenkuuluvuu-           alueen alkuperäiskansojen oikeudet ja pa-
50582: den mukaisesti,                                     rantaakseen heidän elinolojaan ottamalla
50583: - olisi laajennettava käytäntöä ottaa arktisen      huomioon heidän omat arvonsa,
50584: alueen asukkaat mukaan kansainvälisiin              - tukemaan nykyisiä hankkeita, joissa tutki-
50585: neuvotteluihin, jotka vaikuttavat suoraan           taan Euroopan ja Pohjois-Amerikan ja Itä- ja
50586: arktisen alueen yhteisöihin, maa-alueisiin,         Kaakkois-Aasian välille säännölliseksi laiva-
50587: ympäristöön ja luonnonvaroihin,                      reitiksi avattavan koillisväylän vaikutuksia,
50588: -maailman alukuperäiskansojen kansainvä-            -varmistamaan, että ennaltaehkäisy ja kriisi-
50589: lisen vuoden tulisi johtaa maailman alkupe-         valmius ovat riittävät mahdollisten öljy-
50590: räiskansojen kansainvälisen vuosikymme-             vuotojen torjumiseksi käytettäessä tankki-
50591: nen julistamiseen,                                   aluksia arktisella alueella.
50592: 
50593: 
50594: 
50595: 
50596:                                                    64=
50597: Tämän lisäksi                                     kehotamme asianomaisia hallituksia esittä-
50598:                                                   mään komitealle yhteisen raportin tämän
50599: olemme päättäneet perustaa arktisen alueen        päätöslauselman suositusten täytääntöönpa-
50600: pysyvän parlamentaarisen komitean edis-           non edistymisestä ja kaikista arktisen alueen
50601: tääksemme tämän päätöslauselman toteutta-         tulevaisuutta koskevista tärkeistä kysymyk-
50602: mista ja                                          sistä.
50603: 
50604: Reykjavikissa Islannissa 17. elokuuta 1993
50605: 
50606: 
50607: 
50608: 
50609:                                              65
50610: