<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
101 Käyttäjää paikalla!
0.0074119567871094
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994 1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1994_1 | A_1994_11 | A_1994_12 | A_1994_2 | A_1994_3 | A_1994_4 | A_1994_5 | A_1994_6 | A_1994_7 | A_1994_8 | A_1994_9_ja_10 | B_1994_1 | B_1994_2 | C_1994_1 | C_1994_2 | D_1994_1 | D_1994_2 | E_1994_1 | E_1994_2 | F_1994_1 | F_1994_2 | F_1994_3 | F_1994_4 | Hak_1994 | PTK_1994_1 | PTK_1994_2 | PTK_1994_3 | PTK_1994_4 | PTK_1994_5 | PTK_1994_6 | PTK_1994_7 | PTK_1994_8 |
1: Vuoden 1994
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: 82
10: Kertomukset
11: 9-13
12:
13:
14:
15:
16: EDUSKUNTA
17:
18: HELSINKI
19: ISSN 0783-9847
20:
21: PAINAlUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
22: SISÄLLYSLUETTELO
23:
24:
25:
26:
27: Kertomukset 9-13
28:
29: 9 Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta 12 Valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityk-
30: 1993 sestä vuonna 1993
31:
32: 10 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1993 13 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan
33: toimintakertomus vuodelta 1994
34: 11 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti-
35: lasta vuonna 1993 (Liite: Valtion tilinpäätös liittei-
36: neen vuodelta 1993)
37:
38:
39:
40:
41: 550095P
42: HALLITUKSEN
43: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
44: EDUSKUNNALLE
45: VUODELTA 1993
46: FINNIDA
47: Finnish lnternational Development Agency
48:
49:
50: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto
51: Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki
52: Puh. vaihde: (90) 134 161; telefax: (90) 622 2576
53: Aineistotilaukset: tiedotusyksikkö, puh. (90) 1341 6370 ja (90) 1341 6391
54: 1994vp-K9
55:
56:
57:
58:
59: HALLITUKSEN
60: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
61: EDUSKUNNALLE
62: VUODELTA 1993
63:
64:
65:
66:
67: HELSINKI 1994
68: ISSN 0782-7873
69: Uusimaa Oy, Porvoo 1994
70: EDUSKUNNALLE
71:
72:
73: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuk- 1§:n nojalla annetaan Eduskunnalle
74: sen antamisesta eduskunnalle joulukuun oheisena hallituksen kehitysyhteistyö-
75: 13 päivänä 1985 annetun lain (964/85) kertomus vuodelta 1993.
76:
77:
78: Helsinki 19 päivänä elokuuta 1994
79:
80:
81: Tasavallan Presidentti
82: MARTTI AHTISAARI
83:
84:
85:
86:
87: Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
88:
89:
90:
91:
92: 5
93: 6
94: HALLITUKSEN
95: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
96: EDUSKUNNALLE
97: VUODELTA 1993
98: Johdannoksi
99: 1. Ajankohtaisia kehitysnäkymiä ........................................ . 13
100: Muuttuva maailma ..................................................................................... . 13
101: Kehityspolitiikan uudet linjaukset ........................................................... . 13
102: Kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ............................................................ . 14
103: Avunantajien yhteistyö .............................................................................. . 14
104: Euroopan Unioni ........................................................................................ . 15
105:
106: 2. Kehitysyhteistyön hallinto ................................................ . 19
107: 3. Yhteistyö muiden avunantajien kanssa .......................... . 21
108: OECD:n kehitysyhteistyökomitea DAC .................................................... . 21
109: Pohjoismainen yhteistyö ............................................................................ . 23
110: Kehitysyhteistyö ja EU-jäsenyys ................................................................ . 25
111:
112: 4. Kehitysyhteistyön keinot kestävään kehitykseen ........ . 27
113: Köyhyys ja kehitys ..................................................................................... . 28
114: Ympäristö ja kehitys .................................................................................. . 29
115: Ihmisoikeudet ja kansanvalta kehityksessä ............................................. . 31
116:
117: 5. Monenkeskinen yhteistyö ................................................... . 33
118: YK:n kehitysohjelmat ............................................................................. . 34
119: YK:ntalous-ja sosiaalisektorin toiminnan tehostaminen ....................... . 36
120: YK:n kehitysohjelma UNDP ...................................................................... . 36
121: YK:n lastenrahasto UNICEF ..................................................................... . 38
122: YK:nväestörahasto UNFPA ...................................................................... . 39
123: Väestö ja kehitys ......................................................................................... . 40
124: Elintarvikeapu WFP .................................................................................. . 42
125: Tutkimusohjelmat ...................................................................................... . 42
126:
127: Maailmanpankkiryhmä ja muut kehitysrahoituslaitokset ......... . 43
128: Kehitysrahoituslaitokset Suomen kehitysyhteistyöstrategian kannalta 44
129: Maailmanpankkiryhmä ............................................................................. . 45
130: Kehityskomitea ........................................................................................... . 47
131: Aasian kehityspankki AsDB ja -rahasto AsDF ........................................ . 47
132: Mrikan kehityspankki AfDB ja -rahasto AfDF ........................................ . 48
133: Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB ............................................. . 49
134: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD .......................... . 51
135: Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF .......................................................... . 52
136: Pohjoismaiden ja eteläisen Mrikan SADC-maiden välinen NORSAD-
137: rahasto ........................................................................................................ . 53
138:
139: 7
140: Kansainväliset ympäristörahastot ...................................................... 53
141: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF .............................................. 53
142: Otsonirahasto ....... .............. ... ..... ....... ..... .......... ...... ..... ..... .... .... ...... ..... ........ 54
143: Hankinnat ................................................................................................... 55
144:
145:
146: 6. Humanitaarinen apu ............................................................ 56
147: Apu entisen Jugoslavian alueelle ..................................... .......................... 59
148:
149:
150: 7. Henkilöapu .............................. ........... ..................... ................ 60
151:
152: 8. Kahdenvälinen yhteistyö ..... ...... .... ....... ............... ................ 62
153: Mitä on suomalainen ohjelma-apu ? .......................................................... 67
154:
155: Eteläinen Afrikka ja SADC ......................................... .......................... 68
156: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö................................................................ 68
157: Mosambik..................................................................................................... 69
158: Yleisstrategian tavoitteet ja maastrategiat kahdenvälisessä
159: yhteistyössä; Mosambik............................................................................... 71
160: Namibia........................................................................................................ 72
161: Sambia ......................................................................................................... 73
162: Tansania....................................................................................................... 75
163: Tanganjika-järven kalatalouden kehittämishanke .. .......... .... ...... ............. 77
164:
165: Itä-, Länsi- ja Pohjois-Mrikka ........................................................... .... 78
166: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö................................................................ 78
167: Egypti........................................................................................................... 79
168: Etiopia.......................................................................................................... 80
169: Kenia............................................................................................................ 82
170:
171: Aasia ............................................................................................................ 84
172: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö................................................................ 84
173: Bangladesh .. ....... ...... ..... ..... ....... ..... ..... ........ ... ...... ..... ........... .............. ........ . 85
174: Nepal............................................................................................................ 86
175: Sri Lanka ............. ............ ...... ...... ...... ..... ..... ...... ...... ..... .... ................ ........... 87
176: Vietnam........................................................................................................ 88
177:
178: Latinalainen Amerikka .......................................................................... 89
179: Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö....................................................... 89
180: Nicaragua..................................................................................................... 90
181: Peru.............................................................................................................. 91
182: Maittain kohdentamaton toiminta ............................................ ........ 92
183: Koulutusohjelmat........................................................................................ 92
184: Erityisprojektit ................. ...... ...... ...... ..... ...... ...... ........... ................... ......... . 93
185:
186: Kehitys- ja korkotukiluotot ........... ........................................................ 94
187:
188:
189:
190: 8
191: . ... . t""t
192: 9 . K ansalaiSJarJes o ................................................................ .. 96
193: 10. Teollinen kehitysyhteistyö ...... ... ........ .................... ...... ..... .. 99
194: FINNFUND ................................................................................................. 99
195: Taloudellinen, teollinen ja teknologinen (TTT) yhteistyö ......................... 100
196:
197: 11. Tutkimus ........................................... .......... ............................ 102
198: 12. Naiset ja kehitys ....... .................................. ........................... 104
199: 13. Kehitysyhteistyö ja julkisuus ...... ................ ..... ........... ....... 106
200: Kehitysyhteistyötiedotus ............................................................................ 106
201: Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta..................................................... 107
202:
203: 14. Evaluointija sisäinen tarkastus ........................................ 108
204:
205:
206:
207: Tauiukot
208: Suomenjulkinen kehitysyhteistyö 1980-94, varojen käyttö ja määrärahat... 12
209: Suomenjulkinen kehitysyhteistyö, jako kahdenväliseen ja monenkeskiseen
210: 1984-93................................................................................................................ 12
211: Julkinen kehitysyhteistyö käyttökohteittain, varojen käyttö 1992-93 sekä
212: talousarvio 1994 ............................................. .................................................... 16
213: Ulkoasiainministeriön organisaatiokaavio .. ........... .. .............. ...... .... ..... ...... ..... 18
214: Avun vastaanottajamaat DAC:n luokittelun mukaan ..................................... 20
215: Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta 1989-94 ....................... 35
216: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaat 1993 ........................... 62
217: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1993 maaryhmittäin ja maittain .. 64
218: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön suurimmat vastaanottajat 1990-93 .......... 65
219: Hanke- ja ohjelmamuotoinen yhteistyö 1993, maksatukset toimialoittain.... 66
220: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1993 ... ........... 111
221:
222: Valokuvat:
223: Kansikuva: Malja-Leena Kultanen, Nepal; kuva sivulla 10 Martti Lintunen,
224: Vietnam; s. 26 YK/Jean Pierre Laffont, Kolumbia; s. 41 Martti Lintunen, Nepal;
225: s. 55 Kristian Runeberg, Kenia; s. 57 Martin Adler, Somalia; s. 63 Martti
226: Lintunen, Sambia; s. 71 Martti Lintunen, Mosambik; s. 83 Kristian Runeberg,
227: Kenia; s. 98 YK/Hans Maier Jr, Filippiinit ja s. 105 YK/John Isaac, Kolumbia.
228:
229:
230:
231:
232: Maatiedot sivuilla 69-91 on koottuYK:nkehitysohjelman (UNDP) julkaisusta
233: Human Development Report 1994. BKT:ta per asukas 1992 kuvaava luku on
234: Maailmanpankinjulkaisusta World Development Report 1994.
235:
236:
237: 9
238: Johdannoksi
239:
240:
241: Vuosi 1993 oli Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa sopeutumi-
242: sen, muutosten ja uudelleenarvioiden aikaa. Toiminnan kannal-
243: ta merkittävimpiä perusteita kertomusvuonna olivat:
244:
245: * Kehitysyhteistyöhön käytettiin 2031,5 miljoonaa markkaa
246: eli kolmannes vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä oli
247: 0,45 prosenttia bruttokansantuotteesta talouden kriisin
248: osoittautuessa oletettua syvemmäksi. Käytetyt määrära-
249: hat ylittivät sekä hallituksen asettaman vähimmäistason
250: (0,4 prosentin BKT-osuus) että ED-maiden keskimääräisen
251: tason (0,43).
252:
253: * Elokuussa 1993 hallitus antoi eduskunnalle linjanvetonsa
254: Suomen 1990-luvun kehitysyhteistyön strategiaksi.
255: Strategia uudistaa ja täsmentää kehitysyhteistyön tavoit-
256: teet muuntuneiden olosuhteiden ja saatujen kokemusten
257: mukaisiksi.
258:
259: * Suomi ilmoitti yhteistyökumppaneilleen edellyttävänsä
260: näiltä ihmisoikeuksien ja kansanvallan kunnioittamista ja
261: toteuttamista. Ääritapauksissa kahdenvälinen kehitysyh-
262: teistyö voidaan harkita keskeytettäväksi.
263:
264: * Kesäkuussa 1993 sisäinen tarkastus ja evaluointi irrotet-
265: tiin muusta kehitysyhteistyön toteutuksesta. Siitä muodos-
266: tettiin riippumaton, suoraan alivaltiosihteerin alaisuudes-
267: sa työskentelevä elin.
268:
269: * Keväällä 1993 selvitettiin virkamiestyöryhmässä ulko-
270: maanavun kokonaisuutta suhteessa kehitysyhteistyöhön.
271: Keski- ja Itä-Euroopan apua ei määritellä perinteiseksi ke-
272: hitysyhteistyöksi, vaikka se onkin osa ulkomaanapua.
273:
274:
275:
276:
277: 11
278: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1980-1994,
279: varojen käyttö ja määrärahat
280:
281:
282:
283: 0,8%
284:
285:
286: - Varojen käyttö 0,7%
287:
288: 0,6%
289: • Määrärahat
290: 0,5%
291: ctS
292: +-'
293: C/)
294:
295: 0,4%
296: ~
297: ID
298: 0,3% '#.
299: 0,2%
300:
301:
302: 0,1%
303:
304:
305: 0,0%
306: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994
307:
308:
309:
310:
311: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ
312: jako kahdenväliseen ja monenkeskiseen 1984-93 (milj. mk)
313:
314:
315: 4000
316: 3500
317: 3000
318: 2500
319: 2000
320: 1500
321: 1000
322: 500
323: 0
324: -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93
325: - kahdenvälinen [::::J monenkeskinen - vuoden 1990 hinnoin
326:
327:
328: 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993
329: Varojen käyttö, Mmk 1068,4 1307,1 1585,6 1900,2 2542,5 3031,1 3234,5 3760,5 2887,8 2031,5
330: Kahdenvälinen, Mmk 849,0 791,2 951,0 1110,8 1588,9 1868,7 1903,0 2367,4 1889,7 1384,6
331: Monenkeskinen, Mmk 419,4 515,9 634,6 789,4 953,6 1162,4 1331,5 1393,1 998,1 846,9
332: Kahdenvälinen, % 60,7% 60,5% 60,0% 58,5% 62,5% 61,7% 58,8% 63,0% 65,4% 68,2%
333: Monenkeskinen, % 39,3% 39,5% 40,0% 41,5% 37,5% 38,3% 41,2% 37,0% 34,6% 31,8%
334:
335:
336:
337:
338: 12
339: Ajankohtaisia
340: 1 kehitysnäkymiä
341:
342: MUUTTUVA MAAILMA
343: Muutokset kehitysyhteistyön toimintaympäristössä olivat
344: vuonna 1993 täsmentyneet verrattuna 1990-luvun alkuun.
345: Keskinäisen riippuvuuden ja maailmanlaajuisten ongelmien
346: monimuotoisuuden tunnustaminen toi 1990-luvun alussa esille
347: uudentyyppisiä kehitysongelmia. Muun muassa ympäristön pi-
348: laantumisen estäminen ja poliittisen vakauden ylläpitäminen
349: demokratian juurruttamisen kautta ovat poliittisesti vaikeasti
350: ratkaistavia. Kehitysmaakonfliktien luonteen muuttuminen yhä
351: poliittisemmiksi sekä kansainvälisen yhteisön puuttuminen nii-
352: hin on johtanut kysymykseen rauhanturva- ja kehitystoiminnan
353: välisestä suhteesta. Humanitaarisen avun luonnetta ja suhdetta
354: pitkäjänteiseen kehitystyöhön on jouduttu ja joudutaan myös
355: jatkossa arvoimaan uudenlaisten hätäapuoperaatioiden yhtey-
356: dessä. Kansainvälisten taloussuhteiden vaikutus kehitykseen
357: korostuu yhä voimakkaammin.
358: Yhteiset maailmanlaajuiset ongelmat asettavat uusia
359: haasteita kansainväliselle yhteisölle. Toimintaohjeita yhteisten
360: ongelmien ratkaisuun haetaan luonnollisesti korkealla poliitti-
361: sella tasolla ja kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti YK-jär-
362: jestelmässä. Suomen oman toiminnan kannalta tärkeää on toi-
363: mintamme perusperiaatteiden harkinta ja kiteyttäminen muut-
364: tuneessa tilanteessa. Tämä on edellytys myös aktiiviseen myön-
365: teiseen toimintaan kansainvälisessä yhteisössä.
366:
367:
368: KEHITYSPOLITIIKAN UUDET
369: LINJAUKSET
370: Tätä silmällä pitäen hallitus antoi elokuussa 1993 eduskunnalle
371: kehitysyhteistyöpoliittisen strategiansa Suomen kehitysyhteis-
372: työ 1990-luvulla. Strategia ohjaa Suomen kehitysyhteistyötä ja
373: vahvistaa kehitysmaasuhteiden tämän osa-alueen kytkentää
374: ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Kehitysyhteistyön strategiaa
375: kirjattaessa on lähdetty etsimään niitä yhteisiä tavoitteita, joita
376: kansainvälisen järjestelmän toimijoilla - pääasiassa valtioilla -
377: on ja samalla määritelty oma roolimme tuossa järjestelmässä.
378: Keskeinen tavoite miltei kaikilla järjestelmän toimijoilla
379: on viime kädessä vakaa maailmantilanne, rauha. Hallituksen
380: tarkoituksena strategiaa laatiessaan oli varmistaa, että toimin-
381:
382:
383:
384: 13
385: taympäristömme muutokset voidaan selkeästi hallita strategiaa
386: soveltamalla. Strategian painotukset näkyvät jo nyt toteutu-
387: neessa kehitysyhteistyössä mm. siten, että sosiaali- ja ympäris-
388: tösektorit edustavat merkittävää osaa hanke- ja ohjelmamuotoi-
389: sesta avusta.
390:
391:
392: KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄJÄNTEISYYS
393: Kehitysmaiden jatkuva kehittyminen kohti omaehtoisuutta ja
394: yhä vahvempaa tasavertaisuutta avunantajien kanssa on edel-
395: lytys kehitysyhteistyöllä saavutettujen tulosten pysyvyydelle.
396: Talouden rakenteiden kmjaantumisen, ympäristön tilan paran-
397: tumisen ja väestönkasvun rajoittumisen kautta päästään kestä-
398: vään kehitykseen. Tavoite on saavutettavissa vain pitkäjäntei-
399: selläja kauaskatsovalla toiminnalla. Kehitysyhteistyön käytös-
400: sä olevia keinojaja toimenpiteitä on samallajatkuvasti ja jous-
401: tavasti muunneltava kehityksen edellytysten ja olosuhteiden
402: muuttuessa.
403: Kehitysyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa tämä
404: merkitsee mm. sitä, että yhteistyöhankkeiden rahoitukseen on
405: varauduttava useamman talousarviokauden aikana. Hallitus
406: omaksuikin kertomusvuonna käytännön, jolla valtioneuvosto
407: päättää kerran vuodessa eduskunnan myöntämien useampivuo-
408: tisten valtuuksien kohdentamisesta eri vastaanottajamaille, jär-
409: jestöille ja eri toimintoihin. Vastaanottajien kanssa voidaan sen
410: perusteella sopia useampivuotisesta yhteistyöstä. Tällä varmis-
411: tetaan tuettavien hankkeiden ja ohjelmien uskottavuus sekä
412: voidaan edellyttää myös vastaanottajien sitoutumista yhteis-
413: työn tavoitteisiin. Kohdennuspäätöksillä on tarkoitus ohjata toi-
414: mintaa poliittisen päätöksen mukaan ja saada toimintaan siis
415: kehitysyhteistyön luonteeseen kuuluva jatkuvuus.
416: Kestävään kehitykseen pyrkivän kehitysyhteistyön edelly-
417: tyksenä on sille myönnettävien voimavarojen vakaus. Suomen
418: yleinen taloudellinen tilanne ja erityisesti valtion velkaantumi-
419: senjatkuminen on valitettavasti pakottanut hallituksen supis-
420: tamaan myös kehitysyhteistyövaroja. Hallitus on varsin tietoi-
421: nen siitä, että määrärahojen voimakas lasku on heikentänyt
422: suunnitelmallisen toiminnan edellytyksiä. Supistukset kohdis-
423: tettiin niihin toimintoihin, joista Suomelle koituvat oikeudelliset
424: ongelmat oletettiin pienimmiksija yhteistyötahoillemme aiheu-
425: tuvat haitat arvioitiin vähäisimmiksi.
426:
427:
428: AVUNANTAJIEN YHTEISTYÖ
429: Avunantajien keskinäisen koordinaation tavoitteena on yhdis-
430: tää eri rahoittajien ponnistukset, vähentää toiminnan päällek-
431: käisyyksiäja helpottaa vastaanottajan asemaa avun kohdista-
432:
433:
434:
435:
436: 14
437: misessa oikein. Kehitysyhteistyön kautta ohjattavat rahalliset
438: resurssit tulisi voida kohdentaa tehokkaasti täydentämään mui-
439: den rahoittajien antamaa apua.
440: Yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa Suomi on aja-
441: nut YK:ssa YK:n apuhallinnon rakenteiden parantamista ja eri-
442: tyisesti YK:nkehitysohjelmien hallinnon tehostamista. Kehitys-
443: ohjelmien hallinnon uudistus saatiinkin tärkeään välivaihee-
444: seen loppuvuodesta 1993. Pohjoismaat pyrkivät parhaillaan
445: muuttamaan ohjelmien rahoituksen rakennetta.
446: Kehitysavun hallintoon ja raportointiin liittyen tärkein
447: avunantajien yhteistyöelin on OECD:n kehitysapukomitea DAC.
448: Komiteassa keskusteltiin kertomusvuonna erityisesti kehitysyh-
449: teistyön uusista piirteistä ja kehitysmaaluokituksen uudistami-
450: sesta. Perinteisen kehitysavun ja muun kehitysrahoituksen väli-
451: nen rajanveto, joka komiteassa tehtiin, selkiyttää kehitysyhteis-
452: työn käsitettä sekä sen tavoitteita. Apuluonteisen rahoituksen
453: suuntautuminen uusiin kohteisiin näkyy kaikkialla kansainvä-
454: lisissäjärjestöissä kuten YK:ssa, Maailmanpankissa sekä avun-
455: antajien kahdenvälisessä politiikassa. Varsinaisen julkisen ke-
456: hitysyhteistyön lisäksi ulkomaanavun kokonaisuuteen katso-
457: taan kuuluviksi myös erityisesti kansainväliset ympäristöohjel-
458: matja Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) avustaminen. Komitean
459: päätökset tuovat kehitysyhteistyön tilastointiin asteittaisia
460: muutoksia.
461: Kansainvälisen kaupan pelisääntöjä selkiytti joulukuussa
462: 1993loppuunsaatettu GATT:n Uruguayn kierros ja Maailman
463: kauppajärjestön WTO:n perustamispäätös. Suomenkin tulee ke-
464: hittää suhteitaan kehitysmaihin tätä taustaa vasten, sillä va-
465: paamman maailmankaupan hyödyistä ja haitoista kehitysmaille
466: ei voida vielä olla varmoja.
467:
468:
469: EUROOPAN UNIONI
470: Mahdollinen Euroopan Unionin (EU) jäsenyys merkitsisi Suo-
471: melle sekä osallistumista uuteen kansainväliseen poliittiseen
472: yhteistyöhön että uutta kehitysyhteistyön rahoituskanavaaja
473: toimintapiiriä. Samalla Suomen taloudelliset ja poliittiset suh-
474: teet kehitysmaihin laajenisivat ja yhteydet moninkertaistuisi-
475: vat. Suomijäsenenä myös vaikuttaisi EU:n harjoittaman kehi-
476: tyspolitiikan suuntaamiseen ja muotoihin.
477: Hallitus katsoo, että kehitysyhteistyön osalta Suomella on
478: annettavaa Euroopan Unionille. Politiikan, kaupan ja kehitys-
479: yhteistyön sekä muun yhteistyön läheisempi yhteensovittami-
480: nen kehitysmaasuhteissamme on kuitenkin välttämätöntä. Suo-
481: men osallistuminen EU:n kehitysyhteistyöhön ja aktiivinen vai-
482: kuttaminen sen linjauksiin edellyttää kansallisen kehitysyhteis-
483: työmme ylläpitämistä ja uusissa kehitysmaasuhteissa tarvitta-
484: vien voimavarojen lisäämistä.
485:
486:
487:
488:
489: 15
490: JULKINEN KI;HIT'(~YHTEISTVÖ ~YTTÖKOHTEITTAIN,
491: VAROJEN KAYTTO 1992-93 SEKA TALOUSARVIO 1994
492:
493: Miljoonaa markkaa
494: Varojen käyttö Varojen käyttö Talousarvio
495: 1992 1993 1994 MUUTOS 1992-93
496:
497: KEHITYSYHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN
498: JÄRJESTÖJEN KAUTTA 863,9 538,8 255,0 -325,1 -38%
499:
500: YK:n kehitysohjelmat ja rahastot 384,6 158,5 -226,1 -59%
501: YK:n kehitysohjelma UNDP 170,0 81,7 -88,3 -52%
502: YK:n lastenrahasto UNICEF 129,0 36,5 -92,5 -72%
503: YK:n väestörahasto UNFPA 80,0 37,7 -42,3 -53%
504: Muut YK:n kehitysohjelmat 5,6 2,6 -3,0 -53%
505:
506: Tutkimusohjelmat 11,9 5,0 -6,9 -58%
507: Taloudellisen kehitystutkimuksen kv. instituutti WIDER 3,3 2,0 -1,3 -40%
508: Muut tutkimusohjelmat 8,6 3,0 -5,6 -65%
509:
510: Elintarvikeapu 139,4 56,8 -82,6 -59%
511: Maailman elintarvikeohjelma (WFP) ja IEFR 139,4 56,8 -82,6 -59%
512:
513: Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset 328,0 318,5 -9,5 -3%
514: Kansainvälinen kehitysrahoitusjärjestö IDA 256,0 211,0 -45,0 -18%
515: Afrikan kehityspankki-ja rahasto 62,4 58,6 -3,8 -6%
516: Muut rahastot 9,5 48,8 39,3 412%
517:
518: MAA- JA ALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ 907,0 543,6 578,8 -363,4 -40%
519:
520: Eteläisen Afrikan maat 443,5 255,3 -188,2 -42%
521: Mosambik 68,4 35,1 -33,3 -49%
522: Namibia 29,5 39,0 9,5 32%
523: Sambia 126,4 72,2 -54,2 -43%
524: Tansania 145,1 79,9 -65,3 -45%
525: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 74,0 29,1 -44,9 -61%
526:
527: Muut Afrikan maat 164,0 73,9 -90,1 -55%
528: Egypti 68,7 27,3 -41,4 -60%
529: Etiopia 7,4 2,8 -4,7 -63%
530: Kenia 76,2 35,5 -40,7 -53%
531: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 11,6 8,4 -3,2 -28%
532:
533: Aasian maat 238,2 156,2 -81,9 -34%
534: Bangladesh 35,8 23,7 -12,1 -34%
535: Nepal 68,6 33,3 -35,3 -51%
536: Sri Lanka 40,3 34,3 -6,0 -15%
537: Vietnam 50,6 31,7 -18,9 -37%
538: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 42,9 33,3 -9,6 -22%
539:
540: Latinalaisen Amerikan maat 61,3 58,1 -3,2 -5%
541: Nicaragua 19,4 18,8 -0,7 -3%
542: Peru 15,8 10,3 -5,5 -35%
543: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 26,1 29,1 3,0 11%
544:
545: MAITTAIN KOHDENTAMATON KEHITYSYHTEISTYÖ 159,7 105,2 34,5 * -54,5 -34%
546:
547:
548: 16
549: Miljoonaa markkaa
550: Varojen käyttö Varojen käyttö Talousarvio
551: 1992 1993 1994 MUUTOS 1992-93
552:
553: KEHITYSLUOTOT 89,8 61,8 15,0 -28,0 -31%
554:
555: KORKOTUKI 98,1 126,9 140,0 28,9 29%
556:
557: HUMANITAARINEN APU 196,2 121,0 126,0 ** -75,1 -38%
558:
559: Katastrofiapu 62,0 44,7 -17,3 -28%
560:
561: Pakolaisten avustaminen 117,8 67,1 -50,7 -43%
562:
563: Apu demokratiapyrkimyksille ja ihmisoikeusjärjestöille 16,4 9,3 -7,1 -43%
564:
565: KEHITYSYHTEISTYÖN SUUNNITTELU JA TUKITOIMINNOT 36,5 33,8 28,2 -2,7 -7%
566:
567: AVUSTUKSET KANSALAIS- JA LÄHETYSJÄRJESTÖJEN
568: KEHITYSYHTEISTYÖHÖN 129,5 113,5 119,8 * -16,0 -12%
569:
570: VARSINAINEN KEHITYSYHTEISTYÖ YHTEENSÄ 2480,5 1644,6 1300,4 ** -835,9 -34%
571:
572: TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 50,6 161,0 21,8 110,5 218%
573:
574: FINNFUND 34,7 149,0 14,8 114,3 330%
575:
576: m-Yhteistyö 15,9 12,0 7,0 -3,9 -24%
577:
578: TIEDOTUSTOIMINTA 9,2 6,7 -2,6 -28%
579:
580: Kehitysyhteistyöosaston tiedotustoiminta 4,7 3,6 3,1 -1,1 -24%
581:
582: Kansalaisjärjestöjen tiedotustoiminta 4,5 3,1 -1,4 -31%
583:
584: PAKOLAISTEN VASTAANOTTO 191,5 65,5 371,3 -126,0 -66%
585:
586: YLEISET HALLINTOMENOT 91,2 85,8 92,1 -5,4 -6%
587:
588: MAKSUOSUUDET KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE 57,0 63,2 43,2 6,2 11%
589:
590: MUU JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 7,8 4,7 31,5 -3,1 -39%
591:
592: JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ, YHTEENSÄ 2887,8 2031,5 1860,2 -856,3 -30%
593:
594:
595: * Vuoden 1994 talousarvion jaottelu poikkeaa edellisen vuoden jaottelusta siten, että kansalaisjärjestötuen määrärahan piiriin on
596: siirretty kehitysjoukoille maksettava tuki maittain kohdentamattomasta yhteistyöstä sekä kansalaisjärjestöjen tiedotustuki omalta
597: käyttösuunnitelman kohdaltaan
598: ** Luvusta on vähennetty 1 miljoonaa markkaa arviona KIE-maihin annettavasta humanitaarisesta avusta
599:
600:
601:
602:
603: 17
604: 1-'
605: 00
606:
607: Ulkoasiainministeriö 15.11.1993
608: organisaatiokaavio
609: ~n.ta·jatarkastus- Pohjoismaisen yhteistyö·
610: ~~kc\ ministerin sihteeristö
611:
612:
613:
614: Kiertävitsuurtihettiläät
615:
616:
617:
618:
619: ALIVALTIO~HTEERI ALIVALTIOSIHTEERI
620:
621:
622:
623:
624: KEHITYSYHTEISTYÖOSASTO
625:
626:
627:
628: Evaluointi ja slsllnen tarkastus
629:
630: Erityistehtivät
631:
632: Ol~linen neuvonta
633:
634:
635:
636:
637: Uonenkesklnen Kahdenvllinen
638: tolmlntl tolminll
639:
640:
641: vlf.ji_..,... ...,~~ys Elelillen Afrikan toimisto
642: kysymysten totmlsto
643:
644:
645:
646: Kehltysrlholtusllltostentolmtsto u.., tinsl- )1 P0h!O's-Afrikan
647: toimisto
648:
649:
650:
651: Humamtaartsen mm toimisto Aastan jl Lltinalaisen
652: Amerikan toimisto
653:
654:
655: - Ulkomaankauppaan vaikuttavat
656: kansalliset miäråykset -yll;sikkb
657: Henkil~slkk6 Tolmlalatolmlsto =._]
658: - hä-Euroopan ja itäisen
659: Keski-Euroopan loimlnt•
660: oh}elmienyksikkö Kansalalsjlrjestötoimisto
661: -Suomen ja Venäjän välisen
662: tiede-jatetc:nologiayhtelstyö-
663: komisston suomalaisen
664: osapuolen sihteeristö
665:
666:
667: [
668:
669: [ Tiedotusyksikkö l L---'------.J
670:
671:
672: ULKOMAANEDUSTUS
673: Kehitysyhteistyön hallinto
674: 2
675: Kesäkuussa 1993 kehitysyhteistyöosaston organisaatiota tarkis-
676: tettiin. Osaston johto- ja linjarakennetta kevennettiin ja toimin-
677: taa sopeutettiin vastaamaan paremmin toiminnan muutoksista
678: ja määrärahapainotuksista aiheutuvia tarpeita. Sisäisestä tar-
679: kastuksesta ja evaluoinnista muodostettiin samalla oma erilli-
680: nen toimintansa suoraan alivaltiosihteerin alaisuuteen riippu-
681: mattomaksi muusta kehitysyhteistyön toteutuksesta.
682: Ulkoasiainministeriötä koskeva valtionhallinnon henki-
683: löstön supistamistarve on vaikuttanut myös kehitysyhteistyö-
684: hallintoon. Henkilöstösupistukset toteutettiin kehitysyhteistyö-
685: osastolla vähentämällä työsopimussuhteisia neuvonantajia.
686: Pysyvän erityisasiantuntemuksen tarvetta pyritään turvaa-
687: maan joidenkin viranomaistahojen kanssa erikseen sovittavalla
688: tavalla. Tästä on esimerkkinä ulkomaanavun kehittämisyksikkö
689: HEDEC, joka toimii sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuk-
690: sessa (STAKES). Myös ulkomaanedustustoverkostoa jouduttiin
691: supistamaan osana valtionhallinnon supistamistarvetta.
692: Uusien yhteisten toimitilojen valmistuminen kesällä 1993
693: paransi osaston toimintaedellytyksiä ja käytännön yhteistyötä
694: ulkoasiainministeriön sisällä.
695: Kehitysyhteistyöosaston henkilöstön osaamista vahvistet-
696: tiin mm. erilaisin hallinto-, ATK- ja erityisosaamiseen (kansan-
697: talous) liittyvällä koulutuksella.
698:
699:
700:
701:
702: 19
703: AVUN VASTAANOTTAJAMAAT DAC:N LUOKITTELUN MUKAAN
704: 1:-:1
705: 0
706: Osa 1: Apu kehitysmaille ja -alueille• Osa II: Apu siirtymätalouden
707: (Julkinen kehitysyhteistyö, ODA) malliaJa -alueille*
708:
709:
710: Vähiten kehit- Muut matalan tulo- Alemman keskitulotason maat Ylemmän keskitulo- Korkean tulotason KIE-maita sekA ertisen Edistyneempiä
711: tyneetmaat tason maat (BKT/henk. (BKT henkeä kohden $676- tason maat (BKT/henk. maat (BKT,enk. Neuvostoliiton uusia kehitysmaita
712: (YK:n luokitus) < $675 V. 1992) $2695 vuonna 1992) $2696-$8355 v.1992) > $8355 vuonna 1992)"* itsenäisiä valtioita (U IV)
713:
714:
715: Mosambik Keski-Afrikan Intia Bolivia Thaimaa Mauritius Taiwan Uettua*** Bahama****
716: Tansania tasavalta Nigeria Norsunluurannikko Algeria Brasilia Kypros Ukraina*** Brunei••••
717: Etiopia Benin Kenia Filippiinit Turkki Malesia Israel Latvia*** Kuwait••••
718: Sierra Leone Malediivit Guyana Senegal Saint Vincent SaintLucia Slovakia*** Qatar••••
719: Uganda Guinea Kiina Annenia••• ja Grenadiinit Venezuela Puola*** Singapore••••
720: Nepal Komorit Pakistan Kirgistan••• CostaRica Uruguay ~sekkl*** Arabiemiraattien
721: Bhutan Mauretania Nicaragua Kamerun Fidzi Meksiko IVenäiä*** liitto••••
722: Burundi Lesolho Ghana Georgia••• Iran Suriname [viro***
723: Tsad Kiribali Tadzikistan • • • Uzbekistan••• Belize Trinidad ja Tobago !Valkovenäjå***
724: Malawi Salomonsaaret SriLanka Papua-Uusi-Guinea Grenada Gabon ~nkarl***
725: Guinea-Bissau KapVerde Honduras Peru Panama St Kitts ja Nevis Moldova***
726: Bangladesh Länsi-Samoa Zimbabwe Guatemala Dominica Cookinsaaret
727: Madagascar Vanuatu Egypti Marokko Oille Nauru
728: Ruanda Botswana- Indonesia Kongo Angola
729: Laos Afganistan Eritrea Dominikaaninen Albania••• Ylittävät maailmanpan-
730: Sambia Kamputsea Vietnam tasavalta Kuuba kin lainakelpoisuus-
731: Mali Djibouti Ecuador Irak ajan ($4715)
732: Burkina Faso Haiti Swazimaa Korean kansan-
733: Niger liberia Jordania tasavalta Antigua ja Barbuda
734: Päiväntasaajan Myanmar B Salvador ubanon Seychellit
735: Guinea Somalia Turkmenistan • •• Marshallinsaaiet Argentina
736: SaoTome Sudan Kolombia Mongolia Oman
737: ja Principe Tuvalu Jamailta Mikronesia Barbados
738: Togo Jemen Tonga Niue Korean tasavalta
739: Gambia Zaire Paraguay Syyria Saudi-Arabia
740: Namibia Tokelau Bahrain
741: Kazakstan*** Entisen Jugo- Kreikka !
742: Tunisia slavian valtiot"** libya
743: - -
744: Malta - 1
745:
746:
747:
748:
749: * Tässä ei ole luetteloitu niitä OECD-jåsenvaltioiden merentakaisia alueita (esim. Hong Kong, Bermuda jne.), jolle menevä apu myös voidaan raportoida kehitysyhteisty6nä
750: ** Jokainen maa tai -alue, joka ylittää tämän tulotason vuosina 1992, -93 ja -94 siirretään osaan II vuonna 1996 jollei erillisen tarkasteh.n johdosta toisin sovita
751: *** Luetaan KIENIV-maaksi
752: - Luetaan siirtymätalousmaaksi vuodesta 1996 alkaen. Siihen asti luetaan kehitysmaaksi
753: - LuokiteHaan ylemmän keskitulotason maaksi vuodesta 1996 alkaen
754: "9"' ••• _.._ __ ... ••--:•------·~- •~.=. ... .:.--J:.- -··•.. _:.-._.,:
755: Yhteistyö muiden
756: 3 avunantajien kanssa
757:
758: Suomi osallistuu kansainvälisten avunantajien väliseen yhteis-
759: työhön sekä kahdenvälisen yhteistyön että monenkeskisten jär-
760: jestöjen kautta. Avunantajien on oltava valmiita koordinoimaan
761: kehitysapunsa tietyssä maassa samansuuntaisen kehitysvaiku-
762: tuksen aikaansaamiseksi. Suomi on perinteisesti osallistunut
763: pohjoismaiseen yhteistyöhön. Avunantajien välistä toimintape-
764: riaatteiden yhtenäistämistä ja apupoliittista keskustelua on
765: käyty monenkeskisissäjäijestöissä, joista OECD:n kehitysyh-
766: teistyökomitea on tärkein.
767:
768:
769:
770:
771: OECD:N KEHITYSYHTEISTYÖ-
772: KOMITEADAC
773:
774: Suomi osallistuu DAC:ssa useiden eri vakiintuneiden työryhmi-
775: en työskentelyyn. Tärkeimmät näistä ovat rahoitus-, tilastointi-,
776: evaluointi-, WID- (Women in Development) ja ympäristökysy-
777: myksiä käsittelevät työryhmät.
778:
779:
780: Kehitysavun muutokset
781: DAC:n korkean tason kokous päätti joulukuussa 1993 kehitys-
782: yhteistyön tilastoinuin perustana olevan kehitysmaaluokituk-
783: sen ja virallisen kehitysavun (ODA) määritelmän uudistamises-
784: ta. Uudistusta on valmisteltu vuodesta 1991lähtien.
785: OECD:n kehitysyhteistyökomitean (DAC) luettelo kehitys-
786: maista ja -alueista luotiin alunperin vuonna 1962. Se muodos-
787: taa maantieteellisen kehitysapuluokituksen perustan ja se on
788: myös kansainväliseksi normiksi muodostunut kehitysmaaluet-
789: telo, jota rahoittajat noudattavat omassa toiminnassaan.
790: Kansainvälisen avun rakenteessa ja kohdentumisessa tapahtu-
791: neet muutokset johtivat siihen, että Iuokitusta lähdettiin uudis-
792: tamaan ja se nimettiin vastaanottajamaiden luetteloksi.
793: DAC:n uudessa jäijestelmässä nykyiset kehitysmaat jae-
794: taan kahteen ryhmään. 1 ryhmän maille eli varsinaisille kehi-
795: tysmaille annettu apu on virallista kehitysapua eli "ODA-kel-
796: poista" apua, jonka perusteella voidaan mitataja vertailla esi-
797:
798:
799:
800:
801: 21
802: merkiksi kehitysyhteistyön kansantuoteosuuksia YK:n asetta-
803: man 0, 7 prosentin tavoitetta vasten. Tähän ryhmään kuuluu
804: DAC:n päätöksellä vuonna 1992 kehitysmaa-aseman saaneita
805: Keski-Aasian maita (Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan,
806: Turkmenistanja Uzbekistan). Joulukuussa 1993 siihen hyväk-
807: syttiin DAC:ssa myös Armenia, Azerbaidzhanja Georgia.
808: Tulotasokynnyksissä seurataan Maailmanpankin käytäntöä
809: (katso taulukko Avun vastaanottajamaat DAC:n luokittelun mu-
810: kaan).
811: Toisen maaryhmän muodostavat muut tai "siirtymävai-
812: heen" maat, joita ei siten katsota enää kehitysmaiksi. Kaikki
813: korkean tulotason maat (BKT yli 8355 USD vuonna 1992) siirty-
814: vät vastaanottajamaiden II ryhmään vuoden 1996 alusta eli vä-
815: liaikana niille annettu apu lasketaan viralliseksi kehitysavuksi.
816: Lisäksi OECD:n aputilastot koskevat Keski- ja Itä-Euroopan se-
817: kä entisen Neuvostoliiton maita. DAC-jäsenmaat pyrkivät täs-
818: mentämään kahden vuoden kuluessa Ija II ryhmän välisen ra-
819: jan sekä mahdolliset muut kuin kansantulopohjaiset luokitus-
820: kriteerit.
821:
822:
823:
824: Periaatteiden kehittäminen
825:
826: Kehitysyhteistyön sisällössä tapahtuneet muutokset edellyttä-
827: vät DAC:n perinteisen kehitysavun määritelmän tarkistusta.
828: Sisältökeskustelu on kiinnittänyt enemmän huomiota avun laa-
829: tuun; mitä voidaan ja mitä tulisi sisällyttää viralliseen kehitys-
830: apuun. Joulukuun 1993 kokous vahvisti mm. toimenpiteet de-
831: mokratian edistämiseksi ja huumeiden vastustamiseksi kehitys-
832: avun osaksi. Kehitysavun käsitettä laajennettiin sisältämään
833: myös kansainvälinen ympäristörahoitus, millä viitataan nimen-
834: omaisesti Maailmanlaajuiseen ympäristörahastoon GEF:iin ja
835: vastaaviin muihin rahoitusjärjestelmiin, sikäli kuin kyse on ke-
836: hitysmaihin kohdistuvasta toiminnasta. Keskustelussa on arvi-
837: oitu myös rauhanturvatoimien, pakolaismenojenja velkahelpo-
838: tusten kehitysapukelpoisuutta, mutta näitä tai muita uusia ele-
839: menttejä tutkitaan edelleen.
840: DAC:n uutena periaateohjeistona saatiin valmiiksi osallis-
841: tuvaa kehitystä ja hyvää hallintoa koskevat suuntaviivat avun-
842: antajamaiden käyttöön. Asetettiin myös tätä aihetta koskeva
843: kolmivuotinen työryhmä. Puolustusmenoja ja kehitystä käsitel-
844: tiin DAC:n ja OECD:n kehityskeskuksen yhteisessä seminaaris-
845: sa. Muita kertomusvuoden erityiskokouksia pidettiin eteläisestä
846: Afrikasta, naisten oikeuksista ja yksityissektorin kehittämises-
847: tä. Keskustelun painopistettä pyrittiin siirtämään käsitteellisis-
848: tä kysymyksenasetteluista lähemmäksi käytännön toimintaa.
849:
850:
851:
852:
853: 22
854: POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ
855:
856:
857: Pohjoismainen yhteistyö kehitysyhteistyön alalla perustuu :tts.
858: Kööpenhaminan sopimukseen. Sopimuksen merkitys on kuiten-
859: kin vähentynyt, koska pohjoismailia ei enää ole yhteisesti hal-
860: linnoitavia kehitysyhteistyöhankkeita. Kertomusvuonna kehi-
861: tysyhteistyöviranomaiset päättivät uudistaa yhteistyörakenteet
862: ottaen huomioon myös pääministerien vuonna 1992 tekemän
863: aloitteen pohjoismaisen yhteistyön muotojen keventämisestä.
864: Sen mukaisesti ryhdyttiin vuoden lopulla toimenpiteisiin
865: Kööpenhaminan sopimuksen lakkauttamiseksi. Sopimus päättyi
866: 30.5.1994. Myös sopimuksen nojalla toiminut virkamieskomitea
867: (ÄK-B) lakkautettiin. Pohjoismainen yhteistyö jatkuu kuitenkin
868: vilkkaana. Kehitysyhteistyöministerit kokoontuvat kaksi kertaa
869: vuodessa. Virkamiestason kokouksia pidetään eri teemoista.
870: Vuonna 1993 teemoja olivat mm. väestökysymykset, hyvä hal-
871: linto, naiset kehityksessä, velkakysymykset ja köyhyysorientoi-
872: tuminen avunannossa.
873: Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat
874: Ruotsin puheenjohdolla 3.-4.5.1993 Mariefredissaja 24.-
875: 25.10.1993 Grännassa. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia
876: kehitysapupoliittisia kysymyksiä ja tiukkojen apubudjettien
877: määrärahojen kohdentamista. Kevätkokouksessaan ministerit
878: ilmoittivat pohjoismaiden tukevan Etelä-Afrikan tasavallan siir-
879: tymistä enemmistövaltaan ja sitä seuraavaa kehityskautta.
880: Ministerit painottivat Mosambikin asevoimien demobilisoimisen
881: tärkeyttä, jottajälleenrakennus pääsisi käyntiin, ja vetosivat
882: Angolan kiistan osapuoliin vihollisuuksien lopettamiseksi ja hu-
883: manitaarisen avun kuljetusten sallimiseksi. Syyskokouksessaan
884: ministerit käsittelivät ensisijaisesti Palestiinan rauhanproses-
885: sin tukemistaja Länsirannalle ja Gazalle annettavaa apua.
886: Suomi esitteli kokouksessa uuden kehitysyhteistyöstrategiansa,
887: joka herätti kiinnostusta.
888: Pohjoismaat toimivat yhteisesti monilla kansainvälisillä
889: foorumeilla kehitysyhteistyökysymyksissä. YK:n yleiskokouk-
890: sessa hyväksyttiin pitkien neuvottelujen jälkeen yhteispohjois-
891: mainen esitys YK:n kehitysavun uudelleen järjestämiseksi
892: osana YK:n talous- ja sosiaalisektorin (ECOSOC) kokonaisrefor-
893: mia. Pohjoismaiden esityksen mukaan raskaat hallintoneuvos-
894: tot poistetaan ja hallintoa kevennetään muutenkinYK:nneljän
895: pääohjelman (UNDP, UNICEF, WFP ja UNFPA) osalta.
896: Ratkaisua vaille jäi kuitenkin kysymys YK:n ohjelmien rahoi-
897: tuspohjasta, jossa pohjoismaat ovat halunneet siirtyä nykyisestä
898: vuosittaisesta vapaaehtoisrahoituksesta kohti useampivuotista
899: etukäteen neuvoteltua rahoitusperiaatetta. YK:n kehitysyhteis-
900: työtä rahoittavissaja toteuttavissajäijestöissä pohjoismaat toi-
901: mivat vapaaehtoisena ryhmänä ja sopivat työn- ja vastuunjaos-
902:
903:
904:
905:
906: 23
907: ta hallintoneuvostojen työskentelyssä. Pohjoismainen koordi-
908: nointi on ollut tiivistä myös kehitysrahoituslaitoksissa, joissa
909: maat edustautuvat yhteisesti. Pohjoismaat esittivät yhteisiä
910: apupoliittisia kannanottoja yksittäisistäkin kysymyksistä.
911: Pohjoismaiden yhteistyö suhteissa Eteläisen Mrikan mai-
912: hin on ollut hyvin tiivistä. Tämä koskee erityisesti yhteistoimin-
913: taa Eteläisen Mrikan kehitysyhteisön SADC:n kanssa.
914: Varsinkin pohjoismaiden SADC-aloite on ollut keskeinen (katso
915: kahdenvälinen yhteistyö). Suomen rooli pohjoismaisena koordi-
916: naattorina päättyi 1.2.1994ja tehtävä siirtyi vuorossa olevalle
917: Norjalle.
918: Pohjoismaista yhteistyötä harjoitetaan myös eri rahasto-
919: jen; NORSAD- ja NDF-rahastot, kautta. Pohjoismaiden SADe-
920: aloitteen puitteissa perustetun NORSAD-rahaston toiminta te-
921: hostui merkittävästi kertomusvuonna, kun perussopimus uudis-
922: tettiin tammikuussa 1993 (katso monenkeskinen yhteistyö).
923: Pohjoismaiden Investointipankin yhteydessä Helsingissä toimii
924: Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF (katso monenkeskinen yh-
925: teistyö).
926:
927:
928:
929:
930: 24
931: 25
932: Kehitysyhteistyön keinot
933: 4 kestävään kehitykseen
934:
935: Kansainvälinen talousjärjestelmä toimii markkinatalouden mal-
936: lin mukaan. Tavoitteena on taloudellinen kasvu. Kasvu tuottaa
937: ylijäämää, jota voidaan hyödyntää yhteisten arvojen pohjalta
938: poliittisin ohjauskeinoin kokonaiskehityksen ja vakaan maail-
939: mantilanteen aikaansaamiseksi.
940: Kansainvälispoliittinen ohjausjärjestelmä pyrkii ehkäise-
941: mään vakauden rikkovia häiriöitä, kuten epätasaista tulonja-
942: koaja köyhyyttä. Kun kehitysyhteistyö on osana kansainvälis-
943: poliittista ohjausjärjestelmää, järjestelmä säätelee myös mark-
944: kinoiden toimintaa arvojemme ja tavoitteidemme toteutumisek-
945: si ja globaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Ilman ohjausjär-
946: jestelmää pelkät markkinat määräisivät kansainvälistäjärjes-
947: telmää rikkaiden rikastuessa ja köyhien köyhtyessä.
948: Kehitysyhteistyön strategiassa onkin tavoiteltu näitä pyr-
949: kimyksiä tukevaa kansainvälisenjärjestelmän rakentamistaja
950: samalla määritelty Suomen rooli siinä. Strategian keskeisimmät
951: kehitystavoitteet ovat
952: - kehitysmaiden köyhyyden lieventäminen
953: - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen (auttamalla
954: kehitysmaita ratkaisemaan ympäristöongelmiaan)
955: -yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksi-
956: en edistäminen kehitysmaissa.
957: Kestävien kehitystavoitteiden saavuttaminen edellyttää
958: Suomen ja vastaanottajamaan välistä työnjakoa, jossa kehitys-
959: maa itse vastaa kehityksestäänja avunantaja on kehitysmaan
960: omien pyrkimysten tukija. Suomi edellyttää myös vuoropuhelua
961: vastaanottajamaan kanssa kehityksen edellytyksistä ts. vas-
962: taanottajamaiden sitoutumista kehitystavoitteisiin.
963: Kehitystavoitteiden on oltava vuorovaikutuksessa keske-
964: nään, joka tarkoittaa mm. sitä, että köyhyyden väheneminen on
965: edellytys ympäristöongelmien ratkaisemiselle samalla kun terve
966: ympäristö on edellytys kestävälle kehitykselle ja hyvinvoinnille.
967: Toisaalta köyhyys on väestönkasvun suurin syy samalla kun
968: väestönkasvu tekee tyhjäksi ponnistelut köyhyyden vähentämi-
969: seksi ja ympäristön suojelemiseksi. Ihmisoikeudet ja kansanval-
970: ta edistävät hyvää hallintoaja osallistuvan kehityksen periaa-
971: tetta, joihin kestävä kehitys nojautuu.
972: Yksi olennainen tekijä kaikkien kehitystavoitteiden saa-
973: vuttamisessa on naisten huomioonottaminen kehityksessä, sillä
974: naiset muodostavat valtaosan maailman köyhistä ja heidän
975: osuutensa on yhä kasvamassa.
976:
977:
978:
979:
980: 27
981: KÖYHYYS JA KEHITYS
982:
983:
984: Yli miljardilla ihmisellä ei ole mahdollisuuksia tyydyttää päivit-
985: täisiä perustarpeitaan. Kolmannes heistä asuu Etelä-Aasiassa
986: ja afrikkalaisista joka toinen on köyhä.
987: Köyhyys on samalla kertaa ympäristöongelmien syy ja
988: seuraus. Toimeentulorajan alapuolella elävät ihmiset eivät pys-
989: ty asettamaan ympäristönäkökohtia etusijalle hankkiessaan
990: niukkaa toimeentuloaan. Pilaantuva ympäristö, kuten eroosio,
991: heikentää edelleen köyhien ihmisten toimeentulomahdollisuuk-
992: sia ja lisää köyhyyttä.
993: Köyhyys on nopean väestönkasvun suurin syy. Lapsia
994: hankitaan vanhuuden turvaksi, työvoimaksi pellolle tai muun
995: elannon hankkimiseen. Köyhillä ihmisillä ei ole, edes niin halu-
996: tessaan, mahdollisuuksia perhekokonsa säätelyyn. Väestön-
997: kasvu vie samalla pohjan pois ponnisteluilta köyhyyden vähen-
998: tämiseksi.
999: Köyhyys, väestönkasvu ja ympäristön pilaantuminen
1000: muodostavat uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle, ympä-
1001: ristölle ja hyvinvoinnille. Siksi Suomi onkin asettanut laajamit-
1002: taisen köyhyyden vähentämisen kehitysyhteistyön keskeiseksi
1003: tavoitteeksi.
1004: Köyhyys on aina suhteellista, eikä sen poistaminen ole ko-
1005: konaan mahdollista. Köyhyyden vähentämisellä pyritään kui-
1006: tenkin turvaamaan ihmisten perustarpeet erityisesti puhtaan
1007: veden, ravinnon, terveydenhuollon, opetuksen ja asumisen osal-
1008: ta.
1009: Tarkasteltaessa köyhyyttä on henkeä kohti laskettu kan-
1010: santuote edelleen keskeinen mittari. Köyhyyttä kuvaavat myös
1011: lukutaidottomuus, syntymähetkellä odotettavissa oleva elinikä
1012: ja siihen liittyen erityisesti lapsikuolleisuus.
1013: Köyhyyden vähentäminen edellyttää talouden kasvua, sen
1014: tuottamaa hyvinvointiaja sen tarjoamien mahdollisuuksienja-
1015: kautumista kaikille tasapuolisesti.
1016: Suomi tukee kehitysmaiden pyrkimyksiä talouksiensa ra-
1017: kenteellisten muutosten toteuttamiseksi, jotta ne pääsisivät pa-
1018: remmin mukaan kansainväliseen talouteen. Tuki kanavoidaan
1019: sekä monen- että kahdenvälisten kanavien kautta tavoitteen ol-
1020: lessa talouden sisäisen ja ulkoisen tasapainon saavuttaminen.
1021: Tämä luo edellytykset tarvittavien rakenteellisten uudistusten
1022: läpiviemiselle. Rinnan talouden rakennesopeutuksen kanssa tu-
1023: lee edistää kansanvaltaista, avointa ja vastuullista hyvää hal-
1024: lintoa, jonka tehtävä on pitää huoli siitä, että markkinoiden ja
1025: yrittäjyyden aikaansaama kasvu ja mahdollisuudet palvelevat
1026: sekä koko yhteiskuntaa että yksilöä.
1027: Suomi osallistuu kansainväliseen koordinaatioon kehitys-
1028: maiden talousuudistusten edistämiseksi mm. Maailmanpankin
1029:
1030:
1031:
1032:
1033: 28
1034: konsultatiiviryhmäkokouksissa ja UNDP:n pyöreän pöydän ko-
1035: kouksissa.
1036: Viennin lisääminen, alueellisen kaupan lisääminen, ja vii-
1037: me kädessä integroituminen maailmankauppaan ovat useim-
1038: pien talousuudistusten tavoitteita ja keinoja. Se edellyttää, että
1039: Suomikin pyrkii edistämään näitä kehitysmaiden tavoitteita
1040: laajemminkin kehitysmaasuhteissaan, mm. kauppapolitiikas-
1041: saan.
1042: Investoinnit inhimillisiin voimavaroihin ovat edellytykse-
1043: nä sille, että köyhät ihmiset voivat hyödyntää ne taloudelliset
1044: mahdollisuudet ja voimavarat, jotka ovat heidän käytettävis-
1045: sään; opetus, terveydenhuolto, perhesuunnittelu, vesihuolto ja
1046: sanitaatio.
1047: Kaikessa toiminnassa on varmistettava ettei luoda raken-
1048: teita tai kapasiteettia, joita ei voida ylläpitää kohdemaan tai
1049: kohderyhmien toimesta. Yhteistyö ja hankkeet perustuvat osal-
1050: listuvan kehityksen periaatteisiin.
1051: Köyhyyden vähentämiseksi käytettävissä olevista voima-
1052: varoista ovat tärkeimpiä maaja vesi, rahoitus ja muut kaupalli-
1053: set palvelut, infrastruktuuri, teknologia ja tutkimus.
1054: Keskeisessä asemassa on mm. maanomistus- ja hallintaolojen
1055: kehittäminen maaseudun pienviljelijöiden ja muiden pienyrittä-
1056: jien aseman edistämiseksi.
1057: Maa on myös tärkeä vakuuden muoto. Toisaalta uudistuk-
1058: set ovat ympäristön kannalta välttämättömiä, koska vain niiden
1059: kautta maan käyttäjät sitoutuvat ympäristön kestävään käyt-
1060: töön.
1061: Lisäksi julkisen vallan on luotava suotuisat edellytykset
1062: maaseudun ja kaupunkien omaehtoiselle kehitykselle. Tällä
1063: tarkoitetaan esimerkiksi yrittäjyydenja pienyrittäjyyden edis-
1064: tämistä tarpeettomia säännöksiä ja määräyksiä poistamalla.
1065:
1066:
1067:
1068:
1069: YMPÄRISTÖ JA KEHITYS
1070:
1071: Kertomusvuonna Suomi on osallistunut kehitysyhteistyön kei-
1072: noin maailmanlaajuisen ympäristöturvallisuuden edistämiseen.
1073: Maailmanlaajuisten ympäristöuhkien - mm. muutokset ilmake-
1074: hässä, eroosio, eliölajien häviäminen - toijuminen edellyttää
1075: kansainvälistä yhteistyötä. Ympäristöturvallisuus nousi YK:n
1076: vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskokouksen myötä lopullisesti
1077: yhdeksi osaksi maailman turvallisuuspolitiikkaa.
1078: Ympäristöturvallisuuden edistämisen keskeisiä keinoja on
1079: kansainvälinen ympäristösopimustenjärjestelmä ja sen rahoi-
1080: tus. Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaiseminen ja
1081: monien kehitysmaiden siihen tarvitsema tuki edellyttävät apu-
1082:
1083:
1084:
1085:
1086: 29
1087: panosta kehitysyhteistyön muodossa. Siksi Suomi on kertomus-
1088: vuonna valmistautunut ratifioimaan ilmaston ja luonnon moni-
1089: muotoisuuden suojelusopimukset ja osallistumaan sopimusvel-
1090: voitteiden mukaisesti mm. kehitysmaiden maaselvitysten laa-
1091: dintaan. Suomi osallistui kertomusvuonna uuden aavikoitumi-
1092: sen estämiseen pyrkivän sopimuksen neuvotteluihin.
1093: Sopimuksen arvioidaan valmistuvan vuonna 1994. Lisäksi
1094: Suomi on jatkanut tukeaan maailmanlaajuiselle ympäristöra-
1095: hastolle (GEF), jonka tuen piiriin kuuluvat ilmastonmuutoksen
1096: sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estäminenja
1097: kansainvälisten vesien ja otsonikerroksen suojelu. Suomi tuki
1098: myös Montrealin pöytäkirjan alaista otsonikerroksen suojelura-
1099: hastoa (katso monenkeskinen yhteistyö). Kaikki edellämainitut
1100: rahastot tukevat kehitysmaissa tapahtuvaa toimintaa, jonka
1101: päämääränä on Riossa vuonna 1992 hyväksyttyjen Rionjulis-
1102: tuksen ja toimintaohjelma 21:n eli kestävän kehityksen toteutu-
1103: minen.
1104: Suomen kehitysyhteistyövaroin suoraan rahoitettujen
1105: kahdenvälisten hankkeiden- esimerkiksi vesi-, sanitaatio- ja
1106: jätehuoltohankkeet sekä luonnonsuojelu-, eroosiontorjunta-ja
1107: metsityshankkeiden -tavoitteena on kestävä kehitys, jonka yh-
1108: tenä ulottuvuutena ovat ympäristökysymykset. Yhtä tärkeää
1109: kuin on rahoittaa varsinaisia ympäristöhankkeita kentällä on
1110: varmistaa, ettei yhdestäkään Suomen rahoittamasta kehitys-
1111: hankkeesta koidu ympäristölle merkittävää vahinkoa. Siksi
1112: Suomi on kertomusvuonna osallistunut aktiivisesti OECD:n ke-
1113: hitysapukomitean ympäristötyöryhmässä eri avunantajien ym-
1114: päristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhdenmukaista-
1115: miseen. Lisäksi on jatkettu YVA:n yhdistämistä hankesuunnit-
1116: teluun ja -toteutukseen.
1117: Eräs olennainen toimintatapa ympäristönsuojelun edistä-
1118: miseksi on toimia kansainvälisessä yhteisössä ja sen eri organi-
1119: saatioissa pyrkien vaikuttamaan niiden toimintalinjoihin. YK-
1120: järjestelmän puitteissa Suomi on ajanut kestävyyden näkökul-
1121: maa, mikä merkitsee mm. luonnon ja inhimillisten voimavaro-
1122: jen ja ympäristökysymysten sekä väestön taloudellisten ja sosio-
1123: kulttuuristen kysymysten sisällyttämistä YK:n kehitysrahasto-
1124: jen ja -ohjelmien (UNDP, UNICEF, UNFPA, WFP, UNEP, HABI-
1125: TAT) ja erityisjärjestöjen ohjelmapolitiikkaan ja toimintaan.
1126: Maailmanpankkiryhmän ympäristötoimintalinjojen selkiyttämi-
1127: seen ja operationalisointiin pyritään vaikuttamaan yhteispoh-
1128: joismaisesti.
1129: Myöskin kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kuten
1130: Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) toimintaa tukemalla on
1131: pyritty edistämään kehitysmaiden valmiuksia vastata ympäris-
1132: töhaasteeseen.
1133: Kehitysyhteistyön sisäisen yhteistyön parantamisen lisäk-
1134: si on kertomusvuonna mm. OECD:n piirissä pohdittu kysymys-
1135: tä siitä, miten esimerkiksi kansainvälinen kauppa vaikuttaa ke-
1136:
1137:
1138:
1139:
1140: 30
1141: hitysmaiden ympäristöön ja mikä voisi olla kehitysapuviran-
1142: omaisten rooli kehitysmaiden omien valmiuksien tukemisessa.
1143: Suomi tukee kehitysyhteistyövaroin niin suoraan kahdenväli-
1144: sesti kuin monenkeskisesti mm. UNDP:n Capacity 21-ohjelman
1145: kautta kehitysmaiden omien teknillis-taloudellis-hallinnollisten
1146: valmiuksien parantamista.
1147: Rion toimintaohjelma 21 ja kehitysyhteistyön uusi strate-
1148: gia antavat selkeän puitteet kehitysyhteistyön kaikkien osa-alu-
1149: eiden suuntaamiseksi samaan päämäärään eli kestävän kehi-
1150: tyksen tavoitteeseen. Kestävän kehityksen integrointi kaikkeen
1151: kehitysyhteistyötoimintaan on kuitenkin prosessi, joka tulee
1152: viemään vuosia.
1153:
1154:
1155:
1156:
1157: IHMISOIKEUDET JA KANSANVALTA
1158: KEHITYKSESSÄ
1159:
1160: Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä avoin, moniarvoinen ja
1161: kansanvaltaisesti hallittu yhteiskunta ovat perusarvoja, joita
1162: Suomen ulkopolitiikassa, kehitysyhteistyö sen osana, pyritään
1163: edistämään. Ne ovat samalla poliittisesti ja oikeudellisesti vas-
1164: tuunalaisen, ns. hyvän hallinnon tunnusmerkkejä. Ne lisäävät
1165: kansalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittä-
1166: miseen yksilöinä ja valitsemiensa yhteisöjen jäseninä.
1167: Suomi edellyttää, että sen kehitysyhteistyön kohdemaissa
1168: kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Naisten oikeuksiin ja mahdolli-
1169: suuksiin osallistua täysipainoisesti poliittiseen, taloudelliseen ja
1170: sosiaaliseen toimintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Suomi
1171: edellyttää lisäksi, että lasten, vammaisten, vähemmistöjen ja al-
1172: kuperäiskansojen ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
1173: Suomi pyrkii vaikuttamaan ihmisoikeuksien edistämiseen
1174: sekä kahdenvälisessä että monenkeskisessä toiminnassa huomi-
1175: oimaila ja tukemalla positiivisesti sellaisia toimia, jotka osal-
1176: taan edistävät ihmisoikeuksia. Vakavat ihmisoikeusloukkaukset
1177: ja kahdenvälisen yhteistyön vastaanottajamaan hallituksen
1178: piittaamattomuus ihmisoikeuskysymyksissä voivat johtaa puo-
1179: lestaan negatiivisiin toimenpiteisiin Suomen hallituksen tahol-
1180: ta. Tämä voi tarkoittaa tehostettua dialogia hallitusten välillä,
1181: eriasteista supistusta kahdenvälisessä yhteistyössä, yhteistyötä
1182: muiden hallitusten kanssa vastaanottajahallituksen painosta-
1183: miseksi ihmisoikeuskysymyksissä ja ääritapauksessa kahdenvä-
1184: lisen hallitustenvälisen yhteistyön keskeyttämistä samalla kun
1185: pyritään vaikuttamaan ihmisoikeuksien edistämiseen muilla
1186: edelläkuvatuilla tavoilla. Kun ihmisoikeuskysymyksissä saavu-
1187: tetaan selkeää edistystä, tuota prosessia voidaan tukeajatka-
1188: malla yhteistyötä uudelleen.
1189:
1190:
1191:
1192:
1193: 31
1194: Suomi korostaa ihmisoikeuksien tärkeyttä kohdemaiden
1195: kanssa käytävässä, kehityksen edellytyksiä koskevassa vuoro-
1196: puhelussa. Suomi tukee kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä se-
1197: kä osallistuu hankkeisiin, joilla edistetään välittömästi ihmisoi-
1198: keuksiaja kansanvaltaa. Niihin kuuluvat mm. vaalien tukemi-
1199: nen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan edistäminen. Kertomus-
1200: vuonna suomalaisia oli vaalivalvojina mm. Kambodzassa ja
1201: Keniassa.
1202: Kahdenvälisissä suhteissa ihmisoikeuskysymykset johta-
1203: vat käytännön hankkeisiin pääosin kehitysyhteistyön kohde-
1204: maan omasta aloitteesta. Monenkeskisen, esimerkiksi humani-
1205: taarisen avun varoilla tuetaan sellaisia globaaleja, alueellisia
1206: taijärjestöjen työhön liittyviä demokratia- ja ihmisoikeuspyrki-
1207: myksiä, joita ei tueta kahdenvälisin varoin.
1208: Ihmisoikeuksien edistämiseen tarkoitettua tukea voidaan
1209: kohdistaa mm. seuraaviin toimintoihin:
1210: - ihmisoikeuksia edistävään tiedottamiseen
1211: - ihmisoikeusloukkausten uhreille ja heidän perheilleen annet-
1212: tavaan oikeusapuun
1213: - ihmisoikeuskoulutukseen ja -tutkimukseen
1214: - naisten oikeuksien edistämiseen
1215: - lasten oikeuksien edistämiseen
1216: - vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiseen
1217: - rotusorron vastustamiseen
1218: - rauhanprosessien ja konfliktien rauhanomaista ratkaisua edis-
1219: täviin toimenpiteisiin
1220: -oikeusvaltion asemaaja instituutioita edistäviin toimenpitei-
1221: siin, esimerkkeinä tuki lainsäädäntötyölle, oikeuslaitokselle,
1222: ombudsman- instituutiolle, korruption vastaiselle toiminnalle
1223: jne.
1224: Ihmisoikeuksien ja kansanvallan toteutuminen edellyttää
1225: oikeusvaltion periaatteiden noudattamista.
1226: Kansanvalta edellyttää moniarvoista kulttuuriaja sen toi-
1227: mintamahdollisuuksien edistämistä. Päätöksenteon hajautumi-
1228: nen yhteiskunnassa ja ihmisille tarjottu mahdollisuus osallistua
1229: heitä koskevaan päätöksentekoon edistävät kansanvaltaista
1230: hallintoa. Monipuoluejärjestelmä, avoinja vapaa tiedotus, sään-
1231: nöllisesti pidettävät vapaat ja oikeudenmukaiset valtakunnalli-
1232: set ja paikallisvaalit sekä niiden myötä poliittisen vastuunalai-
1233: suuden toteutuminen ovat kansanvallan keskeisiä tunnusmerk-
1234: kejä. Näitä Suomi edellyttää yhteistyökumppaniensa kunnioit-
1235: tavan ja pyrkivän käytännössäkin edistämään.
1236: Kansojen omaehtoisen kulttuurin ja ihmisten osallistu-
1237: mismahdollisuuksien edistämisessä on ihmisten välisten yh-
1238: teenliittymien, yhdistysten ja etujärjestöjen toiminta avainase-
1239: massa. Suomen antamassa avussa kiinnitetään huomiota näi-
1240: den periaatteiden edistämiseen käytännössä.
1241:
1242:
1243:
1244:
1245: 32
1246: 5 Monenkeskinen
1247: yhteistyö
1248:
1249:
1250: Kehitysmaiden vastaanottamasta avusta suurin osa kanavoituu
1251: monenkeskisenä apuna YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoi-
1252: tuslaitosten kautta. Kahdenvälinen ja monenkeskinen kehitys-
1253: yhteistyö täydentävät toisiaan sekä tavoitteiden, toimintaohjel-
1254: mien että hankekohtaisen yhteistyön tasoilla.
1255: Suomen monenkeskinen kehitysyhteistyö edistää Suomen
1256: ulko- ja kehityspoliittisia tavoitteita YK:ssaja kansainvälisissä
1257: rahoituslaitoksissa. Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä osoite-
1258: taan poliittista tukea YK-järjestelmän ja kansainvälisten rahoi-
1259: tuslaitosten työlle ja päämäärille. Samalla osallistutaan kan-
1260: sainvälisen yhteisön jäsenenä monenkeskisen toiminnan kehit-
1261: tämiseen. Vaikutusmahdollisuuksien säilyttäminen edellyttää
1262: riittävää rahoitusta Suomen keskeisinä pitämien järjestöjen ja
1263: rahastojen toimintaan sekä aktiivista osallistumista toiminta-
1264: ohjelmien ja hankkeiden päätöksentekoon.
1265: Monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitus on jäijestöjen
1266: varsinaisiin budjetteihin kohdennettavaa yleistukea. Se anne-
1267: taan YK-jäijestelmän osalta vuosittain kerrallaan vahvistettavi-
1268: na vapaaehtoisina yleisavustuksina. Kehitysrahoituslaitosten
1269: osalta tuki annetaan useampivuotisina sitoumuksina, minkä ta-
1270: so määrää äänimäärän laitoksen päättävässä elimessä. Sekä
1271: jäijestöissä että rahoituslaitoksissa tuen käyttöä valvotaan osal-
1272: listumalla toiminnan seurantaan. Pohjoismaiden aloitteesta
1273: käynnistetyn YK:n operatiivisten toimintojen reformin yhtenä
1274: keskeisenä tavoitteena on saada YK-jäijestelmän kehitysyhteis-
1275: työn rahoitusjäijestelmät nykyistä vakaammiksi ja paremmin
1276: ennustettaviksi.
1277: Humanitaarisen avun tarpeet ovat viime aikoina kasva-
1278: neet voimakkaasti useiden eri konfliktien takia. Toisaalta kan-
1279: sainvälinen keskustelu painottuu yhä enenevästi kriisien ennal-
1280: taehkäisyyn ja siihen, miten hätäavusta siirrytään normaalei-
1281: hin kehitystoimintoihin.
1282: Tämän päivän kehityskeskustelussa keskeisimpänä ovat
1283: ns. sitoutumis eli- ownership-ongelmat. Kun vastaanottajamaan
1284: sitoutuminen avun tavoitteisiin on olennaista tuloksiin pääse-
1285: miseksi, myös monenkeskisen yhteistyön toimintamuotojen on
1286: vastattava vastaanottajamaan kehitystahtoa, omaa kapasiteet-
1287: tia ja sektorikohtaista tärkeysjäijestystä.
1288:
1289:
1290:
1291:
1292: 33
1293: Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että suo-
1294: malaisyritysten osuus kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslai-
1295: tosten hankinnoista kasvaisi. Kansainvälisten kehitysrahoitus-
1296: laitosten osalta on otettava huomioon, että vain laitosten rahoi-
1297: tukseen osallistuvat maat pääsevät mukaan niiden lainoittami-
1298: en hankkeiden toteutukseen.
1299:
1300:
1301:
1302:
1303: YK:N KEHITYSOHJELMAT
1304:
1305: YK:n kehitysohjelmia toteuttaa kaikkiaan parikymmentä itse-
1306: näistä järjestöä, rahastoa tai laitosta. Tämä korostaa YK-järjes-
1307: telmän operatiivisten toimintojen koordinointitarvetta. Toi-
1308: saalta siitä syntyy myös YK-järjestelmän laaja asiantuntemus.
1309: Suomi suuntaa YK:nkehitysyhteistyösektorille annetta-
1310: van apunsa keskeisimmille rahastoille ja ohjelmille eli YK:n ke-
1311: hitysohjelmalle (UNDP), YK:nlastenavun rahastolle (UNICEF),
1312: YK:nväestörahastolle (UNFPA) ja Maailman elintarvikeohjel-
1313: malle (WFP).
1314: Suomen YK:n kehitysyhteistyötoimintoja koskevien näke-
1315: mysten mukaan taloudellisen ja sosiaalisen alan samanaikainen
1316: kehittäminen on välttämätöntä tasapainoisen yhteiskunnallisen
1317: kehityksen aikaansaamiseksi ja köyhimpien väestönosien ase-
1318: man parantamiseksi sekä kasvun edellytysten aikaansaamisek-
1319: si. Kestävä kehitys edellyttää, että pyritään vaikuttamaan toi-
1320: siinsa liittyvien kehitysongelmien, kuten köyhyyden, väestön-
1321: kasvun ja ympäristöhaittojen, samanaikaiseen ratkaisemiseen.
1322: Viime vuosien kehitys on asettanut YK-järjestelmän val-
1323: tavien haasteiden eteen. Jatkuvasti lisääntyvät sekä kehitystoi-
1324: mintoihin että rauhanturvaamiseen, humanitaariseen ja katast-
1325: rofiapuun liittyvät tehtävät asettavat YK-järjestelmän kovalle
1326: koetukselle. Samanaikaisesti kehitysmaihin suuntautuva mo-
1327: nenkeskinen apu on määrällisesti laskenut.
1328:
1329:
1330:
1331:
1332: 34
1333: ~HITYSY.HTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN
1334: JARJESTOJEN KAUTTA 1989-94 (milj. mk)
1335: 1989 1990 1991 1992 1993 1994*
1336: Kehitysyhteistyö kansainvälisten
1337: jäi:jestöjen kautta 972,8 1204,3 1220,7 863,9 538,8 255,0
1338:
1339: YK:n kehitysohjelma UNDP 150,0 200,0 231,7 170,0 81,7** 27,0**
1340: YK:n väestörahasto UNFPA 63,0 75,0 86,7 80,0 37,7 26,5
1341: YK:n lastenrahasto UNICEF 115,0 140,0 155,0 129,0 36,5 39,0
1342: Maailman elintarvikeohjelma (WFP) ja IEFR 174,1 175,0 229,0 139,4 56,8 42,0
1343: Maailmanpankki 1IDA 156,1 156,1 256,0 256,0 211,0 12,5
1344: Alueelliset kehityspankit ja -rahastot 63,5 148,8 3,2 62,4 101,5 74,0
1345: Taloudellisen kehitystutkimuksen
1346: kansainvälinen instituutti WIDER 15,5 3,9 10,4 3,3 2,0 2,0
1347: Muut järjestöt 235,6 305,5 248,7 23,7 11,6 32,0
1348:
1349: 1993
1350:
1351:
1352: Muut järjestöt
1353:
1354:
1355: Alueelliset kehityspankit ja
1356: -rahastot
1357:
1358:
1359:
1360:
1361: Muu monenkeskinen yhteistyö 189,6 127,2 172,4 134,2 108,1
1362: YK:n pakolaispäävaltuutettu UNHCR 36,0 56,0 59,0 58,0 30,0
1363: Kv. järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet 30,1 38,6 45,8 57,0 63,2 43,2
1364: Muu monenkeskinen yhteistyö 123,5 32,6 67,6 19,2 14,9
1365:
1366: MONENKESKINEN YHTEISTYÖ, YHTEENSÄ 1162,4 1331,5 1393,1 998,1 646,9
1367:
1368: Ympäristöapua joka lähitulevaisuudessa
1369: tullee luetuksi kansainväliseen kehitys-
1370: yhteistyöhön joiltakin osiltaan
1371: Maailman ympäristörahasto GEF 35,0 35,0 35,0
1372: Maailman otsonirahasto 1,9 4,5 3,9
1373:
1374:
1375:
1376: *Vuoden 1994 talousarvio
1377:
1378: ** UNDP kirjaa vuoden 1994 yleisavustukseksi 53 miljoonaa markkaa,
1379: johon sisältyy 26 miljoonaa vuoden 1993 avustuksista
1380:
1381:
1382: 35
1383: YK:n talous- ja sosiaalisektorin toiminnan
1384: tehostaminen
1385: Vuonna 1988 pohjoismaiden aloitteesta käynnistetty YK:n kehi-
1386: tysohjelmien laaja hallintouudistus hyväksyttiin YK:n yleisko-
1387: kouksessa 20.12.1993 osana YK:ntalous-ja sosiaalineuvoston
1388: (ECOSOC) yleistä reformia. Uudistuksen tuloksena päätettiin
1389: keventää YK:n neljän kehitysohjelman raskasta hallintoa, sa-
1390: malla kun ECOSOCin asemaa ohjelmien poliittisessa ohjaami-
1391: sessa vahvistettiin. Vastaavasti vähennettiin kehitysohjelmien
1392: poliittisluontoista hallintoa ja tehostettiin niiden operatiivista
1393: johtamista.
1394: YK:n kehitysohjelmien hallinnon virtaviivaistaminen liit-
1395: tyi myös ECOSOCin ja yleiskokouksen välisen työnjaon selkeyt-
1396: tämiseenja sitä vaivanneen päällekkäisyyden poistamiseen.
1397: Saavutetun uudistuksen pääsisältö on kehitysohjelmien ja
1398: rahastojen ylisuurten hallintoneuvostojen korvaaminen pienillä
1399: johtokunnilla. Tämä on ensimmäinen kerta kun YK:njohtoelin-
1400: ten kokoa on voitu supistaa tehokkuusnäkökohtien perusteella.
1401: YK:n kehitysohjelman (UNDP), YK:n lastenrahaston
1402: (UNICEF), YK:nväestörahaston (UNFPA) sekä Maailman elin-
1403: tarvikeohjelman (WFP) kaikille jäsenmaille avoimet hallinto-
1404: neuvostot muutetaan 36-jäsenisiksi johtokunniksi. Johtokunnat
1405: kokoontuvat vastedes jäijestöjensä tiloissa eivätkä YK:n pääma-
1406: jassa. Tällä pyritään luomaan käytännönläheinen ja kollegiaali-
1407: nen työilmapiiri ja vähentämään poliittisia vastakohtaisuuksia.
1408: Johtokunnat pitävät kaikille jäsenmaille avoimet vuosikokouk-
1409: set. Uudistusten arvioinnissa otetaan huomioon johtokuntien
1410: työn jatkuva tehostamisen tarve sekä mahdollinen jäsenmäärän
1411: supistaminen edelleen.
1412: Reformi oli huomattava saavutus pohjoismailleja se lau-
1413: kaisi kauan pysähdyksissä olleen YK:n talous- ja sosiaalikentän
1414: perusuudistamisen. Suomi toimi pohjoismaiden puhemiehenä.
1415: Sen sijaan pohjoismaiden aloitteeseen kuulunut jäijestel-
1416: män rahoitusuudistus lykättiin vuoden 1994 keväällä käynnis-
1417: tettävään erilliseen neuvotteluprosessiin.
1418: YK:n kenttätoimintojen tehostamista jatketaan ja vuonna
1419: 1995 jäijestetään uudistusten toteutumista sekä ohjelmien ra-
1420: hoituspohjan arviointia koskeva kokous.
1421: Pohjoismaiden uudistustyöllä YK:n yleiskokouksessa on
1422: ollut seurannaisvaikutus YK:n erityisjäijestöihin, joissa on
1423: myös ryhdytty tarkastelemaan jäijestöjen normatiivisen ja
1424: operatiivisen työn välistä suhdetta.
1425:
1426:
1427: YK:nkehitysohjelma UNDP
1428: Vuonna 1966 YK:nyleiskokouksen päätöksellä työnsä aloittanut
1429: YK:nkehitysohjelma UNDP (United Nations Development
1430:
1431:
1432:
1433: 36
1434: Programme) on YK-järjestelmän keskeinen kehitysyhteistyötä
1435: suunnitteleva, rahoittavaja koordinoiva elin. UNDP:n alaisena
1436: toimii kuusi erityisiä, rajattuja kehityskysymyksiä varten pe-
1437: rustettua erityisrahastoa.
1438: UNDP:n keskeinen tehtävä on kehitysmaiden inhimillis-
1439: ten voimavarojen kehittäminen. UNDP:n rahoittamien hankkei-
1440: den toteuttajina toimivat YK:n erityisjärjestöt tai vastaanottaja-
1441: maiden hallitukset.
1442: UNDP:tä rahoitetaanjäsenmaiden vuosittain antamilla
1443: vapaaehtoisilla yleisavustuksilla. UNDP:n käytettävissä olevat
1444: varat olivat vuonna 1993 noin 970 miljoonaa dollaria.
1445: Varoista käytetään 80 prosenttia maakohtaisiin ohjelmiin
1446: ja 20 prosenttia alueellisiin ja maailmanlaajuisiin sekä erityis-
1447: ohjelmiin ja toiminnan kehittämiseen.
1448: Suomen yleisavustus UNDP:lle laski vuonna 1992 anne-
1449: tusta 189 miljoonasta markasta 75,7 miljoonaan markkaan
1450: vuonna 1993. Lisäksi vuonna 1993 annettiin UNDP:n alaiselle,
1451: naisten omien ja naisiin kohdistettavien kehitysponnistelujen
1452: tukemiseksi perustetulle YK:n naisten kehitysrahastolle
1453: UNIFEMille 0,5 miljoonan markan suuruinen yleisavustus.
1454: UNIFEMin vuosibudjetti on suuruusluokkaa 15 miljoonaa US
1455: dollaria.
1456: Yleisavustusten lisäksi Suomi antoi 6 miljoonan markan
1457: eritysavustuksen UNDP:n Capacity 21 -ohjelmalle. Rio de
1458: Janeirossa kesäkuussa 1992 pidetyn YK:nympäristö-ja kehi-
1459: tyskonferenssin UNCEDin tulosten toimeenpanoon liittyvän oh-
1460: jelman tarkoituksena on kehitysmaiden kansallisten voimavaro-
1461: jen kehittäminen ja tukeminen ympristökysymysten seurannan
1462: ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
1463: Suomi toimi 1991 - 1993 UNDP:n hallintoneuvoston jäse-
1464: nenä. Suomi on ajanut järjestön hallinnossa UNDP:n työn te-
1465: hokkuuden lisäämistä erityisesti kenttätoimintaa parantamalla
1466: ja keskittämällä toimia vähiten kehittyneisiin maihin ja niiden
1467: vähäosaisimmille väestöryhmille. Samalla on korostettu kehi-
1468: tysmaiden omaa vastuuta vaatimalla UNDP:tä lisäämään pon-
1469: nistuksiaan kenttätason policy-keskustelussa vastaanottajamai-
1470: den kanssa.
1471: Lokakuussa 1993 UNDP:n kesällä toimikautensa aloitta-
1472: nut uusi amerikkalainen pääjohtaja James Gustave Speth vie-
1473: raili Suomessa. Speth korostaa taloudellisen ja sosiaalisen kehi-
1474: tyksen läheistä kytkeytymistä rauhaan. Hän pyrkii kehittä-
1475: mään UNDP:tä niin, että se keskittyisi oman osaamisensa ja ke-
1476: hitysmaiden tarpeiden kannalta keskeisiin aloihin. UNDP:n tu-
1477: lee myös toimia YK:ta palvelevana elimenä ja avun koordinaat-
1478: torina, keskittyä tukemaan kestävää inhimillistä kehitystä
1479: (mm. köyhyyden vähentäminen ja kehitysmaiden oman kapasi-
1480: teetin parantaminen) sekä turvata ohjelman rahoituspohja.
1481: Suomen näkemyksen mukaan Spethin lähtökohdat ovat oikean
1482: suuntaiset. UNDP:n ongelmana on kuitenkin, miten se voi kar-
1483:
1484:
1485:
1486:
1487: 37
1488: sia tukemiensa hankkeiden määrää, joita vuonna 1993 oli me-
1489: neillään 6000 ja keskittää toimintansa oleelliseen.
1490: Vuonna 1986 UNDP:hen liitettiin itsenäisenä yksikkönä
1491: YK:nnaisten vuosikymmentä (1976-1985) varten perustettuja
1492: vuonna 1977 toimintansa aloittanut YK:n naisten kehitysrahas-
1493: to (UNIFEM). UNIFEMin varoja käytetään suoraan pienimuo-
1494: toiseen projektitukeen sekä naisten osallistumista edistävään
1495: taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen toimintaan kehitys-
1496: maissa. Viime vuosina UNIFEM on kohdentanut toimintansa
1497: entistä enemmän naisten aseman edistämiseen ja puolestapu-
1498: humiseen toimimalla sekä YK:n ja muiden kansainvälisten jär-
1499: jestöjen että paikallisten yhteisöjen kautta.
1500:
1501:
1502:
1503: YK:n lastenrahasto UNICEF
1504:
1505: Vuonna 1946 perustetun YK:nlastenrahaston (United Nations
1506: Children's Fund), UNICEFin toiminta keskittyy lasten aseman
1507: parantamiseen ja heidän tarpeidensa huomioonottamiseen
1508: osana kestävää kehitystä. UNICEFin kautta kanavoitu apu on
1509: sekä lahja-, henkilö- että ohjelma-apua.
1510: UNICEFin työ painottuu erityisesti kehitysmaiden lasten
1511: ja äitien terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen.
1512: Keskeisellä sijalla tässä työssä ovat rokotusohjelmat, rintaruo-
1513: kinnan edistäminen ja ripulitautien torjunta. Tärkeitä ovat
1514: myös naisten aseman edistäminen ja hätäavun antaminen.
1515: Vuonna 1993 rahaston käytettävissä oli yli 900 miljoonan
1516: US dollarin suuruinen budjetti. Kolme neljäsosaa siitä koostuu
1517: jäsenmaiden vapaaehtoisista avustuksista. Yksi neljäsosa saa-
1518: daan UNICEFin kansallisten komiteoiden keräämänä sekä yk-
1519: sityisinä avustuksina.
1520: Vuoteen 1992 saakka Suomi kuului UNICEFin suurim-
1521: pien avunantajien ryhmään. Kehitysyhteistyömäärärahojen
1522: supistukset ovat kohdistuneet myös UNICEFiin tuntuvina.
1523: Vuonna 1991 Suomen vapaaehtoinen vuosiavustus rahastolle oli
1524: 155 miljoonaa markkaa, vuonna 1992 se oli 129 miljoonaa mark-
1525: kaa ja vuonna 1993 tuki supistui 36,5 miljoonaan markkaan.
1526: UNICEFin vuoden 1993 hallintoneuvoston istunnon ketJ-
1527: keiset asiakokonaisuudet olivat YK:n talous- ja sosiaalisektorin
1528: reformi, humanitaarinen ja hätäapu, päämajan tilakysymys se-
1529: kä päämajasta tehtävä hallintoselvitys. Istunnossa esiteltiin
1530: myös Kanadan, Tanskan ja Sveitsin UNICEFistä tekemän eva-
1531: luoinnin suositukset, joiden operationalisointia varten päätet-
1532: tiin perustaa avoin työryhmä. Humanitaarisenja hätäavun ra-
1533: hoitusta ei päätetty kasvattaa. Lisäksi korostettiin hätäavun
1534: koordinoinnin tärkeyttäja YK:nsihteeristön vastuuta siinä.
1535: Suunnitteilla ollut päämajan hallintoselvitys päätettiin tehdä.
1536:
1537:
1538:
1539:
1540: 38
1541: Evaluointiraportissa korostetaan, että UNICEF on saa-
1542: vuttanut "suositun yhteistyökumppanin" aseman ja että tulevai-
1543: suudessajä:rjestön tulisi tämän ohella pyrkiä toimimaan myös
1544: kriittisenä kumppanina vuoropuhelussaan kehitysmaiden kans-
1545: sa. Raportin mukaan UNICEFin olisi sosiaalisektorin perustar-
1546: peiden tyydyttämisen ohella painotettava myös kehitysmaiden
1547: oman toimintakapasiteetin luomista. Lisäksi UNICEFin tulisi
1548: koordinoida toimintaansa nykyistä paremmin vastaanottaja-
1549: maiden omiin kehitysponnisteluihin sekä tarkistaa hätäapupoli-
1550: tiikkaansa. Rahaston tulisi myös tehostaa yhteistyötään muiden
1551: YK-jä:rjestöjenja -elinten sekä kansainvälisten rahoituslaitosten
1552: kanssa.
1553:
1554:
1555:
1556:
1557: YK:nväestörahasto UNFPA
1558:
1559: YK:nväestörahasto (United Nations Population Fund, UNFPA)
1560: on keskeinen väestö- ja perhesuunnittelun tietotaitoa kehittävä
1561: ja lisäävä sekä väestökysymyksiä koordinoiva järjestö. UNFPAn
1562: rahoittamat ohjelmat tähtäävät sellaiseen kestävään kehityk-
1563: seen, jossa kunkin maan väestömäärä, luonnonvarat, elinympä-
1564: ristö ja taloudellinen kehitys ovat tasapainossa keskenään.
1565: Vuonna 1993 UNFPAlla oli käytettävissään noin 238 mil-
1566: joonan US dollarin suuruinen, jäsenmaiden vapaaehtoisista
1567: avustuksista koostuva budjetti.
1568: Suomi kohdistaa väestöalan kehitysavun pääosin
1569: UNFPAn kautta. Suomijoutui kehitysyhteistyöhön osoitettujen
1570: määrärahojen supistamisen takia vähentämään vuonna 1993
1571: myös UNFPAlle annettavaa vapaaehtoista yleisavustusta.
1572: Suomen avustus, joka vuonna 1991 oli 86,7 miljoonaa markkaa
1573: ja vuonna 1992 80 miljoonaa markkaa, oli kertomusvuonna 22,7
1574: miljoonaa markkaa.
1575: Vapaaehtoisen yleisavustuksen lisäksi Suomi antoi vuon-
1576: na 1993 UNFPAlle 15 miljoonan markan erityisavustuksen käy-
1577: tettäväksi äitien ja lasten terveydenhuolto- ja perhesuunnittelu-
1578: ohjelmiin.
1579: Suomi rahoitti yhdessä Kanadan ja Saksan kanssa touko-
1580: kuussa 1993 valmistuneen UNFPAn toiminnan evaluoinnin.
1581: Siinä todetaan, että vaikka UNFPA onkin täyttänyt sille asete-
1582: tut tavoitteet yleisesti ottaen hyvin, monilla alueilla on silti pa-
1583: rannettavaa. Jä:rjestön tulisi tarkemmin harkita strategisella
1584: tasolla avun kohdentamista. Yksittäisissä maissa ohjelmien ja
1585: projektien suunnittelua, toteutusta ja valvontaa olisi kehitettä-
1586: vä. Kansalaisjä:rjestöjen osuutta UNFPAn hankkeissa tulisi lisä-
1587: tä ja toimintasektoreista erityisesti valistus- ja tiedotustoimin-
1588: taa vahvistaa.
1589:
1590:
1591:
1592:
1593: 39
1594: 40
1595: 41
1596: Elintarvikeapu - WFP
1597:
1598: Maailman elintarvikeohjelman (World Food Programme, WFP)
1599: toiminta muodostuu varsinaisista kehitysohjelmista (Regular
1600: programmes REG), WFP:n alaisuudessa toimivan Elintarvik-
1601: keiden kansainvälisen hätäapuvaraston (International
1602: Emergency Food Reserves, IEFR) kautta annettavasta avusta,
1603: pitkäaikaisten pakolaisten elintarvikeavusta (Protracted
1604: Refugees and Displaced Persons Operations, PRO) sekä muusta
1605: kuin elintarvikkeina annettavasta ns. non-food-avusta.
1606: Suomi korostaa WFP:n luonnetta kehitysjärjestönä.
1607: Kehitysmaiden nälkäongelmien ratkaisemiseksi on ensisijaises-
1608: ti tuettava ponnisteluja kehitysmaiden oman elintarviketuotan-
1609: non kehittämiseksi sekä korostettava elintarvikeavun suunni-
1610: telmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Elintarvikeavun tavoitteena
1611: on kehitysmaiden maatalouden ja maaseutukehityksen tukemi-
1612: nen sekä elintarvikeomavaraisuuden saavuttaminen.
1613: Suomen antama elintarvikeapu on miltei kokonaan mo-
1614: nenkeskistäja se kanavoidaan pääasiassa YK-järjestelmään
1615: kuuluvan Maailman elintarvikeohjelman (WFP) sekä sen alai-
1616: suudessa toimivan IEFR:nja WFP:n pitkäaikaisten pakolaisten
1617: avustusohjelman kautta. Suomen apu annetaan pääsääntöisesti
1618: kotimaisina elintarvikkeina sekä hallinto- ja kuljetustukena.
1619: Vuonna 1993 Suomi antoi elintarvikeapua WFP:n kautta
1620: yhteensä 70,5 miljoonan markan arvosta, josta 13 miljoonaa
1621: markkaa humanitaarisen avun määrärahoista. Elintarvikeapua
1622: annettiin tämän lisäksi myös pieniä määriä YK:n sihteeristön
1623: humanitaaristen asioiden osaston (DHA) välityksellä.
1624:
1625:
1626:
1627: Tutkimusohjelmat
1628: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia
1629: (WIDER) tuettiin Suomen ja YK-yliopiston välisen isäntämaaso-
1630: pimuksen mukaisesti. Instituutin toimitilakustannuksissa saa-
1631: tiin aikaan merkittäviä säästöjä, kun instituutille vuokrattiin
1632: uudet toimitilat toukokuusta 1993lukien. Vuoden aikanajulkis-
1633: tettiin haettavaksi 4,3 miljoonaa markkaa suomalaisten tutki-
1634: joiden toteuttamiin hankkeisiin. Hakemuksista valittiin toteu-
1635: tettaviksi 10 tutkimusprojektia.
1636: Vuoden 1993 aikana ulkoasiainministeriö antoi valtionti-
1637: lintarkastajille laajan selvityksen WIDER-instituuttiin liittyvis-
1638: tä kysymyksistä valtiontilintarkastajain vuoden 1992 kertomus-
1639: ta varten. Syksyllä 1993 annettiin myös julkisuuteen YK:n suo-
1640: rittama instituutin sisäinen erityistilintarkastus, joka koski
1641: vuosia 1991-1992. Suomi pyysi YK:lta erityistilintarkastuksen
1642: ulottamista myös vuosiin 1984-90 ja erityisesti Suomen maksa-
1643: man peruspääomaosuuden liikkeiden selvittämistä.
1644:
1645:
1646:
1647: 42
1648: YK ilmoitti 29.4.1994 päivätyssä vastauksessaan, että
1649: Suomen peruspääomarahastoon antaman maksuosuuden sijoi-
1650: tuksista ei ole huomauttamista lukuunottamatta viiden kuu-
1651: kaudenjaksoa vuonna 1991, jolloin pääomaosuus oli isäntäsopi-
1652: muksen määräysten vastaisesti sijoitettuna ulkomaille tahatto-
1653: man erehdyksen takia. Tämä ko:rjattiin elokuussa 1991 ja selos-
1654: tettiin YK-yliopiston tilintarkastuskertomuksessa yleiskokouk-
1655: selle. Kukaan ei hyötynyt sopimusrikkomuksesta millään ta-
1656: voin. Yleiskokous on asianmukaisesti hyväksynyt YK-yliopiston
1657: ja WIDER-instituutin tilintarkastukset vuosilta 1984-1990. YK
1658: toteaa loppupäätelmänään, että tehdyt selvitykset eivät anna
1659: aihetta erityistilintarkastukseen, koska merkittäviä poikkeamia
1660: säännöksistä ei löytyisi ja koska tarkastus vaatisi tuloksiin näh-
1661: den kohtuuttomasti aikaaja aiheuttaisi kustannuksia. Tämän
1662: johdosta YK toivoo, että asia voidaan pitää loppuunkäsiteltynä.
1663: Ulkoasiainministeriö katsoo YK:lta saatujen lisäselvitysten pe-
1664: rusteella, että asia ei aiheuta lisätoimenpiteitä.
1665: Vuonna 1993 käynnistettiin uudelleen WHO:n AIDS-ohjel-
1666: malle annettava tuki, joka oli ollut keskeytyksissä kehitysyh-
1667: teistyömäärärahojen leikkausten takia.
1668:
1669:
1670:
1671:
1672: MAAILMANPANKKIRYHMA JA MUUT
1673: KANSAINVÄLISET KEHITYS-
1674: RAHOITUSLAITOKSET
1675: Kansainvälisiin kehitysrahoituslaitoksiin kuuluvat ns.
1676: Maailmanpankkiryhmä, alueelliset kehitysrahoituslaitokset se-
1677: kä muut monenkeskiset rahoitusjärjestelyt. Niistä keskeisimpiä
1678: ovat ympäristörahastot; Maailmanlaajuinen ympäristörahasto
1679: GEF ja Otsonirahasto. Laitoksiin kuuluu myös kaksi pohjois-
1680: maista kehitysrahoituslaitosta; NDF ja NORSAD.
1681: Kehitysrahoituslaitosten tehtävänä on edistää alueensa
1682: taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tämän saavuttamiseksi
1683: laitosten yhteydessä olevat rahastot myöntävät joko markkina-
1684: hintaisia luottoja tai lähes lahjamuotoista rahoitusta.
1685: Rahoituslaitokset myöntävät myös täysin lahjapohjaista rahoi-
1686: tusta (suurimpia myöntävät ympäristörahastot) mm. teknisenä
1687: apuna.
1688: Kehitysrahoituslaitosten toiminta on perinteisesti painot-
1689: tunut investointien rahoittamiseen. 1980-luvun velkakriisin
1690: seurauksena toimintaperiaatteet ovat kuitenkin ratkaisevasti
1691: muuttuneet siten, että toiminnassa painotetaan terveen talous-
1692: politiikan aikaansaamista taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin
1693: edellytyksenä. Viime aikoina keskeisesti esille tullut kestävän
1694: kasvun tavoite edellyttää lisäksi, että ympäristöön ja sosiaali-
1695:
1696:
1697:
1698:
1699: 43
1700: alaan liittyvät kysymykset huomioidaan toiminnan suunnitte-
1701: lussa entistä paremmin.
1702: Suomi on keskeisimpien kehitysrahoituslaitosten jäsen.
1703: Jäsenyyden kautta Suomi pyrkii vaikuttamaan kehitysyhteis-
1704: työssä tärkeinä pitämiensä tavoitteiden toteutumiseen kyseis-
1705: ten laitosten toiminnassa. Suomi toimii kaikkien kehitysrahoi-
1706: tuslaitosten päättävissä elimissä yhteistyössä muiden pohjois-
1707: maiden kanssa. Suomi toteuttaa lisäksi usean kehitysrahoitus-
1708: laitoksen kanssa hanke- ja ohjelmakohtaista yhteistyötä.
1709: Suomi osallistuu rahoituslaitosten pääomakuluihin
1710: maamme BKT-osuudesta ja kehitysyhteistyötavoitteista johde-
1711: tulla prosenttiosuudella. Suomi pitää tällaista ns. taakanjakoon
1712: perustuvaa osallistumisperiaatetta teollisuusmaiden kesken oi-
1713: keudenmukaisena. Keskeinen rahoitukseen vaikuttaja on lisäk-
1714: si se, kuinka hyvin laitoksen toimintaperiaatteet vastaavat
1715: Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita. Suomen rahoitusprosent-
1716: ti on korkeampi rahastoissa, jotka tukevat köyhimpiä kehitys-
1717: maita kuin laitosten varsinaisessa pääomassa.
1718:
1719:
1720: Kehitysrahoituslaitokset Suomen kehitysyhteis-
1721: työstrategian kannalta
1722: Kehitysrahoituslaitokset vastaavat noin 1/3 kaikista resurssi-
1723: siirroista kehitysmaille. Toiminnan laajuuden ja kattavuuden
1724: takia laitosten luotonanto on välttämätöntä useimmille vastaan-
1725: ottajille. Laitosten toteuttamaa kehityspolitiikkaa koskeva neu-
1726: vonanto ja avun maakohtainen koordinaatio ovat osaltaan ko-
1727: rostaneet kehitysrahoituslaitosten keskeistä merkitystä.
1728: Laitosten toimintapolitiikassa on 1980-luvulta lähtien ta-
1729: pahtunut suuria muutoksia. Aikaisemmin, lähinnä investointi-
1730: luottoihin pohjautuvan maakohtaisen suuntaamisen asemesta
1731: toiminta perustuu vastaanottajamaata koskevaan kokonaisval-
1732: taiseen näkemykseen, jonka tavoitteena on kestävä kehitys.
1733: Pääasialliset ponnistelut kohdistetaan kestävän taloudellisen
1734: kasvun aikaansaamiseen. Useassa tapauksessa se edellyttää
1735: maiden talousrakenteiden muuttamista ns. rakennesopeutusten
1736: avulla.
1737: Kestävän kehityksen tavoitteet ovat osaltaan laajentaneet
1738: näkökulmaa edelleen. Kasvun aikaansaaminen edellyttää koko-
1739: naisvaltaista näkemystä, jossa makrotalouden ja tuotannollis-
1740: ten sektoreiden rinnalle ovat kohonneet ympäristönhuolto, sosi-
1741: aalisektorit, ns. hyvän hallinnon periaatteet sekä väestö- ja ta-
1742: sa-arvokysymykset. Tänään kehitysrahoituslaitosten toiminta-
1743: politiikka vastaa varsin hyvin Suomen kehitysyhteistyöstrategi-
1744: an tavoitteita.
1745: Toimintakentän nopealla laajenemisella on haittapuolen-
1746: sakin. Pankkien hankkeet ovat tulleet hyvin monipuolisiksi, jol-
1747: loin vastaanottajamaiden hallintokapasiteetti saattaa olla riit-
1748:
1749:
1750:
1751:
1752: 44
1753: tämätöntä, ja pienehkötkin ongelmat saattavat saada laajoja ne-
1754: gatiivisia heijastusvaikutuksia. Maailmanpankin vuonna 1993
1755: julkaistu ns. Wapenhansin raportti käsitteli laajasti näitä kysy-
1756: myksiä.
1757: Wapenhansin raportti painotti myös vastaanottajan sitou-
1758: tumista kehityshankkeisiin tuloksellisuuden kannalta täysin
1759: keskeisenä.
1760: Kehitysrahoituslaitosten lähiajan tärkeimpiä haasteita on
1761: tasapainon löytäminen oman teknisesti valmiin osaamisen ja
1762: vastaanottajamaan kuuntelemisen välille, kummankaan osa-
1763: puolen periaatteellisesta tasosta tinkimättä. Tämä on tullut
1764: esiin mm. kun tarkastellaan avun vastaanottajan sitoutumista
1765: avun tavoitteisiin. Tärkeänä mittarina tulee olemaan se, kuinka
1766: taloudellinen sopeuttaminen saadaan onnistumaan köyhissä
1767: Mrikan ja Aasian maissa.
1768: Suomi on osana pohjoismaista ryhmää ollut perinteisesti
1769: kehitysrahoituslaitosten voimakas, mutta kriittinen tukija, eri-
1770: tyisesti niiden köyhimpiin kehitysmaihin suuntautuvan toimin-
1771: nan osalta. Pohjoismaiden vaikutus onkin ollut ilmeinen monel-
1772: la toimintapolitiikan alueella. Kun rahoituslaitosten normatiivi-
1773: sella kehittelytoiminnalla on aina välittömät vaikutukset avun
1774: muotoihin ja tuloksellisuuteen, Suomen voimakas mukanaolo
1775: toiminnassa on edelleenkin perusteltua.
1776:
1777:
1778: Maailmanpankkiryhmä
1779: Maailmanpankkiryhmään kuuluvat Kansainvälinen jälleenra-
1780: kennuspankki (IBRD), Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA),
1781: Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC) ja Kansainvälinen inves-
1782: tointitakauslaitos (MIGA).
1783: Koko pankkiryhmän toiminnassa kansainväliset kehitys-
1784: kysymykset sekä niihin liittyvät investointi- ja teknisen avun
1785: hankkeet ovat hyvin keskeisessä asemassa. Viime kesäkuussa
1786: päättyneenä tilivuonna IBRD:nja IDA:n kokonaislainananto ke-
1787: hitysmaihin oli kaikkiaan 23,7 miljardia US dollaria. Suuri osa
1788: tästä lainanannosta kohdistui maatalouteen ja maaseudun ke-
1789: hittämiseen. Noin viidennes myönnetyistä lainoista liittyi ra-
1790: kennesopeutusohjelmiin.
1791: Keskeinen osa Maailmanpankin toimintaohjelmassa ja
1792: sen ensisijainen tavoite on köyhyyden vähentäminen.
1793: Lähtökohdaksi on otettu taloudellisen kasvun välttämättömyys,
1794: mutta toisaalta myös sen riittämättömyys yksin lievittää köy-
1795: hyyttä. Niinpä tämän toiminnan peruslähtökohtana on köyhyy-
1796: den vastaisten erityistoimenpiteiden sisällyttäminen ja toteutus
1797: osana pankin kehitysstrategiaa, jota se on pyrkinyt kehittä-
1798: mään - osittain vastauksena rakennesopeutusohjelmien kohtaa-
1799: maan kritiikkiin. Tämä suuntaus heijastui myös pankin lisään-
1800: tyneessä Iainanannassa väestö-, terveys- ja ravitsemusaloille.
1801:
1802:
1803:
1804:
1805: 45
1806: Pankki on yhä selkeämmin ottanut ympäristökysymykset
1807: huomioon toiminnassaan. Viimeksi päättyneen tilivuoden aika-
1808: na pankki perusti myös uuden apulaispääjohtajan viran vastuu-
1809: alueena ympäristön kannalta kestävän kehityksen edistäminen.
1810: Pankkiryhmän toiminnalle on ns. siirtymätalouden mai-
1811: den mukaantulo merkinnyt uusia haasteita.
1812: Pankki on jatkanut erityisen huomion osoittamista pankin
1813: toimintojen tuloksellisuuden parantamiseen. Vuoden 1992 lo-
1814: pussa pankin sisällä valmistunut ns. Wapenhansin raporttihan
1815: osoitti pankin lainaustoiminnan tulosten heikentyneen sekä ns.
1816: ongelmahankkeiden määrän kasvaneen. Raportti käynnisti pan-
1817: kissa prosessin sekä toiminta-ajatuksen, joka ennenkaikkea uu-
1818: delleenarvioi omaksutun ajattelutavan, mutta myös paneutuu
1819: omaan uskottavuuteensa. Heinäkuussa 1993 pankin johtokunta
1820: hyväksyi ohjelman pankin toimintojen tulosten parantamiseksi.
1821: IDAn myöntämien pehmeäehtoisten pitkäaikaisten luotto-
1822: jen määrä viimeksi päättyneenä tilivuonna nousi noin 7 miljar-
1823: diin dollariin. IDAn rahoitus perustuu sen jäsenmaiden kolmen
1824: vuoden ajanjaksoin neuvottelemme ns. lisärahoituksille.
1825: Joulukuussa 1992 päästiin yhteisymmärrykseen kymmenennes-
1826: tä lisärahoituksesta (IDA-10). Vuosille 1993/94-1994/95lisära-
1827: hoituksen kokonaismäärä on SDR 13 miljardia (SDR = kv. va-
1828: luuttarahaston erityisnosto-oikeus, joka vuonna 1993 vastasi
1829: keskimäärin 8,0 markkaa). Suomen osuus merkittiin neuvotte-
1830: lukierroksen päätteeksi yhdeksi prosentiksi kokonaisrahoituk-
1831: sesta. Tämän jälkeen kehitysyhteistyömäärärahat vähenivät
1832: merkittävästi. Tästäjohtuen oli välttämätöntä laskea Suomen
1833: rahoitusosuus 0,5 prosenttiin. Suomen osuus IDA-10:stä muo-
1834: dostuu näin 399,2 miljoonaksi markaksi. Prosenttiosuuden las-
1835: kusta ilmoittaessaan Suomi totesi ainoaksi syyksi kehitysyh-
1836: teistyömäärärahojen riittämättömyyden, eikä siihen sisältynyt
1837: IDAn toiminnan arvostelua.
1838: IDA-10:n toiminta keskittyy kaikkein köyhimpien maiden
1839: avustamiseen. Keskeisellä tavalla esille nousevat köyhyyden vä-
1840: hentäminen, kestävä taloudellinen kehitys, ympäristönäkökoh-
1841: tien huomioonottaminen ja hyvä hallinto. Myös Wapenhansin
1842: raportin suositukset ovat tärkeä ohjenuora toiminnoille.
1843: Suomi on ollut mukana IDAn toiminnassa jäsenenä sen
1844: perustamisesta alkaen vuodesta 1960. IDAsta on kehittynyt
1845: eräs tärkeimmistä köyhimpien maiden tukijäijestelmistä. Se ei
1846: ole merkinnyt näille kehitysmaille ainoastaan mahdollisuuksia
1847: vaan myös vastuuta ja velvoitteita. IDA on taijonnut mahdolli-
1848: suuden avunantajien ja vastaanottajien välisen koordinaation
1849: parantamiseen. Suomi on yhdessä muiden pohjoismaiden kans-
1850: sa pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan IDA:n toimintaohjelmien
1851: kehittämiseen. Tämä on merkinnyt mm. ihmisläheisemmän nä-
1852: kökulman painottamista rakennesopeutusohjelmissa sekä pyr-
1853: kimyksiä kehitysmaiden oman näkökulman esiintuomiseen.
1854: Lisäksi köyhyys- ja ympäristökysymykset ovat oleellisia niin
1855:
1856:
1857:
1858:
1859: 46
1860: kuin ovat myös hyvän hallinnon, demokratian, tasa-arvon sekä
1861: inhimillisten voimavarojen edistäminen ja kehittäminen IDAn
1862: toiminnan tärkeä tavoite.
1863: Suomessa IDAn toimintaa rahoitetaan ulkoasiainministe-
1864: riön kehitysyhteistyömäärärahoista, kun taas IBRD:n, IFC:n ja
1865: MIGA:n toimintaa rahoittaa valtiovarainministeriö. Suomen
1866: edustajana (kuvernööri) Maailmanpankin korkeimmassa päät-
1867: tävässä elimessä, hallintoneuvostossa, oli vuoden 1993 aikana
1868: valtiovarainministeri Iiro Viinanen varamiehenään kehitysyh-
1869: teistyöministeri Toimi Kankaanniemi. Pankinjohtokunnassa
1870: Suomi kuuluu samaan äänestysryhmään muiden Pohjoismaiden
1871: ja Baltian maiden kanssa.
1872: Tammikuussa 1993 Maailmanpankin pääjohtaja Lewis T.
1873: Preston vieraili Suomessa.
1874:
1875:
1876:
1877: Kehityskomitea
1878: Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteinen
1879: kehityskomitea käsitteli kahdessa vuonna 1993 jä.Ijestetyssä ko-
1880: kouksessaan erityisesti kehitysmaihin suuntautuvia yksityisiä
1881: rahoitusvirtoja, kehitysmaiden kokemuksia rakennesopeutuk-
1882: sesta ja sosiaaliturvajä:rjestelmiä.
1883: Komitea totesi sekä teollisuusmailta, kehitysmailta että
1884: myös kansainvälisiltä jä:rjestöiltä tarvittavan panosta kehitys-
1885: maihin suuntautuvan investointitoiminnan lisäämiseksi.
1886: Makrotaloudellisen tasapainon tavoittelulle ja ulospäin suun-
1887: tautuvalle talouspolitiikalle ei ole vaihtoehtoa köyhissäkään
1888: maissa. Näiden maiden ku:rjistunut tilanne edellyttää kuitenkin
1889: taloudellisten, sosiaalisten ja institutionaalisten osatekijöiden
1890: liittämistä sopeutumiseen. Sosiaaliturvajä:rjestelmien suhteen
1891: kehityskomitea varoitti nojautumasta liikaa tavanomaisiin rat-
1892: kaisuihin.
1893: Syksyn 1993 kokouksessaan kehityskomitea päätti perus-
1894: taa työryhmän pohtimaan tarkoituksenmukaisuutta ja tehok-
1895: kuutta. Eräs mahdollinen esitetty organisatorinen ratkaisu olisi
1896: komitean omistautuminen Maailmanpankki-komiteaksi.
1897: Työryhmän olisi tarkoitus jo vuoden 1994 keväällä esittää konk-
1898: reettisia ehdotuksia komitean tulevasta roolista.
1899:
1900:
1901: Aasian kehityspankki AsDB ja -rahasto AsDF
1902: Aasian alueen voimakas talouskehitys on edelleen jatkunut. Se
1903: ei kuitenkaan ole poistanut alueella vallitsevaa suurta köyhyyt-
1904: tä, sillä lähes puolet maailman köyhistä asuu edelleen Aasiassa.
1905: Juuri tätä epäkohtaa on vuonna 1966 toimintansa aloittanut
1906: Aasian kehityspankki (AsDB) rahastoineen (AsDF) pyrkinyt
1907:
1908:
1909:
1910:
1911: 47
1912: poistamaan. Sen toimintaa väestön elinolojen parantamiseksi ja
1913: taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vauhdittamiseksi on ar-
1914: vostettu alueen ulkopuolellakin.
1915: AsDB:lle ja AsDF:lle vuosi 1993 oli muutosten vuosi.
1916: Pääjohtaja Kimimasa Tarumizun aloittama strateginen suun-
1917: nittelujatkui parantaen pankin tehokkuutta niin kentällä kuin
1918: päämajassakin. Pankki lisäsi voimakkaasti maakohtaista suun-
1919: nittelua ja aloitti projektityönsä arvioinnin. Kertomusvuonna
1920: käynnistyivät myös neuvottelut AsDB:n neljännestä pääomako-
1921: rotuksesta. Marraskuun 24. päivänä pankinjohtoon astuijapa-
1922: nilainen Mitsuo Sato, joka on luonut pitkän uran Japanin valtio-
1923: varainministeriössä ja Tokion pörssissä. Hän ryhtyi määrätie-
1924: toisesti vauhdittamaan pankin toimintaa edeltäjänsä viitoitta-
1925: malla tiellä köyhyyden lieventämiseksi alueella.
1926: AsDB ja AsDF myönsivät vuonna 1993 lainoja yhteensä
1927: 5,1 miljardilla dollarilla 78 projektiin. Kasvua edellisen vuoden
1928: lainaustoimintaan oli noin kolme prosenttia. Ns. pehmeiden eh-
1929: tojen eli rahaston kautta myönnettyjen uusien lainojen määrä
1930: kertomusvuonna oli 40 ja niihin osoitettiin 1,3 miljardia dolla-
1931: ria. Lisäksi AsDB myönsi lainoja teknisen avun ohjelmiin ja yh-
1932: teisrahoitushankkeisiin. Tärkeimmät toimialat olivat maata-
1933: lous, energia, tietoliikenne, rahoitus ja sosiaaliala.
1934: Ensimmäiset jäsenet entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian
1935: tasavallasta; Kazakstan, Kirgistanja Uzbekistan, hyväksyttiin
1936: pankin jäseniksi syksyllä 1993.
1937: Suomi päätti kesällä 1993liittyä muidenjäsenmaiden
1938: joukkoon myöntämällä 40 miljoonan markan avustuksen
1939: AsDF:n kuudenteen lisärahoitukseen. Summa maksetaan 10
1940: miljoonan markan erinä neljänä peräkkäisenä vuonna. Suomen
1941: liittyminen rahaston lisärahoitukseen varmistaa suomalaisyri-
1942: tysten mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin pankin pro-
1943: jekteista. Tätä silmällä pitäenjärjestettiin Helsingissä syksyllä
1944: 1993 yhteistyömahdollisuuksia AsDB:n kanssa vaiottava
1945: Business Opportunities -seminaari suomalaisille yrityksille.
1946: Suomi toimi kertomusvuonna pohjoismaisena koordinaat-
1947: torina AsDB:ssaja AsDF:ssa vastaten Pohjoismaiden puolesta
1948: pankin toimintapolitiikkaa ja hankkeita koskevien näkemysten
1949: toimittamisesta johtokuntaedustajalle.
1950:
1951:
1952:
1953: Mrikan kehityspankki AfDB ja -rahasto AfDF
1954: Afrikan kehityspankki (AfDB) perustettiin vuonna 1963 edistä-
1955: määnjäsenmaidensa taloudellistaja sosiaalista kehitystä.
1956: Käytännössä tämä tapahtuu rahoittamalla alueen investointi-
1957: hankkeita ja kehitysohjelmia. Vuoden 1993 lopussa pankin jä-
1958: senmaita oli 77, joista 51 Afrikasta ja 26 Afrikan ulkopuolisia
1959: avunantajamaita.
1960:
1961:
1962:
1963:
1964: 48
1965: AfDB muodostaa yhdessä Afrikan kehitysrahaston (AfDF)
1966: kanssa Afrikan kehityspankkiryhmän. AfDF perustettiin 1973,
1967: ja sen tarkoituksena on myöntää pehmeäehtoisia lainoja käy-
1968: hirnmille jäsenmaille. Lainaehtojen mukaan luottojen takaisin-
1969: maksuaika on 50 vuotta, johon sisältyy 10 vuoden takaisinmak-
1970: suista vapaa aika. Rahaston pääoma on riippuvainen määrä-
1971: ajoin toteutettavista lisärahoituksista. Viimeisin lisärahoitus
1972: AfDF-VI oli suuruudeltaan 3,24 miljardia US dollaria vuosille
1973: 1991-93. Suomi osallistui rahoitukseen 1,4 prosentin osuudella
1974: eli 59 miljoonalla markalla vuosittain. Neuvottelut seitsemän-
1975: nestä lisärahoituksesta alkoivat toukokuussa 1993 ja jatkuvat
1976: edelleen.
1977: Pankkiryhmän tehoaja lainanannon laatua on alettu pa-
1978: rantaa kertomusvuonna. Pankin luotonannossa pyritään erityi-
1979: sesti huomioimaan ympäristönsuojelu, naisten aseman paranta-
1980: minen, pienyritystoiminnan kehittäminen, alueellinen integraa-
1981: tio sekä köyhyyden vähentäminen ja henkisen pääoman kehittä-
1982: minen. Vuosi 1993 olijo toinen vuosi, jolloin hankkeiden valmis-
1983: telussa käytettiin ympäristöluokittelua haitallisten projektien
1984: karsimiseksi. Naisten aseman parantamisessa AfDB on käyn-
1985: nistänyt maakohtaisen naisselvityksen laadinnan kolmessa
1986: maassa. Vuoden 1993 lopulla käynnistettiin perusteellinen tut-
1987: kimus pankin lainanannon laadusta.
1988: Suomi toimii AfDB:ssä Nmjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin
1989: sekä Intian kanssa yhteisessä vaaliryhmässä. Suomi aloitti
1990: 1.8.1993 2-vuotiskauden pankkiryhmän pohjoismaisena koordi-
1991: naattorina, jonka tehtäviin kuuluu yhteispohjoismaisten ohjei-
1992: den valmistelu ja antaminen pankissa olevalle johtokuntaedus-
1993: tajalle. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kertomusvuoden aika-
1994: na kiinnittäneet erityistä huomiota pankkiryhmän sisäisen hal-
1995: linnon tehostamiseen sekä luotonantoa säätelevien ohjeiden täs-
1996: mentämiseen.
1997: Suomi on AfDB:ssäja AfDF:ssä korostanut kehitysyhteis-
1998: työn sisällöllisiä tavoitteita; mm. köyhyydyn ja ympäristökysy-
1999: mysten huomioonottamista sekä naisten aseman parantamista
2000: kehityksessä. Tuen pääosa on kohdistunut AfDF:hen, koska se
2001: myöntää pehmeäehtoisia luottojaan erityisesti maatalouden ja
2002: sosiaalialan hankkeille Afrikan käyhirnmissä maissa.
2003: Pankkiryhmää arvioitaessa on otettava huomioon sen toi-
2004: minta muita aluepankkeja vaikeammassa kehitysympäristössä.
2005: AfDB on tästä huolimatta kyennyt säilyttämään uskottavuuten-
2006: sa Afrikan mantereen tehokkaimpana rahoituslaitoksena.
2007:
2008:
2009:
2010: Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB
2011: Latinalaisen Amerikan maiden BKT-luvut, inflaatioasteet,
2012: maanosaan virtaava ulkomainen pääoma ja GATT- ja NAFTA-
2013:
2014:
2015:
2016:
2017: 49
2018: sopimukset lupailevat myönteistäjatkoa Latinalaisen Amerikan
2019: maiden taloudelliselle kehitykselle ja kaupalle. Alueella on kui-
2020: tenkin merkittäviä kaupungistumisen, teollistumisen, ympäris-
2021: töongelmien ja epätasaisen tulonjaon aiheuttamia kehitysongel-
2022: mia.
2023: Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) lainausohjel-
2024: ma on mukautunut alueen tarpeisiin. Talouden rakennesopeu-
2025: tus ja talouselämän perusrakenteiden kuntoonsaattaminen ovat
2026: vieneet viime vuosina huomattavan osan lainauksesta. Nyt tuo-
2027: tannnolliset hankkeet ja sosiaalialan projektit ovat lisäänty-
2028: neet. Pankin erityiskiinnostuksen kohde on yksityissektorin ke-
2029: hittäminen. Pääomakorotusten ansiosta IDB:n on ollut mahdol-
2030: lista vastata myös rahoituksellisesti alueen kehitystarpeisiin.
2031: Pankin vuosittainen lainausohjelma on kasvanut voimakkaasti
2032: parin viime vuoden aikana ja oli vuonna 1993 noin 6 miljardia
2033: dollaria.
2034: Lainausohjelman laatuja toiminnan tehokkuus ovat nous-
2035: seet tärkeiksi aiheiksi IDB:ssä. Vuoden 1993 aikana IDB teetti
2036: nk. TAPOMA-tutkimuksen. Raportti totesi, että suuria ongel-
2037: mia pankin toiminnan tuloksellisuudessa ei ole. Raportissa edel-
2038: lytettiin kuitenkin organisaation kehittämistä ja hankevalmis-
2039: telun laadun parantamista tuloksellisuuden tehostamiseksi.
2040: IDB:n kahdeksannet lisärahoitusneuvottelut alkoivat syk-
2041: syllä 1992 ja ovat kestäneet koko vuoden 1993. Neuvotteluissa
2042: päätetään pankin varsinaisen päomanja pehmeäehtoisia lainoja
2043: myöntävän rahaston pääoman korotuksista. Kahdeksannen li-
2044: särahoituksen tärkeimmät tavoitteet ovat köyhyyden vähentä-
2045: minen ja tasapuolisemman kehityksen tukeminen.
2046: Ympäristökysymykset ovat mukana ohjelmassa samoin kuin
2047: Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kansainvälisen kil-
2048: pailukyvyn parantaminen.
2049: Keskeinen asia rahoitusneuvotteluissa ei-alueellisille
2050: maille- johon ryhmään Suomi 17 muun maan kanssa kuuluu-
2051: on ollut lisävaikutusvallan saaminen IDB:ssä. Meneillään ole-
2052: van pääomakorotuksen tavoitteena on hankkia lisäpääomaa
2053: niin paljon, että uusiin vastaaviin toimenpiteisiin ei tarvitsisi
2054: ryhtyä lähiaikoina. Näin meneillään olevissa neuvotteluissa voi-
2055: daan keskustella edustautumisen muutoksista pankin johtokun-
2056: nassaja lisä-äänivallan hankinnasta.
2057: Suomen osuus pankissa on tällä hetkellä 0,08 prosenttia.
2058: Suomen tavoitteena on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa
2059: pyrkiä vahvistamaan pohjoismaiden kuuluvuutta pankissa.
2060: Myös Latinalaisen Amerikan kehityksen sekä Pohjoismaiden ja
2061: alueen taloudellisten suhteiden vahvistamiseeen pyritään.
2062: Suomen kumulatiiviset hankinnat ovat 0,2 prosenttia IDB:n
2063: rahoittamien projektien kokonaishankinnoista.
2064:
2065:
2066:
2067:
2068: 50
2069: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto
2070: IFAD
2071: Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) toi-
2072: minta-ajatus sai alkusysäyksensä Maailman elintarvikekonfe-
2073: renssista, joka pidettiin vuonna 1977. Samaan aikaan öljyntuot-
2074: tajamaat etsivät kanavaa ns. petrodollareidensa ohjaamiseksi
2075: kehitysyhteistyöhön. IFAD perustettiin maaseutukehityksen ja
2076: elintarviketuotannon vauhdittamiseksi sekä kaikkein köyhim-
2077: pien ihmisten elinolojen parantamiseksi.
2078: IFAD on kansainvälisistä kehitysrahoituslaitoksista pie-
2079: nin. Viidentoista ensimmäisen toimintavuotensa aikana IFAD
2080: on kuitenkin rahoittanut 369 projektia yli 100 kehitysmaassa.
2081: Kokonaislainoitus nousi 3,9 miljardiin dollariin. Vuonna 1993
2082: varoja myönnettiin 32 uuteen projektiin noin 265 miljoonalla
2083: dollarilla. Lisäksi rahasto myönsi 55 teknisen avun projektiin
2084: 15,4 miljoonaa dollaria.
2085: IFAD perusti vuonna 1986 Saharan eteläpuolisen Mrikan
2086: avustamista varten erityisrahaston, johon tähän mennessä on
2087: ohjattu hieman yli 260 miljoonaa dollaria 39 projektiin. Suomi
2088: osallistui ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen myöntämällä noin
2089: 60 miljoonaa markkaa vuosina 1986-90. Toiseen vaiheeseen
2090: Suomi ei enää osallistunut perustellen päätöstään sillä, että
2091: erillisen Mrikka-ohjelman toteuttaminen ei enää ollut Suomen
2092: kannalta tarkoituksenmukaista.
2093: Maailmantilanteiden muuttuessa muuttuvat myös erijär-
2094: jestöjen toimintamahdollisuudet. IFADissa tämä on nähtävissä
2095: siten, että se ei kertomusvuonna saanut useista yrityksistä huo-
2096: limatta päätökseen neuvotteluja uusimmasta eli neljännestä li-
2097: särahoituksesta. Suurimpana ongelmana on ollut öljyntuottaja-
2098: maiden eli OPEC-maiden haluttomuus täyttää rahoitusvelvoit-
2099: teitaan.
2100: IFADinjäsenvaltiot ovatjakautuneet kolmeen kategori-
2101: aan: 1 OECD-maat, II OPEC-maat ja 111 kehitysmaat. Alunperin
2102: sovittiin, että OECD- ja OPEC-maat vastaavat IFADin rahoi-
2103: tuksesta suhteessa 60:40. OECD-maat ovat kuitenkin lisäänty-
2104: neessä määrin joutuneet nostamaan avustusosuuttaan koko-
2105: naisrahoituksen kattamiseksi. Tilanne on johtanut IFADin pe-
2106: rimmäisten kysymysten äärelle. Jäsenvaltioiden enemmistö ha-
2107: luaa nyt tarkistaa IFADin rakennetta, lähinnä sen äänivallan ja
2108: johtokuntapaikkojen jakautumista. On katsottu, että OPEC-
2109: mailla on liian suuri sananvaltajärjestön asioissa suhteessa nii-
2110: den maksamiin avustuksiin. Suomen osuus on vaihdellut 0,9 -
2111: 2,3 prosentin välillä OECD-maiden osuudesta.
2112: Suomen käsityksen mukaan IFAD on kyennyt mm. pien-
2113: luottojen muodossa saavuttamaan suoraan maaseudun köyhän
2114: väestön ja naiset. Toiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin
2115: oikeudenmukaista taakanjakoa rahoittajien kesken. Mikäli
2116: IFADille ei löydy tarpeeksi rahoittajia turvaamaan riittävää
2117:
2118:
2119:
2120: 51
2121: pääomaa laitoksen jatkoa ajatellen Suomi pitää tärkeänä, että
2122: IFADin kokemukset ja ammattitaito hyödynnetäänjonkun
2123: muun soveltuvan kansainvälisen järjestön toiminnassa.
2124: Vuoden 1993 hallintoneuvoston kokouksessa valittiin
2125: IFADin uudeksi pääjohtajaksi Fawzi Hamad Al-Sultan, kuwaiti-
2126: lainen entinen Maailmanpankin johtokuntaedustaja. Valinta ta-
2127: pahtui ensimmäistä kertaa äänestämällä. Samassa kokouksessa
2128: valittiin Pohjoismaiden johtokuntaedustajaksi rotaation mukai-
2129: sesti Ruotsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.
2130:
2131:
2132: Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF
2133: Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF) myöntää pitkäaikaisia
2134: pehmeäehtoisia lainoja alhaisen tulotason kehitysmaille niiden
2135: taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistäviin hankkeisiin.
2136: Rahasto ei myönnä itsenäisiä luottoja, vaan osallistuu muiden
2137: rahoituslaitosten soveltuviin hankkeisiin. Periaatteella voidaan
2138: sekä vähentää NDF:n hallintokapasiteettia, saattaa pohjoismai-
2139: set hanketoteuttajat suurten kehitysrahoituslaitosten yhteyteen
2140: että vähentää riskejä. Kertomusvuonna NDF rahoitti hankkeita
2141: yhteistyössä Pohjoismaiden investointipankin (NIB),
2142: Maailmanpankin, ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten
2143: (AfDB, AsDB, IDB) kanssa.
2144: Rahasto noudattaa hanketoteuttamisessa pohjoismaisia
2145: kehitysyhteistyön periaatteita, joissa korostetaan tasa-arvoisen
2146: kehityksen, ympäristön huomioonottamisen ja naisten aseman
2147: merkitystä kehityksessä. Kertomusvuonna NDF selvitti mah-
2148: dollisuuksia yksityissektorin tuen käynnistämiseen. Alustavat
2149: käsitykset ovat myönteisiä, ja selvitystyötä jatketaan vuonna
2150: 1994.
2151: Vuonna 1989 perustetun rahaston jäseniä ovat kaikki viisi
2152: pohjoismaata. Rahaston pääoma on 250 miljoonaa SDR:ää.
2153: Suomi maksaa pääomasta 20,3 prosenttia. Vuoden 1993lop-
2154: puun mennessä rahasto on sopinut 29 hankkeesta, joiden yh-
2155: teisarvo on noin SDR 100 miljoonaa. Rahasto pyrkii toteutta-
2156: maan hankkeita maissa, jotka eivät ole Pohjoismaiden perintei-
2157: siä kehitysyhteistyökohteita. Hanketoteuttamisessa käytetään
2158: lähes yksinomaan pohjoismaisia yrityksiä. Suomi on ollut usean
2159: hankkeen toteuttaja, minkä avulla suomalainen osaaminen on
2160: tullut tunnetuksi sekä rahoituslaitoksissa että uusissa vastaan-
2161: ottajamaissa.
2162: NDF toimii Pohjoismaiden investointipankin yhteydessä
2163: Helsingissä. Kertomusvuonna johtokunnan puheenjohtajana
2164: toimivat Islanti ja Norja. Suomen käsityksen mukaisesti NDF
2165: edustaa yhteistyötä, jossa ylläpidetään pohjoismaisen kehitys-
2166: yhteistyön tavoitteita, mutta samalla avataan uusia mahdolli-
2167: suuksia niiden toteuttamiseen.
2168:
2169:
2170:
2171:
2172: 52
2173: Pohjoismaiden ja eteläisen Mrikan SADe-
2174: maiden välinen NORSAD-rahasto
2175:
2176: NORSAD-rahasto toimii neljän pohjoismaan (Norja, Ruotsi,
2177: Suomi ja Islanti) ja kahdeksan SADC-maan välisenä rahoitus-
2178: järjestelynä yksityissektorin kehittämiseksi SADC-maissa.
2179: Rahaston perustamista koskeva sopimus tuli voimaan vuonna
2180: 1991. Konkreettisena tavoitteena on alueen maiden taloudelli-
2181: sen kehityksen tukeminen rahoittamana SADC-maidenja
2182: Pohjoismaiden välisiä yritystason yhteishankkeita. Rahaston
2183: pääoma on 200 miljoonaa Tanskan kruunua, josta Suomen
2184: osuus on 20,3 prosenttia. Rahastolla on toimisto Lusakassa
2185: Sambiassa.
2186: Rahaston käynnistysvaikeuksien vuoksi sen sääntöjä
2187: muutettiin kertomusvuoden tammikuussa. Muutoksen myötä
2188: rahaston rahoituksellisia mahdollisuuksia laajennettiin vastaa-
2189: maan SADC-alueella tapahtunutta taloudellista muutosta ja ke-
2190: hitystä. Samalla poistettiin rahaston säännöistä Etelä-Mrikan
2191: Tasavaltaa koskeva yhteistyökielto.
2192: Rahaston toiminta on käynnistynyt vauhdilla kertomus-
2193: vuonna. Pääomasta noin puolet on sidottu hankkeisiin.
2194: Syyskuussa 1993 Helsingissä pidetyssä hallintoneuvoston ko-
2195: kouksessa sovittiin kuitenkin, että rahaston tulevaisuudesta ei
2196: tehdä päätöksiä, ennen kuin nykyisen vaiheen toiminta on pe-
2197: rusteellisesti arvioitu. Arviointi saadaan päätökseen vuoden
2198: 1994 lopussa.
2199:
2200:
2201:
2202:
2203: KANSAINVÄLISET YMPÄRISTÖ-
2204: RAHASTOT
2205: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF)
2206:
2207: UNEPin, UNDP:n ja Maailmanpankin yhteisesti hallinnoima
2208: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (Global Environmental
2209: Facility, GEF) on toiminut koeluonteisesti vuodesta 1991läh-
2210: tien. Rahoitusta annetaan erityisesti kehitysmaille, mutta nyt-
2211: temmin myös siirtymätalouden maille. Rahastosta rahoitetaan
2212: maailmanlaajuisia ympäristöhankkeita ilmastomuutoksen tor-
2213: jumiseksi, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kan-
2214: sainvälisten vesien sekä otsonikerrosten suojelemiseksi.
2215: Kertomusvuonna GEFin uudelleenorganisoinoista käyty-
2216: jen neuvottelujen tarkoitus oli lisätä GEFin itsenäisyyttä rahoi-
2217: tusjärjestelynä, kehittää päätöksentekojärjestelmää ja tavoit-
2218: teellisuutta sekä laajentaajäsenpohjaa siten, että kaikkien mai-
2219: den liittyminen järjestön jäseneksi olisi mahdollista. Erityisesti
2220:
2221:
2222:
2223:
2224: 53
2225: kehitysmaat ovat vaatineet rahaston toiminnan avoimuuden ja
2226: demokraattisuuden lisäämistä.
2227: Suomen rahoitus GEFissä ensimmäisen kolmivuotisjak-
2228: son aikana oli 105 miljoonaa markkaa, josta kertomusvuoden
2229: rahoitus oli 35 miljoonaa markkaa. Sitoumukset vuosille 1994-
2230: 96 ovat myös 105 miljoonaa markkaa.
2231: Suomen periaatteena kansainvälisessä monenkeskisessä
2232: ympäristörahoituksessa on ollut tukea GEFin käyttämistä ra-
2233: hoitusjärjestelyjen kehyksenä ja välttää uusien rahastojen pe-
2234: rustamista mm. uusien ympäristösopimusten yhteydessä.
2235: GEFin tähänastisesta toiminnasta tehtiin kertomusvuon-
2236: na arviointi, jonka mukaan rahaston toiminta on saanut lupaa-
2237: van alun. GEFin tuella on toteutettu lukuisia maailmanlaajui-
2238: sia ympäristöhaittoja vähentäviä hankkeita kehitysmaissa ja
2239: siirtymätalouden maissa. GEFin ensivaiheen merkitys on ollut
2240: erityisesti siinä, että rahaston varat ovat luonteeltaan uutta li-
2241: särahoitusta kansainvälisten ympäristöongelmien lievittämi-
2242: seen. Ongelmien ratkaisemiseen on näin myös poliittisesti sitou-
2243: duttu. GEFin ensivaiheen kokemuksien perusteella voidaan
2244: myös uskoa siihen, että maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin
2245: voidaan vaikuttaa koordinoidunja kohdennetun rahoituksen
2246: kautta.
2247:
2248:
2249: Otsonirahasto
2250: Otsonirahasto, joka on toiminut vakinaisena vuoden 1993 alusta
2251: lähtien Montrealissa Kanadassa, perustettiin väliaikaisena
2252: vuonna 1990 otsonikerroksen suojelua koskevan sopimuksen
2253: Montrealin pöytäkirjan muutoksella. Rahaston tarkoituksena
2254: on tukea kehitysmaita niiden ponnisteluissa noudattaa sopi-
2255: musta, joka pyrkii otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytön lo-
2256: pettamiseen tai korvaamiseen turvallisilla aineilla pääsääntöi-
2257: sesti vuoteen 2000 mennessä.
2258: Rahaston toteuttajajärjestöjä ovat YK:nympäristöohjelma
2259: UNEP, YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n teollistamisrahasto
2260: UNIDO ja Maailmanpankki. UNEP myös hallinnai rahaston ti-
2261: lejä. Rahaston toimintakustannukset olivat 240 miljoonaa dolla-
2262: ria vuosina 1990-93. Vuosien 1994-96 kustannusarvio on 510
2263: miljoonaa dollaria. Hankkeet kohdistuvat pääasiassa kylmäka-
2264: lusteissa käytettävien kemikaalien sisältämien haitallisten ai-
2265: neiden korvaamiseen tai poistamiseen. Suomen maksuosuus ra-
2266: hastolle vuonna 1993 oli noin 4,5 miljoonaa markkaa.
2267: Rahaston toiminta pääsi alkuvaikeuksien jälkeen kerto-
2268: musvuonna vauhtiin. Tähän mennessä on hyväksytty 30 maa-
2269: ohjelmaa ja 300 erilaista toimintaa 45 kehitysmaassa. Mikäli
2270: toiminta jatkuu häiriintymättä, Montrealin protokollan tavoite
2271: otsonia tuhoavien ainesosien poistamiseksi kehitysmaiden osal-
2272: ta saavutettaneen tavoitetta aikaisemmin.
2273:
2274:
2275:
2276:
2277: 54
2278: Hankinnat
2279: Kansai1J,väli11ten kehitysrahoituslaitos- listen rahottusl(lj,tosteit, ka'tdta~ , . .
2280: ten ja YK-järjestelmän hankintojen li- mkomaankat~,ppaliiton vedettyä pois
2281: sMmtnen·Suomesta on ollut kasvavan kaupallis~n sihtf!erin Kööpenhaminasta
2282: huomion kohteena kehitysyhteistyöosas- {YK-hankinnt:tf)}aJto,nilasta nousi ky-,
2283: tolla. J(euMlli;i 1.993 valmistui selvitys symys käjttännJJ'!t. seurantatoimistaesille
2284: suotnaläisen tietotaUJon käytöstä sekä ja. ryhd~in.sf!lpittärnMn·mahdolli,.
2285: YK;ssa että ka1J,Sainvälisissä rahoitus- suuksiaJierustt:J.tl.yllä·mainitussa selvi-
2286: laitoksissa. Pankkiryhmän osalta teh- tykses8äf1uositettu yritysrengas .·
2287: tiin syksyllä toinen selvitys,jossa· käsi- Manilaan. Syy9ckuussa 1993 hehitysyh-
2288: teltiin pankkienyhteydessä toimivien teif]ty'OOsast.ojitr}esti; Vien,tiluoton kalJ.Ssa
2289: konsulttirahastojen käytön tehostamis• Helsingissä ;Aasio,n kehityspankin han-
2290: ta. Rahastojen osuuspankkien laite- ja kintasemi'li(l,arirt1}ohon .·osallistui noin
2291: hanketilauksiin Suomesta on ollut vä- 50 kQti,'flt(f,ista yritystä. . ·
2292: häistä 08ittain kotimaisen puutteellisen YK.:.hankintojen edistärniseksijärje.s-
2293: hankeseurannan takia. Pankkien hanke- tettiinyhdessä Yl(.·l't hankintaorganisaa-
2294: seura~ on myös ollut esillä. laadittaes- tion IAPSOn kanllStJ, eri paikkakunnilla
2295: sa kehitysmaakaupan strategiaa kaup- (7'urku, Voosa;. Out11-, Mikkeli, Tampere)
2296: papoliittise7J. 08(J,!Jtcln kan,ssa. Näiden ja PK-y~k$i.lle tarko.itettuja seminaareja,
2297: myös muiden viranomaisten laatimien joissa esitel#in Y.K:n han,kintameko,nis-
2298: selvitysten perusteella on syntynyt laaja mejaja kilpailukäytäntöä. Erikseen ke-
2299: keskustelu eri viranomaisten ja yritysten hitettiin eri yritjtstenkawu;a malll{ja hu-
2300: välisestäyhteistyöstä yritysten markki- manitMrisetJ. avunkotimaisten hankin-,
2301: noillepääsyn helpottamiseksi kansainuä- tojen lis04mi$eksi.
2302:
2303:
2304:
2305:
2306: 55
2307: Humanitaarinen apu
2308: 6
2309: Humanitaarisen avun tarkoituksena on avustaa ihmisiä, jotka
2310: konfliktien tai katastrofien seurauksena ovat kansainvälisen
2311: avun tarpeessa. Humanitaarinen apu painottuu akuutin hädän
2312: lieventämiseen, mikä usein on kansalaismielipiteelle helpom-
2313: min perusteltavissa kuin pitkäaikainen kehitysapu. Vastak-
2314: kainasettelua hätäavun ja kehitysavun välillä tulisi kuitenkin
2315: välttää. Keskustelu YK:ssaja muissa kansainvälisissäjärjes-
2316: töissä on painottumassa siihen, miten kriisejä voidaan ennalta
2317: ehkäistäja miten hätäavusta siirrytäänjoustavasti jälleenra-
2318: kennus- ja kehitysapuun ')atkumo"-käsitteen pohjalta. Kehi-
2319: tyksen edellytysten luominen on kriisien tehokkainta ennalta-
2320: ehkäisyä.
2321: Humanitaarisen avun tarpeet ovat viime aikoina kasva-
2322: neet voimakkaasti mm. aseellisten konfliktien seurauksena, jot-
2323: ka ovat luonteeltaan yhä enemmän valtioiden sisäisiä sotia.
2324: Niille ovat ominaisia massiiviset, siviiliväestöön kohdistuvat ih-
2325: misoikeuksien loukkaukset, hallitsemattomat väestöliikkeet
2326: maan sisällä sekä pakolaisvirrat. YK:n Pakolaispäävaltuutetun
2327: toimiston UNHCR:n arvion mukaan maailmassa oli vuoden
2328: 1993 lopulla yli 18 miljoonaa pakolaista. Samanaikaisesti myös
2329: maiden sisällä pakolaisiksijoutuneiden ihmisten määrä on
2330: noussut 24 miljoonaan. Pakolaisuus on usein paitsi konfliktien
2331: seuraus, myös yksi sodankäynnin välineistä ja päämääristä.
2332: Konfliktitilanteiden rinnalla avuntarvetta syntyy lukui-
2333: sista luonnonkatastrofeista, joiden seuraukset erityisesti kehi-
2334: tysmaissa ovat muuttuneet yhä tuhoisimmiksi.
2335: Vuoden 1993 talousarviossa humanitaariseen apuun va-
2336: rattiin yhteensä 102,9 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi vuo-
2337: den lopulla siirrettiin lisämenoarviossa 10 miljoonaa markkaa
2338: entisen Jugoslavian alueen humanitaarisiin avustusohjelmiin.
2339: Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyön kokonaismäärä-
2340: rahoista oli noin viisi prosenttia vuonna 1993, mikä merkitsi
2341: hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna.
2342: Suomi antaa humanitaarista apua kansainvälisten ja ko-
2343: timaisten humanitaaristen järjestöjen kautta. Avustuspäätökset
2344: perustuvat järjestöjen avun käyttötarkoitukseen, kohderyh-
2345: määnja kustannusarvioon. Ulkoasiainministeriö valvoo kusta-
2346: kin avustuksesta soimittavien sopimusten toteutumista ja avun
2347: tuloksellisuutta. Valtaosa humanitaarisesta avusta annetaan
2348: kohdennettuina avustuksina, mutta myös yleisavustuksina
2349:
2350:
2351:
2352: 56
2353: YK:n pakolaisjä:rjestöille, UNHCR:lle ja UNRWA:lle sekä
2354: Punaisen Ristin Kansainväliselle komitealle, ICRC:lle.
2355:
2356:
2357: Katastrofiapu ja pakolaisten avustaminen
2358: Katastrofi- ja pakolaisapu sisältää välittömän hätäavun ihmis-
2359: ten ja luonnon aiheuttamien katastrofien ja konfliktien uhreille.
2360: Lisäksi pyrkimyksenä on etsiä keinoja katastrofien ehkäisemi-
2361: seksija katastrofivalmiuksien parantamiseksi. Näitä tavoitteita
2362: tukee myös meneillään oleva YK:njulistama kansainvälinen
2363: luonnononnettomuuksien vähentämisen vuosikymmen
2364: (IDNDR), jonka avulla pyritään vähentämään luonnononnetto-
2365: muuksien aiheuttamia menetyksiä ja aineellisia vahinkoja eri-
2366: tyisesti kehitysmaissa. Pakolaisten avustamisessa pyritään
2367: edistämään pakolaisongelman pysyviä ratkaisuja, joista ensisi-
2368: jaisin on pakolaisten turvallinen ja vapaaehtoinen kotiinpaluu.
2369: Avun merkittävin kohdealue kertomusvuonnakin oli
2370: Mrikka, jossa erityisesti Mrikan Sarvi, Angola, Mosambik ja
2371: Liberia. Lisäksi Burundin sisäisen tilanteen kä:rjistyminen vuo-
2372: den lopulla aiheutti äkillisiä ja mittavia väestöliikkeitä, jonka
2373: seuraukset heijastuivat maan ulkopuolellekin.
2374: Entisen Jugoslavian alueen konfliktin pitkittyminen mer-
2375: kitsi avustustoiminnan huomattavaa vaikeutumistaja sen seu-
2376: rauksena erityisesti Bosnia-Herzegovinan humanitaarisen tilan-
2377: teen heikentymistä. Suomen humanitaarinen apu alueelle jat-
2378: kui mittavana.
2379:
2380:
2381:
2382:
2383: 57
2384: Aasiassa humanitaarisen avun pääkohteita olivat
2385: Mganistanja vietnamilaisten pakolaisten paluumuutto-ohjel-
2386: mat. Lisäksi Keski-Aasian ja Kaukasuksen alueen konfliktit ai-
2387: heuttivat kasvavia avustustarpeita. Latinalaisessa Amerikassa
2388: Suomi tuki Guatemalan pakolaisten paluumuuttoa edistäviä oh-
2389: jelmia.
2390: Suomi osallistui myös Israelin ja PLO:nsyyskuussa 1993
2391: hyväksymän periaatejulistuksen jälkeen käynnistyneeseen pa-
2392: lestiinalaisten itsehallintoalueiden jälleenrakentamiseen Maa-
2393: ilmanpankin ja UNRWA:n kautta. Suomi on varautunut tuke-
2394: maan itsehallintoalueita lähivuosien aikana yhteensä 40 miljoo-
2395: nalla markalla.
2396: Katastrofi- ja pakolaisapu ohjattiin pääasiallisesti YK-jär-
2397: jestöjen (UNHCR, WFP, UNICEF, UNRWAja WHO) kautta.
2398: Avustustoiminnan ohella Suomi pyrki vaikuttamaan YK:n hu-
2399: manitaaristen toimintojen koordinaatioon, josta vastaa YK:n
2400: sihteeristössä alipääsihteeritasoisen katastrofikoordinaattorin
2401: alaisuudessa toimiva Humanitaaristen asioiden osasto (DHA).
2402: YK-jäijestöjen rinnalla merkittävä avun kanava oli
2403: Kansainvälinen Punainen Risti. Avustukset ICRC:lle ja
2404: IFRC:lle ohjattiin Suomen Punaisen Ristin kautta. Apua annet-
2405: tiin myös muiden kotimaisten kansalaisjärjestöjen, mm. Kirkon
2406: Ulkomaanavun, kautta.
2407: Vajaa viidesosa Suomen katastrofi-ja pakolaisavusta an-
2408: nettiin suomalaisina tavaratoimituksinaja loput käteisavustuk-
2409: sina. Tavoitteena on suomalaisten valmiuksien lisääminen niin
2410: tavara- kuin henkilöavussakin.
2411:
2412:
2413: Apu demokratia- ja ihmisoikeuspyrkimyksille
2414: Demokratiatukea myönnetään demokratia-ja rauhanprosesseja
2415: edistäviin toimiin. Ihmisoikeuksien tukeminen sisältää tuen ih-
2416: misoikeuksien edistämistä ja valvontaa koskevaan tiedotuk-
2417: seen, koulutukseen, oikeusapuun, sosiaalityöhön, vähemmistö-
2418: jen ja alkuperäiskansojen aseman parantamiseen ja rotusorron
2419: vastustamiseen. Kertomusvuonna jatkettiin humanitaarista
2420: apua Etelä-Mrikan demokratisoitumisen tukemiseksi. Apu koh-
2421: distui ensisijaisesti mustan väestön koulutusohjelmiin ja ihmis-
2422: oikeusjärjestöille. Suomi tuki myös Somalian ja Venäjän demo-
2423: kratiapyrkimyksiä sekä SADC-maiden demokratia- ja ihmisoi-
2424: keuskonferenssia.
2425: Ihmisoikeustukea myönnettiin pääosin yleisavustuksina
2426: 15 yleismaailmalliselle tai alueelliselle ihmisoikeusjärjestölle.
2427: Keskeisin näistäjärjestöistä on YK:nvapaaehtoinen neuvonta-
2428: palvelurahasto. YK:njulistama kansainvälinen alkuperäiskan-
2429: sojen vuosi otettiin huomioon myöntämällä avustuksia alkupe-
2430: räiskansojen asemaa edistäville järjestöille ja kansainvälisille
2431: kokouksille.
2432:
2433:
2434:
2435:
2436: 58
2437: J,ugåslc.tviq,n: lwi,()Q.l'ftisitsta vuonna 1991· . roituja kuljetusaJotilAupoja.
2438: alkoi poliittinen, sotif.aidlinenja hunm.m;; Loppuvuodesta 1993 pM,te;ttiin, että
2439: taarjne;n kriil#ij()kaon monessa suhtees· Suomi antaa vuonna 1994 nlliden aikai·
2440: sa(l8e#tmutk<tft8ttinvälisenyhteisönja sempien.avustusten liS(iksi 40 miljoonaa
2441: erit;yisesti t:WU(itlllljär'jestöt uuden tilan· markkåa entistm, Jugoslavian alueen eri-
2442: teen eteen~ &1tt0in kuin F:ersianlähden. ·.tYcisohjelm#n, erityisesti· Bosnia-
2443: sotajq, $omalf.al!·sisällissota, on entisen Herzegovi'ft(J,n alueelle, Tarkoitus on, että
2444: Jugoslavian a~ueeli kiJnflikti nostanut tiPu iJnnetaa.n enimmäkseen tavaratoimi-
2445: es#le Tit(jnimutkq,isia.rauha~turvaam.i- tuksina ja henkilöapuna. Tammi-helmi-
2446: seen:, rq,uh~ priko.ttiJmiseenja humani· . ku/~ssp, J994toimitettiin kriisiiJlueelle äi-
2447: tai:triseen: aVU$tustyöhön liitt;yViä Qngel- tiyspt:J}tkauitsia, kynttilöitä, vesisäiliöitä
2448: mia. Avun perillemenojajakelu o7t ollut ja tulitikkwfayhteensänoin 1,3 miljQOnan
2449: ef'i~n vaikeoo; kosle,a rajat; rintamalin- markan edestä. Apujaettiin UNHCR:nja
2450: jatjtt tt1;~te;lev~7t osapuolten väliset yh:. U,NICEFin k.q,utta. Avunjatkosuunnittelu
2451: ··teerfti~t,ty'miit, Q1Jat .vttihdelleet tihe(iän. on käynnissä ja tavaratoimituksetjatku-
2452: RauiJ.anturoaarr#!Jenpliätt:woitteeksi on nevatp#kin kevättä.1994.
2453: tullut kumaniti.U],risen avunperilumumon Jos v~n 1994 avustu~ irlteutuu
2454: varm;istaminert. • · . . ·. .. .. . . ·. . ·. · . . . . suunnitelmien mukaan, Suomen tuki en-
2455: Kriisi on maailmq,nlåa.fuifJestikin mit- · tisen Jugosl'avian av.ustusohjelmiJlle tulee
2456: tavq, sillä kansainväl~t~en (J,Vurt vårassa siis olemaan yhteensä 85,7 miljoonaa
2457: on YK:narvion muk~ nyt liJ;hes 4,3mil~ markkaa. Tämä merkitsee, että se tulee
2458: jooltiJiJ·ihmistä; Erityise$ti Bosnia;. olemaan Suomen hutnanitaarisen avun
2459: Heri;egovinan tilanne on kriittinen. toiseksi suurin yksittäinen avustuskohde.
2460: Konfliktin takia Euroopasta on tullut nel- Ensimmäisellä 8ijalla olisi edelleen,
2461: jän vuosikymmenenjälkeen taas palwlai- Persianlahden sodan johdosta annettu
2462: ~~:ia. ~9.ttf.t1Ja.t:U~· SodO/lf f!l"i O.llqpllolet •·•· ~urgan,i~(U;6rt,ien .apU,}ota anrte;tjiin yk-
2463: oVif# il,tneisf!!!ti W:(1~stl~kstJ;i~i4inja tee~ä 87,4rr#lj()0~14 m,arkpllar . ·. · . ·
2464: ·. 'karkeisiin,itansq,ifiv4/isen hu,mp,nitaari!"' . . . . . . .?J.~taa
2465: ·.·fl.u.mq, . . . ·. ••!'1.vu.n.lis. ä'ks~.·s.·.u.o.m.• '· ·
2466: . .·.•. • . .r:is.en
2467: '$eii~Udfin louJikmtltsiin, . •. . •. · .· ·.· , · · · · .. > . on, 4'VlllJt~fli entii;en Ju(loslql)iitn ~u!t:" · · ·
2468: .· . "9'~1J:Y1t'fti'Sti f(tUi~n,J~os~av~7t. .· .· ·•·•· · ·. · • · ~~tå osa~listu.~rall'4!!n~rva:te4t9-. ·
2469: 'avu,iti:ttFiihj~l~f1llJPPfiJl~t,a 1991: · viin, se;:kli Qtt~la Suo~rt. pq,lwlais~q.
2470:
2471: ·<~T/:Jfi:~~:S~;Z:fu~nloa;;:~n ·····po.L·. · .•·~.; t·". ~. ·.•·.:b•~t...•.um.~·1WP· ·ra.•.·...·•.··. h· hånJ·i.ae·..·•·.:·...~•..•~·.y.·t.·. ~·u.m·.•u'.L i· · ~.· ~!eun.t·. · · · J· · i·f ·-.· •':
2472: RS~~~ticr~~~
2473: r."".•·.u
2474: .. . . . .'....
2475: ·.·.n·· •.• .•.
2476: .".·•:...s.· h·
2477: .• !.n··
2478: ..··.: ... ... .....
2479:
2480:
2481:
2482:
2483: sainvälisetjp, e;:ri mq,idenkansiiJtl,i<sjätjes· käynnisti/~$ijjlJ,Jlrien~a;kennussuu...if;~~
2484: t'(J(ovat toimittaneet apua kriisin uhreille. telmia. 3i1Jl~IJ,rq,}tennus tulee olemcictn . ·.
2485: .·.· · .· . §u.omi on antanut humanitaarista pitkä pro~Ss.i,iii;.S!J(J, erijärjestöjen vi$lj»,en•
2486: > .~·f!nti.f$e7t JuQosla;vi(!n alueelle vuosi"' yhteistyö on·t,(l.rpeen~ .. .· . . . . >; ,. : ··"
2487: • iffJ,.J,flf.1,1'"'9Q.cykteensä 46,7 miljoonan mar·.·.·. . •. . . .. Kq,n.sain~fll.is,enkutnanitaarisen 91!'1 ~·o.:
2488: •• •i'j~~tltf T&tä 11,7miljooltiJiJ•mark· · on ollu~ kirj~.irfi,ellisefJti eli7ttär'lteiifj<: ·.,··• >··
2489:
2490: 'r.·.:~L·.~ r&.~ .~ :~.· .~· · ·;·u· .•· ~.· o· .rx'·LY·.ml· ,.· ·.~Tl.· ~·.L·W~k.Q·h ·.' c.as· .~ · ~a;.·
2491: ·~~~-·---
2492: . . •.:. .•.:....•.• .~..~..-.·.:······m···················o,L
2493: k
2494: .. a.• "vvv,.,.._,_,'~~~Kf.W,
2495: 1 •.
2496: Kaft8airio4lis,en. PUrtais,en Ristin kau,tt(l,ja
2497: .. . .. ;s..;;.···;.:n
2498: . . . ·•.•.·•.·n
2499: ...••.·•. ·.· •..· • · · •· .· ~'1;i:t;;lfj;'%;t:;Jftm.~~Viil
2500: · ~lf;ty;eff,.vaestönpe.'ru#:arpeet;
2501: Väestön tl~n selviytymisk)'vyn ~i:Qst,fJ:?L.·,.·
2502: <;. .
2503: ··;.J(!.·TI)i,(j(IQ~:trJ,arkka(J;•M.aailman.ter1Jeys~ jf1.ka71iitl-i~J,1liflisten·.p,Vuljtusjärje$töjer~t;·z>t;!f!<~.it .
2504: •:J.fJrjestört W1f.(1:n ka;uttr;t-. AvU$ta yhteeffiJä .· ~f!titlu#/4;Qn ·vo~tu välttää vieltJ.nyitjis,tiP · ·
2505: · il.t . ~tkkaå•on'anliettq_ Pq,hf.ft kintuh4is(JT!imat seuroitkset. .· . ·.·.· · · · ; > ·~·
2506: •• ...... ·...· .. . . • .Ja 2.~, 7.1!J~lJ()pn,ac(mp,rkko,a .·. . 1$nfisen:~ugosltJ,via;n alueen kriisij'tf~/:· · ·
2507: ;.. ·~~ikttt.da /tellkiMp,P:unp.•. Tp,V{ll'(l-:apun,ar muut•'Q'tlktJvat kriisit :erityisesti Afrikdl$/lå,
2508: ·. P,n.'toimifettu'e;lintarvikkeita,hyiJieniiJ;. olJat tuoneet esille konfliktien enrtaltaeh:. · ·.
2509: · ·~<Jttei~,·lääkkeitll:. prote(!(Jejaja plJ,I1;$Ba;- käisyn. tärkeyden. ·
2510:
2511: 59
2512: Henkilöapu
2513: 7
2514: Suomen kehitysyhteistyön henkilöapu on suomalaisten asian-
2515: tuntijoiden välittämistä kehitysyhteistyö~ ja humanitaarisiin
2516: tehtäviin niin Suomen kahdenvälisiin ja suomalaisten kansa-
2517: laisjärjestöjen hankkeisiin kuin kansainvälisten järjestöjen ja
2518: kehitysrahoituslaitosten tehtäviin. Henkilöapu painottui kerto-
2519: musvuonna jälkimmäisiin.
2520: Henkilöapuyksikkö on YK-järjestelmän kansallinen rekry-
2521: tointielin Suomessa. Se välittää tietoaja hakemuksia kansain-
2522: välisten järjestöjen tehtävistä mm. Avoimet Tehtävät- julkaisus-
2523: sa. Kertomusvuonna hakemuksiajärjestöjen eri tehtäviin tuli
2524: yhteensä noin 900. Kertomusvuonna suomalaisia oli kansainvä-
2525: listen järjestöjen omarahoitteisissa tehtävissä yhteensä 251 se-
2526: kä erijärjestöjen ja rahoituslaitosten lyhytaikaisissa konsultti-
2527: tehtävissä.
2528: Suomen henkilöavussa on keskitytty edistämään suoma-
2529: laisten sijoittumista järjestöjen omarahoitteisiin tehtäviin ja
2530: luovuttu asiantuntijoiden rahoittamisesta järjestöjen palveluk-
2531: seen.
2532: Apulaisasiantuntijaohjelman tavoitteena on uusien suo-
2533: malaisten resurssien kouluttaminen kehitysmaa- ja kansainvä-
2534: lisiin tehtäviin. Ohjelma on tarkoitettu korkeakoulututkinnon
2535: suorittaneille nuorille. Suomessa etusija on annettu eri järjestö-
2536: jen (UNDP, UNFPA, UNICEF, WFP, UNHCR, FAO, ILO, UNES-
2537: CO ja WHO) kehitysmaatehtäville. Määrärahasyistä apulais-
2538: asiantuntijoidenja heidän sijoitusjärjestöjensä määrä on laske-
2539: nut voimakkaasti. Vuonna 1993 Suomi rekrytoi ainoastaan 4
2540: uutta apulaisasiantuntijaa; väestöhankkeeseen Ugandaan
2541: (UNFPA), terveyshankkeeseen Namibiaan (UNICEF) ja elintar-
2542: vikeavun hankkeisiin Keniaanja Mosambikiin (WFP).
2543: Henkilöavun tärkeä alue on myös UNDP:n ns. YK-vapaa-
2544: ehtoisten (UNV) tukeminen. UNV-ohjelma välittää kehitysmai-
2545: hin asiantuntijoita työskentelemään ilman varsinaista palkkaa
2546: kansainvälistenjärjestöjen tai kehitysmaiden hallitusten hank-
2547: keissa ja humanitaarisissa tehtävissä. Kertomusvuonna heitä
2548: oli mm. maaohjelmavirkamiehinä, Kambodzan vaalioperaatios-
2549: saja entisen Jugoslavian humanitaarisessa avustustyössä.
2550: Kahdenvälisten hankkeiden asiantuntijat ovat nykyään
2551: lähes yksinomaan hanketoteuttajina toimivien konsulttiyritys-
2552: ten ja valtionhallinnon palveluksessa. Kertomusvuonna saatiin
2553: päätökseen valtionhallinnossa olevien asiantuntijoiden palve-
2554:
2555:
2556:
2557:
2558: 60
2559: lussuhteen ehtojen uusiminen, jolloin koko valtionhallinnon
2560: asiantuntijat ovat yhtenevässä asemassa. Palkkaus perustuu
2561: entistä selvemmin tehtävän vaativuuteen.
2562: Suomen rahoittamiin kehitysmaatehtäviin lähteville
2563: asiantuntijoille järjestettiin kertomusvuonna viisi kahden vii-
2564: kon mittaista lähtövalmennuskurssia. Valmennuksella pyritään
2565: antamaan valmiudet ymmärtää kehitysyhteistyön tavoitteita ja
2566: keinoja niiden saavuttamiseksi sekä edistää kehitysyhteistyö-
2567: hön osallistuvia sopeutumaan toimintaympäristöönsä.
2568: Suomalaisia asiantuntijoita osallistui maavalmennukseen myös
2569: Keniassa, Sambiassaja Nepalissa.
2570: Yksittäisiä, jatko-opintoja Suomessa suorittavia kehitys-
2571: maalaisia stipendiaatteja oli kertomusvuonna enää viisi, joista
2572: viimeisten on määrä valmistua vuonna 1995. Kehitysmaiden
2573: henkilöresurssien kouluttamisessa on siirrytty kurssimuotoi-
2574: seen jatko- ja täydennyskoulutukseen.
2575:
2576:
2577:
2578:
2579: Suomalaiset asiantuntijat vuonna 1993
2580:
2581:
2582: Sihtee- Kenttä multi-bi APO UNV Stipendi-
2583: ristö aatit
2584:
2585: jäijestöjen 155 96 10
2586: omarahoitus
2587: Suomen
2588: rahoitus 5 38 7 5
2589: (mmk)
2590: Maksa-
2591: tukset 0,7 APO+UNV 0,6
2592: (mmk)) =23,4
2593:
2594: APO= Apulaisasiantuntijat, UNV= YK-vapaaehtoiset
2595:
2596:
2597:
2598:
2599: 61
2600: Kahdenvälinen yhteistyö
2601: 8
2602: Kahdenvälinen apu taijoaa mahdollisuuden suoraan yhteistyö-
2603: hön kehitysmaiden kanssa. Suomelle, jonka kehitysmaasuhteet
2604: ovat OECD-maiden vertailussa hyvin vähäiset, tämä apumuoto
2605: on erityisen tärkeä. Se koskee kehitysmaasuhteiden edistämistä
2606: niin poliittisten, taloudellisten, tieteellisten kuin kulttuurisuh-
2607: teidenkin aloilla.
2608: Idän ja lännen välisen vastakkainasettelun purkauduttua
2609: on pohjoisen ja etelän välisten kysymysten merkitys kasvanut.
2610: Niillä on suuri merkitys maailmanlaajuisen vakaan ja rauhan-
2611: omaisen poliittisen kehityksen turvaamisessa. Myös kehitys-
2612: maiden taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti. Suomelle, jonka
2613: oma taloudellinen kehitys on voimakkaasti sidoksissa taloudelli-
2614: siin ulkosuhteisiin, on tärkeätä olla omakohtaisesti mukana
2615: näissä kehitysprosesseissa. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on
2616: yksi keino edistää tätä tavoitetta.
2617:
2618:
2619:
2620: SUOMEN KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN
2621: KOHDEMAAT 1993
2622:
2623:
2624:
2625:
2626: "'----Vietnam
2627: 0----i'ir-~'#--- Sri Lanka
2628:
2629: "~.-,,
2630:
2631:
2632:
2633:
2634: - vähiten kehittyneitä maita (LDC-maita)
2635:
2636:
2637:
2638:
2639: 62
2640: Riippumatta siitä, mitkä kulloinkin ovat kehitysyhteis-
2641: työn pääasialliset perusteet, on sen toteutus kuitenkin aina ta-
2642: loudellista toimintaa, kehityksen edellyttämien palvelujen ja ta-
2643: varoiden tuottamista. Suomen kahdenvälisen avun osalta se
2644: tarkoittaa suhteiden luomista Suomelle tähän asti melko tunte-
2645: mattomiin maihin ja alueisiin sekä kehitysmaaolosuhteisiin so-
2646: pivien palvelujen ja tavaroiden tuotekehittelyä. Se tarkoittaa
2647: sellaisten kehitysmaakokemusten ja -referenssien hankkimista,
2648: jotka ovat välttämättömiä ehtoja Suomen osallistumiselle kan-
2649: sainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja järjestöjen rahoitta-
2650: maan toimintaan. Ne ovat välttämättömiä ehtoja taloudellisen
2651: yhteistyön lisäämiselle kehitysmaiden kanssa myös puhtaasti
2652: kaupallisella pohjalla.
2653: Kahdenvälisessä yhteistyössä Suomi hankkii ne kokemuk-
2654: set, tiedot ja taidot, joihin toiminta YK:n kehitysjärjestöjen ja
2655: kansainvälisten rahoituslaitosten hallintoelimissä perustuu -ja
2656: päinvastoin. Ilman tätä vuorovaikutusta ei Suomella ole edelly-
2657: tyksiä hoitaa tehokkaasti tehtäviään monenvälisen avun kentäl-
2658: lä, jolla rahallinen tuki on vain yksi yhteistyön osa-alue.
2659: Alueellisten taloudellistenjärjestelmien merkitys kasvaa
2660: nopeasti, ei pelkästään Euroopassa ja Pohjois-Amerikan mante-
2661: reella, vaan myös kehittyvässä maailmassa. Kahdenvälinen yh-
2662: teistyö on hyödyllinen keino osallistua erilaisten alueellisten yh-
2663: teistyöelinten toimintaan.
2664:
2665:
2666:
2667:
2668: 63
2669: SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1993
2670: maksatukset maaryhmittäin ja maittain
2671:
2672:
2673:
2674:
2675: Maittain jakamaton 20,1%
2676:
2677: Vähiten kehittyneet maat 26,0%
2678:
2679:
2680:
2681: Korkean tulotason maat 0,05%
2682:
2683:
2684:
2685:
2686: Muut alhaisen tulotason maat 27,1%
2687:
2688:
2689:
2690:
2691: Mosambik 3,9%
2692:
2693:
2694:
2695:
2696: Oseania 0,04%
2697: Eurooppa 2,5%
2698:
2699:
2700: Muu Amerikka 5,5%
2701:
2702:
2703: Peru 0,8%
2704:
2705: Nicaragua 3,3 %
2706:
2707:
2708:
2709:
2710: Sri Lanka 2,6%
2711: Vietnam 3,0%
2712: Malesia* 8,4%
2713:
2714:
2715: * Ei maa- ja aluekohtaisen yhteistyön ensisijainen kohdemaa
2716:
2717:
2718:
2719:
2720: 64
2721: KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN SUURIMMAT
2722: VASTAANOTTAJAT 1990-93, mmk
2723:
2724:
2725: 1990 1991 1992 1993 1990-1993
2726:
2727: EUROOPPA 21,0 71,7 140,4 34,6 267,8
2728: Jugoslaviaja sen seuraajavaltiot*** 7,3 31,7 128,7 35,7 203,5
2729: Muut maat 1maittain jakamaton 13,7 40,0 11,7 -1,1 64,3
2730:
2731: AFRIKKA 1023,6 1189,2 906,1 497,6 3616,4
2732: Tansania* 194,9 164,1 156,5 90,1 605,5
2733: Sambia* 95,3 102,6 139,5 86,7 424,2
2734: Kenia** 115,6 138,0 92,4 43,4 389,4
2735: Mosambik* 101,5 97,7 102,3 54,5 355,9
2736: Egypti** 94,7 86,7 71,3 28,1 280,8
2737: Etiopia* 81,0 73,9 35,7 7,5 198,1
2738: Zimbabwe** 39,7 47,4 44,5 56,6 188,2
2739: Namibia*** 24,7 70,9 43,6 45,5 184,6
2740: Somalia* 86,0 59,0 28,7 4,1 177,8
2741: Sudan* 47,2 61,5 12,5 9,3 130,5
2742: Muut maat 1maittain jakamaton 143,1 287,5 179,1 71,8 681,5
2743:
2744: LATINALAINEN AMERIKKA 108,8 171,7 125,1 132,9 538,5
2745: Nicaragua** 51,0 99,4 62,8 46,0 259,2
2746: Peru*** 10,5 30,2 17,9 11,4 70,0
2747: Muut maat 1maittain jakamaton 47,3 42,1 44,4 75,5 209,4
2748:
2749: AASIA 413,0 588,3 429,9 440,7 1871,9
2750: Nepal* 59,4 72,7 72,1 33,8 238,1
2751: Vietnam** 61,3 74,3 57,8 41,9 235,3
2752: Kiina** 61,4 51,2 57,5 54,8 224,8
2753: Sri Lanka** 52,0 54,8 42,9 35,9 185,6
2754: Bangladesh* 47,5 63,9 47,5 24,4 183,3
2755: Malesia*** 1,9 37,7 5,3 117,0 161,9
2756: Muut maat 1maittain jakamaton 129,4 233,7 146,8 133,0 642,9
2757:
2758: OSEANIA 1,7 1,6 1,1 0,5 5,0
2759:
2760: MAITTAIN JAKAMATON 335,1 344,9 287,1 278,2 1245,2
2761:
2762: YHTEENSÄ 1903,2 2367,4 1889,7 1384,5 7544,8
2763:
2764:
2765: * Vähiten kehittynyt maa
2766: ** Muu alhaisen tulotason maa
2767: *** Keskituloinen maa
2768:
2769:
2770:
2771:
2772: 65
2773: HANKE- JA OHJELMAMUOTOINEN YHTEISTYÖ 1993
2774: maksatukset toimialoiHain
2775:
2776: Erittelemätön
2777: 6%
2778: Kaivannaistoiminta ja muu tuotanto
2779: 2%
2780:
2781:
2782:
2783:
2784: Terveydenhuolto
2785: 11%
2786:
2787: Maatalous
2788: 10%
2789:
2790:
2791:
2792:
2793: Muut talouselämän
2794: perusrakenteet
2795: 11%
2796:
2797: Energiahuolto
2798: 18%
2799: % Mmk
2800:
2801: SOSIAALINEN KEHITYS 39,8% 249,2
2802:
2803: Vesihuolto 16,7% 104,2
2804: Opetus ja kulttuuri 4,3% 26,8
2805: Terveydenhuolto 10,8% 67,4
2806: Sosiaalipalvelut 0,6% 4,0
2807: Asuminen ja ympäristö 4,6% 28,6
2808: Julkinen hallinto 2,9% 18,2
2809:
2810: TALOUSELÄMÄN
2811: PERUSRAKENTEET 29,1% 181,8
2812:
2813: Energiahuolto 18,0% 113,0
2814: Kuljetus ja tietoliikenne 8,0% 50,0
2815: Kauppa ja rahoitus 3,0% 18,9
2816:
2817: TUOTANTO 25,5% 159,5
2818:
2819: Maatalous 10,0% 62,7
2820: Metsätalous 13,9% 86,9
2821: Kaivannaistoiminta 0,7% 4,3
2822: Puunjalostusteollisuus 0,6% 3,6
2823: Muu teollisuus 0,3% 1,9
2824:
2825:
2826: TOIMIALOITTAIN JAKAMATON 5,7% 35,5
2827:
2828: YHTEENSÄ 100,0% 625,9
2829:
2830:
2831:
2832:
2833: 66
2834: 67
2835: ETELÄINEN AFRIKKA JA SADC
2836:
2837:
2838: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
2839: Huomattava osa Suomen maa- ja aluekohtaisesta lahjamuotoi-
2840: sesta kehitysavusta suuntautui vuonna 1993 eteläiseen
2841: Afrikkaan. Maa- ja aluekohtaisen avun määrä oli vuonna 1993
2842: yhteensä 255,3 miljoonaa markkaa, mikä merkitsi apuvolyymin
2843: laskua 42,4 prosentilla edellisen vuoden tasosta.
2844: Varsinaisten kohdemaiden (Mosambik, Namibia, Sambia
2845: ja Tansania) lisäksi Suomi tuki ns. SADC-yhteistyötä ja muuta
2846: alueellista toimintaa kaikkiaan 29 miljoonalla markalla. Määrä-
2847: rahatilanteesta johtuen uusia hankkeita ei käynnistetty, mutta
2848: joitakin hankkeita jatkettiin.
2849: Suomen SADCin toimintaohjelmalle antama apu keskit-
2850: tyi yhä selvemmin kuljetus- ja metsäsektoreille. Vuonna 1993
2851: tuettiin edelleen myös kaivos- ja meteorologia-aloja. Muu alueel-
2852: linen tuki keskittyi kolmeen ohjelmaan, joista yksi, työsuojelu-
2853: tarkastajien koulutus (ILO/ARLAC) saatettiin päätökseen.
2854: Afrikan huumeidenvastainen ohjelma (UNDCP) jatkuu vuodelle
2855: 1995 ja Tanganjikajärven kalatalouden kehittämisohjelma
2856: (FAO) vuoden 1996loppuun saakka. Vuoden 1993 aikana Zim-
2857: babwen VIII kehitysluotosta käytettiin 48,3 miljoonaa markkaa.
2858: Luottosopimus on voimassa vuodet 1991-1994.
2859: Pohjoismainen SADC-aloite perustuu Hararessa vuonna
2860: 1986 pohjoismaidenja silloisten SADCC-maiden allekirjoitta-
2861: maan yhteisjulistukseen tavoitteenaan alueiden välinen talou-
2862: dellinen, kaupallinen ja kulttuurin eri alojen yhteistyö.
2863: Puheohjelma tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan. Suomi toimi
2864: aloitteen pohjoismaisena koordinaattorina vuosina 1992-1993.
2865: Vuoden 1993 ministerikokous asetti etusijalle erityiskoulutusoh-
2866: jelmat, kansallisten ja alueellisten kaupallisten instituutioiden
2867: vahvistamisen sekä investointien ja liiketoiminnan helpottami-
2868: seen tähtäävät toimenpiteet.
2869: Tammikuussa 1993 allekirjoitettiin NORSAD-rahastoa
2870: koskeva uusi sopimus, joka tekee mahdolliseksi suuremman
2871: joustavuuden hanketuessa. Rahaston arviointi sovittiin tapah-
2872: tuvaksi vuonna 1994. Aloitteen puitteissa toimiva kaupparyhmä
2873: keskittyi kaupan yhteistyön ja kaupallisen koulutuksen kehittä-
2874: miseen. Suomi rahoitti loppuvuodesta tehdyn kauppakamariti-
2875: lanteen esiselvityksen Lesothossaja Mosambikissa.
2876:
2877:
2878:
2879:
2880: 68
2881: MOSAMBIK
2882: Pinta-ala: 802000km2
2883: Asukasluku (1992): 15,1 milj.
2884: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 3,2%
2885: Lapsikuolleisuus (alle 5 v./ 1000 syntynyttä): 148/1000
2886: Odotettavissa oleva elinikä (1992) 46,5v.
2887: Lukutaito (1992): 34%
2888: BKT per asukas (1992): 60USD
2889: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
2890: BKT 1asukas mukaan: 173.
2891: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 54,5mmk
2892:
2893:
2894:
2895:
2896: Maassa 1980-luvun alusta lähtien käynnissä ollut sisällissota
2897: päättyi Frelimon ja Renamon välisen rauhansopimuksen solmi-
2898: miseen lokakuussa 1992. Sopimuksen mukainen YK:n koordi-
2899: noima rauhanprosessi on käynnissä. Rauhanprosessi on eden-
2900: nyt kohtuullisesti, vaikkakaan sovittua aikataulua ei ole pystyt-
2901: ty noudattamaan. Parlamentti- ja presidentinvaalit on tarkoitus
2902: jäijestää lokakuussa 1994. Tämä edellyttää, että molempien
2903: osapuolten joukkojen demobilisointi ja uuden kansallisen armei-
2904: jan muodostaminen etenevät ilman merkittäviä lisäviiveitä.
2905: Sisällissodan päättymisen jälkeinen murroskausi merkit-
2906: see myös suurta sosiaalista muutosta. Sodan seurauksena
2907: asuinsijoiltaan siirtymäänjoutuneiden noin 4,5 miljoonan ihmi-
2908: sen paluu kotiseuduilleen on jo osittain alkanut. Näin suuren
2909: väestömäärän uudelleenasuttaminen tulee olemaan huomatta-
2910: via ulkoisiaja sisäisiä voimavaroja vaativa tehtävä.
2911: Mosambikin talous käy läpi rakennemuutosta. Ulko-
2912: puolisten avunantajien tukema talouden rakennesopeutusohjel-
2913: ma käynnistyi vuonna 1987. Talouden uudistamisohjelman kes-
2914: keinen tavoite on talouskasvun nopeuttaminen. Julkisen sekto-
2915: rin rooli pyritään rajaamaan. Rakennesopeutusohjelmassa on
2916: vuodesta 1990 lähtien pyritty aikaisempaa paremmin ottamaan
2917: huomioon ohjelman negatiiviset sosiaaliset vaikutukset.
2918: Erityisesti opetus- ja terveydenhuollon aloille pyritään ohjaa-
2919: maan enemmän varoja.
2920: Rakennesopeutusohjelman seurauksena maan bruttokan-
2921: santuote (BKT) kasvoi 4-5 prosenttia vuosittain vuoteen 1990
2922: asti hidastuen sen jälkeen. Kokonaistuotannon kasvun arvioi-
2923: daan vuoden 1992 negatiivisen kasvunjälkeen kääntyneenjäl-
2924: leen nousuun. BKT:n kasvun arvioidaan vuonna 1993 olevan
2925: noin 5-6 prosenttia. Kasvun merkittävimpänä lähteenä on maa-
2926: taloustuotannon lisääntyminen. Mosambikin henkeä kohden
2927: laskettu BKT on kuitenkin edelleen maailman alhaisimpia.
2928: Suhteessa BKT:hen Mosambik on maailman velkaantunein val-
2929: tio, eikä se itse pysty ratkaisemaan velkaongelmaansa ilman
2930: merkittävää velkojen anteeksiantoa. BKT:hen suhteutettuna
2931: Mosambikin riippuvuus kehitysavusta on suurempi kuin yhdel-
2932:
2933:
2934:
2935:
2936: 69
2937: läkään toisella maalla. On ilmeistä, että ulkoisen avun merkitys
2938: Mosambikille jatkuu erittäin suurena.
2939: Mosambik elää poliittista, sosiaalista ja taloudellista mur-
2940: roskautta siirtyessään sodasta rauhaan, keskusjobtoisesta
2941: suunnittelutaloudesta markkinatalouteen ja yksipuoluejäijes-
2942: telmästä monipuoluejärjestelmään. Siten myös kehitysyhteis-
2943: työn toimintaympäristö on olennaisesti muuttumassa tavalla,
2944: joka osoittaa Mosambikin omaa kehitystahtoa. Toiminta-
2945: ympäristön muutos on otettu huomioon myös Suomen
2946: Mosambikille antamassa tuessa.
2947: Suomen tulevassa avussa Mosambikille edistetään
2948: demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä rauhanprosessia että pe-
2949: ruskoulutusjärjestelmää tukemalla. Taloudellista kehitystä py-
2950: ritään edistämään ja köyhyyttä vähentämään maatalousalan
2951: koulutusta tukemalla. Väestön terveydentilan parantuminen,
2952: joka on yksi tuen päämäärä, on yhteydessä demokratian ja ih-
2953: misoikeuksien edistämiseen sekä köyhyyden vähentämiseen.
2954: Epäsuorasti taloudelliseen kehitykseen ja köyhyyteen vaikute-
2955: taan rauhanprosessin ja peruskoulutuksen kautta.
2956: Suomi tukee maatalouskoulutusta Boanenja Umbeluzin
2957: maatalousopistoissa. Manican läänin terveydenhuollon kehittä-
2958: mishankkeen tavoitteena on luoda aluksi pohja läänin tervey-
2959: denhuollon kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Beirassa ja
2960: N acalassa pyritään parantamaan veden saatavuutta verkoston
2961: korjauksillaja laajennuksilla sekä kaupunkien vesilaitosten toi-
2962: mintaa kehittämällä. N acalan kaupunkikehittämishankkeessa
2963: pääpaino on kaupunginhallinnon kehittämisellä ja eroosiontor-
2964: junnalla.
2965: Suomen avun entisellä painopistealueella, kuljetussekto-
2966: rilla, Nacalan kanttisataman ja Ruotsin kanssa yhteisrahoite-
2967: tun Beiran kanttisataman kehittämisessä on siirrytty päätös-
2968: vaiheeseen, jolloin keskitytään tehtyjen investointien turvaami-
2969: seen koulutuksen avulla. Kuljetussektorin hankkeista Beiran
2970: satamahanke rahoitetaan Suomen tuesta SADC-maille.
2971:
2972:
2973:
2974:
2975: 70
2976: 71
2977: NAMmiA
2978: Pinta-ala: 824000km2
2979: Asukasluku (1992): 1,5 miij.
2980: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 3,1%
2981: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä): 7111000
2982: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 58v.
2983: Lukutaito (1992):
2984: BKT per asukas (1992): 1610 USD
2985: Sijoittuminen maailman 173 maan joukkoon
2986: BKT 1asukas mukaan: 84.
2987: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 45,5mmk
2988:
2989:
2990:
2991:
2992: Namibian valtion neljäs itsenäisyyden vuosi oli rauhallista ta-
2993: louskasvun aikaa. Ensimmäisiä itsenäisyyden vuosia leimannut
2994: talouden heikkeneminen on pysähtynyt ja vuoden 1993 talous-
2995: kasvu oli positiivinen. Inflaatio on laskenut, ollen vuoden lopul-
2996: la noin 7 prosenttia. Valtion vientitulot ovat lisääntyneet.
2997: Viennin virkistymiseen on pääasiassa vaikuttanut kohentunut
2998: maailman uraani- ja timanttikauppa. Samanaikaisesti koko ete-
2999: läistä Mrikkaa vaivannut kuivuudesta seurannut kriisi on
3000: Namibian osalta ohitse. Maatalous on elpynyt ja sadosta tuli
3001: kertomusvuonna kohtalainen. Yhtenä valtion suvereenisuuden
3002: merkkinä otettiin käyttöön Namibian dollari, joka on sidottu
3003: Etelä-Mrikan randiin.
3004: Suhteet Etelä-Mrikkaan ovat pysyneet korrekteina.
3005: Walvis Bayn vapaasataman siirtymisestä Namibian hallintaan
3006: sovittiin kertomusvuoden aikana. Siirtoa hiertää kuitenkin rat-
3007: kaisemattomana kysymys kompensaatiosta, jota Etelä-Mrikka
3008: odottaa Namibian maksavan ottaessaan vastaan alueen hallin-
3009: taoikeuden.
3010: Julkisen sektorin menojen supistamiseen on pyritty, jos-
3011: kin huonolla menestyksellä. Sovintopolitiikan toteuttaminen
3012: käytännössä tekee hallinnon rakenteiden purkamisen lähes
3013: mahdottomaksi.
3014: Suomen kahdenvälinen yhteistyöohjelma jatkui kertomus-
3015: vuonna vesi- ja sanitaatio- sekä terveydenhuolto-, metsä- ja kai-
3016: vossektorien säilyessä ohjelman perustana. Ohjelmaa toteute-
3017: taan pääasiassa maan pohjoisosassa, jossa yli puolet maan väes-
3018: töstä asuu.
3019: Engelan aluesairaalan perusterveydenhuoltohanke on ol-
3020: lut ohjelman laajin hanke. Ensimmäinen rakennusvaihe luovu-
3021: tettiin Namibian terveysministeriölle marraskuussa 1993.
3022: Tällöin valmistuivat mm. henkilökunnan asunnot, täydennys-
3023: koulutuskeskus, ja terveysasema. Varsinainen sairaala rakenne-
3024: taan vuoden 1994 aikana. Hankkeen tavoitteista hallinnon ke-
3025: hittäminen, koulutuksen ja perusterveydenhuollon kehittämi-
3026: nen ovat hyvin integroituneet Namibian terveyshallintoon.
3027:
3028:
3029:
3030:
3031: 72
3032: Ohangwenan vesihuolto- ja sanitaatiohanke suunniteltiin
3033: uudelleen, koska Namibia oli arvioinut väärin paikallistason ve-
3034: sihallinnon resurssit, eikä näinollen voinut vastata sitoumuksis-
3035: taan. Uudistettu projektidokumentti, jossa painotetaan maaseu-
3036: dun vesihuollon yksityistämistä, hyväksyttiin marraskuussa
3037: 1993.
3038: Geologisen kartoitusprojektin väliarviointi tuotti tarken-
3039: netun projektisuunnitelman vuosia 1994-1995 varten.
3040: Kertomusvuonna käynnistyneen kulttuurikasvatushankkeen
3041: tavoitteena on vahvistaa namibialaisten kulttuuriperinnön säi-
3042: lyttämistä, kulttuuri-identiteetin vahvistamista ja luovuutta ke-
3043: hityksen käynnistysvoimana. Hanke toteutetaan muutamassa
3044: edelläkävijäksi valitussa peruskoulussa hyödyntäen käytännön
3045: aineiden opetuksessa paikallista kulttuuriperintöä.
3046:
3047:
3048:
3049:
3050: SAMBIA
3051: Pinta-ala: 753000km2
3052: Asukasluku (1992): 8,6 milj.
3053: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 2,7%
3054: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä): 84/1000
3055: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 45,5v.
3056: Lukutaito (1992): 75%
3057: BKT per asukas (1992):
3058: Sijoittuminen maailman 173 maan joukkoon
3059: BKT 1asukas mukaan: 134.
3060: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 86,7mmk
3061:
3062:
3063:
3064:
3065: Sambian vuoden 1991lopulla valittu uusi hallitus jatkoi kerto-
3066: musvuonna talouden tervehdyttämisohjelman toteuttamista,
3067: jonka se pani alulle heti valtaantulonsa jälkeen. Ohjelman ta-
3068: voitteena on siirtää maa vapaaseen markkinatalouteen poista-
3069: malla hintasäännöstely, myymällä valtionyrityksiä ja rohkaise-
3070: maHa ulkomaisia investointeja. Valtion taloudenpidossa siirryt-
3071: tiin kertomusvuonna käteisbudjettijäijestelmään, jossa valtio si-
3072: toutuu menoihin vain, mikäli sen kassassa on osoitettavissa me-
3073: noja vastaava määrä varoja.
3074: Maan talouden tervehdyttämistä vaijostaa kuitenkin kor-
3075: kea inflaatio ja valtava ulkomainen velka. Inflaatio oli vielä
3076: vuonna 1992lähes 200 prosentin vuositasollajajatkui vuoden
3077: 1993 alkupuolella edelleen korkeana. Kertomusvuonna tapahtui
3078: kuitenkin käänne ja elokuussa 1993 kiijattiin enää 2,5 prosen-
3079: tin inflaatio. Mikäli suuntaus on pysyvä, merkitsee se huomat-
3080: tavaa taloudellista edistymistä.
3081:
3082:
3083:
3084:
3085: 73
3086: Ulkomainen velka on 6,7 miljardia US dollaria. Ulkomaan
3087: velan hoito vei kertomusvuonna noin 330 miljoonaa USD eli 35
3088: prosenttia viennistä ja suhteen arvioidaan nousevan vuonna
3089: 1994 noin 40 prosenttiin. Sambia tarvitsee täten runsaasti ulko-
3090: maista rahoitusta, mikäli se aikoo hoitaa velkansa. Kun ulko-
3091: maanvelasta 85 prosenttia on saatu joko Maailmanpankilta,
3092: Kansainväliseltä valuuttarahastolta tai suoraan avunantaja-
3093: mailta, on pohdittava, tulisiko näiden lainojen uudelleenjäijes-
3094: telyjä nopeuttaa maan talouden kuntoonsaattamiseksi.
3095: Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut mm. monikansallisten velko-
3096: jien periaatteellisten näkemyserojen takia.
3097: Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuettiin Sambian koulu-
3098: tusjärjestelmää opetusalan tukiohjelmassa, jonka yksittäisiä
3099: osia ovat mm. maaseutukoulujen kunnostus ja oppikiijojen tuot-
3100: taminen. Investoimalla koulutukseen pyritään luomaan edelly-
3101: tyksiä myös myöhemmälle taloudelliselle kehitykselle.
3102: Osallistumalla infrastruktuurin kehittämiseen parannettiin
3103: Lusakan sähkönjakelua, mikä varmistaa pääkaupunkialueen
3104: sähkönsaannin. Hanke luo osaltaan edellytyksiä taloudelliseen
3105: kasvuun ja siten köyhyyden vähentämiseen. Näistä syistäjat-
3106: kettiin myös tiekunnostushanketta Lusakan provinssissa ja
3107: hankkeenjatkosta Kuparivyöhykkeellä vuosiksi 1994-1997 so-
3108: vittiin.
3109: Kertomusvuonna aloitettiin Luapulan maaseudun kehi-
3110: tyshankkeen suunnitteluvaihe, joka saadaan päätökseen vuoden
3111: 1994 syksyllä. Tarkoituksena on suunnitella hanke, joka tähtää
3112: alueen peruspalveluiden sekä maa- ja metsätalouden kestävään
3113: kehittämiseen. Siinä tullaan ottamaan huomioon erityisesti ym-
3114: päristönäkökohdat.
3115: Vuoden 1993 aikana käytiin dialogia Sambian kehitys-
3116: apua koordinoivan NPDC:n (National Commission for Deve-
3117: lopment Planning) kanssa mahdollisista tulevaisuuden yhteis-
3118: työalueista. Tällöin korostui tarve tukea maan demokratisoitu-
3119: mista. Konkreettisiksi tukikohteiksi valittiin vaalijäijestelmän
3120: ja perustuslain uudistaminen. Sambialaisia kiinnosti erityisesti
3121: tuen saanti vuonna 1995 pidettävän naisten maailmankonfe-
3122: renssin valmisteluihinja sosiaalisektorin tuenjatkuminen.
3123: Nämä osa-alueet on sittemmin sovittu avun kohdealueiksi.
3124:
3125:
3126:
3127:
3128: 74
3129: TANSANIA
3130: Pinta-ala: 945000km2
3131: Asukasluku (1992): 27,9 milj.
3132: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 3,2%
3133: Lapsikuolleisuus (alle 5v. 11000 syntynyttä): 103/1000
3134: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 51,2v.
3135: Lukutaito (1992):
3136: BKT per asukas (1992): 110 USD
3137: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3138: BKT 1asukas mukaan: 170.
3139: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukseet): 90,1 mmk
3140:
3141:
3142:
3143:
3144: Tansania on siirtynyt kohti demokratiaa asteittain ja rauhan-
3145: omaisesti. Vuonna 1992 tehdyn perustuslain muutoksen jälkeen
3146: kaksitoista uutta puoluetta on rekisteröitynyt ja kahdet uuteen
3147: jäijestelmään perustuvat täytevaalit on pidetty. Ensimmäiset
3148: paikalliset monipuoluevaalit jäijestetään lokakuussa 1994 ja
3149: parlamentti- ja presidentin vaalit lokakuussa 1995.
3150: Tansania sitoutui talouden uudistusohjelmiin vuonna
3151: 1986 ja on ulkopuolisen avun turvin vienyt läpi suurenjoukon
3152: talousuudistuksia ja siirtynyt sosialismista markkinatalouteen.
3153: Uudistuspolitiikan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ta-
3154: loudellisen kasvun ja kohdennettujen sosiaalisten ohjelmien
3155: avulla. Valtion osuutta tuotannollisessa toiminnassa on vähen-
3156: netty ja painotusta siirretty inhimillisten voimavarojen kehittä-
3157: miseen ja sosiaalisten peruspalvelujen turvaamiseen.
3158: Tärkeimpiä uudistuksia ovat mm. valuutan vapauttaminen ja
3159: yhtenäinen valuuttakurssipolitiikka, maatalouden ja kaupan
3160: vapauttamistoimet, rahoituspolitiikan tervehdyttäminen ja eri
3161: toimialaohjelmien valmistelu. Budjettivuonna 1993-1994
3162: Tansanian käyttöön ottama valtion budjetointi- ja seurantajär-
3163: jestelmä tekee mahdolliseksi kokonaisvaltaisen kansantalouden
3164: suunnittelun ja seurannan.
3165: Vuoden 1993 aikana avunantajien kritiikki Tansanian
3166: kasvavaa apuriippuvuutta ja uudistusten hitautta kohtaan kui-
3167: tenkin voimistui. Aikaan saatua vajaan neljän prosentin talous-
3168: kasvua pidetään liian hitaana maan kestävälle kasvu-uralle
3169: pääsemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Poliittisesti vaikeat
3170: uudistukset (mm. yksityistäminen ja julkisen sektorin henkilös-
3171: tön vähentäminen) ovat edenneet muita hitaammin. Myöskään
3172: Tansanian valtion budjettitulot eivät ole kehittyneet odotetusti.
3173: Maan velkataakka tekee taloudellisen kehittymisen vaikeaksi ja
3174: estää resurssien ohjaamista peruspalveluihin ja talouselämän
3175: perusrakenteisiin.
3176: Apuyhteisö vaatii Tansanian hallitukselta tiukempia toi-
3177: mia, mutta toisaalta yhteisön omien toimintatapojen muuttumi-
3178: nen on ollut hidasta. Avunantajat ovat pitkälle määritelleet
3179: Tansanialie kuuluneita toimintoja ja päätöksiä. Tansanian uu-
3180:
3181:
3182:
3183:
3184: 75
3185: den budjetointi- ja seurantajärjestelmän tavoitteena on, että ke-
3186: hitysyhteistyöohjelmat ovat linjassa maan omien suunnitelmien
3187: kanssa.
3188: Suomi on pyrkinyt vastaamaan muuttuneeseen toiminta-
3189: ympäristöön. Vuoden 1993 aikana yhteistyötäjouduttiin kuiten-
3190: kin voimakkaasti supistamaan. Tämä tehtiin Suomen kehitys-
3191: yhteistyön strategian linjausten ja Tansanian kanssa käydyn
3192: dialogin perusteella korostaen Tansanian oman vastuun lisää-
3193: mistä yhteistyössä. Osallistuvia suunnittelumenetelmiä käytet-
3194: tiin entistä enemmän. Tavoitteita ja toimintatapoja sopeutettiin
3195: vastaamaan paremmin uudistusohjelmien periaatteita. Suomi
3196: pyrkii hankkeillaan entistä selkeämmin edesauttamaan talou-
3197: dellista kasvuaja köyhyyden vähentämistä luonnonvarojen kan-
3198: nalta kestävällä tavalla.
3199: Vuonna 1993 Suomen tuki ympäristö- ja metsäalalla kes-
3200: kittyi metsäalan toimintasuunnitelman ja ltä-Usambaran luon-
3201: nonmetsien suojelu- ja hoitohankkeen tukemiseen sekä metsä-,
3202: ympäristö- ja aluesuunnitteluhankkeisiin Sansibarilla. Vuoden
3203: 1993 alkupuolella käynnistyneessä Mtwaran ja Lindin läänien
3204: integroidussa maaseudun kehittämisohjelmassa korostetaan
3205: maaseudun väestön omaehtoista osallistumista tuotantoaja
3206: maaseudun perusrakenteita kehittävissä hankkeissa.
3207: Suomi jatkoi tukeaan Tansanian talouden kannalta tär-
3208: keiden perusrakenteiden, energiantuotannon, tieverkoston ja
3209: Dar es Salaamin sataman kehittämiseksi. Tiesektorin tuki kes-
3210: kittyi edelleen pää- ja maaseututeiden kunnossapitoon Mtwaran
3211: ja Lindin lääneissä. Energia-alalla Suomi rahoitti Ruotsin ja
3212: Norjan kanssa yhdessä Panganin vesivoimalaitoksen rakenta-
3213: mista.
3214: Myös Tansanian valtioliiton toinen osapuoli, Sansibar, on
3215: käynnistänyt taloutensa uudistustoimenpiteet. Suomi tuki
3216: Sansibaria useissa eri maa-, metsä- ja ympäristöhankkeissa.
3217: Hankemuotoisen avun rinnalla aloitettiin vuonna 1993
3218: Tansanian talouden ja julkisen hallinnon sopeutus- ja uudistus-
3219: ohjelmia tukevan ohjelma-avun valmistelu. Ohjelma-apu ehdol-
3220: listetaan uudistusohjelmien etenemiseen ja Tansanian omaan
3221: kehitystahtoon. Ohjelma-avulla toivotaan saatavanjoustavuut-
3222: ta yhteistyöhön.
3223: Suomen Tansanian kehitysyhteistyöohjelman evaluointi
3224: käynnistyi vuoden 1993 syksyllä.
3225: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi Tansaniaan ka-
3226: navoitui noin 10 miljoonaa markkaa suomalaista kansalaisjär-
3227: jestötukea.
3228:
3229:
3230:
3231:
3232: 76
3233: 77
3234: ITÄ-, LÄNSI- JA POHJOIS-AFRIKKA
3235:
3236:
3237: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
3238: Suomi harjoitti kertomusvuonna kehitysyhteistyötä Itä-, Länsi-
3239: ja Pohjois-Mrikan alueella niin alueellisena yhteistyönä kuin
3240: maakohtaisesti Kenian, Etiopian ja Egyptin kanssa.
3241: Suuressa osassa Itä- ja Pohjois-Mrikkaa poliittisesti epä-
3242: vakaa tilanne jatkui. Sudanissa ja Somaliassa ei ole käynnistet-
3243: ty kahdenvälistä kehitysyhteistyötä vaan painopiste on edelleen
3244: ollut humanitaarisessaja katastrofiavussa. Apu on kanavoitu
3245: kansainvälisten järjestöjen kautta.
3246: Useita vuosia Mrikan alueellisen toiminnan merkittävim-
3247: pänä osana olleet hankkeet kansainvälisten järjestöjen kanssa
3248: jatkuvat edelleen. UNDP:n kanssa toteutettu Ruandan maata-
3249: louseläinlääkintäkoulu saatiin valmiiksija toimintaan syksyn
3250: 1993 aikana. Sudanissa IFADin kanssa toteutettavan maatalou-
3251: den luototusosuuskunnan rahoitusta jatkettiin.
3252: FAO:n kanssa toteutettavan Senegalin kylämetsityshank-
3253: keen viimeinen vaihe eteni väliarviointiin syksyllä 1993.
3254: Evaluointi antoi suuntaviivoja, joiden avulla varmistetaan toi-
3255: mintojen siirtyminen paikallisten henkilöiden ja organisaatioi-
3256: den hallintaan.
3257: Uutena kohteena Mrikan alueelliseen toimintaan tuli ker-
3258: tomusvuonna itsenäistynyt Eritrea, jonka hallituksen pyynnös-
3259: tä ryhdyttiin suunnittelemaan opettajankoulutuksen uudelleen
3260: käynnistämistä Asmaran yliopistossa. Edelleen käynnistettiin
3261: Eritrean rannikkoalueiden luonnonvarojen hyväksikäyttöä kos-
3262: kevan hankkeen suunnittelu yhteistyössä YK:n ympäristöohjel-
3263: man (UNEP) kanssa.
3264: Uutena alueellisena kulttuurihankkeena valmisteltiin
3265: Etiopian vanhojen kulttuurimuistomerkkien konservointia kos-
3266: kevaa hanketta.
3267:
3268:
3269:
3270:
3271: 78
3272: EGYPTI
3273: Pinta-ala: 1 000000km2
3274: Asukasluku (1992): 54,9 milj.
3275: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 2,1%
3276: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä: 58/1000
3277: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 60,9v.
3278: Lukutaito (1992): 50%
3279: BKT per asukas (1992): 640 USD
3280: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3281: BKT 1asukas mukaan: 122.
3282: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 28,1 mmk
3283:
3284:
3285:
3286:
3287: Egyptin talouden vakautus- ja rakennesopeutusohjelmaa on to-
3288: teutettu vuodesta 1991lähtien. Tavoitteena on siirtyä keskus-
3289: johtoisesta taloudesta markkina- ja vientivetoiseen talouteen,
3290: jossa yksityissektorin osuus on keskeisellä sijalla. Vakautus-
3291: politiikka on ollut kurinalaista ja sen avulla on saatu aikaan hy-
3292: viä tuloksia. Rakennesopeutus on sen sijaan sujunut hitaasti.
3293: Etenkään valtion laitosten yksityistäminen ei ole kehittynyt toi-
3294: votulla tavalla, johtuen mm. lainsäädännön puutteista.
3295: Lokakuussa 1993 IMF:nja Maailmanpankin tekemän ti-
3296: lannearvion mukaan varsinaista talouskasvua ei ole tapahtunut
3297: kertomusvuonna. Positiivista on kuitenkin maan vahvistunut
3298: maksutasetilanne ja lisääntynyt luotonanto yksityissektorille.
3299: Valtion menot ovat pysyneet hallinnassa. Budjettivaje saatiin
3300: supistetuksi 3,5 prosenttiin BKT:sta tilinpitovuonna 1992/93 ja
3301: inflaatio aleni noin 10 prosenttiin samaan aikaan. Vaihtotaseen
3302: ylijäämä on pienentynyt turistitulojen vähennyttyä.
3303: Ääri-islamilaistenjärjestöjen aiheuttamat terroriteot ovat
3304: vuoden aikana lisääntyneet. Tämä on näkyvimmin vaikuttanut
3305: turismiin, jonka tulot ovat vähentyneet yli 30 prosenttia edelli-
3306: seen vuoteen verrattuna.
3307: Presidentti Hosni Mubarak valittiin kolmannen kerran
3308: Egyptin presidentiksi 4.10.1993ja hallitukseen tuli suuremmat
3309: muutokset mitä oli arveltu. Perustetut kaksi uutta ministeriötä
3310: (ympäristö ja väestö) osoittavat, että ympäristöongelmiin ja vä-
3311: estön kasvuun tullaan kiinnittämään enemmän huomiota tule-
3312: vaisuudessa.
3313: Egyptin keskeisempiä kehitystavoitteita 1990-luvulla ovat
3314: laaja-alaisen köyhyyden ja työttömyyden lieventäminen,johon
3315: pyritään muuttamalla eri sektoristrategioita paremmin nyky-
3316: haasteita vastaaviksi. Etenkin yksityissektorin voimakas kasvu
3317: sekä ympäristö- ja väestöongelmien ratkaiseminen ovat avain-
3318: asemassa kolmivuotisessa kehityssuunnitelmassa. Rakenne-
3319: sopeutusohjelman mahdollisten kielteisten vaikutusten (mm.
3320: työttömyyden lisääntyminen, hintojen nousu) vähentämiseksi
3321: on perustettu sosiaalirahasto, jota käytetään lähinnä työllistä-
3322: miseen ja sosiaalisiin turvatoimenpiteisiin.
3323:
3324:
3325:
3326:
3327: 79
3328: Egyptin kehityspolitiikka on sopusoinnussa Suomen uu-
3329: den yhteistyöstrategian kanssa. Suomen ja Egyptin välistä kehi-
3330: tysyhteistyötä on keskitetty suurten infrastruktuuri- ja inves-
3331: tointihankkeiden sijasta inhimillisten voimavarojen ja instituu-
3332: tioiden kehittämiseen. Painopistettä on pyritty siirtämään ym-
3333: päristönsuojeluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.
3334: Suomen kahdenvälinen apu Egyptille keskittyi kertomus-
3335: vuoden aikana maatalouden ja terveyden lisäksi vesi- ja ympä-
3336: ristösektoreille. Näiden ohjelmien avulla voidaan myös tukea
3337: meneillään olevia rakennesopeutusohjelmia ja pyrkiä hankkeis-
3338: sa siirtämään vastuu vastaanottajalle kestävän kehityksen saa-
3339: vuttamiseksi.
3340: Vuoden aikana käynnistyi kaksi uutta hanketta; Beni
3341: Suefin alueellinen vesihuolto- ja sanitaatiohanke sekä maata-
3342: loustuotteiden laadunvalvontahanke. Jälkimmäiseen hankkee-
3343: seen kuuluu laboratorion rakentaminen Kairoon ja olennaisena
3344: osana siinä on maatalousneuvonta. Beni Suefin perusterveyden-
3345: huoltohankkeen II-vaihe käynnistyi niinikään kesällä 1993.
3346: Vuoden aikana on valmisteltu neljän hankkeen jatkovaiheet
3347: maatalous-, kartoitus-ja energia-aloilla.
3348:
3349:
3350:
3351:
3352: ETIOPIA
3353: Pinta-ala: 1220000km2
3354: Asukasluku (1992): 53,1 milj.
3355: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 3%
3356: Lapsikuolleisuus (alle 5v. 11000 syntynyttä): 123/1000
3357: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 46,4v.
3358: Lukutaito (1992):
3359: BKT per asukas (1992): 110 USD
3360: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3361: BKT 1asukas mukaan: 171.
3362: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 7,5milj.
3363:
3364:
3365:
3366:
3367: Etiopian sisäinen tilanne alkoi vakiintua vuoden 1993 aikana.
3368: Siirtymäkauden hallitus on jatkanut maan perustuslain ja de-
3369: mokraattisten vaalien valmistelua. Perustuslakia säätävän ko-
3370: kouksen vaali järjestetään kesäkuussa 1994. Perustuslain ohel-
3371: la myös kaikkien tärkeimpien alojen ohjelmia ja toimintasuun-
3372: nitelmia on valmisteltu. Poliittiseen elämään antoivat oman lei-
3373: mansa Eritrean tilannetta koskeva kansanäänestys huhtikuus-
3374: sa 1993 ja äänestystä seurannut Eritrean itsenäistyminen.
3375: Siirtymäkauden hallitus on jatkanut laajaa aluehallinnon
3376: uudistusta ja sen myötä keskushallinnon hajauttamista. Alueet
3377:
3378:
3379:
3380:
3381: 80
3382: ovat kuitenkin edelleen taloudellisesti keskushallinnosta riippu-
3383: vaisia, vaikka päätöksentekoa on jossakin määrin pystytty siir-
3384: tämään aluetasolle. Useimpien aluehallinnon elinten toimintaa
3385: vaikeuttaa vielä pätevän henkilökunnan ja infrastruktuurin
3386: puute.
3387: Etiopian siirtyminen kohti markkinataloutta on edennyt
3388: varsin menestyksellisesti. Loppuvuodesta 1992 toteutettua
3389: Etiopian valuutan, birrin devalvaatiota seurasi valuuttahuuto-
3390: kauppojen aloittaminen toukokuussa 1993. Lähes kaikki tuot-
3391: teet on vapautettu hintasäännöstelystä ja vientiäja tuontia kos-
3392: kevia säädöksiä on helpotettu. Edellisen hallituksen kansallis-
3393: taman omaisuuden (mm. asuntojen) palauttamista tai korvaus-
3394: ten maksamista entisille omistajille valmistellaan. Valtion yhti-
3395: öiden yksityistäminen ei ole vielä päässyt vauhtiin, mutta valti-
3396: on monopoleja mm. viljakaupassa ja kuljetusalalla on purettu.
3397: Taloudellisen tilanteen vähittäisestä kohentumisesta huo-
3398: limatta Etiopia on edelleen yksi maailman köyhimmistä valti-
3399: oista. Vuosia kestäneiden sisäisten levottomuuksien ja toistuvi-
3400: en kuivuuskausien takia noin neljä miljoonaa etiopialaista elää
3401: edelleen elintarvikeavun varassa. Lapsikuolleisuus on edelleen
3402: yksi maailman suurimmista ja voimakas väestönkasvu vaaran-
3403: taa kehityksen kestävyyttä. Hallituksen lisääntyvä panostus
3404: koulutukseen ei vielä ole johtanut näkyviin tuloksiin.
3405: Ulkopuoliset avunantajat ovat kuluneen vuoden aikana
3406: näyttäneet vakuuttuvan Etiopian omasta kehitystahdosta ja ky-
3407: vystä ohjata kehityksen suuntaa. Sekä kansainväliset rahoitus-
3408: laitokset että kahdenväliset avunantajat ovat käynnistäneet oh-
3409: jelmia monilla eri sektoreilla. Hallintorakenteiden kyky vas-
3410: taanottaa ja koordinoida ulkopuolista apua on ajoittain suurella
3411: koetuksella.
3412: Etiopian myönteisen kehityksen rohkaisemana Suomi
3413: käynnisti vuoden 1993 aikana yhteistyön tulevien muotojen ja
3414: alojen suunnittelun. Tuen pohjaksi Iuonnosteitiin lyhyen aika-
3415: välin toimintaohjelma. Yhteistyön painopiste on inhimillisten
3416: voimavarojen ja hallinnon rakenteiden kehittämisessä sekä ym-
3417: päristön tilan parantamisessa. Kertomusvuonna Suomen kehi-
3418: tysyhteistyöhankkeista jatkuivat tiekunnostushanke (1993-94)
3419: ja Jyväskylän yliopistossa toteutettava erityisopetuksen stipen-
3420: diaattiohjelma (enää yksi opiskelija).
3421: Sisällissodan vuosiksi keskeyttämää hankkeiden suunnit-
3422: telua ja toteutusta käynnistettiin. Pienviljelijöiden karjatalous-
3423: hankkeen välivaiheen (1993-94) aikana kartoitetaan edellytyk-
3424: set hankkeenjatkovaiheelle muuttuneissa taloudellisissa ja po-
3425: liittisissa oloissa. Tuotteiden prosessointija markkinat, soveltu-
3426: van teknologian kehittäminen sekä ympäristökysymykset (mm.
3427: agroforestry) tulevat olemaan merkittäviä aloja maan kehityk-
3428: selle.
3429: Sekä koko opetusalan suunnitteluhankkeen että erityis-
3430: opetuksen tukihankkeen valmistelu aloitettiin vuonna 1993.
3431:
3432:
3433:
3434:
3435: 81
3436: Erityisopetushankkeessa ovat avainasemassa Etiopian opetus-
3437: ministeriön virkamiehet, jotka hankkeen aikaisemmassa vai-
3438: heessa saivat koulutuksensa Jyväskylän yliopistossa.
3439: Kertomusvuonna Suomi käynnisti myös vesihuolto- ja ympäris-
3440: töohjelman suunnittelun. Ohjelma rakentuu maaseudun väes-
3441: tön omatoimisuudelle ja pienyritteliäisyydelle.
3442:
3443:
3444:
3445:
3446: KENIA
3447: Pinta-ala: 580000km2
3448: Asukasluku (1992): 25,3 milj.
3449: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 3,3%
3450: Lapsikuolleisuus (alle 5v. 11000 syntynyttä): 67/1000
3451: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 58,6v.
3452: Lukutaito (1992): 71%
3453: BKT per asukas (1992): 310 USD
3454: Sijoittuminen maailman 173 maan joukkoon
3455: BKT 1asukas mukaan: 146.
3456: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 43,4mmk
3457:
3458:
3459:
3460:
3461: Vuosi 1993 oli merkittävä Kenian saaman kehitysavun kannalta
3462: avunantajamaiden päätettyä purkaa vuonna 1991 alkaneen
3463: Kenian kehitysavun osittaisen jäädyttämisen. Ehtona tälle ovat
3464: olleet taloudelliset ja poliittiset uudistukset. Kenia toteutti ker-
3465: tomusvuonna tiukkaaja myös rakenteellisiin uudistuksiin täh-
3466: täävää talouden vakauttamisohjelmaa Kansainvälisen valuutta-
3467: rahaston IMF:ri valvonnassa. Jo aiemmin maassa on tehty usei-
3468: ta merkittäviä poliittisia uudistuksia mm. talousohjelman to-
3469: teuttamisessa.
3470: Toisaalta lyhyellä aikavälillä toteutettu talousohjelman
3471: uudistaminen on heikentänyt erityisesti köyhien asemaa mm.
3472: hintatukien poistamisen ja yhteiskunnan tarjoamien niukkojen
3473: palvelujen vähentämisen seurauksena. Se on vaikeuttanut jon-
3474: kin verran Suomenkin tukemien hankkeiden toteuttamista
3475: Kenian oman projektirahoitusosuuden vähennyttyä.
3476: Suomen ja Kenian välinen projektiyhteistyö jatkui vuonna
3477: 1993 vesi-, terveys-, maatalous- ja metsäsektoreilla. Länsi-
3478: Kenian pitkäaikaisten perusterveys- ja vesihuoltohankkeiden
3479: päätösvaiheiden toteutus alkoi huhtikuussa 1993. Vuoden 1995
3480: loppuun mennessä nämä monivuotiset hankkeet siirtyvät lopul-
3481: lisesti paikallisen hallinnon ja yhteisöjen hallintaan. Nopeasta
3482: väestönkasvusta aiheutuvien ongelmien muodostaessa jatkossa-
3483: kin erään Kenian vaikeimmista kehitysongelmistajatkuu
3484: Suomen tuki väestönkasvua hillitseville toimille mm. Kenian
3485: väestöohjelmalle.
3486:
3487:
3488:
3489:
3490: 82
3491: Hankeyhteistyössä maatalous- ja metsäsektoreilla
3492: Suomen tuella valmistui metsätalouden kokonaissuunnitelmas-
3493: ta ensimmäinen versio, joka lähetettiin laajalle kommenttikier-
3494: rokselle Kenian hallintoon. Suunnitelma muodostaa perustan
3495: Kenian metsätaloudelle ja sitä voivat hyödyntää myös muut
3496: avunantajat hankerahoituksessaan. Suomen tuki Kenian met-
3497: säsektorille jatkuu myös tulevaisuudessa.
3498: Länsi-Kenian karjataloushanke arvioitiin kertomusvuon-
3499: na. Arviointi suositteli projektin toimintojen karsimista ja kes-
3500: kittämistä, jonka mukaisesti projektin loppuajan toimintasuun-
3501: nitelmaa muutettiin. Myös Kenian keskisellä alueella toteutet-
3502: tava metsäneuvontahanke arvioitiin. Sen perusteella projektin
3503: tähänastiset tulokset ovat rohkaisevia ja projekti on pyrkinyt
3504: löytämään uusia toimintatapoja erityisesti Kenian oman metsä-
3505: neuvontakapasiteetin tukemisessa ja paikallisyhteisöjen saami-
3506: sessa mukaan metsitystoimintaan. ·
3507:
3508:
3509:
3510:
3511: 83
3512: AASIA
3513:
3514:
3515: Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
3516: Suomen Aasiaan suuntautuvan projektimuotoisen avun kohde-
3517: maat sijaitsevat lähinnä Kaakkois-Aasiassa. Tärkeimmät toi-
3518: minta-alat olivat kertomusvuonnakin maa- ja metsätalous, kul-
3519: jetus- ja liikenneyhteydet sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
3520: Hankkeiden toteutuksessa on pyritty noudattamaan
3521: Suomen kehitysyhteistyöstrategian mukaisia periaatteita kes-
3522: tävän kehityksen edistämiseksi alueella ja kohdemaissa.
3523: Useimmissa hankkeissa on tavoitteena ollut tukea vastaanotta-
3524: jan omien hallinnollisten ja teknisten voimavarojen kehittämis-
3525: tä yhteistyössä alueellisten ja kansainvälistenjärjestöjen tai ra-
3526: hoituslaitosten kanssa.
3527: Alueellisista hankkeista merkittävin on edelleen Aasian
3528: teknologisen instituutin (Asian Institute of Technology, AIT) tu-
3529: keminen. AIT:n kanssa jatkuu nelivuotinen yhteistyöohjelma.
3530: Siihen sisältyvät stipendiaattien tukeminen, tuki telekommuni-
3531: kaatio-osastolle ja sivuosaston perustaminen Vietnamiin.
3532: Toinen organisaatio, jonka kanssa pitkäaikaista yhteistyö-
3533: tä on jatkettu, on Mekong-komitea. Komitean toimintaa vai-
3534: keuttaneidenjäsenmaiden välisten kiistojen selvittyä Suomi sol-
3535: mijatkosopimuksen Mekong-joen hydrografisessa kartoitus-
3536: hankkeessa.
3537: Suomi on edelleen tukenut myös Kansainvälisen työjärjes-
3538: tön (ILO) alueellisia työskentelyolosuhteiden parantamista edis-
3539: täviä hankkeita alueen kehitysmaissa kehittämällä työsuojelua
3540: ja työterveyttä sekä naisten ammattiyhdistystoimintaa.
3541: Alueellisten yhteistyöhankkeiden lisäksi Suomi on jatka-
3542: nut tukeaan kansallisten metsätaloussuunnitelmien tekemisek-
3543: si Aasian eri maissa. Kertomusvuonna tärkeimmät metsätalous-
3544: hankkeet olivat Indonesian metsitys- ja metsäntutkimushank-
3545: keen V vaihe ja Thaimaan metsäsektorin kehittämishanke, jot-
3546: ka kumpikin jatkuvat vuoteen 1995 sekä laaja, monivuotinen
3547: Laosin metsähanke, jota ryhdyttiin toteuttamaan yhdessä
3548: Maailmanpankin ja Maailmanlaajuisen ympäristörahaston
3549: (GEF) kanssa.
3550: Suomi tukee myös Kambodzan rauhansuunnitelman tuek-
3551: si laadittua maan jälleenrakentamisohjelmaa. Ohjelmaa tue-
3552: taan rahoittamana kansainvälistenjärjestöjen hankkeita ympä-
3553: ristösektorilla, pakolaisohjelmassaja vammaisten kuntouttami-
3554: sessa. Lisäksi Suomi on osallistunut Maailmanpankin vesihuol-
3555: to-ohjelman valmisteluun.
3556:
3557:
3558:
3559:
3560: 84
3561: BANGLADESH
3562: Pinta-ala: 144000km2
3563: Asukasluku (1992): 119,5 milj.
3564: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 2,4%
3565: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä): 109/1000
3566: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 52,2v.
3567: Lukutaito (1992): 37%
3568: BKT per asukas (1992): 220 USD
3569: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3570: BKT 1asukas mukaan: 159.
3571: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 24,4mmk
3572:
3573:
3574:
3575:
3576: Bangladeshin ponnistelut taloutensa tervehdyttämiseksi jatku-
3577: vat. Suurimmat edessä olevat haasteet koskevat julkisen alan
3578: rationalisointiaja sen investointien suuntaamista niin, että ne
3579: yhtäältä tukevat yksityisen sektorin kehittymistä, toisaalta
3580: suuntautuvat inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja kou-
3581: lutukseen. Nämä ovat myös ratkaisevassa asemassa sekä väes-
3582: tönkasvun hillitsemiseksi että rakenteellisen sopeutuksen sosi-
3583: aalisten vaikutusten lieventämiseksi. Ulkoisen avun merkitys
3584: maan tavoitteiden saavuttamiselle on edelleen keskeinen. Avun
3585: tehokasta käyttöä jarruttaa kuitenkin maan monimutkainen ja
3586: päällekkäinen hallinto sekä selkeiden prioriteettien puuttumi-
3587: nen, vaikka näissä asioissa on jonkin verran edistytty.
3588: Suomi ilmoitti Bangladeshille lokakuussa, että ohjelma-
3589: muotoinen laajamittainen kehitysyhteistyö maiden välillä päät-
3590: tyy. Maa ei siten enää kuulu Suomen kehitysyhteistyön ensisi-
3591: jaisiin yhteistyömaihin. Päätöksen pääasiallinen perustelu oli
3592: se, että nykyisillä määrärahoilla Suomi ei enää kykene säilyttä-
3593: mään Bangladeshin ohjelman määrällistä tasoa sellaisena, että
3594: ohjelman vaikutukset Bangladeshin kannalta olisivat niin mer-
3595: kittäviä ja Suomen osallistuminen niin laaja-alaista kuin ensisi-
3596: jaisten yhteistyömaiden kanssa tulisi olla. Osallistuminen yksit-
3597: täisiin hankkeisiin on silti edelleen mahdollista. Päätökseen vai-
3598: kuttivat lisäksi jo todettu maan hankala apubyrokratia sekä se,
3599: että Suomi on jo tähänkin asti ollut Bangladeshin näkökulmas-
3600: ta varsin vähäinen avunantaja.
3601: Hanketasolla Suomi jatkoi kertomusvuonna käynnissä
3602: olevien maaseudun sähköistys-, kartoitus-, yhteistyössä
3603: Maailmanpankin kanssa toteutettavan sisävesiliikenne- ja
3604: IPPF:n (lnternational Planned Parenthood Federation) väestö-
3605: hankkeiden tukemista. Käynnissä olevat hankkeet tullaan saat-
3606: tamaan päätökseen, mutta uusia mittavia hankkeita ei näillä
3607: näkymin tulla aloittamaan. Suomen on kuitenkin tarkoitus
3608: osallistua Maailmanpankin IV väestö- ja terveysohjelman rahoi-
3609: tukseen.
3610:
3611:
3612:
3613:
3614: 85
3615: NEPAL
3616: Pinta-ala 141 000km2
3617: Asukasluku (1992) 20,6milj.
3618: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain) 2,4%
3619: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä) 100/1000
3620: Odotettavissa oleva elinikä (1992) 52,7v.
3621: Lukutaito (1992) 27%
3622: BKT per asukas (1992) 170 USD
3623: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3624: BKT 1asukas mukaan 166.
3625: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset) 33,8mmk
3626:
3627:
3628:
3629:
3630: Nepal on Vietnamin ohella Suomen tärkein kehitysyhteistyö-
3631: kohde Aasiassa. Toukokuussa 1991 Nepalissa pidettiin ensim-
3632: mäiset monipuoluevaalit 30 vuoteen. Vuonna 1992 laadittu kah-
3633: deksas viisivuotissuunnitelma on maan taloussuunnittelun pe-
3634: rusta. Suomi on pyrkinyt tukemaan Nepalin rakennesopeutus-
3635: ohjelmaa, jonka päätavoite on perusedellytysten luominen maan
3636: taloudelliselle - erityisesti maaseudun kehitykselle -ja sitä
3637: kautta köyhyyden lieventämiselle. Runsaasta ulkomaan avusta
3638: huolimatta maan talouskehitys on ollut hidasta.
3639: Kymmenessä vuodessa Nepalin ja Suomen välinen kehi-
3640: tysyhteistyö on muotoutunut muutamasta hajanaisesta hank-
3641: keesta tiiviiksi ja selkeäksi ohjelmaksi noudattaen Nepalin sille
3642: ensisijaisiksi asettamia tavoitteita. Vuonna 1993 tärkeimmät
3643: yhteistyöalueet olivat metsätalous, energiahuolto, maaseudun
3644: vesihuolto ja kartoitus. Lisäksi tuettiin perhesuunnittelua, kult-
3645: tuuriperinteen tallentamista sekä käynnistettiin puhelinliiken-
3646: nehankkeen valmistelu.
3647: Kertomusvuonna metsäalan tuki keskittyi vuonna 1989
3648: valmistuneeseen metsätalouden kokonaissuunnitelmaan kah-
3649: den erillisen projektin kautta. Nepalin metsäministeriölle an-
3650: nettiin institutionaalista apua sekä tuettiin metsähallinnon ja
3651: metsien hyödyntämisen kehittämistä. Energiasektorilla maa-
3652: seudun sähköistyshanke Pokharan alueella saatiin päätökseen.
3653: Vesihuoltosektorilla tuettiin Lumbinin alueen vesi- ja sanitaa-
3654: tiohanketta, jonka tarkoituksena on taata puhdas vesi alueen
3655: 175 000 asukkaalle. Merkittävin uusi hanke oli kartoitushanke,
3656: jonka ensimmäisen vaiheen aikana tehdään yksityiskohtaiset
3657: topografikartat maan itäosasta.
3658: Suomen ja Nepalin kehitysyhteistyön lähivuosien laajuus
3659: ja toimintamuodot tulevat osaksi riippumaan käytettävissä ole-
3660: vien määrärahojen suuruudesta. Keskeisimmät yhteistyöalueet
3661: tulevat olemaan metsätalous, energia-ala sekä vesi- ja sanitaa-
3662: tiohuolto. Näillä aloilla pyritään laaja-alaiseen vaikuttamiseen
3663: osallistumalla aktiivisesti policy-keskusteluihinja tukemalla
3664: näiden alojen uudistumista. Kartoitushanke on tarkoitus laajen-
3665: taa käsittämään myös maan länsiosa. Lahja-avun käyttöä in-
3666:
3667:
3668:
3669:
3670: 86
3671: vestointeihin, rakentamiseen ja tuotannollisten hankkeiden ra-
3672: hoittamiseen pyritään vähentämään.
3673:
3674:
3675:
3676:
3677: SRILANKA
3678: Pinta-ala: 66000km2
3679: Asukasluku (1992): 17,7 milj.
3680: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 1,2%
3681: Lapsikuolleisuus (alle 5v. 11000 syntynyttä): 24/1000
3682: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 71,2v.
3683: Lukutaito (1992): 89%
3684: BKT per asukas (1992): 540USD
3685: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3686: BKT 1asukas mukaan: 128.
3687: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 35,9mmk
3688:
3689:
3690:
3691:
3692: Sri Lankan vuosia epävakaanajatkunut sisäpoliittinen tilanne
3693: ei kertomusvuoden aikana ole oleellisesti parantunut. Sotatila
3694: ja terroriteot jatkuivat varsinkin maan pohjoisosissa. Joitakin
3695: viitteitä rauhanomaisesta ratkaisusta on annettu, mutta mitään
3696: todellista edistymistä rauhan aikaansaamiseksi ei ole tapahtu-
3697: nut.
3698: Maan sisäisten konfliktien aiheuttamat korkeat sotilas-
3699: menot ja ihmisoikeusloukkaukset vähentävät maan kanssa har-
3700: joitettavan kehitysyhteistyön uskottavuutta ja tuloksellisuutta.
3701: Määrärahojen vähennyttyä Suomi lopettaakin laajamittaisen
3702: kehitysyhteistyön Sri Lankan kanssa. Pääosin toiminnot päätty-
3703: vät vuoteen 1995 mennessä.
3704: Yhteistyökohteina Sri Lankassa ovat olleet Colombon kes-
3705: kussairaalan kunnostaminen, Kandyn piirikunnan vesihuollon
3706: ja sanitaation suunnittelu ja rakentaminen, Kalutaran piirikun-
3707: nan integroitu kehitys ja tuki metsäsektorille.
3708: Tuleva Suomen ja Sri Lankan välinen yhteistyö tullee
3709: suuntautumaan korkotukiluottorahoitukseen ja kaupalliseen
3710: toimintaan. Ensimmäinen korkotukiluotto myönnettiin kerto-
3711: musvuonna maan eteläosan puhelinverkoston kehittämiseen.
3712:
3713:
3714:
3715:
3716: 87
3717: VIETNAM
3718: Pinta-ala: 332 000km2
3719: Asukasluku (1992): 69,5milj.
3720: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 2,0%
3721: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä): 37/1000
3722: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 63,4v.
3723: Lukutaito (1992): 89%
3724: BKT per asukas (1992):
3725: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3726: BKT 1asukas mukaan: 150.
3727: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 41,9mmk
3728:
3729:
3730:
3731:
3732: Vietnamin talouselämä on kehittynyt myönteisesti koko kulu-
3733: van vuosikymmenen. Vuosittainen kasvuprosentti on ollut noin
3734: viisi prosenttia. Se voidaan katsoa merkittäväksi saavutukseksi
3735: ottaen huomioon, että maa on ollut lähes täysin suljettu kan-
3736: sainväliseltä rahoitukselta. Kasvu on perustunut lähinnä maa-
3737: talouden hyviin saavutuksiin sekä lisääntyneeseen kaupan-
3738: käyntiin naapurivaltioiden kanssa.
3739: Vietnam on edelleen merkittävässä kehitysvaiheessa, sillä
3740: vuoden 1993 tapahtumat tulevat todennäköisesti muuttamaan
3741: koko maan talouselämän. Yhdysvallat, jonka Vietnamiin koh-
3742: distama kauppasaarto on ulottunut myös kehityspankkeihin ja
3743: moniin avunantajamaihin, ilmoitti kesällä 1993 myönteisem-
3744: mästä politiikastaan Vietnamia kohtaan ja vapautti kehityspan-
3745: kit toimimaan maassa. Ensimmäinen Maailmanpankin ja
3746: UNDP:n järjestämä Vietnamin apua käsittelevä kansainvälinen
3747: kokous pidettiin Pariisissa marraskuussa 1993 ja rahoituslu-
3748: paukset kohosivat lähes 1,9 miljardiin USD.
3749: Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyö keskittyi
3750: kertomusvuonna kahteen suhteellisen investointivaltaiseen,
3751: mutta merkittävän sosiaalisen ulottuvuuden omaavaan hank-
3752: keeseen. Nämä olivat Hanoin ja Haiphongin kaupunkien vesi-
3753: huoltohankkeet. Suomi on kehittänyt Hanoin vesihuoltoa vuo-
3754: desta 1985 ja Haiphongin vesihuoltoa vuodesta 1991.
3755: Haiphongin vesihuolto- ja sanitaatiohankkeen tukemistajatke-
3756: taan vuoteen 1996 asti. Molemmat vesihuoltohankkeet saatetta-
3757: neen päätökseen sopimuksien mukaisesti, vaikka oleellisia
3758: muutoksia maiden välisessä yhteistyöstrategiassa tulee tapah-
3759: tumaan lähiaikoina.
3760: Kertomusvuonna Suomi myönsi lisäksi tukea asiantuntija-
3761: apuun Vietnamin kaupunkien vesisuunnitelmien laatimiseksi.
3762:
3763:
3764:
3765:
3766: 88
3767: LATINALAINEN AMERIKKA
3768:
3769:
3770: Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö
3771: Kertomusvuonna Suomen alueellinen kehitysyhteistyö
3772: Latinalaisessa Amerikassa keskittyi Keski-Amerikan alueelli-
3773: seen yhteistyöhön.
3774: Keski-Amerikassa vuonna 1986 alkanut rauhanprosessi
3775: on edistynyt ja saavuttamassa vakiintumisvaiheen siinä mää-
3776: rin, että kansainvälisen avun painopiste on siirtynyt humani-
3777: taarisesta avusta kansantalouksien rakenteelliseen sopeuttami-
3778: seen ja jälleenrakentamiseen. Myös alueen viimeisiksi aseelli-
3779: sen toiminnan konfliktialueiksi jääneet El Salvador ja
3780: Guatemala ovat siirtymässä rauhan kauteen. El Salvadorissa
3781: jäijestetään vuonna 1994 kansainvälisesti valvotut vaalit.
3782: Guatemalassa rauhanneuvottelut jatkuvat, aseellinen toiminta
3783: on lähes loppunut ja maan ihmisoikeustilanne on alkanut pa-
3784: rantua.
3785: Keski-Amerikan alueellinen kehitysyhteistyö alkoi vuon-
3786: na 1987 yhteispohjoismaisen aloitteen perusteella. Tarkoituk-
3787: sena on tukea alueellista rauhanprosessia kehittämällä valtioi-
3788: den välisen yhteistyön mekanismeja ja edistämällä kansallista
3789: kehitystä.
3790: Alueellisen yhteistyön hankkeita on kertomusvuonna ollut
3791: käynnissä kolme; terveysalan yhteistyö WHO:n alueellisen yh-
3792: teistyöjäijestön, Amerikan valtioiden terveysjäijestön (PAHO)
3793: kautta, meteorologiahanke yhteistyössä Keski-Amerikan vesiva-
3794: rainkomission (WMO) kanssa sekä alueellinen metsäprojekti.
3795: Vuonna 1993 valmisteltiin lisäksi yhteispohjoismaista hanketta
3796: Keski-Amerikan ympäristöneuvoston (CCAD) alueellisen kehi-
3797: tysohjelman tukemiseksi. Hanke on tarkoitus aloittaa vuonna
3798: 1994. Yhteispohjoismaisesti valmisteltu alueellinen yhdyskun-
3799: tahanke jouduttiin sen sijaan peruuttamaan määrärahasyistä ja
3800: Ruotsin päätettyä luopua hankkeesta.
3801: Alueelliset terveyshankkeet päättyivät vuoden 1993 lo-
3802: pussa. Terveysalan yhteistyö on tarkoitus vastaisuudessa kes-
3803: kittää Nicaraguan maaohjelmaan. Meteorologiahanke jatkuu
3804: vuoden 1995 loppuun. Hanke sisältää kansallisten säähavainto-
3805: asemien ja niiden välisen kommunikaatioverkoston perusparan-
3806: nuksia sekä käyttäjäkoulutusta. Alueellisessa metsähankkeessa
3807: jatketaan muun muassa parannettujen ja ympäristön huomioon
3808: ottavien metsänhoidon suunnittelujäijestelmien kehittämistä ja
3809: käyttöön ottamista osana kansallisten metsäviranomaisten toi-
3810: mintaa.
3811: Alueellisena yhteistyönä jatkettiin kertomusvuonna myös
3812: Meksikon metsähanketta, joka päättyy vuonna 1995.
3813:
3814:
3815:
3816:
3817: 89
3818: NICARAGUA
3819: Pinta-ala: 130 000km2
3820: Asukasluku (1992): 4 milj.
3821: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 3,3%
3822: Lapsikuolleisuus (alle 5v./1000 syntynyttä): 53/1000
3823: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 65,4v.
3824: Lukutaito (1992):
3825: BKT per asukas (1992): 340 USD
3826: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3827: BKT 1asukas mukaan: 139.
3828: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 46mmk
3829:
3830:
3831:
3832: Nicaraguassajo kolmatta vuotta toteutetun talousuudistuksen
3833: tulokset ovat olleet vaatimattomia. Tuotannon noususta ei ole
3834: merkkejä. Syventyvä talouskriisi on lisännyt sosiaalista turvat-
3835: tomuutta ja köyhyysongelmat ovat kärjistyneet.
3836: Nicaraguan demokratisointiprosessi on kuitenkin kiistat-
3837: tomasti edennyt. Hajauttamispyrkimysten myötä paikallistasol-
3838: la on havaittavissa lisääntyvää kiinnostusta omien asioiden hoi-
3839: tamiseen ja resurssien kartoittamiseen. Tämä kehitys on sekä
3840: sosiaalisesti, taloudellisesti että poliittisesti Nicaraguan vahvin
3841: tekijä, jonka kehityssuunta on päinvastainen maan yleiseen ke-
3842: hitykseen nähden. Tulevaisuudessa yhteistyön tarkoitus onkin
3843: suuntautua näihin toimintoihin.
3844: Suomen kehitysyhteistyön tuki Nicaragualie on 1980-lu-
3845: vun loppupuolelta lähtien suunnattu maaseutukehitykseen ja
3846: terveyssektorille. Projektitoiminnalla on myös tuettu paikallis-
3847: ten instituutioiden kehitystä ja edesautettu poliittisesti hajaan-
3848: tuneiden ryhmien yhteistyötä käytännön tasolla.
3849: Merkittävimpiä maaseutukehityksen hankkeita Suomen
3850: ja Nicaraguan välisessä yhteistyössä on ja tulee olemaan vuo-
3851: desta 1990 alkaen toteutettu maaseudun kehittämisohjelma.
3852: Sen I vaihe päättyi vuoden 1993lopussa. Hankkeen tarkoituk-
3853: sena on ollut alueen tärkeimpien tuotantosektorien, maidon ja
3854: lihakarjatuotannon kehittämisen kautta parantaa erityisesti
3855: alueen pienten ja keskisuurten tuottajien tuotantoaja elintasoa.
3856: Toisaalta tavoitteena on turvata väestön riittävä valkuaisainei-
3857: den saanti ja edistää vientitulojen lisäämistä. Erityisesti on
3858: huomioitava alueen tuottajaorganisaatioiden kehittämisessä
3859: saavutetut tulokset, jotka ovat kestävän kehityksen keskeisiä
3860: edellytyksiä samoin kuin maidon keräykseenja markkinointiin
3861: liittyvät tulokset. Nicaraguan hallituksen esityksestä on alettu
3862: valmistella hankkeen II vaihetta, jonka ensisijaisena tavoittee-
3863: na on turvata I vaiheessa saavutetut tulokset sekä edelleen ke-
3864: hittää hankkeen toimintoja siten, että toteutusvastuuta voitai-
3865: siin siirtää enenevästi tuottajille ja Nicaraguan maatalousmi-
3866: nisteriölle.
3867: Terveys- ja sosiaalisektorin hankkeista vuonna 1990
3868: PAHOn kautta toteutettu vammaisten kuntoutushanke jatkuu
3869:
3870:
3871:
3872:
3873: 90
3874: vuoteen 1994. Hanke, joka on integroitu maan terveysjäijestel-
3875: mään myös paikallistasolla keskittyy mm. koulutukseen ja hal-
3876: linnon vahvistamiseen. Myös tämän hankkeen II vaiheessa py-
3877: ritään 1 vaiheessa saatuja tuloksia siirtämään vastaanottajavi-
3878: ranomaisille. Sairaalalaitteiden huolto- ja kunnossapitohank-
3879: keessa projektin toiminnot siirtyvät asteittain sairaaloiden nor-
3880: maaleiksi toiminnoiksi.
3881: Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi vieraili
3882: Nicaraguassa vuoden 1993 helmikuussa.
3883:
3884:
3885:
3886:
3887: PERU
3888: Pinta-ala: 1290000km2
3889: Asukasluku (1992): 22,5milj.
3890: Väestönkasvu (1992-2000, vuosittain): 2%
3891: Lapsikuolleisuus (alle 5 v. 11000 syntynyttä): 77/1000
3892: Odotettavissa oleva elinikä (1992): 63,6v.
3893: Lukutaito (1992): 86%
3894: BKT per asukas (1992): 950USD
3895: Sijoittuminen maailman 173maanjoukkoon
3896: BKT 1asukas mukaan: 98.
3897: Suomen apu 1993 (kaikki maksatukset): 11,4mmk
3898:
3899:
3900:
3901:
3902: 1960-luvun lopulla alkanut yhteistyö Suomen ja Perun välillä
3903: on loppunut, kun Suomen viimeinen kahdenvälisen lahja-avun
3904: hanke eli Iquitoksen kaupungin dieselvoimalahanke saatiin val-
3905: miiksi kertomusvuoden aikana. Hanke luovutettiin Perun säh-
3906: köviranomaisille toukokuussa 1993.
3907:
3908:
3909:
3910:
3911: 91
3912: MAITTAIN KOHDENTAMATON TOIMINTA
3913:
3914: Toiminnalla on tarkoitus tukea sekä maa- että aluekohtaista yh-
3915: teistyötä. Monipuolisella ohjelmavalikoimaHa Suomi pyrkii ke-
3916: hittämään niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin peruspalve-
3917: luja ja valmiuksia.
3918: Vuonna 1993 pääosa maittain kohdentamattomista va-
3919: roista suunnattiin koulutusalalle ohjelmien pyrkiessä ihmisar-
3920: voisen elin- ja työympäristön, ympäristöhuollon sekä taloudelli-
3921: sen kasvun tasapuoliseen huomioimiseen. Kehitysmaiden kan-
3922: santalouksien yrittäjyyden ja markkinatalouden rakennemuu-
3923: toksia pyritään edistämään inhimillistä ja institutionaalista ka-
3924: pasiteettia kasvattamalla. Tätä Suomi tukee ohjelmilla, joiden
3925: avulla kehitysmaiden tuotteet pääsevät maailmanmarkkinoille
3926: ja maat integroituvat maailmantalouteen.
3927:
3928:
3929:
3930: Koulutusohjelmat
3931: Kehitysmaille suunnattu Suomen tukema metsäalan koulutus
3932: alkoi jo vuonna 1967. Suomen rahoittama ja opetushallituksen
3933: yhteydessä toimivan Forestry Training Programmen (FTP) toi-
3934: meenpanema metsä- ja puutaloudenkoulutus on monipuolistu-
3935: nutja täsmentynyt aloille, joissa osallistujia lähettävien maiden
3936: tarpeet ja Suomen osaaminen kohtaavat. Vuonna 1993 Suomi
3937: tuki metsäalan teollisuus-, puunkorjuu-, metsävarojen kehittä-
3938: mis- ja palontorjuntakoulutusta sekä Kotkassa sijaitsevaa met-
3939: säalan koulutuskeskusta.
3940: Kehitysmaille suunnattu kaupallinen koulutus on metsä-
3941: alan lisäksi Suomen kehitysyhteistyön vakiintunein koulutus-
3942: ala. Suomen tuki alkoi vuonna 1968.
3943: Kertomusvuonnajärjestettiin kehitysmaiden viranomai-
3944: sille ja yrityselämälle tuonti-, vienti- ja yrittäjyyskoulutusta eri
3945: pituisina kursseina. Koulutuksen kohdealueet olivat Aasiassa,
3946: Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Koulutusta annettiin yhteistyös-
3947: sä alueellisten ja kansallisten kaupallisten, teollisuus- ja vienti-
3948: organisaatioiden sekä UNCTAD/GATT:inja ITC:n kanssa.
3949: Kaupallisten hankkeiden toimeenpanoa suunnittelee ja
3950: hoitaa Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva
3951: Programme for Development Cooperation (PRODEC).
3952: Kemiallisten aseiden tunnistusmenetelmiä koskevan tun-
3953: nistustäyskieltosopimuksen on määrä astua voimaan vuonna
3954: 1995, jolloin allekirjoittajavaltioilla tulee olla riittävä asiantun-
3955: temus kemiallisten aseiden tunnistamista ja valvontaa varten.
3956: Ollakseen uskottava tulee kemiallisten aseiden valvontaverkos-
3957: ton ulottua myös kehitysmaihin, joiden mahdollisuudet tarvitta-
3958: van koulutuksen hankkimiseen ovat rajoitetut. Tämän vuoksi
3959:
3960:
3961:
3962: 92
3963: tukea on vuosittain myönnetty kehitysmaista tulevien kemis-
3964: tien koulutukseen. Koulutuksesta vastaa Helsingin yliopiston
3965: kemian laitoksen yhteyteen perustettu yksikkö, jota ulkoasiain-
3966: ministeriö rahoittaa.
3967:
3968:
3969:
3970: Erityisprojektit
3971: Suomen rahoittama ja kansainvälisen työjäijestön (ILO) toteut-
3972: tama pariinkymmeneen Mrikan maahan kohdistuva työturval-
3973: lisuuden ja terveyden ohjelmajatkui vuonna 1993. Koulutusta
3974: annetaan kurssi- ja seminaariluontaisesti kohdemaidenjulkisen
3975: hallinnon edustajille, työturvallisuustarkastajille, yritysten vas-
3976: tuuhenkilöille ja ammattiyhdistyshenkilöille. Koulutusta tukee
3977: merkittävä julkaisutoiminta.
3978: Viennin edistämistä Suomi tukee Suomen ulkomaankaup-
3979: paliiton yhteydessä toimivan FINIPOn kautta, jonka tavoittee-
3980: na on Suomen kehitysavun pääkohdemaiden tuottamien valmis-
3981: tuotteiden viennin lisääminen. Näiden lisäksi FINIPO edistää
3982: muiden kehitysmaiden vientivalmiuksia tukemalla yrityksiä se-
3983: kä kohdemaissa että Suomessa neuvonta-, tiedotus- ja yhteys-
3984: palveluin. Toiminta keskittyy omaehtoisen menestymisen edel-
3985: lytyksiäja kasvumahdollisuuksia omaaviin yrityksiin ja tuottei-
3986: siin.
3987: lnternational Trade Center'in (ITC) tehtävänä on kehitys-
3988: maiden kauppasuhteiden parantaminen vientikaupassa ja vien-
3989: tiorganisaatioiden kehittäminen. Suomi on tukenut ITC:tä vuo-
3990: desta 1974lähtien.
3991: ITC:n tämänhetkinen yhteistyöohjelma sisältää puutuot-
3992: teiden markkinoinnin tehostamisen, pakkausalanja vientikau-
3993: pan kehitys- ja koulutusohjelman sekä yritysten tukiohjelman
3994: SADC-maissa.
3995: Vuonna 1993 Suomijatkoi tukeaan Suomen Punaisen
3996: Ristin toteuttamalle veripalveluohjelmalle Etiopiassa,
3997: Nepalissa, Nicaraguassa, El Salvadorissa ja Hondurasissa.
3998: Ohjelman tavoitteena on kohdemaiden veripalvelutoiminnan tu-
3999: keminen ja kehittäminen aineellisella, koulutus- ja tutkimus-
4000: avulla.
4001: Kansainväliseen ympäristönsuojeluun Suomi osallistui
4002: kertomusvuonna allekiijoittamalla Kansainvälisen luonnonsuo-
4003: jeluliiton (IUCN) kanssa vuodet 1993-95 kattavan 12,3 miljoo-
4004: nan markan jatkosopimuksen. Ohjelman avulla tuetaan kohde-
4005: maiden viranomaisten ja kansalaisjäijestöjen valmiuksia luon-
4006: nonvarojen kestävän käytön suunnittelussa ja kehittämisessä.
4007: Työ tehdään tutkimuksen, koulutuksenjajulkaisutoiminnan
4008: avulla.
4009: Suomi on perustanut konsulttirahastot Maailmanpankin
4010: (WB), lnternational Finance Corporationin (IFC), Mrikan kehi-
4011:
4012:
4013:
4014:
4015: 93
4016: tyspankin (AfDB) ja Kansainvälisen maatalouden kehittämisra-
4017: haston (IFAD) yhteyteen. Vuonna 1993 AfDB:n yhteydessä toi-
4018: mivaa rahastoa tuettiin 1,3 miljoonalla markalla.
4019: Rahastojen avulla edistetään suomalaisten asiantuntijoi-
4020: den, yritysten ja laitosten osallistumista kansainvälisten rahoi-
4021: tuslaitosten kehityshankkeiden suunnitteluun, arviointiin ja
4022: seurantaan.
4023:
4024:
4025:
4026:
4027: KEHITYS- JA KORKOTUKILUOTOT
4028:
4029: Vuonna 1993 ei myönnetty uusia kehitysluottoja, sillä uusien
4030: kehitysluottojen myöntämisestä on toistaiseksi luovuttu.
4031: Vastaanottajamaiden taloudellisten vaikeuksien takia kehitys-
4032: luottoja on usein jouduttu antamaan anteeksi, ja ne eivät ole
4033: tuoneet varsinaisesti täydentävää rahoitusvaihtoehtoa lahja-
4034: avulle nykyisissä Suomen kohdemaissa. Voimassa olevat kehi-
4035: tysluotot on myönnetty Zimbabwelle, Senegalille, Kamerunille,
4036: Nicaragualie ja Costa Ricalle.
4037: Kertomusvuonna annettiin anteeksi Nicaraguan vanhoja
4038: kehitysluottoja yhteisarvoltaan 103 miljoonaa markkaaja sen
4039: lisäksi luottojen erääntyneet korot. Costa Rican kehitysluoton
4040: voimassaoloaikaa pidennettiin vuoden 1996 loppuun.
4041: Korkotukiluottojen käyttö säilyi kertomusvuonna samalla
4042: tasolla kuin edellisenä vuonna. Korkotukiluotoilla pyritään ke-
4043: hitysmaihin suuntautuvien rahoitusvirtojen lisäämiseen ohjaa-
4044: malla niitä vastaanottajamaan kehityksen kannalta keskeisiin
4045: kohteisiin. Vuonna 1993 alleki:rjoitettiin 10 uutta korkotukiluot-
4046: tosopimusta yhteensä kolmen eri maan (Kiina, Ghana, Sri
4047: Lanka) kanssa. Eniten uusia luottoja myönnettiin edelleenkin
4048: Kiinaan. Kertomusvuonna myönnettyjen luottojen yhteismäärä
4049: oli 420 miljoonaa markkaa. Vuonna 1993 nostettiin korkotuki-
4050: luottoja noin 520 miljoonaa markkaa. Vuodesta 1987lähtien
4051: kertomusvuoden loppuun on korkotukiluottoja myönnetty yh-
4052: teensä 76 kappaletta, yhteisarvoltaan noin 2,9 miljardia mark-
4053: kaa. Korkotukiluottojen myöntövaltuudet pysyivät aiemmalla
4054: 3,3 miljardin markan tasolla. Maantieteellisesti korkotukiluotot
4055: ovat keskittyneet Aasiaan. Suurin kohdemaa on edelleen Kiina.
4056: Uudet korkotukiluottoja koskevat ohjeistot (ns. Helsinki-
4057: paketti) hyväksyttiin OECD:ssa helmikuussa 1992. Niiden mu-
4058: kaan kaupallisesti kannattaviin hankkeisiin ei tulisi myöntää
4059: korkotukirahoitusta vaan niihin tulisi hankkia kaupallista ra-
4060: hoitusta. Sääntöjen soveltamiseksi perustettu konsultaatioryh-
4061: mä, jossajäsenmaat käsittelevät korkotukihankkeita tapaus-
4062: kohtaisesti, on edelleen kokoontunut tiheästi, ja on edellyttänyt
4063: ulkoasiainministeriön aktiivista toimintaa. Suomi on pyrkinyt
4064:
4065:
4066:
4067:
4068: 94
4069: vaikuttamaan siihen, että päätöksenteko konsultaatioryhmässä
4070: tapahtuisi yhdenmukaisesti valmistellun aineiston perusteella
4071: ja yhdenmukaisia kriteerejä käyttäen. Joidenkin sektoreiden
4072: osalta on ryhmässä lähestytty konsensusta säännösten tulkin-
4073: nassa, mutta avoimia kysymyksiä on edelleen. Uusien säännös-
4074: ten vaikutuksina on nähtävissä, että selvästi tuotannollisia in-
4075: vestointeja ei juuri enää esitetä. Myös telehankkeet on useim-
4076: missa tapauksissa katsottu kaupallisesti kannattaviksi eikä
4077: näin ollen korkotukikelpoisiksi. Energiasektorin kohdalla rajan-
4078: veto on ollut vaikeampaa. Ympäristöinvestointien osuus on ollut
4079: selvästi kasvamassa, ja parhaillaan ollaan muodostamassa yh-
4080: teistä kantaa niiden käsittelylle. Myös sosiaalisektorin hank-
4081: keet ovat lisääntyneet kertomusvuonna. Kertomusvuonna käsi-
4082: teltiin OECD:n konsultaatioryhmässä kahta Suomen hanketta,
4083: joista toinen todettiin kaupallisesti kannattamattomaksi ja toi-
4084: nen kaupallisesti kannattavaksi.
4085: Korkotukihankkeista saatujen kokemusten perusteella ja
4086: ulkoasiainministeriön riippumattomana tutkimuslaitoksella
4087: vuonna 1992 teettämän evaluoinnin seurauksena ryhdyttiin uu-
4088: distamaan korkotukihankkeiden käsittelyjärjestystä Suomessa.
4089: Uudistusten tarkoituksena oli ulkoasiainministeriön roolin li-
4090: sääminen hankkeiden valmistelu- ja hyväksymisvaiheessa sen
4091: varmistamiseksi, että kehitysnäkökulma tulisi järjestelmässä
4092: riittävän hyvin esiin. Uusi käsittelyjärjestys on hyväksytty ja
4093: otettu käyttöön marraskuussa 1993.
4094:
4095:
4096:
4097:
4098: Korkotuen 5 suurinta vastaanottajaa 1991-1993
4099:
4100: 1991 1992 1993 1991-93
4101: (Mmk) (Mmk) (Mmk) (Mmk)
4102:
4103: Kiina 28,1 48,2 53,2 129,5
4104: Thaimaa 7,5 11,1 23,8 42,4
4105: Kenia 4,0 5,4 5,3 14,7
4106: Meksiko 4,9 5,1 4,3 14,2
4107: Intia 1,1 4,8 8,1 14,0
4108:
4109:
4110:
4111:
4112: 95
4113: Kansalaisjärjestöt
4114: 9
4115: Vuodesta 1974 alkaen valtio on tukenut suomalaisten kansalais-
4116: ja lähetysjärjestöjen harjoittamaa omaehtoista kehitysyhteistyö-
4117: tä. Kolmessa kehitysmaassa toteutettavaa kansallista kehitys-
4118: joukko-ohjelmaa on rahoitettu vuodesta 1987lähtien. Sellaisia
4119: kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä, joiden toimintamuodot vas-
4120: taavat Suomen kehityspoliittisia tavoitteita, on tuettu vuodesta
4121: 1990. Kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen
4122: liittyy lähes kaikkiin kansalaisjärjestöhankkeisiin, mutta tä-
4123: män lisäksi on näitäjärjestöjä tuettu suoraan kehitysmaaedus-
4124: tustojen kautta myönnetyillä pienprojektimäärärahoilla. Suo-
4125: malaisille kansalaisjärjestöille on myönnetty myös tiedotustu-
4126: kea. Kertomusvuonna tukea maksettiin yhteensä 140,3 miljoo-
4127: naa markkaa, josta kansalais- ja lähetysjärjestöille 109,5 miljoo-
4128: naa, kehitysjoukkotoiminnalle 23,7 miljoonaa, kansainvälisille
4129: kansalaisjärjestöille 4,0 miljoonaaja tiedotustukea 3,1 miljoo-
4130: naa markkaa.
4131: Kertomusvuonna oli käynnissä noin 370 noin 150:n eri
4132: järjestön toteuttamaa hanketta noin 70:ssä kehitysmaassa.
4133:
4134:
4135: Tuki suomalaisille kansalais- ja
4136: lähetysjärjestöille
4137: Tukemalla kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyötä
4138: pyritään täydentämään ja osaltaan tukemaan Suomen harjoit-
4139: tamaa virallista kehitysyhteistyötä ennen kaikkea sellaisissa
4140: kehitysmaissa ja hankkeissa, joihin valtiollista kehitysapua ei
4141: anneta. Samalla tarjotaan järjestöjen kautta laajoille kansalais-
4142: piireille mahdollisuus omakohtaiseen kokemuksen ja tiedon
4143: hankkimiseen kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä. Lähtökoh-
4144: tana on luottamus ja yhteisymmärrys siitä, että hankkeiden
4145: suunnittelussa ja toteutuksessa vapaalle kansalaisjärjestötyölle
4146: ominainen itsenäisyys ja monimuotoinen omaleimaisuus säily-
4147: vät.
4148: Hankkeiden toteutus on kunkin tukea saavan järjestön
4149: vastuulla, joskin sitä säätelevät ulkoasiainministeriön antamat
4150: ohjeet ja säännökset. Kansalais- ja lähetysjärjestöjen työssä ko-
4151: rostuu kehitysmaiden kansalaistoiminnan kehittäminen ja tu-
4152: keminen omaehtoisuuden, omatoimisuuden ja oma-aloitteisuu-
4153: den pohjalta. Keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman laajan
4154:
4155:
4156:
4157:
4158: 96
4159: ja moniarvoisen yhteistyön aikaansaaminen, jolla on suuri mer-
4160: kitys eri kansalaispiirien vaikutusmahdollisuuksien lisäämises-
4161: sä ja yleensä demokratian kasvualustan luomisessa. Tavoit-
4162: teena on myös ollut maaseudun köyhimpien väestöryhmien ta-
4163: voittaminen ja niiden rohkaiseminen ruohonjuuritason yhteis-
4164: toimintaan yksinkertaisin hankkein ottamalla huomioon kyseis-
4165: ten yhteisöjen kulttuuriset erityispiirteet.
4166: Terveydenhuolto, peruskoulutus ja yleensä sosiaaliala
4167: ovat merkittävimmät toiminta-alat. Näille aloille kohdistuu lä-
4168: hes 80 prosenttia hankkeista. Samalla kun tuki sosiaalisektoril-
4169: le on ensiarvoisen tärkeää, se on kestävän kehityksen kannalta
4170: pulmallinen, koska tuettujen toimintojen elinkelpoisuuden ja
4171: jatkuvuuden takaaminen siirtyy useimmiten köyhien valtioiden
4172: vastuulle. Täten jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa pyritään
4173: korostamaan vastaanottajayhteisöjen tulevaa vastuuta toimin-
4174: tojen rahoituksessa mm. pienyritys-ja muuta tuotannollista toi-
4175: mintaa kehittämällä.
4176:
4177:
4178: Tuki kansalliselle kehitysjoukkotoiminnalle
4179: Kansallista kehitysjoukkotoimintaa koskevat samat perusperi-
4180: aatteet kuin kansalaisjärjestötoimintaa. Kehitysjoukkotoimin-
4181: nasta vastaa ulkoasiainministeriön ohjauksessa Kehitysyhteis-
4182: työn Palvelukeskus (KePa) ry. Vuonna 1987 aloitettua toimintaa
4183: on kolmessa kehitysmaassa, joissa suomalaisia kehitysjoukko-
4184: laisia kertomusvuonna oli 31 Sambiassa, 21 Nicaraguassa ja 15
4185: Mosambikissa. KePalla on myös laajaa tiedotustoimintaa, se
4186: avustaa kotimaisia ja kehitysmaiden kansalaisjärjestöjä yhteys-
4187: palveluin sekä on neuvonantajana hankevalmisteluissa. KePan
4188: toiminta arvioidaan vuonna 1994.
4189:
4190:
4191: Tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille
4192: Tuki kohdistui kertomusvuonna 12 järjestölle, jotka toimivat lä-
4193: hinnä ympäristön, tiedotuksen ja tutkimuksen, aikuiskasvatuk-
4194: sen, väestöpolitiikan sekä naisasian edistämisen alueilla.
4195: Perusteena tuen myöntämiselle on ollut mm. järjestöjen usein
4196: maailmanlaajuinen yhteysverkosto, pitkä kokemus ja erityis-
4197: osaaminen sekä vakiintunut asema teollisuusmaiden ja kehitys-
4198: maiden vuorovaikutuksen edistäjinä.
4199:
4200:
4201: Suora tuki kehitysmaiden kansalaisjärjestöille
4202: Kehitysmaiden kansalaisjärjestöille annettava suora tuki on ra-
4203: joittunut Suomen kehitysmaaedustustojen vuosina 1990-92 hal-
4204: linnoimiin ns. pienprojektimäärärahoihin. Tällä tukimuodolla
4205:
4206:
4207:
4208:
4209: 97
4210: on kehitysmaaedustustojen aloitteesta tuettu paikallisten kan-
4211: salaisjärjestöjen ja tuotannollisten pienyhteisöjen hankkeita.
4212: Enimmäkseen tukea annettiin sosiaalisiin ja humanitaarisiin
4213: tarkoituksiin ja joissakin tapauksissa yhtenä myöntöperusteena
4214: oli Suomen myönteinen profiloituminen kehityspyrkimysten tu-
4215: kijana. Vuonna 1993 ei varattu uusia pienprojektimäärärahoja.
4216:
4217:
4218: Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö-
4219: tiedotukselle
4220: Vuodesta 1975lähtien myönnettyä kansalaisjärjestöjen tiedo-
4221: tustukea on viime vuosina pyritty laajojen kampanjoiden ohella
4222: suuntaamaan erityisesti kouluille ja yleensä nuorisotiedotuk-
4223: seen.
4224:
4225:
4226: Kansalaisjärjestötuen valvonta ja jälkiarviointi
4227: Kertomusvuonna toteutettiin englantilaisen tutkimuslaitoksen
4228: Overseas Development Instituten ja Helsingin Yliopiston
4229: Kehitysmaainsituutin yhteistyönä kansalaisjärjestötuen arvi-
4230: ointi. Arvioinnissa todettiin, että järjestöjen kehitysyhteistyön
4231: tuella on saavutettu sen päätavoitteet, muttajärjestöjen hank-
4232: keiden laatu kuitenkin vaihtelee suuresti (katso evaluointi ja
4233: sisäinen tarkastus).
4234:
4235:
4236:
4237:
4238: 98
4239: Teollinen kehitysyhteistyö
4240: 10
4241: FINNFUND
4242:
4243: Useiden kehitysmaiden talouspolitiikkaa on edelleen leimannut
4244: pyrkimys voimakkaisiin rakennemuutoksiin, joissa pääpaino on
4245: yksityisten investointien edistämisessä, yksityistämisessä, hal-
4246: linnon ja talouden hajauttamisessa sekä säännöstelyn purkami-
4247: sessa.
4248: Ongelmien ratkaisemiseksi on pystyttävä kehittämään
4249: kehitysmaan elinolosuhteita vapaaehtoisuuteen, omaehtoisuu-
4250: teenja yksityiseen yrittämiseen perustuen. Lopullinen onnistu-
4251: minen on kuitenkin pitkälti kiinni kehittyneiden teollisuusmai-
4252: den kauppa- ja yhteistyöpoliittisista päätöksistä suhteessa kehi-
4253: tysmaihin ja maailmankaupan vapauttamiseen. Keinot väestön-
4254: kasvun alentamiseen ja vauraampiin teollisuusmaihin kohdistu-
4255: vien siirtolaisvirtojen hidastamiseen ovat löydettävissäjos kehi-
4256: tyksessä jälkeen jääneiden maiden yhteiskunnalliset olosuhteet
4257: kohentuvat.
4258: Teollisuuden kehitysmaatoimintojen mielenkiinto on
4259: suuntautunut edelleen eniten Aasiaan (yli 60 prosenttia hanke-
4260: aloitteista). Latinalaisessa Amerikassa on ollut muutamia han-
4261: kealoitteita. Sen sijaan Mrikassaja Lähi-Idässä investointitoi-
4262: minnan kasvu on ollut vaatimatonta. Keski- ja Itä-Euroopassa
4263: (KIE) suomalaisten yritysten investoinnit ovat selvässä kasvus-
4264: sa. Pääosa kiinnostuksesta on kohdistunut teollisiin hankkei-
4265: siin, erityisesti metalliteollisuuden eri aloille sekä rakennusai-
4266: ne-ja kemian teollisuuteen. Toteutettujen investointihankkei-
4267: den lukumäärällä mitattuna Intia, Turkki, Malesia ja Tunisia
4268: ovat FINNFUNDin merkittävimmät kohdemaat kehitysmaatoi-
4269: minnoissa.
4270: Uudet rahoituspäätökset kehitysmaihin olivat kertomus-
4271: vuonna 49,8 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi myönnettiin jo
4272: toiminnassa oleville yhtiöille rahoitusta 27,4 miljoonaa markkaa
4273: laajennuksiin ja kehittämiseen. Maksatuksia hankkeisiin oli yh-
4274: teensä 163,9 miljoonaa markkaa. Voimassa olevat päätökset
4275: kertomusvuoden lopussa nousivat 527,7 miljoonaan markkaan,
4276: josta 446,8 miljoonaa markkaa on maksettu hankkeille.
4277: FINNFUNDin toiminnan kannalta suurimmaksi kohde-
4278: maaksi kertomusvuonna nousi Malesia, jossa FINNFUND osal-
4279:
4280:
4281:
4282:
4283: 99
4284: listui petrokemian, rakennusmateriaalien ja alumiinin tuotan-
4285: non tukemiseen. Yksittäisistä hankkeista suurin oli petro-
4286: kemian hanke, jonka yhteydessä on tarkoitus valmistaa poltto-
4287: aineen lisäainetta pakokaasujen saasteiden vähentämiseksi.
4288: FINNFUND on sijoittanut osakepääomaa hankkeeseen 27
4289: miljoonaa markkaaja myöntänyt luottoa 20 miljoonaa US
4290: dollaria.
4291: Vuoden 1992 alussa FINNFUNDin toiminta laajeni käsit-
4292: tämään myös Keski- ja Itä-Euroopan entiset sosialistiset maat.
4293: Kiinnostus FINNFUNDin tarjoamia palveluja kohtaan on jatku-
4294: nut voimakkaana myös kertomusvuonna. Vuoden 1993 aikana
4295: tehtiin 22 sijoituspäätöstä, joiden arvo on yhteensä 116 miljoo-
4296: naa markkaa ja voimassa olevia rahoitussitoumuksia oli vuoden
4297: lopussa 109 miljoonaa markkaa. Tärkeimmät KIE-kohdemaat
4298: ovat Viro, Venäjän lähialueet, Puola, Tsekinmaaja Unkari.
4299: FINNFUNDin tulos vuodelta 1993 ennen varausten muu-
4300: tosta oli 22,1 miljoonaa markkaa eli 11 prosenttia edellisvuotta
4301: suurempi. Hyvään tulokseen myötävaikutti paitsi korko- ja
4302: osinkotuottojen kaksinkertaistuminen, myös yksi merkittävä
4303: osakkeiden myyntivoitto (6,2 miljoonaa markkaa). Yhtiön osake-
4304: pääomaa korotettiin vuonna 1993 33,6 miljoonaan markkaan.
4305: Kertomusvuonna FINNFUND myös laski liikkeelle kotimaisilla
4306: pääomamarkkinoilla 50 miljoonan markan pitkäaikaisenjouk-
4307: kovelkaki:rjalainan.
4308: Vuonna 1993 FINNFUND sai 6,1 miljoonan markan mää-
4309: rärahan hallintomenoihin. Tämä kattoi noin 40 prosenttia hal-
4310: lintokuluista. Yritysten kehittämis- ja edistämistoimintaan käy-
4311: tettiin 2,9 miljoonaa markkaaja korkotukeen 5,0 miljoonaa
4312: markkaa.
4313:
4314:
4315:
4316:
4317: TALOUDELLINEN, TEOLLINEN JA
4318: TEKNOLOGINEN (TTT-) YHTEISTYÖ
4319: KEHITYSMAIDEN KANSSA
4320: Kehitysmaiden kanssa toteutettavia taloudellisia, teollisia ja
4321: teknologisia yhteistyöhankkeita on tuettu ns. TTT-määrärahalla
4322: vuodesta 1984 alkaen yhteensä noin 103 miljoonalla markalla.
4323: Määrärahaa voidaan myöntää suomalaisille yrityksille, laitok-
4324: sille ja yhteisöille tai henkilöille kehitysmaissa toteutettaviin
4325: hankkeisiin, joihin liittyy teknologiansiirtoa. Määrärahan pää-
4326: asiallinen tarkoitus on toimia siemenrahana, jonka avulla luo-
4327: daan mahdollisuuksia sellaiselle pitempiaikaiselle kaupalliselta
4328: pohjalta tapahtuvalle toiminnalle, jolla on myönteisiä kehitys-
4329: vaikutuksia kehitysmaassa. TTT-varat luetaan osaksi julkista
4330:
4331:
4332:
4333:
4334: 100
4335: kehitysapua, ja toiminnan kohdemaita voivat periaatteessa olla
4336: kaikki OECD:n kehitysmaiksi luokittelemat maat.
4337: Vuonna 1993 '!'TT-määrärahoja myönnettiin 11,8 miljoo-
4338: naa markkaa 38 hankkeeseen 20 maassa. Kuten aiemminkin
4339: vuoden 1993 hankkeista eniten kohdentui metsä- ja metsäteolli-
4340: suussektorille. Energia-ala muodostui myös merkittäväksi.
4341: Tärkeimmät kohdemaat olivat Kiina ja Indonesia. Määrärahoja
4342: myönnettiin kaikkiaan yli 120 suomalaiselle yritykselle, joiden
4343: joukossa ovat tärkeimmät suuret suomalaiset vientiyritykset,
4344: mutta myös useita keskisuuria ja pieniäkin yrityksiä.
4345:
4346:
4347:
4348:
4349: Teollisen kehitysyhteistyön 5 suurinta vastaanottajaa
4350: 1991-1993
4351:
4352: 1991 1992 1993 1991-93
4353: (Mmk) (Mmk) (Mmk) (Mmk)
4354:
4355: Malesia 35,5 2,9 115,2 153,6
4356: Uruguay 0,0 0,0 35,4 35,4
4357: Intia 11,7 18,1 3,2 33,1
4358: Turkki 12,4 1,9 -4,2 10,1
4359: Zimbabwe 9,5 0,5 0,0 10,0
4360:
4361: Teollinen kehitysyhteistyö; FINNFUND ja TTT-yhteistyö
4362:
4363:
4364:
4365:
4366: 101
4367: Tutkimus
4368: 11
4369: Tutkimusta tuettiin kertomusvuonna niin monenkeskisen kuin
4370: maa- ja aluekohtaisen yhteistyön osana. Lisäksi rahoitettiin ke-
4371: hitysyhteistyön suunnittelua tukevaa tutkimusta ja yleistä ke-
4372: hitysmaatietoutta lisäävää tutkimusta, joihin käytettiin kerto-
4373: musvuonna 15,7 miljoonaa markkaa.
4374: Ulkoasiainministeriössä tulivat voimaan kehitysyhteistyö-
4375: varoin rahoitettavan tutkimustoiminnan uudet periaatteet.
4376: Periaatteet täsmentävät, minkälaista tutkimusta kehitysyhteis-
4377: työvaroin rahoitetaan ja missä tutkimusta hallinnoidaan.
4378: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto hallinnai suoraan
4379: ainoastaan sellaista tutkimusta, joka perustuu osaston omiin
4380: toiminnallisiin tarpeisiin. Käytännössä on kysymys pienimuo-
4381: toisista selvityksistä, jotka tukevat esimerkiksi kahdenvälisen
4382: kehitysavun suunnittelua, Suomen politiikan muotoilua YK-jär-
4383: jestöissä ja kehitysrahoituslaitoksissa sekä kehitysyhteistyötä
4384: koskevaa tiedotusta.
4385: Tuki kehitysteoreettiselle ja yleistä kehitysmaatietoutta
4386: lisäävälle tutkimukselle kanavoitiin kertomusvuonna pääsään-
4387: töisesti Suomen Akatemian kautta. Suoraa rahoitustajatkettiin
4388: ainoastaan niille suomalaisissa korkeakouluissa toteutetuille
4389: yleisen kehitysmaatutkimuksen hankkeille, joiden sopimukset
4390: oli solmittu ennen uusien periaatteiden voimaantuloa.
4391: Suomen Akatemian rahoituspäätöksissä korostettiin
4392: Akatemian soveltamien yleisten tieteellisten kriteerien lisäksi
4393: tutkimuksen kohdistumista Suomen kehitysyhteistyön kannalta
4394: keskeisille aloille. Yhtenä lähtökohtana on kehitysmaiden tutki-
4395: muskapasiteetin vahvistaminen, minkä vuoksi tutkimushank-
4396: keeseen sisältyvä yhteistyö kehitysmaiden tutkijoiden kanssa
4397: on myös tärkeä rahoituskriteeri. Kertomusvuonna tuettiin mm.
4398: Helsingin Yliopiston Kehitysmaainstituutinja Uppsalassa toi-
4399: mivan Pohjoismaisen Mrikkainstituutin toimintaa.
4400: Kehitysmaainstituutti ylläpitää kehitysyhteistyövaroin
4401: yhteyksiä kehitystutkimuksen alan kansainvälisiin tietopank-
4402: keihin ja välittää kehitystutkimusta koskevia tietoja suomalai-
4403: sille tutkijoille, tiedotusvälineille ja päätöksentekijöille. Ulko-
4404: asiainministeriön antaman toimeksiannon perusteella Kehi-
4405: tysmaainstituutin tulee myösjäijestää ulkomaisten tutkijoiden
4406: ja asiantuntijoiden vierailuja Suomeen kehitystutkimuksen jat-
4407: kokoulutuksen tueksi.
4408: Pohjoismaisen Mrikkainstituutin tehtävänä on edistää
4409: Mrikkaa koskevaa pohjoismaista tutkimusta, levittää tietoutta
4410:
4411:
4412:
4413: 102
4414: Mrikasta sekä lisätä Pohjoismaiden ja Mrikan maiden välistä
4415: tutkimusyhteistyötä. Suomi rahoitti kertomusvuonna Mrik-
4416: kainstituutin suomalaisen tutkijan tointa ja antoi instituutille
4417: yleistä toimintatukea. Suomalaisilla opiskelijoilla ja tutkijoilla
4418: oli vastaavasti mahdollisuus hakea Mrikkainstituutin ki:rjasto-
4419: ja matkastipendejä.
4420: Suomi jatkoi kertomusvuonna myös muutamien ei-halli-
4421: tustenvälisten tutkimuslaitosten ja tiedejä:rjestöjen tukemista.
4422: Näitä olivat Hararessa toimiva SAPES (Southern Mrica
4423: Political Economy Series), Tukholmassa päämajaansa pitävä
4424: International Foundation for Science, Genevessä sijaitseva
4425: Euroopan kehitystutkimuslaitosten yhdistys EADI, Nairobissa
4426: toimiva Mrican Centre for Technology Studies ja Transnational
4427: Institute Amsterdamissa. Myös OECD:n kehityskeskusta tuet-
4428: tiin.
4429: Transnational Institute'ssa aloitettiin kaksi uutta Suomen
4430: tukemaa tutkimushanketta. Toinen niistä käsittelee teollisuus-
4431: ja kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen roolia kansalaisyhteis-
4432: kunnan luomisessa kehitysmaissa. Se antaa mielenkiintoista
4433: vertailuaineistoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä teete-
4434: tylle arvioinnille. Toisen hankkeen aiheena ovat kehitysmaiden
4435: demokratisoitumisprosessit ja ulkoisten tekijöiden kuten avun-
4436: antajamaiden hallitusten ja kansalaisjä:rjestöjen vaikutukset
4437: niihin. Tutkimus tukee näin osaltaan uuden kehitysyhteistyö-
4438: strategian soveltamista käytäntöön.
4439: Kertomusvuonna käynnistyi suomalaisten tutkijoiden
4440: osallistuminen EY:n kehitystutkimusohjelmaan "Life Sciences
4441: and Technologies for Developing Countries". Suomi osallistui
4442: tarkkailijana myös ohjelman hallintokomiteaan, jossa täysjäse-
4443: nyys alkoi vuoden 1994 alusta ETA-sopimuksen tultua voimaan.
4444:
4445:
4446:
4447:
4448: 103
4449: Naiset ja kehitys
4450: 12
4451: Sukupuoleen liittyvien vaikutusten systemaattinen analysointi
4452: ja huomioonottaminen on tärkeää Suomen kehitysyhteistyössä.
4453: Se edesauttaa pääsemistä Suomen kehitysyhteistyölle asetettui-
4454: hin tavoitteisiin. Strategian sisällöllisissä tavoitteissa koroste-
4455: taan naisten ja miesten voimavarojen yhtäläistä hyödyntämistä
4456: ja kehittämistä. Naisten aseman edistämistä sekä osallistumis-
4457: ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä pidetään tärkeänä sosi-
4458: aalisena, poliittisenaja taloudellisena tavoitteena kehitysyhteis-
4459: työssä. Vuonna 1993 käynnistettiin sukupuolinäkökulman sisäl-
4460: lyttäminen valmisteilla oleviin ala- ja maastrategioihin.
4461: Sukupuolinäkökulman huomioonottaminen käytännön
4462: työssä pohjautuu sekä yksittäisten virkamiesten omakohtaiseen
4463: vastuuseen että osastotason seurantaan. Tätä varten on olemas-
4464: sa toimintaperiaatteet ja käytännön työvälineitä. Henkilöstön ja
4465: hanketoteuttajien koulutusta on jatkettu, erityisesti kentälle
4466: lähtevien valmennuskoulutuksessa. Koulutusta on annettu
4467: myös kenttähenkilöstölle, mm. helmikuussa 1993 järjestettiin
4468: sukupuoliteemaa koskeva koulutus Nicaraguan maataloushank-
4469: keisiin osallistuvalle henkilöstölle ja paikallisille viranomaisille.
4470: Kenttäkoulutuksen osalta pyritään toimimaan yhteistyössä
4471: mm. muiden Pohjoismaiden kanssa.
4472: Neuvontaaja koulutusta antavat Naiset kehityksessä
4473: (WID) -koordinaattori tai asiaa varten palkatut ulkopuoliset
4474: asiantuntijat. Virkamiesten ja hankevalmistelijoiden ja toteut-
4475: tajien tueksi on jatkettu toimialakohtaisten työvälineiden kehit-
4476: tämistä. Tämä on tapahtunut omia kokemuksia analysoimalla.
4477: Vuonna 1992 tehdyn metsäalan arvioinninjatkona teetettiin
4478: kertomusvuonna vesihuolto- ja sanitaatio-ohjelmien arviointi
4479: sukupuolinäkökulman kannalta. Tämä lähestymistapa on osoit-
4480: tautunut hedelmälliseksi ja siitä saatuja kokemuksi.a on kQottu
4481: käytännön hanketyöhön tarkoitettuun julkaisuun, joka valmis-
4482: tuu kevään 1994 aikana.
4483: Suomen valmistelut YK:n neljänteen vuonna 1995 pidet-
4484: tävään naisten maailmankonferenssiin on aloitettu myös kehi-
4485: tysyhteistyön kannalta. Kehitysyhteistyövaroista tuetaan köy-
4486: himpien kehitysmaiden valmisteluja sekä monenkeskisten että
4487: kahdenvälisten kanavien kautta. Suomen edustustot osallistu-
4488: vat eri avunantajien sekä kohdemaan hallituksen ja kansalais-
4489: järjestöjen paikallisiin WID-koordinaatiokokouksiin. Kehitys-
4490: yhteistyöosaston WID-koordinaattori osallistuu konferenssin
4491:
4492:
4493:
4494:
4495: 104
4496: valmisteluihin Suomen valmisteluvaltuuskunnan jäsenenä ja
4497: OECD:n kehitysyhteistyökomiteassa. WID-aspektin integrointi
4498: myös muiden tulevien kansainvälisten konferenssien (väestö- ja
4499: kehitys 1994 ja sosiaalinen huippukokous 1995) asialistalle ja
4500: päätöksiin on tärkeä osa monenvälistä WID-toimintaa.
4501: OECD:n kehitysapukomiteassa on vuoden 1993 aikana
4502: valmisteltu laajajäsenmaiden WID-evaluointi. Suomi valittiin
4503: yhdeksi viidestä yksityiskohtaisen selvityksen kohteeksi vali-
4504: tusta maasta. Arvioinnin tulokset julkistetaan osana OECD/
4505: DAC:n toimintaa neljännessä naisten maailmankonferenssissa.
4506: WID-näkökohtien toteutuminen Suomen kehitysyhteistyössä on
4507: kertomusvuonna ollut myös usean muun kansainvälisen selvi-
4508: tyksen kohteena.
4509: Kansalaisjärjestöjen toiminnoissa kiinnitettiin vuoden
4510: 1993 aikana huomiota hankevalmistelun laadullisiin seikkoihin.
4511: WID sisällytettiin osaksi kansalaisjärjestöjen hankevalmistelu-
4512: ohjeistoja. Vuonna 1993 oli käynnissä kansalaisjärjestöjen toi-
4513: minnan evaluointi, jossa arvioitiin myös sukupuolinäkökulman
4514: toteutumista, joten asiaan ollaan kiinnittämässä yhä enemmän
4515: huomiota eri yhteistyömuodoissa.
4516:
4517:
4518:
4519:
4520: 105
4521: Kehitysyhteistyö ja
4522: 13 julkisuus
4523:
4524: KEHITYSYHTEISTYÖTIEDOTUS
4525: Suomen hrujoittaman kehitysyhteistyön tunnetuksi tekeminen
4526: on kehitysyhteistyötiedotuksen perustehtävä. Kehitysyhteistyön
4527: tavoitteet ja saavutukset tuodaanjulki mahdollisimman katta-
4528: vasti ja monipuolisesti. Ulkomailla tapahtuvana kehitysyhteis-
4529: työ jää helposti vieraaksi kansalaismielipiteelle. Siksi tiedotuk-
4530: sen avoimuus ja virkamiesten osallistuminen julkiseen keskus-
4531: teluun kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista ovat tärkeitä toi-
4532: mintamuotoja.
4533: Vuonna 1993 kehitysyhteistyöosaston omaan tiedotustoi-
4534: mintaan käytettiin 3,6 miljoonaa markkaa. Kansalaisjärjestöt
4535: saavat lisäksi tiedotustukea, joka oli kertomusvuonna 3,1 mil-
4536: joonaa markkaa.
4537: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto tiedottaa
4538: Suomen kehitysyhteistyön ajankohtaisesta sisällöstä, linjauksis-
4539: ta, päätöksistäja tuloksista. Edistääkseen kehityskysymyksiäja
4540: kehitysyhteistyötä koskevaa julkista keskustelua osasto on j är-
4541: jestänyt seminaareja, joihin on kutsuttu koti- ja ulkomaisia
4542: alustajia. Luentoja kehitysyhteistyöstä on pidetty järjestöissä ja
4543: oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Vuosittain vastataan myös
4544: sekä tiedotusvälineiden että yksittäisten henkilöiden tuhansiin
4545: suullisiin ja kirjallisiin tiedusteluihin, jotka kertomusvuonna
4546: koskivat mm. kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia ja
4547: Suomen toteuttamia hankkeita.
4548: Hyvät suhteet tiedotusvälineisiin ovat tärkeitä.
4549: Kertomusvuonna myönnettiin parillekymmenelle toimittajalle
4550: ja valokuvaajalle matka-apurahoja kehitysmaihin. Osasto ja ke-
4551: hitysmaissa olevat edustustot avustavat myös muita toimittajia,
4552: jotka haluavat tutustua kehityskysymyksiin ja monenkeskiseen
4553: tai kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön. Suomalaisia toimittajia
4554: perehtyi myös UNHCR:njärjestämällä pohjoismaisella lehti-
4555: miesmatkalla Mosambikin pakolaisten paluumuuttoon.
4556: Kertomusvuoden lopulla kehitysmaa- ja kehitysyhteistyökysy-
4557: myksistä kiinnostuneet toimittajat perustivat yhdistyksen mui-
4558: den pohjoismaiden mallin mukaan.
4559: Osastonjulkaiseman Kehitys-Utveckling -lehden teemat
4560: vuonna 1993 olivat monenkeskinen yhteistyö, yrittäminen ja ke-
4561: hitys, ihmisoikeudet sekä kehitysyhteistyön uusi strategia.
4562: Vuosittain suomeksi ja ruotsiksi julkaistava Hallituksen
4563: kehitysyhteistyökertomus eduskunnalle sekä englanniksi
4564:
4565:
4566:
4567:
4568: 106
4569: OECD:n kehitysyhteistyökomitealle (DAC) raportoiva Annual
4570: Report jaettiin laajalti Suomessa ja muihin avunantajamaihin.
4571: Lisäksijulkaistiin mm. luettelo Suomen kahdenvälisistä kehi-
4572: tysyhteistyöhankkeista sekä kehitysyhteistyön perustietoja si-
4573: sältävät taskutilastot. Kertomusvuonna julkaistiin myös kolme
4574: eri toimittaja-kuvaaja-teamien toteuttamaa reportaasinomaista
4575: kehitysmaakirjaa Namibiasta, Keski-Amerikasta ja
4576: Mosambikista. Kehitysmaakirjojen kautta halutaan kertoa ke-
4577: hitysmaiden arkielämästä ja niiden kehitysponnisteluista sa-
4578: malla kun kerrotaan suomalaisesta kehitysyhteistyöstä.
4579: Kouluille ja nuorille suunnatussa tiedotuksessa keskeistä
4580: on kehitysyhteistyön ymmärtäminen osana kansainvälistymis-
4581: tä. Opettajillejärjestetyissä seminaareissa ja koulutustilaisuuk-
4582: sissa pohdittiin koulujen kansainvälisyyskasvatusta, ulkoeu-
4583: rooppalaisia kulttuureita ja niiden asemaa uusissa opetussuun-
4584: nitelmissa. Noin viidessäkymmenessä koulussa järjestettiin
4585: kansainvälisyyskasvatuksen kampanjapäivä "Onko Mrikassa
4586: toivoa?". Kouluvierailut rakentuivat kehityskysymyksiä käsitte-
4587: levistä luennoista ja konserteista.
4588: Kehitysyhteistyötiedotuksessa valokuva- ja audiovisuaali-
4589: nen aineisto ovat tärkeitä. Osastolla on noin 60 kehitysyhteis-
4590: työtä ja yksittäisiä hankkeita käsittelevää videofilmiä. Kerto-
4591: musvuoden aikana valmistui kolme videota; mm. Suomen vesi-
4592: hankkeesta Vietnamissa kertova ''Vettä Hanoihin". Valokuva-ar-
4593: kistoa käyttävät ennen kaikkea tiedotusvälineet.
4594: Osastolla toimiva kehitysyhteistyökirjasto palvelee kaik-
4595: kia kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista kiinnostuneita. Kirjas-
4596: tossa on noin 21 000 kehityskysymyksiä, kehitysmaita ja kehi-
4597: tysyhteistyötä käsittelevää teosta sekä koti- ja ulkomaisia lehtiä.
4598:
4599:
4600:
4601: KEHITYSMAASUHTEIDEN
4602: NEUVOTTELUKUNTA
4603:
4604: Ulkoasiainministeriön neuvoa-antavana elimenä toimi vuonna
4605: 1992 uudistettu kymmenjäseninen Kehitysmaasuhteiden neu-
4606: vottelukunta (KESU). Kertomusvuonna neuvottelukunta antoi
4607: lausuntoja mm. kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta ja koh-
4608: dentamisesta sekä laajan ja perusteellisen kannanoton strate-
4609: giatyön eri vaiheista. Huhtikuussa 1993 neuvottelukuntajär-
4610: jesti laajan seminaarin "Suomi ja kansainväliset kehitysky-
4611: symykset".
4612: Laajaan mandaattiinsa nähden neuvottelukunta keskittyi
4613: kertomusvuonna edellä oleviin kysymyksiin. Se suunnitteli
4614: myös tulevan vuoden ohjelmaansa, jossa tulisi esille kehitys-
4615: maakauppa ja mahdollisen ED-jäsenyyden vaikutukset kehitys-
4616: yhteistyöhön.
4617:
4618:
4619:
4620:
4621: 107
4622: Evaluointi ja sisäinen
4623: 14 tarkastus
4624:
4625: Kehitysyhteistyöosastolla organisoitiin uudelleen evaluointija
4626: sisäinen tarkastus kertomusvuoden aikana. Näistä muodostet-
4627: tiin oma, erillinen toimintonsa suoraan alivaltiosihteerin alai-
4628: suuteen. Tällä haluttiin korostaa evaluoinnin ja sisäisen tarkas-
4629: tuksen riippumattomuutta itse kehitysavun toteutuksesta.
4630: Menettely noudatti mm. Kanadan (CIDA) ja Hollannin kehitys-
4631: yhteistyöorganisaatioiden mallia.
4632: Evaluoinninja sisäisen tarkastuksen toimikentäksi mää-
4633: riteltiin tämän uudistuksen yhteydessä koko kehitysyhteistyö;
4634: niin kahdenvälinen kuin monenkeskinen yhteistyö sekä muiden
4635: kehitysyhteistyövaroihin luettavien määrärahojen kohdentumi-
4636: nenja vaikutukset.
4637: Evaluoinnin tavoitteena on selvittää ollaanko tekemässä
4638: oikeita asioita ja sisäisen tarkastuksen tehtävänä on antaa vas-
4639: taus kysymykseen, tehdäänkö asioita oikein.
4640: Siirtämällä evaluointija sisäinen tarkastus omaksi, erilli-
4641: seksi toiminnokseen pyrittiin selkiyttämään kummankin toi-
4642: minnan roolia kehitysyhteistyön tuloksellisuudenja vaikutta-
4643: vuuden parantamisessa, luomaan Suomen kehitysyhteistyön
4644: johdolle ohjauksen työkalu, jolla paneutua toiminnan tavoittei-
4645: siinjajohtopäätösten tekoon. Uudistuksella pyritään lisäksi
4646: viestittämään evaluoinnin ja sisäisen tarkastuksen aikaisempaa
4647: keskeisempää merkitystä kehitysyhteistyön laadun parantami-
4648: sessa.
4649:
4650:
4651: Evaluointi
4652: Vuoden 1993 aikana toteutettiin kansalaisjärjestöjen kehitysyh-
4653: teistyötuen evaluointija aloitettiin Sambiaan käytännön ainei-
4654: den opetushankkeen arviointi. Suomen konsulttirahastojen
4655: käyttö kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa sekä pitkäai-
4656: kainen opetushallinnon toteuttama metsäkoulutusohjelma eva-
4657: luoitiin. Suomi osallistui rahoittajana kertomusvuonna valmis-
4658: tuneen Kanadan CIDA:n koordinoimaan UNFPA-evaluointiin.
4659: Kertomusvuoden lopulla käynnistyi myös Tansanian maaevalu-
4660: ointi, jonka tavoitteena on selvittää, miten Suomen kehitysyh-
4661: teistyötavoitteet ovat tukeneet tärkeimpien kehitysongelmien
4662: ratkaisuaja olleet yhdensuuntaisia Tansanian omien tavoittei-
4663: den kanssa.
4664:
4665:
4666:
4667:
4668: 108
4669: Evaluoinnin osalta kertomusvuonna päädyttiin siihen, et-
4670: tä evaluointitoimintaa kehitetään tulevina vuosina yhä voimak-
4671: kaammin ns. aihe-evaluaatioiden suuntaan ja yksittäisiä hank-
4672: keita koskevia evaluointeja vastaavasti vähennetään. Tämä on
4673: mielekästä evaluaatiotoiminnan koko kehitysyhteistyötämme
4674: ohjaavan tavoitteen saavuttamiseksi. Aihekohtaista suuntautu-
4675: mista on jo tapahtunut. Tarkoituksena on kuitenkin laatia myös
4676: jo suoritetuista hankekohtaisista evaluoinneista synteesiraport-
4677: ti, jonka suositukset voidaan hankesuunnittelutyössä huomioi-
4678: da.
4679: Maailmanpankin oman organisaationsa sisällä toiminnan
4680: tuloksellisuutta käsitellyt arvio (ns. Wapenhans-raportti) on hei-
4681: jastunut kehitysrahoituslaitosten oman toiminnan kehittämi-
4682: seen Maailmanpankkia laajemmin. Raportin suosituksiin on
4683: perehdytty tarkasti myös oman yhteistyömme kannalta.
4684: Rakennesopeutusohjelmien seurannaisvaikutuksiin ja toimin-
4685: nan vaikutuksiin kestävän kehityksen kannalta kiinnitetään
4686: niinikään enemmän huomiota.
4687: Kansalaisjärjestöjen tuen evaluoinnin tarkoituksena oli
4688: selvittää, ovatko tukijärjestelmän tavoitteet selkeät ja sopivatko
4689: ne yhteen kehitysyhteistyön yleisten tavoitteiden kanssa.
4690: Evaluointi toteutettiin englantilaisen tutkimuslaitoksen
4691: Overseas Development Instituten ja Helsingin Yliopiston
4692: Kehitysmaainstituutin yhteistyönä. Arvioinnissa todetaan, että
4693: järjestöjen kehitysyhteistyön tuella on saavutettu sen päätavoit-
4694: teet; tuki on ollut tärkeää kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
4695: työn kannalta ja toteutettujen hankkeiden kehitysvaikutus on
4696: riittävän suuri, jotta tuen myöntämistä voidaan pitää perustel-
4697: tuna. Evaluoijat toteavat kuitenkin, ettäjärjestöjen hankkeiden
4698: laatu vaihtelee suuresti ja toiminta suuntautuu liian suppeisiin
4699: hankkeisiin laajempien prosessien tukemisen sijasta. Toiminta
4700: ei myöskään aina ole riittävästi ottanut huomioon kestävän ke-
4701: hityksen edellytyksiä. Paremman yhteistyön edellytyksinä eva-
4702: luoijat pitävät kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestötoimin-
4703: nan integroimista paremmin muuhun kehitysyhteistyöhön.
4704: Rahoitusta tulisi suunnata vahvistamaan vastaanottajamaiden
4705: kansalaisjärjestöjen omia toimintaedellytyksiä eli siirtyä yksit-
4706: täisten hankkeiden tukemisesta prosessien tukemiseen.
4707: Sambian opetushankkeen evaluoinnissa selvisi jo kerto-
4708: musvuonna, että hanketta olisi tullut valmistella monipuolisem-
4709: min ja edellyttää yhteistyökumppaneilta riittävää sitoutumista
4710: hankkeeseen. Evaluointi jatkuu Sambian yliopistossa tehtävällä
4711: tutkimuksella, jossa arvioidaan hankkeen vaikutusta kohderyh-
4712: miinsä.
4713: Myös useita käynnissä olevien kahdenvälisten hankkei-
4714: den väliarviointeja tehtiin.
4715:
4716:
4717:
4718:
4719: 109
4720: Sisäinen tarkastus
4721:
4722: Ulkoasiainministeriö ja tilintarkastusyhtiö KPMG Wideri Oy Ab
4723: allekirjoittivat 28.6.1993 sopimuksen, jossa määritellään menet-
4724: telytavat kehitysyhteistyömäärärahoin rahoitettuja hankkeita
4725: koskevista toimeksiannoista. Jo sopimuksen nojalla tehdyn yh-
4726: teistyön alkuhavainnoissa on käynyt ilmi, että on perusteltua
4727: käyttää myös ulkopuolista tarkastajaa.
4728: Vuoden 1992 syksyllä alkanutta tarkastustoimintaajat-
4729: kettiin kertomusvuonna mm. käynnistämällä tilintarkastusyhti-
4730: ön kanssa kahdeksan eri kohteen tarkastaminen. Näistä kolme
4731: tarkastusta kohdistui kansalaisjärjestöjen hankkeisiin ja loput
4732: viisi kahdenvälisiin yhteistyöprojekteihin. Alustavat havainnot
4733: tarkastuksissa osoittavat, että tilinpidollisia ja hallinnollisia
4734: puutteita on kansalaisjärjestöjen ja muiden hanketoteuttajien
4735: toiminnassa. Kehitysyhteistyöosaston toimintaa erityisesti oh-
4736: jeistojen ja raportoinnin osalta kehitetään näiden havaintojen
4737: pohjalta. Kansalaisjärjestöille on tarkoitus järjestää koulutusti-
4738: laisuus kehitysavun hallinnoinnistaja erityisesti tilinpidosta.
4739: Kehitysyhteistyöosaston evaluoinnin ja sisäisen tarkas-
4740: tuksen yksikkö osallistui kertomusvuonna myös YK:n
4741: Harmonization of Aid Accountability -hankkeeseen, jolla pyri-
4742: tään kehittämään vastaanottajamaiden varainhoidonjärjestel-
4743: miäja harmonisoimaan avunantajamaiden avun hallinnointia
4744: siten, että kehitysavun rahoitus tapahtuu yhä tehokkaammin
4745: sekä avoimemmin.
4746:
4747:
4748:
4749:
4750: 110
4751: KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN MAAKOHTAISET MAKSATUKSET 1993 (1 000 mk)
4752:
4753: Kokonais- Prosenttia Hanke- ja Tuki kan- Kahden- Korkotuki ja Kehitysluo- Muu kah-
4754: maksatukset kahden- ohjelma- salaisjär- välinen lahjamuotoi- tot ja FINN- denvälinen
4755: maittain välisestä muotoinen jestöille humanitaa- nen teollinen FUNDin kehitysyh-
4756: yhteistyöstä yhteistyö* rinen apu yhteistyö** luotot*** teistyö****
4757:
4758: EUROOPPA
4759: YHTEENSÄ 34 628 2,5% 1 000 15 092 2 705 -4 945 20 777
4760:
4761:
4762: Albania 1 000 0,1% 1000
4763: Ent. Jugoslavian valtiot 35 741 2,6% 15 092 20 649
4764: Turkki -2112 -0,2% 2 705 -4 945 128
4765:
4766:
4767: AFRIKKA
4768: YHTEENSÄ 497 569 35,9% 344 583 49 365 37 951 22 387 42 781 502
4769:
4770:
4771: Saharan pohjoispuol.
4772: Afrikka yhteensä 30461 2,2% 27663 359 2 377 63
4773:
4774:
4775: Algeria 650 0,0% 650
4776: Egypti 28 084 2,0% 27 663 359 63
4777: Marokko 1 641 0,1% 1 641
4778: Tunisia 86 0,0% 86
4779:
4780:
4781: Saharan eteläpuol.
4782: Afrikka yhteensä 456 511 33,0% 306 799 48 531 37 951 20 010 42 781 440
4783:
4784:
4785: Angola***** 4 311 0,3% -2189 6 500
4786: Botswana***** -662 0,0% -662
4787: Burkina Faso 64 0,0% 64
4788: Eritrea 6102 0,4% 663 5 439
4789: Etiopia 7 504 0,5% 3175 1 293 3 036
4790: Ghana 1 066 0,1% 609 458
4791: Guinea 400 0,0% 400
4792: Kamerun 2 681 0,2% 1294 1 387
4793: Kenia 43 439 3,1% 35 628 3 012 5 350 -550
4794: Komorit 252 0,0% 252
4795: Liberia 2 500 0,2% 2 500
4796: Madagaskar 100 0,0% 100
4797: Malawi 1 728 0,1% 1 728
4798: Mauritius 1183 0,1% 1183
4799: Mosambik 54532 3,9% 41 083 8449 5 000
4800: Namibia 45 468 3,3% 39 604 5 864
4801: Nigeria 330 0,0% 330
4802: Päiväntasaajan Guinea 10 0,0% 10
4803: Ruanda 1684 0,1% 505 1179
4804: Sambia 86 720 6,3% 72 444 14 276
4805: Senegal 3 645 0,3% 5130 580 771 -2 835
4806: Sierra Leone 316 0,0% 316
4807: Somalia 4 090 0,3% 3 650 440
4808: Sudan***** 9 284 0,7% 2 334 -50 7 000
4809: Tansania 90 051 6,5% 79 904 8 569 1 578
4810: Uganda 2 712 0,2% 2 712
4811: Zaire 1180 0,1% 1180
4812: Zimbabwe 56 567 4,1% 1 853 722 9 670 44 321
4813: Alueellinen (SADC ym.) 29 253 2,1% 24 981 348 3 925
4814:
4815:
4816: Afrikka alueellinen 10 597 0,8% 10122 475
4817:
4818:
4819:
4820:
4821: 111
4822: Kokonais- Prosenttia Hanke- ja Tuki kan- Kahden- Korkotuki ja Kehitysluo- Muu kah-
4823: maksatukset kahden- ohjelma- salaisjär- välinen lahjamuotoi- tot ja FINN- denvälinen
4824: maittain välisestä muotoinen jestöille humanitaa- nen teollinen FUNDin kehitysyh-
4825: yhteistyöstä yhteistyö* rinen apu yhteistyö** luotot*** teistyö****
4826:
4827: AMERIKKA
4828: YHTEENSÄ 132 898 9,6% 59 656 13 987 1500 13 385 40 314 4 057
4829:
4830:
4831: Pohjois- ja Keski-
4832: Amerikka yhteensä 82 559 6,0% 47 985 11415 1 000 6 393 11 710 4 057
4833:
4834: Barbados -984 -0,1% -984
4835: Costa Rica***** 252 0,0% 258 -5
4836: Dominikaaninen tasavalta 1 694 0,1% 1 694
4837: El Salvador***** -10 0,0% -10
4838: Guatemala 1295 0,1% 295 1000
4839: Jamaika 75 0,0% 75
4840: Kuuba 75 0,0% 12 63
4841: Meksiko 7764 0,6% 2 685 330 4 687 63
4842: Nicaragua 46 017 3,3% 19 207 10185 12 694 3 932
4843: Alueellinen 26 380 1,9% 25 835 545
4844:
4845:
4846: Etelä-Amerikka
4847: Yhteensä 50 339 3,6% 11 671 2 572 500 6 992 28 604
4848:
4849: Bolivia 345 0,0% 345
4850: Brasilia 435 0,0% 322 113
4851: Chile 1 081 0,1% 1 070 11
4852: Ecuador 606 0,0% 200 353 53
4853: Kolumbia 184 0,0% 64 120
4854: Peru 11 374 0,8% 10509 365 500
4855: Uruguay***** 35 415 2,6% -3 6 815 28 604
4856: Alueellinen 898 0,1% 898
4857:
4858:
4859: AASIA YHTEENSÄ 440 734 31,8% 151409 7 049 20 648 106 893 113 078 41 657
4860:
4861:
4862: Lähi-Itä yhteensä 48 701 3,5% 4 000 443 8 086 2 714 33 458
4863:
4864: Irak 26 928 1,9% 372 6 086 20469
4865: Iran 10 762 0,8% 1 086 9 676
4866: Israel 21 0,0% 21
4867: Jordania 1130 0,1% 1130
4868: Kuwait 498 0,0% 498
4869: Libanon 1 050 0,1% 50 1 000
4870: Syyria 98 0,0% 98
4871: Alueellinen 8 215 0,6% 4 000 1000 3 215
4872:
4873:
4874: Etelä- ja Keski-
4875: Aasia yhteensä 121253 8,8% 91 684 4371 10562 12 656 1799 182
4876:
4877: Afganistan 8421 0,6% 740 7 562 119
4878: Bangladesh 24 362 1,8% 23 677 685
4879: Bhutan 150 0,0% 150
4880: Georgia 500 0,0% 500
4881: Intia 12 838 0,9% 115 1340 9 522 1799 62
4882: Nepal 33 843 2,4% 33 563 280
4883: Pakistan 3 278 0,2% 25 39 3 215
4884: Sri Lanka 35 860 2,6% 34303 1137 500 -80
4885: Alueellinen 2 000 0,1% 2000
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: 112
4891: Kokonais- Prosenttia Hanke- ja Tuki kan- Kahden- Korkotuki ja Kehitys luo- Muu kah-
4892: maksatukset kahden- ohjelma- salaisjär- välinen lahjamuotoi- tot ja FINN- denvälinen
4893: maittain välisestä muotoinen jestöille humanitaa- nen teollinen FUNDin kehitysyh-
4894: yhteistyöstä yhteistyö* rinen apu yhteistyö** luotot..• teistyö****
4895:
4896: Kauko-Itä yhteensä 251791 18,2% 36 736 2 235 2000 91523 111279 8 018
4897:
4898: Filippiinit 3 645 0,3% 889 2 756
4899: Hong Kong 0 0,0% 0 0 0
4900: Indonesia 4 906 0,4% 1 757 242 2 908
4901: Kamputsea 2600 0,2% 2400 200
4902: Kiina 54 763 4,0% 830 23 55551 -1 762 122
4903: Korean tasavalta 365 0,0% 302 63
4904: Laos 10 0,0% 10
4905: Malesia 116 985 8,4% 140 2 431 114414
4906: Mongolia 4867 0,4% 4 804 63
4907: Thaimaa 21771 1,6% 14 632 22499 -1 373
4908: Vietnam 41878 3,0% 31 725 111 2000 271 7771
4909:
4910: Aasia alueellinen 18 990 1,5% 18990
4911:
4912: OSEANIA
4913: YHTEENSÄ 529 0,0% 344 186
4914:
4915: Papua-Uusi Guinea 344 0,0% 344
4916: Oseania alueellinen 186 0,0% 186
4917:
4918: MAITIAIN JAKAMATON 278 292 20,1% 70 266 68544 7 390 14 132 077
4919:
4920: KAHDENVÄLINEN
4921: KEHITYSYHTEISTYÖ
4922: YHTEENSÄ 1 384 650 100,0% 625 914 140 288 82 582 145 570 191227 199 070
4923:
4924: Osuus kahdenvälisestä
4925: yhteistyöstä 100,0% 45,2% 10,1% 6,0% 10,5% 13,8% 14,4%
4926:
4927:
4928:
4929:
4930: Sisältää maa- ja aluekohtaisen yhteistyön sekä muuta lahjamuotoista kahdenvälistä varsinaista kehitysyhteistyötä
4931:
4932: Sisältää korkotuen lisäksi UM:n m-avustukset, KTM:n TT-avustukset
4933: sekä FINNFUND:in osakepääomasijoitukset
4934:
4935: Sisältää luottoehtoisen kehitysyhteistyön kokonaisuudessaan, kuoletukset vähennettynä
4936:
4937: Sisältää:
4938: -Pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat menot: 65,5 mmk
4939: -Suomen Akatemian kehitysmaatutkimus: 9,3 mmk
4940: - OPM:n hallinnonalan kulttuuriyhteistyö sekä stipendiaattitoiminta: 1,5 mmk
4941: - Nicaragualie anteeksiannetut korkorästit: 3,9 mmk
4942: - Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston tiedotuksen menot: 3,6 mmk
4943: - Kehitysyhteistyöosaston palkkamenot: 26,3 mmk
4944: -Määräaikaisten neuvonantajien ja toimistoapulaisten palkkamenot: 6,1 mmk
4945: - Kehitysyhteistyöosaston muita toimintamenoja: 9,2 mmk
4946: - Edustautuminen kansainvälisissä kokouksissa: 3,5 mmk
4947: -Kehitysyhteistyön osuus ulkoministeriön muiden yksiköiden hallintomenoista: 18,6 mmk
4948: -Ulkomaan edustustojen kehitysyhteistyömenot (sis. palkkoja): 30,1 mmk
4949: - Kehitysyhteistyöosaston uudisrakennuksen hankintameno ja: 4,0 mmk
4950: - FINNFUND:in hallintomenot 9,8 mmk
4951: -Muiden ministeriöiden hallintomenot 1,0 mmk
4952: -Muita hallintoon luettavia menoja: 6,6 mmk
4953:
4954:
4955: ••••• Kansalaisjärjestöjen palauttama käyttämätön tuki ilmenee negatiivisena lukuna
4956:
4957:
4958:
4959:
4960: 113
4961: 1994vp-K 10
4962:
4963:
4964:
4965:
4966: Vai tiontil i n tarkasta jain
4967:
4968: KERTOMUS
4969: --vuodelta 1993--
4970:
4971:
4972:
4973:
4974: Helsinki 1994
4975: Kannen kuvat: Lehtikuva Oy
4976:
4977: ISSN 0355-2535
4978: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1994
4979: EDUSKUNNALLE
4980: Vuodeksi 1993 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä-
4981: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle vai- tyn kertomuksen.
4982:
4983: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1994
4984:
4985:
4986:
4987:
4988: Kalevi Mattila
4989:
4990:
4991: vi.,4~ ~·v~~ z~:-,,!--0
4992: Lauri Metsämäki Anna-Liisa Kasurinen
4993:
4994:
4995: (/!3:~~ ~~~ ...Q_J.v.,..~
4996: Pentti Mäki-Hakola Boris Renlund
4997:
4998:
4999:
5000:
5001: Teuvo Mäkelä
5002: JHTT
5003: 1
5004:
5005:
5006: 1
5007:
5008:
5009:
5010:
5011: 1
5012:
5013:
5014: 1
5015: Vuoden 1993 valtiontilintarkastajien toiminta
5016:
5017: Valtiontilintarkastajat tusjaostoa on avustanut kanslian II jaosto, johon
5018: ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä
5019: Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat ]HTT, ylitarkastajat Jarmo Laine ja Senja Koleh-
5020: 1.12 .1992 valtiontilintarkastajiksi toimikaudek- mainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly. Valtionti-
5021: si, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993 ja lintarkastajien tarkastustoimintaa palvelevasta
5022: päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jolloin tutkimustoiminnasta sekä valtiontilintarkastaji-
5023: seuraavat kansanedustajain vaalit toimitetaan, en ja heidän kansliansa pitkän aikavälin suun-
5024: kansanedustajat Lauri Metsämäen, Anna-Liisa nittelusta on vastannut tarkastusneuvos Mauri
5025: Kasurisen, Kalevi Mattilan, Pentti Mäki-Hakolan Lehmusta.
5026: ja Boris Renlundin sekä valtiontilintarkastajien Valtiontilintarkastajien kokousten sihteerinä
5027: varajäseniksi kansanedustajat Iivo Polven, Ola- on toiminut hallintoylitarkastaja Jorma Syväoja,
5028: vi Ala-Nissilän, Rose-Marie Björkenheimin, joka on vastannut myös suunnittelutehtävistä
5029: Oiva Savelan ja Bjarne Kalliksen. sekä kanslian yleisistä toiminnoista apunaan
5030: Valtiontilintarkastajat valitsivat kokoukses- tarkastaja Tuija Myllyvuori, apulaistarkastaja
5031: saan 15.12.1992 puheenjohtajakseen Kalevi Jaana Holmberg ja toimistosihteeri Birgit Tuutti
5032: Mattilan ja varapuheenjohtajakseen Lauri Met- (eläkkeelle 1.9.1994) sekä tilapäinen määräai-
5033: sämäen. Tarkastustoimintaansa varten valtionti- kainen toimistosihteeri (kielenhuoltaja) Marja
5034: lintarkastajat ovat olleet jakaantuneina kahteen Huovila (virasta vapaa 25.9.1993-31.10.1994,
5035: tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat vs. Ulla Taari 1.1.1994-31.10.1994).
5036: kuuluneet Mattila, Mäki-Hakola ja Kasurinen
5037: sekä toiseen Metsämäki ja Renlund.
5038: Yhteistoiminta valtiontalouden tarkastus-
5039: viraston kanssa
5040: Valtiontilintarkastajain kanslia
5041: Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tar-
5042: Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, kastusviraston johdon väliset neuvottelut järjes-
5043: jossa on 14 pysyvää virkaa. Kanslian päällikkö- tettiin 25.11.1993 ja 21.4.1994. Näissä tilaisuuk-
5044: nä toimii kanslian esimies, tarkastusneuvos sissa neuvoteltiin vuotta 1993 koskevista tarkas-
5045: Teuvo MäkeläJHTT. Valtiontilintarkastajien en- tussuunnitelmista ja sovittiin työnjaosta päällek-
5046: simmäistä tarkastusjaostoa on avustanut kansli- käisten tarkastusten välttämiseksi. Neuvotte-
5047: an 1 jaosto, johon ovat kuuluneet tarkastusneu- luissa käsiteltiin myös valtiontilintarkastajien ti-
5048: vos Asko Valkosalo JHTT, ylitarkastajat Kari laustutkimustoimintaa sekä valtiontalouden tar-
5049: Kauppinen ja Kaj Laine sekä tarkastaja Marjaana kastuksen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
5050: Solanne. Valtiontilintarkastajien toista tarkas- Muutoin yhteistoiminta valtiontalouden tarkas-
5051: 340518M
5052: 6
5053:
5054: tusviraston kanssa on jatkunut entiseen tapaan ja taloudenhoitoa käymällä läpi valtiovarainmi-
5055: siten, että tarkastusvirasto on toimittanut val- nisteriön raha-asiainkäsittelyn ja valtioneuvos-
5056: tiontilintarkastajille kaikki antamansa kerto- ton raha-asiainvaliokunnan esityslistat Toimi-
5057: mukset selityksineen, lausuntoineen ja päätök- kautenaan valtiontilintarkastajat ovat toimitta-
5058: sineen. Vuoden 1993 valtiontilintarkastajien toi- neet tarkastuksen maa- ja metsätalousministeri-
5059: mikauden aikana tarkastusvirasto antoi kaik- össä 2.2.1994, vesi- ja ympäristöhallituksessa
5060: kiaan 126 tarkastuskertomustaan, selvitystään, 9. 2.1994, Ilmailulaitoksessa 11. 2.1994, Suomen
5061: lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi valtiontilin- Ulkomaankauppaliitossa 16.2.1994, Lääkelai-
5062: tarkastajille. Tarkastuskertomuksista on hallin- toksessa 23.2.1994, sosiaali- ja terveysminis-
5063: nonalakohtainen luettelo tämän kertomuksen teriössä 2.3.1994, puolustusministeriössä
5064: yleisessä osassa. Valtiontilintarkastajain kanslia 4.3.1994, kauppa- ja teollisuusministeriössä
5065: on myös yhteistoiminnassa eduskunnan atk- 11.3.1994, ympäristöministeriössä 18.3.1994, si-
5066: yksikön ja valtiontalouden tarkastusviraston säasiainministeriössä 23.3.1994, Helsingin hovi-
5067: kanssa jatkanut tarkastusviraston julkisen teks- oikeudessa 25.3.1994, Helsingin keskusvanki-
5068: titietokannan siirtämistä osittain myös kansan- lassa 7.4.1994, merenkulkulaitoksessa 8.4.1994,
5069: edustajien käyttöön osana eduskunnan tietojär- valtioneuvoston kansliassa 12.4.1994, työminis-
5070: jestelmää. teriössä 13.4.1994, Väestörekisterikeskuksessa
5071: 15.4.1994, opetushallituksessa 20.4.1994, tapa-
5072: turmavirastossa 22.4.1994, pankkituen tarkas-
5073: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta
5074: tukseen liittyvän käynnin rahoitustarkastukses-
5075: Vuoden 1993 valtiontilintarkastajat päättivät sa 29.4.1994, opetusministeriössä 4.5.1994, lii-
5076: kokouksissaan 23.6. ja 7.12.1993 loppuvuotta kenneministeriössä 6.5.1994, valtiovarainminis-
5077: 1993 koskevasta toimintasuunnitelmastaan ja teriössä 18.5.1994, Merentutkimuslaitoksessa ja
5078: siihen liittyvistä tarkastusmatkoistaan syyskau- tutkimusalus Arandalla 20.5.1994, Omaisuu-
5079: della 1993. Marraskuussa 1993 pitämissään ko- denhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssä 1.6.1994 ja Val-
5080: kouksissa valtiontilintarkastajat päättivät vuo- tion vakuusrahastossa 17.6.1994. Lisäksi val-
5081: teen 1993 kohdistuvan tarkastuksen yhteydessä tiontilintarkastajat tekivät perehtymiskäynnin
5082: esille otettavat, kaikkia hallinnonaloja koskevat VTfK-Yhtymä Oy:öön 3.6.1994 ja Painatuskes-
5083: selvitysaiheet ja eri hallinnonaloja koskevat eri- kus Oy:öön 10.6.1994. Tämän lisäksi valtionti-
5084: tyiskysymykset. Näitä koskevat selvityspyynnöt lintarkastajat ovat kokouksessaan kuulleet
5085: käsiteltiin valtiontilintarkastajien kokouksissa asiantuntijana valtioneuvoston kansliasta halli-
5086: marras-joulukuussa 1993 ja lähetettiin minis- tusneuvos Heikki Aaltosta rakennushallinnon
5087: teriöille ja virastoille joulukuussa 1993. Valtion- uudelleenjärjestelyjen vaikutuksista valtioneu-
5088: tilintarkastajat päättivät vuotta 1993 koskevasta voston eräisiin toimintoihin.
5089: toimintasuunnitelmastaan lopullisesti kokouk- Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Pohjois-
5090: sessaan 15.12.1993. Valtiontilintarkastajat aloit- Karjalan, Mikkelin ja Hämeen lääniin. Pohjois-
5091: tivat piiri- ja paikallishallinnon sekä virastojen Karjalan lääniin 22.-23.9.1993 tehdyn tarkas-
5092: tarkastukset syyskuussa 1993 ja ministeriöiden tusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen
5093: tarkastukset tammikuussa 1994. ohella seuraavat virastot ja laitokset: Joensuun
5094: Valtiontilintarkastajat ovat toimikautensa yliopisto, Pohjois-Karjalan sotilasläänin esikun-
5095: ajan seuranneet valtionhallinnon varainkäyttöä ta, Karjalan tutkimuslaitos, Pohjois-Karjalan ter-
5096: 7
5097:
5098: veydenhoito-oppilaitos, Pohjois-Karjalan vesi- ta, valtion lainanantaa ja valtionvelkaa. Valtio-
5099: ja ympäristöpiiri, Pohjois-Karjalan läänin työ- neuvoston kansliaan tehdyn tarkastuskäynnin
5100: voimapiiri ja Joensuun työvoima toimisto, Poh- yhteydessä on käsitelty hallinnonalan keskeisiä
5101: jois-Karjalan lääninvankila, Joensuun raastu- tapahtumia kertomusvuonna, hallinto- ja rahoi-
5102: vanoikeus, Pohjois-Karjalan tiepiiri ja KTM:n tustukijärjestelmien koordinointia ja kansan-
5103: yrityspalvelun Pohjois-Karjalan piiritoimisto. edustajien kirjallisiin kysymyksiin annettujen
5104: Mikkelin lääniin 13.-14.10.1993 tehdyn tar- vastausten kehittämistä. Lisäksi on käsitelty val-
5105: kastusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen tioneuvoston kanslian uudistetun organisaation
5106: lisäksi Itäisen maanpuolustusalueen esikunta, toimivuutta, kanslian ja eduskunnan välisen
5107: Mikkelin teknillinen oppilaitos, Kaakkois-Suo- tietoyhteistyön käynnistämistä, mahdollisuutta
5108: men lääninverovirasto, Mikkelin kaupungin siirtää valtiovarainministeriön hallinnon kehit-
5109: koulutoimisto, Mikkelin maakunta-arkisto, tämisosasto valtioneuvoston kansliaan sekä
5110: Mikkelin läänin työvoimapiiri ja Mikkelin työ- ministerien erityisavustajien toimintaa.
5111: voimatoimisto, Mikkelin työsuojelupiiri, Mikke- Ulkoasiainministeriöön suoritetulla tarkas-
5112: lin kaupungin sosiaalikeskus, KTM:n yrityspal- tuskäynnillä perehdyttiin integraation tuomiin
5113: velun Mikkelin piiritoimisto ja Mikkelin maa- muutoksiin ulkoasiainhallinnossa ja kehitysyh-
5114: seutuelinkeinopiiri. teistyön arviointiin sekä käsiteltiin ulkomaan-
5115: Hämeen lääniin 27.-28.10.1993 tehdyn tar- edustuksen korvausjärjestelmän kehittämistä.
5116: kastusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat ovat selvit-
5117: ohella Läntisen maanpuolustusalueen esikunta, täneet ministeriön kiinteistöhallintoa, kansa-
5118: Hämeenlinnan Ammatillinen opettajakorkea- laisjärjestöjen kehitysyhteistyötä, Suomen
5119: koulu, Poliisikoulu, Tampereen yliopisto, Rau- taloudellisten ja kaupallisten suhteiden kehittä-
5120: han- ja konfliktintutkimuslaitos, Hämeenlinnan mistä IVY-maiden ja Baltian maiden kanssa
5121: raastuvanoikeus, Rautaruukki Oy, Tampereen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista tutkimustoi-
5122: sosiaalivirasto, Pirkanmaan maaseutuelinkei- mintaa.
5123: nopiiri ja VR:n Länsi-Suomen alue. Oikeusministeriöön suoritetulla tarkastus-
5124: Lisäksi valtiontilintarkastajat tekivät ulko- käynnillä valtiontilintarkastajat saivat yleiskat-
5125: asiainhallinnon tarkastukseen liittyvän tarkas- sauksen hallinnonalan toiminnasta kertomus-
5126: tusmatkan Kiinaan (Peking), Korean tasaval- vuonna ja merkittävimmistä lainvalmistelu-
5127: taan (Soul), Hongkongiin ja Vietnamiin (Hanoi) hankkeista. Tarkastuskäynnillä käsiteltiin myös
5128: 28.8.-10.9.1994. Matkasta laadittu tarkastus- käräjäoikeusuudistusta, rangaistuskäytännössä
5129: muistio on käsitelty valtiontilintarkastajien ko- havaittuja vaihteluita maan eri osissa ja rangais-
5130: kouksessa 18.10.1994 ja lähetetty ulko- tuskäytännön yhdenmukaistamista sekä hovi-
5131: asiainministeriölle lisäselvityksiä varten. Tar- oikeuksiin tulevien valitusten määrään vaikut-
5132: kastuksissa ilmenneitä asioita käsitellään lä- taneita tekijöitä. Lisäksi hallinnonalan asioista
5133: hemmin vuodelta 1994 annettavassa kertomuk- on selvitelty ali-ja hovioikeuksien työtilannetta,
5134: sessa. yksityishenkilön velkajärjestelyä, sakon muun-
5135: tarangaistusta ja rikollisuuden kehitystä sekä
5136: Esillä olleet asiat rikoslainsäädännön, ympäristöasioiden lupa- ja
5137: Valtiontilintarkastajat ovat toimikaudellaan valitusmenettelyn sekä tarkastus- ja kontrollijär-
5138: tarkastaneet valtion talousarvion noudattamis- jestelmien auktorisoinnin kehittämistä.
5139: 8
5140:
5141: Sisäasiainministeriöön tehdyllä tarkastus- Arsenal Oy:öön tehdyllä tarkastuskäynnillä
5142: käynnillä käytiin läpi hallinnonalan keskeisiä käsiteltiin yhtiön siihenastista toimintaa, omai-
5143: tapahtumia kertomusvuonna, rajavartioasema- suudenhoitoyhtiöistä muualla ja erityisesti
5144: verkon kehittämishankkeita ja kuntataloutta. muissa Pohjoismaissa saatuja kokemuksia, yh-
5145: Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat selvitelleet tiön nykyistä asiakaskuntaa ja vastuiden kehi-
5146: rekisterihallintoa, pelastushallintoa, merellisiä tysnäkymiä sekä nykyisten omaisuuserien reali-
5147: viranomaistoimintoja ja meripelastuksen kehit- sointimahdollisuuksia ja riskejä kansantalou-
5148: tämistä sekä poliisitoimen voimavarojen tehos- den eri kehitysvaihtoehdoissa.
5149: tamista koskevia asioita. Valtion vakuusrahastoon tehdyllä tarkastus-
5150: Puolustusministeriöön suoritetulla tarkastus- käynnillä käsiteltiin rahaston siihenastista toi-
5151: käynnillä perehdyttiin hallinnonalan keskeisiin mintaa ja toimivaltuuksia, pankkituen vaihtoeh-
5152: tapahtumiin kertomusvuonna, vireillä oleviin toja ja valitun toimintalinjan perusteluja, pank-
5153: kehittämishankkeisiin ja Euroopan turvallisuus- kituen siihenastisia kustannuksia ja jakautumis-
5154: politiikkaan. Tämän lisäksi on käsitelty puolus- ta eri pankkiryhmien kesken, pankkituen vai-
5155: tushallinnon keskeisiä uudistuksia, puolustus- kutuksia pankkien väliseen kilpailuun sekä va-
5156: tarviketeollisuuden ja -viennin kehittämistä, kuusrahaston arvioita pankkituen lisätarpeesta,
5157: puolustusvalmiutta ja maanpuolustustahtoa, käyttötarkoituksista eri pankkiryhmissä ja val-
5158: puolustushallinnon sisäistä tarkastustointa, tiolle takaisinmaksettavan tuen määrästä pank-
5159: YK:n rauhanturvaamistoimista Suomelle aiheu- kiryhmittäin.
5160: tuneita kustannuksia sekä Ahvenanmaan demi- Opetusministeriöön suoritetulla tarkastus-
5161: litarisoitua asemaa ja maakunnan puolustamis- käynnillä perehdyttiin mm. opetustoimen kes-
5162: velvoitteeseen liittyviä näkökohtia. kushallinnon uudelleenjärjestämiseen, korkea-
5163: Valtiovarainministeriöön tehdyllä tarkastus- koulujen johtamisjärjestelmän kehittämiseen
5164: käynnillä käsiteltiin hallinnonalan keskeisiä ta- sekä siihen, miten säästöt ovat vaikuttaneet
5165: pahtumia kertomusvuonna, talouspoliittista ti- yleissivistävään koulutuk..<;een. Lisäksi on sel-
5166: lannetta ja kehitysnäkymiä, pankkikriisin syn- vitelty yleissivistävän opetuksen kehittämistä,
5167: tyä ja kärjistymistä, pankkivalvontaa sekä eri taidepolitiikan nykytilaa, nuorisotyön tuke-
5168: tahojen vastuusuhteita pankkikriisin syntymi- mista, ammatillista opettajankoulutusta sekä
5169: sessä ja myöhemmissä vaiheissa. Lisäksi käsitel- ympäristönsuojelutekniikan tutkimusta ja ope-
5170: tiin kotimaisen kysyntälaman elvytyskeinoja ja tusta.
5171: verotuksen osuutta elvytyksessä sekä EU:n vai- Maa- ja metsätalousministeriöön suoritetulla
5172: kutuksia tarkastustoimeen ja valvontaan. tarkastuskäynnillä valtiontilintarkastajat saivat
5173: Rahoitustarkastukseen tehdyllä pankkituen yleiskatsauksen hallinnonalan toiminnasta ker-
5174: valvontaan liittyvällä tarkastuskäynnillä käsitel- tomusvuonna. Käynnin yhteydessä käsiteltiin
5175: tiin rahoitustarkastuksen keskeisiä tapahtumia myös toimenpiteitä ylituotannon ja vientituen
5176: kertomusvuonna, valvonnan uudelleenorgani- poistamiseksi, elintarvikkeiden hintatason
5177: sointia ja rahoitustarkastuksen asemaa, toimival- alentamiseksi sekä maatilatalouden rakenteen
5178: tuuksia ja toimintatapojen kehittämistarvetta, ja maaseudun kehittämiseksi. Lisäksi hallinnon-
5179: rahoitustarkastuksen tarkastusohjelmia ja niiden alalla on selvitelty Gatt-sopimuksen, ED-jäse-
5180: toteutumista sekä eri pankkiryhmien tasapuoli- nyyden ja lähialueyhteistyön sekä kansallisten
5181: sen tarkastuskohtelun periaatteen toteutumista. ja alueellisten tekijöiden vaikutuksia elintarvi-
5182: 9
5183:
5184: ketalouteen. Lisäksi on selvitetty riista- ja kala- ympäristönsuojelun näkökulmasta. Lisäksi on
5185: talouden tukemista. selvitetty ilmansuojelun nykytilaa, ympäristöva-
5186: Liikenneministeriöön suoritetulla tarkastus- hinkojen torjuntaa, saastuneiden maa-alueiden
5187: käynnillä perehdyttiin hallinnonalan keskeisiin puhdistamista, ympäristönsuojelutekniikan ke-
5188: tapahtumiin kertomusvuonna, tiemäärärahojen hittämistä sekä maankäytön ohjauksen uudista-
5189: jakoperusteisiin, kansainväliseen maaliikentee- mista.
5190: seen Suomessa sekä Valtionrautateiden yhtiöit- Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat tar-
5191: tämishankkeeseen. Lisäksi hallinnonalalla on kastelivat valtionyhtiöiden taloudellisen tilan
5192: selvitelty Valtionrautateiden kannattamatonta kehitystä, yhtiöiden ja valtion välisiä rahoitus-
5193: henkilöliikennettä ja ratainvestointeja, liikenne- suhteita, valtionyhtiöiden hallinnon kehittämis-
5194: turvallisuutta, merenkulkulaitoksen toiminnan tä sekä niiden omistuspohjan laajentamista.
5195: kustannusvastaavuutta ja väylähankkeita, len- Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1993 tar-
5196: toasemien kannattavuutta ja kustannusvastaa- kastusten yhteydessä seuranneet myös aiempi-
5197: vuutta, Ilmailulaitoksen kansainvälistä toimin- na vuosina annettujen muistutusten ja huomau-
5198: taa sekä Merentutkimuslaitoksen ja tutkimus- tusten huomioon ottamista valtionhallinnossa.
5199: alus Arandan toimintaa. Mikäli on katsottu aihetta olevan, niin samoihin
5200: Kauppa- ja teollisuusministeriöön tehdyllä seikkoihin on kiinnitetty uudelleen huomiota
5201: tarkastuskäynnillä käsiteltiin hallinnonalan kes- osana kertomusvuoden tarkastusta, ja tällöin
5202: keisimpiä tapahtumia kertomusvuonna, pienen tehdyt havainnot ja muistutukset on esitetty
5203: ja keskisuuren yritystoiminnan edistämistä, asianomaisen hallinnonalan kohdalla tässä ker-
5204: energiansäästöohjelmaa vuosiksi 1992-96, tomuksessa.
5205: malminetsinnän tehostamista ja hiukkaskiihdyt- Tarkastustoiminnassa esille tulleita epäkoh-
5206: timenrakentamishanketta. Lisäksi on perehdytty tia on tarkasteltu jäljempänä tässä kertomukses-
5207: kaupallisten sihteerien ja teollisuussihteerien sa hallinnonaloittain. Paikallistarkastuksissa
5208: toimintaan, puunkäytönlisäämiseen sekä hallin- esille tulleita kysymyksiä on jäljempänä käsitel-
5209: nonalalla laadittujen erilaisten ohjelmien, peri- ty kunkin hallinnonalan yhteydessä.
5210: aatteiden ja selvitysten käytännön vaikutuksiin.
5211: Sosiaali- ja terveysministeriöön suoritetulla
5212: Aloitteet
5213: tarkastuskäynnillä valtiontilintarkastajat saivat
5214: selvityksen hallinonalan keskeisistä tapahtumis- Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnössään
5215: ta kertomusvuonna, laman ja säästötoimien vai- 24/12.6.1992 valtiontilintarkastajien toiminnalle
5216: kutuksista väestön henkiseen ja ruumiilliseen ja siihen Iiittyvälie raportoinnille kehittämisvaa-
5217: hyvinvointiin, pakolaisten ja turvapaikanhaki- timuksia. Valiokunta piti käytännön päätöksen-
5218: joiden asioiden hallinnosta sekä vanhustenhoi- teon ja nykyisen tarkastustoiminnan välistä ajal-
5219: don kehittämisestä. Lisäksi on selvitelty eläkejär- lista eroa ongelmallisena ja totesi aikajänteen
5220: jestelmien nykytilaa ja kehitystä, päihdehuoltoa tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä niiden
5221: ja väärinkäyttäjien toimeentuloturvaa sekä van- tarkastamiseen olevan liian pitkä. Tämä ongel-
5222: husten huollon ja hoidon järjestämistä. ma koskee myös valtiontalouden tarkastusviras-
5223: Ympäristöministeriöön tehdyllä tarkastus- toa erityisesti siinä, että sen tarkastuskertomuk-
5224: käynnillä perehdyttiin mm. ympäristöhallinnon set tulevat eduskunnan tietoon ainoastaan val-
5225: kehittämiseen, metsien tilaan ja metsätalouteen tiontilintarkastajien kertomuksen välityksellä.
5226: 10
5227:
5228: Valtiovarainvaliokunta kiinnitti myös mietin- ryhmän muistio, joka sisältää ehdotuksen laiksi
5229: nössään 29/12.6.1992 huomiota valtiontilintar- valtion tilintarkastusvirastosta sekä muiksi tar-
5230: kastajien ja tarkastusviraston tehtävien ja tarkas- vittaviksi säännösmuutoksiksi, jätettiin valtion-
5231: tuskohteiden päällekkäisyyteen ja piti sitä mer- tilintarkastajille 4.11.1993 ja annettiin valtiova-
5232: kittävänä ongelmana. Kannanotossaan valio- rainministeriölle 5.11.1993.
5233: kunta totesi valtionhallinnon päällekkäisyyksi- Valtiovarainministeriö toivoi 18.1.1994 val-
5234: en purkamisen myös tarkastustoiminnan osalta tiontilintarkastajille lähettämässään kirjeessä
5235: tarpeelliseksi ja kiirehti tarkastusviraston ase- muun ohella, että eduskunta toimisi asiassa
5236: man uudelleen järjestämistä osana valtion kes- niin, että asiasta saataisiin näkemykset eri ta-
5237: kushallinnon organisointia. hoilta, minkä jälkeen asian käsittelyä voitaisiin
5238: Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnössään jatkaa ja sopia jatkotoimista.
5239: 45/9.10.1992 kannanottonaan, että eduskun- Tämän jälkeen valtiontilintarkastajat lähetti-
5240: nan mahdollisuudet tarkastaa hallintoa ja ta- vät asiassa aloitteen eduskunnalle 15.2.1994.
5241: lousarvion noudattamista ovat vähäiset. Valio- Eduskunnan puhemiesneuvosto pyysi edus-
5242: kunta edellytti, että hallitus ryhtyy viipymättä kuntaryhmien lausunnot 1M-työryhmän muisti-
5243: toimiin valtiontalouden tarkastuksen irrottami- aan sisältyvistä ehdotuksista todeten yleisarvio-
5244: seksi hallituksen alaisuudesta ja valtiontalou- na, että eduskuntaryhmien lausunnoissa suh-
5245: den tarkastusviraston siirtämiseksi eduskunnan tauduttiin myönteisesti tarkastustoiminnan kes-
5246: yhteyteen ja että hallitus antaa mahdollisimman kittämiseen ja siirtämiseen eduskunnan alai-
5247: pikaisesti tätä tarkoittavat esitykset tarvittaviksi suuteen. Puhemiesneuvosto ehdotti 19.4.1994
5248: säädösmuutoksiksi eduskunnalle. pääministeri Esko Aholle lähettämässään kirjel-
5249: Valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään mässä, että pääministeri ryhtyisi toimiin asiaa
5250: 20/3.6.1993 eduskunnan yhtyneen valiokun- koskevan jatkovalmistelun käynnistämiseksi si-
5251: nan kantaan tarkastusviraston irrottamiseksi ten, että hallituksen esitys asiasta voitaisiin an-
5252: hallituksen alaisuudesta. Tässä mietinnössä va- taa eduskunnalle niin hyvissä ajoin, että se
5253: liokunta edellytti, että hallitus välittömästi ryh- ehdittäisiin käsitellä vuoden 1994 valtiopäivillä.
5254: tyy konkreettisiin toimenpiteisiin valtiovarain- Valtioneuvoston kanslia ilmoitti 4.5.1994 päi-
5255: valiokunnan aikaisemmissa mietinnöissä julki- vätyllä kirjeellään eduskunnan puhemiehelle,
5256: lausutun, eduskunnan yksimielisesti hyväksy- että hallituksen neuvottelussa 3.5.1994 päätet-
5257: män tahdon toteuttamiseksi. tiin tarkastusjärjestelmän uusimista koskevan
5258: Kun hallitus ei välittömästi 9.10.1992 jäl- hankkeen jatkoselvittämisestä. Selvitys tehdään
5259: keen ryhtynyt eduskunnan päätöksen valtiovarainministeriössä, minkä jälkeen asia
5260: edellyttämiin toimiin, pyysivät valtiontilintar- otetaan valtiovarainministerin esittelystä ilta-
5261: kastajat 19.10.1992, että valtiontalouden tar- koulukäsittelyyn.
5262: kastusviraston pääjohtaja Tapio Leskinen ja Valtiontilintarkastajain kanslian aloitteesta
5263: valtiontilintarkastajain kanslian esimies Teuvo kokoontuivat eri ministeriöiden edustajat
5264: Mäkelä yhdessä laatisivat sellaisen tarkastus- 16.6.1994 arvioimaan mahdollisen ED-jäsenyy-
5265: toiminnan uudelleenorganisointimallin, joka den vaikutuksia valtiontalouden tarkastustoi-
5266: vastaa eduskunnan tahtoa. mintaan ja valvontaan. Kokouksen hyväksymä
5267: Tätä tarkoittava 4.11.1993 päivätty LM-työ- aloite kokousmuistiaineen lähetettiin valtiova-
5268: 11
5269:
5270: rainministeriölle tiedoksi mahdollisia toimenpi- Tutkimustoiminta
5271: teitä varten.
5272: Valtiontilintarkastajien v. 1993 rahoittamien
5273: Lausunnot tutkimushankkeiden tuloksia on selostettu yk-
5274: sityiskohtaisesti tämän kertomuksen viimeises-
5275: Valtiontilintarkastajat antoivat 13.9.1994 oi- sä luvussa. Vuodeksi 1994 valtiontilintarkastaji-
5276: keusministeriölle sen pyytämän lausunnon en käyttöön oli osoitettu 450 000 mk:n tutki-
5277: luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi vi- musmääräraha, jota voitiin käyttää ulkopuolisil-
5278: ranomaisten asiakirjojen julkisuudesta ja siihen la teetettävien tutkimusten menoihin valtionti-
5279: liittyviksi laeiksi. lintarkastajien päätösten mukaisesti. Määrära-
5280: Tilintarkastuksen yhtenäistämistä selvittävä halla hankittiin eräiltä yliopistoilta ja korkea-
5281: kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työ- kouluilta lyhytkestoisia selvityksiä. Tutkimus-
5282: ryhmä pyysi valtiontilintarkastajien edustajaa ten tulokset ovat pääosin käytettävissä vuosien
5283: 22.9.1994 pidettävään kuulemistilaisuuteen, 1994-95 vaihteessa.
5284: jossa kutsuttujen toivottiin antavan kirjallisen Vuonna 1994 tutkimustarjouksia oli selvästi
5285: lausuntonsa siitä, miten hallituksen esitykseen enemmän kuin edellisenä vuonna. Tutkimus-
5286: tilintarkastuslaiksi (HE 295/1993 vp.) perustu- tarjousten yhteenlaskettu rahoitustarve oli yh-
5287: vaa tilintarkastusjärjestelmää on tarpeen kehit- teensä n. 4,6 Mmk. Valtiontilintarkastajat päätti-
5288: tää ja edelleen eri tilintarkastajatutkintoja yh- vät kevään 1994 kuluessa rahoittaa tarjottujen
5289: teensovittaa. Valtiontilintarkastajat hyväksyivät 38 tutkimushankkeen joukosta viisi mm. tutki-
5290: kokouksessaan 13.9. 1994 asiasta annettavan musmäärärahaan kohdistettujen säästöjen
5291: lausunnon ja päättivät lähettää kuultavaksi tar- vuoksi. Vuoden 1994 tutkimusmäärärahalla ra-
5292: kastusneuvos Teuvo Mäkelän. hoitetut tutkimushankkeet ovat:
5293:
5294:
5295:
5296:
5297: Tutkimuksen aihe Tutkimuksen Tutkimuksen
5298: suorituspaikka johtaja
5299: Julkisten palvelujen yksityistäminen: kriteerit
5300: ja kokemukset ............................................. . Liiketaloustieteellinen Johtaja
5301: tutkimuslaitos (LTD Jarmo Granfelt
5302: Elinkeinotuen vaikuttavuus ............................. . VA1T Ylijohtaja
5303: Reino Hjerppe
5304: Euroopan reuna-alueiden aluepolitiikka ja
5305: aluejaot (lisämääräraha) .............................. . Tampereen yliopisto Professori
5306: Lauri Hautamäki
5307: Parlamentaarinen tarkastus ja johdon tieto-
5308: järjestelmä .................................................... . Tampereen yliopisto Apulaisprofessori
5309: Pentti Meklin
5310: Peruspalvelun käsite, vaihtoehtoiset rahoitus-
5311: mallit ja päätöksentekijöiden sekä väestön
5312: asennoituminen niihin ............................... .. Kuopion yliopisto Professori
5313: Pauli Niemelä
5314: 12
5315:
5316: Tilatuista tutkimuksista kaksi viimeksi mai- lopulla, jolloin viimeiset käsikirjoitukset lähe-
5317: nittua valmistuivat syksyllä 1994. Niiden tulok- tettiin käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä ker-
5318: sia selvitetään jäljempänä tässä kertomuksessa tomusta valmistellessaan valtiontilintarkastajat
5319: luvussaValtiontilintarkastajien rahoittama tutki- ovat pitäneet 32 kokousta ja valtiontilintarkas-
5320: mustoiminta. Muut kyseisen luvun tiivistelmät tajain jaostot yhteensä 6 kokousta.
5321: ovat aiempien vuosien määrärahoilla rahoite- Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan-
5322: tuista tutkimuksista. nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val-
5323: Valtiontilintarkastajien toimeksiannosta pro- tiontilintarkastajille tullut 26. Näistä 6 oli nimet-
5324: fessori Iftekhar Hossainin johdolla Helsingin tömiä, jotka sellaisina eivät antaneet aihetta
5325: ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa val- enempiin toimenpiteisiin valtiontilintarkastaji-
5326: mistui tutkimus Kehitysavun vähentäminen en taholta, kuin että jäljennökset niistä lähetet-
5327: Suomessa 1990-luvun alkupuolella ja sen yh- tiin tiedoksi ao. viranomaisille.
5328: teiskuntataloudelliset vaikutukset. Tutkimuk- Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös
5329: sen tulosten tunnetuksitekemiseksi valtiontilin- valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan
5330: tarkastajat järjestivät 10.3.1994 eduskunnassa kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä
5331: asiantuntijaseminaarin Kehitysyhteistyön näky- valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy-
5332: mät 1990-luvun Suomessa. töksiä, lähinnä siltä osin kuin ne ovat koskeneet
5333: Valtiontilintarkastajain toimeksiannosta vs. valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta tai
5334: apulaisprofessori Pertti Eilavaaran johdolla val- niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkorvaus-
5335: mistuneen tutkimuksen Parlamentaarinen tilin- velvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu polii-
5336: tarkastus yhdentyvässä Euroopassa valmistumi- siviranomaisten tutkittaviksi ja tuomioistuinten
5337: sen yhteydessä valtiontilintarkastajat järjestivät käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä kerto-
5338: 14.4.1994 aiheesta tutkimusseminaarin lähinnä muksessa.
5339: eduskunnassa toimiville valtiontilintarkastuk- Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin-
5340: sesta ja sen uudelleen järjestämisestä kiinnostu- tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen
5341: neille päättäjille ja virkamiehille sekä valtiova- kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta.
5342: rainministeriön, valtiontalouden tarkastusviras- Sen aineisto on ollut valtiontilintarkastajien
5343: ton ja oikeusministeriön edustajille. käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole
5344: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta-
5345: mista.
5346: Kertomuksen valmistelu
5347: Koulutus
5348: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus-
5349: hallinnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuu- Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa
5350: lemisen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen henkilöstö osallistuivat Tampereen Yliopiston
5351: valmistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien Täydennyskoulutuskeskuksen järjestämille jul-
5352: kokouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen kistalouden tarkastajien neuvottelupäiville 8.-
5353: käsittely aloitettiin huhtikuun lopulla 1994 ja 9.6.1994. Valtiontilintarkastajien aloitteesta jär-
5354: kertomuksen painatus alkoi toukokuussa 1994. jesti Valtiokonttori valtiontilintarkastajain kans-
5355: Kertomuksen valmistelu päättyi lokakuun 1994 lian henkilökunnalle eduskunnassa Valtion ta-
5356: 13
5357:
5358: loushallinto lyhyesti -kurssin 19.-20.1.1994. rek Meri, varapääjohtaja Rein Söörd ja asiantun-
5359: Kurssilla käsiteltiin valtion taloushallinnon ja tija Rein Rannik vierailivat 3.5.1994, professori
5360: tilinpidon nykytilaa ja kehittämissuunnitelmia. Marie-Luise Bemelmans-Videc Algemene Re-
5361: Tämän lisäksi valtiontilintarkastajain kanslian kenkamerista Alankomaista 7.6.1994 sekä Un-
5362: henkilökunta on osallistunut erilaisille edus- karin valtiontilintarkastajien puheenjohtaja,
5363: kunnan, Valtionhallinnon kehittämiskeskuk- kansanedustaja Sandor Nagy 15.8.1994. Irlan-
5364: sen, kauppa- ja teollisuusministeriön, hallinto- nin julkistenvarainvaliokunnan puheenjohtaja
5365: historiakomitean sekä Venäjän ja Itä-Euroopan Jim Mitchell, jäsenet Seän Doherty, Batt
5366: tutkimuksen Seuran järjestämiin koulutustilai- O'Keeffe, Tommy Broughan, Desmond ].
5367: suuksiin ja seminaareihin. O'Malley ja Bernard Durkan seurassaan esitteli-
5368: jäneuvos Una Connolly julkistenvarainvalio-
5369: kunnasta, tilintarkastuspäällikkö John Pureeli
5370: Kansainvälinen toiminta
5371: Irlannin Valtiontalouden tarkastusvirastosta
5372: Valtiontilintarkastajien ja heidän kansliansa sekä Sean 0 Regan Irlannin suurlähetystöstä
5373: toimintaan ovat käyneet tutustumassa Ison-Bri- vierailivat 27.9.1994.
5374: tannian tarkastusviraston National Audit Offi- Kaukoitään suuntautuneen tarkastusmatkan
5375: cen (NAO) pääjohtaja Comptroller & Auditor aikana valtiontilintarkastajat ja kanslian edusta-
5376: General Sir John Bourn ja NAOn kansainvälis- jat vierailivat Korean tasavallan valtiontalouden
5377: ten asioiden johtaja Clive Press sekä tarkastus- tarkastusvirastossa 2. 9.1994.
5378: päällikkö Jim Rickleton 27.4 1994, jossa yhtey- Tarkastusneuvos Mauri Lehmusta on edel-
5379: dessä Sir John piti eduskunnan auditoriossa leen osallistunut Euroopan parlamenttien tutki-
5380: esitelmän Ison-Britannian valtiontilintarkastuk- mus- ja dokumentaatiokeskuksen (ECPRD)
5381: sesta. Viron tarkastusviraston pääjohtaja Hind- makroekonomisen työryhmän työskentelyyn.
5382: 14
5383:
5384:
5385:
5386:
5387: Yleinenosa
5388:
5389: Vuoden 1993 tilinpäätöksen vertailu Mmk ja kertomusvuonna 202 183,8 Mmk. Lisäys
5390: vuoden 1992 tllinpäätökseen edellisestä vuodesta oli siis 16 076,4 Mmk (9 %).
5391: Vuoden 1992 alijäämä oli 3 446,9 Mmk ja kerto-
5392: Valtion tulot olivat v. 1992 182 660,4 Mmk ja musvuoden ylijäämä 5 382,8 Mmk. Tilinpäätöslu-
5393: kertomusvuonna 207 566,5 Mmk, joten ne kas- vut osastoittain ja pääluokittain vuosilta 1992 ja
5394: voivat edellisestä vuodesta 24 906,1 Mmk:lla 1993 ilmenevät alla olevasta taulukosta:
5395: (14 %). Valtion menot olivat v. 1992 186 107,3
5396:
5397:
5398: Lisäykset
5399: Osasto/Pääluokka 1992 1993 Vähennykset-
5400: mk mk mk %
5401:
5402: Tulot
5403: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ......... 105 107 838 929,14 100 163 993 515,74 -4 943 845 413,40 -5
5404: 12 Os. Sekalaiset tulot ................................ 19 139 120 991,12 21 866 159 409,60 2 727 038 418,48 14
5405: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset. .... 3 861 328 420,28 5 490 243 285,23 1628 914 864,95 42
5406: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion
5407: virastot ja laitokset .......................... 201 869 640,54 - -201869 640,54 -100
5408: 15 Os. Lainat ............................................... 54 350 279 156,57 80 046 131 527,99 25 695 852 371,42 47
5409:
5410: Tulot yhteensä ..................................... 182 660 437137,65 207 566 527 738,56 24 906 090 600,91 14
5411:
5412: Menot
5413: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ..................... 34 669 777,72 19 964 936,02 -14 704 841,70 -42
5414: 22 Pl. Eduskunta ....................................... 248 915 595,67 237 093 974,42 -11 821621,25 -5
5415: 23 Pl. Valtioneuvosto ................................ 258 168 719,48 201 905 048,92 - 56 263 670,56 -22
5416: 24 Pl. Ulkoasiainrninisteriö ....................... 4 085 162 455,65 3 399 420 245,42 -685 742 210,23 -17
5417: 25 Pl. Oikeusministeriö ............................. 2 236 848 592,88 2 181 066 878,69 -55 781 714,19 -2
5418: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ......................... 5 907 698 552,19 10 561 723 506,80 4 654 024 954,61 79
5419: 27 Pl. Puolustusministeriö ......................... 9 298 314 769,22 9 225 859 872,04 -72 454 897,18 -1
5420: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ..................... 25 219 308 901,85 34 028 674 009,48 8 809 365 107,63 35
5421: 29 Pl. Opetusministeriö ............................. 30 708 479 090,96 28 653 449 501,22 -2 055 029 589,74 -7
5422: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ......... 13 337 370 720,96 12 550 260 640,50 -787110 080,46 -6
5423: 31 Pl. Liikenneministeriö ........................... 11 043 156 599,89 10 045 618 086,20 ---997 538 513,69 -9
5424: 32 PL Kauppa- ja teollisuusministeriö ...... 6 052 075 732,03 6 852 662 852,85 800 587 120,82 13
5425: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ........... 53 858 348 638,53 53 813 876 507,17 -44 472 131,36 -0
5426: 34 Pl. Työministeriö .................................. 8 233 979 323,19 7 877 153 524,04 -356 825 799,15 -4
5427: 35 Pl. Ympäristöministeriö ........................ 6 461 284 695,66 5 571 469 919,41 -889 814 776,25 -14
5428: 36PI. Valtionvelka .................................... 9 123 541 559,27 16 963 572 749,23 7 840 031189,96 86
5429:
5430: Menot yhteensä ................................... 186107 323 725,15 202 183 772 252,41 16 076 448 527,26 9
5431: Ylijäämä ........................................... 5 382 755 486,15
5432: Alijäämä ........................................... 3 446 886 587,50
5433: 15
5434:
5435: Tulot. Tulot kasvoivat kertomusvuonna sekä on otettu huomioon valtioneuvoston 14.5.1992
5436: suhteellisesti että markkamääräisesti eniten osas- tekemän eräitä opetustoimen säästötoimenpitei-
5437: tossa 15 Lainat ( 47 %, 25 695,9 Mmk), sillä valtion tä koskevan periaatepäätöksen toimeenpano ja
5438: lainanotto lisääntyi huomattavasti. Momentin kertomusvuoden alusta voimaan tullut valtion-
5439: Nettolainanotto loppusumma oli kertomusvuon- osuusuudistus.
5440: na 24 030,2 Mmk (45 %) suurempi kuin v. 1992. Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot
5441: Tulot kasvoivat osastossa 13 Korkotulot kerto- kasvoivat markkamääräisesti 4 654,0 Mmk ja
5442: musvuonna 1 628,9 Mmk:lla (42 %). Momentin suhteellisesti 79 %. Momentin Kuntien yleiset
5443: 13.01.07, Korot talletuksista, tulot olivat kerto- valtionosuudet menot kasvoivat kertomusvuon-
5444: musvuonna 1 072,0 Mmk ( 45 %) suuremmat kuin na 3 338,2 Mmk:lla (447 %) sekä momentin Kun-
5445: v. 1992 ja momentin 13.01.08, Korot obligaatiois- tien verotulojen täydennysmenot 1 497,0
5446: ta, tulot taas 654,4 Mmk (148 %) suuremmat kuin Mmk:lla (343 %). Pääluokan menojen kasvu se-
5447: edellisenä vuonna. littyy valtionosuusjärjestelmän uudistuksella.
5448: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen Kunnat saivat useiden aiempien, käyttökohteit-
5449: ja laitosten tulot olivat v. 1992 201,9 Mmk. Kerto- tain eriteltyjen määrärahojen asemesta kulujansa
5450: musvuonna osastoon ei kertynyt lainkaan tuloja, varten erittelemättömän kokonaissumman, joka
5451: koska osasto on poistettu talousarviosta. Netto- budjetoitiin sisäasiainministeriön pääluokkaan.
5452: budjetointiin liittyvät tulot on otettu huomioon
5453: osaston 12 tuloarviossa.
5454: Vuoden 1993 tilinpäätöksen vertailu
5455: Menot. Markkamääräisesti eniten kasvoivat talousarvioon
5456: valtiovarainministeriön hallinnonalan menot
5457: (8 809,4 Mmk, 35 %). Etenkin pankkien tukemi- Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulojen
5458: sesta aiheutuvat menot kasvoivat: Vuoden 1992 loppusumma oli 175 304 797 000 mk ja menojen
5459: tilinpäätöksen mukaan käytettiin rahamarkkinoi- 175 301 002 000 mk, annettiin kertomusvuonna
5460: den vakauttamiseen (luku 28.87) 8 180,0 Mmk. v i i s i lisätalousarviota. Niissä hyväksyttiin tu-
5461: Kertomusvuonna tämän luvun loppusumma oli loihin lisäystä 29 519 063 000 mk ja menoihin
5462: 16 101,5 Mmk. Pankkitoiminnan tukemiseen 29 519 697 000 mk. Talousarvioon merkityt tulot
5463: käytettävät menot myönnettiin vuoden 1993 en- olivat siten kaikkiaan 204 823 860 000 mk ja me-
5464: simmäisessä lisätalousarviossa. not 204 820 699 000 mk, joten budjetoidut tulot
5465: Suhteellisesti eniten kasvoivat menot valtion- olivat 3161 000 mk menoja suuremmat. Tilin-
5466: velasta (86 %). Kasvun suuruus oli 7 840,0 Mmk. päätöksen mukaan tuloja kirjattiin 207 566 527
5467: Kotimaisen velan korkomenot olivat 3 163,0 738,56 mk ja menoja 202 183 772 252,41 mk.
5468: Mmk (77 %) ja ulkomaisen velan korkomenot Ylijäämä oli siis 5 382 755 486,15 mk.
5469: 4 763,8 Mmk (116 %) suuremmat kuin edellisenä Seuraavassa on otettu tarkasteltaviksi ne mo-
5470: vuonna. mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta
5471: Opetusministeriön hallinnonalan menot vähe- vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Lisäta-
5472: nivät 2 055,0 Mmk:lla (7 %) 30 708,5 Mmk:sta lousarvioiden lisäykset ja vähennykset on otettu
5473: 28 653,4 Mmk:aan. Määrärahojen mitoituksessa huomioon vertailussa.
5474:
5475:
5476: Tulot v. 1993
5477:
5478: Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
5479: mukaan Alitus--
5480: Osasto Varsinainen Muutokset Yhteensä
5481: talousarvio
5482: mk mk mk mk mk o/o
5483:
5484: 11. Verot ......... 106 369 700 000 ---6 130 000 000 100 239 700 000 100 163 993 515,74 -75 706 484,26 -0
5485: 12. Sekalaiset
5486: tulot ................. 19 024 991 000 2 049063000 21 074 054 000 21 866 159 409,60 792 105 409,60 4
5487: 13. Korkotulot. 3 724 529 000 1230000000 4 954 529000 5 490 243 285,23 535 714 285,23 11
5488: 15. Lainat ........ 46 185 577 000 32 370 000 000 78 555 577 000 80 046 131 527,99 1490 554 527,99 2
5489:
5490: Yhteensä .......... 175 304 797 000 29 519 o63 000 204 823 860 000 207 566 527 738,56 2 742 667 738,56 1
5491: 16
5492:
5493: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tulo- alittivat arvioidut 102,8 Mmk 10,7 Mmk:lla 00 %)
5494: ja arvioitiin kertyvän 100 239,7 Mmk, mutta tilin- työtoiminnan tuotteiden huomattavien menekki-
5495: päätöksen mukaan kertymä oli 75,7 Mmk pie- vaikeuksien vuoksi.
5496: nempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli arvioi- Sisäasiainministeriön hallinnonalalla ulosotto-
5497: tu 29 265,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan tu- ja tiedoksiautotoimen maksutuloja kertyi 32,4
5498: lot jäivät kuitenkin 195,9 Mmk (1 %) pienemmik- Mmk (20 %) enemmän kuin arvioitu 158,0 Mmk,
5499: si eli 29 069,1 Mmk: aan. Korkotulojen lähdevero koska ulosottoon tulleiden asioiden määrä kas-
5500: oli alkuperäisessä talousarviossa arvioitu 1 850,0 voi oletettua enemmän.
5501: Mmk:ksi. Arviota alennettiin toisessa lisätalousar- Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu-
5502: viossa 1 400,0 Mmk:aan korkojen laskun vuoksi, lot olivat tilinpäätöksen mukaan 172,7 Mmk,
5503: mutta lähdeveron tuotto ylitti kuitenkin arvion mikä oli 43,7 Mmk (34 %) arvioitua enemmän.
5504: 262,9 Mmk:lla 09 %). Tämä johtuiYK:narvioitua suuremmista suori-
5505: Liikevaihtoveron kertymä ylitti arvion 394,8 tuksista suomalaisten valvontajoukkojen kustan-
5506: Mmk:lla 0 %) ja nousi 37 294,8 Mmk:aan. Alko- nuksista sekä Yhdysvaltojen dollarin kurssin
5507: holijuomaveran tuotto oli tilinpäätöksen mukaan noususta.
5508: 3 881,7 Mmk. Tämä oli 168,3 Mmk (4 %) vähem- Valtiovarainministeriön hallinnonalalla metal-
5509: män kuin arvioitu 4 050,0 Mmk. Virvoitusjuo- lirahatulot oli budjetoitu 769,9 Mmk:ksi, mutta ne
5510: mien kulutus oli arvioitu liian suureksi, joten jäivät 503,3 Mmk (65 %) pienemmiksi. Valtiova-
5511: virvoitusjuomaveron tuotto jäi 19,8 Mmk 05 %) rainministeriön hallinnonalan muut tulot ylittivät
5512: pienemmäksi kuin ennakoitu 135,0 Mmk. Poltto- arvioidut 1 588,9 Mmk 966,2 Mmk:lla (61 %), sillä
5513: aineveroa kertyi 8 403,7 Mmk, mikä oli 106,3 valtion sarjaobligaatioiden myynnistä saadut
5514: Mmk 0 %) arvioitua vähemmän. kurssivoitot olivat arvioitua suuremmat.
5515: Sokerivero tuotti 257,4 Mmk ja ylitti arvion Korkeakouluissa otettiin käyttöön maksupe-
5516: 27,4 Mmk:lla 02 %), koska verollisen sokerin rustelakiin pohjautuva hinnoittelu kertomusvuo-
5517: toimitukset kasvoivat 15 %. Lannoiteveroa tulou- den helmikuun alussa. Tämän johdosta korkea-
5518: tettiin 46,0 Mmk (10 %) enemmän kuin arvioitu koulujen tuloja kertyi 99,3 Mmk (13 %) enem-
5519: 470,0 Mmk. Leimaveroa arvioitiin toisessa ja män kuin arvioitu 743,5 Mmk. Valtion opintotu-
5520: viidennessä lisätalousarviossa tehtyjen vähen- kikeskuksen tulot olivat 50,3 Mmk (70 %) suu-
5521: nysten jälkeen kertyvän 2 645,0 Mmk, mutta remmat kuin ennakoitu 71,7 Mmk. Tähän vaikut-
5522: kertymä jäi 117,9 Mmk ( 4 %) pienemmäksi. Tila- ti opintolainojen takausvastuiden perinnän sekä
5523: uslentoveron tuotto oli 10,9 Mmk (11 %) suurem- perusteetta maksettujen opintorahojen takaisin-
5524: pi kuin arvioitu 100,0 Mmk. Alkuperäinen arvio perinnän tehostaminen. Opetushallituksen alai-
5525: oli 200,0 Mmk, mutta viidennessä lisätalousar- sen toiminnan muut tulot olivat tilinpäätöksen
5526: viossa siitä vähennettiin 100,0 Mmk. Alkoholijuo- mukaan 1 493,5 Mmk, mikä oli 109,5 Mmk (7 %)
5527: mien kysynnän vähenemisen vuoksi Oy Alko budjetoitua vähemmän.
5528: Ab:n ylijäämä alitti arvioidut 1 400,0 Mmk 267,3 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal-
5529: Mmk:lla 09 %). Eräiden maataloustuotteiden la oli Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ar-
5530: markkinoimismaksut tuottivat 539,8 Mmk, mikä vioitu 40,2 Mmk:ksi, mutta ne jäivät 16,0 Mmk
5531: oli 75,2 Mmk (12 %) arvioitua vähemmän. Tuo- ( 40 %) pienemmiksi. Maatalouden tutkimuskes-
5532: ton arviointia vaikeuttivat maidon kiintiökauden kuksen tuloarvio on ollut vuosittain ylimitoitettu.
5533: muutos, satovaihtelut ja markkinointiajankoh- Vuonna 1992 tulot oli arvioitu 36%, v. 1991 20%
5534: dan epävarmuus. ja v. 1990 22% liian suuriksi. Vuoden 1994
5535: budjetissa tuloarvio on muutettu paremmin vas-
5536: 12 Os. Sekalaiset tulot. Tulot ylittivät arvioi- taamaan todellista tasoa. Metsähallituksen tulot
5537: dut 21074,1 Mmk 792,1 Mmk:lla (4%). Oikeus- olivat tilinpäätöksen mukaan 218,9 Mmk, eli yli
5538: ministeriön hallinnonalalla olivat tuomioistuintu- kaksi kertaa niin suuret kuin arvioitu 103,7 Mmk.
5539: lot tilinpäätöksen mukaan 163,8 Mmk. Tämä oli Tämä johtui metsäverotuksen veroperusteiden
5540: 36,2 Mmk 08 %) ennakoitua vähemmän. Yleis- muuttumisesta, puutavaran korjuukustannusten
5541: ten alioikeuksien ja maistraattien tulot jäivät ylei- pienenemisestä ja henkilöstömenojen supistumi-
5542: sen taloudellisen tilanteen johdosta arvioitua pie- sesta.
5543: nemmiksi. Lisäksi ylimmät tuomioistuimet, hovi- Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä ar-
5544: oikeudet, lääninoikeudet ja erityistuomioistui- vioitiin 41,0 Mmk:ksi, mutta paikallisteiden teke-
5545: met siirtyivät uuteen maksujärjestelmään suunni- mistä lisättiin ennakoitua enemmän, joten tuloja
5546: teltua myöhemmin. Vankeinhoitolaitoksen tulot kertyi 17,1 Mmk (42 %) enemmän.
5547: 17
5548:
5549: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- keusjärjestyksessä viimeisenä. Kertomusvuoden
5550: alalla arvioitiin momentille Siirto valtion ydinjäte- lopussa valtiolla oli rahastolta saatavia vuodelta
5551: huoltorahastosta kertyvän 149,0 Mmk, mutta ker- 1991 yhteensä n. 7,7 Mmk.
5552: tymä jäi 35,4 Mmk (24 %) pienemmäksi. Syynä Muista sekalaisista tuloista sakkorahoja kertyi
5553: oli Imatran Voima Oy:n rahastotavoitteen huo- 44,7 Mmk (14 %) vähemmän kuin budjetoidut
5554: mattava pieneneminen sen vuoksi, että käytetyn 330,0 Mmk. Samoin menorästien ja siirrettyjen
5555: polttoaineen palauttamisen hinta nousi jyrkästi määrärahojen peruutukset tuottivat 84,6 Mmk
5556: joulukuussa 1992. Valtioneuvosto myönsi IVOlle (33 %) vähemmän kuin arvioidut 254,0 Mmk.
5557: luvan rahastotavoitteen väliaikaiseen pienentä- Valtiolle Valtion eläkevakuutusrahaston ulko-
5558: miseen vuosiksi 1993-95. Valtion hankintakes- puolelta tulootettavia eläkemaksuja ja korvauk-
5559: kuksen tuloarvio oli 2,5 Mmk, mutta tulot olivat sia kertyi 271,5 Mmk. Tämä oli 127,0 Mmk (88 %)
5560: yli kahdeksankertaiset eli 21,7 Mmk. Näiden ennakoitua enemmän. Arviointia vaikeutti mo-
5561: nettotulojen kertymiseen vaikuttivat sekä meno- mentin sisällön muutos. Valtiolle maksettavat
5562: säästöt että suunniteltua vähäisemmät investoin- päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturvamaksut jäi-
5563: nit. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- vät 74,8 Mmk (53 %) pienemmiksi kuin arvioidut
5564: alan muut tulot olivat 22,9 Mmk (47 %) suurem- 140,0 Mmk. Virastot siirtyivät nettobudjetointiin,
5565: mat kuin arvioidut 49,0 Mmk. Tämä johtui siitä, ja tämän vaikutusta tulojen vähenemiseen oli
5566: että Imatran Voima Oy:n korvaukset Kemijoki vaikea ennakoida.
5567: Oy:n sähköosuudesta olivat arvioitua suuremmat
5568: mm. Kurkiaskan voimalaitoksen valmistumisen 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset.
5569: vuoksi. Myös valtionavustusten palaotuksia ker- Tulot olivat 535,7 Mmk (11 %) suuremmat kuin
5570: tyi arvioitua enemmän. budjetoitu 4 954,5 Mmk. Korot talletuksista oli
5571: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla arvioitu 3 110,0 Mmk:ksi, mutta niitä kertyi 363,5
5572: valtion koulukotien tulot alittivat arvioidut 61,7 Mmk (12 %) enemmän. Momentin tuloiksi mer-
5573: Mmk 19,1 Mmk:lla (31 %), koska kunnat käytti- kitään yli päivittäisen tarpeen olevien valtion
5574: vät taloudellisen laman vuoksi valtion kouluko- kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvät kor-
5575: tien palveluja arvioitua vähemmän. Kuntien en- kotulot, ja näiden kassareservien määrä oli ar-
5576: nakoitua laajempien säästötoimien vuoksi val- vioitua korkeammalla tasolla. Korot obligaatiois-
5577: tionapujen palaotuksia kertyi 260,4 Mmk (29 %) ta tuottivat 235,5 Mmk (27 %) enemmän kuin
5578: enemmän kuin arvioidut 900,0 Mmk. arvioidut 860,0 Mmk, koska joukkovelkakirjalai-
5579: Työministeriön hallinnonalalla palkkaturva- noja laskettiin liikkeeseen enemmän kuin talous-
5580: maksujen palaotuksia kertyi tilinpäätöksen mu- arviota laadittaessa ennakoitiin. Osinkotulot val-
5581: kaan 502,1 Mmk, mikä oli 95,4 Mmk (16 %) tionyhtiöistä oli arvioitu 280,0 Mmk:ksi, mutta
5582: arvioitua vähemmän. Työministeriön hallinnon- taloudellisen laman vuoksi tulot jäivät 47,5 Mmk
5583: alan muut tulot olivat kuusinkertaiset arvioon (17 %) pienemmiksi.
5584: verrattuna eli 132,1 Mmk. Arvio oli 22,0 Mmk.
5585: Työllisyyslain hoitoon liittyviä valtionosuuksien 15 Os. Lainat. Tulot olivat 1 490,6 Mmk (2 %)
5586: ennakoita maksettiin kunnille enemmän kuin suuremmat kuin ennakoitu 78 555,6 Mmk. Mo-
5587: kunnat käyttivät, ja näiden ennakoiden palautus- mentille Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai-
5588: ten määrää on vaikea arvioida. Kertymään vai- toksille kertyi 158,5 Mmk. Tämä oli 23,3 Mmk
5589: kutti myös tehostunut palkkaturvapalautusten 07 %) arvioitua enemmän. Lisäys johtui siitä, että
5590: korkojen takaisinperintä. Ilmailulaitos maksoi saamansa lainan kokonaan
5591: Ympäristöministeriön hallinnonalalla oli kor- takaisin kertomusvuonna, mikä ei ollut tiedossa
5592: vauksia ympäristövahinkojen torjuntatoimista talousarviota laadittaessa. Valtion pääomasijoi-
5593: arvioitu kertyvän 16,5 Mmk, mutta tulot jäivät tusten takaisinmaksun vuoksi muiden lainojen
5594: 10,6 Mmk (64 %) pienemmiksi. Näitä korvauksia lyhennyksiä kertyi lähes kolme kertaa enemmän
5595: maksetaan edellisvuoden hankinnoista ja torjun- kuin arvioidut 675,5 Mmk eli 2 679,3 Mmk.
5596: tatoimien kustannuksista, joiden suuruus vaihte- Valtion nettolainanotto oli budjetoitu 77 745,0
5597: lee vuosittain. Valtiolle korvauksia maksetaan Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan se oli
5598: Öljynsuojarahaston rahatilanteen mukaan etuoi- 77 208,4 Mmk.
5599:
5600:
5601:
5602:
5603: 2 340518M
5604: 18
5605:
5606:
5607: Menot v. 1993
5608: Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
5609: mukaan Säästö-
5610: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä
5611: talousarvio
5612: mk mk mk mk mk o/o
5613:
5614: 21 TP ............... 23 766 000 0 23766000 19 964 936,02 -3 801 063,98 -16
5615: 22EK .............. 255 605 000 0 255605000 237 093 974,42 -18 511 025,58 -7
5616: 23 VNK ........... 202 251000 1700000 203951000 201 905 048,92 -2 045 951,08 -1
5617: 24UM ............. 3 351333 000 215 916 000 3 567 249000 3 399 420 245,42 -167 828 754,58 -5
5618: 250M ............. 2150 450 000 32100000 2182 550 000 2 181 066 878,69 -1483121,31 -{)
5619: 26SM .............. 10 953 783 000 -398309000 10 555 474 000 10 561 723 506,80 6 249 506,80 0
5620: 27 PLM ............ 8959 225 000 247912 000 9 207137000 9 225 859 872,04 18 722 872,04 0
5621: 28VM .............. 17605516000 16 643 945 000 34 249 461 000 34 028 674 009,48 -220 786 990,52 -1
5622: 29 OPM ........... 27 865 824 000 685 388000 28 551 212 000 28 653 449 501,22 102 237 501,22 0
5623: 30MMM .......... 11 334 030 000 1551630 000 12 885 660 000 12 550 260 640,50 -335 399 359,50 -3
5624: 31 LM .............. 9431361000 636777000 10 068 138 000 10 045 618 086,20 -22 519 913,80 -{)
5625: 32KTM ........... 5 650 256000 1493 372 000 7143628000 6 852 662 852,85 -290 965 147,15 --4
5626: 33 STM ............ 49 398 074 000 5434 570000 54 832 644 000 53 813 876 507,17 -1 018 767 492,83 -2
5627: 34TM .............. 8094 679000 259 552000 8 354 231000 7 877 153 524,04 --477 077 475,96 -6
5628: 35YM ............. 4930127000 649 210000 5 579 337000 5 571 469 919,41 -7867080,59 -{)
5629: 36 Valtion-
5630: velka .......... 15 094 722 000 2065 934000 17160 656 000 16 963 572 749,23 -197 083 250,77 -1
5631:
5632: Yhteensä .......... 175 301 002 000 29 519 697 000 204 820 699 000 202 183 772 252,41 -2 636 926 747,59 -1
5633:
5634:
5635:
5636: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joi- 190,0 Mmk eli 30,6 Mmk pienemmät. Syynä
5637: den tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään tähän oli korvaushakemusten arvioitua pienem-
5638: 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21- pi kasvu sekä indeksikorotusten toteutuminen
5639: 23, 25-27, 31 ja 35 ei kertomusvuonna sisälty- odotettua pienempinä.
5640: nyt näitä ehtoja täyttäviä menojen ylityksiä tai Valtiokonttorin momentille Eläkemaksulainat
5641: säästöjä. valtion liikelaitoksille oli varattu 40,0 Mmk:n
5642: määräraha, josta jäi säästöön 39,2 Mmk (98 %).
5643: 24 PL Ulkoasiainministeriön hallinnon- Määrärahaa käytetään valtion liikelaitoksen ra-
5644: ala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3 399,4 hoituslaitoksesta ottaman lainan kustannusten
5645: Mmk ja jäivät 167,8 Mmk (5 %) pienemmiksi kuin tasaamiseen yksityisen sektorin työeläkejärjestel-
5646: arvioitu 3 567,2 Mmk. Momentille Eräät jäsen- män takaisinlainausehtojen tasolle. Liikelaitosta-
5647: maksut ja rahoitusosuudet oli myönnetty 563,7 mishankkeet eivät toteutuneet suunnitellulla ta-
5648: Mmk, mutta määrärahasta jäi käyttämättä 149,6 valla, joten määrärahaa ei kertomusvuonna tar-
5649: Mmk (27 %). Säästö aiheutui Eta-sopimuksen vittu.
5650: voimaantulon siirtymisestä kertomusvuoden Momentille Ylimääräiset eläkkeet oli myön-
5651: alusta vuoden 1994 alkuun sekä valuuttakurssien netty 146,0 Mmk:n määräraha, mutta menot oli-
5652: muutoksista. Kertomusvuoden III lisätalousar- vat 20,1 Mmk (14 %) pienemmätJatkuvasti mak-
5653: viossa momentilta vähennettiin 50,6 Mmk. Lisäk- sussa olevia vanhoja ylimääräisiä eläkkeitä
5654: si momentin perusteluja muutettiin siten, että (esim. sotaeläkkeitä) lakkasi kertomusvuonna
5655: määrärahaa saa käyttää myös kotimaisten, EY:n arvioitua enemmän, ja uudet eläkkeet ovat aiem-
5656: hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittami- pia pienempiä ylimääräisen eläketurvan tarpeen
5657: seen eri hallinnonaloilla. vähennyttyä muun eläketurvan kehityttyä.
5658: Momentin Kansainvälisille rahoituslaitoksille
5659: 28 PL Valtiovarainministeriön hallinnon- annettujen sitoumusten lunastaminen menot oli-
5660: ala. Hallinnonalan menot oli arvioitu 34 249,5 vat kertomusvuonna tilinpäätöksen mukaan 14,1
5661: Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat Mmk, mikä oli 20,9 Mmk (60 %) ennakoitua
5662: 220,8 Mmk (1 %) pienemmät. Momentille Eräät vähemmän. Syynä tähän oli se, että sitoumukset
5663: valtion maksamat korvaukset oli budjetoitu 220,6 ovat vaadittaessa erääntyviä, joten määrärahan-
5664: Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen mukaan tarve oli vaikeasti ennakoitavissa.
5665: 19
5666:
5667: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala menot olivat kertomusvuonna tilinpäätöksen
5668: Hallinnonalan menot oli arvioitu 28 551,2 mukaan 2 689,4 Mmk, mikä oli 156,6 Mmk (6 %)
5669: Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat ennakoitua vähemmän. Kertomusvuoden III li-
5670: 102,2 Mmk (0 %) suuremmat. Korkeakoulujen sätalousarviossa momentille myönnettiin lisäystä
5671: maksullisen palvelutoiminnan menot olivat tilin- 428,0 Mmk ja V lisätalousarviossa 603,0 Mmk,
5672: päätöksen mukaan 887,4 Mmk. Tämä oli 197,4 koska kertomusvuoden kevään maataloustulo-
5673: Mmk (29 %) arvoitua enemmän. Vuoden 1993 sopimuksen yhteydessä sovittiin kananmunien,
5674: talousarviota laadittaessa arvioitiin taloudellisen lihan ja lihavalmisteiden sekä viljan ja viljatuottei-
5675: laman aiheuttavan supistumista myös korkea- den viennin lisäämisestä.
5676: koulujen maksullisen palvelutoiminnan laajuu- Avustuksiin maaseudun pienyritystoiminnan
5677: teen. Näin ei kuitenkaan käynyt osittain työl- edistämiseen oli varattu 160,0 Mmk:n määräraha,
5678: lisyyspoliittisen koulutuksen laajentumisen an- josta jäi säästöön 42,1 Mmk (26 %), koska uusia
5679: siosta. pienyritystoiminnan avustuksia myönnettiin
5680: Momentille Aikuisopintoraha oli budjetoitu 106,5 Mmk. Näiden ja aiemmin myönnettyjen
5681: 434,1 Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen maksatus ajoittuu kolmelle vuodelle. Lisäksi
5682: mukaan 60,2 Mmk (14 %) pienemmät. Opinto- määrärahasta voitiin 50 Mmk myöntää vain hank-
5683: vuoden 1992-93 aikana toteutetut aikuisopinto- keisiin, jotka toteutetaan kokonaisuudessaan
5684: tuen muutokset pienensivät tukea keskimäärin kertomusvuonna ja joiden maksatukset voitiin
5685: viidenneksellä. Aikuisopintorahan saajat väheni- hoitaa loppuun kertomusvuoden aikana. Tällai-
5686: vät 22 OOO:sta 15 OOO:een. Kehitykseen vaikutti sia hankkeita ei kertomusvuonna ollut mainitta-
5687: myös työllisyystilanne, joka vähensi työssä käy- vassa määrin. Maaseutuelinkeinotoiminnan kor-
5688: vien hakeutumista omaehtoiseen koulutukseen. kotukeen oli myönnetty 276,0 Mmk:n määrära-
5689: Oppisopimuskoulutuksen kurssitoiminnan ha, mutta määrärahasta jäi käyttämättä 45,2 Mmk
5690: menot olivat 74,1 Mmk, mikä oli 20,6 Mmk (16 %) korkotason laskun vuoksi.
5691: (22 %) ennakoitua vähemmän. Talousarviossa Momentille Viljan ja nurmikasvien siementen
5692: opiskelijamäärätavoitteeksi oli asetettu 7 000, varmuusvarastoinnista aiheutuvien kustannus-
5693: mutta toteutunut määrä oli vain 6 416. Momentil- ten korvaaminen oli budjetoitu 219,0 Mmk, mut-
5694: le Korvaus työnantajille oli varattu 111,2 Mmk:n ta menot olivat tilinpäätöksen mukaan 28,7 Mmk
5695: määräraha, josta jäi säästöön 24,3 Mmk (22 %), (13 %) pienemmät. Momentin määrärahasta kor-
5696: koska opiskelijamäärä oli 92 % talousarvion ta- vataan Valtion viljavaraston omistamien var-
5697: voitteesta. muusvarastojen pääoma- ja hoitokustannukset.
5698: Arrunatillisen aikuiskoulutuksen menoihin oli Viljavaraston keskikorkokustannus aleni selvästi
5699: budjetoitu 699,4 Mmk. Menot olivat tilinpäätök- budjetoitua enemmän eli 11,5 %:sta 9,3 %:iin.
5700: sen mukaan 596,1 Mmk, mikä oli 103,3 Mmk
5701: (15 %) arvioitua vähemmän. Asetetut määrälliset 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön
5702: tavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Koulutus hallinonala. Pääluokan menot jäivät 291,0 Mmk
5703: saatiin kuitenkin hankittua oletettua edullisem- ( 4 %) pienemmiksi kuin ennakoitu 7 143,6 Mmk.
5704: min. Lähes kaikissa oppilaitosmuodoissa hankin- Teknologian kehittämiskeskuksen tuotekehitys-
5705: tahinta oli kyseisen oppilaitosmuodon yksikkö- lainoihin oli budjetoitu 190,0 Mmk, mutta menot
5706: hintaa pienempi. Lääninhallitusten toimesta ta- olivat tilinpäätöksen mukaan 111,0 Mmk (58%)
5707: pahtunut koulutuksen osto oli uusi rahoitusmuo- pienemmät, koska hankkeiden toteutus ajoittui
5708: to. Opiskelijat olettivat monessa tapauksessa, arvioitua enemmän kertomusvuodelle. Pienyri-
5709: että koulutukseen olisi voinut osallistua työttö- tysten tukemiseen oli budjetoitu 52,0 Mmk:n
5710: myysturvaa menettämättä ja peruivat opiskelu- määräraha, mutta menot olivat 10,3 Mmk (20 %)
5711: paikkansa varsin myöhäisessä vaiheessa. Tämän pienemmät, koska taloudellisen tilanteen vuoksi
5712: vuoksi oppilaitosten ilmoitukset alkamatta jää- yritykset toteuttivat investointihankkeita arvioi-
5713: neistä linjoista saatiin lääneille vaiheessa, jolloin tua vähemmän ja pienempinä.
5714: määrärahoja ei enää ehditty kohdentaa uudel- Momentin Yritysten kansainvälistyminen me-
5715: leen toisiin oppilaitoksiin. not olivat tilinpäätöksen mukaan 251,4 Mmk,
5716: mikä oli 40,8 Mmk (14 %) ennakoitua vähem-
5717: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hal- män. Kertomusvuonna oli myöntämisvaltuuk-
5718: linnonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan sien määrä 340 Mmk. Myönnettyjä avustuksia oli
5719: 335,4 Mmk (3 %) pienemmät kuin arvioitu 2 255 kpl. Yritysten taloudellinen tilanne oli ker-
5720: 12 885,7 Mmk. Maataloustuotteiden vientituen tomusvuonna heikko. Tämä johti osaltaan siihen,
5721: 20
5722:
5723: että tukia maksettiin kappalemääräisesti edellis- musvuoden V lisätalousarviossa momentilta vä-
5724: vuotta enemmän useampien osatilitysten vuoksi. hennettiin 200,0 Mmk. Lisäksi momentin perus-
5725: Rajallisten henkilöresurssien vuoksi ei koko val- teluja muutettiin siten, että määrärahaa saa käyt-
5726: tuutta kuitenkaan kyetty käyttämään, vaikka ker- tää 500 hengen pakolaiskiintiön lisäksi myös n.
5727: tomusvuonna maksatusvaltuutta käytettiin 36 % 100:n entisen Jugoslavian alueelta maahamme
5728: edellisvuotista enemmän. evakuoitavan potilaan hoidosta ja heitä saatta-
5729: Momentille Lainat yritysten kansainvälistymi- vien henkilöiden vastaanotosta aiheutuvien me-
5730: seen oli budjetoitu 25,5 Mmk:n määräraha, mutta nojen maksamiseen.
5731: menot olivat 13,3 Mmk (52 %) pienemmät. Lainat Momentille Valtionosuus kunnille sosiaali- ja
5732: vientimarkkinointiin ovat alhaisen korkonsa terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin oli
5733: vuoksi aiempina vuosina olleet varsin kysyttyjä. budjetoitu 292,0 Mmk:n määräraha, mutta menot
5734: Kysyntä on vähentynyt yleisen korkotason alen- olivat 92,5 Mmk (32 %) pienemmät, koska perus-
5735: nuttua. Lainojen saajat eivät nostaneet heille tamishankkeita toteutettiin ennakoidusta poik-
5736: kertomusvuonna tai aiempina vuosina myönnet- keavana aikataululla. Momentin Valtionosuuden
5737: tyjä vientilainoja. Laajojen kansainvälistymis- loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen
5738: hankkeiden toteuttamista on joko siirretty tai eräisiin käyttökustannuksiin menoiksi oli budje-
5739: hankkeiden laajuutta supistettu. toitu 300,0 Mmk. Menot olivat tilinpäätöksen
5740: mukaan kuitenkin 226,9 Mmk eli 73,1 Mmk
5741: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriön hal- (24 %) pienemmät. Ennen kertomusvuotta ai-
5742: linnonala. Menot oli arvioitu 54 832,6 Mmk:ksi, heutuneiden käyttökustannusten loppuerät sekä
5743: mutta ne olivat tilinpäätöksen mukaan 1 018,8 ennen kertomusvuotta aloitetut ja edelleen me-
5744: Mmk (2 %) pienemmät. Valtion osuus sairausva- neillään olevat käyttökustannushankkeet toteu-
5745: kuutuslaista johtuvista menoista oli tilinpäätök- tuivat ennakoidusta poikkeavasti.
5746: sen mukaan 803,5 Mmk, mikä oli 143,5 Mmk Momentin Valtionosuuden loppuerät kunnille
5747: (15 %) ennakoitua vähemmän. Vuoden 1992 ve- sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamis-
5748: rotukseen liittyvän maksuunpanetilityksen lo- kustannuksiin menot olivat kertomusvuonna ti-
5749: pullinen määrä selvisi vasta kertomusvuoden linpäätöksen mukaan 287,9 Mmk. Momentille oli
5750: loppupuolella ja oli 100 Mmk arvioitua pienem- budjetoitu 355,0 Mmk, joten menot olivat 67,1
5751: pi. Tämän vuoksi Kansaneläkelaitoksen vakuu- Mmk (19 %) pienemmät, koska perustamiskus-
5752: tusmaksutuotot olivat 100 Mmk arvioitua suu- tannushankkeiden toteuttamisohjelmien muu-
5753: remmat ja valtion osuutta tarvittiin vähemmän. tosten käsittelyaikataulu poikkesi ennakoidusta.
5754: Kertomusvuoden III lisätalousarviossa momen-
5755: tilta vähennettiin 250,0 Mmk ja V lisätalousarvios- 34 PL Työministeriön hallinnonala Tilin-
5756: sa momentille myönnettiin lisäystä 100,0 Mmk. päätöksen mukaan pääluokan menot olivat
5757: Tämä aiheutui etuusmenoja koskevan arvion 7 877,2 Mmk, mikä oli 477,1 Mmk (6 %) ennakoi-
5758: tarkentumisesta. Valtion osuus kansaneläkelaista tua vähemmän. Työvoimapolitiikan toimeenpa-
5759: johtuvista menoista oli arvioitu 1 805,0 Mmk:ksi, nossa palkkaukset aiheuttivat kertomusvuonna
5760: mutta menot olivat 100,4 Mmk (6 %) pienemmät. menoja 1 002,6 Mmk, joka alitti arvion 196,4
5761: Kertomusvuoden III lisätalousarviossa momen- Mmk:lla (16 %). Valtion virastot ja laitokset työl-
5762: tille myönnettiin lisäystä 80,0 Mmk. lisämäärära- listivät arvioitua vähemmän mm. virkojen vähen-
5763: han tarve aiheutui kuntien osuuden tarkentumi- nyspaineen vuoksi. Työllisyyslain (257/87) pit-
5764: sesta lisäosamenoissa. käaikaistyöttömiä koskeneet työllistämisvelvoit-
5765: Valtion korvauksiin sotainvalidien kuntoutus- teet kumottiin 1.1.1993 lähtien. Kuitenkin
5766: ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin oli budje- 31.12.1992 mennessä syntyneet velvoitteet oli
5767: toitu 138,5 Mmk:n määräraha, mutta menot olivat hoidettava. lisäksi työn järjestämisestä aiheutu-
5768: 15,7 Mmk (11 %) pienemmät, koska kustannus- neiden muiden kustannusten korvaamiseen
5769: tietoisuuden lisääntyminen laitoksissa johti käyt- osoitettua määrärahaa säästyi veloitteiden arvioi-
5770: tötalouskulujen ennakoitua suurempiin säästöi- tua pienemmän määrän vuoksi. Kertomusvuo-
5771: hin. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vas- den II lisätalousarviossa momentille myönnettiin
5772: taanoton menot olivat tilinpäätöksen mukaan lisäystä 185,0 Mmk. Lisäksi momentin perusteluja
5773: 430,9 Mmk, mikä oli 214,1 Mmk (33 %) arvioitua muutettiin siten, että määrärahaa sai käyttää vain
5774: vähemmän. Talousarvioita laadittaessa turvapai- sellaisen henkilön työllistämiskustannuksiin,
5775: kan hakijoiden määräksi arvioitiin 5 000, toteutu- joka on ollut vähintään 5 kk työttömänä työnha-
5776: nut hakijamäärä oli kuitenkin n. 2 000. Kerta- kijana työvoimatoimistossa 6 kk:n aikana. Lisä-
5777: 21
5778:
5779: määrärahasta sai käyttää enintään 42,0 Mmk 36 Pl. Valtionvelka Menot valtionvelan pää-
5780: työllisyyslain velvoitteiden ja valtion työllistämis- luokassa oli arvioitu 17160,7 Mmk:ksi, mutta
5781: palvelun toteuttamisesta aiheutuvien muiden tilinpäätöksen mukaan ne olivat 16 963,6 Mmk
5782: kuin palkkausmenojen maksamiseen. eli 197,1 Mmk (1 %) pienemmät. Momentin Palk-
5783: Momentille Työllisyysperusteinen valtionapu kiot ja muut menot valtionvelasta 999,0 Mmk:n
5784: investointeihin oli budjetoitu 385,0 Mmk:n mää- määrärahasta jäi käyttämättä 179,8 Mmk (18 %),
5785: räraha, mutta menot olivat 161,9 Mmk (42 %) koska korkotason laskun johdosta säästyi pää-
5786: pienemmät, koska huomattava osa määräraha- omanalennuksiin varattua määrärahaa.
5787: päätöksistä tehtiin vuoden loppupuolella. Mää-
5788: rärahan maksatus siirtyi vastaavasti seuraaville Seuraavissa tapauksissa tulojen lisäys tai vaja-
5789: vuosille. Työministeriön hallinnonalan muissa us ja vastaavasti menojen ylitys tai säästö on
5790: ruenoissa palkkaturvan menot olivat tilinpäätök- jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta on vähin-
5791: sen mukaan 503,9 Mmk, mikä oli 96,1 Mmk tään 50%.
5792: (16 %) ennakoitua vähemmän. Syynä tähän oli
5793: konkurssien ja palkkaturvahakemusten määrän
5794: väheneminen.
5795:
5796: Momentti Talous- Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan
5797: arvion sekä päätöksen suurempi
5798: siihen tehtyjen mukaan pienempi-
5799: muutosten
5800: mukaan
5801: 1000 mk %
5802:
5803: Tulot
5804:
5805: 11.19.09 Muut verotulot .............................................................. . 500,0 165,6 -334,4 -67
5806: 12.25.99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot .............. . 4 500,0 7 499,5 2 999,5 67
5807: 12.26.05 Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot ................ . 4 500,0 11419,8 6919,8 154
5808: 12.26.62 Tulot poliisin maksullisesta palvelutoiminnasta ........ .. 4000,0 13 453,5 9453,5 236
5809: 12.27.21 Metsätaloustoiminnan tulot ......................................... . 1200,0 3985,6 2 785,6 232
5810: 12.28.03 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tulot .......... .. 200,0 69,9 -130,1 -65
5811: 12.28.24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden
5812: vakuutusmaksuosuus .................................................. . 13 000,0 19 681,8 6681,8 51
5813: 12.28.39 Henkilöstöruokailun tulot .......................................... .. 4 500,0 2 100,5 -2399,5 -53
5814: 12.28.52 Tilastokeskuksen tulot ............................................... .. 2000,0 889,5 -1110,5 -56
5815: 12.29.01 Opetusministeriön tulot .............................................. . 3000,0 12489,4 9489,4 316
5816: 12.29.07 Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan tulot 100,0 220,0 120,0 120
5817: 12.32.34 Lisenssiviraston tulot ................................................... .. 2 500,0 1 236,7 -1263,2 -51
5818: 12.33.06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot ........ .. 240,0 1 232,3 992,3 413
5819: 12.33.99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot 1800,0 7046,5 5 246,5 291
5820: 12.35.99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ........ .. 500,0 765,4 265,4 53
5821: 13.03.02 Muut osinkotulot ......................................................... .. 5000,0 14 464,0 9464,0 189
5822:
5823:
5824: .Menot
5825:
5826: 24.40.66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
5827: kehitysmaiden kanssa ................................................ .. 100,0 0,0 -100,0 -100
5828: 24.99.93 Kurssivaihtelut .............................................................. . 100,0 0,0 -100,0 -100
5829: 25.40.22 Valtakunnanoikeuden toimintamenot ........................ . 800,0 298,8 -501,2 -63
5830: 27.99.93 Kurssivaihtelut .............................................................. . 200,0 0,0 -200,0 -100
5831: 28.05.95 Valtion saatavien turvaaminen .................................... . 300,0 125,3 -174,7 -58
5832: 28.39.40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan
5833: maakunnalle ................................................................. . 500,0 0,0 -500,0 -100
5834: 28.60.11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat
5835: vuokramenot ................................................................ . 1000,0 146,0 -854,0 -85
5836: 28.80.02 Eräät muut palkat ja palkkiot ...................................... . 3 291,0 730,3 -2 560,7 -78
5837: 28.81.74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden tarkis-
5838: tuksista aiheutuvat menot .......................................... .. 100,0 253,8 153,8 154
5839: 22
5840:
5841: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten
5842: talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa .... 100,0 28,1 -71,9 -72
5843: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet ...................................... 1000,0 0,0 -1000,0 -100
5844: 28.99.41 Valtionavustus uusien kuorma-autojen ja niiden perä-
5845: vaunujen hankintaan ..................................................... 10000,0 2699,9 -7300,0 -73
5846: 29.06.28 Maksullinen palvelutoiminta ........................................ 2 140,0 1 057,5 -1082,5 -51
5847: 29.69.28 Maksullinen palvelutoiminta ........................................ 1000,0 225,8 -774,2 -77
5848: 29.96.29 Valtion elokuvatarkastamon muut kulutusmenot ....... 350,0 159,2 -190,8 -55
5849: ·. 30.98.23 Siemenperunakeskuksen käyttömenot ........................ 400,0 -327,9 -727,9 -182
5850: 30.99.61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin ................... 2 300,0 765,8 -1534,2 -67
5851: 31.25.33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä ................... 3000,0 6 730,3 3 730,3 124
5852: 31.32.45 Saaristoliikenteen korkotuki ........................................ 25,0 10,4 -14,6 -58
5853: 31.57.44 Ulkomaanliikenteen maantie- ja rautatiekaluston liike-
5854: vaihtoverokorvaus ......................................................... 1000,0 0,0 -1000,0 -100
5855: 32.49.45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen ..................... 7000,0 2614,9 -4385,1 -63
5856: 32.51.46 Sijainninohjausmenettelyn tukeminen ......................... 8000,0 3 817,3 -4182,7 -52
5857: 33.11.21 Toimintamenot .............................................................. 910,0 -1825,0 -2 735,0 -301
5858: 34.06.64 Muuttoturva ................................................................... 9 000,0 3 941,5 -5058,5 -56
5859: 35.13.40 Itä- ja Keski-Euroopan maiden ympäristön suojeluin-
5860: vestointien korkotuki ................................................... 500,0 0,0 -500,0 -100
5861: 35.25.28 Maksullinen palvelutoiminta ........................................ 1200,0 454,8 -745,2 -62
5862: 35.30.31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen .......................... 2000,0 163,0 -1837,0 -92
5863:
5864:
5865:
5866:
5867: Määrärahojen ylitykset korvaukset on talletettava ao. lääninhallituksiin.
5868: Viivästyneille suorituksille joudutaan maksa-
5869: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylityk- maan viivästyskorkolain mukaista korkoa. Kor-
5870: set. Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly vausten maksaminen on täysin riippuvainen toi-
5871: yhtään kiinteän määrärahan ylitystä. Ympäristö- mituspäätösten ajankohdasta. Lisäksi korvaustoi-
5872: ministeriön hallinnonalla ylitettiin kuitenkin mituksissa määrättävät, vesivoiman menetykses-
5873: vesi- ja ympäristöhallinnon kolmivuotinen siirto- tä maksettavaksi tulevat korvausmäärät saattavat
5874: määräraha momentilla 35.25.44, Koskiensuojelu- vaihdella huomattavasti arvioiduista. Tämän
5875: lain mukaiset korvaukset. Valtion vuoden 1993 vuoksi korvauksiin tarvittavan rahoituksen bud-
5876: talousarviossa momentille myönnettiin 5 Mmk. jetointi ja määrän arviointi on ongelmallista. Vuo-
5877: Valtiokonttorin keskuskirjanpidon seurantara- tuiset vaihtelut korvausten maksatuksissa ovat
5878: porttien mukaan momentti oli ylitetty kertomus- olleet suuria. Korvauksia on vuoden 1993 lop-
5879: vuoden syys-marraskuussa yhteensä puun mennessä maksettu kaikkiaan n. 200 Mmk,
5880: 943 670,89 mk:lla ( 40 %). Vesi- ja ympäristöhalli- mistä n. 40 Mmk on palautunut valtiolle valitus-
5881: tuksen ilmoituksen mukaan 13.12.1993 ko. mo- teitse. Vuonna 1992 korvauksia maksettiin n. 1
5882: menttia oli käytettyyhteensä 6 554 202,74 mk eli Mmk, v. 1993 n. 21 Mmk ja vuoden 1994 heinä-
5883: momentti oli ylitetty yhteensä 1 554 202,74 kuun loppuun mennessä erääntyvien korvausten
5884: mk:lla. Tilinpäätöksen mukaan momenttia oli määrä oli jo n. 70 Mmk.
5885: käytetty yhteensä 6 999 633,53 mk. Kertomus- Vesi- ja ympäristöhallituksen mukaan kerto-
5886: vuoden lokakuun 11 päivänä annetussa viiden- musvuoden viidennessä lisätalousarviossa mo-
5887: nessä lisätalousarvioesityksessä (HE 194/1993 mentin 35.25.44 määräraha muutettiin arviomää-
5888: vp.) ko. siirtomääräraha esitettiin muutettavaksi rärahaksi momentin määrärahan käytön ja budje-
5889: arviomäärärahaksi. Eduskunta hyväksyi lisäta- toinnin joustavuuden lisäämiseksi. Tosin arvio-
5890: lousarvion 8.12.1993, ja sitä sovellettiin määrärahaksi muuttaminenkaan ei ole poistanut
5891: 14.12.1993 alkaen. rahoituksen ongelmallisuutta.
5892: Vesi- ja ympäristöhallituksen valtiontilintar- Momentin 35.25.44 määrärahan ylitystä kerto-
5893: kastajille antaman selvityksen mukaan koskien- musvuoden syys-joulukuussa on vesi- ja ympä-
5894: suojelulain mukaisten korvausten maksamisme- ristöhallituksen mielestä pidettävä lähinnä pakon
5895: nettelyssä noudatetaan ns. lunastuslain edellyttä- sanelemana teknisenä ylityskirjauksena. Eräänty-
5896: mää menettelyä. Mainitun lain mukaan korvauk- neet korvaukset haluttiin valtiolle aiheutuvien
5897: set on maksettava kolmen kuukauden kuluessa viivästyskorkoseuraamusten välttämiseksi mak-
5898: toimituspäätösten antamispäivästä. Riidanalaiset saa ajallaan, koska momentin ylitys tiedettiin
5899: 23
5900:
5901: voitavan hoitaa lisämenoarvion hyväksymisen Arviomäärärahojen ylitykset v. 1993
5902: jälkeen arviomäärärahan ylityksenä. Tuossa ti-
5903: lanteessa ei vesi- ja ympäristöhallituksen ilmoi- Pääluokka Arviomäärärahoja Arvomäärärahoja
5904: tuksen mukaan katsottu aiheelliseksi menetellä yhteensä ylitetty
5905: toisin. Arviomäärärahan ylitysesitystä ei voitu kpl 1000 mk kpl 1000 mk o/o
5906: muodollisesti tehdä, ennen kuin eduskunta oli
5907: hyväksynyt ko. lisätalousarvion. Koskiensuojelu- 21 TP ........... 2 20 641,0 - - -
5908: 22 EK .......... 14 226 241,0 - - -
5909: korvauksia koskeva määrärahan ylitysesitys teh- 6 640,1 5,6
5910: 23VN .......... 56 797,0 2
5911: tiin virastosta 16.12.1993 ja hyväksyttiin ministe- 24UM ......... 10 699191,0 1 2827,5 6,0
5912: riössä 26.1.1994. 250M ......... 16 901481,0 6 5 079,2 0,8
5913: Vuoden 1994 osalta koskiensuojelukorvauksi- 26SM .......... 6 6150 214,0 2 9 592,3 0,2
5914: en maksatuksissa on vesi- ja ympäristöhallituk- 27 PLM ........ 11 3679959,0 6 32 842,2 1,0
5915: sen selvityksen mukaan omaksuttu toisenlainen 28VM .......... 26 14 258 603,0 8 24 972,0 4,6
5916: 290PM ....... 65 21150 052,0 15 342 243,0 6,4
5917: linja, eli korvauksia ei ole pantu maksuun, ennen 43 9832 201,0 4 5 602,5 16,7
5918: 30MMM ......
5919: kuin määrärahan ylityslupa on myös muodolli- 31 LM .......... 12 583 526,0 2 4 273,3 68,9
5920: sesti saatu. Maksujen viivästymisestä on tällöin 32 KTM ....... 30 3 796399,0 3 9 751,8 5,0
5921: jouduttu maksamaan myös viivästyskorkoa. Hei- 33 STM ........ 32 53 709172,4 4 96%,6 0,1
5922: näkuun 1994 loppuun mennessä viivästyskorko- 34TM .......... 10 5 540 841,0 1 55 781,0 4,7
5923: jen määrä oli n. 50 000 mk. 35YM ......... 17 2 830 200,0 6 54 713,3 2,9
5924: 36 Valtion-
5925: Lisäksi kertomusvuoden aikana on valtiokont- velka ...... 4 17160656,0 1 26 901,2 0,3
5926: torin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mu-
5927: kaan tapahtunut virhekirjaoksista aiheutuneita Yhteensä ..... 304 140 596174,0 61 584916,1 1,7
5928: ylityksiä, jotka on ennen tilinpäätöstä korjattu. v.1992 .......... 397 137 121 267,9 98 1527186,0 3,2
5929: v.1991 .......... 458 132 216 542,4 135 1485 097,8 2,2
5930: Vaikka vesi- ja ympäristöhallituksen antama
5931: selvitys tekeekin momentin 35.25.44 (Koskien- Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 38 %
5932: suojelulain mukaiset korvaukset) ylityksen ym- pienempi kuin v. 1992 ja 55% pienempi kuin v.
5933: märrettäväksi, se ei valtiontilintarkastajien mie- 1991. Markkamäärä oli kertomusvuonna 62 %
5934: lestä poista sitä tosiasiaa, että kyseessä olevassa edellisvuotista pienempi ja 60 % pienempi kuin
5935: tapauksessa kiistatta ylitettiin siirtomääräraha V. 1991.
5936: ja että ylitys peitettiin myöhemmin muuttamalla Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat
5937: siirtomääräraha arviomäärärahaksi. kertomusvuonna liikenneministeriön ja maa- ja
5938: metsätalousministeriön hallinnonalalla. Pienin
5939: ylitysprosentti oli kertomusvuonna sosiaali- ja
5940: Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta terveysministeriön hallinnonalalla (0,1 %). Mark-
5941: taulukosta käy pääluokittain ilmi arviomäärära- kamääräisesti suurin ylitys oli opetusministeriön
5942: hojen lukumäärä kertomusvuonna ja se, kuinka hallinnonalalla ja seuraavaksi suurimmat työmi-
5943: monta niistä on ylitetty, ylitysten suuruus tuhan- nisteriön ja ympäristöministeriön hallinnonalalla.
5944: sina markkoina ja prosentteina verrattuna talous- Liikenneministeriön arviomäärärahoja ylitet-
5945: arviossa sekä lisätalousarvioissa osoitettuihin tiin 68,9 %:lla ja maa- ja metsätalousministeriön
5946: vastaavien momenttien määriin. 16,7 %:lla. Liikenneministeriön hallinnonalalla
5947: Arviomäärärahojen säästöt olivat yhteensä kokonaisylitys koostui Korvaoksista katujen kes-
5948: 3 091,4 Mmk. topäällystämisestä (ylitys 124 %) ja Lästimaksuis-
5949: Kertomusvuoden talousarviossa oli 304 arvio- ta suoritettavista avustuksista (17 %).
5950: määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 140 596,2 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal-
5951: Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 61. la ylitys muodostui Kalakannan hoitovelvoitteis-
5952: Ylityslen markkamäärä oli 584,9 Mmk eli ta (ylitys 22 %), Pilkintämaksuista ja Tenojoen
5953: 1,7% näiden arviomäärärahojen menoarvion kalastuslupamaksuista (3 %), Eläinlääkintä- ja
5954: mukaisesta yhteissummasta. Vuonna 1992 oli elintarvikelaitoksen maksullisesta palvelutoimin-
5955: arviomäärärahoja 397 ja ylityksiä 98. Ylitysten nasta (18 %) ja luvun Vesivarojen käyttö ja hoito
5956: markkamäärä oli 1 527,2 Mmk ja ylitysprosentti momentista Eräät valtion maksettavaksi määrätyt
5957: 3,2. Vuonna 1991 arviomäärärahoja oli 458 ja korvaukset (35 %).
5958: niistä ylitettiin 135. Ylityslen markkamäärä oli Opetusministeriön arviomäärärahoja ylitettiin
5959: tuolloin 1 485,1 Mmk ja ylitysprosentti 2,2. 342,2 Mmk:lla, työministeriön 55,8 Mmk:lla ja
5960: 24
5961:
5962: ympäristöministeriön 54,7 Mmklla. Opetusmi- vuoden alussa olleelle lainapääomalle laskettu
5963: nisteriön hallinnonalalla suurimmat markkamää- korkotuotto valtiokonttorista ja rahastoista saatu-
5964: räiset ylitykset olivat momenteilla Korkeakoulu- jen tietojen mukaan. Maatilatalouden kehittämis-
5965: jen maksullinen palvelutoiminta (ylitys 197,4 rahaston lainoihin on sisällytetty myös myytyjen
5966: Mmk), Opintoraha (81,8 Mmk) ja Veikkauksen ja tilojen kauppahintasaatavat Yrityksille suunna-
5967: raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikunta- rusta lainanannosta kanavoidaan suurin osa Suo-
5968: kasvatustyön tukemiseen (20,3 Mmk). men Vientiluotto Oy:n ja Kehitysaluerahasto
5969: Suurin markkamääräinen ylitys työministeriön Oy:n kautta, joiden valtiolta saarnat lainat sisälty-
5970: hallinnonalalla oli momentilla Työvoimapoliitti- vät taulukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille.
5971: seen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintoso- Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 78 o/o)
5972: siaaliset edut (ylitys 55,8 Mmk) ja ympäristömi- valtion lainanannosta on asuntolainoja. Näiden
5973: nisteriön hallinnonalalla asuntotoimen momen- lainojen lainapääoma kertomusvuoden alussa ja
5974: tilla Asumistuki (48,6 Mmk). lopussa, sen lisäys ja vähennys kertomusvuonna
5975: sekä vuoden aikana kertyneet korot ja vuoden
5976: alussa olleelle lainapääomalle laskettu korko-
5977: Valtion lainananto tuotto ilmenevät alla olevasta taulukosta.
5978: Asunto-osakeyhtiötalolainojen vähennystä
5979: Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen osoittava luku ja henkilökohtaisten asunto-osa-
5980: ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Seuraa- kelainojen lisäystä osoittava luku sisältävät 69
5981: valla sivulla olevasta taulukosta käyvät ilmi val- Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. ra-
5982: tion lainaksi antamien varojen määrä kertomus- kennusaikaisista asuntolainoista henkilökohtai-
5983: vuoden alussa ja lopussa, vuoden aikana annetut siksi asunto-osakelainoiksi tai hankintaiainoiksi
5984: uudet lainat sekä kertomusvuonna kertyneet siirrettyjä lainoja ja 129 Mmk pääomitettuja kor-
5985: kuoletukset ja korot. Taulukko ei sisällä Valtion koja. Lainojen vähennystä osoittava luku sisältää
5986: ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. Taulukosta vastaavasti em. 69 Mmk:n lisäksi 58 Mmk tileistä
5987: ilmenee myös erityyppisten lainojen suhteellinen poistoja.
5988: lisäys tai vähennys kertomusvuoden aikana sekä
5989:
5990: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Korot Laina pää- Korko-
5991: pääoma vuoden nys pääoma ja in- oman muutos tuotto
5992: vuoden aikana vuoden vuoden deksi-
5993: alussa aikana lopussa hyvi- V. V. V. V.
5994: tykset 1993 1992 1993 1992
5995:
5996: Mmk %
5997:
5998: Vuokratalolainat 0 0 . 0 0 . 00.000 • • 00.00 • • • • 00 00. 29696 4789 427 34 058 1051 +15 +24 3,5 3,2
5999: Asunto-<Jsakeyhtiötalolainat 00 00 00 00 00 238 22 106 154 15 -35 -31 6,3 5,4
6000: Henkilökohtaiset asunto-osakelai-
6001: nat .. oo.oo•oo••oo·oo···oo·oo·oo·•oooo••oo•oooo··· 5389 476 320 5 545 255 +3 +11 4,7 4,6
6002: Omakotitalolainat 0 0 . 0 0 . 00 • • • • • • oo • • 0 0 . 0 0 . 00 6682 616 432 6866 338 +3 +7 5,1 4,9
6003: Peruskorjaus- ja perusparannus-
6004: lainat o o o o · · · · · o o · · · · · · 00 • • • • 00 · • o o • O O · · · · · · · · · · 4068 1015 222 4861 175 +19 +17 4,3 4,2
6005: Muut asuntolainat. 00 0000 00 00 00 00 0000 00 0000. 218 1 6 213 8 -2 -7 3,7 3,7
6006: Lämmityslaitoslainat 000 • • 0 0 . 0 0 . 0 0 . 0 0 . 00.00 126 1 29 98 8 -22 -21 6,4 6,3
6007: Yhteensä oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 46417 6920 1542 51795 1850 +12 +18 4,0 3,8
6008:
6009: Yht. V. 1992 ooooooOOOOOOOOooooOOOOOOoooooooooo• 39234 8640 1457 46 417 1490 +18 - 3,8 -
6010: Yht. V. 1991 ................................... 32 304 8292 1362 39 234 1163 +21 - 3,6 -
6011: Yht. V. 1990 oooooooooooooooooooooooooooooooooo• 28893 4851 1440 32 304 1003 +12 - 3,5 -
6012: Yht. V. 1989 OOoooooooooooooooooooooOoOoOoOoOoOO 26750 3730 1587 28 983 899 +8 - 3,4 -
6013: Yht. V. 1988 .............................. 00 . . . 25045 3 345 1640 26 750 782 +7 - 3,1 -
6014: Yht. V. 1987 .. 00 . . . . . . . . . . 0 0 0 0 " " " " 00 " " " ' 23624 2 792 1372 25 045 734 +6 - 3,1 -
6015: Yht. V. 1986 OOoOoOoOOOoOOoO,oOoOoOoOoOoOoOOOoOO 22 577 2 281 1234 23 624 803 +5 - 3,6 -
6016: Yht. V. 1985 Oo000000 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0000 " " ' 21373 2 293 1089 22 577 799 +6 - 3,7 -
6017: Yht. V. 1984 OoOOoOOOOOOOoOoOoOoOoOo0oO . . . . . . . . . 20007 2268 901 21 373 700 +7 - 3,5 -
6018: Yht. V. 1983 .................. 00 " 00 " " " 0000 ' 18239 2 558 791 20 007 562 +10 - 3,1 -
6019: Yht. V. 1982 o0oooo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . o o o o " " ' 16523 2 294 578 18 239 462 +10 - 3,1 -
6020: Yht. V. 1981 ··································· 14923 2 010 409 16 523 324 +11 - 2,8 -
6021: 25
6022:
6023: Valtion lainananto v. 1993
6024:
6025: Lainaryhmä Lainapääoma Lisäys Vähennys inapääoma Korot ja Lainapääoman Korko-
6026: vuoden vuoden vuoden vuoden indeksihyvi muutos tuotto
6027: alussa aikana aikana lopussa tykset V. 1993 V. 1992 V. 1993 V. 1992
6028: Mmk %
6029:
6030: Kehitysluotot .................................. 655 74 5 724 2 +11 +14 0,3 0,2
6031: Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön
6032: Rahasto Oy:lle ............................ 111 - 2 109 2 -2 +16 1,8 2,0
6033: Eläkemaksulainat valtion liikelai-
6034: toksille ........................................ 550 - 56 494 47 -10 -7 8,5 9,1
6035: Lainat väestönsuojelua varten ....... 1 - 0 1 0 -22 -18
6036: Rakennuslainat peruskouluille ...... 208 - 26 182 12 -12 -12 5,8 5,5
6037: Lainat yksityisoppikoulujen muut-
6038: tamiseksi kunnallisiksi kouluiksi 30 - 3 27 2 -10 -8 6,7 6,1
6039: Rakennuslainat kirjastoille ............. 34 - 2 32 2 --6 --6 5,9 5,6
6040: Veikkausvoittovaroista myönnetyt
6041: lainat .......................................... 252 4 31 224 14 -11 -8 5,6 5,8
6042: Muut lainat opetuksen, tieteen ja
6043: kulttuurin edistämiseksi ............. 5 - 2 3 0 --40 -38
6044: Invalidihuoltolain mukaiset lainat 1 - 0 1 0 -9 -13
6045: Valtion asuntorahaston lainat ........ 46417 6920 1542 51795 1 850 +12 +18 4,0 3,8
6046: Lainat vesihuoltolaitteiden raken-
6047: tamiseen ..................................... 1 - 0 1 0 -28 -25
6048: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 15 - 5 10 1 -34 -29 6,7 4,8
6049: Työvoima ....................................... 1 - 0 1 0 -1 0
6050: Maatilatalouden kehittämisrahas-
6051: ton lainat .................................... 7658 521 706 7474 339 -2 -1 4,4 4,5
6052: Muut lainat asutustoiminnan edis-
6053: tämiseen ..................................... 132 3 13 122 5 -8 -10 3,8 4,1
6054: Lainat peruskuivatukeen ............... 43 8 10 41 1 -5 -14 2,3 4,0
6055: Metsänparannuslainat .................... 1335 153 163 1325 40 -1 +5 3,0 2,4
6056: Muut lainat maa- ja metsätalou-
6057: den tukemiseen ......................... 3 - 0 3 0 -12 -15
6058: Lainat satamien rakentamiseen ..... 0 - 0 0 0 -32 -31
6059: Lainat Valtionrautateiden asuinra-
6060: kennusten peruskorjaamiseen ... 25 - - 25 2 0 +5 8,0 8,3
6061: Tuotekehityslainat ......................... 887 224 96 1013 39 +14 +15 4,4 4,7
6062: Lainat luotto-osakeyhtiöille ........... 2118 - 202 1916 116 -10 -14 5,5 6,1
6063: Kauppahintasaatavat valtion liike-
6064: laitoksilta, valtionyhtiöiltä ja yri-
6065: tyksiltä ........................................ 882 35 248 669 82 -24 -25 9,3 7,9
6066: Valtion investointirahaston ulko-
6067: maan rahan määräisten varojen
6068: siirtäminen lainaksi Postipankki
6069: Oy: IIe ja Kera Oy: IIe .................. 17 - 17 - 1 -75 5,9 7,2
6070: Muut lainat teollisuuden edistämi-
6071: seen ............................................ 84 - 13 71 0 -15 -14
6072: Lainat energiatalouden edistämi-
6073: seen ............................................ 88 - 23 65 4 -26 -27 4,5 5,0
6074: Lainat yritysten kansainvälistymi-
6075: seen ............................................ 118 12 19 111 7 --6 +4 5,9 6,1
6076: Muut lainat elinkeinojen edistämi-
6077: seen ............................................ 0 - 0 0 1 -18
6078:
6079: Yhteensä········································ 61671 7954 3186 66439 2 569 +8 +12 4,2 4,1
6080:
6081: Yht. V. 1992 .............. ······················ 55165 9883 3 377 61671 2 270 +12 +15 4,1 3,9
6082: Yht. V. 1991 ······················· ············· 48121 10292 3248 55165 1900 +15 +11 3,9 3,8
6083: Yht. V. 1990 .................................... 43499 7508 2886 48121 1672 +11 +6 3,8 3,6
6084: 26
6085:
6086: Valtion talousarvion sekä asuntorahaston varoista v. 1983-93 nostetut lainat jakaantuivat kuole-
6087: tusaikojen mukaan eriteltyinä seuraavasti:
6088:
6089: Kuoletus- 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993
6090: aika
6091: vuosia Mmk
6092: o- 5 154 63 34 64 97 130 141 219 250 120 59
6093: 6-10 268 214 232 270 272 727 243 229 251 224 239
6094: 11-15 323 309 215 235 433 283 154 12 648 15
6095: 16-20 1320 1275 1217 1137 1340 1564 1 129 1246 627 676 418
6096: 21-25 81 133 102 134 97 176 179 135 1337 1218 1104
6097: 26-30 954 1197 1001 972 1228 1556 2 482 2898 1745 435 53
6098: Yli 31 23 12 13 5 38 56 518 4335 6 391 5487
6099:
6100:
6101:
6102:
6103: Valtion antolainauskannan jakauma korko- prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa.
6104: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa il- Taulukosta puuttuvat kehitysluottolainat, joiden
6105: menee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty pääoma 31.12.1993 oli 724,4 Mmk (v. 1992
6106: valtiokonttorin hoidossa olevat lainat tehtävä- 654,7 Mmk).
6107: alueittain (Mmk:ina) ja niiden jakauma korko-
6108:
6109:
6110: Tehtävä Korkokanta %
6111:
6112: o.o 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- 10,25- 11,25- Yht. Keski·
6113: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 11,00 11,50 korko
6114:
6115: Yleinen hal-
6116: !into - - - - - - - 50 - 918 - - - 968 8,5
6117: Yleinen jär-
6118: jestys ja
6119: turvallisuus - - - - - - 1 - - - - - - 1 6,0
6120: Opetus, tie-
6121: de ja kult-
6122: tuuri - - - 0 - 394 - - 74 - - - - 468 5,4
6123: Asuminen ja
6124: ympäristö 236 8684 1190 10818 4060 7136 9940 2658 842 1612 4629 - - 51806 4,3
6125: Työvoinla - - - - - - - 1 - - - - - 1 7,0
6126: Maa- ja met-
6127: sätalous 0 - - - - 1 1 - - 0 - - - 3 3,8
6128: Liikenne - - - - - 0 - - 25 - - - - 25 8,0
6129: Teollisuus
6130: ja muut
6131: elinkeinot 67 - 111 1018 1232 840 134 1 2 - - - - 3404 3,6
6132:
6133: Yhteensä 303 8684 1301 11836 5293 8371 10076 2710 943 2531 4629 - - 56676 4,3
6134: % 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 - - 100
6135: YlJt. V. 1992 310 8809 2988 10 278 4150 6929 3339 5 410 2937 3104 1 031 2 320 111 51 715 4,4
6136: % 0,6 17,0 5,8 19,9 8,0 13,4 6,5 10,5 5,7 6,0 2,0 4,5 0,2 100
6137: Yht. V. 1991 341 0648 1844 10 504 5877 2 969 2 234 3102 1 752 2011 686 2339 - 44305 3,9
6138: % 0,8 24,0 4,2 23,7 13,3 6,7 5,0 7,0 4,0 4,5 1,5 5,3 - 100
6139: Yht. V. 1990 870 0348 2 202 9427 1250 3 028 2 583 2192 648 4 204 155 - - 36909 3,6
6140: % 2,3 28,0 6,0 25,5 3,4 8,2 7,0 5,9 1,8 11,4 0,4 - - 100
6141: Yl!t.v.1989 1159 7981 4 335 7 513 2070 1930 1308 2 722 630 4063 25 - - 33737 3,6
6142: % 3,4 23,7 12,9 22,3 6,1 5,7 3,9 8,1 1,9 12,0 0,1 - - 100
6143: Yht.v.1988 2 551 6729 2877 8602 846 2 350 1859 1075 2014 2 755 39 - - 31698 3,4
6144: % 8,0 21,2 9,1 27,1 2,7 7,4 5,9 3,4 6,4 8,7 0,1 - - 100
6145: Yht.v.1987 2887 7457 2104 7067 1291 3 428 1457 260 5173 1 42 - - 31 170 3,3
6146: % 9,3 23,9 6,8 22,7 4,1 11,0 4,7 0,8 16,6 0,0 0,1 - - 100
6147: 27
6148:
6149: Koska keskikorko on laskettu kertomusvuo- tetty vuoden 1992 lopun lainakantaa ja kerto-
6150: den lopun lainakannasta samoin perustein kuin musvuonna kertyneitä korkoja.
6151: edellä olevasta kappaleesta ilmenee, eroaa se Edellä sivulla 25 esitettyyn taulukkoon sisälty-
6152: edellä olevan taulukon (valtion lainananto v. vä Maatilatalouden kehittämisrahaston lainanan-
6153: 1993) luvuista, joissa laskentaperusteena on käy- to kehittyi kertomusvuoden aikana seuraavasti:
6154:
6155:
6156:
6157: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1993
6158: Lainat lainapääoma Usäys vuoden Vähennys lainapääoma Korot lainapääoman Korko-
6159: vuoden alussa aikana vuoden aikana vuoden lopussa muutos tuotto
6160:
6161: Mmk %
6162:
6163: Asutuskassalainat .................................. 0 - 0 0 0 -57 0,1
6164: Maaseutuelinkeinolainat ....................... 732 420 11 1141 7 +56 1,0
6165: Maatilalainat .......................................... 5853 13 496 5369 277 -8 4,7
6166: Maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
6167: toiminnan lainat ................................ 192 4 25 171 18 -11 7,3
6168: Rahoituslain mukaiset lainat:
6169: Rahalaitosten lainat ........................... 0 - 0 0 0 -94 1,9
6170: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 0 - 0 0 - -79 0,3
6171: Maankäyttö lainat:
6172: Rahalaitosten lainat ........................... 119 - 31 88 6 -26 5,3
6173: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 4 - 1 3 - -29 -
6174: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat 758 84 141 701 141 -8 4,5
6175: Provisiot valtiontakauksista .................. - - - - 0
6176: Yhteensä ............................................... 7658 339 706 7474 339 -2 4,4
6177: Yht. V. 1992 ........................................... 7733 620 684 7658 349 -1 4,5
6178: Yht. V. 1991 ........................................... 7539 913 719 7 733 308 +3 4,1
6179: Yht. V. 1990 ........................................... 7090 1056 608 7 539 254 +6 3,5
6180:
6181:
6182:
6183:
6184: Rahalaitosten välityksellä annettujen maatila- Rahalaitosten välityksellä annettujen maaseu-
6185: lainojen pääoma kertomusvuoden ja neljän edel- dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä-
6186: Iisen vuoden lopussa jakaantui lainatyypeittäin mislain (1031/86) mukaisten lainojen lainapää-
6187: seuraavasti: oma kertomusvuoden ja neljän edellisen vuoden
6188: päättyessä jakaantui lainatyypeittäin seuraavasti:
6189: 1993 1992 1991 1990 1989
6190: Mmk
6191: Maanostolainat ........... 2728 2939 3126 3101 2872 1993 1992 1991 1990 1989
6192: Sisarosuuslainat ......... 602 663 719 738 713 Mmk
6193: Asuntolainat ............... 1292 1443 1580 1649 1566 Rakentamislainat ........ 126 135 136 112 64
6194: Rakentamislainat ........ 674 727 766 757 708 Irtaimistolainat ........... 44 55 62 61 38
6195: Raivaus-, perusparan- Vaihto-omaisuuslainat 1 2 3 3
6196: 3
6197: nus-, tie-, sähköistä- Käyttöpääomalainat ... 0 1 1 1 1
6198: mis- ja vesihuolto-
6199: lainat ...................... 11 14 18 21 22 Yhteensä .................... 171 192 202 176 107
6200: Irtaimistolainat ........... 0 0 0 0 2
6201: Turvetuotantolainat ... 1 2 2 2
6202: Vakauttamislainat ....... 9 11 13 17 21
6203: Luontaiselinkeinolainat 42 43 44 41 33
6204: Kolttalainat ................. 7 7 8 6 5
6205: Porotalouslainat ......... 3 4 4 2
6206: Yhteensä .................... 5369 5 853 6 281 6334 5 945
6207: 28
6208:
6209: Rahalaitosten välityksellä annettujen maan- 41,5 Mmk). Tästä oli osuuspankkien osuus 27,6
6210: käyttölainojen lainapääoma kertomusvuoden ja Mmk (v. 1992 26,7 Mmk), säästöpankkien 13,1
6211: neljän edellisen vuoden lopussa jakaantui laina- Mmk (12,7 Mmk), liikepankkien 1,8 Mmk (1,7
6212: tyypeittäin seuraavasti: Mmk) ja muiden 0,4 Mmk (0,4 Mmk). Kunnille
6213: maksettiin n. 500 mk (vajaat 5000 mk).
6214: 1993 1992 1991 1990 1989
6215: Mmk
6216: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion
6217: Asuntolainat ............... 6 9 18 39 69
6218: Rakentamislainat ........ 46 58 77 101 116 antamien lainojen kuoletusajat ovatyleensä erit-
6219: Maanosta- ja täin pitkiä ja korot yleiseen korkotasoon verrattu-
6220: sisarosuus-, raivaus-, na alhaisia, niin että noin puolet lainakannasta
6221: perusparannus- ja on vuotuiselta koroltaan enintään neljä prosent-
6222: tielaina .................... 33 48 82 132 170 tia. Kun toisaalta valtion ottolainaus on noussut
6223: Irtaimisto ja sähköistä- varsin huolestuttavalle tasolle ja sen korkotaso on
6224: mislainat ................. 0 1 2 4 5
6225: Asuntolisälainat .......... 3 4 5 8 12 huomattavasti korkeampi ja laina-ajat lyhyem-
6226: piä, olisi valtiontilintarkastajien mielestä s;ytä
6227: Yhteensä .................... 88 119 184 284 372 selvittää, ovatko valtion lainananto ja sen ehdot
6228: kaikilta osin enää nykytilanteessa tarkoituksen-
6229: mukaisia.
6230:
6231: Rahaston varoista myönnetyistä lainoista asu-
6232: tuskassalainat ovat kuntien hoidossa ja perittävi-
6233: nä. Maaseutuelinkeinolainat, maatilalainat, maa- Valtionvelka
6234: seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
6235: edistärnislain mukaiset lainat, maankäyttölainat Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme-
6236: ja rahoituslain mukaiset lainat ovat rahalaitosten nee sivulla 29 olevasta asetelmasta, johon on
6237: hoidossa ja perittävinä. Maanhankintalain mu- sisällytetty myös rahastotalouden velka.
6238: kaan muodostettujen tilojen myyntihintoihin lii- Budjettitalouden velka oli vuoden alussa
6239: tetyt lainat (rahoituslain mukaiset) ja asutuslain 152 983 Mmk ja sen lopussa 233 053 Mmk. Tästä
6240: mukaiset kauppahinnat peritään lääninhallitus- oli vuoden alkaessa markkamääräistä 60 962
6241: ten toimesta. Maankäyttölain mukaan muodos- Mmk (josta 9,7 rnrd. mk velkaa Valtion eläkera-
6242: tettujen tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat sekä hastolle) ja valuuttamääräistä 92 021 Mmk. Vuo-
6243: vuokra-alueiden lunastarnislain mukaiset maan- den lopussa budjettitalouden velasta oli markka-
6244: ostolainat sekä maankäyttö-, porotila-, koltta-, määräistä 94 528 Mmk (josta 9,7 rnrd. mk velkaa
6245: luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous- ja maa- Valtion eläkerahastolle) ja valuuttamääräistä
6246: seutuelinkeinolain nojalla syntyneet kauppahin- 138 525 Mmk. Rahastotalouden velan määrä oli
6247: nat peritään maa- ja metsätalousministeriön tie- vuoden alussa 22 299 Mmk ja sen päättyessä
6248: topalvelukeskuksen talousryhmän toimesta. 32 490 Mmk. Rahastotalouden velasta oli vuoden
6249: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta alussa markkamääräistä 7 933 Mmk ja valuutta-
6250: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen hoi- määräistä 14 366 Mmk. Vuoden päättyessä vas-
6251: dosta 0,75% ja maatila-, maankäyttö-ja maaseu- taavat luvut olivat 15 438 Mmk ja 17 052 Mmk.
6252: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä- Rahastotalouden valuuttamääräisen velan kasvu
6253: mislain mukaisten lainojen hoidosta 0,6% vuo- johtui lähinnä Valtion vakuusrahaston lukuun
6254: dessa siitä määrästä, mikä niillä kunkin vuosinel- otetuista lainoista. Korkoja maksettiin vuoden
6255: jänneksen päättyessä oli luotansaajilta eräänty- aikana budjettitalouden velasta 16 143 Mmk (jos-
6256: mättä sekä rahoituslain mukaisten lainojen hoi- ta 867 Mmk Valtion eläkerahastolle) ja rahastota-
6257: dosta 0,75% siitä määrästä, mikä rahalaitoksilla louden velasta 2 218 Mmk. Edellisenä vuonna
6258: oli kunkin vuosineljänneksen päättyessä lainoja korkomenot olivat 8 215 Mmk (722 Mmk) ja 539
6259: nostettuna. Kunnille suoritetaan hoitopalkkiona Mmk. Budjettitalouden lainojen nostot olivat
6260: 2 % niiden kunakin vuonna valtiolle tilittämien 118154 Mmk (edellisenä vuonna 66 996 Mmk) ja
6261: asutuskassalainojen vuotuismaksujen ja ylimää- nettolainanotto 77 208 Mmk (edellisenä vuonna
6262: räisten lyhennysten yhteenlasketusta määrästä. 53 178 Mmk). Rahastotalouden vastaavat luvut
6263: Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi- olivat 10 439 Mmk (edellisenä vuonna 19 419
6264: dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoitopalkki- Mmk) ja 9 323 Mmk (edellisenä vuonna 16 992
6265: oita rahalaitoksille yhteensä 42,9 Mmk (v. 1992 Mmk).
6266: 29
6267:
6268: Valtionvelan kehitys v. 1993.
6269: Velka Nostot Kuoletukset Valuutan- Valuutta- Velka Muutos vuoden
6270: vuoden vuoden vuoden vaihdot kurssien vuoden aikana
6271: alussa aikana aikana muutokset lopussa
6272: vuoden
6273: Mmk aikana Mmk %
6274: Markkamääräinen velka ........................ 68895 80526 39455 109966•> +41071 +59,6
6275: Pitkäaikainen velka ............................... 54133 39889 6880 87142 +33009 +61,0
6276: Yleisöobligaatiolainat ......................... 40578 36511 6007 71082 +30 504 +75,2
6277: Muut joukkovelkakirjalainat .............. 3430 828 2602 --828 -24,1
6278: Velkakirjalainat .................................. 10125 3378 45 13458 +3333 +32,9
6279: Lyhytaikainen velka ............................... 14 762 40637 32 575 22824 +8062 +54,6
6280:
6281: Valuuttamääräinen velka ....................... 106387 48o67 4860 +346 +5637 155577 +49190 +46,2
6282: Pitkäaikainen velka ............................... 106 387 48067 4860 +346 +5637 155 577 +49190 +46,2
6283: Obligaatiolainat .................................. 100 244 42152 4 259 +346 +4 341 142 824 +42 580 +42,5
6284: Muut joukkovelkakirjalainat .............. 3669 4237 268 +1 099 8737 +5068 +138,1
6285: Velkakirjalainat .................................. 2474 1678 333 +197 4016 +1542 +62,3
6286: Yhteensä ................................................ 175282 128 5934> 44315 +346 +5637 265 543') +90261 +51,5
6287:
6288: v. 1992 ··················································· 92052 86415 16305 +28 +13 092 175 2821) +83 230 +90,4
6289: v. 1991 ··················································· 57038 38416 8 267 +158 +4 707 92 052 2) +35 014 +61,4
6290: V. 1990 ................................................... 52 912 12307 8073 -108 57 0383) +4126 +7,8
6291: v. 1989 ··················································· 58084 9206 13484 -2 --892 52912 -5172 --8,9
6292: v. 1988 ................................................... 58 511 14185 13906 +1 -707 58084 ---427 --0,7
6293: v. 1987 ................................................... 51994 17950 11083 +1 -351 58 511 +6 517 +12,5
6294: v. 1986 ................................................... 46981 15 257 11126 +882 51994 +5 013 +11
6295: v. 1985 ................................................... 44 269 11357 7768 --877 46981 +2712 +6
6296: v. 1984 ··················································· 38124 11113 5 580 +612 44269 +6145 +16
6297: v. 1983 ··················································· 30248 11725 4628 +779 38124 +7876 +26
6298: v. 1982 ··················································· 22102 8377 2 587 +2356 30248 +8146 +37
6299: v. 1981 ··················································· 17966 5 500 2123 -759 22102 +4136 +23
6300:
6301: n Sisältää 9,7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle
6302: 2>Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle
6303: 3l Sisältää 3,0 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle
6304: 4l Tästä määrästä 60 Mmk on tuloutettu vuodelle 1992
6305:
6306:
6307:
6308:
6309: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakan- Koko velkakannan keskimääräinen takaisin-
6310: nan keskimääräinen nimelliskorko oli 7,7% (v. maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 5 v (v.
6311: 1992 8,3 %) ja efektiiviset kustannukset 10,1% 1992 5 v 3 kk). Markkamääräisen velan keski-
6312: (v.1992 11,6 %). Markkamääräisen velan keski- määräinen takaisinmaksuaika oli 3 v 11 kk (v.
6313: määräinen nimelliskorko oli 7,8% (v. 1992 1992 3 v 7 kk). Valuuttamääräisen velan keski-
6314: 8,2 %) ja efektiiviset kustannukset 9,3% (v. 1992 määräinen takaisinmaksuaika oli 5 v 10 kk (edel-
6315: 11,4 %) ja valuuttamääräisen vastaavasti 7,7% ja lisenä vuonna 6 v 3 kk).
6316: 10,7% (v.1992 8,3% ja 11,8 %). Efektiiviset kus- Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna
6317: tannukset on laskettu ottamalla huomioon kaikki korkoja yhteensä 18 361 Mmk (v. 1992 8 754
6318: toteutuneet kustannukset (ml. valuuttakurssi- Mmk), josta markkamääräisen velan osuus oli 8
6319: muutokset) ja tarkasteluhetken jälkeen eräänty- 321 Mmk (v. 1992 4 652 Mmk). Tästä oli 867 Mmk
6320: vät korot ja kuoletukset 31.12.1993 vallinneiden (v. 1992 722 Mmk) budjettitalouden Valtion
6321: valuuttakurssien mukaan, joten ne eivät sisällä eläkerahastolle maksamaa korkoa.
6322: myöhempien valuuttakurssimuutosten vaikutuk- Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko-
6323: sia. Lainojen lopulliset efektiiviset kustannukset naisuudessaan on pitkäaikaista, maksettiin ker-
6324: selviävät vasta lainan tultua kokonaan makse- tomusvuonna korkoja 10 040 Mmk (v. 1992 4 102
6325: tuksi. Mmk). Noin 53% velasta eli 82 973 Mmk (v. 1992
6326: 30
6327:
6328: 53 % velasta eli 56 227 Mmk) on maksettava Valtion valuuttamääräinen velka oli maksuta-
6329: viiden seuraavan vuoden aikana. Kuoletuksia setilaston (SP) mukaan kertomusvuoden päätty-
6330: erääntyy 6-10 vuoden kuluessa 64 013 Mmk essä 59 % koko maan valuuttamääräisestä netto-
6331: (v. 1992 38 899 Mmk) ja sen jälkeen 8 591 Mmk velasta. Vuotta aiemmin se oli 45 %, vuoden 1991
6332: (v. 1992 11 261 Mmk). päättyessä 25%, vuoden 1990 päättyessä 18% ja
6333: Kertomusvuoden päättyessä olleen valuutta- vuoden 1989 päättyessä 21%. Maan ulkomainen
6334: määräisen velan valuuttajakauma oli muuttunut nettovelka on viime vuosina kasvanut varsin
6335: edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan voimakkaasti, niin että se oli Suomen Pankin
6336: valuuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan va- maksutiedotteen mukaan kertomusvuoden päät-
6337: luuttajakauma oli vuosien 1986-93lopussa seu- tyessä 265,1 mrd. mk oltuaan vuotta aiemmin
6338: raava: 228,7 mrd. mk, vuoden 1991 päättyessä 173,6
6339: mrd. mk, vuoden 1990 päättyessä 141,4 mrd. mk
6340: ja vuoden 1989 päättyessä 108,3 mrd. mk.
6341: Valuutta Osuus velasta
6342: 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993
6343: Valtionvelan määrä, 265,5 mrd. mk, oli kerto-
6344: % musvuoden päättyessä 104% (v. 1992 35 %)
6345: DEM .......... 16 15 15 16 20 22 24 suurempi kuin valtion tulot ilman nettolainanot-
6346: ECU ........... 8 8 9 13 24 19 15 toa. Vuonna 1991 velan määrä oli 67% valtion
6347: USD ........... 16 19 24 21 10 16 13 tuloista ilman nettolainanottoa. Valtion lainojen
6348: FRF ............ 3 6 6 9 11 14 13 nostot olivat kertomusvuonna 128 593 Mmk ja
6349: JPY ............ 13 10 7 7 9 8 11 velan nettolisäys 90 261 Mmk. Edellisenä vuonna
6350: GBP ........... 9 12 10 10 9 5 9
6351: CHF ........... 13 10 8 8 4 6
6352: vastaavat luvut olivat 86 415 Mmk ja 83 230 Mmk
6353: 3
6354: NLG ........... 10 8 7 5 3 6 5 ja v. 1991 ne olivat 38 416 Mmk ja 35 014 Mmk.
6355: BEF ............ 5 5 5 4 3 2 1 Vuonna 1990 ne olivat 12 307 Mmk ja 4 126
6356: DKK .......... 1 1 4 3 3 2 1 Mmk.
6357: LUF ............ 3 3 3 3 2 1 1 Alla olevassa asetelmassa on esitetty valtion-
6358: ATS ............ 0 1 velan kehitys viisivuotiskausittain v. 1950-80 ja
6359: SEK ............ 1 1 0 sen jälkeen vuosittain sekä verrattu velan koko-
6360: KWD ......... 3 3 2 1 1 0 0
6361: ITL ............. 0 0 naismäärää ao. vuoden lopussa BKT:hen (koko
6362: PSC ............ 0 vuoden markkinahintainen BKT käyvin hin-
6363: NOK .......... 0 0 noin):
6364:
6365:
6366: Vuosi Valtion bruttovelka (ml. rahastot) BKT Koko Valuutta-
6367: Markka- Valuutta- Yhteensä valtion- määräinen
6368: määräi- määräi- velka valtion-
6369: nen nen velka
6370: Mmk o/oBKT:sta
6371: 1950 ........................................................................ 698 659 1357 5 553 24,4 11,9
6372: 1955 ........................................................................ 750 616 1366 10157 13,4 6,0
6373: 1960 ........................................................................ 867 747 1614 16199 10,0 4,6
6374: 1965 ........................................................................ 2 269 1177 3446 26634 12,9 4,4
6375: 1970 ........................................................................ 2644 1557 4 201 45743 9,2 3,4
6376: 1975 ........................................................................ 1935 1221 3156 104 291 3,0 1,2
6377: 1980 ........................................................................ 7625 10341 17966 192 556 9,3 5,4
6378: 1981 ........................................................................ 8771 13 331 22102 218455 10,1 6,1
6379: 1982 ........................................................................ 11441 18807 30248 245 172 12,3 7,7
6380: 1983 ........................................................................ 16 401 21723 38124 274436 13,9 7,9
6381: 1984 ........................................................................ 19 323 24946 44269 307713 14,4 8,1
6382: 1985 ........................................................................ 21304 25677 46981 336824 13,9 7,6
6383: 1986 ........................................................................ 25013 26981 51994 357 566 14,5 7,5
6384: 1987 ........................................................................ 29831 28680 58 511 391 597 14,9 7,3
6385: 1988 ........................................................................ 31805 26 279 58084 441 539 13,2 6,0
6386: 1989 ........................................................................ 30126 22786 52912 496935 10,6 4,6
6387: 1990 ........................................................................ 32 245 24793 57038 514 430 11,1 4,8
6388: 1991 ........................................................................ 48406 43646 92052 490868 18,8 8,9
6389: 1992 ........................................................................ 68895 106387 175 282 475674 36,8 22,4
6390: 1993 ........................................................................ 109 966 155 577 265 543 478656 55,5 32,5
6391: 31
6392:
6393: Kertomusvuoden ja edellisen vuoden BKT- sun aiheuttama epävarmuus ovat v. 1994 suuresti
6394: luvut ovat ennakkotietoja. Kesällä 1994 tehtyjen vaikeuttaneet markkalainanottoa ja pakottaneet
6395: arvioiden mukaan valtion markkamääräinen vel- valtion ulkomaisille lainamarkkinoille.
6396: ka (ml. rahastot) nousee v. 1994 153,2 mrd. Valtionvelasta 30.9.1994 oli 278,5 mrd. mk
6397: mk:aan ja valuuttamääräinen 185,9 mrd. mk:aan, budjettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamää-
6398: joten koko valtionvelan määräksi vuoden 1994 räistä 164,0 mrd. mk ja markkamääräistä 114,6
6399: lopussa ennakoitiin 339,0 mrd. mk. Kun vuoden mrd. mk, josta 11,9 mrd. mk oli budjettitalouden
6400: 1994 BKT:n arvioitiin nousevan n. 509,7 mrd. velkaa Valtion eläkerahastolle. Rahastotalouden
6401: mk:aan, nousisi koko valtionvelan osuus 31,5 mrd. mk:n velasta oli 15,3 mrd. mk markka-
6402: BKT:sta n. 66,5 %:iin ja valuuttamääräisen velan määräistä ja 16,2 mrd. mk valuuttamääräistä.
6403: osuus n. 37,5 %:iin. Kesällä 1994 tehtyjen ennak- Koko valtionvelan korkomenot ajalta 1.1.-
6404: koarvioiden mukaan valtion nettorahoitustarve 30.9.1994 olivat 18,7 mrd. mk, josta budjettita-
6405: nousee v. 1995 n. 61,1 mrd. mk:aan, jolloin koko louden osuus oli 16,5 mrd. mk ja rahastotalou-
6406: valtionvelan määrä nousisi v. 1995 n. 400,1 mrd. den osuus 2,2 mrd. mk.
6407: mk:aan. Koko valtionvelan osuus ennakoidusta Jos valtionvelan kokonaismäärästä vähenne-
6408: 547,8 mrd. mk:n BKT:sta nousisi tällöin n. tään budjettitalouden velka Valtion eläkerahas-
6409: 73,0 %:iin ja valuuttamääräisen valtionvelan tolle ja siihen lisätään valtion metallirahavastuu,
6410: osuus n. 38,3 %:iin. kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitou-
6411: Valtionvelka (ml. rahastot) oli noussut mukset sekä Ydinjätehuoltorahaston rahasto-
6412: 30.9.1994 mennessä jo 310,0 mrd. mk:aan, josta osuudet, saadaan valtiontalouden kokonaisve-
6413: 130,8 mrd. mk oli markkamääräistä ja 179,3 mrd. laksi 30.9.1994 304,6 mrd. mk.
6414: mk valuuttamääräistä. Valuuttamääräisen velan Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen
6415: määrä on alentunut vuoden 1994 aikana kurssi- hoitokustannuksia nopeasti. Alla olevasta asetel-
6416: muutosten, lähinnä markan ulkoisen arvon vah- masta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml.
6417: vistumisen seurauksena 13,8 mrd. mk:lla. Valuut- rahastot) v. 1983-93. Ulkomaisen velan kuole-
6418: tamääräinen velka ja sen muutokset oli tällöin tuksiin 31.12.1983 asti sisältyivät myös kansain-
6419: laskettu vuoden 1994 syyskuun viimeisen päivän välisille järjestöille annettujen velkakirjojen kuo-
6420: Suomen Pankin keskikurssien mukaan. Markan letukset.
6421: kelluessa on epäselvää, mihin tasoon markka- ja Vuoden 1994 velanhoitomenot (pl. rahastot ja
6422: valuuttamääräisen velan kanta lopulta asettuvat. kuoletukset) on arvioitu n. 21 946 Mmk:n suurui-
6423: Valtiovarainministeriö on ilmoituksensa mu- siksi. Valtionvelan hoitomenojen osuus valtion
6424: kaan varainhankinnassaan pyrkinyt painotta- budjetoiduista kokonaismenoista nousisi arvioi-
6425: maan kotimaista lainanottoa, mutta kotimaisten den mukaan tällöin jo 11,2 %:iin.
6426: rahoitusmarkkinoiden kapeus ja korkojen nou-
6427:
6428:
6429: 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993
6430: Mmk
6431: Korot ja indeksikorotukset ......... 3112 3864 4621 4639 4841 5 199 4932 4 733 5 991 8762 18 361
6432: Markkamääräinen ................... 1342 1 741 2109 2 202 2 595 2 806 2855 2 783 3498 4120 7276
6433: Valuuttamääräinen .................. 1643 1997 2 381 2293 2 084 2367 2059 1918 2 279 4103 8867
6434: Rahastot ................................... 127 126 131 144 162 26 18 32 214 539 2 218
6435: Palkkiot ja muut menot .............. 222 250 233 272 308 218 211 178 292 1283 860
6436: Kuoletukset (brutto) ................... 4163 5580 7767 11126 11083 13906 13484 8063 8267 15 784 44 313
6437: Markkamääräinen ................... 1560 3 616 5 617 3894 5866 9 043 7337 5373 4992 11974 38 337
6438: Valuuttamääräinen .................. 1915 1621 1616 6112 3 851 4826 6009 2 390 3066 1905 4860
6439: Rahastot ................................... 688 343 534 1120 1366 37 138 300 209 1905 1 116
6440:
6441: Yhteensä ..................................... 7497 9694 12621 16037 16232 19 323 18627 12974 14 550 25 829 63 533
6442:
6443: Velan (pl. rahastot ja kuoletuk-
6444: set) hoitokustannusten osuus
6445: valtion tilinpäätöksen mukai-
6446: sista kokonaismenoista, % ...... 4,3 4,9 5,3 5,0 4,7 4,6 4,1 3,5 3,6 4,9 8,4
6447: 32
6448:
6449: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion- arvioiduista vero- ja veronluonteisista tuloista.
6450: velan markkamäärä on kertomusvuonna nous- Velanhoitoon tarvitaan siis lähes 80 % tulo- ja
6451: sut edellisvuotisesta n. 51 %. Uutta velkaa on varallisuusveron arvioidusta tuotosta.
6452: nostettu 128 593 Mmk, kun edellisenä vuonna Valtionvelka-pääluokka on jo vuoden 1995
6453: nostettiin 86 415 Mmk. Vaikka kuoletuksia on talousarvioesityksen kolmanneksi suurin. Sitä
6454: maksettu 44 315 Mmk, on velan nettolisäys ker- suurempia ovat enää vain opetusministeriön
6455: tomusvuonna 90 261 Mmk, mikä on lähes yhtä sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokat.
6456: suuri kuin valtionvelan kokonaismäärä vielä Vertailun vuoksi todettakoon, että tilinpäätök-
6457: vuoden 1991 lopussa. Erityisesti valuuttamää- sen mukaan valtion tulot ilman lainanottoa oli-
6458: räisen velan kasvu on kuluvalla vuosikymmenel- vat kertomusvuonna n. 130 358 Mmk ja maam-
6459: lä ollut erittäin nopeaa. Kun valuuttamääräisen me koko vienti n. 134 112 Mmk.
6460: velan markkavasta-arvo vielä vuoden 1990 Valtiontilintarkastajat toteavat, että pelkäs-
6461: päättyessä oli 24 793 Mmk, oli se kertomusvuo- tään jo nykyisen valtionvelan hoito aiheuttaa
6462: den lopussa jo 155 577 Mmk. Valuuttamääräi- lähivuosina lähes ylipääsemättömiä vuotuisia
6463: nen velka on näin ollen kolmessa vuodessa yli kustannuksia. Velkaantumisen jatkuessa on li-
6464: kuusinkertaistunut. Samaan aikaan markka- säksi vaarana, että ajaudutaan tilanteeseen, jos-
6465: määräinen velka on kasvanut 32 245 Mmk:sta sa uutta velkaa ei ole saatavissa kuin kohtuutto-
6466: 109 966 Mmk.· aan eli runsaasti kolminkertais- min ehdoin. Kokonaan poissuljettu ei liene se-
6467: tunut. kään mahdollisuus, että Iainansaanti ulkomail-
6468: Valtionvelan rakenne pysyi kertomusvuonna ta vaikeutuu merkittävästi tai jopa loppuu koko-
6469: ennallaan. Valuuttamääräisen velan osuus oli naan. Tällaiseen tilanteeseen ajautumisella olisi
6470: vuoden lopussa lähes 60 % koko velkakannasta kohtalokkaat seuraukset. Valtiontalouden netto-
6471: oltuaan vuotta aikaisemmin 61 %. Valuutta- rahoitustarve on kasvanut ennätysmäiseksi, eikä
6472: määräisen velan määrä nousee ilmeisesti lähi- valtion verotuloja vastaisuudessa voitane merkit-
6473: vuosina entisestään, mikäli ulkomaiset tuoton- tävästi lisätä verotusta kiristämällä. Kun lisäksi
6474: saantimahdollisuudet säilyvät entisellään. Val- taloudellisen toiminnan vilkastuminen vähen-
6475: tionvelan osuus koko maan ulkomaisesta netto- tää työttömyyttä ja lisää verotuloja vasta pitkällä
6476: velasta on kasvanut, mikä on pääosin aiheutu- ajalla, ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa
6477: nut muiden sektoreiden pyrkimyksestä vähentää velkaa on otettava jatkuvasti lisää pelkästään
6478: valuuttamääräistä velkaansa. entisten velkojen korkojen maksamiseksi, ellei
6479: Valtionvelan tuleva kehitys on äärimmäisen valtion muita menoja kyetä radikaalisti vähen-
6480: huolestuttava, kun otetaan huomioon valtionta- tämään. Tähän mennessä toteutetut menosääs-
6481: louden tila ja valtion tulojen väheneminen mm. töt eivät ole riittäneet kompensoimaan menojen
6482: työttömyyden vuoksi, suurtyöttömyydestä aiheu- kasvua. Suuri valtiontalouden nettorahoitustar-
6483: tuvat menot sekä valuuttakurssien ja kotimaisten ve myös rasittaa markkinoita ja on omiaan pitä-
6484: rahoitusmarkkinoiden yhä jatkuva epävakai- mään korkotason tatpeettoman korkealla. Val-
6485: suus. Valtionvelan määrä oli jo 30.9.1994 men- tion menojen kehityksessä on vihdoin saatava
6486: nessä noussut 310 035 Mmk.·aan, josta 130 728 aikaan valtiontalouden tasapainottamiseksi tar-
6487: Mmk oli markkamääräistä ja 179 307 Mmk va- vittavat välttämättömät muutokset.
6488: luuttamääräistä. Erityisesti valuuttamääräinen Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan
6489: velka on kasvanut erittäin nopeasti, joskin mar- valtionvelan kasvu ja sen kustannukset ovat tu-
6490: kan ke!luessa on epäselvää, mihin tasoon se lo- lossa kriittiseen pisteeseen. Budjettivaje on saata-
6491: pulta asettuu. Valtiolla oli vuoden 1994 syys- va nopeasti huomattavasti pienemmäksi ja val-
6492: kuun lopussa velkaa jokaista kansalaista kohden tionvelan kasvu hidastumaan ja pitemmällä
6493: jo n. 62 000 mk, josta n. 58% oli valuuttamää- ajalla pysäytettyä. Kertomusvuoden loppuun
6494: räistä. Pelkästään valtionvelan korkojen mak- mennessä suoritetuilla toimenpiteillä ei näytä
6495: suun on vuoden 1995 talousarvioesityksessä ar- olleen toivottua vaikutusta. Valtiontilintarkasta-
6496: vioitu tarvittavan 23 429 Mmk, mikä on 12% jien mielestä on ehdottoman välttämätöntä, että
6497: valtion vuoden 1995 talousarvioesityksen mu- velkaantumisen saamiseksi hallintaan laadi-
6498: kaisista menoista. Velanhoitomenojen rahoitta- taan hallituksen toimesta ainakin vaalikauden
6499: miseen tarvittava osuus on 18% valtion arvioi- pituinen uskottava vakautusohjelma. Tämä
6500: duista tuloista ilman nettolainanottoa ja 23 % edellyttää kansallista yhteisymmärrystä.
6501: 33
6502:
6503: Keskushallinnon organisaatio- jotta kunkin toimialan sisäiset tarpeet ja tavoitteet
6504: uudistukset tulisivat selvemmin esille.
6505: Vaikka keskushallinnon tehtäviin ja toiminta-
6506: Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VfV) on järjestelmiin on jo pidemmän aikaa kohdistunut
6507: suoritettu keskushallinnon organisaatiouudis- voimakkaita muutospaineita, niin organisaatio-
6508: tuksia koskeva tarkastus, jossa on esimerkkita- uudistusten yhteydessä niiden sisällöllinen arvi-
6509: pauksina tarkastettu sosiaalihallituksen ja lääkin- ointi on VfV:n mielestä jäänyt varsin vähälle.
6510: töhallituksen yhdistäminen sekä Sosiaali- ja ter- Tehtävät ja toimintajärjestelmät on siirretty hen-
6511: veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen pe- kilöstön mukana mm. ministeriöön. Tarkastuk-
6512: rustaminen, kouluhallituksen ja ammattikasva- sessa on todettu, että ministeriöt ovatkin vastoin
6513: tushallituksen yhdistäminen ja kaavailut Suomen yleisiä kehittämisperiaatteita paisuneet ja niihin
6514: opetuskeskuksen perustamiseksi sekä asunto- on siirretty ennestään niille kuulomattornia tehtä-
6515: hallituksen, maatilahallituksen ja työsuojeluhalli- viä, mikä on vaikeuttanut tärkeiden yhteiskunta-
6516: tuksen lakkauttaminen. Näiden viiden esimerk- poliittisten tehtävien hoitamista. Uudistusten yh-
6517: kitapauksen analysoinnin avulla on tarkastusten teydessä perustetut uudet ministeriön alaiset kes-
6518: perusteella annetussa tarkastuskertomuksessa kushallinto-organisaatiot ovat ilmeisenä osoituk-
6519: arvioitu keskushallinnon organisaatiouudistus- sena tällaisten yleisemmästäkin tarpeesta.
6520: ten onnistuneisuutta sekä tuotu esille tyypillisiä Tarkastuskertomuksen mukaan valmistelu,
6521: ongelmia ja kehittämistarpeita tulevia organisaa- päätöksenteko ja toimeenpano eivät esimerkki-
6522: tiomuutoksia ajatellen. Näkökulmana on ollut tapauksissa ole aina liittyneet johdonmukaisella
6523: pitkälti se, että tulevaisuudessa organisaatiouu- tavalla toisiinsa. Päätöksenteossa ovat mm. tiivii-
6524: distukset voitaisiin toteuttaa entistä taloudelli- den aikataulujen vuoksi painottuneet useasti
6525: semmin. Tarkastelun kohteena ovat olleet erityi- muut seikat kuin valmistelun tulokset. Toisaalta
6526: sesti uudistusten valmistelu- ja toteutusprosessi suunnitelmien toteuttaminen ennen asianmukai-
6527: sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja uu- sia päätöksiä on aikaansaanut ongelmia. Uudis-
6528: distusten vaikutukset. tuksiin liittyviä ratkaisuja on usein tehty sen
6529: Aluksi tarkasteltiin keskushallinnossa toteu- perusteella, että asioista on päästy yhteisymmär-
6530: tettuja yleisiä kehittämistoimenpiteitä ja selvitet- rykseen. VfV:n mukaan voidaan kuitenkin ky-
6531: tiin, miten esimerkkitapaukset ovat liittyneet nii- syä, kuinka paljon uudistuksissa on toiminnan
6532: hin. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että kes- tarkoituksenmukaisuuden, taloudellisten vaiku-
6533: kushallinnon kehittäminen on aivan viime vuosi- tusten aikaansaamisen ja ripeän toteuttamisen
6534: na vauhdittunut. Sen pitkäjänteisyyttä ja ongel- sijasta jouduttu tyytymään kompromisseihin.
6535: mallisuutta osoittaa VfV:n mielestä kuitenkin se, Tarkastuskertomuksen mukaan lähes kaikissa
6536: että erilaisissa kehittämistä koskevissa asiakir- esimerkkitapauksissa on ollut uudistusta viiväs-
6537: joissa on toistuvasti kiinnitetty huomiota samoi- tyttäviä tekijöitä. Selkeän päätöksen viivästymi-
6538: hin ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Osaltaan nen alkuselvittelyn jälkeen lisää toivoa tai pel-
6539: kehittämisen ongelmat aiheutuvat siitä, että hal- koa, ettei mikään muutukaan, ja toiminta on
6540: linnonalojen ja koko keskushallinnon kehittämi- samanaikaisesti tehotonta ja uudistuksen suun-
6541: sestä vastaavien näkemykset poikkeavat useilta nittelu ja toimeenpano hankalaa. VfV:n mukaan
6542: osin toisistaan. Näiden näkemyserojen ja niiden epävarmuudesta ja mahdollisesta voimistuvasta
6543: syiden tarkempi selvittäminen olisi VfV:n mie- muutosvastarinnasta johtovien kielteisten vaiku-
6544: lestä ilmeisen perusteltua, jotta jatkokehittämi- tusten pienentämiseksi uudistus tulisi päätöksen
6545: nen olisi tarkoituksenmukaista. jälkeen käynnistää ripeästi. Huolimatta varsin
6546: Tarkastuskertomuksen mukaan organisaatio- pitkistäkin toteutusajoista lähes kaikissa esimerk-
6547: uudistukset on yleensä käynnistetty keskushal- kitapauksissa on tarkastuskertomuksen mukaan
6548: linnon rakennetta koskevien yleisten kehittämis- ollut kiireinen aikataulu, joka on heikentänyt
6549: pyrkimysten myötä hallinnonalan ja ao. yksikön valmistelua ja toimeenpanoa. Kiirettä ei ole kui-
6550: ulkopuolelta. Uudistusten lähtökohtina eivät ole tenkaan perusteltu toiminnallisilla vaan lähinnä
6551: olleet hallinnonalan omat toiminnalliset tarpeet hallinnollisilla syillä.
6552: eikä hallinnonalojen oma näkemys tulokselli- Uudistukseen sitoutumisessa on VfV:n mu-
6553: suuden lisäämisestä. Tarkastuskertomuksen mu- kaan ollut merkittäviä ongelmia useissa esimerk-
6554: kaan voidaan jopa kysyä, pitäisikö tulevaisuu- kitapauksissa. Erityisesti keskusvirastojen joh-
6555: dessa välttää yleisiä, laaja-alaisia ja keskushallin- don ja henkilöstön muutosvastarinta on hanka-
6556: non rakenteisiin kohdistuvia kehittämisohjelmia, loittanut uudistusten toteutusta. Sitoutumatto-
6557:
6558: 3 340518M
6559: 34
6560:
6561: muuna uudistukseen on ollut myös ministeriön tientalouden tasolla. Vaikean työllisyystilanteen
6562: virkamiesten keskuudessa. vrv katsoo, että vuoksi irtisanominen ei VfV:n mukaan ole sääs-
6563: muutosvastarinnan hallinnassa on ilmeisiä kehit- tökeinona erityisen hyvä, kun asiaa tarkastellaan
6564: tämistarpeita alkaen siitä, miten uudistuksen vas- valtiontalouden tasolla.
6565: tustajiin tulee suhtautua ja mitä vastustuksen Vaikka organisaatiouudistusten perimmäise-
6566: keinoja pitää asianmukaisina. Merkittävä epäsel- nä tarkoituksena pitäisi olla palvelukyvyn paran-
6567: vyys näyttää liittyvän myös siihen, milloin muu- taminen, eivät asiakas- ja palvelutasovaikutukset
6568: tosvastarinnan tulisi päättyä. Tältä osin näke- ole tarkastuksissa tehtyjen havaintojen perusteel-
6569: mykset poikkesivat varsin paljon toisistaan. la olleet varsinkaan keskusvirastojen lakkautta-
6570: Organisaatiouudistusten johtamisessa on tar- mistapauksissa keskeisiä. Eräiltä osin palvelutaso
6571: kastuksissa havaittu selviä puutteita. Esimerkki- on saattanut jopa heikentyä ainakin siirtymävai-
6572: tapauksissa on ollut jopa epäselvää, kuka uudis- heessa. Väitetyistä merkittävistä negatiivisista toi-
6573: tusta johtaa. Johtamisvastuut ovat olleet epäsel- minnallisista vaikutuksista ei tarkastuksen yhtey-
6574: viä, ja määrätietoinen johtamisote on puuttunut. dessä saatu näyttöä.
6575: Yksi keskeisimpiä puutteita on ollut se, että Uudistusten yleinen tavoite on ollut hallinnon
6576: uuden yksikön johto tai esimiehet on nimitetty moniportaisuuden vähentäminen. Tarkastusker-
6577: liian myöhään. Ministeriön asema uudistuksissa tomuksen mukaan keskushallinto ei kuitenkaan
6578: on ollut ongelmallinen ja myös keskeinen kritii- ole uudistusten seurauksena juurikaan keventy-
6579: kin kohde. Yhteistyö keskusviraston ja ministe- nyt, toiminnassa ei ole tapahtunut suuria muu-
6580: riön välillä ei ole aina toiminut parhaalla mahdol- toksia eikä tehtäviä ja päätösvaltaa ole uudistus-
6581: lisella tavalla. Merkittävästi organisaatiouudistus- ten yhteydessä delegoitu. VfV:n mukaan vaikut-
6582: ten onnistumista on heikentänyt se, että kehittä- taakin siltä, että uudistuksissa on ollut keskeistä
6583: mistoiminta on edistynyt keskusvirastoissa no- ministeriön aseman vahvistaminen sekä ohjaus-
6584: peammin kuin ministeriöissä. järjestelmien muuttaminen. Muun toiminnan ke-
6585: Henkilöstön mukanaoloon on liittynyt ongel- hittäminen ja taloudelliset vaikutukset ovat jää-
6586: mia lähes kaikissa esimerkkitapauksissa. Keskus- neet taka-alalle.
6587: hallinnon organisaatiouudistusten toteutuksessa Uudistuksen tavoitteet ovat VfV:n mukaan
6588: henkilöstön kohtelua ei tarkastuskertomuksen jääneet osittain epäselviksi. Lakiperusteluissa
6589: mukaan voida pitää johdonmukaisena eikä tasa- keskeisenä mainittu tavoite tai muutospaine on-
6590: puolisena. Perusratkaisut ovat olleet erilaisia sa- kin osoittautunut varsin vähämerkityksiseksi tai
6591: manaikaisestikin toteutetuissa uudistuksissa. tavoite ei ole vaikuttanut mitenkään uudistuksen
6592: Ongelmallista on ollut se, että toiminnallisista valmisteluun ja toteutukseen. Tarkastuksen pe-
6593: syistä johdetut henkilöstötarpeet ovat olleet var- rusteella heräsi kysymys, onko organisaatiouu-
6594: sin täsmentymättömiä. VfV:n mielestä henkilös- distusten perusteluina käytetty yleisiä kehittämis-
6595: tön uudelleensijoitustoiminnassa ja käytännön periaatteita tai yleisesti hyväksyttävissä olevia
6596: irtisanomismenettelyissä on selviä kehittämistar- tavoitteita, vaikka todelliset perusteet ovat olleet
6597: peita. muita. Tarkastuskertomuksen mukaan näyttää
6598: Vaikka julkisen sektorin taloudellisuustavoi- siltä, että yleinen kehittämismyönteisyys on tar-
6599: tetta on korostettu viime vuosina, organisaatio- jonnut tilaisuuden ratkaista varsin erilaisia hallin-
6600: uudistuksissa taloudelliset vaikutukset eivät nonalalla jo pitkäänkin esiintyneitä ongelmia.
6601: VfV:n mukaan ole olleet keskeisiä. Valtiontalou-
6602: den tasolla asiaa tarkasteltaessa uudistusten seu- Valtiontilintarkastajien mielestä edellä esitetty
6603: rauksena ei ole syntynyt juurikaan välittömiä valtiontalouden tarkastusviraston laaja arvio
6604: säästöjä. Toisaalta organisaatiouudistuksia ei ole valtion keskushallinnon kehittämisestä sisältää
6605: ilmeisestikään mielletty kannattaviksi investoin- merkittäviä havaintoja ja periaatteellisia kan-
6606: neiksi. Taloudellisten vaikutusten selvittelyn nanottoja, jotka on syytä saattaa valtiontilintar-
6607: puutteena voidaan tarkastuskertomuksen mu- kastajien kertomuksen kautta myös eduskunnan
6608: kaan pitää sitä, että siltä osin, kuin niitä on tietoon.
6609: ylipäätään kartoitettu, päähuomio on kiinnitetty Kehitettäessä valtionhallintoa vastaisuudessa
6610: henkilöstömenojen säästöihin. Paljon olennai- tulisi valtiontilintarkastajien mielestä valtionta-
6611: sempaa olisi kuitenkin arvioida taloudellisia vai- louden tarkastusviraston kertomuksessa esitetyt
6612: kutuksia itse toimintaan. Henkilöstömenojen näkökohdat ottaa huomioon.
6613: säästöjenkään vaikutuksia ei ole tarkasteltu val-
6614: 35
6615:
6616: Valtiontalouden tarkastusviraston 85/53/94 Oulun lääninhallituksen vuoden
6617: tarkastuskertomukset 1993 tilintarkastus
6618: 87/53/94 Turun ja Porin lääninhallituksen
6619: Vuodeksi 1993 valittujen valtiontilintarkastaji- vuoden 1993 tilintarkastus
6620: en toimintakauden aikana valtiontalouden tar- 88/53/94 Uudenmaan lääninhallituksen vuo-
6621: kastusvirasto toimitti valtiontilintarkastajille seu- den 1993 tilintarkastus
6622: raavat tarkastuskertomukset liitteineen: 89/53/94 Vaasan lääninhallituksen vuoden
6623: 1993 tilintarkastus
6624: Tasavallan presidentin kanslia 94/53/94 Rajavartiolaitoksen vuoden 1993 ti-
6625: lintarkastus
6626: VfV:n Dn:o 95/53/94 Väestörekisterikeskuksen vuoden
6627: 51/53/94 Tasavallan presidentin kanslian 1993 tilintarkastus
6628: vuoden 1993 tilintarkastus 96/53/94 Poliisivarikon vuoden 1993 tilintar-
6629: kastus
6630: 97/53/94 Valtion pelastuskoulun vuoden
6631: Ulkoasiairuninisteriö 1993 tilintarkastus
6632: 208/54/93 Kahdenvälisen kehitysyhteistyön 143/53/94 Liikkuvan poliisin vuoden 1993 ti-
6633: projektiavun toimeenpanen val- lintarkastus
6634: vonnan tarkastus 144/53/94 Helsingin poliisilaitoksen vuoden
6635: 45/54/94 Kehitysyhteistyömäärärahojen su- 1993 tilintarkastus
6636: pistamisen vaikutus jo aloitettujen 145/53/94 Keskusrikospoliisin vuoden 1993
6637: kahdenvälisten hankkeiden toteut- tilintarkastus
6638: tamiseen 146/53/94 Suojelupoliisin vuoden 1993 tilin-
6639: 52/53/94 Ulkoasiainministeriön vuoden tarkastus
6640: 1993 tilintarkastus 147/53/94 Pohjois-Karjalan lääninhallituksen
6641: vuoden 1993 tilintarkastus
6642: Oikeusministeriö
6643: 166/54/93 Lääninhallitusten oikeushallinto- Puolustusministeriö
6644: toiminta 183/54/93 Suomelle aiheutuneet kustannuk-
6645: 77/53/94 Oikeusministeriön vuoden 1993 ti- set osallistumisesta YK:n rauhan-
6646: lintarkastus turvaamistoimintaan
6647: 202/54/93 Puolustusministeriön vuokra-asun-
6648: Sisäasiainministeriö tojen käyttöä ja ylläpitoa koskenut
6649: tarkastus
6650: 239/54/92 Rajavartiolaitoksen hankintatoimi
6651: 166/54/93 Lääninhallitusten oikeushallinto-
6652: toiminta Valtiovarainministeriö
6653: 11/53/94 Lääninhallitusten tulosohjaus
6654: 78/53/94 Sisäasiainministeriön vuoden 1993 165/53/93 Suomen rahapajan vuoden 1992 ti-
6655: tilintarkastus lintarkastus
6656: 79/53/94 Revisionsberättelse angående revi- 168/53/93 Valtionhallinnon kehittämiskes-
6657: sionen av länsstyrelsen i landska- kuksen vuoden 1992 tilintarkastus
6658: pet Åland 1993 47/54/93 Tullivalvonta
6659: 80/53/94 Hämeen lääninhallituksen vuoden 185/54/93 Rakentamisen kustannusten hal-
6660: 1993 tilintarkastus linta
6661: 81/53/94 Kuopion lääninhallituksen vuoden 158/92/93 Paiholan sairaalan rakennushank-
6662: 1993 tilintarkastus keita koskeva tarkastus
6663: 82/53/94 Kymen lääninhallituksen vuoden 53/53/94 Valtionvarainministeriön vuoden
6664: 1993 tilintarkastus 1993 tilintarkastus
6665: 83/53/94 Lapin lääninhallituksen vuoden 54/53/94 Valtiokonttorin vuoden 1993 tilin-
6666: 1993 tilintarkastus tarkastus
6667: 84/53/94 Mikkelin lääninhallituksen vuoden 55/53/94 Tullihallituksen vuoden 1993 tilin-
6668: 1993 tilintarkastus tarkastus
6669: 36
6670:
6671: 56/53/94 Tilastokeskuksen vuoden 1993 ti- 100/53/94 Maanmittauslaitoksen vuoden
6672: lintarkastus 1993 tilintarkastus
6673: 57/53/94 Valtionhallinnon kehittämiskes- 101/53/94 Metsähallituksen vuoden 1993 ti-
6674: kuksen vuoden 1993 tilintarkastus lintarkastus
6675: 58/53/94 Rakennushallituksen vuoden 1993 102/53/94 Maatalouden tutkimuskeskuksen
6676: tilintarkastus vuoden 1993 tilintarkastus
6677: 59/53/94 Verohallituksen vuoden 1993 tilin- 103/53/94a Geodeettisen laitoksen vuoden
6678: tarkastus 1993 tilintarkastus
6679: 60/53/94 Valtion taloudellisen tutkimuskes- 103/53/94b Maa- ja metsätalousministeriön tie-
6680: kuksen vuoden 1993 tilintarkastus topalvelukeskuksen vuoden 1993
6681: tilintarkastus
6682: Opetusministeriö
6683: 81/54/93 Urheiluopistojen toiminta ja talous Liikenneministeriö
6684: 201/54/93 Yliopistojen ja korkeakoulujen ai-
6685: kuiskoulutuksen arviointia 254/54/92 Väyläasioiden hoito merenkulku-
6686: 107/53/94 Opetusministeriön vuoden 1993 ti- laitoksessa
6687: lintarkastus 98/54/93 Joukkoliikenteen edistäminen
6688: 108/53/94 Opetushallituksen vuoden 1993 ti- 61/53/94 Liikenneministeriön vuoden 1993
6689: lintarkastus tilintarkastus
6690: 109/53/94 Joensuun yliopiston vuoden 1993 62/53/94 Tielaitoksen vuoden 1993 tilintar-
6691: tilintarkastus kastus
6692: 64/53/94 Merentutkimuslaitoksen vuoden
6693: 110/53/94 Kuopion yliopiston vuoden 1993
6694: tilintarkastus 1993 tilintarkastus
6695: 111/53/94 Turun yliopiston vuoden 1993 tilin- 65/53/94 Ilmatieteen laitoksen vuoden 1993
6696: tarkastus tilintarkastus
6697: 66/53/94 Telehallintokeskuksen vuoden
6698: 112/53/94 Åbo Akademin vuoden 1993 tilin-
6699: tarkastus 1993 tilintarkastus
6700: 113/53/94 Vaasan yliopiston vuoden 1993 ti-
6701: lintarkastus
6702: 115/53/94 Tampereen teknillisen korkea- Kauppa- ja teollisuusministeriö
6703: koulun vuoden 1993 tilintarkastus
6704: 116/53/94 Lappeenrannan teknillisen kor- 136/53/93 Valtion hankintakeskuksen vuo-
6705: keakoulun vuoden 1993 tilintar- den 1992 tilintarkastus
6706: kastus 164/53/93 Kuluttajaviraston vuoden 1992 ti-
6707: 118/53/94 Svenska handelshögskolanin vuo- lintarkastus
6708: den 1993 tilintarkastus 67/53/94 Kauppa- ja teollisuusministeriön
6709: 119/53/94 Turun kauppakorkeakoulun vuo- vuoden 1993 tilintarkastus
6710: den 1993 tilintarkastus 68/53/94 Kuluttajaviraston vuoden 1993 ti-
6711: 120/53/94 Valtion opintotukikeskuksen vuo- lintarkastus
6712: den 1993 tilintarkastus 70/53/94 Patentti- ja rekisterihallituksen vuo-
6713: den 1993 tilintarkastus
6714: 71/53/94 Teknillisen tarkastuskeskuksen
6715: Maa- ja metsätalousministeriö vuoden 1993 tilintarkastus
6716: 73/53/94 Valtion teknillisen tutkimuskes-
6717: 112/54/93 Maatilatalouden kehittämisrahas- kuksen vuoden 1993 tilintarkastus
6718: ton varoilla tapahtuva maa- ja met- 74/53/94 Teknologian kehittämiskeskuksen
6719: sätalousmaan hankinta vuoden 1993 tilintarkastus
6720: 204/54/93 Yksityismetsien metsänkäytön ta- 75/53/94 Matkailun edistämiskeskuksen
6721: voiteasettelu vuoden 1993 tilintarkastus
6722: 98/53/94 Maa- ja metsätalousministeriön 76/53/94 Valtion hankintakeskuksen vuo-
6723: vuoden 1993 tilintarkastus den 1993 tilintarkastus
6724: 99/53/94 Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 148/53/94 Geologian tutkimuskeskuksen
6725: 1993 tilintarkastus vuoden 1993 tilintarkastus
6726: 37
6727:
6728: Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö
6729: 19/54/93 Yliopistosairaaloiden erityisval- 129/53/94 Työministeriön vuoden 1993 tilin-
6730: tionosuus tarkastus
6731: 122/53/94 Sosiaali- ja terveysministeriön vuo-
6732: den 1993 tilintarkastus Ympäristöministeriö
6733: 123/53/94 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
6734: kehittämiskeskuksen vuoden 1993 104/53/94 Ympäristöministeriön vuoden 1993
6735: tilintarkastus tilintarkastus
6736: 124/53/94 Tapaturmaviraston vuoden 1993 ti- 105/53/94 Vesi- ja ympäristöhallituksen vuo-
6737: lintarkastus den 1993 tilintarkastus
6738: 125/53/94 Kansanterveyslaitoksen vuoden
6739: 1993 tilintarkastus Usean eri hallinnonalan tarkastukset
6740: 126/53/94 Säteilyturvakeskuksen vuoden
6741: 1993 tilintarkastus Tilivirastojen tilintarkastuskerto-
6742: 127/53/94 Lääkelaitoksen vuoden 1993 tilin- mukset tilikaudelta 1992
6743: tarkastus 1/54/94 Ulkomaalaisasioiden hallinto
6744: 128/53/94 Terveydenhuollon oikeusturvakes- 20/54/94 Johtokunta kollegion korvaajana
6745: kuksen vuoden 1993 tilintarkastus
6746: 38
6747:
6748:
6749:
6750:
6751: Ulkoasiainministeriön hallinnonala
6752:
6753: Kiinteistöhallinto laajempi valinnaisuus. Nykyisin esim. rakennus-
6754: hankkeiden monivaiheinen suunnitteluprosessi
6755: Ulkoasiainministeriössä kiinteistö- ja raken- ja pakolliset lausuntomenettelyt pitkittävät ra-
6756: nusasioista vastaa kiinteistö- ja materiaalitoimis- kennushankkeita ja lisäävät kustannuksia, kun
6757: to. Lisäksi teknisiä erityiskysymyksiä hoitavat toisaalta kevyt projektihallinto voisi olla riittävä.
6758: erillisyksiköt. Näitä ovat mm. turvallisuusyksik- Ainakin menettelyjä voitaisiin tarvittaessa sovel-
6759: kö, viestintäyksikkö ja atk-yksikkö. Kiinteistö- ja taa joustavasti mm. maantieteellisesti varsin laa-
6760: rakennusasioita hoitaessaan ministeriö käyttää jan toimialueen sekä asemapaikoittain vaihtele-
6761: rakennushallituksen asiantuntemusta. Ulkoasi- vien olosuhteiden ja menettelytapojen takia.
6762: ainministeriön ja rakennushallituksen työnjako Valtion kiinteistöhallinnon v. 1995 voimaan
6763: perustuu lähinnä asetukseen valtion talonraken- tuleva kokonaisuudistus lisää ministeriön vas-
6764: nushankkeista ja asetukseen valtion rakennus- tuuta ja tehtäviä. Vaikkakin ministeriön ja raken-
6765: maan hallinnasta. Ulkoasiainministeriön ja ra- nushallituksen välinen yhteistyö jatkuu, uudistus
6766: kennushallituksen yhteistyö kiinteistö- ja raken- edellyttää ministeriön kiinteistö- ja materiaalitoi-
6767: nusasioissa on tällä hetkellä mm. seuraavilta miston eräiden erityisalojen asiantuntijoiden
6768: kohdin säädöksin määrätty: määrän lisäämistä. Uudistuksesta aiheutuvat me-
6769: - Kiinteistön ostoa ja myyntiä varten minis- not katettaneen mm. henkilöstövähennyksillä
6770: teriö tarvitsee rakennushallituksen lausunnon muualla hallinnossa.
6771: (asetus valtion rakennusmaan hallinnasta).
6772: - Ulkoasiainministeriö ja rakennushallitus Toimitilat ja asunnot. Ulkoasiainministeriön
6773: laativat yhteistyössä hankesuunnitelman (asetus hallinnassa on kotimaassa valtion omistamia toi-
6774: valtion talonrakennushankkeista). mitiloja 24 370 m 2 ja 12 asuntoa, joiden pinta-ala
6775: - Valtion talonrakennushankkeiden raken- on yhteensä 498 m 2 • Vuokrattuja toimitiloja on
6776: nussuunnittelu ja toteuttaminen on rakennushal- kotimaassa vastaavasti 8 720 m 2, joista varastoti-
6777: lituksen tehtävä. Ulkoasiainministeriö saa suun- loja 2 000 m2 • Ulkomailla valtion omistamia tiloja
6778: nitella ja toteuttaa ulkomaanedustuksen käytössä on ministeriön hallinnassa n. 60 000 m 2 • Näitä
6779: olevien tilojen korjaustyöt, joista ei valtion talon- ovat edustustojen toimitilat, virka-asunnot sekä
6780: rakennushankkeista annetun asetuksen mukaan muut asunnot. Ulkomaisiin omistuskiinteistöihin
6781: tarvitse laatia yhdistettyä perustamis- ja esisuun- kuuluvaa maaomaisuutta on n. 150 000 m2 •
6782: nitelmaa (valtiovarainministeriön päätös). Tämä Vuokrattuja edustustojen toimitiloja ulkomailla
6783: tarkoittaa rakennuskustannuksiltaan alle 3 on n. 32 000 m2 sekä virka-asuntoja n. 10 000
6784: Mmk:n korjaushankkeita. m 2 • Lähetetyn henkilökunnan asuntoja ulkomail-
6785: - Ulkoasiainministeriö ja rakennushallitus la on kaikkiaan n. 700. Ne ovat pääosin vuokrat-
6786: sopivat menettelytavoista kustannusarvion ylitty- tuja.
6787: essä urakkatarjousvaiheessa (valtion talousar- Ulkoasiainministeriön mukaan sen hallinnas-
6788: vion soveltamisohjeet). sa oleva kiinteistökanta on tyydyttävässä kun-
6789: Yhteistyö ministeriön ja rakennushallituksen nossa. Tilojen kunnon ylläpitämiseksi käytetään
6790: välillä on kuitenkin tiiviimpää, kuin säännöksien vuosikorjaus- ja kunnossapitomenoihin vuosit-
6791: virallinen työnjako edellyttää. Ministeriö on käyt- tain n. 10 Mmk. Täydellisen peruskorjauksen
6792: tänyt rakennushallituksen tarjoamaa virka-apua tarpeessa ovat Tallinnan, Riian ja Viinan tulevat
6793: mm. silloin, kun ministeriön omat asiantuntijat lähetystökiinteistöt, jotka viimeisen käyttäjän jäl-
6794: ovat olleet kiireisiä tai virka-apu on katsottu jiltä ovat käyttökelvottomassa kunnossa. Näiden
6795: valtiontaloudellisesti tai muutoin perustelluksi. korjaushankkeiden yhteenlaskettu kustannusar-
6796: Ulkoasiainministeriön mukaan säädöksiin vio on 52,2 Mmk. Moskovan suurlähetystön
6797: pohjautuvassa yhteistyössä tulisi olla nykyistä käynnissä olevan lisärakennushankkeen yhtey-
6798: 39
6799:
6800: dessä kunnostetaan myös vanhan lähetystöra- tasavalta palautti Suomen omistukseen Suomen
6801: kennuksen tiloja. Näiden töiden kustannusarvio entisen lähetystökiinteistön Tallinnassa. Ministe-
6802: on 16,2 Mmk. Algerin suurlähettilään virka-asun- riö osti Postipankki Oy:ltä Kiinteistö Oy Kanava-
6803: to, jonka Suomen valtio omistaa, on sisäpuolisen katu 4:n koko osakekannan 82,83 Mmk:n kaup-
6804: teknisen peruskorjauksen tarpeessa. Hankkeen pahintaan. Kauppahinta korkoineen maksetaan
6805: kustannusarvio on 3,0 Mmk. Töiden toteuttamis- myyjälle 10 vuodessa. Kiinteistössä toimii mm.
6806: ta on jouduttu toistaiseksi lykkäämään maassa ministeriön kehitysyhteistyöosasto sekä valvon-
6807: vallitsevan epävakaan tilanteen johdosta. ta- ja tarkastusyksikkö.
6808: Kiinteistöjen ja huonetilojen Pretorian suurlähetystön kansliatilojen ja vir-
6809: h a n k i n t a j a m y y n t i. Kiinteistöjä ja ka-asunnon sekä Kapkaupungissa sijaitsevan vir-
6810: huonetiloja hankittaessa Suomi noudattaa ulko- ka-asunnon kiinteistökauppoihin käytettiin v.
6811: mailla samantyyppisiä kriteerejä kuin mm. Poh- 1991 yhteensä n. 3,6 milj.randia eli 4,3 Mmk.
6812: joismaat, Sveitsi ja Itävalta kohteiden sijainnin, Kiinteistöjen pinta-alat ja kauppahinnat olivat
6813: tilankäytön, edustavuuden sekä hintatason suh- seuraavat:
6814: teen. Edustusto normaalisti tutkii alustavasti koh- Tontin Huoneisto- Kauppa-
6815: pinta -ala ala hinta
6816: teet ja selvittää paikallisen hintatason. Päätökset m2 m2 Mmk
6817: hankinnoista tehdään kuitenkin yksityiskohtai- Pretorian kanslia ................. . 1764 345 0,8
6818: sen tarkastelun pohjalta ministeriössä. Harkitta- Pretorian virka-asunto ........ . 5104 650 1,6
6819: essa kiinteistöjen ja huoneistojen ostamista ote- Kapkaupungin virka-asunto 3 415 685 1,9
6820: taan huomioon investoinnin suhde saavutetta-
6821: vaan vuokrasäästöön, edustustojen toiminta-
6822: mahdollisuuksien turvaaminen, paikallisten olo- Etelä-Afrikassa edustustot toimivat Pretoriassa
6823: jen tulevaisuudennäkymät sekä edustautumisen ja Kapkaupungissa. Apartheid-aikaisen kolmika-
6824: arvioitu kehitys ko. asemamaassa. Ostokohteista marisen parlamentin aikana parlamentti istui
6825: hankitaan lisäksi rakennushallituksen lausunto Kapkaupungissa tammikuusta kesäkuun lop-
6826: samoin kuin merkittävimmistä vuokrauskohteis- puun. Istuntokauden ajaksi presidentti ja hallitus
6827: ta. Valtion talousarvion soveltamisohjeiden mu- siirtyivät Pretoriasta Kapkaupunkiin. Suomen
6828: kaisesti hankkeet viedään yleensä joko valtio- Etelä-Afrikan asiainhoitajat noudattivat myös tätä
6829: neuvoston raha-asiainvaliokunnan tai valtiova- käytäntöä ja asuivat parlamentin istuntokausien
6830: rainministeriön raha-asiainkäsittelyyn ennen aikana Kapkaupungissa vuokratuissa virka-asun-
6831: päätösten esittelyä. noissa. Kun valtio osti v. 1991 virka-asuntokiin-
6832: Ulkoasiainministeriö osti v. 1990 edustuston teistön lähellä parlamenttia sijaitsevalta Oranjezi-
6833: päällikön virka-asunnot Pariisissa ja New Yorkis- tin alueelta, avattiin edustuston Kapkaupungin
6834: sa (YK-edustusto), suurlähetystön kanslian Cara- toimipiste samassa kiinteistössä. Vuosina 1992 ja
6835: casissa sekä lunasti valtion omistukseen Göte- 1993 suurlähettiläs, hänen paikalta palkattu sih-
6836: borgin pääkonsulin virka-asunnon vuokratontin. teerinsä ja autonkuljettaja työskentelivät Kapkau-
6837: Kauppoihin varattiin 43,6 Mmk. Vuonna 1991 pungissa tammikuusta kesäkuun loppuun. Sih-
6838: ostettiin kansliatilat Brysselissä olevia edustusto- teerilie vuokrattiin asunto ja autonkuljettaja per-
6839: ja, Pretorian suurlähetystöä ja Kööpenhaminan heineen asui virka-asuntoon kuuluvissa tiloissa.
6840: suurlähetystöä varten. Suurlähettilään virka- Kun parlamentti v. 1994 ei kokoontunut ta-
6841: asunnot ostettiin Pretoriassa, Kapkaupungissa vanomaisen aikataulun mukaisesti maan ensim-
6842: sekä Santiago de Chilessä. Näiden lisäksi ostettiin mäisten demokraattisten vaalien vuoksi, suurlä-
6843: Washingtonissa kiinteistö suurlähetystön kans- hettiläs työskenteli alkuvuoden Pretoriassa. Par-
6844: lian uudisrakennushanketta varten. Kaikkiaan lamentin kokoontuessa elokuussa hän siirtyi
6845: kauppoihin varattiin 102,83 Mmk. Samana vuon- Kapkaupunkiin. Kun oli ennustettavissa, että
6846: na myytiin Limassa virka-asuntokiinteistö ja parlamentin istuntokausi muodostuisi varsin pit-
6847: kansliatilat 1,55 Mmk:n kauppahintaan. Vuonna käksi, suurlähettiläs luovutti Pretorian virka-
6848: 1992 ostettiin Bangkokin suurlähettilään virka- asuntonsa lähetystöneuvoksen käyttöön. Tämä
6849: asunto oheiskustannuksineen 12,0 Mmk:n kaup- ratkaisu säästää valtion varoja, koska lähetystö-
6850: pahintaan ja myytiin Genevessä olevan pysyvän neuvokselle ei toistaiseksi tarvitse vuokrata
6851: edustajan entinen virka-asunto 6,9 Mmk:n kaup- edustukseen sopivaa taloa. Samalla valtion omis-
6852: pahintaan. Kertomusvuonna päätettiin hankkia tama asunto on asuttuna, valvonnassa ja jatku-
6853: valtion omistukseen suurlähettilään virka-asun- vassa hoidossa, mihin sikäläisissä poikkeukselli-
6854: not Ateenassa ja Vilnassa 13,7 Mmk:lla. Viron sissa oloissa on pyrittäväkin.
6855: 40
6856:
6857: Suurlähetystön tällä kertaa pitkäaikainen kah- Vuonna 1990 ulkoasiainministeriö piti par-
6858: tiajako on seuraava: haimpana ratkaisuna uuden virka-asunnon
6859: hankkimista Manhattanilta. Uudeksi virka-asun-
6860: Pretoriassa Kapkaupungissa noksi ostettiin n. 448 m 2:n huoneistot 29 A ja
6861: 29 B osoitteessa 500 Park Avenue, New York,
6862: Lähetystöneuvos Suurlähettiläs
6863: New York 10 022. Niiden hinta oheiskustan-
6864: Toimistovirkailija (kassa) Sihteeri
6865: nuksineen oli 15,8 Mmk. Huoneistojen hoito-
6866: Toimistovirkailija (arkisto) Autonkuljettaja
6867: vastike ilman veroja on yhteensä 3 851 Yhdys-
6868: Autonkuljettaja
6869: valtain dollaria (USD) eli n. 19 000 mk kuukau-
6870: Siivooja
6871: dessa. Koska tilat koostuivat kahdesta eri huo-
6872: Kaupallisen sihteerin toimisto
6873: neistosta, oli niissä suoritettava tarpeelliset
6874: muutostyöt suurlähettilään virka-asuntoa var-
6875: ten. Huoneistot yhdistämällä ja tiloja muutta-
6876: Kahtiajako merkitsee, että lähetystöneuvos malla saatiin niistä sellainen tilakokonaisuus,
6877: hoitaa suurlähetystön hallinnon sekä edustaa mikä täyttää suurlähettilään virka-asunnalle
6878: Suomea Pretorian ja Johannesburgin alueella. asetettavat vaatimukset. Muutoskustannukset
6879: Pretoria on edelleen hallintokaupunki, jossa si- olivat n. 800 000 USD eli 3,2 Mmk. Virka-asun-
6880: jaitsevat maan ministeriöt. Tasavallan presidentti non hankintakustannukset muutostöineen nou-
6881: ja molemmat varapresidentit, hallituksen minis- sivat siten yhteensä n. 19 Mmk:aan.
6882: terit sekä ministeriöiden korkeimmat virkamie- Suurlähettilään virka-asunnon ostohanke oli
6883: het ovat Kapkaupungissa parlamentin istunto- esillä 8.8.1990 pidetyssä valtiovarainministeriön
6884: kauden aikana. Poliittisen toiminnan keskipiste raha-asiain käsittelyssä, jossa hanketta puollet-
6885: on tällöin Kapkaupungissa, jossa suurlähettiläillä tiin. Esityslistan liitteenä olivat ulkoasiainministe-
6886: on mahdollisuus olla yhteydessä poliittisiin päät- riön asiasta laatima muistio sekä rakennushalli-
6887: täjiin. tuksen lausunto. Ulkoasiainministeriön muistios-
6888: Kalliiseen ja epäkäytännölliseen kahtiajakoon sa on muun ohella todettu: "Mikäli kauppa toteu-
6889: ei ole odotettavissa muutosta. Parlamentin siirtä- tuu tullee nykyinen virka-asunto uuden virka-
6890: misestä Pretoriaan on tosin keskusteltu paljon. asunnon muutostöiden valmistuttua myydä, kos-
6891: Mikäli parlamentti sinne joskus siirretään, valtion ka ministeriöllä ei ole osoittaa kiinteistölle tarkoi-
6892: omistama kiinteistö Kapkaupungissa voidaan tuksenmukaista käyttöä jatkossa. Vuonna 1988
6893: luonnollisesti myydä. on kiinteistön myyntihinnaksi arvioitu 2,6-2,9
6894: Suomen pysyvän YK-edustajan milj. USD. Arviota ei ole tässä vaiheessa tarkistet-
6895: v i r k a - a s u n t o j ä r j e s t e 1y t. Suomen py- tu nykyisessä markkinatilanteessa."
6896: syvän YK-edustajan entinen virka-asunto Pelha- Suurlähettiläs muutti Pelhamissa sijaitsevasta
6897: missa rakennettiin v. 1912 ja ostettiin Suomen virka-asunnosta kesäkuussa 1991, minkä jälkeen
6898: valtiolle v. 1960. Viimeisin merkittävä investointi kiinteistössä ei ole pysyvästi asuttu. Kiinteistön
6899: kiinteistöön tehtiin v. 1986, jolloin piharaken- jäätyä tyhjäksi ulkoasiainministeriö ryhtyi myy-
6900: nuksen yhteyteen rakennettiin sauna. Varsinai- mään sitä paikallisen konsultin avulla. Kiinteistö-
6901: sessa virka-asuntorakennuksessa oli todettu tek- markkinoiden hiljaisuuden vuoksi myynti osoit-
6902: nisiä ja toiminnallisia puutteita, mistä syystä tautui hankalaksi, vaikka kiinteistön hintapyyn-
6903: 1980-luvun loppupuolella tehtiin alustavia suun- töä oli laskettu huomattavasti v. 1988 tehdystä
6904: nitelmia peruskorjausta varten. hinta-arviosta. Kiinteistön alkuperäinen hinta-
6905: Virka-asuntoa pidettiin varsin edustavana ja pyyntö 1,1 milj. USD, mikä perustui vuoden 1991
6906: toiminnallisesti hyvänä. Asuinympäristönä Pel- lopussa tehtyihin arvioihin, ei ministeriön mu-
6907: ham on viihtyisä ja turvallinen. Virka-asunto ei kaan herättänyt kiinnostusta ostajissa. Kertomus-
6908: kuitenkaan sijaintinsa puolesta soveltunut lou- vuoden kesällä ulkoasiainministeriö sai kiinteis-
6909: nasedustamiseen, joka kuitenkin ulkoasiainmi- töstä 810 000 USD:n ostotarjouksen. Ministeriölle
6910: nisteriön mukaan nähdään pääasiallisena ja toi- antamassaan lausunnossa rakennushallitus piti
6911: vottavana edustusmuotona YK-edustajan tehtä- tarjousta halpana, mutta siinä tilanteessa vielä
6912: vässä. Etäisyyteen liittyi myös eräitä muita edel- hyväksyttävänä. Rakennushallitus esitti kuiten-
6913: listä vähäisempiä haittatekijöitä, vaikkakaan työ- kin, että kaupan loppuneuvotteluissa hintaa py-
6914: matkaan kuluvaa aikaa (30--40 min) ei voida ritään kaikin keinoin korottamaan. Nämä neu-
6915: paikalliset olot huomioon ottaen pitää kohtuut- vottelut eivät kuitenkaan johtaneet toivottuun
6916: tomana. tulokseen, päinvastoin ostajaehdokas alensi tar-
6917: 41
6918:
6919: joustaan 700 000 USD:iin, koska hänen mieles- Voidakseen vakuuttua hankkeen toteuttami-
6920: tään rakennus vaati ainakin 550 000 USD maksa- sesta ministeriö yhteistyössä rakennushallituk-
6921: van peruskorjauksen. Lopuksi ostaja luopui ko- sen kanssa käynnisti alustavat suunnittelutoimet
6922: konaan ostoaikeistaan. ja lupakäsittelyt jo ennen lopullista tontin osto-
6923: Vuoden 1994 helmikuussa kiinteistöstä saatiin päätöstä. Ulkoasiainministeriö vahvisti hank-
6924: uusi 700 000 USD:n ostotarjous. Ministeriön mu- keen perustamissuunnitelman 27.3.1991. Perus-
6925: kaan ostaja ei ollut halukas neuvottelemaan kor- tamissuunnitelmassa kanslian laajuudeksi oli
6926: keammasta hinnasta, mutta oli valmis hyväksy- suunniteltu 3 100 hyöty-m2 ja tavoitehinnaksi
6927: mään rakennuksen siinä kunnossa kuin se tarjo- arvioitiin 40 Mmk Helsingin hintojen mukaan.
6928: ushetkellä oli. Kun rakennushallitus ilmoitti Keväällä dollarin arvo oli Suomen markkaan
6929: puoltavansa kiinteistön myymistä 700 000 USD:n verrattuna edullinen (1 USD=3,67 mk). Tavoite-
6930: hinnalla, ulkoasiainministeriö hyväksyi ostotar- hinta vastasi tuolloin 10,9 milj. USD:a.
6931: jouksen ja kiinteistökauppa tehtiin keväällä Ulkoasiainministeriö vahvisti kansliatilojen
6932: 1994. Kiinteistöstä saatua hintaa on ulkoasiain- esisuunnitelman 6.4.1991 saatuaan rakennusasi-
6933: ministeriässä ja rakennushallituksessa pidetty ainneuvottelukunnan puoltavan lausunnon.
6934: ymmärrettävänä, kun otetaan huomioon kiin- Neuvottelukunta edellytti lausunnossaan kuiten-
6935: teistömarkkinoiden hiljaisuus ja tyhjänä olleen kin huonetilaohjelman tarkistusta. Huonetilaoh-
6936: kiinteistön rappeutumisesta aiheutuva arvon- jelmasta poistettiin joitakin tiloja, mutta koko-
6937: alennus. Myyntihinta jäi kuitenkin huomattavasti naislaajuus säilyi kuitenkin ennallaan. Supistuk-
6938: alle alkuperäisen hintapyynnön 1,1 milj. USD. set pienensivät tavoitehintaa. Esisuunnitelmavai-
6939: Rakennushallitukselle toimitetusta vertailumate- heessa tavoitehinta oli 37,6 Mmk. Se laskettiin
6940: riaalista käy ilmi, että alkuperäisiä hintapyyntöjä Helsingin hintojen mukaan, eikä paikallisesta
6941: on Pelhamin alueella yleensäkin jouduttu viime rakennustavasta ja määräyksistä johtuvia kustan-
6942: vuosina huomattavasti alentamaan. nusvaikutuksia vielä voitu ennakoida. Tavoite-
6943: Tarkastuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota hinta vastasi 10,6 milj. USD:a (3,531).
6944: siihen, että ennen kiinteistökauppaa arvokas vir- Hankkeen L2-suunnitelmat hyväksyttiin
6945: ka-asunto oli asumattomana n. 2,5 vuotta, jolloin 15.10.1991 rakennushallituksessa. Luonnos-
6946: siitä aiheutui valtiolle merkittävä laskennallinen suunnitelmista lasketussa rakennusosiin pohjau-
6947: vuokratulon menetys. Lisäksi tyhjillään olleesta tuvassa paikallisen konsultin laatimassa kustan-
6948: kiinteistöstä jouduttiin maksamaan käyttö- ja nusarviossa päädyttiin 11,6 milj. USD:iin, mikä
6949: korjauskustannuksia. Osa kustannuksista aiheu- vastasi 49,4 Mmk:aa silloisella dollarin kurssilla
6950: tui toistuvasti sattuneiden putki- ja lämpöpatteri- (4,259). Hankkeeseen oli kytketty suomalaisen
6951: vaurioiden korjauksista. Esimerkiksi maaliskuus- arkkitehtitoimiston lisäksi yhdysvaltalainen
6952: sa 1994 havaittiin 14 lämpöpatterin haljenneen, suunnitteluryhmä. Tällöin paikallisten olojen ja
6953: kun talon lämmitys ei toiminut öljynpolttimen rakennusmääräysten vaikutus otettiin ensimmäi-
6954: jouduttua epäkuntoon. Vaurioituneet putkistot sen kerran huomioon, ja se korotti kustannuksia
6955: ovat aiheuttaneet huomattavia vesivahinkoja ja 963 000 USD:lla. Kustannusten nousu selittyi
6956: korjaustarpeita rakennuksen huonetiloissa. Vau- pääasiassa seuraavilla seikoilla:
6957: rioiden korjauskustannuksista vastaa kiinteistön - Ilmastolliset tekijät vaativat rakennuksen
6958: ostaja, joka ostotarjousta tehdessään on luonnolli- jäähdyttämistä, ja muutoinkin ilmastoinnin vaati-
6959: sesti vähentänyt ne lopullisesta kauppahinnasta. mat ilmamäärät ovat huomattavasti suuremmat
6960: W a s h i n g t o n D . C : n s u u r 1 ä h e- kuin aiemmin arvioitiin. Tämän vuoksi raken-
6961: t y s t ö hanke. Washingtonin suurlähetystön nukseen oli hankittava ennakoitua suurempi
6962: uusien toimitilojen hankinta on ollut ministeriön määrä kalliita laitteita. Teknisten tilojen tilavaati-
6963: tilanhankintasuunnitelmissa yksi tärkeimmistä mukset ovat suomalaisiin verrattuna 2,5-kertai-
6964: hankkeista, koska suurlähetystön aiemmat tilat set.
6965: olivat riittämättömät ja niissä oli toiminnallisia ja - Palomääräykset ovat Yhdysvalloissa Suo-
6966: teknisiä puutteita. Useiden vuosien ajan kestä- mea ankarammat. Rakennus oli kokonaisuudes-
6967: neen eri tilavaihtoehtojen tutkimisen jälkeen saan varustettava sprinklereillä.
6968: päädyttiin uudisrakentamiseen. Lopullinen pää- - Tarkennetut rakenteelliset ja sähköiset tur-
6969: tös tontin hankkimisesta tehtiin 6.9.1991. Tontin vajärjestelmät lisäsivät kustannuksia 6,4 o/o:lla,
6970: pinta-ala on 2 770 m2 , ja kauppahinta oli 6 milj. samoin uudet kattavammat atk-järjestelmät.
6971: USD eli 25,5 Mmk silloisella dollarin kurssilla Urakkatarjousten perusteella 15.5.1992 saatiin
6972: (4,25). hankkeen kustannusarvioksi 53 Mmk, mikä sil-
6973: 42
6974:
6975: loisella dollarin kurssilla (4,55) vastasi 11,7 milj. den, kaksi parkkipaikkaa kellarissa sekä muut
6976: USD:a. Markka päästettiin keHumaan syksyllä ylläpitomaksut
6977: 1992, jolloin se devalvoitui huomattavasti. Koska Pekingin suurlähettilään vuokrattu virka-
6978: yli 90 % hankkeen kustannuksista laskettiin dol- asunto, jossa on myös lähetystöneuvoksen asun-
6979: lareina, oli kustannusarviota tarkistettava tuntu- to, jäi vajaakäyttöiseksi suurlähetystön kanslian
6980: vasti. Lopulliseksi kustannusarvioksi eduskunta siirryttyä v. 1987 pois kiinteistöstä. Nykyisiin
6981: vahvisti kertomusvuoden kolmannessa lisäta- kansliatiloihin (700 m 2) edustusto muutti tuolloin
6982: lousarviossa 66,6 Mmk. väliaikaisesti, koska oli tarkoitus aloittaa virka-
6983: Hanke valmistui ja otettiin vastaan Suomen asuntokiinteistön peruskorjaus. Kun suurlähetys-
6984: valtiolle 29.4.1994. Tonttikustannuksineen Was- tön tiloissa toimineet kaupallisen ja teollisuussih-
6985: hingtonin suurlähetystö maksoi Suomen valtiolle teerin toimistot sittemmin muuttivat omiin toimi-
6986: yhteensä 92,1 Mmk. Washingtonin suurlähetys- tiloihinsa, ministeriö on valmistellut suurlähetys-
6987: tön entinen kansliakiinteistö myytiin toukokuus- tön toimitilojen palauttamista virka-asunnon
6988: sa 1994 3,3 milj. USD:n elin. 17,5 Mmk:n kaup- yhteyteen, jolloin kiinteistö ei olisi enää vajaa-
6989: pahinnalla itäisen Karibian maiden järjestölle käytössä. Kiinteistön peruskorjaushanke on jo
6990: (OECS). pitkään ollut vireillä ministeriössä. Hankkeen
6991: Suurlähetystön kansliatilojen suunnittelu hoi- vaihtoehtoratkaisujen suunnittelu on nyttemmin
6992: dettiin siten, että esisuunnitteluun palkattiin suo- käynnistetty. Virka-asunnon kerrosala 1 839 m 2 •
6993: malainen arkkitehtitoimisto, jota avusti runko- Lisäksi tontilla on kaksi porttirakennusta, uima-
6994: vaihtoehtojen selvittämisessä suomalainen ra- altaan huoltorakennus, kasvihuone, sauna- ja
6995: kennesuunnittelutoimisto. Varsinaiseen suunnit- autotallirakennus, varastorakennus sekä uima-
6996: teluun palkattiin paikallinen arkkitehtitoimisto ja allas.
6997: paikalliset tekniset- sekä erikoissuunnittelijat. Valtion omistama Kööpenhaminan suurlähet-
6998: Myös suomalainen arkkitehtitoimisto jatkoi työ- tilään virka-asunto jäi vajaakäyttöiseksi, kun sen
6999: tään. yhteydessä olleet kansliatoiminnot siirrettiin uu-
7000: Suomalaiset arkkitehdit vastasivat rakennuk- siin tiloihin. Uudet tilat hankittiin, koska edustus-
7001: sen varsinaisesta arkkitehtuurista, ja paikallinen to oli tuolloin hajaotettuna kolmeen eri osoittee-
7002: arkkitehtitoimisto teki lopulliset suunnitteluasia- seen. Tilat on myöhemmin hankittu valtion omis-
7003: kirjat paikallisen esitystavan, normiston sekä ra- tukseen. Ministeriö on käynnistänyt muun ohella
7004: kennuskäytännön mukaisiksi. Urakkakilpailu virka-asunnon korjaus- ja muutostöiden hanke-
7005: käytiin paikallisten urakoitsijoiden kesken. Kil- suunnittelun asunnon käytön tehostamiseksi.
7006: pailuun osallistui myös yksi suomalaisen raken- Korkeiden vuokrakustannusten ja henkilöstö-
7007: nusliikkeen omistama yritys. muutosten johdosta väljähköjen toimitilojen
7008: Rakennushankkeen valvonta hoidettiin siten, vaihtoa valmistellaan mm. Tukholmassa ja Mad-
7009: että paikallinen arkkitehtitoimisto vastasi ns. ridissa. Suomen Tukholman suurlähetystö on
7010: operatiivisesta rakennuttamisesta. Päätösvalta oli 3.3.1986 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella
7011: rakennushallituksen projektiryhmällä. Pysyvä vuokrannut Försäkrings AB Skandia Fastighetiltä
7012: työmaavalvoja palkattiin rakennushallinnon Jakobsgatan 6 ja Regeringsgatan 20, 5. ja 6.
7013: omasta organisaatiosta. kerroksessa sijaitsevat toimitilat. Toimitilojen
7014: V a j a a k ä y t t ö i s i ä t i 1o j a. Lähetystö- vuokra-aika on 1.2.1986-30.9.1996 ja pinta-ala
7015: jen toimitiloja ja huoneistoja on vajaakäytössä 2 115 m 2, josta on vuokrattu edelleen 421 m 2
7016: aika ajoin henkilöstömäärien muutosten johdos- ulkopuolisille käyttäjille. Kanslian bruttovuokra
7017: ta. Yli viisi vuotta vajaakäyttöisinä ovat olleet on 8,8 milj. Ruotsin kruunua (SEK) vuodessa ja
7018: esim. Kairon suurlähetystön kanslian vuokratilat, tuotot muille käyttäjille vuokratuista tiloista 1,8
7019: joista paikallisen kysynnän puuttumisen vuoksi milj. SEK vuodessa. Näin ollen edustuston netto-
7020: ei ole onnistuttu vuokraamaan tarkoituksenmu- vuokra on 7,0 milj. SEK vuodessa elin. 4,6 Mmk.
7021: kaista osaa edelleen. Kanslia sijaitsee Zamalekin Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
7022: saarella 18-kerroksisen kerrostalon 13. kerrok- vuodelta 1990 (s. 238) käsitelleet Tukholman
7023: sessa. Kanslian pinta-ala on 865 m 2• Rakennus- suurlähetystön kansliatilojen vuokraosta ja pitä-
7024: hallitus peruskorjautti tilat paikallisen suomalai- neet vuokraa erittäin korkeana. Tämän vuoksi
7025: sen urakoitsijan voimin v. 1989. Vuokrakustan- valtiontilintarkastajat katsoivat, että omien tilojen
7026: nukset ovat 20 760 USD kuukaudessa eli 105 800 ostamista tulisi harkita.
7027: mk. Vuokra on kiinteä kymmenen vuoden ajan Ministeriön mukaan Tukholman suurlähetys-
7028: ja sisältää huollon, hallinnon, ilmastoinnin, ve- tön toimitilat ovat erinäisten organisaatio- ja
7029: 43
7030:
7031: henkilöstösiirtojen vuoksi jääneet vajaakäyt- Vuosi 1000 mk
7032: töön. Kalliiden ja osin epäkäytännöllisten toimi- 1988 ................................................. . 50 512
7033: tilojen sijaan ollaan etsimässä tarkoituksenmu- 1989 ................................................. . 54194
7034: kaisempia. Ulkoasiainministeriön mukaan 1990 ................................................. . 59952
7035: oman tontin hankkiminen on ollut ensisijainen 1991 ................................................. . 65 067
7036: vaihtoehto. Teknologian kehittämiskeskuksen 1992 ................................................ .. 70600
7037: toimipiste lopettaa toimintansa 1.1.1995 lukien, 1993 ................................................. . 61598
7038: jolloin edustuston henkilökunta vähenee kol-
7039: mella. Tämä vähentää myös edustuston saamia Ilmoitetuissa menoissa ovat mukana myös
7040: vuokratuloja. virkamiesten omavastuuosuudet
7041: Madridin suurlähetystön kansliatilojen pinta- Erityisen korkeiden vuokrakustannusten ase-
7042: ala on 720 m 2 • Työhuoneita on 13 sekä niiden mapaikkoja ovat mm. Hongkong, Lontoo ja To-
7043: lisäksi yhdistetty odotus- ja vastaanottotila, tila- kio. Epätarkoituksenmukaisia tiloja on jouduttu
7044: va neuvotteluhuone, sosiaalitila, arkisto, viesti- vuokraamaan lähinnä maissa, joissa syystä tai
7045: tyshuone ja varastotilaa. Kansliassa työskente- toisesta kiinteistömarkkinat on monopolisoitu tai
7046: lee tällä hetkellä seitsemän lähetettyä ja kah- ne eivät muutoin ole toimivat. Ministeriön kei-
7047: deksan asemamaasta palkattua henkilöä. Lisäksi noja vuokramenojen vähentämiseksi ovat omis-
7048: kansliatiloissa toimii myös teollisuussihteerin tustilakannan lisääminen sekä entistä edullisem-
7049: toimisto, jolla on käytössään kolme työhuonet- pien vuokratilojen hankkiminen henkilöstösiir-
7050: ta. Kanslian vuokra on kuukaudessa n. 81 000 tojen ja vuokrasopimusten umpeutumisen yhtey-
7051: mk, mikä vastaa 112,35 mk/m2 ja ns. käyttöku- dessä. Ulkoasiainministeriön mukaan markkina-
7052: lut ovat kuukaudessa n. 13 800 mk. Teollisuus- tilanteen muutokset on eräissä tapauksissa pys-
7053: sihteerin toimisto korvaa vuokra- ja palveluso- tytty neuvottelemaan vuokranalennuksiksi myös
7054: pimuksestaan suurlähetyställe n. 10 000 mk kesken sopimuskauden. Edustustojen tulosbud-
7055: kuukaudessa. Väljien ja epäkäytännöllisten toi- jetointi ja henkilökunnan väheneminen ovat
7056: mitilojen tilalle ollaan etsimässä sopivampia myös selvästi laskeneet vuokrausmenoja kerto-
7057: tiloja. musvuonna.
7058: As u n t o je n v u o k r a u s. Lähetetyn Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä
7059: henkilökunnan asuntojen vuokra- ja muut käyt- lähetetyn henkilöstön huomattavan korkeista
7060: tömenot olivat tilinpäätösten mukaan v. 1988-- asuntojen vuokrakustannuksista, jotka ulkoasi-
7061: 93 yhteensä seuraavat (viereisellä palstalla): ainministeriön mukaan eivät juurikaan poikkea
7062: muiden Pohjoismaiden vastaavista vuokrakus-
7063: tannuksista ko. asemapaikoissa. Vuokrat on las-
7064: kettu vuoden 1994 syyskuun tilikurssien mukaan.
7065:
7066: Asunnon haltijan Asemapaikka Asunnon Kuukausi- Vuokra
7067: virkanimike koko vuokra
7068: mz mk rnk!mz
7069: Ministerineuvos .................................................. . Tokio 201 63 750 317
7070: Lehdistöneuvos ................................................... . Tokio 149 49980 335
7071: Tilapäinen avustaja ............................................. . Tokio 151 45 900 303
7072: Kulttuuriavustaja ................................................. . Tokio 132 34900 264
7073: Ulkoasiainsihteeri ............................................... . Tokio 174 38 250 219
7074: Toimistovirkailija ................................................ . Tokio 57 17 850 313
7075: Ministerineuvos .................................................. . Lontoo 200 34 230 171
7076: Ministerineuvos .................................................. . NewYork 250 36414 145
7077: Pääkonsuli .......................................................... . Hongkong 352 72 600 206
7078: Konsuli ................................................................ . Hongkong 90 23 760 264
7079: Avustaja ............................................................... . Soul 140 19 380 138
7080: Nykyisen käytännön mukaisesti ulkomaan- kalliskorotuksesta. Ulkoasiainrninisteriö on pitä-
7081: edustuksessa peritään virkamiehen omavastuu- nyt käytäntöä tarkoituksenmukaisena, sillä kaik-
7082: osuutena vuokranvastiketta, jonka suuruus on kien virkamiesten omavastuu vuokrakuluista
7083: 12,5 o/o varsinaisesta palkkauksesta ja 20 o/o pai- määräytyy samoin perustein. Epäkohtana on ol-
7084: 44
7085:
7086: lut asumiskustannusten kasvaminen, sillä valtiol- mutta tarvittaessa myös uudisrakennuttamalla
7087: le aiheutuvat todelliset asumiskustannukset eivät niitä yhteistyössä rakennushallituksen kanssa.
7088: heijastu omavastuuosuuksiin. Meneillään ole- Valtiontilintarkastajat ovat jo aiemmissa kerto-
7089: van, tulosohjaukseen liittyvän palkkausjärjestel- muksissaan suosittaneet omistustilakannan li-
7090: män uudistamisen jälkeen suunnitelmissa on ul- säämistä ja vastaavasti vuokratiloista luopu-
7091: komaanedustuksen korvausjärjestelmän kehittä- mista taloudellisista syistä. Viimeksi kertomuk-
7092: minen siten, että entistä suurempi osa nykyisistä sissaan vuosilta 1985 (s. 24) ja 1987 (s. 64)
7093: kustannusten korvauksista maksetaan palkkana. valtiontilintarkastajat korostivat tarvetta lisätä
7094: Virkamiehen omavastuu korostuu tällöin myös valtion ulkomailla omistamaa kiinteistö- ja
7095: asumiskustannusten osalta. huoneistokantaa jatkuvasti kohoavien vuokra-
7096: Omistusasuntojen hankkiminen on nykyisin kustannusten takia. Tämän jälkeen vuokra-
7097: mahdollista vain talonrakennushankkeiden yh- kustannukset ovat edelleen jyrkästi kohonneet
7098: teydessä tai käyttämällä kiinteistöjen ja huoneis- erityisesti Kaakkois-Aasian maissa sekä eräissä
7099: tojen hankkimiseen myönnettyjä määrärahoja. muissa taloudeltaan nopeasti kehittyvissä
7100: Omistusasuntojen hankkiminen ministeriön toi- maissa. Myös edustustokiinteistöjen ja asunto-
7101: mesta lainavaroin on ollut jo pitkään esillä eri jen ostohinnat ovat useissa asemamaissa nous-
7102: yhteyksissä. Tämä kuitenkin edellyttäisi lainanot- seet huomattavasti, ja niukkojen määräraho-
7103: tovaltuuden muutosta budjettilainsäädäntöön. jen vuoksi omistustilojen hankkimiseen on
7104: Henkilökunnan asuntojen lisäksi ulkoasiain- vain rajalliset mahdollisuudet. Omistustiloja
7105: ministeriö joutuu maksamaan huomattavia vuok- tulisikin hankkia lähinnä sellaisissa tapauksis-
7106: rakustannuksia myös edustustojen toimitiloista, sa, joissa investoinnin suhde saavutettavaan
7107: kuten mainituista Suomen Tukholman suurlähe- vuokrasäästöön on edullinen ja hanke on
7108: tystön tiloista. Korkeimpia yksikkökustannuksia muutenkin valtion edun ja edustuston toimin-
7109: (mk/m2) edustuston toimitiloista joudutaan tällä nan kannalta perusteltu.
7110: hetkellä maksamaan Hongkongissa. Suomen Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että ulko-
7111: pääkonsuliviraston kansliarakennus Hongkon- asiainministeriö pyrkii määrätietoisesti tehosta-
7112: gissa sijaitsee saaren liikekeskustassa. Kanslian maan ja järkeistämään ulkomaanedustuksen
7113: pinta-ala on 191m2, ja sen kolmivuotinen vuok- kiinteistöjen, toimitilojen ja asuntojen hankin-
7114: rasopimus uusittiin 1.7.1992. Nykyinen kuukau- taa ja käyttöä sekä säästämään kustannuksia
7115: sivuokra ilmastointimaksuineen on 95 953 selkeästi. Erityisesti ministeriön tulee kiinnittää
7116: Hongkongin dollaria (HKD) eli 63 328 mk, mikä vakavaa huomiota toimitilojen ja virka-asunto-
7117: on 331 mk neliömetriä kohti. jen vajaakäyttöön ja siitä aiheutuviin ylimääräi-
7118: Toimistotilojen vuokrat Hongkongissa ovat siin kustannuksiin. Liian suurista tiloista tulee
7119: tällä hetkellä maailman toiseksi kalleimmat To- luopua mahdollisimman nopeasti ja lisätä tilo-
7120: kion jälkeen. Ne nousivat vuoden aikana kerto- jen käyttöastetta. Esimerkiksi virallisten vastaan-
7121: musvuoden huhtikuusta alkaen 64 % liikekes- ottotilojen ja monitoimitilojen käyttö on useissa
7122: kustassa (Central). Ennusteiden mukaan v. 1994 edustustoissa jäänyt varsin vähäiseksi niiden
7123: vuokrat voivat nousta 70 %. Tällä alueella uudet perustamis- ja ylläpitokustannuksiin nähden.
7124: vuokrat ovat neliöjalalta nyt keskimäärin 78 HKD Toimitiloja hankittaessa on edustustojen toimin-
7125: (515 mk/m 2), joissakin rakennuksissa jopa 100 nalliset tarpeet pyrittävä tyydyttämään kohtuul-
7126: HKD (660m2). Hongkongissa on vuokratiloihin lisesti ja valtiontalouden kannalta tarkoituksen-
7127: verrattuna paljon vähemmän ostettavaa toimisto- mukaisin ratkaisuin.
7128: tilaa. Myös astettavien tilojen hinnat ovat nous- Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen
7129: seet vuokrien tapaan huomattavasti viimeisen pysyvän YK-edustajan virka-asunnon vaihtami-
7130: vuoden aikana. Liikekeskustassa hinnat ovat nen Pelhamin kiinteistöstä Manhattanilta ostet-
7131: yleisesti 15 000 HKD neliöjalalta eli 99 000 mk/ tuun huoneistoon tuli valtiolle kalliiksi. Entisen
7132: m 2 • Nykyisenkokoisen kansliatilan ostohinta olisi virka-asunnon perin alhaiseksi jääneen myynti-
7133: siis arviolta 19 Mmk. hinnan vuoksi tämä uudelleenjärjestely osoit-
7134: tautui huomattavasti epäedullisemmaksi kuin
7135: Ulkomaanedustuksen toimitilat hankitaan uuden virka-asunnon ostopäätöstä ulkoasiain-
7136: uudisrakentamalla, ostamalla tai vuokraamal- ministeriässä v. 1990 tehtäessä arvioitiin. Epä-
7137: la. Pyrkimyksenä on ollut omistuskiinteistöjen kohtana on myös pidettävä suurlähettilään enti-
7138: ja -huoneistojen määrän lisääminen. Ensisi- sen virka-asunnon yli 2,5 vuotta kestänyttä tyh-
7139: jaisesti tähän on pyritty ostamalla toimitiloja, jilläänoloa, jolloin valtio menetti huomattavan
7140: 45
7141:
7142: laskennallisen vuokratulon. Lisäksi kiinteistö edellytykset näiden tehtävien hoidon tehostami-
7143: mm. toistuvien putkivaurioiden vuoksi entises- seen ovat parantuneet. Koska valtion kiinteistö-
7144: tään rappeutui, mikä osaltaan vaikutti kiinteis- hallintoa ollaan kokonaisuudessaan uudista-
7145: töstä saatuun alhaiseen hintaan. massa vuodesta 1995 alkaen, voitaneen tällöin
7146: Vuokramenojen vähentämiseksi tulee omis- myös tarkistaa ulkoasiainministeriön ja raken-
7147: tustilakannan lisäämisen ohella edelleen pyrkiä nushallituksen välistä työnjakoa sekä poistaa sii-
7148: nykyistä edullisempien vuokratilojen hankkimi- nä havaitut puutteet ja epäkohdat.
7149: seen mm. vuokrasopimusten umpeutumisen yh-
7150: teydessä. Myös suhdanteista johtuvan vuokra-
7151: hintojen selvän laskun eräissä asemamaissa tuli- Taloudelliset ja kaupalliset suhteet
7152: si näkyä nykyistä enemmän vuokramenoissa. Venäjän ja muiden IVY-maiden sekä
7153: Asuntokorvausten kasvun hillitsemiseksi on vält- Baltian maiden kanssa
7154: tämätöntä pitäytyä ministeriön hyväksymässä
7155: tila- ja vuokrastandardissa, jota on tiukennetta- Suomen idänkaupan kehitys. Idänkaupalla
7156: va säästöjen aikaansaamiseksi. Edustustojen tarkoitetaan tässä kertomuksessa Suomen kaup-
7157: henkilöstön asumistason tulisi vastata kotimaan paa entisen Neuvostoliiton alueen eli Venäjän,
7158: asumistasoa. On pyrittävä etsimään ratkaisuja, muiden IVY-maiden ja Baltian maiden kanssa.
7159: jotka olisivat käyttökelpoisia asunnonhaltijoiden Viimeksi mainitut ovat tosin jo eriytyneet täysin
7160: perhekoosta ym. riippumatta. Näin voitaisiin vä- omaksi markkina-alueekseen.
7161: hentää siirroista aiheutuvia asunnonvaihtoja ja Ennen 1970-luvun puoliväliä Suomen ulko-
7162: niihin liittyviä ylimääräisiä kustannuksia. maankauppa Neuvostoliiton kanssa kasvoi pää-
7163: Valtiontilintarkastajien mielestä nykyinen piirteissään samoin kuin muu ulkomaankauppa.
7164: käytäntö, jossa virkamiehen omavastuu vuokra- Sen osuus koko ulkomaankaupasta pysyi melko
7165: kuluista määräytyy kiinteinä prosenttiosuuksi- vakaasti 15 %:na. Öljykriisien seurauksena Neu-
7166: na varsinaisesta palkkauksesta ja paikalliskoro- vostoliiton-tuontimme arvo nousi 1970-luvun jäl-
7167: tuksesta, ei kannusta säästäväisyyteen asuntoja kipuoliskolla ja 1980-luvun alussa rajusti, mikä
7168: vuokrattaessa. Epäkohta on, kuten ulkoasiain- mahdollisti myös Suomen viennin kasvun. Huip-
7169: ministeriökin on valtiontilintarkastajille anta- puvuosina 1982--83 noin neljännes Suomen
7170: massaan selvityksessä todennut, etteivät valtiolle kauppavaihdosta ja jopa yli neljännes Suomen
7171: aiheutuvat todelliset asumiskustannukset heijas- viennistä suuntautui Neuvostoliittoon. Vuosi-
7172: tu omavastuuosuuksiin. Valtiontilintarkastajat kymmenen puolivälin jälkeen öljyn ja sen hin-
7173: edellyttävät ulkoasiainministeriön kehittävän noitteluvaluuttana käytettävän dollarin arvon
7174: ulkomaanedustuksen asumiskustannusten kor- alenemisen seurauksena Neuvostoliiton-kaupan
7175: vausjärjestelmää siten, että virkamiehen oma- osuus Suomen ulkomaankaupasta kääntyi las-
7176: vastuu määräytyy todellisten asumiskustannus- kuun, ja v. 1990 se oli enää 11 %.
7177: ten mukaan. Eräiden asemapaikkojen poikkeuk- Neuvostoliiton järjestelmämuutoksen ja siitä
7178: sellisen korkeat asumiskustannukset voitaneen aiheutuneen clearing-järjestelmän lakkauttami-
7179: ottaa huomioon esim. paikalliskorotuksessa. sen sekä sittemmin Neuvostoliiton hajoamisen
7180: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että myötä Suomen viennin arvo Neuvostoliittoon v.
7181: valtion omistamissa ulkomaanedustuksen kiin- 1991 romahti 65% (laskua 8,4 mrd. mk) ja tuon-
7182: teistö- ja toimitiloissa voidaan riittävän ajoissa nin arvo 27 % (laskua 2,8 mrd. mk) viimeiseen
7183: tehdä tarpeelliset korjaus- ja kunnossapitotyöt, clearing-vuoteen verrattuna. Neuvostokaupan
7184: jotta ne kyettäisiin pitämään kunnossa. Näin romahduksen seurauksena Suomi menetti yhdel-
7185: voidaan myös välttää korjaus- ja kunnossapito- lä kertaa yli 8 % viennistään. Samalla aiemmin
7186: töiden ruuhkautuminen. Kun määrärahat ovat Suomelle ylijäämäinen Neuvostoliiton-kauppa
7187: lähivuosina pienet, olisi ensi sijassa pyrittävä kääntyi selvästi alijäämäiseksi (lähes 3 mrd. mk).
7188: korjaamaan sellaiset viat, jotka aikaa myöten Kun Neuvostoliiton osuus Suomen koko viennis-
7189: saattavat lisätä rakennusten korjaustarvetta en- tä oli v. 1990 vielä 13 %, niin v. 1991 sen osuus oli
7190: tisestään. Edustustojen henkilöstöä olisi syytä enää vajaat 5 %.
7191: kannustaa omatoimisuuteen pienehköissä kor- Vuonna 1992 idänkaupan jo pitkään jatkunut
7192: jauksissa. lasku pysähtyi, ja viennin sekä tuonnin arvo jopa
7193: Ulkoasiainministeriön kiinteistöhallinnon or- hieman kasvoi edellisestä vuodesta. Entisen
7194: ganisaation kehittymisen ja rakennushallituk- Neuvostoliiton alueen ja sen lähes 290 miljoonan
7195: sen kanssa sovittujen yhteistyömuotojen myötä asukkaan piilevää markkinapotentiaalia kuvaa
7196: 46
7197:
7198: parhaiten se, että huonosta taloudellisesta tilan- mattavan itsenäisestä kasvusta huolimatta.
7199: teesta ja epävakaasta toimintaympäristöstä huoli- Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Puolan
7200: matta kauppa kasvoi rajusti jo kertomusvuonna. osuus koko viennistämme oli 1,5% ja Unkarin,
7201: Suomen viennin arvo lähes kaksinkertaistui ja Tsekinmaan ja Slovakian yhteenlaskettu osuus
7202: tuonoinkin arvo kasvoi noin viidenneksen. Suo- vain 1,1 %. Idänkaupan nopeasta kasvusta huoli-
7203: men läntisten kilpailijamaiden vienti sitä vastoin matta sen osuus koko viennistä on kuitenkin
7204: on edelleenkin vähentynyt. edelleen pienempi kuin Yhdysvaltojen (7,8 %)
7205: Kaupan arvon kasvuun ovat vaikuttaneet Suo- tai Kaukoidän markkinoiden (9,6 %), joiden mer-
7206: men markan devalvaatio syksyllä 1991 ja kellu- kitys Suomen ulkomaankaupassa kasvoi huo-
7207: tuspäätös syksyllä 1992 sekä niitä seurannut mattavasti 1990-luvun alussa.
7208: markan arvon heikkeneminen, joten kaupan Idänkaupan jakautuminen
7209: määrän kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa. Viennin m a i t t a i n. Suomen idänkaupan jakautumi-
7210: tuontia nopearuman kasvun ansiosta idänkau- nen entisten neuvostotasavaltojen kesken näkyy
7211: pan alijäämä supistui edellisvuoden 3 mrd. seuraavasta taulukosta. Siinä entiset neuvostota-
7212: mk:sta 0,5 rnrd. rnk:aan. Alijäämän väheneminen savallat on ryhmitelty Itsenäisten Valtioiden Yh-
7213: johtuu Venäjän kaupan alijäämän supistumisesta teisön maihin (IVY) sekä Baltian maihin. Maat on
7214: ja Viron kaupan ylijäämän kasvusta. Kun Suo- lueteltu suuruusjärjestyksessä asukasluvun mu-
7215: men koko viennin arvo kasvoi 25 %, itäviennin kaan.
7216: osuus jäi edelleen vain 6,6 o/o:iin itäviennin huo-
7217: Valtio Vienti Tuonti Kauppatase Osuus idän-
7218: kaupasta
7219: Mmk %
7220: Venäjä ................................................................. . 6037 7 807 -1770 76,5
7221: Ukraina ............................................................... . 232 75 150 1,7
7222: Uzbekistan .......................................................... . 7 44 -36 0,3
7223: Kazakstan ............................................................ . 75 129 -54 1,1
7224: Valko-Venäjä ...................................................... . 80 46 34 0,7
7225: Azerbaidzan ........................................................ . 13 1 12 0,1
7226: Georgia ............................................................... . 0 0 0 0,0
7227: Tadzikistan .......................................................... . 3 55 -52 0,3
7228: Kirgistan .............................................................. . 1 1 -1 0,0
7229: Moldova .............................................................. . 9 0 8 0,0
7230: Turkmenistan ...................................................... . 8 165 -157 1,0
7231: Armenia .............................................................. . 1 0 1 0,0
7232: Liettua ................................................................. . 204 79 126 1,7
7233: Latvia ................................................................... . 253 131 122 2,1
7234: Viro ..................................................................... . 1879 759 1120 14,6
7235: Yhteensä ............................................................. . 8803 9 291 -488 100,0
7236:
7237: Maantieteellisen läheisyyden, asukasmäärän Idänkauppamme keskittyneisyyttä kuvaa hyvin
7238: ja raaka-ainevoimavarojensa vuoksi Venäjä on se, että Venäjä ja Baltian maat kattavat siitä 95 %.
7239: luonnollisesti ylivoimaisesti tärkein kauppa- Asukaskohtaisia kaupan lukuja tarkasteltaessa
7240: kumppanimme. Suomen koko ulkomaankau- voidaan havaita, että kertomusvuonna Suomen
7241: passa Venäjä on kuitenkin vasta seitsemänneksi kauppa Viron kanssa asukasta kohden oli huo-
7242: suurin vientimaa. Asukasmäärältään selvästi pie- mattavasti intensiivisempää kuin kauppamme
7243: nemmän Viron osuus idänkaupassa on lähes Venäjän kanssa. Kukin virolainen osti Suomesta
7244: 15 %, kun taas kauppamme 50-miljoonaisen Uk- tuotuja tavaroita keskimäärin 1 170 rnk:lla ja tuot-
7245: rainan kanssa on varsin vaatimatonta. Viron ti Suomeen vietyjä tuotteita 470 rnk:n arvosta.
7246: kauppa on kasvanut Venäjän kauppaakin nope- Venäläisten vastaavat luvut olivat 40 mk ja 50 mk.
7247: ammin. Sen osuus idänkaupan vaihdosta kasvoi Viron ja Suomen välisen kaupan intensiteettiä
7248: vuodesta 1992 kertomusvuoteen muutaman pro- kuvaakin juuri se, että asukasta kohden laskettu
7249: senttiyksikön, ja Venäjän osuus vastaavasti laski. tuonti Suomesta on Virossa selvästi suurempi
7250: 47
7251:
7252: kuin Venäjällä. Todettakoon, että vienti Ruotsiin tuonti- ja markkinahäiriöongelmat Clearing-
7253: asukasta kohden oli keskimäärin 1 730 mk, Sak- kaupassa kiintiöjärjestelmä ja lisenssinalaisuus
7254: saan 230 mk, Puolaan 50 mk, Yhdysvaltoihin 40 estivät vastaavien häiriöiden synnyn. Suomen ja
7255: mk ja Japaniin vain 18 mk. Venäjän sekä muiden IVY-maiden välillä tehtyi-
7256: Suomen kauppa Viron kanssa osoittaa va- hin kauppasopimuksiin sisältyy markkinahäiriöi-
7257: kuuttavasti maantieteellisten ja kulttuuritekijöi- den varalta laadittu, Gatt-periaatteiden mukai-
7258: den merkityksen ulkomaankaupassa. Hyvät yh- nen suojalauseke. Asia on otettu huomioon
7259: teydet ja kielisukulaisuus ovat vaikuttaneet sii- myös Baltian maiden kanssa tehdyissä vapaa-
7260: hen, että Suomen ja Viron välisen kaupan inten- kauppasopimuksissa.
7261: siivisyys on selvästi lähentynyt Suomen muiden Toistaiseksi halpatuonti kohdemaista eli enti-
7262: Pohjoismaiden kanssa käymän kaupan intensii- sen Neuvostoliiton alueelta Suomeen on vähäis-
7263: visyyttä, vaikka Viron tulo- ja kehitystaso on tä. Venäjän ja Baltian maiden tuonnissa on kui-
7264: edelleen kaukana pohjoismaisesta. Tätä kehitys- tenkin jouduttu turvautumaan suojatoimiin,
7265: tä on edesauttanut Viron harjoittama uudistuspo- esim. sementille, eräille kemikaaleille sekä kala-
7266: litiikka sekä Suomen myöntämä kaupan rahoi- taloustuotteille on määrätty perushinta tai lisätul-
7267: tus. li. Kohdemaiden tuontitarjonnan lisääntyessä on
7268: Tuonnin rakenne. Verrattaessa Suo- todennäköisesti odotettavissa myös halpatuon-
7269: men tuontia entisen Neuvostoliiton alueelta ker- nin kasvua.
7270: tomusvuonna vuosien 1990--91 tilanteeseen Kohdemaiden alhaiset kustannukset houkut-
7271: eniten on muuttunut energian tuonnin osuus. televat myös Suomesta tuotannollisia investoin-
7272: Kun bilateraalikauden lopussa energian osuus teja, joiden tarkoituksena paikallisen kysynnän
7273: tuonnista oli n. 70 %, laski se kertomusvuoden tyydyttämisen ohella on nimenomaan pyrkimys
7274: loppuun mennessä noin puoleen tuonnin arvos- Suomen markkinoille tarkoitettujen tuotteiden
7275: ta. Energian hinnan ja Yhdysvaltain dollarin ar- valmistukseen. Myös valtiovalta pyrkii edistä-
7276: von vaihtelut vaikuttavat luonnollisesti suuresti mään Suomesta kohdemaihin, ennen kaikkea
7277: arvopohjaiseen tuonnin rakenteeseen. Merkille Venäjälle ja Baltiaan, tehtäviä sijoituksia. Näiden
7278: pantavaa kuitenkin on raakaöljyn tuonnin vähe- maiden talousolojen vakiintuessa investoinnit li-
7279: neminen. Kun Neuvostoliitosta tuotu öljy vielä v. sääntyvät ja kasvattavat näin ollen Suomeenkin
7280: 1989 kattoi 94 % koko öljyntuonnista, jo v. 1990 tulevaa tuontitarjontaa.
7281: sen osuus laski 59 %:iin ja seuraavana vuonna Viennin rakenne. Idänviennin suurin
7282: 34 o/o:iin. Vuonna 1992 Venäjältä tuodun raakaöl- muutos bilateraalikauden lopun tilanteeseen ver-
7283: jyn osuus oli enää 14 % ja kertomusvuonna vain rattuna on paperiteollisuuden viennin romahta-
7284: hieman enemmän. minen. Kun paperiteollisuuden osuus Neuvosto-
7285: Suomen tuonnin rakenne heijastaa selvästi eri liiton viennistämme oli v. 1990 yli 17 %, niin v.
7286: maaryhmien voimavaroja, joskin poikkeuksiakin 1992-93 sen osuus oli enää vajaat 3 %. Paperite-
7287: on. Venäjän ja muiden IVY-maiden tuonnista n. ollisuuden viennin romahtaminen kuvaakin hy-
7288: 75 % on energiaa ja raaka-aineita, kun Baltian vin sitä, kuinka suuri vaikutus keskitetyllä neu-
7289: maista tulevassa tuonnissa näiden tuoteryhmien vostojärjestelmällä ja siihen liittyneellä Suomen ja
7290: osuus on vain kolmannes. Huomattavin ero Ve- Neuvostoliiton välisellä bilateraalijärjestelmällä
7291: näjän ja Baltian maiden välillä on tekstiili- ja oli kaupan rakenteeseen ja kuinka vaikeaa nyt
7292: vaatetusteollisuuden tuotteiden tuonnissa. Niitä on kaupan kehityksen arvioiminen nopeasti
7293: tuotiin kertomusvuonna Baltiasta Suomeen muuttuvilla idän markkinoilla. Paperiteollisuu-
7294: markkamääräisesti 3,5 kertaa enemmän kuin den viennin romahtamista ei voida selittää kilpai-
7295: Venäjältä. lukyvyn heikkenemisellä tai kysynnän vähene-
7296: Tuonnin monipuolistuminen näkyy erityisesti misenä, vaan se johtuu itämarkkinoiden talous-
7297: malmien ja metalliromun, puutavaran, kemiallis- järjestelmän muutoksesta ja siihen liittyvästä eri
7298: ten tuotteiden sekä tekstiili- ja vaatetuonnin voi- teollisuusalojen suhteellisen aseman vaihtumi-
7299: makkaassa kasvussa. Jalostettujen tuotteiden sesta.
7300: osuuden kasvua on hidastanut koneiden ja kulje- Paperinviennin romahduksen vastapainoksi
7301: tusvälineiden tuonnin huomattava lasku. Kaik- koneiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo on
7302: kiaan idäntuonnissa raaka-aineiden ja energian kasvanut nopeasti. Myös viennin määrä on kas-
7303: osuus laski v. 1990--93 79 %:sta 73 %:iin. vanut, joskaan ei yhtä nopeasti kuin viennin
7304: Siirtyminen vapaavaluuttakauppaan on nyt- arvo, johon vaikuttaa myös markan heikkenemi-
7305: temmin idänkaupassakin nostanut esiin halpa- nen. Koneiden ja kuljetusvälineiden osuus idän-
7306: 48
7307:
7308: viennistä on pysynyt yli 40 %:ssa. Moottoriajo- Myös teollistunut, joskin suurissa taloudellisissa
7309: neuvojen osuus tästä on lähes neljännes. Raaka- vaikeuksissa kamppaileva Ukraina, on otettava
7310: aineet, kemialliset tuotteet sekä tekstiilit ovat huomioon ulkoasiainministeriön mukaan.
7311: varsin hyvin säilyttäneet bilateraalikauden lopun Venäjän arktisten (Barentsin) alueiden ener-
7312: osuutensa. giavarojen hyödyntäminen on yksi keskipitkän
7313: Itämarkkinoiden muutoksesta näyttävät sel- ajan lupaavimmista kansainvälisistä yhteistyö-
7314: keimmin hyötyvän kauppahuoneiden ohella kohteista. Suomalaiset yritykset ovat ennakoi-
7315: elintarvikkeiden sekä erinäisten valmistettujen neet mahdollisuutensa hyvin aloittamalla yhteis-
7316: tavaroiden ja kestokulutushyödykkeiden (mm. työvalmistelut jo 1980-luvun loppupuolella. Ark-
7317: erilaiset rakentamiseen liittyvät tavarat ja huone- tinen yhteistyö liittyy osaltaan myös Suomen
7318: kalut) viejät. Elintarvikeviennin osuus on jo 15% pyrkimyksiin toimia porttina Itä- ja Länsi-
7319: koko viennistä. Elintarvikeviennin suuri osuus Euroopan välillä.
7320: selittynee siirtymäkauteen liittyvillä tekijöillä, Yleisen vienninedistämisen keskeisimmät
7321: kuten lähialueidemme elintarvikehuollon huo- muodot ovat tietopalvelut, markkinointiviestin-
7322: nolla tilalla, viennin tuella sekä muun viennin täpalvelut sekä neuvonta- ja konsultointipalve-
7323: hitaalla käynnistymisellä. Tilanne muuttunee lut Suomen Ulkomaankauppaliitto on keskitty-
7324: mm. sitä mukaa, kun suomalaisen elintarvikete- nyt muun ohessa ulkomaisista lähteistä, tieto-
7325: ollisuuden investoinnit Venäjän lähialueille ja pankeista sekä vientikeskuksilta tulevan, lähinnä
7326: Baltiaan lisääntyvät. Investointien lisääntyminen IVY-alueita ja Baltian maita koskevan tiedon
7327: korvaa tulevaisuudessa nykyistä tuontia Suomes- seurantaan. Suomalais-Venäläinen Kauppaka-
7328: ta. mari puolestaan seuraa ja konsultoi erityisesti
7329: V i e n n i n e d i s t ä m i n e n. Kohdemai- Suomen ja Venäjän välistä kauppaa sekä tiedot-
7330: den taloudellisen hajautumisen vuoksi ovat taa siitä säännönmukaisten jäsentiedotteiden ja
7331: myös Suomen ulkomaankauppaviranomaisten muun tiedotemateriaalin avulla.
7332: suorat vaikutusmahdollisuudet kaupan ja sen Markkinointiviestintäpalveluilla tarkoitetaan
7333: rakenteen ohjaamiseen olennaisesti vähentyneet kaikkea IVY-alueelle ja Baltiaan suuntautuvaa
7334: siitäkin huolimatta, että yleinen edunvalvonta tietovirtaa suomalaisyritysten vientitarjonnasta ja
7335: pyritään hoitamaan kauppasopimuksilla ja pe- yhteistyömahdollisuuksista. Käytännössä tietoa
7336: rustettujen talous- ja sekakomissioiden avulla. annetaan erilaisissa näyttelyissä, yritysvierailuilla
7337: Kaupankäynti on lähes kokonaan siirtynyt viran- ja muissa kaupallisissa tapahtumissa. Näistä kes-
7338: omaisilta yrityksille eikä valtioiden välisten kau- keisin vastuu Suomessa on Ulkomaankauppalii-
7339: pallisten sopimusten tai pöytäkirjojen aiemmin tolla, Venäjän osalta myös Suomalais-Venäläisel-
7340: antamaa suunnittelutukea ja kilpailuetua ole. lä Kauppakamarilla. Ulkomaankauppaliitto on jo
7341: Idänkaupassa korostuvat nykyisin näin ollen ai- järjestänyt näyttelyt Venäjän alueista Novosibirs-
7342: empaa huomattavasti enemmän tehokas, alueel- kissä ja Permissä sekä muista IVY-maista Ukrai-
7343: lisesti riittävästi hajaotettu ja yritysläheinen vien- nassa, Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa.
7344: ninedistämis- ja yrityspalvelutoiminta. Neuvonta- ja konsultointipalveluista vastaavat
7345: Ulkoasiainministeriön mukaan Suomea ei tun- Venäjällä Ulkomaankauppaliiton alaiset, Mosko-
7346: neta idänkaupan tärkeimmällä alueella Venäjällä vassa ja Pietarissa toimivat kaupalliset sihteerit.
7347: Pietaria, Karjalaa, Murmanskia ja Moskovaa lu- Suomalais-Venäläisellä Kauppakamarilla on
7348: kuun ottamatta niin hyvin kuin kilpailijamaita. myös omat edustustoosa Moskovassa ja Pietaris-
7349: Alueyhteistyö onkin lähialueyhteistyön ohella sa. Pietarissa näiden kahden organisaation toimi-
7350: yksi keskeinen tehtävä tulevassa toiminnassa. pisteet on yhteistyön tehostamiseksi sijoitettu
7351: Taloudellisen itsenäisyyden lisääntyessä Venäjän samaan rakennukseen. Myös Moskovassa pyri-
7352: tasavalloissa ja alueilla tulee ulkoasiainministe- tään ajan mittaan samaan. Sitä vastoin pysyvän
7353: riön mukaan näihin luoda ensi tilassa kiinteät toiminnan laajentaminen Venäjän aluetasolle on
7354: informaatio- ja kontaktisuhteet Liikesuhteiden vielä toteuttamatta. Yksi mahdollisuus tulevai-
7355: avaamiseksi tulisi kiireellisesti järjestää virallisia suudessa yhä keskeisemmäksi käyvän aluetason
7356: tutustumiskäyntejä Venäjän eri tasavaltoihin sekä toimipisteverkoston luomiseksi olisi hyödyntää
7357: kaupallisia yhteisesiintymisiä. Ensisijaisia kohtei- Venäjän alueellista kauppakamarilaitosta asetta-
7358: ta olisivat Luoteis-Venäjän ja Siperian energian- malla tärkeimpien alueiden kauppakamareihin
7359: tuotantoalueet, joille Venäjän ostovoima keskit- suomalaisin varoin kustannettu yhdyshenkilö.
7360: tyy. Muista IVY-maista tärkeimmät ovat Kazak- Näin on jo tehty Pohjois-Karjalan kauppakama-
7361: stan ja Turkmenistan energiarikkauksineen. rin ja Karjalan tasavallan kauppakamarin välillä.
7362: 49
7363:
7364: Vaihtoehtoisesti voitaisiin harkita suomalaisin Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kerto-
7365: varoin palkatun paikallisen henkilön ylläpitämiä musvuonna vienninedistämistukea yrityksille
7366: kaupallisia tukipisteitä. Baltian maihin, Venäjälle ja IVY-maihin 45,5
7367: Ministeriön mukaan Venäjälle suuntautuvan Mmk, mikä oli 12% kaikista vienninedistämis-
7368: vienninedistämisen onnistumista auttaa lisäksi määrärahoista. Tuki kasvoi 80 % edellisestä vuo-
7369: Ulkomaankauppaliiton ja Suomalais-Venäläisen desta. Siihen sisältyvät myös Tallinnaan peruste-
7370: Kauppakamarin mahdollisimman selkeä, jousta- tun Valtion hankintakeskuksen (VHK) neuvonta-
7371: va ja toisiaan tukeva työnjako ja yhteistyö. Esi- pisteen kustannukset. Neuvontapiste on hoita-
7372: merkiksi nykyinen kahden vientikeskuksen yllä- nut kansainvälisten rahalaitosten Virolie myöntä-
7373: pitäminen samalla paikkakunnalla (Moskova, mien lainojen hallinnoinnin Maailmanpankin ja
7374: Pietari) voi ajan mittaan paitsi lisätä kustannuksia kansainvälisten hankintasääntöjen vaatimalla ta-
7375: myös muodostua yrityksissä epätietoisuutta aihe- valla.
7376: uttavaksi rasitteeksi, mihin Suomella ei kilpailun VHK:n Tallinnan toimipiste välittää kiinnostu-
7377: kiristyessä ole varaa. neille suomalaisille yrityksille Maailmanpankin ja
7378: Muuta IVY-aluetta varten on sijoitettu pysyvä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten laino-
7379: kaupallinen sihteeri Kiovaan. Tämän lisäksi kier- jen nojalla tehdyt tarjouspyynnöt Näin suomalai-
7380: tävä kaupallinen sihteeri (asuinpaikka Suomes- set yritykset ovat olleet tasavertaisia kilpailijoi-
7381: sa) aloitti toimintansa kertomusvuoden elokuus- densa kanssa tarjousta jätettäessä. Noin kolmas-
7382: sa Keski-Aasian IVY-maissa eli Kazakstanissa, osa Maailmanpankin 30 milj. USD:n lainalla hoi-
7383: Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Kirgistanis- detuista toimituksista suuntautui Suomeen.
7384: sa. Kiertävän kaupallisen sihteerin toiminta jää Idänkaupan rahoitusongelmat
7385: kuitenkin pysyvää sijoittumista kausiluonteisem- Vientiin ja investointeihin IVY:n ja Baltian maihin
7386: maksi ja vaatii tuekseen ao. maihin järjestettävät, liittyy edelleen suuria riskejä. Käynnissä oleva
7387: paikalta palkatun edustajan hoitamat yhteydet. poliittinen ja taloudellinen muutosprosessi vai-
7388: Myöhemmin olisi myös harkittava pysyvän kau- keuttaa maiden tulevan kehityksen arviointia.
7389: pallisen sihteerin toimiston sijoittamista ainakin Monet kauppasuhteiden kehittymisen kannalta
7390: alueen suurimpaan valtioon Kazakstaniin. keskeiset uudistukset, kuten yksityistäminen, ra-
7391: Tallinnan vientikeskus käynnistyi tammikuus- hoitussektorin uudistus sekä taloudellisen ja po-
7392: sa 1992. Latviassa ja Liettuassa toimivat paikalta liittisen lainsäädännön kehittäminen, etenevät
7393: palkatun henkilökunnan hoitamat toimistot. Bal- hitaasti. Taloudellisten uudistusten viivästymi-
7394: tialla ja etenkin Virolla on huomattava merkitys nen heijastuu ulkomaankauppaan ja vähentää
7395: Suomelle luontaisena lähimarkkina-alueena. Li- ulkomaisten yritysten halukkuutta rahoittaa vien-
7396: säksi kiristyvä kilpailu asettaa haasteita. Vienti- tiä ja investointeja alueelle.
7397: toimipisteiden laajentaminen ja vakinaistaminen Suomalaisten yritysten viennin turvaaminen
7398: lähetyn henkilöstön avulla olisikin ministeriön Venäjälle ja Baltian maihin edellyttää erityisjärjes-
7399: mukaan otettava ainakin keskipitkän ajan tavoit- telyjä. Riskinottoa alueella koskevista erityisval-
7400: teeksi. tuuksista on säädetty vientitakuulain 2 a §:ssä:
7401: Tärkeänä tavoitteenalähialue-ja Baltia-yhteis- Valtiontakuukeskus voi valtioneuvoston anta-
7402: työssä on ollut uusien liiketoimintamahdolli- man valtuuden nojalla myöntää vientitakuita
7403: suuksien luominen suomalaisyrityksille koulut- myös tapauksissa, joissa takuita ei normaalin
7404: tamalla markkina-alueen yritysjohtoa ja avain- riskiharkinnan perusteella myönnettäisi. Takuu-
7405: henkilöitä sekä laatimalla maa- ja alakohtaisia keskuksen esityksestä erityisvaltuuksia korotet-
7406: selvityksiä uusista liiketoimintamahdollisuuksis- tiin kertomusvuoden lokakuussa kahteen miljar-
7407: ta. Koulutuksella on pystytty tukemaan kohde- diin markkaan. Myös muut Pohjoismaat ovat
7408: maiden uudistusprosessia ja markkinoimaan laa- sopineet erityisjärjestelyistä takuiden myöntä-
7409: jasti suomalaista osaamista. Näin on voitu no- misessä Venäjälle ja Baltian maihin.
7410: peuttaa suomalaisten yritysten ja asiantuntijoi- Keskeinen ongelma takuista sovittaessa on
7411: den sijoittumista Baltian ja Venäjän lähialueille. vastavakuuksien puute. Reaalivakuudet eivät ole
7412: Nykyisen talousverkon ja osaamisen todellinen käyttökelpoisia mm. puutteellisen lainsäädän-
7413: merkitys vahvistuu taloudellisen kasvun kiihty- nön vuoksi. Tämä vaikeuttaa niin ulkomaisten
7414: essä näissä uusissa kansantalouksissa. Merkkejä kuin paikallisten rahoittajien osallistumista hank-
7415: tästä ovat tähän mennessä syntyneiden kaupal- keiden rahoitukseen. Pankkijärjestelmä ja pank-
7416: listen sopimusten määrä, viennin nopea kasvu ja kien toimintaan liittyvä lainsäädäntö ovat vasta
7417: investoinnit. kehittymässä. Ulkomaisten asiantuntijoiden ja ti-
7418:
7419: 4 340518M
7420: 50
7421:
7422: Iintarkastajien mukaantulo pankkitoimintaan takuuehdot mahdollistavat yhteistakuujärjestelyt
7423: edesauttaa luotettavimpien pankkien valikoitu- suurissa investointikohteissa, joiden rahoituk-
7424: mista ulkomaisen rahoituksen välittäjiksi. Venä- seen osallistuu myös kansainvälisiä rahoituslai-
7425: jän ja Baltian maiden pankkien riskinkantokyky toksia. Takuukeskuksella on valmius osallistua
7426: on vielä huono. Siksi ne eivät ole olleet halukkai- yhteistakuujärjestelmiin erityisesti pohjoismais-
7427: ta vastaamaan paikallisiin yrityksiin liittyvistä ris- ten takuulaitosten kanssa. Yhteistakuuhankkeita
7428: keistä ja myöntämään vastatakuita ulkomaisten on esitetty katettavaksi erityisesti Baltiassa.
7429: takuulaitosten hyväksi. Kansainvälisten rahoitus- Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilla
7430: laitosten mahdolliset sijoitukset paikallisiin (EBRD) on Venäjällä ja Baltiassa lukuisia hank-
7431: pankkeihin vahvistavat pankkien taseita ja lisää- keita, joiden kehittelyssä takuukeskus oli kerto-
7432: vät niiden riskinottokykyä. Takuukeskuksessa musvuonna mukana. Kansainvälisillä rahoitus-
7433: seurataan aktiivisesti pankkisektorin kehittymis- laitoksilla on pitkäaikainen kokemus ja moni-
7434: tä ja yksittäisten pankkien toimintaa alueella. puoliset mahdollisuudet arvioida yksittäisten
7435: Vientikauppojen keskipitkän ja pitkän maksu- hankkeiden kannattavuutta, joten takuukeskus
7436: ajan takuiden myöntämiselle asetetaan takuu- asettaa yhteishankkeet näiden laitosten kanssa
7437: keskuksessa tavanomaista tiukemmat vaatimuk- etusijalle myönnettäessä vientitakuita Venäjälle
7438: set. Luottojen takaisinmaksu pyritään varmista- ja Baltiaan.
7439: maan erilaisin lisäehdoin silloinkin, kun riskinot- Takuukeskus myönsi kertomusvuonna saksa-
7440: to perustuu vientitakuulain 2 a §:lle. Takuukes- laisten rahoittamiin sotilaskylähankkeisiin vasta-
7441: kus ei hyväksy Venäjän ja Baltian maiden kau- takuita suomalaisille rakennusalan yrittäjille.
7442: passa vastavakuudeksi valtiovarainministeriön Nämä takuut liittyvät viejän tiskiin ostajalle anne-
7443: tai keskuspankin takausta. Talooksia rahoittava tun vakuuden perusteettomasta tai poliittisesta
7444: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ei myös- syystä aiheutuvasta käyttöönotosta. Takuukeskus
7445: kään pidä suotavana kyseisten valtioiden takaus- kattoi tällöin Venäjän poliittista riskiä. Takuukes-
7446: vastuiden kasvattamista. Reaalivakuuksien puut- kus voi myös myöntää Venäjälle takuita rajoitetus-
7447: tuessa ainoaksi mahdollisuudeksi jää sulkutilijär- ti lyhytaikaisiin remburssikauppoihin sekä kattaa
7448: jestelystä sopiminen. Venäjän ja Baltian maiden viejäriskiä myöntämällä vastatakuita ennakko-
7449: talousuudistuksissa Maailmanpankin asema on maksuille käteiskaupassa. Remburssitakuita ky-
7450: keskeinen, joten sulkutilin käyttö vastavakuute- syttiin vilkkaasti, mutta hakemuksia tuli vähän.
7451: na edellyttää Maailmanpankin hyväksymistä sil- Annettuja takuutarjouksia ei otettu käyttöön,
7452: loin, kun kyseessä on julkinen ostaja. mikä osoittaa, että viejät suhtautuvat erittäin varo-
7453: Venäjän taloudellisten vaikeuksien, supistu- vaisesti kaikkeen idänkaupan luototukseen.
7454: vien vientitulojen ja kiihtyvän pääomapaon Monivuotisten projektien rahoitukseen liitty-
7455: vuoksi maassa on kiristetty valuutan kotiottami- vät riskit alueella ovat erityisen suuret. Suurissa
7456: seen liittyvää lainsäädäntöä. Tiukat valuuttamää- projekteissa suositaan tulevaisuudessakin hank-
7457: räykset aiheuttavat ongelmia sulkutilijärjestelyi- keita, joissa riski voidaan jakaa projektin suoma-
7458: hin. Venäläiset viranomaiset suhtautuvat kieltei- laisten osapuolten ja kansainvälisten rahoitus-
7459: sesti yritysten vientitulojen sitomiseen länsimai- sekä vienninedistämislaitosten kesken. Takuu-
7460: seen pankkiin. Baltian maiden liberaali valuutta- keskukselle on esitetty katettavaksi 13 suurta
7461: lainsäädäntö sen sijaan sallii pääomien siirron hanketta keskeneräiset clearing-kaupat mukaan
7462: maan ulkopuolelle. Baltian maiden yritykset ei- lukien. Takuukeskuksessa on valmisteltu hank-
7463: vät tarvitse keskuspankin tai muun virallisen keisiin liittyviä takuu- ja vakuusjärjestelyjä sekä
7464: laitoksen lupaa länsimaissa pidettäville tileille. selvitelty sulkutilin käyttöä yleisesti ja tilin sovel-
7465: Valtiontakuukeskuksella on käytössään moni- tamisesta eri hankkeisiin. Suurten hankkeiden
7466: puolinen takuujärjestelmä, joka vastaa kansain- lisäksi takuukeskukselta tiedusteliaan säännölli-
7467: välisiä vaatimuksia. Kertomusvuonna takuukes- sesti keskipitkän maksuajan vientitakuita.
7468: kuksessa valmisteltiin uusia investointitakuueh- Venäjän lähialueet ja Viro ovat maantieteelli-
7469: toja, jotka liittyvät suomalaisten yritysten ulko- sen läheisyytensä vuoksi mielenkiintoisia inves-
7470: maisten investointien poliittisten riskien kattami- tointikohteita suomalaisille yrityksille. Suoma-
7471: seen. Uudet takuuehdot on pyritty saattamaan laisyritysten investoinnit Karjalaan, Pietariin,
7472: yhteensopiviksi Maailmanpankkijärjestöön kuu- Murmanskiin ja Viroon onkin jo aloitettu. Takuu-
7473: luvan kansainvälisen investointitakuita myöntä- keskukselle esitettiin kertomusvuoden aikana
7474: vän MIGA:n (Multilateral Investment Guarantee seitsemän yhteisyrityksiin liittyvää investointi-
7475: Agency) ehtojen kanssa. Yhtenäiset investointi- hanketta katettavaksi Venäjällä.
7476: 51
7477:
7478: Takuukeskus voi osallistua ympäristön suoje- muksella on perustettu tiede- ja teknologiayh-
7479: lua edistäviin investointeihin myöntämällä ym- teistyökomissio, jonka Suomen puolen sihteeris-
7480: päristötakuita lähialueille sellaisiin hankkeisiin, tö toimii ulkoasiainministeriön kauppapoliittisel-
7481: jotka merkittävästi parantavat Suomen ympäris- la osastolla.
7482: tön tilaa. Näihin hankkeisiin liittyvät riskit ovat Suomella on kauppaa ja investointien keski-
7483: suuret. Tämän vuoksi takuukeskus esitti kerto- näistä suojaamista ja edistämistä koskevat sopi-
7484: musvuonna valtioneuvostolle, että ympäristöta- mukset Ukrainan, Valko-Venäjän, Kazakstanin ja
7485: kuiden myöntämisessä sovellettaisiin vientita- Uzbekistanin kanssa. Vastaavat sopimukset on
7486: kuulain 2 a §:n mukaista menettelyä erityisval- parafoitu Turkmenistanin ja Moldovan kanssa.
7487: tuuksista. Eduskunta hyväksyi kertomusvuoden Suomella on jokaisen kolmen Baltian maan
7488: syksyllä lain, jonka mukaan ympäristötakuita kanssa kauppaa ja taloudellista yhteistyötä kos-
7489: voidaan myöntää lähialueille erityisvaltuuksin kevat sopimukset, joista Viron sopimus tuli voi-
7490: (ympäristötakuulain 1 a §:n 2 mom.) 500 maan 1.12.1992, Liettuan sopimus 1.1.1993 ja
7491: Mrnk:aan asti. Ympäristötakuita myönnettäessä Latvian sopimus 1.5.1993. Sopimusten pohjalta
7492: vastavakuutena edellytetään sulkutilijärjestelystä on edistetty keskinäisten taloussuhteiden tasa-
7493: sopimista. painoista kehittymistä mm. luomalla suotuisat
7494: edellytykset investoinneille, yhteisyrityksille,
7495: Kaupankäynnin periaatteet ja tehdyt so- alihankintatoiminnalle ja kaupan edistämiselle
7496: pimukset. Suomi ja Venäjä allekirjoittivat tam- sekä antamalla mahdollisuus mm. vastakauppo-
7497: mikuussa 1992 kauppaa ja taloudellista yhteis- jen tekemiseen. Teollisuustuotteiden kauppaa
7498: työtä koskevan sopimuksen. Kysymyksessä on ei ole rajoitettu määrällisesti eikä muutenkaan.
7499: Gatt-järjestelmän mukaiseen suosituimmuuteen Tullivapautta on jatkettu. Kauppapoliittisissa
7500: (MFN) perustuva sopimus. Maksut keskinäisistä suhteissa noudatetaan Gattin yleissopimuksen
7501: toimituksista suoritetaan vapaasti vaihdettavin sääntöjä. Sopimuksella on perustettu sekakomi-
7502: valuutoin, mutta kuitenkin niin, että yritysten tea edistämään kauppaa ja taloudellista yhteis-
7503: välillä sovittavat muunkinlaiset maksuperusteet työtä.
7504: (barter) sallitaan sopimuspuolten lainsäädännön Sopimukset kattavat vasta teollisuustuotteet,
7505: asettamissa rajoissa. sillä Viroa lukuun ottamatta ns. maatalouspöytä-
7506: Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa puolin kirjoista vielä neuvotellaan Latvian ja Liettuan
7507: ja toisin kannettavat tullit perustuvat suosituim- kanssa. Tämä pöytäkirja, joka laajentaa vapaa-
7508: muuteen. Clearing-kaupan aikana tulleja ei teol- kauppasopimuksen eräisiin perusmaataloustuot-
7509: lisuustuotteista kannettu. Koska Suomen tuonti teisiin, on jo allekirjoitettu Viron kanssa
7510: Venäjältä muodostuu pääasiassa raaka-aineista ja 8.10.1993. Suomen mahdollinen ED-jäsenyys
7511: puolijalosteista, joista Suomessa ei kanneta tullia, kuitenkin muuttanee tilannetta maatalouspöytä-
7512: tullivaikutus Suomen tuontiin (Venäjän vientiin) kirjojen osalta.
7513: on varsin vaatimaton. Venäjä asettaa useimmille
7514: Suomen vientituotteille 5-15 %:n tullimuurin. Suomen gateway-asema. Euroopan poliitti-
7515: Ulkoasiainministeriön mukaan keskinäiset set ja taloudelliset muutokset ovat olennaisesti
7516: tuontitullit eivät ole vaikuttaneet kielteisesti muuttaneet Suomen talousmaantieteellistä ase-
7517: kauppaan. Esimerkiksi Suomen vienti Venäjälle maa. Eta-jäsenenä Suomesta on tullut Länsi-Eu-
7518: kasvoi kertomusvuonna lähes kaksinkertaiseksi roopan sisämarkkinoiden osa. Itä-Euroopan
7519: huolimatta uusista tullimuureista. Tuonti Venä- avautuminen kansainväliselle liiketoiminnalle
7520: jältä lisääntyi samanaikaisesti lähes 30 %:lla. on laajentamassa 20 miljoonan kuluttajan Fenno-
7521: Suomen ja Venäjän välisestä ns. lähialueyh- skandian markkinat myös Venäjän luoteisosat ja
7522: teistyöstä (Pietari, Leningradin alue, Karjalan ta- Baltian maat kattaviksi uudeksi, yli 60 miljoonan
7523: savalta ja Murmansk) sovittiin v. 1992 allekirjoite- kuluttajan Pohjois-Euroopan markkina-alueeksi.
7524: tulla lähialueyhteistyösopimuksella. Sopimuksen Suomen maantieteellinen sijainti Pohjois-Eu-
7525: yhtenä perusperiaatteena on suorien yhteistyö- roopan markkina-alueella luo Suomelle edelly-
7526: kontaktien toteuttaminen kaikilla kyseeseen tu- tykset hyötyä aivan uudella tavalla modernista ja
7527: levilla tasoilla. Yhteistyön kehittämistä varten on hyvin toimivasta infrastruktuurista. Ulkomaisille
7528: perustettu lähialueyhteistyöryhmä, jonka alai- yrityksille sijoittuminen Suomeen merkitsee vai-
7529: suudessa toimivat aluekohtaiset alaryhmät vanominta pääsyä lähialueiden markkinoille.
7530: Suomi ja Venäjä ovat allekirjoittaneet myös Teknologinen kehitys ja poliittisten esteiden
7531: tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen. Sopi- poistuminen ovat vahvistaneet Suomen maantie-
7532: 52
7533:
7534: teellisesti edullista asemaa myös mannertenvälis- pailua Itämeren alueen kuljetuksista ja voivat
7535: ten kaukokuljetusten solmukohdassa. heikentää Suomen asemaa liikennekeskuksena.
7536: Selvimmin tästä ns. gateway-asemasta saatava Työryhmä on katsonut, että suomalaisilla kulje-
7537: hyöty näkyy tällä hetkellä liikenteessä. Kautta- tus-, huolinta- ja logistiikkayrityksillä sekä sata-
7538: kulkuliikenne Suomen kautta on kertomusvuon- rnilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet säilyt-
7539: na atviolta kaksinkertaistunut, ja siitä saatavat tää vahva kilpailuasema Itämeren kasvavilla kul-
7540: tulot ovat nykyisellään atviolta 2-3 mrd. mk. jetusmarkkinoilla esim. oikeansuuntaisena eri-
7541: Gateway-asemaa hyödynnetään viime kädessä koistumisella. Mannertenvälisissä kaukokulje-
7542: yrityksissä. Viranomaisten tehtävänä on luoda tuksissa, nimenomaan lento- ja raideliikenteessä,
7543: suotuisat edellytykset Suomen asemalle solmu- samoin kuin pohjoisen kautta tehtävissä merikul-
7544: kohtana. jetuksissa Suomen aseman voi olettaa vahvistu-
7545: Gateway-asemaa hyödyntävät lukuisat yrityk- van.
7546: set, aktiivisimmin kuljetus-, huolinta- ja raken- Työryhmän mukaan tällä hetkellä tilanne on
7547: nusala, sekä monet kunnat, kaupungit ja läänit otollinen Suomen kehittymiselle gateway-liike-
7548: alueensa elinkeinorakenteen vahvistamiseksi. toimintakeskukseksi. Nykyinen epävarmuus Ve-
7549: Useat ministeriöt ovat ottaneet huomioon tämän näjällä vähentää kolmansien maiden yritysten
7550: tuomat mahdollisuudet ja pyrkineet osaltaan halua sijoittua suoraan kohdealueille. Täten ul-
7551: vahvistamaan gateway-toimintaa. komaisen liiketoiminnan volyymi ei kasva siellä
7552: Ulkomaankauppaministeri Salolainen asetti niin nopeasti, kuin markkinoiden koko edellyt-
7553: kertomusvuoden elokuussa Gateway-työryh- täisi. Olojen vakiintuessa toimintoja siirretään
7554: män, joka laatimassaan toimintaohjelmassa on suoraan Venäjälle. Tällöin ulkomaisten yritysten
7555: pyrkinyt määrittelemään gateway-käsitteen ja toiminnan lisääntyminen kohdealueilla kasvattaa
7556: esittämään konkreettisia toimenpidesuosituksia puolestaan tukipalvelujen kysyntää Suomessa.
7557: aseman vahvistamiseksi sekä lyhyellä että pitkäl- Epävarmuus lähialueilla vaikuttaa kuitenkin
7558: lä aikavälillä. Työryhmä on mm. todennut, että myös kielteisesti ulkomaiseen kiinnostukseen.
7559: Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet pitkä- Esimerkiksi monet japanilaiset suuryritykset ovat
7560: jänteisesti hyödyntää pääosin viime vuosina ke- ilmoittaneet odottavansa olojen vakiintumista
7561: hittynyttä asemaansa Itä- ja Länsi-Euroopan poh- ennen panostamista Venäjälle. Alueen olojen
7562: joisosien yhdistäjänä. Suomi voi toimia alueensa sekavuudesta johtuvat samanaikaiset myönteiset
7563: kautta muille markkinoille pyrkiville ulkomaisil- ja kielteiset vaikutukset ovat työryhmän mukaan
7564: le asiakkaille liikenne-, liiketoiminta- ja arktisena olennainen osa gateway-asemaa. Merkittävä on
7565: keskuksena. Näistä kolmesta ulottuvuudesta myös aikatekijä. Liiketoimintakeskuksesta tulee
7566: muodostuu Suomen gateway-asema. Eri ulottu- kohdealueen myötä liikehuoltokeskus.
7567: vuuksia kehitetään ja hyödynnetään sekä saman- Suomen on mahdollista toimia kasvavan
7568: aikaisesti lähivuosina että eri aikaperspektiivillä markkina-alueen keskipisteenä ainakin elintatvi-
7569: tulevaisuudessa. Täten Suomeen voidaan hou- keteollisuudessa, kulutushyödykealalla sekä
7570: kutella ja valjastaa ulkomaisia taloudellisia re- alueen raaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvillä
7571: sursseja ja merkittävästi vahvistaa Suomen talou- toimialoilla. Kaupan osalta Suomen solmu-
7572: dellista kehitystä. kohta-asemaa voidaan nykyisestään huomatta-
7573: Suomi toimii jo tällä hetkellä porttina Venäjän vastikin edistää. Jo pelkästään markkinoinnin
7574: kauttakulkuliikenteessä ja lentoliikenteen kau- koordinoinnilla voidaan lisätä tehokkuutta ja
7575: kokuljetuksissa. Työryhmän mukaan lyhyellä ja osuvuutta.
7576: keskipitkällä aikavälillä Suomesta voidaan kehit- Suomen arktisen gateway-aseman rakentami-
7577: tää itä- länsisuuntainen liikennereitti ja Pohjois- nen on pitkäjänteinen prosessi. Asemaa voidaan
7578: Euroopan liikenteellinen keskus. Suomi toimii hyödyntää täysimittaisesti työryhmän mukaan
7579: tuolloin sekä tuotteiden jakelun, tietoliikenteen vasta vuoden 2000 tienoilla tai sen jälkeen. Pääs-
7580: että lentoliikenteen solmupisteenä idän ja lännen täkseen pohjoiseksi solmukohdaksi on Suomen
7581: välillä. Suomen ja Venäjän välille voidaan luoda aloitettava markkinointi kuitenkin jo nyt, sillä
7582: kansainvälisestikin kilpailukykyiset liikenteen esim. suurten kansainvälisten öljy- ja palveluyh-
7583: transiloväylät ja -järjestelmät, jotka tukevat kulje- tiöiden toimintastrategiat ovat parhaillaan muo-
7584: tusmäärien jatkuvaa kasvua. dostumassa. Kuolassa, Karjalassa, Pohjois-Venä-
7585: Pitemmällä ajalla Venäjän ja Baltian mai- jällä ja Barentsin merellä on jo vireillä monia
7586: den omien kuljetusmahdollisuuksien parantumi- suuria ja Suomen kannalta merkittäviä hank-
7587: nen ja infrastruktuurin kehittyminen lisäävät kil- keita.
7588: 53
7589:
7590: Työryhmän mielestä kilpailussa gateway-ase- infrastruktuurin kehittämiseen. Työryhmä on pi-
7591: man saamiseksi Suomella on mittava markki- tänyt myös koulutus- ja tutkimusvalmiuksien li-
7592: nointitehtävä. Tähän mennessä Suomea ei ole säämistä sekä erinäisten hallinnollisten toimien
7593: mielletty kansainvälistyneeksi kaupan ja kautta- kehittämistä tarpeellisena maamme gateway-
7594: kulun keskukseksi, vaan eristyneeksi, kaukai- aseman vahvistumiselle.
7595: seksi maaksi. Monet valtiot, alueet ja kaupungit
7596: kilpailevat Suomen kanssa gateway-asemasta. Entisen Neuvostoliiton osuus Suomen viennis-
7597: Usein eri alueet voivat myös täydentää toinen tä oli n. 12 % 1970-luvulla ja keskimäärin vii-
7598: toistensa vahvuuksia luomalla eri osapuolia hyö- dennes 1980-luvulla. Suomen vientiä Neuvosto-
7599: dyttävät yhteistyöverkostot Suomen kannattaisi liittoon lisäsi ennen kaikkea öljynhinnan nousu.
7600: pyrkiä tässä asiassa yhteistyöhön ainakin Ham- Lisääntynyt tuonnin arvo pyrittiin maksamaan
7601: purin, Tallinnan ja Norjan kanssa. tavaravientiä lisäämällä maiden molemmin-
7602: Työryhmä katsoi, että Suomen ED-jäsenyyden puolisen sopimuksen perusteella. Vakiintunut
7603: toteutuminen ja Venäjän tilanteen myönteinen kauppavaihto osoittautui edulliseksi ja hyödylli-
7604: kehitys ovat avainasemassa gateway-aseman seksi kummallekin. Suomen taloudellinen me-
7605: vahvistumisessa. EU:n jäsenenä Suomella olisi nestys ja työllisyyskehitys olivat suotuisampia
7606: vertaansa vailla oleva asema idän ja lännen kuin monissa muissa markkinatalousmaissa.
7607: välisen liiketoiminnan kohtauspaikkana Pohjois- Clearing-järjestelmän lakkauttamisen ja Neu-
7608: Euroopassa. Gateway-aseman tunnetuksi teke- vostoliiton hajoamisen myötä Suomen viennin
7609: minen ja koordinoitu markkinointi olisi aloitetta- arvo Neuvostoliittoon romahti v. 1991, jolloin sen
7610: va kiireellisesti. Tätä varten tulisi perustaa itsenäi- osuus oli alle 5 %. Vuonna 1992 kauppa Venä-
7611: sesti toimiva yhteistyöryhmä. Mainitussa toimin- jälle ja Baltian maihin alkoi uudelleen elpyä.
7612: taohjelmassa gateway-termiä on käytetty työni- Kertomusvuonna vientimme Venäjälle kaksin-
7613: menä sen lyhyyden ja vakiintuneisuuden vuoksi. kertaistui edellisestä vuodesta, ja viennin arvo oli
7614: Työryhmän mukaan termi ei kuitenkaan kuvaa n. 6 mrd. mk. Vuoden 1994 ensimmäisten kuu-
7615: riittävän laajasti ja moniulotteisesti Suomen uutta den kuukauden aikana kauppa lisääntyi aiem-
7616: talousmaantieteellistä ja geopoliittista asemaa. paa jyrkemmin. Tammi-kesäkuun viennin arvo
7617: Tämän vuoksi hanketta edistettäessä tulisi käyt- oli lähes 4 mrd. mk, mistä lähialuekauppaa on
7618: tää myös muita, asian eri ulottuvuuksien erityis- varsin huomattava osa.
7619: piirteitä täsmällisemmin kuvaavia nimiä. Valtiontilintarkastajien mielestä on myönteis-
7620: Toimintaohjelmassaan työryhmä on tehnyt tä, että aiemmista pessimistisistä arvioista huoli-
7621: lukuisia esityksiä, joilla voidaan parantaa yritys- matta Suomen kauppa Venäjän kanssa on virin-
7622: ten mahdollisuuksia hyödyntää Suomen asemaa nyt ripeästi, mikä näkyy myös kuljetusten mää-
7623: Länsi- ja Itä-Euroopan välissä. Suomen aseman rän kasvuna. Kauppa on kuitenkin Suomelle
7624: vahvistaminen liikenne-, liiketoiminta- ja arktise- alijäämäistä, eikä viennin lisääminen ole lähes-
7625: na keskuksena vaatisi liikenteen infrastruktuuri- kään ongelmatonta. Kauppasuhteiden kehitty-
7626: investointien asettamista uuteen tärkeysjärjestyk- mistä häiritsevät edelleen Venäjän vakiintumat-
7627: seen ja julkisen vallan sitoutumista tärkeiden tomat olot. Venäjällä länsimaiset kaupankäynti-
7628: liikennereittien kehittämiseen Suomessa. Näistä tavat ovat vielä muotoutumassa, pankkijärjestel-
7629: reiteistä tärkein on välillä Turku-Helsinki-Pie- mä on alkeellinen ja epävarma ja viranomais-
7630: tari-Moskova, ja sen kehittämisestä on keskus- määräykset esim. tullauksessa ja rajanylitykses-
7631: teltu Suomen, Venäjän ja ED-komission viran- sä saattavat vaihtua aivan arvaamattomasti.
7632: omaisten kesken. Muita keskeisiä hankkeita ovat Edes ihmisten ja tavaroiden turvallisuus ei ole
7633: Itämeren, Baltian, Skandinavian ja pohjoiset rei- kaikissa tilanteissa taattu. Kauppasuhteiden ke-
7634: tit. Esimerkiksi kaiottireitti on lyhin väylä Poh- hittyminen riippuukin hyvin paljon siitä, miten
7635: jois-Suomen satamien ja Kuolan kaivannais- ja tilanne Venäjällä edistyy.
7636: metsäteollisuuden alueiden välillä. Se on myös Valtiontilintarkastajat katsovat, että idän-
7637: lyhin tie Barentsin mereltä ja Koillisväylältä Kes- kaupan arvaamattomuudesta ja epävarmuu-
7638: ki- ja Länsi-Eurooppaan. desta huolimatta mahdollisuuksia viennin lisää-
7639: Työryhmän mielestä Suomen viranomaisten miseen on etenkin Suomen lähialueilla, Baltian
7640: tulisi lisätä yhteistyötä kansainvälisten rahoitus- maissa ja Pietarin alueella. Yritysten kiinnostus
7641: laitosten kanssa ja pyrkiä vaikuttamaan myös näitä alueita kohtaan onkin ollut poikkeukselli-
7642: yhdessä rahoituksen saajien kanssa rahoituksen sen suurta, minkä vuoksi vienninedistämisellä
7643: suuntaamiseen erityisesti Suomen lähialueiden on pyrittävä parantamaan etenkin pk-yritysten
7644: 54
7645:
7646: vientivalmiuksia ja kehittämään viennin yhteis- lännen välillä on ajankohtaistunut Venäjän ul-
7647: työtä yhdessä yritysten ja kauppahuoneiden komaankaupan vapautumisen myötä. VenäJän
7648: kanssa. Viennin edistämiseen ja lisäämiseen tar- markkinoiden läheisyys, Suomen länsimainen
7649: vitaan sekä yritysten että julkisen vallan määrä- infrastruktuuri Ja suomalaisten yritysten venä-
7650: tietoisia toimia. Vientimenestyksen turvaaminen Jänkaupan osaaminen luovat vahvan perustan
7651: edellyttää yritysten läsnäolon vahvistamista gateway-asemallemme. Sen turvin on mahdollis-
7652: vientimarkkinoilla ja markkinointimahdolli- ta saada Suomessa aikaan uutta taloudellista
7653: suuksien entistä syvällisempää selvittämistä Ve- toimintaa, Joka muuten ohJautuisi muihin mai-
7654: näjän eri tasavalloissa ja alueilla sekä muissa hin. Suomen EU-jäsenyyden toteutuminen ja
7655: IVY-maissa, joiden kanssa kaupankäyntimme Venäjän tilanteen myönteinen kehitys ovat tär-
7656: on vielä perin vaatimatonta. keitä gateway-aseman kehittymiselle. Nyt se on
7657: Valtiontilintarkastajat painottavatkin sitä, näkynyt erityisesti kauko-ja kauttakulkuliiken-
7658: että vienninedistämisestä vastaavien tahojen on teen voimakkaana kasvuna.
7659: huolehdittava Baltian maiden ja Venäjän ohella Valtiontilintarkastajat katsovat, että Suomen
7660: myös muiden entisen Neuvostoliiton alueen mai- kannattaa hyödyntää määrätietoisesti ase-
7661: den kaupan riittävästä seurannasta ja Suomen maansa Länsi- ja Itä-Euroopan välissä. Se lisää
7662: tunnetuksi tekemisestä. Suomalaisyritysten vien- mahdollisuuksia myös ulkomaisten investoin-
7663: tiedellytyksiä tulee parantaa laajentamalla ja tien houkuttelemiseen Suomeen Ja suomalaisten
7664: vahvistamalla kaupallisten sihteerien verkostoa yritysten viennin edistämiseen palvelujen tar-
7665: Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Yhteistyötä ja joaJina ja yhteistyökumppaneina Venäjän
7666: työnjakoa Ulkomaankauppaliiton ja Suomalais- markkinoille pyrkiville ulkomaisille yrityksille.
7667: Venäläisen Kauppakamarin välillä tulisi nykyi- Gateway-aseman vahvistamiseksi esitettyjen toi-
7668: sestään lisätä. On myös tärkeää selvittää koti- menpidesuositusten valmistelua tulee kiirehtiä Ja
7669: maisille vientiyrityksille idänkaupan nykyiset arvioida niiden kustannus-hyötyvaikutukset.
7670: ongelmat ja vaarat. Esimerkiksi maantie-ja rautatieyhteyksien kehit-
7671: Kuten edellä on jo todettu, vientiin ja inves- täminen Pietariin näyttäisi Suomen kauttakul-
7672: tointeihin IVY.n ja Baltian maihin liittyy edel- kuliikenteen lisäämiseksi olevan perusteltua. Mi-
7673: leen suuria riskejä. Tämän vuoksi on tärkeää, käli Suomi ei riittävän nopeasti Ja tehokkaasti
7674: että Valtiontakuukeskuksella on näihin maihin vastaa liikenteen kasvaviin vaatimuksiin, tämä
7675: suuntautuvaan vientiin liittyen kansainvälisen liikenne hakeutuu muualle. Esimerkiksi satama-
7676: käytännön mukainen takuujärJestelmä, Jolla kapasiteetin puute vaikeuttaa jo nyt toimituksia
7677: voidaan turvata Suomen viennin kilpailukykyi- VentiJälle.
7678: syys myös rahoituksen osalta. Takuukeskuksen
7679: tulee edelleen tiivisti seurata takuuJärJestelmien
7680: Ja -ehtoJen kansainvälistä kehitystä Ja tarvittaes- Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan
7681: sa saattaa takuuehdot kansainvälisesti yhteenso- tukeminen
7682: piviksi, Jotta valmiudet investointeJaJa luototusta
7683: edellyttävien hankkeiden rahoittamiseen ja ta- Viimeaikaisten taloudellisten ja poliittisten
7684: kaamiseen idänkaupassa ovat olemassa. muutosten seurauksena lähialueillamme Venä-
7685: Idänkaupan suurin ongelma on yhä se, miten jällä ja Baltian maissa tarvitaan huomattavaa ul-
7686: suomalaiset saavat venäläisiltä Ja muilta kaup- komaista apua talouden kohentamiseksi. Suomi
7687: pakumppaneiltaan riittävät vastavakuudet on vuodesta 1990 osoittanut budjettivaroja Kes-
7688: uusien projektien maksuJen varmistamiseksi. ki- ja Itä-Euroopan maiden tukemiseen. Suomen
7689: Vakuuksiin liittyvistä ongelmista tulisi neuvotel- antama apu (ns. KIE-määrärahat) on jatkuvasti
7690: la Suomen ja VenäJän välisessä talouskomissios- kasvanut ja oli kertomusvuoden talousarviossa
7691: sa yhdessä Venäjän valtionpankin kanssa. Sa- erään laskutavan mukaan 297,2 Mmk ja vuoden
7692: massa yhteydessä voitaisiin sopia entisten velko- 1994 määrärahoissa 297,7 Mmk. Kaikkiaan on v.
7693: jen vakauttamiseen ja keskeneräisten clearing- 1990-94 budjetoitu eri ministeriöiden kohdalle
7694: hankkeiden toteuttamiseen liittyvistä kysymyk- lahja-apua Keski- ja Itä-Euroopan maille yhteen-
7695: sistä. Suurissa projekteissa tulisi edelleen suosia sä n. 1,2 mrd. mk.
7696: hankkeita, joissa riskit voidaan jakaa usean osa- Seuraava asetelma osoittaa Keski- ja Itä-Eu-
7697: puolen kesken. roopan maiden avustamiseen käytetyt määrära-
7698: Suomen mahdollisuus toimia porttina idän Ja hat eri ministeriöiden pääluokissa v. 1990-94.
7699: 55
7700:
7701: Ministeriö 1990 1991 1992 1993 1994
7702: Mmk
7703: Ulkoasiainministeriö
7704: KIE-toimintaohjelma ............................ 59,5 74,0 79,5 122,2 108,8
7705: Muut pääluokan määrärahat
7706: - Hum.apu(KYO) ............................. 0,0 5,1 27,4 12,5 40,4
7707: - KIE/IVY maksuosuudet OECD:lle 0,0 0,2 0,7 0,8 0,8
7708: - FINNFUNDin opo:n korotus ......... 10,0
7709: - Ukrainan ydinaseettomuusohjelma 2,0
7710: - Tuki Moskovan kv. tiede ja tekn.
7711: keskukselle ................................ 6,0
7712: Pääluokka yhteensä ............................ 59,5 79,3 107,6 145,5 158,0
7713:
7714: Oikeusministeriö ................................. 0,4 0,3 0,3
7715: Valtiovarainministeriö ......................... 6,4 10,7 12,2 14,9 15,4
7716: Opetusministeriö ................................. 8,5 6,2 7,4 9,0 9,0
7717: Maa- ja metsätalousministeriö ............. 30,0 44,1 33,4 30,0
7718: Liikenneministeriö ............................... 5,3 9,6 8,5
7719: Kauppa- ja teollisuusministeriö .......... 7,0 9,5 7,1 22,0 20,5
7720: Sosiaali- ja terveysministeriö ............... 1,3 5,3 9,6
7721: Työministeriö ....................................... 0,4 0,6 3,0 3,5
7722: Ympäristöministeriö ............................ 36,6 93,0 85,6 55,5 57,5
7723: Yhteensä .............................................. 117,7 229,1 271,6 298,5 312,3
7724:
7725: Ulkoasiainministeriön määrärahoihin sisältyy työssä vaikuttamaan kansainvälisten rahoituslai-
7726: v. 1992-94 humanitaarinen apu entiselle Jugo- tosten rahoituksen suuntaamiseen oman toimin-
7727: slavialie ja v. 1992 myös Albanialle. taohjelmansa painopistealueille, Baltian maihin
7728: Ministeriön pääluokassa on myös määrärahoja ja lähialueille Venäjällä. Perustamalla ns. tekni-
7729: mm. Ukrainan ydinaseettomuuden kahdenväli- sen avun rahastoja Maailmanpankkiin, Kansain-
7730: seen tukiohjelmaan ja Moskovan kansainvälisel- väliseen rahoitusyhtiöön (IFC), Euroopan jäl-
7731: le tiede- ja teknologiainstituutille entisen Neu- leenrakennus- ja kehityspankkiin (EBRD) ja Poh-
7732: vostoliiton aseteollisuuden ja ylivarustelun pur- joismaiden investointipankkiin (NIB) Suomi pyr-
7733: kamiseen. Keski- ja Itä-Euroopan avustamiseen kii edistämään suomalaisten asiantuntijoiden
7734: laskettavia varoja oli siten ulkoasiainministeriön pääsyä rahoituslaitosten hankevalmisteluun. Eri-
7735: pääluokassa kertomusvuonna 145,5 Mmk ja v. tyisenä tavoitteena on edistää Suomen asemaa
7736: 1994 158 Mmk. kauttakulkutienä, toiminnallisena tukialueena tai
7737: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan hankintojen toimittajana kansainvälisesti rahoite-
7738: vuodelta 1992 (s.68) käsitelleet Keski- ja Itä- tuissa hankkeissa.
7739: Euroopan maiden tukemista. Kannanotossaan Suomi on osallistunut aktiivisesti Euroopan
7740: valtiontilintarkastajat viittasivat kyseisten määrä- unionin komission koordinoimaan ns. G-24
7741: rahojen kasvuun ja peräsivät ratkaisua siihen, -yhteistyöhön, jonka tavoitteena on koordinoida
7742: miten lähialueiden avun hallinnointi tulee jär- läntisten teollisuusmaiden taloudellista ja teknis-
7743: jestää. Koska eri ministeriöillä oli toisistaan tä yhteistyötä Keski- ja Itä-Euroopan maiden
7744: poikkeavia näkemyksiä hallinnoinuin järjestä- kanssa. Suomi on mukana keskeisissä G-24
7745: misestä, valtiontilintarkastajat edellyttivät lisä- -työryhmissä, kuten ydinturvayhteistyö-, tulli-
7746: selvityksiä, jotta löydettäisiin sekä ulkoasiain- asia- ja liikenneryhmässä. Suomi osallistuu myös
7747: ministeriötä että muita ministeriöitä tyydyttävä YK:n ja sen erityisjärjestöjen toimintaan KIE-
7748: ratkaisu. maissa.
7749: Suomen mahdollinen liittyminen Euroopan
7750: Avustustoiminnan tavoitteet. Hallituksen unianiin tarjoaa ministeriön mukaan mahdolli-
7751: ulkoasiainvaliokunnassa hyväksyttiin 11.3.1993 suuksia osallistua EU:n itäavun ohjelmien (PHA-
7752: Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelma, josta RE/TACIS) puitteissa rahoitettaviin hankkeisiin.
7753: ilmenevät mm. avustustoiminnan tavoitteet. Sen Osallistuminen EU:n kautta parantaa myös yh-
7754: mukaan Suomi pyrkii monenvälisessä yhteis- teisrahoitusmahdollisuuksia.
7755: 56
7756:
7757: Suomen kahdenväliset avustustoimet keskit- ja teollisuuden toimintaedellytysten lisääminen,
7758: tyvät toimintaohjelman mukaan Suomen lähialu- energiayhteistyö ja ydinvoimaloiden turvallisuu-
7759: eille Venäjällä eli Murmanskin alueelle, Karjalan den parantaminen sekä yhteistyö ympäristöasi-
7760: tasavaltaan, Pietariin ja Leningradin alueelle sekä oissa, metsätaloudessa, elintarviketuotannossa,
7761: Baltian maihin. Suomi pyrkii avustustoimilla luo- liikenteessä ja tietoliikenteessä sekä sosiaali- ja
7762: maan edellytyksiä taloudelliselle ja teolliselle terveydenhuoltoalalla.
7763: yhteistyölle. Tavoitteena on myös tasapainoisen Suomen ja Baltian maiden yhteistyössä paino-
7764: yhteiskunnallisen kehityksen turvaaminen sekä pistealueita ovat investointien edistäminen, yri-
7765: Suomeen suoraan tai epäsuorasti vaikuttavien tai tysten ja teollisuuden toiminnan perusedellytys-
7766: Suomea uhkaavien ilmiöiden estäminen tai vä- ten parantaminen, yrittäjyyden ja vientiteollisuu-
7767: hentäminen. Tällaisia ovat mm. ydinvoimaloihin den edistäminen, hallinnon ja instituutioiden
7768: liittyvät riskit, ympäristön muut rasitteet sekä kehittäminen sekä osallistuminen infrastruktuu-
7769: mahdollinen hallitsematon siirtolaisuus. Ohjel- rin kehittämiseen. Lisäksi harjoitetaan yhteistyötä
7770: man mukaan taitotiedon siirron, teknisen avun ja metsätaloudessa, energia- ja ympäristöasioissa,
7771: koulutuksen avulla voidaan edistää yksityisen elintarviketuotannon parantamisessa sekä so-
7772: sektorin toimintaedellytyksiä ja turvata suoma- siaali- ja terveysalalla.
7773: laisten yritysten sijoittumista alueelle.
7774: Suomi pyrkii myös edistämään demokraattista Saatuja lausuntoja. Valtioneuvoston
7775: kehitystä antamalla asiantuntija-, koulutus- ja k a n s l i a n lausunnossa todetaan, että ns. Km-
7776: tutkimusapua ja laatimalla kohdemaan omien määrärahojen koordinointia käsiteltiin v. 1993
7777: viranomaisten kanssa yhteistyöohjelmia lainsää- valtioneuvoston kanslia päälliköiden kokouksis-
7778: dännön, hallinnollisen rakenteen, taloudellisten sa ja hallinnon kehittämisen ministerivaliokun-
7779: instituutioiden sekä alue- ja paikallishallinnon nassa yhtenä ministeriöiden välisen toimialajaon
7780: kehittämiseksi. ja yhteistyön kehittämiskysymyksenä. Selvityk-
7781: Toimintaohjelman mukaan taloudellisten uu- sissä todettiin, että lähialueiden avustaminen ja-
7782: distusten ja yhteistyön kehittämisen olennainen kaantuu lähes kaikkien ministeriöiden hallin-
7783: edellytys on kohdemaiden infrastruktuurin pa- nonaloille ja kaikkiaan 29 momentille. Hajanai-
7784: rantaminen. Liikenne- ja viestintäyhteyksien suus on omiaan aiheuttamaan tehottomuutta ja
7785: ohella Suomi pitää energiayhteistyön lisäämistä se voi lisätä väärinkäytösten mahdollisuutta.
7786: tärkeänä. Tämän tavoitteena on energiansäästö Yhteistyön ja avun erot ovat myös hämärtyneet.
7787: ja vaihtoehtoisten energiamuotojen ja niiden Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona harkittiin määrä-
7788: käyttöönoton selvittäminen. Suomalaisen elin- rahojen budjetointia ulkoasiainministeriön pää-
7789: keinoelämän ja teollisuuden sijoittumista ja toi- luokkaan, vaikka hankkeiden toteutus olisikin
7790: mintaedellytysten parantamista lähialueilla ja hajautettua. Ympäristöministeriö, maa- ja metsä-
7791: Baltiassa edistetään tuottamalla näille tietoa uu- talousministeriö, liikenneministeriö ja sosiaali- ja
7792: sista toimintamahdollisuuuksista. Lisäksi pyri- terveysministeriö eivät lausunnon mukaan kui-
7793: tään tukemaan lähialueiden ja Baltian maiden tenkaan kannattaneet ajatusta. Niiden perustelu-
7794: oman tuotannon ja palveluiden kehittämistä. Ris- na oli, että hajaotetussa mallissa saavutetaan
7795: kirahoittajana voi toimia Teollisen yhteistyön suurempi tehokkuus ja parempi asiantuntemus.
7796: rahasto (FINNFUND). Valtiovarainministeriö puolestaan katsoi, että
7797: Avustustoimintaa suunnitellaan ja hankkeiden KIE-määrärahat voidaan koordinoida normaaliin
7798: tärkeysjärjestys päätetään yhdessä avun vastaan- tapaan kehysmenettelyssä.
7799: ottajan kanssa ottaen huomioon Suomen toimin- Valmistelutyön pohjalta hallituksen talousar-
7800: taohjelman tavoitteet. Avunsaajan tulee sitoutua vioneuvottelun pöytäkirjaan otettiin kertomus-
7801: yhteisten ohjelmien ja hankkeiden toteutukseen vuoden elokuussa asiasta seuraava kannanotto:
7802: omalla rahoituksella tai muulla panoksella. Avus- "Keski- ja Itä-Eurooppa -määrärahojen koordi-
7803: tamisen tavoitteena on vastaanottajan omien voi- nointi ja mahdollinen keskittäminen ulkoasiain-
7804: mavarojen käytön tehostaminen. Pysyviä talou- ministeriön hallinnonalalle ratkaistaan vuoden
7805: delliseen apuun liittyviä riippuvuussuhteita tulee 1995 talousarvioesityksen valmistelun yhteydes-
7806: välttää. sä kehyspäätöstä tehtäessä. Valmisteluvastuu on
7807: Toimintaohjelmassa on myös erikseen tarken- ulkoasiainministeriöllä."
7808: nettu Venäjälle ja Baltian maille annetavantuen Asiasta käytyjen ministerikohtaisten keskuste-
7809: painopisteet Venäjän kanssa harjoitetussa lähi- lujen pohjalta ei kuitenkaan ollut mahdollista
7810: alueyhteistyössä ne ovat taloudellisen yhteistyön päästä kaikkien ministeriöiden yhteiseen kan-
7811: 57
7812:
7813: taan. Sekä liikenneministeriö että ympäristömi- rin ja valtiontalouden tarkastusviraston kanssa.
7814: nisteriö vastustivat määrärahojen keskittämistä. Sopimuskäytäntäkin oli alussa vakiintumaton, ja
7815: Valtioneuvoston kanslian näkemyksen mu- tästä syystä hankkeille myönnettyjä määrärahoja
7816: kaan asiassa tulee edetä hallinto- ja rahoitustuki- on maksettu joissakin tapauksissa toteuttajille
7817: järjestelmien koordinoinnin johtoryhmän yksi- myös etukäteen. Yhtenäinen käytäntö alkoi
7818: mielisesti hyväksymän kannanoton mukaisesti muotoutua vasta vuoden 1992 loppupuolella,
7819: eli KIE-määrärahat on keskitettävä. Määräraho- jolloin siirryttiin jälkikäteislaskutukseen ja sopi-
7820: jen keskittämistä puoltavat erityisesti seuraavat muksissa alettiin soveltaa yhtenäistä käytäntöä.
7821: näkökohdat: Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta ulko-
7822: - Tarkoitus ei ole muuttaa eri ministeriöiden puolisena konsulttityönä tehty KIE-toimintaa v.
7823: välisiä toimivaltasuhteita. 1990-92 koskeva arviointi valmistui kertomus-
7824: - Keskittämällä saataisiin paremmat resurssit vuoden maaliskuussa. Arvioinnissa todettiin, että
7825: KIE-toimintaohjelman toteuttamiseen. KIE-toiminta oli ollut hajanaista ja hankkeet
7826: - Antajamaan ja vastaanottajan tärkeysjärjes- kooltaan hyvin erilaisia. Arvioinnin yhteydessä
7827: tykset saataisiin paremmin vastaamaan toisiaan. listattujen eri ministeriöiden hankkeiden koko-
7828: - Voitaisiin saada aikaan suurempia projek- naismäärä oli 626 ja myönnetty rahoitus 356
7829: teja ja edistää kansainvälisen rahoituksen saamis- Mmk. Arvioinnin perusteella oli ilmeistä, että
7830: ta. KIE-hankkeiden suunnittelua tuli parantaa sekä
7831: U 1 k o a s i a i n m i n i s t e r i ö toteaa lau- yhtenäistää eri organisaatioiden hankesuunnitel-
7832: sunnossaan, että toiminnan käynnistyessä v. mia. Yhdenmukaisilla ohjeilla ja menettelytavoil-
7833: 1992 ministeriön tarkoitus oli toimia ensisijaisesti la voidaan saada aikaan hankkeita, joita voidaan
7834: koko valtionhallinnon KIE-toiminnan koordinoi- myös yhteismitallisesti arvioida.
7835: jana, vastata Suomen kansainvälisestä KIE-koor- Arvioinnin johtopäätösten mukaan KIE-toi-
7836: dinaatiosta, KIE-toimintaohjelman sisällön ja vo- minnan ulkopoliittisen luonteen vuoksi koordi-
7837: lyymin kokonaisseurannasta ja luoda toiminnalle naatiotehtävä sopii parhaiten ulkoasiainministe-
7838: yhtenäiset ulko- ja kauppapoliittiset sekä toimin- riässä toimivalle erityisorganisaatiolle. Koordi-
7839: tastrategiset suuntaviivat. Alkuvaiheessa oli tär- naatioyksikön tehtävänä olisi Suomen yleisen
7840: keintä käynnistää yhteistyö ja kiireellisimmät KIE-strategian valmistelu ja sen toteutumisen
7841: hankkeet nopeasti. Menettelytavat, määräraho- seuranta, Suomen maa- ja aluekohtaisten yhteis-
7842: jen käytön valvonta ja määrärahoilla saatavien toimintastrategioiden valmistelu sekä yhteistyön
7843: tulosten arviointi olivat vasta muotoutumisvai- runko-ohjelmista sopiminen vastaanottajien
7844: heessaan. kanssa.
7845: Ministeriö siirsi kahdenvälisten hankkeiden Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen osas-
7846: toteutuksen muille ministeriöille jakamalla näille to käynnisti kertomusvuonna hankkeen, jotta
7847: suurimman osan lähialueyhteistyöhön ja yhteis- valtionhallinnon käyttöön saadaan yhtenäiset
7848: työhön Baltian maiden kanssa osoitetoista mää- menettelytavat KIE-hankkeiden suunnitteluun ja
7849: rärahoista. Eri ministeriöiden hanke-esitysten raportointiin. Hankkeen toteutukseen osallistui-
7850: mukaan ulkoasiainministeriö kohdensi kullekin vat keskeisten ministeriöiden edustajat, ja se
7851: ministeriölle hankekohtaisen määrärahan, jonka saatiin päätökseen kertomusvuoden lopussa.
7852: ministeriö myönsi edelleen hankkeen varsinai- Ensimmäiset koulutustilaisuudet järjestettiin mi-
7853: selle toteuttajalle. Jakopäätöksestä ilmoitettiin nisteriöiden ja lääninhallitusten edustajille tam-
7854: kirjeellä, joka sisälsi ohjeet raportoinnista. Ulko- mikuussa 1994.
7855: asiainministeriön pääluokasta myönnetty rahoi- Menettelytapojen yhtenäistämisessä on ulko-
7856: tus oli useissa tapauksissa lisärahoitusta kunkin asiainministeriön mielestä kuitenkin ollut on-
7857: ministeriön omasta pääluokasta hankkeelle gelmallista se, että KIE-toiminnassa on mukana
7858: myönnettyyn määrärahaan. paljon toimijoita, joiden lähtökohdat, edut ja
7859: Ulkoasiainministeriön mukaan määrärahan tavoitteetkin ovat jonkin verran erilaisia. Yhte-
7860: jakopäätöksellä on vastuu varojen käytöstä ja näisten menettelytapojen kehittäminen toisaalta
7861: valvonnasta siirtynyt tilivirastoille. Kukin minis- suurille investointihankkeille esim. ympäristö-
7862: teriö valvoo hallinnonalansa hankkeiden toteu- sektorilla ja toisaalta pienimuatoisille alueellisil-
7863: tusta ja vastaa raportoinnin hyväksymisestä. Toi- le hankkeille on ollut vaikeata. Ohjeisto on
7864: minnan alkuvaiheessa tilivirastoille annetut oh- yleisluontoinen, jotta eri ministeriöiden ja orga-
7865: jeet eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Ohjeita on nisaatioiden toiminnan erityispiirteet voitaisiin
7866: sittemmin tarkennettu yhteistyössä valtiokontto- ottaa huomioon. Tarkoituksena on kehittää
7867: 58
7868:
7869: ohjeistoa jatkuvasti ja ottaa huomioon sen tarkemmasta avun maa- ja alakohtaisesta suun-
7870: käytöstä saadut kokemukset ja toimintaympä- taamisesta.
7871: ristön muutokset. Keskitetyssä mallissa ulkoasiainministeriö val-
7872: Ulkoasiainministeriö on myös käynnistänyt mistelisi kunkin vuoden KIE-toimintaa koskevan
7873: kertomusvuonna kahdessa vaiheessa toteutetta- talousarvioesityksen yhteistyössä muiden minis-
7874: van KIE-tietohallinnon kehittämisprojektin. teriöiden kanssa. Ministeriö korostaa joustavuut-
7875: Ulkoasiainministeriö toteaa, että hallitus sopi ta ja sektoriministeriöiden asiantuntemusta. Tar-
7876: vuoden 1994 talousarvioesitystä koskevissa neu- vittavat vuosittaiset taloudelliset linjaukset tulisi
7877: votteluissa elokuussa 1993, että Keski- ja Itä- valmistella sektoriministeriöiden välisissä kes-
7878: Euroopan toimintaohjelmaan sisältyvien määrä- kusteluissa, joissa puheenjohtajana toimisi Suo-
7879: rahojen koordinointi ja mahdollinen keskittämi- men KIE-toimintaohjelman koordinoinnista vas-
7880: nen ulkoasiainministeriön pääluokkaan ratkais- taava ulkoasiainministeriö. Avun käyttösuunni-
7881: taan vuoden 1995 talousarvioesityksen valmiste- telma vahvistettaisiin vuosittain valtioneuvostos-
7882: lun yhteydessä. Valmisteluvastuu asiassa annet- sa.
7883: tiin ulkoasiainministeriölle. Ministeriö toteaa lausunnossaan vielä, että
7884: Ministeriö huomauttaa, että v. 1994 KIE-toi- hallituksen vuoden 1995 talousarvioneuvotte-
7885: mintaohjelmaan kuuluvia määrärahoja on kym- luissa 17.-18.8.1994 pöytäkirjaan on kirjattu
7886: menen eri ministeriön pääluokassa. Tähän saak- avun koordinoimista koskeva velvoite. Ministe-
7887: ka noudatettu hajaotettu budjetointi- ja hallinto- riön tarkoituksena on järjestää KIE-toimintaa
7888: menettely on ministeriön mukaan vaikeuttanut koskeva ohjelmointikokous syksyllä 1994. Ta-
7889: Suomen KIE-avun kokonaissuunnittelua ja to- voitteena on luopua pienistä yksittäisistä hank-
7890: teutusta. Myös Suomen kansainvälisten rapor- keista pyrkimällä isompiin kokonaisuuksiin, jot-
7891: tointivelvoitteiden täyttäminen on hajaotetussa ka tähtäävät kansaivälisen rahoituksen saami-
7892: hallintomallissa työlästä. seen. Mahdollisen ED-jäsenyyden toteuduttua
7893: Avun vastaanottajamaiden viranomaisten tulee ministeriön mielestä välttämättömäksi
7894: kanssa ei ole voitu käydä laajoja yhteistyöneu- suunnitella Suomen kahdenvälinen apu siten,
7895: votteluja, mikä on johtanut lukuisiin pieniin että saamme myös EU:n voimavaroja lähialueille
7896: hankkeisiin. Nämä eivät välttämättä vastaa Suo- ja Baltiaan.
7897: men kokonaistavoitteita, eivätkä ne myöskään V a 1 t i o vara i n ministeriö huomaut-
7898: ole aina vastaanottajamaiden hallitusten etusijal- taa omassa lausunnossaan, että Suomen ulko-
7899: le asettamia. Ulkoasiainministeriö esitti vuoden maanapua on syytä tarkastella myös finanssi-
7900: 1995 talousarvioehdotuksen yhteydessä, että poliittisena kysymyksenä sekä osana ministeriöi-
7901: KIE-määrärahat keskitetään ulkoasiainministe- den normaalia toimintaa. Tämä koskee ministe-
7902: riön pääluokkaan 24.50. Keskitetty budjetointi riön mielestä erityisesti KIE-apua, jota koskevat
7903: antaa ministeriön mielestä paremmat mahdolli- rahoitusratkaisut kukin ministeriö tekee oman
7904: suudet tehostaa avun suunnittelua ja koordinoin- toimialansa osalta muiden määrärahojen tavoin
7905: tia sekä toteuttaa suurempia hankekokonaisuuk- valtioneuvoston päättämien määrärahakehysten
7906: sia. Se myös mahdollistaa osallistumisen kan- rajoissa. Vaikka koordinaatiota onkin pidettävä
7907: sainvälisten rahoituslaitosten yhteisrahoitus- erittäin perusteltuna mm. toiminnan tarkoituk-
7908: hankkeisiin. Siten kansainvälistä rahoitusta voi- senmukaisuuden varmistamiseksi sekä rahoituk-
7909: daan suunnata Suomen kannalta tärkeisiin koh- sen kokonaisvolyymin hallitsemiseksi, on tarvit-
7910: teisiin ja edistää suomalaisten yritysten osallistu- tava ohjaus valtiovarainministeriön mielestä hoi-
7911: mista hankkeiden toteutukseen. Hyvin suunni- dettava kehysbudjetoinnin sekä ministeriöiden
7912: telluilla ja riittävän suurilla hankkeilla Suomen omien tavoitteenasetteluiden johdosta verrattain
7913: lähialueilla Venäjällä ja Baltiassa on ministeriön yleisellä tasolla. Koska erityisesti KIE-toiminnas-
7914: mielestä myös paremmat edellytykset kilpailla sa painottuvat valtiontaloudelliset näkökohdat,
7915: Euroopan unionin rahoituksesta Suomen jäse- olisi ministeriön mielestä luontevaa, että tarpeel-
7916: nyyden toteutuessa. liset linjaukset tehtäisiin näiltä osin valtioneuvos-
7917: Nykyistä keskitetymmässä budjetointimallissa ton talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
7918: KIE-määrärahat jaettaisiin talousarviossa monen- L i i k e n n e m i n i s t e r i ö katsoo lausun-
7919: keskiseen ja kahdenväliseen apuun. Eri ministe- nossaan, että liikenteeseen osoitetut lähialueyh-
7920: riöt osallistuisivat toimialojensa avun suunnitte- teistyön määrärahat tulee ehdottomasti säilyttää
7921: luun ja vastaisivat toteutuksesta. Ulkoasiainmi- liikenneministeriön pääluokassa.
7922: nisteriö neuvottelisi vastaanottajamaiden kanssa Liikenneministeriön lähialueyhteistyön pää-
7923: 59
7924:
7925: määränä on lähialueiden infrastruktuurin kehit- toisaalta hankkeiden valmistelun ja valvonnan
7926: täminen kaupan, matkailun ja muun kanssakäy- erottamista toisistaan. Tämä vaikeuttaisi hank-
7927: misen tarpeisiin. Lähialueyhteistyö on osa Suo- keiden joustavaa suunnittelua ja lisäisi byrokraat-
7928: men liikennepolitiikkaa ja nykyisin yhä enem- tisten järjestelyjen tarvetta.
7929: män myös osa yleiseurooppalaista liikennepoli- Lähialueyhteistyön koordinointi eri ministeri-
7930: tiikkaa. Koska liikennealan hankkeet liittyvät öiden välillä hankkeita toteutettaessa on tärkeää,
7931: pääosin infrastruktuuriin, vaatii niiden edistämi- ja ympäristöministeriö pitääkin yhteyttä mm.
7932: nen yhteistyötä nimenomaan vastaanottajamai- maa- ja metsätalouden, liikenteen ja energia-
7933: den infrastruktuurista päättävien viranomaisten huollon yhteistyöstä lähialueilla huolehtiviin
7934: kanssa. Lähialueyhteistyö on näin ollen suurelta suomalaisiin viranomaisiin. Ulkoasiainministe-
7935: osalta viranomaistyötä. Liikenneministeriö kat- riön, lähinnä sen kauppapoliittisen osaston har-
7936: soo lausunnossaan, että alan paras asiantunte- joittama lähialueyhteistyön nykyinen koordi-
7937: mus on liikenneministeriössä ja se tulee tehok- nointi on ympäristöministeriön mielestä myös
7938: kaimmin hyödynnetyksi nykyisessä järjestelmäs- hyödyllistä ja toimii asianmukaisesti, kunhan
7939: sä. Määrärahojen keskittäminen lisäisi liikenne- byrokraattisia toimintatapoja vältetään.
7940: sektorin kustannuksia ja byrokratiaa ja vähentäisi Ympäristöministeriö huomauttaa, että Suomi
7941: yhteistyön tehokkuutta, mutta ei toisi mitään on solminut sopimuksia ympäristönsuojeluyh-
7942: parannuksia. teistyöstä sekä Venäjän että Baltian maiden kans-
7943: Liikenneministeriön käsityksen mukaan mää- sa. Lähialueiden ympäristöhankkeet ovat myös
7944: rärahojen keskittäminen ei sovi pieniin hankkei- osa koko Itämeren suojelun kansainvälistä toi-
7945: siin, jollaisia kaikki liikenneministeriön lähialue- mintaohjelmaa. Muun muassa näihin sopimuk-
7946: hankkeet ovat. Järjestelmä saattaisi ministeriön siin perustuvaa yhteistyötä on ministeriön mu-
7947: mukaan olla järkevä, kun kyseessä ovat suuret, kaan voitava jatkaa laadittujen suunnitelmien
7948: vastaanottajamaan kannalta tärkeät investointi- mukaisesti. Ympäristöhankkeista on voitava
7949: projektit, joihin Suomen hallituksen panostus on neuvotella ja sopia pääasiassa ympäristönsuoje-
7950: miljoonia markkoja. Liikennealan lähialueyhteis- lusopimusten mukaisin menettelyin, jolloin on
7951: työssä ei kuitenkaan toteuteta investointihank- otettava huomioon ne päästöjen vähentämisvaa-
7952: keita. Kun on kysymys pienistä selvitys- tai kou- timukset, joista on sovittu.
7953: lutushankkeista, ei keskitetty raskas malli toimi. Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan
7954: Keskitetty koordinaatiojärjestelmä vähentäisi mi- myös, että lähialueiden ympäristöavustuksia
7955: nisteriön mielestä joustavuutta ja hidastaisi huo- koskevan valtioneuvoston yleispäätöksen mu-
7956: mattavasti pienten hankkeiden toteuttamista. kaan ympäristöalan investointihankkeita kehite-
7957: Liikennesektorin lähialueyhteistyössä ei mi- tään - toisin kuin kehitysyhteistyöjärjestelmää
7958: nisteriön mielestä ole päällekkäisyyksiä. Koordi- -pääasiassa kaupallisin perustein. Käytännössä
7959: noinnin hoitaa liikenneministeriön kansainväli- yritykset neuvottelevat keskenään hankkeiden
7960: nen yksikkö. Liikenneministeriön edustajat osal- toteuttamisesta, ja vastaanottava organisaatio tai
7961: listuvat tarvittaessa ulkoasiainministeriön koordi- tehdas maksaa suurimman osan hankkeesta.
7962: nointitoimintaan ja toimivat läheisessä yhteis- Tämä edellyttää myös ympäristöhankkeita kehi-
7963: työssä eri ministeriöiden kanssa. Yhteisiä hank- tettäessä tiettyä joustavuutta. Eri hankkeet etene-
7964: keita on toteutettu ulkoasiainministeriön ja kaup- vät eri tahtia sitä mukaa, kuin yritykset pääsevät
7965: pa- ja teollisuusministeriön kanssa. keskenään yhteisymmärrykseen, vastaanottaja
7966: Y m p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö painottaa lau- on valmis hankkeen toimeenpanaan ja rahoitus
7967: sunnossaan, että Suomen lähialueiden ympäris- järjestyy. Myös hankkeiden tärkeysjärjestys saat-
7968: tönsuojeluhankkeiden avustaminen ei ole pää- taa ajan mittaan muuttua.
7969: asiassa ulkopolitiikkaa, vaan olennainen osa Ministeriö huomauttaa lausunnossaan myös,
7970: Suomen omaa ympäristöpolitiikkaa ja ympäris- että Suomen ympäristöalan yritykset ovat sijoitta-
7971: tönsuojelua. Kustannustehokkuudeltaan tämä neet voimavaroja ympäristöhankkeisiin odot-
7972: avustustoiminta on monin verroin edullisempaa taen, että avustustoiminta jatkuu jo olemassa
7973: kuin toimet Suomessa esim. ilman laadun tai olevien suunnitelmien mukaisesti.
7974: Suomenlahden tilan parantamiseksi. Kaikista KIE-hankkeista neuvotteleminen ja
7975: Nykyinen järjestelmä, jossa määrärahat sisälly- sopiminen keskitetysti voisi ministeriön mielestä
7976: tetään eri ministeriöiden pääluokkiin, toimii ym- hidastaa hankkeiden etenemistä huomattavasti.
7977: päristöministeriön mielestä hyvin. On syytä vält- Se olisi hallinnollisesti raskasta, jopa byrokraat-
7978: tää toisaalta määrärahojen ja päätöksenteon ja tista. Vuotuisissa kaikkia aloja koskevissa neu-
7979: 60
7980:
7981: votteluissa lienee lisäksi varsin vaikeata sopia yhteistä ratkaisua. Saadun selvityksen mukaan
7982: vastaanottajien taloudellisesta sitoutumisesta yh- asiaan ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt sel-
7983: teistyöhön, koska vastaanottavana puolella mak- laista ratkaisua, jolla koottaisiin nykyinen usean
7984: sajana on yritys tai kunta ja rahoitusjärjestelyt hallinnonalan kautta annettava lähialueapu
7985: kehittyvät vähitellen. On tarpeellista pitää yllä yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi.
7986: lähialueisiin jatkuvaa neuvotteluyhteyttä hank- Valtiontilintarkastajat haluavat edelleen ko-
7987: keiden edistämiseksi. rostaa suurempaa koordinaatiota maamme lä-
7988: Ympäristöministeriö varoittaa lausunnossaan hialueapuun. Kun tiedossa on, että avun taroe
7989: myös nykyisten neuvottelukanavien muuttami- on huomattavasti suurempi kuin meidän on
7990: sesta, sillä se saattaisi mm. Venäjän federaation mahdollista antaa, tulee varmistua siitä, että
7991: keskushallinnon ja alueiden valtasuhteiden annettava apu on saajalle todella hyödyllistä ja
7992: herkkyyden vuoksi jarruttaa hankkeita tai jopa vaikuttavaa sekä Suomenkin asettamien liiken-
7993: pysäyttää niitä. Venäjän ympäristöhankkeiden teellisten, kaupallisten ja ympäristö- ym. tavoit-
7994: neuvottelukanavat on vähitellen maan vaikeasta teiden mukaista. Tuettavia kohteita ja hankkeita
7995: poliittisesta ja taloudellisesta tilasta huolimatta valittaessa tulisi kaikilla päätöksenteon tasoilla
7996: pystytty vakiinnuttamaan. Konkreettisten hank- pystyä osoittamaan melkoista harkintakykyä.
7997: keiden tukemisesta päätetään jo pääosiltaan alu- Vaarana on, että nykyinen järjestelmä johtaa
7998: eiden - ei federaation keskushallinnon - ym- yhä pienempiin ja kokonaisuuden kannalta
7999: päristöviranomaisten kanssa yritysten välisten merkityksettömiin projekteihin.
8000: sopimusten perusteella. Tämä on ollut mahdol- Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että ns.
8001: lista siitäkin syystä, että hankkeiden rahoitus on KIE-määrärahojen käyttöä tulee voida jatkossa
8002: voitu järjestää aluetasolla. Samalla alueviran- eri ministeriöiden yhteistyöllä esim. kehysbudje-
8003: omaiset ja suomalaiset osapuolet ovat tiedotta- toinnin puitteissa selkeästi koordinoida nykyistä
8004: neet hankkeista myös Venäjän keskusviranomai- enemmän. On luovuttava pienistä hankkeista ja
8005: sille. Isoista investointihankkeista on neuvoteltu pyrittävä isompiin kokonaisuuksiin, joihin voi
8006: myös keskushallinnon kanssa silloin, kun hank- mahdollisesti saada myös kansainvälistä rahoi-
8007: keiden rahoitus vaatii hallitustason ratkaisuja. tusta. Näin voitaisiin sekä tehostaa hankkeiden
8008: Tämä menettelytapa on osoittautunut toimivaksi. yleistä vaikuttavuutta että myös lisätä lähialueil-
8009: lemme tulevien avustusvarojen kokonaismää-
8010: Keski- ja Itä-Euroopan maille on v. 1990---94 rää.
8011: budjetoitu yhteensä jo yli miljardi markkaa val- Mikäli tämä koordinointi ei onnistu eri minis-
8012: tion avustusvaroja. Kertomuksessaan vuodelta teriöiden yhteistyöllä, on vakavasti harkittava
8013: 1992 valtiontilintarkastajat kiinnittivät huomio- kyseisten määrärahojen budjetointikäytännön
8014: ta tämän lähialueiden avun hajanaiseen hallin- muuttamista esim. siten, että varat keskitetään
8015: nointiin ja kehottivat eri ministeriöitä etsimään ulkoasiainministeriön hallinnonalalle.
8016: 61
8017:
8018:
8019:
8020:
8021: Oikeusministeriön hallinnonala
8022:
8023: Oikeushallinnon kehittäminen on kasvanut ja käsittelyajat pidentyneet. Samalla
8024: on kansalaisten oikeusturva heikentynyt.
8025: Tulosohjauksen käyttöönoton ja automati- Eta-sopimuksen vuoksi Suomen valtiosääntöä
8026: soinnin lisäksi oikeusministeriössä on ollut vireil- muutettiin kertomusvuoden joulukuussa. Valtio-
8027: lä useita organisaation kehittämishankkeita. Yh- neuvoston päätöksentekoa koskevat perussään-
8028: distys- ja säätiöasiat siirretään patentti- ja rekiste- nökset uudistettiin vuoden 1994 alusta voimaan
8029: rihallitukseen. Rikosrekisterin asema harkitaan tulleilla laeilla. Uudistamalla valtiopäiväjärjestys-
8030: uudelleen, ja lisäksi selvitetään eräiden painova- tä kehitettiin eduskuntakysymysmenettelyä ja
8031: pauden valvontatehtävien ja lupa-asioiden siirtä- parannettiin mahdollisuuksia täysistunnossa ta-
8032: mistä pois oikeusministeriöstä. pahtuvaan ajankohtaiskeskusteluun. Eduskun-
8033: Tietohallintotoimiston asemaa, toimintoja ja nalle annettiin niin ikään hallituksen esitys pe-
8034: siinä yhteydessä oikeushallinto-osaston organi- rustuslakien perusoikeussäännösten muuttami-
8035: saatiota on arvioitu uudelleen. Eta-yksikön, jon- sesta sekä esitys Ahvenanmaan maakuntaa kos-
8036: ka tehtävänä on ollut valvoa Eta-sopimuksesta kevien säännösten ottamisesta hallitusmuotoon
8037: johtuvien velvoitteiden noudattamista Suomen ja valtiopäiväjärjestykseen.
8038: lainsäädännössä sekä huolehtia ED-säännösten Muita merkittäviä kertomusvuonna annettuja
8039: kääntämisestä suomeksi, asema harkitaan uudel- hallituksen esityksiä olivat
8040: leen Eta-sopimuksen ja mahdollisen ED-jäsenyy- - esitys verotuksen muutoksenhakujärjestel-
8041: den pohjalta. Vankeinhoito-osaston organisaa- män uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
8042: tion kehittämistä koskevat ehdotukset pyritään - henkilörekisterilainsäädännön osittaisuu-
8043: saamaan valmiiksi vuoden 1994 loppuun men- distusta tarkoittava esitys
8044: nessä. - esitys rikoslainsäädännön kokonaisuudis-
8045: Vuoden 1995 eduskuntavaaleihin uudistetaan tuksen toiseksi vaiheeksi
8046: vaalilainsäädäntöä ja jatketaan vaalitietojärjestel- - esitys oikeushenkilön rangaistusvastuuta
8047: män kehittämistä. koskevaksi lainsäädännöksi
8048: Oikeusministeriön tehtävät kansainvälisten - alioikeusuudistuksen voimaanpanaan liit-
8049: oikeusapuasioiden keskusviranomaisena ovat li- tyvät esitykset
8050: sääntyneet. - esitys kansainvälistä oikeusapua rikosasi-
8051: Kertomusvuoden joulukuussa uudistettiin ali- oissa koskevaksi lainsäädännöksi
8052: oikeuksien organisaatio ja oikeudenkäyntime- - esitys vakuutussopimuslaiksi sekä
8053: nettely jäljempänä selostetulla tavalla. Oikeuden- - esitys lapsen huoltoa koskevaksi kansain-
8054: käyntimenettelyn uudistamista jatketaan siten, väliseksi yksityisoikeudelliseksi säännöstöksi.
8055: että rikosasioiden menettelyuudistus tulee voi- Julkisoikeuden merkittävimpiä vireillä olevia
8056: maan syksyllä 1995 ja hovioikeusmenettelyn lainsäädäntöhankkeita ovat valtiosääntöuudis-
8057: uudistus vuoden 1996 alussa. Molemmissa pai- tuksen jatkaminen. Sisäpoliittisia valtaoikeuksia
8058: notetaan suullista ja keskitettyä käsittelyä. koskevia perustuslain säännöksiä on tarkoitus
8059: Tuomioistuinten, erityisesti alioikeuksien ja muuttaa siten, että eduskunnan asema ylimpänä
8060: hovioikeuksien toimintaedellytykset ovat vaikeu- valtioelimenä vahvistuu.
8061: tuneet huomattavasti. Kertomusvuonna työt li- Ministeriön oikeudellista vastuujärjestelmää
8062: sääntyivät alioikeuksissa 4 % ja hovioikeuksissa koskevaa valtiosääntöä kehittämällä pyritään
8063: 10 %. Syinä olivat lisääntyneet riita- ja konkurssi- etukäteen ehkäisemään tilanteet, jotka voivat
8064: asiat sekä kertomusvuoden helmikuussa voi- vaarantaa valtioneuvoston jäseniin kohdistuvan
8065: maan tullutvelkajärjestely-ja velkasaneerauslain- luottamuksen. Ministerisyyteprosessin kehittä-
8066: säädäntö. Työmäärän lisäännyttyä jatkuvasti vuo- mistä ja ministeriöiden ylimpien virkamiesten
8067: den 1989 jälkeen myös siirtyvien asioiden määrä esteellisyyskysymyksiä selvitetään. Muita julkis-
8068: 62
8069:
8070: oikeuden painopistealueita ovat hallintolainkäy- sesti kattava. Nykyiset keskusvankilat ovat lisäksi
8071: tön organisaation ja menettelyn kehittäminen liian suuria ja hallitsemattomia yksiköitä. Niiden
8072: sekä julkisuuslainsäädännön uudistus. osastoiminen ja mahdollinen jakaminen useam-
8073: Yksityisoikeuden puolella uudistetaan osake- piin laitoksiin on jatkossa välttämätöntä. Tähän
8074: yhtiölakia siten, että Suomen oikeus sopeutetaan seikkaan kiinnitti huomiota myös valtiovarainva-
8075: EU:n yhtiöoikeudellisiin direktiiveihin, ja näin liokunta, jonka mielestä (VaVM 19/94) vankila-
8076: kehitetään yhtiöiden pääomahuoltoa. ED-oikeu- turvallisuuden lisäämiseksi vaihtoehtoisena mal-
8077: den edetessä työ jatkuu vuosia. lina tulisi julkisen arvioinnin ja keskustelun koh-
8078: Kiinteistölainsäädäntöä uudistamalla pyritään teeksi ottaa myös muista vankiloista täysin erilli-
8079: sääntelemään lailla kiinteistökaupan ehdot, osta- sen suljetun laitoksen perustaminen vaarallisiksi
8080: jan ja myyjän velvollisuudet sekä sopimusrikko- todetuille vangeille.
8081: musten seuraamukset, jotka tähän saakka ovat Kertomusvuonna rangaistusvankien määrä
8082: lähes kokonaan olleet oikeuskäytännön varassa. väheni edelleen. Samoin vähenivät alle vuoden
8083: Samalla yksinkertaistetaan kirjaamismenettelyä pituiset rangaistukset huomattavasti. Siihen ovat
8084: ja lisätään rekistereiden julkista luotettavuutta. vaikuttaneet yhdyskuntapalvelukokeilu ja se,
8085: Rikoslain uudistaminen jatkuu osauudistuksi- että rattijuoppoja on rangaistuslaitoksissa aiem-
8086: na. Prosessioikeuden alalla valmistelun paino- paa vähemmän. Alle 25-vuotiaiden vankien mää-
8087: piste on rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyn ja rä on lievästi laskenut viimeiset viisi vuotta.
8088: hovioikeusmenettelyn uudistamisessa. Maksu- Myös tutkintavankien määrä laski edelleen.
8089: kyvyttömyyslainsäädäntöä uudistetaan kehittä- Kansainvälisestikin verrattuna heidän määränsä
8090: mällä saatujen kokemusten perusteella velkasa- on pieni. Sen sijaan sakkovankien määrä lisään-
8091: neerauslainsäädäntöä sekä uudistamalla kon- tyi huomattavasti.
8092: kurssi- ja ulosottosäännöksiä.
8093: Rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkinta- Alioikeusuudistus. Kertomusvuoden joulu-
8094: vankeutta koskevat uudistukset on tarkoitus kuun alussa voimaan tullut alioikeusuudistus
8095: saattaa voimaan vuoden 1995 aikana. Vankien muodostuu alioikeusorganisaation yhtenäistämi-
8096: työvelvollisuus laajennetaan osallistumisvelvolli- sestä sekä tuomareiden nimitysjärjestelmän ja
8097: suudeksi rangaistuslaitoksessa järjestettäviin toi- ensi vaiheessa riita-asioiden oikeudenkäyntime-
8098: mintoihin. Tarkoituksena on väljentää avolaitok- nettelyn uudistamisesta.
8099: seen määrääiDisen edellytyksiä ja yksinkertaistaa 0 r g a n i s a a t i o. Alioikeuksien organisaa-
8100: määräämismenettelyä. Huumausaineiden torjun- tioiden yhtenäistämiseksi lakkautettiin raastu-
8101: taa pyritään tehostamaan ja tutkintavankeutta van- ja kihlakunnanoikeudet ja tilalle perustettiin
8102: koskevaa lainsäädäntöä muuttamaan ja täyden- käräjäoikeudet. Alioikeuksien määrä väheni
8103: tämään mm. siten, että tutkintavangille voitaisiin 26:lla, ja niitä on nyt 70. Muutos kosketti erityi-
8104: harkinnanvaraisesti maksaa käyttörahaa. Ran- sesti sellaisia tuomioistuimia, joissa yhdistettiin
8105: gaistusten täytäntöönpanelainsäädännön koko- useampia alioikeuksia. Esimerkiksi Hämeenlin-
8106: naisuudistusta koskeva systemaattinen valmiste- nassa käräjäoikeus muodostettiin raastuvanoi-
8107: lutyö on tarkoitus aloittaa oikeusministeriössä keudesta ja osasta Hauhon, Hollolan ja Toijalan
8108: lähiaikoina. tuomiokuntia. Joensuussa yhdistettiin neljä ja
8109: Oikeusministeriön tarkastustoimistossa tar- Kajaanissa kaksi alioikeutta. Raastuvanoikeuk-
8110: kastettiin kertomusvuonna 1 002 säädösehdotus- sien ja tuomiokuntien kaikki virat lakkautettiin ja
8111: ta. henkilöstö siirrettiin ja nimitettiin uusiin virkoi-
8112: Vankeinhoitolaitoksen laitoskantaan kuuluu 7 hin. Nimityksissä jouduttiin valintatilanteisiin,
8113: keskusvankilaa, yksi nuorisovankila, 9 läänin- jotka vaikuttavat henkilöstön työmotivaatioon.
8114: vankilaa, 5 varavankilaa, kurssikeskus, vanki- Alioikeuksien tuomarit nimittää vastaisuudes-
8115: mielisairaala ja vankeinhoidon koulutuskeskus sa tasavallan presidentti. Korkein oikeus antaa
8116: eli yhteensä 25 laitosta. Lisäksi käytettävissä on lausunnon hovioikeuden tekemästä ehdollepa-
8117: 10 työsiirtolaa. Suljetuissa laitoksissa on n. 3 000 nosta ja ratkaisee siitä tehdyt valitukset.
8118: paikkaa ja avolaitoksissa n. 1 000 paikkaa. Alioikeuksien henkilömäärä pysyi uudistuk-
8119: Vankeinhoitolaitoksen laitospaikkamäärä on sessa entisellään. Vakinaisia tuomarin virkoja
8120: oikeusministeriön mukaan riittävä. Järjestyksen vähennettiin 60:llä. Laamannin ja käräjätuomarin
8121: ylläpito laitoksissa edellyttää, että niiden käyttö- virkoja on nyt 421. Muun muassa tiedoksiantojen
8122: aste olisi n. 90 %, joten nykyistä kuormitusta ja turvaamistointen vuoksi toimistohenkilöstön
8123: voidaan pitää hyvänä. Laitoskanta ei ole alueelli- määrää jouduttiin lisäämään n. 140:llä muutta-
8124: 63
8125:
8126: malla henkilöstörakennetta ja vakinaistamaHa Uudistuksen yhteydessä lakkautettiin maist-
8127: kausiapulaisia. Käräjäoikeuksien tiedoksianto- raatit, ja niiden tehtävät siirrettiin lääninhallituk-
8128: tehtäviin siirrettiin 77 haastemiehen virkaa sisä- sille, rekisteritoimistoille ja käräjäoikeuksille.
8129: asiainhallinnosta. Heitä on nyt kaikissa käräjäoi- Lainhaku ja maksamismääräysmenettely kumot-
8130: keuksissa. tiin ja tilalle tuli ns. summaarineo menettely.
8131: Yhdistyneiden alioikeuksien toimitiloja lisät- Oikeuden pöytäkirjaa ja tuomiota koskevat sään-
8132: tiin jonkin verran. Ennen uudistuksen toteutta- nökset uudistettiin.
8133: mista alioikeuksien koko henkilöstö koulutettiin. Uudistuksen toteuttamiseksi tuomarit osallis-
8134: Uudistuksesta aiheutuvat kertamenot olivat ker- tuvat kolmen vuoden koulutusprojektiin. Se kä-
8135: tomusvuonna n. 20 Mmk. sittää yhteensä 26 000 työpäivää eli keskimäärin
8136: 0 i k e u d e n k ä y n t i m e n e t t e 1y. Suo- 15 työpäivää henkeä kohti. Uudistuksesta on
8137: malaisen oikeudenkäyntimenettelyn periaatteet tiedotettu laajasti.
8138: olivat peräisin vuoden 1734 laista. Koska mm. Riita-asiain menettelyuudistusten tueksi on
8139: riita-asioita ei jaettu valmisteluun ja pääkäsitte- laadittu mittava atk-järjestelmä nimeltään TUO-
8140: lyyn, asiat tulivat alioikeuden käsiteltäviksi hyvin MAS. Uudistuksen ajoittuminen kertomusvuo-
8141: pelkistetyn haastehakemuksen perusteella ja teen aiensi tuomioistuinlaitoksen laiteinvestoin-
8142: osin puutteellisesti valmisteltuina, mikä johti tois- teja. Laitehankintoihin käytettiin kertomusvuon-
8143: tuviin lykkäyksiin ja käsittelyn pitkittymiseen. na n. 9 Mmk. Järjestelmien suunnittelu- ja ohjel-
8144: Riidan kohdetta ei pystytty helposti täsmentä- mistokustannukset olivat alle 4 Mmk.
8145: mään prosessin kestäessäkään. Asianosaisten asemaa uudistus parantaa sikä-
8146: Oikeudenkäyntiaineisto esitettiin lukemalla li, että em. periaatteita soveltaen tuomioistuin
8147: kirjelmiä, jotka sitten luovutettiin tuomioistui- pyrkii antamaan asiassa aineellisesti oikean ja
8148: melle ja otettiin pöytäkirjaan. Hovioikeuskäsitte- hyvin perustellun tuomion. Asia käsitellään mah-
8149: ly, joka vieläkin tapahtuu useimmiten kirjallisen dollisimman joutuisasti ja kohtuullisin kustan-
8150: aineiston perusteella, korosti pöytäkirjan merki- nuksin. Joustavilla menettelysäännöksillä pyri-
8151: tystä. tään eroon asioiden kaavamaisesta käsittelystä.
8152: Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi Esimerkiksi yksinkertaisen velkomusasian käsit-
8153: v. 1984t suositukset riita-asiain oikeudenkäynti- telee tuomari yksin, ellei kysymyksessä ole riitai-
8154: menettelyn järjestämisestä. Suositukset on otettu nen asia. Asianosaisten asemaa helpottaa myös
8155: huomioon uudistettaessa oikeusprosessia. Uu- se, että tuomioistuin huolehtii viran puolesta
8156: distuksen jälkeen oikeudenkäyntimenettely asianosaisten ja todistajien kutsumisesta tuomio-
8157: voidaan jakaa valmisteluun ja pääkäsittelyyn. istuimeen.
8158: Arvion mukaan suurin osa riita-asioista, kuten K ä r ä j ä o i k e u k s i e n t i 1 a n ne. Alioi-
8159: yksinkertaiset velkomusasiat, voidaan ratkaista keusuudistus toteutettiin aikana, jolloin oikeus-
8160: jo valmistelussa. Ruotsissa saatujen kokemusten laitosta rasittavat samanaikaisesti muut yhteis-
8161: perusteella pääkäsittelyyn menee riita-asioista n. kunnassa tapahtuneet muutokset, joita ei ole
8162: 10 o/o. Muut kuin riita-asiat ratkaistaan kirjallisessa voitu ennakoida. Suurtyöttömyys, pankki- ja va-
8163: tai suullisessa valmistelussa tai sen yhteydessä kuutustoiminta, taloudellisen laman myötä huo-
8164: pidettävässä pääkäsittelyssä. mattavasti lisääntyneet konkurssi- ja erityyppiset
8165: Riita-asioita käsiteltäessä tuomarit eivät saa velkomusasiat sekä eräät uudet asiaryhmät, ku-
8166: vaihtua, oikeudenkäyntiaineisto on esitettävä ten turvaamistoimet sekä yksityishenkilön velka-
8167: välittömästi ja suullisesti oikeudelle eikä lykkä- järjestelyt ja yrityksen saneerausasiat, ovat viime
8168: yksiä sallita. Näitä koskevat säännökset on sisäl- vuosina ruuhkauttaneet käräjäoikeudet pahoin.
8169: lytetty oikeudenkäymiskaareen. Uutta on myös Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan
8170: se, että alioikeuksien ratkaisukokoonpano voi talousrikosten yhteiskunnalle aiheuttamat tap-
8171: määräytyä käsiteltävänä olevan asian laadun piot ovat vuosittain 14-30 mrd. mk.
8172: mukaan. Helpohkot riita-asiat ratkaisee tuomari Joensuun käräjäoikeudessa todettiin, että v.
8173: yksin valmistelussa tai sen yhteydessä pidettä- 1992 riita-asiat lisääntyivät edelliseen vuoteen
8174: vässä pääkäsittelyssä. Riita-asioiden pääkäsitte- verrattuna 45 o/o ja vuoteen 1988 verrattuna peräti
8175: lyyn osallistuvat joko tuomari ja lautamiehet tai 314 %. Kasvu johtui pääasiassa velkomusasioi-
8176: vaikeimmissa tapauksissa kolme tuomaria. den lisääntymisestä. Ne on kuitenkin pystytty
8177: Rikosasiat ja eräät perheoikeuden alaan kuu- käsittelemään 2-3 kuukauden kuluessa. Hä-
8178: luvat asiat käsittelee tuomari joko yksin tai yh- meenlinnassa riitajuttuja on aiheutunut erityisesti
8179: dessä lautamiesten kanssa. rakentamisesta, rakennusten korjaamisesta sekä
8180: 64
8181:
8182: kiinteistö- ja asuntokaupoista. Laman vaikutuk- alioikeuden ratkaisun oikeellisuutta muilta kuin
8183: sesta myös huomattavasti lisääntyneet vuokra- valituksessa ja vastauksessa ilmoitettujen perus-
8184: asiat työllistävät käräjäoikeuksia. Muun muassa teiden ja seikkojen osalta. Jos rikosasiassa tuomi-
8185: Joensuun käräjäoikeudessa niitä oli tarkastushet- oon haetaan muutosta vain rangaistuksen osalta,
8186: kellä 143. hovioikeus ei saa ilman erityistä syytä tutkia,
8187: Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudis- onko vastaaja syyllistynyt hänen syykseen luet-
8188: tuksen suunnittelua ja sisäänajoa ovat haitanneet tuun tekoon.
8189: konkurssioikeuden uudistamisen yhteydessä hy- Koska hovioikeudella ei enää riita-asioissa ole
8190: väksytyt yksityishenkilön velkajärjestely- ja yri- käytettävissään alioikeuden pöytäkirjaa ja jotta
8191: tysten velkasaneerauslakien voimaan tulo. Vel- ylimalkaisista valituksista ja vastauksista päästäi-
8192: kajärjestelyasioita saapui tuomioistuimiin oletet- siin, valitus- ja vastauskirjelmälle asetettavia vaa-
8193: tua enemmän, vajaan kalenterivuoden aikana yli timuksia tiukennettiin. Valittajan on entistä tar-
8194: 10 000. kemmin perusteltava valituskirjelmänsä sekä il-
8195: Tiettyihin käräjäoikeuksiin on saapunut lähes moitettava todisteet, joihin hän haluaa nojautua
8196: 600 yrityssaneerausasiaa. Suuryritysten saneera- ja yksilöitävä, mitä hän kullakin todisteelia ha-
8197: usasiat ovat laajoja, vaikeita ja kiireellisiä. Joen- luaa näyttää toteen.
8198: suussa todettiin, että saneerauspäätöksen perus- Muuttunut riita-asioiden oikeudenkäyntime-
8199: taksi tarvittavan tilintarkastuskertomuksen saa- nettely lisää pitkällä aikavälillä asioiden suullista
8200: minen tuottaa vaikeuksia. käsittelyä hovioikeuksissa. Yksi hovioikeuden
8201: Asiamäärästä ja hitaasta käsittelystä johtuva jäsen voi päättää siitä samoin kuin menettelyta-
8202: jutturuuhka yhdessä uuden, nopeaan käsittelyyn voista ja valmistelutoimista. Valitusten arvioidaan
8203: pyrkivän menettelyn kanssa ruuhkautti käräjäoi- vähenevän.
8204: keudet pahoin kertomusvuoden lopulla. Vuoden
8205: 1994 tammikuussa tilanne hieman helpottui. Hovioikeuksien työtilanne on kehittynyt V.
8206: Myös uuden atk-järjestelmän käyttöönotto kan- 1991-93 seuraava'sti:
8207: gerteli alkuvaiheessa. Ratkaisuvallan siirto tuo- 1991 1992 1993
8208: mareilta kansliahenkilöstölle on vaatinut paljon
8209: koulutusta, uusien työtapojen omaksumista ja Saapuneet:
8210: ylimääräistä työtä. Turku ....................... 4 348 4640 4647
8211: Hallinnolle viime vuosina asetetut säästöta- Vaasa ........................ 2 239 2 512 2 672
8212: voitteet ja niihin liittyvät henkilöstövähennykset Itä-Suomi .................. 2 474 2 592 2 426
8213: ovat osaltaan vaikeuttaneet jutturuuhkan purka- Helsinki .................... 5 459 6187 7 358
8214: mista ja vähentäneet työmotivaatiota. Kouvola ................... 2195 2 273 2 359
8215: Joensuun ja Hämeenlinnan käräjäoikeuksissa Rovaniemi ................ 1531 1699 1754
8216: arvosteltiin nykyistä sakon muuntorangaistus- Yhteensä ...................... 18 246 21216
8217: 19 903
8218: menettelyä, jossa samat asiat kirjataan moneen
8219: kertaan. Sakon muuntorangaistus määrätään Ratkaistut:
8220: päätösilmoitusten tai rangaistusmääräysratkaisu- Turku ....................... 4142 4131 4113
8221: jen perusteella. Kun sakotettu haastetaan oikeu- Vaasa ........................ 2622 2 576 2660
8222: denkäyntiin, haastetodistukseen merkitään ma- Itä-Suomi .................. 2662 2925 2 902
8223: nuaalisesti samat täytäntöönpanoasiakirjan tie- Helsinki .................... 5 292 5 735 5 593
8224: dot. Alioikeuden ratkaistua asian ratkaisuilmoi- Kouvola ................... 2114 2126 2 085
8225: tukseen kirjataan vielä kolmannen kerran samat Rovaniemi ................ 1454 1601 1527
8226: sakkoa koskevat tiedot. Tietojen moninkertaisel-
8227: la kirjaamisella on merkitystä sikäli, että koko Yhteensä ...................... 18 286 19 094 18 880
8228: maassa ratkaistiin 27 000 sakonmuuntoasiaa v. Siirtyneet:
8229: 1992.
8230: Turku ....................... 3436 3943 4475
8231: Vaasa ........................ 992 927 936
8232: Hovioikeudet. Alioikeusuudistuksen yhtey-
8233: Itä-Suomi .................. 1935 1601 1125
8234: dessä tulivat voimaan myös eräät oikeudenkäy-
8235: Helsinki .................... 4 661 5105 6870
8236: ruiskaaren muutoksenhakua alioikeudesta hovi-
8237: Kouvola ................... 1597 1744 2 018
8238: oikeuteen koskevat säännökset. Hovioikeuden
8239: Rovaniemi ................ 1 311 1404 1631
8240: tutkiruisvelvollisuutta valitusasioissa rajoitettiin
8241: siten, että ne eivät enää ilman erityistä syytä tutki Yhteensä ...................... 13 932 14 724 17 055
8242: 65
8243:
8244: Kertomusvuoden tavoitteena oli ratkaista käyntimenettelyä koskevien säännösten uudista-
8245: 18 720 asiaa ja käsitellä jutut keskimäärin kym- mista kiirehditään. Mikäli siinä yhteydessä havai-
8246: menessä kuukaudessa. Käsittely vei keskimäärin taan puutteita hovioikeuden uudessa organisaa-
8247: 11 kk. Tuottavuus oli 37 ratkaistua asiaa henkilö- tiossa ja uusissa työskentelytavoissa, ne on kor-
8248: työvuotta kohti (tavoite 36). Taloudellisuus toi- jattava ennen hovioikeusprosessin voimaantu-
8249: mintamenoilla arvioituna oli 6 635 mk ratkaistua loa.
8250: asiaa kohti (tavoite 6 903 mk). H e 1s i n g i n h o v i o i k e u s . Helsingin
8251: Maamme hovioikeuksien työtilanne on ruuh- hovioikeudessa jutturuuhkaa voitaneen hieman
8252: kautunut. Väestökeskittymän vuoksi pahiten purkaa. Jotta suullinen pääkäsittely voitaisiin toi-
8253: ovat ruuhkautuneet Turun ja Helsingin hovi- mittaa puolessa vuodessa, osastolla ei saisi olla
8254: oikeudet, joihin tulee vähän yli puolet hovioi- ratkaisemattomia juttuja enempää kuin 500 ja
8255: keuksiin vuosittain saapuvista jutuista. Kerto- hovioikeudessa yhteensä 3 000.
8256: musvuonna Turun hovioikeuteen tuli 4 647 uutta Kertomusvuonna asiat käsiteltiin keskimäärin
8257: ja ratkaistiin 4 113 juttua. Helsingissä vastaavat 10 kuukaudessa. Vuoden lopussa oli kuitenkin v.
8258: luvut olivat 7 358 ja 5 592. Molemmissa juttu- 1991 saapuneita ratkaisemattomia asioita 4 ja v.
8259: ruuhka vastasi lähes henkilöstön vuoden työpa- 1992 saapuneita 1 233. Ei-kiireellisten riita-asioi-
8260: nosta. den, joita ovat mm. tavalliset velkomukset, käsit-
8261: Hovioikeuksien jutturuuhkien purkaminen telyaika on lähes 1,5 vuotta. Talouslaman vaiku-
8262: on tärkeää paitsi oikeusturvan toteutumisen kan- tukset tuntuvat erityisesti Helsingin hovioikeu-
8263: nalta myös muun muassa siksi, että suullinen den työtilanteessa. Muun muassa kiireellisesti
8264: käsittely olisi tehtävä melko pian alioikeuden ratkaistavat velkajärjestelyasiat, joita Uudella-
8265: päätöksen jälkeen. Asian nopea eteneminen ho- maalla on muuhun maahan verrattuna paljon,
8266: vioikeudessa näyttää vähentävän sinne tulevia viivästyttävät osaltaan muiden asioiden käsitte-
8267: valituksia, ja ainakin se vähentää suorastaan lyä.
8268: kohtuuttoman korkeasta 16 %:n korosta aiheutu- Kun osasto ratkaisee n. 1 000 juttua vuodessa,
8269: via korvauksia. Ratkaisun viivästymisestä aiheu- noin 4 000 jutun ratkaisemiseksi tarvittaisiin joko
8270: tuvat muutkin kuin taloudelliset seuraukset voi- vuodeksi neljä ylimääräistä osastoa tai ainakin
8271: vat olla varsinkin yritysasiakkaille hyvinkin mer- neljäksi vuodeksi yksi ylimääräinen osasto. Vuo-
8272: kittävät. den 1994 aikana ratkaistaan 550 juttua 10 kuu-
8273: Ruuhkien purkamiseksi hovioikeudet voivat kauden aikana järjestämällä ylityönä ylimääräisiä
8274: kahden vuoden aikana käsitellä asioita kokoon- istuntoja.
8275: panossa, johon kuuluu kaksi jäsentä ja esittelijä. Jutturuuhkan purkamista ja organisaatiouu-
8276: Heillä on yhtäläinen äänioikeus. Vuoden 1994 distuksen toteuttamista vaikeuttaa tehtäviin näh-
8277: talousarviossa on varattu ylimääräisten istuntojen den riittämätön henkilöstö. Kolmeen vajaalla
8278: pitämiseen n. 6 Mmk. Hovioikeuksien toiminta- henkilöstöllä toimivaan osastoon pitäisi saada
8279: kykyä parannetaan uusimalla organisaatiosään- hovioikeudenneuvos ja viskaali sekä osastojen
8280: töjä. Hovioikeuslaki ja siihen liittyvät eräät lain- kanslioihin yhteensä 3-4 notaaria. Hovioikeu-
8281: muutokset tulivat voimaan toukokuussa 1994. den mukaan lisäksi tarvitaan ainakin yksi yli-
8282: Lisäksi on keskusteltu siitä, pitäisikö hovioikeuk- määräinen, täysilukuinen osasto, lisähenkilöstöä
8283: sien piirirajoja muuttaa vastaamaan paremmin hallintoon ja kirjaamaan sekä osaston tarvitse-
8284: väestöpohjaa ja rajoittaa muutoksenhakuoikeut- mat toimitilat. Lisähenkilöstöllä ja tekemällä yli-
8285: ta. töitä saataisiin nykyinen ruuhka purettua 2,5
8286: Suullisesti käsiteltävien asioiden määrä hovi- vuodessa, jos saapuvien juttujen määrä on n.
8287: oikeuksissa lisääntyy, kun niiden oikeudenkäyn- 6 000. Palkkaus- ja toimintamenoihin sekä
8288: timenettelyä uudistetaan. Tämä tapahtuu arviolta vuokrakustannuksiin tarvittaisiin lisää yhteensä
8289: vuoden 1996 loppupuolella. Uudistuksen toteu- 25,5 Mmk.
8290: tuminen edesauttaa luopumista varaumasta, jon-
8291: ka Suomi Euroopan neuvostoon liittyessään teki Syyttäjälaitos. Valtioneuvoston oikeuskans-
8292: sen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaa- leri esitti kertomusvuonna, että syyttäjäorgani-
8293: misesta tehtyyn yleissopimukseen. Varauma saation väliasteen ja ylimmän tason uudelleen
8294: koskee myös asian suullista käsittelyä muutok- järjestely olisi otettava harkittavaksi. Samoin
8295: senhakutuomioistuimessa. eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti kertomuk-
8296: Hovioikeuslakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja sessaan vuodelta 1992 huomiota syyttäjälaitok-
8297: käsitellessään eduskunta edellytti, että oikeuden- sen uudistamiseen.
8298:
8299: 5 340518M
8300: 66
8301:
8302: Oikeuskansleri perustelee aloitettaan sillä, oteta huomioon, hänen on pyydettävä kannanot-
8303: että syyttäjistön asema rikosprosessissa on olen- tonsa merkittäväksi valtioneuvoston pöytäkir-
8304: naisesti muuttunut lainsäädäntöuudistusten seu- jaan ja hän voi ilmoittaa asiasta tasavallan presi-
8305: rauksena ja tällainen kehitys jatkunee tulevai- dentille. Jos presidentti määrää syytteen nostetta-
8306: suudessakin. Esimerkkinä syyttäjän tehtävien vaksi valtioneuvoston jäsentä vastaan valtakun-
8307: muuttumisesta on vuoden 1991 alusta voimaan nanoikeudessa, toimii oikeuskansleri syyttäjänä.
8308: tulleet syyttämätili jättämissäännökset, jotka laa- Samoin hän voi toimia syyttäjänä valtakunnanoi-
8309: jentavat syyttäjän harkintavaltaa. Tämän vuoden keudessa korkeimman oikeuden tai korkeim-
8310: alusta puolestaan siirtyi rangaistusmääräyksen man hallinto-oikeuden presidenttiä tai jäsentä
8311: antaminen alioikeudelta syyttäjälle. vastaan.
8312: Syyttäjälaitoksen uudistamista edellyttää Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu myös syyt-
8313: myös valtion paikallishallinnon kehittämisen teen ajaminen tasavallan presidenttiä vastaan
8314: perusteista v. 1992 annettu laki. Uudistustarve korkeimmassa oikeudessa, mikäli eduskunta on
8315: on suurin paikallistason syyttäjien osalta, mutta päättänyt nostaa syytteen häntä vastaan valtio- tai
8316: myös aluetason uudelleenjärjestäminen on il- maanpetoksesta.
8317: meisen perusteltua. Kertomusvuonna on oi- Oikeuskansleri voi ryhtyä rikosoikeudellisiin
8318: keusministeriön asettama syyttäjätyöryhmä val- toimiin myös hallitusmuodon 46 §:n 2 momentin
8319: mistellut alue- ja paikallissyyttäjiä koskevan mukaisena ylimpänä syyttäjäviranomaisena. Oi-
8320: hallituksen esityksen. keuskanslerilla on itsenäinen ja riippumaton ase-
8321: 0 i k e u s k a n s l e r i n a s e m a j a t e h- ma, eikä hän ole valtioneuvoston tai minkään
8322: t ä v ä t . Oikeuskansleria ja hänen tehtäviään ministeriön alainen. Ylimmän syyttäjän riippu-
8323: sääntelevät hallitusmuodon 37, 45-48 ja 59 §:t mattomuus ilmenee oikeuskanslerin ohjesään-
8324: ovat keskeisiä säännöksiä tarkasteltaessa ylim- nön 12 §:stä. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä
8325: män syyttäjätoimen järjestämistä. Muita oikeus- ovat hallitusmuodon määrittelemät syytetoimet,
8326: kanslerin toimivaltaa koskevia perustuslainta- painovapausrikokset ja rikoslain 14 luvussa ole-
8327: soisia säännöksiä on laissa eduskunnan oikeu- vat rikokset. Muutoin oikeuskanslerille ei voida
8328: desta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oi- antaa syytteen nostamista tai ajamista koskevia
8329: keuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamie- määräyksiä. Viime kädessä hänen virkatoimiensa
8330: hen virkatointen lainmukaisuutta (274/22) ja lainmukaisuus voidaan tutkia eduskunnan tai
8331: laissa valtakunnanoikeudesta (273/22). Yksityis- tasavallan presidentin määräyksestä valtakun-
8332: kohtaisemmat säännökset oikeuskanslerin teh- nanoikeudessa, ja lisäksi presidentti voi erottaa
8333: tävistä ja virastosta on annettu valtioneuvoston hänet virasta, kun siihen on syytä.
8334: oikeuskanslerin ohjesäännössä (1697/92) ja ase- Syyttäjälaitos on keskusjohtoinen, sillä oikeus-
8335: tuksessa oikeuskanslerinvirastosta (1698/92). kanslerilla on periaatteessa mahdollisuus ohjata
8336: Oikeuskanslerion-eduskunnan oikeusasia- koko syyttäjälaitoksen toimintaa. Ylimmän syyt-
8337: miehen ohella - ylin viranomaistoimintaa ja täjän tehtävät voidaan jakaa kolmeen pääryh-
8338: julkisten tehtävien hoitamista valvova viranomai- mään: Ensinnäkin kyse voi olla yksittäistä rikosta
8339: nen. Hallitusmuodon 46 §:n 1 momentin mukaan koskevasta syyteharkinnasta ja syytteen nostami-
8340: oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset, sesta. Oikeuskansleri voi toimia itse syyttäjänä tai
8341: virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muut määrätä toimivaltaisen syyttäjän tai muun henki-
8342: julkista tehtävää hoitavat noudattavat toimissaan lön ajamaan syytettä. Hän voi syyttää myös lailli-
8343: lakia sekä täyttävät velvollisuutensa niin, ettei suusvalvontansa piiriin kuulumattomien henki-
8344: kenenkään laillisia oikeuksia loukata. Mikäli vi- löiden tekemistä rikoksista ja antaa yksittäisen
8345: ranomaisen tai muun oikeuskanslerin valvonnan syytteen sisältöä koskevia määräyksiä, ottaa syy-
8346: alaisen havaitaan syyllistyneen lainvastaiseen tetehtävät itselleen tai siirtää ne toiselle syyttäjäl-
8347: menettelyyn, oikeuskansleri voi määrätä syyt- le. Lisäksi hän edustaa syyttäjistöä korkeimmassa
8348: teen nostettavaksi. oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudes-
8349: Oikeuskansleri valvoo tasavallan presidentin sa. Oikeuskanslerin alaisten syyttäjien on toimi-
8350: ja valtioneuvoston toiminnan laillisuutta. Hänen tettava hovioikeuden päätöstä koskevat muutok-
8351: on oltava läsnä valtioneuvoston istunnossa ja senhakukirjelmät oikeuskanslerille, joka päättää
8352: presidentin esittelyssä, elleivät pakottavat syyt muutoksenhausta korkeimmassa oikeudessa.
8353: sitä estä. Oikeuskanslerin on tarvittaessa tehtävä Tähän yksittäistä rikosta koskevaan tehtäväryh-
8354: asioiden käsittelystä huomautus ja, mikäli sitä ei mään kuuluu myös rikoslain 1 luvun 5-7 §:n
8355: 67
8356:
8357: mukaisen syytemääräyksen antaminen ulkomail- viranomaisia eli poliisia, syyttäjää ja tuomioistui-
8358: la tehdystä rikoksesta. men menettelyä rikosasiassa. Tässäkään ylim-
8359: Toiseksi oikeuskansleri johtaa syyttäjälaitosta män syyttäjän tehtävien ja laillisuusvalvonnan
8360: yleisohjein, ohjauksen ja valvonnan avulla. kuuluminen samalle viranomaiselle ei ole paras
8361: Kolmanneksi oikeuskansleri on syyttäjälaitos- mahdollinen ratkaisu, koska tehtävät ovat keske-
8362: ta johtava hallintoviranomainen, joka hoitaa nään helposti ristiriidassa.
8363: henkilöstöasioita sekä johtaa ja kehittää syyttä- Valtioneuvoston oikeuskansleri valvoo myös
8364: jäntointa. Hallintotehtäviin voidaan lukea syyttä- tuomioistuimia ja hänellä on oikeus olla läsnä
8365: jien toiminnasta hallinnonalan ylemmälle viran- kaikkien tuomioistuinten istuinnoissa. Valvonta-
8366: omaiselle tehtyjen hallintokanteluiden ratkaise- tehtävä on ongelmallinen tuomioistuinten riip-
8367: minen. pumattomuuden kannalta, koska oikeuskansle-
8368: Oikeuskanslerin virastossa on hallinto-, oike- ri samalla toimii ylimpänä syyttäjäviranomaise-
8369: usvalvonta- ja syyttäjäosastot sekä v. 1992 37 na.
8370: virkamiestä, joista seitsemän työskenteli syyttäjä- Oikeuskanslerin erityistehtävänä on myös
8371: osastossa. valvoa asianajajien toiminnan laillisuutta. Tehtä-
8372: vän kuulumista ylimpänä syyttäjän toimivalle
8373: Syyt t ä j ä 1 a i t o k s e n k e h i t- viranomaiselle ei voida pitää periaatteellisista
8374: t ä m i n e n . Syyttäjien työtehtävien muuttumi- syistä luontevana ratkaisuna, koska virallinen
8375: nen koskee välittömästi paikallis- ja aluesyyttäjiä, syyttäjä on rikosoikeudenkäynnissä syytetyn
8376: mutta sillä on selvä vaikutus myös ylimmän vastapuoli.
8377: syyttäjän toimenkuvaan organisaation johdossa. Oikeusministeriö asetti vuoden 1994 alussa
8378: Uusien ja vaativampien työtehtävien vuoksi toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää syyttä-
8379: ylemmille syyttäjäviranomaisille kuuluva syyttä- jälaitoksen johtotehtävien erottamista oikeus-
8380: jien kouluttaminen, ohjaaminen yleisohjein ja kanslerin toimivallasta, tehdä erillisen ylimmän
8381: määräyksin sekä valvonnan merkitys korostuvat syyttäjän viran perustamista koskeva ehdotus ja
8382: pyrittäessä toteuttamaan yhdenmukaisesti, en- arvioida uudelleen hänen asemaansa. Selvityk-
8383: nustettavasti ja oikeudenmukaisesti toimivaa sen perusteella otetaan kantaa siihen, pitääkö
8384: syyttäjälaitosta. Erillisen ylimmän syyttäjän viran ylimmän syyttäjän olla valtioneuvoston vai oi-
8385: perustaminen mahdollistaisi tehtäviin keskit- keusministeriön alainen, miten ylimmän syyttä-
8386: tymisen ja erikoistumisen. Syyttäjälaitoksen joh- jän ja valtioneuvoston tai oikeusministeriön toi-
8387: taminen yleisellä tasolla tai yksittäistapausta mivalta jakautuu, mikä on ylimmän syyttäjän
8388: koskevin ohjein, määräyksin, devoluutio- tai rikosprosessuaalinen asema ja suhde ylimpien
8389: substituutio-oikeuksia käyttäen edellyttää tarkoi- laillisuusvalvojien syyttämistehtäviin sekä miten
8390: tuksenmukaista organisaatiota ja riittäviä resurs- ylimmän syyttäjän tehtävät vaikuttavat oikeus-
8391: seja. kanslerin jäljelle jääviin tehtäviin.
8392: Rikosasioiden oikeudenkäynnin asianosaisia Toimikunnan on laadittava ehdotus myös vä-
8393: ovat syytetty, asianomistaja ja virallinen syyttäjä, liasteen syyttäjätason järjestämisestä. Oikeusmi-
8394: joka edustaa prosessissa julkista kannevaltaa. nisteriön syyttäjätyöryhmän ehdotusten lisäksi
8395: Syyttäjällä on rikosprosessin eri vaiheissa tosi- on erityisesti tutkittava, pitäisikö syyttäjäporras
8396: asiallisesti rikoksesta epäiltyyn nähden vahva muodostaa hovioikeuspiirien mukaisesti ja voi-
8397: asema, jota pyritään tasapainottamaan erilaisin daanko tulla toimeen ilman väliportaan syyttäjiä
8398: keinoin. Rikosoikeudenkäynnin uudistaminen antamalla ylimmän syyttäjän virastolle riittävät
8399: syyttäruismenettelyn mukaiseksi merkitsee syyt- henkilövoimavarat. Organisaatiovaihtoehtojen
8400: täjän aseman korostumista entisestään syytetyn lisäksi ehdotukseen tulee sisältyä myös arvio eri
8401: vastapuolena, sillä tuomioistuin ratkaisee asian vaihtoehtojen aiheuttamista henkilökunta- ja
8402: osallistumatta itse sen selvittelyyn. Oikeusminis- muista kustannuksista.
8403: teriön mielestä nykyinen tilanne, jossa ylimmän Muiden Pohjoismaiden järjes-
8404: laillisuusvalvojan ja syyttäjän tehtävät kuuluvat t e 1m ä t . Ruotsissa syyttäjälaitos on järjestetty
8405: samalle viranomaiselle, ei ole omiaan korosta- kolmiportaiseksi. Paikallis- ja aluetason syyttäjiä
8406: maan asianosaisten tasa-arvoista asemaa oikeu- ja koko syyttäjälaitosta johtaa hallituksen nimittä-
8407: denkäynnissä. mä valtakunnansyyttäjä (riksåklagaren). Vuoteen
8408: Merkittävä osa oikeuskanslerille osoitetuista 1948 saakka ylimmän syyttäjän tehtävät kuului-
8409: kanteluista koskee rikosprosessiin osallistuvia vat oikeuskanslerille.
8410: 68
8411:
8412: Valtakunnansyyttäjänä on neuvoa-antava, Maksuton oikeudenkäynti. Lain (87/93)
8413: korkeintaan kuusijäseninen, maallikoista koos- mukaan maksuton oikeudenkäynti voidaan
8414: tuva lautakunta, jolta on pyydettävä lausunto myöntää yleisessä tuomioistuimessa, vesioikeu-
8415: tärkeistä tai periaatteellisesti merkittävistä asiois- dessa ja vesiylioikeudessa, maaoikeudessa, lää-
8416: ta. Valtakunnansyyttäjän on pidettävä lautakunta ninoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeu-
8417: ajan tasalla toimeensa kuuluvien asioiden hoi- dessa. Se on mahdollista myöntää rikos-, riita- ja
8418: dosta. Lautakunnan avulla pyritään turvaamaan hakemusasiassa, joihin kertomusvuoden helmi-
8419: maallikoiden vaikutusmahdollisuus päätöksen- kuusta lukien sisältyvät myös yksityishenkilön
8420: teossa. Hallitus voi lisäksi ohjata valtakunnan- velkajärjestelyasiat.
8421: syyttäjää ja syyttäjälaitosta yleisohjeilla. Vuonna 1988 maksuuoman oikeudenkäyn-
8422: Norjassa syyttäjälaitosta johtaa hallitus, joka nin soveltamisalaa laajennettiin rikos- ja hake-
8423: nimittää myös ylimmän syyttäjäviranomaisen, musasioissa, sekä lääninoikeuden ja korkeim-
8424: valtakunnansyyttäjän (riksadvokaten). Kunin- man hallinto-oikeuden käsittelemissä asioissa.
8425: kaana on muodollisesti eräitä syyttäjälaitosta kos- Maksuton oikeudenkäynti ulotettiin esitutkin-
8426: kevia tehtäviä, mutta käytännössä toimivaltuuk- taan riippumatta siitä, tuleeko asia tuomioistui-
8427: sia käyttää hallitus, joka voi antaa tarkempia men tutkittavaksi. Toisin kuin yleinen oikeus-
8428: määräyksiä syyttäjälaitoksen järjestämisestä, aputoiminta maksuton oikeudenkäynti on pai-
8429: syyttämistä koskevia yleisohjeita tai myös yksit- nottunut rikosasioihin. Samana vuonna uudis-
8430: täistä tapausta koskevia määräyksiä syyttäjälle. tettu avioliittolainsäädäntö on vähentänyt ja
8431: Valtakunnansyyttäjä ei ole minkään ministeriön pakkokeinoasioiden säätäminen lisännyt mak-
8432: alainen ja ainoastaan kuningas voi antaa häntä sunomien oikeudenkäyntien määriä ja kustan-
8433: sitovia määräyksiä. nuksia.
8434: Tanskan syyttäjälaitos muistuttaa läheisesti Maksuton oikeudenkäynti voidaan myöntää
8435: norjalaista lukuun ottamatta ylintä johtoa. Tans- varattomille ja vähävaraisille Suomen kansalai-
8436: kassa hallitsija nimittää valtakunnansyyttäjän sille ja ulkomaalaisille. Hakijan taloudellista ti-
8437: (rigsadvokaten), mutta muilta osin oikeusminis- laa ja maksukykyä arvioitaessa otetaan huo-
8438: teriö on syyttäjälaitoksen ylin viranomainen. Se mioon mm. tulot, varat ja elatusvelvollisuus oi-
8439: voi puuttua myös valtakunnansyyttäjän yksittäi- keusministeriön vahvistamien, kertomusvuoden
8440: seen syyttämispäätökseen. helmikuussa voimaan tulleiden yleisten perus-
8441: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa valtakun- teiden mukaan. Lainmuutoksen tavoitteena oli
8442: nansyyttäjä toimii itse syyttäjänä tai määrää ensisijaisesti vähentää maksuuoman oikeuden-
8443: toisen syyttäjän ajamaan syytettä korkeimmassa käynnin kustannuksia. Henkilölle voidaan
8444: oikeudessa sekä Tanskassa myös erityisessä va- myöntää ilmainen oikeudenkäynti tai hänet
8445: litusoikeudessa (särlige klageret). Edistääkseen veivoitetaan kustantamaan osa sen kuluista.
8446: rikosoikeudenkäytön lain- ja yhdenmukaisuutta Hakijalle voidaan myös kustantaa oikeuden-
8447: he voivat antaa syyttäjille määräyksiä ja yleisiä käyntiavustaja valtion varoilla.
8448: ohjeita sekä yksittäistä tapausta koskevia neu- Maksuuoman oikeudenkäynnin myöntää ha-
8449: voja näiden päämäärien toteuttamiseksi. Valta- kemuksesta se tuomioistuin, jossa asia on kä-
8450: kunnansyyttäjillä on näissä maissa ns. devo- siteltävänä tai jossa se voidaan panna vireille.
8451: luutio- ja substituutio-oikeus alempiin syyttäjiin Yleisessä alioikeudessa maksuuoman oikeu-
8452: nähden, eli he voivat vaihtaa syyttäjää tai denkäynnin saaneen asia käsitellään maksutto-
8453: siirtää asian käsittelyn korkeammalle viran- mana myös muutoksenhakutuomioistuimissa.
8454: omaiselle. Kustannukset muodostuvat oikeudenkäynti-
8455: Ruotsissa valtakunnansyyttäjä päättää myös avustajille maksetuista palkkioista ja kulukorva-
8456: siitä, hakeeko syyttäjä muutosta hovioikeuden uksista. Oikeudenkäyntiavustajina toimivat
8457: päätökseen. Hänellä on oikeus nostaa syyte vi- useimmiten asianajajat tai muut lakimiehet.
8458: rallisen syytteen alaisesta rikoksesta, ellei kysees- Yleisten oikeusavustajien osuus maksuttornissa
8459: sä ole eräiden korkeimpien virkamiesten, oi- oikeudenkäynneissä on pieni, sillä he avustavat
8460: keuskanslerin, oikeusasiamiehen tai valtakun- useimmiten perheoikeudellisissa asioissa ja
8461: nansyyttäjän sijaisen tekemästä virkarikoksesta. heille korvataan vain kulut.
8462: Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu syyttämispää- Maksuuoman oikeudenkäynnin saaneita oli v.
8463: töksen tekeminen ulkomailla tehdyistä rikoksista 1989-93 seuraavasti:
8464: ja rikoksen tekijän luovuttamista koskevat asiat.
8465: 69
8466:
8467: Vuosi Yleiset Hovi- Korkein Muut Yhteensä Yleiset oikeusavustajat hoitivat lisäksi kerto-
8468: alioi- oikeudet oikeus tuomio- musvuonna 896 riita-asiaa, 786 hakemusasiaa ja
8469: keudet istuimet
8470: 1 285 rikosasiaa.
8471: 1989 18877 8643 563 49 28132 Rikosasioissa syytetyn, pidätetyn tai rikokses-
8472: 1990 19142 9189 630 91 29052 ta epäillyn osuus maksuttomista oikeudenkäyn-
8473: 1991 20 573 9027 726 176 30502 neistä oli yli 90 % ja asianomistajan osuus vain
8474: 1992 22 349 9909 696 207 33161 8 %. Riita-asioissa kantajan osuus oli 55 % ja
8475: 1993 19 045 9 538 882 218 29679 vastaajan 45 %.
8476: Maksutlomien oikeudenkäyntien kustannuk-
8477: Lisäksi yleiset oikeusavustajat avustivat alioi- set olivat v. 1989-93 seuraavat:
8478: keuksissa 2 967:ssä ja hovioikeuksissa 373 sel-
8479: laisessa maksuttamassa oikeudenkäynnissä, Vuosi Mmk
8480: joista ei aiheutunut kuluja. 1989 ............................. 68,0
8481: Lukuihin sisältyy myös yksityishenkilön vel- 1990............................. 79,5
8482: kajärjestelytapauksia, koska niiden kustannuk- 1991 ............................. 89,2
8483: sia voidaan korvata sekä maksutlomasta oikeu- 1992............................. 102,1
8484: denkäynnistä että yksityishenkilön velkajärjeste- 1993 ............................. 94,5
8485: lyistä annettujen lakien nojalla. Sen sijaan yleis-
8486: ten oikeusavustajien hoitamat velkajärjestely-
8487: asiat eivät sisälly lukuihin. Ne luokitellaan Perinteisten maksunomien oikeudenkäyntien
8488: kuntien velkaneuvonta-asioihin, joista valtio kustannukset olivat kertomusvuonna lähes 94
8489: kustantaa osan. Mmk ja yksityishenkilön velkajärjestelyasioiden
8490: Alioikeuksien osuus maksuttomista oikeu- kustannukset vain 0,5 Mmk. Alioikeuksien osuus
8491: denkäynneistä oli kertomusvuonna 64 %, hovi- kustannuksista oli 89 % (84,2 Mmk), hovioikeuk-
8492: oikeuksien 32 % ja muiden tuomioistuinten 4 %. sien 9 % (8,5 Mmk) ja muiden tuomioistuinten
8493: Rikosasioiden väheneminen ja myöntämisedel- 1,4% (1,3 Mmk). Rikosasioiden väheneminen
8494: lytysten tiukentaminen vähensivät erityisesti ali- ja hovioikeuksissa selittää pääosan kustan-
8495: maksuttornia rikos- ja hakemusoikeudenkäynte- nussäästöistä. Korkeimmassa oikeudessa ja kor-
8496: jä ali- ja hovioikeuksissa. Vaikea taloudellinen keimmassa hallinto-oikeudessa asioiden lisään-
8497: tilanne on viime vuosina lisännyt riita-asioita ja nyttyä myös maksuuoman oikeudenkäynnin
8498: niiden maksuttornia oikeudenkäyntejä. Alioi- kustannukset kasvoivat. Käyttövarataulukon ja
8499: keuksien tilanne tosin näiltä osin hieman parani omavastuuosuuden käyttöönotto säästi valtion
8500: kertomusvuonna. Korkeimmassa oikeudessa varoja n. 0,5 Mmk. Vain runsas 2% asiakkaista
8501: maksunomat oikeudenkäynnit lisääntyivät ker- velvoitettiin kertomusvuonna korvaamaan joko
8502: tomusvuonna peräti 27 o/o:lla. Hallinto- ja erityis- 25 tai 50 % oikeudenkäyntikustannuksista.
8503: tuomioistuimissa lisäys oli vähäisempää. Alioikeuksissa käsiteltyjen hakemus- ja kon-
8504: kurssiasioiden kustannukset olivat 4,4 Mmk
8505: Alioikeuksissa myönnettiin maksuttornia oi- (5,3 %), riita-asioiden 18,5 Mmk (22 %), esitut-
8506: keudenkäyntejä v. 1989-93 asiaryhmittäin seu- kinta- ja pakkokeinoasioiden 0,8 Mmk (0,9 %),
8507: raavasti: rikosasioiden 60 Mmk (71,2 %) ja velkajärjestely-
8508: jen 0,5 Mmk (0,6 %). Riita-asioiden määrän li-
8509: Vuosi Riita- Rikos- Hakemus- Yksityis- Yh- säännyttyä myös niiden kustannukset ovat nous-
8510: asiat asiat ja kon- henkilön teensä
8511: kurssi- velkajär-
8512: seet huomattavasti parina viime vuonna. Oikeu-
8513: asiat jestelyt denkäyntiavustajalie maksetut kulukorvaukset
8514: olivat vain 5 % alioikeuksien kustannuksista.
8515: 1989 """ 1839 15 253 1785 18877 Maksutlomien oikeudenkäyntien yksikköhin-
8516: 1990 ...... 1801 15 511 1830 19142 nat olivat v. 1989-93 eri tuomioistuimissa seu-
8517: 1991 """ 2 246 16 618 1709 20 573 raavat:
8518: 1992 """ 3467 17 143 1739 22 349
8519: 1993 ...... 3 737 13 719 1400 189 19 045
8520: 70
8521:
8522: Tuomioistuin 1989 1990 1991 1992 1993
8523: mk
8524: Alioikeudet ......................................................... . 3 217 3 710 3890 4102 4 418
8525: Hovioikeudet ...................................................... . 772 837 901 937 939
8526: Korkein oikeus ................................................... . 791 1 055 1063 1100 4418
8527: Korkein hallinto-oikeus ...................................... . 1227 684 916 1196 1542
8528: Lääninoikeudet ................................................... . 2 318 2881 2 286 2 840 2 329
8529: Vesiylioikeudet ................................................... . 851 1040 1411 592
8530: Vankilaoikeus ..................................................... . 4 244 4 590 5 333 2897 6174
8531: Muut .................................................................... . 510 822 279 750
8532:
8533: Koko maan kattavan aineiston perusteella oi- miten riita- ja hakemusasioissa, ja heitä käytettiin
8534: keudenkäyntiavustajan palkkioon vaikuttavat enemmän alioikeuksissa (16 o/o) kuin hovioike-
8535: tehtäväkokonaisuuden tai erikseen laskutettavan uksissa (alle 5 o/o).
8536: toimen vaatima työmäärä ja vaikeusaste, päämie- Asianajajien palkkiot olivat kertomusvuonna
8537: hen asema sekä oikeudenkäyntiavustajan asian- keskimäärin 4 700 mk, muun lakimiehen 4 300
8538: tuntemus, kokemus ja ammattitaito. Sen sijaan mk ja muun avustajan 2 800 mk. Yleiselle oikeus-
8539: kustannuserot eri hovioikeuspiirien ja tuomiois- avustajalle maksettiin kulukorvauksina keski-
8540: tuinten välillä eivät selity näillä tekijöillä. Keski- määrin 400 mk. Suhteellisesti eniten ovat reaali-
8541: määräiset menot maksutonta oikeudenkäyntiä arvoltaan nousseet muiden lakimiesten palkkiot.
8542: kohti olivatv. 1992-93 asiaryhmittäin seuraavat: Oikeudenkäyntiavustajien palkkio hovioikeu-
8543: dessa oli kertomusvuonna keskimäärin 940 mk ja
8544: Asiaryhmä 1992 1993 korkeimmassa oikeudessa 1 100 mk. Hovioike-
8545: mk uksien väliset erot ovat tasoittuneet. Palkkiot
8546: Hakemusasia .................. .. 3037 3172 olivat 890-1100 mk.
8547: Konkurssiasia ................... . 2494 2759 Oikeudenkäyntiavustajille maksettujen palk-
8548: Summaarinen asia .......... .. 412 kioiden reaaliarvo on viiden viime vuoden aika-
8549: Laaja riita-asia .................. . 4 742 4956 na noussut 20 o/o enemmän kuin yleinen kustan-
8550: Esitutkinta ........................ . 1594 1544 nustaso ja 17 o/o enemmän kuin yleinen ansiota-
8551: Pakkokeinoasia .............. .. 1827 1511 so. Asianajajien palkkiot olivat koko maassa
8552: Muu rikosasia .................. . 4146 4 537 keskimäärin 390 mk suurempia kuin muiden
8553: Velkajärjestelyasia ............ . 2 553 lakimiesten. Hakemus- ja pakkokeinoasioissa
8554: sekä velkaselvittäjän tehtävissä tilanne oli päin-
8555: Hakemusasioissa palkkiot ovat pienempiä ja vastainen. Ei-lakimiesavustajien palkkiot olivat
8556: riita-asioissa korkeampia kuin rikosasioissa. Yk- 61 o/o asianajajien palkkioista. Kahtena viime vuo-
8557: sikkökustannukset ja maksuttomasta oikeuden- tena suhde on säilynyt ennallaan.
8558: käynnistä aiheutuvat kulut saajaa kohti ovat sitä
8559: suuremmat, mitä laajempi ja vaikeampi asia on ja Oikeushallintouudistuksen tavoitteena on
8560: mitä enemmän siinä on asianosaisia. kansalaisten oikeusturvan parantamisen ohella
8561: Kustannukset yleisissä alioikeuksissa asiaa nopeuttaa oikeudenkäyntiä, alentaa sen kus-
8562: kohti jäivät kertomusvuonna alle 5 000 mk:n tannuksia sekä poistaa niitä jäljellä olevia peri-
8563: 64 o/o:ssa tapauksista. Ne ylittivät 30 000 mk 237 aatteellisia lainkäytön epäkohtia, joiden korjaa-
8564: asiassa, joista kaksi oli hakemusasiaa, 25 riita- mista on aktiivisesti vaadittu jo 1970-luvulta
8565: asiaa ja loput rikosasioita. Tällaisissa rikosasiois- lähtien. Myös lainsäädäntöä on kehitettävä sel-
8566: sa maksuttornia oikeudenkäyntejä myönnettiin laiseksi, että koko yhteiskuntaan tai laajojen
8567: keskimäärin seitsemän. Yhdessätoista rikosasias- kansalaispiirien etuihin kohdistuvista rikko-
8568: sa kustannukset ylittivät 200 000 mk. Suurten ns. muksista kiinnijäämisriski kasvaa ja aiheutetus-
8569: liiga-asioiden määrä on lisääntynyt. ta vahingosta seuraa rangaistus, joka vastaa
8570: Maksuuoman oikeudenkäynnin kustannuksia kansalaisten oikeustajua ja estää ennalta rikko-
8571: lisää se, että oikeusavustajana käytetään yleensä muksia.
8572: asianajajaa tai muuta lakimiestä. Alioikeudessa Tapahtuneet talousrikokset, taloudelliset vää-
8573: he hoitivat yli 80 o/o ja hovioikeudessa yli 90 o/o rinkäytökset ja epävirallinen talous on kokonai-
8574: jutuista. Yleiset oikeusavustajat avustivat useim- suudessaan selvitettävä. On kehitettävä lainsää-
8575: 71
8576:
8577: däntöä ja tutkinta- ym. keinoja, joilla väärin- tion vastuulle kuuluvia kriminaalihuoltotehtä-
8578: käytökset voidaan estää. viä. Se mm. antaa valvontamääräykset ehdon-
8579: Oikeusministeriön on yhteistyössä sisäasiain- alaisesti vapautetuille, ja sillä on oikeus esittää
8580: ministeriön kanssa kehitettävä lainsäädäntöä, ehdonalaisen vapauden menettämistä sekä vah-
8581: kuten talousrikoksia tutkinut työryhmä jo 1980- vistaa yhdyskuntapalvelua koskeva suunnitel-
8582: luvun alkupuolella ehdotti. Poliisin mukaan ma. Vaikka varsinaisia esteitä toiminnan jatka-
8583: konkurssisäännön uudistamista on kiirehdittä- miseen ennallaan ei ole, on aiheellista arvioida,
8584: vä, osakeyhtiö- ja liiketoimintakieltolakia tiu- mitä vaikutuksia on sen organisoimisesta oikeus-
8585: kennettava ja ns. huivaanitoiminnan kieltävä ministeriön alaisuuteen. Rangaistusten täytän-
8586: laki saatava voimaan ja sen noudattamista val- töönpanon osalta valtiontilintarkastajat viittaa-
8587: vottava. Lisäksi on tarkistettava henkilö-ja kaup- vat valtiovarainvaliokunnan lausumaan.
8588: parekisterilakia ja muutettava verolainsäädän-
8589: nössä olevia tietojenluovutusta koskevia sään-
8590: nöksiä. Rahan ja omaisuuden takavarikoimi- Yksityishenkilön velkajärjestely
8591: seksi tai hukkaamisen estämiseksi on tehostetta-
8592: vapakkokeino-ja esitutkintalain keinoja. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (571
8593: Organisaation ja työmenetelmien kehittämi- 1993) tuli voimaan 8.2.1993. Velkajärjestelyllä on
8594: sestä huolimatta uudistukset yhdessä heikenty- mahdollista korjata vaikeuksiin joutuneen yksi-
8595: neen taloudellisen tilanteen kanssa lisäävät tuo- tyishenkilön taloudellinen tilanne ja ehkäistä vel-
8596: mioistuinten jutturuuhkia siinä määrin, ettei katilanteen mukanaan tuomia ongelmia. Yksi-
8597: niistä selvitä edes tekemällä ylitöitä. Työtilanteel- tyishenkilön velkaongelmien yleisin syy on jokin
8598: taan vaikeimmassa asemassa olevien tuomiois- ennalta-arvaamaton muutos elinoloissa tai talou-
8599: tuinten tuomari- ja kansliahenkilöstöä on tarvit- denpidossa. Muutos voi johtua esim. työttömyy-
8600: taessa tilapäisesti lisättävä, jotta jutturuuhkat destä, korkotason noususta tai kotitalouden
8601: voidaan kohtuullisessa ajassa purkaa ja oikeu- omista yksilöllisistä olosuhteista. Velkaongelmat
8602: denkäyntimenettely-ja organisaatiouudistukset ovat myös usein syntyneet yritystoiminnan päät-
8603: toteuttaa suunnitelmien mukaan. Työmenetel- tymisen tai takausvastuun seurauksena. Velkaa
8604: miä on yksinkertaistettava, jotta sakon muunta- on myös voitu ottaa ilman riittävää harkintaa.
8605: rangaistuksen tapaiselta asian moninkertaiselta Yksityishenkilöiden velkaantumiseen liittyvät
8606: käsittelyitä vältytään. ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti.
8607: Päätösten tarkempi perustelu ei ole vähentä- Kotitalooksilla oli 1980-luvun loppupuolella
8608: nyt oletetulla tavalla hovioikeuksiin tehtävien paljon asuntolainoja, ja 1980-luvulla myös kulu-
8609: valitusten määrää, joka mm. Ruotsiin verrattu- tusluottojen käyttö lisääntyi selvästi. Sosiaali-
8610: na on maassamme moninkertainen. Mikäli oi- ja terveysministeriön asuntovelkatyöryhmän
8611: keudenkäyntimenettelyn uudistaminenkaan ei 0994:13) arvion mukaan suuria asuntovelan
8612: valituksia vähennä, on harkittava muutoksen- maksuvaikeuksia on 20 000--50 000 kotitalou-
8613: hakuoikeuden rajoittamista eurooppalaiseen ta- della. Kotitalouksien määrän arvioiminen objek-
8614: paan. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi hovi- tiivisesti on kuitenkin vaikeaa tietojen puutteelli-
8615: oikeuksien voimavarat on suhteutettava työmää- suuden vuoksi. Työryhmä piti tärkeänä, että
8616: rään tarvittaessa tarkistamallapiiri rajoja. kotitalouksien velkaantumista ryhdytään seuraa-
8617: Maksuttomalla oikeudenkäynnillä on haluttu maan säännöllisesti mm. järjestämättömien luot-
8618: varmistaa, että taloudellisesta tilanteesta riippu- tojen seurannan yhteydessä. Myös rahalaitosten
8619: matta kansalaiset voivat tasavertaisesti turvau- tulisi seurata kotitalouksien velanhoitovaikeuk-
8620: tua tuomioistuimiin. Vaikka velkajärjestelyä lu- sien kehitystä.
8621: kuun ottamatta maksuttomista oikeudenkäyn- Luottomarkkinoiden vapauduttua kotitalook-
8622: neistä yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset silla oli mahdollisuus rahoittaa kulutustaan kulu-
8623: ovat jopa alentuneet, yksittäistapauksissa kor- tusluotoilla. Rahamarkkinoiden vapautuminen ja
8624: keiksi nousevia kustannuksia on saatava pie- korkojen laaja vähennysoikeus saivat aikaan sen,
8625: nennetyksi. Varattomien ja vähävaraisten oi- että asuntojen hinnat nousivat jyrkästi 1980-lu-
8626: keudenkäynti- ja syytetyn puolustamisjärjestel- vun loppupuolella. Samaan aikaan pankit kilpai-
8627: män uudistamistarvetta selvittämään on asetet- livat markkinaosuuksista, eikä luotanhakijoiden
8628: tava komitea tai toimikunta. luottokelpoisuuteen kiinnitetty aina riittävästi
8629: Kriminaalihuoltoyhdistys hoitaa enenevässä huomiota. Kun taloudellinen tilanne muuttui la-
8630: määrin seuraamusjärjestelmään liittyviä, vai- maksi, monet kotitaloudet olivat suurissa vaike-
8631: 72
8632:
8633: uksissa velkojensa kanssa. Lisäksi korot olivat (763/93). Myös tämä laki on määräaikainen ja on
8634: korkeita ja nousivat jatkuvasti. voimassa vuoden 1995 loppuun. Velanhoitovai-
8635: Asuntohallituksen ylivelkaantumistyöryhmän keuksiin joutuneen asunto oli mahdollista hank-
8636: muistion sekä velkatyöryhmän (VNK 13.1.1992) kia aravalainalla kunnalle käytettäväksi esim.
8637: suositusten pohjalta vuosien 1992-93 talousar- perheen vuokra-asuntona.
8638: vioissa myönnettiin korkotukivaltuutta 1,6 Mmk Seuraavasta kuviosta käy ilmi kotitalouksien
8639: ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi. velkaantumisaste v. 1980-93. Kotitalouksien
8640: Laki taloudellisissa vaikeuksissa oleville asunto- velkaantumisaste on maksamatta olevan velka-
8641: velallisille myönnettävästä korkotuesta annettiin määrän eli luottokannan osuus kotitalouksien
8642: toukokuussa 1992 (408/92). Tähän liittyen annet- kaikista käytettävissä olevista tuloista vuodessa.
8643: tiin laki asuntotuotantolain mukaisten hankinta- Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 1980-lu-
8644: lainojen myöntämisestä eräissä tapauksissa (412/ vulla 50 o/o:sta selvästi yli 80 o/o:n. Nousu pysähtyi
8645: 92). Lait olivat määräaikaisina voimassa kerto- 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen velkaantumis-
8646: musvuoden kesäkuun loppuun saakka. Uusi yli- aste on vuosittain hieman laskenut. Kertomus-
8647: velkaantuneille asuntovelallisille myönnettävä vuonna velkojen suhde käytettävissä oleviin tu-
8648: korkotukea koskeva laki tuli voimaan 15.7.1993 loihin oli 74 %.
8649:
8650: % %
8651: 100 -.-----------------------------------------------------------------,100
8652:
8653:
8654:
8655: r----
8656: 80 - -······························································· . . ··.:::::·································· 80
8657:
8658:
8659:
8660: r--
8661: 60 --·············································· 60
8662: r-- ...-
8663: r-
8664: r-- r--
8665:
8666: 40 - .. 40
8667:
8668:
8669:
8670:
8671: 20 - • 20
8672:
8673:
8674:
8675:
8676: 0 0
8677: 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
8678:
8679: 'Arvio
8680:
8681:
8682: Kuluttajien velkaantumisen kasvu ei ole mi- vintoratkaisuja. Amerikkalainen konkurssijärjes-
8683: tenkään erityisesti suomalainen asia, vaan näin telmä, jossa velallinen konkurssin jälkeen vapau-
8684: on käynyt muissakin länsimaissa. Niissä on tuu veloistaan, on eurooppalaisten lainsäädäntö-
8685: 1980-90-luvulla kiinnitetty erityistä huomiota hankkeiden esikuva. Eri maissa on tosin päädytty
8686: kuluttajien velkaantumiseen ja sen mukanaan erilaisiin ratkaisuihin yksityishenkilöiden velka-
8687: tuomaan ylivelkaantumisongelmaan. Länsimaat ongelmien järjestämiseksi.
8688: korostavat joko oikeudellista sääntelyä ja tuo- Tanskan lainsäädäntöön sisällytettiin v. 1984
8689: mioistuinkeskeistä ratkaisua tai neuvontaa ja so- säännökset luonnollisen henkilön velkasaneera-
8690: 73
8691:
8692: uksesta. Konkurssilaissa säädetään luonnollisen misen jälkeen. Ranskassa tuli voimaan v. 1990
8693: henkilön velkasaneerauksesta, joka voi tapahtua laki luonnollisen henkilön maksukyvyttömyy-
8694: itsenäisessä velkasaneerausmenettelyssä tai kon- destä. Laki sisältää sekä neuvottelumenettelyn
8695: kurssimenettelyn yhteydessä. Velkasaneerauk- että velkasaneerausmenettelyn. Saksassa on par-
8696: sesta päättää tuomioistuin. Velallinen tekee ha- lamentti hyväksynyt yleisen maksukyvyttömyys-
8697: kemuksen, jossa hän selvittää velkansa ja talou- menettelyä koskevan lain. Lain mukaan luonnol-
8698: dellisen asemansa. Tavallista on, että sosiaalivi- linen henkilö voi vapautua jäännösveloista mak-
8699: ranomainen avustaa velallista hakemuksen laati- suohjelmalla, jonka kesto on seitsemän vuotta.
8700: misessa. Tuomioistuin päättää saneerauksen Laki tulee voimaan v. 1999.
8701: aloittamisesta velallisen hakemuksen ja siihen
8702: liitettyjen asiakirjojen perusteella sekä kuultuaan
8703: velallista. Tanskan järjestelmälle on tunnus- Velkajärjestelymenettely. Velkajärjestely-
8704: omaista, että tuomioistuimen myöntämissä vel- lain mukaan velkajärjestely voidaan myöntää
8705: kasaneerauksissa velkojen määrää on alennettu maksukyvyttömälle velalliselle, jos velallisen
8706: huomattavasti. Velalliset ovat näin onnistuneet maksukyky on heikentynyt ilman velallisen
8707: toteuttamaan saneerausohjelman tuomioistui- omaa syytä tai jos velkajärjestelyyn on muuten
8708: men päättämällä tavalla. painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja
8709: Kotitaloudet velkaantoivat myös Ruotsissa ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa
8710: Norjassa 1980-luvun jälkipuoliskolla erityisen velallisen maksukykyyn. Maksukykyä heikentä-
8711: voimakkaasti. Norjassa yksityishenkilön velka- viä seikkoja voivat olla esim. sairaus, työkyvyttö-
8712: järjestely tuli voimaan kertomusvuonna. Järjes- myys, työttömyys tai muut merkittävät olosuhtei-
8713: telmä on kolmiportainen. Siinä ulosottomies on den muutokset.
8714: ensisijainen sovittelija, ja sen jälkeen asia voi Hallituksen esityksessä (HE 183/1992 vp.) lu-
8715: edetä tuomioistuimeen. Ulosottomies neuvoo vattiin, että lainsäädännön toimivuutta seurataan
8716: velallista ja neuvottelolla pyritään ratkaisuun. tarkoin ja että tarvittaviin korjausesityksiin ryhdy-
8717: Ruotsissa hallituksen esitys yksityishenkilöiden tään. Lakivaliokunta korostaa mietinnössään
8718: velkajärjestelystä annettiin tammikuussa 1994. (LaV 14/1992 vp.) myös seurannan tärkeyttä.
8719: Laki tuli voimaan 1.7.1994. Ruotsin konkurssioi- Seuranta on kohdistettava sekä säännösten toi-
8720: keuden uudistusta valmistellut komitea piti Tans- mivuuteen, oikeuskäytännön yhtenäisyyteen
8721: kan velkasaneerausjärjestelmää onnistuneena, ja että säännösten yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
8722: Ruotsin järjestelmä vastaakin osin Tanskan järjes- Maaliskuussa 1994 ilmestyi oikeusministeriön
8723: telmää. asettaman työryhmän arviomuistio yksityishen-
8724: Yhdysvaltojen oikeusjärjestyksessä velallisen kilön velkajärjestelylain toteutumisesta ja kehittä-
8725: on mahdollista vapautua velkavastuistaan. Yh- misestä. Oikeusministeriö on 21.4.1994 asettanut
8726: dysvaltojen konkurssilain tavoitteena on tarjota työryhmän valmistelemaan ehdotusta velkajär-
8727: velalliselle mahdollisuus aloittaa uudelleen. Yk- jestelylain muuttamisesta. Ensimmäisessä vai-
8728: sityishenkilön konkurssissa on kaksi pääasiallista heessa valmistellaan kiireellisesti toteutettavissa
8729: vaihtoehtoa, likvidaatiokonkurssi tai maksu- olevat lähinnä menettelysäännöksiä koskevat
8730: suunnitelmakonkurssi. Likvidaatiokonkurssissa muutosehdotukset, joilla voidaan vähentää tuo-
8731: velallisen kaikki varallisuus realisoidaan ja jae- mioistuinten työtä sekä edistää asioiden selvittä-
8732: taan hänen velkojilleen. Kun tämä on tehty, mistä ja tarkoituksenmukaista hoitamista. Toises-
8733: velallinen on vapautunut vastaamasta velkojen sa vaiheessa valmistellaan laajemmat, lain sisäl-
8734: loppuosasta. Maksusuunnitelmakonkurssissa töön liittyvät muutosehdotukset
8735: velallisen on mahdollista säilyttää varallisuuten- Velkajärjestelylainsäädännön tavoitteena on
8736: sa, ja tuomioistuin vahvistaa hänelle maksusuun- ratkaista velkaongelmat ensisijaisesti neuvottelu-
8737: nitelman. Maksusuunnitelma kattaa tuomioistui- teitse ja vapaaehtoisesti. Velkajärjestelylain peri-
8738: men harkinnassa olevan osuuden veloista, ja sen aatteita vastaavia, kaikkia velkoja koskevia so-
8739: toteuttamisen jälkeen velallinen on vapautunut vintoratkaisuja on kuitenkin toistaiseksi syntynyt
8740: lopuista veloistaan. Yhdysvalloissa maksuohjel- odotettua vähemmän. Niiden määrää ei ole oi-
8741: ma kestää yleensä kolme vuotta. Velallinen voi keusministeriön mukaan tilastoitu, eikä niistä ole
8742: itse valita, kumman konkurssin valitsee. seurantatietoa. Sovintoratkaisujen vähyys johtuu
8743: Isossa-Britanniassa yksityishenkilö voi vapau- oikeusministeriön mukaan osaksi siitä, että rat-
8744: tua veloistaan joko konkurssin tai tuomioistui- kaisut ovat paremmin hyväksyttävissä, jos ne
8745: men vahvistaman maksusuunnitelman toteutta- syntyvät tuomioistuimen päätöksellä. Velkojien
8746: 74
8747:
8748: asenteet ja tiedon puute ovat myös osaltaan vat n. 90 päätoimista neuvojaa julkisyhteisöjen
8749: vaikuttaneet sovintoehdotusten torjumiseen. organisaatioissa, n. 400 sivutoimista velkaneuvo-
8750: Tilastokeskuksen selvityksen mukaan v. 1992 jaa kunnissa sekä seurakuntien ja järjestöjen
8751: lainoja on järjestelty pankkien kanssa 120 000 velkaneuvojat. Kertomusvuoden talousarviossa
8752: tapauksessa. Pankkiyhdistyksen teettämän Mo- myönnettiin tuomareiden ja kansliahenkilökun-
8753: nitor-tutkimuksen perusteella syksyn 1992 ja nan palkkaamiseen alioikeuksiin 7,2 Mmk:n
8754: syksyn 1993 välisenä aikana pankeissa on jär- määräraha 32 hengen palkkaamiseen niihin lisä-
8755: jestelty 130 000 kotitalouden lainoja. Suomen tehtäviin, joita yrityssaneeraus ja velkajärjestely-
8756: Pankkiyhdistyksen julkaisussa Kotitalouksien menettelyn toteuttaminen aiheuttavat. Suurim-
8757: säästäminen ja luotankäyttö (huhtikuu 1994) piin oikeusaputoimistoihin on kertomusvuonna
8758: mainitaan, että n. 194 000 kotitaloutta on sopi- palkattu 12 ylimääräistä lakimiestä velkajärjeste-
8759: nut lainojen hoidosta uudelleen pankkien kans- lyasioiden vuoksi. Päätoimisista velkaneuvojista
8760: sa kertomusvuonna. Lainojen hoitaminen on 60 on oikeusministeriöitä saadun tiedon mukaan
8761: sujunut suunnitelmien mukaan 82 %:lla lainan- palkattu työllisyysvaroin. Velkaneuvontatehtä-
8762: ottajista, ja 16% lainanottajista on sopinut pank- vissä olevat henkilöt on voitu työllistää valtio-
8763: kien kanssa uusista lainanhoitojärjestelyistä. neuvoston erillisen päätöksen mukaan 6 kk:n
8764: Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä tut- sijasta vuodeksi. Vuoden 1994 ensimmäisessä
8765: kimuksessa Taloudellisen laman terveysvaiku- lisätalousarviossa on 3 Mmk:n määräraha 12 kk:n
8766: tukset 0993:40) arvioitiin, että 200 000 taloutta ajan työllistärnisvaroilla palkattujen velkaneuvo-
8767: ei kyennyt kertomusvuonna maksamaan asun- jen työsuhteiden jatkamiseksi v. 1994 . Kuntien
8768: tolainojaan sovitulla tavalla. Yhtä suuri määrä sivutoimiset velkaneuvojat ovat joko sosiaali- tai
8769: talouksia oli maksuvaikeuksissa muiden pank- kuluttajaviranomaisia.
8770: kilainojensa kanssa. Oikeusministeriö on maksanut kunnille erilli-
8771: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Takuu- sen korvauksen velkajärjestelyasiassa annetusta
8772: Säätiön aloitteesta järjestettiin Helsingissä vuo- yleisesta oikeusavusta. Korvaus on 800 mk, jos
8773: den 1994 tammikuussa neuvottelutilaisuus, jossa asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa ja 1 500
8774: käsiteltiin neuvotteluratkaisujen aikaansaamista mk tuomioistuimessa käsitellyistä asioista. Järjes-
8775: yksityishenkilöiden velkajärjestelyissä. Sovinto- telmää on oikeusministeriön mukaan tarkoitus
8776: ratkaisuihin on ollut mahdollista päästä, ainakin jatkaa v. 1994.
8777: tietyissä tilanteissa, varsin laajalti ja selvästi Oikeusministeriö on kertomusvuonna tuke-
8778: useammin kuin yleensä otaksutaan. Saadut tie- nut velkaneuvonnan järjestämistä. Kuluttajatutki-
8779: dot vahvistavat edelleen sen käsityksen, että muskeskukselle on myönnetty 273 000 mk:n
8780: erityyppisillä velkaantuneita avustavilla tahoilla määräraha maksuohjelmia laadittaessa käytettä-
8781: on toisistaan hyvinkin poikkeavia kokemuksia vän tietokoneohjelman kehittämiseen sekä kou-
8782: neuvotteluratkaisuista. Kuitenkin kertomusvuo- lutukseen. Velkaneuvontaa antaville järjestöille
8783: den jälkipuoliskolla kävi ilmi, etteivät sovintorat- on myönnetty 925 000 mk. Jokaiselle lääninhalli-
8784: kaisujen mahdollisuudet näytä ainakaan laajassa tukselle on myönnetty 20 000 mk koulutuksen
8785: mitassa parantuneen. järjestämistä varten.
8786: Velkaneuvonnan tehtävänä on selvittää mah-
8787: dollisuudet selviytyä velkaongelmasta sekä avus- Velkajärjestely tuomioistuimissa. Velalli-
8788: taa velallista pääsemään sovintoratkaisuun vel- nen voi hakea tuomioistuimelta velkajärjestelyä,
8789: kojien kanssa. Oikeusministeriön velkajärjeste- jos hän ei ole päässyt sovintoon velkojiensa
8790: lyä koskevaan lakiehdotukseen sisältyi ehdotus kanssa. Tuomioistuimet voivat kuulla velkojia, ja
8791: velkaneuvonnan järjestämisestä kunnissa. Velka- kuulemisen tarkoituksena on selvittää, täyttyvät-
8792: neuvonnasta ei kuitenkaan tullut kuntien laki- kö velkajärjestelyn edellytykset tai onko velkajär-
8793: sääteistä tehtävää. Silti kunnat ja erilaiset järjestöt jestelylle olemassa este. Tuomioistuimen on teh-
8794: ja yhteisöt antavat velkaneuvontaa. Oikeusminis- tävä päätös velkajärjestelyn aloittamisesta, jos
8795: teriön mukaan velkaneuvonnan palvelutaso on esitetyn selvityksen perusteella velkajärjestelyyn
8796: saatu alueellisesti kattavaksi. Valtiontalouden on edellytykset. Päättäessään velkajärjestelyn
8797: säästöjen vuoksi velkaneuvontaa ei kuitenkaan aloittamisesta tuomioistuin asettaa määräajan
8798: ole mahdollista antaa kysyntää vastaavasti, eikä maksuohjelmaehdotuksen laadintaa varten.
8799: sitä ole useinkaan mahdollista saada ilman odo- Velkajärjestelyn aloittamispäätöksessä ei oteta
8800: tusaikoja. lopullisesti kantaa velkajärjestelyn edellytyksiin
8801: Velkaneuvontaa ja oikeusapua antaa 162 oi- tai esteisiin. Velkajärjestelyhakemus voidaan hy-
8802: keusaputoimistoa. Lisäksi velkaneuvontaa anta- lätä vielä sen jälkeen, kun maksuohjelmaehdotus
8803: 75
8804:
8805: on laadittu ja siitä on kuultu velkojia. Velallinen jelman päätyttyä velallinen vapautuu loppuve-
8806: voi hakea muutosta, jos hakemus hylätään. Vel- lasta.
8807: kojilla sen sijaan ei ole muutoksenhakuoikeutta Velkajärjestelyssä velallinen voi tietyin edelly-
8808: velkajärjestelyn aloittamista koskevaan päätök- tyksin säilyttää omistusasuntonsa. Tällöin hänen
8809: seen. Lisäksi velkajärjestelyn aloittamista seuraa on pystyttävä 10 vuodessa lyhentämään vakuu-
8810: velkajärjestelyn piiriin kuuluvia velkoja koskeva dettornia velkoja vähintään yhtä paljon kuin
8811: maksu-, perintä- ja ulosmittauskielto. myyntivaihtoehdossa. Omistusasunnon säilyttä-
8812: Tuomioistuin voi määrätä selvittäjän silloin, minen velkajärjestelyssä edellyttää vähimmillään
8813: kun velkajärjestelyn aloittamisesta päätetään. sitä, että velallinen kykenee selviytymään va-
8814: Selvittäjän määräämistä voi esittää velallinen, kuusvelan järjestellyistä hoitomenoista.
8815: velkoja tai tuomioistuin. Velallisen tai selvittäjän, Velkajärjestelylain mukaan tuomioistuin voi
8816: jos sellainen on määrätty, on laadittava ehdotus velallisen vaatimuksesta päättää, että asunnon
8817: maksuohjelmaksi. Jos ehdotus on velallisen laa- rahaksimuuttoa lykätään enintään yhdellä vuo-
8818: tima, tuomioistuin kuulee siitä velkojia. Velko- della. Mahdollisuus realisoinnin lykkäämiseen
8819: jien kuuleminen on selvittäjän tehtävä, jos selvit- on tarpeen silloin, kun velallinen tarvitsee aikaa
8820: täjä on määrätty. järjestääkseen asumisensa muulla tavoin. Sitä
8821: Selvittäjiä oli 30.11.1993 mennessä määrätty voidaan soveltaa myös, kun halutaan ehkäistä
8822: noin puolessa tapauksista, joissa velkajärjestely asunnon nopeasta realisoinnista koituvia talou-
8823: oli aloitettu. Selvittäjänä toimii useimmiten asian- dellisia tappioita. Velallisen taloudellisen tilan-
8824: ajaja tai muu lakimies. Ammattimaisesti selvittä- teen parantuessa on mahdollista välttää asunnon
8825: jän tehtävissä toimii lakimiesten lisäksi mm. enti- realisointi.
8826: siä pankkitoimihenkilöitä. Selvittäjille maksetaan Marraskuun lopun 1993 tilastotietojen mu-
8827: palkkiot valtion varoista. Palkkiota koskevaa oi- kaan (8.2.-30.11.1993) velkajärjestelyhakemuk-
8828: keusministeriön määräystä tarkistettiin kerto- sia oli tehty 9 102. Velkajärjestelyjen aloittamis-
8829: musvuoden lopulla, joten tuomioistuin voi har- päätöksiä oli tehty 5 442 ja maksuohjelmia oli
8830: kintansa mukaan korottaa palkkiota vaikeimmis- vahvistettu 1 424 tapauksessa. Vahvistettujen
8831: sa tapauksissa. Lakimiehille ja ammattimaisesti maksuohjelmien mukaan 537 velallista omisti
8832: selvittäjän tehtäviä haitaville maksettavan palkki- asunnon, mutta 275 (51%) tapauksessa asunto
8833: on suuruus riippuu esim. velkojien määrästä. jouduttiin myymään ja 262 ( 49 %) tapauksessa se
8834: Velkaselvittäjien pätevyys ja keskimääräinen säilyi. Tietoja siitä, kuinka moni velallinen on
8835: palkkio kertomusvuonna käyvät ilmi seuraavasta joutunut luopumaan asunnostaan ennen velka-
8836: asetelmasta: järjestelyä, ei ole. Kertomusvuoden joulukuun
8837: Palkkio alusta lukien velkajärjestelyasioiden tilastointi
8838: Velkaselvittäjä Määrä keskimäärin muuttui, kun siirryttiin uuteen yhtenäiseen kärä-
8839: mk jäoikeuteen. Samalla muuttuivat myös alioikeuk-
8840: Yleinen oikeusavustaja 69 2 242 sien määrä ja tuomiopiirijako.
8841: Asianajaja .................. .. 452 3 499 Seuraavasta asetelmasta käy ilmi velkajärjeste-
8842: Muu lakimies ............ .. 507 3 694 lyhakemusten aloittamispäätösten ja vahvistettu-
8843: Muu avustaja .............. . 514 2 872 jen maksuohjelmien kokonaismäärän kasvu kuu-
8844: kausittain kertomusvuonna lain voimassaoloaika-
8845: Yhteensä .................... . 1542 3 298 na. Hakemusmääriä kuvaavat luvut perustuvat
8846: pääosin alioikeuksien diaarijärjestelmän kerto-
8847: Velkajärjestelyasiat aiheuttavat tuomioistui- musvuoden marraskuun tilanteeseen. Kertomus-
8848: mille paljon työtä. Tämän vuoksi harkitaan oi- vuoden joulukuussa tuomioistuimiin jätettyjen
8849: keusministeriön mukaan järjestelmää kehitet- velkajärjestelyhakemusten määrä on laskettu oi-
8850: täessä selvittäjän käytön lisäämistä. Tuomioistui- keusministeriössä eri tuomioistuimista koottujen
8851: mille kuuluvia tehtäviä olisi ministeriön mukaan tietojen perusteella. Tuomioistuimissa käsitelty-
8852: mahdollista siirtää nykyistä enemmän selvittäjäl- jen velkajärjestelyasioiden määrä on vastannut
8853: le. Selvittäjä voisi itse tehdä ratkaisuja velkajärjes- ennusteita. Kertomusvuoden joulukuun loppuun
8854: telyissä. mennessä velkajärjestelyhakemuksia oli tehty
8855: Maksuohjelman mukaan velallinen maksaa 10 280. Alioikeuksissa oli päätetty aloittaa velka-
8856: velkojaan maksukykynsä mukaisesti yleensä järjestely 6 029 asiassa ja maksuohjelmia oli
8857: viiden vuoden ajan. Velallinen joutuu realisoi- vahvistettu 1 779. Lain voimassaoloaikana (8.2.
8858: maan muun kuin perusturvaan kuuluvan omai- 1993-31. 8.1994) tuomioistuinten käsiteltäväksi
8859: suutensa velkojensa suoritukseksi. Maksuoh- on tullut n. 18 000 velkajärjestelyhakemusta.
8860: 76
8861:
8862: Aika Jätettyjä Aloittamispäätöksiä Vahvistettuja maksu-
8863: 8.2.- velka- ohjelmia
8864: järjestely- o/o hake- o/o aloittamis-
8865: hakemuksia muksista päätöksistä
8866: 31.3. mennessä .................................... . 1 212 311 26 1 0,3
8867: 30.4. " ....................................... .. 2104 844 40 4 0,5
8868: 31.5. " ........................................ . 3002 1375 46 24 1,7
8869: 30.6. " ........................................ . 4084 2073 51 111 5,4
8870: 31.7. " ........................................ . 4992 2 647 53 229 8,7
8871: 31.8. " ........................................ . 5 818 3 233 57 412 12,7
8872: 30.9. " ....................................... .. 6842 3 927 56 725 18,5
8873: 31.10. " ....................................... .. 7 912 4 597 58 1037 22,6
8874: 30.11. " ........................................ . 9100 5 409 59 1438 26,6
8875: 31.12.1993 " ........................................ . 10 280 6029 59 1779 29,5
8876:
8877: Hakemuksissa ilmenneiden puutteiden vuok- ruisratkaisu kaikissa tai miltei kaikissa stsaan
8878: si velkajärjestelyasioiden käsittely on osoittautu- tulleista hakemuksista. Lähinnä suurehkojen
8879: nut erittäin työlääksi. Uusi lainsäädäntö vaatii kaupunkien kuten Turun, Helsingin, Kuopion ja
8880: uudenlaista ajattelutapaa käräjäoikeuksien hen- Oulun alioikeuksissa oli vasta alle puolessa ha-
8881: kilöstöltä. kemuksista tehty aloittamisratkaisu. Toisaalta
8882: Velkajärjestelyjen sisällöstä on saatavissa tie- muutamassa isossakin alioikeudessa kuten Lah-
8883: toa alioikeuksissa kertomusvuoden loppuun dessa, Vantaalla ja Tampereella oli tehty aloitta-
8884: mennessä vahvistettujen maksuohjelmien perus- misratkaisuja selvästi yli koko maan keskiarvon.
8885: teella. Tavallisten velkojen mediaani oli näissä Käsittelyaika aloittamispäätöksestä vahvistet-
8886: maksuohjelmissa 315 000 mk ja keskiarvo tuun maksuohjelmaan oli alioikeuksissa oikeus-
8887: 550 000 mk. Edelleen kertomusvuoden joulu- ministeriön mukaan keskimäärin 117 päivää.
8888: kuun loppuun mennessä vahvistetuissa maksu- Keskimääräistä aikaa voidaan oikeusministeriön
8889: ohjelmissa on velallisen puuttuvan maksukyvyn mukaan pitää varsin hyvänä, koska maksuohjel-
8890: vuoksi jouduttu poistamaan velallisen maksuvel- maehdotuksen laatimiseen on yleensä tarpeen
8891: vollisuus kolmasosassa tapauksista. varata vähintään kahden kuukauden aika ja eh-
8892: Velkajärjestelyasioiden ruuhkautumisesta ali- dotus on eri syistä voitu laatia uudelleen. Ehdo-
8893: oikeuksissa on koko maan tietojen perusteella tuksen toimittaminen velkojille, velkojien lausu-
8894: selviä merkkejä. Ruuhkautuminen käy ilmi, kun mille varattu aika, riitaisten kysymysten käsittely
8895: vertaillaan edellisen taulukon elokuun ja marras- ja mahdollinen istunnon toimittaminen asiassa
8896: kuun lopun tilannetta. Sekä aloitusratkaisua vievät myös oman aikansa. Tehtyjen maksuohjel-
8897: odottavien hakemusten että maksuohjelmarat- maratkaisujen osuus aloittamispäätöksistä vaih-
8898: kaisua odottavien asioiden määrä ovat kumpikin teli alioikeuksien kesken huomattavasti. Joissa-
8899: kasvaneet tänä aikana. kin niistä alioikeuksista, jossa aloituspäätösten
8900: Tuomioistuimiin jätettyjen hakemusten määrä määrä on vähintään 30, oli jo puolessa näistä
8901: on melko pian lain voimaantulon jälkeen ollut tehty myös maksuohjelmaratkaisu (esim. Kajaa-
8902: kuukausittain 900--1 200. Kertomusvuoden nissa, Lahdessa ja Mikkelissä). Toisaalta Turussa,
8903: marraskuussa ja joulukuussa hakemuksia jätet- Kuopiossa ja Porvoossa oli tehty vain muutamia
8904: tiin selvästi enemmän. Tuomioistuimet ovat maksuohjelmaratkaisuja tai niitä ei ollut tehty
8905: myös kertomusvuoden syksyllä ja erityisesti mar- lainkaan.
8906: raskuussa tehneet velkajärjestelyjen aloittamis- Hakemusten hylkääruisprosentti velkajärjeste-
8907: päätöksiä ja maksuohjelman vahvistaruisratkai- lyn aloittamisvaiheessa on alioikeuksissa ollut
8908: suja enemmän kuin alkuvuodesta. oikeusministeriön mukaan n. 13. Oikeuspoliitti-
8909: Velkajärjestelyasioiden käsittelyaika hake- sen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan hake-
8910: muksen saapumisesta aloittamisratkaisuun musten hylkääruisaste vaihteli kertomusvuonna
8911: 30.11.1993 mennessä oli koko maassa keskimää- eri alioikeuksissa melkoisesti. Tämä ei selity
8912: rin 39 päivää. Nopeimmillaan käsittely kesti vii- yksin käsiteltävien tapausten laadulla. Viidessä
8913: kon, hitaimmillaan 3 kuukautta. Osassa alioi- hakemuksia suhteellisesti eniten hylkäävässä ali-
8914: keuksia oli ehditty tehdä velkajärjestelyn aloitta- oikeudessa vähintään kolmannes hakemuksista
8915: 77
8916:
8917: hylättiin, kun otetaan huomioon vähintään 30 mansa takauksen vuoksi. Sosiaali- ja terveysmi-
8918: aloitusratkaisua tehneet alioikeudet. Toisaalta nisteriön tutkimuksen Taloudellisen laman terve-
8919: viidessä tuomioistuimessa, jossa on marraskuun ysvaikutukset 0993:40) mukaan n. 50 000 suo-
8920: loppuun 1993 mennessä tehty vähintään 30 vel- malaista maksoi kertomusvuonna toisen velasta
8921: kajärjestelyn aloittamisratkaisua, ei hylätty yh- antamiaan takauksia. Takaajan ja päävelallisen
8922: tään velkajärjestelyhakemusta. välistä suhdetta ei lainsäädännössämme ole juu-
8923: Oikeusministeriö teki 19 alioikeudelle kerto- rikaan säännelty. Sitä koskevia sääntöjä on muo-
8924: musvuoden syyskuussa kyselyn velkajärjestely- dostunut lähinnä korkeimman oikeuden ratkai-
8925: asioiden aiheuttamasta työmäärästä. Hajonta sujen kautta.
8926: vastauksissa oli varsin suuri. Asioissa on sekä Omavelkainen takaus on käytetyin takaus-
8927: tapauskohtaisia että tuomioistuinkohtaisia eroja. muoto. Siinä takaaja ottaa vastattavakseen toisen
8928: Yksi työtä lisäävä ongelma on ollut se, että velasta kuten omastaan. Tämä merkitsee sitä, että
8929: hakemukset ovat olleet usein puutteellisia, ja takaajalta voidaan vaatia suoritusta heti velan
8930: niitä on jouduttu tuomioistuimien kehotuksesta eräännyttyä tarvitsematta ensin todeta päävelalli-
8931: täydentämään. Tuomioistuinten työmäärään vai- sen maksukyvyttömyyttä. Jos takaaja on sitoutu-
8932: kuttaa paitsi hakemusten myös velkojien luku- nut lailliseen takaukseen, häneltä voidaan vaatia
8933: määrä. suoritusta vasta sitten, kun päävelallinen on viral-
8934: Maksuton oikeudenkäynti on mahdollista lisesti todettu maksukyvyttömäksi. Oikeusminis-
8935: myöntää yksityishenkilön velkajärjestelyasiassa. teriö on asettanut toimikunnan valmistelemaan
8936: Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä annetun lain takausta koskevien säännösten kokonaisuudis-
8937: mukaan maksetaan yksityishenkilön velkajärjes- tusta. Toimikunnan määräaika päättyy vuoden
8938: telyasiassa avustamisesta palkkioita ja kulukor- 1995 maaliskuun lopussa.
8939: vauksia. Valtion varoista maksetaan lisäksi kor- Päävelallisen velkajärjestely ei vaikuta takaa-
8940: vauksia kunnille ja yhteisöille velkaneuvonnan jan vastuuseen. Jos näin olisi, takaus menettäisi
8941: järjestämisestä sekä selvittäjien kulut ja palkkiot. merkityksensä ja takaus vakuusmuotona romut-
8942: Kertomusvuonna korvausten määrä oli 15,4 tuisi. Jos takaaja ei suoriudu takausvelasta eikä
8943: Mmk. myöskään muista omista veloistaan, voi takaaja
8944: Velkajärjestelyasioissa on haettu muutosta hakea velkajärjestelyä. Jos takaaja ei hae velka-
8945: 30.11.1993 mennessä kaikkiaan 444 tapauksessa. järjestelyä tai hänelle ei sitä myönnetä, hän jou-
8946: Hovioikeudet olivat 30.10.1993 mennessä rat- tuu vastaamaan velasta niin kauan, kuin sitä on
8947: kaisseet 111 velkajärjestelyn aloittamista koske- jäljellä ja se ei ole vanhentunut. Takaajien määrä
8948: vaa valitusta. Käsittelyaika oli 109 tapauksessa esim. asuntoluotoissa lisääntyi 1980-luvun lopul-
8949: keskimäärin 3 kk 18 pv. la. Tällöin asuntoluottoja alettiin myöntää ilman
8950: Alioikeuden velkajärjestelyn aloittamista kos- etukäteissäästämistä.
8951: kevien hylkäävien ratkaisujen muuttamisaste Ruotsissa takausta koskevat perusnormit pe-
8952: hovioikeudessa vaihtelee tuntuvasti eri hovioike- rustuvat kuten Suomessakin vuoden 1743 kaup-
8953: uksissa. Hovioikeudet ovat lain soveltamisen pakaareen. Ruotsissa ei ole enää takausta koske-
8954: alkuvaiheessa muuttaneet ratkaisuja suhteellises- via erityisiä vanhentumisaikoja, vaan takaus van-
8955: ti useammin yksityishenkilöiden velkajärjestely- hentuu yleisten vanhentumista koskevien sään-
8956: asioissa kuin muissa asioissa. Kouvolan hovioi- nösten mukaisesti. Norjassa ja Tanskassa takaus-
8957: keudessa vain viidennes alioikeuksien hylkää- ta koskevat säännökset ovat vielä niukemmat
8958: vistä ratkaisuista on muuttunut aloittamispäätök- kuin Suomessa ja Ruotsissa.
8959: siksi. Rovaniemen hovioikeudessa taas 70 o/o ali- Takausvastuun järjestely on mahdollista to-
8960: oikeuden ratkaisuista on muuttunut hakijalle teuttaa ilman velkajärjestelyäkin. Velkajärjeste-
8961: myönteisiksi. lylakiin sisältyy erillinen takaus- ja vakuusvas-
8962: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan tuun järjestelyä koskeva säännöstö. Takauksen
8963: hovioikeudet pysyttivät alioikeuden ratkaisun antaneelle yksityishenkilölle voidaan vahvistaa
8964: velkajärjestelyn aloittamisesta yhteensä takausvelkaa koskeva maksuohjelma. Edelly-
8965: 57,5 o/o:ssa tapauksista. Hovioikeudet kumosivat tyksenä sille on, ettei takaaja kykene maksa-
8966: alioikeuden ratkaisun 42,5 o/o:ssa tapauksista ker- maan takausvelkaa ilman, että hän joutuisi
8967: tomusvuonna. myymään asuntonsa tai muuta perusturvaansa
8968: liittyvää omaisuuttaan. Jos päävelalliselle on
8969: Takaajan asema velkajärjestelyssä Moni myönnetty velkajärjestely, takausvastuun järjes-
8970: on joutunut velkaongelmiin toisen velasta anta- telyssä otetaan huomioon se osa velasta, jolle
8971: 78
8972:
8973: ei keny suoritusta päävelallisen maksuohjel- lunluonteista. Spekulatiivisen velkaantumisen
8974: malla. perusteella hakemuksia on ali- ja hovioikeuksis-
8975: Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä suojaa sa hylätty. Elinkeinotoimintaan liittyvä velkaan-
8976: maksukyvytöntä takaajaa samalla tavalla kuin tuminen voi niin ikään tulla arvioitavaksi velalli-
8977: maksukyvytöntä velallistakin. Velkajärjestelyssä sen ilmeisenä kevytmielisyytenä.
8978: ja takausvastuun järjestelyssä on siis perusperi- Jos velallinen ei kykene maksamaan velko-
8979: aatteena se, että takaajan vastuu velkojaan näh- jaan lainkaan, velkojen maksuvelvollisuus voi-
8980: den määräytyy hänen oman maksukykynsä mu- daan poistaa kokonaan. Velalliselle vahvistetaan
8981: kaan. tällaisessakin tapauksessa maksuohjelma, joka
8982: on voimassa 5 vuotta. Jos velallisen maksukyky
8983: Velkajärjestelyn esteet. Velkajärjestelylaissa paranee, maksuohjelmaa voidaan muuttaa vel-
8984: on luettelo tapauksista, joissa velkajärjestely voi- kojien eduksi. Maksuohjelmassa voidaan ja siinä
8985: daan evätä, vaikka velallinen täyttäisi velkajärjes- tuleekin määrätä niistä toimenpiteistä, joihin ve-
8986: telyn taloudelliset edellytykset. Velkajärjestelyä lallisen on ryhdyttävä maksukykynsä parantami-
8987: ei voida myöntää yksinomaan velallisen talou- seksi. Tällaisten velvollisuuksien rikkomisesta
8988: dellisen aseman perusteella. Myös velkaantumi- maksuohjelma voidaan määrätä raukeamaan. Jos
8989: sen syillä ja muilla velallista koskevilla seikoilla ohjelma määrätään raukeamaan, velkojat voivat
8990: on merkitystä. Velkajärjestely voidaan evätä, jos periä velkansa alkuperäisin ehdoin. Velallisen
8991: velallinen on velkaantunut tai velallisena käyt- kykyyn ja haluun noudattaa maksuohjelmaa tu-
8992: täytynyt sillä tavoin moitittavasti, että hänen koh- lee voida luottaa myös silloin, kun maksuvelvol-
8993: dallaan täyttyy jokin velkajärjestelyn este. Kaikki lisuus poistetaan, ja velallisen on pyrittävä mak-
8994: esteperusteet ovat harkinnanvaraisia. Velkajär- sukykynsä parantamiseen. Velkajärjestely voi-
8995: jestely voidaan myöntää esteestä huolimatta, jos daan velkajärjestelylain mukaan evätä, jos velal-
8996: erityisiä vastasyitä on. Esteitä koskevilla sään- lisen olosuhteista ja elämäntavoista saatujen tie-
8997: nöksillä on haluttu vaikuttaa siihen, että mahdol- tojen perusteella on perusteltua aihetta olettaa,
8998: lisella velkajärjestelyllä ei heikennetä yleistä yh- että velallinen ei tulisi noudattamaan maksuoh-
8999: teiskunta- ja maksumoraalia. jelmaa.
9000: Useimmin sovellettu esteperuste on ollut il- Velkajärjestelyn esteet eivät ole yksin velkojan
9001: meisen kevytmielinen velkaantuminen. Arvioita- väitteen varaisia. Tuomioistuimen on omasta
9002: essa velkaantumista on keskeisesti kiinnitetty aloitteestaankin hankittava tarpeellinen selvitys
9003: huomiota siihen, miten velallisen olisi pitänyt esteperusteesta ja esteen ilmetessä evättävä vel-
9004: arvioida velan takaisinmaksukykynsä niissä olo- kajärjestely, jollei erityisiä vastasyitä ole. Estee-
9005: suhteissa, jotka vallitsivat velkaa otettaessa. Este- seen vetoaminen ja todistelun esittäminen jää
9006: perusteista on jo lukuisia hovioikeuksien ratkai- useimmiten pääosin velkojille.
9007: suja.
9008: Elinkeinotoiminnan päättymisestä yrittäjälle ja Yksityishenkilöiden velkajärjestelylain säätä-
9009: usein myös hänen perheenjäsenilleen jäänyt minen oli välttämätöntä, jotta suurimpiin velka-
9010: kohtuuton velkamäärä on yksi keskeinen perus- vaikeuksiin joutuneita kansalaisia voitiin no-
9011: te velkajärjestelyn tarpeelle. Velkajärjestelylain peasti auttaa. Kuluttajien oma valmius ja kyky
9012: mukaan velkajärjestely voidaan evätä, jos velalli- hoitaa taloudellisia asioitaan on ensiarvoisen
9013: nen on tuomittu yhdestä tai useammasta rikok- tärkeä velkaongelmien ratkaisussa. jos velka-
9014: sesta, jolla on tavoiteltu merkittävää taloudellista määrä kuitenkin on sellainen, ettei velallisella
9015: hyötyä, ja velallisen velat pääosin muodostuvat ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selviytyä sii-
9016: näiden rikosten perusteella tuomituista korvauk- tä, hänen asemansa vaikeutuu huomattavasti
9017: sista. Esteperuste koskee erityisesti elinkeinotoi- ilman yhteiskunnan apua. Kansalaisten vel-
9018: minnassa tehtyjä velallisen rikoksia, vero- ja kaantumisasteen kannalta huolestuttavaa on
9019: avustusrikoksia sekä kirjanpitorikoksia. Este voi pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen.
9020: tulla sovellettavaksi muutoinkin kuin elinkeino- Valtiontilintarkastajien mielestä velkaneu-
9021: toiminnan yhteydessä, esim. hyödyntavoittelu- vonnan merkitys korostuu ja yhteiskunnalla pi-
9022: tarkoituksessa tehdyissä rikoksissa. Velkajärjes- tää olla resurssit hoitaa tätä tärkeää työtä. Nykyi-
9023: telyä ei voida myöskään myöntää, jos velallisen senkaltaisten velkaongelmien toistuminen on
9024: velat ovat pääosin syntyneet elinkeinotoiminnas- pyrittävä jatkossa estämään nyt saatujen koke-
9025: sa, jossa on menetelty törkeän sopimattomasti musten perusteella. Velkaneuvonnan saamisen
9026: velkojia kohtaan tai joka on pääasiassa keinotte- on oltava ongelmatonta. Velkaneuvonnan saa-
9027: 79
9028:
9029: tavuus ja taso vaihtelevat paikkakunnittain, ja Ruuhkautumista kuvaa se, ettei aloitusratkaisu-
9030: tämä asettaa ihmiset eriarooiseen asemaan. ja ja maksuohjelmapäätöksiä tehdä yhtä paljon,
9031: Eräissä kunnissa velallisten tilanne jopa vaaran- kuin uusia hakemuksia saapuu. Myös velkajär-
9032: tuu pitkien jonojen vuoksi. Yhtenä vaihtoehtona jestelyjen aloitusratkaisujen määrä sekä hake-
9033: valtiontilintarkastajat haluavat korostaa asiaan musten hylkäämisprosentti vaihtelevat eri kärä-
9034: paneutuneiden vapaaehtoisjärjestöjen velka- jäoikeuksissa liian paljon. Huolestuttavaa on
9035: neuvontatyötä. Sitä on tuettava, jotta sovinto- myös maksuohjelmaratkaisua odottavien henki-
9036: neuvotteluja ja velkajärjestelyasian hoitamista löiden suuri määrä sekä alioikeuksien velkajär-
9037: varten velallisilla on käytettävissään henkilöitä, jestelyn aloittamista koskevien hylkäävien rat-
9038: jotka ovat valmiita avustamaan heitä velkatilan- kaisujen muuttumisasteen vaihtelu eri hovi-
9039: teeen selvittämisessä ja yhteyden ottamisessa vel- oikeuksissa. Ennakkovalmistelun parantaminen
9040: kojiin. sekä käsittelyn yksinkertaistaminen ovat keino-
9041: Sovintoratkaisujen lisäämista edistävät kehit- ja, joilla on mahdollista vähentää tuomioistuin-
9042: tämistoimet ovat välttämättömiä, jotta kaikille ten työmäärää.
9043: osapuolille hyvä ja toimiva sovintoratkaisu Valtiontilintarkastajat toteavat, että velkajär-
9044: yleistyy. Tämä parantaa myös tuomioistuinten jestelyhakemusten jättäneiden oikeusturoa ja
9045: työtilannetta. Velkojat ovat ensiamoisessa ase- yhdenvertaisuus toteutuu vain silloin, kun oike-
9046: massa neuvotteluratkaisujen onnistumisessa. uskäytännön erot eivät ole liian suuria eri alioi-
9047: Pankkien ja muiden velkojien asenteet sovinto- keuksien ja eri hovioikeuksien välillä ja käsittely-
9048: ratkaisua kohtaan on saatava positiivisemmik- ajat saadaan mahdollisimman lyhyiksi.
9049: si, ja velkojien tulee kiinnittää huomiota asial- Taroe saada aikaan nopeaa lainsäädännöl-
9050: lisiin ja perusteellisiin hakemuksiin ja maksu- listä muutosta johti velkajärjestelylain välittö-
9051: ohjelmaehdotuksiin. Valtiontilintarkastajat kat- mään voimaantuloon. Tällöin ei kuitenkaan
9052: sovat, että sovintoratkaisujen syntyä on vähen- jäänyt aikaa valmistautua lain soveltamiseen
9053: tänyt myös se, että neuvotteluratkaisujen val- mm. riittävällä koulutuksella. Oikeusministeriön
9054: mistelu ja aikaansaaminen vaativat noin kol- tulee tarkkaan seurata velkajärjestelylain sovel-
9055: minkertaisen työmäärän verrattuna velkajär- tamista tuomioistuinlaitoksessa ja ryhtyä tar-
9056: jestelyhakemuksen ja maksuohjelmaratkaisun peellisiin koulutus- ym. toimiin velkajärjestelyä
9057: laadintaan. Sovintoratkaisuja on syntynyt, hakeneiden oikeusturoan ja yhdenvertaisuuden
9058: muttei kuitenkaan niin paljon kuin lainsää- takaamiseksi.
9059: däntöä valmisteltaessa odotettiin. Yksityishenki- Lisäksi valtiontilintarkastajat toteavat, että ta-
9060: löiden velkajärjestelyhakemusten suuri määrä kausta koskevat säädökset ovat vanhentuneita ja
9061: on osoitus tästä. hajallaan useissa eri laeissa. Tämä lisää takauk-
9062: Oikeusistuimet ovat ruuhkautuneet, ja velalli- sia koskevia oikeustapauksia. Valtiontilintarkas-
9063: set ovat hyvin eriarooisessa asemassa velkajärjes- tajat edellyttävät takausta koskevan lainsäädän-
9064: telyhakemusten käsittelyajan ja -tavan osalta. nön uudistamista. Samalla olisi harkittava mah-
9065: Uudistusten toteutuminen ja samalla oikeuksien dollisuuksia vähentää omavelkaisen yksityista-
9066: työmäärän lisääntyminen tuntuvasti tapahtui- kaajan ensisijaista vastuuta puuttumatta kui-
9067: vat samanaikaisesti, kun oikeuslaitoksen henki- tenkaan takausvastuun periaatteeseen.
9068: löstömenoihin oli löydettävä 4 %:n säästöt.
9069: 80
9070:
9071:
9072:
9073:
9074: Sisäasiainministeriön hallinnonala
9075:
9076: Pelastushallinto öljyvahingoissa vastaavissa tehtävissä toimivat
9077: vesi- ja ympäristöhallinnon viranomaiset.
9078: Pelastushallinto käsittää palo- ja pelastustoi- Palo- ja pelastustoimen lainsäädäntö on vuo-
9079: men ja väestönsuojelun sekä sisäasiainministe- delta 1975, jolloin toteutettiin merkittäviä uudis-
9080: riön vastuulla olevat pelastuspalvelun koordi- tuksia. Palokuntien tehtäviin lisättiin pelastustoi-
9081: nointitehtävät Palo- ja pelastustoimen tehtävät mi, perustettiin yhteen hätänumeroon perustuva
9082: on jaettu kuntien ja valtion viranomaisten aluehälytyskeskusjärjestelmä ja vakiinnutettiin
9083: kesken. Kunnalliset palokunnat hoitavat var- pelastuspalvelu viranomaisten yhteistoiminnak-
9084: sinaisten pelastustehtävien ohella myös muita si. Monilta osin laki kuitenkin noudattaa vielä
9085: tehtäviä. Lähes kaikki palokunnat toimivat vuosien 1932 ja 1960 palolainsäädäntöä. Sisä-
9086: kunnan öljyntorjuntaviranomaisina ja suorittavat asiainministeriössä on aloitettu palo- ja pelastus-
9087: öljyvahinkojen torjuntaa. Suurimmat palokunnat toimen lainsäädännön uudistaminen mm. suorit-
9088: hoitavat myös sairaankuljetusta kunnassaan. tamalla laajahko eri viranomaisten kuuleminen.
9089: Palo- ja pelastustoimen kehittäminen kuuluu Varsinainen lainvalmistelu on vielä kesken, kos-
9090: sisäasiainministeriölle ja lääninhallituksille. Pa- ka ensin on selvitettävä, hoidetaanko palo- ja
9091: lokunnalle kuuluvien tehtävien hoito on osit- pelastustoimi kunnallisena vai valtiollisena. Esi-
9092: tain eriytynyt valtion keskushallinnossa. Öljyn- selvitysten yhteydessä on lain uudistusperus-
9093: torjunnan yleinen johto kuuluu ympä- teeksi esitetty mm., että viranomaisten vastuusta
9094: ristöministeriön hallinnonalalle ja sairaankulje- pelastuspalvelussa tulisi säätää laissa. Tällöin
9095: tus sosiaali- ja terveysministeriölle. Rakenteelli- palo- ja pelastustoimen lainsäädäntö olisi yleisla-
9096: sen palonehkäisyn ja laiteturvallisuuden asioita ki, jota hallinnonalakohtaiset erityislait tarvittaes-
9097: käsitellään ympäristöministeriössä ja kauppa- ja sa täydentävät.
9098: teollisuusministeriössä. Onnettomuuksien en- Lain uudistamisen yhteydessä selvitettäisiin
9099: naltaehkäisyn koordinointi on hajaantunut myös:
9100: useille viranomaisille. - palo- ja pelastustoimen järjestämisvaih-
9101: Paloviranomainen toimii pelastuspalvelua ja toehdot ja toiminnan organisointi
9102: sen suunnittelua johtavana viranomaisena. Teh- -korvauskysymykset suuronnettomuustilan-
9103: tävien hoitamiseen osallistuu lukuisa joukko teissa ja mahdollisen aiheuttamisperiaatteen
9104: muita viranomaisia ja laitoksia, kuten poliisi, ulottaminen vaarallisen toiminnan harjoittajiin
9105: sosiaali- ja terveysviranomaiset, ilmailuviran- sekä nykyisten maksuttomien toimien maksulli-
9106: omaiset, rajavartiolaitos, tielaitos, puolustusvoi- suus
9107: matym. - aluejaot ja aluepalopäällikköjärjestelmä
9108: Pelastushallinnon keskushallinnon peruson- sekä sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten
9109: gelma on se, että paikallisten pelastusviran- rooli suuronnettomuustilanteissa
9110: omaisten suorittamia tehtäviä, kuten öljyntorjun- - yksityisten kansalaisten velvollisuudet, ku-
9111: taa, rakenteellista palonehkäisyä ja sairaankulje- ten velvollisuus hankkia alkusammutuskalustoa,
9112: tusta ohjaaavat ja johtavat ministeriön sijasta palovaroittimia ym.
9113: muut viranomaiset. Tämä on vaikeuttanut sisä- - normaalioloja koskevan lainsäädännön ja
9114: asiainministeriön tulossuunnittelua ja johtanut väestönsuojelulainsäädännön mahdollinen yh-
9115: jossain määrin päällekkäisiinkin suunnitelmiin ja distäminen.
9116: järjestelyihin. Ongelmana on myös se, että laa-
9117: joissa suuronnettomuuksissa toimintaa johtavan Aluehälytyskeskukset. Aluehälytyskeskuk-
9118: sisäasianministeriön ja lääninhallituksen sijasta sia on nykyisin 54. Pääkaupunkiseutua lukuun
9119: 81
9120:
9121: ottamatta keskusten väestöpohja on keskimäärin lussa yhdistetään palo- ja pelastustoimeen kuulu-
9122: n. 80 000 asukasta. Hätäilmoitusten määrä on vien aluehälytyskeskusten sekä sosiaali- ja ter-
9123: vuosittain n. 10% alueen asukasluvusta eli n. veydenhuollon, poliisin ja meripelastuspalvelun
9124: 8 000 , n. 22 ilmoitusta vuorokaudessa ja yksi hälytyskeskustoiminnot. Kokeilutarkoituksessa
9125: ilmoitus tunnissa. Hätäilmoitusten lisäksi kes- perustetaan neljä valtion hätäkeskusta, jotka
9126: kuksilla on muitakin tehtäviä, kuten sairaankul- aloittavat toimintansa vuoden 1996 alusta. Kokei-
9127: jetusten aikatilausten välittäminen ja kiinteistöjen lu kestää enintään viisi vuotta.
9128: ja muiden kohteiden valvonta. Vaikka otetaan Sisäasiainministeriön mukaan suunniteltujen
9129: huomioon, että yhden hätäilmoituksen perus- toimien arvioidaan tuottavan huomattavia sääs-
9130: teella keskukselle aiheutuu useita toimenpiteitä töjä palo- ja pelastustoimessa. Niiden tarkka
9131: ja tunteja kestävää viestiliikennettä, keskusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska kustannuk-
9132: kapasiteetti on vajaakäytössä. sia olisi verrattava nykyisen hajanaisen järjestel-
9133: Useimmissa aluehälytyskeskuksissa on vuo- män uusimiseen yksittäisinä hankkeina. Myös
9134: rossa yleensä yksi päivystäjä kerrallaan. Vaikka poliisitoiminta hyötyy uudistuksesta, jos sen
9135: edellä kuvatun perusteella tämä riittää, niin ta- yhteydessä on mahdollista vapauttaa henkilös-
9136: vanomaista laajemman onnettomuuden tai pääl- töä päivystyksestä kenttätyöhön. Kokeilu-
9137: lekkäisten hälytysten sattuessa yksi päivästäjä ei hätäkeskukset ovat suoraan sisäasiainministe-
9138: kykene riittävän hyvin suoriutumaan kaikista riön alaisia. Kokeilun tulosten perusteella pää-
9139: tehtävistään. Päivystäjä joutuu suuronnetto- tetään, missä muodossa hätäkeskustoimintoja on
9140: muuksissa ottamaan vastaan useita ilmoituksia, tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisinta järjes-
9141: joihin on kaikkiin vastattava. Samanaikaisesti on tää.
9142: suoritettava yksikköjen ja pelastusjohdon hälyt-
9143: täminen, annettava ilmoitukset muille viranomai- Väestönsuojelu. 1970-luvun puolivälistä läh-
9144: sille, hälytettävä lisähenkilöstö ja usein vielä tien väestönsuojelua on kehitetty osana pelastus-
9145: annettava tietoja lehdistölle. hallintoa. Tavoitteena on ollut, että väestönsuo-
9146: Esitettyjen seikkojen vuoksi sisäasiainministe- jelu perustuisi paljolti normaaliolojen pelastus-
9147: riö pitää tarpeellisena hälytysalueiden suurenta- palveluun. Valtion ja kuntien vastuulla olevaan
9148: mista sellaisiksi, että niissä väestöpohja huo- yleisen väestönsuojelun organisaatioon kuuluu
9149: mioon ottaen olisi tarkoituksenmukaista ja talou- n. 100 000 henkeä. Yritysten ja laitosten sekä
9150: dellista pitää vuorossa kahta päivystäjää. Sisäasi- asuintalojen omatoimiseen suojeluun osallistu-
9151: ainministeriö onkin päättänyt, että keskusten via on yli 200 000. Yleisen väestönsuojelun hen-
9152: määrä vähenee vuosituhannen vaihteeseen men- kilöstö on varattu ja sijoitettu tehtäviinsä. Oma-
9153: nessä 27:ään tai tätäkin vähemmäksi. toimisen suojelun henkilöstö nimetään suurim-
9154: Sisäasiainministeriön mukaan tietotekniikka maksi osaksi vasta poikkeusoloissa.
9155: antaa paljon mahdollisuuksia keskusten palvelu- Yleisen väestönsuojelun tarvitsemasta erityis-
9156: kyvyn ja toiminnan kehittämiseen. Nykyaikais- materiaalista, kuten säteilymittareista ja suoja-
9157: ten tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito on naamareista, on hankittu 80-90 o/o. Omatoimi-
9158: kuitenkin niin kallista ja suuritöistä, ettei sitä voi seen suojeluun tarvittavan materiaalin määrä
9159: pitää yksittäisen keskuksen asiana. Olisi tarkoi- vaihtelee suuresti kunnittain, mutta sitä on sel-
9160: tuksenmukaisempaa saada aikaan valtakunnalli- västi vähemmän kuin yleisen väestönsuojelun
9161: nen tietojärjestelmä, jota kehitettäisiin keskitetys- tarvikkeita. Väestönsuojissa on suojapaikkoja n.
9162: ti ja jota keskukset käyttäisivät. Myös muut 3,1 miljoonalle. Suojat sijaitsevat lähinnä taaja-
9163: onnettomuustilanteissa hälytyskeskustoimintoja missa, koska vasta v. 1990 voimaan tulleeelia lain
9164: tarvitsevat organisaatiot, kuten poliisi ja meripe- uudistuksella suojarakentamisvelvoite ulotettiin
9165: lastuspalvelu, voisivat käyttää sitä hyväkseen. maan kaikkiin osiin. Aiemmin suojia rakennettiin
9166: Järjestelmän tulisi toimia niin, että onnettomuus- vain lain tarkoittamiin suojelukohteisiin eli kau-
9167: tilanteissa yhden hätäilmoituksen perusteella eri punkimaisiin taajamiin.
9168: viranomaisten toimet voitaisiin käynnistää sa- Sisäasiainministeriö pitää väestönsuojelun ti-
9169: masta pisteestä. laa verraten hyvänä. Keskeiset epäkohdat ovat:
9170: Kertomusvuoden lopulla annettiin laki hätä- - Väestönsuojelun ja normaaliolojen pelas-
9171: keskuksia koskevasta kokeilusta, jonka tarkoi- tuspalvelun yhdistäminen ei ole vielä kaikilta
9172: tuksena on saada kokemuksia siitä, onko tarkoi- osin onnistunut niin hyvin kuin tavoite on ollut.
9173: tuksenmukaista ja taloudellista yhdistää viran- - Viesti- ja hälytysjärjestelmät ovat osittain
9174: omaisten hätäkeskustoiminta pysyvästi. Kokei- vanhenemassa nopean teknistymisen takia.
9175:
9176: 6 340518M
9177: 82
9178:
9179: - Poikkeusolojen suunnitteluun paneutuvan tää väestönsuojelutehtäviin. Tämä voi osaltaan
9180: henkilöstön määrä keskushallinnossa ja läänin- johtaa tehtävien epätarkoituksenmukaiseen ja-
9181: hallinnossa on tehtävään sekä sen laatuun ja kamiseen palo- ja pelastustoimen ja väestönsuo-
9182: laajuuteen nähden suhteellisen vähäinen. jelun kesken. Rahoittajien ja järjestön olisi sisäasi-
9183: Yleisen väestönsuojelun toimintaorganisaati- ainministeriön mielestä saatava aikaan toimiva
9184: on uusiminen on luonnosasteella. Tavoitteena tulosohjausjärjestelmä, jossa rahoitus ja sen jat-
9185: on sisäasiainministeriön mukaan yhdistää orga- kuvuus perustuisivat täsmällisiin, sovittuihin tu-
9186: nisaatio nykyistä kiinteämmin normaaliolojen lostavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Väes-
9187: pelastuspalveluun. Henkilömäärä vähenee jon- tönsuojelutehtävät ovat järjestön kokonaistoi-
9188: kin verran. Toisaalta muodostelmat pyritään saa- minnassa ja varsinkin rahoituksessa vähemmis-
9189: maan paremmin koulutetuiksi ja varustetuiksi. tönä. Sisäasiainministeriö pitää tarpeellisena, että
9190: Kunnat saavat entistä enemmän harkintavaltaa järjestö ylläpitää riittävää väestönsuojelun asian-
9191: oman organisaationsa muodostamisessa. Yritys- tuntemusta ja väestönsuojelu muutenkin otetaan
9192: ten ja laitosten suojelujärjestelyjä koskevat nor- riittävästi huomioon toiminnassa.
9193: mit on jo uusittu siten, että normaaliolojen ja
9194: poikkeusolojen turvallisuusjärjestelyt on selkeäs- Kehittämistarpeet. Pelastushallinnon johta-
9195: ti yhdistetty. Vastaava uudistustyö on tarkoitus misjärjestelmä sitä tukevine viesti-, valvonta- ja
9196: käynnistää myös asuintaloissa. hälytysjärjestelmineen on sisäasiainministeriön
9197: Suomen Pelastusalan Keskus- mukaan kokonaisuutena toistaiseksi tyydyttäväs-
9198: j ä r j e s t ö. Suomen Pelastusalan Keskusjärjes- sä kunnossa. Järjestelmien toimivuutta uhkaa
9199: tö alueliittoineen on merkittävin väestönsuojelun erityisesti viestijärjestelmien vanhentuneisuus.
9200: vapaaehtoinen järjestö. Se aloitti toimintansa Niiden ylläpitämiseen ja uusimiseen olisi kiinni-
9201: 1.1.1993. Järjestö perustettiin yhdistämällä Suo- tettävä erityistä huomiota. Varsinkin radioverkot
9202: men Palontorjuntaliitto ja Suomen Väestönsuoje- ovat vanhenemassa. Tavoitteena on ollut järjes-
9203: lujärjestö. Läänikohtaiset alueliitot on muodos- telmien korvaaminen useiden viranomaisten yh-
9204: tettu yhdistämällä läänien palontorjuntaliitot ja teisellä viranomaisradioverkolla. Järjestelmän
9205: väestönsuojeluyhdistykset Uudenmaan läänissä teknisen perussuunnittelun odotettiin valmistu-
9206: yhdistäminen on vielä kesken. van kansainvälisenä yhteistyönä tämän vuosi-
9207: Kertomusvuosi oli järjestön kannalta väli- kymmenen puolivälissä, minkä jälkeen verkkoa
9208: vuosi, ja käytännössä edeltäjäjärjestöjen toiminta olisi voitu ryhtyä toteuttamaan. Suunnittelu näyt-
9209: jatkui suurimmaksi osaksi entisellään. Väestön- tää kuitenkin viivästyvän, joten viranomaisver-
9210: suojelutehtävissä järjestö ja sen alueliitot kon toteuttaminen siirtyy yli vuosituhannen vaih-
9211: jatkoivat Suomen Väestönsuojelujärjestön ja teen.
9212: väestönsuojeluyhdistysten toimintaa. Suonte- Nykyisiä pelastushallinnon radioverkkoja ei
9213: määrät olivat jokseenkin samat kuin edellisinä voida ylläpitää uuden kansainvälisen järjestel-
9214: vuosina. Järjestö ja sen alueliitot järjestivät yh- män valmistumiseen asti. Laitteiden ja varaosien
9215: teensä yli 600 väestönsuojelukurssia, joille osal- saanti on jo nyt vaikeaa. Sisäasiainministeriö
9216: listui n. 11 000 henkeä. Lisäksi järjestö on osallis- onkin esittänyt liikenneministeriölle, että radio-
9217: tunut väestönsuojelun tiedotus- ja valistustoimin- verkon uusiminen käynnistettäisiin pikaisesti.
9218: taan. Järjestöjen yhdistyminen antaa mahdolli- Kyseessä on laaja hanke, joka koskettaisi myös
9219: suuksia tehostaa toimintaa liittämällä palo- ja poliisia ja rajavartiolaitosta.
9220: pelastustoimen sekä väestönsuojelun tehtäviä Sisäasiainministeriölie on rakennettu poik-
9221: toisiinsa. keusolojen johtokeskus Jyväskylään. Nykyisten
9222: Palosuojelurahasto myönsi kertomusvuonna toimintaperiaatteiden mukaan valtion keskushal-
9223: järjestölle ja sen alueliitoille avustusta yhteensä n. linnon tulisi pysyä myös poikkeusoloissa mah-
9224: 11,5 Mmk. Väestönsuojelulain mukaista valtion- dollisimman pitkään pääkaupunkiseudulla. Mi-
9225: apua se sai budjettivaroista n. 1,4 Mmk. Lisäksi nisteriöllä ei ole Helsingissä johtokeskusta, joka
9226: Raha-automaattiyhdistys myönsi järjestölle 1,1 mahdollistaisi täysmittaisen poikkeusolojen joh-
9227: Mmk pelastuspalvelu- ja väestönsuojelutehtäviä tamisen. Uuden johtokeskuksen rakentamista
9228: varten. Yhteensä julkinen rahoitus käsittää noin koskevat suunnitelmat ovat valmiina. On myös
9229: puolet järjestön ja alueliittojen menoista. etsitty soveltuvia valmiita suojatiloja pääkaupun-
9230: Rahoitus myönnetään lainsäädännön ja avus- kiseudulta. Sisäasiainministeriön mukaan väes-
9231: tusehtojen mukaan tiettyihin tehtäviin. Esimer- tönsuojelun ja koko siviilihallinnon poikkeus-
9232: kiksi Palosuojelurahaston avustusta ei voi käyt- olojen johtamisvalmiuden kannalta on tärkeää,
9233: 83
9234:
9235: että sisäasiainministeriön johtokeskukselle saa- itsenäisyyden ja saavutettujen etujen menettämi-
9236: daan Helsinkiin asianmukaiset tilat. sestä ovat vaikeuttaneet yhteistyön lisäämistä.
9237: Läänien johtokeskukset on rakennettu pää- Valtioneuvosto edellytti kertomusvuoden ke-
9238: osin 1970- ja 1980-luvulla. Erityisesti vanhimpien säkuussa, että vuoden loppuun mennessä selvi-
9239: keskusten viesti- ja tietoliikennejärjestelmät ovat tetään mahdollisuudet valtiollistaa palo- ja pelas-
9240: vanhentuneita. On suunniteltu, että keskukset tustoimi kokonaan tai osittain. Sisäasiainministe-
9241: peruskorjataan tämän vuosikymmenen kulues- riö laati selvityksen erilaisista järjestämisvaihto-
9242: sa. ehdoista. Kertomusvuoden joulukuussa asian
9243: Kuntien johtokeskukset ovat tasoltaan vaihte- jatkovalmistelu siirrettiin työryhmälle, jonka työ
9244: levia. Valtaosa niistä kykenee toimimaan valmistui syksyllä 1994.
9245: asianmukaisesti poikkeusolojen johtamisjärjes- Sisäasiainministeriön mielestä valtion ylläpitä-
9246: telmässä. män pelastushallinnon etuna olisi kokonaisjär-
9247: Viime vuosikymmeninä on kehitetty pääosin jestelmä, jossa mahdolliset rationalisointihyödyt
9248: säteilyvalvontajärjestelmiä. Tutkimusten mukaan on helposti saatavissa. Toimintaperiaatteiden ja
9249: väestön mielestä säteilyonnettomuuksiin on va- ohjeiden yhdenmukaistaminen olisi helppoa.
9250: rauduttava erityisen hyvin. Säteilyvalvontaverk- Hankinnoissa ja investoinneissa olisi mahdolli-
9251: koa on automatisoitu uusimalla vuosittain n. 35 suus saada säästöjä. Palvelutason mitoittaminen
9252: aseman kalusto. Vuosikymmenen loppuun men- ja eduskunnan hyväksymien turvallisuuden taso-
9253: nessä kaikki valvontaverkon n. 420 asemaa on vaatimusten toteuttaminen olisi helpompaa kuin
9254: tarkoitus saada kytketyksi automaattivalvontaan. kunnallisessa järjestelmässä. Myös valtakunnan
9255: Vuoden 1994 aikana on otettu käyttöön sätei- ja läänin tason johtamisjärjestelmien yhteensovit-
9256: lyvalvonnan uusittu tietojärjestelmä. Tavoitteena taminen paikallisiin järjestelmiin olisi helppoa.
9257: on sen avulla saada koko valtakunnan kattava Palonehkäisyyn liittyvä tarkastusjärjestelmä olisi
9258: säteilytilannekuva alle tunnissa sitä tarvitsevien riippumattomampi kuin kunnallinen järjestelmä.
9259: johtokeskusten käyttöön. Valtiollisen järjestelmän haitta olisi, että paljol-
9260: Sisäasiainministeriön mukaan pelastushallin- ti menetettäisiin yhteydet kunnallisiin järjestel-
9261: non hoito kunnallisesti on kokonaisuutena suju- miin, joiden merkitys etenkin väestönsuojelussa
9262: nut, ja kunnat ovat suoriutuneet tehtävistään on keskeinen, ja irtaannuttaisiin paikallisesta
9263: asianmukaisesti. Kunnallisen pelastushallinnon päätöksenteosta. Suuri muutos ja uhkatekijä olisi
9264: suurin ongelma on se, että usein kunta on liian varsinkin se, ettei valtio ostaisi palveluja kunnilta
9265: pieni yksikkö tuottamaan tarvittavat palvelut. vaan rakentaisi oman, valtion henkilöstöön pe-
9266: Kuntien yhteistoiminta muulloin kuin onnetto- rustuvan järjestelmän.
9267: muustilanteissa on ollut vaikeaa. Se on pysähty-
9268: nyt kunnalliseen päätöksentekoon ja joskus Koulutus. Sisäasiainministeriön alainen Pe-
9269: myös viranhaltijoiden vastustukseen, vaikka ylei- lastushallinnon koulutuskeskus (Valtion palo-
9270: sesti myös kunnalliset viranomaiset pitävät laa- opisto ja Valtion väestönsuojelukoulu) lakkautet-
9271: jempia alueellisia järjestelyjä välttämättöminä. tiin 28.2.1992. Tilalle perustettiin Espoossa ja
9272: Suuria kaupunkeja lukuun ottamatta yhden Lohjalla toimiva Valtion pelastusopisto ja Kuopi-
9273: kunnan on vaikea ylläpitää sellaista valmiutta, ossa toimiva Valtion pelastuskoulu. Ne on tarkoi-
9274: jota suurten ja vaikeasti hallittavien onnetto- tus yhdistää vuoden 1995 alussa yhdeksi oppilai-
9275: muuksien ehkäisy ja vahingon torjunta vaativat. tokseksi, jonka sijoituspaikka on Kuopio. Kuopi-
9276: Palo- ja pelastustoimi sitoo suhteellisen paljon oon siirrosta aiheutuu välittömiä kustannuksia n.
9277: voimavaroja, joiden käyttäminen muihin tehtä- 1,5 Mmk. Yhdistämisestä ei aiheudu merkittäviä
9278: viin on vaikeaa. Kuntaliiton mukaan kuntien säästöjä, koska pakollisen väestönsuojelukoulu-
9279: kesken on vireillä useita kymmeniä hankkeita, tuksen menot kasvavat.
9280: joilla pyritään lisäämään palo- ja pelastustoimen Sisäasiainministeriö vahvisti Valtion pelastus-
9281: yhteistyötä. Osa hankkeista on johtanut myöntei- opiston tilantarveohjelman kertomusvuoden
9282: seen lopputulokseen. Kunnilla on yhteisiä virko- tammikuussa. Rakennuksen hyötyala on 2 050
9283: ja, päällystöpäivystystä hoidetaan yhteisesti sa- m2 ja kustannusarvio 18,3 Mmk. Sisäasiainminis-
9284: moin myös kaluston huoltoa ja koulutusta. Jotkin teriö, rakennushallitus ja Kuopion kaupunki ovat
9285: yhteistyöhankkeet ovat kuitenkin olleet vireillä vastanneet rakennussuunnittelusta. Rakennus
9286: jo useita vuosia, ja niiden saattaminen myöntei- valmistuu vuoden 1994 lopussa. Valtio maksaa
9287: seen lopputulokseen on perin vaikeaa. Suurin kauppahintana Kuopion kaupungille lopulliset
9288: este on ollut yhteisen tahdon puute. Myös pelot rakennuskustannukset lisättynä rakennusaikai-
9289: 84
9290:
9291: silla korkokustannuksilla ja arvonlisäverosta ai- läänin alueella. Koulutuspalvelujen tasapuolinen
9292: heutuvilla kustannuksilla kertasuorituksena vii- tarjoaminen edellyttää, että oppilaitoksen on jär-
9293: den vuoden kuluttua siitä, kun rakennus on jestettävä runsaasti kursseja myös oppilaitoksen
9294: siirtynyt valtion hallintaan. Maksamattomalle ulkopuolella eri osissa maata.
9295: kauppahinnalle valtio maksaa saatuaan tilat hal- Vuoden 1992 koulutusuudistuksessa pelastus-
9296: lintaansa vuotuista korkoa siten, että korkopro- alan opetus nivellettiin muuhun keskiasteen
9297: sentti on kulloinenkin Suomen Pankin peruskor- koulutukseen. Tällöin pelastushallinnon ammat-
9298: ko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Maksa- tikoulutus tuli rinnasteiseksi yleisen koulutusjär-
9299: mauoman kauppahinnan korko suoritetaan jäl- jestelmän kanssa. Päällystön ammatillista perus-
9300: kikäteen vuosittain tilojen valtion hallintaan siir- koulutusta kehitetään edelleen korkeakouluope-
9301: tymispäivänä. tuksen suuntaan. Korkeakoulutasoinen opetus
9302: Sisäasianministeriöltä saadun selvityksen mu- on suunniteltu aloitettavaksi v. 1997.
9303: kaan Valtion pelastusopiston Espoossa ja Lohjal- Tavoitteena on, että koulutusta järjestetään
9304: la sijaitsevat rakennukset ja tilat sekä laitteistot koulutustarvetta vastaavasti. Sen laatua paranne-
9305: eivät ole ajan- eivätkä tarkoituksenmukaisia. Ne taan niin, että alalle saadaan hyvän peruskoulu-
9306: eivät sovellu sellaisinaan nykyaikaiseen päällys- tuksen omaavia henkilöitä ja että heille voidaan
9307: tö- ja erityishenkilöstökoulutukseen. Kuopioon antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava
9308: rakennettavat uudet tilat parantavat tilannetta. täydennyskoulutus.
9309: Ongelmaksi saattaa muodostua opiskelijoiden Pelastushallinnon oppilaitoksissa on annettu
9310: hakeutuminen ja kuljettaminen Kuopioon, sillä v. 1989-93 ammatillista perus- ja täydennyskou-
9311: 70 % opiskelijoista asuu kolmen eteläisimmän lutusta oheisen taulukon mukaisesti:
9312:
9313:
9314: 1989 1990 1991 1992 1993
9315: Koulutuspäivät ....................................... . 37 555 35439 32972 46165 64 204
9316: Ammattikurssit ... 00 • • • • • • 00 0 0 . 0 0 00 • • 0 0 . 0 0 . 0 0 . 0 0 00 • • 00. 20 917 21435 20805 31610 47160
9317: Lyhytkurssit ............................................ . 16638 14004 12167 14 555 17 044
9318: Pakollinen väestönsuojelukoulutus 0000 00. 13 343 9868 10 372 11914 14 567
9319: Kustannukset, 1 000 mk 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 0 0 . 14 207 14119 20 388 57160 64075
9320: Opiskelijakohtainen käyttömeno,
9321: mk/vuosi •oo····oooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 95 708 96 256
9322:
9323:
9324:
9325: Ammattikoulutuksesta on aiheutunut kunnille Helsingin kaupungin pelastuslaitos on itse
9326: menoja syksystä 1992 lähtien. Opiskelijan koti- kouluttanut omat palomiehensä, huolehtinut
9327: kunnalta peritään kantokykyluokan mukaan henkilöstön laaja-alaisesta täydennyskoulutuk-
9328: 14--49 %:n maksuosuus opiskelijasta aiheutu- sesta ja jatkokouluttanut parhaan henkilöstönsä
9329: vista käyttökustannuksista. kaikkein vaativimpia pelastustehtäviä suoritta-
9330: Palo- ja pelastusalan työtilanteen vaikutusta viin erikoisyksiköihin. Sisäasiainministeriö on
9331: koulutuksen määrään on seurattu joka viides hyväksynyt Helsingin kaupungin pelastuskou-
9332: vuosi tehdyillä koulutuskyselyillä. Aiemmat ky- lun palo- ja pelastustoimilain (559/75) 5 §:n mu-
9333: selyt on tehty v. 1985 ja 1990. Tämänhetkinen kaiseksi palo- ja pelastustoimen koulutuslaitok-
9334: koulutus on mitoitettu vuoden 1990 kyselyn seksi. Päätöksen perusteella koululla on oikeus
9335: perusteella. Vuodeksi 1995 aiottua kyselyä on järjestää alipäällystön ja miehistön perusammatti-
9336: aikaistettu vuodella, joten koulutustarve arvioi- opetusta Helsingin kaupungin henkilöstötar-
9337: daan uudelleen kesällä 1994. Kuntien heikenty- peen täyttämiseksi. Koulu ei siis kouluta työnte-
9338: nyt talous on vaikuttanut niin, ettei palolaitoksiin kijöitä yleisille työmarkkinoille, kunnille tai yksi-
9339: ole perustettu uusia virkoja eikä aina täytetty tyisille yrityksille. Koulu ei saa toimintaansa val-
9340: avoimiakaan virkoja. Täten peruskoulutettujen tion avustusta.
9341: palomiesten on ollut vaikea saada pysyvää tai Helsingin kaupungin pelastuskoulu koostuu
9342: tilapäistä virkaa palokuntien vähennettyä myös kolmesta erilaisesta koulutusyksiköstä. Koulu
9343: tilapäisten palomiesten määrää. toimii ammattioppilaitoksena vastaten virkatut-
9344: 85
9345:
9346: kintoon päättyvästä arnmattiopetuksesta. Koulu kuuluvia tehtäviä sisäasiainhallintoon sekä sel-
9347: on myös pelastuslaitoksen koulutusosasto koor- keyttämällä eri hallinnonalojen viranomaisten
9348: dinoiden ja osin toteuttaen laitoksen koko henki- tehtäviä ja yhteistoimintaa pelastuspalvelussa.
9349: lökunnan (n. 600) ulkoista ja sisäistä henkilöstö- Valtiontilintarkastajat pitävät hälytyskeskustoi-
9350: koulutusta. Lisäksi koulu toimii kurssikeskukse- mintojen kokeilua ja kehittämistä tärkeänä ja
9351: na järjestäen kaupungin koko henkilöstölle (n. perusteltuna, koska suunniteltujen toimien arvi-
9352: 36 000) pelastuspalvelu- ja väestönsuojeluope- oidaan tuottavan huomattavia säästöjä palo- ja
9353: tusta ja -kurssitusta ja kaupungin vapaaehtoisten pelastustoimeen vaikuttamatta kuitenkaan kiel-
9354: palokuntien (14) peruskoulutusjärjestelmään teisesti toiminnan tasoon.
9355: kuuluvia kursseja. Pelastustoiminnan kannalta vaikeiden on-
9356: Kaupungin pelastuskoulu noudattaa opetuk- nettomuuksien todennäköisyys kasvaa yhteis-
9357: sessaan sisäasiainministeriön valtion pelastusop- kunnan teknistyessäja riskien keskittyessä. Vaa-
9358: pilaitoksille vahvistamia opetussuunnitelmia, rallisten aineiden kuljetukset lisääntyvät. Lähi-
9359: joissa määritellään oppilasvalintaperusteet ja op- alueillamme sijaitsevat vanhentuneet ydinvoi-
9360: piaineet opetusaikoineen ja oppimistavoittei- malat sekä ydinaseet ovat lisänneet suurten on-
9361: neen. Kaikilla kursseilla opetukseen lisätään nettomuuksien todennäköisyyttä. Nämä seikat
9362: kaupugin erityistarpeista johtuvaa opetusta. Laa- korostavat myös väestönsuojelun merkitystä ja
9363: jinta tämä on ollut hälytyspäivystäjäkoulutukses- eri viranomaisten ja jätjestöjen yhteistoiminnan
9364: sa, jonka pituus on ollut lähes kaksinkertainen lisäämistä koko pelastushallinnossa.
9365: viralliseen opetussuunnitelmaan verrattuna. Koko valtakunnan alueella tarvitaan riittävä
9366: Helsingin kaupungin pelastuskoulun koko- perusvalmius päivittäisiä vaara- ja onnetto-
9367: naismenot olivat kertomusvuonna n. 2,03 Mmk muustilanteita varten. Uhkatilanteiden enna-
9368: ja koulutuspäivien määrä 6 688. Yhden koulutus- koiminen ja varautuminen niihin vaativat vi-
9369: päivän hinnaksi tuli näin 305 mk. Vastaavan ranomaisilta luotettavaa ja tehokasta valistusta
9370: koulutuspäivän hinta Valtion pelastuskoulussa ja tiedotusta. Pelastushallinnolla tulee olla käy-
9371: oli samana ajankohtana 600 mk eli Helsingin tettävissään organisaatioiden hälyttämisessä,
9372: kaupungin pelastuskouluun verrattuna kaksin- johtamisessa ja yhteistoiminnassa sekä väestön
9373: kertainen. Kustannusten hintavertailussa ei ole varoittamisessa luotettava ja kattava valvonta-,
9374: otettu huomioon Helsingin kaupungin pelastus- hälytys- ja viestijärjestelmä. Tämän vuoksi van-
9375: koulun esimiesoppilaiden työpalvelusta eikä op- hentuneiden viestijärjestelmien korjaamiseen
9376: pilaskohtaisten maksuosuuksien, perehdyttämis- tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Valtionti-
9377: koulutuksen ja oppilasasuntolan poisjäämisestä lintarkastajat korostavat myös pelastuspalvelun
9378: kaupungille tulevia säästöjä. ja väestönsuojelun tutkimus- ja kehitystoimin-
9379: Helsingin kaupungin mielestä oman pelastus- nan tärkeyttä. Nopea tekninen kehitys yhteiskun-
9380: koulun ylläpito on osoittaunut entistäkin tär- nan eri aloilla vaatii aiempaa laajempaa tietä-
9381: keämmäksi Valtion pelastusoppilaitoksen sijoi- mystä palo- ja henkilöturvallisuuden kehittämi-
9382: tuskysymyksen tultua ratkaistuksi. Helsingin pe- seksi sekä normaaliajan että poikkeusolojen tar-
9383: lastuslaitos seuraa jatkuvasti toimintaansa koske- peita varten. Esimerkiksi teknisellä tutkimuksella
9384: vaa panos-tuotos -suhdetta. Oman oppilaitoksen on varmistettava ja kehitettävä rakenteellista
9385: ylläpitäminen on pääkaupugin näkökulmasta suojelua niin, että se voi kehittyä rinnan muun
9386: sekä toiminnallisesti että taloudellisesti tarkoi- rakennustoiminnan kanssa.
9387: tuksenmukaista. Kuntien palo- ja pelastustoimen valmiutta
9388: voidaan pitää yleisesti hyvänä. Kunta- ja alue-
9389: Koska pelastushallinnon käytettävissä olevat kohtaiset erot ovat kuitenkin edelleen suuria.
9390: julkiset varat ovat vähäisemmät kuin niiden tar- julkisen talouden rahoitusongelmat edellyttävät
9391: ve, tulee toiminnan tehokkuuteen ja tarkoituk- kuntien entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteis-
9392: senmukaisuuteen kiinnittää erityistä huomiota. työtä erityisesti naapurikuntien välillä. Yksi
9393: Palo- ja pelastustoimen sekä pelastuspalvelun mahdollisuus kehittää palokuntien toimintaor-
9394: kehittäminen edellyttää laajaa ja tiivistä yhteis- ganisaatiota on muodostaa nykyistä suurempia
9395: työtä kaikilla hallintotasoilla, koska myös vastuu ja tehokkaampia yhteisiä yksiköitä.
9396: jakautuu monille eri viranomaisille ja yhtei- Pelastushallinnon mahdollinen valtiollista-
9397: söille. minen muuttaisi nykyisen kuntien palo-ja pelas-
9398: Pelastushallinnon toimintakykyä ja ohjausta tustoimen järjestämisvastuun täydellisesti. Tä-
9399: tulee vahvistaa kokoamalla pelastuspalveluun män vuoksi pelastustoimen järjestelmän uusimi-
9400: 86
9401:
9402: seen tulee suhtautua kriittisesti ja harkita tarkoin saavutettaisiin tehokas, kaikki alueet kattava ja
9403: valtiollistamisen edut ja haitat. Vapaaehtoistyö ympärivuorokautinen valvontajärjestelmä.
9404: kunnissa on edelleen merkittävä osa maamme Työryhmä jätti selvityksensä ja esityksensä
9405: pelastustointa, ja se on vaikuttanut toiminnan 26.2.1990 (LM:n julkaisuja 43/90). Mietinnössä
9406: säilymiseen nykyisellä, kansainvälisestikin kor- on mm. todettu mereen liittyvien toimintojen
9407: kealla tasolla. Valtiontilintarkastajat katsovat, kannalta useiden keskeisten viranomaisten uu-
9408: että pelastushallinnon valtiollistaminen saattaisi distavan organisaatiotaan ja kohdentavan voima-
9409: vähitellen johtaa vapaaehtoistyön ja sitä kautta varoja uudelleen. Tavoitteena on suoriutua pää-
9410: nykyisen valmiustason heikkenemiseen kunnis- tehtävästä määrärahojen ja muiden resurssien
9411: sa. julkisen talouden rahoitusongelmien vuoksi vähentyessä. Toiminnan tehostamispyrkimykset
9412: tulisi juuri vapaaehtoistyötä tukea ja kehittää johtavat viranomaisten käytössä olevien työpis-
9413: sen sisältöä ja toimintalinjoja. teiden vähenemiseen ulkosaaristossa ja nykyistä
9414: Valtiontilintarkastajat toteavat, että pelastus- suurempien toimintayksiköiden muodostami-
9415: hallinnon uusi, nykyaikainen oppilaitosraken- seen sisäsaaristoon ja rannikolle.
9416: nus Kuopiossa sekä tehdyt ja suunnitteilla olevat Mietinnössä katsottiin, että merialueen moni-
9417: koulutusuudistukset mahdollistavat alan koulu- puolinen tehtäväkenttä vaatii siinä määrin erityis-
9418: tuksen kehittymisen sekä laadultaan että mää- osaamista, monipuolista infrastruktuuria ja kalus-
9419: rältään nopeasti. Valtiontilintarkastajat pitävät toa sekä eri viranomaisten toimivaltuuksia, että
9420: tärkeänä koulutukseen suunnattujen voimava- viranomaisten osittaista päällekkäistoimintaa tar-
9421: rojen tehokasta hyödyntämistä, valikoitua lisää- vitaan, mutta yhteistoimintaa on tehostettava.
9422: mistä ja koulutuksen sovittamista työvoiman ky- Rajavartiolaitos pitää normaalina tilannetta, jossa
9423: syntää mahdollisimman hyvin vastaavaksi. Op- eri viranomaisia toimii merialueilla eri tehtävissä,
9424: pilaitoksen sijainnin vuoksi kursseja on järjestet- eikä sen mielestä sektoriajattelua ilmene merellä
9425: tävä runsaasti myös oppilaitoksen ulkopuolella. sen korostetummin kuin maaliakaan.
9426: Kurssit on pyrittävä järjestämään valtiolle edulli- Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
9427: sella tavalla. Sisäasiainministeriön tulee muu- vuodelta 1990 katsoneet, että em. työryhmämuis-
9428: tenkin kiinnittää huomiota oppilaitoksen koulu- tio ei anna riittävää vastausta eduskunnan kysy-
9429: tuspalvelujen korkeisiin kustannuksiin ja pyrkiä mykseen. Epäselväksi mietinnössä jää mm., mit-
9430: alentamaan niitä tehokkaalla tulosohjauksella. kä ovat eri merialueilla meripelastukseen käytet-
9431: tävissä olevat viranomaisten henkilöstö- ja kalus-
9432: toresurssit ja miten meneillään ja suunnitteilla
9433: Merelliset viranomaistoiminnot olevat organisaatiomuutokset vaikuttavat nykyi-
9434: seen valmiuteen. Valtiontilintarkastajat edellytti-
9435: Rannikkoviranomaistyöryhmä. Käsitel- vät selvitystyön jatkamista.
9436: lessään vuoden 1990 varsinaista tulo- ja menoar- Valtioneuvosto teki kertomusvuoden kesä-
9437: vioesitystä eduskunta edellytti vastauksessaan, kuussa periaatepäätöksen keskushallinnon ja
9438: että hallitus viipymättä selvittää, miten merivar- aluehallinnon uudistamista koskeviksi toimenpi-
9439: tioston, luotsiviranomaisten, rannikkoradiotoi- teiksi. Osana periaatepäätöksessä edellytettyjä
9440: minnasta vastaavien tahojen sekä muiden sellais- toimia sisäasiainministeriö asetti kertomusvuo-
9441: ten valtion viranomaisten ja laitosten, jotka toimi- den elokuussa uuden työryhmän selvittämään
9442: vat valvonnan, meriturvallisuuden, meripelas- merellisten toimintojen edelleen tehostamista ja
9443: tuksen, öljyntorjunnan, luonnonsuojelualueiden organisaatioiden keventämistä. Työryhmän mie-
9444: valvonnan sekä muiden tämän laatuisten tehtävi- tintö valmistui 28.2.1994. Mietinnössä on selvitet-
9445: en parissa, toimintaa koordinoitaisiin niin, että ty merellisten viranomaisten tehtäviä, voimava-
9446: olisi olemassa tehokas, kaikki alueet kattava ja roja ja kehittämislinjoja sekä arvioitu merialueen
9447: ympäri vuorokauden toimiva järjestelmä. toimintaympäristö- ja muita muutoksia.
9448: Liikenneministeriön asettaman rannikkovi- Lainsäädännön, saatujen selvitysten ja lausun-
9449: ranomaisten edustajista koostuvan työryhmän tojen sekä em. työryhmän mietinnön perusteella
9450: tehtävänä oli laatia kokonaisselvitys rannikolla käsitellään seuraavassa keskeisimpiä merellisiä
9451: toimivien viranomaisten ja laitosten vireillä ole- viranomaistoimintoja ja esitetään työryhmän tär-
9452: vista suunnitelmista organisoida uudelleen toi- keimmät kehittämislinjat ja kannanotot.
9453: mintaansa. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli tehdä
9454: suunnitelma siitä, miten viranomaisten merellisiä Viranomaistoimintojen kehittäminen.
9455: toimintoja voitaisiin sovittaa yhteen niin, että Työryhmän kehittämisehdotuksen mukaisesti
9456: 87
9457:
9458: merellisten viranomaistoimintojen pääsuorittajia köllä. Harvoin sattuvia, laajoja, useiden viran-
9459: ovat rajavartiolaitos, merenkulkulaitos ja puolus- omaisten yhteistoimintaa vaativia suuronnetto-
9460: tusvoimat. Näiden lisäksi merialueella toimivat muuksia tai laajalla alueella tapahtuvia etsintöjä
9461: esim. tullilaitos, poliisi, pelastushallinto, Ilmatie- on silti toisinaan. Pääosalle rannikkoa on koh-
9462: teen laitos, tielaitos ja Merentutkimuslaitos. tuullisen nopeasti paikalle saatavissa kaupallis-
9463: Merellisiä toimintoja koskevaa lainsäädäntöä ten pelastusyhtiöiden palveluja.
9464: on paljon, ja se on hyvin hajanaista. Joissakin Alusonnettomuuksien pelastustehtäviin ja
9465: säädöksissä on sidottu useita viranomaisia yhden aluksista aiheutuvien ympäristövahinkojen tor-
9466: viranomaisen jobdettavaksi ja toisissa täysin tai juntaan tarvitaan jatkuvaa johtamis- ja suoritus-
9467: osittain samoja viranomaisia jonkin toisen viran- valmiutta sekä kaikilla merialueilla riittävää eri-
9468: omaisen johdettavaksi. Esimerkiksi meriympäris- koiskalustoa ja ammattitaitoista henkilöstöä.
9469: tön suojelua koskevat säädökset velvoittavat Osalla merellisistä toiminnoista tuotetaan yh-
9470: kaikkia merellisiä viranomaisia ryhtymään toi- teiskunnalle ja sen kansalaisille turvallisuuspal-
9471: miin aluksista aiheutuvien ympäristövahinkojen veluita. Samoin palvelutuotantoa on kaupalli-
9472: estämiseksi ja rajoittamiseksi. Joissakin säädök- seen toimintaan liittyvä viranomaistoiminta, jota
9473: sissä viranomaiset, lähinnä poliisi, tullilaitos ja voidaan hoitaa myös liiketaloudellisin periaat-
9474: rajavartiolaitos, on määrätty tasavertaisiksi val- tein.
9475: vonnan suorittajiksi. Toisaalta joistakin säädök- Avomeren keskeisin palvelutuotanto liittyy
9476: sistä puuttuu maininta valvontaa suorittavasta merenkulun avustamiseen ja turvallisuuteen
9477: viranomaisesta. Tavallisesti valvontavelvollisuus sekä merikartoitukseen. Meriliikenteen jatkuvan
9478: on yleensä osoitettu poliisille. Useissa säädöksis- seurannan lisäksi tähän kuuluu valmius jäänmur-
9479: sä on poliisille ja tullilaitokselle annettu merialu- toon, merenmittaukseen Suomen talousvyöhyk-
9480: eella valvontatehtäviä, joiden suorittamiseen keellä ja aluemerellä sekä luotsaukseen satamien
9481: näillä ei ole käytännössä mahdollisuuksia. Jos- sisääntuloväylien alueilla.
9482: kus vastuuviranomaisella ei ole edes omia voi- Merellisiin viranomaistoimintoihin on palkat-
9483: mavaroja säädösten edellyttämään valvontaan. tu n. 4 800 henkeä. Merellisiin toimintoihin osoi-
9484: Merialueella suoritetaan jatkuvasti merkittä- tetaan valtion talousarviossa vuosittain n. 2,1
9485: vässä määrin erilaisia valvonta tehtäviä. Osa tehtä- mrd. mk. Näistä henkilökustannusten osuus on
9486: vistä voidaan hoitaa teknisin valvontavälinein sa- keskimäärin lähes 50 %, käyttö- ja kunnossapito-
9487: malla ylläpitäen valmiutta puuttua havaittuihin menojen yli 20 % ja investointien lähes 30 %.
9488: tapahtumiin. Osa valvonnasta on säännönmu- Merialueella suoritettavista viranomaispalveluis-
9489: kaista partiointia aluksin, ilma-aluksin tai jääkul- ta tuloutuu valtiolle ensisijaisesti merenkulkulai-
9490: kuneuvoin. Myös passintarkastus on säännönmu- toksen kautta n. 450 Mmk vuodessa.
9491: kainen tehtävä. Erilaisia tarkastuksia suoritetaan R a j a v a r t i o 1a i t o k s e s t a annetun lain
9492: sekä merellä että satamissa. Kohteina ovat kaup- (5/75) mukaan rajavartiolaitoksen tehtävänä on
9493: pa-alukset, niiden matkustajat ja lasti sekä kalas- valtakunnan rajojen vartiointi ja valvonta sekä
9494: tus- ja huvialukset ja joissakin tapauksissa myös poliisin ohella yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
9495: ilma-alukset. Osaa valvontatehtävistä ei voida den voimassa pitäminen raja- ja merialueella
9496: hoitaa ilman toimivaltaisen viranomaisen jatku- sekä tullivalvonta tullilaitoksen ohella. Alueilla,
9497: vaa läsnäoloa merialueella tai toimipaikoilla. joilla puolustusvoimilla ei ole kiinteitä valvonta-
9498: Merialueella on kyettävä ympäri vuoden suo- asemia, kuten Ahvennanmaalla ja Pohjanlahdel-
9499: rittamaan kansainvälisten sopimusten mukaisia la, rajavartiolaitos huolehtii myös merialueen
9500: tehtäviä sekä Suomen lainsäädäntöön ja talou- valvonnasta ja siihen sisältyvästä vedenalaisesta
9501: dellisiin etuihin liittyviä yleisiä valvontatehtäviä. valvonnasta. Valvontatiedot välitetään puolus-
9502: Näistä keskeisimpiä ovat rajojen vartiointi, maa- tusvoimien merivalvontaverkkoon.
9503: hantulon ja maastalähdön valvonta, tullivalvon- Vedenalainen valvonta suoritetaan kiinteillä ja
9504: ta, kalastusvyöhykkeenvalvonta ja ympäristöva- aluksiin asennetuilla järjestelmillä ja laitteilla, jot-
9505: hinkojen havaitseminen. Sotilaallisesti tärkeintä ka ovat joko puolustusvoimien tai rajavartiolai-
9506: on alueellisen koskemattomuuden valvonta ja toksen omaisuutta. Vedenalaisen valvonnan vas-
9507: turvaaminen. tuu kuitenkin kuuluu puolustusvoimille, koska
9508: Ihmishenkien tai omaisuuden pelastamiseksi vedenalaiset valvonnan kohteet ovat sota-aluk-
9509: ja ympäristöonnettomuuksien torjumiseksi suo- sia.
9510: ritetaan hälytysluonteisia tehtäviä. Ne ovat yleen- Viime aikoina on siirrytty käytäntöön, jossa
9511: sä pienehköjä ja hoidetaan yhdellä pelastusyksi- rajavartiolaitos oman valvontatoimintansa yhtey-
9512: 88
9513:
9514: dessä tekee töitä myös muiden viranomaisten mia on lakkautettu ja henkilöstöä siirretty tehos-
9515: lukuun. Tarvittaessa se käyttää erityiskalustoa, tamaan tärkeiden alueiden valvontaa ja laivapar-
9516: minkä kyseisestä toiminnasta ensisijaisesti vas- tiointia. Merialueen teknistä valvontajärjestelmää
9517: tuussa oleva viranomainen hankkii rajavartiolai- kehitetään jatkuvasti. Järjestelmä tehostaa tule-
9518: tokselle. Esimerkiksi uusiin valvontalentokonei- vaisuudessa merellä liikkuvien kohteiden havait-
9519: siin ympäristöministeriö hankki ympäristöval- semista ja tunnistamista. Rajavartiolaitoksen mie-
9520: vontaan tarvittavan varustuksen. Samoin mene- lestä aluemeren leventäminen 12 meripeninkul-
9521: teltiin tilattaessa kertomusvuonna ulkovartiolai- maan tehostaa rajojemme valvontaa, koska se
9522: vaa. Ympäristöministeriö maksaa tehtäviinsä antaa viranomaisille mahdollisuuden havaita ja
9523: kuuluvan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan puuttua luvattomaan toimintaan riittävän etäällä
9524: ja puolustusministeriö tehtäviensä mukaisen ve- rannikosta.
9525: denalaisen laitteiston ja aseistuksen muutostöi- P u o l u s t u s v o i m i e n päätehtävänä on
9526: neen. Tämä kirjattiin myös valtion vuoden 1994 huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen
9527: talousarvion momentin 26.90.70 selvitysosaan. sekä niiden ilmatilan valvonnasta yhteistoimin-
9528: Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen nassa muiden valvontaviranomaisten kanssa,
9529: yhteistoiminnasta on säädetty asetuksella (1051/ turvata valtakunnan alueellinen koskematto-
9530: 78). Siinä veivoitetaan mainitut viranomaiset suo- muus, puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjär-
9531: rittamaan yhdessä tai toistensa lukuun valvonta- jestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja pe-
9532: tehtäviä. Tavoitteena on lisätä tehokkuutta, edis- rusoikeuksia sekä huolehtia valtakunnan soti-
9533: tää töiden tarkoituksenmukaista järjestelyä ja vä- laallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja ke-
9534: hentää kustannuksia ja päällekkäisyyttä. hittämisestä.
9535: Merivartiostoissa tehtiin kertomusvuonna yli Puolustusvoimat on kaikissa valmiustiloissa
9536: 16 000 tarkastusta (pl. maahantulo- ja maastaläh- pääkoordinaattori mainituissa tehtävissä. Ainoa-
9537: tötarkastukset), joista yli 6 000 liittyi vesiliikenne- na viranomaisena puolustusvoimilla on tähän
9538: säädöksiin ja n. 3 000 kalastussäädöksiin. Rikos- tarvittavat johtamisedellytykset ja voimavarat.
9539: ilmoituksia tehtiin 162, rangaistusvaatimuksia Puolustusvoimien toiminnot kattavat kaikki me-
9540: 241 ja huomautuksia 740. Poliisille luovutettiin rialueet ja ilmatilan. Meritoimintoihin käytetään
9541: 87 merialueella kiinniotettua. kaikkia puolustushaaroja.
9542: Vuoden siirtymäkauden jälkeen rajavartiolai- Meritoiminnoissaan puolustusvoimat hyödyn-
9543: tos on 1.5.1994 ottanut poliisilta kokonaisvas- tää integroitua valvonta-, johtamis-, viesti- ja
9544: tuun vesiliikenteen valvonnasta merialueella. tiedustelujärjestelmää sekä ottaa tätä järjestelmää
9545: Rajavartiolaitos on lisännyt suorittamansa val- kehittäessään huomioon muilta viranomaisilta
9546: vonnan ja tarkastusten määrää siten, että poliisin saatavan tuen silloin, kun se täyttää kriisiajan
9547: poistunut työpanos saadaan korvatuksi. Myös olosuhteille asetettavat vaatimukset. Näin on väl-
9548: tulli on vähentänyt Venepartiointiaan ja keskitty- tytty käytettävyydeltään rajoittuneiden ja yleensä
9549: nyt tullivalvontaan. kalliiden päällekkäisten järjestelmien hankinnat-
9550: Rajavartiolaitos osallistuu myös ympäristön- ta. Puolustusvoimien MEVAT-järjestelmä yhdis-
9551: suojelutehtäviin. Ympäristösuojeluvalvontaa tää eri viranomaisilta saadut merivalvonnan tie-
9552: hoidetaan muun valvonnan yhteydessä, ja sitä dot tilannekuvaksi, joka jaetaan tarvitsijoille. Ra-
9553: voidaan tehostaa tilanteen vaatiessa. Ympäristö- javartiolaitos ja merenkulkulaitos ovat olleet
9554: vahingon uhatessa rajavartiolaitos suorittaa tar- hankkeessa mukana.
9555: vittavia alkutoimia vahingon estämiseksi tai ra- Puolustusvoimien erikaisasaamisella ja eri-
9556: joittamiseksi. Lisäksi rajavartiolaitos osallistuu koiskaluston käytöllä on keskeinen merkitys an-
9557: vesi- ja ympäristöhallituksen öljyntorjuntaharjoi- nettaessa virka-apua poliisille (laki puolustusvoi-
9558: tuksiin. mien virka-avusta poliisille 781/80) sekä huollet-
9559: Rajavartiolaitoksen palveluksessa on merialu- taessa muiden meripuolustukseen osallistuvien
9560: eella n. 890 henkeä, joista 80% on kenttätehtä- hallussa olevaa merivoimien erikoiskalustoa.
9561: vissä laivoilla, vartioasemilla ja passintarkastus- Ilmavoimien kalustoa käytetään tarvittaessa
9562: osastoissa. valvontaan ja tunnistustehtäviin merialueella ja
9563: Sisäasiainministeriön mukaan valtakunnan helikoptereita lisäksi meripelastukseen ja virka-
9564: merirajojen valvontatehtävissä ei ole havaittu apuun.
9565: puutteita. Merivartiostot ovat kyenneet suuntaa- P o l i i s i ll e kuuluu muun yleisen järjestyk-
9566: maan lisää voimavaroja valvontaan tukitoiminto- sen ja turvallisuuden ylläpitämisen lisäksi meri-
9567: ja järkiperäistämällä. Sivusuuntien merivartioase- alueella mm. rikostutkinta ja osallistuminen vesi-
9568: 89
9569:
9570: liikenteen turvallisuuden valvontaan ja meripe- Tullilaitokselle on säädetty useita merellisiä
9571: lastustoimintaan. Poliisiviranomaiselle on lisäksi tehtäviä, joiden suorittamisesta kantaa päävas-
9572: säädetty merellisen ympäristön suojeluun, luon- tuun jokin muu viranomainen. Näitä ovat mm.
9573: nonsuojeluun, kalastusvyöhykkeeseen, metsäs- meripelastus, vesiliikenteen valvonta, alueellisen
9574: tykseen sekä tavaroiden maastavientiin ja maa- koskemattomuuden valvonta, kalastuksen ja
9575: hantuontiin liittyvien säännösten noudattamisen metsästyksen valvonta sekä ympäristönsuoje-
9576: valvonta. Näiden säädösten noudattamista polii- luun ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseen
9577: siviranomaiset valvovat yhteistyössä tulli- ja raja- kuuluva valvonta. Tullilaitos suorittaa kauppa- ja
9578: vartioviranomaisten kanssa. kalastusalusten sekä pienlentokoneiden passin-
9579: Poliisilla on passintarkastuksen kokonaisvas- tarkastusta.
9580: tuu. Poliisi suorittaa passintarkastuksen lentoase- Tullilaitoksen venekalusto käsittää yhteensä
9581: milla ja matkustaja-alussatamissa Helsinkiä lu- 20 partiovenettä. Partioveneiden toiminta-aluee-
9582: kuun ottamatta. Matkustaja-alusten passintarkas- na ovat ensisijaisesti kansainväliselle liikenteelle
9583: tus on sisäasiainministeriön määräyksellä päätet- tarkoitetut tullitiet, yleiset kulkuväylät sisäisillä
9584: ty siirtää kokonaisuudessaan rajavartiolaitokselle aluevesillä sekä satama-alueet. Toiminta-alueista
9585: 1.9.1994 mennessä. on sovittu erikseen laadituissa tullilaitoksen, po-
9586: P a 1o v i r a n o m a i s t e n tehtävänä on liisin ja rajavartiolaitoksen välillä vahvistetuissa
9587: varsinaisen palo- ja pelastustoimen lisäksi huo- yhteistoimintasopimuksissa. Toiminta-alueita ja
9588: lehtia maa-alueiden ja sisävesien yleisen pelas- yhteistoimintamuotoja on täsmennetty PTR-piiri-
9589: tuspalvelun koordinoinnista. Öljyntorjuntalain- tasolla laadituissa alueellisissa, vuosittain tarkis-
9590: säädännön nojalla paloviranomaiset toimivat tetuissa yhteistoimintasuunnitelmissa, joihin on
9591: myös kuntien öljyntorjuntaviranomaisina. Palo- sisällytetty purjehduskauden aikana yhteisesti
9592: kunnat vastaavat varsin suuresta osasta maamme toimeenpantavia merellisiä tehoiskuja ja teema-
9593: sairaankuljetusta. Ne ovat velvollisia osallistu- valvontatoimia.
9594: maan etsintä- ja pelastustehtäviin merialueella. Tullihallituksen valvonta- ja tarkastusyksikkö
9595: Palokunnissa on valmius pintapelastukseen, ja koordinoi valtakunnallisesti tullilaitoksen vene-
9596: useissa palokunnissa ylläpidetään valmiutta partiotoimintaa. Alueellisesti on venepartiotoi-
9597: myös pelastussukellukseen. minta alistettu piiritullikamarien johdettavaksi.
9598: T u 11 i 1a i t o k s e s t a annetun lain (228/ Kertomusvuonna takavarikoitiin satama- ja
9599: 91) 2 §:n mukaan on tullilaitoksen tehtävänä vesialueilla kauppa- sekä kalastusaluksista val-
9600: vastata maahan tuotavien ja maasta vietävien vonnan ansiosta yhteensä 8 438 1alkoholijuomia
9601: tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnas- ja erilaisia tavaroita yhteensä n. 976 000 mk:n
9602: ta ja muista tullitoimenpiteistä sekä tulli- ja val- arvosta.
9603: misteverotuksesta sen mukaan, kuin niistä erik- Tullilaitoksen venetoiminnan kustannukset
9604: seen säädetään. olivat kertomusvuonna yhteensä 2,6 Mmk, josta
9605: Tullilaitos huolehtii siitä, että kaikessa kan- palkkakustannusten osuus oli 59 %, käyttökus-
9606: sainvälisessä alusliikenteessä noudatetaan tullila- tannusten 13 % ja pääomakustannusten 28 %.
9607: kia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määrä- Vuosittain (purjehduskauden aikana) käytetään
9608: yksiä. Keskeinen tavoite on laittoman maahan- tullilaitoksen venepartiotoimintaan 8, 7 henkilö-
9609: tuonnin estäminen ja paljastaminen. Ilmitulleissa työvuotta.
9610: rikoksissa suorittaa tulliviranomainen itsenäisesti Kansainvälisen alusliikenteen arvioidaan kas-
9611: esitutkinnan. vavan kymmenen seuraavan vuoden aikana lii-
9612: Tullilaitoksella on hallinnollinen vastuu tulli- kenteen kaikissa muodoissa. Kansainväliselle lii-
9613: valvonnasta, ja se on rannikolla pääsuorittaja kenteelle tarkoitettuja yleisiä liikennepaikkoja ei
9614: tavara-, kulkuneuvo- ja henkilöliikenteen tulli- kuitenkaan lisättäne merkittävästi. Laittoman ta-
9615: valvonnassa sekä tullitarkastuksissa. varaliikenteen oletetaan jatkuvan siitä huolimat-
9616: Kansainvälisen kauppa-, huvi- ja kalastusalus- ta, että Suomi liittyisi Euroopan unionin jäsenek-
9617: liikenteen valvonta tukee kiinteästi tullin maaor- si. Tuonti- ja kauttakuljetusrajoitusten alaisia
9618: ganisaatioiden toimintoja satamissa. Kohdeha- tuotteita ovat edelleenkin huumausaineet, joita
9619: kuisella toiminnalla vältetään tarpeeton yleispar- koskeva laiton kauppa ja kuljetus lisääntyvät
9620: tiointi. Kansainväliset tullivalvontayhteydet tuke- kansainvälisen arvion mukaan.
9621: vat merkittävästi laitoksen venepartiotoimintaa. Huumausaineiden laittoman kuljetuksen li-
9622: Viranomaisten yhteistyötä pidetään tarpeellisena säksi tulevat valvonnan kohteiksi mm. aseiden,
9623: alusliikenteen tullivalvonnassa. radioaktiivisten aineiden sekä eläinten salakulje-
9624: 90
9625:
9626: tus. Venäjän ja Baltian liikenne kasvaa tulevai- selvittänyt työryhmä ehdottaa, että viranomaiset
9627: suudessa, mikä edellyttää merellisen valvonnan keskittävät voimavarojaan merellisissä tehtävissä
9628: kehittämistä ja viranomaisten yhteistoiminnan ja kehittävät työnjakoaan. Erityisesti näiden teh-
9629: tehostamista. tävien pääsuorittajien, rajavartiolaitoksen, me-
9630: L i i k e n n e m i n i s t e r i ö käsittelee mm. renkulkulaitoksen ja puolustusvoimien pitäisi tii-
9631: merenkulkua ja muuta vesiliikennettä, liikenne- vistää yhteistyötään sekä sovittaa yhteen raken-
9632: väyliä, satamia, merentutkimusta, ilmatiedettä nusinvestointinsa, pyrkiä hankkimaan monikäyt-
9633: sekä tele- ja radioviestintää koskevia asioita. töisiä aluksia ja pyrkiä yhtenäisen kokonaisuu-
9634: Ministeriön hallinnonalaan kuuluvia merellisiä den muodostumiseen uusiessaan teknisiä val-
9635: toimintoja suorittavia viranomaisia ovat meren- vontajärjestelmiään.
9636: kulkulaitos, tielaitos, Merentutkimuslaitos, Ilma- Kalustoa ja erityisosaamista ei ole tarpeen
9637: tieteen laitos ja Telehallintokeskus. Merellisiin vaatia kaikilta viranomaisilta, vaan niitä on tar-
9638: toimintoihin osallistuu myös Ilmailulaitos, joka koituksenmukaista keskittää ja saada aikaan ny-
9639: on valtion liikelaitos sekä Posti- ja telelaitos, joka kyistä taloudellisempaa toimintaa. Merellä toimi-
9640: on 1.1.1994 muuttunut valtion osakeyhtiöksi vien viranomaisten tulee voida samanaikaisesti
9641: Suomen PT Oy. suorittaa useita valvontatehtäviä ja tuottaa palve-
9642: M e r e n k u 1k u 1a i t o k s e s t a annetun luita.
9643: lain (13/90) mukaan merenkulkulaitoksen tehtä- Kaikilla viranomaisilla on edelleen hallinnolli-
9644: vänä on ryhtyä merenkulkua edistäviin, turvaa- nen vastuu oman toimialansa tehtävistä merialu-
9645: viin ja järjestäviin toimiin. Merenkulkulaitoksesta eella ja velvollisuus osallistua myös käytännön
9646: annetulla asetuksella (53/90) tehtävää on täs- toimintaan tarvittaessa. Muut viranomaiset voivat
9647: mennetty siten, että laitokselle kuuluvat meren- käyttää rajavartiolaitoksen, merenkulkulaitoksen
9648: kulun ja veneilyn turvallisuutta ja valvontaa, ja puolustusvoimien kuljetuksia ja muita palve-
9649: jäänmurtoa, luotsausta, väyliä, merenmittausta ja luita hoitaessaan tehtäviään merellä.
9650: merikarttoja koskevat asiat. Työryhmän mielestä rajavartiolaitoksen
9651: Merenkulkulaitoksen tehtävien alueellista osuutta tulee lisätä saariston vesialueen valvon-
9652: hoitoa varten maa on jaettu neljään merenkulku- nassa. Kaikki viranomaiset saisivat oikeuden
9653: piiriin, joista kolme toimii merialueella. Meren- käyttää merivartioalueiden johtopaikkoja paikal-
9654: kulkupiirille kuuluvat toimialueellaan merenku- lisena johtopaikkanaan. Poliisi ja tullilaitos pitäi-
9655: lun ja veneilyn turvallisuutta ja valvontaa, luotsa- sivät omia veneitä vain suurten taajamien lähive-
9656: usta, aluskalustoa, väyliä, kanavia ja satamia sekä sialueilla. Lisäksi merenkulkulaitoksen osallistu-
9657: yhteysalusliikennettä koskevat asiat. mista eräisiin valvontatehtäviin lisättäisiin. Sa-
9658: Merenkulkulaitokselle on lainsäädännössä malla tielaitoksen maantielauttojen käyttö siirret-
9659: määrätty useita merellisiä tehtäviä. Merenkulku- täisiin merenkulkulaitokselle, jolle siirtyy vastuu
9660: laitos huolehtii hätä- ja turvallisuusviestinnästä myös maa- ja vesirakentamisesta.
9661: sekä siihen osallistuvien viranomaisten, laitosten Edelleen työryhmä on esittänyt, että huollon
9662: ja yhteisöjen toiminnan yhteensovittamisesta järjestelyissä siirrytään entistä enemmän ostopal-
9663: sekä osallistuu etsintä- ja pelastustoimintaan. Lai- veluihin ja merikuljetuksia sovitetaan yhteen.
9664: tos osallistuu lisäksi merellisen ympäristön suoje- Johtamis-, valvonta- ja tietoliikennejärjestelmien
9665: luun ja sitä koskevien säädösten valvontaan. yhteiskäyttöä tehostetaan.
9666: Luotsit on velvoitettu avustamaan tullivalvonnas- Merenkulkuhallitus on valtiontilintarkastajille
9667: sa. Merenkulkulaitos osallistuu alueellisen kos- antamassaan lausunnossa katsonut, että työryh-
9668: kemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen män ehdotukset yhteistyön lisäämisestä ovat tar-
9669: omalla toimialallaan. peen. Niillä voidaan joko saada aikaan säästöjä
9670: Merenkulkulaitos jatkaa päivystyksen, luotsa- tai ainakin pystyä suorittamaan lisääntyvät tehtä-
9671: uksen ja väylänhoidon keskittämistä. Teknisiä vät nykyisillä resursseilla. Merenkulkuhallitus
9672: valvontajärjestelmiä kehitetään, jotta ne sitoisivat olisi ollut valmis pitemmällekin menevään yh-
9673: mahdollisimman vähän henkilöresursseja. Kehi- teistyöhön. Kun siihen ei kuitenkaan lyhyellä
9674: tystyötä on tehty osittain yhteistoiminnassa raja- ajalla näytä olevan valmiuksia, on erityisen tär-
9675: vartiolaitoksen kanssa. Käytöstä poistuneita jään- keää, että viranomaisten välille on saatu aikaan
9676: murtajia on korvattu ympärivuotiseen käyttöön pysyvä yhteistyöjärjestely valtakunnallisesti ja
9677: soveltuvilla monitoimialuksilla. alueellisesti, jolloin käytännön yhteistyötä voi-
9678: Työryhmän muita kannanot- daan syventää. Sellainen järjestely, että kaikki
9679: to j a. Valtion merellisiä viranomaistoimintoja valvonta- ja päivystystehtävät annettaisiin yhdel-
9680: 91
9681:
9682: le viranomaiselle, ei merenkulkuhallituksen mu- Laaditussa selvityksessä todettiin, ettei uuden
9683: kaan kaavamaisesti toteutettuna ilmeisesti johtai- veron säätämiselle ollut riittäviä perusteita eikä
9684: si hyvään tulokseen. Näistä järjestelyistä pitäisi erillisten maksujen kantaminen merellä liikkuvil-
9685: pyrkiä sopimaan alueellisesti. ta vaikuttanut mahdolliselta toteuttaa. Tämän
9686: Myös puolustusministeriö on valtiontilintar- vuoksi katsottiin, että luodusta järjestelmästä tuli
9687: kastajille antamassaan lausunnossa todennut, et- hankkia riittävän pitkältä ajalta kokemuksia, joi-
9688: tei mainittujen tehtävien keskittäminen yhdelle den perusteella voidaan tarkistaa säädöksiin no-
9689: viranomaiselle ole mielekästä eikä johda valtion- jautuvia järjestelyjä. Runsaan kymmenen vuoden
9690: talouden kannalta suurempiin kustannussäästöi- kokemukset ovat ministeriön mukaan osoitta-
9691: hin kuin se, että valvontatehtäviä suorittavat eri neet, että viranomaisille on kasautunut myös
9692: viranomaiset toistensa toimintoja suunnitelmalli- paljon sellaisia vähäisiä meripelastustapahtumia,
9693: sesti täydentävin kalusto- ja henkilöstöjärjeste- joissa joudutaan käyttämään huomattavan ras-
9694: lyin. kasta organisaatiota ja käyttökustannuksiltaan
9695: Ministeriön mukaan kaikissa meritoiminnois- kalliita laitteita.
9696: sa on otettava huomioon myös kriisiajan valmi- Sisäasiainministeriön mukaan meripelastus-
9697: us, sodan ajan vaatimukset mukaan lukien. Täten palvelulain nojalla viranomaisilla on hätätapaus-
9698: myös yhteistoimintajärjestelyt on viranomaistoi- ten selvittämisessä suurempi vastuu, kuin mihin
9699: mintojen kehittämisessä nähtävä tätä taustaa vas- niillä on tosiasiassa mahdollisuuksia. Nämä sei-
9700: ten. kat, viranomaisrakenteen organisaatiomuutokset
9701: Normaaliolosuhteiden meriliikenteen valvon- sekä kustannusten korvausperiaatteet vaativat
9702: tajärjestelyjen tulee olla osa kriisiajan valvonta- ja ministeriön mielestä voimassa olevan lainsää-
9703: johtamisjärjestelmiä. Esimerkiksi rajavartiolaitok- dännön kokonaisuudistusta. Viranomaisten toi-
9704: sen merivalvontajärjestelmä ei sovi kriisiin eikä min ei tulevaisuudessa voida maksutta tarjota
9705: sitä ole suunniteltu kehitettäväksikään kriisiajan niin laajamittaista palvelua kuin nykyisin.
9706: valvontajärjestelmäksi. Virkamiestyönä on tarkoitus käynnistää sää-
9707: Tullihallitus puolestaan katsoo, että tullivaiva- dösvalmistelu, joka pyrkii siirtämään meripelas-
9708: ta tarvitsee omat kalusto- ja henkilöstöresurssin- tuspalvelun käytännön tehtävät nykyistä enem-
9709: sa itsenäiseen, nopeaan ja samalla joustavaan män merenkulkijoille itselleen sekä vapaaehtoi-
9710: käyttöön. sille meripelastusjärjestöille. Viranomaiset kes-
9711: kittyvät säilyttämään ja tehostamaan johto- ja
9712: hälytysorganisaatioiden toimintoja. Tämän lisäk-
9713: Meripelastus. Meripelastuspalvelusta annet- si rajavartiolaitos painottaisi avomeritoimintaan-
9714: tu laki (626/82) on ollut merialueella voimassa sa ja erityisosaamista sekä erityiskalustoa vaativia
9715: runsaat kymmenen vuotta. Tänä aikana useim- pelastustehtäviä. Pyrkimyksenä on valmistella
9716: mat laissa tarkoitetut viranomaistoiminnot on meripelastuspalvelua koskeva lain kokonaisuu-
9717: kuitenkin järjestetty uudelleen. Osa viranomai- distus niin, että hallituksen esitys voitaisiin antaa
9718: sista on muuttunut liikelaitoksiksi, eivätkä laissa eduskunnalle vuoden 1994 aikana.
9719: säädetyt tehtävät enää sovellu niille. Valtiontalo- Rajavartiolaitoksen merellisen kaluston ja
9720: uden nykyinen heikko tila ja viranomaisten toi- ilma-alusten suunnittelussa ja hankinnoissa on
9721: mintojen järjesteleminen muutoinkin kustannus- yksi lähtökohta: soveltuvuus ihmishenkien pe-
9722: vastaavuusperusteisiksi vaativat sisäasiainminis- lastamiseen ja vaativiin meripelastustehtäviin.
9723: teriön mukaan nykyisen meripelastuspalvelujär- Periaatteena on, että hyvä valvontakalusto sovel-
9724: jestelmän uudelleen arvointia kokonaisuudes- tuu myös etsintään. Rajavartiolaitoksen aluska-
9725: saan. lustoa on uusittu merkittävästi 1980-luvulla, ja
9726: Nykyinen järjestelmä perustuu liiaksi viran- vanhemmankin kaluston valvontalaitteet on uu-
9727: omaistoimintoihin. Hätään joutuneiden omaa distettu tai niitä ollaan uudistamassa. Ulkovartio-
9728: vastuuta välttämättämistä turvallisuustoimista ja laivat (5) soveltuvat parhaiten vaativiin pelastus-
9729: riskien ennakoiunista ei voimassa olevissa sää- tehtäviin merialueilla. Uusi ulkovartiolaiva on
9730: döksissä ole otettu riittävästi huomioon. Antaes- rakenteilla ja saadaan käyttöön v. 1995.
9731: saan v. 1982 eduskunnalle esityksen meripelas- Vuonna 1995 käyttöön saadaan kaksi uutta
9732: tuslaiksi hallitus edellytti, että erikseen selvite- merivalvontalentokonetta ja kolmen keskiras-
9733: tään mahdollisuudet kantaa merellä liikkuvilta kaan helikopterin valvontaelektroniikka uusi-
9734: sellaisia maksuja, joilla voitaisiin kustantaa val- taan v. 1996-98. Nämä parantavat merkittävästi
9735: tiolle koituvat meripelastusmenot ilma-alusten etsintäkykyä. Suunnitteilla on myös
9736: 92
9737:
9738: neljännen, meripelastukseen soveltuvan kevyen lastuskeskuksen tai -lohkokeskuksen pyynnöstä
9739: helikopterin hankinta osana helikopterikaluston hälytyksiä paikallisten johtoryhmien sopimalla
9740: modernisointia. tavalla.
9741: Vaativimpia meripelastustilanteita ovat mat- Yleisen pelastuspalvelun yksiköt, lähinnä pe-
9742: kustaja -alusonnettomuudet. Meri pelastusviran- lastuslaitoksen veneet, osallistuvat rannikolla ja
9743: omaisilla on suunnitelmat suuronnettomuuksien saaristossa oman toimialansa tehtävien ohella
9744: torjuntatoimista ja niitä harjoitellaan säännölli- etsintä- ja pelastustehtäviin. Pelastuslaitoksen
9745: sesti. Vaikein tehtävä kyseisissä onnettomuuksis- erikoisyksiköitä, kuten Helsingin Lekaryhmä ja
9746: sa on suurten ihmismäärien evakuointi. Onnetto- Turun Eka-ryhmät, käytetään vaativiin erityisteh-
9747: muusaluksen rakenteellinen valmius, varustus ja täviin myös oman toimialueensa ulkopuolella.
9748: henkilökunnan ammattitaito ovat tärkeitä tekijöi- Rajavartiolaitos järjestää säännöllisesti erita-
9749: tä onnettomuustilanteissa. Yhteistoimintaa laiva- soisia meripelastusharjoituksia, joihin eri viran-
9750: yhtiöiden kanssa onkin tehostettu. Matkustaja- omaiset ja vapaaehtoiset osallistuvat, sekä ottaa
9751: alusten henkilöstöä koulutetaan, jotta henkilöstö osaa muiden tahojen järjestämiin vastaavin tilai-
9752: toimisi oikein onnettomuustilanteissa ja huoleh- suuksiin. Päämääränä on meripelastuspalvelun
9753: tisi omatoimisesti evakuoinnista yhteistyössä hälytysjärjestelmän, eri organisaatioiden ja pelas-
9754: meripelastuspalvelun kanssa. tusyksiköiden yhteistoiminnan, viestiyhteyksien
9755: Meripelastuspalvelun hälytys- ja viestijärjestel- toimivuuden sekä etsinnän ja pelastustoiminnan
9756: mä ja sen kehittäminen perustuvat liikenneminis- teknisen toteutuksen harjoittelu.
9757: teriön asettaman hätä- ja turvallisuusradiotyöryh- Merellisiä viranomaistehtäviä pohtinut työryh-
9758: män tekemiin linjauksiin. Työryhmän loppura- mä on esittänyt, että vastuu ympäristövahinkojen
9759: portti julkaistiin 30.3.1990. Sen mukaisesti me- torjunnasta siirretään ympäristöministeriön hal-
9760: renkulkulaitos huolehtii hätä- ja turvallisuusvies- linnonalalta sisäasiainhallinnolle. Pelastusviran-
9761: tinnästä. Merivartiostojen esikunnissa toimivat omaiset vastaisivat öljy- ja kemikaalivahinkojen
9762: meripelastuskeskukset huolehtivat hälytysten torjunnasta ja rajavartiolaitos ihmishenkien pe-
9763: vastaanotosta sekä pelastustoimien käynnistämi- lastamisesta apunaan eri sektoriviranomaiset
9764: sestä ja johtamisesta. Järjestelmä on toimiva, Suurien kaupunkien pelastuslaitoksiin peruste-
9765: joskin eri viranomaisten kirjava radiokalusto taan valtakunnallisesti toimivia erikoisyksiköitä.
9766: hankaloittaa yhteydenpitoa. Lisäksi vapaaehtoisjärjestöjen osuutta meripelas-
9767: Suomi liittyi 1.2.1993 kansainvälisten sopi- tuksen avustustehtävissä lisätään.
9768: musten mukaisesti GMDSS-järjestelmään, joka Työryhmä on myös esittänyt merionnetto-
9769: perustuu automatiikan ja satelliittien hyväksi- muuksia koskevan lainsäädännön uudistamista.
9770: käyttöön hälyttämisessä ja viestinnässä. Tällä Aluksen päällikön velvollisuutta ilmoittaa vaara-
9771: hetkellä on käytössä lähinnä kauppaliikenteen tilanteista viranomaisille aiotaan täsmentää.
9772: käytössä oleva MF-taajuusalueen järjestelmä.
9773: Merenkulkuhallituksella on suunnitelmat laajen- Valtion meretlisiä toimintoja koskevaa haja-
9774: taa järjestelmää VHF-taajuusalueelle, jolloin se naista lainsäädäntöä on runsaasti. Merellisistä
9775: palvelisi myös huvialusliikennettä. Merenkulun toiminnoista huolehtivat mm. puolustusvoimat,
9776: turvallisuusliikenteen valtakunnallinen päivystys rajavartiolaitos, merenkulkulaitos, tullilaitos,
9777: keskitetään tulevaisuudessa Turun meriliikenne- poliisi ja tielaitos. Säädösten mukaan merialu-
9778: keskukseen Nauvoon. Telen rannikkoradiotoi- eella on suoritettava jatkuvasti erilaisia valvon-
9779: minta keskittyy kaupallisen liikenteen hoitoon. ta- ja pelastustehtäviä, joihin osallistuvat monet
9780: Rajavartiolaitos on ilmoittanut olevansa valmis eri viranomaiset. Osa tehtävistä voidaan hoitaa
9781: järjestelyihin, jossa puhelimitse tulevat hälytykset teknisin valvontavälinein ja osa säännönmu-
9782: ohjautuvat myös meripelastuksen osalta hätäkes- kaisena partiointina erilaisin aluksin ja kulku-
9783: kuksiin, jotka vastaisivat meripelastuspalvelun neuvoin. Eräissä säädöksissä viranomaiset on
9784: hälyttämisestä. määrätty tasavertaisiksi valvojiksi. Toisaalta
9785: Meripelastuspalvelun ja yleisen pelastuspalve- taas viranomaiset on velvoitettu suorittamaan
9786: lun yhteistoiminta tapahtuu ensisijaisesti tasolla yhdessä tai toistensa lukuun valvontatehtäviä.
9787: meripelastuksen lohkokeskus- aluehälytyskes- Merellisiin toimintoihin osoitetaan valtion ta-
9788: kus. Aluehälytyskeskukset ottavat vastaan myös lousarviossa vuosittain n. 2,1 mrd. mk.
9789: meripelastukseen kuuluvia hätä- ja muita ilmoi- Merellisistä toiminnoista vastaavat viran-
9790: tuksia ja välittävät ne meripelastusviranomaisille. omaiset ja laitokset ovat viime vuosina lisänneet
9791: Samoin aluehälytyskeskukset suorittavat meripe- yhteistyötään merialueen valvonta- ja palvelu-
9792: 93
9793:
9794: tehtävissä sekä uudistaneet organisaatioitaan ja Valtiontilintarkastajien mielestä edellä mai-
9795: kohdentaneet rajallisia voimavarojaan uudel- nituilla toimilla voidaan lisätä meripelastuspal-
9796: leen. Toiminnan tehostamispyrkimykset ovat vä- velun tehokkuutta ja alentaa kustannuksia. Me-
9797: hentäneet viranomaisten miehitettyjä työpisteitä ripelastuslain kokonaisuudistuksessa tulee myös
9798: saaristossa. Merenkulku- ja rajavartiolaitoksen meripelastuspalvelun käytännön tehtävien jär-
9799: toimipisteet ovat vähenneet huomattavasti eten- jestäminen arvioida uudelleen. Raskasta viran-
9800: kin Uudenkaupugin, Ahvenanmaan ja Hangon omaisorganisaatioon perustavaa jätjestelmää
9801: rajaamalla alueella. Tämän vuoksi mm. alue- on kevennettävä niin, että merenkulkijat itse ja
9802: valvonta sekä yleisen jätjestyksen ja turvallisuu- vapaaehtoiset meripelastusjätjestöt voivat osallis-
9803: den tason säilyminen saattavat vaikeutua. tua nykyistä enemmän pelastukseen käytännös-
9804: Valtiontilintarkastajat pitävät kuitenkin me- sä. Vapaaehtoisilla järyestöillä on riittävät voi-
9805: rellisiä viranomaistoimintoja selvittäneen työ- mavarat suorittaa sekä yksin että yhteistyössä
9806: ryhmän kehittämisehdotuksia perusteltuina ja viranomaisten kanssa vaativiakin pelastustehtä-
9807: oikeansuuntaisina. Valtion merellisiä toiminto- viä.
9808: ja on syytä edelleen kehittää keventämällä orga- Valtiontilintarkastajat korostavat myös öljy-
9809: nisaatioita, purkamatta päällekkäisiä tehtäviä ja muiden ympäristövahinkojen toryunnan tär-
9810: sekä selkeyttämällä viranomaisten vastuuta ja keyttä merialueella ja edellyttävät, että siihen
9811: lisäämällä tuloksellisuutta ja viranomaisten yh- liittyvät tehtävät tulevaisuudessakin toteutetaan
9812: teistyötä. Kallista kalustoa ja erityiskoulutettua joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti viran-
9813: henkilöstöä tulee työryhmän esityksen mukaises- omaisten saumattomalla yhteistyöllä. Lisäksi on
9814: ti keskittää ja saada aikaan nykyistä taloudelli- kiinnitettävä riittävästi huomiota toimiin, joiden
9815: sempaa toimintaa sekä selkeitä kustannussääs- avulla voitaisiin vähentää öljyn ja muiden vaa-
9816: töjä. Tavoitteena tulee olla toimivaltakysymysten rallisten aineiden merikuljetuksiin liittyvää ym-
9817: ja sektoriajattelun ratkaiseminen niin, että vi- päristövahingon vaaraa.
9818: ranomaiset voisivat entistä enemmän hoitaa teh-
9819: täviä toistensa lukuun ja suorittaa samanaikai-
9820: sesti useita valvontatehtäviä meriturvallisuuden Poliisin voimavarojen käytön tehosta-
9821: kuitenkaan vaarantumatta. Kiinteiden toimipis- minen
9822: teiden lopettaminen tulee osittain korvata li-
9823: sääntyvällä liikkuvalla valvonnalla ja teknisillä Toiminnan kehittäminen. Poliisitoimen
9824: apuvälineillä. Valtiontilintarkastajat edellyttä- kokonaiskustannukset olivat kertomusvuonna n.
9825: vät, että vastedes kaikki merialueiden valvonta- 2 827 Mmk eli n. 100 Mmk pienemmät kuin v.
9826: ja päivystystoiminta kootaan yhden viranomai- 1992. Poliisin vakanssimäärä oli kertomusvuo-
9827: sen vastuulle. Näin voitaisiin entisestään tehos- den lopussa n. 11 800. Virkojen määrä väheni
9828: taa henkilöstön, kaluston ym. voimavarojen vuodesta 1992 noin yhdellä prosentilla, koska
9829: käyttöä ja turvataparemmin merialueella tarvit- tehtäviä siirrettiin muille hallinnonaloille. Poliisi-
9830: tavat julkiset palvelut. toimeen käytettiin 11 560 henkilötyövuotta. Työ-
9831: Merionnettomuuksien pelastus-ja totjuntatoi- panos väheni vuodesta 1992 n. 430 henkilötyö-
9832: missa on vielä puutteita, joihin tulee kiinnittää vuotta eli vajaat 4 % valtion yleisten säästötoimi-
9833: riittävää huomiota. Erityisesti pelastustoimin- en vuoksi. Työpanosta ovat vähentäneet virko-
9834: nan johtamiseen ja koordinointiin liittyvät ky~ jen täyttämättä jättäminen, vapaaehtoiset virka-
9835: mykset tulee ratkaista niin, että pelastustehtävien vapaudet, lomarahojen vaihdot ylimääräisiksi
9836: kokonaisjohtaminen selkeytyy nykyisestä. On- vapaiksi ja lomautukset. Työaikalain alaisten
9837: nettomuuksien pelastus- ja totjuntatoimissa tar- poliisien työpanos väheni edellisvuodesta n. 6 %.
9838: vitaan viranomaisten ja muiden pelastuspalve- Vähennykset kohdistuivat varsinaiseen poliisi-
9839: lusta vastaavien tahojen yhteistyötä. Käytännön toimintaan ja tukitoimintoihin. Ulosotto-ja syyt-
9840: vaikeuksia on aiheutunut myös siitä, että meri- täjätoimeen käytetty työpanos oli kertomus-
9841: pelastuspalvelun tehtävänä on vain ihmishen- vuonna edellisvuotta suurempi vaikeutuneen
9842: gen pelastaminen, kun taas yleisen pelastuspal- perintätilanteen takia.
9843: velun ja erityisesti siihen sisältyvän palo-ja pelas- Poliisihallinnossa oli kertomusvuoden aikana
9844: tustoimen tehtävänä on yleensä onnettomuuk- meneillään lähes 40 kehittämis- ja tutkimushan-
9845: sista aiheutuvien vaarojen kuten ympäristöva- ketta. Pääosa hankkeista perustui yliopistojen ja
9846: hinkojen, terveysvaarojen ja omaisuusvahinko- tutkimuslaitosten kanssa tehtyihin sopimuksiin.
9847: jen toryuminen. Merkittävimmät hankkeet olivat talousrikollisuu-
9848: 94
9849:
9850: den luonnetta ja laajuutta koskevat tutkimukset nisteriö on vahvistanut liikkuvan poliisin alueel-
9851: sekä laaja-alainen turvallisuustasotutkimus. Tut- listen yksiköiden uudet sijoituspaikat siten, että
9852: kimustoimintaa kehittämällä pyritään lisäämään vuoden 1994 alusta liikkuvassa poliisissa on
9853: poliisihallinnon omia metodologisia valmiuksia yhdentoista osaston sijasta neljä alueyksikköä.
9854: sekä poliisin julkaisutoimintaa. Muutoksen tarkoituksena on keventää liikkuvan
9855: Kertomusvuonna aloitettiin myös useita hen- poliisin hallinto- ja tukitoimintoja sekä parantaa
9856: kilöstöhallinnon kehittämishankkeita. Poliisin liikenneturvallisuustyön koordinointia paikallis-
9857: palkkausjärjestelmää alettiin kehittää enemmän poliisin ja liikkuvan poliisin kesken. Tavoitteena
9858: tuloksellista toimintaa ja johtamista tukevaksi on vähentää kustannuksia ja lisätä poliisin toi-
9859: sekä parempiin työsuorituksiin kannustavaksi. minnan tuloksellisuutta.
9860: Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä
9861: otetaan asteittain käyttöön vuoden 1996 alusta. Lupahallinto. Poliisin myöntämien keskeis-
9862: Poliisitoimen tuottavuutta ja laatua selvittänyt ten lupien määrä on kehittynyt v. 1989-93
9863: työryhmä sai valmiiksi poliisin ensimmäisen seuraavasti:
9864: tuottavuus- ja laatuohjelman vuosiksi 1993-98. 1989 1990 1991 1992 1993
9865: 1000 kpl
9866: Hankkeessa selvitettiin poliisitoimeen tehtyjä pa-
9867: Passit ........................ 576 592 603 392 365
9868: nostuksia ja tuottavuuden sekä laadun kehitystä. Henkilökortit ............ 100 97 97 106 107
9869: Tiivistäen voidaan todeta, että vuoteen 1992 asti Ajokortit ................... 153 167 161 165 160
9870: valtion panostus reaalisesti kasvoi ja kääntyi sen Aseluvat ................... 106 106 106 106 107
9871: jälkeen laskuun. Vuosina 1987-92 poliisitoimen
9872: kokonaistuottavuus lisääntyi n. 3 % vuodessa ja
9873: poliisityön tuottavuus vajaat 5 %vuodessa. Polii- Helsingin poliisilaitoksella tehdyn selvityksen
9874: sitoimessa laatutyö ymmärretään laajasti toimin- perusteella keskeisten lupien osuus v. 1992 oli
9875: naksi, joka pyrkii asiakkaan saaman palvelun 96 % kaikista siellä myönnetyistä luvista. Voi-
9876: parantamiseen, toimintaprosessin sisällön kehit- daan arvioida, että valtakunnallisesti tilanne on
9877: tämiseen ja myös henkilöstön osaamisen paran- hyvin samanlainen. Jäljelle jäävään neljään pro-
9878: tamiseen. senttiin sisältyvistä luvista huomattavin osa on
9879: Keskeiset säännökset poliisin tehtävistä, ylei- julkisista huvitilaisuuksista annetun lain nojalla
9880: sistä toiminta periaatteista, tavoitteista ja toimival- myönnettyjä lupia.
9881: tuuksista sekä kansalaisten velvollisuuksista po- Ajokorteista, ampuma-aseluvista, passeista ja
9882: liisia kohtaan sisältävä hallituksen esitys uudeksi henkilökorteista ei voida luopua. Hallinnon kan-
9883: poliisilaiksi (HE 57/1994 vp.) annettiin eduskun- nalta on tärkeää löytää keinoja näiden lupame-
9884: nalle keväällä 1994. Samaan aikaan annettiin nettelyjen yksinkertaistamiseksi. Passien hake-
9885: puhelinkuunteluaja televalvontaa koskevat pak- miseen ja myöntämiseen ei ole tehtävissä merkit-
9886: kokeinolakiin sisällytettävät säännökset sekä täviä muutoksia. Valmisteilla olevalla ampuma-
9887: hallituksen esitys laiksi poliisin henkilörekiste- aselain uudistuksella toteutettava ampuma-ase-
9888: reistä (HE 39/1994 vp.). Myöhemmin on tarkoi- rekisteri vähentää aseiden lupahallintoon liitty-
9889: tus antaa hallituksen esitys laiksi poliisi-, tulli- ja viä tehtäviä. Suurimmat säästöt voitaisiin saada
9890: rajaviranomaisten yhteistoiminnasta (PTR-laki) muuttamalla ajokorttien ja henkilökorttien
9891: sekä hallituksen esitys ampuma-aselaiksi. myöntämismenettelyä.
9892: Aluehallinnon uudistaminen. Poliisin lupahanketta pohtinut lupatyöryhmä
9893: Sisäasiainministeriön poliisiosaston asettama on tehnyt ehdotuksen uudeksi kokoontumislaik-
9894: työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää poliisin si, jonka mukaan yleisötilaisuuden järjestämi-
9895: aluehallinnon kehittämistä, jätti mietintönsä ker- seen yleensä ei enää tarvittaisi lupaa. Luvanvarai-
9896: tomusvuoden marraskuussa. Työryhmän ehdo- siksi jäisivät ehdotuksen mukaan vain ne tilai-
9897: tuksen mukaan maa jaettaisiin viiteen aluehallin- suudet, joista mahdollisesti aiheutuu vaaraa tai
9898: non toimialueeseen: 1) Uudenmaan lääni, 2) haittaa.
9899: Turun ja Porin lääni sekä Vaasan lääni, 3) Hä- Sisäasiainministeriö on ehdottanut liikenne-
9900: meen lääni ja Keski-Suomen lääni, 4) Kymen ministeriölle ajokorttisäännösten muuttamista.
9901: lääni, Mikkelin lääni, Kuopion lääni ja Pohjois- Nykyisen kaksivaiheisen lupamenettelyn ja kah-
9902: Karjalan lääni sekä 5) Oulun lääni ja Lapin lääni. den ajokortin järjestelmästä siirryttäisiin yksivai-
9903: Liikkuvan poliisin tehtävien ja organisaation heiseen lupamenettelyyn. Liikenneministeriö on
9904: kehittämistä on jatkettu valtioneuvoston teke- asettanut työryhmän asiaa selvittämään. Ennak-
9905: mien periaatepäätösten mukaisesti. Sisäasiainmi- kotietojen mukaan työryhmä ehdottanee siirty-
9906: 95
9907:
9908: mistä yksivaiheiseen lupamenettelyyn, mutta on tehnyt erityisesti kauppa- ja teollisuusministe-
9909: kahden ajokortin järjestelmä säilytettäneen. riölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdo-
9910: Sisäasiainministeriö ja Kansaneläkelaitos sel- tuksia säännösmuutoksiksi. Muutosten tarkoi-
9911: vittivät v. 1989 mahdollisuuksia yhdistää poliisin tuksena on poistaa lupamenettely, jossa luvan
9912: myöntämä henkilötodistus ja Kelan sairausva- myöntäjänä on poliisi tai poistaa poliisille sälytet-
9913: kuutuskortti yhdeksi asiakirjaksi. Hanketta ei ty valvontavelvollisuus.
9914: ollut mahdollista toteuttaa lähinnä tietosuojaan Joitakin lupahallinnon tehtäviä on jo siirtynyt
9915: liittyvistä syistä. Sisäasiainministeriön mielestä poliisilta pois. Kertomusvuonna annettiin laki
9916: on kuitenkin tarpeen uudelleen selvittää mah- elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun
9917: dollisuudet korvata nämä kaksi korttia yhdellä lain muuttamisesta (228/93). Lainmuutos tuli voi-
9918: kortilla, jolla voisi myös todistaa henkilöllisyy- maan 1.1.1994 ja merkitsi mm. elinkeinoilmoitus-
9919: den. ten vastaanoton ja käsittelyn siirtymistä poliisilta
9920: Poliisi ei ole kyennyt tavoitteiden mukaisesti rekisteriviranomaisille. Uudella räjähdeasetuk-
9921: luopumaan sille kuulomattomista tehtävistä, kos- sella (473/93) siirtyivät räjähteisiin liittyvät lupa-
9922: ka muut viranomaiset eivät juurikaan ole vapaa- asiat poliisilta Teknillisen tarkastuskeskuksen
9923: ehtoisesti suostuneet lisäämään tehtäviään ja to- piirihallintoviranomaisille. Majoitus- ja ravitse-
9924: teuttamaan useimmiten vaadittavia säädösmuu- ruisliikkeistä annetun asetuksen muutoksella
9925: toksia. Neuvottelut ja säädösmuutokset ovat vie- poliisilta siirtyi pois erinäisiä valvontatehtäviä.
9926: lä monilta osin kesken.
9927: Poliisin lupatyöryhmä, joka toimi v. 1991-93 Rikostorjunnan tehostaminen. R i k o 1-
9928: ja jonka tehtävänä oli vähentää vaadittavia hallin- 1 i s u u d e n k e h i t y s. Seuraavassa asetel-
9929: nollisia lupia, lyhentää lupa-asioiden käsittelyä, massa on Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta
9930: yksinkertaistaa lupien hakemista sekä selkeyttää saadut, poliisin tietoon tulleet rikokset väestön
9931: lupamenettelyjen perustana olevia säännöksiä, 100 000 asukasta kohti v. 1982-92:
9932:
9933:
9934:
9935:
9936: Rikosryhmät 1982 1984 1986 1988 1990 1992
9937: Tappo, murha, tapan tai murhan yritys 6,4 5,5 6,8 6,1 7,8 8,6
9938: Ryöstörikokset ........................................ 39 36 31 36 53 43
9939: Pahoinpitelyrikokset ............................... 325 336 339 371 413 378
9940: Varkausrikokset (ei sisällä moottoriajo-
9941: neuvojen anastamista) ........................ 2 371 2 302 2600 2 656 3 274 3886
9942: Vahingonteot .......................................... 430 450 585 744 937 863
9943: Kavallus- ja petosrikokset (ei sisällä
9944: veropetoksia) ...................................... 468 569 887 1 050 1782 463 1
9945: Rattijuopumukset .................................... 430 437 495 534 595 509
9946: Liikennerikokset (ei sisällä liikenne-
9947: juopumusta moottorittomalla
9948: ajoneuvolla) ........................................ 4 577 6840 6843 7 287 7 355 7797
9949: 1 Rikoslain uudistuksen ja tilastoimitavan muutoksen vuoksi luku ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien lukujen kanssa.
9950:
9951:
9952:
9953:
9954: Vuonna 1992 olivat liikennerikokset ja rikok- tehtyjä rikoksia kolme prosenttia. Useimmissa
9955: set rikoslakia vastaan kumpikin 48 o/o kaikista rikosryhmissä on tilastoitu rikollisuus lisääntynyt
9956: poliisin tilastoimista rikoksista. Alkoholi- ja huu- tarkastelujakson aikana. Joinakin vuosina on ri-
9957: mausainerikoksia oli kaikista rikoksista prosen- kosten määrä tosin poikennut varsin paljon kehi-
9958: tin verran ja muita lakeja ja asetuksia vastaan tyksen pääsuunnasta.
9959: 96
9960:
9961: Varkausrikokset ovat lisääntyneet viime vuo- Helsingissä tuli rikoslakirikoksia ilmi suhtees-
9962: siin saakka, samoin tärkeimmät väkivaltarikok- sa asukaslukuun kaksi kertaa enemmän kuin
9963: set (murhat, tapot ja niiden yritykset). Pahoinpi- keskimäärin koko maassa. Vähiten rikoksia tuli
9964: telyrikollisuuden, vahingontekojen sekä rattijuo- ilmi Vaasan, Mikkelin ja Oulun läänissä. Helsin-
9965: pumusrikollisuuden määrän kasvu on sitä vas- gissä ovat lisääntyneet etenkin näpistykset,
9966: toin pysähtynyt tai kääntynyt laskuun 1990-lu- moottoriajoneuvojen luvattomat käytät, petok-
9967: vun puolella. Ryöstörikollisuuden kehitys on set, veropetokset ja väärennökset. Toisaalta
9968: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan moottoriajoneuvojen anastukset, vahingonteot ja
9969: huomiota herättävää. Ryöstöt vähenivät tasaisesti tärkeät varkaudet ovat vähentyneet.
9970: aina 1980-luvun jälkipuoliskolle, mutta sitten R i k o s t o r j u n ta t o i m e t . Poliisin toi-
9971: tapahtui jyrkkä käänne. Vuonna 1992 ryöstöri- mintaa on painotettu yhteiskunnan ja yksilön
9972: koslenkin kasvu näyttää silti taittuneen. kannalta vaarallisen tai vahingollisen ja huomat-
9973: Kavallus- ja petosrikokset näyttävät vähen- tavia haittavaikutuksia aiheuttavan rikollisuuden
9974: neen v. 1992. Tämä johtuu pääasiassa uudesta torjumiseen. Näitä rikoksia ovat tärkeät yksilöön
9975: maksuvälinepetoksiin sovellettavasta tilastointi- kohdistuvat rikokset, talous- ja huumausaineri-
9976: tavasta, jossa jatketut rikokset kirjataan yhdeksi kokset sekä rikokset, jotka liittyvät kansainväli-
9977: teoksi. Liikennerikosten määrään taas vaikutti seen ja ammattimaiseen rikollisuuteen.
9978: huomattavasti rikesakkoseuraamuksen käyt- Kertomusvuoden aikana lisättiin voimavaroja
9979: töönotto v. 1983. Sittemmin liikennerikokset ovat erityisesti talousrikostutkintaan kaikilla sen osa-
9980: lisääntyneet hitaammin ja vastaavat suunnilleen alueilla. Talousrikostutkintaa varten poliisi sai 40
9981: ajoneuvokannan ja liikennevolyymin kasvua. tilapäistä virkaa, jotka vuoden 1994 talousarvion
9982: Sisäasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- mukaisesti vakinaistetaan. Koulutusta ja tutki-
9983: kaan rikoslakirikosten kokonaismäärä väheni musta lisättiin huomattavasti. Poliisin ylin johto
9984: kertomusvuonna edelliseen vuoteen verrattuna, käynnisti neuvottelut kauppa- ja teollisuusminis-
9985: mutta joidenkin yksittäisten rikoslajien määrä teriön, oikeusministeriön, oikeuskanslerinviras-
9986: lisääntyi. Eniten lisääntyivät varkaus- ja huu- ton ja pankkien ym. välillä talousrikostorjunnan
9987: mausainerikokset. Vuodesta 1991 kertomusvuo- tehostamiseksi.
9988: teen poliisin tietoon tulleet rikokset vähenivät Poliisin teknisten tutkimuskeskusten varustus,
9989: koko maassa 1,5 %. Rikollisuustiheys vaihteli tilat ja henkilöstön määrä sekä koulutuksen tarve
9990: maan eri osissa huomattavasti, kuten voidaan arvioitiin ja toimintaa tehostettiin. Kertomusvuo-
9991: havaita seuraavasta asetelmasta, jossa poliisin den aikana kartoitettiin myös huumausainerikos-
9992: tietoon tulleet rikoslakirikokset on suhteutettu ten tutkinnan tehostamiseksi tarvittavia toimia,
9993: kertomusvuoden asukaslukuun: joita voidaan ryhtyä toteuttamaan v. 1994.
9994: Rikostorjunnassa on korostettu sitä, että en-
9995: LäänVyksikkö Rikoksia/ nalta estävä toiminta on rikostorjunnan edullisin
9996: 10 000 asukasta
9997: vaihtoehto. Eri viranomaisten ja yhteisöjen yh-
9998: Uusimaa (pl. Helsinki) ............................ . 803 teistyö on ennalta estävässä toiminnassa tärkeää.
9999: Turku ja Pori ............................................ . 720 Tutkinta on pyritty säilyttämään hyvänä huoli-
10000: Häme ....................................................... . 697 matta niukenneista voimavaroista ja jatkuvasti
10001: Kymi ......................................................... . 748
10002: Mikkeli ..................................................... . 587 lieventyvästä lainsäädännöstä. Mainituilla sei-
10003: Kuopio ..................................................... . 673 koilla on pyritty estämään kokonaisrikollisuuden
10004: Pohjois-Karjala ......................................... . 670 lisääntyminen.
10005: Vaasa ........................................................ . 513 Rikosten selvitysprosentteja on mitattu, jotta
10006: Keski-Suomi ............................................ .. 637 saadaan tietoa toiminnan tuloksellisuudesta.
10007: Oulu ......................................................... . 556
10008: Lappi ........................................................ . 633
10009: Seuraavassa asetelmassa esitetään rikosten selvi-
10010: Ahvenanmaa ............................................ . 713 tysprosentteja v. 1982-92 (kunakin vuonna sel-
10011: Helsinki .................................................... . 1496 vitetyt rikokset sataa samana vuonna ilmoitettua
10012: Koko maa ............................................... .. 750 rikosta kohti):
10013: 97
10014:
10015: Rikosnimike 1982 1984 1986 1988 1990 1992
10016: Pahoinpitelyrikokset ............................... 81 78 77 81 81 80
10017: Väkisinmakaamiset ................................. 77 71 68 64 67 56
10018: Ryöstörikokset ........................................ 54 55 54 61 48 44
10019: Kavallusrikokset ..................................... 79 80 83 87 83 74 1
10020: Petosrikokset .......................................... 85 85 80 92 89 83 1
10021: Varkausrikokset . 00 • • • oo· oo •• 0 0 0 0 0 . 0 0 0 0 0 • • • • 0 0 0 0 0 0 0 0 • • 40 40 39 39 37 32 1
10022: Vahingonteot 0000 • • • 00.00. oooo •• 0 0 0 0 0 . 0 0 0 0 0 0 0 0 . 0 0 0 0 0 0 0 0 38 34 32 30 27 28
10023: 1 Rikoslain omaisuus-, vaihdanta-ja talousrikoksia koskeva uudistus (769/90) tuli voimaan 1.1.1991. Näitä rikoksia koskevat
10024: luvut eivät ole sen vuoksi täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.
10025:
10026:
10027:
10028:
10029: Kertomusvuonna poliisin tulostavoite oli pitää tä, jotta sisärajojen poistumisesta väistämättä ai-
10030: tärkeiden henkilöön kohdistuvien rikosten selvi- heutuva rikollisten lisääntyvä vapaa liikkuminen
10031: tysprosentti yli 80:nä ja kaikkien rikoslakirikos- EU:n alueella ei vähennä huomattavasti sisäistä
10032: ten selvitysprosentti 45:nä. Tärkeiden henkilöön turvallisuutta. Turvallisuuden säilyttäminen vaa-
10033: kohdistuvien rikosten (murha, tappo, törkeä tii myös ulkorajojen tarkastusten lisäämistä ja
10034: ryöstö, väkisinmakaaminen ja törkeä pahoinpite- tehostamista.
10035: ly) selvitysprosentti oli koko maassa kertomus- Suomen liittyminen Euroopan unianiin lisäisi
10036: vuonna 76,2. Kaikkien rikoslakirikosten selvitys- kansainvälisten asioiden ja tapahtumien merki-
10037: prosentti oli 44,6. Rikostorjunnan tulostavoitteita tystä kaikilla poliisitoimen alueilla ja edellyttäisi,
10038: ei näin ollen saavutettu. Luvut ovat edelleenkin että poliisilla on tosiaikaiset valmiudet tiedonkul-
10039: kansainvälisesti vertaillen korkeita, vaikka ne kuun ja yhteistyöhön kansainvälisissä asioissa.
10040: ovat laskeneet meillä aiemmin totutusta. Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasi-
10041: Kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt oissa tuli voimaan 15.1.1994. Sisäasianrninisteri-
10042: EU:hun liittyvien neuvottelujen ja muidenkin ön mukaan laki tehostaa rikostutkintaa merkittä-
10043: kansainvälisten kokousten ja kontaktien johdos- västi, joskin se samalla lisää keskusrikospoliisin
10044: ta. Suomi ei ole rikosmaantieteellisesti enää Eu- tehtäviä, koska keskusrikospoliisi joutuu hoita-
10045: roopan sivumaa, mikä on havaittu myös muualla maan lisääntyvät virka-apupyynnöt
10046: Euroopassa. Yhteistyötä on lisätty erityisesti lähi-
10047: alueilla. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö- Poliisin voimavarojen tarkoituksenmukainen
10048: varoista on osoitettu 400 000 mk Viron poliisin käyttö vaatii poliisin organisaation ja toiminta-
10049: varustamiseksi. Varat käytetään pääosin teknisen menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Tavoitteena
10050: perusvarustuksen hankkimiseen. Koulutusapua tulee olla päällekkäisten tehtävien karsiminen ja
10051: on Viron poliisille annettu useissa tilaisuuksissa. henkilöstövoimavarojen vapauttaminen varsi-
10052: Suomi ja Venäjä solmivat 17.2.1994 voimaan naisiin poliisitehtäviin. Valtiontilintarkastajat
10053: tulleen sopimuksen virka-avusta rikos- ja muussa katsovat, että poliisin valvontavelvollisuus on
10054: tutkinnassa. Vastaavia sopimuksia pyritään saa- yhä varsin laaja ja poliisille on sälytetty tehtä-
10055: maan aikaan sekä Baltian maiden että lähinnä viä, joista sillä valvontavelvollisuuden täyttämi-
10056: sellaisten maiden kanssa, joihin Suomella on seksi ei aina ole edes riittäviä perustietoja. Tä-
10057: vilkkaat yhteydet mutta joiden käytännön yhteis- män vuoksi poliisille kuulumattomat, yleisen
10058: työssä on ollut ongelmia. Tällaisia maita ovat jätjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liitty-
10059: esim. Saksa ja Yhdysvallat. mättömät tehtävät tulee siirtää muille viran-
10060: Eta-sopimuksen astuttua voimaan ovat muo- omaisille.
10061: dollisuudet rajoillamme helpottuneet niiden Työnsä päättänyt poliisin lupatyöryhmä teki
10062: työnhakijoiden osalta, jotka ovat Eta-maan kan- useita ehdotuksia eri viranomaisille lupien vä-
10063: salaisia, sekä heidän perheenjäsentensä osalta. hentämiseksi, niiden käsittelyn yksinkertaista-
10064: Tämän vaikutus poliisin työhön on vähäinen. miseksi sekä säännösten selkeyttämiseksi. Monet
10065: Sen sijaan Euroopan unianiin mahdollisesti liityt- työryhmän ehdotukset ovatkin toteutuneet. Val-
10066: täessä poliisiyhteistyön tarve on merkittävä. Kan- tiontilintarkastajien mielestä järkeistämistä tu-
10067: sainvälistä poliisiyhteistyötä on sisäasiainminis- lee jatkaa, esim. poliisin myöntämä henkilötodis-
10068: teriön mukaan kehitettävä jo ennen EU-jäsenyyt- tus ja Kansaneläkelaitoksen antama sairausva-
10069:
10070: 7 340518M
10071: 98
10072:
10073: kuutuskortti on sisäasiainministeriön esityksen hittämistä. Erityisesti konkurssilainsäädäntöä
10074: mukaisesti syytä yhdistää yhdeksi asiakirjaksi. on uudistettava ja syyttäjätoimi keskitettävä
10075: Suomessa kaikkien ilmitulleiden rikosten sel- omiin, poliisitoimesta riippumattomiin alueyksi-
10076: vitysaste on ollut perinteisesti korkea verrattuna köihin. Viranomaiset tulee velvoittaa yhteistyö-
10077: muihin Pohjoismaihin. Viime vuosina rikosten hön rikosten torjunnassa ja selvittämisessä.
10078: selvitysprosentit ovat laskeneet aiempiin vuosiin Rikollisuuden vähentämisessä voidaan käyt-
10079: verrattuna. Valtiontilintarkastajien mielestä on tää tehokkaasti myös muita kuin poliisin toimin-
10080: huolestuttavaa, mikäli kehitys jatkuu saman- nallisista tavoitteista johtuvia menetelmiä. Täl-
10081: suuntaisena. Poliisin tulee kohdistaa voimava- laisia ovat erityisesti kiinnijoutumisriskin lisää-
10082: rojaan rikollisuuden vastustamiseen ja rikostut- minen, rikoksentekomahdollisuuksien vähentä-
10083: kinnan tehostamiseen. Sen on pystyttävä erityi- minen, laittoman hyödyn minimoiminen ja
10084: sesti vastustamaan ja selvittämään sellaista ri- asennekasvatus. On tärkeää saada aikaan sel-
10085: kollisuutta, jolle on tunnusomaista huomattavat lainen rikoksentorjuntajärjestelmä, jolla kye-
10086: yhteiskunnalliset haittavaikutukset, organisoitu- tään varautumaan rikollisuuden kehitykseen
10087: minen, suunnitelmallisuus ja hyödyn tavoittelu. riittävän tehokkaasti ja ottamaan huomioon sen
10088: Tällaisia ammattimaisia ja järjestäytyneitä ri- yhteiskunnalliset haittavaikutukset.
10089: kollisuuden aloja ovat muun ohessa erilaiset ta- Tämän vuoksi valtiontilintarkastajat korosta-
10090: lousrikokset, ympäristörikokset, salakuljetus, al- vat lainsäädäntömme ajan- ja tarkoituksenmu-
10091: koholiin ja huumeisiin liittyvä rikollisuus, vää- kaisuuden merkitystä rikostorjunnalle sekä ylei-
10092: rien asiakirjojen valmistaminen sekä tekijän- sen järjestyksen ja turvallisuuden lisäämiselle.
10093: oikeuksien loukkaaminen. Esitykset uudeksi poliisilaiksi, poliisin henkilöre-
10094: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan kisterilaiksi, ampuma-aselaiksi sekä puhelin-
10095: vuodelta 1992 (s. 80 ja 101) katsoneet, että yh- kuunteluaja televalvontaa koskeviksi säännök-
10096: teiskunnallinen tilanne vaatii poliisitoiminnan siksi antavat poliisille ja muille viranomaisille
10097: painopisteen siirtämistä erityisesti talous-ja kan- aiempaa paremmat mahdollisuudet ja oikeudet
10098: sainväliseen rikostutkintaan. Talousrikostutkin- suojata kansalaisten perusoikeuksia.
10099: nan hyödyntäminen vaatii lainsäädännön ke-
10100: 99
10101:
10102:
10103:
10104:
10105: Puolustusministeriön hallinnonala
10106:
10107: Puolustusvalmiuden ja puolustustarvike- Puolustusneuvoston sihteeristö pitää yhteyttä
10108: teollisuuden kehittäminen maanpuolustusvalmisteluja suorittaviin ministe-
10109: riöihin, virastoihin, laitoksiin ja järjestöihin sekä
10110: Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä seuraa ja tukee niiden poikkeusoloihin varautu-
10111: on viime vuosina tapahtunut voimakkaita muu- misen kehittämistä osallistuen suunnitteluun ja
10112: toksia. Nämä samoin kuin Suomen turvalli- toimintaan myös käytännössä. Puolustusneuvos-
10113: suuspoliittiset tavoitteet EU:hun liittymisessä ko- ton sihteeristön yhteistyö ministeriöiden val-
10114: rostavat oman uskottavan kansallisen puolustuk- miuspäälliköiden ja -toimikuntien kanssa laaje-
10115: sen merkitystä. nee hallinnonalakohtaisen varautumisen kehittä-
10116: Varsovan liiton hajoaminen on poistanut blok- misestä poikkihallinnolliseen suunnitteluun sekä
10117: kien välisen sotilaallisen vastakkainasettelun Eu- hallinnon alempien tasojen varautumistyön oh-
10118: roopasta. Neuvostoliiton tilalle syntyneet valtiot jaamiseen.
10119: kamppailevat talouden ongelmien, asevoimien Puolustusneuvostolla on kokouksia 6-9 ker-
10120: jakamisen ja yhä voimistuvien kansallisuusriito- taa vuodessa. Niihin liittyen tai erikseen puolus-
10121: jen kanssa. Baltian maiden itsenäistyminen ja tusneuvosto perehtyy sotilaallisen tai jonkin
10122: Viron aluevesirajan määrittely ovat johtaneet muun alan maanpuolustusjärjestelyihin 1-2 päi-
10123: Venäjän joukkojen ja kaluston siirtoon maamme vän tutustumismatkoilla yleensä kerran vuodes-
10124: rajojen läheisyyteen Leningradin sotilaspiirin sa. Ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokouk-
10125: alueelle. Huolimatta asevoimien vähentämisestä sia pidetään 5-8 kertaa vuodessa. Lisäksi tutus-
10126: Eurooppaan jää vielä valtioiden omaan kansalli- tutaan 1-2 kertaa vuodessa maanpuolustuksen
10127: seen turvallisuuteen nähden ylimittaiset asevoi- eri alojen käytännön järjestelyihin eri puolilla
10128: mat. Aseellisten selkkausten edellytykset säilyvät Suomea.
10129: edelleen.
10130: Itämeren alueen tilanteen muutokset korosta- Hankinnat aselajeittain. Puolustusministe-
10131: vat Suomenlahden aluevalvonnan merkitystä ja riöitä saadun selvityksen mukaan puolustushal-
10132: Ahvenanmaan alueen puolustusvelvoitteen tär- linnon hankinnat aselajeittain v. 1988-93 olivat
10133: keyttä. Suomesta on tullut taloudellisen elintaso- seuraavat:
10134: rajan etulinjavaltio. Tämän vuoksi luvattomien
10135: Aselaji 1988 1989 1990 1991 1992 1993
10136: rajanylitysten ja maahamme pyrkivien turvapai- Mmk
10137: kanhakijoiden määrä voi kasvaa. Maavoimat 1831 1874 2013 1782 2 297 2181
10138: Merivoimat 112 156 291 422 524 245
10139: Puolustusneuvosto. Puolustusneuvosto on Ilmavoimat 347 285 251 281 507 506
10140: ylin ja samalla ainoa kokonaismaanpuolustusta Yhteensä 2 290 2 315 2 555 2485 3 328 2 932
10141: suunnitteleva ja yhteensovittava elin. Puolustus-
10142: neuvosto seuraa sotilaspoliittisen tilanteen kehit- Maavoimien osalta varustamisjärjestyksessä
10143: tymistä ja selvittää sen vaikutukset valtakunnan tärkeimpiä ovat olleet panssari- ja jääkäriprikaa-
10144: puolustamiseen sekä käsittelee mm. maanpuo- tit, joiden materiaaliin hankintojen pääosa on
10145: lustuksen eri alojen keskeisimmät materiaali- voitu suunnata. Hankittu materiaali on vastannut
10146: hankkeet rahoituskehyksineen. Poikkeusoloihin varustamistavoitteita. Hankinnat käsittävät mer-
10147: varautumista koskevien suunnitteluperusteiden kittäviä määriä elektroniikkaa.
10148: kehittyminen edellyttää puolustusministeriön Merivoimissa merikuljetuskaluston uusinnalla
10149: mukaan valtakunnallisten suunnitelmien ja mui- on ylläpidetty merivoimien huoltojärjestelmän
10150: den maanpuolustusvalmistelujen tarkistus- ja toimivuutta sekä täydennetty rannikkotykistön
10151: uusiruistyön jatkamista. kuljetuskalustoa.
10152: 100
10153:
10154: Ilmavoimat hankki koko maan kattavan ilma- sen uusinta ja kehittäminen. Parlamentaarinen
10155: valvontajärjestelmän. Hawk-suihkuharjoitusko- puolustuspoliittinen neuvottelukunta (KM
10156: neiden täydennyshankinnalla pyritään takaa- 1990:57) painotti erityisesti kanta- ja suojajouk-
10157: maan lentokoulutuksen täysipainoinen toteutu- kojen kärjen, jääkäri- ja panssariprikaatien, va-
10158: minen kaluston koko elinkaaren ajaksi. rustuksen ajanmukaistamista. Kehittämisen ylei-
10159: Ilmavoimien nykyiset torjuntahävittäjät pois- senä tavoitteena oli, että maavoimien ja erityisesti
10160: tetaan käytöstä kuluvan vuosikymmenen puoli- sen tärkeimpien joukkojen varustus olisi voitu
10161: välistä alkaen ja pääosa vuosikymmenen lop- saada uusituksi 1980-luvulla ja tämän vuosikym-
10162: puun mennessä. Puolustusministeriön käsityk- menen alussa ennen väistämätöntä torjuntahävit-
10163: sen mukaan uusien torjuntahävittäjien hankin- täjien uusintaa. Tämä ei kuitenkaan toteutunut
10164: taan liittyvillä vastaostoilla on merkittävä vaiku- kansantalouden ripeästä kasvusta huolimatta.
10165: tus vientimme ja vientiteollisuutemme rakenteen Puolustusmäärärahojen kasvu oli hitaampaa
10166: kehittymiseen. kuin muun valtiontalouden ja kansantalouden
10167: Valtiontalouden heikko tila on vaikuttanut ja kasvu. Tämän johdosta maavoimien tilausval-
10168: vaikuttaa edelleen puolustusvoimien määrära- tuuksia jouduttiin 1980-luvulla huomattavasti su-
10169: hoihin. Niukkenevat voimavarat on puolustus- pistamaan ja lykkäämään. Kun kansantalouden
10170: ministeriön mukaan käytettävä entistä tehok- kehitys taittui tämän vuosikymmenen alussa la-
10171: kaammin ja taloudellisemmin, ja toiminnot on maan, puolustusvoimien menoja on jouduttu
10172: asetettava tärkeysjärjestykseen. valtion säästötavoitteiden mukaisesti supista-
10173: Valtiovarainministeriö toteaa, että valtionta- maan, eikä maavoimien kehittämiseen ole
10174: louden tervehdyttäminen edellyttää vielä pitkään myönnetty uusia tilausvaltuuksia vuoden 1991
10175: erittäin tiukkaa finanssipolitiikkaa. Sen vuoksi jälkeen.
10176: myöskään puolustushallinnon menoihin ei ole Puolustusministeriöitä saadun selvityksen
10177: odotettavissa lähivuosina ainakaan olennaisia mukaan jääkäriprikaatien varustaminen on jää-
10178: määrärahalisäyksiä. Vuonna 1992 päätetty tor- nyt kesken. Vaikka Saksasta astetulla materiaa-
10179: juntahävittäjähankinta vaatii vielä koko tämän lilla on voitu parantaa maavoimien, erityisesti
10180: vuosikymmenen ajan huomattavia ja yhä kasva- panssariprikaatien suorituskykyä, jää varustuk-
10181: via määrärahoja. Se rajoittaa muiden aselajien ja seen edelleen suuria puutteita. Vajaukset ovat
10182: myös kotimaiselta teollisuudelta suoritettavien johtamis- ja viestijärjestelmissä, joukkojen liikku-
10183: hankintojen mahdollisuuksia. Ministeriön käsi- vuudessa, pimeätoimintavälineissä ja taistelun-
10184: tyksen mukaan tämä asia tiedostettiin selvästi kestävyyteen vaikuttavassa materiaalissa.
10185: torjuntahävittäjähankinnasta päätettäessä. Maavoimien materiaalihankintojen arvo oli
10186: Huono taloudellinen tilanne saattaa heikentää 1980-90-luvun vaihteessa hieman yli 2 mrd. mk
10187: perinteisesti korkeaa maanpuolustustahtoa. Esi- vuodessa. Tämän tason säilyminen mahdollistai-
10188: merkiksi varat reserviläisten koulutukseen ovat si maavoimien tyydyttävän ja suositusten mukai-
10189: vähentyneet. Toisaalta vapaaehtoinen maanpuo- sen materiaalisen kehittämisen. Koska uusia ti-
10190: lustustyö on lisääntynyt. Maanpuolustushengen lausvaltuuksia ei ole vuoden 1991 jälkeen myön-
10191: säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan yh- netty, maavoimien hankinnat vähenevät nopeas-
10192: teistoimintaa puolustusvoimien ja reserviläisjär- ti ja ovat arvoltaan n. 600 Mmk v. 1996---98. Jos
10193: jestöjen kesken. Puolustusvoimat haluaa kuiten- puolustusmäärärahat säilyvät tällä vuosikymme-
10194: kin itse vastata reserviläisten koulutuksesta. nellä vuoden 1994 talousarvion mukaisina,
10195: Kertomusvuonna tehdyn mielipidekyselyn puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen
10196: mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on vaikeutuu olennaisesti. Tämä määrärahataso ei
10197: edelleen luja. Jos maahamme hyökättäisiin, 75 o/o mahdollistaisi edes aiemmin myönnettyjen
10198: kannattaisi aseellista puolustautumista, naisista tilausvaltuuksien täysimääräistä käyttöä, vaan
10199: 67 o/o ja miehistä 83 o/o. Puolustusmäärärahoja niiden maksatuksia jouduttaisiin myöhentä-
10200: haluaisi korottaa 27 o/o suomalaisista, 51 o/o pitäisi mään. Huomattavien maksulykkäysten johdosta
10201: ne ennallaan, 19 o/o haluaisi vähentää niitä ja 3 o/o maavoimien hankintoihin olisi v. 1996 mahdol-
10202: ei ota kantaa asiaan. lista käyttää vain n. 350 Mmk, mutta ei enää
10203: M a a v o i m a t. Kolmannen parlamentaari- lainkaan rahaa v. 1997.
10204: sen puolustuskomitean (KM 1981:1) ja parlamen- Puolustusministeriön mukaan tämä asettaisi
10205: taarisen puolustustoimikunnan (KM 1986:23) kotimaisen puolustustarviketeollisuutemme erit-
10206: keskeinen painopistealue oli 1980-luvulla maa- täin vaikeaan ja ehkä kestämättömään tilantee-
10207: voimien, erityisesti sen suojajoukkojen varustuk- seen. Jos puolustusmäärärahoja ei kyetä korotta-
10208: 101
10209:
10210: maan vuoden 1994 tasosta, maavoimien kehittä- mikä ulottuu vuoteen 2001 saakka. Viesti- ja
10211: miseen osoitettava rahoitus laskee nopeasti vuo- sähköteknisellä alalla koko 1980-luvun jatkunut
10212: teen 2000 saakka. Varustuksen kuluminen ja valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen
10213: vanheneminen ylittävät uusinnan, mikä merkit- saadaan pääosin päätökseen v. 1994-97. On-
10214: see maavoimien varustuksen sekä määrällistä gelmaksi näyttää muodostuvan se, että säästö-
10215: että laadullista taantumista. päätöksistä johtuva jatkorahoituksen vähenemi-
10216: M e r i v o i m a t. Merivoimien pintatorjunta- nen pysäyttää viesti- ja sähköteknisen kehittämi-
10217: kykyä on kyetty ylläpitämään hankkimalla vuosi- sen useimpien järjestelmien osalta kokonaan.
10218: kymmenen vaihteessa Rauma-luokan ohjus- Uusien tilausvaltuuksien puuttuminen on aiheut-
10219: venelaivue. Miinoituskykyä on ylläpidetty hank- tanut sen, ettei tukikohtien hankintoihin (ilma-
10220: kimalla kaksi miinalaivaa ja kolme miinatauttaa voimien erikoisajoneuvot, palo- ja pelastuska-
10221: sekä aloittamalla kotimainen herätemiinatuotan- lusto, lentokenttämateriaaiO pystytä osoittamaan
10222: to. Määrärahojen säilyminen vuoden 1994 riittävästi varoja.
10223: talousarvion mukaisina ei mahdollistaisi uusien Puolustusministeriöitä saadun selvityksen
10224: tilausvaltuuksien osoittamista merivoimille en- mukaan uusien torjuntahävittäjien tehokkaan
10225: nen ensi vuosituhatta. Tämä pysäyttäisi merivoi- käyttöönoton kannalta olisi tärkeää, että ilmavoi-
10226: mien materiaalisen valmiuden kehittämisen ja mien viesti- ja sähköteknisen alan sekä tukeutu-
10227: heikentäisi käytössä olevan materiaalin ylläpito- misalan hankintoja voitaisiin jatkaa vuoden 1996
10228: edellytyksiä. Kaikkien alusluokkien peruskor- jälkeen 150-200 Mmk:n tilausvaltuudella. Vuo-
10229: jaukset jouduttaisiin lykkäämään tältä den 1994 talousarvion tasoisella rahoituksella
10230: vuosikymmeneltä. tämä ei ole mahdollista.
10231: Merivoimien kehittämistarpeet ovat seuraavat: Ensi vuosikymmenen alkupuolelle ajoittuu
10232: - vedenalaisten valvontajärjestelmien uusi- helikopterien uusinta. Näiden rahoitustarve riip-
10233: minen puu konetyypin valinnasta.
10234: - pintatorjuntakyvyn ylläpitäminen perus-
10235: korjaamalla Helsinki-luokan ohjusvenelaivue Puolustusvoimien hankintojen kotimai-
10236: - kotimaisen miinatuotannon jatkaminen suusaste. Seuraavassa asetelmassa esitetään
10237: sekä miinalaiva Pohjanmaan peruskorjaaminen puolustusvoimien hankintojen kotimaisuusaste
10238: - miinantorjuntakyvyn ylläpitäminen perus- v. 1988-93 ja arvioitu kotimaisuusaste nykyisten
10239: korjaamalla Kuha-luokan raivaajat ja hankkimal- tilausvaltuuksien perusteella v. 1994-96:
10240: la miinanetsintä- ja raivausjärjestelmät
10241: - ilmatorjuntakyvyn tehostaminen hankki-
10242: malla Helsinki-luokalle ja miinalaiva Pohjan- Vuosi Kotimaisuusaste
10243: maalle ohjusilmatorjuntajärjestelmät %
10244: - sukellusveneentorjuntakyvyn ylläpitämi- 1988 ............................................. 54
10245: nen hankkimalla sukellusveneen etsintään ja tu- 1989 ............................................. 56
10246: hoamiseen soveltuva Vartiovene 2000 -sarja 1990 ............................................. 55
10247: - johtamisjärjestelmän taistelunkestävyyden 1991 ............................................. 55
10248: lisääminen. 1992 ............................................. 58
10249: Näiden hankkeiden kustannusarvio on yli 1,5 1993 ............................................. 52
10250: mrd. mk. 1994 ............................................. 341
10251: 1 l m a v o i m a t. 1980-luvun lopulla ilmavoi- 1995 ............................................. 20 1
10252: missa otettiin käyttöön kolmas torjuntahävittäjä- 1996 ............................................. 15 1
10253: laivue ja saatettiin päätökseen matalavalvon- 1
10254: Arvio.
10255: tatutkahanke. Kaukovalvontatutkien hankinta ja
10256: johtamisjärjestelmän kehittäminen käynnistyivät
10257: v. 1988. Näillä hankinnoilla täydennetään ja mo- Kotimaisuusasteen kehitykseen vaikuttavat
10258: dernisoidaan teknisesti vanhentuneita järjestel- lähivuosina hallituksen tavoitteet valtion meno-
10259: miä. Vuosikymmenen vaihteessa kyettiin täyden- jen supistamiseksi, hallinnonalalle asetettavat
10260: tämään myös Hawk-harjoituskoneiden lukumää- kehystavoitteet ja puolustusmateriaalihankin-
10261: rää sekä lennonvarmistus- ja tukikohtamateriaa- tojen sopeuttaminen hallinnonalalle asetettuihin
10262: lia. menokehyksiin. Jos hallinnonalan menot pysy-
10263: 1990-luvun keskeisin materiaalihanke on käy- vät vuoden 1994 talousarvion mukaisina, varus-
10264: töstä poistuvien torjuntahävittäjien uusiminen, tuksen uusintaan jäävä rahoitusosuus laskee no-
10265: 102
10266:
10267: peasti, ja torjuntahävittäjien uusinta sitoo pää- Puolustusvoimien kysynnässä on kuitenkin alu-
10268: osan materiaalihankintavaroista. Tämä merkitsee eita, joilla kotimaista tuotantoa ei ole tai sen
10269: puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuusas- kilpailukyky ei ole riittävä. Tämä johtuu siitä, että
10270: teen nopeaa alenemista. kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta teh-
10271: Puolustusministeriö pitää hallituksen meno- dyt hankinnat ovat olleet pieniä. Koska hankin-
10272: kehysten ja puolustustarviketeollisuutemme nat eivät ole olleet aina jatkuvia ja yritysten
10273: vientinäkymien valossa huolestuttavana teolli- muutoin saama rahoitus on ollut liian vähäistä,
10274: suuden mahdollisuuksia saada riittävästi tilauk- ne eivät ole voineet tarvittavasti investoida tuo-
10275: sia. Menokellysten perusteella puolustushankin- tantonsa tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämä
10276: tojen kotimaisuusaste laskisi jyrkästi lähivuosina. on johtanut yritysten tuotevalikoiman suppeu-
10277: Koska useiden maiden puolustusvoimien kysyn- teen ja vaikeuttanut niiden kilpailuasemaa.
10278: tä on laskenut ja samalla merkinnyt näiden oman Puolustusvoimien varustuksen teknistyminen
10279: puolustustarviketeollisuuden vientiaktiviteetin ja huipputekniikka ovat asettaneet uusia vaateita
10280: lisääntymistä, ja kun Itä-Saksan puolustusmate- kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle.
10281: riaalin myynti on jo kyllästänyt tarjontaa, puo- Vaikka kotimainen taitotieto on joiHain aloilla
10282: lustustarviketeollisuutemme vientimahdollisuu- korkeatasoista, tuotantovalmius - ml. tutkimus
10283: det ovat nopeasti vaikeutumassa aiemmasta. Kun ja kehittäminen - ei ole ollut riittävää. Näitä
10284: puolustustarviketeollisuutemme on osa puolus- aloja ovat panostuotanto, elektroniikka, optro-
10285: tusvalmiuttamme, sen uskottavuutta ja kestävyyt- niikka ja huippu tekniikka, esim. modernit ampu-
10286: tä, on tärkeää, että tälle teollisuudelle voidaan matarvikkeet, uudet ruudit ja ajoaineet sekä ra-
10287: osoittaa riittävästi tilauksia, jotta yritysten toimin- diotekniikka.
10288: taedellytysten säilyminen voidaan turvata. Jotta Metalliteollisuuden Keskusliitto toteaa lausun-
10289: puolustusvoimien perustoiminnot ja kotimaisen nossaan, että kotimaisen puolustuselektroniik-
10290: puolustustarviketeollisuuden tuotanto säilyvät, kateollisuuden toiminnan turvaamiseksi tarvittai-
10291: on materiaalihankintojen rahoitusosuutta nostet- siin ainakin 200 Mmk:n tilaukset vuosittain. Ase-
10292: tava vuoden 1994 talousarvion tasosta seuraavas- ja ampumatarviketeollisuus ei voi Suomessa säi-
10293: ti: lyä pitkälle tulevaisuuteen nykyisten tuotteiden
10294: - jo myönnettyjen tilausvaltuuksien täysi- varassa. Tutkimus, tuotekehitys, laatu ja tuotan-
10295: määräisen käytön mahdollistarninen v. 1996-98 non kehitys ovat tälle teollisuudelle elinehtoja.
10296: (yhteensä n. 1 mrd. mk) Taloudellisesti ne vaativat yhteistyötä yritysten
10297: - uusien tilausvaltuuksien rahoittaminen v. kesken sekä merkittävää panostusta myös puo-
10298: 1995 n. 360 Mmk, v. 1996-98 n. 550 Mmk lustushallinnolta. Resurssit tähän ovat tätä nykyä
10299: vuodessa ja v. 1999-2000 n. 970 Mmk vuodessa. riittämättömät. Sotilasajoneuvotuotanto näyttäisi
10300: Esitetystä lisärahoituksesta arviolta kaksi kol- loppuvan Suomessa v. 1995-96, ellei alalle saa-
10301: masosaa käytettäisiin kotimaisen teollisuuden ti- da uusia tilausvaltuuksia tai riittävän suurta soti-
10302: lauksiin. lasajoneuvojen vientiä. Sota-alusten uudisra-
10303: kentaminen näyttää kertomusvuoden jälkeen
10304: Kotimainen puolustustarviketeollisuus. pysähtyvän lähes kokonaan 2000-luvulle asti.
10305: Kotimainen puolustustarviketeollisuus on puo- Puolustusvoimat ja myös muut valtion alusten
10306: lustusvalmiuden ja puolustuskestävyyden sa- käyttäjät voivat kuitenkin edistää telakkateolli-
10307: moin kuin kansantalouden ja työllisyyden kan- suuden ylläpitoa ja kriisivalmiutta suuntaamaila
10308: nalta tärkeä. Arviolta 90 % tuonnistamme tulee kaikki alushankinnat tärkeille telakoille sekä kes-
10309: meritse, mikä asettaa vaatimuksia kaupan turvaa- kittämällä niille myös alusten korjaus- ja huolto-
10310: miselle ja huoltovarmuudellemme. Kotimainen toiminta sopimuspohjaisesti. Omassa prioriteetti-
10311: puolustustarviketeollisuus on osa puolustusval- luettelossaan merivoimilla on mm. Helsinki-luo-
10312: miutta ja myös huoltovarmuutta. kan ohjusvenelaivueen ja Kuha-luokan raivaa-
10313: Puolustusvalmiuden ja puolustusvoimien toi- jien peruskorjaamiset sekä uuden vartioveneen
10314: minnan kannalta on tärkeää säilyttää kotimainen prototyypin kehittäminen. Varsinkin peruskorja-
10315: puolustustarviketeollisuus toiminta- ja kilpailu- ukset tasaisivat korjaustelakoiden kausiluonteis-
10316: kykyisenä. Se tuottaa monilla aloilla puolustus- ta kapasiteetin vajaakäyttöä talvikuukausina.
10317: voimien tarpeet hyvin täyttävää materiaalia. Osalle puolustustarviketeollisuuden yrityksis-
10318: Puolustustarviketeollisuuden nykykapasiteetti tä ovat puolustusvoimien hankinnat tuotannon ja
10319: on riittävä puolustusvoimien rauhanaikaisen toi- työllisyyden kannalta tärkeitä. Puolustusvoimien
10320: minnan vaatimien tuotteiden tuottamiseksi. hankintojen volyymi on 68{}-700 Mmk vuodes-
10321: 103
10322:
10323: sa. Tämä määrä ei kuitenkaan riitä kattamaan Puolustustarvikkeiden maastavienti. Puo-
10324: tuotannon kehittämisinvestointeja. Puolustus- lustustarvikkeiden maastavientiä ja kauttakulje-
10325: ministeriön näkemyksen mukaan 700 Mmk:n tusta säännellään lailla (242/90). Asetuksessa
10326: rahoitusvolyymiä ei edes kyetä lähivuosina säi- (267/90) on tarkemmin määritelty puolustustar-
10327: lyttämään, jos hallinnonalan määrärahat laskevat vikkeet, joita lupamenettely koskee.
10328: huomattavasti, kuten kehysarvioista voi nähdä. Puolustustarvikkeiden maastavienti ja kautta-
10329: Kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta kuljetus Suomen alueen läpi (koskee myös va-
10330: saaduissa lausunnoissa todetaan, että mikäli paavarastoja) on kielletty, jollei valtioneuvosto
10331: maavoimien hankinnat ja tilausvaltuudet jäävät tai arvoltaan vähäisissä tapauksissa puolustus-
10332: arvoltaan 600 Mmk: aan vuodessa, monet vakitui- ministeriö ole myöntänyt siihen lupaa (maasta-
10333: set puolustustarvikeyritykset joutuvat varsin vai- vientilupa). Samoja säännöksiä sovelletaan myös
10334: keaan tilanteeseen. Tuolloin tuotantovolyymit ja puolustustarvikkeen valmistusoikeuden ja yksin-
10335: edellytykset tuotekehitystoimintaan jäävät liian omaan puolustustarvikkeen valmistamiseen tar-
10336: pieniksi. Puolustustarviketeollisuus koostuu use- koitetun koneen ja laitteen luovuttamiseen ja
10337: asta kooltaan pienestä yksiköstä, joiden on vai- siirtämiseen ulkomaille. Puolustustarvikkeet on
10338: kea ylläpitää toimintaa ilman maavoimien tilauk- määritelty puolustustarvikkeiden maastaviennis-
10339: sia. Lisäksi näiden yritysten on erittäin vaikea tä ja kauttakuljetuksesta annetussa asetuksessa ja
10340: suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ilman sen nojalla annetuissa puolustusministeriön pää-
10341: tietoa tulevien vuosien rahoituksesta. Tämä saat- töksissä (ohjausteknologia, biologiset ja kemialli-
10342: taa johtaa tuotantokatkoihin. Sopeuttamiseen ja set aineet ja laitteet). Puolustusministeriö ratkai-
10343: uudelleenaloittamiseen liittyy aina lisäkus- see em. lain 5 §:n mukaan yksittäistapauksessa,
10344: tannuksia. onko tiettyä tarviketta pidettävä sellaisena, että
10345: Lausunnoissa todetaan edelleen, että kriisiai- sen maastavienti tai kauttakuljetus edellyttää
10346: kojen valmiuden ylläpito edellyttää rauhan aika- maastavientilupaa.
10347: nakin jatkuvia vakaita tilauksia puolustusväline- Maastavientilupaa haetaan kirjallisesti puolus-
10348: teollisuudelle. Tuotannollista valmiutta tulee voi- tusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella
10349: da ylläpitää ja kehittää. Koska tämän teollisuu- lomakkeella.
10350: denalan vientimahdollisuudet ovat varsin rajalli- Vientilupaa on haettava maahan, johon tavara
10351: set, toimintaedellytysten ylläpitäminen jää koti- Suomesta viedään ja jossa hakemuksessa mainit-
10352: maisten toimitusten varaan. Kotimainen tu ostaja sijaitsee. Jos viejä tietää, että tavara
10353: puolustusvälineteollisuus on ajettu selkeään viedään edelleen em. maasta, on tämä mainittava
10354: kannattavuuskriisiin viiden viime vuoden aika- hakemuksessa sekä samalla haettava vientilupaa
10355: na. Puolustusvoimien hankinnat ovat romahta- myös edelleenvientiin. On huomattava, että ha-
10356: neet niin alhaiselle tasolle, ettei kannattavalle kija vastaa siitä, että tavara toimitetaan vain sii-
10357: teolliselle toiminnalle enää ole puitteita, saati hen maahan, johon vientilupa haetaan.
10358: sitten kriisiajan valmiudelle. Nykyinen valittu Ennen lupahakemuksen ratkaisemista puo-
10359: linja supistaa hankintoja kotimaiselta teollisuu- lustusministeriön on hankittava asiasta ulkoasi-
10360: delta, ja samalla se tarkoittaa myös ko. teollisuu- ainministeriön lausunto. Tältä osin pyritään hal-
10361: den alasajoa. Lähes täydellisen vientikiellon ol- linnollisten menettelytapojen yksinkertaistami-
10362: lessa voimassa 10 vuotta yksikään yritys ei ole seen ja nopeuttamiseen siten, että ulkoasiainmi-
10363: investoinut täysipainoisesti vientiin. Viennin uu- nisteriö antaisi puolustusministeriölle ohjeelli-
10364: delleen organisointi vie yritysten mukaan useita sesti tiedoksi ajan tasalla pidettäviä maalistoja,
10365: vuosia. joissa on jo otettu huomioon vientiin liittyvät
10366: Yksi tapa varmistaa kotimaisen puolustusväli- ulko- ja kansainvälispoliittiset näkökohdat. Var-
10367: netuotannon tulevaisuutta voisi erään lausun- sinainen lausuntoharkinta keskitettäisiin sitä
10368: nonantajan mukaan olla joidenkin tuotannollis- edellyttäviin tapauksiin, jotka alan viennistä
10369: ten varikkojen vuokraaminen lähellä sijaitseville muodostavat pienehkön osan.
10370: yrityksille. Yritys vastaisi toiminnoista ja hoitaisi Ennen luvan luovuttamista puolustusministe-
10371: ylläpidon sekä kehittämisen. Omaisuus säilyisi riö normaalitapauksissa velvoittaa luvan saajan
10372: puolustusvoimilla. Tämä menettely turvaisi yri- toimittamaan puolustusministeriöön viennin lo-
10373: tysten liikevaihdon kasvun ja antaisi myös mah- pullisen määrämaan asianomaisen viranomaisen
10374: dollisuuden panostaa uusia voimia tuotekehityk- tai mahdollisesti jonkin tuotteen tai laitteen vas-
10375: seen. Myös osittainen tuotannon rationalisointi taanottajan vakuutuksen tavaran lopullisesta
10376: saattaisi olla mahdollista varikkoyritysketjussa. käyttäjästä (loppukäyttäjätodistus).
10377: 104
10378:
10379: Edellä mainittua lakia ei sovelleta puolustus- suudessa. Alan yritysten kuuluu pitää yllä kriisi-
10380: voimille tai rajavartiolaitokselle kuuluvien puo- ajan kapasiteettia, osaamista ja tuotantokykyä,
10381: lustustarvikkeiden tilapäiseen maasta pois viemi- mikä edellyttää tiettyä vuosittaista tilauskantaa
10382: seen. pääasiakkaalta. Kotimaisen tilauskannan vähäi-
10383: Suomi on velvollinen noudattamaan sekä syyden vastapainoksi tarvittavaa puolustusmate-
10384: YK:n turvallisuusneuvoston sitovia päätöksiä riaalin vientiä ulkomaille on puolestaan haitan-
10385: että Etykin vastaavankaltaisia päätöksiä tai suosi- nut liian tiukka lupakäytäntö. Valiokunta pitää
10386: tuksia. Tällaisia ovat esim. kiellot viedä puolus- tärkeänä, että hallitus kansainvälisten sopimus-
10387: tusmateriaalia tietyille alueille. Suomessa velvoit- ten sallimissa rajoissa mahdollisimman pikaisesti
10388: teista on säädetty laissa Suomelle Yhdistyneiden poistaa puolustusmateriaalin viennin esteet, jotta
10389: Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimin-
10390: täyttämisestä (659/67). taedellytykset voidaan turvata."
10391: Asetuksella Yhdistyneiden Kansakuntien tur- Puolustusministeriö asetti kertomusvuoden
10392: vallisuusneuvoston Irakia ja Kuwaitia koskevaan syyskuussa virkamiestyöryhmän selvittämään
10393: päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi- puolustustarvikkeiden vientiä koskevan lainsää-
10394: sestä (680/90) kiellettiin hyödykkeiden myynti dännön uudistamista. Tavoitteena on se, että
10395: tai toimitus Irakiin tai Kuwaitiin. Persianlahden vientikäytäntö voitaisiin mahdollisimman hyvin
10396: sodan päätyttyä asetusta ei enää sovelleta Kuwai- mukauttaa Euroopan unionissa noudatettaviin
10397: tiin (522/91). periaatteisiin. Työryhmässä ovat edustettuina
10398: Asetuksella Yhdistyneiden Kansakuntien tur- puolustus-, ulkoasiain-, kauppa- ja teollisuus-
10399: vallisuusneuvoston Jugoslaviaa koskevaan pää- sekä sisäasiainministeriö ja pääesikunta. Työryh-
10400: tökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä mä jatkoi v. 1992-93 toimineen ulkoasiainmi-
10401: (1734/91) kiellettiin aseiden ja sotatarvikkeiden nisteriön vientivalvontatyöryhmän aloittamaa
10402: toimittaminen Jugoslaviaan. Vastaavat turvalli- puolustustarvikkeiden sekä Suomea sitovan kan-
10403: suusneuvoston päättämät aseiden vientikiellot sainvälisen vientivalvontajärjestelyihin liittyvän
10404: ovat voimassa myös Etelä-Afrikan tasavallan, Ira- lainsäädännön sekä vientivalvontahallinnon ke-
10405: kin, Liberian, Libyan ja Somalian osalta. hittämistyötä sekä tehostamismahdollisuuksien
10406: Jugoslavian liittotasavaltaa koskevaan päätök- selvittämistä.
10407: seen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä an- Puolustusministeriön tavoitteena on Suomen
10408: netulla asetuksella ( 496/92) on kielletty kaikkien puolustustarvikeviennin ja soveltuvin osin myös
10409: hyödykkeiden vienti Jugoslavian Hittotasavaltaan siviililuonteisen ase- ja ampumatarvikeviennin
10410: eli käytännössä Serbiaan ja Montenegroon. hallinnollisten ja poliittisten ehtojen, ts. Suomen
10411: Puolustustarvikkeiden maastavienti on ollut asevientipolitiikan, saattaminen muodoltaan ver-
10412: pitkään vähäistä. Viennin määrä on tullitilaston rannolliseksi ja soveltamiseltaan yhdensuuntai-
10413: mukaan vaihdellut v. 1981-93 vuosittain 19 seksi muiden länsieurooppalaisten maiden,
10414: Mrnk:sta 70 Mmk:aan ja osuus tavaranviennistä erityisesti ED-maiden, vastaavan viennin kanssa.
10415: 0,02 %:sta 0,10 %:iin. Kertomusvuonna puolus- Tarkoituksena on Suomen puolustustarvike-
10416: tustarvikkeiden vienti oli 61,7 Mmk, mikä oli 0,05 viennin edellytysten vahvistaminen, alan teolli-
10417: % tavaranviennistämme. Suomen puolustustar- suuden kehittymisen tukeminen ja Suomen puo-
10418: vikevienti on vain 1/70 Ruotsin vastaavasta. lustuksen lujittaminen. Muutokset edistävät
10419: Ruotsin ao. viennin osuus oli v. 1992 kokonais- myös Suomen puolustustarviketeollisuuden
10420: viennistä 0,84 %. osallistumista huippunykyaikaisten puolustus-
10421: Suomen puolustustarvikevientiä v. 1981-93 järjestelmien kehittelyyn ja valmistukselle elintär-
10422: esittelevä asetelma on seuraavalla sivulla. keään kansainväliseen yhteistyöhön, erityisesti
10423: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on sisäl- Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa.
10424: lyttänyt seuraavan lausuman vuoden 1994 ta- Hallinnollisten ja poliittisten uudistustarpei-
10425: lousarviota koskevaan mietintöön momentin den rinnalla vaikuttaa puolustustarvikeviennin
10426: 27.10.16 (Puolustusmateriaalihankinnat) kohdal- ehtoihin vuodesta 1994 lähtien yhä voimak-
10427: le: kaammin tarve korvata puolustusvoimien omien
10428: "Valiokunta toteaa, että maavoimien kotimais- tilausten merkittävä väheneminen viennin lisä-
10429: ten materiaalihankintojen lähes täydellinen py- yksellä vuosikymmenen loppuun saakka. Tilan-
10430: sähtyminen merkitsee maavoimien materiaalisen netta selvittäneet puolustushallinnon toimielimet
10431: valmiuden kehittämisen pysähtymistä ja työttö- ovat arvioineet, että viennin lisääminen edistäisi
10432: myyttä kotimaisessa puolustusmateriaaliteolli- nykyisen teollisen tuotantokapasiteetin käyttöä,
10433: Puolustustatvikkeiden vienti v. 1981-93 tullitilaston mukaan (1 000 mk)
10434: Nimike 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 Nimike 1988 1989 1990 1991 1992 1993
10435: Tykistöaseet, Sota-aseet 151 21 162 524 547 199
10436: konekiväärit,
10437: pikakiväärit
10438: sekä muut
10439: sotatuliaseet
10440: ja -heittimet 46 168 83 605 45 452 5167
10441: Em. nimikkee- Em. nimikkee-
10442: seen kuuluvien seen kuuluvien
10443: aseiden osat 202 74 235 7 10 9 9 aseiden osat 4 - 795 1 5 46
10444: Pommit, Pommit,
10445: kranaatit kranaatit,
10446: torpedot ja torpedot ja
10447: niiden osat 9 285 16440 13 672 21873 24949 22 295 28277 niiden osat 8031 8314 1901 349 3496 301
10448: Panssari-
10449: vaunut ja
10450: -ajoneuvot ja
10451: niiden osat 4950 - 3340 11502 9754 29349
10452: Ruudit 11854 19031 32861 45454 35 050 35824 33491 Ruudit 24 301 12 683 8071 11461 13 940 22 213
10453: Räjähdysaineet 5 205 2027 2495 1779 2166 821 1699 Räjähdysaineet 1 562 2 529 2018 2 322 623 8 285
10454: (muut kuin ruuti) (muut kuin ruuti)
10455: Trinitro-
10456: tolueeni 2 590 1 781 3052 5062 1802 1266
10457: Yhteensä 26592 37740 49346 69718 62 220 59401 68643 Yhteensä 41589 25 328 19 339 31221 30167 61659
10458:
10459: Osuus Osuus
10460: kokonais- kokonais-
10461: viennistä, o/o 0,04 0,06 0,07 0,09 0,07 0,07 0,08 viennistä, o/o 0,05 0,03 0,02 0,03 0,03 0,05
10462:
10463:
10464:
10465:
10466: -
10467: 0
10468: Vl
10469: 106
10470:
10471: mutta vaatisi myös uusien vientituotteiden kehit- Suppealie ja vanhakantaista aseteknologiaa
10472: tämistä. edustavalle tuotevalikoimallemme ei löydy
10473: Tarve uudistaa Suomen asevientipolitiikkaa markkinoita muista teollisuusmaista, vaan niitä
10474: on merkinnyt em. lausuntokäytännön kehittä- on etsittävä kehitysmaista, mikä monesti voi olla
10475: mistä joustavammaksi ja kokonaisharkinnan ulkopoliittisesti ongelmallista. Ulkoasiainminis-
10476: mahdollistavaksi nykyisen puolustustarvikelain teriön käsityksen mukaan on viennin kehittämi-
10477: pohjalta. Lausuntomenettelyn uudistukset on nen kuitenkin aloitettava, tosiasiat tunnustaen,
10478: hyväksytty hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa nykyisestä tarjonnasta. Puolustusmäärärahoissa
10479: joulukuussa 1992 ja kertomusvuoden huhtikuus- säilytettävien riittävien kotimaisten tuotekehitte-
10480: sa sekä esitelty eduskunnan ulkoasiainvaliokun- lypanosten yhdessä viennin kasvusta koituvien
10481: nalle kertomusvuoden toukokuussa. Uudistuk- lisätulojen ja kansainvälisiin yhteishankkeisiin
10482: sen seuraavana vaiheena on ollut puolustustarvi- osallistumisesta saatavien virikkeiden kanssa tu-
10483: kelain tarkistuksia koskevan hallituksen esityk- lisi ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan
10484: sen antaminen eduskunnalle (HE 132/1994 vp.) antaa alan yrityksillemme rohkaisua ja
10485: Ulkoasiainministeriö on toiminut syksystä edellytyksiä investoida tuotekehittelyyn sekä
10486: 1992 lähtien hyvin aioitteellisesti puolustustarvi- tuotantonsa osaamis- ja teknologiatason nosta-
10487: kevientimme hallinnollisten ja poliittisten ehto- miseen.
10488: jen uudistamiseksi. Tämä työ on osaltaan liittynyt Tällainen politiikka voi ulkoasiainministeriön
10489: EU-jäsenyyshankkeeseen, mutta sille ovat luo- mukaan johdonmukaisesti harjoitettuna vähitel-
10490: neet tarvetta myös Pohjoismaiden kesken val- len nostaa alan suomalaista teollisuutta lähem-
10491: misteltavat suunnitelmat materiaaliyhteistyön mäksi mm. Ruotsin ja Norjan korkeatasoista puo-
10492: kehittämiseksi. Uusien linjauksien laatiminen on lustusteollista osaamista. Suomen puolustusteol-
10493: samalla ollut reagointia alan vientiyritysten tahol- lisuus on tähän saakka ollut tyypillistä kotimark-
10494: ta tulleisiin paineisiin. kinateollisuutta, jonka kansainvälinen kanssa-
10495: Nämä aloitteet ja avaukset johtivat kertomus- käynti on ulkopoliittisistakin syistä ollut mini-
10496: vuoden syyskuussa puolustusministeriön virka- moitua. Tämän teollisuutemme rakenteellinen
10497: miestyöryhmän asettamiseen. Sen 18.4.1994 jälkeenjääneisyys ilmenee nyt kotimaisen kysyn-
10498: puolustusministerille jättämät ehdotukset puo- täkriisin oloissa. Kansainvälistymisen haasteisiin
10499: lustustarvikelain uudistamisesta tähtäävät Suo- tarttuminen on tälläkin lohkolla keino päästä
10500: men puolustustarvikeviennin säädösten, ehtojen ulos umpikujasta.
10501: ja menettelyjen saattamiseen verrannollisiksi Puolustustarvikkeiden vientinäkymistä anta-
10502: muiden länsimaiden kanssa. missaan lausunnoissa alan teollisuus toteaa, että
10503: Ulkoasiainministeriön mukaan suoranaisia riittävä puolustustarvikkeiden tuotanto Suomes-
10504: kieltoja ei asevientipolitiikassamme ole ollut sen sa edellyttää myös vientiä. Nykyisin Suomen
10505: enempää kuin muillakaan mailla. Hallitsevana virallista asevientipolitiikkaa pyritäänkin lähen-
10506: piirteenä lupaharkinnassa on kuitenkin ollut tämään muiden länsieurooppalaisten maiden
10507: pidättyvyys, mitä jälkikäteen tarkasteltuna voi- käytäntöön. Mahdollinen EU-jäsenyytemme ja
10508: daan monilta osin pitää liiallisena. Puolustustar- puolustustarvikealoille ulottuva yhdentymiske-
10509: vikelain muutosten mukana asevientipolitiikka hitys ovat korostaneet vertailevaa näkökulmaa
10510: on tarkoitus pitää joustavana, johdonmukaisena muiden puolueettomien maiden kanssa. Tämä
10511: ja vastuullisena. koskee sekä hallinnollisia että poliittisia ehtoja.
10512: Asevientipolitiikka on ulkoasiainministeriön Puolustustarvikevientimme hallinnollisten ehto-
10513: mukaan olennainen keino päästä yhä suurem- jen järkeistäminen sekä poliittisten ehtojen lä-
10514: piin tuotantosarjoihin ja alempiin yksikkökustan- hentäminen länsieurooppalaiseen käytäntöön
10515: nuksiin ja sitä kautta lisätä kotimaisen tuotannon nykyisen puolustustarvikelain pohjalta on viime
10516: kilpailukykyä. Samalla asevientipolitiikka voi vuosina hyväksytty poliittisella tasolla. Käytän-
10517: tehdä mahdolliseksi alan yritysten osallistumisen nössä tämä on tarkoittanut lain joustavampaa
10518: tuotekehittely- ja yhteisvalmistushankkeisiin soveltamista.
10519: pohjoismaisissa tai länsieurooppalaisissa puit- Uudet kansainväliset vientivalvontakäytännöt
10520: teissa. Vaikka suomalaiset yritykset ovat tällai- ja integraatiovelvoitteet ovat lausunnonantajien
10521: seen toistaiseksi tottumattomia, olisi osallistumi- mukaan johtaneet siihen, että myös maamme
10522: nen tärkeää virikkeiden ja impulssien saamiseksi puolustustarvikelakia on kiireellisesti tarkistetta-
10523: tuotevalikoiman kehittämistä ja ajan tasalla pitä- va. Viennin tason kehittymistä tulee seurata tii-
10524: mistä varten. viisti lähivuosina. On ilmeistä, ettei menetettyjä
10525: 107
10526:
10527: markkinoita saada takaisin lyhyellä aikavälillä. lustamiseen. Puolustusneuvoston tulee myös kä-
10528: Alan toimintamahdollisuudet on tämän vuoksi sitellä maanpuolustuksen keskeiset linjakysy-
10529: pyrittävä varmistamaan muilla keinoilla. Tuote- mykset, jotka koskevat määrärahoja, materiaali-
10530: kehityksen tukeminen ja yhteistyöprojektit puo- hankintoja ja huoltovarmuutta. Kansainvälisen
10531: lustusvoimien kanssa ovat keskeisiä. ja sotilaspoliittisen tilanteen kehitys saattaa vaa-
10532: Puolustustarviketeollisuuden lausunnoissa tia puolustusneuvoston toiminnan aktivoimista
10533: tuodaan esille myös se, että pohdinta, minkä nykyisestään.
10534: ministeriön alaisuuteen puolustusvälineteolli- Parlamentaarisen puolustuspoliittisen neu-
10535: suuden tulisi kuulua, ei ole olennaista. Tärkeää vottelukunnan em. mietinnön jälkeen ei vastaa-
10536: on selvittää, mitä teollisuutta halutaan säilyttää ja vaa valmistelutyötä ole tehty, vaikka julkisuu-
10537: kuinka se säilytetään. Kun varoja on vähän, tulee dessa sitä on pidetty tärkeänä. Kun otetaan
10538: keskittyä olennaiseen ja panostaa siihen riittä- huomioon turvallisuuspoliittisessa tilanteessa
10539: västi. tapahtuneet ja odotettavissa olevat muutokset,
10540: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa lausun- on valtiontilintarkastajien mielestä tarkoi-
10541: nossaan, että Suomen mahdollinen ED-jäsenyys tuksenmukaista harkita parlamentaarisen val-
10542: parantaa viennin edellytyksiä, koska yhteisön mistelutyön käynnistämistä komiteassa, toimi-
10543: piirissä suunnitellaan yhteistä standardointia ja kunnassa tai neuvottelukunnassa. Puolus-
10544: tuotekehitystä. Ministeriö katsoo lisäksi, että tusneuvostolle tämänkaltainen laaja selvitystyö
10545: monestakin syystä olisi tarkoituksenmukaista ei sovellu. Parlamentaarinen turvallisuus- ja
10546: siirtää puolustustarvikealan teollisuus kauppa- ja puolustuspoliittinen valmistelu tulee ajoittaa
10547: teollisuusministeriön hallinnonalalle. Kun minis- Suomen EU-ratkaisun jälkeen tulevalle
10548: teriön vastuualueella on maan huoltovarmuuden vaalikaudelle ja tarkastelu tulee ulottaa aina
10549: turvaaminen ottaen huomioon sotilaallisen vuoteen 2010 saakka.
10550: maanpuolustuksen tarpeet teollisuudelta ja Valtiontalouden heikko tila on heijastunut
10551: muulta elinkeinoelämältä (laki huoltovarmuu- myös puolustusvoimien määrärahoihin. Tämä
10552: den turvaamisesta, 1390/92), on puolustusvoi- edellyttää puolustushallinnoita sopeutumisky-
10553: mien tehtävänä kauppa- ja teollisuusministeriön kyä ja hankkeiden tärkeysjärjestyksen määritte-
10554: mukaan sotilaallinen valmius, johon ei välttämät- lyä. Niukkenevat voimavarat on kyettävä suun-
10555: tä kuulu teollisuustoiminnan harjoittaminen. Asi- taamaan entistä tehokkaammin, taloudellisem-
10556: akkaana puolustusvoimilla on alan teollisuudes- min ja tuloksellisemmin. Taloudellisen laman
10557: sa tärkeä asema, jonka kautta sen intressit voi- aikana maanpuolustuskyky ja maanpuolustus-
10558: daan toteuttaa. tahto joutuvat koetukselle. Maanpuolustustahto
10559: on maassamme kuitenkin perinteisesti oilut voi-
10560: Huolimatta asevoimien vähentämisestä ja makas, eivätkä mielipidemittaukset osoita tässä
10561: laitantamisesta on Euroopassa vielä tämän vuo- merkittäviä muutoksia. Aseellista puolustautu-
10562: situhannen lopultakin valtioiden omaan mista kannattaa valtaosa suomalaisista. Neljäs-
10563: kansalliseen turvallisuuteen nähden ylimitoite- osa suomalaisista haluaisi lisätä puolustus-
10564: tut asevoimat. Näin ollen on perusteltua olettaa, määrärahoja ja puolet pitäisi ne ennallaan.
10565: että selkkausten vaara ei ole väistynyt. Arvaa- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että
10566: mattomuus lisääntyy, mikä puolestaan edellyt- käytettävissä olevien voimavarojen supistuessa-
10567: tää maaltamme oman kansallisen, itsenäisen ja kin puolustushallinto saa tehtäviensä edellyttä-
10568: uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämistä. Koko mät, tekniset vaatimukset täyttävät ja käyttötar-
10569: maan kattava ja äskettäin uudistettu alueellinen koitukseen parhaiten sopivat materiaalihankin-
10570: puolustusjärjestelmä soveltuu hyvin oloihimme. nat oikeaan aikaan ja mahdollisimman edulli-
10571: Valtiontilintarkastajat korostavat tässä yhtey- sesti. Materiaalihankintojen riittävyyden var-
10572: dessä puolustusneuvoston merkitystä. Se on tasa- mistaminen eri aselajeissa, kotimaisen puolus-
10573: vallan presidentin neuvottelukuntana ylin neu- tustarviketeollisuuden valmiuden ylläpito ja toi-
10574: voa-antava ja samalla ainoa kokonaismaan- mivien kansainvälisten vienti- ja hankintayhte-
10575: puolustusta suunnitteleva ja yhteensovittava yksien varmistaminen luovat edellytyksiä puo-
10576: taho. Pääministerin puheenjohdolla yleensä ko- lustusvoimiemme toimintakyvyn säilymiselle
10577: koontuvan puolustusneuvoston tulee säädöslen- myös poikkeusoloissa.
10578: kin mukaan tarkkaan seurata sotilaspoliittisen Valtiontilintarkastajat kiirehtivät puolustus-
10579: tilanteen kehittymistä ja selvittää nopeasti muut- tarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuk-
10580: tuvan tilanteen vaikutukset valtakunnan puo- sesta annetun lain (242/90) ja asetuksen (267/
10581: 108
10582:
10583: 90) uudistamista. Maamme asevientipolitiikkaa Valtiontilintarkastajat haluavat vielä koros-
10584: tulee lähentää muiden länsimaiden käytäntöi- taa puolustusvoimien hankintojen kotimaisuus-
10585: hin. EU-jäsenyyshanke tarjoaa tähän yhteisölli- asteen merkitystä. Viime vuosina se on ollut yli
10586: siä lähtökohtia. Suomen mahdollinen EU-jäse- 50%, mutta ennuste vuodeksi 1996 on vain
10587: nyys merkitsee yhteisölle pitkää uutta ulkorajaa 15 %. Ennuste selittyy pääosin sillä, että torjun-
10588: idässä. Näin ollen EUn perusteltu vaatimus lie- tahävittäjien hankinta ulkomailta alentaa huo-
10589: nee, että yhteisön luoma valvontajärjestelmä toi- mattavasti kotimaisuusastetta siitäkin huolimat-
10590: mii myös tällä ulkorajalla. Vielä on vaikea ar- ta, että alihankintoja suuntautuu myös Suomen
10591: vioida sitä, minkätaisiksi EU katsoo mahdolli- teollisuudelle. Kotimaisen puolustustarvi-
10592: suutemme taata valvontajärjestelmän toiminta keteollisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on
10593: rajoillamme. Suomen tulee epäilemättä vakuut- maamme puolustusvalmiuden ja puolustus-
10594: taa yhteisö valvontakyvystämme mahdollisim- kestävyyden, samoin kuin kansantalouden ja
10595: man nopeasti. Tämä asettaa yhä suurempia työllisyyden, kannalta tärkeää. Kun valtaosa
10596: vaatimuksia maamme puolustustarvikkeiden tuonnistamme tulee maahan meritse, asettaa se
10597: vientivalvonnalle. suuria vaatimuksia kaupan turvaamiselle ja
10598: Pyrkimyksenä tulee olla suomalaisen aseteol- huoltovarmuudelle. Kotimaisen puolustustar-
10599: lisuuden vientiedellytysten turvaaminen mui- viketeollisuuden kehittäminen palvelee siten eri-
10600: den maiden kanssa ja siten, ettei näitä edellytyk- tyisesti puolustusvalmiuttamme mutta myös
10601: siä tarpeettomilta kielloilla heikennetä. huoltovarmuuttamme. Valtion puolustustarvike-
10602: Lainsäädännön uudistamisen lisäksi puo- teollisuuden kehittämiseen tulee liittää myös
10603: lustusministeriön, pääesikunnan ja eri aselajien pohdinta siitä, minkä ministeriön alaisuudessa
10604: välille tulee luoda materiaalihallintoa palveleva alan kehitys voidaan parhaiten turvata. Kysee-
10605: atk-yhteys. Puolustustarvikkeiden vientipää- seen tulee puolustusministeriön ohella tällöin lä-
10606: tösten valmistelun tehostaminen edellyttää puo- hinnä kauppa- ja teollisuusministeriö. Valtionti-
10607: lestaan vientilupien atk-pohjaisen käsittely- lintarkastajien mielestä tätä tulee arvioida em.
10608: järjestelmän käyttöönottoa. puolustustarvikelain uudistamisen yhteydessä.
10609: 109
10610:
10611:
10612:
10613:
10614: Valtiovarainministeriön hallinnonala
10615:
10616: P~blto~uorlnen sa. Säästöpankeilla omistajia ei edes ole. Valvon-
10617: taa vahvistettiin, mutta ei riittävästi.
10618: Yhteiskunnan puolesta järjestetyn pankkien Rahoitusmarkkinat kasvoivat voimakkaasti, ja
10619: toiminnan valvonnan ja tarkastuksen tavoitteena syntyi uusia rahoitusvälineitä. Pankkien toiminta
10620: on pitää yllä tallettajien ja sijoittajien luottamusta monipuolistui ja kansainvälistyi, jolloin samalla
10621: rahoitusjärjestelmään ja varmistaa maan rahoi- niiden riippuvuus toisistaan lisääntyi. Luotonan-
10622: tushuollon ja maksuliikkeen häiriötön toiminta. non säännöstely purettiin vuoteen 1988 mennes-
10623: Julkisen vallan toimenpiteet tähtäävät koko ra- sä. Välittömästi tämän jälkeen pankkien luoton-
10624: hoitusjärjestelmän, ei yksittäisten pankkien, toi- anto kasvoi paljon. Kun pankkikonsernien yh-
10625: minnan edellytysten ylläpitämiseen. Järjestelmä- teenlaskettu tase vuoden 1986 alussa oli 360 mrd.
10626: riskien torjunta ei kuulu pankkivalvonnan tehtä- mk, oli se vuoden 1991 lopussa 800 mrd. mk.
10627: viin. Riskejä ovat mm. koko kansantalouden tilan Vastaavasti myös pankkien luotonanto yleisölle
10628: äkilliset, epänormaalit vaihtelut. Esitysten teko lähes kaksi ja puolikertaistui samana aikana.
10629: tällaisten uhkien torjumiseksi niiden ilmaantues- Pankit ja monet niiden asiakkaistakin ulottivat
10630: sa kuuluu kuitenkin valvojan tehtäviin. rahoitushankintansa ulkomaille. Tällöin valuut-
10631: Suomessa pidettiin 1980-luvulla viranomais- takurssiriskeistä tuli kasvava uusi uhka.
10632: sääntelyä ja -valvontaa tarpeettomana ja jopa Kotitalouksien velkamäärät olivat korkeim-
10633: haitallisena. Yksityiskohtainen viranomaisval- millaan vuoden 1989 alussa, jonka jälkeen uusi
10634: vonta koettiin häiritseväksi ja sen nähtiin suoras- luottorahoitus alkoi selvästi vähentyä. Kysynnän
10635: taan estävän talouselämän tehokkaan kehittymi- heikentyessä asuntojen ja liikekiinteistöjen hin-
10636: sen. Markkinoiden usko kykyynsä hallita oma nat sekä osakekurssit alkoivat laskea. Suomen
10637: käyttäytymisensä ja siitä aiheutuvat riskit ja on- ylikuumenneen talouden taittoivat 1990-luvun
10638: gelmat oli vahva. alkaessa taloudellinen taantuma länsimaissa,
10639: Viranomaisten julkisesti esittämät varoitukset suomalaisten yritysten heikentynyt kilpailukyky
10640: korkeaan kysyntään ja velkaantumiseen liittyvis- ja idänviennin täydellinen romahtaminen yhdis-
10641: tä riskeistä eivät vaikuttaneet kotitalouksien ja tyneenä kiristyneeseen talouspolitiikkaan. Kun
10642: yritysten käyttäytymiseen, eivätkä toimenpiteet talous sopeutui ylivelkaantumiseen ja kokonais-
10643: luotonannon rajoittamiseksi kaikkiin pankkei- kysynnän heikkenemiseen, supistui kotimainen
10644: hinkaan. Lainsäädäntö ei myöskään mahdollista- kysyntä rajusti ja työttömyys kasvoi ennätykselli-
10645: nut pankkien osakkuusyhtiöiden valvontaa. sen suureksi ja ylitti puolen miljoonan työttömän
10646: Pankkien valvonnassa oli osin päällekkäistä rajan.
10647: viranomaistoimintaa. Sitä oli yhtäältä pankkitar- Yritykset ja kotitaloudet eivät pystyneet huo-
10648: kastusviranomaisten ja muiden viranomaisten- lehtimaan luottojensa korkojen ja kuoletusten
10649: lähinnä kuluttaja- ja kilpailuviranomaisten - maksamisesta. Pankkien järjestämättömien saa-
10650: välillä sekä toisaalta jossain määrin myös Suo- misten määrä ennen luottotappiokirjauksia oli
10651: men Pankin ja pankkitarkastusviraston välillä. vuoden 1992 lopussa lähes 80 mrd. mk. Yleisen
10652: Vuoden 1970 alusta voimaan tullut pankki- talouskehityksen vaikutukset heijastuivat pank-
10653: lainsäädäntö yhtenäisti kaikille pankkiryhmille kien tuloskehitykseen syvällisesti, ja pankkien
10654: pakollisen ja täydellisen tallettajien suojan. Pank- vaikeudet ovat olleet sitä suurempia, mitä enem-
10655: kien ei tarvinnut kantaa mainittavaa huolta rahoi- män toiminta on ulottunut perinteisen pankkitoi-
10656: tuksensa pysyvyydestä, eikä tallettajien siitä ta- minnan ulkopuolelle.
10657: vasta, jolla pankkia hoidettiin. Sama huoletto-
10658: muus oli vallalla myös pankkien omistajien sekä Pankkikriisin syistä. Valtiovarainministe-
10659: heitä edustavien hallintoneuvostojen keskuudes- riön mukaan epävarmuustekijöiden kasvun jar-
10660: 110
10661:
10662: ruttamiseksi olisi pitänyt kiinnittää entistä enem- lyhytaikaisten arvonnousujen hyödyntämiseen.
10663: män huomiota pankkien riskinhallintajärjestel- Pankit ovat todennäköisesti kärsineet tappioita
10664: miin. Rahoituksen helppo saatavuus ja kansanta- myös laittomien tai lähes laittomien toimien
10665: loudessa vallinnut korkeasuhdanne loivat kui- vuoksi.
10666: tenkin ilmapiirin, jossa valvonnan tiukentamista Suomen pankkikriisi kärjistyi 19.9.1991. Tuol-
10667: ja siihen osoitettujen voimavarojen lisäämistä ei loin Suomen Pankki ilmoitti ottavansa haltuunsa
10668: pidetty tarpeellisina. maksuvaikeuksiin joutuneen ja markkinoiden
10669: Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen johti luottamuksen menettäneen SKOP:n. Pankkien
10670: siihen, että pankit toimivat markkinoilla, joista vaikeuksien kasvaessa valtioneuvoston kanslia
10671: niillä ei ollut kotimaassa aiempaa kokemusta. asetti 17.1.1992 työryhmän, jonka tehtävänä oli
10672: Tämä olisi edellyttänyt pankkien valvojilta uu- selvittää ja tehdä ehdotukset pankkitoiminnan
10673: denlaista asennoitumista, koska suljetun talou- edellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi
10674: den kaudella pankkien valvonnalta ei ollut tar- Suomessa. Työryhmän mielestä tuolloin vakava
10675: peen vaatia samanlaista aktiivisuutta. Valvontavi- ongelma oli luottolaman uhka, minkä vuoksi se
10676: ranomaisten mahdollisuuksia aktiiviseen toimin- ehdotti toimia pankkien luotonantokyvyn tur-
10677: taa heikensi voimavarojen niukkuus. Valvonnan vaamiseksi. Sen jälkeen valtio ryhtyi tukitoimiin
10678: tehostamistoimet otettiin käyttöön liian myöhään pankkien luotonantokyvyn ja vakavaraisuuden
10679: ja vasta vaiheessa, jolloin pankkien tilanne oli jo ylläpitämiseksi. Pankkikriisin edelleen syvetessä
10680: purkautunut kriisiksi. eduskunta edellytti kertomusvuoden helmikuus-
10681: Pankit aliarvioivat toimintansa lisääntyneitä sa Suomen valtion takaavan, että suomalaiset
10682: riskejä. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen pankit pystyvät hoitamaan sitoumuksensa ajal-
10683: olisi edellyttänyt niiltä entistä tarkempaa asiak- laan kaikissa oloissa ja että tarpeen vaatiessa
10684: kaiden luottokelpoisuuden arviointia. Tätä har- eduskunta myöntää riittävät määrärahat ja val-
10685: kintaa käytettiin niukasti ja etenkin säästöpank- tuudet hallituksen käyttöön sitoumusten täyttä-
10686: kiryhmässä riittärnättörnästi, kun säästöpankit li- miseksi.
10687: säksi nousukaudella laajensivat luotonantoaan Valtiovarainministeriön mukaan pankkikriisin
10688: muita pankkeja enemmän. Säästöpankkien Kes- syyt ovat lähinnä seuraavat:
10689: kus-Osake-Pankki (SKOP) rikkoi valtiovarainmi- - riskien vähättely pankki- ja yritystoimin-
10690: nisteriön mukaan selvästi Suomen Pankin anta- nassa
10691: mia antolainauksen rajoittamista koskevia ohjei- - pankkien johtokuntien arviointivirheet
10692: ta kehottamalla paikallisia säästöpankkeja lisää- - pankkien omistajien välinpitämättömyys
10693: mään yleisöluototustaan. Säästöpankkien ris- - valvonnan riittämättömyys
10694: keistä piittaamaton luotonantopolitiikka johti sii- - kriisiä pahentanut talouden syvä lama.
10695: hen, että niiden yhteenlaskettu osuus pankkien Suomen Pankkiyhdistys toteaa lausunnos-
10696: kokonaistappioista on arviolta noin kolmannes. saan, että keskeinen syy pankkikriisin syntyyn
10697: Pankkien ja yritysten keskuudessa vallitsi yli- oli epäonnistunut talous- ja rahapolitiikka 1980-
10698: malkaiseksi ja puutteelliseksi osoittautunut riski- luvun loppupuoliskolla ja 1990-luvun alussa.
10699: en ja taloudellisen tilanteen arviointikyky. Pank- Valtiovalta vahvisti omilla aktiivisilla toimillaan
10700: kitarkastusviraston ohjeita eikä sen tilintarkas- edellytyksiä lamalle ja siten myös pankkikriisille.
10701: tuksen yhteydessä tekemiä huomautuksia nou-
10702: datettu. Varomatonta riskinottoa ei tehokkaasti Pankkien sisäinen tarkastus. Pankkien si-
10703: valvottu. Myöskään Suomen Pankki ei kyennyt säisestä tarkastuksesta ei ole erityisiä säädöksiä.
10704: rajoittamaan rahamarkkinoinnin vapauttamistoi- Vuoden 1991 syksyllä pankkitarkastusvirasto
10705: mia. Pankkien omat arviointivirheet tietoisesti antoi ensimmäisen kerran luottolaitoksille kirjal-
10706: valitussa riskinotossa ja markkinaosuustaiste- lisen ohjeen hallintoneuvoston velvollisuudesta
10707: lussa johtivat nopeaan luottotappiokierteeseen kuulla tilintarkastajia ja sisäistä tarkastusta.
10708: ja asiakasyritysten konkursseihin. Toimintaym- Ohjeessa korostettiin, että hallintoneuvoston
10709: päristön muutoksia ei osattu arvioida oikein on erityisesti mm. vahvistettava pankin toimintaa
10710: ja ajauduttiin pankkikriisiin. Valtiovarainministe- koskevat yleiset ohjeet asioissa, jotka ovat laaja-
10711: riön mukaan erityisen valitettavaa oli, että pankit kantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Sen on
10712: rahoittivat myös täysiä keinotteluhankkeita, jotka myös toimitutettava valitsemillaan tarkastajilla
10713: eivät nojautuneet reaalitalouteen. Tämä kasino- vähintään kerran vuodessa pankin hoidon ja
10714: taloutena tunnettu ilmiö väheksyi tuotannon ja hallinnon tarkastus. Edelleen sen on annettava
10715: tuottavuuden kehittämistä ja rakentui pelkästään varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto tilinpää-
10716: 111
10717:
10718: töksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä var- Valtiovarainministeriön selvityksessä katsot-
10719: mennettava ne. tiin, että tilintarkastajalta on edellytetty, että hän
10720: Pankkitarkastusvirasto piti tuolloin välttämät- selvittää, onko yhtiön johto toiminut lain vaati-
10721: tömänä, että pankin hallintoneuvostolla on oikea malla huolellisuudella vai onko se syyllistynyt
10722: ja riittävä kuva pankista ja sen konsernista. Tä- tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka saattavat ai-
10723: män vuoksi hallintoneuvoston valitsemien tar- heuttaa korvausvastuun yhtiötä kohtaan. Tilin-
10724: kastajien on vähintään kerran vuodessa kuultava tarkastuksen tavoitteisiin katsottiin kuuluvan ti-
10725: pankin varsinaisia tilintarkastajia ja, jos pankilla linpäätöksen muodollisen vahvistamisen edelly-
10726: on sisäinen tarkastus, sisäistä tarkastusta. tysten sekä voitonjakoehdotusten laillisuuden
10727: Pankkitarkastusviraston mukaan hallintoneu- selvittäminen. Tilintarkastajan velvollisuudet
10728: voston valitsemien tarkastajien on tällöin pyrittä- määräytyivät kirjanpitolain ja ao. yhteisö- tai
10729: vä saamaan käsitys siitä, mikä on tilintarkastajien säätiölain edellyttämän tilinpäätösinformaation
10730: ja sisäisen tarkastuksen näkemys pankin ja sen pohjalta.
10731: konsernin hoidosta ja taloudellisesta tilasta. Eri- Lainsäädännössä ei kuitenkaan asetettu tilin-
10732: tyistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan sisäl- tarkastajille nimenomaista velvollisuutta noudat-
10733: tämiin riskeihin ja niiden hallintaan. taa hyvää tilintarkastustapaa. Kun hyvä tilintar-
10734: Valtiovarainministeriön mukaan sisäinen tar- kastustapa oli tapaoikeutta, kaikki tilintarkastajat
10735: kastus tuotti kohtuullisesti informaatiota, mutta eivät tunteneet sen sisältöä. Hyvää tilintarkastus-
10736: eri asia oli, kuinka näitä tietoja hyödynnettiin tapaa koskevat KHT-yhdistys ry:n suositukset
10737: pankin johdossa. Tähän ongelmaan myös pank- eivät veivoittaneet kaikkia tilintarkastajia.
10738: kitarkastusvirasto pyrki vaikuttamaan antaessaan Tilintarkastajien raportointivelvollisuus ei
10739: em. ohjeen. täyttänyt kaikilta osin osakkeenomistajien ja
10740: muiden sidosryhmien tarpeita. Vakiintuneen
10741: Tillntarkastusmenettely. Liikepankkien ti- käytännön mukaisen lyhyen ja muodollisen tilin-
10742: lintarkastuksesta on säännökset liikepankkilaissa tarkastuskertomuksen tehtävänä oli ainoastaan
10743: ja osakeyhtiölaissa. Säästöpankki- ja osuuspank- osoittaa lain ja hyvän kirjanpitotavan vastaisen
10744: kilaissa on erityiset säännökset säästöpankkien ja tilinpäätöksen raja, ei kertoa tilintarkastajan nä-
10745: osuuspankkien tarkastuksesta. Säästöpankkien kemystä yhtiön tilasta.
10746: toiminnan tarkastuksen hoitaa käytännössä sääs- Esteellisyyssäännöksillä pyrittiin turvaamaan
10747: töpankkien keskusjärjestön asettama säästö- tilintarkastajan riippumattomuus suhteessa yh-
10748: pankkitarkastus ja vastaavasti osuuspankkien tiön toimivaan johtoon. Riippumattomuus oli
10749: tarkastuksen hoitaa osuuspankkien keskusjärjes- kuitenkin vaarantunut mm. siitä syystä, että tar-
10750: tön asettama osuuspankkitarkastus. Niiden toi- kastuskohteen hyvin tuntevien tilintarkastajien
10751: mintaa ohjaa ja valvoo pankkitarkastusvirasto. toiminta oli laajentunut yritysjohdon konsultoin-
10752: Valtiovarainministeriön mukaan pankkien ja tiin. Myös tilintarkastussuhteen pitkäaikaisuus
10753: yritysten lisääntynyttä riskinottoa edesauttoi aiheuttaa liian läheisiä kytkentöjä.
10754: osaltaan se, että vallitsevan tilinpäätöskäytännön Hyväksyttyjen tilintarkastajien rinnalla toimi
10755: tulkinnallisuuden vuoksi pankkien ja yritysten paljon maallikkotilintarkastajia. Näillä ei ole
10756: todellisen tilan luotettava arviointi oli vaikeaa. mielletty olevan samaa vastuuta kuin ammattiti-
10757: Myös pankkien tilintarkastajien toiminnan val- lintarkastajilla.
10758: vonta osoittautui riittämättömäksi. 1980-luvulla
10759: lainsäädännössä oli vain vähän tilintarkastusme- Pankkitarkastusvirastosta rahoitustar-
10760: nettelyä ja hyvää tilintarkastustapaa koskevia kastus. Rahoitusmarkkinoiden valvonnan mer-
10761: säännöksiä. Yhteisölainsäädännössä keskeinen kittävin ongelma oli se, että voimavaroja ei ollut
10762: oli osakeyhtiölain säännös, jonka mukaan tilin- riittävästi käytettävissä. Lainsäädännön muutok-
10763: tarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edel- set olivat tuoneet pankkitarkastusviraston val-
10764: lyttämässä laajuudessa tarkastaa tilinpäätös ja vonnan kohteeksi huomattavan määrän uusia
10765: kirjanpito sekä yhtiön hallinto. Kirjallisuudessa yhteisöjä. Kun vaivattavat olivat vielä 1980-luvun
10766: omaksutun kannan mukaan tilintarkastajan tulisi puolivälissä yleensä talletuspankkeja, kohdistuu
10767: tällä perusteella perehtyä tilikauden tapahtumiin valvonta nykyisin kaikkien ammattimaisesti ra-
10768: siten, että hän pystyy itsenäisesti päättelemään, hoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimin-
10769: antaako tilinpäätös totuudenmukaisen kuvan taan. Myös valvonnan sisältö oli muuttunut sekä
10770: yhtiön toiminnan tuloksesta sekä yhtiön asemas- lainsäädännön että markkinoiden kehityksen
10771: ta tilikauden päättyessä. vuoksi huomattavasti aiempaa vaativammaksi.
10772: 112
10773:
10774: Pankkitarkastusviraston suurin ongelma oli sesti annettu tietojensaantioikeus tilintarkastus-
10775: määrärahojen niukkuus. Valtion budjetin rajoi- ten välilläkin, voi odottaa, että tietojen saanti
10776: tukset vaikeuttivat käytännössä viraston toimin- vaivattavien yhteisöjen tilintarkastajilta paranee.
10777: taa. Rahoitustarkastukselle annettu valtuus panna
10778: Pankkien valvonnassa sovellettiin pankkitar- toimeen erityistarkastuksia parantaa myös tieto-
10779: kastusviraston ja Suomen Pankin kesken sovittua jen saantia. Rahoitustarkastuksen toimintatapo-
10780: tehtävienjakoa, jolla pyrittiin karsimaan päällek- jen ja voimavarojen kehittäminen sille asetettujen
10781: käisyyttä käytännön valvontatyössä. Tämä ei kui- uusien vaatimusten mukaisiksi on edelleen me-
10782: tenkaan poistanut sitä päällekkäisyyttä, joka syn- neillään.
10783: tyi kummankin organisaation erikseen analysoi- Valtiovarainministeriön mukaan toteutettujen
10784: dessa ja arvioidessa valvottavan rahoituslaitok- tarkastusten keskeisiä tuloksia ovat olleet vaivat-
10785: sen taloudellista tilaa ja toimintaedellytyksiä. tavien järjestelrnistä löytyneet puutteellisuudet ja
10786: Tämän vuoksi kertomusvuoden alussa voi- laissa asetettujen toimintarajojen ylitykset. Esi-
10787: maan tulleella lainsäädännöllä rahoitusmarkki- merkiksi luotonannon laatuun ja määrään ei ole
10788: noiden valvonta keskitettiin Suomen Pankin yh- toistaiseksi voitu kiinnittää riittävää huomiota.
10789: teyteen perustettuun rahoitustarkastukseen, ja Varsinkin paikallispankkien kohdalla vakava
10790: pankkitarkastusviraston toiminta lakkautettiin. puute on se, että säästö- ja osuuspankkitarkas-
10791: Vakuutustoiminnan valvonta jäi edelleen sosiaa- tusten antamat huomautukset ovat liian usein
10792: li- ja terveysministeriön tehtäväksi. Rahoitustar- jääneet panematta toimeen. Pankkitarkastusvi-
10793: kastuksen johtokunnassa sosiaali- ja terveysmi- raston suora tarkastustoiminta on vain poik-
10794: nisteriön edustaja osallistuu kuitenkin valvonta- keuksellisesti voinut kohdistua paikallispankkei-
10795: kysymysten käsittelyyn silloin, kun konserniin hin.
10796: kuuluu sekä luottolaitos että vakuutusyhtiö. Rahoitustarkastus ei ole yksin vastuussa rahoi-
10797: Valvontaorganisaatiouudistuksella pyrittiin tusmarkkinoiden valvonnasta. Valvonnan sisältö
10798: varmistamaan rahoitusmarkkinoiden valvonnan määritellään lainsäädännössä, jonka valmistelus-
10799: voimavarojen järkevä suuntaaminen tarpeellisiin ta vastaa valtiovarainministeriö. Yhteistoiminta
10800: ja välttämättömiin kohteisiin. vakuutusvalvojan eli sosiaali- ja terveysministe-
10801: Rahoitustarkastuksen asema Suomen Pankin riön kanssa lisääntyy sitä mukaa, kuin vaivatta-
10802: yhteydessä järjestettiin niin, että se on rahoitus- vien yhteistoiminta kasvaa. Suomen Pankki kes-
10803: markkinoiden lainmukaisuuden valvonnassa kuspankkina puolestaan valvoo rahoitusmark-
10804: riippumaton Suomen Pankista. Rahoitustarkas- kinoiden vakautta ja toimii vakauden turvaami-
10805: tus valvoo itsenäisesti rahoitusmarkkinoita ja niil- seksi.
10806: lä toimivia yhteisöjä rahoitusmarkkinoita säänte- Valtiovarainministeriön mukaan valvojien
10807: levien erityislakien mukaan. Rahoitusmarkkinoi- käytössä olevien voimavarojen mahdollisimman
10808: den valvonnan keskittäminen keskuspankin yh- tehokkaaksi kohdentamiseksi on yhteistyötä
10809: teyteen mahdollisti valvonnan koordinoinnin ja kaikkien tahojen kesken kehitettävä.
10810: yhteisten valvonta- ja tutkimusresurssien tehok- Valvonnasta aiheutuu vaivattaville kustan-
10811: kaan käytön. nuksia. Vaivattavat rahoittavat valvojien toimin-
10812: Rahoitustarkastukseen on voitu siirtää 14 kes- nan ja toimittavat valvojille tietoa. Kansainvälisen
10813: kuspankissa aiemmin valvontaan liittyviä tehtä- yhteistoiminnan tiivistyessä ovat raportointivel-
10814: viä hoitaneista. Samalla on voitu varmistaa yksit- voitteet jonkin verran lisääntyneet. Samaan ai-
10815: täisten vaivattavien kytkeminen myös kansanta- kaan on raportointia kuitenkin voitu yhden-
10816: louden tilaa koskevaan analyysiin, jotta vastedes mukaistaa ja automatisoida, joten siitä koituvat
10817: voitaisiin ehkäistä ennakolta koko kansantalout- kustannukset tuskin ainakaan kasvavat nykyises-
10818: ta uhkaavien häiriöiden syntyminen rahoitus- tään.
10819: markkinoilla. Riippuvuutemme kansainvälisestä rahoitus-
10820: Kertomusvuoden lopussa valvottavia oli 536 toiminnasta yleensä sekä Eta-velvoitteemme ja
10821: (477 v. 1992). Rahoitustarkastuksen henkilös- mahdollinen EU-jäsenyytemme erityisesti aiheut-
10822: tömäärä oli 92 (66 v. 1992). Uusia valvottavia tavat niin vaivattaville kuin valvojillekin jatkuvan
10823: kertomusvuonna olivat säästöpankkisäätiöt ja sopeutumistarpeen.
10824: panttilainauslaitokset. Valtiovarainministeriön mukaan valvonnan
10825: Rahoitustarkastuslaissa on selvennetty ja lisät- yleisen kehittämisen lisäksi rahoitustarkastuksen
10826: ty rahoitustarkastuksen toimintavaltuuksia. Nyt on huolehdittava erityisesti siitä, että aiemman
10827: kun rahoitustarkastukselle on laissa nimenomai- lainsäädännön aikana syntyneet suuret riskikes-
10828: 113
10829:
10830: kittymät puretaan. Koko rahoitusjärjestelmän niiden kulloinkin käytettävissä olevat valuutta-
10831: pankkikeskeisyyttä on saatava vähennettyä jär- asemat.
10832: jestelmän haavoittuvuuden pienentämiseksi. Eri pankkiryhmiin kuuluvia pankkeja seura-
10833: Rahoitustarkastuksen valtuudet antavat sille taan jatkuvasti ja tasapuolisesti. Esimerkiksi eri-
10834: oikeuden olla läsnä valvottavan hallinto- ja pää- laisten määräaikaisraporttien ja tilinpäätösinfor-
10835: tösvaltaa käyttävien elinten kokouksissa, kutsua maation toimittamisvelvollisuus on sama kaikilla
10836: ne koolle tarvittaessa sekä käyttää puhevaltaa ja valvonnassa olevilla. Sen sijaan pankkiryhmien
10837: merkityttää kokouksen pöytäkirjaan tekemänsä tasapuolinen kohtelu ei ole keskeinen tavoite
10838: huomautukset. Rahoitustarkastuksella on myös tarkastuskäynneissä. Rahoitustarkastus pyrkii
10839: oikeus saada vaivattavalta kaikki valvonnan kuitenkin noudattamaan tarkastusohjelmaa, jon-
10840: kannalta tarpeelliset tiedot. Lisäksi rahoitustar- ka se on itselleen vuosittain vahvistanut. Periaat-
10841: kastus voi määrätä erityistarkastuksen valvon- teena on ollut, että mikään ryhmittymä tai val-
10842: nan kannalta tarpeellisen asian selvittämiseksi ja vonnan osa-alue ei jää kokonaan valvontatoi-
10843: tarvittaessa asettaa asiamiehen valvomaan val- mien ulkopuolelle. Käytännössä valvontatoimet
10844: vottavan toimintaa. Valtuuksia täydentävät kir- painottuvat tiedossa olevien ongelma-alueiden ja
10845: janpitomääräysten anto-oikeus sekä vaivattaville ongelmapankkien seurantaan. Viime vuosina
10846: annettujen lupien ehtojen muuttaminen tai pe- ovat lisäksi erilaiset kiireelliset valvonta- ja selvi-
10847: ruuttaminen. Rahoitustarkastuksen valtuuksia tystehtävät vaikuttaneet siihen, että tarkastus-
10848: täydentää vielä uhkasakon asettamisoikeus. Val- ohjelmaa ei ole voitu täysin johdonmukaisesti
10849: tiovarainministeriön mukaan valtuuksia on pi- noudattaa.
10850: dettävä riittävinä. Henkilöstöpulan vuoksi on tarkastuskäyntejä
10851: Vaivattavien tilintarkastajien tiedonantovel- voitu suorittaa aivan liian harvoin ja ne ovat
10852: vollisuutta lisätään vielä valvontaviranomaisten jääneet pinnallisiksi, minkä johdosta vaivattavien
10853: valtuuksien vahvistamista koskevan Euroopan on ollut suhteellisen helppoa antaa tarkastajien
10854: unionin direktiiviehdotuksen COM (93) 363 tul- käyttöön puutteellista tietoa. Pankkiyhdistys kat-
10855: tua voimaan (BCCI-direktiivi). soo, ettei näin kuitenkaan ole ollut yleisesti
10856: Suomen Pankin asema rahoitusmarkkinoiden asianlaita.
10857: valvonnassa perustuu sen asemaan keskuspank- Pankkitarkastusviraston, rahoitustarkastuksen
10858: kina. Sen yksi tavoite pankkien valvonnassa on ja niiden ohjauksessa olevien osuus- ja säästö-
10859: rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen. pankkitarkastuksen (OPT ja SPT) suorittamat
10860: Pankin valvontaan liittyvien tehtävien oikeudel- tarkastukset kertomusvuoden lopussa ilmenevät
10861: linen peruste on Suomen Pankista annetun lain oheisesta taulukosta:
10862: 1 §:ssä, jonka mukaan Suomen Pankin tehtävänä
10863: on Suomen rahalaitoksen pitäminen vakavalla ja P1V/ SPT OPT
10864: RATA
10865: turvallisella kannalla sekä maan rahaliikkeen
10866: Liikepankit ................................... . 4
10867: edistäminen ja helpottaminen. Suomen Pankki ulkomailla olevat sivukonttorit,
10868: seuraa siis rahoitusmarkkinoilla toimivien yhtei- tytärpankit ja edustustot .......... . 10
10869: söjen, ennen kaikkea pankkien, toiminnan luo- ulkomaiset sivukonttorit ja
10870: tettavuutta. Suomen Pankin ylläpitämän kes- edustustot Helsingissä ............. . 1
10871: kuspankkirahoitukseen oikeutettujen pankkien Osuuspankit ................................. . 9 360'
10872: seurantajärjestelmän avulla voidaan riskien val- Säästöpankit ................................. . 36
10873: Luottolaitokset ............................. . 6
10874: vonnan lisäksi arvioida keskuspankkipoliittisten Rahastoyhtiöt ............................... .
10875: toimien, esim. avomarkkinaoperaatioiden, vai- Vakuusrahastot, arvopaperipörssit
10876: kutusta. Suomen Pankki asettaa myös ehtoja Optioyhteisöt ............................... .
10877: myöntäessään oikeuden keskuspankkirahoituk- Arvopaperinvälittäjät .................... . 11
10878: seen. Arvo-osuusjärjestelmä .................. . 5
10879: Suomen Pankki voi puuttua suoraan pankkien Panttilainauslaitokset ................... . 1
10880: toimintaan valuuttalain nojalla. Sillä on mahdol- 1
10881: Lisäksi osuuspankkitarkastus tarkasti 36 kiinteistökeskusta
10882: lisuus käyttää sanktioita lähinnä pankkien va-
10883: luuttatoimilupaan liittyviä ehtoja määrättäessä.
10884: Pankki on näissä luvissa rajoittanut pankkien ja Valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tar-
10885: luottolaitosten sekä yhteistyössä sosiaali- ja ter- kastusvirastolla on oikeus saada virka-apua ra-
10886: veysministeriön kanssa vakuutusyhtiöiden mah- hoitustarkastukselta tarkastustoiminnassa tarvit-
10887: dollisuuksia ottaa valuuttariskejä määräämällä tavien tietojen saamiseksi.
10888:
10889: 8 340518M
10890: 114
10891:
10892: Valtion vakuusrahaston perustaminen. - Tuen ehtojen tulee edistää pankkijärjestel-
10893: Vuoden 1991 keväällä valtiovarainministeriö, män toiminnan tehokkuutta ja mahdollistaa tar-
10894: Suomen Pankki ja pankkitarkastusvirasto aloitti- vittavat rakennemuutokset.
10895: vat selvitystyön pankkien tukiorganisaatioiden - Tukitoimien kilpailua vääristävä vaikutus
10896: luomiseksi. Samanaikaisesti Norjassa perustettiin pyritään minimoimaan.
10897: valtion pankkitukirahasto. - Vääristävää korkokilpailua ei sallita.
10898: Maaliskuussa 1992 hallitus antoi eduskunnalle -Julkisen vallan mahdollisuudet valvoa tuet-
10899: esityksen laiksi Valtion vakuusrahastosta ja tavan pankin toiminnan tervehdyttämistä varmis-
10900: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki säädettiin tetaan. Erityisesti pyritään varmistumaan siitä,
10901: kiireellisenä perustuslain säätämisjärjestyksessä, ettei tukea käytetä luottojen myöntämiseen tai
10902: eli se sai eduskunnassa taakseen viisi kuudes- erääntyneiden luottojen perimättä jättämiseen
10903: osaa annetuista äänistä. Laki tuli voimaan tavanomaisesta poikkeavin ehdoin.
10904: 30.4.1992. - Tuettavan pankin johdon palvelussuhteen
10905: Valtion vakuusrahasto perustettiin talletus- ehtojen on oltava kohtuullisia ja mahdolliset
10906: pankkien vakaan toiminnan ja tallettajien saamis- epäoikeudenmukaisuudet poistettava.
10907: ten turvaamiseksi. Rahasto on eduskunnan vas- Lisäksi eduskunta on kertomusvuoden lisä-
10908: tattavana oleva budjetin ulkopuolinen rahasto. budjettien hyväksymisen yhteydessä edellyttänyt
10909: Kertomusvuoden tammikuussa hallitus esitti mm. seuraavaa:
10910: rahaston siirtämistä eduskunnan alaisuudesta val- - Pankkituen tulee olla vastikkeellista. Ensisi-
10911: tioneuvoston alaisuuteen. Lakiesitys hyväksyttiin jaisia tuen myöntämismuotoja ovat suorat oman
10912: siltä osin, mutta se jäi lepäämään yli vaalien. pääoman ehtoiset sijoitukset sekä oman pää-
10913: Kertomusvuoden helmikuussa hallitus antoi oman ehtoisen varainhankinnan takaukset.
10914: eduskunnalle uuden esityksen lain muuttami- -Velkaantuneiden kotitalouksien ja yritysten
10915: seksi, ja laki tuli voimaan 11.3.1993. Vakuusra- asemaa tulee helpottaa niiden sitä toivoessa.
10916: haston organisaatiota muutettiin siten, että johto- Tällöin on noudatettava yrityssaneerauksesta ja
10917: kuntaan ei kuulunut enää pankkien, Suomen yksityishenkilöiden velkajärjestelystä annettujen
10918: Pankin tai rahoitustarkastuksen edustajia. Lisäksi lakien periaatteita vakuuksien myyntikielloista ja
10919: rahasto sai päätoimisen johtajan ja oman henki- velkapääoman rajoittamisesta sekä muista velal-
10920: löstön, jota kertomusvuoden lopussa oli yhteen- lisen asemaa vahvistavista järjestelyistä.
10921: sä 18. - Pankkien johdolla ja omistajilla tulee olla
10922: Valtion vakuusrahasto avustaa valtiovarainmi- ensisijainen vastuu sekä tervehdyttämistoimista
10923: nisteriötä pankkien tukitoimia koskevien valtio- että pankkien tehokkaasta sisäisestä valvon-
10924: neuvoston yleisistunnon ja valtiovarainministe- nasta.
10925: riön päätösten valmistelussa. Lisäksi rahasto suo- - Pankkituen julkisuutta tulee lisätä ja kaikki
10926: rittaa näiden päätösten mukaisen tuen täytän- taloudellisesti merkittävät luottotappiot tutkia
10927: töönpanon ja käytön valvontaan liittyviä tehtä- pankkituen myöntämisen yhteydessä ja sen eh-
10928: viä. tona. Tuomioistuinkäsittelyyn tulee saattaa selvi-
10929: Valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tar- tellyt rikokset ja rikkomukset, jolloin ne tulevat
10930: kastusvirastolla on oikeus tarkastaa sekä Valtion julkisiksi. Erityistarkastuksissa on otettava kantaa
10931: vakuusrahastoa että kyseisen lain mukaista tukea myös niihin väärinkäytöksiin, joissa vahingon-
10932: ja rahoitusta saaneita. korvausvastuu tai rikosoikeudellinen vastuu on
10933: Valtion vakuusrahaston tuella pyritään ensisi- ehtinyt vanhentua.
10934: jaisesti turvaamaan tuettavan pankin omien varo- - Pankkien tiedonanto- ja tilinpäätösinfor-
10935: jen riittävyys. Rahasto voi antaa tukea pankille jo maation tuntuvaksi lisäämiseksi on hallituksen
10936: ennen kuin sen vakavaraisuus on pudonnut ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin.
10937: minimiin, mikäli tuen katsotaan olevan tarpeen - Omaisuudenhoitoyhtiöitä perustettaessa
10938: rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseksi. on varmistuttava siitä, että vähemmistöosakkai-
10939: Tuen myöntämisperiaatteet ovat seuraavat: den omistuksen arvo ei nouse ja että pankkituki
10940: - Pankkituki on avointa ja julkista. ei täten siirry perusteettomasti niille.
10941: - Pankkituen houkuttelevuus ja julkisten va- Valtion vakuusrahasto teki ensimmäisen tuki-
10942: rojen sitoutuminen pankkitukeen pyritään mini- päätöksensä kesäkuussa 1992 antaessaan säästö-
10943: moimaan. Vastaavasti omistajien taloudellinen pankkien vakuusrahastolle 5 500 Mmk:n suurui-
10944: vastuu tuettavasta pankista toteutetaan niin laa- sen tukilainan. Päätöstä edelsi vakava harkinta
10945: jalti kuin mahdollista. ongelmallisimpien säästöpankkien asemasta.
10946: 115
10947:
10948: Esillä olivat näiden kriisisäästöpankkien päästä- tava myös kaikkein heikoimpien säästöpankkien
10949: minen konkurssiin, toimintojen alasajaminen tai hoitamiseen.
10950: ongelmien hoitaminen yhteisvastuullisesti mui- Pankkikriisistä johtuvien ongelmien kasvaes-
10951: den säästöpankkien kanssa. sa hallitus julkaisi 6.8.1992 kannanoton, jossa se
10952: Vakuusrahastolain mukaan ensisijainen vas- mm. totesi, että Valtion vakuusrahasto aikoo
10953: tuu pankkien ongelmista on pankkien omilla kaikissa olosuhteissa turvata pankkijärjestelmän
10954: vakuusrahastoilla. Kun konkurssivaihtoehdosta vakaan toiminnan.
10955: luovuttiin, Valtion vakuusrahasto edellytti, että Pankkituen keskeiset tapahtumat syyskuuhun
10956: säästöpankkien on yhteisvastuullisesti osallistut- 1994 asti esitetään seuraavassa asetelmassa:
10957:
10958:
10959: Julkinen
10960: pankkituki
10961: Mmk
10962: syksy 1990 SP:n vakautusohjelma SKOP:lle, sp:t merkitsivät SKOP:n osakepääoman korotuksen
10963: kevät 1991 SP:n tervehdyttämisohjelma SKOP:lle
10964: 19.9.1991 SP otti SKOP:n hallintaansa, SP:n holding-yhtiöt ostivat SKOP:n merkittävimmät osake- ja kiinteis-
10965: tösijoitukset sekä päosan Tampella-vastuista ....................................................................................... . 16 182
10966: kevät 1992 VM:n yleinen pääomatuki talletuspankeille luotonantokyvyn varmistamiseksi
10967: (nostot vuoden loppuun mennessä) .................................................................................................... . 7 742
10968: 30.4.1992 Valtion vakuusrahasto perustettiin
10969: 15.6.1992 SKOP-osakkeiden ja pääomatodistusten osto Suomen Pankilta .......................................................... . 1 500
10970: 26.6.1992 Tukilaina Säästöpankkien Vakuusrahastolle ja takaus SSP:n vastuudebentuurille ............................. . 7 200
10971: 11.11.1992 SSP:n takauksen muuttaminen vastuudebentuurin merkitsemiseksi
10972: 18.12.1992 SSP:n tukilainan konvertointi + takauksen loppuosan muuntaminen pääomatodistukseksi
10973: 22.12.1992 SKOP:n tukipäätös ................................................................................................................................ . 1 500
10974: 30.12.1992 SSP:n tukipäätös .................................................................................................................................... . 4 700
10975: 23.2.1993 VVR-lakia muutettiin
10976: 8.4.1993 STS:n tukipäätös .................................................................................................................................... . 3 036
10977: Liikepankkien vakuusrahaston varojen siirto valtion vakuusrahastolle .............................................. . -357
10978: 27.4.1993 SSP:n tukipäätös .................................................................................................................................... . 1100
10979: 24.5.1993 SKOP:n tukipäätös ................................................................................................................................ . 700
10980: 1.7.1993 KOP:lta osana STS-järjestelyyn liittyvää riskinjakoa, 75 mmk
10981: 19.8.1993 SSP:n tukipäätös .................................................................................................................................... . 1000
10982: 19.8.1993 KOP:n pääoman hankinnan takaamista koskeva periaatepäätös ....................................................... . (1 800)
10983: 19.8.1993 SYP/Unitaksen pääoman hankinnan takaamista koskeva periaatepäätös .......................................... . (1 000)
10984: 22.10.1993 SSP:n liiketoiminta ja osakekanta myytiin KOP:lle, op:eille, PSP:lle ja SYP:lle .................................. . -5600
10985: Periaatepäätös omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta ja sen rahoituksen takaamisesta ................. . (28 000)
10986: 18.11.1993 SSP:n omaisuudenhoitoyhtiö Oy Arsenal Ab:n perustaminen ............................................................. . 5 000
10987: 18.11.1993 OVR:n vieraan pääoman korkojen takaamista koskeva periaatepäätös ............................................. . (900)
10988: 2.12.1993 VVR perusti 14.12.1993 kolme osakeyhtiötä, jotka ostivat SKOP:n Yhdysvalloissa olevaa ongelma-
10989: omaisuutta.
10990: Omistusjärjestelyssä ei suoritettu rahavastiketta, mutta se sitoo valtion takausvaltuutta noin ........... . 300
10991: 22.12.1993 SKOP:n tukipäätös ................................................................................................................................ . 350
10992: 31.12.1993 Säästöpankkien vakuusrahasto lyhensi tukilainaa ............................................................................... . -345
10993: 19.5.1994 Päätös takauksen antamisesta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n lainanotolle ............................. . 28 000
10994: 3.6.1994 SSP:n oman pääoman palautusta .......................................................................................................... . --668
10995: 30.6.1994 Takaisinmaksuja ja tuen palautuksia SP:lle .......................................................................................... . ---6150
10996: 7.7.1994 SSP:n eläkevastuun kattaminen ............................................................................................................ . 232
10997: 24.8.1994 SSP Oy:n myynti Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle
10998: 8.9.1994 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tukipäätös ................................................................................. . 6 000
10999: 30.9.1994 VVR osti SKOP:lta sen lu:xemburgilaisen tytärpankin Skopbank International S.A:n
11000: Maksettu tuki yhteensä ......................................................................................................................... . 43 122
11001: Takaukset, periaatepäätökset takauksista ............................................................................................. . 32 000
11002: 116
11003:
11004: Seuraavassa taulukossa esitetään maksettu pankkituki, takaukset ja takauslupaukset vuoden 1994
11005: syyskuuhun asti, Mmk:
11006: BRUITO PALAUTIJKSET NETTO
11007: sisältää maksetun sisältää maksetun
11008: tuen ja takaukset tuen ja takaukset
11009: SKOP ........................................................................ . 19 612 4 6502 14 962
11010: Suomen Säästöpankki ............................................. . 14 826 6 2683 8 558
11011: Muut säästöpankit ................................................... . 160 160
11012: Säästöpankkien vakuusrah. .. .................................. . 500 3454 155
11013: Om.hoitoyhtiö Arsenal Oy ...................................... . 39 000 39 000
11014: Säästöpankkiryhmäyht. ........................................... . 74 098 11 263 62 835
11015: OKO ........................................................................ .. 422 422
11016: Osuuspankit ............................................................ . 1 108 1108
11017: OVR .......................................................................... 900 900
11018: Osuuspankkiryhmäyht. ........................................... . 2 430 0 2 430
11019: KOP ......................................................................... . 3 526 3 526
11020: Postipankki .............................................................. . 903 903
11021: STS ........................................................................... . 3 036 3 036
11022: SYP /Unitas ............................................................... . 2 749 2 749
11023: Liikepankkien ja PSP:n vakuusrahasto .................. .. 357 -357
11024: Liikepankit yhteensä ............................................... . 10 214 357 9857
11025: YHTEENSÄ .............................................................. . 86 742 11 620 75 122
11026:
11027: 1
11028: Taulukko sisältää vain ne palautukset, jotka on maksettu muulla kuin samalle yksikölle myönnetyllä uudella tuella.
11029: 2
11030: SKOP:n pankkituen palautusten laskentatapa: Suomen Pankin saarnat palautukset 6150 Mmk (30.6.1994)
11031: - VVR:n SP:lle SKOP:n osakkeista ja po-todistuksista maksama kauppahinta 1 500 Mmk = palautus 4 650 Mmk.
11032: 3 SSP:n palautukset sisältävät sen myynnistä saadun kauppahinnan 5 600 Mmk, (joka edellytti Omaisuudenhoitoyhtiö
11033: Arsenal Oy:lle 5 000 Mmk:n oman pääoman ehtoista tukea ja päätöstä 28 000 Mmk:n takauksesta) ja oman pääoman
11034: palautusta 668 Mmk.
11035: 4
11036: Säästöpankkien Vakuusrahaston palautus sisältää SSP:n osuutena 245 Mmk, joka on SSP:n luovutussopimuksen
11037: mukaisesti VVR:n menoa.
11038: 4
11039: SSP:n myyntiin liittyvät muut erät: a) oma pääoma ylitti luovutussopimuksen määrittelemän 2 300 Mmk (Valtion
11040: vakuusrahastolle (VVR:lle) palautusta arviolta 600 Mmk), b) kattamattomat eläkevastuut (VVR:lle menoa arviolta 243
11041: Mmk), c) Säästöpankkien Vakuutusyhtiön maksujen ja korvausten nettovaikutus (Om.hoitoyhtiö Arsenal Oy:lle
11042: palautusta arviolta 140 Mmk), d) SSP:n lopettamisen jälkeen 80 o/o selvitystilalaskelman osoittamasta omaisuuden
11043: nettoarvosta (VVR:lle palautusta arviolta 600 Mmk), d) osuus Säästöpankkien Vakuusrahaston vastuista (VVR:lle menoa
11044: 245 Mmk).
11045: PANKKITUEN JAKAUTUMINEN VUODESTA 1991 VUODEN 1994 SYYSKUUHUN:
11046:
11047: Suomen Valtion talousarvio Valtion vakuusrahasto KAIKKI
11048: Pankki YHT.
11049: Valtion Takaus/ Maksettu
11050: pääoma- Pääoma- Osake- ym. Takaus/ Vast. deb. Pääoma- Osake- ym. Muu takuut tuki
11051: sijoitus todistus pääoma takuu Laina laina todistus pääoma tuki yhteensä yhteensä
11052:
11053: SKOP .............................. 10 032 1 580 350 300 2700 1000 300 14 662 14 962
11054: SSP/SSP Oy .................... 2504 1400 3 626 3 0504 232 5 8 558 8 558
11055: Muut säästöpankit ......... 160 160 160
11056: Säästöpankkien
11057: vakuusrahasto ............ 155 155 155
11058: Omaisuudenhoitoyhtiö
11059: Arsenal Oy ................. 9 442 28 000 1 558 28 000 11000 39 000
11060: Säästöpankkiryhmä yht. 10 032 740 350 9 692 28 300 155 1400 6 326 5 608 232 28 300 34 535 62 835
11061: OKO ............................... 422 422 422
11062: Osuuspankit ................... 1108 1108 1108
11063: Osuuspankkien
11064: vakuusrahasto ............ (900)3 (900)3 (900)3
11065: Osuuspankkiryhmä yht. 1 530 (900)3 (900)3 1 530 2 430
11066: Postipankki .................... 903 903 903
11067: SYP/Unitas ..................... 1749 (1 000)3 (1 000)3 1 749 2 749
11068: KOP ............................... 1726 (1 800)3 (1 800) 3 1 726 3 526
11069: Siltapankki Oy (STS) ..... 3 036 3 036 3 036
11070: Liikepankit yhteensä ...... 4 378 (2 800)3 3 036 (2 800)3 7 057 9 857
11071: YHTEENSÄ .................... 10 032 6 648 350 9 692 32 000 155 1400 9 362 5 608 232 32 000 43 122 75 122
11072: Pankkituen korkomenot 4 9002
11073: 1
11074: SP:n tuki 30.6.1994 tilanteesta
11075: 2
11076: Arvio 5/1994 mennessä
11077: 3 Valtioneuvoston periaatepäätös mahdollisesti myöhemmin myönnettävästä takauksesta/takuusta
11078: 4 SSP Oy:n osakkeista realisoitunut tappio
11079: 5 SSP:n eläkevastuun kattaminen SSP:n luovutussopimuksen mukaisesti
11080:
11081:
11082:
11083:
11084: -
11085: .....:1
11086: 118
11087:
11088: Erltyistarkastukset. Valtion vakuusrahaston Valtion vakuusrahasto harkitsee alueellisten
11089: johtokunnan määräämässä laajuudessa voidaan säästöpankkien johtajia vastaan nostettujen va-
11090: kaikissa tukea hakevissa ja saavissa pankeissa hingonkorvauskanteiden jatkamista, kun käräjä-
11091: tehdään erityistarkastus, jonka yhteydessä selvi- oikeudet ovat päässeet suulliseen käsittelyyn.
11092: tetään pankin taloudellista asemaa koskevien Vakuusrahasto saattaa luopua joistakin kanteista
11093: arvioiden luotettavuus ja pankin toimintaan sisäl- oikeuksien saamien vastineiden perusteella. Va-
11094: tyvät keskeiset riskit. kuusrahasto on tehnyt sopimukset 18 asianajajan
11095: Lisäksi selvitetään, ovatko pankin johto ja kanssa vahingonkorvauskanteiden ajamisesta
11096: toimihenkilöt syyllistyneet sellaiseen huolimatto- käräjäoikeuksissa eri puolilla maata.
11097: muuteen tai moitittavuuteen, että vakuusrahas- Seuraavassa asetelmassa esitetään korvaus-
11098: ton on edellytettävä toimenpiteitä heidän saatta- kanteiden määrät SKOP:ssa ja säästöpankeissa:
11099: misekseen vahingonkorvaus- tai rikosoikeudelli-
11100: seen vastuuseen. Myös asiakkaiden väärinkäy- Pankki Korvauskanne
11101: Mmk
11102: tökset on erityistarkastuksen yhteydessä selvitet-
11103: tävä. SKOP ............................................................... . 3800,0
11104: Etelä-Kymen aluesp ....................................... .. 15,7
11105: Ylimääräisessä yhtiökokouksessa kertomus- Etelä-Satakunnan sp ....................................... . 22,0
11106: vuoden joulukuussa Suomen Säästöpankki- Heinolan sp .................................................... . 25,0
11107: SSP Oy päätti nostaa 2 400 Mmk:n arvosta vahin- Humppilan sp ................................................. . 64,2
11108: gonkorvauskanteita siihen sulautuneiden säästö- Kaakkois-Kymen aluesp ................................. . 2,2
11109: pankkien johtohenkilöitä, luottovaltuutettuja ja Kanta-Uudenmaan sp .................................... .. 16,4
11110: muita toimihenkilöitä vastaan. Keski-Uudenmaan sp ..................................... . 303,5
11111: Keski-Pohjan aluesp ...................................... .. 65,1
11112: SKOP:n entisiä johtokunnan esimiehiä vas- Kivijärven sp ................................................... . 100,0
11113: taan nostetut vahingonkorvauskanteet ovat mää- Koillis-Suomen sp ........................................... . 35,5
11114: rältään 3 800 Mmk. Kokkolanseudun sp ....................................... . 180,9
11115: Entisen STS-pankin eli nykyisen Siltapankki Korsnäs sb ...................................................... . 29,7
11116: Oy:n entisiä johtokunnan jäseniä vastaan noste- Kuhmon sp ..................................................... . 9,1
11117: tut vahingonkorvauskanteet ovat 173 Mmk. Laitilan sp ........................................................ . 42,9
11118: Lounais-Suomen sp ........................................ . 795,0
11119: Tämän lisäksi Valtion vakuusrahasto on edel- Luoteis-Uudenmaan sp ................................... . 46,7
11120: lyttänyt myöhemmin mahdollisesti myönnettä- Mäntsälän sp ................................................... . 91,6
11121: vän pankkituen ehtona oikeudellisiin toimenpi- Oriveden sp .................................................... . 40,4
11122: teisiin ryhtymistä rahaston omistuksen ulkopuo- Oulun aluesp .................................................. . 78,2
11123: lisissa Suur-Helsingin Osuuspankissa ja Pohjolan Pohjois-Karjalan sp ......................................... . 75,8
11124: Osuuspankissa. Edellisessä vahingonkorvaus- Pohjois-Savon sp ............................................ . 62,0
11125: Päijät-Hämeen sp ............................................ . 7,9
11126: kanteiden yhteismäärä on 225 Mmk ja jälkimmäi- Satakunnan sp ................................................ . 7,3
11127: sessä 66 Mmk. Toijalan sp ...................................................... . 25,0
11128: Vahingonkorvauskanteiden tilanteesta tarkas- Tornionjokilaakson sp .................................... . 131,8
11129: tusajankohtana voidaan todeta, että lukuun otta- Turun työväen sp ........................................... . 115,0
11130: matta osuuspankkeja pääosa kanteista käsitel-
11131: lään normaalisti alioikeudessa. Osuuspankkien Yhteensä ......................................................... . 6188,0
11132: osalta kanteet käsitellään välimiesmenettelyssä. STS-Pankki ...................................................... . 172,9
11133: Rikosperusteisia kanteita on vireillä Keski-
11134: Pohjan Säästöpankissa ja Lounais-Suomen Sääs-
11135: töpankissa. Valtion vakuusrahaston aikaansaa- Haasteisiin tehtyjen lopullisten tarkistusten
11136: mina ei varsinaisia rikosprosesseja ole vielä alka- mukaan alueellisten säästöpankkien johtajilta
11137: nut. Sen sijaan merkittäviä esitutkintapyyntöjä vaaditaan yhteensä 2,388 mrd. mk:aa vahingon-
11138: tukitoimien kohteena olevat pankit ovat tehneet. korvauksia.
11139: Kaikki tapahtumat, jotka koskevat aikaa ennen
11140: vuotta 1991 ovat asianomistajarikoksia, ellei ky- Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n pe-
11141: seessä ole petollinen toiminta. rustaminen. Valtion vakuusrahaston tukitoi-
11142: Rikosperusteisten asioiden vanhentumisajat mien yhteydessä tuli tilanteita, joissa taloudelli-
11143: ovat luottamusaseman väärinkäytön ja varsinai- sissa vaikeuksissa olleiden pankkien tervehdyt-
11144: sen epärehellisyyden osalta 5 vuotta, tavallisen täminen vaati riskipitoisten ja huonotuottoisten
11145: petoksen osalta 5 vuotta ja törkeän petoksen omaisuuserien siirtämistä pois tuettavasta pan-
11146: osalta 10 vuotta. kista.
11147: 119
11148:
11149: Omaisuudenhoitoyhtiön käyttöön liittyy useita nalille siirtyviä SSP:n ongelmaluottoja ja omai-
11150: etuja. Huonotuottoisten tase-erien erottamisen suutta.
11151: avulla kyetään parantamaan terveen pankkitoi- Pankkiyhdistys toteaa lausunnossaan, että
11152: minnan tuloksentekokykyä. Kun sijoittajien luot- yksi keskeisin virhe pankkikriisin hoidossa on
11153: tamus tervehdytettyyn pankkiin palautuu, pankin ollut omaisuudenhoitoyhtiöiden käyttöönoton
11154: mahdollisuudet hankkia omaa pääomaa parane- mahdollistavan lainsäädännön lykkääminen
11155: vat ja varainhankinnan kustannukset alenevat. eduskunnassa vuoden 1992 aikana. Siitä aiheutui
11156: Omaisuudenhoitoyhtiön toiminnan pääasialli- veronmaksajille huomattavia taloudellisia mene-
11157: sena tarkoituksena on sen omistukseen siirretyn tyksiä.
11158: omaisuuden sekä luotto- ja vastuukannan mah- Arsenal on valtionyhtiö, mutta yhtiön perusta-
11159: dollisimman tehokas ja tuottava realisointi niin, minen ja toiminnan valvonta on annettu vakuus-
11160: että sen toiminnasta aiheutuu valtiontaloudelle rahaston tehtäväksi. Osakepääomaa on korotet-
11161: mahdollisimman vähäinen rasitus. Tavoitteen tu 3 000 Mmk:aan, mistä Suomen valtio omistaa
11162: saavuttamiseen kuluu useita vuosia. 74 o/o ja Valtion vakuusrahasto 26 o/o. Yhtiö aloitti
11163: Valtion vakuusrahastosta annettua lakia muu- toimintansa vuoden 1994 alussa ja henkilöstöä
11164: tettiin 15.10.1993 lisäämällä lain 1 §:ään uusi 5 oli 30.6.1994 yhteensä 505, joista konsernihallin-
11165: momentti, joka mahdollisti ns. omaisuuden- nossa 79. Tavoitevahvuutena yhtiö pitää 560
11166: hoitoyhtiön perustamisen. Valtioneuvosto teki henkeä ja toimintaa 23 paikkakunnalla. Yhtiön
11167: 22.10.1993 SSP:n liiketoiminnan myynnin yhtey- hallituksen puheenjohtajana toimii Valtion va-
11168: dessä periaatepäätöksen omaisuudenhoitoyh- kuusrahaston johtaja.
11169: tiön perustamisesta. Arsenal Oy:n asiakaskokonaisuudet ja netto-
11170: Suomen valtio ja Valtion vakuusrahasto perus- vastuut 30.6.1994 toimialoittain ilmenevät seu-
11171: tivat 18.11.1993 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal raavasta kuviosta. (Nettovastuut tarkoittavat vas-
11172: Oy -nimisen yhtiön, jonka tarkoituksena on tuita todennäköisten luottotappioiden kirjausten
11173: omistaa ja hallinnaida SSP:n liiketoimintojen ja jälkeen.)
11174: osakkeiden luovutussopimuksen mukaan Arse-
11175:
11176:
11177: Rahoitus
11178:
11179: Julkinen hallinto
11180:
11181: Vapaa-aika Asiakkaita yhteensä 12 472
11182: Nettovastuut yhteensä
11183: 13 154 Mmk
11184: Maa- ja metsätal.
11185:
11186: Kuljetus
11187:
11188: Yksityishenkilöt
11189:
11190: Hotelli- ja ravint.
11191:
11192: Palvelut liike-eläm.
11193:
11194: Teollisuus
11195:
11196: Kaupt:Xi
11197:
11198: Rakentaminen
11199:
11200: Klinteistösijoittam. 3200
11201:
11202:
11203: 0 1000 2000 3000 4000
11204: Nettovastuut, Mmk
11205: 120
11206:
11207: Arsenal Oy:n asiakkaiden koko ja määrä ker- Arsenal Oy:n toiminnan yleisperiaatteet ovat
11208: tomusvuoden lopussa esitetään seuraavassa ase- seuraavat:
11209: telmassa: - Yhtiö hoitaa asiakkaansa mahdollisimman
11210: hyvin.
11211: Asiakaskoko kpl Mmk - Yhtiön asiakkaan tulee saada tasaveroinen
11212: yli 100 Mmk .......................... . 6 819 asema pankkien asiakkaisiin verrattuna.
11213: yli 90 Mmk .......................... . 1 90 - Yhtiö on muiden rahoittajien kanssa tasa-
11214: yli 80 Mmk .......................... . 1 83 veroisessa asemassa ja hyvässä yhteistyössä.
11215: yli 70 Mmk .......................... . 2 147 - Yhtiö ei hanki uusia asiakkaita.
11216: yli 60 Mmk .......................... . 6 400 Asiakashoidon periaatteita ovat seuraavat:
11217: yli 50 Mmk .......................... . 5 265 - Asiakkaat luokitellaan elvytettäviin, kriitti-
11218: yli 40 Mmk .......................... . 15 679 siin ja perittäviin.
11219: yli 30 Mmk .......................... . 26 890 - Asiakkaan taloudellinen tila arvioidaan ja
11220: yli 20 Mmk .......................... . 52 1219 laaditaan pitkän aikavälin toimintasuunnitelma
11221: yli 10 Mmk .......................... . 133 1810 elvytyksen tueksi.
11222: yli 5 Mmk .......................... . 308 2135 - Asiakkaan rahoitushuolto hoidetaan te-
11223: yli 1 Mmk .......................... . 2127 4604 hokkaasti eri luottovälinein.
11224: - Annetut tuet peritään takaisin.
11225: Yhteensä ............................... . 2 682 13141 - Asiakaskunnan toimintamahdollisuuksia
11226: edistetään mm. toimialajärjestelyin.
11227: Yksittäisiä asiakkaita .. .. .. .. .. .. . 5 570 n. 22 000 - Asiakkaat pyritään saattamaan normaalin
11228: pankkirahoituksen piiriin.
11229: Perinnässä noudatetaan seuraavia periaatteita:
11230: - Sitoumukset peritään tehokkaasti ja am-
11231: Yhtiön kiinteistöomaisuus oli kertomusvuo- mattitaitoisesti.
11232: den lopussa seuraava: - Vakuudet realisoidaan ottaen huomioon
11233: Kirja-
11234: arvonnousun odotukset.
11235: Kiinteistö mz kpl arvo - Asiakassuhteeseen liittyvät mahdolliset
11236: Mmk epäselvyydet selvitetään.
11237: Liike- ja toimisto 773 372 4380 5 317 - Noudatetaan luotanantaja-aseman edellyt-
11238: Teollisuus ......... 276 507 400 582 tämiä oikeusperiaatteita ja hyvää perintätapaa.
11239: Asunnot ............ 281032 4020 1244 Ongelmaluotot siirtyvät Arsenaliin joko tilin-
11240: Pankki .............. 300 973 1051 1973 tarkastajien suorittaman tarkastuksen tai Valtion
11241: Muut kiinteistöt 501811 3 223 2425 vakuusrahaston ja vastaanottajapankkien asetta-
11242: man tarkastustoimikunnan kautta. Näin varmis-
11243: Yhteensä .......... 2133 695 13 074 11541 tetaan, että siirrettävä luotto tai luottokokonai-
11244: suus täyttää sopimuksessa mainitut perusteet.
11245: Kitja-arvo = kitjanpitoarvo + lainaosuus Tarkastustoimikunnassa on neljä jäsentä vakuus-
11246: rahastosta ja yksi kustakin neljästä ostajapankista
11247: sekä puheenjohtaja, jonka tulee olla sopijapuol-
11248: Arsenal Oy:n brutto-omaisuus kertomusvuo- ten hyväksymä puolueeton asiantuntija.
11249: den lopussa oli seuraava: Pankkituen tuleva tarve riippuu keskeisesti
11250: tukea saaneiden pankkien ja omaisuudenhoito-
11251: Brutto-omaisuus mrd. mk yhtiöiden taloudellisen tilan kehittymisestä. Tä-
11252: Nettovastuut ......................................... . 20,0 hän taas vaikuttavat merkittävästi useat tekijät,
11253: Kiinteistöt ............................................. . 12,0 kuten kansantalouden kehitys, raha- ja valuutta-
11254: Muut erät ............................................ .. 2,0 markkinoiden kehitys sekä pankkien ja omai-
11255: suudenhoitoyhtiöiden oma toiminta.
11256: Yhteensä 1.1.1994 .............................. .. 34,0
11257: Pankkituen lisätarve ja takaisinmaksu.
11258: Siirrettävät 1.1.1995 ............................ .. 6,0 Valtiovarainministeriöltä saadussa selvityksessä
11259: katsotaan, että mikäli talouden elpyminen jat-
11260: Yhteensä 1.1.1995 .............................. .. 40,0 kuu, suurin osa jatkossa tarvittavasta pankki-
11261: 121
11262:
11263: tuesta kohdistuu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal nousu ja rahoituskustannusten aleneminen syn-
11264: Oy:öön. Sen osuuden tarvittavista määrärahoista nyttivät ylioptimistisen käsityksen pankkien ja
11265: arvioidaan olevan vähintään 70 % ja takausval- muiden yritysten toimintaympäristön kehityk-
11266: tuuksista 90 %. sestä.
11267: Pankkituen tarpeen v.1994-97 valtiovarain- Viranomaisten julkisesti esittämät varoitukset
11268: ministeriö arvioi olevan eri kehitysvaihtoehdois- korkeaan kysyntään ja velkaantumiseen liittyvis-
11269: sa 19-29 mrd. mk ja takausvaltuuksien 29-35 tä riskeistä eivät vaikuttaneet kotitalouksien ja
11270: mrd. mk. Valtiolle takaisinsaatavan tuen määrää yritysten käyttäytymiseen eivätkä luotonannon
11271: valtiovarainministeriö pitää vaikeasti arvioita- rajoitukset kaikkiin pankkeihinkaan.
11272: vana. Tiedonannossa hallitus esittää, että tavoittee-
11273: Valtioneuvoston tiedonannossa eduskunnalle na tulee pitää pankkituen minimointia ja järjestel-
11274: pankkituesta 2.12.1993 todetaan tältä osin mm. män purkamista heti, kun olosuhteet sen sallivat.
11275: seuraavaa: "Palautettavan pankkituen määrää ja Samalla viranomaisten on selvitettävä tapoja
11276: palautuksen aikajännettä on monen epävar- edistää Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta
11277: muustekijän vuoksi vaikea arvioida. Pankkitues- pysyvästi.
11278: ta osa on myönnetty pääomatukena, osa on Nykyisestä pankkikriisistä selviämisen ohella
11279: luotto- ja sijoitusriskien purkamista, osa puoles- rahoitusjärjestelmän on tiedonannon mukaan
11280: taan takauksia ja osa takausten myöntämisestä kohennuttava myös pitkällä ajalla. Maamme ra-
11281: tehtyjä periaatepäätöksiä. Valtion varoja sitoutuu hoitushuollon pankkikeskeisyyttä on pyrittävä
11282: tukimuodosta riippuen eri tavalla, eikä osa tuesta vähentämään varsinkin tilanteessa, jossa pank-
11283: välttämättä sido valtion varoja lainkaan. Edelleen kien lukumäärä on ratkaisevasti vähenemässä.
11284: osasta tukea on saatu vastikkeeksi sitä osittain Eta-sopimukseen liittyen pankkilainsäädäntöm-
11285: vastaava omaisuus, joka on tarkoitus muuttaa ille aikanaan tiukentaa etenkin paikallispankki-
11286: rahaksi kohtuullisen ajan kuluessa." en vakavaraisuusvaatimuksia. Lakiin otetaan
11287: Tiedonannossa katsotaan, että pankkituen myös säännökset, joilla pyritään purkamaan
11288: palautuminen on varminta valtion v. 1992 teke- pankkien suuret riskikeskittymät ja estämään
11289: män yhteensä 6 648 Mmkn pääomasijoituksen uusien ylisuurten vastuiden syntyminen.
11290: sekä mahdollisesti liikepankeille ja osuuspankki- Myös ulkomaisten sijoittajien luottamuksen
11291: ryhmälle myönnettävien takausten osalta. lisääminen on tärkeää pankkikriisien ennalta
11292: Käytännössä pankkitukea on tähän mennessä ehkäisemisessä. Suomen riippuvuus ulkomaises-
11293: saatu takaisin Suomen Pankin SKOP:iin sijoitta- ta rahoituksesta on maan avoimuuden ja vel-
11294: masta tuesta yhteensä 4,65 mrd. mk. STS-Silta- kaantuneisuuden vuoksi suuri nyt ja tulevaisuu-
11295: pankki Oy on palauttanut 170 Mmk, ja säästö- dessakin. Ulkomaalaisomistuksen vapauttami-
11296: pankkien vakuusrahasto 345 Mmk. Lisäksi liike- nen kertomusvuoden alusta on osaltaan laajenta-
11297: pankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahasto on nut osakemarkkinoidemme sijoittajapohjaa mer-
11298: siirtänyt valtiolle 357 Mmk. kittävästi. Kansainvälisten pääomavirtojen ohjau-
11299: SSP Oy:n liiketoiminnan myynti on tuonut tuminen Suomeen vahvistaa osaltaan kansanta-
11300: takaisin vähintään 5,6 mrd. mk, mutta valtion louttamme ja parantaa suomalaisten teollisuus-
11301: saama vastike saattaa kuitenkin nousta yli 7 mrd. yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
11302: mk:n, jos maksuna saatujen osakkeiden kurssi Rahoitusmarkkinoiden valvonnan uudistami-
11303: nousee pankkijärjestelmän tervehtyessä ja SSP nen toteutui kertomusvuoden lokakuussa, jol-
11304: Oy:n purkaminen onnistuu hyvin. loin pankkitarkastusvirasto muuttui rahoitustar-
11305: kastukseksi ja viraston voimavaroja lisättiin. Ra-
11306: Pankkikriisien estäminen ennalta. Edus- hoitustarkastuksen tulee voida hallituksen tie-
11307: kunnalle antamassaan tiedonannossa hallitus to- donannon mukaan varmistua rahoitusmarkki-
11308: teaa, että pankkikriisistä tulee ottaa oppia. On- noilla toimivien yhteisöjen, ennen kaikkea pank-
11309: gelmana epätavallisen pitkään jatkuneen kor- kien, toiminnan luotettavuudesta.
11310: keasuhdanteen hillitsemisessä oli se, että talous- Myös pankkien hallintoneuvostojen, johto-
11311: politiikan perusteena olleet ennusteet aliarvioi- kuntien ja tilintarkastajien toimintaan kiinnite-
11312: vat taloudellisen kasvun. Rahapolitiikkaa ei riit- tään entistä enemmän huomiota. Kertomusvuo-
11313: tävän ajoissa kiristetty talouden ylikuumene- den lokakuun alusta voimaan tullut rahoitustar-
11314: misen hidastamiseksi. Luetotuksen kasvuun liit- kastuslaki (503/93) sisältää säännöksen, jonka
11315: tynyt kysynnän, hintojen ja kannattavuuden mukaan rahoitustarkastuksella on oikeus saada
11316: 122
11317:
11318: valvottavan tilintarkastajalta kaikki valvottavaa tykseen sisältyneen lausuman, jonka mukaan
11319: koskevat valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. valtio vastaa siitä, että pankit ja eräät luottolaitok-
11320: Uusi tilintarkastuslaki (936/94) on annettu set täyttävät sitoumuksensa ajallaan.
11321: 28.10.1994. Laki kokoaa yhteen yleislakiin tilin- Ruotsiin perustettiin pankkitukivirasto
11322: tarkastajia koskevat säännökset. (bankstödsnämnden) kertomusvuoden touko
11323: Pankkikriisien estämisen kannalta on tärkeää, kuussa. Pankeille annettava tuki voidaan antaa
11324: että riskien hallinta saadaan maassamme parem- lainoina, takauksina, pääomasijoituksina tai
11325: malle tolalle. Pitkällä aikavälillä on tiedonannon muuna soveltuvana tukena. Valtion tuki on väli-
11326: mukaan tärkeää säilyttää pankkeihin varojaan aikaista, mutta sen tulee kestää kuitenkin niin
11327: sijoittavilla sellainen tappion riski, että pankin kauan, että tallettajien edut eivät vaarannu. Tuen
11328: johdon toimia riittävästi valvotaan. Tämä koskee määrälle ei ole asetettu rajaa. Tuen ehdot ase-
11329: ennen kaikkea omistajia, mutta myös tukku- tetaan siten, että valtion kustannukset jäävät
11330: markkinasijoittajia. Omistajien ja tukkumarkki- mahdollisimman vähäisiksi. Tuki tulee myös
11331: nasijoittajien lisäksi tallettajilla tulisi olla jonkin- mahdollisuuksien mukaan palauttaa takaisin
11332: lainen tappionriski. Talletussuojan rajoittaminen valtiolle.
11333: saattaa siten tiedonannon mukaan olla tulevai- Norja liberalisoi voimakkaasti pääoma-
11334: suudessa tarpeen. Myös pankkien vakavaraisuus markkinoita ja purki rahoitusmarkkinoiden sää-
11335: tulisi riittävän selvästi nostaa vähimmäisrajaa telyä jo 1980-luvun alussa. Vuosina 198~7
11336: korkeammaksi. Pankkiyhdistys ei pidä sitä tar- pankkien luotonanto kasvoi erittäin huomatta-
11337: koituksenmukaisena ja pelkää kilpailukyvyn sii- vasti. Öljyn hinnan ja Yhdysvaltain dollarin kurs-
11338: tä heikentyvän. sin romahdus v. 1986 kriisiyttivät talouden ja maa
11339: Valtion vakuusrahasto toteaa lausunnossaan, joutui maksutasekriisiin. Norjan pankkikriisi al-
11340: että talletussuojan rajaamista on valmisteltava. koi aiemmin kuin Suomen eli v. 1986-87, mutta
11341: Käytännön toimiin tulisi ryhtyä kuitenkin vasta valtiovallan toimenpiteet aloitettiin v. 1991.
11342: sen jälkeen, kun pankkikriisi on ohi ja kun Pankkien vaikeuksista yritettiin ensin selvitä
11343: pankkisektorin kannattavuus on parantunut. pankkien omien vakuusrahastojen avulla. Vuo-
11344: Pankkien vakuusrahastojärjestelmässä ole- den 1990 lopulla ja vuoden 1991 alussa vaikeu-
11345: vien puutteiden vuoksi Valtion vakuusrahaston det kasvoivat kuitenkin niin suuriksi, että valtio
11346: perustaminen oli välttämätöntä. Ratkaisun joh- päätti tukea pankkeja perustamalla valtion pank-
11347: dosta pankkien omien vakuusrahastojen merki- kivakuusrahaston (Statens Banksikringsfond).
11348: tys - osuuspankkien vakuusrahastoa lukuun Norja devalvoi kruunun v. 1986 öljyn hinnan
11349: ottamatta - on kuitenkin vähentynyt. Pankkien laskettua, mutta tämä ei estänyt luottotappioiden
11350: vakuusrahastojen asemaa ja rakennetta on ar- selvää nousua v. 1987 ja pankkikriisin käynnisty-
11351: vioitava tiedonannon mukaan uudelleen. mistä. Osaltaan kriisiä kärjisti luottotappiokir-
11352: Pankkitoimintaa on tiedonannon mukaan jausten ohjeistuksen kiristäminen samana vuon-
11353: myös tervehdytettävä poistamalla tai rajoittamal- na. Ohjeistuksen kiristämisen vaikutuksen ar-
11354: la edelleen pankkien asiakkaiden liialliseen vel- vioitiin olevan neljännes luottotappioista.
11355: kaantumiseen kannustavia verotus- ym. kiihok- Ta n s k a s s a noudatettavan politiikan mu-
11356: keita. Viranomaisten on kaikin keinoin pyrittävä kaisesti pankkien on tultava toimeen ilman val-
11357: jo ennakkoon estämään rahoitusjärjestelmäkrii- tion tukea. Julkisen tuen muotoja ei myöskään
11358: sejä ja samalla huolehdittava riittävän kilpailun ole jouduttu arvioimaan yhtä konkreettisesti kuin
11359: edellytyksistä rahoitustoimen tehokkuuden ja muissa Pohjoismaissa, koska tähän ei ole ollut
11360: saatavuuden varmistamiseksi. tarvetta.
11361: Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen
11362: mukaan Pohjoismaisia pankkikriisejä yhdistää
11363: Pohjoismaiset pankkikriisit. R u o t s i s- talouksien samankaltainen yleiskehitys. Merkit-
11364: s a pankkien vaikeudet johtivat ensimmäisiin tävänä syynä on ollut liian nopea luottojen kas-
11365: julkisen vallan tukitoimiin v. 1991. Aluksi tuki vu, minkä seurauksena talous on joutunut epäta-
11366: kohdistettiin yksittäisiin pankkeihin. Syyskuussa sapainoon. Vaikka kriisiin johtaneet tapahtumat
11367: 1992 Ruotsin hallitus päätti yleisistä pankkien tuntuvat jälkikäteen selviltä, ovat niihin vaikutta-
11368: tukitoimista rahoitusjärjestelmän vahvistamisek- neet yhtäaikaisesti ja samansuuntaisesti monet
11369: si. Ruotsin valtiopäivät hyväksyi marraskuussa toisistaan riippumattomat tekijät. Ruotsin pank-
11370: 1992 tukitoimia koskeneeseen hallituksen esi- kijärjestelmä kriisiytyi samaan aikaan kuin Suo-
11371: 123
11372:
11373: men järjestelmä, joten naapurimaan tapahtumien Epäonnistumiset riskinotossa syvensivät kansan-
11374: ennakointi ei ollut mahdollista. talouden kriisiä 1990-luvun alussa ja aiheutti-
11375: Merkittäväksi syyksi Norjan pankkikriisiin on vat sen, että pankkijätjestelmä ei kyennyt vastaa-
11376: nähty erittäin voimakas luottoekspansio. Luotto- maan sitoumuksistaan. Kiinteistömarkkinoiden
11377: ekspansion keskeisenä aiheuttajana on puoles- heikentyminen johti lainojen vakuusarvojen ro-
11378: taan pidetty korkojen täysin vapaata vähennysoi- mahtamiseen.
11379: keutta verotuksessa. Vasta v. 1987 kotitalouksien Pankkien sisäinen tarkastus ei kyennyt pank-
11380: korkokulujen vähennysoikeutta kavennettiin kikriisin ennakointiin. Sillä oli liian läheinen
11381: 50 %:iin, mutta muutos tuli liian myöhään. suhde pankin johtokuntaan ja toimivaan joh-
11382: Norjan talouden riippuvuus öljystä ja dollarin toon. Tarkastuskertomukset olivat liian pitkiä ja
11383: kurssivaihteluista selitti talouden erittäin nopeaa epäolennaista asiaa sisältäviä. Erityisesti säästö-
11384: kriisiytymistä. Lisäksi pankkikriisin syitä oli aluk- pankkitarkastus epäonnistui säästöpankkien
11385: si pankkien vakavaraisuussäännösten muutos, valvonnassa, eikä osuuspankkitarkastuskaan
11386: joka aiheutti noin neljänneksen luottotappioista. kyennyt estämään suuria luottotappioita. Niiden
11387: Pohjoismaiden taloudellista kehitystä ja pank- toimintaa ohjasi ja valvoi pankkitarkastusvi-
11388: kisektorin vaikeuksia on seurattu ja seurataan rasto.
11389: sekä valtiovarainministeriössä, pohjoismaisen Pankkitarkastusvirasto oli puolestaan voima-
11390: yhteistyön puitteissa että OECD:n kautta. Ta- ton estämään SKOP:n virheellisen toiminnan.
11391: louksien monien erityispiirteiden vuoksi kriisien Pankkitarkastusvirasto pystyi huolehtimaan
11392: ennakoiminen on valtiovarainministeriön mu- pankkien tarkastuksesta lähinnä välillisesti. Se
11393: kaan ollut vaikeaa. Suorien johtopäätösten teke- sai pankeista tarkastuskertomuksia, raportteja ja
11394: minen esim. Norjan pankkikriisin kaltaisen ta- ilmoituksia ja ryhtyi yleensä vasta niiden jälkeen
11395: pahtuman välttämiseksi olisi merkinnyt voimak- toimiin, mikäli katsoi aiheelliseksi. Pankkitar-
11396: kaita toimenpiteitä Suomessa jo v. 1986, jolloin kastusviraston linja ei ollut rankaiseva, eikä sillä
11397: kriisin syyt eivät olleet selvillä vielä edes Norjan ollut laajoja valtuuksiakaan. Virasto pikemmin-
11398: viranomaisilla. Johtopäätösten tekoa vaikeutti kin koetti saada havaitut virheet oikaistuiksi tai
11399: vielä silloin mm. Suomen ja Norjan talooksien yritti ohjata pankin taas toimimaan laillisuuden
11400: erilainen tilanne. Vaikka yhteisiä piirteitä on rajoissa.
11401: monia, jokaisessa maassa on omat suhdanne- ja Vallitseva tilinpäätöskäytäntö ei tulkinnalli-
11402: rakenneluonteiset ominaispiirteensä. suutensa vuoksi mahdollistanut pankkien ja yri-
11403: tysten todellisen tilan luotettavaa arviointia.
11404: Valtiontilintarkastajat toteavat, että raha- Myös pankkien tilintarkastajien ammattitaito ja
11405: markkinaympäristö on maassamme muuttunut valvonta osoittautuivat puutteellisiksi. Pitkäai-
11406: ratkaisevasti viimeksi kuluneen vuosikymmenen kaiset tilintarkastajat olivat liian sidoksissa
11407: aikana. Säännellyillä rahamarkkinoilla voitiin pankkien toimivaan johtoon. Hyvää tilintarkas-
11408: keskitetysti ohjata sekä valuutan liikkeitä että tustapaa koskevat KHT-yhdistys ry:n suositukset
11409: pankkien lainapolitiikkaa. Sääntelyn purkami- eivät veivoittaneet kaikkia tilintarkastajia. Tilin-
11410: sen jälkeen ohjailumahdollisuudet kävivät rajoi- tarkastajien raportointivelvollisuudet eivät vas-
11411: tetummiksi, mikä yhdistyneenä kokemattomuu- tanneet osakkeenomistajien ja muiden sidosryh-
11412: teen uudessa tilanteessa johti 1980-luvun lopulla mien tarpeita. Vakiintuneen käytännön mu-
11413: ja 1990-luvun alussa virhearviointeihin. kaan lyhyen ja muodollisen tilintarkastuskerto-
11414: Suomenpankkikriisi kätjistyi 19.9.1991 tilan- muksen tehtävänä oli ainoastaan osoittaa lain
11415: teessa, jolloin Suomen Pankki ilmoitti ottavansa ja hyvän kitjanpitotavan vastaisen tilinpäätök-
11416: haltuunsa SKOP:n. Käytännössä viranomaiset sen raja, mutta ei kertoa tilintarkastajan omaa
11417: olivat työskennelleet pankkien ongelmien kätjis- näkemystä yhtiön tilasta.
11418: tymisen estämiseksi jo aiemminkin. Pankkikrii- Valtion vakuusrahaston perustamista valtion-
11419: sin keskeisiä syitä olivat mm. riskien vähättely tilintarkastajat pitävät pankkikriisin nopean
11420: pankki- ja yritystoiminnassa, pankkien johto- hoitamisen vuoksi pakkotilanteessa ymmärrettä-
11421: kuntien arviointivirheet, pankkien omistajien vänä tilapäisratkaisuna, mutta monessa suh-
11422: välinpitämättömyys, valvonnan riittämättömyys teessa ongelmallisena. Tältä osin valtiontilintar-
11423: ja se, että samanaikainen ennätyksellisen vaikea kastajat esittävät jäljempänä tässä kertomukses-
11424: talouslama ja markan ulkoisen arvon alenemi- sa käsityksensä budjetin ulkopuolisista rahas-
11425: nen pahensivat pankkikriisiä ja sen totjumista. toista.
11426: 124
11427:
11428: Valtion vakuusrahaston tehtävänä on turoata pankkikriisin syyt ja vaiheet tulee tarkkaan tut-
11429: talletuspankkien vakaa toiminta ja tallettajien kia ja samalla selvittää, mitä ja milloin olisi voitu
11430: saamiset. Rahastossa valtiontilintarkastajilla ja tehdä toisin. Pankkikriisistä tulee ottaa opiksi
11431: valtiontalouden tarkastusvirastolla on tarkastus- kaikki mahdollinen. Tämä selvitystyö on käyn-
11432: oikeus, mutta niillä on myös oikeus tarkastaa nistettävä valtiovarainministeriön johdolla mitä
11433: pankkitukea ja rahoitusta saaneita. Hallitus jul- pikimmin. Samalla tulee selvittää Valtion va-
11434: kaisi 6.8.1992 kannanoton, jonka mukaan Val- kuusrahaston ja Arsenal Oy.·n hallinnolliset suh-
11435: tion vakuusrahasto tulee kaikissa olosuhteissa teet sekä valvonnan periaatteet.
11436: turoaamaan pankkijärjestelmän vakaan toi- Rahoitusjärjestelmän kehittämisessä tulee sel-
11437: minnan. Pankkitukea oli tarkastusajankohtaan vittää ainakin mahdollisuudet vähentää pank-
11438: mennessä maksettu yli 43 mrd. mk ja takauksia kikeskeisyyttä rahoitustoiminnassa. Tärkeää on
11439: tai takuita myönnetty yhteensä 32 mrd. mk. Yli myös ulkomaisten sijoittajien luottamuksen li-
11440: 80 % tuesta on kohdistunut säästöpankkiryh- sääminen, rahoitusmarkkinoiden valvonnan to-
11441: mään. teutetun uudistamisen varmistaminen ja tark-
11442: Valtiontilintarkastajat katsovat, että Valtion kailu sekä sellaisen asenneilmaston aikaansaa-
11443: vakuusrahaston tulee tehdä kaikissa tukea hake- minen talouselämän päättäjien piirissä, että ris-
11444: vissa ja saavissa pankeissa erityistarkastus, jon- kien hallinta paranee olennaisesti.
11445: ka yhteydessä selvitetään pankin taloudellista Valtiontilintarkastajat pitävät perusteltuna,
11446: asemaa koskevien aroioiden luotettavuus ja pan- että pankkeihin varojaan sijoittavilla on myös
11447: kin toimintaan sisältyvät riskit. Tämä on Suomessa jonkinasteinen tappion riski. Tämän
11448: omiaan torjumaan niitä epäilyjä, joita julkisuu- vaatimuksen tulee koskea ennen kaikkea pank-
11449: dessa toistuvasti kohdistetaan niihin pankkei- kien omistajia, mutta myös tukkumarkkinasi-
11450: hin, joissa erityistarkastuksia ei vielä ole tehty. joittajia ja tallettajia. Niinpä talletussuojan osit-
11451: Vakuusrahastosta annetun lain mukaan erityis- tainen rajoittaminen on myös meillä tarpeen.
11452: tarkastuksen laajuudesta määrää rahaston joh- Talletussuojan alarajana on useissa maissa kes-
11453: tokunta. kimäärin 100 000 mk.
11454: Rahaston on lisäksi selvitettävä, ovatko pan- Valtiontilintarkastajat kiirehtivät rahoitusjär-
11455: kin johto tai toimihenkilöt syyllistyneet sellaiseen jestelmän kehittämiseen liittyviä lainsäädäntö-
11456: huolimattomuuteen tai moitittavuuteen, että va- toimia, jotka koskevat mm. Suomen Pankin ase-
11457: kuusrahaston on saatettava heidät vahingon- maa, arvopaperimarkkinoiden kehittämistä, ar-
11458: koroaus- tai rikosoikeudelliseen vastuuseen. vopaperinvälitystä, säästökassatoimintaa har-
11459: Tarkastusajankohtana Valtion vakuusrahasto joittavia osuuskuntia, pankkitallettajien saamis-
11460: on vaatinut säästöpankkien johdolta yhteensä ten turoaamista ja rahanpesun vastaisen toimin-
11461: yli 6 mrd. mk:n koroauksia. nan koordinointia.
11462: Valtio ja vakuusrahasto perustivat kertomus-
11463: vuoden marraskuussa Omaisuudenhoitoyhtiö
11464: Arsenal Oy:n, jonka tarkoituksena on omistaa ja
11465: hallinnaida SSP Oy.·n liiketoimintojen ja osak- Budjetin ulkopuoliset rahastot
11466: keiden luovutussopimuksen mukaan sille siirty-
11467: viä ongelmaluottoja ja ongelmaomaisuutta. Yh- Valtiovarainministeriön mukaan budjetin ul-
11468: tiöön siirtyvän omaisuuden määräksi arvioi- kopuoliset rahastot eivät ole välttämättömiä ja
11469: daan 40 mrd. mk ja tappioiksi 16 mrd. mk niistä saatavat edut ovat lähemmin tarkasteltuina
11470: vuosilta 199~96. yleensä kyseenalaisia. Valtiovarainministeriö on-
11471: Valtiontilintarkastajat toteavat, että pankki- kin vastustanut rahastojen perustamista periaat-
11472: kriisin hoitaminen on ollut välttämätöntä, mut- teellisista syistä. Yhtenäisbudjettia on pidetty ar-
11473: ta sen toteutuksessa on ollut runsaasti puutteita. vokkaana tavoitteena mm. sen vuoksi, että täl-
11474: Valtiovarainministeriö on kyllä vakuuttanut löin mikään toimintalohko ei saa etuoikeuksia
11475: seuranneensa muiden Pohjoismaiden pankki- muihin nähden ja toisaalta eduskunnalle ja halli-
11476: kriisejä, mutta ei katsonut tarpeelliseksi vetää tukselle suodaan mahdollisuus päättää kaikista
11477: niistä johtopäätöksiä maiden talouskehityksen valtiontaloudellisesti keskeisistä asioista. Rahas-
11478: erilaiseen vaiheeseen vedoten. Keinot valittiin tot sen sijaan kaventavat eduskunnan budjetti-
11479: siten kansalliselta pohjalta. valtaa.
11480: Tulevien pankkikriisien ennaltaestämiseksi Rahastojen laajeneminen vaikeuttaa valtionta-
11481: on ryhdyttävä välittömästi toimiin. Koetun louden kokonaisuuden hallintaa. Rahastojen
11482: 125
11483:
11484: menoilla ja lainanotolla ei ole mitään asiallista rustettu rahasto (379/92) on itsenäisyyden ajan
11485: eroa valtion talousarvion menoihin ja lainanot- suurin rahasto-organisaatio, jos mittayksikkönä
11486: toon nähden. Siksi päätöksentekijöiden on seu- käytetään sen markkamääräistä kokoa. Kerto-
11487: rattava yhtäläisesti budjettitaloutta ja rahastoja, musvuoden kesällä pankkituki korkoineen oli
11488: mikä on paljon hankalampaa kuin pelkän bud- brunomäärältään jo lähes 50 mrd. mk, josta
11489: jettitalouden seuranta. Valtiontalouden pirstou- Valtion vakuusrahaston osuus oli noin puolet.
11490: tuminen tällä tavalla on valtiovarainministeriön Tutkimuksen mukaan vakuusrahaston osuus val-
11491: mielestä haitallinen ilmiö. tion merkittävien rahavirtojen ohjailussa vain
11492: Valtiontilintarkastajien rahoittamassa Tampe- kasvaa, koska Suomen Pankki ja valtioneuvosto
11493: reen yliopiston tutkimuksessa Eduskunnan bud- eivät enää osallistu uusien pankkitukipäätösten
11494: jettivalta, tulosohjaus ja parlamentaarinen val- käsittelyyn konkreettisesti. Tutkimuksessa katso-
11495: vonta todetaan mm. seuraavaa: Muista Pohjois- taan, että eduskunnan asemaa Valtion vakuusra-
11496: maista poiketen Suomessa on perustuslain mu- haston tulosohjaajana korostaa rahaston ylin toi-
11497: kaan sallittua käyttää budjetin ulkopuolisia ra- mielin, hallintoneuvosto, sillä sen muodostavat
11498: hastoja valtiontalouden hoidon välineenä. Myös eduskunnan pankkivaltuutetut He puolestaan
11499: muissa läntisen Euroopan maissa rahastomuo- valitsevat rahaston johtokunnan. Rahaston virka-
11500: toista toimintaa on harjoitettu, mutta yleensä suhteisen johtajan nimittää kuitenkin valtio-
11501: siten, että on vain varattu budjettivaroja myö- neuvosto. Tutkimuksessa todetaan, että rahaston
11502: hempää käyttöä varten. ohjauksen kannalta tätä voidaan pitää ristiriitai-
11503: Edelleen tutkimuksessa todetaan, että Suo- sena ratkaisuna.
11504: men valtiollisen elämän alkuvaiheissa rahasto- Tutkimuksessa katsotaan lisäksi, että Valtion
11505: muotoisen toiminnan avulla pyrittiin toteutta- vakuusrahaston hallintoneuvoston muodosta-
11506: maan mm. tuomioistuinlaitosta, sosiaalihallintoa vien eduskunnan pankkivaltuutettujen kaksois-
11507: ja sotalaitosta koskeneita uudistuksia. Budjetti- rooli sekä rahaston hallinnon hoitajina että val-
11508: menettelyn aseman vahvistuessa rahastojen mer- vojina ei ole ollut rahaston tulostavoitteiden ja
11509: kitys kuitenkin alkoi vähentyä. Toisen maailman- yleisen edun mukaisten tavoitteiden kannalta
11510: sodan jälkeisen jälleenrakennuksen myötä ra- perusteltavissa. Ja edelleen, että Valtion va-
11511: hastojen merkitys jälleen kasvoi. Rahastojen kuusrahaston rahoitushuollossa on jouduttu
11512: määrä kasvoi tuntuvasti kuitenkin vasta 1960- turvautumaan eduskunnan budjettivallan tosi-
11513: luvun alussa, jolloin alkutuotannon tueksi perus- asiallista alaa kaventavaan lisäbudjettimenette-
11514: tetut rahastot aloittivat toimintansa. Sen sijaan lyyn.
11515: 1970-luvun lopun ja lähes koko 1980-luvun ajan Tutkimuksessa todetaan, että eduskunnan
11516: rahastomuotoinen toiminta oli vähäistä. Vuonna asemaa ja parlamentaarista finanssivalvontaa sel-
11517: 1989 perustettiin kaksi uutta, keskeisten yh- vimmin korostavia budjetin ulkopuolisia rahas-
11518: teiskuntapoliittisten ongelmien ympärille sijoit- toja koskevia organisatorisia ratkaisuja olisivat
11519: tuvaa rahastoa: Asunto-olojen kehittämisrahasto koko rahastotalouden siirtäminen valtion budjet-
11520: (1144/89), sittemmin Valtion asuntorahasto, ja titalouden piiriin ja valtiontalouden valvontajär-
11521: Valtion eläkerahasto (1372/89). jestelmän painopisteen siirtäminen lähemmäksi
11522: Tampereen yliopiston tutkimuksessa tode- eduskuntaa.
11523: taan, että yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan Seuraavassa asetelmassa esitetään valtion ta-
11524: kaikkein merkittävimmäksi valtion talousarvion lousarvioesityksen 1994 mukaiset ulkopuolisten
11525: ulkopuoliseksi rahastoksi on osoittautunut Val- rahastojen tulot ja menot vuosilta 1990-94 (vuo-
11526: tion vakuusrahasto. Tämä huhtikuussa 1992 pe- sien 1993-94 luvut ovat arvioita):
11527: 126
11528:
11529: 1990 1991 1992 1993 1994
11530: Mmk
11531: Verotulot1 ••.••..•...•••.••.•.••.•••...•••......••.•..••.•••..•...••.•• 270 248 259 230 2 040
11532: Sekalaiset tulot ..................................................... 887 351 618 640 592
11533: Eläkemaksut ........................................................ 1541 6821 6652 6630 5 262
11534: Korkotulot ............................................................ 1716 2433 3494 4 020 4154
11535: Takaisin maksettavat lainat ................................. 3 592 3 656 3880 3 790 4 028
11536: Siirrot budjetista ................................................... 6101 2925 3167 3 245 3 291
11537: Tulot ilman lainanottoa ....................................... 14108 16 434 18071 18 555 19 367
11538:
11539: Kulutusmenot ...................................................... 131 112 429 325 241
11540: Siirtomenot .......................................................... 960 911 972 1420 4 272
11541: Reaalisijoitukset ................................................... 38 65 31 40 60
11542: Finanssisijoitukset ................................................ 7684 10 659 25 524 14 535 7 821
11543: Korkomenot ......................................................... 26 292 850 2 655 3117
11544: Varastojen muutos ............................................... 175 376 129 100 101
11545: Siirrot budjettiin ................................................... 119 4810 6 208 6150 6103
11546: Menot yhteensä ................................................... 9132 17 225 34144 25 225 21 715
11547:
11548: Tuloylijäämä ........................................................ 9068 6 212 5 571 4 075 1445
11549: Nettorahoitustarve (-) ....................................... 4 976 -791 -16 073 ---6 670 -2348
11550:
11551: 1
11552: Varmuusvarastointimaksu sekä vuodesta 1994 alkaen Maatalouden markkinointirahastoon tuloutettavat verot ja maksut.
11553:
11554:
11555:
11556:
11557: Asetelmaan on koottu tiedot seuraavista ra- Talousarvion ulkopuolisten rahastojen tulot ja
11558: hastoista: Valtion asuntorahasto, Huoltovar- menot rahastoittain sekä tasetilit kertomusvuo-
11559: muusrahasto, Maataloustuotteiden markkinointi- delta ilmenevät seuraavasta asetelmasta (pl. Val-
11560: rahasto, Maatilatalouden kehittämisrahasto, tion vakuusrahasto):
11561: Ydinjätehuoltorahasto, Valtiontakuurahasto, Val-
11562: tion vakuusrahasto, Valtion eläkerahasto ja Öl-
11563: jynsuojarahasto.
11564:
11565:
11566: Rahastojen tulot ja menot vuoden alusta Tulot Menot Netto
11567: Mmk
11568: Valtion asuntorahasto ............................................................. . 2110 1203 907
11569: Huoltovarmuusrahasto ........................................................... . 782 392 390
11570: Maatilatalouden kehittämisrahasto ........................................ . 364 442 -78
11571: Valtion eläkerahasto ............................................................... . 7814 6000 1814
11572: Valtion ydinjätehuoltorahasto ................................................ . 261 .. 261
11573: Valtiontakuurahasto ............................................................... . 1245 1816 -571
11574: Öljynsuojarahasto ................................................................... . 34 36 -2
11575: Yhteensä ................................................................................. . 12 609 9889 2720
11576: 127
11577:
11578: Rahastojen tasetilit
11579: Alku- Muutokset Loppu-
11580: saldo vuoden joulu- saldo
11581: alusta kuussa
11582: Vastaavaa Mmk
11583: Rahatilit
11584: Saatavien tilit ja tulorästit ................................... . 67 892 5 831 2138 73 722
11585: Virastojen väliset ja sisäiset tilit.. ........................ . 307 -289 -285 19
11586: Rahastojen yhdystilit ........................................... . 1590 3 267 1491 4858
11587: Vaihto-omaisuuden tilit ...................................... . 3 520 322 334 3842
11588: Käyttöomaisuuden tilit ....................................... . 13 12 13
11589: Vastaavaa yhteensä ............................................ . 73 310 9144 3 690 82454
11590: Vastattavaa
11591: Virastojen väliset ja sisäiset tilit .......................... . -1 -1 -1
11592: Muut tasetilit ....................................................... . -1 -1
11593: Velkojen tilit ja menorästit ................................. . -9216 -3990 -1621 -13 206
11594: Rahastojen pääoma ............................................ . --64 092 -5154 -2068 --69246
11595: Vastattavaa yhteensä .......................................... . -73 310 -9144 -3690 --82 454
11596:
11597:
11598:
11599: Hallitusmuodon VI luvun uudistamisen val- käyttötarkoituksia koskevista säännöksistä on
11600: mistelussa rahastojen perustaruismahdollisuus varsin yleisluonteisia. Valtioneuvosto vahvistaa
11601: haluttiin jättää perustuslaista pois, jotta uusien eräiden rahastojen käyttösuunnitelman tai ta-
11602: mahdollisten rahastojen perustaminen edellyttäi- lousatvion tai päättää muutoin niiden varojen
11603: si erityisen vakavaa harkintaa. Keskeinen aloit- käytöstä. Joidenkin rahastojen varojen sijoittami-
11604: teentekijä asiassa oli valtiovarainministeriö. Ra- nen on lailla kokonaan tai osittain säännelty.
11605: hastoja vastustavat periaatteelliset näkökohdat Muutoin rahastojen varojen sijoittaminen ja käyt-
11606: esitetään komiteanmietinnössä Perustuslaki ja tö ovat laissa olevien käyttökohteiden rajoissa
11607: valtiontalous (KM 1990:7). rahastojen hallintoelinten määrättävissä.
11608: Mietinnössä todetaan mm., että rahastot mer- Eduskunnan budjettivallan suojaamiseksi
11609: kitsevät poikkeusta budjetin täydellisyysperiaat- mietinnössä ehdotettiinkin uusien rahastojen
11610: teesta. Rahastot ovat siten järjestelyjä, jotka rajoit- perustamisen salliva säännös jätettäväksi pois
11611: tavat eduskunnan budjettivallan ulottumista ra- hallitusmuodon 66 §:n 2 momentista. Tämä to-
11612: hastoituihin tuloihin ja menoihin. Usein rahasto- teutui lakia muutettaessa (1077/91). Uusi rahasto
11613: jen tarkoituksena on tutvata joidenkin tulojen voidaan perustaa enää perustuslain säätämisjär-
11614: ohjautuminen tiettyihin menoihin, jolloin nämä jestyksessä.
11615: tulot siirretään rahastoihin budjetin ohi. Valtiovarainministeriön mukaan hallinnossa
11616: Säädösten mukaan rahastot ovat jonkin viras- on ollut halukkuutta erilaisten rahastojen perus-
11617: ton tai laitoksen hoidossa tai joissakin tapauksis- tamiseen. Myöskään eduskunnassa rahastojen
11618: sa alaisena tai valvonnan alaisena. Rahastojen perustaminen ei ole aiheuttanut kovin suurta
11619: hallinnon organisointi vaihtelee. Joillakin rahas- vastustusta. Ainakin yhtenä syynä on ollut pyrki-
11620: toilla on johtokunta tai neuvottelukunta. Joiden- mys suojata ao. sektoreiden erityisintressejä voi-
11621: kin rahastojen asioita hoitaa erillinen henkilö- mavarakilpailulta, joka budjetin mukaan toimit-
11622: kunta tai jonkin viraston tai laitoksen henkilö- taessa on väistämättä todellisuutta. Rahastojen
11623: kunta muun työn ohella. Jotkut rahastot ovat on myös katsottu antavan toimintavapauksia,
11624: lähinnä kirjanpidollisia. Rahaston budjettioikeu- joita budjetin puitteissa ei ole. Tämä riippuu
11625: dellinen asema ei edellytä toimielimiä. kuitenkin täysin siitä, millainen kytkentä edus-
11626: Rahastojen varojen käyttötarkoitukset on sää- kunnan ja hallituksen päätöksentekoon ja eri-
11627: detty laeissa osittain täsmällisesti. Toisaalta osa tyisesti budjettipäätöksiin rahastolle järjestetään.
11628: 128
11629:
11630: Monet rahastot ovat edelleen budjettiohjaukses- töä pitää tiedoiltaan riittävänä mm. Huoltovar-
11631: sa, koska niitä koskevat keskeiset päätökset teh- muusrahaston, Ydinjätehuoltorahaston ja Öljyn-
11632: dään budjetin perusteluissa. Tämä takaa edus- suojarahaston kohdalla. Muihin keskeisimpiin
11633: kunnalle ja hallitukselle lähes yhtä hyvän vaiku- rahastoihin liittyen tarvitaan muilla keinoilla tur-
11634: tusvallan kuin toimittaessa budjetin mukaan. vattua tiedon saantia. Usäksi keskeisten tahojen
11635: Rahastoille saattaa olla perusteita silloin, kun osallistumismahdollisuutta ko. rahastojen val-
11636: on tarvetta kerätä esim. vakuutuksen luonteisesti tiontaloudellisesti tärkeiden päätösten teossa tu-
11637: varoja vuosikausia johonkin tarkoitukseen. Täl- lee lisätä. Valtiovarainministeriön osallistumis-
11638: lainen rahasto on Valtion eläkerahasto. Valtiova- mahdollisuutta Valtion asuntorahaston, Maatila-
11639: rainministeriö on tukenut myös Valtion vakuus- talouden kehittämisrahaston, Valtiontakuurahas-
11640: rahaston perustamista. Tämän rahaston tarpeelli- ton, Valtion vakuusrahaston ja Valtion eläkera-
11641: suus on kuitenkin kyseenalaisempi, koska pank- haston valtiontaloudellisesti tärkeiden päätösten
11642: keja olisi ilmeisesti voitu tukea budjettirahoituk- tekoon voidaan pitää riittävänä.
11643: sellakin, kuten nykyisin tehdään. Muista viime Keskeisimpien rahastojen toiminnan seuranta
11644: aikoina perustetuista rahastoista merkittävin on edellyttää lähivuosina vieläkin yksityiskohtai-
11645: Valtion asuntorahasto. Se on vuotuisia menoja semman erityistiedon hankintaa. Erityistiedon
11646: varten perustettu rahasto, joka ei pyri varoja hankinta koskettaa etenkin tulevien kehitys-
11647: keräämällä varautumaan mihinkään tuleviin tar- suuntien ja eri rahoitusvälineiden muutostarpei-
11648: peisiin. Valtiovarainministeriö vastusti aikanaan den arviointia. Eläkevastuiden arvioinnin kehit-
11649: ankarasti asuntorahaston perustamista. Asunto- täminen koskee Valtion eläkerahaston toimintaa,
11650: rahasto sai kuitenkin hyvin laajan poliittisen sijoittajia ja lainanantajia palvelevan informaati-
11651: tuen. on kehittäminen Valtion asuntorahastoa, etenkin
11652: Valtiovarainministeriön mukaan uusia rahas- pk-yritystoiminnan kehittämis- ja toimenpidetar-
11653: tointipyrkimyksiä esiintyy silloin tällöin. Hallitus peiden arviointi Valtiontakuurahastoa, pankkien
11654: on antanut esityksen (HE 147/1994 vp.) Maa- kehityksen arviointi Valtion vakuusrahastoa sekä
11655: talouden interventiorahaston perustamisesta. maaseutupoliittisten toimenpiteiden kehittämis-
11656: Muutoin ei ole tiedossa merkittäviä rahastointi- ja koordinointitarve Maatilatalouden kehittämis-
11657: tarpeita. Monet nykyisistä rahastoista voitaisiin rahastoa.
11658: lakkauttaa ja siirtää niiden tulot ja menot talous- Kehityssuuntien arviointi vaikuttaa keskeisesti
11659: arvioon, jos tähän vain löytyisi riittävää tahtoa. rahastojen toiminnan tuloksellisuuteen. Tässä
11660: mielessä tiedon hankinnan lisääminen on olen-
11661: naista valtiontaloudellisesti ja eri osapuolten pää-
11662: Rahastojen toimintakertomukset. Rahas- töksenteon näkökulmasta.
11663: totalouden laajennuttua rahastojen tulojen ja Valtiovarainministeriön 9.12.1992 asettama,
11664: menojen kehitykseen on kiinnitetty aiempaa muutostarpeita Hallituksen kertomukseen valtio-
11665: enemmän huomiota myös talousarvion käsitte- varain hoidosta ja tilasta selvittänyt työryhmä jätti
11666: lyn yhteydessä. Vuodesta 1992 lähtien talousar- 27.1.1993 muistionsa (VM:n työryhmämuistiaita
11667: vioesityksen yleisperusteluihin on sisällytetty 1993:2) valtiovarainministeriölle. Työryhmä kat-
11668: erillinen budjetin ulkopuolisia rahastoja käsitte- soi, että Valtion vakuusrahastoa ja Valtion asun-
11669: levä kappale. Vuoden 1994 talousarvioesityksen torahastoa olisi syytä käsitellä Hallituksen kerto-
11670: yleisperustelujen kappaleessa 6. 2. Rahastot esite- muksessa valtiovarain hoidosta ja tilasta erikseen
11671: tään lisäksi ensimmäistä kertaa yksityiskohtainen niiden suuren yhteiskunnallisen merkityksen ta-
11672: kuvaus eräiden keskeisimpien rahastojen toi- kia. Vuoden 1992 kertomuksessa onkin lyhyt
11673: minnasta. jakso vakuusrahaston toiminnasta (6.1.3). Rahas-
11674: Rahastojen toimintakertomuskäytäntö, johon tojen asioita käsitellään myös jaksossa 5 osana
11675: liittyy useita erilaisia käyttötarkoituksia, on vielä valtion menoja. Muutoin kysymys rahastojen se-
11676: verraten uusi ja kehittyy ajan mittaan. Toiminta- lostamisesta kertomuksessa on toistaiseksi avoin.
11677: kertomuskäytäntö täydentää tähänastista tiedon Jos rahastojen toimintakertomukset osoittautuvat
11678: tuottamista etenkin rahastojen toiminnan valvon- asianmukaisiksi, ei niiden lisäksi laajoja erillisiä
11679: taa palvelevan tiedon ja rahastojen sosiaalista selostuksia hallituksen kertomuksessa ehkä tar-
11680: merkitystä kuvaavan yleisen tiedon osalta. vita. Toimintakertomuksia sellaisenaan ei aina-
11681: Valtiovarainministeriö katsoo selvityksessään, kaan ole tarkoitus ottaa hallituksen kertomuk-
11682: että nykyisin voidaan toimintakertomuskäytän- seen.
11683: 129
11684:
11685: Valtiontilintarkastajat toteavat, että rahasto- kasti budjettisidonnaiseksi, on aiheellista ko-'-DJä,
11686: talous on viime vuosina laajentunut uusien ra- miksi se ylipäänsä tulee irrottaa budjetista.
11687: hastojen myötä entistä merkittävämmäksi osaksi Rahastotalouden laajentaminen loukkaa
11688: valtiontaloutta. Budjetin ulkopuolisten rahasto- eduskunnan budjettivaltaa ja budjetin täydelli-
11689: jen tulot ilman lainanottoa olivat kertomus- syysperiaatetta. Yhtenäisbudjettia tulee edelleen-
11690: vuonna 18,5 mrd. mk ja menot 25,2 mrd. mk, kin pitää arvokkaana tavoitteena, jolloin mi-
11691: joten nettorahoitustarpeeksi jäi 6, 7 mrd. mk. kään toimintalohko ei saa etuoikeutettua ase-
11692: Edellisenä vuonna rahastojen menot olivat pe- maa muihin nähden ja jolloin eduskunnalle ja
11693: räti 34, 1 mrd. mk eli viidennes valtion budjetin hallitukselle tarjoutuu mahdollisuus päättää
11694: kokonaismenoista. Valtiontilintarkastajat eivät kaikista valtiontaloudellisesti merkittävistä
11695: pidä perusteltuna eivätkä hyväksyttävänä sitä, asioista samanaikaisesti. Rahastojen laajenta-
11696: että näin suuret erät ovat valtion budjetin ulko- minen vaikeuttaa muutoinkin valtiontalouden
11697: puolella. kokonaisuuden hallintaa. Valtiontalouden pirs-
11698: Hallinnossa on edelleenkin halukkuutta eri- toutuminen on haitallista ja antaa väärän ku-
11699: laisten rahastojen perustamiseen. Pyrkimyksenä van valtiontalouden koosta. Budjetin menoke-
11700: on suojata po. hallinnonalojen osia vuotuiselta hysten hallinta rahastotaloutta kasvattamalla ei
11701: määrärahakilpailulta. Rahastojen toimintava- ole perusteltua. Yleisestä pohjoismaisesta linjasta
11702: pauksia on myös arvostettu. Monet rahastot ovat poiketen vain Suomessa on ollut mahdollista
11703: kuitenkin edelleen budjettiohjauksessa, koska käyttää budjetin ulkopuolisia rahastoja valtion-
11704: niitä koskevat keskeisetpäätökset tehdään budje- talouden hoidon välineenä.
11705: tin perusteluissa. jos rahasto muodostetaan tiu-
11706:
11707:
11708:
11709:
11710: 9 340518M
11711: 130
11712:
11713:
11714:
11715:
11716: Opetusministeriön hallinnonala
11717:
11718: Yleissivistävä opetus Lukuvuoden 1993-94 alussa oli toiminnassa
11719: n. 4 650 peruskouluasteen koulua ja niissä opis-
11720: Peruskoulua ja lukiota on opetusministeriön keli esiopetus ja lisäopetus mukaan luettuna n.
11721: mukaan kertomusvuonna edelleen kehitetty tar- 585 000 oppilasta. Peruskoulun ala-asteen kou-
11722: koituksena lisätä opetussuunnitelmien jousta- lujen määrä väheni edellisestä vuodesta n.
11723: vuutta ja valinnaisuutta. 100:lla.
11724: Valinnaisuuden lisäykselle on luotu edellytyk- Lukiaita oli vastaavana ajankohtana 464 sekä
11725: set muuttamalla peruskoulun ja lukion tuntijakoa iltalukiaita ja lukioiden iltalinjoja 50. Päivä- ja
11726: siten, että eri oppiaineiden tuntien ja kurssien iltalukioiden opettajanviran haltijoita oli luku-
11727: määräämisestä luokka-asteittain on luovuttu. vuonna 1992-93 n. 5 700. Päivälukioiden oppi-
11728: Tunti- ja kurssimäärät on määritelty ainoastaan lasmäärä oli lukuvuoden 1993-94 alkaessa n.
11729: kouluastekohtaisesti ala-astetta, yläastetta ja lu- 103 000 ja aloituspaikkojen määrä 39 600. Iltalu-
11730: kiota varten. Tuntien tai kurssien sijoittamisesta kioiden ja iltalinjojen opiskelijoita aineopiskelijat
11731: eri vuosiluokille päättää kunta tai oppilaitos. mukaan lukien oli n. 25 000.
11732: Opetushallitus on antanut uusien tuntijakojen Lukuvuoden 1993-94 alkaessa maassamme oli
11733: pohjalta opetussuunnitelman laadintaa varten toiminnassa 84 valtionosuutta saavaa musiikkiop-
11734: peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman pe- pilaitosta, joista musiikkikouluja ja -opistoja oli 73
11735: rusteet. Opetussuunnitelmien kehittämistä on sekä konservatorioita 11. Lisäksi 25 musiikkioppi-
11736: jatkettu myös koulujen itsearviointia ja tuloksel- laitosta sai harkinnanvaraista valtionavustusta.
11737: lisuuden arviointia selvittävänä kokeiluna perus-
11738: koulussa ja lukiossa. Laajin lukion yleiseksi ke- Keskeiset kehittämissuunnitelmat. Ope-
11739: hittämiseksi katsottava hanke on ministeriön tusministeriö painottaa lausunnossaan, että tie-
11740: mukaan ollut 23 lukiossa jatkunut luokattoman don nopea uusiutuminen, oppimista koskevien
11741: koulumuodon kokeilu. Tässä kokeilussa on ollut käsitysten muuttuminen ja kansainvälistymiske-
11742: mukana myös 12 urheilulukiota. Lukioissa on hitys edellyttävät opetusmenetelmien ja opetuk-
11743: siirrytty ylläpitäjän päätöksen mukaan luokatto- sen sisällön jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.
11744: man lukion järjestelmään lukuvuoden 1994-95 Keskeiseksi on muodostumassa kyky tiedon luo-
11745: alusta vain 24 o/o:ssa kaikista lukioista, eli 112 vaan hyväksikäyttöön ja yksilöllisten ratkaisu-
11746: lukiossa. Ongelmia siirtymisessä ovat aiheutta- mallien toteuttamiseen.
11747: neet virkaehtosopimukset Kun toimintaympäristö kansainvälistyy ja kou-
11748: Opetushallinnon, etenkin opetushallituksen lutuksen tehokkuusvaatimukset lisääntyvät, kou-
11749: ja lääninhallitusten, nykyisiä hallinnollisia tehtä- lutuksen kansainvälisiä arviointeja on hyödyn-
11750: viä on purettu ja pelkistetty. Toimivaltaa ja tehtä- nettävä nykyistä laajemmin. Keskeisenä tavoit-
11751: viä on siirretty lähinnä kunnille ja oppilaitoksille. teena on säilyttää koulutus kansainvälisesti kil-
11752: Palvelujen järjestäminen on keskeisesti kuntien pailukykyisenä.
11753: vastuulla. Yleissivistävässä opetuksessa pyrkimyksenä
11754: Opetusministeriön ja lääninhallituksen lukiota on kohottaa koulutuksen laatua uudistamalla
11755: koskevaa määrälliseen sääntelyyn liittyvää sää- opetussuunnitelmia sekä lisäämällä oppilaiden
11756: döspohjaa on kertomusvuonna muutettu. Valtio- yksilöllisyyden huomioon ottamista, opetuksen
11757: neuvosto määrittelee edelleen lukiokoulutuksen järjestämisen joustavuutta ja opettajien sitoutu-
11758: valtakunnalliset tavoitteet, mutta tavoitteiden mista uudistukseen.
11759: läänikohtaistamisesta ja aloitusryhmien vahvista- Kouluista on tarkoitus kehittää oppimiskes-
11760: misesta ylläpitäjäkohtaisesti on luovuttu. Lukion kuksia. Tämän yhteydessä selvitellään mahdolli-
11761: ylläpitäjä saa päättää, kuinka monta oppilasta suuksia opettajien kokonaistyöaikaratkaisuihin
11762: otetaan lukioon. sekä peruskoulussa että lukiossa.
11763: 131
11764:
11765: Ministeriön mukaan peruskoulua kehitetään kuvaisivat monipuolisesti opetuksen tehokkuut-
11766: toiminnallisesti siten, että kuntien erilaiset tar- ta ja vaikuttavuutta. Päämääränä on koulutuksen
11767: peet peruskouluopetuksen toteuttamisessa voi- tuloksellisuuden arviointijärjestelmä, jonka poh-
11768: daan turvata. Ala- ja yläasteen välistä rajaa jous- jalta valtakunnalliset kehittämis- ja tukitoimet
11769: tavoitetaan ja peruskoulun lisäopetuksen nivel- voidaan käynnistää.
11770: tymistä yläasteeseen kehitetään. Näin laajenne- Ministeriö painottaa, että valtionosuusjärjes-
11771: taan myös oppilaiden mahdollisuuksia yksilölli- telmän uudistus, norminannon uudistaminen ja
11772: seen opinnoissa etenemiseen. Erityistä huomiota muut hallinnon kehittämistoimet ovat tosiasiassa
11773: joudutaan ministeriön mielestä kiinnittämään sii- vähentäneet mahdollisuuksia saada tietoa val-
11774: hen, että tasapuolisuus koulutuksen saavutetta- tion rahoittaman toiminnan tuloksista. Erityisesti
11775: vuudessa voidaan turvata muuttuvissa oloissa. tämän johdosta on tärkeää, että toiminnan tulok-
11776: Kouluverkoston osalta on pyrittävä siihen, että sellisuutta mitataan tarkoitukseen soveltuvilla
11777: koulujen lakkauttaminen ei lisäänny vuoden menetelmillä.
11778: 1994 tasosta ja että lakkauttamisten määrä puolit- Opetushallituksella on vastuu opetustoimen
11779: tuu vuoteen 1998 mennessä. kokonaisarvioinnista. Lausunnossaan valtionti-
11780: Erityisopetuksen kehittämisessä paapaino lintarkastajille opetushallitus toteaa, että se on
11781: asetetaan integroidun opetuksen laajentamiseen toimintansa alusta saakka pitänyt arviointia tär-
11782: ja tukemiseen sekä oppilaiden jatko-opintoihin keänä tehtäväalueena ja kehittänyt arviointime-
11783: ohjaamiseen. Maahanmuuttajien opetuksen ke- netelmiä määrätietoisesti. Toisin kuin monilla
11784: hittämisen painopisteenä on koulutuksellisen OECD-mailla Suomella ei ole tähän mennessä
11785: tasa-arvon takaaminen. ollut arviointia varten erillistä yksikköä eikä re-
11786: Esiopetusta kehitetään siten, että vuonna 1995 sursseja. Arviointi ei ole opetustoimessa ollut
11787: yhtenäistetään opetus- ja sosiaalitoimen järjestä- yleisesti painoalueena, eikä siihen ole osoitettu
11788: mää opetusta. Vuodesta 1996 alkaen lisätään merkittävästi henkilö- tms. resursseja.
11789: asteittain mahdollisuuksia aloittaa peruskoulu Opetushallituksen mielestä yleinen taloudelli-
11790: myös kuusivuotiaana tilanteissa, joissa huoltaja nen tilanne sekä rahoitus-, hallinto- ja ohjausjär-
11791: niin haluaa. Lisäys tapahtuisi samassa suhteessa, jestelmien uudistaminen edellyttävät opetustoi-
11792: kuin peruskoulun oppilasmäärän ennakoidaan men tuloksellisuuden arviointia sekä yhteiskun-
11793: vähenevän seuraavina vuosina. nan että yksilön kannalta. Myös kansainvälisty-
11794: Lukion kehittämisessä painotetaan valinnai- minen on lisännyt tarvetta vertailla suomalaista
11795: suuden lisäämistä ja koulutuksen kansainvälistä- koulutusta ulkomaiseen.
11796: mistä. Lukion uusi tuntijako ja siirtyminen luokat- Keskeiset opetustoimen arviointia ruotivoivat
11797: tomaan lukioon mahdollistavat laajentuneen va- kysymykset ovat:
11798: linnaisuuden. Ylioppilastutkintoa uudistetaan -Miten opetustointa tulisi tukea, jotta voitai-
11799: samalla valinnaistamalla tutkinnon sisältöä ja siin turvata mahdollisuudet keskittyä kasvatus-
11800: hajauttamaHa tutkinnon suorittamista. työhön ja oppimisen auttamiseen vaikeissakin
11801: Lukion koulutuksen kansainvälistämiseksi oloissa?
11802: vieraskielisen opetuksen ja oppimateriaalin mää- - Miten voitaisiin auttaa ihmisiä tukemaan
11803: rää lisätään. Samalla tehostetaan opettaja- ja op- omaa persoonallista kehitystään opinnollisin
11804: pilasvaihtoja ja koulujen suoraa yhteistoimintaa eväin elämän kaikissa vaiheissa?
11805: ulkomaisten koulujen kanssa. - Miten koulutukseen ohjatut varat voitaisiin
11806: Musiikkioppilaitosjärjestelmää kehitetään sel- tehokkaimmin käyttää?
11807: kiyttäen musiikkioppilaitosverkoston rakennetta Opetushallituksen lausunnossa painotetaan,
11808: ja lisäten oppilaitosten liikkumavaraa toiminnan että koulutusjärjestelmien ja koulutuksen kehit-
11809: järjestämisessä. Tavoitteena on tukea musiikki- tämisessä tarvitaan tuloksellisuustietoa. Koulu-
11810: oppilaitosten toimintamahdollisuuksia ja edes- tusjärjestelmien toimivuudesta, taloudellisuudes-
11811: auttaa oppilaitosten valmiutta reagoida toiminta- ta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta saa-
11812: ympäristön muutoksiin. Musiikkioppilaitosten daan tietoa tutkimuksen sekä määrällisen ja laa-
11813: toiminnan ja opetuksen kehittämiseksi oppilai- dullisen seurantatiedon perusteella laadittavien
11814: tosten kokeilutoimintaa pyritään edistämään. selvitysten ja asiantuntijalausuntojen avulla. Arvi-
11815: ointimenetelmiä, arviointikriteeristöä sekä indi-
11816: Opetustoimen tuloksellisuuden arviointi. kaattoreita on jo kehitetty kansallisen, alueellisen
11817: Koulutuksen kehittämistyön tueksi pyritään mi- ja kuntakohtaisen arvioinnin tarpeisiin. Koulu-
11818: nisteriön mukaan luomaan indikaattoreita, jotka tuksen tuloksellisuuden arvioinnin kehittämistä
11819: 132
11820:
11821: OECD:npiirissä opetushallitus pitää erittäin mer- ossa on tuntikehyskäytäntöä muutettu siten, että
11822: kittävänä. Suomi osallistuu myös kansainvälisten tuntikehys lasketaan ylläpitäjäkohtaisesti eikä
11823: koulutusindikaattoreiden kehittämisprojektiin. koulukohtaisesti, kuten aiemmin.
11824: Opetusministeriö toteaa lausunnossaan, että
11825: Säästötoimien vaikutukset. Vuonna 1991 peruskouluissa ja lukioissa säästöt ovat aiheutta-
11826: sovittiin opetusministeriön ja kuntien keskusjär- neet tuntimäärien vähenemisen vuoksi valinta-
11827: jestöjen kesken järjestelyasiakirjasta, jossa suosi- mahdollisuuksien kapenemista, ryhmäkokojen
11828: teltiin kunnille ja kuntainliitoille vuoden 1992 kasvua ja tukiopetuksen vähenemistä.
11829: talousarvioiden laatimista siten, että peruskou- Peruskoulun ja lukion oppilaskerhojen määrä
11830: lun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten menoja on vähentynyt v. 1991-93 19 OOO:sta 9 OOO:een.
11831: supistetaan markkamäärällä, joka vastasi tunti- Koulukuljetuksissa olevien oppilaiden määrä
11832: kertymän pienennystä 5 o/o:lla. on pienentynyt tarkasteluajanjaksona peruskou-
11833: Kertomusvuoden alusta siirryttiin uuteen val- lussa 130 OOO:sta 125 OOO:een ja lukiossa
11834: tionosuusjärjestelmään ja säästötoimien tekniik- 30 400:stä 18 100:aan. Tämä on ollut huomattava
11835: ka muuttui myös. Säästöt toteutetaan yksikkö- menonsiirto kotitalouksille. Myös opintososiaa-
11836: hintojen alennuksen avulla, jolloin ministeriön listen etujen heikkeneminen on opiskelijoille ja
11837: mukaan oletetaan, että kunnat ja muut valtion- huoltajille merkittävä taloudellinen rasite, sa-
11838: avun saajat reagoivat valtionosuuden vähentä- moin oppilaille kohdistetut maksut.
11839: mistä vastaavalla tavalla. Yksikköhintojen las- Opetushallitus toteutti tammikuussa 1994
11840: kennan pohjavuosi on 1990. Vuosien 1990--93 otantaan perustuvan kyselyn, jolla mm. selvitet-
11841: aikana toteutettujen säästöjen vaikutus yksikkö- tiin peruskoulun ja lukion kustannussäästöjä v.
11842: hintoihin on arvioitu 8 o/o:ksi. Vuodeksi 1994 1990--94 sekä niiden vaikutuksia toimintaan.
11843: opetustoimen yksikköhintoja alennettiin Kyselyn tulosten perusteella opetushallituksessa
11844: 8,5 o/o:lla. on myös arvioitu säästöjen määrää kaikissa pe-
11845: Mainittujen säästöjen lisäksi on ministeriön ruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilai-
11846: mukaan toteutettu joitakin muita säästöihin täh- toksissa. Tämä arvio, joka on laskettu vuoden
11847: tääviä ratkaisuja, kuten otettu väliaikaisesti käyt- 1994 hintatasoon (Mmk) käy ilmi seuraavasta
11848: töön perustaruiskustannusten jälkirahoitusjärjes- asetelmasta:
11849: telmä sekä lykätty loppuerien maksatusta. Luki-
11850:
11851:
11852: Kokonais- Sisäinen Opetus Majoitus Ruokailu Kiinteistö Yhteensä Säästö-
11853: menot hallinto ja ja muu %
11854: V. 1990 kuljetus oppilashuolto
11855: Mmk
11856: Kunnan peruskoulut .............. 13100 -205 -1157 --42 -224 -390 -2018 -15
11857: Kunnan lukiot ........................ 2 220 0 -94 -22 -34 -59 -209 -9
11858: Ammatilliset oppilaitokset ..... 6300 0 117 -139 21 -97 -98 -2
11859: Yhteensä ................................ 21620 -205 -1134 -203 -237 -546 -2 325 -11
11860:
11861:
11862:
11863:
11864: Asetelmasta ilmenevän arvion mukaan oppi- Oppilasmäärä
11865: 1990 1994 1 Muutos-%
11866: laitosten käyttömenot olisivat pienentyneet vuo- 1990-94
11867: desta 1990 n. 2,3 mrd. mklla eli 11 %. Säästöt Kunnan peruskoulut ....... . 577 300 580000 + 0,5
11868: painottuvat peruskouluun, jonka osuus markka- Kunnan lukiot ................. . 97400 118400 +21,6
11869: määräisestä kokonaissäästöstä on 87 %. Oppilas- Ammatilliset oppilaitokset 151 500 183000 +20,8
11870: määrän vakaan kehityksen takia peruskoulussa
11871: 'Arvio
11872: on voitu toteuttaa suhteellisesti merkittäviä sääs-
11873: töjä. Keskiasteen oppilaitosten säästötoimia on
11874: vaikeuttanut oppilasmäärän huomattava lisään- Uusia säästötoimia aiempien lisäksi ei voida
11875: tyminen vuodesta 1990, mikä ilmenee seuraavas- ministeriön mielestä enää toteuttaa aiheuttamatta
11876: ta asetelmasta: koulutoimene vaikeasti korjattavia välittömiä va-
11877: 133
11878:
11879: hinkoja. jatkossa säästötoimet kohdistuisivat en- osuus kaikista menoista oli kuitenkin yli puolet
11880: nen kaikkea opetukseen. Kun otetaan vielä huo- pienempi kuin koko maassa keskimäärin.
11881: mioon säästötoimien välilliset vaikutukset, käy Suhteellisesti eniten supistuivat tarkastelukau-
11882: ministeriön mielestä sitäkin ilmeisemmäksi, ettei della hallintomenot, n. 22 %. Nämä säästöt toteu-
11883: opetustoimen lisäsäästöille ole osoitettavissa tuivat pääosin kertomusvuoden aikana. Opetus-
11884: enää kestäviä perusteluja. toiminnan, kouluruokailon ja oppilashuollon
11885: Sä ä stö t p e r u s k o u 1 u s s a. Edellä menot sekä kiinteistömenot vähenivät tarkaste-
11886: mainitun opetushallituksen kyselyn vastausten lukaudella yhteensä keskimäärin n. 9 %. Myös
11887: perusteella peruskoulun käyttömenot vähenivät nämä säästöt painottoivat kertomusvuoteen.
11888: otantaan kuuluneissa kunnissa vuodesta 1992 Henkilöstömenojen säästöt ovat tutkimuksen
11889: vuoteen 1994 keskimäärin 10 %:lla. Tästä kohdis- mukaan olleet edellä esitettyäkin suuremmat,
11890: tui 58 % opetustoimeen, lähinnä opettajien palk- sillä lakisääteiset sosiaalimenot ovat tarkastelu-
11891: kakustannuksiin. Kiinteistömenoihin arviaidosta kaudella nousseet.
11892: kokonaissäästöstä kohdistui n. 16 %, sisäisiin Seuraavassa asetelmassa esitetään peruskou-
11893: hallintomenoihin n. 14 % sekä kouluruokailuun lun oppilasmäärän sekä opetustuntien, päätoi-
11894: ja muuhun oppilashuoltoon n. 10%. Kuljetus- ja misten opettajien ja muun henkilökunnan mää-
11895: majoitusmenoihin kohdistui kokonaissäästöistä rän kehitys v. 1992-94 tutkitoissa 35 kunnassa:
11896: vain n. 1 %. Otantakunnissa kuljetusmenojen
11897:
11898: Muutos Muutos Muutos
11899: 92-93 93-94 92-94
11900: 1992 1993 1994 Määrä % Määrä % Määrä %
11901: Oppilaita ............................................ 131474 130 206 130 018 -1268 -1 -188 0 -1456 -1
11902: Tuntikehys ......................................... 224 403 208 716 206436 -15687 -7 -2 280 -1 -17967 --S
11903: Tuntikehys/oppilas ............................ 1,71 1,60 1,59 -0,10 ---.Q -0,02 -1 -0,12 -7
11904: Päätoimisia opettajia .......................... 8696 8475 8449 -221 -3 -26 0 -247 -3
11905: Oppilaita/pt. opettaja ........................ 15,1 15,4 15,4 0,24 2 0,03 0 0,27 2
11906: Muuta päätoimista henkilöstöä ......... 4324 3509 3 346 --S15 -19 -163 -5 -978 -23
11907: Oppilaita/muu pt. henkilöstö ............ 30,4 37,1 38,9 6,7 22 1,8 5 8,5 28
11908:
11909:
11910: Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi peruskoulun käyttömenot oppilasta kohden v. 1992-94:
11911: Muutos Muutos Muutos
11912: 1992 1993 1994 92-93 93-94 92-94
11913: mk mk % mk o/o mk o/o
11914: Opetus ............................................... 13151 12 560 12 075 -591 -4 -485 -4 -1076 --S
11915: Majoitus ja kuljetus ............................ 364 349 346 -15 -4 -3 -1 -18 -5
11916: Ruokailu ja muu oppilashuolto ......... 2349 2 215 2163 -134 ---.Q -52 -2 -186 --S
11917: Kiinteistöjen ylläpito .......................... 3640 3 516 3340 -124 -3 -176 -5 -300 --S
11918: Hallinto ja muu sisäinen toiminta ..... 1362 1079 1069 -283 -21 -10 -1 -293 -22
11919: Yhteensä ............................................ 20866 19 719 18993 -1147 -5 -726 -4 -1873 -9
11920:
11921:
11922:
11923: Muun päätoimisen henkilöstön vähenemi- ganisoitu uudelleen ja opetusta on hajaotettu
11924: seen 23 %:lla on tutkijoiden mukaan ilmeisesti omiin koulupiireihin.
11925: vaikuttanut erilaiset virkojen ja toimien uudel- Säästöä on saatu myös vähentämällä varsinkin
11926: leenjärjestelyt mm. muiden hallintokuntien alai- ala-asteen koulupiirejä. Rakenteelliseksi muu-
11927: suuteen ja lukioon. tokseksi voitaneen katsoa myös yläasteen lisä-
11928: Opetusministeriö viittaa edellä esitettyyn tut- luokan karsiminen. Peruskoulun ala-asteen kou-
11929: kimukseen ja toteaa, että opetustoiminnan me- luja lakkautettiin 1980-luvulla keskimäärin 24
11930: noihin on saatu säästöjä tekemällä toisaalta ra- koulua vuodessa. Erityiskouluja lakkautettiin
11931: kenteellisia muutoksia ja toisaalta karsimalla vuosittain keskimäärin kaksi. Seuraavasta taulu-
11932: vuotuisia menoja. Rakenteellisia muutoksia ovat kosta ilmenevät koulujen lakkauttamiset v.
11933: mm. koulujen lakkauttaminen tai yhdistäminen 1990-93:
11934: hallinnollisesti. Varsinkin erityisopetusta on or-
11935: 134
11936:
11937: Vuosi Lakkautetut koulut Kiinteistömenoista on säästetty mm. organi-
11938: ala-asteet erityiskoulut soimaHa kiinteistötointa uudelleen ja keskittä-
11939: 1990 ............................ . 20 1 mällä siivoustointa tai mitoittamalla sitä uudel-
11940: 1991 ............................ . 34 4 leen. Koulun henkilöstöä on vähennetty. Koulu-
11941: 1992 ····························· 93 10 jen iltavalvontaa on pyritty järjestämään taloudel-
11942: 1993 ····························· 133 27 lisemmin ja siirtämään vapaa-ajantoimelle. Kun-
11943: nossapito- ja vuosikorjausmäärärahoja on supis-
11944: tettu.
11945: Opetustoiminnan säästöjä on ministeriön lau- Säästötoimien vaikutuksista peruskouluun
11946: sunnon mukaan toteutettu lisäksi karsimalla ope- ministeriö mainitsee seuraavat:
11947: tustuntien määrää, mikä tarkoittaa laskennallisen 1. Opetusryhmien koko on kasvanut, ja haitto-
11948: tuntikehyksen pienentämistä (kyselyyn vastan- ja tästä on havaittavissa erityisesti yläasteella.
11949: neissa kunnissa 5-12 o/o) lukuvuosittain. Supis- Samoin heikot oppilaat kärsivät.
11950: tukset on kohdistettu pääosin tukiopetukseen ja 2. Erityisopetuksen ja varsinkin tukiopetus-
11951: kerhotoimintaan, mutta myös erityisopetukseen. tuntien määrää on vähennetty merkittävästi sa-
11952: Lisäksi monet kunnat ovat todenneet opetusryh- moin kerhotoimintaa. Toisaalta oppilaiden siirrot
11953: mien koon kasvaneen keskimäärin 2-3 oppi- erityisopetukseen ovat vaikeutuneet, koska op-
11954: laalla ja ylittävän enimmäismäärän. pilasmäärä on koulun saamien voimavarojen
11955: Muita säästökohteita ovat olleet opettajien jakoperuste, eikä oppilaista haluta luopua. Tun-
11956: palkkausmenot ja muut opetustoimintaan liitty- tikehystä ei voi enää karsia vaarantamatta ope-
11957: vät menot. Säästöjä on toteutettu opettajien palk- tuksen tasoa.
11958: karatkaisuilla, kuten 1-3 viikon lomautuksilla 3. Kaikkia valinnaisainevalintoja ei voida to-
11959: tai lomarahojen leikkauksilla sekä erityistehtä- teuttaa.
11960: vien korvausperusteiden tarkistuksilla. Avoimia 4. Opettajien ns. säästövapaat haittaavat kou-
11961: virkoja on myös jätetty täyttämättä tai on käytetty lutyötä koko lukuvuoden ajan.
11962: epäpätevää työvoimaa väliaikaisesti sekä jätetty 5. Levottomuus kouluissa on lisääntynyt ja
11963: sijaisia palkkaamatta lyhytaikaisten, 1-5 päivää oppilashuollon työtaakka kasvanut sekä koulun
11964: kestävien poissaolojen yhteydessä. Kaikkia ma- sisäisten että ulkoisten tekijöiden vuoksi.
11965: teriaali- ja välinehankintoja on vähennetty, oppi- 6. Nykyisillä resursseilla koulu kykenee vas-
11966: kirjojen kierrätystä lisätty sekä opettajien koulu- taamaan sille annetuista perustehtävistä ja ope-
11967: tusmäärärahoja vähennetty. tuksellisista tavoitteista, mutta varsinaisen ope-
11968: Peruskoulun muiden käyttömenojen säästöt tustehtävän ulkopuolisia toimintoja on jouduttu
11969: on myös kohdistettu palkkauskuluihin. On tehty karsimaan.
11970: erilaisia palkkaratkaisuja (mm. lomarahojen leik- 7. Opettajien työmäärä on lisääntynyt, ja erityi-
11971: kaukset ja lomautukset), järjestelty virkoja ja sesti koulun johtajien ja rehtorien sekä oppilas-
11972: toimia uudelleen mm. niitä osa-aikaistamalla, huoltohenkilöstön työ on tullut entistä vaativam-
11973: jätetty avoimiksi tulevat virat ja toimet täyttämättä maksi.
11974: ja luovuttu sijaisten paikkaamisesta. Hallintome- 8. Kuntalaisten tasavertaisuus palvelujen saa-
11975: noja on pyritty minimoimaan esim. lakkauttamai- tavuuden suhteen vaarantuu.
11976: la koulujen johtokuntia ja delegoimalla päätös- Kustannusvastuun siirtäminen kouluille on
11977: valtaa kouluille, osa-aikaistamaHa virkoja ja toi- ministeriön mukaan johtanut myös myönteiseen
11978: mia sekä laajentamalla henkilökunnan toimen- kehitykseen ja toimintojen järkeistämiseen, kos-
11979: kuvia. Kouluruokailun elintarvikemäärärahoja ka kustannustietoisuus on lisääntynyt ja säästö-
11980: on vähennetty ja keittiötoimintoja organisoitu ohjelmat voidaan toteuttaa ja kohdentaa aiempaa
11981: uudelleen. Ateriapalveluja on voitu toteuttaa os- joustavammin.
11982: topalveluna, ja ateriaetu on voitu rajata vain S ä ä s t ö t 1 u k i o s s a. Opetushallituksen
11983: ruokailua valvoviin opettajiin. tutkimuksen mukaan lukion kokonaismenot vä-
11984: Kuljetuksia on kilpailutettu laajemmin. Oppi- henivät tarkastelukaudella keskimäärin n. 5 o/o,
11985: laskuljetusten raja on yleisesti nostettu kolmesta vaikka lukion oppilasmäärä otantaan kuuluneis-
11986: viiteen kilometriin, jolloin oppilaiden odotusajat sa kunnissa samalla kasvoi lähes 6 o/o:lla. Säästöt
11987: ovat lisääntyneet, samoin on voitu luopua mu- olivat lähes yhtä suuria v. 1993 ja 1994.
11988: siikkiluokkien oppilaskuljetuksista. Kesäsiirtola- Kokonaismenojen markkamääräisestä sääs-
11989: toiminta on eräissä tapauksissa lopetettu, ja kou- töstä kohdistui n. 45 o/o kiinteistöjen ylläpitoon,
11990: lukuraattorit siirretty sosiaalitoimen alaisuuteen. 27 o/o opetustoimintaan, 24 o/o kouluruokailuun ja
11991: 135
11992:
11993: n. 4 % kuljetusmenoihin. Suhteellisesti suurim- piiaita päätoimista opettajaa kohden olikin otan-
11994: mat säästöt olivat tutkimuksen mukaan otanta- taan kuuluvissa kunnissa v. 1994 lähes 7%
11995: kunnissa tarkastelukaudella kuljetus- ja majoitus- enemmän kuin v. 1992.
11996: menoissa, jotka laskivat keskimäärin 20 %. Kulje- Muun kuin opetustoimen päätoimisen henki-
11997: tusmenojen säästöt painottoivat pääosin kerto- löstön määrä kasvoi otantakunnissa peräti
11998: musvuodelle. Kouluruokailu-, oppilashuolto-ja 30 %:lla tarkastelukaudella. Tutkimuksen mu-
11999: kiinteistömenot laskivat tarkastelukaudella 14- kaan on kuitenkin todennäköistä, että tämä hen-
12000: 17 %, kun taas hallinnon kokonaismenot kasvoi- kilöstömäärän lisäys kohdistui hallintoon ja että
12001: vat 5 %. Tämä kehitys on tutkimuksen mukaan taustalla on hallinnollinen siirto mm. peruskou-
12002: ilmeisesti yhteydessä peruskoulun hallintome- lusta lukioon. Tätä tukee peruskoulun hallinto-
12003: nojen merkittävään vähentämiseen. menojen huomattava väheneminen otantakun-
12004: Opetustoiminnan kokonaismenot laskivat nissa tarkastelukaudella.
12005: otantakunnissa 2 %, vaikka oppilasmäärä ja siitä Seuraavassa asetelmassa esitetään lukion op-
12006: riippuvainen laskennallinen tuntikehys lisääntyi- pilaiden, opetustuntien sekä päätoimisten opet-
12007: vät keskimäärin 6 %. Opetustoiminnan menoja tajien ja muun henkilökunnan määrien kehitys
12008: on voitu säästää tutkimuksen mukaan vain suu- otantakunnissa v. 1992-94:
12009: rentamalla ja yhdistelemällä opetusryhmiä. Op-
12010: Muutos Muutos Muutos
12011: 92-93 93-94 92-94
12012: 1992 1993 1994 Määrä % Määrä % Määrä %
12013: Oppilaita ............................................ 27306 28156 28918 850 3 762 3 1612 6
12014: Tuntikehys ......................................... 26 576 27570 28 254 994 4 684 2 1678 6
12015: Tuntikehys/oppilas ............................ 0,97 0,98 0,98 0,01 1 0,00 0 0,00 0
12016: Päätoimisia opettajia .......................... 1341 1335 1 331 --{) 0 ---4 0 -10 -1
12017: Oppilaitalpt. opettaja ........................ 20,4 21,1 21,7 0,7 4 0,6 3 1,4 7
12018: Muuta päätoimista henkilöstöä ......... 278 376 362 98 35 -14 ---4 84 30
12019: Oppilaita/muu pt. henkilöstö ............ 98 75 80 -23 -24 5 7 -18 -19
12020:
12021:
12022: Lukion käyttömenot oppilasta kohden supis- Oppilaskohtaiset käyttömenot ja suhteelliset
12023: tuivat otantakunnissa oppilasmäärän kasvun ta- muutokset toiminnoittain ilmenevät seuraavasta
12024: kia huomattavasti kokonaismenoja jyrkemmin. asetelmasta:
12025: Menot laskivat oppilasta kohden n. 11 %:lla.
12026: Muutos Muutos Muutos
12027: 1992 1993 1994 92-93 93-94 92-94
12028: mk mk % mk % mk %
12029: Opetus ............................................... 12 332 12 047 11405 -285 -2 --{)42 -5 -927 -8
12030: Majoitus ja kuljetus ............................ 168 133 128 -35 -21 -5 ---4 ---40 -24
12031: Ruokailu ja muu oppilashuolto ......... 1588 1 282 1288 -306 -19 6 0 -300 -19
12032: Kiinteistöjen ylläpito .......................... 2 286 2123 1955 -363 -15 -168 -8 -531 -21
12033: Hallinto ja muu sisäinen toiminta ..... 514 550 514 36 7 -36 -7 0 0
12034: Yhteensä ............................................ 17088 16 135 15 290 -953 --{) -845 -5 -1798 -11
12035:
12036:
12037:
12038:
12039: Ministeriö viittaa lausunnossaan opetushalli- sekä kasvatettu opetusryhmien minimikokoa.
12040: tuksen otantatutkimukseen ja toteaa, että lukion Joitakin kursseja on toteutettu itseopiskeluna.
12041: opetustoiminnan kustannuksia on karsittu Ieik- Samoin koulun ulkopuolisen opetuksen määrää
12042: kaamalla laskennallista tuntikehystä (5--8 % lu- on karsittu.
12043: kuvuosittain). Supistukset on kohdistettu lukios- Opetustoiminnan henkilöstömenoihin on py-
12044: sakin erityisesti tukiopetukseen ja kerhotoimin- ritty vaikuttamaan samantapaisin toimenpitein
12045: taan, joka on monessa koulussa lopetettu koko- kuin peruskoulussa:
12046: naan. Lisäksi koulukohtaisten kurssien tarjontaa - virkajärjestelyin mm. yhdistämällä yläas-
12047: on supistettu tai lopetettu kokonaan, karsittu teen ja lukion rehtorin tehtävät
12048: valinnaisaineiden määrää ja erilaisia lisäkursseja -erilaisin palkkaratkaisuin mm. lomautuksin
12049: 136
12050:
12051: ja lomarahaleikkauksin, poistamalla erillistehtä- Koulukiusaaminen. Opetusministeriö asetti
12052: vistä maksettuja korvauksia ja asettamalla ylityö- kertomusvuoden syyskuussa rehtori Eeva Pentti-
12053: katto län koulukiusaamista tutkivaksi selvitysmiehek-
12054: -luopumalla sijaisten paikkaamisesta lyhyitä si. Hänen tehtävänsä oli selvittää koulukiusaami-
12055: (1-3 pv) poissaoloja varten sen nykytilaa ja ilmenemismuotoja sekä laatia
12056: - palkkaamalla tuntiopettajat vain koulutyön ehdotus keinoista, joilla koulukiusaamista voi-
12057: ajaksi, jolloin kesäajalta ei mene palkkakustan- daan vähentää ja joilla käytännön ongelmatilan-
12058: nuksia. teisiin voidaan riittävän tehokkaasti puuttua.
12059: Opetustoiminnan muita menoja on pyritty su- Käytettävissä olevia keinoja selvitettäessä tuli
12060: pistamaan mm. seuraavin toimenpitein: ottaa huomioon myös mahdolliset asennekasva-
12061: - poistamalla opiskelijoiden ruokailuetu tai tukseen ja tiedotustoimintaan liittyvät kehittämis-
12062: lopettamalla ruokailu kokonaan toimet.
12063: - luopumalla lukialaisten oppikirjojen kor- Selvityksessä (OM 1993:32) kävi ilmi, että
12064: vaamisesta koulukiusaamista tai kouluväkivaltaa ilmenee
12065: - lopettamalla oppilaiden avustukset (mm. kaikissa koulumuodoissa. Koulun koolla tai si-
12066: silmälasit) jainnilla ei havaittu olevan merkittävää eroa.
12067: -supistamalla kaikkia hankintoja Kiusaamisen piiriin joutuu kiusaajana tai kohtee-
12068: -karsimalla opettajien koulutusmäärärahoja. na n. 15 o/o oppilaista koulunkäyntinsä aikana.
12069: Lukion hallintokulut on pyritty minimoimaan Varsinaisen kouluihin tarkoitetun toimenpide-
12070: mm. järjestelemällä virkoja ja toimia uudelleen ohjelman lisäksi selvitysmies esitti, että niin luo-
12071: (esim. osa-aikaistaminen ja yhdistelmävirat), lak- kanopettaja- kuin aineenopettajakoulutukseen-
12072: kauttamaHa virkoja ja toimia sekä luopumalla kin sisällytettäisiin pakollinen opintokokonai-
12073: sijaisten paikkaamisesta. suus oppilaan ja hänen vanhempiensa kohtaami-
12074: Kouluruokailumenoja on pyritty vähentä- sesta konfliktitilanteissa. Myös rehtorien ja opet-
12075: mään erilaisin järkeistämistoimin. tajien ihmissuhteisiin liittyvää jatkokoulutusta
12076: Opiskelijoiden matkakustannusten korvaami- olisi tiivistettävä. Lisäksi tulee selvittää, miten
12077: sesta on luovuttu kokonaan kertomusvuoden jatkokoulutusta tulisi järjestää kunnissa ja kou-
12078: alusta tai omavastuuraja on nostettu 10 km:iin. luissa. Koulukiusaamiseen liittyvän materiaalin,
12079: Kiinteistönhoitoa on järkiperäistetty mitoitta- koulutuksen ym. tiedottamisen koordinointi kat-
12080: malla siivoustyö uudelleen, perustamalla kiin- sottiin myös välttämättömäksi. Nyt tarjonta ei
12081: teistöjen tilahallinto- ja kunnossapito-organisaa- saavuta kattavasti kouluja ja vanhempia.
12082: tioita tai siirtymällä muutoin keskitettyyn kiinteis- Selvitysmies esitti myös toimikunnan tai työ-
12083: tönhoitoon. Supistukset on kohdistettu erityisesti ryhmän perustamista koulukiusaamisongelman
12084: siivoustyöhön ja siivouksen laadusta on tingitty. perusteelliseksi tutkimiseksi ja vähentämiseksi.
12085: Talonmiesten vuosiloma-ja viikkovapaasijaisuu-
12086: det on järjestetty entistä taloudellisemmin. Yleissivistävää koulutusta on viime vuosina
12087: Säästötoimista ovat haitallisimmin opetukseen pyritty kehittämään mm. valtionosuusuudistuk-
12088: vaikuttaneet kuntien ilmoitusten mukaan opetta- sella delegoimalla kunnille ja oppilaitoksille toi-
12089: jien lomautukset ja tukiopetuksen riittämätön mivaltaa kouluja koskevissa asioissa. Käytän-
12090: tarjonta. nössä toimivallan delegointi on mahdollistanut
12091: Opiskelijoiden valintamahdollisuudet ovat yleissivistävässäkin opetuksessa välttämättömät
12092: vähentyneet sekä päivä- että iltalukiossa. Valin- säästöt kunkin kunnan omat olot huomioon ot-
12093: naisaineryhmiä ei ole voitu toteuttaa, ja yksilöl- taen. Opetushallituksen otantatutkimus osoittaa
12094: listen opiskeluohjelmien rakentaminen on vai- mm., että toteutetut säästötoimenpiteet ja kus-
12095: keutunut. Opetusryhmien koko on kasvanut, ja tannusvastuun siirtäminen kouluille ovat johta-
12096: kerhotoimintaa on supistettu tai se on lopetettu neet toimintojen järkeistämiseen ja rakenteelli-
12097: kokonaan. Häiriöt opetuksessa ovat lisäänty- siin uudistuksiin. Kouluissa on käynnistynyt sel-
12098: neet. laisia uudistushankkeita, jotka muutoin olisivat
12099: Osa kunnista on katsonut, ettei toiminnan viivästyneet. Kustannustietoisuus on lisääntynyt
12100: kehittäminen näissä oloissa ole mahdollista, kos- koulun tasolla ja määrärahat on saatu tehok-
12101: ka mm. opetus- ja havaintomateriaalin kehittämi- kaampaan käyttöön. Säästöohjelmien toteutta-
12102: nen on pysähdyksissä. Oppilasmäärän ja opetus- minen ja kohdentaminen on tutkimuksen mu-
12103: palveluiden kysynnän samanaikainen kasvu on kaan ollut helpompaa, kun ratkaisut on voitu
12104: vaikeuttanut säästötoimien toteuttamista. tehdä koulussa toiminnan tasolla. Toteutetuilla
12105: 137
12106:
12107: säästötoimilla on siis ollut positiivisia vaikutuk- dulliset kriteerit ja millä ohjaus- ym. keinoilla ne
12108: sia opetuksen järjestämiseen, ja toimivallan siir- voitaisiin varmistaa. Valtiontilintarkastajat ha-
12109: to keskushallinnolta kunnille ja kouluille on luavat erityisesti painottaa lääninhallitusten
12110: osoittautunut onnistuneeksi perusratkaisuksi. asemaa sekä oppilaiden oikeusturoan takaami-
12111: Opetushallituksen otantatutkimus ja opetus- sessa nykysäännösten puitteissa että laajemmin-
12112: ministeriöstä saadut muut tiedot osoittavat kui- kin koulutuksen tason ja saatavuuden aroioimi-
12113: tenkin myös sen, että säästöohjelmien seuraukse- sessa.
12114: na yleissivistävän opetuksen taso on ainakin jon- Kaikkien lasten ja nuorten keskeinen perusoi-
12115: kin verran huonontunut. Opetusryhmät ovat keus on oikeus turoalliseen ja häiriöttömään
12116: kasvaneet ja oppilaiden eri oppiaineiden valin- koulunkäyntiin. Kun yhteiskunta on asettanut
12117: tamahdollisuudet heikentyneet. Opettajien lo- oppivelvollisuuden, tulee sen myös voida taata
12118: mautukset ovat haitanneet opetusta ja lisänneet oppivelvollisuuden suorittamisen turoallisuus
12119: levottomuutta kouluissa. Säästöt ovat vähentä- kaikissa tilanteissa. Päätöksentekijöiden tulisi
12120: neet merkittävästi myös tukiopetusta, mikä käy- ehdottomasti ottaa vakavasti viimeaikainen jul-
12121: tännössä tarkoittaa sitä, että muutenkin heikosti kinen keskustelu koulukiusaamisesta ja asiasta
12122: menestyvät oppilaat joutuvat erityisesti kärsi- tehdyt viranomaisselvitykset parannusehdotuk-
12123: mään säästöistä. Valtiontilintarkastajien mieles- sineen. Tätä ongelmaa ei saa vähätellä, eikä sitä
12124: tä on vakavasti harkittava, kuinka paljon tai saa piilotella koulujen sisälle.
12125: millä keinoin tulevia säästötoimia voidaan enää
12126: kohdistaa yleissivistävään opetukseen vaaranta-
12127: matta samalla merkittävästi opetuksen tasoa.
12128: Erityisen kriittisesti on tarkasteltava opettajien Ammatillinen opettajankoulutus
12129: lomautuksia ja niiden vaikutuksia koulujen toi-
12130: mintaan. Ammatillisten opettajankoulutuslaitosten teh-
12131: Opetuksen uudet kehittämissuunnitelmat on tävänä on näitä oppilaitoksia koskevan lain (5571
12132: myös nykyistä paremmin suhteutettava siihen 90) mukaan antaa ammatillisten oppilaitosten
12133: todellisuuteen, jossa koulujen oppilaat ja opetta- opettajiksi aikoville pedagoginen ja muu tarpeel-
12134: jat joutuvat nykyään työskentelemään. Valtion- linen koulutus ja lisäkoulutus sekä harjoittaa
12135: tilintarkastajien saaman käsityksen mukaan ki- ammatillista koulutusta edistävää tutkimus-, ke-
12136: ristynyt taloudellinen tilanne on heikentänyt hittämis- ja palvelutoimintaa.
12137: koulujen omia mahdollisuuksia uudistua ja ke- Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia oli
12138: hittää toimintaansa. maassamme kertomusvuonna kaikkiaan 19.
12139: Valtiontilintarkastajat haluavat painottaa Näistä oli kaksi ammatillisia opettajakorkeakou-
12140: yleissivistävän opetuksen nykytason ja sen tu- luja (Hämeenlinnan ja Jyväskylän) sekä muut
12141: loksellisuuden jatkuvaa aroiointia. Viimeaikai- ammatillisten oppilaitosten yhteydessä toimivia
12142: nen kehitys on mahdollistanut sen, että alueel- opettajankoulutusosastoja. Opettajankoulutus-
12143: liset ja kunnittaiset erot sekä opetuksen saata- laitoksista neljä ruotsinkielistä toimii yhteistyössä
12144: vuudessa että sen tasossa lisääntyvät. On erit- Åbo Akademin kanssa. Laitoksista kaksi on yksi-
12145: täin tärkeää, että sekä valtion opetustoimesta tyisiä, muut valtion oppilaitoksia. Sairaanhoidon-
12146: vastaavat viranomaiset että myös oppilaitosten opettajankoulutuksen päätyttyä 31.7.1994 vähe-
12147: ylläpitäjät ja kunnat ovat tietoisia näistä muu- ni opettajankoulutuslaitosten määrä kolmella.
12148: toksista ja opetuksen tuloksellisuuden kehityk- Ammatillisissa opettajankoulutuslaitoksissa
12149: sestä yleensäkin. Tuloksellisuuden aroioinnin annettavan pedagogisen peruskoulutuksen laa-
12150: kehittäminen on eittämättä yksi opetushallituk- juus on 40 opintoviikkoa, paitsi teknillisten oppi-
12151: sen keskeisimmistä yleissivistävään opetukseen laitosten opettajankoulutuksessa, jonka laajuus
12152: liittyvistä tehtävistä. on 20 opintoviikkoa. Koulutus sisältää yleispeda-
12153: Opetuksen tason ja saatavuuden eriytyminen gogisia opintoja, ammatti- ja ainepedagogisia
12154: alueellisesti ja kunnittain sekä toteutettujen sääs- opintoja sekä tutkivaa opetusharjoittelua. Opis-
12155: tötoimien kohdistaminen myös yleissivistävään kelijat voivat suorittaa koulutuksen kokopäivä-
12156: opetukseen on herättänyt keskustelua oppilaiden opiskeluna noin yhdessä lukuvuodessa tai jous-
12157: perusoikeudesta opetukseen. Varsinkin kun ke- tavin järjestelyin oman opettajantyönsä ohella ja
12158: hitys on heikentänyt valtion ohjausmahdolli- siihen liittyen 1-3 vuodessa. Oppilaitokset anta-
12159: suuksia, olisi tärkeää selvittää, mitkä ovat yleissi- vat pedagogisen peruskoulutuksen n. 1000 opet-
12160: vistävän opetuksen keskeiset määrälliset ja laa- tajalle vuodessa.
12161: 138
12162:
12163: Seuraavassa asetelmassa on ammatillisen opettajankoulutuksen aloittaneiden määrät v. 1990--93
12164: oppilaitoksittain:
12165:
12166: Oppilaitos 1990 1991 1992 1993
12167: Uudenmaan maaseutuopisto .................................. . 18 17 29 28
12168: Lepaan puutarhaoppilaitos .................................... .. 6 10 12 14
12169: Kurun normaalimetsäoppilaitos .............................. . 33 32 54 27
12170: Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu . 238 255 365 373
12171: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu ....... . 263 273 297 303
12172: Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ...... .. 31 32 32 32
12173: Lahden muotoiluinstituutti ...................................... . 12 15 14 41
12174: Suomen liikemiesten kauppaopisto ...................... .. 81 84 86 89
12175: Helsingin sairaanhoito-opisto ................................. . 50 50 53 18
12176: Oulun terveydenhuolto-oppilaitos ......................... . 37 30 33 0
12177: Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos ................. . 34 32 32 0
12178: Turun terveydenhuolto-oppilaitos .......................... . 32 32 32 0
12179: Järvenpään kotitalousopettajaopisto ....................... . 18 24 25 21
12180: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto ................. . 17 24 24 26
12181: Tampereen teknillinen oppilaitos ........................... . 74 81 78 59
12182: Åbo Hemslöjdslärarinstitut ...................................... . 4 0 2 1
12183: Svenska handelsläroverket ...................................... . 4 5 5 5
12184: Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut .................... .. 7 4 8 0
12185: Högvalla seminarium ............................................. .. 5 6 2 2
12186: Yhteensä .................................................................. . 964 1006 1183 1039
12187:
12188: Opiskelijamääriin ei ole sisällytetty erillisra- Alla olevasta asetelmasta ilmenevät ammatilli-
12189: hoituksella järjestetyn koulutuksen osanottaja- sen opettajankoulutuksen kustannukset v.1990
12190: määriä. ja 1993 eriteltynä opettajankoulutuksen palkka-
12191: menoihin ja kokonaismenoihin.
12192:
12193: Oppilaitos 1990 1993
12194: Palkat Menot yht. Palkat Menot yht.
12195: 1000 mk
12196: Uudenmaan maaseutuopisto ................................... 414 890 569 611
12197: Lepaan puutarhaoppilaitos ...................................... 149 186 320 375
12198: Kurun normaalimetsäoppilaitos ............................... 883 2806 2125 3131
12199: Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu . 6404 8308 11488 14106
12200: Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu ........ 6 326 9457 10360 14 294
12201: Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ........ 639 1120 902 1309
12202: Lahden muotoiluinstituutti ....................................... 201 361 583 612
12203: Suomen liikemiesten kauppaopisto ........................ 6064 6738 6508 6587
12204: Helsingin sairaanhoito-opisto .................................. 1554 1726 1943 2043
12205: Oulun terveydenhuolto-oppilaitos .......................... 969 1390 1277 1568
12206: Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos .................. 540 801 1336 1709
12207: Turun terveydenhuolto-oppilaitos ........................... 618 848 952 1380
12208: Järvenpään kotitalousopettajaopisto ........................ 370 542 700 837
12209: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto .................. 342 530 718 910
12210: Tampereen teknillinen oppilaitos ............................ 1923 3 357 2040 2426
12211: Åbo Hemslöjdslärarinstitut ....................................... 20 23 8 11
12212: Svenska handelsläroverket ....................................... 152 287 231 256
12213: Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut ...................... 611 670 439 447
12214: Högvalla seminarium ............................................... 299 356 501 596
12215: Yhteensä ................................................................... 28479 40 398 43 003 53 209
12216: 139
12217:
12218: Ministeriön lausunnon mukaan ammatillisilla sivistystyön oppilaitoksiin ja 1.1.1995 lukien
12219: opettajankoulutuslaitoksilla on vakaa asema myös peruskouluihin ja lukioihin.
12220: omien toimialojensa opettajien täydennyskoulut- Koulutuksen sisällölliseksi ja menetelmälli-
12221: tajina. Kysytyimpiä ovat olleet niiden ammattidi- seksi kehittämiseksi on kertomusvuoden aikana
12222: daktiset ja ammatilliset täydennyskoulutuskurs- uusittu ammatillisen opettajankoulutuksen ylei-
12223: sit Täydennyskoulutustarjonta ja -kysyntä vaih- set perusteet. Uudet opetussuunnitelmat on tar-
12224: televat suuresti opettajankoulutuslaitoksittain. koitus ottaa käyttöön viimeistään 1.8.1995.
12225: Osa laitoksista on lisännyt viime vuosina toimin- Koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja
12226: taansa, osassa toiminta on vähentynyt. Täyden- ajantasaisuuden parantamiseksi ammatillisessa
12227: nyskoulutus on ollut vuodesta 1989 alkaen osit- opettajankoulutuksessa lisätään ministeriön mu-
12228: tain liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti kaan joustavuutta, valinnaisuutta ja yksilöllisyyt-
12229: maksupalvelu toimintaa. tä, kehitetään koulutusratkaisuja, joissa lähtö-
12230: Käsiteltäessä nykyistä lakia ammatillisista kohtana on työ- ja yhteiskuntaelämän kehitys,
12231: opettajankoulutuslaitoksista (557/90) eduskun- sekä edistetään oppilaitosten kansallista ja kan-
12232: nan sivistysvaliokunta (SiVM 1/1990 vp.) piti sainvälistä verkostoitumista. Tähän pyritään mm.
12233: senhetkistä lakihanketta välivaiheena ammatilli- monimuotokoulutuksella tai joustavilla koulu-
12234: sen opettajankoulutuksen kehittämisessä. Valio- tusratkaisuilla, yhdistämällä koulutus opettajan-
12235: kunta peräänkuulutti sekä ammatillisen opetta- työn ja oppilaitosten toiminnan kehittämiseen,
12236: jankoulutuksen saattamista korkeakoulutasoi- mahdollistamaHa eri koulutusorganisaatioiden
12237: seksi ja muuta opettajankoulutusta vastaavaksi tarjonnan hyväksikäyttö kotimaassa ja ulkomailla
12238: että pieniin yksiköihin sijoitetun opettajankoulu- sekä toteuttamalla näyttökoe.
12239: tuksen tarkoituksenmukaisuuden selvittämistä. Opiskelijalla on oikeus opettajankoulutuslai-
12240: Ministeriön arvion mukaan ammatillisessa toksen kanssa laaditun opiskelusuunnitelman
12241: opettajankoulutuksessa on voimakkaita kehittä- mukaisesti yhdistää useamman koulutusorgani-
12242: mispaineita ja -hankkeita, jotka koskevat sekä saation järjestämää koulutusta. Tarkoituksena on
12243: oppilaitosverkostoa että koulutuksen laatua. saada sellainen opettajankoulutuksen kokonai-
12244: Opetushallitus julkaisi kertomusvuonna selvi- suus, joka vastaa hänen ja hänen oppilaitoksensa
12245: tyksen tuloksellisuudesta ammatillisessa opetta- kehittämistatpeita. Koulutus on myös mahdollis-
12246: jankoulutuksessa ( Opetushallituksen raporttisar- ta liittää koulutettavan työhön ja sen kehittämi-
12247: ja 35/1993). Selvityksen johtopäätösosassa teh- seen silloin, kun tämä jo toimii opettajana oppi-
12248: dään esityksiä opetussuunnitelmajärjestelyjen, laitoksessa. Opettajankoulutukseen hyväksytty
12249: opetuksellisten ratkaisujen, kustannusrakenteen, henkilö, jolla on kokemusta opettajantyöstä, voi
12250: koko opettajankoulutuksen ja tuloksellisuuden osoittaa vaadittavan pedagogisen pätevyyden tai
12251: arvioinnin kehittämiseksi. Kaikilla näillä aloilla sen osia myös näyttökokeena.
12252: onkin ministeriön mukaan aktiivinen kehittämis- Opettajankoulutuksen joustavilla toteutusta-
12253: työ meneillään. voilla pyritään vastaamaan koulutuksen toimin-
12254: taympäristön muutosvaatimuksiin ja ottamaan
12255: Koulutuksen laadullinen kehittäminen. huomioon koulutuksen vaikuttavuutta korosta-
12256: Ammatillisen opettajankoulutuksen perusteellis- vat pedagogiset näkemykset. Samalla on ministe-
12257: ta kehittämistä edellyttävät ministeriön mielestä riön arvion mukaan mahdollista säästää myös
12258: työelämän ja koulutuspolitiikan suuret muutok- koulutuksesta yhteiskunnalle ja koulutettaville
12259: set, oppilaitosten päätösvallan kasvu, kehittyvä aiheutuvia kustannuksia.
12260: ammatillinen tutkintojärjestelmä näyttökokei-
12261: neen, oppisopimuskoulutuksen kehittyminen Opetuksen taloudellisuuden ja tulokselli-
12262: ym. Nämä muuttavat suuresti oppilaitosten toi- suuden edistäminen. Vuonna 1994 siirryttiin
12263: mintaa, opettajien työnkuvaa ja koulutuksen tar- ministeriön mukaan opettajankoulutuksessa las-
12264: vetta. kennalliseen suoriteperusteiseen rahoitukseen
12265: Opettajankoulutuksen kehittämistä vaatii eli ns. tasarahajärjestelmään. Se on määritelty
12266: myös se, että eri oppilaitosmuotojen opettajien kolmen tason mukaan. Ammatilliset opettajakor-
12267: kelpoisuuksia on pyritty yhtenäistämään ja opet- keakoulut ja Suomen liikemiesten kauppaopisto,
12268: tajankoulutusta laaja-alaistamaan parin viime joilla on merkittävästi myös tutkimus- ja kehittä-
12269: vuoden ajan. Ammatillinen opettajankoulutus mistoimintaa, saavat 1 000 mk opintoviikkoa ja
12270: antaa jo nyt pedagogisen kelpoisuuden vapaan opiskelijaa kohden. Tampereen teknillinen oppi-
12271: 140
12272:
12273: laitos, jonka koulutus on aiemmin ollut suhteel- myöhemmässä vaiheessa toimivaa ammatillista
12274: lisesti kalleinta, saa 1 200 mk opintoviikkoa ja opettajakorkeakoulua. Opettajankoulutuksessa
12275: opiskelijaa kohden. Muut opettajankoulutuslai- voitaisiin hyödyntää ammattikorkeakoulun tar-
12276: tokset saavat vastaavasti 800 mk. Uudistuksella joamaa ammatillisten sisältöjen hallintaa sekä
12277: saadaan ministeriön arvion mukaan n. 9 %:n yhteistyöverkostoja mm. korkeakouluihin ja työ-
12278: säästö edellisen vuoden kustannuksiin verrattu- elämään.
12279: na. Verkkomallissa koottaisiin ammatilliset opet-
12280: Opetushallitus on tehnyt vuodelle 1994 kaik- tajakorkeakoulut kolmen nykyisen suurimman
12281: kien opettajankoulutuslaitosten kanssa koulu- opettajankoulutuslaitoksen ympärille. Mallin
12282: tussopimukset, joissa on sovittu opettajankoulu- avulla pyrittäisiin luomaan vahvat yksiköt, joilla
12283: tuksen tavoitteista, tuottamisesta, arvioinnista ja on hyvät yhteydet alueen oppilaitoksiin.
12284: rahoituksesta. Opetushallitus on sitoutunut ke- Yliopistomallissa ammatillinen opettajankou-
12285: hittämään ammatillisten opettajankoulutuslaitos- lutus nivottaisiin osaksi nykyistä yliopistolaitosta.
12286: ten kanssa käytäviä tuloskeskusteluja entistä Ratkaisu mahdollistaisi tiiviin yhteistyön amma-
12287: monipuolisemmiksi ja oppilaitokset paremmin tillisen ja yliopistollisen opettajankoulutuksen
12288: huomioon ottaviksi. alalla. Myös yhteydet kasvatustieteelliseen ym.
12289: Ministeriön mukaan myös opettajankoulutus- tutkimukseen tiivistyisivät.
12290: laitosten tehtävänä on säännöllisesti ja monipuo- Työryhmä päätyi ehdottamaan nykyisten am-
12291: lisesti arvioida toimintansa tuloksellisuutta laitos- matillisten opettajankoulutuslaitosten verkon
12292: tensa toiminnan kehittämiseksi. uudistamista siten, että muodostetaan myöhem-
12293: mässä vaiheessa ammattikorkeakoulujen yhtey-
12294: Ammatillisten opettajankoulutuslaitos- dessä toimivat, nykyistä laaja-alaisemmat amma-
12295: ten verkon kehittäminen. Ammatillisia opetta- tilliset opettajakorkeakoulut Ruotsinkielinen
12296: jankoulutuslaitoksia on ministeriön mielestä vä- ammatillinen opettajankoulutus esitettiin kootta-
12297: kilukuun ja koulutettavien määrään nähden ai- vaksi Österbottens högskola vid Åbo Akademin
12298: van liian monta. Tämän vuoksi yksiköiden koko alaisuuteen.
12299: koulutettavien määrillä mitattuna on yleensä Ammatillinen opettajankoulutus on ollut
12300: liian pieni, minkä takia myös laitosten henkiset ja myös esillä korkeakouluneuvoston esityksestä
12301: aineelliset voimavarat koulutustehtävästä huo- asetetussa kasvatustieteellisen alan tutkintojen
12302: lehtimiseen ovat vaatimattomat. arviointi- ja kehittämisprojektissa, jonka määräai-
12303: Kokonaisuudessaan ammatillisten opettajan- ka päättyi 31.5.1994. Loppuraportissaan työryh-
12304: koulutuslaitosten hajanainen verkko ei voi mi- mä esitti mm., että ammatillinen opettajankoulu-
12305: nisteriön mukaan toimia tuloksellisuuden, talou- tus liitetään yliopistojen yhteyteen. Ammatillisen
12306: dellisuuden ja tehokkuuden vaatimuksia vastaa- opettajankoulutuksen erillisten yksiköiden tarve
12307: vasti. Yksiköiden pieni koko ja oppilaitosmuoto- ja merkitys tulisi arvioida, minkä jälkeen ne tulisi
12308: sidonnaisuus ovat este ammatillisen koulujärjes- yhdistää yliopistoihin liitettävien Jyväskylän ja
12309: telmän ja ammatillisen koulutuksen uusille kehi- Hämeenlinnan ammatillisten opettajakorkea-
12310: tysnäkymille. koulujen yhteyteen. Raportissa esitettiin myös
12311: Opetusministeriön asettama ammatillisten toteutettavaksi ammatillisesti suuntautunut lisen-
12312: opettajankoulutuslaitosten organisointia ja hal- siaatin tutkinto.
12313: lintoa selvittänyt työryhmä on luovuttanut muis-
12314: tionsa (OM 1993:23) ministeriölle 1.7.1993. Muis- Valtiontilintarkastajat toteavat, että sekä ta-
12315: tiossa esitellään neljä vaihtoehtoista mallia suo- louden realiteetit että ammattiopetuksen ja sitä
12316: menkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen antavien opettajien ammattitaidon kehittämi-
12317: järjestämiseksi. nen vaativat rakenteellisia muutoksia ammatil-
12318: Sateenvarjomallissa ammatillinen opettajan- liseen opettajankoulutusjärjestelmään. Nykyises-
12319: koulutus keskitetään yhden tai kahden ammatil- tä hajanaisesta järjestelmästä, joka käsittää
12320: lisen opettajakorkeakoulun "sateenvarjon" alle. muutaman suuren ja useita pieniä yksiköitä,
12321: Keskittäminen loisi edellytyksiä tutkimus- ja ke- tulisi toiminnan tuloksellisuuden lisäämiseksi
12322: hittämistyölle sekä monimuoto-opetukselle, siirtyä keskitetympään, esim. 4--6 yksikön jär-
12323: mikä kohottaisi koulutuksen laatua. jestelmään.
12324: Ammattikorkeakoulumallin mukaan muodos- Ammatillisen opettajankoulutuksen asemaa
12325: tettaisiin 4-6 ammattikorkeakoulun yhteydessä koulutuksen kentässä tulisi ehdottomasti täs-
12326: 141
12327:
12328: mentää, ja se tulisi nostaa korkeakoulutasoiseksi sa. Valtiontilintarkastajien mielestä ammatilli-
12329: koulutukseksi. Koulutuksen kehittämisessä on sen opettajankoulutuksen kehittämisessä on
12330: korostettava yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri edettävä yhtäaikaa kasvatustieteellisen alan
12331: yksiköiden sekä kasvatustieteellisen että tieteen- muiden tutkintojen kehittämisen kanssa.
12332: alakohtaisen koulutuksen ja tutkimuksen kans-
12333: 142
12334:
12335:
12336:
12337:
12338: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
12339:
12340:
12341: Euroopan unionin maatalouspolitiikka mällä tehokkaasti tuotannontekijöitä, erityisesti
12342: työvoimaa.
12343: Vuoden 1994 alussa voimaan tullut EU:n ja Sodanjälkeinen epävarmuus aiheutti sen, että
12344: Efta-maiden välillä solmittu Eta-sopimus takaa 1960-luvulla keskityttiin kohottamaan yhteisön
12345: Suomelle pääsyn vajaan 400 miljoonan ihmisen maataloustuotannon omavaraisuutta ja lisää-
12346: sisämarkkinoille. Se käsittää ED-jäsenmaiden kil- mään sen riippumattomuutta luomalla tärkeim-
12347: pailupolitiikan, tavaroiden, palvelujen, pääomi- mille tuoteryhmille, joita on 19, yhtenäiset mark-
12348: en ja työvoiman liikkumisvapauden sekä osallis- kina- ja hintajärjestelmät Vapaiden sisämarkki-
12349: tumisen niiden teknologia- ja koulutusohjelmiin. noiden ja yhtenäisten tuottajahintojen uskottiin
12350: EU-jäsenehdoista poiketen Eta-sopimus säilyttää ohjaavan tuotantoa alueille, joilla sille on parhaat
12351: alkuperäsäännöt, jotka vaikuttavat erityisesti luontaiset edellytykset. Käytännössä tuotannon
12352: teva-teollisuuden työllisyyteen, käsittää maatalo- kehitykseen vaikuttivat myös mm. jäsenmaiden
12353: uskaupan erityisjärjestelyt ja koheesiorahaston, erilainen verotus, sosiaaliturva ja ympäristöasiat
12354: helpottaa rajamuodollisuuksia sekä lisää yhteis- sekä yleinen talous- ja yhteiskuntakehitys. Yhte-
12355: työtä ja poliittista vuoropuhelua mm. työlainsää- näiseen hallinnolliseen tuottajahintatasoon pääs-
12356: däntöä, sosiaalipolitiikkaa, kuluttajansuojaa ja tiin vasta vuosikymmenen lopulla.
12357: ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä. Yhteisön toiminnan ensimmäisinä vuosikym-
12358: Eta-sopimuksen solmineita maita eivät sen sijaan meninä rakennepolitiikan merkitys maatalouden
12359: koske EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustus-, kehittämisessä oli vähäinen. Ensimmäiset raken-
12360: raha- ja valuutta-, teollisuus-, alue-, maatalous-, nepoliittiset tuet, joita olivat varhaiseläke, inves-
12361: kalastus- sekä kauppapolitiikkaa eikä koheesio- tointituki ja ammattikoulutus, otettiin käyttöön v.
12362: ta, tulliliittoa ja verojen harmonisointia koskevat 1972. Maatalouselinkeinon sisäisiä ja alueellisia
12363: rajoitteet. Maatalous- ja aluepolitiikka nousivat tuloeroja ei pyritty tasaamaan. Maatila saattoi
12364: Suomen jäsenyysneuvotteluissa korostuneesti tarjota riittävän tulotason vain lisäämällä kannat-
12365: esille siksi, että maatalous- ja aluetuet ovat lähes tavuutta. Tilakoon määräsivät lähinnä maatalous-
12366: ainoa keino saada suoranaista rahallista vastinet- tuotteista saatava hinta, kustannustehokkuus ja
12367: ta vuotuisille jäsenmaksuille. alueen tarjoamat vaihtoehtoiset tulolähteet
12368: Vuonna 1957 solmitun ns. Rooman sopimuk- Yhteisön maatalouspolitiikassa saivat sijaa
12369: sen 39. artiklassa silloinen Euroopan talousyhtei- alueelliset ongelmat, kun Ison-Britannian liittyes-
12370: sö kirjasi seuraavat maatalouspolitiikan periaat- sä yhteisöön v. 1973 otettiin käyttöön vuoristois-
12371: teet ja tavoitteet: ten ja epäedullisten alueiden tukijärjestelmä
12372: - maatalouden tuottavuuden lisääminen (LFA). Tuen avulla haluttiin turvata maatalouden
12373: - kohtuullisen elintason takaaminen maa- harjoittamisen taloudelliset edellytykset ja estää
12374: talousväestölle väestökato näillä alueilla. Maatalouden ja maa-
12375: - markkinoiden vakaannuttaminen seudun alueellisia kehittämisohjelmia alettiin
12376: - elintarvikehuollon turvaaminen ja laatia 1970-luvun lopulla. Alue- ja rakennepoliit-
12377: - kohtuullisten kuluttajahintojen turvaami- tisten tekijöiden merkitys on entisestään kasva-
12378: nen. nut Kreikan liityttyä yhteisöön v. 1981 sekä Es-
12379: Tavoitteiden toteuttamiseksi Euroopan yhtei- panjan ja Portugalin v. 1986.
12380: sö on luonut yhteisen maatalouspolitiikan, jota Rakennepolitiikkaa monipuolistettiin v. 1985
12381: toteutetaan periaatteiltaan samanlaisena kaikissa annetulla asetuksella. Pitkän aikavälin tavoitteek-
12382: jäsenmaissa. Kansallisille poikkeamille on saata- si asetettiin mm. maatalouselinkeinorakenteen
12383: va yhteisön hyväksyntä. Tuottavuuden lisäämi- kehittäminen, tuotantovaihtoehtojen lisääminen
12384: seen on pyritty kehittämällä tekniikkaa ja käyttä- ja vaihtoehtoisten tuotteiden käytön edistäminen
12385: 143
12386:
12387: sekä maaseutuelinkeinojen työ- ja tulomahdolli- mailta ns. välivarastoihin, ja vientituki, joilla tasa-
12388: suuksien lisääminen. Vasta vuoden 1989 raken- painotetaan sisäiset markkinat. Lisäksi niillä kus-
12389: nerahastouudistuksen yhteydessä alue- ja raken- tannetaan osa maatalouden ja maaseudun tuki-
12390: nekysymykset koottiin yhteen ja niitä täsmennet- politiikan menoista.
12391: tiin. Nykyisellä politiikalla vahvistetaan reuna- Jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja
12392: alueita kertomusvuonna kiristynyttä kilpailua sääntöjä sekä unionin ulkopuolisten maiden
12393: vastaan ja parannetaan tukipolitiikan kohdentu- kanssa käytävässä kaupassa että sisäisessä toi-
12394: mista ja tehokkuutta. Heikompien alueiden autta- minnassa. Unioniin kuuluvissa maissa maata-
12395: minen ja kehittäminen eli koheesioperiaate säilyy loustuotteiden tuotantoa, jakelua ja jalostusta
12396: tärkeänä myös tulevaisuudessa. Lisäksi tavoitel- koskevat säännöt mm. terveysnormien osalta
12397: laan ympäristöystävällisiä menetelmiä sekä tuo- ovat samat.
12398: tannon ja kulutuksen parempaa tasapainoa.
12399: Merkittävin ero Suomen tavoitteisiin nähden Maatalouspolitiikan vaikutukset. Sisä-
12400: on kansallisen omavaraisuustavoitteen puuttu- markkinoiden avauduttua luonnonolosuhteil-
12401: minen. taan, markkina-asemaltaan ja talousrakenteel-
12402: Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhte- taan vahvat maatalousalueet ovat eniten voineet
12403: näisiä kilpailusäännöksiä, sisämarkkinoita ja yh- kasvattaa tuotantoaan ja lisätä vientitulojaan.
12404: teistä maataloustuotteiden markkinointijärjestel- Alankomaiden ja Belgian maataloustuotanto kas-
12405: mää. Jäsenmaiden välillä maataloustuotteet ja voi v. 1963-72 keskimäärin jopa yli 4% ja
12406: elintarvikkeet liikkuvat rajoituksetta, sillä tullit ja muiden jäsenmaiden 2 % vuosittain. Yhteisön
12407: muut kaupan esteet on kielletty. Kolmansiin laajennuttua v. 1973 kasvu jatkui aina 1980-luvun
12408: maihin nähden markkinat on suojattu pääasiassa lopulle saakka, tosin vähäisempänä. Elintarvik-
12409: muuttovilla tuontimaksuilla niin, että unionin keiden kulutus on puolestaan kasvanut keski-
12410: alueella tuotetut tuotteet ovat tuontituotteita määrin vain 0,5% vuodessa.
12411: edullisempia. Jäsenmailta kerättävillä maksuilla Euroopan maatalouden intensiteettiä kuvaa
12412: kustannetaan interventio-ostot, eli ostot jäsen- seuraava kuvio:
12413: 144
12414:
12415: Maataloustuotanto on voimakkaasti keskitty- kannettavanaan mm. sukupolvenvaihdos- ja in-
12416: nyt hyvin tehokkaan tuotannon ja väestökeskit- vestointilainoista kustannuksia, jotka eivät alene
12417: tymän alueelle, jonka muodostavat Pohjois- vähenevien rahoitustulojen suhteessa. Ennen jä-
12418: Ranska, Belgia, Alankomaat, Länsi-Englanti, senyyttä maatalouden kehittämistä vaikeuttaa
12419: Pohjois-Saksa ja Tanska. Kaksi kertaa Kuopion velkaantuminen ja jäsenyyden alettua huomatta-
12420: läänin kokoinen Alankomaat tuotti Suomeen vasti pienenevät rahoitustulot Velkaantumisen
12421: verrattuna v. 1989 sianlihaa yli 10 kertaa, kanan- vuoksi pääomalle vaadittavasta korvauksesta on
12422: munia 8 kertaa sekä naudanlihaa ja maitoa yli 4 vaikeampi tinkiä kuin työkorvauksesta.
12423: kertaa enemmän. Tuotannon keskittyminen on Tuottajahinnat alenisivat huomattavasti enem-
12424: lisännyt ympäristöhaittoja, joita unionissa pyri- män kuin kansantalouden hinta- ja kustannustaso.
12425: tään ratkaisemaan. Rahoitus- ja kannattavuusongelmien kärjistäiDisen
12426: Maatilojen määrä on vähentynyt nopeimmin välttämiseksi maatalouden sopeuttamisvaiheessa
12427: tärkeimmillä kasvualueilla. Belgiassa ja Luxem- pitäisi joko alentaa huomattavasti koko kansanta-
12428: burgissa maatilat vähenivät v. 1950--87 n. louden hinta- ja kustannustasoa tai maatalouden
12429: 70 %:lla. Hitainta tilojen väheneminen on ollut tuotantopanosten hintoja ja tuotantokustannuk-
12430: eteläisissä jäsenmaissa ja Irlannissa. Maatalousvä- sia, mikä ei ole käytännössä mahdollista.
12431: estö on vähentynyt hitaimmin tehokkaan tuotan- Maataloustuotannon selviytymismahdollisuuk-
12432: non ja hyvän tilarakenteen alueilla, lähinnä Alan- sia arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota aina-
12433: komaissa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa, joissa kin seuraaviin tekijöihin, jotka pitkällä aikavälillä
12434: maatalouden kehitys ja kilpailukyky ovat muihin vaikuttavat maatalouden kannattavuuteen:
12435: elinkeinoihin nähden olleet erityisen hyvät. - tuotantopanosten hintojen kehitys
12436: - maatalouselinkeinon institutionaalinen oh-
12437: Suomen maatalouden lähtökohdat, on- jaus kotimaassa, kuten ympäristövelvoitteet, su-
12438: gelmat ja mahdollisuudet. Suomen maatalou- kupolvenvaihdosmenettely, tuloihin ja tuotanto-
12439: den ongelmana ovat Keski-Eurooppaan verrattu- panoksiin liittyvä verotuskohtelu ja omistusra-
12440: na korkeammat tuotantokustannukset ja tuottaja- kenne
12441: hinnat. Kustannuksia nostavat mm. - kansantalouden tila, esim. muiden elinkei-
12442: - kansantalouden kansainvälisesti korkea nojen tarjoamat työmahdollisuudet, sopeutumi-
12443: yleinen hinta-, kustannus- ja ansiotaso sen tukeminen, valuuttakurssin kehitys, elintar-
12444: - pieni tilakoko viketeollisuuden kilpailukyky ja kulutusmahdol-
12445: - alhainen satotaso. lisuudet
12446: Unionin kotieläintuotteiden tuottajahinnat - unionin maatalouspolitiikan kehitys
12447: ovat keskimäärin 60 % ja leipäviljan n. 40 % - kansainvälinen, erityisesti kauppapoliitti-
12448: maamme tuottajahinnoista. Suomen luonnon- nen kehitys.
12449: oloissa leipäviljaomavaraisuus on saavutettu var- Rajasuojan poistuminen vähentää kotimaisten
12450: sin korkeilla tuottajahinnoilla. maataloustuotteiden kysyntää. Suomen kaltaisen
12451: Suomen maatalouden sopeuttamisen suurim- uuden jäsenmaan, joka pääasiallisesti tuottaa
12452: mat ongelmat ovat taloudellisia, sillä alhaisen samoja tuotteita kuin unionin maatalouskeskitty-
12453: satotason ja heikon tilarakenteen alueita on nykyi- mät, olisi vaikea kasvattaa tuotantoaan samassa
12454: sessä unionissakin. Maatalouden mahdollisuudet määrin kuin nykyiset jäsenmaat ovat tehneet.
12455: unionin jäsenenä riippuvat paljolti siitä, miten Vähenevän kysynnän kompensoiiDiseksi pitäisi
12456: kattavasti heikoista lähtökohdista johtuvat talou- löytää ne maatalouden alat, hyödykkeet ja palve-
12457: delliset ja toiminnalliset ongelmat pystytään ratkai- lut, joiden tuottaminen maassamme on suhteelli-
12458: semaan. Suomi joutuu sopeutumaan yhtenäisiin sesti edullisempaa kuin muissa jäsenmaissa. Käy-
12459: tuottajahintoihin ja vapaisiin markkinoihin välittö- tännössä unionin tuotannonohjauspolitiikka ja
12460: mästi jäsenyyden tultua voimaan. Täten maatalo- maatalouden heikkenevät omarahoitusmahdolli-
12461: ustuotanto voi jatkua nykyisellään vain, jos viljeli- suudet jäsenyyden alkuvuosina aiheuttavat sen,
12462: jät saavat työlleen ja sijoittamalleen pääomalle että suhteellisten etujen suurisuuntainen hyö-
12463: riittävän korvauksen, jonka suuruuteen vaikutta- dyntäminen on erittäin vaikeaa. Ongelmia aihe-
12464: vat mm. tila- ja aluerakenne, tilojen rahoitustilanne uttaisi myös voimavarojen siirtäminen tuotanto-
12465: ja koko kansantalouden ansio- ja korkotaso. suunnalta toiselle.
12466: Tuottajahintojen aleneminen aiheuttaisi mo- Jäsenyyden toteutuessa työvoimaa vaativa
12467: nelle sinänsä kannattavaan tuotantoon pystyväl- kotieläintuotanto todennäköisesti edelleenkin
12468: le tilalle suuria rahoitusongelmia, koska niillä on työllistää päätoimisesti yhden tai kaksi henkeä
12469: 145
12470:
12471: tilaa kohden. Päätoimisten tilojen osuus kasvi- perusteella. Naudanlihan interventiohinta alenee
12472: tuotannossa jää Suomen oloissa vähäiseksi, sillä 15 %, ja sille maksettavan tuotantotuen saannin
12473: päätoimisuus vaatisi erittäin suurta tilakokoa. ehtona on rajoitettu määrä eläimiä hehtaaria koh-
12474: Tilojen kannattavuusvaihtelujen ja nykyisten jä- ti. Lisäksi valkuaisrehun hinta alenee, jäsenmai-
12475: senmaiden tilarakenteen perusteella hyvinkin den maitokiintiöt pienenevät 2% ja maidon inter-
12476: erisuuruiset tilat voivat olla viljelijöilleen riittävän ventiohintoja lasketaan 5 %. Uudistus ei vaikuta
12477: kannattavia, sillä tilakoon ja kannattavuuden vä- suoranaisesti sianlihan, siipikarjan ja kananmuni-
12478: linen yhteys on selvä, mutta ei yksiselitteinen. en tuotantoon. Viljan hinnan aleneminen kuiten-
12479: Unionin jäsenenä markkinat ohjaavat kehitystä ja kin parantaa niiden kilpailuedellytyksiä.
12480: valikoitomista huomattavasti nykyistä voimak- Hehtaari- ja kotieläintuen avulla kompensoi-
12481: kaammin. daan erityisesti pienten tilojen tulonmenetyksiä.
12482: Luontaisesti ohjautuessaan maataloustuotan- Tuotantoa pyritään vähentämään uusilla maata-
12483: to, ml. kotieläintuotanto, sijoittuisi pitkällä aika- louspolitiikan toimilla, joita ovat ympäristön
12484: välillä parhaille viljelyalueille Etelä-Suomeen. huomioon ottavan viljelyn tukeminen, peltojen
12485: Seurauksena olisi kuitenkin hallitsemattomat metsitystuki ja viljelijöiden varhaiseläkejärjestel-
12486: alueelliset ongelmat työvaltaisilla kotieläinta- män parannukset.
12487: lousalueilla Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kokonaisuudessaan uudistus vahvistaa kiin-
12488: Näillä alueilla yhteiskuntarakenne on paljon riip- tiöjärjestelmää ja sääntelyä, joka koskee noin
12489: puvaisempi maatalouden säilymisestä kuin maan puolta unionin maataloustuotannosta. Suojatosta
12490: eteläisemmissä osissa ja taajamien läheisyydessä, ja tuetusta järjestelmästä ei tulevaisuudessakaan
12491: joille monimuotoisempi maatalous on jo nyt päästä eroon, sillä se on taloudellisesti ja poliitti-
12492: keskittynyt. Käytännössä tuotannon alueelliseen sesti tärkeä unionin suurille tuottajamaille. Unio-
12493: sijoittumiseen vaikuttavat vastaisuudessakin voi- nin maatalouspolitiikan muotoutumista pitkällä
12494: makkaimmin tiloittaiset ratkaisut, markkinat sekä aikavälillä on vaikea ennustaa, sillä se on jatku-
12495: osittain unionin tukipolitiikka ja kansallinen tuki- vasti muutospaineen alaisena. Unionin nykyinen
12496: politiikka. Maatalouden sopeuttamisen lähtö- järjestelmä on byrokraattisempi ja säännellympi
12497: kohtana on, että tuotantorakenne ei alueellisesti kuin Suomen maatalousjärjestelmä.
12498: muutu liian nopeasti.
12499: Maaseutupolitiikan rahoitus. Yhteisön
12500: EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Kus- maaseutupolitiikassa on korostunut syrjäseutu-
12501: tannusten rahoittaminen yhteisistä varoista ja jen pitäminen asuttuna ja ympäristökysymykset.
12502: markkinoinnin sääntely johtivat siihen, että va- Vuonna 1988 julkaistussa maaseutuohjelmassa
12503: paaehtoisilla rajoitustoimilla ei pystytty riittävästi komissio listasi maatalouden kolme alueellista
12504: hillitsemään tuotannon kasvua ja sen keskitty- uhkatekijää. Kehittyneempien teollistuneiden
12505: mistä tietyille alueille. Kun jäsenmaat eivät enää alueiden läheisyydessä tehomaatalous ja maa-
12506: halunneet lisärahoittaa jatkuvasti paisuvaa yli- seudun vilkas virkistyskäyttö aiheuttavat ympä-
12507: tuotantoa ja kasvavia varastoja, yhteisön maata- ristöongelmia ja vaikeuttavat rakenteellista kehit-
12508: louspolitiikkaa ryhdyttiin uudistamaan 1980-lu- tämistä. Toiseksi maatalouden heikkenevät mah-
12509: vun lopulla. dollisuudet aiheuttavat maaltapakoa ja uhkaavat
12510: Vuonna 1992 sovitun uudistuksen, ns. CAP- vähentää maaseudun elinvoimaisuutta. Kolman-
12511: reformin, päätavoitteet olivat: tena uhkana on väestökato syrjäisimmillä alueil-
12512: - säilyttää unionin asema tärkeänä maata- la, joilla on vain rajoitetut mahdollisuudet kehit-
12513: loustuottajana ja -viejänä tää elinkeinoja ja joilla yhteiskuntarakenteen yl-
12514: - saattaa tuotanto paremmin vastaamaan ky- läpitäminen on verrattain kallista.
12515: syntää M a a ta 1o u d e n r a k e n ne r a h a s t o.
12516: - kohdentaa heikoimpien alueiden viljelijöil- Taloudellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuu-
12517: le tulotukea den vähentämiseksi eri osissa unionia kehitetään
12518: -rohkaista viljelijöitä pysymään maaseudulla rakennerahastojen varoilla elinkeino- ja yritysra-
12519: - suojella ympäristöä ja kehittää maaseutua. kennetta. Varoja on viime vuosina lisätty. Unio-
12520: Kolmen vuoden aikana alennetaan vaiheittain nin rakennerahastot ovat Maatalouden ohjaus- ja
12521: viljan tavoitehintaa 29 %, mistä tuottajille koituvia takuurahasto FEOGA:n ohjausosasto, Euroopan
12522: tulonmenetyksiä korvataan suoralla tulotuella. sosiaalirahasto ESF ja Euroopan aluekehittämis-
12523: Öljykasveille ei enää aseteta tavoitehintaa, vaan rahasto ERDF sekä kalatalouden ohjaaruisrahas-
12524: niille maksetaan tuotantotukea viljelypinta-alan to FIFG.
12525:
12526: 10 340518M
12527: 146
12528:
12529: Rakennerahastojen toiminnan tavoitteena on tuki ja tuki viljelijöiden yhteistoimintojen kehittä-
12530: kehittää alikehittyneitä alueita, tukea teollisia miseen.
12531: kriisialueita, avustaa pitkäaikaistyöttömiä ja alle Suomessa maatilatalouden kehittämisrahasto
12532: 25-vuotiaita työelämään, ehkäistä työttömyyttä, (MAKERA) on hoitanut osin samoja kehittämis-
12533: kehittää maataloutta, tuotteiden jalostusta ja tehtäviä kuin FEOGA. Suomen mahdollisesti liit-
12534: markkinointia sekä tukea maaseutualueiden ke- tyessä unianiin on sovittu, että MAKERA hoitaisi
12535: hitystä erikseen määritetyillä alueilla. FEOGA:n ohjausosaston kautta tulevat maata-
12536: Maatalouden ohjaus- ja takuurahaston varois- louden rakennetuet.
12537: ta maksetaan kaikki maataloudesta unionille ai-
12538: heutuvat kustannukset. Kertomusvuonna FEO- Rajasuoja ja interventiojärjestelmä. Unio-
12539: GA-rahaston kokonaiskulut olivat 37 877 milj. nin sisämarkkinoiden toimintaa ohjaavilla mark-
12540: ecua eli 238 625 Mmk, jos kurssi on 6,3 mk. Se on kinaorganisaatioilla on hyvin autonominen ase-
12541: n. 53 % unionin kokonaisbudjetista. Rahaston ma, joka tukeutuu vuotuisiin hintapäätöksiin, in-
12542: varoista 90 % käytetään viennin, interventio-os- terventiotoimiin, joita ovat interventio-ostot ja
12543: tojen ja varastoinnin kustannuksiin (takuuosas- yksityisen varastoinnin tuki, sekä ulkomaankau-
12544: to) ja vain n. 10% rakennepoliittisiin toimiin pan keinoihin, kuten tuontisuojaan ja vientitu-
12545: (ohjausosasto). Ohjausosasto keskittyy lähinnä keen. Keinovalikoima vaihtelee tuotteittain. Tuot-
12546: maatalousvaltaisten, heikoimmin kehittyneiden tajahinnat muodostuvat eri alueiden tai jäsenmai-
12547: alueiden ja maaseutualueiden kehittämiseen. den tuottajien välisen kilpailun tuloksena. Jäsen-
12548: Takuuosaston varoilla rahoitetaan hinta- ja maat voivat vaikuttaa markkinajätjestelmään kuu-
12549: markkinointikustannukset Näitä ovat maatalous- luvien tuotteiden hintaan ja siten tuottajien tulon-
12550: tuotteiden vienti unionin ulkopuolelle, interven- muodostukseen ainoastaan unionin hyväksymien
12551: tiotoiminta, siirtymäajan hintakompensaatiot uu- säädösten tai poikkeusten perusteella.
12552: sille jäsenmaille, tuotannonsupistamisohjelmat, Vaikka unionin maataloustuotteiden moni-
12553: suora hehtaarituki, kotieläinten lukumäärään pe- mutkainen hinta- ja tulojärjestelmä vaihtelee
12554: rustuva tuki sekä tuotantoa ohjaavat palkkiot. tuotteittain, niissä kuitenkin on yleensä samat
12555: Kertomusvuonna takuuosaston varat olivat peruselementit: hallinnollisesti määritetty tavoi-
12556: 34 943 milj. ecua eli 220 140 Mmk. Varat tulevat te-, interventio- ja kynnyshinta sekä tuontimak-
12557: kokonaisuudessaan unionin budjetista, eivätkä suista ja tulleista muodostuva rajasuoja. Hintajär-
12558: jäsenmaat osallistu erikseen sen kuluihin. Maata- jestelmällä taataan jäsenmaiden viljelijöille tietty
12559: lousuudistuksen myötä takuurahaston painopis- tulotaso ja tuotteille markkinat. Tulleilla ja tuon-
12560: tettä siirretään jonkin verran maatalouden raken- timaksuilla estetään maataloustuotteiden tuonti
12561: teen ja maaseudun kehityksen rahoittamiseen. unionin alueelle tavoitehintaa halvemmalla ja
12562: Takuuosaston tehtäviin kuuluvat mm. vienti- markkinointi turvataan mm. vientituen tai nk.
12563: tuki (johon Suomessa käytettiin v. 1992 n. 3,1 interventiovarastojen avulla.
12564: rnrd. mk), jalostettujen elintarvikkeiden hinnan- Markkinamekanismien avulla pyritään va-
12565: erokorvaukset ( 445 Mmk), tuotannon tasapai- kauttamaan hinnat ja estämään ne vaikutukset,
12566: nottamismenot (1,46 rnrd. mk) ja maataloustulo- joita maailmanmarkkinahintojen voimakkaista
12567: lain mukainen valtion tuki (3,8 rnrd. mk) sekä vaihteluista aiheutuu viljelijöille tai elintarvikete-
12568: ympäristötuki. Maatalouden Suomessa saamasta ollisuudelle. Toisaalta rajasuoja nostaa elintarvik-
12569: tuesta takuuosaston ulkopuolella ovat siten in- keiden hintoja ja lisää kuluttajien kustannuksia.
12570: vestointituet ja muut maatalouden rakennetuet, Vaikka tuonnin määrää ei periaatteessa rajoiteta
12571: jotka maksetaan ohjausosastosta. lisensseillä, erityisesti kehitysmaiden kanssa sol-
12572: Ohjausosasto rahoittaa maatalouden raken- mituissa kauppasopimuksissa on asetettu tuonti-
12573: teen, maaseutualueiden sekä heikosti kehittynei- kiintiöitä ja alennettu tuontimaksuja.
12574: den alueiden kehittämistä. Kertomusvuonna ra- EU:n ministerineuvosto vahvistaa vuosittain
12575: haston varat olivat 2 934 milj. ecua eli 18 484 maataloustuotteiden tavoite-, interventio- ja kyn-
12576: Mmk. Unioni rahoittaa tuesta tai hankkeesta 25- nyshinnat Niitä määritettäessä otetaan huo-
12577: 50 % ja jäsenmaa loput. Heikoimmin kehittyneil- mioon mm. viljelijöiden tulokehitys, tuotantoti-
12578: lä alueilla voi unionin rahoitusosuus nousta lanne, yhteisön taloudellinen tilanne sekä esite-
12579: 75 %:iin. tyt poliittiset näkemykset. Tavoitehinta on kor-
12580: Ohjausosaston rahoittamia maatalouden ra- kein mahdollinen hinta, jonka viljelijä voi saada
12581: kennetukia ovat esim. investointituki, nuorten tuotteestaan. Siihen sisältyvät myös kuljetuskus-
12582: viljelijöiden tuki, epäedullisten tuotantoalueiden tannukset markkinoille.
12583: 147
12584:
12585: Interventiohinta (vertailu- tai perushinta) on noitteluvuodeksi. Viljan tavoitehinta vastaa viljan
12586: ns. väliintulohinta, jolla jäsenmaiden interventio- hintaa alituotantoalueilla. Vaikka sitä alennetaan
12587: elimet ovat velvollisia ostamaan niille tarjotun v. 1993-96 vaiheittain kolmanneksella, on ta-
12588: naudan- ja sianlihan, viljan, sokerin, voin, rasvat- voite- ja kynnyshinnan eron oltava hinnoittelu-
12589: toman maitojauheen sekä eräiden Italian juusto- vuonna 1995/96 45 ecua/100 kg. Interventiohin-
12590: jen tuotannon. Sitä käyttämällä estetään hintoja nan piiriin kuulumattomille viljoille, kuten kau-
12591: laskemasta alle asetetun rajan, ts. kyseessä on ralle, asetetaan tuontimaksu tuotannon suojaksi.
12592: yleensä viljelijän saama alin hinta markkinoilla. Viljan varastoinnista aiheutuvia kustannuksia
12593: Myös interventiohinnoittelua sovellettaessa tuot- korvataan porrastamaHa ne kausittain. Korvaus
12594: taja vastaa kuljetuskustannuksista lähimmälle on yhtä suuri kaikille viljalajeille.
12595: varastolle, minkä jälkeen niistä vastaa unioni. Valkosokerilie asetetaan ohje- ja interventio-
12596: Ylituotannon kasvaessa voin, rasvattoman hinnat, joiden perusteella sokerijuurikkaan ja
12597: maitojauheen ja naudanlihan ostoissa on ryhdyt- raakasokerin hinnat määräytyvät. Kynnyshinnat,
12598: ty käyttämään ns. tarjousmenettelyä. Ostot varas- joilla estetään halvempi tuonti kolmansista mais-
12599: toihin aloitetaan vasta, kun interventiohinta on ta, asetetaan raaka- ja valkosokerille sekä melas-
12600: tuntuvasti alittunut. Unionin ostovelvollisuus sille.
12601: koskee ainoastaan tietyt laatuvaatimukset täyttä- Sokerin tuonnista peritään lisäksi muuttuvia
12602: viä eriä. Suomi esitti niitä muutettavaksi viljan tuontimaksuja, joihin kynnyshinnan lisäksi sisäl-
12603: sakeluvun alarajan sekä ohran ja kauran hehtolit- tyy myös kuljetuskustannukset. Sokerin vienti
12604: rapainon osalta. rahoitetaan sokeriteollisuuden ja viljelijöiden
12605: Maailmanmarkkinahinnasta, tuontimaksusta maksamilla tuotantomaksuilla.
12606: ja tulleista muodostuvalla kynnyshinnalla este- M a i d o n h i n n o i tt e 1 u. Myös maidon-
12607: tään unionin ulkopuolelta tuleva tuonti. Kynnys- tuottajien tulotaso turvataan estämällä tuonti kol-
12608: hinta asetetaan yleensä lähelle tavoitehintaa. Vil- mansista maista muuttuvilla tuonnintasausmak-
12609: jojen tuontimaksu määritetään päivittäin ja suilla ja tukemalla vientiä. Tavoitehinnat vahvis-
12610: useimpien muiden tuotteiden kuukausittain. tetaan elokuussa seuraavan huhtikuun alussa
12611: Tuontihintaan lisätään myös kuljetus- ja käsitte- alkavalle tuotantovuodelle. Sisämarkkinoiden
12612: lykustannukset vaihteluja tasataan varastoimalla.
12613: Unionin hintatason turvaamiseksi maksetaan Maidon ylituotanto muutetaan voiksi ja rasvat-
12614: vientitukena kolmansiin maihin suuntautuvasta tomaksi maitojauheeksi. Maitojauhetta ostetaan
12615: viennistä unionin ja maailmanmarkkinahintojen interventiovarastoihin 1.3.-31.8. välisenä aika-
12616: välinen erotus. Vastaavasti jos maailmanmarkki- na 106 000 tn. Tarjousmenettelyä soveltamalla
12617: nahinnat nousevat unionin hintoja korkeammik- maitojauhetta voidaan ostaa varastoihin yli sovi-
12618: si, vientimaksun avulla turvataan unionin oma tun määrän interventiohintaa alemmalla. Minimi-
12619: kysyntä kohtuullisella hinnalla. Vientituki määri- hintaa ei ole määritelty. Voin sisäänostohinta ei
12620: tetään yleensä viikoittain. saa laskea alle 90 %:iin interventiohinnasta.
12621: Maataloustuotteiden hinnat ja tuet ilmaistaan Kuluttajille myytäväksi kelpaava maito on
12622: unionin rahayksikössä ecussa. Jotta kurssivaihte- unionissa jaettu neljään luokkaan. Maidon kulu-
12623: lut eivät vaikuttaisi tuottajien tulotasoon, valuut- tuksen ylläpitämiseksi nykyisellä tasolla Suomi
12624: takurssit kerrotaan kertoimella, jota tarkistetaan sai ykkösmaidon myynnille kolmen vuoden siir-
12625: vain suurehkojen kurssimuutosten yhteydessä. tymäajan, jonka aikana asiaa tarkastellaan uudes-
12626: K a s v i n t u o t a n n o n h i n n o i t t e 1 u. taan.
12627: Unioni on maailman toiseksi suurin viljan viejä. Maidon laatua valvotaan maatiloja, meijereitä,
12628: Eri lajien viljely vaihtelee alueittain ja tuotanto- pakkaamista ja kuljetusta koskevilla säädöksillä.
12629: olosuhteiden mukaan. Yli puolet tuotannosta Suomessa laatuvaatimukset ovat jo tällä hetkellä
12630: käytetään rehuksi. Rehutuonnin lisäännyttyä vii- vähintään yhtä tiukat kuin unionissa. Unionin
12631: me vuosina erityisesti kehitysmaista ovat paineet hyväksymät maitojalasteet sisältävät myös viilin
12632: oman tuotannon vähentämiseksi kasvaneet. Pa- ja smetanan.
12633: rantamalla maatalouden kilpailukykyä viljan hin- N a u d a n li h a n h i n no i tt e 1 u. Nau-
12634: ta pyritään saamaan unionin alueella maailman- danlihalie ei aseteta kiinteää tavoitehintaa vaan
12635: markkinahintojen tasolle. ohjehinta, johon pyritään unionin naudanliha-
12636: Ministerineuvosto määrittää vehnän, ohran, markkinoilla. Se määritetään täysikasvuiselle
12637: rukiin, maissin ja sorgumin tavoite-, interventio- sonnille ja siihen vaikuttavat tuotanto- ja kulutus-
12638: ja kynnyshinnat heinäkuun alussa alkavaksi hin- näkymät sekä maidontuotantotilanne.
12639: 148
12640:
12641: Naudanlihaa ostetaan varastoon vasta, kun Sianlihanja-lihatuotteiden viejät saavat kaikis-
12642: unionin markkinahinta alittaa interventiohinnan sa jäsenmaissa samansuuruista vientitukea, joka
12643: 16 %:lla ja ko. jäsenmaassa 20 %:lla. Varastoihin vaihtelee tuotteittain. Neljännesvuosittain määri-
12644: ostetaan yleensä vain hyvälaatuista sonninlihaa. tettävässä tuessa otetaan huomioon mm. viennin
12645: Suomelle myönnettiin EU-jäsenyysneuvotteluis- tarve ja tuotanto-odotukset.
12646: sa oikeus myydä viiden vuoden aikana interven- M u u n lihan t u ota n no n h i n no i t-
12647: tioon myös luokkaan 0 kuuluvaa sonninlihaa, t e l u. Lampaanlihan perushintaan vaikuttavat
12648: johon v. 1993 teurastetuista sonneista kuului tuotannon määrä ja tuotanto-odotukset sekä ku-
12649: 68 %. Sama oikeus on nykyisistä jäsenmaista lutus ja naudanlihan hinta. Tavoitehintaa noste-
12650: ainoastaan Tanskalla. Ensimmäisenä vuonna taan portaittain markkinavaihtelujen mukaan.
12651: Suomen myyntikiintiö on n. 20 milj. kg. Perushintaa alennetaan tuotantokiintiöiden ylit-
12652: Maatalousuudistuksessa sovittiin naudanlihan tyessä. Tuontimaksut ja vientituki vaihtelevat
12653: varasto-ostojen määrälle katto, jota alennetaan tuoteryhmittäin.
12654: asteittain vuoteen 1997 mennessä. Lisäksi sovit- Siipikarjanliha ja kananmunat eivät kuulu in-
12655: tiin, että varastoihin ostetaan lisää naudanlihaa terventiojärjestelmän piiriin. Niiden hinnat mää-
12656: silloin, kun unionin markkinahinta on alle 78 % räytyvät melko vapaasti markkinoilla kysynnän
12657: interventiohinnasta ja se on laskenut jossain ja tarjonnan perusteella. Broilereita tuotetaan
12658: jäsenmaassa 60 %:iin interventiohinnasta. sopimuksen mukaan.
12659: Tullit ja tuontimaksut turvaavat osaltaan nau- Siipikarjanlihan ja kananmunien tuotannon
12660: danlihalle tietyn hintatason. Tulli on eläville eläi- turvaavat sulkuhinta, joka vastaa tuotantokustan-
12661: mille 16% ja lihalle 20%. Tuontimaksujen lisäksi nuksia unionin ulkopuolella, sekä viljan hinnan
12662: unionin ja maailmanmarkkinoiden välistä hinta- mukaan muuttuvat tuontimaksut Neljännesvuo-
12663: eroa tasataan maksamalla yrittäjille vientitukea, sittain määritettävän vientituen suuruuteen vai-
12664: joka määritetään neljännesvuosittain. kuttavat vientitarve sekä tuotteiden hinta- ja tuo-
12665: S i a n l i h a n h i n n o i t t e 1u. Sianlihan tanto-odotukset.
12666: markkinatilanne on muihin tuotteisiin verrattuna
12667: melko hyvä, sillä unionin alueella tuotanto ja Tuotannon tuki- ja rajoituspolitiikka. Seu-
12668: kulutus ovat lähes tasapainossa. Viljantuotan- raavassa on selvitetty unionin yleisiä tuotannon
12669: toon perustuvan sianlihan hinta määräytyy suu- tuki- ja rajoitustoimia sekä Suomelle neuvottelu-
12670: relta osin rehuviljan hinnan perusteella. Hallin- jen tuloksena tarjottuja, unionin rahoittamia ja
12671: nollisia hintoja määritettäessä otetaan huomioon kansallisista varoista maksettavia tukimuotoja.
12672: myös omavaraisuusaste ja tuotannon kausivaih- Maa- ja puutarhataloustuottajille ED-jäsenyy-
12673: telut. destä aiheutuva tulonmenetys, jossa on otettu
12674: Sianlihalie määritetään perus- ja sulkuhinta huomioon tuottajahintojen ja tuotantokustan-
12675: sekä vientituki- ja tuontimaksut Ministerineu- nusten aleneminen sekä tukien poistuminen,
12676: vosto määrää heinäkuun alusta voimaan tulevan kompensoidaan jäsenyysneuvotteluissa sovitulla
12677: perushinnan vuosittain tuotanto- ja teurastuskus- maa- ja puutarhatalouden tukipaketilla. Se sisäl-
12678: tannusten mukaan. Jäsenmaat ilmoittavat toteu- tää epäedullisten alueiden tuen (LFA-tuki), maa-
12679: tuneet tuottajahinnat viikottain. Sianlihaa ei käy- talouden ympäristötuen ja pohjoisen sekä erilli-
12680: tännössä osteta interventiovarastoihin, vaan hin- sen Etelä-Suomen kansallisen tuen. Siirtymäkau-
12681: tojen laskiessa unioni tukee yksityistä varastoin- della tarvitaan lisäksi sopeutustukea, koska tuot-
12682: tia. Tuen avulla halutaan estää hintojen romahta- tajahinnat alennetaan välittömästi unionin hinta-
12683: minen sekä taata tuottajille markkinat. tasoon ja koska tuotantokustannukset alentuvat
12684: Kynnyshintaan rinnastettavissa olevaa sulku- vasta viiveellä.
12685: hintaa asetettaessa otetaan huomioon viljan maa- Hallituksen esittämien laskelmien mukaan
12686: ilmanmarkkinahinta ja muut tuotanto- ja markki- tuen tarve olisi v. 1995-96 ja siirtymäkauden
12687: nointikustannukset Tullin sijaan sianlihan tuon- jälkeen v. 2000 seuraava:
12688: nista peritään rehuviljan hintaeron ja hyötysuh-
12689: 1995 1996 2000
12690: teen perusteella määritetty perustuontimaksu. mrd. mk
12691: Mikäli tuontihinta alittaa sulkuhinnan, peritään
12692: Tuen tarve yhteensä ............ 11,4 10,0 8,7
12693: vielä ns. lisätuontimaksu. Jos markkinahinta ko- Hintaero ................................ 9,5 9,5 9,5
12694: hoaa yli halutun rajan, voidaan tuontimaksut Nykyinen tuki ....................... 4,3 4,3 4,3
12695: poistaa ja alentaa yhteisön hintatasoa lisäämällä Tulojen aleneminen ............. 13,8 13,8 13,8
12696: tuontia. Kustannusten aleneminen ... 2,4 3,8 5,1
12697: 149
12698:
12699: Tukimuodot ja tuen määrä olisivat v. 1995-96 ja 2000 seuraavat:
12700:
12701: 1995 1996 1997
12702: Suomen Suomen Suomen
12703: osuus osuus osuus
12704: mrd. mk
12705: EU-tuet
12706: CAP-tuki ........................................................... 1,7 2,0 2,0
12707: LFA-tuki ............................................................ 1,5 1,05 1,5 1,05 1,5 1,05
12708: Ympäristötuki .................................................. 1,4 0,7 1,4 0,7 1,4 0,7
12709: Erityisympäristötuki ......................................... 0,3 0,15 0,3 0,15 0,3 0,15
12710:
12711: Kansalliset tuet
12712: Siirtymäkauden tuki ......................................... 3,0 3,0 1,3 3,0 0 0
12713: Pohjoinen ja erityistuki .................................... 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8
12714: Kuljetustuki ...................................................... 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15
12715: Lisätuet rakennepolitiikkaan ........................... 0,3 0,3 0,4 0,4 0,5 0,5
12716:
12717: Maatalouden tuet yhteensä ................................. 12,1 9,1 10,6 7,5 9,3 6,3
12718:
12719: Elintarviketeollisuuden tuet
12720: Varastojen korvaus .......................................... 2,2 0 0
12721: Sopeutustuet .................................................... 0,5 0,5 0,2 0,2 0 0
12722: Elintarviketalouden tuet yhteensä ...................... 14,8 9,6 11 7,7 9,4 6,3
12723:
12724:
12725:
12726: Nettomenot muuttuisivat vuoteen 1994 verrat- kolmen vuoden aikana nostetaan tuen määrää
12727: tuna seuraavasti: siten, että hinnoitteluvuonna 1995/96 se on 45
12728: 1995 1996 2000 ecua eli 283,50 mk 1 000 kg:a viljaa kohden.
12729: mrd. mk Keskisadon mukaan laskettava tuki on hyvillä
12730: Kansalliset maataloustuet ............. 9,1 7,4 6,1 alueilla suurempi. Jäsenmaat määrittävät lasken-
12731: - Budjetista poistuvat menot ...... ---6,4 ---6,9 -7 taan käytettävän aluejaon. Keskisadon mukaan
12732: Maatalousmenojen kasvu ............. 2,7 0,5 -0,9 määritetään myös öljykasvien viljelystä maksetta-
12733: + Teollisuuden tuet ...................... 2,7 0,2 0
12734: - Sopeutustuki EU:lta ................. -1,1 -0,85 0
12735: va tuotantopalkkio.
12736: Jäsenyysneuvotteluissa Suomi sai CAP-refor-
12737: Elintarviketalouden nettomenojen min mukaiseksi hehtaarituen perusaiaksi 1,6
12738: muutos ..................................... . 4,3 0 -0,7 milj. ha (tavoite 1,8 milj. ha), joka on hieman
12739: suurempi kuin nykyinen viljojen, öljykasvien ja
12740: K a s v i n v i 1 j e l y. Unionissa viljojen ylituo- hemeen viljelyala sekä kesannoitu ala. Tuen
12741: tanto oli 45 milj. tn hinnoitteluvuonna 1992/93. piiriin haluttiin saada myös osa säilärehun vilje-
12742: Ylituotantoa on kasvattanut paitsi tuottavuuden lyalasta, koska oletettiin, että unianiin liityttäessä
12743: lisääntyminen myös rehuviljan kulutuksen vähe- eläinten ruokinta viljalla lisääntyy ja säilörehuala
12744: neminen. Viljojen ja valkuaiskasvien viljelyala on pienenee huomattavasti.
12745: kiintiöity jäsenmaittain, ja tuotantopalkkiot ja Runsaan tuhannen markan CAP-reformitukea
12746: velvoitekesannointi määräytyvät viljelyalan pe- ja n. 1 300 mk:n kesannointipalkkiota voidaan
12747: rusteella. Kiintiöön eivät sisälly esimerkiksi siten maksaa vähintäänkin nykyiselle viljakasvi-
12748: säilärehun viljelyala, laitumet tai niityt. en viljelyyn käytetylle alalle sekä kesannoidulle
12749: Peltoalan perusteella maksettavalla CAP-heh- alalle. Unionin jäsenenä maamme kesannointiala
12750: taarituella unioni korvaa viljantuottajille hinnan- pienenisi, sillä viljelijän on kesannoitava 15%
12751: alennuksesta aiheutuvaa tulonmenetystä. Tu- viljelymaista vain silloin, kun tuotanto ylittää
12752: keen ovat oikeutettuja viljan, öljykasvien ja mui- 92 000 kg viljaa, öljy- tai palkokasveja vastaavan
12753: den valkuaiskasvien tuottajat. Hintojen laskiessa viljelyalan. Kotieläintuotannolle, pl. maidon tuo-
12754: 150
12755:
12756: tanto, asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi kummallakin on yli 20 mrd:n kg:n kiintiöt. Mikäli
12757: tatvitaan nykyisen suuruinen nurmiala. jäsenmaa ylittää kiintiönsä, peritään siltä ylitys-
12758: Suomen kannalta merkittävää viljatuotetta, maksuna 115 % tavoitehinnasta. Se peritään joko
12759: kauraa, ei hyväksytty ED-neuvotteluissa inter- suoraan tai meijereiden kautta tuottajilta.
12760: ventiotuotteeksi. Sen sijaan Suomen vaihtoehtoi- Maidon kiintiöiden perusteena käytetty rasva-
12761: nen tavoite toteutui, ja kaura hyväksyttiin nor- prosentti on 3,7. Unionin maatalouspolitiikkaa
12762: maaliksi vientitukituotteeksi. Viljelyalastamme uudistettaessa maidon tavoitehintaa alennettiin
12763: on kolmasosa kauraa ja tuotanto vastaa 30 %:a 2,6% alentamalla voin tavoitehintaa 5 %. Samalla
12764: unionin kaurantuotannosta. Kauran ja ohran tuo- sovittiin maitokiintiöiden pienentämisestä vuo-
12765: tannolle maksetaan tärkkelystukea. Tuotantoraja sittain prosentilla hinnoitteluvuosina 1993/94 ja
12766: säilyy 50 000 tn:na. 1994/95. Tuottajilta peritään vuoden 1994 alusta
12767: Tilojen sopeuttamiseksi aleneviin tuottajahin- markkinointimaksua kulutuksen lisäämiseksi.
12768: toihin ja tuotantorajoituksiin unionin jäsenmaat ED-neuvotteluissa sovittiin, että Suomen mai-
12769: ovat voineet v. 1990-94 kotvata viljelijöiden tokiintiö on 2 342 milj. kg (tavoite 2 515 milj. kg)
12770: tulonmenetyksiä peltoalaan perustuvalla suoral- rasvapitoisuudeltaan 4,32-prosenttista maitoa. Se
12771: la tulotuella. Tukeen ovat oikeutettuja viljan, mahdollistaa meijerimaidon tuotannon säilyttä-
12772: öljykasvien ja muiden valkuaiskasvien tuottajat. misen nykyisellään. Tuotetun maidon rasvapro-
12773: Tuen on noudatettava liiton kilpailulainsäädän- sentin alentuessa kiintiö kasvaa vastaavasti. Li-
12774: töä eikä se saa lisätä tuotantoa. Unioni hyväksyy säksi tilat saavat myydä suoraan maitoa 10 milj.
12775: jäsenmaiden laatimat tukiohjelmat kg. Tällä hetkellä maidontuotannon vähentämis-
12776: S o k e r i n t u o t a n t o. Unioni on maail- sopimuksessa mukana olevien ns. bonustuottaji-
12777: man suurin sokerintuottaja, ja sen keskisadat en ja muiden tuotantonsa tilapäisesti lopettanei-
12778: ovat kasvaneet. Ylituotannon rajoittamiseksi so- den tuotantomäärää voidaan lisätä 200 milj. kg
12779: kerin viljely on kiintiöity. A-kiintiön sokerista (tavoite 477 milj. kg) tietyn ajan kuluessa. Vuon-
12780: viljelijä saa perus-, B-kiintiön markkina- ja C- na 1992 meijerimaitoa tuotettiin Suomessa 2 336
12781: kiintiön maailmanmarkkinahinnan. A-ja B-kiinti- milj. kg.
12782: öt ovat yhteensä 12,8 milj. tn. Kiintiöt on jaettu Pitkään varastaitavien juustojen, lähinnä em-
12783: sokeriteollisuudelle, joka jakaa ne edelleen sopi- mentalin, Suomen varastointituen kiintiö on
12784: mustuottajille. 1 700 tn. Tuen suuruus on n. 2,40 mk/kg. Kol-
12785: EU-neuvottelusopimuksen mukaan Suomen men vuoden aikana Suomi voi lisäksi jatkaa
12786: juurikassokerin A-kiintiö on 133 433 tn (tavoite nykyistä juustosopimusta Yhdysvaltojen kanssa.
12787: 183 000 tn) ja hinnaltaan 36 % alhaisempi B- Maidon ylituotannon vähentämiseksi unionis-
12788: kiintiö 10 % A-kiintiöstä (tavoite 25 620 tn). Isog- sa tuetaan myös kulutuksen lisäämistä. Voin ja
12789: lugoosin A-kiintiö on 10 845 tn (tavoite 18 000 rasvattoman maidon varastointituen lisäksi tue-
12790: tn) ja B-kiintiö 1 085 tn (tavoite 2 520 tn). Raaka- taan kuoritun maidon, kimupiimän ja rasvauo-
12791: sokerin tuontikiintiöksi sovittiin ensimmäisenä man maitojauheen käyttöä tiloilla eläinten rehuk-
12792: vuonna 40 000 tn, mikä johtuu osittain Suomen si. Tuki on 50-80 ecua/1 00 kg maitojauhetta, ja
12793: Gatt-sitoumusten siirtymisestä unionin sitou- sen määrään vaikuttavat rasvattoman maidon
12794: muksiin. intetventiohinta, varastotilanne, vasikanlihan
12795: M a i d o n t u o t a n t o. Unionissa maidon hinta sekä kilpailevien valkuaisaineiden hinta.
12796: tuotannon tehostuessa on sen kulutus vähenty- Myös rasvattoman maitojauheen jalostamista val-
12797: nyt ja on siirytty rasvattomampiin maitotalous- kuaisaineiksi (kaseiiniksi) tuetaan.
12798: tuotteisiin. Maidon tuotannon supistamiseksi leh- Maitotaloustuotteiden, erityisesti voin, me-
12799: mien ja maidontuottajien määrää on pyritty vä- nekkiä tuetaan varastotilanteen helpottamiseksi.
12800: hentämään määräämällä vuodesta 1984 lähtien Voita myydään alennettuun hintaan leipomoille,
12801: jäsenmaille maitokiintiöt, jotka koskevat sekä jäätelö- ja muulle elintatviketeollisuudelle niiden
12802: meijeriin toimitettua maitoa että suoramyyntiä. kilpailukyvyn parantamiseksi sekä yleishyödylli-
12803: Jäsenmaat voivat jakaa kiintiönsä joko suoraan tai sille yhteisöille ja sosiaaliapua saaville. Lisäksi
12804: meijereiden kautta tuottajille. Kiintiöitä voidaan sitä on annettu ruoka-apuna kolmansiin maihin.
12805: siirtää maatiloilta toisille sekä myydä, vuokrata ja Lihan t u otan t o. Naudan-, sian- ja siipi-
12806: periä. Niitä ei voi siirtää maasta toiseen. karjanlihan ja kananmunien tuotantoa ei unionis-
12807: Unionin maitokiintiöt olivat hinnoitteluvuon- sa suoranaisesti rajoiteta hallinnollisin toimin.
12808: na 1992/93 yhteensä 106,6 mrd. kg. Suurimmat Tuotantopalkkioon oikeutettujen eläinten määrä
12809: maidontuottajamaat ovat Saksa ja Ranska, joilla on kiintiöity maittain ja tuottajittain. Lampaanli-
12810: 151
12811:
12812: han tuotantoa rajoitetaan. Tuotantopalkkiot ja voi käyttää 15% kiintiöstä lammastaloutensa ke-
12813: lampaanlihan tuotantorajoitukset on mitoitettu hittämiseen esimerkiksi siten, että kiintiöitä
12814: vuoden 1991 tuotannon perusteella. Naudanli- myönnetään tietylle alueelle tai tietyntyyppisille
12815: han kiintiön ylityksestä seuraa palkkion vastaa- tiloille.
12816: van suuruinen aleneminen. M a a t a 1o u d e n r a k e n n e t u e t. Ra-
12817: Suomen neuvottelutavoitteena oli säilyttää kennetuilla tehostetaan tuotantorakennetta, ke-
12818: nykyisen suuruinen tuotanto. Unioni maksaa hitetään tuotteiden jalostus- ja markkinointira-
12819: palkkiota 250 000 sonnin (tavoite 254 000) ja kennetta sekä suojeliaan herkkiä ympäristöaluei-
12820: 55 000 (tavoite 100 000) emolehmän tuotantoon, ta ja metsämaata. Unioni rahoittaa niistä 25-
12821: joten sonninlihantuotanto säilyy vähintäänkin 75%.
12822: nykyisellään. Emolehmätuotantoa voidaan jopa Merkittävin rakennetuki on epäsuotuisten
12823: hieman lisätä nykyisestä. alueiden tuki (LFA), joka korvaa viljelmille epä-
12824: Emolehmistä maksettava palkkio on vuodesta edullisista tuotanto-oloista aiheutuvia kustan-
12825: 1995 lähtien 120 ecua eli 910 mk vuodessa. nuksia. Tuella ylläpidetään tuotantoa, mutta ei
12826: Lisäpalkkioina voidaan kansallisella rahoituksel- vähennetä sitä tai muuteta tuotantorakennetta.
12827: la maksaa 25 ecua eli 190 mk, josta unioni Tukimuotoja ovat mm. luonnonhaittakorvaukset
12828: rahoittaa kuutosalueilla 160 mk. Sonnipalkkio on ja tuet yhteisiin investointeihin. Epäsuotuisilla
12829: 90 ecua eli 685 mk, maksukerralta. Alle 1,4 alueilla myös yleiset tuet maksetaan korotet-
12830: eläinyksikön tiloille maksetaan ylimääräinen 30 tuina.
12831: ecun eli 230 mk:n ns. laajaperäisyyslisä. Unionin alueesta on hieman yli puolet hyväk-
12832: Lisäksi Suomi voi maksaa kansallisella rahoi- sytty epäsuotuisiksi alueiksi. Tukeen ovat oikeu-
12833: tuksella siirtymäkaudella muita jäsenmaita kor- tettuja:
12834: keampaa emolehmäpalkkiota. Luokkaan 0 kuu- - Vuoristoalueet, joilla korkeuden vuoksi
12835: luvan sonninlihan myyntiä interventioon on sel- kasvukausi on lyhyt tai rinteiden jyrkkyys lisää
12836: vitetty hinnoittelun yhteydessä. kustannuksia.
12837: Emolehmäpalkkion maksamisen edellytykse- - Väestökadosta kärsivät alueet, joilla satota-
12838: nä on, että maidon tilakohtainen tuotantokiintiö so jää alle 80 %:n maan keskiarvosta ja on enin-
12839: on alle 120 000 kg. Sonnipalkkiota maksetaan tään unionin keskiarvo, ja joilla kotieläintiheys
12840: enintään kaksi kertaa 10 ja 22 kuukauden ikäi- on vähemmän kuin yksi eläin hehtaaria kohti ja
12841: sestä ja korkeintaan 90 eläimestä. Jos syksyn maatalousmaan arvo on alle maan keskiarvon tai
12842: teurastukset ovat olleet runsaita, teurasruuhkien maatalouden työllisyysosuus vähintään 15 %.
12843: välttämiseksi maksetaan tammi-huhtikuussa - Erityisistä haitoista kärsivät alueet, joilla
12844: teurastetuista sonneista lisäksi 60 ecun suuruista maatalous pyritään säilyttämään maaseudun ja
12845: palkkiota. maaseutumaiseman suojelemiseksi ja joilla maa-
12846: Tuotantopalkkion maksamista rajoitetaan yli perä soveltuu huonosti tuotantoon tai on vesita-
12847: 15 eläinyksikön tiloilla sitomalla palkkio viljel- loudeltaan heikkoa. Näitä rakennetukialueita saa
12848: tyyn rehualaan. Tuotannon vähentämiseksi on olla korkeintaan 4 % jäsenmaan pinta-alasta.
12849: nuorille eläimille luotu erillinen teuraspalkkio- ja Suomen 2,3 milj. ha:n peltopinta-alasta 85 %
12850: interventiojärjestelmä. eli 1,95 rnilj. ha hyväksyttiin unionin epäedullis-
12851: Sian- ja siipikarjanlihan sekä kananmunien ten alueiden tukijärjestelmään (LFA-tuki). Koko
12852: tuotantoa ei tueta. tällä vuoristoalueeksi määritellyllä alalla voidaan
12853: Epäsuotuisilla alueilla maksetaan 1 OOO:sta ja tukea perinteisten maataloustuotteiden viljelyä
12854: muualla 500:sta lampaasta tuotantopalkkiota. kuitenkin siten, että vehnää tuetaan vain alueilla,
12855: Uuhipalkkio maksetaan 16 kg:n mukaan. Epä- joiden keskisato jää alle 2 500 kg:n. Tuen suuruus
12856: suotuisilla alueilla palkkioon lisätään 42 mk. on 146,2 ecua, n. 920 mk, joko kotieläinyksikköä
12857: Kiintiön ylittävältä osalta palkkio on puolet. Liha- tai peltohehtaaria kohti. Kotieläinyksikköön las-
12858: lampaista maksetaan täysimääräinen ja maito- ketaan eri määrä eri-ikäisiä nautoja, lampaita,
12859: lampaista 80 %:n palkkio. vuohia ja hevosia tiettyjen kertaimien mukaan.
12860: ED-neuvotteluissa Suomi asetti tavoitteekseen Nautakarja- ja lammastiloilla tukea maksetaan
12861: lisätä lampaanlihan tuotantoa ja kehittää sen ensisijaisesti eläinten ja muilla tiloilla peltoalan
12862: rakennetta kilpailukykyisemmäksi. Tässä onnis- perusteella. Tuki maksetaan täysimääräisenä 60
12863: tuttiinkin osittain, sillä meille myönnetty 80 000 kotieläinyksikölle tai peltohehtaarille ja puolena
12864: uuhen kiintiö (tavoite 150 000) ylittää tämän sen ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 120:lle
12865: hetkisen tuotannon 10 000 eläimellä. Jäsenmaa kotieläinyksikölle tai peltohehtaarille.
12866: 152
12867:
12868: Tuen kokonaismäärä kohoaa n. 1,5 rnrd. Viljelijöiden yhteistoimintatukea myönnetään
12869: mk:aan aluemäärityksestä riippuen. Unioni ra- rekisteröidyille ryhmille, mikäli niiden toiminta
12870: hoittaa tuesta kuutosalueilla 50-75% ja muilla esim. lisää tilojen välistä yhteistyötä, ympäristön
12871: alueilla 25-50 %. suojelua, vaihtoehtoisia viljelymenetelmiä tai
12872: Investointitukimuotoja on useita. Yhteisö tuotantovälineiden yhteiskäyttöä. Tuki on ryh-
12873: maksaa 25 % viljelijöiden yhteisistä investoin- mää kohti enintään 18 123 ecua eli 114 175 mk, ja
12874: neista, joilla pyritään parantamaan rehuntuotan- sitä maksetaan enintään viiden vuoden aikana.
12875: toa, varastointia ja jakelua tai yhteislaitumia epä- Maatalouden ympäristötuet
12876: edullisilla alueilla. Näillä tukitoimilla korvataan ne tuotannon vähe-
12877: Maatilojen investointeja tuetaan kaikissa jä- nemisestä tai kustannusten lisääntymisestä ai-
12878: senmaissa seuraavilla ehdoilla: heutuvat tulonmenetykset, joita ympäristöohjel-
12879: -Tuen saaja on päätoiminen maatalousyrit- mien toteuttamisesta aiheutuu. Tukea maksetaan
12880: täjä. tiloille, jotka
12881: - Viljelijällä on riittävä ammattitaito. - vähentävät olennaisesti lannoitteiden ja
12882: - Tilan työtulo on alle vertailutulon ja inves- kasvinviljelyaineiden käyttöä tai säilyttävät alhai-
12883: toinnin seurauksena työtulo ei nouse yli sena intensiteetin
12884: 120 o/o:iin vertailutulosta. - siirtyvät laajaperäiseen tuotantoon tai jat-
12885: - Investointi kehittää tilaa ja parantaa sillä kavat sellaista
12886: työskentelevien henkilöiden tuloa tai on välttä- - pienentävät lammas- tai nautakarjan mää-
12887: mätön tulon pitämiseksi ennallaan. rää karkearehuhehtaaria kohti
12888: - Tilalla pidetään yksinkertaista kirjanpitoa. - käyttävät ympäristöystävällisiä tuotanto-
12889: Viljelijä katsotaan päätoimiseksi, mikäli hän menetelmiä
12890: saa tilalta puolet ja varsinaisesta maataloudesta - kesannoivat vähintään 20 vuotta
12891: neljänneksen kokonaistuloistaan. - hoitavat maaseutua virkistyskäyttöä varten.
12892: Tuotannon lisäämistä ei yleensä tueta, jos Jäsenmaat laativat omat maatalouden ympä-
12893: tuotteen markkinat eivät toimi normaalisti. Mai- ristöohjelmat Unionin osuus tuesta on 50 %. Sitä
12894: dontuotantoa tuetaan kiintiön rajoissa. Vaikka maksetaan peltohehtaarin tai tuotannosta pois-
12895: investointitukea ei yleensä myönnetä siipikarjan- tettujen nautayksikköjen perusteella. Tukea voi-
12896: lihan tai ·kananmunien tuotantoon, Suomi saa daan maksaa myös tilanteessa, jossa maaseutua
12897: viiden vuoden siirtymäaikana tukea sika- ja siipi- uhkaa autioituminen.
12898: karjatalouden investointeja, mikäli niiden koko- ED-neuvottelujen mukaan Suomi saa unionil-
12899: naiskapasiteetti ei kasva eivätkä tilakohtaiset ra- ta rahoitusta maa- ja puutarhatalouden tukemi-
12900: joitukset ylity. Velkasaneerausta voidaan jatkaa seen 135 rnilj. ecua, jolloin tukeen on yhdessä
12901: seitsemän vuoden ajan. Saneeraustoimet, esi- kansallisen rahoitusosuuden kanssa käytettävis-
12902: merkiksi korkotukilainat, voivat ulottua siirtymä- sä n. 270 milj. ecua eli 1,7 rnrd. mk vuodessa.
12903: ajan ylikin. Tuella pyritään korvaamaan ne kustannukset ja
12904: Investointitukea voi saada mm. hankkeisiin, tulonmenetykset, jotka aiheutuvat ympäristön-
12905: joilla parannetaan ympäristöä ja tuotteiden laa- suojelu- ja maisemanhoitotoimista, sekä turvaa-
12906: tua, monipuolistetaan tilojen toimintoja, sääste- maan viljelijöiden toimeentuloedellytykset Pe-
12907: tään energiaa tai parannetaan karjatilojen hygie- rustukeen käytetään keskimäärin 1 360 Mmk ja
12908: niaa. Tuen osuus voi olla epäedullisilla alueilla erityistukeen 340 Mmk vuodessa.
12909: 45 % ja muualla enintään 35 % kiinteistä inves- Maa- ja metsätaloushallinto on yhdessä ympä-
12910: toinneista. Muita investointeja tuetaan epäedulli- ristöhallinnon kanssa valmistellut maatalouden
12911: silla alueilla 30 o/o:lla ja muilla alueilla enintään ympäristötukiohjelman vuosiksi 1995-99. Oh-
12912: 20 o/o:lla. Unioni ei tue maan ostoa. Jäsenmaat jelman tavoitteena on ympäristöön ja erityisesti
12913: voivat kuitenkin antaa kansallista investointitu- pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvan
12914: kea mm. maan hankintaan. kuormituksen pienentäminen, torjunta-aineiden
12915: Unioni maksaa starttirahana avustusta ja kor- käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen,
12916: kotukea enintään 24 164 ecua eli 152 233 mk alle luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen
12917: 40-vuotiaille toimintansa aloittaville päätoimisille sekä maaseutumaiseman hoito.
12918: ja ammattitaitoisille viljelijöille, joiden tila työllis- Perustukea saadakseen maa- tai puutarhata-
12919: tää vähintään yhden henkilön. Nuorille viljelijöil- loustuottaja sitoutuu
12920: le voidaan lisäksi maksaa tavallista investointitu- - teettämään maatilan ympäristönhoito-oh-
12921: kea enintään neljänneksellä korotettuna. jelman vuoteen 1998 mennessä
12922: 153
12923:
12924: - rajoittamaan lannoitteiden ja karjanlannan sesti rahoitettavat tuet voivat kattaa koko Suo-
12925: käytön kasvilajikohtaisesti määriteltyihin enim- men.
12926: mäismääriin Suomi sai oikeuden tukea välittömästä hin-
12927: -pitämään enintään 1,5 eläinyksikköä pelto- tasopeutuksesta aiheutuvaa maatalouden ja elin-
12928: hehtaaria kohti sekä levittämään ja varastoimaan tarviketeollisuuden kustannus- ja rakennesopeu-
12929: lannan, puristenesteen ja maatilalla syntyvät or- tusta neljän vuoden siirtymäkauden ajan. Unioni
12930: gaaniset jätteet ympäristön kannalta hyväksyttä- osarahoittaa maatalouden sopeutusta 457 milj.
12931: vällä tavalla eculla eli 2,9 mrd. mk:lla.
12932: - testauttamaan kasvinsuojeluruiskut ja osal- Maa- ja puutarhatalouden viiveellä alenevien
12933: listumaan torjunta-aineiden käyttökoulutukseen kustannusten kompensoiiDiseksi voidaan siirty-
12934: - jättämään valtaojien varsille noin metrin mäkauden ajan maksaa asteittain alenevaa, tuo-
12935: levyiset pientareet ja purojen ja vesistöjen varsille tannon määrään sidottua tukea. Tuella voidaan
12936: sekä talousvesikaivojen ympärille vähintään 3 korvata myös tuottajien varastojen arvonalen-
12937: metrin levyiset monivuotisen kasvillisuuden nuksia.
12938: peittämät suojakaistat Koska em. tuen tarvetta mitoitettaessa on ole-
12939: -pitämään maatilan pelloista vähintään 30 % tettu, että maa- ja puutarhatalouden kustannuk-
12940: kasvipeitteisinä myös kasvukauden ulkopuolella set alenevat varsin nopeasti, on kansallisilla jär-
12941: - ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta jestelyillä nopeutettava rakennekehitystä ja pa-
12942: sekä maaseutumaiseman kannalta tärkeitä piir- rannettava viljelijöiden rahoitustilannetta.
12943: teitä viljelymaisemassa. Neuvotteluissa sovittiin lisäksi, että Valtion
12944: Perustuen lisäksi suunnataan erityistukea vesi- viljavaraston varastoissa olevan viljan ja elintarvi-
12945: ensuojelun painopistealueille, arvokkaille maise- keteollisuuden varastojen arvonalennus on kom-
12946: ma-alueille sekä hoidettaville perinnebiotoopeil- pensoitava täysimääräisesti jäsenyyttä edeltävän
12947: le ja pienbiotoopeille. Osa erityistukitoimenpi- ajan markkinahäiriöiden välttämiseksi. Ilmoitus
12948: teistä pyritään taeuttamaan laajemman alueen siitä on tultava hyvissä ajoin ennen jäsenyyttä.
12949: maatiloilla samanaikaisesti. Erityistukitoimenpi- Neuvotteluissa hyväksytyn turvalausekkeen
12950: teisiin kuuluvaa luonnonmukaista tuotantoa tue- mukaan markkinahäiriöiden torjumiseksi Suomi
12951: taan koko maassa. voi vaatia komissiota ryhtymään toimiin vuoro-
12952: Viljelijän kanssa tehdään sopimus vähintään kauden kuluessa niiden uhan toteamisesta.
12953: viideksi vuodeksi. Tuki on 100-1 000 ecua S o s i a a 1i s e t t u e t. Unionissa kehitetään
12954: (630--6 300 mk) ja se vaihtelee sitoumuksen lomituspalvelua ja sen rahoituksen järjestämistä.
12955: vaikutusten mukaan siten, että viljalle maksetaan Toistaiseksi jäsenmaat järjestävät lomitukset halu-
12956: enintään 150 (945 mk) ja nurmikasveille enintään amallaan tavalla ja rahoittavat ne kansallisista
12957: 250 ecua (1 575 mk). Tuen saaja ei saa kesan- varoistaan. Lomituspalvelua järjestäville ryhmille,
12958: nointi- tai tuotannonmuutostukea. jotka työllistävät vähintään yhden ammattitaitoi-
12959: E r i t y i s t u e t. Unionin osarahoittamien sen ihmisen, annetaan toiminnan käynnistämi-
12960: LFA- ja ympäristötukien lisäksi Suomi neuvotteli seen tukea viitenä ensimmäisenä vuonna enin-
12961: oikeuden maksaa kansallisesti rahoitettavaa ns. tään 14 540 ecua (91 602 mk) työntekijää kohti.
12962: pohjoista tukea, jota tarvitaan viljelijöiden ja puu- Vapaaehtoisen varhaiseläkejärjestelmän ta-
12963: tarhatuottajien tulojen turvaamiseksi. voitteena on kasvattaa tilakokoa ja lisätä toimin-
12964: Tätä tulotason turvaavaa tukea Suomessa voi- taansa jatkavien tilojen elinkelpoisuutta. Varhais-
12965: daan maksaa kasvukauden lyhyyden perusteella eläkkeeseen oikeutettuja ovat 55 vuotta täyttä-
12966: pääsääntöisesti 62. leveyspiirin pohjoispuolelle neet viljelijät, jotka eivät saa muuta eläkettä, sekä
12967: ja siihen liittyvillä ilmasto-olosuhteiltaan vas- maataloudessa palkkatyötä tekevät. Viljelijät voi-
12968: taavilla eteläpuolisilla alueilla. Sitä maksetaan vat saada vuosikorvausta 4 000 ecua (25 200 mk)
12969: yleensä pinta-alan tai kotieläinmäärän perusteel- ja lisäksi hehtaarikorvausta 250 ecua (1 575 mk)
12970: la perinteisille tuotteille. Tuki ei saa lisätä tuotan- aina 40 hehtaariin asti eli 10 000 ecua (63 000
12971: toa. Tuen maksaminen ei kuitenkaan estä esim. mk). Lisäksi Suomi voi maksaa seitsemän vuo-
12972: kuljetustuen myöntämistä. den aikana unionin varhaiseläkkeeseen lisäelä-
12973: Tämän lisäksi vakavien vaikeuksien hoitami- kettä metsätulojen osalta. Eläkkeelle siirtyvän
12974: seksi Suomessa voidaan sekä kansallisesti tukea viljelijän maat voidaan siirtää joko perillisille,
12975: maa- ja puutarhataloutta että toteuttaa unionin lisämaaksi tai muuhun käyttöön. Yhteisö maksaa
12976: osarahoittamia normaaleja rakennetukitoimia. eläkejärjestelmän kustannuksista puolet ja epä-
12977: Näin ollen unionin osarahoittamat ja kansalli- suotuisilla tuotantoalueilla 75 o/o.
12978: 154
12979:
12980: Mikäli kansallinen sosiaaliturva on unionin sopimusta vähäisempi, sillä heinäkuussa 1994
12981: turvaa parempi, sitä sovelletaan myös maatalou- voimaan tulleeseen sopimukseen sisältyy unio-
12982: dessa työskenteleviin. Eläke-ehtoja voidaan nin lainsäädännön määräykset. Eta-sopimuksen
12983: muuttaa unionin ja jäsenmaan välisin sopimuk- ulkopuolelle on kuitenkin jätetty säännökset,
12984: sin. Järjestelmät ovat yleensä muutaman vuoden jotka koskevat rajatarkastuksia sekä Etan ulko-
12985: voimassa olevia ohjelmia. puolisista maista tuotavia tavaroita, rahoitusjär-
12986: Jäsenmaat voivat tukea maatilan taloudellista jestelyjä ja eläinsuojelua. Kalahygieniaa ja muna-
12987: neuvontaa. Tuki on enintään 36105 ecua valmisteiden elintarvikehygieniaa varten joudu-
12988: (227 462 mk) työntekijää ja 501,4 ecua (3159 taan säätämään uudet lait.
12989: mk) tilaa kohti. Unionin rahoituksella tuetaan Unioni tukee taloudellisesti tiettyjen eläintau-
12990: ammatillista koulutusta ja kurssitusta. Myös jä- tien, kuten suu- ja sorkkataudin torjuntaa, hävit-
12991: senmaat voivat kansallisvaroistaan tukea koulu- tämis- ja seurantasuunnitelmien toteuttamista ja
12992: tusta. Tukea myönnetään tuotteiden markki- eläinlääkinnällisten tarkastusten tehokkuuden
12993: noinnin ja jalostuksen edistämiseen sekä erityi- edistämistä. Rahoitusapua annetaan mm. yhteys-
12994: sesti tuotannosta luopuvien ja tuotantotapaa ja vertailulaboratorioiden, kansallisten zoonoo-
12995: vaihtavien viljelijöiden uudelleenkoulutukseen. siohjelmien sekä asiantuntijavaihto-ohjelmien
12996: Tukea voivat saada sekä koulutukseen osallistu- tarkastuksiin. Suomi haluaisi säilyttää EU:n sisäl-
12997: vat että sitä tarjoavat. täkin maahamme tuotavien eläinten tarkastukset
12998: tiettyjen tautien varalta. Ne edellyttäisivät kuiten-
12999: Eläinlääkintä. Unionin eläinlääkintälainsää- kin kalliita valvontajärjestelmiä. Esimerkiksi sal-
13000: dännön tavoitteena on estää eläintautien leviämi- monellan vastustaminen ja kotimaisen munan-
13001: nen ja varmistaa eläimistä saatavien elintarvik- tuotannon valvonta maksaisi 3,5 Mmk.
13002: keiden laatu ja turvallisuus. Lait ovat periaattees- Suomella on kolmen vuoden ajan oikeus vaa-
13003: sa varsin samanlaisia Suomen lainsäädännön tia, että unionin tautialueilta tuotavat siat on
13004: kanssa. Vakavimmista eläintaudeista, kuten sika- ennen tuontia tutkittu ja todettu terveiksi. Suomi
13005: rutosta, pyritään siellä vapautumaan erityisten voi kieltää kahden vuoden ajaksi naudan alkioi-
13006: ohjelmien avulla. Niiden kustannuksista unioni den tuonnin Isosta-Britanniasta, jossa esiintyy ns.
13007: maksaa osan. hullun lehmän tautia. Unionin alueella yleisen
13008: Eläinten ja eläintuotteiden vapaata kauppaa lampaiden hermostollisen sairauden (scrapie)
13009: edistetään siten, että unionin sisäiset rajatarkas- torjumiseksi Suomi voi hakea oikeutta vaatia ns.
13010: tukset korvataan tarkastuksilla lähtömaassa. Ra- lisävakuuksia. Luonnonvaraisten ja tarhattujen
13011: jatarkastukset kohdistetaan unionin ulkopuoli- sorkkaeläinten osalta unioni on luvannut tutkia
13012: sista maista tuleviin eläimiin ja eläintuotteisiin. mahdollisuutta muuttaa direktiiviä Suomen esit-
13013: Niitä varten unionin ulkorajoille perustetaan eri- tämällä tavalla.
13014: tyisiä raja-asemia. Tietoverkostoa kehitetään si- Kalatautien leviämisen ehkäisemiseksi unioni
13015: ten, että sen avulla voidaan seurata sekä elävien salli Suomelle kolmen vuoden siirtymäajan, jon-
13016: eläinten liikkumista unionin sisällä että eläinten ka aikana elävän kalan ja mädin kauppa viljely-
13017: ja tuotteiden tuloa unionin ulkopuolelta. Suomi tai istutustarkoituksiin Suomen ja unionin välillä
13018: sai raja-asemien perustamiseen siirtymäaikaa on kielletty. Kananlannan kohdalla unionilmoitti
13019: vuoteen 1998 saakka. Järjestelmän perustaruis- muuttavansa lainsäädäntöä Suomen esittämällä
13020: kustannuksista unioni maksaa osan. Eläintilojen tavalla.
13021: rekisteröinnin ja eläinten tunnistaruisjärjestelmän ED-neuvotteluissa Suomi halusi estää salmo-
13022: kehittämiseen saatiin vuoden siirtymäaika. nellojen saastuttamien elävien eläinten, eläimistä
13023: Unionin taudinvastustamistoimet eivät ole vie- saatavien elintarvikkeiden ja rehujen maahantu-
13024: lä ehtineet vaikuttaa toivotulla tavalla, sillä direk- lon ja vaati, että eläimet tai tuote-erät tutkitaan
13025: tiivien noudattaminen vaihtelee maittain. Suomi joko lähtömaassa tai Suomen rajalla. Neuvottelu-
13026: pyrkii lisävakuuksien avulla säilyttämään nykyi- jen ansiosta Suomessa saadaan soveltaa samoja
13027: sellä alhaisella tasolla maamme kansainvälisesti- vaatimuksia unionista tuotaviin eläimiin ja niistä
13028: kin tarkasteltuna hyvän eläintautien ja eläintuot- saataviin tuotteisiin kuin mitä sovelletaan koti-
13029: teista ihmisiin leviävien tautien tilanteen. Tervey- maassa. Vastavuoroisuusperiaate edellyttää eri-
13030: dellisten ja kustannustekijöiden lisäksi sillä on tyisen salmonellan valvontaohjelman kehittämis-
13031: merkitystä myös tuotteiden laatutakuun kannalta. tä jo ennen ED-jäsenyyttä.
13032: ED-jäsenyyden vaikutus maassamme harjoi- Siipikarjan jalostuseläimille ja munivalle siipi-
13033: tettavaan eläinlääkintään on huomattavasti Eta- karjalle voidaan hakea lisävakuuksia valvonta-
13034: 155
13035:
13036: ohjelmien perusteella jo ennen ED-jäsenyyttä. kastamaila sisäiseen kauppaan tuleva tavara tuo-
13037: Teurastettavaksi kuljetettavat broilerit on poh- tantopaikalla. Tuottajien tulee olla viranomaisen
13038: joismaisen käytännön mukaisesti testattava kas- valvonnassa ja rekisteröimiä, ja he saavat käyttää
13039: vatustiloilla salmonellojen varalta, jos eläimet tuotteissaan kasvipassia, joka oikeuttaa tavaran
13040: teurastetaan Suomessa. vapaaseen liikkumiseen unionin alueella.
13041: Unionissa arvioidaan uudelleen teurassikoja Kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi Suo-
13042: koskevien saimonellamääräysten antamista. Vas- mi saa perustaa viisi suojavyöhykettä. Lisäksi
13043: tavuoroisuudesta keskustellaan. Tuoreen punai- unioni selvittää Suomen tärkeänä pitämien kas-
13044: sen lihan ja siipikarjan lihan osalta unioni on vintuhoojien haitallisuutta ja ryhtyy tarvittaviin
13045: valmis hyväksymään sen, että Suomeen toimitet- toimiin.
13046: tavat erät tutkitaan alkuperämaan laitoksessa, jos Suomen on tehtävä vuoden kuluessa liittymi-
13047: se ei kuulu valvontaohjelman piiriin. Kolmen sestä virallinen perunan rengasmädän esiinty-
13048: vuoden siirtymäaikana kuumennettaviksi toimi- mistä koskeva kartoitus. Sinä aikana perunan
13049: tettaviin lihaeriin voidaan soveltaa suomalaisen vienti Suomesta unionin muihin maihin olisi
13050: valvontaohjelman säädöksiä. kiellettyä. Komissio on kuitenkin valmis harkit-
13051: Unianilla ei ole toistaiseksi tuoreita kanan- semaan "korkealuokkaisen siementuotantoalu-
13052: munia koskevaa lainsäädäntöä. Se on valmis een" -aseman tunnustamista Siemenperunakes-
13053: harkitsemaan Pohjoismaiden esitystä, jonka mu- kuksen suojavyöhykkeellä. Tällainen tunnusta-
13054: kaan tänne kananmunia toimittavat kanalat tar- minen antaisi mahdollisuuden perunan vientiin
13055: kastetaan. tältä alueelta.
13056: Unioni suostui Eta-sopimuksen mukaisen, Unionin sisämarkkinoita varten luotu uusi kas-
13057: vuoden 1998 alkuun ulottuvan siirtymäajan vaa- vinsuojelujärjestelmä edellyttää Suomessa huo-
13058: timuksiin, jotka koskevat lihaa ja kalastustuottei- mattavia uudistuksia. Tuotantopaikat, puutava-
13059: ta kotimaan markkinoille tuottavien laitosten ra- ran viejät, huolintaliikkeet, keskusvarastot ja jake-
13060: kenteita ja välineistöä. Poikkeuksellisesti näitä lukeskukset on rekisteröitävä sekä tarkastuskoh-
13061: kalalaitoksia koskeva siirtymäaika pidentyi kah- teiden määrä kaksin- tai kolminkertaistettava.
13062: della vuodella, ja ne saivat luvan harjoittaa kaup- Unionin kylvösiemenlainsäädäntö sisältyy
13063: paa koko unionin alueella. Unioni ei hyväksy pääosin Eta-sopimukseen. Suomessa saa tuottaa
13064: tiloilla teurastetun lihan myymistä tarkastamatto- vuoden 1996 loppuun asti rehu- ja viljakasvien
13065: mana. kauppasiemenluokan tavaraa kansallisen lain-
13066: Unionin ja Suomen eläinsuojelumääräykset säädännön mukaisesti sekä määrätä viljakasvien
13067: eivät juurikaan poikkea toisistaan. Yksityiskohtia valiosiementuotannossa sukupolvien määrän.
13068: yhtenäistetään eläinsuojelulain kokonaisuudis- Lisäksi Suomi voi poikkeusluvan perusteella so-
13069: tuksen yhteydessä. Suurimmat muutokset koske- veltaa tiukempia hukkakauramääräyksiä.
13070: vat eläinsuojeluvalvontaan liittyviä tarkastuksia. Siirtymäkauden ajan voidaan vaatia merkittä-
13071: Suomessa niitä suoritetaan silloin, kun epäkohtia väksi taimiaineksen alkuperämaa Suomessa
13072: epäillään. Unionissa valvontaa harjoitetaan myös markkinoitavien monivuotisten kasvien taimi-
13073: pistokokein ja niistä raportoidaan komissiolle todistukseen. Direktiivin voimaan saattaminen
13074: joka toinen vuosi. Pistokoetarkastukset koskevat edellyttää muutoksia Suomen lainsäädäntöön
13075: myös eläinten kuljetuksia sen kaikissa vaiheissa. sen soveltamisalan, laatuvaatimusten, ostajalle
13076: Myös eläinten lopettamista ja teurastamista val- annettavien tietojen sekä tuotantoa, kauppaa ja
13077: votaan. Tarkastusten lisääntymisestä aiheutuvat maahantuojien hyväksymistä ja valvontaa koske-
13078: kustannukset olisivat arviolta miljoona markkaa viita osilta.
13079: vuodessa. Myös unionin rehusäädökset sisältyvät pää-
13080: Unionin kotieläinjalostusta koskeva lainsää- osin Eta-sopimukseen. Kasviperäisten rehujen ja
13081: däntö sisältyy pääosin Eta-sopimukseen. Viralli- rehuseosten saimonellatarkastuksia tehdään voi-
13082: sesti hyväksyttyjen jalostusjärjestöjen kantakirjoi- massa olevan lain mukaisesti, kunnes unioni saa
13083: hin merkittyjen jalostuseläinten kauppa on va- sitä koskevan direktiivinsä valmiiksi. Muilta osin
13084: paata. Suomen on hyväksyttävä rehujen maahantuon-
13085: nin perusteeksi lähtömaan tarkastustodistukset.
13086: Jäsenyyden myötä merkittävin muutos on, että
13087: Kasvinsuojelu. Kasvintuhoojien kulkeutu- virallinen valvonta muuttuu maahantuontitarkas-
13088: minen unionin alueella pyritään estämään tar- tuksesta markkinavalvonnaksi.
13089: 156
13090:
13091: Kalatalous. Suomessa kalastuselinkeinon silakkaa. Sen perusteena oli Pohjanmeren silli-
13092: osuus bruttokansantuotteesta on vain 0,16 %, kantojen uhanalaisuus. Suomalaisten kalastajien
13093: mutta eräillä alueilla sen merkitys on huomatta- silakkasaaliista käytetään rehuksi vähintään
13094: va. Päätoimisia ammattikalastajia on merellä n. kaksi kolmasosaa. Suomi ja Ruotsi vaativat
13095: 1 100, sisävesillä n. 2 00 ja sivutoimisia n. 1 700 ja pyyntikiellon kumoamista Itämeren kalastusalu-
13096: 1 000. Virkistys- ja kotitarvekalastus, joihin unio- eella.
13097: nin kalastuspolitiikalla ei ole vaikutusta, on laa- Unioni tarjosi jäsenyysneuvotteluissa kolmen
13098: jaa. Näitä kalastajia on arviolta kaksi miljoonaa. vuoden siirtymäkautta, jonka aikana silakan ka-
13099: Unionin kalastuspolitiikka kattaa kaikki kala- lastusta koskevien tulosten perusteella päätetään
13100: vedet sekä kalan markkinoinnin ja kalatalouden rehukalastuskiellon jatkamisesta. Suomi saneli
13101: rakennepolitiikan. EU:lla on yhteinen kalastus- neuvottelupöytäkirjaan kiellon kumoamista kos-
13102: vyöhyke, jolla unionin kalastajilla on kalastusoi- kevan lausuman.
13103: keus. Vuoteen 2002 asti ovat 12 meripeninkul- Unionissa kalan markkinoivat vapaaehtoiset
13104: man sisäpuoliset kalavedet ko. jäsenmaan kalas- tuottajaorganisaatiot, joiden tehtävänä on mm.
13105: tajien yksinomaisessa käytössä. Koska Suomen pitää hintataso vakaana. Kalan interventio-os-
13106: rannikon kylänrajojen sisäpuoliset vesialueet toissa on tuottajaorganisaatioilla, joita Suomessa
13107: ovat yksityisessä omistuksessa, ei niihin EU:n ei ole, keskeinen rooli. Niiden kautta kanavoi-
13108: muiden jäsenmaiden kalastajille ole automaattis- daan myös markkinointituet. Suomi on saanut
13109: ta pääsyä vuoden 2002 jälkeenkään. komissiolta tietoja ja neuvoja siitä, miten nykyi-
13110: Kalastuspolitiikan perusperiaatteita ovat yh- sissä, olosuhteiltaan varsin erilaisissa jäsenvalti-
13111: teiset kalavedet, näiltä saatavien kalatuotteiden oissa näitä organisaatioita joustavasti voidaan
13112: yhteiset markkinat, kalakantojen säätely kalas- käyttää hyväksi.
13113: tuskiintiöillä sekä yhteinen politiikka kolmansia Suomi esitti EU-jäsenyysneuvotteluissa, että
13114: maita kohtaan. Unionin hallintaan tulisivat myös 59° 30':n pohjoispuolella voisivat kalastaa edel-
13115: Suomen tekemät kalastussopimukset Venäjän ja leen vain suomalaiset ja ruotsalaiset. Samoin
13116: Baltian maiden kanssa. Itämeren kalastuskomis- edellytettiin, että unioni tunnustaa Suomen suo-
13117: sion puitteissa tehdyt kalastussäännöt, ml. saalis- rittamien lohenpoikasten istutusten merkityksen
13118: kiintiöt, koskevat myös sopimuksen osapuolena ja tukee istutuksia. Silakan osalta kalastusvaati-
13119: olevaa unionia. mus toteutui Itämeren kalastussopimuksen mää-
13120: Unionin kalastuspolitiikka nojaa suhteellisen räysten nojalla. Muilta osin, koskien lähinnä loh-
13121: vakauden periaatteeseen, jonka mukaan kalas- ta, vaatimuksesta luovuttiin, sillä Itämeren yhtei-
13122: tusoikeuksien saamisessa ja saaliskiintiöiden ja- set kalavedet ovat myös suomalaisten käytössä ja
13123: kamisessa ratkaisevaa on aiempi kalastustoimin- näin suomalaisten kalastajien kalastusmahdolli-
13124: ta. Koska suomalaiset alukset eivät ole 1970- suudet laajenevat. Unioni hyväksyi Suomen ja
13125: luvun jälkeen kalastaneet Itämeren ulkopuolella, Ruotsin omilla kansallisilla kalavesillään, jonka
13126: Suomi ei voinut neuvotella kalastusoikeuksien muodostaa 4 ja 12 meripeninkulman välinen
13127: laajentamisesta Atlantin valtamerelle tai Pohjan- vyöhyke, vaihtamien kalastuskiintiöiden jatka-
13128: merelle. Suomen osuudet Itämeren kalastuskiin- misen.
13129: tiöistä siirtyisivät osaksi unionin saaliskiintiöitä. Lohenpoikasten istutusvaatimusta ei hyväk-
13130: Suomen kiintiöt määräytyisivät vuosien 1989- sytty, vaan katsottiin, että asia olisi käsiteltävä
13131: 93 kalastuksen ja saaliskiintiöiden perusteella Itämeren kalastuskomissiossa. Unionissa harki-
13132: prosenttiosuuksina unionin kokonaiskiintiöstä. taan ryhtymistä joihinkin sellaisiin toimiin, joita
13133: Eta-sopimukseen ei sisälly kalastuspolitiikka yksityiset tahot suorittavat Suomessa lohenpoi-
13134: eikä kalastusoikeuksia koskevia määräyksiä, oi- kasten istuttamiseksi.
13135: keuksia tai velvoitteita muuten kuin kilpailusää- Suomi esitti myös eräiden valtiontukien salli-
13136: dösten osalta. Siinä säädetään kalatuotteiden mista ja mm. rehusilakan pyyntiin tarkoitettujen
13137: osittaisesta tullivapaudesta ja tullinalennuksista investointien luokittelua unionin tukeen oikeut-
13138: sekä kilpailua vääristävien tukien poistamisesta. tavaksi toiminnaksi. Unioni suhtautui investointi-
13139: Unionin jäsenyys merkitsisi kalatuotteiden täysin en tukemiseen myönteisesti, mutta katsoi, että
13140: vapaata liikkumista. valtionrukiin tulee soveltaa kalastusta koskevia
13141: Suomen kannalta jäsenyysneuvotteluissa tär- kilpailupolitiikan sääntöjä. Silakan hintatukea ei
13142: kein kysymys oli 1970-luvulta peräisin oleva hyväksytty. Suomessa selvitetään, millä kilpailu-
13143: unionin kielto kalastaa silliä muuhun tarkoituk- sääntöjen sallimilla toimilla kalastuselinkeinon
13144: seen kuin ihmisravinnoksi. Kielto koskee myös toimintaedellytykset voidaan turvata.
13145: 157
13146:
13147: Vaikutukset elintarviketeollisuuteen. että elintarvikekaupan on lisättävä tuotevalikoi-
13148: Maataloudesta saatavien raaka-aineiden kustan- maansa.
13149: nusvaikutuksia elintarvikkeiden hintoihin tasa- Maatalouteen ja elintarviketalouteen sidoksis-
13150: taan eri maiden kesken perimällä valmistevero sa olevien organisaatioiden ja laitosten asema
13151: vapaakauppatuotteita tuotaessa ja maksamalla muuttuu. Pohjoismaiset osuuskunnat ovat kool-
13152: vientitukea viejälle. Valmisteverolla suojataan taan suurempia ja teknisesti kehittyneempiä kuin
13153: kotimaista maataloutta. Eta-sopimuksen tultua eteläeurooppalaiset cooperatiivit, mutta niiden
13154: voimaan valmisteveron sijasta käytetään vaihtu- hallinto on joustamatonta ja byrokraattista. Harva
13155: via tuontimaksuja. Elintarviketeollisuuden pitäisi asutus ja pienet lähimarkkinat ovat lisänneet
13156: pystyä kilpailemaan kustannuksissa ulkomaisen osuuskuntien yhteistyötä ja johtaneet fuusioihin.
13157: teollisuuden kanssa. Pohjoismaat ovat selvästi epäedullisempaa
13158: Eta- eivätkä muutkaan vapaakauppasopi- tuotantoaluetta kuin nykyiset ED-maat. ED-jäse-
13159: mukset koske maataloustuotteiden kauppaa nyyden myötä alkutuotanto ja siihen perustuva
13160: yleisesti vaan vain erikseen määriteltyjä tuottei- elintarviketeollisuus vähenee kilpailun vapau-
13161: ta. Muihin vapaakauppasopimuksiin verrattuna tuessa. Toisaalta elintarviketeollisuus menettää
13162: Eta-sopimuksen sisältämä tuotekate on hieman markkinaosuuttaan perinteisillä kotimarkki-
13163: laajempi. Vapaakauppatuotteiden osuus oli v. noilla.
13164: 1992 35% elintarvikkeiden kokonaistuonnista. P o h j o i s m a i n e n v e r t a i 1u. Jäsenyy-
13165: Eta-pääsopimus ei olennaisesti lisää elintarvik- den toteutuessa tuottajahintojen ja tukien alene-
13166: keiden vapaata liikkumista, sillä vapaakaupan minen muuttaisi erityisesti Suomen ja Norjan
13167: piiriin kuuluvien uusien tuotteiden osuus elin- maataloutta ja koko elintarviketaloutta. Molem-
13168: tarvikkeiden kulutuksessa on erittäin vähäinen. missa maissa maantieteellinen sijainti ja luon-
13169: Poistuneet, käytännössä lähes merkityksettömät nonolot sekä harva asutus ja pitkät etäisyydet
13170: tullit vaikuttavat vain vähän kuluttajahintata- lisäävät koko elintarviketalouden kustannuksia.
13171: soon. Ruotsi on sopeuttanut tukipolitiikkansa pitkälti
13172: ED-jäsenyyden vaikutuksia elintarvikeketjuun unionin ehtoihin. Lisäksi pääosa Ruotsin maata-
13173: sekä siitä aiheutuvia syy- ja seurausvaikutuksia loustuotannosta tuotetaan alueilla, jotka ovat
13174: kansan- ja aluetalouteen ei ole järjestelmällisesti Hankoniemeä etelämpänä, jossa satotaso on lä-
13175: selvitetty. Kotimaiseen maatalouteen perustuvan hes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Olo-
13176: maidon- ja lihanjalostuksen kilpailukyvyn ei us- suhteiltaan alue vastaa unionin pohjoisosia.
13177: kota paranevan, koska nämä alat eivät hyödy Tanska odottaa unionin laajentumisen kasvat-
13178: tuontiraaka-aineen halpenemisesta. Kotimaisen tavan olennaisesti lähimarkkinoitaan. Tanska on
13179: maataloustuotannon supistaminen jo nykyisellä pystynyt lisäämään vientiään muihin Pohjoismai-
13180: jalostuskapasiteetilla on johtamassa raaka-aine- hin, joissa se vahvistaa asemiaan. Jos kaikki
13181: pulaan. Tuottajahintojen alentuessa raaka-ai- Pohjoismaat liittyvät unioniin, Tanska voisi laa-
13182: neen saanti voi vaikeuttaa elintarviketeollisuu- jentaa markkinoitaan näissä kaikissa. Ruotsi luul-
13183: den toimintaa. tavasti pystyy säilyttämään suuren osan koti-
13184: Jäsenyyden vaikutuksesta elintarvikeketjut markkinoistaan ja lisäksi sen ennustetaan laajen-
13185: keskittyisivät, kansainvälistyisivät ja työnjako li- tavan omaa elintarvikevientiään Suomeen ja Nor-
13186: sääntyisi. Tuotannossa kolme rinnakkaista strate- jaan.
13187: giavaihtoehtoa olisivat standardituotanto eli hin- Suomen liittyminen unionin jäseneksi vaikut-
13188: takilpailussa menestyvä, isoissa yksiköissä tuo- taisi ratkaisevasti kotieläintalouteen, jonka osuus
13189: tettu ns. bulkkituotanto, merkkituotteet sekä eri- on 60 % maatalouden tuotosta. Muut toimeentu-
13190: koistuotteet, joita ovat korkeatasoiset, kapealle lomahdollisuudet ovat näillä ns. maitotalousalu-
13191: markkinalohkolle suunnatut tuotteet. eilla yleensä vähäiset. Vaikka jäsenyyden yhtey-
13192: Pohjoismaiden elintarviketeollisuuden pa- dessä korostetaan kasvinviljelyn ongelmia, on
13193: himmat kilpailijat olisivat Tanska ja Hollanti, kuitenkin huomattava, että peltoviljelyn osuus
13194: jotka ovat unionin merkittävimmät elintarvikkei- on vain 20 % maatalouden tuotosta ja peltovilje-
13195: den nettoviejät. Vaikka Tanskan kokonaisvienti lyä harjoitetaan usein sivutoimisesti.
13196: onkin vähentynyt, se on viime vuosina lisännyt Norjan maatalousekonomian tutkimuslaitok-
13197: vientiään Pohjoismaihin. sen laskelmien mukaan Norjassa- jos se kuului-
13198: Vähittäiskaupassa myymäläkoko kasvaisi ja si ED:hun - maataloutta harjoitettaisiin lähes
13199: myymäläverkko muuttuisi, keskittyisi ja kansain- yksinomaan pääkaupunkiseudulla. Gattin vaiku-
13200: välistyisi. Kuluttajanäkökulma korostuu siten, tukset Norjan maatalouteen olisivat selvästi vä-
13201: 158
13202:
13203: häisemmät kuin unionin jäsenyyden, ja ne koh- set neuvottelut, erityisesti Gatt-sopimus, vapaut-
13204: distuisivat tasaisemmin maan eri osiin. tavat maatalouskauppaa ja purkavat rajasuojaa
13205: Norjan erityisongelmana jäsenyysneuvotte- sekä lisäävät suomalaisen teollisuuden mahdolli-
13206: luissa on kalastus. Unionin muut jäsenmaat pyr- suuksia maailmanmarkkinoilla.
13207: kivät Norjan kalastusalueille niiden omien kala- Gattin Uruguayn kierroksen loppuasiakirjan
13208: vesien ehtyessä. Kalan ja kalatuotteiden vienti oli maatalouden perussopimus yhdessä kansallisten
13209: v. 1989 87 o/o Norjan maatalous- ja elintarvike- sitoumusluetteloiden kanssa sisältävät sitoumuk-
13210: viennistä. Sen sijaan valaanpyynnillä on vain set markkinoillepääsyn laajentamisesta, koko-
13211: vähän merkitystä. naistuen alentamisesta sekä vientituen ja tuettu-
13212: Suomi pyrkii sopeuttamaan maatalouslainsää- jen vientimäärien alentamisesta.
13213: däntönsä unionin maatalouspolitiikan mukai- Suomessa alennusvelvoitteen piirissä oleva
13214: seksi ennen mahdollista jäsenyyttä. Sitä vastoin kokonaistuki AMS:llä mitattuna on vajaat 16,5
13215: Norjan sopeutuminen unionin käytäntöön ei ole mrd. mk ja vaadittava tuen alennus runsaat 3,2
13216: aktiivista. Ruotsi on jo sopeuttanut maatalouspo- mrd. mk. Hintojen alenemisen ja kireän budjetti-
13217: litiikkansa unionin säädöksiin ja hintatasoon. talouden vuoksi maatalouden kokonaistuen ar-
13218: Työvoimakustannuksista johtuvista korkeista ja- vioidaan AMS:llä laskettuna olevan kertomus-
13219: lostuskustannuksista huolimatta Ruotsin elintar- vuonna n. 15,4 mrd. mk. Nykyinen pinta-alalisä
13220: viketalous olisi varsin kilpailukykyinen unionin ei sellaisenaan täytä ns. vihreän tuen kriteerejä,
13221: markkinoilla. Karkeasti arvioituna Ruotsi voisi mutta tuen sääntöjä muuttamalla tukimuoto voi-
13222: säilyttää maatalouden nykyisen tukitasonsa daan siirtää alennusvelvoitteen ulkopuolelle.
13223: myös unionin jäsenenä tai jopa hieman lisätä Muita muutoksia ei sopimuskaudella tarvita.
13224: sitä. Vientitukea arvioitaessa oli neuvottelujen lop-
13225: Ruotsin huolenaiheita ovat erityisesti tuottei- puvaiheessa mahdollista käyttää lähtökohtana
13226: den korkean laatu- ja hygieniatason säilyminen myös nykyisiä vientimääriä. Suomessa niitä käy-
13227: sekä kasvi- ja eläintautien torjunta. tetään viljan sekä naudan- ja sianlihan kohdalla.
13228: Pohjoismailla oli käytännössä vähän yhteis- Gatt-sopimuksen vaikutus viljelijöiden tulota-
13229: työtä jäsenyysneuvotteluissa. Erillinen pohjois- soon on verrattain vähäinen. Monista rajoituksis-
13230: ten alueiden tuki on tärkeä lähinnä Suomelle ja ta huolimatta sopimus antaa asetettujen rajojen
13231: Norjalle. Sen merkitys Ruotsin maataloudelle oli- puitteissa kansallisille viranomaisille melko suu-
13232: si vähäinen. Pohjoismaiden ongelmat ovat tiivis- ren liikkumavaran. Esimerkiksi ED-jäsenyys il-
13233: tettynä seuraavat: man pohjoisen maatalouden tukea merkitsisi
13234: - Epäsuotuisten alueiden tukea (LFA-tuki) selvästi suurempaa muutosta maataloudelle.
13235: määritettäessä tulotasoa verrataan ko. maan kes- Muutokset maataloustuotteiden hintoihin riippu-
13236: kiarvoon. Tilanne olisi Pohjoismaiden kohdalla vat lähinnä tarjonnan lisääntymisestä, mitä on
13237: kokonaan toinen, jos tulotason vertailukriteerinä vaikea arvioida.
13238: käytettäisiin ED-maiden keskiarvoa. Tuen mää- Gatt-neuvottelun tuloksella on merkittävä vai-
13239: rää, 1 000 mk/ha, pidetään liian alhaisena. Esi- kutus myös unionin kannalta. Siihen kuuluu yli
13240: merkiksi Mikkelin läänissä sen pitäisi olla vähin- 100 valtiota, joista osa on aktiivisesti toimivia
13241: tään kaksinkertainen korvatakseen nykyiset, kehitysmaita. Laajentuneena Gattilla on merki-
13242: unionissa kielletyt tuet. tystä erityisesti suurten kauppablokkien välisessä
13243: - Investointitukea ei myönnetä ylituotanto- kaupassa. Sopimuksen aikaansaaminen avaa
13244: aloilla toimivan perusmaatalouden, mm. maitoti- unionin markkinoita ja auttaa sitä lisäämään
13245: lojen, rakenteen parantamiseen. Tukitasoa pide- vientiään. Gattissa sallitaan aiempaa vahvempi
13246: tään liian alhaisena. tukipolitiikka, mikä helpotti sopimuksen hyväk-
13247: - Ns. SE-alueiden tuet, joita myönnetään symistä.
13248: maaseudun kehittämiseen, ovat äkillisissä muu- Kuusivuotisen Gatt-sopimuksen arvioidaan
13249: tostarpeissa kehittämisvälineinä hitaita. Alueelli- mm. alentavan rajasuojaa ja vientitukea 36 o/o
13250: nen kattavuus ja tuen suuruus huomioon ottaen sekä kansallista tukea 20 o/o. Kun tuettua vientiä
13251: tuet eivät korvaa tulojen menetystä. rajoitetaan, tuki vähenee 21 o/o.
13252: Mahdollisen ED-jäsenyyden toteutuessa Suo-
13253: Gatt-sopimuksen vaikutukset. ]äsenyysrat- men maatalouteen vaikuttaa tulevaisuudessa
13254: kaisusta riippumatta Suomen maatalous joutuu myös se, mihin unioni on omalta osaltaan sitou-
13255: toimimaan jatkuvasti lisääntyYässä vuorovaiku- tunut Uruguayn kierroksen maatalousratkai-
13256: tuksessa muun maailman kanssa. Kauppapoliitti- sussa.
13257: 159
13258:
13259: EU:n rajasuoja kolmansiin maihin päin säilyy taa viljelykäyttöön kohtuullisen vaivattomasti ja
13260: suhteellisen korkeana. Muutoksia saattaa sen lyhyen ajan kuluessa, on taloudellisella ja hallin-
13261: sijaan aiheuttaa unionin rehupolitiikka, joka sallii nollisella ohjauksella ja mm. non-jood tuottei-
13262: suhteellisen vapaan rehuntuonnin kolmansista den tuotantoa edistämällä pyrittävä supista-
13263: maista. Yhteisessä maatalouspolitiikassa unioni maan vain osavuotisesti työllistävän kasvinvilje-
13264: on jo alentanut maataloustuotteiden, erityisesti lyn ylituotantoalaa, jonka arvioidaan olevan
13265: viljan hintoja. Kuitenkin sen on leikattava maata- miljoona hehtaaria. Tuotantosupistukset on koh-
13266: louden sisäistä tukea jonkin verran ennen vuosi- distettava koskemaan ensisijaisesti eläkkeellä
13267: tuhannen vaihdetta. Leikkaus voidaan toteuttaa olevia ja sivutoimisia viljelijöitä.
13268: vähentämällä tuotantoa tai laskemalla hintoja. EUn rakennerahastojen varoilla edistetään
13269: Sopeuttamista helpottanee tukien muuntelu- maatalouden rakennemuutosta ja toteutetaan
13270: mahdollisuus. maaseutupolitiikkaa, jonka tavoitteena on säi-
13271: Kuitenkin vakavamman ongelman unionille lyttää maataloustuottajista ja muusta väestöstä,
13272: muodostavat vientitukea koskevat sitoumukset. josta huomattava osa on tällä hetkellä työttömä-
13273: Uruguayn kierroksella sen on ollut vaikea sitou- nä, koostuva haja-asutus. Rakennerahastojen
13274: tua vientitukea koskeviin leikkauksiin. Joidenkin varoilla on maatalouden ohella riittävästi tuetta-
13275: arvioiden mukaan unioni joutuisi leikkaamaan va uusien työpaikkojen luomista pk-yrityksiin,
13276: viljojen vientimääriä viime vuosien n. 33 milj. joiden tuotantorakenne ja sijainti on kilpailuky-
13277: tn:sta lähes 22 milj. tn:iin. ryn kannalta edullinen, sekä työttömien työky-
13278: ryn ylläpitämistä ja ammattitaidon parantamis-
13279: Elinkeinotukia suunnataan ja mitoitetaan ta. Omaehtoisten, mm. osuustoimintaan perus-
13280: uudelleen siten, että ne tukevat teollisuus- ja tuvien työllisyystoimien lisäksi on kehitettävä kei-
13281: elinkeinopolitiikkaa ja ovat sopusoinnussa kan- noja työssäkäyntialueen laajentamiseksi, jotta
13282: sainvälisten velvoitteiden kanssa. Tuen määrää syrjäalueet säilyisivät mahdollisimman pitkään
13283: halutaan supistaa paitsi valtiontaloudellisista asuttuna. Haja-asutusalueiden palvelujen jär-
13284: syistä myös siksi, että suoran tuen katsotaan jestämisessä on samoin pyrittävä löytämään uu-
13285: vääristävän tuotantopanosten hinnoittelua ja denlaisia ratkaisuja pysyvien palveluorganisaa-
13286: kilpailua sekä johtavan tehottomaan tuotanto- tioiden sijaan.
13287: rakenteeseen. Myös elintarviketalouden tukemi- Kustannusten alentamiseksi maataloudelle
13288: sessa tulee välttämättömän siirtymäajan puit- maksettava tuki on suunnattava uudelleen siten,
13289: teissa tavoitteena olla, että EU-sopimuksen suo- että sillä kannustelaan tilojen rationalisointia,
13290: mia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimää- yhteistoimintaa, yhtiöittämistä ja uusien tulo-
13291: räisesti, kun puretaan unionin jäsenmaksuista lähteiden kehittämistä. Ehkäisevää toimintaa te-
13292: palautettavia ja kansallisesti maksettavia tukia. hostamalla ja menettelytapoja keventämällä voi-
13293: Kansallisilla varoilla kustannettavan maatalo- daan esim. eläintautien torjunnassa säästää
13294: ustuen ehdot on muotoiltava sellaisiksi, että niil- kustannuksia. Kohtuuttoman korkeiksi nostetut
13295: lä kannustetaan lisäämään maatalouden tuot- tuotantopanosten ja -välineiden kustannukset,
13296: tavuutta ja tehokkuutta. Tukijärjestelmää uudis- jotka ovat pääasiallisin syy maatalouden ras-
13297: tettaessa on vältettävä muodostamasta siitä jul- kaaseen velkaantumiseen, on saatava alene-
13298: kiseen sektoriin verrattavaa, suojattua järjestel- maan. Kansainvälisesti poikkeuksellisten maa-
13299: mää. Tuen määrää on voitava tarkistaa tilan- talouden tuotantopanosverojen poistamista on
13300: teen mukaan. Tilojen avustamiseen on kehitettä- kiirehdittävä. Rehuviljan hinnan alentaminen
13301: vä jatkuva seuranta ja lainsäädännöllä sankti- sisältyi jo neuvottelutavoitteisiin. Maatalouden
13302: oitava poikkeaminen tuen perusteena olevista ohjausta ja neuvontaa on kehitettävä sellaiseksi,
13303: suunnitelmista. että rationalisointitavoitteissa onnistutaan. Val-
13304: jäsenyysratkaisusta riippumatta Suomessa on vontaa tehostamalla on myös tuottajiin kohdis-
13305: kartoitettava ne maatalouden alueet, joilla meil- tuvat spekulaatiot vastaisuudessa estettävä.
13306: lä on suhteellinen etu muuttuvassa toimintaym- Vaikka inhimilliset ja työllisyysnäkökohdat
13307: päristössä, ja ohjattava tuotantoa sen perusteella puoltavat erillisen, verovaroilla kustannetta-
13308: hyödykkeiden ja palvelujen koti- ja ulkomaista van velkasaneerausjärjestelmän luomista ylivel-
13309: kysyntää vastaavaksi. Lisäksi on ratkaistava, kaantuneiden, konkurssiuhan alaisten tuotta-
13310: millä alueella ja kenen toimesta erityisesti perus- jien auttamiseksi heidän velkavaikeuksissaan,
13311: maataloustuotteita tuotetaan. Koska nykyisellä joihin sopeutuminen unionin tuottajahintoihin
13312: teknologialla voidaan metsitettykin maa palaut- välittömästi jäsenyyden tultua voimaan johtaa,
13313: 160
13314:
13315: asettaa se muut yrittäjätja tulojen vähentymisen ten ja erilaisten avustusten varassa, vaatii koh-
13316: vuoksi ylivelkaantuneet yksityishenkilöt eriarooi- tuullisuusharkintaa.
13317: seen asemaan. Maa- ja puutarhayrittäjien mah- Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisek-
13318: dollisuus käyttää korkoja velkapääoman lyhen- si on toimeentulon kannalta välttämättömien
13319: tämiseen tuntuu kohtuuttomalta sikälikin, että elintarvikkeiden ja asumisen kustannuksia saa-
13320: ylivelkaantuneiden asuntovelallisten uusia kor- tava pienemmiksi. Tuottajahintojen puolittuessa
13321: kotukihakemuksia ei varojen puuttuessa edes on elintarvikkeiden hintoja alennettava pysyväs-
13322: käsitelty vuoden 1994 alkupuolella. Tuottaja- ja ti soveltamalla niihin mahdollisimman lievää
13323: neuvontajärjestöt ovat osaltaan vastuussa toimi- verotusta ja alentamalla kansallisen tuen osuut-
13324: alan tilanteesta sikäli, että unionin kielteinen ta tulevaisuudessa. Elintaroikkeiden vientiä tu-
13325: suhtautuminen pitkiin siirtymäsäännöksiin on kemalla on pystytty luomaan markkinointika-
13326: ollut ennakoitavissa niistä saatujen huonojen navia erityisesti lähialueille, joissa on huomatta-
13327: kokemusten vuoksi. va ostopotentiaali ja pulaa tuotteista. Tanskan
13328: Maatalouden tilakoon kasvattamiseksi kan- esimerkki osoittaa, että viennin kehittäminen il-
13329: sainvälisen kilpailukyvyn vaatimalle tasolle on man kotimaista tukea on mahdollista, mikäli
13330: esitetty verotuksen lieventämistä, jota monissa elintaroiketeollisuuden sopeuttamisessa onnistu-
13331: EU-maissa käytetään maatalouspolitiikan väli- taan. Varastotappioihin, ylikapasiteetin vähen-
13332: neenä. Sinänsä perusteitujen veroetuuksien tämiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen
13333: myöntäminen heikosti työllistävälle, kansanta- suunnattuja tilapäisiä tukitoimia lukuun otta-
13334: loudelle huomattavan kustannustaakan aiheut- matta elintarviketeollisuuden on muiden elin-
13335: tavatie tuotannonalalle tilanteessa, jossa vero- keinoalojen tapaan selviydyttävä pitkällä aika-
13336: tuspohja on työttömyyden vuoksi romahtanut ja välillä omillaan.
13337: viidennes työvoimasta elää työttömyyskoroaus-
13338: 161
13339:
13340:
13341:
13342:
13343: Liikenneministeriön hallinnonala
13344:
13345: Liikenneturvallisuus Suomessa Liikennekuolemat ovat vähentyneet 1990-lu-
13346: vulla selvästi tieliikenteessä ja rautateiden taso-
13347: Liikenneturvallisuuden kehitys viime risteysonnettomuuksissa.
13348: vuosina. Liikenneministeriön mukaan liikenne-
13349: turvallisuus on kehittynyt viime vuosina myön- Tieliikenneturvallisuus. Yleisillä teillä sat-
13350: teisesti. Tieliikenteen turvallisuuden paranemi- tuneet onnettomuudet ovat vähentyneet viime
13351: seen tähtäävä liikenneturvallisuusohjelma vuo- vuosina. Vuonna 1989 sattui 471 kuolemaan
13352: siksi 1993-97 valmisteltiin v. 1991-92liikenne- johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 518 ihmis-
13353: ministeriön asettamassa liikenneturvallisuusasi- tä. Tämän jälkeen on vuosittain sattunut 360-
13354: ain neuvottelukunnassa ja hyväksyttiin valtio- 390 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa
13355: neuvostossa kertomusvuoden kesäkuussa. Oh- on kuollut 420-430 ihmistä. Kertomusvuoden
13356: jelman perusteella asetettiin eri viranomaisille ennakkotiedon mukaan kuolemaan johtaneita
13357: lähivuosia koskevat turvallisuustavoitteet Lii- onnettomuuksia oli alle 300. Myös loukkaantu-
13358: kenneministeriö koordinoi ohjelmaa ja seuraa misiin tai omaisuusvahinkoihin johtaneet onnet-
13359: sen toteutumista. tomuudet ovat vähentyneet.
13360: Ilma- ja rautatieliikenteen turvallisuutta koske- Tieliikenteen väheneminen vuoden 1990 jäl-
13361: vat varsin tarkat ohjeet. Näissä liikennemuodois- keen on parantanut turvallisuutta. Tielaitoksen
13362: sa turvallisuus on liikenneministeriön mukaan mukaan liikenteen laatu ja liikennekäyttäytymi-
13363: ollut viime vuosina hyvä. nen lienevät myös muuttuneet taloudellisen la-
13364: Vesiliikenteessä Suomen aluevesillä sekä suo- man aikana. Tieliikenneonnettomuuksien tilas-
13365: malaisille aluksille muualla tapahtuu vuosittain tointia uudistettiin kertomusvuoden alusta. Polii-
13366: 70-80 onnettomuutta, joista valtaosa on vahin- sin ilmoitusmenettely muuttuu jatkuvasti, minkä
13367: goiltaan vähäisiä. Merenkulkulaitos on yhdessä takia onnettomuuksien tilastointiin voi tulla
13368: muiden viranomaisten sekä varustamoiden ja muutoksia.
13369: järjestöjen kanssa pyrkinyt pitämään onnetto- Tielaitoksen mukaan liikenneympäristön pa-
13370: muudet vähäisinä. Vesiliikenteen turvallisuuson- rantamis- ja liikenteen säätelytoimet ovat vähen-
13371: gelmia ovat veneilyonnettomuudet, joissa on täneet onnettomuuksia. Esimerkiksi vuosien
13372: viime vuosina menehtynyt vuosittain n. 100 hen- 1992 ja 1993 toiminta vähensi yhteensä n. 120
13373: keä. henkilövahinko-onnettomuutta, mikä vastasi n.
13374: Liikenneonnettomuuksissa kuoli liikenne- 12liikennekuoleman torjumista. Tämä lähes vas-
13375: muodoittain v. 1990-93 ihmisiä seuraavasti: tasi tielaitoksen vastuuosuutta valtioneuvoston
13376: kertomusvuonna tekemässä periaatepäätöksessä
13377: liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
13378: Vuosi Tie- Rautatieliikenne Yleis- Vene-
13379: liikenne Taso- Matkus- Muut' ilmai- onnetto- Toinen parlamentaarinen liikennekomitea
13380: risteys- tajat ja lu muudet asetti vuoden 1991 mietinnössään liikenneturval-
13381: onnetto- juna-
13382: muudel henkilö- lisuustyön tavoitteeksi tieliikennekuolemien vä-
13383: kunta hentämisen puoleen vuodesta 1989 vuoteen
13384: 1990 ........ 649 27 2 8 2 101 2000 mennessä. Myös loukkaantumis- ja onnet-
13385: 1991 ........ 632 20 10 4 2 79 tomuusriskiä tieliikenteessä oli alennettava.
13386: 1992 ........ 601 16 4 11 1 102 Liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnan
13387: 1993 ........ 483 2 8 0 12 6 105
13388: suosituksessa liikenneturvallisuustyön suunni-
13389: 1 Ei sisällä varmoina pidettyjä itsemurhatapauksia telmaksi 1993-1996 tehtiin ehdotus turvalli-
13390: (50---{)0 vuosittain). suustavoitteen jakamisesta eri osapuolien kes-
13391: 2
13392: Ennakkotieto. ken. Valtioneuvosto teki kertomusvuonna lii-
13393:
13394: 11 340518M
13395: 162
13396:
13397: kenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suo- Kiskoliikenneturvallisuus. Kertomusvuo-
13398: situkseen perustuvan periaatepäätöksen tielii- den lopussa Valtionrautateiden (VR) raiteilla oli
13399: kenteen turvallisuuden parantamisesta. Siitä joh- 4 993 tasoristeystä, joista tärkeimmillä pääradoil-
13400: tuvana tavoitteena tielaitoksen on toiminnallaan la 820. Tasoristeykset vähenivät 320:llä v. 1990--
13401: vähennettävä vuosittain seitsemän liikennekuo- 93. Poistot liittyivät pääosin rataosan lasannos-
13402: lemaa. toihin perusparannusten ja oikaisujen yhteydes-
13403: Tielaitos ilmoittaa ottaneensa toiminnassaan sä. Erillisrahoituksena siltoihin, eritasojärjestelyi-
13404: huomioon parlamentaarisen liikennekomitean hin ja tiejärjestelyihin on 1990-luvulla ollut käy-
13405: mietinnön ja valtioneuvoston periaatepäätöksen tettävissä keskimäärin vajaat 30 Mmk vuodessa.
13406: sekä asettaneensa toimintansa tavoittet niiden Tasoristeyksiä on poistettu lähinnä Helsinki-
13407: suuntaisiksi. Tampere, Helsinki-Turku ja Tampere-Seinä-
13408: Tieliikenneturvallisuustyötä tekevät myös lu- joki -rataosilla.
13409: kuisat muut viranomaiset, järjestöt ja yhteisöt. Valtioneuvosto antoi v. 1992 suuronnetto-
13410: Näistä keskeisimmät ovat edustettuina liikenne- muuksien tutkijalautakunnan ehdotuksesta lii-
13411: ministeriön neuvoa antavassa liikenneturvalli- kenneministeriön ja VR:n tehtäväksi vilkkaasti
13412: suusasiain neuvottelukunnassa. liikennöityjen transiloratojen tasoristeysten pois-
13413: Kukin organisaatio vastaa omasta liikennetur- ton mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään
13414: vallisuustyöstään, joka mm. liikenneturvallisuus- vuoteen 2000 mennessä. Tasoristeyslen poisto
13415: asiain neuvottelukunnassa sovittavan yhteistyön Vainikkala-Kouvola-Kotka/Hamina -rata-
13416: kautta nivelletään muuhun liikenneturvallisuus- osilta maksaa n. 200 Mmk. Poistotyö on radanpi-
13417: työhön. Liikenneministeriö koordinoi valtakun- don rahoituksen niukkuuden vuoksi vasta alus-
13418: nallista liikenneturvallisuustyötä. sa. Lähivuosina tasoristeyksiä poistetaan tason-
13419: Karkean ja alustavan arvion mukaan tärkeim- nostohankkeiden yhteydessä rataosilta Helsin-
13420: mät liikenneturvallisuustyötä tekevät organisaati- ki-Tampere, Helsinki-Turku ja Tampere-
13421: ot käyttävät vuosittain liikenneturvallisuustyö- Seinäjoki sekä rataosilta Tampere-Orivesi ja
13422: hön varoja seuraavasti: tielaitos 500 Mmk, katsas- Kokemäki-Pori.
13423: tustoimi 230 Mmk, liikkuva poliisi 100 Mmk, Kertomusvuoden lopussa tasoristeyksissä oli
13424: Liikenneturva 15 Mmk, liikenneministeriö 5 Mmk 829 puolipuomilaitosta, 139 valo- ja äänivaroitus-
13425: ja Liikennevakuutuskeskus 4 Mmk. Tielaitoksen laitosta ja 4 mekaanista tiepuomilaitosta. Vuosina
13426: varoista mukana ovat vain ne varat, jotka on 1990--93 rakennettiin n. 20 turvalaitetta ennes-
13427: käytetty liikenneturvallisuusperustein tehtyihin tään turvaamattomiin tasoristeyksiin. Erillisrahoi-
13428: toimiin. Tielaitoksen selvityksen mukaan nämä tuksena tasoristeysturvalaitteisiin on 1990-luvulla
13429: toimet ovat käytettyihin voimavaroihin verrattu- myönnetty vuosittain n. 6 Mmk.
13430: na tehokkaimmin liikenneturvallisuutta paranta- VR teki automaattisen kulunvalvontajärjestel-
13431: vat tieympäristön toimet. män ensimmäisen vaiheen hankintasopimuksen
13432: Muuta rahoitusta liikenneturvallisuustyöhön ruotsalaisen ABB:n kanssa v. 1990. Koeajot suo-
13433: tulee mm. liikennevakuutusyhtiöiltä. Tienkäyttä- ritettiin v. 1992-93 ja rakentaminen aloitettiin
13434: jät rahoittavat omien turvallisuusvarusteidensa kertomusvuonna. Koeajoihin, hankintoihin ja
13435: hankkimisen. Nämä kustannukset saattavat jopa rakentamiseen käytettiin kertomusvuoden lop-
13436: ylittää julkisen rahoituksen. puun mennessä 26 Mmk.
13437: Liikenneministeriön mielestä tieliikennetur- Suunnitelman mukaan automaattisen kulun-
13438: vallisuuteen käytettävät voimavarat ovat koko- valvonnan ensimmäinen vaihe on valmis vuoden
13439: naisuutena tyydyttävät. Liikenneturvallisuustyön 1998 loppuun mennessä rataosilla Helsinki-
13440: suunnitelma 1993-96 -suosituksen toteuttami- Turku, Helsinki-Seinäjoki, Helsinki-Martin-
13441: sen hyödyt ovat lähes kaksinkertaiset kustannuk- laakso ja Riihimäki-Imatra/Vainikkala.
13442: siin verrattuna. Joillakin liikenneturvallisuustyön VR muuttaa opastinjärjestelmänsä yksikäsittei-
13443: tekijöillä on vaikeuksia saada tarvittavat voima- seksi. Opastinjärjestelmän uusiminen mahdollis-
13444: varat, esim. kunnilla ja Liikenneturvalla. Toisaal- taa osaltaan nopeuksien nostamisen nykyisen
13445: la, esim. ajoneuvojen katsastuksessa, taas suur- liikenneturvallisuustason säilyessä. Järjestelmän
13446: tenkaan voimavarojen saanti ei ole tuottanut uusiminen aloitettiin v. 1991 rataosilla Riihimä-
13447: vaikeuksia. Liikenneturvallisuusasiain neuvotte- ki-Kouvola ja Kokkola-Oulu. Näiden lisäksi
13448: lukunta on osaltaan käsitellyt tieliikenneturvalli- otettiin kertomusvuoden loppuun mennessä uu-
13449: suustyön voimavarojen uudelleen kohdenta- sittu opastinjärjestelmä käyttöön rataosilla Seinä-
13450: mista. joki-Kokkola, Oulu-Kemi, Tampere-Pieksä-
13451: 163
13452:
13453: mäki ja Kouvola-Imatra/Vainikkala. Rakenta- tai vastuunjakoa tarvitse muuttaa. Lento-onnetto-
13454: miskustannukset ovat olleet 31 Mmk. muustutkinnan organisaatiojärjestelyjä on käsi-
13455: Asetinlaitteiden, suojastuksen ja kauko-ohja- telty ilmailulain kokonaisuudistuksen yhteydes-
13456: uksen rakentaminen parantaa VR:n mukaan lii- sä.
13457: kenneturvallisuutta ja lisää rataosien liikenneka- Suomen Ilmailuliitto ry. avustaa lentoturvalli-
13458: pasiteettia sekä mahdollistaa junanopeuksien suushallintoa harrasteilmailun valvontatehtävis-
13459: noston ja liikenteenhoitohenkilökunnan vähen- sä keskinäisten avustaruissopimusten mukaises-
13460: tämisen. Vuosina 1990-93 otettiin käyttöön 11 ti.
13461: asetinlaitetta sekä 114 km suojastettua ja kauko- Lentoturvallisuushallinnon henkilöstömäärä
13462: ohjattua rataa. Rakentamiseen käytettiin keski- on 60. Viranomaisten kansainvälisen yhteistoi-
13463: määrin 130 Mmk vuodessa. Pääosa investoin- minnan kasvu ja Euroopan integraation tuoman
13464: neista toteutettiin pääratojen Helsinki-Turku ja yhtenäisen normijärjestelmän laadinta ja voi-
13465: Helsinki-Tampere tasonnostohankkeiden yh- maansaattaminen ovat työllistäneet henkilöstöä.
13466: teydessä. Lentoturvallisuustyön painopisteenä on alan yri-
13467: Vaarallisten aineiden kuljetuksista merkittävä tysten oman vastuun korostaminen ja toimivien
13468: osa on ns. transitokuljetuksia Venäjän ja Kaak- laatujärjestelmien valvonta.
13469: kois-Suomen satamien välillä. VR on lisännyt Lentoturvallisuushallinnon toimintakulut ovat
13470: näiden kuljetusten turvallisuutta mm. paranta- vuosittain n. 17 Mmk. Tästä 4 Mmk rahoitetaan
13471: malla ratapihojen kuntoa ja kuljetuksissa käytet- toimiluvista, lupakirjoista sekä lentokelpoisuu-
13472: tävän kaluston tarkastuksia. den valvonnasta perittävinä maksuina. Loput
13473: Vuosina 1989-93 rakennettiin Vainikkalan rahoitetaan Ilmailulaitoksen tulorahoituksella,
13474: ratapihalle lisäraiteita, säiliövaunujen tarkastus- lähinnä liikennöimismaksutuloilla.
13475: silta ja ylitäytön automaattinen ilmaisulaitteisto
13476: sekä palovesijärjestelmä suurtehopumppuineen
13477: ja putkistoineen. Vainikkalan investointien kus- Vesiliikenneturvallisuus. Vesiliikennetur-
13478: tannukset olivat n. 45 Mmk. vallisuus koostuu alusturvallisuudesta, väylätur-
13479: Turvalaitteita ja raiteistoja on parannettu myös vallisuudesta (ml. luotsaus sekä väylien raken-
13480: Kouvolan, Kotkan, Haminan ja Niiralan ratapi- teellinen ja väylämerkinnän taso) ja meripelas-
13481: hoilla n. 50 Mmk:n investoinnein. Lähivuosina tuksesta.
13482: työt jatkuvat Kouvolan ja Kotkan (Hovinsaari ja Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille
13483: Mussalo) ratapihoilla lisäraiteiden rakentamisella myös muualla sattui v. 1990-93 merionnetto-
13484: sekä satamaraiteilla. muuksia 70-80 vuosittain. Valtaosa näistä oli
13485: pienehköjä ja vaurioiltaan vähäisiä. Myös ympä-
13486: Umaliikenneturvallisuus. Suomessa ei ole ristövahingot ovat jääneet vähäisiksi. Kertomus-
13487: tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta raskaan vuonna vaurioiltaan merkittäviä ulkomaisille
13488: lentoliikenteen onnettomuutta 30 vuoteen. Vuo- aluksille tapahtuneita onnettomuuksia olivat
13489: sittain sattuu kuitenkin muutamia vakavia vaara- eräät karilleajot (Feaderteam, AnnaA, Ambiorix).
13490: tilanteita. Vuonna 1988 sattui kevytreittiliiken- Veneilyonnettomuuksissa menehtyi v.
13491: teessä yksi kuolemaan johtanut lento-onnetto- 1990 101, v. 1991 79, v. 1992 102 ja kertomus-
13492: muus, jossa kuoli kuusi henkeä. vuonna 105 henkeä.
13493: Yleisilmailun lentoturvallisuus on viime vuosi- Onnettomuuksia on 1990-luvulla ollut vähem-
13494: na ollut Ilmailulaitoksen mukaan melko hyvä. män kuin edellisellä vuosikymmenellä. Meren-
13495: Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on 1990- kulkulaitos olettaa suuntauksen jatkuvan samana
13496: luvulla sattunut vuosittain 1-3. Kuolleita tai vesiliikenteen kasvusta huolimatta. Vuoden 1994
13497: vaikeasti vammautuneita on näissä ollut 2-7. alkupuolella tapahtui kuitenkin kaksi matkusta-
13498: Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto kä- jalautan vakavaa karilleajoa.
13499: sittelee ja ratkaisee itsenäisesti asiat, jotka koske- Myönteisen kehityksen jatkuminen 1990-lu-
13500: vat lentoturvallisuuteen liittyvää norminantoa, vulla on merenkulkulaitoksen vesiliikennetur-
13501: siviili-ilmailun valvontaa, toimilupia, lupakirjoja, vallisuustyön yleistavoite. Keskeisiä toiminta-
13502: lentotoimintaa, lentokelpoisuutta, rekisteröintiä alueita ovat rahoituksen suuntaaminen turvalli-
13503: sekä lentokenttien ja lennonvarmistuslaitteiden suutta lisääviin väyläkohteisiin ja kehittyneen
13504: hyväksyntää. Organisaatiomalli on Ilmailulaito- paikantamistekniikan käyttö, viranomaisten ja
13505: ken mukaan osoittautunut toimivaksi ja tarkoi- vesiliikenteen osapuolten keskinäisen yhteis-
13506: tuksenmukaiseksi, eikä organisatorista asemaa työn tehostaminen sekä uusien ja jo käytössä
13507: 164
13508:
13509: olevien turvallisuutta lisäävien toimintaohjelmi- Merenkulkulaitos jatkaa luotsiasemaverkos-
13510: en kehittäminen. ton järkeistämistä ja yksinkertaistaa luotsattavien
13511: Vesiliikenneturvallisuustyöhön osallistuu me- väylien verkostoa. Luotsausalueita laajennetaan,
13512: renkulkulaitoksen lisäksi muita viranomaisia, yri- päivystystä keskitetään ja paluuluotsaukset ote-
13513: tyksiä ja järjestöjä. taan käyttöön. Laitos ylläpitää ja kehittää väyläs-
13514: Merenkulkulaitos käytti turvallisuustyöhön töä liikenteen turvallisuuden ja kuljetusten talou-
13515: 1990-luvulla rahoitusvaroja (ml. laskennallinen dellisuuden vaatimusten mukaisesti. Väylien sy-
13516: pääomakustannus) seuraavasti: ventämisestä siirrytään väylästön teknisen tason
13517: ja turvallisuuden parantamiseen.
13518: Merenkulkulaitos ilmoittaa myös tarkistavansa
13519: 1990 1991 1992 1993
13520: Mmk vähäliikenteisten väylien Iuokitusta ja mitoitta-
13521: Merenkulun turvallisuus 16,2 33,3 34,1 35,6 vansa turvalaitteet vastaamaan väylien tasoa.
13522: Luotsaustoiminta ............ 176,7 180,4 196,4 188,4 Veneväylien ylläpitovastuu valtion, kuntien,
13523: Väylätoiminta ................. 281,2 312,2 398,7 379,1 maakuntahallitusten ja yksityisten välillä selvite-
13524: tään.
13525: Kanavien kokonaistalouden parantamiseksi
13526: Väylätoiminnan kustannukset sisältävät merenkulkulaitos järkiperäistää niiden käyttöä
13527: uusien väylien ruoppaukset, jotka sellaisenaan kauko-ohjausta ja itsepalvelua kehittämällä sekä
13528: eivät suoraan palvele turvallisuustyötä. Kerto- edistämällä radionavigoinnin käyttöä. Laitos ai-
13529: musvuoden kustannuksiin sisältyvät pääomaerät koo kehittää edelleen satelliittinavigointiin pe-
13530: ovat arvioperusteisia. rustuvaa paikantamisjärjestelmää.
13531: Merenkulkulaitoksen vesiliikenneturvalli- Liikenneministeriön mielestä lisääntyvän ve-
13532: suustyön keskeiset suoritteet olivat v. 1990--93 neilyn turvallisuuden valvonta on vaativa ja laaja
13533: seuraavat: tehtävä. Veneilyliikenteen turvallisuustoimien
13534: 1990 1991 1992 1993
13535: suunnitteluun ja turvallisuusvalvontaan ei ole
13536: Päällystön ja miehistön selkeää vastuuviranomaista. Toimivalta näissä
13537: pätevyystodistuksia ja kysymyksissä jakaantuu lähinnä liikenne-, sisä-
13538: -kirjoja ............................ 2 721 2 716 2486 2 914 asiain- ja ympäristöministeriön ja niiden alaisen
13539: Turvallisuuskirjoja hallinnon ja kuntien kesken. Lisäksi vesiliiken-
13540: aluksille .......................... 148 241 279 296
13541: Aluksille merellisen ym-
13542: teen turvallisuustyöhön osallistuvat monet eri
13543: päristön suojelemiseksi järjestöt. Toistaiseksi veneilyliikenteeseen ei ole
13544: myönnettyjä todistuksia . 130 85 85 66 saatu aikaan kattavaa ja selkeisiin vastuisiin pe-
13545: Luotsauksia .................... 35140 33 201 37 232 37760 rustuvaa ohjelmaa, kuten tieliikenteen turvalli-
13546: Ylläpidettyjen väylien suusohjelma.
13547: pituus, km
13548: kauppamerenkulku ... 5 770 5 770 5 505 5 510
13549: Eduskunnan vuoden 1994 kesällä säätämän
13550: muut väylät ................ 8200 8 200 9 263 9111 lainmuutoksen nojalla ruorijuopumuksen pro-
13551: millerajaa alennettiin aiemmasta 1,5 promillesta
13552: 1,0 promilleen 1.8.1994 alkaen. Muutoksen pe-
13553: Merenkulkulaitos on ilmoittanut tehostavansa rusteluna oli vesiliikenneturvallisuuden lisäämi-
13554: vesiliikenteen turvallisuusvalvontaa ja aluksista nen.
13555: aiheutuvan meriympäristön pilaantuOlisen eh-
13556: käisemiseksi suoritettavaa valvontaa siirtymällä Monet eri seikat osoittavat, että yleinen liiken-
13557: asteittain palkkiopohjaisesta katsastusjärjestel- neturoallisuus maassamme on viime vuosina ke-
13558: mästä virkamieskatsastuksiin. Kenttävalvonnas- hittynyt myönteisesti. Eri viranomaisten ja järjes-
13559: sa siirrytään alusten rakenteellisen ja varustetur- töjen välistä yhteistyötä on kyetty parantamaan,
13560: vallisuuden valvonnasta aluksen operatiivisen ja esim. tieliikenteen turoallisuuden lisäämiseksi
13561: turvallisuuden valvontaan. on laadittu kattava ohjelma. Myös ilma-ja kisko-
13562: Mainitut toimet liittyvät kansainväliseen kehi- liikenteen turoallisuus on säilynyt kohtuullisen
13563: tykseen ja lisäävät tarvittavia henkilötyövuosia. hyvänä, ja mm. rautateiden turoajärjestelyjä on
13564: Lisäys voidaan hoitaa tehtäviä uudelleen kohdis- lisätty niukoillakin voimavaroilla. Vesiliikenne-
13565: tamalla ja palveluja ostamalla. Katsastustoiminta onnettomuuksia on 1990-luvulla vuosittain sat-
13566: ja asiakirjojen lunastukset siirretään nettobudje- tunut kaikkiaan vähemmän kuin viime vuosi-
13567: tointiin v. 1994. kymmenellä.
13568: 165
13569:
13570: Liikenneturvallisuuden keskeisen vastuuvi- Palvelutaso 1: Vilkkaat pääradat
13571: ranomaisen, liikenneministeriön, käsityksen Henkilö- ja tavaraliikennerata
13572: mukaan tieliikenneturvallisuuteen käytettävät - henkilöliikenteen nopeus 140-220 km/h
13573: voimavarat ovat kokonaisuutena tyydyttävät. -tavaraliikenteen suurin akselipaino 25 tn ja
13574: Valtiontilintarkastajat katsovat omasta puoles- nopeus 100-120 km/h (140 km/h)
13575: taan, että myös muiden liikennemuotojen tur- - raiteita kaksi tai useampia
13576: vallisuuden edistämiseen on ollut käytettävissä -rata sähköistetty ja varustettu kaikilla turva-
13577: kohtuullisesti määrärahoja. Liikenneturvalli- laitteilla (ml. kulunvalvonta)
13578: suuden edistämisen ei tulevaisuudessa pidä- - ei tasoristeyksiä
13579: kään sen vuoksi perustua kasvaviin määrära- - korkeat laiturit
13580: hoihin vaan muihin toimiin. Tällaisia ovat esim. - liikennetiheys suurempi kuin n. 60 junaa/
13581: viranomaisten ja järjestöjen tehtävien ja vas- vrk.
13582: tuunjaon selkiinnyttäminen edelleen, yhteistoi-
13583: minnan lisääminen, turvallisuusohjelmien ja Palvelutaso 2: Muut pääradat
13584: tavoitteiden laatiminen sekä liikennekäyttäyty- Henkilö- ja tavaraliikennerata
13585: miseen vaikuttaminen asennekasvatuksen ja - henkilöliikenteen suurin nopeus eräillä
13586: turvallisuustiedotuksen keinoin. rataosilla 140-220 km/h, muuten 120-140 km/
13587: Valtiontilintarkastajien mielestä on välttämä- h
13588: töntä, että edelleen lisääntyvän veneilyliikenteen - tavaraliikenteen suurin akselipaino 22,5-
13589: turvallisuuden valvonnan ja suunnittelun vas- 25 tn ja sallittu nopeus 60-120 km/h
13590: tuukysymykset valtion eri viranomaisten ja kun- -rata sähköistetty ja varustettu kaikilla turva-
13591: tien välillä selvitetään. Tällekin liikenneturvalli- laitteilla
13592: suustyön alueelle on pikaisesti saatava yksi sel- - yleisten teiden tasoristeykset turvattu tai
13593: keä vastuu viranomainen, joka järjestää ja koor- tasoristeykset poistettu, jolloin henkilöjunien
13594: dinoi muiden viranomaisten ja järjestöjen lii- nopeus voi olla yli 140 km/h (jos kulunvalvonta)
13595: kenneturvallisuustyötä ja -tehtäviä. Niin ikään - korkeat laiturit
13596: on saatava nopeasti aikaan kattava, eri viran- - liikennetiheys n. 30-60 junaa/vrk.
13597: omaisten selkeät vastuualueet ja tehtävät mää-
13598: rittelevä vesiliikenneturvallisuusohjelma asian- Palvelutaso 3: Perusradat
13599: mukaisine tavoitteineen ja keinoineen. Pääasiassa tavaraliikennettä, henkilöliiken-
13600: teessä pääratojen liityntä- ja jatkoyhteyksiä
13601: - tavaraliikenteen suurin akselipaino 22,5-
13602: (25) tn ja sallittu nopeus 60-100 km/h
13603: - henkilöliikenteen nopeudet 60-120 km/h
13604: Rataverkon uusimistarve - rata ei sähköistetty, ei linjasuojastusta
13605: - paljon vartioimattomia tasoristeyksiä
13606: Rataverkon nykykunto ja liikennöintira- - korkeat laiturit.
13607: joitukset. Liikenneministeriö arvioi Suomen ra-
13608: taverkon käyväksi arvoksi n. 30-40 mrd. mk. Palvelutaso 4: Tavaraliikenneradat
13609: Kertomusvuonna radanpitoon käytettiin n. 1,7 Vain tavaraliikennettä
13610: mrd. mk, josta perusradanpidon osuus oli kolme -tavaraliikenteen suurin akselipaino (16)-
13611: neljäsosaa ja rataverkon kehittämisen osuus nel- 20-(22,5) tn ja sallittu nopeus 40-80 km/h
13612: jäsosa. Valtion talousarviossa kehittämishankkei- -rata ei sähköistetty, ei automaattisia turva-
13613: siin sisältyy myös uusimista ja ylläpitoa, mitkä laitteita
13614: luetaan perusradanpitoon. Henkilöstömenojen - paljon vartioimattomia tasoristeyksiä.
13615: osuus radanpidon kustannuksista on alle 40 %. Kertomusvuonna Suomen rataverkko jakaan-
13616: Rataverkon rahoitus on kasvanut vuoden 1991 tui mainittuihin palvelutasoihin seuraavasti:
13617: 1,4 mrd. mk:sta 600 Mmk:lla vuoteen 1994. Lii-
13618: Palvelutasoluokka Radan pituus %-osuus
13619: kenneministeriön hallinnonalan kokonaismäärä- km
13620: rahat vähenivät vastaavana aikana n. 500 1. Vilkkaat pääradat.. ........... . 0 0,0
13621: Mmk:lla. 2. Muut pääradat ......................... . 1480 25,9
13622: Suomen rataverkko jaetaan neljään eri tasoon 3. Perusradat ................................ . 3 020 52,9
13623: 4. Tavaraliikenneradat ................. . 1 210 21,2
13624: radan varustuksen ja suorituskyvyn mukaan.
13625: Rataluokituksen sisältö on seuraava: Yhteensä ...................................... . ) 710 100,0
13626: 166
13627:
13628: Rataverkko jakaantui alueellisesti eri palvelutasoihin oheisesta kuviosta ilmeneväHä tavalla:
13629:
13630:
13631:
13632:
13633: • - - · PÄÄRADAT
13634: L /
13635: 1480 RATAKM
13636:
13637: . . . . . . . PERUSRADAT
13638: 3020 RATAKM
13639: ROVANIEMI
13640: - - - - TAVARAUIKENNERADAT
13641: 1210 RATAKM
13642:
13643:
13644:
13645:
13646: PORI
13647:
13648:
13649: RAUMA
13650:
13651:
13652:
13653:
13654: HELSINKI
13655: HANKO
13656: 167
13657:
13658: Maamme rataverkon yleiskunto on liikenne- poistamaan vaiheittain käytöstä. Tällöin liiken-
13659: ministeriön mukaan epätyydyttävä. Nykyaikaiset teen turvallisuustaso ja kapasiteetti alenevat, lii-
13660: liikennevaatimukset täyttäviä ensiluokkaisia ra- kennehäiriöt lisääntyvät, ja joudutaan mittaviin
13661: toja ei ole lainkaan. Vain neljäsosalla radoista miehitystarpeisiin ja alentamaan junien nopeutta
13662: voidaan liikenne hoitaa 140 km:n tuntinopeudel- ko. rataosilla.
13663: la henkilöliikenteessä ja 25 tn:n akselipainolla 1990-luvun jälkipuolella aloitetaan sähköistys-
13664: tavaraliikenteessä. Yli puolet rataverkosta sovel- tä edeltävät työt rataosilla Toijala-Turku ja Tam-
13665: tuu pääasiassa vain tavaraliikenteen käyttöön. pere-Pori/Rauma, päällysrakenteen uusiminen
13666: Näillä radoilla voidaan kuitenkin sallia myös välillä Tampere-Seinäjoki, Pieksämäki-Varka-
13667: henkilöliikennettä alennetuilla nopeuksilla. Vii- us, Laurila-Rovaniemi, Kouvola-Pieksämäki,
13668: desosa radoista soveltuu pelkästään rajoitetuin Kouvola-Kotka, Luumäki-Joensuu, Joen-
13669: akselipainoin tavaraliikenteen käyttöön. suu-Uimaharju, Murtomäki-Kontiomäki, Py-
13670: Liikenneministeriön mukaan rataluokituksen häsalmi-Iisalmi, Kuopio-Iisalmi, Tampere-
13671: mukaisia tavoitetasoja ei ole voitu täysin täyttää. Orivesi ja Seinäjoki-Vaasa.
13672: Esimerkiksi Hyvinkään ja Karjaan välillä ei voitu
13673: kahteen vuoteen kuljettaa täysiksi kuormattuja Ratojen ensisijaiset uudistus- ja korjaus-
13674: vaunuja. Monilla rataosilla nopeus on jouduttu tarpeet. Eduskunta edellytti kertomusvuoden
13675: rajoittamaan niin alhaiseksi, että raskailla tavara- lopulla käsitellessään vuoden 1994 talousarviota
13676: junilla on ollut vaikeuksia selviytyä jyrkistä nou- selvityksiä ja ehdotuksia rataverkon laajuudesta
13677: suista. sekä rataverkkoa koskevista toimista ja tavoitteis-
13678: ta. Liikenneministeriö julkaisi vuoden 1994 alku-
13679: Ratojen uudisrakennus-, perusparannus- puolella työryhmämietinnön (6/94) Radanpito ja
13680: ja korjaushankkeet 1990-luvulla. Varsinaisia rataverkon kehittäminen pitkällä aikavälillä. Sii-
13681: uusia ratoja ei ole rakennettu 1990-luvulla. Mar- nä esitettiin radanpidon kokonaisrahoitustar-
13682: tinlaakson rataa jatkettiin vuosikymmenen alus- peeksi v. 1994-96 n. 2 000 Mmk vuodessa ja
13683: sa. Lisäraiteita on rakennettu, ja uusi neljäs raide myöhemmin n. 2 200 Mmk vuosittain. Kehittämi-
13684: on rakenteilla Helsingin ja Tikkurilan välille. sinvestoinnit ilman hankkeiden korvausinves-
13685: Tasonnosto- ja perusparannustyöt ovat käynnis- tointiosuutta ovat vuosittain n. 300-500 Mmk.
13686: sä rataosilla Helsinki-Turku ja Helsinki-Tam- Ylläpito korvausinvestointeineen vaatii keski-
13687: pere. Kapasiteettia lisätään rataosalla Tampere- määrin 1 500-1 800 Mmk vuosittain.
13688: Seinäjoki. Sähköistystöitä on tehty rataosilla Kirk- Liikenneministeriön mukaan lähivuosille
13689: konummi-Turku ja Tampere-Pieksämäki. Ra- ajoittuu lukuisia perusradanpidon korvausinves-
13690: taosa Helsinki-Turku valmistuu tällä vuosikym- tointeja, koska 1950- ja 1960-luvulla perusparan-
13691: menellä ja Helsinki-Tampere ensi vuosikym- netut radat vaativat nyt uudistamista. Laajat kor-
13692: menen alussa. Idän liikenteen kehittämiseen on vausinvestoinnit olisi pitänyt aloittaa jo 1980-
13693: käytetty vuosittain 20-30 Mmk. luvun puolella, mutta rahoituksen niukkuuden
13694: Valtionrautatiet aikoo jatkaa sähköistysohjel- vuoksi niin ei ole voitu aiemmin tehdä.
13695: maa rataosilla Toijala-Turku ja Tampere-Pori/ Rataverkon nykyisen kunnon vuoksi näitä
13696: Rauma. Kuluvan vuosikymmenen lopulle ajoit- välttämättömiä korvausinvestointeja ei liikenne-
13697: tuu kaupunkiradan rakentaminen Helsingin ja ministeriön mielestä voida enää viivyttää. Rata-
13698: Leppävaaran välille. verkon kunnon palauttaminen edellyttäisi seu-
13699: Tällä vuosikymmenellä valmistuneita tärkeitä raavan kymmenen vuoden aikana lisäpanostusta
13700: perusradanpidon hankkeita ovat Kontiomäki- korvausinvestointeihin, jolloin perusradanpidon
13701: Oulu, Lielahti-Pari ja Kouvola-Luumäki. Työt korvausinvestoinnit nousisivat lähivuosina n.
13702: olivat kertomusvuonna käynnissä mm. rataosilla 800-1100 Mmk:aan. Mikäli rahoitus jäisi tätä
13703: Kouvola-Riihimäki, Hyvinkää-Karjaa, Säkä- pienemmäksi, jouduttaisiin liikennerajoitusten
13704: niemi-Niirala, Kerava-Sköldvik, Luumäki- kautta rataverkon supistuksiin.
13705: Vainikkala ja Seinäjoki-Kaskinen.
13706: Rataosan Riihimäki-Lahti asetinlaitteet ja Ratainvestointien kansan- ja valtiontalou-
13707: suojastus otettiin käyttöön v. 196{}-66 sekä rata- dellinen merkitys sekä työllisyysvaikutuk-
13708: osan Kouvola-Pieksämäki asetinlaitteet, suojas- set. Rataverkko turvaa suurten tavaravirtojen
13709: tus ja kauko-ohjaus v. 1961-65, joten ne ovat jo kuljetukset ja luo valtakunnallisen henkilökulje-
13710: ylittäneet taloudellisen pitoaikansa. Järjestelmät tusten rungon. Rautatieliikenne toimii ns. sekalii-
13711: on uusittava 1990-luvulla, muuten ne joudutaan kenneperiaatteella eli on henkilö- ja tavaraliiken-
13712: 168
13713:
13714: teen yhteiskäytössä. Uusien ratojen rakentamis- paa kuin Suomessa. Ruotsissa käytetään rautatei-
13715: tai suurten kehittämis- ja perusparannushankkei- den ylläpitoon ja kehittämiseen v. 1994 n. 8 mrd.
13716: den päätösten pohjaksi laaditaan yhteiskuntata- mk eli Suomeen verrattuna yli kaksinkertaisesti
13717: loudelliset laskelmat. ratakilometriä kohti. Rautatieliikenteen kehittä-
13718: Vähäliikenteisten rataosien yhteiskuntatalou- mistä perustellaan ulkomailla sekä kuljetustalou-
13719: delliset kannattavuuslaskelmat ovat liikennemi- dellisilla että ympäristöllisillä seikoilla.
13720: nisteriön mukaan osoittaneet, että lähes kaikkia
13721: vähäliikenteisiä rataosia on yhteiskuntataloudel- Valtiontilintarkastajat katsovat, että Suomen
13722: lisesti kannattavaa ylläpitää. Vilkkaammin liiken- rataverkon rappeutuminen on saatava ehdotto-
13723: nöity muu rataverkko on puolestaan yhteiskun- masti pysähtymään. Muussa tapauksessa voivat
13724: tataloudellisesti kannattavaa säilyttää ja ajanmu- aiheutuvat vauriot päästä niin suuriksi, että ra-
13725: kaistaa. Vähäliikenteisten rataosien lakkauttami- tojen ennalleen saattaminen vaatii vielä nykyis-
13726: nen ei ratkaisisi rahoitusongelmia, koska niiden täkin paljon suuremmat voimavarat. Rataver-
13727: osuus radanpidon kokonaisrahoitustarpeesta on kon kunnosta ei ole syytä merkittävästi tinkiä
13728: vähäinen. Kun näiden rataosien korvausinves- senkään vuoksi, että kriisitilanteessa rautatiet
13729: toinnit tulevat ajankohtaisiksi, tulee niiden kan- muodostavat maan sisäisen peruskuljetusrun-
13730: nattavuutta arvioida muuttunutta tilannetta vas- gon.
13731: taavien erillisten yhteiskuntataloudellisten pe- Rataverkon nykykuntoa luonnehtii hyvin
13732: rusteiden nojalla. mm. tieto, jonka mukaan nykyaikaisia liikenne-
13733: Radanpidossa on jatkuvassa palvelusuhteessa vaatimuksia täyttäviä ensiluokkaisia ratoja ei
13734: olevaa henkilökuntaa sekä tarvittaessa määrä- maassamme ole lainkaan, vaikka rataverkon
13735: ajaksi palkattuja. Osa töistä teetetään urakoitsi- rahoitusta onkin viime vuosina lisätty. Eräillä
13736: joilla. Vuonna 1990 radanpidon henkilöstöä oli rataosilta asetinlaitteet, suojastus ja kauko-ohja-
13737: 3 680, kertomusvuonna 3 550. Henkilöstö pysy- us ovat jo ylittäneetpitoaikansa, ja ne joudutaan
13738: nee nykyisellään, vaikka radanpidon rahoitus mahdollisesti asteittain poistamaan käytöstä.
13739: kasvaisikin vuosittain 2 200 Mmk:aan. Tällöin Tämän seurauksena liikenneturvallisuus vä-
13740: kustannusrakenne muuttuisi siten, että oman henisi, kuljetuskapasiteetti alenisi, liikennehäiri-
13741: työn suhteellinen osuus pienenisi ja ulkoisten öt lisääntyisivät, henkilöstötmpeet kasvaisivat ja
13742: palvelujen osuus vastaavasti kasvaisi. Rataver- liikennenopeudet alenisivat. Tätä ei valtiontilin-
13743: kon kehittyessä automaatio lisääntyisi ja teknisen tarkastajien mielestä pitäisi nykyisessäkään ta-
13744: henkilökunnan tarve kasvaisi. Noin 400--500 loustilanteessa sallia.
13745: Mmk:n lisäpanostus radanpitoon vuosittain tällä Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että raidelii-
13746: vuosikymmenellä työllistäisi lisää n. 1 000 hen- kenteeseen ollaan valmiita panostamaan tuntu-
13747: keä, joista suurin osa olisi ulkopuolisia konsultte- vastikin mm. kuljetustaloudellisten ja ympäristö-
13748: ja, urakoitsijoita ja materiaalin valmistajia. syiden nojalla. Myös kotimaiset selvitykset osoit-
13749: tavat, että vähäliikenteisiäkin rataosuuksia on
13750: Ratainvestoinnit Suomessa ja ulkomailla. yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa ylläpi-
13751: Rataverkon ylläpito ja kehittäminen edellyttävät tää.
13752: liikenneministeriön mukaan monivuotista ja riit- Valtiontilintarkastajat korostavat rataverkon
13753: tävää rahoitussuunnitelmaa. Myös Valtionrauta- kunnon ylläpitämisen olevan niin keskeisen
13754: teiden yhtiöittäminen edellyttää riittävää panos- kansantaloudellisen tehtävän, että sen vaatima
13755: tusta rataverkkoon. rahoitus on kyettävä järjestämään. Tarvittaessa
13756: Suomessa on jääty suhteellisesti ottaen selvästi se on tehtävä karsimalla muita, kokonaisvaltai-
13757: jälkeen muiden teollisuusmaiden panostuksesta sesti arvioiden vähämerkityksisempiä valtionta-
13758: rataverkkoon. Esimerkiksi Euroopan unionin jä- loudellisia rahoituskohteita tai siirtämällä rahoi-
13759: senmaissa panostus rautatieliikenteeseen tielii- tusrasitetta suoraan rataverkon käyttäjille.
13760: kenteeseen verrattuna on huomattavasti suurem-
13761: 169
13762:
13763:
13764:
13765:
13766: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
13767:
13768: F-18 Hornet-hävittäjähankinnan vasta- myönnettävällä tilausvaltuudella hankitaan tor-
13769: kauppoja koskevan sopimuksen toteu- juntahävittäjät ja koulukoneet konevarustuksi-
13770: tuminen neen. Hankintakokonaisuuteen kuuluva, huolto-
13771: ja tukeutumisjärjestelmien hankintaa koskeva ti-
13772: Tilausvaltuus. Valtion tulo- ja menoatvioesi- lausvaltuus on tarkoitus ottaa vuoden 1993 me-
13773: tyksessä vuodeksi 1992 annettiin tilausvaltuus noatvioon ja aseistusta koskeva tilausvaltuus vii-
13774: ilmavoimien torjuntahävittäjien uusimiseksi. Esi- meistään vuoden 1995 menoatvioon.
13775: tyksen mukaan oli mahdollista tehdä tilaussopi- Torjuntahävittäjien hankinnan edellytykseksi
13776: muksia ilmavoimien torjuntahävittäjien uusimi- asetetaan sen ulkomaista osuutta vastaavat täysi-
13777: seksi ja kotimaisen teollisuuden huoltovalmiu- määräiset vastaostot Suomesta. Tällä pyritään
13778: den sekä hävittäjäkaluston koulutus- ja käyttö- parantamaan erityisesti pitkälle jalostettujen tuot-
13779: edellytysten luomiseksi. Tilausvaltuudesta sai ai- teiden vientimahdollisuuksia ja luomaan näille
13780: heutua valtiolle menoja enintään 9,5 mrd. mk. aloille pysyviä työpaikkoja. Lisäksi vastaostojen
13781: Valtuuden käytöstä sai aiheutua valtiolle menoja avulla pyritään lisäämään teollisuuden yhteistyö-
13782: vuoden 1992loppuun mennessä 150 Mmk, ker- mahdollisuuksia erityisesti korkeateknologian
13783: tomusvuoden loppuun mennessä 440 Mmk, alueella ulkomaisten yritysten kanssa.
13784: vuoden 1994 loppuun mennessä 1 790 Mmk, Vuonna 1992 alkava koneiden hankinnan ti-
13785: vuoden 1995 loppuun mennessä 3190 Mmk ja lausvaltuus kattaa lentokoneiden lisäksi konei-
13786: tämän jälkeen vuoden 1999 loppuun mennessä den käytön ja koulutuksen edellyttämän ensim-
13787: 9500 Mmk. mäisen vaiheen huolto-, koulutus- ja käyttöva-
13788: Esityksessä myös todettiin, että hallituksen rustuksen sekä hankintaprojektin edellyttämät
13789: tarkoituksena on myöhemmin esittää tatvittavat hallintomenot Tilausvahuudella rahoitetaan
13790: määrärahat indeksien, liikevaihtoveron ja valuut- myös hankinnan edellyttämät kotimaisen teolli-
13791: takurssien muutoksista mahdollisesti aiheutuvia suuden huoltovalmiuden luomisesta aiheutuvat
13792: hankintasopimuksien edellyttämiä maksuja var- kustannukset."
13793: ten. Talouden kehityksen heikennyttyä nopeasti
13794: Uudet tilausvaltuudet perusteltiin seuraavasti: hallitus teki talousatvioiden yhteydessä esityksiä
13795: "Ilmavoimien torjuntahävittäjät poistetaan sekä talouspoliittisia päätöksiä toimista talouske-
13796: käyttöikänsä vuoksi käytöstä kuluvan vuosikym- hityksen tasapainottamiseksi. Hallitus teki
13797: menen puolivälistä alkaen ja pääosin vuosikym- 5.4.1992 periaatepäätöksen talouspoliittisista toi-
13798: menen loppuun mennessä. Koska maanpuolus- mista, joilla pyrittiin hillitsemään julkisen sekto-
13799: tuksen kannalta ilmapuolustuksella on aikaisem- rin menojen kasvua ja tetvehdyttämään taloutta.
13800: paa tärkeämpi merkitys ja kun ilmavalvonnan ja Tässä päätöksessä mm. puolustusmenoja edelly-
13801: -torjunnan säilyttäminen edellyttää nykyisen tettiin supistettavan kertomusvuonna 150
13802: puolustusjärjestelmämme kannalta uskottavaa Mmk:lla. Tavoite toteutettiin kertomusvuoden
13803: valvonta- ja torjuntakykyä, tarkoituksena on talousatviossa lykkäämällä torjuntahävittäjien
13804: hankkia poistettavan kaluston tilalle torjuntahä- uusintaa varten myönnetyn tilausvaltuuden mak-
13805: vittäjät sekä toiminnan edellyttämät tukeutu- suja 150 Mmk:lla vuoden 1995 jälkeen maksetta-
13806: mis-, koulutus- ja huoltojärjestelmät sekä konei- viksi. Kertomusvuoden talousatvioesityksen kä-
13807: den aseistus. sittelyssä eduskunnassa tilausvaltuuden maksu-
13808: Tarkoituksena on valtiontaloudellisista syistä aikataulua pidennettiin vuoteen 2000. Kun aiem-
13809: jakaa torjuntahävittäjien hankintakokonaisuus man, vuoden 1992 esityksen mukaan esim. vuo-
13810: kolmeen osaan, josta vuoden 1992 menoatviossa den 1994loppuun mennessä sai valtuuden käy-
13811: 170
13812:
13813: töstä aiheutua valtiolle menoja 1 790 Mmk, niin sista syistä huoltojärjestelmän hankintaa kuiten-
13814: kertomusvuoden esityksen mukaan menoja sai kin lykättiin kertomusvuoden talousarviossa, ja
13815: aiheutua 1 640 Mmk. molemmat hankinnat yhdistettiin vuoden 1994
13816: Valtion vuoden 1994 talousarvioesityksessä talousarvioon.
13817: oli tilausvaltuus eräiksi lisähankinnoiksi. Esityk-
13818: sen mukaan: Tilausvaltuuden arviointia. Kun valtion
13819: "Vuonna 1994 saa tehdä torjuntahävittäjien tulo- ja menoarvioesitys vuodeksi 1992 annettiin
13820: ase- ja huoltojärjestelmien hankkimiseksi sekä 13.9.1991 eduskunnalle, ei hävittäjävalintaa vielä
13821: hävittäjäkaluston koulutus- ja käyttöedellytysten ollut tehty. Hankinnan valmistelut oli aloitettu
13822: luomiseksi tilaussopimuksia siten, että tilausval- 1980-luvun lopulla, ja hankintapäätös julkistet-
13823: tuudesta saa aiheutua valtiolle menoja v. 1994- tiin 6.5.1992. Eduskunta oli hyväksynyt budjetin
13824: 2001 enintään 4 420 Mmk. Valtuuden käytöstä 17.1.1992, ja vastakauppasopimus solmittiin
13825: saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 1994 lop- 19.5.1992.
13826: puun mennessä enintään 40 Mmk, vuoden 1995 Tilausvaltuuksia tarkasteltaessa voidaan kiin-
13827: loppuun mennessä enintään 305 Mmk (vuoden nittää huomiota siihen, ettei vuoden 1992 tulo- ja
13828: 1995 maksujen osuus on 265 Mmk), vuoden 1996 menoarvioesityksessä pyritty arvioimaan valuut-
13829: loppuun mennessä enintään 909 Mmk (vuoden tamääräisenä hankkeen kokonaiskustannuksia.
13830: 1996 maksujen osuus on 604 Mmk), vuoden 1997 Sen perusteluissa ei myöskään arvioitu, miten
13831: loppuun mennessä enintään 1 874 Mmk (vuoden indeksit sekä liikevaihtoveron tai valuuttakurssi-
13832: 1997 maksujen osuus on 965 Mmk) ja tämän en muutokset lisäävät kustannuksia. Viittaus in-
13833: jälkeen vuoden 2001 loppuun mennessä enin- deksiin tarkoittanee indeksisarjaa, jolla kuvataan
13834: tään 4 420 Mmk (vuosien 1998-2001 maksujen kustannuskehitystä Yhdysvaltain ilmailuteolli-
13835: yhteismäärä on 2 546 Mmk). suudessa. Perusteluissa jää epäselväksi, mitä in-
13836: Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmän deksisarjaa tarkoitetaan ja mitä muita mahdollisia
13837: hankinta on kiinteä osa torjuntahävittäjien uusin- kustannuksia sisältyy tähän "indeksit"-peruste-
13838: taa. Vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa hyväk- luun.
13839: syttiin torjuntahävittäjien uusinnan tilausvaltuus, Joka tapauksessa valtion kertomusvuoden (v.
13840: jonka yhteydessä mainittiin, että torjuntahävittä- 1993) talousarvioesitykseen olisi voitu sisällyttää
13841: jien hankintakokonaisuuteen kuuluvat myös hävittäjähankinnan dollarimääräinen kokonais-
13842: huolto- ja tukeutumisjärjestelmien hankinta sekä summa. Tällöinhän hävittäjä oli jo valittu. Samoin
13843: aseistus, joita koskevat tilausvaltuudet on tarkoi- valtion vuoden 1994 talousarvioesityksessä olisi
13844: tus ottaa myöhempiin tulo- ja menoarvioihin. voitu mainita ase- ja huoltojärjestelmän dollari-
13845: Ensimmäinen tilausvaltuus sisälsi lentokoneiden määräinen kokonaissumma.
13846: lisäksi ainoastaan niiden alkuvaiheen käyttöön- Puolustusministeriön tiedotteessa 6.5.1992 to-
13847: oton edellyttämän varustuksen. Kyseisellä varus- dettiin, että koneiden, alkuvaiheen huoltoväli-
13848: tuksella uusista hävittäjistä ei vielä kyetä luo- neiden ja koulutuksen sekä kotimaisen teollisuu-
13849: maan operatiivisesti toimivaa järjestelmää. Uu- den osallistumisen aiheuttamat kustannukset
13850: della yhdistetyllä ase- ja huoltojärjestelmän ti- ovat 9,5 mrd. mk. Huolto- ja koulutusjärjestel-
13851: lausvaltuudella hankitaan torjuntahävittäjien män täydentämisestä sekä aseistuksen hankin-
13852: käytön edellyttämät tukeutumis-, koulutus- ja nasta aiheutuvat lisäkustannukset ovat n. 3,5
13853: huoltojärjestelmät sekä koneiden aseistus." mrd. mk vuoden 1992 hinnoin. Kyseisen päivän
13854: Kaikkiaan koneiden tilausvaltuudet ovat 9 500 dollarin myyntikurssin (4,45) mukaan kokonais-
13855: Mmk, ja maksatuksen alkuperäistä vuosiaikatau- hinta olisin. 2,92 mrd. USD. Tämän lisäksi tulevat
13856: lua on myöhennetty. Ase- ja huoltojärjestelmien vielä ne kustannukset, jotka aiheutuvat amerik-
13857: hankintaa varten on annettu lisäksi tilausvaltuus, kalaisen ilmailuteollisuuden työkustannusten
13858: joka on määrältään 4 420 Mmk. Yhteensä han- noususta ja muista mahdollisista lisäkustannuk-
13859: kintahinta on siis 13 920 Mmk. Lopullinen kaup- sista, jotka aiheutuvat indeksien muutoksista.
13860: pasumma voidaan sanoa vasta sen jälkeen, kun Valtioneuvostolle tehdyn kysymyksen vastauk-
13861: kaikki kauppaan liittyvät valuuttakurssien muu- sessa 18.2.1993 puolustusministeri totesi, että
13862: toksista ja indekseistä johtuvat menot on suoritet- hankkeen dollarimääräinen osuus on 2,7 mrd.
13863: tu. USD. Yhdysvaltojen lentokoneteollisuuden hin-
13864: Alkuaan oli tarkoitus ottaa huoltojärjestelmä taindeksien suuruus (3-5 o/o) ilmoitettiin edus-
13865: kertomusvuoden 0993) talousarvioon ja aseistus kunnalle 1.12.1992 annetussa kirjallisessa kysy-
13866: v. 1994 tai vuotta myöhemmin. Valtiontaloudelli- myksessä.
13867: 171
13868:
13869: Vastaostoista on budjetin perusteluissa todet- donmukaan tämä lausuma kattaa myös valuutta-
13870: tu, että niiden avulla pyritään lisäämään teolli- määräiset indeksinnousut: ne ovat osa valuutta-
13871: suuden yhteistyömahdollisuuksia erityisesti määräisiä maksuja. Myös vuoden 1994 talousar-
13872: huipputekniikan alalla ulkomaisten yritysten vion huolto- ja asejärjestelmän hankinnan vasta-
13873: kanssa. Sen sijaan viittauksia pienen ja keskisuu- ostot tehdään näiden periaatteiden mukaisesti.
13874: ren teollisuuden asemaan vastakaupoissa ei ole. Puolustusministeriö on ilmoittanut, että tilausval-
13875: Eduskunnan vastaukseen sisältyi kuitenkin lau- tuus kattaa myös ohjushankinnat, sillä ohjukset
13876: suma, jossa korostettiin pienen ja keskisuuren ovat osa asejärjestelmää.
13877: teollisuuden sekä korkean teknologian ja tutki- Valtion kertomusvuoden talousarvioesityk-
13878: muksen osuutta torjuntahävittäjien hankinnan sessä, jossa maksuja myöhennettiin, ei arvioitu,
13879: edellytykseksi asetetuissa vastaostoissa. millaisia lisäkustannuksia lykkäys saattaa aiheut-
13880: Puolustusministeriö on lausunnossaan val- taa esim. indeksikorotusten ja valuuttariskien
13881: tiontilintarkastajille puolestaan todennut, että in- kautta.
13882: deksi- ja valuuttakurssien muutosten vaikutusta Torjuntahävittäjien ja niiden varaosien han-
13883: ei voitu arvioida vuoden 1992 tulo- ja menoarvi- kinta (maahantuonti) oli kertomusvuonna voi-
13884: ossa, koska tilausvaltuutta esitettäessä ei tiedetty massa olleen liikevaihtovero- ja tulliverolain mu-
13885: hankittavaa konetyyppiä eikä hintaa. Myös mak- kaan verotonta. Vaikka vuoden 1994 kesäkuun
13886: suaikataulun pituus, yhdeksän vuotta, asetti alusta voimaan tullut arvonlisäverolaki ja tullive-
13887: omat ongelmansa. Valuuttakurssien kehityksestä rolain muutos muuttavatkin jossain määrin vero-
13888: ei laadita ennusteita, koska kahden valuutan kohtaantoa, varsinaiset koneet pysyvät kuitenkin
13889: pariteettiin vaikuttavat hyvin monet taloudelliset atYonlisäveron ulkopuolella.
13890: ja poliittiset tekijät. Mahdolliset arviot ovat vain Edellä olevasta käy selville, että puolustusmi-
13891: suuntaa osoittavia, eivät tarkkoja ennusteita. Kun nisteriö on hävittäjähankinnan tilausvaltuuksia
13892: hävittäjäuusinnan maksuaika ulottuu vuositu- esitellessään talousarviossa menetellyt vakiintu-
13893: hannen loppuun, arviot kustannuskehityksestä- neen käytännön mukaisesti. Lisää tietoja ministe-
13894: kin olisivat olleet puolustusministeriön mielestä riö on mahdollisesti antanut eduskunnalle valio-
13895: summittaisia. Tämän johdosta vuoden 1992 tulo- kuntakäsittelyn aikana. Tilausvaltuus ei luonnol-
13896: ja menoarviossa oli lausuma siitä, että indeksien, lisesti anna ministeriölle muuta kuin oikeuden
13897: liikevaihtoveron ja valuuttakurssien mahdollisia asian jatkokäsittelyyn, jolloin tietysti aivan tark-
13898: muutoksia varten esitetään myöhemmin määrä- kojen markkamäärien julkistaminen ei ole mah-
13899: raha hankintasopimuksen edellyttämiin maksui- dollista. Valuuttamääräisten hinta-arvioiden esit-
13900: hin. Tilausvaltuus ja sen rahoitus antoi päätök- täminen talousarvioesityksessä saattaisi myös
13901: sentekijöille sen hetkisen tiedon mukaisen reaa- näyttää oudolta. Toisaalta hävittäjähankinnassa
13902: lisen pohjan torjuntahävittäjien uusintatarpeen on ollut kyse pitkäaikaisesta sitoutumisesta
13903: arvioinnille. Myöhemmästä kustannuskehityk- markkamääräisesti suureen hankkeeseen. Tästä
13904: sestä ei esitetty lukuja, koska niiden pitävyyttä ei syystä sen esittely talousarvioesitysten peruste-
13905: voitu mitenkään perustella. luissa olisi ehkä pitänyt olla huomattavasti tavan-
13906: Talousarviossa arvioidaan määrärahantarve omaisten hankintojen perusteluja laajempaa.
13907: varainhoitovuoden hinnoin. Valuuttamääräisissä Vertailun vuoksi voi todeta, että puolustusministe-
13908: menoissa ei puolustusministeriön mukaan riön kokonaismenot vuodeksi 1992 tulo- ja meno-
13909: kurssikehitystä mitenkään ennakoida, vaan mää- atYioesityksen mukaan olivat n. 9,1 mrd. mk.
13910: rärahaesitys mitoitetaan aina talousarvion val-
13911: misteluajankohdan mukaisesti. Vuosien 1993- Hävittäjähankinnan valmistelu eduskun-
13912: 94 talousarvioissa myönnettiin määräraha ko. nassa. Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvio-
13913: vuosiksi indeksien, valuuttakurssien ja liikevaih- esityksen eduskuntakäsittelyssä lähetekeskuste-
13914: toveron muutoksista johtuvia maksuja varten. lu käytiin 12.-19.9.1991 ja ainoa käsittely 8.-
13915: Perusteena oli tällöin tehty hankintasopimus, sen 16.1.1992. Näiden väliin sijoittui asian käsittely
13916: indeksilausekkeet sekä kustannuskehitysarvio. valtiovarainvaliokunnassa ja sen turvallisuus- ja
13917: Valuuttakurssin vaikutus arvioitiin kuitenkin laa- puolustusjaostossa. Valtiovarainvaliokunnan
13918: dintahetken kurssilla. mietinnössä hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
13919: Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksessä on sestä vuodelle 1992 (VaVM 72/1991 vp.) oli
13920: todettu, että hankinnan edellytys ovat sen ulko- momentin 27.25.16 kohdalla lausuma, jonka
13921: maista osuutta vastaavat täysimääräiset vastaos- mukaan valiokunta piti tärkeänä kotimaisen
13922: tot Suomesta. Puolustusministeriön antaman tie- puolustustatYiketeollisuuden tuotantoedellytys-
13923: 172
13924:
13925: ten ja työllisyyden turvaamista puolustusmateri- vastauksessa 18.2.1993 puolustusministeri totesi,
13926: aalihankintojen yhteydessä. Valiokunta korosti että torjuntahävittäjien sekä huolto- ja asejärjes-
13927: pienen ja keskisuuren teollisuuden sekä korkean telmien muodostaman hankintakokonaisuuden
13928: teknologian ja tutkimuksen osuutta torjuntahä- hinta on n. 2,7 mrd. USD. Edelleen hän totesi,
13929: vittäjien harkinnan edellytykseksi asetetuissa että arvioitaessa kurssimuutosten vaikutusta on
13930: vastaostoissa. Tämä lausuma sisältyy myös edus- korostettava maksujen ajoittuvan lähes 10 vuo-
13931: kunnan vastaukseen. den ajalle, jona aikana dollarin kurssi muuttuu
13932: Eduskunnan työjärjestyksen 18 a §:n 3 mo- useaan kertaan. Mitään arviota kurssimuutosten
13933: mentin mukaan erikoisvaliokunta voi omasta vaikutuksesta hankinnan lopullisiin kokonais-
13934: aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lau- kustannuksiin on mahdotonta ministerin mieles-
13935: sunnon tulo- ja menoarvioesityksestä valtiova- tä siinä vaiheessa antaa. Kokonaislaskelmat voi-
13936: rainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun daan tehdä vasta sitten, kun viimeiset maksuerät
13937: esitys lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan. Lau- on suoritettu v. 2000. Myös dollareissa maksetta-
13938: sunnossaan puolustusvaliokunta totesi mm.: vaan hintaosuuteen vaikuttavat Yhdysvaltain
13939: "Sotilas- ja turvallisuuspoliittiset muutokset lentokoneteollisuuden kustannuskehitystä ku-
13940: Suomen lähialueilla eivät valiokunnan käsityk- vaavien indeksien muutokset. Näiden nousuksi
13941: sen mukaan tue torjuntahävittäjähankintojen lyk- puolustusministeri arvioi n. 3-5 % vuodessa.
13942: käämistä myöhempään ajankohtaan, eivät myös- Erään kirjallisen kysymyksen vastauksesta ilme-
13943: kään tinkimistä suunniteltujen hankintojen mää- nee, että kustannusten nousun arvio perustuu
13944: rästä. Torjuntahävittäjiä ei valiokunnan saaman amerikkalaisten viranomaisten omaan arvioon
13945: selvityksen mukaan voida korvata muilla ilma- hankintasopimuksen tekohetkellä. Käyty kes-
13946: puolustushankinnoilla. kustelu oli varsin laaja. Eräs edustaja totesi kysy-
13947: Puolustusministeriön pääluokan perustelujen myksensä perusteluissa, että ranskalainen hävit-
13948: selvitysosassa on todettu, että puolustusmateri- täjävalmistaja olisi myynnyt koneet kiinteään
13949: aalihankintojen painopiste on edelleen maavoi- markkamääräiseen hintaan, jota valuuttakurssien
13950: mien suorituskyvyn parantamisessa. Valiokunta muutokset eivät olisi muuttaneet.
13951: pitää tärkeänä, ettei edellä todetuilla ilmavoi-
13952: mien torjuntahävittäjähankinnoilla vaaranneta Vastaostojärjestelmän pääpiirteitä. Puo-
13953: tätä kehitystä. lustusvoimien suuriin materiaalihankintoihin on
13954: Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että torjunta- sovellettu vuodesta 1977 lähtien vastaostoehtoa.
13955: hävittäjähankinnan edellytykseksi asetetaan täy- Kysymys oli tuolloin Hawk-koneiden hankinnas-
13956: simääräiset vastaostot. Valiokunta edellyttää, että ta. Ehdon mukaisesti puolustusmateriaalin myy-
13957: kotimaisen puolustustarviketeollisuuden tuotan- jät ovat sitoutuneet hankkimaan suomalaiselta
13958: toedellytysten turvaaminen ja työllisyysnäkö- teollisuudelta vastaostoja hankinnan hintaa vas-
13959: kohdat otetaan huomioon vastaostojen ja han- taavan määrän. Näin puolustusmateriaalihankin-
13960: kintojen yhteydessä." noilla edistetään suomalaisten tuotteiden vientiä,
13961: Myös valtiovarainvaliokunnan mietintöön hal- tuetaan työllisyyttä ja kevennetään hankintojen
13962: lituksen talousarvioesityksestä vuodelle 1993 aiheuttamaa vaihtotaserasitusta. Järjestelmän
13963: (VaVM 92/1992 vp.) liittyi puolustusvaliokunnan mukaan vastaostoksi hyväksytään vain liiketoi-
13964: lausunto. Lausunnossa (PuVL 3/1992 vp.), joka men suomalaisuusaste eli vastaostoprojektin
13965: pääosiltaan kosketteli muita asioita, korostettiin suoranaisesti Suomea hyödyttävä osuus. Pääpe-
13966: vain lyhyesti hankintojen edellytyksenä olevia riaatteina kuitenkin on, että puolustusmateriaalin
13967: täysimääräisiä vastaostoja. toimittaja vaikuttaa olennaisesti kompensaatio-
13968: Valtiovarainvaliokunnan mietintöön hallituk- kaupan syntymiseen ja että kompensaatioksi esi-
13969: sen talousarvioesityksestä vuodelle 1994 (VaVM tetty liiketoimi hyödyttää merkittävästi suomalai-
13970: 81/1993 vp.) liittyi myös puolustusvaliokunnan sia taloudellisia etuja.
13971: lausunto. Siinä lausunnossa ei kuitenkaan käsi- F-18 -torjuntahävittäjiä koskeva vastaostosopi-
13972: telty hävittäjähankintoihin liittyviä asioita. mus solmittiin 19.5.1992 puolustusministeriön ja
13973: Hävittäjähankintaa koskevia kirjallisia kysy- McDonnell Douglas -yhtymän välillä. Sopimus
13974: myksiä kansanedustajat ovat tehneet v. 1991-94 torjuntahävittäjien hankinnasta tehtiin Suomen
13975: (kevääseen 1994 saakka) kaikkiaan kahdeksan, puolustusministeriön ja Yhdysvaltain hallituksen
13976: joista neljä koski vastakauppoja. Lisäksi kerto- kesken. Hornet-kaupan julkistaruistilaisuus oli
13977: musvuoden alussa tehtiin kaksi kysymystä valtio- 6.5.1992. Varsinaisia hävittäjäkoneita hankittiin
13978: neuvostolle (KVN 10 ja 14/1993). Antamassaan 57 ja harjoitushävittäjiä 7, yhteensä 64 konetta.
13979: 173
13980:
13981: Vastaostosopimuksella McDonnell Douglas taan liittyvä tutkimus- ja kehitystyö sekä inves-
13982: sitoutui toteuttamaan 100 %:n vastaostovelvoit- toinnit). Kerroinjärjestelmässä otettiin huomioon
13983: teen. Tämä tarkoittaa sitä, että velvoite on yhtä myös pk-yritykset.
13984: suuri kuin koneiden lopullinen hankintahinta Erona aiempaan vastakauppajärjestelmään on
13985: viimeisen maksuerän hetkellä. myös se, että vastakauppa-arvon laskennan läh-
13986: Puolet velvoitteesta tulee olla täytetty viiden tökohtana on kaupan suomalaisuusaste, ei kaup-
13987: vuoden kuluttua. Täyttämättä olevasta velvoit- pahinta sellaisenaan.
13988: teesta aiheutuu sopimussakko. Sakon maksami- Vastakauppasopimus ja siihen liittyvät vasta-
13989: nen ei kuitenkaan vapauta jäljellä olevan velvoit- kauppasäännöt ovat kauppa- ja teollisuusminis-
13990: teen täyttämisestä. teriön käsityksen mukaan osoittautuneet toimi-
13991: McDonnell Douglas -yhtymä on sopimuksen viksi, eikä muutostarpeita ole olemassa.
13992: allekirjoittajana yksin vastuussa vastaostojen to-
13993: teuttamisesta suomalaiseen osapuoleen nähden.
13994: Kuitenkin vastaostoja toteuttavaan ns. Hornet- Kompensaatiotoimikunta ja kompensaa-
13995: teamiin kuuluvat McDonnell Douglasin lisäksi tio-ohjeet. Vastakauppojen hallinto ja päätök-
13996: hävittäjän suurimmat alihankkijat moottorival- senteko siirrettiin valtioneuvoston päätöksellä
13997: mistaja General Electric, rungon peräosan val- 4.2.1993 puolustusministeriöitä kauppa- ja teol-
13998: mistaja Northrop ja tutkavalmistaja Hughes. lisuusministeriölle. Tällöin siirrettiin kaikkien, pl.
13999: Puolustusministeriö on 21.1.1994 solminut Venäjältä hankittavan materiaalin, puolustushal-
14000: vastaostosopimuksen lisäpöytäkirjan, jossa Mc- linnon vastakauppojen päätöksenteko kauppa-
14001: Donnell Douglas sitoutuu yksin kokonaisvastuu- ja teollisuusministeriölle. Muutosta perusteltiin
14002: seen myös kaikista huolto-, varaosa-ja asejärjes- sillä, että erityisesti torjuntahävittäjähankinta suu-
14003: telmän tilausvaltuuden puitteissa hankittavista ruutensa vuoksi asettaa vastakaupoille uusia vaa-
14004: eristä. timuksia. Tavoitteena on suomalaisen uusvien-
14005: Varsinaista konehankintaa koskeva vastaosto- nin edistäminen sekä sitä kautta kotimaisen tuo-
14006: aika on 10 vuotta, joka alkaa vastaostosopimuk- tannon ja työllisyyden tukeminen. Nämä kuulu-
14007: sen solmiruispäivästä 09.5.1992), ei siis koneita vat kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan.
14008: koskevan hankintasopimuksen solmimispäiväs- Puolustusministeriö neuvottelee vastaisuudessa-
14009: tä. Vastaostot on toteutettava siten 19.5.2002 kin puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät
14010: mennessä. Vastaostoaika aseista ja lisävarusteista mahdolliset vastakauppoja koskevat sopimuk-
14011: on 10 vuotta viimeisestä tähän hankintaan kuulu- set. Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu
14012: van osakokonaisuuden hankinnasta. Myöhem- niiden valmisteluun sekä käsittelee ja hyväksyy
14013: min mahdollisesti tehtävät pienehköt osakoko- vastakauppavelvollisten ulkomaisten yritysten
14014: naisuuksia täydentävät hankinnat (esim.lisävara- esittämät vastakau ppaehdotukset.
14015: osat) tai muutokset eivät vaikuta vastaostoai- Kauppa- ja teollisuusministeriö nimitti kom-
14016: kaan. Luultavasti huolto-, varaosa-ja asejärjestel- pensaatiotoimikunnan hoitamaan vastakauppo-
14017: mään kuuluvat hankinnat tehdään vuosien jen käytännön hallintoa. Toimikunnassa on
14018: 1994-95 aikana, joten vastaostoaika niiden osal- edustajia kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ul-
14019: ta päättyisi v. 2004-05. koasiainministeriöstä ja puolustusministeriöstä.
14020: Voidaan todeta, että aiempiin vastaostopro- Nykyinen toimikunta on asetettu ajaksi
14021: jekteihin nähden Hornet-sopimuksessa sovellet- 21.4.1993-31.12.1996.
14022: tavat säännöt eroavat kahdessa kohdassa: Kompensaatiotoimikunta käsittelee vastaosto-
14023: 1) Kun aiemmin oli hyväksytty vastaostoiksi velvollisten ja suomalaisten yritysten sille jättä-
14024: lähinnä suomalaisten yritysten vientikauppoja, mät vastakauppaesitykset Se pitää vastakauppa-
14025: tuotiin näiden rinnalle nyt tuotannolliset inves- tilejä, joille hyväksytyt vastakaupat kirjataan. Yri-
14026: toinnit, teknologian siirto sekä erilaiset markki- tys voi myös pyytää kompensaatiotoimikunnalta
14027: nointiavun muodot. Tällä tavoin katsottiin voita- ennakkopäätöstä tulevien liiketoimien kompen-
14028: van entistä laaja-alaisemmin edistää suomalaisia sointikelpoisuudesta. Toimikunta on perustanut
14029: taloudellisia intressejä. kaksi työryhmää antamaan lausuntoja erityistä
14030: 2) Otettiin käyttöön kerroinjärjestelmä, jonka asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä. Toimi-
14031: tarkoituksena on kannustaa vastakauppoja tie- kunta esittää hyväksymänsä liiketoimet edelleen
14032: tyille aloille (puolustustarvikkeet, lentokoneteol- kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistettaviksi.
14033: lisuus, huipputekniikan tuotteet) tai tietyntyyppi- Ministeriön työnjaon mukaan vastakauppa-asiat
14034: seen toimintaan (teknologian siirto, liiketoimin- kuuluvat ulkomaankauppaministerille.
14035: 174
14036:
14037: Lisäksi toimikunnan työtä valvoo erityinen mukaan. Tällöin käytetään hyväksi erityistä
14038: ministerityöryhmä, jonka jäseninä ovat puolus- kerrointa, joka on 1-20. Esimerkiksi voidaan
14039: tusministeri, ulkomaankauppaministeri sekä kompensaatiotoimikunnan harkinnan mukaan
14040: kauppa- ja teollisuusministeri. Kompensaatiotoi- käyttää kerrointa 1-5 silloin, kun suomalaise-na
14041: mikunta raportoi työstään puolivuosittain talous- kauppakumppanina on itsenäinen pieni tai
14042: poliittiselle ministerivaliokunnalle. keskisuuri yritys. Tämä tarkoittaa sitä, että kun
14043: Kompensaatiotoimikunta sekä kauppa- ja normaalisti kompensaatioarvoksi hyväksytään
14044: teollisuusministeriö käsittelevät yksittäisistä liike- vientikaupan kotimaisuusastearvo, on pk-yritys-
14045: toimista saamansa tiedot salaisina. Lisäksi valtio ten kyseessä ollessa mahdollista ko. kertoimen
14046: on vastaostosopimuksessa sitoutunut pitämään avulla korottaa kompensaatioarvoa jopa viisin-
14047: kaikkia sopimukseen liittyviä asiakirjoja luotta- kertaiseksi. Tällä tavoin vastakauppasääntöjen
14048: muksellisina. Tämän johdosta kompensaatiotoi- avulla on luotu edellytykset sille, että vastaosto-
14049: mikunta ei julkista yksittäisiä vastakauppoja, velvolliset vastakauppatoimiaan suunnitelles-
14050: vaan on voinut tiedottaa vastakauppojen etene- saan ottavat myös pk-sektorin huomioon.
14051: misestä lähinnä vain yleistä suuntaa kuvaavina On mahdollista, että kompensoitava liiketoimi
14052: lukuina. Jos yritys itse on julkistanut saamansa voi hyötyä useammasta kuin yhdestä kertoimes-
14053: kaupan nimenomaan vastakauppana, kompen- ta. Jos tämä johtaa kohtuuttamaan kasautumis-
14054: saatiotoimikunta on voinut tämän jälkeen vahvis- vaikutukseen, kompensaatiotoimikunta voi
14055: taa näin tapahtuneen. alentaa kokonaiskerrointen määrää.
14056: Kompensaatiotoimikunta on marraskuussa Kompensaatio-ohjeissa on määräykset nyt
14057: 1991 vahvistanut kompensaatio-ohjeet. Ohjei- ensimmäistä kertaa ns. esikompensaatiosta. Sen
14058: den mukaan liiketoimi on kompensaatioksi kel- tarkoituksena on aloittaa kompensaatiotoimet jo
14059: paava, mikäli ennen mahdollisen ostosopimuksen allekirjoitta-
14060: 1) toimittaja vaikuttaa olennaisesti kompen- mista. Jos toimittaja ei sitten saa sopimusta, voi-
14061: saatiokaupan syntymiseen ja daan kompensaatiokertymä siirtää muille. Siirron
14062: 2) liiketoimi hyödyttää merkittävästi suomalai- hyväksyy kompensaatiotoimikunta.
14063: sia taloudellisia etuja, esim.
14064: -edistämällä lentokone- ja ilmailualan teolli- Vastakauppojen julkisuus ja nykyjärjes-
14065: suutta, puolustustarviketeollisuutta, korkean ta- telmä. Korkein hallinto-oikeus antoi kertomus-
14066: son koneenrakennusteollisuutta, elektroniikka- vuoden tammikuussa vastakauppojen julkisuutta
14067: teollisuutta tai muita kehittyneitä teollisuuden- koskevan päätöksen. KHO piti lainmukaisena
14068: aloja Suomessa, puolustusministeriön päätöstä, jolla se kieltäytyi
14069: -avaamalla uusia vientimarkkinoita tai lisää- luovuttamasta ulkopuoliselle tietoja hävittäjä-
14070: mällä merkittävästi vientiä, kauppoihin liittyvistä vastaostoista liikesalai-
14071: - edistämällä tärkeän teknologian ja taitotie- suuksiin vedoten. KHO:n tulkinnan mukaan vas-
14072: don siirtoa Suomeen tai Suomesta, taostoja käsittelevissä asiakirjoissa on sellaisia
14073: - edistämällä työllisyyttä Suomessa, salassa pidettäviä liike- ja teollisuustoimintaa
14074: - edistämällä Suomessa tapahtuvaa tai Suo- koskevia tietoja, jotka on pidettävä salassa, mikä-
14075: mea hyödyttävää tuottavaa sijoitustoimintaa, li se, jota asiakirja koskee, ei tiedon antamiseen
14076: - muulla kompensaatiotoimikunnan hyödyl- suostu. (KHO 15.1.1993. Taltio n:o 109)
14077: liseksi katsomalla tavalla. Valtiontilintarkastajien ja eduskunnan oikeu-
14078: Kompensaatio-ohjeiden mukaan Suomen pe- desta saada salassa pidettäviä tietoja on kirjoitet-
14079: rinteinen vienti tai vakiintuneiden, pysyvien lii- tu valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodel-
14080: kesuhteiden jatkuminen eivät yleensä ole sellai- ta 1989 (s. 42--48).
14081: senaan kompensaatioksi kelpaavia. Toisaalta ei Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua tus-
14082: ole myöskään määritelty tuotteita, yrityksiä tai kin kuitenkaan voidaan tulkita siten, että kaikki
14083: toimialoja, jotka olisivat vastakauppakelpoisia. kompensaatiokauppoihin liittyvät tiedot olisivat
14084: Kompensaatiokaupat hyväksytään tavallisesti liikesalaisuuksina salassa pidettäviä ja niiden jul-
14085: sopimuksen kotimaisuusasteen täyden arvon kaiseminen olisi mahdollista vain silloin, kun ko.
14086: mukaan. Sopimuksen kotimaisuusasteeseen yritys antaa siihen luvan. Salassapidon ja julki-
14087: kuuluvat suomalainen materiaali, työ, lisäarvo ja suuden rajan arvioinnissa on tärkeää määritellä,
14088: muut suomalaista alkuperää olevat osatekijät. mikä on liikesalaisuus ja miksi liikesalaisuutta
14089: Kaupalle voidaan antaa arvo myös toisin kuin suojataan. Kysymystä on käsitelty paitsi oikeus-
14090: sopimuksen kotimaisuusasteen täyden arvon kirjallisuudessa myös eduskunta-asiakirjoissa.
14091: 175
14092:
14093: Liikesalaisuudeksi on katsottu sellainen seikka dettävä salassa? Markkamääräisesti vähäisen kau-
14094: tai seikasta (mikä on teknistä tai taloudellista tai pan saama suuri kerroin kertoo ulkopuoliselle
14095: teknis-taloudellista tietoa), jolla on kussakin oi- sen, että kyse on hyvin tärkeästä teknologian
14096: keudellisessa tilanteessa riittäväksi katsottava sa- siirrosta. Mutta muodostaako sitten tällainen
14097: laisuusaste ja jonka salassa pitäminen tai käyttö seikka käytännössä todella liikesalaisuuden?
14098: pelkästään yrityksen tarkoittamalla tavalla tai Edellä kauppa- ja teollisuusministeriön käsityk-
14099: käytöstä pidättäytyminen ei ole merkityksetöntä sen mukaan näin on ainakin monessa tapaukses-
14100: sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka käy- sa.
14101: tössä se on. Hallituksen esityksessä laiksi sopi- Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä yk-
14102: mattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa sittäisiä kauppoja ja niille myönnettyjä kertoimia
14103: ja markkinatuomioistuimesta annetun lain muut- ei viranomaisten taholta voida julkistaa. Sen si-
14104: tamisesta (HE 114/1978 vp.) on katsottu, ettei jaan ministeriö katsoo, että tilannetta tulisi muut-
14105: liikesalaisuuden käsitettä voida täsmällisesti taa vastaisuudessa nykyisestä seurannan helpot-
14106: määritellä. Liikesalaisuudet sisältävät taloudelli- tamiseksi. Kompensaatiotoimikunta on jo päättä-
14107: sia tai teknisiä tietoja. Esimerkiksi taloudellisia nyt, että samalla kun kauppojen suomalaisilta
14108: liikesalaisuuksia voivat olla yrityksen organisaa- osapuolilta pyydetään lausuntoa kaupan synty-
14109: tiota, yrityksen välisiä suhteita ja sopimuksia misestä ja vastaostovelvollisen osuudesta siinä,
14110: koskevat tiedot. Ne voivat tietysti myös koskea pyydetään myös suostumusta yrityksen nimen ja
14111: kysymyksiä, jotka liittyvät tuotantoon tai markki- tuotesektorin julkistamiseen kaupan toteuduttua
14112: nointiin, esim. tietoihin tuotteiden hankinnasta, ja tultua hyväksytyksi vastakaupaksi. Jatkossa
14113: hintapolitiikasta tai alennusjärjestelmästä. kompensaatiotoimikunnan tarkoituksena on
14114: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä määräajoin (esim. puolen vuoden välein) julkis-
14115: tuotteisiin liittyvien teknisten tietojen tai talou- taa vastakauppoja saaneiden yritysten nimet, si-
14116: dellisten seikkojen lisäksi liikesalaisuuden piiriin käli kuin nämä ovat antaneet siihen suostumuk-
14117: kuuluvat yritysten osaamiseen liittyvät tiedot laa- sensa, vastakauppatilanteet, tuoteryhmäja-
14118: jemminkin. Nämä tiedot ovat yritysten kannalta kauma, jako erityyppisten vastaostoprojektien
14119: kilpailutekijöitä samalla tavoin kuin tuotteen tek- kesken sekä yleisiä tietoja käytetyistä kertoimista
14120: nisiin ominaisuuksiin tai valmistukseen liittyvä (esim. myönnettyjen pk-kertoimien vaihteluvä-
14121: tietämys. Tällaisia osaamiseen liittyviä tietoja voi- li).
14122: vat olla mm. markkinointiin, sopimustekniik-
14123: kaan, rahoituksen ja takuiden järjestämiseen ja Vastakauppoja edistämään perustetut or-
14124: muutenkin kaupan ehtoihin liittyvät seikat eli ganisaatiot. McDonnell Douglas -yhtymä on
14125: asiat, joiden avulla yritykset kilpailevat kaupoista vastuussa vastaostojen toteuttamisesta. Tässä
14126: ja saavat kauppoja. Myös markkinatilanne voi tehtävässään sitä avustavat merkittävimmät ali-
14127: ministeriön mielestä eräissä tapauksissa aiheut- hankkijat: General Electric, Northrop ja Hughes.
14128: taa sen, että yrityksen kannalta ei ole samanteke- Tämä yhteenliittymä, josta edellä on käytetty
14129: vää, julkistetaanko jonkin tietyn kaupan raken- nimitystä Homet-team, on perustanut toimiston
14130: teet ja syntymekanismit Helsinkiin, jossa kustakin yrityksestä on paikalla
14131: Kompensaatiotoimikunta on katsonut, ettei se vastaostoista vastaava henkilö. Lisäksi kukin yri-
14132: voi julkistaa yksittäisiä vastakauppoja, vaan se tyksistä on nimennyt Yhdysvalloissa oleviin toi-
14133: voi tiedottaa vastakauppojen etenemisestä lähin- mipaikkoihinsa Suomen vastaostoista ja niiden
14134: nä vain yleistä suuntaa kuvaavina lukuina. edistämisestä vastaavat yhteyshenkilöt
14135: Tätä kantaa voidaan tietysti perustella liikesa- Suomen Ulkomaankauppaliitolla on vastaos-
14136: laisuuden käsitteen tulkinnalla, joka ilmenee toissa lähinnä tiedottava ja jossain määrin koordi-
14137: edellä kauppa- ja teollisuusministeriön mielipi- noiva asema. Vastaosto-ohjelman alkuvaiheessa
14138: teessä. Mutta onko sittenkään käytännössä yri- toteutetut, eri puolilla Suomea pidetyt seminaarit
14139: tyksen kannalta todellista tarvetta peitellä sitä, järjestettiin Homet-teamin ja Ulkomaankauppa-
14140: että jokin sen tekemä liiketoimi on tehty vasta- liiton yhteistyönä. Liitto neuvoo muun toimintan-
14141: kauppavelvollisen tuella? sa ohella yrityksiä myös vastaostomahdollisuuk-
14142: Kompensaatiotoimikunta voi antaa kaupoille sista. Tällöin myös ulkomailla työskentelevien
14143: erilaisia kertoimia, joiden avulla kompensaa- kaupallisten sihteerien apua on mahdollista käyt-
14144: tioksi katsotaan suurempi summa kuin varsinai- tää hyväksi.
14145: nen kauppahinta. Voiko jonkin kaupan saama Suomen Ulkomaankauppaliitolla on erityinen
14146: kerroin olla sellainen liikesalaisuus, joka on pi- asema General Electricin New Yorkiin vasta-
14147: 176
14148:
14149: kauppaohjelman puitteissa perustaman pk-yri- Dollarin myyntikurssi oli esim. joulukuun
14150: tyksille tarkoitetun vienninedistämiskeskuksen 1992 lopulla 5,245 mk ja kertomusvuoden lopul-
14151: (Export Promotion Center, EPC) toiminnassa. la 5,785 mk. Kaikkiaan kertomusvuoden lopussa
14152: Kyseessä on keskus, johon suomalaiset pk-yri- kompensaatiokertymä oli siis n. 3,80 mrd. mk.
14153: tykset voivat hakeutua tutkiakseen GE:n avulla Hornet-teamsai Suomen toimistonsa käyntiin
14154: mahdollisuutensa päästä Yhdysvaltain markki- varsinaisesti vasta syksyllä 1992, joten vastaosto-
14155: noille ja tältä pohjalta solmiakseen uusia liike- jen painottuminen kertomusvuoteen on tietysti
14156: suhteita. Tähänastiset kokemukset EPC:n toimin- ymmärrettävää. Niin sanottuja esikompensaa-
14157: nasta ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mu- tioitahan Hornet-valmistajalla oli vähiten.
14158: kaan hyviä. Toteutuneiden vastakauppojen rakenteesta
14159: Joukko suurehkoja suomalaisia yrityksiä jär- voidaan mainita, että laivanrakennuksen osuus
14160: jestäytyi hävittäjätarjouskilpailun aikana Suomen on keskeinen, n. 50 o/o. Vienti Yhdysvaltoihin on
14161: Ulkomaankauppaliiton yhteyteen FINDOC-ni- ainakin toistaiseksi pientä, sillä suurimmat vien-
14162: miseksi konsortioksi (Finnish Industry Offset tikaupat on tehty kolmansiin maihin (mm. kaikki
14163: Consortium). Järjestäytymisen avulla esim. jäsen- hyväksytyt laivakaupat). Vastaostovelvollisille
14164: yritysten tiedonhankinta ja suhteiden järjestämi- on kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittanut,
14165: nen vastaosto-osapuoliin helpottui ja säästi kus- että viennin Yhdysvaltoihin tulisi merkittävästi
14166: tannuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön mu- kasvaa. Teknologian siirtoa Suomeen ei ole vielä
14167: kaan konsortio toimii edelleenkin, ehkä vähem- paljonkaan tapahtunut. Pk-sektorin välitön
14168: män tärkeänä kuin aiemmin, mutta mm. hank- osuus epäsuorista vastakaupoista on hieman alle
14169: keissa, joihin useat jäsenyritykset tuntevat mie- 10 o/o. Valtaosa hyväksytyistä vastakaupoista on
14170: lenkiintoa. erilaisia metalli- ja elektroniikkateollisuuden
14171: tuotteita. Muut tuoteryhmät samoin kuin palvelu-
14172: Kompensaatiokertymä. Kuten edellä on jo vienti jäävät yhteensä alle 10 o/o:n.
14173: todettu, vastakauppasääntöjen mukaan liiketoi- Kertomusvuonna kertynyt vastakauppasaldo
14174: men vastakauppakelpoisuuden edellytyksenä koostuu n. 70 yksittäisestä projektista. Jo kom-
14175: on, että vastaostovelvollinen (McDonnell Doug- pensaatioiksi hyväksyttyjen kauppojen lisäksi
14176: las) on olennaisesti myötävaikuttanut liiketoi- kompensaatiotoimikunta on antanut lukuisia
14177: men syntyyn ja että liiketoimi merkittävästi hyö- ennakkopäätöksiä mahdollisten tulevien kaup-
14178: dyttää suomalaisia taloudellisia etuja mm. edistä- pojen kompensaatiokelpoisuudesta ja -arvosta.
14179: mällä kehittyneitä teollisuudenaloja Suomessa, Monivuotisetkin hankinnat hyväksytään vain nii-
14180: avaamalla uusia markkinoita, edistämällä tekno- den vuosittaisen arvon mukaan.
14181: logian siirtoa, työllisyyttä ja tuottavaa sijoitustoi- Hornet-vastakauppaohjelma on toistaiseksi
14182: mintaa jne. Vastakauppasäännöissä ei sen sijaan jatkunut niin vähän aikaa, että kauppa- ja teolli-
14183: ole määräyksiä siitä, missä määrin eri toimialat tai suusministeriön mielestä on vaikeaa arvioida,
14184: yrityssektorit tulee ottaa huomioon tai kuinka missä määrin kaupat johtavat pysyviin liikesuh-
14185: paljon minkintyyppisiä liiketoimia tulee toteuttaa teisiin. Ministeriön ilmoituksen mukaan kom-
14186: vastakauppavelvoitteen mukaan. pensaatiotoimikunta kiinnittää kuitenkin päätök-
14187: Näin ollen vastakauppasopimukseen ei myös- senteossaan erityistä huomiota pysyvien liike-
14188: kään sisälly pk-sektorin osuutta koskevia mää- suhteiden aikaansaamiseen.
14189: räyksiä, mutta sopimuksen mukaisen pk-kertoi-
14190: men avulla on mahdollistettu pk-sektorin mu- Hornet-hävittäjän kokoonpano ja osaval-
14191: kaanpääsy vastakauppaohjelmaan pk-yritysten mistus. Hävittäjään tehtävät kokoonpano- ja
14192: liiketoimien usein pienistä arvoista huolimatta. osavalmistustyöt ovat suoria vastakauppoja, ja
14193: McDonnell Douglasin kompensaatiokertymä kaikki muut vastakauppatoimet ovat epäsuoria
14194: oli vuoden 1992 lopussa n. 37 milj. USD ja vastakauppoja.
14195: kertomusvuonna 658 milj. USD, eli kertomus- Hävittäjähankintaa tehtäessä edellytettiin, että
14196: vuoden tulos oli 621 milj. USD. Tästä summasta kokoonpano- ja osavalmistustöitä saataisiin Suo-
14197: n. 238 milj. USD on ns. suoria vastaostoja (hävit- meen. Tämän vuoksi sovittiin, että työn siirtämi-
14198: täjän kokoonpanoon ja osavalmistukseen liitty- sestä Suomeen, sen vaatimasta teknologian ja
14199: viä). Epäsuorien vastaostojen eli niiden vasta- taitotiedon siirrosta jne. annetaan vastakauppa-
14200: kauppojen, jotka eivät liity hävittäjän kokoami- hyvitys.
14201: seen ja osavalmistukseen, määrä oli kertomus- Valmet Oy vastaa hävittäjän ja sen moottorin
14202: vuonna n. 383 milj. USD. loppukokoonpanosta sekä valmistaa rungon si-
14203: 177
14204:
14205: vupaneeleja, selkäluukkuja ja laskutelineiden vuoden kesällä. Koko tämän ajan vuodesta 1988
14206: osia. Näiden töiden suorittamisesta, niihin liitty- lähtien yhdysvaltalainen osapuoli on toteuttanut
14207: västä teknologian siirrosta ja koulutuksesta sekä vastaostoja. Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saa-
14208: työkalujen luovuttamisesta McDonnell Dougla- dun tiedon mukaan noin puolet tavoitteesta on
14209: sin kompensaatiohyvitykseksi on sovittu 375 toteutettu kevääseen 1994 mennessä.
14210: milj. USD. Tästä summasta n. 238 milj. USD on jo Sveitsin vastaostojärjestelmässä ei kauppa- ja
14211: hyvitetty McDonnell Douglasin vastaostotilille. teollisuusministeriön käsityksen mukaan ole ole-
14212: Loppu hyvitetään sitä mukaa kuin työt Valmet massa samankaltaisia "vastaostosääntöjä" kuin
14213: Oy:ssä etenevät. Suomessa. Järjestelmä on hyvin joustava.
14214: Valmet Oy:n mukaan hävittäjään tehtävät työt
14215: merkitsevät n. 2 600 henkilötyövuotta v. 1993- Valtiontilintarkastajat ovat tässä tarkastelleet
14216: 2000. vastakauppojen kehittymistä ja kompensaatio-
14217: kertymää kertomusvuonna. Hävittäjähankinta
14218: Yhdysvaltojen viranomaisten suhtautu- on kuitenkin ennen muuta puolustus- ja turval-
14219: minen vastakauppohin. Kauppa- ja lisuuspoliittinen ratkaisu.
14220: teollisuusministeriön käsityksen mukaan Yhdys- Puolustusministeriö on toiminut vakiintu-
14221: valtojen hallituksen kanta on, että kaikenlaiset neen käytäntönsä mukaisesti esitellessään tila-
14222: vastakauppajärjestelyt ovat vapaata maailman- usvaltuuksia valtion talousaruioissa. Hankkeita
14223: kauppaa häiritseviä ja sen vuoksi vastustettavia. on esitelty ja tietoja on annettu tavanomaisessa
14224: Hallitus ei ole kuitenkaan estänyt amerikkalaisia laajuudessa. Hankkeen markkamäärät ja sitou-
14225: puolustusalan yrityksiä hyväksymästä vasta- tuminen tilauksiin moniksi vuosiksi olisivat kui-
14226: kauppavelvoitteita, koska näiden on ymmärretty tenkin edellyttäneet laajempaa selvittelyä talous-
14227: olevan hankintasopimusten saamisen välttämä- arvioesitysten perusteluissa.
14228: tön edellytys. Valtiontilintarkastajat pitävät vastakauppoja
14229: Vaikka Suomi ostaakin Hornet-hävittäjät Yh- tarkoituksenmukaisina. Tällaisia ehtoja on so-
14230: dysvaltain hallitukselta, ei USA:n hallitus ole vellettu puolustusvoimien suuriin materiaali-
14231: millään lailla osallistunut kompensaatioita kos- hankintoihin jo vuodesta 1977. Kompensaatio-
14232: keviin sopimusjärjestelyihin. Vastakauppasopi- kytkentä saattaa korottaa kauppahintaa, mutta
14233: mus on Suomen valtion ja McDonnell Douglasin tällaisen seikan toteennäyttäminen on kuitenkin
14234: välinen sopimus, jolla McDonnell Douglas sitou- vaikeaa. Toisaalta kilpailutilanteessa, jossa on
14235: tuu toteuttamaan vastaostoja siitä summasta, jon- useita hävittäjätoimittajaehdokkaita, tämä hait-
14236: ka Suomi Yhdysvaltain hallitukselle hävittäjistä tavaikutus minimoitunee. Vastakauppajärjeste-
14237: maksaa. lyjä ei voida verrata entisiin tavaranvaihtopöy-
14238: Kertomusvuoden aikana Yhdysvalloissa käy- täkirjoihin. Kysymys vastakaupoissa on siitä, että
14239: tiin yleistä keskustelua amerikkalaisten vastaos- amerikkalainen osapuoli on sitoutunut avusta-
14240: tovelvoitteisten yritysten vastakauppatoimista. maan suomalaisen teollisuuden vientiä, mikä
14241: Keskustelu ei kuitenkaan johtanut toimenpitei- kuitenkin vaatii suomalaisten omaa aktiivisuut-
14242: siin. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei myöskään ta.
14243: pidä todennäköisenä vastakauppatoimintaan liit- Erityisen hyödyllisenä valtiontilintarkastajat
14244: tyviä oikeustoimia. pitävät vastakauppajärjestelmää mm. silloin,
14245: kun sen avulla voidaan uutta teknologiaa siirtää
14246: Sveitsin kompensaatioratkaisut. Sveitsin Suomen teollisuuden käyttöön. Teknologian siir-
14247: Hornet-vastaosto-ohjelma on arvoltaan n. 2 mrd. ron tärkeys korostuu myös kompensaatio-ohjeis-
14248: Sveitsin frangia ja vastaostojen tulee olla suoritet- sa, joiden perusteella sille voidaan antaa hyvin
14249: tuna vuoden 1996 loppuun mennessä. Koneet, suuri kerroin. Varsinaisia teknologian siirto-
14250: joita on kaikkiaan 34, toimitetaan v. 1994-96. hankkeita ei ole vielä merkittävästi toteutunut.
14251: Vastaostoista 10 o/o on sovittu tehtäväksi suorina Luonnollisesti ne vaativatkin enemmän valmis-
14252: (F-18:n osavalmistus ja kokoonpano) ja 90 o/o teluaikaa kuin varsinaiset vientikaupat.
14253: epäsuorina. (Sveitsin frangin kurssi oli keväällä Eduskunta on tilausvaltuuden hyväksyessään
14254: 1994 n. 3,80-3,90 mk.) korostanut teknologian lisäksi myös pienen ja
14255: Sveitsin hallitus valitsi Hornetin Sveitsin uu- keskisuuren teollisuuden asemaa vastaostoissa.
14256: deksi torjuntahävittäjäksi v. 1988. Maan liittoneu- Pk-sektorin osuus on toistaiseksi jäänyt pieneksi,
14257: vosto vahvisti hankinnan v. 1991, ja lopullinen alle 10 %:n. On tehostettava ponnisteluja, jotta
14258: vahvistus saatiin kansanäänestyksessä kertomus- tämä osuus saataisiin kasvamaan.
14259:
14260: 12 340518M
14261: 178
14262:
14263: Kompensaatiotoimikunnan asema on ristirii- Kaikkiaan kaupallisia sihteereitä oli kerto-
14264: tainen. Tilanne, jossa sama viranomainen tul- musvuoden lopulla 65. Vuoden 1991 tarkastus-
14265: kitsee, hyväksyy, tarkastaa ja valvoo omaa toi- kertomuksen jälkeen vientikeskuksista on koko-
14266: mintaansa, ei ole tarkoituksenmukainen. Toi- naan suljettu Kairon ja Bagdadin toimipisteet
14267: saalta toimikunta koostuu eri ministeriöiden vir- Lähetetty kaupallinen sihteeri on lisäksi vedetty
14268: kamiehistä, jotka virkavastuulla ratkaisevat asi- pois Ateenan, Rooman, Vancouverin, Aucklan-
14269: at. Tässä tapauksessa voidaan asia nähdä niin- din, Manilan, Sofian ja Algerin toimipisteistä.
14270: kin, että byrokratia varmistaa toiminnan tasa- Kaikissa näissä jatkaa paikallinen avustajahenki-
14271: puolisuuden. Toisaalta lopullisen päätöksen te- lökunta.
14272: kee kauppa- ja teollisuusministeriö. Suurimmat Tämän osuuden loppuun sisältyy myös lyhyt
14273: ongelmat ovat oikean kertoimen valinta ja se, selvitys teollisuussihteereistä. Kaupallisen sihtee-
14274: ettei vastakaupaksi merkitä sellaista kauppaa, rin ja teollisuussihteerin toiminta-ajatukset ovat
14275: joka olisi toteutunut ilman vastaostovelvoitetta. erilaiset. Kaupallinen sihteeri edistää erikoisesti
14276: Valtiontilintarkastajien mielestä kompensaa- elinkeinoelämämme etuja toimien vientimarkki-
14277: tiokauppojen seurantaa on helpotettava. Kuten noinnin ja yritysten kansainvälisen yhteistyön
14278: korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta edel- asiantuntijana asemamaassaan. Teollisuussihtee-
14279: lä on havaittu, vastaostoja käsitteleviä asiakirjo- ri taas myötävaikuttaa teknologista tietoa välittä-
14280: ja on pidettävä salassa, koska ne käsittelevät mällä ja kansainvälisiä yhteyksiä luomalla Suo-
14281: liike- ja teollisuustoimintaa koskevia tietoja. On men teknologisen tason ja sitä kautta teollisuu-
14282: oikein, ettei jonkin yksittäisen yrityksen kaup- temme kansainvälisen kilpailukyvyn kohottami-
14283: paan liittyviä hintoja, toimitusehtoja tai muita seen.
14284: tällaisia tietoja julkisteta. julkisuuteen tulisi kui-
14285: tenkin antaa nykyistä enemmän muuta asian Vienninedistämistoiminta Suomessa ja
14286: valvontaan ja seurantaan liittyvää tietoa. Esi- eräissä muissa maissa. Suomen vienninedistä-
14287: merkiksi kertoimen antamista voitaneen pitää ruisjärjestelmässä viennin hallinto on kauppa- ja
14288: tavanomaisena viranomaisratkaisuna ja tästä teollisuusministeriön vastuulla. Vienninedistä-
14289: syystä sen tulisi olla julkista. Myöskään jonkin ruisorganisaatioista keskeisin on Suomen Ulko-
14290: liiketoimen leimaantumista vastakaupaksi tus- maankauppaliitto ry. Ulkoasiainministeriöllä on
14291: kin voidaan pitää sillä tavoin kielteisenä, että myös huomattava asema Suomen vienninedistä-
14292: sitä pitäisi varjella julkisuudelta. misjärjestelmässä. Sen vastuulla on huolehtia
14293: Olisikin .syytä tarkoin selvittää, miten kaikki viennin kauppapoliittisista edellytyksistä, koor-
14294: kompensaatiokaupat voitaisiin julkistaa siten, dinoida Suomea koskevaa tiedotustoimintaa
14295: että annetaan tieto yrityksestä, kaupan nimik- sekä ylläpitää ulkomaanedustustojen verkostoa,
14296: keestä ja kertoi mesta. Sen sijaan hinnat ja kau- johon vienninedistämistoiminta suurelta osin
14297: pan ehdot ja muut yksityiskohdat voisivat tulla nojaa. Ministeriö koordinoi myös useita kansain-
14298: julkisiksi vain, jos asianomaiset antaisivat siihen välisen yhteistyön muotoja ja tukee niihin liitty-
14299: suostumuksensa. viä, suomalaisten yritysten vientiä edistäviä
14300: hankkeita. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja
14301: ulkoasiainministeriön lisäksi julkisrahoitteiseen
14302: Kaupalliset sihteerit vienninedistämistoimintaan osallistuvat myös
14303: useat muut ministeriöt rahoittamana hankkeita,
14304: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodel- joiden tavoitteena on yritysten viennin tai kan-
14305: ta 1991 (s. 49-58) on laajasti käsitelty sekä sainvälistymisen edistäminen.
14306: kaupallisten sihteerien että teollisuussihteerien Tällaisia kansainvälisen yhteistyön muotoja,
14307: toimintaa. Tämän vuoksi tässä kertomuksessa joihin liittyy vienninedistämisnäkökohtia, ovat
14308: keskitytään kaupallisten sihteerien toimintaym- yhteistyö itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan
14309: päristön muutoksiin vuoden 1991 jälkeen. Voi- kanssa, kehitysyhteistyö ja puolustusvälinehan-
14310: daan kuitenkin todeta, että kaupallisten sihteeri- kintojen vastaostot. Vastaostoja on käsitelty edel-
14311: en toiminta alkoi v. 1960 ja ensimmäisten kaupal- lä Hornet-vastakauppojen yhteydessä. Esimer-
14312: listen sihteerien asemapaikoiksi valittiin Accra, kiksi Keski- ja Itä-Euroopan tukemiseen osoitetut
14313: Bangkok ja Karachi. Voidaankin mainitut asema- määrärahat olivat kertomusvuonna 312 Mmk, ja
14314: paikat huomioon ottaen sanoa, että kaupalliset tukea jaettiin kymmenen eri ministeriön kautta.
14315: sihteerit aloittivat Suomen vienninedistämisen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vienninedis-
14316: vaikeissa kohteissa. täminen on selkeästi keskitetty yhteen organisaa-
14317: 179
14318:
14319: tioon. Ne rahoittavat toimintansa valtionosuudel- Eri maiden vienninedistämisessä käytetään
14320: la, toimeksiantotuloilla ja jäsenmaksuilla. Palve- varsin yleisesti hyväksi suurlähetystöjä ja konsu-
14321: lut ovat periaatteessa kaikkien yritysten käytössä, laatteja. Vienninedistämisorganisaatioille on yh-
14322: mutta jäsen- ja palveluyrityksille tarjotaan alen- teistä, että ne keräävät, muokkaavat ja jakavat
14323: nuksia palveluista. markkinainformaatiota. Yksinkertaiset tieduste-
14324: Mainittujen Pohjoismaiden vienninedistämis- lut ovat yleensä viejille maksuttomia. Kirjallisessa
14325: organisaatioille on yhteistä, että niillä on sekä muodossa saatava tieto on yleensä maksullista.
14326: kotimaan kenttäorganisaatio että laaja kaupallis- Vienninedistämisorganisaatiot tukevat yleen-
14327: ten sihteerien verkosto, ne tarjoavat yrityksille sä messuja ja näyttelyosallistumisia, kauppaval-
14328: vuokravientipäälliköiden palveluja määräajaksi tuuskuntamatkoja, seminaareja ja symposioita.
14329: ja järjestävät merkittävästi vienninedistämista- Valtion tuki kohdistuu useimmissa tapauksissa
14330: pahtumia. Suomessa ja Norjassa voivat yksittäiset juuri tähän toimintaan. Vuokravientipäällikkötoi-
14331: yritykset hakea suoraan vienninedistämistukea mintaa harjoitetaan useissa maissa.
14332: valtiolta. Ruotsissa tämä ei ole mahdollista. Vienninedistäminen pyritään useissa ulkomai-
14333: Tanskassa vienninedistäminen on yleensä si- sissa organisaatioissa suuntaamaan pk-yrityksille
14334: sällytetty osaksi laajoja, yleensä usean ministe- ja kokemattamille viejille. Toisaalta toimenpiteitä
14335: riön toteuttamia teollisuuden ja elinkeinoelämän pyritään laajoissa vienninedistämisohjelmissa ja
14336: kehittämisohjelmia, jotka sisältävät myös esim. yritysten ohjaamisessa kohdistamaan rajatulle
14337: tutkimus- ja kehitystoiminnan. Käynnissä on joukolle hyvät vientivalmiudet omaavia yrityksiä.
14338: myös laajoja viennin verkosto-ohjelmia. Tanskan Rajaukseen liittyy usein määrällinen viennin kas-
14339: ulkoministeriössä toimii ulkomaankauppasih- vutavoite. Useimmissa järjestelmissä on ha-
14340: teeristö, jonka alaisia ovat mm. kaupalliset sih- vaittavissa selvä tavoite kasvattaa maksullisen
14341: teerit. toiminnan tuloja ja pienentää julkisen tuen
14342: Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä avustus- osuutta toiminnan rahoituksessa.
14343: muotoja, joihin sisältyy takaisinmaksuvelvolli-
14344: suus onnistumistapauksessa. Ruotsin Exportrå- Vienninedistämistuki Euroopan unionis-
14345: detin asiantuntijat auttavat pk-yrityksiä saamaan sa. Euroopan unionissa katsotaan Rooman sopi-
14346: vientituotteita markkinoille. Mikäli vienti lähtee muksen kilpailusäännösten (artiklat 92-94) pe-
14347: käyntiin, veloittaa Exportrådet yrityksen viennis- rusteella, että vientituki on lähtökohtaisesti yh-
14348: tä provisiota tietyn ajan. Vastaava tuen takaisin- teismarkkinoille sopimatonta, kauppaa vääristä-
14349: maksuvelvoite onnisturuistapauksessa sisältyy vää tukea. Viime vuosina EU:ssa on jäsenmaiden
14350: tukeen, jonka Tanskan teollisuusministeriö väliseen kauppaan kohdistuvan vientituen ohel-
14351: myöntää yritysryhmille verkosto-ohjelmaan kuu- la kiinnitetty kasvavaa huomiota myös kolman-
14352: luville yhteisyrityshankkeille. siin maihin suuntautuvan viennin tukemiseen,
14353: Vienninedistämisjärjestelmät toimivat yleensä jolla on katsottu voivan olla oma vääristävä
14354: hajautetusti maissa, joiden valtiomuoto on liitto- vaikutuksensa yhteisön sisäiseen kauppaan.
14355: valtio tai joissa läänien tai yleensä maan alueiden Myös tällöin sovelletaan valtiontukiartikloja.
14356: hallinto on vahva suhteessa valtakunnan keskus- Rooman sopimus (artiklat 112 ja 113) määrää,
14357: hallintoon. Saksa ja Alankomaat ovat organisoi- että EU:n jäsenvaltioiden on yhtenäistettävä kol-
14358: neet ulkomailla tapahtuvan vienninedistämisen mansiin maihin suunnattavaan vientiin kohdistu-
14359: pääasiassa kauppakamarien kautta. Yhdysvallat vat tukitoimet "siinä määrin kuin on tarpeen
14360: ja Ranska hoitavat vienninedistämisen ulko- takaamaan, ettei yhteisön alueen yritysten väli-
14361: maantoimintoja etupäässä lähetystöjen kaupal- nen kilpailu vinoutuisi". Yhteisön valtiontukia
14362: listen osastojen tai kaupallisten asiamiestensä koskeva säännöstö on lähes sellaisenaan muka-
14363: kautta. na Eta-sopimuksessa.
14364: Yhdysvalloissa on vastikään kiinnitetty erityis- EU:n komissio ei ole antanut erityisiä viennin-
14365: tä huomiota vienninedistämistoiminnan hajanai- edistäruistukia koskevia tulkintaohjeita. Käytän-
14366: suuteen liittovaltion hallinnossa. Hallintoyksiköi- nössä komissio on suhtautunut erityisen kieltei-
14367: tä vaaditaankin yhdenmukaistamaan viennin- sesti suoraan yrityksille kohdennettuun viennin-
14368: edistämistä. Maahan suunnitellaan perustetta- edistämistukeen, erityisesti silloin, kun tuki on
14369: vaksi 60 toimistoa käsittävä vientineuvontakes- myönnetty suurelle yritykselle tai kun tuki on
14370: kusten verkosto. Vaatimuksia on myös esitetty ollut säännöllistä ja jatkuvaa. Komissio on pää-
14371: kehitysavun kytkemisestä nykyistä tiukemmin töksissään tulkinnut mm. vientiyrityksille ulko-
14372: Yhdysvaltain vientiin. maantoimintojen laajentamiseksi myönnetyt ve-
14373: 180
14374:
14375: rohelpotukset valtiontukisääntöjen vastaisiksi. on kuitenkin rahoitettu kansallisten vienninedis-
14376: Käytännössä vienninedistämistuki on yhteisö- tämisorganisaatioiden budjeteista.
14377: maissa yleensä suunnattu niin, ettei se ole aina-
14378: kaan ohjelmatasolla yrityskohtaista, vaan koh- Kaupallisten sihteerien toiminnan siirtä-
14379: dentuu esim. näyttelyosallistumisiin tai yleisesti minen ulkoasiairuninisterlöstä Suomen Ul-
14380: ulkomaankauppaa edistäville järjestöille. komaankauppaliittoon. Valtion vuoden 1992
14381: Komissio antoi kesällä 1992 pienille ja keski- tulo- ja menoarviossa vienninedistämisen hallin-
14382: suurille yrityksille suunnattavaa valtiontukea toa muutettiin siten, että kaupallisten sihteerien
14383: koskevan ohjeiston. Siihen liitetyn de minimis - toiminta siirrettiin 1.9.1992 lukien ulkoasiainmi-
14384: periaatteen mukaan ilman ennakkovalvontaa nisteriön alaisuudesta Suomen Ulkomaankaup-
14385: sallittavia tukia ovat maksimissaan 50 000 ecun paliittoon. Samalla ulkoasiainministeriön vien-
14386: kertaluontoiset maksut mille tahansa yksittäiselle ninedistämisyksikkö lakkautettiin. Kaupallisten
14387: yritykselle "tiettyyn tarkoitukseen" kolmen vuo- neuvosten ja kaupallisten sihteerien tehtävät ja
14388: den sisällä. De minimis -säännön soveltamisen heitä avustava asemamaasta palkattu henkilöstö
14389: edellytys on, että tukipäätöksessä tai tukijärjestel- siirrettiin Suomen Ulkomaankauppaliittoon.
14390: mässä on nimenomainen ehto, jonka mukaan Kertomuksessaan vuodelta 1991 valtiontilin-
14391: saman yrityksen muista lähteistä tai muista tuki- tarkastajat edellyttivät, että ulkoasiainministeriö
14392: ohjelmista saama tuki samaan tarkoitukseen ei ja kauppa- ja teollisuusministeriö asettavat yh-
14393: saa nostaa kokonaistukea yli 50 000 ecun rajan. teisen työryhmän, joka vuoden 1993 aikana pe-
14394: EU:ssa pk-yritykseksi katsotaan yritys, jonka rusteellisesti selvittää, miten paljon toiminnan
14395: henkilöstömäärä on alle 250, liikevaihto enintään siirto aiheutti säästöjä ulkoasiainministeriölle ja
14396: 20 milj. ecua tai taseen loppusumma enintään 10 kuinka paljon kaupallisten sihteerien verkoston
14397: milj. ecua ja josta suuryritys omistaa enintään ylläpito Suomen Ulkomaankauppaliitossa ai-
14398: 25 %, ellei kysymyksessä ole suuryrityksen toimi- heuttaa valtiolle menoja. Kauppa- ja teollisuus-
14399: alasta poikkeava innovatiivinen yritys, jolloin ministeriö asetti työryhmän kertomusvuoden
14400: suuren yrityksen panostus yritykseen voidaan elokuussa, ja työryhmän työ valmistui saman
14401: katsoa riskisijoitusluonteiseksi. Suomessa pien- vuoden lopulla.
14402: yritykseksi katsotaan alle 100 työntekijän yritys. Työryhmä totesi vaikeaksi selvittää, kuinka
14403: De miniruis -säännössä ei ole rajattu tukea paljon säästöjä ulkoasiainministeriölle on koitu-
14404: saavan yrityksen kokoa, mutta käytännössä näin nut kaupallisten sihteerien verkoston siirron joh-
14405: pieni tuki kiinnostaa ennen muuta pk-yrityksiä. dosta. Säästöihin vaikuttaa mm. se, kuinka kau-
14406: Sääntöä ei sovelleta toimialoilla, joilla on omia pallisten sihteerien verkostoa ennen siirtoa pal-
14407: erityissääntöjä. Tällaisia ovat terästeollisuus, lai- vellut ulkoasiainministeriön vakinainen henki-
14408: vanrakennus, synteettisten kuitujen tuotanto, löstö on voitu uudelleensijoittaa, sekä se, miten
14409: autoteollisuus, maatalous, kalastus, liikenne ja nopeasti kaupallisten sihteerien käytössä olleista
14410: hiiliteollisuus. pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla olevista toimi-
14411: Tukien soveltuvuutta yhteisön sääntöihin val- tiloista on voitu luopua tai siirtää ne muuhun
14412: voo EU:ssa komissio. käyttöön.
14413: EU:n komissio on lausunnossaan Suomen jä- Työryhmä pyrki kuitenkin arvioimaan kaupal-
14414: senhakemuksesta kiinnittänyt huomiota eräisiin listen sihteerien aiheuttamat kokonaiskustan-
14415: Suomessa myönnettävien valtiontukien intensi- nukset kummankin isäntäorganisaation eli ulko-
14416: teetteihin (tuen osuuteen tuettavan hankkeen asiainministeriön ja Suomen Ulkomaankauppa-
14417: kokonaiskustannuksista). Erityisesti vienninedis- liiton alaisuudessa.
14418: tämisavustusten korkea intensiteetti (50 % tuen Kaupallisten sihteerien toiminnan kustannuk-
14419: piiriin hyväksyttävistä kustannuksista) on herät- sia on seurattu kirjanpidollisesti erillään muusta
14420: tänyt komission huomiota. toiminnasta vasta verkoston siirrosta alkaen. Tä-
14421: Euroopan unionin vienninedistämistoiminta män vuoksi työryhmä joutui perustamaan laske1-
14422: on vasta hakemassa muotojaan. Pääosin EU on mansa verkoston kustannuksista siirtoa edeltä-
14423: jättänyt yhteisömaiden ulkopuolella toteutetta- neettä ajalta kahteen arvioon: yhtäältä ulko-
14424: van vienninedistämistoiminnan jäsenmaiden asiainministeriön arvioon kaupallisen sihteeritoi-
14425: hoidettavaksi. EU:n komissio on kuitenkin teh- minnan välittömistä kustannuksista ennen siirtoa
14426: nyt useita päätöksiä järjestää mm. Yhsysvalloissa ja toisaalta laskennallisiin arvioihin toimintaan
14427: ja Japanissa pidetyissä kansainvälisissä näytte- liittyvien toimistopalvelujen kustannusvaikutuk-
14428: lyissä suurehkoja yhteisosastoja. Näyttelyosastot sista.
14429: 181
14430:
14431: Näinkään korjatuilla luvuilla ei työryhmän il- Vuosien 1992 ja 1993 luvuissa ei ole enaa
14432: moituksen mukaan ollut mahdollista saada käyt- mukana ulkoasiainhallinnon työpanosta, koska
14433: tökelpoista vertailua kustannusvaikutuksista siir- toiminta siirtyi 1.9.1992 Suomen Ulkomaankaup-
14434: tohetkellä. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää kus- paliittoon. Kertomusvuoden lopussa liitossa
14435: tannusvaikutusten vertailu aikasarjojen perus- työskenteli 15 henkeä. Ohjaustehtävissä oli seit-
14436: teella. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, semän ja hallinnossa kahdeksan henkeä.
14437: että toiminnan sisällössä on hallintouudistuksen Myös tuottojen kehitystä voidaan vertailla v.
14438: jälkeen toteutettu merkittäviä muutoksia. 1991-1993. Tuotot nousivat vuoden 1991 4,5
14439: Tarkasteluajan eri vuosien vertailtavuoteen Mlnk:sta 10,7 Mlnk:aan. Tuotot ovat kasvaneet
14440: vaikuttaa ratkaisevasti markan arvon voimakas kahden viime vuoden aikana merkittävästi. Kes-
14441: heikentyminen vuoden 1991 marraskuun deval- kimäärin ne kertomusvuonna vastasivat n. 8 o/o:a
14442: vaation ja sitä seuranneen markan kellutuksen kokonaiskuluista eli yli kaksinkertaista määrää
14443: aikaisen devalvoitumisen vuoksi. Työryhmä on hallinnon siirtohetkeen verrattuna.
14444: tämän vuoksi laskenut toiminnan kustannukset Työryhmä totesi, että kaupallisten sihteerien
14445: paitsi käyvin arvoin myös siten, että markan verkoston siirron kustannusvaikutusten arvioi-
14446: heikentyminen ja inflaatio otetaan huomioon. minen on vaikeaa, koska toiminta oli ennen
14447: Seuraavassa taulukossa esitetään kaupallisten siirtoa kiinteä osa ulkoasiainhallinnon toimintaa
14448: sihteerien toiminnan kulut v. 1991-93 käyvin eikä siitä pidetty erillistä kirjanpitoa kuten siirron
14449: arvoin: jälkeen. Toiminnan luonne ja verkoston henki-
14450: 1991 1992 1993
14451: löstön tehtävät myös poikkeavat aiemmasta, eri-
14452: Mmk tyisesti toimihenkilöiden osalta.
14453: Ulkomaat ............................... 94,5 114,9 123,1 Työryhmän mukaan siirron erilliskustannuk-
14454: Kotimaa .................................. 3,1 9,1 9,8 set olivat vaikeasti arvioitavissa. Osa niistä on
14455: Yhteensä ................................ 97,6 124,0 132,9 pitkävaikutteisia ja riippuu erityisesti kaupallis-
14456: Valtionosuus .......................... 97,6 120,4 127,7 ten sihteerien toimintaa verkoston siirtoon saak-
14457: (100%) (97%) (96%) ka palvelleen ulkoaiainministeriön henkilöstön
14458: ja toimitilojen uudelleenkohdistamisesta.
14459: Käyvin arvoin laskettuja kustannuksia voi- Kaupallisten sihteerien verkosto toimii edel-
14460: daan kehitellä eteenpäin ottamalla huomioon leen valtaosin edustustojen yhteydessä. Omat
14461: eräitä osatekijöitä. Jos lukuja korjataan siten, että kustannusvaikutuksensa on myös sillä, missä
14462: otetaan huomioon markan arvon heikkenemi- määrin ulkoasiainhallinto ja kaupallisten sihteeri-
14463: nen ja OECD-maiden keskimääräinen inflaatio, en verkosto voivat hyötyä niin toimintapuittei-
14464: niin kustannukset v. 1991 ja 1992 ovat suurin den kuin itse toiminnankin yhteisvaikutuksesta.
14465: piirtein samalla tasolla. Työryhmä katsoi, että kaupallisten sihteerin
14466: Kaupallisten sihteerien verkostoa on viime toiminnan kustannuskehitystä tulisi seurata pi-
14467: vuosina supistettu. Siirron jälkeen on edelleen demmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuu-
14468: korvattu lähetettyä henkilöstöä paikalta palkatul- teen verraten ja ottaen huomioon verkoston
14469: la, millä on huomattava kustannusvaikutus. Ver- rakenteen ja toiminnan muutokset sekä ryhtyä
14470: koston henkilöstörakenne on tarkasteluvuosina tarvittaviin toimiin.
14471: ollut seuraava:
14472: 1991 1.9.1992 31.12.1993
14473: Nykytilanne. Kaupallisten sihteerien toimi-
14474: 1 kaosissa on Ulkomaankauppaliittoon siirron jäl-
14475: Kotimaa .............................. . 10 13 15
14476: Kaupalliset sihteerit .......... .. 77 76 65 keenkin noudatettu ulkoasiainministeriön mu-
14477: FINTRA-avustajat .............. .. 17 18 18 kaista määräaikaisuutta, jonka edut ovat kauppa-
14478: Muut ................................... . 172 2 16o 155 ja teollisuusministeriön mielestä epäkohtia suu-
14479: Yhteensä ............................ . 276 267 253 remmat. Työn sisällön syveneminen ja tulosvas-
14480: tuiden sitovuus ovat kuitenkin puoltaneet kausi-
14481: 1
14482: Ulkoasiainministeriässä oli kolme henkeä kaupallisen sih- en pidentämistä, ja tyypillinen toimikausi kau-
14483: teerin tehtävissä. Lisäksi muun henkilöstön on arvioitu käyt- pallisella sihteerillä onkin tällä hetkellä kuusi
14484: täneen seitsemän henkilötyövuotta kaupallisen sihteerin teh- vuotta. Hallinnollisista syistä kausi jaksotetaan
14485: täviin. vuosiksi 2+2+1+1.
14486: 2 Ulkoasiainministeriön henkilöstöstä 127 oli kokoaikaisesti
14487:
14488: kaupallisen sihteerin tehtävissä, minkä lisäksi arvioidaan Järjestelmän perusajatus on synnyttää suori-
14489: työajasta 45 henkilötyövuotta käytetyn kaupallisen sihteerin tuspaineita siten, että kaupallisten sihteerien am-
14490: tehtäviin. matillisen uran seuraava vaihe on pohjustettava
14491: 182
14492:
14493: hyvällä näytöllä tuloksellisesta toiminnasta. na painottunut paikalliseen henkilöstöön, joka
14494: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ei ole on koostunut aiempaa enemmän omien erikois-
14495: ilmennyt, että kaupalliset sihteerit olisivat suosi- alojensa asiantuntijoista kuin perinteisistä avus-
14496: neet toimikautensa lopulla joitakin toimeksianta- tajista. Erityisosaamista on tarvittu ennen kaikkea
14497: jia hyvän työpaikan toivossa. Myöskään riski tietohakujen, tiedonsiirtoteknologian sekä ana-
14498: urakehityksestä ei ole vähentänyt pätevän haki- lyyttisten markkina- ja kilpailuselvitysten aloilla.
14499: ja-aineksen mielenkiintoa kaupallisen sihteerin Kokemukset paikallisesta henkilöstöstä ovat mi-
14500: tehtäviin. nisteriön mukaan hyvät.
14501: Kaupallisten sihteerien paluusijoittuminen on Valtiontilintarkastajat kiinnittivät kertomuk-
14502: ministeriön ilmoituksen mukaan myös onnistu- sessaan vuodelta 1991 (s. 58) huomiota siihen,
14503: nut. Useimmiten he sijoittuvat suomalaiseen miten kaupallisten sihteerien on mahdollista dip-
14504: vientiyritykseen, ja tavallista on myös oman liike- lomaattinen asema säilyttäen entistä paremmin
14505: toiminnan käynnistäminen joko asemamaassa tai samastua vientiyritysten toimintaan ja syvälli-
14506: Suomessa. Yksittäisiä henkilöitä sijoittuu myös semmin ryhtyä yritysten kanssa liiketoimintaan
14507: julkisen sektorin ja monikansallisten yritysten asemamaassa. Valtiontilintarkastajien mielestä
14508: palvelukseen. Ulkomaankauppaliiton tiedossa ei diplomaattisen aseman ja liike-elämässä toimimi-
14509: ole 1990-luvun alkupuolelta kuin kolme henki- sen yhdistäminen saattaa osoittautua hankalaksi.
14510: löä, jotka ovat jääneet pidemmäksi aikaa työttö- Diplomaattiseen asemaan liittyy eräitä verohel-
14511: miksi. Samana aikana kaupallisten sihteerien potuksia asemamaassa. Näin sen poistamisella
14512: tehtävistä poistui kaikkiaan 24 henkeä. on myös taloudellisia vaikutuksia.
14513: Kaupallisten sihteerien tehtäviin on yleensä Suomen Ulkomaankauppaliiton tekemän sel-
14514: ollut n. 30 hakijaa, joista 5-10 on valittu perus- vityksen mukaan diplomaattiasemaan on tullut
14515: teelliseen haastatteluun ja testaukseen. Kauppa- joitakin muutoksia. Kaupalliset sihteerit toimivat
14516: ja teollisuusministeriön mukaan Itä-Euroopan edelleen yleensä ulkomaanedustustojen yhtey-
14517: kohteisiin (ml. Venäjä) on ollut vaikea saada dessä, niiden jäseninä ja siten myös diplomaatti-
14518: hakijoita. Sen sijaan Länsi-Euroopan ja Pohjois- sen aseman pohjalta. Tämä järjestely on Ulko-
14519: Amerikan toimipaikat ovat ollet haluttuja. maankauppaliiton mielestä täydellisesti sopu-
14520: Parin viime vuoden aikana hakijoiden määrä soinnussa diplomaattisesta toiminnasta tehtyjen
14521: on kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan sel- kansainvälisten sopimusten kanssa, joskin eräis-
14522: västi kasvanut, ja esim. kertomusvuoden kesällä sä maissa (kuten Ruotsissa) niiden tulkinnan
14523: täytettyä Lontoon vientikeskuksen päällikön teh- kiristymisestä on ilmaantunut alustavia viitteitä.
14524: tävää haki kaikkiaan 147. Myös harvinaisempien Ilman diplomaattista asemaa Suomen vienti-
14525: kielien alueisiin on ollut riittävästi kiinnostusta, keskuksista toimivat tällä hetkellä ainoastaan
14526: esim. kertomusvuoden kesällä Milanoon ilmoit- Taipei, Houston ja Chicago. Taiwanin kanssa
14527: tautui 49 hakijaa. Sen sijaan Venäjä on edelleen- Suomella ei ole diplomaattisia suhteita, ja Yhdys-
14528: kin herättänyt varsin vähän mielenkiintoa, ja valtain toimistoissa syynä ovat sekä Suomen että
14529: Moskovassa auki ollut kaupallisen sihteerin teh- Yhdysvaltain säännöksistä johtuvat esteet antaa
14530: tävä jouduttiin lopulta täyttämään sisäisin järjes- diplomaattista statusta sellaiselle toimipisteelle,
14531: telyin. jossa ei ole lähetettyä ministeriön henkilökuntaa.
14532: Hakijoiden määrän kasvuun on ministeriön Kaupallisten sihteerien konsultoinnin asiakas-
14533: mielestä epäilemättä vaikuttanut vaikea yleista- tyytyväisyyden mittaamiseksi käynnistettiin ker-
14534: loudellinen tilanne, mutta myös kaupallisten sih- tomusvuoden alussa ns. customer satisfaction
14535: teerien tehtävien kehittyminen kohti vaativampia index (CSI) -seuranta. Jokaisesta kaupallisen sih-
14536: yritysjohdon asiantuntijatehtäviä. teerin toimeksiannosta lähetettiin asiakkaalle las-
14537: Hakijoiden taso on ollut ministeriön antaman kun yhteydessä yhdeksän kysymyksen lomake,
14538: tiedon mukaan täysin tavoitteen mukainen ja jonka asiakas voi palauttaa nimettömänä tällai-
14539: tyypillisin valinta on tällä hetkellä 40-45-vuo- siin mittauksiin erikoistuneelle laitokselle. Lo-
14540: tias, korkeakoulututkinnon suorittanut ja kohde- makkeissa oli myös varattu tilaa asiakkaan sellai-
14541: alueella entuudestaan pitkään työskennellyt sille yksilöllisille kommenteille, jotka asiakas ha-
14542: henkilö, joka tulee pienemmän teollisuusyrityk- luaa toimitettavaksi edelleen Ulkomaankauppa-
14543: sen yleisjohtajan tai suuren yrityksen tulosyksi- liiton tietoon.
14544: kön vetäjän tehtävistä. Kyselyjä lähetettiin kertomusvuonna 493, ja
14545: Vientikeskusten henkilöstörakenne on kaup- vuoden 1994 alkuun mennessä, jolloin laitos
14546: pa- ja teollisuusministeriön mukaan viime vuosi- tulosti vastaukset, oli vastausprosentti 63. Ylei-
14547: 183
14548:
14549: nen asiakastyytyväisyys on tyydyttävä, mutta yk- jällä on kaupallisella sihteerillä paikallisia yhteis-
14550: sittäisissä asioissa on selvästi parantamisen varaa. työkumppaneita lisäksi Nizni Novgorodissa, Per-
14551: Heikkojen kohtien analysoimiseksi on suoritetta- missä ja Ufassa.
14552: va eräiden asiakasryhmien parissa ns. syvähaas- Kertomusvuoden syksyllä käynnistettiin uu-
14553: tatteluja. Kaupallisten sihteerien väliset yksilö- det toimipisteet Kazahstanissa ja Keski-Aasiassa
14554: kohtaiset erot ovat varsin huomattavia. sekä Kiovassa. Kazahstanin ja Keski-Aasian kau-
14555: Kaupallisen sihteerin palveluja käyttävät pallinen sihteeri toimii ns. kiertävänä asemapaik-
14556: enimmäkseen teolliset yritykset, joiden liikevaih- kanaan Ulkomaankauppaliitto Helsingissä. Toi-
14557: to on 10-500 Mmk. mialue kattaa Kazahstanin lisäksi Uzbekistanin,
14558: Suomen Ulkomaankauppaliiton mielestä Turkmenistanin ja Kirgistanin. Parhaillaan raken-
14559: vientikeskukset ja kaupalliset sihteerit eivät kil- netaan kaupallisten sihteerien toimintojen tarvit-
14560: paile yksityisten konsulttien kanssa. Kaikki kus- semaa paikallista yhteysverkostoa alueella.
14561: tannukset huomioon ottaen tulee palvelun työ- Kiovaan perustettiin suurlähetystön yhteyteen
14562: tunnin kustannukseksi n. 1 000 mk. Tosin asema- vientikeskus, jossa toimii yksi lähetetty kaupalli-
14563: maan kustannustaso aiheuttaa huomattavia vaih- nen sihteeri ja paikallinen avustaja.
14564: teluja. Suomen Ulkomaankauppaliiton suunnitelmis-
14565: sa on toimintojen käynnistäminen lähitulevai-
14566: suudessa myös Valko-Venäjällä ainakin aluksi
14567: Toiminnan tulevaisuus. Sosialististen ta- paikallisen avustajan voimin.
14568: lousjärjestelmien sortuminen vuosikymmenen Baltian kaupallisen sihteerin toiminnot käyn-
14569: vaihteessa Itä-Euroopassa asetti alueilla toimivat nistettiin vuoden 1992 helmikuussa perustamalla
14570: ulkomaiset yritykset ja vienninedistämisorgani- Tallinnaan ns. Baltia-aluekeskus. Toimisto toimii
14571: saatiot uuteen tilanteeseen. Keskusjobtoisen ta- suurlähetystön yhteydessä, ja sen miehityksenä
14572: louden ja valtion ulkomaankauppamonopolin on yksi lähetetty kaupallinen sihteeri, yksi pai-
14573: purkautuminen, yksityistämisprosessi ja yksityis- kallinen avustaja ja paikallinen sihteeri. Lähete-
14574: ten yritysten perustaminen vaativat markkinoille tyn kaupallisen sihteerin toimialue kattaa kaikki
14575: pyrkiviltä yrityksiltä aiemmasta selvästi eroavaa Baltian tasavallat ja hänen alaisuudessaan toimi-
14576: lähestymistapaa. vat paikalliset avustajat sekä Riiassa että Vilnassa.
14577: Vanhojen markkinoiden hajautumista on li- Itäisen Keski-Euroopan kaupallisten sihtee-
14578: sännyt lisäksi uusien itsenäisten valtioiden synty- rien verkostoa on kehitetty lisäämällä paikalta
14579: minen entisen Itä-Euroopan alueelle, mikä vien- palkattua henkilöstöä.
14580: ninedistämisessä ja kaupallisten sihteerien työssä Puolassa toimii lähetetyn kaupallisen sihteerin
14581: on aiheuttanut toiminnan uudelleen suuntaamis- apuna kaksi paikalta palkattua avustajaa ja sih-
14582: ta ja voimavarojen lisäämistä. Voimavarojen vah- teeri.
14583: vistaminen erityisesti paikallista avustajakuntaa Kaupallisen sihteerin toiminnasta TSekin ja
14584: rekrytoiden on Suomen Ulkomaankauppaliiton Slovakian tasavalloissa vastaa lähetetty kaupalli-
14585: käsityksen mukaan ollut ehdottoman välttämä- nen sihteeri asemapaikkanaan Praha. Hänen
14586: töntä jatkuvasti lisääntyvien yritystoimeksianto- apunaan Prahassa on kaksi paikalta palkattua
14587: jen hoitamiseksi. avustajaa ja kaksi sihteeriä. Slovakian toimipis-
14588: Entisen Neuvostoliiton alueella on Ulkomaan- teessä Bratislavassa on yksi paikallinen avustaja
14589: kauppaliiton mukaan painopistettä siirretty toi- ja sihteeri.
14590: saalta ns. lähialueille, toisaalta on avattu täysin Unkarissa toimii yksi lähetetty kaupallinen
14591: uusia toimipisteitä myös IVY:n uusissa tasaval- sihteeri, paikalta palkattu avustaja ja kaksi sihtee-
14592: loissa. Myös yhteistyömahdollisuuksia Suoma- riä.
14593: lais-Venäläisen Kauppakamarin kanssa on selvi- Romaniassa on paikalta palkattu avustaja Wie-
14594: tetty, ja Pietarissa sekä Ulkomaankauppaliiton nin vientikeskuksen ohjauksessa. Wienin vienti-
14595: että Kauppakamarin toiminnot on keskitetty sa- keskus vastaa myös Bulgarian ja Slovenian toi-
14596: maan toimipisteeseen. Sen voimavaroja on sa- meksiannoista.
14597: malla lisätty siirtämällä yksi lähetetty kaupallinen Koko Itä-Euroopassa on Suomen Ulkomaan-
14598: sihteeri Moskovasta Pietariin. Pietarissa toimii kauppaliiton mukaan parin viime vuoden ajan
14599: tällä hetkellä kaksi lähetettyä kaupallista sihtee- ollut pyrkimyksenä kaupallisten sihteerien toi-
14600: riä ja Moskovassa yksi. Ulkomaankauppaliiton mintojen käynnistäminen ja voimavarojen vah-
14601: tarkoituksena on edelleen vahvistaa toimintaa vistaminen erityisesti paikallista avustajahenki-
14602: paikalta palkatuin avustajin ja sihteerein. Venä- löstöä käyttäen.
14603: 184
14604:
14605: Teollisuussihteerit. Teollisuussihteereitä teen markkinointi vaatii myös sen teknistä ym-
14606: koskevia kysymyksiä käsiteltiin valtiontilintar- märtämistä. Samaan "vienti- ja teknologiakes-
14607: kastajain kertomuksessa vuodelta 1991 (s. 57- kukseen" ei tulisi kuitenkaan valita esim. kahta
14608: 58), joten tässä kiinnitetään huomiota vain kau- rakennusinsinööriä, joista toinen on kaupallinen
14609: pallisten sihteerien ja teollisuussihteerien verkos- sihteeri ja toinen teollisuussihteeri. Kun halutaan
14610: ton yhdistämiseen. Kannanotossaan v. 1991 val- hyötyä sekä kaupallisten sihteerien että teolli-
14611: tiontilintarkastajat ehdottivat tätä, sillä kaupallis- suussihteerien isäntäorganisaatioiden erikoistu-
14612: ten ja teknologisten kysymysten läheinen yhteys misesta, keskeinen kysymys on, kumman orga-
14613: on merkinnyt sitä, että kaksi eri järjestelmää on nisaation alaisuuteen verkostot yhdistettäisiin.
14614: hoitanut samanlaisia tehtäviä. Uuden isäntäorganisaation perustamista yhdiste-
14615: Kaupalliset sihteerit ja teollisuussihteerit toi- tylle kaupallinen sihteeri/teollisuussihteeri -ver-
14616: mivat kaikissa Pohjoismaissa eri organisaatioissa. kostolle ei kauppa- ja teollisuusministeriön mie-
14617: Painokkain verkostojen yhdistäruiskeskustelu on lestä voitane pitää tarkoituksenmukaisena.
14618: viime aikoina käyty Norjassa, jossa sikäläinen Kauppa- ja teollisuusministeriön näkemys on,
14619: Ulkomaankauppaliittoa vastaava vientineuvosto että synergiaetuihin pitäisi toistaiseksi pyrkiä or-
14620: esitti v. 1992-93, että teollisuussihteeriverkos- ganisaatioiden, Ulkomaankauppaliiton ja Teke-
14621: ton isäntäorganisaatiosta (Teknologisk Institutt) sin, keskinäisellä yhteistyöllä ja koordinaatiolla.
14622: siirrettäisiin hallinnosta vastaavat neljä henkilöä Kauppa- ja teollisuusministeriö on keskeinen
14623: vientineuvostoon ja ulkomailla samoissa kau- tämän yhteistyön kannustajaja sen tuloksellisuu-
14624: pungeissa toimivat kaupallisen sihteerin ja teolli- den seuraaja.
14625: suussihteerin toimistot (5 kpl) yhdistettäisiin. Tekesin mielestä on tärkeää, että teollisuussih-
14626: Osassa toimistoja olisi päällikkönä kaupallinen teeriverkosto ja -henkilöstö toimivat vuorovai-
14627: sihteeri ja osassa teollisuussihteeri, kuitenkin si- kutteisesti Tekesin osana ja tukevat mahdollisim-
14628: ten, että kunkin "vienti- ja teknologiakeskuksen" man tehokkaasti teollisuuteen suuntautuvaa toi-
14629: päällikkönä olisi selkeästi yksi henkilö. mintaa. Teollisuussihteeriverkosto on erikoistu-
14630: Ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta Nor- nut ja syventänyt asiantuntemustaan voidakseen
14631: jan elinkeinoministeriössä, vaan tilanne jatkuu välittää tietoa uusista tekniikoista ja niiden sovel-
14632: entisellään. Sen sijaan elinkeinoministeriö katsoi, tamismahdollisuuksista maamme teollisuudessa.
14633: että teollisuussihteeritoiminta tulisi integroida tii- Teknologian kehittämiskeskuksen mielestä kau-
14634: viimmin Teknologisk Instituttin toimintaan. pallisten ja teollisten sihteerien verkostojen välil-
14635: lä ei ole kilpailua, vaan kumpikin erikoistuu
14636: Kaupallisten sihteerien ja teollisuussihteerien entisestään omille asiantuntija-aloilleen. Teolli-
14637: kummankin verkoston vahvuus on erikoistumi- suussihteeriyksiköitä aiotaan pitää vain niissä
14638: nen ja vahva taustaorganisaatio (Ulkomaankaup- korkean teknologian maissa, joissa läsnäolo tek-
14639: paliitto/Teknologian kehittämiskeskus), joihin nologian siirron ja teknologiayhteistyön kannalta
14640: kumpaakin verkostoa ollaan tahollaan yhä vah- on välttämätöntä. Teollisuussihteeriyksiköiden
14641: vemmin integroimassa. määrää ei Tekesin mukaan ole lähivuosina tar-
14642: Keskeisin kysymys verkostojen yhdistämises- koitus lisätä.
14643: sä on kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan
14644: se, tuottaisiko yhdistäminen etuja, joita ei voida Kaupallisten sihteerien toiminnan ohjausta ja
14645: saavuttaa yhteistyön tiivistämisellä. organisaation reagointia muuttuviin tilanteisiin
14646: Yhteisiä etuja voidaan ministeriön mielestä on valtiontilintarkastajien mielestä pidettävä on-
14647: joka tapauksessa saavuttaa sillä, että erikoistumi- nistuneena, ja järjestelmä on ollut toimiva. Toi-
14648: sesta huolimatta kaupalliset sihteerit voivat tehdä mintaa on painotettu kulloinkin niin, että se on
14649: teollisuussihteerille kuuluvia töitä ja päinvastoin. antanut mahdollisuuksia laajentaa Suomen
14650: Ulkomaankauppaliiton ja Teknologian kehittä- vientiä. Aasiassa on menestytty hyvin, ja kaupal-
14651: miskeskuksen (Tekes) yhteistyöllä voidaan huo- listen sihteerien toiminta on siellä ollut valtionti-
14652: lehtia mm. siitä, että samoissa toimistoissa toimi- lintarkastajien mielestä tehokasta. Voimavaroja
14653: vien henkilöiden rekrytointiperusteet on koordi- on suunnattava jatkuvasti uusille alueille, joille
14654: noitu. Kaupalliset sihteerit ovat viime vuosina voidaan vientiä tehostaa. Tällainen uusi mah-
14655: olleet yhä enemmän teknisen koulutuksen saa- dollisuus voi olla esim. Etelä-Amerikka. Kaupal-
14656: neita, lähinnä diplomi-insinöörejä. Merkittävä liset sihteerit tulee sijoittaa nimenomaan sellai-
14657: osa maamme menestyksellisistä vientituotteista sille alueille, joilla suomalaiset yrittäjät tarvitse-
14658: perustuu teknologian hyväksikäyttöön, ja tuot- vat erityistukea.
14659: 185
14660:
14661: Näin esim. Euroopassa voitaisiin ottaa kau- vuotuinen kasvu 44 %. Nykyinen kasvun arvio
14662: pallisiksi sihteereiksi paikalta palkattuja avusta- on 79 milj. m3 vuodessa. Teollisuuden nykyiset
14663: jia tai asiantuntijoita. Tällainen ratkaisuhan on mitta- ja laatuvaatimukset täyttävän puun kasvu
14664: aina taloudellisesti halvempi kuin henkilön lä- metsissä on 69 milj. m 3 vuodessa. Se on merkittä-
14665: hettäminen Suomesta. Tällä saatetaan kuitenkin västi suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Metsä-
14666: heikentää pienen, vientiä aloittavan yrityksen varojen kestävä kehitys mahdollistaa siten metsä-
14667: mahdollisuuksia, koska se ei enää saisi omalla teollisuuden mittavan laajentamisen, ja samalla
14668: kielellään neuvoja ja ohjausta ko. maan mah- voidaan toteuttaa myös metsien monikäyttö.
14669: dollisuuksista. Tämän vuoksi on tärkeää jatku- Metsänomistajien erilaisten tarpeiden vuoksi
14670: vasti kehittää toimintaa, jolla voidaan jo Suo- kaikkia hakkuumahdollisuuksia ei hyödynnetä.
14671: messa antaa apua vientiin pyrkivälle yritykselle. Myös metsäteollisuuden puuntarpeen on arvioi-
14672: Suomen lähialueilla kaupallisen sihteerin tuki tu jäävän hakkuumahdollisuuksia pienemmäksi.
14673: viejille on tärkeää. Tässäkin yhteydessä on mai- Metsiin sijoitettujen tuotantopanosten sekä met-
14674: nittava ongelmat, joihin kiinnitettiin huomiota sien terveyden ja kasvukunnon takia on kuiten-
14675: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta kin tarpeen, että hakkuut tulevaisuudessa voitai-
14676: 1991, kun käsiteltiin Venäjän ja Itä-Euroopan siin toteuttaa metsien tuotantomahdollisuuksien
14677: tutkimuksen kehittämistä (s. 142-149): Meiltä mukaisina.
14678: puuttuu venäjän kieltä osaavia ja Itä-Euroopan Eri ohjelmien mukaan on joko perustettu tai
14679: oloja tuntevia henkilöitä. Sen vuoksi Venäjälle tehty perustamista koskevat periaatepäätökset
14680: on ollut hankalaa saada kaupallisiksi sihteereik- eriasteisista suojelualueista, joiden yhteinen
14681: si sopivia henkilöitä. Näin laiminlyönnit Venä- maapinta-ala on n. 3,4 milj. ha. Määrä on 11 %
14682: jän tuntemuksen ja tutkimuksen alalla aiheutta- Suomen maa-alasta. Jokaista suomalaista kohti
14683: vat vaikeuksia myös kaupallisten suhteiden hoi- on suojeltua maa-alaa 0,7 ha. Kasvullista metsä-
14684: tamisessa. Baltian alueen kaupallinen sihteeri maata on suojeltu runsaat 0,6 milj. ha elin. 3 %.
14685: toimii tällä hetkellä Tallinnasta käsin ja huoleh-
14686: tii sieltä myös Latvian ja Liettuan toiminnoista. Puun käytön lisäämismahdollisuudet ja
14687: Vaikka kaupallisella sihteerillä on paikallista esteet. Pääosa massa- ja paperiteollisuuden tuot-
14688: avustajakuntaa Riiassa ja Vilnassa, nykyinen teista ja suuri osa puutavarateollisuuden tuotteis-
14689: järjestelmä voi ajan mittaan osoittautua riittä- ta menee vientiin päämarkkinoille Eurooppaan,
14690: mättömäksi. mutta myös lisääntyvästi kaukaisille markkinoil-
14691: Tulevat taloudelliset yhdentymisratkaisut ei- le. Erityisesti viime aikoina, parantuneen kilpai-
14692: vät valtiontilintarkastajien mielestä vaikuta lukyvyn vuoksi, on sekä paperiteollisuuden että
14693: kaupallisten sihteerien toimintaan, vaan toi- puutavarateollisuuden vienti selvästi lisääntynyt
14694: mintaa voidaan jatkaa myös mahdollisen HU- myös Aasiaan. Puuta jalostava teollisuus on
14695: jäsenyyden jälkeen. kauppa- ja teollisuusministeriön arvion mukaan
14696: Valtiontilintarkastajat korostavat sitä, että ul- teknisesti pääosin hyvässä kunnossa. Mahdolli-
14697: koasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusmi- suudet lisätä kotimaisen raakapuun käyttöä ovat
14698: nisteriön on jatkuvasti yhdessä, yhteisissä työryh- hyvät, jos tuotantoedellytyksiin ja kilpailukykyyn
14699: missä tai muilla vastaavilla tavoilla seurattava vaikuttavat raaka-aine-, työvoima- ja muut kus-
14700: ja selvitettävä kaupallisten sihteerien toiminnas- tannukset eivät kohoa kilpailijamaita nopeam-
14701: ta aiheutuvien kustannusten kehitystä. Laaditta- min. Myönteinen ratkaisu ED-jäsenyyteen vai-
14702: vien kokonaisselvitysten perusteella on edistettä- kuttaa erityisesti metsäteollisuudessa investointi-
14703: vä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat mahdollisim- halukkuuteen ja jalostuskapasiteetin lisäämiseen
14704: man taloudellisia, tehokkaita ja toimivia. kotimaassa kauppa- ja teollisuusministeriön ar-
14705: vion mukaan.
14706: Viime vuosina raakapuun käyttöä ovat vähen-
14707: täneet heikko kansainvälinen kysyntä ja kotimai-
14708: Puun käytön lisääminen sen rakennustoiminnan lama. Markan devalvoin-
14709: nin ja kellutuksen myötä parantuneen hintakil-
14710: Metsätalouden kehitysnäkymiä. Suomessa pailukyvyn avulla sekä paperiteollisuuden että
14711: jo vuosikymmeniä harjoitetun metsätalouden tu- puutavarateollisuuden vientimäärät ovat kasva-
14712: loksena puuston määrä on Metsä 2000 -ohjelman neet ja kasvavat edelleen. Tuotteiden tai tiedon
14713: tarkistustoimikunnan mietinnön (KM 1992:5) puutetta ei vientiin menevässä bulkkituotannos-
14714: mukaan lisääntynyt 1950-luvun alusta 22% ja sa, papereissa ja sahatavarassa ole.
14715: 186
14716:
14717: Sen sijaan kauppa- ja teollisuusministeriön osuus on suhteellisen suuri. Muussa kuin asuin-
14718: mukaan sahatavaran jatkojalostuksessa ja puun rakentamisessa puun osuus on jäänyt pienem-
14719: mekaanisessa jalostuksessa yleensäkin on sekä mäksi. Puurakentamisen lisäämiselle on kauppa-
14720: tuotteiden että tiedon puutetta. Tämä koskee ja teollisuusministeriön mukaan merkittävästi
14721: erityisesti puurakentamista, erilaisia rakennus- mahdollisuuksia. Hyvä ja kansainvälisesti kilpai-
14722: elementtejä ja -osia. Vientimaiden vaatimuksista, lukykyinen puurakentamisen taito ja sitä tukeva
14723: standardeista ja asiakkaiden tarpeista ei myös- koulutus ja tutkimus ovat perusedellytyksiä tuo-
14724: kään tiedetä tarpeeksi. Puurakentamisen osaami- tannon jalostusasteen nostamiselle ja puu tuottei-
14725: sessa opetus ja tutkimus ovat ministeriön mieles- den, rakennusosien, elementtien ja puutalojen
14726: tä avainasemassa. Puurakentamisen monivaihei- viennin lisäämiselle. Tutkimustoiminnan tavoit-
14727: suuden vuoksi sen kehittämiseen tatvitaan sekä teena on mm. vaikuttaa puurakentamisen nor-
14728: metsätalouden, puunjalostusteollisuuden että ra- meihin, kehittää avoin puurakennejärjestelmä ja
14729: kennusalan yhteistyötä. parantaa puurakenteiden palonkestävyyttä.
14730: Mekaanisen puunjalostuksen suurin tutkimus- Tekesin johdolla on ollut käynnissä Puuraken-
14731: yksikkö on ollut Valtion teknillisen tutkimuskes- taminen 2000 -projekti, joka päättyi kertomus-
14732: kuksen (Vtt) puulaboratorio. Vtt:n organisaatios- vuoden syksyllä. Ohjelman tavoitteena oli puu-
14733: sa tutkimusyksikkörakenne on uudistettu koko- tuotteiden kilpailukyvyn tutvaaminen rakenta-
14734: naisuudessaan. Tämä uudistus ei kauppa- ja misessa. Projektin ansiosta syntyi mm. pientalo-
14735: teollisuusministeriön mukaan heikennä puutut- jen tuoteosakaupan malli ja alustavat suunnitel-
14736: kimusta Vtt:ssä. Puututkimus säilyy yhtenä tutki- mat kolmikerroksisesta puurunkoisesta talosta.
14737: musalana, ja siihen on liitetty myös rakennetek- Näiden hankkeiden jatkoksi on käynnistymäs-
14738: niikan laboratorion puurakennetutkimuksen sä Puurakentamisen teknologiaohjelma 1994-
14739: ryhmä. Keskeisenä tavoitteena on tutkimuksen ja 1997. Ohjelman tavoitteena on luoda edellytyk-
14740: asiakaspalvelun parantaminen. set puun käytön lisäämiselle rakentamisessa ja
14741: Valtion tukea teknologialle on kauppa- ja tuoteosakaupan sekä valmistusjärjestelmien teol-
14742: teollisuusministeriön mukaan tarkoitus suunnata listaminen.
14743: entistäkin valikoivammin yhtäältä kansallisesti Tutkimuksissa on myös keskeisenä kohteena
14744: tärkeiden teknologiaohjelmien toteutukseen ja viennin edistäminen. Kauppa- ja teollisuusminis-
14745: toisaalta kilpailukykyisten tuotteiden kehittämi- teriön osittain rahoittamana on tehty puutavara-
14746: seen, niiden markkinoitavuoden parantamiseen teollisuutta koskevia markkinatutkimuksia Eu-
14747: sekä tehokkaampien tuotantomenetelmien ai- roopassa. Japanin ja muunkin Kaukoidän mark-
14748: kaansaamiseen. Teknologian kehittämiskeskuk- kinoista on tehty selvityksiä, ja käynnistymässä
14749: sella (Tekes) on tässä keskeinen asema. on osittain kauppa- ja teollisuusministeriön ra-
14750: Metsäteollisuutta koskevat v. 1992 aloitetut hoitustuella puutavarateollisuuden konkreettis-
14751: teknologiaohjelmat Uudistuva paperi (v. 1992- ten vientimahdollisuuksien selvittäminen Japa-
14752: 95 kokonaisvolyymi 70 Mmk), Puun mekaaninen nin markkinoilla. Tämä koskee mm. hirsimök-
14753: teknologia (v. 1992-96 kokonaisvolyymi 70 kien ja puurunkoisten pientalojen vientiä. Näi-
14754: Mmk) ja Puulevyteknologia (v. 1992-96 koko- den viennissä on edistytty ja kehitysnäkymät
14755: naisvolyymi 45 Mmk) ovat käynnissä. Koko- ovat myönteiset. Japanilaisten liikemiesten kiin-
14756: naisvolyymistä julkinen rahoitus Tekesin kautta nostus yhteistyöhön ja Suomessa tapahtuvaan
14757: kattaa puolet ja yritysten osuus puolet. Tavoit- tuotantoon on ministeriön mukaan lisääntynyt.
14758: teena on teollisuuden, tutkimuslaitosten ja kor-
14759: keakoulujen yhteistyönä parantaa teknologian
14760: tasoa näillä keskeisillä aloilla. Useimmat ohjel- Puurunkoisten pientalojen viennin edis-
14761: miin sisältyvät tutkimushankkeet vievät aikaa, täminen. Rakennusalan viennin edistäminen on
14762: kuten myös tulosten käytäntöön soveltaminen. kauppa- ja teollisuusministeriön vienninedistä-
14763: ruisstrategian painopistealueita. Ministeriö on tä-
14764: män johdosta kohdistanut erityishuomiota mm.
14765: Puurakentamisen kehittäminen. Puura- pientalovalmistajien vientiponnistelujen tukemi-
14766: kentaminen on Suomessa ollut ja on edelleenkin seen. Pohjoismaisten markkinoiden ollessa lähes
14767: pääasiallisin pientalojen rakentamismuoto. Puu- tyrehtyneet huomio on jouduttu kääntämään
14768: runkoisten pientalojen osuus on säilynyt jatku- Keski-Eurooppaan ja lähialueille. Ministeriö on
14769: vasti suurena ja on n. 90 % kaikista pientaloista. myös käsitellyt Yhdsvaltain markkinoita koske-
14770: Myös suomalaisissa kerrostaloissa puutuotteiden via tukihakemuksia. Jalansijan saaminen mm.
14771: 187
14772:
14773: Keski-Euroopan markkinoilta on ministeriön il- kin verran aluelämmityksestä. Puuta voitaisiin
14774: moituksen mukaan kuitenkin osoittautunut pit- kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä käyttää
14775: käjänteisyyttä vaativaksi. Saman ovat todenneet nykyistä enemmän paitsi teollisuuden raaka-ai-
14776: muutkin pohjoismaiset pientalovalmistajat neena myös polttoaineena.
14777: Venäjä muodostaa oman mahdollisen markki- Puupolttoainelaatuja on varsin runsaasti, ja
14778: na-alueensa puusta tehdyille pientaloille. Toistai- niiden tuotantokustannukset (ml. kuljetuskus-
14779: seksi ministeriö on kuitenkin suhtautunut varo- tannukset ja verot) vaihtelevat 0-140 mk/MWh.
14780: vaisesti Venäjälle suuntautuvien hankkeiden tu- Puuperäisiä polttoaineita ovat mm. puunjalos-
14781: kemiseen, koska saatujen tilausten pitävyydestä tusteollisuuden jäteliemet, teollisuuden puujät-
14782: ja rahoituksen järjestämisestä ei ole useinkaan teet (kuori, sahausjäte, puru, huonekaluteolli-
14783: ollut riittäviä takeita. Tukea hakeneilla puutalo- suuden puujätteet jne.), hakkuutähde uudistus-
14784: yrityksillä on myös ollut usein konkursseja taka- hakkuista, kokopuu kaupallisista tai metsänhoi-
14785: naan. dollisista harvennuksista, varsinainen polttoha-
14786: Tavanomaisten näyttelyiden sijasta pientalo- ke, halot ja pilke.
14787: valmistajien on usein tarkoituksenmukaista pys- Puujätteen ja puunjalostusteollisuuden jätelie-
14788: tyttää kohdemaahan mallitalo tai -taloja, jotka mien hinta on 0-20 mk/MWh, ja niiden energi-
14789: myöhemmin pyritään myymään paikalliselle anhinnan alhaisuuden vuoksi ne pyritään käyttä-
14790: yleisölle. Tästä johtuviin vienninedistämiskus- mään kertymäpaikoillaan mahdollisimman tar-
14791: tannuksiin ministeriö ei kuitenkaan voi osallis- koin hyväksi. Hiiltä ja turvetta kalliimpia puu-
14792: tua. Toisaalta voidaan katsoa, että yritys saa polttoainelaatuja ovat metsätähdehake, hakkuu-
14793: merkittävän osan kustannuksistaan takaisin tähde metsänhoidollisista ja kaupallisista harven-
14794: myynnin onnistuessa. nushakkuista, erikseen pohtokäyttöön tuotettu
14795: Puutalojen vienti liittyy läheisesti talo- ja asun- hake, halot sekä pilke. Näiden tuotantokustan-
14796: tosuunnittelun vientiin. Ministeriö onkin tukenut nuksia on kauppa- ja teollisuusministeriön mu-
14797: myös suunnitteluvientiin tähtääviä toimia, jotka kaan alennettava, jos niiden käyttöä halutaan
14798: mahdollisesti johtavat Suomessa tehtyjen talojen merkittävästi lisätä energian tuotannossa.
14799: vientiin. Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis-
14800: Hirsitalojen vientiä Japaniin on edistetty yritys- teriö käynnisti 6-vuotisen tutkimusohjelmakoko-
14801: ten vuosittaisella yhteisosallistumisella Tokyo naisuuden, jossa biopolttoaineita (puu, turve,
14802: Intemational Good Living Show'hun sekä tuke- peltojen biomassa ja jätteet) tutkitaan erilaisissa
14803: malla yksittäisten yritysten vientiponnisteluja. tutkimusohjelmissa. Kauppa- ja teollisuusminis-
14804: Hirsitalojen kokonaisviennistä - v. 1991 80 teriön rahoitus energiateknologian tutkimusoh-
14805: Mmk, v. 1992 120 Mmk ja kertomusvuonna 180 jelmiin ja ko. toimintaan oli kertomusvuonna n.
14806: Mmk-n. 20-30 o/o on projektitoimitusten vaih- 112,5 Mmk ja yritysten rahoitusosuus 108,5 Mmk
14807: teluista riippuen ollut vientiä Japaniin. Erityisesti eli yhteensä 221 Mmk. Puun ja turpeen osuutta
14808: Japanissa tuotteiden sopeuttaminen paikallisiin kokonaisrahoituksesta on vaikea eritellä, koska
14809: oloihin ja ostajien toivomusten mukaisiksi on niitä tutkitaan useissa tutkimusohjelmissa. Kaup-
14810: ollut tärkeää. pa- ja teollisuusministeriön mukaan niiden osuus
14811: Japaniin on hirsitalojen ohella viety viime on noin yksi kolmasosa kokonaisrahoituksesta.
14812: aikoina sahatavaraa, kun sen saatavuus Pohjois- Kiinteiden polttoaineiden kilpailukykyä voi-
14813: Amerikasta on vaikeutunut. Hirsitalojen vienti daan vertailla karkeasti keskenään niiden kulut-
14814: sinänsä edustaa korkean jalostusasteen puutu- tajahintojen perusteella. Vertailtaessa energian-
14815: otevientiä verrattuna esim. elementeistä tehtyi- tuotantokustannuksia eri polttoaineilla ja erilai-
14816: hin valmistaloihin, joissa puun osuuskin on pie- silla tuotantotavoilla eri laitoskokoluokissa jou-
14817: nempi. dutaan laskelmissa ottamaan huomioon polttoai-
14818: nekustannusten lisäksi muutkin kustannusteki-
14819: jät, mm. investointi- ja käyttökustannukset.
14820: Puun käytön lisääminen energiakäytössä. Puun laajemman käytön este on luonnollisesti
14821: Metsäteollisuuden puun käyttö on ollut viime hintasuhde muiden vaihtoehtojen välillä. Puu-
14822: vuosina n. 51 milj. m 3, josta energiaksi on mennyt polttoaineiden, polttoturpeen ja tuontipolttoai-
14823: n. 21 milj. m 3. Varsinainen polttopuun kulutus on neiden kuluttajahintoja voidaan vertailla esim.
14824: ollut vuosittain n. 5 milj. m 3. Lähinnä kyse on seuraavan asetelman avulla (kysymyksessä ovat
14825: ollut haja-asutusalueiden kiinteistöistä sekä jon- kertomusvuoden kesäkuun kuluttajahinnat):
14826: 188
14827:
14828: Polttoaine mk/MWh yhä vanhemmiksi, lisääntyvät myös erilaiset
14829: Puujäte, jäteliemet (arvio) ................ . {}-20 metsätuhot. Vientimme rakenne ei kaikista pon-
14830: Hakkuutähdehake ............................ . 55---65 nisteluista huolimatta ole monipuolistunut toi-
14831: Polttohake (toimitettuna) ................. . 60-83 votusti. Metsätaloutemme tuomia mahdollisuuk-
14832: Halot ................................................. . 140 sia tulee siksikin käyttää tarkoin hyväksi. Käyttä-
14833: Jyrsinturve ......................................... . 48 mättömiä mahdollisuuksia valtiontilintarkasta-
14834: Palaturve ........................................... . 47 jat näkevät mm. puun rakentamis- ja energia-
14835: Hiili (rannikolla) ............................... . 34 käytössä.
14836: Maakaasu .......................................... . 61 Puutavaran jatkojalostuksesta arvioidaan
14837: Raskas polttoöljy .............................. . 91 puuttuvan sekä tuotteita että tietoa. Tämä koskee
14838: erityisesti puurakentamista, josta meillä olettaisi
14839: olevan paljon tietoa ja kokemusta. Ilmeisesti
14840: Asetelmasta nähdään, että puupolttoaineiden puun käyttöä helposti pidetään suurteollisuuden
14841: hinnat ovat varsin korkeita. Polttoturpeen hinta- osana, eikä jatkojalostuksen mahdollisuuksia
14842: taso on meillä tosin pysynyt pitkään vakaana. huomata. Ne ehkä tunnetaan, mutta markki-
14843: Suomessa turpeen tuotanto on jatkuvasti tehos- nointikyky ja luovuus puuttuvat.
14844: tunut, ja hinta on noin puolet esim. Ruotsin ja Puurakentamisen teknologiaohjelmilla voi-
14845: Irlannin hinnoista. Puunjalostuksen jäteliemet ja daan myönteistä kehitystä nopeuttaa. Valtionti-
14846: puujätteet ovat varsin edullisia. Niiden käytön lintarkastajat pitävät tärkeinä kaikkia sellaisia
14847: lisääminen on taas sidoksissa puunjalostusteolli- hankkeita, jotka edistävät tätä kehitystä. Kun
14848: suuden toiminta-asteeseen ja uusiin investointei- hirsitalojen myynti esim.japaniin on nyt päässyt
14849: hin, jotka tietysti riippuvat tuotteiden kysynnästä hyvään alkuun, tulee tätä käyttää hyväksi niin,
14850: ja tuotannon kannattavuudesta. Uudet selluteh- että markkina-aluetta voidaan laajentaa mui-
14851: taat lisäävät puun energiakäyttöä metsäteollisuu- hin Aasian maihin.
14852: dessa merkittävästi. Kauppa- ja teollisuusminis- Puun määrän lisääntyminen antaa perustan
14853: teriön antaman arvion mukaan esim. sellua käyttää puuta yhä enemmän myös energiaksi.
14854: 400 000 tn vuodessa tuottava laitos käyttää n. 2 Erilaisia puun energiakäyttötapoja on kehitettä-
14855: milj. m 3 puuta ja tästä lähes puolet käytetään vä, sillä tuontienergia voi tulevaisuudessa olla
14856: jäteliemien ja puujätteen muodossa energiaksi kallista tai vaikeasti saatavissa. Puupolttoaineen
14857: tehtaan prosessissa. Sellutehdas on siten merkit- hinnan tulisi kuitenkin olla samansuuruinen
14858: tävä puuperäisen polttoaineen käyttäjä. kuin hiilen ja polttoturpeen, jotta sen käyttö li-
14859: sääntyisi nykyisestään yhdistetyssä sähkön ja
14860: Suomessa harjoitetun kestävän metsätalou- lämmön tuotannossa. Ratkaisuja haettaessa olisi
14861: den ansiosta puuston määrä on lisääntynyt 40 otettava huomioon ne myönteiset työllisyysvai-
14862: viime vuoden aikana runsaasti .jos metsät kehit- kutukset, joita puun energiakäytön lisäyksellä
14863: tyvät entistä tiheämmiksi ja ikärakenteeltaan saadaan aikaan.
14864: 189
14865:
14866:
14867:
14868:
14869: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
14870:
14871: Päihdehuolto ja väärinkäyttäjien toi- alkoholiriippuvaisia. Toisaalta alkoholihaittoja
14872: meentuloturva voi koitua myös sellaisille, jotka eivät tatvitse
14873: päihdehuoltoa tai -hoitoa. Alkoholiriippuvuus
14874: Päihdehaittojen kustannukset. Alkoholi voidaan todeta vain yksityiskohtaisella kliinisellä
14875: on useimmissa Euroopan maissa yksi vakavim- diagnoosilla, eikä alkoholiriippuvuuden esiinty-
14876: mista kansantetveysongelmista. Maailman ter- misestä ole väestöryhmittäisiä tietoja. Haitallises-
14877: veysjärjestön WHO:n kertomusvuonna tekemän ta alkoholinkäytöstä ja alkoholihaitoista sen si-
14878: atvion mukaan Euroopassa 6 % kaikista alle 75- jaan on. Alkoholihaitat ovat yleisimpiä keski-
14879: vuotiaiden kuolemista ja 6-20 % akuuteista sai- ikäisillä miehillä.
14880: raalahoitojaksoista liittyy alkoholin käyttöön. Al- Tutkimuksilla on sosiaali- ja tetveysministe-
14881: koholimyrkytyskuolleisuus on Suomessa Euroo- riön mukaan voitu monin tavoin osoittaa, että
14882: pan korkein, ja henkeä kohden laskettu alkoho- päihdeongelmaisten hoito, huolto ja kuntoutus
14883: linkulutus on meillä edelleen korkeampi kuin on yhteiskunnan kannalta tuloksekkaampi ja
14884: muissa Pohjoismaissa. Alkoholisairaus-diagnoo- halvempi vaihtoehto kuin heidän jättämisensä
14885: silla hoidettujen potilaiden osuus tuotetuista hoi- oman onnensa nojaan.
14886: topäivistä on tilastointitavan ja vähäisen tutki- Suomessa alkoholin käytön aiheuttamien hait-
14887: muksen vuoksi alle 2 %, mutta alkoholinkäytöstä tojen välittömät kustannukset v. 1990 olivat n. 3,2
14888: johtuva tai siihen liittyvä sairastavuus Suomessa mrd. mk. Haittakustannukset kasvoivat 1980-
14889: vastannee kustannuksiltaan 10-15 %:a kaikista luvulla haittojen määrän lisääntymisen ja hoito-
14890: tetveydenhuoltomenoista. kustannusten nousun johdosta reaalisesti merkit-
14891: Suomessa atvioidaan olevan n. 300 000 alko- tävästi. Alkoholihaittojen kokonaiskustannuksik-
14892: holin suurkuluttajaa. Vuosittain päihdehuollon si atvioitiin v. 1990 n. 19 mrd. mk. Kustannuksista
14893: erityispalveluita käyttää n. 50 000-60 000 hen- huomattava osa kohdentuu sosiaali- ja tetvey-
14894: keä. Vuoden 1991 päihdetapauslaskennan mu- denhuoltoon. Lisäksi merkittäviä kustannuksia
14895: kaan yhtenä arkipäivänä Suomessa tetveyden- aiheutuu myös muiden päihteiden kuten lääk-
14896: huollon palveluja käyttää 2 200 ja sosiaalihuollon keiden ja huumausaineiden käytöstä, mikä on
14897: palveluja 5 400 henkeä. Päihteiden käytön seu- viime vuosina lisääntynyt. Näiden aiheuttamista
14898: rauksena kuolee vuosittain n. 3 000 henkeä. haittakustannuksista ei ole täsmällisiä tietoja tai
14899: Itsemurhista vajaa puolet tehdään humalassa, ja atvioita.
14900: kolmannes itsemurhan tehneistä on alkoholiste- Kuntien suoranaisiksi päihdepalvelukustan-
14901: ja. Alkoholisairauksien vuoksi sairaaloissa hoide- nuksiksi atvioitiin v. 1990 n. 1,4 mrd. mk eli 270
14902: taan vuosittain n. 16 000 potilasta ja hoitopäiviä mk kuntalaista kohti. Näistä menoista 7,5% ai-
14903: kertyy n. 235 000. Työkyvyttömyyseläkkeellä heutui toimeentulotukimenoista.
14904: päihteiden käytön vuoksi on runsaat 8 000 hen-
14905: keä. Poliisi ottaa päihtyneitä säilöön vuosittain n. Päihdehuollon tavoitteet ja menetelmät.
14906: 140 000. Alkoholin käyttöön liittyviä pahoinpite- Päihdehuoltolain (41/86) mukaan päihdehuol-
14907: lyjä on vuosittain n. 10 000 ja rattijuopumustapa- lon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihtei-
14908: uksia n. 30 000. Päihteiden käyttöön liittyen per- den ongelmakäyttöä, siihen liittyviä sosiaalisia ja
14909: he- ja laitoshoitoon siirretään vuosittain n. 2 000 tetveydellisiä haittoja sekä edistää ongelmakäyt-
14910: lasta tai nuorta. täjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja tur-
14911: Haittoja aiheuttava alkoholinkäyttö on määri- vallisuutta. Päihdehuoltopalvelujen järjestämi-
14912: telmällisesti eri asia kuin alkoholiriippuvuus. nen kuuluu kunnalle, jonka on järjestettävä päih-
14913: Kaikki päihdehuollon piiriin tulevat eivät ole dehuolto sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi
14914: 190
14915:
14916: kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palvelu- Päihdehuoltoa koskevat asiat kuuluvat sosiaa-
14917: jen järjestäminen kuuluu sekä sosiaali- että ter- li- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalve-
14918: veydenhuollolle. Laissa on myös laaja viran- luosastolle. Ehkäisevää päihdetyötä, alkoholi- ja
14919: omaisten keskinäinen yhteistoimintavelvoite. huumausainepolitiikkaa sekä alan kansainvälistä
14920: Päihdehuollon palvelut tulee järjestää ensisi- yhteistyötä koskevat asiat kuuluvat ministeriön
14921: jaisesti avohuollossa siten, että ne ovat helposti ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osastol-
14922: tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Ongel- le. Ministeriön yhteydessä toimii päihde- ja raitti-
14923: makäyttäjän lisäksi palveluita tulee antaa hänen usasiain neuvottelukunta.
14924: läheisilleen. Palveluja on annettava avun, tuen ja Suuria kuntia lukuun ottamatta järjestöt ja
14925: hoidon tarpeen perusteella, ja niihin on voitava kuntayhtymät vastaavat päihdehuollon erityis-
14926: hakeutua oma-aloitteisesti ja asiakkaan itsenäistä palveluista, joten niiden on toimiakseen nivellyt-
14927: suoriutumista tukevasti. Ensisijaisesti huomioon tävä osaksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
14928: on otettava ongelmakäyttäjän ja hänen läheisten- Erityispalvelut turvaavat alan taitotiedon ja välit-
14929: sä etu. Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippu- tävät sen peruspalveluihin sekä erityisosaamista
14930: mattamaan päihdehoitoon terveysvaaran tai vä- edellyttäviin palveluihin.
14931: kivaltaisuuden perusteella. Päihdehuolto kuuluu sosiaali- ja terveyden-
14932: Vuoden 1991 tietojen mukaan päihdeongel- huollon valtionosuuslain (733/92) järjestelmään.
14933: maisista hoidettiin 71 % sosiaalihuollon ja 29 % Järjestöt voivat saada toimintaansa, investointei-
14934: terveydenhuollon piirissä. Laitoshoidossa hoi- hinsa ja kokeiluihinsa avustuksia myös Raha-
14935: dettiin lähes puolet asiakkaista. Useimmat päih- automaattiyhdistykseltä. Ilman julkista tukea toi-
14936: dehuollon erityispalvelut toimivat sosiaalihuol- miva vapaaehtoistyö (esim. AA-liike) on päihde-
14937: lossa. Valtion ainoa päihdekuntoutuslaitos, Jär- huollossa merkittävää.
14938: venpään sosiaalisairaala, siirtyi A-klinikkasäätiön
14939: ylläpidettäväksi 1.7.1994. Palvelujen saatavuus ja rakenne. Erityis-
14940: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tervey- palveluista A-klinikkaverkosto kattaa runsaat 100
14941: denhuollon osuus päihdehuollossa on riittämä- kuntaa. Asumispalvelujen saatavuus on sosiaali-
14942: tön. Perusterveydenhuollossa tilanne on kuiten- ja terveysministeriön mukaan tyydyttävä, kun
14943: kin parempi kuin erikoissairaanhoidossa. Neljäs- taas vaativan laitoskuntoutuksen saaminen on
14944: osa yliopistosairaalan miespotilaista ja kymme- vaikeaa haja-asutusalueilla.
14945: nesosa naispotilaista oli v. 1992 alkoholin suur- Palvelujen saatavuuteen vaikuttaa niiden jär-
14946: kuluttajia. Lääkärit arvioivat alkoholin käytön jestämistapa kunnissa. Kunnissa, joissa on omia
14947: olleen sairauksiin vaikuttava tekijä kolmasosalla päihdehuollon palveluja, on hoitoon pääsy tur-
14948: näistä potilaista. vatumpaa kuin ostopalveluja käyttävissä kunnis-
14949: Päihdepalveluja tuottavat myös päihdehuol- sa.
14950: lon asiantuntija- ja vapaaehtoisjärjestöt. Avopal- Päihdehuollon peruspalveluista ei ole tehty
14951: veluista näiden osuus on vajaat 30 %, laitoskun- kattavia selvityksiä. Erityispalvelujärjestelmä on
14952: toutuksen osalta n. 40 % ja asumispalvelujen laitospainotteinen. Erityisesti asumispalveluja on
14953: osalta n. 60 %. Järjestöt vastaavat osaltaan myös lisätty, samoin myös itsenäiseen asumiseen tar-
14954: alan kehittämis-, tutkimus-, tiedotus- ja koulutus- koitettuja tukiasuntoja. Kuntien muuhun palve-
14955: toiminnasta. luverkkoon tukeutuvia, lähinnä vapaaehtoistyön
14956: Päihdeolojen kehityksestä valmistellaan vuo- varassa toimivia päiväkeskuksia on perustettu
14957: sittain valtioneuvoston kertomus. Sosiaali- ja ter- viime vuosina lisää.
14958: veysministeriö on julkaissut alaa käsitteleviä esit- Päihdehuollon voimavarat on sosiaali- ja ter-
14959: teitä. Oy Alko Ab:n alkoholipoliittisessa tutki- veysministeriön mukaan sidottu pitkälti viimesi-
14960: muslaitoksessa, Alkoholitutkimussäätiössä, So- jaiseen huolenpitoon ja erityisesti asuttamiseen.
14961: siaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes- Ehkäisevän päihdetyön, avo- ja välimuotoisten
14962: kuksessa sekä Helsingin yliopistollisen keskus- palvelujen osuus voimavaroista on vähäinen.
14963: sairaalan alkoholisairauksien tutkimusyksikössä Ministeriö arvioi lisäksi laitospalvelujen saata-
14964: tehdään päihdealan tutkimusta. Helsinkiin sijoi- vuuden heikentyneen laman seurauksena enti-
14965: tettu Pohjoismainen päihdetutkimuslautakunta sestäänkin koko maassa ehkä Uudenmaan lääniä
14966: (NAD) tuottaa yhteispohjoismaista tutkimusta. lukuun ottamatta.
14967: 191
14968:
14969: Päihdehuollon avopalvelujen (A-klinikat ja nuorisoasemat) suoritteet muuttuivat v. 1989-92
14970: seuraavasti:
14971: 1989 1990 1991 1992 Muutos-%
14972: 1989-92
14973: Avolaitokset ................................. 70 70 71 71 + 1,4
14974: Asiakkaat ..................................... 39726 41441 40 230 38136 - 4,0
14975: Hoitokäynnit ................................ 295 489 305 314 314 625 333 414 + 11,4
14976: Hoitokäynnit/asiakas
14977: keskimäärin ................................. 7,4 7,4 7,8 8,7 + 14,9
14978:
14979:
14980: Kuntootuslaitosten ja katkaisuhoitoasemien palvelusuoritteet ja niiden kustannukset olivat v.
14981: 1989-93 seuraavat:
14982: 1989 1990 1991 1992 1993 Muutos-%
14983: 1989-
14984: 92/93
14985: Laitokset ...................... 51 50 47 43 43 -15,7
14986: Hoitopaikat ................. 1821 1692 1578 1478 1150 -37,0
14987: Asiakkaat .................... 21 212 22896 18987 16436 -22,5
14988: Hoitopäivät ................. 468 367 427 286 357 395 256872 254 000 -45,2
14989: Käyttömenot, Mmk ..... 164,7 186,7 185,5
14990: mk/hoitopäivä ........ 352 437 519
14991: .. Tietoa ei saatu.
14992:
14993:
14994: Laitosten hoitopäivät alkoivat vähetä 1980- vuonna puoleen vuoden 1989 tilanteesta. Avo-
14995: luvulla avokuntootuksen kehittyessä. Laitosten palveluiden asiakaskunta on muuttunut huono-
14996: käyttöaste laski vuodesta 1990 vuoteen 1993 kuntoiseksi ja useita hoitokäyntejä vaativaksi.
14997: 18 %:lla. Vuonna 1990 niiden käyttöaste oli 68% Kahdeksan kuntootuslaitosta on lopetettu kerto-
14998: ja kertomusvuonna arvion mukaan 56%. Hoito- musvuoden loppuun mennessä.
14999: ajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Keskimääräi- Päihdehuollon avopalvelujen, kuntoottavan
15000: nen hoidon pituus kuntootuslaitoksissa ja katkai- laitoshoidon, laitosmaisten asumispalvelujen ja
15001: suhoitoasemilla v. 1989 oli 22 vuorokautta. Ker- tuetun asumisen tuottamien suoritteiden keski-
15002: tomusvuonna se oli n. 15 vuorokautta. Laitos- määräiset yksikkökustannukset olivat v. 1991
15003: kuntootuksen hoitopäivät vähenivät kertomus- seuraavat:
15004:
15005: Kuntoutusmuoto Mmk/vuosi mk/asiakas mk/käyntV
15006: hoitopäivä
15007: Avokuntootus ............................................................. . 101,9 2 532 324
15008: Laitoskuntootus .......................................................... . 185,5 9768 519
15009: Laitosmuotoiset asumis-
15010: palvelut ....................................................................... . 161,1 16 823 222
15011: Tukiasuminen ............................................................. . 29,0 7196 32
15012: Yhteensä ..................................................................... . 477,4
15013:
15014: Päihdehuollon asumislaitosten käyttöaste ei muiden palvelujen tarvetta. Jotta tämä onnistuisi,
15015: ole sanottavasti laskenut. Kertomusvuonna se olisi kunnan järjestettävä toimitilat ja ohjaava
15016: arvioitiin n. 80 %:ksi. Tukiasuntojen ja päivätoi- ammattihenkilökunta.
15017: mintamuotojen niveltäminen kunnan palveluko- Alkoholihaittojen hoito sairaaloissa maksaa
15018: konaisuuteen ja vapaaehtoistyöhön vähentää yhtä paljon kuin muidenkin samantapaisten
15019: selvästi laitos- ja asumispalvelujen sekä kunnan sairauksien hoito. Katkaisuhoitoasemien ja kun-
15020: 192
15021:
15022: toutuslaitosten hoitopäiväkustannukset ovat kes- vuoden viipeellä sosiaalisesti ja terveydellisesti
15023: kimäärin puolet terveyskeskusten vuodeosasto- sekä päihdekäyttäytymiseltään moniongelmai-
15024: jen kustannuksista. Erikoissairaanhoitoon verrat- sempaan ja huonokuntoisempaan asiakaskun-
15025: tuna päihdehuollon yksikön kustannukset ovat taan. Kustannukset kasvavat ja siirtyvät sektorilta
15026: noin neljänneksen. Erot johtuvat päihdehuollon toiselle, ja inhimilliset kärsimykset lisääntyvät.
15027: yksiköiden vähäisestä henkilöstöstä ja suhteelli- Päihdehaittojen syntymisen ehkäisy on halvem-
15028: sen alhaisesta palkkatasosta sekä vaatimattomas- paa kuin niiden hoito, mutta ehkäisyyn osoite-
15029: ta toimintavarustuksesta. taan vain vähän voimavaroja.
15030: Suomessa on ollut kansainvälisesti verraten Päihdehuollon avopalvelut ovat asiakkaille
15031: kattava ja monipuolinen päihdehuollon erityis- maksuttomia. Katkaisuhoitoasemilla ja kuntou-
15032: palvelujärjestelmä. Se koostuu avo-, laitos- ja tuslaitoksissa asiakkailta peritään asiakasmaksu-
15033: välimuotoisista palveluista (asumis-, päivätoi- asetuksen (1648/92) mukainen 125 mk:n hoito-
15034: minta-ja muista tukipalveluista). Päihdepalvelut maksu. Asiakasmaksun nousun on viime vuosi-
15035: ovat yhteiskunnan hyvinvointipalveluita, joiden na havaittu ohjaavan asiakkaita kuntouttavasta
15036: käyttöön kansalaisilla on oikeus pääosin omien laitoshoidosta asiakkaalle halvempiin asumis pal-
15037: valintojensa kautta. veluihin. Kehitys on huolestuttavaa. Varatto-
15038: Merkittävä osa päihdehuollon toimintaresurs- muus ei ole kuitenkaan laitoshoidon este, sillä
15039: seista on hävinnyt 1990-luvun alkuvuosien aika- asiakas voi saada maksusitoumuksen sosiaalitoi-
15040: na. Kuntoutuslaitosten työntekijämäärä väheni mistosta. Maksusitoumusten saanti laitoskuntou-
15041: vuodesta 1990 kertomusvuoteen noin kolman- tukseen on kuitenkin vaikeutunut viime vuosina
15042: neksella. Laitospalvelujen käyttö kokonaisuu- useissa kunnissa, ja korvattavien hoitojaksojen
15043: dessaan väheni vuodesta 1989 lähes puolella. kestoa on huomattavasti lyhennetty. Hoitojakso-
15044: Myös palvelujen saatavuus mm. akuutteihin krii- ja on kunnissa keskeytetty ja jatkohoitoja evätty
15045: seihin, juomakierteen katkaisuun ja päivystys- määrärahojen pienuuteen vedoten.
15046: palveluihin on heikentynyt. Hoitoonohjaus työ- Päihdehuollon voimavaroista ei sosiaali- ja
15047: paikoilta on vähentynyt merkittävästi. terveysministeriön mukaan ole saatavilla yksi-
15048: Vuonna 1992 päihdehuolto oli kuntien mer- tyiskohtaisia tietoja. Kunnat käyttivät v. 1991
15049: kittävin säästökohde. Kertomusvuonna se oli päihdehuollon erityispalveluihin n. 450 Mmk ja
15050: viiden säästetyimmän kohteen joukossa. Kuntien Raha-automaattiyhdistys myönsi järjestöjen yllä-
15051: sosiaalijohdolta kerättyjen tietojen mukaan päih- pitämälle päihdehuollolle avustuksina 32 Mmk.
15052: depalvelut ovat viime vuosina olleet tarpeeseen Valtion alkoholituloja ei ohjata suoraan päihde-
15053: nähden heikoimmin järjestetyt hyvinvointipalve- huollon kustannuksiin. Päihdehuollon erityispal-
15054: lut Myös valtionosuusuudistus on heikentänyt velujen kokonaiskustannukset ovat viime vuosi-
15055: päihdehuoltoa. Erityisesti päihdehuollon kun- na olleet alle prosentin kuntien sosiaali- ja ter-
15056: tayhtymien tilanne on vaikea. Kaksi päihdehuol- veydenhuollon menoista. Vuonna 1992 valtio sai
15057: lon kuntayhtymää lakkautettiin kertomusvuon- alkoholista verotuloja 8,2 mrd. mk.
15058: na. Jäljelle jääneistä kahdeksasta yli puolet oli
15059: merkittävissä vaikeuksissa. Päihdehuollon tulokset. Hoito- ja huolto-
15060: Karsittuja voimavaroja käytetään sosiaali- ja järjestelmien vaikutusta alkoholihaittojen koko-
15061: terveysministeriön mukaan aiempaa enemmän naistasaan on tutkittu niukasti. Yleinen johto-
15062: pitkälle kehittyneen päihderiippuvuuden hoita- päätös on, että päihdehuollolla ei voida vaikuttaa
15063: miseen sen ehkäisyn ja varhaisvaiheen ongelmi- sanottavasti alkoholihaittoihin kokonaisuutena,
15064: en käsittelyn sijasta. Laitoskuntoutuksesta säästy- mikä riippuu välittömästi koko alkoholinkulu-
15065: neitä voimavaroja ei ole siirretty avo- ja välimuo- tuksesta.
15066: toisiin palveluihin. Kunnat järjestävät päihdepal- Hoito- ja huoltotoimilla voidaan vähentää kui-
15067: veluita eri tavoin ja eritasoisesti, koska vähim- tenkin yksilötason alkoholihaittoja. Hoidon pi-
15068: mäistasoa koskevat säännökset puuttuvat. tuus ei vaikuta sinänsä hoitotuloksiin, vaan esim.
15069: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan päih- perusterveydenhuollossa tehdyillä lyhytkestoi-
15070: dehuollosta ei voida merkittävästi säästää. Päih- silla hoidoilla on saavutettu lupaavia tuloksia.
15071: dehuollon erityispalveluista säästetty markka Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole siirtää
15072: maksaa pahimmillaan kunnalle myöhemmin 10 päihdehuollon voimavaroja perusterveyden-
15073: mk terveydenhuollon ja muiden palvelujen kus- huoltoon, koska perusterveydenhuollon palve-
15074: tannuksina. Säästötoimet johtavat muutaman lut suunnataan helposti hoidettaville ja rauhalli-
15075: 193
15076:
15077: sille asiakkaille. Tällöin rauhattomat ja sosiaali- lääketieteellistä, pääasiassa sosiaalityöhön poh-
15078: sesti irralliset suurkuluttajat jäisivät oman onnen- jaavaa kuntoutusta.
15079: sa nojaan. Myös Ruotsissa päihdehuolto on joutunut la-
15080: Laitospalvelujen kroonistuneen asiakaskun- man vaikutusten kohteeksi. Suomessa pyritään
15081: nan realistiset hoitotavoitteet ovat samat kuin puolustamaan nykyistä palvelutasoa, kun taas
15082: kroonisesti sairaiden yleensä: kunnon ylläpitämi- Ruotsissa tavoitteena on edelleen päihdehuollon
15083: nen, omatoimisuuden tukeminen, haittojen vä- kehittäminen. Päihdehuollon voimavaroja lisät-
15084: hentäminen ja ihmisarvoisen elämän tukeminen. tiin sekä Suomessa että Ruotsissa 1980-luvulla.
15085: Vuoden mittaisten seurantajaksojen jälkeen Varsinkin yksityisten järjestöjen ylläpitämiä lai-
15086: 10-15 o/o laitoshuoltoon osallistuneista asiak- toksia perustettiin. 1990-luvun alun lama on
15087: kaista on täysin raittiita, ja suurimman osan muu kiristänyt kuntien taloudellista liikkumavaraa
15088: elämänhallinta on lisääntynyt. Hoidon lisäksi niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Ruotsissa päih-
15089: päihdehuolto tuottaa myös myönteisiä ulkoisvai- dehuoltoon ei ole kuitenkaan kohdistettu erityi-
15090: kutuksia, jotka antavat suojaa asunnottomuutta, siä säästövaatimuksia. Ruotsissa päihdehuoltoa
15091: köyhyyttä, yksinäisyyttä ja muita sosiaalisia riske- pidetään sosiaali- ja terveysministeriön mukaan
15092: jä vastaan. Huoltopalvelut tuottavat yhteisöille yleisesti kansantaloudellisesti kannattavana
15093: järjestystä ja turvallisuutta, minkä lisäksi ne salli- 1980-luvulla julkaistuun kustannusten ja hyöty-
15094: vat muun palvelujärjestelmän keskittyä omiin jen vertailuun perustuvan tutkimuksen nojalla.
15095: tehtäviinsä. Päihdehuollon erityispalvelujen yh-
15096: teiskunnallinen vaikutus on kokonaisuutena Eta- ja ED-sopimusten vaikutukset. Suo-
15097: merkittävämpi kuin niiden laskennallinen tehok- men mahdollinen ED-jäsenyys lisännee alkoho-
15098: kuus tai tuloksellisuus. lin saatavuutta Suomessa ja alentanee sen hintaa.
15099: Päihdehuollon hoitotulokset Suomessa kestä- Jäsenyyden myötä odotettavissa on kulutuksen
15100: vät sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kan- tuntuva lisäys ja sen mukana haittojen kasvu,
15101: sainvälisen vertailun. Suomessa päihdeongel- koska juomatapojen muutokset ovat toissijaisia
15102: mainen voi saada ammatillista hoitoa asemastaan kulutuksen muutoksiin verrattuna. Alkoholijuo-
15103: riippumatta. Suomessa ei ainakaan toistaiseksi mien vähittäismyyntimonopolin murtumisen ar-
15104: ole myöskään päihteisiin liittyviä alakulttuureja vioidaan lisäävän absoluuttisen alkoholin kulu-
15105: tai slummeja. tusta noin litralla asukasta kohti. Alkoholivero-
15106: tuksen yhtenäistäminen EU:n tasolle lisäisi alko-
15107: holin kulutusta vastaavasti 2-3 litralla. Vääjää-
15108: Pohjoismainen päihdehuo!tovertailu. mätön seuraus olisi haittojen voimakas lisäänty-
15109: Pohjoismaissa päihteitä pidetään kansantervey- minen. Voimassa oleva valtionosuusjärjestelmä
15110: dellisenä ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvä- uhkaa samanaikaisesti kuitenkin supistaa päih-
15111: nä kysymyksenä. Pohjoismainen näkemys saa dehuollon palvelujen tarjontaa. Ellei haittojen
15112: nyttemmin hyväksynnän muissakin maissa, ku- kasvuun varauduta, voivat seuraukset olla vaka-
15113: ten Ranskassa. Muissa Pohjoismaissa huumeon- vat.
15114: gelma on vaikeampi ja näkyvämpi kuin Suo- ED-säädöksillä ei sosiaali- ja terveysministeri-
15115: messa. ön mukaan liene suoranaisia vaikutuksia Suo-
15116: Alkoholi- ja päihdehuoltojärjestelmät ovat pit- men päihdehuollon saatavuuteen, tasoon tai ra-
15117: kälti samankaltaiset Suomessa, Ruotsissa ja Nor- hoitukseen. Kun korkean alkoholinkulutuksen
15118: jassa. Tanskassa painotetaan muita Pohjoismaita maissa alkoholihaitat aiheuttavat n. 20 o/o tervey-
15119: enemmän kattavaa perusturvaa ja yksilönvapaut- denhuollon kokonaismenoista, niin Suomessa
15120: ta. Muissa Pohjoismaissa nojaudutaan sosiaali- kulutuksen kasvu yhtä korkeaksi merkitsisi aina-
15121: pedagogiseen kuntoutusstrategiaan. Suomen kin 5 o/o:n lisäystä yleisiin terveydenhuoltomenoi-
15122: päihdehuollon erityispalvelujärjestelmä on sekä hin. Alkoholisairauksien tutkimusta ja hoitoa oli-
15123: kattavin että laitospainotteisin koko Euroopassa. si lisäksi tehostettava. Alkoholinkulutuksen kas-
15124: Ruotsissa lainsäädäntö ja toimintatavat suosivat vun vaikutuksia sosiaalihuoltoon on ministeriön
15125: sekä vapaaehtoista että tahdosta riippumatonta mielestä vaikea täsmällisesti arvioida. Päihde-
15126: pitkäaikaista laitoskuntoutusta. Suomessa on huollon avokuntoutuksen erityispalveluihin tar-
15127: tahdosta riippumatta hoidettu 1990-luvulla vain vittaisiin kuitenkin arviolta viidenneksen voima-
15128: muutama asiakas vuosittain, ja pääpaino on ollut varalisäys, mutta lisääntyneen alkoholinkulutuk-
15129: vapaaehtoisessa avokuntoutuksessa. Suomessa, sen kokonaisvaikutukset olisivat tätäkin laajem-
15130: Ruotsissa ja Norjassa toteutetaan muuta kuin mat.
15131:
15132: 13 340518M
15133: 194
15134:
15135: Päihdeongelmaisten toimeentuloturva Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osta-
15136: Vuonna 1992 A-klinikoiden asiakkaista kaksi jan ja tuottajan eriytyminen toisistaan varsinkin
15137: kolmasosaa oli työelämässä. Laitoskuntootuk- päihdehuollossa on sosiaali- ja terveysministeri-
15138: sen asiakkaista joka toinen oli ainakin väliaikai- ön mukaan pulmallista, koska asiakkaiden kun-
15139: sesti työtön. Tarkkoja tietoja työttömyyspäivära- toutuminen edellyttäisi jatkuvaa, kokonaisval-
15140: han, toimeentulotuen tai eläkkeen varassa ole- taista tukea satunnaisten hoitojaksojen sijasta.
15141: vista päihdehuollon asiakkaista ei ole saatavilla. Isossa-Britanniassa saadut kokemukset eriytetys-
15142: Pääsääntöisesti toimeentulotuen varassa eläviä tä ostaja-tuottaja-järjestelmästä osoittavat, että
15143: päihdehuollon asiakkaita on kuitenkin vähän palvelupäätökset tehdään pikemminkin talou-
15144: muihin toimeentulotuen saajiin verrattuna. Syr- dellis-hallinnollisesta kuin ammatillisesta näkö-
15145: jäytyneimmät eivät aina saa edes toimeentulotu- kulmasta.
15146: kea. Päihdehuollon palveluja järjestettäessä on so-
15147: Toimeentulotuen saajista päihdeongelmaisia siaali- ja terveysministeriön mukaan sekä talou-
15148: oli vuoden 1992 ennakkotietojen mukaan 3,4 o/o, dellista että sisällöllistä syytä välttää palvelujen
15149: kun vastaava luku v. 1989 oli 7,7 o/o. Pitkäaikaisen markkinoittamista. Asiakkaiden sosiaalisen ase-
15150: toimeentulotuen saajista päihdeongelmaisten man vuoksi olisi tarpeellista määritellä päihde-
15151: osuus Suomessa oli v. 1989 n. 22 o/o, mikä oli 5 %- huolto kunnan peruspalveluksi.
15152: yksikköä vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.
15153: Suomen päihdehuoltojärjestelmä on sosiaali-
15154: Kertomusvuonna päihdeongelmaisten osuuden
15155: ja terveysministeriön mielestä kyennyt viime
15156: arveltiin olevan huomattavasti pienemmän.
15157: vuosiin saakka vastaamaan tyydyttävästi asiak-
15158: Päihdehuollon kuntootuslaitoksissa ja katkai-
15159: kaiden kuntoutukseen ja perusturvaan liittyviin
15160: suhoitoasemilla annettava hoito ja kuntoutus voi
15161: tarpeisiin. Järjestelmä on laitospainotteinen.
15162: oikeuttaa asiakkaansairauspäivä-tai kuntoutus-
15163: Huono-osaisia asiakkaita avustetaan yksiköissä,
15164: rahaan. Kansaneläkelaitoksen uusien ohjeiden
15165: joissa on vähän ja heikosti koulutettua henkilös-
15166: vuoksi on kuitenkin kertomusvuoden kesästä
15167: töä. Ehkäiseviin toimiin ja varhaisvaiheen kun-
15168: lähtien erityisesti Etelä-Suomessa päihdeongel-
15169: toutukseen ei ole panostettu riittävästi. Seuranta-
15170: maisten sairausvakuutuspäivärahojen saanti vai-
15171: järjestelmien hitauden vuoksi järjestelmän pie-
15172: keutunut. Kuntootusrahaa sai päihdehuoltolain
15173: nenemiseen liittyviä vaikutuksia on vaikea ar-
15174: perusteella vain 43 asiakasta. Hoidon ja kuntoo-
15175: vioida. Tietoa ei ole, missä määrin tiukennetusta
15176: tuksen aikaisen toimeentuloturvan kehnous eh-
15177: tarveharkinnasta aiheutuneita kustannuksia on
15178: käisee osaltaan hoitoon hakeutumista.
15179: siirtynyt terveydenhuoltojärjestelmään.
15180: Laitoshoito pelkän toimeentulotuen varassa ei
15181: ole houkutteleva eikä aina edes mahdollinen Päihdehuoltolaki ei sosiaali- ja terveysministe-
15182: vaihtoehto asiakkaille, esim. perheille. Osa asi- riön mukaan velvoita kuntia riittävästi. Päihde-
15183: akkaista saa laitoshoidon ajalta vain toimeentulo- palvelujen laatu ja saatavuus vaihtelevat kunnit-
15184: tuen perusosan. Toimeentulotuen pitkäaikaisasi- tain huomattavasti, joten kansalaisten tasavertai-
15185: akkaiden kuolleisuus on Suomessa muihin Poh- suus vaarantuu. Asiakkaiden ammatillisesti vält-
15186: joismaihin verrattuna suuri, samoin myös päih- tämättömäksi todettu hoito tulisi turvata. Tar-
15187: deongelmaisten kuolleisuus. Näille ihmisille ei peenmukaista hoitoa on evätty, keskeytetty tai
15188: Suomessa juurikaan tarjota mahdollisuutta kun- lyhennetty pelkästään hallinnollisin tai taloudel-
15189: toutukseen, tutkimukseen tai työtoimintaan. lisin perustein.
15190: Päihdehuoltoa ei ole sopeutettu lamaan halli-
15191: tusti, koordinoidusti eikä suunnitelmallisesti. Eri-
15192: Päihdehuoltojärjestelmän toimivuus. Al- tyisesti ylikunnalliset palvelu- ja taitotietotarpeet
15193: koholin kokonaiskulutus väheni Suomessa v. on tyydytetty huonosti. Muun muassa mahdolli-
15194: 1989-93 10 o/o:lla, mutta haittojen kasaantumi- suus laitoskuntoutukseen uhkaa poistua laajoilta
15195: nen jatkui. Alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden alueilta, erityisesti haja-asutusalueilla. Laitoskun-
15196: sekakäyttö on lisääntynyt ja kasautunut huono- toutuksesta vapautuneita voimavaroja ei ole
15197: osaisiin asiakkaisiin. kyetty siirtämään avo- ja välimuotoisiin palvelui-
15198: Päihdeongelmaisten asuntotilanne on viime hin. Tarpeeseen perustuvien palvelujen leikkaa-
15199: vuosina parantunut. Päihdehuollon kuntootus- minen päihdehuollosta lisää kustannuksia ja siir-
15200: laitosten asiakkaista noin viidennes oli asunnot- tää niitä erityisesti terveydenhuoltoon. Nykyinen
15201: tomia v. 1991, kun 1980-luvulla vastaava osuus valtionosuusjärjestelmä turvaa huonosti erityis-
15202: oli keskimäärin lähes kolmannes. palvelujen saannin.
15203: 195
15204:
15205: Päihdehuollon voimavaroja kuormittavat eh- Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö
15206: käisyn ja kuntootuksen sijasta huolenpitotehtä- on vakavimpia kansanteroeysongelmiamme.
15207: vät, erityisesti asuttaminen. Päihdehuollon tulisi Päihdehaittojen välittömät kustannukset aroioi-
15208: keskittyä varhaisvaiheen päihdeongelmiin ja tiin v. 1990 3,2 mrd. mk:ksi ja kokonaiskustan-
15209: kuntoottamiseen sekä alan taitotiedon siirtoon. nukset 19 mrd. mk:ksi eli kaksinkertaisiksi val-
15210: Tämä edellyttäisi mm. asuntoviranomaisten, so- tion alkoholiverotuloihin verrattuna. Vaikka al-
15211: siaalivakuutusjärjestelmien ja terveydenhuollon koholin kokonaiskulutus onkin viime vuosina
15212: suurempaa vastuunottoa päihdeongelmaisista. laskenut, kasaanluvat päihdehaitat edelleen.
15213: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan päih- Valtiontilintarkastajat yhtyvät käsitykseen,
15214: dehuoltoa koskeva terveystaloustutkimus sekä jonka mukaan päihdeongelmaisten asianmu-
15215: eri hoito- ja huolenpitomenetelmien kustannus- kainen hoito, huolto ja kuntoutus ovat yhteis-
15216: ten ja hyötyjen vertailu ovat täysin laiminlyötyjä kunnalle ja valtiontaloudelle ajan mittaan edul-
15217: aloja Suomessa. lisempi vaihtoehto kuin heidän jättämisensä
15218: Terveydenhuolto täyttää huonosti päihde- vaille huolenpitoa ja hoitoa. Lisäksi se on myös
15219: huoltolain velvoitteet, koska alan opetustoiminta inhimillisempi vaihtoehto. Päihdehuollon avulla
15220: erityisesti lääkärikunnalle on riittämätöntä ja kos- voidaan lievittää väärinkäytön haittoja ja osit-
15221: ka alan terveystaloustutkimus on puutteellista. tain jopa poistaa niitä. Hoitotulokset Suomessa
15222: Terveydenhuolto ei juuri ohjaa potilaita kuntou- kestänevät ankarankin kansainvälisen vertai-
15223: tukseen. lun.
15224: Päihdehuollon vapaaehtoistyön vastuulla on Esimerkiksi Ruotsissa tavoitellaan päihde-
15225: liian vaativia tehtäviä. Erityisesti huono-osaiset ja huollon kehittämistä, koska sitä pidetään kan-
15226: syrjäytyneet päihdeongelmaiset ovat usein kou- santaloudellisesti kannattavana.
15227: luttamattoman vapaaehtoistyön varassa. Päihde- Suomen päihdehuoltoa on viime vuosina vä-
15228: palvelujen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittä- hennetty ja vaikeutettu taloudellisten vaikeuksi-
15229: vän hyvin. Hoitojärjestelmät edellyttävät asiak- en varjolla kohtuuttomasti. Kunnat ovat valin-
15230: kaan muuttumista niiltäkin, jotka siinä elämän- neet päihdehuollon yhdeksi suurimmista säästö-
15231: vaiheessaan eivät kykene tai edes halua muuttua. kohteistaan ilmeisesti ymmärtämättä, että en-
15232: Eta-sopimus ja Suomen mahdollinen ED-jäse- naltaehkäisevän päihdehuollon säästöt kostau-
15233: nyys lisännevät päihdehaittojen aiheuttamia kus- tuvat ajan mittaan moninkertaisesti kasvavina
15234: tannuksia. Mikäli alkoholin kauppa vapautuu, sairaanhoidon ja sosiaalihuollon kustannuksi-
15235: tulisi siitä hyötyvien myös vastata osaltaan alko- na. Päihdehuolto on sopeutettu lamaan hätiköi-
15236: holihaittojen kustannuksista. Alkoholituloja pi- den ja seurauksia loppuun saakka pohtimatta.
15237: täisi haittaverottaa ja ohjata verotuotot päihde- Valtiontilintarkastajat katsovat, että sosiaali-
15238: haittojen ehkäisyyn ja hoitoon. ja teroeysministeriön tulee ryhtyä toimiin riittävi-
15239: Päihdehuollon sosiaalietuusjärjestelmät tuke- en tai ainakin vähimmäistasoisten ennakolta
15240: vat huonosti varhaista hoitoonhakeutumista, ehkäisevien päihdehuoltopalvelujen turoaami-
15241: kuntoutumista ja avohoitoa. Sairauspäiväraha-ja seksi maan eri osissa ja kaikissa kunnissa. Tar-
15242: kuntoutusrahaetuuksia maksetaan vasta henki- vittaessa on päihdehuoltolakia uudistettava.
15243: lön ollessa laitoshoidossa. Sairausvakuutuksen Päihdeongelmaisten toimeentulorumaa on
15244: säädöksissä sovellettua päihdediagnostiikkaa ei kehitettävä siten, että se osaltaan kannustaa asi-
15245: ole uudistettu yli 30 vuoteen, eikä se vastaa akkaita hakeutumaan ja osallistumaan oma-
15246: lääketieteen nykyisin soveltamaa päihdediag- ehtoiseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon.
15247: nostiikkaa. Sosiaali- ja teroeysministeriön tulee valmis-
15248: Päihdeongelmaisten sairausvakuutuskäytäntö tautua jo ennakolta Suomen mahdollisen EU-
15249: vaihtelee Kansaneläkelaitoksen kertomusvuon- jäsenyyden myötä todennäköisesti lisääntyvien
15250: na antamien ohjeiden tulkinnan vuoksi kunnit- alkoholihaittojen ehkäisemiseen. Päihdehuolto-
15251: tain ja Kelan hallintoalueittain. Sairausvakuutuk- järjestelmä ja sen voimavarat tulee mitoittaa
15252: sen soveltamisen ehtoja ei tulisi sosiaali- ja ter- haittojen kasvun edellyttämälle tasolle.
15253: veysministeriön mukaan hallinnollisin toimin tiu- Valtiontilintarkastajat katsovat, että alkoholi-
15254: kentaa, ennen kuin muutosten vaikutukset sekä tuloja on haittaverotettava nykyistä enemmän
15255: edunsaajille että peruspalvelujärjestelmiin on ar- riittävien päihdehuoltopalvelujen rahoittamisek-
15256: vioitu. Kuntootusrahan myöntämisen ehtona si. Kertyvillä varoilla on tuettava kuntien järjes-
15257: oleva työelämäsidonnaisuus tulisi purkaa päih- tämän päihdehuollon lisäksi myös vapaaehtoista
15258: dekuntoutettavilta. päihdehuoltotyötä.
15259: 196
15260:
15261: Vanhuspolitiikka Vanhuspolitiikka-katsauksessa todetaan, että
15262: monipuolistamaHa ja kilpailuttarualla palvelujen-
15263: Keväällä 1994 valmistui sosiaali- ja tetveysmi- tuottajia ei sinänsä romuteta hyvinvointivaltiota,
15264: nisteriössä Vanhuspolitiikka Lähtökohdat tule- jos sillä tarkoitetaan palvelujentuottajia kilpailut-
15265: vaisuudelle -katsaus (1994:6), jonka tarkoitukse- tavaa julkisten palvelujen organisointia ja jos
15266: na on palvella vanhuspoliittista suunnittelua ja sosiaaliset oikeudet palveluihin säilytetään. Sen
15267: päätöksentekoa. Katsauksessa vanhuspolitiikka sijaan laajamittainen palvelujen yksityistäminen,
15268: ymmärretään yhteiskunta- ja hyvinvointipoliitti- maksukykyiseen kysyntään reagoivan markki-
15269: siksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joilla vaikute- najärjestelmän suosiminen tai julkisten palvelui-
15270: taan iäkkään väestön tarpeiden tyydyttymiseen den asiakasmaksujen nostaminen ja palvelujen
15271: sekä ylläpidetään ja parannetaan sen itsenäisen laadun samanaikainen heikentäminen saattaisi-
15272: elämänhallinnan edellytyksiä. vat johtaa siihen, että huomattava osa maksuky-
15273: Selvitykseen on koottu uusinta tilasto- ja tut- kyisestä väestöstä siirtyisi ostamaan yksityisiä
15274: kimustietoa vanhusten tetveydentilasta, toimin- palveluja, ja sen halukkuus kustantaa verovaroin
15275: takyvystä, asumisesta, osallistumisesta ja toi- hyvinvointivaltiota saattaisi vähetä. Tämä vaa-
15276: meentulosta sekä palvelujen käytöstä. Siihen si- rantaisi julkisten palveluiden rahoitusjärjestel-
15277: sältyy harjoitetun vanhuspolitiikan atviointi ja män.
15278: tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien tar- Lisääntyvän vanhusväestön palvelutarpeiden
15279: kastelu. tyydyttämiseksi esitetään useimmiten seuraavia
15280: Katsauksen mukaan vanhuus-käsite tulisi keinoja: voimavarojen tehokas käyttö ja kohden-
15281: määritellä uudelleen eläkelakien antaman van- taminen, palvelurakenteen muuttaminen avo-
15282: huus-käsitteen sijaan. Vanhuuden kriteerinä voi- huoltopainotteiseksi, toiminta- ja työtapojen uu-
15283: daan pitää ikääntymisen aiheuttamaa toiminta- distaminen, maksupolitiikan kehittäminen, ta-
15284: kyvyn heikkenemistä niin, että ihminen on jatku- voitteellisuuden ja tulosorientaation korostami-
15285: van avun tarpeessa. Tämän mukaan 75 vuoden nen, uusien voimavarojen etsiminen julkisen
15286: ikäraja on vanhuspolitiikassa tärkeämpi kuin sektorin ulkopuolelta, eri toimintojen yhteenso-
15287: nykyinen 65 vuoden eläkeikäraja. vittaminen sekä toiminnan jatkuva atviointi ja
15288: Maamme väestöstä oli v. 1992 yli 65-vuotiaita seuranta. Lisäksi korostetaan, että vanhuspolitii-
15289: 695 000, joista 290 000 eli 42 % oli 75 vuotta kan voimavaroja ei pidä kiinnittää vain palvelu-
15290: täyttäneitä. Yli 65-vuotiaiden määrän odotetaan jen tuottamiseen ja tulonsiirtojen jakamiseen,
15291: nousevan 1,2 miljoonaan vuoteen 2030 mennes- vaan myös iäkkäiden ihmisten omatoimisuutta
15292: sä. Kaikkein nopeimmin kasvaa 85 vuotta täyttä- edistävään toimintaan.
15293: neiden määrä. Vuosina 2010 ja 2030 noin joka Sosiaalihallitus (nykyisin Sosiaali- ja tetveys-
15294: kymmenes yli 65-vuotias on täyttänyt 85 vuotta. alan kehittämiskeskus, Stakes) käynnisti v. 1989
15295: Vuonna 2030 heitä atvioidaan olevan 111 000. valtakunnallisen vanhuspoliittisen projektin (Sta-
15296: Vanhuspoliittisesti ja yhteiskunnallisesti kes- kes: Raportteja 95). Projektiin osallistuivat kaikki
15297: keistä on työikäisen ja työssäkäyvän väestön lääninhallitukset Ahvenanmaata lukuun ottamat-
15298: määrän suhde iäkkään väestön määrään. Nykyi- ta ja 37 kuntaa eri puolilta Suomea. Näistä 33
15299: sin Suomessa on 15--64-vuotiaita 4,9 jokaista 65 kuntaa suoritti projektin loppuun saakka. Projek-
15300: vuotta täyttänyttä kohti, v. 2020 heitä atvioidaan tissa analysoitiin laajasti ja perusteellisesti van-
15301: olevan 2,9 ja v. 2030 enää 2,6. Neljäntoista huspolitiikan nykytilaa ja tulevaisuutta sekä laa-
15302: OECD-maan vastaavan keskiatvon atvioidaan dittiin vanhuspolitiikan strategiset suunnitelmat
15303: olevan 3,8 v. 2020. Tuolloin Suomen vanhusvä- kunta- ja läänitasolle.
15304: estön määrän suhde työikäisen väestön määrään Vanhuspoliittisessa projektissa todettiin suu-
15305: on lähimpänä Ruotsin (3,0) sekä Belgian ja Kana- rimmiksi ongelmiksi resurssien epätarkoituksen-
15306: dan (3,3) vastaavaa suhdetta. mukainen käyttö, palvelurakenteen yksipuoli-
15307: Hyvinvoinnin monituottajajärjestelmä (welfa- suus ja asiakkaiden vähäiset vaikuttamismahdol-
15308: re mix) on ollut Euroopassa 1980-luvulta alkaen lisuudet. Palvelutoiminta oli suunnittelematonta,
15309: johtava sosiaalipalvelujen kehittämiseen liittyvä eikä sille usein edes asetettu selkeitä tavoitteita.
15310: ajattelumalli. Olennainen osa järjestelmää ovat Eri kunnissa palvelujen tarjonta vaihteli suuresti.
15311: perheet, yleishyödylliset yhteisöt ja kaupalliset Lisäksi erot palvelujen tuotantokustannuksissa
15312: palvelut. Julkiset palvelut nähdään lähinnä hy- olivat jopa yli kymmenkertaiset. Jatkotutkimuk-
15313: vinvoinnin infrastruktuurina, joka vastaa perus- sessa saatiin viitteitä siitä, että kunnan päätök-
15314: tarpeiden tyydyttämisestä. sentekoon liittyvät atvostukset ym. painotukset
15315: 197
15316:
15317: vaikuttavat palvelujärjestelmään enemmän kuin Terveyspalveluista tärkeimpiä yksittäisiä toi-
15318: kunnan varallisuus. mintoja olivat mm. hoito sairaalassa tai vuode-
15319: Vanhuspoliittisessa projektissa kunnat ja lää- osastoilla, lääkärin vastaanotto ja päivystys sekä
15320: ninhallitukset tuottivat yhteensä 142 vanhuspoli- kotisairaanhoito. Vähiten tärkeiksi oli joissakin
15321: tiikan tulevaisuuskuvaa. Niistä tutkijat muodosti- tapauksissa todettu hammashuolto ja työtervey-
15322: vat seuraavat kolme toisistaan jonkin verran denhuolto.
15323: poikkeavaa vanhusten palvelujen kehittämisstra- Stakesin selvityksestä ilmeni myös palvelujen
15324: tegiaa: vaihtoehtoisten tuottamistapojen käyttö. Esillä
15325: - Vanhuspolitiikka pluralisoituu eli tulee uu- olleita vaihtoehtoisia tapoja olivat kunnallisen
15326: denlainen markkinoiden ja julkisen sektorin väli- toiminnan yhtiöittäminen, henkilöstöyritysten
15327: nen työnjako. perustaminen, ostopalvelujen lisääminen ja kil-
15328: - Vanhuspolitiikka yhteisöllistyy eli tulee pailuttaminen, järjestö- ja vapaaehtoistyön tuke-
15329: uudenlainen työnjako julkisen sektorin ja perhei- minen sekä omaishoidon lisääminen. Näiden
15330: den ja yhteisöjen välille. tuotantotapojen käyttöönotto on lisääntynyt so-
15331: - Vanhuspolitiikka standardoituu eli julki- siaalitoimessa vuodesta 1992 vuoteen 1993, mut-
15332: nen sektori pysyttäytyy vain peruspalvelujen ta se on ollut kuitenkin marginaalista kaikkiin
15333: tuotannossa. kunnan toimintoihin verrattuna.
15334: Kaikissa strategioissa painotetaan hyvätasei- Sosiaalitoimessa kunnat ovat kehittäneet eni-
15335: siin julkisiin palveluihin perustuvaa palvelujär- ten omaishoitoa. Kertomusvuonna 17 o/o kunnis-
15336: jestelmää, jota täydentävät ja monipuolistavat ta lisäsi määrärahoja tähän tarkoitukseen ja 23 o/o
15337: yksityisen ja vapaaehtoisen sektorin palvelut. kunnista tuki omaishoitoa kouluttamalla, lomit-
15338: Palvelujen kattavuus, rakenne ja järjestämistapa tamalla ja muulla tavoin. Omaishoidon tuesta
15339: kuitenkin vaihtelevat eri strategioissa. tehtiin muutos sosiaalihuoltolakiin ja sen pohjal-
15340: Kertomusvuoden alusta tuli voimaan uusi val- ta annettu omaishoidon asetus tuli voimaan
15341: tionosuuslainsäädäntö, jolla lisättiin kuntien 1.7.1993.
15342: mahdollisuuksia kehittää omintakeista sosiaali- Järjestöjen avustuksia on toisissa kunnissa lei-
15343: ja terveyspolitiikkaa. Vaikka kunnat vastaavat kattu, kun taas toisissa niitä on myös lisätty.
15344: edelleen lakisääteisten palvelujen järjestämises- Järjestöjen toimintaa on tuettu myös koulutta-
15345: tä, on valtionosuusuudistuksessa vanhusten kan- malla, järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja Iuovut-
15346: nalta olennaista luopuminen sosiaali- ja tervey- tamalia sosiaalitoimen tiloja järjestöjen käyttöön.
15347: denhuollon tehtäväkohtaisista valtionosuuksista. Myös kansanterveystyössä on vaihtoehtoisten
15348: Kunnilla on entistä suuremmat mahdollisuudet tuotantotapojen käyttöönotto harvinaista, mutta
15349: luoda paikallisia tarpeita vastaava palveluraken- niitä kokeilevien kuntien ja kuntayhtymien mää-
15350: ne ja kilpailuttaa palveluntuottajia. rä on kuitenkin lisääntynyt vuodesta 1992 vuo-
15351: Stakes keräsi kertomusvuoden syksyllä posti- teen 1993. Esimerkiksi joka viides kunta tai kun-
15352: kyselynä kunnilta ja kansanterveystyön kuntayh- tayhtymä on kilpailuttanut laboratoriopalveluja.
15353: tymiltä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon me- Yleisimmin palvelut kuitenkin tuotetaan enti-
15354: noista, säästöistä, rationalisoinnista, priorisoin- seen tapaan, ja kokeilut rajoittuvat usein yhteen
15355: nista ja karsinnasta lamavuosina 1992 ja 1993 toimintaan. Kun palvelut ovat olleet yleensä
15356: (Stakes: Raportteja 135). Sosiaalitoimen tiedot kuntien tuottamia, ei aina ole ollut mahdollista-
15357: antoi 93 o/o kunnista ja kansanterveystyön tiedot kaan löytää kilpailevaa tuottajaa.
15358: 97 o/o kunnista ja kuntayhtymistä. Tutkijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että
15359: Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että kunnista n. vanhusväestön kasvaessa vanhuspolitiikkaan
15360: 34 o/o:lla oli jonkinlainen priorisointisuunnitelma tarvitaan lisää voimavaroja, etenkin 2000-luvulle
15361: sosiaalitointa ja 30 o/o:lla kansanterveystyötä var- siirryttäessä. On todennäköistä, että työssäkäyvät
15362: ten. Näiden suunnitelmien mukaan tärkeimpiä joutuvat siirtämään entistä suuremman osan an-
15363: asioita sosiaalitoimessa olivat vanhusten huolto, siotuloistaan vanhusten sosiaaliturvan rahoitta-
15364: lasten päivähoito, toimeentuloturva ja vammais- miseen.
15365: ten huolto. Kunnista 14 o/o oli sijoittanut vanhus- Keskustelu vanhuspolitiikan voimavaroista
15366: ten huollon tärkeimpien tehtävien joukkoon. liittyy keskusteluun pohjoismaisen hyvinvointi-
15367: Vähiten tärkeiden listalla olivat mm. leikkikenttä- valtion tulevaisuudesta. Talouskriisi on luonut
15368: toiminta, harkinnanvaraiset palvelut, päihde- otollisen maaperän julkisen sektorin kritiikille ja
15369: huolto, sosiaalinen lomatoiminta, mutta myös sellaisille sosiaalipoliittisille näkemyksille, jotka
15370: lasten päivähoito. vähentäisivät julkisen sektorin vastuuta. Asiasta
15371: 198
15372:
15373: tehdyt selvitykset osoittavat Vanhuspolitiikka- neessa tutkimuksessa. Tutkimuksen alaa ja koko
15374: katsauksen mukaan, että väestön suuri enem- gerontologian käsitettä tulisi työryhmän mukaan
15375: mistö kannattaa julkisen sektorin ylläpitämää laajentaa siten, ettei puhuttaisi pelkästään van-
15376: hyvinvointivaltiota. Julkisten menojen karsin- huuden tutkimuksesta vaan myös elämänkulun
15377: taan on valmiutta, mutta leikkauksia ei haluta kokonaisuudesta, eli otettaisiin huomioon eri
15378: tehdä sosiaaliturvasta eikä sosiaali- ja terveyspal- elämänvaiheiden problematiikka.
15379: veluista. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei varsinaisesti
15380: Sosiaalimenotoimikunnan mietinnön (KM tehdä omaa vanhustutkimusta. Erilaisiin selvityk-
15381: 1994:9) mukaan lamasta huolimatta ei ole perus- siin ja muistioihin sisältyy kuitenkin vanhusten
15382: teita sosiaalipolitiikan syvällekäyviin muutoksiin. toimeentulon ja palvelujen seurantaa. Edellä on
15383: Hyvinvointivaltion tehtävä on turvata kansalais- jo mainittu v. 1994 valmistunut Vanhuspoliittinen
15384: ten perustarpeet, joita markkinamekanismi ei katsaus.
15385: takaa. Sosiaalisia turvaverkkoja tarvitaan juuri Ministeriö on 1990-luvulla rahoittanut mm.
15386: taloudellisesti huonoina aikoina. vanhusten toimintakykyyn, toimintakykymittari-
15387: en kehittämiseen ja omaishoitoon liittyviä tutki-
15388: muksia.
15389: Vanhenemisen ja vanhusten palvelujen
15390: Stakesin vanhusten palveluihin liittyviä tutki-
15391: tutkimus. Opetusministeriö asetti maaliskuussa
15392: mushankkeita ovat mm. Maaseudun rakenne-
15393: 1992 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida muutos ja hoivapalvelujen uudistamistarpeet,
15394: gerontologisen tutkimuksen ja koulutuksen ti-
15395: Vanhuspalvelujen taso ja taloudellisuus, Van-
15396: lannetta ja tarpeen kasvua sekä tehdä ehdotukset
15397: hainkotien työn sisällön kehittämisen seuranta
15398: gerontologisen tutkimuksen ja koulutuksen te-
15399: seitsemässä kunnassa sekä Sosiaaliteknologian ja
15400: hostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden vanhusten elinympäristön kehittäminen.
15401: toteuttamisen seurannasta.
15402: Työryhmän tekemän selvityksen mukaan ge- Stakesissa on kehitetty vanhusten palvelujen
15403: rontologian alaan liittyvää tutkimusta harjoite- kustannusten laskentamalli VALMA, josta on ole-
15404: taan laajana tai suppeana lähes kaikissa maamme massa myös atk-sovellus. VALMA on tapa arvioi-
15405: yliopistoissa, joissakin korkeakouluissa sekä da asiakaskohtaisesti erilaisten asumis- ja palve-
15406: useissa tutkimuslaitoksissa. Sen sijaan gerontolo- luvaihtoehtojen aiheuttamia kustannuksia
15407: gian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen jär- kunnalle ja asiakkaalle. VALMAa voidaan käyttää
15408: jestäminen on ollut hajanaista ja riippunut yksit- esim. palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemiseen
15409: täisten henkilöiden kiinnostuksesta. ja maksupolitiikan kehittämiseen.
15410: Vanhenemisen tutkimuksessa erottuu muuta- Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden
15411: mia alueita, joilla on jo perinteitä ja joilla toimii tutkimuslaitoksen työelämän tutkimuskeskuk-
15412: vakiintuneita tutkijaryhmiä. Erityisesti epidemio- sessa on tehty tutkimus (14/1994) kunnallisen
15413: loginen tutkimus, toimintakykyisyyden tutkimus palvelutuotannon tuloksellisuudesta ja työelä-
15414: sekä hermoston vanhenemisen tutkimus ovat män laadun kehittämisestä (Laatu-projekti). Tut-
15415: tuoneet keskeistä tietoa vanhenemisprosessista kimus paljasti sosiaali- ja terveystoimen kohdalla
15416: ja toimineet sosiaali- ja terveyspolitiikan perusta- erityisesti hoitoideologiaan liittyvät ongelmat.
15417: na. Puutteina mainitaan erityisesti niukka sosiaa- Näitä olivat esim. vanhuuden näkeminen sairau-
15418: li-, psyko- ja koulutusgerontologinen perustutki.. tena ja hoidon tehtäväkeskeisyys. Hoidossa ko-
15419: mus sekä joidenkin ajankohtaisten erityiskysy- rostui fyysisten perustarpeiden tyydyttäminen,
15420: mysten vähäinen tutkiminen. eikä työssä painotettu henkisiä ja sosiaalisia tar-
15421: Työryhmän muistion mukaan gerontologinen peita. Tämän takia hoitokäytännöt tukahduttivat
15422: koulutus ja tutkimus eivät ole vastanneet riittä- ja passivoivat vanhusten toimintakykyisyyttä.
15423: västi niihin haasteisiin, joita väestön ikääntymi- Hoito oli enemmänkin säilyttävää kuin ennalta
15424: nen on tuonut tullessaan. Ikääntyvien elämänlaa- ehkäisevää ja kuntouttavaa, ja siitä puuttui virik-
15425: dun, terveydenhoidon, kuntoutuksen ja koulu- keellisyys.
15426: tuksen järjestäminen sekä työvoiman vanhene- Näiden vallitsevien piirteiden vuoksi työ oli
15427: minen on otettava huomioon työelämää uudis- hyvin tehtäväkeskeistä, asiakkaat olivat enem-
15428: tettaessa. Tämä sekä eläkepolitiikan uudelleen- mänkin toiminnan kohteita kuin yhteistyökump-
15429: arviointi edellyttävät gerontologisen tutkimuk- paneita. Työntekijöiden erilaiset käsitykset työn
15430: sen ja koulutuksen tehostamista. Tutkimuksen tavoitteista ja kokonaisnäkemyksen puute koros-
15431: painopiste on ollut lääketieteellisesti suuntautu- tivat työn epäolennaisia puolia. Asiakastyön vai-
15432: 199
15433:
15434: kuttavuus ei ollut asiakkaiden tarpeiden mu- koulutettujen sijasta saataisiin syntymään säästö-
15435: kaista. jä. Jos asiakastyössä käytetään opiskelijoita tai
15436: Kehittämisen tavoitteena oli siirtyä uudenlai- vapaaehtoisia, heille pitäisi järjestää sekä koulu-
15437: seen asiakaskeskeiseen työtapaan. Samalla pyrit- tusta että työnohjausta.
15438: tiin hälventämään eri ammattiryhmien välisiä Laatu-projektissa tavoitteena oli siirtyä uuden-
15439: raja-aitoja sekä lisäämään ryhmätyöskentelyn laiseen asiakaskeskeiseen työtapaan tehtäväkes-
15440: osuutta. Johtoryhmä- ja työpaikkakokoustyös- keisyyden sijasta. Tehy ry:n raportin mukaan
15441: kentely pyrittiin vakiinnuttamaan jatkuvan suun- työn kohde olisi määriteltävä uudelleen. Jos ih-
15442: nittelun välineiksi. minen tai väestö nähdään aktiivisena, oman
15443: Kehittämisen tuloksellisuutta arvioitaessa on ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa kehit-
15444: jouduttu ottamaan huomioon se, että laman aika- tyvänä toimijana tai toimijoina, pitäisi sosiaali- ja
15445: na toteutetut säästötoimet ja henkilöstövähen- terveydenhuollon työmenetelmät rakentaa tätä
15446: nykset ovat monissa tapauksissa nostaneet mer- muuttuvaa, aktiivista kohdetta vastaaviksi. Toi-
15447: kittävästi henkilöä tai tehtyä työtuntia kohti tuo- minnan kohde ei enää olisikaan ihminen tai
15448: tettuja suoritemääriä sekä alentaneet palvelusuo- sairaus vaan ongelmat ja niihin vaikuttavat tekijät
15449: ritteiden yksikkökustannuksia. Tämä ei vielä sekä yksilön että väestön kohdalla. Työssä tarvi-
15450: merkitse palvelujen laadun ja toiminnan tulok- taan siten yksilön hoidon ja kuntootuksen osaa-
15451: sellisuuden paranemista. Monipuolisempaan tu- misen lisäksi tietoa, jonka varassa ongelmia eh-
15452: loksellisuuden tarkasteluun päästään, kun ote- käistään ja kokonaistoimintaa suunnitellaan, oh-
15453: taan mukaan myös palvelujen laatu ja kohdentu- jataan ja arvioidaan.
15454: minen sekä toimintojen yhteiskunnallinen vai-
15455: kuttavuus.
15456: Tutkimus osoitti, että yhteisvoimin voidaan Vanhusten hoidon- ja avuntarve. Vuoden
15457: lamankin aikana parantaa sekä työelämän laatua 1986 elinolotutkimuksen mukaan eläkeläisillä oli
15458: että työn tuloksia. Pyrkimykset tuloksellisuuden yksi pitkäaikaissairaus 30 o/o:lla miehistä ja
15459: parantamiseen eivät kuitenkaan onnistuneet 23 o/o:lla naisista. Noin 40 o/o:lla eläkeläisistä oli
15460: yhtä hyvin kaikissa projektin kehittämiskohteis- kaksi tai kolme pitkäaikaissairautta, ja vähintään
15461: sa. Ratkaisevaa näytti olevan juuri se, miten neljä pitkäaikaissairautta 17 o/o:lla miehistä ja
15462: hyvin yhteistoiminnallinen kehittäminen oli saa- 22 o/o:lla naisista.
15463: tu käynnistettyä. Myös eläkkeensaajien hoitotukea saavien
15464: Uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon koulu- vanhusten määrä kertoo vanhusten terveydenti-
15465: asteen yhteisessä koulutuksessa seitsemään ter- lasta. Etuutta ei makseta pitkäaikaisessa laitos-
15466: veydenhuollon ja kolmeen sosiaalihuollon am- hoidossa oleville. Kertomusvuoden lopussa
15467: mattiin kuuluu yhteistä koulutusta kaksi vuotta. eläkkeensaajien hoitotukea maksettiin 101 400
15468: Tämän jälkeen koulutussuunnat eriytyvät puolen vanhuuseläkeläiselle eli 14 o/o:lle kaikista van-
15469: vuoden syventävien opintojen kautta. Tavoittee- huuseläkeläisistä. Hoitotukea myönnetään eni-
15470: na on, että tutkinnon suorittanut voisi toimia ten verenkiertoelinten sairauksien, mielenter-
15471: sekä sosiaali- että terveydenhuollon avo- ja lai- veyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinten sai-
15472: toshoidossa laaja-alaisissa perustehtävissä. Uutta rauksien vuoksi.
15473: sosiaalialan ja terveydenhuoltoalan koulutusta Erilaiset psyykkiset oireet ovat lisääntyneet
15474: annetaan myös ammattikorkeakouluissa. sekä eläkeläisillä että nuoremmalla väestöllä.
15475: Tehy ry:n ja Työsuojelurahaston tukemassa Depressio on vanhuusiän yleisin psyykkinen
15476: Sosiaali- ja terveydenhuollon työn ja koulutuk- sairaus, joka jää tutkimusten mukaan usein tun-
15477: sen kehittämisprojektin raportissa (1/1994) ko- nistamatta terveydenhuollossa. On arvioitu, että
15478: rostetaan koulutetun henkilöstön merkitystä hoitoa vaativaa depressiota sairastaa Suomessa
15479: työn tuloksellisuudelle. Tutkimuksen mukaan n. 15 o/o 65 vuotta täyttäneistä. Iäkkäiden ihmisten
15480: ammattiin koulutettujen ja kouluttamattomien masentuneisuusoireita kuvaavat luvut ovat kan-
15481: työntekijöiden toiminnan laadussa oli selvä ero. sainvälisesti vertaillen suuria. Eri tutkimuksissa
15482: Kouluttamaton työntekijä ei mm. tunnista kun- vanhusten masentuneisuuden on todettu liitty-
15483: tootusmahdollisuuksia ja -tilanteita. Näiden si- vän alhaiseen sosioekonomiseen asemaan,
15484: vuuttaminen esim. vanhustyössä johtaa nopeasti omaan ja läheisten ihmisten heikkoon tervey-
15485: laitostumiseen. Tutkimus ei siten tue ajatusta, dentilaan, leskeytymiseen, yksinäisyyteen ja ih-
15486: että käyttämällä kouluttamattomia työntekijöitä missuhdeongelmiin.
15487: 200
15488:
15489: Ajoissa tunnistettua vanhuuden depressiota aalisella toimintakykyisyydellä ja koetulla tervey-
15490: voidaan hoitaa hyvin avoterveydenhuollossa, dentilalla. Toimintakyvyn heikkenemisen syynä
15491: mutta hoitamattomana se aiheuttaa paljon tar- voivat olla paitsi sairaudet, vammat ja vanhene-
15492: peetonta kärsimystä, psykososiaalisia ongelmia miseen liittyvät muutokset myös toimintojen riit-
15493: ja fyysistä sairautta. Masentuneisuus heikentää tämätön käyttö ja henkisen vireyden ja mielialan
15494: merkittävästi toimintakykyä ja lisää eristäytymis- ongelmat.
15495: tä ja avuntarvetta. Masennus on osittain myös Monet iäkkäiden pitkäaikaissairaudet eivät
15496: elämäntapasairaus, jota voidaan ehkäistä mielek- heikennä ratkaisevasti toimintakykyä. Merkittä-
15497: käällä toiminnalla ja toimivilla sosiaalisilla ver- vimmät toimintakyvyn vajavuudet ovat suhteelli-
15498: kostoilla. sen harvinaisia alle 70-vuotiailla ja yleistyvät 75-
15499: Yli 65-vuotiaista noin 7 %kärsii keskivaikeasta 80-vuotiailla.
15500: tai vaikeasta dementiasta. Dementia on henkis- Sosiaalihallituksessa v. 1987 tehdyn väestötie-
15501: ten toimintojen asteittaista heikkenemistä, joka dustelun mukaan yli 65-vuotiaista kotona asuvis-
15502: aiheuttaa muistamattomuulta ja vaikeuksia sel- ta 36 % koki tarvitsevansa apua ainakin jonkin
15503: viytyä päivittäisistä toiminnoista ja johtaa vähitel- verran ja n. 18 % jatkuvasti. Päivittäistä apua
15504: len täydelliseen avuttomuuteen. ilmoitti tarvitsevansa n. 5 %.
15505: Dementiasta kärsivien määrän arvioidaan kas- Avuntarveselvityksiä ja eräitä laitoshoitoa kos-
15506: vavan n.70 OOO:een vuoteen 2000 mennessä ja kevia lukuja on käytetty hyväksi arvioitaessa
15507: vajaaseen 100 000 vuoteen 2030 mennessä, ellei avun tarpeessa olevien vanhusten määriä v. 1994
15508: merkittäviä ehkäisy- tai hoitokeinoja keksitä. On ja v. 2010. Tässä oletetaan, että avuntarpeessa
15509: kuitenkin mahdollista, että jo lähitulevaisuudes- olevien osuus vanhusväestöstä ei muutu (trendi-
15510: sa on käytettävissä taudin oireita vähentäviä ja laskelma). Vuonna 1994 apua tarvitsevia van-
15511: lykkääviä lääkkeitä. huksia on yhteensä n. 284 000, joista laitoshoitoa
15512: tai muuta päivittäistä apua tarvitsee n. 78 000.
15513: Dementiapotilaiden hoidon ja huolenpidon Vuoden 2010 väestöennusteeseen suhteutettuna
15514: järjestäminen on myös kansantaloudellisesti apua tarvitsevia vanhuksia on arviolta 356 000,
15515: merkittävä kysymys ja suuri haaste sosiaali- ja joista 99 000 tarvitsee laitoshoitoa tai muuta päi-
15516: terveyspalveluille. Vielä 1980-luvulla puolet Suo- vittäistä apua. Laitoshoitoa ja muuta päivittäistä
15517: men dementiapotilaista oli laitoshoidossa. Yli apua tarvitsevien raja on liukuva, koska laitos-
15518: puolet pitkäaikaissairaansijoista oli heidän käy- hoidon tarpeeseen voidaan vaikuttaa ehkäiseväl-
15519: tössään. Pitkäaikainen laitoshoito ei ole kuiten- lä toiminnalla sekä avopalvelujen ja erilaisten
15520: kaan läheskään aina tarpeellista, jos muita vaih- välimuotoisten palvelujen tatjonnalla.
15521: toehtoja on tarjolla. Mahdollisimman varhainen On arvioitu, että tulevaisuudessa entistä suu-
15522: diagnoosi parantaa mahdollisuuksia suunnitella rempi osa elin. 80 % eläkeikäisistä selviytyy oma-
15523: yksilöllisiä hoitoratkaisuja. Kotihoitoa voidaan toimisesti tai aikuisväestön normaalipalveluiden
15524: tukea dementiapäiväkodeilla ja erilaisilla tuki- ja turvin. Apua tarvitsevistakin suuren osan odote-
15525: turvajätjestelmillä. Dementikkojen pienryhmä- taan selviytyvän suhteellisen vähällä avulla.
15526: asumisesta on hyviä kokemuksia.
15527: Vanhuspolitiikka-katsauksessa todetaan, että
15528: 25-30 o/o:lla yli 65-vuotiaista on jokin piilevä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
15529: sairaus. Tämä viittaa siihen, että iäkkäiden terve- maksut kunnissa. Kuntien järjestämien sosiaa-
15530: ysongelmiin ei paneuduta riittävästi. Liian usein li- ja terveyspalvelujen rahoituksesta vastaavat
15531: ongelmien ajatellaan olevan vanhuuteen nor- pääasiassa valtio ja kunnat verovaroin. Valtio
15532: maalisti liittyviä vaivoja ja tyydytään esim. vain rahoittaa menoista n. 40 %, kuntien osuus on
15533: määräämään lääkkeitä. Onkin käynyt ilmi, että hieman suurempi ja asiakkaiden osuus on n.
15534: osa vanhusten sairauksista johtuu liiallisesta lää- 10%. Asiakasmaksujen osuus on kasvussa.
15535: kityksestä. Kuitenkin tutkimusten mukaan mm. Kertomusvuonna arvioitiin sosiaalipalvelujen
15536: sydäntautien, kohonneen verenpaineen, luuka- ja perusterveydenhuollon asiakasmaksuja kerty-
15537: don, liikuntakyvyn heikkenemisen, näkökyvyn vän kunnille 3 842 Mmk, mikä on 320 Mmk
15538: huononemisen ja masennustilojen ehkäisy on- enemmän kuin edellisenä vuonna.
15539: nistuu myös vanhalla iällä. Asiakasmaksujen osuus vaihtelee huomatta-
15540: Vanhusten terveydentilaa ei ole tarkoituksen- vasti eri palvelujen rahoituksessa. Terveyspalve-
15541: mukaista mitata yksinomaan sairauksien esiinty- luissa osuus on pienempi kuin sosiaalipalveluis-
15542: misellä vaan myös fyysisellä, psyykkisellä ja sosi- sa. Vuonna 1992 asiakasmaksujen osuus oli 42 %
15543: 201
15544:
15545: tukipalvelujen, 22 o/o vanhainkotihoidon, 21 o/o tetaan mahdollisimman tarkasti oikeille toimin-
15546: palveluasuntojen ja 8 o/o kodinhoitoavun kustan- tayksiköille. Ajattelutapa lisää kustannustietoi-
15547: nuksista. suutta, mikä on tarpeellista. On kuitenkin toivot-
15548: Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- tavaa, että sen mukana ei menetetä kokonaisuu-
15549: maksulaki (734/1992) ja asetus (912/1992) tulivat den hallintaa ja lisätä toimintayksiköiden välistä
15550: voimaan kertomusvuoden alusta, mutta kunnilla sisäistä laskutusta siten, että nyt saavutetut hyö-
15551: oli vuoden loppuun asti mahdollisuus soveltaa dyt katoavat.
15552: aiempaa maksuasetusta mm. kotona annetta-
15553: vaan hoitoon tai kokeiluasetusta kotipalveluista
15554: perittäviin maksuihin. Omaishoito. Sosiaalihuoltolakiin sisällytet-
15555: Uusi laki lisäsi kuntien harkintavaltaa maksu- tiin 1.7.1993 alkaen säännökset omaishoidon
15556: jen perimisessä kuntalaisilta. Laissa on säädetty tuesta. Omaishoidon tuella tarkoitetaan hoito-
15557: maksuttomat palvelut ja asetuksessa maksujen palkkiota ja palveluja, jotka annetaan vanhuk-
15558: enimmäismäärät kaikista keskeisimmistä palve- sen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona ta-
15559: luista. Kuntien harkintaan jää joko periä maksuja pahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaa-
15560: alhaisempana, jättää maksuja kokonaan perimät- miseksi. Hoitopalkkio ja palvelut määritellään
15561: tä tai periä maksuja palveluista, joista laissa tai hoidettavan hoito-ja palvelusuunnitelmassa. So-
15562: asetuksessa ei ole erikseen säädetty. pimus omaishoidon tuesta voidaan tehdä hoidet-
15563: Maksuasetus lisäsi kuntien harkintavaltaa asia- tavan omaisen, läheisen tai myös muun henkilön
15564: kasmaksujen määräämisessä ja vahvisti siten kanssa.
15565: kunnallista itsehallintoa. Kuntien välille on kui- Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneen hoi-
15566: tenkin syntynyt eroja ja kansalaisten yhdenver- tajan eläketurvasta säädetään kunnallisten viran-
15567: taisuus on hämärtynyt. Esimerkiksi kokeilukunti- haltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/64).
15568: en perimät hoitomaksut vaihtelivat 100 mksta Omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henki-
15569: 550 mk:aan kuukaudessa tapauksissa, joissa asia- lö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vam-
15570: kas sai apua neljä kertaa viikossa ja asiakkaan man tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvit-
15571: brunotulot olivat 50 000 mk vuodessa. see hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mah-
15572: Uudistus siirsi kotipalvelun ja kotisairaanhoi- dollista järjestää hoidettavan kotona sopimaHa
15573: don yhtenäiseen maksujärjestelmään, joka pe- siitä hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja
15574: rustuu asiakkaalle määriteltävään kuukausimak- tarpeellisten palveluiden avulla.
15575: suun tai käyntikertamaksuun. Jatkuvasti apua Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kun-
15576: tarvitsevalle määritellään palvelu- ja hoitosuun- nan välillä sopimus, jonka liitteenä on aina hoito-
15577: nitelmaan perustuva kuukausimaksu, ja muut ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuesta sopi-
15578: maksavat käyntikertojen perusteella. Muutos ai- muksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain
15579: emmasta 15 minuutin tarkkuudella tapahtunees- tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehnee-
15580: ta laskutuksesta kuukausilaskutukseen oli suuri. seen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huol-
15581: Esimerkiksi v. 1990 tehtiin yli 7,56 miljoonaa tajaan.
15582: kodinhoitokäyntiä, joista laadittiin melkein sama Omaishoidon tukea koskevassa lakiesitykses-
15583: määrä työselosteita hallintoon laskujen aikaan- sä arvioitiin tukeen oikeutettuja hoitajia olevan
15584: saamiseksi. Paperityön huomattava vähenemi- kertomusvuonna 23 000. Heistä eläkkeellä olisi
15585: nen vapautti voimavaroja hoito- ja huolenpito- arviolta 5 000, joten uudistuksen mukaisen elä-
15586: työhön. Maksujärjestelmän uusiminen kehitti keoikeuden piirissä olisi n. 18 000 hoitajaa. Hoi-
15587: koko työmuotoa entistä suunnitelmallisemmaksi totyön sitovuuden ja vaativuuden perusteella
15588: ja tehokkaammaksi. porrastettujen hoitopalkkioiden määriksi arvioi-
15589: Valtakunnallisen kotipalvelun maksukokeilun tiin 3 800 mk, 2 600 mk ja 1100 mk kuukaudes-
15590: loppuraportin (STM:n julkaisuja 1/1993) mukaan sa.
15591: on olemassa vaara, että uudistuksella saavutetut Uusien omaishoidon tukimuotojen kehittämi-
15592: hyödyt menetetään. Raportissa todetaan, että seksi on aloitettu kokeilu, johon osallistuu 16
15593: kunnallisten toimintayksiköiden siirtyessä tulos- kuntaa eri puolilla Suomea. Kokeilun tavoitteena
15594: johtamiseen ja tulosvastuuseen jouduttaneen ar- on selvittää omaisten tai läheisten mahdollisuuk-
15595: vioimaan uudelleen, miten asiakasmaksutulot sia ja halukkuutta irrottautua työstään ja jäädä
15596: jaetaan, koska jokainen toimintayksikkö asete- hoitamaan omaistaan tai läheistään saartohoidon
15597: taan, ei vain vastuuseen tuloksekkaasta työstä, tilanteessa tai äkillisen vakavan sairauden sattu-
15598: vaan siitä, että toiminnan menot ja tulot kohdis- essa laitoshoidon vaihtoehtona. Hoitajalle mak-
15599: 202
15600:
15601: setaan päivää kohden sairausvakuutuslain 16 §:n valla vanhusten toimeentuloturvana ja julkisilla
15602: mukaan määräytyvä vähimmäispäiväraha enin- palveluilla. Entistä vahvemmin omaisten panok-
15603: tään 60 arkipäivältä. Tavoitteena on löytää inhi- seen rakentuva vanhuspolitiikka merkitsisi
15604: millisiä ja taloudellisia hoitomuotoja. Kokeilun omaksutun sukupuoli- ja sukupolvisopimuksen
15605: tulokset raportoidaan v. 1995. kyseenalaistamista.
15606: Kertomusvuonna puoli vuotta voimassa ol- Keski- ja eteläeurooppalaisen sekä yhdysval-
15607: leen omaishoidon tuen arvioidaan aiheuttaneen talaisen vahvasti perheisiin perustuvan huolen-
15608: valtiolle 10 Mmk:n kustannukset. Laskennallisen pitomallin perustana ovat olleet kulttuurin per-
15609: valtionosuusjärjestelmän vuoksi ei ole mahdol- hekeskeisyys ja naisten suhteellisen vähäinen
15610: lista selvittää todellista lukua. kokopäiväinen osallistuminen työelämään. Pal-
15611: Perhe ja lähisukulaiset ovat edelleen tärkeim- velujen puuttuessa ei muita vaihtoehtoja ole
15612: piä vanhuusvuosien auttajia ja huolenpitäjiä. ollut.
15613: Omaisavun määrästä ei ole olemassa täsmällistä EY-maissa tehdyn kyselyn mukaan yli 60-
15614: tietoa, mutta on arvioitu, että Pohjoismaissa vä- vuotiaista EY-kansalaisista kaksi kolmasosaa ar-
15615: hintään kaksi kolmasosaa vanhusten saamasta vioi, että perheet ovat entistä haluttomampia
15616: avusta on ns. epävirallista apua. Omaiset autta- pitämään huolta vanhuksistaan. Etelä-Euroopan
15617: vat eri tavoin arviolta noin kahta kolmasosaa yli maissa jopa yli 70 % oli tätä mieltä. Seitsemän
15618: 65-vuotiaista. Apua tarvitsevia vanhuksia, jotka kymmenestä toivoi, että vanhusten pitkäaikai-
15619: ovat pelkästään omaisten avun varassa, on ar- nen hoito rahoitettaisiin pakollisilla julkisilla va-
15620: vioitu olevan n. 12 % yli 65-vuotiaasta väestöstä. kuutuksilla (37 %) tai verovaroin (34 %). Verova-
15621: Vuonna 1994 tämä merkitsi noin 86 OOO:ta van- roin järjestetyt palvelut saivat eniten kannatusta
15622: husta. Tanskassa (60 %), jossa niitä on ollut tähänkin
15623: Varmimmin pitkäaikaista omaisapua saavat asti eniten tarjolla. Ruotsissa lähes kaikki vastaa-
15624: vanhukset, joilla on aviopuoliso tai samalla paik- jat (92 %) halusivat avun ja hoidon ensisijaisesti
15625: kakunnalla asuva aikuinen tytär. Miehillä tärkein julkiselta sektorilta. Kuitenkin viidesosa halusi
15626: avunantaja on aviopuoliso ja naisilla lapset. lisätä perheiden osuutta vanhusten hoidossa ja
15627: Muilta sukulaisilta ja ystäviltä vanhukset odotta- huolenpidossa.
15628: vat ja saavat lähinnä henkistä tukea. Maaseudul- Vanhuspolitiikka-katsauksen mukaan omais-
15629: la naapureilta saadaan jonkin verran apua, mutta ja lähimmäisavun lähtökohtana on pidettävä aut-
15630: kaupungeissa naapureiden apu on harvinaisem- tamisen vapaaehtoisuutta. Kysymys on sosiaali-
15631: paa. sista verkostoista, kanssaihmisistä välittämisestä
15632: Tutkimusten mukaan enemmistö vanhuksista ja huolenpidosta, joita julkinen valta ei voi varsi-
15633: haluaa tarvitsemansa avun mieluiten ammatik- naisesti organisoida mutta joille se ei myöskään
15634: seen hoitotyötä tekeviltä. Toisaalta yhtäaikaa so- saa asettaa esteitä. Tällaisia esteitä voivat olla
15635: siaalipalvelujen ja omaisten tukea saavat van- esim. palvelurakenne ja toimimattomat elinym-
15636: hukset ovat tyytyväisempiä kuin vain jomman- päristöt Joidenkin selvitysten mukaan omais- ja
15637: kumman avun varassa olevat vanhukset. Riippu- lähimmäisavun lisäämiselle on huomattavia
15638: vuudentunne ja turvattomuus ovat yleisempiä mahdollisuuksia, jos avunanto säilyy luonteel-
15639: vain jommankumman varassa olevilla. taan vapaaehtoisena.
15640: Heikkokuntoisten vanhusten hoitajista moni
15641: puolestaan kokee auttamistaakkansa liian suu- Vanhusten elinympäristö ja asuminen.
15642: reksi. Sitovaan hoitotyöhön ovat valmiita yleensä Elinympäristö. Ihmisen toimintakyky
15643: korkeintaan lähiomaiset määräytyy vuorovaikutuksessa rakennetun ja
15644: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen kans- sosiaalisen ympäristön kanssa. YK:nvammaisten
15645: sa on käyty neuvotteluja omaishoitajien tuki- ja vuoden 1992 teemalla "kaikkien ihmisten yhteis-
15646: koulutustoiminnan aloittamiseksi. Myös läänin- kunta" (a society for all) haluttiin korostaa, että
15647: hallituksia on aktivoitu kouluttamaan ja tuke- vamman tai sairauden rinnalla on tärkeää kiinnit-
15648: maan alueensa kuntia omaishoidon tuki -uudis- tää huomiota ympäristön aiheuttamiin toiminta-
15649: tuksen toteutumiseksi. vaikeuksiin. Asunnon ja muun elinympäristön
15650: Suomessa lasten muodollinen velvoite huo- korostunut merkitys toimintakyvyn säilyttämi-
15651: lehtia vanhemmistaan poistettiin huoltoapulaista sessä yhdistää vammaisia ja vanhuksia. Sosiaali-
15652: v. 1970. Sukupuolen mukaan eriytynyttä työnja- ja terveysministeriön mukaan varsinkin ns. eh-
15653: koa ja sukupolvien välisiä perhesuhteisiin perus- käisevän vanhuspolitiikan keinot ovat myös
15654: tuvia huolenpitovelvoitteita on vähennetty katta- asunto-, maa-, kaavoitus-, ympäristö- ja liikenne-
15655: 203
15656:
15657: politiikan keinoja. Monet selvitykset ovat osoitta- Suomen asuntokanta on Euroopan nuorimpia, ei
15658: neet, että vanhukset haluavat asua mahdollisim- uusimpiakaan tavallisia asuntoja ole yleensä
15659: man pitkään omassa kodissaan tutussa elinym- suunniteltu sopimaan tai muuntumaan liikunta-
15660: päristössä. Suomi on myös mukana sopimusosa- esteisille tai apuvälineitä käyttäville. Erilaisilla
15661: puolena v. 1992 voimaan tulleessa Euroopan teknisillä ratkaisuilla voitaisiin korvata asukkai-
15662: sosiaalisen peruskirjan lisäpöytäkirjassa, jonka II den fyysisiä puutteita ja lisätä heidän itsenäistä
15663: osan 4 artiklan mukaan vanhuksilla on oikeus selviytymistään.
15664: viettää itsenäistä elämää tutussa elinympäristös- Vuonna 1992 sosiaali- ja terveyshallitus aloitti
15665: sä. Fyysisesti ja sosiaalisesti toimivilla asuin- ja Muuntuva älykäs koti -projektin. Projekti tutkii,
15666: elinympäristöillä parannetaan vanhusten toimin- miten nykytekniikan avulla voidaan saada ai-
15667: takykyä ja vähennetään palvelujen tarvetta. kaan tulevaisuuden koti, joka joustaa asukkaan
15668: Maassamme oli v. 1991 runsas 0,5 miljoonaa elämäntavan, mieltymysten ja toimintakyvyn
15669: kotitaloutta, joihin kuului ainakin yksi 65 vuotta mukaan. Projektissa ideoidaan, kokeillaan ja ar-
15670: täyttänyt jäsen. Nämä kotitaloudet muodostivat vioidaan uusia ratkaisuja, jotka edistävät van-
15671: noin neljänneksen kaikista kotitalouksista. Van- huksen ja vammaisen itsenäistä selviytymistä.
15672: huskotitalouksista 54 % oli yksin asuvien talouk- Ratkaisuja tarkastellaan käyttäjän, asukkaan ja
15673: sia, pareja oli 31% ja muita 15%. Yksin asuvien avustajan näkökulmasta. Arviointi käsittää asun-
15674: osuuden ennustetaan edelleen kasvavan. Erityi- non, asunnon lähiympäristön, tekniset laitteet
15675: sesti yli 75-vuotiaiden vanhusten määrä kasvaa. sekä palvelujen saatavuuden. Projektissa asuin-
15676: Lisäksi vanhusväestö asuu yhä useammin kau- ympäristön älykkyys merkitsee sitä, että raken-
15677: punkiseudulla. Vuonna 1991 vanhuskotitalouk- nettu ympäristö on hyvä toimintaympäristö kai-
15678: sista 15 % asui pääkaupunkiseudulla, kaupunki- kille asukkaille ja vastaa ikäihmisten ja vammais-
15679: maisiksi luonnehdituissa kunnissa 41 %, taajaan ten yksilöllisiä tarpeita mahdollisimman hyvin.
15680: asutuissa kunnissa 15% ja maaseutumaisissa Mikäli asuinympäristö voidaan muokata soveltu-
15681: kunnissa 28 %. Muiden kotitalouksien vastaavat vaksi toimintakyvyltään erilaisille ihmisille, on
15682: osuudet olivat 19, 42, 15 ja 24%. myös mahdollista vähentää asukkaiden avuntar-
15683: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen vetta.
15684: mukaan elinympäristön sosiaalisen toimivuuden Muuntuva älykäs koti -projektin työskentely-
15685: huomioon ottaminen kaavoituksessa on edel- menetelmän pohjana on ollut viisi asiantuntija-
15686: leen monissa kunnissa kehittymätöntä. Toistai- ryhmää, joihin on koottu asiaan perehtyneitä
15687: seksi vain harvoissa kunnissa on ryhdytty laa- tutkijoita ja käytännön toimijoita. Asiantuntijat
15688: timaan eri hallintokuntien yhteisiä vanhuspoliit- opastavat projektiryhmiä, joita ovat projektiin
15689: tisia strategioita. Hajanaiset yhdyskuntaraken- osallistuvien rakennushankkeiden rakennus- ja
15690: teet, yleisten palvelujen puute ja keskittyminen suunnittelutoimikunnat Muuten rakennushank-
15691: sekä asukkaiden iän ja asumismuotojen mukaan keet toteutetaan erillisinä omine organisaatioi-
15692: eriytyneet asuinalueet ovat tavallisia. Ne koros- neen ja rahoituksineen. Rakennushankkeista
15693: tavat vanhusten toimintakyvyn vajeiden aiheut- ensimmäiset pienehköt rakennukset valmistuivat
15694: tamia ongelmia ja ehkäisevät omatoimisuutta. kertomusvuoden alussa. Lisäksi Helsinkiin ja Jo-
15695: Palvelujen tavoittaminen on yhä useammin ensuuhun on suunnitteilla muutamia rakennus-
15696: vaikeaa ilman henkilöautoa. Lähiympäristön kohteita. Projekti jatkuu vuoteen 1996, ja siihen
15697: fyysisen ja sosiaalisen rakenteen ongelmat eris- on liittymässä myös uusia rakennuttajia. Kiihte-
15698: tävät varsinkin heikkokuntoisimmat vanhukset lysvaaran palvelutalossa vanhukset ja kehitys-
15699: kotiin, ehkäisevät asukkaiden kanssakäymistä ja vammaiset kokeilivat uusia laitteita, samoin Py-
15700: lisäävät siten vanhusten yksinäisyyttä ja turvat- häselän vammaisten rivitalon asukkaalla oli ko-
15701: tomuutta. Kalliit erityisratkaisut, kuten vanhain- keiltavana ympäristöhallinnan laitteisto. Myös
15702: kodit ja palveluasunnot, korvaavat osittain ta- Helsingissä eräät vammaiset kokeilivat kotonaan
15703: vanomaisen asumisen ja muun elinympäristön ympäristöhallinnan laitteita ja videopuhelinta.
15704: heikkouksia. Kokeilujen tulokset ja arviointi esiteltiin kansain-
15705: Laajempi kiinnostus ihmisen koko elämän- välisessä projektissa, EY:n TIDE (Technology
15706: kaaren tarpeista lähtevien ja näiden tarpeiden Initiative for Disabled and Elderly People) ohjel-
15707: mukaan muunneltavien asuin- ja elinympäristö- man tutkimushankkeessa.
15708: jen suunnitteluun on sosiaali- ja terveysministeri- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan van-
15709: ön mukaan vasta viriämässä. Tässä yhteydessä husten asumisen ongelmat eivät liity vain oman
15710: on käytetty elinkaariasumisen käsitettä. Vaikka asunnon tekniseen varustustasoon. Erityisesti
15711: 204
15712:
15713: iäkkäillä ihmisillä yleiset tuki- ja liikuntaelinsai- 1983 1991
15714: raudet asettavat vaatimuksia asumisoloille. Esi- o/o
15715: merkiksi portaiden nousu tuottaa vaikeuksia tai Kotona asuvat ................... 92,0 94,3
15716: siihen ei kykene lainkaan noin kaksi kolmasosaa Tavallinen asunto ......... 91,5 93,1
15717: yli 80-vuotiaista. Kerrostaloissa asuu nykyisin Palveluasunto ................ 0,5 1,2*
15718: noin 40% eläkeikäisistä (250 000 henkilöä). Ker- Pitkäaikaisesti (yli 3 kk)
15719: rostalojen hissittömyys on tämän vuoksi kasvava laitoksessa hoidettavat ..... 8,0 5,7
15720: ongelma, sillä joka toinen suomalainen kerrosta- Vanhainkoti .................. 5,0 3,4
15721: loasunto sijaitsee hissittömässä kerrostalossa. Terveyskeskuksen
15722: 1990-luvun alussa hissittömissä kerrostaloissa sairaala .......................... 1,5 1,8
15723: asuin. 120 000 eläkeikäistä, ja heidän määränsä Psykiatrinen sairaala ..... 1,0 0,4
15724: kasvaa, kun entistä kaupunkilaisemmat ikäluo- Muu sairaala .................. 0,5 0,1
15725: kat vanhenevat. Voimassaolevat rakentamisen • Arvio
15726: säädökset eivät edellytä hissiä kaikkiin kerrosta-
15727: loihin. Valtion lainaittamassa uustuotannossa Vanhuspolitiikka-raportin mukaan v. 1991
15728: hissin rakentaminen 3-kerroksisiin uudisraken- Ruotsissa asui laitoksissa n. 5 %, palveluasun-
15729: nuksiin tuli valtion asuntolainoituksen piiriin noissa yli 3 % ja erityisesti dementikoille tarkoite-
15730: kertomusvuonna. tuissa ryhmäasunnoissa 0,3 % yli 65-vuotiaista.
15731: Sosiaali- ja terveysministeriön Vanhuspolitiik- Kun vanhuksella ei ole asuntoa tai hänen
15732: ka-raportin mukaan muutto hyvin varustettuun selviytymisensä omassa kodissa ei onnistu huo-
15733: asuntoon uuteen ympäristöön ei välttämättä li- nokuntoisuuden tai avun riittämättömän saannin
15734: sää vanhuksen hyvinvointia varsinkaan, jos se takia, on kunnalla sosiaalihuoltolain mukaan
15735: tapahtuu vasta sitten, kun vanhuksen toiminta- velvollisuus järjestää asuntopalveluja. Näitä ovat
15736: kyky on jo olennaisesti heikentynyt. Uuden ym- vanhuksille tarkoitetut vuokra-asunnot sekä van-
15737: päristön hallinnan opettelu on vanhukselle suuri husten palvelu- ja ryhmäasunnot
15738: ponnistus. Pitkäaikaiset asumispaikat liittyvät Vuokra-asuntojen tulee laadultaan ja varus-
15739: myös identiteettiin ja autonomian kokemuksiin. tukseltaan täyttää samat vaatimukset kuin van-
15740: Ne puolestaan kytkeytyvät vanhuksen käsityk- huksen selviytymiselle tarkoituksenmukaisen
15741: seen omasta selviytymisestä, toimintakyvystä ja omistusasunnon.
15742: hyvinvoinnista. Kiinnittyminen omaan kotiin ja Palveluasumisen erityispiirteitä ovat asunnon
15743: asuinympäristöön voi olla viimeinen autonomis- rakenteelliset ratkaisut ja tarjolla olevat turva-
15744: ta minää ylläpitävä tekijä. Tuttu ympäristö on ym. palvelut. Yleensä palveluasunnot rakenne-
15745: tärkeä esim. lievästi ja keskivaikeasti dementoi- taan erillisiin taloihin, palvelutaloiksi. Palvelu-
15746: tuneiden vanhusten kotihoidossa selviytymisen asunnoissa on mahdollista elää ja toimia erilaisia
15747: kannalta. apuvälineitä käyttäen. Varusteluun kuuluvat tur-
15748: A s u m i s m u o t o. 1990-luvun alussa n. vapalvelujärjestelmät, joiden avulla asukkaan on
15749: 94,3% yli 65-vuotiaista asui tavallisessa tai palve- mahdollista saada tarvitsemansa apu kaikkina
15750: luasunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriön mu- vuorokauden aikoina. Asumistilojen rinnalla pal-
15751: kaan vanhusten asuminen omistusasunnossa veluasumisessa laatutekijöinä ovat asumisyksi-
15752: yleistyy edelleen. Vuonna 1991 asui omistus- kön yhteiset tilat, niiden toimivuus ja järjestettä-
15753: asunnoissa 79% 65-74-vuotiaiden ja 75% yli vän toiminnan sisältö. Palveluasumisyksikössä
15754: 75-vuotiaiden viitehenkilöiden asuntokunnista. tulisi olla yhteisten ruokailu-, toiminta- ja kun-
15755: Tavallisissa ja palveluasunnoissa asuvien sekä tootustilojen lisäksi seurustelutiloja, joissa asuk-
15756: terveyskeskusten sairaaloissa pitkäaikaisesti hoi- kaat voivat oleskella. Hyvin toteutettu palvelu-
15757: dettavien osuus on kasvanut 1980-luvun alusta. asuminen turvaa laitoshoitoa paremmin itsenäi-
15758: Vaikka pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli syyden, toimintakykyä vastaavan omatoimisuu-
15759: 65-vuotiaiden määrä ei ole vähentynyt olennai- den säilymisen sekä omais-, ystävyys- ja yhteisö-
15760: sesti 1980-luvun alun tilanteesta, heidän suhteel- siteiden säilymisen.
15761: linen osuutensa vanhusväestöstä on pienentynyt Toimiviksi järjestelmiksi on kunnissa todettu
15762: n. 2 prosenttiyksikköä vanhusten määrän kasvun ratkaisut, joissa vanhusten palvelutalot ja van-
15763: johdosta. husten päiväkeskusyksikkö on rakennettu lä-
15764: Seuraavassa asetelmassa kuvataan yli 65-vuo- hekkäin, kävelyetäisyydelle toisistaan. Päiväkes-
15765: tiaiden asumismuotoa v. 1983 ja 1991,% ikäryh- kus mahdollistaa mm. ruokailun, pyykkihuollon,
15766: mästä: lääkärin, terveydenhoitajan tai kuntoutushenki-
15767: 205
15768:
15769: lökunnan palvelujen ja vanhusten virkistys- ja ateriat nautitaan yhdessä kodin ison pöydän
15770: vapaa-ajan toiminnan järjestämisen. ympärillä. Yhteiset toiminnot sovitetaan asukkai-
15771: Palveluasuntojen määrä on kasvanut vuosi- den kunnon mukaan. Jokaisella asukkaalla on
15772: kymmenessä yli 200 o/o:lla. Kunnilla oli n. 8 900 myös oma asumistila.
15773: vanhusten palveluasuntoa v. 1992. Raha-auto- Muissa Pohjoismaissa on malleja ja kokemuk-
15774: maattiyhdistys on kohdentanut viime vuosina sia palvelu- ja ryhmäasumisesta. Ruotsissa ja
15775: huomattavan osan avustuksistaan palveluasu- Tanskassa on kehitelty kaupunkeihin asuinalue-
15776: mista tuottaville yhteisöille. kohtaisia palvelujärjestelmiä. Siellä palveluasun-
15777: Seuraavassa asetelmassa kuvataan vanhusten toja on sijoitettu tavallisiin kerrostalokiinteistöi-
15778: palveluasuntojen määrää v. 1986-92: hin, muun asutuksen joukkoon. Kiinteistöihin on
15779: alueen kotipalvelutyöntekijöille varattu oma
15780: Vuosi Palveluasunnot huoneisto, josta he hoitavat sekä kyseisen talon
15781: 1986 ................................ .. 4960 että ympäristön vanhusten palvelut ja vastaanot-
15782: 1987 ................................. . 6230 tavat turvahälytykset. Atk-järjestelmien avulla
15783: 1988 ................................ .. 6420 turvataan palveluasunnoissa asuville ja muillekin
15784: 1989 ................................. . 7 560 tarvitsijoille nopea apu. Kuljetuspalveluiden
15785: 1990 ................................. . 7900 avulla palveluasunnoissa asuville turvataan pal-
15786: 1991 ................................. . 8200 veluiden käyttö. Lisäksi muissa Pohjoismaissa on
15787: 1992 ................................. . 8850 hyvin resurssoituja dementoituneiden hoitoyksi-
15788: köitä, jotka toimivat yksikkökohtaisella tulos-
15789: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin vastuu periaatteella.
15790: 5-vuotissuunnitelmiin sisällytettiin 1980-luvun Vanhuspolitiikka-raportin mukaan palvelu-
15791: lopussa ohjelausuma, jonka mukaan palveluasu- asuminen ja pienryhmäasuminen lisääntyvät to-
15792: mista olisi järjestettävä vuoteen 2000 mennessä dennäköisesti myös Suomessa. Nämä asumis-
15793: vähintään 3 o/o:lle 65 vuotta täyttäneistä. Tavoit- muodot tulee integroida yleisten palveluiden
15794: teen toteutuminen merkitsisi palveluasuntojen verkostoon ja muiden väestö- ja ikäryhmien asu-
15795: määrän yli kaksinkertaistamista ja edellyttäisi n. miseen ja elämiseen. Samoin on huolehdittava
15796: 22 500 palveluasuntoa v. 2000. siitä, että vanhuksia ei enää laitosteta ja eristetä
15797: Ryhmäasumista on Suomessa toistaiseksi vä- perinteisillä toimintakäytännöillä.
15798: hän. Vanhusten ryhmäasumista voidaan toteut- Suomi on ollut maailman laitosvaltaisimpia
15799: taa esim. siten, että kunta varaa valmistuvasta maita vanhustenhoidossa. Yhtenä syynä tähän
15800: kerrostalosta 1-2 kerrosta, joista on mahdollista on ollut se, että asunnot ovat huonokuntoisia tai
15801: muodostaa 5-6 vanhukselle yksiöt ja yhteiset niiden varustetaso ei mahdollista kotona selviä-
15802: ruokailu- ja oleskelutilat Tarpeelliset palvelut mistä. Lisäksi asunto voi puuttua kokonaan. So-
15803: saadaan asuntopalveluhenkilökunnan ja tukipal- siaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mu-
15804: velujen avulla. Maaseutumaisissa kunnissa ryh- kaan laitoksissa hoidettavien osuus vaihtelee
15805: mäasumisen ratkaisuna voi olla mm. omakotita- huomattavasti kunnittain ja laitosasumisen to-
15806: lo. dennäköisyys kasvaa iän kasvaessa. 1980-luvun
15807: Ryhmäasuminen edellyttää onnistuakseen lopussa eri kunnissa 5-50 o/o yli 75-vuotiaista eli
15808: asukkailtaan samansuuntaisia näkemyksiä elä- vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Laitos on kuiten-
15809: mäntavasta, harrastuksista ja arvoista, mutta kin suhteellisesti entistä harvemman vanhuksen
15810: myös joustavuutta ja halukkuutta ymmärtää eri- asunto. Pitkäaikaislaitoshoidossa olevien määrä
15811: laisuutta ja hankkia uusia kokemuksia. Asukkaat oli keskimäärin 16 o/o 75 vuotta täyttäneiden mää-
15812: voisivat olla eri-ikäisiä, esim. hyvin iäkkäitä van- rästä.
15813: huksia, nuoria eläkeläisiä, vaikeavammaisia tai Suomalaisvanhusten elämän loppuun sijoittu-
15814: muuten huolenpitoa tarvitsevia ja nuoria. Tässä va laitosvaihe on usein kuitenkin pitkä. Vanhain-
15815: asumismuodossa ihmisten välinen vuorovaiku- kodeissa pitkäaikaisesti hoidettavien keski-ikä v.
15816: tus ja yhdessä toimiminen sekä vastuun kantami- 1991 oli 83 vuotta, terveyskeskuksen pitkäaikais-
15817: nen edistää ja ylläpitää asukkaiden vireyttä ja potilaiden 80 vuotta ja psykiatrisessa hoidossa
15818: elämänhallintaa. pitkäaikaisesti hoidettavien potilaiden 77 vuotta.
15819: Dementoituvien vanhusten ryhmäasumisyh- Samana vuonna terveyskeskusten sairaaloiden
15820: teisöissä tarvitaan päätoimista hoitohenkilöstöä potilaiden hoito oli kestänyt keskimäärin 1, 7
15821: läpi vuorokauden. Henkilöstö huolehtii aterioi- vuotta ja vanhainkotien asukkaiden hoito keski-
15822: den valmistamisesta asukkaiden avustamana, ja määrin 4,5 vuotta. Tämä kuvaa sitä, että osa
15823: 206
15824:
15825: laitoshoidosta oli epätarkoituksenmukaista, ja yleisempää Itä-Suomessa. On kuitenkin otettava
15826: sillä korvattiin puuttuvia avopalveluita tai avo- ja huomioon, että vanhusasuntokuntien pienuus
15827: laitoshoidon väliin sijoittuvia palvelumuotoja. synnyttää osittain harhaisen kuvan väljästä asu-
15828: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laitoshoi- misesta. Todellisuudessa huomattava osa esim.
15829: don laadussa on puutteita erityisesti vanhusten vanhustentalojen asunnoista on yksiöitä. Niissä
15830: itsemääräämisoikeudessa, kuntoutuksessa, ym- on vähän palvelutilaa ja pyörätuolin, rullaattorin
15831: päristön kodinomaisuudessa ja sosiaalisten suh- tai keppien avulla liikkuminen on ahtaissa tilois-
15832: teiden säilyttämisessä. sa hankalaa. Vanhuspolitiikka-raportissa tode-
15833: Vanhuskotitalouksien saama tuki asumisme- taankin monien 1970-luvulla rakennettujen van-
15834: noihin on pääasiassa eläkkeensaajien asumistu- hustentalojen olevan jo peruskorjausten tarpees-
15835: kea. Saajien määrä on kuitenkin vähentynyt elä- sa. Yksi tapa parantaa vanhusten asumistasoa on
15836: ketason nousun myötä. Etuutta sai 98 900 van- yhdistää asuntoja peruskorjausten yhteydessä.
15837: huuseläkeläistä v. 1992. Asumistuki kattaa keski- Erityisesti vanhusten käyttöön tarkoitettuja asun-
15838: määrin 40 o/o asumiskustannuksista. Kolme nel- toja on n. 37 000 ja niissä asukkaita n. 43 000.
15839: jästä etuutta saavasta vanhuuseläkeläisestä asuu Vanhukset asuvat keskimääräistä vanhemmis-
15840: vuokralla. Keskimääräinen vanhuseläkkeensaa- sa ja heikommin varustetuissa asunnoissa. Vaik-
15841: jan asumistuki oli kertomusvuonna n. 400 mk/ ka vanhusten asumistaso on parantunut jatku-
15842: kk. vasti, he ovat edelleen suurin puutteellisesti asu-
15843: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pelkäl- vien ryhmä. Hyvin varustetussa asunnossa on
15844: lä asumistuella ei kyetä parantamaan vanhusten vesijohto, viemäri, lämmin vesi, WC ja peseyty-
15845: asumisoloja, vaan lisää resursseja tarvitaan erityi- mistilat (joko suihku, kylpyhuone tai huoneisto-
15846: sesti asuntojen muutos- ja korjaustöihin. Esimer- kohtainen sauna). Asunnon varustus on puut-
15847: kiksi laitoshoidon vähentämisestä koituvia sääs- teellinen, mikäli asunnosta puuttuu peseytymis-
15848: töjä voisi ohjata korjaustoiminnan lisäämiseen. tilat tai keskus- tai sähkölämmitys. Erittäin puut-
15849: Korjaustoiminta tulisi nähdä olennaisena osana teellisista asunnoista puuttuu joko viemäri, vesi-
15850: vanhusten palvelujärjestelmän suunnittelua ja johto, lämmin vesi tai WC.
15851: rakentamista. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 1980-
15852: A s u m i s ta s o. Asumistasoa mitataan luvun lopussa puutteellisesti asuvista asuntokun-
15853: yleensä asumisväljyydellä ja asunnon varustusta- nista noin kolmasosa oli vanhusasuntokuntia.
15854: salia. Ne ovat sinänsä tärkeitä mittareita, mutta Vuonna 1991 viidesosa (19 o/o) asuntokunnista,
15855: riittämättömiä erityisesti vanhusten asumistason joihin kuului yli 65-vuotiaita, asui puutteellisesti
15856: mittaamisessa. Perinteiset mittarit kuvaavat puut- tai erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa.
15857: teellisesti asukkaan selviytymistä asunnossaan. Vanhusasuntokuntien asunnoista 30 000 (6 o/o)
15858: Vanhuksilla oli käytössään tilaa keskimäärin 43 oli puutteellisesti varustettuja ja 67 000 (13 o/o)
15859: m 2 henkeä kohti v. 1990, kun koko väestöllä oli erittäin puutteellisesti varustettuja. Puutteellisesti
15860: keskimäärin 31m2 • tai erittäin puutteellisesti asuvista vanhusasunto-
15861: Ahtaasti asuvaksi katsotaan sellaiset asunto- kunnista 46 o/o oli yksin asuvien 65 vuotta täyttä-
15862: kunnat, joilla on käytössään vähemmän kuin neiden asunto kuntia, 19 o/o kahden tai useamman
15863: yksi huone henkilöä kohti keittiötä lukuun otta- yli 65-vuotiaan asuntokuntia ja muut 35 o/o asun-
15864: matta. Yksin asuvia ei luokitella koskaan ahtaasti tokuntia, joihin kuului yli ja alle 65-vuotiaita.
15865: asuviksi. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Vuonna 1991 puutteellinen asuminen kosketti
15866: v. 1992 ennakkotietojen mukaan ahtaasti asuvia yhteensä n. 123 OOO:a yli 65-vuotiasta eli 18 o/o:a
15867: asuntokuntia oli 17 o/o kaikista asuntokunnista. ikäryhmään kuuluvasta väestöstä. Lukumääräi-
15868: Tarkasteltaessa v. 1991 kaikkia asuntokuntia, sesti suurin puutteellisesti asuvien vanhusten
15869: joihin kuului yli 65-vuotiaita, asui yli 65-vuotiaas- ryhmä on yksin asuvat vanhukset (45 000 v.
15870: ta väestöstä ahtaasti noin kymmenesosa (9,6 o/o). 1991). Lisäksi Vanhuspolitiikka-raportin mukaan
15871: Tämä merkitsi yhteensä n. 65 OOO:ta yli 65-vuo- Pohjois-Karjalan läänissä on todettu, että 55--64-
15872: tiasta asukasta. Vain yli 65-vuotiaiden asunto- vuotiaiden asumistasossa on lähes yhtä paljon
15873: kunnista asui ahtaasti 2,5 o/o. Näihin asuntokun- puutteita kuin vanhemmillakin ikäluokilla. Van-
15874: tiin kuului n. 19 000 yli 65-vuotiasta eli 2,8 o/o yli husten puutteellinen asuminen ei siis ole ongel-
15875: 65-vuotiaasta väestöstä. ma, joka väistyisi lähitulevaisuudessa itsestään.
15876: Ahtaus koskettaa yleisimmin sellaisia vanhuk- Ahtaasti asuminen liittyy Vanhuspolitiikka-ra-
15877: sia, jotka asuvat yhdessä alle 65-vuotiaiden kans- portin mukaan iäkkäillä melko usein puutteelli-
15878: sa. Ahtaasti asuminen on ollut keskimääräistä seen asumiseen. Ahtaasti asuvista vanhusasunto-
15879: 207
15880:
15881: kunnista 39 % asui puutteelliseksi luokitellussa jaukset vähensivät sosiaalipalvelujen tarvetta.
15882: asunnossa v. 1991. Näihin asuntokuntiin kuului Asukkaan laitoshoidon tarve siirtyi 5 %:ssa korja-
15883: vajaat 3 % yli 65-vuotiaasta väestöstä. tuista kohteista, ja 20 %:ssa kohteita asukkaan
15884: Varustetasomittarilla tulevat esille lähinnä avopalvelujen tarve väheni. Perusparannusten
15885: pientalojen puutteet. Varustetasoltaan puutteelli- keskimääräiset kustannukset olivat runsaat
15886: siksi luokitelluista vanhusten asunnoista lähes 100 000 mk. Yli 60 % korjauksista tehtiin tätä
15887: 90 % on omakotitaloja. Näistä taloista kaksi kol- pienemmillä kustannuksilla. Valtaosassa korja-
15888: masosaa sijaitsee muissa kuin kaupunkikunnis- tuista asunnoista asui useampia henkilöitä, joten
15889: sa. Kuitenkin kaikista varustetasoltaan jossakin asuntojen tyhjilleen jäämisen riski ei ollut suuri.
15890: määrin puutteellisissa asunnoissa asuvista yli 65- Projektin tulosten mukaan vanhusten asuntojen
15891: vuotiaista 40% asui kaupungeissa v. 1991. korjaaminen ja avopalvelujen järjestäminen on
15892: Jos vanhuksen asunto-olot ovat heikot tai jos kunnalle lähes aina laitoshoitoa halvempaa,
15893: asuntoa ei ole enää lainkaan, laitoshoidosta tulee vaikka avohoidon palvelut olisivat huomattavan-
15894: helposti pitkäaikaista tai pysyvää. Vuoden 1986 kin intensiivisiä.
15895: asiakaslaskennan mukaan asunnon puuttumi-
15896: nen oli tärkein vanhainkotiin tulon syy 4 %:lla ja Vanhusten turvallisuus. Vanhusten turvalli-
15897: asunnon huonokuntoisuus tai mukavuuksien suus liittyy olennaisesti heidän sosiaalisiin suh-
15898: puute 2 %:lla hoidettavista. Vuonna 1991 vastaa- teisiinsa ja asumiseensa. Hyvin toimivat sosiaali-
15899: vat osuudet olivat 2 ja vajaat 3 %. Kumpanakin set suhteet luovat perusturvallisuuden tunteen.
15900: vuonna puutteellinen asuminen oli ainakin yksi Puutteellinen asuminen lisää erilaisten tapatur-
15901: vanhainkotihoitoon tulon syistä 11 %:lla van- mien todennäköisyyttä. Vuonna 1991 asui puut-
15902: hainkodeissa hoidetuista. Ellei vallitsevia hoi- teellisesti n. 100 000 vanhusasuntokuntaa. Yksi-
15903: toonsiirtymisen todennäköisyyksiä muuteta, on näisyys tai turvattomuus oli samaan aikaan tär-
15904: kalliita vanhainkoti- ja laitospaikkoja lisättävä kein vanhainkotihoitoon tulon syy 9 %:lla van-
15905: edelleen vanhusikäisen väestön kasvaessa. huksista. Toinen, viime aikoina lisääntynyt hoi-
15906: Monessa tapauksessa asunnon varustetason ja toon tulon syy on ongelmat ihmissuhteissa.
15907: toimivuuden parantaminen on taloudellisempi, Vuonna 1981 sen ilmoitti yhdeksi syyksi 11 %
15908: inhimillisempi ja vanhusten itsenäisyyttä enem- vanhuksista ja v. 1991 jo 23 %.
15909: män tukeva vanhuspoliittinen toimi kuin lisä- Suomessa vanhuksille sat:t:uvista tapaturmista
15910: avun järjestäminen tai muutto. Sosiaali- ja terve- ovat yleisimpiä putoamis- ja kaatumisonnetto-
15911: ysministeriöstä saadun tiedon mukaan valtion muudet. Ne ovat lisääntyneet 1980-luvulta 1990-
15912: korjausavustuksia myönnettiin v. 1992 vanhus- luvulle koko maassa vanhusväestön määrän kas-
15913: ten asuntojen korjauksiin 43 Mmk. Näillä varoilla vaessa ja lisääntyvät edelleen. Sosiaali- ja terveys-
15914: korjattiin 4 154 asuntoa. Keskimääräinen avustus ministeriön mukaan v. 1988 vanhuksille sattui n.
15915: oli 10 300 mk asuntoa kohti. Valtion korjausavus- 40 000 tapaturmaa. Suurin osa niistä kotona. Yli
15916: tusmäärärahaa korotettiin kertomusvuonna huo- 70 % vanhusten kotitapaturmista on kaatumisia.
15917: mattavasti, yhteensä 480 Mmk:aan. Voidaan ar- Kaatumisesta seuraa usein reisiluunkaulan ylä-
15918: vioida, että näistä varoista noin kolmannes koh- osan murtuma, joka vie yli puolet vanhusten
15919: distui vanhusten asuntojen ja asuinrakennusten sairaanhoitopäivistä. Nämä murtumat ovat nelin-
15920: korjaustoimintaan. Korjaukset ovat kuitenkin lä- kertaistuneet Suomessa 20 vuodessa. Hoito on
15921: hinnä korjausteknisiä, eivät vanhusten selviyty- kalleinta tapaturmahoitoa, v. 1988 arviolta 40 000
15922: misedellytysten kannalta arvioituja korjauksia. mk potilasta kohden. Vuoden 1988 tietojen mu-
15923: Yleensä kunnan sosiaali- ja terveystoimi eivät kaan kaatumis- ja putoamistapaturmiin kuoli 595
15924: osallistu korjaushankkeiden käynnistämiseen tai vanhusta, kun v. 1980 määrä oli 480. Sairaalahoi-
15925: toteutukseen. toa tarvinneiden vanhusten määrä kasvoi vuo-
15926: Vanhuspolitiikka-raportin mukaan Pohjois- den 1980 7 500:sta vuoden 1988 11 400:aan, ja
15927: Karjalan läänin neljässä kunnassa toteutettiin v. vastaavasti hoitopäivien määrä lisääntyi 257 000
15928: 1990-91 perusparannuskokeilu, jossa todettiin, päivästä 426 000 päivään. Kyse on myös kansan-
15929: että tärkein keino julkisin varoin tuetun vanhus- taloudellisesti merkittävistä kustannuksista.
15930: ten asuntojen korjaustoiminnan lisäämiseen on Vanhusten tapaturmia voidaan ehkäistä kiin-
15931: korjausneuvonnan järjestäminen kunnassa. nittämällä huomiota tapaturmariskeihin ja paran-
15932: Asukkaiden ja heidän omaistensa lisäksi myös tamalla vanhusten puutteellista asumista. Poista-
15933: kotisairaanhoito ja kotipalvelu tekivät korjaus- malla riskitekijät vältettäisiin ennenaikainen lai-
15934: aloitteita. Joka neljännessä kohteessa tehdyt kor- toshoito, johtui se sitten sairastumisesta tai tapa-
15935: 208
15936:
15937: turmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasi- kohteena -projektin, jonka loppuarvioinnissa to-
15938: ainministeriö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes- dettiin, että erillisten vanhuksille tarkoitettujen
15939: kusliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja turvakotien perustaminen ei ole tarkoituksenmu-
15940: Alko käynnistivät kertomusvuonna valtakunnal- kaista, mutta kunnallisten vanhainkotien lyhytai-
15941: lisen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy- kaisia hoitopaikkoja pitäisi voida joustavasti
15942: kampanjan, joka jatkuu v. 1994. Kampanjan käyttää myös tähän tarkoitukseen.
15943: suunnitteluun osallistuivat myös Suomen Punai- Vuonna 1988 aloitettiin myös alan pohjoismai-
15944: nen Risti ja Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön nen tutkijayhteistyö Pohjoismaisen ministerineu-
15945: keskus. Kampanjan painopiste on käytännön voston rahoittamana. Sen suositukset ovat val-
15946: työssä, kuntien suorittamassa kotikäyntitoimin- mistuneet v. 1994 (Nord 1994:2 Overgrep mot
15947: nassa. Kampanjassa koulutetaan kotikäyntejä te- eldre).
15948: keviä ammattirvhmiä kiinnittämään huomiota Vuonna 1992 käynnistettiin Vantaalla Kunto-
15949: kodin tapaturm~riskeihin. Tällaisia ammattiryh- kalliossa iäkkäisiin kohdistuvan perheväkivallan
15950: miä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kotikäyn- hoitokokeilu yksityisessä vanhainkodissa, ja sa-
15951: tejä tekevä henkilöstö, palotarkastajat, nuohoo- malla aloitettiin kunnallisen avohoitojärjestel-
15952: jat, talojen suojeluhenkilöstö, SPR:n ystäväpalve- män kehittäminen. Vanhainkodista varattiin ly-
15953: lun ja seurakuntien ja järjestöjen kotikäyntityötä hytaikaisia hoitopaikkoja perheväkivaltatapauk-
15954: tekevät. Kampanjaan liittyy tehostettu tiedotus, ja sia varten. Perheväkivallan hoitomahdollisuuk-
15955: tapaturmien ehkäisyä varten on valmistettu eri- sista tiedotettiin aktiivisesti yleisölle sekä ammat-
15956: laista aineistoa ammattihenkilöille ja asukkaille. tihenkilöstöä koulutettiin tunnistamaan perhevä-
15957: Turvallisuutta voidaan lisätä myös teknisin kivaltaa ja luomaan auttamisverkostoa. Kokeilu
15958: laittein. Tällaisia ovat esim. ulko-oven kamera- kesti kertomusvuoden loppuun. Sosiaali- ja ter-
15959: valvonta tai videoyhteys asukkaan näyttöpäät- veysministeriön mukaan kokeilun aikana koot-
15960: teeseen. Aiemmin mainitussa Stakesin Muuntuva tiin moniammatillinen työryhmä laatimaan toi-
15961: älykäs koti -projektissa kokeiltiin useita laitteita, mintasuunnitelmaa ikääntyviin kohdistuvan per-
15962: kuten näköpuhelinta ja tietotekniikkaan perustu- heväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja hoitami-
15963: via ympäristönhallinnan järjestelmiä. seksi kunnassa.
15964: Turvallisuutta on myös sosiaalinen turvalli- Vanhuksiin kohdistuvaa perheväkivaltaa on
15965: suus, joka perustuu useinkin naapurien keskinäi- tutkittu lyhyemmän aikaa kuin lapsiin ja puoli-
15966: seen kanssakäymiseen ja yhteisöllisyyteen. Joka- soon kohdistuvaa väkivaltaa. Vanhuksiin koh-
15967: päiväisessä elämisessä naapurien tuki ja kontrolli distettu perheväkivalta on todettu vakavaksi on-
15968: luo turvallisuutta vanhuksille. gelmaksi monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa,
15969: Erityistä turvallisuutta huonokuntoisille asuk- Kanadassa ja Englannissa. Tutkimusten mukaan
15970: kaille tuo hyvä yhteys hoitopalveluihin. Useissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa 3--4 % eläkeikäisis-
15971: Muuntuva älykäs koti -projektissa mukana ole- tä joutuu seurauksiltaan vakavan perheväkival-
15972: vissa rakennushankkeissa yhdistyvät monenlai- lan kohteeksi.
15973: set asumisen vaihtoehdot ja monipuoliset palve- Suomessa vanhuksiin kohdistuva perheväki-
15974: lut, jotka ovat tarjolla myös ympäristössä asuville valta ei ole saanut vielä paljon viranomaisten tai
15975: vanhuksille ja vammaisille. Projektissa etsitään yleisön huomiota. Joidenkin Suomessa tehtyjen
15976: uudenlaista rakentamisen menetelmää, jossa tutkimusten mukaan 7--8% vanhuksista joutui
15977: käyttäjän ehdoilla hyödynnetään teknologian eläkeiässä fyysisen tai psyykkisen väkivallan
15978: uusia mahdollisuuksia rakentamisen, viestinnän, kohteeksi. Kaltoinkohtelun tapahtumapaikka oli
15979: telematiikan ja automaatioiden alueilta. Päämää- tavallisimmin koti. Erityisesti naisiin kohdistuvan
15980: ränä on, että ikäihmiset voivat turvallisesti asua väkivallan tekijä oli useimmiten aviopuoliso, lap-
15981: omassa kodissaan. si tai muu sukulainen.
15982: Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun tiedon Väkivallan tekijän alkoholismi, lääkeaineiden
15983: mukaan vanhuksiin kohdistuva perheväkivalta väärinkäyttö, psykiatriset sairaudet ja muut mie-
15984: tuli julkisuuteen Suomessa ensimmäisen kerran lenterveyden ongelmat ovat merkittäviä ikäänty-
15985: 1980-luvun puolivälissä. Ensi- ja turvakotien lii- viin kohdistuvan perheväkivallan riskitekijöitä.
15986: ton jäsenyhdistysten ylläpitämiin turvakoteihin Alkoholia pidetään yleisimpänä syynä suomalai-
15987: oli 1970-80-lukujen vaihteesta lähtien hakeutu- seen perheväkivaltaan. Lisäksi väkivallan tekijän
15988: nut myös iäkkäitä perheväkivallan kohteeksi jou- taloudellinen riippuvuus, riippuvuus väkivallan
15989: tuneita. Tämän vuoksi Ensi- ja turvakotien liitto kohteen suorittamasta taloudenhoidosta ja sosi-
15990: käynnisti kolmivuotisen Vanhus perheväkivallan aalisesta tuesta sekä muusta avusta voi johtaa
15991: 209
15992:
15993: väkivaltaan tuen antajaa kohtaan. Sosiaali- ja hän saakka ollut asianomistajarikos. Valmisteilla
15994: terveysministeriön mukaan tutkimustulokset ko- on muutos, joka tekee kotona tapahtuneen pa-
15995: rostavat eri hallintokuntien viranomaisten yhteis- hoinpitelyn virallisen syytteen alaiseksi rikok-
15996: työtä erityisesti nykyisen työttömyyden ja muun seksi.
15997: sosiaalisen ahdingon vallitessa. Lainsäädännön ongelmat ovat tulleet esiin
15998: Vanhustenhuollon keskittyminen avohuol- ikääntyviin kohdistuvissa perheväkivaltatapauk-
15999: toon samalla, kun taloudelliset resurssit niukke- sissa, joissa väkivallan tekijä on päihde- tai mie-
16000: nevat kunnissa, lisää paineita yhteiskunnan hoi- lenterveysongelmainen. Periaatteessa näissä ti-
16001: tovastuun siirtämiseksi omaisille. Riskiryhmän lanteissa on sovellettavissa sekä päihdehuolto-
16002: muodostavat tällöin hoitovastuun uuvuttamat että mielenterveyslain suomia mahdollisuuksia
16003: omaiset, jotka mahdollisesti työttömyyden vuok- tahdosta riippumattamaan hoitoon silloin, kun
16004: si ovat taloudellisen toimeentulonsa turvaami- päihde- tai mielenterveysongelmainen väkival-
16005: seksi ryhtyneet vastaamaan vanhuksen kotihoi- taisella käyttäytymisellään vaarantaa perheensä.
16006: dosta. Käytännössä tahdosta riippumatonta hoitoa
16007: Useissa tutkimuksissa on nostettu esiin kysy- etenkin päihdehuoltoa vaativissa tilanteissa so-
16008: mys perheväkivallan yleisyydestä dementoitu- velletaan äärimmäisen harvoin. Lain soveltamista
16009: neiden vanhusten kotihoidossa. Dementoituneet perheen suojelemiseksi vaikeuttaa lain vaatima
16010: vanhukset on määritelty perheväkivallan riski- väkivaltaisen käyttäytymisen määrittely sekä tah-
16011: ryhmäksi, jonka tunnistamisessa ja väkivaltaisen dosta riippumattomasta hoidosta päättävän vi-
16012: tilanteen ennaltaehkäisemisessä on viranomaisil- ranomaisen vaatimus näytöstä. Käytännössä eri-
16013: la erityinen vastuu. Vanhustenhuollossa koros- tyisen vaikeita auttaa ovat olleet perhetilanteet,
16014: tuu etsivän työn osuus, sillä osa iäkkäistä ei joissa osapuolina ovat iäkkäät vanhemmat ja
16015: terveydentilansa ja avun hajanaisuuden vuoksi alkoholisoituneet aikamiespojat ja -tytöt.
16016: kykene itse hakemaan apua. Kotipalvelun ja Perheväkivaltatilanteiden hoitaminen vaatii
16017: kotisairaanhoidon työntekijät ovat perheen elä- useiden eri tahojen välistä yhteistyötä ja työnja-
16018: mäntilanteen havainnoijina avainasemassa. koa sekä selkeää vastuutahoa, jolla on myös
16019: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sekä yhteistyön koordinaatiovastuu. Nykytilanteessa
16020: Suomessa että muualla tähän asti saatujen koke- sosiaali- ja terveydenhuollon salassapitosään-
16021: musten perusteella ikääntyviin kohdistuvan per- nösten tulkinta ja niihin vetoaminen rajoittaa
16022: heväkivallan hoito on puutteellista, hajanaista ja asioita haitavien viranomaisten yhteistyötä. Vi-
16023: koordinoimatonta. !kääntyvät ryhmänä jäävät ranomaiset pelkäävät salassapitomääräysten rik-
16024: usein myös mielenterveys- tai perheneuvonta- komista, vaikka asiakkaan etu selkeästi vaatisi
16025: palvelujen ulkopuolelle erityisesti, jos palvelujen moniammatillista ja eri hallintokuntien yhteistyö-
16026: kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. tä. Poliisi on usein ensimmäinen perheväkivalta-
16027: Lisäksi selkeän hoitojärjestelmän ja työnteki- tilanteeseen puuttuva viranomainen, jonka anta-
16028: jöiden välisen yhteistyön ja työnjaon puuttuessa ma ohjaus ja neuvonta on merkittävää asian
16029: ei työntekijöillekään ole selvää, kuinka ja kenen jatkokäsittelyn kannalta. Yhteistyö poliisin kans-
16030: toimesta ongelmaan tulisi puuttua. Epäselvä ti- sa on kuitenkin melko vierasta vanhustenhuol-
16031: lanne ehkäisee osaltaan perheväkivallan ilmitu- lossa.
16032: loa ja tunnistamista. Myös perheväkivaltaan liitty- Viranomaisvastuu ikääntyvän oikeusturvasta
16033: vän tiedon ja koulutuksen puute vaikeuttaa aut- korostuu tilanteissa, joissa viranomaisen on mää-
16034: tamisjärjestelmien kehittämistä kunnissa. Ikään- riteltävä väkivallan kohteeksi joutuneen ikäänty-
16035: tyviin kohdistuvan perheväkivallan tiedostami- vän täysivaltaisuus vastata itsestään. Erityisen
16036: nen sekä riskitekijöiden ja perheväkivallan merk- vaikeita ovat rajatapaukset, joissa iäkkään käsi-
16037: kien tunnistaminen ovat sekä yleisiä että ammat- tyskyky ratkaisujensa seuraamuksista on kyseen-
16038: tiauttajien ongelmia. Sosiaali- ja terveysministeri- alainen esim. sinänsä lievien dementiaoireiden
16039: ön mukaan aluejakoon perustuva moniammatil- vuoksi. Lisäksi eri viranomaiset määrittelevät täy-
16040: linen työskentelytapa on yksi tilannetta auttava sivaltaisuuden eri tavoin.
16041: keino.
16042: Perheväkivaltatilanteisiin liittyvän lainsäädän- Työikäisen väestön osuus koko väestöstä on
16043: nön puutteet sekä lakien ja säännösten tulkinta ollut maassamme suhteellisen suuri moniin teol-
16044: käytännön tilanteissa ovat nostaneet esiin useita lisuusmaihin verrattuna. Iäkkään väestön osuus
16045: ongelmia. Suomalaisen rikoslain mukaan yksi- kasvaa kuitenkin meillä nopeammin kuin mo-
16046: tyisellä paikalla tapahtunut pahoinpitely on tä- nissa muissa teollisuusmaissa varsinkin 2010-
16047:
16048: 14 340518M
16049: 210
16050:
16051: luvulla, jolloin sodan jälkeen syntyneet suuret nassa. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työ-
16052: ikäluokat tulevat eläkeikään. Nopea kasvu jat- oloihin on kiinnitettävä vakavaa huomiota.
16053: kuu vielä 2030-luvulle, jolloin yli 65-vuotiaita Henkilöstöä ja asiakkaita hyödyttävät tutkimus-
16054: on neljäsosa väestöstä. tulokset on otettava huomioon käytännön työssä.
16055: Väestön ikärakenteen voimakas muuttumi- johtamismalleja tulee kehittää yhteistoimintaa
16056: nen vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Valtiontilin- edistäviksi. Tuloksia ei pidä arvioida kapea-alai-
16057: tarkastajat kiinnittävät huomiota vanhenemista sesti ottamatta huomioon niiden laatua ja koko-
16058: käsittelevän tutkimuksen yksipuolisuuteen. Van- naisvaikutuksia.
16059: heneminen on nähty ensi sijassa lääketieteellise- Asumiseen ja elinympäristöön liittyvien ongel-
16060: nä ongelmana. Vanhuuden sairauksien tutki- mien takia ei vanhuksia tule enää ohjata pitkä-
16061: minen sekä ehkäisy- ja hoitokeinojen kehittämi- aikaiseen laitoshoitoon, vaan asuminen ja so-
16062: nen niille on kansantaloudellisesti ja inhimilli- siaali- ja terveydenhuollon palvelut on kyettävä
16063: sesti merkittävää. Tämä ei kuitenkaan riitä ti- yhdistämään toisiinsa taloudellisesti ja toimivas-
16064: lanteessa, jossa tarvitaan tietoa väestön vanhe- ti niin, että vanhukset voivat valintansa mukaan
16065: nemisen vaikutuksista yhteiskunnan taloudelli- asua omassa kodissaan turvallisesti niin pitkään
16066: siin, sosiaalisiin ja poliittisiin rakenteisiin ja kuin mahdollista. Aiemmin tavanomaisen asu-
16067: instituutioihin. misen puutteita korjattiin laitosasumisella, ny-
16068: Väestön ikääntyminen lisää eläkekustannuk- kyisin pitkälti sopivin avohuollon patveiuin ja
16069: sia ja sosiaali-ja terveyspolitiikan kustannuksia. erityisesti kehittämällä ns. välimuotoisia asumis-
16070: Tosiasiat on tunnustettava ja ryhdyttävä toimiin ja hoitoratkaisuja mm. rakentamalla palvelu-
16071: tulevaisuuden hyväksi. Kustannukset eivät kas- asuntoja. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
16072: va väistämättä samassa tahdissa kuin ikäänty- uuden rakentamisen sijasta on panostettava
16073: neiden määrä. Vanhusten toimintakyvyn pa- vanhusten ja vammaisten asuntojen muutostöi-
16074: rantamiseksi ehkäisevä terveydenhoito ja kun- hin ja perusparannuksiin sekä asuinalueiden
16075: toutus on aloitettava jo keski-iässä. Tämän vuok- toimivuuden jatkuvaan ylläpitämiseen. Näillä
16076: si on ongelmallista ja pitemmällä aikavälillä toimilla voidaan parantaa vanhusten toiminta-
16077: epätaloudellista, että heikon taloudellisen tilan- kykyä ja vähentää tukipalvelujen tarvetta.
16078: teen perusteella nykyisin karsitaan ensimmäi- Muissa Pohjoismaissa on kiinnitetty enem-
16079: seksi juuri ehkäisevän toiminnan voimavaroja. män huomiota asunnon ja asumisen suunnitte-
16080: Kertomusvuoden alusta voimaan tullut uusi lussa ja rakentamisessa asunnon perusväljyy-
16081: valtionosuuslainsäädäntö ja siihen liittyvä asia- teen, muunneltavuuteen ja liikuntaesteisten ih-
16082: kasmaksulaki vahvistivat kuntien itsehallintoa misten mahdollisuuteen liikkua sekä asunnossa
16083: ja mahdollisuutta kehittää paikallisiin tarpeisiin että ympäristössä. Valtiontilintarkastajat koros-
16084: soveltuvaa vanhustenhuoltoa. jatkossa on tär- tavat, että kaavoituksessa, rakentamismääräyk-
16085: keää seurata alueellisen ja sosiaalisen yhdenver- sissä, suunnittelukäytännäissä ja muussa asun-
16086: taisuuden toteutumista. topolitiikan ohjeistuksessa tulee ottaa yhä parem-
16087: Vanhusten omatoimisuutta ja kotona selviyty- min huomioon ihmisen elämänkaareen kuulu-
16088: mistä pidetään yleisesti tärkeänä tavoitteena. van toimintakyvyn muutoksen aiheuttamat asu-
16089: Omatoimisen selviytymisen korostamisella ei saa misen tarpeet. Myös eri-ikäisille rakennettavista
16090: kuitenkaan syyllistää niitä vanhuksia, jotka ei- asuinalueista tulee luopua ja yhdistää opiskeli-
16091: vät tule itsenäisesti toimeen. Ihmisarvoon kuu- joiden, lapsiperheiden ja vanhusten asuinalueet,
16092: luu myös oikeus olla vanha ja heikko. jotta yleisten palvelujen saatavuus ja laatu pa-
16093: Säännökset omaishoidon tuesta on otettu sosi- ranevat sekä sukupolvien väliset luontevat yhtey-
16094: aalihuoltolakiin. Valtiontilintarkastajat korosta- det säilyvät.
16095: vat vanhusten omaishoidon vapaaehtoisuutta ja Korjaamalla vanhusten puutteellista asumis-
16096: pitävät tärkeänä, että omaishoitajat saavat tar- ta ja elinympäristöä ehkäistään myös heidän
16097: vitsemansa tuen ja palvelut ja että omaishoitoa tapaturmariskejään. Estämällä tapaturmia
16098: edelleen kehitetään. säästetään hoitokustannuksissa kansantalou-
16099: Merkittävää tutkimusta on tehty kuntien pal- dellisesti merkittäviä summia. Turvallisuutta li-
16100: velutuotannon sekä sosiaali- ja terveystoimen sätään myös hyödyntämällä uusia teknisiä lait-
16101: henkilöstön koulutuksen kehittämiseksi. Tutki- teita vanhusten asunnoissa. Tulevaisuuden van-
16102: muksen mukaan työelämän laatua voidaan ke- hukset ovat yhä valmiimpia käyttämään erilai-
16103: hittää ja tuloksellisuutta parantaa myös laman sia teknisiä apuvälineitä. jokapäiväiseen elä-
16104: aikana, jos toimintoja kehitetään yhteistoimin- mään tuo perusturvallisuutta naapurien tuki ja
16105: 211
16106:
16107: kontrolli sekä lähiympäristön muut sosiaaliset yhtyvät käsitykseen, että erillistä, uutta hoitojär-
16108: suhteet. jestelmää ei ole tarpeen luoda, mutta nykyisten
16109: Vanhuksiin kohdistuvan perheväkivallan toi resurssien käyttöä tulee kehittää, tehostaa ja sel-
16110: esiin 1980-luvun puolivälissä Ensi- ja turvakoti- keyttää työn ja vastuunjaon kannalta. Kun vi-
16111: en liiton jäsenyhdistysten turvakodit. Vanhuk- ranomaisten asiantuntemus ja tottumus hoitaa
16112: siin kohdistuva perheväkivalta on vakava ongel- perheväkivaltaa koordinoidusti kasvaa, tehostuu
16113: ma monissa maissa. Suomessa se ei ole vielä myös viranomaisten kyky tunnistaa väkivalta,
16114: saanutpaljon viranomaisten tai yleisön huomio- puuttua tilanteeseen ja hoitaa se.
16115: ta. Tähänastisten kokemusten mukaan vanhuk- Sosiaali- ja terveydenhuollon salassapito-
16116: siin kohdistuvissa perheväkivaltatilanteissa säännösten tulkinta ja niihin vetoaminen rajoit-
16117: avun saaminen on puutteellista ja koordinoima- taa asioita haitavien viranomaisten yhteistyötä,
16118: tonta. vaikka asiakkaan etu selkeästi vaatisi moni-
16119: Perheväkivallan kohteeksi joutuneiden asiak- ammatillista ja eri viranomaisten yhteistyötä.
16120: kaiden hoito- ja sijoitusmahdollisuudet vaihtele- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että
16121: vat kunnittain, eikä yhtenäistä järjestelmää tai perheväkivaltatilanteisiin liittyvät lainsäädän-
16122: toimintaperiaatteita ole olemassa. Kunnissa rat- nölliset puutteet ja tulkintaongelmat korjataan,
16123: kaisut voivatkin olla erilaisia kunnan olojen ja etteivät ne estä puuttumista vanhuksiin kohdis-
16124: erityspiirteiden vuoksi. Valtiontilintarkastajat tuvaan perheväkivaltaan.
16125: 212
16126:
16127:
16128:
16129:
16130: Työministeriön hallinnonala
16131:
16132: Työttömyyden kehitys Laman alkuvaiheessa työttömyys kasvoi eni-
16133: ten eteläisen Suomen perinteisesti hyvän työlli-
16134: Työttömyys on lyhyessä ajassa moninkertais- syyden työvoimapiireissä, mutta sittemmin kehi-
16135: tunut ja noussut suuremmaksi kuin Suomessa tyserot tasoittuivat. Työvoimapula oli korkeasuh-
16136: koskaan aiemmin. Viime vuosikymmenen lopun danteessa suurin juuri Etelä-Suomessa ja varsin-
16137: työvoimapula muuttui nopeasti massatyöttömyy- kin pääkaupunkiseudulla. Näin myös laman vai-
16138: deksi. Vielä vuoden 1990 syyskuussa työnväli- kutukset kohdistuvat ankarimmin näille alueille.
16139: tyksessä oli alle 100 000 työtöntä työnhakijaa. Kehitysalueilla työttömyyden kasvua hillitsi osal-
16140: Heinäkuussa 1991 työttömien määrä ylitti taan työvoimapoliittisten erityistoimenpiteiden
16141: 200 000 ja saman vuoden joulukuussa 300 000. käyttö, mikä oli tehokkaampaa kuin Etelä-Suo-
16142: Marraskuussa 1992 ylittyi 400 000 ja heinäkuussa messa ja erityisesti Uudellamaalla.
16143: 1993 puoli miljoonaa. Vuoden 1993lopulla työt- Työttömien määrä ja työttömyysaste maan eri
16144: tömyyden kasvu hidastui. Heinäkuussa 1994 osissa v. 1991-93 näkyy yksityiskohtaisesti seu-
16145: työttömiä oli kuitenkin 510 700 eli 20,1% työvoi- raavasta taulukosta:
16146: masta. Viime vuosikymmenen lopun ylikuumen-
16147: tunut korkeasuhdanne vaihtui näin lamaksi.
16148:
16149: Työvoimapiiri Työttömät työnhakijat Työttömyysaste
16150: 1991 1992 1993 1991 1992 1993
16151: %
16152: Uudenmaan ......................... 36678 78274 110 408 5,2 11,3 16,0
16153: Turun ................................... 16 676 28421 40 211 7,6 13,1 18,6
16154: Satakunnan .......................... 12 736 20107 24889 10,1 16,4 21,1
16155: Hämeen ............................... 35 286 58782 77713 9,3 15,6 20,9
16156: Kymen ................................. 15 944 25192 32 552 9,7 15,5 20,2
16157: Mikkelin ............................... 9 981 15 679 20666 9,7 15,7 20,8
16158: Vaasan ................................. 17 731 28279 37705 8,2 13,2 18,0
16159: Keski-Suomen ...................... 12 569 20078 26 830 10,3 16,4 22,1
16160: Kuopion ............................... 12 025 19 032 24 716 9,7 15,3 20,3
16161: Pohjois-Karjalan ................... 9 292 14118 17 579 11,0 17,0 21,7
16162: Kainuun ............................... 5870 9139 10948 13,0 20,5 26,4
16163: Oulun ................................... 16 061 26082 33955 9,9 16,1 20,6
16164: Lapin .................................... 12 352 19938 24003 12,4 20,2 24,9
16165: Koko maa ............................ 213 201 363 121 482 173 8,3 14,3 19,3
16166:
16167:
16168: Työttömyyden kasvun erityispiirteitä. Laman aikaisesta tasoittumisesta huolimatta
16169: Alueelliset erot työttömyysasteessa ovat ääri- työttömyysasteet ovat edelleen korkeimmat Kai-
16170: alueiden välillä kaventuneet. Uudenmaan työttö- nuun ja Lapin työvoimapiireissä, joissa keski-
16171: myysaste oli kertomusvuonna noin 3, 1-kertainen määrin joka neljäs työvoimaan kuuluva oli ker-
16172: ja Turun työvoimapiirin 2,4-kertainen vuoteen tomusvuonna työtön. Uudellamaalla vastaava
16173: 1991 verrattuna, kun taas vaikeimpien alueiden, osuus oli 16 %. On kuitenkin huomattava, että
16174: Lapin ja Kainuun, työttömyysasteet olivat vastaa- useilla alueilla työttömyys saattaa olla huomatta-
16175: vasti kaksinkertaistuneet. vasti koko työvoimapiirin keskiarvoa suurem-
16176: 213
16177:
16178: paa, ja myös Etelä-Suomessa on useita erittäin heuttaman laman jälkeen ja oli koko 1980-lu-
16179: korkean työttömyysasteen paikkakuntia. Yli vun ajan vain noin puolet eurooppalaisesta kes-
16180: 30 Ofo:n työttömyysaste oli kertomusvuoden lo- kitasosta. Hyvä työllisyys perustui suurelta osin
16181: pulla kaikkiaan 25 kunnassa. Vaikeimmat työttö- julkisen sektorin huomattavaan kasvuun ja
16182: myyskunnat olivat Enontekiö (36,0 %), Ylikii- itävientiin, jotka kuitenkin viivästyttivät talou-
16183: minki (33,9 %), Uusikaupunki (33,7 %), Kolari den rakennemuutosta eurooppalaiseen kehi-
16184: (33,6 %) ja Kuhmo (33,3 %). tykseen verrattuna. Välttämättömien rakenne-
16185: Eri tahojen laatimissa keskipitkän ajan kehi- muutosten toteuttaminen nyt laman oloissa on
16186: tysarvioissa työttömyysasteen ennustetaan pysy- työministeriön mielestä osaltaan vaikuttanut sii-
16187: vän korkeana koko 1990-luvun. Valtiovarainmi- hen, että työttömyys on kohonnut noin kaksin-
16188: nisteriön vuosien 1994-98 kehitysarvion ns. kertaiseksi muihin Euroopan OECD-maihin
16189: perusura lähtee oletuksesta, että talous kasvaa verrattuna.
16190: vuodesta 1995 lähtien suhteellisen ripeästi, kes- Kasvanut rakenteellinen työttömyys synnytti
16191: kimäärin n. 3 %vuodessa. Työttömyyden ennus- jo 1980-luvulla selitysmalleja, joilla pyritään ana-
16192: tetaan alenevan kuitenkin vain hitaasti, jolloin se lysoimaan työttömyyden kasvun syitä ja pitkään
16193: olisi vielä v. 1998 keskimäärin 15 %. jatkuvan työttömyyden seurauksia.
16194: Tätä nopeampi työttömyyden aleneminen Yhden keskeisen mallin mukaan laman vaiku-
16195: edellyttäisi työministeriön mukaan erittäin no- tukset tasapainotyöttömyyteen johtuvat työvoi-
16196: peaa taloudellista kasvua. Valtiovarainministe- man laadun ja työmarkkinoiden toiminnan muu-
16197: riön laskelmien mukaan työttömyys alenisi toksista. Erityisesti laman pitkittymiseen liittyvä
16198: 10 %:iin vuoteen 1998 mennessä vain, mikäli pitkäaikaistyöttömyyden kasvu nostaa työttö-
16199: päästään vahvaan n. 5-6 %:n talouskasvuun. myyden tasoa sekä heikentää työvoiman laatua
16200: Työttömyyden alentamisen vaikeus pitkän ja työllistettävyyttä. Työttömyyden perustasaa
16201: työttömyyskauden jälkeen tulee ilmi tarkastel- nostaa myös fyysisen pääoman muodostuksen
16202: taessa työttömyyden kehitystä pitkän ajan kulu- hidastuminen, kun yritykset suurtyöttömyyden
16203: essa. Rakenteellisena piirteenä on havaittavissa, aikana arvioivat tarvitsemansa pääoman määrää.
16204: että työttömyys ei ole laman jälkeen enää las- Joidenkin tutkijoiden mukaan työttömyyden
16205: kenut aiemmalle tasolle. Lamaksi luonnehditta- korkeaa tasoa ylläpitää se, että työttömillä ja
16206: via jaksoja, jolloin tuotannon kasvu pysähtyi ja erityisesti pitkäaikaistyöttömillä ei ole kyllin vai-
16207: työttömyys lisääntyi voimakkaasti, on viime kutusmahdollisuuksia palkoista ja työehdoista
16208: vuosikymmeninä koettu nykyisen lisäksi päätettäessä. Kaikki nämä tekijät - pitkäaikais-
16209: v. 1967-68 ja 1975-78. Kummallakin kerralla työttömyyden jyrkkä kasvu, investointien ro-
16210: työttömyyden perustaso nousi huomattavasti, ja mahtaminen ja työmarkkinoiden jäykkyys -
16211: nytkin on työministeriön mukaan ilmeistä, ettei ennakoivat työministeriön arvion mukaan sitä,
16212: työttömyyttä saada painettua lamaa edeltäneelle että työttömyysaste pysyy Suomessa pitkään kor-
16213: tasolle kuin ehkä aikaisintaan 2000-luvulla, jol- keana.
16214: loin työvoiman tarjonta alkaa vähetä suurten
16215: ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.
16216: Vastaavanlainen rakenteellisen työttömyyden Nuorisotyöttömyys. Nuorten työttömyys on
16217: kasvu on havaittavissa myös muissa maissa. ollut viime vuosina noin kaksinkertaista yleiseen
16218: Euroopan OECD-maiden työttömyysaste oli työttömyyteen verrattuna. Viime vuosien kehi-
16219: 1970-luvun alkupuoliskolla vielä keskimäärin tystä voidaan tarkastella seuraavan asetelman
16220: alle 3 % mutta kohosi öljykriisistä alkaneen taan- avulla:
16221: tuman aikana n. 5 %:iin, mistä se ei enää talou-
16222: den elvyttyäkään laskenut. Uudelleen työttö- 1991 1992 1993
16223: myys alkoi taas nousta v. 1980 ja kohosi n. Alle 20-vuotiaat
16224: 10 %:iin v. 1984-86. Vuosikymmenen lopun - työttömät, 1000 henkeä 14,6 27,6 37,1
16225: korkeasuhdanne laski eurooppalaisten OECD- - työttömyysaste, % 00 00 00 00 13,6 25,4 34,0
16226: maiden työttömyyden alimmillaan v. 1990 n. 20-24-vuotiaat
16227: 8 %:iin, mistä se on sen jälkeen taas kohonnut ja -työttömät, 1000 henkeä 31,2 54,1 68,0
16228: oli kertomusvuoden lopulla jo yli 11 %. - työttömyysaste, % 00 00 00 00 13,6 25,4 34,0
16229: Suomen työttömyyskehitys on poikennut
16230: eurooppalaisesta lähinnä siinä, että meillä työt- Kaikkien ikäryhmien
16231: tömyys väheni tuntuvasti öljykriisin ai- työttömyysaste, % 00 00 00 0 0 . 7,1 12,7 17,6
16232: 214
16233:
16234: Nuorisotyöttömyyden kasvu johtuu työminis- Hänet luetaan työllisiin, jos hän on ollut töissä
16235: teriön mukaan pääosin työvoiman yleisen kysyn- yhdenkin päivän kyseisellä viikolla.
16236: nän heikkenemisestä. Nuorten on näissä oloissa Työministeriön työttömyysluvut perustuvat
16237: vaikea päästä työmarkkinoille ja löytää ensim- työvoimatoimistojen rekistereistä saatuihin tie-
16238: mäistä koulutuksen jälkeistä työpaikkaansa. toihin. Työttömyysluku koostuu siten työttömis-
16239: Nuorten työllisyys on todellisuudessa heikenty- tä, jotka ovat ilmoittautuneet johonkin työvoima-
16240: nyt enemmän, kuin yllä olevat luvut osoittavat, toimistoon työnhakijoiksi. Molempiin laskenta-
16241: koska nuoret ovat työn puuttuessa hakeutuneet tapoihin liittyy tiettyjä ongelmia, joten on vaikea
16242: entistä aktiivisemmin koulutukseen. Nuorten sanoa, kumpi on oikeampi luku.
16243: ikäryhmien työvoimaosuus on alentunut enem- Viimeisimmät koko OECD-aluetta koskevat
16244: män kuin työvoiman keskimäärin. vertailutiedot ovatvuodelta 1992. Tällöin 15-24-
16245: Nuorten työttömyys on lyhytkestoisempaa vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli Suomessa
16246: kuin kaikkien ikäryhmien työttömyys keskimää- 25,3 %. Tätä korkeampi se oli OECD-maista ai-
16247: rin. Työttömyyden kesto on kuitenkin pidenty- noastaan Espanjassa (32,9 %), Italiassa (28,5 %)
16248: nyt niin nuorilla kuin muillakin. sekä Irlannissa (27,6 %). Espanjassa ja Irlannissa
16249: Tarkastelujaksolla 1991-93 noin joka kolmas oli myös korkeampi keskimääräinen työttömyys
16250: työllistämistoimin työllistetty oli nuori. Alle 20- kuin Suomessa. EU:n alueella nuorten työttö-
16251: vuotiaiden oikeus työ- tai koulutuspaikkaan myysaste oli keskimäärin 18,5 %. Matalin nuorten
16252: päättyi vuoden 1993 alussa, kun työllisyyslaista työttömyys (4,0 %) oli v. 1992 Saksassa.
16253: poistettiin nuorten työllistämisvelvoite. Työnan- Kertomusvuonna nuorten työttömyys nousi
16254: tajalle myönnettävillä työharjoitteluilla on työllis- Suomessa 33,3 %:iin. Tätä suurempi nuorisotyöt-
16255: tetty etupäässä nuoria. Samoin ilman työsuhdetta tömyys oli ilmeisesti ainoastaan Espanjassa, jos-
16256: tapahtuvassa työharjoittelussa on ollut yleensä kaan kaikkia maita koskevia tietoja ei vielä ole
16257: nuoria. Nuoria ovat työllistäneet velvoitetyön käytettävissä.
16258: poistumisesta huolimatta edelleen kunnat, ja Mitään kattavaa selvitystä nuorisotyöttömyy-
16259: myös yksityisen sektorin osuus on kasvanut. teen suunnatuista toimenpiteistä ei ole käytettä-
16260: Aivan kertomusvuoden lopulla nuorison kou- vissä, joten niistä voidaan esittää vain hajatietoja.
16261: lutus- ja työllisyystilannetta selvittänyt kanslia- On kuitenkin todettava, että Saksa on ainoa maa,
16262: päällikkötyöryhmä luovutti mietintönsä Vaihto- jossa nuorten työttömyysaste on pienempi kuin
16263: ehto työttömyydelle. Työryhmä ehdotti uusien keskimääräinen työttömyys. Kertomusvuonna
16264: koulutuspaikkojen lisäämistä, uusia määräaikai- oli Saksan keskimääräinen työttömyysaste 5,6%
16265: sia työpaikkoja sekä uusia oppisopimuksia. Uu- ja nuorten työttömyysaste 4,9 %. Ilmeinen selitys
16266: distusten nettokustannuksiksi työryhmä arvioi n. tälle on työministeriön mukaan se, että Saksassa
16267: 0,7-1,9 mrd. mk vuodessa. Kansliapäällikkö- ammatillinen koulutus suurelta osin perustuu
16268: työryhmän johtama työ jatkui kertomusvuoden oppisopimuskoulutukseen.
16269: jälkeen, ja työryhmä jätti uudistetun ehdotuksen- Myös Tanskassa on nuorten työttömyysaste
16270: sa keväällä 1994. suhteessa keskimääräiseen työttömyyteen melko
16271: alhainen. Osittain tämä selittyy sillä, että 16-19-
16272: Nuorisotyöttömyys eratssä vuotiaille työttömille tarjotaan kahden viikon
16273: m a i s s a. Suomessa työttömyyslukuja tilastoi- työttömyyden jälkeen joko työ- tai koulutuspaik-
16274: daan kahdella eri tavalla, joita on syytä tässä ka. Lisäksi Tanskan ammatillinen koulutus koos-
16275: yhteydessä hieman selvittää. Kansainvälisissä tuu koulujaksojen ja työpaikkaharjoittelujakso-
16276: vertailuissa käytetään Tilastokeskuksen lukuja ja jen vuorottelusta.
16277: sen omaksumaa laskentatapaa. Tilastokeskuk- Useissa maissa on toimenpiteet kohdistettu
16278: sen ja työministeriön luvut poikkeavat toisistaan erityisesti niihin nuoriin, jotka ovat pudonneet
16279: siksi, että ne perustuvat erilaisiin tilastointi- pois koulutusjärjestelmästä suorittamatta lop-
16280: tapoihin. puun keskiasteen koulutusta. Kanadassa todet-
16281: Tilastokeskuksen ilmoittama työttömyysaste tiin, että ohjelma, joka sisälsi koulumuotoista
16282: on pienempi kuin työministeriön. Tilastokeskus opetusta, ei parantanut nuorien työmarkkinoil-
16283: perustaa työttömyyslukunsa 15 000 henkilölle le tulevien ammattitaitoa. Sen sijaan yrityksissä
16284: tehtyyn puhelinhaastatteluun. Haastattelu teh- annettava koulutus todettiin erittäin tehokkaak-
16285: dään kuukauden sillä viikolla, johon kuuluu si. Irlannissa on todettu sekä koulutus- että
16286: kuukauden 15. päivä. Haastateltavalta kysytään, työkokemusohjelmien lisänneen työhönsijoittu-
16287: onko hän ollut töissä kyseisen viikon aikana. mista.
16288: 215
16289:
16290: Ranskassa työnantaja saa alennuksen sosiaali- suurtyöttömyyden vuoksi. Lisäksi työllistämis-
16291: turvamaksuista, jos työllistää nuoren. Ehtona on, velvoitteiden nojalla työllistettävien määrän kas-
16292: että osa ajasta käytetään koulutukseen. Nuorille vu sekä julkishallinnon henkilöstön supistamis-
16293: voidaan myös maksaa lakisääteistä minimipalk- vaatimukset olivat ristiriidassa keskenään. Julki-
16294: kaa pienempää palkkaa. Myös Belgiassa voi nen hallinto ei enää kyennyt täyttämään työllistä-
16295: nuoria työttömiä työllistävä työnantaja saada misvelvoitteita mielekkäällä tavalla. Valtio ja
16296: osittaisen tai täydellisen vapautuksen sosiaalitur- kunnat joutuivat työnoikeuden saavuttaneiden
16297: vamaksuista. Belgiassa kaikilla alle 30-vuotiailla, määrän kasvettua huomattaviin vaikeuksiin vel-
16298: jotka eivät ole koskaan olleet ammattityössä, on voitetyöpaikkojen järjestämisessä.
16299: oikeus harjoittelu paikkaan. Norjassa taas on käy- Vuoden 1988 alussa voimaan tulleen työlli-
16300: tössä nuorille ja pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu syyslain pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvia vaiku-
16301: työllistämistuki. tuksia arvioitaessa on syytä erottaa, miten laki
16302: Hollannissa on joitakin vuosia ollut voimassa toimii noususuhdanteen aikana ja miten lasku-
16303: nuorisotakuu, jossa kaikille alle 21-vuotiaille suhdanteen aikana. Näin lakiin tehdyt muutok-
16304: työttömille ja koulunsa päättäneille tarjotaan setkin on helpompi suhteuttaa ympäristönmuu-
16305: joko työpaikka tai harjoittelu- ja työkokemus- toksiin.
16306: paikka julkisella sektorilla. Nykyisessä taloudelli- Työllisyyslaki sisälsi alkuaan mm. pitkäaikais-
16307: sessa tilanteessa tähän tavoitteeseen on kuiten- ia toistuvaistyöttömiä koskevia työnoikeussään-
16308: kin vaikea päästä. Jos nuoret eivät työllisty en- nöksiä. Toistuvaistyöttömillä tarkoitettiin kahden
16309: simmäisen kuuden kuukauden aikana, he pääse- vuoden aikana yhteensä yli 12 kuukautta työt-
16310: vät erikoissijoittamisen piiriin, jossa heille räätä- tömänä olleita. Työllisyyslain mukaan kunta tai
16311: löidään ohjelma, jonka lopulta tulisi johtaa avoi- valtio olivat velvoitettuja järjestämään pitkäai-
16312: mille työmarkkinoille sijoittumiseen. kais- ja toistuvaistyöttömille työtä kuuden kuu-
16313: kauden ajaksi.
16314: Pitkäaikaistyöttömyys. Suomessa pitkäai- Työllisyyslaki tuli voimaan noususuhdantees-
16315: kaistyöttömiksi määritellään nykyisin yli vuoden sa, mikä helpotti sen täytäntöönpanoa, mutta
16316: yhtäjaksoisesti työttömänä olleet. Tätä tunnus- samalla nopea talouskasvu vaikeutti työministe-
16317: merkkiä sovelletaan myös kansainvälisissä ver- riön mukaan lain toimivuuden arviointia. Lain
16318: tailuissa. Määritelmä on muuttunut olojen myötä, täytäntöönpane toteutettiin alueellisesti por-
16319: eikä se myöskään ole kansainvälisesti yhtenäi- rastettuna mm. pitkäaikaistyöttömiä koskevien
16320: nen. Vielä 1970-luvun alkupuolella Suomessa säännösten osalta. Työllisyyslain voimaantulon
16321: pitkäaikaistyöttömillä tarkoitettiin yli puoli vuot- jälkeen pitkäaikaistyöttömyys väheni selvästi.
16322: ta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita. Esimerkiksi Pienimmillään pitkäaikaistyöttömyys oli v. 1990,
16323: Ruotsi käyttää tätä määritelmää kansallisesti. jolloin työllisyyslaki oli voimassa koko maassa.
16324: Työllisyyslain (275/87) vaikutuksesta 1980-luvun Silloin pitkäaikaistyöttömiä oli työnvälityksessä
16325: lopulla Suomessa pitkäaikaistyöttömyyteen fin- keskimäärin 3 000.
16326: nastui myös toistuvaistyöttömyys. Sen seuranta Työllisyystilanne huononi kuitenkin nopeasti
16327: kuitenkin lakkasi lain säännösten muutosten taloudellisen laskusuhdanteen myötä 1990-lu-
16328: vuoksi 1990-luvun alkupuolella. vun alkuvuosina. Edellisen vuosikymmenen lo-
16329: Korkeimmillaan yli vuoden yhtäjaksoisesti pun työvoimapula muuttui nopeasti massatyöt-
16330: työttömänä olleiden määrä 1980-luvulla oli työn- tömyydeksi. Myös pitkäaikaistyöttömyys alkoi
16331: välitystilaston mukaan v. 1984, jolloin se oli kasvaa nopeasti työllisyyslain työnoikeussään-
16332: keskimäärin hieman yli 17 000. Pitkäaikaistyöttö- nöksistä huolimatta.
16333: mien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Vuoden 1991 joulukuussa pitkäaikaistyöttö-
16334: (ilman lomautettuja) oli 1980-luvulla ennen työl- mien määrä kohosi vajaaseen 11 OOO:een. Seu-
16335: lisyyslain voimaantuloa 10-14%. raavan vuoden joulukuussa ylittyi jo 50 000. Ker-
16336: Kertomusvuoden alussa työllisyyslaki muuttui tomusvuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli
16337: siten, että lain 17 ja 18 § eli nuorten ja pitkäaikais- lähes 121 000. Kasvu uhkaa työministeriön en-
16338: työttömien työllistämistä koskevat velvoitteet nusteen mukaan jatkua myös v. 1994 niin, että
16339: poistuivat (1696/92). Lain muutoksen jälkeenkin 200 OOO:n raja ei jää kauas. Heinäkuun lopussa
16340: työllisyyslaissa korostetaan nuorten ja pitkäai- 1994 pitkäaikaistyöttömiä oli lähes 140 000.
16341: kaistyöttömien erityisasemaa työllistämisessä. Tämä oli enemmän kuin koskaan ennen. Saman-
16342: Työllisyyslakia muutettiin, koska sen toimeen- aikaisesti pitkäaikaistyöttömyyden osuus koko-
16343: panen ongelmat kärjistyivät erityisesti vallitsevan naistyöttömyydestä kohosi vuoden 1990 3 o/o:sta
16344: 216
16345:
16346: vajaaseen 25 o/o:iin kertomusvuoden lopulla. Tällöin ennalta ehkäisevään toimintaan jäi työmi-
16347: Vuonna 1994 osuus noussee yli 30 o/o:n. nisteriön mukaan vain vähän mahdollisuuksia.
16348: Pitkäaikaistyöttömyys on työministeriön käsi- Henkilökohtaisen työnoikeuden poistaminen vä-
16349: tyksen mukaan muuttumassa nuorisotyöttö- hensi pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämistä.
16350: myyttä laajemmaksi ongelmaksi. Kertomusvuonna työllistettiin tukitoimin keski-
16351: Työllisyyslain työnoikeussäännösten nojalla määrin 17 600 pitkäaikaistyötöntä.
16352: oli v. 1990 työhön sijoitettuna keskimäärin 4 500 Pitkäaikaistyöttömyys on erityisesti iäkkäiden
16353: pitkäaikaistyötöntä ja 6 800 toistuvaistyötöntä ongelma. Tuoreimman arvion (tammikuu 1994)
16354: kuukausittain. Työllisyystilanteen heikkenemi- mukaan yli 55-vuotiaista työttömistä lähes puolet
16355: sen vuoksi lain työnoikeussäännösten piiriin tuli oli pitkäaikaistyöttömiä. Alle 25-vuotiailla vastaa-
16356: 1990-luvun alkuvuosina yhä enemmän pitkäai- va osuus oli n. 11 %. Nuorten pitkäaikaistyöttö-
16357: kaistyöttömiä. Lain toimeenpano alkoi vaikeutua myys on tosin laman syvetessä lisääntynyt.
16358: sekä kustannussyistä että työpaikkojen löytymi-
16359: sen osalta. Tästä syystä sen soveltamisalaa jou-
16360: duttiin rajoittamaan. Laista poistettiin vuoden Ikä Työttömät Työttömyyden Pitkäaikais- Ikäryhmän
16361: 1992 alusta lukien uusien toistuvaistyöttömien työn- keskimääräi- työttömien osuus
16362: hakijat nen kesto osuus työttömistä
16363: oikeus saada julkisen sektorin tukityöpaikka.
16364: viikkoa % %
16365: Samanaikaisesti laissa mainitun työnoikeuden
16366: 15--19 27411 23 6 5,6
16367: tulkintaa muutettiin siten, että työnhakija saattoi 20--24 70103 26 13 14,5
16368: luopua tukityöstä menettämättä työttömyys- 25--29 70611 32 20 14,6
16369: korvaustaan. Elokuussa 1992 tukityöpaikat osa- 30--34 61646 35 23 12,7
16370: aikaistettiin 3/4:ksi työpäivästä. Velvoitetyöpaik- 35--39 58159 37 26 12,0
16371: kojen saatavuus kuitenkin jatkuvasti vaikeutui, 40--44 59151 39 28 12,2
16372: sillä laman syvetessä myös julkinen sektori joutui 45--49 52 692 40 29 10,9
16373: 50--54 35 870 42 31 7,4
16374: säästötoimien kohteeksi. Säästötoimet heijastui- 55--59 40634 55 46 8,4
16375: vat työllisyyden hoidon rahoitukseen. Määrära- 60--64 8413 38 23 1,7
16376: hoja ei voitu lisätä työttömyyden kasvua vastaa- yli 64 61 61 54
16377: vasti. Vuonna 1992 valtaosa työllisyysmäärära-
16378: hoista kului jo velvoitetyöpaikkojen rahoituk- Yht. 484 751 36 24 100,0
16379: seen.
16380: Vuonna 1992 työllisyyslain työnoikeussään-
16381: nösten nojalla työllistettiin keskimäärin 23 000 Tammikuussa 1994 pitkäaikaistyöttömistä n.
16382: pitkäaikaistyötöntä ja 2 300 toistuvaistyötöntä. 62 % oli miehiä ja 38 % naisia. Pitkäaikaistyöttö-
16383: Viimeksi mainittujen työnoikeus oli tullut voi- miä on eniten Etelä-Suomen työvoimapiireissä.
16384: maan ennen mainittua lainmuutosta. Työttömyy- Kahden viime vuoden aikana pitkäaikaistyöt-
16385: den rajun kasvun jatkuminen johti kuitenkin tömyyden lisäys on ollut suurinta Uudellamaalla.
16386: siihen, ettei työnoikeussäännöksiä lain muutok- Kausiluonteiset työpaikat ja tukityöllistäminen
16387: sesta huolimatta kyetty toteuttamaan täysimää- ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että pitkäai-
16388: räisesti. Yhä useampi jäi vaille lain oikeuttamaa kaistyöttömyyden kasvu Itä- ja Pohjois-Suomes-
16389: tukityötä. sa ei ole ollut yhtä nopeaa kuin maan eteläosissa.
16390: Tästä seurasi, että kertomusvuoden alusta työl- Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä
16391: lisyyslaista poistettiin uusien pitkäaikaistyöttö- olleita oli tammikuussa 1994 n. 20 300. Vuotta
16392: mien työnoikeutta koskevat säännökset. Työn- aiemmin vastaava luku oli 3 800. Laman pitkit-
16393: oikeuteen perustuva tukityöllistäminen pyrittiin tyessä yhä useampi työtön menettää ansiosi-
16394: korvaamaan muilla, erityisesti pitkäaikaistyöttö- donnaisen työttömyysturvan, mikä merkitsee
16395: myyttä ennalta ehkäisevillä toimilla, jotka olisivat monelle hyvin tuntuvaa ansiotason laskua ja
16396: joustavampia soveltaa kuin työttömyyden kes- toimeentulovaikeuksia.
16397: toon sidotut velvoitetyöpaikat julkisella sektorilla. Pitkäaikaistyöttömyys eräissä
16398: Lama osoitti, että työllisyyslakiin nojautuva työlli- m a i s s a. Euroopan unionin alueella pitkä-
16399: syyden hoito muuttui työttömyyden kasvaessa aikaistyöttömyys on viime vuosina ollut yleistä.
16400: työhönoikeutettujen tukityöllistämiseksi. Työmi- Ajanjaksona 1988-93 noin puolet alueen työt-
16401: nisteriön käsityksen mukaan tämä jäykisti toi- tömistä oli pitkäaikaistyöttömiä. Maittain osuu-
16402: menpiteitä, koska tukityön saanti edellytti mui- det ovat vaihdelleet melko paljon. Pitkäaikais-
16403: den kuin nuorten osalta pitkäaikaistyöttömyyttä. työttömien osuus kaikista työttömistä Suomessa
16404: 217
16405:
16406: ja EU-maissa v.1985-94 oli seuraavanlainen: v. mrd. mk verrattuna siihen, että työttömät työn-
16407: 1985 Suomessa osuus oli 10 o/o, EU:ssa keskimää- hakijat olisivat olleet työssä.
16408: rin 52,5 o/o, v. 1990 Suomessa 3 o/o, EU:ssa 47,5 %, Tätä laajempaan työttömyydestä aiheutuvien
16409: v. 1992 Suomessa 9 o/o, EU:ssa 47,5% ja työminis- menetysten käsitteeseen päästään ottamalla li-
16410: teriön ennusteen mukaan v. 1994 Suomessa 32 o/o säksi huomioon työttömyydestä ja työllisyyden
16411: ja EU:ssa 52 %. hoidosta aiheutuvia muita rahoituseriä. Kun mu-
16412: Esimerkiksi Italiassa pitkäaikaistyöttömien kaan otetaan vain työministeriön tällaiset rahoi-
16413: osuus on jo useita vuosia ollut 60--70 o/o:n tuntu- tuskulut ja opetusministeriön nuorten työllistä-
16414: massa. Belgiassa pitkäaikaistyöttömien osuus on miseen liittyviä eriä sekä arvioidaan palautuvien
16415: alentunut vuoden 1988 jälkeen 75 o/o:sta alle verojen osuudeksi n. 30 o/o, saadaan työttömyy-
16416: 60 o/o:iin. Hollannissa osuus on samana ajanjak- destä aiheutuviksi muiksi rahoituskustannuksik-
16417: sona ollut 50-60 o/o, mutta Englannissa vähenty- si 5,0 mrd. mk. Laajemman käsitteen mukaiset
16418: nyt yli 50 o/o:sta alle kolmannekseen. Ranskassa työttömyyden kustannukset olivat siis 49,8 mrd.
16419: pitkäaikaistyöttömien osuus on puolestaan alen- mk kertomusvuonna.
16420: tunut yli 40 o/o:sta liki kolmanneksen. Saksassa Työttömyydestä aiheutuu myös muita kustan-
16421: osuus on pysynyt 50 o/o:n tuntumassa. nuksia, joita tämä laskelma ei sisällä. Niihin on
16422: Vähäisintä pitkäaikaistyöttömyys on ollut mahdollista sisällyttää julkisen sektorin eri hallin-
16423: 1990-luvun alkuvuosina Ruotsissa, Yhdysvallois- nonaloilta laskettavissa olevia yksittäisiä lisäeriä.
16424: sa, Kanadassa ja Suomessa. Näissä maissa osuu- Kotitalouksien tulojen lasku johtuu suureksi
16425: det ovat vaihdelleet 10 o/o:n molemmin puolin. osaksi työttömyydestä. Laskulla taas on ollut
16426: Tosin kertomusvuodesta lähtien Suomi on er- vaikutuksensa kotimarkkinakysynnän romah-
16427: kaantunut tästä ryhmästä. dukseen ja sitä kautta konkursseihin ja välillisesti
16428: mm. pankkien luottotappioihin sekä pankkitu-
16429: Työttömyyden kustannukset. Työttömyy- kiin. Kun työtön on työssä, syntyy tuotannollista
16430: den kustannuksia ovat menetetyt verotulot ja toimintaa, josta valtio saa yritysverotuloja, joiden
16431: työttömyysturvamenot Työttömyydestä aiheutui menettämistä ei tässä ole otettu huomioon. Li-
16432: yhteiskunnalle työministeriön arvion mukaan säksi työttömyys aiheuttaa muita välillisiä kustan-
16433: kertomusvuonna 44,8 mrd. mk:n menetys. Työ- nuksia, kuten sairastuvuuden tai koulutuksen
16434: töntä kohden summa oli 84 900 mk, kun työttö- vanhenemisen kustannukset, joita ei näissä lu-
16435: miin luetaan myös työttömyyseläkeläiset vuissa ole mukana.
16436: Työttömyyspäivärahamenot olivat kertomus- Työttömyyden kustannukset olivat 12,0 mrd.
16437: vuonna ennakkotiedon mukaan 20,8 mrd. mk. mk v. 1990. Ne nousivat tästä yli nelinkertaisiksi
16438: Tämän lisäksi maksettiin erorahoja ja niihin liit- kertomusvuoteen mennessä. Vuosina 1990--93
16439: tyviä aikuiskoulutuslisiä, palkkaturvaa, työttö- työttömyyden kokonaiskustannus oli yhteensä
16440: myyseläkkeitä sekä arvionvaraisesti toimeen- n. 122 mrd. mk.
16441: tulo- ja asumistukia työttömien kotitalouksille Työttömyyden kustannukset ja työttömien
16442: yhteensä 5,1 mrd. mk. Nämä erät mukaan lukien määrä v. 1990--93 käyvin hinnoin ilmenevät
16443: työttömyysturvaa maksettiin 25,9 mrd. mk. seuraavasta:
16444: Yhteiskunnan verotulomenetykset olivat 18,9
16445: 1990 1991 1992 1993
16446: Työttömyyden kustannukset, Mmk .................. .. 12 000 22 500 37900 49800
16447: Työttömät työnhakijat ..............................
16448: 00 . . . . 00 . . . 103164 213 201 363 121 482173
16449: Työttömiä ml. työttömyyseläkeläiset .................. . 157 762 260 396 406 349 527 638
16450:
16451:
16452: Nykytilanteen ja tulevaisuuden arvioin- kaan noin kolminkertaisen ajan, vaikka talous-
16453: tia. Työministeriön mukaan nykyistä työllisyysti- kasvu olisi voimakastakin. Näin ollen työttömyys
16454: lannetta luonnehtii pitkään jatkuneen suhdanne- pysyy pitkään korkeana. Lisäksi lamavuosina
16455: työttömyyden kasvun päättyminen ja toisaalta se, työvoiman tarjonta supistui yli 70 OOO:lla, kun
16456: ettei näköpiirissä ole nopeaa työttömyyden vä- pääasiassa nuoret siirtyivät tilapäisesti työmark-
16457: henemistä. Kolmen lamavuoden aikana kansan- kinoilta opiskelemaan. Kun kokonaistuotannon
16458: taloudesta katosi yli 400 000 työpaikkaa. Niiden kasvu taas alkaa vauhdittua, on työministeriön
16459: uudelleen luominen vie ministeriön arvion mu- mielestä todennäköistä, että myös työvoiman
16460: 218
16461:
16462: tarjonta lisääntyy, jolloin työttömyys ei alene Kasvanut työpaine on erityisesti vaikeuttanut
16463: samaa tahtia työvoiman kysynnän kasvun kans- akuutiksi muodostuneen pitkäaikaistyöttömyy-
16464: sa. den hoitoa, mikä edellyttäisi aikaa vievää yksilöl-
16465: Työttömyysongelman hoito on rakenteellises- listä palvelua. Kun lisäksi toimeentuloturvaan
16466: ti vaikeutunut, kun työttömyysjaksot ovat piden- liittyvien asioiden hoito vie suuren osan työajas-
16467: tyneet. Pitkään työttömänä olleita on vaikea työl- ta, aktiivinen työnvälitys uhkaa työministeriön
16468: listää uudelleen. Suhdannekäänteestä huolimatta mukaan jäädä toissijaiseksi. Vaarana on, että
16469: pitkäaikaistyöttömyyden kasvun odotetaan li- henkilöstövajaus vaikeuttaa työttömyyden alen-
16470: säksi jatkuvan ainakin vuoden 1994 ajan, ja tamista sitten, kun työvoiman kysyntä alkaa kas-
16471: synkimpien ennusteiden mukaan pitkäaikais- vaa. Jo nyt on ollut havaittavissa, että avoimet
16472: työttömien määrä voi nousta pahimmillaan jopa työpaikat ja työttömyys ovat eräissä työvoimatoi-
16473: lähelle 200 OOO:ta. mistoissa lisääntyneet samanaikaisesti.
16474: Pitkäaikaistyöttömien osuus kokonaistyöttö- Työttömyysongelmaa ei työministeriön mu-
16475: myydestä kasvaa ennusteen mukaan vastaavasti kaan voida ratkaista työvoimapolitiikan keinoin.
16476: lähivuosina eurooppalaiselle tasolle eli yli Nykyisillä voimavaroilla työvoimahallinto ei voi
16477: 40 o/o:n. Työttömien toisen erityisryhmän, nuori- tehokkaasti työllistää tai kouluttaa juuri enempää
16478: sotyöttömien, tilanne on työministeriön arvion kuin 4 o/o työvoimasta, mikä jo tehdäänkin. Jotta
16479: mukaan sitä vastoin helpottumassa, ja alle 25- työvoiman kysyntä lisääntyisi, tarvitaan taloudel-
16480: vuotiaiden työttömien määrän odotetaan piene- lista kasvua, joka vielä sekään ei tehtyjen kehitys-
16481: nevän. arvioiden mukaan riitä alentamaan työttömyyttä
16482: Työvoimapula poistui laman aikana kaikilta nopeasti. Pitkällä aikavälillä talouskasvu lisäksi
16483: aloilta, eivätkä työnantajat, joitakin yksittäisiä hidastuu jo ympäristöön kohdistuvien paineiden
16484: lukuun ottamatta, ole ilmoittaneet työviranomai- ja luonnonvarojen ehtymisen takia. Talouden on
16485: sille rekrytointivaikeuksista. Työttömiä on run- näin sopeuduttava siihen, että markkinameka-
16486: saasti edellisen korkeasuhdanteen työvoima- nismien ohjauksessa kansantaloudessa tehtyjen
16487: pula-ammateissa, esim. terveydenhuollossa ja työtuntien määrä jää tulevaisuudessa pienem-
16488: teollisuuden korkeaa ammattitaitoa edellyttävis- mäksi kuin vuosikymmenen vaihteeseen päätty-
16489: sä ammateissa, ja tilanteen odotetaan helpottu- neessä korkeasuhdanteessa.
16490: misesta huolimatta jatkuvan samankaltaisena Kehitykseen sopeutuminen riippuu työminis-
16491: vielä vuosia. Työttöminä on myös runsaasti hy- teriön mukaan toisaalta Suomen omista strategi-
16492: vin koulutettua työvoimaa, joka työllistyy hel- sista valinnoista ja toisaalta kansainvälisestä kehi-
16493: posti, kunhan työvoiman kysyntä kääntyy kas- tyksestä. Kaikissa teollisuusmaissa 1990-luvulla
16494: vuun. Kaikkiaan keskiasteen alemman ammatil- vakava ratkaisua vaativa ongelma on, miten
16495: lisen tutkinnon suorittaneita oli työttömänä ker- kääntää talouden elpyminen ja kasvu työpai-
16496: tomusvuoden lopussa n. 125 000 ja ylemmän koiksi. Ongelman vakavuutta kuvaa, että maail-
16497: keskiasteen ammattitutkinnon suorittaneita n. man seitsemän johtavaa teollisuusmaata piti
16498: 61 000. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asiasta maaliskuussa 1994 oman erillisen koko-
16499: työttömiä olin. 34 000. uksen. Tarkkoja toimintasuunnitelmia työttö-
16500: Valtiontalouden tasapainotavoitteen tukemi- myyden alentamiseksi kokous ei kuitenkaan vie-
16501: seksi myös työhallinnossa on jouduttu toteutta- lä esittänyt, mutta sopi viisikohtaisesta suunnitel-
16502: maan säästötoimia, jotka lyhyellä aikavälillä masta, joka koskee mm. joustavia työmarkkinoi-
16503: ovat työministeriön arvion mukaan olleet risti- ta ja työharjoitteluun panostamista.
16504: riidassa työllisyystavoitteiden kanssa. Virkaili- Työministeriössä tehdyn selvityksen mukaan
16505: joiden vähentäminen ennätystyöttömyyden ai- sopeutumiseen voi olla useita vaihtoehtoja. En-
16506: kana on vaikeuttanut erityisesti työvoimapal- sinnäkin työtä voidaan lisätä hidastamaHa työn
16507: velujen tuottamista. Työvoimatoimistoissa oli korvaamista pääomalla tai lisäämällä työvaltais-
16508: kertomusvuoden lopussa n. 2 270 virkailijaa eli ten alojen kasvua. Hitaamman tuottavuuskasvun
16509: n. 10 o/o vähemmän kuin v. 1990. Asiakasmäärä ei kuitenkaan tarvitse merkitä hitaampaa tekno-
16510: virkailijaa kohti oli vastaavasti kertomusvuonna logista kehitystä, vaan toisenlaista toimialoittaista
16511: noin nelinkertainen lamaa edeltäneeseen ver- ja panosten käytön rakennetta. Nykytilanteessa
16512: rattuna. Asiakasmäärien kasvu on työministe- tämä tarkoittaa etenkin kotimarkkinatuotannon
16513: riön mukaan väistämättä johtanut palvelutason elvyttämistä tai työllisyyden hoidon erityistoi-
16514: heikentymiseen ja henkilöstön työpaineen kas- menpiteiden lisäämistä. Nämä molemmat ovat
16515: vuun. luonteeltaan työvaltaisia.
16516: 219
16517:
16518: Toinen mahdollisuus alentaa työttömyyttä oli- vuotta sitten pitkäaikaistyöttömiä oli 11 000, hei-
16519: si työpanoksen tarjonnan supistaminen. Siihen tä oli vuoden 1994 heinäkuussa jo lähes
16520: on useita vaihtoehtoja, kuten normaalin työajan 140 000. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömis-
16521: lyhentäminen, koulutuksen laajentaminen sekä tä on noussut 3 %:sta 30 %:iin. On löydettävä
16522: eläkkeelle pääsyn helpottaminen terveydellisistä nopeasti keinoja pitkäaikaistyöttömyyden rat-
16523: syistä tai ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kaisemiseksi, ja erityisesti on otettava huomioon,
16524: kohdalla. Näitä toteutettaessa on kuitenkin otet- että pitkäaikaistyöttömyys on nimenomaan iäk-
16525: tava huomioon rajoittavana tekijänä työvoiman käiden henkilöiden ongelma. jos ratkaisuja ei
16526: väheneminen 2010-luvulla, kun suuret ikäluokat löydetä, pitkäaikaistyöttömyys sysää yhä kasva-
16527: siirtyvät eläkkeelle. Myös toimien vaikutukset van ihmisjoukon pysyvään köyhyyteen ja työ-
16528: kilpailukykyyn tulee ottaa huomioon, ja työaikaa markkinoiden ulkopuolelle.
16529: koskevia päätöksiä voitaneen toteuttaa vain sa- Tutkijat kävivät kertomusvuoden aikana kes-
16530: mansuuntaisesti muiden maiden kanssa. kustelua työttömyyden aiheuttamista valtionta-
16531: On ilmeistä, ettei työttömyyden alentamiseen loudellisista kustannuksista. Valtiontilintarkas-
16532: tähtäävä työllisyysstrategia voi perustua johon- tajat pitävät tärkeänä, että tätä keskustelua jat-
16533: kin yksittäiseen toimenpiteeseen, vaan sen on ketaan. Keskustelu ei kuitenkaan saisi jäädä
16534: oltava yhdistelmä eri tekijöistä. vain tutkijoiden keskinäiseksi pohdinnaksi,
16535: Lokakuun alussa 1994 tasavallan presidentin vaan sille olisi pyrittävä saamaan entistä enem-
16536: asettama työllisyystyöryhmä antoi selvityksensä. män julkisuutta. Tätä kautta konkretisoituisivat
16537: Työryhmän mielestä työttömien määrää voidaan työttömyyden seuraukset maan taloudelle ja yk-
16538: vähentää nykyisestä lähes 0,5 miljoonasta sittäiselle kansalaiselle, myös niille ryhmille, joita
16539: 200 OOO:een tämän vuosikymmenen loppuun työttömyys ei uhkaa. Työttömyyden kustannus-
16540: mennessä eri keinoja hyväksikäyttäen. ten aroiointiin vaikuttaa, miten kustannukset
16541: rajataan. Erilaisilla rajauksilla saadaan toisis-
16542: Kertomusvuoden aikana työttömyyden kasvu tansa poikkeavia tuloksia. Mutta tehdäänpä
16543: jatkui, ja vuoden puolivälissä ylitettiin 500 000 työttömyyden kustannuksia koskevia selvityksiä
16544: työttömän raja. Kun vielä kaksi vuotta sitten millaisin perustein tahansa, kustannukset (esim.
16545: työttömyysasteet olivat eri työvoimapiireissä 5 ja mainittu 44,8 mrd. mk:n menetys) ovat nousseet
16546: 13 %:n välillä, tilanne huononi jyrkästi. Kerto- niin suuriksi, että työttömyyden torjunta tulee
16547: musvuoden aikana pienin työttömyysaste oli yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin työttömyy-
16548: Uudellamaalla, sekin oli 16%. Vaikeimmalla den kustannukset.
16549: työttömyysalueella Kainuussa työttömyysaste oli Valtiontilintarkastajien mielestä työttömyy-
16550: yli 26 %. Heinäkuun 1994 tiedon mukaan työt- den hoitoon taroitaan kansallinen strategia. On
16551: tömiä työnhakijoita oli 510 700, mikä oli 20,1 % löydettävä yhteisymmärrys keinoista, joilla työt-
16552: työvoimasta. tömyyttä vähennetään. Niin kauan kuin eri ryh-
16553: Tulevaisuuden yksi uhka on uusien työpaik- millä on erilaisia näkemyksiä ja asenteita kei-
16554: kojen alueellinen keskittyminen. Työvoiman ky- noista tilanteen parantamiseksi, mitään suuria
16555: synnän kääntyessä kasvuun uusia työpaikkoja muutoksia tuskin tapahtuu. Ryhmät katsovat
16556: syntynee ennen muuta eteläiseen Suomeen. asioita vain omien etujensa kannalta: Yksi saat-
16557: Tämä taas merkitsee alueellisten erojen kasvua. taa vaatia palkkojen alentamista ja työsuhdetur-
16558: Lisäongelma on se, ettei työttömyys laman jäl- van heikentämistä ja toinen työaikojen lyhentä-
16559: keen enää laske aiemmalle matalammalle ta- mistä ja koulutusjaksojen pidentämistä.
16560: solle. Työttömyysturoajärjestelmää kehitettäessä on
16561: Työttömyyden keskeisimmät ongelmat, nuo- ennen muuta kiinnitettävä huomiota siihen, mi-
16562: risotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, kärjis- ten se tukee entistä paremmin työntekoa kannus-
16563: tyivät kertomusvuonna. Nuorisotyöttömyyteen tavia ratkaisuja. On vältettävä keinoja, jotka
16564: on kuitenkin mahdollista löytää ratkaisumalle- pelkästään edistävät työstä poissaoloa.
16565: ja, joita em. kansliapäällikkötyöryhmän ehdo- Vastuu työttömyyden hoidosta kuuluu julki-
16566: tuksissa on käsitelty. Valtiontilintarkastajat kat- selle vallalle. Valtion on siten ratkaistava, mitä se
16567: sovat, että näiden ehdotusten pohjalta on mah- haluaa maksaa työttömyyden torjunnasta ja sen
16568: dollista vähentää nuorisotyöttömyyttä ja koros- tulee rakentaa päätöksensä sellaisille talous- ja
16569: tavat ehdotusten toteuttamisen tärkeyttä. yhteiskuntapoliittisille ratkaisuille, joilla voi-
16570: Nuorisotyöttömyyttä laajemmaksi ongelmaksi daan työttömyyttä pienentää ja työllisyyttä edis-
16571: on nousemassa pitkäaikaistyöttömyys. Kun pari tää.
16572: 220
16573:
16574: Inkerinsuomalaisten paluumuutto määritelty paluumuuttaja-käsite. Päätöksen 1 §:n
16575: mukaan eräillä Suomeen muuttavilla henkilöillä
16576: Sukujuuriltaan suomalaisia asuu entisen Neu- tarkoitetaan Neuvostoliiton kansalaisia, jotka
16577: vostoliiton alueella n. 100 000. Heistä arviolta ovat saaneet viisumin tai oleskeluluvan sillä pe-
16578: 90 % on inkeriläisiä. Inkeriläisistä n. 25 000 asuu rusteella, että he ovat olleet tai jompikumpi
16579: Pietarin kaupungissa ja Leningradin alueella, n. heidän vanhemmistaan on ollut Suomen kansa-
16580: 20 000 Karjalassa ja n. 20 000 Virossa. Loput lainen taikka että he ovat suomalaista syntype-
16581: asuvat Venäjän eri puolilla, enin osa kuitenkin rää.
16582: Siperiassa. Inkeriläisiä siirtyi pakolaisina toisen Inkerinsuomalaiseksi paluumuuttajaksi voi-
16583: maailmansodan aikana ja sen jälkeen etenkin daan näin katsoa henkilö, jolla on suomalaisen
16584: Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. syntyperän lisäksi tarkoitus muuttaa pysyvästi
16585: Inkerinsuomalaisten paluumuutto mahdollis- Suomeen.
16586: tui ja alkoi vuoden 1989 lopussa. Paluumuutto V i r a n o m a i s o r g a n i s a a t i o. Inkerin-
16587: vilkastui sen jälkeen, kun tasavallan presidentti suomalaisten paluumuuttoa koskevia järjestelyjä
16588: käsitteli asiaa Ulkomaantoimittajien yhdistyksen varten ei ole luotu erityistä organisaatiota, vaan
16589: tapaamisessa 10.4.1990. Tässä tapaamisessa eräs nykyiset viranomaisorganisaatiot hoitavat ne
16590: toimittaja totesi, että Suomi on jo helpottanut maahanmuuttoasioissa vakiintunutta työnjakoa
16591: Neuvostoliiton inkeriläisten siirtymistä Suomeen. noudattaen. Työministeriö on sille siirtolaisuus-
16592: Toimittaja kysyi, onko tehty periaatepäätöstä, asioissa kuuluvan yhteensovittamistehtävän mu-
16593: jonka mukaan Neuvostoliiton suomensukuisten kaisesti koordinoinut eri viranomaisten inke-
16594: kansojen siirtolaisuutta Suomeen helpotettaisiin. rinsuomalaisten paluumuuttoa koskevia toimen-
16595: Vastauksessaan tasavallan presidentti totesi, että piteitä. Työministeriön yhteydessä toimivan val-
16596: on lähdetty siitä, että inkeriläiset ovat suomalai- tioneuvoston asettaman pakolais- ja siirtolaisuus-
16597: sia. Heidän esi-isänsä ovat Ruotsin vallan toimes- asiain neuvottelukunnan palvelujaosto käsittelee
16598: ta aikanaan Inkeriin siirrettyjä ja he ovat siellä myös inkerinsuomalaisten paluumuuttoon liitty-
16599: monia kokeneet. Sitä voidaan verrata paluu- viä kysymyksiä.
16600: muuttoon. Edelleen tasavallan presidentti totesi, Erityisjärjestelyjä ovat varsinaisesti olleet vain
16601: ettei mitään päätöksiä muitten suomensukuisten työhallinnon erityisasiantuntijan sijoittaminen
16602: kansojen osalta tässä mielessä ole tehty. Pietarin pääkonsulinvirastoon sekä työhallinnos-
16603: Valtiopäiväasiakirjoista käy ilmi, että inkerin- ta lähetetyn, määräajoin vaihtuvan työvoimaneu-
16604: suomalaisten asioista on vuodesta 1990 tehty vojan toiminta Suomen Tallinnan suurlähetystös-
16605: runsaasti suullisia ja kirjallisia kysymyksiä sekä sä. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on sijoitta-
16606: aloitteita. Valtiontilintarkastajat ovat kertomuk- nut Pietarin pääkonsulinvirastoon oman erityis-
16607: sessaan vuodelta 1992 (s. 72-73) käsitelleet asiantuntijansa, jonka tehtävät tosin painottuvat
16608: paluumuuttoa sivuavana kysymyksenä Inkerin siellä asuvien inkeriläisten sosiaalisiin oloihin
16609: liiton varoin palkatun henkilön asemaa Pietarin eivätkä siten suoranaisesti paluumuuttoa koske-
16610: pääkonsulinvirastossa. viin järjestelyihin.
16611: S ä ä d ö s t a u s t a. Mitään erityislakia, joka Työhallinnon virkamiesten sijoittaminen
16612: koskisi paluumuuttajia, ei ole. Tästä johtuu se, edustustoihin hoitamaan inkerinsuomalaisten
16613: että puhuttaessa paluumuuttajista käsitteen sisäl- paluumuuton ohjausta on työministeriön mieles-
16614: tö voi vaihdella. Tässä kertomusosuudessa käsi- tä osoittautunut tarpeelliseksi. Edustustojen hen-
16615: tellään vain inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, kilöstöllä ei ole ministeriön käsityksen mukaan
16616: mutta paluumuuttaja-käsitettä voidaan kuitenkin sitä asiantuntemusta, mitä tässä toiminnassa
16617: esim. käyttää myös sellaisista henkilöistä, jotka edellytetään. Työhallinnon edustajat ovat samal-
16618: joko itse ovat olleet tai joiden vanhempi tai la voineet antaa myös asiantuntija-apua edustus-
16619: isovanhempi on tai on ollut Suomen kansalai- tojen virkailijoille työlupa-asioihin liittyvissä ky-
16620: nen. symyksissä. Erityisesti Pietariin sijoitetun työhal-
16621: Ulkomaalaislaki (378/91) ei tunne käsitettä linnon erityisasiantuntijan tehtävät eivät liity yk-
16622: paluumuuttaja, joskin lain 18 ja 25 §:ssä on viit- sinomaan inkerinsuomalaisten paluumuuttoon
16623: taus henkilöön, jolla on suomalainen syntyperä. vaan yhä enemmän myös yleiseen työpoliittiseen
16624: Valtioneuvoston päätöksessä eräiden Suomeen lähialueyhteistyöhön.
16625: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä Ongelmana paluumuuttajien Suomeen sijoit-
16626: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon eri- tumisessa on työministeriön mielestä ollut riittä-
16627: tyiskustannusten korvaamisesta (1054/90) on mätön yhteistyö kuntien kanssa ja myös eräiden
16628: 221
16629:
16630: kuntien asenteet, mistä on seurannut paluumuut- liittyviin kuluihin (mom. 34.99.25, Siirtolaisuus-
16631: tajien keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Tätä ja kansainväliset asiat). Määrärahan turvin laadit-
16632: pyritään kuitenkin korjaamaan, ja mm. Uuden- tiin mm. heille tarkoitettu opas ja hankittiin
16633: maan läänin työvoimapiiri ja lääninhallitus ovat muuta tiedotusaineistoa. Lisäksi v. 1990--91 työ-
16634: käynnistämässä neuvotteluja läänin kuntien ministeriö palkkasi projektisihteerin hoitamaan
16635: kanssa paluumuuttajien vastaanottamisesta. inkeriläisten paluumuuttokysymyksiä. Varsinai-
16636: nen asiakaspalvelu keskitettiin alusta lähtien
16637: työvoimatoimistojen kansainvälisille työvoima-
16638: Paluumuuttajien määrä. Suomessa asui neuvojille. Yksinomaan inkeriläisiä varten on
16639: vuoden 1994 alussa arviolta 9 000 inkerinsuoma- Helsingin työvoimatoimistossa vuodesta 1991
16640: laista paluumuuttajaa n. 3 600 ruokakunnassa. lähtien työskennellyt yksi ja vuodesta 1992 läh-
16641: Inkeriläisille myönnettiin v. 1990--93 oleske- tien kaksi työvoimaneuvojaa. Työministeriö lä-
16642: lu- ja työlupia seuraavasti: hetti edustajansa 1.3.1991 lähtien Pietarin pää-
16643: Vuosi Oleskelu- konsulinvirastoon haastattelemaan ja neuvo-
16644: ja työluvat maan paluumuuttajia. Määräajoin vaihtuva työ-
16645: 1000 voimaneuvoja on hoitanut vastaavia tehtäviä
16646: 1990 ···················································· Suomen Tallinnan suurlähetystössä vuoden
16647: 1991 ···················································· 3 000
16648: 4 700 1992 alusta.
16649: 1992 ···················································· Työministeriön talousarviossa on momentille
16650: 1993 ···················································· 2 300
16651: 34.06.64 (Muuttoturva) vuosittain varattu määrä-
16652: raha paluumuuttajille suunnattavan tiedotuksen
16653: Tässä yhteydessä ei voida lainkaan puhua ja neuvonnan kuluihin. Määrärahasta, joka on
16654: lupien hylkäämisestä, koska kaikki inkerinsuo- ollut 1 Mmk, on vuosittain käytetty n. 300 000 mk
16655: malaiset saavat luvat. Ne, jotka eivät saa, eivät ole inkerinsuomalaisten neuvontaan.
16656: inkerinsuomalaisia. Koska kaikki, myös lapset, Määrärahan turvin on organisoitu Pietarissa ja
16657: tarvitsevat oleskeluluvan, lupien määrä on sama Tallinnassa olevien työhallinnon edustajien neu-
16658: kuin tulijoiden. Esimerkiksi valtion talousarvio- vontapisteet, laadittu inkeriläisille suunnattavaa
16659: esityksessä vuodeksi 1994 momentin 33.28.30 esite- ja opasmateriaalia sekä tuettu inkeriläisjär-
16660: perusteluissa arvioitiin, että muuttajia olisi ollut v. jestöjä niiden opastaessa Suomeen muuttoaikeis-
16661: 1993 n. 4 000. Ero johtuu siitä, että hakemusten sa olevia.
16662: käsittely on ollut oletettua hitaampaa. Suomeen muuttaneet inkeriläiset ovat oikeu-
16663: Tarkkaa Suomeen muuttaneiden kokonais- tettuja samoihin työvoimapalveluihin kuin suo-
16664: määrää ei työministeriön mukaan voida esittää, malaisetkin. Kustannuksia syntyy mm. työvoima-
16665: koska lupia on myönnetty monilla eri perusteilla, poliittisesta aikuiskoulutuksesta ja muista työllis-
16666: niitä on muutettu ja osa inkeriläisistä on palannut tämistoimenpiteistä sekä työttömyysturvan mak-
16667: takaisin lähtömaahansa. Inkeriläiset ovat kuiten- samisesta.
16668: kin nykyisin suurin yksittäinen maahanmuuttaj~ Kertomusvuonna työvoimapoliittisen aikuis-
16669: ryhmä, esim. Australiasta tai Kanadasta tulev1a koulutuksen aloitti 871 inkeriläistä. Suurin osa
16670: paluumuuttajia on vuosittain vain muutamia osallistui ensin kieliopetukseen ja muuhun yh-
16671: kymmeniä. teiskuntaan perehdyttävään koulutukseen ja jat-
16672: Paluumuuttajien määrän kehitykseen vaikut- koi sen jälkeen ammatillisessa koulutuksessa.
16673: tavia tekijöitä ovat toisaalta Venäjän ja Viron Keskimääräinen kielikoulutusjakso kesti 3 kk ja
16674: olojen yleinen kehitys sekä toisaalta Suomen ammatillinen jakso 6 kk. Koulutuksen päätti 798
16675: viranomaisten toimenpiteet, joilla pyritään löytä- inkeriläistä. Kertomusvuoden koulutuskustan-
16676: mään vaihtoehtoja pysyvälle Suomeen muutolle. nukset olivat yhteensä n. 18 Mmk ja koulutusai-
16677: Työministeriön arvio on se, että muutto Suo- kaisten tukien määrä 23 Mmk. Lisäksi työvoima-
16678: meen jatkuu myös tulevaisuudessa. Tällä vuosi- piirit ovat järjestäneet kielenopetusta paikallisten
16679: kymmenellä arvioidaan Suomeen muuttavan n. oppilaitosten kanssa, ja opettajavoimat on pal-
16680: 1 000 henkeä vuosittain. kattu työttömien inkeriläisten opettajien joukosta
16681: erilaisilla työllistämistuilla. Lähialuekoulutuksen
16682: Paluumuuttokustannukset. Inkerinsuoma- puitteissa inkeriläisiä on koulutettu Pietarissa ja
16683: laisten muuton käynnistyttyä työministeriölle Virossa idänkaupan asiantuntijatehtäviin. Kus-
16684: myönnettiin v. 1990 II lisämenoarviossa 300 000 tannukset tähänastisesta koulutuksesta ovat n.
16685: mk inkeriläisten palvelu- ja tiedotustoimintaan 500 000 mk.
16686: 222
16687:
16688: Nimenomaan inkeriläisille suunnattu yksittäi- heitä sellaisiin tehtäviin, joissa he voivat hyödyn-
16689: nen suora tuki on kuntien maksama toimeentu- tää kahden kielen ja kulttuurin tuntemustaan.
16690: lotuki, jonka maksamisesta aiheutuneet kustan-
16691: nukset voidaan valtion varoista korvata kunnille Hakemusten käsittely. Inkerinsuomalaisten
16692: kuuden ensimmäisen Suomessa asumiskuukau- hakemukset käsitellään edustustoissa nykyisin
16693: den ajalta. Eläkeläisten ja pitkäaikaissairaiden siten, että työhallinnon virkamiehet ottavat en-
16694: toimeentulotuen maksamista on voitu jatkaa sii- siksi vastaan Suomeen pyrkivät ja suorittavat
16695: hen asti, kunnes henkilö on saavuttanut oikeu- paluumuuttohaastattelut, joissa samalla selvite-
16696: den Suomen kansaneläkejärjestelmän mukaisiin tään myös suomalainen syntyperä. Sen jälkeen
16697: etuihin. hakemukset siirtyvät konsulaatin viisumiosastol-
16698: Vuoden 1990 lopussa tuli voimaan valtioneu- le, joka tekee päätöksen oleskeluluvan myöntä-
16699: voston päätös Eräiden Suomeen muuttavien misestä tai, mikäli katsoo tarpeelliseksi, lähettää
16700: henkilöiden toimeentulotuen sekä heille anne- hakemuksen lausunnolle ulkomaalaiskeskuk-
16701: tun sosiaali- ja terveydenhoidon erityiskustan- seen. Päätös tehdään ulkomaalaiskeskuksen lau-
16702: nusten korvaamisesta. Sen nojalla on sosiaali- ja sunnon mukaisesti. Ulkomaalaiskeskus siis sekä
16703: terveysministeriön momentilla 33.28.30 ollut määrittelee asiakirjat, joilla suomalainen synty-
16704: määrärahaa seuraavasti: perä todetaan, että ratkaisee viime kädessä sen,
16705: voidaanko hakijalle antaa esitettyjen selvitysten
16706: Vuosi Määräraha perusteella oleskelulupa paluumuuttajan statuk-
16707: mk sella.
16708: 1991 ............................................. . 521 000 Työministeriön mielestä hakemusten käsitte-
16709: 1992 ............................................. . 10 584 000 lyn epäkohta edustustoissa on ollut se, että
16710: 1993 ............................................. . 24 500 000 syntyperän selvittäminen vie työhallinnon
16711: edustajan ajasta kohtuuttoman suuren osan.
16712: Työhallinnon edustaja on asiantuntija Suo-
16713: Valtion vuoden 1994 talousarviossa ko. mää- meen muuttoon liittyvissä käytännön kysy-
16714: räraha on 43 500 000 mk. myksissä. Sen sijaan hänellä ei työministeriön
16715: mukaan ole koulutusta syntyperän selvittä-
16716: Paluumuuttajien sopeutuminen työelä- misessä vaadittavien asiakirjojen tutkimiseen
16717: mään. Paluumuuttajista n. 10% on eläkeikäisiä, eikä mahdollisten väärennösten havaitsemi-
16718: 75% työikäisiä ja n. 15% alle 16-vuotiaita. Kaikis- seen. Työministeriö onkin monesti esittänyt,
16719: ta Suomeen muuttaneista arviolta puolet asuu että ulkomaalaiskeskus lähettäisi edustustoihin
16720: pääkaupunkiseudulla. oman virkamiehensä syntyperäselvityksiä var-
16721: Työvoimatoimistoissa oli tammikuussa 1994 ten. Näin päätöksetkin voitaisiin tehdä edus-
16722: työnhakijoina yhteensä n. 5 600 IVY:n tai Viron tustoissa tarvitsematta pyytää erikseen lausun-
16723: kansalaista, joista työttöminä oli 4 570. Heistä toa ulkomaalaiskeskukselta. Vaihtoehtoinen
16724: arviolta 3 500 oli inkeriläisiä. Inkerinsuomalaisis- menettely olisi se, että kaikki hakemukset lä-
16725: ta siis lähes joka toinen työikäinen on työttömä- hetettäisiin asiakirjoja edustustoissa tutkimatta
16726: nä. ulkomaalaiskeskuksen ratkaistaviksi. Sisäasi-
16727: Sekä työnantajilta että työvoimatoimistoilta ainministeriö on ilmoittanut, että vuoden 1994
16728: saatujen tietojen mukaan inkeriläiset ovat erittäin aikana ulkomaalaiskeskuksen virkamies siirtyy
16729: halukkaita sopeutumaan Suomeen. Työministe- pääkonsulinvirastoon Pietariin käsittelemään
16730: riön mukaan kokemukset esim. yrityksiin sijoite- inkeriläisten hakemuksia.
16731: tuista työharjoittelijoista tukevat tätä. Suurin osa Työministeriö katsoo, että riippumatta hake-
16732: sijoittuu myöhemmin pysyvään työsuhteeseen muksen käsittelypaikasta olennaisen tärkeää on
16733: ko. yritykseen. Yleensä inkeriläisten työmotivaa- paluumuuttajan statuksen ratkaiseminen ensim-
16734: tio on hyvä, kuten heidän koulutustaustakin. mäisessä käsittelyssä. Tällöin asianomaiset eivät
16735: Esimerkiksi Helsingin työvoimatoimistoon il- enää Suomessa joudu paikallispoliisille uudes-
16736: moittautuneista työnhakijoista kolmanneksella taan viemään kaikkia asiakirjoja jatko-oleskelu-
16737: on akateeminen loppututkinto. Työllistymistä lupia hakiessaan.
16738: estävät Suomen vaikean työllisyystilanteen lisäk-
16739: si monilta puuttuva suomen kielen taito. Inkeri- Suomalaisen syntyperän todistaminen.
16740: läisten suomen kielen taitoa onkin ministeriön Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus selvit-
16741: mukaan pyritty vahvistamaan ja kouluttamaan tää paluumuuttajien suomalaiseen syntyperään
16742: 223
16743:
16744: liittyvät kysymykset. Selvitystyö tapahtuu erilais- mahdollisia siteitä ja oikeuksia luvan hakijalle jää
16745: ten asiakirjojen perusteella. Asiakirjat jaetaan lähtömaahan. Näillä seikoilla ei siten ole merki-
16746: kolmeen ryhmään: varsinaiseen syntymätodis- tystä lupien myöntämisen kannalta. Sama pätee
16747: tukseen, ns. sisäiseen passiin ja muihin mahdol- ulkomaan kansalaiseen, joka hakee oleskelulu-
16748: lisiin asiakirjoihin. Asiakirjojen pitää olla alkupe- paa Suomeen muuttoa varten suomalaiseen syn-
16749: räisiä. Vuonna 1990 tai sen jälkeen annetut todis- typerään vedoten.
16750: tukset eivät silti yksinään riitä todistamaan suo- Muiltakaan ulkomaalaisilta, jotka muuttavat
16751: malaista syntyperää. takaisin Suomeen, ei vaadita sitoumusta asettua
16752: Sellaisissa tapauksissa, joissa inkerinsuomalai- Suomeen ja kaikkien siteiden katkaisemista läh-
16753: sen paluumuuttajan esittämät asiakirjat eivät täy- tömaahan. Työministeriö katsoo, että inkerin-
16754: tä vaatimuksia, voidaan häntä pyytää esittämään suomalaisia ei tule asettaa erilaiseen ja huonom-
16755: myös suomalaisen vanhemman (tai vanhem- paan asemaan muihin paluumuuttajiin ja maa-
16756: pien) syntymätodistus, sisäinen passi, avioliitto- hanmuutlajiin nähden.
16757: todistus tai avioerotodistus. Näiden on oltava Ei ole suinkaan poikkeuksellista, että Suomes-
16758: alkuperäisiä ja täytettävä muutenkin samat ehdot ta muuttanut palaa Suomeen ja muuttaa uudes-
16759: kuin hakijan henkilökohtaisten todistusten. Jos taan Suomesta ja palaa ehkä taas takaisin Suo-
16760: hakija itse, toinen taikka molemmat vanhemmis- meen. Jos siteet katkaistaan, tällainen henkilö
16761: ta tai joku/jotkut neljästä isovanhemmasta on menettää mm. työnteko-oikeuden Venäjällä.
16762: ollut Suomessa Inkerin siirtoväen mukana v. Työministeriö on erityisesti inkerinsuomalaisia
16763: 1943-44, viranomainen voi pyytää Valtionarkis- varten käynnistänyt hankkeita, joilla heitä pyri-
16764: toa toimittamaan tästä todistuksen. tään työllistämään idänkaupan tehtäviin vientiä
16765: Työministeriöllä ei ole huomauttamista suo- harjoittaviin yrityksiin. Nämä tehtävät vaativat
16766: malaisen syntyperän toteamismenettelystä muu- edestakaista liikkumista yli rajan ja voivat johtaa
16767: toin kuin, että v. 1990 ja sen jälkeen annettua myös takaisin muuttoon Venäjälle tai Viroon.
16768: sisäistä passia tai todistusta ei yksinään voi pitää Edellyttämällä kaikkien siteiden katkaisemista ja
16769: riittävänä osoittamaan suomalaista syntyperää, vaatimalla Venäjän viranomaisilta todistusta py-
16770: koska paperien joukossa on ollut väärennöksiä. syvästä maastamuutosta vaikeutettaisiin työmi-
16771: Työministeriö katsoo, että tällä perusteella ei nisteriön mielestä näitä hankkeita.
16772: tulisi kuitenkaan hylätä kaikkia v. 1990 ja sen
16773: jälkeen annettuja passeja ja todistuksia. On otet- Kielitaitovaatimus. Inkerinsuomalaisten pa-
16774: tava huomioon, että inkerinsuomalaiset ovat jou- luumuuton alkuvaiheessa muuttajista, varsinkin
16775: tuneet kokemaan vainoa ja syrjintää suomalai- Virosta tulleilla, oli suurimmalla osalla melko
16776: suutensa vuoksi ja tästä syystä selviämisen edel- hyvä suomen kielen taito. Tällä hetkellä paluu-
16777: lytys on joskus ollut suomalaista kansallisuutta muuttajien suomen kielen taito on hyvin vähäis-
16778: osoittavan todisteen hävittäminen. Suomen vi- tä. Suomen kielen taito todetaan paluumuutto-
16779: ranomaiset eivät voi täysin kieltäytyä hyväksy- haastattelussa. Paluumuuttoa suunnitteleville
16780: mästä minkään muunkaan valtion passia sillä korostetaan kielitaidon merkitystä, mutta mitään
16781: perusteella, että passista on ollut liikkeellä vää- tiettyjä vaatimuksia ei työministeriön ilmoituksen
16782: rennöksiä. Työministeriö on saattanut kantansa mukaan aseteta.
16783: myös ulkomaalaiskeskuksen tietoon. Työministeriö katsoo, että suomen kielen tai-
16784: Kun inkerinsuomalaisten paluumuutto Suo- toa ei tule asettaa Suomeen muuton ehdoksi.
16785: meen käynnistyi v. 1990, päädyttiin eri viran- Tämä olisi kohtuuton vaatimus, kun otetaan
16786: omaisten kesken siihen, että paluumuuttajan sta- huomioon inkerinsuomalaisten kokemat vai-
16787: tus annetaan niille, joiden isovanhemmista aina- heet, joissa suomen kielen siirtäminen lapsille ei
16788: kin yhdellä on suomalainen syntyperä. Työmi- juurikaan ollut mahdollista. Myöskään Suomen
16789: nisteriö katsoo, että tätä määrittelyä voidaan valtio ei menneinä vuosikymmeninä millään ta-
16790: soveltaa edelleen. voin tukenut inkerinsuomalaisia siten kuin muita
16791: ulkosuomalaisia kielen ja kulttuurin säilyttämi-
16792: Paluumuuttajan kotipaikkaoikeuden säi- sessä. Työministeriön mielestä ei siis voida kat-
16793: lyminen. Kun ulkomaalainen hakee oleskelu- ja soa suomen kielen taidon puutteiden johtuvan
16794: työlupaa Suomeen pysyvässä muuttotarkoituk- inkerinsuomalaisten haluttomuudesta suomalai-
16795: sessa, hakemus ratkaistaan sillä perusteella, sen kulttuuri-identiteetin säilyttämiseen vaan
16796: onko lupien myöntäminen Suomen kannalta tar- olosuhteista sekä siitä, että heidät oli täysin
16797: koituksenmukaista. Tutkimatta jätetään, mitä unohdettu Suomen ulkosuomalaispolitiikassa.
16798: 224
16799:
16800: Oleskelulupaa Suomeen hakevalta ulkomaa- omaistoimia ja yhteistyötä on tarpeen edelleen
16801: laiselta ei luvan myöntämisen ehtona vaadita kehittää.
16802: suomen kielen taitoa. Sitä ei näin ollen tule Julkisessa keskustelussa inkerinsuomalaiset
16803: työministeriön käsityksen mukaan vaatia myös- on ministeriön mielestä asiattomasti kytketty itä-
16804: kään inkerinsuomalaisilta. rikollisuuteen tai idästä tuleviin muuttouhkiin.
16805: Kaikissa maissa, myös Suomessa, kansalaisuu- Suomeen muuttaneiden inkeriläisten määrän
16806: den saaminen edellyttää ko. maan kielen taitoa. perusteella heidän muuttonsa kokeminen uhka-
16807: Inkerinsuomalainen voi kuitenkin saada Suomen na on perusteetonta. Kaikki eivät edes halua
16808: kansalaisuuden vasta viiden vuoden maassa asu- muuttaa Suomeen pysyvästi, vaan ainoastaan
16809: misen jälkeen, johon mennessä hänen on hankit- työskennellä täällä väliaikaisesti. Suomeen muut-
16810: tava suomen kielen taito. taneista suurella osalla on monipuolinen kou-
16811: Työministeriö on yhteistyössä opetushallituk- lutus, ja he ovat täydennyskoulutuksen jälkeen
16812: sen kanssa käynnistänyt Virossa ja Pietarissa sijoittuneet työmarkkinoille. Samalla he ovat tuo-
16813: hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa paluu- neet mukanaan venäjän kielen taitonsa, jolla on
16814: muuttajien suomen kielen taitoa ja suomalaisen käyttöä Suomen työmarkkinoilla ja kaupallisessa
16815: yhteiskunnan ja työelämän tuntemusta jo ennen yhteistyössä Venäjän kanssa. Inkeriläiskysymys
16816: Suomeen muuttoa. Tallinnassa käynnistyi vuo- onkin ministeriön mielestä nähtävä laajempana
16817: den 1994 alusta kaksi kielikurssia, joihin osanot- kokonaisuutena kuin pelkkänä paluumuuttona.
16818: tajat valittiin Suomeen paluumuuttajiksi pyrki- Mikäli inkeriläiskysymys hoidetaan hyvin ja pa-
16819: vien joukosta. Kielikurssi kestää kolme kuukaut- luumuuttomahdollisuuksien ohella tuetaan hei-
16820: ta. Vastaavia kursseja käynnistetään myös Pieta- dän kulttuurinsa säilymistä ja elinolojensa kehit-
16821: rissa ja mahdollisesti myöhemmin muualla Viros- tämistä, inkerinsuomalaiset ovat tulevaisuudessa
16822: sa ja Venäjällä. Tavoitteena on vähitellen saada työministeriön mielestä Suomen kannalta mer-
16823: aikaan järjestelmä, jossa kaikille paluumuuttaja- kittävä henkinen ja taloudellinen voimavara.
16824: aseman saaneille järjestetään erillinen kielenope-
16825: tusta sisältävä muuttovalmennus ennen Suo- Paluumuuton vaihtoehdot ja yhteistyö eri
16826: meen muuttoa. järjestöjen kanssa. Työministeriön aloitteesta
16827: Esimerkiksi Saksa edellyttää Venäjältä tulevilta käynnistyi Pietarissa kertomusvuoden syksyllä
16828: paluumuuttajilta saksankielen taitoa. Tämä selit- inkeriläisille tarkoitettu kaupallisten avustajien
16829: tynee sillä, että heitä pidetään myös saksalaisina, kurssi. Tarkoituksena oli kouluttaa heitä erilaisiin
16830: ja he saavat välittömästi Saksan kansalaisuuden. suomalais- ja yhteisyritysten kaupallisten avusta-
16831: Venäjänsaksalaiset ovat 1600-luvulla ja sen jäl- jien tehtäviin. Koulutukseen sisältyi työharjoitte-
16832: keen Venäjälle muuttaneiden jälkeläisiä. Saksan lu Suomessa. Kokemukset koulutuksesta ovat
16833: perustuslain mukaan saksalainen kansalaisuus ja ministeriön mielestä hyvin myönteiset. Siihen
16834: kansalaisoikeudet säilyvät sukupolvesta toiseen. osallistuneet sijoittuivat erilaisiin vientikaupan
16835: Paluumuuton ehtona on saksan kielen taidon tehtäviin hyvin. Koulutusta jatketaan. Virossa on
16836: lisäksi myös saksalainen identiteetti eli etninen toteutettu lähialuekoulutuksena vastaavanlainen
16837: yhteenkuuluvuus Saksaan ja muihin saksalaisiin. koulutuskokonaisuus.
16838: Inkerinsuomalaisten Venäjälle muutto on Vaihtoehtona pysyvälle Suomeen muutolle
16839: nuorempaa kuin saksalaisten, vaikka suomalai- työministeriö on myös tukenut määräaikaisia
16840: sia muutti Inkerinmaalle jo 1600-luvulla. Suuria työskentely- ja harjoittelumahdollisuuksia Suo-
16841: muuttoaaltoja oli vielä viime vuosisadan ja tämän messa. Esimerkkinä mainittakoon järjestelyt, jot-
16842: vuosisadan alussa. ka mahdollistavat inkeriläisten tulon maatalou-
16843: den kausituontoisiin työtehtäviin Suomeen. Vuo-
16844: Määräajan asettaminen paluumuutolle. sittain lähes 1 000 inkeriläistä on työskennellyt
16845: Työministeriö katsoo, että mitään määräaikaa, Suomessa näissä tehtävissä. Suomesta saamillaan
16846: jonka jälkeen inkerinsuomalaisten paluumuutto palkkatuloilla he ovat voineet kohentaa elino!-
16847: ei enää olisi mahdollista, ei tule asettaa. Määräai- ojaan myös omilla asuinseuduillaan.
16848: ka olisi vastoin noudatettua ulkosuomalais- ja Työministeriö toteaa, että yhteistyö sosiaali- ja
16849: paluumuuttopolitiikkaa, jossa inkerinsuomalais- terveysministeriön kanssa on ollut toimivaa, eikä
16850: ten tulee olla rinnastettavissa muihin ulkosuoma- ministeriöillä ole erilaisia näkemyksiä inkerin-
16851: laisiin. Samoin ministeriö katsoo, että inkerin- suomalaisia koskevista toimenpiteistä. Sosiaali-
16852: suomalaisten paluumuutto ei vaadi nykyistä tar- ja terveysministeriön toiminnalla vanhustenhuol-
16853: kempia ohjeita tai rajoituksia. Sen sijaan viran- lon järjestämiseksi on ollut hyvin suuri merki-
16854: 225
16855:
16856: tys inkerinsuomalaisille. Viranomaistoimintojen Paluumuuttajia koskevaa erityislakia ei ole,
16857: ohella on mainittava myös se merkittävä avustus- eikä ulkomaalaislakikaan, eräitä viittauksia lu-
16858: ja tukitoiminta, jota seurakunnat, erilaiset järjes- kuun ottamatta, tunne paluumuuttaja-käsi-
16859: töt ja yksityiset ihmiset harjoittavat. tettä. Vaikka viime vuosina on viranomaisten
16860: Työministeriö on aina vuodesta 1990 tehnyt normistoa purettu paljon, valtiontilintarkastajat
16861: yhteistyötä Pietarissa toimivan Inkerin liiton sekä katsovat, että tulisi selvittää, olisiko syytä valmis-
16862: Eestin Inkerinsuomalaisten liiton kanssa. Yhteis- tella paluumuuttajia koskeva erityislaki.
16863: työtarve on syntynyt paluumuuttajien palvelutar- Mitään erillistä organisaatiota paluumuutta-
16864: peesta, koska mainitut järjestöt olivat varsinkin jia varten ei ole luotu, vaan toiminta on järjestet-
16865: alkuvaiheessa ainoa yhteys inkeriläisiin. Työmi- ty eri viranomaisten yhteistyöllä. Valtiontilintar-
16866: nisteriö järjesti v. 1991 erityisen seminaarin Venä- kastajien mielestä tämä ratkaisu on ollut tarkoi-
16867: jällä ja Virossa toimivien järjestöjen paikallisille tuksenmukainen.
16868: edustajille, jotta nämä voisivat edelleen neuvoa Suomen ulkomaalaisedustustoihin on viime
16869: Suomeen muuttoaikeissa olevia. Tämän jälkeen vuosien aikana sijoitettu eri ministeriöiden vir-
16870: järjestöille on säännöllisesti lähetetty Suomen kamiehiä hoitamaan edustustoissa oman hallin-
16871: olosuhteita koskevaa tiedotusaineistoa ja järjes- nonalansa erityistehtäviä. Esimerkiksi työminis-
16872: tetty ao. maassa annettavaa koulutusta. Inkeri- teriön mukaan työhallinnon virkamiesten sijoit-
16873: läisjärjestöt ovat myös omatoimisesti avustaneet taminen edustustoihin inkerinsuomalaisten pa-
16874: Suomeen muuttoaikeissa olevia ja järjestäneet luumuuton ohjausta varten on osoittautunut
16875: kielikursseja, joihin on sisältynyt Suomeen muut- tarpeelliseksi. Samalla työhallinnon edustajat
16876: toon valmentavaa informaatiota. Tätä toimintaa ovat voineet antaa myös asiantuntija-apua
16877: työministeriö on tukenut taloudellisesti. edustustojen muille virkailijoille työlupa-asiois-
16878: Liittojen paluumuuttoneuvontaa varten saama sa. Käytännössä kuitenkin työministeriön virka-
16879: tuki oli v. 1990-93 yhteensä n. 150 000 mk. miesten työ on ollut paljolti syntyperän selvittä-
16880: Tuesta valtaosa eli n. 100 000 mk on maksettu mistä.
16881: Eestin Inkerinsuomalaisten liitolle, joka työmi- Tämän vuoksi valtiontilintarkastajien mieles-
16882: nisteriön mukaan on Pietarin Inkerin liittoa aktii- tä voisi olla tarkoituksenmukaisempaa, että näi-
16883: visemmin organisoinut paluumuuttoon liittyvää hin tehtäviin lähetettäisiin työvoimaviranomais-
16884: toimintaa. Inkerin liiton tuki on muodostunut ten sijasta esim. ulkomaalaiskeskuksen virkaili-
16885: lähinnä korvauksesta paluumuuttojonon pitämi- ja. Kaikkein tarkoituksenmukaisinta toki olisi,
16886: sestä. Lisäksi Inkerin liitto on avustanut kesätyö- että muuttajien syntyperän selvitystyötä tekisivät
16887: hön, lähinnä marjanpoimintaan, Suomeen tule- edustustojen omat virkailijat. Ulkoasiainministe-
16888: van inkeriläistyövoiman informoimisessa ja eri- riön tulisi yhdessä eri ministeriöiden kanssa ylei-
16889: laisten maahantulomuodollisuuksien hoitami- semminkin selvittää, missä laajuudessa edustus-
16890: sessa. Yhteistyö inkerinsuomalaisten järjestöjen toihin kannattaa lähettää eri ministeriöiden asi-
16891: kanssa on työministeriön näkökulmasta ollut antuntijoita hoitamaan oman hallinnonalansa
16892: välttämättömyys, koska järjestöt ovat ainoa kon- tehtäviä. Käytäntö on varmasti monasti perustel-
16893: taktiverkosto Suomeen muuttoaikeissa oleviin. tu, mutta ainakin joissakin tapauksissa saattaisi
16894: Todettakoon myös, että paluumuuttajien neu- olla yksinkertaisempaa kouluttaa edustuston
16895: vontaan liittyvää yhteistyötä on perinteisesti har- omaa henkilöstöä niin, että he pystyvät suoriutu-
16896: joitettu myös muiden ulkosuomalaisjärjestöjen maan oman hallinnonalansa ulkopuolista eri-
16897: mm. Ruotsin suomalaisseurojen kanssa. tyisosaamista vaativista tehtävistä. jos käytän-
16898: nön annetaan jatkua suunnittelemattomasti,
16899: Inkerinsuomalaisia paluumuuttajia on jo lä- voi tulevaisuudessa olla vaikeuksia erottaa ulko-
16900: hes 10 000. Vaikka arvioitaisiinkin, ettei parin asiainministeriön ja muiden ministeriöiden
16901: vuoden takaisiin huippulukuihin enää ylletä- budjetteja ja tehtäviä toisistaan.
16902: kään, niin muutto säilynee vielä pitkään 1 000 Paluumuuttajan määrittelyyn liittyy eräitä
16903: henkenä vuosittain. Paluumuutto alkoi vähitel- kysymyksiä, joita tulisi jatkossa pohtia. Nykyti-
16904: len viime vuosikymmenen lopulla ja kasvoi ny- lannetta arvioitaessa ja paluumuuton edellytyk-
16905: kyisiin määriin sen jälkeen, kun silloinen tasa- siä uudelleen määriteltäessä on kuitenkin tun-
16906: vallan presidentti otti asiaan julkisuudessa kan- nustettava inkerinsuomalaisten historiallinen
16907: taa. Paluumuuttoon liittyvät käytännön sovelta- tausta. Kuten edellinen tasavallan presidentti
16908: misratkaisut ovat muotoutuneet vähitellen lä- puheenvuorossaan totesi, inkeriläiset ovat suo-
16909: hinnä työministeriön ja sisäasiainministeriön malaisia ja he ovat siellä monia kokeneet. Kie-
16910: viranomaisten yhteistyön seurauksena. leen ja kansallisuuteen kohdistunut sorto on
16911:
16912: 15 340518M
16913: 226
16914:
16915: vaikeuttanut inkerinsuomalaisten suomalaisen musta luopua entisestä kotipaikkaoikeudestaan,
16916: kansallistunteen säilymistä. Suomen tulisi eri- liittyyhän tähän oikeuteen usein työssäolo- ja
16917: tyisesti huolehtia niistä vanhuksista, jotka taiste- omistusoikeuskin. Tätä kysymystä tulisi kuiten-
16918: livat viime sodassa suomalaisten puolella ja kin selvittää kokonaisuudessaan. Paluumuuton
16919: ovat tästä syystä joutuneet kärsimään. Yksi tarkoitushan on katkaista siteet entiseen asuin-
16920: vaihtoehto on tämän ryhmän siirtäminen koko- maahan ja siirtyä läheisemmäksi koettuun maa-
16921: naisuudessaan Suomeen, jos heillä siihen on han. Valtioiden välisin sopimuksin tulee jätjes-
16922: halua. tää paluumuuttajan entiseen kotimaahan liitty-
16923: Valtiontilintarkastajat katsovat, että paluu- vien oikeuksien turvaaminen.
16924: muuttajan asemaan pääsemisen ehtona pitäisi Lisäksi olisi syytä selvittää, pitäisikö asettaa
16925: olla ainakin jonkinlainen suomen kielen taito ja jokin määräaika inkerinsuomalaisten paluu-
16926: yhteenkuuluvuudentunne suomalaisiin. jos muutolle. Määräajan jälkeen sallittaisiin vain
16927: henkilö ei lainkaan puhu suomea ja hänen iso- ne tapaukset, joissa kyse on perheitten yhdistämi-
16928: vanhemmistaan vain yksi on suomalaista suku- sestä.
16929: juurta, on hieman vaikea ymmärtää, mitkä si- Valtiontilintarkastajien mielestä kaikkia edel-
16930: teet tällaista paluumuuttajaa Suomeen yhdistä- lä mainittuja kysymyksiä tulisi pohtia ja arvioi-
16931: vät. da. Nyt esiin nostetuissa kysymyksissä saatetaan
16932: Paluumuuttajalie ei ole, tulipa hän mistä päätyä perustellusti erilaisiin ratkaisuihin. Näi-
16933: maasta tahansa, asetettu vaatimusta katkaista den asioiden arviointi tapahtuisi parhaiten inke-
16934: siteitään ja oikeuksiaan lähtömaahan. Siksi ei rinsuomalaisten paluumuuttoa koskevan erillis-
16935: inkerinsuomalaisillekaan voida asettaa vaati- lain valmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikana.
16936: 227
16937:
16938:
16939:
16940:
16941: Ympäristöministeriön hallinnonala
16942:
16943: Ympäristöteknologian kehittäminen Ympäristöministeriön toimet. Ympäristö-
16944: ministeriöllä oli kertomusvuonna teknologia-
16945: Ympäristön huomioon ottaminen on tullut määrärahoja 450 000 mk momentilla 35.11.26
16946: 1990-luvulla yhä tärkeämmäksi suunniteltaessa (Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja valvonta).
16947: uusia tuotantomenetelmiä ja tuotteita. Tuotan- Ministeriöitä saadun tiedon mukaan niitä on
16948: non ympäristönäkökohtia painottavat sekä mo- käytetty toimialoittaisiin ympäristöteknologiasel-
16949: net kansainväliset sopimukset ja sisäinen lainsää- vityksiin, ympäristöteknologian tietojärjestelmi-
16950: däntömme että myös kuluttajien kasvava kiin- en kehittämiseen ja elinkaarianalyyseihin.
16951: nostus tuotteiden ympäristöystävällisyyteen. Sa- Ministeriöllä on ollut myös vuosittain käytös-
16952: malla on yhä enemmän kiinnitetty huomiota sään määräraha talousarvion momentilla
16953: luonnossa jo tapahtuneeseen saastumiseen ja 35.11.62, Ympäristönsuojelun edistäminen, jota
16954: mahdollisuuksiin puhdistaa luonto. Nämä seikat on käytetty mm. jätehuollon ja jätteiden hyödyn-
16955: ovat luoneet voimakkaan tarpeen kehittää uutta tämisen kehittämiseen v. 1990-93 sekä ilman-
16956: ns. ympäristöteknologiaa. suojelun kehittämiseen ja koerakentamisen edis-
16957: Ympäristöteknologian käsite määritellään tämiseen v. 1992-93. Määrärahasta on myön-
16958: usein eri asiayhteyksissä eri tavoilla. Ympäristö- netty avustuksia kunnille yhdyskuntajätteiden
16959: teknologia voidaan määritellä välittömästi ympä- hyödyntämistä edistäviin hankkeisiin sekä erik-
16960: ristöhaittoja poistavaksi teknologiaksi. Sen lisäk- seen nimetyille hankkeille toiminta-avustuksina
16961: si kehitetään välittömästi ympäristöhaittojen syn- (paperinkeräys v. 1987, romun talteenotto v.
16962: tymistä ehkäisevää teknologiaa ja välillisesti ym- 1992-94). Avustuksia on myönnetty myös teol-
16963: päristöhaittoja ehkäisevää teknologiaa. Käsitteen lisuudelle vesiensuojelu- ja ilmansuojeluhank-
16964: voidaan myös laajimmillaan ymmärtää koskevan keisiin ja energiantuottajille ilmansuojeluhank-
16965: kaikkea kestävää kehitystä edistävää teknolo- keisiin. Kertomusvuoden toisen lisätalousarvion
16966: giaa. Ympäristöteknologian kehittämisessä siten käsittelyssä momentin perusteluja muutettiin si-
16967: eri rahoittajilla on omalta hallinnonalaltaan lähte- ten, että sitä saa käyttää myös valtioneuvoston
16968: viä primaaritavoitteita, jotka näkyvät kehittämi- määräämin perustein avustusten maksamiseen
16969: sen sisällössä ja tavoitteissa. ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin
16970: Ympäristöministeriölle kuuluu sektoriministe- edellyttäen, että ne käynnistyvät kertomusvuon-
16971: riönä päävastuu oman toimialueensa tilaa ja ke- na. Samalla määrärahaa lisättiin 30 Mmk:lla.
16972: hitystä koskevasta tutkimuksesta, tulevaisuuden Vuodesta 1994 alkaen avustuksia voidaan
16973: kehitysmahdollisuuksien arvioinnista ja teknolo- ympäristöministeriön mukaan myöntää aiempaa
16974: giatarpeiden tunnistamisesta sekä näiden tarpei- laajemmin jätehuoltoa ja jätteiden hyödyntämis-
16975: den viestittämisestä muulle yhteiskunnalle. tä, ilmansuojelua, vesiensuojelua, meluntorjun-
16976: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on vastaavasti taa, kemikaalivalvontaa ja muuta ympäristönsuo-
16977: energiapolitiikan ja teollisuuden toimintaedelly- jelua edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkei-
16978: tysten osalta samat tehtävät. Kauppa- ja teolli- siin. Kuntien ja yhteisöjen lisäksi avustuksia
16979: suusministeriön alaisella teknologiahallinnolla suunnataan myös teollisuudelle ja energiantuo-
16980: on vastuu kaupallisesti kilpailukykyisen teknolo- tantoon. Määrärahan suuruus on 10,6 Mmk.
16981: gian, tuontantomenetelmien ja tuotteiden val- Ministeriön mukaan määräraha kohdennetaan
16982: mistamisesta. Uuden ympäristöteknologian ke- ensisijaisesti sellaisen uuden ympäristötekniikan
16983: hittämisen perustana olevan perustutkimuksen ja sellaisten uusien menetelmien käyttöönoton
16984: toteutuksesta vastuu on tietysti opetushallinnol- edistämiseen, joilla on yleistä merkitystä. Tuke-
16985: la, Suomen Akatemialla ja korkeakouluilla. malla hankkeita, joissa kehitetään uutta tekniik-
16986: 228
16987:
16988: kaa vanhoihin ja uusiin laitoksiin, edistetään Ympäristöministeriön mukaan ympäristötek-
16989: ensisijaisesti kotimaan ympäristönsuojelua. Osa nologian laatua ei Suomessa ole sanottavasti
16990: hankkeista voi johtaa ympäristöteknologian arvioitu. Poikkeuksen muodostavat ydinjättei-
16991: vientituotteisiin, kuten viidessä ilmansuojelu- den käsittelyä ja loppusijoitusta koskevat hank-
16992: hankkeessa on käynyt v. 1992-93. Ministeriön keet, joita on kansainvälisessä asiantuntija-arvi-
16993: avustuksin voidaan myös täydentää kauppa- ja oinnissa pidetty jopa esimerkillisinä. Kansainvä-
16994: teollisuusministeriön isoja tutkimusohjelmia, jol- lisen kokemuksen ja kasvavan viennin perusteel-
16995: loin niihin voidaan kytkeä ympäristöhallinnon la ministeriö arvioi ympäristöteknologian tietä-
16996: asiantuntemus. myksen Suomessa saman tasoiseksi kuin muissa
16997: Ympäristöministeriö huomauttaa lausunnos- Pohjoismaissa ja kestävän tiukankin kansainväli-
16998: saan, että läheskään kaikki avustuskelpoiset ym- sen vertailun. Tavanomaisen puhdistustekniikan
16999: päristöteknologian hankkeet eivät ole sellaisia, alalla kilpailu on kuitenkin kovaa ja suomalaisten
17000: että niiden tukeminen soveltuisi kauppa- ja teol- yritysten menestysmismahdollisuudet ovatkin lä-
17001: lisuusministeriön hallinnonalalle. Tällaisia ovat hinnä erityisosaamisessa ja säästävässä teknolo-
17002: mm. monet jätteiden keräilyä, lajittelua ja hyö- giassa.
17003: dyntämistä edistävät hankkeet. Monella hank- Ympäristöteknologiakoulutusta on ministe-
17004: keella halutaan myös edistää joko uuden lainsää- riön mielestä ollut liian vähän, mutta sitä on
17005: dännön tai kansainvälisen sopimuksen tai ohjel- sittemmin käynnistetty ja lisätty monessa korkea-
17006: man toteuttamista ja tältäkin osin ympäristömi- koulussa. Ministeriön mielestä koulutusta tulisi
17007: nisteriö katsoo omaavansa parhaan asiantunte- edelleen lisätä niin, että kaikki insinöörit pereh-
17008: muksen määrärahoja kohdennettaessa. tyisivät ympäristöteknologiaan peruskoulutus-
17009: Ympäristönsuojelutekniikkaa koskevien jakson aikana ja ympäristönäkökohdat otettaisiin
17010: hankkeiden avustamisessa yhteistyö kauppa- ja läpäisyperiaatteella huomioon kaikissa ammatti-
17011: teollisuusministeriön hallinnonalan kanssa on aineissa.
17012: sujunut ympäristöministeriön mielestä hyvin. Jos Ympäristöministeriössä on toiminut vuodesta
17013: kuitenkin kaikki nämä avustukset siirrettäisiin 1990 kertomusvuoden loppuun asti erityinen
17014: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, ympäristöteknologian työryhmä. Sen tehtäviin
17015: edellyttäisi hankkeiden asianmukainen kohden- kuului ympäristöteknologian seuranta, koordi-
17016: taminen ympäristöministeriön mielestä varsin nointi ja edistäminen sekä sitä koskeva tiedotus
17017: työlästä ja hankkeiden käsittelyä hidastavaa lau- ja viennin edistäminen. Työryhmä koordinoi
17018: suntomenettelyä, jotta ympäristönsuojelun myös ympäristöministeriön teknologiamäärära-
17019: asiantuntemus tulisi otetuksi huomioon. hojen käytön.
17020: Ympäristöministeriön mielestä nykyinen Ympäristötyöryhmä on valmistanut ministeri-
17021: työnjako on osoittautunut hyvin toimivaksi ja ölle erityisen Ympäristöhallinnon ympäristötek-
17022: hallinnollisesti järkeväksi. Käytännössä Teknolo- nologian kehittämisohjelman, joka julkaistiin ke-
17023: gian kehittämiskeskuksen (Tekes) avustukset sällä 1994. Ohjelman keskeinen sisältö on toi-
17024: suunnataan teollisuusyritysten prosessien ja tuo- mintastrategia, jonka avulla ympäristöministeriö
17025: tekehittelyn tukemiseen erityisesti silloin, kun voi suunnitelmallisesti vastata omalta osaltaan
17026: hankkeilla on tavallista enemmän liiketaloudel- ympäristöteknologian kehittämisestä yleisen tek-
17027: lista ja kauppapoliittista merkitystä. Ympäristö- nologiapolitiikan osana ja osallistua tarpeen
17028: ministeriön avustukset suunnataan kunnille ja mukaan hankkeiden rahoitukseen.
17029: yhteisöille tarkoin kohdennettuihin uuden ym- Kehittämisohjelrnassa on ympäristöministe-
17030: päristötekniikan ja uusien ympäristönsuojelume- riöstä saadun tiedon mukaan päädytty yhdek-
17031: netelmien käyttöönottoa edistäviin hankkeisiin. sään toimenpide-ehdotukseen, joiden toteutta-
17032: Ministeriön mielestä eri hallinnonalojen tähän misella alan kehitystä voidaan edistää. Työryh-
17033: tarkoitukseen varatut määrärahat eivät ole pääl- män ehdotukset ovat seuraavat:
17034: lekkäisiä vaan toisiaan täydentäviä. - Ympäristöministeriössä valmisteilla oleva
17035: Vuosina 1990-93 on valtion talousarviossa ympäristöohjelma 1995-2005 ja Ympäristöhal-
17036: varattu määrärahoja myös Itä-Euroopan ympäris- linnon ympäristöteknologian kehittämisohjelma
17037: töhankkeiden tukemiseen, yhteensä n. 230 tulisi yhteensovittaa siten, että teknologian kehit-
17038: Mmk. Teknologian siirto itäisille lähialueille ja tämisen painotukset tarkennetaan ympäristöoh-
17039: muu teknologiayhteistyö näiden alueiden kanssa jelman valmistuttua.
17040: on hoidettu ministeriön Itä-Eurooppa-projektin - Ympäristöhallinnon tutkimusmäärärahoja
17041: kautta. tulisi suunnata entistä selvemmin ympäristöon-
17042: 229
17043:
17044: gelmien ratkaisemiseen. Ympäristöministeriön kusten ja teknillisten korkeakoulujen välistä yh-
17045: hallinnaimaa kokeilu- ja kehittämisrahaa tulisi teistyötä tulisi tiivistää.
17046: lisätä ja suunnata uuden teknologian kehittämi- - Ympäristöhallinnon tulisi tehdä yhdessä
17047: seen ja käyttöönoton edistämiseen ympäristöpo- muiden teknologian kehittämisestä vastaavien
17048: liittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samoin tu- tahojen kanssa aloitteita tutkimusohjelmien to-
17049: lisi lisätä Itä-Eurooppa-projektin tukea suoma- teuttamisesta ympäristönsuojelun megatrendien
17050: laisten yritysten hankkeille Baltian maissa, Lenin- alueilta. Tutkimusohjelmien tavoitteet tulee aset-
17051: gradin alueella, Karjalassa ja Kuolassa sekä selvit- taan. 20 vuoden ajaksi. Ympäristöministeriöllä,
17052: tää mahdollisuudet jatkaa yhteistyötä Puolan Suomen ympäristökeskuksella, Valtion teknisel-
17053: kanssa. lä tutkimuskeskuksella ja korkeakouluilla yhdes-
17054: - Tekesin ja ympäristöministeriön yhteistyö- sä alan teollisuuden kanssa tulisi olla keskeinen
17055: tä tulisi kehittää nykyistä toimivammaksi siten, osuus tutkimusohjelmien tavoitteiden asettami-
17056: että Tekesin ympäristöohjelman koordinaatio- sessa.
17057: ryhmää käytettäisiin ympäristönsuojelun kannal- Työryhmä toteaa mietinnössään ympäristön-
17058: ta tärkeiden teknologiaohjelmien suunnitteluun. suojelun tulevan yrityksille niin tärkeäksi kilpai-
17059: - Ympäristöministeriön tulisi edelleen aktii- lutekijäksi, että ne eivät enää voi olla ottamatta
17060: visesti osallistua Suomen Ulkomaankauppaliitos- sitä kaikessa toiminnassaan huomioon. Asiak-
17061: sa toimivan ympäristöteknologian vientiyhteis- kaat ja suuri yleisö edellyttävät, että valmistuk-
17062: työryhmän toiminnan suunnitteluun ja toteutta- seen liittyvät ympäristöriskit minimoidaan. Ym-
17063: miseen. Vientiyhteistyöryhmästä on muodostu- päristöominaisuudet vaikuttavat myös ratkaise-
17064: nut toimiva ympäristöteknologia-alan verkosto, vasti tuotteen laatuun, ja niistä tulee työryhmän
17065: jolla on myös kansainvälistä merkitystä. Sen toi- arvion mukaan yhä enemmän ostopäätökseen
17066: minnassa yhdistyy sekä ympäristöministeriön vaikuttava tekijä.
17067: että kauppa- ja teollisuusministeriön samoin Työryhmä toteaa, että viranomaismääräykset
17068: kuin alalla toimivien yritysten, tutkimuslaitosten ovat tähän asti voimakkaasti ohjanneet ympäris-
17069: ym. pyrkimykset alan kehittämisessä. töteknologian kehitystä. Yritysten piirissä suori-
17070: tettava ympäristöteknologian tutkimus voi kui-
17071: - Suomalaisen asiantuntemuksen käyttöä
17072: tenkin vähitellen edistää voimakkaasti koko ym-
17073: kansainvälisessä standardisointiyhteistyössä ja
17074: päristöalan kehitystä. Jotta näin kävisi, on työryh-
17075: EU:n direktiivien valmistelussa tulisi tehostaa.
17076: män mielestä panostettava entistä enemmän ym-
17077: Standardisointityössä ympäristöhallinnon ja
17078: päristötekniikan kehittämiselle suotuisten edel-
17079: elinkeinoelämän edustajien aseman tulisi olla
17080: lytysten luomiseen ja teknologiapolitiikkaan.
17081: keskeinen. Tämä merkitsee myös teknisen tutkimuksen ase-
17082: - Ympäristöhallinnon tulisi kehittää ympä- man vahvistumista koko ympäristötutkimuksen
17083: ristöteknologian erikoisasiantuntemusta ja järjes- alalla.
17084: tää ympäristöhallinnon teknologiatiedon han- Valtion keskus- ja aluehallinnon uudistamis-
17085: kintaa. Suomen tulevan ympäristökeskuksen asi- hankkeeseen liittyen ympäristöministeriön, ope-
17086: antuntemusta tulisi kehittää edelleen niin, että se tusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön,
17087: käsittäisi nykyistä paremmin myös ilmansuojelu- liikenneministeriön sekä kauppa- ja teollisuus-
17088: ja jätehuoltotekniikan, biotekniikan, säästävän ministeriön asettama työryhmä selvittää sitä, mi-
17089: teknologian, ympäristöauditoinnit ja elinkaari- ten ympäristöä, energiaa ja luonnonvaroja kos-
17090: analyysit keva tutkimus järjestetään. Erityisesti tarkastel-
17091: - Ympäristöhallinnon tulisi tehostaa tiedot- laan, mitä rakenteellisia ja muita kehittämistoi-
17092: tamista ympäristöteknologian kehittämiseen vai- mia tarvitaan niissä valtion tutkimuslaitoksissa,
17093: kuttavista uusista määräyksistä, standardeista, joilla on toimintaa ympäristötutkimuksen alalla.
17094: laeista ja EU:n direktiiveistä sekä parhaasta käy- Työryhmä selvittää myös, miten keskushallinnon
17095: tettävissä olevasta tekniikasta. Myös muiden ja tutkimusalan hallinnolliset ja rahoitussuhteet
17096: maiden teknologiahankkeista ja teknologian ke- on tarkoituksenmukaista järjestää ottaen erityi-
17097: hitykseen vaikuttavasta lainsäädännöstä tulisi in- sesti huomioon tutkimusorganisaatioiden mah-
17098: formoida. dollisuudet toimia avoimilla tutkimusmarkkinoil-
17099: - Tulevien alueellisten ympäristökeskusten la.
17100: tulisi luoda yhteyksiä alueellisiin ympäristötek-
17101: nologian osaamiskeskuksiin, jotka ovat määritel- Kauppa- ;a teollisuusministeriön toimet.
17102: leet erikoistumisensa. Alueellisten ympäristökes- Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee ympäristö-
17103: 230
17104:
17105: teknologian tutkimusta ja kehitystä, teknologian tusorganisaatioina Valtion teknillinen tutkimus-
17106: kaupallistamista edistäviä investointeja ja viennin keskus (Vtt) ja Geologian tutkimuskeskus.
17107: edistämistä sekä pienten ja keskisuurten yritys- Ministeriön mukaan ympäristölähtöiset kysy-
17108: ten kehitystä ja kansainvälistymistä. Ministeriön myksenasettelut ovat Tekesissä vaikuttaneet
17109: ympäristöteknologian kehittämisen tavoitteet merkittävästi teknologiaohjelmien sisältöön.
17110: ovat mm. Kertomusvuoden rahoitus huomattavan ympä-
17111: - energiantuotannon ympäristöhaittojen vä- ristöelementin sisältäviin hankkeisiin oli 136
17112: hentäminen Mmk, eli 10% kokonaisrahoituksesta. Tuesta 33
17113: - ympäristönsuojelun taloudellisten vaiku- Mmk on tavoitetutkimusrahoitusta ja 103 Mmk
17114: tusten arviointi yritysten tuotekehitystukea.
17115: - huolehtiminen teollisuuden kilpailuedel- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ympä-
17116: lytyksistä ristöteknologinen tutkimus on jatkuvasti lisään-
17117: - teknologisen kehityksen edistäminen tynyt ja sitä koordinoi ja kehittää säästävän tek-
17118: - ympäristönsuojeluteknologian viennin nologian yksikkö. Ministeriön mukaan kahdek-
17119: edistäminen ja san vuotta sitten toiminnan volyymi oli 20 henki-
17120: - kaupallisen ja teknisen kansainvälisen yh- lötyövuotta, kun se nyt on 155 henkilötyövuotta.
17121: teistyön edistäminen. Ympäristöteknologiseen tutkimukseen käyte-
17122: Ympäristönäkökulma on ministeriön mukaan tään n. 70 Mmk, eli 6 % Vtt:n määrärahoista.
17123: liitetty osaksi kaikkea teknologian kehittämistä. Rahoitus jakaantuu siten, että Vtt rahoittaa itse 20
17124: Julkinen rahoitus ympäristöteknologian kehittä- Mmk, yritykset niin ikään 20 Mmk, ministeriön
17125: mishankkeisiin sekä yrityksille että tutkimuslai- energiaosasto 9 Mmk, Tekes 7 Mmk ja ympäris-
17126: toksille ohjautuu samaa kautta kuin muukin ra- töministeriö 4 Mmk. Kansainvälisiin ympäristö-
17127: hoitus. Tärkeitä rahoittajia ovat ministeriön lisäk- hankkeisiin ja ulkomaisiin toimeksiantoihin käy-
17128: si Tekes ja Kera. Ympäristöteknologian määritte- tetään n. 5-10 Mmk vuosittain.
17129: lystä riippuen kauppa- ja teollisuusministeriön Geologian tutkimuskeskuksen yksi avaintu-
17130: hallinnonala rahoitti v. 1993 ympäristönsuojelu- losalue on juuri geologian hyväksikäyttö ympä-
17131: teknologian kehittämistä 190--260 Mmk:lla. Mi- ristönhuollossa. Ympäristötutkimuksen volyymi
17132: nisteriön alaisten tutkimuslaitosten panostus ym- v. 1992 oli 66 henkilötyövuotta ja 15 Mmk, eli yli
17133: päristöteknologiaan oli 220 henkilötyövuotta, 7 % kokonaistoiminnasta. Kertomusvuonna vas-
17134: rahassa n. 85 Mmk. Tästä oli n. 55 Mmk budjetti- taavat tunnusluvut olivat 55 henkilötyövuotta ja
17135: rahoitteista tai ministeriön tai Tekesin toimeksi- 14,2 Mmk.
17136: antotutkimusta. Ympäristönsuojelutekniikan tutkimuksen taso
17137: Ministeriön energiaosasto tukee ympäristö- on ministeriön mielestä täysin tyydyttävä. Ve-
17138: teknologiaa osana energiateknologian kehittä- sienkäsittelystä, energiantuotannosta ja metsä-
17139: mistä ja käyttöönottoa. Tutkimusrahoitukseen teollisuuden sovellutuksista on laajaa taitotietoa.
17140: osasto käytti kertomusvuonna 118 Mmk. Tästä Uusi kehittyvä osaamisalue on jätehuolto, eten-
17141: neljäsosa käytettiin ympäristöteknologiaan, kun kin jätteiden poltto, samoin kuin eri alojen pro-
17142: sillä tarkoitetaan välittömästi ympäristöhaittoja sessitekniikat
17143: poistavaa teknologiaa. Sen lisäksi kehitettiin Kauppa- ja teollisuusministeriö tuki myös
17144: sekä välittömästi että välillisesti ympäristöhaittoja ympäristöyritysten vientiä kertomusvuonna n. 14
17145: ehkäisevää teknologiaa. Mmk:lla. Se on 6 % kaikista yritysten kansainvä-
17146: Energiainvestointeja tuettiin kertomusvuonna listymiseen myönnetyistä avustuksista. Ympäris-
17147: kaikkiaan 130 Mmk:lla, josta 3 Mmk meni töteknologian ja -teollisuuden suhteellinen
17148: suoraan ympäristöhaittoja vähentäviin hankkei- osuus kokonaistuesta on siis sama niin ministe-
17149: siin. Ministeriö huomauttaa myös, että jos ympä- riön alaisessa teknologiahallinnossa kuin vien-
17150: ristöteknologian määrittelynä käytetään kestä- ninedistämisessä.
17151: vän kehityksen teknologiaa, energiaosaston tut- Ministeriön mukaan vienninedistämistoimin-
17152: kimusrahoitus ja energiainvestoinnit kohdistuvat taa ollaan suuntaamassa uudelleen. Yritysten
17153: kokonaisuudessaan ympäristötutkimukseen. kansainvälistämisavustuksia ja Ulkomaankaup-
17154: Teknologian kehittämisestä vastaavat ministe- paliiton toimintaa kehitetään entistä laajempiin
17155: riön energiaosaston lisäksi teollisuusosaston alai- kokonaisuuksiin. Tällöin on painopistealueena
17156: sena rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaationa Te- mainittu mm. ympäristöteknologian kansainvä-
17157: kes sekä soveltavan teknisen tutkimuksen toteu- listymishankkeet.
17158: 231
17159:
17160: Alan nopean kehityksen takia suomalaisen Tekes huomauttaa lausunnossaan, että uuden
17161: ympäristöteknologian kansainvälisen kilpailuky- ympäristöystävällisemmän teknologian käyt-
17162: vyn arviointi on vaikeaa. Saksalaisen vertailun töönottoa suurissa tuotantorakenteissa säätelevät
17163: perusteella maamme kilpailukyky ympäristötek- teknologisten tekijöiden lisäksi esim. kaupalliset
17164: nologian alalla on hieman teollisuusmaiden kes- tekijät. Jo parhaan nykyteknologian laaja käyt-
17165: kiarvon alapuolella. töönotto alentaisi ympäristökuormitusta olennai-
17166: Kauppa- ja teollisuusministeriö on maalis- sesti.
17167: kuussa 1994 asettanut toimikunnan selvittämään Esimerkkeinä teknologiaohjelmien suuntau-
17168: ympäristömyötäisten teknologioiden ja tuottei- tumisesta ja merkittävyydestä ympäristönsuoje-
17169: den kehittämistä ja vientimahdollisuuksia. Toi- lun kannalta kehittämiskeskus mainitsee lausun-
17170: mikunta arvioi ekologisesta näkökulmasta, mil- nossaan seuraavat:
17171: laisissa reaalisissa olosuhteissa teollisuus toimii - uudistuva paperi-ohjelma v. 1992-95, ko-
17172: ensi vuosituhannen alussa. Se laatii konkreetti- konaiskustannusarvio n. 90 Mmk, kemikaalikier-
17173: sen analyysin niistä alueista, joiden avulla Suomi roltaan suljetut tuotantoprosessit metsäteollisuu-
17174: voi vahvistaa suhteellisia etujaan. Lisäksi selvite- dessa sekä paperinkierrätys
17175: tään suomalaisen teknologian ja tietämyksen - biopolymeeri-ohjelma v. 1991-96, kus-
17176: taso ja kehittämistarpeet. Tarkastelu ulotetaan tannusarvio n. 100 Mmk, myrkyttömien ja luon-
17177: vuoteen 2010. nossa täysin hajoavien polymeerien valmistus
17178: Toimikunta selvittää mm. - prosessiteknologia-ohjelma v. 1991-95,
17179: - puhdistus-, säätö- ja mittaustekniikan ke- kustannusarvio n. 90 Mmk, yksikköoperaatioi-
17180: hittämistä den kehittäminen, ympäristösovelluksena esim.
17181: - sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämistä suodatustekniikka lietteiden vedetöinnissä en-
17182: - prosessien sulkemisasteen lisäämistä ja nen kompostointia tai polttaa sekä pa,kokaasu-
17183: energiatehokkuuden parantamista katalysaattorien teknologia.
17184: - uusiutuvien luonnonvarojen teollisia käyt- Varsinaisen ohjelmatoiminnan lisäksi Tekes
17185: tösovellutuksia mainitsee panostuksen ympäristömittaukseen
17186: - uusia energiateknologioita sekä ja monitorointiteknologian kehittelyyn kerto-
17187: - biotekniikan mahdollisuuksia. musvuonna. Tekesin avulla on ollut mahdollista
17188: Ministeriön mielestä alan opetuksen taso on koota yhteen verraten vähäisin omin kehitysre-
17189: tyydyttävä. Korkeakouluissa annettava opetus ja surssein varustettuja ympäristömittausalan yri-
17190: suoritettava tutkimus painottuvat kuitenkin liikaa tyksiä. Tämä on lisännyt mittalaitevalmistajien
17191: ympäristön tilan tutkimukseen ympäristönsuoje- liiketoimintaosaamista tällä erityisalueella sekä
17192: lullisten ratkaisujen ja teknologioiden kustan- synnyttänyt eräitä lupaavia verkkoluonteisia yh-
17193: nuksella. Hyödyntämällä tehokkaammin maam- teistyöhankkeita. Konkreettisia, kaupallisten
17194: me laajaa korkeakoulu- ja oppilaitosverkostoa tuotteiden tuotekehityshankkeita on ehtinyt syn-
17195: voidaan ministeriön mielestä parantaa ympäris- tyä jo useita. Tekesin on tarkoitus jatkaa panos-
17196: töteollisuuden kilpailukykyä ja nopeuttaa ympä- tusta mittalaiteteknologiaan ja mahdollisesti ot-
17197: ristöystävällisten tuotantoprosessien käyttöönot- taa vastaavalla tavalla esiin uusia ympäristöön
17198: toa. liittyviä aiheita.
17199: Teknologian kehittämiskes- Mahdollisia uusia v. 1994 harkittavia ympäris-
17200: k u k s e n t o i m e t. Ympäristönäkökulma on töteemoja ovat Tekesin mukaan rakennusalan
17201: Tekesissä osa kaikkea teknologisten valmiuksien ympäristöohjelma, pakkausteknologiaohjelma
17202: kehittämistä. Ympäristöhankkeiden koordinaati- sekä panostus vesienkäsittelytekniikkaan. Lisäk-
17203: osta sekä toiminnan riittävästä kattavuudesta si mainitaan kansainvälinen IMS Intelligent ma-
17204: vastaa erillinen ympäristöteknologian koordi- nufacturing systems -ohjelma, jonka suoritusvai-
17205: naatio-ohjelma. Toimintaa suunniteltaessa on heen odotetaan käynnistyvän vuoden 1995 alus-
17206: Tekesin mukaan tavoitteena niin teollisuuden sa. Tavoitteena on, että tästä ohjelmasta muodos-
17207: omissa tuotekehityshankkeissa kuin teknologia- tuisi maailmanlaajuinen 10-vuotinen tutkimus-
17208: ohjelmissa sekä ympäristönsuojelullinen että ta- ohjelma.
17209: loudellinen ja sosiaalinen näkökulma. Tämä ko- Ympäristöteemat ovat vahvasti esillä myös
17210: konaisvaltainen näkemys vastaa teollisuuden eurooppalaisessa EUREKA-teknologiayhteis-
17211: omaa lähestymistapaa ja on luontevin perusta työssä. Ympäristöhankkeille on luotu yhteistyös-
17212: monipuoliselle teknologiahankkeiden arvioin- sä oma Euroenviron-sateenvarjoprojektinsa, jon-
17213: nille, mikä on Tekesin toiminnan keskeisin osa. ka toimintaan Tekes osallistuu.
17214: 232
17215:
17216: Kertomusvuonna Tekes teki ympäristöhank- keää, että lupaavien yritysten mahdollisuudet
17217: keita koskevia tutkimus- ja kehitysrahoituspää- saada oman pääoman veroista riskirahoitusta
17218: töksiä 136 Mmk:n arvosta. Tuotantoprosessien ja Suomessa olisivat hyvät.
17219: säästävän teknologian kehittäminen sai 63 Mmk, Ympäristönsuojelutekniikan tutkimuksen taso
17220: uusien ympäristöystävällisempien tuotteiden ke- on Tekesin mukaan Suomessa tyydyttävä. Mah-
17221: hitys 28 Mmk, jätteiden käsittely ja kierrätys 21 dolliset puutteet liittyvät erityisesti siihen, että
17222: Mmk, vesistö- ja ilmapäästöjen puhdistus 10 ympäristölähtöisiin sovelluksiin ei kiinnitetä riit-
17223: Mmk, mittaus ja monitorointi 8 Mmk ja muut tävästi huomiota. Voimakkaasti eri teknologia-
17224: hankkeet 6 Mmk. alojen muusta kehityksestä eriytetty ympäristö-
17225: Tekes arvioi lausunnossaan, että ympäristön- teknologian tutkimus ei silti toisi parhaita tulok-
17226: suojelun ja sen teknisen tietämyksen taso on sia. Käytännössä opintoihin sisältyvien erityisten
17227: Suomessa hyvä. Erityisesti Tekes mainitsee ympäristönsuojeluun liittyvien opetusjaksojen,
17228: metsäteollisuuden prosesseihin sekä jätevesien sekä muihin opetusjaksoihin integroidun ympä-
17229: käsittelyyn ja yhdyskuntatekniikkaan yleensä liit- ristönsuojelutekniikan esittelyn järjestämistä
17230: tyvän korkean taitotiedon. Myös ympäristöystä- haittaa Tekesin käsityksen mukaan sopivan ope-
17231: vällisen energiantuotannon teknologia on Suo- tusmateriaalin rajallinen saatavuus.
17232: messa korkeatasoista. Suomelle keskeisten teol-
17233: lisuudenalojen ympäristönsuojeluteknologia on Ympäristönsuojeluteknologian tutkimus
17234: Tekesin arvion mukaan ehdottomasti kansainvä- ja koulutus. Opetusministeriö toteaa lausunnos-
17235: lisesti korkealaatuista. saan, että koulutuksen ja korkeakouluissa harjoi-
17236: Osaaminen ja investoinnit ympäristönsuoje- tettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
17237: luun näkyvät Tekesin mukaan myös saavutetuis- vuosiksi 1991-96 on koulutus- ja tutkimuspoli-
17238: sa tuloksissa. Erityisesti metsäteollisuuden pro- tiikan päälinjoiksi mainittu ympäristön ja luon-
17239: sessien sekä energiantuotannon keskeiset ilma- non merkityksen ymmärtäminen. Opetusminis-
17240: ja vesistöpäästöt ovat laskeneet murto-osaan teriö on myös laatinut erityisen toimenpideohjel-
17241: 1980-luvusta. Rikkipäästöt ovat vähentyneet n. man kestävän kehityksen ja ympäristökysymys-
17242: 80% vuodesta 1980 ja teollisuuden jätevesipääs- ten huomioon ottamiseksi koulutusta, tiedettä ja
17243: töjen biologinen hapenkulutus alle kolmannek- kulttuuria koskevissa kehittämishankkeissa.
17244: seen samassa ajassa. Kehityksen nopeus, esim. Vuonna 1990 opetusministeriön asettama ym-
17245: uusien sellunvalkaisutekniikoiden osalta, on yl- päristönsuojelun koulutustoimikunta (KM
17246: lättänyt jopa teollisuuden omat edustajat. 1990:40) selvitti ympäristönsuojelukoulutuksen
17247: Suurin haaste, jonka Euroopan unioni Suo- tilaa ja esitti mm., että koulutusta tulisi järjestää
17248: men ympäristönsuojelutekniikalle asettaa, onkin kaikissa oppilaitoksissa ja -aineissa. Näin on
17249: Tekesin käsityksen mukaan luonteeltaan norma- ministeriön saaman palautteen mukaan tapah-
17250: tiivinen. Viranomaisten ja teollisuuden toimintaa tunutkin, sillä oppilaitosten opetussuunnitel-
17251: on väistämättä sopeutettava toisaalta EU:ssa val- mien perusteisiin on otettu myös ympäristönsuo-
17252: litseviin määräyksiin ja toisaalta päämarkkina- jelun tavoitteet.
17253: alueemme kuluttajien ja teollisuuden näkemyk- Oulun yliopistolla on miljöörakentamisen val-
17254: siin, standardeihin ja toimintamalleihin. takunnallinen kehittämisvastuu. Yhteistyössä
17255: Ympäristönsuojeluteknologian vientimahdol- muiden korkeakoulujen kanssa se laatii alalle
17256: lisuuksista Tekes toteaa, että mitään yleistä kil- yhteisen valtakunnallisen koulutus- ja tutkimus-
17257: pailuetua nimenomaisesti suomalaisella ympä- ohjelman. Miljöörakentamista varten on myös
17258: ristöteknologialla ei ole. Vientimahdollisuudet perustettu eri hallinnonalojen kanssa yhteistyös-
17259: ovat parhaat niillä toimialoilla ja niillä markki- sä miljöörakentamisen koordinaatioryhmä.
17260: noilla, joilla suomalaiset yritykset muutenkin Ympäristönsuojelutekniikan tutkimusta ja
17261: ovat olleet menestyksekkäitä. Erityisesti energia- opetusta on järjestetty ennen kaikkea teknillisis-
17262: ja metsäteollisuusklusterien sekä yhdyskuntatek- sä korkeakouluissa Espoossa, Tampereella ja
17263: niikassa toimialojen vahvat sisäiset kytkennät Lappeenrannassa, Oulun yliopiston teknillisessä
17264: luovat hyvät mahdollisuudet uusienkin tuottei- tiedekunnassa sekä Åbo Akademin kemialtis-
17265: den markkinoille pääsyyn. teknillisessä tiedekunnassa. Periaatteena on ope-
17266: Uuteen innovaatioon perustuvilla tuotteilla on tusministeriön mukaan se, että jokainen diplomi-
17267: kansainvälisestikin parhaat vientiedellytykset insinööriksi, arkkitehdiksi tai maisema-arkkiteh-
17268: Uusinnovaatioiden riittävän tehokkaan hyödyn- diksi opiskeleva saa oman alansa opinnoissa
17269: tämisen turvaamiseksi olisi Tekesin mielestä tär- ympäristönsuojelun perusteiden ja ympäristö-
17270: 233
17271:
17272: tekniikan erikoiskysymysten opetusta. Tämän tymiselle. Sekä kansalliset että kansainväliset
17273: lisäksi jokainen korkeakoulu tarjoaa mahdolli- säädöksetja sopimuksetja yleinen kansalaismie-
17274: suuden erikoistua omalla ammattialalla ympäris- lipide edellyttävät sekä tuotantomenetelmien että
17275: tökysymyksiin. tuotteiden kehittämistä yhä ympäristöystävälli-
17276: Koska ympäristötekniikan koulutus on integ- semmiksi. Ympäristöä säästävän teknologian
17277: roitu muuhun koulutukseen on ministeriön mu- kysyntä lisääntyy maailmalla jatkuvasti. Tämän
17278: kaan vaikeaa laskea tämän koulutuksen kustan- kehityksen tuomiin haasteisiin on Suomessa sekä
17279: nuksia. Korkeakoulut pitävät kuitenkin tärkeäm- julkisen vallan että elinkeinoelämän pystyttävä
17280: pänä sitä, että kaikilta vaaditaan perehtymistä vastaamaan.
17281: ympäristötekniikkaan omalla alallaan ja että ha- Ympäristöteknologian kehittäminen tarkoit-
17282: lukkaille tarjotaan mahdollisuus erikoistua kuin taa laajasti ymmärrettynä ympäristönsuojelun
17283: että koulutusta rakennetaan yksinomaan ympä- huomioon ottamista teknologian kehittämisessä.
17284: ristötekniikan varaan. Se on osa teknologian yleistä kehitystä ja vaatii
17285: Teknilliset korkeakoulut ja tiedekunnat ovat tuekseen ympäristönäkökohtien painottamista
17286: yhä enemmän tehneet koulutus- ja tutkimusyh- tutkimuksessa ja koulutuksessa. Ympäristö-
17287: teistyötä luonnontieteellisten tiedekuntien kans- näkökohtien sisällyttäminen laajasti tutkimuk-
17288: sa ympäristönsuojelun alalla. Toimintaa on pyrit- sen, tuotekehittelyn, viennin edistämisen ja kou-
17289: ty järkiperäistämään myös siten, että toisessa lutuksen tavoitteisiin ja painopistealueisiin on
17290: korkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan paras tapa edistää ympäristöteknologian kehit-
17291: täydentää toisessa korkeakoulussa. Näin mene- tämistä. Se on myös ainoa mahdollinen toimin-
17292: tellen saavutetaan ministeriön mukaan myös tatapa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
17293: kansantaloudellista säästöä ja käytettävissä ole- Ympäristöteknologian kehittäminen kuitenkin
17294: vien voimavarojen tehokasta käyttöä. Tarkem- vaatii myös toimivaa yhteistyötä eri viranomais-
17295: mat kustannusarviot koulutuksen ja tutkimuksen ten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen sekä
17296: osalta voidaan kuitenkin tehdä vasta sitten, kun elinkeinoelämän kesken. Ympäristöhallinnon
17297: eri korkeakoulujen ja koulutusalojen opetus ja ympäristöteknologian kehittämisohjelman toi-
17298: tutkimus on integroitu nykyistä laajemmin. menpide-ehdotuksetyhteistyön kehittämisestä eri
17299: Ympäristötieteellinen tutkimus ja sen kehittä- viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken ovat
17300: minen on ministeriön mukaan katsottu kansalli- huomion arvoiset.
17301: sesti tärkeäksi ja sen vuoksi on Suomen Akate- Varat ympäristöteknologian kehittämiseen
17302: mia osoittanut huomattavan osan käytössään saadaan elinkeinoelämältä ja kauppa- ja teolli-
17303: olleiden määrärahojen kasvusta ympäristötutki- suusministeriöltä. Ympäristöministeriöllä on
17304: muksen ja tutkijankoulutuksen kehittämiseen. myös ollut rajoitettu määrä tutkimus- ja kehittä-
17305: Kertomusvuonna ympäristötieteellisellä toimi- misvaroja käytettävissään tähän tarkoitukseen.
17306: kunnalla oli käytössään 30 Mmk tutkimuksen Valtiontilintarkastajien mielestä ympäristömi-
17307: rahoittamiseen. Tämä on kuitenkin ministeriön nisteriön tulee ympäristönsuojelun vastuuminis-
17308: arvion mukaan huomattavasti vaatimattomam- teriönä vastedeskin voida tukea sellaisen uuden
17309: paa kuin muissa Pohjoismaissa. ympäristötekniikan ja ympäristönsuojelumene-
17310: Ministeriön mielestä Suomella ja muilla Poh- telmien käyttöönoton kehittämistä, jolla ei vielä
17311: joismailla on hyvin yhdenmukaiset tavoitteet ole riittäviä kaupallisia mahdollisuuksia. Tuki-
17312: ympäristötieteellisen tutkimuksen ja koulutuk- järjestelmien päällekkäisyyden ehkäisemiseksi
17313: sen tukemisessa kansallisesti ja kansainvälisesti. ympäristöministeriön on kuitenkin jatkuvasti
17314: Vertailussa muiden Euroopan maiden kanssa harkittava omaa rooliaan suhteessa muihin sa-
17315: Suomi on tasavahva. Tiedeyhteisö on ministeriön mantyyppisiä avustuksia myöntäviin tahoihin.
17316: mukaan kuitenkin kokonaisuus, jossa Suomen- Yksi ympäristöministeriön tärkeimmistä teh-
17317: kin tulee toimia. Integroitumisella päästään jär- tävistä tässä yhteydessä on kansainvälisen kehi-
17318: kevään tehokkuuteen ja työnjakoon, mutta jotta tyksen seuranta ja siitä tiedottaminen. Ympäris-
17319: maamme pysyisi kansainvälisellä tasolla, se tar- töteknologian vientiponnistelut vaativat tuek-
17320: vitsee nykyiset opetus- ja tutkimusyksiköt sekä seen selkeät tiedot kansainvälisistä säännöksistä
17321: henkiset ja materiaaliset voimavarat. ja määräyksistä, ympäristöteknologian ja ympä-
17322: ristönsuojelumenetelmien kansainvälisestä ta-
17323: Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen sosta sekä sen kehitysnäkymistä. Suomalaista
17324: on lähivuosina yhä tärkeämpää vientiteollisuu- ympäristöteknologiaa voi yleisesti ottaen pitää
17325: den ja laajemmin koko yritystoiminnan menes- hyvänä. Vaikka tämän viestittäminen ulkomail-
17326: 234
17327:
17328: le kuuluu ensisijaisesti vientiteollisuudelle ja sitä vaarallisia aineita koskevissa onnettomuuksissa
17329: tukevalle vienninedistämistoiminnalle, myös kunnallinen palolaitos hoitaa käytännössä ensi-
17330: ympäristöministeriö voi olla tässä aktiivinen. toimet ja tilastoi omat tehtävänsä.
17331: Kauppa-ja teollisuusministeriön v. 1994 aset- Sisäasiainministeriön mukaan palo- ja pelas-
17332: tama laajapohjainen toimikunta on saanut teh- tustoimen tilastointi on uusittu v. 1994. Syksystä
17333: täväkseen selvittää suomalaisen ympäristötekno- 1994 lähtien näistä tilastoista saadaan tieto sellai-
17334: logian kannalta keskeisiä kysymyksiä. Asian tär- sista vahingoista, joiden torjuntaan ao. pelastus-
17335: keyden vuoksi valtiontilintarkastajat edellyttävät laitos on osallistunut. Muun muuassa sen vuoksi,
17336: mahdollisimman laajaa arviota ympäristötek- että öljyntorjunnan johto ei kuulu sisäasiainmi-
17337: nologian kehittämisestä Suomessa. Arvioinnissa nisteriölle, voi tilastoinnin ulkopuolelle jäädä
17338: tulisi selvittää sekä nykyisen ympäristöteknologi- sellaisia tapahtumia, joista pelastusviranomaiset
17339: sen tietämyksen määrä ja sen merkitys yhteis- eivät saa tietoa.
17340: kunnalle, alan koulutuksen ja perustutkimuksen
17341: taso ja käytännön merkittävyys että ne keskeiset Seuraavassa asetelmassa esitetään eräitä vesi-
17342: painopistealueet, joille Suomen resursseiltaan ja ympäristöhallituksen tilastotietoja öljyvahinko-
17343: pienenä maana on tulevaisuudessa syytä keskit- jen torjunnasta vuosilta 1991-93:
17344: tyä.
17345: 1991 1992 1993
17346: Maaöljyvahinko ..................... 2 192 1964 1686
17347: Alusöljyvahinko ..................... 152 109 124
17348: Ympäristövahingot Yhteensä ................................ 2 344 2073 1810
17349:
17350: Ympäristövahinkojen torjunta kuuluu niihin Seuraavassa esitetään, missä öljyn käsittelyn ja
17351: toimintakokonaisuuksiin, jotka ovat joutuneet käytön vaiheessa edellä esitetyt onnettomuudet
17352: valtion keskus- ja aluehallinnon uudistamishank- tapahtuivat v. 1991-93:
17353: keissa tarkastelun kohteeksi. Sitä on käsitelty
17354: sekä ympäristöministeriön hallinnonalan sisäise- 1991 1992 1993
17355: nä asiana ympäristöhallinnon uudistushankkees- Varastointi ja jakelu ............... 664 544 458
17356: sa että selvitettäessä eri ministeriöiden välistä Kuljetus, liikenne ja koneet ... 1426 1238 1 156
17357: Jätehuolto ............................... 50 80 56
17358: tehtävänjakoa. Organisatoriset ratkaisut on tar- Muu ........................................ 204 211 140
17359: koitus tehdä vuoden 1995 talousarviossa.
17360: Ympäristövahinkojen korvaaminen ja jo saas- Yhteensä ................................ 2 344 2073 1810
17361: tuneiden maa-alueiden puhdistaminen ovat
17362: myös ajankohtaisia asioita. Vastauksessaan halli- Seuraava asetelma esittää vahinkojen määrän
17363: tukselle esitykseen jätelaiksi eduskunta mm. tapahtumapaikan tai pääasiallisen kohdealueen
17364: edellytti, että hallitus kiireellisesti valmistelee ja mukaan v. 1991-93:
17365: antaa eduskunnalle esityksen erityisen vakuutus-
17366: 1991 1992 1993
17367: tai rahastojärjestelmän luomisesta ympäristöva-
17368: hinkojen korvaamista varten. Eduskunnalle on Tärkeä pohjavesialue ............ . 193 195 140
17369: Vesistö ................................... . 322 236 235
17370: myös annettu hallituksen esitys laiksi ympäristö- Muu paikka .......................... .. 1829 1642 1435
17371: vahinkojen korvaamisesta (HE 165/1992 vp.).
17372: Ympäristöministeriön 27.11.1989 asettama, Yhteensä ............................... . 2 344 2073 1810
17373: saastuneita maa-alueita selvittänyt ns. SAMASE-
17374: projekti julkaisi loppuraporttinsa toukokuussa
17375: 1994. Projekti on selvittänyt maamme saastuneet Sisäasiainministeriöitä saadun tiedon mukaan
17376: alueet ja niiden kunnostamismahdollisuuden. 1980-luvun lopussa öljyvahingot olivat syynä
17377: palokunnan hälytysluonteiseen lähtöön n.
17378: Ympäristövahingot ja niiden torjunta. 6,5 o/o:ssa kaikista tapauksista vuodessa. Esimer-
17379: Kertomusvuonna sattuneiden ympäristövahin- kiksi v. 1989 tilastoitiin öljyvahingoista johtuneita
17380: kojen määrä ei ole yksiselitteisesti selvitettävissä. hälytyslähtöjä 2 912. Vastaavasti vaarallisten ai-
17381: Ongelmia aiheuttavat sekä ympäristövahingon neiden aiheuttamat onnettomuudet työllistivät
17382: määrittely että hajanainen tilastointi. Öljyvahin- palokuntia keskimäärin 1,4 o/o:ssa kaikista häly-
17383: koja tilastoi vesi- ja ympäristöhallitus, joka kerää tyksistä 1980-luvun lopulla. Vuonna 1989 näitä
17384: onnettomuustilastoja kunnista. Kemikaaleja ym. oli 610.
17385: 235
17386:
17387: Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta saa- ympäristövahinkojen torjunnasta. Käytännössä
17388: dun tilaston mukaan laitoksella oli kertomus- esim. alusöljyvahinkojen torjunta perustuu poik-
17389: vuonna öljyvahingoista johtuvia pelastushälytyk- keuksetta usean valtion viranomaisen ja usean
17390: siä 263 ja vaarallisista aineista johtuvia hälytyksiä kunnan monen hallintokunnan yhteistoimin-
17391: 47. Pelastushälytyksiä oli kertomusvuonna yh- taan. Lisäksi torjuntaan osallistuu myös yksityisiä
17392: teensä 1 854 ja palohälytyksiä 2 950. tahoja. Maa-alueilla yleensä riittävät asianomai-
17393: Sisäasiainministeriön pelastusosastolta on sen kunnan palotoimen ja teknisen viraston re-
17394: huomautettu, että sen tilastoissa on eräät vaaral- surssit.
17395: listen aineiden onnettomuudet ilmoitettu nimen- Seuraavassa luetellaan ne valtion viranomai-
17396: omaan öljyvahingoiksi niiden erilaisen korvaus- set, jotka osallistuvat öljyvahinkojen torjuntaan
17397: järjestelmän vuoksi. Lisäksi on huomautettu, että sekä niiden päätehtävät
17398: tilastoissa esim. rakennuspaloksi tai liikenneon-
17399: nettomuudeksi merkityissä tapauksissa on saat- Vesi- ja ympäristöhallitus
17400: tanut olla mukana myös ns. vaarallisia aineita. - vastaa öljyvahinkojen torjunnan yleisestä
17401: Ympäristövahinkojen torjunta on osa sekä järjestämisestä ja kehittämisestä
17402: ympäristönsuojelua että palo- ja pelastustointa. - hankkii valtion öljyntorjuntakaluston
17403: Öljyvahinkojen torjunta on järjestetty erityis- - vastaa isojen öljyvahinkojen torjunnasta ja
17404: laeilla, muttakemikaali-ja muiden ympäristöva- määrää torjuntatöiden johtajan
17405: hinkojen torjunnasta ei ole vastaavia erillislakeja. - vastaa kansainvälisen torjunta-avun pyytä-
17406: Alusöljyvahingot ja maalla tapahtuvat öljyva- misestä ja antamisesta
17407: hingot sekä niihin varautuminen eroavat toisis- - vastaa valtion öljyntorjunta-alusten käytös-
17408: taan. Alusöljyvahinkojen torjumiseksi tarvittavan tä öljyvahinkojen torjunnan ja harjoitusten aika-
17409: valmiuden ylläpidosta vastaavat sekä valtio että na.
17410: kunnat. Valtio vastaa isojen öljyvahinkojen tor-
17411: junnasta saaristossa, avomerellä ja kansainvälisil- Vesi- ja ympäristöpiirit
17412: lä vesialueilla. Kunta puolestaan vastaa öljyva- - huolehtivat valtion öljyntorjuntakaluston
17413: hinkojen torjunnasta omalla alueellaan. varastoista
17414: Maa-alueilla kunnalla on vastuu öljyvahinko- - laativat lääninhallitusten johdolla ja yhteis-
17415: jen torjunnasta, mutta sillä on mahdollisuus saa- toiminnassa muiden viranomaisten kanssa öljy-
17416: da valtiolta asiantuntija- ja kalustoapua isojen vahinkojen torjunnan alueelliset yhteistoiminta-
17417: öljyvahinkojen torjuntaan. suunnitelmat
17418: Myös öljynjalostamoilla, öljysatamilla ja suuril- - osallistuvat tarvittaessa rantojen puhdis-
17419: la öljyvarastoilla tulee olla oma öljyvahinkojen tukseen.
17420: torjuntavalmius. Tämä merkitsee varautumista Merivoimat
17421: vain kiireellisiin ensitorjuntatoimiin. - huolehtii kahden suurimman öljyntorjun-
17422: Kuntien ja osittain myös valtion on mahdollis- ta-aluksen Hylkeen ja Hallin sekä sukelluslaite
17423: ta saada öljysuojarahastosta korvausta öljyntor- Kuutin miehittämisestä ja ylläpidosta ja takaa,
17424: junnan kustannuksiin. Korvausta maksetaan että toinen aluksista on purjehduskaudella neljän
17425: sekä varsinaisista torjuntatoimenpiteistä että tunnin hälytysvalmiudessa.
17426: myös öljyntorjuntaan varautumisesta ja torjun-
17427: nan harjoittelemisesta aiheutuneisiin kustannuk- Merenkulkulaitos
17428: siin. Öljysuojarahasto on valtion talousarvion - huolehtii seitsemän öljyntorjunta- ja väy-
17429: ulkopuolinen rahasto, josta on säädetty lailla länhoitoaluksen miehittämisestä ja ylläpidosta.
17430: (379/74).
17431: Kemikaalivahinkoihin sovelletaan yleistä Rajavartiolaitoksen
17432: palo- ja pelastustointa koskevaa lainsäädäntöä - vartiolentolaivue vastaa öljypäästöjen len-
17433: ja jätelain säännöksiä roskaamisesta ja maaperän tovalvonnasta Suomen aluevesillä
17434: saastumisesta. Kemikaalivahinkojen torjunnasta - meripelastuskeskukset toimivat hälytys-
17435: tai vahinkoihin varautumisesta aiheutuneisiin keskuksina ja Suomenlahden merivartioston joh-
17436: kustannuksiin ei voi saada samanlaista korvausta tokeskus toimii kansainvälisenä yhteyskeskukse-
17437: kuin öljyntorjunnan kustannuksiin. na
17438: - tilattu uusi ulkovartioalus varustetaan
17439: Työnjako ja voimavarojen riittävyys. Y m- myös öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan ja
17440: päristöministeriö vastaa ylimpänä viranomaisena valmistuttuaan osallistuu näihin tehtäviin.
17441: 236
17442:
17443: Koska alusöljyvahinkojen torjuntaan osallis- mintavalmius normaalin työajan ulkopuolella ei
17444: tuu useita eri viranomaisia, on valmiussuunnitte- kuitenkaan ole asetettujen toimintavalmiusaiko-
17445: lu erityisen tärkeää. Lääninhallitusten johdolla jen mukainen.
17446: valmistellaan alusöljyvahinkojen alueellinen yh- Aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen
17447: teistorjuntasuunnitelma. Palo- ja pelastustoimen torjuntaan ei ole vielä hankittu tarvittavaa kalus-
17448: yhteistoiminta-alueen keskuskunnan suunnitel- toa. Rakenteilla oleva rajavartiolaitoksen ulko-
17449: massa käsitellään puolestaan kuntien välistä yh- vartioalus aiotaan varustaa siten, että se voi
17450: teistoimintaa myös öljy- ja kemikaalivahinkojen aluskemikaalivahingoissa huolehtia tarvittavista
17451: torjunnassa. pelastus- ja torjuntatoimista.
17452: Ympäristöministeriöitä saadun lausunnon
17453: mukaan öljyvahinkojen torjuntavalmius on Toiminnan kustannukset. Valtio käytti öl-
17454: maassamme suhteellisen tyydyttävä. Merialueilla jyntorjuntakaluston hankintaan v. 1976-92 yh-
17455: ja Saimaan syväväylän alueella alusöljyvahinko- teensä 164 Mmk (hankintavuoden hinnoin). Öl-
17456: jen torjunta on järjestetty pienen maan mahdolli- jyntorjunta-alusten osuus oli 87 Mmk ja muun
17457: suuksien ja tarpeiden kannalta asianmukaisella kaluston 77 Mmk. Samaan aikaan kunnat käytti-
17458: tavalla. Osatehtäviä ja -vastuuta sekä alus- ja vät öljyntorjuntakaluston hankintaan 136 Mmk.
17459: muuta kalustoa on annettu niille viranomaisille, Näihin menoihin kunnat saivat korvauksen öljy-
17460: joiden päätehtäviin ne luontevimmin liittyvät. suojarahastosta.
17461: Näin on ministeriön mukaan pystytty välttämään Ympäristöministeriön mukaan öljyvahinkojen
17462: alus- ja henkilöstövalmiuden ylläpito pelkästään ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan osoitetut
17463: öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjuntaa määrärahat ovat vaihdelleet 1980- ja 1990-luvulla
17464: varten. Ministeriön mukaan torjuntatilanteissa huomattavasti sen mukaan, onko kyseisenä
17465: viranomaisten yhteistoiminta on lähes poikkeuk- vuonna hankittu tai peruskorjattu öljyntorjunta-
17466: setta sujunut hyvin. aluksia ja onko tapahtunut vakavia vahinkoja.
17467: Valtion alusten sijoittelun takia torjuntavalmi- Määrärahoista päätettäessä ei ole otettu huo-
17468: us on kuitenkin puutteellinen eräillä rannikko- mioon varsinaisten torjuntatoimien kustannuk-
17469: alueilla, kuten itäisellä Suomenlahdella ja Perä- sia. Ympäristöministeriö on joutunut vuosittain
17470: merellä. Käytettävissä olevat määrärahat eivät ole myöntämään vesi- ja ympäristöhallitukselle lu-
17471: mahdollistaneet vanhenevan ja käyttökelvotto- van ylittää kyseiseen tarkoitukseen osoitetut
17472: maksi käyvän materiaalin riittävää uusimista ja määrärahat.
17473: valmiudet öljyntorjuntaan talvella ovat edelleen Määrärahojen jaottelut ovat 1980- ja 1990-
17474: varsin puutteelliset. Tämä johtuu myös öljyva- luvulla usen muuttuneet. Kertomusvuodesta läh-
17475: hinkojen talvitorjunnan menetelmien ja laittei- tien kaikki öljy- ja aluskemikaalivahinkojen tor-
17476: den yleisestä kehittymättömyydestä. juntaan tarkoitetut määrärahat on budjetoitu ta-
17477: Ministeriö huomauttaa, että meitä sitovat kan- lousarvion momentille 35.25.27.
17478: sainväliset sopimukset edellyttävät, että maal- Seuraavassa taulukossa esitetään vuosien
17479: lamme on riittävä valmius torjua tavanomaisia 1990-94 talousarvioissa öljy- ja aluskemikaali-
17480: öljyvahinkoja. Kalustoltaan Suomi täyttää esim. vahinkojen torjuntaan osoitetut määrärahat. Siinä
17481: Helsingin komission antaman suosituksen sopi- esitetään myös ympäristöministeriön myöntämät
17482: musmaiden torjuntavalmiudesta. Merenkulkulai- arviomäärärahan ylitysluvat
17483: toksen käytössä olevien alusten olematon toi-
17484: 237
17485:
17486: Käyttötarkoitus 1990 1991 1992 1993 1994
17487: 1000 mk
17488: Toiminta ..................................................... 2 900 2 600 1300
17489: ylityslupa ................................................ 600 2 010 2 300
17490: Hankinnat .................................................. 4 000 15 500 6 500
17491: lisätalousarvio ........................................ 2 200 2 700 4 000
17492: Toiminta- ja hankintamenot yhdistettynä. 4 000 6700
17493: lisätalousarvio ........................................ 5 000 2000
17494: 60001
17495: Rakennushankkeet .................................... 300 1250 300 1000 200
17496: Yhteensä .................................................... 10000 24 060 14 400 16 000 8900
17497: 1
17498: Tämä kertomusvuoden kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty määräraha on rajavartiolaitoksen kalustohankintamomen-
17499: tilla 26.80.70.
17500:
17501:
17502:
17503:
17504: Valtio saa myös tuloja öljyvahinkojen torjun- Rahasto on toissijainen korvauslähde, sillä
17505: nasta. Aluksen aiheuttamasta öljyvahingosta vas- öljyvahingon torjuntakustannuksista vastaa aina
17506: tuullinen on velvollinen aiheutuneiden vahinko- ensi sijassa vahingosta vastuussa oleva. Siitä kor-
17507: jen lisäksi korvaamaan vahingon torjunnasta ja vataan öljyvahinkojen torjuntakustannukset sekä
17508: saastuneiden alueiden kunnostamisesta viran- öljyvahingoista ulkopuolisille aiheutuneet vahin-
17509: omaisille aiheutuneet kustannukset. Lisäksi val- got. Rahastosta korvataan myös öljyntorjuntaval-
17510: tiolla on mahdollisuus saada öljysuojarahastosta miuden hankkimisesta ja ylläpidosta sekä öljyn-
17511: korvaus torjuntakaluston hankinnasta aiheutu- torjuntakoulutuksesta kunnille aiheutuvat kus-
17512: neisiin kustannuksiin. tannukset. Vuodesta 1985 on rahastosta voitu
17513: Valtion talousarvion momentille 12.35.60 ker- korvata myös valtiolle öljyvahinkojen torjuntaan
17514: tyneet tulot ovat 1990-luvulla olleet seuraavat: tarkoitetun kaluston ja tarvikkeiden hankinnasta
17515: aiheutuvia kuluja.
17516: Vuosi Tulot Kunnalla on myös oikeus saada vesi- ja ympä-
17517: 1000 mk
17518: ristöpiirin vahvistaman öljyvahinkojen torjunta-
17519: 1990 ······································································ 18829
17520: 17 495
17521: suunnitelman mukaisen kaluston hankintakus-
17522: 1991 ······································································
17523: 1992 ······································································ 17 508 tannuksista täysi korvaus suunnitelman mukai-
17524: 1993 ······································································ 5862 sen öljyvahinkojen torjunnan käyttöasteen pe-
17525: 1994 arvio ............................................................ . 10 500 rusteella.
17526:
17527: Organisaation ja torjuntavalmiuden ke-
17528: hittämissuunnitelmat. Ympäristöministeriö
17529: Öljyvahinkojen ja niiden torjuntakustannus-
17530: asetti kesällä 1988 toimikunnan selvittämään
17531: ten korvaamista varten on valtion talousarvion
17532: aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen tor-
17533: ulkopuolella öljysuojarahasto, josta on säädetty
17534: junnan järjestämistä. Tämä toimikunta antoi mie-
17535: lailla. Rahasto on ympäristöministeriön hoidossa.
17536: tintönsä, Meriympäristövahinkojen torjuminen ja
17537: Varat siihen kerätään perimällä maahantuodusta
17538: korvaaminen (KM 1990:58), ympäristöministeri-
17539: ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä öljysuoja-
17540: ölle 31.12.1990.
17541: maksua. Mietinnössään toimikunta ehdotti, että aluk-
17542: Vuosina 1990--93 kerättiin öljysuojamaksua
17543: sista aiheutuvien kemikaalivahinkojen torjunta
17544: seuraavasti:
17545: järjestettäisiin samojen periaatteiden mukaan
17546: Vuosi Maksu- kuin alusöljyvahinkojen torjunta ja että säädettäi-
17547: kertymä siin erityinen meriympäristövahinkojen torjumis-
17548: mk
17549: 1990 ................................................ . 40492872
17550: ta koskeva laki. Lisäksi toimikunta ehdotti öljy-
17551: 1991 ............................................................... . 43 269 257 suojarahaston laajentamista öljy- ja kemikaali-
17552: 1992 ............................................................... . 33 766940 suojarahastoksi, johon kerättäisiin öljysuojamak-
17553: 1993 ............................................................... . 34 698027 sun lisäksi myös kemikaalisuojamaksua. Näistä
17554: 238
17555:
17556: varoista voitaisiin korvata öljyvahinkojen lisäksi tiolle tuloutettavalla jätteistä perittävällä kunnos-
17557: myös kemikaalien aiheuttamien meriympäristö- tusmaksulla. Lisäksi tarvittaisiin vielä valtion ta-
17558: vahinkojen kustannukset. lousarvion määrärahoja.
17559: Toimikunta esitti myös erikseen selvitettäväk- Toimikunta esitti myös, että tämän ympäristö-
17560: si, miten maa-alueella tapahtuviin kemikaalion- vahinkorahaston varoista katettaisiin saastunei-
17561: nettomuuksiin liittyvien ympäristövahinkojen den maa-alueiden kunnostaminen, sillä saneera-
17562: torjunta ja saastuneiden maa-alueiden kunnostus uskustannusten sälyttäminen kokonaan alueen
17563: tulisi järjestää. Samoin olisi selvitettävä, miten haltijan tai pelkästään kunnan vastuulle ei ole
17564: tällaisten vahinkojen aiheuttamat kustannukset aina kohtuullista.
17565: korvataan. Ympäristöministeriö on lausunnossaan ilmoit-
17566: Hallitus antoi eduskunnalle syyskuussa 1992 tanut nimittäneensä työryhmän jatkamaan ympä-
17567: esityksen laiksi ympäristövahinkojen korvaami- ristövahinkojen toissijaisen korvausjärjestelmän
17568: sesta. Esityksellä pyritään parantamaan ympäris- valmistelua ympäristötaloustoimikunnan esitys-
17569: tövahingoista kärsineiden asemaa säätämällä ten pohjalta. Jatkovalmistelussa selvitetään
17570: ympäristövahinkojen korvaamisesta nykyistä myös, voitaisiinko asia järjestää vakuutuksin.
17571: kattavammin. Esitys rakentuu ns. ankaran vas- Ministeriön mielestä toissijainen korvausjärjestel-
17572: tuun varaan, ja vahingon kärsijän näyttövelvolli- mä on välttämätön ja se tulisi aikaansaada kiireel-
17573: suutta on vastaavasti kevennetty. Ympäristöva- lisesti.
17574: hingon aiheuttajat vastaisivat vahingoista myös Öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjun-
17575: yhteisvastuullisesti. taa on tarkasteltu myös valtion keskus- ja alue-
17576: Lakiesityksessä todetaan mm., että voimassa hallinnon uudistamishankkeessa. Asia on sekä
17577: olevasta lainsäädännöstä puuttuvat yleiset sään- ministeriöiden työnjakokysymys että osa ympä-
17578: nökset ympäristövahinkoa edeltäneen tilanteen ristöhallinnon uudistushanketta.
17579: palauttamisesta ennalleen. Yksityisoikeudellisia Ympäristöministeriö ei pidä ympäristövahin-
17580: korvaussäännöksiä sovellettaessa voi ongelmana kojen torjuntatehtävien siirtämistä sisäasiainmi-
17581: olla se, kenen suorittamien ennallistamistoimen- nisteriön hallinnonalalle perusteltuna eikä tar-
17582: piteiden kustannukset saattavat tulla korvattavik- koituksenmukaisena. Ympäristövahinkojen tor-
17583: si. Esityksen mukaan on esim. epäselvyyttä siitä, junta liittyy läheisesti muuhun ympäristönsuoje-
17584: miten laajalti vahingonkorvauslain nojalla voi- luun ja valmisteltavana olevaan ympäristövahin-
17585: daan korvata niitä kustannuksia, joita viranomai- kojen toissijaiseen korvausjärjestelmään. Nykyi-
17586: sille on koitunut niiden pyrkiessä rajoittamaan nen ympäristövahinkojen torjuntajärjestelmä on
17587: häiriön vaikutuksia tai palauttamaan turmeltu- sitä paitsi kehitetty hyvin toimivaksi ja perustuu
17588: numa ympäristöä entiselleen. viranomaisten yhteistoimintaan. Sen vuoksi ym-
17589: Ehdotettu laki koskisi vain sellaisten vahinko- päristöhallinnon uudistuksessa ehdotetaankin,
17590: jen korvaamista, jotka johtuvat tietyllä alueella että vesi- ja ympäristöhallituksen nykyiset, ympä-
17591: harjoitettavasta toiminnasta. Ulkopuolelle jäisivät ristövahinkojen torjuntaan liittyvät viranomais-
17592: siten kuljetuksista aiheutuvat ympäristövahingot tehtävät hoitaa 1.3.1995 jälkeen Suomen ympä-
17593: Laki koskisi myös ainoastaan lain voimaantulon ristökeskus. Ympäristövahinkojen torjuntatoi-
17594: jälkeistä vahinkoa. Jos siis konkreettset vahingon men ylin johto ja norrninantotehtävät siirretään
17595: seuraukset olisivat ilmenneet vasta lain voimaan- ympäristöministeriölle, ja kuntien öljyvahinkojen
17596: tulon jälkeen, mutta itse vahinko tapahtunut torjuntasuunnitelmat vahvistaa alueellinen ym-
17597: ennen lain voimaantuloa, esitettyä lakia ei voisi päristökeskus.
17598: soveltaa tapaukseen. Ympäristöministeriön sisäisen työnjaon kan-
17599: Ympäristöministeriön asettama ympäristöta- nalta on harkittu, voitaisiinko vesi- ja ympäristö-
17600: loustoimikunta puolestaan esitti mietinnössään hallituksen nykyisiä valtakunnallisia ympäristö-
17601: (KM 1993:35), että ympäristövahinkoja varten vahinkojen torjuntaan liittyviä tehtäviä alueellis-
17602: luotaisiin toissijainen korvausjärjestelmä. Järjes- taa tai antaa yhdelle tai muutamalle aluekeskuk-
17603: telmä perustuisi ensi vaiheessa valtion talousar- selle. Ministeriön lausunnon mukaan nämä teh-
17604: vioon, mutta ajan mittaan tulisi pyrkiä valtion tävät olisi tulevaisuudessakin järkevää hoitaa
17605: talousarvion ulkopuoliseen rahastoon. Tällai- keskitetysti. Tämä uudistushanke on edelleen
17606: seen rahastoon voisi toimikunnan mielestä yh- vireillä.
17607: distää öljysuojarahaston. Korvausjärjestelmän ra- Sisäasiainministeriö on omassa lausunnossaan
17608: hoittamiseksi kerättäisiin varoja vaarallisiin kemi- viitannut 28.2.1994 päivättyyn työryhmämietin-
17609: kaaleihin kohdistuvalla kemikaalimaksulla ja val- töön Valtion merellisten toimintojen edelleen
17610: 239
17611: \
17612: \
17613:
17614: tehostaminen ja organisaatioiden keventäminen. SAMASE-f:>{ojektin yhteydessä on arvioitu, että
17615: Siinä on ehdotettu, että vastuu ympäristövahin- jo saastuneet maa-alueet voitaisiin kunnostaa n.
17616: kojen torjunnasta siirrettäisiin sisäasiainhallin- 20 vuoden kuluessa. Kustannusarvio on n. 5 mrd.
17617: nolle. Ministeriö yhtyy lausunnossaan tähän kan- mk. Kaivosteollisuuden suurten, viimeistelemät-
17618: taan. Tehtävien siirto tulisi toteuttaa silloin, kun tömien jätealueiden kunnostuksen osuus olisi
17619: ympäristöhallinnon uudelleenjärjestelyt astuvat tästä 30 %, saastuneiden tepllisuusalueiden 51 %
17620: voimaan. ja vanhojen kaatopaikkojen 19%.
17621: Nykyinen talousarviorahoitus riittää ympäris-
17622: Saastuneiden maa-alueiden puhdistami- töministeriön mukaan vain noin kolmannekseen
17623: nen. Ympäristöministeriö aloitti v. 1989 saastu- siitä, mitä vesi- ja ympäristöhallitus on varovai-
17624: neita maa-alueita koskeneen suunnitelmallisen sesti esittänyt saastuneiden alueiden vuosittaisiin
17625: selvittelytyön käynnistämällä ns. SAMASE-pro- selvitys- ja kunnostustehtäviin. Kunnatkaan eivät
17626: jektin. Sen yhteydessä selvitettiin maassamme ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kiin-
17627: olevat saastuneet alueet ja se, miten näiden nostuneet saastuneiden alueiden puhdistamises-
17628: alueiden kunnostaminen tulisi aloittaa. Projektin ta, ellei kyseessä ole kunnan kannalta hyvin
17629: loppuraportti valmistui keväällä 1994. tärkeä alue.
17630: Rahoituksen lisäksi vaikeuttavat puhdistustoi-
17631: SAMASE-projektin selvityksessä viranomais-
17632: mien aloittamista myös avoimet vastuukysymyk-
17633: ten tietoon tuli hiukan yli 10 000 mahdollisesti
17634: set Ministeriön mukaan aiheuttamisperiaatteen
17635: saastunutta aluetta. Näistä alueista n. 3 000 on
17636: lähellä asutusta tai vedenottamoa ja aiheuttaa sen tiukka soveltaminen aiheuttaa poikkeuksetta pit-
17637: källisiä vastuusuhteiden selvitystarpeita ja oike-
17638: takia erityisiä riskejä. Maaperän saastumisesta on
17639: usprosesseja. Kauan sitten tapahtuneen maape-
17640: selvityksessä todettu aiheutuvan haittaa lähes
17641: rän saastumisen aiheuttajaa joko ei löydy tai tämä
17642: 600 alueelle, jotka näin ollen olisi kunnostettava
17643: esittää toimineensa silloisten määräysten mukai-
17644: mahdollisimman pian.
17645: sesti. Monissa tapauksissa vastuusuhteet sekoit-
17646: SAMASE-projektin tiedot on koottu viran- tuvat toiminnanharjoittajien konkurssien yhtey-
17647: omaisten käyttöön tarkoitettuun vesi- ja ympäris- dessä täydellisesti.
17648: töhallinnon ympäristötietokeskuksen rekisteriin. Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan,
17649: Rekisterin tiedot ovat täydennettävissä uusilla että maaperän saastumisesta aiheutuvien ympä-
17650: tiedoilla saastuneista alueista, ja se on suunnitel- ristö- ja terveysriskien nopea poistaminen edel-
17651: tu myös kuntien käyttöön. lyttäisi saastuneiden maa-alueiden puhdistami-
17652: Tämän lisäksi vesi- ja ympäristöhallitus on seen varattavien määrärahojen olennaista lisää-
17653: selvittänyt ongelmajätteiden sijoittamiseen aiem- mistä. Toimivimmalta ratkaisulta vaikuttaisi erilli-
17654: min käytettyjä kaatopaikkoja erillisessä riskikaa- sen ympäristövahinkorahaston perustaminen.
17655: topaikkatutkimuksessa. Valtion jätehuoltotöiden Samalla voitaisiin puhdistustöiden toteuttamisen
17656: valmistelun yhteydessä on myös kunnostuksen oikeudellisia edellytyksiä muuttaa siten, että työt
17657: kannalta selvitetty isännättömiä saastuneita maa- voitaisiin tarvittaessa toteuttaa joustavasti yhteis-
17658: alueita. kunnan toimin jo ennen kuin vastuusuhteet on
17659: Eräät metsäteollisuuden yhtiöt ja öljyala ovat lopullisesti selvitetty.
17660: ympäristöministeriön mukaan myös ryhtyneet A l a n t e k n i i k k a j a t u t k i m u s.
17661: omatoimisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa SAMASE-projektin yhteydessä on myös selvitetty
17662: selvittämään ja kunnostamaan hallussaan olevia saastuneita maa-alueita koskevaa tutkimus- ja
17663: saastuneita alueita. kehittämistyötä ja sen tarpeita. Projektin yhtey-
17664: Toimet alueiden kunnostami- dessä tietoon tulleista n. 10 000 mahdollisesti
17665: s e k s i. Ministeriön mukaan kaikkein kiireelli- saastuneesta alueesta on n. 400 tutkittu. Nämä
17666: simmät saastuneiden maa-alueiden kunnostus- yleensä melko suppeat tutkimukset ovat keskit-
17667: työt on tehty sitä mukaa, kun tarve niihin on tyneet tiettyihin ongelma-alueisiin, kuten saho-
17668: todettu. Vuodesta 1989 on valtion jätehuoltotöin jen alueisiin ja kaatopaikkoihin. Tutkimukset
17669: kunnostettu 17 aluetta. Saastuttajat tai saastunei- eivät ole ministeriön mielestä antaneet riittävää
17670: den alueiden haltijat ovat lääninhallitusten ja tietoa maaperän saastumisesta.
17671: kuntien määräyksestä kunnostaneet n. 20 aluet- Alalla toimivat tutkijat ovat ministeriön mu-
17672: ta, ja parhaillaan on käynnissä useita kunnostus- kaan tähdentäneet alueiden tutkimus- ja kunnos-
17673: hankkeita. Joitakin alueita on lisäksi kunnostettu tusmenetelmien kehittämistarpeita. Alueittaisten
17674: vapaaehtoisesti. tutkimusten lisäksi tarvitaan yleisluonteista tutki-
17675: 240
17676:
17677: musta mm. maaperän saastumisen perusilmiöistä hot saattavat kuitenkin olla molemmissa ryhmis-
17678: ja vähentämiskeinoista. sä yhtä merkittävät. Ympäristövahinkojen tark-
17679: Saastuneiden maa-alueiden puhdistusta kos- ka tilastointikin on tämän jaon vuoksi hanka-
17680: keva tutkimus- ja kehitystyö liittyy läheisesti ve- laa.
17681: sien suojeluun ja jätehuoltoon. Kokonaisuutena Valtiontilintarkastajat katsovat, että vastedes
17682: toiminta on ministeriön mielestä aivan riittämä- ei ole SY.)ltä erotella ympäristövahinkoja, vaan
17683: töntä. Alueittaisten tutkimusten rahoitustarve on lainsäädännöllisin toimin nämä erot on poistet-
17684: 500 Mmk n. 10 vuoden aikana. tava. Käytännössä tämä edellyttää ympäristöva-
17685: Saastuneiden maa-alueiden puhdistusmene- hinkojen toissijaisen korvausjärjestelmän kehit-
17686: telmiä on tarjolla runsaasti ja ala kehittyy jatku- tämistä joko laajentamalla nykyinen öljysuoja-
17687: vasti. Silti maa-alueita on kunnostettu melko rahasto laaja-alaiseksi ympäristönsuojarahas-
17688: vaatimattomin tavoittein. Saastuneet maa-alueet toksi tai siirtymällä jonkinlaiseen ympäristöva-
17689: on useimmiten vain siirretty kaatopaikalle, mitä kuutusjärjestelmään. joka tapauksessa asiassa
17690: ministeriön mielestä ei voida pitää asianmukaise- on edettävä eduskunnankin ilmaiseman tahdon
17691: na. Erityinen ongelma kehitettäessä Suomen mukaan kiireellisesti.
17692: oloihin soveltuvaa puhdistustekniikkaa on se, Valtiontilintarkastajatpitävät erittäin hyvänä
17693: että saastuneet alueet ovat yleensä pieniä ja sitä, että SAMASE-projektin ansiosta on maam-
17694: erillään toisistaan ja saastuneiden maamassojen me mahdollisesti saastuneet alueet saatu aina-
17695: määrä on näin vähäinen. Ulkomailla käytetty kin tietyllä tarkkuudella kartoitettua. Tämä kar-
17696: tehokas puhdistustekniikka edellyttä kuitenkin toitus ei sinänsä vielä riitä, sillä siinä mainituis-
17697: yleensä laitoksia, joiden käsittelykapasiteetti on ta runsaasta 10 000 mahdollisesti saastuneesta
17698: varsin suuri. maa-alueesta vain pieni osa, n. 400, on edes
17699: Paitsi että puhdistustekniikkaa tulisi soveltaa jollakin tavalla tutkittu. Projektin kartoitus osoit-
17700: Suomen oloihin tulisi myös pyrkiä alentamaan taa kuitenkin sen suunnattoman työn ja ne kus-
17701: tehokkaan puhdistuksen kustannuksia. Juuri kal- tannukset, ministeriön arvion mukaan yhteensä
17702: liit käsittelykustannukset pakottavat valitsemaan n. 5 mrd. mk 20 vuoden kuluessa, joita jo saastu-
17703: halvan, mutta puutteellisen saastuneiden maa- neiden maa-alueidemme puhdistus saattaa
17704: alueiden käsittelyvaihtoehdon. edellyttää. Ympäristöministeriön arvion mu-
17705: kaan alueet ovat kuitenkin kunnostettavissa ja
17706: Ympäristövahinkojen torjunnan mahdollista niistä aiheutuvat haitat siten torjuttavissa.
17707: uudelleenjärjestämistä eri ministeriöiden kesken Asiaan tulisikin valtiontilintarkastajien käsityk-
17708: sekä ympäristöhallinnon uudelleenjärjestelyn sen mukaan kiinnittää enemmän huomiota
17709: yhteydessä harkitaan parhaillaan. Koska asia mietittäessä määrärahojen kohdentamista ym-
17710: on selkeästi vireillä, siihen ei oteta tässä enem- päristöministeriön hallinnonalalla.
17711: mälti kantaa. On kuitenkin SY.)ltä todeta, että Saastuneiden maa-alueiden puhdistusta
17712: erityisesti alusöljyvahingoissa on yleensä turvau- haittaa paitsi määrärahojen puute myös joissa-
17713: duttava usean viranomaisen apuun ja tällöin kin tapauksissa aiheuttamisperiaatteen sovelta-
17714: käytännön yhteistyökyky, koulutetun miehistön misesta johtuva vastuusuhteiden pitkällinen sel-
17715: ja riittävän hyvän kaluston määrä sekä selkeät vittely. Nykyisin saattaa myös se kunta, jossa
17716: johtosuhteet ovat ne tekijät, joilla tilanne saa- vahinko on tapahtunut, joutua ylivoimaisten ta-
17717: daan hallintaan. Valtiontilintarkastajien saa- loudellisten vaikeuksien eteen. Mikäli ympäristö-
17718: man käsityksen mukaan yhteistyö on tähän asti vahinkojen toissijaisen korvausjärjestelmän ke-
17719: toiminut hyvin. hittäminen etenee, tulisi järjestelmän avulla
17720: Ympäristövahinkoihin varautumiseen ja nii- mahdollistaa myös saastuneiden maa-alueiden
17721: den aiheuttamien kustannusten ja vahinkojen joustava kunnostaminen. Usein tämä merkitsisi
17722: korvaamiseen vaikuttaa se, onko kyseessä öljyva- toimiin ryhtymistä ennen kuin lopulliset vastuu-
17723: hinko vai muu ympäristövahinko. Kun öljysuo- suhteet on selvitetty.
17724: jarahastosta on mahdollista saada korvausta Valtiontilintarkastajat painottavat sitä, että
17725: vain öljyvahinkojen torjunnan kustannuksiin, SAMASE-projektin kartoituksen valmistumisesta
17726: vaikuttaa tämä voimakkaasti siihen, minkälai- huolimatta maa-alueidemme tila vaatii lisätut-
17727: siin onnettomuuksiin käytännössä on varaudut- kimuksia. Myös Suomen oloihin soveltuvien puh-
17728: tu ja minkälaisiin ei. Pahimmassa tapauksessa distusmenetelmien kehittämistä tulisi tehostaa.
17729: onnettomuustilanteen aiheuttamatympäristötu-
17730: 241
17731:
17732:
17733:
17734:
17735: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
17736:
17737: Yleiskatsaus 1993 Muutos edellisestä
17738: vuodesta
17739: Mmk Mmk %
17740: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys. Liikevaihto ..................... 145 909 12 903 9,7
17741: Vuosikymmenen alun lamakauden vaikutus val- ./. Ainekulut .................. 88752 5892 7,1
17742: tionyhtiöiden tuloksiin ja kannattavuuteen lieve- ./. Henkilökulut ............ 21598 235 1,1
17743: ni selvästi kertomusvuonna. ./. Muut kulut ................ 18960 2667 16,4
17744: Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu Käyttökate ...................... 16599 4109 32,9
17745: käyttökate kasvoi edellisestä vuodesta yli 4 000 ./. Poistot (suunn.) ........ 8445 587 7,5
17746: Mmk:lla eli 40 %. Myös nettotuloksen kehitys oli Liikevoitto ...................... 8154 3 522 76,1
17747: + Korkotuotot .............. 2079 -127 -5,6
17748: samanlainen. Vuoden 1992 yhteenlaskettu netto-
17749: + Muut rahoitustuotot 547 -15 -2,7
17750: tulos oli tappiollinen 4 500 Mmk, mutta kerto- ./. Korkokulut ............... 8412 443 5,6
17751: musvuonna tappio oli enää 192 Mmk. ./. Kurssierot ................. 1402 -952 -40,4
17752: Kertomusvuonna kaikki valtion teollisuusyh- ./. Muut rahoituskulut ... 403 55 15,8
17753: tiöt pystyivät parantamaan nettotulostaan. Voi- + Muut säännölliset
17754: teiliseen nettotulokseen ylsivät kaikki muut teol- tuotot ja kulut ........... 161 18 12,6
17755: lisuusyhtiöt paitsi Neste Oy ja Veitsiluoto Oy. Nettotulos ...................... 724 3852
17756: Nesteen tulos pysyi edelleen tappiollisena, vaik- + Satunnaiset tuotot ja
17757: kulut ......................... 560 -580 -50,9
17758: ka yhtiö pystyikin parantamaan tulostaan lähes
17759: 700 Mmk:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Eni- Kokonaistulos ................ 1284 3 272
17760: + Poistoerotus .............. 688 -242 -26,0
17761: ten nettotulostaan paransi Rautaruukki Oy, yli + Varausten muutos .... 2057 946 85,1
17762: 800 Mmk. Nettotulostaan paransivat huomatta- ./. Välittömät verot ........ 126 -237 -65,3
17763: vasti myös Outokumpu Oy (657 Mmk), Enso- ./. Muut tuloksenkor-
17764: Gutzeit Oy (569 Mmk), Veitsiluoto Oy (437 jauserät ..................... 156 136 680,0
17765: Mmk), Kemira Oy (429 Mmk) ja Valmet Oy Kirjanpidon tulos ........... 3747 4077
17766: (398 Mmk).
17767: Oy Alko Ab:n nettotulos oli odotetusti voitol- Valtion teollisuuskonsernien investoinnit ke-
17768: linen, vaikkakin se edellisvuotiseen verrattuna hittyivät kertomusvuonna päinvastaisesti kuin
17769: heikkeni 135 Mmk:lla. Finnair Oy:n nettotulos tulokset. Niiden bruttoinvestoinnit olivat yhteen-
17770: pysyi edellisen vuoden tapaan tappiollisena ja sä 12,3 mrd. mk eli lähes 10% pienemmät kuin
17771: heikkeni siitä yli 200 Mmklla. edellisenä vuonna. Investointeja lisättiin edellis-
17772: Suurten valtionyhtiöiden (ml. seuraavat kon- vuodesta ainoastaan Oy Sisu-Auto Ab:ssa, Veitsi-
17773: sernit ja yhtiöt: Alko, Enso-Gutzeit, Finnair, Imat- luoto Oy:ssä ja Imatran Voima Oy:ssä. Eniten
17774: ran Voima, Kemira, Neste, Outokumpu, Rauta- investoivat edellisvuosien tapaan Neste Oy ja
17775: ruukki, Sisu-Auto, Valmet, Veitsiluoto, Kemijoki Enso-Gutzeit Oy. Kummankin bruttoinvestoinnit
17776: Oy ja Vapo Oy) yhteenlaskettu tuloslaskelma ylittävät 3 mrd. mk. Yli miljardin markan inves-
17777: kertomusvuodelta on seuraava (Finnair-konser- toinnit tekivät Imatran Voima Oy ja Outokumpu
17778: nin tilikausi oli 1.4.1992-31.3.1993): Oy.
17779:
17780:
17781: 16 340518M
17782: 242
17783:
17784: Yksittäisistä investointikohteista suurimmat Suurimmat henkilöstövähennykset tehtiin
17785: olivat Enso-Gutzeit Oy:n. Se osti Oy Tampella Valmet-konsernissa (1 488 henkeä), Outo-
17786: Ab:n metsä- ja pakkausteollisuuden sekä aloitti kumpu-konsemissa (1451), Kemira-konsernissa
17787: sanomalehtipaperitehtaan rakentamisen Saksan (1 202), Oy Alko Ab:ssa (691), Postipankki Oy:ssä
17788: Eilenburgiin. Outokumpu Oy:n Harjavallan teh- (524), Neste-konsemissa (506) ja Finnair-konser-
17789: taiden uudistamis- ja laajennusinvestoinnit olivat nissa (464). Merkittävästi henkilöstöään lisäsi vain
17790: suurimpia kotimaan investointeja. Valtion teolli- Enso-Gutzeit-konserni 053).
17791: suuskonsemien brunoinvestointien kokonais- Kertomusvuonna todellista tuotanto- tai ra-
17792: määrästä kotimaahan suunnattiin kertomus- hoitustoimintaa harjoitti 29 valtionenemrnistöis-
17793: vuonna hiukan yli 62 o/o, kun v. 1992 kotimaan tä yhtiötä tai konsernia. Näiden liikevaihto ja
17794: investointien osuus oli yli 68 o/o. henkilöstö sekä niiden muutokset vuoteen
17795: Varsinaisten toiminnallisten valtionyhtiöiden 1992 verrattuna olivat kertomusvuonna seuraa-
17796: ja -konsemien henkilöstöä oli kertomusvuoden vat:
17797: lopussa runsaat 121 000, eli lähes 6 000 vähem-
17798: män kuin edellisen vuoden lopussa.
17799:
17800:
17801:
17802: Yhtiö (Konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos
17803: Mmk Henki-
17804: 1993 1992 Mmk % 1993 1992 löä %
17805: Oy AlkoAb ................................. 4986 5429 ---443 --8,2 4 741 5432 --691 -12,7
17806: Arsenal Oy6 ................................. 172 450
17807: Avecra Oy ................................... 141 178 -37 -20,8 454 555 -101 -18,2
17808: Enso-Gutzeit-konserni ................ 13060 10 263 2797 27,3 14071 13 918 153 1,1
17809: Finnair-konserni ......................... 5456 5442 14 0,3 10324 10788 -464 -4,3
17810: Imatran Voima -konserni ........... 6744 5747 997 17,3 5 556 5 731 -175 -3,1
17811: Karttakeskus OyS ........................ 37 112
17812: Kehitysaluerahasto Oy ............... 18941 16371 257 15,7 250 245 5 2,0
17813: Kemijoki-konserni ...................... 311 326 -15 -4,6 485 500 -15 -3,0
17814: Kemira-konserni ......................... 11838 11195 643 5,7 11446 12648 -1202 -9,5
17815: Neste-konserni ............................ 63089 57412 5677 9,9 13 332 13838 -506 -3,7
17816: Oy Otatech Ab4 •••••••••••••••••••••••••• 16 15 1 6,7 25 15 10 66,7
17817: Outokumpu-konserni ................. 15827 15125 702 4,6 16073 17 524 -1451 --8,3
17818: Painatuskeskus Oy5 .................... 217 558
17819: Patruunatehdas Lapua Oy .......... 108 93 15 16,1 347 350 -3 -0,9
17820: Oy Pohjolan Liikenne Ab ........... 34 36 -2 -5,6 165 175 -10 -5,7
17821: Postipankki Oy ........................... 9076 3 10 845 3 -1769 -16,3 5 237 5 761 -524 -9,1
17822: Rahapaja Oy5 .............................. 80 48
17823: Rautaruukki-konserni ................. 7011 6507 504 7,7 9151 9 281 -130 -1,4
17824: Oy Sisu-Auto Ab ......................... 918 774 144 18,6 1223 1280 -57 -4,5
17825: Suomen Vientiluotto Oy ............. 5 061 2 836F -3300 -39,5 119 112 7 6,3
17826: Teollisen yhteistyön rahasto Oy. 19Y 65 1 128 196,9 31 27 4 14,8
17827: Valmet-konserni ......................... 10676 9645 1031 10,7 15 716 17204 -1488 --8,6
17828: Vammas Oy ................................ 167 189 -22 -11,6 310 312 -2 -0,6
17829: Vapa-konserni ............................ 1178 1044 134 12,8 917 948 -31 -3,3
17830: Oy Veikkaus Ab ......................... 3759 3427 332 9,7 501 554 -53 -9,6
17831: Veitsiluoto-konserni .................... 4 815 4097 718 17,5 4684 4896 -212 -4,3
17832: VTKK-Yhtymä Oy5...................... 309 467
17833: Oy Yleisradio Ab ........................ 1855 1810 45 2,5 4587 4896 -309 --6,3
17834: Yhteensä ..................................... 152 804 138 754 14050 10,1 121 380 126 990 -5610 -4,4
17835: 16 224 1•2•3 20 9081·2•3 -4684 -22,3
17836: 1
17837: Myönnetty rahoitus.
17838: 2
17839: Nostetut lainat.
17840: 3 Korko- ja muut tuotot.
17841: 4 Aikaisemmin VTT-Technology Oy.
17842: 5 Yhtiöitetty 1.1.1993.
17843: 6 Perustettu 18.11.1993.
17844: 243
17845:
17846: Valtion suurilla teollisuuskonsemeilla oli ker- Valtio merkitsi pankkien tukemiseksi peruste-
17847: tomusvuonna henkilöstöä 92 600. Tämä oli yli tun uuden valtionenemmistöisen Arsenal Oy:n
17848: 5 % edellisvuotista vähemmän. Näiden yhtiöiden osakepääomaa 2 500 Mmk:lla.
17849: henkilöstöstä työskenteli kotimaassa n. 60 000 eli Kaikkiaan valtio käytti kertomusvuonna yhti-
17850: 68,4%. öidensä osakepääomien korottamiseen 3 438,9
17851: Mmk. Tähän sisältyi myös Finnair Oy:n vaihto-
17852: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden velkakirjalainan vaihto yhtiön osakkeiksi 90
17853: ja valtion väliset rahoitussuhteet. Valtion Mmk:n arvosta.
17854: suurten teollisuusyhtiöiden osakepääomat kas- Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt maksoivat
17855: voivat kertomusvuonna 866 Mmk 2 756 Mmk:n kertomusvuonna osinkoina valtiolle 232,5 Mmk.
17856: emissiohintaan. Sen lisäksi Enso-Gutzeit Oy kir- Suurimmat osingot maksoivat Imatran Voima Oy
17857: jasi osakepääomakseen edellisenä vuonna A. (104,6 Mmk), Neste Oy (50,9 Mmk), Vapa Oy (30
17858: Ahlström Oy:lle suunnatun osakeannin nojalla Mmk) ja Enso-Gutzeit Oy (28,8 Mmk).
17859: 440 Mmk. Osakepääomaa korotettiin Enso-Gut- Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ja val-
17860: zeit Oy:n ohella Kemijoki Oy:ssä, Kemira Oy:ssä, tion väliset rahoitussuhteet olivat kertomusvuon-
17861: Outokumpu Oy:ssä, Rautaruukki Oy:ssä, Veitsi- na kokonaisuudessaan seuraavat:
17862: luoto Oy:ssä, Finnair Oy:ssä ja Teollisen yhteis-
17863: työn rahasto Oy:ssä.
17864:
17865:
17866:
17867: Yhtiö Valtion saarnat Valtion suorittamat Valtion rahoitus
17868: Osingot Korot Kuoletuk- Uudet osake- Uudet Osakkeet Laina-
17869: set pääomat lainat (nimellisarvo) pääoma
17870: 1000 mk
17871: Oy AlkoAb ................................. 672 9600
17872: Arsenal Oy .................................. 2 500 000 1 721 150
17873: Enso-Gutzeit Oy ......................... 28823 602 2 179 720 572 10480
17874: Finnair Oy ................................... 168 001 2 234 003
17875: Imatran Voima Oy ...................... 104 609 2783 11357 871 743 48246
17876: Kehitysaluerahasto Oy ............... 75 202 108080 460 000 1130 920
17877: Kemijoki Oy ................................ 7903 711 6655 15 342 190 971 9480
17878: Kemira Oy .................................. 728 1079 170 000 4 500 872978 18 206
17879: Neste Oy ..................................... 50 908 257 13 250 848470 18 017
17880: Otatech Oy ................................. 600
17881: Outokumpu Oy' ......................... 509 13410 302 912 550750 34458
17882: Painatuskeskus Oy ..................... 1241 1600 25 13 200
17883: Patruunatehdas I.apua Oy .......... 4135 5079 43500 17776
17884: Postipankki Oy ........................... 630000
17885: Rahapaja Oy ............................... 10000 25 10 000
17886: Rautaruukki Oy .......................... 344 908 150 000 700 825497 5862
17887: Saimaan Kanavalaivat Oy ........... 13 765
17888: Oy Sisu-Auto Ab ......................... 135 284 3000 153 409 5 300
17889: Suomen Vientiluotto Oy ............. 4 722 40240 86120 59030 785440
17890: Teollisen yhteistyön rahasto Oy. 2 210 2000 32600 281800 109 000
17891: Valmet Oy' .................................. 142 2400 519 294
17892: Vaivilla Oy .................................. 20 27800
17893: Vamrnas Oy ................................ 4880 934 1400 61000 9800
17894: Vapo Oy ..................................... 30000 8148 21577 445 300000 120109
17895: Oy Veikkaus Ab ......................... 996
17896: Veitsiluoto Oy ............................. 5 29 100000 438555 29
17897: VTKK-Yhtymä Oy ....................... 3687 3602 25 39629
17898: VTT-Technology Oy ................... 63 1200
17899: Oy Yleisradio Ab ........................ 46831
17900: Yhteensä ..................................... 232 518 142 076 267759 3438875 31895 9882 390 2 387152
17901: 1
17902: Ei sisällä tytäryhtiöitä.
17903: 2
17904: Sisältää vaihtovelkakirjan vaihdon osakkeiksi, 90,0 Mmk.
17905: 244
17906:
17907: Yhtiöt maksoivat kertomusvuonna korkoina Harjavallan tehtaiden yhteyteen. Tuotanto käyn-
17908: valtiolle 142,1 Mmk, mikä vastasi 5,4 o/o:a yhtiöillä nistyi vuoden 1994 alusta. Yhtiö myi Hollannissa
17909: vuoden 1992 lopussa olleiden, valtion antamien kukkien välitystoimintaa hoitavan Hiljo B.V:n
17910: lainojen pääomasta. Yhtiöt kuolettivat lainojaan osakkeista puolet japanilaiselle Kirin Brewery
17911: valtiolle kertomusvuonna 267,8 Mmk ja nostivat Co:lle. Hollantilainen leikkokukkien jalostuk-
17912: uusia lainoja valtiolta 31,9 Mmk, joten yhtiöiden seen ja mikrolisäykseen erikoistunut tytäryhtiö
17913: valtiolta ottamien luottojen kanta väheni kerto- Terra Nigra B.V myytiin yhtiön toimivalle johdol-
17914: musvuoden loppuun mennessä yhteensä 236 le. Kemira Biotech -tulosryhmä sulautettiin ker-
17915: Mmk:lla 2 387 Mmk:aan. tomusvuoden lopulla Kemira Agroon. Ruotsissa
17916: toimiva Kemira Kemi Ab myi kaoliiniliiketoimin-
17917: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tansa amerikkalaisen Thiele Kaolin Companyn
17918: huomattavat organisaatiomuutokset kerto- ruotsalaiselle tytäryhtiölle. Kemira Oy ja maail-
17919: musvuonna Kertomusvuonna Enso-Gutzeit man johtava teollisuuskaasujen tuottaja Air Liqui-
17920: Oy:n omistukseen siirtyivät tehdyllä kaupalla Oy de perustivat yhteisyrityksen Oy Polargas Ab:n,
17921: Tampella Ab:n metsä- ja pakkausteollisuus. Sak- jolle Kemira Oy myi kertomusvuoden syyskuus-
17922: san Eilenburgiin rakennettavan sanomalehtipa- sa teollisuuskaasutuotantonsa jakeluverkkoi-
17923: peritehtaan työt käynnistyivät kertomusvuoden neen.
17924: helmikuussa, ja pääasiassa keräyspaperia raaka- Kemira Oy hankki myös 20 o/o osakkuuden
17925: aineena käyttävän tehtaan paperintuotanto alkoi amerikkalaisesta Nord Kaolin Companysta vah-
17926: syksyllä 1994. Syyskuussa Enso-Gutzeit Oy myi vistaakseen asemiaan Yhdysvaltojen paperiteol-
17927: osuutensa Kanadassa toimivista Eurocan-yhtiöis- lisuuden titaanioksidin toimittajana. Samoin Ke-
17928: tä. Enso-Gutzeit Oy jatkaa Eurocanin Kitimatin mira Oy osti hollantilaisen titaanioksidia valmis-
17929: tehtaan tuotteiden markkinointia Pohjois-Ameri- tavan IDF Tiofine B.V:n liiketoiminnan, jota
17930: kan ulkopuolisilla markkinoilla. jatkaa konserniyhtiö Kemira Pigments B.V. Ke-
17931: Kertomusvuoden alussa Imatran Voima Oy mira Paints -tulosryhmä laajensi kertomusvuon-
17932: siirsi engineering-liiketoiminnan tytäryhtiölleen na toimintaansa uusille markkina-alueille: Tallin-
17933: IVO Intemational Oy:lle ja voimalaitosten käyt- nassa aloitti toimintansa tuotantolaitos yhteisyri-
17934: tö- ja kunnossapitotoiminnot IVO Tuotantopal- tyksenä virolaisten kanssa. Pietariin perustettiin
17935: velut Oy:lle. Vuoden alusta otettiin käyttöön myös yhteisyritys Finncolor Oy. Tikkurila Oy ja
17936: periaate, jonka mukaan jo edellisenä vuonna Ruotsin johtava maalinvalmistaja Alcro-Beckers
17937: yhtiöitetty IVO Voimansiirto Oy:n siirtoverkko Ab ostivat 78 o/o latviataisen maalialan yrityksen
17938: on kaikkien sähkönsiirron tarvitsijoiden käytös- A!S Latvijas Krasasin osakkeista.
17939: sä. Kertomusvuonna IVO Intemational Oy osti Kemira Chemicals solmi kertomusvuonna pit-
17940: osake-enemmistön norjalaisesta voimajohtora- käaikaisen rehufosfaattien toimitussopimuksen
17941: kennusalan yhtiöstä Linjebygg A/S. Imatran saksalaisen kemiankonsernin BASF:n kanssa. So-
17942: Voima Oy osti yhdessä tytäryhtiönsä Lohjan pimuksen perusteella rehufosfaattituotanto aloi-
17943: Sähkö Oy:n kanssa osake-enemmistön Vihdin tetaan vuoden 1995 alussa Kokkolan suljetulla
17944: Sähkö Oy:stä. Viroon Imatran Voima Oy perus- lannoitetehtaalla. Kemira teki myös päätöksen
17945: ti yhdessä ruotsalaisen Vattenfall Ab:n kanssa kalsiumkloridituotannon laajentamisesta Kokko-
17946: yhteisyrityksen, Baltic Power Ltd. Estonian, lassa ja Ruotsissa Helsingborgissa sekä nestemäi-
17947: jonka tavoitteena on Viron energiamarkkinoi- sen kalsiumkloridia valmistavan tehtaan rakenta-
17948: den kehittäminen ja aktiivisen liiketoiminnan misesta Hollantiin yhteisyrityksensä Akzo N.V:n
17949: aloittaminen myöhemmin. kanssa.
17950: Kemira Oy päätti kertomusvuonna yhtiöittää Kemira Chemicalsin Kemwater-yksikkö aloitti
17951: kotimaan toimintansa. Uudet yhtiöt aloittivat toi- uusia hankkeita vedenpuhdistuksen alalla: mm.
17952: mintansa 1.1.1994. Kemira Agro jatkoi toimintan- Viroon rakennettiin ferrisulfaattia valmistava vesi-
17953: sa sopeuttamista lakkauttamaHa lannoitetuotan- kemikaalitehdas, joka valmistui vuoden 1994
17954: tonsa Suomessa Kokkolan tehtailla toukokuun alkupuolella. Yhdysvaltain Savannahissa Georgi-
17955: lopussa. Kertomusvuoden keväällä päätettiin assa valmistui Kemira Inc:n tutkimus- ja tuoteke-
17956: lakkauttaa myös seoslannoitteiden valmistus hityskeskus.
17957: Battaille S.A:n tehtailla Basecles'ssa sekä typpiha- Neste Oy ja Norjan valtion öljy-yhtiö Statoil
17958: pan ja rakeistettujen erikoistuotteiden valmistus solmivat kertomusvuoden kesäkuussa aiesopi-
17959: Willebroekissa Belgiassa. Kemira Agro päätti ra- muksen, jonka tarkoituksena oli sopijapuolten
17960: kentaa uuden lannoitetuotantolaitoksen yhtiön petrakemian ja polyolefiiniliiketoimintojen yh-
17961: 245
17962:
17963: distäminen uudeksi yhtiöksi. Yhdistäminen tähtä- maan toimintaansa tuntuvasti kertomusvuoden
17964: si rakenteellisesti vahvaan ja kilpailukykyiseen alusta Adam Opel AG:n ilmoitettua lopettavansa
17965: kokonaisuuteen. Neste Oy ja Statoil omistavat Opel Calibra -autojen kokoonpanon Suomessa.
17966: perustetun yhtiön puoliksi. Yhtiö aloitti toimin- Oikeusprosessien tuloksena tuotanto saatiin ai-
17967: tansa 1.3.1994. Neste Oy myi kertomusvuonna empaa supistetumpana uudelleen käyntiin ker-
17968: omistamansa raakaöljyreservit ja -tuotantonsa tomusvuoden keväällä.
17969: Yhdysvalloissa sekä eräitä vähäisiä osakeomis- Vapo Oy:n puutoimialan Vapo Timber Oy
17970: tuksia. osti Nurmeksen sahan Enso-Gutzeit Oy:ltä ker-
17971: Outokumpu-konserni päätti kertomusvuonna tomusvuoden elokuussa. Saha ostettiin osana
17972: käynnistää Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n laajempaa sopimusjärjestelyä, jolla sovittiin
17973: tehtaiden uudistamis- ja laajennusinvestoinnit Vapon Lieksan sahan ja Enson Uimaharjun
17974: Harjavallan kuparisulatto ja nikkelin tuotanto- sahan puuraaka-ainehuollon rationalisoinnista.
17975: linja sekä Porin kuparielektrolyysi päätettiin Vapo Oy perusti yhdessä Napapiirin Kuljetus
17976: uudistaa n. 1,8 mrd. mk:n investoinneilla v. Oy:n kanssa Biolappi Oy -nimisen yhtiön. Vapo
17977: 1993-96. Investoinnit nostavat nikkelin, raaka- Oy omistaa yhtiöstä 2/3 ja Napapiirin Kuljetus
17978: kuparin ja kuparikatodien valmistuskapasiteet- 1/3. Yhtiö myy ensi sijassa lietteenkäsittelypal-
17979: tia ja parantavat lisäksi huomattavasti ympä- veluja ja muita ympäristöteknologian tuotteita.
17980: ristönsuojelua. Lisääntyvän nikkelituotannon Vapo perusti yhteistyössä hollantilaisen valtion-
17981: raaka-aine tulee pääosin Australiasta, jossa Ou- yhtiön VAM:n kanssa 50 %:n omistusosuuksin
17982: tokumpu Oy myi 50 %:n osuutensa MtKeith yhteisyrityksen, jonka tarkoituksena on markki-
17983: -nikkelikaivosprojektista yhteistyökumppanil- noida Suomessa yhdyskuntajätteen käsittelylai-
17984: leen Western Miningille, joka rakentaa kaivok- toksia. Molempien uusien yhtiöiden liiketoimin-
17985: sen yksin. Outokumpu puolestaan ostaa pitkäai- ta käynnistyi v. 1994.
17986: kaisella sopimuksella puolet MtKeithin rikaste- Veitsiluoto Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy
17987: tuotannosta. Toimitukset alkavat v. 1995. Toi- päättivät kertomusvuonna muodostaa Veitsi-
17988: nen merkittävä nikkelin raaka-ainelähde on Ou- luoto Oy:n kemianteollisuuden Orkem-yksikös-
17989: tokumpu-konsernin kokonaan omistama For- tä ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Valke-yksikös-
17990: restanian kaivos, josta ensimmäiset rikastetoimi- tä Forchem Oy:n, josta Veitsiluoto Oy omistaa
17991: tukset saatiin Harjavaltaan kertomusvuoden ke- 65%. Uusi yhtiö aloitti toimintansa 1.1.1994.
17992: väällä. Veitsiluoto Oy:n tehdasvoimalaitokset yhtiöitet-
17993: Outokumpu-konserni ja sen kanadalainen tiin. Muodostetut Veitsiluodon Voima Oy, Kemi-
17994: yhteistyökumppani Placer Dome päättivät kerto- järven Voima Oy ja Oulun Voima Oy myytiin
17995: musvuoden lokakuussa aloittaa Zaldivar-kupari- Pohjolan Voima Oy:lle, ja samalla Veitsiluoto Oy
17996: kaivoksen rakentamisen. Kaivoksen tuotanto merkitsi vastaavasti lisää Pohjolan Voima Oy:n
17997: perustuu malmin liuotukseen ja elektrolyyttiseen osakkeita.
17998: käsittelyyn, jotka käynnistyvät suunnitelmien
17999: mukaan v. 1995. Valtionyhtiöiden tulokset ja kannattavuus ko-
18000: Outokumpu-konserni tavoittelee keskittymis- henivat kertomusvuonna kautta linjan. Osal-
18001: tä ydinliiketoimintoihin. Tämän vuoksi konserni taan tämä aiheutui teollisuuden yleisten toimin-
18002: myi metallipohjaisia erikoiskemikaaleja valmista- taedellytysten paranemisesta, osaltaan myös val-
18003: van OM Group Inc:n kertomusvuoden lokakuus- tionyhtiöiden omista tervehdyttämis- ja tehosta-
18004: sa. Outokumpu sai omistamistaan osakkeista mistoimista. Niiden vuoksi yhtiöiden henkilöstö
18005: kauppahintana n. 735 Mmk. OM Groupin liike- väheni kertomusvuonna edelleen tuntuvasti.
18006: vaihto v. 1992 oli 1 028 Mmk. Kuitenkin vain kannattavuuttaan ja vakavarai-
18007: Oy Sisu-Auto Ab osti kertomusvuoden syys- suuttaan kohottamalla valtionyhtiöt voivat luo-
18008: kuussa Yhdysvalloista Ottawa Truck Corporatio- da riittävät edellytykset uuteen riskinottoon ja
18009: nin liiketoiminnot Lokakuussa Oy Sisu-Auto Ab, mittaviin laajennusinvestointeihin. Useiden yh-
18010: Valmet Oy ja kauppa- ja teollisuusministeriö tiöiden pitäisi keskittyä vähentämään vielä vel-
18011: allekirjoittivat aiepöytäkirjan uuden kuljetusväli- kaantuneisuuttaan suurten rahoituskulujensa
18012: nekonsernin vaiheinaisesta muodostamisesta si- pienentämiseksi.
18013: ten, että Sisu ostaisi Valmetilta Valmet Transme- Yhtiöiden kannattavuuden kasvu mahdollis-
18014: cin ja Valmetin traktoriliiketoiminnot Järjestelyä taa myös viime vuosia suurempien osinkojen
18015: koskeva sopimus allekirjoitettiin 18.4.1994. maksun valtion yhtiöihinsä sijoittamille pää-
18016: Autotehdas Oy Saab-Valmet Ab joutui supista- omille. Yhtiöiden osinkopolitiikkaa suunnattaes-
18017: 246
18018:
18019: sa onkin valtiontalouden rahoitustaroe otettava tansa VfKK-Valtionjärjestelmät Oy:ksi. Yhtymä
18020: valtiontilintarkastajien mielestä aiempaa enem- myi CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n osake-enem-
18021: män huomioon. mistön (52%) vuoden 1994 alussa opetusminis-
18022: Valtion yhtiöilleen antamat lainat vähenivät teriölle.
18023: kertomusvuonna edelleen. Valtiontilintarkasta- Vuoden 1994 ensimmäisellä kolmanneksella
18024: jat pitävät tätä kehityssuuntaa myönteisenä ja konsernin liikevaihto pysyi edellisen vuoden
18025: edellyttävät sen jatkumista tulevaisuudessakin. tasolla ja oli 202 Mmk. Julkisen hallinnon osuus
18026: liikevaihdosta oli 3/4. Myynti yksityissektorille
18027: kasvoi edellisvuotiseen verrattuna lähes 10 %.
18028: VTKK-Yhtymä Oy ja virastojen ja laitos- Vuosikolmanneksen käyttökate ja tulos parani-
18029: ten tietojenkäsittely vat edellisestä vuodesta miltei neljänneksellä.
18030:
18031: VTKK.-Yhtymä Oy. Valtion tietokonekeskus Valtion tietojenkäsittelyn kehittäminen.
18032: muuttui kertomusvuoden alussa uusimuotoises- VfKK-Yhtymä Oy:n tavoitteena on vahvistaa
18033: ta liikelaitoksesta VfKK-Yhtymä Oy:ksi, joka vä- asemaansa julkisen hallinnon johtavana tietotek-
18034: littömästi yhtiöitti edelleen kuusi tulosyksik- niikan toimittajana. VfKK-konserni pyrkii ilmoi-
18035: köään täysin omistamikseen tytäryhtiöiksi. Valtio tuksensa mukaan siihen, että valtionhallinnossa
18036: omistaa VfKK-Yhtymän koko osakekannan. ei esiintyisi tietotekniikkaan liittyvää liiketalou-
18037: VfKK-Yhtymä Oy:n toiminta-ajatuksena on dellisesti kannattamatonta tai päällekkäistä toi-
18038: liiketaloudellisin periaattein toimien tuottaa mintaa.
18039: asiakkailleen tietotekniikkaan perustuvaa hyö- Nykyisin päällekkäisyyttä on VfKK-Yhtymä
18040: tyä. Oy:n mukaan mm. valtion virastojen ja laitosten
18041: Kertomusvuoden toukokuussa VfKK-Yhtymä tietokoneiden ja ohjelmistojen hankinnassa sekä
18042: Oy osti TKN-Invest Oy:n viisi tytäryritystä ja tietotekniikkakoulutuksessa. Myös valtiovarain-
18043: perusti niiden emoyhtiöksi VfKK-Yritysjärjestel- ministeriö on ilmoittanut valtiontilintarkastajille
18044: mät Oy:n. Ostetut yhtiöt ovat erikoistuneet logis- liiketaloudellisesti kannattamattomasta ja pääl-
18045: tiikan eri osa-alueisiin, tuotannonohjaukseen ja lekkäisestä tietotekniikkatoiminnasta valtionhal-
18046: organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon. linnossa.
18047: VfKK-Yhtymä Oy:n palvelutuotannon paino- VfKK-konserni ei katso tarvitsevansa julkisia
18048: alueita olivat kertomusvuonna palvelujen laadun tukitoimia nyt eikä tulevaisuudessakaan. Se pyr-
18049: sekä taloudellisuuden ja tehokkuuden paranta- kii säilyttämään nykyisen kannattavuuden ja
18050: minen uuden teknologian voimakas hyödyntä- omavaraisuuden. Investointinsa yhtymä aikoo
18051: minen. rahoittaa pääosin omalla tulorahoituksellaan.
18052: Yhtymän konserniyhtiöissä oli kertomusvuo- Kertomusvuoden kolmannessa lisätalousar-
18053: den lopussa vakinaista henkilöstöä yhteensä viossa valtioneuvosto sai eduskunnalta valtuu-
18054: 1 070. Henkilöstö lisääntyi vuoden aikana den hyväksyä omistusjärjestelyjä, joiden toteut-
18055: 101:llä. Lisäys aiheutui toukokuussa tehdystä taminen edellyttää luopumista valtion määräys-
18056: yrityskau pasta. vallasta, määräenemmistövallasta tai määrä-
18057: Konsernin liikevaihto kasvoi kertomusvuonna vähemmistön hallinnasta VTKK-Yhtymä Oy:ssä.
18058: prosentin edellisvuodesta ja oli 592 Mmk. Myynti Omistusjärjestelyt voivat valtiovarainministeriön
18059: valtionhallinnon asiakkaille väheni jonkin verran mukaan osoittautua tarpeellisiksi strategisten
18060: ja oli 2/3 kokonaismyynnistä. Yhtymän markki- yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä.
18061: naosuudet ja liikevaihto kasvoivat sekä kunta- Järjestelyt on tarkoitus toteuttaa tarvittaessa pit-
18062: että yksityissektorilla. Kannattavuus pysyi edel- kän ajan kuluessa ja siten, että otetaan huo-
18063: leen tyydyttävänä. Konsernin voitto ennen tilin- mioon toimialan tilanne ja yhtymän tuloske-
18064: päätössiirtoja ja veroja oli 37,7 Mmk. Maksuval- hitys.
18065: mius ja vakavaraisuus pysyivät hyvinä.
18066: Konsernitaseen mukainen vapaa pääoma oli Valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan
18067: kertomusvuoden lopussa 16,6 Mmk. Emoyhtiö valtionhallinnosta puuttuu viranomainen, jolla
18068: VfKK-Yhtymä Oy:n tilikauden voitto oli 11,4 on selkeä vastuu valtion virastojen ja laitosten
18069: Mmk. Siitä jaettiin osinkana 11,2 Mmk eli 15% tietotekniikkahankintojen ja tietojenkäsittelyn
18070: osakepääomasta. koordinoinnista sekä kannattamattomuuden tai
18071: Vuoden 1994 alussa VfKK-Yhtymä Oyyhtiöit- päällekkäisyyden purkamisesta. Tämän vuoksi
18072: ti valtionhalliintoon suuntautuvan liiketoimin- valtiovarainministeriön on aiheellista selvittää,
18073: 247
18074:
18075: pitäisikö tällainen vastuuviranomainen määrä- estävää monopolia. Tietojenkäsittelypalvelujen
18076: tä ja mitkä sen tehtävät olisivat. ja tietotekniikkahankintojen keskittäminen pa-
18077: Valtiontilintarkastajien mielestä valtionhal- rantaisi epäilemättä myös alan kotimaisten yri-
18078: linnon tietojenkäsittelyä olisi syytä keskittää, kui- tysten kilpailuedellytyksiä ulkomaisilla markki-
18079: tenkin niin, ettei muodosteta teroettä kilpailua noilla mm. Suomen lähialueilla.
18080: 248
18081:
18082:
18083:
18084:
18085: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta
18086:
18087: Valtiontilintarkastajat hankkivat vuosittain muslaitoksen ja tutkijoiden nimet sekä muut
18088: parlamentaarista tarkastusta palvelevia tutki- viitetiedot.
18089: muksia ja selvityksiä määrärahansa puitteissa.
18090: Vuoden 1993 tutkimusmääräraha oli 450 000 mk.
18091: Valtiontilintarkastajat pyysivät marraskuussa
18092: 1992 korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta tutki- Eduskunnan budjettivalta, tulosohjaus
18093: mustarjouksia. Määräaikaan mennessä saapunei- ja parlamentaarinen valvonta (1993)
18094: den tarjousten joukosta valittiin vuoden 1993
18095: alussa kuusi hanketta rahoitettaviksi kertomus- Apulaisprofessori Arvo Myllymäki, Tampe-
18096: vuonna. Tässä kertomuksessa raportoidaan nel- reen yliopisto
18097: jän hankkeen tulokset. Kaksi hanketta ei valmis-
18098: tunut määräaikaan mennessä, minkä vuoksi nii- Arvo Myllymäki- Asko Uoti (1994).
18099: den raportointi siirtyy seuraavaan vuoteen. Kos- Eduskunnan budjettivalta, tulosohjaus ja
18100: ka v. 1994 käynnistetyistä hankkeista on kuiten- parlamentaarinen valvonta. Tutkimus tu-
18101: kin valmistunut kaksi, on niiden tulokset katsottu losohjauksen ja lainsäädännön muutos-
18102: tarkoituksenmukaiseksi raportoida jo tässä ker- ten vaikutuksista budjettivaltaan ja parla-
18103: tomuksessa. mentaariseen finanssivalvontaan. Tam-
18104: Tutkimustulokset on valitun käytännön mu- pereen yliopisto. Julkisoikeuden laitos.
18105: kaan julkaistu tutkimuksen laatineen yliopiston Moniste. Tampere 1994.
18106: tai tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa, koska val-
18107: tiontilintarkastajat eivät ole perustaneet omaa, Suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin
18108: erillistä julkaisusarjaa. Heti tutkimuksen valmis- 1970-1980-luvuilla peruspalveluja ja -oikeuksia
18109: tuttua loppuraportit on toimitettu valtiontilintar- sääntelevän lainsäädännön varaan. Monet näistä
18110: kastajien ja heidän kansliaosa käyttöön. Tutki- palveluista tuotetaan kunnallisessa itsehallinnos-
18111: musraportit on jaettu myös mm. eduskunnan sa. Lainsäädäntö yhdessä kuntien valtionapujär-
18112: valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusja- jestelmän kanssa on muodostanut keskeisen oh-
18113: oston jäsenille, kaikille eduskuntaryhmille sekä jausperustan, jonka avulla valtio on voinut vai-
18114: eräille viranomaisille. Tutkimuslaitosten kautta kuttaa myös kuntiin ja kuntayhtymiin. Lamata-
18115: raportit ovat levinneet kirjastojen ja tutkijoiden louden olosuhteissa valtion mahdollisuudet hy-
18116: käyttöön. vinvointivaltion ylläpitäjänä ovat heikentyneet.
18117: Valtiontilintarkastajat ovat tutkimuksen val- Verotulojen vähentyminen, työttömyys, pankki-
18118: mistuttua kuulleet säännönmukaisesti tutkimuk- tuki ja valtion lainanoton lisäys ovat kaventaneet
18119: sen tekijöitä asiantuntijoina. Tutkimustuloksia on valtiontaloudellista liikkuma-alaa 1990-luvulla.
18120: käytetty hyväksi valtiontilintarkastajien tutkimus- Seurauksena on ollut koko julkisen sektorin
18121: ja tarkastustoiminnan suunnittelussa sekä tarkas- jonkinasteinen saneeraaminen ja säästölait sekä
18122: tuskertomusten valmistelussa. Valtiontilintarkas- erilaiset säästöpäätökset
18123: tajat eivät ole ottaneet kantaa tutkimustuloksiin, Edellä sanottuun murrosvaiheeseen ajoittuu
18124: vaan tuloksista ja johtopäätöksistä vastaavat tut- myös uuden ohjausjärjestelmän - tulosohjauk-
18125: kijat. sen - toteuttaminen valtionhallinnossa. Tulos-
18126: Nyt valmistuneiden hankkeiden tulokset saa- ohjaus on kiinteästi sidoksissa eduskunnan bud-
18127: tetaan eduskunnan tietoon lyhennettyinä tiivis- jettivaltaan ja nettobudjetoinnin edellytyksiin.
18128: telminä tässä tarkastuskertomuksessa. Tutkimus- Tulosohjaus on mahdollistettu valtion talousar-
18129: tiivistelmän alkuun on merkitty tutkimuksen violain muutoksella vuonna 1992. Samanaikai-
18130: nimi ja rahoitusvuosi sekä tutkimuksen sisällöstä sesti eduskunnan budjettivaltaa on muuttanut
18131: vastaavan johtajan, tutkimuksen laatineen tutki- liikelaitosuudistus sekä budjetin ulkopuolisen
18132: 249
18133:
18134: rahastotalouden kasvu. Tutkimuksen keskeinen yhä keskeisemmäksi finanssivalvonnan osaksi,
18135: tehtävä oli analysoida tulosohjauksen ja siihen vahvan kokonaisvastuussa eduskuntaan olevan
18136: liittyvän lainsäädännön muutoksen vaikutuksia valvontaelimen perustamistarve korostuu. Edus-
18137: suhteessa budjettivaltaan sekä parlamentaari- kunnan valtiontaloudellisen päätösvallan turvaa-
18138: seen finanssivalvontaan. Lähtökohtaolettamus miseksi tulisi kiireesti harkita perinteiseen parla-
18139: oli, ettei tulosohjaus sinänsä ratkaise parlamen- mentaariseen finanssivalvontaan ja hallinnolli-
18140: taarisen finanssivalvonnan ongelmia. seen finanssivalvontaan perustuneen dualismin
18141: Juridinen pohja tulosohjaukselle on HM 67 lopettamista (vrt. HM 71 §).
18142: pykälässä, joka mahdollistaa rajallisen nettobud- Parlamentaarisen finanssivalvonnan muutosta
18143: jetoinnin. Nettobudjetoinnin sisältöalue on sään- tulosohjausympäristössä tarkasteltiin kolmen esi-
18144: nelty talousarviolailla. Tarkempi tuloksellisuu- merkin avulla. Budjettisidonnaisista yksiköistä
18145: den oikeudellinen sääntely perustuu kokonaan oli esimerkkinä tielaitos. Liikelaitosesimerkiksi
18146: 1.1.1993 voimaan tulleeseen valtion talousarvio- otimme Valtionrautatiet. Budjetin ulkopuolisista
18147: asetukseen. Parlamentaarista finanssivalvontaa rahastoista esimerkkinä käytimme Valtion va-
18148: tarvitaan tuloksellisuuden arviointiympäristössä kuusrahastoa. On huomattava, että juridisesti
18149: toteuttamaan koordinaatiota, varmistamaan oi- lainsäätäjän tulosohjausvaade ulottuu laajem-
18150: keusnormiohjaus ja saavuttamaan tavoitteiden malle alueelle kuin eduskunnan budjettivalta.
18151: mukaiset tulokset. Niin sanottu tulossopimusmenettely tielaitok-
18152: Valtion liikelaitosuudistuksen toteuttaminen sen osalta on selkiintymätön. Yleisimminkin tu-
18153: aiheutti sen, että laitokset siirtyivät eduskunnan losvastuun ja virkavastuun keskinäissuhde on
18154: resurssiohjauksesta laitoskohtaiseen tulosohja- ristiriitainen. Tulosohjaus ei ole korvannut oike-
18155: ukseen. Tämä merkitsi huomattavaa eduskun- usnormeja, jotka korostavat hallinnon lainalai-
18156: nan budjettivallan kaventumista (L 627/87, 3 §), suutta (vrt. HM 92.1 §). Nettobudjetoinnin myötä
18157: sillä pääsääntöisesti laitosten tuloja ja menoja ei parlamentaarinen finanssivalvonta vähenee, jos
18158: oteta valtion talousarvioon. Tulosohjauksesta lii- tilannetta verrataan perinteiseen bruttobudjetoi-
18159: kelaitosalueella lähinnä vastaa valtioneuvosto ja tuun yksikköön. Valvonta vaikeutuu tulojen ja
18160: liikelaitoksen hallitus. menojen kohdentomisen kokonaisarvioinnin
18161: Valtiontaloudellisen sääntelyn muutoksessa vaikeutuessa.
18162: siirtyminen enemmistöparlamentarismiin (VJ Eduskunta on valtion liikelaitoslain säätämi-
18163: 66.7 §) on mitä keskeisimmin vaikuttanut myös sen myötä itse rajoittanut mahdollisuuksiaan
18164: valtion talousarvion sisältöön. Niin sanottujen puuttua liikelaitoksen tulostavoitteiden määritte-
18165: säästölakien säätäminen samoin kuin pysyvien lyyn. Valtionrautateiden tavoiteasettelu, jossa
18166: verolakien säätäminen noudattavat nyt länsi- painotetaan yhteiskunnallisen ja liiketaloudelli-
18167: maista enemmistöparlamentarismia puhtaimmil- sen kannattavuuden kokonaisuutta, on ristiriitai-
18168: laan. Kokonaisuudessaan sidottujen menojen nen ja omiaan murentamaan laitoksen ohjauksen
18169: muuttaminen samoin kuin valtion tulotalouden ja valvonnan tuloksellisuutta. Yleisesti ohjaus- ja
18170: perusteista päättäminen on tullut ainakin juridi- valvontaongelmaksi suhteessa liikelaitoksiin on
18171: sesti helpommaksi. muodostunut selkiintymätön eduskunnan ja val-
18172: Kolmantena suurena budjettivaltaan vaikutta- tioneuvoston välinen työnjako.
18173: vana sääntelyn muutoksena on budjetin ulko- Eduskunta toimii Valtion vakuusrahaston tu-
18174: puolisten rahastojen merkityksen kasvu. Uusi- losohjaajana. Tästä vastaa ennen muuta rahaston
18175: muotoiset rahastot, ennen muuta Valtion va- ylin hallintoelin, hallintoneuvosto, joka on yhtä
18176: kuusrahasto, kaventavat huomattavasti eduskun- kuin eduskunnan pankkivaltuutetut Hallinto-
18177: nan tosiasiallista budjettivaltaa. Rahastojen osalta neuvosto asettaa johtokunnan. Sitä, että rahaston
18178: ongelmana on myös se, että HM VI luvun uusimi- virkasuhteisen johtajan nimittää valtioneuvosto,
18179: sen jälkeen rahastot on jouduttu perustamaan voidaan pitää rahaston ohjauksen kannalta risti-
18180: perustuslain säätämisjärjestyksessä. riitaisena ratkaisuna. Sinänsä tulostavoitteiden
18181: Parlamentaariseen finanssivalvontaan nähden asettaminen on ollut puutteellista. Tutkimus
18182: lainsäädännön muuttuminen yhdistettynä tulos- osoittaa, että pankkituen valmistelu ja päätök-
18183: ohjaukseen edellyttää tarkoituksenmukaisuus- senteko siitä on jättänyt eduskunnan tapahtunei-
18184: valvonnan entistä suurempaa korostamista. Tu- den tosiasioiden eteen. Eduskunnan pankkival-
18185: losohjauskielellä kyse on tuloksellisuuden arvi- tuutettujen kaksoisrooli rahaston hallintoa hoita-
18186: oinnista tehokkuuden ja vaikuttavuuden kritee- vana ja valvovana elimenä ei ole ollut rahaston
18187: rein. Toiminnan vaikuttavuuden muodostuessa tulostavoitteiden ja yleisen edun kannalta perus-
18188: 250
18189:
18190: teltavissa. Eduskunnan budjettivallan korostami- johtunut sekä kansallisista syistä että yhdenty-
18191: sen sijasta Valtion vakuusrahaston rahoitushuol- miskehityksen vuoksi. Huomattava osa kansalli-
18192: lossa on jouduttu turvautumaan eduskunnan sesta lainsäädännöstä on harmonisoitu euroop-
18193: budjettivallan tosiasiallista alaa kaventavaan lisä- palaiseen kehitykseen. Tämä on edellyttänyt
18194: budjettimenettelyyn. Ajanjaksona 30.4.1992- muutoksia myös eduskunnan omassa lainsää-
18195: 15.10.1993 vallitsi parlamentaarisen finanssival- däntötyössä ja muutenkin.
18196: vonnan näkökulmasta valtiosääntöinen valvon- Lainsäädäntömenettelyä on uudistettu monin
18197: tavaje suhteessa vakuusrahastoon. Valtion va- tavoin: on siirrytty perusturva-asioita lukuun ot-
18198: kuusrahaston valvonnan kannalta olennaista oli- tamatta enemmistödemokratiaan, eduskunnan ja
18199: si rahaston muuttaminen budjettisidonnaiseksi hallituksen välistä tietojen vaihtoa on kehitetty
18200: laitokseksi, jolloin sen päätöksenteko ja laitok- sekä normein että käytäntöjä muuttamalla, yh-
18201: seen kohdistuva finanssivalvonta sekä vastuuky- dentymisen vuoksi on eduskunnan omaa vaiku-
18202: symykset selkiintyisivät. tusmahdollisuutta lisätty yhdentymisasioihin ja
18203: Tutkijat korostavat loppupäätelmissään, että lainsäädäntömenettelyä on muutettu vastaavasti.
18204: valtiontilintarkastajat toimivat edustuksellisen 1980-luvulla virinnyt parlamentarismin vahvistu-
18205: kansanvallan tulkkeina. Heidän tehtävänään on miskehitys on jatkunut edelleen 1990-luvulla.
18206: niin tielaitoksen, Valtionrautateiden kuin Valtion Käynnissä ollut eurooppalainen kehitys on
18207: vakuusrahastonkin kohdalla yleisen edun val- muuttanut kansallisen demokratian suhteellista
18208: vonta. Juridiset tavoitenormit liikelaitosten ja va- merkitystä, kun jo ETA-sopimuksen kautta mer-
18209: kuusrahaston kyseessä ollessa ovat väljiä. kittävä osa lainsäädäntövallasta on kyseisen so-
18210: Yleisen edun kannalta on ongelmallista, että pimuksen piirissä. Tuomiovaltaan ja hallintoval-
18211: tulosohjauksessa on taipumusta korostaa yksik- taan vaikutukset ovat tässä vaiheessa välillisem-
18212: kökohtaisia tehokkuustavoitteita tulostavoiteso- piä; joskin tuomiovaltaa sitovat merkittävimmät
18213: pimusten muodossa. Määrällisiin tuloksiin on eurooppaoikeuden oikeustapaukset ja yhden-
18214: helppo vedota budjettivaateita esitettäessä. Täl- mukaisen tulkinnan vaatimus ETAn soveltamis-
18215: löin usein arvoperusteiset, vaikuttavuuteen liitty- alaan kuuluvissa asioissa.
18216: vät tavoitteet samoin kuin tuloksetkin jäävät Eduskunnan valtiontaloudellisen vallan mer-
18217: arvioinnissa taka-alalle. Tulosohjaus saattaa la- kitys on supistumassa. Kansallinen ja kansainvä-
18218: matalouden oloissa muodostua kansalaisia tun- linen lama yhdessä julkisen velkaantumisen
18219: teettomasti kohtelevaksi kepiksi. kanssa ovat vieneet lähivuosilta valtiontalouden
18220: Valtiontilintarkastusinstituutiolla on suuri ja liikkumavaran. Sekä raha- että finanssipolitiikka
18221: monisärmäinen tehtävä valvoa eduskunnan ovat avoimia ja niiden on sopeuduttava yleiseen
18222: useimmiten lain tasolla asettaman yleisen edun eurooppalaiseen kehitykseen. Tämä ja arvoissa
18223: toteutumista valtiontalouden hoidossa. tapahtuneet muutokset ovat muuttamassa edus-
18224: kunnan aseman merkitystä hyvinvoinnin takaa-
18225: jana ja turvaajana. Valtio keskittyy kansallisen
18226: edun ajamiseen ja valvomiseen ja supistaa kan-
18227: sallista hyvinvointivaltion rooliaan arvioimalla
18228: Parlamentaarinen tilintarkastus yh- sekä sen laajuutta että arvopohjaa uudelleen.
18229: dentyvässä Euroopassa (1993) Eduskunnan rooli valvontavallan käyttäjänä
18230: korostuu. Se on yksi parlamenttien kolmesta
18231: Vs. apulaisprofessori Pertti Eilavaara, Lapin keskeisestä vallankäytön muodosta lainsäädän-
18232: yliopisto tö- ja valtiontaloudellisen vallan rinnalla. Käyn-
18233: nissä oleva muu eduskunnan asemaa koskeva
18234: Pertti Eilavaara (toim.) - Tomi Hytö- kehitys edellyttää eduskunnan aseman ja parla-
18235: nen- Tuomas Pöysti 0994). Parlamen- mentaarisuuden vahvistamista. Parlamentaari-
18236: taarinen tilintarkastus Suomessa ja yh- nen tilintarkastus on osa eduskunnan ja hallituk-
18237: dentyvässä Euroopassa. Painatuskeskus sen välistä parlamentaarisen valvonnan järjestel-
18238: Oy. Helsinki. mää. Parlamentaarisen valvonnan kautta haetaan
18239: sekä Euroopan yhteisöissä, sen useissa jäsenval-
18240: Valtiontilintarkastajat järjestivät aiheesta semi- tioissa että pohjoismaissa parlamentin toiminnan
18241: naarin 14.4.1994. legitimiteettiä. Juuri kansallisten parlamenttien ja
18242: Eduskunnan toimintaympäristö on muuttunut Euroopan parlamentin keskinäinen suhde ja val-
18243: viime vuosina merkittävällä tavalla. Muutos on tiovallanjako on vaikeimmin ratkaistava, euroop-
18244: 251
18245:
18246: palaiseen yhdentymiskehitykseen vaikuttava mentaarisuuden korostaminen edellyttää tutki-
18247: seikka. Eurooppalainen kehitys ei ole perustunut mustoiminnan vahvistamista; eduskunnalla on
18248: yhdentymisen demokraattisuuteen eikä kansan- ilmeinen tarve saada tutkimustietoa valtiontalou-
18249: valtaan, mikä on osoittautunut yhdentymisen teen liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuksen tarvet-
18250: laajentuessa ja syventyessä suurimmaksi ongel- ta on jo yksinomaan kansallisista syistä. Esimer-
18251: maksi. Parlamentaarisesta valvonnasta ja tilintar- kiksi pankkituen vaikutusten parlamentaarinen
18252: kastuksesta on haettu osaltaan ratkaisua tiedon tutkiminen on välttämätöntä; parlamentaarinen
18253: tarpeisiin ja legitimiteetin saamiseen niin kansal- suora valvonta Valtion vakuusrahastossa ei ole
18254: lisesti kuin Euroopan yhteisöissäkin. riittävä. Se antaa ehkä legitimiteettiä, mutta ei
18255: Kansainvälisen ja kansallisen parlamentaari- analysoi tapahtunutta ja sen koko merkitystä.
18256: sen tilintarkastuksen funktiot painottuvat eri ta- Suomen Pankin alaisuuteen siirretyn entisen
18257: voin. Euroopan yhteisöissä ei ole parlamentaaris- pankkitarkastusviraston, nykyisen rahoitustar-
18258: ta demokratiaa, joten siihen liittyvät funktiot kastuksen epäonnistuminen tehtävissään on sel-
18259: eivät voi korostua. Sen sijaan tiedon tuottaminen vittämättä. Tutkimustoiminta tarkoittaa sekä sen
18260: ja legitimiteetin saaminen yhteisöjen toiminnalle organisointia että sen johtamista. Tutkimustoi-
18261: ja taloudelle jo väärinkäytösepäilyjen vuoksi ovat mintaan panostaminen edellyttää lisäresursseja.
18262: tärkeitä. Laillisuus ja oikeusvaltiollisuus ovat tär- Suomalaiselle parlamentaariselle tilintarkas-
18263: keitä parlamentaarisen tilintarkastuksen lähtö- tukselle on tunnusomaista ainakin seuraava.
18264: kohtia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomen parlamentaarinen tilintarkastus on edus-
18265: Toiminnan riippumattomuus korostuu. Riippu- kuntakeskeistä. Valtiontilintarkastajat toimivat
18266: mattomuuden tarve korostuu myös kansallisen välittömästi eduskunnan alaisena mutta toimin-
18267: parlamentaarisen tilintarkastuksen uudelleenor- nallisesti melko riippumattomana. Suomen jär-
18268: ganisoinnissa; joskaan ei ole todennäköistä tai jestelmä ei ole rakennettu varsinaisen institutio-
18269: selvää tarvetta tai poliittisia perusteita riippumat- naalisen riippumattomuuden varaan. Parlamen-
18270: toman tuomioistuinmaisen toimielimen perusta- taarisen tilintarkastuksen tehtävänä on tuottaa
18271: miseen. eduskunnalle tietoa valtiontaloudesta. Parlamen-
18272: Kansallisen parlamentaarisen tilintarkastuk- taarinen tilintarkastus on osa eduskunnan ja
18273: sen on toimittava aiempaa nopeammin; on kehi- hallituksen välistä vallantasapainoa. Se on osa
18274: tettävä toimintatapoja, joilla kyetään vastaamaan parlamentaarisen valvonnan mekanismia. Parla-
18275: selvitys- ja tutkimusvaatimuksiin suhteellisen mentaarinen tilintarkastus on ollut luonteeltaan
18276: nopeasti. Se vaatii myös tarkastustoiminnan tu- yleistä ja jälkikäteistä; ylin hallinnollinen tilintar-
18277: losten analyysin avoimuutta ja tietynasteista jul- kastus on valtiontalouden tarkastusviraston teh-
18278: kisuutta. tävänä. Parlamentaarinen tilintarkastus arvioi
18279: Tällä hetkellä ei näytä ajankohtaiselta omak- sekä valtion talousarvion ja siihen liittyvän lain-
18280: sua kansalliseen parlamentaariseen tilintarkas- säädännön laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuut-
18281: tukseen vastuuvapauden hyväksymismenette- ta että ylipäänsä valtiontalouden tehokkuutta ja
18282: lyä. Suomen valtion talousarvion hyväksymisme- vaikuttavuutta. Se on poliittista muun muassa
18283: nettelyssä ja täytäntöönpanossa muuten tapahtu- siinä mielessä, että kertomuksiin sisältyy arvioita
18284: neet muutokset eivät ole perustuneet valtiontalo- lainsäädännön ja valtion talousarvion toteutumi-
18285: uden poliittisen vastuunalaisuuden testaamista- sesta ja niille asetettujen tavoitteiden toteutumi-
18286: voitteeseen. Valtiosääntöoikeudellinen ja muu sesta. Parlamentaarisen tilintarkastuksen ala on
18287: lainsäädäntökehitys tukevat hallituksen edus- laaja ja valtiontilintarkastajien toimivaltuudet tie-
18288: kunnan luottamusta eri keinoin testaavaa, jatku- tojen saantiin ovat hyvin turvatut. Suomen edus-
18289: vaa parlamentaarista valvontaa. kunnan alaisen parlamentaarisen tarkastustoi-
18290: Valtiontilintarkastajien toiminnan valtiosään- minnan tehtävät eivät ole laajimpia kansainväli-
18291: töoikeudellisessa sääntelyssä on eräitä avoimia sesti. Toiminta on profiloitunut vuosittaisen ker-
18292: kysymyksiä. Valtiontilintarkastajien asema ja vas- tomuksen tuottamiseen.
18293: tuu ovat osittain sääntelemättä. Tulkinta-apua Valtiovarainvaliokunta on esittänyt useassa
18294: voidaan hakea siitä, mitä on säädetty valiokunti- yhteydessä valtiontalouden tarkastusviraston toi-
18295: en jäsenistä. Myös valtiontilintarkastajien kansli- minnan sulaottamista valtiontilintarkastajien
18296: an toiminnan julkisuus olisi säädettävä erikseen. kansliaan, mistä on valmistunut konkreettinen
18297: Parlamentaarinen tilintarkastus on ollut luon- muistio esitykseksi lainsäädännön muuttamisek-
18298: teeltaan melko hallinnollista. Siinä on keskitytty si. Se merkitsisi hallinnollisen tilintarkastuksen
18299: vuosittaisen kertomuksen laatimiseen. Parla- siirtämistä parlamentaariseen tilintarkastukseen.
18300: 252
18301:
18302: Siinä on kyse sekä painotus-, arvo- ja tehtävä- omalta osaltaan pohjaa tarkastustyötä tukevien
18303: että toiminnallisista eroista. Niitä on selvitetty järjestelmien kehittämiseen. Tämän tutkimuksen
18304: tutkimuksessa. tavoitteena oli selvittää, mitä johdon tietojärjes-
18305: Hallinnollisen tilintarkastuskulttuurin ja -käy- telmällä tarkoitetaan ja mikä parlamentaarista
18306: tännön ja parlamentaarisen tilintarkastuskäytän- tarkastusta tukeva tietojärjestelmän perusratkai-
18307: nön yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta, su voisi olla erityisesti käyttöliittymän näkökul-
18308: vaikka näiden välillä on nytkin jonkinasteista masta tarkasteltuna. Tutkimus oli tietotarveana-
18309: yhteistoimintaa. Parlamentaariset tilintarkastus- lyysin ensimmäinen vaihe ja sen tuloksia voidaan
18310: tehtävät on priorisoitava myös tämän vuoksi käyttää tietojärjestelmän atk-teknisessä suunnit-
18311: uudelleen. Eniten lainsäädännöllisiä järjestelyjä telussa, protoiluvaiheessa sekä järjestelmäkehi-
18312: on tarpeen tehdä tiedonsaantia ja luovuttamista tyksen vaihtoehtojen visioinnissa. Johtaminen ja
18313: koskeviita osin. asiantuntijatyö ovat monessa suhteessa saman-
18314: Yhdentymiskehitys edellyttää, että parlamen- tyyppistä, joten kyseistä tietotyötä tukemaan tar-
18315: taarisen tilintarkastuksen tehtäviä ja funktioita vitaan samat kriteerit täyttävät tietojärjestelmät
18316: arvioidaan muuttuneissa oloissa. Yhdentymisen Johtaminen ei perustu vain organisaation lasken-
18317: vuoksi syntyy valtiontilintarkastajille toimivalta- tatoimen yhteenvetoihin ja tilastoihin, joten joh-
18318: ja tiedonsaantiongelmia yhdentymisen alaan tamista tukevan tietojärjestelmän tulee olla sisäl-
18319: kuuluvien valtiontaloudellisten kysymysten osal- löltään huomattavasti laajempi.
18320: ta. Vaikka toimivallanjako kansainvälisen ja kan- Parlamentaarinen tarkastus ja johdon tietojär-
18321: sallisen tarkastuksen välillä on lähtökohtaisesti jestelmät kytkeytyvät toisiinsa myös siten, että
18322: selkeä, niiden väliseen suhteeseen vaikuttaa tulevaisuudessa tarkastuksessa hyödynnetään
18323: muun muassa se, että parlamentaarisen tilintar- kunkin tarkastuskohteen johdon tietojärjestel-
18324: kastuksen yhteistyövelvoitteet lisääntyvät, tilin- miä. Kun kukin johtava viranhaltija ja asiantuntija
18325: tarkastuksen eurooppalaiset standardit yleistyvät kehittää omaa työtään pienin askelin oppimis-
18326: ja tiedonsaanti on järjestettävä myös eurooppa- prosessin kautta, liittyy siihen lähivuosina ni-
18327: laisista informaatiolähteistä. menomaan tietotekniikan ja tietoliikenteen uu-
18328: Tutkijat katsovat, että parlamentaarista tilintar- det ratkaisut. Kyseisen kehittämisprosessin suun-
18329: kastusta koskevaa uudistustyötä on jatkettava. nitteluun tämä tutkimus antaa tietotukea sekä
18330: Keskeisenä päämääränä tulee olla eduskunnan johdolle että tarkastuksen asiantuntijoille.
18331: aseman vahvistaminen parlamentaarisessa tar- Tarkastusta tukevan tietojärjestelmän analyy-
18332: kastustoiminnassa. Parlamentaarisen demokrati- sissä näkyi tarkastajakohtaisten ajattelu- ja toi-
18333: an vahvistaminen on olennainen pyrkimys sen mintatapojen erot, mistä syystä käyttöliittymän
18334: vuoksi, että yhteiskunnan avautuessa ja yhdenty- sisältöosat olivat kaikilla erilaiset. Analyysin to-
18335: miskehityksen jatkuessa eduskunnan tosiasialli- teutusvälineenä käytetyn hypermediasovelluk-
18336: nen asema muuttuu. sen käyttökynnys on alhaisempi kuin yleensä
18337: tietotekniikassa, joten tämä tekee siitä merkittä-
18338: vän kehitysaskeleen mm. tietotarveanalyysiä teh-
18339: Parlamentaarinen tarkastus ja johdon täessä ja useissa tulevaisuuden sovelluksissa.
18340: tietojärjestelmä (1994) Hypermedian etuja ovat oppimisen helppous,
18341: nopea tehon nousu, muistamisen helppous, pie-
18342: Apulaisprofessori Pentti Meklin, Tampereen ni erehtymisen mahdollisuus ja käytön miellyttä-
18343: yliopisto vyys monitahoisten asioiden hakemisessa ja kä-
18344: Pirjo Koivula (1994). Parlamentaarinen sittelyssä.
18345: tarkastus ja johdon tietojärjestelmä. Tieto- Suurin riski ja virhe mikä johdon ja asiantunti-
18346: tarveanalyysin ensimmäinen vaihe tar- joiden tietotukea kehittäessä tehdään, on se, että
18347: kastustyötä tukevan tietojärjestelmän ke- yritetään pakottaa jokainen johtaja/tarkastaja
18348: hittämisen perustaksi. Tampereen yli- ajattelemaan samalla tavoin ja käyttämään pää-
18349: opisto. Hallintotieteen laitos. Tampere. töksenteossaan samaa prosessia ja tietoperustaa,
18350: Moniste. vaikka kognitiiviset prosessit ovat yksilökohtai-
18351: sesti erilaiset. Vuosia kestävät laajat hankkeet,
18352: Tietojärjestelmien hyväksikäyttöä tehostamal- joissa yritetään luoda kaikille johtajille kattava
18353: la voidaan saada monia mahdollisuuksia edel- johtamisen tukijärjestelmä ulkopuolisin voimin,
18354: leenkehittää parlamentaarista tarkastusta. Joh- ei usein onnistu odotetulla tavalla, sillä projektin
18355: don tietojärjestelmän uudet ratkaisut antavat valmistuttua toimintaympäristö, kriittiset menes-
18356: 253
18357:
18358: tystekijät ovat muuttuneet ja johtajatkin ovat jo Schauman, Sven 0994). Samhällseko-
18359: osin vaihtuneet tai ainakin oppineet paljon uutta. nomiska effekterna av nedskärningarna i
18360: Näin ollen laajan hankkeen valmistuttua uudessa utvecklingsbiståndet i Finland i början av
18361: tilanteessa järjestelmävaatimukset ovatkin jo ai- 1990-talet. Svenska Handelshögskolan i
18362: van toiset. Jos järjestelmiin ei suunnitella jatku- Helsingfors. Stencil.
18363: vaa muutosmahdollisuutta, vaan ne on tarkoitet- Raportista on saatavissa suomenkieli-
18364: tu pysyviksi, esitetty riski on suuri. nen käännös monisteena Valtiontilintar-
18365: Tarkastajakohtainen ja tilannekohtainen käyt- kastajain kansliasta: Kehitysavun vähen-
18366: töliittymän räätälöinti on tietojärjestelmävaati- täminen Suomessa 1990-luvun alkupuo-
18367: muksissa oleellista pitää kaiken aikaa esillä, sillä lella ja sen yhteiskuntataloudelliset vaiku-
18368: parlamentaarisessa tarkastuksessa myös edus- tukset.
18369: kunnan kulloisetkin tietotarpeet ja erilaiset tutki-
18370: musteemat vaihtelevat huomattavasti. Samoin se, Valtiontilintarkastajat järjestivät aiheesta semi-
18371: että kunkin tarkastajan vastuualue vaihtuu kah- naarin 10.3.1994.
18372: den tai kolmen vuoden välein, edellyttää jousta- Vuodesta 1991lähtien on julkisen kehitysavun
18373: vuutta myös tietojärjestelmäitä ja ensisijassa käyt- määrärahoissa toteutettu huomattavia vähennyk-
18374: töliittymältä. Muutoksiin ja ajankohtaisongelmiin siä. Hallitus on perustellut vähennyksiä lähinnä
18375: tulee voida reagoida nopeasti siten, ettei tietojär- maan epäsuotuisalla taloudellisella kehityksellä
18376: jestelmien jäykkyys vaikeuta tarkastustyötä ja sekä alijäämäisellä valtiontaloudella. Hallitus
18377: heikennä arvioinnin laatutasoa. päätti tilapäisesti luopua Yhdistyneiden Kansa-
18378: Tutkimuksen johtopäätöksissä oli 19 suositus- kuntien suosittelemasta julkisen kehitysavun
18379: ta siitä, miten nykytilanteesta edetään toisaalta määrällisestä tavoitteesta ja määräsi vuosien
18380: pienin askelin, lähinnä toimintatapoja muuttaen, 1993-1995 kehitysavun osuudeksi 0,4 o/o brutto-
18381: toisaalta mitä järjestelmäuudistuksia tulevien vuo- kansantuotteesta (YK:n suositus 0,7 o/o). Samalla
18382: sien osalta on välttämätöntä pohtia. Suosituksista myös bruttokansantuote on pienentynyt, mikä
18383: kuusi ensimmäistä olisivat teknisesti toteutetta- on aiheuttanut julkisen kehitysavun määräraho-
18384: vissa välittömästi: Sähköpostin hyväksikäytön jen puolittumisen vuoteen 1990 nähden.
18385: laajentaminen. Yhteisten ilmoitustaulujen ja kes- Selvityksen tavoitteena oli toisaalta valottaa
18386: kustelufoorumeiden perustaminen. Itsearvioin- määrärahavähennysten vaikutuksia julkisen ke-
18387: tien, kehittämisehdotusten ja muun aineiston pyy- hitysavun kokoonpanoon ja toisaalta selvittää
18388: täminen virastoilta ja laitoksilta myös levykkeel- vähennysten taloudellisia seurauksia Suomen ta-
18389: lä. Tutustuminen hyvin toimivaan nykyvaatimuk- loudelle ja niille yrityksille, jotka osallistuvat
18390: set täyttävään toimistojärjestelmään. Elektronisen kehitysapuprojektien toteuttamiseen. Tämän
18391: aivoriihen kokeilu esimerkiksi tarkastussuunnitel- kaltaisella tutkimuksella ei ole edellytyksiä suo-
18392: man laatimiseksi. Tarkastuskertomuksen luetta- ranaisesti tutkia vähennysten vaikutuksia vas-
18393: vuuden ja informaatiopitoisuuden parantaminen. taanottajamaissa. Julkisen kehitysavun kokoon-
18394: Ikkunointimahdollisuus käyttöliittymiin ottamalla panossa tapahtuneiden muutosten analysointi
18395: käyttöön graafinen käyttöliittymä. voi kuitenkin osoittaa, onko vähennykset toteu-
18396: Tutkijan mielestä suosituksissa on monia tettu siten, että kehitysavun tavoitteet toteutuvat.
18397: kohtia, jotka edellyttävät valtiontilintarkastajain Koska vähennysten tarve on ollut suhteellisen
18398: kanslian johdon strategista valintaa ja sitoutumis- mittava ja koska ne on toteutettu suhteellisen
18399: ta kehittämisvalintoihin, jotta tarkastustyön mah- lyhyen ajanjakson aikana, on vähennykset tehty
18400: dollisuudet paranisivat vähintään samassa aika- pääasiassa milloin se teknisesti on ollut mahdol-
18401: taulussa kuin muissa työyhteisöissä. Perusteita lista. Tämän seurauksena kaikki vapaaehtoiset
18402: löytyy myös sille, että kanslian tietoteknisten maksatukset on leikattu ensin, kun taas sitovin
18403: työvälineiden tulisi olla askeleen edellä tarkastet- sopimuksin suojattu kehitysapu on ensisijassa
18404: tavien organisaatioiden välineistöä. säilytetty. Menettely on muuttanut kehitysavun
18405: kokoonpanoa tavalla, joka kehitysapupoliittises-
18406: ti ei välttämättä ole paras mahdollinen.
18407: Effekterna av nedskärningarna i Ensinnäkin varsinaista kehitysapua on vähen-
18408: biståndet (1993) netty suhteellisesti enemmän kuin koko kehitys-
18409: avun määrärahoja. Syynä on pääasiassa Suomes-
18410: Tf. professor Iftekhar Hossain, Svenska Han- sa lisääntyneet pakolaismenot, jotka sinnikkäästi
18411: delshögskolan on sisällytetty talousarvioon. Pakolaismenojen
18412: 254
18413:
18414: osuus kehitysapumäärärahoista on tänä vuonna vähentänyt uusien korkotuellisten luottohake-
18415: noin 17 %, kun niiden osuus OECD-maissa on musten määrää.
18416: keskimäärin 1 %. Epäkohtaa ei ole korjattu Val- On suhteellisen vaikea määritellä, ovatko
18417: tion talousarvioesityksessä vuodelle 1994, jossa määrärahavähennykset heikentäneet kehitys-
18418: pakolaismäärärahojen osuus talousarviosta yhä apua kokonaisuudessaan. Tilannetta ei helpota
18419: on 15 %. Jos tällaista menettelyä ei käytettäisi, ei se, että on puuttunut kehitysapupoliittinen stra-
18420: kehitysavun osuus talousarviosta kohoaisi halli- tegia, josta tavoitteet selvästi ilmenisivät. Hallitus
18421: tuksen tavoitteeseen 0,4 %:iin bruttokansantuot- on kuitenkin vähennysten seurauksena laatinut
18422: teesta. Suomelle uuden kehitysapustrategian, jossa esi-
18423: Toiseksi rahoituslaitosten suhteellinen osuus tellään muutokset 1990-luvun julkisen kehitys-
18424: monenkeskisestä kehitysavusta on lisääntynyt avun perusteissa, tavoitteissa ja tuloksissa. Strate-
18425: huomattavasti vuodesta 1991. Miltei puolet mo- giassa painotetaan teollisuus- ja kehitysmaiden
18426: nenkeskisestä kehitysavusta menee tänä vuonna molemminpuolista riippuvaisuutta ja puolletaan
18427: Maailmanpankin kehitysjärjestölle IDA:lle. Sa- siksi maaryhmien kesken jaettua rahoitusvastuu-
18428: malla YK:n kehitysjärjestöjen rahoituksessa on ta. Strategiassa halutaan myös voimakkaammin
18429: toteutettu huomattavia vähennyksiä. Suomalai- sitoa kehitysapu hankintoihin Suomessa. Koska
18430: nen kehitysapu kansainvälisten järjestöjen kautta sitomattoman monenkeskisen kehitysavun
18431: on siten muuttunut enemmän lainapohjaiseksi osuus on vähentynyt, samalla kuin korkotuki-
18432: kuin lahjapohjaiseksi, sillä Maailmanpankki luottojen osuus on lisääntynyt, on kehitysavun
18433: myöntää takaisin maksettavia lainoja, päinvas- sidonnaisuutta suomalaisiin hankkijoihin lujitet-
18434: toin kuin YK, jonka toiminta perustuu lahjamuo- tu. Taloudellisesta näkökulmasta kehitysavun si-
18435: toiseen rahoitukseen. donnaisuutta voidaan kuitenkin pitää kehitys-
18436: YK-järjestöillä on enemmän humanitäärisiä avun vastaanottajaosapuolelle epäedullisena,
18437: projekteja kuin Maailmanpankilla, minkä vuoksi koska sidonnaisuus heikentää kehitysapuprojek-
18438: suomalainen monenkeskinen kehitysapu koko- tien kilpailukykyä markkinoilla ja siten nostaa
18439: naisuudessaan on muuttunut vähemmän sosiaa- hintoja.
18440: lisesti suuntautuneeksi. Eduskunta on selkeästi Kahdenvälisten kehitysapumaksatusten takai-
18441: ilmoittanut tyytymättömyytensä siihen, miten sinvirtaus suomalaisille yrityksille ja järjestöille
18442: monenkeskinen kehitysapu jakautuu. on vähentynyt yhteensä n. 500 Mmk:lla vuosina
18443: Kolmanneksi kehitysmaissa toteutettujen teol- 1992-1993. Yrityssektorilla näyttää siltä, että
18444: lisuusprojektien saama korkotuki on kasvanut suurimman osan sekä urakaista että konsulttiteh-
18445: sekä kokonaisuudessaan että suhteellisesti. Vuo- tävistä on toteuttanut muutama suuryritys, joiden
18446: denvaihteessa on suunnitteilla nostaa korkotuki- riippuvaisuus kehitysapuprojektista on merki-
18447: luottojen hyväksymisrajaa edelleen, 3,5 mrd. tyksetön. Julkisen kehitysavun vähennykset ei-
18448: mk:aan. Painopisteen muuttuminen teollisuus- vät siten vaikuta kehitysaputoiminnassa mukana
18449: voittoisten projektien suuntaan näkyy yhä sel- olevien yritysten kannattavuuteen siinä määrin
18450: vemmin, kun tiedostetaan, että humanitääristä kuin oletettiin.
18451: kehitysapua on samalla vähennetty 60 %:lla. Tutkimuksessa analysoitiin myös kahdenväli-
18452: Kehitysapumäärärahoista korkotukimaksatus- sen kehitysavun ja kehitysapua vastaanottaviin
18453: ten osuuden arvioidaan olevan pian kymmenes- ohjelmamaihin kohdistuvan viennin yhteyttä.
18454: osan, vaikka hallituksen tavoitteena on, ettei Tavoitteena oli tutkia ovatko kehitysavun vähen-
18455: osuus ylitä 6 %:a. Korkotuki on osoittautunut nykset vaikeuttaneet liiketoiminnallista kauppaa
18456: puhtaaksi vientitueksi, jolla on suhteellisen mer- kehitysmaiden kanssa. Tutkimustulosten mu-
18457: kityksettömät kehitystä edistävät vaikutukset. kaan kehitysapu ei vaikuta ohjelmamaihin koh-
18458: Muutama suomalainen suuryritys, lähinnä metsä- distuvaan kaupallisen viennin määrään ja siten
18459: talouden alalta (joilla on erinomaiset mahdolli- kehitysapumäärärahojen vähennyksetkään eivät
18460: suudet saada kaupallisia luottoja), ovat saaneet ole siihen vaikuttaneet. Edellytykset mittavaan,
18461: pääosan kaikista korkotukiluotoista. Vastaanet- ohjelmamaihin kohdistuvaan kaupalliseen vien-
18462: tajana ovat suurimmaksi osaksi olleet Itä-Aasian tiin ovat yksinkertaisesti puuttuneet, lähinnä kos-
18463: keskituloiset maat. Vastaanottajamaat poikkea- ka näiden maiden luottokelpoisuus on ollut riit-
18464: vat huomattavasti koko kehitysapumäärärahojen tämätön.
18465: kohdemaista. OECD kielsi helmikuussa 1992 Vähennysten työllisyysvaikutuksia on suhteel-
18466: korkotukiluotan myöntämisen kaupallisesti kan- lisen vaikea arvioida täsmällisinä lukuina. Tähän
18467: nattaviin projekteihin, mikä jossain määrin on vaikuttavat monet tekijät. Toisaalta kuitenkin
18468: 255
18469:
18470: yleinen talouden heikkeneminen on vaikuttanut vään keskusteluun aluepolitiikan osalta, jonka
18471: yritysten työllisyystilanteeseen ja toisaalta erote- merkitys on suuri erityisesti ED-jäsenyyteen so-
18472: tut henkilöt ovat voineet löytää työtä muilta peutumisessa ja mahdollisten haittavaikutusten
18473: aloilta. Karkean arvion mukaan vähennykset to- torjunnassa. Raportti kuvaa tilannetta huhtikuun
18474: sin ovat vaikuttaneet noin tuhanteen henkilöön. puolivälissä 1994. Monet sen sisältämät asiatie-
18475: Nämä henkilöt ovat työskennellet avoimen sek- dot vanhenevat nopeasti uusien tulkintojen ja
18476: torin yrityksissä, joiden kansainvälinen kilpailu- integraation edistymisen myötä. Raportissa on
18477: kyky viime vuosina on parantunut huomattavas- siksi pyritty keskittymään perusteisiin, periaattei-
18478: ti. Näin ollen erotetuilla tai lomautetuilla on hyvät siin ja kehityssuuntiin, jotka ovat luonteeltaan
18479: edellytykset saada työtä uudelleen. suhteellisen pysyviä.
18480: Kahdenvälisten kehitysapuprojektien vähene- EU:n alueella harjoitetaan kahdentasoista
18481: minen pakottaa näissä projekteissa aiemmin aluepolitiikkaa; ylikansallista EU:n puitteissa ja
18482: mukana olleet suomalaisyritykset hakemaan uu- kansallista oman maan sisällä. Ylikansallinen
18483: sia markkinoita tuotteilleen. Paradoksaalisesti aluepolitiikka pyrkii ensisijassa tasoittamaan eri
18484: voivat vähentyneet kehitysapuprojektit ajan jäsenmaiden välisiä taloudellisia kehityseroja,
18485: myötä saada aikaan kasvavan kehitysavun takai- kansallinen taas maan sisäisiä elinoloeroja. Näi-
18486: sinvirtauksen monenkeskisiltä järjestöiltä. Suo- den näkökulmien yhteensovittaminen tulee ole-
18487: malaisyritykset ovat tähän asti olleet erittäin pas- maan vaikea ongelma, koska niiden tavoitteet
18488: suvtsta kehitysapuprojektien kansainvälisillä ovat osin erilaisia, osin samansuuntaisia. Aluei-
18489: markkinoilla, vaikkakin menestyksekkäälle osal- den kehittäminen ei ole itseisarvo, vaan väline
18490: listumiselle on ollut hyvät edellytykset. Suoma- yhteisön taloudellisen tehokkuuden parantami-
18491: laisyritykset, joilla on ollut kehitysmaihin sovel- selle. ED-aluepolitiikan päämäärä onkin taval-
18492: tuvia tuotteita, ovat tähän asti tyytyneet tarjoa- laan tehdä itsensä tarpeettomaksi vähentämällä
18493: maan tavaroitaan ja palvelujaan vain Finnidan jäsenmaiden ja niiden eri osien välisiä eroja ja
18494: järjestämiin projekteihin. Laajaa kahdenvälistä siten lähentämällä niitä toisiinsa järjestön kiintey-
18495: projektitoimintaa voidaan siksi pitää myötävai- den lisäämiseksi.
18496: kuttavana syynä suomalaisyritysten tähänasti- Jäsenmaiden omilla tukitoimilla on usein ollut
18497: seen haluttomuuteen tarjota tavaroitaan ja palve- tarkoitus parantaa heikkojen alueiden ja alojen
18498: lujaan kansainvälisille järjestöille. kilpailukykyä, erityisesti hintakilpailukykyä kan-
18499: Tutkijat toteavat, että kehitysavun vähentämi- sainvälisillä ja kansallisilla markkinoilla joskus
18500: nen on tuonut mukanaan epätasapainon kehitys- tehokkuuden kustannuksella ja esimerkiksi
18501: avun eri osa-alueiden välille. Syynä voidaan pitää alueille ulkopuolisia investointeja houkuttele-
18502: toisaalta vähennysten laajuutta sekä sitä lyhyttä malla. Euroopan unionin kannalta katsottuna
18503: ajanjaksoa, jona vähennykset on toteutettu. Li- taas yksittäisten elinkeinojen tukeminen alueilla
18504: säksi pakolaismenojen suuri osuus kehitysapu- ei ole suotavaa, vaan markkinavoimat ratkaisevat
18505: määrärahoista tekee kehitysavun vähennyksistä toiminnan kannattavuuden. Sen sijaan yleisten
18506: huomattavia. kehitysedellytysten parantaminen erityisesti inf-
18507: rastruktuurihankkeiden avulla on ylikansallisten
18508: tukien keskeistä painopistealuetta.
18509: Euroopan reuna-alueiden aluepolitiik- ED:n ylikansallinen aluepolitiikka ei voi kor-
18510: ka ja aluejaot (1993) vata järkevää ja ajanmukaista kansallista aluepo-
18511: litiikkaa, koska niiden mittakaava on aivan erilai-
18512: Professori Lauri Hautamäki, Tampereen yli- nen. Kansallinen aluepolitiikka voi onnistues-
18513: opisto saan ottaa paljon tarkemmin huomioon ne oman
18514: maan erityispiirteet, joita varsin karkeasti muo-
18515: Marko Mäkinen 0994). Aluepolitiikka toillun ED:n tukipolitiikan ei ole samassa määrin
18516: Euroopan Dnionissa ja sen jäsenmaissa tarkoituskaan huomioida.
18517: Suomen näkökulmasta. Tampereen yli- ED:n ylikansallisen aluepolitiikan merkitystä
18518: opisto. Aluetieteen laitos. Tutkimuksia alue-erojen tasoittajana ei pidä yliarvioida, vaik-
18519: Sarja B 66/1994. Tampere. ka sen avulla voidaankin jossain määrin saavut-
18520: taa paikallisia edistysaskelia etenkin alueilla, joi-
18521: Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda puolu- den heikko infrastruktuuri on ollut suuri kehityk-
18522: eetonta ja päätöksentekokoneiston ulkopuolista sen este. Näennäisestä mittavuudestaan huoli-
18523: aineistoa Euroopan unionin jäsenyydestä käytä- matta Euroopan unionin rakennerahastojen tuet
18524: 256
18525:
18526: ovat kuitenkin varsin vähäinen väline niin syvien hön toinen toistensa kanssa. Infrastruktuuri mer-
18527: eroavuuksien tasoittamisessa, kuin mitä kitsee tällöin paitsi "kovaa" perusrakennetta; lii-
18528: nyky-Euroopassa vallitsee. kenneyhteyksiä, tietoyhteyksiä jne. myös "peh-
18529: Kansallisella aluepolitiikalla on jatkossa oma meää" infrastruktuuria; koulutusta, tutkimusta,
18530: roolinsa ylikansallisen aluepolitiikan rinnalla; kulttuuria, luovuutta ja sosiaalisia rakenteita.
18531: onnistuneesti sovellettuina ne voivat täydentää Näitä perustekijöitä parantamalla on toiveita saa-
18532: toisiaan mittakaava- ja osittaisista tavoite- vuttaa sellaiset olosuhteet, jossa kilpailu vahvo-
18533: eroistaan huolimatta. Ne voivat yhdessä olla jen eurooppalaisten alueiden kanssa on mahdol-
18534: avuksi tavoiteltaessa päämäärää, jolla on kaksi lista. Suoriin yritysrukiin perustuva aluepolitiikka
18535: ulottuvuutta; toisaalta koko maan tasapainoinen ei enää ole ensisijainen toimintatapa.
18536: kehitys sen eri osien kesken, toisaalta tasapainoi- ED-jäsenyyden toteutuminen on aluepolitiik-
18537: nen kehitys eurooppalaisessa mittakaavassa. kaa Suomessa toteuttaville maakunnille keskei-
18538: Yhteisvaikutusta lisää se, että ED-tukien lisänä on nen haaste. Rahoitusta voidaan saada ED:lta,
18539: käytettävä kansallisia tukia, jolloin niiden teho mutta ei automaattisesti. Hankkeiden on oltava
18540: on suurempi kuin erikseen. Myös tukien ehtona perusteltuja ja hyvin suunniteltuja ja niiden on
18541: oleva ohjelmallisuus ja suunnitelmallisuus autta- sisällyttävä alueen kehittämisohjelmaan. Tämä
18542: vat lisäämään aluepolitiikan tehoa. Suomalainen merkitsee alueellisen kehittämisen tason huo-
18543: aluepolitiikan harjoittamistapa sinällään ei ole mattavaa nostamista. Eri tasoilla on pystyttävä
18544: ristiriidassa Euroopan unionin hyväksyntien lin- laatimaan kehittämissuunnitelmia ja toteuttamis-
18545: jojen kanssa - ei edes yritystukien suhteen. ohjelmia, joissa hankkeet perustellaan ja joissa
18546: Muilta osinhan aluepolitiikan keinot ovatkin esitetään tarkat hankesuunnitelmat
18547: kansallisesti vapaasti päätettävissä. Edellä mainittu merkitsee sitä, että alueiden on
18548: Suomessa vuoden 1994 alusta voimaan tullut kyettävä omatoimisuuteen. Siksi niiden tulisi olla
18549: aluepolitiikan uudistus on osaltaan pyrkinyt otta- tarpeeksi suuria ja luontevia toiminnallisia aluei-
18550: maan huomioon integraation kautta välittyvät ta, joilla on myös mahdollisimman selkeä hallin-
18551: paineet aluepolitiikan harjoittamistavoille. Ohjel- nollinen asema. Maakunnallisilla liitoilla ei ole
18552: mallisen aluepolitiikan käynnistäminen onkin aiempaa kokemusta aluekehitystoiminnasta,
18553: tarkoitettu yhdenmukaiseksi ED-aluepolitiikan vaikka ne ovatkin seutukaavaliittoina toimies-
18554: kanssa, mutta se on käyttökelpoinen myös siinä saan olleet vastuussa aluesuunnittelun osasta,
18555: tapauksessa, että jäsenyys EU:ssa ei toteudu. seutukaavoituksesta, ja vaikka erilaisia kehittä-
18556: Ohjelmallisen aluepolitiikan ohjelmakokonai- mishankkeita maakunnissakin on tehty jo pit-
18557: suudet on laadittu vastaamaan ED-tavoitteita ja kään. Niille ei liioin ole luvassa sellaisia rahamää-
18558: eräitä aluepolitiikkaa sivuavia ED-politiikka- riä, jotka riittäisivät sovittujen ED-tukien kansalli-
18559: lohkoja ja aluekehittämisvastuu on annettu maa- seksi osarahoitukseksi. Näitä on täydennettävä
18560: kunnalle. Siten suomalaisen aluepolitiikan muo- merkittävin valtion, kuntien ja yksityisten yritys-
18561: dollinen yhteensopivuus eurooppalaiseen on ten varoin.
18562: saumaton. Jäsenyyden mahdollisesti toteutuessa Voi käydä niinkin, että kaikkia ED-rahoituk-
18563: EU:n hyväksyntien tuki-alueiden rajaus Suomes- sen mahdollistamia hankkeita ei kansallisten re-
18564: sa lopulta ratkaisee suomalaisilla alueilla käyn- surssien vähyydestä johtuen voida toteuttaa. Ke-
18565: nistettävien ohjelmien toteuttamismenette- hittämistä voi vaikeuttaa myös se, että maakun-
18566: lyn. Omina kansallisina ohjelmina ne voivat tie- tien välinen yhteistyö ei kehity sellaiselle tasolle,
18567: tenkin toimia, sikäli kun niiden puitteissa ei joka olisi välttämätön laaja-alaisten kehittämis-
18568: toteuteta kiellettyjä toimenpiteitä. hankkeiden synnylle.
18569: Tulevaisuudessa on entistä enemmän keski- Suomen aluekehityksen ongelmaksi tulee,
18570: tyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka auttavat että vain osa alueista saa ED-tukiaseman ja paljon
18571: alueita ja niiden toimijoita kansainvälistyvässä ongelmallisia alueita jää ilman mahdollisuutta
18572: aluejärjestelmässä menestymiseen. Tämä tarkoit- ED-rahoitukseen. Silloin alueellista kehittämistä
18573: taa erityisesti innovatiivisuuden ja laadullisen on tasapainotettava kansallisilla tukitoimilla,
18574: kilpailukyvyn edistämistä ja eri toimijoiden ver- mikä vaatii aivan uudentyyppistä valtakunnallis-
18575: kostoitumisen helpottamista. Käytännössä alue- ta aluepolitiikkaa. ED-tukialueiden ulkopuolis-
18576: politiikassa on siksi painotettava infrastruktuuri- ten alueiden kehittämisen on tapahduttava EU:n
18577: hankkeita, jotka vähentävät etäisyystekijöiden sallimin keinoin.
18578: merkitystä alueiden ja yritysten välillä, ja jotka NUTS-jaon merkitys ei aluepolitiikassa ilmei-
18579: rohkaisevat eri tahoja hakeutumaan yhteistyö- sestikään ole aivan niin suuri kuin julkisuudessa
18580: 257
18581:
18582: annetusta kuvasta on voitu päätellä. Se toimii muistettava myös, että alueittaiset keskiarvoluvut
18583: kyllä tukialueiden määrittelyn perustana ja nii- jättävät varjoonsa alueiden sisäiset erot, jotka
18584: den kehityksen arvioinnin pohjana, mutta EU:n saattavat olla hyvinkin suuria.
18585: joustavuus sen soveltamisessa on osoittautunut Euroopan unionin jäsenyys ei riistä Suomen
18586: niin suureksi, että siihen ei ole syytä suhtautua aluepolitiikan keinovalikoimasta mitään sellais-
18587: liian sitovasti. ta, millä olisi ratkaiseva merkitys alueiden ja
18588: Kannattaa vielä muistaa, että miten NUTS- niiden toimijoiden kilpailuaseman parantamises-
18589: alueet sitten muodostetaankin, ei mahdollisim- sa nykyisenlaisessa tilanteessa. Tietenkin yritys-
18590: man huonojen BKT- tai työttömyysindikaattorei- tukien mahdollinen leikkaaminen kirpaisee niitä,
18591: den tai alhaisten asutustiheyslukujen aikaansaa- joiden toiminta on perustunut niiden varaan,
18592: minen mitenkään itsestäänselvästi takaa niiden mutta pitkällä tähtäimellä kilpailukyky muodos-
18593: kehittämismahdollisuuksien huipentumista, tuu muista tekijöistä kuin subventiosta, joka ei
18594: vaikka EU-tuet määräytyvätkin pääasiassa näi- innosta kilpailukyvyn kehittämiseen, vaan lan-
18595: den tunnuslukujen perusteella. Korkeammilla keaa automaattisesti. Nämä haitat voidaan korva-
18596: BKT- ja työllisyysluvuilla voi puolestaan olla ta siirtymällä vanhoista tukitoimista uusiin, inno-
18597: "mainosarvoa", ja ne voivat osaltaan antaa alu- vatiivisuutta ja yrittäjyyttä kannustaviin.
18598: eesta kuvaa houkuttelevana toimintojen sijoittu- Tutkijat uskovat, että jäsenyysneuvottelujen
18599: mis- ja pääomien sijoittamisseutuna. perusteella Suomeen on odotettavissa yli-kansal-
18600: Suurin osa ED-aluepolitiikan keskeisimmän lisia tukia, joiden määrät voivat parhaimmillaan
18601: välineen, rakennerahastojen tuesta jaetaan ta- olla varsin huomattavia. Niiden ja oman osara-
18602: voitteen 1 mukaisesti kehityksestä jälkeenjää- hoituksen avulla sekä oman, tehokkaaksi virite-
18603: neille alueille yhden mittarin, bruttokansantuot- tyn aluepolitiikan turvin voidaan saada aikaan
18604: teen alhaisuuden perusteella (70 % kaudella hyviä tuloksia, kunhan kehittämisohjelmat ovat
18605: 1994-99). Tavoite 2:n -taantuvat teollisuusalu- mielekkäitä ja oma aluepolitiikka keskitetään
18606: eet- kriteerinä on työttömyys, teollisuustyövoi- täyttämään niitä aukkoja, joita EU-tuilta jää. Toi-
18607: man suuri osuus ja siinä tapahtunut nopea vähe- menpiteiden tulee silloin olla kilpailuoikeudelli-
18608: neminen. Tavoite 5b - maaseudun rakenne- sesti hyväksyttäviä. Parhaiten menestymistä pal-
18609: muutosalueet - määritellään maataloustyövoi- velee keskittyminen eri tahojen yhteistyötä kehit-
18610: man osuuden, tulotason alhaisuuden ja alhaisen täviin hankkeisiin niin kansallisella kuin kansain-
18611: asukastiheyden tai väestön merkittävän vähene- väliselläkin tasolla.
18612: misen perusteella.
18613: Edellämainituista kriteereistä ongelmallisin on
18614: bruttokansantuote, BKT. Siitä huolimatta, että
18615: Suomen 6-tukialueita ei neuvottelutuloksen mu-
18616: kaan muodostetakaan BKT-kriteerin, vaan alhai-
18617: Peruspalvelun käsite, vaihtoehtoiset
18618: sen asukastiheyden perusteella, on BKT:n alhai- rahoitusmallit ja päätöksentekijöiden
18619: suus edelleen kansallisten aluetukien sallittavuu- sekä väestön asennoituminen niihin
18620: den perusmittari. Vaikka BKT/asukas ehkä on- (1994)
18621: kin paras yksittäinen indikaattori kuvaamaan
18622: alueiden yleistä taloudellista suorituskykyä, se ei Professori Pauli Niemelä, Kuopion yliopisto
18623: aina suoranaisesti kuvaa alueen kehittyneisyyttä,
18624: saati sen asukkaiden elintasoa hyvinvoinnista Pauli Niemelä - Mikko Knuutinen -
18625: puhumattakaan. Sakari Kainulainen - Pertti Maikki
18626: Kaikkien määrittämiskriteerien käyttökelpoi- (1994). Peruspalvelun käsite, vaihtoeh-
18627: suutta EU:ssa näyttää osaltaan hankaloittavan toiset rahoitusmallit ja päätöksentekijöi-
18628: myös se, että jäsenmaiden tilastotuotannon eri- den sekä väestön suhtautuminen niihin.
18629: laisten valmiuksien vuoksi joudutaan käyttä- Kuopion yliopisto. Kuopio. Moniste.
18630: mään melko vanhoja lukuja vertailtaessa arvioin-
18631: tikriteerien kehitystä. Siksi ongelmiin ei välttä- Tutkimuksessa on tarkasteltu peruspalvelun
18632: mättä päästä käsiksi heti siinä vaiheessa, kun ne käsitettä sekä teoreettisesti että empiirisesti. Sa-
18633: alkavat kansallisella tasolla näkyä, vaan on odo- maten on tarkasteltu palvelujen järjestämisen eri
18634: tettava kunnes muista jäsenvaltioista saadaan vaihtoehtoja; niiden hyötyjä ja haittoja.
18635: tuotettua vertailukelpoista tietoa. Eri maiden lu- Tutkimus osoittaa, että peruspalveluita on vai-
18636: vut ovat myös luotettavuudeltaan erilaisia. On kea määritellä yksiselitteisesti. Siitä huolimatta
18637:
18638: 17 340518M
18639: 258
18640:
18641: tulokset osoittavat, että peruspalvelut mielletään tuottaa myös muutkin tahot, jolloin kunta voi
18642: suhteellisen samansuuntaisesti sekä väestön että myös pitäytyä vain valvontaan.
18643: päättäjien ja työntekijöiden keskuudessa. Olen- Franchising-, tilaaja-tuottaja-mallin sekä
18644: naista peruspalveluille on niiden poliittinen mää- voucher-järjestelmän sopivuus on todennäköi-
18645: räytymisprosessi. Peruspalvelut ovat välttämättö- sesti paras tilanteissa, joissa on selkeästi kyse
18646: miä ja tarpeellisia elämisen jatkuvuuden kannal- asiakkaille suoritettavasta yksittäisestä tehtävästä
18647: ta. tai toimenpiteestä. Näitä malleja tulisikin soveltaa
18648: Peruspalvelut ovat ennen muuta hyvinvointi- palveluiden tuotantoon silloin, kun palvelun var-
18649: palvelujen ydinpalveluja: niitä sosiaali- ja ter- sinainen tuotanto on erotettavissa omaksi funk-
18650: veyspalveluja, jotka turvaavat olemassaolon jat- tiokseen.
18651: kuvuuden, ja niitä koulutuspalveluja (ml. kirjas- Mikäli palvelujen tuotannossa haetaan mitta-
18652: to), jotka turvaavat yleissivistyksen. Peruspalve- via kustannussäästöjä, osoittautuu uusosuustoi-
18653: luiksi katsotaan myös pelastuspalvelut sekä tek- minta ehkä merkityksellisimmäksi vaihtoehdok-
18654: niset infrastruktuuripalvelut (lämpö, vesi, tiestö si. Osuustoiminnan avulla on mahdollisuus yksi-
18655: jne.). Viimeksi mainitussa peruspalvelut saavat jo löiden omaehtoiseen ja aktiiviseen palveluiden
18656: laajemman määrityksen. tuottamiseen. Osuustoimintaa ei ole Suomessa
18657: Kiinnostavaksi nouseekin filosofinen kysy- sovellettu juuri lainkaan verrattuna esimerkiksi
18658: mys, mitkä ovat välttämättömät ja mitkä riittävät Ruotsiin.
18659: peruspalvelut. Mistä voidaan johtaa kriteerit pal- Kunnilla on peruspalvelujen tuottamisessa tu-
18660: veluille, joista ei ainakaan voida tinkiä. levaisuudessakin ratkaiseva rooli. Kunnallisen
18661: Edellä esitettyyn kysymykseen on ainakin itsehallinnon vahvistuminen yhdessä taloudelli-
18662: kaksi erilaista vastausta. sen laman kanssa ovat luoneet uusia haasteita
18663: Ensinnäkin, mikä on se perusturvallisuus, joka kunnallisen päätöksenteon kehittämiselle. Kes-
18664: palveluilla (peruspalveluilla) on turvattava. Täl- keisin kysymys onkin, kuinka kunnallista pää-
18665: löin on kysymyksessä minimalistinen lähestymis- töksentekoa voidaan kehittää siten, että se huo-
18666: tapa. Vastaavasti taas hyvinvointivaltiollinen lä- mioi paikalliset tarpeet ja oikeudenmukaisuuden
18667: hestymistapa kiinnittää huomiota elämisen kaik- vaatimukset. Vastaisuudessa lienee edelleen
18668: kiin tärkeisiin ulottuvuuksiin, jolloin myös kasvu myös kuntien ja valtion välinen suhde tarkaste-
18669: ja itsensätoteuttaminen nousevat keskeisiksi. lun kohteena: Kuinka samanlaista palveluvarus-
18670: Näistä keskeisistä palveluista käytetään usein tusta ja -tasoa eri kunnilta edellytetään ja kuinka
18671: käsitettä elämänlaatupalvelut (kulttuuri, vapaa- tasa-arvoisuuden vaatimus tässä yhteydessä ym-
18672: aika, liikunta, harrastustoiminta). märretään?
18673: Teoreettisesti peruspalvelut voidaan johtaa Tutkijat päättelevät, että peruspalveluita on
18674: perustarpeista ja perusarvoista sekä niiden juridi- vaikea määritellä yksiselitteisesti, vaikka perus-
18675: sesta yhdistämisestä, perusoikeuksista. Perustar- palvelut mielletään suhteellisen samansuuntai-
18676: peista ja perusarvoista voidaan johtaa myös suo- sesti. Peruspalveluiden määrittelylle onkin tyy-
18677: raan peruspalvelut - ilman juridista määritty- pillistä niiden poliittinen määräytymisprosessi.
18678: mistä. Tällöin poliittinen prosessi ei ole legitimoi- Peruspalveluita ovat ennen muuta hyvinvointi-
18679: nut ko. palveluja. palvelujen ydinpalvelut Niitä ovat sosiaali- ja
18680: Pohdittaessa teoreettisen tarkastelukehikon terveyspalvelut, jotka turvaavat olemassaolon
18681: avulla palvelujen vaihtoehtoisia järjestämistapoja jatkuvuuden, ja koulutuspalvelut, jotka turvaavat
18682: havaittiin, että kolmen eri perusvaihtoehdon (jul- yleissivistyksen. Peruspalveluiksi voidaan katsoa
18683: kinen, yksityinen, perhe/suku) lisäksi on aidosti myös pelastuspalvelut sekä tekniset infrastruk-
18684: kolme yhdistettyä vaihtoehtoa (yhdistykset/jär- tuuripalvelut, jolloin peruspalvelut saavat laa-
18685: jestöt, yhtiöt ja osuuskunnat). Nämä muodosta- jemman määrityksen.
18686: vat vaihtoehtoja perusvaihtoehdoille tuottaa pal- Palvelujen järjestämiseksi voidaan esittää eri-
18687: velut. laisia vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Kun val-
18688: Palvelujen vaihtoehtoisia järjestämistapoja vonta-, rahoitus- ja tuotantofunktiot erotetaan
18689: koskevassa tarkastelussa päädyttiin esittämään toisistaan, saadaan lukematon määrä erilaisia
18690: erilaisia vaihtoehtoisia tapoja tuottaa palvelut. vaihtoehtoja. Keskustelua peruspalveluista ja nii-
18691: Valvonta-, rahoitus- ja tuotantofunktiot voidaan den rahoittamisvaihtoehdoista on jatkettava. Eri-
18692: erottaa toisistaan, jolloin saadaan lukematon tyisen tärkeää tämä on julkisen sektorin virtavii-
18693: määrä erilaisia vaihtoehtoja. Kunnan ei ole aina vaistamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi oi-
18694: välttämätöntä itse tuottaa palveluita. Niitä voivat keudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla.
18695: 259
18696:
18697:
18698:
18699:
18700: SISÄLLYSLUEITEW
18701:
18702: Sivu Sivu
18703: Vuoden 1993 valtiontilintarkastajien toi- Puolustusministeriön hallinnonala ... .... ..... 99
18704: minta ............................................................... .. 5 Puolustusvalmiuden ja puolustustarviketeol-
18705: lisuuden kehittäminen .. .. .... .. .. .. .. .... .. .. .. .... . 99
18706: Yleinen osa ..................................................... .. 14
18707: Vuoden 1993 tilinpäätöksen vertailu vuoden Valtiovarainministeriön hallinnonala. .... .. . 109
18708: 1992 tilinpäätökseen ................................ .. 14 Pankkikriisin torjuminen............................... 109
18709: Tulot ........................................................... . 15 Budjetin ulkopuoliset rahastot ...................... 124
18710: Menot ......................................................... .. 15
18711: Vuoden 1993 tilinpäätöksen vertailu talous- Opetusministeriön hallinnonala ................. 130
18712: arvioon ....................................................... . 15 Yleissivistävä opetus ...................................... 130
18713: Tulot v. 1993 .............................................. . 15 Ammatillinen opettajankoulutus ................... 137
18714: Menot v. 1993 ............ .... .............................. 18
18715: Määrärahojen ylitykset .................................. . 22
18716: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
18717: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset . 22
18718: ala....................................................................... 142
18719: Arviomäärärahojen ylitykset ..................... . 23
18720: Euroopan unionin maatalouspolitiikka......... 142
18721: Valtion lainananto ......................................... . 24
18722: Valtionvelka ................................................... . 28
18723: Keskushallinnon organisaatiouudistukset .... . Uikenneministeriön hallinnonala. ...... .... ... 161
18724: 33
18725: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- Liikenneturvallisuus Suomessa...................... 161
18726: kertomukset ................................................ . 35 Rataverkon uusimistarve ................................ 165
18727:
18728:
18729: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ........ .. 38 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
18730: Kiinteistöhallinto ........................................... . 38 nonala................................................................ 169
18731: Taloudelliset ja kaupalliset suhteet Venäjän ja F-18 Homet -hävittäjähankinnan vastakaup-
18732: muiden IVY-maiden sekä Baltian maiden poja koskevan sopimuksen toteutuminen 169
18733: kanssa ......................................................... . 45 Kaupalliset sihteerit .................... ................... 178
18734: Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan tuke- Puun käytön lisääminen ................ .......... ...... 185
18735: minen........................................................... 54
18736: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
18737: Oikeusministeriön hallinnonala ................ . 61 ala....................................................................... 189
18738: Oikeushallinnon kehittäminen ..................... . 61 Päihdehuolto ja väärinkäyttäjien toimeentu-
18739: Yksityishenkilön velkajärjestely ................... .. 71 loturva.. ... .... .. ....... ... .. .... ... ... .. .... .... .... ...... .... . 189
18740: Vanhuspolitiikka ............................................ 196
18741: Sisäasiainministeriön hallinnonala ... .... ..... 80
18742: Pelastushallinto ............................................. .. 80 Työministeriön hallinnonala .... .............. ..... 212
18743: Merelliset viranomaistoiminnot .................... . 86 Työttömyyden kehitys................................... 212
18744: Poliisin voimavarojen käytön tehostaminen . 93 Inkerinsuomalaisten paluumuutto .. .... ...... .... 220
18745: 260
18746:
18747: Sivu Sivu
18748: Ympäristöministeriön hallinnonala ..... .... .. 227 Eduskunnan budjettivalta, tulosohjaus ja par-
18749: Ympäristöteknologian kehittäminen............. 227 lamentaarinen valvonta .............................. 248
18750: Ympäristövahingot ......................................... 234 Parlamentaarinen tilintarkastus yhdentyvässä
18751: Euroopassa ... .... ...... ..................................... 250
18752: Parlamentaarinen tarkastus ja johdon tietojär-
18753: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.............. 241
18754: jestelmä ... .... ... ....... .... .. .... .... .... ........ .... ......... 252
18755: Yleiskatsaus ..................................................... 241
18756: Effektema av nedskämingama i biståndet ... 253
18757: VTKK-Yhtymä Oy ja virastojen ja laitosten
18758: Euroopan reuna-alueiden aluepolitiikka ja
18759: tietojenkäsittely........................................... 246
18760: aluejaot ... .. .... ...... .... .......... .... ...... .......... .. .. .. . 255
18761: Peruspalvelun käsite, vaihtoehtoiset rahoi-
18762: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutki- tusmallit ja päätöksentekijöiden sekä väes-
18763: mustoiminta ...... ..... .... ..... ... ........ .... .... .... .. .... .... 248 tön asennoituminen niihin ............. .. .......... 257
18764: 1994vp-K 11
18765:
18766:
18767:
18768:
18769: HALLITUKSEN KERTOMUS
18770: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA
18771: VUONNA1993
18772:
18773:
18774: *
18775:
18776: ANNETTU
18777: EDUSKUNNALLE VUODEN 1994
18778: VALTIOPÄIVILLÄ
18779:
18780:
18781:
18782:
18783: HELSINKI 1994
18784: ISSN 0356-3804
18785:
18786: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1994
18787: EDUSKUNNALLE
18788: Valtiopäiväjärjestyksen 30 §mukaisesti Edus- Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää-
18789: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtio- tös liitteineen vuodelta 1993 on erikseen jaettu
18790: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1993. Eduskunnan jäsenille.
18791:
18792: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
18793:
18794:
18795: Tasavallan Presidentti
18796: MARTTI AHTISAARI
18797:
18798:
18799:
18800:
18801: Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
18802:
18803:
18804:
18805:
18806: 341139M
18807: j
18808: j
18809: j
18810: j
18811: j
18812: j
18813: j
18814: j
18815: j
18816: j
18817: j
18818: j
18819: j
18820: j
18821: j
18822: j
18823: j
18824: SISÄLLYSLUETTELO
18825: Sivu Sivu
18826: 1. Taloudellinen kehitys ........................ ............... 7 7.1.2. Kertomusvuoden toiminta............. 50
18827: 2. Talouspolitiikka ........... .................................... 10 7.2. Valtionyhtiöt............................................. 54
18828: 3. Valtiontalouden tasapaino ............................... 12 8. Valtionvelka ..................................................... 56
18829: 4. Valtion tulot .......... ............ ...... ......................... 15 8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka ............... 58
18830: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannet- 8.2. Markkamääräinen valtionvelka ................ 59
18831: tavat verot ..... ............ ........................ ... ..... 17
18832: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve-
18833: rot ja maksut .................. ........... ............ .... 18 LIITTEET
18834: 4.3. Valmisteverot............................................ 19
18835: 4.4. Muut verot................................................ 19 1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpää-
18836: 4.5. Muut tulot ................................................ 21 töksistä sekä valtion taseet.............................. 61
18837: 5. Valtionmenot................................................... 23 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1993 ........ 63
18838: 5.1. Menot tehtävien mukaan.......................... 25 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1993 ..... 64
18839: 5.1.1. Yleiset tehtävät............................... 25 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ........ 69
18840: 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät... 27 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ........ 71
18841: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen................ 30 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain ... 73
18842: 5.1.4. Muutmenot ................................... 33 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno-
18843: 5.2. Menot menolajeittain ................................ 34 lajiryhmittäin vuonna 1993 ............................. 74
18844: 5.2.1. Kulutusmenot ................................ 34 8. Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä... 76
18845: 5.2.2. Siirtomenot..................................... 35 9. Valtion budjettitalouden palkkausmenot ........ 76
18846: 5.2.3. Sijoitusmenot .................................. 35 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja
18847: 5.2.4. Muut menot ................................... 35 eläkemenot .. ...... ...... ....................... ...... ........... 77
18848: 6. Valtion rahoitustuki ......................................... 36 11. Valtion budjettitalouden virkasuhteinen hen-
18849: 6.1. Rahoitustuki eri sektoreille ....................... 37 kilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuolen
18850: 6.1.1. Siirrot............................................. 37 mukaan syyskuussa 1993 ........... ...... ....... ..... ... 77
18851: 6.1.2. Finanssisijoitukset .......................... 38 12. Valtion lainananto .......................................... 78
18852: 6.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkeihin.. 39 13. Valtion korkotukilainat .................................. 82
18853: 6.1.4. Korkotuki ...................................... 40 14. Valtion myöntämät takaukset ......................... 86
18854: 6.1.5. Valtion takaukset ........................... 40 15. Valtionvelka .................................................... 90
18855: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki.............. 41 16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis-
18856: 6.2.1. Elinkeinotukeen sisältyvät tukimuo- tamat osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit . 92
18857: dot .................................................. 41 17. Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja
18858: 6.2.2. Alkutuotannon ja elintarvikkeiden laitokset ... ...................... ............. ...... ....... ....... 94
18859: rahoitustuki . .................. ............ ..... 42 18. Selostuksia vuoden 1993 talousarvion ja tilin-
18860: 6.2.3. Jalostus- ja palvelualojen rahoitus- päätöksen mukaisten tulojen ja menojen huo-
18861: tuki................................................. 44 mattavimpien eroavuuksien syistä................... 95
18862: 6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki elin- 19. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön
18863: keinotoiminnalle .......................... ... 48 yleisistä perusteista annetun lain (13 .5.19311
18864: 7. Valtion liiketoiminta ........................................ 50 168) 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teolli-
18865: 7 .1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset ....... 50 suuslaitosten vuosikertomukset, tilinpäätökset
18866: 7.1.1. Yleiset toimintaperiaatteet ..... ...... .. 50 ja tilintarkastajien lausunnot........................... IlO
18867:
18868:
18869:
18870: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit
18871:
18872: Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty
18873: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää.
18874: Tietoa ei ole saatu ................................................ .
18875: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ....................... .
18876: Ennakkoarvio ...................................................... . *
18877: 7
18878:
18879:
18880:
18881:
18882: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS
18883: Läntisissä teollisuusmaissa taloudellinen edelleen tuontia, ja vaihtotaseen alijäämä oli
18884: taantumajatkui v. 1993 jo kolmatta vuotta. Yh- enää 4, 7 mrd. mk eli vain viidesosa edellisvuoti-
18885: dysvalloissa tuotanto kuitenkin kasvoi, mutta sesta.
18886: Euroopassa korot olivat korkeat ja syvensivät Yritysten mittava velkaantuminen, vähenevä
18887: lamaa useimmissa maissa. kysyntä kotimarkkinoilla ja korkeat reaalikorot
18888: Eri maiden valuuttakursseihin kohdistui edel- supistivat investointeja jyrkästi, vaikka etenkin
18889: leen paineita, vaikka useita valuuttoja oli syksyl- vientiyritysten kannattavuus parani. Työmark-
18890: lä 1992 devalvoitu tai päästetty kellumaan. Elo- kinaneuvottelut saatiin päätökseen pääosin ker-
18891: kuussa Euroopan valuuttajärjestelmän kiinteistä tomusvuoden lopulla. Teollisuudessa palkan-
18892: kursseista väliaikaisesti luovuttiin, kun valuutta- korotukset olivat keskimäärin 3 %, yksityisillä
18893: kurssien vaihteluvälejä olennaisesti laajennettiin. palvelualoilla palkkakustannukset säilyivät en-
18894: Euroopan OECD-maiden kokonaistuotanto nallaan ja julkisella sektorilla ne alenivat. Koti-
18895: ei v. 1993 kasvanut lainkaan, ja työttömyys li- talouksien reaalitulot vähenivät 5 % ja yksityi-
18896: sääntyi lähes kaikissa maissa ja oli keskimäärin nen kulutus liki saman verran.
18897: II %. Heikon kotimaisen kysynnän ja kasvavan
18898: työttömyyden takia julkisen sektorin alijäämät
18899: paisuivat. Inflaatio puolestaan hidastui edelleen. Kuvio 1.
18900: Hyvän kilpailukyvyn ansiosta suomalaisten JULKINEN SEKTORI KANSANTALOUDESSA 1)
18901: tavaroiden ja palvelusten vienti kasvoi nopeasti mrd. mk
18902: myös kertomusvuonna. Vientiä kyettiin lisää- 550 ~--~---------,----------~------.
18903: mään etenkin Euroopan ulkopuolisille markki-
18904: noille. Sitä vastoin vientihintojen nousu jäi vaati-
18905: mattomaksi, ja ulkomaankaupan vaihtosuhde
18906: heikkeni yhä. Kotimaisen kysynnän lasku supisti
18907:
18908: 1. Kansantalouden kehitys
18909:
18910: 1993* 1992 1993*
18911: mrd. mk määrän muutos,%
18912:
18913: BKT .................................... 479 -3,6 -2,0
18914: Tuonti................................ 133 1,1 0,3
18915: Vienti................................. 159 10,0 16,6
18916: Yksityinen kulutus............ 272 -4,9 -4,0
18917: Julkinen kulutus............... 112 -2,2 -5.4
18918: Yksityiset investoinnit ..... 58 -19,6 -19,9
18919: Julkiset investoinnit......... 13 -2,0 -15,0
18920: Kotimainen kysyntä ......... 452 -5,7 -6,4
18921: 1992 1993*
18922: Vaihtotase mrd. mk ...................... . -22,0 -4.7 0+---+---~~--~---+---+---b--~~
18923: Palkkasumma mrd. mk ................ . 217 202
18924: Palkkasumma muutos,% ............ . -5.7 -7,0
18925: Ansiotasoindeksi muutos,% ...... . 1,9 0,9 1) Kansantalouden lilinpidon mukaan, käyvin hinnoin; ei sisällä
18926: Kuluttajahintaindeksi muutos,% 2,6 2,2 rahoitustaloustoimla, mm. pankkitukea ja aravalainoja, eikä
18927: Työttömyysaste, % ...................... . 13,1 17,9 julkisen sektorin sisäisiä siirtoja.
18928: 8
18929:
18930: Ripeä viennin kasvu ei yksin kyennyt Kotimaisen kysynnän taantuminen ja tulon-
18931: kääntämään kokonaistuotantoa nousuun, sillä muodostuksen heikkeneminen supistivat verotu-
18932: kotimainen kysyntä supistui kertomusvuonna- loja myös v. 1993, ja niitä kertyi 20 1h mrd. mk
18933: kin varsin paljon. Tuotannon väheneminen ka- vähemmän kuin viimeisenä korkeasuhdanne-
18934: vensi edelleen työvoiman kysyntää, ja työttö- vuonna 1990. Vaikka säästötoimet vähensivät
18935: mien määrä kohosi keskimäärin 444 000 hen- julkisia menoja, niiden osuus kokonaistuotan-
18936: keen. nosta kohosi 63 prosenttiin, sillä korkomenot
18937: Hintojen nousu hidastui myös v. 1993. Hinta- lähes kaksinkertaistuivat, nousten 22 mrd. mark-
18938: ja kustannuspaineita alensivat korkojen ja asun- kaan. Kun lisäksi työllisyyden heikkeneminen
18939: tojen hintojen lasku sekä työkustannusten supis- kasvatti menoja ja vuoden 1991 lopullisen vero-
18940: tuminen. tuksen viivästyminen vähensi vuoden 1993 tulo-
18941: Markkinakorot laskivat vuoden aikana tun- ja, julkisen talouden rahoitusalijäämä lisääntyi
18942: tuvasti, ja lyhyet korot saavuttivat kansainväli- entisestään ja kohosi 34 mrd. markkaan eli 7
18943: sen tason. Myös pitkien korkojen ero ulkomai- prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kaksien ve-
18944: den korkoihin nähden puolittui. Kun inflaatio ronpalautusten takia veroaste aleni hieman siitä-
18945: hidastui, reaalikorot olivat silti edelleen melko kin huolimatta, että eräitä sosiaaliturvamaksuja
18946: korkeat. ja työeläkemaksuja korotettiin 1l.
18947:
18948: 2. Julkinen kulutus. investoinnit ja tulonsiirrot yksityiselle sektorille
18949: Kulutus Investoinnit Tulonsiirrot" Yhteensä
18950: valtio kunnat valtio kunnat
18951: määrän muutos, prosenttia
18952:
18953:
18954: 1986 ··································································· 0,5 4,0 3,2 1,1 4,5 3,3
18955: 1987 ··································································· 4,2 4,4 11,7 7,4 5,2 5,1
18956: 1988 .................................................................. . 1,7 2,5 -0,7 -2,8 2,5 2,6
18957: 1989 ··································································· 1,4 3,0 -1,1 -3,4 6,0 2,7
18958: 1990 ··································································· 5,8 3,1 17,3 10,6 7,7 6,3
18959: 1991 ··································································· 5,9 0,7 13,4 -8,3 13,1 7,1
18960: 1992 ··································································· 3,6 -4,4 5,5 -11,9 11,3 4,2
18961: 1993* ································································· -5,8 -5,7 -12,7 -18,0 4,7 -0,9
18962: 11 Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä.
18963:
18964:
18965: Selvimmin julkisten säästötoimien vaikutus dättäydytty melkein kaikkien uusien investoin-
18966: näkyi kulutus- ja investointimenoissa. Kulutusta tien käynnistämisestä, ja kuntien investointien
18967: supisti useiden toimintojen karsiminen ja henki- taso on pudonnut kolmanneksen vuosikymme-
18968: löstön supistaminen, niinpä sekä valtion että nen vaihteen huippuluvusta.
18969: kuntien kulutus supistui lähes 6 %. Kuntien in- Säästötoimiin liittyvää julkisen toiminnan te-
18970: vestoinnit vähenivät lähes viidenneksen ja val- hostamista jatkettiin kertomusvuonna. Vuoden
18971: tion yli kymmeneksen. Etenkin kunnissa on pi- alussa voimaan tullut valtionosuusjärjestelmä
18972:
18973: 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät
18974:
18975: Valtio Kunnat Työeläke- Muut sosiaali- Yhteensä
18976: laitokset turvarahastot
18977: miljardia markkaa % BKT:sta
18978:
18979: 1986 ··································································· 3,3 0,1 9,2 -0,6 12,0 3,3
18980: 1987 ··································································· -3,6 -2,0 9,7 -0,1 3,9 1,0
18981: 1988 ··································································· 5,4 -0,1 11,8 0,5 17,6 4,1
18982: 1989 ··································································· 13,6 0,3 16,2 0,4 30,6 6,3
18983: 1990 ··································································· 6,2 0,5 21,8 -0,9 27,7 5,4
18984: 1991 .................................................................. . -22,0 -4,3 21,4 -2,4 -7,4 -1,5
18985: 1992 ··································································· -36,4 -3,8 15,3 -3,0 -27,9 -5,9
18986: 1993* ································································· -53,5 0,8 21,4 -2,7 -34,0 -7,1
18987: 9
18988:
18989: Kuvio 2. VEROASTEET jättämällä veroperusteiden inflaatiotarkistus te-
18990: % kemättä, ja kantamalla korotettua ennakonpidä-
18991: 50 tystä. Työeläkemaksua korotettiin, ja käyttöön
18992: otettiin 3 prosentin työntekijän eläkemaksu.
18993: Veroaste Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut kohosivat
18994: 45 c
18995: jl, yhteensä 31h prosenttiyksikköä.
18996: 40
18997: Julkisen sektorin rahoitusalijäämä (juoksevat
18998: tulot miinus juoksevat menot, investoinnit, pää-
18999: i oman siirrot ja maan ostot) lisääntyi tuntuvasti v.
19000: 35 f- 1
19001: 1993 erityisesti valtion rahoitusalijäämän kasvun
19002: il
19003: 1
19004: takia. Pankkitukeen tarvittava rahoitus, joka ei
19005: 30 ~ ..... 1 ,f
19006: 1
19007: ....
19008: sisälly rahoitusjäämään, sen sijaan supistui.
19009: ,j 1111 Julkisyhteisöjen bruttovelka oli kertomusvuo-
19010: 25 j Jlj)J-1~~......
19011: 1 ~~~~
19012:
19013:
19014:
19015:
19016: den lopussa jo lähes 300 mrd. mk, josta valtion
19017: 1
19018: 1~ Nettoveroaste velkaa oli lähes 90 %. Ongelmat kotimaisilla ra-
19019: hoitusmarkkinoilla ja yritysten edelleen nopeana
19020: jatkunut valuuttavelkojen maksu sekä yritysten
19021: 15 heikentynyt luottokelpoisuus johtivat valtion
19022: luotonoton suuntautumiseen edelleen varsin
19023: 10
19024: suuressa määrin valuuttaluottoihin.
19025: •J Kansantalouden tilinpito uudistettiin kesällä 1993, jol-
19026: 5 loin mm. perusvuosi sekä eräitä käsitteitä ja laskenta-
19027: menetelmiä muutettiin. Tarkistukset aikasarjoihin on
19028: 0+---~~---+---r--~--+---+---~~
19029: toistaiseksi tehty vuodesta 1985lähtien. Julkisen talou-
19030: den osalta tärkeää on se, että työeläkelaitokset siirret-
19031: 85 87 89 91 93 tiin rahoituslaitossektorista julkisen sektorin sosiaali-
19032: turvarahastoihin. Tämä oli tarpeen mm. kansainväli-
19033: sen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi, sillä useissa
19034: maissa työeläkejärjestelmä on julkisen sektorin hoidos-
19035: paransi valtion mahdollisuuksia säädellä val- sa, ja se rahoitetaan pääosin pakollisin maksuin. Muu-
19036: tionosuuksien ja -korvausten kokonaismäärää. tos vaikuttaa sosiaaliturvarahastojen ja koko julkisen
19037: Kunnallistaloudessa merkittäviä säästöjä saatiin sektorin taloustoimien tilastointiin. Veroaste on nyt
19038: aikaan henkilöstön supistuksin, lyhytaikaisin lo- aiemmin esitettyä korkeampi, koska siihen sisältyvät
19039: mautuksinja lomarahan maksulykkäyksin. Val- myös pakolliset työeläkemaksut. Koko julkisen sekto-
19040: rin nettoluotonannon (rahoitusjäämä) taso on aiempaa
19041: tiontaloudessa toimintaa järkeistettiin mm. liike- korkeampi (nykyisessä tilanteessa alijäämä eli netto-
19042: laitostamalla toimintoja ja vähentämällä henki- luotonotto pienempi), koska työeläkerahastot osoitta-
19043: löstöä. Valtion tuloja pyrittiin lisäämään mm. vat ylijäämää.
19044:
19045:
19046:
19047:
19048: 2 341139M
19049: 10
19050:
19051:
19052:
19053:
19054: 2. TALOUSPOLITIIKKA
19055: Talouspolitiikan tavoitteena on ollut palaut- vioon sisältyi vajaan miljardin markan työllisyyt-
19056: taa kestävä talouskasvu ja hyvä työllisyys. Ulko- tä edistävät hankkeet.
19057: maisen velkaantumisen vakauttaminen, ensim- Kokonaisuutena finanssipolitiikka, kun sitä
19058: mäinen ehto kotimaisen kysynnän elpymiselle, mitataan veronpalautusoikaistuilla nettoluo-
19059: alkoi toteutua, kun vaihtotaseen vaje supistui tonannon muutoksilla, ei laskennallisesti enää
19060: jyrkästi. Finanssipolitiikan mahdollisuudet la- tukenut talouden kasvua. Kunnallistalous ja
19061: man lievittämiseksi olivat kuitenkin rajoitetut, muut sosiaaliturvarahastot kuten eläkelaitokset-
19062: sillä valtiontalouden syvä alijäämäisyys ja nopea kin hillitsivät talouden kasvua. Valtiontalous si-
19063: velkaantuminen eivät sallineet lainanottoon pe- tävastoin oli edelleen kasvua tukevaa. Tämä ai-
19064: rustuvaa talouden elvytystä. Valtion lainanoton heutui etupäässä lisääntyneistä korkomenoista.
19065: kasvun rajoittaminen oli mm. korkovaikutusten Lisäyksestä kaksi kolmasosaa maksettiin ulko-
19066: vuoksi välttämätöntä, ja siksi finanssipolitiikan maille, eivätkä ne siten olleet lisäämässä kansan-
19067: keskeisenä tavoitteena oli valtion menojen mää-
19068: rän palauttaminen vuoteen 1995 mennessä vuo-
19069: den 1991 tasolle. Niinpä edellisenä vuonna aloi-
19070: tettua menojen kasvun rajoittamista jatkettiin, ja
19071: vuoden 1993 talousarvioesitykseen sisällytettiin
19072: useita säästötoimia, joiden kokonaissäästövai- Kuvio 3.
19073: kutukseksi arvioitiin yhteensä 10 mrd. mk. Edus- FINANSSIPOLITIIKAN KYSYNTÄSYSÄYS
19074: kuntakäsittelyn aikana säästölakeja esitettiin li- prosenttia bruttokansantuotteesta
19075: %
19076: sää, mutta samalla osa aiemmista jäi eri syistä 7.------------------,---------,
19077: toteutumatta. Mukaanlukien säästöt harkinnan-
19078: varaisissa menoissa talousarvioon sisältyi säästö-
19079: toimia 17 mrd. markan edestä.
19080: Maaliskuussa 1993 hallituksen menokehystä
19081: tarkistettiin siten, että laajaksi muodostunut
19082: pankkien pääomatuki ja sen korot rajattiin me-
19083: nokehyksen ulkopuolelle.
19084: Kun mahdollisuudet lisätä menoja olivat vä-
19085: häiset, pyrittiin työllisyyttä parantamaan edistä-
19086: mällä ensisijaisesti tuotannollisia investointeja ja
19087: talouskasvua sekä alentamalla työllistämiskyn-
19088: nystä.
19089: Valtion menojen kasvun hillintää vaikeutti v.
19090: 1993 talouden heikko kehitys. Niinpä menojen
19091: määrä oli kertomusvuonna tavoitteeksi asetettua
19092: menokehystä suurempi, sillä mm. työttömyyden
19093: kustannukset ja valtionvelan korkomenot nousi-
19094: vat odotettua suuremmiksi. Kun toisaalta ulko-
19095: maisen velkaantumisen kasvu hidastui olennai-
19096: -3~--------------~~
19097: sesti, talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti
19098: vuoden lopussa budjetti- ja veroratkaisuista sekä 86 87 88 89 90 91 92 93
19099: investointeja ja työllisyyttä edistävistä toimista.
19100: Joulukuussa 1993 hyväksyttyyn lisämenoar- 1!!1 Valtio 1::1 Kunnat • Työeläkelaitokset D Julkisyhteisöt
19101: 11
19102:
19103: talouden tuloja. Jos korkomenoja ei oteta huo- mällä kuluttajahintaindeksistä välillisten vero-
19104: mioon, finanssipolitiikka oli v. 1993 jo selvästi jen, tukipalkkioiden, asuntojen hintojen ja asun-
19105: kasvua hillitsevää. tolainojen korkojen vaikutus.
19106: Euroopan valuuttajärjestelmän ongelmat ja Rahapolitiikkaa kevennettiin v. 1993. Mittava
19107: markkaan kohdistuvat odotukset painoivat lei- ulkomainen velkaantuminen, tavoiteltu hidas in-
19108: mansa kertomusvuoden kehitykseen kotimaan flaatio ja vakaa valuuttakurssikehitys johtivat
19109: raha- ja valuuttamarkkinoilla. Alkuvuonna koti- siihen, että keventäminen saattoi käytännössä
19110: ja ulkomaisten korkojen ero supistui, markka edetä vain varovaisesti.
19111: heikkeni, yritykset kuolettivat valuuttalaino- Korot alenivat merkittävästi vuoden kulues-
19112: jaan, ja valuuttavelkaisten kotimarkkinayritys- sa, mihin vaikutti rahapolitiikan ohella korkota-
19113: ten asema vaikeutui. son lasku Euroopassa. Valtion pääomantuonti,
19114: Markan kellutuspäätöksen jälkeen rahapoli- julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät
19115: tiikkaa ei enää voitu sitoa kiinteään valuutta- toimet ja maltillinen kustannuskehitys kotimaas-
19116: kurssiin. Inflaatio- ja valuuttakurssiodotusten sa tukivat osaltaan korkokehitystä. Peruskorkoa
19117: vakauttaminen vaati kuitenkin rahapolitiikan laskettiin viidesti, 9,5 prosentista 5,5 prosenttiin.
19118: tavoitteiden ja pelisääntöjen täsmentämisestä. Rahamarkkinakoroissa muutos oli samaa luok-
19119: Niinpä Suomen Pankki asetti tavoitteeksi rajoit- kaa, joten kelluntaa edeltäneeseen tasoon näh-
19120: taa inflaatio kahteen prosenttiin vuoteen 1995 den ne alenivat yli 10 prosenttiyksikköä. Markka
19121: mennessä. Inflaatiota pankki mittaa ns. pohjain- keHui koko vuoden ja vahvistui sen aikana jonkin
19122: flaatioindikaattorilla, joka lasketaan vähentä- verran.
19123: 12
19124:
19125:
19126:
19127:
19128: 3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO
19129: Talousarvioesitys vuodelle 1993 oli 2 milj. mk Kertomusvuonna annettiin viisi lisäbudjettia.
19130: ylijäämäinen. Eduskuntakäsittelyssä menoja li- Koska tosiasiallisen tasapainotilanteen kannalta
19131: sättiin nettomääräisesti 26 milj. mk. Suurimmat olennaista merkitystä on myös tulojen alennuk-
19132: lisäykset tehtiin korkomenoihin. Toisaalta val- silla tai kertymättä jäävillä tuloilla sekä menojen
19133: tion osuutta sairausvakuutuslaista ja kansanelä- säästöillä, otettiin näitä huomioon lisäbudjeteis-
19134: kelaista johtuvista menoista pienennettiin yh- sa siltä osin, kuin ne voitiin kohdistaa momen-
19135: teensä 1 888 milj. mk siksi, että lähes vastaava teille. Lisäbudjeteilla menojen yhteismäärää li-
19136: määrä liikevaihtoveron tuotosta ohjattiin suo- sättiin 29 520 milj. mk; lisäykset kohdistuivat
19137: raan sairausvakuutus- ja kansaneläkemenojen erityisesti pääomasijoituksiin talletuspankkeihin
19138: rahoitukseen. Veroarvioita korotettiin eduskun- ja sosiaaliturvaan. Verotulojen arvioita alennet-
19139: takäsittelyssä 1 920milj. mk. Tästä arviolta 1 500 tiin yhteensä 6 130 milj. mk; liikevaihtoveroar-
19140: milj. mk oli 100 000 markan ylittävästä vuositu- viota laskettiin 2 300 milj. mk. Valmisteverojen
19141: lon osasta kannettavaa ylimääräistä ennakonpi- sekä leimaveron ja autoveron tuottoarviota alen-
19142: dätystä. Nettolainanottoa vähennettiin 2 325
19143: milj. mk. Varsinainen tulo- ja menoarvio osoitti 4
19144: milj. markan ylijäämää.
19145: Kuvio4.
19146: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT
19147: 12 kuukauden liukuva summa
19148: mrd. mk
19149: 4. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot 220 - . - - - - - - , - - - - - - - - - - - - , - - - - ,
19150:
19151: 1991 1992 1993
19152: miljoonaa markkaa 200
19153:
19154: Verotulot') ........................... 248 259 240
19155: Sekalaiset tulot .................... 351 618 2 226
19156: Eläkemaksut ....................... 6 821 6652 6605
19157: Korkotulot ........................... 2 433 3 494 4 161
19158: Takaisin maksettavat lainat 3 656 3 880 4 528
19159: Siirrot budjetista ................. 2925 3167 3 588
19160: Tulot ilman lainananottoa 16434 18 071 21348
19161: 140
19162: Kulutusmenot ...................... 112 429 301
19163: Siirtomenot ......................... 911 972 2197
19164: Reaalisijoitukset .................. 65 31 0 120
19165: Finanssisijoitukset ............... 10659 25 524 12 574
19166: Korkomenot ........................ 292 850 2 443
19167: Varastojen muutos .............. 376 129 373 100
19168: Siirrot budjettiin .................. 4 810 6208 6114
19169: Menot yhteensä .................. 17 225 34144 24002
19170: 80
19171: Tuloylijäämä ....................... 6212 5571 5393
19172: Nettorahoitustarve (-) ...... -791 -16 073 -2653
19173:
19174: 1
19175: ) Varmuusvarastointimaksu. 85 86 87 88 89 90 91 92 93
19176: 13
19177:
19178: nettiin yhteensä 2 780 milj. mk. Muiden tulojen ta edustamattomien kirjanpidollisten erien 1l vai-
19179: arviota korotettiin lisäbudjeteissa 3 279 milj. kutuksesta budjettitalous kuitenkin osoitti kas-
19180: mk. Nettolainanottoa merkittiin lisää 32 370 saylijäämää 16 522 milj. mk.
19181: milj. mk. Lisäbudjeteilla tulojen arviota, netto- Budjetin ulkopuolisten rahastojen 2l tulot il-
19182: lainanotto mukaan lukien, korotettiin netto- man lainanottoa kasvoivat 18 %ja olivat 21 348
19183: määräisesti 29 519 milj. mk. Tulo- ja menoarvi- milj. mk. Tästä valtion eläkerahaston osuus oli
19184: on sekä lisäbudjettien mukaan ylijäämä oli 3 37 % ja valtion asunto-olojen kehittämisrahas-
19185: milj. mk. ton osuus 24 %. Rahastojen menot ilman kuole-
19186: Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 2 637 tuksia supistuivat 30 %ja olivat 24 002 milj. mk.
19187: milj. mk pienemmiksi kuin menoarviot. Tulot Menojen supistuminen aiheutui valtion vakuus-
19188: puolestaan olivat 2 743 milj. mk tuloarvioita rahaston kautta maksetun pankkituenjäämises-
19189: suuremmat. Tilinpäätös osoitti 5 383 milj. mar- tä 9 512 milj. mk edellisvuotista pienemmäksi.
19190: kan ylijäämää; edellisenä vuonna alijäämä oli Menoista asunto-olojen kehittämisrahaston
19191: ollut 3 447 milj. mk. Siirtyvien ja maksusuoritus- osuus oli 34 %, valtion eläkerahaston osuus 25 %
19192: ja valtion vakuusrahaston osuus 18 %. Budjetin
19193: ulkopuolisten rahastojen tuloylijäämä oli 5 393
19194: milj. mk ja nettorahoitustarve 2 653 milj. mk.
19195: 5. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino Edellisenä vuonna tuloylijäämä oli ollut 5 570
19196: milj. mk ja nettorahoitustarve mm. pankkituen
19197: 1991 1992 1993 vuoksi 16 073 milj. mk.
19198: miljoonaa markkaa Valtiontalouden (budjettitalous + budjetin
19199: ulkopuoliset rahastot) verotulot supistuivat
19200: Budjettitalous vajaa 5 %. Kun muut tulot kasvoivat osin
19201: Tulot ilman rahoitus-
19202: taloustoimia ................. 135 461 127 938 127 566
19203: poikkeuksellisten ja kertaluonteisten tekijöiden
19204: Menot ilman rahoitus- vuoksi yli kolmanneksen, tulot ilman lainan-
19205: taloustoimia ................. 165090 174909 181600 ottoa olivat kertomusvuonna 136,6 mrd. mk eli
19206: Tuloylijäämä (+) .......... -29 629 -46 971 -54 035
19207: lähes 4% suuremmat kuin v. 1992.
19208: Finanssisijoitukset, Valtiontalouden kassamenot olivat 197,6
19209: netto 1-1 ...................... -1 884 -8 803 -4 340 mrd. mk ja supistuivat 3 %, mikä aiheutui lähin-
19210: Nettorahoitustarve (-) -31 513 -55 774 -58 375 nä pankkituen pienentymisestä. Vuonna 1992
19211: pankkitukea maksettiin valtion talousarviosta ja
19212: Rahastotalous valtion vakuusrahastosta yhteensä 22,3 mrd.
19213: Tulot ilman rahoitus-
19214: taloustoimia ................. 12778 14 191 16 820
19215: mk, ja v. 1993 6,8 mrd. mk. Ilman pankkitukea
19216: Menot ilman rahoitus- menot lisääntyivät nimellisesti runsas 5 % ja
19217: taloustoimia ................. 6566 8620 11 428 reaalisesti 4 %.
19218: Tuloylijäämä (+) .......... 6212 5570 5393 Kun valtiontalouden menot supistuivat ja tu-
19219: Finanssisijoitukset, lot ilman lainanottoa kasvoivat, nettorahoitus-
19220: netto 1-1 ...................... -7003 -21644 -8046 tarve supistui edellisen vuoden 71,8 mrd. mar-
19221: Nettorahoitustarve 1-1 -791 -16073 -2653 kasta kertomusvuonna 61,0 mrd. markkaan.
19222: Kun kertomusvuoden aikana nostettiin lainoja
19223: Valtiontalous" valtiontalouteen 84,0 mrd. mk enemmän kuin
19224: Tulot ilman rahoitus-
19225: taloustoimia ................. 134 626 126 617 129 229 maksettiin kuoletuksia, valtiontalouden kassa-
19226: Menot ilman rahoitus- ylijäämä oli 23,0 mrd. mk.
19227: taloustoimia ................. 158 043 168 017 177 870
19228: Tuloylijäämä (+) .......... -23417 -41400 -48641 1
19229: > Tilinpäätöksen tuloissa ja ruenoissa ei oteta huomioon
19230: Finanssi sijoitukset, siirtyvien erien kannan muutoksia, jotka kuitenkin vai-
19231: netto(-) ...................... -8887 -30447 -12386 kuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpäätökseen sisältyy
19232: Nettorahoitustarve 1-1 -32 304 -71847 -61028 eriä, joita vastaavia samanaikaisia maksusuorituksia ei
19233: ole tai jotka eivät missään vaiheessa merkitse kassa-
19234: Valtion netto- tuloa tai -menoa.
19235: lainanotto ..................... 25659 70692 84036 2
19236: l Asunto-olojen kehittämisrahasto (1.12.1993 lukien
19237: asuntorahasto ), valtion eläkerahasto, maatilatalouden
19238: 1) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja tai menoja ei kehittämisrahasto, huoltovarmuusrahasto, valtionta-
19239: voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen kuurahasto, valtion vakuusrahasto, ydinjätehuoltora-
19240: vuoksi. hasto ja öljysuojarahasto.
19241: 14
19242:
19243: Kuvio 5. nemmät kuin valtion tavaroiden ja palvelusten
19244: VALTIONTALOUDEN NETTORAHOITUSTARVE (-) ostot ja siirtomenot. Valtiontalouden tuloalijää-
19245: 12 kuukauden liukuva summa mä oli siten edellisen vuoden 41,4 mrd. markan
19246: mrd. mk tuloalijäämän sijaan 48,6 mrd. mk. Kun nettofi-
19247: 40.---------,-------------,-----,
19248: nanssisijoitukset olivat 12,4 mrd. mk, nettora-
19249: hoitustarve oli 61,0 mrd. mk, mikä suhteessa
19250: kansantuotteeseen oli 12,7 %.
19251: 20 Kun valtiontalouden rahoitusalijäämän kat-
19252: tamiseksi otettiin nettomääräisesti lainaa 84,0
19253: mrd. mk, kertomusvuoden kokonaistulot nousi-
19254: vat 23,0 mrd. mk menoja suuremmiksi. Varsinai-
19255: sia lyhytaikaisia rahoitusvarauksia eli varoja hal-
19256: linnollisen taseen "budjetoimattomien sijoitus-
19257: -20 ten" tileillä oli kertomusvuoden lopussa 36,3
19258: mrd. mk, joka vastasi parin kuukauden menoja.
19259: Edellisessä vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia
19260: -40
19261: oli ollut 19,6 mrd. mk ja vuoden 1991 lopussa
19262: 15,7 mrd. mk. Kun kertomusvuodelta siirtyneet
19263: menot kasvoivat 13,1 mrd. mk ja siirtyneet tulot
19264: 2,1 mrd. mk, siirtyneistä eristä aiheutunut rahoi-
19265: -60 tusvastuu lisääntyi 11,0 mrd. mk. Kun samanai-
19266: kaisesti lyhytaikaiset rahoitusvaraukset kasvoi-
19267: vat 16,7 mrd. mk, valtiontalouden rahoitusase-
19268: -80 ma parani hieman. Kertomusvuoden lopussa ly-
19269: hytaikaiset rahoitusvaraukset ylittivät siirtynei-
19270: den menojen ja tulojen nettomäärän 15,7 mrd.
19271: markalla.
19272: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 Budjettitalouden velka vuoden 1993 päättyes-
19273: sä oli 233,1 mrd. mk ja rahastotalouden velka
19274: 32,5 mrd. mk. Kun budjettitalouden velasta 9,7
19275: mrd. mk oli otettu valtion eläkerahastolta, val-
19276: tiontalouden velka oli kertomusvuoden lopussa
19277: Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman val- 255,8 mrd. mk. Kansainvälisen vertailukelpoi-
19278: tiolle takaisin maksettuja lainoja ja nettolainan- suuden parantamiseksi velkakäsitettä on nyttem-
19279: ottoa olivat kertomusvuonna 48,6 mrd. mk pie- min laajennettu hieman (ks. luku 8).
19280: 15
19281:
19282:
19283:
19284:
19285: 4. VALTION TULOT
19286: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloar- yhteensä 1 920 milj. mk. Nettolainanottoa vä-
19287: vioksi oli 175 277 milj. mk. Eduskuntakäsittelys- hennettiin 2 325 milj. mk.
19288: sä tuloarvio nousi nettomääräisesti 28 milj. mk. Kertomusvuoden aikana lisättiin budjetoitu-
19289: Verotulojen arvioita korotettiin mm. ylimääräi- ja tuloja nettomääräisesti 29 519 milj. mk, mikä
19290: sen ennakkoperinnän eli ns. lainaveron vuoksi sisälsi verojen tuottoarvioiden vähennyksiä
19291:
19292:
19293: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1993
19294:
19295: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa-
19296: tulo- tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma
19297: arvioksi vähennykset
19298: miljoonaa markkaa
19299:
19300: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ....... 104 450 106 370 -6130 100 240 100 164 100 164
19301: 12 Os. Sekalaiset tulot ............................... 18 592 19 025 2 049 21 074 21866 21 891
19302: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ... 3 725 3 725 1 230 4955 5 490 5 510
19303: 15 Os. Lainat .............................................. 48 511 46186 32 370 78 556 80046 77 735
19304:
19305: Yhteensä .................................................... 175277 175 305 29519 204824 207 567 205 301
19306:
19307:
19308:
19309: 7. Valtiontalouden kassatulot
19310:
19311: 1991 1992 1993 Muutos
19312: 1993/92
19313: miljoonaa markkaa %
19314:
19315: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... . 41 054 34 310 31 655 -8
19316: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .......... . 44 648 42 030 39 275 -7
19317: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................. . 2 043 1 678 1 488 -11
19318: Valmisteverot ............................................................................ 18 440 18 512 20 388 10
19319: Muut verot ja veronluonteiset tulot ......................................... 9 259 8 836 7 597 -14
19320: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................ . 115 444 105 367 100 404 -5
19321:
19322: Sekalaiset tulot'i ........................................................................ 13 305 14 778 20 412 38
19323: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............................................... 5 723 6277 8 413 34
19324: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
19325: rahoituskatteet ...................................................................... . 153 195
19326: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ......................................... 4 443 5 052 7 366 46
19327: Tulot ilman lainanottoa ........................................................... 139 068 131 669 136 595 4
19328:
19329: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) .............................. . 25 659 70 692 84 036 19
19330: Kassatulot yhteensä ................................................................. 164 727 202 362 220 631 9
19331:
19332: 11 Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit.
19333: 16
19334:
19335: 6 130 milj. mk ja nettolainanoton lisäystä 32 370 Kuvio 6.
19336: VALTIONTALOUDEN TULOT
19337: milj. mk. Kertomusvuodelle budjetoidut tulot
19338: olivat yhteensä 204 824 milj. mk. mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa
19339: 250.--------------------------------,
19340: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tu-
19341: lot olivat 207 567 milj. mk eli 2 743 milj. mk
19342: budjetoituja suuremmat. Budjettitalouden kas-
19343: satulot olivat 205 301 milj. mk eli 477 milj. mk
19344: suuremmat kuin kaikki budjetoidut tulot. 200
19345: Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot ilman
19346: lainanottoa kasvoivat 18 %ja olivat 21 348 milj.
19347: Tulot pl. netto-
19348: mk. Työntekijän uuden 3 prosentin eläkemaksun
19349: lainanotto
19350: vuoksi valtion eläkerahastolle kertyi maksuja lä-
19351: hes edellisvuotinen määrä eli 6 605 milj. mk, 150
19352: vaikka valtion eläkemaksua alennettiin 3 pro-
19353: senttiyksikköä. Rahastojen korkotulot lisääntyi-
19354: vät 19% eli 4 161 milj. markkaan. Korkotuloja
19355: kertyi lähinnä asunto-olojen kehittämisrahaston 100
19356: ja valtion eläkerahaston antamista lainoista. Ra-
19357: hastoille takaisinmaksettuja lainoja saivat lä- Verotulot
19358: hinnä valtion ydinjätehuoltorahasto ja asunto-
19359: olojen kehittämisrahasto. Niitä kertyi yhteensä
19360: 4 528 milj. mk eli 17% edellisvuotista enemmän. 50
19361: Koko valtiontalouden kassatu1ot 1l nousivat
19362: 220 631 milj. markkaan (taulukko 7 ja liite 4).
19363: Nettolainanottoa tästä oli 84 036 mi1j. mk.
19364: 1
19365: 0 +------r----~------+-----~----~
19366: > Budjettitalouden kassatulot miinus siirrot rahastoista
19367: plus rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = val- 89 90 91 92 93
19368: tiontalouden tulot.
19369:
19370:
19371:
19372:
19373: 8. Verojäämät
19374:
19375: 1991 1992 1993 Muutos
19376: 1993/92
19377: miljoonaa markkaa %
19378:
19379: Ennakkovero .............................................................................. 1 629 1 528 1 549 1
19380: Kannossa maksettavat verotuslain mukaiset verot ............... . 4 203 5 704 7 083 24
19381: Perintö- ja lahjavero ................................................................. . 68 81 89 10
19382: Maksuunpannut työnantajasuoritukset .................................. . 3 462 4152 4903 18
19383: Muut maksuunpannut välittömät verot .................................. . 38 49 90 85
19384:
19385: Välittömät verot yhteensä ....................................................... . 9400 11 513 13714 19
19386:
19387: Maksuunpantu liikevaihtovero ................................................. 3 937 5055 6973 38
19388: Muut maksuunpannut välilliset verot ...................................... 10 13 80
19389:
19390: Välilliset verot yhteensä .......................................................... . 3 947 5068 7 053 39
19391:
19392: Verojäämät yhteensä .............................................................. . 13 347 16 581 20767 25
19393: 17
19394:
19395: Valtiontalouden verotulot supistuivat lähes Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä
19396: 5 %, vajaa 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin määrin maksuunpannut verot saadaan kanne-
19397: kansantuotteen arvo. Tulo- ja varallisuusveron tuiksi. Viime vuosina verojäämät ovat kasvaneet
19398: tuotto väheni 2 prosenttiyksikköä palkkasum- suhteessa verojen tuottoon. Verojäämät lisään-
19399: man supistumista enemmän. Vuonna 1993 mak- tyivät kaikkiaan 25 %ja olivat vuoden päättyes-
19400: settiin mm. kahdet veronpalautukset, tammi- sä 20,8 mrd. mk. Verojäämät sisältävät välittö-
19401: kuussa ja joulukuussa. Välillisten verojen tuot- mien verojen osalta kaikille veronsaajille kuulu-
19402: toa vähensi yksityisen kulutuksen ja koko koti- via osuuksia. Koska suoritukset eri veronsaajille
19403: maisen kysynnän pieneneminen. Auto- ja moot- määräytyvät kertyneiden verotulojen mukaan,
19404: toripyöräveroa kertyi viidesosa vähemmän sekä uudet verojäämät vähentävät kaikkien veron-
19405: leimaveroa kuudesosa vähemmän kuin edellise- saajien kassatuloja niiden osuuksien suhteessa.
19406: nä vuonna. Kertomusvuonna verojäämien kasvu merkitsi
19407: Valtiontalouden veroaste aleni 2,1 prosent- 4 183 milj. markan jäämistä pois veronsaajien
19408: tiyksikköä ja oli 22,7 %. Koko veroaste pysyi tuloista.
19409: lähes edellisvuotisella tasolla ja oli 46,7 %.
19410:
19411:
19412:
19413:
19414: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
19415: Pääoma- ja yritysverouudistusta koskevat lait 1993 tuli kertomusvuonna voimaan. Tätä väliai-
19416: tulivat voimaan kertomusvuoden alussa. Uudis- kaissäännöstä jatkettiin myöhemmin myös vuo-
19417: tuksen keskeinen osa oli luonnollisten henkilöi- sille 1994 ja 1995.
19418: den tulojenjakaminen ansio- ja pääomatuloihin. Yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia muu-
19419: Pääomatuloihin kohdistuu 25 prosentin suurui- tettiin siten, että yhteisöllä ei ole enää oikeutta
19420: nen valtionvero, joka on sama kuin yhteisöjen saada veronpalautusta osinkoon liittyvän hyvi-
19421: tuloverokanta. tyksen johdosta. Saamatta jääneestä hyvitykses-
19422: Yritysverotuksen merkittävimmät muutokset tä muodostuu ns. käyttämätöntä hyvitystä, joka
19423: olivat varausjärjestelmistä luopuminen siirtymä- voidaan vähentää seuraavan kymmenen vuoden
19424: kauden kuluessa ja käyttöomaisuuskiinteistöjen aikana.
19425: sekä arvopapereiden luovutusten veronalaista- Kehitysalueiden veronhuojennuksista annet-
19426: minen omistusajasta riippumatta. Vanhat va- tua uutta lakia sovelletaan vuosilta 1994-2000
19427: raukset tulee tulouttaa tai käyttää vuoden 1997 toimitettavissa verotuksissa. Laissa säädetään
19428: loppuun mennessä. Uusia varauksia ei enää saa- kehitysalueinvestointien korotetuista poistoista.
19429: nut tehdä lukuunottamatta v. 1993 10 prosentin Vuosille 1993 ja 1994 säädettiin laki tuotannollis-
19430: toimintavarausta sekä turva- ja velvoitevarasto- ten investointien väliaikaisesti korotetuista pois-
19431: jen 30 prosentin varastovarausta. toista, mikä sallii tuotantorakennusten sekä tuo-
19432: Talletuspankkien ja luottolaitosten ns. järjes- tannollisten koneiden ja laitteiden hankintame-
19433: tämättömien saamisten korkojen tulouttamisen nojen poistamisen kaksi kertaa niin suuren pro-
19434: lykkäämistä koskeva lainmuutos vuosille 1991- sentin mukaan kuin elinkeinoverolaki sallii.
19435:
19436: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
19437: 1991 1992 1993 Muutos
19438: 1993/92
19439: miljoonaa markkaa %
19440:
19441: Tulo- ja varallisuusvero ........................................................... . 39 527 32 009 29 069 -9
19442: Korkotulojen lähdevero ............................................................ 276 1 069 1 663 56
19443: Perintö- ja lahjavero ................................................................. . 990 1 019 923 -9
19444: Arpajaisvero .............................................................................. 261 213
19445:
19446: Yhteensä .................................................................................... 41054 34310 31 655 -8
19447:
19448: 3 341139M
19449: 18
19450:
19451: Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel- mioon lopullisessa verotuksessa, joten se lisää
19452: leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet veronpalautuksia tai pienentää jälkikantoa. En-
19453: varallisuusverosta vapaita. nakkoperinnän korotuksen arvioidaan lisänneen
19454: Vuodesta 1993 lähtien verovelvollinen voi vä- vuoden 1993 tuloverokertymää 1,5 mrd. mk.
19455: hentää pääomatuloista asunto- ja opintovelan Vuoden 1991 tuloihin kohdistunut verotus
19456: korot sekä veronalaisen tulon hankkimiseksi valmistui viivästyneenäjoulukuun alussa v. 1992.
19457: otetun velan korot. Jos korkokulut ylittävät pää- Vuoden 1991lopullisen verotuksen veronpalau-
19458: omatulot, erotuksesta 25 % voidaan vähentää tusten, 11 090 milj. mk, maksaminen siirtyi vuo-
19459: alijäämähyvityksenä ansiotulosta. Vähennyksen den 1993 tammikuuhun. Viivästyneille veronpa-
19460: yläraja on 8 000 mk, mutta sitä korotetaan puo- lautuksille maksettiin hyvityksiä 775 milj. mk.
19461: lison ja alaikäisten lasten osalta. Siirtymäkauden Myös vuoden 1991 lopullisen verotuksen jälki-
19462: järjestelynä ne, joilla on opinto- tai asuntovel- kanto, 9 405 milj. mk, ajoittui kokonaisuudes-
19463: kaa, saavat tehdä vuosina 1993-2002 ylimää- saan vuoden 1993 puolelle. Koronluonteisia lisä-
19464: räisen korkovähennyksen. Ylimääräinen korko- maksuja perittiin 530 milj. mk. Koronluonteisis-
19465: vähennys on prosenttiosuus vuoden 1992 korois- ta hyvityksistä ja lisämaksuista luovutaan vuo-
19466: ta, ja se alenee asteittain 17,5 prosentista v. 1993 den 1993 tuloihin kohdistuvasta lopullisesta ve-
19467: 5,0 prosenttiin v. 1998-2002. Vuosina 1993 ja rotuksesta alkaen (461193).
19468: 1994 voidaan myös kulutusluottojen korot vä- Vuoden 1992 tuloihin kohdistunut lopullinen
19469: hentää rajoituksetta pääomatuloista. Jos kulu- verotus valmistui ajallaan marraskuun 1993 alus-
19470: tusluottojen korot olivat pääomatuloja suurem- sa. Veronpalautuksia korotuksineen maksettiin
19471: mat, ansiotuloista voitiin vuodelta 1993 vähen- joulukuussa 8 235 milj. mk. Lopullisen verotuk-
19472: tää enintään 1 000 mk alijäämähyvityksenä. senjälkikanto korotuksineen oli 10 030 milj. mk.
19473: Vuoden 1993 henkilökohtaiset ennakonpidä- Laki korkotulojen lähdeverosta säädettiin py-
19474: tysprosentit tulivat voimaan 1.4.1993. Tammi- syväksi (1550/92), ja lähdevero korotettiin 15
19475: maaliskuussa ennakonpidätys toimitettiin vuo- prosentista 20 prosenttiin vuodelle 1993. Lähde-
19476: den 1992 pidätysperusteiden mukaan. veron kertymä kasvoi 56 %ja oli 1 663 milj. mk.
19477: Ennakkoperinnän korotusta (ns. lainaveroa) Tulon ja varallisuuden perusteelle kannettavat
19478: kannetaan v. 1993-1995 erillisen progressiivi- verot yhteensä supistuivat 8 %, ja niitä kertyi
19479: sen asteikon mukaan. Korotus otetaan huo- 31 655 milj. mk.
19480:
19481:
19482:
19483:
19484: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
19485: Liikevaihtoverokannan väliaikainen korotus omaisuuden osalta arvonlisäverotukseen siirty-
19486: 22 prosenttiin tuli pysyväksi kertomusvuoden misen yhteydessä. Veron kertaantumisen estämi-
19487: alussa (927/92). Laskennallinen vähennys verot- seksi käytettyjen tavaroiden kaupassa lakiin si-
19488: tomina hankituista käytetyistä tavaroista pois- sällytettiin säännökset marginaaliverotusmenet-
19489: tettiin 1.9.1993 alkaen (665/93). Tällä pyrittiin telystä. Vero suoritetaan vain omasta myynti-
19490: estämään veroetujen tavoittelu käytetyn käyttö- palkkiosta.
19491:
19492:
19493: 10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
19494:
19495: 1991 1992 1993 Muutos
19496: 1993/92
19497: miljoonaa markkaa %
19498:
19499: Liikevaihtovero .......................................................................... 42 632 40 010 37 295 -7
19500: siitä Oy Alko Ab ..................................................................... 1 408 1 344 1167 -13
19501: Vakuutusmaksuvero ................................................................ . 1 724 1 674 1637 -2
19502: Apteekkimaksut ......................................................................... 293 346 344 -1
19503:
19504: Yhteensä .................................................................................... 44648 42030 39275 -7
19505: 19
19506:
19507: Kertomusvuonna kannetusta liikevaihtove- kiaan 37 295 milj. mk, josta Oy Alko Ab suoritti
19508: rosta 1 782 milj. mk tilitettiin suoraan Kansan- 1 167 milj. mk. Liikevaihtoveron kertymää supis-
19509: eläkelaitokselle, mikä supisti valtion liikevaihto- tijäämien kasvu 1 918 milj. markalla.
19510: veromomentille kertynyttä veroa yli 4 %. Myös Vakuutusmaksuveron tuotto supistui 2%, ja
19511: lama supisti verokertymää, ja liikevaihtoveroa sitä kertyi 1 637 milj. mk. Apteekkimaksuja ker-
19512: kertyi kertomusvuonna 7 % edellisvuotista vä- tyi lähes edellisvuotinen määrä eli 344 milj. mk.
19513: hemmän. Liikevaihtovero tuotti valtiolle kaik-
19514:
19515:
19516: 4.3. Valmisteverot
19517: Oluen ja muiden alkoholijuomien veroperus- jen, jyrsinturpeen ja maakaasun polttoaineveron
19518: teet pysyivät ennallaan. Kertomusvuoden hel- lisävero korotettiin kaksinkertaiseksi (1561/92).
19519: mikuussa eräiden alkoholijuomien hintoja koro- Vuoden puolivälissä dieselöljyn rikittömän laa-
19520: tettiin markan devalvoitumisenja oluiden hinto- dun lisävero alennettiin 27 pennistä 12 penniin
19521: ja panimokorvausten korotusten vuoksi. Koro- litralta (1561/92). Veroperusteiden korotuksen
19522: tukset nostivat alkoholijuomien myyntihintoja ansiosta polttoaineveron kertymä kasvoi 20 %ja
19523: keskimäärin 2 %. Alkoholijuomien kuluttaja- nousi 8 404 milj. markkaan.
19524: hinnat olivat vuositasolla prosentin korkeam- Sokeriveroa alennettiin kertomusvuoden
19525: mat kuin v. 1992. Olutveron kertymä supistui alusta 23 pennillä 1,26 markkaan kilolta.
19526: 4 %ja oli 2 430 milj. markkaa. Alkoholijuoma- Kertomusvuoden alussa ryhdyttiin kanta-
19527: veron kertymä pieneni vieläkin enemmän eli 7 % maan sähköveroa 1,5 p/kWh sekä ydinvoima- ja
19528: ja jäi 3 882 milj. markkaan. tuontisähköstä lisäveroa 0,62 p/kWh. Eräiden
19529: Vuoden 1993 alussa korotettiin moottoriben- energiaintensiivisten tuotteiden valmistukseen
19530: siinin perusveroa 47 p/1, dieselöljyn 10 p/1, kevy- käytetyn sähkön perusvero palautettiin tuotta-
19531: en polttoöljyn 4,2 p/1 ja ryhdyttiin kantamaan jalle (1558/92).
19532: raskaasta pohtoöljystä perusveroa 2,5 p/kg. Vä- Valmisteveroja kertyi kertomusvuonna yh-
19533: hemmän saastuttavan reformuloidun bensiinin teensä 20 388 milj. mk eli 10% enemmän kuin v.
19534: lisävero oli 5 p/1 alempi. Kivihiilen, polttoöljy- 1992.
19535:
19536: 11. Valmisteverot
19537:
19538: 1991 1992 1993 Muutos
19539: 1993/92
19540: miljoonaa markkaa %
19541:
19542: Tupakkavero .............................................................................. 3175 2 969 3173 7
19543: Olutvero ..................................................................................... 2 614 2 530 2 430 -4
19544: Alkoholijuomavero ................................................................... 4 516 4173 3 882 -7
19545: Elintarviketuotteiden valmistevero ......................................... . 239 224 208 -7
19546: Polttoainevero ........................................................................... 6487 7 003 8 404 20
19547: Muut valmisteverot .................................................................. . 1 409 1 613 2 291 42
19548: Yhteensä .................................................................................... 18 440 18 512 20 388 10
19549:
19550:
19551:
19552:
19553: 4.4. Muut verot
19554: Uusia vapaakauppasopimuksia tuli voimaan seksi alkuvuodesta. KEVSOS-sopimukset jäivät
19555: seitsemän ja niihin liittyviä kahdenvälisiä maata- pääosin voimaan uusien Efta-sopimusten (Efta-
19556: loustuotesopimuksia viisi. Viron, Latvian ja Israel-, Efta-Romania- ja Efta-Puola-sopimus)
19557: Liettuan tullittomuuspöytäkirjoissa alettiin so- rinnalle. Kertomusvuonna kannettiin tuontitul-
19558: veltaa tuotekohtaisia alkuperäsääntöjä. Venäjän lia 1 156 milj. mk eli hieman edellisvuotista enem-
19559: ja muiden IVY-maiden tuonti muuttui tullinalai- män.
19560: 20
19561:
19562: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
19563:
19564: 1991 1992 1993 Muutos
19565: 1993/92
19566: miljoonaa markkaa %
19567:
19568: Tuontitulli ...................................................................................... 1 232 1139 1156 1
19569: Tuontimaksut ................................................................................ 58 73 62 -15
19570: Tasausvero ................................................................................... 752 465 269 -42
19571: Yhteensä ...................................................................................... . 2 043 1678 1488 -11
19572:
19573:
19574:
19575: Tuontimaksuja kannettiin 62 milj. mk. Koko- Ulkomaisten luottojen kustannuksia alen-
19576: naistuotosta huomattava osa kertyi koiran- ja nettiin väliaikaisesti, jotta yksityisen sektorin
19577: kissanruokien, juustojen sekä lampaanlihan luotonkysyntä vahvistuisi, vapauttamaHa
19578: tuonnista. 1.7.1993-31.12.1995 välisenä aikana otettavat
19579: Tasausveroa kannettiin kertomusvuonna 269 lainat luottoverosta. Luottoveron tuotto kerto-
19580: milj. mk, eli 42% vähemmän kuin edellisenä musvuonna oli silti 198 milj. mk eli 61 % edellis-
19581: vuonna. Tasausveroperusteet alenivat kertomus- vuotista enemmän.
19582: vuoden alussa puoleen v. 1992 voimassa olleista Kertomusvuoden alussa kumottiin henkilö-
19583: tasausveron määristä. autojen ruosteenestokäsittelyn perusteella
19584: Huomattava osa leimaverosta kertyy asunto- myönnetty vähennys ja otettiin käyttöön 400
19585: ja kiinteistökaupoista sekä velkakirjoista ja muis- markan vähennys takalasin huurteenpoistolait-
19586: ta saamistodisteista. Kertomusvuoden alussa teesta ja valonheitinten pesulaitteesta. Henkilö-
19587: muutettiin liikennelupien leimaverotusta ja pois- autojen autoveroa alennettiin 20 prosenttiyksik-
19588: tettiin työttömyyskassojen keskuskassan anta- köä valtioneuvoston päätöksellä 3.5.1993 lu-
19589: man velkakirjan tai muun lainasopimuksen lei- kien, ja asiasta säädetty laki (654/93) tuli voi-
19590: mavero (1322/92). Heinäkuun alussa voimaan maan 12.7.1993. Samalla päätettiin kantaa
19591: tulleen lainmuutoksen mukaan leimaveroa ei pe- maastohenkilöautoista sama vero kuin muista
19592: ritä yleisölle tarjotusta joukkovelkakirjalainasta, henkilöautoista ja pakettiautoista veroa 50 %
19593: talletuspankin antamasta haltijavelkakirjasta verotusarvosta. Veron takaisinpalautus rajattiin
19594: eikä lainausliikettä harjoittavalle laitokselle tai vain henkilöliikenteeseen. Uusia henkilöautoja
19595: kassalle annettavasta edelleen välitettävästä hal- rekisteröitiin viidesosa edellisvuotista vähem-
19596: tijavelkakirjasta. Samalla laajennettiin leimave- män. Auto- ja moottoripyöräveron tuotto oli
19597: rosta vapauttamisen edellytyksiä ja lisättiin sään- 1 609 milj. mk eli 19 % pienempi kuin edellisenä
19598: nös leimaveron kiertämisen estämisestä (620/93). vuonna.
19599: Leimaverosta luovuttiin monilta osin virastojen Kertomusvuoden alusta henkilöautojen
19600: ja laitosten ryhtyessä kantamaan vastaavia mak- moottoriajoneuvoveroa korotettiin kultakin al-
19601: suja. Leimaveroa kannettiin 2 527 milj. mk eli kavalta 100 kilolta 111 markasta 150 markkaan
19602: 16% edellisvuotista vähemmän. (1546/92). Polttoainemaksu päätettiin 15.4.1993
19603:
19604:
19605:
19606: 13. Muut verot ja veronluontaiset tulot
19607: 1991 1992 1993 Muutos
19608: 1993/92
19609: miljoonaa markkaa %
19610:
19611: Leimavero .................................................................................. 3 456 3 021 2 527 -16
19612: Auto- ja moottoripyörävero ...................................................... 2 380 1 987 1 609 -19
19613: Moottoriajoneuvovero ............................................................ . 863 817 885 8
19614: Oy Alko Ab:n ylijäämä ............................................................ .. 1 422 1 501 1133 -25
19615: Muut ........................................................................................... 1 138 1 511 1 443 -4
19616: Yhteensä ................................................................................... . 9259 8837 7 597 -14
19617: 21
19618:
19619: alkaen ottaa huomioon veroa vähentävänä pan- Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttama ylijäämä jäi
19620: taessa maksuun moottoriajoneuvoveron lisäve- 1 133 milj. markkaan eli 25% pienemmäksi kuin
19621: roa (339/93). Veron kokonaistuotto oli 885 milj. V. 1992.
19622: mk eli 8 % edellisvuotista suurempi. Muut verot ja veronluonteiset tulot tuottivat
19623: Kertomusvuoden alusta matkustajavero kor- kertomusvuonna 14 % vähemmän kuin vuotta
19624: vattiin 200 markan tilauslentoverolla, jota kan- aiemmin, ja niitä kertyi yhteensä 7 597 milj. mk.
19625: nettiin tilauslentoon osallistuvalta matkustajat-
19626: ta. Vero ei koskenut alle 12-vuotiaita lapsia (976/
19627: 92). Tilauslentoveroa kertyi 111 milj. mk.
19628:
19629:
19630:
19631: 4.5. Muut tulot
19632: Verojen osuus tuloista ilman lainanottoa on mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja tarkas-
19633: useana vuonna ollut 85 %, mutta se on alentunut tustoiminnan tulot sekä erilaiset liikenteeseen
19634: vähitellen ja oli kertomusvuonna 74%. Veroilla liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet valtion
19635: ja muilla tuloilla on aiempina vuosina rahoitettu hoitamista tehtävistä, kuten verotoimistojen ja
19636: 95 %valtion menoista ilman kuoletuksia, mutta poliisilaitoksen menoista, paikallisteiden me-
19637: vuonna 1991 tämä suhdeluku aleni 81 prosent- noista yms. sisältyvät muihin tuloihin.
19638: tiin ja oli kertomusvuonna 65 % kuten jo edel- Valtio sai antamistaan lainoista v. 1993 kor-
19639: lisenäkin vuonna. Nettolainanotolla on siten ra- kotuloja 4 585 milj. mk eli 63% enemmän kuin
19640: hoitettu keskimäärin 5 % menoista; vuonna edellisenä vuonna. Korkotulojen kasvuun vai-
19641: 1991 kuitenkin jo 19 %ja vuosina 1992 ja 1993 kutti lainanoton ajoittaminen alkuvuoteen mm.
19642: 35 %. Muiden tulojen kuin verotulojen osuus valuuttavarantosyistä, ja lainattujen varojen si-
19643: menojen rahoituksesta on pysynyt 13-18 pro- joittaminen rahoitusmarkkinoille ennen niiden
19644: sentin vaiheilla. käyttöä menojen rahoitukseen. Korkotulot
19645: Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista asunto- ja perusparannuslainoista kasvoivat
19646: palveluksista kannettavista maksuista, valtion 23 %; korkotuotto suhteessa lainakantaan kerto-
19647: antamien lainojen koroista ja kuoletuksista sekä musvuoden alussa nousi hieman ja oli 5%. Mui-
19648: muista finanssisijoituksista saaduista koroista ja den lainojen keskimääräinen tuotto oli 16 %eli 9
19649: osingoista. Palveluista kannettuja maksuja ovat prosenttiyksikköä suurempi kuin v. 1992.
19650:
19651: 14. Muut tulot
19652: 1991 1992 1993 Muutos
19653: 1993/92
19654: miljoonaa markkaa %
19655:
19656: Sekalaiset tulot .......................................................................... 13 305 14 778 20 412 38
19657: -osuus veikkausvoittovaroista 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 2 276 2 543 2 576 1
19658: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä
19659: määräaikana ......................................................................... 339 427 418 -2
19660: -liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
19661: omaisuuden myynnit ........................................................... 6 9
19662: -muut ...................................................................................... 10 684 11 799 17 419 48
19663: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............................................... 5 723 6 277 8 413 34
19664: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten
19665: rahoituskatteet ....................................................................... 153 195
19666: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ......................................... 4 443 5 052 7 366 46
19667:
19668: Yhteensä .................................................................................... 23 624 26302 36190 38
19669:
19670:
19671: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa-
19672: dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto.
19673: 22
19674:
19675: Valtion myöntämiä lainoja maksettiin takai- Korkotulot obligaatioista ja talletuksista kas-
19676: sin 7 366 milj. mk eli 46% enemmän kuin edel- voivat 61 %. Lyhytaikaisista sijoituksista kertyi
19677: lisenä vuonna. Takaisin maksetuista lainoista tuloa yhteensä 3 494 milj. mk eli 45% edellisvuo-
19678: 1 482 milj. mk oli asunto- ja perusparannuslaino- tista enemmän. Osinkotulot jäivät kertomus-
19679: ja, mikä vastasi 3 %asuntolainojen kannasta ker- vuonna 247 milj. markkaan. Saadut osingot mer-
19680: tomusvuoden alussa. Ydinjätehuoltorahaston kitsivät keskimäärin 3 prosentin tuottoa budjet-
19681: antamien lainojen takaisinmaksuja oli 2 036 milj. tivaroin rahoitetulle valtionyhtiöiden osakepää-
19682: mk. Loppuosa lainojen takaisinmaksuista jakau- omalle. Vuonna 1992 vastaava tuotto oli 4%.
19683: tui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä teollisuu- Muut kuin verotulot olivat kertomusvuonna
19684: den ja muiden elinkeinojen osalle. Näiden val- yhteensä 36 190 milj. mk, 38% enemmän kuin
19685: tiolta saamista lainoista suuri osa on annettu edellisenä vuonna.
19686: maatilatalouden kehittämisrahaston kautta.
19687: 23
19688:
19689:
19690:
19691:
19692: 5. VALTION MENOT
19693:
19694: Vuoden 1993 varsinaisen menoarvion menot "yhden asian" lisätalousarviota, jotka kumpikin
19695: olivat 1,4% suuremmat kuin vuoden 1992 budje- liittyivät pankkitukeen. Lisätalousarvioiden me-
19696: tissa. Eduskuntakäsittelyssä menojen loppusum- nosumma kohosi poikkeuksellisen suureksi, 17
19697: ma ei juuri muuttunut hallituksen esityksestä. prosenttiin suhteutettuna varsinaiseen talousar-
19698: Menoarvioesityksessä menojen arvioitiin supis- vioon. Tästä puolet oli pankki tukea. Työttömyys
19699: tuvan edellisen vuoden kassamenoihin verrattu- nousi korkeammaksi kuin talousarviossa oletet-
19700: na pari prosenttia (ilman pankkitukea). Vuoden tiin, ja myös tästä aiheutui valtiolle runsaasti
19701: 1993 talousarvioon sisältyi säästölakeja, joiden lisämenoja.
19702: yhteisvaikutukseksi arvioitiin 8 mrd. mk. Lisäksi Ensimmäiseen lisäbudjettiin otettiin 15 mrd.
19703: mm. käyttömenoja (kulutusmenoja) edellytettiin markan määräraha pankeille myönnettävää pää-
19704: säästettävän 4 %. Kun kaikki säästölait ja har- omatukea varten. Lisäksi valtioneuvosto oikeu-
19705: kinnanvaraiset säästötoimet, myös lisäbudjeteis- tettiin myöntämään enintään 5 mrd. markan ta-
19706: sa toteutetut otetaan huomioon, säästötyhteensä kaukset pankkien ottamille lainoille.
19707: kohosivat arviolta 16 mrd. markkaan v. 1993. Toisen lisäbudjetin menonlisäykset olivat 2,5
19708: Vuonna 1993 annettiin 5 lisätalousarviota; mrd. mk, vähennykset 0,9 mrd. mk, ja nettolisäys
19709: lisätalousarvioiden lukumäärää nosti kaksi siten 1,7 mrd. mk. Huomattava osa lisämäärä-
19710:
19711: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1993
19712: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilin- Kassa-
19713: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä päätös laskelma"
19714: arvioksi vähennykset
19715: miljoonaa markkaa
19716:
19717: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ........................ 24 24 24 20 27
19718: 22 Pl. Eduskunta ............................................ 256 256 256 237 241
19719: 23 Pl. Valtioneuvosto .................................... 207 202 2 204 202 231
19720: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala .. 3 153 3 351 216 3 567 3 399 3 254
19721: 25 Pl. Oikeusmininisteriön hallinnonala ..... 2 153 2 150 32 2 183 2 181 2 163
19722: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala ... 10 967 10 954 -399 10 555 10 562 10 432
19723: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala ... 8 733 8959 248 9 207 9 226 8932
19724: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 337 17 606 16 644 34 249 34 029 22 906
19725: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ........ 27 117 27 866 685 28 551 28 653 28 082
19726: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hal-
19727: linnanala .............................................. 11 527 11 334 1 552 12 886 12 550 12 238
19728: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ...... 9 730 9 431 637 10 068 10 046 9 707
19729: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal-
19730: linnanala .............................................. 5 390 5 650 1 494 7 144 6 853 7 281
19731: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
19732: linnanala .............................................. 51 607 49 398 5 435 54 833 53 814 53 679
19733: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala ............. 8 184 8 095 260 8 354 7 877 7 388
19734: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala .. 5 261 4930 649 5 579 5 571 5 279
19735: 36 Pl. Valtionvelka ......................................... 13 627 15 095 2 066 17 161 16 964 16958
19736:
19737: Yhteensä ........................................................ 175 275 175 301 29 520 204 821 202184 188 797
19738:
19739:
19740: 11 liman varastojen muutoksia.
19741: 24
19742:
19743: rahoista suunnattiin tuotannollisen investointi- Kuvio 7.
19744: toiminnan edistämiseen, liikenneinvestointeihin KOKONAISTUOTANNON JA VALTION MENOJEN
19745: ja asuntojen korjaustoimintaan. MUUTOKSET
19746: Kolmanteen lisätalousarvioon kertomusvuo- % kiintein hinnoin
19747: den keväällä otettiin lisämäärärahoja 5,9 mrd. 20.-----------------------,------,
19748: mk. Suurimmat lisäkustannukset aiheutuivat
19749: työttömyydestä ja valtionvelasta. Työttömyys-
19750: korvauksiin yhteensä, perusturvaan ja valtion 15 ----------,---+-------- --~---- ---·
19751: kassa-avustuksiin tarvittiin lisävaroja 3,0 mrd.
19752: mk. Suomen markan devalvoituminen nosti vel-
19753: kakantaa ja korkomenoja, joihin tarvittiin 2,2 10 ---.------------L... ~--t------------·-----.:..-
19754:
19755:
19756: mrd. markan lisävarat. Maataloustuloratkaisuja
19757: maataloustuotteiden vientituki olivat seuraavak-
19758: si suurimmat lisämenot
19759: Neljännessä lisätalousarviossa nostettiin val-
19760: tioneuvoston pankkituen takausvaltuuksia 30
19761: mrd. markalla enintään 35 mrd. markkaan (5
19762: mrd. mk ensimmäisessä lisäbudjetissa) tai yhdes-
19763: sä muun ko. momentilta myönnetyn tuen kanssa
19764: pääomamäärältään enintään 50 mrd. markkaan
19765: (20mrd. mk oli myönnetty v. 1992). Neljäs lisäta-
19766: lousarvio ei siis merkinnyt välitöntä lisämenoa.
19767: Viides lisätalousarvio kertomusvuoden lopul-
19768: -10~------------------~--~----~
19769: la lisäsi menoja 6,3 mrd. mk. Työttömyysturvaan
19770: tarvittiin lisäystä 1,5 mrd. mk. Suomen Vienti- ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~·
19771: luotto Oy:n vastuudebentuurien lunastamiseen • Bruttokansantuote markkinahintaan
19772: valtiolle tarvittiin rahoitusta 0,8 mrd. mk ja eräi-
19773: den erityistilisaatavien maksuihin Suomen Pan- D Valtiontalouden kassamenot ilman kuoletuksia,
19774: (ml. pankkituki)
19775: kille 0,5 mrd. mk. Asumistukimenot nousivat 0,4
19776: mrd. mk ennakoidusta.
19777: Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat oli-
19778: vat pankkien pääomatuki 15 mrd. mk, valtion-
19779: osuus työttömyyskassoille 3,2 mrd. mk, työttö- Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 2,6
19780: myyden perusturva 1,6mrd. mk, korkomenot 2,2 mrd. mk pienemmät kuin budjetoidut. Arvio-
19781: mrd. mk sekä maataloustuotteiden vientituki 1,0 määrärahoja ylitettiin 0,6 mrd. markalla, ja
19782: mrd. mk. Suurimmat menonvähennykset mer- määrärahoja säästyi lisäbudjeteissa huomioon
19783: kittiin valtionapuihin työttömyyden lieventämi- otettujen lisäksi 3,2 mrd. mk.
19784: seen 0,7 mrd. mk, kuntien verotulojen täyden- Budjettitalouden kassamenot jäivät 13,4 mrd.
19785: nykseen 0,5 mrd. mk sekä valtion sairausvakuus- mk pienemmiksi kuin tilinpäätöksen mukaiset
19786: menoihin 0,3 mrd. mk. menot. Kertomusvuonna ero aiheutui suurim-
19787: Vuodelle 1993 budjetoidut kaikki määrärahat maksi osaksi siirrettyjen määrärahojen kannan
19788: olivat 9% suuremmat kuin v. 1992. kasvusta, sillä pankkitukea siirtyi maksettavaksi
19789:
19790:
19791: 16. Valtiontalouden kassamenot
19792:
19793: 1991 1992 1993 Muutos
19794: 1993/92
19795: miljoonaa markkaa %
19796:
19797: Yleiset tehtävät ................................................................ 24 281 23 485 21772 -7
19798: Kotitalouksia palvelevat tehtävät .................................. . 91 748 96581 92988 -4
19799: Elinkeinojen edistäminen .............................................. . 37 669 62 354 48747 -22
19800: Muut menot ..................................................................... 17 674 21 098 34113 62
19801: Yhteensä ......................................................................... . 171 372 203 516 197 622 -3
19802: 25
19803:
19804: vuoden 1993 jälkeen ll, 1 mrd. mk (liite 2). Bud- Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään
19805: jettitalouden kassamenot kasvoivat nimellisesti budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten
19806: 2,1 %ja reaalisesti 0,6 %. Kun pankeille makset- valtion rahastojen menot. Rahastojen menot
19807: tu pääomatuki jätetään pois, kasvut olivat vas- vähenivät selvästi, kun valtion vakuusrahastos-
19808: taavasti 4,5 % ja 2,9 %. Menojen kasvu ylitti ta maksettu pankkituki supistui. Valtiontalou-
19809: noin viidellä prosenttiyksiköllä budjettiesityk- den menot vähenivät nimellisesti 2,9 %ja kiin-
19810: sessä arvioidun kasvun. Keskeisiä syitä tähän tein hinnoin 4,2 %. Kehitys poikkeaa tästä huo-
19811: olivat työttömyyden nousu ennakoitua suurem- mattavasti, kun pankkituki jätetään pois; me-
19812: maksi sekä velanhoitomenojen kasvu, jotka yh- nojen nimelliskasvu oli 5,4% ja reaalikasvu
19813: dessä vastasivat 3112 prosenttiyksikköä menojen 4,0%.
19814: reaalikasvusta.
19815:
19816:
19817:
19818: 5.1. Menot tehtävien mukaan
19819: Valtion menojen tehtävittäistä kehitystä tar- sen määrärahat poistuivat budjetista. Valtion lii-
19820: kastellaan tässä luvussa koko valtiontalouden kelaitostoimintaa selostetaan luvussa 7.
19821: kassamenojen pohjalta. Budjetin menolajeittai- Vajaa puolet valtion menoista suuntautui
19822: nen rakenne muuttui jonkin verran tulosbudje- edelleen kotitalouksille ja voittoa tavoittelemat-
19823: toinnin laajenemisen takia. Tehtävittäinen ra- tomille yhteisöille joko suoraan tulonsiirtoina tai
19824: kenne muuttui mm. kuntien valtionosuusuudis- palveluksina. Menot elinkeinoja edistäviin tehtä-
19825: tuksen vuoksi. Autorekisterikeskus muuttui vuo- viin ovat 25 %kaikista menoista. Pankkituki lue-
19826: den 1993 alusta lukien valtion liikelaitokseksi, ja taan tähän menoryhmään, ja sen heilahtelut vai-
19827: kuttivat tuntuvasti vuosien 1992ja 1993 kehityk-
19828: seen; v. 1993 menot vähenivät ja osuus kokonais-
19829: Kuvio 8. menoista aleni. Kollektiivisten tehtävien menot
19830: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT
19831: vähenivät henkilöstö- ja muiden käyttömenojen
19832: TEHTÄVIEN MUKAAN
19833: mrd. mk supistusten vuoksi selvästi. Muut menot kasvoi-
19834: 220.----------------------,-------. vat erittäin voimakkaasti, ja niiden osuus nousi
19835: pääasiassa korkomenojen kasvun ja kuntien val-
19836: 200 tionosuusuudistuksen vuoksi. Muihin menoihin
19837: sisältyvien eläkemenojen kasvu jatkui.
19838: 180
19839:
19840:
19841: 5.1.1. Yleiset tehtävät
19842: 140
19843: Valtion yleisten tehtävien menot vähenivät
19844: reaalisesti selvästi jo toisena vuonna peräkkäin.
19845: 120
19846: Osittain siihen vaikuttivat ajoitustekijät (maan-
19847: puolustushankinnat) sekä säästötoimet.
19848:
19849: 80 Yleinen hallinto
19850: 60 Yleisen hallinnon menot vähenivät 12 %. Ylei-
19851: sen hallinnon laajimmat tehtävät menoilla mitat-
19852: 40 tuna ovat valtiovarainhallinto, kansainvälinen
19853: kehitysyhteistyö ja "muu yleinen hallinto".
19854: 20 Valtiovarainhallinnon menot pienenivät lähes
19855: kymmeneksen. Verohallinnon henkilöstö- ja
19856: toimintamenot supistuivat kertomusvuonna.
19857: Uuden kiinteistöveron toteuttaminen, pääoma-
19858: 4 341139M
19859: 26
19860:
19861: 17. Yleisten tehtävien kassamenot
19862: 1991 1992 1993 Muutos
19863: 1993/92
19864: miljoonaa markkaa %
19865:
19866: Yleinen hallinto .............................................................. . 11 433 9 449 8 273 -12
19867: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................... . 5 030 5 083 5 019 -1
19868: Maanpuolustus ............................................................... 7 818 8953 8 480 -5
19869:
19870: Yhteensä .......................................................................... 24281 23 485 21772 -7
19871:
19872:
19873: ja yritystulojen verouudistus sekä arvonlisävero- men menot vähenivät mm. henkilöstömenojen
19874: tukseen valmistautuminen olivat keskeisiä toi- supistumisen vuoksi reaalisesti 5 %; poliisin työ-
19875: minnallisia tavoitteita, jotka saavutettiin hyvin. panos väheni 4 %. Yleinen järjestys ja turvalli-
19876: Verohallinnon menot olivat 1,4 mrd. mk. suus säilyivät kohtuullisen hyvinä; poliisin tie-
19877: Tullilaitoksessa vientitullausten määrä kasvoi toon tulleiden rikosten kokonaismäärä väheni
19878: runsaalla viidenneksellä, mutta tuontitullausten hieman. Eri rikostyyppien selvitysprosentit ale-
19879: määrä väheni jonkin verran. Liikenne- ja mat- nivat hieman, mutta tavoitteen mukainen turval-
19880: kustajamäärät kasvoivat etenkin erittäin vilk- lisuustaso saavutettiin.
19881: kaan idänliikenteen vuoksi, ja valvontasuoritteet Oikeudenkäytön alueella merkittävin uudistus
19882: lisääntyivät viitisen prosenttia. Tullilaitos kantoi oli tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muut-
19883: erilaisia veroja yhteensä 43,7 mrd. mk eli 9% taminen ja yhtenäistäminen käräjäoikeuksiksi.
19884: enemmän kuin v. 1992. Tullin henkilötyövuosien Käräjäoikeuksiin tulleiden asioiden määrä kas-
19885: määrä supistui 8 %, ja kun suoritteet selvästi kas- voi erityisesti uusien yksityishenkilöiden velka-
19886: voivat, tuottavuus nousi 11 %. Myös taloudelli- järjestelyä ja yrityssaneerausta koskevan lainsää-
19887: suus koheni selvästi yksikkökustannuksilla mi- dännön vuoksi, ja asioiden käsittely ruuhkautui
19888: tattuna. joissakin alioikeuksissa. Käräjäoikeuksien hen-
19889: Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön budjetoi- kilöstö ja toimintamenot kasvoivat henkilöstö-
19890: tiin yhteensä 2,1 mrd. mk eli reaalisesti yli kol- siirtojen vuoksi. Useimmissa muissa oikeusas-
19891: mannes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ke- teissa sekä menot että henkilöstö supistuivat
19892: hitysyhteistyömenojen maksatukset olivat en- säästötoimien vuoksi. Oikeuslaitoksen käsitte-
19893: nakkoarvioiden mukaan 2,1 mrd. mk eli reaali- lyyn tulleiden asioiden määrä lisääntyi lähes kai-
19894: sesti 28% pienemmät kuin v. 1992. Kansantuot- kissa oikeusasteissa, ja asioiden ruuhkautuminen
19895: teeseen suhteutettuna kehitysapu aleni arviolta paheni jossain määrin. Taloudellisuus koheni
19896: 0,47 prosenttiin. paria poikkeusta lukuun ottamatta eri oikeusas-
19897: Muun yleisen hallinnon laajin tehtävä on ra- teissa, ts. toimintamenot ratkaistua asiaa kohti
19898: kennushallinto. Rakennushallinnon omat menot laskivat. Edellisinä vuosina kustannukset olivat
19899: vähenivät 4% vajaaseen 1,4 mrd. markkaan. Li- lisääntyneet voimakkaasti. Tuottavuus eli rat-
19900: säksi rakennushallinto käytti muiden hallinnon- kaistut asiat suhteessa työpanokseen koheni tai
19901: alojen määrärahoja 1,0 mrd. mk. Kertomus- pysyi ennallaan eräitä erityistuomioistuimia lu-
19902: vuonna valmistuneiden rakennusten määrää li- kuun ottamatta (mm. liikevaihtovero-oikeus ja
19903: säsi kustannusarviolla mitattuna suurten hank- vesiylioikeus). Ulosottoon tulleiden asioiden
19904: keiden, kuten oopperatalon ja tasavallan presi- määrän kasvu jatkui; kertomusvuonna koko
19905: dentin virka-asunnon valmistuminen. Raken- maassa saapui ulosottoon 3,5 miljoonaa asiaa ja
19906: nushallinnon hoidossa oleva kiinteistökanta ja perittävä markkamäärä oli 29 mrd. mk. Ulosot-
19907: siivottava pinta-ala kasvoivat edelleen. Koko tovirastojen tuottavuus ja taloudellisuus parani-
19908: rakennushallinnossa kiinteistöjen ylläpitotoi- vat selvästi ja tavoitteet saavutettiin. Onnistu-
19909: minnan tuottavuus nousi tuntuvasti, erityisesti neen perinnän osuus markkamäärästäjäi hieman
19910: siivouksessa. 15 prosentin tavoitteesta.
19911: Rajavartiolaitoksen toiminta painottui henki-
19912: Yleinen järjestys ja turvallisuus löiden maahantulon ja maastalähdön valvon-
19913: taan sekä laittoman maahantulon estämiseen.
19914: Tehtäväalueen menot supistuivat lähinnä Alueelliset painopisteet olivat Kaakkois-Suo-
19915: säästöohjelmien vuoksi reaalisesti 3 %. Poliisi toi- messa ja Suomenlahdella. Rajavartiolaitos otti
19916: 27
19917:
19918: kertomusvuonna vastuun Helsingin sataman astui 36 200 miestä. Kertausharjoituksissa kou-
19919: passintarkastuksesta. Matkustajamäärät kasvoi- lutettiin 38 000 miestä, harjoituspäivien luku-
19920: vat erittäin nopeasti, itärajalla matkustajia oli 1,6 määrä pysyi edellisvuotisella tasolla. Asevelvol-
19921: miljoonaa, Helsingin sataman kautta kulki 1,4 listen ylläpitomenot olivat 605 milj. mk. Kustan-
19922: miljoonaa matkustajaa. Rajavartiolaitoksen nukset, kiinteistö- ja koulutusmenot mukaan
19923: henkilötyövuodet vähenivät prosentin. Myös luettuina, olivat varusmiespäivää kohti 128 mk;
19924: kokonaismenot supistuivat, ja tuottavuus koheni ne alenivat edellisvuotisista lähes kymmeneksen.
19925: selvästi. Puolustusmateriaalihankintoihin käytettiin 3,1
19926: mrd. mk.
19927: Taloudellinen maanpuolustus käsittää huolto-
19928: Maanpuolustus varmuusvarastoinnin, joka toimii rahastomuo-
19929: toisena. Rahaston tulot ovat varmuusvarastoin-
19930: Maanpuolustusmenot yhteensä vähenivät ni- timaksuja,joita kertyi 240 milj. mk, sekä myynti-
19931: mellisesti 5% ja reaalisesti pari prosenttiyksik- tuloja. Menot aiheutuvat turvavarastohankin-
19932: köä enemmän. Sotilaallisen maanpuolustuksen noista. Varastot kasvoivat 374 milj. markan ar-
19933: menot supistuvat lähinnä säästötoimien vuoksi vosta.
19934: 8% 7,9 mrd. markkaan. Suhteutettuna kansan-
19935: tuotteeseen ne olivat 1,7% elijokseenkin saman
19936: suuruiset kuin edellisinä vuosina. Vuonna 1993
19937: astui voimaan puolustusvoimien uusi johtamis- 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät
19938: ja hallintojärjestelmä. Tällöin 7 sotilasläänin ja
19939: 23 sotilaspiirin esikunnat yhdistettiin 3 maan- Hyvinvointitehtävien menot supistuivat ni-
19940: puolustusalueen ja 12 sotilasläänin esikunniksi. mellisesti 4 ja reaalisesti 6 %. Työttömyysmenot
19941: Järjestelyjen yhteydessä 800 virkaa ja työsopi- kasvoivat edelleen, mutta monien muiden etuuk-
19942: mussuhteista tehtävää kohdennettiin uudelleen; sienja palvelumenojen säästöt rajoittivat kasvua
19943: vuoden aikana vähennettiin säästösyistä noin selvästi. Tehtäväkokonaisuus kattoi lähes puolet
19944: 250 virkaa ja tehtävää. Varusmiespalvelukseen kaikista valtion menoista.
19945:
19946: 18. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot
19947: 1991 1992 1993 Muutos
19948: 1993/92
19949: miljoonaa markkaa %
19950:
19951: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................ 28 033 29 279 26862 -8
19952: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................. . 51 843 53 850 53693 -o
19953: Asuminen ja ympäristö .................................................. 11 872 13 452 12 433 -8
19954: Yhteensä .......................................................................... 91748 96581 92988 -4
19955:
19956:
19957:
19958: Opetus, tiede ja kulttuuri kuntien yleisiksi valtionosuuksiksi "muut me-
19959: not" tehtäväalueelle.
19960: Kuntien valtionosuusuudistus ja säästötoimet Yleissivistävän opetuksen menot vähenivät
19961: vaikuttivat merkittävästi opetustoimen menoi- 12 %, säästöt olivat 774 milj. mk. Menojen supis-
19962: hin. Valtionosuusmäärärahojen mitoituksessa tumiseen vaikutti em. valtionosuusuudistukseen
19963: keskimääräisiin yksikköhintoihin tai muihin pe- liittynyt siirtymä. Peruskouluja oli kertomusvuo-
19964: rusteisiin tehtiin 8 prosentin vähennys vuoteen den syksyllä 4 610 ja niissä 588 000 oppilasta;
19965: 1990 verrattuna. Lisäksi kuntien valtionapujen sekä koulujen että oppilaiden lukumäärä supis-
19966: loppuerien maksamista jaksotettiin usean vuo- tui hieman. Lukioiden oppilasmäärä päivälu-
19967: den ajalle. Opetusministeriön hallinnonalan kiossa kasvoi 104 700:aan, koulujen lukumäärä
19968: säästöjen yhteensä arvioidaan olleen v. 1993 noin pysyi ennallaan. Iltaopiskelijoita oli 20 500, mää-
19969: 2,3 mrd. mk. Tehtäväalueen menoja vähentää rä kasvoi edelleen. Peruskoulussa valtionosuu-
19970: lisäksi rakenteellinen muutos, mikä siirsi 1,9 mrd. den laskennallinen keskimääräinen yksikköhinta
19971: mk opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia oli 22 200 mk, lukiossa vastaavasti 21 400 mk.
19972: 28
19973:
19974: Ammattiopetuksessa koulutuksen määrää on selvästi kaksijakoista; sosiaali- ja terveyspalvelu-
19975: lisätty, ja opiskelijamäärä on kasvanut viime jen menot supistuivat kertomusvuonna, toi-
19976: vuosina merkittävästi. Ammattiopetuksen meentuloturvan menot eli tulonsiirrot sen sijaan
19977: alueella säästöjä on toteutettu mm. yhdistämällä kasvoivat edelleen voimakkaasti. Sosiaalimenot
19978: ja lakkauttamaHa oppilaitoksia; säästöjen mää- suhteessa kansantuotteeseen nousivat 10 pro-
19979: räksi kertomusvuonna arvioidaan lähes 700 milj. senttiyksikköä 38 prosenttiin vuodesta 1990 vuo-
19980: mk. Ammattiopetuksen menot supistuivat vii- teen 1993 1>. Suuri työttömyyden kasvu ja sa-
19981: denneksen. Tähän vaikutti säästöjen lisäksi osit- manaikainen kansantuotteen supistuminen oli-
19982: tainen nettobudjetointi. Ammatillisissa oppilai- vat tähän pääsyinä. Säästötoimet pysäyttivät so-
19983: toksissa oli v. 1993 keskimäärin 186 600 oppilas- siaalimenojen reaalisen kasvun kertomusvuon-
19984: ta vakinaisessa koulutuksessa. na, ja ilman työttömyysmenoja sosiaalimenot
19985: Korkeakouluopetuksen menojen säästöt v. pienenivät jonkin verran reaalisesti vuodesta
19986: 1993 olivat noin 500 milj. mk. Menot yhteensä 1990.
19987: pienenivät edellisestä vuodesta 2 %. Opiskelijoi- Valtion talousarvion tehtäväluokituksen mu-
19988: den määrä on lisääntynytjatkuvasti 1990-luvul- kaiset sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot
19989: la, kertomusvuonna korkeakouluopiskelijoita jäivät v. 1993 nimellisesti suunnilleen ennalleen ja
19990: oli 11 %enemmän kuin v. 1990. Myös suoritettu- supistuivat reaalisesti pari prosenttia. Lähinnä
19991: jen tutkintojen määrä on kasvanut. Avoimen työttömyysturvamenot kasvoivat, palvelujen
19992: korkeakoulun sekä täydennyskurssien opiskeli- menot sen sijaan yleisesti vähenivät ja myös eräi-
19993: jamäärät ovat kasvaneet viime vuosina 25-35 tä etuuksia kavennettiin.
19994: prosentin vauhtia. Toimeentuloturvamenot ovat tulonsiirtoja ko-
19995: Aikuiskoulutuksen menot kasvoivat reaalisesti titalouksille, ja ne koostuvat perhekustannusten
19996: yli kymmeneksen. Kasvu aiheutui erityisesti am- tasauksesta, työttömyysturvasta, sairausturvas-
19997: matillisen aikuiskoulutuksen laajentamisesta ta, eläketurvasta sekä sodista kärsineiden turvas-
19998: mm. työllisyyssyistä. Valtionavut kansalais- ja ta. Toimeentuloturvamenot yhteensä olivat 28,4
19999: kansanopistoille sen sijaan vähenivätjonkin ver- mrd. mk eli reaalisesti suunnilleen samalla tasolla
20000: ran; opistojen rahoituksessa siirryttiin laskennal- kuin v. 1992. Lapsilisä oli 366-842 markkaa
20001: liseen valtionapujärjestelmään. kuukaudessa lapsen järjestysluvusta riippuen.
20002: Opintotuen uudistus aloitettiin v. 1992 korkea- Alle 3-vuotiaalle maksettiin lisäksi 107 markan
20003: kouluista. Uudistus merkitsi opintorahan osuu- korotus kuukaudessa. Lapsilisämenot olivat
20004: den lisäystä, ja opintolainojen korkotuen poista- 5 539 milj. mk. Perhe-eläkkeitä maksettiin 262
20005: mista korkeakouluopiskelijoilta v. 1992 ja kes- milj. mk eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna;
20006: kiasteen opiskelijoilta kertomusvuonna. Heikko perhe-eläkkeet rahoittaa kokonaan valtio.
20007: taloudellinen tilanne on lisännyt osaltaan opin- Valtion työttömyysturvamenot olivat 13,4
20008: totuen tarvetta. Opintotukijärjestelmän piirissä mrd. mk, lähes 40% suuremmat kuin v. 1992.
20009: oli kertomusvuonna yli 275 000 opiskelijaa, noin Työttömyyskorvausmenot kaikkiaan olivat 23,7
20010: neljännes enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. mrd. mk, kun ne laman alussa v. 1990 olivat vain
20011: Valtion opintotukimenot yhteensä olivat kerto- 4,0 mrd. mk. Työttömyysaste kohosi kertomus-
20012: musvuonna 3,2 mrd. mk eli 18% suuremmat vuonna 41/z prosenttiyksikköä 17,9 prosenttiin.
20013: kuin v. 1992 ja kaksinkertaiset kuluvan vuosi- Valtio rahoittaa kokonaan peruspäivärahat, jot-
20014: kymmenen alkuun verrattuna. ka yhteensä olivat 5 860 milj. mk. Päiväraha py-
20015: syi ennallaan 116 markkana,. Päivärahapäivien
20016: lukumäärä lisääntyi 30% 48,7 miljoonaan. An-
20017: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto siosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksettiin
20018: kertomusvuonna yhteensä 15 200 milj. mk, josta
20019: Syvä ja pitkään kestänyt lama vaikutti varsin valtion osuus oli 7 603 milj. mk; kasvu oli lähes
20020: hallitsevasti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtä- 40 %. Keskimääräinen päiväraha aleni 3 % työt-
20021: väalueella. Valtion rahoitusongelmien vuoksi tömyysturvalain muutoksen vuoksi ja oli 216
20022: myös sosiaalimenoja on jouduttu karsimaan, ja mk. Päivärahapäiviä oli 70 miljoonaa eli 43%
20023: lamavuosien aikana vuoteen 1994 mennessä enemmän kuin v. 1992. Valtion rahoitusosuus
20024: säästöpäätökset ovat vähentäneet sosiaalimeno-
20025: ja yhteensä 10 mrd. mk. Säästöistä huolimatta 'l Sosiaalimenot on tässä käsitteenä laajempi kuin valtion
20026: sosiaalimenot yhteensä ovat kasvaneet 15 % budjetin tehtäväalue "sosiaaliturva ja terveydenhuol-
20027: vuodesta 1990 vuoteen 1993. Menokehitys oli to".
20028: 29
20029:
20030: ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta oli 49 %, tannuksiin perustuvasta rahoituksesta siirryttiin
20031: työnantajien osuus 43 %ja vakuutettujen osuus laskennallisiin valtionosuuksiin. Valtionosuuden
20032: 8%. suuruus määräytyy laskennallisesti kunnan asu-
20033: Valtion osuus sairausvakuutuksen kustan- kasluvun, ikärakenteen, väestön sairastavuuden
20034: nuksista oli 803 milj. mk eli noin puolet vuoden ja kunnan kantokykyluokan perusteella. Koko
20035: 1992 menoista. Valtion osuutta pienensi eläke- maan tasolla valtionosuus on noin 41 % kunnalli-
20036: läisten maksun korottaminen 2 pennillä äyriltä sen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskus-
20037: sekä se, että osa liikevaihtoveron tuotosta tulou- tannuksista. Kuntien järjestämään sosiaali- ja
20038: tettiin suoraan sairausvakuutusrahastoon. Vas- terveydenhuoltoon sisältyy myös toimeentulo-
20039: takkaiseen suuntaan vaikutti vakuutetun mak- turvaa.
20040: sun alentaminen 0,3 pennillä 1,9 penniin. Saira- Lasten kotihoidon tuen nopea kasvu jatkui
20041: usvakuutuksen korvausmenojen kasvua rajoitet- saajien lukumäärän lisääntymisen vuoksi, tuen
20042: tiin mm. korvausastetta alentamalla ja omavas- markkamääräinen taso pysyi suunnilleen ennal-
20043: tuuosuuksia nostamalla. Sairausvakuutuskor- laan. Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuuluvat
20044: vauksia maksettiin kaikkiaan 12 mrd. mk eli yhtä toimeentulotuki, elatustuki ja sotilasavustukset.
20045: paljon kuin edellisenä vuonna. Toimeentulotukea myönnettiin kertomusvuonna
20046: Valtion osuus kansaneläkemenoihin aleni 500 000 henkilölle, saajien joukko kasvoi kym-
20047: kymmeneksen 1 705 milj. markkaan. Kansanelä- meneksen. Elatustuen saajien määrä oli 70 000.
20048: kemenot kaikkiaan olivat 17,4 mrd. mk ja niiden Lasten päivähoidon paikkojen määrä oli kerto-
20049: kasvu 1,5 %. Vakuutetun kansaneläkemaksua musvuoden lopussa 179 000.
20050: alennettiin 1,25 pennillä 1,80 penniin äyriltä, Terveyskeskusten sairaaloissa oli 25 600 sai-
20051: mutta samalla eläkeläisten maksua korotettiin 1 raansijaa. Lääkärin vastaanotolla oli 9,4 milj.
20052: pennillä. Yksityisen työnantajan kansaneläke- käyntiä, terveydenhuoltokäyntejä oli 7,2 milj. ja
20053: maksu porrastettiin 2,4, 4,0 tai 4,9 prosenttiin hammashuoltokäyntejä 5,9 milj. Määrät kasvoi-
20054: palkoista riippuen poistojen määrästä ja niiden vat hieman. Erikoissairaanhoidon toimintojen
20055: suhteesta palkkoihin. Myös kansaneläkerahas- kehittämisen peruslinjat pysyivät ennallaan. Eri-
20056: toon tuloutettiin osa liikevaihtoveron tuotosta koissairaanhoidon sairaansijojen määrä oli
20057: sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusmaksut. 28 000 ja hoitopäivien määrä 8,6 miljoonaa.
20058: Kansaneläkkeitä korotettiin 2,7 %. Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytet-
20059: Työeläkkeitä korotettiin 0,4 %; TEL-indeksin tiin sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen avustuksiin
20060: määrittelyssä otettiin huomioon työntekijän elä- 989 milj. mk.
20061: kemaksu indeksiä alentavana tekijänä. Valtion
20062: osuus maatalousyrittäjäeläkkeisiin oli 1 958 milj.
20063: mk ja merimieseläkkeisiin 120 milj. mk; eläk- Asuminen ja ympäristö
20064: keensaajien lukumäärät kasvoivat 1-2%. Yrit-
20065: täjäeläkkeiden valtionosuus kasvoi noin kol- Asuntohallinto uudistettiin 1.12.1993 lukien,
20066: manneksen, sillä vakuutusmaksutulo ja maksa- jolloin valtion asuntorahasto aloitti toimintansa
20067: mattajääneet maksut lisääntyivät. Eläkkeensaa- ja asuntohallitus lakkautettiin. Uuden viraston
20068: jien määrä kasvoi 5 %. Perhe-eläkkeitä makset- henkilöstö väheni kolmannekseen, kun lisäksi
20069: tiin 262 milj. mk eli yhtä paljon kuin v. 1992. osa tehtävistä siirrettiin muihin virastoihin.
20070: Rintamasotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asu- Pääosa tehtäväalueen menoista aiheutuu asu-
20071: mistukineen maksettiin 1 120 milj. mk eli yhtä misen edistämisestä. Suurimmat menoerät ovat
20072: paljon kuin edellisenä vuonna; etuuksien saajien asuntolainat ja asumistuki. Lainat myönnetään
20073: lukumäärä väheni selvästi. talousarvion ulkopuolisesta asunto-olojen kehit-
20074: Sodista kärsimään joutuneille maksettiin eri- tämisrahastosta. Rahastoon kertyi lainojen ly-
20075: laisia korvauksia yhteensä 2 327 milj. mk. Sotilas- hennyksinä ja korkoina 3 319 milj. mk ja siirtona
20076: vammakorvaukset olivat yhteensä 2 016 milj. mk. valtion talousarviosta 1 435 milj. mk. Asunto- ja
20077: Korvaukset vähenivät invalidien keskimääräisen perusparannuslainoja myönnettiin 5 711 milj.
20078: haitta-asteen alenemisen vuoksi. Myös kuntou- mk, kolmannes vähemmän kuin edellisenä vuon-
20079: tus- ja laitoshuoltokustannukset pienenivät. na. Kertomusvuonna aloitettiin 13 700 asunnon
20080: Vuoden 1993 alusta kunnallisen sosiaalitur- rakentaminen ja 14 000 asunnon peruskorjaus;
20081: van ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä uudisrakentaminen väheni 40 %, korjaustyöt sen
20082: muuttui perusteellisesti valtionosuusuudistuksen sijaan laajenivat. Valtion asuntolainoja kaik-
20083: tultua voimaan. Aikaisemmasta todellisiin kus- kiaan maksettiin 6 728 milj. mk. Vuokra-asunto-
20084: 30
20085:
20086: jen hankkimista, rakentamista tai peruskorjaus- Työvoima
20087: ta varten hyväksyttiin korkotukijärjestelmän pii-
20088: riin yhteensä 11 300 asuntoa. Korkotukirahoi- Työvoimahallinnon toimintaympäristö vai-
20089: tuksen laajeneminen merkitsi selvää siirtymää keutui entisestään kertomusvuonna: kokonais-
20090: valtion suorasta lainoituksesta luottolaitosten tuotanto supistui, avoimet työpaikat vähenivät
20091: korkotukilainoihin. Oman asunnon hankinnan ja työttömyys nousi ennätyskorkeaksi. Merkittä-
20092: korkotukijärjestelmässä maksettiin korkotukea vin organisaatiouudistus oli työsuojeluhallinnon
20093: 603 milj. mk. Tuen väheneminen aiheutui korko- uudistaminen. Työsuojeluhallitus lakkautettiin
20094: tason laskusta sekä osin asp-korkotuen saajien ja sen tehtävät siirrettiin pääosin työministe-
20095: lukumäärän vähenemisestä. riöön ja työsuojelupiireihin. Valtion työvoima-
20096: Asumistuen saajien määrä väheni viitisen pro- menot supistuivat hieman vaikeasta työllisyysti-
20097: senttia tukiperusteiden kiristymisen vuoksi. Tu- lanteesta huolimatta, osin siksi että mm. valtion-
20098: kea maksettiin 182 300:lle ruokakunnalle yhteen- apuja työttömyyden lieventämiseen siirtyi run-
20099: sä 1 907 milj. mk. saasti seuraavaan vuoteen.
20100: Työministeriön työnvälitystilaston mukaan
20101: työttömiä työnhakijoita oli v. 1993 keskimäärin
20102: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen 490 000, 114 000 enemmän kuin v. 1992. Työttö-
20103: myysaste oli tämän mukaan 19,3 %. (Tilastokes-
20104: Tässä kertomuksessa elinkeinoja edistäviin kuksen hieman eri menetelmällä mittaama työt-
20105: tehtäväalueisiin on luettu työvoima, maa- ja met- tömyysaste oli 17,9 %). Vuoden 1993loppupuo-
20106: sätalous, liikenne sekä teollisuus ja muut elinkei- lella työttömyyden kasvu pysähtyi teollisuus-,
20107: not. Nämä menot yhteensä vähenivät, kun mm. rakennus- ja kuljetusaloilla, mutta jatkui mm.
20108: pankkituen maksatukset jäivät tuntuvasti edel- hallinto- ja palvelusektoreilla. Työnhakijoita
20109: lisvuotisia pienemmiksi. kävi työvoimatoimistoissa 1,03 miljoonaa, ja sa-
20110:
20111:
20112: 19. Elinkeinojen edistämisen kassamenot
20113: 1991 1992 1993 Muutos
20114: 1993/92
20115: miljoonaa markkaa %
20116:
20117:
20118: Työvoima ......................................................................... 5 917 7 968 7 158 -10
20119: Maa- ja metsätalous ....................................................... 14 089 13 903 12 493 -10
20120: Liikenne ............................................................................ 9 852 10 242 9140 -11
20121: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................ . 7 811 30 241 19 956 -34
20122: Yhteensä .......................................................................... 37 669 62354 48747 -22
20123:
20124:
20125:
20126:
20127: maan aikaan vapaita työpaikkoja ilmoitettiin keskimäärin 57 000 henkilöä ja työllisyyskoulu-
20128: vain 114 000. tuksessa oli keskimäärin 31 000 henkilöä. Työl-
20129: Työvoimapolitiikassa painotettiin aktiivisia listämistavoitteita ei aivan saavutettu. Valtion
20130: toimia, erityisesti työvoimakoulutusta sekä kan- työtehtävissä oli 11 400 henkilöä, kuntasektorilla
20131: nustettiin yrittäjyyteen starttirahalla. Työllisyys- 21 500 henkilöä ja yksityisellä sektorilla 23 800.
20132: lakia muutettiin vuoden 1993 alusta lukien siten, Viimeksi mainitussa luvussa ovat mukana myös
20133: että nuoria työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä yrittäjien starttirahalla aloittaneet. Työvoimapo-
20134: koskeneet työllistämisvelvoitteet poistuivat. liittista aikuiskoulutusta hankittiin 6,1 miljoonaa
20135: Aluevelvoite jäi voimaan, mutta se ei ylittynyt opiskelijatyöpäivää, yli 10 %enemmän kuin edel-
20136: millään alueella työttömyyden tasaannuttua lisenä vuonna. Koulutushankintojen taloudelli-
20137: alueellisesti. Työvoimapolitiikan toimeenpa- suus parani edelleen selvästi. Opintososiaalisia
20138: noon käytettiin 6,6 mrd. mk. Näillä rahoitettujen etuuksia maksettiin työllisyyskoulutuksessa yh-
20139: toimenpiteiden piirissä oli keskimäärin 88 000 teensä 1 239 milj. mk; etuus oli keskimäärin 199
20140: henkilöä. Palkkaperusteisilla tuilla työllistettiin mk opiskelijaa kohti päivässä.
20141: 31
20142:
20143: Maa- ja metsätalous Valtion menot metsätalouteen vähenivät lähes
20144: 20 %. Yksityismetsätalouden edistämiseen käy-
20145: Valtion menot maa- ja metsätalouteen v. 1993 tettiin 681 milj. mk eli lähes kymmenes vähem-
20146: olivat yhteensä 12,5 mrd. mk. Menot vähenivät män kuin v. 1992. Valtionavut metsänparannus-
20147: reaalisesti yli 10 %. Maa- ja metsätalousministe- töihin olivat 255 milj. mk ja lainat 78 milj. mk.
20148: riön hallinnonalalla toteutettiin merkittävä orga- Valtionavut metsäkeskuksille ja metsälautakun-
20149: nisaatiouudistus, kun maatilahallitus lakkautet- nille olivat 305 milj. mk. Valtion metsien liikekir-
20150: tiin ja sen tehtävät järjestettiin uudelleen. Minis- janpidon mukainen ylijäämä oli 190 milj. mk;
20151: teriö siirtyi tulosohjaukseen ja tulosbudjetointiin. tulos parani edellisestä vuodesta. Liikevaihto oli
20152: Talousarvion tehtäväluokituksen mukaan 1 164 milj. mk. Metsähallitus luovutti ostajille
20153: maatalouteen kohdistuviksi menoiksi luetaan puuta 4,9 milj. m3, puutavaran hinta aleni edel-
20154: 10,6 mrd. mk. Valtion maatalousmenot väheni- leen. Metsähallituksen hallintaan tuli maa- ja ve-
20155: vät 11 %. Kertomusvuosi oli sääoloiltaan nor- sialueita lisää 39 400 ha yhteensä 360 milj. mar-
20156: maali. Viljojen kokonaissato nousi edellisestä kan arvosta.
20157: vuodesta lähes 30 %, jolloin sato oli ollut poik-
20158: keuksellisen huono. Kotieläintuotannon lasku
20159: jatkui.. Maidontuotanto väheni vain hieman, Liikenne
20160: sianlihan tuotanto 4% ja naudanlihan tuotanto
20161: lähes kymmeneksen. Lihan kulutus laski edelleen. Liikennesektori kärsi lamasta vähemmän kuin
20162: Sianlihajalosteiden ja kananmunien vienti lisään- monet muut toimialat. Kehitys oli kuitenkin kak-
20163: tyi selvästi, sen sijaan maitotaloustuotteiden ja sijakoista, erityisesti vilkastunut ulkomaankaup-
20164: naudanlihan vienti väheni. Varsinaiselta vienti- pa johti eräillä liikennealueilla varsin hyviin tu-
20165: tukimomentilta maksettiin kassaruenoina 2 372 loksiin. Valtion liikennemenoista pääosa aiheu-
20166: milj. mk ja jalosteiden vientitukena 554 milj. mk. tuu tieliikenteestä sekä rautatieliikenteestä. Lii-
20167: Vientituki väheni viidenneksen. Kun maatalous- kennemenoja vähensi kertomusvuonna noin 0,5
20168: tuottajat maksoivat suunnilleen yhtä paljon vien- mrd. markalla Autorekisterikeskuksen liikelai-
20169: tituesta kuin edellisenä vuonna, valtion nettome- tostaminen, nettobudjetointi sekä virkapostikor-
20170: not vähenivät edelleen. Vientituen yksikköhinnat vausten siirtäminen ao. käyttäjän maksettavaksi.
20171: alenivat selvästi naudanlihaa lukuun ottamatta. Liikennemenot yhteensä vähenivät reaalisesti
20172: Maatalouden hinta- ja tulotuen (talousarvios- 13%.
20173: saluvun 30.31) kassamenot olivat yhteensä4 494 Tieliikennemenot supistuivat nimellisesti yli
20174: milj. mk. Tästä suorat tuet kuten pinta-alalisätja kymmeneksen, mihin osaltaan vaikutti edullinen
20175: kotieläinten lukumäärän perusteella maksetta- urakkahintakehitys kertomusvuonna. Tielaitok-
20176: vat tuet olivat yhteensä 1 867 milj. mk. Erikois- sen organisaatiota kehitettiin sekä hallintoa ja
20177: kasvien (mm. sokerijuurikas ja öljykasvit) tuet varsinaisen tienpidon henkilöstöä supistettiin.
20178: olivat 710 milj. mk. Hinta- ja tulotuki yhteensä Yleisten teiden tienpitoon käytettiin 5 634 milj.
20179: lisääntyi 18 %. Maataloustuotannon tasapainot- mk, työllisyystyöt mukaan luettuna. Tienpidon
20180: tamismenot vähenivät kolmanneksen 1 107 milj. valtionapuihin käytettiin lisäksi 215 milj. mk.
20181: markkaan. Kesannointiin ja vanhoihin maa- Yleisen tieverkon pituus kasvoi 158 km, ja vuo-
20182: taloustuotannon vähentämissopimuksiin tästä den lopussa yleisiä teitä oli 78 065 km. Yleisten
20183: käytettiin 913 milj. mk. Kesannoinnilla pois- teiden liikenne väheni prosentin. Tielaitos saa-
20184: tettiin tuotannosta 494 000 hehtaaria peltoa. vutti v. 1993 tulostavoitteensa hyvin. Muun
20185: Edellisen lisäksi valtion osuus luopumiseläke- muassa tieliikenteen turvallisuus parani selvästi,
20186: lainja luopumiskorvauslain mukaisista menoista ja teiden kunto parani. Kokonaistaloudellisuus
20187: oli 501 milj. mk. Maaseutuelinkeinotoimintaan parani 3,6 %,ja myös yleiskustannustavoite saa-
20188: myönnettiin investointi- ym. avustuksia 251 milj. vutettiin. Henkilöstömenojen 4 prosentin yleinen
20189: mk ja maatilatalouden kehittämisrahastosta lai- säästötavoite toteutui.
20190: noja 473 milj. mk. Korkotukilainoja myönnettiin Vesiliikenne vilkastui merkittävästi. Ulko-
20191: lisäksi 650 milj. mk, ja maksettu korkotuki oli maan tavaraliikenteessä vienti kasvoi edellisestä
20192: yhteensä 230 milj. mk. vuodesta 15% ja vuodesta 1990 kolmanneksen.
20193: Luvussa 6.2. tarkastellaan myös elinkeinotoi- Myös tuonti kasvoi hieman. Venäjän transitolii-
20194: minnan saamaa valtion tukea. Tukikäsite poik- kenne Suomen satamien kautta kasvoi kertomus-
20195: keaa tässä esitetystä budjetin luokituksen mukai- vuonna 28 %. Myös henkilöliikenne kasvoi edel-
20196: sesta jonkin verran. leen selvästi. Jäämurtajien toimintapäivät Ii-
20197: 32
20198:
20199: sääntyivät leudosta talvesta huolimatta, ja avus- väheni edelleen hieman, telepalvelujen kysyntä
20200: tus- ja hinausmatkojen määrät moninkertaistui- kasvoi lähes kymmeneksen. Investoinnit lisään-
20201: vat edellisestä vuodesta. Vesiliikenteen huomat- tyivät 15% noin 1,7 mrd. markkaan. Henkilös-
20202: tavimpia investointeja olivat monitoimialus tön määrä supistui edellisestä vuodesta 6 %ja oli
20203: Fennican valmistuminen sekä Keiteleen kana- vuoden lopussa 33 200 (ks. myös luku 7.).
20204: van valmistuminen liikennöitävään kuntoon.
20205: Kanavahankkeen kokonaiskustannukset olivat
20206: 246 milj. mk. Edellä mainittujen investointien
20207: maksatukset ajoittuvat usealle vuodelle. Valtion Teollisuus ja muut elinkeinot
20208: menot vesiliikenteeseen vähenivät viidenneksen.
20209: Ilmaliikenteessä kehitys olijossain määrin hei- Pankkituen maksatusten vähenemisen vuoksi
20210: kompi kuin muilla liikenteen alueilla. Matkusta- tehtäväalueen menot pienenivät kolmanneksen.
20211: jamäärät kotimaanliikenteessä vähenivät 10 % Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan menot
20212: ja tilauslentoliikenteessä yli kolmanneksen. kasvoivat reaalisesti nopeasti, 15 %. Geologian
20213: Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamää- tutkimuskeskuksen menot vähenivät säästötoi-
20214: rä sen sijaan kasvoi lähes kymmeneksen. Ilmai- mien vuoksi jonkin verran. Kansantalouden
20215: lulaitoksen taloudellinen tulos, 1 milj. markan kaksijakoinen kehitys heijastui myös Valtion
20216: tappio vastasi suunnilleen odotuksia. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintaan; vien-
20217: menot ilmaliikenteeseen ovat investointiluontei- titeollisuuden kasvu lisäsi toimeksiantoja, raken-
20218: sia; ilmailulaitoksen peruspääoman korotuk- nuslama toisaalta laski tutkimuskysyntää. Hen-
20219: seen käytettiin 60 milj. mk, lennonvarmistusjär- kilöstötyövuosien määrä väheni pari prosenttia.
20220: jestelmän rakentamiseen 55 milj. mk ja Finnair VTT:n kokonaismenot pysyivät reaalisesti en-
20221: Oy:n osakepääoman korotukseen 78 milj. mk. nallaan. Maksullisen toiminnan osuus kohosi
20222: Menot yhteensä kasvoivat 4 %. 2/3:aan toimintamenoista.
20223: Valtion menot rautatieliikenteeseen olivat re- Teknologian kehittämiskeskuksen menot oli-
20224: aalisesti edellisvuotisella tasolla. Radanpitoon vat 1 111 milj. mk, ja ne kasvoivat kiintein hin-
20225: eli rataverkon kunnossapitoon, korvausinves- noin 30 %. Tekesin rahoittamien hankkeiden
20226: tointeihinja kehittämiseen käytettiin 1 719 milj. määrä kertomusvuonna oli 1 908, ja niiden mää-
20227: mkeli9 %enemmänkuinv.1992. Budjettivaroin rä nousi lähes 60 % edellisestä vuodesta ja oli
20228: rahoitettiin myös VR:n antamaa koulutusta ja 2 1/z-kertainen vuoteen 1990 verrattuna. Myös
20229: valtion ostamia joukkoliikenteen palveluja. hankkeisiin myönnetty rahoitus kasvoi voimak-
20230: Rautatieliikenteen palveluostot supistuivat yli kaasti, 40% vuodesta 1992. Eri vuosina myön-
20231: viidenneksen 255 milj. markkaan. Valtionrauta- nettyjä tuotekehityslainoja nostettiin 224 milj.
20232: tiet ylitti 28 milj. markan tulostavoitteen, tilikau- mk ja avustuksia 432 milj. mk. Soveltavan tekni-
20233: den voitto oli 239 milj. mk. Liikevaihto kasvoi sen tutkimuksen menot olivat 193 milj. mk.
20234: 2% noin 3,3 mrd. markkaan. Tavaraliikenne Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevien
20235: kasvoi ripeästi sekä kotimaanliikenteessä että luottolaitosten menot supistuivat alle puoleen
20236: kansainvälisessä liikenteessä. Kuljetettu tonni- edellisvuotisista. Vähentyminen aiheutui pank-
20237: määrä kasvoi 16% ennätysmäärään 37,9 milj. kituesta. Vuoden 1993 ensimmäisessä lisäbudje-
20238: tonniin. Henkilöliikenteessä kaukoliikenteen tissa pankeille maksettavaan pääomatukeen va-
20239: matkat vähenivät edelleen hieman. VR:n henki- rattiin 15 mrd. mk. Tuen maksatus jäi kuitenkin
20240: löstö supistui 31/z %. 3,9 mrd. markkaan, ja loput määrärahasta siir-
20241: Valtion tietoliikennemenot ovat lähinnä vies- tyivät seuraavaan vuoteen. Valtion vakuusrahas-
20242: tinnän korvauksia ja avustuksia, yhteensä nämä tosta maksettiin lisäksi pääomatukea 3,0 mrd.
20243: vähenivät kertomusvuonna puoleen edellisestä mk eli yhteensä 6,8 mrd. mk. Vuonna 1992 vas-
20244: vuodesta. Sanomalehdistön tukea maksettiin taavat menot olivat 22,3 mrd. mk (pankkitukea
20245: 100 milj. mk ja jakelukorvauksia Posti- ja telelai- selostetaan tarkemmin luvussa 6.). Tehtäväryh-
20246: tokselle 98 milj. mk. män menoja kasvattivat kertaluonteisesti yh-
20247: Posti- ja telelaitoksen toimintavuosi 1993 oli teensä 1,2 mrd. markalla Suomen Vientiluotto
20248: menestyksellinen. Vaikka liikevaihto hieman su- Oy:n vastuudebentuurien lunastaminen valtiolle
20249: pistui, toiminnallinen tulos parani selvästi suo- sekä idänkauppaan liittyvien erityistilisaatavien
20250: tuisan kustannuskehityksen ansiosta, ja laitos maksaminen Suomen Pankille.
20251: tuloutti valtiolle korotetun tuloutustavoitteen Valtion rahoitus Kera Oy:lle kasvoi yli kym-
20252: mukaiset 470 milj. mk. Postin palvelujen kysyntä meneksen 470 milj. markkaan. Sekä korkotuki,
20253: 33
20254:
20255: 171 milj. mk että luottotappiot, 197 milj. mk turvallisuutta parantavaa energiayhteistyötäjat-
20256: kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta. kettiin Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa; 15
20257: Valtio käytti teollisuuden edistämiseen 3,6 milj. markan siirtomäärärahasta käytettiin ker-
20258: mrd. mk; menojen lähes kaksinkertaistuminen tomusvuonna kolmannes. Avustuksia energiain-
20259: edellisestä vuodesta aiheutui mm. takauskor- vestointeihin maksettiin 81 milj. mk. Avustuksia
20260: vausten (ml. vientitakuut) suuresta kasvusta. annetaan mm. uuden teknologian kaupallistami-
20261: Muu teollisuustuki on pääasiassa yritystoimin- seen, kotimaisen energian investointeihin ja ener-
20262: nan alueellista rahoitustukea sekä valtionyhtiöi- giasäästöinvestointeihin. Energiataloudellisiin
20263: den osakerahoitusta. Valtion takuukorvauksia ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja koetoimin-
20264: yleistä elinkeinotukea kuvataan tarkemmin lu- taan maksettiin edellä mainittujen lisäksi avus-
20265: vussa 6.; tukikäsite poikkeaa tässä esitetystä. tuksia 39 milj. mk. Energiateknologian kehitys-
20266: Valtionyhtiöitä kuvataan luvussa 7. työ on johtanut merkittävään vientimenestyk-
20267: Yritystoiminnan aluetukilain mukaisten inves- seen.
20268: tointitukihakemusten määrä kääntyi selvään kas- Valtion ydinjätehuoltorahastoon kertyi laino-
20269: vuun vuoden 1993 lopulla. Avustuksia yhteensä jen takaisinmaksuja 2,0 mrd. mk, ja ydinjäte-
20270: myönnettiin koko myöntämisvaltuuden määrä, huoltovelvollisille lainattiin takaisin 2,3 mrd.
20271: 573 milj. mk, josta investointiavustuksia 357 milj. mk.
20272: mk ja kehittämisavustuksia 196 milj. mk. Inves- Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen
20273: tointi- ja käynnistysavustuksilla rahoitetuissa kasvoivat yli kolmanneksen (vientitakuukor-
20274: hankkeissa arvioidaan syntyvän 1 900 työpaik- vaukset sisältyvät tässä "teollisuuden edistämi-
20275: kaa, joista yli 500 nimetyille vaikeille työllisyys- sen" menoihin). Vientitakuiden ja -korvausten
20276: alueille. Kehittämistuen määrä kasvoi neljännek- kehitystä selostetaan luvussa 6. Yritysten kan-
20277: sellä ja tuettujen hankkeiden määrä, 2 046, kuu- sainvälistymiseen myönnettiin avustuksia 328
20278: denneksella edellisestä vuodesta. Alueellista kul- milj. mk, mikä on viidennes enemmän kuin v.
20279: jetustukea maksettiin 259 milj. mk, josta puolet 1992. Samaan tarkoitukseen myönnettiin myös
20280: maantiekuljetuksiin ja kolmannes rautatiekulje- lainoja 25 milj. mk. Vientiavustusten maksatus
20281: tuksiin. Teollisten investointien vauhdittamiseksi lisääntyi lähes 40 %. Korkotuki Suomen Vienti-
20282: pk-yritysten investointeihin myönnettiin korko- luotto Oy:lle kasvoi lähes kolmanneksen 360
20283: tukea yli 500 yritykselle 388 milj. markan laina- milj. markkaan.
20284: määrälle. Käytettävissä ollutta 3 mrd. markan
20285: lainavaltuutta oli vuoden 1993 päättyessä vielä
20286: runsaasti jäljellä. Korkotuen maksatus jäi 8 milj. 5.1.4. Muut menot
20287: markkaan. Vuoden 1992 lopussa otettiin käyt-
20288: töön pk-yritysten korkoavustusjärjestelmä, jolla "Muut menot" ovat valtion tehtäväluokituk-
20289: alennetaan niiden korkokustannuksia. Korko- sessa lähinnä valtionvelan korkoja, eläkemenoja
20290: avustushakemuksia saapui 6 000 kpl, ja niitä sekä kuntien "yleisiä" valtionosuuksia. Muut
20291: myönnettiin 2 400 yritykselle 446 milj. mk. Avus- menot yhteensä kasvoivat 60 %, ja niiden kasvu
20292: tuksia maksettiin kassasta 276 milj. mk. vastasi 6 112 prosenttiyksikköä menojen muutok-
20293: Valtion energiahuollon menot kasvoivat reaa- sesta edellisestä vuodesta. Muut menot olikin
20294: lisesti kymmeneksen. Energiatutkimukseen käy- ainoa tehtäväalue, jonka menot kasvoivat kerto-
20295: tettiin 74 milj. mk. Vuonna 1992 aloitettua ydin- musvuonna.
20296:
20297:
20298:
20299: 20. Muut menot
20300: 1991 1992 1993 Muutos
20301: 1993/92
20302: miljoonaa markkaa %
20303:
20304: Valtionvelan hoito ........................................................... 5 784 8 376 16 091 92
20305: siitä korot ..................................................................... 5 770 8 223 15 278 86
20306: Muut menot ..................................................................... 11 889 12 722 18 022 42
20307: siitä eläkemenot .......................................................... 9 899 10 760 11 201 4
20308:
20309: Yhteensä .......................................................................... 17 674 21098 34113 62
20310:
20311: 5 341139M
20312: 34
20313:
20314: Valtionvelan korkomenot kaksinkertaistuivat tannuksiin perustunut järjestelmä. Uudistuksen
20315: vuodesta 1992 ja olivat yhteensä 17,7 mrd. mk. jälkeen kuntien käyttötalouden valtionosuudet
20316: Taulukon 20 korkomenot eivät sisällä valtion koostuvat yleisestä valtionosuudesta, verotulo-
20317: vakuusrahaston ja asuntorahaston korkoja, jot- jen täydennyksestä, harkinnanvaraisesta avus-
20318: ka ovat ao. tehtäväryhmien menoissa. Valtionve- tuksesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen ja so-
20319: lan ja sen hoitomenojen kehitystä tarkastellaan siaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista.
20320: lähemmin luvussa 8. ja liitteessä 15. Uudistus merkitsi samalla myös sitä, että ope-
20321: Valtion eläkemenot olivat 11,2 mrd. mk ja tusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön
20322: niiden kasvu 3,8 %. Eläkkeiden lukumäärä kas- hallinnonaloilta siirtyi sisäasiainministeriöön ja
20323: voi 3,6 %. Eläkkeiden kehitys on esitetty liittees- "muihin menoihin" määrärahoja arviolta 5,0
20324: sä 10. mrd. mk. Kuntien yleisiä rahoitusavustuksia
20325: Muiden menojen kasvua lisäsi merkittävästi maksettiin 4,1 mrd. mk, verotulojen täydennystä
20326: kuntien yleisten rahoitusavustusten lisääntymi- 1,9 mrd. mk ja harkinnanvaraista avustusta 68
20327: nen valtionosuusuudistuksen vuoksi. Kertomus- milj. mk; nämä menot yhteensä olivat viisinker-
20328: vuoden alusta tuli voimaan kuntien laskennalli- taiset edellisvuotisiin verrattuna.
20329: nen valtionosuusjärjestelmä,jolla korvattiin kus-
20330:
20331:
20332:
20333: 5.2. Menot menolajeittain
20334: Valtiontalouden kassamenot vähenivät v. lisesti 4 %. Työttömyysmenojen ja korkomeno-
20335: 1993 nimellisesti 2,9 %. Väheneminen aiheutui jen lisääntyminen olivat edelleen keskeiset me-
20336: lähinnä pankkituen supistumisesta 22 mrd. nojen kasvun syyt. Säästötoimien vaikutus nä-
20337: markasta 7 mrd. markkaan. Ilman pankkitukea kyy useiden muiden menolajiryhmien supistu-
20338: menot kasvoivat käyvin hinnoin yli 5 %ja reaa- misena.
20339:
20340:
20341: 21. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain
20342: 1991 1992 1993 Muutos 1993/92, %
20343: miljoonaa markkaa Arvo Määrä
20344:
20345: Kulutusmenot ................................................................ 45086 49 291 46880 -5 -6
20346: Siirtomenot ................................................................... . 101 221 105 184 108 608 3 2
20347: Reaalisijoitukset ............................................................ 5 372 5043 4306 -15 -16
20348: Finanssisijoitukset ........................................................ . 13 329 35 499 19 752 -44 -45
20349: Muut menot ................................................................... 6364 8 498 18076
20350:
20351: Yhteensä ....................................................................... . 171372 203 516 197 622 -3 -4
20352:
20353:
20354:
20355: 5.2.1. Kulutusmenot tettu, siitä ei aiheutunut ns. palkkaperintöä. Val-
20356: tion henkilöstön ansiotasoindeksi nousi vuodes-
20357: ta 1992 vuoteen 1993 kuitenkin keskimäärin pro-
20358: Valtion kulutusmenot pienenivät selvästi. sentin, mikä aiheutui tehtävärakenteen muutok-
20359: Toimintamenomäärärahoja, mm. henkilöstöme- sista sekä palvelusaikaan perustuvien lisien ker-
20360: noja pienennettiin vuoden 1993 budjetissa 4%. tymisestä. Valtion budjettitalouden palkkasum-
20361: Myös puolustusvoimien hankintamenot pieneni- ma pieneni yli 4%. Valtion palveluksessa oli v.
20362: vätjälleen maksatusten ajoitustekijöiden vuoksi. 1993 noin 98 300 virkasuhteista ja 41 500 työsuh-
20363: Eläkemenojen kasvu toisaalta jatkui. teista eli yhteensä 139 900 palkansaajaa. Henki-
20364: Vuotta 1993 koskeneet virka- ja työehtosopi- löstön määrä väheni yli 5 000 hengellä. Valtion
20365: mukset eivät lisänneet palkkausmenoja. Kun henkilöstön määrät, palkkausmenot sekä eläk-
20366: myöskään edellisenä vuonna palkkoja ei koro- keiden kehitys on esitetty liitteissä 8-11.
20367: 35
20368:
20369: Kuvio 9. sekä valtionavut työttömyyskassoille yhteensä
20370: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT kasvoivat selvästi yli kolmanneksen. Valtion-
20371: MENOLAJEITTAIN osuuksia kansaneläkkeisiin ja sairausvakuutus-
20372: mrd. mk
20373: 220.---,---,---,---,---,---,---,--, korvauksiin pienensi se, että osa liikevaihtoveron
20374: tuotosta tuloutettiin suoraan Kansaneläkelai-
20375: 200
20376: tokselle. Tulonsiirrot ulkomaille, lähinnä kehi-
20377: tysyhteistyömenot, pienenivät säästötoimien ja
20378: 180
20379: maksatusten ajoittumisen vuoksi.
20380:
20381:
20382: 5.2.3. Sijoitusmenot
20383: Valtion reaali-investointien supistuminen jat-
20384: 120 kui; kiintein hinnoin vähennys oli vajaa kymme-
20385: nes. Kone- ja kalustohankinnat supistuivat näen-
20386: 100 näisesti tulosbudjetoinnin laajenemisen vuoksi,
20387: ts. budjetin rakenne muuttui tältä osin. Myös
20388: 80 Autorekisterikeskuksen muuttuminen valtion
20389: liikeyritykseksi kertomusvuoden alusta lukien
20390: 60
20391: muutti budjetin rakennetta ja pienensi hieman
20392: investointimenoja.
20393: 40
20394: Finanssisijoitukset vähenivät tuntuvasti
20395: pankkituen pienenemisen vuoksi; pankeille mak-
20396: 20
20397: settu pääomatuki aleni 22,3 mrd. markasta 6,8
20398: mrd. markkaan. Myös muut finanssisijoitukset
20399: supistuivat hieman. Valtion asuntolainoja nos-
20400: tettiin 6,9 mrd. mk eli lähes viidennes vähemmän
20401: 85 86 87 88 89 90 91 92 93
20402: kuin edellisenä vuonna. Muihin finanssisijoituk-
20403: siin sisältyy 1,2 mrd. mk kertaluonteisia eriä,
20404: Suomen Vientiluotto Oy:n vastuudebentuurien
20405: lunastaminen valtiolle sekä entisen Neuvostolii-
20406: 5.2.2. Siirtomenot ton kauppaan liittyneen erityistilisaatavan mak-
20407: saminen Suomen Pankille. Valtionyhtiöiden osa-
20408: Siirtomenot kokonaisuutena eivät juuri kas- kepääomia korotettiin 0,8 mrd. markalla. Val-
20409: vaneet kiintein hinnoin, vaikka työttömyyden tionyhtiöiden rahoitusta ja toimintaa on selostet-
20410: nousu jatkui. Valtionavut kunnille vähenivät tu luvussa 7.
20411: nimellisestikin hieman. Kuntien valtionosuusuu-
20412: distus sekä kuntien omat toimet taloutensa so-
20413: peuttamiseksi hillitsivät selvästi menojen kasvua. 5.2.4. Muut menot
20414: Kuntien kulutusmenot supistuivat ennakkotie-
20415: tojen mukaan reaalisesti 6 %. Myös pääoman- Muut menot ovat lähinnä valtionvelan korko-
20416: siirrot, investointien avustukset, vähenivät kun- menoja. Korkomenot yli kaksinkertaistuivat.
20417: tien investointien jyrkän vähenemisen vuoksi. Niiden kasvu vastasi 5,2 prosenttiyksikköä me-
20418: Elinkeinojen valtionavut jäivät reaalisesti ennal- nojen koko 5,4 prosentin nimelliskasvusta (ilman
20419: leen. Tulonsiirrot kotitalouksille kasvoivat pää- pankkitukea). Valtionvelkaaja velanhoitomeno-
20420: asiassa työttömyyden nousun takia. Valtion ra- ja on tarkasteltu lähemmin luvussa 8. ja liitteessä
20421: hoittaman työttömyyden perusturvan menot 15.
20422: 36
20423:
20424:
20425:
20426:
20427: 6. VALTION RAHOITUSTUKI
20428:
20429: Valtio rahoittaa talouden muita sektoreita ovat vastikkeettornia siirtoja valtiolta saajasek-
20430: bruttomääräisillä tulonsiirroilla, tukipalkkioilla, toreille, kun taas lainankannan muutos sekä
20431: lainoilla sekä hankkimalla osakkeita ja osuuksia. osakkeiden ja osuuksien hankinta ovat finanssi-
20432: Tässä luvussa tarkastellaan valtion bruttomää- sijoituksia, joihin liittyy takaisinmaksuvelvolli-
20433: räisiä siirtoja ja finanssisijoituksia eri tuensaaja- suus tai tuottovaatimus.
20434: sektoreille. Tarkemmin keskitytään elinkeino- Valtion bruttomääräinen rahoitustuki jaotel-
20435: toiminnalle myönnettyyn rahoitustukeen. Val- laan saajasektorin mukaan. Saajasektoreina ovat
20436: tion tukisijoituksia pankkeihin käsitellään lisäk- julkisyhteisöt (kunnat, kuntainliitot, sosiaalitur-
20437: si erikseen. varahastot), yritykset, kotitaloudet (ml. voittoa
20438: Valtion siirrot ja finanssisijoitukset esitetään tavoittelemattomat yhteisöt) ja ulkomaat. Ra-
20439: kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein ja hoitustukea elinkeinotoiminnalle tarkastellaan
20440: luokituksin. Sitä vastoin elinkeinotukea (luku luvussa 6.2.
20441: 6.2.) tarkastellaan nettomääräisenä talousarvion Valtion suora bruttomääräinen rahoitustuki
20442: jaotteluun pohjautuen. oli kertomusvuonna 118,7 mrd. mk, jossa kasvua
20443: Tukipalkkiot sekä tulon- ja pääomansiirrot edellisvuodesta oli 1 %.
20444:
20445:
20446:
20447: 22. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain
20448:
20449: 1991 1992 1993 Muutos
20450: 1993/92
20451: miljoonaa markkaa %
20452:
20453: Siirrot
20454: Tulonsiirrot ................................................................................. 85 273 90055 94057 4
20455: Tukipalkkiot ................................................................................ 16 402 15 786 14962 -5
20456: Pääomansiirrot .......................................................................... 4615 4156 3 419 -18
20457: Finanssisijoitukset
20458: Lainananto 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 7 044 6 506 4 768 -27
20459: Osakkeet ..................................................................................... 723 652 1 538
20460:
20461: Suora rahoitus yhteensä ............................................................. 114057 117 155 118 744 1
20462:
20463: Sijoitukset pankkeihin .................................................................. . 3 900 32 212 11 686
20464: KorkotukiJa i nat 1>••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 4 792 7 889 6748
20465: Valtiontakaukset 1> •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 3 515 4 434 1057
20466: Takuukeskuksen takuu- ja takausvastuu 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••• 3126 3250 6873
20467: 1
20468: > Kannan muutos.
20469: 37
20470:
20471:
20472: 6.1. Rahoitustuki eri sektoreille
20473:
20474: 6.1.1. Siirrot Kuvio 10.
20475: VALTION BRUTIOMÄÄRÄISET SIIRROT
20476: Valtion maksamat siirrot (tulonsiirrot, tuki- TUENSAAJASEKTOREITIAIN VUONNA 1993
20477: palkkiot, pääomansiirrot) olivat kertomus- 2%
20478: vuonna yhteensä 112,4 mrd. mk. Pääosa siirrois-
20479: ta kohdistui julkisyhteisöille (62 %) ja kotita-
20480: louksille (22 %). Noin 14% suuntautui tukipalk- 22%
20481: kioina yritystoiminnalle ja 2 % maksettiin ulko-
20482: maille pääosin kehitysyhteistyömenoinaja kan-
20483: sainvälisen yhteistyön kustannusosuuksina.
20484: Tukipalkkioita saavat vain yritykset, pää-
20485: asiassa maatalouden harjoittajat. Osa tukipalk-
20486: kioista maksetaan ns. elinkeinonharjoittajakoti-
20487: talouksille (esim. maatilat), mutta sektorikoh-
20488: taisessa tarkastelussa kaikki tukipalkkiot on ti- Yritykset
20489: lastollisista syistä kirjattu yrityksille. Yrityksille
20490: maksettuja tukipalkkioita tarkastellaan lähem-
20491: min elinkeinotoiminnan saaman rahoitustuen 14% 62%
20492: yhteydessä (luku 6.2).
20493: Tukisijoitukset pankkeihin olivat kertomus-
20494: vuonna 11,7 mrd. mk. Vastikkeellisuuden takia
20495: pankkitukea ei kirjata tulon- eikä pääomansiir-
20496: roksi, vaan pääoman rahoitustilille rahoitusva-
20497: rojen nettohankinnaksi. Jos pankkituki myö-
20498: hemmin muutetaan vastikkeettomaksi, se käsi-
20499: tellään pääomansiirtona pankkisektorille.
20500: Siirrot julkisyhteisöille kasvoivat kertomus- hastoille olivat 28,3 mrd. mk, kasvua edellisvuo-
20501: vuonna 15% ja olivat 69,7 mrd. mk. Tuesta desta oli 60 %.
20502: suuntautui kunnille ja kuntayhtymille 57 % ja Julkisyhteisöjen saamista siirroista pääosa oli
20503: loput sosiaaliturvarahastoille. Kuntasektorille tulonsiirtoja (68,1 mrd. mk) ja loput pääoman-
20504: myönnetyllä valtionavulla rahoitetaan kuntien siirtoja (1,6 mrd. mk). Tulonsiirrot kasvoivat
20505: toiminnallisia kulutusmenoja, kuten sosiaali- ja 16 %, mutta pääomansiirrot vähenivät reilun vii-
20506: terveyspalveluita sekä opetus- ja kulttuuritoin- denneksen.
20507: ta. Kotitalouksille ja voittoa tavoittelemattomille
20508: Sosiaaliturvarahastot maksavat yleisiä perus- yhteisöille suuntautuneet siirrot olivat kertomus-
20509: eläkkeitä, ansioeläkkeitä, sairausvakuutuskor- vuonna 24,8 mrd. mk. Kotitalouksien saamien
20510: vauksia sekä yleisiä ansioon sidottuja työttö- siirtojen suhde yksityisiin kulutusmenoihin oli
20511: myyskorvauksia. Tulonsiirrot sosiaaliturvara- noin 9%.
20512:
20513:
20514:
20515: 23. Valtion siirrot tuensaajasektoreille
20516:
20517: 1991 1992 1993 Muutos
20518: 1993/92
20519: miljoonaa markkaa %
20520:
20521: Julkisyhteisöt ................................................................................. 59 727 60 868 69 748 15
20522: Yritykset ......................................................................................... 17 090 16 465 15 809 -4
20523: Kotitaloudet ................................................................................... 26 226 30148 24 798 -18
20524: Ulkomaat ........................................................................................ 2 946 2 506 2 083 -17
20525:
20526: Yhteensä ........................................................................................ 105 989 109 987 112 438 2
20527: 38
20528:
20529: Kotitalouksien saarnat tulonsiirrot olivat 20,3 määrä oli 17,3 mrd. mk ja vuokratalojen 34, l
20530: mrd. mk. Suurin erä oli sosiaalivakuutusetuudet mrd. mk. Toiseksi suurin lainaryhmä oli maa- ja
20531: (8,5 mrd. mk). Muita siirtoja olivat sosiaaliavus- metsätalouden saarnat lainat, joiden määrä oli
20532: tukset (7 ,2 mrd. mk) ja rahastoimattomat sosiaa- hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
20533: livakuutusetuudet (2,8 mrd. mk). Pääomansiir- Niiden määrä oli 9,0 mrd. mk. Kolmanneksi eni-
20534: toja kotitalouksille maksettiin 960 milj. mk. ten oli lainoja teollisuus- ja elinkeinosektorilla,
20535: joiden lainakanta oli vuoden lopussa 3,8 mrd.
20536: mk. Loput eli vajaat 3 % lainakannasta oli laino-
20537: 6.1.2. Finanssisijoitukset ja muille lainasaajaryhmille.
20538: Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle
20539: Lainanauto oli vuoden päättyessä 5,3 mrd. mk. Asunto-osa-
20540: keyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden valtiolta saa-
20541: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuo- rnat lainat olivat 31 mrd. mk eli 4,4 mrd. mk
20542: lisista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Julkisten
20543: (liite 12) oli kertomusvuoden lopussa 66,4 mrd. yritysten ja luotto-osakeyhtiöiden osuus yritys-
20544: mk. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli ta- ten ja rahoituslaitosten valtiolta saamien laino-
20545: pahtunut lähes 8 %. jen kannasta oli 65 %.
20546: Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty- Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet-
20547: jen lainojen määrä pysyi lähes samana kuin edel- tyjä luottoja nostettiin lähes yhtä paljon kuin
20548: lisenä vuonna ja oli 7,1 mrd. mk. edellisenä vuonna eli 271 milj. mk. Maatilatalou-
20549: Asunto-olojen kehittämisrahaston (Valtion den kehittämisrahastosta nostettiin uusia lainoja
20550: asuntorahasto 1.12.1993 lukien) lainakanta oli 521 milj. mk, mikä oli 14% vähemmän kuin
20551: viime vuoden lopussa 51,8 mrd. mk. Kasvua edellisenä vuonna.
20552: edellisestä vuodesta oli yli 11 %. Valtiokonttorin hoitamien lainojen osalta
20553: Valtiokonttorin hoidossa oleva lainakanta konkurssivalvontojen määrä väheni runsaalla
20554: kasvoi 5 mrd. markalla ja oli 57,5 mrd. mk viidenneksellä edellisestä vuodesta. Sen sijaan
20555: (86,5% koko valtion antolainauskannasta). Täs- pakkohuutokauppavalvontojen määrä lisääntyi
20556: tä Valtiokonttorin hoidossa olevasta lainakan- puolella eli samaan määrään kuin toissa vuonna.
20557: nasta 0,3 mrd. mk oli korotonta, pääasiassa Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa valvot-
20558: asuntolainoja. Keskikorko oli 4,31 %. Laina-ajat tiin Valtiokonttorin saamisia 41 kertaa. Tileistä
20559: vaihtelivat viidestä vuodesta 45 vuoteen. Yli puo- poistojen määrä oli kertomusvuonna yhteensä
20560: let lainakannasta ajoittui 26-35 lainavuosien 44,8 milj. mk. Tileistä poistamisen syy oli laino-
20561: välille. jen muuttaminen avustuksiksi. Muun muassa
20562: Maatilatalouden kehittämisrahaston laina- kauppa-ja teollisuusministeriön sekä Teknolo-
20563: kannan määrä, 7,5 mrd. mk, oli lähes yhtä suuri gian kehittämiskeskuksen myöntämiä hanke-
20564: kuin vuoden 1992 lopussa. vienti- ja tuotekehityslainoja muutettiin avustuk-
20565: Valtion myöntämien uusien lainojen nostot siksi 27,8 milj. markan arvosta. Ulkoasiainminis-
20566: pienenivät kertomusvuonna 2 mrd. mk edellis- teriön kehitysluottoja ei viime vuonna muutettu
20567: vuoteen verrattuna, ollen 7,9 mrd. mk. Budjetti- avustuksiksi.
20568: talouden osuus nostoista oli 511 milj. mk ja ra-
20569: hastojen osuus 7,4 mrd. mk. Suurin osa luotoista Osakesijoitukset
20570: oli asuntolainoja, joita nostettiin 6,9 mrd. mk 1l,
20571: joka oli 1,8 mrd. mk vähemmän kuin edellisena Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus-
20572: vuonna. Uusien lainojen määrän pieneneminen vuoden päättyessä oli 10,2 mrd. mk,josta varsi-
20573: johtui valtion suoran lainoituksen supistumises- naisten valtionyhtiöiden osuus oli 9,9 mrd. mk.
20574: ta ja painopisteen osittaisesta siirtymisestä kor- Osinkoja tuloutettiin kertomusvuonna valtion-
20575: kotukilainoitukseen. enemmistöistä osakeyhtiöistä 233 mi1j. mk ja
20576: Asuntolainojen osuus valtion koko lainakan- muista 1 milj. mk.
20577: nasta kasvoi kertomusvuoden aikana ja oli 78 %. Valtion osakeomistuksiin rinnastettavina si-
20578: Yksityishenkilöiden saamien asuntolainojen sältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten ra-
20579: hoituslaitosten osuuksia tai muita rahoituspa-
20580: Il Määrään sisältyy 69 milj. mk taloyhtiöiden rakennus- nostuksia vuoden lopun valuuttakurssien mu-
20581: aikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi kaan laskettuna 5,6 mrd.markan arvosta. Lisäksi
20582: tai hankintaiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 129 milj. mk valtiolla oli pääomasijoituksia talletuspankkei-
20583: pääomitettuja korkoja. hin 7,0 mrd.markan arvosta.
20584: 39
20585:
20586: 6.1.3. Valtion tukisijoitukset puuttuva määrä rahoitetaan valtion talousarvi-
20587: pankkeihin oon otetusta määrärahasta. Näitä määrärahoja
20588: käytettiin kertomusvuonna 1 102 milj. mk. Va-
20589: Valtion pankeille maksama tuki oli kertomus- kuusrahaston hallintomenot rahoitettiin erityi-
20590: vuonna yhteensä 6,8 mrd. mk; lisäksi Arsenal sillä pankeilta kerätyillä vuosimaksuilla.
20591: Oy:n osakepääomaa merkittiin 5 mrd. markalla. Kertomusvuoden alussa vakuusrahasto mer-
20592: Tämän lisäksi tehtiin periaatepäätökset 31,7 kitsi 500 milj. markalla Säästöpankkien Keskus-
20593: mrd. markan takausvastuusta. Valtion vakuus- Osake-Pankin (SKOP) pääomatodistuksia.
20594: rahaston asemaa vahvistettiin ja tarkasteluvuo- Myöhemmin keväällä rahasto myönsi lisää
20595: den aikana myönnetty tuki kanavoitiin yksin- pääomatukea 700 milj. mk. Vuoden lopussa
20596: omaan vakuusrahaston kautta. Kertomusvuo- SKOP:lle myönnettiin vielä 350 milj. mk pää-
20597: den syksyllä hyväksyttiin myös lainmuutos, joka omatukea.
20598: mahdollisti erillisten omaisuudenhoitoyhtiöiden Suomen Säästöpankki Oy:lle vakuusrahasto
20599: perustamisen. myönsi keväällä 1993 lisää pääomatukea 1 100
20600: Eduskunta edellytti lisätalousarviota hyväk- milj. markan arvosta. Tuesta 150 milj. mk käytet-
20601: syessään, että pankkituen tulee olla vastikkeellis- tiin osakepääoman korotukseen, loput pääoma-
20602: ta. Vaihtoehtona suoralle pääomasijoitukselle todistusten merkitsemiseen. Myöhemmin kesällä
20603: valtion vakuusrahastolla on mahdollisuus tukea myönnettiin vielä yhteensä 1 000 milj. mk, josta
20604: pankkien oman pääoman ehtoista varainhan- 750 milj. mk annettiin pääomasijoituksenaja 250
20605: kintaa antamalla takauksia. Lisäksi kaikissa milj. mk osakesijoituksena.
20606: kertomusvuonna tukea saaneissa pankeissa teh- Valtio ja Valtion vakuusrahasto perustivat
20607: tiin erityistarkastus,jonka avulla selvitetäänjoh- Arsenal Oy -nimisen omaisuudenhoitoyhtiön,
20608: don ja toimihenkilöiden vastuut, pankin talou- joka hallinnoi ja omistaa SSP:n myynnin yhtey-
20609: dellista asemaa koskevien arvioiden luotetta- dessä Arsenalille siirtyviä ongelmaluottoja ja
20610: vuus ja sen toimintaan sisältyvät keskeiset riskit. -omaisuutta. Valtio maksoi osakepääomaan
20611: Kertomusvuoden ensimmäiseen lisätalousar- 3 442 milj. mk ja vakuusrahasto apporttisuori-
20612: vioon varattiin 15 mrd. markan määräraha sekä tuksena 1 558 milj. mk.
20613: lisänä takausvaltuus,joka yhdessä tukimäärära- Kesällä 1993 Valtioneuvosto teki päätökset
20614: han kanssa sai olla enintään 20 mrd. mk. Ta- myös Suomen Yhdyspankki Oy:n ja Kansanis-
20615: kausvaltuutta nostettiin syksyn lisätalousarvios- Osake-Pankin oman pääoman hankinnan takaa-
20616: sa siten, että se saa olla enintään 35 mrd. mk tai misesta. Nämä pankit eivät kuitenkaan kerto-
20617: yhdessä määrärahan kanssa enintään 50 mrd. musvuonna turvautuneet päätöksen mukaisten
20618: mk. Kertomusvuoden loppuun mennessä mää- takausten käyttöön. Myöskään Osuuspankkien
20619: rärahasta oli sidottuna 4 792 milj. mk ja takaus- Vakuusrahasto ei käyttänyt vastaavan päätök-
20620: ja sitoumusvaltuudesta 32 mrd. mk. sen mukaista oikeutta valtiontakaukseen vieraan
20621: Vakuusrahaston rahoitus järjestettiin pääosin pääoman hankinnasta. Syksyllä tehdyn omai-
20622: lainanotolla. Pitkäaikaiset lainat otetaan valtion suudenhoitoyhtiötä koskevan periaatepäätök-
20623: nimissä osana valtion lainanottoa. Jos vakuusra- sen yhteydessä päätettiin myös sen rahoituksen
20624: haston varat eivät riitä sitoumusten kattamiseen, takaamisesta 28 mrd. markkaan asti.
20625:
20626: 24. Julkinen pankkituki 1993
20627: Pääoma- Osake- Maksettu tuki Takaukset
20628: todistus pääoma yhteensä
20629: miljoonaa markkaa
20630:
20631: SKOP ................................................................................ 1 550 1550
20632: SSP ................................................................................... 1 700 400 2100
20633: Arsenal Oy' 1 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 5 000 5000 28000
20634: KOP' 1 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 800
20635: 11 1 000
20636: SYP •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
20637: Osuuspankit' 1 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 900
20638: STS/Siltapankki Oy ........................................................ . 3036 3036
20639:
20640: Yhteensä .......................................................................... 6286 5400 11 686 31700
20641:
20642: 11 Periaatepäätös takauksen myöntämisestä.
20643: 40
20644:
20645: 6.1.4. Korkotuki Rahoituslaitosten osuus Valtiokonttorin hoi-
20646: dossa olevista takauksista oli 31 %, josta julkis-
20647: Valtion korkotukea saavien lainojen laina- ten rahoituslaitosten osuus oli 29 prosenttiyksik-
20648: pääoma (liite 13) oli kertomusvuoden päättyessä köä ja yksityisten 2 prosenttiyksikköä. Valtion-
20649: 48,7 mrd. mk eli 16 %suurempi kuin edellisvuon- yhtiöiden osuus Valtiokonttorin takausvastuus-
20650: na. Valtion korkotukilainoista 7,2 mrd. mk koh- ta oli 18 %ja yksityisten yritysten 4%. Yrittäjä-
20651: distui opiskelijoiden tukemiseen. Nuorten oman toiminnassa takaukset suuntautuivat lähinnä
20652: ensiasunnon hankintaan myönnettyjen lainojen teollisuudelle, energiahuoliolle ja liikenteelle.
20653: lainapääoma nousi hieman verrattuna edelliseen Valtion opintotukikeskuksen takausvastuu
20654: vuoteen ja oli 12,3 mrd. mk. Ylivelkaantuneilla, koostui yksinomaan opintolainatakauksista.
20655: maksuvaikeuksissa olevilla asuntovelallisilla oli Vuoden 1993 lopussa se oli 11,9 mrd. mk. Ta-
20656: mahdollisuus uutena ryhmänä saada valtion va- kausvastuu pysyi edellisvuoteen verrattuna en-
20657: roista korkotukea. nallaan.
20658: Valtion maksamien korkotukien määrä oli
20659: kertomusvuonna 2,5 mrd. mk eli 14% suurempi
20660: kuin vuotta aiemmin. Eniten korkotukea mak- Valtiontakuukeskus
20661: settiin asumisen ja ympäristön tehtäväalueella
20662: (850 milj. mk). Teollisuuden ja muiden elinkei- Takuukeskuksen keskeisiä tehtäviä ovat vien-
20663: nojen tukeminen oli noussut toiseksi suurim- nin edistäminen sekä pienen ja keskisuuren teol-
20664: maksi ryhmäksi (649 milj. mk) opetuksen, tie- lisuuden toimintaedellytysten parantaminen. Ta-
20665: teen ja kulttuurin edelle (557 milj. mk). Suurin kuukeskus tarjoaa yrityksille ja rahoittajille vien-
20666: yksittäinen ryhmä oli nuorten oman ensiasun- titakuita ja valtiontakauksia.
20667: non hankintaan myönnetyille lainoille maksettu Valtiontakuukeskus toimii erityisrahoituslai-
20668: korkotuki 603 milj. mk eli 40 milj. mk vähem- toksena kauppa- ja teollisuusministeriön alai-
20669: män kuin edellisenä vuonna johtuen korko- suudessa. Toimintaperiaatteena Takuukeskuk-
20670: tason laskusta. sella on itsekannattavuus, joten pitkällä aikavä-
20671: Yrityksille maksetut korkotuet lisääntyivät lillä takuu- ja takausmaksutulojen tulee kattaa
20672: edellisvuoden 61 milj. markasta 349 milj. mark- sekä hallintomenot että maksettavat korvaukset.
20673: kaan pk-yrityksille suunnattujen uusien tuki- Takuukeskuksen toiminta jakautuu ulkomai-
20674: muotojen johdosta (investointien korkotukilai- seen ja kotimaiseen riskinottoon. Edellä mainit-
20675: nat ja avustukset olemassa olevien luottojen kor- tuun kuuluvat mm. lyhyen maksuajan sekä kes-
20676: komenojen alentamiseen). kipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuut. Ul-
20677: komaisen riskinoton vastuut olivat kertomus-
20678: vuoden lopussa 45,6 mrd. mk ja vientitakuiden
20679: perusteella maksettiin korvauksia 1,6 mrd. mk.
20680: 6.1.5. Valtion takaukset Takaisinperinnän ansiosta nettokorvaukset oli-
20681: vat 507 milj. mk.
20682: Kotimaiseen riskinottoon kuuluvat pk-yrityk-
20683: Vaitiokonttori ja Valtion opintotukikeskus sille myönnettävät teollisuustakaukset, lyhyet
20684: rahoitustakuut ja vasta takuut. Myös suuryrityk-
20685: Valtiokonttorin ja Valtion opintotukikes- sille voidaan antaa takauksia, jotka liittyvät koti-
20686: kuksen hoitamien takausten (liite 14) takaus- maisten pääomatavaratoimitusten rahoittami-
20687: vastuu oli kertomusvuoden lopussa 23,3 mrd. seen. Alustakausten vastuut nousivat 3,9 mrd.
20688: mk, jossa kasvua edellisvuodesta oli 8 %. Näis- markkaan; ympäristönsuojelutakausten vastuu
20689: tä takauksista Valtiokonttorin vastuulla oli oli puolestaan kertomusvuoden lopussa 720 milj.
20690: 11,5 mrd. markan takaukset. Kaikista takauk- mk. Uutena kotimaiseen riskinottoon kuuluvana
20691: sista valuuttamääräisten takausten osuus oli takausmuotona otettiin käyttöön vakauttamis-
20692: 3,2 mrd. mk. takaukset. Riskisijoittamisen edistämiseen suun-
20693: Valtiokonttorin hoidossa olevista takauksista nattuja riskipääomatakuita ei vuonna 1993 käy-
20694: kotimaisille lainoille annettuja takauksia oli 8,3 tetty. Kaikkiaan kotimaisen riskinoton vastuut
20695: mrd. mk. Suurin osa (56%) valuuttamääräisestä olivat kertomusvuoden lopussa 7,3 mrd. mk.
20696: takausvastuusta kohdistui dollarimääräisille lai- Kotimaisessa riskinotossa korvauksia makset-
20697: noille. Muita merkittäviä valuuttoja olivat Sak- tiin 185 milj. mk. Takaisinperintä oli yhteensä 19
20698: san markka (20 %)ja Sveitsin frangi (13 %). milj. mk.
20699: 41
20700:
20701: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki
20702:
20703: Elinkeinotuki sisältää alkutuotannolle ja elin- ovat tietylle yritykselle tai investointihankkeelle
20704: tarvikesektorille sekä jalostus- ja palvelualoille maksettuja suoria tukia. Sitä vastoin laina- ja
20705: kohdentuvan julkisen tuen. Lisäksi elinkeinotu- osakepääomamuotoiseen rahoitukseen sisältyy
20706: keen kuuluu tilapäiseksi luokiteltava pankkitoi- tukea siinä laajuudessa, kuin valtiolle aiheutuu
20707: minnan tuki. Elinkeinotuki on osa valtion toi- tästä rahoituksesta kustannuksia. Näin tapah-
20708: mintaa muiden sektoreiden rahoittajana. Se tuu esimerkiksi silloin kun myönnetystä lainasta
20709: koostuu valtion maksamista tukipalkkioista ja aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin
20710: sen tekemistä osakepääoma- ja finanssisijoituk- valtion saarnat korkotulot.
20711: sista. Rahoitustukea tarkastellaan laskelmissa kas-
20712: Elinkeinotukea tarkastellaan erikseen suoja- saperusteisesti. Kunkin tuen osalle lasketaan sii-
20713: tulla alkutuotanto- ja elintarvikesektorilla sekä tä valtiolle aiheutuvat nettokustannukset. Ne
20714: kilpailulle alttiillajalostus- ja palvelualoilla. Val- osoittavat, kuinka paljon kertomusvuonna ja
20715: tion pankkeihin tekemistä sijoituksista on ker- sitä edeltävinä vuosina tehdyistä tukipäätöksistä
20716: rottu edellä. Verojärjestelmään sisältyvät tuet ei- aiheutuu tarkasteluvuonna kustannuksia. Net-
20717: vät kuulu rahoitustukeen. tokustannuslaskelmissa aiempien vuosien tuki-
20718: Varsinaisen elinkeinotoiminnan ohella val- päätöksetja tarkasteluvuoden tukipäätökset se-
20719: tiolle aiheutuu huomattavia menoja osallistumi- koittuvat niin, ettei täsmällistä kuvaa kerto-
20720: sesta maatalousyrittäjien ja jossain määrin myös musvuoden aikana harjoitetusta tukipolitiikasta
20721: muiden yrittäjien eläketurvan ja lomajärjestel- saada näkyviin. Vaihtoehtoinen tapa olisi kuva-
20722: mien rahoitukseen. ta tuen määrä myöntöhetkeen diskontattuna
20723: Valtion myöntämä rahoitus määritellään ra- nykyarvona, jolloin esim. valtion myöntämään
20724: hoitustueksi, jos se aiheuttaa julkiselle sektorille lainaan liittyvän tulo- ja menovirran erotus
20725: kustannuksiajoko maksettujen menojen tai saa- muodostaa lainan tukielementin.
20726: mattajäävien pääoma- ja korkotulojen muodos- Esitetyissä laskelmissa avustuksista ja korko-
20727: sa. Tukien tavoitteena on vaikuttaa markkinoi- tuesta aiheutuva tuki on sama kuin tarkastelu-
20728: den toimintaan tarkoituksena kannustaa tiettyä vuoden aikana maksettu markkamäärä.
20729: taloudellista toimintaa. Rahoitustuki suunna- Laina- ja pääomatuen sekä takaus- ja takuu-
20730: taan tietylle yritykselle tai yritysjoukolle (esimer- tuen kohdalla nettokustannustarkastelu ilmai-
20731: kiksi alueellisin perustein). see tarkasteluvuonna aiemmin tehtyihin tuki-
20732: Valtion hoitarua erityisrahoitus eli erikoistu- päätöksiin sisältyvän tuen.
20733: neeseen kohteeseen tarjottava rahoitus ei yleensä Lainatuki lasketaan lainoista valtiolle aiheu-
20734: sisällä suoraa tukea, vaikka siihen voikin sisältyä tuvien kustannusten ja tuottojen erotuksena.
20735: tietty tukielementti. Valtion tarjoamaa erityisra- Korkokustannukset määritellään valtion tar-
20736: hoitusta hoidetaan erityisrahoituslaitosten, ku- kasteluvuonna nostamien uusien lainojen keski-
20737: ten Kera Oy:n, Suomen Vientiluotto Oy:n ja määräisen efektiivisen koron (nimelliskorko +
20738: Valtiontakuukeskuksen kautta. lainan liikkeellelaskukustannukset) perusteella.
20739: Elinkeinotoiminnan rahoitustukia maksettiin Vuonna 1993 tämä korko oli 7,75 %. Tuotot
20740: v. 1993 yhteensä 14,1 mrd. mk, josta alkutuotan- ovat puolestaan lainoista valtiolle maksettuja
20741: nonja elintarvikkeiden osuus oli 60 %. Yrittäjien korkotuloja. Takaisinperimättäjätetyt lainanly-
20742: sosiaaliturvan rahoitukseen kertomusvuonna hennykset ja luottotappiot otetaan sellaisenaan
20743: käytetystä 4,0 miljardista markasta käytettiin huomioon tuen lisäyksenä.
20744: puolestaan yli 84 %maatalousyrittäjien sosiaali- Pääomatuessa laskelmiin sisällytetään valtion
20745: turvaan. pääomasijoitukset mm. valtioenemmistöisiin
20746: osakeyhtiöihin, liikelaitoksiin ja erityisrahoitus-
20747: laitoksiin. Tuki lasketaan keskimääräiselle sijoi-
20748: 6.2.1. Elinkeinotukeen sisältyvät tuki- tetulle pääomalle laskettavan tuottovaatimuk-
20749: muodot sen (7,75 %)ja valtiolle tarkasteluvuodelta mak-
20750: settujen osinkotulojen (tai vastaavien) erotukse-
20751: Rahoitustuetjakaantuvat avustuksiin, korko- na. Valtionyhtiöiden ja valtion liikelaitosten
20752: tukeen, laina tukeen, pääomatukeen sekä takaus- kohdalla pääomatuen laskennassa otetaan huo-
20753: ja takuutukeen. Näistä avustukset ja korkotuet mioon vain ne yritykset, joiden valtiolle maksa-
20754:
20755: 6 341139M
20756: 42
20757:
20758: mat osingot alittavat laskennallisen tuottovaati- ja neuvontatyön menot. Lisäksi mukaan on otet-
20759: muksen. tu ylituotannon viennistä aiheutuvina menoina
20760: Takuu- ja takaustuki lasketaan suoritettujen valmisteverolakien mukaiset hinnanerokorvauk-
20761: takuu- ja takauskorvausten ja saatujen takuu- ja set sekä viennin arvioitu liikevaihtoverotuki.
20762: takausmaksutuottojen sekä takaisin perittyjen Elintarvikesektorilla tukea on tarkasteltu
20763: korvausten erotuksena. Valtiontakuukeskuksen myös nettomääräisenä siten, että tuen brutto-
20764: osalta tuki määritellään yrityksille myönnetyistä summista on vähennetty elintarvikesektorilta
20765: takuista ja takauksista aiheutuvien nettotappioi- perityt valmisteverot ja maksut, jotka muodosta-
20766: den perusteella. Takuukeskuksen hallintokulut vat elintarvikkeiden hintajärjestelmän kiinteän
20767: otetaan huomioon tukea laskettaessa. Valtionta- osan.
20768: kuukeskuksen toimintaa tarkastellaan lähem-
20769: min luvussa 6.1.5.
20770: Tukilaskelmissa on otettu huomioon vain ne
20771: erät, jotka ovat koituneet rahallisesti yritysten 6.2.2. Alkutuotannon ja elintarvikkei-
20772: hyödyksi. Esimerkiksi viranomaisten antama den rahoitustuki
20773: palveluluonteinen tuki on jätetty laskelmien ul-
20774: kopuolelle. Eri määrärahoista laskelmat sisältä- Alkutuotannolle maksettu tuki oli kertomus-
20775: vät vain yritystoiminnan osuuden. Julkiselle sek- vuonna bruttomäärältään 10 740 milj. mk ol-
20776: torille, esim. kunnille, myönnetyt tuen osat on tuaan edellisenä vuonna 11 760 milj. mk. Pääosa
20777: siis jätetty pois tukisummista. (10 272 milj. mk) kohdistui maatalouteen ja elin-
20778: Edellä mainitut tuen laskentaperiaatteet kos- tarvikkeisiin. Muun alkutuotannon kuin maata-
20779: kevat myös alkutuotantoon ja elintarvikesekto- louden osuus oli 468 milj. mk. Valtion saarnat
20780: rille suuntautuvia tukia. Ne on rajattu lähinnä tulot olivat 2 229 milj. mk, eli 314 milj. mk pie-
20781: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan nemmät kuin edellisenä vuonna. Nettomääräi-
20782: pääluokkaan poislukien tutkimuksen, hallinnon nen tuki oli siten vuonna 1993 yhteensä 8 511
20783:
20784: 25. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot
20785: Menot Tulot Nettomenot
20786: 1992 1993 1992 1993 1991 1992 1993
20787: miljoonaa markkaa
20788:
20789: Maataloustuotanto ......................................... 6247 5506 6047 6247 5506
20790: Hintatuki .......................................................... 3 782 3 594
20791: Maatalouden rakenteen kehittäminen:
20792: Avustukset ....................................................... 760 793
20793: Lainatuki .......................................................... 420 218
20794: Muut ................................................................ 1 285 901
20795: Elintarviketeollisuus ....................................... 734 814 813 800 129 -78 14
20796: Valmisteverot .................................................. 813 800
20797: Maataloustuotteiden hintatuki ....................... 690 710
20798: Muut ................................................................ 44 104
20799: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ................ 4261 3952 1730 1429 3720 2 531 2523
20800: Maataloustuotteiden vientituki ...................... 3134 2 689
20801: Viennin liikevaihtoverotuki ............................. 748 712
20802: Hinnanerokorvaukset, vienti .......................... 379 551
20803: Maatalouden osuutena perityt maksut ......... 1 657 1367
20804: Muut ................................................................ 73 62
20805:
20806: Elintarviketuotanto yhteensä ........................ 11 243 10272 2543 2229 9 896 8700 8043
20807:
20808: Porotalous ....................................................... 24 32 16 24 32
20809: Kalatalous ....................................................... 51 46 45 51 46
20810: Yksityismetsätalous ........................................ 335 255 343 335 255
20811: Muu alkutuotanto ............................................ 106 135 134 106 135
20812: Alkutuotanto (pl. maatalous) yhteensä ........ 517 468 538 517 468
20813:
20814: Yhteensä ......................................................... 11 760 10740 2 543 2229 10 434 9 217 8511
20815: 43
20816:
20817: milj. mk oltuaan edellisenä vuonna 9 217 milj. taloustuottajille maksetusta tuesta oli runsaat
20818: mk. kaksi kolmasosaa ja rakennetuen viidesosa tuen
20819: Maataloustuen maksatus viljelijöille on muut- määrästä.
20820: tunut viime vuosien aikana enenevässä määrin
20821: suoraksi tulotueksi. Silti vielä huomattava osa
20822: tuesta välittyy viljelijälle tuotteiden tilityshinto- Elintarviketeollisuus
20823: jen yhteydessä. Suurimmat erikseen haettavat
20824: tuet ovat varsinainen tulotuki sekä peltoalan mu- Elintarviketeollisuudelle maksettu tuki oli 14
20825: kaan maksettava tuki. Viljelijöiden lisäksi tukea milj. mk suurempi kuin siltä kerätyt maksut.
20826: maksetaan maataloustuotteita jalostavalle teolli- Edellisenä vuonna tuki oli 78 milj. mk pienempi
20827: suudelle ja viejinä toimiville keskusliikkeille. kuin elintarviketeollisuudelta kerätyt maksut.
20828:
20829:
20830: Maatalous Maataloustuotteiden markkinointi
20831: Maataloustuotannon tukemisessa on siirrytty Keskeisten maataloustuotteiden kotimaisen
20832: käyttämään hintatuen sijaan Euroopan unionin kulutuksen ja tuotannon perusteella lasketut
20833: suosimaa suoraa tulotukea viljelijöiden tulota- omavaraisuusasteet säilyivät edellisvuoden ta-
20834: son turvaamisessa. Peltoalan perusteella makset- solla vehnää lukuunottamatta. Vehnän omava-
20835: tavan tuen suuruus oli kertomusvuonna 959 milj. raisuusaste oli tarkasteluvuonna 89 prosenttia
20836: mk, jossa oli laskua 157 milj. mk edellisestä vuo- tuotannon vastattua edellisenä vuonna puolta
20837: desta. Maataloustuottajille maksettu tuki oli yh- kotimaan kulutuksesta. Kasvinviljelytuotantoa
20838: teensä 5 506 milj. mk oltuaan edellisenä vuonna pienensi käytössä ollut velvoitekesannointijär-
20839: 741 milj. mk suurempi. Hintatuen osuus maa- jestelmä.
20840:
20841: 26. Keskeisten maataloustuotteiden vientituki'l
20842:
20843: 1991 1992 1993
20844: miljoonaa markkaa
20845:
20846: Voi ........................................................................................................... 574 532 512
20847: Juusto ..................................................................................................... 547 520 445
20848: Maitojauhe, rasvainen ........................................................................... 195 53 7
20849: Maitojauhe, rasvaton ............................................................................. 64 47 23
20850: Kananmunat ........................................................................................... 103 100 121
20851: Sianliha ................................................................................................... 193 243 209
20852: Naudanliha ............................................................................................. 299 211 207
20853: Vehnä ...................................................................................................... 62 425 108
20854: Rehuvilja ................................................................................................. 1 840 850 1 023
20855:
20856: ,, Ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotuki.
20857:
20858:
20859: Maataloustuotteiden viennin tukeminen vä- Elintarvikesektorin tuki tuotteittain
20860: heni bruttomääräisesti 7%. Nettomenojen mää-
20861: rä pysyi ennallaan. Valtion maksama vientituki Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvis-
20862: aleni 445 milj. mk ja samalla viljelijöiden markki- ta valtion menoista maitotaloustuotteet on edel-
20863: noimis-, kiintiö- ja vientikustannusmaksut laski- leen suurin yksittäinen tuen kohde vaikka viijoi-
20864: vat 290 milj. mk. Viennin liikevaihtoverotuki hin kohdistui tukea lähes saman verran. Maito-
20865: väheni 46 milj. mk. taloustuotteisiin kohdistuneet nettomenot li-
20866: Kauppa- ja teollisuusministeriö maksoi jalos- sääntyivät kertomusvuonna 3 % kun ne edellis-
20867: tamattomille maataloustuotteille kolme neljäs- vuonna vähenivät 24 %. Viljan osalta viime vuo-
20868: osaa vientituesta. Tullihallitus puolestaan mak- sien hyvistä sadoista johtuen vientikustannukset
20869: soi jalosteille hinnanerokorvausta valmistevero- olivat edelleen varsin korkeita, ne kasvoivat ker-
20870: lainsäädännön perusteella. Vientitukimomentil- tomusvuonna 25 %. Valtion nettomenot laskivat
20871: ta maksettiin hinnanerokorvausta myös koti- kokonaisuudessaan 7 %edellisvuodesta.
20872: maiselle käytölle.
20873: 44
20874:
20875: 27. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain
20876:
20877: Menot Tulot Nettomenot
20878: 1992 1993 1992 1993 1991 1992 1993
20879: miljoonaa markkaa
20880:
20881: Maitotaloustuotteet ......................................... 1 996 2006 135 87 2 451 1 861 1 919
20882: Kananmunat .................................................... 267 278 6 4 305 261 274
20883: Liha .................................................................. 1 296 1 303 139 90 1 101 1 157 1 213
20884: Vilja .................................................................. 1 886 2 031 557 359 2 023 1 330 1 672
20885: Erikoiskasvit ..................................................... 913 916 331 301 783 582 615
20886: Hyödykkeille jakamaton ................................. 4 884 3 738 1 375 1 388 3 232 3 509 2 350
20887:
20888: Yhteensä ......................................................... 11 243 10272 2 543 2229 9896 8 700 8043
20889:
20890:
20891:
20892:
20893: Muut alkutuotantoon kohdistuvat menot 6.2.3. Jalostus- ja palvelualojen rahoi-
20894: tustuki
20895: Muuhun alkutuotantoon kuin maatalouteen
20896: kohdistuvat menot vähenivät 10 prosenttia edel- Valtio myöntää talousarviosta rahoitustukea
20897: lisestä vuodesta. Maaseudun pienimuotoisen suoraan yrityksille sekä erityisluottolaitoksille
20898: elinkeinotoiminnan avustukset ja lainatuki on (Suomen Vientiluotto Oy, Kera Oy), muille ra-
20899: sisällytetty muun alkutuotannon lukuihin. hastoille (SITRA, Teollisen Kehitysyhteistyön
20900:
20901:
20902: 28. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tukimuodottain
20903:
20904: 1991 1992 1993
20905: miljoonaa markkaa
20906:
20907: Avustukset .............................................................................................. 3166 3 529 3803
20908: Korkotuet ................................................................................................ 246 397 776
20909: Lainatuki .................................................................................................. 256 277 146
20910: Osakepääomatuki .................................................................................. 1 005 1 344 750
20911: Takuu- ja takaustuki ............................................................................... 575 290 606
20912:
20913: Yhteensä ................................................................................................. 5249 5837 6081
20914:
20915:
20916:
20917: Rahasto Oy) sekä kehitysyhtiöille. Lisäksi Val- lutuet, pk-yritysten tuet, valtionyritysten tuet ja
20918: tiontakuukeskuksen kautta myönnetty erityisra- sektorikohtainen tuki sekä muu tuki. Luokitte-
20919: hoitus (vientitakuut ja takaukset) sisältää tuki- lulla kuvataan niitä tukipolitiikan tavoitealueita,
20920: elementin. joihin yritystuilla pyritään vaikuttamaan. Pk-
20921: Vuonna 1993 tuen kokonaismäärä oli 6 081 yritysten tuki on tavoitealueista vähiten selvära-
20922: milj. mk. Kokonaistuen määrä nousi vuodesta jainen, koska eri tavoitealueille suuntautuvista
20923: 1992 4 %. Tukimuodoittain tuen määrä jakau- tuista yli 50% kohdistuujoka tapauksessa pienil-
20924: tuu teollisuudessa ja palvelualoilla taulukossa 28 le ja keskisuurille yrityksille. Tuen tavoitteet voi-
20925: esitetyn mukaisesti. vat olla myös päällekkäisiä. Esitetty luokitus
20926: kuvaa kuitenkin tuen ensisijaista käyttöaluetta.
20927: Rahoitustuella pyritään parantamaan mark-
20928: Tuki käyttötarkoituksen ja tavoitealueen mukaan kinoiden toimintaaja tehokkuutta. Valtion tuki-
20929: toimenpiteillä on tällöin hyödyke- ja rahoitus-
20930: Käyttötarkoituksen mukaiseen jaotteluun markkinoiden puutteita täydentävä rooli. Tutki-
20931: kuuluvat aluetuki, energiahuollon tuki, tutki- mus- ja tuotekehitystuki kannustaa yrityksiä in-
20932: mus- ja tuotekehitystuki, työllisyysperusteiset vestointeihin, joita ne eivät ilman tukea tekisi.
20933: tuet, viennin edistämisen tuki, ympäristönsuoje- Toisaalta eräillä tukitoimenpiteillä on erityinen
20934: 45
20935:
20936: yhteiskunnallinen perustelunsa. Tähän luokkaan Sektorikohtaisella tuella pyritään turvaa-
20937: kuuluvilla tuilla on tavoitteena vaikuttaa talou- maan (tiettyjen) toimialojen tai sektoreiden toi-
20938: den tulonjakoon tai toimia suhdannepolitiikan mintaedellytykset. Tähän luokkaan luetaan
20939: välineenä. myös vaikeuksissa olevien yritysten pelastami-
20940: Tutkimus- ja tuotekehitystuen, ympäristön- seen jaettava kriisiluonteinen tuki. Työllisyys-
20941: suojelutuen ja pk-yrityksille kohdentuvan tuen perusteisilla tuilla sen sijaan pyritään helpotta-
20942: avulla parannetaan markkinoiden toimivuutta ja maan työttömyystilannetta. Yrityksille jaettava
20943: lisätään kokonaistaloudellista tehokkuutta. Pk- työllistämistuki on pääosin palkkaperusteista.
20944: yritysten tuki kohdistuu etupäässä rahoitus- Aluetuen tavoitteena on edistää kansantalou-
20945: markkinoiden puutteiden korjaamiseen. Ympä- den alueellisesti tasapainoista kehitystä. Val-
20946: ristönsuojeluinvestointeja tukemalla voidaan pa- tionyritysten tuet sen sijaan koostuvat pääosin
20947: rantaa ympäristön tilaa ja lisätä tätä kautta hy- valtion yhtiöihinsä tekemistä osakepääomasi-
20948: vinvointia. Tutkimusta ja tuotekehitystä tuetaan, joituksista. Energiahuollon tuella tuetaan mm.
20949: jotta yritysten tekemien T &K-investointien kaut- kotimaisten energialähteiden käyttöä ja kehit-
20950: ta syntyvä tietopääoma leviäisi koko yhteiskun- tämistä.
20951: nan käyttöön.
20952:
20953:
20954: 29. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tavoitealueittain
20955:
20956: Muutos
20957: 1991 1992 1993 1993/92
20958: miljoonaa markkaa %
20959:
20960: Aluetuki ............................................................................ 995 952 1 064 12
20961: Energiahuolto .................................................................. 64 60 151
20962: Pk-tuki ............................................................................... 47 121 395
20963: Sektorikohtainen tuki ...................................................... 1 151 822 479 -42
20964: Tutkimus ja tuotekehitys ................................................ 495 551 738 34
20965: Työllisyystuki ................................................................... 746 1168 1 003 -14
20966: V~ltio~yrit~st~n ~uet ....................................................... . 942 1 231 694 -44
20967: V1enn1n ed1stam1nen ....................................................... 481 542 1 066 97
20968: Ympäristön suojelu ......................................................... 41 95 88 -7
20969: Muut tuet ......................................................................... 287 296 403 36
20970: Yhteensä .......................................................................... 5249 5837 6081 4
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: Kuvio 11.
20976: TUKIEN JAKAUMA JALOSTUS- JA
20977: PALVELUALOILLA VUONNA 1993
20978:
20979: Ympäristön
20980: suojelu Muutluet Aluetuki
20981: 1% 7% 17%
20982: Viennin
20983: edistäminen
20984: 18%
20985:
20986: 7%
20987:
20988:
20989:
20990:
20991: 11% Työllisyystuki 8%
20992: 16%
20993: 46
20994:
20995: Aluetuen osuus kaikista elinkeinotuista oli muotoisen tuen määrä laski edellisvuodesta jo
20996: kertomusvuonna 17 % eli 1 064 milj. mk. Tuen siitä syystä, että vuoden 1993 tuottovaatimus
20997: määrä oli 12% suurempi kuin vuonna 1992. oli edellisvuotta alhaisempi. Lisäksi useampi
20998: Kauppa- ja teollisuusministeriön suoraan mak- valtionyhtiö maksoi osinkoa kuin vuonna
20999: saman yritystoiminnan aluetuen määrä oli 562 1992.
21000: milj. mk. KTM:n hallinnonalan tukeen sisältyy Viime vuosien liikelaitosuudistuksessa uusi-
21001: lisäksi Kera Oy:lle suunnattu tuki. muotoisille valtion liikelaitoksille on määritelty
21002: Energiahuoltoon kohdistuva tuki yli kaksin- peruspääoma, joka on valtiolle maksettavien
21003: kertaistui vuodesta 1992 151 milj. markkaan. voiton tuloutusten perustana (vrt. luku 7.1).
21004: Kasvu johtui pääosin myönnettyjen energia- Viennin edistämiseen suunnattu tuki kaksinker-
21005: avustusten merkittävästä lisäyksestä. taistui verrattuna edellisvuoteen. Sen määrä oli
21006: Varsinainen pk-yritysten tuki nousi kertomus- 1 066 milj. mk. Tuen kasvujohtuu vientitakuiden
21007: vuonna 395 milj. markkaan. Tämä tuki koostuu perusteella maksetuista takuukorvauksista, jot-
21008: nimenomaan pk-yrityksille suunnatuista tuki- ka kohosivat kertomusvuonna ennätyssuuriksi.
21009: ohjelmista. Erityistä pk-yritysten korkoavustus- Takuumuotoisen tuen osuus oli 565 milj. mk.
21010: ta maksettiin kertomusvuonna 270 milj. mk. Varsinaiset viennin edistämiseen suunnatut
21011: Sektorikohtainen tuki koostuu pääosin me- avustukset kasvoivat lähes kolmanneksen, 251
21012: renkulkuun ja laivanrakennukseen suunnatuis- milj. markkaan.
21013: ta rahoitustuista sekä lehdistötuesta. Lehdistö- Yrityksille suuntautunut ympäristönsuojelun
21014: tuen määrä väheni kertomusvuonna merkittä- tuki laski edellisvuoden 95 milj. markasta 88 milj.
21015: västi. Lehdistötukea myönnettiin vuonna 1993 markkaan.
21016: enää 216 milj. mk, mikä on 40% pienempi Muut tuet kasvoivat edellisvuoden 296 milj.
21017: kuin edellisvuonna. Merenkulun ja laivanraken- markasta 403 milj. markkaan. Liikenneministe-
21018: nuksen tukilaski tarkasteluvuonna vuoden 1992 riön maksama tuki joukkoliikenteen kehittämi-
21019: tasosta 263 milj. markkaan. Suomen Vientiluot- seen ja säilyttämiseen oli kertomusvuonna 251
21020: to Oy:lle maksettavan alushankintojen korko- milj. mk.
21021: tuen määrä oli kertomusvuonna 188 milj. mk.
21022: Takuukeskuksen alustakuutoiminnan tulos oli
21023: positiivinen, joten tukea ei syntynyt lainkaan.
21024: Tutkimus- ja tuotekehitystuen määrä oli kerto- Tuki ministeriöittäin
21025: musvuonna 738 milj. mk. Lisäystä edellisvuo-
21026: teen oli 34%. TEKESin avustukset teollisuuden Tukea myöntävistä viranomaisista selvästi
21027: T&K-toimintaan nousivat edellisvuoden 446 suurin on Kauppa- ja teollisuusministeriö. Näi-
21028: milj. markkaan. Suomen itsenäisyyden juhlara- hin tukiin sisältyvät myös kaikki KTM:n hallin-
21029: hastoon (SITRA) sijoitetusta peruspääomasta nonalaan kuuluvien erityisrahoituslaitosten ku-
21030: syntyvä laskennallinen pääomatuki ja valtion ten TEKESin, Valtiontakuukeskuksen, Suomen
21031: maksamat suorat avustukset merkitsivät yhteen- Vientiluotto Oy:n ja Kera Oy:n kautta kanavoi-
21032: sä noin 60 milj. markan tukea yritysten riskira- tuneet tuet. KTM:n hallinnonalaan kuuluvat
21033: hoitukseen. Loppuosa on KTM:n ja Kera Oy:n tuet muodostavat kaksi kolmasosaa kokonais-
21034: kautta kohdentuvaa tutkimus- ja tuotekehitys- tuesta.
21035: tukea. Taulukosta 30 nähdään, kuinka eri ministe-
21036: Työllisyysperusteista tukea myönnettiin riöiden hallinnonaloilta myönnetty rahoitustuki
21037: vuonna 1993 kaikkiaan 1 003 milj. mk, mikä kohdistui käyttötarkoitusluokituksen mukaan
21038: merkitsi 14% vähennystä edellisvuodesta. Varsi- jaoteltuna eri tavoitealueille.
21039: naisten suorien palkkaperusteisten tukien lisäksi Työministeriön kautta myönnetyt tuet kohoa-
21040: työllisyysperusteinen tuki sisältää myös inves- vat 916 milj. markkaan. Liikenneministeriön
21041: tointiavustuksia. kautta kanavoitunut tuki oli kertomusvuonna
21042: Valtionyritysten tuet olivat kertomusvuonna 706 milj. mk. Lehdistötuki sekä osa liikelaitosten
21043: 694 milj. mk, josta suurimman osan muodosti peruspääomatuesta muodostavat pääosan lii-
21044: laskennallinen pääomatuki valtionenemmis- kenneministeriön tukikustannuksista. Muiden
21045: töisille osakeyhtiöille (458 milj. mk) ja valtion ministeriöiden kautta kanavoitui loppuosa tues-
21046: liikelaitoksille (141 milj. mk). Osakepääoma- ta, noin 600 milj. mk.
21047: 47
21048:
21049: 30. Julkinen tuki teollisuus- ja palvelualoilla 1993
21050: VN UM PM VM OPM MMM LM KTM 11 KTM KTM KTM KTM TM YM Vh-
21051: Kera VTK SVL Tekes teensä
21052: miljoonaa markkaa
21053:
21054: Aluetuki ........................... 562 502 1064
21055: Energiahuolto ................. 29 113 8 151
21056: Pk-tuki .............................. 280 115 395
21057: Sektorikohtainen tuki ..... 347 2 -69 199 479
21058: Tutkimus ja tuotekehitys 100 127 3 509 738
21059: Työllisyystuki .................. 87 916 1003
21060: Valtionyritysten tuet ...... -5 3 118 108 469 694
21061: Viennin edistäminen ...... 40 3 261 565 197 1066
21062: Ympäristön suojelu ........ 18 1 69 88
21063: Muuttuet ........................ 44 91 251 16 403
21064: Yhteensä ......................... -5 40 3 221 131 138 706 1830 505 612 396 509 916 77 6081
21065:
21066: VN =Valtioneuvosto
21067: UM = Ulkoasiainministeriö
21068: PM = Puolustusministeriö
21069: VM = Valtiovarainministeriö
21070: OPM = Opetusministeriö
21071: MMM = Maa- ja metsätalousministeriö
21072: LM = Liikenneministeriö
21073: KTM =Kauppa- ja teollisuusministeriö
21074: VTK = Valtiontakuukeskus
21075: SVL = Suomen Vientiluotto Oy
21076: TM = Työministeriö
21077: YM =Ympäristöministeriö
21078:
21079: ,, KTM:n suoraan myöntämä tuki.
21080:
21081:
21082:
21083:
21084: Tuet yrityskokoluokittain Tuen jakautuminen toimiaJoittain
21085:
21086: Pk-yrityksiä tuettiin kertomusvuonna erillis- Taulukossa 32 on esitetty jalostus- ja palvelu-
21087: ten tukiohjelmien avulla. alojen rahoitustuista aiheutuvien valtion netto-
21088: Kertomusvuonna pk-yritykset saivat tukea kustannusten jakautuminen eri toimialoille sekä
21089: myös työllisyysperusteisen tuen ja aluetuen sekä tuen suhde toimialan tuottamaan arvonlisäyk-
21090: tutkimus- ja tuotekehitystuen ja teollisuusta- seen.
21091: kausten muodossa. Selvästi eniten tukea saavat liikenne ja liiken-
21092: nettä palveleva toiminta, metalliteollisuus ja kul-
21093: kuneuvojen valmistus sekä rahoitus- ja vakuutus-
21094: toiminnan toimialat Näiden toimialojen saaman
21095: tuen osuus tuen kokonaismäärästä oli kertomus-
21096: 31. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki yrityskoon vuonna noin 40%. Määrällisesti erityisen vähän
21097: mukaan
21098: rahoitustukia kohdistui eräille palvelutoimialoille
21099: 1991 1992 1993 (mm. kiinteistöpalvelu, koulutuspalvelut ja ter-
21100: miljoonaa markkaa veydenhoitopalvelut).
21101: Kertomusvuonna tuen suhde arvonlisäykseen
21102: Vähintään 500 työntekijää 1 842 1 789 1792 teollisuus- ja palvelualoilla yhteensä oli l ,6 %.
21103: 100-499 työntekijää ........ 541 576 622 Keskimääräinen tuen osuus jalostusarvosta oli
21104: Alle 100 työntekijää ........... 1 982 2 423 2 456
21105: Erittelemätön ..................... 885 1 049 1 211 2,5 %. Erityisen suuri tuen osuus oli huonekalu-
21106: jen valmistuksessa ja muussa teollisessa valmis-
21107: Yhteensä ............................ 5 249 5 837 6 081 tuksessa sekä koulutuspalveluissa sekä tutkimus-
21108: 48
21109:
21110: 32. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki toimialoittain
21111: 1991 %jalas- 1992 %jalas- 1993 %jalas-
21112: milj.mk tusarvasta milj.mk tusarvasta milj.mk tusarvasta
21113:
21114: Maatalous, metsätalous, kalatalous .......................... 45 0,2 65 0,3 96 0,5
21115: Kaivannaistoiminta ..................................................... 84 4,9 100 5,6 141 8,1
21116: Erittelemätön teollisuus ............................................. 144 438 167
21117: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ...... 54 0,4 61 0,5 90 0,7
21118: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden valmistus . 68 2,0 67 2,1 87 2,7
21119: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus .................... 136 3,0 102 2,0 224 3,7
21120: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ...... 241 2,3 296 2,4 438 2,8
21121: Kustantaminen ja painaminen ................................... 469 5,8 379 5,1 262 3,7
21122: Kemian, öljy-, kumi- ja muovituotteiden valmistus. 175 1,6 212 2,0 309 2,7
21123: Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus ...................... 74 1,8 54 1,6 62 1,9
21124: Metallien valmistus ..................................................... 124 2,9 282 5,3 188 3,1
21125: Metallituotteiden, sähköteknisten tuotteiden ja kul-
21126: kuneuvojen valmistus ............................................. 1 113 4,0 666 2,3 893 2,7
21127: Huonekalujen valmistus ja muu teollinen valmistus 40 1,4 130 4,9 102 4,0
21128: Sähköhuolto, lämpö- ja vesihuolto ........................... 96 0,9 132 1,2 256 2,3
21129: Talonrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen 105 0,3 156 0,6 173 0,9
21130: Tukku- ja vähittäiskauppa .......................................... 124 0,3 34 0,1 156 OA
21131: Hotelli- ja ravitsemistoiminta ..................................... 148 1,7 36 0,5 153 2,2
21132: Rautatie-, tie-, vesi- ja ilmaliikenne ........................... 781 3,0 894 3,5 565 2,1
21133: Posti- ja teleliikenne .................................................... 54 0,5 138 1,3 80 0,8
21134: Rahoitus- ja vakuutustoiminta ................................... 490 2,7 671 5,2 853 4,9
21135: Kiinteistöpalvelu ja puhtaanapito ............................. 131 0,3 50 0,1 48 0,1
21136: Liike-elämän palvelut ................................................. 162 0,8 117 0,7 253 1,5
21137: Koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ........ 49 10,2 24 4,9 50 10,0
21138: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaali-
21139: palvelut ..................................................................... 1 0,0 1 0,0 19 0,6
21140: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 90 1'1 74 0,8 99 1'1
21141: Erittelemätön ............................................................... 251 658 317
21142:
21143: Yhteensä .............................. ....................................... 5249 1,5 5 837 1,8 6 081 1,8
21144:
21145:
21146:
21147:
21148: ja kehittämistoiminnassa. Elintarvikkeiden koh- osin kuin ne kuuluvat maatalousyrittäjien eläke-
21149: dalla alkutuotannon tukia ei ole otettu huo- lain tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
21150: mioon laskelmissa. lain piiriin, maksettiin valtion osuutena maata-
21151: Rahoitus- ja vakuutustoiminnan tukia nosta- lousyrittäjien eläkelain menoista 1 958 milj.mk.
21152: vat valtion erityisrahoituslaitoksille myöntämät Karjataloutta harjoittavien maanviljelijöiden lo-
21153: määrärahat. Erityisrahoituslaitosten edelleen ja- makustannuksiin valtio osallistui 1 335 milj.
21154: kama tuki ei näy nettokustannustiedoissa, joten markalla. Sosiaaliturvan luonteiset menot vähe-
21155: toimialan tukiosuus nousee korkeaksi. nivät edellisestä vuodesta 2 %.
21156: Sosiaaliturvan luonteinen tuki jalostus- ja pal-
21157: Tuki lääneittäin velualoille nousi vuonna 1993 630 milj. mark-
21158: kaan. Kasvua edellisvuodesta oli neljännes. Tuen
21159: Kokonaistuen jakautuminen jalostus- ja pal- lisääntyminen aiheutui pääosin yrittäjien eläke-
21160: velualoilla lääneittäin on esitetty taulukossa 33. laista johtuvien menojen kasvusta.
21161: Kertomusvuonna valtion osuus eläkelain mu-
21162: kaisista menoista oli 455 milj. mk. Muita sosiaa-
21163: 6.2.4. Sosiaaliturvan luonteinen tuki liturvan luonteisia tukieriä olivat valtion osuus
21164: elinkeinotoiminnalle merimieseläkekassan menoista (120 milj. mk)
21165: sekä korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
21166: Maataloudelle ja muulle alku tuotannolle, siltä män kustannuksista (55 milj. mk).
21167: 49
21168:
21169: 33. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki lääneittäin
21170: 1991 1992 1993
21171: miljoonaa markkaa
21172:
21173: Uusimaa ................................................................................. 989 875 1 279
21174: Turku ja Pori .......................................................................... 344 398 476
21175: Ahvenanmaa ......................................................................... 28 13 30
21176: Häme ...................................................................................... 303 407 463
21177: Kymi ....................................................................................... 102 146 233
21178: Mikkeli .................................................................................... 121 142 136
21179: Pohjois-Karjala ....................................................................... 184 185 144
21180: Kuopio .................................................................................... 240 237 181
21181: Keski-Suomi .......................................................................... 137 178 183
21182: Vaasa ...................................................................................... 258 336 315
21183: Oulu ........................................................................................ 382 347 388
21184: 287 223 264
21185: ~~i:l~;:;,·ätö~·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 1 874 2 350 1 989
21186: Yhteensä ............................................................................. . 5249 5 837 6 081
21187:
21188:
21189:
21190:
21191: 7 341139M
21192: 50
21193:
21194:
21195:
21196:
21197: 7. VALTION LIIKETOIMINTA
21198: Valtion liiketoimintaa harjoittavien valtion- löä. Liikelaitoslain mukaisia budjettitalouden
21199: enemmistöisten osakeyhtiöiden lisäksi budjetti- ulkopuolella olevia liikelaitoksia oli myös viisi ja
21200: talouteen kuuluvat valtion liiketoimintaa har- niissä työskenteli noin 53 700 henkilöä, noin
21201: joittavat virastot ja laitokset sekä valtion liikelai- 4 500 vähemmän kuin v. 1992.
21202: toksista annetun lain (627/87) mukaiset liikelai- Liiketoimintaa harjoittavien virastojen ja lai-
21203: tokset. Budjettitalouteen kuuluvia laitoksia oli tosten ja liikelaitosten yhteinen liikevaihto v.
21204: viisija niiden palveluksessa oli noin 4 500 henki- 1993 oli 17 140 milj. mk.
21205:
21206:
21207:
21208: 7.1. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset
21209: 7.1.1. Yleiset toimintaperiaatteet
21210: Ensimmäiset uusimuotoiset liikelaitokset oli- vuttanut palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä
21211: vat Valtion painatuskeskus, Valtion tietokone- tulostavoitteen. Samalla tehdäänjohtopäätöksiä
21212: keskus ja Valtion ravitsemiskeskus, jotka aloitti- liikelaitoksen hoidosta. Valtioneuvosto vahvis-
21213: vat toimintansa vuoden 1989 alusta. Vuoden taa liikelaitoksen tilinpäätöksen sekä päättää sen
21214: 1990 alussa aloittivat Karttakeskus, Posti- ja te- perusteella voiton tuloutuksesta valtion talous-
21215: lelaitos sekä Valtionrautatiet. Ilmailuhallitukses- arvioon sekä muista toimenpiteistä, joihin liike-
21216: ta muodostettu Ilmailulaitos aloitti vuoden 1991 laitoksen toiminnan ja taloudellisen tuloksen
21217: alusta. Vuoden 1993 alusta aloitti Autorekisteri- johdosta on tarpeen ryhtyä.
21218: keskus. Eduskunnan vahvistamat palvelu- ja toimin-
21219: Vuoden 1993 alusta yhtiöitettiin ensimmäiset tatavoitteet määrittelevät palvelutason. Liikelai-
21220: kolme liikelaitosta,joista painatuskeskuksen toi- toslaissaja laitoskohtaisissa laeissaja asetuksissa
21221: mintaa jatkaa Painatuskeskus Oy ja tietokone- on määritelty muut liikelaitoksen ohjaustilanteet
21222: keskuksen toimintaajatkaa VTKK-Yhtymä Oy. ja liikelaitoksia ohjaavat viranomaiset.
21223: Ravitsemiskeskuksen toimintaa jatkamaan pe- Liikelaitoksen toiminnallisen yleislinjan täs-
21224: rustettiin Kulinaari Ravintolat Oy, joka myytiin mentäminen ja tarvittavien keinojen valinta ta-
21225: yksityiseen omistukseen kesällä 1993. voitteiden saavuttamiseksi, kuten päättäminen
21226: Liikelaitoksen ohjaus perustuu tulosohjauk- palvelujen tuottamistavasta, tuotantotekniikas-
21227: seen. Eduskunta asettaa vuosittain talousarvion ta ja yksittäisistä toimenpiteistä, on liikelaitok-
21228: käsittelyn yhteydessä kullekin liikelaitokselle sen sisäinen asia. Liikelaitoksen hallitus päättää
21229: keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoitteet. liikelaitoksen yleislinjaukset sekä keskeiset ta-
21230: Valtioneuvosto tai ao. ministeriö hyväksyy näis- voitteiden saavuttamiskeinot. Toimitusjohtaja ja
21231: sä puitteissa liikelaitoksen palvelu- ja muut toi- muu operatiivinenjohto päättävät liikelaitoksen
21232: mintatavoitteet sekä asettaa tulostavoitteen ja muut toimenpiteet.
21233: tuottovaatimuksen.
21234: Valtioneuvosto määrää ja vapauttaa hallituk-
21235: sen, nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan sekä 7 .1.2. Kertomusvuoden toiminta
21236: asettaa ja vapauttaa tilintarkastajat.
21237: Liikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistamisen Liikelaitokset saavuttivat Karttakeskusta ja
21238: yhteydessä arvioidaan, miten liikelaitos on saa- Ilmailulaitosta lukuun ottamatta kertomusvuo-
21239: 51
21240:
21241: 34. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset vuonna 1993
21242:
21243: Asetettu Asetettu Tulos ennen tilin- Tuloutus
21244: tulostavoite tuottovaatimus päätössiirtoja % milj. mk
21245: milj. mk milj. mk +/- milj. mk
21246:
21247: Karttakeskus ................................................................... . 0.4 -4
21248: Posti- ja telelaitos ........................................................... . 430 240 +982 16 470
21249: Valtionrautatiet .............................................................. .. 28 +242 7 200
21250: llmailulaitos .................................................................... . 1 -2
21251: Autorekisterikeskus ......................................................... +65 8,5 8
21252:
21253:
21254: Liike- Muutos Käyttö- Investointi- Tehdyt Henki-
21255: vaihto kate valtuudet investoinnit Iästä
21256: keski-
21257: milj.mk % % milj.mk milj.mk määrin
21258:
21259: Karttakeskus .................................................................... 37 -8 -2,5 15 3 128
21260: Posti- ja telelaitos ............................................................ 9 675 -1 27,5 2 150 1 733 33 202
21261: Valtionrautatiet ................................................................ 3 321 +2 13,8 750 232 17 524
21262: llmailulaitos ..................................................................... 629 -10 28,3 600 263 1 631
21263: Autorekisterikeskus ......................................................... 380 +14 20.4 45 21 1 228
21264:
21265:
21266:
21267:
21268: delle asetetut tulostavoitteet. Liikelaitoksille oli ja erityisesti julkisen hallinnon tilauskannan su-
21269: asetettu yhteensä 459 milj. markan tulostavoite. pistuminen. Julkisen sektorin osuus liikevaihdos-
21270: Ainoastaan Posti- ja telelaitokselle oli asetettu ta oli 40%.
21271: ennakkoon tuottovaatimus, 240 milj. mk. Liike- Vuoden alkupuolella aloitettiin kustannus-
21272: toiminnan yhteenlaskettu tulos ennen tilinpää- säästöihin tähtäävät toimenpiteet, jotka realisoi-
21273: tössiirtoja oli l 283 milj. mk, josta tuloutettiin tuvat täysimääräisinä vuoden 1994 toisella vuosi-
21274: valtiolle yhteensä 678 milj. mk. Tuotto valtiolle puoliskolla. Henkilökunnan määrä väheni va-
21275: oli 428 milj. mk suurempi kuin edellisenä vuonna. jaat 6 % edellisvuodesta. Investointitaso oli va-
21276: Kukin liikelaitos saavutti kertomusvuodelle ase- jaat 10 % liikevaihdosta.
21277: tetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet. Karttakeskuksen ja sen tytäryhtiö Genimap
21278: Oy:n muodostaman liikelaitoskonsernin liike-
21279: vaihto oli 39 milj. mk. Konsernin tilikauden tap-
21280: pio oli 4,4 milj. mk.
21281: Karttakeskus Kertomusvuonna valmisteltiin Karttakeskuk-
21282: sen yhtiöittäminen vuoden 1994 alusta.
21283: Karttakeskuksen palvelu- ja toimintatavoit-
21284: teina oli Karttakeskuksesta annetun lain (1 016/
21285: 89) 2 §:n mukaisesti tuottaa ja välittää kartta-
21286: alan ja siihen liittyviä tuotteita ja palveluja. Toi- Posti- ja telelaitos
21287: minnassa oli otettava huomioon valtionhallin-
21288: non ja erityisesti maanmittaushallinnon tarvitse- Posti- ja telelaitoksen palvelu- ja toimintata-
21289: mat kartta-alan palvelut ja niiden saatavuus. voitteina oli huolehtia posti- ja teletoiminnan
21290: Toiminta jakautui kustannustoimintaan ja ti- tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja palve-
21291: laustyötuotantoon. lutarjonnasta asiakkaiden ja koko yhteiskunnan
21292: Karttakeskukselle oli asetettu 400 000 markan tarpeita vastaavasti. Erityisesti tuli huolehtia pe-
21293: tulostavoite. Tilikauden tulos oli tappiollinen 4 ruspalvelujen saatavuudesta koko maassa tasa-
21294: milj. mk. puolisin ehdoin.
21295: Liikevaihto laski edellisestä vuodesta 8 %, mi- Postin peruspalveluihin kuuluivat tavallinen
21296: hin oli syynä kotimarkkinoiden kysynnän lasku l. luokan kirje ja lehti normaalissa postinkannos-
21297: 52
21298:
21299: sa. Telen peruspalveluihin kuuluivat puhelinliit- nan harjoittamiseen voi saada yhteisö, joka on
21300: tymän saanti ja perusteleverkon tarjoamat yhtey- vakavarainen ja ilmeisesti kykenee säännölliseen
21301: det. Palveluille oli asetettu toimitusnopeustavoit- postitoimintaan. Vuoden 1994 alussa Suomen
21302: teet Postin palvelutaso vastasi asetettuja tavoit- Posti Oy oli toistaiseksi ainoa postitoimiluvan
21303: teita ja ~elen palvelutaso oli asetettuja tavoitteita haltija.
21304: parempi. Ahvenanmaan postilaitos erotettiin Posti- ja
21305: Liikevaihto laski prosentin edellisestä vuodes- telelaitoksesta vuoden 1993 alusta.
21306: ta. Tilinpäätöksessä purettiin luottotappio- ja Te/en liikevaihto oli 5 188 milj. mk. Liikevaih-
21307: toimintavaraukset, 302 milj. mk. Tilikauden tu- to kasvoi edellisestä vuodesta 4 %, 182 milj. mar-
21308: los ennen varauksia oli 982 milj. mk, mikä oli 400 kalla, josta suuri osa kertyi matkapuhelinliiken-
21309: milj. mk parempi kuin edellisenä vuonna. Tili- teen lisääntymisestä.
21310: kauden voitto oli 543 milj. mk. Telen paikallisverkon liittymien ja liikenteen
21311: Investoinnit olivat 15% edellisvuotista suu- määrä laski hieman. Liittymiä oli vuoden lopussa
21312: remmat. Suurin investointikohde oli televerkot. lähes 750 000. Kotimaisten kaukopuheluiden
21313: Posti- ja telelaitoksen hoitaman tietoliiken- hinnat laskivat keskimäärin runsaat 20 %. Hin-
21314: teen hinnat laskivat keskimäärin 2 %. Postilii- nat olivat keskimäärin puolet vuoden 1990 hin-
21315: kenteen hinnat nousivat keskimäärin 3 %. Tele- noista.
21316: liikenteen hinnat laskivat keskimäärin 5 % edel- Matkaviestintoiminta kasvoi voimakkaasti.
21317: lisvuodesta. Telen matkapuhelinverkkoihin liittyi yli 98 000
21318: Posti- ja telelaitoksen tytäryhtiöitä olivat: Ja- uutta asiakasta. Vuoden lopussa matkaviestin-
21319: kelumarkkinat Oy, Oy lnfonet Finland Ltd, verkoissa oli yli 500 000 asiakasta. Suomen liitty-
21320: Maksuverkot Oy, Mobitele Oy, Mobitele Tra- mätiheys oli maailman suurin.
21321: ding Oy, Oy Telecon Ltd, Telemedia Oy, Oy Tele laajensi liiketoimintaa ulkomailla sekä
21322: Yritysverkot Ab, AIO Fintelecom, Tele Balti A/ matkapuhelinpalveluissa että kiinteän verkon
21323: S, Telecom Finland International N.V./S.A. hankkeissa. Vuoden lopussa Tele oli osakkaana
21324: Posti- ja telelaitoksen liikelaitoskonsernin lii- 20 yhteisyrityksessäja hankkeessa Baltiassa, Ve-
21325: kevaihto oli 9 741 milj. mk ja tilikauden tulos näjällä, Belgiassa, Turkissa ja Unkarissa.
21326: voitollinen 526 milj. mk. Tulos oli 17 milj. mk Vuoden 1994 alusta alkoi toimiluvan saanei-
21327: heikompi Posti- ja telelaitoksen tilinpäätökseen den telelaitosten välinen kilpailu kotimaan ylei-
21328: verrattuna. sen teletoiminnan kaikilla alueilla. Tele sai oi-
21329: Vuoden aikana saatiin päätökseen Posti- ja keuden paikalliseen teletoimintaan koko maassa
21330: telelaitoksen yhtiöittäminen vuoden 1994 alusta. ja joutui kilpailuun kotimaan kaukopuheluissa.
21331: Liikelaitoksen liiketoiminta luovutettiin Suomen
21332: PT Oy:lle ja laitoksen hallinnassa ollut omaisuus
21333: siirrettiin yhtiölle ja sen eläkesäätiölle. Suomen
21334: PT Oy yhtiöitti päätoimialansa Postin ja Telen Valtionrautatiet
21335: sekä tukitoiminnot Autokeskuksen ja ATK-kes-
21336: kuksen. Suomen PT-konserniin kuuluivat vuo- Valtionrautateiden liiketoiminnan palvelu- ja
21337: den 1994 alusta emoyhtiö Suomen PT Oy ja sen toimintatavoitteet olivat Valtionrautateistä an-
21338: tytäryhtiöt: Suomen Posti Oy, teletoimintaa har- netun lain (747/89) 4 §:n mukaiset. Lisäksi tavoit-
21339: joittava Telecom Finland Oy, PT-Autopalvelut teena oli tuottaa ja kehittää tavaraliikenteessä
21340: Oy ja A vancer Oy sekä pienempiä tytäryhtiöitä. liiketaloudellisesti kannattavia, kilpailukykyisiä
21341: PT-konsernin taseeksi muodostui 10,2 mrd. mk ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja. Ta-
21342: ja omavaraisuusasteeksi noin 65 %. voitteena oli myös kehittää henkilöliikennettä
21343: Postin liikevaihto oli 4 487 milj. mk. Liike- koko maan tarpeita palvelevan pitkämatkaisen
21344: vaihto laski 6 % edellisestä vuodesta, yhteensä joukkoliikennejärjestelmän runkona sekä osana
21345: 275 milj. mk, mistä 172 milj. mkjohtui lehtituen pääkaupunkiseudun lähiliikennettä yhteistyössä
21346: pienenemisestä. kuntien kanssa.
21347: Postilähetysten määrä laski 4 % edellisestä Tavaraliikenteen liikevaihto oli 1 978 milj.
21348: vuodesta. mk, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 130 milj.
21349: Postin toimipaikkaverkko säilyi lähes ennal- mk. Kuljetettu tonnimäärä kasvoi 16% edellis-
21350: laan. Periaatteellisen muutoksen postitoimin- vuoteen verrattuna.
21351: taan toi vuoden 1994 alusta voimaan tullut posti- Henkilöliikenteen liikevaihto oli 1 343 milj.
21352: toimintalaki, jonka mukaan luvan postitoimin- mk, johon sisältyy eduskunnan valtion talousar-
21353: 53
21354:
21355: viossa myöntämä korvaus 255 milj. mk. Liike- Tappiollinen tulosjohtui kotimaan ja charter-
21356: vaihto laski edellisvuoden tasosta vajaat 5 %. Lii- liikenteen kysynnän ja ylilentojen huomattavasta
21357: kevaihdon lasku johtui valtion ostojen vähene- vähenemisestä. Vuosi 1993 oli kolmas kysynnän
21358: misestä 75 milj. markalla. yhtäjaksoisen laskun vuosi. Lentomatkustajien
21359: Toiminnan tervehdyttämistä jatkettiin aikai- määrä, 8,8 milj. matkustajaa, väheni 8% edelli-
21360: sempien suunnitelmien mukaisesti. Liiketoimin- sestä vuodesta. Määrä laski vuosien 1987-1988
21361: nan henkilöstö väheni 3, 7 %. tasolle. Lentojen lukumäärä väheni keskimäärin
21362: Liiketoiminnan tulos ennen varauksia oli 242 6,5 %. Kansainväliset ylilennot vähenivät 53 %
21363: milj. mk ja tilikauden voitto 239 milj. mk. edelliseen vuoteen verrattuna.
21364: Investointien taso pidettiin alhaisena ennakoi- Kotimaan liikenteen maksut nousivat keski-
21365: dentulevien vuosien huomattavaa investointitar- määrin 4% ja kansainvälisen liikenteen maksut
21366: vetta uuteen junakalustoon. Vuoden aikana in- keskimäärin 2 %. Ylilentojen navigointimaksuja
21367: vestoitiin pääasiassa vaunu- ja vetokalustoon, laskettiin 15 %. Toimintakulut vähenivät 7%
21368: liiketoiminnan rakennuksiin ja telelaitteisiin. edellisen vuoden tasosta.
21369: Valtionrautateiden liiketoiminnan valtiolle Tärkeimmät investointikohteet olivat Helsin-
21370: maksama ratamaksu oli 11 milj. mk. ki-Vantaan kotimaanterminaali ja sen pysä-
21371: Valtionrautateiden tytäryhtiöitä olivat: Oy köintilaitos, Vaasan ja Oulun lentoterminaalien
21372: Pohjolan Liikenne Ab, Avecra Oy, Rautatie- laajennukset ja Etelä-Suomen lennonvarmistus-
21373: asunnot Oy, Kiinteistö Oy Pasilan asemaja Kok- keskuksen uudisrakennukset.
21374: kolan tavaraterminaali Oy. VR-liikelaitoskon- Ilmailulaitoksen peruspääomaa korotettiin
21375: sernin liikevaihto oli 3 513 milj. mk. Konsernin yhteensä 83,8 milj. markalla.
21376: voitto ennen varauksia oli 241 milj. mk ja tilikau- Ilmailulaitoksen tytäryhtiö oli Kiinteistöosa-
21377: den voitto 246 milj. mk. keyhtiö Lentäjäntie 1.
21378: Valtionrautateiden radanpitoon oli valtion ta-
21379: lousarviossa varattu 1 819 milj. mk, josta radan-
21380: pitoon käytettiin 1 661 milj. mk. Muita radanpi-
21381: don tuloja käytettiin 28 milj. mk. Rataomaisuu- Autorekisterikeskus
21382: den nettolisäys oli 255 milj. mk.
21383: Autorekisterikeskuksen palvelu- ja toiminta-
21384: tavoitteina oli tuottaa ajoneuvojen katsastus- ja
21385: rekisteröintipalveluja sekä kuljettajantutkinto-
21386: jen vastaanotto- ja ajokorttien rekisteröintipal-
21387: Ilmailolaitos veluja sekä hoitaa varsinaisen moottoriajoneu-
21388: voveron maksuunpanoon ja kantoon liittyvät
21389: Ilmailulaitoksen palvelu- ja toimintatavoittei- tehtävät. Sen tuli huolehtia palvelujen tarkoituk-
21390: na oli huolehtia siitä, että ilmailutoiminta tapah- senmukaisesta tarjonnasta ja niiden liikennetur-
21391: tuu mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti, vallisuutta edistävästä kehittämisestä liiketoi-
21392: tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Sen tuli minnan edellytysten mukaisesti ottaen huo-
21393: huolehtia toimialansa ja tehtäviensä mukaisten mioon asiakkaiden sekä koko yhteiskunnan tar-
21394: palvelujen tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta peet.
21395: ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten Vuoden 1993liikevaihdoksi oli ennakoitu 347
21396: mukaisesti ottaen huomioon asiakkaitten sekä milj. mk. Liikevaihto oli 380 milj. mk. Tulos
21397: yhteiskunnan tarpeet siten, että lentoasemien yl- ennen tilinpäätössiirtoja oli 65 milj. mk ja tilikau-
21398: läpito ja toimintaedellytykset turvataan lentolii- den voitto 51 milj. mk. Saavutettu tulos ylitti
21399: kenteen edellyttämällä tavalla ja että lentoasemia asetetun tavoitteen.
21400: ja lennonvarmistusjärjestelmää kehitetään pal- Katsastusten kokonaismäärä laski noin 2 %.
21401: velujen kysyntää vastaavasti. Vähennys aiheutui kytkentäkatsastusten vähe-
21402: Ilmailulaitoksen liikevaihto oli 629 milj. mk. nemisestä. Vuosikatsastusten määrä, noin 1,6
21403: Liikennöimismaksutulot laskivat 63 milj. mk milj., kasvoi edellisvuodesta noin 2%. Rekisteri-
21404: edellisestä vuodesta ja muut liiketoiminnasta ilmoitusten määrä väheni vajaat 2 %ja ajokort-
21405: saatavat tuotot noin 4 milj. mk. Liiketoiminnan tien määrä väheni noin 4 %. Ajoneuvoveron
21406: tulos ennen varauksia oli tappiollinen vajaa 2 maksuunpanot lisääntyivät 10 %prosentilla.
21407: milj. mk ja tilikauden tappio oli hieman yli Investoinnit olivat noin 5 % liikevaihdosta ja
21408: 1 milj. mk. kohdistuivat lähinnä koneisiin ja kalustoon.
21409: 54
21410:
21411: Kertomusvuonna annettiin laki ajoneuvojen ta ajankohdasta Autorekisterikeskuksen osana
21412: katsastustehtävien toimiluvista (1371/93), mikä ollut ajoneuvohallinnon yksikkö irrotettiin itse-
21413: mahdollisti kilpailun avaamisen ajoneuvojen näiseksi kilpailua valvovaksi elimeksi, ajoneu-
21414: katsastustoimintaan vuoden 1994 alusta. Samas- vohallinnoksi.
21415:
21416:
21417:
21418:
21419: 7.2. Valtionyhtiöt
21420: Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu lii- vestoinnit olivat Imatran Voimalla ja Outokum-
21421: kevaihto kasvoi 11 % v. 1993. Eniten liikevaih- mulla. Yksityisistä investointikohteista suurim-
21422: toaan kasvattivat Enso-Gutzeit-konserni, Imat- mat olivat Enso-Gutzeitin Oy Tampella Ab:n
21423: ran Voima-konserni sekä Sisu-konserni. Valtion metsä- ja pakkausteollisuuden kauppa sekä Sak-
21424: teollisuusyhtiöiden tuloskehitys kasvoi vielä sel- san Eilenburgiin rakennettavan sanomalehtipa-
21425: västi voimakkaammin kuin liikevaihto. Valtion peritehtaan aloittaminen. Myös Outokummun
21426: teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu käyttökate Harjavallan tehtaiden uudistamis- ja laajennus-
21427: parani edellisestä vuodesta peräti 41 % eli yli investointien käynnistyminen oli eräs suurimpia
21428: 4 500 milj. mk. Sama positiivinen kehityssuunta kotimaan investoinneista. Valtion teollisuuskon-
21429: on havaittavissa myös nettotuloksen kehityksen sernien bruttoinvestointien kokonaismäärästä
21430: osalta. Vuonna 1992 yhteenlaskettu nettotulos kotimaahan investoitiin v. 1993 hiukan yli 62 %,
21431: oli tappiollinen 4 500 milj. mk, mutta v. 1993 kun vastaavasti edellisenä vuonna kotimaan in-
21432: tappio oli enää 192 milj. mk. Vuonna 1993 kaik- vestointien osuus oli yli 68 %.
21433: ki valtion teollisuusyhtiöt pystyivät paranta- Valtion teollisuusyhtiöiden henkilöstön luku-
21434: maan nettotulostaan. Positiiviseen nettotulok- määrä pieneni v. 1993 edelliseen vuoteen verrat-
21435: seen ylsivät kaikki muut teollisuusyhtiöt paitsi tuna, mutta suhteellinen osuus Suomen teollisuu-
21436: Neste ja Veitsiluoto. Nesteen nettotulos pysyi desta kasvoi kuitenkin hieman. Valtionyhtiöt ei-
21437: negatiivisena, vaikka se pystyi edelliseen vuoteen vät siis ole vähentäneet työpaikkoja yksityistä
21438: verrattuna parantamaan tulostaan lähes teollisuutta enemmän. Valtion teollisuusyhtiöi-
21439: 700 milj. markalla. Eniten nettotulostaan paran- den henkilöstömäärä v. 1993 oli 92 652 henkilöä,
21440: si Rautaruukki (yli 800 milj. mk), ja muita huo- mikä on noin 5 %edellisvuotta pienempi. Henki-
21441: mattavasti nettotulostaan parantaneita olivat löstön määrä kasvoi ainoastaan Enso-Gutzeit-
21442: Outokumpu (657 milj. mk), Enso-Gutzeit konsernissa. Eniten henkilöstöä vähensivät Ke-
21443: (569 milj. mk), Veitsiluoto (437 milj. mk), Kemi- mira, Valmet ja Outokumpu. Suurimmat työl-
21444: ra (429 milj. mk) ja Valmet (398 milj. mk). listäjät v. 1993 olivat edelleen Outokumpu- ja
21445: Valtion teollisuuskonsernien aineellisten net- Valmet-konsernit. Kaikkien valtion teollisuus-
21446: toinvestointien osuus koko teollisuuden inves- yhtiöiden henkilöstömäärästä työskenteli koti-
21447: toinneista oli suurimmillaan vuosina 1991-1992 maassa 68%.
21448: eli yli 31 %. Vuonna 1993 tämä osuus aleni alle Valtion teollisuusyhtiöiden viennin ja ulko-
21449: 27 prosentin. Tämä johtui siitä, että monet val- maan toiminnan osuus oli v. 1993 77 mrd. mk.
21450: tionyhtiöt karsivat investointiohjelmiaan ja to- Valtionyhtiöiden vienti kasvoi viime vuonna
21451: teuttivat ainoastaan tuotannon ylläpidon kan- edelliseen vuoteen verrattuna lähes 10 mrd. mk
21452: nalta välttämättömiä korvausinvestointeja. Val- ja samalla valtionyhtiöiden osuus Suomen vien-
21453: tion teollisuuskonsernien investointikehitys me- nistä kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä. Tämä kertoo
21454: nikin v. 1993 päinvastaiseen suuntaan kuin edellä sen, että valtionyhtiöt ovat vientiponnisteluissa
21455: mainittu tuloskehitys. Vuonna 1993 teollisuus- onnistuneet ainakin yhtä hyvin kuin yksityisen
21456: konsernien bruttoinvestointimäärä oli yhteensä sektorin yhtiöt. Vastaavasti myös valtionyhtiöi-
21457: 12,3 mrd. mk eli lähes 10% vähemmän kuin den tuonti kasvoi, mutta huomattavasti vähem-
21458: edellisenä vuonna. Investoinnit kasvoivat edellis- män kuin vienti eli vajaat 2 prosenttiyksikköä.
21459: vuodesta ainoastaan Sisussa, Veitsiluodossa ja Valtion suora omistusosuus valtionyhtiöissä
21460: Imatran Voimassa. Suurimmat investoijat edel- vaihtelee 33,7 prosentista koko osakekannan
21461: lisvuosien tapaan olivat Neste ja Enso-Gutzeit, omistukseen. Pienin omistusosuus valtiolla on jo
21462: joiden kummankin bruttoinvestoinnit ylittivät pitkään pörssiyhtiönä toimineessa Enso-Gutzeit
21463: 3 mrd. markan rajan. Yli miljardin markan in- Oy:ssä, jossa valtion osakeomistus aleni käytän-
21464: 55
21465:
21466: nossa JO v. 1992 alle 50 prosentin. Tästä huoli- osakeantiin liittyen 440 milj. mk, joten osakepää-
21467: matta Enso-Gutzeit Oy on edelleen valtionyhtiö, oman korotukset olivat viime vuonna kaikkiaan
21468: koska valtio omistaa sen äänivallasta yli 50 %. valtionyhtiöissä 1 306 milj. mk. Osakepääomaa
21469: Suurin osakeomistus valtiolla on Vapo Oy:ssä, korotettiin Enson lisäksi Kemijoki Oy:ssä, Ke-
21470: jossa se on 100 %, sekä lähes samaa luokkaa Oy mira Oy:ssä, Outokumpu Oy:ssä, Rautaruukki
21471: Alko Ab:ssä, Kemira Oy:ssä, Neste Oy:ssä, Imat- Oy:ssä sekä Veitsiluoto Oy:ssä. Valtion osuus
21472: ran Voima Oy:ssä ja Veitsiluoto Oy:ssä, jotka osakepääoman korotuksista oli 310 milj. mk 738
21473: myös käytännössä ovat kokonaan valtion taival- milj. markan emissiohintaan. Valtio otti osaa
21474: tion yhdessä toisten valtionyhtiöiden ja Kansan- muihin anteihin paitsi Enso-Gutzeitin Tampel-
21475: eläkelaitoksen kanssa omistamia. Vuoden 1993 lan metsäteollisuuden oston rahoittamiseksi
21476: aikana ei valtionyhtiöistä tullut yhtään uutta suunnattuun antiin sekä toiseen Outokummun
21477: pörssiyhtiötä. Edellisen vuoden tapaan Helsin- kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille
21478: gin Arvopaperipörssissä noteerattiin valtionyh- suunnattuun antiin.
21479: tiöistä Enso-Gutzeit Oy:n, Finnair Oy:n, Outo- Valtion omistusosuus väheni Enso-Gutzeit
21480: kumpu Oy:n, Rautaruukki Oy:nja Valmet Oy:n Oy:ssä, Outokumpu Oy:ssä ja Rautaruukki
21481: osakkeet, Enso-Gutzeit Oy:n osakkeet lisäksi Oy:ssä. Vastaavasti vähäistä valtion omistus-
21482: Lontoon arvopaperipörssissä. Vuoden 1993 ai- osuuden kasvua tapahtui Kemijoki Oy:ssä ja
21483: kana jatkettiin valtionyhtiöiden omistuspohjan Veitsiluoto Oy:ssä.
21484: laajentamista koskevaa selvitystyötä siltä pohjal- Valtionyhtiöt maksoivat viime vuonna osin-
21485: ta, että hallituksen eduskunnalta saamia val- koa keskimäärin 3,5 % osakepääomalle. Yhdes-
21486: tuuksia valtion omistusosuuden pienentämiseksi tätoista kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
21487: voitaisiin toteuttaa jatkossa. nonalaan kuuluvasta valtionyhtiöstä viisi mak-
21488: Valtion teollisuusyhtiöiden osakepääomaa soi osinkoja. Valtion teollisuusyhtiöt maksoivat
21489: korotettiin viime vuonna 866 milj. mk 2 756 milj. osinkoja v. 1993 edellisen vuoden tuloksestaan
21490: markan emissiohintaan. Enso-Gutzeit Oy:ssä yhteensä 260 milj. mk, josta valtion osuus oli 222
21491: kirjattiin lisäksi osakepääomaksi edellisen vuo- milj. mk.
21492: den A. Ahlström Osakeyhtiölle suunnattuun
21493: 56
21494:
21495:
21496: 8. VALTIONVELKA
21497: Valtionvelka oli vuoden 1993 päättyessä eli 51,5 %. Vuonna 1992 velka lisääntyi 90,4 %.
21498: 265 543 milj. mk (ilman alla olevissa taulukoissa Valuuttamääräisen velan osuus oli kertomus-
21499: olevaa oikaisuerää). Vuotta aiemmin valtionvel- vuoden päättyessä 59% eli kaksi prosenttiyksik-
21500: ka oli 175 282 milj. mk. Lisäys oli 90 261 milj. mk köä pienempi kuin vuotta aiemmin.
21501:
21502: 35. Valtionvelka 11
21503: 1989 1990 1991 1992 1993 Muutos
21504: 1993/92
21505: miljoonaa markkaa %
21506:
21507: Markkamääräinen velka .................... . 30126 32 245 48406 68895 109 966 60
21508: Pitkäaikainen velka ............................. . 29 876 32 245 43 226 54 133 87 142 61
21509: Budjettitalouden velka .................. . 29 876 30 995 39 003 47 316 71 704 52
21510: Rahastotalouden velka ................. . 0 1 250 4 223 6 817 15 438
21511: Lyhytaikainen velka ........................... . 250 5 180 14 762 22 824 55
21512: Budjettitalouden velka .................. . 250 4 840 13 646 22 824 67
21513: Rahastotalouden velka ................. . 340 1 116
21514: Valuuttamääräinen velka .................. . 22 786 24 793 43 646 106 387 155 577 46
21515: Pitkäaikainen velka ............................. . 22 786 24 793 43 646 106 387 155 577 46
21516: Budjettitalouden velka .................. . 22 472 24 231 43 124 92 021 138 525 51
21517: Rahastotalouden velka ................. . 314 562 522 14 366 17 052 19
21518: Yhteensä .............................................. 52912 57 038 92052 175 282 265 543 51
21519: Oikaisuerä ............................................ 21 6 875
21520:
21521:
21522: Valtiontalouden kokonaisvelka ........ . 272 418
21523:
21524: 1
21525: ' Vuoden lopussa.
21526: 2' Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai-
21527: toksille annetut sitoumukset, ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuudet sekä valtion siirtovelat.
21528:
21529:
21530: 36. Valtionvelka lainatyypeittäin
21531: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Korko-
21532: 31.12.1992 tukset vaihdot kurssien 31.12.1993 menot
21533: ym. muutokset
21534: miljoonaa markkaa
21535:
21536: Markkamääräinen velka ................. 68 895 80 526 39 455 109 966 8321
21537: Pitkäaikainen velka .......................... 54133 39 889 6 880 87 142 6360
21538: - yleisöobligaatiolainat ................ 40 578 36 511 6007 71 082 5 086
21539: - muut joukkovelkakirjalainat ....... 3 430 828 2 602 355
21540: - velkakirjalainat ........................... 10 125 3 378 45 13 458 919
21541: Lyhytaikainen velka ........................ 14 762 40 637 32 575 22 824 1 961
21542: - velkasitoumukset ....................... 14 762 32 975 24913 22 824 1 954
21543: - lyhytaikaiset luotot .................... 7 662 7 662 7
21544: Valuuttamääräinen velka ............... 106 387 48067 4860 346 5 637 155 577 10 040
21545: Pitkäaikainen velka .......................... 106 387 48 067 4860 346 5 637 155 577 10 040
21546: - obligaatiolainat .......................... 100 244 42 152 4 259 346 4 341 142 824 9 422
21547: - muut joukkovelkakirjalainat ....... 3669 4 237 268 1 099 8 737 378
21548: - velkakirjalainat ........................... 2 474 1 678 333 197 4 016 240
21549: Yhteensä .......................................... 175 282 128 593 44315 346 5 637 265 543 18 361
21550: Oikaisuerä ........................................ 11 6 875
21551:
21552:
21553: Valtiontalouden kokonaisvelka ...... 272 418
21554:
21555: 1
21556: ' Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai-
21557: toksille annetut sitoumukset, ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuudet sekä valtion siirtovelat.
21558: 57
21559:
21560: Budjettitalouden bruttolainanotto v. 1993 oli Kertomusvuoden päättyessä velkakannan
21561: 120 406 milj. mk ja nettolainanotto 77 208 milj. keskimääräinen nimelliskorko oli 7,7 %ja keski-
21562: mk. Budjettitalouden velan hoitomenot ilman määräinen takaisinmaksuaika 5 v. 0 kk. Mikäli
21563: kuoletuksia olivat yhteensä 17 002 milj. mk eli kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan-
21564: 86,4% suuremmat kuin v. 1992. Korot olivat nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi-
21565: kertomusvuonna 16 142 milj. mk, indeksikoro- nen keskikorko oli 10,1 %.
21566: tukset 2 milj. mk ja lainojen liikkeeseenlasku-, Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus-
21567: lunastus- ym. palkkiot ja kulut 858 milj. mk. tannukset ja nimelliskorot ovat vaihdelleet seu-
21568: Vuonna 1992 vastaavat valtionvelan menot oli- raavasti:
21569: vat 9 123 milj. mk.
21570:
21571:
21572: Vuosi Markkamääräinen Valuuttamääräinen Koko velka
21573: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis-
21574: kust. korko kust. korko kust. korko
21575:
21576: 1989 ········································································· 9,8 9,3 8,4 8,2 9,2 8,8
21577: 1990 ········································································· 10,3 9,8 8,3 8,4 9,4 9,2
21578: 1991 ........................................................................ . 10,8 9,2 10,7 8,8 10,8 9,0
21579: 1992 ........................................................................ . 11,4 8,2 11,8 8,3 11,6 8,3
21580: 1993 ········································································· 9,3 7,8 10.7 7.7 10,1 7.7
21581:
21582:
21583:
21584:
21585: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa-
21586: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset vasti:
21587: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu-
21588: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. Vuosi Markka- Valuutta- Koko velka
21589: määräinen määräinen
21590: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan- velka velka
21591: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset ei-
21592: vät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten vai- 1989 ·················· 3v 2kk 6v 7kk 4v 8kk
21593: kutuksia. 1990 ·················· 3v 9kk 5v 11kk 4v9kk
21594: 1991 ·················· 4v Okk 6v 4kk 5v 1kk
21595: Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu- 1992 .................. 3v 7kk 6v 3kk 5v 3kk
21596: aika on ko. vuoden lopussa maksamatta olleen 1993 .................. 3v 11kk 5v 10kk 5v Okk
21597:
21598:
21599:
21600:
21601: 8 341139M
21602: 58
21603:
21604: Kuvio 12. Kuvio 13.
21605: VALTIONTALOUDEN BRUTTOLAINANOTTO, VALTIONTALOUDEN VELKA
21606: mrd. mk VELAN KUOLETUKSET JA KOROT % prosenttia bruttokansantuotteesta
21607: 70
21608: 140.---------------------~---------,
21609:
21610:
21611:
21612:
21613: 60
21614: 120
21615:
21616:
21617: 100
21618:
21619:
21620: 40 -~---------
21621: 80
21622:
21623:
21624: 60 30
21625:
21626:
21627: 40 20
21628:
21629:
21630: 20+--------------~----------------- 10
21631:
21632:
21633: 0 0
21634: 1985 1990 1993
21635:
21636:
21637:
21638:
21639: 8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka
21640: Valuuttamääräinen valtionvelka lisääntyi ker- Pitkäaikaista valuuttamääräistä velkaa nos-
21641: tomusvuonna 106 387 milj. markasta 155 577 tettiin budjettitalouteen eri valuutoissa 46 249
21642: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja milj. mk, minkä lisäksi valtion vakuusrahasto
21643: nostettiin 48 067 milj. mk ja kuoletuksia makset- otti valuuttamääräisiä lainoja 1 818 milj. mk.
21644: tiin 4 860 milj. mk, josta ennenaikaisesti takaisin- Valtion budjettitalouden lainojen noston yhtey-
21645: maksettujen lainojen osuus oli 1 482 milj. mk. dessä tehtiin yksi valuutanvaihtosopimus ja neljä
21646: Valuuttakurssien muutosten nettovaikutus ker- koronvaihtosopimusta. Näiden lisäksi tehtiin v.
21647: tomusvuoden aikana lisäsi valuuttamääräistä 1993 tai sitä aiemmin nostettuihin lainoihin 15
21648: velkaa 5 637 milj. markalla, ja vuoden aikana valuutanvaihtosopimusta. Valtion vakuusrahas-
21649: tehdyt valuutanvaihtosopimukset ym. 346 milj. ton lainoihin tehtiin noston yhteydessä kaksi ko-
21650: markalla. Valuuttamääräisen velan nettolisäys ronvaihtosopimusta.
21651: oli siten 49 190 milj. mk eli 46,2 %. Korkoja mak- Kertomusvuonna otettujen valuuttamääräis-
21652: settiin 10 040milj. mk eli 144,8% enemmänkuin ten pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot
21653: V. 1992. olivat seuraavat (vaihdetun lainan osalta mark-
21654: 59
21655:
21656: kamäärät ja efektiiviset kustannukset laskettu 6,69 %. Vuonna 1992 nostettujen valuuttamää-
21657: todellisen nostovaluutan mukaan): räisten lainojen vastaavat luvut olivat 7,34% ja
21658: 7,44%.
21659: Lainan valuutta- Vasta- Korko Laina- Emissio- Ef.kust. Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi-
21660: määrä, milj. arvo % aika kurssi % sestä velkakannasta oli 92% obligaatiolainoja,
21661: milj.mk vuotta % 6 %muita joukkovelkakirjalainoja ja 2 %velka-
21662: Obligaatiolainat: kirjalainoja.
21663: DEM 3 000 10 281 7,50 7 102,45 7,51 Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä
21664: USD 1 000 5 674 6,75 5 101,573 6,20 velkakannasta kertomusvuoden päättyessä oli-
21665: CHF 500 1 894 6,00 8 102,00 6,13 vat seuraavat:
21666: ECU 500 3 560 8,00 5 101,025 8,22
21667: LUF 3000 543 7,50 5 102,50 7,32
21668: GBP 500 4 412 8,00 10 99,125 8,44 DEM 24%
21669: JPY 150 000 7 384 5,35 10 100,00 5,51 ECU 15%
21670: ATS 2 000 967 6,875 5 100,75 6,69 USD 13%
21671: USD 250 1 486 4,50 3 101,0625 4,64 FRF 13%
21672: GBP 500 4 330 7,00 7 101,225 7,12 JPY 11%
21673: CHF 300 1 209 4,25 10 102,75 4,26
21674: 2 500 412 6,625 8 101,40 6,70
21675: GBP 9%
21676: LUF
21677: CHF 6%
21678: Muut lainat: NLG 5%
21679: PSC 8 11 vaihtuva 7 100,00 9,03 muut va1uutat 4%
21680: USD 1 5 vaihtuva 1 100,00 4,74
21681: JPY 60000 2 600 vaihtuva 5 100,00 5,18 Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan
21682: USD 162 860 7,615 10 100,00 7,65
21683: 812 5,50 100,00 5,53
21684: keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1993
21685: JPY 16 500 10
21686: GBP 50 425 vaihtuva 7 99,70 6,70 lopussa oli 5 v. 10 kk eli 5 kuukautta lyhyempi
21687: GBP 50 425 vaihtuva 7 99,70 6,70 kuin vuotta aikaisemmin. Velasta 53 %eli 82 973
21688: CHF 200 777 5,00 5 102,125 4,86 mi1j. mk maksetaan takaisin kuoletusehtojen
21689: mukaisesti seuraavan viiden vuoden kuluessa.
21690: Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa Kuoletuksia erääntyy maksettavaksi 6--10 vuo-
21691: taulukossa laskettu ao. lainan nostoajankohta- den kuluttua 64 013 milj. mk ja senjälkeen 8 591
21692: na. milj. mk.
21693: Kertomusvuoden va1uuttamääräisestä lainan- Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen
21694: otosta oli 32% lainoja, joiden laina-aika on kor- valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark-
21695: keintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1992 oli kavasta-arvolla painotettu nimellinen keskikor-
21696: 49 %. Uusista lainoista 37 % oli laina-ajaltaan ko, 7, 70 %, oli 0,59 prosenttiyksikköä edellisvuo-
21697: 6--8 vuotta, ja 10vuoden lainoja nostettiin 31 %. tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta-
21698: Nostettujen lainojen pääoman markkavasta-ar- kurssien muutokset ja lainakustannukset muute-
21699: vona painotettu keskimääräinen takaisinmaksu- taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keskikor-
21700: aika oli 7 v. 3 kk, eli sama kuin edellisenä vuonna. ko 10,70 %; se on laskettu vuodenlopun valuutta-
21701: Vuonna 1993 nostettujen valuuttamääräisten lai- kurssien mukaan ja on siis tulevien lainakustan-
21702: nojen keskimääräinen nimelliskorko oli 6,56 % nusten osalta ennuste, joka muuttuu valuutta-
21703: ja keskimääräinen efektiivinen kustannus kurssikehityksen mukaisesti.
21704:
21705:
21706:
21707:
21708: 8.2. Markkamääräinen valtionvelka
21709: Pitkien joukkovelkakirjamarkkinoiden kehit- Vuonna 1993 järjestelmään liittyi kaksi uutta
21710: tämiseksi valtio ja suurimmat liikepankit solmi- osapuolta. Vain markkinatakaajilla on oikeus
21711: vat vuonna 1992 sopimuksen valtion lainojen osallistua Valtiokonttorin järjestämiin valtion
21712: emissioista ja jälkimarkkinoiden ylläpitämisestä. viitelainojen emissioihin. Viitelainoja on viisi,
21713: 60
21714:
21715: neljä sarjaobligaatiolainaa ja yksi asunto-obli- Lainanotosta 71% oli lainoja, joiden laina-
21716: gaatiolaina. Valtion viitelainoille kehittyi vuo- aika on enintään 5 vuotta. Vastaava suhdeluku
21717: den aikana toimivat jälkimarkkinat. v. 1992 oli 73 %. Uusista lainoista 29% oli sellai-
21718: Viitelainojen kaupan vilkastuminen ja huo- sia, joiden laina-aika on 6-12 vuotta.
21719: mattava korkotason lasku mahdollistivat lainan- Vuonna 1993 otettujen lainojen (poislukien
21720: oton painopisteen siirtämisen markkarahoituk- lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimellis-
21721: seen. Liikkeeseen lasketuista lainoista 60 % oli korko oli 5,23 %ja keskimääräinen efektiivinen
21722: markkamääräisiä. kustannus 8,46 %. Uusista lainoista 40,95 % oli
21723: Vuonna 1993 markkamääräinen valtionvelka nollakorkoisia valtion velkasitoumuksia.
21724: kasvoi 68 895 milj. markasta 109 966 milj. mark- Vuoden päättyessä markkamääräisestä velka-
21725: kaan. Uusia lainoja otettiin 80 526 milj. mk ja kannasta 79% oli pikäaikaisia ja 21 % lyhytai-
21726: kuoletuksia maksettiin 39 455 milj. mk. Pitkäai- kaisia lainoja, kuten edellisenä vuonna.
21727: kaista velkaa nostettiin 39 889 milj. mk ja kuole- Markkamääräisen valtionvelan keskimääräi-
21728: tettiin 6 880 milj. mk. Pitkäaikaisten lainojen alin nen takaisinmaksuaika vuoden 1993 lopussa oli
21729: korko oli 6,10% ja ylin 11 %, laina-ajat vaihteli- 3 v. 11 kk 13 pv. Edellisenä vuonna se oli 3 v.
21730: vat 2 vuodesta 12 vuoteen. 7 kk 14 pv. Noin 60%, 66 346 milj. mk, mak-
21731: Valtio laski liikkeeseen institutionaalisille si- setaan kuoletusehtojen mukaisesti takaisin seu-
21732: joittajille suunnattuja 3-11 vuoden sarjaobli- raavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia
21733: gaatiolainoja yhteismääräitään 27 999 milj. mk. erääntyy maksettavaksi 6-12 vuoden kuluttua
21734: Yleisölle tarkoitettuja 2-3 vuoden tuotto-obli- 43 620 milj. mk.
21735: gaatiolainoja laskettiin liikkeeseen 3 827 milj. Markkamääräisestä valtionvelasta maksettiin
21736: mk:n arvosta. Tuotto-obligaatioiden korko vaih- korkoa 8 321 milj. mk eli 44% enemmän kuin
21737: teli 6,10 prosentista 10 prosenttiin. edellisenä vuonna.
21738: Lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia emit- Kertomusvuoden päättyessä markkamää-
21739: toitiin 32 975 milj. mk. Valtion kassavaihteluiden räisen valtionvelan nimellinen keskikorko oli
21740: tasaamiseksi valtio otti 1--4 päivän lyhytaikaista 7,81% eli 0,42 prosenttiyksikköä edellisvuotista
21741: luottoa 7 662 milj. mk. pienempi. Jos lainakustannukset muutetaan
21742: Valtion asuntorahasto laski liikkeeseen 9 vuo- vuotuiseksi koroksi, efektiivinen keskikorko oli
21743: den asunto-obligaatiolainaa pääomamäärältään 9,28 %, oltuaan edellisenä vuonna 11,38%.
21744: 4 686 milj. mk.
21745: 61
21746:
21747:
21748:
21749:
21750: Liitteet
21751:
21752: LIITE 1
21753:
21754:
21755: YHDISTELMÄT VALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ VALTION TASEET
21756:
21757: 1.1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpäätöksistä vuosilta 1992 ja 1993
21758:
21759: Talousarvio Tilinpäätös
21760: 1992 1993 1992 1993
21761: miljoonaa markkaa
21762:
21763: Tulot .................................................................. . 187 765 204 824 182 660 207 567
21764: Menot ................................................................ . 187 762 204 821 186 107 202 184
21765: Ylijäämä ................................................. 2 3 5 383
21766: Alijäämä ................................................. 3 447
21767:
21768:
21769:
21770: Tulot
21771: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot ............. . 110 788 100 240 105 108 100 164
21772: 12 Os. Sekalaiset tulot ...................................... 18 692 21 074 19 139 21 866
21773: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset .......... . 3 804 4955 3 861 5 490
21774: 14 Os. Liiketoimintaa harjoittavat valtion vi-
21775: rastot ja laitokset .................................. . 220 202
21776: 15 Os. Lainat ...................................................... 54 262 78 556 54 350 80 046
21777: Tulot yhteensä ....................................... 187 765 204824 182 660 207 567
21778:
21779:
21780:
21781: Menot
21782: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ........................... . 38 24 35 20
21783: 22 Pl. Eduskunta ............................................... . 266 256 249 237
21784: 23 Pl. Valtioneuvosto ....................................... . 261 204 258 202
21785: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ............................. . 4 167 3 567 4 085 3 399
21786: 25 Pl. Oikeusministeriö .................................... . 2 244 2 183 2 237 2 181
21787: 26 Pl. Sisäasiainministeriö .............................. . 5 932 10 555 5 908 10 562
21788: 27 Pl. Puolustusministeriö .............................. . 9 381 9 207 9 298 9 226
21789: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ........................... . 25 373 34 249 25 219 34 029
21790: 29 Pl. Opetusministeriö ................................... . 30 620 28 551 30 708 28 653
21791: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ............. . 13 447 12 886 13 337 12 550
21792: 31 Pl. Liikenneministeriö ................................. . 11 051 10 068 11 043 10 046
21793: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ............ . 6 269 7 144 6 052 6853
21794: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ............... . 54 991 54 833 53 858 53 814
21795: 34 Pl. Työministeriö .......................................... 8 344 8 354 8 234 7 877
21796: 35 Pl. Ympäristöministeriö .............................. . 6 395 5 579 6 461 5 571
21797: 36 Pl. Valtionvelka ............................................ . 8 982 17 161 9 124 16 964
21798: Menot yhteensä ................................... . 187 762 204 821 186 107 202184
21799: 62
21800:
21801: 1.2. Valtion tase 31.12.1992 ja 31.12.1993
21802:
21803: 31.12.1992 31.12.1993
21804: miljoonaa markkaa
21805:
21806:
21807: Vastaavaa
21808: Kassatilit ........................................................................................................................ 10 10
21809: Postisiirtotulotilit .......................................................................................................... 145 44
21810: Postisii rtomenoti lit ....................................................................................................... 9 17
21811: Muut pankkitilit ............................................................................................................ 45 55
21812: Varsinaisten saatavien tilit .......................................................................................... 2 049 632
21813: Annettujen ennakkojen tilit ......................................................................................... 1 048 638
21814: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit ................................................................... 28 58
21815: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ............................................................................. 19 572 36 360
21816: Varastotilit .................................................................................................................... 234 201
21817: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ........................................................................... 1
21818: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................ 10
21819: Tulorästien tilit ............................................................................................................. 1 520 3 616
21820: Muut varat, aktiivatilit .................................................................................................. 25 155 27 381
21821: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit ................................................................... .. 33 41
21822: Selvitystilit .................................................................................................................... 84 15
21823: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, alijäämä ........................................................ 1 326
21824:
21825: 51 269 69 070
21826:
21827: Vastattavaa
21828: Varsinaisten velkojen tilit ............................................................................................ 1 604 1 915
21829: Saatujen ennakkojen tilit ............................................................................................. 34 68
21830: Tilitettävien varojen tilit .............................................................................................. 91 145
21831: Budjetoimattomien luottojen tilit ............................................................................... 1 313 1 264
21832: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ........................................................................... 3
21833: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................ 3
21834: Tilivirastojen väliset kokoomatilit .............................................................................. 1 384 1 325
21835: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................................................ 8 057 2 863
21836: Menorästien tilit ........................................................................................................... 1 812 1 819
21837: Siirrettyjen määrärahojen tilit ..................................................................................... 10 115 23 237
21838: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ............................................................. 1 591 4 858
21839: Muut varat, passiivatilit ............................................................................................... 25165 27 403
21840: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit .................................................................. 101 115
21841: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ........................................................ 4 057
21842:
21843: 51269 69 070
21844:
21845:
21846: 1.3. Valtion taseen pohjalta laskettu tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 1993
21847:
21848: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä-
21849: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta-
21850: vähennys vaati Iien lisäys
21851: miljoonaa markkaa
21852:
21853: Kassoissa olevat varat lisääntyneet ................................................................ 0
21854: Ps- ja pankkitileillä olevat varat vähentyneet ................................................ . 82
21855: Tulorästit lisääntyneet ..................................................................................... 2 096
21856: Menorästit lisääntyneet ................................................................................... 7
21857: Siirretyt määrärahat lisääntyneet .................................................................... 13 122
21858: Varastot vähentyneet ...................................................................................... 34
21859: Velalliset lisääntyneet ...................................................................................... 14 991
21860: Velkojat lisääntyneet ....................................................................................... 350
21861: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet ................................................ 5 244
21862: Muut tasetilit lisääntyneet ............................................................................... 3 353
21863: Ylijäämä ............................................................................................................ 5 383
21864: 22 331 22 331
21865: 63
21866:
21867: LIITE 2
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1993
21873: miljoonaa miljoonaa
21874: markkaa markkaa
21875:
21876: Talousarviot Kassalaskelma
21877: Varsinainen tuloarvio ........................... . 175 305 Tilinpäätöksen tulot .............................. . 207 567
21878: Lisätuloarviot ......................................... . 29 519 Tulorästien ja muiden korjauserien vai-
21879: kutus ................................................ :.. -2265
21880: Budjetoidut tulot yhteensä ................... . 204 824
21881: Budjettitalouden kassatulot ................. . 205 301
21882: Varsinainen menoarvio ........................ . 175 301
21883: Lisämenoarviot ..................................... . 29 520 Tilinpäätöksen menot ........................... . 202184
21884: Menorästien vaikutus ........................... . -44
21885: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 204 821 Siirrettyjan määrärahojen vaikutus ..... . -13122
21886: Talousarvion ylijäämä .......................... . 3 Muiden korjauserien vaikutus ............. . -240
21887: Budjettitalouden kassamenot .............. . 188 778
21888: Budjettitalouden kassaylijäämä ........... . 16 523
21889:
21890: Budjettitalouden kassatulot ................. . 205 301
21891: Tilinpäätös Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot,
21892: Tulot budjetoitu ja suuremmat ............. . 2 743 netto11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 15 330
21893: Tilinpäätöksen tulot .............................. . 207 567 Valtiontalouden kassatulot .................. . 220 631
21894:
21895: Menot budjetoituja pienemmät Budjettitalouden kassamenot .............. . 188 778
21896: - säästyneet menot ............................. . -3222 Budjetin ulkopuolisten rahastojen me-
21897: - arviomäärärahojen ylitykset ............ . 585 not, netto 11 ........................................ . 8 844
21898: Tilinpäätöksen menot ........................... . 202 184 Valtiontalouden kassamenot ............... . 197 622
21899: Tilinpäätöksen ylijäämä ....................... . 5 383 Valtiontalouden kassaylijäämä ............ . 23 009
21900:
21901:
21902: '' liman siirtoja budjetista ja budjettiin.
21903: 64
21904:
21905: LIITE3
21906:
21907:
21908:
21909:
21910: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1993
21911:
21912: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
21913: verotuloista v. 1993
21914:
21915: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (1535/92) ja
21916: 29 069 milj. mk varallisuusverolain (1537/92) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeino-
21917: 29,0% verolain (360/68) ja maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/
21918: 67) ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaan. Tuloverolailla uudistet-
21919: tiin pääoma- ja yritysverotus. Uudistuksen keskeinen osa oli luonnollisten
21920: henkilöiden tulojen jakaminen ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloihin koh-
21921: distuu 25 prosentin suuruinen valtionvero, joka on sama kuin yhteisöverokanta.
21922:
21923: Tuloverotuksen perusteiden Tulo- ja varallisuusveroasteikkoihin ei tehty inflaatiotarkistuksia. Keskeisiä
21924: muutosten arvioitiin johtavan muutoksia olivat työntekijän työttömyysvakuutusmaksun (0,2 %) ja eläkemak-
21925: valtion tulo- ja varallisuusvero- sun (3 %) vähennysoikeus tuloverotuksessa, korkojen vähennysoikeuden muu-
21926: tuksen tuoton vähenemiseen tokset siirtymäkauden järjestelyineen, lapsenhoitovähennyksen alentaminen ja
21927: 1 850 milj. markalla. 100 000 markan ylittävään vuositulon osaan kohdistuva ylipidätys eli ns. laina-
21928: vero erillisen asteikon mukaan.
21929:
21930: Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.4.1993 al-
21931: kaen. Vuoden alusta sen maaliskuun loppuun sovellettiin edellisen vuoden
21932: henkilökohtaisia pidätysperusteita kuitenkin siten, että palkasta toimitettavaa
21933: annakanpidätystä varten määrättyjä henkilökohtaisia pidätysprosentteja alen-
21934: nettiin 1 prosenttiyksiköllä.
21935:
21936: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan veron progressiivinen asteikko v. 1993 oli
21937: (1538/92):
21938:
21939: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan
21940: tulo, mk kohdalla, mk yl ittävästä
21941: tulosta,%
21942: 40 000- 56 000 50 7
21943: 56 000- 70 000 1170 17
21944: 70 000- 98 000 3 550 21
21945: 98 000-154 000 9 430 27
21946: 154 000-275 000 24 550 33
21947: 275000- 64 480 39
21948:
21949:
21950: Vuosien 1993-1995 ennakkoperinnän korotuksen eli ns. lainaveron asteikko:
21951:
21952: Verotettava Korotus alarajan Korotus alarajan
21953: ansiotulo, mk kohdalla, mk ylittävästä tulosta,%
21954: 100 000-150 000 0 2
21955: 150 000-275 000 1 000 3
21956: 275000- 4 750 4
21957:
21958:
21959: Vara II isu usveroasteikko:
21960:
21961: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan
21962: varallisuus, kohdalla, ylittävästä varalli-
21963: mk mk suuden osasta,%
21964: 1 100 000 500 0,9
21965: 65
21966:
21967:
21968: Vero, tuotto ja osuus
21969: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
21970: verotuloista v. 1993
21971:
21972: Pääomatulosta tehtävät vähennykset
21973:
21974: - Tulonhankkimismenot
21975: - Metsävähennys vähintään 10 000 mk enintään 40% metsätalouden pääoma-
21976: tulon määrästä
21977: - Yhteisön lahjoitusvähennys 5 000-150 000 mk
21978: - Tulolähteen tappio
21979: - Vuodesta 1993 lähtien asunto- ja opintovelan korot sekä veronalaisen tulon
21980: hankkimiseksi otetun velan korot vähennetään pääomatuloista. Jos korkoku-
21981: lut ylittävät pääomatulot, syntyy alijäämää, josta 25% voidaan vähentää
21982: alijäämähyvityksenä ansiotulosta.
21983: - Alijäämähyvityksen enimmäismäärä 8000 mk
21984: korotus yhdestä lapsesta 2000 mk
21985: korotus kahdesta tai useammasta lapsesta 4000 mk
21986:
21987: Tuloveroprosentin mukaista prosenttiosuutta pääomatulolajin alijäämästä ko-
21988: rotetaan viidellä prosenttiyksiköllä siltä osin kuin alijäämä on muodostunut
21989: ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan koroista.
21990:
21991: Jos verovelvollisella tai puolisolla on vuoden 1992 lopussa ollut asunto- tai
21992: opintovelkaa, hänen ansiotulostaan määrättävästä verosta tehdään vuosilta
21993: 1993-2002 toimitettavissa verotuksissa ylimääräinen korkovähennys:
21994:
21995: Vähennysvuosi Osuus koroista
21996: 1993 17,5%
21997: 1994 15,0%
21998: 1995 12,5%
21999: 1996 10,0%
22000: 1997 7,5%
22001: 1998-2002 5,0%
22002:
22003: Ansiotulosta tehtävät vähennykset
22004:
22005: - Työmatkakustannukset, 2 000 markan ylittävä osa, enintään 16 000 mk
22006: - Moottorisaha-ja metsurivähennys (moottorisahan käyttökustannuksina voi-
22007: daan vähentää 30% tai verovelvollisen vaatimuksesta 40% metsätyötulosta,
22008: metsurivähennys on 5% palkkatulosta, enintään 1 400 mk)
22009: - Tulonhankkimisvähennykset (3% palkkatulosta enintään 2 100 mk, työmark-
22010: kinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut sekä työmatkakus-
22011: tannukset ja muut tulonhankkimiskustannukset kuitenkin vain tulon hankki-
22012: misvähennyksen ylittävältä osin)
22013:
22014: Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset
22015:
22016: - Eläkevakuutusmaksuvähennys
22017: - Merityötulovähennys (valtionverotuksessa 18% merityötulosta enintään
22018: 39 500 mk, kunnallisverotuksessa 30% merityötulosta enintään 67 500 mk)
22019: - Veronmaksukyvyn alentumisvähennys, enintään 8 000 mk
22020:
22021: Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset
22022:
22023: - Lapsenhoitovähennys, lapsi 3-7 vuotias, aleni 13 200 markasta 8 400 mark-
22024: kaan v. 1993
22025: - Eläketulovähennys
22026:
22027: Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset
22028:
22029: - Eläketulovähennys
22030: - Lapsivähennys, 10 500 mk jokaisesta elättämästään alaikäisestä lapsesta
22031:
22032: 9 341139M
22033: 66
22034:
22035: Vero, tuotto ja osuus
22036: verotuloista v. 1993 Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
22037:
22038:
22039: - Yksinhuoltajavähennys, 12 500 mk
22040: - Invalidivähennys, enintään 2 600 mk
22041: - Opintorahavähennys, enintään 13 000 mk
22042: - Perusvähennys, 8 800 mk
22043:
22044: Yhteisöllä ei enää ole oikeutta saada veronpalautusta osinkoon liittyvän hyvityk-
22045: sen johdosta, vaan siitä muodostuu ns. käyttämätöntä hyvitystä, joka voidaan
22046: vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana (1542/92).
22047:
22048: Uudessa kehitysalueiden veronhuojennuslaissa vuosille 1994-2000 säädetään
22049: kehitysalueinvestointien korotetuista poistoista. Vuosina 1993 ja 1994 tuotan-
22050: nollisista investoinneista saa tehdä poistoja kaksi kertaa niin suuren prosentin
22051: mukaan kuin elinkeinoverolaki sallii.
22052:
22053: Korkotulojen lähdevero Korkotulojen lähdevero säädettiin pysyväksi (1550/92) ja korotettiin 15 prosen-
22054: 1 663 milj. mk tista 20 prosenttiin.
22055: 1,7%
22056:
22057: Perintö- ja lahjavero Veroperusteita ei muutettu.
22058: 923 milj. mk
22059: 0,9%
22060:
22061: Liikevaihtovero Väliaikainen verokannan korotus 22 prosenttiin tuli kertomusvuoden alussa
22062: 37 295 milj. mk pysyväksi (927/92). Laskennallinen vähennys veronomina hankituista käytetyis-
22063: 37,1% tä tavaroista poistettiin 1.9.1993 (665/93). Kannetusta liikevaihtoverosta 1 782
22064: milj. mk ohjattiin suoraan Kansaneläkelaitokselle ja 37 295 milj. mk kirjattiin
22065: liikevaihtoveromomentille.
22066:
22067: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. Väliaikaisesti voimas-
22068: suoritettava vero sa ollut verokanta 22% säädettiin pysyväksi.
22069: 1 637 milj. mk
22070: 1,6%
22071:
22072: Apteekkimaksut Apteekkien liikevaihtoon perustuvan apteekkimaksun progressiivisen taulukon
22073: 344 milj. mk markkamääriä tarkistettiin apteekkien kokonaisliikevaihdon prosentuaalista
22074: 0,3% muutosta vuodesta 1987 vuoteen 1989 vastaavalla määrällä 23,2 prosentilla
22075: (219/93). Päätöstä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1992 liikevaihdon
22076: perusteella kannettavaan apteekkimaksuun.
22077:
22078: Tuontitulli Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
22079: 1156 milj. mk
22080: 1,2%
22081:
22082: Tuontimaksut Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
22083: 62 milj. mk
22084: 0,1%
22085:
22086: Tasausvero Tasausveroperusteet alenivat kertomusvuoden alussa puoleen vuoden 1992
22087: 269 milj. mk perusteista (1536/91 ).
22088: 0,3%
22089:
22090:
22091: Perustemuutoksen arvioitu
22092: vaikutus- 175 milj. mk
22093:
22094:
22095: Tupakkavero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22096: 3 173 milj. mk
22097: 3,2%
22098: 67
22099:
22100: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
22101: verotuloista v. 1993
22102:
22103: Makeisvero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22104: 145 milj. mk
22105: 0,1%
22106:
22107: Olutvero Kertomusvuoden helmikuussa oluen hinnat nousivat hieman panimokorvaus-
22108: 2 430 milj. mk ten korotusten vuoksi. Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22109: 2,4%
22110:
22111: Alkoholijuomavero Kertomusvuoden helmikuussa eräiden alkoholijuomien hintoja korotettiin mar-
22112: 3 882 milj. mk kan devalvoitumisen vuoksi. Korotukset nostivat alkoholijuomien myyntihinto-
22113: 3,9% ja keskimäärin 2 %. Alkoholijuomien kuluttajahinnat olivat vuositasolla prosen-
22114: tin korkeammat kuin v. 1992. Veroperusteet pidettiin ennallaan.
22115:
22116: Virvoitusjuomavero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22117: 115 milj. mk
22118: 0,1%
22119:
22120: Elintarviketuotteiden Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
22121: valmistavero
22122: 208 milj. mk
22123: 0,2%
22124:
22125: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa korotettiin moottoribensiinin perusveroa 47 p/1, diesel-
22126: 8 404 milj. mk öljyn veroa 10 p/1, kevyen polttoöljyn veroa 4,2 p/1 ja ryhdyttiin kantamaan
22127: 8,4% raskaasta peittoöljystä perusveroa 2,5 p/kg. Reformuloidun lyijyllisen bensiinin
22128: lisävero oli 5 p/1 reformuloimattoman bensiinin lisäveroa alempi. Kivihiilen,
22129: Perustemuutosten arvioitu polttoöljyjen, jyrsinturpeen ja maakaasun lisävero korotettiin noin kaksinkertai-
22130: vaikutus+ 960 milj. mk seksi. Vuoden puolivälissä rikittömän dieselöljyn lisävero alennettiin 27 pennis-
22131: tä 12 penniin litralta (1561/92).
22132:
22133: Ravintorasvavero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
22134: 335 milj. mk
22135: 0,3%
22136:
22137: Sokerivero Veroa alennettiin kertomusvuoden alussa 23 pennillä 1,26 markkaan kilolta
22138: 257 milj. mk (1209/92).
22139: 0,3%
22140:
22141: Perustemuutoksen arvioitu
22142: vaikutus- 30 milj. mk
22143:
22144: Sähkövero Kertomusvuoden alussa ryhdyttiin kantamaan sähköveroa 1,5 p/kWh sekä ydin-
22145: 656milj. mk voima- ja tuontisähköstä lisäveroa 0,62 p/kWh. Energiaintensiivisten tuotteiden
22146: 0,7% valmistukseen käytetyn sähkön perusvero palautettiin tuottajalle (1558/92).
22147:
22148: Lannoitevero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22149: 516 milj. mk
22150: 0,5%
22151:
22152: Rehujen rasva- ja Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22153: valkuaisvero
22154: 267 milj. mk
22155: 0,3%
22156:
22157: Leimavero Kertomusvuoden alussa muutettiin liikennelupien leimaverotusta ja poistettiin
22158: 2 527 milj. mk työttömyyskassojen keskuskassan antaman velkakirjan tai muun lainasopimuk-
22159: 2,5% sen leimavero (1322/92). Heinäkuun alusta leimaveroa ei peritty yleisölle tarjo-
22160: tusta joukkovelkakirjasta, talletuspankin antamasta haltijavelkakirjasta eikä lai-
22161: Perustemuutosten arvioitu nausliikettä harjoittavalle laitokselletai kassalle annettavasta edelleen välitettä-
22162: vaikutus- 10 milj. mk västä haltijavelkakirjasta (620/93).
22163: 68
22164:
22165: Vero, tuotto ja osuus
22166: verotuloista v. 1993 Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
22167:
22168: Luottovero Kertomusvuoden heinäkuun alun ja vuoden 1995 lopun välisenä aikana otatta-
22169: 198 milj. mk vat ulkomaiset luotot vapautettiin luottoverosta (903/93).
22170: 0,2%
22171:
22172: Auto- ja moottoripyörävero Kertomusvuoden alussa kumottiin ruosteenestokäsittelyn perusteella myön-
22173: 1 609 milj. mk netty vähennys ja otettiin käyttöön 400 markan vähennys takalasin huurteen-
22174: 1,6% poistolaitteesta ja valonheitinten pesulaitteesta (344/93). Henkilöautojen auto-
22175: veroa alennettiin 20 prosenttiyksikköä 3.5.1993. Samalla päätettiin maastohen-
22176: Perustemuutoksilla ei arvioitu kilöautoista kantaa sama vero kuin muistakin henkilöautoista ja pakettiautoista
22177: olevan vastaavien hinta- veroa 50 % verotusarvosta (387 ja 654/93).
22178: muutosten vuoksi
22179: tuottovaikutuksia.
22180:
22181: Moottoriajoneuvovero Kertomusvuoden alusta henkilöautojen moottoriajoneuvoveroa korotettiin kul-
22182: 885 milj. mk takin aikavalta 100 kilolta 111 markasta 150 markkaan (1546/92). Polttoainemak-
22183: 0,9% su voitiin 15.4.1993 alkaen vähentää moottoriajoneuvoveron lisäverosta (339/
22184: 93).
22185: Perustemuutosten arvioitu
22186: vaikutus+ 100 milj. mk
22187:
22188: Tilauslentovero Kertomusvuoden alussa matkustajavero korvattiin tilauslentoverolla 200 mk/
22189: 111 milj. mk matkustaja. Veroa ei kannettu alle 12-vuotiaista lapsista (976/92).
22190: 0,1%
22191:
22192: Arpajaisvero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22193: 286 milj. mk
22194: 0,3%
22195:
22196: Oy Alko Ab:n ylijäämä Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22197: 1 133 milj. mk
22198: 1,1%
22199:
22200: Lästimaksut Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22201: 4milj.mk
22202: 0,0%
22203:
22204: Eräiden maataloustuotteiden Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
22205: markkinoimismaksut
22206: 540 milj. mk
22207: 0,5%
22208:
22209: Erikoiskasvien markkinoimis- Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22210: maksut
22211: 44 milj. mk
22212: 0,0%
22213:
22214: Öljyjätemaksu Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
22215: 21 milj. mk
22216: 0,0%
22217:
22218: Muut verotulot Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa
22219: Omilj.mk momenttia ja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä
22220: 0,0% kertyy tai palautetaan.
22221:
22222: Varmuusvarastointimaksu Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuusra-
22223: 240 milj. mk hastoon. Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
22224: 0,2%
22225: 69
22226:
22227: LIITE 4
22228:
22229:
22230:
22231:
22232: VALTIONTALOUDEN KASSATULOP TULOLAJEITTAIN
22233:
22234: 1991 1992 1993 Muutos
22235: Tulolaji 1993/92
22236: miljoonaa markkaa %
22237:
22238:
22239: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... . 41 054 34310 31 655 -8
22240: Tulo- ja varallisuusvero ............................................................ .. 39 527 32 009 29 069 -9
22241: Korkotulojen lähdevero ............................................................ .. 276 1 069 1 663 56
22242: Perintö- ja lahjavero .................................................................... 990 1 019 923 -9
22243: Arpajaisvero ................................................................................ 261 213
22244:
22245: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ........ .. 44648 42030 39 275 -7
22246: Liikevaihtovero ............................................................................ 42 632 40 010 37 295 -7
22247: siitä: Oy Alko Ab ......................................................................... 1 408 1 344 1 167 -13
22248: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................ .. 1 724 1 674 1 637 -2
22249: Apteekkimaksut ........................................................................... 293 346 344 -1
22250:
22251: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................ .. 2 043 1 678 1 488 -11
22252: Tuontitulli .................................................................................... 1 232 1 139 1 156 1
22253: Tuontimaksut .............................................................................. 58 73 62 -15
22254: Tasausvero .................................................................................. 752 465 269 -42
22255:
22256: Valmisteverot .............................................................................. 18 440 18 512 20388 10
22257: Tupakkavero ................................................................................ 3175 2 969 3 173 7
22258: Makeisvero .................................................................................. 155 140 145 4
22259: Olutvero ....................................................................................... 2 614 2 530 2 430 -4
22260: Alkoholijuomavero ................................................................... .. 4 516 4173 3 882 -7
22261: Virvoitusjuomavero .................................................................... 128 125 115 -8
22262: Elintarvikkeiden valmistevero .................................................. .. 239 224 208 -7
22263: Polttoainevero ............................................................................. 6 487 7 003 8 404 20
22264: Ravintorasvavero ........................................................................ 267 319 335 5
22265: Sokerivero ................................................................................... 276 270 257 -5
22266: Lannoitevero ............................................................................... 291 486 516 6
22267: Fosforilannoitevero ..................................................................... 48
22268: Valkuaisvero ................................................................................ 244
22269: Rehujen rasva- ja valkuaisvero .................................................. 273 267 -2
22270: Sähkövero .................................................................................... 656
22271:
22272: Muut verot ................................................................................... 6833 6157 5 616 -9
22273: Leimavero .................................................................................... 3 456 3 021 2 527 -16
22274: Luottovero ................................................................................... 134 123 198 61
22275: Auto- ja moottoripyörävero ...................................................... . 2 380 1 987 1 609 -19
22276: Moottoriajoneuvovero .............................................................. . 863 817 885 8
22277: Matkustajavero ............................................................................ 209
22278: Tilauslentovero ........................................................................... 111
22279: Arpajaisvero ................................................................................ 286
22280:
22281: Muut veronluonteiset tulot ...................................................... . 2 426 2679 1 981 -26
22282: Oy Alko Ab:n ylijäämä .............................................................. .. 1 422 1 501 1 133 -25
22283: Lästimaksut ................................................................................. 4 3 4 27
22284: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut ............... . 647 837 540 -35
22285: Erikoiskasvien markkinoimismaksut ....................................... .. 12 61 44 -29
22286: IYI~i?_?n kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu ......................... .. 60
22287: OIJYJatemaksu .............................................................................. 24 15 21 34
22288: Muut verotulot ............................................................................ 258 262 241 -8
22289: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................. . 115 444 105 367 100 404 -5
22290: 1> Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot)
22291: lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla erillä.
22292: 70
22293:
22294:
22295: 1991 1992 1993 Muutos
22296: Tulolaji 1993/92
22297: miljoonaa markkaa %
22298:
22299:
22300: Sekalaiset tulot .......................................................................... . 13 299 14 769 20 412 38
22301:
22302: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............................................. . 5723 6277 8 413 34
22303:
22304: Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset ........ . 160 204
22305: Käyttötalouden rahoituskatteet ................................................. 153 193
22306: Omaisuuden myynnit ................................................................. 6 9
22307:
22308: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ....................................... . 4443 5052 7 366 46
22309: Tulot ilman lainanottoa ............................................................ . 139 068 131 669 136 595 4
22310:
22311: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) ................................ 25 659 70 692 84 036 19
22312: Yhteensä ..................................................................................... . 164 727 202 362 220 631 9
22313:
22314:
22315:
22316:
22317: /
22318: 71
22319:
22320: LIITE5
22321:
22322:
22323:
22324:
22325: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'I TEHTÄVITTÄIN
22326:
22327: 1991 1992 1993 Muutos
22328: Tehtäväryhmä 1993/92
22329: miljoonaa markkaa %
22330:
22331: Yleinen hallinto ................................................................................. 11433 9449 8273 -12
22332: 010 Ylin päätöksenteko .................................................................... 360 360 314 -13
22333: 020 Valtiovarainhallinto ................................................................... 3 564 2 478 2 247 -9
22334: siitä: Verotustoimi .................................................................... . 1 673 1 565 1 423 -9
22335: 030 Ulkoasiainhoito .......................................................................... 1 459 1 365 1 626 19
22336: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .............................................. 3 628 2 819 1 893 -33
22337: 050 Muu yleinen hallinto .................................................................. 2 423 2 426 2192 -10
22338: siitä: Rakennushallinto .............................................................. 1 454 1 451 1 143 -21
22339:
22340: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..................................................... . 5030 5083 5 019 -1
22341: 070 Hallinto ........................................................................................ 165 167 180 8
22342: 080 Poliisitoimi .................................................................................. 2 316 2 337 2 274 -3
22343: 090 Oikeudenkäyttö .......................................................................... 929 964 982 2
22344: 100 Vankainhoito .............................................................................. 803 747 742 -1
22345: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ............................ . 130 113 95 -16
22346: 120 Rajojen vartiointi ........................................................................ 687 756 744 -2
22347:
22348: ~3~~~~~t~s~~.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
22349: 7 818 8953 8480 -5
22350: 211 205 182 -11
22351: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ................................................... . 7 137 8 518 7 873 -8
22352: 170 Taloudellinen maanpuolustus .................................................. 471 230 425 85
22353:
22354: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................................... . 28033 29279 26862 -8
22355: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ............................................ 352 276 197 -29
22356: 220 Yleissivistävä opetus ................................................................. 10 578 10 226 8 969 -12
22357: 230 Ammattiopetus .......................................................................... 6060 6640 5 296 -20
22358: 240 Korkeakouluopetus .................................................................... 4 387 4 536 4 442 -2
22359: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................ 1 442 1 576 1 787 13
22360: 260 Opintotuki ................................................................................... 2 164 2 823 3 236 15
22361: 270 Yleinen tutkimus ........................................................................ 499 510 536 5
22362: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ...................................................... 965 971 817 -16
22363: 290 Taide ........................................................................................... 929 879 927 6
22364: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ...................................................... . 640 821 626 -24
22365: 310 Kirkollishallinto .......................................................................... 18 19 28 46
22366:
22367: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .................................................... 51843 53850 53 693 -0
22368: 400 Hallinto ........................................................................................ 387 370 326 -12
22369: 410 Toimeentuloturva ...................................................................... 26 052 28 041 28 400 1
22370: 420 Sosiaalipalvelukset .................................................................... 24 690 24909 24 436 -2
22371: 450 Tutkimuslaitokset ....................................................................... 377 399 392 -2
22372: 470 Kansanterveystyö ...................................................................... 194 23 21 -7
22373: 480 Erikoissairaanhoito .................................................................... 143 108 117 9
22374:
22375:
22376:
22377:
22378: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
22379:
22380: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu-
22381: suorituksia edustamanomilla erillä.
22382: 72
22383:
22384: 1991 1992 1993 Muutos
22385: Tehtäväryhmä 1993/92
22386: miljoonaa markkaa %
22387:
22388: Asuminen ja ympäristö .................................................................. .. 11 872 13 452 12 433 -8
22389: 510 Hallinto ........................................................................................ 82 91 86 -5
22390: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ................................................. 351 338 323 -4
22391: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ........ .. 51 44 31 -29
22392: 540 Asumisen edistäminen .............................................................. 10 409 12 025 11 081 -8
22393: 550 Maanmittaus .............................................................................. 446 437 375 -14
22394: 560 Vesitalous ................................................................................... 532 517 537 4
22395:
22396: Työvoima ........................................................................................... 5 917 7968 7158 -10
22397: 610 Hallinto ........................................................................................ 509 721 535 -26
22398: 620 Työvoiman ohjaus ..................................................................... 5 149 7 213 6 610 -8
22399: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ............................................ 258 34 13 -61
22400:
22401: Maa- ja metsätalous ......................................................................... 14 089 13903 12 493 -10
22402: 650 Hallinto ........................................................................................ 63 56 296
22403: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta ........ .. 346 363 309 -15
22404: 670 Maatalous ................................................................................... 12 624 11 945 10 620 -11
22405: 680 Metsätalous ................................................................................ 809 1 254 1 018 -19
22406: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................................... 247 286 250 -13
22407:
22408: Liikenne .............................................................................................. 9852 10242 9140 -11
22409: 710 Hallinto ........................................................................................ 205 198 142 -29
22410: 720 Tieliikenne .................................................................................. 6148 6129 5 447 -11
22411: 730 Vesiliikenne ................................................................................ 847 1 062 860 -19
22412: 7 40 limaliikenne ................................................................................ 120 213 222 4
22413: 750 Rautatieliikenne .......................................................................... 2 032 2 199 2 240 2
22414: 760 Tietoliikenne ............................................................................... 500 441 229 -48
22415:
22416: Teollisuus ja muut elinkeinot .......................................................... 7 811 30 241 19956 -34
22417: 810 Hallinto ........................................................................................ 228 199 201 1
22418: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus .. . 256 246 235 -4
22419: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta .. 1 982 2 055 2 434 18
22420: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset ... 215 22 972 10 112 -56
22421: 850 Teollisuuden edistäminen ......................................................... 1 811 1933 3 606 87
22422: 860 Energiahuolto ............................................................................. 2 031 2163 2 448 13
22423: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ............................................ 95 102 131 29
22424: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................................. 1 195 572 788 38
22425:
22426: Muut menot ...................................................................................... 17 674 21098 34113 62
22427: 910 Valtionvelka ................................................................................ 5 784 8 376 16 091 92
22428: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .............................. .. 9 899 10 760 11 201 4
22429: 960 Yleisavustukset kunnille yms ................................................... 1 952 1 895 6 762
22430: 990 Muut erittelemättömät menot .................................................. 38 67 58 -13
22431: Yhteensä ............................................................................................ 171 372 203 516 197 622 -3
22432: 73
22433:
22434: LIITE 6
22435:
22436:
22437:
22438:
22439: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'l MENOLAJEITIAIN
22440: 1991 1992 1993 Muutos
22441: Menolaji 1993/92
22442: miljoonaa markkaa %
22443:
22444:
22445: Kulutusmenot .................................................................................. 45 086 49291 46880 -5
22446: Eläkkeet ............................................................................................. 9 899 10 760 11 201 4
22447: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................... .. 2 227 3 433 2 941 -14
22448: Muut kulutusmenot ......................................................................... 32 960 35 098 32 738 -7
22449:
22450: Siirtomenot ...................................................................................... 101 221 105184 108 608 3
22451: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym .................................... . 42 297 42 989 42 720 -1
22452: Valtionavut elinkeinoelämälle ........................................................ 17 327 16 507 16 891 2
22453: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... . 26 053 34 437 39 422 14
22454: Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ................................ . 8 161 3 521 2 508 -29
22455: Erittelemättömät siirrot kotimaahan ............................................. . 3 621 4 717 4 714 -o
22456: Siirrot ulkomaille .............................................................................. 3 763 3 014 2 353 -22
22457: Sijoitusmenot ................................................................................... 18 701 40543 24058 -41
22458:
22459: Reaa/isijoitukset ............................................................................... 5372 5043 4306 -15
22460: Kaluston hankinta ............................................................................ 836 629 340 -46
22461: Talonrakennukset ............................................................................. 1 822 1 701 1 603 -6
22462: Maa- ja vesi rakennukset .................................................................. 2 714 2 714 2 363 -13
22463:
22464: Lainat ja muut finanssisijoitukset ................................................... 13329 35499 19 752 -44
22465: Valtion varoista myönnettävä! lainat ............................................ . 11 640 13 405 9 928 -26
22466: Muut finassisijoitukset .................................................................... 1 689 22 094 9 825 -56
22467:
22468: Muutmenot ..................................................................................... 6 364 8498 18 076
22469: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ........................................ . 5 784 8 351 17 721
22470: Muut ja erittelemättömät menot .................................................... 223 46 0 -99
22471: Varastojen muutos (kasvu +) ......................................................... . 357 101 355
22472: Yhteensä ........................................................................................... 171 372 203 516 197 622 -3
22473:
22474: 1> Ks. Iiitteen 5 alaviite 1.
22475:
22476:
22477:
22478:
22479: 10 341139M
22480: 74
22481:
22482: LIITE 7
22483:
22484:
22485:
22486:
22487: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1993
22488: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä
22489: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot
22490: miljoonaa markkaa
22491:
22492:
22493: Yleinen hallinto ............................................................... 5067 2575 631 8273
22494: 010 Ylin päätöksenteko .................................................. 234 59 21 314
22495: 020 Valtiovarainhallinto ................................................. 2 006 227 14 2 247
22496: 030 Ulkoasiainhoito ....................................................... 1 064 470 93 1 626
22497: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ............................ 4 1 820 70 1 893
22498: 050 Muu yleinen hallinto ............................................... 1 758 434 2 192
22499:
22500: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................... 4587 215 235 -19 5019
22501: 070 Hallinto ..................................................................... 154 30 15 -19 180
22502: 080 Poliisitoimi ............................................................... 2 246 29 2 274
22503: 090 Oikeudenkäyttö ....................................................... 876 106 982
22504: 100 Vankeinhoito ··························································· 575 54 114 742
22505: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ........... 58 25 12 95
22506: 120 Rajojen vartiointi ..................................................... 679 66 744
22507:
22508: Maanpuolustus ............................................................... 7 694 70 343 374 8480
22509: 150 Hallinto ..................................................................... 114 62 7 182
22510: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ................................. 7 537 336 7 873
22511: 170 Taloudellinen maanpuolustus ............................... 44 8 374 425
22512:
22513: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................... 7177 18977 707 26862
22514: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät .......................... 178 8 11 197
22515: 220 Yleissivistävä opetus .............................................. 339 8 595 35 8969
22516: 230 Ammattiopetus ....................................................... 2 031 2966 299 5 296
22517: 240 Korkeakouluopetus ................................................. 4236 206 4 442
22518: 250 Aikuiskoulutus ......................................................... 46 1 743 -1 1 787
22519: 260 Opintotuki ................................................................ 19 3 217 3236
22520: 270 Yleinen tutkimus ..................................................... 112 425 536
22521: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ................................... 130 673 13 817
22522: 290 Taide ......................................................................... 54 741 132 927
22523: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta .................................... 13 608 6 626
22524: 310 Kirkollishallinto ....................................................... 19 1 7 28
22525:
22526: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .................................. 716 52 919 59 53 692
22527: 400 Hallinto ..................................................................... 301 24 2 326
22528: 410 Toimeentuloturva ................................................... 28 401 28 401
22529: 420 Sosiaalipalvelukset ................................................. 71 24359 6 24 436
22530: 450 Tutkimuslaitokset .................................................... 222 136 35 392
22531: 470 Kansanterveystyö ................................................... 22 22
22532: 480 Erikoissairaanhoito ................................................. 102 16 117
22533:
22534: Asuminen ja ympäristö .................................................. 842 3 301 7105 1 185 12 433
22535: 510 Hallinto ..................................................................... 81 5 1 86
22536: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu .............................. 46 188 88 323
22537: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen
22538: valvonta ................................................................... 17 14 31
22539: 540 Asumisen edistäminen ........................................... 58 2 979 6 860 1 185 11 081
22540: 550 Maanmittaus ........................................................... 348 27 375
22541: 560 Vesitalous ................................................................ 293 115 129 537
22542:
22543: 11 Katso liitteen 5 alaviite 1.
22544: 75
22545:
22546:
22547: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä
22548: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot
22549: miljoonaa markkaa
22550:
22551:
22552: Työvoima ......................................................................... 1551 5163 444 7158
22553: 610 Hallinto ................................................................... .. 21 515 535
22554: 620 Työvoiman ohjaus ................................................ .. 1 531 4 635 444 6 610
22555: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ........................ .. 13 13
22556:
22557: Maa- ja metsätalous ...................................................... . 724 10 814 955 12 493
22558: 650 Hallinto ................................................................... .. 21 276 296
22559: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastus-
22560: toiminta .................................................................... 280 29 309
22561: 670 Maatalous ............................................................... . 352 9 787 481 10 620
22562: 680 Metsätalous ............................................................. 602 416 1 018
22563: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................ .. 72 149 28 250
22564:
22565: Liikenne ............................................................................ 4034 2888 2 219 -1 9140
22566: 710 Hallinto ................................................................... .. 90 48 4 142
22567: 720 Tieliikenne ............................................................... 3 454 203 1 790 -1 5 447
22568: 730 Vesiliikenne ........................................................... .. 489 168 203 860
22569: 740 limaliikenne ........................................................... .. 222 222
22570: 750 Rautatieliikenne ...................................................... . 2 240 2 240
22571: 760 Tietoliikenne ............................................................ 229 229
22572:
22573: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................ 2 445 4895 11 357 1258 19956
22574: 810 Hallinto ..................................................................... 158 43 201
22575:
22576: 8~0 'iaer~~~~~~~~~.~~·~·~·i·~~~.~~~~~~~~~~~.~.~.~.~~.~.~.~~.~~ .. 231 4 235
22577: 83d Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä
22578: tutkimustoiminta .................................................... . 1 619 532 283 2 434
22579: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat
22580: luottolaitokset .......................................................... 134 662 8 058 1 258 10 112
22581: 850 Teollisuuden edistäminen .................................... .. 97 2 757 751 3 606
22582: 860 Energiahuolto ........................................................ .. 86 109 2 253 2 448
22583: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ........................ .. 119 12 1 131
22584: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ............................. . 776 12 788
22585:
22586: Muut menot .................................................................... 12044 6790 15278 34113
22587: 910 Valtionvelka ........................................................... .. 813 15 278 16 091
22588: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ .. 11 201 11 201
22589: 960 Yleisavustukset kunnille yms ............................... .. 6 762 6 762
22590: 990 Muut erittelemättömät menot .............................. . 30 28 58
22591:
22592: Yhteensä .......................................................................... 46880 108 608 24058 18 076 197 622
22593: 76
22594:
22595: LIITE 8
22596:
22597:
22598:
22599:
22600: VALTION BUDJETTITALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
22601:
22602: 1989 1990 1991 1992 1993
22603:
22604: Virkasuhteiset .................................................................................. 141709 100 268 102 012 101 781 98 346
22605: Kuukausipaikkaiset .......................................................................... 141709 100 103 101 907 101 661 98 271
22606: - kokoaikaiset ················································································· 135 060 98 461 100 018 99 426 94 074
22607: -osa-aikaiset .................................................................................. 6 649 1 642 1 889 2 235 4197
22608: Tuntipaikkaiset ................................................................................. 165 105 120 75
22609:
22610: Työsuhteiset ..................................................................................... 69924 46 680 43865 43 319 41540
22611: Kuukausipaikkaiset .......................................................................... 53 678 37 494 36217 35 752 34 439
22612: - kokoaikaiset ················································································· 45962 35 204 34020 32 736 28 515
22613: - osa-aikaiset .................................................................................. 7 716 2 290 2 197 3 016 5924
22614: Tuntipaikkaiset ................................................................................. 16246 9186 7 648 7 567 7 101
22615: Yhteensä ........................................................................................... 211 633 146 948 145 877 145100 139 886
22616: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... -0,7 -0,5 -3,6
22617:
22618:
22619:
22620:
22621: LIITE 9
22622:
22623:
22624:
22625:
22626: VALTION BUDJETTITALOUDEN PALKKAUSMENOT' 1
22627:
22628: 1989 1990 1991 1992 1993
22629: miljoonaa markkaa
22630:
22631:
22632: Valtion palkkaukset
22633: Virkasuhteiset ................................................................................... 16 139 13 126 14 277 14 267 13 748
22634: Työsuhteiset ..................................................................................... 6 577 4 880 4 917 4 804 4 506
22635: Yhteensä........................................................................................... 22 716 18 006 19 194 19 071 18254
22636: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 6,6 -0,6 -4,3
22637:
22638: ' 1 Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
22639: 77
22640:
22641: LIITE 10
22642:
22643:
22644:
22645:
22646: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT
22647:
22648: 1989 1990 1991 1992 1993
22649:
22650: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet .................................... 167 592 174 863 215 215 222937 230927
22651: Omat eläkkeet ................................................................................... 120 179 126 813 160 841 167 491 174 990
22652: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 47 413 48 050 54 374 55 446 55937
22653:
22654: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet ........ 26995 29186 31386 33 467 35 627
22655: Omat eläkkeet ................................................................................... 22 765 24 835 26 843 28 746 30 784
22656: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 4 230 4 351 4 543 4 721 4843
22657:
22658: Ylimääräiset eläkkeet ...................................................................... 3 815 3 815 3 595 3 489 3383
22659: Omat eläkkeet ................................................................................... 2 718 2 795 2 661 2 625 2 583
22660: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 1 097 1 020 934 864 800
22661: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 198 402 207 864 250196 259 893 269937
22662: Muutos edellisestä vuodesta, % ..................................................... 4,2 4,8 20,4 3,9 3,9
22663:
22664: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ................................................... 7 709 8 713 9775 10 658 11060
22665: Muutos edellisestä vuodesta, % ..................................................... 11' 1 13,0 12,2 9,0 3,8
22666:
22667:
22668:
22669:
22670: LIITE 11
22671:
22672:
22673:
22674:
22675: VALTION BUDJETTITALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUO-
22676: LEN MUKAAN SYYSKUUSSA 1993
22677:
22678: Palkkausluokka- Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus%
22679: ryhmä"
22680:
22681: 1 -A2 ·························· 494 186 308 62
22682: 2 A3-A7 .......................... 3 474 469 3 005 86
22683: 3 A8-A 12 .......................... 31 440 11 453 19 987 64
22684: 4 A 13-A 17 .......................... 28 048 17 462 10 586 38
22685: 5 A 18-A21 .......................... 18 860 10 337 8 523 45
22686: 6 A22-A24 .......................... 7 943 5 220 2 723 34
22687: 7 A25- ·························· 7 808 6 341 1 467 19
22688:
22689: Yhteensä ................................. 98067 51 468 46599 48
22690:
22691: 11 Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu
22692: huomioon seuraavasti:
22693: 1 c 25
22694: 2 C26-C 31
22695: 3 C32-C 38
22696: 4 C39-C47,S17
22697: 5 C 48-C 55, S 18-S 21
22698: 6 C 56-C 61, S 22-S 24
22699: 7 c 62-, s 25-.
22700: 78
22701:
22702: LIITE 12
22703:
22704:
22705:
22706:
22707: VALTION LAINANANTO
22708:
22709: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 11
22710:
22711: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
22712: Lainaryhmä pääoma pääoma 1993 1993 pääoma 1993 muutos
22713: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 1993192
22714:
22715: miljoonaa markkaa %
22716:
22717: Yleinen hallinto ....................... 1262 1 316 74 63 1327 51 1
22718: Kehitysluotot ............................ 574 655 74 5 724 2 11
22719: Lainat Teollisen yhteistyön
22720: rahasto Oy:lle ........................... 96 111 2 109 2 -2
22721: Eläkemaksulainat valtion
22722: liikelaitoksille ............................ 592 550 56 494 47 -10
22723:
22724: Yleinen järjestys ja turvallisuus 2 1 0 0 -22
22725: Lainat väestönsuojelua varten 2 1 0 0 -22
22726:
22727: Opetus, tiede ja kulttuuri ....... 588 529 4 64 468 30 -12
22728: Rakennuslainat peruskouluille 237 208 26 182 12 -12
22729: Lainat yksityisoppikoulujen
22730: muuttamiseksi kunnallisiksi
22731: kouluiksi ................................... 33 30 3 27 2 -10
22732: Rakennuslainat kirjastoille ...... 36 34 2 32 2 -6
22733: Veikkausvoittovaroista myön-
22734: netyt lainat ................................ 274 252 4 31 224 14
22735: _,,
22736: Muut lainat opetuksen, tieteen
22737: ja kulttuurin edistämiseksi ...... 8 5 2 3 0 -40
22738:
22739: Sosiaaliturva ja terveyden-
22740: huolto ....................................... 1 0 1 0 -9
22741: lnvalidihuoltolain mukaiset
22742: lainat ......................................... 0 0 -9
22743:
22744: Asuminen ja ympäristö .......... 39257 46433 6920 1547 51806 1 851 12
22745: Valtion asuntorahaston lainat. 39 234 46 417 6920 1 542 51 795 1 850 12
22746: - Vuokratalolainat .................. 23 927 29 696 4 789 427 34 058 1 051 15
22747: - Asunto-osakeyhtiötalolainat 390 238 22 106 154 15 -35
22748: -Henkilökohtaiset asunto-
22749: osakelainat ........................... 4 853 5 389 476 320 5 545 255 3
22750: - Omakotitalolainat ................ 6 249 6 682 616 432 6 866 338 3
22751: - Peruskorjaus- ja perus-
22752: parannuslainat ..................... 3 434 4 068 1 015 222 4 861 175 19
22753: - Muut asuntolainat ............... 222 218 1 6 213 8 -2
22754: - Lämmityslaitoslainat ........... 159 126 1 29 98 8 -22
22755: Lainat vesihuoltolaitteiden
22756: rakentamiseen .......................... 2 0 0 -28
22757: Vesiensuojelulainat teollisuu-
22758: delle .......................................... 21 15 5 10 -34
22759:
22760: Työvoima ................................. 1 1 0 0 -1
22761:
22762: Maa- ja metsätalous ............... 9200 9171 685 892 8965 385 -2
22763: Maatilatalouden kehittämis-
22764: rahaston lainat ......................... 7 733 7 658 521 706 7 474 339 -2
22765: 79
22766:
22767:
22768: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
22769: Lainaryhmä pääoma pääoma 1993 1993 pääoma 1993 muutos
22770: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 1993/92
22771:
22772: miljoonaa markkaa %
22773:
22774: Muut lainat asutustoiminnan
22775: edistämiseen ............................ 147 132 3 13 122 5 -8
22776: Lainat peruskuivatukseen ....... 50 43 8 10 41 1 -5
22777: Metsänparannuslainat ............. 1 267 1 335 153 163 1 325 40 -1
22778: Muut lainat maa- ja metsä-
22779: talouden edistämiseen ............ 3 3 0 3 0 -12
22780: Liikenne .................................... 25 25 0 25 2 -1
22781: Lainat satamien rakentami-
22782: seen .......................................... 0 0 0 0 -32
22783: Lainat valtionrautateiden
22784: asuinrakennusten perus-
22785: korjaamiseen ............................ 24 25 25 2 0
22786:
22787: Teollisuus ja muut elinkeinot 4829 4194 271 618 3845 250 -8
22788: Tuotekehityslainat .................... 772 887 224 96 1 013 39 14
22789: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..... 2 476 2 118 202 1 916 116 -10
22790: Kauppahintasaatavat valtion
22791: liikelaitoksilta, valtionyhtiöiltä
22792: ja yrityksiltä .............................. 1 179 882 35 248 669 82 -24
22793: Valtion investointirahaston
22794: ulkomaanrahan määräisten
22795: varojen siirto lainaksi Posti-
22796: pankki Oy: IIe ja Kera Oy: IIe ..... 69 17 17
22797: Muut lainat teollisuuden edis-
22798: tämiseen ................................... 97 84 13 71 0 -15
22799: Lainat energiatalouden edis-
22800: tämiseen ................................... 121 88 23 65 4 -26
22801: Lainat yritysten kansain-
22802: välistymiseen ........................... 114 118 12 19 111 7 ---6
22803: Muut lainat elinkeinojen edis-
22804: tämiseen ................................... 0 0 0 -18
22805: Yhteensä .................................. 55165 61671 21 7 954 31
22806: 3 186 66439 2569 8
22807:
22808: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
22809: 21 Luku sisältää 69 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai han-
22810: kintalainoiksi siirrettyjä lainoja ja 129 milj. mk pääomitettuja korkoja.
22811: 31 Luku sisältää 69 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi tai han-
22812:
22813: kintalainoiksi siirrettyjä lainoja ja 58 milj. mk tileistä poistoja.
22814: 80
22815:
22816: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11
22817:
22818: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
22819: pääoma pääoma 1993 1993 pääoma 1993 muutos
22820: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 1993/92
22821: miljoonaa markkaa %
22822:
22823: Yhteisöyritykset ...................... 3 307 3 279 454 488 3 245 207 -1
22824: Julkiset yritykset ...................... 2 078 1 680 51 317 1 414 125 -16
22825: Yksityiset ulkomaalaisten
22826: yritykset .................................... 3 2 0 -63
22827: Yksityiset suomalaisten
22828: yritykset .................................... 1 226 1 597 403 170 1 830 82 15
22829:
22830: Rahoituslaitokset .................... 2 673 2277 1 224 2054 123 -10
22831: Yksityiset rahalaitokset ............ 67 17 12 5 2 -71
22832: Vakuutuslaitokset ..................... 26 25 2 23 2 --8
22833: Muut yksityiset rahoitus-
22834: laitokset .................................... 24 8 8 1 1 --87
22835: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ...... 2 556 2 227 202 2 025 118 -9
22836:
22837: Julkisyhteisöt .......................... 2 473 2677 277 114 2840 114 6
22838: Kaupungit ................................. 1 421 1 643 208 56 1 795 65 9
22839: Muut kunnat ............................. 1 028 1 012 67 56 1 023 47 1
22840: Kuntainliitot .............................. 24 22 2 2 22 2 -1
22841:
22842: Voittoa tavoittelemattomat
22843: yhteisöt .................................... 23 838 29395 5133 550 33978 1053 16
22844: Valtionkirkot ............................. 26 26 3 1 28 2 8
22845: Asunto-osakeyhtiöt ja asunto-
22846: osuuskunnat ............................. 1 848 2 073 479 151 2 401 74 16
22847: Asuinkiinteistöyhtiöt ................ 18797 23 583 4177 325 27 436 833 16
22848: Muut asuntoyhteisöt ................ 841 985 159 18 1 126 36 14
22849: Muut voittoa tavoittelemat-
22850: tomat yhteisöt .......................... 2 326 2 728 315 55 2 987 108 9
22851:
22852: Kotitaloudet ............................ 22300 23 389 2 013 1 805 23 598 1069 1
22853: Elinkeinonharjoittajien koti-
22854: taloudet .................................... 8128 8 054 522 747 7 829 336 -3
22855: Palkansaajakotitaloudet .......... 13 975 15 116 1 441 1 039 15 518 730 3
22856: Muut kotitaloudet ..................... 197 219 50 19 251 3 15
22857:
22858: Ulkomaat ................................. 574 655 74 5 724 4 11
22859: Yhteensä .................................. 55165 61 671 217 954 31 3 186 66439 2 569 8
22860:
22861: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
22862: 21 Luku sisältää 69 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakaiainoiksi tai hankin-
22863: taiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 129 milj. mk pääomitettuja korkoja.
22864: 31 Luku sisältää 69 milj. mk taloyhtiöiden rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakaiainoiksi tai hankin-
22865: taiainoiksi siirrettyjä lainoja ja 58 milj. mk tileistä poistoja.
22866: 81
22867:
22868: 12.3. Valtion lainananto toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien
22869: kotitaloudet"
22870:
22871: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
22872: pääoma pääoma 1993 1993 pääoma 1993 muutos
22873: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 1993192
22874: miljoonaa markkaa %
22875:
22876: Maatalous, kala- ja riistatalous 7 093 6962 395 611 6746 304 -3
22877:
22878: Metsätalous ............................. .. 1039 1096 127 137 1087 32 -1
22879:
22880: Kaivos- ja kaivannaistoiminta . 166 146 0 22 124 8 -15
22881:
22882: Teollisuus ................................ .. 996 1 037 192 170 1060 65 2
22883: Elintarvikkeiden, juomien ja
22884: tupakan valmistus .................... . 30 32 4 4 32 2 0
22885: Tekstiilien, vaatteiden, nahka-
22886: tuotteiden valmistus ............... .. 15 15 2 16 7
22887: Puutavaran ja puutuotteiden
22888: valmistus .................................. . 11 13 3 15 0 15
22889: Massan, paperin ja paperituot-
22890: teiden valmistus ....................... . 110 100 8 20 88 6 -12
22891: Kustantaminen ja painaminen. 23 21 0 3 18 2 -14
22892: Kemikaalien ja kemiallisten
22893: tuotteiden sekä kumi- ja muo-
22894: vituotteiden valmistus ............ .. 87 96 47 8 136 5 42
22895: Lasi-, savi- ja kivituotteiden
22896: valmistus ................................. .. 15 18 7 2 23 1 28
22897: Metallien valmistus .................. . 117 115 6 17 105 3 -9
22898: Metallituotteiden, koneiden ja
22899: laitteiden, sähköteknisten tuot-
22900: teiden ja instrumenttien sekä
22901: kulkuneuvojen valmistus ........ . 571 607 102 113 596 45 -2
22902: Muu teollisuus ......................... .. 17 20 12 2 30 1 50
22903:
22904: Energia- ja vesihuolto ............ .. 185 142 2 36 108 8 -24
22905: Rakentaminen ......................... .. 241 302 137 7 432 9 43
22906:
22907: Kauppa ..................................... .. 70 71 8 10 69 3 -3
22908:
22909: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 26 26 15 11 1 -58
22910: Kuljetus ..................................... . 176 185 35 150 15 -19
22911: Tietoliikenne ............................. . 1224 905 169 736 77 -19
22912: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuok-
22913: rauspalvelut ............................. .. 30 246 54 3 297 11 21
22914:
22915: Tekninen palvelu ja palvelut
22916: liike-elämälle ........................... .. 156 182 59 16 225 9 24
22917:
22918: Koulutus ja tutkimus .............. .. 3 4 0 4 0 13
22919:
22920: Terveys- ja sosiaalipalvelu ....... 2 0 1 0 -19
22921:
22922: Virkistys- ja kulttuuripalvelu ... 29 27 0 3 24 -11
22923: 11 333 976 11 1 235 11 074 543
22924: Yhteensä ........ ...... .............. ........ 11 435 -2
22925:
22926: 11 Luku sisältää tileistä poistoja 54 milj. mk.
22927:
22928: II 341139M
22929: 82
22930:
22931: LIITE 13
22932:
22933:
22934: VALTION KORKOTUKILAINAT
22935:
22936: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
22937:
22938: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
22939:
22940: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
22941: pääoma pääoma 1993 1993 pääoma nojen korko- maksamat
22942: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 keskim. tuki korkotuki-
22943: korko 31.12. menot
22944: 31.12. 1993" 1993
22945: 1993"
22946: miljoonaa
22947: miljoonaa markkaa % % markkaa
22948:
22949: Yleinen hallinto ................................. 1001 21 2 135 31707 119 2723 127
22950: Kehitysmaiden taloudellista kehi-
22951: tystä varten myönnettävät korko-
22952: tukiluotot ........................................... 1 001 21 31
22953: 2 135 707 119 2723 5,85 5,65 127
22954:
22955: Maanpuolustus ................................. 150 144 39 24 159 8
22956: Turvavarastojen perustamisen ja
22957: ylläpitämisen korkotukilainat ........... 150 144 39 24 159 12,40 5,00 8
22958:
22959: Opetus, tiede ja kulttuuri ................. 7 701 7773 1 525 7249 557
22960: Lukioiden rakentamisen korkotuki-
22961: lainat .................................................. 2 0 5,70 0,70 0
22962: Kunnallisten ja yksityisten ammatil-
22963: Iisten oppilaitosten korkotukilainat . 105 73 28 45 8,90 2,40
22964: Kansan-, kansalais- ja työväenopis-
22965: tojen rakentamisen korkotukilainat. 21 18 0 4 14 9,30 2,85
22966: Ammatillisten aikuiskoulutuskes-
22967: kusten huoneistojen hankkimisen
22968: korkotukilainat ................................... 19 16 3 14 10,75 3,60 1
22969: Opintolainojen korkotuki .................. 7 554 7 665 41 490 7 175 11,55 7,30 554
22970:
22971: Asuminen ja ympäristö .................... 14944 16144 2922 1953 17 113 850
22972: limansuojeluinvestointien korko-
22973: tukilainat ........................................... 269 304 140 46 398 10,60 3,55 14
22974: Jätehuollon investointien korko-
22975: tukilainat ........................................... 222 225 26 31 220 10,15 3,55 8
22976: ASP-järjestelmään liittyvät korko-
22977: tukilainat ........................................... 11 419 12 153 1 725 1 560 12 318 7,70 2,50 603
22978: Ylivelkaantuneiden asunnonhank-
22979: kijoiden korkotukilainat .................... 345 12 333 11,80 5,00 10
22980: Oman asunnon hankintaan valtion
22981: lainan sijasta myönnettävät korko-
22982: tukilainat ........................................... 3 3 0 0 3 13,30 7,10 0
22983: Vuokra-asuntolainojen korkotuki ..... 2 064 2 456 457 94 2 819 11,20 6,05 169
22984: Lämmityslaitoshankkeiden korko-
22985: tukilainat ........................................... 286 272 76 60 288 11,15 5,15 15
22986: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen
22987: korkotukilainat ................................... 400 416 87 91 412 9,85 4,00 19
22988: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves-
22989: tointien korkotukilainat ..................... 182 192 42 36 198 9,60 4,00 8
22990: Teollisuuden vesiensuojeluinves-
22991: tointien korkotukilainat ..................... 99 123 24 23 124 9,25 3,55 4
22992:
22993: Maa- ja metsätalous ......................... 5 573 6 415 959 1 086 6288 293
22994: Maataloustuotteiden varastotilojen
22995: rakentamisen korkotukilainat ........... 75 60 14 46 10,00 1,60
22996: 83
22997:
22998: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
22999:
23000: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
23001: pääoma pääoma 1993 1993 pääoma nojen korko- maksamat
23002: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 keskim. tuki korkotuki-
23003: korko 31.12. menot
23004: 31.12. 1993" 1993
23005: 1993"
23006: miljoonaa
23007: miljoonaa markkaa % % markkaa
23008:
23009:
23010: Maatalouden perusluotto ................. 3 2 51 3,95 0
23011: Maaseutuelinkeinolain ja maatila-
23012: lain mukaiset korkotukilainat ........... 4 838 5 434 674 957 5 151 51 4,30 228
23013: Eräiden maatilatalouden luottojen
23014: vakauttamisesta annettujen lakien
23015: mukaiset korkotukilainat .................. 62 712 277 52 937 51 6,90 57
23016: Maaseudun pienimuotoisen elinkei-
23017: notoiminnan edistämisestä anne-
23018: tun lain mukaiset korkotukilainat .... 88 78 14 65 51 2,30 2
23019: Vuosien 1984 ja 1987 satovahinko-
23020: jen korkotukilainat ............................. 409 35 28 7 9,50 5,00
23021: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin
23022: myönnettävät korkotukilainat .......... 26 30 4 26 51 4,15 1
23023: Kalatalouden korkotukilainat ........... 72 64 7 16 55 7,10 1,60 3
23024:
23025: Liikenne............................................. 211 439 186 63 562 21
23026: Tielain mukaiset korkotukilainat ...... 1 1 0 1 6,25 2,50 0
23027: Kauppa- ja teollisuussatamien sekä
23028: Tahkoluodon syväsataman raken-
23029: tamisen korkotukilainat .................... 115 127 21 38 110 3,15 5
23030: Lastialusten hankintojen tukemisen
23031: korkotukilainat ................................... 95 311 165 25 451 11,25 4,05 16
23032: Saaristoliikenteen korkotukilainat ... 0 0 0 0 6,85 3,25 0
23033:
23034: Teollisuus ja muut elinkeinot .......... 4 601 8848 10174 4379 14 643 649
23035: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien
23036: hankkeiden korkotukilainat .............. 4 2 9,25 3,95 0
23037: Kera Oy:n myöntämät korkotuki-
23038: lainat.................................................. 14 8 4 4 9,50 4,20 0
23039: Kera Oy:n ottamat korkotukilainat .. 615 1 430 1 060 15 2 475 12,60 6,60 171
23040: Pk-yritysten investointien korko-
23041: tukilainat .......................................... . 3 287 14 276 11,40 5,00 8
23042: Pk-yritysten olemassa olevien luot-
23043: tojen korkomenojen alentaminen ... 7 902 3 366 4 536 9,70 5,00 272
23044: Energiainvestointien korkotuki-
23045: lainat.................................................. 309 315 31 59 287 9,90 3,15 10
23046: Haja-asutusalueiden vähittäiskau-
23047: pan korkotukiluotot ........................... 21 18 4 6 16 12,85 10,00 2
23048: Suomen Vientiluotto Oy:n luotan-
23049: 21 7 072 61
23050: 914 7 048 8,85
23051: oton korkotukilainat .......................... 3 638 890 1,90 186
23052: Yhteensä........................................... 34181 41 898 14989 8149 48 738 2505
23053:
23054:
23055: 11 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1993 takaisin
23056: maksamatta olevalla pääomalla.
23057: 21 Korjattu luku.
23058: 31 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 173 milj. mk.
23059:
23060: •1 Muutos on esitetty nettomääräisenä.
23061: 51 Laskennallinen arvio.
23062: 61 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 139 milj. mk.
23063: 84
23064:
23065: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain
23066:
23067: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma-
23068: pääoma pääoma 1993 1993 pääoma maksamat muutos
23069: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 korkotuki- 1993/92
23070: menot
23071: 1993
23072: miljoonaa markkaa %
23073:
23074: Yhteisöyritykset ............................ 1227 1 453 8 618 3 591 6480 349
23075: Julkiset yritykset ........................... 441 532 355 94 793 31 49
23076: Yksityiset ulkomaalaisten yri-
23077: tykset .............................................. 10 8 2 6 0 -25
23078: Yksityiset suomalaisten yritykset 776 913 8 263 3 495 5 681 317
23079:
23080: Rahoituslaitokset .......................... 4287 8531 1954 935 9550 358 12
23081: Vakuutuslaitokset .......................... 9 9 4 13 1 44
23082: Yksityiset rahoitusyhtiöt ............... 25 20 6 14 0 -30
23083: 118 502 21
23084: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ........... 4253 1 950 929 9 523 357 12
23085:
23086: Julkisyhteisöt ................................ 1224 1180 162 242 1100 54 -7
23087: Kaupungit ...................................... 711 675 87 144 618 30 -8
23088: Muut kunnat .................................. 423 424 69 79 414 21 -2
23089: Kuntainliitot ................................... 90 81 6 19 68 2 -16
23090:
23091: Voittoa tavoittelemattomat
23092: yhteisöt .......................................... 1934 2 251 472 102 2621 151 16
23093: Valtionkirkot .................................. 2 2 0 0 2 0 -5
23094: Asuntoyhteisöt .............................. 1 718 2 017 447 74 2 390 139 18
23095: Muut voittoa tavoittelemattomat
23096: yhteisöt .......................................... 214 232 25 28 229 12 -2
23097:
23098: Kotitaloudet .................................. 24509 26193 3 076 3160 26109 1 460 -0
23099: Elinkeinonharjoittajien kotitalou-
23100: det .................................................. 5 674 6 525 1 021 1 122 6 424 300 -2
23101: Palkansaajakotitaloudet ............... 10 114 10 568 1 743 1417 10 893 530 3
23102: Muut kotitaloudet .......................... 8721 9100 312 621 8792 630 -3
23103: 112290 31
23104: Ulkomaat ....................................... 1000 707 119 2878 133 26
23105: Yhteensä ........................................ 34181 41 898 14989 8149 48738 2505 16
23106:
23107:
23108: 11 Korjattu luku.
23109: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 139 milj. mk.
23110:
23111: •1 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 173 milj. mk.
23112: 85
23113:
23114: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien
23115: kotitaloudet"
23116:
23117: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma-
23118: pääoma pääoma 1993 1993 pääoma maksamat muutos
23119: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993 korkotuki- 1993/92
23120: menot
23121: 1993
23122: miljoonaa markkaa %
23123:
23124: Erittelemätön elinkeinotoiminta. 232 41 190 7
23125:
23126: Maatalous, kala- ja riistatalous ... 5 557 6400 981 1085 6295 292 -2
23127: Metsätalous .................................. . 3 3 11 5 9 1
23128:
23129: Kaivos- ja kaivannaistoiminta ..... 10 11 20 12 19 73
23130:
23131: Teollisuus ..................................... . 636 731 6 577 2807 4502 254
23132: Elintarvikkeiden, juomien ja tupa-
23133: kan valmistus ............................... . 94 89 467 210 346 20
23134: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuot-
23135: teiden ja jalkineiden valmistus .... 9 9 567 322 254 21
23136: Puutavaran ja puutuotteiden
23137: valmistus ...................................... . 6 9 1 040 445 604 38
23138: Massan, paperin ja paperituottei-
23139: den valmistus ............................... . 281 330 224 140 414 19 25
23140: Kustantaminen ja painaminen .... . 1 1 441 167 275 15
23141: Kemikaalienja kemiallisten tuot-
23142: teiden valmistus sekä kumi- ja
23143: muovituotteiden valmistus ......... . 48 44 547 167 424 18
23144: Savi-, lasi- ja kivituotteiden
23145: valmistus ...................................... . 39 40 291 136 195 11
23146: Metallien valmistus ...................... . 113 141 141 35 247 9 75
23147: Metallituotteiden, koneiden ja
23148: laitteiden, sähköteknisten tuot-
23149: teiden ja instrumenttien sekä
23150: kulkuneuvojen valmistus ............ . 37 59 2 298 978 1 379 82
23151: Muu teollisuus .............................. . 8 9 561 207 363 20
23152:
23153: Energia- ja vesihuolto ................. . 398 463 125 91 496 23 7
23154:
23155: Rakentaminen .............................. . 30 51 222 93 180 10
23156:
23157: Kauppa ........................................... 87 80 518 165 433 19
23158:
23159: Majoitus- ja ravitsemistoiminta .. 5 5 289 133 161 10
23160:
23161: Kuljetus ......................................... . 63 109 135 55 189 9 73
23162:
23163: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokraus-
23164: palvelut ......................................... . 68 71 82 21 132 6 86
23165:
23166: Tekninen palvelu ja palvelut liike-
23167: elämälle ......................................... . 5 7 293 118 182 10
23168:
23169: Koulutus ja tutkimus ................... . 12 4 8 0
23170:
23171: Terveys- ja sosiaalipalvelu .......... . 6 9 5 5 9 1 5
23172:
23173: Virkistys- ja kulttuuripalvelu ...... . 26 30 130 75 86 5
23174:
23175: Muut palvelut................................ 7 8 7 3 12 1 50
23176: Yhteensä ....... ...... .. .... .... .... ...... .. .. ... 6 901 7 978 9 639 4 713 12904 649 62
23177: 86
23178:
23179: LIITE 14
23180:
23181:
23182:
23183:
23184: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET'i
23185:
23186: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain
23187: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Valuutta- Muutos
23188: 31.12.1992 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1993 määräisten 1993/92
23189: 1993 1993 takausten
23190: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo jakautuma
23191: markkoina" markkoina'l valuutoit-
23192: tain
23193: miljoonaa rahayksikköä % %
23194:
23195: Yhteensä 21 666 6277 4835 227 23336 8
23196:
23197: Markkamääräi-
23198: set yhteensä 18 437 5866 4118 20185 9
23199:
23200: Valuuttamää-
23201: räiset yhteensä 3 229 411 717 227 3151 -2
23202:
23203: CHF 136 492 CHF 105 411 13
23204: DEM 197 638 DEM 188 626 20
23205: DKK 77 65 DKK 33 28 1
23206: ECU 3 20 ECU 1 9 0
23207: FRF 17 17 FRF 16 16 1
23208: GBP 7 52 GBP 2 13 0
23209: JPV 163 7 JPY 141 7 0
23210: LUF 80 13 LUF
23211: NLG 39 113 NLG 27 79 2
23212: NOK 7 5 NOK
23213: SEK 195 145 SEK 117 81 3
23214: USD 284 1 489 USD 304 1 760 56
23215: XEU 28 176 XEU 19 120 4
23216:
23217:
23218: '1 Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu-
23219: keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1993 oli 30 413 milj. mk
23220: (vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 27 651 milj. mk).
23221: '1 Vuosien 1992 ja 1993 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja
23222: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu
23223: Suomen Pankin vuodelle 1993 laskemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan.
23224:
23225: 31.12.1992 31.12.1993
23226: CHF 3,6023 CHF 3,9083
23227: DEM 3,2485 DEM 3,335
23228: DKK 0,8407 DKK 0,8549
23229: ECU 6,35446 ECU 6,45626
23230: FRF 0,9532 FRF 0,9817
23231: GBP 7,957 GBP 8,554
23232: JPY 0,04209 JPY 0,05177
23233: LUF 0,1581 LUF 0,1602
23234: NLG 2,8928 NLG 2,9812
23235: NOK 0,7602 NOK 0,7701
23236: SEK 0,7436 SEK 0,6945
23237: USD 5,245 USD 5,7845
23238: XEU 6,34 XEU 6,459
23239: 87
23240:
23241: 14.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin
23242:
23243: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
23244: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1993/92
23245: takaukset 1993 1993 takaukset takaukset 31.12.1993
23246: 31.12.1992 31.12.1993 31.12.1993
23247:
23248: miljoonaa markkaa %
23249:
23250: Rahoitus-
23251: laitokset ................ 3 878 874 1 218 59 2 782 811 3 593 -7
23252:
23253: Valtionenem-
23254: mistöiset
23255: osakeyhtiöt .......... 2178 219 374 74 1 282 815 2 097 -4
23256:
23257: Yksityiset
23258: yhtiöt .................... 746 15 278 11 349 145 494 -34
23259:
23260: Muut ..................... 14 864 5 169 2 964 83 15 772 1 380 17 152 15
23261: Yhteensä .............. 21666 6277 4834 227 20185 3151 23 336 8
23262:
23263:
23264:
23265:
23266: 14.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille
23267:
23268: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
23269: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1993/92
23270: takaukset 1993 1993 takaukset takaukset 31.12.1993
23271: 31.12.1992 31.12.1993 31.12.1993
23272:
23273: miljoonaa markkaa %
23274:
23275:
23276: Julkiset yhteensä ... 3 545 874 1114 28 2 782 551 3 333 --6
23277:
23278: Kera Oy ................... 3 521 874 1 110 26 2 782 529 3 311 --6
23279:
23280: MB Osakepankki ..... 24 4 2 22 22 --6
23281:
23282: Yksityiset
23283: yhteensä ................. 333 104 31 260 260 -22
23284:
23285: Suomen Teolli-
23286: suuspankki Oy ........ 279 75 27 231 231 -17
23287:
23288: Teollistamis-
23289: rahasto Oy .............. 54 29 4 29 29 -46
23290: Yhteensä ................. 3 878 874 1 218 59 2 782 811 3 593 -7
23291: 88
23292:
23293: 14.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille
23294:
23295: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
23296: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1993/92
23297: takaukset 1993 1993 takaukset takaukset 31.12.1993
23298: 31.12.1992 31.12.1993 31.12.1993
23299:
23300: miljoonaa markkaa %
23301:
23302: Finnair Oy ............ 416 25 22 197 215 412 -1
23303: Imatran Voima Oy 675 166 46 555 555 -18
23304:
23305: Kemijoki Oy ......... 7 6 6 -14
23306: Kiinteistö Oy
23307: Helsingin
23308: Oikeus- ja
23309: poliisitalot ............ 69 8 61 61
23310: Otatech Oy ........... 2 2 2 0
23311: Rautaruukki Oy .... 76 55 4 2 24 26 ---66
23312: Sisu-Auto Oy ....... 164 86 78 78 -52
23313: Valmet Oy ............ 776 150 6 920 920 19
23314: Veitsiluoto Oy ...... 62 27 2 17 21 38 -39
23315: Yhteensä .............. 2178 219 374 74 1282 815 2 097 --4
23316: 89
23317:
23318: 14.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille
23319:
23320: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
23321: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1993/92
23322: takaukset 1993 1993 takaukset takaukset 31.12.1993
23323: 31.12.1992 31.12.1993 31.12.1993
23324:
23325: miljoonaa markkaa %
23326:
23327: Finnyards Oy ....... 15 15 15
23328: Metsä-Sellu Oy .... 9 10
23329:
23330: Metra Oy Ab ........ 402 80 322 322 -20
23331:
23332: Teollisuuden
23333: Voima Oy ............. 335 188 10 12 145 157 -53
23334: Yhteensä .............. 746 15 278 11 349 145 494 -34
23335:
23336:
23337:
23338:
23339: 14.6. Muut valtiontakaukset
23340: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
23341: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1993/92
23342: takaukset 1993 1993 takaukset takaukset 31.12.1993
23343: 31.12.1992 31.12.1993 31.12.1993
23344:
23345: miljoonaa markkaa %
23346:
23347: Ekokem Oy ........... 60 13 47 47 -22
23348:
23349: Opintolaina-
23350: takaukset .............. 11 874 11 874 11 874 0
23351: Pohjoismaiden
23352: Investointipankki . 617 149 50 54 770 770 25
23353: Työttömyyskas-
23354: sojen Keskuskassa 1 935 4 800 2 885 3 850 3 850 99
23355: Ulkomaat ............. 378 220 16 29 610 611 62
23356: Yhteensä .............. 14864 5169 2964 83 15 772 1380 17 152 15
23357:
23358:
23359:
23360:
23361: 12 341139M
23362: 90
23363:
23364: LIITE 15
23365:
23366:
23367: VALTIONVELKA
23368:
23369: 15.1. Markkamääräinen valtionvelka •1
23370:
23371: Lainaryhmä Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Maksetut
23372: tuma 31.12.1992 lainat kuole- 31.12.1993 tuma korot
23373: % tukset % 1993
23374: miljoonaa markkaa
23375:
23376:
23377: Pitkäaikainen velka ........................................ 79 54133 39 889 6880 87142 79 6360
23378: Yleisöobligaatiolainat .................................... 59 40 579 36 511 6007 71 083 65 5 086
23379: - budjettitalouden yleisöobligaatiolainat .. 49 33 762 31 825 6 007 59 580 54 4105
23380: - valtion asuntorahaston asunto-
23381: obligaatiolainat ........................................ 10 6 817 4 686 11 503 11 981
23382: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläkelaitok-
23383: silta ja eläkesäätiöiltä .............................. 6 3854 868 2 986 2 402
23384: Lainat valtion eläkerahastolta ....................... 14 9 700 9 700 9 867
23385: Lainat muilta ................................................... 3 378 5 3 373 3 5
23386:
23387: Lyhytaikainen velka ....................................... 21 14 762 40637 32 575 22824 21 1 961
23388: Budjettitalouden velkasitoumukset .............. 20 13 646 32 975 23 797 22 824 21 1 890
23389: Valtion asuntorahaston velkasitoumukset .. 1 1 116 1 116 64
23390: Lyhytaikainen luotto ...................................... 7 662 7 662 7
23391: Yhteensä ......................................................... 100 68895 80526 39 455 109 966 100 8321
23392:
23393:
23394: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa.
23395: 91
23396:
23397: 15.2. Valuuttamääräinen valtionvelka
23398:
23399: Velka 31.12.1992 Velan Ii- Velan vä- Kurssi- Velka 31.12.1993 Mak-
23400: säys 1993 hennys 1993 erot setut
23401: Ulkomaan Vasta- markkoina markkoina mark- Ulkomaan Vasta- Jakau- korot
23402: rahan arvo Lainojen Lainojen koina rahan arvo tuma mark-
23403: määräi- mark- nosto kuoletus määräi- mark- valuut- koina
23404: senä koina (valuutan- (valuutan- senä koina tojen
23405: vaihdot ym.) vaihdot ym.) mukaan'l
23406: miljoonaa rahayksikköä %
23407:
23408: Pitkäaikainen velka ...... 106 387 48067 4860 5637 155 577 100 10040
23409: (11 975) (11 629)
23410: Dollarilainat (USDI ....... 2 953 15 489 7 535 18 960 3 265 18 888 13 1 553
23411: (298) (5 376)
23412: ········································ 667 5 309 9 593 599 228 1 699 14 531 9 614
23413: Puntalainat (GBPI .........
23414: Ruotsinkruunulainat
23415: (SEK) .......................... 678 504 -33 678 471 0 60
23416: Tanskankruunulainat
23417: (DKK) .......................... 2 923 2 457 441 55 2 423 2 071 263
23418: Saksanmarkkalainat
23419: (DEM) ......................... 7 384 23987 10 281 204 696 11 408 38 045 24 2 121
23420: (3 285)
23421: Floriinilainat (NLG) ....... 2 168 6 273 (1 131) 354 207 2 434 7 257 5 549
23422: Belgianfrangilainat
23423: (BEF) .......................... 13 003 2056 922 34 7 293 1 168 169
23424: Luxemburginfrangilainat
23425: (LUF) .......................... 4 000 632 955 49 -64 9 200 1 474 54
23426: Sveitsinfrangilainat
23427: (CHF) .......................... 1 276 4 596 4 369 606 415 2 245 8 774 6 288
23428: Ranskanfrangilainat
23429: (FRF) ........................... 15 281 14 566 (7 261) 1 467 288 21 033 20 648 13 1 570
23430: ltalianliiralainat (ITL) .... 82 380 293 -15 82 380 278 0 38
23431: ltävallanshillinkilainat
23432: (ATS) .......................... 1 000 462 967 -6 3 000 1 423 1 42
23433: Jenilainat (JPY) ............ 212 804 8957 10 797 (6 253) 2 771 314 304 16 272 11 747
23434: ECU-Iainat .................. 3 227 20 461 3 560 198 57 3 697 23 880 15 1 944
23435: Kuwaitindinaarilainat
23436: (KWD) ........................ 20 345 43 20 388 0 27
23437: PSC-Iainat ................... 10 2 1 7 9 0 1
23438:
23439: Lyhytaikainen velka .....
23440: Yhteensä ....................... 106 387 48067 4860 5 637 155 577 100 10040
23441: (11 975) (11 629)
23442:
23443: 1)
23444: liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta.
23445: 92
23446:
23447: LIITE 16
23448:
23449:
23450: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSAOLEVATVALTION OMISTAMAT OSAKKEET, OSUUDET JA MUUT ARVOPAPERIT
23451:
23452: 16.1. Kotimaiset osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit
23453:
23454: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993
23455: Nimellisarvo miljoonaa markkaa
23456:
23457:
23458: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ................................... 7 362 7 680 9883
23459: OyAikoAb ........................................................................... 10 10 10
23460: Arsenal Oy ........................................................................... 1 721
23461: Enso-Gutzeit Oy
23462: -SarjaA ............................................................................ 593 593 593
23463: -Sarja B ............................................................................ 128 128 128
23464: Finnair Oy
23465: -SarjaA ............................................................................ 172 172 234
23466: Imatran Voima Oy ............................................................... 872 872 872
23467: Kera Oy ................................................................................ 310 460 460
23468: Kemijoki Oy
23469: -SarjaA ............................................................................ 4 4 4
23470: -Sarja B ............................................................................ 122 172 187
23471: Kemira Oy ............................................................................ 788 788 873
23472: Kokkolan Puhelin Oy .......................................................... . 0
23473: Kulinaari Ravintolat Oy ...................................................... . 0
23474: Lapuan Patruunatehdas Oy ................................................ 43 43
23475: Neste Oy .............................................................................. 848 848 848
23476: Otatech Oy ........................................................................... 1 1 1
23477: Outokumpu Oy
23478: -SarjaA ............................................................................ 289 459 551
23479: -Sarja B ............................................................................ 170
23480: Painatuskeskus Oy ............................................................. . 0 0
23481: Postipankki Oy ..................................................................... 630 630 630
23482: Rahapaja Oy ........................................................................ 0 0
23483: Rautaruukki Oy .................................................................... 757 757 825
23484: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................................. 14 14 14
23485: Oy Sisu-Auto Ab ............................................................... 153 153 153
23486: Suomen Vientiluotto Oy ..................................................... 59 59 59
23487: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ....................................... . 173 173 282
23488: Valmet Oy
23489: -SarjaA ............................................................................ 519 519 519
23490: Vaivilla Oy ............................................................................ 28 28 28
23491: VammasOy ......................................................................... 61 61 61
23492: Vapo Oy ............................................................................... 300 300 300
23493: Oy Veikkaus Ab ................................................................... 1 1 1
23494: Veitsiluoto Oy ...................................................................... 314 389 439
23495: VTKK-Yhtymä Oy ............................................................. . 0 0
23496: Oy Yleisradio Ab ................................................................. 47 47 47
23497: Asunto-osakeyhtiöt .......................................................... 0 0 0
23498:
23499: Muut osakeyhtiöt ............................................................... 51 72 322
23500: Oy Ekokem Ab ..................................................................... 12 12 12
23501: Finnyards Oy ....................................................................... 50 50
23502: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................................... 5 5 5
23503: Oy Nokia Ab ........................................................................ 29
23504: Publie Management Consulting Oy ................................. .. 0 0 0
23505: Suomenlinnan Liikenne Oy ............................................... . 3 3 3
23506: Suomen Puututkimus Oy ................................................... 0 0 0
23507: Suomen Säästöpankki -SSP Oy ...................................... 250
23508: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ................................................ 2 2 2
23509: Muut osakkeet ..................................................................... 0 0 0
23510: Osakkeet yhteensä ............................................................ . 7 413 7 752 10205
23511: 93
23512:
23513:
23514: 31.12.1991 31.12.1992 31.12.1993
23515: Nimellisarvo miljoonaa markkaa
23516:
23517: Muut yhteisöt ...................................................................... 0 0 0
23518: Helsingin Puhelinyhdistys .................................................. 0 0 0
23519: Muut ..................................................................................... 0 0 0
23520: Yhteensä .............................................................................. 7 413 7 752 10205
23521:
23522: Valtion pääomasijoitukset ................................................. 7 912 6998
23523: Liikepankit ............................................................................ 5 550 5 730
23524: Osuuspankit ....................................................................... .. 1108 1 108
23525: Säästöpankit ........................................................................ 1 254 160
23526: Kaikki yhteensä ................................................................... 7 413 15 665 17 203
23527:
23528:
23529: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa
23530:
23531: Merkitty Maksettu
23532: 31.12.1993
23533: alkuperäi- Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot
23534: sessä peräisessä 31.12.1993 Maksupäivien valuutta-
23535: valuutassa" valuutassa valuuttakurssien kurssien mukaan
23536: 31.12.1993 mukaan 31.12.1992 31.12.1993
23537:
23538: miljoonaa yksikköä
23539:
23540: Kansainvälinen Jälleenrakennus-
23541: pankki ............................................. SDR 856 USD 59 339 275 275
23542: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ..... USD 12 USD 12 67 43 51
23543: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö USD 319 USD 319 2 956 2 039 2 250
23544: SDR 140 SDR 140
23545: -Afrikka-rahasto ......................... USD 12 USD 12 69 78 78
23546: Aasian Kehityspankki .................... USD 14 USD 5 53 38 38
23547: SDR 48 SDR 3
23548: Aasian Kehitysrahasto 21 ................ USD 74 USD 74 430 340 350
23549: Latinalaisen Amerikan Kehitys-
23550: pankki ............................................. USD 48 USD 3 15 14 14
23551: -pankin erityisrahasto ................ USD 14 USD 14 78 74 74
23552: Afrikan Kehityspankki ................... UA 66 UA 8 65 42 42
23553: Afrikan Kehitysrahasto ................. FUA 103 FUA 103 756 459 518
23554: EFTA-maiden Portugalin Teollista-
23555: misrahasto ..................................... SDR 8 SDR 8 64 42 42
23556: Kansainvälinen Maatalouden
23557: Kehittämisrahasto ......................... FIM 96 FIM 96 96 96 96
23558: Länsipohjolan Kehittämisrahasto USD 2 USD 2 11 6 8
23559: Pohjoismaiden lnvestointipankki 31 ECU 441 ECU 40 256 156 188
23560: Kansainvälinen lnvestointitakaus-
23561: laitos ............................................... SDR 6 USD 1 8 6 6
23562: Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR 2 FRF 8 8 6 6
23563: Pohjoismaiden Ympäristö rahoitus-
23564: yhtiö ............................................... ECU 5 ECU 5 35 21 30
23565: Maailmanlaajuinen Ympäristö-
23566: rahasto ........................................... FIM 105 FIM 105 105 70 105
23567: Euroopan Jälleenrakennus- ja
23568: kehityspankki ................................. ECU 22 ECU 22 145 78 128
23569: Teknisen avun rahasto (NIB) ........ ECU 1 ECU 1 5 2 5
23570: Teknisen avun rahasto (NOPEF) .. ECU 1 ECU 1 5 2 5
23571: Yhteensä ........................................ 5 566 3 887 4309
23572:
23573:
23574: 1> Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1993 saakka ja sekä maksettavan että takuu pääoman.
23575: 2> Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto.
23576: 3> Pohjoimaiden Investointipankin pääoma on muutettu ECU-määräiseksi vuonna 1993.
23577: 94
23578:
23579: LIITE 17
23580:
23581:
23582:
23583:
23584: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET
23585:
23586: 1991 1992 1993
23587: miljoonaa markkaa
23588:
23589:
23590: Turun Asennuspaja
23591: 1.1.-31.10.1991
23592: Käyttötulot ........................................................................... 66
23593: Käyttömenot ........................................................................ 58
23594: Käyttötulos ........................................................................... 8
23595: Budjetoitu rahoituskate ...................................................... 0
23596: Erotus ................................................................................... +8
23597:
23598: Valtion margariinitehdas1'
23599: Käyttötulot ........................................................................... 25 10
23600: Käyttömenot ........................................................................ 25 12
23601: Käyttötulos ........................................................................... -1 -2
23602: Budjetoitu rahoituskate ...................................................... 2 1
23603: Erotus ................................................................................... -2 -3
23604:
23605: Valtion pukutehdas
23606: Käyttötulot ........................................................................... 48 52 58
23607: Käyttömenot ........................................................................ 46 49 56
23608: Käyttötulos ........................................................................... 1 3 2
23609: Budjetoitu rahoituskate, v.1993 budjetoidut nettotulot ... . 1 3 2
23610: Erotus ................................................................................... -0 + 0 -1
23611:
23612: Valtion hankintakeskus
23613: Käyttötulot ........................................................................... 95 93 93
23614: Käyttömenot ........................................................................ 71 69 69
23615: Käyttötulos~ .......................................................................... 24 24 24
23616: Budjetoitu rahoituskate, v.1993 budjetoidut nettotulot ... . 20 31 2
23617: Erotus ................................................................................... + 3 -7 + 22
23618:
23619: Metsähallitus
23620: Käyttötulot ........................................................................... 1 125 1 285 1 218
23621: Käyttömenot ........................................................................ 1 005 1 119 999
23622: Käyttötulos ........................................................................... 120 166 219
23623: Budjetoitu rahoituskate, v.1993 budjetoidut nettotulot ... . 85 174 104
23624: Erotus ................................................................................... + 35 -8 + 115
23625:
23626: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
23627: Käyttötulot ........................................................................... 30 23 23
23628: Käyttömenot ........................................................................ 30 23 22
23629: Käyttötulos ........................................................................... 0 -0 1
23630: Budjetoitu rahoituskate, v.1993 budjetoidut nettotulot ... . 0 2 0
23631: Erotus ................................................................................... + 0 -2 + 1
23632:
23633: Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot ja laitokset
23634: yhteensä
23635: Käyttötulot ........................................................................... 1 389 1 463 1 392
23636: Käyttömenot ........................................................................ 1 235 1272 1 146
23637: Käyttötulos ........................................................................... 152 191 246
23638: Budjetoitu rahoituskate, v.1993 budjetoidut nettotulot ... . 108 211 108
23639: Erotus ................................................................................... + 44 -20 + 137
23640:
23641: 1'Toiminta loppui vuonna 1992.
23642: 95
23643:
23644: LIITE 18
23645:
23646:
23647:
23648: SELOSTUKSIA VUODEN 1993 TALOUSARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENOJEN
23649: HUOMATTAVIMPIEN EROAVAISUUKSIEN SYISTÄ 11
23650:
23651: 18.1. Tulokertymä arvioitua suurempi
23652:
23653: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
23654: päätös arviot päätös suurem- ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät
23655: 1992 1993 1993 pi 1993
23656: miljoonaa markkaa
23657:
23658: 11.01.02 Korkotulojen lähde-
23659: vero ............................ 1 069 1 400 1 663 263 19% Momentin tuloarviota alennettiin II li-
23660: sätalousarviossa 450 milj.mk, korkota-
23661: son alentumisen vaikutus tulojen ker-
23662: tymään oli kuitenkin arvioitua vähäi-
23663: sempi.
23664:
23665: 11.08.09 Sokerivero ................. 270 230 257 27 12% Veroliisan sokerin toimitusten kasvu
23666: 15%:11a.
23667:
23668: 11.10.05 Tilauslentovero ......... 209 100 111 11 11 % Momentin tuloarviota alennettiin V li-
23669: sä menoarviossa 100 milj.mk, kerto-
23670: musvuoden loppupuolella verotuloja
23671: kuitenkin kertyi alkuvuotta enemmän.
23672:
23673: 12.26.05 Lääninhallitusten
23674: suoritteista kertyvät
23675: tulot............................ 5 4 11 7 Lääninhallitusten suoritamaksupää-
23676: tös tuli voimaan 1.9.1993. Samasta
23677: ajankohdasta leimaverolakia suorit-
23678: teiden hinnoittelun perusteena muu-
23679: tettiin siten, että hinnoittelu perustui
23680: suoritamaksupäätöksessä määritel-
23681: tyihin hintoihin. Hinnoittelun perus-
23682: teena on pääosin omakustannusarvo,
23683: joka on korkeampi kuin leimaverolain
23684: mukainen hinta.
23685: 12.26.62 Tulot poliisin maksul-
23686: lisesta palvelutoimin-
23687: nasta .......................... 21 4 13 9 Talousarviota laadittaessa arvioitiin
23688: nettobudjetointiin siirtyvä osuus lo-
23689: pullista suuremmaksi. Henkilökortteja
23690: annettiin noin 30 % enemmän kuin
23691: normaalina vuonna.
23692:
23693: 12.26.64 Ulosotto- ja tiedoksi-
23694: antotoimen maksu-
23695: tulot............................ 128 158 190 32 20% Ulosottoon tulleiden asioiden määrä
23696: kasvoi oletettua enemmän.
23697:
23698: 12.27.99 Puolustusministeriön
23699: hallinnonalan muut
23700: tulot............................ 110 129 173 44 34% YK:narvioitua suuremmat suoritukset
23701: suomalaisten valvontajoukkojen kus-
23702: tannuksista sekä Yhdysvaltojen dolla-
23703: rin kurssin nousu.
23704:
23705: 1
23706: ) Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin talousarviosta
23707: (ml. lisätalousarviot) yli 5 milj. markkaa ja samalla vähintään 10 %.
23708: 96
23709:
23710: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
23711: päätös arviot päätös suurem- ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät
23712: 1992 1993 1993 pi 1993
23713: miljoonaa markkaa
23714:
23715: 12.28.24 Tapaturmavakuutus-
23716: toimintaa harjoitta-
23717: vien yhtiöiden vakuu-
23718: tusmaksuosuus ........ . 9 13 20 7 54% Maksun suorittamisessa ollut viive
23719: korjattiin, siirtymävaiheessa vuonna
23720: 1993 suoritettiin vuoden 1992 maksu
23721: sekä puolet vuoden 1993 maksusta.
23722:
23723: 12.28.61 Rakennushallinnon
23724: maksullisen palvelu-
23725: toiminnan tulot ........ . 42 46 53 7 15% Maksullisen toiminnan laajuus on
23726: vaihdellut huomattavasti eri vuosina
23727: (1990 45 milj.mk, 1991 29 milj.mk,
23728: 1992 42 milj.mk, 1993 53 milj.mk), jo-
23729: ten tulot arvioitiin varovaisuuden peri-
23730: aatteella. Lähinnä siivoustoiminnassa
23731: pyrittiin entistä aktiivisemmin hankki-
23732: maan uusia maksavia asiakkaita. Tar-
23733: koituksena oli nostaa siivouksen tuot-
23734: tavuutta ja varautua siivousliiketoi-
23735: minnan aloittamiseen vuoden 1995
23736: alusta.
23737: 12.28.99 Valtiovarainministe-
23738: non hallinnonalan
23739: muut tulot.................. 478 1 589 2 555 966 61 % Valtion sarjaobligaatioiden myynnistä
23740: saadut kurssivoitot olivat arvioitua
23741: suuremmat.
23742:
23743: 12.29.01 Opetusministeriön
23744: tulot ........................... . 3 3 12 9 Väliaikaiskoulutus lakkasi vuosien
23745: 1992-93 vaihteessa ja siihen liitty-
23746: vään loppuselvitykseen perustui arvi-
23747: oitua suurempi kertymä.
23748:
23749: 12.29.10 Korkeakoulujen
23750: tulot............................ 816 743 843 99 13% Maksuperustelakiin pohjautuva hin-
23751: noittelu otettiin korkeakouluissa käyt-
23752: töön 1.2.1993.
23753:
23754: 12.29.39 Valtion opintotukikes-
23755: kuksen tulot............... 82 72 122 50 69 % Opintolainojen takausvastuiden pe-
23756: rintää tehostettiin ja perusteena mak-
23757: settujen opintorahojen takaisinperin-
23758: nässä laajennettiin kuittausmenette-
23759: lyä maksussa olevista etuuksista sekä
23760: toteutettiin maksumuistutuskierros
23761: kesällä 1993.
23762:
23763: 12.30.95 Metsähallituksen
23764: tulot ........................... . 104 219 115 Metsäverotuksen verotusperusteiden
23765: muuttuminen, puutavaran korjuukus-
23766: tannusten pieneneminen ja henkilös-
23767: tömenojen supistuminen.
23768: 12.30.99 Maa- ja metsätalous-
23769: ministeriön hallin-
23770: nonalan muut tulot... 315 14 20 5 36% Metsänparannuslain mukaisen ennak-
23771: korahoituksen palautusta kertyi 5,6
23772: milj.mk.
23773: 97
23774:
23775: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
23776: päätös arviot päätös suurem- ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät
23777: 1992 1993 1993 pi 1993
23778: miljoonaa markkaa
23779:
23780: 12.31.23 Kuntien osuus paikal-
23781: listeiden tekemisestä 44 41 58 17 41 % Paikallisteiden tekemistä lisättiin arvi-
23782: oitua enemmän. Kunnilta perittävä
23783: osuus on lakisääteinen tulo, joka kas-
23784: voi budjetoitua suuremmaksi.
23785:
23786: 12.32.90 Valtion hankintakes-
23787: kuksen tulot .............. . 2 24 22 Tulojen kertymiseen vaikuttivat paitsi
23788: saavutetut menosäästöt myös suunni-
23789: teltua vähäisemmät investoinnit.
23790:
23791: 12.32.99 Kauppa- ja teollisuus-
23792: ministeriön hallinnon-
23793: alan muut tulot ......... 54 49 72 23 47 % Imatran Voima Oy:n korvaukset Kemi-
23794: joki Oy:n sähköosuudesta olivat arvi-
23795: oitua suuremmat mm. Kurkiaskan voi-
23796: malaitoksen valmistumisen vuoksi.
23797: Valtionavustusten palautuksia kertyi
23798: myös arvioitua enemmän.
23799:
23800: 12.33.98 Sosiaali- ja terveys-
23801: ministeriön hallin-
23802: nonala; valtionapu-
23803: jen palautukset.......... 927 900 1 160 260 29 % Kuntien ennakoitua laajemmat sääs-
23804: tötoimet.
23805:
23806: 12.33.99 Sosiaali- ja terveys-
23807: ministeriön hallin-
23808: nonalan muut tulot... 7 2 7 5 Korvausten palautukset olivat enna-
23809: koitua suurempia, lapsilisien palau-
23810: tuksia ja sekalaisia tuloja kertyi arvioi-
23811: tua enemmän.
23812:
23813: 12.34.99 Työministeriön hallin-
23814: nonalan muut tulot... 62 22 132 110 Työllisyyslain hoitoon liittyviä valtion-
23815: osuuksien ennakoita kunnille makset-
23816: tiin enemmän kuin kunnat käyttivät.
23817: Palautusten määrän tarkka arviointi
23818: on vaikeaa. Tehostunut palkkaturva-
23819: palautusten korkojen takaisinperintä
23820: lisäsi myös tulokertymää.
23821: 12.39.07 Valtiolle valtion eläke-
23822: vakuutusrahaston
23823: ulkopuolella tuloutet-
23824: tavat eläkemaksut ja-
23825: korvaukset ................. 59 145 272 127 88 % Momentin sisällön muutos vaikeutti
23826: tulokertymän arviointia kertomus-
23827: vuonna.
23828:
23829: 13.01.07 Korot talletuksista ..... 2 401 3 110 3 473 363 12% Valtion kassareservien määrä oli arvi-
23830: oitua korkeammalla tasolla.
23831:
23832: 13.01.08 Korot obligaatioista.. 441 860 1 096 236 27 % Momentille tuloutetaan joukkovelka-
23833: kirjalainojen liikkeeseenlaskupäivän
23834: ja myyntipäivän välisenä aikana kerty-
23835: neet korot. Joukkovelkakirjalainoja
23836: laskettiin liikkeeseen enemmän kuin
23837: talousarviota laadittaessa ennakoitiin.
23838:
23839: 13 341139M
23840: 98
23841:
23842: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
23843: päätös arviot päätös suurem- ma kertymiseen vaikuttaneet tekijät
23844: 1992 1993 1993 pi 1993
23845: miljoonaa markkaa
23846:
23847: 13.03.02 Muut osinkotulot ...... 13 5 14 9 Pohjoismaiden Investointipankin tu-
23848: louttama osinko vuodelta 1992.
23849:
23850: 15.01.02 Takaisinmaksut
23851: valtion lainoista
23852: liikelaitoksille ............. 304 135 158 23 17% llmailulaitos maksoi kertomusvuonna
23853: sille myönnetyn lainan kokonaisuu-
23854: dessaan takaisin, mikä ei ollut tiedos-
23855: sa talousarviota laadittaessa.
23856:
23857: 15.01.04 Muiden lainojen
23858: lyhennykset ............... 868 675 2 679 2 004 Valtion pääomasijoitusten takaisin-
23859: maksu.
23860: 99
23861:
23862: 18.2. Tulokertymä arvioitua pienempi
23863:
23864: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
23865: päätös arviot päätös pienem- ma pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
23866: 1992 1993 1993 pi1993
23867: miljoonaa markkaa
23868:
23869: 11.08.05 Virvoitusjuomavero .. 125 135 115 20 15% Tuloarvio perustui liian suureen kulu-
23870: tusarvioon. Veronalaisten tuotteiden
23871: toimitukset supistuivat 1,5 o/o:lla ja Ii-
23872: säveron alaisten tuotteiden toimituk-
23873: set 33 o/o:lla edelliseen vuoteen verrat-
23874: tuna.
23875:
23876: 11.19.01 OyAikoAb:n
23877: ylijäämä ..................... 1 501 1 400 1133 267 19% Alkoholijuomien kysynnän supistumi-
23878: nen.
23879:
23880: 11.19.04 Eräiden maatalous-
23881: tuotteiden markki-
23882: noimismaksut ........... 837 615 540 75 12% Maidon kiintiömaksua kertyi arvioitua
23883: vähemmän, arviointia vaikeutti kiin-
23884: tiökauden muutos. Myös viljan vienti-
23885: kustannusten tuotto jäi arvioitua pie-
23886: nemmäksi. Tuoton arviointi on vai-
23887: keaa satovaihteluiden ja markkinoin-
23888: tiajankohdan epävarmuuden takia.
23889:
23890: 12.24.99 Ulkoasiainministe-
23891: riön hallinnonalan
23892: tulot ............................ 191 56 50 6 11% Viisumimaksuja koskevan ministe-
23893: riön päätöksen hyväksyminen siirtyi
23894: vuodelle 1994, joten viisumimaksuista
23895: saataviksi arvioituja tuloja ei kertynyt.
23896:
23897: 12.25.01 Tuomioistuintulot ..... 173 200 164 36 18% Yleisten alioikeuksien ja maistraattien
23898: tulot jäivät yleisen taloudellisen tilan-
23899: teen johdosta arvioitua pien~mmiksi.
23900: Lisäksi ylimmät tuomioistuimet, hovi-
23901: oikeudet, lääninoikeudet ja erityistuo-
23902: mioistuimet siirtyivät uuteen maksu-
23903: järjestelmään suunniteltua myöhem-
23904: min.
23905:
23906: 12.25.50 Vankeinhoito-
23907: laitoksen tulot ........... 96 103 92 11 11% Työtoiminnan tuotteiden huomatta-
23908: vien menekkivaikeuksien vuoksi tulot
23909: jäivät arvioitua pienemmiksi.
23910:
23911: 12.26.99 Sisäasiainministe-
23912: riön hallinnonalan
23913: muut tulot .................. 20 20 13 7 35% Nettobudjetointiin siirtyminen ja mak-
23914: supäätösten uusiminen aiheutti sen,
23915: että arvioitua suurempi osa tuloista
23916: siirtyi tehtäväkohtaisi IIe momenteille.
23917:
23918: 12.28.51 Metallirahatulot ........ 770 267 503 65% Virhearviointi, joka on oikaistu vuo-
23919: den 1994 talousarviossa.
23920:
23921: 12.28.54 Pankkitarkastus-
23922: viraston tulot ............. 19 23 16 7 30% Pankkitarkastusviraston uudelleenor-
23923: ganisointi Suomen Pankin yhteydes-
23924: sä toimivaksi rahoitustarkastukseksi
23925: 1.10.19931ukien.
23926: 100
23927:
23928:
23929: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
23930: päätös arviot päätös pienem- ma pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
23931: 1992 1993 1993 pi 1993
23932: miljoonaa markkaa
23933:
23934: 12.30.30 Valtion osuus
23935: vedonlyönnistä
23936: hevoskilpailuissa
23937: saadusta tulosta........ 29 30 23 7 23% Vedonlyönti väheni laman johdosta.
23938:
23939: 12.30.70 Maatalouden tutki-
23940: muskeskuksen tu-
23941: lot............................... 27 40 24 16 40% Maksullisen toiminnan laajuus oli ar-
23942: vioitu liian suureksi. Muutoinkin mo-
23943: mentin tuloarvio on vuosittain ollut
23944: ylimitoitettu. Vuoden 1994 talousar-
23945: viossa tuloarvio oikaistaan vastaa-
23946: maan todellista saavutettavaa tasoa.
23947:
23948: 12.30.80 Lihantarkastustoi-
23949: minnan maksutulot .. 25 29 24 6 21 % ETA-sopimuksen voimaantulon siirty-
23950: misen vuoksi lihantarkastustoiminnan
23951: laajentuminen koskemaan myös siipi-
23952: karjan lihaa siirtyi vuodelle 1994, vai-
23953: kutus noin 2 milj.mk. Poronlihan tar-
23954: kastustoiminta supistui huomattavas-
23955: ti arvioidusta, vaikutus noin 1 milj. mk.
23956: Teurastamotoiminnan keskittymisen
23957: vuoksi lihantarkastustoiminta on su-
23958: pistunut ja siinä toimivan henkilö-
23959: kunnan määrä vähentynyt. Vähennyk-
23960: set huomioidaan vuoden 1994 talous-
23961: arviossa ja vastaavasti tuloarviota pie-
23962: nennetään.
23963:
23964: 12.32.40 Geologian tutki-
23965: muskeskuksen
23966: tulot............................ 23 24 17 7 29% Tulojen kertymää vähensi ensisijai-
23967: sesti ulkoasiainministeriön rahoitta-
23968: tamien kehitysyhteistyöhankkeiden
23969: osuuden supistuminen. Vuonna 1992
23970: kehitysyhteistyöhankkeista kertyi tu-
23971: loja 11 milj.mkjavuonna 1993 4,4 milj.
23972: mk. Talousarviota laadittaessa ko. tu-
23973: lokertymäksi arvioitiin 13 milj.mk.
23974:
23975: 12.32.80 Siirto valtion
23976: ydinjätehuolto-
23977: rahastosta .................. 108 149 114 35 23 % Imatran Voima Oy:n rahastotavoitteen
23978: huomattava pieneneminen, joka ai-
23979: heutui IVO:n käytetyn polttoaineen pa-
23980: lauttamisen ratkaisevasta hinnannou-
23981: susta joulukuussa 1992. IVO:n pyyn-
23982: nöstä valtioneuvosto myönsi tammi-
23983: kuussa 1993 luvan rahastotavoitteen
23984: väliaikaiseen pienentämiseen vuosik-
23985: si 1993-1995.
23986:
23987: 12.33.12 Valtion koulu-
23988: kotien tulot................ 51 62 43 19 31 % Taloudellisen laman vuoksi kunnat
23989: käyttivät valtion koulukotien palveluja
23990: arvioitua vähemmän.
23991: 101
23992:
23993:
23994: Momentin numero ja nimike Tilin- Tulo- Tilin- Kertymä Poikkea- Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisem-
23995: päätös arviot päätös pienem- ma pään kertymiseen vaikuttaneet tekijät
23996: 1992 1993 1993 pi 1993
23997: miljoonaa markkaa
23998:
23999: 12.33.13 Järvenpään sosiaa-
24000: lisairaalan tulot ......... 11 18 11 7 39% Hoitopäivien kertymä oli kuntien ta-
24001: loudellisen tilanteen vuoksi oletettua
24002: pienempi.
24003:
24004: 12.34.70 Palkkaturvamaksu-
24005: jen palautukset .......... 572 597 502 95 16% Konkurssien ja palkkaturvahakemus-
24006: ten määrän väheneminen.
24007:
24008: 12.35.60 Korvaukset ympä-
24009: ristövahinkojen
24010: torjuntatoimista ........ 18 16 6 11 69% Korvauksia maksetaan edellisvuoden
24011: hankinnoista ja torjuntatoimien kus-
24012: tannuksista, joiden suuruus vaihtelee
24013: vuosittain. Valtiolle korvauksia mak-
24014: setaan öljysuojarahaston rahatilan-
24015: teesta riippuen etuoikeusjärjestyk-
24016: sessä viimeisimpänä. Valtiolla oli vuo-
24017: den lopussa saatavia rahastolta vuotta
24018: 1991 koskevan hakemuksen perus-
24019: teella yhteensä noin 7,7 milj.mk.
24020:
24021: 12.39.01 Sakkorahat ................ 279 330 285 45 14% Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
24022: arvioitava tuloerä.
24023:
24024: 12.39.04 Menorästien ja
24025: siirrettyjen määrä-
24026: rahojen peruutukset. 171 254 169 85 33% Momentin luonteen vuoksi vaikeasti
24027: arvioitava tuloerä.
24028:
24029: 12.39.09 Valtiolle maksetta-
24030: vat päivä- ja äitiys-
24031: rahat sekä sosiaali-
24032: turvamaksut .............. 207 140 65 75 54% Virastojen nettobudjetointiin siirtymi-
24033: sen vaikusta tulojen vähenemiseen oli
24034: vaikea ennakoida.
24035:
24036: 13.03.01 Osinkotulot vai-
24037: tionyhtiöistä .............. 281 280 233 47 17% Taloudellisen laman vaikutus valtion-
24038: yhtiöiden tuloskehitykseen.
24039: 102
24040:
24041: 18.3. Määrärahojen ylitykset
24042: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Ylitys Poikkea- Tärkeimmät ylitysten syntymiseen
24043: päätös arviot päätös ma vaikuttaneet tekijät
24044: 1992 1993 1993 1993
24045: miljoonaa markkaa
24046:
24047: 29.10.28 Korkeakoulut;
24048: maksullinen pal-
24049: velutoiminta .............. 732 690 887 197 29% Vuoden 1993 talousarviota laadittaes-
24050: sa arvioitiin taloudellisen laman ai-
24051: heuttavan supistumista myös korkea-
24052: koulujen maksullisen palvelutoimin-
24053: nan laajuudessa. Näin ei kuitenkaan
24054: tapahtunut osittain työllisyyspoliitti-
24055: sen koulutuksen laajentamisen an-
24056: siosta.
24057:
24058: 33.57.42 Valtion korvaus
24059: pienyrittäjien vuo-
24060: silomajärjestelmän
24061: kustannuksiin ............ 47 50 55 5 10% Taloudellinen lama vähensi yrittäjien
24062: tuloja, mikä puolestaan lisäsi haluk-
24063: kuutta hakea korvausta. Alhaisempi
24064: ansiotaso lisäsi myös lomarahaan oi-
24065: keutettujen pienyrittäjien määrää.
24066: 103
24067:
24068: 18.4. Määrärahojen säästöt
24069:
24070: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
24071: päätös arviot päätös 1993 ma vaikuttaneet tekijät
24072: 1992 1993 1993
24073: miljoonaa markkaa
24074:
24075: 24.99.21 Ulkoasiainministe-
24076: riön hallinnonalan
24077: muut menot; tila-
24078: päinen edustus
24079: kansainvälisissä
24080: neuvotteluissa........... 25 33 24 9 27 % Hallituksen säästöpäätöksen mukaan
24081: virastojen matkamenoista tuli säästää
24082: 20 %. Ulkoasiainministeriässä säästö
24083: saatiin aikaan tehokkain aktiivisin
24084: säästötoimin.
24085:
24086: 24.99.66 Eräät jäsenmaksut
24087: ja rahoitusosuudet ... 202 564 414 150 27% ETA-sopimuksen voimaantulon siirty-
24088: minen vuoden 1993 alusta vuoden
24089: 1994 alkuun sekä valuuttakurssien
24090: muutokset.
24091:
24092: 28.05.50 Eräät valtion mak-
24093: samat korvaukset...... 218 221 190 31 14% Korvaushakemusten maaran arviOl-
24094: tua pienempi kasvu sekä indeksikoro-
24095: tuksen toteutuminen odotettua pie-
24096: nempänä.
24097:
24098: 28.05.83 Eläkemaksulainat
24099: valtion liikelaitoksille 40 39 97% Määrärahaa käytetään valtion liikelai-
24100: toksen rahoituslaitoksesta ottaman
24101: lainan kustannusten tasaamiseen
24102: yksityisen sektorin työeläkejärjestel-
24103: män takaisinlainausehtojen tasolle.
24104: Liikelaitostamishankkeet eivät toteu-
24105: tuneet suunnitellulla tavalla, joten
24106: määrärahaa ei kertomusvuonna tar-
24107: vittu.
24108:
24109: 28.07.06 Ylimääräiset
24110: eläkkeet...................... 131 146 126 20 14% Jatkuvasti maksussa olevia vanhoja
24111: ylimääräisiä eläkkeitä (esim. ns. sota-
24112: eläkkeitä) lakkasi vuonna 1993 arvioi-
24113: tua enemmän ja uudet eläkkeet ovat
24114: aikaisempia pienempiä ylimääräisen
24115: eläketurvan tarpeen vähentyessä
24116: muun eläketurvan kehityttyä.
24117:
24118: 28.85.66 Kansainvälisille
24119: rahoituslaitoksille
24120: annettujen sitou-
24121: musten lunastami-
24122: nen ............................ . 55 35 14 21 60% Sitoumukset ovat vaadittaessa erään-
24123: tyviä, joten määrärahantarve oli vai-
24124: keasti ennakoitavissa.
24125:
24126: 28.99.41 Valtionavustus
24127: uusien kuorma-
24128: autojen ja niiden
24129: perävaunujen
24130: hankintaan ................ . 50 10 3 7 70% Valtioneuvoston periaatepäätöksen
24131: mukaan uusien kuorma-autojen ja nii-
24132: 104
24133:
24134:
24135: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
24136: päätös arviot päätös 1993 ma vaikuttaneet tekijät
24137: 1992 1993 1993
24138: miljoonaa markkaa
24139:
24140: den perävaunujen, jotka hankitaan
24141: 1.2.1993 jälkeen, hankintahinta saa-
24142: daan vähentää arvonlisäverotukses-
24143: sa, joten määrärahaa käytettiin vain
24144: tammikuun 1993 aikana tapahtunei-
24145: den arvioitua vähäisempien hankinto-
24146: jen tukemiseen.
24147:
24148: 29.39.56 Aikuisopintoraha ...... 408 434 374 60 14% Opintovuoden 1992-93aikanatoteute-
24149: tut muutokset aikuisopintotuessa pie-
24150: nensivät tukea keskimäärin viidennek-
24151: sellä. Tämä pienensi aikuisopintora-
24152: han saajamäärää 7 OOO:IIa, 22 OOO:sta
24153: 15 OOO:een. Kehitykseen vaikutti myös
24154: työllisyystilanne, joka vähensi työssä
24155: käyvien hakeutumista omaehtoiseen
24156: koulutukseen.
24157:
24158: 29.66.27 Oppisopimus-
24159: koulutus; kurssi-
24160: toiminta ..................... 68 95 74 21 22% Talousarviossa opiskelijamääräta-
24161: voitteeksi oli asetettu 7 000, toteutu-
24162: nut määrä oli kuitenkin 6 416.
24163:
24164: 29.66.40 Korvaus työn-
24165: antajilla ...................... 72 111 87 24 22 % Opiskelijamäärä oli 92% talousarvion
24166: tavoitteesta.
24167:
24168: 29.69.33 Ammatillinen
24169: aikuiskoulutus ........... 78 699 596 103 15% Asetetut määrälliset tavoitteet saavu-
24170: tettiin lähes kokonaan. Koulutus saa-
24171: tiin kuitenkin hankittua oletettua edul-
24172: lisemmin. Lähes kaikissa oppilaitos-
24173: muodoissa hankintahinta oli kyseisen
24174: oppilaitosmuodon yksikköhintaa pie-
24175: nempi. Lääninhallitusten toimesta ta-
24176: pahtunut koulutuksen osto oli uusi ra-
24177: hoitusmuoto. Opiskelijat olettivat mo-
24178: nessa tapauksessa, että koulutukseen
24179: olisi voinut osallistua työttömyystur-
24180: vaa menettämättä ja peruivat opiske-
24181: lupaikkansa varsin myöhäisessä vai-
24182: heessa. Tämän vuoksi oppilaitosten
24183: ilmoitukset alkamatta jääneistä linjois-
24184: ta saatiin lääneille vaiheessa, jolloin
24185: määrärahoja ei enää ehditty kohden-
24186: taa uudelleen toisiin oppilaitoksiin.
24187:
24188: 30.33.40 Maatilatalouden
24189: rakenteen ja maa-
24190: seudun kehittämi-
24191: nen; aloittamis-
24192: avustus .................... .. 75 70 62 8 11 % Uusia aloittamisavustuksia myönnet-
24193: tiin 7 milj.mk (11 %) arvioitua vähem-
24194: män, koska tuettujen sukupolvenvaih-
24195: dosten määrää jouduttiin rajoitta-
24196: maan maatilatalouden kehittämisra-
24197: 105
24198:
24199:
24200: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
24201: päätös arviot päätös 1993 ma vaikuttaneet tekijät
24202: 1992 1993 1993
24203: miljoonaa markkaa
24204:
24205: haston varojen niukkuuden johdosta.
24206: Lisäksi aiemmin myönnettyjen avus-
24207: tusten maksatusta, joka ajoittuu kol-
24208: melle vuodelle, ei voida tarkkaan ar-
24209: vioida.
24210:
24211: 30.33.44 Avustukset maa-
24212: seudun pienyritys-
24213: toiminnan edistä-
24214: miseen....................... 106 160 118 42 26% Uusia pienyritystoiminnan avustuksia
24215: myönnettiin 106,5 milj.mk. Näiden
24216: ja aiemmin myönnettyjen maksatus
24217: ajoittuu kolmelle vuodelle. Lisäksi
24218: määrärahasta voitiin 50 milj.mk
24219: myöntää vain hankkeisiin, jotka toteu-
24220: tetaan kokonaisuudessaan vuonna
24221: 1993 ja joiden maksatukset voitiin hoi-
24222: taa loppuun vuoden 1993 aikana. Täl-
24223: laisia hankkeita ei kertomusvuonna
24224: mainittavassa määrin ollut.
24225:
24226: 30.33.49 Maaseutuelinkeino-
24227: toiminnan korko-
24228: tuki ............................. 291 276 231 45 16% Korkotason aleneminen.
24229:
24230: 30.34.44 Hevostalouden
24231: edistäminen ve-
24232: donlyönnistä he-
24233: voskilpailuissa
24234: kertyvillä varoilla ..... . 21 24 17 7 29% Hevoskilpailujen vedonlyöntikerty-
24235: män supistuminen.
24236:
24237: 30.36.41 Hirvieläinten ai-
24238: heuttamien vahin-
24239: kojen korvaaminen ... 19 21 14 7 33% Maataloudelle aiheutuneet vahingot
24240: vähenivät, koska suotuisten ilmojen
24241: vuoksi korjuutyöt voitiin hoitaa ajois-
24242: sa. Myös metsävahingot vähenivät
24243: hiukan. Liikennevahingot säilyivät en-
24244: nallaan.
24245:
24246: 30.70.28 Maatalouden tutki-
24247: muskeskus; mak-
24248: sullinen palvelu-
24249: toiminta .................... . 10 16 10 7 44% Maksullinen toiminta ei toteutunut ar-
24250: vioidussa laajuudessa.
24251:
24252: 30.99.25 Maa- ja metsäta-
24253: lousministeriön
24254: hallinnonalan
24255: muut menot; kan-
24256: sainvälinen yhteis-
24257: työ······························ 16 28 23 5 18% Talousarviota laadittaessa oli varau-
24258: duttu ETA-sopimuksen voimaantu-
24259: loon, joka kuitenkin lykkääntyi vuoden
24260: 1994 alkuun.
24261:
24262:
24263:
24264: 14 341139M
24265: 106
24266:
24267:
24268: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
24269: päätös arviot päätös 1993 ma vaikuttaneet tekijät
24270: 1992 1993 1993
24271: miljoonaa markkaa
24272:
24273: 30.99.62 Viljan ja nurmikas-
24274: vien siementen
24275: varmuusvarastoi n-
24276: nista aiheutuvien
24277: kustannusten kor-
24278: vaaminen................... 233 219 190 29 13% Momentin määrärahasta korvataan
24279: Valtion viljavaraston omistamien var-
24280: muusvarastojen pääoma- ja hoitokus-
24281: tannukset. Viljavaraston keskikorko-
24282: kustannus alentui vuoden 1993 aikana
24283: selvästi budjetoitua enemmän eli
24284: 11,5 %:sta 9,3 o/o:iin.
24285:
24286: 31.32.41 Ulkomaanliiken-
24287: teen kauppa-alus-
24288: luetteloon merkit-
24289: tyjen alusten kil-
24290: pailuedellytysten
24291: turvaaminen.............. 32 80 70 10 12% Ulkomaille liputettuja aluksia ei tullut
24292: takaisin Suomen lipun alle niin paljon
24293: kuin oli arvioitu.
24294:
24295: 32.40.28 Geologian tutki-
24296: muskeskus; mak-
24297: sullinen palvelu-
24298: toiminta ..................... 17 18 12 6 33 % Säästöä syntyi ensisijaisesti ulko-
24299: asiainministeriön rahoittamien kehi-
24300: tysyhteistyöhankkeiden osuuden pie-
24301: nenemisestä. Lisäksi Suomessa val-
24302: linnut taloudellinen tilanne ja valtion-
24303: hallinnon supistamis- ja säästötoimet
24304: ovat heijastuneet maksullisen palvelu-
24305: toiminnan tasoon.
24306:
24307: 32.44.83 Teknologian ke-
24308: hittämiskeskus;
24309: tuotekehityslainat ..... 248 190 79 111 58 % Hankkeiden toteutus ajoittui arvioitua
24310: enemmän vuodelle 1994.
24311:
24312: 32.51.47 Yritystoiminnan
24313: alueelliset rahoi-
24314: tustoimenpiteet;
24315: pienyritysten
24316: tukeminen ................. 41 52 42 10 19% Taloudellisen tilanteen vuoksi yrityk-
24317: set toteuttivat investointihankkeita ar-
24318: vioitua vähemmän ja pienempinä.
24319:
24320: 32.51.50 Korkotuki pk-yri-
24321: tysten investoin-
24322: teihin.......................... 0 15 8 7 47 % Samat kuin edellä.
24323:
24324: 32.85.40 Ulkomaankaupan
24325: edistäminen; yri-
24326: tysten kansain-
24327: välistyminen.............. 184 292 251 41 14% Vuonna 1993 oli myöntövaltuuksien
24328: määrä 340 milj.mk. Myönnettyjä avus-
24329: tuksia oli 2 255 kpl. Yritysten taloudel-
24330: 107
24331:
24332:
24333: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
24334: päätös arviot päätös 1993 ma vaikuttaneet tekijät
24335: 1992 1993 1993
24336: miljoonaa markkaa
24337:
24338: Iinen tilanne oli kertomusvuonna heik-
24339: ko. Tämä johti osaltaan siihen, että
24340: tukia maksatettiin kappalemääräisesti
24341: edellisvuotta enemmän, useampien
24342: osatilitysten vuoksi. Rajallisten henki-
24343: löresurssien vuoksi ei koko valtuutta
24344: kuitenkaan kyetty käyttämään, vaikka
24345: kertomusvuonna maksatusvaltuutta
24346: käytettiin 36% edellisvuotta enem-
24347: män.
24348:
24349: 32.85.84 Lainat yritysten
24350: kansainvälistymi-
24351: seen ........................... . 21 25 12 13 52% Lainat vientimarkkinointiin ovat alhai-
24352: sen korkonsa vuoksi aikaisempina
24353: vuosina olleet varsin kysyttyjä. Kysyn-
24354: tä on vähentynyt yleisen korkotason
24355: alennuttua. Lainojen saajat eivät
24356: nostaneet heille kertomusvuonna tai
24357: aiempina vuosina myönnettyjä vienti-
24358: lainoja. Laajojen kansainvälistymis-
24359: hankkeiden toteuttamista on joko siir-
24360: rettytai hankkeiden laajuutta on supis-
24361: tettu.
24362:
24363: 33.18.60 Valtion osuus sai-
24364: rausvakuutuslaista
24365: johtuvista menoista.. 1 641 947 803 144 15% Vuoden 1992 verotukseen liittyvän
24366: maksuunpanetilityksen lopullinen
24367: määrä selvisi vasta loppuvuodesta
24368: 1993 ja oli 100 milj.mk arvioitua pie-
24369: nempi. Tämän vuoksi Kansaneläke-
24370: laitoksen vakuutusmaksutuotot olivat
24371: 100 milj.mk arvioitua suuremmat ja
24372: valtion osuutta tarvittiin vähemmän.
24373:
24374: 33.22.55 Valtion korvaus
24375: sotainvalidien kun-
24376: toutus- ja hoitolai-
24377: tosten käyttökus-
24378: tannuksiin .................. 123 138 123 16 12% Kustannustietoisuuden lisääntyminen
24379: laitoksissa johti käyttötalouskulujen
24380: ennakoitua suurempiin säästöihin.
24381:
24382: 33.29.61 Pakolaisten ja tur-
24383: vapaikan hakijoi-
24384: den vastaanotto........ 401 645 431 214 33% Talousarviota laadittaessa turvapai-
24385: kan hakijoiden määräksi arvioitiin
24386: 5 000 henkilöä, toteutunut hakijamää-
24387: rä oli kuitenkin noin 2 000 henkilöä.
24388:
24389: 33.32.31 Valtionosuus kun-
24390: nille sosiaali- ja
24391: terveyspalvelujen
24392: perustamiskustan-
24393: nuksiin ...................... . 292 200 92 31 % Perustamishankkeiden toteuttaminen
24394: ennakoidusta poikkeavalla aikatau-
24395: lulla.
24396: 108
24397:
24398:
24399: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
24400: päätös arviot päätös 1993 ma vaikuttaneet tekijät
24401: 1992 1993 1993
24402: miljoonaa markkaa
24403:
24404: 33.32.34 Valtion korvaus
24405: kunnille mielen-
24406: tilatutkimuspoti-
24407: laista sekä potilas-
24408: siirroista aiheutu-
24409: viin kustannuksiin..... 14 14 8 6 43 % Mielentilatutkimusten ennakoitua vä-
24410: häisempi määrä.
24411:
24412: 33.32.38 Valtionosuuden
24413: loppuerät kunnille
24414: sosiaali- ja terveys-
24415: palvelujen eräisiin
24416: käyttökustannuksiin . 23 300 227 73 24% Ennen vuotta 1993 aiheutuneiden
24417: käyttökustannusten loppuerien sekä
24418: ennen vuotta 1993 aloitettujen ja edel-
24419: leen meneillään olevien käyttökustan-
24420: nushankkeiden toteutuminen enna-
24421: koidusta poikkeavalla tavalla.
24422: 33.32.39 Valtionosuuden
24423: loppuerät kunnille
24424: sosiaali- ja terveys-
24425: palvelujen eräisiin
24426: perustamiskustan-
24427: nuksiin ....................... 416 355 288 67 19% Perustamiskustannushankkeiden to-
24428: teuttamisohjelmien muutosten käsit-
24429: telyaikataulun poikkeaminen ennakoi-
24430: dusta.
24431:
24432: 34.06.02 Työvoimapolitiikan
24433: toimeenpano;
24434: palkkaukset.. .............. 1 271 1 199 1 003 196 16% Valtion virastot ja laitokset työllistivät
24435: arvioitua vähemmän mm. virkojen vä-
24436: hennyspaineen vuoksi. Työllisyyslain
24437: (275/87) pitkäaikaistyöttömiä koske-
24438: neet velvoitteet kumottiin 1.1.1993
24439: lähtien, kuitenkin 31.12.1992 mennes-
24440: sä syntyneet velvoitteet oli hoidettava.
24441: Lisäksi työn järjestämisestä aiheu-
24442: tuneiden muiden kustannusten kor-
24443: vaamiseen osoitettua määrärahaa
24444: säästyi veloitteiden arvioitua pienem-
24445: män määrän vuoksi.
24446:
24447: 34.06.62 Työllisyysperus-
24448: teinen valtionapu
24449: investointeihin .......... 287 385 223 162 42 % Huomattava osa määrärahapäätöksis-
24450: tä tehtiin vuoden loppupuolella. Mää-
24451: rärahan maksatus siirtyi vastaavasti
24452: seuraaville vuosille.
24453:
24454: 34.06.64 Muuttoturva .............. 16 9 4 5 56% Korkean työttömyyden vallitessa työ-
24455: voiman alueellinen liikkuvuus on erit-
24456: täin vähäistä. Liikkuvuusavustusjär-
24457: jestelmä muuttui vuoden 1993 alusta
24458: siten, että liikkuvuusavustuksina mak-
24459: setaan ainoastaan matkakustannuk-
24460: set ja päivärahat. Aiemmin maksettu
24461: alkuavustus poistettiin.
24462: 109
24463:
24464:
24465: Momentin numero ja nimike Tilin- Meno- Tilin- Säästö Poikkea- Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
24466: päätös arviot päätös 1993 ma vaikuttaneet tekijät
24467: 1992 1993 1993
24468: miljoonaa markkaa
24469:
24470: 34.99.50 Palkkaturva ................ 574 600 504 96 16% Konkurssien ja palkkaturvahakemus-
24471: ten määrän väheneminen.
24472:
24473: 35.45.55 Ylivelkaantuneiden
24474: asunnonhankkijoi-
24475: den korkotuki ........... . 20 10 10 50% Hakemusten käsittely oli arvioitua hi-
24476: taampaa. Lisäksi korkotukijärjestel-
24477: män ehtoja muutettiin kertomus-
24478: vuoden aikana ja korkotukivaltuutta
24479: myönnettiin huomattavasti lisää lisä-
24480: talousarvioissa.
24481:
24482: 36.09.21 Palkkiot ja muut
24483: menot valtionve-
24484: lasta ............................ 901 999 819 180 18% Korkotason laskun johdosta säästyi
24485: pääomanalennuksiin varattua määrä-
24486: rahaa.
24487: 110
24488:
24489: LIITE 19
24490:
24491: VALTIONTEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTAANNETUN LAIN 13.5.1931/168
24492: 13 §:N 2 MOM. EDELLYTTÄMÄT VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖKSET
24493: JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT
24494:
24495:
24496: Valtion pukutehdas
24497:
24498: Valtion pukutehtaan myynnin rakenne kehittyi vuonna vaatetustehtaana. Sertifikaatilla on tärkeä merkitys
24499: 1993 siten, että myymälämyynnin osuus kasvoi ja tarjous- myyntiargumenttina ja kilpailukeinona pyrittäessä kan-
24500: kilpailutyyppisen volyymituotannon osuus pieneni. Myy- sainvälisille julkisten hankintojen markkinoille.
24501: mälämyynnin kasvu painottui vapaa-ajan tuotteisiin, joi- Valtion pukutehtaan henkilömäärä oli vuoden päät-
24502: den kysyntä vuoden loppupuolella osittain ylitti varasto- tyessä 186 henkilöä, joista valmistustyöntekijöitä 126 ja
24503: ja kapasiteettivalmiudet. Virkavaatteiden kotimaan ky- muita henkilöitä 60. Valmistustyöntekijöiden määrä vä-
24504: syntä oli odotetusti laskeva ja tämän kehityksen arvioi- heni kertomusvuoden aikana 4 henkilöä.
24505: daan jatkuvan. Tuotannon alueen tärkeimmät investoinnit olivat uusi
24506: Liikevaihto vuonna 1993 oli 47 milj.mk, viennin osuus tehokkaampi piirturi ja automaattileikkurin jäähdytys-
24507: liikevaihdosta oli noin 8 % ja se kohdistui pääasiassa järjestelmä.
24508: Ruotsiin ja Venäjälle. Liikevaihto kokonaisuudessaan Tehtaan johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuulu-
24509: aleni edellisestä vuodesta runsaat 7 %. neet puheenjohtajana maaherra Hannu Tenhiälä sekä
24510: Valmistuskapasiteetin kuormitustilanne oli hyvä koko jäseninä kenraalimajuri Rauli Helminen, toimitusjohtaja
24511: vuoden ja alihankintaa kotimaasta ja Virosta kehitettiin Liisa Joronen, tekniikan tohtori Hannes Kulvik sekä van-
24512: edelleen. Valtion pukutehtaalle myönnettiin ISO 9002- hempi hallitussihteeri Arto Koski ja hänen tilallaan
24513: laatusertifikaatti 28.6.1993 ensimmäisenä suomalaisena 1.7.1993 alkaen neuvotteleva virkamies Eero Paukkunen.
24514:
24515:
24516: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1993
24517:
24518: Myyntituotot ..................................................................................................................................... 58 302 388,31
24519:
24520: Myynnin oikaisuerät
24521: Alennukset ........................................................................................................ 65 039,92
24522: Välilliset verot ................................................................................................... 9 765 655,24
24523: Muut oikaisuerät ............................................................................................... 1 206 652,69 11 037 347,85
24524: ------~~----~~~~
24525: Liikevaihto......................................................................................................................................... 47 265 040,46
24526:
24527: Muuttuvat kulut
24528: Aineet ja tarvikkeet........................................................................................... 20 113 586,80
24529: Valmistuspalkat ................................................................................................ 8 929 706,51
24530: Henkilökulut ...................................................................................................... 2 390 796,72
24531: Muut muuttuvat kulut...................................................................................... 216 077,77
24532: Varastojen muutos........................................................................................... _1_3_0_3_4_1-'1,_80 ______3_2_9_53__
24533: 57_9....:,_60
24534: Myyntikate ........................................................................................................................................ 14 311 460,86
24535:
24536: Kiinteät kulut
24537: Palkat................................................................................................................. 5 659 459,61
24538: Henkilökulut ...................................................................................................... 2 019 535,85
24539: Vuokrat.............................................................................................................. 470 596,40
24540: Muut kiinteät kulut........................................................................................... 3 565 625,86 11 715 217,72
24541: ------~~--------~~
24542: Käyttökate ......................................................................................................................................... 2 596 243,14
24543:
24544: Poistot
24545: Rakennuksista ja rakennelmista ...................................................................... 246 329,73
24546: Koneista ja kalustosta ...................................................................................... 1 770 761,06 2 017 090,79
24547: Liikeylijäämä ..................................................................................................................................... 579 152,35
24548:
24549: Muut tuotot ja kulut
24550: Korkotuotot ....................................................................................................... 1 363,53
24551: Muut tuotot ....................................................................................................... 595 706,63
24552: Muut kulut ......................................................................................................... -483 284,46 113 785,70
24553: Tilikauden ylijäämä .......................................................................................................................... 692 938,05
24554: 111
24555:
24556: Tase 31.12.1993
24557:
24558: Vastaavaa
24559:
24560: Rahoitusomaisuus
24561: Rahat ja pankkisaamiset .................................................................................. 12 662 562,45
24562: Myyntisaamiset ................................................................................................ 4 081 405,87
24563: Siirtosaamiset ................................................................................................... 339 977,70 17 083 946,02
24564:
24565: Vaihto-omaisuus
24566: Aineet ja tarvikkeet ........................................................................................... 11156 306,06
24567: Valmisteet ......................................................................................................... 6 738 049,85
24568: Keskeneräiset työt ............................................................................................ 1 268 007,20 19 162 363,11
24569:
24570: Käyttöomaisuus
24571: Maa-alue ........................................................................................................... 43 500,00
24572: Rakennukset ja rakennelmat ........................................................................... 6 303 924,98
24573: Koneet ja kalusto .............................................................................................. 3 805 336,13
24574: Atk-ohjelmat ..................................................................................................... 326 439,69
24575: Osakkeet ja osuudet ......................................................................................... 11100,00 10 490 300,80
24576: 46 736 609,93
24577:
24578:
24579: Vastattavaa
24580:
24581: Vieras pääoma
24582: Lyhytaikainen
24583: Ostovelat ........................................................................................................... 2 295 277,62
24584: Siirtovelat .......................................................................................................... 1 031 461,84
24585: Muut lyhytaikaiset velat ................................................................................... 1 982 061,60 5 308 801,06
24586:
24587: Oma pä_äom~ ..
24588: 30 244 570,03
24589:
24590: ~~~~~:=~~~=~ä:~::~::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 10 490 300,79
24591: 692 938,05 41 427 808,87
24592: 46 736 609,93
24593:
24594:
24595:
24596:
24597: Tilintarkastuskertomus
24598: Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oi-
24599: tilintarkastajiksi vuodeksi 1993 olemme suorittaneet tä- kein arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukai-
24600: män tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraa- sesti. Käyttöomaisuudesta suoritetut poistot on tehty val-
24601: vaa. tiovarainministeriön määräämien perusteiden mukaises-
24602: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kirjan- ti.
24603: pitoaja hallintoa sekä pistokokein varastoja, minkä lisäk- Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo-
24604: si olemme seuranneet tehtaan tuotanto- ja myyntitoimin- mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintää on hoidettu
24605: taa. Olemme lukeneet johtokunnan kokousten pöytäkir- asianmukaisesti.
24606: jatja tehtaan toimintakertomuksen. Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen
24607: Vuoden 1993 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen osoittama ylijäämä on 692 938,05 markkaa.
24608: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjanpi- Edellä esitetyn perusteeliaja kun tehtaan toimintaa on
24609: don viennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja
24610: tositteisiin. asiantuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukuteh-
24611: Postisiirtotilin saldo 31.12.1993 on ollut Postipankki taan tilinpäätös vuodelta 1993 vahvistetaan.
24612: Oy:n antaman tiliotteen mukainen.
24613:
24614: Hämeenlinnassa tammikuun 28 päivänä 1994
24615:
24616: Ilmari Puukko Hannu Taunula
24617: Oheinen korjauslehti korvaa kirjan, Valtion tilinpäätös liitteineen
24618: vuodelta 1993, sivu 126.
24619: Valtion tasetilit 31.12.1993
24620: sivu
24621: Tili • Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 126
24622: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Pass1va
24623:
24624:
24625: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
24626: Jord- och skogsbruksministeriets infonnationstjänstcenral 34 000,00
24627: Maanmittaushallitus
24628: Lantmäteristyrelsen 248 861,39
24629: Maatalouden tutkimuskeskus
24630: Lantbrukets forskningscentral 10 290,09
24631: Merenkulkuhallitus
24632: Sjölartsstyrelsen 111 860,96
24633: Metsäntutkimuslaitos
24634: Skogsforskningsinstitutet 367 452,n
24635: Museovirasto
24636: Museiverket 96 518,61
24637: Oikeusministeriö
24638: Justitieministeriet 102 208,57
24639: Opetusministeriö
24640: Undervisningsministeriet 9 985,27
24641: Oulun lääninhallitus
24642: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 24 523,75
24643: Oulun yliopisto
24644: Uleåborgs universitet 138266,50
24645: Puolustusministeriö
24646: Försvarsministeriet 28 247,01
24647: Rajavartiolaitos
24648: Gränsbevakningsväsendet 6074,66
24649: Sibelius-akatemia
24650: Sibelius-akademin 50000,00
24651: Sosiaali· ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
24652: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 67 873,84
24653: Sosiaali· ja terveysministeriö
24654: Social· och hälsovårdsministeriet 131 676,30
24655: Suomen Akatemia
24656: Finlands Akademi 365199,01
24657: Säteilyturvakeskus
24658: Strålsäkerhetscentralen 2689859,01
24659: Taideteollinen korkeakoulu
24660: Konstindustriella högskolan 336361,19
24661: Tampereen teknillinen korkeakoulu
24662: Tammerforstekniska högskola 163 958,39
24663: Tapatunnavirasto
24664: Olycksfallsverket 40012,94
24665: Teatterikorkeakoulu
24666: Teaterhögskolan 1229n,os
24667: Teknillinen tarkastuskeskus
24668: Tekniska kontrollcentralen 870930,32
24669: Teknologian kehittämiskeskus
24670: Teknologiska utvecklings centralen 199763,47
24671: Tielaitos
24672: Vägverket 214115,81
24673: Tilastokeskus
24674: Statistikcentralen 1 314 782,54
24675: Turun yliopisto
24676: Åbo universitet 248303,39
24677: Työministeriö
24678: Arbetsministeriet 118 901,99
24679: •• •• ••
24680: VALTION TILINPAATOS
24681: LIITTEINEEN
24682: VUODELTA
24683: 1993
24684: STATSBOKSLUTET
24685: ••
24686: JAMTE BILAGOR
24687: •• 0
24688:
24689:
24690: FORAR
24691: 1993
24692:
24693:
24694:
24695:
24696: VAlTIOKONTTORI
24697: ISSN 0356-2727
24698:
24699: PAINATUSKESKUS OY, HElSINKI1994
24700: SISÄLLVS - INNEHÅLL
24701: Sivu
24702: Sida
24703: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1993- Sammandrag
24704: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1993 .................................................. 5
24705: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta - Sammandrag av budgetens förverk-
24706: ligande.......................................................................................................................... 6
24707: Valtion tase- Statens balansräkning....................................................................... 7
24708: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet ................................................................................. 9
24709: Talousarvion toteutuminen- Budgetens förverkligande ....................................... 11
24710: Valtion tasetilit- Statens balanskonton .................................................................. 79
24711: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet-
24712: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar ........................... 165
24713: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................ 177
24714: Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag ...... 179
24715: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet
24716: - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba-
24717: lansräkningar ............................................................................................................... 227
24718: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet - Statens affärsverkens resultat-
24719: och balansräkningar .................................................................................................... 231
24720: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred-
24721: ning över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom .............................. 241
24722: Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden .......................................... 245
24723: Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Förteckning över statens ga-
24724: ranti- och andra förbindelser ...................................................................................... 251
24725:
24726:
24727:
24728:
24729: 340240K
24730: ..
24731: YHDISTELMA VALTION BUDJETTI-
24732: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ
24733: VUODELTA
24734: 1993
24735:
24736:
24737: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV
24738: STATENS BUDGETHUSHÅLLNING
24739: FÖRÅR
24740: 1993
24741: 6
24742:
24743: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1993
24744: Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1993
24745: Yhdistelmä- Sammandrag
24746: Talousarvio Tilinpäätös
24747: Budget Bokslut
24748:
24749: Tulot- lnkomster ................................................................................................................ 204 823 860 000 207 566 527 738,56
24750: Menot- Utgifter .................................................................................................................. 204 820 699 000 202 183 772 252,41
24751:
24752: Ylijäämä- Överskott ......................................................................................................... . 3161 000 5 382 755 486,15
24753:
24754:
24755:
24756: Tulot- lnkomster
24757: Osasto- Avdelning
24758:
24759: 11 Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur ................... . 100 239 700 000 100163 993 515,74
24760: 12 Sekalaiset tulot -lnkomster av blandad natur ............................................................ 21 074 054 000 21 866 159 409,60
24761: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster ............. . 4 954 529 000 5 490 243 285,23
24762: 15 Lainat-Lån ............................................................................................................... 78 555 577 000 BO 046131 527,99
24763:
24764: Tulot yhteensä- Summa inkomster ................................................................................... 204 823 860 000 207 566 527 738,56
24765:
24766:
24767:
24768: Menot- Utgifter
24769: Pääluokka- Huvudtitel
24770:
24771: 21 Tasavallan Presidentti- Republikens President .......................................................... 23 766 000 19 964 936,02
24772: 22 Eduskunta- Riksdagen ............................................................................................... 255 605 000 237 093 974,42
24773: 23 Valtioneuvosto - Statsrädet ......................................................................................... 203 951 000 201 905 048,92
24774: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsområde ............ . 3 567 249 000 3 399 420 245,42
24775: 25 Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsområde ................... 2 182 550 000 2 181 066 878,69
24776: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala -lnrikesministeriets förvaltningsomräde ............. . 10 555 474 000 10 561 723 506,80
24777: 27 Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsområde .......... . 9 207137 000 9 225 859 872,04
24778: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsomräde ........... . 34 249 461 000 34 028 67 4 009,48
24779: 29 Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsområde ...... . 28 551 212 000 28 653 449 501,22
24780: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala - Jord- och skogsbruksministeriets
24781: förvaltningsområde ....................................................................................................... 12 885 660 000 12 550 260 640,50
24782: 31 Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsomräde .................. . 10 068138 000 10 045 618 086,20
24783: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala - Handels- och industriministeriets
24784: förvaltningsomräde ....................................................................................................... 7143 628 000 6 852 662 852,85
24785: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala - Social- och hälsovårdsministeriets
24786: förvaltningsomräde ....................................................................................................... 54 832 644 000 53 813 876 507,17
24787: 34 Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ........................ . 8 354 231 000 7 877 153 524,04
24788: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsområde ................ . 5 579 337 000 5 571 469 919,41
24789: 36 Valtionvelka- Statsskulden ........................................................................................ 17160 656 000 16 963 572 749,23
24790:
24791: ~l~j~~~;~Ö:e;k::~.~-~--~-~~-~~~~.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::.·:::::::::::.·:::::::::::::::::::::::::::::::::::
24792: 204 820 699 000 202 183 772 252,41
24793: 3161 000 5 382 755 486,15
24794:
24795: 204 823 860 000 207 566 527 738,56
24796: 7
24797:
24798: Valtion tase 31.12.1993- Statens balansräkning 31.12.1993
24799: VASTAAVAA- AKTIVA
24800:
24801: Rahatilit- Penningkonton
24802: Kassatilit- Kassakonton ................................................................................................. 10 206 688,81
24803: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton ..................................................................... 44 092 039,20
24804: Postisiirtomenotilit- Postgiroutgiftskonton .................................................................... 17 499 812,91
24805: Muut pankkitilit- Övriga bankkonton .............................................................................. 55 141 310,66 126 939 851,58
24806: Saatavien tilit- Fordringskonton
24807: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringskonton .................................................. 632 334 375,99
24808: Annettujen ennakkojen tilit - Utgivna förskotts konton .................................................. 638 461 063,40
24809: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ........ . 57 553 033,46
24810: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton ........................ . 36 359 969 881 ,85 37 688 318 354,70
24811: Varastotilit- Lagerkonton .................................................................................................. 200 533 743,43
24812: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
24813: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton 886190,01
24814: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter
24815: Tulorästien tilit -lnkomstresters konton ......................................................................... 3 615 844 997,63
24816: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
24817: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton ......................................................... 27 380 760 651 ,99
24818: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ........ . 41 157 075,30
24819: Selvitystilit- Utredningskonton ....................................................................................... 15 466 732,61 27 437 384 459,90
24820: 69 069 907 597,25
24821:
24822:
24823:
24824: VASTATTAVAA- PASSIVA
24825: Velkojen tilit- Skuldkonton
24826: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton .................................................... 1 914 994 316,56
24827: Saatujen annakkojen tilit- Erhållna förskottskonton ....................................................... 67 886 689,98
24828: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton ................................................... 144 907 441,83
24829: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton ................................. 1 263 510 017,61 3 391 298 465,98
24830:
24831: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
24832: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton .. 3 009 419,24
24833: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton ........ . 1 324 645 368,18
24834: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ............. . 2 862 921 377,23 4190 576 164,65
24835:
24836: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter
24837: Menorästien tilit- Utgiftsresters konton .......................................................................... 1 818 764 105,42
24838: Siirrettyjan määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ......................................... . 23 236 891 607,01 25 055 655 712,43
24839:
24840: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
24841: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit- Utom budgeten stående fonders
24842: kollektivkonton .................................................................................................................. 4 857 752 274,19
24843: Muut varat, passiivatilit- Övriga medel, passivkonton .................................................... 27 402 881108,04
24844: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton .. . 115 008165,91 32 375 641 548,14
24845: Alijäämä vuoden alkaessa- Underskott vid årets ingång ................................................ 1 326 019 780,10
24846: Tilivuoden ylijäämä- Redovisningsårets överskott ......................................................... 5 382 755 486,15 4 056 735 706,05
24847:
24848: 69 069 907 597,25
24849:
24850: Helsinki, Valtiokonttori 5. huhtikuuta 1994- Helsingfors, Statskontoret den 5 april 1994
24851:
24852: Pääjohtaja J kk w •• k'
24853: Generaldirektör u a uo 1110 1
24854:
24855:
24856: Yksikönjohtaja Seppo Kivelä
24857: Enhetschef
24858: .. .. ..
24859: VALTION TILINPAATOS
24860: VUODELTA
24861: 1993
24862:
24863:
24864: STATSBOKSLUTET
24865: FÖRÅR
24866: 1993
24867: TALOUSARVION
24868: TOTEUTUMINEN
24869: 1993
24870:
24871:
24872: BUDGETENS
24873: FÖRVERKLIGANDE
24874: 1993
24875: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
24876: sivu
24877: 11 Os. • Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 12
24878: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös · Talousarvio
24879: Budget Bokslut Bokslut • Budget
24880: Mom. • Mom.
24881: Suurempi · Högre %
24882: Pienempi • Lägre (-)
24883:
24884:
24885: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT- SKATT·
24886: ER OCH INKOMSTER AV SKATTENATUR ........ 100 239 700 000 100 163 993 515,74 -75 706 484,26 0
24887:
24888: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN·
24889: NETTAVAT VEROT - SKATTER PÅ GRUND AV
24890: INKOMST OCH FÖRMÖGENHET ............... 31 615 000 000 31 655 425 139,38 40 425 139,38 0
24891: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och
24892: förrnögenhet ............................. 29 265 000 000 29 069135 735,86 -195 864 264,14
24893: 02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein·
24894: komster................................. 1 400 000 000 1 662 878 388,53 262 878 388,53 19
24895: 03 Perintö· ja lahjavero - Skatt på arv och gåva ... 950000000 923411 014,99 -26 588 985,01 3
24896:
24897: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT VE·
24898: ROT JA MAKSUT- SKATTER OCH AVGIFTER PÅ
24899: GRUND AV OMSÄTTNING .................... 38 846 000 000 39 275 033 523,82 429 033 523,82
24900: 01 Liikevaihtovero- Omsättningsskatt ........... 36 900 000 000 37 294 776 856,51 394 776 856,51
24901: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero -
24902: Skatt på vissa försäkringspremier. ............ 1 580 000 000 1 636 569 438,64 56 569 438,64 4
24903: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ........... 366 000 000 343 687 228,67 -22 312 771,33 6
24904:
24905: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT
24906: JA MAKSUT- PÅ GRUND AV 1M PORT UPPBURNA
24907: SKATTER OCH AVGIFTER .................... 1 425 000 000 1 488 025 675,10 63025675,10 4
24908: 01 Tuontitulli - lmporttull ..................... 1100 000 000 1156180 642,10 56180642,10 5
24909: 02 Tuontimaksut- lmportavgifter. .............. 65 000 000 62 395 038,00 -2 604 962,00 4
24910: 09 Tasausvero - Utjämningsskatt .............. 260000000 269 449 995,00 9 449 995,00 4
24911:
24912: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ................. 20 680 000 000 20 388 488 800,59 -291 511199,41
24913: 01 Tupakkavero- Tobaksaccis ................ 3 150 000 000 3 173 473 453,00 23 473 453,00
24914: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ................. 140 000 000 145 361 195,80 5 361195,80 4
24915: 03 Olutvero - Ölaccis ....................... 2 450 000 000 2 430 002 126,43 -19 997 873,57 1
24916: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker ... 4 050 000 000 3 881 723 538,00 -168 276 462,00 4
24917: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ....... 135 000 000 115183 993,99 -19 816 006,01 15
24918: 06 Elintarviketuotteiden valmistavero- Accis på livs-
24919: medelsprodukter .......................... 220 000 000 207 524 088,00 -12 475 912,00 6
24920: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis ............... 8 510 000 000 8 403 713 572,60 -106 286 427,40
24921: 08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter ..... 360 000 000 334 673 709,00 -25 326 291 ,00 7
24922: 09 Sokerivero - Sockeraccis .................. 230 000 000 257 425 679,00 27 425 679,00 12
24923: 10 Sähkövero - Accis på elström .............. 690 000 000 656 035 180,77 -33 964 819,23 5
24924: 11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel. ........ 470000000 515 899 648,00 45 899 648,00 10
24925: 14 Rehujen rasva- ja valkuaisvero - Fett- och pro-
24926: teinaccis på foder ......................... 275000000 267 472 616,00 -7 527 384,00 3
24927:
24928: 10 MUUT VEROT- ÖVRIGA SKATTER ............ 5 590 000 000 5 616 007 323,92 26 007 323,92 0
24929: 01 Leimavero - Stämpelskatt.................. 2 645000000 2 527136 475,04 -117 863 524,96 4
24930: 02 Luottovero - Kreditskatt ................... 200 000 000 197 932 076,71 -2 067 923,29 1
24931: 03 Auto· ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och
24932: motorcyklar .............................. 1 560 000 000 1 609 318 688,45 49 318 688,45 3
24933: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt ..... 815 000 000 885 208 609,71 70 208 609,71 9
24934: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
24935: sivu
24936: 11 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 13
24937: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
24938: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24939: Mom.- Mom.
24940: Suurempi - Högre
24941: Pienempi - Lägre (-) %
24942:
24943:
24944: 05 Tilauslentovero - Charterskatt .............. 100 000 000 110 850 971,65 10 850 971 ,65 11
24945: 06 Arpajaisvero - Lotteriskatt.................. 270 000 000 285 560 502,36 15 560 502,36 6
24946:
24947: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA IN-
24948: KOMSTER AV SKATTENATUR ................. 2 083 700 000 1 741 013 052,93 -342 686 947,07 16
24949: 01 Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s överskott. 1 400 000 000 1 132 655 345,62 -267 344 654,38 19
24950: 02 Lästimaksut- Lästavgifter ................. 3 200 000 4 227 466,00 1 027 466,00 32
24951: 04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut
24952: - Marknadsföringsavgifter för vissa lantbrukspro-
24953: dukter .................................. 615 000 000 539 836 283,72 -75163 716,28 12
24954: 05 Erikoiskasvien markkinoimismaksut - Marknads-
24955: föringsavgifter för specialväxter .............. 40 000 000 43 586 558,51 3 586 558,51 9
24956: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ............. 25 000 000 20 541 842,00 -4 458 158,00 18
24957: 09 Muut verotulot - Övriga skatteinkomster ....... 500 000 165 557,08 -334442,92 67
24958: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
24959: sivu
24960: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 14
24961: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
24962: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24963: Mom.- Mom.
24964: Suurempi - Högre %
24965: Pienempi - Lägre (-)
24966:
24967:
24968: 12 SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLANDAD
24969: NATUR .................................... 21 074 054 000 21 866159 409,60 792 105 409,60 4
24970:
24971: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
24972: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
24973: DE ........................................ 56 400 000 50 294 268,96 -6105 731,04 11
24974: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln-
24975: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ-
24976: de ..................................... 56 400 000 50 294 268,96 -6105 731,04 11
24977: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
24978: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 417 300 000 377 678 692,37 -39 621 307,63 9
24979: 01 Tuomioistuintulot- Domstolamas inkomster .... 200 000 000 163 842 183,60 -36 157 816,40 18
24980: 47 Ulosottomaksut- Utsökningsavgifter ......... 110 000 000 114 275147,64 4 275 147,64 4
24981: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen-
24982: dets inkomster ........................... 102 800 000 92 061 910,12 -10 738 089,88 10
24983: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot- Öv-
24984: riga inkomster inom justitieministeriets förvalt-
24985: ningsområde ............................. 4500000 7 499 451,01 2 999 451,01 67
24986:
24987: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- INRI-
24988: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 258 850 000 298 341 095,61 39 491 095,61 15
24989: 05 Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot - ln-
24990: komster av länsstyrelsernas prestationer ....... 4 500 000 11 419 808,89 6 919 808,89 154
24991: 06 Tulot väestörekisterikeskuksen ja rekisteritoimisto-
24992: jen palvelutoiminnasta -lnkomster av befolkning-
24993: sregistercentralens och registerbyråernas service. 46 000 000 44 736 365,16 -1 263 634,84 3
24994: 62 Tulot poliisin maksullisesta palvelutoiminnasta -
24995: lnkomster av polisens avgiftsbelagda service .... 4 000 000 13 453 480,44 9 453 480,44 236
24996: 64 Ulosotto- ja tiedoksiantotoimen maksutulot - ln-
24997: komster av utmätnings- och delgivningsväsendets
24998: avgifter ................................. 158 000 000 190 376 609,98 32 376 609,98 20
24999: 80 Pelastushallinnon koulutuksen tulot -lnkomster
25000: av räddningsförvaltningens utbildning .......... 9 800 000 7 705 729,00 -2 094 271,00 21
25001: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä-
25002: sendets inkomster ........................ 16 550 000 18039199,13 1 489 199,13 9
25003: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot -
25004: Övriga inkomster inom inrikesministeriets förvalt-
25005: ningsområde ............................. 20 000 000 12 609 903,01 -7 390 096,99 37
25006:
25007: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
25008: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25009: DE. ....................................... 215 700 000 263 700 951,27 48 000 951,27 22
25010: 14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta -lnkoms-
25011: ter av avgiftsbelagd service ................. 4 050 000 4 050 630,77 630,77 0
25012: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden
25013: myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis-
25014: ta - lnkomster vid föryttring och uthyrning av
25015: försvarsmaktens lösegendom samt för royaltyav-
25016: gifter ................................... 100 000 100 132,67 132,67 0
25017: 21 Metsätaloustoiminnan tulot -lnkomster av skogs-
25018: hushållningen ............................ 1 200 000 3 985 613,76 2 785 613,76 232
25019: 27 Vuokra- ja muut kiinteistötulot- Hyres- och övriga
25020: fastighetsinkomster ........................ 79 200 000 81 285 174,31 2 085174,31 3
25021: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25022: sivu
25023: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 15
25024: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25025: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25026: Mom.- Mom.
25027: Suurempi - Högre %
25028: Pienempi - Lägre (-)
25029:
25030:
25031: 90 Valtion pukutehtaan tulot - Statens beklädnads-
25032: fabriks inkomster ......................... 2 150 000 1 551 056,92 -598943,08 28
25033: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot -
25034: Övriga inkomster inom försvarsministeriets förvalt-
25035: ningsområde ............................. 129 000 000 172 728 342,84 43 728 342,84 34
25036:
25037:
25038: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
25039: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 9 562 220 000 9 983 422 115,64 421 202 115,64 4
25040: 03 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tulot -
25041: Statens ekonomiska forskningscentrals inkomster. 200 000 69 878,10 -130121,90 65
25042: 07 Siirto valtion eläkerahastosta - Överföring från
25043: statens pensionsförsäkringsfond .............. 6 000 000 000 6 000 000 000,00 0,00 0
25044: 23 Tulot valtiokonttorin maksullisesta palvelutoimin-
25045: nasta -lnkomster av statskontorets avgiftsbelag-
25046: da service ............................... 90485 000 84 773 210,65 -5 711 789,35 6
25047: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi-
25048: den vakuutusmaksuosuus- Av försäkringsbolag,
25049: som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre-
25050: mieandel. ............................... 13 000 000 19 681 798,00 6 681 798,00 51
25051: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista -
25052: Försäkringsavgifter för skadeersättningar mm .... 179 400 000 m 345477,68 -8 054 522,32 4
25053: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom-
25054: munernas andelar av beskattningskostnaderna .. 469 000 000 458 782 274,99 -10 217 725,01 2
25055: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk-
25056: sista - Folkpensionsanstaltens andel av beskatt-
25057: ningskostnaderna ......................... 128 000 000 119 631 992,00 -8 368 008,00 7
25058: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero-
25059: tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska för-
25060: samlingarnas andelar av beskattningskostnader-
25061: na ..................................... 72 000 000 66 903 200,00 -5 096 800,00 7
25062: 39 Henkilöstöruokailun tulot - lnkomster av perso-
25063: nalmåltider .............................. 4 500 000 2100 451,04 -2 399 548,96 53
25064: 49 Tullilaitoksen tulot- Tullverkets inkomster ..... 37 000 000 38 594 664,74 1 594 664,74 4
25065: 51 Metallirahatulot - lnkomster av metallmynt ..... 769 900 000 266 551 320,00 -503 348 680,00 65
25066: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in-
25067: komster................................. 2 000 000 889 520,99 -1110479,01 56
25068: 54 Pankkitarkastusviraston tulot - Bankinspektio-
25069: nens inkomster ........................... 23 000 000 16 140 113,99 -6 859 886,01 30
25070: 60 Rakennushallinnon sekalaiset tulot - Byggnads-
25071: förvaltningens inkomster av blandad natur ...... 139 000 000 130 019 518,07 -8 980 481 ,93 6
25072: 61 Rakennushallinnon maksullisen palvelutoiminnan
25073: tulot - lnkomster av byggnadsförvaltningens av-
25074: giftsbelagda service ....................... 45 800 000 52 829 753,11 7 029 753,11 15
25075: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot-
25076: Övriga inkomster inom finansministeriets förvalt-
25077: ningsområde ............................. 1 588 935 000 2 555108 942,28 966 173 942,28 61
25078:
25079:
25080: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- UNDER-
25081: VISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25082: DE. ....................................... 3 936 021 000 3 999 583 285,39 63 562 285,39 2
25083: 01 Opetusministeriön tulot - Undervisningsministe-
25084: riets inkomster ........................... 3 000 000 12 489 368,64 9 489 368,64 316
25085: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25086: sivu
25087: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 16
25088: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
25089: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25090: Mom.- Mom.
25091: Suurempi - Högre %
25092: Pienempi - Lägre (-)
25093:
25094:
25095: 06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot - Sta-
25096: tens audivisuella centrals inkomster ........... 2 400 000 1 413 438,38 -986 561,62 41
25097: 07 Opetushallituksen maksullisenpalvelutoiminnan
25098: tulot- lnkomster av utbildningsstyrelsens avgifts-
25099: belagda service .......................... 100 000 219 972,71 119 972,71 120
25100: 10 Korkeakoulujen tulot- Högskolornas inkomster. 743468 000 842 779 737,98 99 311 737,98 13
25101: 39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens stu-
25102: diestödscentrals inkomster .................. 71 710 000 122 044 355,96 50 334 355,96 70
25103: 42 Opetushallituksen alaisen toiminnan muut tulot -
25104: lnkomster från övrig verksamhet som utbildnings-
25105: styrelsen bedriver ......................... 1 603 000 000 1 493 471 348,75 -109 528 651,25 7
25106: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studentexa-
25107: mensnämndens inkomster .................. 17 353 000 17 690 717,06 337 717,06 2
25108: 83 Arkistolaitoksen tulot - lnkomster av arkiwäsen-
25109: det .................................... 2 340 000 2 327 978,93 -12021,07
25110: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
25111: voittovaroista - Statens andel av tippningens och
25112: penninglotteriets vinstmedel ................. 1 475 000 000 1 489 653 508,98 14 653 508,98
25113: 92 Valtion taidemuseon tulot - Statens konstmu-
25114: seums inkomster ......................... 3 500 000 2 510 686,10 -989313,90 28
25115: 93 Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan tulot
25116: - Museiverkets inkomster och förvaltningsnämn-
25117: den för Sveaborgsinkomster ................. 12 200 000 13 264 432,44 1 064 432,44 9
25118: 95 Suomen elokuva-arkiston tulot - Finlands film-
25119: arkivs inkomster .......................... 1 500 000 1 326 675,91 -173 324,09 12
25120: 96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av
25121: filmgranskning ........................... 450 000 391 063,55 -58 936,45 13
25122:
25123: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
25124: NONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTE-
25125: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... 555 079 000 643 271 534,76 88192 534,76 16
25126: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa
25127: saadusta tulosta- Statens andel av inkomsten av
25128: vadhållning vid travtävlingar ................. 30 000 000 23 016 315,10 -6 983 684,90 23
25129: 32 Kasvinjalostusmaksut- Växtförädlingsavgifter .. 11 000 000 6 763 738,72 -4 236 261,28 39
25130: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt
25131: på hjortdjur .............................. 21 300 000 18 274 948,23 -3 025 051,77 14
25132: 36 Pilkintämaksut - Pilkfiskeavgifter ............ 7 440000 6 536 965,00 -903 035,00 12
25133: 37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter ... 19 500 000 20 282 404,00 782 404,00 4
25134: 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot -
25135: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster .... 6000000 6128 887,67 128 887,67 2
25136: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ........ 32120 000 32 664 814,80 544814,80 2
25137: 40 Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut - Vattenrätt-
25138: sliga fiskeskyddsavgifter .................... 3000 000 3 562 658,40 562 658,40 19
25139: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut- Avgifter lör tili-
25140: stånd an fiska i Tana älv ................... 1 200 000 1 722 098,96 52 209 896,44
25141: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lantbru-
25142: kets forskningscentrals inkomster. ............ 40 200 000 24 154 074,93 -16 045 925,07 40
25143: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforskning-
25144: sinstitutets inkomster ...................... 17 650 000 16 664 830,23 -985169,77 6
25145: 80 Lihantarkastustoiminnan maksutulot - lnkomster
25146: av avgifterför köttkontroll ................... 29 350 000 23 507 153,46 -5 842 846,54 20
25147: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot - ln-
25148: komster lör Kontrollcentralen för växtproduktion .. 24800000 20 721 997,41 -4 078 002,59 16
25149: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25150: sivu
25151: 12 Os. • Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 17
25152: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös ·Talousarvio
25153: Budget Bokslut Bokslut · Budget
25154: Mom. · Mom.
25155: Suurempi • Högre %
25156: Pienempi · Lägre (-)
25157:
25158:
25159: 84 Eläinlääkintä· ja elintarvikelaitoksen tulot - Sta-
25160: tens veterinänmedicinska anstalts inkomster..... 30 500 000 30 208 968,73 -291 031,27
25161: 87 Kiinteistötoimitusten tulot - lnkomster av fastig·
25162: hetsleveranser ........................... 157 000 000 166 055 406,07 9 055 406,07 6
25163: 95 Metsähallitukset tulot - Forststyrelsens inkoms-
25164: ter ..................................... 103 694 000 218 915 610,16 115 221 610,16 111
25165: 96 Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-aluei-
25166: den ja rakennusten myyntitulot - lnkomster vid
25167: föryttring av markområden och byggnader i forst-
25168: styrelsens besittning ....................... 5 500 000 3952022,10 -1 547 977,90 28
25169: 98 Jokioisten siemenkeskuksen tulot - Jockis frö-
25170: centrals inkomster ........................ 425 000 432 299,37 7 299,37 2
25171: 99 Maa- ja met~~talousministeriön hallinnonalan
25172: muut tulot - Ovriga inkomster inom jord· och
25173: skogsbruksministeriets förvaltningsområde ...... 14400000 19 706 341,42 5 306 341,42 37
25174:
25175: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA·
25176: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 699 080 000 725 267 173,17 26187173,17 4
25177: 22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitome-
25178: noista - Kommunernas andel i underhållet av
25179: bygdevägar .............................. 65 000 000 70 915105,00 5 915 105,00 9
25180: 23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä -
25181: Kommunemas andel i byggandet av bygdevägar. 41 000 000 58 056 255,00 17 056 255,00 42
25182: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in·
25183: komster av blandad natur ................... 6 000 000 3198 467,38 -2 801 532,62 47
25184: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan-
25185: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä-
25186: garbeten vilka uppbärs hos utomstående ....... 100 000 000 99 630 915,45 -369 084,55 0
25187: 30 Merenkulkulaitoksen tulot- Sjöfartsväsendets in-
25188: komster................................. 376 280 000 383 816 252,22 7 536 252,22 2
25189: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot - Havforskningsin·
25190: stitutets inkomster. ........................ 3 000 000 3128 239,35 128 239,35 4
25191: 50 limatieteen laitoksen tulot - Meteorologiska insti·
25192: tutets inkomster .......................... 51 300 000 49 067 171 ,65 -2 232 828,35 4
25193: 52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförvaltnings-
25194: centralensinkomster ....................... 45 500 000 46 454 767,12 954 767,12 2
25195: 90 Ratamaksu- Banavgift .................... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
25196:
25197: 32 KAUPPA· JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
25198: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE·
25199: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... 915 954 000 905 881 390,19 -10 072 609,81
25200: 02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta
25201: palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiftsbelagd
25202: service vid distriktsbyråer för företagstjänst ..... 9 300 000 9 482 213,20 182 213,20 2
25203: 32 Patentti· ja rekisterihallituksen maksullisen palve-
25204: lutoiminnan tulot - lnkomster av patent- och
25205: registerstyrelsens avgiftsbelagda service ....... 90 640 000 95 626 853,62 4 986 853,62 6
25206: 33 Kuluttajatutkimuskeskuksen tulot - Konsument·
25207: forskningscentralens inkomster............... 1 200 000 1 222 993,10 22 993,10 2
25208: 34 Lisenssiviraston tulot- Licensverkets inkomster. 2 500 000 1 236 749,20 -1 263 250,80 51
25209: 38 Mittatekniikan keskuksen tulot - lnkomster av
25210: Centralen för mätteknik .................... 1 500 000 1 667 617,82 167 617,82 11
25211: 39 Teknillisen tarkastuskeskuksen tulot- Tekniska
25212: kontrollcentralens inkomster ................. 54 300 000 51 633 852,11 -2 666 147,89 5
25213:
25214: 3 321232Q
25215: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25216: sivu
25217: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 18
25218: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
25219: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25220: Mom.- Mom.
25221: Suurempi - Högre %
25222: Pienempi - Lägre (-)
25223:
25224:
25225: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot- Geologiska
25226: forskningscentralens inkomster............... 24 000 000 16 602 482,62 -7 397 517,38 31
25227: 42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot- Sta-
25228: tens tekniska forskningscentralens inkomster .... 532 000 000 518 671 005,91 -13 328 994,09 3
25229: 80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö-
25230: ring från statens kärnavfallshanteringsfond ..... 149 000 000 113 624 062,30 -35 375 937,70 24
25231: 90 Valtion hankintakeskuksen tulot - Statens upp-
25232: handlingscentrals inkomster ................. 2 500 000 24 245 015,00 21 745 015,00 870
25233: 99 Kauppa- ja Jeollisuusministeriön hallinnonalan
25234: muut tulot - Ovriga inkomster inom handels- och
25235: industriministeriets förvaltningsområde ......... 49 014 000 71 868 545,31 22 854 545,31 47
25236:
25237:
25238: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
25239: NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE-
25240: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... 2 302 350 000 2 503 319 602,06 200 969 602,06 9
25241: 01 Sosiaali- ja terveysministeriön tulot - Social- och
25242: hälsovårdsministeriets inkomster ............. 5 800 000 5 928 808,09 128 808,09 2
25243: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot -
25244: lnkomster tili rättskyddscentralen för hälsovården. 240000 1 232 281,55 992 281,55 413
25245: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu-
25246: tets inkomster ............................ 51 000 000 45 995 440,13 -5 004 559,87 10
25247: 09 Lääkelaboratorion tulot - Läkemedelslaborato-
25248: riets inkomster ........................... 400 000 425 422,67 25422,67 6
25249: 10 Säteilyturvakeskuksen tulot- Strålsäkerhetscen-
25250: tralens inkomster ......................... 42260000 43 595 560,27 1 335 560,27 3
25251: 12 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in-
25252: komster................................. 61 700 000 42 585 852,14 -19114147,86 31
25253: 13 Järvenpään sosiaalisairaalan tulot -lnkomster av
25254: socialsjukhuset Järvenpään sosiaalisairaala ..... 17 940 000 11 414 380,71 -6 525 619,29 36
25255: 14 Valtion mielisairaaloiden tulot - lnkomster av
25256: statens sinnessjukhus ...................... 108 900 000 106 098 285,16 -2 801 714,84 3
25257: 67 Lääkevalmisteiden ja lääkkeenomaisten tuottei-
25258: den myyntilupatulot - lnkomster av försäljning-
25259: stillstånd för läkemedelspreparat och produkter av
25260: läkemedelstyp............................ 2 910 000 3 274 880,00 364 880,00 13
25261: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkastning
25262: av penningautomatföreningens verksamhet ..... 1109 400 000 1 075 275 000,00 -34 125 000,00 3
25263: 98 Valtionapujen palautukset- Aterbäringar av siat-
25264: sunderstöd .............................. 900 000 000 1 160 447 200,38 260 447 200,38 29
25265: 99 Sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonalan muut
25266: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso-
25267: vårdsministeriets förvaltningsområde .......... 1 800 000 7046490,96 5246490,96 291
25268:
25269:
25270:
25271: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETSMI-
25272: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .......... 619 500 000 634 168 407,98 14 668 407,98 2
25273: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbäringar
25274: av betalningar enligt lönegaranti. ............. 597 500 000 502118 383,32 -95 381 616,68 16
25275: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot- Övriga
25276: inkomster inom arbetsministeriets förvaltningsom-
25277: råde ................................... 22 000 000 132 050 024,66 110 050 024,66 500
25278: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25279: sivu
25280: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 19
25281: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
25282: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25283: Mom.- Mom.
25284: Suurempi - Högre %
25285: Pienempi - Lägre (-)
25286:
25287:
25288: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- MIL-
25289: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... . 27 000 000 15 310 331,04 -11 689 668,96 43
25290: 25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vatten- och
25291: miljöförvaltningens inkomster ............... . 6 000 000 4 506 696,76 -1 493 303,24 25
25292: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets inkoms-
25293: ter .................................... . 4 000 000 4175 991,77 175 991,77 4
25294: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista
25295: - Ersättningar för åtgärder för skydd mot miljö-
25296: skador ................................ . 16 500 000 5 862 232,29 -10 637 767,71 64
25297: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot-
25298: övriga inkomster inom miljöministeriets förvalt-
25299: ningsområde ............................ . 500000 765 410,22 265 410,22 53
25300:
25301: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA INKOMS-
25302: TER AV BLANDAD NATUR ................... . 1 508 600 000 1465920561,16 -42 679 438,84 3
25303: 01 Sakkorahat- Böter ...................... . 330 000 000 285 312 776,09 -44 687 223,91 14
25304: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja
25305: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä
25306: määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter och
25307: skattetillägg för försummad betalning av skatt in-
25308: om utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ... . 400 000 000 417816811,66 17816811,66 4
25309: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel .......... . 100 000 0,00 -100 000,00 100
25310: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
25311: set - lndragning av utgiftsrester och reserverade
25312: anslag ................................. . 254 000 000 169 361 743,26 -84 638 256,74 33
25313: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk-
25314: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord
25315: och inkomstbringande rättigheter ............ . 225 000 000 238 273 365,75 13 273 365,75 6
25316: 07 Valtiolle valtion eläkevakuutusrahaston ulkopuo-
25317: lella tuloutettavat eläkemaksut ja korvaukset
25318: -Pensionsavgilter och ersättningar som bokförs
25319: som inkomster tili staten utanför statens pensions-
25320: försäkringsfond .......................... . 144 500 000 271 522 093,21 127 022 093,21 88
25321: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
25322: sosiaaliturvamaksut- Dag- och moderskapspen-
25323: ningar samt socialskyddsavgifter som skall er-
25324: läggas tili staten ......................... . 140 000 000 65 235 776,15 -74 764 223,85 53
25325: 10 Muut sekalaiset tulot- Övriga inkomster av blan-
25326: dad natur .............................. . 15 000 000 18 397 995,04 3 397 995,04 23
25327: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25328: sivu
25329: 13 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 20
25330: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25331: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25332: Mom.- Mom.
25333: Suurempi - Högre %
25334: Pienempi - Lägre (-)
25335:
25336:
25337: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET- RÄN-
25338: TEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINSTER ... 4 954 529 000 5 490 243 285,23 535 714 285,23 11
25339:
25340: 01 KORKOTULOT- RÄNTEINKOMSTER ........... 4422029 000 4 993 761 259,05 571 732 259,05 13
25341: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på
25342: statens lån tili affärsverken .................. 50 470 000 50 040 997,80 -429002,20
25343: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga lån ... 401 559 000 374 703 677,48 -26 855 322,52 7
25344: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner .... 3110000000 3 473 496 544,39 363 496 544,39 12
25345: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ... 860 000 000 1 095 520 039,38 235 520 039,38 27
25346:
25347: 03 OSINKOTULOT- DIVIDENDINKOMSTER ........ 285 000 000 246 982 026,18 -38 017 973,82 13
25348: 01 Osinkotulot valtionyhtiöistä - Dividendinkomster
25349: av statsbolag ............................ 280 000 000 232 517 995,80 -47 482 004,20 17
25350: 02 Muut osinkotulot- Övriga dividendinkomster ... 5 000 000 14 464 030,38 9 464 030,38 189
25351:
25352: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK-
25353: SET - INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄR-
25354: SVERKS VINST ............................. 247 500 000 249 500 000,00 2 000 000,00
25355: 01 Valtion liikelaitosten voitontuloutukset -lntäktsfö·
25356: ring av statens affärsverks vinst .............. 247 500 000 249 500 000,00 2 000000,00
25357: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25358: sivu
25359: 15 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1993 sida 21
25360: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25361: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25362: Mom.- Mom.
25363: Suurempi - Högre %
25364: Pienempi - lägre (-)
25365:
25366:
25367: 15 LAINAT- LÅN ............................. 78 555 577 000 80 046131 527,99 1 490 554 527,99 2
25368:
25369: 01 VALTIOLLE TAKAISIN MAKSETIAVAT LAINAT-
25370: LÅN SOM ÅTERBETALAS TILL STATEN ......... 810 577 000 2 837 717 634,28 2 027140 634,28 250
25371: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille -
25372: Aterbetalningar pä statens Iän tili affärsverk ..... 135 195 000 158 457 090,00 23 262 090,00 17
25373: 04 Muiden lainojen lyhennykset -Avkortningar pä
25374: övriga Iän ............................... 675382000 2 679 260 544,28 2 003 878 544,28 297
25375:
25376: 02 VALTION NETIOLAINANOTIO- STATENS UPP-
25377: LÅNING ................................... 77 745 000 000 77 208 413 893,71 -536 586 106,29
25378: 01 Nettolainanotto - Nettouppläningen .......... 77 745 000 000 77 208 413 893,71 -536 586 106,29
25379:
25380:
25381:
25382:
25383: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO-
25384: TALBELOPP............ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 823 860 000 207 566 527 738,56 2 742 667 738,56
25385: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25386: sivu
25387: 21 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 22
25388: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
25389: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25390: Mom.- Mom.
25391: Suurempi - Högre
25392: Pienempi - Lägre (-)
25393: %
25394:
25395:
25396: 21 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS
25397: PRESIDENT ................................ 23 766 000 19 964 936,02 -3 801 063,98 16
25398:
25399: 01 TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLIKENS
25400: PRESIDENT ................................ 1175000 1114 948,70 -60051,30 5
25401: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden-
25402: tens arvode och representationsanslag ........ 1 050 000 1 041 404,37 --8 595,63
25403: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi-
25404: tionsmedel .............................. 125 000 73 544,33 -51455,67 41
25405: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA- REPUBLI-
25406: KENS PRESIDENTS KANSLI ................... 22 591 000 18 849 987,32 -3 741 012,68 17
25407: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25408: slagsanslag) ............................. 14314 000 12 575 492,30 -1 738 507,70 12
25409: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25410: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) .......... 6 327 000 4 324 495,02 -2 002 504,98 32
25411: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
25412: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 1 950 000 1 950 000,00 0,00 0
25413: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25414: sivu
25415: 22 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 23
25416: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25417: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25418: Mom.- Mom.
25419: Suurempi - Högre %
25420: Pienempi - Lägre (-)
25421:
25422:
25423: 22 EDUSKUNTA- RIKSDAGEN ................. . 255 605 000 237 093 974,42 -18511 025,58 7
25424:
25425: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN ..... 78 080 000 74193 733,82 -3 886 266,18 5
25426: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25427: slagsanslag) ............................ . 44 580000 41 818 078,25 -2 761 921,75 6
25428: 02 Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) -
25429: Riksdagsmännens dagspenningar (Förslagsan-
25430: slag) .................................. . 18 800 000 18 402 417,97 -397 582,03 2
25431: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
25432: slag) .................................. . 14 700 000 13 973 237,60 -726 762,40 5
25433:
25434: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANSLI. 113 809 000 104 679 837,71 -9 129 162,29 8
25435: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25436: slagsanslag) ............................ . 60042000 54 981 111 ,26 -5 060 888,74 8
25437: 10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha)- Byggna-
25438: ders drift (Förslagsanslag) ................. . 6 900 000 6 894 533,95 -5466,05 0
25439: 13 Ko~aukset (Siirtomääräraha 3v) - Reparationer
25440: (Reservationsanslag 3år) .................. . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
25441: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25442: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... . 36 797 000 32 734 192,50 -4 062 807,50 11
25443: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
25444: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 7 070 000 7 070 000,00 0,00 0
25445:
25446: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVISO-
25447: RERNA ................................... . 6 840 000 5 622 667,20 -1 217 332,80 18
25448: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25449: slagsanslag) ............................ . 4 990 000 4 461146,25 -528 853,75 11
25450: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25451: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... . 1 850 000 1161 520,95 -688 479,05 37
25452:
25453: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES- RIKSDAGENS
25454: JUSTITIEOMBUDSMAN ...................... . 10 563 000 9 798 025,39 -764 974,61 7
25455: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25456: slagsanslag) ........................ .: ... . 9 583 000 8 906 015,48 -676 984,52 7
25457: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga
25458: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... . 980 000 892 009,91 -87 990,09 9
25459:
25460: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL-
25461: TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 NOR-
25462: DISKA RÅDET ............................. . 13 055 000 10491263,16 -2 563 736,84 20
25463: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25464: slagsanslag) ............................ . 3 055 000 2 744 913,79 -310086,21 10
25465: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25466: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ......... . 10 000 000 7 746 349,37 -2 253 65(1,63 23
25467:
25468: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIOTE-
25469: KET...................................... . 16 904 000 15 959 953,90 -944 046,10 6
25470: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
25471: slagsanslag) ............................ . 12 329 000 11 597 357,44 -731 642,56 6
25472: 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomääräraha
25473: 3v) - Anskaffning och inbindning av litteratur
25474: (Reservationsanslag 3år) .................. . 2 400 000 2400000,00 0,00 0
25475: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25476: sivu
25477: 22 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 24
25478: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
25479: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25480: Mom.- Mom.
25481: Suurempi - Högre %
25482: Pienempi - Lägre (-}
25483:
25484:
25485: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25486: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) .......... 1 635 000 1 422 596,46 -212 403,54 13
25487: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
25488: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 540000 540 000,00 0,00 0
25489:
25490: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT- RIKSDAGENS ÖV-
25491: RIGA UTGIFTER ............................ 16 354 000 16 348 493,24 -5506,76 0
25492: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita
25493: varten - Dispositionsmedel tili riksdagsgruppema
25494: för gruppkansliema ........................ 15 304 000 15 303 600,00 -400,00 0
25495: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy-
25496: tettäväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av
25497: lnterparlamentariska unionen ................ 1 050000 1 044 893,24 -5106,76 0
25498: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25499: sivu
25500: 23 Pl. -Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 25
25501: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25502: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25503: Mom.- Mom.
25504: Suurempi - Högre
25505: %
25506: Pienempi - Lägre (-)
25507:
25508:
25509: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 203 951 000 201 905 048,92 -2 045 951 ,08
25510:
25511: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 17 376 000 17130 388,21 -245 611,79
25512: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
25513: slagsanslag) ............................. 15 840 000 15 023 281,68 -816 718,32 5
25514: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
25515: slag) ................................... 1 536 000 2 107106,53 571106,53 37
25516:
25517: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA- STATSRÅDETS
25518: KANSLI .................................... 50 521 000 49 837 730,81 --683 269,19
25519: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25520: slagsanslag) ............................. 25 440 000 24 756 730,81 --683269,19 3
25521: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25522: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 20 081 000 20 081 000,00 0,00 0
25523: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
25524: skaffningav inventarier (Reservationsanslag 3år) . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
25525:
25526: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKAN-
25527: SLERSÄMBETET ............................ 11 581 000 11 650 001 ,70 69 001,70
25528: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25529: slagsanslag) ............................. 9 981 000 10 050 001,70 69001,70
25530: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
25531: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
25532:
25533: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO-
25534: NEISTOT- STATSRÅDETS REPRESENTATIONS-
25535: OCH ÄMBETSLOKALER ...................... 50 060 000 49 557 898,20 -502101,80
25536: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) -
25537: Representationslokaliteterna i anslutning tili Fi-
25538: skartorpet (Förslagsanslag) ................. 1 600 000 1 097 898,20 -502101,80 31
25539: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25540: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 960 000 960 000,00 0,00 0
25541: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha
25542: 3v) - Statsrådets skyddsrum (Reservations-
25543: anslag 3år) .............................. 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
25544: 76 Tasavallan Presidentin virka-asunnon rakennus-
25545: työt (Siirtomääräraha 3v) - Byggnadsarbeten på
25546: Republikens Presidents tjänstebostad
25547: (Reservationsanslag 3år) ................... 22 500 000 22 500 000,00 0,00 0
25548:
25549: 27 POLliiTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - Uti-
25550: DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET .... 67 425 000 67 425 000,00 0,00 0
25551: 50 Puoluetoiminnan tukeminen- Understödjande av
25552: partiverksamhet .......................... 64 725 000 64 725 000,00 0,00 0
25553: 51 Eräät avustukset- Vissa understöd .......... 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0
25554:
25555: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT- STATSRÅ-
25556: DETS ÖVRIGA UTGIFTER. .................... 6 988 000 6 304 030,00 --683 970,00 10
25557: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För-
25558: slagsanslag) ............................. 2 400 000 1 716 030,00 --683 970,00 28
25559:
25560: 4 321232Q
25561: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25562: sivu
25563: 23 PI.-Ht. Budgetens lörverkligande år 1993 sida 26
25564: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25565: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25566: Mom.- Mom.
25567: Suurempi - Högre %
25568: Pienempi - Lägre (-)
25569:
25570:
25571: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha
25572: 3v) J. V. Snellmans samlade verk
25573: (Reservationsanslag 3år) ................... 1 728 000 1 728 000,00 0,00 0
25574: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha 3v) -
25575: Finlands förvaltningshistoria (Reservationsanslag
25576: 3år) .................................... 1 920 000 1 920 000,00 0,00 0
25577: 27 Presidentti Risto Rytin muistomerkki (Siirtomäärä-
25578: raha 2v) - Monument över Risto Ryti
25579: (Reservationsanslag 2år) ................... 700 000 700 000,00 0,00 0
25580: 28 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuosi (Siirto-
25581: määräraha 3v) - Firandet av 75-årsminnet av
25582: Finlands självständighetsförklaring (Reservations-
25583: anslag 3år) .............................. 240 000 240 000,00 0,00 0
25584: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25585: sivu
25586: 24 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 27
25587: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25588: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25589: Mom.- Mom.
25590: Suurempi - Högre %
25591: Pienempi - Lägre (-)
25592:
25593:
25594: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
25595: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25596: DE ....................................... . 3 567 249 000 3 399 420 245,42 -167 828 754,58 5
25597:
25598: 01 ULKOASIAINHALLINTO - UTRIKESFÖRVALT-
25599: NINGEN .................................. . 908 523 000 908 523 000,00 0,00 0
25600: 21 Toimintamenot (Momentin määrärahasta saa
25601: käyttää enintään 62 580 000 mk asemamaasta
25602: palkatun henkilöstön palkkauksiin) (Siirtomäärära-
25603: ha 2v) - Omkostnader (Reservationsanslag 2år). 809 403 000 809 403 000,00 0,00 0
25604: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25605: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 99120 000 99 120 000,00 0,00 0
25606: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto-
25607: määräraha 3v) - Anskaffning av fastigheter och
25608: lokaler (Reservationsanslag 3år) ............ . 0 0,00 0,00 0
25609:
25610: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ- INTER-
25611: NATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ...... . 1 572 530 000 1 572 530 000,00 0,00 0
25612: 22 Kehitysyhteistyöosaston tiedotus (Siirtomääräraha
25613: 2v) -lnformation vid avdelningen för utvecklings-
25614: samarbete (Reservationsanslag 2år) ......... . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
25615: 50 Tuki kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteis-
25616: työtiedotukselle (Siirtomääräraha 2v) - Stöd tili
25617: medborgar- och missionsorganisationernas infor-
25618: mation om utvecklingssamarbetet (Reservations-
25619: anslag 2år) ............................. . 3100 000 3 100 000,00 0,00 0
25620: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha 3v)
25621: - Egentligt utvecklingssamarbete (Reservations-
25622: anslag 3år) ............................. . 1 565 930 000 1 565 930 000,00 0,00 0
25623:
25624: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - INDUSTRI-
25625: ELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ............. . 34 800 000 30 922 601,00 -3 877 399,00 11
25626: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe (Ar-
25627: viomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden för indu-
25628: striellt samarbete Ab (Förslagsanslag) ........ . 17100 000 13322601,00 -3 777 399,00 22
25629: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
25630: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) - Eko-
25631: nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete
25632: med utvecklingsländerna (Förslagsanslag) ..... . 100 000 0,00 -100 000,00 100
25633: 88 Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n osakepääoman
25634: korottaminen (Siirtomääräraha 3v) - Höjande av
25635: aktiekapitalet för Fonden för industriellt samarbete
25636: Ab (Reservationsanslag 3år) ............... . 17 600 000 17 600 000,00 0,00 0
25637:
25638: 50 YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN
25639: KANSSA - SAMARBETE MED CENTRAL- OCH
25640: ÖSTEUROPEISKA LÄNDER .................. . 119 390 000 122 217 500,00 2 827 500,00 2
25641: 61 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden
25642: kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Samarbete med
25643: närliggande områden och de baltiska ländema
25644: (Reservationsanslag 3år) .................. . 34 000 000 34 000 000,00 0,00 0
25645: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25646: sivu
25647: 24 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 28
25648: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25649: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25650: Mom.- Mom.
25651: Suurempi - Högre %
25652: Pienempi - Lägre (-)
25653:
25654: 67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja ke-
25655: hityspankin osakepääoman maksamisesta (Arvio-
25656: määräraha) - Finlands andel i aktiekapitalet för
25657: Europeiska banken för återuppbyggnad och ut-
25658: veckling (Förslagsanslag) ................... 46 890 000 49 717 500,00 2 827 500,00 6
25659: 68 Tavara-avun kuljetustuki (Siirtomääräraha 3v) -
25660: Stöd för varutransporter (Reservationsanslag 3år). 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
25661: 69 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt (Siirto-
25662: määräraha 3v)- Multilaterala och bilaterala finan-
25663: sieringsarrangemang (Reservationsanslag 3år) .. 37 500000 37 500 000,00 0,00 0
25664:
25665: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
25666: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UTRI-
25667: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 932 006 000 765 227 144,42 -166 778 855,58 18
25668: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25669: slagsanslag) ............................. 16 730 000 15 450 981,61 -1 279 018,39 8
25670: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis-
25671: sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation vid
25672: internationella konferenser (Förslagsanslag) .... 33196 000 24 316 547,37 -8 879 452,63 27
25673: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot
25674: (Siirtomääräraha 2v)- Utgifter för underhåll av de
25675: finska övervakningsstyrkoma (Reservations-
25676: anslag 2år) .............................. 213 300 000 213 300 000,00 0,00 0
25677: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
25678: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
25679: (Reservationsanslag 2år) ................... 6380 000 6380000,00 0,00 0
25680: 27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät
25681: menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för
25682: internationellt samarbete (Förslagsanslag) ...... 5160 000 2 986 685,25 -2 173 314,75 42
25683: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25684: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) .......... 15 920 000 11167 655,19 -4 752 344,81 30
25685: 50 Eräät valtionavut- Vissa statsunderstöd ...... 4 725 000 4 725 000,00 0,00 0
25686: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen
25687: (Arviomääräraha)- Understöd tili nödställda fins-
25688: ka medborgare (Förslagsanslag) ............. 290 000 289 893,60 -106,40 0
25689: 53 Suomen valtion lson-Beltin silta-asiassa saaman
25690: korvauksen jakaminen edelleen lson-Beltin sillan
25691: rakentamisesta haittaa kärsiville yrityksille (Siirto-
25692: määräraha 3v) - Fördelning av den ersättning
25693: som finska staten fått i frågan om bron över Stora
25694: Bält vidare tillde företag som lider men av brobyg-
25695: get (Reservationsanslag 3år) ................ 72 500000 72 500 000,00 0,00 0
25696: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää-
25697: räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansie-
25698: ringsandelar (Förslagsanslag) ................ 563 705 000 414110381,40 -149 594 618,60 27
25699: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua-
25700: tioner (Förslagsanslag) ..................... 100 000 0,00 -100 000,00 100
25701: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25702: sivu
25703: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 29
25704: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25705: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25706: Mom.- Mom.
25707: Suurempi - Högre
25708: Pienempi - Lägre (-)
25709: %
25710:
25711:
25712: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
25713: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 2 182 550 000 2 181 066 878,69 -1 483121,31 0
25714:
25715: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET.... 102 292 000 102 305 377,84 13377,84 0
25716: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25717: slagsanslag) ............................. 79 392 000 79 428 162,46 36 162,46 0
25718: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
25719: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 2 200 000 2 177 215,38 -22 784,62
25720: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25721: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 20 700 000 20 700 000,00 0,00 0
25722:
25723: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET- DE HÖGSTA DOM-
25724: STOLARNA................................. 59 520 000 59 478 558,33 -41 441,67 0
25725: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25726: slagsanslag) ............................. 55 320 000 55 278 558,33 -41441,67 0
25727: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25728: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 4 200 000 4200 000,00 0,00 0
25729:
25730: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTIERNA ............. 129 220 000 129 220 000,00 0,00 0
25731: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25732: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 129 220 000 129 220 000,00 0,00 0
25733:
25734: 25 LÄÄNINOIKEUDET- LÄNSRÄTIERNA .......... 82 915 000 83 020 904,76 105 904,76 0
25735: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25736: slagsanslag) ............................. 74115 000 74 220 904,76 105 904,76 0
25737: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25738: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 8 800 000 8800000,00 0,00 0
25739:
25740: 30 ALIOIKEUDET- UNDERRÄTIERNA ............ 454 776000 455 825 354,12 1 049 354,12 0
25741: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25742: slagsanslag) ............................. 369276 000 370 325 354,12 1 049 354,12 0
25743: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25744: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 85 500 000 85 500 000,00 0,00 0
25745:
25746: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET - SPECIALDOMSTO-
25747: LARNA .................................... 74188000 72 227 601,96 -1 960 398,04 3
25748: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25749: slagsanslag) ............................. 65188 000 63 728 789,55 -1 459 210,45 2
25750: 22 Valtakunnanoikeuden toimintamenot (Arviomäärä-
25751: raha) - Riksrättens omkostnader (Förslagsan-
25752: slag) ................................... 800 000 298 812,41 -501187,59 63
25753: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25754: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 8200 000 8200000,00 0,00 0
25755:
25756: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT- SÄRSKILDA-
25757: RÄTISVÅRDSUTGIFTER ..................... 126 500 000 130 303 486,26 3 803 486,26 3
25758: 22 Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomääräraha) -
25759: Särskilda rättegångsutgifter (Förslagsanslag) .... 20 500 000 20 909 433,75 409 433,75 2
25760: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden-
25761: hoitomenot (Arviomääräraha)- Fri rättegång och
25762: vissa andra rättsvårdsutgifter (Förslagsanslag) .. 106 000 000 109 394 052,51 3 394 052,51 3
25763: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25764: sivu
25765: 25 Pl. -Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 30
25766: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25767: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25768: Mom.- Mom.
25769: Suurempi - Högre %
25770: Pienempi - Lägre (-)
25771:
25772:
25773: 46 SYYTTÄJÄNVIRASTOT- ÅKLAGARÄMBETENA .. 32 468 000 32 552 330,78 84 330,78 0
25774: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25775: slagsanslag) ............................. 27140000 27 224 330,78 84 330,78 0
25776: 21 Lahden kaupunginviskaalinviraston toimintamenot
25777: (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för Lahtis
25778: stadsfiskalsämbete (Reservationsanslag 2år) .... 1 858 000 1 858 000,00 0,00 0
25779: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övriga
25780: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 3470000 3470 000,00 0,00 0
25781:
25782: 47 ULOSOTTOVIRASTOT- EXEKUTIONSVERKEN .. 162 211 000 162 211 000,00 0,00 0
25783: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)- Omkost-
25784: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 162211000 162 211 000,00 0,00 0
25785:
25786: 50 VANKEINHOITOLAITOS - FÅNGVÅRDSVÄSEN-
25787: DET ...................................... 833 650 000 833 650 000,00 0,00 0
25788: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25789: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 678 520 000 678 520 000,00 0,00 0
25790: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää-
25791: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomääräraha) -
25792: Statsunderstöd för Kriminalvårdsföreningen för
25793: uppgifter som grundar sig på lagstiftning (Förslag-
25794: sanslag) ................................ 36 040 000 36 040 000,00 0,00 0
25795: 51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittami-
25796: seen- Statsunderstöd för annat kriminalvårdsar-
25797: bete ................................... 15190000 15190 000,00 0,00 0
25798: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo-
25799: jen perustamis- ja peruskorjausmenoihin (Siirto-
25800: määräraha 3v) - Statsunderstöd för Kriminal-
25801: vårdsföreningen för anläggnings- och grundrepa-
25802: rationsutgifter för verksamhetsutrymmen
25803: (Reservationsanslag 3år) ................... 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
25804: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset(Siirtomäärä-
25805: raha 3v) - Nybyggnader och grundreparationer
25806: (Reservationsanslag 3år) ................... 27700000 27 700 000,00 0,00 0
25807: 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyö-
25808: nä (Siirtomääräraha 3v) - Nybyggnader och
25809: grundreparationer vilka utförs såsom arbete i öp-
25810: pen anstalt (Reservationsanslag 3år) .......... 47 800 000 47 800 000,00 0,00 0
25811: 76 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen (Siirto-
25812: määräraha 3v) - Sysselsättande av frigivna fång-
25813: ar (Reservationsanslag 3år) ................. 4000000 4000000,00 0,00 0
25814: 77 Työsiirioloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha
25815: 3v) - Arbeten förarbetskolonier (Reservations-
25816: anslag 3år) .............................. 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0
25817: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha 3v) -
25818: Jord- och vattenbyggen (Reservationsanslag 3år). 900 000 900 000,00 0,00 0
25819:
25820: 60 ERÄÄT VIRASTOT- VISSA VERK ............. 16 040 000 14951944,12 -1 088 055,88 7
25821: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
25822: slagsanslag) ............................. 10 740 000 9651944,12 -1 088 055,88 10
25823: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25824: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 5 300 000 5 300 000,00 0,00 0
25825: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25826: sivu
25827: 25 Pl. -Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 31
25828: Luku -Kap. Talousarvio Ttlinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25829: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25830: Mom.- Mom.
25831: Suurempi - Högre %
25832: Pienempi - Lägre (-)
25833:
25834:
25835: 70 VAALIT - VAL. ............................. 6 500 000 5631 214,09 -868 785,91 13
25836: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För-
25837: slagsanslag) ............................. 6 500 000 5 631 214,09 -868 785,91 13
25838:
25839: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
25840: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM JUSTITIEMI-
25841: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .......... 102 270 000 99 689 106,43 -2 580 893,57 3
25842: 25 Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen (Siirtomää-
25843: räraha 2v) - Utvecklande av förvaltningen och
25844: personalen (Reservationsanslag 2år) .......... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
25845: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - ln-
25846: ternationellt samarbete (Förslagsanslag) ....... 6 000 000 4 264 243,53 -1 735 756,47 29
25847: 27 Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha
25848: 2v) - Automatisk databehandling (Reservations-
25849: anslag 2år) .............................. 33 000 000 33 000 000,00 0,00 0
25850: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
25851: konsumtionsutgilter (Förslagsanslag) .......... 11 670 000 11 092 823,59 -577 176,41 5
25852: 50 Eräät valtion maksamat korvaukset jaavustukset
25853: (Arviomääräraha)- Vissa ersättningar och under-
25854: stöd som belalas av staten (Förslagsanslag) .... 30 600 000 30 332 039,31 -267 960,69
25855: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
25856: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 16 000 000 16 000 000,00 0,00 0
25857: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25858: sivu
25859: 26 Pl. • Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 32
25860: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös ·Talousarvio
25861: Budget Bokslut Bokslut • Budget
25862: Mom. • Mom.
25863: Suurempi · Högre %
25864: Pienempi · Lägre (-)
25865:
25866:
25867: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- INRI-
25868: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 10 555 474 000 10 561 723 506,80 6 249 506,80 0
25869:
25870: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTERIET . 92116000 92 116 000,00 0,00 0
25871: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25872: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 92116000 92 116 000,00 0,00 0
25873:
25874: 05 LÄÄNINHALLITUKSET- LÄNSSTYRELSERNA .... 410 525 000 410 477 932,07 -47067,93 0
25875: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25876: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 410525000 410 477 932,07 -47 067,93 0
25877:
25878: 06 REKISTERIHALLINTO - REGISTERFÖRVALT-
25879: NINGEN ................................... 162 604 000 162 466 094,17 -137 905,83 0
25880: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25881: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 140 104 000 140104 000,00 0,00 0
25882: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
25883: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 22 500 000 22 362 094,17 -137 905,83
25884:
25885: 75 POLIISITOIMI- POLISVÄSENDET ............. 2 641 977 000 2 639 477 490,89 -2 499 509,11 0
25886: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25887: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2 549 877 000 2 549 877 000,00 0,00 0
25888: 23 Poliisin erityismenot (Arviomääräraha) - Särskil-
25889: da utgifter för polisen (Förslagsanslag) ......... 70 700 000 68 200 490,89 -2 499 509, 11 4
25890: 74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha 3v)- Vissa
25891: byggnadsarbeten (Reservationsanslag 3år) ..... 21400000 21 400 000,00 0,00 0
25892:
25893: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALT-
25894: NINGEN ................................... 119 389 000 120 264 622,09 875 622,09
25895: 21 Koulutuksen toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)
25896: - Omkostnader för utbildningen (Reservations-
25897: anslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 775000 68 775 000,00 0,00 0
25898: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda utgift-
25899: er (Förslagsanslag) ........................ 4 014 000 4 889 622,09 875 622,09 22
25900: 23 Muut P..elastushallinnon menot (Siirtomääräraha
25901: 2v) - Ovriga utgifter inom räddningsförvaltningen
25902: (Reservationsanslag 2år) ................... 12 100 000 12100 000,00 0,00 0
25903: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan-
25904: delar (Reservationsanslag 2år) ............... 25 300 000 25 300 000,00 0,00 0
25905: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25906: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 9200000 9 200 000,00 0,00 0
25907:
25908: 90 RAJAVARTIOLAITOS - GRÄNSBEVAKNINGSVÄ-
25909: SENDET ................................... 965 664 000 965 664 000,00 0,00 0
25910: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25911: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 881 014 000 881 014 000,00 0,00 0
25912: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha
25913: 3v) - Anskaffning av luft- och bevakningsfarko-
25914: ster (Reservationsanslag 3år) ................ 45 500 000 45 500 000,00 0,00 0
25915: 74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) - Husbyg-
25916: gen (Reservationsanslag 3år) ................ 39150 000 39 150 000,00 0,00 0
25917: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25918: sivu
25919: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 33
25920: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25921: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25922: Mom.- Mom.
25923: Suurempi - Högre
25924: Pienempi - Lägre (-)
25925: %
25926:
25927:
25928: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE JA ALUEELLINEN KEHIT-
25929: TÄMINEN - UNDERSTÖD ÅT KOMMUNER OCH
25930: DEN REGIONALA UTVECKLINGEN ............. 6157 300 000 6 165 778 065,00 8 478 065,00 0
25931: 31 Kuntien yleiset valtionosuudet (Arviomääräraha)
25932: - Allmänna statsandelar tili kommunerna (För-
25933: slagsanslag) ............................. 4 075 000 000 4 083 716 707,00 8 716 707,00 0
25934: 32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomääräraha)
25935: - Understöd åt kommunerna lör kommunsam-
25936: manslagning (Förslagsanslag) ............... 44 000 000 43 932 061 ,00 -67 939,00 0
25937: 33 Kuntien verotulojen täydennys (Arviomääräraha)
25938: - Komplettering av kommunernas skatteinkom-
25939: ster (Förslagsanslag) ...................... 1 934 000 000 1 933 829 297,00 -170 703,00 0
25940: 34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Understöd
25941: tili kommunerna enligt prövning .............. 67 720 000 67 720 000,00 0,00 0
25942: 43 Läänin kehittämisraha (Siirtomääräraha 3v)- Re-
25943: gionalt utvecklingsbidrag (Reservationsanslag
25944: 3år) .................................... 35 400 000 35 400 000,00 0,00 0
25945: 51 Valtionavustus eräille järjestöille - Statsunder-
25946: stöd tili vissa organisationer ................. 1180 000 1180 000,00 0,00 0
25947:
25948: 99 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
25949: MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM INRIKESMINI-
25950: STERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE............ 5 899 000 5 479 302,58 -419 697,42 7
25951: 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
25952: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
25953: (Reservationsanslag 2år) ................... 2 880 000 2 880 000,00 0,00 0
25954: 26 Hallinnonalan erityismenot - Särskilda utgifter
25955: inom förvaltningsområdet ................... 3 019 000 2 599 302,58 -419 697,42 14
25956:
25957:
25958:
25959:
25960: 5 32!232Q
25961: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
25962: sivu
25963: 27 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 34
25964: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25965: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25966: Mom.- Mom.
25967: Suurempi - Högre %
25968: Pienempi - Lägre (-)
25969:
25970:
25971: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
25972: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25973: DE ....................................... . 9 207137 000 9 225 859 872,04 18 722 872,04 0
25974:
25975: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ- FÖRSVARSMINISTE-
25976: RIET ..................................... . 51 024 000 51 846 731,79 822 731,79 2
25977: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
25978: slagsanslag) ............................ . 38 654 000 39 502 301 ,61 848 301,61 2
25979: 21 Tutkimustoiminta (Siirtomääräraha 3v) - Forsk-
25980: ningsverksamhet (Reservationsanslag 3år) ..... 4 570 000 4 570 000,00 0,00 0
25981: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter. 7 300 000 7 274 430,18 -25569,82 0
25982: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
25983: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 500 000 500 000,00 0,00 0
25984:
25985: 12 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT ME-
25986: NOT- FÖRSVARSMAKTENS AVLÖNINGS- OCH
25987: ÖVRIGA UTGIFTER ......................... . 3 093172 000 3 104 351 080,45 11 179 080,45 0
25988: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
25989: slagsanslag) ............................ . 2 702 870 000 2 714 049 080,45 11 179 080,45 0
25990: 21 Eräiden laitosten toimintamenot (Siirtomääräraha
25991: 2v) - Omkostnader lör vissa inrättningar
25992: (Reservationsanslag 2år) .................. . 69417 000 69 417 000,00 0,00 0
25993: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
25994: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 320 885 000 320 885 000,00 0,00 0
25995:
25996:
25997: 14 ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT- UNDER-
25998: HÅLL AV VÄRNPLIKTIGA .................... . 605 980 000 604 998 648,40 -981351,60 0
25999: 02 Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha)
26000: - Dagspenningar och reservistlöner (Förslagsan-
26001: slag) .................................. . 198 000 000 207 225 518,71 9 225 518,71 5
26002: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
26003: slag) .................................. . 80 000 000 83 427 796,61 3 427 796,61 4
26004: 21 Muonitus (Arviomääräraha) - Proviantering (För-
26005: slagsanslag) ............................ . 189 080 000 177 478 079,79 -11 601 920,21 6
26006: 22 Vaatetus ja puhtaanapito (Siirtomääräraha 3v) -
26007: Beklädnad, tvätt och hygien (Reservationsanslag
26008: 3år) ................................... . 106 500 000 106 500 000,00 0,00 0
26009: 23 Terveydenhuolto (Arviomääräraha) - Hälsovård
26010: (Förslagsanslag) ......................... . 32 400 000 30 367 253,29 -2 032 746,71 6
26011:
26012: 25 PUOLUSTUSMATERIAALIN HANKINTA- JA KÄYT-
26013: TÖMENOT - UTGIFTER FÖR FÖRNYANDE OCH
26014: ANVÄNDNING AV FÖRSVARSMATERIEL ....... . 4 450 600 000 4 450 600 000,00 0,00 0
26015: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha
26016: 3v) Anskaffning av försvarsmateriel
26017: (Reservationsanslag 3år) .................. . 3 149 000 000 3 149 000 000,00 0,00 0
26018: 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärä-
26019: raha 3v) - Användning och underhåll av utrust-
26020: ning (Reservationsanslag 3år) .............. . 1 301 600 000 1 301 600 000,00 0,00 0
26021:
26022: 27 KIINTEISTÖMENOT- UTGIFTER FÖR FASTIGHE-
26023: TER .......................... · · ·. · · · · · · · · 764 078 000 771 753 366,60 7 675 366,60
26024: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26025: sivu
26026: 27 Pl.- Ht. Budgetens förverktigande år 1993 sida 35
26027: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26028: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26029: Mom.- Mom.
26030: Suurempi - Högre %
26031: Pienempi - Lägre (-)
26032:
26033: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha)- Fastighe-
26034: ters drift (Förslagsanslag) ................... 365248 000 372 923 366,60 7 675 366,60 2
26035: 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden korjaus
26036: ja kunnossapito (Siirtomääräraha 3v) - Repara-
26037: tion och underhåll av byggnader, militärområden
26038: och -anläggningar (Reservationsanslag 3år) .... 89 000 000 89 000 000,00 0,00 0
26039: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää-
26040: räraha 3v) - Nybyggnader och grundförbättringar
26041: (Reservationsanslag 3år) ................... 161 800 000 161 800 000,00 0,00 0
26042: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v)- Grund-
26043: förbättringar (Reservationsanslag 3år) ......... 77 500 000 77 500 000,00 0,00 0
26044: 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siirto-
26045: määräraha 3v) - Byggnadsarbeten på militära
26046: områden och anläggningar (Reservationsanslag
26047: 3år) .................................... 58 330 000 58 330 000,00 0,00 0
26048: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära-
26049: ha 2v) - lnköp och expropriation av fastigheter
26050: (Reservationsanslag 2år) ................... 12 200 000 12 200 000,00 0,00 0
26051:
26052: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTOIMINTA
26053: - INTERNATIONELL FREDSBEVARANDE VERK-
26054: SAMHET ................................... 107 693 000 107 435 817,84 -257182,16 0
26055: 21 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja sotilas-
26056: tarkkailijatehtävät (Siirtomääräraha 3v) - Bered-
26057: skaps- och militärobservatörsuppgifter i den freds-
26058: bevarande verksamheten (Reservationsanslag
26059: 3år) .................................... 17 976 000 17 976 000,00 0,00 0
26060: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varus-
26061: tamismenot (Siirtomääräraha 2v) - De finska
26062: övervakningsstyrkornas förvaltnings- och utrust-
26063: ningsutg~ter (Reservationsanslag 2år) ......... 88 600 000 88 600 000,00 0,00 0
26064: 24 ETYKin toimeenpanosta aiheutuvat menot (Arvio-
26065: määräraha) - Utgifter för verkställandet av KSSE
26066: (Förslagsanslag) .......................... 1117000 859 817,84 -257182,16 23
26067:
26068: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN
26069: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FÖR-
26070: SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 134 590 000 134 874 226,96 284 226,96 0
26071: 02 Työrajoilleisien palkkaukset (Arviomääräraha) -
26072: Arbetshandikappades avlöning (Förslagsanslag) . 72 050 000 72 536 113,26 486 113,26
26073: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur-
26074: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfallser-
26075: sättningar på grund av olyckan vid Lappo patron-
26076: fabrik (Förslagsanslag) ..................... 340 000 338113,70 -1886,30
26077: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen -
26078: Understödjande av försvarsorganisationers verk-
26079: samhei ................................. 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
26080: 51 Korvaus sotilasilmailun lentokenttä- ja lennonvar-
26081: mistuspalvelujen tuottamisesta (Siirtomääräraha
26082: 3v) - Ersättning för produktion av flygfälts- och
26083: flygsäkerhetstjänster för den militära luftfarten
26084: (Reservationsanslag 3år) ................... 59 000 000 59 000 000,00 0,00 0
26085: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue-
26086: ringar (Förslagsanslag) ..................... 200 000 0,00 -200 000,00 100
26087: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26088: sivu
26089: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 36
26090: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26091: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26092: Mom.- Mom.
26093: Suurempi - Högre %
26094: Pienempi - Lägre (-)
26095:
26096:
26097: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
26098: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 34 249 461 000 34 028 674 009,48 -220 786 990,52
26099:
26100: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINISTE-
26101: RIET ...................................... 90 800 000 90 799 430,55 -569,45 0
26102: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)- Omkost-
26103: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 90 800 000 90 799 430,55 -569,45 0
26104:
26105: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS-
26106: STATENS EKONOMISKA FORSKNINGSCENTRAL. 18 823 000 18 823 000,00 0,00 0
26107: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26108: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 18 823 000 18 823 000,00 0,00 0
26109:
26110: 05 VALTIOKONTIORI - STATSKONTORET ........ 615 342 000 545 324 904,27 -70 017 095,73 11
26111: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26112: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 261 942 000 261 906 798,10 -35 201,90 0
26113: 25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha 2v)
26114: - Statens personalarrangemang (Reservations-
26115: anslag 2år) .............................. 91 500 000 91 500 000,00 0,00 0
26116: 50 Eräät valtion maksamat korvaukset (Arviomäärä-
26117: raha) - Ersättningar som belalas av staten (För-
26118: slagsanslag) ............................. 220 600 000 189 958 325,90 -30 641 674,10 14
26119: 83 Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille (Arviomää-
26120: räraha) - Pensionsavgiftslån tili statens affär-
26121: sverk (Förslagsanslag) ..................... 40 000 000 834 519,00 -39165481,00 98
26122: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha 3v) -
26123: Anskaffning av aktier(Reservationsanslag 3år) ... 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
26124: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha)
26125: - Tryggande av statens fordringar (Förslagsan-
26126: slag) ................................... 300 000 125 261,27 -174 738,73 58
26127:
26128: 07 ELÄKKEET- PENSIONER .................... 11 571 962 000 11 518 697166,76 -53 264 833,24 0
26129: 05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntou-
26130: tusmenot (Arviomääräraha) - Ordinarie pension-
26131: er, familjepensioner samt rehabiliteringsutgifter
26132: (Förslagsanslag) .......................... 10 964 016 000 10 936 139 369,23 -27 876 630,77 0
26133: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra
26134: pensioner (Förslagsanslag) ................. 145 994 000 125 883 353,93 -20 110 646,07 14
26135: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - ÖVriga
26136: pensionsutgifter (Förslagsanslag) ............. 146 252 000 141 006 551,50 -5 245 448,50 4
26137: 61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomääräraha)-
26138: Ränta tili statens pensionslörsäkringsfond(För-
26139: slagsanslag) ............................. 315 700000 315667 892,10 -32107,90 0
26140:
26141: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO -
26142: STATENS REVISIONSVERK ................... 24 926 000 24 926 000,00 0,00 0
26143: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26144: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 24 926 000 24 926 000,00 0,00 0
26145:
26146: 18 VEROHALLINTO- SKATIEFÖRVALTNINGEN .... 1 513 810 000 1 513 810 000,00 0,00 0
26147: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26148: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 513 810 000 1 513 810 000,00 0,00 0
26149: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26150: sivu
26151: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 37
26152: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26153: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26154: Mom.- Mom.
26155: Suurempi - Högre %
26156: Pienempi - Lägre (-)
26157:
26158:
26159: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNALLE
26160: - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDSKAPET
26161: ÅLAND .................................... 602 800 000 601 895 911 ,96 -904 088,04 0
26162: 30 Verotaloudellinen tasoitus (Arviomääräraha) -
26163: Skattefinansiell utjämning (Förslagsanslag) ..... 600 300 000 599 895 911 ,96 --404 088,04 0
26164: 32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen
26165: - Ersättning för bortfall av kommunalskatt ..... 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
26166: 40 Arpajaisveron tuoton kaiauttaminen Ahvenan-
26167: maan maakunnalle - terbäringav intäkterna av
26168: lotteriskatten tili landskapet Åland ............ 500 000 0,00 -500 000,00 100
26169:
26170: 40 TULLILAITOS- TULLVERKET ................. 466 865 000 466 865 000,00 0,00 0
26171: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26172: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 461 745 000 461 745 000,00 0,00 0
26173: 66 Kansainvälisen tullijä~estön kautta ohjattava kehi-
26174: tysapu (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklingshjälp
26175: som styrs via en intemationell tullorganisation
26176: (Reservationsanslag 3år) ................... 220 000 220 000,00 0,00 0
26177: 74 Tullitalojen rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) -
26178: Tullhusbyggen (Reservationsanslag 3år) ....... 4 900 000 4 900 000,00 0,00 0
26179:
26180: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN ...... 175 965 000 175 965 000,00 0,00 0
26181: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26182: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 175 965 000 175 965 000,00 0,00 0
26183:
26184: 54 PANKKITARKASTUSVIRASTO- BANKINSPEKTIO-
26185: NEN ...................................... 18 000 000 13 501 423,50 --4 498 576,50 25
26186: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha)- Omkostnader
26187: (Förslagsanslag) .......................... 18 000 000 13 501 423,50 --4 498 576,50 25
26188:
26189: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖRVALT-
26190: NINGEN ................................... 1 447 220 000 1 446 366 000,00 -854 000,00 0
26191: 11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamatto-
26192: mat vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförutsed-
26193: da hyresutgifter för statens ämbetsverk och inrätt-
26194: ningar (Förslagsanslag) .................... 1 000 000 146 000,00 -854 000,00 85
26195: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26196: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 098 420 000 1 098 420 000,00 0,00 0
26197: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Repa-
26198: ration och ombyggnad (Reservationsanslag 3år) . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
26199: 76 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion talonra-
26200: kennusten suunnittelu ja koerakentaminen (Siirto-
26201: määräraha 3v) - Byggande av ämbetshus samt
26202: planering av statens husbyggen och experimen-
26203: tellt byggande (Reservationsanslag 3år) ........ 207 800 000 207 800 000,00 0,00 0
26204: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi-
26205: nen (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av fastig-
26206: heter och bostadsaktier (Reservationsanslag 3år). 40 000 000 40 000 000,00 0,00 0
26207:
26208: 70 VALTIONHALLINNON KEHITTÄMISKESKUS -
26209: STATENS UTVECKLI NGSCENTRAL. ............ 14 640 000 14 640 000,00 0,00 0
26210: 21 Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintatukea
26211: enintään 6 000 000) (Siirtomääräraha 2v) - Om-
26212: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 14 640 000 14 640 000,00 0,00 0
26213: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26214: sivu
26215: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 38
26216: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
26217: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26218: Mom.- Mom.
26219: Suurempi - Högre %
26220: Pienempi - Lägre (-)
26221:
26222:
26223: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKI-
26224: LÖSTÖHALLINNON TUKITOIMET- FÖRNYANDE
26225: AV FÖRVALTNINGEN OCH VISSA STÖDÅTGÄR-
26226: DER 1PERSONALADMINISTRATIONEN ......... . 59 695 000 62 015 611,80 2 320 611,80 4
26227: 02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha) -
26228: Vissa andra löner och arvoden (Förslagsanslag) . 3 291 000 730 337,80 -2 560 662,20 78
26229: 78 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha
26230: 3v) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet
26231: (Reservationsanslag 3år) .................. . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
26232: 21 Virastojen ja laitosten organisaatiomuutosten tu-
26233: keminen (Siirtomääräraha 3v) - Stödjande av
26234: organisationsförändringarna inom ämbetsverken
26235: och inrättningarna (Reservationsanslag 3år) .... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
26236: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 3v) -
26237: Främjande av arbetarskyddet (Reservations-
26238: anslag 3år) ............................. . 6 604 000 6 604 000,00 0,00 0
26239: 24 Henkilöstöruokailun järjestäminen (Siirtomäärära-
26240: ha 3v) - Anordnande av personalmåltider
26241: (Reservationsanslag 3år) .................. . 6 800 000 6 800 000,00 0,00 0
26242: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista
26243: menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av
26244: utgifterna på grund av utbildnings- och avgångs-
26245: bidragsfonden (Förslagsanslag) ............. . 23 000 000 27 881 274,00 4 881 274,00 21
26246:
26247: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITIAIN JAKAMATIOMAT
26248: MENOT- VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDELAS
26249: ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............. . 25 200 000 28134 998,76 2 934 998,76 12
26250: 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden
26251: tarkistuksista aiheutuvat menot (Arviomääräraha)
26252: - Utgifter föranledda av justeringar av kostnads-
26253: kalkyler för husbyggnadsprojekt (Förslagsanslag). 100 000 253 800,91 153 800,91 154
26254: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var-
26255: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä-
26256: rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller författning
26257: grundade utgifter för vilka särskilt anslag icke ingår
26258: i budgeten (Förslagsanslag) ................ . 100 000 28144,00 -71 856,00 72
26259: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda ut-
26260: gifter .................................. . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100
26261: 97 Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskrivningar
26262: (Förslagsanslag) ......................... . 24 000 000 27 853 053,85 3 853 053,85 16
26263:
26264: 82 POSTIPANKKI OY- POSTSANKEN AB ........ . 5 000 000 4 986 935,40 -13 064,60 0
26265: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio-
26266: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Postban-
26267: ken Ab (Förslagsanslag) ................... . 5 000 000 4 986 935,40 -13 064,60 0
26268:
26269: 83 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT -INTER-
26270: NATIONELLA FINANSINSTITUT ............... . 6 950 000 7 970 842,00 1 020 842,00 15
26271: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön
26272: osakepääoman korottamisesta (Arviomääräraha)
26273: - Finlands andel i höjningen av lnternationella
26274: finansieringsbolagets aktiekapital (Förslagsan-
26275: slag) ................................. .. 6 950 000 7 970 842,00 1 020 842,00 15
26276: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26277: sivu
26278: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 39
26279: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26280: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26281: Mom.- Mom.
26282: Suurempi - Högre %
26283: Pienempi - Lägre (-)
26284:
26285:
26286: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR-
26287: DISKA FINANSINSTITUT ..................... . 47 000000 48 275 210,35 1 275 210,35 3
26288: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö-
26289: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) -
26290: Finlands betalningsandel av del nordiska miljöfi-
26291: nansieringsbolagets kapital (Förslagsanslag) .... 8 800 000 8 981 985,00 181 985,00 2
26292: 69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahaston pää-
26293: omasta (Arviomääräraha)- Finlands betalning-
26294: sandel i Västnordenfonden (Förslagsanslag) .... 1 700 000 1 976 118,53 276118,53 16
26295: 88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin perus-
26296: pääoman korottamisesta (Arviomääräraha) - An-
26297: del av höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens
26298: grundkapital (Förslagsanslag) ............... . 30 900 000 32 399 566,20 1 499 566,20 5
26299: 89 Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Bal-
26300: tian maiden kanssa (Arviomääräraha) - Finlands
26301: deltagande i finansieringssamarbete med de bal-
26302: tiska ländema (Förslagsanslag) ............. . 5 600 000 4 917 540,62 -682459,38 12
26303:
26304:
26305:
26306: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN -INFRIANDE AV
26307: FÖRBINDELSER ........................... . 35 000 000 14107 137,70 -20 892 862,30 60
26308: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si-
26309: toumusten lunastaminen (Arviomääräraha) - ln-
26310: friande av förbindelser som avgivits tili intematio-
26311: nella finansinstitut (Förslagsanslag) .......... . 35 000 000 14 107 137,70 -20 892 862,30 60
26312:
26313:
26314:
26315: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO- JU-
26316: BILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄN-
26317: DIGHET .................................. . 75 000 000 75 000 000,00 0,00 0
26318: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan
26319: rahoittaminen - Finansiering av den verksamhet
26320: som jubileumsfonden för Finlands självständighet
26321: bedriver ............................... . 75 000 000 75 000 000,00 0,00 0
26322:
26323:
26324:
26325: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAKAUTTAMINEN -
26326: STABILISERING AV FINANSMARKNADEN ....... . 16 180 000 000 16 101 500 000,00 -78 500 000,00 0
26327: 50 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja ta-
26328: kausten hoitomenoihin (Arviomääräraha) - Er-
26329: sättning tili statens säkerhetsfond för utgifter för
26330: skötsel av Iän och säkerheter (Förslagsanslag) .. 1 180 000 000 1 101 500 000,00 -78 500 000,00 7
26331: 51 Pankkitoiminnan tukeminen (Siirtomääräraha 3v)
26332: - Stödjande av bankverksamheten (Reser-
26333: vationsanslag 3år) ....................... . 15 000 000 000 15 000 000 000,00 0,00 0
26334:
26335: 88 ERÄÄT RAHOITUSJÄRJESTELYT- VISSA FINAN-
26336: SIEIRINGSARRANGEMANG .................. . 1 210 000 000 1 220 614 109,77 10 614 109,77
26337: 88 Suomen Vientiluotto Oy:n vastuudebentuurien lu-
26338: nastus- lnlösning av Finlands Exportikredit Ab:s
26339: riskdebenturer ........................... . 760 000 000 757 508 783,67 -2 491 216,33 0
26340: 89 Erityistilisaatavan maksaminen Suomen Pankille
26341: (Arviomääräraha) - Betalning av en specialkon-
26342: tofodran tili Finlands Bank (Förslagsanslag) ..... 450 000 000 463105 326,10 13105 326,10 3
26343: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26344: sivu
26345: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 40
26346: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26347: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26348: Mom.- Mom.
26349: Suurempi - Högre
26350: %
26351: Pienempi - Lägre {-)
26352:
26353:
26354: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
26355: MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM Fl-
26356: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 44463 000 34 455 326,66 -10 007 673,34 23
26357: 21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto-
26358: määräraha 2v) - Statens pensionsnämnds om-
26359: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 1 275 000 1 275 000,00 0,00 0
26360: 41 Valtionavustus uusien kuorma-autojen ja niiden
26361: perävaunujen hankintaan (Arviomääräraha) -
26362: Statsunderstöd för anskaffning av nya lastbilar och
26363: släpvagnar tili dem (Förslagsanslag) .......... 10 000 000 2 699 950,00 -7 300 050,00 73
26364: 50 Korvaus Sotainvalidien Veljesliitolle - Ersättning-
26365: ar åt Krigsinvalidemas Brödraförbund ......... 188 000 186 807,00 -1193,00
26366: 58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen - Stöd-
26367: jande av vissa kulturevenemang ............. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
26368: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut
26369: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse
26370: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ... 22000000 19 293 569,66 -2 706 430,34 12
26371: 82 Laina Suomen rahapajan toimintaa jatkamaan pe-
26372: rustetulle valtionyhtiölle - Lån tili det statsbolag
26373: som bildats för att fortsätta verksamheten vid
26374: myntverket i Finland ....................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
26375: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26376: sivu
26377: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 41
26378: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26379: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26380: Mom.- Mom.
26381: Suurempi - Högre %
26382: Pienempi - Lägre (-)
26383:
26384:
26385: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA- UNDER-
26386: VISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
26387: DE ........................................ 28 551 212 000 28 653 449 501 ,22 102237501,22 0
26388:
26389: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINI-
26390: STERIET................................... 87 282 000 87 226 015,00 -55 985,00 0
26391: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26392: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 81 667 000 81 615 728,61 -51 271,39 0
26393: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd .......... 5 615 000 5 610 286,39 --4 713,61 0
26394: 52 Avustus eräiden rakennusten peruskorjaukseen
26395: - Understöd lör ombyggnad av vissa byggnader. 0 0,00 0,00 0
26396:
26397: 02 EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO - EVANGE-
26398: LISK-LUTHERSKA KYRKAN ................... 13 929 000 13 903 357,79 -25642,21 0
26399: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26400: slagsanslag) ............................. 11 340 000 11 326 539,48 -13 460,52 0
26401: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgilter. 1 924 000 1 911 818,31 -12181,69
26402: 50 Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle - Bi-
26403: drag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ..... 665 000 665 000,00 0,00 0
26404:
26405: 05 ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA - ORTODOXA
26406: KYRKOSAMFUNDET ......................... 14 555 000 13 917 711,14 -637 288,86 4
26407: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26408: slagsanslag) ............................. 6 000 000 5 432 932,06 -567 067,94 9
26409: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter. 1 005 000 934 779,08 -70 220,92 7
26410: 50 Eräät avustukset- Vissa understöd .......... 350 000 350 000,00 0,00 0
26411: 51 Avustukset kaluston hankintaan ja korjaustöihin
26412: (Siirtomääräraha 3v) -Understöd för inventa-
26413: rieanskaffningar och för reparationsarbeten
26414: (Reservationsanslag 3år) ................... 200 000 200 000,00 0,00 0
26415: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26416: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
26417:
26418: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - STA-
26419: TENS AUDIVISUELLA CENTRAL ............... 9 320 000 7 581 384,17 -1 738 615,83 19
26420: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26421: slagsanslag) ............................. 3240 000 2 969 603,80 -270 396,20 8
26422: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26423: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 2 140 000 1 057 525,57 -1 082 474,43 51
26424: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgilter. 3 940 000 3 554 254,80 -385 745,20 10
26425:
26426: 07 OPETUSHALLITUS- UTBILDNINGSSTYRELSEN . 126 720 000 126 720 000,00 0,00 0
26427: Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26428: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 126 720 000 126 720 000,00 0,00 0
26429:
26430: 08 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO-
26431: NELLT SAMARBETE ......................... 169 953 000 173 456 455,30 3 503 455,30 2
26432: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26433: slagsanslag) ............................. 5 950 000 6 003 098,48 53 098,48
26434:
26435: 6 321232Q
26436: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26437: sivu
26438: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 42
26439: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
26440: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26441: Mom.- Mom.
26442: Suurempi - Högre %
26443: Pienempi - Lägre (-)
26444:
26445:
26446: 21 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin-
26447: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för
26448: centret för internationellt personutbyte (Reser-
26449: vationsanslag 2år) ....................... . 22 320 000 22 320 000,00 0,00 0
26450: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot
26451: (Siirtomääräraha ~y) - Omkostnader för institute!
26452: för Rysslandoch Osteuropa (Reservationsanslag
26453: 2år) ................................... . 3 460 000 3 460 000,00 0,00 0
26454: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha
26455: 2v) - lnternationellt kulturellt samarbete
26456: (Reservationsanslag 2år) .................. . 44 672 000 44 671 925,85 -74,15 0
26457: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... . 28 834 000 28 834 000,00 0,00 0
26458: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
26459: viomääräraha)- Finansieringsandelar tili interna-
26460: tionella organisationer (Förslagsanslag) ....... . 59 817 000 63 267 430,97 3 450 430,97 6
26461: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
26462: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
26463: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
26464: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag 3år). 2 900 000 2 900 000,00 0,00 0
26465:
26466: 10 KORKEAKOULUT- HÖGSKOLORNA .......... . 4 965 449 000 5 162 638 583,44 197189 583,44 4
26467: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26468: slagsanslag) ............................ . 1810029000 1 809 788 534,02 -240465,98 0
26469: 20 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston hankinta
26470: ~ekä kiinteistöjen käyttö (Siirtomääräraha 3v) -
26471: Ovriga undervisnings- och forskningsutgifter, in-
26472: ventarieanskaffningar samt fastigheters drift
26473: (Reservationsanslag 3år) .................. . 610 996 000 610 996 000,00 0,00 0
26474: 21 Eräiden korkeakoulujen toimintamenot (Siirtomää-
26475: räraha 2v) - Vissa högskolors omkostnader
26476: (Reservationsanslag 2år) .................. . 1 607 694 000 1 607 694 000,00 0,00 0
26477: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26478: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ . 690 000 000 887 430 049,42 197 430 049,42 29
26479: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26480: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 208 700 000 208 700 000,00 0,00 0
26481: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
26482: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag 3år). 38 030 000 38 030 000,00 0,00 0
26483:
26484: 11 VALTION HARJOITTELUKOULUT- STATENS ÖV-
26485: NINGSSKOLOR ............................ . 256 383 000 255 228 483,82 -1154 516,18 0
26486: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26487: slagsanslag) ............................ . 218 580 000 218 794 845,18 214845,18 0
26488: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
26489: slagsanslag) ............................ . 15 720 000 14 350 638,64 -1 369 361,36 9
26490: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
26491: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 16 997 000 16 997 000,00 0,00 0
26492: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26493: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 5 086 000 5 086 000,00 0,00 0
26494:
26495: 19 MUUT KORKEAKOULUMENOT- ÖVRIGA HÖG-
26496: SKOLEUTGIFTER .......................... . 186 780 000 185 385 397,32 -1 394 602,68
26497: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26498: slagsanslag) ............................ . 56 230 000 55168 738,11 -1 061 261,89 2
26499: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26500: sivu
26501: 29 Pl. -Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 43
26502: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26503: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26504: Mom.- Mom.
26505: Suurempi - Högre %
26506: Pienempi - Lägre (-)
26507:
26508:
26509: 21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
26510: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
26511: (Reservationsanslag 2år) ................... 76 710 000 76 710 000,00 0,00 0
26512: 23 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen
26513: järjestäminen- Anordnande av interimistisk barn-
26514: trädgårdslärarutbildning .................... 12 500 000 12 334 896,34 -165103,66
26515: 25 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De veten-
26516: skapliga bibliotekens ADB-verksamhet. ........ 720 000 703 223,36 -16 776,64 2
26517: 26 Eräät opettajankoulutuksen menot- Vissa utgift-
26518: er för lärarutbildning ....................... 27 470 000 27 318 539,51 -151 460,49
26519: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää-
26520: räraha 2v) - Högskolornas gemensamma ADB-
26521: verksamhet (Reservationsanslag 2år) ......... 13150000 13 150 000,00 0,00 0
26522:
26523: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD ................. 3 182 888 000 3 222 293 946,11 39 405 946,11
26524: 21 Valtion opintotukikeskuksen toimintamenot (Siirto-
26525: määräraha 2v) - Statens studiestödscentrals om-
26526: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 21130000 21130 000,00 0,00 0
26527: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan menot
26528: (Siirtomääräraha 2v) - Utgifter för besvärsnämn-
26529: den i studiestödsfrågor (Reservalionsanslag 2år). 630 000 630 000,00 0,00 0
26530: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio-
26531: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för stu-
26532: dieiän (Förslagsanslag) .................... 670 000 000 688 506 380,45 18 506 380,45 3
26533: 55 Opintoraha (Arviomääräraha)- Studiepenning
26534: (Förslagsanslag) .......................... 2 027 000 000 2 108 844 121,66 81 844 121,66 4
26535: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studiepen-
26536: ning för vuxenstudier (Förslagsanslag) ......... 434 128 000 373 890 216,00 -60 237 784,00 14
26537: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä-
26538: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande
26539: (Förslagsanslag) .......................... 30 000 000 29 293 228,00 -706 772,00 2
26540:
26541: 42 VALTION YLEISSIVISTÄVÄT OPPILAITOKSET -
26542: STATENS ALLMÄNBILDANDE LÄROANSTALTER .. 187 004 000 187 004 000,00 0,00 0
26543: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26544: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 138 004 000 138 004 000,00 0,00 0
26545: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26546: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 49 000 000 49 000 000,00 0,00 0
26547:
26548: 43 LUKIOT, PERUSKOULUT JA MUSIIKKIOPPILAITOK-
26549: SET- GYMNASIER, GRUNDSKOLOR OCH MUSIK-
26550: LÄROANSTALTER ........................... 8 664 535 000 8 659 340 374,29 -5 194 625,71 0
26551: 21 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomäärä-
26552: raha) - Studentexamensnämndens utgifter (För-
26553: slagsanslag) ............................. 17 353 000 16133 348,31 -1 219 651,69 7
26554: 25 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (Siirto-
26555: määräraha 2v) - Utveckling av den allmänbildan-
26556: de utbildningen (Reservationsanslag 2år) ....... 9 600 000 9 600 000,00 0,00 0
26557: 30 Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin
26558: (Arviomääräraha) - Siatsandel för gymnasieun-
26559: dervisningens driftskostnader (Förslagsanslag) .. 1 305 400 000 1 304 188 371 ,59 -1211 628,41 0
26560: 31 Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustan-
26561: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för grund-
26562: skoleundervisningens driftskostnader (Förslag-
26563: sanslag) ................................ 6 868 400 000 6 867164 486,89 -1235513,11 0
26564: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26565: sivu
26566: 29 Pl. -Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 44
26567: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26568: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26569: Mom.- Mom.
26570: Suurempi - Högre %
26571: Pienempi - Lägre (-)
26572:
26573:
26574: 34 Valtionosuus lukioiden ja peruskoulujen perusta-
26575: miskustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
26576: för gymnasiernas och grundskolornas anläggning-
26577: skostnader (Förslagsanslag) ................. 221 000 000 220 808 932,00 -191 068,00 0
26578: 51 Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetuk-
26579: seen (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för pri-
26580: vat allmänbildande undervisning (Förslagsanslag). 38 882 000 38 368103,50 -513 896,50
26581: 52 Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttökustan-
26582: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för musik-
26583: läroanstalternas driftskostnader (Förslagsanslag). 203 900 000 203 077 132,00 -822 868,00 0
26584:
26585: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET -
26586: STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER ............ 2 702104 000 2 703 244 260,54 1140 260,54 0
26587: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26588: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2 462 999 000 2 462 999 000,00 0,00 0
26589: 25 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (Siirto-
26590: määräraha 2v) - Utvecklande av yrkesutbildning
26591: (Reservationsanslag 2år) ................... 15 360 000 15 360 000,00 0,00 0
26592: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26593: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 3 000 000 4140 260,54 1140 260,54 38
26594: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26595: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 199 715 000 199 715 000,00 0,00 0
26596: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
26597: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag 3år). 21 030 000 21 030 000,00 0,00 0
26598:
26599: 65 KUNNALLISET JA YKSITYISET AMMATILLISET OP-
26600: PILAITOKSET- KOMMUNALA OCH PRIVATA VR-
26601: KESLÄROANSTALTER ....................... 2 847 815 000 2 841 950 779,93 -5 864 220,07 0
26602: 30 Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitos-
26603: ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat-
26604: sandel för kommunala yrkesläroanstalters drifts-
26605: kostnader (Förslagsanslag) ................. 2 218 700 000 2 213 581 559,93 -5118 440,07 0
26606: 34 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ammatillis-
26607: ten oppilaitosten perustamiskustannuksiin (Siirto-
26608: määräraha 3v) - Siatsandel och statsunderstöd
26609: för de kommunala läroanstalternas anläggning-
26610: skostnader (Reservationsanslag 3år) .......... 210 600 000 210 600 000,00 0,00 0
26611: 37 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto-
26612: määräraha 3v)- Statsunderstöd för fastighetsan-
26613: skaffningar(Reservationsanslag 3år) ........... 13 500 000 13 500 000,00 0,00 0
26614: 50 Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitos-
26615: ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat-
26616: sandel för privata yrkesläroanstalters driftskostna-
26617: der (Förslagsanslag) ....................... 251 000 000 249 258 771 ,00 -1 741 229,00
26618: 51 Valtionavustus ammatillisten erityisoppilaitosten
26619: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun-
26620: derstöd för specialyrkesläroanstalters driftskostna-
26621: der (Förslagsanslag) ....................... 137 000 000 137 995 449,00 995 449,00
26622: 53 Valtionosuus ja -avustus yksityisten ammatillisten
26623: oppilaitosten perustamiskustannuksiin (Siirtomää-
26624: räraha 3v) - Siatsandel och statsunderstöd för
26625: privata yrkesläroanstalters anläggningskostnader
26626: (Reservationsanslag 3år) ................... 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0
26627: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Anskaff-
26628: ning av aktier (Reservationsanslag 3år) ........ 15 000 15 000,00 0,00 0
26629: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26630: sivu
26631: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 45
26632: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26633: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26634: Mom.- Mom.
26635: Suurempi - Högre %
26636: Pienempi - Lägre (-)
26637:
26638:
26639: 66 OPPISOPIMUSKOULUTUS - LÄROAVTALSUT-
26640: BILDNING .................................. 212 810 000 170 077 904,81 -42 732 095,19 20
26641: 27 Kurssitoiminta (Arviomääräraha)- Kursverksam-
26642: hei (Förslagsanslag) ....................... 94 700 000 74 125 854,81 -20574145,19 22
26643: 30 Valtionapu oppisopimuskoulutuksen palkkausme-
26644: noihin (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för av-
26645: löningsutgilter för läroavtalsutbildning (Förslag-
26646: sanslag) ................................ 6 910 000 9 051 210,00 2141 210,00 31
26647: 40 Korvaus työnantajille (Arviomääräraha) - Ersätt-
26648: ning tili arbetsgivarna (Förslagsanslag) ........ 111 200 000 86 900 840,00 -24 299 160,00 22
26649:
26650: 69 AIKUISKOULUTUS - VUXENUTBILDNING ....... 2 020 786 000 1 912 431 275,37 -1 08 354 724,63 5
26651: 10 Opetushallinnon henkilöstökoulutus (Siirtomäärä-
26652: raha 2v)- Undervisningsförvaltningens personal-
26653: utbildning (Reservationsanslag 2år) ........... 45 201 000 45 201 000,00 0,00 0
26654: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha
26655: 2v) - Utvecklande av vuxenutbildningen
26656: (Reservationsanslag 2år) ................... 15 410 000 15410000,00 0,00 0
26657: 26 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomääräraha)
26658: - Fackliga kompetensexamina (Förslagsanslag). 5 850 000 5 800 702,98 -49297,02
26659: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26660: Avgiltsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 1 000 000 225 776,51 -774 223,49 77
26661: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk-
26662: siin (Arviomääräraha)- Siatsandel för medborga-
26663: rinstitutens driltskostnader (Förslagsanslag) ..... 379 215 000 379 189 703,00 -25 297,00 0
26664: 31 Valtionavustus ammatillisten aikuiskoulutuskes-
26665: kusten perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha
26666: 3v) - Statsunderstöd för anläggningskostnader
26667: lör yrkesutbildningscentrer lör vuxna (Reserva-
26668: tionsanslag 3år) .......................... 30 860 000 30 860 000,00 0,00 0
26669: 32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis-
26670: koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Statsun-
26671: derstöd och -ersättning tili yrkesutbildningscentrer
26672: för vuxna (Förslagsanslag) .................. 256 000 000 255 699 518,86 -300481,14 0
26673: 33 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesinriktad vux-
26674: enutbildning ............................. 699 400 000 596 081 565,63 -103 318 434,37 15
26675: 50 Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuksiin
26676: (Arviomääräraha)- Statsbidrag lör folkhögskolor-
26677: nas driftskostnader (Förslagsanslag) .......... 329 500 000 326 061 150,00 -3 438 850,00
26678: 51 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten
26679: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun-
26680: derstöd för specialyrkesläroanstalters driltskostna-
26681: der (Förslagsanslag) ....................... 123 650 000 123 649 963,00 -37,00 0
26682: 52 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten
26683: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) -
26684: Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalternas
26685: anläggningskostnader (Reservationsanslag 3år) . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0
26686: 53 Valtionavustus järjestöille - Statsunderstöd tili
26687: organisationer ............................ 49 250 000 49 249 400,00 -600,00 0
26688: 55 Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuksiin
26689: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd lör studie-
26690: centralers driftskostnader (Förslagsanslag) ..... 60 200 000 59 752 495,39 -447 504,61
26691: 56 Valtionavustukset kesäyliopistoille ja kirjeopiske-
26692: luun - Statsbidrag tili sommaruniversitet och lör
26693: brevstudier .............................. 8 650 000 8 650 000,00 0,00 0
26694: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26695: sivu
26696: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 46
26697: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26698: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26699: Mom.- Mom.
26700: Suurempi - Högre %
26701: Pienempi - Lägre (-)
26702:
26703:
26704: 57 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha 3v) -
26705: Vissa byggnadsunderstöd (Reservationsanslag
26706: 3år) ................................... . 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0
26707:
26708: 80 VARASTOKIRJASTO- DEPÅBIBLIOTEKET ..... . 4 405 000 4 391 231,43 -13 768,57 0
26709: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26710: slagsanslag) ............................ . 2 880 000 2 866 231,43 -13 768,57 0
26711: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
26712: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 1 525 000 1 525 000,00 0,00 0
26713:
26714: 81 RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS -
26715: FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTITUTET. 2 990 000 2 836 858,33 -153141,67 5
26716: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26717: slagsanslag) ............................ . 1 810 000 1 656 858,33 -153141,67 8
26718: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
26719: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 1180 000 1180 000,00 0,00 0
26720:
26721: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS -
26722: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA
26723: SPRÅKEN ................................. . 13 927 000 13 103 030,53 -823 969,47 6
26724: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26725: slagsanslag) ............................ . 7 710 000 7 559 214,45 -150 785,55 2
26726: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26727: Avgiltsbelagd service (Förslagsanslag) ........ . 1 787 000 1113 816,08 -673183,92 38
26728: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
26729: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 4430000 4 430 000,00 0,00 0
26730:
26731: 83 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET ......... . 35 470 000 34 757 031,15 -712 968,85 2
26732: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26733: slagsanslag) ............................ . 26130 000 25 555 283,85 -574 716,15 2
26734: 10 Kiinteistöjen käy1tö (Arviomääräraha) - Fastighe-
26735: ters drift (Förslagsanslag) .................. . 4 780 000 4 643 520,65 -136479,35 3
26736: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26737: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ . 700 000 698 226,65 -1773,35 0
26738: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
26739: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 3 860 000 3 860 000,00 0,00 0
26740:
26741: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN -
26742: FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDET AV VE-
26743: TENSKAPEN .............................. . 554 098 000 552 267 659,59 -1 830 340,41 0
26744: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
26745: slagsanslag) ............................ . 110 130 000 107134 249,12 -2 995 750,88 3
26746: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
26747: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 8520000 8 520 000,00 0,00 0
26748: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto-
26749: määräraha 3v) - Finlands Akademis forsknings-
26750: anslag (Reservationsanslag 3år) ............ . 143 475 000 143 475 000,00 0,00 0
26751: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie-
26752: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
26753: och penninglotterivinstmedel för främjande av ve-
26754: tenskapen (Förslagsanslag) ................ . 245 342 000 247 320 526,94 1 978 526,94
26755: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26756: sivu
26757: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 47
26758: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26759: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26760: Mom.- Mom.
26761: Suurempi - Högre %
26762: Pienempi - Lägre (-)
26763:
26764:
26765: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
26766: viomääräraha) - Finansieringsandelar tili interna-
26767: tionella organisationer (Förslagsanslag) ....... . 45631000 44 817 883,53 -813116,47 2
26768: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26769: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
26770:
26771: 89 TIETEEN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
26772: FÖR VETENSKAPEN ........................ . 2 750 000 2 750 000,00 0,00 0
26773: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen(Siirto-
26774: määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning av
26775: vissa verk (Reservationsanslag 2år) .......... . 1 630 000 1 630 000,00 0,00 0
26776: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... . 1120 000 1120 000,00 0,00 0
26777:
26778: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR
26779: KONST ................................... . 854178 000 863 785 848,62 9 607 848,62
26780: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
26781: slagsanslag) ............................ . 4 330 000 4 039 483,92 -290 516,08 7
26782: 31 Valtionosuusteattereiden ja orkestereiden käyttö-
26783: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för
26784: teatrars och orkestrars driftskostnader (Förslag-
26785: sanslag) ............................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
26786: 51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (Ar-
26787: viomääräraha) - Stipendier åt konstnärer, förfat-
26788: tare och översättare(Förslagsanslag) ......... . 49 100 000 49 679 621 ,50 579 621,50
26789: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-
26790: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
26791: och penninglotterivinstmedel förfrämjande av
26792: kansten (Förslagsanslag) .................. . 660 558 000 669 876 743,20 9 318 743,20
26793: 53 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) - Vissa
26794: understöd (Reservationsanslag 3år) .......... . 11 240 000 11 240 000,00 0,00 0
26795: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26796: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
26797: 76 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustaminen (Siir-
26798: tomääräraha 3v) - Byggnadsarbetena på och
26799: inredning av operahuset (Reservationsanslag
26800: 3år) ................................... . 125 450 000 125 450 000,00 0,00 0
26801:
26802: 92 VALTION TAIDEMUSEO- STATENS KONSTMU-
26803: SEUM .................................... . 28 990 000 28 518 314,33 --471 685,67 2
26804: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26805: slagsanslag) ............................ . 13 870 000 13403112,04 --466 887,96 3
26806: 21 Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoiminta (Siirto-
26807: määräraha 2v) - Musei-, forsknings- och doku-
26808: mentationsverksamhet (Reservationsanslag 2år) . 3 860 000 3 860 000,00 0,00 0
26809: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26810: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ . 2 600 000 2 597 388,83 -2611,17 0
26811: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter. 3 960 000 3 957 813,46 -2186,54 0
26812: 72 Museokokoelmien kartuttaminen (Siirtomääräraha
26813: 3v)- Utökning av museisamlingar (Reservations-
26814: anslag 3år) ............................. . 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0
26815: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26816: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
26817: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26818: sivu
26819: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 48
26820: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26821: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26822: Mom.- Mom.
26823: Suurempi - Högre %
26824: Pienempi - Lägre (-)
26825:
26826:
26827: 93 MUSEOVIRASTO JA KULTIUURIPERINNE - MU-
26828: SEIVERKET OCH KULTURARVET .............. 117513000 116127 772,30 -1 385 227.70
26829: 01 Museoviraston palkkaukset (Arviomääräraha) -
26830: Avlöningar för museiverket (Förslagsanslag) .... 40 530 000 39107 659,99 -1 422 340,01 4
26831: 21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(Siirto-
26832: määräraha 2v) - Omkostnader för förvaltnings-
26833: nämnden för Sveaborg (Reservationsanslag 2år). 21 253 000 21 253 000,00 0,00 0
26834: 28 Museoviraston maksullinen palvelutoiminta (Arvio-
26835: määräraha) - Museiverkets avgiftsbelagda servi-
26836: ce (Förslagsanslag) ....................... 1 400 000 1 399 212,31 -787,69 0
26837: 29 Museoviraston muut kulutusmenot (Siirtomäärära-
26838: ha 2v) - Museiverkets övriga konsumtionsutgifter
26839: (Reservationsanslag 2år) ................... 14 080 000 14 080 000,00 0,00 0
26840: 30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Arvio-
26841: määräraha) - Statsandelar och -understöd för
26842: museer (Förslagsanslag) ................... 9 550 000 9 550 000,00 0,00 0
26843: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle(Arviomää-
26844: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne
26845: Oy (Förslagsanslag) ....................... 900 000 900 000,00 0,00 0
26846: 50 Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomäärä-
26847: raha 3v)- Understöd för restaurering av byggna-
26848: der (Reservationsanslag 3år) ................ 18 380 000 18 380 000,00 0,00 0
26849: 52 Eräät avustukset - Vissa understöd .......... 1 020 000 1 017 000,00 -3000,00 0
26850: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (Siirtomää-
26851: räraha 3v) - Grundförbättringar och husbyggen
26852: (Reservationsanslag 3år) ................... 10 300 000 10 300 000,00 0,00 0
26853: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
26854: (Arviomääräraha) - Utgifter lör skydd av kultur-
26855: miljö (Förslagsanslag) ...................... 100000 140 900,00 40 900,00 41
26856:
26857: 94 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET ... 662190 000 662 148 797,28 -41202,72 0
26858: 01 Näkövammaisten kirjaston palkkaukset (Arvio-
26859: määräraha) - Avlöningar vid biblioteket för syn-
26860: skadade (Förslagsanslag) ................... 8 400 000 8 362 345,89 -37654,11 0
26861: 29 t:-)äkövammaisten kirjaston muut kulutusmenot -
26862: Ovriga konsumtionsutgifter vid biblioteket för syn-
26863: skadade ................................ 7 800 000 7 797194,39 -2 805,61 0
26864: 30 Valtionosuus ja -avustus ki~astojen käyttökustan-
26865: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel och -un-
26866: derstöd för bibliotekens driftskostnader (Förslag-
26867: sanslag) ................................ 606 990 000 606 989 302,00 -698,00 0
26868: 32 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin
26869: (Arviomääräraha) - Siatsandel lör anläggning-
26870: skostnaderna för bibliotek (Förslagsanslag) ..... 39000 000 38 999 955,00 -45,00 0
26871:
26872: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO- FINLANDS FILM-
26873: ARKIV ..................................... 11 555 000 11 476 856,82 -78143,18
26874: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
26875: slagsanslag) ............................. 5 710 000 5 631 908,54 -78091.46
26876: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
26877: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 1 600 000 1 599 957,70 -42,30 0
26878: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter. 3 745 000 3 744 990,58 -9.42 0
26879: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26880: sivu
26881: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 49
26882: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26883: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26884: Mom.- Mom.
26885: Suurempi - Högre
26886: Pienempi - Lägre (-)
26887: %
26888:
26889:
26890: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
26891: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 500 000 50:-JOOO,OO 0,00 0
26892:
26893: 96 KULTTUURIN MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER
26894: FÖR KULTUREN ............................ 32 433 000 31 936 839,66 -496160,34 2
26895: 01 Valtion elokuvatarkastamon palkkaukset (Arvio-
26896: määräraha) - Avlöningar för statens filmgransk-
26897: ningsbyrå (Förslagsanslag) .................. 2 080 000 1 774 691,58 -305 308,42 15
26898: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa
26899: kcpierings- och bandinspelningsersättningar .... 15 673 000 15 673 000,00 0,00 0
26900: 29 Valtion elokuvatarkastamon muut kulutusmenot-
26901: Övriga konsumtionsutgifter för statens filmgransk-
26902: ningsbyrå ............................... 350 000 159 181,66 -190 818,34 55
26903: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin-
26904: taan (Arviomääräraha) - Statsandelar och -un-
26905: derstöd för kulturverksamhet i kommunerna (För-
26906: slagsanslag) ............................. 500 000 500 000,00 0,00 0
26907: 50 Eräät avustukset- Vissa understöd .......... 13 830 000 13 829 966,42 -33,58 0
26908:
26909: 98 LIIKUNNAN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE-
26910: MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTT OCH UNG-
26911: DOMSFOSTRINGSARBETE ................... 582 400 000 606 949 332,15 24 549 332,15 4
26912: 50 Veikkauksenja raha-arpajaisten voittovarat urhei-
26913: lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Arviomää-
26914: räraha) - Tippnings- och penninglotterivinstme-
26915: del för stödjande av idrott och fysisk Iosiran (För-
26916: slagsanslag) ............................. 458 700 000 479 018 985,65 20 318 985,65 4
26917: 51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori-
26918: senkasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha)-
26919: Tippnings- och penninglotterivinstmedel för stöd-
26920: jande av ungdomsfostringsarbete (Förslagsan-
26921: slag) ................................... 123 200 000 127 430 346,50 4 230 346,50 3
26922: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille -
26923: Statsbidrag åt idrottsutbildningscentrer ......... 500 000 500 000,00 0,00 0
26924:
26925:
26926:
26927:
26928: 7 321232Q
26929: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26930: sivu
26931: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 50
26932: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26933: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26934: Mom.- Mom.
26935: Suurempi - Högre %
26936: Pienempi - Lägre (-)
26937:
26938:
26939: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
26940: NONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTE-
26941: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 12 885 660 000 12 550 260 640,50 -335 399 359,50 3
26942:
26943: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - JORD-
26944: OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ............. . 219 726 000 216 733183,51 -2 992 816,49
26945: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
26946: (Siirtomääräraha 2v) - Jord- och skogsbruksmi-
26947: nisteriets omkostnader (Reservationsanslag 2år) . 181 624 000 181 624 000,00 0,00 0
26948: 22 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-
26949: kuksen toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) -
26950: Jord- och skogsbruksministeriets information-
26951: stjänstcentralens omkostnader (Reservations-
26952: anslag 2år) ............................. . 29 402 000 29 402 000,00 0,00 0
26953: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) - Veteri-
26954: närvård (Förslagsanslag) .................. . 8500000 5 507 183,51 -2 992 816,49 35
26955: 50 Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag tör
26956: djurskyddsarbete ........................ . 200 000 200000,00 0,00 0
26957:
26958: 31 HINTA- JA TULOTUKI - PRIS- OCH INKOMST-
26959: STÖD .................................... . 4404 700 000 4 404 377 612,52 -322 387,48 0
26960: 41 Maataloustulolain mukainen valtion tuki (Arvio-
26961: määräraha) - Statligt stöd enligt lantbruksin-
26962: komstlagen (Förslagsanslag) ............... . 3 644 700 000 3 644 382 903,35 -317 096,65 0
26963: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha 3v)
26964: - Ersättning för skördeskador (Reservations-
26965: anslag 3år) ............................. . 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0
26966: 45 Sokerintuotannon tukeminen (Arviomääräraha) -
26967: Understödjande av sockerproduktionen (Förslag-
26968: sanslag) ............................... . 248 000 000 247 999 999,93 -0,07 0
26969: 46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomääräraha)
26970: - Stödjande av produktionen av oljeväxter (För-
26971: slagsanslag) ............................ . 391 000 000 390 994 711 ,20 -5288,80 0
26972: 47 Tärkkelystuotannon tukeminen - Stödjande av
26973: stärkelseproduktionen ..................... . 71000000 70 999 998,04 -1,96 0
26974: 48 Eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden hinnane-
26975: rokorvaukset (Arviomääräraha) - Prisskillnadser-
26976: sättningar för råvaror tili vissa alkoholdrycker (För-
26977: slagsanslag) ............................ . 0 0,00 0,00 0
26978:
26979: 32 MAATALOUSTUOTIEIDEN VIENTITUKI JA TUO-
26980: TANNON TASAPAINOTIAMISTOIMENPITEET -
26981: EXPORTSTÖD FÖR LANDBRUKSPRODUKTER
26982: OCH ÅTGÄRDER FÖR BALANSERING AV PRO-
26983: DUKTIONEN ............................... . 4129 000 000 3 972 421 249,75 -156 578 750,25 4
26984: 40 Maataloustuotteiden vientituki (Arviomääräraha)
26985: - Exportstöd för lantbruksprodukter (Förslagsan-
26986: slag) .................................. . 2 846000000 2 689 427 790,75 -156 572 209,25 6
26987: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir-
26988: tomääräraha 3v) - Utgifter för balansering av
26989: lantbruksproduktionen (Reservationsanslag 3år) . 640000000 640 000 000,00 0,00 0
26990: 43 Jalostettujan elintarviketeollisuustuotteiden raaka-
26991: aineiden hinnanerokorvaukset (Arviomääräraha)
26992: - Prisskillnadsersättningar för råvaror tili förädla-
26993: de livsmedelsindustriprodukter (Förslagsanslag) . 643000 000 642 993 459,00 -6 541,00 0
26994: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
26995: sivu
26996: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 51
26997: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26998: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26999: Mom.- Mom.
27000: Suurempi - Högre %
27001: Pienempi - Lägre (-)
27002:
27003:
27004: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MAASEU-
27005: DUN KEHITIÄMINEN - UTVECKLANDE AV
27006: GÅRDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG-
27007: DEN ...................................... 1109 275 000 1 002 978 748,99 -106 296 251,01 10
27008: 40 Aloittamisavustus (Arviomääräraha)- Startbidrag
27009: (Förslagsanslag) .......................... 70 000 000 62199490,11 -7 800 509,89 11
27010: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
27011: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg-
27012: gande av lagerutrymmen för lantbruksprodukter
27013: (Förslagsanslag) .......................... 1 275 000 862 438,04 -412561,96 32
27014: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) - Avträ-
27015: delsevederlag (Förslagsanslag) .............. 509 000 000 501186 715,63 -7 813 284,37 2
27016: 43 Avustukset maatilojen investointeihin (Arviomää-
27017: räraha)- Bidrag för gårdsbruksenheternas inves-
27018: teringar (Förslagsanslag) ................... 60000000 56 937 636,50 -3 062 363,50 5
27019: 44 Avustukset maaseudun pienyritystoiminnanedistä-
27020: miseen (Arviomääräraha) - Bidrag för främjande
27021: av småföretagarverksamhet på landsbygden (För-
27022: slagsanslag) ............................. 160 000 000 117 946 817,80 -42 053 182,20 26
27023: 47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen
27024: korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) - Ränteun-
27025: derstöd för lantbrukets riktade konsolideringslån
27026: (Reservationsanslag 3år) ................... 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
27027: 48 Avustukset peruskuivatukseen (Siirtomääräraha
27028: 3v) - Bidrag för grundtorrläggning (Reservations-
27029: anslag 3år) .............................. 4 000000 4 000 000,00 0,00 0
27030: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää-
27031: räraha) - Räntestödslån för näringsverksamhet
27032: på landsbygden (Förslagsanslag) ............. 276 000 000 230 845 650,91 -45154 349,09 16
27033: 83 Lainat peruskuivatukseen (Siirtomääräraha 3v) -
27034: Lån för grundtorrläggning (Reservationsanslag
27035: 3år) .................................... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
27036:
27037: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT- ÖVRIGAUTGIF-
27038: TER FÖR LANTBRUKET ...................... 165 155 000 153 352 276,36 -11 802 723,64 7
27039: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen neuvontaan
27040: - Statsbidrag för landsbygdsnäringsrådgivning-
27041: en ..................................... 92 200 000 92 200 000,00 0,00 0
27042: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
27043: sättningar (Förslagsanslag) ................. 2 155 000 1 553 020,89 -601 979,11 28
27044: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat menot- Ut-
27045: gifter för bekämpning av flyghavre ............ 7 000 000 6 596 835,74 -403164,26 6
27046: 43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotuki-
27047: lainojen menot (Arviomääräraha) - Utgifter för
27048: räntestödslån, som beviljas med anledning av
27049: skördeskador (Förslagsanslag) ............... 1 000 000 784 600,73 -215 399,27 22
27050: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he-
27051: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha)
27052: - Hästskötselns främjande med medel som infly-
27053: ter genom vadhållningvid travtävlingar (Förslag-
27054: sanslag) ................................ 24000000 16 984 293,90 -7015706,10 29
27055: 45 Valtionapu 4H-toimintaan - Statsbidrag för 4H-
27056: verksamhet. ............................. 27 300 000 27 300 000,00 0,00 0
27057: TalousaNion toteutuminen vuonna 1993
27058: sivu
27059: 30 Pl.- Ht. Budgetens föNerkligande år 1993 sida 52
27060: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27061: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27062: Mom.- Mom.
27063: Suurempi - Högre
27064: %
27065: Pienempi - Lägre (-)
27066:
27067:
27068: 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen
27069: (Siirtomääräraha 3v) - Understödjande av Ia-
27070: gringen av skogsbär och svamp (Reservations-
27071: anslag 3år) .............................. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
27072: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää-
27073: räraha) - Främjande av växtförädlingsverksam-
27074: heten (Förslagsanslag) ..................... 10 500 000 6 933 525,10 -3 566 474,90 34
27075:
27076: 36 KALA-, RIISTA- JA POROTALOUS - FISKERI-,
27077: VILT- OCH RENHUSHÅLLNING ................ 160427 000 152 730 772,54 -7 696 227,46 5
27078: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomääräraha) -
27079: Skyldighet att vårda fiskbeståndet (Förslagsan-
27080: slag) ................................... 3 000 000 3 656 793,10 656 793,10 22
27081: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Arvio-
27082: määräraha) - Främjande av jakten och jaktvår-
27083: den (Förslagsanslag) ...................... 32 077 000 32 076 742,49 -257,51 0
27084: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
27085: nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs
27086: skadegörelse (Förslagsanslag) ............... 21 300 000 14 286 593,30 -7 013 406,70 33
27087: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
27088: nen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse ..... 4 700 000 4 675 093,60 -24 906,40
27089: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha 2v) -
27090: Främjande av renskötseln (Reservationsanslag
27091: 2år) .................................... 11 200 000 11 200 000,00 0,00 0
27092: 44 Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut
27093: (Arviomääräraha) - Pilkfiskeavgifter och avgifter
27094: för tillstånd tili fiske i Tana älv (Förslagsanslag) .. 9 600 000 9 866 698,80 266 698,80 3
27095: 45 Kalatalouden edistäminen (Arviomääräraha) -
27096: Främjande av fiskerihushållningen (Förslagsan-
27097: slag) ................................... 19 500 000 19 430 594,73 -69405,27 0
27098: 46 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen
27099: ja kotimaisen kalan käytön edistäminen (Arvio-
27100: määräraha) - Stabiliseringen av inkomsten av
27101: fiske och främjande av användningen av inhemsk
27102: fisk (Förslagsanslag) ....................... 37 800 000 37 611 024,55 -188 975,45 0
27103: 47 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomääräraha)- Fi-
27104: skeförsäkringsverksamheten (Förslagsanslag) ... 5 850 000 5 724 511,44 -125488,56 2
27105: 48 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää-
27106: räraha) - Utgifter för fiskerihushållningens ränte-
27107: stöd (Förslagsanslag) ...................... 2 900 000 1 702 720,53 -1197 279,47 41
27108: 49 Valtionapu kalastusalan jä~estöjen toiminnan tu-
27109: kemiseen - Statsbidrag för stödjande av verk-
27110: samheten inom organisationer i fiskeribranschen. 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
27111: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank-
27112: keet (Siirtomääräraha 3v) - Fiskeriekonomiska
27113: byggnads- och iståndsättningsprojekt (Reserva-
27114: tionsanslag 3år) .......................... 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
27115:
27116: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS-
27117: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET .... 120 528 000 120 528 000,00 0,00 0
27118: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
27119: slagsanslag) ............................. 48 480 000 48 480 000,00 0,00 0
27120: 23 Valtion kalanviljely1oiminta (Siirtomääräraha 2v)-
27121: Statens fiskodlingsverksamhet (Reservations-
27122: anslag 2år) .............................. 11 898 000 11 898 000,00 0,00 0
27123: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27124: sivu
27125: 30 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 53
27126: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27127: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27128: Mom.- Mom.
27129: Suurempi - Högre %
27130: Pienempi - Lägre (-)
27131:
27132:
27133: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää-
27134: räraha 3v) -Kontraktsodling av värdefisk
27135: (Reservationsanslag 3år) .................. . 7 350 000 7 350 000,00 0,00 0
27136: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
27137: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ . 1 300 000 1 300 000,00 0,00 0
27138: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
27139: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 12 100 000 12 100 000,00 0,00 0
27140: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
27141: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 3 600 000 3 600 000,00 0,00 0
27142: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära-
27143: ha 3v)- Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstalter
27144: (Reservationsanslag 3år) .................. . 14 300 000 14 300 000,00 0,00 0
27145: 75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27146: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
27147: 87 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistö! (Siirtomää-
27148: räraha 3v) - Jordområden, byggnader och fastig-
27149: heter (Reservationsanslag 3år) .............. . 14 500 000 14 500 000,00 0,00 0
27150:
27151: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI-
27152: TUTET ................................... . 21 025 000 21 025 000,00 0,00 0
27153: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27154: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 14 235 000 14 235 000,00 0,00 0
27155: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27156: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 6 790 000 6 790 000,00 0,00 0
27157:
27158: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS- LANTBRU-
27159: KETS FORSKNINGSCENTRAL ................ . 181 024 000 173 762 262,47 -7 261 737,53 4
27160: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
27161: slagsanslag) ............................ . 103 954 000 103 208 327,26 -745 672,74
27162: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) -
27163: Kentroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) . 2 900 000 2 899 999,88 -D,12 0
27164: 24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha 2v) -
27165: Växtförädlingsverksamhet (Reservationsanslag
27166: 2år) ................................... . 3 550 000 3 550 000,00 0,00 0
27167: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
27168: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ........ . 16 350 000 9 833 935,33 -6 516 064,67 40
27169: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v)- Övriga
27170: konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) ... 38 670 000 38 670 000,00 0,00 0
27171: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
27172: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 5400 000 5 400 000,00 0,00 0
27173: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27174: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
27175: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha 3v) -
27176: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservations-
27177: anslag 3år) ............................. . 200 000 200 000,00 0,00 0
27178:
27179:
27180: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI-
27181: TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSKNING-
27182: SANSTALTEN ............................ .. 10 791 000 10 573 975,07 -217 024,93 2
27183: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
27184: slagsanslag) ............................ . 6413000 6 373 948,73 -39 051,27 1
27185: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter. 4 378 000 4 200 026,34 -177 973,66 4
27186: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27187: sivu
27188: 30 Pl. • Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 54
27189: Luku · Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös • Talousarvio
27190: Budget Bokslut Bokslut · Budget
27191: Mom. • Mom.
27192: Suurempi • Högre %
27193: Pienempi · Lägre {-)
27194:
27195:
27196: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK-
27197: NINGSINSTITUTET .......................... 185 990 000 185 990 000,00 0,00 0
27198: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27199: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 168 550 000 168 550 000,00 0,00 0
27200: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27201: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 15 040 000 15 040 000,00 0,00 0
27202: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha 3v)
27203: - Grundlörbättring av skog (Reservationsanslag
27204: 3år) .................................... 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0
27205: 87 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha 3v) - Mark-
27206: förvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 500 000 500 000,00 0,00 0
27207:
27208: 83 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS -
27209: KONTROLLCENTRALEN FÖR VÄXTPRODUKTION . 28 861 000 28 861 000,00 0,00 0
27210: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27211: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 28861 000 28 861 000,00 0,00 0
27212:
27213: 84 ELÄINLÄÄKINTÄ· JA ELINTARVIKELAITOS- STA-
27214: TENS VETERINÄRMEDICINSKA ANSTALT ....... 74 742 000 77 071 014,90 2 329 014,90 3
27215: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
27216: slagsanslag) ............................. 31 492 000 31 303 107,44 -188 892,56
27217: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
27218: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 16 000 000 18 909161,52 2 909161,52 18
27219: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
27220: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) .......... 15 350 000 14 958 745,94 -391 254,06 3
27221: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
27222: skaflning av inventarier (Reservationsanslag 3år). 2100000 2100 000,00 0,00 0
27223: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27224: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 9 800 000 9 800 000,00 0,00 0
27225:
27226: 85 VESIVAROJEN KÄYTIÖ JA HOITO - ANVÄND-
27227: NING OCH SKÖTSEL AV VATIENTILLGÅNGAR ... 259 250 000 260 165 534,44 915 534,44 0
27228: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä-
27229: raha 2v) -Utgifter för användning och skötsel av
27230: vattentillgångar (Reservationsanslag 2år) ....... 15 750 000 15 750 000,00 0,00 0
27231: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar-
27232: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av vat-
27233: ten- och avloppsanläggningar (Förslagsanslag) .. 21 000 000 20 145 645,06 -854354,94 4
27234: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin
27235: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd lör samhälle-
27236: nas vatten- och avloppsåtgärder (Reservations-
27237: anslag 3år) .............................. 89000000 89 000 000,00 0,00 0
27238: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset
27239: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som stat-
27240: en åläggs att belala (Förslagsanslag) .......... 5 000 000 6 769 889,38 1 769 889,38 35
27241: 77 Vesistö· ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha 3v) -
27242: Vattendrags- och vattenvårdsarbeten (Reserva-
27243: tionsanslag 3år) .......................... 128 500 000 128 500 000,00 0,00 0
27244:
27245: 86 YKSITYISMETSÄTALOUS DET PRIVATA
27246: SKOGSBRUKET ............................. 701 241 000 701 113 654,92 -127 345,08 0
27247: 41 Valtionapu metsäkeskuksille - Statsunderstöd tili
27248: skogscentralema ......................... 22 600 000 22 600 000,00 0,00 0
27249: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27250: sivu
27251: 30 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 55
27252: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27253: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27254: Mom.- Mom.
27255: Suurempi - Högre %
27256: Pienempi - Lägre (-)
27257:
27258:
27259: 42 Valtionapu metsälautakunnille - Statsbidrag tili
27260: skogsnämnderna ........................ . 282 000 000 282 000 000,00 0,00 0
27261: 44 Valtiontuki metsänparannustöihin (Arviomäärära-
27262: ha) - Statsunderstöd för skogsförbättringsarbe-
27263: ten (Förslagsanslag) ...................... . 255 000 000 254 872 654,93 -127 345,07 0
27264: 45 Valtionapu metsänjalostukseen ja metsätalouden
27265: rationalisointiin - Statsunderstöd för skogsföräd-
27266: ling och skogsbrukets rationalisering ......... . 16 200 000 16 200 000,00 0,00 0
27267: 50 Eräät metsätaloudelliset valtionavut- Vissa stat-
27268: sunderstöd för skogsbruket ................ . 25441 000 25 440 999,99 -0,01 0
27269: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha 3v) -
27270: Skogsförbättringslån (Reservationsanslag 3år) ... 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
27271:
27272: 87 MAANMITTAUSLAITOS- LANTMÄTERIVERKET .. 421 420 000 418 361 258,07 -3 058 741,93
27273: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27274: nader (Reservationsanslag2år) .............. . 394 420 000 394 420 000,00 0,00 0
27275: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me-
27276: not (Arviomääräraha) - Utgifter för understödjan-
27277: de av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) ... 27 000 000 23 941 258,07 -3058741,93 11
27278:
27279: 95 METSÄHALLITUS - FORSTSTYRELSEN ....... . 314 200 000 310 763 920,18 -3 436 079,82
27280: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27281: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 2 000 000 1 948 593,61 -51 406,39 3
27282: 77 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha 3v)
27283: -Jord- och vattenbyggnader (Reservationsanslag
27284: 3år) ................................... . 19 000 000 16 490 604,11 -2 509 395,89 13
27285: 78 Yleiset uittoväylätyöt (Siirtomääräraha 3v) - All-
27286: männa flottledsarbeten (Reservationsanslag 3år). 2 000 000 1 892 377,33 -107 622,67 5
27287: 87 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha 3v) - lnköp
27288: av mark (Reservationsanslag 3år) ........... . 291 200 000 290 432 345,13 -767 654,87 0
27289:
27290: 98 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKETOI-
27291: MINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGSCEN-
27292: TRALS AFFÄRSVERKSAMHET ................ . 400 000 -327 915,23 -727 915,23 182
27293: 23 Siemenperunakeskuksen käyttömenot (Arviomää-
27294: räraha) - Centralens för utsädespotatis driftsut-
27295: gifter (Förslagsanslag) .................... . 400 000 -327 915,23 -727 915,23 182
27296:
27297: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
27298: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
27299: INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIETS
27300: FÖRVALTNINGSOMRÅDE .................... . 377 905 000 339 779 092,01 -38125 907,99 10
27301: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Määrärahasta saa käyt-
27302: täävähintään 15 320 000 mk muiden kuin jäsen-
27303: maksuista aiheutuvien menojen maksamiseen)
27304: (Arviomääräraha) - lnternationellt samarbete
27305: (Förslagsanslag) ......................... . 28 420 000 23 239 080,95 -5180 919,05 18
27306: 27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha 3v) - Samar-
27307: betsforskning (Reservationsanslag 3år) ....... . 29 500 000 29 500 000,00 0,00 0
27308: 43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
27309: sättningar (Förslagsanslag) ................ . 4 685 000 3 774248,06 -910751,94 19
27310: 44 Eräät yhteistyöhankkeet (Siirtomääräraha 3v) -
27311: Vissa samarbetsprojekt (Reservationsanslag 3år). 33 400 000 33 400 000,00 0,00 0
27312: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27313: sivu
27314: 30 Pl. -Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 56
27315: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
27316: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27317: Mom.- Mom.
27318: Suurempi - Högre %
27319: Pienempi - Lägre (-)
27320:
27321: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
27322: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande
27323: av skador som förorsakats av exceptionella över-
27324: svämningar (Reservationsanslag 2år) ......... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
27325: 61 Siirto siementuqtannon edistämisvaroihin (Arvio-
27326: määräraha) - Overföring tili medel för främjande
27327: av fröproduktionen (Förslagsanslag) ........... 2300 000 765 763,00 -1 534 237,00 67
27328: 62 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvaras-
27329: toinnista aiheutuvien kustannusten korvaaminen
27330: (Arviomääräraha) - Ersättande av kostnadema
27331: för säkerhetsupplagring av spannmål och vallfrö
27332: (Förslagsanslag) .......................... 219 000 000 190 300 000,00 -28 700 000,00 13
27333: 63 Viljan hinnan alentamisen korvaaminen - Ersät-
27334: tande av sänkandet av spannmålsprisena ...... 55600 000 53 800 000,00 -1 800 000,00 3
27335: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27336: sivu
27337: 31 Pl. -Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 57
27338: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27339: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27340: Mom.- Mom.
27341: Suurempi - Högre %
27342: Pienempi - Lägre (-)
27343:
27344:
27345: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
27346: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 10 068138 000 10 045 618 086,20 -22 519 913,80 0
27347:
27348: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET.... 43 350 000 43 350 000,00 0,00 0
27349: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27350: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 43 350 000 43 350 000,00 0,00 0
27351:
27352: 24 TIELAITOS- VÄGVERKET ................... 5 699 610 000 5 697 435 331,12 -2174 668,88 0
27353: 21 Yleisten teiden perustienpito (Siirtomääräraha 2v)
27354: - Basväghållning av allmänna vägar (Reserva-
27355: tionsanslag 2år) .......................... 3 788 610 000 3 788 610 000,00 0,00 0
27356: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27357: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 29000000 29 000 000,00 0,00 0
27358: 77 Tieverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 2v) -
27359: Utvecklande av vägnätet (Reservationsanslag
27360: 2år) .................................... 1 584 000 000 1 584 000 000,00 0,00 0
27361: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomääräraha)
27362: -Vägarbeten som utförs åt utomstående (För-
27363: slagsanslag) ............................. 100000000 97 844 014,31 -2 155 985,69 2
27364: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja kor-
27365: vaukset (Arviomääräraha) - Anskaffning av jor-
27366: dområden samt ersättningar enligt lagen om all-
27367: männa vägar (Förslagsanslag) ............... 198 000 000 197 981 316,81 -18 683,19 0
27368:
27369: 25 TIENPIDON VALTIONAVUT- STATSUNDERSTÖD
27370: FÖR VÄGHÅLLNINGEN ....................... 224 500 000 224 877 559,70 377 559,70 0
27371: 31 Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamista
27372: menoista - Statsunderstöd tili kommuner lör byg-
27373: devägsutgifter ............................ 4 500 000 4290000,00 -210 000,00 5
27374: 33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Arvio-
27375: määräraha) -Ersättningar för permanent belägg-
27376: ning av gator (Förslagsanslag) ............... 3 000 000 6730 347,00 3 730 347,00 124
27377: 34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära-
27378: ha 3v) - Statsbidrag löranläggande av gator
27379: (Reservationsanslag 3år) ................... 25000 000 25 000 000,00 0,00 0
27380: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar-
27381: viomääräraha) - Statsunderstöd för underhåll av
27382: enskilda vägar (Förslagsanslag) .............. 142 000 000 138 857 212,70 -3142 787,30 2
27383: 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto-
27384: määräraha 3v) - Statsunderstöd för byggande av
27385: enskilda vägar (Reservationsanslag 3år) ....... 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0
27386:
27387:
27388: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET..... 714 481 000 714 458 276,72 -22 723,28 0
27389: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27390: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 551 693 000 551 693 000,00 0,00 0
27391: 22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha)-
27392: Förvaltningsnämnden för Saima kanal (Förslag-
27393: sanslag) ................................ 1101 000 1 078 276,72 -22 723,28 2
27394: 70 Kalustonhankinta (Siirtomääräraha 3v) - Anskaff-
27395: ning av materiel (Reservationsanslag 3år) ...... 55 900 000 55 900 000,00 0,00 0
27396: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27397: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 9 700 000 9 700 000,00 0,00 0
27398:
27399: 8 321232Q
27400: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27401: sivu
27402: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 58
27403: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27404: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27405: Mom.- Mom.
27406: Suurempi - Högre %
27407: Pienempi - Lägre (-)
27408:
27409:
27410: 77 Väylätyöt (Siirtomääräraha 3v) - Farledsarbeten
27411: (Reservationsanslag 3år) ................... 33 200 000 33 200 000,00 0,00 0
27412: 78 Keiteleen-Päijänteen kanava (Siirtomääräraha 3v)
27413: - Keitele-Päijännekanalen (Reservationsanslag
27414: 3år) .................................... 62 487 000 62 487 000,00 0,00 0
27415: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha
27416: 3v) - Anskaffning av mark- och vattenområden
27417: (Reservationsanslag 3år) ................... 400 000 400 000,00 0,00 0
27418:
27419: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSKNING-
27420: SINSTITUTET ............................... 35 500 000 35 045 268,45 -454 731,55
27421: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27422: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 32 500 000 32 500 000,00 0,00 0
27423: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
27424: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsan-
27425: slag) ................................... 3000000 2 545 268,45 -454 731,55 15
27426:
27427: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS-
27428: TÄMINEN - FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH
27429: ANNAN VATTENTRAFIK ...................... 174 650 000 157 376 860,48 -17 273139,52 10
27430: 30 Piensatamien rakentaminen (Siirtomääräraha 3v)
27431: - Byggande av småhamnar (Reservationsanslag
27432: 3år) .................................... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
27433: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor-
27434: kotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för byggan-
27435: de av handels- och industrihamnar (Förslagsan-
27436: slag) ................................... 5 600 000 5 143 527,08 -456472,92 8
27437: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä-
27438: raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg
27439: (Förslagsanslag) .......................... 46 600 000 43 754 122,64 -2 845 877,36 6
27440: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit-
27441: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar-
27442: viomääräraha) - Tryggande av konkurrensförut-
27443: sättningarna för fartyg som är upptagna i en för-
27444: teckning över handelsfartyg i utrikestrafik (Förslag-
27445: sanslag) ................................ 80 000 000 70 093 909,97 -9 906 090,03 12
27446: 42 Ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten hankinta-
27447: jen väliaikainen tukeminen- Temporärt stöd för
27448: anskaffningar av åländska småtonnagefartyg .... 27 400 000 22 806 878,00 -4 593 122,00 17
27449: 44 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi-
27450: kens understödjande ...................... 825 000 825 000,00 0,00 0
27451: 45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) -
27452: Räntestöd tili skärgårdstrafik (Förslagsanslag) ... 25000 10 422,79 -14577,21 58
27453: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio-
27454: määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgiftema
27455: (Förslagsanslag) .......................... 3200 000 3 743 000,00 543 000,00 17
27456:
27457: 40 AUTOREKISTERIKESKUS - BILREGISTERCEN-
27458: TRALEN ................................... 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
27459: 82 Valtion lainat Autorekisterikeskukselle - Statens
27460: Iän tili Bilregistercentralen ................... 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
27461:
27462: 50 ILMATIETEEN LAITOS- METEOROLOGISKA IN-
27463: STITUTET .................................. 174 620 000 174 620 000,00 0,00 0
27464: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27465: sivu
27466: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 59
27467: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27468: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27469: Mom.- Mom.
27470: Suurempi - Högre
27471: Pienempi - Lägre (-) %
27472:
27473:
27474: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27475: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 174 620 000 174 620 000,00 0,00 0
27476:
27477: 52 TELEHALLINTOKESKUS- TELEFÖRVALTNINGS-
27478: CENTRALEN .............................. . 56 927 000 56 927 000,00 0,00 0
27479: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27480: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 56 927 000 56 927 000,00 0,00 0
27481:
27482: 55 VIESTINNÄNKORVAUKSET JA AVUSTUKSET -
27483: ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR KOMMU-
27484: NIKATION ................................. . 238100 000 238100 000,00 0,00 0
27485: 22 Korvaus radiotoiminnan valvonnasta- Ersättning
27486: för övervakning av radioverksamheten ........ . 700 000 700 000,00 0,00 0
27487: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid-
27488: ningspressen ........................... . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
27489: 42 Posti- ja telelaitoksen jakelukorvaus - Distribu-
27490: tionsersättning tili Post- och televerket och allmänt
27491: transportstöd för tidningar. ................. . 98 000 000 98 000 000,00 0,00 0
27492: 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (Siirtomääräraha
27493: 3v) - Understöd för samdistribution av tidningar
27494: (Reservationsanslag 3år) .................. . 18 000 000 18 000 000,00 0,00 0
27495: 52 Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustannuk-
27496: siin Suur-Tukholman alueella (Siirtomääräraha 3v)
27497: - Statsunderstöd för kostnaderna för förmedling
27498: av TV-program tili Star-Stockholms område
27499: (Reservationsanslag 3år) .................. . 4 800 000 4 800 000,00 0,00 0
27500: 53 Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunupyyn lähe-
27501: tysaseman rakentamiseen (Siirtomääräraha 3v) -
27502: Statsunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för byggande
27503: av Kronoby sändarstation (Reservationsanslag
27504: 3år) ................................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0
27505: 58 Korvaus poikkeusolojen viestintäjä~estelyistä
27506: (Siirtomääräraha 3v)- Ersättning för kommunika-
27507: tionsarrangemang för undantagsförhållanden
27508: (Reservationsanslag 3år) .................. . 15100 000 15100 000,00 0,00 0
27509:
27510: 57 HENKILÖ- JA TAVARALIIKENTEEN TUET JA KOR-
27511: VAUKSET - STÖD OCH ERSÄTTNINGAR FÖR
27512: PERSON- OCH GODSTRAFIKEN .............. . 526 000 000 525 000 000,00 -1 000 000,00 0
27513: 34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän
27514: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha
27515: 3v) - Statsbidrag för planerig och byggande av
27516: metrosystemet i huvuds- regionen (Reservations-
27517: anslag 3år) ............................. . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
27518: 44 Ulkomaanliikenteen maantie- ja rautatiekaluston
27519: liikevaihtoverokorvaus (Arviomääräraha) - Er-
27520: sättning för omsättningsskatt på landsvägs- och
27521: järnvägsmateriel i utrikestrafik (Förslagsanslag) .. 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100
27522: 61 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejärjestelmän
27523: kehittämiseen ja säilyttämiseen (Siirtomääräraha
27524: 3v) - Statsbidrag och ersättning för utvecklande
27525: och bevarande av kollektivtrafiksystemet
27526: (Reservationsanslag 3år) .................. . 523 000 000 523 000 000,00 0,00 0
27527: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27528: sivu
27529: 31 Pl. • Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 60
27530: Luku ·Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös ·Talousarvio
27531: Budget Bokslut Bokslut • Budget
27532: Mom. · Mom.
27533: Suurempi · Högre %
27534: Pienempi • Lägre (-}
27535:
27536:
27537: 58 RADANPITO JA RADANPITOON LllnYVÄT VAL·
27538: TIONAVUT- BANHÅLLNING OCH STATSBIDRAG
27539: SOM ANSLUTER SIG TILL BANHÅLLNINGEN ..... 1 829150 000 1 829149 917,73 -82,27 0
27540: 31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (Siirto·
27541: määräraha 3v)- Statsunderstöd för avlägsnande
27542: av plankorsningar (Reservationsanslag 3år) ..... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
27543: 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki (Siir·
27544: tomääräraha 3v) - Räntestöd för byggande av
27545: Tahkoluotobanan (Reservationsanslag 3år) ..... 150 000 150 000,00 0,00 0
27546: 62 Valtionrautateiden radanpito (Siirtomääräraha 3v)
27547: - Statsjärnvägarnas banhållning (Reservations-
27548: anslag 3år) .............................. 1819000000 1 818 999 917,73 -82,27 0
27549:
27550: 85 SIJOITUKSET VALTIONENEMMISTÖISIIN YHTIÖ!·
27551: HIN - INVESTERINGAR 1 BOLAG MED STATLIG
27552: AKTIEMAJORITET ........................... 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
27553: 88 Finnair OY:n osakepääoman korottaminen (Siirto·
27554: määräraha 3v) - Höjning av aktiekapitalet i Fin-
27555: nair Oy (Reservationsanslag 3år) ............. 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
27556:
27557: 92 ILMAILULAITOS- LUFTFARTSVERKET ......... 155 000 000 155 000 000,00 0,00 0
27558: 71 lntegroitu lennonvarmistusjä~estelmä (Siirtomää·
27559: räraha 3v) - lntegrerat flygtrafiktjänstsystem
27560: (Reservationsanslag 3år) ................... 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0
27561: 88 llmailulaitoksen peruspääoman korotus (Siirto·
27562: määräraha 3v) - Höjning av Luftfartsverkets
27563: grundkapital (Reservationsanslag 3år) ......... 120000 000 120 000 000,00 0,00 0
27564:
27565: 93 ILMALIIKENTEEN VALTIONAVUT- STATSBIDRAG
27566: TILL LUmRAFIKEN ......................... 12 250 000 12 250 000,00 0,00 0
27567: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen
27568: ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och
27569: underhåll av vissa flygplatser ................ 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
27570: 50 Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen
27571: - Vissa statsunderstöd för upprätthållande av
27572: flygverksamhet ........................... 1 250 000 1 250 000,00 0,00 0
27573:
27574: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
27575: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMINI·
27576: STERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. ........... 59 000 000 57 027 872,00 -1 972 128,00 3
27577: 22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha 3v) -
27578: Undersökning och planering (Reservationsanslag
27579: 3år) .................................... 13 000 000 13 000 000,00 0,00 0
27580: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 3 400 000 3 399 922,00 -78,00 0
27581: 42 Korvaus koulutuksesta - Ersättning förutbildning. 33 000 000 31 027 950,00 -1 972 050,00 6
27582: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avu~.taminen
27583: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili Ost· och
27584: Centraleuropas trafikbransch (Reservationsanslag
27585: 3år) .................................... 9 600 000 9 600 000,00 0,00 0
27586: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27587: sivu
27588: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 61
27589: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27590: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27591: Mom.- Mom.
27592: Suurempi - Högre %
27593: Pienempi - Lägre (-)
27594:
27595:
27596: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
27597: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE-
27598: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... 7 143 628 000 6 852 662 852,85 -290965147,15 4
27599:
27600: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN-
27601: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ............ 252 938 000 255 546 480,69 2 608 480,69
27602: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27603: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 94138 000 94138 000,00 0,00 0
27604: 22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoiminta (Siir-
27605: tomääräraha 3v) - Tili näringspolitiken ansluten
27606: forskningsverksamhet (Reservationsanslag 3år) .. 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
27607: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arv"1omääräraha) - ln-
27608: ternationellt samarbete (Förslagsanslag) ....... 30 000 000 32 400 719,19 2 400 719,19 8
27609: 60 Siirto valtio.~ ydinjätehuoltorahastoon (Arviomää-
27610: räraha)- Overföring tili statens kärnavfallshante-
27611: ringsfond (Förslagsanslag) .................. 41150 000 41144239,55 -5 760,45 0
27612: 66 Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet (Ar-
27613: viomääräraha) - Finansieringsandelar tili interna-
27614: tionella organisationer (Förslagsanslag) ........ 1 500 000 1 731 486,80 231 486,80 15
27615: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio-
27616: määräraha) - Ersättning tili statens kärnavfalls-
27617: hanteringsfond (Förslagsanslag) .............. 76 150 000 76132 035,15 -17 964,85 0
27618:
27619: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT- DIS-
27620: TRIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST. 47 826 000 47 826 000,00 0,00 0
27621: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27622: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 47 826 000 47 826 000,00 0,00 0
27623:
27624: 27 KULUTTAJAVIRASTO- KONSUMENTVERKET ... 27 690 000 27 690 000,00 0,00 0
27625: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27626: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 23 300 000 23 300 000,00 0,00 0
27627: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille -Statsunder-
27628: stöd för konsumentorganisationer ............. 4 390 000 4 390 000,00 0,00 0
27629:
27630: 28 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA - KONSU-
27631: MENTKLAGONÄMNDEN ...................... 5 403 000 5403 000,00 0,00 0
27632: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27633: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 5403 000 5 403 000,00 0,00 0
27634:
27635: 29 KILPAILUVIRASTO- KONKURRENSVERKET .... 15 572 000 15 572 000,00 0,00 0
27636: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27637: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 15572000 15 572 000,00 0,00 0
27638:
27639: 30 ELINTARVIKEVIRASTO- LIVSMEDELSVERKET .. 10 320 000 10 320 000,00 0,00 0
27640: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27641: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 10 320 000 10 320 000,00 0,00 0
27642:
27643: 31 KULUTTAJA-ASIAMIEHEN TOIMISTO - KONSU-
27644: MENTOMBUDSMANNENS BYRÅ ............... 7 400 000 7 400 000,00 0,00 0
27645: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27646: sivu
27647: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 62
27648: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27649: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27650: Mom.- Mom.
27651: Suurempi - Högre %
27652: Pienempi - Lägre (-)
27653:
27654:
27655: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27656: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 7 400000 7 400000,00 0,00 0
27657:
27658: 32 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT-
27659: OCH REGISTERSTYRELSEN .................. 107 941 000 107 941 000,00 0,00 0
27660: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)- Omkost-
27661: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 107 941 000 107 941 000,00 0,00 0
27662:
27663: 33 KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS - KONSUMENT-
27664: FORSKNINGSCENTRALEN .................... 10 818 000 10 818 000,00 0,00 0
27665: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27666: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 10 818 000 10 818 000,00 0,00 0
27667:
27668: 34 LISENSSIVIRASTO - LICENSVERKET .......... 4689 000 3 831 800,74 -857199,26 18
27669: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
27670: slagsanslag) ............................. 3 539 000 2 719 227,72 -819 772,28 23
27671: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter. 1150 000 1112 573,02 -37 426,98 3
27672:
27673: 38 MITTATEKNIIKAN KESKUS - MÄTTEKNIKCEN-
27674: TRALEN ................................... 7645000 7645000,00 0,00 0
27675: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27676: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 7 645 000 7 645 000,00 0,00 0
27677:
27678: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNISKA
27679: KONTROLLCENTRALEN ...................... 72 000 000 72 000 000,00 0,00 0
27680: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27681: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 72 000 000 72 000 000,00 0,00 0
27682:
27683: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGISKA
27684: FORSKNINGSCENTRALEN .................... 201 930 000 195 507 361 ,40 -6 422 638,60 3
27685: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)- Omkost-
27686: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 183 930 000 183 930 000,00 0,00 0
27687: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
27688: Avgiltsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 18000 000 11 577 361 ,40 -6 422 638,60 36
27689:
27690: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS -
27691: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .... 930 300 000 927 850 150,50 -2 449 849,50 0
27692: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27693: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 887 200 000 884 750 150,50 -2 449 849,50 0
27694: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27695: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 41 400 000 41 400 000,00 0,00 0
27696: 88 Toimitilojen ostaminen (Siirtomääräraha 3v) -
27697: Köp av lokaliteter (Reservationsanslag 3år) ..... 1700 000 1 700 000,00 0,00 0
27698:
27699: 44 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS - TEKNO-
27700: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ........... 653 638 000 509 736 188,91 -143 901 811,09 22
27701: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27702: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 61 458 000 61 458 000,00 0,00 0
27703: 23 Soveltava tekninen tutkimus (tutkimusapulaiset
27704: 250 htv.) (Arviomääräraha) - Tillämpad teknisk
27705: forskning (Förslagsanslag) .................. 215180000 196 982 783,91 -18197 216,09 8
27706: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27707: sivu
27708: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 63
27709: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27710: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27711: Mom.- Mom.
27712: Suurempi - Högre %
27713: Pienempi - Lägre (-)
27714:
27715:
27716: 40 Tuotekehitysavustukset (Arviomääräraha) - Pro-
27717: duktutvecklingsunderstöd (Förslagsanslag) ..... 187 000 000 172 265 405,00 -14 734 595,00 8
27718: 83 Tuotekehityslainat (Arviomääräraha)- Produktut-
27719: vecklingslån (Förslagsanslag) ................ 190 000 000 79 030 000,00 -110 970 000,00 58
27720:
27721: 48 TEOLLISUUSSIHTEERIT - INDUSTRISEKRETE-
27722: RARE ..................................... 46 693 000 46 693 000,00 0,00 0
27723: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27724: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 46 693 000 46 693 000,00 0,00 0
27725:
27726: 49 KERA OY - KERA AB ....................... 468 000000 470 734 521 ,36 2 734 521,36
27727: 42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Ränte-
27728: stöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ............. 164 000 000 m 119605,61 7119 605,61 4
27729: 43 Luotto-ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio-
27730: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför-
27731: luster (Förslagsanslag) ..................... 197 000 000 196 999 999,53 -0,47 0
27732: 45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (Arviomää-
27733: räraha) - Stödjande av företagens forsknings-
27734: verksamhet (Förslagsanslag) ................ 7 000 000 2 614 916,22 -4 385 083,78 63
27735: 46 Avustus riskipääomarahastoa varten Kera Oy:lle
27736: (Siirtomääräraha 2v) - Understöd tili Kera Ab för
27737: inrättande av en riskkapitalfond (Reservations-
27738: anslag 2år) .............................. 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
27739:
27740: 50 TEOLLISUUDEN JA SITÄ PALVELEVAN TUTKIMUK-
27741: SEN EDISTÄMINEN- FRÄMJANDE AV INDUSTRIN
27742: OCH UNDERSÖKNINGEN TILL STÖD FÖR INDU-
27743: STRIN ..................................... 2 006 530 000 2 006144 528,11 -385 471,89 0
27744: 24 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön
27745: edistäminen (Siirtomääräraha 3v) - Främjande
27746: av undersöknings- och utvecklingsarbete tili stöd
27747: för industrin (Reservationsanslag 3år) ......... 30 850 000 30 850 000,00 0,00 0
27748: 41 Avustukset teollisuuden edistämiseen (Siirtomää-
27749: räraha 2v) - Understöd tili främjande av industrin
27750: (Reservationsanslag 2år) ................... 46 000 000 46 000 000,00 0,00 0
27751: 45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden
27752: korkotuki (Arviomääräraha)- Räntestöd för vissa
27753: projekt inom utvecklingsområdena (Förslagsan-
27754: slag) ................................... 100 000 92 324,90 -7675,10 8
27755: 61 Siirrot valtiontakuurahastoon ja .. vientitakuukor-
27756: vaukset (Arviomääräraha) - Overföringar tili
27757: statsgarantifonden och exportgarantiersättningar
27758: (Förslagsanslag) .......................... 1 010 000 000 1 010 000 000,00 0,00 0
27759: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aktieför-
27760: värv (Reservationsanslag 3år) ............... 900 000 000 900 000 000,00 0,00 0
27761: 90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un-
27762: derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ........ 19 500 000 19122 703,21 -377 296,79 2
27763: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio-
27764: määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsav-
27765: gifter (Förslagsanslag) ..................... 80 000 79 500,00 -500,00
27766:
27767: 51 YRITYSTOIMINNAN ALUEELLISET RAHOITUSTOI-
27768: MENPITEET- REGIONALA FINANSIERINGSÅT-
27769: GÄRDER INOM FÖRETAGS- VERKSAMHETEN ... 855 000 000 823 233 867,85 -31 766132,15 4
27770: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27771: sivu
27772: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 64
27773: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27774: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27775: Mom.- Mom.
27776: Suurempi - Högre %
27777: Pienempi - Lägre (-)
27778:
27779:
27780: 46 Sijainninohjausmenettelyn tukeminen (Arviomää-
27781: räraha) - Stödjande av lokaliseringsstyrningsför-
27782: farandet (Förslagsanslag) .................. . 8 000 000 3 817 279,00 -4 182 721,00 52
27783: 47 Pienyritysten tukeminen (Arviomääräraha) -
27784: Stödjande av små företag (Förslagsanslag) ..... 52 000 000 41 727 152,00 -10 272 848,00 20
27785: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Regi-
27786: onalt transportstöd (Förslagsanslag) .......... . 250 000 000 249 932 185,00 -67 815,00 0
27787: 49 Yritystoiminnan aluetuki (Arviomääräraha)- Re-
27788: gionalt stöd för företagsverksamhet (Förslagsan-
27789: slag) .................................. . 330 000 000 319 373 889,00 -10 626111,00 3
27790: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä-
27791: raha) - Räntestöd för små och medelstora före-
27792: tags investeringar (Förslagsanslag) .......... . 15 000 000 8 383 362,85 -6 616 637,15 44
27793: 51 Pk-yritysten korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) -
27794: Ränteunderstöd för små och medelstora företag
27795: (Reservationsanslag 3år) .................. . 200 000 000 200 000 000,00 0,00 0
27796:
27797: 52 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYSTOIMINNAN KE-
27798: HITIÄMINEN- UTVECKLANDE AV SMÅ OCH ME-
27799: DELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET ......... . 72 345 000 72 345 000,00 0,00 0
27800: 24 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil-
27801: le (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklingsservice för
27802: små och medelstora företag (Reservationsanslag
27803: 2år) ................................... . 48 345 000 48 345 000,00 0,00 0
27804: 40 Valtionavustus PK-yritysten kehittämispalvelutoi-
27805: mintaan ja alan yhteisöille (Siirtomääräraha 2v) -
27806: Statsunderstöd för utvecklingstjänsteverksamhet
27807: för små och medelstora företag och samfund i
27808: branschen (Reservationsanslag 2år) ......... . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0
27809:
27810: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING ..... 281 300 000 270 444 489,59 -10 855 510,41 4
27811: 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val-
27812: vontatoiminnan menot (Siirtomääräraha 3v) -
27813: Vissa utgifter för forsknings-, planerings- och över-
27814: vakningsverksamhet angående energiförsörjning-
27815: en (Reservationsanslag 3år) ................ . BO 000 000 80 000 000,00 0,00 0
27816: 22 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden
27817: kanssa (Siirtomäärära~.a 3v) - Energisamarbete
27818: med länderna i Ost- och Mellaneuropa
27819: (Reservationsanslag 3år) .................. . 15100 000 15100 000,00 0,00 0
27820: 27 Energiansäästön ja energiantehokkaan käy1ön
27821: edistäminen ja energia-alan tietohuolto (Siirtomää-
27822: räraha 2v) - Främjande av energisparande och
27823: effektiv användning av energi samt informations-
27824: försörjning på energins område (Reservations-
27825: anslag 2år) ............................. . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
27826: 40 Energia-avustukset (Arviomääräraha) - Energi-
27827: bidrag (Förslagsanslag) ................... . 102 000 000 94 675 816,86 -7 324 183,14 7
27828: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto-
27829: määräraha 3v) - Understöd för landsbygdens
27830: elektrifiering (Reservationsanslag 3år) ........ . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
27831: 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja
27832: koetoiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha 3v)
27833: - Understöd för främjande av forskning och för-
27834: söksverksamhet inom energihushållningen
27835: (Reservationsanslag 3år) .................. . 62 000 000 62 000 000,00 0,00 0
27836: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27837: sivu
27838: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 65
27839: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27840: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27841: Mom.- Mom.
27842: Suurempi - Högre %
27843: Pienempi - Lägre (-)
27844:
27845:
27846: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomääräraha)
27847: - Räntestöd för energiinvesteringar (Förslagsan-
27848: slag) ................................... 14 000 000 10 468 672,73 -3 531 327,27 25
27849: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää-
27850: räraha 3v) - Vissa understöd för energihushåll-
27851: ningen (Reservationsanslag 3år) ............. 200 000 200 000,00 0,00 0
27852:
27853: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES-
27854: HANDELNS FRÄMJANDE ..................... 13 500 000 12 254 538,90 -1245461,10 9
27855: 40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-
27856: vastointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för
27857: minuthandelns investeringar inom glesbygdsom-
27858: råden (Förslagsanslag) ..................... 2 500 000 1 713 207,90 -786 792,10 31
27859: 41 Avustukset haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
27860: investointeihin (Arviomääräraha) - lnvestering-
27861: sunderstöd tili minuthandeln inom glesbygdsområ-
27862: den (Förslagsanslag) ...................... 2 500 000 2 297 682,00 -202 318,00 8
27863: 42 Avustukset haja-asutusalueiden kauppapalvelujen
27864: turvaamiseksi (Arviomääräraha) - Understöd för
27865: tryggande av butiksservicen inom glesbygdsområ-
27866: den (Förslagsanslag) ...................... 8 500 000 8 243 649,00 -256 351,00 3
27867:
27868: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRALEN
27869: FÖR TURISTFRÄMJANDE ..................... 149 400 000 149 399 553,88 -446,12 0
27870: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27871: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 148 900 000 148 899 553,88 -446,12 0
27872: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Anskaff-
27873: ning av aktier (Reservationsanslag 3år) ........ 500 000 500 000,00 0,00 0
27874:
27875: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES-
27876: HANDELNS FRÄMJANDE ..................... 894 750 000 796 326 370,92 -98 423 629,08 11
27877: 40 Yritysten kansainvälistyminen (Arviomääräraha)
27878: - Företags internationalisering (Förslagsanslag). 292 200 000 251 383 815,03 -40 816 184,97 14
27879: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille
27880: - Understöd tili organisationer som främjar utri-
27881: keshandeln .............................. 13 850 000 13 850 000,00 0,00 0
27882: 43 Alueellinen vientihenkilöstö- Regional exportper-
27883: sonal. .................................. 9 600 000 9 600 000,00 0,00 0
27884: 44 Kaupalliset sihteerit (Arviomääräraha)- Handels-
27885: sekreterare (Förslagsanslag) ................ 139 000 000 130 000 000,00 -9 000 000,00 6
27886: 45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle -
27887: Understöd tili Finlands Utrikeshandelsförbund r.f .. 19 600 000 19 600 000,00 0,00 0
27888: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomäärä-
27889: raha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab-
27890: (Förslagsanslag) .......................... 395 000 000 359 710 555,89 -35 289 444,11 9
27891: 84 Lainat yritysten kansainvälistymiseen (Arviomää-
27892: räraha) - Lån för företags internationalisering
27893: (Förslagsanslag) .......................... 25 500 000 12 182 000,00 -13 318 000,00 52
27894:
27895:
27896:
27897:
27898: 9 321232Q
27899: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27900: sivu
27901: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 66
27902: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27903: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27904: Mom.- Mom.
27905: Suurempi - Högre
27906: Pienempi - Lägre (-) %
27907:
27908:
27909: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
27910: NONALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE-
27911: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE............... 54 832 644 000 53 813 876 507,17 -1 018 767 492,83 2
27912:
27913: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL-
27914: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET . . . . . . . . . . . . . . 109 731 000 109 731 000,00 0,00 0
27915: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27916: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 109 731 000 109 731 000,00 0,00 0
27917:
27918: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE-
27919: HITIÄMISKESKUS - FORSKNINGS- OCH UT-
27920: VECKLINGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH HÄL-
27921: SOVÅRDEN................................ 106 707 000 106 707 000,00 0,00 0
27922: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27923: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 106 707 000 106 707 000,00 0,00 0
27924:
27925: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA - ARBET-
27926: SLÖSHETSNÄMNDEN. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 726 000 6 726 000,00 0,00 0
27927: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27928: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 6 726 000 6 726 000,00 0,00 0
27929:
27930: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA - PRÖVNINGSNÄMN-
27931: DEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 140 000 6 140 000,00 0,00 0
27932: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27933: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 6140 000 6 140 000,00 0,00 0
27934:
27935: 05 TAPATURMAVIRASTO- OLYCKSFALLSVERKET. 49 800 000 49 800 000,00 0,00 0
27936: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27937: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 49 800 000 49 800 000,00 0,00 0
27938:
27939: 06 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKESKUS-
27940: RÄTISKYDDSCENTRALEN FÖR HÄLSOVÅRDEN.. 7 262 000 7 262 000,00 0,00 0
27941: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27942: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 7 262 000 7 262 000,00 0,00 0
27943:
27944: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR-
27945: BETSHYGIEN............................... 135 500 000 135 500 000,00 0,00 0
27946: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (Siirto-
27947: määräraha 2v)- Statsunderstöd för utgiftema vid
27948: institute! för arbetshygien (Reservationsanslag
27949: 2år). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 500 000 135 500 000,00 0,00 0
27950:
27951: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINSTI-
27952: TUTET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 825 000 172 825 000,00 0,00 0
27953: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27954: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 131 825 000 131 825 000,00 0,00 0
27955: 26 Rokotehuolto (Siirtomääräraha 2v) - Vaccinför-
27956: sörjning (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . 38 500 000 38 500 000,00 0,00 0
27957: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27958: byggen (Reservationsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
27959:
27960: 09 LÄÄKELABORATORIO - LÄKEMEDELSLABORA-
27961: TORIET ................................... . 1 525 000 1 515 447,11 -9 552,89
27962: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
27963: sivu
27964: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 67
27965: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27966: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27967: Mom.- Mom.
27968: Suurempi - Högre %
27969: Pienempi - Lägre (-)
27970:
27971:
27972: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
27973: slagsanslag) ............................. 1112 000 1102 447,11 -9 552,89 1
27974: 29 Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter. 333 000 333 000,00 0,00 0
27975: 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inventarier.. 80000 80 000,00 0,00 0
27976:
27977: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRÅLSÄKERHETS-
27978: CENTRALEN ............................... 115 235 000 115 235 000,00 0,00 0
27979: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha2v) - Omkostna-
27980: der (Reservationsanslag 2år) ................ 79 235 000 79 235 000,00 0,00 0
27981: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 3v) -
27982: Fastighetsförvärv (Reservationsanslag 3år) ..... 36 000 000 36 000 000,00 0,00 0
27983:
27984: 11 LÄÄKELAITOS - LÄKEMEDELSVERKET ........ 910 000 -1 824 977,48 -2 734 977,48 301
27985: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27986: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 910 000 -1 824 977,48 -2 734 977,48 301
27987:
27988: 12 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM .. 61 740 000 61 740 000,00 0,00 0
27989: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27990: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 55 900 000 55 900 000,00 0,00 0
27991: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27992: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 5 840 000 5 840 000,00 0,00 0
27993:
27994: 13 JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA - SOCIAL-
27995: SJUKHUSET 1TRÄSKÄNDA ................... 18 008 000 18 008 000,00 0,00 0
27996: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27997: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 17 308 000 17 308 000,00 0,00 0
27998: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
27999: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 700 000 700 000,00 0,00 0
28000:
28001: 14 VALTION MIELISAIRAALAT- STATENS SINNESS-
28002: JUKHUS ................................... 120 855 000 120 855 000,00 0,00 0
28003: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28004: nader(Reservationsanslag 2år) ............... 107 825 000 107 825 000,00 0,00 0
28005: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
28006: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 13 030 000 13 030 000,00 0,00 0
28007:
28008: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS- UTJÄMNING
28009: AV FAMILJEKOSTNADER ..................... 5 598 400 000 5 594 917 105,06 -3 482 894,94 0
28010: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap-
28011: sunderstöd (Förslagsanslag) ................ 60 400 000 55 810 649,06 -4 589 350,94 8
28012: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För-
28013: slagsanslag) ............................. 5 538 000 000 5 539 106 456,00 1106 456,00 0
28014:
28015: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE- ALLMÄN FAMILJEPEN-
28016: SION ...................................... 268 000 000 261 544 447,00 -6 455 553,00 2
28017: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän
28018: familjepension (Förslagsanslag) .............. 268 000 000 261 544 447,00 -6 455 553,00 2
28019:
28020: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD FÖR
28021: ARBETSLÖSA .............................. 13 550 000 000 13 462 705 837,96 -87 294162,04
28022: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28023: sivu
28024: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 68
28025: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28026: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28027: Mom.- Mom.
28028: Suurempi - Högre
28029: %
28030: Pienempi - Lägre (-)
28031:
28032:
28033: 50 Valtionosuus työttömyyskassoille (Arviomäärära-
28034: ha) - Siatsandel tili arbetslöshetskassor (Förslag-
28035: sanslag) ................................ 7 650 000 000 7 602 705 837,96 -47 294162,04
28036: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio-
28037: määräraha) - Grundskydd i enlighet medlagen
28038: om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag). 5 900 000 000 5 860 000 000,00 -40 000 000,00
28039:
28040: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ...... 947 000 000 803 491 185,79 -143 508 814,21 15
28041: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me-
28042: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
28043: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen
28044: (Förslagsanslag) .......................... 947 000 000 803 491185,79 -143 508 814,21 15
28045:
28046: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING ... 4 342 000 000 4 237 699 044,51 -104 300 955,49 2
28047: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar-
28048: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen-
28049: sionskassans utgifter (Förslagsanslag) ......... 125 000 000 120 367 000,00 -4 633 000,00 4
28050: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh-
28051: tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens an-
28052: del i de utgifter som föranleds av lagen om pension
28053: för lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ....... 1 957 000 000 1 958 200 000,00 1 200 000,00 0
28054: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me-
28055: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
28056: utgifter som föranleds av lagen om pension för
28057: företagare (Förslagsanslag) ................. 455 000 000 454 514 486,00 -485 514,00 0
28058: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me-
28059: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
28060: utgifter som föranleds av folkpensionslagen (För-
28061: slagsanslag) ............................. 1 805 000 000 1 704 617 558,51 -100 382 441,49 6
28062:
28063: 20 TAPATURMAVAKUUTUS- OLYCKSFALLSFÖRSÄ-
28064: KRING .................................... 101 000 000 98166 896,08 -2 833103,92 3
28065: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava-
28066: kuutuksen kustannuksista (Arviomääräraha) -
28067: Statens andel i kostnaderna för lantbruksföretaga-
28068: res olycksfallsförsäkring (Förslagsanslag) ...... 101 000 000 98166 896,08 -2 833103,92 3
28069:
28070: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVETE-
28071: RANPENSIONER ............................ 1126 100 000 1 124 543 239,94 -1 556 760,06 0
28072: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää-
28073: räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi-
28074: drag (Förslagsanslag) ...................... 1122 000 000 1120 829 155,00 -1170 845,00 0
28075: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära-
28076: ha) - Förtidspension för frontveteraner (Förslag-
28077: sanslag) ................................ 4100 000 3 714 084,94 -385 915,06 9
28078:
28079: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN-
28080: TOUTUSTOIMINNAN MENOT - ERSÄTININGAR
28081: FÖR SKADA, ÅDRA,GEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH
28082: VISSA UTGIFTER FOR REHABILITERING ........ 2 444 600 000 2 327 096 424,09 -117 503 575,91 5
28083: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) - Er-
28084: sättning för skada, ådragen i militärtjänst (Förslag-
28085: sanslag) ................................ 2116 000 000 2 016 315 713,33 -99 684 286,67 5
28086: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28087: sivu
28088: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 69
28089: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28090: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28091: Mom.- Mom.
28092: Suurempi - Högre %
28093: Pienempi - Lägre (-)
28094:
28095:
28096: 51 Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja palvelussai-
28097: rauksista (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
28098: för olycksfall i militärtjänst och militärtjänstsjukdom
28099: (Förslagsanslag) .......................... 9 400 000 7 235 294,31 -2 164 705,69 23
28100: 55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja hoito-
28101: laitosten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
28102: Statlig ersättning för driftskostnader för krigsinva-
28103: lidemas rehabiliterings- och vårdinrättningar (För-
28104: slagsanslag) ............................. 138 500 000 122 845 416,45 -15 654 583,55 11
28105: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus-
28106: toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag för
28107: rehabilitering av makar tili krigsinvalider (Reserva-
28108: tionsanslag 2år) .......................... 11 700 000 11 700 000,00 0,00 0
28109: 57 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaaehtoisten
28110: rintamasotilaiden kuntoutukseen ja rintamarahaan
28111: (Siirtomääräraha 3v) - Statlig ersättning för reha-
28112: bilitering av och frontpenning tili utländska frivilliga
28113: frontmän (Reservationsanslag 3år) ............ 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
28114: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
28115: taan (Siirtomääräraha 2v)- Statsbidrag för front-
28116: veteranemas rehabilitering (Reservationsanslag
28117: 2år) .................................... 164 000 000 164 000 000,00 0,00 0
28118:
28119: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- ANNAT
28120: SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV
28121: KRIGEN ................................... 44 600 000 42 474 606,16 -2 125 393,84 5
28122: 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar-
28123: viomääräraha) - Statlig ersättning för vården av
28124: personer som lidit skada av krigen (Förslagsan-
28125: slag) ................................... 44 600 000 42 474 606,16 -2 125 393,84 5
28126:
28127: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA-ANNAT UTKOMST-
28128: SKYDD .................................... 25 500 000 27 622 172,36 2 122 172,36 8
28129: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut-
28130: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-
28131: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan-
28132: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili
28133: kommunema för speciella kostnader för utkomst-
28134: stöd tili personer som flyttar tili Finland och för
28135: social- ochhälsovård som ges dem (Förslagsan-
28136: slag) ................................... 22 200 000 24 322 172,36 2 122 172,36 10
28137: 66 Eräät avustukset vanhusten huoltoon (Siirtomää-
28138: räraha 3v) - Vissa understöd för åldringsvård
28139: (Reservationsanslag 3år) ................... 3 300 000 3 300 000,00 0,00 0
28140:
28141: 29 PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKAN HAKIJOIDEN
28142: VASTAANOTIO- MOTIAGANDE AV FLYKTING-
28143: AR OCH ASYLSÖKANDE ..................... 645 000 000 430 887 433,96 -214112 566,04 33
28144: 61 Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto
28145: (Arviomääräraha)- Mottagande av flyktingar och
28146: asylsökande (Förslagsanslag) ............... 645 000 000 430 887 433,96 -214112 566,04 33
28147:
28148: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ SOSIAALI- JA TERVEY-
28149: DENHUOLTO-AV KOMMUNERNA ANORDNAD
28150: SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD ................... 22 254 500 000 21 978 315 012,54 -276184 987,46
28151: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28152: sivu
28153: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 70
28154: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28155: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28156: Mom.- Mom.
28157: Suurempi - Högre %
28158: Pienempi - Lägre (-)
28159:
28160:
28161: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
28162: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
28163: del tili kommunerna för social- och hälsovårdens
28164: driftskostnader (Förslagsanslag) .............. 20 570 000 000 20 567 615 159,00 -2 384 841,00 0
28165: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu-
28166: jen perustamiskustannuksiin (Arviomääräraha) -
28167: Siatsandel tili kommunerna för social- och hälso-
28168: vårdsservicens anläggningskostnader (Förslag-
28169: sanslag) ................................ 292 000 000 199 514 300,00 -92 485 700,00 32
28170: 32 Valtion maksuosuus yliopistollisten sairaaloiden
28171: käyttömenoihin (Arviomääräraha) - Statens be-
28172: talningsandelav universitetssjukhusens driftskost-
28173: nader (Förslagsanslag) ..................... 681 000 000 649 668 554,08 -31 331 445,92 5
28174: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais-
28175: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
28176: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kommu-
28177: nerna för kostnaderna för patienter som sinnesun-
28178: dersöks och patientöverföringar (Förslagsanslag). 13 800 000 8 101 040,43 -5 698 959,57 41
28179: 35 Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kus-
28180: tannuksiin - Statsunderstöd tillkommunerna för
28181: specialsjukvårdens kostnader ................ 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0
28182: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu-
28183: hankkeiden kustannuksiin (Arviomääräraha) -
28184: Statsunderstödför kostnaderna för vissa social-
28185: och hälsovårdsserviceprojekt (Förslagsanslag) .. 41 200 000 37 130 254,08 -4 069 745,92 10
28186: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
28187: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Arvio-
28188: määräraha)- Slutrat av siatsandel tili kommuner-
28189: na för vissa driftskostnader för social- och hälso-
28190: vårdsservice (Förslagsanslag) ............... 300 000 000 226 866 503,94 -73 133 496,06 24
28191: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
28192: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin
28193: (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel tili kom-
28194: munerna för vissa anläggningskostnader för soci-
28195: al-och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) ...... 355 000 000 287 919 201 ,01 -67 080 798,99 19
28196:
28197: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA- HÄLSOFO-
28198: STRAN OCH -ÖVERVAKNING .................. 25 400 000 25 242 906,82 -157 093,18
28199: 21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa-
28200: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha 2v) -
28201: Hälsofostran och minskande av rusmedelsbruk
28202: och tobaksrökning (Reservationsanslag 2år) .... 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0
28203: 23 Terveysvalvonta- Hälsoövervakning ......... 2 500 000 2 497 619,19 -2380,81 0
28204: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) -
28205: Overvakning av epidemisjukdomar (Förslagsan-
28206: slag) ................................... 3 400 000 3 245 287,63 -154 712,37 5
28207:
28208: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET .... 1 414 560 000 1 390 278 080,90 -24281 919,10 2
28209: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve-
28210: lujen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
28211: ersättning för kostnaderna för semesteravbytare
28212: för lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ....... 1 365 000 000 1 335 450 089,77 -29 549 910,23 2
28213: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28214: sivu
28215: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 71
28216: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28217: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28218: Mom.- Mom.
28219: Suurempi - Högre %
28220: Pienempi - Lägre (-)
28221:
28222:
28223: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
28224: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
28225: ersättning för kostnaderna för semestersystem för
28226: småföretagare (Förslagsanslag) .............. 49 560 000 54 827 991,13 5 267 991,13 11
28227:
28228: 92 RAHA-AUTOMAATIIYHDISTYKSEN TUOTON
28229: KÄYTIÖ- ANVÄNDNINGEN AV AVKASTNINGEN
28230: AV PENNINGAUTOMAT- FÖRENINGENS VERK-
28231: SAMHET ................................... 1109 400 000 1 075 275 000,00 -34125 000,00 3
28232: 29 Näkövammaisten kirjaston eräät menot - Vissa
28233: utgifler för bibliotek för synskadade ........... 3 400 000 3400 000,00 0,00 0
28234: 50 Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yh-
28235: teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un-
28236: derstöd tili enskilda sammanslutningar inom soci-
28237: al- och hälsovårdssektorn (Förslagsanslag) ..... 1106 000 000 1 071 875 000,00 -34125 000,00 3
28238:
28239: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
28240: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
28241: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS
28242: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..................... 23 620 000 23 397 644,37 -222 355,63
28243: 26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkei-
28244: den kustannuksiin - Andel i kostnaderna för
28245: utbildnings- och forskningscentralens projekt .... 720 000 720 000,00 0,00 0
28246: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar-
28247: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgifler
28248: och betalningsandelar (Förslagsanslag) ........ 22 900 000 22 677 644,37 -222 355,63
28249: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28250: sivu
28251: 34 Pl. • Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 72
28252: Luku ·Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös · Talousarvio
28253: Budget Bokslut Bokslut · Budget
28254: Mom. · Mom.
28255: Suurempi · Högre %
28256: Pienempi · Lägre (-)
28257:
28258: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETSMI-
28259: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .......... 8 354 231 000 7 877 153 524,04 -477 077 475,96 6
28260:
28261: 01 TYÖMINISTERIÖ- ARBETSMINISTERIET ....... 140 519 000 140 519 000,00 0,00 0
28262: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28263: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 140 519 000 140 519 000,00 0,00 0
28264:
28265: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO - ARBETARSKYDDS-
28266: FÖRVALTNINGEN ........................... 109 584 000 109 583 999,13 -0,87 0
28267: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28268: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 109 584 000 109583999,13 -0,87 0
28269:
28270: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO- ARBETS-
28271: KRAFTSPOLITIKEN .......................... 7 476 839 000 7 096 793 509,34 -380 045 490,66 5
28272: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha)- Avlöningar (För-
28273: slagsanslag) ............................. 1199 000 000 1 002 572 822,61 -196 427177,39 16
28274: 21 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimin-
28275: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader in-
28276: om arbetskraftsärendenas distrikts- och lokal- för-
28277: valtning (Reservationsanslag 2år) ............ 503 539 000 503 539 000,00 0,00 0
28278: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot - Specialutgif·
28279: ter för arbetskraftsservicen .................. 34 200 000 30 669 089,67 -3 530 910,33 10
28280: 30 Valtionosuus kunnille ja kunlainliitoille työttömyy-
28281: den lieventämiseen (Arviomääräraha) - Statsan-
28282: del tili kommuner och kommunalförbund för lind-
28283: rande av arbetslösheten (Förslagsanslag) ...... 1 322 000 000 1 277 244 929,02 -44 755 070,98 3
28284: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu-
28285: vien opintososiaaliset edut (Arviomääräraha) -
28286: Studiesociala förmåner för dem som deltar i arbet-
28287: skraftspolitisk vuxenutbildning (Förslagsanslag) .. 1183 600 000 1 239 381 012,84 55 781 012,84 5
28288: 51 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve-
28289: lut (Arviomääräraha)- Köpta tjänster som hänför
28290: sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För-
28291: slagsanslag) ............................. 818 500 000 794 326 292,52 -24173 707,48 3
28292: 61 Valtionaputyöttömyyden lieventämiseen (Siirto-
28293: määräraha 3v) - Statsunderstöd för lindrande av
28294: arbetslösheten (Reservationsanslag 3år) ....... 1511000000 1 511 000 000,00 0,00 0
28295: 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin
28296: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för investe-
28297: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte (Förslag-
28298: sanslag) ................................ 385 000 000 223118 842,39 -161 881157,61 42
28299: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd
28300: vid flyttning (Förslagsanslag) ................ 9 000 000 3 941 535,88 -5 058 464,12 56
28301: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Siirto-
28302: määräraha 3v) - lnvesteringsutgifter för tryggan-
28303: de av sysselsättningen (Reservationsanslag 3år). 511 000 000 510 999 984,41 -15,59 0
28304:
28305:
28306: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME-
28307: NOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM ARBETSMINI-
28308: STERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. ........... 627 289 000 530 257 015,57 -97 031 984,43 15
28309: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28310: sivu
28311: 34 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 73
28312: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28313: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28314: Mom.- Mom.
28315: Suurempi - Högre %
28316: Pienempi - Lägre (-)
28317:
28318:
28319: 21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha
28320: 2v) Arbetskraftsinstitutets omkostnader
28321: (Reservationsanslag 2år) ................... 2 718 000 2 718 000,00 0,00 0
28322: 22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha 2v)
28323: - Arbetsrådets omkostnader (Reservations-
28324: anslag 2år) .............................. 830 000 830 000,00 0,00 0
28325: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha)- Civiltjänst (För-
28326: slagsanslag) ............................. 12 450 000 12 350 275,86 -99 724,14
28327: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti
28328: (Förslagsanslag) .......................... 600 000 000 503 946 905,36 -96 053 094,64 16
28329: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha)- Vissa
28330: former av sjömansservice (Förslagsanslag) ..... 5 000 000 4157 043,22 -842 956,78 17
28331: 67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak-
28332: suosuudel (Arviomääräraha) - lnternationella or-
28333: ganisationers medlemsavgifter och betalningsan-
28334: delar (Förslagsanslag) ..................... 6 291 000 6254 791,13 -36208,87
28335:
28336:
28337:
28338:
28339: 10 321232Q
28340: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28341: sivu
28342: 35 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 74
28343: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28344: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28345: Mom.- Mom.
28346: Suurempi - Högre %
28347: Pienempi - Lägre (-)
28348:
28349:
28350: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA- MIL-
28351: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... . 5 579 337 000 5 571 469 919,41 -7 867 080,59 0
28352:
28353: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ- MILJÖMINISTERIET .. 68 262 000 68 262 000,00 0,00 0
28354: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28355: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 68 262 000 68 262 000,00 0,00 0
28356:
28357: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU- MILJÖVÅRD ........ . 120 475 000 119 8!33163,75 -591 836,25 0
28358: 26 Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja valvonta (Siir-
28359: tomääräraha 2v) - Miljöforskning, planering och
28360: övervakning (Reservationsanslag 2år) ........ . 24 575 000 24 575 000,00 0,00 0
28361: 42 Ilmansuojeluinvestointien korkotuki(Arviomäärära-
28362: ha) - Räntestöd för luttvårdsinvesteringar (För-
28363: slagsanslag) ............................ . 15 500 000 14 182 212,84 -1 317 787,16 9
28364: 61 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristönsuojelun tu-
28365: keminen (Siirtomääräraha 3v) - Stödjande av
28366: miljövården i skärgården och fjällen (Reser-
28367: vationsanslag 3år) ....................... . 2 900 000 2 900 000,00 0,00 0
28368: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha
28369: 3v) - Främjande av miljövården (Reservations-
28370: anslag 3år) ............................. . 45 500 000 45 500 000,00 0,00 0
28371: 63 Jätehuollon investointien korkotuki (Arviomäärära-
28372: ha) - Räntestöd för avfallshanteringsinvestering-
28373: ar (Förslagsanslag) ....................... . 7 000 000 7 725 950,91 725 950,91 10
28374: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto-
28375: määräraha 3v) - Oljeavfallshantering som finan-
28376: sieras med oljeavfallsavgift (Reservationsanslag
28377: 3år) ................................... . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
28378:
28379: 13 YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ ITÄ- JA KESKI-EUROO-
28380: PAN MAIDEN KANSSA- MILJÖSAMARBETE MED
28381: ÖST- OCH CENTRALEUROPA ................ . 60 000 000 59 499 889,31 -500110,69
28382: 40 Itä- ja Keski-Euroopan maiden ympäristönsuoje-
28383: luinvestointien korkotuki (Arviomääräraha) -
28384: Räntestöd för miljöinvesteringar i öst- och central-
28385: europeiska stater (Förslagsanslag) ........... . 500 000 0,00 -500 000,00 100
28386: 66 Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- ja Keski-
28387: Euroopan maissa (Siirtomääräraha 3v)- Under-
28388: stöd för miljövårdsinvesteringar i öst- och central-
28389: europeiska stater (Reservationsanslag 3år) ..... 37 000 000 37 000 000,00 0,00 0
28390: 67 Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen (Siirto-
28391: määräraha 3v) - Allmänt främjande av miljösa-
28392: marbetet (Reservationsanslag 3år) ........... . 22 500 000 22 499 889,31 -110,69 0
28393:
28394: 15 LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKISTYS-
28395: KÄYTIÖ- NATURVÅRDEN OCH REKREATION-
28396: SANVÄNDNING AV NATUREN ................ . 133 080 000 133 016 839,64 -63160,36 0
28397: 21 Luonnonsuojelun yleismenot (Siirtomääräraha 2v)
28398: - Allmänna utgitter för naturvården (Reser-
28399: vationsanslag 2år) ....................... . 4 200 000 4 200 000,00 0,00 0
28400: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28401: sivu
28402: 35 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 75
28403: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28404: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28405: Mom.- Mom.
28406: Suurempi - Högre %
28407: Pienempi - Lägre (-)
28408:
28409:
28410: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito
28411: (Siirtomääräraha 3v) - Skötsel och underhåll av
28412: naturskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) . 12 830 000 12 829 998,29 -1,71 0
28413: 30 Korvaukset metsäverotulojen menetyksistä (Arvio-
28414: määräraha) - Ersättning lör förluster av skattein-
28415: täkter av skog (Förslagsanslag) .............. 5 000 000 4 936 843,00 -63157,00
28416: 32 Avustukset virkistysalueiden hankintaan (Siirto-
28417: määräraha 3v) - Understöd för anskaffning av
28418: rekreationsområden (Reservationsanslag 3år) ... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
28419: 61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto-
28420: määräraha 3v) - Vissa ersättningar i samband
28421: med naturvården (Reservationsanslag 3år) ..... 16 200 000 16 200 000,00 0,00 0
28422: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto-
28423: määräraha 3v) - Husbyggnadsarbeten inom na-
28424: turskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) ... 3150000 3149 998,35 -1,65 0
28425: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää-
28426: räraha 3v)- Anskallning av naturskyddsområden
28427: (Reservationsanslag 3år) ................... 83 000 000 83 000 000,00 0,00 0
28428: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha 3v) -
28429: Anskaffning av aktier (Reservationsanslag 3år) .. 3 700 000 3 700 000,00 0,00 0
28430:
28431: 25 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO- VATTEN- OCH
28432: MILJÖFÖRVALTNINGEN ...................... 405 000 000 406 525 254,62 1 525 254,62 0
28433: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28434: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 335 600 000 335 600 000,00 0,00 0
28435: 27 Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta (Arvio-
28436: määräraha)- Bekämpning av olje-och fartygske-
28437: mikalieskador (Förslagsanslag) .............. 9 000 000 7 056 973,28 -1 943 026,72 22
28438: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
28439: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) ......... 1 200 000 454 779,81 -745 220,19 62
28440: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki
28441: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas
28442: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ...... 7 000 000 8 972 450,24 1 972 450,24 28
28443: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi-
28444: teisiin (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för sam-
28445: hällenas vattenvårdsåtgärder (Reservations-
28446: anslag 3år) .............................. 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0
28447: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki
28448: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins vat-
28449: tenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ........ 4 000 000 4241417,76 241 417,76 6
28450: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Arvio-
28451: määräraha)- Ersältningar enligt forsskyddslagen
28452: (Förslagsanslag) .......................... 5 000 000 6 999 633,53 1 999 633,53 40
28453: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
28454: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
28455: 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomäärära-
28456: ha 3v) - Vattendrags- och miljövårdsarbeten
28457: (Reservationsanslag 3år) ................... 30 700 000 30 700 000,00 0,00 0
28458: 88 Osakkeiden hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An-
28459: skallning av aktier (Reservationsanslag 3år) .... 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
28460:
28461: 30 YHDYSKUNNAT JA ALUEIDEN KÄYTTÖ - SAM-
28462: HÄLLEN OCH ANVÄNDNING AV OMRÅDEN ...... 12 700 000 10 863 000,00 -1 837 000,00 14
28463: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28464: sivu
28465: 35 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 76
28466: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28467: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28468: Mom.- Mom.
28469: Suurempi - Högre %
28470: Pienempi - Lägre (-)
28471:
28472:
28473: 21 Yhdyskuntien ja alueiden käytön tutkimus ja kehit-
28474: täminen (Siirtomääräraha 2v) - Undersökning
28475: och utveckling av samhällen och användningen av
28476: områden (Reservationsanslag 2år) ........... . 5 900 000 5 900 000,00 0,00 0
28477: 31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen (Arviomää-
28478: räraha)- Siatsandel för byggnadsplanläggningen
28479: (Förslagsanslag) ......................... . 2 000 000 163 000,00 -1 837 000,00 92
28480: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön
28481: ohjaukseen (Siirtomääräraha 2v) - Understöd för
28482: planläggning i kommuner och styming av mark-
28483: användningen (Reservationsanslag 2år) ....... . 4 800 000 4 800 000,00 0,00 0
28484:
28485: 32 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN-
28486: DEN BYGGDA MILJÖN OCH BYGGANDET ...... . 32 170 000 32 170 000,00 0,00 0
28487: 21 Rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehittä-
28488: minenja tutkimus (Siirtomääräraha 2v) - Under-
28489: sökning och utveckling av byggandet och den
28490: byggda miljön (Reservationsanslag 2år) ....... . 14 000 000 14 000 000,00 0,00 0
28491: 34 Avustukset kunnille rakennussuojelukustannuksiin
28492: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för byggnads-
28493: skyddskostnader tili kommunerna (Reservations-
28494: anslag 3år) ............................. . 7 200 000 7 200 000,00 0,00 0
28495: 61 Muut avustukset rakennussuojeluun (Siirtomäärä-
28496: raha 3v) - Övriga understöd för byggnadsskydd
28497: (Reservationsanslag 3år) .................. . 9 900 000 9 900 000,00 0,00 0
28498: 90 Pohjan Ruukkiteollisuus OY:n tukeminen (Siirto-
28499: määräraha 3v) - Stöjande av Pojo Bruksindustri
28500: Fast. Ab (Reservationsanslag 3år) ........... . 1 070 000 1 070 000,00 0,00 0
28501:
28502: 40 ASUNTOHALLITUS- BOSTADSSTYRELSEN ..... 36 550 000 36 545 800,39 -4199,61 0
28503: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28504: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 36 550 000 36 545 800,39 -4199,61 0
28505:
28506: 41 VALTION ASUNTORAHASTO - STATENS 80-
28507: STADSFOND .............................. . 3 900 000 3 900 000,00 0,00 0
28508: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
28509: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 3 900 000 3 900 000,00 0,00 0
28510:
28511: 45 ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET ........ . 4 679 000 000 4 672 661 841,70 -6 338 158,30 0
28512: 53 ASP-jä~estelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki
28513: (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili BSP-
28514: systemet och räntestöd (Förslagsanslag) ...... . 676 000 000 642050202,18 -33 949 797,82 5
28515: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag
28516: (Förslagsanslag) ........................ .. 1 850 000 000 1898641241,66 48641241,66 3
28517: 55 Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotu-
28518: ki(Arviomääräraha)- Räntestöd lör överskuldsat-
28519: ta bostadsköpare (Förslagsanslag) ........... . 20 000 000 10 433 434,45 -9 566 565,55 48
28520: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha
28521: 3v) - Understöd för reparationsverksamhet
28522: (Reservationsanslag 3år) .................. . 470 000 000 470 000 000,00 0,00 0
28523: 60 Siirto asunto-olojen kehittämisrahastoon - Över-
28524: löring tili fonden för utvecklande av bostadslörhål-
28525: landena ................................ . 1 435 000 000 1 435 000 000,00 0,00 0
28526: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28527: sivu
28528: 35 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 77
28529: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28530: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28531: Mom.- Mom.
28532: Suurempi - Högre %
28533: Pienempi - Lägre (-)
28534:
28535:
28536: 61 Avustukset vuokrataloille (Arviomääräraha)- Un-
28537: derstöd tili hyreshus (Förslagsanslag) ......... 20 000 000 21132581,00 1132 581,00 6
28538: 62 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä-
28539: raha)- Räntestöd lör värmeläggningsprojekt
28540: (Förslagsanslag) .......................... 19 000 000 15 002 538,86 -3 997 461,14 21
28541: 63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomäärära-
28542: ha) - Räntestöd för hyresbostadslån (Förslag-
28543: sanslag) ................................ 180 000 000 172 426 843,55 -7 573156,45 4
28544: 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta-
28545: viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd lör
28546: bostäder tili bostadslösa och flyktingar (Förslag-
28547: sanslag) ................................ 9 000 000 7 975 000,00 -1 025 000,00 11
28548:
28549: 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN
28550: MUUT MENOT- ÖVRIGA UTGIFTER INOM MILJÖ-
28551: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ 28200 000 28142 130,00 -57 870,00 0
28552: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 2v) -
28553: lnternationellt samarbete (Reservationsanslag
28554: 2år) .................................... 19100 000 19100 000,00 0,00 0
28555: 26 Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valistus (Siirto-
28556: määräraha 2v) - Utbildning, information och upp-
28557: lysning inom lörvaltningsområdet (Reservations-
28558: anslag 2år) .............................. 4100 000 4100 000,00 0,00 0
28559: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsbidrag ......... 3 400 000 3 377 130,00 -22 870,00
28560: 52 Avustukset asuntoalan järjestöille- Understöd tili
28561: organisationer inom bostadsbranschen ........ 1 600 000 1 565 000,00 -35 000,00 2
28562: Talousarvion toteutuminen vuonna 1993
28563: sivu
28564: 36 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1993 sida 78
28565: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
28566: Budget Bokslut Bokslut - Budget
28567: Mom.- Mom.
28568: Suurempi - Högre
28569: Pienempi - Lägre (-)
28570: %
28571:
28572:
28573: 36 VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ............ 17 160 656 000 16 963 572 749,23 -197 083 250,77
28574:
28575: 01 KOTIMAISEN VELAN KORKO - RÄNTA PÅ IN-
28576: HEMSK SKULD ............................. 7 320 005 000 7 275 892 863,84 -44112136,16
28577: 90 Kotimaisen velan korko (Arviomääräraha) - Rän-
28578: ta på inhemsk skuld (Förslagsanslag) ......... 7 320 005 000 7 275 892 863,84 -44112136,16
28579:
28580: 03 ULKOMAISEN VELAN KORKO- RÄNTA PÅ UT-
28581: LÄNDSK SKULD ............................. 8 839 481 000 8 866 382 248,64 26 901 248,64 0
28582: 90 Ulkomaisen velan korko (Arviomääräraha)- Rän-
28583: ta påutländsk skuld (Förslagsanslag) .......... 8 839 481 000 8 866 382 248,64 26 901 248,64 0
28584:
28585: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA- ÖVRIGA UT-
28586: GIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. 1 001170 000 821 297 636,75 -179 872 363,25 18
28587: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää-
28588: räraha) -Arvoden och andra utgifter lör statsskul-
28589: den (Förslagsanslag) ...................... 999 000 000 819161 574,75 -179 838 425,25 18
28590: 90 Kotimaisen velan indeksikorotus (Arviomäärära-
28591: ha) - lndexförhöjningpå inhemsk skuld (Förslag-
28592: sanslag) ................................ 2170 000 2136 062,00 -33 938,00 2
28593:
28594:
28595:
28596:
28597: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL-
28598: BELOPP..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 820 699 000 202 183 772 252,41 -2 636 926 747,59
28599: VALTION TASETILIT
28600: 31.12.1993
28601:
28602:
28603:
28604: STATENS BALANSKONTON
28605: 31.12.1993
28606: Valtion tasetilit 31.12.1993
28607: sivu
28608: Tili - Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 80
28609:
28610: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva
28611:
28612:
28613: 611 KASSATILIT
28614: KASSAKONTON 10 206 688,81
28615:
28616:
28617: 6111 Kassatili
28618: Kassakanto 10 206 688,81
28619: Asuntorahastovirasto
28620: Bostadsfondverket 411,90
28621: Eduskunta
28622: Riksdagen 15851,40
28623: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
28624: Veterinärmediciniska högskola 4 544,80
28625: Geologian tutkimuskeskus
28626: Geologiska forskningscentralen 12 509,50
28627: Helsingin kauppakorkeakoulu
28628: Helsingfors handelshögskola 8 920,50
28629: Helsingin poliisilaitos
28630: Helsingfors polisinrättning 12 129,90
28631: Helsingin yliopisto
28632: Helsingfors universitet 196 683,05
28633: Hämeen lääninhallitus
28634: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 54 410,60
28635: limatieteen laitos
28636: Meteorologiska institute! 2 843,60
28637: Joensuun yliopisto
28638: Joensuu universitet 12 739,40
28639: Jyväskylän yliopisto
28640: Jyväskylä universitet 159 017,20
28641: Kansanterveyslaitos
28642: Folkhälsoinstitutet 1 960,60
28643: Kauppa- ja teollisuusministeriö
28644: Handels- och industriministeriet 10 857,60
28645: Keski-Suomen lääninhallitus
28646: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 20 131,80
28647: Keskusrikospoliisi
28648: Centralkriminalpolisen 27 692,53
28649: Kilpailuvirasto
28650: Konkurrensverket 21,20
28651: Kuluttajavirasto
28652: Konsumentverket 890,60
28653: Kuopion lääninhallitus
28654: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 27 767,60
28655: Kuopion yliopisto
28656: Kuopio universitet 14 279,30
28657: Kymen lääninhallitus
28658: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 81 407,35
28659: Lapin lääninhallitus
28660: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 47 844,70
28661: Lapin yliopisto
28662: Lapplands universitet 4 299,90
28663: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
28664: Villmanstrands tekniska högskola 7 232,70
28665: Liikenneministeriö
28666: Trafikministeriet 730,60
28667: Valtion tasetilit 31.12.1993
28668: sivu
28669: Tili - Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 81
28670:
28671: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa • Passiva
28672:
28673:
28674: Liikkuva poliisi
28675: Rörliga polisen 1 965,00
28676: Länsstyrelsen i landskapet Aland
28677: Länsstyrelsen i landskapet Aland 16812,30
28678: Maa- ja metsätalousministeriö
28679: Jord- och skogsbruksministeriet 181 980,07
28680: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28681: Jord· och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 8 249,54
28682: Maanmittaushallitus
28683: Lantmäteristyrelsen 59 528.40
28684: Maatalouden tutkimuskeskus
28685: Lantbrukets forskningscentral 10 065,00
28686: Matkailun edistämiskeskus
28687: Centralen för turistfrämjande 29 285,33
28688: Merenkulkuhallitus
28689: Sjöfartsstyrelsen 134 292,30
28690: Merentutkimuslaitos
28691: Havsforskningsinstitutet 545,80
28692: Metsähallitus
28693: Forststyrelsen 919104,25
28694: Metsäntutkimuslaitos
28695: Skogsforskningsinstitutet 19139,65
28696: Mikkelin lääninhallitus
28697: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 28 625.70
28698: Museovirasto
28699: Museiverket 7 255,00
28700: Oikeusministeriö
28701: Justitieministeriet 452 277,74
28702: Opetushallitus
28703: Utbildningsstyrelsen 268 961,91
28704: Opetusministeriö
28705: Undervisningsministeriet 9 730,88
28706: Oulun lääninhallitus
28707: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 87 409,76
28708: Oulun yliopisto
28709: Uleåborgs universitet 21 909,20
28710: Patentti· ja rekisterihallitus
28711: Patent- och registerstyrelsen 101 288,60
28712: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
28713: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 175 040,00
28714: Poliisivarikko
28715: Polisdepån 10235,80
28716: Puolustusministeriö
28717: Försvarsministeriet 609 969,74
28718: Rajavartiolaitos
28719: Gränsbevakningsväsendet 12 485,80
28720: Rakennushallitus
28721: Byggnadsstyrelsen 41 832,20
28722: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
28723: Vilt· och fiskeriforskningsinstitutet 23 701.49
28724: Sibelius-akatemia
28725: Sibelius-akademin 522.70
28726: Sisäasiainministeriö
28727: lnrikesministeriet 11 615,00
28728:
28729: II 321232Q
28730: Valtion tasetilit 31.12.1993
28731: sivu
28732: Tili - Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 82
28733:
28734: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28735:
28736:
28737: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28738: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 50 602,01
28739: Sosiaali- ja terveysministeriö
28740: Social- och hälsovårdsministeriet 13 419,90
28741: Suojelupoliisi
28742: Skyddspolisen 892,50
28743: Suomenlinnan hoitokunta
28744: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 1251,50
28745: Svenska handelshögskolan
28746: Svenska handelshögskolan 6542,50
28747: Säteilyturvakeskus
28748: Strålsäkerhetscentralen 1 203,75
28749: Taideteollinen korkeakoulu
28750: Konstindustriella högskolan 33164,38
28751: Tampereen teknillinen korkeakoulu
28752: Tammerfors tekniska högskola 24 518,60
28753: Tampereen yliopisto
28754: Tammerfors universitet 28163,50
28755: Tapaturmavirasto
28756: Olycksfallsverket 4 964,05
28757: Tasavallan presidentin kanslia
28758: Republikens presidents kansli 5845,30
28759: Teatterikorkeakoulu
28760: Teaterhögskolan 4146,60
28761: Teknillinen korkeakoulu
28762: Tekniska högskolan 7 350,90
28763: Teknologian kehittämiskeskus
28764: Teknologiska utvecklings centralen 721,90
28765: Telehallintokeskus
28766: Teleförvaltningscentralen 14 304,50
28767: Tielaitos
28768: Vägverket 42 575,10
28769: Tilastokeskus
28770: Statistikcentralen 3 201,20
28771: Tullihallitus
28772: Tullstyrelsen 632 083,29
28773: Turun ja Porin lääninhallitus
28774: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 110 493,30
28775: Turun kauppakorkeakoulu
28776: Åbo handelshögskola 25 406,65
28777: Turun yliopisto
28778: Åbo universitet 14 051,80
28779: Työministeriö
28780: Arbetsministeriet 6 693,65
28781: Ulkoasiainministeriö
28782: Utrikesministeriet 3 685 723,23
28783: Uudenmaan lääninhallitus
28784: Länsstyrelsen i Nylands Iän 332 340,51
28785: Vaasan lääninhallitus
28786: Länsstyrelsen i Vasa Iän 79 748,54
28787: Vaasan yliopisto
28788: Vasa universitet 6295,50
28789: Valtiokonttori
28790: Statskontoret 1013571,10
28791: Valtion tasetilit 31.12.1993
28792: sivu
28793: Tili - Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 83
28794: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28795:
28796:
28797: Valtion hankintakeskus
28798: Statens upphandlingscentral 3 907,40
28799: Valtion opintotukikeskus
28800: Statens studiestödscentral 65,82
28801: Valtion pelastuskoulu
28802: Statens räddningsskola 1 423,40
28803: Valtion taidemuseo
28804: Statens konstmuseum 3 310,00
28805: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28806: Statens tekniska forskningscentral 5 032,40
28807: Valtionarkisto
28808: Riksarkivet 9 394,29
28809: Valtioneuvoston kanslia
28810: Stats rådets kansli 332,73
28811: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
28812: Statens utvecklingscentral 6 795,90
28813: Valtiontalouden tarkastusvirasto
28814: Statens revisionsverk 1 665,39
28815: Valtiovarainministeriö
28816: Finansministeriet 3 697,72
28817: Verohallitus
28818: Skattestyrelsen 3 939,50
28819: Vesi- ja ympäristöhallitus
28820: Vatten- och miljöstyrelsen 17142,01
28821: Väestörekisterikeskus
28822: Befolkningsregistercentralen 529,10
28823: Ympäristöministeriö
28824: Miljöministeriet 1 298,70
28825: Åboakademi
28826: Åboakademi 29 871,20
28827:
28828:
28829: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT
28830: POSTGIROINKOMSTKONTON 44 092 039,20
28831:
28832:
28833: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili
28834: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 1 920 833,43
28835: Keski-Suomen lääninhallitus
28836: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 112 929,70
28837: Kuopion lääninhallitus
28838: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 188 227,00
28839: Lapin lääninhallitus
28840: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 618 000,00
28841: Opetushallitus
28842: Utbildningsstyrelsen 194445,10
28843: Turun ja Porin lääninhallitus
28844: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 1 6&0,00
28845: Uudenmaan lääninhallitus
28846: Länsstyrelsen i Nylands Iän 584 315,60
28847: Verohallitus
28848: Skattestyrelsen 228,00
28849: Åboakademi
28850: Åboakademi 221454,03
28851: Valtion tasetilit 31.12.1993
28852: sivu
28853: Tili- Konto 6122 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 84
28854:
28855: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva
28856:
28857:
28858: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit
28859: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 17 420 945,12
28860: Helsingin yliopisto
28861: Helsingfors universitet 776 370,50
28862: Hämeen lääninhallitus
28863: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 32 296,30
28864: Keski-Suomen lääninhallitus
28865: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 23 018,22
28866: Kymen lääninhallitus
28867: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 24 777,56
28868: Lapin lääninhallitus
28869: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 113 883,91
28870: Lapin yliopisto
28871: Lapplands universitet 4 085,00
28872: Lääkelaitos
28873: Läkemedelsverket 15 795,60
28874: Maa- ja metsätalousministeriö
28875: Jord- och skogsbruksministeriet 6 043 843,94
28876: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28877: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 5 867 539,81
28878: Maatalouden tutkimuskeskus
28879: Lantbrukets forskningscentral 199 514,10
28880: Merenkulkuhallitus
28881: Sjöfartsstyrelsen 26 886,08
28882: Mikkelin lääninhallitus
28883: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 16 309,35
28884: Oulun lääninhallitus
28885: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 14 627,04
28886: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
28887: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 17 260,32
28888: Taideteollinen korkeakoulu
28889: Konstindustriella högskolan 2 700,00
28890: Teknillinen tarkastuskeskus
28891: Tekniska kontrollcentralen 7 780,00
28892: Telehallintokeskus
28893: Teleförvaltningscentralen 4 038 855,68
28894: Turun ja Porin lääninhallitus
28895: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 42 585,15
28896: Uudenmaan lääninhallitus
28897: Länsstyrelsen i Nylands Iän 135 333,68
28898: Vaasan lääninhallitus
28899: Länsstyrelsen i Vasa Iän 17 482,88
28900:
28901:
28902: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili
28903: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 24 750 260,65
28904: Geologian tutkimuskeskus
28905: Geologiska forskningscentralen 35 710,40
28906: Hämeen lääninhallitus
28907: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 15 683,20
28908: Kansanterveyslaitos
28909: Folkhälsoinstitutet 17128,20
28910: Valtion tasetilit 31.12.1993
28911: sivu
28912: Tili - Konto 6123 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 85
28913:
28914: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28915:
28916:
28917: Kauppa- ja teollisuusministeriö
28918: Handels- och industriministeriet 73 240,50
28919: Keski-Suomen lääninhallitus
28920: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 14 356,50
28921: Kuopion lääninhallitus
28922: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 239 077,31
28923: Kymen lääninhallitus
28924: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 60,00
28925: Maa- ja metsätalousministeriö
28926: Jord- och skogsbruksministeriet 1 077 679,20
28927: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28928: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 93 042,47
28929: Maanmittaushallitus
28930: Lantmäteristyrelsen 1 026 774,06
28931: Maatalouden tutkimuskeskus
28932: Lantbrukets forskningscentral 223 538,60
28933: Merenkulkuhallitus
28934: Sjölartsstyrelsen 764 271,60
28935: Metsähallitus
28936: Forststyrelsen 661 927,00
28937: Metsäntutkimuslaitos
28938: Skogsforskningsinstitutet 106 409,05
28939: Mikkelin lääninhallitus
28940: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 8445,00
28941: Oikeusministeriö
28942: Justitieministeriet 1 558 792,66
28943: Opetushallitus
28944: Utbildningsstyrelsen 8 371 091,35
28945: Opetusministeriö
28946: Undervisningsministeriet 92 898,40
28947: Oulun lääninhallitus
28948: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 247,05
28949: Puolustusministeriö
28950: Försvarsministeriet 336 049,16
28951: Rajavartiolaitos
28952: Gränsbevakningsväsendet 208 523,60
28953: Rakennushallitus
28954: Byggnadsstyrelsen 2 983146,81
28955: Sisäasiainministeriö
28956: lnrikesministeriet 3 392,80
28957: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28958: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 1144156,92
28959: Sosiaali- ja terveysministeriö
28960: Social- och hälsovårdsministeriet 2 000,00
28961: Tielaitos
28962: Vägverket 4 262 930,35
28963: Tullihallitus
28964: Tullstyrelsen 97 214,00
28965: Turun ja Porin lääninhallitus
28966: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 31 286,40
28967: Työministeriö
28968: Arbetsministeriet 933 350,21
28969: Valtion tasetilit 31.12.1993
28970: sivu
28971: Tili- Konto 6123 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 86
28972:
28973: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28974:
28975:
28976: Uudenmaan lääninhallitus
28977: Länsstyrelsen i Nylands Iän 26 931,80
28978: Valtion pelastuskoulu
28979: Statens räddningsskola 40 205,00
28980: Valtionarkisto
28981: Riksarkivet 5 782,90
28982: Vesi- ja ympäristöhallitus
28983: Vallen- och miljöstyrelsen 292918,15
28984:
28985:
28986: 613 POSTI SIIRTOMENOTILIT
28987: POSTGIROUTGIFTSKONTON 17 499 812,91
28988:
28989: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili
28990: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 341 357,20
28991: Geologian tutkimuskeskus
28992: Geologiska forskningscentralen 23 508,33
28993: Merentutkimuslaitos
28994: Havsforskningsinstitutet 317 848,87
28995:
28996:
28997: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit
28998: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 17 158 455,71
28999: Asuntorahastovirasto
29000: Bostadsfondverket 1 867,00
29001: Opetusministeriö
29002: Undervisningsministeriet 2 417 754,50
29003: Puolustusministeriö
29004: Försvarsministeriet 14 725 174,39
29005: Vesi- ja ympäristöhallitus
29006: Vallen- och miljöstyrelsen 13 659,82
29007:
29008:
29009: 615 MUUT PANKKITILIT
29010: ÖVRIGA BANKKONTON 55141 310,66
29011:
29012:
29013: 6152 ~uut shekkitilit ja käyttötilit
29014: Ovriga checkkonton och brukskonton 46183 177,95
29015: Ulkoasiainministeriö
29016: Utrikesministeriet 46183177,95
29017:
29018:
29019: 6159 Muut pankkitilit
29020: Övriga bankkonton 8 958132,71
29021: Joensuun yliopisto
29022: Joensuu universitet 126 307,31
29023: Jyväskylän yliopisto
29024: Jyväskylä universitet 72 242,90
29025: Matkailun edistämiskeskus
29026: Centralen för turistfrämjande 6 531116,53
29027: Sibelius-akatemia
29028: Sibelius-akademin 534195,94
29029: Taideteollinen korkeakoulu
29030: Konstindustriella högskolan 1 708 394,08
29031: Valtion tasetilit 31.12.1993
29032: sivu
29033: Tili- Kanto 6159 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 87
29034:
29035: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29036:
29037:
29038: Tasavallan presidentin kanslia
29039: Republikens presidents kansli 14 124,05
29040:
29041:
29042: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT
29043: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 632 334 375,99
29044:
29045: 6211 Tilisaatavien tili
29046: Kontofordringars kanto 555 238 893,49
29047: Helsingin poliisilaitos
29048: Helsingfors polisinrättning 434429,74
29049: Joensuun yliopisto
29050: Joensuu universitet 688479,02
29051: Keski-Suomen lääninhallitus
29052: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 874,00
29053: Kuluttajavirasto
29054: Konsumentverket 236 945,15
29055: Lapin lääninhallitus
29056: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 252 271,76
29057: Maanmittaushallitus
29058: Lantmäteristyrelsen 52 577 110,82
29059: Maatalouden tutkimuskeskus
29060: Lantbrukets forskningscentral 1 728 839,40
29061: Merenkulkuhallitus
29062: Sjöfartsstyrelsen 18 084 714,05
29063: Metsähallitus
29064: Forststyrelsen 176 018 526,16
29065: Museovirasto
29066: Museiverket 490 025,00
29067: Opetushallitus
29068: Utbildningsstyrelsen 23 467 302,70
29069: Oulun lääninhallitus
29070: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 5 866,80
29071: Poliisivarikko
29072: Polisdepån 2129 543,00
29073: Puolustusministeriö
29074: Försvarsministeriet 10 037 128,62
29075: Rajavartiolaitos
29076: Gränsbevakningsväsendet 466122,57
29077: Rakennushallitus
29078: Byggnadsstyrelsen 2 512 140,47
29079: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29080: Vilt- och fiskeritorskningsinstitutet 124 304,69
29081: Sosiaali· ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29082: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 17 458,45
29083: Tampereen yliopisto
29084: Tammerfors universitet 3 004 091,31
29085: Telehallintokeskus
29086: Teleförvaltningscentralen 1 829 510,07
29087: Tielaitos
29088: Vägverket 13 667 569,68
29089: Tilastokeskus
29090: Statistikcentralen 2 264 502,09
29091: Valtion tasetilit 31.12.1993
29092: sivu
29093: Tili - Kanto 6211 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 88
29094: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29095:
29096:
29097: Tullihallitus
29098: Tullstyrelsen 42 733,00
29099: Turun kauppakorkeakoulu
29100: Åbo handelshögskola 297 574,31
29101: Työministeriö
29102: Arbetsministeriet 484 324,15
29103: Ulkoasiainministeriö
29104: Utrikesministeriet 3 580 023,07
29105: Uudenmaan lääninhallitus
29106: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1 361,50
29107: Vaasan lääninhallitus
29108: Länsstyrelsen i Vasa Iän 34 674,58
29109: Valtion hankintakeskus
29110: Statens upphandlingscentral 236 859 573,42
29111: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
29112: Statens utvecklingscentral 2 218 951,20
29113: Vesi- ja ympäristöhallitus
29114: Vallen- och miljöstyrelsen 52 445,70
29115: Väestörekisterikeskus
29116: Befolkningsregistercentralen 1 628 477,01
29117:
29118:
29119: 6212 Muiden saatavien tili
29120: Övriga fordringars kanto 77 095 482,50
29121: Asuntorahastovirasto
29122: Bostadsfondverket 11 282,55
29123: Eduskunta
29124: Riksdagen 994,37
29125: Geologian tutkimuskeskus
29126: Geologiska forskningscentralen 322 837,16
29127: Helsingin kauppakorkeakoulu
29128: Helsingfors handelshögskola 87 367,54
29129: Helsingin yliopisto
29130: Helsingfors universitet 52 753,29
29131: Hämeen lääninhallitus
29132: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 2 810 842,42
29133: limatieteen laitos
29134: Meteorologiska institute! 329116,33
29135: Joensuun yliopisto
29136: Joensuu universitet 266 539,75
29137: Jyväskylän yliopisto
29138: Jyväskylä universitet 61 969,75
29139: Kansanterveyslaitos
29140: Folkhälsoinstitutet 20 273,89
29141: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29142: Handels- och industriministeriet 28 730,92
29143: Keski-Suomen lääninhallitus
29144: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 586,09
29145: Keskusrikospoliisi
29146: Centralkriminalpolisen 6 379,62
29147: Kuluttajavirasto
29148: Konsumentverket 29 789,65
29149: Kuopion lääninhallitus
29150: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 600 869,30
29151: Valtion tasetilit 31.12.1993
29152: sivu
29153: Tili- Konto 6212 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 89
29154: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29155:
29156:
29157: Kuopion yliopisto
29158: Kuopio universitet 236 576,62
29159: Kuvataideakatemia
29160: Bildkonstakademin 1719,80
29161: Lapin lääninhallitus
29162: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 444 769,35
29163: Lapin yliopisto
29164: Lapplands universitet 89 599,31
29165: Liikenneministeriö
29166: Trafikministeriet 25120,50
29167: Liikkuva poliisi
29168: Rörliga polisen 8 486,65
29169: Lääkelaitos
29170: Läkemedelsverket 16 749,50
29171: Maa- ja metsätalousministeriö
29172: Jord- och skogsbruksministeriet 901 309,13
29173: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29174: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 027 235,83
29175: Maanmittaushallitus
29176: Lantmäteristyrelsen 14278,70
29177: Maatalouden tutkimuskeskus
29178: Lantbrukets forskningscentral 125 491,95
29179: Matkailun edistämiskeskus
29180: Centralen för turistfrämjande 1 787 232,80
29181: Merenkulkuhallitus
29182: Sjöfartsstyrelsen 6 226 682,58
29183: Metsähallitus
29184: Forststyrelsen 5 298 236,17
29185: Metsäntutkimuslaitos
29186: Skogsforskningsinstitutet 3 054,29
29187: Mikkelin lääninhallitus
29188: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 2 863,93
29189: Museovirasto
29190: Museiverket 85 799,63
29191: Oikeusministeriö
29192: Justitieministeriet 231 810,16
29193: Opetushallitus
29194: Utbildningsstyrelsen 4 794 009,26
29195: Opetusministeriö
29196: Undervisningsministeriet 1156 023,43
29197: Oulun lääninhallitus
29198: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 589 837,75
29199: Oulun yliopisto
29200: Uleåborgs universitet 1 932 281,95
29201: Patentti- ja rekisterihallitus
29202: Patent- och registerstyrelsen 245 388,84
29203: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
29204: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 690 832,54
29205: Puolustusministeriö
29206: Försvarsministeriet 4 892 404,32
29207: Rajavartiolaitos
29208: Gränsbevakningsväsendet 4 456,00
29209:
29210: 12 321232Q
29211: Valtion tasetilit 31.12.1993
29212: sivu
29213: Tili- Konto 6212 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 90
29214:
29215: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29216:
29217:
29218: Rakennushallitus
29219: Byggnadsstyrelsen 10 210 060,35
29220: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29221: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 68186,69
29222: Sibelius-akatemia
29223: Sibelius-akademin 1 459 314,94
29224: Sisäasiainministeriö
29225: lnrikesministeriet 309 861,88
29226: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29227: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 30 297,57
29228: Sosiaali- ja terveysministeriö
29229: Social- och hälsovårdsministeriet 4 340,38
29230: Suomen Akatemia
29231: Finlands Akademi 170 456,79
29232: Suomenlinnan hoitokunta
29233: Förvaltningsnämnden lör Sveaborg 558,70
29234: Svenska handelshögskolan
29235: Svenska handelshögskolan 134 764,61
29236: Säteilyturvakeskus
29237: Strålsäkerhetscentralen 336 039,52
29238: Tampereen yliopisto
29239: Tammerfors universitet 19 930,53
29240: Tapaturmavirasto
29241: Olycksfallsverket 28 785,43
29242: Teatterikorkeakoulu
29243: Teaterhögskolan 10 343,40
29244: Teknillinen korkeakoulu
29245: Tekniska högskolan 1175 941,27
29246: Teknillinen tarkastuskeskus
29247: Tekniska kontrollcentralen 43175,80
29248: Teknologian kehittämiskeskus
29249: Teknologiska utvecklings centralen 21 619,12
29250: Tielaitos
29251: Vägverket 4 281 568,24
29252: Tilastokeskus
29253: Statistikcentralen 21 006,45
29254: Tullihallitus
29255: Tullstyrelsen 2 220,23
29256: Turun ja Porin lääninhallitus
29257: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 593 637,67
29258: Turun yliopisto
29259: Åbo universitet 160 495,93
29260: Työministeriö
29261: Arbetsministeriet 1 918 575,43
29262: Ulkoasiainministeriö
29263: Utrikesministeriet 639 463,42
29264: Uudenmaan lääninhallitus
29265: Länsstyrelsen i Nylands Iän 587 972,02
29266: Vaasan lääninhallitus
29267: Länsstyrelsen i Vasa Iän 70 466,03
29268: Vaasan yliopisto
29269: Vasa universitet 18 913,84
29270: Valtiokonttori
29271: Statskontoret 673 241,31
29272: Valtion tasetilit 31.12.1993
29273: sivu
29274: Tili- Konto 6212 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 91
29275:
29276: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Pass·1va
29277:
29278:
29279: Valtion hankintakeskus
29280: Statens upphandlingscentral 53 876,90
29281: Valtion pelastuskoulu
29282: Statens räddningsskola 17182,16
29283: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29284: Statens tekniska forskningscentral 26 886,00
29285: Valtionarkisto
29286: Riksarkivet 3133,39
29287: Valtioneuvoston kanslia
29288: Statsrådets kansli 430,73
29289: Valtiovarainministeriö
29290: Finansministeriet 4 430,80
29291: Verohallitus
29292: Skattestyrelsen 8101281,52
29293: Vesi- ja ympäristöhallitus
29294: Vatten- och miljöstyrelsen 9 310 226,14
29295: YmpäristöministeriöMiljöministeriet 6 200,00
29296: Åboakademi
29297: Åboakademi 1845993,19
29298:
29299:
29300: 622 ANNETTUJEN ENNAKKOJEN TILIT
29301: UTGIVNA FÖRSKOTTS KONTON 638 461 063,40
29302:
29303:
29304: 6221 Annettujen hankintaannakkojen tili
29305: Utgivna leveransförskotts konto 613 709 270,46
29306: Eduskunta
29307: Riksdagen 14 843,00
29308: Helsingin yliopisto
29309: Helsingfors universitet 130 981,31
29310: limatieteen laitos
29311: Meteorologiska institute! 11110,00
29312: Lapin yliopisto
29313: Lapplands universitet 7 000,00
29314: Metsähallitus
29315: Forststyrelsen 26117,55
29316: Puolustusministeriö
29317: Försvarsministeriet 607 661 501 ,35
29318: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29319: Tammerfors tekniska högskola 2 000,00
29320: Teatterikorkeakoulu
29321: Teaterhögskolan 1 000,00
29322: Turun yliopisto
29323: Åbo universitet 23 202,80
29324: Valtion hankintakeskus
29325: Statens upphandlingscentral 5 399 955,05
29326: Verohallitus
29327: Skattestyrelsen 461 245,40
29328:
29329:
29330: 6222 Matkaennakkojan tili
29331: Reseförskotts konto 7 075 494,40
29332: Eduskunta
29333: Riksdagen 6400,05
29334: Valtion tasetilit 31.12.1993
29335: sivu
29336: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 92
29337:
29338: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29339:
29340:
29341: Geologian tutkimuskeskus
29342: Geologiska forskningscentralen 75 935,90
29343: Helsingin kauppakorkeakoulu
29344: Helsingfors handelshögskola 77 619,91
29345: Helsingin poliisilaitos
29346: Helsingfors polisinrättning 22 395,05
29347: Helsingin yliopisto
29348: Helsingfors universitet 478 796,49
29349: Hämeen lääninhallitus
29350: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 6 327,50
29351: Ilmatieteen laitos
29352: Meteorologiska institute! 95 800,00
29353: Joensuun yliopisto
29354: Joensuu universitet 47 095,25
29355: Jyväskylän yliopisto
29356: Jyväskylä universitet 44 476,80
29357: Kansanterveyslaitos
29358: Folkhälsoinstitutet 159 445,91
29359: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29360: Handels- och industriministeriet 209 005,50
29361: Keski-Suomen lääninhallitus
29362: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 12 521,40
29363: Keskusrikospoliisi
29364: Centralkriminalpolisen 102175,90
29365: Kuluttajavirasto
29366: Konsumentverket 49 503,60
29367: Kuopion lääninhallitus
29368: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 10 435,53
29369: Kuopion yliopisto
29370: Kuopio universitet 102 033,03
29371: Kymen lääninhallitus
29372: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 510,00
29373: Lapin lääninhallitus
29374: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 57 874,65
29375: Lapin yliopisto
29376: Lapplands universitet 3 894,30
29377: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29378: Villmanstrands tekniska högskola 5 850,00
29379: Liikkuva poliisi
29380: Rörliga polisen 6 795,00
29381: Länsstyrelsen i Jandskapet Åland
29382: Länsstyrelsen i Jandskapet Aland 936,00
29383: Maa- ja metsätalousministeriö
29384: Jord- och skogsbruksministeriet 3297,30
29385: Maanmittaushallitus
29386: Lantmäteristyrelsen 1 700,00
29387: Maatalouden tutkimuskeskus
29388: Lantbrukets forskningscentral 41 302,77
29389: Matkailun edistämiskeskus
29390: Centralen för turistfrämjande 190 352,18
29391: Merenkulkuhallitus
29392: Sjöfartsstyrelsen 121 980,92
29393: Valtion tasetilit 31.12.1993
29394: sivu
29395: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 93
29396: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29397:
29398:
29399: Merentutkimuslaitos
29400: Havsforskningsinstitutet 151150,00
29401: Metsähallitus
29402: Forststyrelsen 1 399,93
29403: Metsäntutkimuslaitos
29404: Skogsforskningsinstitutet 131 931,65
29405: Mikkelin lääninhallitus
29406: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 10246,50
29407: Museovirasto
29408: Museiverket 37 049,37
29409: Oikeusministeriö
29410: Justitieministeriet 32 248,66
29411: Opetushallitus
29412: Utbildningsstyrelsen 144208,63
29413: Opetusministeriö
29414: Undervisningsministeriet 126 869,68
29415: Oulun lääninhallitus
29416: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 25 163,50
29417: Oulun yliopisto
29418: Uleåborgs universitet 280 956,87
29419: Patentti- ja rekisterihallitus
29420: Patent- och registerstyrelsen 4 324,20
29421: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
29422: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 4677,00
29423: Poliisivarikko
29424: Polisdepån 322,00
29425: Puolustusministeriö
29426: Försvarsministeriet 1 305 025,38
29427: Rajavartiolaitos
29428: Gränsbevakningsväsendet 10 038,00
29429: Rakennushallitus
29430: Byggnadsstyrelsen 8 673,00
29431: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29432: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 13024,00
29433: Sibelius-akatemia
29434: Sibelius-akademin 21 823,76
29435: Sisäasiainministeriö
29436: lnrikesministeriet 57011,00
29437: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29438: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 18 026,66
29439: Sosiaali- ja terveysministeriö
29440: Social- och hälsovårdsministeriet 29 668,00
29441: Suomen Akatemia
29442: Finlands Akademi 312 370,00
29443: Svenska handelshögskolan
29444: Svenska handelshögskolan 127 413,21
29445: Säteilyturvakeskus
29446: Strålsäkerhetscentralen 11 270,45
29447: Taideteollinen korkeakoulu
29448: Konstindustriella högskolan 34 873,85
29449: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29450: Tammerfors tekniska högskola 8 427,83
29451: Valtion tasetilit 31.12.1993
29452: sivu
29453: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 94
29454: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29455:
29456:
29457: Tampereen yliopisto
29458: Tammerfors universitet 30 881,72
29459: Teatterikorkeakoulu
29460: Teaterhögskolan 4 355,60
29461: Teknillinen tarkastuskeskus
29462: Tekniska kontrollcentralen 34 983,82
29463: Teknologian kehittämiskeskus
29464: Teknologiska utvecklings centralen 273 020,05
29465: Telehallintokeskus
29466: Telelörvaltningscentralen 117 261,85
29467: Tielaitos
29468: Vägverket 120 477,92
29469: Tilastokeskus
29470: Statistikcentralen 20 354,67
29471: Tullihallitus
29472: Tullstyrelsen 10 560,50
29473: Turun ja Porin lääninhallitus
29474: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 16154,70
29475: Turun yliopisto
29476: Åbo universitet 358 407,11
29477: Työministeriö
29478: Arbetsministeriet 132 931,65
29479: Ulkoasiainministeriö
29480: Utrikesministeriet 549 904,52
29481: Uudenmaan lääninhallitus
29482: Länsstyrelsen i Nylands Iän 3143,51
29483: Vaasan lääninhallitus
29484: Länsstyrelsen i Vasa Iän 28076,15
29485: Vaasan yliopisto
29486: Vasa universitet 17 000,00
29487: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29488: Statens ekonomiska forskningscentral 1 037,90
29489: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29490: Statens tekniska forskningscentral 215 844,96
29491: Valtionarkisto
29492: Riksarkivet 9 699,00
29493: Valtioneuvoston kanslia
29494: Statsrådets kansli 22 425,00
29495: Valtiovarainministeriö
29496: Finansministeriet 18 600,00
29497: Verohallitus
29498: Skattestyrelsen 86 398,40
29499: Vesi- ja ympäristöhallitus
29500: Vallen- och miljöstyrelsen 86 898,03
29501: Ympäristöministeriö
29502: Miljöministeriet 75 632,07
29503: Åboakademi
29504: Åboakademi 1 208,80
29505:
29506: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili
29507: Övriga utgivna förskotts konto 17 676 298,54
29508: Valtion tasetilit 31.12.1993
29509: sivu
29510: Tili • Kanto 6223 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 95
29511: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa · Passiva
29512:
29513:
29514: Asuntorahastovirasto
29515: Bostadsfondverket 500,00
29516: Eduskunta
29517: Riksdagen 20 000,00
29518: Geologian tutkimuskeskus
29519: Geologiska forskningscentralen 1 720,80
29520: Helsingin kauppakorkeakoulu
29521: Helsingfors handelshögskola 9 000,00
29522: Helsingin poliisilaitos
29523: Helsingfors polisinrättning 2 718,40
29524: Helsingin yliopisto
29525: Helsingfors universitet 390 102,00
29526: Hämeen lääninhallitus
29527: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 246 973,00
29528: limatieteen laitos
29529: Meteorologiska institute! 14255,86
29530: Jyväskylän yliopisto
29531: Jyväskylä universitet 14 349,80
29532: Kansanterveyslaitos
29533: Folkhälsoinstitutet 715,00
29534: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29535: Handels· och industriministeriet 6 326,10
29536: Keski-Suomen lääninhallitus
29537: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 200,00
29538: Keskusrikospoliisi
29539: Centralkriminalpolisen 14 594,46
29540: Kuluttajavirasto
29541: Konsumentverket 185 500,00
29542: Kuopion lääninhallitus
29543: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 759,70
29544: Kuopion yliopisto
29545: Kuopio universitet 721,50
29546: Lapin yliopisto
29547: Lapplands universitet 362 473,90
29548: Liikenneministeriö
29549: Trafikministeriet 300,00
29550: Länsstyrelsen i landskapet Åland
29551: Länsstyrelsen i landskapet Åland 400,00
29552: Lääkelaitos
29553: Läkemedelsverket 676,50
29554: Maa- ja metsätalousministeriö
29555: Jord· och skogsbruksministeriet 45912,24
29556: Maa· ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29557: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 24 400,00
29558: Maanmittaushallitus
29559: Lantmäteristyrelsen 434 929,05
29560: Maatalouden tutkimuskeskus
29561: Lantb rukets forskningscentral 278 425,53
29562: Matkailun edistämiskeskus
29563: Centralen för turistfrämjande 981 322,65
29564: Merenkulkuhallitus
29565: Sjöfartsstyrelsen 2 361 945,17
29566: Metsähallitus
29567: Forststyrelsen 803,20
29568: Valtion tasetilit 31.12.1993
29569: sivu
29570: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 96
29571: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29572:
29573:
29574: Metsäntutkimuslaitos
29575: Skogsforskningsinstitutet 7 657,83
29576: Oikeusministeriö
29577: Justitieministeriet 3 348 051,50
29578: Opetushallitus
29579: Utbildningsstyrelsen 3 608 487,07
29580: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
29581: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 10 344,28
29582: Rajavartiolaitos
29583: Gränsbevakningsväsendet 1 000,00
29584: Rakennushallitus
29585: Byggnadsstyrelsen 854,41
29586: Sibelius-akatemia
29587: Sibelius-akademin 5 212,00
29588: Sosiaali- ja terveysministeriö
29589: Social- och hälsovårdsministeriet 13 574,00
29590: Suomen Akatemia
29591: Finlands Akademi 30 828,45
29592: Säteilyturvakeskus
29593: Strålsäkerhetscentralen 784,05
29594: Tampereen yliopisto
29595: Tammerfors universitet 81100,00
29596: Teknillinen tarkastuskeskus
29597: Tekniska kontrollcentralen 13800,00
29598: Teknologian kehittämiskeskus
29599: Teknologiska utvecklings centralen 1 548118,23
29600: Tielaitos
29601: Vägverket 7 813 664,44
29602: Tullihallitus
29603: Tullstyrelsen 161 652,15
29604: Työministeriö
29605: Arbetsministeriet 87 586,54
29606: Ulkoasiainministeriö
29607: Utrikesministeriet 4122 906,58
29608: Uudenmaan lääninhallitus
29609: Länsstyrelsen i Nylands Iän 3 457,15
29610: Valtiovarainministeriö
29611: Finansministeriet 50 620,00
29612: Verohallitus
29613: Skattestyrelsen 55 035,00
29614: Vesi- ja ympäristöhallitus
29615: Vatten- och miljöstyrelsen 8 050,18
29616: Ympäristöministeriö
29617: Miljöministeriet 332 026,38
29618:
29619:
29620: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNEITUJEN VAROJEN TILIT
29621: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 57 553 033,46
29622:
29623:
29624: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili
29625: Utgivna lörsträckningsmedels kanto 57 553 033,46
29626: Eduskunta
29627: Riksdagen 23 200,00
29628: Valtion tasetilit 31.12.1993
29629: sivu
29630: Tili- Kanto 6231 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 97
29631:
29632: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29633:
29634:
29635: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
29636: Veterinärmediciniska högskola 21 589,59
29637: Geologian tutkimuskeskus
29638: Geologiska forskningscentralen 99 619,35
29639: Hämeen lääninhallitus
29640: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1405,60
29641: Joensuun yliopisto
29642: Joensuu universitet 5 339,20
29643: Kansanterveyslaitos
29644: Folkhälsoinstitutet 2 669,01
29645: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29646: Handels- och industriministeriet 2 604,90
29647: Keski-Suomen lääninhallitus
29648: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 748,50
29649: Kuluttajavirasto
29650: Konsumentverket 1 520,85
29651: Kuopion lääninhallitus
29652: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 13 500,00
29653: Kuvataideakatemia
29654: Bildkonstakademin 1 752,50
29655: Lapin lääninhallitus
29656: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 826 977,72
29657: Lapin yliopisto
29658: Lapplands universitet 1 378,40
29659: Maa- ja metsätalousministeriö
29660: Jord- och skogsbruksministeriet 11 938 291 ,62
29661: Maatalouden tutkimuskeskus
29662: Lantbrukets forskningscentral 13 276,98
29663: Merenkulkuhallitus
29664: Sjöfartsstyrelsen 785 011,23
29665: Metsähallitus
29666: Forststyrelsen 937 405,03
29667: Mikkelin lääninhallitus
29668: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3460,51
29669: Museovirasto
29670: Museiverket 6 070,00
29671: Oikeusministeriö
29672: Justitieministeriet 27 620,80
29673: Opetusministeriö
29674: Undervisningsministeriet 24 721,31
29675: Oulun lääninhallitus
29676: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 841,40
29677: Puolustusministeriö
29678: Försvarsministeriet 134 473,29
29679: Rajavartiolaitos
29680: Gränsbevakningsväsendet 9321,21
29681: Rakennushallitus
29682: Byggnadsstyrelsen 456,80
29683: Sisäasiainministeriö
29684: lnrikesministeriet 1100,00
29685: Sosiaali- ja terveysministeriö
29686: Social- och hälsovårdsministeriet 31 069 735,04
29687: Suojelupoliisi
29688: Skyddspolisen 44 300,00
29689:
29690: 13 321232Q
29691: Valtion tasetilit 31.12.1993
29692: sivu
29693: Tili - Konto 6231 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 98
29694:
29695: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29696:
29697:
29698: Svenska handelshögskolan
29699: Svenska handelshögskolan 23694,19
29700: Taideteollinen korkeakoulu
29701: Konstindustriella högskolan 7 449,70
29702: Tasavallan presidentin kanslia
29703: Republikens presidents kansli 9493,05
29704: Teknologian kehittämiskeskus
29705: Teknologiska utvecklings centralen 4 036 584,78
29706: Tielaitos
29707: Vägverket 369 271,98
29708: Tullihallitus
29709: Tullstyrelsen 20 875,41
29710: Turun ja Porin lääninhallitus
29711: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 1 853,00
29712: Työministeriö
29713: Arbetsministeriet 6 460 014,79
29714: Uudenmaan lääninhallitus
29715: Länsstyrelsen i Nylands Iän 51 938,21
29716: Vaasan lääninhallitus
29717: Länsstyrelsen i Vasa Iän 297 751,50
29718: Valtiokonttori
29719: Statskontoret 22 995,87
29720: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29721: Statens tekniska forskningscentral 5 000,00
29722: Valtioneuvoston kanslia
29723: Statsrådets kansli 5 310,92
29724: Verohallitus
29725: Skattestyrelsen 510 355,80
29726:
29727:
29728: 624 BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT
29729: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 36 359 969 881 ,85
29730:
29731:
29732: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä
29733: Statens konto för kontofordringar i Postbanken Ab 2 541 303 236,79
29734: Valtiokonttori
29735: Statskontoret 2 541 303 236,79
29736:
29737:
29738: 6242 Markkatalletusten tili
29739: Markdepositioners konto 33 768 666 645,06
29740: Valtiokonttori
29741: Statskontoret 33 768 666 645,06
29742:
29743:
29744: 6245 Annettujen luottojen tili
29745: Utgivna krediters konto 50 000 000,00
29746: Valtiokonttori
29747: Statskontoret 50 000 000,00
29748:
29749:
29750: 631 VARASTOTILIT
29751: LAGERKONTON 200 533 743,43
29752: Valtion tasetilit 31.12.1993
29753: sivu
29754: Tili- Konto 6310 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 99
29755:
29756: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29757:
29758:
29759: 6310 Varastotili
29760: Lagerkonto 200 533 743,43
29761: Metsähallitus
29762: Forststyrelsen 296 447,07
29763: Oikeusministeriö
29764: Justitieministeriet 9 293 821,61
29765: Puolustusministeriö
29766: Försvarsministeriet 58183 358,77
29767: Tielaitos
29768: Vägverket 95 763 233,75
29769: Valtion hankintakeskus
29770: Statens upphandlingscentral 36 607 160,19
29771: Vesi- ja ympäristöhallitus
29772: Vallen- och miljöstyrelsen 389 722,04
29773:
29774:
29775: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT
29776: ORDINARIE SKULDERS KONTON 1 914 994 316,56
29777:
29778:
29779: 6511 Tilivelkojen tili
29780: Kontoskulders konto 415 926 886,62
29781: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
29782: Veterinärmediciniska högskola 230 939,21
29783: Helsingin kauppakorkeakoulu
29784: Helsingfors handelshögskola 4 337 353,03
29785: Helsingin poliisilaitos
29786: Helsingfors polisinrättning 16 546 655,29
29787: Joensuun yliopisto
29788: Joensuu universitet 1 818 214,75
29789: Jyväskylän yliopisto
29790: Jyväskylä universitet 2 546 942,45
29791: Kansanterveyslaitos
29792: Folkhälsoinstitutet 39,00
29793: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29794: Handels- och industriministeriet 2 501 408,62
29795: Keskusrikospoliisi
29796: Centralkriminalpolisen 31 063,80
29797: Lapin lääninhallitus
29798: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1196 449,08
29799: Liikkuva poliisi
29800: Rörliga polisen 2 000,00
29801: Maa- ja metsätalousministeriö
29802: Jord- och skogsbruksministeriet 502 102,57
29803: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29804: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 399 911,09
29805: Maanmittaushallitus
29806: Lantmäteristyrelsen 7996111,97
29807: Maatalouden tutkimuskeskus
29808: Lanlbrukets forskningscentral 2 275 531,72
29809: Metsäntutkimuslaitos
29810: Skogsforskningsinstitutet 2 259 070,07
29811: Mikkelin lääninhallitus
29812: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 536 662,20
29813: Valtion tasetilit 31.12.1993
29814: sivu
29815: Tili- Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 100
29816:
29817: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29818:
29819:
29820: Oikeusministeriö
29821: Justitieministeriet 6 106 796,82
29822: Opetushallitus
29823: Utbildningsstyrelsen 32 596169,42
29824: Opetusministeriö
29825: Undervisningsministeriet 202 584,60
29826: Oulun lääninhallitus
29827: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1196287,37
29828: Patentti- ja rekisterihallitus
29829: Patent- och registerstyrelsen 1154858,84
29830: Poliisivarikko
29831: Polisdepån 1 294 759,40
29832: Puolustusministeriö
29833: Försvarsministeriet 7 954 936,86
29834: Sibelius-akatemia
29835: Sibelius-akademin 1178 032,00
29836: Sisäasiainministeriö
29837: lnrikesministeriet 505,00
29838: Sosiaali- ja terveysministeriö
29839: Social- och hälsovårdsministeriet 28 815,00
29840: Tampereen yliopisto
29841: Tammerfors universitet 3154 567,28
29842: Tapaturmavirasto
29843: Olycksfallsverket 253 733,10
29844: Teatterikorkeakoulu
29845: Teaterhögskolan 84660,83
29846: Teknillinen korkeakoulu
29847: Tekniska högskolan 2 839 054,49
29848: Teknillinen tarkastuskeskus
29849: Tekniska kontrollcentralen 328 921,91
29850: Tielaitos
29851: Vägverket 139144321,80
29852: Turun ja Porin lääninhallitus
29853: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 176 299,84
29854: Turun yliopisto
29855: Åbo universitet 3 337 827,55
29856: Työministeriö
29857: Arbetsministeriet 648 676,23
29858: Uudenmaan lääninhallitus
29859: Länsstyrelsen i Nylands Iän 3 769 804,39
29860: Vaasan lääninhallitus
29861: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 266 797,26
29862: Vaasan yliopisto
29863: Vasa universitet 60 339,59
29864: Valtiokonttori
29865: Statskontoret 684 758,24
29866: Valtion hankintakeskus
29867: Statens upphandlingscentral 155 931 786,38
29868: Valtion taidemuseo
29869: Statens konstmuseum 42 242,09
29870: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29871: Statens ekonomiska forskningscentral 200 551,23
29872: Valtion tasetilit 31.12.1993
29873: sivu
29874: Tili - Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 101
29875:
29876: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29877:
29878:
29879: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29880: Statens tekniska forskningscentral 6 853 708,04
29881: Valtionarkisto
29882: Riksarkivet 300,00
29883: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
29884: Statens utvecklingscentral 413 935,62
29885: Åboakademi
29886: Åboakademi 840 400,59
29887:
29888:
29889: 6512 ~uiden velkojen tili
29890: Ovriga skulders konto 1 499 067 429,94
29891: Asuntorahastovirasto
29892: Bostadsfondverket 878 890,43
29893: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
29894: Veterinärmediciniska högskola 9 584,90
29895: Geologian tutkimuskeskus
29896: Geologiska forskningscentralen 3 575198,26
29897: Helsingin kauppakorkeakoulu
29898: Helsingfors handelshögskola 84 246,27
29899: Helsingin poliisilaitos
29900: Helsingfors polisinrättning 4 748815,75
29901: Helsingin yliopisto
29902: Helsingfors universitet 2 847 573,53
29903: Hämeen lääninhallitus
29904: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3 317 973,29
29905: Joensuun yliopisto
29906: Joensuu universitet 1 023,00
29907: Jyväskylän yliopisto
29908: Jyväskylä universitet 39 339,64
29909: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29910: Handels- och industriministeriet 6 920441,34
29911: Keski-Suomen lääninhallitus
29912: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 21 458,70
29913: Kilpailuvirasto
29914: Konkurrensverket 42 614,92
29915: Kuluttajavirasto
29916: Konsumentverket 60 413,26
29917: Kuopion lääninhallitus
29918: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 456 973,04
29919: Kuopion yliopisto
29920: Kuopio unive rsitet 23 401,47
29921: Kuvataideakatemia
29922: Bildkonstakademin 272,80
29923: Kymen lääninhallitus
29924: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 3 237 815,11
29925: Lapin lääninhallitus
29926: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 279 601,21
29927: Liikenneministeriö
29928: Trafikministeriet 85 048,46
29929: Liikkuva poliisi
29930: Rörliga polisen 1612071,13
29931: Valtion tasetilit 31.12.1993
29932: sivu
29933: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 102
29934: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29935:
29936:
29937: Länsstyrelsen i landskapet Aland
29938: Länsstyrelsen i landskapet Aland 5,50
29939: Lääkelaitos
29940: Läkemedelsverket 981 538,58
29941: Maa- ja metsätalousministeriö
29942: Jord- och skogsbruksministeriet 55 115 885,12
29943: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29944: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 3 284 035,43
29945: Maanmittaushallitus
29946: Lantmäteristyrelsen 6 940 111,00
29947: Maatalouden tutkimuskeskus
29948: Lantbrukets forskningscentral 129 877,97
29949: Matkailun edistämiskeskus
29950: Centralen för turistfrämjande 216 077,39
29951: Merenkulkuhallitus
29952: Sjöfartsstyrelsen 43 021 930,07
29953: Merentutkimuslaitos
29954: Havsforskningsinstitutet 2 525 888,30
29955: Metsähallitus
29956: Forststyrelsen 16104 764,29
29957: Metsäntutkimuslaitos
29958: Skogsforskningsinstitutet 13261,70
29959: Mikkelin lääninhallitus
29960: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 831 798,59
29961: Museovirasto
29962: Museiverket 1 102 514,22
29963: Oikeusministeriö
29964: Justitieministeriet 18 249 852,87
29965: Opetushallitus
29966: Utbildningsstyrelsen 26 849 863,33
29967: Opetusministeriö
29968: Undervisningsministeriet 15 367 307,30
29969: Oulun lääninhallitus
29970: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 970,45
29971: Oulun yliopisto
29972: Uleåborgs universitet 80 535,09
29973: Patentti- ja rekisterihallitus
29974: Patent- och registerstyrelsen 2 512 270,53
29975: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
29976: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 4 751,10
29977: Poliisivarikko
29978: Polisdepån 765,00
29979: Puolustusministeriö
29980: Försvarsministeriet 22 837 942,74
29981: Rajavartiolaitos
29982: Gränsbevakningsväsendet 4 881 421,49
29983: Rakennushallitus
29984: Byggnadsstyrelsen 43 097 431,28
29985: Sibelius-akatemia
29986: Sibelius-akademin 1 267 781,82
29987: Sisäasiainministeriö
29988: lnrikesministeriet 12 828 322,63
29989: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29990: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 8 720,62
29991: Valtion tasetilit 31.12.1993
29992: sivu
29993: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 103
29994: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29995:
29996:
29997: Sosiaali- ja terveysministeriö
29998: Social- och hälsovårdsministeriet 916 704 490,99
29999: Svenska handelshögskolan
30000: Svenska handelshögskolan 44 302,14
30001: Säteilyturvakeskus
30002: Strålsäkerhetscentralen 3 014 524,62
30003: Tapaturmavirasto
30004: Olycksfallsverket 523 779,61
30005: Tasavallan presidentin kanslia
30006: Republikens presidents kansli 70 000,00
30007: Teatterikorkeakoulu
30008: Teaterhögskolan 246 033,50
30009: Teknillinen korkeakoulu
30010: Tekniska högskolan 3 353 523,72
30011: Teknillinen tarkastuskeskus
30012: Tekniska kontrollcentralen 1 837 811,42
30013: Telehallintokeskus
30014: Teleförvattningscentralen 6 196 946,38
30015: Tielaitos
30016: Vägverket 4 828 021,87
30017: Tilastokeskus
30018: Statistikcentralen 10 493 093,03
30019: Tullihallitus
30020: Tullstyrelsen 5 842 585,92
30021: Turun ja Porin lääninhallitus
30022: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 600 585,33
30023: Turun yliopisto
30024: Åbo universitet 427 506,75
30025: Työministeriö
30026: Arbetsministeriet 30 558 516,72
30027: Ulkoasiainministeriö
30028: Utrikesministeriet 24 838 815,45
30029: Uudenmaan lääninhallitus
30030: Länsstyrelsen i Nylands Iän 167602,16
30031: Vaasan lääninhallitus
30032: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 643,55
30033: Valtiokonttori
30034: Statskontoret 63 315 395,18
30035: Valtion hankintakeskus
30036: Statens upphandlingscentral 1 998 071,00
30037: Valtion pelastuskoulu
30038: Statens räddningsskola 1 517 605,77
30039: Valtion taidemuseo
30040: Statens konstmuseum 448 351,73
30041: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30042: Statens tekniska forskningscentral 23 000 661,68
30043: Valtioneuvoston kanslia
30044: Statsrådets kansli 4 117 268,55
30045: Valtiontalouden tarkastusvirasto
30046: Statens revisionsverk 429 804,02
30047: Valtiovarainministeriö
30048: Finansministeriet 10 000,00
30049: Verohallitus
30050: Skattestyrelsen 85 507 481,54
30051: Valtion tasetilit 31.12.1993
30052: sivu
30053: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 104
30054:
30055: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30056:
30057:
30058: Vesi- ja ympäristöhallitus
30059: Vallen- och miljöstyrelsen 3 047 804,77
30060: Väestörekisterikeskus
30061: Befolkningsregistercentralen 3193,84
30062:
30063:
30064: 652 SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT
30065: ERHÅLLNA FÖRSKOTIS KONTON 67 886 689,98
30066:
30067:
30068: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili
30069: Erhållna leveransförskotts kanto 14 791 543,41
30070: Maatalouden tutkimuskeskus
30071: Lantbrukets torskningscentral 878820,33
30072: Metsähallitus
30073: Forststyrelsen 2 588 400,31
30074: Metsäntutkimuslaitos
30075: Skogsforskningsinstitutet 1 823 990,20
30076: Oulun yliopisto
30077: Uleåborgs universitet 1 221 962,42
30078: Puolustusministeriö
30079: Försvarsministeriet 1 750 625,30
30080: Säteilyturvakeskus
30081: Strålsäkerhetscentralen 49810,00
30082: Valtion hankintakeskus
30083: Statens upphandlingscentral 6 251 920,85
30084: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30085: Statens utvecklingscentral 226 014,00
30086:
30087:
30088: 6522 ~uiden saatujen annakkojen tili
30089: Ovriga erhållna förskotts kanto 53 095146,57
30090: Helsingin kauppakorkeakoulu
30091: Helsingfors handelshögskola 2 063 794,03
30092: limatieteen laitos
30093: Meteorologiska institute! 682 339,00
30094: Joensuun yliopisto
30095: Joensuu universitet 1 045 527,37
30096: Jyväskylän yliopisto
30097: Jyväskylä universitet 2 341 085,40
30098: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30099: Handels- och industriministeriet 126 743,05
30100: Kuopion yliopisto
30101: Kuopio universitet 631845,72
30102: Lapin yliopisto
30103: Lapplands universitet 752 218,41
30104: Matkailun edistämiskeskus
30105: Centralen för turistfrämjande 255 232,02
30106: Metsähallitus
30107: Forststyrelsen 52 322,75
30108: Oikeusministeriö
30109: Justitieministeriet 10 366,90
30110: Opetushallitus
30111: Utbildningsstyrelsen 3 354803,88
30112: Valtion tasetilit 31.12.1993
30113: sivu
30114: Tili - Konto 6522 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 105
30115:
30116: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30117:
30118:
30119: Patentti- ja rekisterihallitus
30120: Patent· och registerstyrelsen 203 518,71
30121: Rakennushallitus
30122: Byggnadsstyrelsen 582242,08
30123: Riista· ja kalatalouden tutkimuslaitos
30124: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 911119,54
30125: Sibelius-akatemia
30126: Sibelius-akademin 2400,00
30127: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30128: Tammerfors tekniska högskola 8 632 018,59
30129: Tampereen yliopisto
30130: Tammerfors universitet 3 744 951,70
30131: Teatterikorkeakoulu
30132: Teaterhögskolan 26 550,00
30133: Teknillinen korkeakoulu
30134: Tekniska högskolan 12 515 298,45
30135: Tielaitos
30136: Vägverket 951 323,80
30137: Tullihallitus
30138: Tullstyrelsen 1 583 682,85
30139: Turun kauppakorkeakoulu
30140: Åbo handelshögskola 224000,00
30141: Turun yliopisto
30142: Åbo universitet 4621 360,32
30143: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30144: Statens tekniska forskningscentral 7 780 402,00
30145:
30146:
30147: 653 TILITETTÄVIEN VAROJEN TILIT
30148: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 144 907 441,83
30149:
30150:
30151: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantaja)
30152: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetsgivare) 4 868 799,92
30153: Eduskunta
30154: Riksdagen 371,25
30155: Helsingin yliopisto
30156: Helsingfors universitet 21 640,99
30157: Hämeen lääninhallitus
30158: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 2 486,99
30159: Keski-Suomen lääninhallitus
30160: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 347,48
30161: Keskusrikospoliisi
30162: Centralkriminalpolisen 2182,32
30163: Kuopion lääninhallitus
30164: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 4 495,30
30165: Kymen lääninhallitus
30166: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 6 625,00
30167: Lapin lääninhallitus
30168: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 4075,00
30169: Liikkuva poliisi
30170: Rörliga polisen 2 650,00
30171: Maanmittaushallitus
30172: Lantmäteristyrelsen 117,60
30173:
30174: 14 321232Q
30175: Valtion tasetilit 31.12.1993
30176: sivu
30177: Tili - Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1993 s1da 106
30178: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30179:
30180:
30181: Maatalouden tutkimuskeskus
30182: Lantbrukets forskningscentral 7651,17
30183: Matkailun edistämiskeskus
30184: Centralen för turistfrämjande 1 894,75
30185: Merenkulkuhallitus
30186: Sjöfartsstyrelsen 1 316139,79
30187: Metsähallitus
30188: Forststyrelsen 756 263,85
30189: Metsäntutkimuslaitos
30190: Skogsforskningsinstitutet 8 914,17
30191: Mikkelin lääninhallitus
30192: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 5 564,00
30193: Museovirasto
30194: Museiverket 9 620,01
30195: Oikeusministeriö
30196: Justitieministeriet 39 427,27
30197: Opetushallitus
30198: Utbildningsstyrelsen 99 035,96
30199: Opetusministeriö
30200: Undervisningsministeriet 10741,79
30201: Oulun lääninhallitus
30202: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 7 450,00
30203: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
30204: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 105,70
30205: Puolustusministeriö
30206: Försvarsministeriet 643 442,24
30207: Rajavartiolaitos
30208: Gränsbevakningsväsendet 16 067,04
30209: Rakennushallitus
30210: Byggnadsstyrelsen 108 784,56
30211: Sibelius-akatemia
30212: Sibelius-akademin 29 556,25
30213: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30214: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1166,39
30215: Sosiaali- ja terveysministeriö
30216: Social- och hälsovårdsministeriet 6440,16
30217: Suojelupoliisi
30218: Skyddspolisen 725,00
30219: Taideteollinen korkeakoulu
30220: Konstindustriella högskolan 1 688,83
30221: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30222: Tammerforstekniska högskola 418,00
30223: Tampereen yliopisto
30224: Tammerfors universitet 3 894,16
30225: Tasavallan presidentin kanslia
30226: Republikens presidents kansli 15 789,53
30227: Teatterikorkeakoulu
30228: Teaterhögskolan 5 707,19
30229: Tielaitos
30230: Vägverket 1130 779,96
30231: Turun ja Porin lääninhallitus
30232: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 14 250,00
30233: Työministeriö
30234: Arbetsministeriet 252 521,18
30235: Valtion tasetilit 31.12.1993
30236: sivu
30237: Tili - Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 107
30238:
30239: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30240:
30241:
30242: Ulkoasiainministeriö
30243: Utrikesministeriet 2 626,61
30244: Vaasan lääninhallitus
30245: Länsstyrelsen i Vasa Iän 4 945,10
30246: Valtioneuvoston kanslia
30247: Statsrådets kansli 280,00
30248: Vesi- ja ympäristöhallitus
30249: Vallen- och miljöstyrelsen 320 917,33
30250:
30251:
30252: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili
30253: Mot redovisning erhållna medels konto 45 091 594,48
30254: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30255: Veterinärmediciniska högskola 122 322,04
30256: Helsingin yliopisto
30257: Helsingfors universitet 1643631,80
30258: Hämeen lääninhallitus
30259: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 28312,12
30260: Joensuun yliopisto
30261: Joensuu universitet 163 629,80
30262: Jyväskylän yliopisto
30263: Jyväskylä universitet 2 513722,67
30264: Kansanterveyslaitos
30265: Folkhälsoinstitutet 16 332,50
30266: Keski-Suomen lääninhallitus
30267: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 303 569,51
30268: Kuluttajavirasto
30269: Konsumentverket 75 998,83
30270: Kuopion lääninhallitus
30271: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 8472,20
30272: Kuopion yliopisto
30273: Kuopio universitet 3199 002,36
30274: Kuvataideakatemia
30275: Bildkonstakademin 10760,94
30276: Lapin yliopisto
30277: Lapplands universitet 105 706,39
30278: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30279: Villmanstrands tekniska högskola 3 935 661,99
30280: Liikenneministeriö
30281: Trafikministeriet 500 104,41
30282: Maa- ja metsätalousministeriö
30283: Jord- och skogsbruksministeriet 274 065,85
30284: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30285: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 28422,69
30286: Maatalouden tutkimuskeskus
30287: Lantbrukets forskningscentral 929 518,49
30288: Matkailun edistämiskeskus
30289: Centralen för turistfrämjande 26 734,95
30290: Metsähallitus
30291: Forststyrelsen 29 869,74
30292: Metsäntutkimuslaitos
30293: Skogsforskningsinstitutet 1 023 900,58
30294: Museovirasto
30295: Museiverket 467 442,14
30296: Valtion tasetilit 31.12.1993
30297: sivu
30298: Tili - Konto 6532 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 108
30299:
30300: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30301:
30302:
30303: Oikeusministeriö
30304: Justitieministeriet 389 415,65
30305: Opetushallitus
30306: Utbildningsstyrelsen 2 734 813,12
30307: Opetusministeriö
30308: Undervisningsministeriet 3 401 217,15
30309: Oulun yliopisto
30310: Uleåborgs universitet 2 991198,16
30311: Puolustusministeriö
30312: Försvarsministeriet 228 322,57
30313: Rakennushallitus
30314: Byggnadsstyrelsen 3122 574,11
30315: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30316: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 697 876,05
30317: Sibelius-akatemia
30318: Sibelius-akademin 260422,44
30319: Sisäasiainministeriö
30320: lnrikesministeriet 657 290,60
30321: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30322: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 484 066,99
30323: Sosiaali- ja terveysministeriö
30324: Social- och hälsovårdsministeriet 360 881,43
30325: Suomen Akatemia
30326: Finlands Akademi 116127,50
30327: Svenska handelshögskolan
30328: Svenska handelshögskolan 407 595,29
30329: Säteilyturvakeskus
30330: Strålsäkerhetscentralen 130 914,03
30331: Taideteollinen korkeakoulu
30332: Konstindustriella högskolan 1 708394,08
30333: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30334: Tammerfors tekniska högskola 412 739,21
30335: Tampereen yliopisto
30336: Tammerfors universitet 1 356 044,42
30337: Teknillinen korkeakoulu
30338: Tekniska högskolan 2 789 517,23
30339: Teknillinen tarkastuskeskus
30340: Tekniska kontrollcentralen 51 700,00
30341: Tielaitos
30342: Vägverket 672 714,19
30343: Tilastokeskus
30344: Statistikcentralen 68 449,47
30345: Turun kauppakorkeakoulu
30346: Åbo handelshögskola 136194,85
30347: Turun yliopisto
30348: Åbo universitet 1 042 589,80
30349: Työministeriö
30350: Arbetsministeriet 269 319,28
30351: Ulkoasiainministeriö
30352: Utrikesministeriet 476567,30
30353: Valtionarkisto
30354: Riksarkivet 48 807,46
30355: Valtioneuvoston kanslia
30356: Statsrådets kansli 161 452,45
30357: Valtion tasetilit 31.12.1993
30358: sivu
30359: Tili - Kanto 6532 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 109
30360:
30361: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30362:
30363:
30364: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30365: Statens utvecklingscentral 67 842,41
30366: Vesi- ja ympäristöhallitus
30367: Vallen- och miljöstyrelsen 4 370834,52
30368: Ympäristöministeriö
30369: Miljöministeriet 54 330,32
30370:
30371:
30372: 6533 Jäsenmaksujen tili
30373: Medlemsavgifters konto 8 780801,42
30374: Asuntorahastovirasto
30375: Bostadsfondverket 8 559,10
30376: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30377: Veterinärmediciniska högskola 24167,90
30378: Helsingin kauppakorkeakoulu
30379: Helsingfors handelshögskola 200,85
30380: Helsingin poliisilaitos
30381: Helsingfors polisinrättning 166,13
30382: Helsingin yliopisto
30383: Helsingfors universitet 120,54
30384: limatieteen laitos
30385: Meteorologiska institute! 44 980,68
30386: Kansanterveyslaitos
30387: Folkhälsoinstitutet 29 301,96
30388: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30389: Handels- och industriministeriet 18229,26
30390: Keskusrikospoliisi
30391: Centralkriminalpolisen 49 709,84
30392: Kilpailuvirasto
30393: Konkurrensverket 5 949,40
30394: Kuopion lääninhallitus
30395: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 71 442,41
30396: Kuopion yliopisto
30397: Kuopio universitet 62 087,69
30398: Kymen lääninhallitus
30399: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 94 395,27
30400: Lapin lääninhallitus
30401: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 89 699,68
30402: Liikenneministeriö
30403: Trafikministeriet 6 873,83
30404: Liikkuva poliisi
30405: Rörliga polisen 108558,04
30406: Länsstyrelsen i landskapet Aland
30407: Länsstyrelsen i landskapet Åland 3 035,89
30408: Lääkelaitos
30409: Läkemedelsverket 5 273,15
30410: Maa- ja metsätalousministeriö
30411: Jord- och skogsbruksministeriet 12 639,56
30412: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30413: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 2,00
30414: Maanmittaushallitus
30415: Lantmäteristyrelsen 88 437,54
30416: Maatalouden tutkimuskeskus
30417: Lantbrukets forskningscentral 10 463,58
30418: Valtion tasetilit 31.12.1993
30419: sivu
30420: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 110
30421: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30422:
30423:
30424: Matkailun edistämiskeskus
30425: Centralen lör turistlrämjande 25 211,57
30426: Merenkulkuhallitus
30427: Sjölartsstyrelsen 298191,04
30428: Metsähallitus
30429: Forststyrelsen 2 531,29
30430: Metsäntutkimuslaitos
30431: Skogslorskningsinstitutet 72 454,49
30432: Mikkelin lääninhaiiHus
30433: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 69 890,08
30434: Museovirasto
30435: Museiverket 28 853,78
30436: Oikeusministeriö
30437: Justitieministeriet 249 618,40
30438: Opetushallitus
30439: Utbildningsstyrelsen 521 939,49
30440: Opetusministeriö
30441: Undervisningsministeriet 51 770,43
30442: Oulun lääninhallitus
30443: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 110 868,72
30444: Oulun yliopisto
30445: Uleåborgs universitet 199 756,06
30446: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
30447: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 53 050,27
30448: Poliisivarikko
30449: Polisdepån 7 365,61
30450: Puolustusministeriö
30451: Försvarsministeriet 2 208 523,39
30452: Rajavartiolaitos
30453: Gränsbevakningsväsendet 397 524,81
30454: Rakennushallitus
30455: Byggnadsstyrelsen 250 122,68
30456: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30457: Vilt- och liskerilorskningsinstitutet 1 503,33
30458: Sibelius-akatemia
30459: Sibelius-akademin 89 841,66
30460: Sisäasiainministeriö
30461: lnrikesministeriet 25 370,38
30462: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30463: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 126 544,98
30464: Sosiaali- ja terveysministeriö
30465: Social- och hälsovårdsministeriet 8068,67
30466: Suojelupoliisi
30467: Skyddspolisen 19 632,21
30468: Suomenlinnan hoitokunta
30469: Förvaltningsnämnden lör Sveaborg 9 342,47
30470: Svenska handelshögskolan
30471: Svenska handelshögskolan 14 938,28
30472: Taideteollinen korkeakoulu
30473: Konstindustriella högskolan 26 205,54
30474: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30475: Tammerfors tekniska högskola 49240,88
30476: Tampereen yliopisto
30477: Tammerfors universitet 150 945,33
30478: Valtion tasetilit 31.12.1993
30479: sivu
30480: Tili - Konto 6534 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 111
30481:
30482: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa · Passiva
30483:
30484:
30485: Tapaturmavirasto
30486: Olycksfallsverket 16 687,94
30487: Tasavallan presidentin kanslia
30488: Republikens presidents kansli 8 366,31
30489: Teatterikorkeakoulu
30490: Teaterhögskolan 48 347,18
30491: Teknillinen tarkastuskeskus
30492: Tekniska kontrollcentralen 20588,26
30493: Teknologian kehittämiskeskus
30494: Teknologiska utvecklings centralen 4 849,46
30495: Telehallintokeskus
30496: Teleförvaltningscentralen 14 973,60
30497: Tielaitos
30498: Vägverket 1 367 048,67
30499: Tullihallitus
30500: Tullstyrelsen 13187,32
30501: Turun ja Porin lääninhallitus
30502: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 186880,42
30503: Turun kauppakorkeakoulu
30504: Åbo handelshögskola 16 744,42
30505: Turun yliopisto
30506: Åbo universitet 179 787,43
30507: Työministeriö
30508: Arbetsministeriet 279 533,27
30509: Ulkoasiainministeriö
30510: Utrikesministeriet 110 973,72
30511: Uudenmaan lääninhallitus
30512: Länsstyrelsen i Nylands Iän 12,46
30513: Vaasan lääninhallitus
30514: Länsstyrelsen i Vasa Iän 102 652,22
30515: Vaasan yliopisto
30516: Vasa universitet 22 918,43
30517: Valtion pelastuskoulu
30518: Statens räddningsskola 4 928,91
30519: Valtion taidemuseo
30520: Statens konstmuseum 8 856,15
30521: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30522: Statens tekniska forskningscentral 180 197,76
30523: Valtionarkisto
30524: Riksarkivet 7 195,10
30525: Valtioneuvoston kanslia
30526: Statsrådets kansli 14 099,53
30527: Valtiontalouden tarkastusvirasto
30528: Statens revisionsverk 3 315,93
30529: Verohallitus
30530: Skattestyrelsen 79 605,41
30531: Vesi- ja ympäristöhallitus
30532: Vatten- och miljöstyrelsen 122 951,81
30533: Väestörekisterikeskus
30534: Befolkningsregistercentralen 8 056,93
30535: Ympäristöministeriö
30536: Miljöministeriet 19 792,25
30537: Åboakademi
30538: Åboakademi 135 629,43
30539: Valtion tasetilit 31.12.1993
30540: sivu
30541: Tili - Konto 6534 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 112
30542:
30543: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30544:
30545:
30546: 6534 Ulosottojan tili
30547: Utmätningars kanto 345173,60
30548: Helsingin kauppakorkeakoulu
30549: Helsingfors handelshögskola 0,33
30550: Helsingin poliisilaitos
30551: Helsingfors polisinrättning 15 797,62
30552: Kansanterveyslaitos
30553: Folkhälsoinstitutet 5 399,85
30554: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30555: Handels- och industriministeriet 425,64
30556: Kuopion lääninhallitus
30557: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 4 001,31
30558: Kymen lääninhallitus
30559: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 164,59
30560: Liikkuva poliisi
30561: Rörliga polisen 5 640,65
30562: Maa- ja metsätalousministeriö
30563: Jord- och skogsbruksministeriet 5 091,69
30564: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30565: Jord· och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 0,28
30566: Maatalouden tutkimuskeskus
30567: Lantbrukets forskningscentral 20,00
30568: Merenkulkuhallitus
30569: Sjöfartsstyrelsen 5 269,86
30570: Metsähallitus
30571: Fo rststyrelsen 650,00
30572: Metsäntutkimuslaitos
30573: Skogsforskningsinstitutet 300,00
30574: Oikeusministeriö
30575: Justitieministeriet 5123,53
30576: Opetushallitus
30577: Utbildningsstyrelsen 41 500,90
30578: Oulun lääninhallitus
30579: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 644,14
30580: Oulun yliopisto
30581: Uleåborgs universitet 481,25
30582: Poliisivarikko
30583: Polisdepån 2 350,67
30584: Puolustusministeriö
30585: Försvarsministeriet 7 975,35
30586: Rakennushallitus
30587: Byggnadsstyrelsen 60 959,86
30588: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30589: Vill· och fiskeriforskningsinstitutet 10 308,09
30590: Sibelius-akatemia
30591: Sibelius-akademin 9,68
30592: Sosiaali· ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30593: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 3 637,16
30594: Sosiaali- ja terveysministeriö
30595: Social- och hälsovårdsministeriet 10,82
30596: Suomen Akatemia
30597: Finlands Akademi 3110,27
30598: Suomenlinnan hoitokunta
30599: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 6 631,60
30600: Valtion tasetilit 31.12.1993
30601: sivu
30602: Tili - Konto 6534 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 113
30603:
30604: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30605:
30606:
30607: Svenska handelshögskolan
30608: Svenska handelshögskolan 4 968,70
30609: Tielaitos
30610: Vägverket 77646,70
30611: Turun ja Porin lääninhallitus
30612: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 1 000,30
30613: Työministeriö
30614: Arbetsministeriet 56 010,13
30615: Ulkoasiainministeriö
30616: Utrikesministeriet 6 714,60
30617: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30618: Statens ekonomiska forskningscentral 1 847,53
30619: Valtioneuvoston kanslia
30620: Statsrådets kansli 10 618,29
30621: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
30622: Statens utvecklingscentral 4 005,06
30623: Verohallitus
30624: Skattestyrelsen 1 378,24
30625: Vesi- ja ympäristöhallitus
30626: Vallen- och miljöstyrelsen 24133,68
30627: Väestörekisterikeskus
30628: Befolkningsregistercentralen 1 649,00
30629: Ympäristöministeriö
30630: Miljöministeriet 2 805,61
30631:
30632: 6535 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työntekijät)
30633: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetare) 1 940461,91
30634: Eduskunta
30635: Riksdagen 101,25
30636: Helsingin yliopisto
30637: Helsingfors universitet 5 570,23
30638: Hämeen lääninhallitus
30639: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 678,27
30640: Keski-Suomen lääninhallitus
30641: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 367,48
30642: Kuopion lääninhallitus
30643: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 66,90
30644: Maanmittaushallitus
30645: Lantmäteristyrelsen 21,00
30646: Maatalouden tutkimuskeskus
30647: Lantbrukets forskningscentral 19,14
30648: Matkailun edistämiskeskus
30649: Centralen för turistfrämjande 516,75
30650: Merenkulkuhallitus
30651: Sjöfartsstyrelsen 20212,07
30652: Metsähallitus
30653: Forststyrelsen 131 041,65
30654: Metsäntutkimuslaitos
30655: Skogsforskningsinstitutet 1 591,81
30656: Museovirasto
30657: Museiverket 8 023,23
30658: Oikeusministeriö
30659: Justitieministeriet 8 052,21
30660:
30661: 15 321232Q
30662: Valtion tasetilit 31.12.1993
30663: sivu
30664: Tili - Kanto 6535 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 114
30665: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30666:
30667:
30668: Opetushallitus
30669: Utbildningsstyrelsen 753 838,98
30670: Opetusministeriö
30671: Undervisningsministeriet 2 553,63
30672: Puolustusministeriö
30673: Försvarsministeriet 131 953,48
30674: Rakennushallitus
30675: Byggnadsstyrelsen 19425,86
30676: Sibelius-akatemia
30677: Sibelius-akademin 8 001,78
30678: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30679: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 742,28
30680: Sosiaali- ja terveysministeriö
30681: Social- och hälsovårdsministeriet 1 756,57
30682: Taideteollinen korkeakoulu
30683: Konstindustriella högskolan 460,59
30684: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30685: Tammerfors tekniska högskola 114,00
30686: Tampereen yliopisto
30687: Tammerfors universitet 1 062,04
30688: Tasavallan presidentin kanslia
30689: Republikens presidents kansli 2 323,71
30690: Teatterikorkeakoulu
30691: Teaterhögskolan 1 556,51
30692: Tielaitos
30693: Vägverket 198 961,13
30694: Turun ja Porin lääninhallitus
30695: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 838,60
30696: Työministeriö
30697: Arbetsministeriet 583 423,67
30698: Ulkoasiainministeriö
30699: Utrikesministeriet 700,50
30700: Vaasan lääninhallitus
30701: Länsstyrelsen i Vasa Iän 162,30
30702: Vesi- ja ympäristöhallitus
30703: Vatten- och miljöstyrelsen 56324,29
30704:
30705: 6539 ~uiden tilitettävien varojen tili
30706: Ovriga redovisningsmedels konto 83 880 610,50
30707: Geologian tutkimuskeskus
30708: Geologiska forskningscentralen 53 000,00
30709: Helsingin yliopisto
30710: Helsingfors universitet 5 770222,50
30711: Hämeen lääninhallitus
30712: Länsstyrelsen f Tavastehus Iän 232 534,70
30713: Kuopion lääninhallitus
30714: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 512646,52
30715: Kymen lääninhallitus
30716: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 3236,87
30717: Lapin lääninhallitus
30718: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 3 520,00
30719: Lapin yliopisto
30720: Lapplands universitet 641190,48
30721: Valtion tasetilit 31.12.1993
30722: sivu
30723: Tili - Konto 6539 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 115
30724:
30725: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30726:
30727:
30728: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30729: Villmanstrands tekniska högskola 52 550,00
30730: Maatalouden tutkimuskeskus
30731: Lantbrukets forskningscentral 382 531,08
30732: Matkailun edistämiskeskus
30733: Centrelen för turistfrämjande 25204,00
30734: Metsähallitus
30735: Forststyrelsen 10 580 276,91
30736: Metsäntutkimuslaitos
30737: Skogsforskningsinstitutet 3 877,75
30738: Oikeusministeriö
30739: Justitieministeriet 139183,82
30740: Opetushallitus
30741: Utbildningsstyrelsen 197 838,78
30742: Oulun lääninhallitus
30743: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 25 030,09
30744: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
30745: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 433,40
30746: Puolustusministeriö
30747: Försvarsministeriet 137 228,48
30748: Rajavartiolaitos
30749: Gränsbevakningsväsendet 10191,10
30750: Sibelius-akatemia
30751: Sibelius-akademin 582 348,51
30752: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30753: Forsknings- och utvecklingscentr. för social· och hälsovård. 2 038,45
30754: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30755: Tammerforstekniska högskola 47159,72
30756: Tampereen yliopisto
30757: Tammerfors universitet 410781,59
30758: Teknillinen korkeakoulu
30759: Tekniska högskolan 663 008,10
30760: Telehallintokeskus
30761: Teleförvaltningscentralen 37613401,00
30762: Tielaitos
30763: Vägverket 36 440,10
30764: Tullihallitus
30765: Tullstyrelsen 25112 041,60
30766: Turun ja Porin lääninhallitus
30767: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 96 587,10
30768: Turun yliopisto
30769: Åbo universitet 885 258,03
30770: Työministeriö
30771: Arbetsministeriet 460,80
30772: Ulkoasiainministeriö
30773: Utrikesministeriet 61126,75
30774: Uudenmaan lääninhallitus
30775: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1 401,12
30776: Vaasan lääninhallitus
30777: Länsstyrelsen i Vasa Iän 85 894,74
30778: Valtiokonttori
30779: Statskontoret 190 726,65
30780: Verohallitus
30781: Skattestyrelsen 416292,80
30782: Valtion tasetilit 31.12.1993
30783: sivu
30784: Tili - Konto 6549 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 116
30785:
30786: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30787:
30788:
30789:
30790:
30791: 654 BUDJETOIMATIOMIEN LUOTIOJEN TILIT
30792: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 1 263 510 017,61
30793:
30794: 6549 ~uiden luottojen tili
30795: Ovriga krediters kanto 1 263 510 017,61
30796: Valtiokonttori
30797: Statskontoret 1 263 510 017,61
30798:
30799:
30800: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT
30801: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON-
30802: TON 886190,01
30803:
30804: 6611 Lähetteiden tili
30805: Remisskonto 886190,01
30806:
30807:
30808:
30809: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT
30810: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON-
30811: TON 3 009 419,24
30812:
30813: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili
30814: Räkenskapsverkets interna betalningars kanto 6 524 321,99
30815: Kymen lääninhallitus
30816: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 412,00
30817: Maatalouden tutkimuskeskus
30818: Lantbrukets forskningscentral 5 785,05
30819: Merenkulkuhallitus
30820: Sjöfartsstyrelsen 13 312,05
30821: Metsäntutkimuslaitos
30822: Skogsforskningsinstitutet 71 681,77
30823: Oikeusministeriö
30824: Justitieministeriet 323,10
30825: Opetushallitus
30826: Utbildningsstyrelsen 141 607,89
30827: Puolustusministeriö
30828: Försvarsministeriet 5 256 734,57
30829: Rajavartiolaitos
30830: Gränsbevakningsväsendet 1 274 994,80
30831: Tielaitos
30832: Vägverket 313 235,18
30833: Turun ja Porin lääninhallitus
30834: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 453867,66
30835: Työministeriö
30836: Arbetsministeriet 55277,67
30837: Ulkoasiainministeriö
30838: Utrikesministeriet 273 453,75
30839: Verohallitus
30840: Skattestyrelsen 25160,00
30841: Valtion tasetilit 31.12.1993
30842: sivu
30843: Tili - Kanto 6623 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 117
30844:
30845: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30846:
30847:
30848: 6623 Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili
30849: Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto 3 337 506,91
30850: Opetushallitus
30851: Utbildningsstyrelsen 165,00
30852: Puolustusministeriö
30853: Försvarsministeriet 676 351,72
30854: Ulkoasiainministeriö
30855: Utrikesministeriet 2660990,19
30856:
30857:
30858: 6624 Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili
30859: Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto 177 395,84
30860: Kuopion lääninhallitus
30861: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 8 971,42
30862: Kuopion yliopisto
30863: Kuopio universitet 22 267,00
30864: Lapin lääninhallitus
30865: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 14 606,91
30866: Opetushallitus
30867: Utbildningsstyrelsen 106 601,15
30868: Puolustusministeriö
30869: Försvarsministeriet 236 056,96
30870: Turun ja Porin lääninhallitus
30871: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 2114,70
30872: Valtionarkisto
30873: Riksarkivet 20,00
30874:
30875:
30876: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT
30877: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 1 324 645 368,18
30878:
30879:
30880: 6631 Ennakonpidätysten tili
30881: Förskottsinnehållningars konto 834 186 270,34
30882: Asuntorahastovirasto
30883: Bostadsfondverket 386 928,00
30884: Eduskunta
30885: Riksdagen 3 548175,00
30886: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
30887: Veterinärmediciniska högskola 894482,72
30888: Geologian tutkimuskeskus
30889: Geologiska forskningscentralen 2 390 645,00
30890: Helsingin kauppakorkeakoulu
30891: Helsingfors handelshögskola 11 656,71
30892: Helsingin poliisilaitos
30893: Helsingfors polisinrättning 5 851 062,00
30894: Helsingin yliopisto
30895: Helsingfors universitet 22 794 093,00
30896: Hämeen lääninhallitus
30897: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 5 276 546,00
30898: limatieteen laitos
30899: Meteorologiska institute! 2118431,00
30900: Joensuun yliopisto
30901: Joensuu universitet 4673486,00
30902: Valtion tasetilit 31.12.1993
30903: sivu
30904: Tili - Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 118
30905: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30906:
30907:
30908: Jyväskylän yliopisto
30909: Jyväskylä universitet 7 669155,99
30910: Kansanterveyslaitos
30911: Folkhälsoinstitutet 1822183,00
30912: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30913: Handels- och industriministeriet 2 271 448,00
30914: Keski-Suomen lääninhallitus
30915: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 2 231 816,00
30916: Keskusrikospoliisi
30917: Centralkriminalpolisen 1 971 005,95
30918: Kilpailuvirasto
30919: Konkurrensverket 237058,00
30920: Kuluttajavirasto
30921: Konsumentverket 741 855,00
30922: Kuopion lääninhallitus
30923: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2121 867,20
30924: Kuopion yliopisto
30925: Kuopio universitet 3 861116,00
30926: Kuvataideakatemia
30927: Bildkonstakademin 131 225,00
30928: Kymen lääninhallitus
30929: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2 935914,86
30930: Lapin lääninhallitus
30931: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 954 908,00
30932: Lapin yliopisto
30933: Lapplands universitet 1 852 846,00
30934: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30935: Villmanstrands tekniska högskola 1 805439,00
30936: Liikenneministeriö
30937: Trafikministeriet 688 606,00
30938: Liikkuva poliisi
30939: Rörliga polisen 2 151 854,00
30940: Länsstyrelsen i landskapet Åland
30941: Länsstyrelsen i landskapet Åland 66 963,00
30942: Lääkelaitos
30943: Läkemedelsverket 524 203,00
30944: Maa- ja metsätalousministeriö
30945: Jord- och skogsbruksministeriet 3607 270,50
30946: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30947: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 121140,00
30948: Maanmittaushallitus
30949: Lantmäteristyrelsen 6 356 267,20
30950: Maatalouden tutkimuskeskus
30951: Lantbrukets forskningscentral 2 575 896,00
30952: Matkailun edistämiskeskus
30953: Centralen för turistfrämjande 522 821,08
30954: Merenkulkuhallitus
30955: Sjöfartsstyrelsen 8270446,00
30956: Merentutkimuslaitos
30957: Havsforskningsinstitutet 496 603,71
30958: Metsähallitus
30959: Forststyrelsen 8 063264,00
30960: Metsäntutkimuslaitos
30961: Skogsforskningsinstitutet 2 866101,00
30962: Valtion tasetilit 31.12.1993
30963: sivu
30964: Tili - Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 119
30965: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30966:
30967:
30968: Mikkelin lääninhallitus
30969: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 867 280,00
30970: Museovirasto
30971: Museiverket 2 070 360,06
30972: Oikeusministeriö
30973: Justitieministeriet 28 594 069,24
30974: Opetushallitus
30975: Utbildningsstyrelsen 47 331 448,85
30976: Opetusministeriö
30977: Undervisningsministeriet 3 209 592,71
30978: Oulun lääninhallitus
30979: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3164 823,00
30980: Oulun yliopisto
30981: Uleåborgs universitet 10 294 468,00
30982: Patentti- ja rekisterihallitus
30983: Patent- och registerstyrelsen 1 456 381,00
30984: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
30985: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 706 071,00
30986: Poliisivarikko
30987: Polisdepån 146926,00
30988: Puolustusministeriö
30989: Försvarsministeriet 62 585 474,59
30990: Rajavartiolaitos
30991: Gränsbevakningsväsendet 10 408 506,00
30992: Rakennushallitus
30993: Byggnadsstyrelsen 9 027 949,99
30994: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30995: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 402161,00
30996: Sibelius-akatemia
30997: Sibelius-akademin 1 977 547,00
30998: Sisäasiainministeriö
30999: lnrikesministeriet 2 072 357,73
31000: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31001: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 3 942 578,00
31002: Sosiaali- ja terveysministeriö
31003: Social- och hälsovårdsministeriet 2 390 535,30
31004: Suojelupoliisi
31005: Skyddspolisen 627745,00
31006: Suomen Akatemia
31007: Finlands Akademi 2440658,00
31008: Suomenlinnan hoitokunta
31009: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 234451,00
31010: Svenska handelshögskolan
31011: Svenska handelshögskolan 871 912,75
31012: Säteilyturvakeskus
31013: Strålsäkerhetscentralen 1154 654,00
31014: Taideteollinen korkeakoulu
31015: Konstindustriella högskolan 1 261 801,20
31016: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31017: Tammerfors tekniska högskola 3627679,00
31018: Tampereen yliopisto
31019: Tammerfors universitet 7 014 561,00
31020: Tapaturmavirasto
31021: Olycksfallsverket 717 359,00
31022: Valtion tasetilit 31.12.1993
31023: sivu
31024: Tili - Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 120
31025:
31026: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31027:
31028:
31029: Tasavallan presidentin kanslia
31030: Republikens presidents kansli 334095,72
31031: Teatterikorkeakoulu
31032: Teaterhögskolan 622425,36
31033: Teknillinen korkeakoulu
31034: Tekniska högskolan 7 903563,00
31035: Teknillinen tarkastuskeskus
31036: Tekniska kontrollcentralen 1 055 671,00
31037: Teknologian kehittämiskeskus
31038: Teknologiska utvecklings centralen n3426,oo
31039: Telehallintokeskus
31040: Teleförvaltningscentralen 769 334,00
31041: Tielaitos
31042: Vägverket 38 048 871,84
31043: Tilastokeskus
31044: Statistikcentralen 2441510,00
31045: Tullihallitus
31046: Tullstyrelsen 6 221 897,00
31047: Tunun ja Porin lääninhallitus
31048: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 5 142 154,00
31049: Tunun kauppakorkeakoulu
31050: Åbo handelshögskola 920432,00
31051: Tunun yliopisto
31052: Åbo universitet 9266405,00
31053: Työministeriö
31054: Arbetsministeriet 28 032 059,91
31055: Ulkoasiainministeriö
31056: Utrikesministeriet 6876214,57
31057: Uudenmaan lääninhallitus
31058: Länsstyrelsen i Nylands Iän 6124395,62
31059: Vaasan lääninhallitus
31060: Länsstyrelsen i Vasa Iän 3515410,00
31061: Vaasan yliopisto
31062: Vasa universitet 1 370634,00
31063: Valtiokonttori
31064: Statskontoret 334 077 396,00
31065: Valtion hankintakeskus
31066: Statens upphandlingscentral 805022,00
31067: Valtion opintotukikeskus
31068: Statens studiestödscentral 664636,00
31069: Valtion pelastuskoulu
31070: Statens räddningsskola 359733,00
31071: Valtion taidemuseo
31072: Statens konstmuseum 338 531,00
31073: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31074: Statens ekonomiska forskningscentral 303196,00
31075: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31076: Statens tekniska forskningscentral 11 354 245,62
31077: Valtionarkisto
31078: Riksarkivet 595538,00
31079: Valtioneuvoston kanslia
31080: Statsrådets kansli 1 460 556,00
31081: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31082: Statens utvecklingscentral 623409,05
31083: Valtion tasetilit 31.12.1993
31084: sivu
31085: Tili - Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 121
31086:
31087: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31088:
31089:
31090: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31091: Statens revisionsverk 469240,30
31092: Valtiovarainministeriö
31093: Finansministeriet 1 667 729,65
31094: Verohallitus
31095: Skattestyrelsen 19 511 713,76
31096: Vesi- ja ympäristöhallitus
31097: Vallen- och miljöstyrelsen 6 875 913,02
31098: Väestörekisterikeskus
31099: Befolkningsregistercentralen 281 651,00
31100: Ympäristöministeriö
31101: Miljöministeriet 1 556 712,00
31102: Åboakademi
31103: Åboakademi 4381733,00
31104:
31105:
31106: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili
31107: Socialskyddsavgifters konto 102 128 334,70
31108: Asuntorahastovirasto
31109: Bostadsfondverket 68 899,28
31110: Eduskunta
31111: Riksdagen 608 065,13
31112: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31113: Veterinärmediciniska högskola 184409,15
31114: Geologian tutkimuskeskus
31115: Geologiska forskningscentralen 534 294,03
31116: Helsingin kauppakorkeakoulu
31117: Helsingfors handelshögskola 2 016,90
31118: Helsingin poliisilaitos
31119: Helsingfors polisinrättning 1304412,67
31120: Helsingin yliopisto
31121: Helsingfors universitet 4 593 852,30
31122: Hämeen lääninhallitus
31123: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1161 344,18
31124: limatieteen laitos
31125: Meteorologiska institute! 453 772,78
31126: Joensuun yliopisto
31127: Joensuu universitet 880 368,79
31128: Jyväskylän yliopisto
31129: Jyväskylä universitet 1 469 969,92
31130: Kansanterveyslaitos
31131: Folkhälsoinstitutet 372195,88
31132: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31133: Handels- och industriministeriet 430 748,93
31134: Keski-Suomen lääninhallitus
31135: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 467 342,26
31136: Keskusrikospoliisi
31137: Centralkriminalpolisen 398 083,59
31138: Kilpailuvirasto
31139: Konku rrensverket 46205,00
31140: Kuluttajavirasto
31141: Konsumentverket 146847,00
31142: Kuopion lääninhallitus
31143: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 467 733,15
31144:
31145: 16 321232Q
31146: Valtion tasetilit 31.12.1993
31147: sivu
31148: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 122
31149:
31150: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva
31151:
31152:
31153: Kuopion yliopisto
31154: Kuopio universitet 770 797,11
31155: Kuvataideakatemia
31156: Bildkonstakademin 31154,00
31157: Kymen lääninhallitus
31158: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 622 046,78
31159: Lapin lääninhallitus
31160: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 583 262,13
31161: Lapin yliopisto
31162: Lapplands universitet 360 740,87
31163: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31164: Villmanstrands tekniska högskola 365 652,17
31165: Liikenneministeriö
31166: Trafikministeriet 130 694,00
31167: Liikkuva poliisi
31168: Rörliga polisen 494 002,33
31169: Länsstyrelsen i landskapet Aland
31170: Länsstyrelsen i landskapet Aland 12 231,00
31171: Lääkelaitos
31172: Läkemedelsverket 87 089,12
31173: Maa- ja metsätalousministeriö
31174: Jord- och skogsbruksministeriet 749 390,03
31175: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31176: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 238 759,16
31177: Maanmittaushallitus
31178: Lantmäteristyrelsen 1 421151,23
31179: Maatalouden tutkimuskeskus
31180: Lantbrukets forskningscentral 582 089,48
31181: Matkailun edistämiskeskus
31182: Centralen för turistfrämjande 139 264,23
31183: Merenkulkuhallitus
31184: Sjöfartsstyrelsen 1 775 237,04
31185: Merentutkimuslaitos
31186: Havsforskningsinstitutet 159 513,37
31187: Metsähallitus
31188: Forststyrelsen 1 922 820,14
31189: Metsäntutkimuslaitos
31190: Skogsforskningsinstitutet 663 377,24
31191: Mikkelin lääninhallitus
31192: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 403 032,30
31193: Museovirasto
31194: Museiverket 950 923,95
31195: Oikeusministeriö
31196: Justitieministeriet 5 744 737,73
31197: Opetushallitus
31198: Utbildningsstyrelsen 9 294 844,56
31199: Opetusministeriö
31200: Undervisningsministeriet 617 940,10
31201: Oulun lääninhallitus
31202: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 699 420,57
31203: Oulun yliopisto
31204: Uleåborgs universitet 2 090 202,59
31205: Patentti- ja rekisterihallitus
31206: Patent- och registerstyrelsen 303 251,55
31207: Valtion tasetilit 31.12.1993
31208: sivu
31209: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 123
31210: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa • Passiva
31211:
31212:
31213: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31214: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 365 337,55
31215: Poliisivarikko
31216: Polisdepån 33 854,55
31217: Puolustusministeriö
31218: Försvarsministeriet 14 109 407,54
31219: Rajavartiolaitos
31220: Gränsbevakningsväsendet 24433n,2s
31221: Rakennushallitus
31222: Byggnadsstyrelsen 2 086415,88
31223: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31224: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 323278,07
31225: Sibelius-akatemia
31226: Sibelius-akademin 384358,13
31227: Sisäasiainministeriö
31228: lnrikesministeriet 390 994,62
31229: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31230: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 835 105,86
31231: Sosiaali- ja terveysministeriö
31232: Social- och hälsovårdsministeriet 459104,81
31233: Suojelupoliisi
31234: Skyddspolisen 132 866,19
31235: Suomen Akatemia
31236: Finlands Akademi 495 347,04
31237: Suomenlinnan hoitokunta
31238: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 50 822,30
31239: Svenska handelshögskolan
31240: Svenska handelshögskolan 170 971,38
31241: Säteilyturvakeskus
31242: Strålsäkerhetscentralen 228191,06
31243: Taideteollinen korkeakoulu
31244: Konstindustriella högskolan 266 948,63
31245: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31246: Tammerfors tekniska högskola 732 325,33
31247: Tampereen yliopisto
31248: Tammerfors univarsitai 1 378192,46
31249: Tapaturmavirasto
31250: Olycksfallsverket 141 521,21
31251: Tasavallan presidentin kanslia
31252: Republikens presidents kansli 82 805,53
31253: Teatterikorkeakoulu
31254: Teaterhögskolan 141 543,16
31255: Teknillinen korkeakoulu
31256: Tekniska högskolan 1 604 056,35
31257: Teknillinen tarkastuskeskus
31258: Tekniska kontrollcentralen 215 720,67
31259: Teknologian kehittämiskeskus
31260: Teknologiska utvecklings centralen 175 411,43
31261: Telehallintokeskus
31262: TeleförvaHningscentralen 151 426,54
31263: Tielaitos
31264: Vägverket 8 189 426,91
31265: Tilastokeskus
31266: Statistikcentralen 531409,24
31267: Valtion tasetilit 31.12.1993
31268: sivu
31269: Tili - Kanto 6632 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 124
31270:
31271: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31272:
31273:
31274: Tullihallitus
31275: Tullstyrelsen 1 436 269,50
31276: Turun ja Porin lääninhallitus
31277: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 1147 287,05
31278: Turun kauppakorkeakoulu
31279: Åbo handelshögskola 177 646,94
31280: Turun yliopisto
31281: Åbo universitet 1 812 805,09
31282: Työministeriö
31283: Arbetsministeriet 3102 007,77
31284: Ulkoasiainministeriö
31285: Utrikesministeriet 1 588 791,99
31286: Uudenmaan lääninhallitus
31287: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1 299 751,15
31288: Vaasan lääninhallitus
31289: Länsstyrelsen i Vasa Iän 746 290,42
31290: Vaasan yliopisto
31291: Vasa universitet 264 325,60
31292: Valtiokonttori
31293: Statskontoret 815 444,66
31294: Valtion hankintakeskus
31295: Statens upphandlingscentral 179 426,94
31296: Valtion opintotukikeskus
31297: Statens studiestödscentral 40 658,00
31298: Valtion pelastuskoulu
31299: Statens räddningsskola 75124,15
31300: Valtion taidemuseo
31301: Statens konstmuseum 78 393,98
31302: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31303: Statens ekonomiska forskningscentral 56 060,15
31304: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31305: Statens tekniska forskningscentral 2 326 785,07
31306: Valtionarkisto
31307: Riksarkivet 128 227,00
31308: Valtioneuvoston kanslia
31309: Statsrådets kansli 244 710,49
31310: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31311: Statens utvecklingscentral 109175,70
31312: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31313: Statens revisionsverk 87 237,86
31314: Valtiovarainministeriö
31315: Finansministeriet 294 995,42
31316: Verohallitus
31317: Skattestyrelsen 4 397 544,06
31318: Vesi- ja ympäristöhallitus
31319: Vatten- och miljöstyrelsen 1515337,16
31320: Väestörekisterikeskus
31321: Befolkningsregistercentralen 62 995,47
31322: Ympäristöministeriö
31323: Miljöministeriet 287 494,55
31324: Åboakademi
31325: Åboakademi 835 024,82
31326: Valtion tasetilit 31.12.1993
31327: sivu
31328: Tili - Konto 6633 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 125
31329:
31330: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31331:
31332:
31333: 6633 Edelleen siirrellävien tulojen tili
31334: Vidare överförbara inkomsters konto 5 422 409,37
31335: Hämeen lääninhallitus
31336: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 890,00
31337: Keski-Suomen lääninhallitus
31338: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 296406,80
31339: Lapin lääninhallitus
31340: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 429,85
31341: Lääkelaitos
31342: Läkemedelsverket 124 582,00
31343: Mikkelin lääninhallitus
31344: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 800,00
31345: Puolustusministeriö
31346: Försvarsministeriet 1148 918,72
31347: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31348: Forsknings- och utvecklingscentr. för social· och hälsovård. 85,50
31349: Tielaitos
31350: Vägverket 4 044,28
31351: Ulkoasiainministeriö
31352: Utrikesministeriet 84 604,93
31353: Uudenmaan lääninhallitus
31354: Länsstyrelsen i Nylands Iän 2 400,00
31355: Vaasan lääninhallitus
31356: Länsstyrelsen i Vasa Iän 246,20
31357: Valtiokonttori
31358: Statskontoret 853 720,30
31359: Valtion hankintakeskus
31360: Statens upphandlingscentral 2 904437,79
31361: Vesi- ja ympäristöhallitus
31362: Vallen- och miljöstyrelsen 702,70
31363:
31364: 6634 Edelleen siirrellävien menojen tili
31365: Vidare överförbara utgifters konto 11 957 210,15
31366: Helsingin kauppakorkeakoulu
31367: Helsingfors handelshögskola 6179,41
31368: Helsingin yliopisto
31369: Helsingfors universitet 621 577,69
31370: Hämeen lääninhallitus
31371: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 361,62
31372: limatieteen laitos
31373: Meteorologiska institute! 6460,06
31374: Kansanterveyslaitos
31375: Folkhälsoinstitutet 39373,16
31376: Keski-Suomen lääninhallitus
31377: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 452 439,02
31378: Kuopion yliopisto
31379: Kuopio universitet 4073,34
31380: Kymen lääninhallitus
31381: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 420 547,29
31382: Lapin lääninhallitus
31383: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 239 225,02
31384: Maa- ja metsätalousministeriö
31385: Jord- och skogsbruksministeriet 13 244,99
31386: Valtion tasetilit 31.12.1993
31387: sivu
31388: Tili - Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 126
31389: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31390:
31391:
31392: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31393: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 34000,00
31394: Maanmittaushallitus
31395: Lantmäteristyrelsen 248861,39
31396: Maatalouden tutkimuskeskus
31397: Lantbrukets forskningscentral 10290,09
31398: Merenkulkuhallitus
31399: Sjöfartsstyrelsen 111 860,96
31400: Metsäntutkimuslaitos
31401: Skogsforskningsinstitutet 367 452,77
31402: Museovirasto
31403: Museiverket 96 518,61
31404: Oikeusministeriö
31405: Justitieministeriet 102 208,57
31406: Opetusministeriö
31407: Undervisningsministeriet 9 985,27
31408: Oulun lääninhallitus
31409: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 24 523,75
31410: Oulun yliopisto
31411: Uleåborgs universitet 138 266,50
31412: Puolustusministeriö
31413: Försvarsministeriet 28 247,01
31414: Rajavartiolaitos
31415: Gränsbevakningsväsendet 6074,66
31416: Sibelius-akatemia
31417: Sibelius-akademin 50 000,00
31418: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31419: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 67 873,84
31420: Sosiaali- ja terveysministeriö
31421: Social- och hälsovårdsministeriet 131 676,30
31422: Suomen Akatemia
31423: Finlands Akademi 365199,01
31424: Säteilyturvakeskus
31425: Strålsäkerhetscentralen 2 689 859,01
31426: Taideteollinen korkeakoulu
31427: Konstindustriella högskolan 336 361,19
31428: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31429: Tammerfors tekniska högskola 163 958,39
31430: Tapaturmavirasto
31431: Olyckslallsverket 40 012,94
31432: Teatterikorkeakoulu
31433: Teaterhögskolan 122 977,06
31434: Teknillinen tarkastuskeskus
31435: Tekniska kontrollcentralen 870 930,32
31436: Teknologian kehittämiskeskus
31437: Teknologiska utvecklings centralen 199 763,47
31438: Tielaitos
31439: Vägverket 214115,81
31440: Tilastokeskus
31441: Statistikcentralen 1 314 782,54
31442: Turun yliopisto
31443: Åbo universitet 248 303,39
31444: Työministeriö
31445: Arbetsministeriet 118 901,99
31446: Valtion tasetilit 31.12.1993
31447: sivu
31448: Tili - Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 127
31449:
31450: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31451:
31452:
31453: Vaasan lääninhallitus
31454: Länsstyrelsen i Vasa Iän 498 730,86
31455: Vaasan yliopisto
31456: Vasa universitet 13,58
31457: Valtiokonttori
31458: Statskontoret 3 538 791,30
31459: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31460: Statens ekonomiska forskningscentral 41168,25
31461: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31462: Statens tekniska forskningscentral 54 500,00
31463: Valtioneuvoston kanslia
31464: Statsrådets kansli 197 559,35
31465: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31466: Statens utvecklingscentral 40772,25
31467: Valtiovarainministeriö
31468: Finansministeriet 11 404,48
31469:
31470:
31471: 6635 Eläkemaksujen tili (työnantaja)
31472: Pensionavgifters konto (arbetsgivare) 339 957 274,41
31473: Asuntorahastovirasto
31474: Bostadsfondverket 219 532,85
31475: Eduskunta
31476: Riksdagen 1195 404,11
31477: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31478: Veterinärmediciniska högskola 582 327,68
31479: Geologian tutkimuskeskus
31480: Geologiska forskningscentralen 1 788 481,00
31481: Helsingin kauppakorkeakoulu
31482: Helsingfors handelshögskola 6 551,19
31483: Helsingin poliisilaitos
31484: Helsingfors polisinrättning 4 368 933,93
31485: Helsingin yliopisto
31486: Helsingfors universitet 14 642 361 ,89
31487: Hämeen lääninhallitus
31488: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3 887 915,40
31489: limatieteen laitos
31490: Meteorologiska institute! 1 492 762,17
31491: Joensuun yliopisto
31492: Joensuu universitet 3 026 477,91
31493: Jyväskylän yliopisto
31494: Jyväskylä universitet 4 853 319,47
31495: Kansanterveyslaitos
31496: Folkhälsoinstitutet 1 290 830,40
31497: Kauppa· ja teollisuusministeriö
31498: Handels· och industriministeriet 1 374 900,27
31499: Keski-Suomen lääninhallitus
31500: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1544804,18
31501: Keskusrikospoliisi
31502: Centralkriminalpolisen 1 328 933,76
31503: Kilpailuvirasto
31504: Konkurrensverket 151 504,00
31505: Kuluttajavirasto
31506: Konsumentverket 427 053,00
31507: Valtion tasetilit 31.12.1993
31508: sivu
31509: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 128
31510: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31511:
31512:
31513: Kuopion lääninhallitus
31514: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 505115,16
31515: Kuopion yliopisto
31516: Kuopio universitet 2 485161,34
31517: Kuvataideakatemia
31518: Bildkonstakademin 100 212,71
31519: Kymen lääninhallitus
31520: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2 050 082,35
31521: Lapin lääninhallitus
31522: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 896 204,99
31523: Lapin yliopisto
31524: Lapplands universitet 1 185 730,43
31525: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31526: Villmanstrands tekniska högskola 1149315,22
31527: Liikenneministeriö
31528: Trafikministeriet 419661,00
31529: Liikkuva poliisi
31530: Rörliga polisen 1 664 935,54
31531: Länsstyrelsen i landskapet Åland
31532: Länsstyrelsen i landskapet Aland 39 568,12
31533: Lääkelaitos
31534: Läkemedelsverket 214 972,68
31535: Maa- ja metsätalousministeriö
31536: Jord- och skogsbruksministeriet 3 363557,23
31537: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31538: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 746 418,55
31539: Maanmittaushallitus
31540: Lantmäteristyrelsen 4 590 914,54
31541: Maatalouden tutkimuskeskus
31542: Lantbrukets forskningscentral 1 898 026,07
31543: Matkailun edistämiskeskus
31544: Centrelen för turistfrämjande 310243,12
31545: Merenkulkuhallitus
31546: Sjölartsstyrelsen 5 274164,33
31547: Merentutkimuslaitos
31548: Havsforskningsinstitutet 230 953,00
31549: Metsähallitus
31550: Forststyrelsen 5 777 652,31
31551: Metsäntutkimuslaitos
31552: Skogsforskningsinstitutet 2158305,75
31553: Mikkelin lääninhallitus
31554: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 323 722,98
31555: Museovirasto
31556: Museiverket 644 778,00
31557: Oikeusministeriö
31558: Justitieministeriet 19 476 494,83
31559: Opetushallitus
31560: Utbildningsstyrelsen 28 577 912,77
31561: Opetusministeriö
31562: Undervisningsministeriet 1 982 471,72
31563: Oulun lääninhallitus
31564: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 319 422,95
31565: Oulun yliopisto
31566: Uleåborgs universitet 6 782 060,48
31567: Valtion tasetilit 31.12.1993
31568: sivu
31569: Tili • Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 129
31570:
31571: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa • Passiva
31572:
31573:
31574: Patentti- ja rekisterihallitus
31575: Patent- och registerstyrelsen 1 006 895,12
31576: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31577: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1182 030,47
31578: Poliisivarikko
31579: Polisdepån 120 537,31
31580: Puolustusministeriö
31581: Försvarsministeriet 63 555 171 ,91
31582: Rajavartiolaitos
31583: Gränsbevakningsväsendet 13524903,14
31584: Rakennushallitus
31585: Byggnadsstyrelsen 6 811 034,69
31586: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31587: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 032 889,09
31588: Sibelius-akatemia
31589: Sibelius-akademin 1113719,90
31590: Sisäasiainministeriö
31591: lnrikesministeriet 2 229 726,22
31592: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31593: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2 643 604,68
31594: Sosiaali· ja terveysministeriö
31595: Social- och hälsovårdsministeriet 1 432 354,63
31596: Suojelupoliisi
31597: Skyddspolisen 436 496,24
31598: Suomen Akatemia
31599: Finlands Akademi 1 590 090,61
31600: Suomenlinnan hoitokunta
31601: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 176 558,49
31602: Svenska handelshögskolan
31603: Svenska handelshögskolan 527 373,60
31604: Säteilyturvakeskus
31605: Strålsäkerhetscentralen 753 055,77
31606: Taideteollinen korkeakoulu
31607: Konstindustriella högskolan 835117,01
31608: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31609: Tammerfors tekniska högskola 2 406254,26
31610: Tampereen yliopisto
31611: Tammerfors universitet 4 437 302,08
31612: Tapaturmavirasto
31613: Olycksfallsverket 458 565,72
31614: Tasavallan presidentin kanslia
31615: Republikens presidents kansli 347 336,45
31616: Teatterikorkeakoulu
31617: Teaterhögskolan 428 672,21
31618: Teknillinen korkeakoulu
31619: Tekniska högskolan 5 292 646,64
31620: Teknillinen tarkastuskeskus
31621: Tekniska kontrollcentralen 716 215,59
31622: Teknologian kehittämiskeskus
31623: Teknologiska utvecklings centralen 550 831,90
31624: Telehallintokeskus
31625: Teleförvaltningscentralen 493 948,62
31626: Tielaitos
31627: Vägverket 25 553 645,44
31628:
31629: 17 321232Q
31630: Valtion tasetilit 31.12.1993
31631: sivu
31632: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 130
31633: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31634:
31635:
31636: Tilastokeskus
31637: Statistikcentralen 1 722 390,32
31638: Tullihallitus
31639: Tullstyrelsen 4 736 897,00
31640: Turun ja Porin lääninhallitus
31641: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 3 396 653,09
31642: Turun kauppakorkeakoulu
31643: Åbo handelshögskola 557180,75
31644: Turun yliopisto
31645: Åbo universitet 5 867199,28
31646: Työministeriö
31647: Arbetsministeriet 9 407 165,09
31648: Ulkoasiainministeriö
31649: Utrikesministeriet 4 312 250,08
31650: Uudenmaan lääninhallitus
31651: Länsstyrelsen i Nylands Iän 4 293 765,26
31652: Vaasan lääninhallitus
31653: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 431 968,01
31654: Vaasan yliopisto
31655: Vasa universitet 834 734,70
31656: Valtiokonttori
31657: Statskontoret 2 775 836,63
31658: Valtion hankintakeskus
31659: Statens upphandlingscentral 496 084,22
31660: Valtion opintotukikeskus
31661: Statens studiestödscentral 137 450,00
31662: Valtion pelastuskoulu
31663: Statens räddningsskola 232 458,96
31664: Valtion taidemuseo
31665: Statens konstmuseum 230 966,69
31666: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31667: Statens ekonomiska forskningscentral 177 481,21
31668: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31669: Statens tekniska forskningscentral 7 409 852,77
31670: Valtionarkisto
31671: Riksarkivet 395 392,00
31672: Valtioneuvoston kanslia
31673: Statsrådets kansli 658 710,12
31674: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31675: Statens utvecklingscentral 267 871,04
31676: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31677: Statens revisionsverk 295 527,74
31678: Valtiovarainministeriö
31679: Finansministeriet 936 348,83
31680: Verohallitus
31681: Skattestyrelsen 29,92
31682: Vesi- ja ympäristöhallitus
31683: Vatten- och miljöstyrelsen 4 591 547,36
31684: Väestörekisterikeskus
31685: Befolkningsregistercentralen 207 987,00
31686: Ympäristöministeriö
31687: Miljöministeriet 870 399,41
31688: Åboakademi
31689: Åboakademi 2 719100,14
31690: Valtion tasetilit 31.12.1993
31691: sivu
31692: Tili • Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 131
31693:
31694: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa · Passiva
31695:
31696:
31697: 6636 Eläkemaksujen tili (työntekijät)
31698: Pensionavgifters konto (arbetare) 42 643 362,30
31699: Asuntorahastovirasto
31700: Bostadsfondverket 29936,38
31701: Eduskunta
31702: Riksdagen 270 127,62
31703: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31704: Veterinärmediciniska högskola 79408,23
31705: Geologian tutkimuskeskus
31706: Geologiska forskningscentralen 243884,00
31707: Helsingin kauppakorkeakoulu
31708: Helsingfors handelshögskola 893,54
31709: Helsingin poliisilaitos
31710: Helsingfors polisinrättning 596 034,22
31711: Helsingin yliopisto
31712: Helsingfors universitet 1 994 829,57
31713: Hämeen lääninhallitus
31714: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 530 169,99
31715: limatieteen laitos
31716: Meteorologiska institute! 203 319,17
31717: Joensuun yliopisto
31718: Joensuu universitet 412701,50
31719: Jyväskylän yliopisto
31720: Jyväskylä universitet 630 364,27
31721: Kansanterveyslaitos
31722: Folkhälsoinstitutet 176 058,38
31723: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31724: Handels· och industriministeriet 187 458,84
31725: Keski-Suomen lääninhallitus
31726: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 210 654,95
31727: Keskusrikospoliisi
31728: Centralkriminalpolisen 181 218,11
31729: Kilpailuvirasto
31730: Konkurrensverket 20 660,00
31731: Kuluttajavirasto
31732: Konsumentverket 58232,60
31733: Kuopion lääninhallitus
31734: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 205244,89
31735: Kuopion yliopisto
31736: Kuopio universitet 338887,16
31737: Kuvataideakatemia
31738: Bildkonstakademin 13 665,35
31739: Kymen lääninhallitus
31740: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 278 894,75
31741: Lapin lääninhallitus
31742: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 258 573,22
31743: Lapin yliopisto
31744: Lapplands universitet 161 690,42
31745: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31746: Villmanstrands tekniska högskola 157 599,29
31747: Liikenneministeriö
31748: Trafikministeriet 57 226,00
31749: Liikkuva poliisi
31750: Rörliga polisen 227 025,96
31751: Valtion tasetilit 31.12.1993
31752: sivu
31753: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 132
31754:
31755: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31756:
31757:
31758: Länsstyrelsen i landskapet Aland
31759: Länsstyrelsen i landskapet Åland 5 395,66
31760: Lääkelaitos
31761: Läkemedelsverket 29 314,47
31762: Maa- ja metsätalousministeriö
31763: Jord- och skogsbruksministeriet 460 389,41
31764: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31765: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 101 784,46
31766: Maanmittaushallitus
31767: Lantmäteristyrelsen 626 646,97
31768: Maatalouden tutkimuskeskus
31769: Lantbrukets forskningscentral 258 821,58
31770: Matkailun edistämiskeskus
31771: Centralen för turistfrämjande 46 208,64
31772: Merenkulkuhallitus
31773: Sjöfartsstyrelsen 719 030,81
31774: Merentutkimuslaitos
31775: Havsforskningsinstitutet 30 636,70
31776: Metsähallitus
31777: Forststyrelsen 753 393,94
31778: Metsäntutkimuslaitos
31779: Skogsforskningsinstitutet 293 919,87
31780: Mikkelin lääninhallitus
31781: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 180 037,73
31782: Museovirasto
31783: Museiverket 84 538,57
31784: Oikeusministeriö
31785: Justitieministeriet 2 655 896,74
31786: Opetushallitus
31787: Utbildningsstyrelsen 3 874 373,42
31788: Opetusministeriö
31789: Undervisningsministeriet 270428,50
31790: Oulun lääninhallitus
31791: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 316 285,42
31792: Oulun yliopisto
31793: Uleåborgs universitet 924 826,22
31794: Patentti- ja rekisterihallitus
31795: Patent- och registerstyrelsen 137 303,84
31796: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
31797: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 161187,15
31798: Poliisivarikko
31799: Polisdepån 16 436,91
31800: Puolustusministeriö
31801: Försvarsministeriet 6213645,53
31802: Rajavartiolaitos
31803: Gränsbevakningsväsendet 1103 202,94
31804: Rakennushallitus
31805: Byggnadsstyrelsen 928 819,60
31806: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31807: Vili- och fiskeriforskningsinstitutet 140 183,71
31808: Sibelius-akatemia
31809: Sibelius-akademin 152 097,92
31810: Sisäasiainministeriö
31811: lnrikesministeriet 867 047,42
31812: Valtion tasetilit 31.12.1993
31813: sivu
31814: Tili - Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 133
31815: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31816:
31817:
31818: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31819: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 360 335,27
31820: Sosiaali- ja terveysministeriö
31821: Social- och hälsovårdsministeriet 195156,68
31822: Suojelupoliisi
31823: Skyddspolisen 59 522,56
31824: Suomen Akatemia
31825: Finlands Akademi 217 240,83
31826: Suomenlinnan hoitokunta
31827: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 23 756,47
31828: Svenska handelshögskolan
31829: Svenska handelshögskolan 73 923,38
31830: Säteilyturvakeskus
31831: Strålsäkerhetscentralen 102 689,47
31832: Taideteollinen korkeakoulu
31833: Konstindustriella högskolan 113 912,41
31834: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31835: Tammerfors tekniska högskola 328126,00
31836: Tampereen yliopisto
31837: Tammerfors universitet 605108,04
31838: Tapaturmavirasto
31839: Olycksfallsverket 62 531,98
31840: Tasavallan presidentin kanslia
31841: Republikens presidents kansli 47 364,08
31842: Teatterikorkeakoulu
31843: Teaterhögskolan 66 212,66
31844: Teknillinen korkeakoulu
31845: Tekniska högskolan 710 535,05
31846: Teknillinen tarkastuskeskus
31847: Tekniska kontrollcentralen 97 604,32
31848: Teknologian kehittämiskeskus
31849: Teknologiska utvecklings centralen 75126,76
31850: Telehallintokeskus
31851: Teleförvaltningscentralen 67 356,62
31852: Tielaitos
31853: Vägverket 3 481 435,11
31854: Tilastokeskus
31855: Statistikcentralen 234 871,58
31856: Tullihallitus
31857: Tullstyrelsen 645 940,00
31858: Turun ja Porin lääninhallitus
31859: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 463 554,88
31860: Turun kauppakorkeakoulu
31861: Åbo handelshögskola 76192,95
31862: Turun yliopisto
31863: Åbo universitet 800 094,70
31864: Työministeriö
31865: Arbetsministeriet 1 282 878,36
31866: Ulkoasiainministeriö
31867: Utrikesministeriet 1191 470,16
31868: Uudenmaan lääninhallitus
31869: Länsstyrelsen i Nylands Iän 585 665,87
31870: Vaasan lääninhallitus
31871: Länsstyrelsen i Vasa Iän 331 832,76
31872: Valtion tasetilit 31.12.1993
31873: sivu
31874: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 134
31875:
31876: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31877:
31878:
31879: Vaasan yliopisto
31880: Vasa universitet 113 611,86
31881: Valtiokonttori
31882: Statskontoret 379 309,24
31883: Valtion hankintakeskus
31884: Statens upphandlingscentral 82 680,71
31885: Valtion opintotukikeskus
31886: Statens studiestödscentral 18 739,00
31887: Valtion pelastuskoulu
31888: Statens räddningsskola 31 698,95
31889: Valtion taidemuseo
31890: Statens konstmuseum 31 484,99
31891: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31892: Statens ekonomiska forskningscentral 24202,37
31893: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31894: Statens tekniska forskningscentral 1 010 434,44
31895: Valtionarkisto
31896: Riksarkivet 53 917,70
31897: Valtioneuvoston kanslia
31898: Statsrådets kansli 108477,23
31899: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
31900: Statens utvecklingscentral 36 533,11
31901: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31902: Statens revisionsverk 40 363,81
31903: Valtiovarainministeriö
31904: Finansministeriet 127 683,94
31905: Verohallitus
31906: Skattestyrelsen 12,39
31907: Vesi- ja ympäristöhallitus
31908: Vatten- och miljöstyrelsen 626180,00
31909: Väestörekisterikeskus
31910: Befolkningsregistercentralen 27 889,51
31911: Ympäristöministeriö
31912: Miljöministeriet 118 690,82
31913: Åboakademi
31914: Åboakademi 370 307,44
31915:
31916:
31917: 6637 Työttömyysvakuutusmaksujen tili
31918: Arbetslöshetsförsäkringsavgifters konto 12 264 927,21
31919: Asuntorahastovirasto
31920: Bostadsfondverket 13 522,74
31921: Eduskunta
31922: Riksdagen 69 999,40
31923: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
31924: Veterinärmediciniska högskola 20 957,32
31925: Geologian tutkimuskeskus
31926: Geologiska forskningscentralen 65 619,00
31927: Helsingin kauppakorkeakoulu
31928: Helsingfors handelshögskola 7,61
31929: Helsingin poliisilaitos
31930: Helsingfors polisinrättning 167 247,10
31931: Helsingin yliopisto
31932: Helsingfors universitet 507 975,72
31933: Valtion tasetilit 31.12.1993
31934: sivu
31935: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 135
31936: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31937:
31938:
31939: Hämeen lääninhallitus
31940: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 146 207,81
31941: limatieteen laitos
31942: Meteorologiska institute! 52 818,14
31943: Joensuun yliopisto
31944: Joensuu universitet 103 394,50
31945: Jyväskylän yliopisto
31946: Jyväskylä universitet 153 898,65
31947: Kansanterveyslaitos
31948: Folkhälsoinstitutet 46167,47
31949: Kauppa· ja teollisuusministeriö
31950: Handels- och industriministeriet 49 718,75
31951: Keski-Suomen lääninhallitus
31952: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 57 807,48
31953: Keskusrikospoliisi
31954: Centralkriminalpolisen 47 436,74
31955: Kilpailuvirasto
31956: Konkurrensverket 5 656,00
31957: Kuopion lääninhallitus
31958: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 56 426,67
31959: Kuopion yliopisto
31960: Kuopio universitet 87 265,15
31961: Kuvataideakatemia
31962: Bildkonstakademin 3 028,39
31963: Kymen lääninhallitus
31964: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 77 119,22
31965: Lapin lääninhallitus
31966: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 65 537,93
31967: Lapin yliopisto
31968: Lapplands universitet 38 573,77
31969: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31970: Villmanstrands tekniska högskola 38 575,77
31971: Liikenneministeriö
31972: Trafikministeriet 14 973,00
31973: Liikkuva poliisi
31974: Rörliga polisen 64 775,84
31975: Länsstyrelsen i landskapet Aland
31976: Länsstyrelsen i landskapet Aland 1 429,71
31977: Lääkelaitos
31978: Läkemedelsverket 7 587,62
31979: Maa- ja metsätalousministeriö
31980: Jord- och skogsbruksministeriet 92 059,11
31981: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31982: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 27 203,34
31983: Maanmittaushallitus
31984: Lantmäteristyrelsen 115191,79
31985: Maatalouden tutkimuskeskus
31986: Lantbrukets forskningscentral 69 737,26
31987: Matkailun edistämiskeskus
31988: Centralen för turistfrämjande 7198,64
31989: Merenkulkuhallitus
31990: Sjöfartsstyrelsen 223 743,00
31991: Merentutkimuslaitos
31992: Havsforskningsinstitutet 7 750,00
31993: Valtion tasetilit 31.12.1993
31994: sivu
31995: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 136
31996:
31997: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa • Passiva
31998:
31999:
32000: Metsähallitus
32001: Forststyrelsen 301 618,35
32002: Metsäntutkimuslaitos
32003: Skogsforskningsinstitutet 79 257,28
32004: Mikkelin lääninhallitus
32005: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 49 301,28
32006: Museovirasto
32007: Museiverket 29 703,13
32008: Oikeusministeriö
32009: Justitieministeriet 694 093,12
32010: Opetushallitus
32011: Utbildningsstyrelsen 1 006 975,57
32012: Opetusministeriö
32013: Undervisningsministeriet 69 886,68
32014: Oulun lääninhallitus
32015: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 86 499,79
32016: Oulun yliopisto
32017: Uleåborgs universitet 231128,49
32018: Patentti- ja rekisterihallitus
32019: Patent- och registerstyrelsen 35 341,69
32020: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32021: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 43 983,19
32022: Poliisivarikko
32023: Polisdepån 4 565,32
32024: Puolustusministeriö
32025: Försvarsministeriet 1 672 026,86
32026: Rajavartiolaitos
32027: Gränsbevakningsväsendet 288 011,41
32028: Rakennushallitus
32029: Byggnadsstyrelsen 247 052,66
32030: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32031: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 37 323,32
32032: Sibelius-akatemia
32033: Sibelius-akademin 37 963,66
32034: Sisäasiainministeriö
32035: lnrikesministeriet 43 935,63
32036: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32037: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 94163,71
32038: Sosiaali· ja terveysministeriö
32039: Social- och hälsovårdsministeriet 50 140,57
32040: Suojelupoliisi
32041: Skyddspolisen 16 004,31
32042: Suomen Akatemia
32043: Finlands Akademi 58401,19
32044: Suomenlinnan hoitokunta
32045: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 6 254,58
32046: Svenska handelshögskolan
32047: Svenska handelshögskolan 18 889,73
32048: Säteilyturvakeskus
32049: Strålsäkerhetscentralen 27 598,99
32050: Taideteollinen korkeakoulu
32051: Konstindustriella högskolan 28 406,51
32052: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32053: Tammerfors tekniska högskola 84 979,80
32054: Valtion tasetilit 31.12.1993
32055: sivu
32056: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 137
32057: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32058:
32059:
32060: Tampereen yliopisto
32061: Tammerfors universitet 156 595,59
32062: Tapaturmavirasto
32063: Olycksfallsverket 16 518,74
32064: Tasavallan presidentin kanslia
32065: Republikens presidents kansli 6369,36
32066: Teatterikorkeakoulu
32067: Teaterhögskolan 15 507,26
32068: Teknillinen korkeakoulu
32069: Tekniska högskolan 177186,03
32070: Teknillinen tarkastuskeskus
32071: Tekniska kontrollcentralen 26158,11
32072: Teknologian kehittämiskeskus
32073: Teknologiska utvecklings centralen 19 952,34
32074: Telehallintokeskus
32075: Teleförvaltningscentralen 17 653,75
32076: Tielaitos
32077: Vägverket 1 278 271,38
32078: Tilastokeskus
32079: Statistikcentralen 62253,00
32080: Tullihallitus
32081: Tullstyrelsen 178 588,00
32082: Turun ja Porin lääninhallitus
32083: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 127 244,14
32084: Turun kauppakorkeakoulu
32085: Åbo handelshögskola 19 209,20
32086: Turun yliopisto
32087: Åbo universitet 208 228,43
32088: Työministeriö
32089: Arbetsministeriet 359 909,14
32090: Ulkoasiainministeriö
32091: Utrikesministeriet 147 680,79
32092: Uudenmaan lääninhallitus
32093: Länsstyrelsen i Nylands Iän 159 070,63
32094: Vaasan lääninhallitus
32095: Länsstyrelsen i Vasa Iän 90 685,12
32096: Vaasan yliopisto
32097: Vasa universitet 27 064,40
32098: Valtiokonttori
32099: Statskontoret 67 688,17
32100: Valtion hankintakeskus
32101: Statens upphandlingscentral 22 550,79
32102: Valtion opintotukikeskus
32103: Statens studiestödscentral 5 235,00
32104: Valtion pelastuskoulu
32105: Statens räddningsskola 8 426,61
32106: Valtion taidemuseo
32107: Statens konstmuseum 8197,54
32108: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32109: Statens ekonomiska forskningscentral 6 504,21
32110: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32111: Statens tekniska forskningscentral 269 989,15
32112: Valtionarkisto
32113: Riksarkivet 14 009,50
32114:
32115: 18 321232Q
32116: Valtion tasetilit 31.12.1993
32117: sivu
32118: Tili - Kanto 6637 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 138
32119:
32120: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32121:
32122:
32123: Valtioneuvoston kanslia
32124: Statsrådets kansli 27 811,27
32125: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
32126: Statens utvecklingscentral 9 774,25
32127: Valtiontalouden tarkastusvirasto
32128: Statens revisionsverk 10 721,98
32129: Valtiovarainministeriö
32130: Finansministeriet 34 465,27
32131: Verohallitus
32132: Skattestyrelsen 524 683,57
32133: Vesi- ja ympäristöhallitus
32134: Vatten- och miljöstyrelsen 182 906,51
32135: Väestörekisterikeskus
32136: Befolkningsregistercentralen 7 482,71
32137: Ympäristöministeriö
32138: Miljöministeriet 30 174,50
32139: Åboakademi
32140: Åboakademi 90 043,31
32141:
32142:
32143: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT
32144: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 2 862 921 377,23
32145:
32146:
32147: 6641 Tulojen kokoomatili
32148: lnkomsters samlingskonto 289 851 447,10
32149: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32150: Veterinärmediciniska högskola 39184,31
32151: Geologian tutkimuskeskus
32152: Geologiska forskningscentralen 9 800,00
32153: Hämeen lääninhallitus
32154: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 144,00
32155: Kuopion lääninhallitus
32156: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 943,00
32157: Kymen lääninhallitus
32158: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 12 262,29
32159: Maa- ja metsätalousministeriö
32160: Jord- och skogsbruksministeriet 1450,00
32161: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32162: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 194 919,60
32163: Maanmittaushallitus
32164: Lantmäteristyrelsen 10 269,90
32165: Merenkulkuhallitus
32166: Sjöfartsstyrelsen 3 445174,24
32167: Museovirasto
32168: Museiverket 46 736,62
32169: Oulun lääninhallitus
32170: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3275,90
32171: Puolustusministeriö
32172: Försvarsministeriet 11451,39
32173: Tullihallitus
32174: Tullstyrelsen 280 898 610,03
32175: Turun ja Porin lääninhallitus
32176: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 47 015,75
32177: Valtion tasetilit 31.12.1993
32178: sivu
32179: Tili- Konto 6641 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 139
32180:
32181: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32182:
32183:
32184: Työministeriö
32185: Arbetsministeriet 13 068,30
32186: Vaasan lääninhallitus
32187: Länsstyrelsen i Vasa Iän 782,07
32188: Verohallitus
32189: Skattestyrelsen 5248553,70
32190:
32191:
32192: 6642 Menojen kokoomatili
32193: Utgifters samlingskonto 55 095 803,79
32194: Asuntorahastovirasto
32195: Bostadsfondverket 26 084,52
32196: Geologian tutkimuskeskus
32197: Geologiska forskningscentralen 412 684,34
32198: limatieteen laitos
32199: Meteorologiska institute! 175 939,50
32200: Joensuun yliopisto
32201: Joensuu universitet 79 525,58
32202: Keski-Suomen lääninhallitus
32203: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 276,00
32204: Keskusrikospoliisi
32205: Centralkriminalpolisen 16815,03
32206: Kuluttajavirasto
32207: Konsumentverket 330,47
32208: Kuopion lääninhallitus
32209: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 24 280,52
32210: Kuopion yliopisto
32211: Kuopio universitet 667,89
32212: Kymen lääninhallitus
32213: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 3402,70
32214: Lapin lääninhallitus
32215: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 432,84
32216: Lapin yliopisto
32217: Lapplands universitet 10000,00
32218: Maa- ja metsätalousministeriö
32219: Jord- och skogsbruksministeriet 4 322,41
32220: Maanmittaushallitus
32221: Lantmäteristyrelsen 1 938 751,89
32222: Matkailun edistämiskeskus
32223: Centralen för turistfrämjande 406518,64
32224: Merenkulkuhallitus
32225: Sjöfartsstyrelsen 176361,32
32226: Merentutkimuslaitos
32227: Havsforskningsinstitutet 19 962,80
32228: Mikkelin lääninhallitus
32229: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 2770,20
32230: Museovirasto
32231: Museiverket 434169,68
32232: Opetusministeriö
32233: Undervisningsministeriet 1 202,68
32234: Oulun yliopisto
32235: Uleåborgs universitet 120 896,06
32236: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32237: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 6 824,30
32238: Valtion tasetilit 31.12.1993
32239: sivu
32240: Tili - Konto 6642 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 140
32241:
32242: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32243:
32244:
32245: Puolustusministeriö
32246: Försvarsministeriet 1 099 491,89
32247: Rajavartiolaitos
32248: Gränsbevakningsväsendet 2 090,00
32249: Rakennushallitus
32250: Byggnadsstyrelsen 40145,98
32251: Sisäasiainministeriö
32252: lnrikesministeriet 126 499,70
32253: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32254: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 68 740,34
32255: Sosiaali- ja terveysministeriö
32256: Social- och hälsovårdsministeriet 1 222 499,04
32257: Suomen Akatemia
32258: Finlands Akademi 432 302,91
32259: Säteilyturvakeskus
32260: Strålsäkerhetscentralen 55 795,46
32261: Tasavallan presidentin kanslia
32262: Republikens presidents kansli 70000,00
32263: Teknillinen tarkastuskeskus
32264: Tekniska kontrollcentralen 56,40
32265: Teknologian kehittämiskeskus
32266: Teknologiska utvecklings centralen 6 500,00
32267: Tielaitos
32268: Vägverket 4 315 306,51
32269: Tullihallitus
32270: Tullstyrelsen 7 859,30
32271: Turun ja Porin lääninhallitus
32272: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 5 364,49
32273: Ulkoasiainministeriö
32274: Utrikesministeriet 95515518,16
32275: Vaasan lääninhallitus
32276: Länsstyrelsen i Vasa Iän 122 669,33
32277: Vaasan yliopisto
32278: Vasa universitet 35 978,62
32279: Valtion opintotukikeskus
32280: Statens studiestödscentral 13103,60
32281: Valtionarkisto
32282: Riksarkivet 7 630,20
32283: Verohallitus
32284: Skattestyrelsen 123,00
32285: Vesi- ja ympäristöhallitus
32286: Vallen- och miljöstyrelsen 740 966,84
32287: Väestörekisterikeskus
32288: Befolkningsregistercentralen 14 991,80
32289: Ympäristöministeriö
32290: Miljöministeriet 150 348 610,37
32291:
32292:
32293: 6643 Verojen kokoomatili
32294: Skatters samlingskonto 2 462 384 739,43
32295: Verohallitus
32296: Skattestyrelsen 2 462 384 739,43
32297: Valtion tasetilit 31.12.1993
32298: sivu
32299: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 141
32300:
32301: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32302:
32303:
32304: 6644 Palkkojen aputili
32305: Hjälpkonto för löner 90 464 476,82
32306: Asuntorahastovirasto
32307: Bostadsfondverket 101 084,27
32308: Eduskunta
32309: Riksdagen 494 763,00
32310: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32311: Veterinärmediciniska högskola 265185,22
32312: Geologian tutkimuskeskus
32313: Geologiska forskningscentralen 264 058,98
32314: Helsingin kauppakorkeakoulu
32315: Helsingfors handelshögskola 496 582,08
32316: Helsingin poliisilaitos
32317: Helsingfors polisinrättning 665,50
32318: Helsingin yliopisto
32319: Helsingfors universitet 7 351 276,97
32320: Hämeen lääninhallitus
32321: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 4344 707,49
32322: limatieteen laitos
32323: Meteorologiska institute! 448642,96
32324: Joensuun yliopisto
32325: Joensuu universitet 1 778 834,01
32326: Jyväskylän yliopisto
32327: Jyväskylä universitet 2 077 519,32
32328: Kansanterveyslaitos
32329: Folkhälsoinstitutet 32 217,49
32330: Kauppa- ja teollisuusministeriö
32331: Handels- och industriministeriet 48 788,45
32332: Keski-Suomen lääninhallitus
32333: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 404343,03
32334: Keskusrikospoliisi
32335: Centralkriminalpolisen 667 413,30
32336: Kilpailuvirasto
32337: Konkurrensverket 514,60
32338: Kuopion lääninhallitus
32339: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 326 050,73
32340: Kuopion yliopisto
32341: Kuopio universitet 1 057 442,84
32342: Kuvataideakatemia
32343: Bildkonstakademin 15 767,34
32344: Kymen lääninhallitus
32345: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2 676 619,39
32346: Lapin lääninhallitus
32347: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 668178,30
32348: Lapin yliopisto
32349: Lapplands universitet 454488,18
32350: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32351: Villmanstrands tekniska högskola 3 429,43
32352: Liikenneministeriö
32353: Trafikministeriet 18 910,97
32354: Liikkuva poliisi
32355: Rörliga polisen 2 228 805,34
32356: Lääkelaitos
32357: Läkemedelsverket 9229,00
32358: Valtion tasetilit 31.12.1993
32359: sivu
32360: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 142
32361:
32362: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa · Passiva
32363:
32364:
32365: Maa- ja metsätalousministeriö
32366: Jord- och skogsbruksministeriet 267 412,91
32367: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32368: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 48378,09
32369: Maanmittaushallitus
32370: Lantmäteristyrelsen 34 711,98
32371: Maatalouden tutkimuskeskus
32372: Lantbrukets forskningscentral 550171,63
32373: Merenkulkuhallitus
32374: Sjölartsstyrelsen 23384,94
32375: Metsäntutkimuslaitos
32376: Skogsforskningsinstitutet 58 927,22
32377: Mikkelin lääninhallitus
32378: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 081 443,37
32379: Museovirasto
32380: Museiverket 191 390,18
32381: Oikeusministeriö
32382: Justitieministeriet 10 350 326,33
32383: Opetushallitus
32384: Utbildningsstyrelsen 2168 607,57
32385: Opetusministeriö
32386: Undervisningsministeriet 82 104,99
32387: Oulun lääninhallitus
32388: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 189 379,08
32389: Oulun yliopisto
32390: Uleåborgs universitet 3 536153,99
32391: Patentti- ja rekisterihallitus
32392: Patent- och registerstyrelsen 63 475,89
32393: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32394: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 002 089,95
32395: Rajavartiolaitos
32396: Gränsbevakningsväsendet 9 752 489,55
32397: Rakennushallitus
32398: Byggnadsstyrelsen 3 427,65
32399: Sibelius-akatemia
32400: Sibelius-akademin 2 309 383,23
32401: Sisäasiainministeriö
32402: lnrikesministeriet 143 466,44
32403: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32404: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 1 813 509,19
32405: Sosiaali- ja terveysministeriö
32406: Social- och hälsovårdsministeriet 638790,18
32407: Suojelupoliisi
32408: Skyddspolisen 152 651,81
32409: Suomen Akatemia
32410: Finlands Akademi 250 505,31
32411: Säteilyturvakeskus
32412: Strålsäkerhetscentralen 57 448,88
32413: Taideteollinen korkeakoulu
32414: Konstindustriella högskolan 550 715,05
32415: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32416: Tammerfors tekniska högskola 453375,19
32417: Tampereen yliopisto
32418: Tammerfors universitet 1 434630,86
32419: Valtion tasetilit 31.12.1993
32420: sivu
32421: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 143
32422:
32423: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32424:
32425:
32426: Tapaturmavirasto
32427: Olycksfallsverket 54 030,03
32428: Tasavallan presidentin kanslia
32429: Republikens presidents kansli 209 364,39
32430: Teatterikorkeakoulu
32431: Teaterhögskolan 379 076,83
32432: Teknillinen korkeakoulu
32433: Tekniska högskolan 1 562 270,50
32434: Teknillinen tarkastuskeskus
32435: Tekniska kontrollcentralen 82476,03
32436: Teknologian kehittämiskeskus
32437: Teknologiska utvecklings centralen 53 493,75
32438: Telehallintokeskus
32439: Teleförvaltningscentralen 279354,88
32440: Tilastokeskus
32441: Statistikcentralen 819 792,65
32442: Tullihallitus
32443: Tullstyrelsen 2 954 761,96
32444: Turun ja Porin lääninhallitus
32445: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 3 896 466,04
32446: Turun kauppakorkeakoulu
32447: Åbo handelshögskola 193 692,71
32448: Turun yliopisto
32449: Åbo universitet 1 388 219,83
32450: Työministeriö
32451: Arbetsministeriet 1 460 849,30
32452: Ulkoasiainministeriö
32453: Utrikesministeriet 4 575 382,43
32454: Uudenmaan lääninhallitus
32455: Länsstyrelsen i Nylands Iän 3 865 026,26
32456: Vaasan lääninhallitus
32457: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 477 921,51
32458: Vaasan yliopisto
32459: Vasa universitet 355 608,23
32460: Valtiokonttori
32461: Statskontoret 650 760,01
32462: Valtion hankintakeskus
32463: Statens upphandlingscentral 257 857,55
32464: Valtion pelastuskoulu
32465: Statens räddningsskola 7 321,81
32466: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32467: Statens tekniska forskningscentral 3 029 742,77
32468: Valtioneuvoston kanslia
32469: Statsrådets kansli 93 776,68
32470: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
32471: Statens utvecklingscentral 88 684,03
32472: Valtiontalouden tarkastusvirasto
32473: Statens revisionsverk 273,65
32474: Valtiovarainministeriö
32475: Finansministeriet 104 980,46
32476: Verohallitus
32477: Skattestyrelsen 1484 355,46
32478: Vesi- ja ympäristöhallitus
32479: Vatten- och miljöstyrelsen 26 317,70
32480: Valtion tasetilit 31.12.1993
32481: sivu
32482: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 144
32483:
32484: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa • Passiva
32485:
32486:
32487: Ympäristöministeriö
32488: Miljöministeriet 3 442,08
32489: Åboakademi
32490: Åboakademi 1 005136,68
32491:
32492:
32493: 6649 Muu kokoomatili
32494: Övrigt samlingskonto 75 316 517,67
32495: Eduskunta
32496: Riksdagen 127 232,03
32497: Hämeen lääninhallitus
32498: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 4231 076,42
32499: limatieteen laitos
32500: Meteorologiska institute! 780,00
32501: Kilpailuvirasto
32502: Konkurrensverket 40 094,80
32503: Kuopion lääninhallitus
32504: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 550 640,20
32505: Kymen lääninhallitus
32506: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 235 888,10
32507: Lapin lääninhallitus
32508: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 704 053,04
32509: Länsstyrelsen i landskapet Åland
32510: Länsstyrelsen i landskapet Åland 320084,15
32511: Maanmittaushallitus
32512: Lantmäteristyrelsen 2 822,60
32513: Merenkulkuhallitus
32514: Sjöfartsstyrelsen 12 422,66
32515: Mikkelin lääninhallitus
32516: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 552 792,30
32517: Oulun lääninhallitus
32518: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 414 772,26
32519: Oulun yliopisto
32520: Uleåborgs universitet 318 603,52
32521: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32522: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 160 036,57
32523: Puolustusministeriö
32524: Försvarsministeriet 13 660 944,54
32525: Rajavartiolaitos
32526: Gränsbevakningsväsendet 24563,22
32527: Rakennushallitus
32528: Byggnadsstyrelsen 671 796,48
32529: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32530: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 18193,08
32531: Taideteollinen korkeakoulu
32532: Konstindustriella högskolan 124 925,82
32533: Tampereen yliopisto
32534: Tammerfors universitet 77 808,00
32535: Teatterikorkeakoulu
32536: Teaterhögskolan 78,00
32537: Teknillinen korkeakoulu
32538: Tekniska högskolan 425 899,43
32539: Tielaitos
32540: Vägverket 1 369,66
32541: Valtion tasetilit 31.12.1993
32542: sivu
32543: Tili - Kanto 6649 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 145
32544:
32545: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32546:
32547:
32548: Turun ja Porin lääninhallitus
32549: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 470 069,40
32550: Uudenmaan lääninhallitus
32551: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1 876845,30
32552: Vaasan lääninhallitus
32553: Länsstyrelsen i Vasa Iän 110 153,24
32554: Verohallitus
32555: Skattestyrelsen 61 267 905,26
32556: Vesi- ja ympäristöhallitus
32557: Vallen- och miljöstyrelsen 61090,11
32558:
32559:
32560: 671 MENORÄSTIEN TILIT
32561: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 818 764105,42
32562:
32563: 6710 Menorästien tili
32564: Utgiftsresters konto 1 818 764105,42
32565: Asuntorahastovirasto
32566: Bostadsfondverket 177 644,20
32567: Eduskunta
32568: Riksdagen 1 782 434,20
32569: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32570: Veterinärmediciniska högskola 840 909,39
32571: Geologian tutkimuskeskus
32572: Geologiska forskningscentralen 240 484,21
32573: Helsingin kauppakorkeakoulu
32574: Helsingfors handelshögskola 1 865334,51
32575: Helsingin poliisilaitos
32576: Helsingfors polisinrättning 254 680,17
32577: Helsingin yliopisto
32578: Helsingfors universitet 27 152 836,09
32579: Hämeen lääninhallitus
32580: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 9141 356,12
32581: Joensuun yliopisto
32582: Joensuu universitet 1100 214,68
32583: Jyväskylän yliopisto
32584: Jyväskylä universitet 1 427 550,18
32585: Kansanterveyslaitos
32586: Folkhälsoinstitutet 15200,00
32587: Kauppa- ja teollisuusministeriö
32588: Handels- och industriministeriet 490 384 456,49
32589: Keski-Suomen lääninhallitus
32590: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 232 406,19
32591: Keskusrikospoliisi
32592: Centralkriminalpolisen 30108,00
32593: Kuopion lääninhallitus
32594: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 15 176 226,98
32595: Kuopion yliopisto
32596: Kuopio universitet 1625881,16
32597: Kuvataideakatemia
32598: Bildkonstakademin 8 049,97
32599: Kymen lääninhallitus
32600: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 5 107 521,31
32601:
32602: 19 321232Q
32603: Valtion tasetilit 31.12.1993
32604: sivu
32605: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 146
32606: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32607:
32608:
32609: Lapin lääninhallitus
32610: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 12 894 632,31
32611: Lapin yliopisto
32612: Lapplands universitet 753 409,48
32613: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32614: Villmanstrands tekniska högskola 1 672 075,52
32615: Liikenneministeriö
32616: Tralikministeriet 2 758450,00
32617: Länsstyrelsen i landskapet Aland
32618: Länsstyrelsen i landskapet Åland 2 020 245,35
32619: Maa- ja metsätalousministeriö
32620: Jord- och skogsbruksministeriet 62 126 245,85
32621: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32622: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 230 937,90
32623: Maatalouden tutkimuskeskus
32624: Lantbrukets forskningscentral 1 933 401,77
32625: Merenkulkuhallitus
32626: Sjöla rtsstyrelsen 144 366,67
32627: Merentutkimuslaitos
32628: Havsforskningsinstitutet 110 083,90
32629: Mikkelin lääninhallitus
32630: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 2 988 501,63
32631: Museovirasto
32632: Museiverket 501 958,24
32633: Oikeusministeriö
32634: Justitieministeriet 7 908258,29
32635: Opetushallitus
32636: Utbildningsstyrelsen 38351954,15
32637: Opetusministeriö
32638: Undervisningsministeriet 113163491,99
32639: Oulun lääninhallitus
32640: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 23 872 463,47
32641: Oulun yliopisto
32642: Uleåborgs universitet 4 976 344,13
32643: Patentti- ja rekisterihallitus
32644: Patent- och registerstyrelsen 1180,50
32645: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32646: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 6 931 539,50
32647: Puolustusministeriö
32648: Försvarsministeriet 59 104 255,20
32649: Rajavartiolaitos
32650: Gränsbevakningsväsendet 73669,54
32651: Rakennushallitus
32652: Byggnadsstyrelsen 177 821,69
32653: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32654: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 574 874,42
32655: Sibelius-akatemia
32656: Sibelius-akademin 557 790,94
32657: Sisäasiainministeriö
32658: lnrikesministeriet 4108189,40
32659: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32660: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 2 847 921,14
32661: Sosiaali- ja terveysministeriö
32662: Social- och hälsovårdsministeriet 339 961 464,65
32663: Valtion tasetilit 31.12.1993
32664: sivu
32665: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 147
32666:
32667: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32668:
32669:
32670: Suojelupoliisi
32671: Skyddspolisen 3 530,00
32672: Suomen Akatemia
32673: Finlands Akademi 3 520,00
32674: Suomenlinnan hoitokunta
32675: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 7 404,73
32676: Svenska handelshögskolan
32677: Svenska handelshögskolan 166 491,43
32678: Taideteollinen korkeakoulu
32679: Konstindustriella högskolan 1 357 482,94
32680: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32681: Tammerfors tekniska högskola 3177124,73
32682: Tampereen yliopisto
32683: Tammerfors universitet 3 803252,77
32684: Tapaturmavirasto
32685: Olycksfallsverket 8 569,00
32686: Tasavallan presidentin kanslia
32687: Republikens presidents kansli 697 826,34
32688: Teatterikorkeakoulu
32689: Teaterhögskolan 56 711,49
32690: Teknillinen korkeakoulu
32691: Tekniska högskolan 10 018 331,49
32692: Teknillinen tarkastuskeskus
32693: Tekniska kontrollcentralen 3 258,84
32694: Teknologian kehittämiskeskus
32695: Teknologiska utvecklings centralen 3 760 261,79
32696: Tielaitos
32697: Vägverket 33 431 697,10
32698: Tilastokeskus
32699: Statistikcentralen 5 927,00
32700: Tullihallitus
32701: Tullstyrelsen 137 057 727,00
32702: Turun ja Porin lääninhallitus
32703: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 20 907 892,14
32704: Turun kauppakorkeakoulu
32705: Åbo handelshögskola 472 959,99
32706: Turun yliopisto
32707: Åbo universitet 5 134 478,39
32708: Työministeriö
32709: Arbetsministeriet 161 894 369,39
32710: Ulkoasiainministeriö
32711: Utrikesministeriet 54 300 190,62
32712: Uudenmaan lääninhallitus
32713: Länsstyrelsen i Nylands Iän 16 413 984,26
32714: Vaasan lääninhallitus
32715: Länsstyrelsen i Vasa Iän 24 417 898,43
32716: Vaasan yliopisto
32717: Vasa universitet 337838,18
32718: Valtiokonttori
32719: Statskontoret 12 832 007,54
32720: Valtion hankintakeskus
32721: Statens upphandlingscentral 29307,02
32722: Valtion opintotukikeskus
32723: Statens studiestödscentral 20 689 968,13
32724: Valtion tasetilit 31.12.1993
32725: sivu
32726: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 148
32727: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32728:
32729:
32730: Valtion taidemuseo
32731: Statens konstmuseum 1 225 271,81
32732: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32733: Statens ekonomiska forskningscentral 21 120.40
32734: Valtionarkisto
32735: Riksarkivet 207 055,02
32736: Valtioneuvoston kanslia
32737: Statsrådets kansli 738108,09
32738: Valtiovarainministeriö
32739: Finansministeriet 348 776.00
32740: Verohallitus
32741: Skattestyrelsen 128 897,20
32742: Vesi- ja ympäristöhallitus
32743: Vatten- och miljöstyrelsen 3 991 833,24
32744: Väestörekisterikeskus
32745: Befolkningsregistercentralen 1 673 481,70
32746: Ympäristöministeriö
32747: Miljöministeriet 49 280 456,00
32748: Åboakademi
32749: Åboakademi 1 850 273,74
32750:
32751:
32752: 672 TULORÄSTIEN TILIT
32753: INKOMSTRESTERS KONTON 3 615 844 997,63
32754:
32755:
32756: 6720 Tulorästien tili
32757: lnkomstresters kanto 3 615 844 997,63
32758: Asuntorahastovirasto
32759: Bostadsfondverket 2 564,80
32760: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32761: Veterinärmediciniska högskola 221 478,00
32762: Geologian tutkimuskeskus
32763: Geologiska forskningscentralen 2 613 817,14
32764: Helsingin kauppakorkeakoulu
32765: Helsingfors handelshögskola 3 077 390,55
32766: Helsingin poliisilaitos
32767: Helsingfors polisinrättning 26460,00
32768: Helsingin yliopisto
32769: Helsingfors universitet 28 656 855,78
32770: Hämeen lääninhallitus
32771: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3167 582,83
32772: limatieteen laitos
32773: Meteorologiska institute! 4 510 063,19
32774: Joensuun yliopisto
32775: Joensuu universitet 4 266 734,77
32776: Jyväskylän yliopisto
32777: Jyväskylä universitet 1 900 759,20
32778: Kansanterveyslaitos
32779: Folkhälsoinstitutet 6 772 766,17
32780: Kauppa- ja teollisuusministeriö
32781: Handels- och industriministeriet 10 937 915,46
32782: Keski-Suomen lääninhallitus
32783: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1123 764,39
32784: Valtion tasetilit 31.12.1993
32785: sivu
32786: Tili - Kanto 6720 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 149
32787: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32788:
32789:
32790: Kuluttajavirasto
32791: Konsumentverket 124 478,00
32792: Kuopion lääninhallitus
32793: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 235147,95
32794: Kuopion yliopisto
32795: Kuopio universitet 1 824 862,93
32796: Kymen lääninhallitus
32797: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 434 050,10
32798: Lapin lääninhallitus
32799: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 590 291,72
32800: Lapin yliopisto
32801: Lapplands universitet 548 988,55
32802: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32803: Villmanstrands tekniska högskola 5 603 660,52
32804: Liikkuva poliisi
32805: Rörliga polisen 68 267,87
32806: Länsstyrelsen i landskapet Aland
32807: Länsstyrelsen i landskapet Aland 15342,80
32808: Lääkelaitos
32809: Läkemedelsverket 868,00
32810: Maa- ja metsätalousministeriö
32811: Jord- och skogsbruksministeriet 11 403 732,04
32812: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32813: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 2 800 602,90
32814: Maanmittaushallitus
32815: Lantmäteristyrelsen 647 244,38
32816: Maatalouden tutkimuskeskus
32817: Lantbrukets forskningscentral 2169 799,33
32818: Matkailun edistämiskeskus
32819: Centralen för turistfrämjande 661 596,10
32820: Merenkulkuhallitus
32821: Sjöfartsstyrelsen 97 879,60
32822: Merentutkimuslaitos
32823: Havsforskningsinstitutet 1 070 872,23
32824: Mikkelin lääninhallitus
32825: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 866416,57
32826: Museovirasto
32827: Museiverket 149 343,29
32828: Oikeusministeriö
32829: Justitieministeriet 24 231 297,09
32830: Opetushallitus
32831: Utbildningsstyrelsen 11 984 534,52
32832: Opetusministeriö
32833: Undervisningsministeriet 15 575 241,82
32834: Oulun lääninhallitus
32835: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 14 732 310,42
32836: Oulun yliopisto
32837: Uleåborgs universitet 4 299 945,19
32838: Patentti- ja rekisterihallitus
32839: Patent- och registerstyrelsen 56 787,79
32840: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
32841: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 906665,16
32842: Poliisivarikko
32843: Polisdepån 782,00
32844: Valtion tasetilit 31.12.1993
32845: sivu
32846: Tili - Konto 6720 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 150
32847:
32848: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32849:
32850:
32851: Puolustusministeriö
32852: Försvarsministeriet 52 589 976,64
32853: Rajavartiolaitos
32854: Gränsbevakningsväsendet 17 895,64
32855: Rakennushallitus
32856: Byggnadsstyrelsen 8 961 451,89
32857: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32858: Vili· och fiskeriforskningsinstitutet 720 631,00
32859: Sibelius-akatemia
32860: Sibelius-akademin 62 572,37
32861: Sisäasiainministeriö
32862: lnrikesministeriet 833,00
32863: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32864: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 16 350 606,77
32865: Sosiaali- ja terveysministeriö
32866: Social- och hälsovårdsministeriet 101 338,49
32867: Suojelupoliisi
32868: Skyddspolisen 6,00
32869: Suomenlinnan hoitokunta
32870: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 523 082,00
32871: Svenska handelshögskolan
32872: Svenska handelshögskolan 132 304,00
32873: Säteilyturvakeskus
32874: Strålsäkerhetscentralen 7 760 161,07
32875: Taideteollinen korkeakoulu
32876: Konstindustriella högskolan 486850,13
32877: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32878: Tammerfors tekniska högskola 19 782 224,25
32879: Tampereen yliopisto
32880: Tammerfors universitet 203103,46
32881: Tasavallan presidentin kanslia
32882: Republikens presidents kansli 1 740,50
32883: Teatterikorkeakoulu
32884: Teaterhögskolan 452 600,23
32885: Teknillinen korkeakoulu
32886: Tekniska högskolan 25 575 962,99
32887: Teknillinen tarkastuskeskus
32888: Tekniska kontrollcentralen 7 252 587,17
32889: Teknologian kehittämiskeskus
32890: Teknologiska utvecklings centralen 175 888,39
32891: Tielaitos
32892: Vägverket 46 033 931 ,53
32893: Tilastokeskus
32894: Statistikcentralen 185 051,38
32895: Tullihallitus
32896: Tullstyrelsen 144 074,72
32897: Turun ja Porin lääninhallitus
32898: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 2121 919,20
32899: Turun kauppakorkeakoulu
32900: Åbo handelshögskola 2 183163,60
32901: Turun yliopisto
32902: Åbo universitet 6 087 743,10
32903: Työministeriö
32904: Arbetsministeriet 337199 930,72
32905: Valtion tasetilit 31.12.1993
32906: sivu
32907: Tili - Konto 6720 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 151
32908:
32909: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32910:
32911:
32912: Ulkoasiainministeriö
32913: Utrikesministeriet 20 265 893,55
32914: Uudenmaan lääninhallitus
32915: Länsstyrelsen i Nylands Iän 6160 702,27
32916: Vaasan lääninhallitus
32917: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 992183,09
32918: Vaasan yliopisto
32919: Vasa universitet 295 001,70
32920: Valtiokonttori
32921: Statskontoret 2 451 660 136,09
32922: Valtion opintotukikeskus
32923: Statens studiestödscentral 299 535 241 ,83
32924: Valtion pelastuskoulu
32925: Statens räddningsskola 20850,00
32926: Valtion taidemuseo
32927: Statens konstmuseum 226 817,08
32928: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32929: Statens ekonomiska forskningscentral 4 972,82
32930: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32931: Statens tekniska forskningscentral 103 888 983,64
32932: Valtionarkisto
32933: Riksarkivet 70974,90
32934: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
32935: Statens utvecklingscentral 5500,00
32936: Valtiovarainministeriö
32937: Finansministeriet 10 270 952,13
32938: Verohallitus
32939: Skattestyrelsen 4290 631,92
32940: Vesi- ja ympäristöhallitus
32941: Vatten- och miljöstyrelsen 200 577,90
32942: Väestörekisterikeskus
32943: Befolkningsregistercentralen 11 463,30
32944: Ympäristöministeriö
32945: Miljöministeriet 14 064,40
32946: Åboakademi
32947: Åboakademi 9 443259,62
32948: 675 SIIRRETIYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT
32949: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 23 236 891 607,01
32950:
32951: 6750 Siirrettyjan määrärahojen tili
32952: Reserverade anslags kanto 23 236 891 607,01
32953: Asuntorahastovirasto
32954: Bostadsfondverket 405 813 899,32
32955: Eduskunta
32956: Riksdagen 6 316245,60
32957: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
32958: Veterinärmediciniska högskola 5 304 351,48
32959: Geologian tutkimuskeskus
32960: Geologiska forskningscentralen 8178387,19
32961: Valtion tasetilit 31.12.1993
32962: sivu
32963: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 152
32964:
32965: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32966:
32967:
32968: Helsingin kauppakorkeakoulu
32969: Helsingfors handelshögskola 21 666 555,04
32970: Helsingin poliisilaitos
32971: Helsingfors polisinrättning 18 735 844,18
32972: Helsingin yliopisto
32973: Helsingfors universitet 137 027 049,29
32974: Hämeen lääninhallitus
32975: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 37 213 062,88
32976: limatieteen laitos
32977: Meteorologiska institute! 19 045 216,74
32978: Joensuun yliopisto
32979: Joensuu universitet 38 300 326,90
32980: Jyväskylän yliopisto
32981: Jyväskylä universitet 24 883 662,01
32982: Kansanterveyslaitos
32983: Folkhälsoinstitutet 40 574 464,53
32984: Kauppa- ja teollisuusministeriö
32985: Handels- och industriministeriet 295 456 723,17
32986: Keski-Suomen lääninhallitus
32987: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 20 185173,75
32988: Keskusrikospoliisi
32989: Centralkriminalpolisen 13 929 607,47
32990: Kilpailuvirasto
32991: Konkurrensverket 1 027 557,91
32992: Kuluttajavirasto
32993: Konsumentverket 14 296149,57
32994: Kuopion lääninhallitus
32995: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 24810224,41
32996: Kuopion yliopisto
32997: Kuopio universitet 17 631 870,95
32998: Kuvataideakatemia
32999: Bildkonstakademin 641 557,26
33000: Kymen lääninhallitus
33001: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 23 504 289,90
33002: Lapin lääninhallitus
33003: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 30 334 960,09
33004: Lapin yliopisto
33005: Lapplands universitet 12 238 502,61
33006: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33007: Villmanstrands tekniska högskola 23 341 878,04
33008: Liikenneministeriö
33009: Trafikministeriet 228 479141,02
33010: Liikkuva poliisi
33011: Rörliga polisen 9 586 857,06
33012: Länsstyrelsen i landskapet Aland
33013: Länsstyrelsen i landskapet Aland 207 224,06
33014: Lääkelaitos
33015: Läkemedelsverket 910 000,00
33016: Maa- ja metsätalousministeriö
33017: Jord- och skogsbruksministeriet 287 826 003,76
33018: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
33019: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 6 747 428,56
33020: Maanmittaushallitus
33021: Lantmäteristyrelsen 43 501 887,77
33022: Valtion tasetilit 31.12.1993
33023: sivu
33024: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 153
33025:
33026: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33027:
33028:
33029: Maatalouden tutkimuskeskus
33030: Lantbrukets forskningscentral 15 386 352,61
33031: Matkailun edistämiskeskus
33032: Centralen för turistfrämjande 39 847 911,65
33033: Merenkulkuhallitus
33034: Sjöfartsstyrelsen 179184 510,33
33035: Merentutkimuslaitos
33036: Havsforskningsinstitutet 4 316 383,66
33037: Metsäntutkimuslaitos
33038: Skogsforskningsinstitutet 21 321 478,24
33039: Mikkelin lääninhallitus
33040: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 17 029136,22
33041: Museovirasto
33042: Museiverket 10 441 018,86
33043: Oikeusministeriö
33044: Justitieministeriet 141475341,32
33045: Opetushallitus
33046: Utbildningsstyrelsen 719 259165,20
33047: Opetusministeriö
33048: Undervisningsministeriet 127 657 625,69
33049: Oulun lääninhallitus
33050: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 24146 639,56
33051: Oulun yliopisto
33052: Uleåborgs universitet 57 226 902.72
33053: Patentti- ja rekisterihallitus
33054: Patent- och registerstyrelsen 12 314 412,13
33055: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33056: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 17 471 458,25
33057: Poliisivarikko
33058: Polisdepån 8 302 502,15
33059: Puolustusministeriö
33060: Försvarsministeriet 2 575 317 941,39
33061: Rajavartiolaitos
33062: Gränsbevakningsväsendet 173423789,12
33063: Rakennushallitus
33064: Byggnadsstyrelsen 954 710 615,06
33065: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
33066: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 44 202 518,96
33067: Sibelius-akatemia
33068: Sibelius-akademin 6 327 547,01
33069: Sisäasiainministeriö
33070: lnrikesministeriet 84 199 324,88
33071: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33072: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 38 366 538,23
33073: Sosiaali- ja terveysministeriö
33074: Social- och hälsovårdsministeriet 36491911,75
33075: Suojelupoliisi
33076: Skyddspolisen 13159 911,05
33077: Suomen Akatemia
33078: Finlands Akademi 231356841,36
33079: Suomenlinnan hoitokunta
33080: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 8 746 395,47
33081: Svenska handelshögskolan
33082: Svenska handelshögskolan 4 020 852,06
33083:
33084: 20 321232Q
33085: Valtion tasetilit 31.12.1993
33086: sivu
33087: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 154
33088: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33089:
33090:
33091: Säteilyturvakeskus
33092: Strålsäkerhetscentralen 9100 986,34
33093: Taideteollinen korkeakoulu
33094: Konstindustriella högskolan 5109352,10
33095: Tampereen teknillinen korkeakoulu
33096: Tammerforstekniska högskola 29 492 099,60
33097: Tampereen yliopisto
33098: Tammerfors universitet 24 395 289,24
33099: Tapaturmavirasto
33100: Olycksfallsverket 7092511,31
33101: Tasavallan presidentin kanslia
33102: Republikens presidents kansli 13 088 496,11
33103: Teatterikorkeakoulu
33104: Teaterhögskolan 1 837 902,32
33105: Teknillinen korkeakoulu
33106: Tekniska högskolan 88 258 002,35
33107: Teknillinen tarkastuskeskus
33108: Tekniska kontrollcentralen 14 541181,42
33109: Teknologian kehittämiskeskus
33110: Teknologiska utvecklings centralen 252 152 346,36
33111: Telehallintokeskus
33112: Teleförvaltning scentralen 16 083 339,84
33113: Tielaitos
33114: Vägverket 949 459 990,82
33115: Tilastokeskus
33116: Statistikcentralen 40 804 707,49
33117: Tullihallitus
33118: Tullstyrelsen 66 054 325,75
33119: Turun ja Porin lääninhallitus
33120: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 39 389 533,15
33121: Turun kauppakorkeakoulu
33122: Åbo handelshögskola 12 164159,26
33123: Turun yliopisto
33124: Åbo universitet 30 592 581,75
33125: Työministeriö
33126: Arbetsministeriet 544 246 703,69
33127: Ulkoasiainministeriö
33128: Utrikesministeriet 472 055 302,60
33129: Uudenmaan lääninhallitus
33130: Länsstyrelsen i Nylands Iän 38 832 445,50
33131: Vaasan lääninhallitus
33132: Länsstyrelsen i Vasa Iän 27 028 546,61
33133: Vaasan yliopisto
33134: Vasa universitet 14 669 247,37
33135: Valtiokonttori
33136: Statskontoret 1 093 924 706,93
33137: Valtion hankintakeskus
33138: Statens upphandlingscentral 6113 254,45
33139: Valtion opintotukikeskus
33140: Statens studiestödscentral 3 231 516,56
33141: Valtion pelastuskoulu
33142: Statens räddningsskola 35 240 289,68
33143: Valtion taidemuseo
33144: Statens konstmuseum 3 739 599,29
33145: Valtion tasetilit 31.12.1993
33146: sivu
33147: Tili • Kanto 6750 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 155
33148: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33149:
33150:
33151: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
33152: Statens ekonomiska forskningscentral 896 029,78
33153: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33154: Statens tekniska forskningscentral 72 841 015,58
33155: Valtionarkisto
33156: Riksarkivet 999142,59
33157: Valtioneuvoston kanslia
33158: Statsrådets kansli 23 512 994,09
33159: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
33160: Statens utvecklingscentral 2 668111,65
33161: Valtiontalouden tarkastusvirasto
33162: Statens revisionsverk 1 484 360,84
33163: Valtiovarainministeriö
33164: Finansministeriet 11196166490,02
33165: Verohallitus
33166: Skattestyrelsen 206 621 895,47
33167: Vesi- ja ympäristöhallitus
33168: Vatten- och miljöstyrelsen 258 274 986,63
33169: Väestörekisterikeskus
33170: Befolkningsregistercentralen 1090417,26
33171: Ympäristöministeriö
33172: Miljöministeriet 222 460 402,42
33173: Åboakademi
33174: Åboakademi 27756215,34
33175:
33176:
33177: 691 BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT
33178: UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 4 857 752 274,19
33179:
33180: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili
33181: Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond 680 878 634,02
33182: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
33183: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 680 878 634,02
33184:
33185: 6912 Valtiontakuurahaston yhdysiili
33186: Statsgarantifondens kollektivkonto 323 411 370,82
33187: Kauppa- ja teollisuusministeriö
33188: Handels- och industriministeriet 323 411 370,82
33189:
33190: 6914 Huoltovarmuusrahaston yhdysiili
33191: Försörjningsberedskapsfondens kollektivkonto 63 322 678,95
33192: Kauppa- ja teollisuusministeriö
33193: Handels- och industriministeriet 63 322 678,95
33194:
33195: 6916 Öljysuojarahaston yhdysiili
33196: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 7 354 340,83
33197: Ympäristöministeriö
33198: Miljöministeriet 7 354 340,83
33199: Valtion tasetilit 31.12.1993
33200: sivu
33201: Tili- Konto 6917 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 156
33202:
33203: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33204:
33205:
33206: 6917 Asunto-olojen kehittämisrahaston yhdysiili
33207: Kollektivkonto för fonden för utvecklande av bostadsförhållandena 1 757 002 194,35
33208: Valtiokonttori
33209: Statskontoret 1 757 002 194,35
33210:
33211: 6918 Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdystili
33212: Statens kämavfallshanteringsfonds kollektivkonto 93464,67
33213: Kauppa- ja teollisuusministeriö
33214: Handels- och industriministeriet 93464,67
33215:
33216: 6919 Valtion eläkerahaston yhdystili
33217: Stadens pensionsfonds kollektivkonto 2 025 689 590,55
33218: Valtiokonttori
33219: Statskontoret 2 025 689 590,55
33220:
33221:
33222: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT
33223: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 27 380 760 651,99
33224:
33225: 6921 Saamamieskirjan tili
33226: Fordringsägarbokens konto 3 532 379 378,50
33227: Valtiokonttori
33228: Statskontoret 3 532 379 378,50
33229:
33230: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili
33231: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 67 087 696,87
33232: Hämeen lääninhallitus
33233: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 4 834 981,48
33234: Keski-Suomen lääninhallitus
33235: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 5 252 611,87
33236: Kuopion lääninhallitus
33237: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2 818480,65
33238: Kymen lääninhallitus
33239: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 3 948 523,75
33240: Lapin lääninhallitus
33241: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 7 336 922,71
33242: Maa- ja metsätalousministeriö
33243: Jord- och skogsbruksministeriet 163 627,76
33244: Mikkelin lääninhallitus
33245: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 2 948 007,14
33246: Oulun lääninhallitus
33247: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 5214 525,80
33248: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33249: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 737 398,42
33250: Rakennushallitus
33251: Byggnadsstyrelsen 2 976 643,86
33252: Turun ja Porin lääninhallitus
33253: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 4 358 312,51
33254: Turun yliopisto
33255: Åbo universitet 129 099,50
33256: Valtion tasetilit 31.12.1993
33257: sivu
33258: Tili - Konto 6922 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 157
33259:
33260: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33261:
33262:
33263: Uudenmaan lääninhallitus
33264: Länsstyrelsen i Nylands Iän 22138 038,15
33265: Vaasan lääninhallitus
33266: Länsstyrelsen i Vasa Iän 4230523,27
33267:
33268:
33269: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili
33270: Diverse övriga medel, aktivkonto 23 781 293 576,62
33271: Valtiokonttori
33272: Statskontoret 23 781 293 576,62
33273:
33274:
33275: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT
33276: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 27 402 881108,04
33277:
33278:
33279: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili
33280: 1 fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 3 532 379 378,50
33281: Valtiokonttori
33282: Statskontoret 3 532 379 378,50
33283:
33284:
33285: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili
33286: Deponerade och främmande medel, passivkonto 89 208 152,92
33287: Hämeen lääninhallitus
33288: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 15 848 238,92
33289: Keski-Suomen lääninhallitus
33290: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 6 064 319,29
33291: Kuopion lääninhallitus
33292: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2 762 773,80
33293: Kymen lääninhallitus
33294: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 4 223 407,01
33295: Lapin lääninhallitus
33296: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 8 648 066,30
33297: Maa- ja metsätalousministeriö
33298: Jord- och skogsbruksministeriet 163 627,76
33299: Mikkelin lääninhallitus
33300: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 2 966 446,60
33301: Oikeusministeriö
33302: Justitieministeriet 2 971 770,12
33303: Oulun lääninhallitus
33304: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 5 866 227,81
33305: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33306: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 852173,83
33307: Rajavartiolaitos
33308: Gränsbevakningsväsendet 170,00
33309: Rakennushallitus
33310: Byggnadsstyrelsen 2 976 643,86
33311: Tampereen teknillinen korkeakoulu
33312: Tammerfors tekniska högskola 24 680,50
33313: Turun ja Porin lääninhallitus
33314: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 6 061 341,77
33315: Ulkoasiainministeriö
33316: Utrikesministeriet 182 958,94
33317: Valtion tasetilit 31.12.1993
33318: sivu
33319: Tili - Konto 6932 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 158
33320:
33321: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33322:
33323:
33324: Uudenmaan lääninhallitus
33325: Länsstyrelsen i Nylands Iän 24 554 321,30
33326: Vaasan lääninhallitus
33327: Länsstyrelsen i Vasa Iän 5 037 985,11
33328: Vesi- ja ympäristöhallitus
33329: Vatten- och miljöstyrelsen 3000,00
33330:
33331:
33332: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili
33333: Diverse övriga medel, passivkonto 23 781 293 576,62
33334: Valtiokonttori
33335: Statskontoret 23 781 293 576,62
33336:
33337:
33338: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT
33339: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 41 157 075,30
33340:
33341:
33342: 6961 Rahastot, aktiivatili
33343: Fonder, aktivkonto 24 333 367,30
33344: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33345: Veterinärmediciniska högskola 1 068135,58
33346: Helsingin kauppakorkeakoulu
33347: Helsingfors handelshögskola 2 677 728,28
33348: Helsingin yliopisto
33349: Helsingfors universitet 243 476,95
33350: Opetusministeriö
33351: Undervisningsministeriet 1 785 952,35
33352: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33353: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 12 475,78
33354: Sosiaali- ja terveysministeriö
33355: Social- och hälsovårdsministeriet 2 802 852,33
33356: Svenska handelshögskolan
33357: Svenska handelshögskolan 384204,85
33358: Tampereen yliopisto
33359: Tammerfors universitet 3404604,63
33360: Teknillinen korkeakoulu
33361: Tekniska högskolan 6 549 339,52
33362: Turun kauppakorkeakoulu
33363: Åbo handelshögskola 1 591 515,39
33364: Turun yliopisto
33365: Åbo universitet 9168 538,20
33366:
33367:
33368: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili
33369: Donerade medel, aktivkonto 16 823 708,00
33370: Helsingin yliopisto
33371: Helsingfors universitet 1124 335,21
33372: Joensuun yliopisto
33373: Joensuu universitet 3802054,44
33374: Jyväskylän yliopisto
33375: Jyväskylä universitet 413444,80
33376: Kuopion yliopisto
33377: Kuopio universitet 34374,95
33378: Valtion tasetilit 31.12.1993
33379: sivu
33380: Tili - Konto 6962 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 159
33381:
33382: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33383:
33384:
33385: Lapin yliopisto
33386: Lapplands universitet 3 946,66
33387: Museovirasto
33388: Museiverket 840781,72
33389: Opetushallitus
33390: Utbildningsstyrelsen 678 670,72
33391: Opetusministeriö
33392: Undervisningsministeriet 15 130,98
33393: Oulun yliopisto
33394: Uleåborgs universitet 274 531,50
33395: Puolustusministeriö
33396: Försvarsministeriet 1085584,24
33397: Sibelius-akatemia
33398: Sibelius-akademin 7 531114,74
33399: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33400: Statens tekniska forskningscentral 1 050 000,00
33401:
33402:
33403: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT
33404: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 115 008 165,91
33405:
33406:
33407: 6971 Rahastot, passiivatili
33408: Fonder, passivkonto 70 512 702,56
33409: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
33410: Veterinärmediciniska högskola 1 068 135,58
33411: Helsingin kauppakorkeakoulu
33412: Helsingfors handelshögskola 2 677 728,28
33413: Helsingin yliopisto
33414: Helsingfors universitet 243 476,95
33415: Opetusministeriö
33416: Undervisningsministeriet 1 785 952,35
33417: Puolustusministeriö
33418: Försvarsministeriet 2 558 466,29
33419: Sisäasiainministeriö
33420: lnrikesministeriet 43 306 156,30
33421: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33422: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 12 475,78
33423: Sosiaali- ja terveysministeriö
33424: Social- och hälsovårdsministeriet 2 802 852,33
33425: Svenska handelshögskolan
33426: Svenska handelshögskolan 384 204,85
33427: Tampereen yliopisto
33428: Tammerfors universitet 3 404 604,63
33429: Teknillinen korkeakoulu
33430: Tekniska högskolan 6 549 339,52
33431: Turun kauppakorkeakoulu
33432: Åbo handelshögskola 1 591 515,39
33433: Turun yliopisto
33434: Åbo universitet 9 483 250,87
33435:
33436:
33437: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili
33438: Donerade medel, passivkonto 44 495 463,35
33439: Valtion tasetilit 31.12.1993
33440: sivu
33441: Tili - Konto 6972 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 160
33442:
33443: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33444:
33445:
33446: Helsingin kauppakorkeakoulu
33447: Helsingfors handelshögskola 758 585,95
33448: Helsingin yliopisto
33449: Helsingfors universitet 1124 335,21
33450: limatieteen laitos
33451: Meteorologiska institute! 11 342,35
33452: Joensuun yliopisto
33453: Joensuu universitet 4 672 087,35
33454: Jyväskylän yliopisto
33455: Jyväskylä universitet 413 444,82
33456: Kansanterveyslaitos
33457: Folkhälsoinstitutet 76137,01
33458: Kuopion yliopisto
33459: Kuopio universitet 4 271 832,98
33460: Kuvataideakatemia
33461: Bildkonstakademin 1 273,00
33462: Lapin yliopisto
33463: Lapplands universitet 38414,66
33464: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
33465: Villmanstrands tekniska högskola 226 280,10
33466: Maa- ja metsätalousministeriö
33467: Jord- och skogsbruksministeriet 542,33
33468: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
33469: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 99 780,60
33470: Maatalouden tutkimuskeskus
33471: lantbrukets forskningscentral 405 072,36
33472: Metsäntutkimuslaitos
33473: Skogsforskningsinstitutet 93 670,10
33474: Museovirasto
33475: Museiverket 968 722,32
33476: Opetushallitus
33477: Utbildningsstyrelsen 1133 361,68
33478: Opetusministeriö
33479: Undervisningsministeriet 26 750,33
33480: Oulun lääninhallitus
33481: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 550,70
33482: Oulun yliopisto
33483: Uleåborgs universitet 5128 640,55
33484: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33485: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 2162,90
33486: Puolustusministeriö
33487: Försvarsministeriet 1 759 673,47
33488: Rajavartiolaitos
33489: Gränsbevakningsväsendet 28 905,27
33490: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
33491: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 31 222,73
33492: Sibelius-akatemia
33493: Sibelius-akademin 7 685 722,37
33494: Taideteollinen korkeakoulu
33495: Konstindustriella högskolan 59 399,44
33496: Tampereen teknillinen korkeakoulu
33497: Tammerforstekniska högskola 63 655,36
33498: Tampereen yliopisto
33499: Tammerfors universitet 2 589145,44
33500: Valtion tasetilit 31.12.1993
33501: sivu
33502: Tili - Konto 6972 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 161
33503:
33504: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33505:
33506:
33507: Teatterikorkeakoulu
33508: Teaterhögskolan 71246,46
33509: Teknillinen korkeakoulu
33510: Tekniska högskolan 2 803 107,39
33511: Turun yliopisto
33512: Åbo universitet 5 482 848,32
33513: Ulkoasiainministeriö
33514: Utrikesministeriet 4 789,78
33515: Vaasan yliopisto
33516: Vasa universitet 129 322,69
33517: Valtion taidemuseo
33518: Statens konstmuseum 352 578,04
33519: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
33520: Statens tekniska forskningscentral 1 252 763,07
33521: Åbo Akademi
33522: Åboakademi 2 728 096,22
33523:
33524:
33525: 699 SELVITYSTILIT
33526: UTREDNINGSKONTON 15 466 732,61
33527:
33528:
33529: 6991 Epäselvien erien tili
33530: Oklara posters kanto 15 466 732,61
33531: Asuntorahastovirasto
33532: Bostadsfondverket 34,00
33533: Geologian tutkimuskeskus
33534: Geologiska forskningscentralen 117 044,38
33535: Helsingin kauppakorkeakoulu
33536: Helsingfors handelshögskola 5 780,80
33537: Helsingin poliisilaitos
33538: Helsingfors polisinrättning 587,70
33539: Helsingin yliopisto
33540: Helsingfors universitet 86 179,51
33541: Hämeen lääninhallitus
33542: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 227,23
33543: Jyväskylän yliopisto
33544: Jyväskylä universitet 34 620,53
33545: Kansanterveyslaitos
33546: Folkhälsoinstitutet 13632,17
33547: Keski-Suomen lääninhallitus
33548: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 26 341,00
33549: Keskusrikospoliisi
33550: Centralkriminalpolisen 17 211,38
33551: Kuopion lääninhallitus
33552: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 665,83
33553: Kuopion yliopisto
33554: Kuopio universitet 348 727,76
33555: Kymen lääninhallitus
33556: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 017,15
33557: Lapin lääninhallitus
33558: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 20 277,43
33559: Lääkelaitos
33560: Läkemedelsverket 20 000,00
33561:
33562: 21 321232Q
33563: Valtion tasetilit 31.12.1993
33564: sivu
33565: Tili - Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 162
33566: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva
33567:
33568:
33569: Maanmittaushallitus
33570: Lantmäteristyrelsen 8485,77
33571: Maatalouden tutkimuskeskus
33572: Lantbrukets forskningscentral 1 071,30
33573: Merenkulkuhallitus
33574: Sjöfartsstyrelsen 17 690,59
33575: Museovirasto
33576: Museiverket 2 329,00
33577: Oikeusministeriö
33578: Justitieministeriet 28 623,68
33579: Opetushallitus
33580: Utbildningsstyrelsen 14 822,50
33581: Oulun yliopisto
33582: Uleåborgs universitet 5 206,88
33583: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
33584: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 11199,60
33585: Poliisivarikko
33586: Polisdepån 1 000,00
33587: Puolustusministeriö
33588: Försvarsministeriet 46 276,40
33589: Rajavartiolaitos
33590: Gränsbevakningsväsendet 244,30
33591: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
33592: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4 018,51
33593: Suomen Akatemia
33594: Finlands Akademi 92 832,71
33595: Tampereen teknillinen korkeakoulu
33596: Tammerforstekniska högskola 20 216,20
33597: Teknillinen tarkastuskeskus
33598: Tekniska kontrollcentralen 4 391,68
33599: Teknologian kehittämiskeskus
33600: Teknologiska utvecklings centralen 1120,00
33601: Telehallintokeskus
33602: Teleförvaltningscentralen 317 042,74
33603: Tielaitos
33604: Vägverket 29,30
33605: Tullihallitus
33606: Tullstyrelsen 2 176 335,72
33607: Turun ja Porin lääninhallitus
33608: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 320,00
33609: Työministeriö
33610: Arbetsministeriet 15680,80
33611: Uudenmaan lääninhallitus
33612: Länsstyrelsen i Nylands Iän 8 686,41
33613: Vaasan lääninhallitus
33614: Länsstyrelsen i Vasa Iän 18 241,90
33615: Valtiokonttori
33616: Statskontoret 19 171 963,09
33617: Valtionarkisto
33618: Riksarkivet 10 452,00
33619: Valtioneuvoston kanslia
33620: Statsrådets kansli 838,20
33621: Valtionhallinnon kehittämiskeskus
33622: Statens utvecklingscentral 49 442,74
33623: Valtion tasetilit 31.12.1993
33624: sivu
33625: Tili - Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1993 sida 163
33626: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
33627:
33628:
33629: Valtiontalouden tarkastusvirasto
33630: Statens revisionsverk 400,00
33631: Valtiovarainministeriö
33632: Finansministeriet 6 750,00
33633: Verohallitus
33634: Skattestyrelsen 431 383,57
33635: Vesi- ja ympäristöhallitus
33636: Vatten- och miljöstyrelsen 45 949,80
33637: Åboakademi
33638: Åboakademi 128 707,07
33639:
33640:
33641: TASETILIT YHTEENSÄ
33642: BALANSKONTON SAMMANLAGT 69 069 907 597,25 65013171891,20
33643:
33644:
33645:
33646: 6030 Ylijäämien ja vajausten tili
33647: Overskotts och underskotts konto 4 056 735 706,05
33648: Alijäämä vuoden alkaessa
33649: Underskott vid årets ingång 1 326 019 780,10
33650: Tilivuoden ylijäämä
33651: Redovisningsårets överskott 5 382 755 486,15
33652:
33653:
33654: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI
33655: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 69 069 907 597,25 69 069 907 597,25
33656: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA
33657: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN
33658:
33659: TULOSLASKELMAT JA TASEET
33660: 1993
33661:
33662:
33663: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS
33664:
33665: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
33666: 1993
33667: 166
33668:
33669: Maatilatalouden kehittämisrahasto- Gårdsbrukets utvecklingsfond
33670: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
33671: Tuotot-lntäkter
33672: Korkotuotot- Ränteintäkter
33673: Asutuskassalainoista- Kolonisationskassalån ............................................................. 313,25
33674: Maaseutuelinkeinolainoista- Lån beviljade för näringsverksamheten på landsbygden 7 010 557,66
33675: Maatilalainoista- Jordlägenhetslån ............................................................................. 277 360 854,94
33676: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainoista - Lån beviljade för närings-
33677: verksamheten i liten skala på landsbygden ..................................................................... 14 000 404,90
33678: Maankäyttölainoista- Jorddispositionslån ..... .............................................................. 6 268 677,90
33679: Asuttamislainoista- Kolonisationslån .......................................................................... 1 297,55
33680: Tilojen kauppahinnoista- Lägenheters pris ................................................................. 34 273 618,48
33681: Muita korkotuloja- Övriga ränteinkomster .................................................................. 18 048,62
33682: Provisiot valtiontakauksesta- Provisioner från statsgarantier ..................................... 497 089,66 339 430 862,96
33683: -------
33684: Muut tuotot- Övriga intäkter
33685: Vuokratulot- Hyresinkomster ..................................................................................... 1 005 184,42
33686: Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä- Överskott av försålda lägenheter ........................ 22 414 084,96
33687: Satunnaiset tulot- Diverse inkomster .......................................................................... 1170 158,05 24 589 427,43
33688: -----------------
33689: 364 020 290,39
33690: Kulut-Kostnader
33691: Varsinaiset kulut- Ordinärä kostnader
33692: Palkat, sosiaaliturvamaksut ja matkat- Löner, socialskyddsavgifter och resor ............ 113 884,74
33693: Lainojen hoitopalkkiot- Kostnader för lånens förvaltning ........................................... 42 859 035,87
33694: Tilojen hoitomenot- Kostnader för lägenheternas förvaltning .....................................
33695: Verot- Skatter ............................................................................................................ _____ 247 359,24
33696: 637 219,67
33697: _:__ -43 857 499,52
33698:
33699: Kulutusmenot- Konsumtionsutgifter
33700: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen päätöksen 18.2.1994 nro 113/221/94
33701: perusteella poistettu maatilatalouden kehittämisrahaston tileistä vuoden 1993 tilinpäätökses-
33702: sa seuraavat erät, jotka kokonaan tai osittain jäävät valtion lopullisiksi menoiksi:- På grund
33703: av jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentralens beslut nr 113/221/94 den
33704: 18.2.1994 har avskrivits Gärdsbrukets utvecklingsfonds år 1993 bokslut sloptas och kommer
33705: slutligen helt eller delvis att infalla statens utgitsposter:
33706: Vapaavuosien lyhennyseriä- Friårs avkortningar ........................................................ 4 493,34
33707: Asutusluottojen maksuvapautuksia- Befrielse frän betalning av kolonisationskrediter 976 926,06
33708: Kuivatus-, tienteko·, vesi- ja viemärikustannuksia - Torrläggnings-, vägbyggnads-,
33709: vatten- och avloppsledningskostnader ........................................................................... 901 671,30
33710: Porotalouslain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt lagen om renhushållning ............. . 17 481 070,00
33711: Porotilalain mukaisia rakennuspalkkioita- Premier för byggning enligt lagen om ren-
33712: lägenheter ..................................................................................................................... 612 350,00
33713: Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt naturnäringslagen .............. 6 835 038,00
33714: Kolttalain mukaisia avustuksia- Bidrag enligt lagen om skoltar .................................. 1 877 988,77
33715: Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia- Bidrag för byggande och för
33716: uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter .............................................................. 911 283,20
33717: Tientekoavustuksia- Understöd för vägbyggen .......................................................... 1 015 766,00
33718: Salaojitusavustuksia- Understöd för täckdikning ....................................................... 5 273 850,00
33719: Metsänhoito- ja metsänparannustyöt sekä peltojen metsitykset - Skogsvårds- och
33720: skogsförbättringsarbeten samt beskogning av åkrar ..................................................... 969 587,19
33721: Maaseudun kehittämistoiminnan tuki- Landsortens utvecklingversamhets stöd ....... . 1 424 262,25
33722: Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset- Annonser gällande undersöknings-
33723: anslag ............................................................................................................................ 27 027,00
33724: Maaseutuelinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus - Forskningen gällande
33725: utvecklingsverksamheten av landsbyggdsnäringar ........................................................ 5 660 433,85
33726: Luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittämistoimintaa koskeva tutkimus - Under-
33727: sökning gällande utvecklingsverksamhet av naturnäring och renhushållning ............... . 774 310,74
33728: Maanmittausmaksut- Lantmäteriavgifter .................................................................... 150 009,60
33729: Salaojakeskuksen toimintaedellytysten turvaaminen - Täckdikecentralens verksam-
33730: hetsbetingelse säkerställande ........................................................................................ 3 000 000,00
33731: Muut menot- Övriga utgifter ....................................................................................... 538 063,30 -48 434 130,60
33732: Omatoiminnen tuotto- Överskott av egen verksamhet .......................................................
33733: -----------------
33734: 271 728 660,27
33735: Siirrot- Överföringar
33736: Käyttö tuotannon ohjaamiseen- Bruk tili produktionsledning ........................................................................... -350 000 000,00
33737: ----------
33738: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -78 271 339,73
33739: 167
33740:
33741: Tase- Balansräkning 31.12.1993
33742: Vastaavaa-Aktiva
33743: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
33744: Varat- Medel
33745: Sitomattomat varat- Obundna medel.............................................................................. 306 566 877,31
33746: Sidotut varat- Bundna medel..........................................................................................
33747: Talletetut varat- Deponerade medel................................................................................ _____ 373 495 964,96
33748: 815 791,75
33749: __:__ 680 878 634,02
33750:
33751: Lainat-Län
33752: Kuntien lainat- Kommunernas Iän
33753: Asutuskassalainat- Kolonisationskassalän ....................................................................................................... 18 186,56
33754:
33755: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslän
33756: Maaseutuelinkeinolainat- Lån beviljade för näringsverksamheten på landsbygden ..... 1140 912 542,03
33757: Maatilalainat- Jordlägenhetslån .................................................................................. 5 369 275 318,27
33758: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat - Lån beviljade för närings-
33759: verksamheten i liten skala på landsbygden ..................................................................... 171 402 723,12
33760: Maankäyttölainat- Jorddispositionslån .......................................................................
33761: Asuttamislainat- Kolonisationslån .............................................................................. _____ 88 285 859,23
33762: 3 863,23
33763: __:__ 6 769 880 305,88
33764:
33765: Muut lainat- Övriga Iän
33766: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Län i samband med köpeskillingar
33767: för jorddispositionslägenheter ....................................................................................... 3 056 629,31
33768: Maahankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Län i samband med köpeskillingar
33769: för jordanskaffningslägenheter ...................................................................................... _____9::.:::23:.:2::.:,8:.:.8 3 065 862,19
33770:
33771: Kauppahinnat- Köpeskillingar
33772: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, som
33773: sälts med stöd av kolonisationslagen ............................................................................. 209 085,54
33774: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter,
33775: som sälts med stöd av jorddispositionslagen ................................................................. 13 299 208,74
33776: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, som
33777: sälts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter ............................................................. 678 051 728,54
33778: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägen-
33779: heter, som sälts med stöd av naturnäringslagen ............................................................ 2176 948,41
33780: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, som
33781: sålts med stöd av skoltlagen ............................................. ..... .......... ...... ........................ 9 303,85
33782: Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenheter,
33783: som sälts med stöd av lagen om renhushållning ............................................................ 1 110 000,00
33784: Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för
33785: lägenheter, som sälts med stöd av lagen om näringsverksamheten pä landsbyggden ... _ _ _..:5..:7...:.16:...:.:89:.:2::.:,9:.:.2 700 573 168,00
33786:
33787: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
33788: Ostetut tilat- Köpta lägenheter ............................................................................................................................. 209 132 138,42
33789:
33790: Erilaatuiset saatavat- Diverse fordringar
33791: Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar ............................................................... 4 376,00
33792: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... _ _ _;:.5;:.87..:7..:6:.:.86::.!,3::.1~_ _ _..:5..:8:.:.82::.:.:06:.:2::.:,3:.:.1
33793: 8 369 430 357,38
33794:
33795: vastattavaa-Passiva
33796: Vieras pääoma- Främmande kapital
33797: Talletetut varat- Depositioner ............................................................................................................................... 815 791,75
33798:
33799: Oma pääoma- Eget kapital
33800: Pääoma vuoden alussa- Kapital vid årets ingång ............................................................ 8 446 885 905,36
33801: Tilivuoden alijäämä- Räkenskapsärets underskott ......................................................... ___-..:.7:.:.8..::.27:..:1..:3:.:3~9,.:..:73:...__ _.:.8.:.36:.:8:.:6:.:.1.:.4.::::56:.:5::.:,6:.:.3
33802: 8 369 430 357,38
33803: 168
33804:
33805: Valtion viljavarasto - Statens spannmålsförråd
33806: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
33807: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 2 504 288 699,21
33808: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga kostnader ........................................................................................ 3 064 485,86
33809: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
33810: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
33811: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 1 935 874 004,94
33812: Varastojen lisäys- Ökning av lager .............................................................................. 387 620 297,79
33813: Muut muuttuvat kulut- övriga rörliga kostnader ............................................................. _ _-____:.1.:. 6.::.21"'2"'9-'-58:..:•.:..54'------=-2.:. 30:..:.7c..::2.::.81.:. 3.:. 4:..:.4.19
33814: :. ;.::.,
33815: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................ 200 071 840,88
33816:
33817: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
33818: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 48 054 505,23
33819: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 6 516 356,73
33820: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader .................................................................... _ _ _2_6_60_1-'0-'-62--',_16_ _ _ _8_;1_1_7_1.:. .92_4.:. :. : ,12
33821: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 118 899 916,76
33822:
33823: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på
33824: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ ____-_3_4_9_0_7_7_02...:.,0"-'-9
33825: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 83 992 214,67
33826:
33827: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
33828: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 17 782 985,98
33829: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter ......................................................... 132 120 488,81
33830: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... -185 579 538,42
33831: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ....................................................... ___ -_1c..:0.. .:5.::.53:.. .:c40'-'4. c:,2:..:.5____-4.. .;.:6:..:.2:::2.:. 9. .:.46.:. :7.. :.,8:.:.8
33832: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, reserve-
33833: ringar och skatter ........................................................................................................................................................ 37 762 746,79
33834:
33835: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
33836: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter ...................................................................... 1 481 205,11
33837: Satunnaiset kulut- Extraordinärä kostander .................................................................... ___-__:.7. . :0.::.23.:. .:. :75:.:9..c:,8:..:.7_ _ _ _. . :5:. :.5:. . :4.: .2.: .55.:. 4. .:.,7:. . : .6
33838: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter ..................................................................... 32 220 192,03
33839: Vapaaehtoisten varausten vähennys- Minskning av frivilliga reserveringar .............................................................. _ _ _ _7:. :.5: . .cO:.:O.: .O. :.O.:. :OO:. :.,O:.:.O
33840: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst......................................................................................................... 107 220192,03
33841:
33842:
33843:
33844: Tase- Balansräkning 31.12.1993
33845: Vastaavaa-Aktiva
33846: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset - Anläggningstillgångar och övriga
33847: långfristiga placeringar
33848: Aineetlomat hyödykkeet -lmmateriella tillgångar
33849: Kasvilajikkeet- Växtarter ............................................................................................. 2 200 000,00
33850: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ......................... 1 829 200,08
33851: Keskeneräiset hankinnat- Pågående anskaffningar .................................................... ____2_1_74_74_9.:..,1_0 6 203 949,18
33852:
33853: Aineelliset hYÖdykkeet- Materiella tillgångar
33854: Maa- ja vesialueet- Jord och vattenområden .............................................................. 1 355 680,04
33855: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ..................................... 358 889 716,19
33856: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 45 549 265,67
33857: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat - Förskottsbetalningar och pågående
33858: anskaffningar ................................................................................................................. _ _ _.:..3.:. 57.. .:2. . :3.:. 78:. :•.:. . ;.54 409 367 040,44
33859:
33860: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset - Värdepapper ingående i
33861: anläggninstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
33862: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................................................................................... 23 735 045,50
33863:
33864: Arvostuserät- Värderingsposter ........................................................................................................................... 119 881 833,89
33865: 169
33866:
33867: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finasieringstillgångar
33868: Tavarat- Varor .................................................................................................................................................. 2 390 373 695,44
33869:
33870: Saamiset- Fordringar
33871: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 361 609 958,07
33872: Lainasaamiset- Lånefordringar ................................................................................... 193 796 408,82
33873: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 6 410 727,36
33874: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. _ ___:.9.;;..6.; ;. 38'-4.. .:0.c. 43"-''.:. . ;.01 658 201 137,26
33875:
33876: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... _ _ _ _57_4_7_0_11_4.:....,1_2
33877: 3 665 232 815,83
33878: Va statta vaa-Pa ss i va
33879: Oma pääoma- Eget kapital
33880: Viljavarastorahasto - Spannmålsförrådsfonden
33881: Perusrahasto- Grundfonden ....................................................................................... 695 054 235,00
33882: Käyttörahasto- Driftfonden ......................................................................................... _ _....:2:=5.:..0.:. :72=6.. .:9:.:.83::!'.:. :. 81 945 781 218,81
33883:
33884: Siementuotannon edistämisvarat- Medel för befrämjande av fröproduktion ........................................................ 15 835 235,55
33885:
33886: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ..................................................................................................... 107 220 192,03
33887:
33888: Varaukset- Reserveringar
33889: Varastovaraukset- Lagerreserveringar ............................................................................................................. 435 000 000,00
33890:
33891: Vieras pääoma- Främmände kapital
33892: Pitkäaikainen - Långfristig1
33893: Eläkevastuuvelka- Pensionsgarantiskuld .................................................................... 246 247 792,21
33894: Hinnanerovarat - Prisskillnadstillgångar ...................................................................... 9 548 982,93
33895: Joukkovelkakirjalainat- Masskuldbrevslån .................................................................. 350 000 000,00
33896: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från finansieringsanstalter .......................................... _ _. . :3:=8.:. 7.:. 87:. .:6. . :8:.:.32::!'.:. :.07 993 673 607,21
33897:
33898: Lyhytaikainen- Kortfristigt
33899: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från finansieringsanstalter .......................................... 889 180 000,00
33900: Saadut ennakoi- Erhållna förskott .............................................................................. 6 170 025,23
33901: Ostovelat- Leverantörskulder ..................................................................................... 227 402 128,41
33902: Siirtovelat- Resultatregleringar ................................................................................... 35 236 051,42
33903: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................. _ _ _.:..9.:. :73:. .:4. . :3:.:.57:. !'.:. .:1_
33904: 7 _ _.:_1.:. :16:. :.7. . :7-=22=-.: .:56=2-=,2.:. 3
33905: 3 665 232 815,83
33906:
33907:
33908:
33909: Huoltovarmuusrahasto - Försörjningsberedskapsfond
33910: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
33911: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................•.................. 540 130 957,67
33912:
33913: Myyntiä vastaavat hankintakulut- Anskaffningskostnader som motsvarar försäljningen
33914: Tavarat- Varor ............................................................................................................ 685 340 589,28
33915: Varastointikulut- Lagring kostnader ........................................................................... 32 556 932,49
33916: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................................... _ _ -_3_4_6_96_8_6_83-',2_2_ _ _-_37_0_9_28_83_8.:...,5_5
33917: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................ 169 202 119,12
33918:
33919: Liiketoiminnan muut kulut- Rörelsens övriga kostnader
33920: Palkat- Löner ............................................................................................................. 4 476 143,98
33921: Henkilösivukulut- Övriga personalbikostander ............................................................ 1 415 939,86
33922: Puolutustaloudellinen suunnittelukunta - Försvarsekonomiska planeringskommis-
33923: sionen ........................................................................................................................... 1 795 344,94
33924: Muut kulut- övriga kostnader ..................................................................................... 1 977 463,80 -9 664 892,58
33925: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ...................................................... 570 179,24
33926: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 160 107 405,78
33927: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. _ _ _ _.; _1.; ;. 39:. :2:. .;0:. .:9.:.:7,=28
33928: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 158 715 308,50
33929: 22 321232Q
33930: 170
33931:
33932: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
33933: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 711114,99
33934: lnfrastuktuuri -lntrastukturen ........................................................................................ ____ 2_0o_o_o_o....:o._oo_ _ _ _-_1_2_8_8_88_5"'-,0_1
33935: Rahoituksellinen voitto ennen varmuusvarastointimaksua ja siirtomenoja - Vinst före
33936: säkerhetsupplagsavgift och överförningsutgifter ........................................................................................................ 157 426 423,49
33937: Varmuusvarastointimaksu- Säkerhetsupplagsavgift ................................................................................................ 240 402 946,00
33938: Turvavarastoinnin korkotuki, varastointiavustus- Bidrag av säkerhetslagring, lagrings bidrag ................................ ____----'7. . :6. . :6.: . 9. .:.46::. :3:. :. 4. . .:.6
33939: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................................................... 390 159 906,03
33940:
33941:
33942:
33943:
33944: Tase- Balansräkning 31.12.1993
33945: Vastaavaa-Aktiva
33946: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikultaiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
33947: utgifter med lång verkningstid
33948: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
33949: Aineetlomat oikeudet -lmmateriella rättigheter .......................................................... 7 333 334,00
33950: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................ _ _ _1_8_7_42-'-65'--2-'-,1_2 26 075 986,12
33951:
33952: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
33953: Rakennukset ja rakennelmat v.1993- Byggnader och konstruktioner år 1993 ............ 2 806 337,90
33954: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 693 512,11
33955: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar ........................................... 179 293,04
33956: Muut pitkävaikultaiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ......................... 1 685 552.48
33957: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat - Förskottsbetalningar och pågående
33958: anskaffningar ................................................................................................................. _ _ _2_3_14_2_;8_47...:.,_20 28 507 542.73
33959:
33960: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnigs- och finansieringstillgångar
33961: Tavarat- Varor ..................................................................................................................................................... 3 633 268 551,93
33962:
33963: Saamiset- Fordringar
33964: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 86 721 350,14
33965: LW-saaminen- OMS-erhållande ................................................................................ 21 469 929,97
33966: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 21 649 503,00
33967: Muut saamiset- Övrig fordringar ................................................................................ 307 541.42 130 148 324,53
33968: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden ............................................................................... _ _ _ _6_3_3_2_3_5_93...:.,0_5
33969: 3 881 323 998,36
33970:
33971: Vastattavaa-Pas s i va
33972: Rahastopääoma- Fondkapital
33973: Muu rahastopääoma- Ovrig fondkapital ......................................................................... 3 172 439 425,94
33974: Edellisen tilikauden voitto - Balanserad vinst från föregående räkenskapsperioden ........ 201 820 111,11
33975: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ................................................................ ___3::. :9:. :0_;1. :.5.; . 9.: . 90:. :6. :. ,0"'"3 3 764 419 443,08
33976:
33977: Varaukset- Reserveringar
33978: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ................................................................................................ 2 050 000,00
33979:
33980: Vieras pääoma- Främmande kapital
33981: Lyhytaikainen- Kortfristigt
33982: Ostovelat- Leverantörskulder ..................................................................................... 113 613 745,62
33983: Siirtovelat- Resultatregleringar ................................................................................... 974 019,00
33984: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfrsitiga skulder .................................................. _ _ _ _ 26_6_7...:.9...:.0,_66_ _ _ _11_4....:8_54_55_5..:.....:.,28
33985: 3 881 323 998,36
33986: 171
33987:
33988: Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden
33989: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
33990: Takuumaksutulot- Garantiavgiftsinkomster ........................................................................ 111 771 589,68
33991: Takausmaksutulot- Avgiftsinkomster av borgen ................................................................ _ __.=;32=-8::.:9~4..:.99::.:6:.::,2~4 144 666 585,92
33992:
33993: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
33994: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ............................................................................ 26 91 0 081 ,54
33995: Huoneistokulut- Lokalkostnader .................................................................................... 4 010 614,46
33996: Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader .......................................................... _ _ _8:..:7:....:1.::.3..:.64:.:...4::..:,4~7
33997: 39 634 340,4 7
33998: Muut tuotot- Övriga intäkter .......................................................................................... _ _ _---'-74.:..;5'-'0"'6.:..:5,.:....72~_ _ _3:. :8:. . :8:. :8.:. 9.: .27'-4cc:,7. :.5
33999: Takuu- ja takausmaksukate- Garantiavgiftsbidrag ................................................................................................... 105 777 311,17
34000:
34001: Korvaukset, takaisinperintä- ja takautumistuotot - Ersättningar, återindrivnings- och
34002: regressintäkter
34003: Takuukorvaukset- Garantiersättningar ........................................................................... 242 927 556,28
34004: Takauskorvaukset- Ersättningar av borgen .................................................................... 139 664 453,88
34005: Eriks.seur. korvaukset- Avskides efterföljansvärda ersättningar*) ................................. 1 387 565 415,84
34006: Peri~t~kul~ -::-lndrivningsk~stnade.r .... :···::······································································ 6 503 606,70
34007: Taka1smpenntatuotot- Atenndnvmngsmtakter ................................................................ -160 267 642,11
34008: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter ..................... -19 399 983,18
34009: Eriks. seur. tak. perintä- Avskides efterföljansvärd återindrivning*) .............................. _ _ -...:9--19"-'-71.:..;6...::0--14.;.:.,9:..:7_ _ _-6__::c7..:.7. .:2:.:. .77.:. . 3:. :9:. :2:!. :,4. :.4
34010: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -571 500 081,27
34011:
34012: *)Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja ex. Neuvostoliiton takuut ja takaukset -Wärtsilä Meriteollisuus Ab:s
34013: och ex. Sovjetunionens garantier och borgen
34014:
34015: Tase- Balansräkning 31.12.1993
34016: Vastaavaa-Aktiva
34017: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel........................................................................................................... 323 411 370,82
34018: Rahat- Kassa ....................................................................................................................................................... 5 000,00
34019: Ennakoi- Förskott ................................................................................................................................................ 23 852,20
34020: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ...................................................................................................................... 142 687 984,69
34021: Arvopaperit- Värdepapper .................................................................................................................................... _ _ _ _ _1.:. :2: :.5. : .55::.:6:.: ,0:.:.0
34022: 466 253 763,71
34023:
34024: Va statta vaa-Pa ss i va
34025: Siirtovelat- Resultatregleringar ............................................................................................................................ 7 375 402,03
34026: Saadut ennakoi- Erhållda förskott ........................................................................................................................ 6 051 273,19
34027: Oma pääoma- Eget kapital
34028: Valtiontakuurahasto :--Statsgarantifonden 1.1.1993 ••..•.•....•••..•.........••.........••..•••.•••.•.. 14 327169,76
34029: Siirrot rahastoon- Overföringar tili fonden .................................................................. 1 010 000 000,00
34030: Rahaston alijäämä- Fondens underskott ..................................................................... _ _ -...:5:.:...7.:....1::.:50:.::0...:0.:..81:..:,2::;7_ _ __..:;45:.::2~8:.:.27:....:.:08:.::8:!..:.4.::.9
34031: 466 253 763,71
34032:
34033:
34034:
34035:
34036: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden
34037: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
34038: Tuotot- lntäkter
34039: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter ....................................................................................................................... 33 900 218,00
34040:
34041: Kulut- Kostnader
34042: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ............... .................................................................. 226 112,02
34043: Matkat- Resor .................................................................................................................... 9 864,25
34044: Öljyvahinkokorvaukset - Oljeskadeersättningar ................................................................... _ ___:3.::.5..::.28::.:6:....:0:....:4~2,.::.07:...____-3_.:::5:....:5::2:::.2.::.01.:.:8:.::,3:.:4
34045: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -1 621 800,34
34046: 172
34047:
34048: Tase- Balansräkning 31.12.1993
34049: Vastaavaa-Aktiva
34050: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel ........................................................................................................... _ _ _ _. :. 7.::.35=-4:.. :3:.. .:4-=c0,=83
34051: 7 354 340,83
34052:
34053: Vastattavaa-Pas s iva
34054: Siirtovelat- Resultatregleringar
34055: Ennakonpidätykset- Skatteförskottsinnehållningar ......................................................... 2 668,00
34056: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddsavgifter .................................................................... 317,87
34057: Eläkemaksut- Pensionsavgifter ....................................................................................... 550,00
34058: Menorästit- Utgiftsrester ................................................................................................_ _ _ _1_8_8_17.:..,9_4 22 353,81
34059:
34060: Pääoma - Kapital 1.1.1993 .................................................................................................. 8 953 787,36
34061: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ...................................................... ___-__..:_1.::.62=-1:...:8:....:0-=c0,=-34-'-----....:7....:3=3..:..1.=.98::..:7.:.:,0=2
34062: 7 354 340,83
34063:
34064:
34065:
34066:
34067: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfonden
34068: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
34069: Tuotot -lntäkter
34070: Varsinaiset tuotot- Ordinarie intäkter
34071: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 194 522 506,84
34072: Korvaus valtiolta- Ersättning från staten ........................................................................ _ _ _6_6-'-04_1_8_66"',9_9 260 564 373,83
34073:
34074: Kulut- Kostnader
34075: Palkkiot- Arvoden .......................................................................................................... 140 766,00
34076: Sosiaalikulut- Socialkostnader ...................................................................................... 9 369,90
34077: Eläkemaksut- Pensionsavgifter ...................................................................................... 29 306,44
34078: Korvaus KTM:IIe- Ersättning tili handels- och industriministeriet .................................. 33 176,00
34079: Muut kulutusmenot- Övriga konsumtionsutgifter ......................................................... _ _ _ _2_8_4_93-',_14_ _ _ _ _ -_2_4_1_11_1.:. . __,48
34080: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................................................... 260 323 262,35
34081:
34082:
34083: Tase- Balansräkning 31.12.1993
34084: Vastaavaa-Aktiva
34085: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
34086: Yhdystilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring frän staten .............................................................................. 93 464,67
34087: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................... ................................................................................................. 2 253 000 000,00
34088: Saatava valtiovarastosta- Fordring frän statsförråd ............................................................................................. 768 578 970,00
34089: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... _ _ _. . :2::..:6..o.0. :.56.:.4:.. .:3;.;.7.::.3,=83
34090: 3 282 236 808,50
34091:
34092: Vastattavaa-Pas s iva
34093: Vieras pääoma - Främmande kapital
34094: Lyhytaikainen- Kortfristigt
34095: Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 3 387,15
34096: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... _ _ _ _1_0_1_59-',0_0 13 546,15
34097:
34098: Oma pääoma- Eget kapital
34099: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Ab ....................... 767 700 000,00
34100: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden Voima Ab ....... 2 236 300 000,00
34101: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus- Fondandelen av Statens tekniska
34102: forskningscentral .............................................................................................................. _ _ _ 17_9;.;.0_0_00....:0-''-'--00
34103: 173
34104:
34105: Asuntorahasto - Bostadsfondverket
34106:
34107: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
34108: Korkotuotot - Ränteintäkter
34109: Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets Iän .......................................................................... 2 109 881 963,73
34110:
34111: Korkokulut- Räntekostnader
34112: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader
34113: Asunto-obligaatiolainoista- Frän bostadsobligationslän ................................................. 1 096 221 520,78
34114: Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga utländska banklän 60 659 420,46
34115: Velkasitoumuksista- Skuldförbindelsen ......................................................................... _ _ _2_7.:...94--'1--'8-'-25'"',6~0 -1184 822 766,84
34116:
34117: Koronluontaiset kulut- Ränteliknande kostnader
34118: Emissiokulut- Emissionskostnader ................................................................................ 6 402 193,53
34119: Kurssitappiot- Kursförluster .......................................................................................... 7 191 291,73
34120: Provisiot- Provisioner ...................... .............................................................................. 327 395,95
34121: Korkotuet- Räntestöd .................................................................................................... _ _ _. .;2:=5..:. .1. :. 81:. .:0.: :,2: . 8_ _ _-_1.:. .:4.. :1..:. .72=..6:..:9:..:.1~,49
34122: Korkokate- Räntebidrag ........................................................................................................................................... 910 886 505,40
34123:
34124: Muut tuotot- Övriga intäkter
34125: Luovutus~orvaukset- Överlätelseersättningar ................................................................. 455 847,93
34126: Muut- Ovriga ................................................................................................................. -----'1-'5-'-56'"',9.:.;0:___ _ ____;4. :. .57:. . 4.;_0:. . :4.c: ,8. :. 3
34127: Tuotot yhteensä -lntäkter sammanlagt ..................................................................................................................... 911 343 910,23
34128:
34129: Muut kulut- övriga kostnader
34130: Lainojen muutokset avustuksiksi- Förändringar av Iän tili bidrag ................................... 3 906 618,73
34131: Palkkiot - Arvoden ................................ ........................................................ .................. 112 750,00
34132: Muut- Övriga ................................................................................................................. ----=33=6...:1..:...002 ,.:..:08:___ _ _-4.. . :. .::3:::55::.. .:;46=8.:::,8. :. .1
34133: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott .............................................................................................. 906 988 441,42
34134:
34135:
34136:
34137:
34138: Tase- Balansräkning 31.12.1993
34139: Vastaavaa-Aktiva
34140: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
34141: Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgängar i statens kassahushällning ......... 1 757 002 194,35
34142: Lainasaamiset- Länefordringar ...................................................................................... 51 794 961 926,09
34143: Korkosaamiset- Räntefordringar .................................................................................... ___6:. :3:. ;.7. : 2. :. 07:. . .:.;67:. :9.: :,2:.:.6 54189171 799,70
34144:
34145: Arvostuserät- Värderingsposter
34146: Kurssitappiot- Kursförluster ................................................................................................................................ _ _ _ _3:.:9:.. :3::2:.::9..:6::.54.:.!.,7:..:0
34147: 54 228 501 454,40
34148:
34149: Vastatta vaa-Pa s s i va
34150: Vieras pääoma- Främmande kapital
34151: Lyhytaikainen- Kortfristigt
34152: Siirtovelat- Resultatregleringar ......................................................................................................................... 871 044 782,90
34153:
34154: Pitkäaikainen - Längfristigt
34155: Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslän ......................................................... 11 503 000 000,00
34156: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilta- Län frän utländska finansieringsinrättningar .. ___7:.:2:..:4..:3.::.30::..0:.:0:::0.:::,0:::0_ ___::12:.. .:::22:.:7.. :3:.::3::.0.::.00:.:0:.::,0:.::0
34157: 13 098 374 782,90
34158:
34159: Arvos~u~erät_- Värder_in~spos!er
34160: EmiSSIOVOitot- Em1ss1onsvmster ...................................................................................................................... 20 584 191 ,44
34161:
34162: Oma pääoma- Eget kapital
34163: Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 28 892 912 152,42
34164: 174
34165:
34166: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital
34167: Edellisten tilikausien siirrot talousarviosta ja ylijäämät - Förra räkenskapsperiodens
34168: övertöringar från budgeten och överskott ...................................................................... 9 874 641 886,22
34169: Siirrot talousarviosta tilikauden aikana - Överföringar från budgeten under räken-
34170: skapsperioden ............................................................................................................... 1 435 000 000,00
34171: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ................................................ ___9_0_6_98_8_4_4.....:1,_42_ _ _4_1_10_9_5_4_2_48_0.;..,0_6
34172: 54 228 501 454,40
34173:
34174:
34175:
34176: Eläkerahasto - Pensionsfonden
34177: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
34178: Tuotot -lntäkter
34179: Työnantajan eläkemaksut- Arbetsgivarens pensionsavgifter
34180: Virastoilta ja laitoksilta- Från ämbetsverken och inrättningarna .................................... . 4 197 638 930,27
34181: Liikelaitoksilta - Från affärsverken .................................................................................. 1 412 933 657,85 5 610 572 588,12
34182:
34183: Työntekijän eläkemaksut- Arbetarens pensionsavgifter ........................................................................................... _ _ _...;9:..:9...:.4...:.89:..:8=-1:..:0...c4,=25
34184: 6 605 470 692,37
34185:
34186: Siirtymämaksu- överföringsavgift ........................................................................................................................... 25 241173,60
34187:
34188: Korkotuotot- Ränteintäkter
34189: Lainoista valtiolle- Frän Iän tili staten ............................................................................. 866 591 666,67
34190: Yhdystilisaatavasta- Från föräningskontofordringen ..................................................... 315 667 892,10
34191: Korot siirretyistä eläkemaksuista- Räntor från överförda pensionsavgifter .................... 552 999,59
34192: Viivästyskorkot- Dröjsmålsräntor .................................................................................. _ _ ___;2:::2:..:8...:.492 ,.:..:15:___ _. .:.1. .:.18:: 2:. :8. .:.3=-5. :.:40:.:.7.:. :,5_;1
34193: Tuotot yhteensä -lntäkter sammanlagt ..................................................................................................................... 7 813 547 273,48
34194:
34195: Kulut- Kostnader
34196: Eläkerahastolain 5 §:n mukainen siirto talousarvioon - Överföring tili budgeten enligt 5 §
34197: -....:6....:0..:..00:....0:....0..:..0...:.00.::..:0~,0...:.0
34198: av pensionsfondlagen ................................................................................................................................................. ___
34199: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat...................................................................................................... 1 813 547 273,48
34200:
34201: Tase- Balansräkning 31.12.1993
34202: Vastaavaa-Aktiva
34203: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
34204: Valtion kassatalouden piirissä olevat varat- Tillgångar i statens kassahushållning ........ 2 025 689 590,55
34205: Lainasaamiset- Lånefordringar ...................................................................................... 9 700 000 000,00
34206: Eläkemaksusaamiset- Pensionsavgiftsfordringar .......................................................... _ _. . ;5:. :3: . .5: . .24.: :2.;. 1. .:.10
34207: 2
34208: ,.:..:95'-----'1=-2=-26:. :0. . :9:. :3. .:.1.: . :70:. :1.:.5.:, . :.0
34209: 12 260 931 701 ,50
34210:
34211: V astattavaa-Pas s iva
34212: Oma pääoma - Eget kapital
34213: Pääoma vuoden alussa- Kapital i början av äret ............................................................. 10 447 384 428,02
34214: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ _ _1_8_1_3_54_7_2_73.....:,4_8_ _ _1_2_26_0_9_3_1_70_1.:. .,5. .:.0
34215: 12 260 931 701 ,50
34216:
34217:
34218:
34219: Muut rahastot- Övriga fonder
34220: Palosuojelurahasto - Brandskyddsfonden
34221: Pääoma - Kapital 1.1.1993 ....................................................................................................................................... 43 378 090,54
34222: Menot - Utgifter ........................................................................................................................................................ 42 086 800,16
34223: Tulot -lnkomster ...................................................................................................................................................... 42 014 865,92
34224: Pääoma- Kapital31.12.1993 .................................................................................................................................... 43 306156,30
34225: 175
34226:
34227: Radiorahasto - Radiofonden
34228: Pääoma - Kapital1.1.1993 ....................................................................................................................................... 10 002 403,12
34229: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 1 538 620 867,20
34230: Tulot- lnkomster ...................................................................................................................................................... 1 566 021 865,08
34231: Pääoma- Kapital31.12.1993 .................................................................................................................................... 37 613 401,00
34232: LIITTEET
34233:
34234: BILAGOR
34235: SELVITYS
34236:
34237: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA
34238: VUODELTA
34239: 1993
34240:
34241:
34242: RELATION ANGÅENDE
34243:
34244: RESERVERADEANSLAG
34245: FÖRÅR
34246: 1993
34247: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34248: sivu
34249: 21 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 180
34250: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34251: Luku- Kap. Stått tili förtogande Använt!indraget Tili år
34252: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34253: Vuosi- År
34254: ---o;-
34255:
34256: 21 02 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34257: ventarier ......................... 4 082 542,17 3 239 572,30 79 842 969,87
34258: 21 02 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34259: ventarier ......................... 16 574 000,00 6 278 473,76 38 10 295 526,24
34260: 21 02 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34261: ventarier ......................... 1 950 000,00 0,00 0 1 950 000,00
34262: 22 02 13 92 Korjaukset - Reparationer .......... 105 938,55 105 938,55 100 0,00
34263: 22 02 13 93 Korjaukset - Reparationer .......... 3 000 000,00 2 557 759,63 85 442 240,37
34264: 22 02 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34265: ventarier ......................... 1 760 658,64 1 760 658,64 100 0,00
34266: 22 02 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34267: ventarier ......................... 714 512,44 708 284,62 99 6 227,82
34268: 22 02 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34269: ventarier ......................... 4 845 820,22 4223161,74 87 622 658,48
34270: 22 02 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34271: ventarier ......................... 7 070 000,00 3 665 405,37 52 3 404 594,63
34272: 22 02 76 90 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus -
34273: Grundreparation av fastigheten Riks-
34274: dagsgatan 4 ...................... 539 557,57 539 557,57 100 0,00
34275: 22 14 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34276: ventarier ......................... 283 504,85 283 504,85 100 0,00
34277: 22 14 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34278: ventarier. ........................ 390 579,80 0,00 0 390 579,80
34279: 22 14 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34280: ventarier ......................... 100 000,00 4 241,70 4 95 758,30
34281: 22 30 21 92 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An-
34282: skaffning och inbindning av litteratur ... 222 553,29 222 553,29 100 0,00
34283: 22 30 21 93 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An-
34284: skaffning och inbindning av litteratur ... 2 400 000,00 2 346 299,13 98 53 700,87
34285: 22 30 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34286: ventarier ......................... 207387,73 207 387,73 100 0,00
34287: 22 30 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34288: ventarier ......................... 1100 000,00 339 514,67 31 760 485,33
34289: 22 30 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34290: ventarier ......................... 540000,00 0,00 0 540 000,00
34291: 23 02 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34292: tionsutgifter ...................... 7 839 126,21 7 839126,21 100 0,00
34293: 23 02 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34294: tionsutgifter ...................... 20 081 000,00 8 257 878,29 41 11 823 121,71
34295: 23 02 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34296: ventarier ......................... 4 833152,33 4 833152,33 100 0,00
34297: 23 02 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34298: ventarier ......................... 2477 457,04 1 225 356,74 49 1 252 100,30
34299: 23 02 70 92 Kalustonhankinta - Anskalfning av in-
34300: ventarier ......................... 3 102 250,00 230400,70 7 2 871 849,30
34301: 23 02 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34302: ventarier ......................... 5000000,00 1 278 550,20 26 3 721 449,80
34303: 23 03 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34304: tionsutgifter ...................... 1 600000,00 1153 664,69 72 446 335,31
34305: 23 25 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34306: tionsutgifter ...................... 1 373 624,22 1 373 624,22 100 0,00
34307: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34308: sivu
34309: 23 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 181
34310: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34311: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
34312: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34313: Vuosi- År
34314: ~
34315:
34316:
34317: 23 25 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34318: tionsutgifter ...................... 960 000,00 69 352,21 7 890 647,79
34319: 23 25 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34320: ventarier ......................... 349 552,03 349 552,03 100 0,00
34321: 23 25 74 92 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
34322: rådets skyddsrum .................. 31 540 027,08 21 592 021,95 68 9 948 005,13
34323: 23 25 74 93 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
34324: rådets skyddsrum .................. 25 000 000,00 0,00 0 25 000 000,00
34325: 23 25 75 91 Säätytalon peruskorjaustyöt- Grundre-
34326: parationsarbeten på Ständerhuset ..... 335188,19 149 359,80 45 185 828,39
34327: 23 25 76 92 Tasavallan Presidentin virka-asunnon ra-
34328: kannustyöt - Byggnadsarbeten på Re-
34329: publikens Presidents tjänstebostad .... 41 812 731,61 41812731,61 100 0,00
34330: 23 25 76 93 Tasavallan Presidentin virka-asunnon ra-
34331: kannustyöt - Byggnadsarbeten på Re-
34332: publikens Presidents tjänstebostad .... 22 500 000,00 13 548 794,04 60 8 951 205,96
34333: 23 99 25 91 J. V. Snellmanin kootut teokset- J.V.
34334: Snellmans samlade verk ............ 3 568,03 0,00 0 3 568,03
34335: 23 99 25 92 J. V. Snellmanin kootut teokset - J.V.
34336: Snellmans samlade verk ............ 657 354,31 656 319,96 100 1 034,35
34337: 23 99 25 93 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
34338: Snellmans samlade verk ............ 1 728 000,00 882 328,81 51 845 671,19
34339: 23 99 26 92 Suomen hallintohistoria - Finlands lör-
34340: valtningshistoria ................... 545844,15 545 757,63 100 86,52
34341: 23 99 26 93 Suomen hallintohistoria - Finlands för-
34342: valtningshistoria ................... 1 920 000,00 1 038 351,20 54 881 648,80
34343: 23 99 27 92 Presidentti Risto Rytin muistomerkki -
34344: Monument över Risto Ryti ........... 450 000,00 450 000,00 100 0,00
34345: 23 99 27 93 Presidentti Risto Rytin muistomerkki -
34346: Monument över Risto Ryti ........... 700 000,00 97 540,61 14 602 459,39
34347: 23 99 28 90 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
34348: vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
34349: Finlands självständighetsförklaring ..... 21 333,79 21 333,79 100 0,00
34350: 23 99 28 91 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
34351: vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
34352: Finlands självständighetsförklaring ..... 132 688,54 132 688,54 100 0,00
34353: 23 99 28 92 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
34354: vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
34355: Finlands självständighetsförklaring ..... 1147176,98 1 050 740,47 92 96 436,51
34356: 23 99 28 93 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla-
34357: vuosi - Firandet av 75-årsminnet av
34358: Finlands självständighetsförklaring ..... 240000,00 163 414,91 68 76 585,09
34359: 24 01 21 93 Toimintamenot (Momentin määrärahasta
34360: saa käyttääenintään 62 580 000 mk ase-
34361: mamaasta palkatun henkilöstön palk-
34362: kauksiin) - Omkostnader ........... 809 403 000,00 687 294 831 ,56 85 122108168,44
34363: 24 01 22 91 Kansainvälinen tiedotustoiminta- lnter-
34364: nationell informationsverksamhet ...... 399 576,20 399 576,20 100 0,00
34365: 24 01 22 92 Kansainvälinen tiedotustoiminta- lnter-
34366: nationell informationsverksamhet ...... 2 448 515,46 2 448 515,46 100 0,00
34367: 24 01 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34368: ventarier ......................... 1 817 519,90 1 538 676,08 85 278 843,82
34369: 24 01 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34370: ventarier ......................... 4 508 360,72 1 979 425,16 44 2 528 935,56
34371: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34372: sivu
34373: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 182
34374: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34375: Luku- Kap. Stått tili törfogande AnvänVindraget Tili år
34376: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34377: Vuosi- År
34378:
34379:
34380:
34381: 24 01 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ..... . 3237 497,20 2 845 365,41 88 392 131,79
34382: 24 01 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... . 33 271 589,49 31 170 776,07 94 2 100 813,42
34383: 24 01 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ..... . 99 120 000,00 32 543 618,83 33 66 576 381,17
34384: 24 01 87 90 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
34385: nen - Anskaffning av fastigheter och
34386: lokaler ......................... . 26 646 316,93 26 646 316,93 100 0,00
34387: 24 01 87 91 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
34388: nen - Anskaffning av fastigheter och
34389: lokaler ......................... . 19 052 040,63 0,00 0 19 052 040,63
34390: 24 01 87 92 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
34391: nen - Anskaffning av fastigheter och
34392: lokaler ......................... . 45 867 918,08 0,00 0 45 867 918,08
34393: 24 30 22 92 Tiedotustoiminta lnformations-
34394: verksamhet ..................... . 77 246,02 77 246,02 100 0,00
34395: 24 30 50 93 Tuki kansalais- ja lähetysjärjestöjen ke-
34396: hitysyhteistyötiedotukselle - Stöd tili
34397: medborgar- och missionsorganisationer-
34398: nas information om utvecklingssamarbe-
34399: tet. ............................ . 3100 000,00 3 091105,35 100 8 894,65
34400: 24 30 66 91 Kehitysyhteistyötoiminta - Utveckling-
34401: shjälp genom internationella organisatio-
34402: ner ............................ . 2 921135,34 1 098 452,44 38 1 822 682,90
34403: 24 30 66 92 Kehitysyhteistyötoiminta - Utvecklings-
34404: samarbete ...................... . 194 389 787,65 157 755 617,69 81 36 634 169,96
34405: 24 30 66 93 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egentligt
34406: utvecklingssamarbete .............. . 1 565 930 000,00 1 485 244 035,41 95 80 685 964,59
34407: 24 30 67 90 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysa-
34408: pu- Bilateral utvecklingshjälp i gåvo-
34409: form ........................... . 2 257 226,89 2 257 226,89 100 0,00
34410: 24 40 66 90 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
34411: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
34412: nomiskt, industriellt och teknologiskt
34413: samarbete med utvecklingsländema ... 19 095131,78 19095131,78 100 0,00
34414: 24 40 66 92 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen
34415: yhteistyö kehitysmaiden kanssa - Eko-
34416: nomiskt, industriellt och teknologiskt
34417: samarbete med utvecklingsländema ... 4 400 000,00 0,00 0 4 400 000,00
34418: 24 40 88 92 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
34419: Oy:n osakepääoman korottaminen -
34420: Höjande av aktiekapitalet för Fonden för
34421: lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab ... 15 000 000,00 15 000 000,00 100 0,00
34422: 24 50 61 91 Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian
34423: maiden kanssa- Samarbete med nä-
34424: rområdena samt de baltiska länderna .. 1 213 742,75 980 027,83 81 233 714,92
34425: 24 50 61 92 Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian
34426: maiden kanssa - Samarbete med när-
34427: liggande områden samt samarbete med
34428: de baltiska ländema ............... . 9 630 452,11 7 179 322,25 75 2 451129,86
34429: 24 50 61 93 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian
34430: maiden kanssa- Samarbete mednärlig-
34431: gande områden och de baltiska länder-
34432: na ............................. . 34 000 000,00 10 523 350,98 31 23 476 649,02
34433: 24 50 66 90 Puolan avustaminen- Bistånd tili Polen. 216 075,45 216 075,45 100 0,00
34434: 24 50 68 91 Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
34435: rutransporter..................... . 100 185,75 69 094,00 69 31 091,75
34436: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34437: sivu
34438: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 183
34439: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34440: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
34441: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34442: Vuosi- År
34443: -v.-
34444: 24 50 68 92 Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
34445: rutransporter...................... 233 632,00 182 484,00 78 51148,00
34446: 24 50 68 93 Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va-
34447: rutransporter...................... 1 000 000,00 442 020,27 44 557 979,73
34448: 24 50 69 92 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes-
34449: telyt - Multilaterala och bilateralafinan-
34450: sieringsarrangemang ............... 741 940,99 519168,29 70 222 772,70
34451: 24 50 69 93 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes-
34452: telyt - Multilaterala och bilaterala finan-
34453: sieringsarrangemang ............... 37 500 000,00 34 235 214,18 91 3264 785,82
34454: 24 99 22 92 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
34455: menot - Utgifter för underhåll av de
34456: finska övervakningsstyrkorna ......... 35 696 716,66 35 696 716,66 100 0,00
34457: 24 99 22 93 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
34458: menot -Utgifter lör underhåll av de fins-
34459: ka övervakningsstyrkoma ............ 213 300 000,00 168 775 876,27 79 44 524 123,73
34460: 24 99 24 92 Osallistuminen kansainvälisiin kokouk-
34461: siin - Deltagande i internationella kon-
34462: ferenser ......................... 443 395,85 443 395,85 100 0,00
34463: 24 99 26 92 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
34464: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 2 244699,97 2 244 699,97 100 0,00
34465: 24 99 26 93 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
34466: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 6 380 000,00 5 391 598,05 85 988401,95
34467: 24 99 53 93 Suomen valtion Ison-Sellin silta-asiassa
34468: saaman korvauksen jakami- nen edel-
34469: leen lson-Be~in sillan rakentamisesta
34470: haittaa kärsiville yrityksille - Fördelning
34471: av den ersättning som finska staten fått i
34472: frågan om bron över Stora Bält vidaretill
34473: de företag som lider men av brobygget . 72 500 000,00 0,00 0 72 500 000,00
34474: 25 01 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34475: tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 939 534,25 2 939 534,25 100 0,00
34476: 25 01 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34477: tionsutgifter ...................... 20 700 000,00 17 918 857,77 87 2 781142,23
34478: 25 10 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34479: tionsutgilter ...................... 298620,05 298 620,05 100 0,00
34480: 25 10 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34481: tionsutgifter ...................... 4 200 000,00 3115835,43 74 1 084164,57
34482: 25 20 21 92 Itä-Suomen hovioikeuden toimintamenot
34483: - Omkostnader lör Östra Finlands hov-
34484: rätt ............................. 1 318 083,50 1 318083,50 100 0,00
34485: 25 20 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 129 220 000,00 123146177,58 95 6 073 822,42
34486: 25 20 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34487: tionsutgifter ...................... 792118,38 792118,38 100 0,00
34488: 25 25 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34489: tionsutgifter ...................... 1 863 735,44 1 863 735,44 100 0,00
34490: 25 25 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34491: tionsutgifter ...................... 8 800 000,00 7 227 280,19 82 1 572 719,81
34492: 25 30 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34493: tionsutgifter ...................... 4 714 690,30 4 714 690,30 100 0,00
34494: 25 30 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34495: tionsutgifter ...................... 85 500 000,00 72 725 822,91 85 12 774 177,09
34496: 25 40 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34497: tionsutgifter ...................... 2 890207,67 2 890207,67 100 0,00
34498: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34499: sivu
34500: 25PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 184
34501: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34502: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
34503: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34504: Vuosi- År
34505:
34506:
34507:
34508: 25 40 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34509: tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8200000,00 5144 036,02 63 3 055 963,98
34510: 25 46 21 93 Lahden kaupunginviskaalinviraston toi-
34511: mintamenot - Omkostnaderför Lahtis
34512: stadsfiskalsämbete ................ . 1 858000,00 1 731 431,00 93 126 569,00
34513: 25 46 29 92 Muut kulutusmenot - ÖVriga konsum-
34514: tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... 620611,24 620611,24 100 0,00
34515: 25 46 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34516: tionsutgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3470000,00 2 324 737,20 67 1145 262,80
34517: 25 47 21 92 Turun kaupunginvoudinviraston toiminta-
34518: menot- Omkostnader för Åbo stadsfog-
34519: deämbete ....................... . 398435,46 398 435,46 100 0,00
34520: 25 47 21 93 Toimintamenot- Omkostnader...... . 162 211 000,00 154 036 964,09 95 8174 035,91
34521: 25 47 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34522: tionsutgifter ..................... . 2 357 693,01 2 357 693,01 100 0,00
34523: 25 50 13 90 Kiinteistöjen ko~aus ja kunnossapito
34524: -Reparation och underhåll av fastighe-
34525: ter ............................ . 2 689,12 2 689,12 100 0,00
34526: 25 50 13 91 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito -
34527: Reparation och underhåll av fastigheter. 138 381,87 61 956,24 45 76425,63
34528: 25 50 21 92 Toimintamenot- Omkostnader...... . 55 033 627,56 55 033 627,56 100 0,00
34529: 25 50 21 93 Toimintamenot - Omkostnader. ..... . 678 520 000,00 616 198 560,48 91 62 321 439,52
34530: 25 50 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34531: ventarier ........................ . 1 379 980,82 1 379 980,82 100 0,00
34532: 25 50 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34533: ventarier ........................ . 1 040 796,22 337 756,45 32 703 039,77
34534: 25 50 74 90 Uudisrakennukset ja perusko~aukset -
34535: Nybyggnader och grundreparationer ... 2 568154,72 2 568154,72 100 0,00
34536: 25 50 74 91 Uudisrakennukset ja perusko~aukset -
34537: Nybyggnader och grundreparationer ... 2 302857,60 320 406,53 14 1 982 451,07
34538: 25 50 74 92 Uudisrakennukset ja perusko~aukset -
34539: Nybyggnader och grundreparationer ... 20 241 404,94 14 600 007,11 72 5 641 397,83
34540: 25 50 74 93 Uudisrakennukset ja perusko~aukset -
34541: Nybyggnader och grundreparationer ... 27 700 000,00 19 251 404,41 69 8448595,59
34542: 25 50 75 90 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
34543: avolaitostyönä - Nybyggnader och
34544: grundreparationer vilka utförs såsom ar-
34545: bete i öppen a nstalt . . . . . . . . . . . . . . . 100 000,00 100 000,00 100 0,00
34546: 25 50 75 91 Uudisrakennukset ja perusko~aukset
34547: avolaitostyönä - Nybyggnader och
34548: grundreparationer vilka utförs såsom ar-
34549: bete i öppen anstalt. . . . . . . . . . . . . ... 55 622,45 55 622,45 100 0,00
34550: 25 50 75 92 Uudisrakennukset ja perusko~aukset
34551: avolaitostyönä - Nybyggnader och
34552: grundreparationer vilka utförs såsom ar-
34553: bete i öppen anstalt ............... . 15 104 023,48 15 054 316,68 100 49 706,80
34554: 25 50 75 93 Uudisrakennukset ja perusko~aukset
34555: avolaitostyönä - Nybyggnader och-
34556: grundreparationer vilka utförs såsom ar-
34557: bete i öppen anstalt. .............. . 47 800 000,00 28 947 941,47 61 18 852 058,53
34558: 25 50 76 92 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen
34559: - Sysselsättande av frigivna fångar ... 1192 757,47 1192 757,47 100 0,00
34560: 25 50 76 93 Vankilasta vapautuneiden työllistäminen
34561: - Sysselsättande av frigivna fångar ... 4 000000,00 1 931 758,49 48 2 068 241,51
34562: 25 50 77 92 Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbe-
34563: ten för arbetskolonier .............. . 6161 531,53 6 161 531,53 100 0,00
34564: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34565: sivu
34566: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 185
34567: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34568: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
34569: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34570: Vuosi- Ar
34571: or.-
34572:
34573: 25 50 77 93 Työsiirtoloille järjestettävät työt - Arbe-
34574: ten för arbetskolonier ............... 21 000 000,00 20 548 102,39 98 451 897,61
34575: 25 50 79 90 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
34576: vattenbyggen ..................... 17 067,90 17 067,90 100 0,00
34577: 25 50 79 91 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
34578: vattenbyggen ..................... 222202,65 136 894,40 62 85 308,25
34579: 25 50 79 92 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
34580: vattenbyggen ..................... 683 431,68 683 431,68 100 0,00
34581: 25 50 79 93 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
34582: vattenbyggen ..................... 900000,00 455 685,06 51 444 314,94
34583: 25 60 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34584: tionsutgifter ...................... 2 063136,85 2 063 136,85 100 0,00
34585: 25 60 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34586: tionsutgifter ...................... 5 300 000,00 1 901 942,37 36 3 398 057,63
34587: 25 99 25 92 Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen -
34588: Utvecklande av förvaltningen och perso-
34589: nalen ........................... 792455,34 792 455,34 100 0,00
34590: 25 99 25 93 Hallinnon ja henkilöstön kehittäminen -
34591: Utvecklande av förvaltningen och perso-
34592: nalen ........................... 5 000 000,00 4 361149,65 87 638 850,35
34593: 25 99 27 92 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto-
34594: matisk databehandling .............. 6 035 676,75 6 035 676,75 100 0,00
34595: 25 99 27 93 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto-
34596: matisk databehandling .............. 33 000 000,00 27 091 718,87 82 5 908 281,13
34597: 25 99 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34598: ventarier ......................... 44 831,15 44831,15 100 0,00
34599: 25 99 70 92 Kaluston hankinta - Anskaflning av in-
34600: ventarier ......................... 2 168 735,61 1 888 637,08 87 280 098,53
34601: 25 99 70 93 Kaluston hankinta -Anskaffning av in-
34602: ventarier ......................... 16 000 000,00 12 655 332,27 79 3 344 667,73
34603: 26 01 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 9102 799,39 9 102 799,39 100 0,00
34604: 26 01 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 92116000,00 80 720 425,82 88 11395574,18
34605: 26 05 21 92 Eräiden lääninhallitusten toimintamenot
34606: - Omkostnader lör vissa länsstyrelser . 11 593 040,68 11 593 040,68 100 0,00
34607: 26 05 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 410 525 000,00 371 441 650,92 90 39 036 281,15
34608: 26 05 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34609: tionsutgifter ...................... 6 248 068,22 6 248 068,22 100 0,00
34610: 26 05 70 92 Kaluston hankinta - Anskaflning av in-
34611: ventarier ......................... 97 233,50 97 233,50 100 0,00
34612: 26 06 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 140 104 000,00 127 213 265,16 91 12 890 734,84
34613: 26 06 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34614: tionsutgifter ...................... 1 819 863,60 1 819 863,60 100 0,00
34615: 26 07 21 92 Eräiden rekisteritoimistojen toimintame-
34616: not - Omkostnader för vissa registerby-
34617: råer ............................ 1 203 948,81 1 203 948,81 100 0,00
34618: 26 07 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34619: tionsutgifter ...................... 5 603184,35 5 603184,35 100 0,00
34620: 26 75 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 161 624 425,59 161 624 425,59 100 0,00
34621: 26 75 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 2 549 877 000,00 2347498412,54 92 202 378 587,46
34622: 26 75 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34623: ventarier ......................... 614 057,39 614 057,39 100 0,00
34624: 26 75 70 91 Kaluston hankinta - Anskaflning av in-
34625: ventarier ......................... 8 388 708,57 3 249 340,28 39 5139 368,29
34626: 24 3212320
34627: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34628: sivu
34629: 26PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 186
34630: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34631: Luku - Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
34632: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34633: Vuosi- År
34634: or
34635: 26 75 71 90 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av
34636: fordon ........................... 565 666,40 565 666,40 100 0,00
34637: 26 75 74 91 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnads-
34638: arbeten .......................... 267166,91 267166,91 100 0,00
34639: 26 75 74 92 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnads-
34640: arbeten .......................... 16 532 133,BO 16 469166,65 100 62 967,15
34641: 26 75 74 93 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnads-
34642: arbeten .......................... 21 400 000,00 7 406 664,70 35 13 993 335,30
34643: 26 75 BB 91 Teiskon moottoriurheilukeskuksen käyt-
34644: töoikeuden hankinta - Anskaffande av
34645: nyttjanderätt tili Teisko motorsportcen-
34646: tral ............................. 3 300 000,00 0,00 0 3 300 000,00
34647: 26 80 21 92 Koulutuksen toimintamenot - Omkost-
34648: nader för utbildningen .............. 15 093 125,B9 15 093125,B9 100 0,00
34649: 26 BO 21 93 Koulutuksen toimintamenot - Omkost-
34650: nader för utbildningen .............. 6B 775 000,00 33 563 702,63 49 35 211 297,37
34651: 26 BO 23 92 Muut pelastushallinnon menot -övriga
34652: utgifter inom räddningsförvaltningen .... 3 500 1B2,31 3 500 1B2,31 100 0,00
34653: 26 BO 23 93 Muut pelastushallinnon menot- Övriga
34654: utgifter inom räddningsförvaltningen .... 12 100 000,00 5 23B 219,27 43 6 B61 7B0,73
34655: 26 BO 31 92 Valtionosuudet - Statsandelar ....... 12 221 B17,05 12 221 B17,05 100 0,00
34656: 26 BO 31 93 Valtionosuudet- Statsandelar ....... 25 300 000,00 13 224 991 ,B4 52 12075008,16
34657: 26 80 70 90 Kaluston ja välineiden hankinta - An-
34658: skaffning av inventarier och materiel ... 727101,B3 727101,B3 100 0,00
34659: 26 BO 70 91 Kaluston ja välineiden hankinta - An-
34660: skaffning av inventarier och materiel ... 2 429 571,1B 1 554 572,62 64 B74 99B,56
34661: 26 BO 74 91 Talonrakennukset- Husbyggnader ... 2 213 91B,05 299 340,20 14 1 914 577,B5
34662: 26 BO 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 3 445 242,67 1 797 094,B3 52 1 64B147,B4
34663: 26 BO 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 9 200 000,00 B 011 027,51 B7 11BB 972,49
34664: 26 90 21 92 Toimintamenot- Omkostnader ....... 103 497 416,89 103497416,B9 100 0,00
34665: 26 90 21 93 Toimintamenot- Omkostnader. ...... BB1 014 000,00 740 995 B56,5B 84 140 01B 143,42
34666: 26 90 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34667: ventarier ......................... 2 349 B34,1B 2349B34,1B 100 0,00
34668: 26 90 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34669: ventarier ......................... 54B6110,79 2 543 954,20 46 2 942156,59
34670: 26 90 70 92 Ilma- ja vartioalusten hankinta - An-
34671: skaffning av luft- och bevakningsfarko-
34672: ster ............................. 6 127 569,51 5 260 235,46 B6 B67 334,05
34673: 26 90 70 93 Ilma- ja vartioalusten hankinta - An-
34674: skaffning av luft- och bevakningsfarko-
34675: ster ............................. 45 500 000,00 36 609 356,12 BO B B90 643,BB
34676: 26 90 74 90 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 215 346,47 215 346,47 100 0,00
34677: 26 90 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 177151,30 130419,29 74 46 732,01
34678: 26 90 74 92 Rakentaminen - Husbyggen ........ 12 9251B7,0B B 005 322,23 62 4 919 B64,B5
34679: 26 90 74 93 Rakentaminen - Husbyggen ........ 39150 000,00 10 91B 797,55 2B 2B 231 202,45
34680: 26 90 77 90 Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
34681: och andra anläggningar ............. 243 715,09 243 715,09 100 0,00
34682: 26 90 77 91 Satamat ja muut rakenteet - Hamnar
34683: och andra anläggningar ............. 502 259,67 314 70B,4B 63 1B7 551,19
34684: 26 97 43 92 Läänin kehittämisraha - Regionalt ut-
34685: vecklingsbidrag ................... 35 309 746,44 25 611 039,17 73 9 69B 707,27
34686: 26 97 43 93 Läänin kehittämisraha - Regionalt ut-
34687: vecklingsbidrag ................... 35 400 000,00 4 519 097,B9 13 30 BBO 902,11
34688: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34689: sivu
34690: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 187
34691: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34692: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
34693: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34694: Vuosi- Ar
34695: ~
34696:
34697:
34698: 26 98 43 90 Läänin kehittämisraha - Länsutveck-
34699: lingsbidrag ....................... 3 441 057,81 3 441 057,81 100 0,00
34700: 26 98 43 91 Läänin kehittämisraha - Länsutveck-
34701: lingsbidrag ....................... 11 263 316,64 10 858 673,58 96 404643,06
34702: 26 99 25 92 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
34703: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 1 624208,86 1 624 208,86 100 0,00
34704: 26 99 25 93 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
34705: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 2 880 000,00 858 211,93 30 2 021 788,07
34706: 27 01 21 92 Tutkimustoiminta- Forskningsverksam-
34707: het ............................. 2 302 934,23 2 302 934,23 100 0,00
34708: 27 01 21 93 Tutkimustoiminta- Forskningsverksam-
34709: het ............................. 4 570 000,00 1 923 088,71 42 2 646 911,29
34710: 27 01 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34711: ventarier ......................... 54262,50 0,00 0 54 262,50
34712: 27 01 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34713: ventarier ......................... 500000,00 164 923,00 33 335 077,00
34714: 27 12 21 93 Eräiden laitosten toimintamenot - Om-
34715: kostnader för vissa inrättningar ....... 69 417 000,00 58 569 380,61 84 10 847 619,39
34716: 27 12 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34717: tionsutgifter ...................... 57 450 071 ,56 57 450 071,56 100 0,00
34718: 27 12 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34719: tionsutgifter ...................... 320 885 000,00 216 941 985,65 68 103 943 014,35
34720: 27 14 22 90 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
34721: tvätt och hygien ................... 289441,72 289 441,72 100 0,00
34722: 27 14 22 91 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
34723: tvätt och hygien ................... 1 758 205,15 1 715 473,78 98 42 731,37
34724: 27 14 22 92 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
34725: tvätt och hygien ................... 28 270 960,4 7 20 638 223,46 73 7 632 737,01
34726: 27 14 22 93 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad,
34727: tvätt och hygien ................... 106 500 000,00 73 573101,14 69 32 926 898,86
34728: 27 25 16 90 Puolustusmateriaalihankinnat - An-
34729: skaffning av försvarsmaterial ......... 192 494 518,68 192 494 518,68 100 0,00
34730: 27 25 16 91 Puolustusmateriaalihankinnat - An-
34731: skaffning av törsvarsmaterial ......... 361 051 385,73 296 008 611,31 82 65 042 774,42
34732: 27 25 16 92 Puolustusmateriaalihankinnat - An-
34733: skaffning av lörsvarsmaterial ......... 966 824 243,68 708 521 716,93 73 258 302 526,75
34734: 27 25 16 93 Puolustusmateriaalihankinnat - An-
34735: skaffning av försvarsmateriel ......... 3 149 000 000,00 1 737 616 759,29 55 1 411 383 240,71
34736: 27 25 24 90 Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
34737: Användning och underhåll av utrustning. 6 510 902,06 6 510 902,06 100 0,00
34738: 27 25 24 91 Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
34739: Användning och underhåll av utrustning. 35 509189,08 30 264 446,88 85 5 244 742,20
34740: 27 25 24 92 Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
34741: Användningoch underhåll av utrustning . 257 340 137,85 222 341 578,12 86 34 998 559,73
34742: 27 25 24 93 Varustuksen käyttö ja kunnossapito -
34743: Användning och underhåll av utrustning. 1 301 600 000,00 1 016 283 027,48 78 285 316 972,52
34744: 27 27 13 90 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
34745: den korjaus ja kunnossapito - Repara-
34746: tion och underhåll av byggnader, militä-
34747: rområden och -anläggningar ......... 9 325,46 9 325,46 100 0,00
34748: 27 27 13 91 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
34749: den korjaus ja kunnossapito - Repara-
34750: tion och underhåll av byggnader, militä-
34751: rområden och -anläggningar ......... 98147,35 59 928,84 61 38 218,51
34752: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34753: sivu
34754: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 188
34755: Pl.- Ht Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34756: Luku- Kap. Stätt tili förfogande Använtlindraget Tili är
34757: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
34758: Vuosi- År
34759:
34760:
34761:
34762: 27 27 13 92 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
34763: den korjaus ja kunnossapito - Repara-
34764: tion och underhåll av byggnader, militä-
34765: rområden och -anläggningar ........ . 17 499 720,55 16 005 179,45 91 1 494 541,10
34766: 27 27 13 93 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laittei-
34767: den korjaus ja kunnossapito - Repara-
34768: tion och underhåll av byggnader, militä-
34769: rområden och -anläggningar ........ . 89 000 000,00 68 087 633,82 77 20 912 366,18
34770: 27 27 74 90 Uudisrakennukset ja perusko~aukset
34771: Nybyggnader och grundlörbättringar ... 1 367 094,07 1 367 094,07 100 0,00
34772: 27 27 74 91 Uudisrakennukset ja perusko~aukset
34773: -Nybyggnader och grundlörbättringar . 15 408 422,58 15 116 318,73 98 292 103,85
34774: 27 27 74 92 Uudisrakennukset ja perusko~aukset
34775: Nybyggnader och grundlörbättringar ... 86 857 677,38 69 598 870,24 80 17 258 807,14
34776: 27 27 74 93 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset-
34777: Nybyggnader och grundlörbättringar ... 161 800 000,00 93 186 520,67 58 68 613 479,33
34778: 27 27 75 90 Perusparannukset- Grundförbättringar. 216 261,23 216 261,23 100 0,00
34779: 27 27 75 91 Perusparannukset- Grundförbättringar. 8 689103,73 8 368 235,71 96 320 868,02
34780: 27 27 75 92 Perusparannukset- Grundförbättringar. 38889291,74 34 697 425,17 89 4191 866,57
34781: 27 27 75 93 Perusparannukset-Grundförbättringar. 77 500 000,00 38 314 565,08 49 39 185 434,92
34782: 27 27 77 90 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
34783: työt - Byggnadsarbeten på militära om-
34784: råden och anläggningar ............ . 354 772,93 354 772,93 100 0,00
34785: 27 27 77 91 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
34786: työt - Byggnadsarbeten på militära om-
34787: råden och anläggningar ............ . 1 460 742,36 1 389194,60 95 71 547,76
34788: 27 27 77 92 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
34789: työt - Byggnadsarbeten på militära om-
34790: råden och anläggningar ............ . 16 440 827,12 14 881 270,04 91 1 559 557,08
34791: 27 27 77 93 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus-
34792: työt- Byggnadsarbeten på militära om-
34793: råden och anläggningar ............ . 58 330 000,00 47 309 330,89 81 11 020 669,11
34794: 27 27 87 92 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus -
34795: lnköp och expropriaton av fastigheter .. 3 654 687,68 3 654 687,68 100 0,00
34796: 27 27 87 93 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus -
34797: lnköp och expropriation av fastigheter .. 12 200 000,00 7 829 352,93 64 4 370 647,07
34798: 27 30 21 90 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
34799: sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
34800: och militärobservatörsuppgilter i den
34801: fredsbevarande verksamheten ....... . 117 668,60 117 668,60 100 0,00
34802: 27 30 21 91 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
34803: sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
34804: och militärobservatörsuppgifter i den
34805: fredsbevarande verksamheten ....... . 5194 671,10 3 905 522,28 75 1 289 148,82
34806: 27 30 21 92 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
34807: sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
34808: och militärobservatörsuppgilter i den
34809: fredsbevarande verksamheten ....... . 4616145,58 1 887 641,63 41 2 728 503,95
34810: 27 30 21 93 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja
34811: sotilastarkkailijatehtävät - Beredskaps-
34812: och militärobservatörsuppgilter i den
34813: fredsbevarande verksamheten ....... . 17 976 000,00 7 284 208,65 41 10 691 791,35
34814: 27 30 22 90 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
34815: ja varustamismenot - De finska över-
34816: vakningsstyrkornas lörvaltnings- och
34817: utrustningsutgilter. ................ . 6 963153,88 6 963153,88 100 0,00
34818: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34819: sivu
34820: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 189
34821: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34822: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt!indraget Tili år
34823: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34824: Vuosi- Ar
34825: ~
34826:
34827:
34828: 27 30 22 92 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
34829: ja varustamismenot - De finska över-
34830: vakningsstyrkornas förvaltnings- och
34831: utrustningsutgifter.................. 36 822 467,07 36 822 467,07 100 0,00
34832: 27 30 22 93 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto-
34833: ja varustamismenot - De finska över-
34834: vakningsstyrkornas förvaltnings- och
34835: utrustningsutgifter .................. 88 600 000,00 26 490 525,31 30 62 109 474,69
34836: 27 90 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34837: ventarier •........................ 785235,06 785124,75 100 110,31
34838: 27 90 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34839: ventarier ......................... 2 200 000,00 587 466,57 27 1 612 533,43
34840: 27 92 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34841: ventarier ......................... 5 000 000,00 5 000000,00 100 0,00
34842: 28 01 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 14 456 695,30 14 456 695,30 100 0,00
34843: 28 01 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 90 800 000,00 72 690 329,27 80 18109101,28
34844: 28 01 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34845: ventarier ......................... 1179 702,26 1179 702,26 100 0,00
34846: 28 01 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34847: ventarier ......................... 564028,04 519 383,00 92 44 645,04
34848: 28 03 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 18 823 000,00 18 076 970,22 96 746 029,78
34849: 28 03 22 92 Tutkimustoiminta- Forskningsverksam-
34850: het ............................. 704123,55 704123,55 100 0,00
34851: 28 05 21 92 Toimintamenot - Omkostnader....... 49 171 229,31 49 171 229,31 100 0,00
34852: 28 05 21 93 Toimintamenot- Omkostnader ....... 261 942 000,00 232 962 309,82 89 28 944 488,28
34853: 28 05 25 92 Valtion henkilöstöjärjestelyt ja uudelleen-
34854: sijoitus - Statens personalarrangemang
34855: och omplaceringar ................. 3 796 023,01 3 796 023,01 100 0,00
34856: 28 05 25 93 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens
34857: personalarrangemang .............. 91 500 000,00 84 195137,90 92 7 304 862,10
34858: 28 05 88 92 Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
34859: av aktier ......................... 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00
34860: 28 05 88 93 Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
34861: av aktier ......................... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
34862: 28 10 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 24 926 000,00 23 548 568,36 94 1 377 431,64
34863: 28 18 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 1 513 810 000,00 1 311 579 435,65 87 202 230 564,35
34864: 28 18 22 90 Veroluokitus - Skatteklassificering .... 1 202 967,88 1 202 967,88 100 0,00
34865: 28 18 22 91 Veroluokitus - Skatteklassificering .... 6 835111,04 6529414,42 96 305 696,62
34866: 28 18 22 92 Veroluokitus - Skatteklassificering .... 17 204 234,76 13 118 600,26 76 4 085 634,50
34867: 28 18 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34868: tionsutgifter ...................... 90 717130,26 90 717130,26 100 0,00
34869: 28 40 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 42 045 612,56 42 045 612,56 100 0,00
34870: 28 40 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 461 745 000,00 396 385 863,34 86 65 359 136,66
34871: 28 40 66 90 Kansainvälisen tullijä~estön kautta ohjat-
34872: lava kehitysapu - Utvecklingshjälp som
34873: styrs via en internationell tullorganisa-
34874: tion ...................... · · · ·. · · 87699,33 87 699,33 100 0,00
34875: 28 40 66 91 Kansainvälisen tullijMestön kautta ohjat-
34876: tava kehitysapu - Utvecklingshjälp som
34877: styrs via en internationell tullorganisa-
34878: tion ............................. 210 000,00 35 778,48 17 174221,52
34879: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34880: sivu
34881: 28PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 190
34882: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34883: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34884: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34885: Vuosi- År
34886: ~
34887:
34888:
34889: 28 40 66 92 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
34890: lava kehitysapu - Utvecklingshjälp som
34891: styrs via en internationell tullorganisa-
34892: tien ............................. 217 000,00 0,00 0 217 000,00
34893: 28 40 66 93 Kansainvälisen tullijä~estön kautta ohjat-
34894: tava kehitysapu - Utvecklingshjälp som
34895: styrs via en internationell tullorganisa-
34896: tien ............................. 220 000,00 0,00 0 220 000,00
34897: 28 40 74 90 Tullitalojen rakentaminen - Tullhusbyg-
34898: gen ............................. 741 839,53 741 839,53 100 0,00
34899: 28 40 74 91 Tullitalojen rakentaminen - Tullhusbyg-
34900: gen ............................. 7241319,10 0,00 0 7 241 319,10
34901: 28 40 74 92 Tullitalojen rakentaminen- Tullhusbyg-
34902: gen ............................. 2 308 446,60 233290,64 10 2 075155,96
34903: 28 40 74 93 Tullitalojen rakentaminen- Tullhusbyg-
34904: gen ............................. 4 900 000,00 1 444 019,75 29 3 455 980,25
34905: 28 52 21 91 Määräaikaisselvitykset ja laskennai -
34906: Regelbundet återkommande undersök·
34907: ningar och räkningar ............... 483 595,22 70 534,05 15 413 061,17
34908: 28 52 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 20 389 430,92 20 389 430,92 100 0,00
34909: 28 52 21 93 Toimintamenot- Omkostnader ....... 175 965 000,00 136 585 912,74 78 39 379 087,26
34910: 28 52 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34911: ventarier ......................... 392 048,20 392 048,20 100 0,00
34912: 28 52 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34913: ventarier ......................... 63 215,61 0,00 0 63 215,61
34914: 28 54 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
34915: tionsutgifter ...................... 3 686 947,52 3 686 947,52 100 0,00
34916: 28 54 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34917: ventarier ......................... 830 000,00 830 000,00 100 0,00
34918: 28 60 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 1 098 420 000,00 998 716 672,86 91 99 703 327,14
34919: 28 60 75 93 Perusparannukset - Reparation och
34920: ombyggnad ...................... 100 000 000,00 55 277 905,00 55 44 722 095,00
34921: 28 60 76 93 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
34922: talonrakennusten suunnittelu ja koera-
34923: kentaminen - Byggande av ämbetshus
34924: samt planering av statens husbyggen
34925: och experimentellt byggande ......... 207 800 000,00 86 446 609,39 42 121 353 390,61
34926: 28 60 87 93 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
34927: hankkiminen - Anskaffning av fastighe-
34928: ter och bostadsaktier ............... 40 000 000,00 0,00 0 40 000 000,00
34929: 28 64 13 90 Korjaus ja kunnossapito - Reparation
34930: och underhåll ..................... 16 278,90 16 278,90 100 0,00
34931: 28 64 13 91 Korjaukset - Reparationer .......... 1125 765,07 755 996,09 67 369 768,98
34932: 28 64 13 92 Korjaukset - Reparationer .......... 56 077 798,22 53 987 223,81 96 2 090 574,41
34933: 28 64 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34934: ventarier ......................... 2 438143,21 2 438143,21 100 0,00
34935: 28 64 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34936: ventarier ......................... 4 334 823,87 2947800,10 68 1 387 023,77
34937: 28 64 70 92 Kaluston hankinta - Anskallning av in-
34938: ventarier ......................... 10 474 773,65 5 575 771,40 53 4 899 002,25
34939: 28 64 76 90 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
34940: talonrakennusten suunnittelu ja koera-
34941: kentaminen - Byggande av ämbetshus
34942: samt planering av statens husbyggen
34943: och experim enteili byggande ........ 12 984 756,97 12 984 756,97 100 0,00
34944: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
34945: sivu
34946: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 191
34947: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34948: Luku -Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34949: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
34950: Vuosi- Ar
34951:
34952:
34953:
34954: 28 64 76 91 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
34955: talonrakennusten suunnittelu ja koera-
34956: kentaminen - Byggande av ämbetshus
34957: samt planering av statens husbyggen
34958: och experimentellt byggande 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18 736 075,47 4814287,14 26 13 921 788,33
34959: 28 64 76 92 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
34960: talonrakennusten suunnittelu ja koera-
34961: kentaminen - Byggande av ämbetshus
34962: samtplanering av statens husbyggen och
34963: experimentellt byggande 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 157 441 066,32 115 279 335,53 73 42 161 730,79
34964: 28 64 87 90 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
34965: hankkiminen - Anskaffning av fastighe-
34966: ter och bostadsaktier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 853 025,26 2 853 025,26 100 0,00
34967: 28 64 87 91 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
34968: hankkiminen - Anskaffning av fastighe-
34969: ter och bostadsaktier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 49 674 854,03 45 537 923,23 92 4 136 930,80
34970: 28 64 87 92 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
34971: hankkiminen - Anskaffning av fastighe-
34972: ter och bostadsaktier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 100 000 000,00 11 216 735,00 11 88 783 265,00
34973: 28 70 21 92 Toimintamenot- Omkostnadero 0 0 0 0 0 0 3 262204,91 3 262 204,91 100 0,00
34974: 28 70 21 93 Toimintamenot (maksullisen toiminnan
34975: hintatukea enintään 6 000 000) - Om-
34976: kostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 640 000,00 12 006137,77 82 2 633 862,23
34977: 28 70 26 90 Koulutus-, kehittämis-, julkaisu- ja tutki-
34978: mustoiminnan erityismenot - Särskilda
34979: utgifter för utbildning, utveckling, publika-
34980: tien och forskn ing 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 235 391,14 235391,14 100 0,00
34981: 28 70 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen 0 0 0 0 0 0 1181 313,63 744 250,66 63 437 062,97
34982: 28 70 88 91 Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
34983: av aktier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 400 000,00 0,00 0 400 000,00
34984: 28 80 20 90 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
34985: vecklings- och utbildningsverksamhet 0 0 801 619,69 801 619,69 100 0,00
34986: 28 80 20 91 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
34987: vecklings- och utbildningsverksamhet 0 0 2 920 617,38 1 948 328,04 67 972 289,34
34988: 28 80 20 92 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
34989: vecklings- och utbildningsverksamhet 0 0 5 827 981,30 2 772 759,28 48 3 055 222,02
34990: 28 80 20 93 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
34991: vecklings- och utbildningsverksamhet 0 0 15 000 000,00 6 573 104,45 44 8 426 895,55
34992: 28 80 21 93 Virastojen ja laitosten organisaatiomuu-
34993: tosten tukeminen - Stödjande av orga-
34994: nisationsförändringama inom ämbet-
34995: sverken och inrättningarna 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 000 000,00 1 271 992,02 25 3 728 007,98
34996: 28 80 22 90 Valtion henkilöstön uudelleensijoituksen
34997: ja työkyvyn edistäminen- Främjande av
34998: omplacering av statens personai och
34999: personalens arbetsförmåga 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 497 687,80 1 497 687,80 100 0,00
35000: 28 80 23 90 Työsuojelun edistäminen - Främjande
35001: av arbetarskyddet. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 220168,83 1 220 168,83 100 0,00
35002: 28 80 23 91 Työsuojelun edistäminen - Främjande
35003: av arbetarskyddet. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 481 858,29 1 533611,71 62 948 246,58
35004: 28 80 23 92 Työsuojelun edistäminen - Främjande
35005: av arbetarskyddet. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 942 934,95 1 302 963,42 33 2 639 971,53
35006: 28 80 23 93 Työsuojelun edistäminen - Främjande
35007: av arbetarskyddet. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 604 000,00 2 620 170,21 40 3 983 829,79
35008: 28 80 24 90 Henkilöstöruokailun järjestäminen -
35009: Anordnande av personalkosthållning 0 0 0 274 539,69 274 539,69 100 0,00
35010: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35011: sivu
35012: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 192
35013: Pl.- Ht Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35014: Luku -Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili är
35015: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
35016: Vuosi- År
35017: --.y;-
35018:
35019: 28 80 24 92 Henkilöstöruokailun järjestäminen -
35020: Anordnande av personalmåltider ...... 7 767 469,23 6 579 628,08 85 1187841,15
35021: 28 80 24 93 Henkilöstöruokailun jä~estäminen -
35022: Anordnande av personalmåltider ...... 6 800 000,00 3 600 000,00 53 3200000,00
35023: 28 84 89 91 Suomen osallistuminen rahoitusyhteis-
35024: työhön Baltian maiden kanssa - Fin-
35025: lands deltagande i finansieringssamar-
35026: bete med de baltiska länderna ........ 831157,06 0,00 0 831157,06
35027: 28 87 51 93 Pankkitoiminnan tukeminen - Stödjan-
35028: de av bankverksamheten ............ 15 000 000 000,00 3 850 000 100,00 26 11149999900,00
35029: 28 87 88 92 Pääomasijoitukset talletuspankkeihin -
35030: Kapitalplaceringar i depositionsbanker .. 87 900 000,00 0,00 0 87 900 000,00
35031: 28 99 21 92 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot
35032: - Statens pensionsnämnds omkostna-
35033: der ............................. 190 612,83 190 612,83 100 0,00
35034: 28 99 21 93 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot
35035: - Statens pensionsnämnds omkostna-
35036: der ............................. 1 275 000,00 1 057 954,32 83 217 045,68
35037: 28 99 62 90 Palautettavien vientitalletusten korko -
35038: Ränta på exportdepositioner som skall
35039: återbäras ........................ 7 930 620,00 7 930 620,00 100 0,00
35040: 29 01 21 92 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
35041: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 5 950 544,08 5 950 544,08 100 0,00
35042: 29 01 21 93 Toimintamenot - Omkostnader ....... 81 667 000,00 68 948 293,88 84 12 667 434,73
35043: 29 01 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35044: tionsutgilter ...................... 2679459,12 2 679 459,12 100 0,00
35045: 29 05 70 91 Kaluston hankinta - lnventarieanskaff-
35046: ningar ........................... 150 000,00 150 000,00 100 0,00
35047: 29 05 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 1 023 333,60 1 023 333,60 100 0,00
35048: 29 05 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 7 000 000,00 6 076455,21 87 923 544,79
35049: 29 06 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35050: ventarier ......................... 112 237,45 112 237,45 100 0,00
35051: 29 07 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 126 720 000,00 87 794 092,50 69 38 925 907,50
35052: 29 08 21 93 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
35053: sen toimintamenot - Omkostnader lör
35054: centret för internationellt personutbyte .. 22 320 000,00 15 474 531,30 69 6 845 468,70
35055: 29 08 22 93 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
35056: mintamenot- Omkostnader för institute!
35057: lör Ryssland och Östeuropa .......... 3460000,00 2 492 006,64 72 967 993,36
35058: 29 08 25 93 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
35059: ternationellt kulturellt samarbete ....... 44 672 000,00 32 945 912,88 74 11 726 012,97
35060: 29 08 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35061: ventarier ......................... 2 000 000,00 1 959 803,17 98 40 196,83
35062: 29 10 20 91 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalu~ton
35063: hankinta sekä kiinteistön käyttö - Ovri-
35064: ga undervisnings- och forskningsutgifter,
35065: inventarieanskaffningar samt fastighe-
35066: ters drift ......................... 58 643 653,89 42 647 138,29 73 15 996 515,60
35067: 29 10 20 92 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalust,on
35068: hankinta sekä kiinteistöjen käyttö - Ov-
35069: riga undervisnings- och forskningsutgif-
35070: ter, inventarieanskaffningar samt fastig-
35071: heters drift ....................... 290 543 981 '18 226 780 481 ,69 78 63 763 499,49
35072: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35073: sivu
35074: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 193
35075: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35076: Luku - Kap. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är
35077: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
35078: Vuosi- Ar
35079: --or-
35080: 29 10 20 93 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalus!on
35081: hankinta sekä kiinteistöjen käyttö - Ov-
35082: riga undervisnings- och forskningsutgif-
35083: ter, inventarieanskallningar samt fastig-
35084: heters drilt ....................... 610 996 000,00 437 389 152,00 72 173 606 848,00
35085: 29 10 21 90 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kalu.~ton
35086: hankinta sekä kiinteistön käy ttö - Ovri-
35087: ga undervisnings- och forskningsutgifter,
35088: anskaffning av inventar ier samt fastighe-
35089: ters drilt ......................... 10 839 501,63 10839501,63 100 0,00
35090: 29 10 21 92 Eräiden korkeakoulujen toimintamenot
35091: - Vissa högskolors omkostnader ..... 43 116 308,86 43 116 308,86 100 0,00
35092: 29 10 21 93 Eräiden korkeakoulujen toimintamenot
35093: - Vissa högskolors omkostnader ..... 1 607 694 000,00 1 358 652 919,14 85 249 041 080,86
35094: 29 10 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 4 657 335,78 4 657 335,78 100 0,00
35095: 29 10 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 8 852 954,38 1 374 889,83 16 7 478 064,55
35096: 29 10 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 100 068 039,54 79 520 628,42 79 20547411,12
35097: 29 10 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 208 700 000,00 109 540 761,47 52 99 159 238,53
35098: 29 10 87 91 Kiinteistöjen hankinta - Anskallning av
35099: fastigheter ....................... 60 837,000 0,00 0 60 837,00
35100: 29 10 87 92 Kiinteistöjen hankinta - Anskallning av
35101: tastigheter ....................... 1 531 078,31 40 268,38 3 1 490 809,93
35102: 29 10 87 93 Kiinteistöjen hankinta - Anskallning av
35103: fastigheter ....................... 38 030 000,00 11 582 990,03 30 26 447 009,97
35104: 29 11 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35105: tionsutgilter ...................... 3 580 091,38 3 580 091,38 100 0,00
35106: 29 11 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35107: tionsutgilter ...................... 16 997 000,00 13 001 882,49 76 3 995 117,51
35108: 29 11 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35109: ventarier ......................... 5 890,66 5 890,66 100 0,00
35110: 29 11 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 86199,00 86199,00 100 0,00
35111: 29 11 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 7 747121,97 5 887 424,49 76 1 859 697,48
35112: 29 11 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 5 086 000,00 168 796,35 3 4 917 203,65
35113: 29 19 21 93 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
35114: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 76 71 0 000,00 28 293 963,69 37 48 416 036,31
35115: 29 19 27 93 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta -
35116: Högskolomas gemensamma ADB-verk-
35117: samhet. ......................... 13 150 000,00 12 407 969,50 94 742 030,50
35118: 29 37 27 92 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta -
35119: Högskolomas gemensamma ADB-verk-
35120: samhet .......................... 376 493,26 376 493,26 100 0,00
35121: 29 39 21 92 Valtion opintotukikeskuksen toimintame-
35122: not - Statens utbildningscentrals om-
35123: kostnader ........................ 1 692 753,95 1 692 753,95 100 0,00
35124: 29 39 21 93 Valtion opintotukikeskuksen toimintame-
35125: not - Statens studiestödscentrals om-
35126: kostnader ........................ 21130 000,00 17 898 483,44 85 3 231 516,56
35127: 29 39 22 93 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan
35128: menot - Utgifter lör besvärsnämnden i
35129: studiestödslrågor .................. 630 000,00 588 293,50 93 41 706,50
35130: 29 40 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 33 296 967,36 33 296 967,36 100 0,00
35131: 29 42 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 138 004 000,00 122 608 863,91 89 15 395 136,09
35132: 29 42 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35133: tionsutgilter ...................... 1192 843,38 1192 843,38 100 0,00
35134: 29 42 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 5 125 750,86 5 044 015,86 98 81 735,00
35135:
35136: 25 321232Q
35137: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35138: sivu
35139: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 194
35140: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35141: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35142: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna- är 1993 1994
35143: Vuosi- År
35144: ~
35145:
35146:
35147: 29 42 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 49 000 000,00 24124 696,30 49 24 875 303,70
35148: 29 43 25 93 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen
35149: - Utveckling av den allmänbildande ut-
35150: bildningen ........................ 9 600 000,00 3 873 698,96 40 5 726 301,04
35151: 29 43 32 90 Lukioiden rakentamisen korkotuki -
35152: Räntestöd för byggande av gymnasier .. 198133,30 198133,30 100 0,00
35153: 29 43 32 91 Lukioiden rakentamisen korkotuki -
35154: Räntestöd för byggande av gymnasier .. 183,61 183,61 100 0,00
35155: 29 43 32 92 Lukioiden rakentamisen korkotuki -
35156: Räntestöd för byggande av gymnasier .. 114 643,00 33 547,82 29 81 095,18
35157: 29 50 27 90 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
35158: Fortbildning av skolpersonal. ......... 116 899,89 116 899,89 100 0,00
35159: 29 50 27 91 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
35160: Fortbildning av skolpersonal. ......... 1 392 041,50 1 046 581,01 75 345 460,49
35161: 29 50 27 92 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus -
35162: Fortbildning av skolpersonal. ......... 6 636 296,08 4 418 978,68 67 2 217 317,40
35163: 29 50 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35164: tionsutgifter ...................... 1211481,83 1 211 481,83 100 0,00
35165: 29 51 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35166: tionsutgifter ...................... 1 697 304,66 1 697 304,66 100 0,00
35167: 29 51 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35168: ventarier ......................... 28 362,17 28 362,17 100 0,00
35169: 29 51 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 145 993,30 145 993,30 100 0,00
35170: 29 51 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 500 000,00 500 000,00 100 0,00
35171: 29 51 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00
35172: 29 55 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35173: tionsutgifler ...................... 1 721 661,42 1 721 661,42 100 0,00
35174: 29 55 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning ..... 540,25 540,25 100 0,00
35175: 29 55 74 90 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 231 458,20 231 458,20 100 0,00
35176: 29 55 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 1 745 914,77 1 020 170,50 58 725 744,27
35177: 29 55 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 10 000 000,00 10 000 000,00 100 0,00
35178: 29 57 52 90 Eräät rakennusavustukset - Vissa
35179: byggnadsunderstöd ................ 300 000,00 300 000,00 100 0,00
35180: 29 57 57 90 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
35181: väen opistojen rakentamisen korkotuki
35182: - Räntestöd för byggande av folkhög-
35183: skolor samt medborgar- och arbetarinsti-
35184: tut. ............................. 15 053,77 15 053,77 100 0,00
35185: 29 59 23 90 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
35186: ning och utvecklingsverksamhet. ...... 628 328,84 628 328,84 100 0,00
35187: 29 59 23 91 Tutkimus- ja kehittämistoiminta- Forsk-
35188: ning och utvecklingsverksamhet ....... 50419,63 50 409,94 100 9,69
35189: 29 59 25 90 Oppimateriaalin kehittäminen ja valmis-
35190: Iaminen - Utveckling och utarbetande
35191: av studiematerial .................. 564 676,22 564 676,22 100 0,00
35192: 29 59 25 91 Oppimateriaalin kehittäminen ja valmis-
35193: Iaminen - Utveckling och utarbetande
35194: av studiematerial .................. 2 569 652,87 262 733,40 10 2 306 919,47
35195: 29 60 21 93 Toimintamenol- Omkostnader ....... 2 462 999 000,00 2 094 208 145,54 85 368 790 854,46
35196: 29 60 25 92 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
35197: - Utvecklande av yrkesutbildning ..... 3 912 784,70 3 912 784,70 100 0,00
35198: 29 60 25 93 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
35199: - Utvecklande av yrkesutbildning ..... 15 360 000,00 4 482 376,62 29 10 877 623,38
35200: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35201: sivu
35202: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 195
35203: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35204: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
35205: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35206: Vuosi- År
35207: ~
35208:
35209:
35210: 29 60 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35211: ventarier ......................... 875 503,90 875 503,90 100 0,00
35212: 29 60 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35213: ventarier ......................... 8 471 608,23 5 938 737,37 70 2 532 870,86
35214: 29 60 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35215: ventarier ......................... 66 488 178,11 40 328 586,82 61 26 159 591,29
35216: 29 60 74 90 Talonrakennukset- Hysbyggen ...... 8 281165,52 8 281165,52 100 0,00
35217: 29 60 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 15 440 729,70 12 722 821,39 82 2 717 908,31
35218: 29 60 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 119 628 169,92 97 508 070,06 82 22 120 099,86
35219: 29 60 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 199 715 000,00 94111 971,62 47 105 603 028,38
35220: 29 60 87 91 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35221: fastigheter ....................... 0,80 0,00 0 0,80
35222: 29 60 87 92 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35223: fastigheter ....................... 1142651,40 1142 651,40 100 0,00
35224: 29 60 87 93 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35225: fastigheter ....................... 21 030 000,00 18 883 463,80 90 2 146 536,20
35226: 29 61 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35227: ventarier ......................... 1 637,85 1 637,85 100 0,00
35228: 29 61 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35229: ventarier ......................... 56 366,65 35 546,90 63 20 819,75
35230: 29 61 70 92 Kaluston hankinta - Apskaffning av in-
35231: ventaner ........... :, ............ 1143164,69 610 379,93 53 532 784,76
35232: 29 61 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 906 839,45 906 839,45 100 0,00
35233: 29 61 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 1109 380,98 566 077,72 51 543 303,26
35234: 29 61 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 3 486 496,05 3 017 034,69 87 469 461,36
35235: 29 61 77 90 Perusparannukset - Grundförbättring-
35236: sarbeten ......................... 51 990,49 51 990,49 100 0,00
35237: 29 61 77 91 Perusparannukset - Grundförbättring-
35238: sarbeten ......................... 201 915,02 145 035,45 72 56 879,57
35239: 29 61 77 92 Perusparannukset - Grundförbättring-
35240: sarbeten ......................... 769 984,74 237744,80 31 532 239,94
35241: 29 61 87 90 Maa-alueiden hankinta- Anskaffning av
35242: mark ............................ 181 405,20 181 405,20 100 0,00
35243: 29 61 87 91 Maa-alueiden hankinta- Anskaffning av
35244: mark ............................ 250 000,00 0,00 0 250 000,00
35245: 29 61 87 92 Maa-alueiden hankinta- Anskaffning av
35246: mark ............................ 120 125,20 1 706,04 118419,16
35247: 29 65 34 93 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten
35248: ammatillisten oppilaitosten perustamis-
35249: kustannuksiin- Siatsandel och statsun-
35250: derstöd för de kommunala läroanstalter-
35251: nas anläggningskostnader ........... 210 600 000,00 132 264 326,09 63 78 335 673,91
35252: 29 65 37 90 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
35253: tannuksiin - Siatsandel och -understöd
35254: för anläggningskostnader ............ 3 449 965,00 3 449 965,00 100 0,00
35255: 29 65 37 91 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
35256: tannuksiin - Siatsandel och -understöd
35257: för anläggningskostnader ............ 22 395 003,00 18 721 433,00 84 3 673 570,00
35258: 29 65 37 92 Valtionosuus ja -avustus perustamiskus-
35259: tannuksiin - Siatsandel och -understöd
35260: föranläggningskostnader ............ 136 303126,00 71 796 143,00 53 64 506 983,00
35261: 29 65 37 93 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan
35262: - Statsunderstöd för fastighetsanskaff-
35263: ningar. .......................... 13 500 000,00 0,00 0 13 500 000,00
35264: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35265: sivu
35266: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 196
35267: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35268: Luku -Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35269: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35270: Vuosi- År
35271: %
35272:
35273:
35274: 29 65 53 93 Valtionosuus ja -avustus yksityisten am-
35275: matillisten oppilaitosten perustamiskus-
35276: tannuksiin - Siatsandel och statsunder-
35277: stöd för privata yrkesläroanstalters an-
35278: läggningskostnader ................ 17 000 000,00 2 516 092,05 15 14 483 907,95
35279: 29 67 57 90 Valtionavustus perustamiskustannuksiin
35280: - Statsunderstöd för anläggningskost-
35281: nader ........................... 9 864181,00 9 864181,00 100 0,00
35282: 29 67 57 91 Valtionavustus perustamiskustannuk-
35283: siin- Statsunderstöd för anläggning-
35284: skostnader ....................... 11 295 421,00 3 222 291,00 29 8 073 130,00
35285: 29 67 57 92 Valtionavustus perustamiskustannuksiin
35286: - Statsunderstöd för anläggningskost-
35287: nader ........................... 10 574 399,00 3 528 940,00 33 7 045 459,00
35288: 29 68 52 91 Eräätrakennusavustukset- Vissa bugg-
35289: nadsunderstöd .................... 650 000,00 400 000,00 62 250 000,00
35290: 29 68 57 91 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
35291: vänopistojen rakentamisen korkotuki -
35292: Räntestöd för byggande av folkhögskolor
35293: samt medborgar- och arbetarin stitut ... 51,68 0,00 0 51,68
35294: 29 68 57 92 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ-
35295: vänopistojen rakentamisen korkotuki -
35296: Räntestöd för byggande av folkhögskolor
35297: samt medborgar- och arbetarinstitut. ... 125 464,58 125 464,07 100 0,51
35298: 29 69 10 93 Opetushallinnon henkilöstökoulutus -
35299: Undervisningsförvaltningens personalut-
35300: bildning .......................... 45 201 000,00 22 361 122,98 49 22 839 877,02
35301: 29 69 25 92 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
35302: vecklande av vuxenutbildningen ....... 8 636 021,40 8 636 021,40 100 0,00
35303: 29 69 25 93 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
35304: vecklande av vuxenutbildningen ....... 15 410 000,00 7 703 781,24 50 7 706 218,76
35305: 29 69 31 91 Valtion korvaus ammatillisten aikuiskou-
35306: lutuskeskusten perustamiskustannuksiin
35307: - Statens ersättning för yrkeskurscen-
35308: tralernas byggnadskostnader ......... 2 115 000,00 1 815 000,00 86 300 000,00
35309: 29 69 31 92 Valtion avustus ammatillisten aikuiskou-
35310: lutuskeskusten perustamiskus- tannuk-
35311: siin - Statsunderstöd för anläggning-
35312: skostnader för yrkesutbildningscentrer
35313: för vuxna ........................ 8 935 000,00 6180 000,00 69 2 755 000,00
35314: 29 69 31 93 Valtionavustus ammatillisten aikuiskou-
35315: lutuskeskusten perustamiskustannuksiin
35316: - Statsunderstöd för anläggningskost-
35317: nader för yrkesutbildningscentrer för vux-
35318: na .............................. 30 860 000,00 579 097,29 2 30 280 902,71
35319: 29 69 52 93 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
35320: laitosten perustamiskustannuksiin -
35321: Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
35322: stalternas anläggningskostnader ...... 9 000 000,00 2 568 600,00 29 6 431 400,00
35323: 29 69 57 90 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
35324: laitosten perustamiskustannuksiin -
35325: Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
35326: stalternas anläggningskostnader ...... 196179,00 196179,00 100 0,00
35327: 29 69 57 91 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
35328: laitosten perustamiskustannuksiin -
35329: Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
35330: stalternas anläggningskostnader ...... 6167 256,00 5 970 987,00 97 196 269,00
35331: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35332: sivu
35333: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 197
35334: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35335: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35336: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35337: Vuosi- Ar
35338: cy;;-
35339:
35340: 29 69 57 92 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi-
35341: laitosten perustamiskustan- nuksiin -
35342: Statsunderstöd för specialyrkesläroan-
35343: stalternas anläggningskostnader ...... 6 650 000,00 450 000,00 7 6 200 000,00
35344: 29 69 57 93 Eräät rakennusavustukset - Vissa
35345: byggnadsunderstöd ................ 7 600 000,00 7 279 294,20 96 320 705,80
35346: 29 80 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35347: tionsutgifter ...................... 638 580,83 638 580,83 100 0,00
35348: 29 80 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35349: tionsutgifter ...................... 1 525 000,00 917 078,65 60 607 921,35
35350: 29 80 87 91 Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
35351: aktier ........................... 3 959,00 0,00 0 3 959,00
35352: 29 81 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35353: tionsutgifter ...................... 125 493,92 125 493,92 100 0,00
35354: 29 81 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35355: tionsutgifter ...................... 1180 000,00 1172 506,46 99 7 493,54
35356: 29 82 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35357: tionsutgifter ...................... 341 059,92 341 059,92 100 0,00
35358: 29 82 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35359: tionsutgifter ...................... 4 430 000,00 4 013 992,45 91 416 007,55
35360: 29 83 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35361: tionsutgifter ...................... 665 033,58 665 033,58 100 0,00
35362: 29 83 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35363: tionsutgifter ...................... 3 860 000,00 2 860 857,41 74 999 142,59
35364: 29 83 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35365: ventarier ......................... 7 265,75 7 265,75 100 0,00
35366: 29 83 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1 372 919,94 160 010,37 12 1 212 909,57
35367: 29 83 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 2 500 000,00 737 973,54 30 1 762 026,46
35368: 29 84 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35369: tionsutgifter ...................... 3 209 814,95 3 209 814,95 100 0,00
35370: 29 84 50 90 Rakennusten entistämisavustukset -
35371: Understöd för restaurering av byggna-
35372: der ............................. 54 382,10 54 382,10 100 0,00
35373: 29 84 50 91 Rakennusten entistämisavustukset -
35374: Understöd för restaurering av byggna-
35375: der ............................. 327 501,80 233 000,00 71 94 501,80
35376: 29 84 50 92 Rakennusten entistämisavustukset -
35377: Understöd för restaurering av byggna-
35378: der ............................. 646 658,05 279 000,00 43 367 658,05
35379: 29 84 75 90 Perusparannukset- Grundförbättringar. 112163,97 112163,97 100 0,00
35380: 29 84 75 91 Perusparannukset ja talonrakennukset
35381: - Grundförbättringar ............... 194 227,61 153 768,75 79 40 458,86
35382: 29 84 75 92 Perusparannukset ja talonrakennukset
35383: - Grundlörbättringar och husbyggen .. 1 881 559,13 1 309146,15 70 572 412,98
35384: 29 85 13 91 Rakennusten korjaus ja kunnossapito-
35385: Reparationoch underhåll av byggnader . 402 720,22 402 720,22 100 0,00
35386: 29 85 21 92 Toimintamenot - Omkostnader. ...... 2 777 291,21 2 777 291,21 100 0,00
35387: 29 85 75 92 Perusparannukset- Grundförbättringar. 5 488 477,16 3 942 689,25 72 1 545 787,91
35388: 29 88 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35389: tionsutgifter ...................... 922 056,33 922 056,33 100 0,00
35390: 29 88 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35391: tionsutgifter ...................... 8 520 000,00 6 458 768,26 76 2 061 231,74
35392: 29 88 50 90 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
35393: - Finlands Akademis forskningsanslag. 15 488 930,23 15 488 930,23 100 0,00
35394: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35395: sivu
35396: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 198
35397: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35398: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
35399: Mom.- Mom. vuonna- år 1993 vuonna - år 1993 1994
35400: Vuosi- Ar
35401: 1%
35402:
35403: 29 88 50 91 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
35404: - Finlands Akademis forskningsanslag. 66652157,70 39 610 780,45 59 27 041 377,25
35405: 29 88 50 92 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
35406: - Finlands Akademis forskningsanslag. 129 062 433,41 70 667 888,38 55 58 394 545,03
35407: 29 88 50 93 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
35408: - Finlands Akademis forskningsanslag. 143 475 000,00 0,00 0 143 475 000,00
35409: 29 88 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 34 802,20 14586,10 42 20 216,10
35410: 29 88 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
35411: 29 89 25 93 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
35412: nen - Utarbetande och anskaffning av
35413: vissa verk ........................ 1 630 000,00 874 979,06 54 755 020,94
35414: 29 90 53 93 Eräät avustukset - Vissa understöd ... 11 240 000,00 11 113 945,00 99 126 055,00
35415: 29 90 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 2 122 205,45 2 122 205,45 100 0,00
35416: 29 90 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 782 970,48 583 177,27 74 199 793,21
35417: 29 90 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
35418: 29 90 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 2 500 000,00 509 706,46 20 1 990 293,54
35419: 29 90 76 92 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-
35420: nen - Byggnadsarbetena på operahu-
35421: set ............................. 441 070,30 441 070,30 100 0,00
35422: 29 90 76 93 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-
35423: nen - Byggnadsarbetena på och inred-
35424: ning av operahuset ................ 125 450 000,00 124535118,19 99 914 881,81
35425: 29 92 21 92 Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoi-
35426: minta - Musei-, forsknings- och doku-
35427: mentationsverksamhet .............. 1 599 463,52 1 599 463,52 100 0,00
35428: 29 92 21 93 Museo-, tutkimus- ja dokumentointitoi-
35429: minta - Musei-, forsknings- och doku-
35430: mentationsverksamhet .............. 3 860 000,00 3 347 784,57 87 512 215,43
35431: 29 92 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35432: ventarier ......................... 1 599 871,14 998 376,96 62 601 494,18
35433: 29 92 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35434: ventarier ......................... 2 000 000,00 63 526,20 3 2 063 526,20
35435: 29 92 72 92 Museokokoelmien kartuttaminen -
35436: Utökning av museisamlingar ......... 956 935,50 956 935,50 100 0,00
35437: 29 92 72 93 Museokokoelmien kartuttaminen -
35438: Utökning av museisamlingar ......... 2 700 000,00 2187 755,20 81 512 244,80
35439: 29 92 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 2 000 000,00 1 949 881,32 97 50 118,68
35440: 29 93 21 93 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-
35441: not - Omkostnader för förvaltnings-
35442: nämnden för Sveaborg .............. 21 253 000,00 17 071 787,91 BO 4 181 212,09
35443: 29 93 29 93 Museoviraston muut kulutusmenot -
35444: Museiverkets övriga konsumtionsutgifter. 14 080 000,00 10 381 857,48 74 3 698 142,52
35445: 29 93 50 93 Rakennusten entistämisavustukset -
35446: Understöd för restaurering av byggna-
35447: der ............................. 18 380 000,00 17 670 949,95 96 709 050,05
35448: 29 93 75 93 Perusparannukset ja talonrakennukset
35449: - Grundförbättringar och husbyggen .. 10 300 000,00 5 971 687,28 58 4 328 312,72
35450: 29 95 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35451: ventarier ......................... 210 137,60 210 137,60 100 0,00
35452: 29 95 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35453: ventarier ......................... 500 000,00 51 371,70 10 448 628,30
35454: 29 98 25 92 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
35455: temationellt kulturellt samarbete ....... 13237031,06 13 237 031,06 100 0,00
35456: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35457: sivu
35458: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 199
35459: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35460: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
35461: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35462: Vuosi- Ar
35463: ~
35464:
35465:
35466: 29 98 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35467: ventarier ......................... 8 274,70 8274,70 100 0,00
35468: 29 98 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35469: ventarier ......................... 7 836,63 7 836,63 100 0,00
35470: 29 98 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1 851 039,59 1 851 039,59 100 0,00
35471: 29 98 75 91 Perusparannukset - Grundliga förbätt-
35472: ringar ........................... 1 369 292,20 1 369 292,20 100 0,00
35473: 29 98 75 92 Perusparannukset - Grundliga förbätt-
35474: ringar ........................... 4100 000,00 1 900 000,00 46 2 200 000,00
35475: 29 98 87 92 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
35476: fastigheter ....................... 360 000,00 360 000,00 100 0,00
35477: 29 99 25 92 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
35478: nen - Utarbetande och anskaffning av
35479: vissa verk ........................ 2 602167,08 2 602 167,08 100 0,00
35480: 29 99 51 90 Avustus työväen- ja seurantalojen kor-
35481: jaukseen - Understöd för reparation av
35482: Folkets Hus-byggnader och förenings-
35483: hus ............................. 458 423,00 458 423,00 100 0,00
35484: 29 99 51 91 Avustus työväen ja seurantalojen kor-
35485: jaukseen - Understöd för reparation av
35486: Folkets Hus-byggnader och förenings-
35487: hus ............................. 45 000,00 37 500,00 83 7 500,00
35488: 29 99 71 90 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
35489: Neuvostoliitosta- Anskaffning av forsk-
35490: nings- och undervisningsmateriel från
35491: Sovjetunionen .................... 11 469 972,57 11 469 972,57 100 0,00
35492: 29 99 71 91 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
35493: Neuvostoliitosta- Anskaffning av forsk-
35494: nings- och undervisningsmateriel från
35495: Sovjetunionen .................... 6 687 880,05 0,00 0 6 687 880,05
35496: 29 99 71 92 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
35497: Neuvostoliitosta- Anskaffning av forsk-
35498: nings- och undervisningsmateriel från
35499: Sovjetunionen .................... 2 753 625,56 0,00 0 2 753 625,56
35500: 30 01 21 93 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-
35501: menot - Jord- och skogsbruksministe-
35502: rietsomkostnader .................. 181 624 000,00 168 772 770,13 93 12 851 229,87
35503: 30 01 22 93 Maa- ja metsätalousministeriön tietopal-
35504: valukeskuksen toimintamenot - Jord-
35505: och skogsbruksministeriets information-
35506: stjänstcentralens omkostnader ........ 29 402 000,00 28 360 823,83 96 1 041 176,17
35507: 30 01 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35508: tionsutgifler ...................... 2 066 613,34 2 066 613,34 100 0,00
35509: 30 08 25 91 Maatalouslaskenta - Lantbruksräkning. 116 732,66 116 732,66 100 0,00
35510: 30 08 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35511: ventarier ......................... 0,50 0,50 100 0,00
35512: 30 08 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 2 143 738,50 222 551,63 10 1 921186,87
35513: 30 14 70 92 Kaluston hankinta -Anskaffning av in-
35514: ventarier ......................... 1 324,70 0,00 0 1 324,70
35515: 30 14 77 92 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar-
35516: beten ........................... 85 129,70 39 799,25 47 45 330,45
35517: 30 31 44 90 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
35518: ning för skördeskador............... 11 135 854,93 11 135 854,93 100 0,00
35519: 30 31 44 91 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
35520: ning för skördeskador. .............. 45 409 291,00 45 409 291,00 100 0,00
35521: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35522: sivu
35523: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 200
35524: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35525: Luku - Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
35526: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35527: Vuosi- År
35528: ~
35529:
35530:
35531: 30 31 44 92 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
35532: ning för skördeskador............... 50 000 000,00 50 000 000,00 100 0,00
35533: 30 31 44 93 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
35534: ning för skördeskador............... 50 000 000,00 20 356 289,67 41 29 643 710,33
35535: 30 31 49 90 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me-
35536: nekin edistäminen - Främjande av av-
35537: kastningen för trädgårdsprodukter och
35538: matpotatis ....................... 455 276,56 455 276,56 100 0,00
35539: 30 31 49 91 Puutarhatuotteiden ja ruokaperunan me-
35540: nekin edistäminen - Främjande av av-
35541: kastningen för trädgårdsprodukter och
35542: matpotatis ....................... 90 000,00 66 745,70 74 23 254,30
35543: 30 32 41 91 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
35544: not - Utgifter för balansering av lant-
35545: bruksproduklionen ................. 11 924,11 11 924,11 100 0,00
35546: 30 32 41 92 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
35547: not - Utgifter för balansering av lant-
35548: bruksproduktionen ................. 99 879 652,77 99 596 223,35 100 283 429,42
35549: 30 32 41 93 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
35550: no! - Utgifter för balansering av lant-
35551: bruksproduklionen ................. 640 000 000,00 608 535 067,51 95 31 464 932,49
35552: 30 33 45 90 Avustus turkistarhaajien korkokustan-
35553: nuksiin- Understöd för pälsdjursfarmar-
35554: nas räntekostnader ................ 4 748 914,38 4 748 914,38 100 0,00
35555: 30 33 47 90 Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki -
35556: Temporärtprisstöd för pälsskinn ....... 187 218,74 187 218,74 100 0,00
35557: 30 33 47 91 Turkisnahkojen väliaikainen hintatuki -
35558: Temporärtprisstöd för pälsskinn ....... 633 323,65 0,00 0 633 323,65
35559: 30 33 47 92 Maatalouden kohdennettujen vakautta-
35560: mislainojen korkoavustus - Ränteun-
35561: derstöd för lantbrukets riktade konsolide-
35562: ringslån ......................... 183 415 405,57 56 534 360,56 31 126 881 045,01
35563: 30 33 47 93 Maatalouden kohdennettujen vakautta-
35564: mislainojen korkoavustus - Ränteun-
35565: derstöd för lantbrukets riktade konsolide-
35566: ringslån ......................... 25 000 000,00 0,00 0 25 000 000,00
35567: 30 33 48 90 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunder-
35568: stöd för torrläggning ................ 405 310,62 405 310,62 100 0,00
35569: 30 33 48 91 Avustukset peruskuivatukseen - Siat-
35570: sunderstöd för torrläggning .......... 1 616 532,26 968 574,76 60 647 957,50
35571: 30 33 48 92 Avustukset peruskuivatukseen- Bidrag
35572: för grundtorrläggning ............... 3 057 256,60 828 229,00 27 2 229 027,60
35573: 30 33 48 93 Avustukset peruskuivatukseen- Bidrag
35574: för grundtorrläggning ............... 4 000 000,00 969 232,82 24 3 030 767,18
35575: 30 33 83 90 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg-
35576: ningsarbeten ..................... 49 439,94 49 439,94 100 0,00
35577: 30 33 83 91 Lainat peruskuivatukseen- Lån för torr-
35578: läggningsarbeten .................. 215178,86 132 839,90 62 82 338,96
35579: 30 33 83 92 Lainat peruskuivatukseen - Lån för
35580: grundtorrläggning .................. 2 242 208,87 627 493,77 28 1 614 715,10
35581: 30 33 83 93 Lainat peruskuivatukseen - Lån för
35582: grundtorrläggning .................. 4 000 000,00 1112 702,03 28 2 887 297,97
35583: 30 34 44 90 Kotimaisen energian käytön edistäminen
35584: - Främjande av användningen av in-
35585: hemsk energi ..................... 2 281 700,00 2 281 700,00 100 0,00
35586: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35587: sivu
35588: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 201
35589: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35590: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35591: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35592: Vuosi- År
35593: %
35594:
35595:
35596: 30 34 44 91 Kotimaisen energian käytön edistäminen
35597: - Främjande avanvändningen av in-
35598: hemsk energi .................... . 2 307 400,00 178 500,00 8 2128 900,00
35599: 30 34 46 92 Metsäma~ojen ja sienien varastoinnin tu-
35600: keminen- Understödjande av lagringen
35601: av skogsbär och svamp ............ . 114 094,00 114094,00 100 0,00
35602: 30 34 46 93 Metsäma~ojen ja sienien varastoinnin tu-
35603: keminen- Understödjande av lagringen
35604: av skogsbär och svamp ............ . 1 000 000,00 972413,00 97 27 587,00
35605: 30 34 48 91 Aggregaattiavustukset - Aggregatun-
35606: derstöd ......................... . 399 160,00 94 244,00 24 304 916,00
35607: 30 36 43 93 Porotalouden edistäminen- Främjande
35608: av renskötseln ................... . 11 200 000,00 11155000,00 100 45000,00
35609: 30 36 77 93 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
35610: tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
35611: nads- och iståndsättningsprojekt ..... . 2 500 000,00 874 935,75 35 1 625 064,25
35612: 30 37 23 90 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala-
35613: talouden kehittäminen - Regional pla-
35614: nering av fiskerihushållningen och ut-
35615: vecklande av fiskeri hushållningen ..... 8 684,53 8 684,53 100 0,00
35616: 30 37 23 91 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala-
35617: talouden kehittäminen - Regional pla-
35618: nering av fiskerihushållningen och ut-
35619: vecklande av fiskerihushållningen ..... 43 515,43 43 515,43 100 0,00
35620: 30 37 23 92 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala-
35621: talouden kehittäminen - Regional pla-
35622: nering av fiskerihushållningen och ut-
35623: vecklande av fiskerihushållningen ..... 750 766,18 443158,08 59 307 608,10
35624: 30 37 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35625: tionsutgilter ..................... . 729 385,92 729 385,92 100 0,00
35626: 30 37 45 91 Kalastusmatkailun kehittäminen - Ut-
35627: vecklande av fisketurismen ......... . 25 058,82 24 506,52 98 552,30
35628: 30 37 45 92 Kalastusmatkailun kehittäminen - Ut-
35629: vecklande av fisketurismen ......... . 411 500,07 330 233,30 80 81 266,77
35630: 30 37 46 91 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
35631: johdosta - Ersättningar tili löljd av in-
35632: skränkningen av laxfiske ........... . 117 355,76 116100,00 99 1 255,76
35633: 30 37 77 90 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
35634: tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
35635: nads- och iståndsättningsprojekt ..... . 8 590,94 8 590,94 100 0,00
35636: 30 37 77 91 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
35637: tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
35638: nads- ochiståndsättningsprojekt ...... . 659 662,76 562 707,79 85 96 954,97
35639: 30 37 77 92 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
35640: tushankkeet- Fiskeriekonomiska bygg-
35641: nads- och iståndsättningsprojekt ..... . 2 065 418,57 1 302 722,57 63 762 696,00
35642: 30 38 14 90 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja
35643: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravin-
35644: tolammikoiden kunnossapito - Under-
35645: håll av fiskodlingsanstaltemas dammom-
35646: råden och vattenförsörjningsarrange-
35647: mang samt naturdammar för fiskodling . 167 020,52 167 020,52 100 0,00
35648:
35649:
35650: 26 321232Q
35651: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35652: sivu
35653: 30 Pl. • Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 202
35654: Pl. • Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35655: Luku · Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
35656: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35657: Vuosi· År
35658: ~
35659:
35660:
35661: 30 38 14 91 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja
35662: vesitysjärjestelmien sekä luonnonravin-
35663: tolammikoiden kunnossapito - Under-
35664: håll av liskodlingsanstalternas dammom-
35665: råden och vattenlörsörjningsarrange-
35666: mang samt naturdammar lör liskodling . 197 578,30 55496,87 28 142 081,43
35667: 30 38 23 92 Valtion kalanviljelytoiminta - Statens Ii-
35668: skodlingsverksamhet ............... 2 724 380,37 ? 724 380,37 100 0,00
35669: 30 38 23 93 Valtion kalanviljelytoiminta - Statens Ii-
35670: skodlingsverksamhet ............... 11 898 000,00 8 383 530,94 70 3 514 469,06
35671: 30 38 24 90 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
35672: Kontraktsodling av värdefisk ......... 2 386173,43 2 386173,43 100 0,00
35673: 30 38 24 91 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
35674: Kontraktsodling awärdelisk .......... 6 162 245,32 4 209 944,11 68 1 952 301,21
35675: 30 38 24 92 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
35676: Kontraktsodling av värdelisk ......... 7 347 977,15 287 923,25 4 7 060 053,90
35677: 30 38 24 93 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta -
35678: Kontraktsodling av värdelisk ......... 7 350 000,00 8 713,40 0 7 341 286,60
35679: 30 38 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35680: tionsutgifter ...................... 2 625 961,02 2 625 961,02 100 0,00
35681: 30 38 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35682: tionsutgifter ...................... 12 100 000,00 8 674 517,76 72 3425482,24
35683: 30 38 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35684: ventarier ......................... 185192,20 185192,20 100 0,00
35685: 30 38 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35686: ventarier ......................... 545 973,25 545 973,25 100 0,00
35687: 30 38 70 93 Kaluston hankinta - Anskallning av in-
35688: ventarier ......................... 3 600 000,00 2 906 372,07 81 693 627,93
35689: 30 38 74 90 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
35690: Byggnadsarbeten på liskodlingsanstal-
35691: ter ............................. 1 909112,89 1 909112,89 100 0,00
35692: 30 38 74 91 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
35693: Byggnadsarbeten på liskodlingsanstal-
35694: ter ............................. 2 066441,30 225 878,09 11 1 840 563,21
35695: 30 38 74 92 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
35696: Byggnadsarbeten på liskodlingsanstal-
35697: ter ............................. 2 584 544,46 1 993 474,91 77 591 069,55
35698: 30 38 74 93 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
35699: Byggnadsarbeten på liskodlingsanstal-
35700: ter ............................. 14 300 000,00 8 424 323,73 59 5875676,27
35701: 30 38 75 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 997 290,58 997 290,58 100 0,00
35702: 30 38 75 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 991 742,61 947 345,55 96 44 397,06
35703: 30 38 75 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 7 000 000,00 4 288278,85 61 2 711 721,15
35704: 30 38 87 93 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistö! -
35705: Jordområden, byggnader och tastighe-
35706: ter ............................. 14 500 000,00 3 000000,00 21 11 500 000,00
35707: 30 40 14 90 Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
35708: drag ............................ 20 939,24 20 939,24 100 0,00
35709: 30 40 14 91 Vesistöjen hoito - Skötsel av vatten-
35710: drag ............................ 533 732,08 377 751,94 71 155 980,14
35711: 30 40 15 90 Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
35712: rättsliga skyldigheter ............... 41 239,86 41 239,86 100 0,00
35713: 30 40 15 91 Vesioikeudelliset velvoitteet - Vatten-
35714: rättsliga skyldigheter ............... 793 642,02 504 811,58 64 288 830,44
35715: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35716: sivu
35717: 30PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 203
35718: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35719: Luku - Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
35720: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35721: Vuosi- År
35722: Ok
35723:
35724: 30 40 22 92 Vesivarojen käytön ja hoidon menot -
35725: Utgifter för användning och skötsel av
35726: vattentillgångar. ................... 5 647 992,77 5 647 992,77 100 0,00
35727: 30 40 31 90 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
35728: menpiteisiin - Understöd för samhälle-
35729: nas vatten- och avloppsåtgärder ...... 344 760,00 344 760,00 100 0,00
35730: 30 40 31 91 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
35731: menpiteisiin - Understöd för samhälle-
35732: nas vatten- och avloppsåtgärder ...... 3144 252,00 2 195 317,00 70 948 935,00
35733: 30 40 31 92 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
35734: menpiteisiin - Understöd för samhälle-
35735: nas vatten- och avloppsåtgärder ...... 19 049 910,00 15 806 620,00 83 3243 290,00
35736: 30 40 77 90 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
35737: rags- och vattenvårdsarbeten ......... 1 976 266,11 1 976 266,11 100 0,00
35738: 30 40 77 91 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
35739: rags- och vattenvårdsarbeten ......... 1 549 512,50 1 006 866,51 65 542 645,99
35740: 30 40 77 92 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
35741: rags- och vattenvårdsarbeten ......... 48 732 978,44 29 650 237,47 61 19082740,97
35742: 30 50 43 90 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä
35743: aiheutuvat korvaukset - Ersättningar
35744: som föranleds av gamla flottledsarbeten i
35745: ljo älvs vattendrag ................. 785126,29 785126,29 100 0,00
35746: 30 58 44 92 Valtionapu metsänparannustöihin -
35747: Statsunderstöd för skogsförbättringsar-
35748: beten ........................... 132 588,69 132 588,69 100 0,00
35749: 30 58 83 92 Metsänparannuslainat - Skogsförbät-
35750: tringslån ......................... 1 787 861,28 1 787 861,28 100 0,00
35751: 30 60 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 43 930 779,66 43 930 779,66 100 0,00
35752: 30 60 28 90 Maksullinen palvelutoiminta - Avgifts-
35753: belagd service .................... 29 636,25 29 636,25 100 0,00
35754: 30 60 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35755: ventarier ......................... 5 580,86 5580,86 100 0,00
35756: 30 65 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 14 235 000,00 12 274 098,76 86 1 960 901,24
35757: 30 65 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35758: ventarier ......................... 135 311,78 135311,78 100 0,00
35759: 30 65 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35760: ventarier ......................... 990 067,45 990 067,45 100 0,00
35761: 30 65 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 1 246 865,10 1 246 865,10 100 0,00
35762: 30 65 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 6 790 000,00 837 438,20 12 5 952 561,80
35763: 30 70 24 92 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling-
35764: sverksamhet. ..................... 1 883 659,54 1 883 659,54 100 0,00
35765: 30 70 24 93 Kasvinjalostustoiminta - Växtförädling-
35766: sverksamhet. ..................... 3 550 000,00 1 816 425,00 51 1 733 575,00
35767: 30 70 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35768: tionsutgifter ...................... 7 393 412,04 7 393412,04 100 0,00
35769: 30 70 29 93 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35770: tionsutgifter ...................... 38 670 000,00 29 899 228,45 77 8 770 771,55
35771: 30 70 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35772: ventarier ......................... 44 250,10 44 250,10 100 0,00
35773: 30 70 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35774: ventarier ......................... 567 784,95 207 991,56 37 359 793,39
35775: 30 70 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35776: ventarier ......................... 1 637 597,77 1278729,17 78 358 868,60
35777: 30 70 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35778: ventarier ......................... 5 400 000,00 3 706 912,22 69 1 693 087,78
35779: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35780: sivu
35781: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 204
35782: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35783: Luku • Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35784: Mom. · Mom. vuonna • år 1993 vuonna · år 1993 1994
35785: Vuosi· Ar
35786: ~
35787:
35788:
35789: 30 70 74 90 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 849 938,45 849 938,45 100 0,00
35790: 30 70 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 73173,56 18 954,80 26 54 218,76
35791: 30 70 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 200000,00 100 000,00 50 100 000,00
35792: 30 70 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 10 000 000,00 1 094 571,72 11 8 905 428,28
35793: 30 70 77 90 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
35794: vattenbyggnadsarbeten ............. 4 919,65 4 919,65 100 0,00
35795: 30 70 77 91 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
35796: vattenbyggnadsarbeten ............. 409 900,07 186 386,14 45 223 513,93
35797: 30 70 77 92 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
35798: vattenbyggnadsarbeten ............. 585 350,26 183 500,24 31 401 850,02
35799: 30 70 77 93 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
35800: vattenbyggnadsarbeten ............. 200 000,00 23142,56 12 176 857,44
35801: 30 70 87 91 Maa-alueet- Jordområden .......... 150 000,00 56 500,00 38 93 500,00
35802: 30 72 70 91 Kaluston hankinta - Anskaflning av in-
35803: ventarier ......................... 36,00 36,00 100 0,00
35804: 30 76 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 168 550 000,00 153 030 349,27 91 15519650,73
35805: 30 76 24 92 Tutkimus- ja metsätalousmenot - Ali-
35806: männa utgilter för forskningen och
35807: skogsbruksutgifter ................. 9 542 438,05 9 542 438,05 100 0,00
35808: 30 76 70 91 Kaluston hankinta - Anskallning av in-
35809: ventarier ......................... 289 947,83 229 092,54 79 60 855,29
35810: 30 76 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35811: ventarier ......................... 3 909179,50 3 524 104,03 90 385 075,47
35812: 30 76 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1184411,96 762 482,12 64 421 929,84
35813: 30 76 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 11 895 627,80 9 772 834,76 82 2 122 793,04
35814: 30 76 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 15 040 000,00 5140379,64 34 9 899 620,36
35815: 30 76 77 90 Metsien perusparannukset - Grundför-
35816: bättring av skog ................... 82 693,72 82 693,72 100 0,00
35817: 30 76 77 91 Metsien perusparannukset - Grundför-
35818: bättring av skog ................... 30 811,98 30 811,98 100 0,00
35819: 30 76 77 92 Metsien perusparannukset - Grundför-
35820: bättring av skog ................... 388 053,46 374 594,60 97 13 458,86
35821: 30 76 77 93 Metsien perusparannukset - Grundför-
35822: bättring av skog ................... 1 900 000,00 1 352 234,32 71 547 765,68
35823: 30 76 87 91 Maan hankkiminen- Markförvärv ..... 385 853,42 385 853,42 100 0,00
35824: 30 76 87 92 Maan hankkiminen- Markförvärv ..... 500 000,00 89 186,58 18 410 813,42
35825: 30 76 87 93 Maan hankkiminen- Markförvärv ..... 500 000,00 820,00 0 500 820,00
35826: 30 83 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 28 861 000,00 25 383 632,79 88 3477 367,21
35827: 30 84 70 90 Kaluston hankinta -Anskaffning av in-
35828: ventarier ......................... 547 087,70 547 087,70 100 0,00
35829: 30 84 70 91 Kaluston hankinta - Anskallning av in-
35830: ventarier ......................... 961 693,10 493 739,60 51 467 953,50
35831: 30 84 70 92 Kaluston hankinta - Anskallning av in-
35832: ventarier ......................... 2 355 308,00 164314,20 7 2190 993,80
35833: 30 84 70 93 Kaluston hankinta - Anskaflning av in-
35834: ventarier ......................... 2 100 000,00 920 223,00 44 1179 777,00
35835: 30 84 74 90 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 401 857,00 401 857,00 100 0,00
35836: 30 84 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 3 949 700,22 2 289 567,71 58 1 660 132,51
35837: 30 84 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 9 800 000,00 484156,38 5 9 315 843,62
35838: 30 85 22 93 Vesivarojen käytön ja hoidon menot -
35839: Utgilter för användning och skötsel av
35840: vattentillgångar .................... 15 750 000,00 9 672 183,26 61 6 077 816,74
35841: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35842: sivu
35843: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 205
35844: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35845: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
35846: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
35847: Vuosi- År
35848: Ok
35849:
35850: 30 85 31 93 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
35851: menpiteisiin - Understöd för samhälle-
35852: nas vatten- och avloppsåtgärder ...... 89 000 000,00 29 452 369,00 33 59 547 631 ,00
35853: 30 85 77 93 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
35854: rags- och vattenvårdsarbeten ......... 128 500 000,00 65 809 257,90 51 62 690 742,10
35855: 30 86 83 93 Metsänparannuslainat - Skogsförbät-
35856: tringslån ......................... 100 000 000,00 78 419 984,35 78 21 580 015,65
35857: 30 87 21 93 Toimintamenot- Omkostnader. ...... 394 420 000,00 350 918112,23 89 43 501 887,77
35858: 30 95 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35859: ventarier ......................... 4 938 253,18 4 938253,18 100 0,00
35860: 30 95 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 318451,20 318451,20 100 0,00
35861: 30 95 77 92 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
35862: vattenbyggnader .................. 3 071 959,62 3 071 959,62 100 0,00
35863: 30 95 78 92 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flott-
35864: ledsarbeten ...................... 1190 063,96 1190 063,96 100 0,00
35865: 30 95 87 92 Maan hankkiminen- lnköp av mark ... 15 512 999,87 15 512 999,87 100 0,00
35866: 30 98 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35867: ventarier ......................... 43 774,30 43 774,30 100 0,00
35868: 30 98 70 92 Kaluston hankinta - Anskaftning av in-
35869: ventarier ......................... 404 393,11 324 938,81 80 79 454,30
35870: 30 98 77 90 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
35871: vattenbyggnadsarbeten ............. 175 000,00 175 000,00 100 0,00
35872: 30 99 24 90 Happamoitumistutkimus - Undersök-
35873: ning av försurningen ............... 11173,41 11173,41 100 0,00
35874: 30 99 27 90 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
35875: ning ............................ 241 617,76 241 617,76 100 0,00
35876: 30 99 27 91 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
35877: ning ............................ 1 033148,77 516 899,43 50 516 249,34
35878: 30 99 27 92 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
35879: ning ............................ 7 392 970,96 5 723 932,28 77 1 669 038,68
35880: 30 99 27 93 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
35881: ning ............................ 29 500 000,00 22 048 149,24 75 7 451 850,76
35882: 30 99 43 91 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä
35883: aiheutuvat korvaukset - Ersättningar
35884: som föranleds av gamla flottledsarbeten i
35885: ljo älvs vatte ndrag ................. 500 000,00 500 000,00 100 0,00
35886: 30 99 44 92 Eräät yhteistyöhankkeet- Vissa samar-
35887: betsprojekt ....................... 5 067 625,56 1 461104,77 29 3 606 520,79
35888: 30 99 44 93 Eräät yhteistyöhankkeet- Vissa samar-
35889: betsprojekt ....................... 33 400 000,00 24 780 500,70 74 8 619 499,30
35890: 30 99 48 93 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
35891: vahinkojen korvaaminen - Ersättande
35892: av skador som förorsakats av exceptio-
35893: nella översvämningar .............. 5 000 000,00 849 448,00 17 4150 552,00
35894: 31 01 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 43 350 000,00 39 656 033,82 91 3 693 966,18
35895: 31 24 21 92 Yleisten teiden perustienpito - Basväg-
35896: hållning av allmänna vägar .......... 358 830 345,99 358 830 345,99 100 0,00
35897: 31 24 21 93 Yleisten teiden perustienpito - Basväg-
35898: hållning av allmänna vägar .......... 3 788 610 000,00 3 352 743 920,12 88 435 866 079,88
35899: 31 24 51 90 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
35900: - Statsunderstöd för byggande av en-
35901: skilda vägar ...................... 188 328,00 188 328,00 100 0,00
35902: 31 24 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 174 864,43 174864,43 100 0,00
35903: 31 24 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 2162 969,56 1 529 051,35 71 633 918,21
35904: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35905: sivu
35906: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 206
35907: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35908: Luku- Kap. Stätt tili förfogande Använtlindraget Tili är
35909: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
35910: Vuosi- År
35911: cy;-
35912:
35913:
35914: 31 24 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 10267816,19 8 355 656,60 81 1 912 159,59
35915: 31 24 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 29 000 000,00 23 598 382,39 81 5 401 617,61
35916: 31 24 77 92 Tieverkon kehittäminen - Utvecklande
35917: av vägnätet ...................... 305 920 585,50 305 920 585,50 100 0,00
35918: 31 24 77 93 Tieverkon kehittäminen - Utvecklande
35919: av vägnätet ...................... 1 584 000 000,00 1 145 525 129,03 72 438 474 870,97
35920: 31 25 34 92 Valtionapu katujen rakentamiseen -
35921: Statsbidrag för anläggande av gator ... 1 867 450,00 1 825 692,00 98 41 758,00
35922: 31 25 51 91 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
35923: - Statsunderstöd för byggande av en-
35924: skilda vägar ...................... 1 268 682,27 1 061 447,27 84 207 235,00
35925: 31 25 51 92 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
35926: - Statsunderstöd för byggande av en-
35927: skilda vägar ...................... 7 399 369,60 6 063 431,00 82 1 335 938,60
35928: 31 25 51 93 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen
35929: - Statsunderstöd tör byggande av en-
35930: skilda vägar ...................... 50 000 000,00 22 148 902,40 44 27 851 097,60
35931: 31 30 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 101 356 397,67 101 356 397,67 100 0,00
35932: 31 30 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 551 693 000,00 454 225 300,93 82 97 467 699,07
35933: 31 30 70 90 Kaluston hankinta- Anskaffning av ma-
35934: teriel. ........................... 3 663 227,94 3 663 227,94 100 0,00
35935: 31 30 70 91 Kaluston hankinta- Anskaffning av ma-
35936: teriel. ........................... 3 225 701,88 3107701,88 96 118 000,00
35937: 31 30 70 92 Kaluston hankinta -Anskaffning av ma-
35938: teriel ............................ 21 778 598,1 0 20 856 235,12 96 922 362,98
35939: 31 30 70 93 Kaluston hankinta- Anskaffning av ma-
35940: teriel. ........................... 55 900 000,00 36 370 255,62 65 19 529 744,38
35941: 31 30 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1 012 855,91 1 012 855,91 100 0,00
35942: 31 30 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1 912 845,03 1 912 845,03 100 0,00
35943: 31 30 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 2 865 965,80 2 831 003,25 99 34 962,55
35944: 31 30 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 9 700 000,00 9101 225,87 94 598 774,13
35945: 31 30 77 90 Väylätyöt- Farledsarbeten .......... 1 288 295,77 1 288 295,77 100 0,00
35946: 31 30 77 91 Väylätyöt- Farledsarbeten .......... 5 907 540,27 4811541,32 81 1 095 998,95
35947: 31 30 77 92 Väylätyöt- Farledsarbeten .......... 17 806 618,15 12 900 749,92 72 4 905 868,23
35948: 31 30 77 93 Väylätyöt- Farledsarbeten .......... 33 200 000,00 15 018 685,95 45 18181 314,05
35949: 31 30 78 91 Keitele-Päijänne kanava - Keitele-Päi-
35950: jännekanalen ..................... 6 557 091,59 6 557091,59 100 0,00
35951: 31 30 78 92 Keitele-Päijänne kanava - Keitele-Päi-
35952: jännekanalen ..................... 38 697 725,20 38 106 616,51 98 591108,69
35953: 31 30 78 93 Keiteleen-Päijänteen kanava - Keitele-
35954: Päijännekanalen ................... 62 487 000,00 45 283 010,18 72 17 203 989,82
35955: 31 30 87 91 Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
35956: skaffning av mark- och vattenområden . 341 558,19 116 525,79 34 225 032,40
35957: 31 30 87 92 Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
35958: skaffning av mark- och vattenområden . 400 000,00 238444,61 60 161 555,39
35959: 31 30 87 93 Maa- ja vesialueiden hankinta - An-
35960: skaffning av mark- och vattenområden . 400000,00 3 600,00 396 400,00
35961: 31 31 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 32 500 000,00 29 520 332,03 91 2 979 667,97
35962: 31 31 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35963: tionsutgifter ...................... 2 784 026,58 2 784 026,58 100 0,00
35964: 31 31 70 91 Kaluston hankinta - Anskattning av in-
35965: ventarier ......................... 710 940,57 603 537,28 85 107 403,29
35966: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
35967: sivu
35968: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 207
35969: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35970: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili är
35971: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
35972: Vuosi- År
35973: Ok
35974:
35975: 31 31 70 92 Kaluston hankinta -Anskaffning av in-
35976: ventarier ......................... 580 100,00 333173,30 57 246 926,70
35977: 31 31 72 91 Alusten peruskorjaukset- Grundliga re-
35978: parationer av fartyg ................ 982 385,70 0,00 0 982 385,70
35979: 31 32 30 90 Piensatamien rakentamisen valtionapu
35980: - Statsbidrag för byggande av småham-
35981: nar ............................. 183 706,75 183 706,75 100 0,00
35982: 31 32 30 91 Piensatamien rakentamisenvaltionapu
35983: - Statsbidrag för byggande av småham-
35984: nar ............................. 685 338,31 389 493,65 57 295 844,66
35985: 31 32 30 92 Piensatamien rakentamisen valtionapu
35986: - Statsbidrag för byggande av småham-
35987: nar ............................. 1 750 388,90 1 053139,25 60 697 249,65
35988: 31 32 30 93 Piensatamien rakentaminen - Byggan-
35989: de av småhamnar ................. 11 000 000,00 4 297 634,79 39 6 702 365,21
35990: 31 40 50 90 Valtionavut ajoharjoitteluratojen rakenta-
35991: miseksi - Statsbidrag för byggande av
35992: övningsbanor ..................... 650 000,00 650 000,00 100 0,00
35993: 31 50 21 93 Toimintamenot - Omkostnader. ...... 174 620 000,00 156 705 407,50 90 17 914 592,50
35994: 31 50 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
35995: tionsutgifter ...................... 7 574 547,02 7 574 547,02 100 0,00
35996: 31 50 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
35997: ventarier ......................... 36 457,73 36 457,73 100 0,00
35998: 31 50 70 91 Kaluston hankinta - Anskaflning av in-
35999: ventarier ......................... 235 939,06 235 939,06 100 0,00
36000: 31 50 70 92 Kaluston hankinta - Anskalfning av in-
36001: ventarier ......................... 3412 321,83 3 231 893,67 95 180428,16
36002: 31 52 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 11167491,76 11 167 491,76 100 0,00
36003: 31 52 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 56 927 000,00 41 319 274,39 73 15 607 725,61
36004: 31 52 70 91 Kaluston hankinta - Anskaflningav in-
36005: ventarier ......................... 4 465 361,15 3 989 746,92 89 475 614,23
36006: 31 55 52 92 Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
36007: kustannuksiin Suur-Tukholman alueella
36008: - Statsunderstöd för kostnaderna för
36009: förmedling av TV-program tili Stor-Stock-
36010: holms område .................... 1090521,77 1090521,77 100 0,00
36011: 31 55 52 93 Valtionapu televisio-ohjelmien välitys-
36012: kustannuksiin Suur-Tukholman alueella
36013: - Statsunderstöd för kostnaderna för
36014: förmedling av TV-program tili Stor-Stock-
36015: holms område .................... 4 800 000,00 3 058 397,89 64 1 741 602,11
36016: 31 55 53 90 Vammaisten tiedonsaannin tuki - Stöd
36017: för handikappades tillgång tili informa-
36018: tien ............................. 156 605,20 156 605,20 100 0,00
36019: 31 55 53 93 Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunu-
36020: pyyn lähetysaseman rakentamiseen -
36021: Statsunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för
36022: byggande av Kronoby sändarstation ... 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00
36023: 31 55 58 93 Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjeste-
36024: lyistä - Ersättning för kommunikation-
36025: sarrangemang för undantagsförhållan-
36026: den ............................. 15100 000,00 2 301 884,00 15 12 798116,00
36027: 31 57 30 91 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
36028: seen ja säilyttämiseen - Statsunderstöd
36029: för utvecklande och bevarande av koi-
36030: lektivtrafiken ...................... 6 829 644,23 6 625 339,23 97 204 305,00
36031: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36032: sivu
36033: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 208
36034: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36035: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använtfmdraget Tili år
36036: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36037: Vuosi- År
36038: ~
36039:
36040:
36041: 31 57 34 91 Valtionavustus pääkaupunkiseudun met-
36042: rojärjestelmän suunnitteluun - Statsun-
36043: derstöd för planering av metrosystemet i
36044: huvudstadsregionen ................ 8 000000,00 0,00 0 8 000 000,00
36045: 31 57 34 93 Valtionapu pääkaupunkiseudun metro-
36046: jä~estelmän suunnitteluun ja ra- kenta-
36047: miseen - Statsbidrag för planerig och
36048: byggande av metrosystemet i huvuds-
36049: regionen ......................... 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
36050: 31 57 61 92 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
36051: jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi-
36052: seen - Statsbidrag och ersättning för
36053: utvecklande och bevarande av kollektiv-
36054: trafiksystemet. .................... 37 802 699,99 37 802 699,99 100 0,00
36055: 31 57 61 93 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
36056: jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi-
36057: seen - Statsbidrag och ersättning för
36058: utvecklande och bevarande av kollektiv-
36059: trafiksystemet. .................... 523 000 000,00 470 676 780,42 90 52 323 219,58
36060: 31 58 30 90 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämi-
36061: seen ja säilyttämiseen - Statsunderstöd
36062: för utvecklande ovh bevarande av koi-
36063: lektivtrafiken ...................... 8 336,31 8 336,31 100 0,00
36064: 31 58 31 93 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
36065: - Statsunderstöd för avlägsnande av
36066: plankorsningar .................... 10 000 000,00 4 430 000,00 44 5 570 000,00
36067: 31 58 33 93 Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
36068: tuki - Räntestöd för byggande av Tah-
36069: koluotobanan ..................... 150 000,00 0,00 0 150 000,00
36070: 31 58 34 90 Valtionavustus pääkaupunkiseudun met-
36071: rojärjestelmän suunnitteluun - Statsun-
36072: derstöd för planering av metrosystemet i
36073: huvudstadsregionen ................ 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00
36074: 31 58 62 91 Valtionrautateiden radanpito - Stats-
36075: järnvägamas banhållning ............ 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
36076: 31 58 62 92 Valtionrautateiden radanpito - Stats-
36077: järnvägarnas banhållning ............ 82,27 82,27 100 0,00
36078: 31 58 62 93 Valtionrautateiden radanpito - Stats-
36079: järnvägarnas banhållning ............ 1 819 000 000,00 1 718 999 917,73 95 100 000 000,00
36080: 31 85 88 92 Finnair Oy:n osakepääoman korottami-
36081: nen - Höjning av aktiekapitalet i Finnair
36082: Oy ............................. 80 000 000,00 78 001130,00 98 1 998 870,00
36083: 31 85 88 93 Finnair OY:n osakepääoman korottami-
36084: nen - Höjning av aktiekapitalet i Finnair
36085: Oy ............................. 100 000 000,00 0,00 0 100 000 000,00
36086: 31 92 71 90 lntegroitu lennonvarmistusjä~estelmä -
36087: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ....... 1 728544,50 1 728 544,50 100 0,00
36088: 31 92 71 91 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä -
36089: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ....... 20 000 000,00 20 000 000,00 100 0,00
36090: 31 92 71 92 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä -
36091: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ....... 29 928 148,64 29 446 472,09 98 481 676,55
36092: 31 92 71 93 lntegroitu lennonvarmistusjärjestelmä -
36093: lntegrerat flygtrafiktjänstsystem ....... 35 000 000,00 3 795 438,24 11 31 204 561 ,76
36094: 31 92 88 93 llmailulaitoksen peruspääoman korotus
36095: - Höjning av Luftfartsverkets grundkapi-
36096: tai. ............................. 120 000 000,00 60 000 000,00 50 60 000 000,00
36097: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36098: sivu
36099: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 209
36100: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36101: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
36102: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36103: Vuosi- Ar
36104: ~
36105:
36106:
36107: 31 99 22 90 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
36108: och planering ..................... 189140,74 189140,74 100 0,00
36109: 31 99 22 91 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
36110: och planering ..................... 75 000,00 75 000,00 100 0,00
36111: 31 99 22 92 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
36112: och planering ..................... 6150 564,89 5 660 564,89 92 490 000,00
36113: 31 99 22 93 Tutkimus ja suunnittelu- Undersökning
36114: och planering ..................... 13 000 000,00 7 256 086,30 56 5 743 913,70
36115: 31 99 31 92 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen
36116: - Statsunderstöd för avlägsnande av
36117: plankorsningar .................... 2 320 000,00 2 320 000,00 100 0,00
36118: 31 99 33 92 Tahkoluodon radan rakentamisen korko-
36119: tuki - Räntestöd för byggande av Tah-
36120: koluotobanan ..................... 171 511,74 169 756,30 99 1 755,44
36121: 31 99 45 92 Itä- ja Keski-Euroopan liik~nnealan avus-
36122: Iaminen- Understöd tili Osteuropas tra-
36123: fikbransch ........................ 2 430054,07 2 430054,07 100 0,00
36124: 31 99 45 93 Itä- ja Keski-Euroopan liik~rnealan avus-
36125: Iaminen - Understöd tili Ost- och Cent-
36126: raleu ropas trafikbransch ............. 9 600 000,00 5157 684,96 54 4442 315,04
36127: 32 01 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 94 138 000,00 83 331 346,28 89 10 806 653,72
36128: 32 01 22 91 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
36129: minta - Tili näringspolitikenansluten
36130: forskningsverksamhet. .............. 740821,57 136604,68 18 604216,89
36131: 32 01 22 92 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
36132: minta - Tili näringspolitikenansluten
36133: forskningsverksamhet. .............. 4 099204,63 2 454 082,34 60 1 645122,29
36134: 32 01 22 93 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
36135: minta - Tili näringspolitiken ansluten
36136: forskningsverksamhet. .............. 10 000 000,00 4 004 779,13 40 5 995 220,87
36137: 32 01 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
36138: tionsutgifter ...................... 6 039 065,28 6 039 065,28 100 0,00
36139: 32 02 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 2 960130,24 2 960130,24 100 0,00
36140: 32 02 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 47 826 000,00 42 550 036,43 89 5 275 963,57
36141: 32 27 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 3 788324,40 3 788 324,40 100 0,00
36142: 32 27 21 93 Toimintamenot- Omkostnader. ...... 23 300 000,00 17 469 627,51 75 5 830 372,49
36143: 32 28 21 93 Toimintamenot- Omkostnader. ...... 5 403 000,00 4 441 071,66 82 961 928,34
36144: 32 29 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 15 572 000,00 14 544 442,09 93 1 027 557,91
36145: 32 30 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 1 689 620,00 1 689 620,00 100 0,00
36146: 32 30 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 10 320 000,00 7 476 885,42 72 2 843 114,58
36147: 32 31 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 655 264,41 655 264,41 100 0,00
36148: 32 31 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 7 400 000,00 6031 888,37 82 1 368111,63
36149: 32 32 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 7 980 271,22 7 980271,22 100 0,00
36150: 32 32 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 107 941 000,00 95 626 587,87 89 12 314 412,13
36151: 32 33 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 1 969 358,75 1 969 358,75 100 0,00
36152: 32 33 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 10 818 000,00 7 677 377,47 71 3140 622,53
36153: 32 38 21 92 Toimintamenot- Omkostnader ....... 889 948,38 889 948,38 100 0,00
36154: 32 38 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 7 645 000,00 6036844,33 79 1 608 155,67
36155: 32 38 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36156: ventarier ......................... 39435,20 10 459,89 27 28 975,31
36157: 32 39 21 92 Toimintamenot- Omkostnader. ...... 6 369 021,73 6 369 021,73 100 0,00
36158: 32 39 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 72 000 000,00 59125419,52 82 12 874 580,48
36159: 27 321232Q
36160: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36161: sivu
36162: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 210
36163: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36164: Luku - Kap. Stått tili förtogande Använt/indraget Tili år
36165: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36166: Vuosi- År
36167: ~
36168:
36169:
36170: 32 39 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36171: ventarier. ........................ 4091,77 4091,77 100 0,00
36172: 32 39 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36173: ventarier ......................... 308 966,91 279496,95 90 29 469,96
36174: 32 40 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 183 930 000,00 175 892 953,99 96 8 037 046,01
36175: 32 40 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
36176: tionsutgifter ...................... 5 613136,32 5 613136,32 100 0,00
36177: 32 40 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36178: ventarier ......................... 368 942,38 368 942,38 100 0,00
36179: 32 40 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36180: ventarier ......................... 352 812,00 329 910,46 94 22 901,54
36181: 32 40 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36182: ventarier ......................... 3 223 643,87 3145294,97 98 78 348,90
36183: 32 40 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 217102,34 0,00 0 217 102,34
36184: 32 42 21 92 Toimintamenot- Omkostnader ....... 57 701 052,44 57 701 052,44 100 0,00
36185: 32 42 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 887 200 000,00 817 034 498,35 92 67 715 652,15
36186: 32 42 74 90 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 2 658 220,76 2 658 220,76 100 0,00
36187: 32 42 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 4418758,35 1 254687,00 28 3 164 071,35
36188: 32 42 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 33 822 348,51 33 710 785,27 100 111 563,24
36189: 32 42 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 41 400 000,00 13 778119,02 33 27 621 880,98
36190: 32 42 88 92 Toimitilojen ostaminen - Köp av lokali-
36191: teter ............................ 391 669,75 391 669,75 100 0,00
36192: 32 42 88 93 Toimitilojen ostaminen- Köp av lokali-
36193: teter ............................ 1 700 000,00 1 697 400,25 100 2 599,75
36194: 32 44 21 90 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning-
36195: sundersökningar ................... 5 505 993,55 5 505 993,55 100 0,00
36196: 32 44 21 91 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning-
36197: sundersökningar ................... 43 386138,15 34 000 098,05 78 9 386 040,10
36198: 32 44 21 92 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättning-
36199: sundersökningar. .................. 185 588 035,36 136 917 918,51 74 48 670 116,85
36200: 32 44 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 61 458 000,00 50 434 672,46 82 11 023 327,54
36201: 32 44 22 90 Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk-
36202: ning ............................ 65 061,11 65 061,11 100 0,00
36203: 32 44 22 91 Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk-
36204: ning ............................ 7136831,25 5 550 647,11 78 1 586184,14
36205: 32 44 22 92 Avaruustutkimustoiminta - Rymdforsk-
36206: ning ............................ 24 423 603,13 12 309 575,76 50 12 114 027,37
36207: 32 44 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
36208: tionsutgifter ...................... 5 765 408,39 5 765408,39 100 0,00
36209: 32 44 40 90 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
36210: tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
36211: dustrins forsknings- och produktutveck-
36212: lingsverksamhet ................... 37 683 683,30 37 683 683,30 100 0,00
36213: 32 44 40 91 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
36214: tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
36215: dustrins forsknings- och produktutveck-
36216: lingsverksamhet. .................. 114 606 771,00 66 203 548,00 58 48 403 223,00
36217: 32 44 40 92 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo-
36218: tekehitystoimintaan - Understöd tili in-
36219: dustrins forsknings- och produktutveck-
36220: lingsverksamhet. .................. 259 871 309,00 156 873 757,00 60 102 997 552,00
36221: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36222: sivu
36223: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 211
36224: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36225: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
36226: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36227: Vuosi- År
36228: or-
36229: 32 44 42 90 Avustukset teknologia- ja tietotekniikka-
36230: keskuksille sekä paikallisiin teknologia-
36231: hankkeisiin - Understöd tili teknologi-
36232: och datateknikcentralerna samt tilllokala
36233: teknologiprojekt ................... 1 832868,28 1 832 868,28 100 0,00
36234: 32 44 42 91 Avustukset alueellisen ja paikallisen tek-
36235: nologiatoiminnan edistämiseen - Un-
36236: derstöd för främjande av den regionala
36237: och lokala teknologiverksamheten ..... 2 236 010,00 1 562 214,00 70 673 796,00
36238: 32 44 42 92 Avustukset alueellisen teknologiatoimin-
36239: nan edistämiseen - Understöd tili främ-
36240: jande av regional teknologiverksamhet . 17 301 263,00 9 952 318,00 58 7 348 945,00
36241: 32 44 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36242: ventarier ......................... 613 064,50 307 000,00 50 306 064,50
36243: 32 44 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36244: ventarier ......................... 500000,00 0,00 0 500 000,00
36245: 32 44 83 90 Teollisuuden tuotekehityslainat- lndu-
36246: strins produktutvecklingslån .......... 51 575 600,00 51 575 600,00 100 0,00
36247: 32 44 83 91 Teollisuuden tuotekehityslainat- lndu-
36248: strins produktutvecklingslån .......... 87 727 300,00 31 972 750,00 36 55 754 550,00
36249: 32 44 83 92 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndu-
36250: strins produktutvecklingslån .......... 174 633 500,00 61 655 000,00 35 112 978 500,00
36251: 32 46 21 90 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki-
36252: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikes-
36253: handeln ansluten forskningsverksamhet. 51 555,08 51 555,08 100 0,00
36254: 32 46 22 90 Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
36255: teistyö - lntemationellt tekniskt-ekono-
36256: miskt samarbete ................... 1 008 936,01 1 008 936,01 100 0,00
36257: 32 46 22 91 Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
36258: teistyö (30 henk., 1.6.90 lukien 28 henk.)
36259: - lnternationellt tekniskt-ekonomiskt
36260: samarbete ....................... 2 561 532,96 1 414125,46 55 1147 407,50
36261: 32 46 22 92 Kansainvälinen teknistaloudellinen yh-
36262: teistyö - lnternationellt tekniskt-ekono-
36263: miskt samarbete ................... 7 069644,26 5 234 272,33 74 1 835 371,93
36264: 32 46 24 91 Meriteknisen tutkimuksen tukeminen -
36265: Användning av isbrytningslaboratoriet .. 1 248269,00 1 030 798,00 83 217 471,00
36266: 32 46 25 90 Kansallisten mittauspaikkojen ja turvalli-
36267: suustekniikan kehittäminen - Utveck-
36268: lande av riksmätplatser och säkerhet-
36269: steknik .......................... 185 209,48 185 209,48 100 0,00
36270: 32 46 25 91 Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit-
36271: ta- ja turvallisuustekniikan kehittäminen
36272: - Utvecklande av riksmätplatser och
36273: säkerhetsteknik ................... 757 949,72 296 831,15 39 461118,57
36274: 32 46 25 92 Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit-
36275: ta- ja turvallisuustekniikan kehittäminen
36276: - Utvecklande av riksmätplatser samt
36277: mät- och säkerhetsteknik ............ 3 712 559,53 1 896433,22 51 1 816126,31
36278: 32 46 27 90 Kuluttajatutkimustoiminta- Konsument-
36279: forskning ........................ 0,13 0,13 100 0,00
36280: 32 46 43 90 Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
36281: teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
36282: miskoulutukseen - Understöd tili inter-
36283: nationella tekniska samarbetsprojekt
36284: samt tili utbildning i intemationalisering . 1 008 804,17 1 008 804,17 100 0,00
36285: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36286: sivu
36287: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 212
36288: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36289: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
36290: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36291: Vuosi- År
36292:
36293:
36294:
36295: 32 46 43 91 Avustukset kansainvälisiin teknisiin yh-
36296: teistyöhankkeisiin sekä kansainvälisty-
36297: miskoulutukseen - Understöd tili inter-
36298: nationella tekniska samarbetsprojekt
36299: samtiili utbildning i intemationalisering . 1 397 668,16 799 976,21 57 597 691,95
36300: 32 46 43 92 Avustukset kansainvälisiin teknistalou-
36301: dellisiin yhteistyöhankkeisiin - Under-
36302: stöd tili internationella tekniskt-ekonom-
36303: iska samarbete ................... . 9 285 666,79 7 300 502,49 79 1 985 164,30
36304: 32 46 44 92 Avustukset taitotiedon lisäämishankkei-
36305: siin - Understöd tili projekt för förbätt-
36306: rande av know-how ............... . 2 435 806,20 2 435 806,20 100 0,00
36307: 32 46 49 90 Avustus Keksintösäätiölle - Understöd
36308: tili Keksintösäätiö ................. . 200 000,00 200 000,00 100 0,00
36309: 32 46 49 91 Avustus Keksintösäätiölle - Understöd
36310: tili Keksintösäätiö ................. . 300 000,00 300 000,00 100 0,00
36311: 32 46 49 92 Avustus Keksintösäätiölle - Understöd
36312: tili Keksintösäätiö ................. . 1 900 000,00 1 200 000,00 63 700 000,00
36313: 32 48 21 93 Toimintamenot- Omkostnader ...... . 46 693 000,00 39 368 037,15 84 7 324 962,85
36314: 32 48 28 90 Maksullinen palvelutoiminta - Avgifts-
36315: belagd service ................... . 759 542,32 759 542,32 100 0,00
36316: 32 48 28 91 Maksullinen palvelutoiminta - Avgifts-
36317: belagd service ................... . 1 818107,01 0,00 0 1 818 107,01
36318: 32 49 44 91 Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle Poh-
36319: jois-Suomen kehitysyhteis- toimintaa
36320: varten- Understöd tili Utvecklingsområ-
36321: desfonden Ab för utvecklings- samarbete
36322: i norra Finland ................... . 2 560 000,00 1 647 000,00 64 913 000,00
36323: 32 49 46 93 Avustus riskipääomarahastoa varten
36324: Kera Oy: IIe - Understöd tili Kera Ab för
36325: inrättandeav en riskkapitalfond ....... . 100 000 000,00 82 000 000,00 82 18 000 000,00
36326: 32 50 21 92 Malminetsintää ja esiintymien hyödyntä-
36327: mistä palveleva tutkimus - Forskning tili
36328: stöd för malmletning och utnyttjande av
36329: fyndighetema .................... . 374124,67 374124,67 100 0,00
36330: 32 50 23 90 Teollistamistutkimukset - lndustrialise-
36331: ringsundersökningar ............... . 232 301,18 232301,18 100 0,00
36332: 32 50 23 91 Teollisuustutkimukset - lndustrialise-
36333: ringsundersökningar ............... . 1 076446,65 981 688,01 91 94 758,64
36334: 32 50 23 92 Teollisuustutkimukset - lndustriunder-
36335: sökningar ....................... . 4 908 366,34 3 656 404,80 74 1 251 961,54
36336: 32 50 24 93 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
36337: tystyön edistäminen - Främjande av
36338: undersöknings- och utvecklingsarbete tili
36339: stöd för industrin ................. . 30 850 000,00 9677817,42 31 21172 182,58
36340: 32 50 41 92 Kaivannaisteollisuuden edistäminen -
36341: Gruvindustrins främjande ........... . 6 869125,50 6 869125,50 100 0,00
36342: 32 50 41 93 Avustukset teollisuuden edistämiseen-
36343: Understödtill främjande av industrin ... . 46 000 000,00 25 542 706,92 56 20 457 293,08
36344: 32 50 88 91 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... . 28 975 342,03 28 975 342,03 100 0,00
36345: 32 50 88 92 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... . 307 707 455,00 283 908 466,86 92 23 798 988,14
36346: 32 50 88 93 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... . 900 000 000,00 437 965 585,77 49 462 034 414,23
36347: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36348: sivu
36349: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 213
36350: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36351: Luku - Kap. Stätt tili förfogande AnvänVindraget Tili är
36352: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
36353: Vuosi- Ar
36354: %
36355:
36356:
36357: 32 51 44 90 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
36358: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille
36359: - Moi Iätinader i omsätlningsskatlen
36360: svarande understöd tili kommuner och
36361: fastighetsföretag ................... 5 013 796,00 5 013 796,00 100 0,00
36362: 32 51 44 91 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
36363: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille
36364: - Moi Iätinader i omsätlningsskatten
36365: svarande understöd tili kommuner och
36366: fastighetsföretag ................... 8 814 074,00 2 725 506,00 31 6 088 568,00
36367: 32 51 51 92 Pk-yritysten korkoavustus - Räntestöd
36368: för små och medelstora företag ....... 277 326 447,41 274 506 081,95 99 2 820 365,46
36369: 32 51 51 93 Pk-yritysten korkoavustus - Ränteun-
36370: derstöd för små och medelstora företag. 200 000 000,00 1 639 940,52 198 360 059,48
36371: 32 52 24 92 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuri!-
36372: Ie yrityksille - Utvecklingsservice för
36373: små och medelstora företag .......... 9 875178,94 9 875178,94 100 0,00
36374: 32 52 24 93 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuri!-
36375: Ie yrityksille - Utvecklingsservice för
36376: små och medelstora företag .......... 48 345 000,00 35 605 603,43 74 12 739 396,57
36377: 32 52 40 92 Valtionavustus PK-yritysten kehittämis-
36378: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille -
36379: Statsunderstöd för utvecklingstjänste-
36380: verksamhet för små och medelstora fö-
36381: retag och samfund i branschen ....... 2 034 000,00 2 034 000,00 100 0,00
36382: 32 52 40 93 Valtionavustus PK-yritysten kehitlämis-
36383: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille -
36384: Statsunderstöd för utvecklingstjänste-
36385: verksamhet för små och medelstora fö-
36386: retag och samfund i branschen ....... 24 000 000,00 10 555 400,00 44 13 444 600,00
36387: 32 52 47 91 Valtionavustus pienten ja keskisuurten
36388: yritysten kehittämispalvelutoimintaan -
36389: Statsunderstöd för informations- och ut-
36390: bildningsprojekt inom vissa små och me-
36391: delstora företag ................... 287 878,18 176 409,00 61 111469,18
36392: 32 55 21 90 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
36393: lelu- ja valvontatoiminnan menot- Vis-
36394: sa utgifter för forsknings-, planerings-
36395: och övervaknings- verksamhet angåen-
36396: de energitörsö~ningen .............. 551 002,61 551 002,61 100 0,00
36397: 32 55 21 91 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
36398: lelu- ja valvontatoiminnan menot - Vis-
36399: sa utgifter för forsknings-, planerings-
36400: och övervakningsverksamhet angående
36401: energiförsörjningen ................. 1 659456,66 1 270 804,00 77 388 652,66
36402: 32 55 21 92 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
36403: lelu- ja valvontatoiminnan menot - Vis-
36404: sa utgifter för forsknings-, planerings-
36405: och övervakningsverksamhet angående
36406: energiförsö~ningen ................. 40188631,84 32 307 284,35 80 7 881 347,49
36407: 32 55 21 93 Eräät energiahuollontutkimus-, suunnit-
36408: lelu- ja valvontatoiminnan menot - Vis-
36409: sa utgifter för forsknings-, planerings-
36410: och övervakningsverksamhet angående
36411: energiförsö~ningen ................. 80 000 000,00 39 980 143,73 50 40 019 856,27
36412: 32 55 22 91 Ydinturvallisuusalan yhteistyö- Samar-
36413: bete inom kämsäkerhetens område .... 1 323 699,80 1 323 699,80 100 0,00
36414: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36415: sivu
36416: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 214
36417: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36418: Luku -Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
36419: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36420: Vuosi- År
36421:
36422:
36423:
36424: 32 55 22 93 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
36425: maiden kan.~sa- Energisamarbete med
36426: ländema i Ost- och Mellaneuropa ..... 15100 000,00 4 352 619,07 29 10 747 380,93
36427: 32 55 27 92 Energiatiedotus, tietohuolto ja neuvonta-
36428: toiminta - Energiinformation, infor-
36429: mationsförsörjning och rådgivning ..... 3 657 913,43 3 657 913,43 100 0,00
36430: 32 55 27 93 Energiansäästön ja energian tehokkaan
36431: käytön edistäminen ja energia-alan tieto-
36432: huolto - Främjande av energisparande
36433: och effektiv användning av energi samt
36434: informationsförsörjning på energinsom-
36435: råde ........................... . 5 000 000,00 2 295 978,75 46 2 704 021,25
36436: 32 55 41 90 Avustukset maaseudun sähköistämiseen
36437: - Understöd för landsbygdens elektrifi-
36438: ering ........................... . 2 540 125,00 2 540 125,00 100 0,00
36439: 32 55 41 91 Avustukset maaseudun sähköistämiseen
36440: - Understöd förlandsbygdens elektrifier-
36441: ing ............................ . 4377 961,00 3 712 352,00 85 665 609,00
36442: 32 55 41 92 Avustukset maaseudun sähköistämiseen
36443: - Understöd för landsbygdens elektriti-
36444: ering ........................... . 38 420 000,00 13 819 844,00 36 24 600 156,00
36445: 32 55 41 93 Avustukset maaseudun sähköistämiseen
36446: - Understöd för landsbygdens elektrifi-
36447: ering ........................... . 3 000 000,00 989 000,00 33 2 011 000,00
36448: 32 55 42 90 Avustukset energiataloudellisen tutki-
36449: muksen ja koetoiminnan edistämis een-
36450: Understöd för främjande av forskning
36451: och försöksverksamhet inom energ ihus-
36452: hållningen ....................... . 5 732 568,32 5 732 568,32 100 0,00
36453: 32 55 42 91 Avustukset energiataloudellisen tutki-
36454: muksen ja koetoiminnan edistämis een
36455: - Understöd för främjande av forskning
36456: och försöksverksamhet inom energ ihus-
36457: hållningen....................... . 7 443964,50 3 751 458,47 50 3 692 506,03
36458: 32 55 42 92 Avustukset energiataloudellisen tutki-
36459: muksen ja koetoiminnan edistämiseen-
36460: Understöd för främjande av forskning
36461: och försöksverksamhet inom energihus-
36462: hållningen ....................... . 37 802 671,46 20 098 193,31 53 17704 478,15
36463: 32 55 42 93 Avustukset energiataloudellisen tutki-
36464: muksen ja koetoiminnan edistämiseen-
36465: Understöd för främjande av torskning
36466: och försöksverksamhet inom energihus-
36467: hållningen ....................... . 62 000 000,00 9 915 050,90 16 52 084 949,10
36468: 32 55 46 90 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevaro-
36469: jen - Understöd för främjande av utnyt-
36470: tj~ndet av råvarotillgångama på torv och
36471: tra ........................... .. 110 011,00 110 011,00 100 0,00
36472: 32 55 46 91 Eräät energiataloudelliset avustukset -
36473: Understöd för främjande av utnyttjandet
36474: av råvarutillgångarna på torv och trä ... 270000,00 186 850,00 69 83 150,00
36475: 32 55 50 92 Eräät energiataloudelliset avustukset -
36476: Vissa understöd för energihushållningen. 100 000,00 0,00 0 100 000,00
36477: 32 55 50 93 Eräät energiataloudelliset avustukset -
36478: Vissa understöd för energihushållningen. 200000,00 100 000,00 50 100 000,00
36479: 32 80 21 92 Toimintamenot- Omkostnader...... . 14 791 561,16 14 791 561 '16 100 0,00
36480: 32 80 21 93 Toimintamenot- Omkostnader. ..... . 148 900 000,00 108 983 795,35 73 39 915 758,53
36481: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36482: sivu
36483: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 215
36484: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36485: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
36486: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36487: Vuosi- År
36488: Ok
36489:
36490: 32 90 70 91 Kaluston hankinta - Anskatfning av in-
36491: ventarier ......................... 2 004 076,16 2 004 076,16 100 0,00
36492: 32 90 70 92 Kaluston hankinta - lnventarieanskaff-
36493: ningar ........................... 3 397 585,00 3 397 585,00 100 0,00
36494: 32 90 72 92 Vuokraustoiminta - Uthyrningsverk-
36495: samhet. ......................... 8 060 350,58 2 121 837,77 26 5 938 512,81
36496: 32 90 74 92 Keskusvaraston muutostyöt - Ändring-
36497: sarbeten i centrallager .............. 71104,94 58 968,45 83 12 136,49
36498: 33 01 21 93 Toimintamenot- Omkostnader ....... 109 731 000,00 82 085 329,76 75 27 645 670,24
36499: 33 01 22 92 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Un-
36500: dersöknings- och utvecklings-
36501: verksamhet ...................... 8 503 239,54 8 503 239,54 100 0,00
36502: 33 02 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 106 707 000,00 85 929 150,23 81 20 777 849 '77
36503: 33 02 22 91 Kehittämistoiminta Utvecklings-
36504: verksamhet ...................... 1152457,16 448 270,75 39 704 186,41
36505: 33 02 22 92 Kehittämistoiminta Utvecklings-
36506: verksamhet ...................... 3947691,70 3 284 758,26 83 662 933,44
36507: 33 03 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 6 726 000,00 6 487 692,01 96 238 307,99
36508: 33 04 21 93 Toimintamenot - Omkostnader. ...... 6 140 000,00 5 844 086,38 95 295 913,62
36509: 33 05 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 49 800 000,00 46 131 869,60 93 3 668 130,40
36510: 33 06 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 94461,99 94461,99 100 0,00
36511: 33 06 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 7 262 000,00 6 788 733,18 93 473 266,82
36512: 33 08 21 91 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me-
36513: not - Vissa utgifter för övervaknings-
36514: och forskningsverksamhet ........... 258 403,36 258 403,36 100 0,00
36515: 33 08 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 23 065 131,59 23 065 131,59 100 0,00
36516: 33 08 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 131 825 000,00 106 458 252,09 81 25 366 747,91
36517: 33 08 26 92 Rokotehuolto - Vaccinförsö~ning ..... 15 149 353,39 15 149 353,39 100 0,00
36518: 33 08 26 93 Rokotehuolto - Vaccinförsörjning ..... 38 500 000,00 23 418 348,29 61 15 081 651,71
36519: 33 08 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 5 195 582,35 1 813 796,45 35 3 381 785,90
36520: 33 08 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 2 500 000,00 1 014 623,90 41 1 485 376,10
36521: 33 09 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36522: ventarier ......................... 197 418,86 197 418,86 100 0,00
36523: 33 10 21 91 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me-
36524: not - Vissa utgifter för övervakning och
36525: torskning ........................ 783477,00 643 477,00 82 140 000,00
36526: 33 10 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 6 485 582,15 6 485 582,15 100 0,00
36527: 33 10 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 79 235 000,00 71 420 398,82 90 7 814 601,18
36528: 33 10 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36529: ventarier ......................... 327 376,20 97 941,90 30 229434,30
36530: 33 10 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 300 800,80 0,00 0 300800,80
36531: 33 10 87 92 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
36532: tastigheter ....................... 11 000 000,00 11 000 000,00 100 0,00
36533: 33 10 87 93 Kiinteistöjen hankinta - Fastighetsför-
36534: värv ............................ 36 000 000,00 21 000 000,00 58 15 000 000,00
36535: 33 11 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 910 000,00 2 734 977,48 301 910000,00
36536: 33 12 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 55 900 000,00 51 716 912,78 93 4183 087,22
36537: 33 12 74 91 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 798130,19 798130,19 100 0,00
36538: 33 12 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 3461476,77 2 191 294,47 63 1 270 182,30
36539: 33 12 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 5 840000,00 2 760 788,23 47 3 079 211,77
36540: 33 13 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 17 308 000,00 14 713 548,20 85 2 594 451,80
36541: 33 13 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 700 000,00 58,60 0 699 941,40
36542: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36543: sivu
36544: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 216
36545: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36546: Luku- Kap. Stätt tili förtogande AnvänVindraget Tili är
36547: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
36548: Vuosi- År
36549: ~
36550:
36551:
36552: 33 14 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 107 825 000,00 100 036 939,66 93 7788 060,34
36553: 33 14 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36554: ventarier ......................... 1 592 356,53 105 992,62 7 1 486 363,91
36555: 33 14 70 92 Kaluston hankinta - Anskallning av in-
36556: ventarier ......................... 729 680,00 0,00 0 729 680,00
36557: 33 14 74 92 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 6 649 082,73 6 649 082,73 100 0,00
36558: 33 14 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 13 030 000,00 8 700 621,32 67 4 329 378,68
36559: 33 22 56 92 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
36560: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
36561: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 1156183,90 1156183,90 100 0,00
36562: 33 22 56 93 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
36563: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
36564: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 11 700 000,00 10 676 608,10 91 1 023 391,90
36565: 33 22 57 93 Valtion korvausulkomaalaisten vapaaeh-
36566: toisten rintamasotilaiden kuntoutukseen
36567: ja rintamarahaan - Statlig ersättning lör
36568: rehabilitering av och frontpenning tili ut-
36569: ländska frivilliga frontmän ............ 5 000000,00 3 644154,65 73 1 355 845,35
36570: 33 22 59 92 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
36571: tustoimintaan - Statsbidrag lör frontve-
36572: teranernas rehabilitering ............. 1 058 588,33 1 058 588,33 100 0,00
36573: 33 22 59 93 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
36574: tustoimintaan - Statsbidrag lör frontve-
36575: teranernas rehabilitering ............. 164 000 000,00 162 954 856,34 99 1 045 143,66
36576: 33 28 66 93 Eräät avustukset vanhusten huoltoon -
36577: Vissa understöd för åldringsvård ...... 3 300 000,00 1 628 592,50 49 1 671 407,50
36578: 33 40 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 9 553,40 9 553,40 100 0,00
36579: 33 53 21 93 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
36580: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälsofo-
36581: stran och minskande av rusmedelsbruk
36582: och tobaksrökning ................. 19 500 000,00 13 911 680,15 71 5 588 319,85
36583: 33 63 70 90 Kaluston hankinta -Anskaffning av in-
36584: ventarier. ........................ 492 350,98 492 350,98 100 0,00
36585: 33 68 21 90 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan me-
36586: not - Vissa utgilter för övervakning och
36587: forskning ........................ 201 898,90 201 898,90 100 0,00
36588: 33 68 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36589: ventarier ......................... 15 606,94 15 606,94 100 0,00
36590: 33 99 24 92 Lääkevalvonnan erityismenot -Specia-
36591: lutgifter lör läkemedelsövervakning .... 2 051 949,43 2 051 949,43 100 0,00
36592: 33 99 27 92 Osuus pohjoismaisen apuvälineiden ke-
36593: hittämiskeskuksen käyttökustannuksiin
36594: - Andel i driftskostnaderna lör det nor-
36595: diska utvecklingscentret lör handikapph-
36596: jälpmedel ........................ 750 000,00 750 000,00 100 0,00
36597: 34 01 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 25 849 409,62 25 849 409,62 100 0,00
36598: 34 01 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 140519000,00 96 476 478,04 69 44 042 521 ,96
36599: 34 01 23 90 Työvoimahallinnon henkilöstön korkea-
36600: koulutasoinen jatkokoulutus - Fortbild-
36601: ning på högskolenivå av arbetskraftsför-
36602: valtningens personai ............... 96 317,18 96 317,18 100 0,00
36603: 34 03 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 9 962 785,91 9 962 785,91 100 0,00
36604: 34 03 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 109 584 000,00 103 049 894,33 94 6 534104,80
36605: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36606: sivu
36607: 34PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 217
36608: Pl. • Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36609: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
36610: Mom.- Mom. vuonna · år 1993 vuonna - år 1993 1994
36611: Vuosi· Ar
36612: Ok
36613:
36614: 34 06 21 92 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
36615: non toimintamenot- Omkostnader inom
36616: arbetskraftsärendenas distrikts- och lo-
36617: kalförvaltning ..................... 27 978 441 ,28 27 978 441,28 100 0,00
36618: 34 06 21 93 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
36619: non toimintamenot- Omkostnader inom
36620: arbetskraftsärendenas distrikts- och lo-
36621: kai- förvaltning .................... 503 539 000,00 458 971139,59 91 44 567 860,41
36622: 34 06 61 93 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
36623: - Samma på svenska .............. 1 511 000 000,00 1 083 742 560,32 72 427 257 439,68
36624: 34 06 63 91 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi-
36625: den lieventäminen - Lindrande av stör-
36626: ningarföranledda av strukturomvandling-
36627: en .............................. 17 566 317,43 10 005 462,08 57 7 560 855,35
36628: 34 06 70 90 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36629: ventarier ......................... 20163,77 20 163,77 100 0,00
36630: 34 06 77 91 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
36631: - lnvesteringsutgifter för tryggande av
36632: sysselsättningen ................... 8 526110,92 6 544 099,26 77 1 982 011,66
36633: 34 06 77 92 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
36634: - lnvesteringsutgifter för tryggande av
36635: sysselsättningen ................... 96 796 923,14 88 780 121,23 92 8 016 801,91
36636: 34 06 77 93 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
36637: - lnvesteringsutgifter för tryggande av
36638: sysselsättningen ................... 511 000 000,00 348 797 870,61 68 162 202 113,80
36639: 34 50 63 90 Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi-
36640: den lieventäminen - Lindrande av stör-
36641: ningar föranledda av strukturomvandling-
36642: en .............................. 19881611,65 19 881 611,65 100 0,00
36643: 34 99 21 92 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
36644: betskraftsinstitutets omkostnader ...... 387 295,17 387 295,17 100 0,00
36645: 34 99 21 93 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
36646: betskraftsinstitutets omkostnader ...... 2 718000,00 2 149 461,37 79 568 538,63
36647: 34 99 22 90 Tutkimus ja kehittäminen - Undersök-
36648: ning och utveckling ................ 270 295,82 270 295,82 100 0,00
36649: 34 99 22 92 Työneuvoston toimintamenot - Arbets-
36650: rådets omkostnader ................ 137 330,70 137 330,70 100 0,00
36651: 34 99 22 93 Työneuvoston toimintamenot - Arbets-
36652: rådets omkostnader ................ 830000,00 617155,24 74 212 844,76
36653: 34 99 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00
36654: 35 01 21 93 Toimintamenot - Omkostnader....... 68 262 000,00 60 180 764,05 88 8 081 235,95
36655: 35 01 29 92 Muut kulutusmenot - Övriga konsum-
36656: tionsutgifter ...................... 5 425 766,76 5 425 766,76 100 0,00
36657: 35 01 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av 1n-
36658: ventarier ......................... 600 000,00 600 000,00 100 0,00
36659: 35 11 26 92 Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
36660: vonta - Miljöforskning, planering och
36661: övervakning ...................... 14 563 412,42 14 563 412,42 100 0,00
36662: 35 11 26 93 Ympäristön tutkimus, suunnittelu ja vai-
36663: vonta - Miljöforskning, planering och
36664: övervakning ...................... 24 575 000,00 10 128 948,71 41 14 446 051,29
36665: 35 11 27 90 Happamoitumistutkimus - Försumings-
36666: forskning ........................ 13 668,59 13 668,59 100 0,00
36667: 35 11 61 91 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
36668: suojelun tukeminen - Stödjande av mil-
36669: jövården i skärgården och fjällen ...... 110435,63 85 522,73 77 24 912,90
36670: 28 321232Q
36671: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36672: sivu
36673: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 218
36674: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36675: Luku -Kap. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är
36676: Mom.- Mom. vuonna - är 1993 vuonna - är 1993 1994
36677: Vuosi- År
36678: ---o;;-
36679:
36680: 35 11 61 92 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
36681: suojelun tukeminen- Stödjande av mil-
36682: jövården i skärgården och tjällen ...... 485 360,00 406 549,00 84 78 811,00
36683: 35 11 61 93 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
36684: suojelun tukeminen - Stödjande av mil-
36685: jövården i skärgården och tjällen ...... 2 900 000,00 2 540 097,81 88 359 902,19
36686: 35 11 62 90 Saariston ympäristönhoitoavustukset -
36687: Skärgårdens miljövårdsbidrag ........ 45191,12 45191,12 100 0,00
36688: 35 11 62 91 Jätehuollon edistäminen - Främjande
36689: av avfallshanteringen ............... 9 987 922,56 3 210 672,84 32 6 777 249,72
36690: 35 11 62 92 Ympäristönsuojelun edistäminen -
36691: Främjande av miljövården ........... 27 158 325,84 12 926 451,85 48 14 231 873,99
36692: 35 11 62 93 Ympäristönsuojelun edistäminen
36693: Främjande av miljövården ........... 45 500 000,00 4 746460,15 10 40 753 539,85
36694: 35 11 64 91 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
36695: huolto- Oljeavfallshantering som tinan-
36696: sieras med oljeavfallsavgift .......... 3 954 000,00 813 000,00 21 3 141 000,00
36697: 35 11 64 92 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
36698: huolto- Oljeavfallshantering som tinan-
36699: sieras med oljeavfallsavgift .......... 13 370 000,00 3 667 000,00 27 9 703 000,00
36700: 35 11 64 93 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
36701: huolto - Oljeavfallshantering som tinan-
36702: sieras med oljeavfallsavgilt .......... 25 000 000,00 12 000 000,00 48 13 000 000,00
36703: 35 12 60 90 Energiansäästö-ja ympäristönsuojeluyh-
36704: teistyö Puolan kanssa - Energibespa-
36705: rings- och miljövårdssamarbete med Po-
36706: Ien ............................. 30 000 000,00 30 000 000,00 100 0,00
36707: 35 12 62 90 Jätehuollon edistäminen - Främjande
36708: av avfallshanteringen ............... 5 960 512,46 5 960 512,46 100 0,00
36709: 35 13 66 91 Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin-
36710: teihin Itä-Euroopassa - .. Understöd tör
36711: miljövärdsinvesteringar i Osteuropa .... 28 162 680,00 16 842 959,65 60 11319720,35
36712: 35 13 66 92 Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin-
36713: teihin Itä- ja Keski-Euroopassa- Unger-
36714: stöd tör miljövärdsinvesteringar i Ost-
36715: och Centraleuropa ................. 69 085 268,00 16 515 920,50 24 52 569 347,50
36716: 35 13 66 93 Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä-
36717: ja Keski-Euroopan maissa - Understöd
36718: tör miljövårdsinvesteringar i öst- och
36719: centraleuropeiska stater ............. 37 000 000,00 5 740 284,10 16 31 259 715,90
36720: 35 13 67 91 Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen
36721: - Allmänt trämjande av miljövården ... 1 370 732,43 1160 382,57 85 210 349,86
36722: 35 13 67 92 Ympäristönsuojelun yleinen edistäminen
36723: - Allmänt trämjande av miljövården ... 7753167,00 6 880 960,69 89 872 206,31
36724: 35 13 67 93 Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen
36725: - Allmänt trämjande av miljösamarbe-
36726: tet. ............................. 22 500 000,00 9 286 667,70 41 13213221,61
36727: 35 15 21 92 Luonnonsuojelun yleismenot - Allmän-
36728: na utgilter tör naturvården ........... 1 391 214,34 1 391 214,34 100 0,00
36729: 35 15 21 93 Luonnonsuojelun yleismenot - Allmän-
36730: na utgifter tör naturvården ........... 4 200 000,00 3 269 489,93 78 930 510,07
36731: 35 15 22 92 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
36732: sapito- Skötsel och underhåll av natur-
36733: skyddsområdena .................. 6835401,17 6 835 401,17 100 0,00
36734: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36735: sivu
36736: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 219
36737: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36738: Luku - Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
36739: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36740: Vuosi- År
36741: ~
36742:
36743:
36744: 35 15 22 93 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnes-
36745: sapito - Skötsel och underhåll avnatur-
36746: skyddsområdena .................. 12 830 000,00 10 723 741,61 84 2106 256,68
36747: 35 15 32 90 Avustukset virkistysalueiden hankintaan
36748: - Understöd för anskaffning av rekrea-
36749: tionsområden ..................... 1 207 506,00 1 207 506,00 100 0,00
36750: 35 15 32 91 Avustukset virkistysalueiden hankintaan
36751: - Understöd för anskaffning av rekrea-
36752: tionsområden ..................... 2 498 300,00 360 900,00 14 2 137 400,00
36753: 35 15 32 92 Avustukset virkistysalueiden hankintaan
36754: - Understöd för anskaffningav rekrea-
36755: tionsområden ..................... 4 604 800,00 984 450,00 21 3 620 350,00
36756: 35 15 32 93 Avustukset virkistysalueiden hankintaan
36757: - Understöd för anskaffning av rekrea-
36758: tionsområden ..................... 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
36759: 35 15 43 90 Maa-aineslain mukaiset korvaukset -
36760: Ersättningar enligt marktäktslagen ..... 577 862,78 577 862,78 100 0,00
36761: 35 15 44 90 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
36762: - Ersättningar enligt forsskyddslagen .. 13 428,25 13 428,25 100 0,00
36763: 35 15 44 91 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
36764: - Ersättningar enligt forsskyddslagen .. 4 511 344,95 4 416 729,73 98 94 615,22
36765: 35 15 61 92 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
36766: set - Vissa ersättningar i samband med
36767: naturvården ...................... 10 770283,68 10 770 189,68 100 94,00
36768: 35 15 61 93 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
36769: se!- Vissa ersättningar i samband med
36770: naturvården ...................... 16 200 000,00 10 185 327,32 63 6 014 672,68
36771: 35 15 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36772: ventarier ......................... 135 305,60 1 326,40 133 979,20
36773: 35 15 74 90 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
36774: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
36775: skyddsområdena .................. 213 062,87 213 062,87 100 0,00
36776: 35 15 74 91 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
36777: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
36778: skyddsområdena .................. 244 667,50 0,00 0 244 667,50
36779: 35 15 74 92 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
36780: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
36781: skyddsområdena .................. 4 106 683,96 3 109 572,65 76 997111,31
36782: 35 15 74 93 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
36783: työt- Husbyggnadsarbeten inom natur-
36784: skyddsområdena .................. 3 150 000,00 3 093 921,85 98 56 076,50
36785: 35 15 87 91 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen -
36786: Anskaffning av naturskyddsområden ... 0,00 13 575,00 0 13 575,00
36787: 35 15 87 92 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen -
36788: Anskaffning av naturskyddsområden ... 9 761 241,01 9 357 031,10 96 404 209,91
36789: 35 15 87 93 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen-
36790: Anskaffning av naturskyddsområden ... 83 000 000,00 69 089 584,89 83 13910415,11
36791: 35 15 88 92 Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
36792: av aktier ......................... 1 277 925,00 1 277 925,00 100 0,00
36793: 35 15 88 93 Osakkeiden hankkiminen - Anskaffning
36794: av aktier ......................... 3 700 000,00 2 082 075,00 56 1 617 925,00
36795: 35 25 21 90 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava ve-
36796: siensuojelutoiminta - Vattenvårdsverk-
36797: samhei som finansieras med vatten-
36798: vårdsavgifler...................... 120277,78 120277,78 100 0,00
36799: 35 25 21 92 Toimintamenot -Omkostnader ....... 25 796 959,52 25 796 959,52 100 0,00
36800: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36801: sivu
36802: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 220
36803: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peru utettu Vuodelle
36804: Luku - Kap. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år
36805: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36806: Vuosi- År
36807: --or-
36808: 35 25 21 93 Toimintamenot- Omkostnader. ...... 335 600 000,00 301 076 274,60 90 34 523 725,40
36809: 35 25 31 90 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
36810: toimenpiteisiin - Understöd för sam-
36811: hällenas vattenvårdsåtgärder ......... 994 500,00 994 500,00 100 0,00
36812: 35 25 31 91 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
36813: toimenpiteisiin - Understöd för sam-
36814: hällenas vattenvårdsåtgärder ......... 2 040 000,00 1 366 000,00 67 674 000,00
36815: 35 25 31 92 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
36816: toimenpiteisiin - Understöd för sam-
36817: hällenas vattenvårdsåtgärder ......... 7 025 200,00 5 709 600,00 81 1 315 600,00
36818: 35 25 31 93 Avustukset yhdyskuntienvesiensuojelu-
36819: toimenpiteisiin - Understöd för sam-
36820: hällenas vattenvårdsåtgärder ......... 10 500 000,00 3 484 200,00 33 7015800,00
36821: 35 25 41 90 Avustukset maatilatalouden vesiensuoje-
36822: lutoimenpiteisiin - Understöd för gårds-
36823: brukets vattenvårdsåtgärder. ......... 392 791,90 392 791,90 100 0,00
36824: 35 25 44 92 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset
36825: - Ersättningar enligt forsskyddslagen .. 10 000 000,00 10 000 000,00 100 0,00
36826: 35 25 70 91 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
36827: ventarier ......................... 2 782 991,54 437 410,35 16 2 345 581,19
36828: 35 25 74 90 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 112482,77 112 482,77 100 0,00
36829: 35 25 74 91 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1 312 813,81 856404,00 65 456 409,81
36830: 35 25 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ...... 1273 911,62 1 037 821,39 81 236 090,23
36831: 35 25 74 93 Talonrakennukset- Husbyggen ...... 1 000000,00 744152,25 74 255 847,75
36832: 35 25 77 90 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
36833: tendrags- och miljövårdsarbeten ...... 822 429,44 822 429,44 100 0,00
36834: 35 25 77 91 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
36835: tendrags- och miljövårdsarbeten ...... 2 624 996,70 1 605 869,00 61 1 019127,70
36836: 35 25 77 92 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
36837: tendrags- och miljövårdsarbeten ...... 11 207 486,1 0 8 146 615,60 73 3 060 870,50
36838: 35 25 77 93 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt- Vat-
36839: tendrags- och miljövårdsarbeten ...... 30 700 000,00 16 819 882,51 55 13 880 117,49
36840: 35 30 21 92 Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus ja
36841: kehittäminen - Undersökning och ut-
36842: veckling av planläggnings- och byggnad-
36843: sväsendet. ....................... 9 603 791,87 9 603 791,87 100 0,00
36844: 35 30 21 93 Yhdyskuntien ja alueiden käytön tutki-
36845: mus ja kehittäminen - Undersökning
36846: och utveckling av samhällen och använd-
36847: ningen av områden ................ 5 900 000,00 2 068 500,57 35 3 831 499,43
36848: 35 30 23 92 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen
36849: - Utvecklande av fastighetsdatasyste-
36850: met. ............................ 429 709,68 429 709,68 100 0,00
36851: 35 30 37 92 Avustukset yleiskaavoitukseen- Under-
36852: stöd för generalplanering ............ 350 000,00 350 000,00 100 0,00
36853: 35 30 37 93 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
36854: maankäytön ohjaukseen - Understöd
36855: för planläggning i kommuner och styrning
36856: av mark- användningen ............. 4 800 000,00 3 733 869,00 78 1 066 131,00
36857: 35 30 62 92 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta -
36858: Provbyggande och försöksverksamhet. . 1 470 575,51 1 470 575,51 100 0,00
36859: 35 32 21 92 Rakennussuojelun tutkimus ja kehittämi-
36860: nen - Undersökning och utveckling av
36861: byggnadsskyddet .................. 638 666,93 638 666,93 100 0,00
36862: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36863: sivu
36864: 35 Pl.- Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1993 sida 221
36865: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36866: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
36867: Mom.- Mom. vuonna - år 1993 vuonna - år 1993 1994
36868: Vuosi- Ar
36869: ~
36870:
36871:
36872: 35 32 21 93 Rakentamisen ja rakennetun ympäristön
36873: kehittäminen ja tutkimus - Undersök-
36874: ning och utveckling av byggandet och
36875: den byggda miljön ................. 14 000 000,00 4142 488,16 30 9 857 511,84
36876: 35 32 34 90 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
36877: kaiden kohteiden säilyttämi seen - Bi-
36878: drag för bevarande av kulturhistoriskt
36879: värdefulla objekt ................... 1 347 811,47 1 347 811,47 100 0,00
36880: 35 32 34 91 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
36881: kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bi-
36882: drag för bevarande av kulturhistoriskt
36883: värdefulla objekt ................... 4 581 793,00 221 405,00 5 4 360 388,00
36884: 35 32 34 92 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok-
36885: kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bi-
36886: drag för bevarande av kulturhistoriskt
36887: värdefulla objekt ................... 7 292 000,00 2 013 559,44 28 5278440,56
36888: 35 32 34 93 Avustukset kunnille rakennussuojelukus-
36889: tannuksiin - Understöd för byggnads-
36890: skyddskostnader tili kommunerna ..... 7 200000,00 1 226 844,89 17 5 973155,11
36891: 35 32 50 90 Avustukset muihin rakennussuojelukus-
36892: tannuksiin- Bidrag för övriga kostnader
36893: för byggnadsskyddet ............... 864 800,76 864 800,76 100 0,00
36894: 35 32 61 91 Muut rakennussuojelukustannukset -
36895: Ersättningar som föranleds av skyddet
36896: av den byggda miljön ............... 999 784,88 110 724,52 11 889 060,36
36897: 35 32 61 92 Muut rakennussuojelukustannukset -
36898: Övriga kostnader för byggnadsskyddet . 3 445 454,81 1 955 503,05 57 1 489 951,76
36899: 35 32 61 93 ~Y,~uut avustukset rakennussuojeluun -
36900: Ovriga understöd för byggnadsskydd ... 9 900 000,00 1853432,13 19 8 046 567,87
36901: 35 32 90 92 Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:n tukeminen
36902: - Stödjande av Pojo Bruksindustri Fast-
36903: .Ab ............................. 450 000,00 450 000,00 100 0,00
36904: 35 32 90 93 Pohjan Ruukkiteollisuus OY:n tukeminen
36905: - Stöjande av Pojo Bruksindustri Fast.
36906: Ab ............................. 1 070 000,00 0 0,00 0 1 070 000,00
36907: 35 40 21 92 Toimintamenot- Omkostnader....... 8 844 294,01 8 844 294,01 100 0,00
36908: 35 40 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 36 550 000,00 34 428 885,43 94 2 116 914,96
36909: 35 41 21 93 Toimintamenot- Omkostnader....... 3 900 000,00 0,00 0 3 900 000,00
36910: 35 45 22 90 Asuntotutkimus - Bostadsundersök-
36911: ning ............................ 100861,00 100861,00 100 0,00
36912: 35 45 22 91 Asuntotutkimus - Bostadsundersök-
36913: ning ............................ 676 833,26 622 690,06 92 54 143,20
36914: 35 45 56 90 Avustukset korjaustoimintaan - Under-
36915: stöd för reparationsverksamhet ....... 4 263 918,20 4 263 918,20 100 0,00
36916: 35 45 56 91 Avustukset korjaustoimintaan - Under-
36917: stöd och Iän för reparationsverksamhet . 6 633 319,10 2 777 865,00 42 3 855 454,10
36918: 35 45 56 92 Avustukset korjaustoimintaan - Under-
36919: stöd för reparationsverksamhet ....... 73 545 591 ,20 48 469 666,80 66 25 075 924,40
36920: 35 45 56 93 Avustukset korjaustoimintaan - Under-
36921: stöd för reparationsverksamhet ....... 470 000 000,00 111 482 742,74 24 358 517 257,26
36922: 35 45 61 90 Avustukset vuokrataloille - Understöd
36923: tili hyreshus ...................... 5 748 043,00 5 748 043,00 100 0,00
36924: 35 45 61 91 Avustukset vuokrataloille - Understöd
36925: tili hyreshus ...................... 8 434 000,00 1 406 000,00 17 7 028 000,00
36926: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1993
36927: sivu
36928: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1993 sida 222
36929: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
36930: Luku -Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
36931: Mom.- Mom. vuonna - år i 993 vuonna - år i 993 1994
36932: Vuosi- Ar
36933: ---or-
36934: 35 45 64 90 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
36935: osoitettaviin asuntoihin - Understöd för
36936: bostäder tili bostadslösa och flyttingar .. 3 805 000,00 3 805 000,00 100 0,00
36937: 35 45 64 91 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille
36938: osoitettaviin asuntoihin - Understöd för
36939: bostäder tili bostadslösa och flyttingar .. 8 385 016,00 2 355 000,00 28 6 030 016,00
36940: 35 99 24 92 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
36941: nellt samarbete ................... 10 469 057,16 10469057,16 100 0,00
36942: 35 99 24 93 Kansainvälinen yhteistyö - lntematio-
36943: nellt samarbete ................... 19100 000,00 10 306 775,46 54 8 793224,54
36944: 35 99 26 92 Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valis-
36945: tus- Utbildning, information och upplys-
36946: ning inom förvaltningsområdet ........ 1 487 365,35 1 487 365,35 100 0,00
36947: 35 99 26 93 Hallinnonalan koulutus, tiedotus ja valis-
36948: tus- Utbildning, information och upplys-
36949: ning inom förvaltningsområdet ........ 4100000,00 2 707 934,00 66 1 392 066,00
36950:
36951:
36952: VUODELTA- FRÅN ÅR 1992........ 10115 025 049,13 7 945 722 668,40 79 2 169 302 380,73
36953: VUODELTA- FRÅN ÅR 1993 ....... 59 264 496 000,00 38191 582 903,41 64 21 067 589 226,28
36954:
36955:
36956:
36957: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ....... 69 379 521 049,13 46 137 305 571 ,81 66 23 236 891 607,01
36958: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN
36959: VALTION VIRASTOJEN
36960: JA LAITOSTEN
36961:
36962: TULOSLASKELMAT JA TASEET
36963: VUODELTA
36964: 1993
36965:
36966:
36967: STATENS AFFÄRSDRIVANDE
36968: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS
36969: ..
36970: RESULTAT- OCH BALANSRAKNINGAR
36971: FÖR ÅR
36972: 1993
36973: 224
36974:
36975: Valtion pukutehdas - Statens beklädnadsfabrik
36976: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
36977:
36978: Myyntituotot- Försäljningsintäkter ........................................................................................................................... 58 302 388,31
36979:
36980: Myynnin oikaisuerät- Försäljningens korrektivposter
36981: Alennukset- Rabatter ..................................................................................................... 65 039,92
36982: Välilliset verot -lndirekta skatter .................................................................................... 9 765 655,24
36983: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter ....................................................................... ____ 1_20_6_6_5....:2,_69_ _ _ _-_1_1_0_37--'-34_7-'-',8-'-5
36984: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 47 265 040,46
36985:
36986: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
36987: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 20 113 586,80
36988: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner ............................................................................... 8 929 706,51
36989: Henkilökulut- Personkostnader ..................................................................................... 2 390 796,72
36990: Muut m_uuttuvat kulut--:: ~vrig_a r~rliga kostnader ............................................................ 216 077,77
36991: Varasto1en muutos- Forandnng 1lager .......................................................................... _ _ _. :. 1. :.30:..:3..:. 4:..:.1.:. :1,. :.80:..____-..:. 3:.:2c..::9..:.53::.. . :.57c..::9:.:,6. :.0
36992: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................ 14 311 460,86
36993:
36994: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
36995: Palkat- Löner ................................................................................................................ 5 659 459,61
36996: Henkilökulut- Personkostnader ..................................................................................... 2 019 535,85
36997: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 470 596.40
36998: Muut kiinteät kulut- Övriga lasta kostnader ................................................................... _ _ _. :. 3..:..56'-'5-'6_2.:..:5,..:..86'--___-_1..:..1_7_1..:..5. :.21:. :.7. :. .7. :.2
36999: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 2 596 243,14
37000:
37001: Poistot- Avskrivningar
37002: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner .................................. 246 329,73
37003: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier .......................................................... ____1_77..:..0_7_6....:1,..:..06'---_ _ _-_2..:..0_1_7. :. 09'-'0-'-.7-'-9
37004: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott ............................................................................................................................... 579152,35
37005:
37006: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37007: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 1 363,53
37008:
37009: ~~~~ ~~~~~~ö~~i~~ak~~:~~~~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: -----~---------'--
37010: J~~ ~~~:~~ 113 785,70
37011: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott .............................................................................................. 692 938,05
37012:
37013:
37014:
37015:
37016: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37017: Vastaavaa-Aktiva
37018: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37019: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .......................................... 12 662 562,45
37020: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 4 081 405,87
37021: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... _ _ _.....:.;33:.:9c..::9..:.77..:..7~0 17 083 946,02
37022:
37023: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37024: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 11 156 306,06
37025: Valmisteet- Fabrikat ...................................................................................................... 6 738 049,85
37026: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ........................................................................ ____ 1 _26'-'8-'0_07-',2_0 19162 363,11
37027:
37028: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgångar
37029: Maa-alue- Jordområde .................................................................................................. 43 500,00
37030: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 6 303 924,98
37031: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 3 805 336,13
37032: Atk-ohjelmat- Adb-program .......................................................................................... 326 439,69
37033: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ _ _ _ _1..:..1..:..1..:.00:..:.,0.:..c0'-----1..:.0..:..4..:.90:...3:..:0..:.0=,80
37034: 46 736 609,93
37035: 225
37036:
37037: Vastatta vaa-Pass iva
37038: Vieras pääoma- Främmande kapital
37039: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37040: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 2 295 277,62
37041: Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 1 031 461,84
37042: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 1 982 061,60 5 308 801,06
37043: -------'-
37044: Oma pääoma- Eget kapital
37045: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 30 244 570,03
37046: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital............................... 10 490 300,79
37047: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ................................................... _ _ __;:_69;.:2;...:9.:..38"-'-,0.:..:5:...__ _ _4.:. :1--'4""27.:. . .:. :80;.:8.:. :. :. ,87
37048: 46 736 609,93
37049:
37050:
37051:
37052:
37053: Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral
37054: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37055: Myyntituotot ilman liikevaihtoveroa- Försäljningsintäkter utan omsättningsskatt ..................................................... 1 870 443 647,03
37056: Lähetysrahdit- Försändelsefrakter ............................................................................................................................ _ _ _ _7;.. .3:..;:8.:. 8.:. 38.:. :1.:.:,2.:. 0
37057: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 1 863 055 265,83
37058:
37059: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
37060: Tavaraostot- Varuinköp ................................................................................................. 1 782 940 632,59
37061: Oma käyttö- Eget bruk .................................................................................................. -775 006,58
37062: Varastojen muutos- Förändring i lager .......................................................................... ____ 1 _23_4_7_05--',5_1___-_1_78_3_4_00_33_1.:..,5_2
37063: Myyntikate- Försäljningsbidrag ................................................................................................................................ 79 654 934,31
37064:
37065: Kiinteät kulut- Fasta kostnader
37066: Palkat- Löner ................................................................................................................ 35 479 389,41
37067: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 188 785,28
37068: Eläkkeet- Pensioner ....................................................................................................... 6 396 521,13
37069: Muut henkilömenot- Övriga personutgifter .................................................................... 3 944 431,27
37070: Aineet, tarvikkeet ja energia- Materia!, förnödenheter och energi .................................. 2 044 096,42
37071: Vieraat varastopalvelut- Främmande lagertjänster ........................................................ 752 501,99
37072: Atk-palvelut- Adb-tjänster ............................................................................................. 1 223 157,75
37073: Muut vieraat palvelut- Övriga främmande tjänster ........................................................ 2 502 362,83
37074: Toimisto- ja hallintomenot- Byro- och förvaltningsutgifter ............................................ ____ 6 _20_4_9_9--'1,_08_ _ _ _-_5_8_7_36_23_7.:..,1_6
37075: Käyttökate - Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 20 918 697,15
37076:
37077: Poistot- Avskrivningar
37078: Rakennuksista- Byggnader ............................................................................................ 2 199 430,57
37079: Koneista ja kalusteista- Maskiner och inventarier ......................................................... 3 604 100,51
37080: Vuokrattavista ajoneuvoista- Uthyrning av motorfordon ............................................... 4 368 162,94
37081: Muusta vuokrattavasta käyttöomaisuudesta- Från övrig uthyrd anläggningstillgångar .. 96 239,52
37082: Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid .................. ---"'-1-'-44-'3_7-'-05""',9.:..:0:...____-_1'-'1-'7-'-11-'-'63"'9.:..._;.,44
37083: Liikeylijäämä- Rörelseöverskott ............................................................................................................................... 9 207 057,71
37084:
37085: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
37086: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 173 824,58
37087: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... _ _ _-_2_0_0_10--',0_0_ _ _ _ _1_53_81_4.:..,5_8
37088: 9 360 872,29
37089:
37090: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37091: Käyttöomaisuuden myynti- Försäljning för anläggningstillgångar ................................. 32 230,00
37092: Vuokratuotot- Hyresintäkter .......................................................................................... 155 059,68
37093: Muut tuotot- Övriga intäkter .......................................................................................... 1 403 429,85
37094: Muut kulut- övriga kostnader ........................................................................................ ____---'7--'1...:.9;.:27:...!'=.24:...__ _ _. . :1.. :.5:..:.18:::.. .:. :79=2=,29
37095: 10 879 664,58
37096: 29 321232Q
37097: 226
37098:
37099: Varausten muutokset- Förändringar i reserveringar
37100: Luottotappiovaraus- Kreditförlustreserving ........................................................................................................ 4 274 653,58
37101: Toimintavaraus- Versamhetsreservering ............................................................................................................ 11 388 025,54
37102: Siirtymävaraus- Överföringsreservering
37103: Välittömät verot- Direkta skatter .............................................................................................................................. _____-4__::0:..:..1..:::3::::08:::,0:.::0
37104: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott .............................................................................................. 15 341 404,53
37105:
37106:
37107: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37108: Vastaavaa-Aktiva
37109: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
37110: Rahat- Kassa................................................................................................................. 3 907,40
37111: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 236 859 573,42
37112: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 5 399 955,05
37113: Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgängar ....................................................... _ _ _ _. :c5.:. 3. :.87'-'6'"",9:. :.0 242 317 312,77
37114:
37115: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgängar
37116: Tavaravarasto- Varulager .............................................................................................. 30 005 869,01
37117:
37118: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgängar
37119: Maa-alueet- Jordomräden ............................................................................................. 7 722 000,00
37120: Rakennukset- Byggnader .............................................................................................. 27 214 382,98
37121: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 6 272 594,90
37122: Vuokrattavat ajoneuvot- Uthyrning av motorfordon ...................................................... 11 630 976,25
37123: Muu vuokratlava käyttöomaisuus- Övrig uthyrd anläggninstillgångar ........................... 75 343,96
37124: Osuudet- Andelar .......................................................................................................... 54 700,00
37125: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ............................ _ _ _. =2..:.7:. :. 03=-3=-1:.:9.: .,7.:.8_ _ ____:5:.:5..:6:..:..73=-:::.31.:.:7.2.:,8~7
37126: 327 996 499,65
37127: V astattavaa-Pas s iva
37128: Vieras pääoma- Främmande kapital
37129: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37130: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 155 931 786,38
37131: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 6 251 920,85
37132: Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 4 777 367,02
37133: Lomapalkkavel.ka- Semesterlöneskuld ........................................................................... 6 003 035,15
37134: Muut velat- Ovriga skulder ............................................................................................ _ _ _:...1.:..:99:.:8..:0:...71.:.:,0:.::0 174 962 180,40
37135:
37136: Varaukset- Reserveringar
37137: Siirtymävaraus- Överföringsreservering ............................................................................................................. 10 799 631,17
37138:
37139: Oma pääoma- Eget kapital
37140: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgängar bundet kapital............................... 55 673 317,87
37141: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 30 467 350,84
37142: Edellisten kausien ylijäämä- Föregäende perioders överskott ........................................ 40 752 614,84
37143: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... _ ____;1.:.5-=3..:.41.:..4.:.:0:..:4.!.:,5:..:..3____1:. .4:.:2:.:2: : 3:. :. 4: .:68:.:8:.!.:,0:.: 8
37144: 327 996 499,65
37145:
37146:
37147: Metsähallitus - Forststyrelsen
37148: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37149: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 1 163 975 895,59
37150:
37151: Kulut- Kostnader
37152: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 48 926 148,84
37153: Palkat- Löner ................................................................................................................ 310 377 280,32
37154: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .................................................................. 123 920 546,71
37155: Vuokrat- Hyror ................................................................. ............................................. 13 109 672,39
37156: Vieraat palvelukset- Främmande tjänster ....................................................................... 378 129 446,00
37157: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................................................................ 63 659 285,01
37158: Varastojen muutos - Förändring i lager .......................................................................... ___--=-3:. :. 55:.:1. .:0:.:.8.:.:1•.:.:00:.___ _-.....::.:93:.:4..:5:.:.7:...1: :29:.:8:.=.:. ,27
37159: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 229 404 597,32
37160: 227
37161:
37162: Poistot- Avskrivningar
37163: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner .................................. 8 459 642,00
37164: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier .......................................................... 17 475 075,00
37165: Muista pitkävaikutteisista menoista- övriga utgitter med lång verkningstid .................. _ _ _1:::8...:7.:..7=-8.:::90:.:6::.:,0:::0:_____--4__;_4:. .:7:. .:1.: :.3. : :6.: :23::!.,0: : :0
37166: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ............................................................................................................................... 184 690 974,32
37167:
37168: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
37169: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 3 244 026,33
37170: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... _ _ _ _-8-=-=-96:..:.7..:.:,1.:..7
37171:
37172:
37173:
37174:
37175: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37176: Vastaavaa-Aktiva
37177: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37178: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .......................................... 1 581 031,25
37179: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 177 508124,79
37180: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 965 725,71
37181: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... _ _ _:. :.3. .:8:. :.08c:. . :.c63:. :.7. :.:,5. ; . 4 183 863 519,29
37182:
37183: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37184: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 47 434 000,00
37185: Valmisteet ja puolivalmisteet- Fabrikat och halvfabrikat ................................................ 67 348 315,00
37186: Muu vaihto-omaisuus- övriga omsättningstillgångar ................................................... _ _ ___::2;.:.96:....:.44.:..:7..:.:,0.:..7 115 078 762,07
37187:
37188: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter
37189: med lång verkningstid
37190: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområd .................................................................... 1 895 746 482,25
37191: Tiet- Vägar .................................................................................................................... 258 230 979,64
37192: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 184 885 733,37
37193: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 29 737 789,02
37194: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ 7 553 015,10
37195: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ............................ ----=2:::.2.:...1.:. :13:. :.1.:. :,0:.:0_ _ _::..2::::37:::6:::3:..:.7.::.5.:..1:.:30:::,3:::::.8
37196: 2 675 317 411,74
37197:
37198: Vastatta vaa-P as si va
37199: Vieras pääoma - Främmande kapital
37200: Lyhytaikainen - Kortfristigt
37201: Tilivelat- Kontoskulder .................................................................................................. 15 687 883,06
37202: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 3 057 604,29
37203: Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 10 580 276,91
37204: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... _ __...:1.:..7:..:.7.::.39:....:.:10:: 5.:. :,2.:. 7 47 064 869,53
37205:
37206: Oma pääoma- Eget kapital
37207: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital............................... 2 376 375 130,38
37208: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... -146 546 540,59
37209: Edellisten tilikausien ylijäämä- Balanserad överskott från tidigare räkenskapsperioder.. 207 639 621,16
37210: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... ___1:. : 9.: :0. :. 78=-4:. . :3:.: 3.:. ;1•:::.26::..__ _. :.2. :.62::.:8:. :2: 5. :.2.: :.54.:.:2:.:.:,2:. :.1
37211: 2 675 317 411,74
37212: 228
37213:
37214: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
37215: Landbrukets forskningscentrals affärsverksamhet
37216: Jokioisten siemenkeskus- Jockis fröcentral
37217: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37218: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 6 516 469,78
37219:
37220: Kulut- Kostnader
37221: Aineet ja tarvikkeet /tavarat- Materia! och förnödenheter/varor .......................................... 3 608 738,27
37222: Palkat- Löner ................................................................................................................ 1 234 389,52
37223: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .................................................................. 357 614,29
37224: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................................................................ 1 000 703,50
37225: Varastojen muutos, vähennys- Förändring i lager, minskning ....................................... _ _ _ _4.:. :0.:. :0.:. :42::.:•.:c00:___ _ _-6.:. :.:. :2.:. :4.:. .1:.:..:48:.:.7.:..:,5~8
37226: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 274 982,20
37227:
37228: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
37229: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner .................................. 218 797,00
37230: -.:..:3:.::2=-2-'-14.:...:1.:..:,0~0
37231: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier .......................................................... -----'-10:..:3.:. :3.:. :44.c.:.•.:coo:___ _ _ _
37232: Liikealijäämä- Rörelseunderskott ............................................................................................................................. -47158,80
37233: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
37234: Korkotuotot- Ränteintäkter .................................................................................................................................. -------'-4-'-62::..:8:.:..:,0-=.5
37235: -42 530,75
37236:
37237: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37238: Muut tuotot- Övriga intäkter ................................................................................................................................-------'1-=-6-=.9.:...:18:.:..:,6-=.0
37239: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -25 612,15
37240:
37241:
37242:
37243: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37244: Vastaavaa-Aktiva
37245: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37246: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .......................................... 156 164,70
37247: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ _ _ _.:. .1""'65:..:5.:. :1.:c56:..:,8:.:. 7 1 811 321,57
37248: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37249: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 200 544,00
37250: Valmisteet ja tavarat- Fabrikat och varor ........................................................................ _ _ _4_22_1_4_07-'-,o_o 4 421 951,00
37251:
37252: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
37253: utgifter med lång verkningstid
37254: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 1 969180,00
37255: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 236 246,00
37256: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ _ _ _ _. .;;3_7..:. 00'"'",0'-'0_ _ _ _. ;;.2. ;:2.:c09'-1.:. :2:.:.6:..::..:.,00
37257: 8 442 398,57
37258:
37259: Vastattavaa-Pa s s iva
37260: Vieras pääoma- Främmande kapital
37261: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37262: Ostovelat- Leverantörskulder .............................................................................................................................. 1 908 831,72
37263: Oma pääoma- Eget kapital
37264: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................... 2 209126,00
37265: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 10168 004,75
37266: Edellisten tilikausien alijäämä- Förra räkenskapsperiodens underskott .......................... -5 817 951,75
37267: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. ____-_2_5_6_1....:2,_15_ _ _ _ _6_5_33'-'-'-56_6.:...,8_5
37268: 8 442 398,57
37269: 229
37270:
37271: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis
37272: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37273: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 16 247 136,26
37274:
37275: Kulut- Kostnader
37276: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................ 9 870 807,63
37277: Palkat- Löner .............. .................................................................................................. 3 919 356,92
37278: ~uu u~r~~j; ~Ö~~ig~.k~~t~~d·~;:·.·.·.::::·.·.::·.·.:::·.:::::·.::::::::·.·.:::::·.:::::::·.::·.::·.:::::::·.::·.::·.:::::::·.:::::·.::::·.:
37279: 0
37280: 1 7~~ ~~g~
37281: Varaston muutos- Förändring i lager ............................................................................. _ _ ___:..46:..:0_4c.:.36.:.:':..:00'------_1:..:6:..:1c.:.32::...:..01:..:1.:.:,2c.:.3
37282: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 115 125,03
37283:
37284: Poistot- Avskrivningar
37285: Rakennukset- Byggnader .............................................................................................. 745 086,00
37286: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 640 881 ,68
37287: Salaojat- Täckdikningar ................................................................................................. _ _ _ _1:..:3...:3..:.37:..:'.::...00'--------'1--'3"-9.::...9.: . .30:. :4.:.: ,6. :.8
37288: Liikealijäämä- Rörelseunderskott ............................................................................................................................. 1 284 179,65
37289:
37290: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader ................................................................................................ _ _ _ _ _-:..:8c.:.8..:.08:..:5~,6~9
37291: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -1196 093,96
37292:
37293:
37294: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37295: Vastaavaa-Aktiva
37296: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37297: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ............................................................................................................. 36 861,10
37298:
37299: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37300: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................. 11 222 128,00
37301:
37302: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
37303: utgifter med lång verkningstid
37304: Maa-alueet- Jordområden ............................................................................................. 1 000 000,00
37305: Rakennukset- Byggnader .............................................................................................. 17 840134,31
37306: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 1 495 960,44
37307: Salaojitus- Täckdikning ................................................................................................. 120 034,48
37308: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ _ _ _ _2_8_3_29....:,_oo_ _ _ _2_;0_4..:.84_45:..:8.:.:,2c:..3
37309: 31 743 447,33
37310:
37311: Vastatta vaa-P ass i va
37312: Vieras pääoma- Främmande kapital
37313: Lyhytaikainen - Kortfristigt
37314: Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 366 917,00
37315: Lel-velat- Kapl-skulder ,,................................................................................................. 6 681,51
37316: Muut tilitettävät varat- Ovriga redovisningsmedel ......................................................... _ _ _ _...:8_7..:.30.:.:,4_.:.8 382 328,99
37317: Oma pääoma - Eget kapital
37318: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................... 20 484 458,23
37319: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 15 143 456,67
37320: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -1 196 093,96
37321: Edellisen tilikauden alijäämä- Förra räkenskapsperiodens underskott ........................... ___-.:..::...3:..:07:..:0:..:7..:.02.:.:,6:..:0'------'3:..:1:..:3..:.6.::...1.: . .11:. :8.:.: ,3. .:.4
37322: 31 743 447,33
37323: VALTION LIIKELAITOSTEN
37324:
37325: TULOSLASKELMAT JA TASEET
37326: VUODELTA
37327: 1993
37328:
37329:
37330: STATENS AFFÄRSVERKENS
37331: ..
37332: RESULTAT- OCH BALANSRAKNINGAR
37333: FÖRÅR
37334: 1993
37335: 232
37336:
37337: llmailulaitos - Luftfartsverket
37338: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37339: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 629 020 544,77
37340: Kulut- Kostnader
37341: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 35 918 175,05
37342: Palkat- Löner ................................................................................................................ 235 673 117,10
37343: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .................................................................. 66 731143,22
37344: ~~ u~r~~M HyrÖ~~ig~-k~~i~~-d~;·.·.:·.::::·.::·.::·.::::·.:·.·.::·.::::·.:::::::::::·.·.:::·.:::::::::·.:·.::::::·.·.:::::·.:::·.::·.:::::::
37345: 0
37346: 11 ~ ~~~ ~~~:~~
37347: Varaston muutos- Förändring i lager ............................................................................. _ _ _. .:.1. .:.7.: .36:. 5:. :3:. :6.:.:,3. .:.4_ _ _-4___:;5:..:1..::3;;:6.:. 7.::.36:..:6:!:,7:.. .:.4
37348: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 177 653 178,03
37349:
37350: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
37351: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 35 893 026,21
37352: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier .......................................................... 64 675 173,00
37353: Maarakenteista- Jordstrukturer ..................................................................................... 70 370 773,75
37354: Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ...................................................... 1 893 251,62
37355: Muista pitkävaikutteisista menoista- Av övriga utgifter med lång verkningstid .............. 1 507 128,81 -174 339 353,39
37356: ------~--~------~~~~
37357: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 3 313 824,64
37358: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
37359: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 20 682 192,28
37360: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter ........................................................ 13140154,24
37361: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... -23 390 073,47
37362: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ......................... ___-_1...:.7..::0:.:..7.::.5.::.30=-1~,8:..:..7 -6 643 028,82
37363: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37364:
37365: ~~~~~~~~~ö~~r~~ak~~:~~~~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: ___-'-~-~~-'-~-~'-~--'ci:-'-~~'------1-'3C.:.3-'-.7.::.27C..:.7.!...,4C..:.4
37366: Tulos muiden tuottojen ja kulujen jälkeen- Resultat efter övriga intäkter och kostnader ........................................... -1 991 926,74
37367:
37368: Varausten muutos- Förändring i reserveringar
37369: Luottotappiovarauksen vähennys- Minskning av kreditförlustreservering ........................................................... _ _ _ _ _6.. ;.6_1-'-08.:. .5:. :.,8:. .:.8
37370: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ..................................................................................................... -1 330 840,86
37371:
37372:
37373: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37374: Vastaavaa-Aktiva
37375: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37376: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .......................................... 1 401 939,24
37377: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 46 017 897,81
37378: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 2 691 008,63
37379: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 20 203 862,09
37380: Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar ....................................................... ___1:. :8; :9. : 8. :.47:. . 8:. :3:. :.7.:.:,2: .0 260 162 544,97
37381:
37382: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37383: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 8 841176,28
37384: Tavarat/valmisteet- Varor/fabrikat ................................................................................. _ _ _. . ;1. . :0. .:.6.:. 3.:. 83:. .;5"-,6:. :.8 9 905 011,96
37385:
37386: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter
37387: med lång verkningstid
37388: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ........................................................................ 194 509 485,06
37389: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ................................................................ 215 503 300,31
37390: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner ......................................... 828 560 871,59
37391: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 303 288 799,60
37392: Maarakenteet- Markanläggningar .................................................................................. 814 224 766,43
37393: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ 22 253 892,80
37394: Aineetlomat oikeudet -lmmateriella rättigheter .............................................................. 7 997 001,85
37395: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ............................ ____4_8_6_4_80_0-'-,1_2____ 2_39_1_2_0_2_9_17-'-,7-'-6
37396: 2 661 270 474,69
37397: 233
37398:
37399: Vastatta vaa-P assi va
37400: Vieras pääoma- Främmande kapital
37401: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37402: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 30 516 411,36
37403: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 2 051 096,11
37404: Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 51 769 607,02
37405: Pitkäaikaisten lainojen vuos!!Yhennys- Aravkortning av långfristiga Iän......................... 37 980 332,00
37406: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ..................................................... _ ___:.1.::.2.::.59:.:0:..:7.::87::.:·=66 134 908 234,15
37407:
37408: Pitkäaikainen - Långfristigt
37409: Lainat rahoituslaitoksilla- ~ån av penninginrättningar ................................................... 198 879 850,50
37410: Muut pitkäaikaiset lainat- Ovriga långfristiga Iän ............................................................ _ ____;,18:.. 9:.:2:::.3. :.07:.. .:0;,.:,0;.:.0 217 802 920,50
37411:
37412: Varaukset- Reserveringar
37413: Muut varaukset- Övriga reserveringar ................................................................................................................ 12 827 000,00
37414:
37415: Oma pääoma- Eget kapital
37416: Peruspääo~~- Grun.~kapital ..........:............................................................................... 982 235 950,00
37417: Muu oma paaoma- Ovngt eget kap1tal ........................................................................... 1 314 827 210,90
37418: Tilikauden tappio - Räkenskapsperiodens förlust ............................................................ ___-__;_1.::.33:.:0.. :8:..:40::.:•::..:86:.. __ _.::.2.::.29:.:5:..:7.::3.::.2.: .32:.:0: .: ,0:. :4
37419: 2 661 270 474,69
37420:
37421:
37422:
37423:
37424: Karttakeskus - Kartcentralen
37425: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37426: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 37 285 327,86
37427:
37428: Kulut- Kostnader
37429: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 8 777 705,44
37430: Palkat- Löner ................................................................................................................ 17 120 038,22
37431: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .................................................................. 4 012 744,91
37432: ~uuo~r~~M HyrÖ~~igä.kÖst~äci·ä;:·.::::·.::·.::·.:::::·.·.:·.·.::::::·.:::·:.::::·.::·.::·.::·.:·.:·:.:::::::·.::·.::::::·.:::·.:::·.:::::·::. ~ ~~~ ~~~:ci~
37433: Aktivoitu tuotekehitys- Aktiverad produktutveckling ..................................................... -1 776 879,59
37434: Varastojen muutos- Förändring i lager .......................................................................... _ _ _2::...::..:07:..:1...:5..:..81::.:,2:.:5'-------=3:.:8...:2:..:43::...:..04:::3.!.:.,7.::2
37435: Käyttökate - Driftsbidrag ........................................................................................................................................... -957 715,86
37436:
37437: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
37438: Koneista ja kalustosta-Maskineroch inventarier .......................................................... 2123171,88
37439: Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter ...................................................... _ _ __:::38:..:4....:4.::.56::.:.4.:::3:...__ _ _...::2...::5::::07:...,::::62::::8!.:::,3~1
37440: Liiketappio- Rörelseförlust....................................................................................................................................... -3 465 344,17
37441: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
37442: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 90 332,18
37443: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... -815137,93
37444: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ......................... _ _ _--=33:.:2:....:8:::.0::.:5,.::.86:...__ _ _-....:1...:0:::5.:...7.: .61:. . :1: .: ,6:. :.1
37445: Tappio rahoituserien jälkeen- Förlust efter finansieringsposter ................................................................................ -4 522 955,78
37446:
37447: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37448: Muut tuotot - ..övriga intäkter .......................................................................................... 424 696,26
37449: Muut kulut- Ovriga kostnader ........................................................................................ _ _ _ _1:.:2:....:7:..:1.:..:0•..:..69'--_ _ _ _4:. :.1. :. .1.: .98:.:5: .: ,5:. :.7
37450: Tappio ennen varauksia ja veroja- Förlust före reserveringar och skatter ................................................................. -4110 970,21
37451:
37452: Varaukset- Reserveringar
37453: Varausten muutos- Förändring i reserveringar ................................................................................................... _ _ _ ___;7...:0-=2.:.:03:.!:,7:...:..1
37454: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ..................................................................................................... -4 040 766,50
37455: 30 321232Q
37456: 234
37457:
37458: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37459: Vastaavaa-Aktiva
37460: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
37461: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ······oo·•·oo·oo·························· 1 256 384,71
37462: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ooooooooooooooooooooooooOOOOooooooooooooooooooooooooooOOoooooooooooooooo 4 947 574,31
37463: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo• 103 395,00
37464: Siirtosaamiset- Resultatregleringar OOooooOOOOOOOOooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 307 638,10
37465: Lainasaamiset- Lånefordringar ···oooo•oooooooooo•oo•oo···•ooooooooooooooooo .. oo.oooo•oo•oo•oooo···oo··oo···oo·oo·oo· _ _ _ _ 20_0_0_00-',0_0 6 814 992,12
37466: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgängar
37467: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 397 402,60
37468: 000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000
37469:
37470:
37471:
37472:
37473: Valmisteet- Fabrikat ··oo·oo···oo·oo·oo··oo·•oo·oo··oo•·oooo••oooo•oo•ooooooooooooooooo .. ooooooooooooo•oo••oooooo .. oo .. oo .. _ _ _.;:. 5.:. 93:..:.7. . :.7-'71-''.:. :. 67 6 335 174,27
37474: Käyttöomaisuus- Anläggningstillgängar
37475: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier OOOOOOOOooooooOOooOOooooOOOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 6 514 442,72
37476: Aineeton -lmmaterielloooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 2 807 458,93
37477: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ----=-51~5....:.9~00:.!'.:..00=--_ _ _....:.9....:.8~37:_.:..80:...:1.:.::,6:::5
37478: 000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000
37479:
37480:
37481:
37482:
37483: 22 987 968,04
37484: Vstattavaa-Passiva
37485: Vieras pääoma- Främmande kapital
37486: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37487: Ostovelat- Leverantörskulder oooooooooooooooooooooooooooooooo .. ooooooooooooooooooOOooOOoooooooooooooooooooooooooooooo 1 243114,08
37488: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ooooooooooooooooooooooooooooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo. 466 190,13
37489: Siirtovelat- Resultatregleringar oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 4 306177,43
37490: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder 1 415 455,52
37491: 0000000000000000000000000000000000000000000000000000.
37492:
37493:
37494:
37495:
37496: Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av Iän med läng verkningstid oooooooooo· ____ 1 _52_7_3_96-',_54 8 958 333,70
37497: Pitkäaikainen - Långfristigt
37498: Lainat valtiolta- Län frän staten ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooOOooOOooooooOOoooooooooooooooooooooo• 2 450 000,00
37499: Lainat rahoituslaitoksilla- Län frän penninginrättningar 9 083 975,77
37500: 000000000000000000000000000000000000000000000000
37501:
37502:
37503:
37504:
37505: Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset- Avkortningar av Iän med läng verkningstid -1 527 396,54 1o006 579,23
37506: 0000000000.
37507:
37508:
37509: -----~--~------~~~~
37510: Vieras pääoma yhteensä- Främmande kapital sammanlagt ooooOOooooOOooOOooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo. 18 964 912,93
37511: Oma pääoma- Eget kapital
37512: Peruspääoma- Grundkapital oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo .. ooooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooo 5 700 000,00
37513: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital 2 363 821 ,61
37514: 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000.
37515:
37516:
37517:
37518:
37519: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo .. oooooo ___-4__:_.:..04.:.:0....:.7~66:.!'.:..50:...__ _ _. . :.4. . :.0: :23::. . : .:05:.:5.:.1.:,. :.1
37520: 22 987 968,04
37521:
37522:
37523:
37524: Posti- ja telelaitos - Post- och televerket
37525: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37526: Liikevaihto- Omsättning oo ... oo .. oooooooooooooooo .. oo.oooooo•·oo•oo•oooo•oo•oooooo•oo•·oo•ooooooo.oo.oooooooooooooooooooooooooooo•oo·oo·oo·•ooooooooooooooooo•oo·oo 9 674 707164,25
37527: Kulut- Kostnader
37528: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooOOooOOoooo 320 076 709,09
37529: Palkat- Löner ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 3 424 846 355,01
37530: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 1 053 656 750,51
37531: ~uu u~r~~j;rt ~'ö~;igä·k~~t~~·d~;:::·.::·.:·.·.::::·.::::::::::·.::::·.::·.::·.::·:.·.::·.::·.::::·:.:·.::·.:::::·.::·.:·.::::·.:::::·.:::::::
37532: 0
37533: 1 ~~~ ~:~ ~~~:~~
37534: Varaston muutos- Förändring i lager OOOOOOOOooOOOOooooooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo· 31 087 602,82 -7 014 990 353,99
37535: -----~-------~
37536: Käyttökate- Driftsbidrag ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooOOOOooooOOooOOooOOOOooooooooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo• 2 659 716 810,26
37537:
37538: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
37539: Rakennuksista ja rakennelmista- Byggnader och konstruktioner 0000000000000000000000000000000000111164 108,16
37540: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 224 532 640,56
37541: Televerkoista- Telenät oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo.. 1 401 052 192,85
37542: Aineettomista oikeuksista -lmmateriella rättigheter oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 18 572 355,41
37543: Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga utgifter med läng verkningstid 000000000000000000 .:_9_46'-'0-'5-'35'-',0'-'6'---_--_1_76.. .:.4. . :.7. :. 81"-8.:. :3c::2.:. :. . :.,04
37544: _ _ _
37545:
37546:
37547:
37548:
37549: Liikevoitto- Rörelsevinst oooooo••oo•oo•oooo•oo•oooo .... oooooo.oo .. oooooo .. oo .. oooooooooooooooo••oo·oo·ooooooooo·•oooooo•oo••ooooooooooooooooooooooooooooooooo .. oo .. 894 934 978,22
37550: 235
37551:
37552: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
37553: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 193 952 092,86
37554: Osinkotuotot- Dividendintäkter ...................................................................................... 1 290 183,05
37555: Muut rahoitustuotot- övriga finansieringsintäkter ........................................................ 19 278 808,55
37556: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... -121 785 946,95
37557: Muut vieraan pääoman kulut- Övriga kostnader av främmande kapital ......................... ___ -4-'-"'8. .:9.:. .78.:. 1.:. .4:..:0:..:,3. .:0_ _ _ _4:..:3.. :7.. :5.:. 6.:. 99:. :7. c:,2:. :.1
37558: Voitto rahoituserien jälkeen- Vinst efter finansieringsposter .................................................................................... 938 691 975,43
37559: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37560:
37561: ~~~~ ~uu~~~~ö~~~~ak~~::~~~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: ~~ ~~~ m:~~
37562: ----~~~~------~~~~
37563: 42 929 785,60
37564: Tulos ennen varauksia- Resultat före reserveringar................................................................................................. 981 621 761,03
37565: Luottotappiovarauksen muutos- Ändring av kredilförlustreservering ...................................................................... 41 528 446,66
37566: Toimintavarauksen muutos- Ändring av verksamhetsreservering ........................................................................... _ _ _-..: :c26:. :0. .:0:. .:0.:. 0.:. 00::.:0:. :. ,0:. .:.0
37567:
37568: Tulos ennen eläkesäätiölle siirtoa- Resultat före överföring ät pensionstiftelse ........................................................ 1 283 150 207,69
37569: Eläkesäätiölle siirto- Överföring ät pensionstiftelse ................................................................................................. _ _ _-_74--'0--'o_o_o_oo.:..co:..:..,o~o
37570: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................................................... 543 150 207,69
37571:
37572:
37573: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37574: Vastaavaa-Aktiva
37575: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
37576: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden .......................................... 185 603 290,93
37577: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 1 086 028 778,17
37578: Lainasaamiset- Länefordringar ...................................................................................... 375 521157,59
37579: Muut ennakkomaksut- Övriga förskottsbetalningar ...................................................... 46 260 437,12
37580: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 636 858141,17
37581: Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgängar ....................................................... _ _1_5'-4_7_0_66'-1--'8_5.:....,1..;.0 3 877 337 990,08
37582: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgängar
37583: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 97 502 774,21
37584: ValmisteeVtavarat- FabrikaVvaror .................................................................................. _ _ ____:5.:;.;02::..;2::.:5:..:3:..:,0. :.6 98 005 027,27
37585: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgängar och övriga utgifter
37586: med lång verkningstid
37587: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ........................................................................ 251165 508,33
37588: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenomräden ............................................................... 623 221 305,95
37589: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 1 974 888 472,67
37590: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 472 265 699,85
37591: Televerkot- Telenät ........................................................................................................ 2 618 872 064,89
37592: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella förnödenheter ...................................... 3 237 633,92
37593: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ 771 882 633,04
37594: Aineetlomat oikeudet -lmmatriella rättigheter ................................................................ 54 473 342,74
37595: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ............................ _ ____:3.. :1.. :5.:. 04:.. 3::..;1:.. :6:..1..:.9
37596: :, _ _ _6::. ;8: .:0:. .:1. . : 5. .:1.:. 0.: .97:. .:7. c:,5:.:.8
37597: 10 776 853 994,93
37598: V astatta vaa-P ass iva
37599: Vieras pääoma- Främmande kapital
37600: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37601: Ostovelat- Leverantörskulder .................................................................................... 615 690 028,64
37602: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ....................................................................... 22 852 757,25
37603: Siirtovelat- Resultatregleringar .................................................................................. 1 943 692 408,90
37604: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ................................................. 1 266 886 341,03 3 849 121 535,82
37605: ------'-
37606: Pitkäaikainen - Längfristigt
37607: Valtion laina- Län av staten ........................................................................................... 392 538 134,34
37608: Vuosilyhennykset- Aravkortningar ............................................................................. -392 538 134,34
37609: Lainat rahoituslaitoksilla- Län av penninginrättningar ................................................... 498 636 908,90
37610: Vuosilyhennykset- Aravkortningar ............................................................................. -228 475 308,90
37611: Eläkelainat- Pensionslän ................................................................................................ 311 348 000,00
37612: Vuosilyhennykset- Aravkortningar ............................................................................. -261 076 000,00 320 433 600,00
37613: 236
37614:
37615: Oma pääoma- Eget kapital
37616: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 2 900 000 000,00
37617: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital ........................................................................... 3 634 148 651,42
37618: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 543 150 207,69
37619: Voiton tuloutukset vuodelta 1993- Vinstens debitering från år 1993 ............................. _ _-4_7_0_oo_o_o_o-'o,_oo_ _ _ _ 6_60_7_2_9_8_85_9..:...'1_1
37620: 10 n6 853 994,93
37621:
37622:
37623:
37624:
37625: Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna
37626: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37627: Tuotot- lntäkter
37628: Tavaraliikenne- Godstrafiken ............................................................................................................................... 1 977 856 461,06
37629: Henkilöliikenne- Persontrafiken ........................................................................................................................... _ _ _1;.. 3;_4c:.2. :.93::..:6;.. 0:..:3c:.3'c:.. ::.56
37630: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 3 320 792 494,62
37631:
37632: Kulut- Kostnader
37633: Palkat- Löner ................................................................................................................ 1 901 551 911,10
37634: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .................................................................. 589 655 326,35
37635: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 392 577 821,43
37636: ~uu u~r~~M Hyö~~i·g~-k~;rt~~·d·~~:::·.:::::::::::·.:::·.::·.::·.::::·.:::::·.:::::::·.::·.::·.·.:::·.::::::::::·.:·.::::::·.:·.::::::::::
37637: 0
37638: 1~~ ~~~ m:~i
37639: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk .................................................. -128 468 050,69
37640: Saadut vuokratuotot- Erhållna hyresintäkter .................................................................. -102 961 934,96
37641: Saatu koulutuskorvaus - Erhållen utbildningsersättning ................................................ -24 089 599,23
37642: Varastojen muutos- Förändring i lager .......................................................................... ----'1-'-3=22::..:8.. ;6..:.8"'"'1'-"45=----=2. :. 86:. :2-'1-'-70.:. . .;.;16:. :3.:. :,8. :.3
37643: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 458 622 330,79
37644:
37645: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
37646: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 69 784 174,16
37647: Vetokalusto ja vaunusto- Dragmateriel och vagnar ....................................................... 245 840 551,55
37648: Muut koneet ja laitteet- övriga maskiner och anordningar ............................................ --~7.:..3.:..93:..:3:....:0:..:.1.:.:1•.:.;90=------=3.:..89;_5:..:5:.:..7.:...:73:.:.7.!..:,6..:.1
37649: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 69 064 593,18
37650:
37651: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
37652: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 120155 777,16
37653: Osingot- Dividender ...................................................................................................... 741 192,00
37654: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... _ _-_14_0;...::3_7_23_1..:...,8_2 106 859 737,34
37655:
37656: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader
37657:
37658: ~~~~~~~~~~ö~~;~~ak~~:n~~~~·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: ~~ ~~~ ~~~:~~
37659: ----=~~~~-----=~~~
37660: 65 930 233,45
37661: Tulos ennen varauksia ja veroja- Resultat före reserveringar och skatter ................................................................. 241 854 563,97
37662: Välittömät verot- Direkta skatter .............................................................................................................................. ____--=..3.:. 09:. :3:. :8:. :.1:::!3,~49
37663: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ......................................................................................................... 238 760 750,48
37664:
37665:
37666:
37667:
37668: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37669: Vastaavaa-Aktiva
37670: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37671: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .......................................... 1 695 451 353,22
37672: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 290 851 914,90
37673: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... _ _ _25_6_6_0_13_9..:...,0_3 2 011 963 407,15
37674:
37675: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37676: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................. 196 056 965,20
37677: 237
37678:
37679: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgängar och övriga
37680: utgifter med lång verkningstid
37681: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ........................................................................ 93 962 464,94
37682: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenomräden ................................................................ 997 353 133,00
37683: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 1 314 522 597,73
37684: Vetokalusto ja vaunusto- Dragmateriel och vagnar ....................................................... 1 705 364 866,24
37685: Muut koneet ja laitteet- Övriga maskiner och anordningar ............................................ 308 806 630,03
37686: Osakkeet ja osuudet ja muut pitkävaikutteiset menot - Aktier och andelar och övriga
37687: utgifter med läng verkningstid .......................................................................................... _ _....:3:..:5..:..8..:.95:..:1....:6:..:6.:c3,..:..86:...__ _. .:.4. :. 77:. :8:. .:9:. :6. :. 1. :.35:. :5:.:.:,8:.:.0
37688: 6 986 981 728,15
37689: Vastatta vaa-Pa s s i va
37690: Vieras pääoma- Främmande kapital
37691: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37692: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 124 184 118,27
37693: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 3162147,86
37694: Siirtovelat- Resultatregleringar ...................................................................................... 494 183 001,17
37695: Lainojen lyhennykset- Avkortningar av Iän .................................................................... 11 111 110,00
37696: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... ___1_25_2_8_7_08_9.:....,1_7 757 927 466,47
37697:
37698: Pitkäaikainen - Långfristigt
37699: Lainat valtiolta- Län frän staten ........................................................................................................................... ____1;...:1..:.6..:.66:..:6:...:6:..:7..:..0,=00
37700: Vieras pääoma yhteensä- Främmande kapital sammanlagt ..................................................................................... 874 594 136,47
37701:
37702: Toimintavaraus- Verksamhetsreservering ............................................................................................................... 240 000 000,00
37703:
37704: Oma pääoma - Eget kapital
37705: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 2 750 000 000,00
37706: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital........................................................................... 2 830 405 566,15
37707: Edellisten tilikausien voitto- Förra räkenskapsperioders vinst ....................................... 53 221 275,05
37708: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... _ _....;2:..:3..:..8..;...76:..:0c...:7..:.5.:c0,-'-48:...__ _. :.5. :.87:. :2:. :3:. :8. ;. .7. :.59:. :1:.:.:,6:. :8
37709: 6 986 981 728,15
37710:
37711:
37712:
37713:
37714: Radanpito - Banhållning
37715: Tuloslaskelma- Resullaträkning 1993
37716: Radanpidon kulut- Banhällningskostnader
37717: Palkat- Löner ................................................................................................................ 447 224 833,66
37718: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader .................................................................. 168 169 365,09
37719: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ............................................................ 441 201 972,64
37720: Käyttöomaisuusostot-lnköp av anläggningstillgängar .................................................. 62165 805,63
37721: Muut kulut- Övriga kostnader ........................................................................................ 479 033 850,77
37722: Varastojen muutos- Förändring i lager .......................................................................... _ _ _2_7_6_6_69'-'0.:....,0_9 -1 600 562 517,88
37723:
37724: Siirto käyttöomaisuuteen- Övertöring tili anläggninstillgängar ................................................................................. 956 702 747,44
37725:
37726: Poistot- Avskrivningar
37727: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ........................................ 3 830 151,69
37728: Rata laitteineen- Bana med anläggningar ....................................................................... 653 901126,37
37729: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. _ _ _4_4-'-99_5_1_2-'5,_22_ _ _ _70.;...2_7_2..::..6_40_3-",2~8
37730: Radanpidon kulut yhteensä- Banhållningskostnader sammanlagt ........................................................................... -1 346 586 173,72
37731:
37732: Radanpidon rahoitus- Finansiering av banhällning
37733: Valtion talousarviorahoitus- Finansiering av budget ..................................................... 1 631 279 431,77
37734: Siirto rahoitusomaisuuteen- Överföring tili finansieringstillgångar ................................ -58 192 006,31
37735: Omaisuuden myyntitulot- Egendoms försäljningsintäkter ............................................. 19 903 536,84
37736: Muut tuotot- Ovriga intäkter .......................................................................................... _ _ _8:. :3: . :0. :.8. :.20::. :51..:,5. :. 3_ ____:.1....:6..:..01:...:2:..:9..:..9. :. 16:.:.7.:==,83
37737: Rataomaisuuden nettolisäys- Nettoökning av bantillgängar .................................................................................... 254 712 994,11
37738: 238
37739:
37740: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37741: Vastaavaa-Aktiva
37742: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
37743: Saamiset kuljetustoiminnalla- Resultatregleringar av transportfunktioner ........................................................... 58 192 006,31
37744:
37745: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
37746: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................. 154 506 865,78
37747:
37748: Käyttöomaisuuus- Anläggningstillgångar
37749: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ..................................................................................................... 213169 412,74
37750:
37751: Rata laitlaineen- Bana med anläggningar
37752: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten ..................................... 782 137 168,53
37753: Radan alusrakenne ja tukikerros - Banas underbyggnad och
37754: stödskikt ......................................................................................... 4 186 152 968,40
37755: Rata, ratapihalaitteet,laituritja sillat- Bana, bangårdsanläggningar,
37756: perronger och broar ....................................................................... 3 633 907 598,14
37757: Sähköistys- Elektrifiering ........................................................... 547 243 427,51
37758: Ohjaus-, turva- ja vahvavirtalaitteet- Lednings-, säkerhets- och
37759: kraftströmsanläggningar ................................................................ 588 750 216,14 9 738 191 378,72
37760:
37761: Rakennukset- Byggnader ................................................................................................... 60 005 709,77
37762: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ....................................................................... 183 999 690,91 _ ___.:.9..:.98::;:2:...:1..:.96::..:7..:.7.;:.,9,~40
37763: 10 408 065 064,23
37764:
37765: Vastattavaa- Passiva
37766: Vieras pääoma- Främmande kapital
37767: Valtion talousarviovelka- Finansieringsskuld av budjet ................................................. 58 192 006,31
37768: Lomapalkkavelat- Semesterlöneskulder ........................................................................ 73 100 000,00
37769: Muut velat- Övriga skulder ............................................................................................ _ _ _20_0_2_4_93_3.:....,3_3 151 316 939,64
37770:
37771: Oma pääoma - Eget kapital
37772: Radanpidon pääoma- Banhållnings kapital .................................................................... 9 422 453 789,02
37773: Edellisten tilikausien pääomamuutos- Förra räkenskapsperioders förändring i kapital .. 579 581 341,46
37774: Tilikauden pääomamuutos- Förändring i kapitalet av räkenskapsperioden .................... ___2-'5-'-4_71-'2-'9..:.9...:4,_11_ _ _1_0...:.25'"'6_7_4"'-8-"12::..4.:.:,5. :.9
37775: 10 408 065 064,23
37776:
37777:
37778:
37779: Autorekisterikeskus - Bilregistercentralen
37780: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1993
37781: Liikevaihto- Omsättning ........................................................................................................................................... 380 337 357,40
37782:
37783: Kulut- Kostnader
37784: Palkat- Löner ................................................................................................................ 146 681 490,61
37785: Muut henkilökulut- övriga personkostnader .................................................................. 57 976 148,98
37786: 0
37787: ~uu u~r~~; ~rö~~ig~.k~si~~d-~i:::·:.·.::·.::·:.:::::::::·.::·.::::·.:::::·.:::::·:.:::·.::::·.::·.:·:.::::·.:::::·.:·.·:.·.·:::.·:.-.-.-......... ~~mm:~~
37788: --~~...:.....:c~~---~-~~
37789: -302 901 509,96
37790: Käyttökate- Driftsbidrag ........................................................................................................................................... 77 435 847,44
37791:
37792: Suunnitelman mukaiset poistot- Avskrivningar enligt planen
37793: Rakennuksista- Byggnader ............................................................................................ 9 223 889,16
37794: Koneista ja kalustosta- Maskiner och inventarier .......................................................... 7156 562,79
37795: Maarakenteista- Jordstukturer ...................................................................................... 759 627,25
37796: Muista pitkävaikultaisista menoista- Övriga utgifter med lång verkningstid .................. _ _ _.:. .1:::.:26:..:9...:5.=..35:.;.,1;;.;:9~----_1:..:8....:4.=..09=-6=-1:...:4.:.:..:.,39
37797: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 59 026 233,05
37798:
37799: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
37800: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 6 113 406,45
37801: Korkokulut- Räntekostnader .......................................................................................... -31 397,42
37802: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... _ _ _ _ 10'"'0'-'0""-0"'"'0,"'-10~---'-'5'-'9..:.8;::.2. :. 00'"'8.:.:,9. :.3
37803: 239
37804:
37805: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
37806: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter ..................................................................... 604 479,35
37807: Satunnaiset kulut- Extraordinära konstnader ................................................................. _ _ _-__;1.:.35::..::.:56:.:7.?. .,4:.:8_ _ _ _ _4:.:6::.8::.9.:. 11:.::,8::.:. .7
37808:
37809: Tulos ennen tilinpäätössiirtoja- Resultat före överföring ät räkenskapsperioden ...................................................... 65 477 153,85
37810:
37811: Varausten muutos- Förändring i reserveringar
37812: Toimintavarauksen lisäys- Verksamhetsreserveringens ökning .......................................................................... ____-_:_14:....7:....4:..:.1...:0.:.00~,=00
37813: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst......................................................................................................... 50 736153,85
37814:
37815:
37816: Tase- Balansräkning 31.12.1993
37817: Vastaavaa- Aktiva
37818: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
37819: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .......................................... 137 209 880,95
37820: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 2156 717,43
37821: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ........................................................................... 1 500,00
37822: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 2 003 476,87
37823: Muut saamiset- Övriga fordringar ................................................................................. _ _ _.:.3.:.3.:.6:....1::.:30:.:2::;,7.:.9 144 732 878,04
37824:
37825: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter
37826: med läng verkningstid
37827: Keskeneräiset työt- Halvfärdiga arbeten ......... ............................................................... 679 727,00
37828: Maa-alueet- Jordomräden ............................................................................................. 67 238 000,00
37829: Rakennukset- Byggnader .............................................................................................. 157 995 584,84
37830: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 32 712 132,27
37831: Maarakenteet- Jordstrukturer ........................................................................................ 2 181 598,05
37832: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ........................................................................ 659 300,00
37833: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ............................ _ _ _. ;:.5_1..:.94-'-'-76:..:.0.:. ,2_7_ _ ___::.:26:.:6:.. .6:.:6:.. .1. ;:.1.::02::.c,4=3
37834: 411 393 980,47
37835:
37836: Vastattavaa - Passiva
37837: Vieras pääoma- Främmande kapital
37838: Lyhytaikainen- Kortfristigt
37839: Ostovelat- Leverantörskulder .................................................................................... 11 861 684,10
37840: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar ....................................................................... 5 864 281,74
37841: Siirtovelat- Resultatregleringar .................................................................................. 25 193 991,08
37842: Lainat valtiolta- Lån av staten .................................................................................... 10 000 000,00
37843: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ................................................. _ ___:..:10:...1:.:9::.8::.:22::.:9.:.7:.:., . .7 63118186,69
37844:
37845: Pitkäaikainen - Långfristigt
37846: Lainat valtiolta- Län av staten .............................................................................................................................. 25 000 000,00
37847: Varaukset- Reserveringar
37848: Toimintavaraukset- Verksamhetsreserveringar ................................................................................................... 14 741 000,00
37849:
37850: Oma pääoma- Eget kapital
37851: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 94 000 000,00
37852: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital........................................................................... 163 798 639,93
37853: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... ---'-'-5:.:0:....7.:.3.:..6-'-15:.:3'"",8:.:5_ _ _-.::.3:..:08:...;5:.:3:..:.4....:.7.:::93~,:..:.78
37854: 411 393 980,47
37855: SELVITYS
37856:
37857: ANNETUISTA LAINOISTA
37858: JA MUUSTA TULOA TUOTTAVASTA
37859: OMAISUUDESTA
37860: VUODELTA
37861: 1993
37862:
37863:
37864: UTREDNING ÖVER
37865:
37866: UTGIVNA LÅN
37867: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE
37868: EGENDOM
37869: FÖR ÅR
37870: 1993
37871: 242
37872:
37873: Valtion lainananto vuonna 1993 - Statens utlåning år 1993
37874: Kertyneet korot ja Kertyneet
37875: kurssihyvitykset Uudetlainat kuoletukset
37876: Lainapääoma vuonna 1993 vuonna 1993 vuonna 1993 Lainapääoma
37877: Lånekapital lnflutna räntor och Nya lån år 1993 lnflutna Lånekapital
37878: kursgottgörelser år amorteringar
37879: 31.12.1992 1993 år 1993 31.12.1993
37880:
37881: mk
37882:
37883: 1 Tulo- ja menoarvion va-
37884: roista myönnetyt lainat
37885: - Lån beviljade av medel
37886: i statsbudgeten ............. 6 601 681 178,82 296 409 432,20 47 4 125 972,43 685 413 354,41 6 390 393 796,84
37887: 1. Valtiokonttorin hoi-
37888: dossa - Av statskonto-
37889: ret förvaltade ................. 5 090 385 342,14 11 250 939 464,1821 310 233 557,41 498 803 188,3231 4 901 815 711,23
37890: 2. Maa- ja metsätalous-
37891: ministeriön tietopalvelu-
37892: keskuksen hoidossa -
37893: Av jord- och skogsbruks-
37894: ministeriets informa-
37895: tionstjänstcentral för-
37896: valtade .......................... 132 039 748,21 4 781 090,19 2 703 354,42 13 155 792,78 121 587 309,85
37897: 3. Lääninkonttorien hoi-
37898: dossa - Av landskonto-
37899: ren förvaltade ............... 1 378 822 247,42 40 666 646,73 161189 060,60 173177 035,81 1 366 834 272,21
37900: 4. Sosiaali- ja terveys-
37901: alan tutkimus- ja kehittä-
37902: miskeskuksen hoidossa
37903: -Av forsknings- och ut-
37904: vecklingscentralen för
37905: social- och hälsovården
37906: förvaltade ...................... 411 603,55 22 231,10 255100,00 156 503,55
37907: 5. Valtion opintotukikes-
37908: kuksen hoidossa -Av
37909: statens studiestödscent-
37910: ral förvaltade ................. 22 237,50 22 237,50 0,00
37911: II Maatilatalouden kehittä-
37912: misrahasto - Gårdsbru-
37913: kets utvecklingsfond ..... 7 658159 841,67 339 430 862,96 521 044 238,48 705 666 557,52 7 473 537 522,63
37914: 111 Asunto-olojen kehittä-
37915: misrahasto- Fonden för
37916: utvecklande av bostads-
37917: förhållandena ................ 46 416 948 604,70 2 109 881 963,73 6 851 034 818,19 1 473 021 496,80 51 794 961 926,09
37918: IV Veikkausvoittovaroista
37919: myönnetyt lainat - Län
37920: beviljade av tippnings-
37921: vinstmedel .................... 251 572 517,49 14 220 207,11 3 878 263,00 31 087 996,00 224 362 784,49
37922: V Saatavat valtion liikelai-
37923: toksilta - Fordringar av
37924: statens affärsverk .......... 627 238 625,34 50 384 747,80 25 000 000,00 170 113 340,00 482 125 285,34
37925: VI Muu lainananto - Övrig
37926: utlåning ......................... 115 700 000,00 18 768 913,43 10 000 000,00 51 900 000,00 73 800 000,00
37927: Yhteensä- Sammanlagt .. 61 671 300 768,02 2 829 096127,23 7 885 083 292,10 3117 202 744,73 66 439181 315,3941
37928:
37929: 1) PSP:n ja KERA:n valuuttamääräinen velka valtiolle 31.12.1992 valuuttakursseihin arvostettuna mk 16.609.184,15- Postbankens och
37930: Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk vaiula tili staten värderad tili försäljningskurserna den 31.12.1992 mk 16.609.184,15.
37931: 2) PSP:n ja KERA:n valuutamääräisestä velasta valtiolle kertyneitä korkoja mk 1.439.752,02- Tili staten influtna räntor mk 1.439.752,02 från Postbankens och
37932: Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk valuta.
37933: 3) PSP:n ja KERA:n valuuttamääraisestä velasta valtiolle kertyneitä kuoletuksia mk 18.084.118,01 ja valuuttakurssien muutoksistajohtuvaa lisäystä mk 1.474.933,86-
37934: TIII staten influtna amorteringar mk 18.084.118,01 från Postbankens och Utvecklingsområdesfondens skuld i utländsk vaiula och förökning mk 1.474.933,86till följd
37935: av valutakursemas förändringar.
37936: 4) Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat II, 111, IV, Vja Vl,yhteensä mk 57.477.065.707,15 (86,5 %) - Punkter II, 111, IV, V, och VI, sammanlagt mk57.477.065.707,15
37937: (86,5 %) , sköts av statskontoret.
37938: 243
37939:
37940: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1993
37941: Annan statens inkomstbringande egendom 31.12.1993
37942: Varat
37943: TI!Igångar
37944: 31.12.1993
37945:
37946: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar11........................................................................................................... 23 034 691 576,62
37947: Debentuurit - Debenturer .................................................................................................................................... 746 602 000,00
37948: Yhteensä- Summa 23 781 293 576,62
37949:
37950: 1) Ei sisällä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten peruspääomia- Det innehåller inte stöd av lagen (627/87) överensstämmande
37951: affärsverkens grundkapital
37952: SELVITYS
37953:
37954: VALTION VELASTA
37955: VUODELTA
37956: 1993
37957:
37958:
37959: UTREDNING ÖVER
37960:
37961: STATSSKULDEN
37962: FÖR ÅR
37963: 1993
37964: 246
37965:
37966: Selvitys valtion velasta vuodelta 1993
37967: Pääoma 31.12.1992 Kapital
37968:
37969:
37970:
37971:
37972: Ulkomaan mk
37973: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi- rahassa
37974: Lånegruppens/lånevalutans namn
37975:
37976:
37977: 1utländsk
37978: mynt
37979:
37980:
37981:
37982:
37983: Ulkomainen velka - Utländsk skuld
37984: 1. Valtion pitkäaikainen velka- Statens långfristiga skuld
37985: 1.1. Dollarilainat- Dollarlån ...................................................................... USD 1 742 457 793,00 9139191124,28
37986:
37987: 1.2. Puntalainat- Pundlån ........................................................................ GBP 667 262 063,34 5 309 404 238,00
37988: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Lån i svenska kronor ....................................... SEK 677 598 109,00 503 861 953,85
37989: 1.4. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ........................................ DKK 1 686 980 000,00 1 418 244 086,00
37990: 1.5. Saksanmarkkalainat - Län i tyska mark .............................................. DEM 5 666 032 076,54 18 406 105 200,64
37991:
37992: 1.6. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 1 810133 000,00 5 236 352 742,40
37993: 1.7. Belgianfrangilainat- Län i belgiska franc ............................................ BEF 13 002 696 344,00 2 055 726 291,99
37994: 1.8. Luxenburginfrangilainat- Län i luxemburgska franc ........................... LUF 4 000 000 000,00 632 400 000,00
37995: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................. CHF 1175 895 000,00 4 235 926 558,50
37996: 1.1 0. Ranskanfrangilainat- Län i franska franc ......................................... FRF 15 281 480 000,00 14 566 306 736,00
37997: 1.11. ltalianliiralainat- Län i italiensk lire .................................................. ITL 82 380 200 000,00 293 273 512,00
37998: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Lån i österrikiska shilling ............................. ATS 1 000 000 000,00 462 400 000,00
37999: 1.13. Jenilainat- Yenlån ........................................................................... JPY 212 804 000 000,00 8 956 920 360,00
38000: 1.14. ECU-Iainat- Län i ECU ..................................................................... ECU 3 227 210 627,23 20 460 515 376,64
38001: 1.15. Kuwaitindinaarilainat- Lån i kuwaitiska dinar ................................... KWD 20 000 000,00 344 400 000,00
38002: 1.16. PSC-Iainat- Lån i PSC ..................................................................... PSC
38003: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- Statens långfristiga skuld sammanlagt 92 021 028180,30
38004:
38005:
38006: 2. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka-
38007: Statens bostadsfonds långfristiga skuld
38008: 2.1. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark .............................................. DEM 100 000 000,00 324 850 000,00
38009: 2.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................. CHF 100 000 000,00 360 230 000,00
38010: 685 080 000,00
38011:
38012: 3. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka -
38013: Statens säkerhetsfonds långfristiga skuld
38014: 3.1. Dollarilainat - Dollarlän ...................................................................... USD 1 210 632 000,00 6 349 764 840,00
38015: 3.2. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 1 618121 700,00 5 256 468 342,45
38016: 3.3. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ........................................ DKK 1 236 000 000,00 1 039 105 200,00
38017: 3.4. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 358 100 000,00 1 035 911 680,00
38018: 3.5. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP
38019: 3.6. ltävallanshillinkilainat- Lån i österrikiska shilling ............................... ATS
38020: 13 681 250 062,45
38021: Yhteensä ulkomaista velkaa- Summa utländsk skuld 21 ••••••••••.•.••.•••.•..•• 106 387 358 242,75
38022: 247
38023:
38024: Utredning över statsskulden för år 1993
38025: Pääoma 31.12.1993 Kapital
38026:
38027: Nostettu Kuoletettu
38028: v.1993 v.1993
38029: Valuuttakurssien
38030: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku-
38031: 1993 år 1993 tusv.1993 Ulkomaan
38032: mk mk rahassa mk
38033:
38034: Effekt av
38035: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1 utländsk
38036: vaihdot ym. v. 1993- vaihdot ym. v. 1993- valutakurserna mynt
38037: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1993 mk
38038: mm. år 1993) mm. år 1993)
38039: mk mk
38040:
38041:
38042:
38043: 7 535 512 468,41 18 084118,01 307155 060,15 USD 2 054 708 537,00 11 885 461 532,28
38044: (298 301 997 ,45) (5 376 615 000,00)
38045: 8 742 399 375,00 599 156 000,00 223 163 076,81 GBP 1 598 762 063,34 13 675 810 689,81
38046: -33 270 067,15 SEK 677 598 109,00 470 591 886,70
38047: 441 028 959,00 37 166 468,00 DKK 1 186 550 000,00 1 014 381 595,00
38048: 10 280 857 500,00 204 332 693,24 547 204 676,73 DEM 9 689 632 475,00 32 314 924 304,13
38049: (3 285 089 620,00)
38050: (1 130 856 695,00) 354 008 744,20 175 767 525,60 NLG 2 075 999 000,00 6 188 968 21 8,80
38051: 922 397 000,00 34 960 662,32 BEF 7 292 696 344,00 1168 289 954,31
38052: 954 421 500,00 48 960 000,00 -64 021 500,00 LUF 9 200 000 000,00 1 473 840 000,00
38053: 4 368 840 136,50 606 154 807,00 384 750 236,50 CHF 2 145 015 000,00 8 383 362 124,50
38054: (7 260 859 790,22) 1 466 835 552,00 287 390 817,31 FRF 21 032 618 714,00 20 647721 791,53
38055: -14 828 436,00 ITL 82 380 200 000,00 278 445 076,00
38056: 11 900 000,00 ATS 1 000 000 000,00 474 300 000,00
38057: 10 796 595 000,00 (6 252 630 000,00) 2 770 632 720,00 JPY 314 304 000 000,00 16 271 518 080,00
38058: 3 560 626 125,00 197 400 000,00 56 541 939,64 ECU 3 697 210 627,23 23 880 283 441 ,28
38059: 43 400 000,00 KWD 20 000 000,00 387 800 000,00
38060: 10 572107,62 1 560 199,85 508 991,48 PSC 7 275 637,51 9 520 899,25
38061: 46 249 824 212,53 11 4 859 918 073,30 4 768 422171 ,39 138 525 219 593,59
38062: (11 975 108 102,67) (11 629 245 000,00)
38063:
38064:
38065:
38066: 8 650 000,00 DEM 100 000 000,00 333 500 000,00
38067: 30 600 000,00 CHF 100 000 000,00 390 830 000,00
38068: 39 250 000,00 724 330 000,00
38069:
38070:
38071:
38072: 653 135 964,00 USD 1 210 632 000,00 7 002 900 804 '00
38073: 139 967 527,05 DEM 1 618 121 700,00 5 396 435 869,50
38074: 17 551 200,00 DKK 1 236 000 000,00 1 056 656 400,00
38075: 31 656 040,00 NLG 358 100 000,00 1 067 567 720,00
38076: 850 900 000,00 4 500 000,00 GBP 100 000 000,00 855 400 000,00
38077: 966 595 500,00 -17 995 500,00 ATS 2 000 000 000,00 948 600 000,00
38078: 1 817 495 500,00 828 815 231,05 16 327 560 793,50
38079: 48 067 319 712,53 4 859 918 073,30 5 636 487 402,44 155 577110 387,09
38080: (11 975 108 102,67) (11 629 245 000,00)
38081: 248
38082:
38083: Selvitys valtion velasta vuodelta 1993
38084: Pääoma 31.12.1992 Kapital
38085:
38086:
38087:
38088:
38089: Ulkomaan mk
38090: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa
38091: Lånegruppens/lånevalutans namn
38092:
38093: 1utländsk
38094: mynt
38095:
38096:
38097:
38098:
38099: Kotimainen velka -lnhemsk skuld
38100: 4. Valtion pitkäaikainen velka- Statens längfristiga skuld
38101: 4.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslän för allmänheten ....................... 33 760 768 625,00
38102: 4.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslän ..................................... 1 529 730 925,00
38103: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselän .................................. 217 315 000,00
38104: 4.4. Työllisyysobligaatiolainat- Sysselsättningsobligationslän ................ .. 457160,00
38105: 4.5. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslän ................................ 1 589 343 800,00
38106: 4.6. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselän .............................................. 93 040 700,00
38107: 4.7. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslän av pensionsstiftelser 424 300 000,00
38108: 4.8. Laina valtion eläkerahastolta- Län av statens pensionsfond ............. .. 9 700 000 000,00
38109: 4.9. Lainat muilta- Andra Iän .................................................................... 159 975,00
38110: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- Statens långfristiga skuld sammanllagt 47 315116185,003)
38111:
38112: 5. Valtion lyhytaikainen velka- Statens kortfristiga skuld
38113: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilla- Skuldförbindelselän av penning-
38114: anstalter ....................................................................................................... 13 646 167 684,87
38115: 5.2. Lyhytaikainen luotto- Kortfristig kredit ..............................................
38116: Valtion lyhytaikainen velkayhteensä- Statens kortfristiga skuld sammanlagt 13 646167 684,87
38117:
38118: 6. Valtion asuntorahaston velka- Statens bostadsfonds skuld
38119: 6.1. Pitkäaikainen velka- Längfristig skuld ............................................... 6 817 000 000,00
38120: 6.2. Lyhytaikainen velka- Kortfristig skuld ................................................ 1116041516,95
38121: 7 933 041 516,95
38122:
38123: 7. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka - Statens säkerhetsfonds
38124: långfristiga skuld ..........................................................................................
38125:
38126: 8. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka - Statens spannmålsförräds
38127: långfristiga skuld .......................................................................................... 32 000,00
38128: Yhteensä kotimaista velkaa- Summa inhemsk skuld ............................. 68 894 357 386,82
38129:
38130: 9. Yhteenveto- Sammandrag
38131: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa - Summa utländsk långfristig
38132: skuld ............................................................................................................ 106 387 358 242.75
38133:
38134: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa - Summa inhemsk längfristig
38135: skuld ............................................................................................................ 54132148185,00
38136: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa - Summa inhemsk kortfristig
38137: skuld ............................................................................................................ 14 762 209 201,82
38138: Koko valtion velka- Statsskulden inalles 7J ............................................ . 175 281 715 629,57
38139: 249
38140:
38141: Utredning över statsskulden för år 1993
38142: Pääoma 31.12.1993 Kapital
38143:
38144: Nostettu Kuoletettu
38145: v.1993 v.1993
38146: Valuuttakurssien
38147: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku-
38148: 1993 år 1993 tusv.1993 Ulkomaan
38149: mk mk rahassa
38150: Effekt av mk
38151: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1 utländsk
38152: vaihdot ym. v. 1993- vaihdot ym. v. 1993- valutakurserna mynt
38153: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1993 mk
38154: mm. år 1993) mm. år 1993)
38155: mk mk
38156:
38157:
38158:
38159:
38160: 30 476 655 000,00 6 007 485 305,00 58 229 938 320,00
38161: 371 863 675,00 1 157 867 250,00
38162: 53 590 000,00 163 725 000,00
38163: 457160,00 0,00
38164: 376 809 550,00 1 212 534 250,00
38165: 24 518 900,00 68 521 800,00
38166: 40 000 000,00 384 300 000,00
38167: 9 700 000 000,00
38168: 792 156 830,47 4 873 778,70 787 443 026,77
38169: 31 268 811 830,474> 6 879 598 368,70 5) 71 704 329 646,77 6)
38170:
38171:
38172:
38173: 32 974 658 220,67 23 797 204 779,84 22 823 621125,70
38174: 7 662 000 000,00 7 662 000 000,00 0,00
38175: 40 636 658 220,67 31 459 204 779,84 22 823 621125,70
38176:
38177: 4 686 000 000,00 11 503 000 000,00
38178: 1116041516,95 0,00
38179: 4 686 000 000,00 1116 041 516,95 11 503 000 000,00
38180:
38181: 3 934 850 000,00 3 934 850 000,00
38182:
38183:
38184: 32 000,00
38185: BO 526 320 051,14 39 454 844 665,49 109 965 832 772,47
38186:
38187:
38188:
38189: 48 067 319 712,53 4 859 918 073,30 5 :i36 487 402,44 155 577110 387,09
38190: (11 975 108 102,67) (11 629 245 000,00)
38191:
38192: 39 889 661 830,47 6 879 598 368,70 87142 211 646,77
38193: 40 636 658 220,67 32 575 246 296,79 22 823 621125,70
38194: 128 593 639 763,67 44 314 762 738,79 5 636 487 402,44 265 542 943 159,56
38195: 11 975108102 ' 67 ) 11 629 245 000,00
38196:
38197:
38198:
38199:
38200: 32 321232Q
38201: 250
38202:
38203: 1) Mk 15164 807,62 tuloutettu vuodelle 1992- Mk 15 164 807,62 antecknats som inkomst är 1992
38204: Momentille 15.02.01 on lisäksi tuloutettu mk 2 311 200 000,- - Pä moment 15.02.01 har dessutom antecknats 2 311 200 000,- mark som
38205: inkomst
38206: 2) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser
38207: 31.12.1992 31.12.1993
38208: USD ............... 5,245 5,7845
38209: GBP ............... 7,957 8,554
38210: SEK ............... . 0,7436 0,6945
38211: DKK .............. . 0,8407 0,8549
38212: DEM ............... 3,2485 3,335
38213: NLG .............. . 2,8928 2,9812
38214: BEF ............... . 0,1581 0,1602
38215: LUF ............... . 0,1581 0,1602
38216: CHF ............... . 3,6023 3,9083
38217: FRF ............... . 0,9532 0,9817
38218: ITL ................. 0,00356 0,00338
38219: ATS ................ 0,4624 0,4743
38220: JPY ............... . 0,04209 0,05177
38221: ECU .............. . 6,340 6,459
38222: KWD .............. 17,22 19,39
38223: PSC ............... 1,2512 1,3086
38224:
38225: 3) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 18 321 375 markkaa- lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 18 321 375 mark.
38226: 4) 45 554 830,47 markkaa on tuloutettu vuodelle 1992-45 554 830,47 mark har antecknats som inkomst är 1992.
38227: 5) Momentille 15.02.01 on merkitty 38 337 442 658,57 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistetut lainat 1 424 840 markkaa.
38228: Momentille on merkitty 64 350 markkaa kuoletusta lainoista, jotka on aikaisemmin poistettu vanhentuneina velasta- Pä moment 15.02.01 har
38229: antecknats 38 337 442 658,57 mark, som inte inkluderar som föräldrade frän skulden avskrivna Iän pä 1 424 840 mark. Pä moment har
38230: antecknats 64 350 mark som amortering för Iän, som har tidigare avskrivits som föräldrade frän skulden.
38231: 6) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 48 814 220 markkaa -lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 48 814 220 mark.
38232: 7) Valtion liikelaitosten velka on esitetty niiden laseissa- Statens affärsverks skuld har föredragits i affärsverkens balansräkningar.
38233: LUETTELO
38234:
38235: VALTION TAKAUS- JA MUISTA
38236: SITOUMUKSISTA
38237: 31.12.1993
38238:
38239:
38240: FÖRTECKNING ÖVER
38241:
38242: STATENS GARANTI- OCH ANDRA
38243: FÖRBINDELSER
38244: 31.12.1993
38245: 252
38246:
38247: LUETTELO VALTION TAKAUSVASTUISTA 31.12.1993
38248: FÖRTECKNING ÖVER STATENS GARANTIANSVAR 31.12.1993 1>
38249: 1. Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier
38250: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier för inhemska Iän
38251:
38252: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
38253: Finnair Oy .......................................................................................................... 197 028 462,85 mk
38254: Kemijoki Oy ........................................................................................................ 5 733 431 ,87 mk
38255: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot ........................................................... 60 940 200,00 mk
38256: Rautaruukki Oy .................................................................................................. 2 208 653,00 mk
38257: Sisu-Auto Oy Ab21••••••••••••••••.••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 77 619 756,00 mk
38258: Valmet Oy .......................................................................................................... 920 000 000,00 mk
38259: Veitsiluoto Oy ..................................................................................................... 16 605 184,33 mk
38260: Otalech .............................................................................................................. 1 764 994,25 mk 1 281 900 682,30 mk
38261: Yksityistel yhtiöt- Privata bolag
38262: Finnyards Oy ...................................................................................................... 15 000 000,00 mk
38263: Metra Oy Ab ....................................................................................................... 321 881 400,00 mk
38264: Teollisuuden Voima Oy ...................................................................................... 12 090 000,00 mk 348 971 400,00 mk
38265: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
38266: Kera Oy .............................................................................................................. 2 781 660 000,00 mk 2 781 660 000,00 mk
38267:
38268: Sosiaaliturvarahastot - Socialskyddsfonden
38269: Työttömyyskassojen Keskuskassa ..................................................................... 3 849 938125,15 mk 3 849 938125,15 mk
38270: Muut- Övriga
38271: Ekokem Oy Ab .................................................................................................... 47 200 000,00 mk
38272: Ulkomaat ........................................................................................................... 1 356 850,00 mk 48 556 850,00 mk
38273: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaisettakaoksat yhteensä - Av statskontoret
38274: förvaltade inhemska garantier sammanlagt ................................................................ 8 311 027 057,45 mk
38275:
38276:
38277: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier för utländska Iän
38278: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
38279: Finnair Oy ............................................................ 37 229 979,74 USD 215 356 817,81 mk
38280: Imatran Voima Oy ................................................ 19 925 000,00 USD
38281: 18 666 640,00 NLG
38282: 67 500 000,00 CHF
38283: 18 576 592,52 XEU 554 701 610,75 mk
38284: Rautaruukki Oy .................................................... 8 000 000,00 NLG 23 849 600,00 mk
38285: Veitsiluoto Oy ....................................................... 550 000,00 USD
38286: 4 333 333,31 DEM
38287: 385 020,00 GBP 20 926 602,67 mk 814 834 631 ,23 mk
38288:
38289: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag
38290: Teollisuuden Voima Oy ......................................... 11 650 000,00 USD
38291: 111 750 533,00 SEK 145 000170,17 mk 145 000 170,17 mk
38292: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
38293: MB Osakepankki .................................................. 3 773 219,80 USD 21 826 189,93 mk
38294: Kera Oy ................................................................ 21199 737,00 USD
38295: 1177 570,00 GBP
38296: 118 898 667,00 DEM 529 229 866,90 mk 551 056 056,83 mk
38297: Yksityiset rahoituslaitokset- Privata penninginrättningar
38298: Suomen Teollisuuspankki Oy .............................. . 40 000 000,00 USD 231 380 000,00 mk
38299: Teollistamisrahasto Oy ......................................... 7 500 000,00 CHF 29 312 250,00 mk 260 692 250,00 mk
38300: 253
38301:
38302: Muut- Övriga
38303: Pohjoismaiden Investointipankki ......................... . 103 272 737,58 USD
38304: 18 802 402,22 DEM
38305: 11 778 808,44 CHF
38306: 15 984 000,00 FRF
38307: 33 283 640,97 DKK
38308: 141 306 108,36 JPY
38309: 0,00 NOK
38310: 4 943 703,30 SEK
38311: 1 378 632,00 ECU 769 921 359,64 mk
38312: Ulkomaat ............................................................. 66 726119,15 USD
38313: 45 644 777,65DEM
38314: 18 303 074,00 CHF 609 736 473,80 mk 1 379 657 833,44 mk
38315: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade utländska garan-
38316: tier sammanlagt ......................................................................................................................................................... 3151 240 941,67 mk
38317:
38318: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av statskontoret förvaltade garanlier sammanlagt .......... . 11 462 267 999,12 mk
38319:
38320:
38321:
38322: 11. Valtiontakuukeskus- Statsgarantiecentralen
38323: Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden
38324:
38325: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takaukset- Av Statsgaranticentralen förvaltade inhemska garantier"141 5 087 464 535,00 mk
38326:
38327: Lain valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi mukaisten takuiden kirjanpidollinen takuuvastuu
38328: - Det boktöringsmässiga ansvaret om garantier enligt lag om statsgarantier för tryggande av basråvaruför-
38329: sörjningen ....................................................................................................................................................... 102 465 000,00 mk
38330:
38331: Voimassa olevien takuiden takuuvastuu- Garantiansvaret av garantierna i kraft5161....................................... 25 223 036 000,00 mk
38332: Valtiontakuukeskuksen hoidossa olevat takuut ja takaukset yhteensä - Av Statsgaranlicentralenförvaltade
38333: garanlier sammanlagt ................................................................................................................................................ 30 412 965 535,00 mk
38334:
38335:
38336:
38337: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av Studiestödscent-
38338: ralen förvaltade garantier sammanlagt ...................................................................................... 11 873 926 811,58 mk
38339:
38340:
38341: IV. Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion liikelaitosten anta
38342: mat vakuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta - De säkerheter, som
38343: affärsverk har gett för ett tili affärsverkskoncernen hörande dotterbolags lån enligt lagen om
38344: affärsverk 12 § 3 mom.
38345: llmailulaitos- Luftfartsverket
38346: Kiinteistö Oy - Fasteighets Ab Lentäjäntie ....................................... ................................................................... 115 000 000,00 mk
38347: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantier inalles ..................................................................................................... 53 864160 345,70 mk
38348:
38349: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia.- Förteckningen innehåller inte de
38350: garantiansvar som avses i 13 a § lagen on bostadsproduktion.
38351: 2) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan -lnnehåller Iän i utländska valutortili ett motvärde av 3 204 000,00 mk
38352: 3) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan -lnnehåller Iän i utländska valutortili ett motvärde av 876 27 4 591,00 mk
38353: 4) Valtiotakausrahaston takausten kirjanpidollinen takausvastuu- Det bokföringsmässiga ansvaret av statsgaranti
38354: fondens garantier .................................................................................................................................................. 4 891 825 381 ,00 mk
38355: 5) Sisältää taattujen luottojen pääomat ja jäljellä olevalta luottoajalta perittävä! korot. Käytetty keskikursseja
38356: 31.12.1993- lnnehåller kapitalen och räntorna av de garanterade krediterna. Använd medelkurserna per
38357: 31.12.1993.
38358: 6) Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret enligt lag on
38359: exportgaranti ......................................................................................................................................................... 27 651 340 000,00 mk
38360: 254
38361:
38362: Käytetyt valuuttakurssit 31.12.1993-
38363: Använda valutakurser 31.12.1993
38364:
38365: USD 5,7845
38366: GBP 8,554
38367: DEM 3,335
38368: NLG 2,9812
38369: CHF 3,9083
38370: FRF 0,9817
38371: LUF 0,1602
38372: JPY 0,05177
38373: DKK 0,8549
38374: SEK 0,6945
38375: NOK 0,7701
38376: ECU 6,45626
38377: XEU 6,459
38378:
38379: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla.
38380: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi.
38381: Valtion vastattavi en lainojen määrä oli 31.12.1993 23 452 966,00 markkaa.- Enligt överenskommelse mellan staten
38382: och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten år 1985 ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt
38383: upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. Beloppet av de av staten övertagna Iän en uppgick 31.12.1993
38384: tili 23 452 966,00 mark.
38385:
38386:
38387:
38388: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset-
38389: Åt internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser1>
38390:
38391: S~oumusten Uusia Lunastettu S~oumusten
38392: määrä sitoumuksia 1993 1993 määrä
38393: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av
38394: förbindelsema förbindelser år1993 förbindelserna
38395: 31.12.92 år1993 31.12.1993
38396: mk mk mk mk
38397:
38398:
38399: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö -lnternationella
38400: Utvecklingsfonden ....................................................................... 797 506 668 - 78 989 000 718 517 668
38401: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden ................. 174 807 240 10 000 000 11 820 666 172 986 574
38402: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki -lnteramerikanska Utveck-
38403: lingsbanken
38404: - peruspääoma- grundkapital ................................................. 3 305 434 - 879 591 2 425 843
38405: -erityisrahasto - specialfonden ............................................... 14256111 - - 14 256 111
38406: Afrikan Kehityspankki- Afrikanska Utvecklingsbanken ............... 3 843 469 - 3 843 469 -
38407: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden .............. 226 816 754 58 598 325 54 959 503 230 455 576
38408: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto- lnternationella
38409: Utvecklingsfonden för lantbruk .................................................... 80 146 006 - 3 948 000 76198 006
38410: Kansainvälinen Investointitakauslaitos - Multilaterala investe-
38411: ringsgarantiorganet ...................................................................... 2 774 032 - - 2 774 032
38412: Perushyödykkeiden yhteisrahasto- Gemensamma fonden för
38413: råvaror .......................................................................................... 2884113 - - 2 884113
38414: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto- Världsomfattande miljö-
38415: fonden .......................................................................................... 49 000 000 35 000 000 21 000 000 63 000 000
38416: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki - Den Europeiska
38417: uppbyggnads- och utvecklingsbanken .......................................... 13 980 000 24 821 250 15 263 750 23 537 500
38418: 1 369 319 827 128 419 575 190 703 979 1 307 035 423
38419: 11 Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan- Räntetefria, vid anfordran betalbara skuldebrev givna
38420: i stället för kontantprestationer av medlemsandelar.
38421: 1994vp-K 12
38422:
38423:
38424:
38425:
38426: VALTIONEUVOSTON
38427: KERTOMUS
38428: EDUSKUNNALLE
38429:
38430: päihdeolojen kehityksestä vuonna 1993
38431: sekä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
38432: ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden
38433: käytöstä aiheutuvien haittojen
38434: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
38435:
38436:
38437:
38438:
38439: HELSINKI 1994
38440: ISSN 0786-17 45
38441: PAINAlUSKESKUS OY, HELSINK11994
38442: 3
38443:
38444:
38445:
38446:
38447: Eduskunnalle annetaan kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1993.
38448:
38449: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
38450:
38451:
38452: Tasavallan Presidentti
38453: MARTTI AHTISAARI
38454:
38455:
38456:
38457:
38458: Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
38459:
38460:
38461:
38462:
38463: 341446V
38464: 4
38465:
38466:
38467:
38468:
38469: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN
38470: KEIDTYKSESTÄ VUONNA 1993
38471: Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain (254/87)
38472: 1 §:n mukaan valtioneuvoston on vuosittain annettava eduskunnalle kertomus päihdeolojen kehityk-
38473: sestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden käytöstä
38474: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, raittiustyössä,
38475: alkoholivalvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin toiminnassa. Kertomukseen sisältyy alkoholi-
38476: yhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä.
38477: Kertomus on koottu sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet myös
38478: liikenneministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, työministeriö, valtiovarainministeriö ja ym-
38479: päristöministeriö.
38480: 5
38481:
38482:
38483:
38484:
38485: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE PÄIHDEOLOJEN
38486: KEillTYKSESTÄ VUONNA 1993
38487:
38488: SISÄLLYS
38489:
38490: Sivu Sivu
38491: 1 JOHDANTO ..................................................... . 7 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS ................. . 22
38492: 7.1 Päihtyneiden säilöönotot ............................. . 22
38493: 2 PÄIHDEPOLITIIKAN SUUNTA JA KEHIT- 7.2 Liikennejuopumus ....................................... . 23
38494: TÄMINEN ........................................................ . 8 7.2.1 Tie- ja vesiliikenne ............................... . 23
38495: 2.1 Yleistä .......................................................... . 8 7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne ......................... . 25
38496: 2.2 Päihdepolitiikan keskeiset lähtökohdat ....... . 8 7.3 Väkivaltarikokset ........................................ . 26
38497: 2.3 Kansallisen tason painopistealueet alkoholin 7.4 Päihderikokset ............................................. . 27
38498: tarjonnan rajoittamisessa ............................. . 9 7.4.1 Alkoholirikokset ................................. . 27
38499: 2.4 Kansainvälinen yhteistyö alkoholipolitiikassa 9 7.4.2 Huumausainerikokset ......................... . 28
38500: 2.5 Huumausaineiden laittoman tarjonnan ja
38501: huumausaineiden kysynnän rajoittaminen ... 9 8 PÄIHDETIEDOTUS, PÄIHDEVALISTUS JA
38502: 2.6 Päihdetiedotus, päihdevalistus ja terveyskas- RAITTIUSKASVATUS ................................... . 30
38503: vatus ........................................................... . 9 8.1 Raittiustyö ................................................... . 30
38504: 2. 7 Hoito, huolenpito ja kuntoutus ................... . 10 8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus .......................... . 31
38505: 2.8 Koordinointi ja tutkimus ............................. . 10 8.3 Toiminta oppilaitoksissa ............................. . 33
38506: 2.9 Alkoholilainsäädännön ja huumausainelain- 8.4 Kehittäminen ............................................... . 33
38507: säädännön uudistaminen ............................. . 10
38508: 9 PÄIHDEHUOLTO ........................................... . 35
38509: 3 PÄIHTEIDENKÄYTTÖ ................................ .. II 9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut 35
38510: 9.2 Päihdehuollon erityispalvelut ...................... . 36
38511: 3.1 Alkoholi ...................................................... . II 9.3 Asumispalvelut ............................................ . 37
38512: 3 .2 Korvikealkoholi .......................................... . 12 9.4 Akuuttipalvelut ja ensihuolto ...................... . 38
38513: 3.3 Lääkkeet, huumausaineet ja tekniset liuotti- 9.5 Päihdehaittojen ehkäisy ja käsittely työelä-
38514: met ............................................................... . 13 mässä ........................................................... . 38
38515: 9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito .............. . 39
38516: 4 VALTION ALKOHOLITULOT ...................... . 16 9.7 Kehittäminen ............................................... . 39
38517: 5 ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLI- 10 LASTENSUOJELU .......................................... . 41
38518: TIIKKA .........••................................................. 17 10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut ....................... . 41
38519: 5.1 Yleistä .......................................................... . 17 10.2 Muut palvelut ............................................. . 41
38520: 5.2 Jakeluverkosto ............................................. . 17 10.3 Kehittäminen .............................................. . 42
38521: 5.3 Kehittäminen ............................................... . 18
38522: LIITE
38523: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAINEVALVON- Nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamis-
38524: TA ..................................................................... . 19 ohjelma vuonna 1993 ......................................... . 43
38525:
38526: 6.1 Alkoholivalvonta ......................................... . 19 II LIITE
38527: 6.2 Huumausainevalvonta ................................. . 20 Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus alko-
38528: 6.3 Kehittäminen ............................................... . 21 holi olojen kehityksestä vuonna 1993
38529: 7
38530:
38531:
38532:
38533:
38534: !JOHDANTO
38535: Kertomusta koottaessa on otettu huomioon Päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämi-
38536: eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kan- seksi suunnitellut toimenpiteet on selostettu päih-
38537: nanotot, jotka valiokunta on esittänyt valtioneu- depolitiikan suuntaa ja kehittämistä koskevassa
38538: voston kertomusta päihdeolojen kehityksestä luvussa yleisesti sekä kunkin yksittäisen luvun
38539: vuonna 1992 koskeneessa mietinnössään. yhteydessä erikseen. Kertomuksessa esitellään
38540: Kertomuksessa tarkastellaan alkoholin, huu- myös eräitä kertomusvuotta seuraavana vuonna
38541: mausaineiden sekä muiden päihteiden käyttöä toteutettuja tai toteutettavaksi aiottuja uudistus-
38542: ja käytön yleisyyttä. Valtion alkoholitulojen hankkeita, jotka ovat olleet tiedossa kertomuk-
38543: kehityksestä sekä alkoholin hinta- ja jakelu- sen julkaisemisajankohtana.
38544: politiikasta ovat omat lukunsa. Lisäksi seloste- Kertomuksessa käsitellään aikaisempaa laa-
38545: taan alkoholivalvontaa ja huumausainevalvon- jemmin nuorisoa koskevia kysymyksiä. Kerto-
38546: taa sekä valvonnan tuloksia. Järjestystä ja tur- mukseen sisältyy erillinen liite, jossa selostetaan
38547: vallisuutta koskevassa luvussa kuvataan päihty- nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamis-
38548: neiden säilöönottojen määrän kehitystä sekä ohjelman toteuttamista vuonna 1993.
38549: esitetään päihteiden käyttöä liikenteessä koske- Liitteenä olevassa Oy Alko Ab:n hallintoneu-
38550: via tietoja. Tässä luvussa on myös tietoja väki- voston kertomuksessa kuvataan alkoholijuo-
38551: valta- sekä päihderikoksista. Kertomuksessa on mien kulutusta, alkoholihaittoja, alkoholijuo-
38552: selostettu raittiustyön sekä sosiaali- ja terveys- mien jakelujärjestelmää sekä alkoholiyhtiön to-
38553: kasvatuksen osuus päihdetiedotuksessa, päihde- teuttamaa suunnittelua ja tiedotustoimintaa.
38554: valistuK:sessa ja raittiuskasvatuksessa. Samassa Kertomuksessa on edelleen tarkoitus ottaa
38555: yhteydessä on kuvattu myös oppilaitoksissa teh- huomioon eduskunnan toivomukset muun
38556: tyä ehkäisevää työtä. Lopuksi tarkastellaan muassa siten, että tiettyjä päihdeolojen kehittä-
38557: päihdehuollon tilaa ja kehitystä sekä lastensuo- misen kannalta keskeisinä pidettyjä aloja ja on-
38558: jelua. gelmia käsitellään entistä perusteellisemmin.
38559: 8
38560:
38561:
38562:
38563:
38564: 2 PÄIHDEPOLITITKAN SUUNTA JA KEIDTTÄMINEN
38565: 2.1 Yleistä ovat kielteiset. Suomessa on kuitenkin olemassa
38566: salakuljetukseen perustuvat huumausainemark-
38567: Päihdepolitiikka on perinteisesti ollut alkoho- kinat sekä pysyvä käyttäjäkunta. Nuorten paris-
38568: lipolitiikkaa ja huumausainepolitiikkaa. Tätä nä- sa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että nuor-
38569: kökulmaa on syytä laajentaa myös muihin riip- ten huumausainekokeilut ovat varhaistuneet.
38570: puvuutta aiheuttaviin aineisiin ja elämäntapoi- Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet,
38571: hin, erityisesti tupakointiin. Varsinkin alkoholin mutta kovien huumausaineiden kokeilut näyttä-
38572: ja huumausaineiden käytön sekä tupakoinnin vät olevan edelleen varsin harvinaisia.
38573: välillä on todettu olevan selvä yhteys. Päihdeolo- Euroopan markkina-alueen yhtenäistyminen
38574: ja koskeva kertomus on tarkoitus laajentaa joka sekä Itä- ja Keski-Euroopassa meneillään oleva
38575: toinen vuosi annettavaksi kansanterveysoloja yhteiskunnallinen murros saattavat lisätä huu-
38576: koskevaksi kertomukseksi. Ensimmäinen kan- mausaineiden tarjontaa. Myös Suomessa tapah-
38577: santerveysoloja koskeva kertomus on tarkoitus tunut joidenkin väestöryhmien syrjäytyminen ja
38578: antaa vuoden 1995loppupuolella. köyhtyminen voi jatkuessaan luoda maaperää
38579: Alkoholin kulutukseen vaikuttavat selvimmin huumausainekaupan laajenemiselle ja käytön li-
38580: alkoholijuomien hintataso ja saatavuus. Alkoho- sääntymiselle.
38581: lin kokonaiskulutuksen kasvua seuraa sekä yksi-
38582: löille että yhteiskunnalle aiheutuvien alkoholi-
38583: haittojen lisääntyminen. Alkoholin kokonaisku- 2.2 Päihdepolitiikan keskeiset lähtökohdat ·
38584: lutus kasvoi tasaisesti 1980-luvun jälkipuoliskol-
38585: la, mutta on laskenut vuodesta 1991 lähtien. Ti- Suomen päihdepolitiikan lähtökohtana ovat
38586: lastoidun kulutuksen väheneminenjohtuu ennen ensisijaisesti yleiset sosiaali- ja terveyspolitiikan
38587: muuta kotitalouksien ostovoiman vähenemises- tavoitteet. Keskeinen päämäärä on päihteiden
38588: tä, sillä myös muu yksityinen kulutus on laskenut käytöstä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellis-
38589: vuodesta 1991. Toisaalta alkoholin kotivalmistus ten haittojen minimoiminen. Tehokkain ja kan-
38590: on lisääntynyt. Kulutustottumukset ovat kerto- santaloudellisesti edullisin keino tavoitteen saa-
38591: musvuonna muuttuneet edelleen mietoja juomia vuttamiseksi on kokonaiskulutuksen vähentä-
38592: suosivaan suuntaan. Tämä kehitys ei kuit~.nkaan minen, mitä kaikki hallinnonalat edistävät omin
38593: merkittävästi vähennä alkoholihaittoja. Akillis- päihdepoliittisin toimin. Erityisesti pyritään vä-
38594: ten alkoholihaittojen vähenemiseen vaikuttaa lä- hentämään sellaista päihteidenkäyttöä, johon si-
38595: hinnä alkoholin kokonaiskulutuksen alenemi- sältyy suuri haittariski. Toimenpiteet kohdiste-
38596: nen, joka -jos kulutuksen aleneva kehitys jat- taan tällöin varsinkin nuorisoon, alkoholin
38597: kuu - ilmenee lähivuosina myös kroonisten al- suurkuluttajiin sekä laittomien päihteiden käyt-
38598: koholihaittojen vähenemisenä. töön.
38599: Euroopan yhdentymiskehitys vaikuttaa alko- Nuorten päihteidenkäyttöä pyritään ehkäise-
38600: holin saatavuuteen alkoholimonopolin purkami- mään nuorisoon suunnatulla terveyskasvatuksel-
38601: sen ja jakelujärjestelmän vapautumisen myötä. la sekä parantamalla nuorten elämänolosuhteita
38602: Myös mahdolliset tuontimääräysten muutokset ja toimintamahdollisuuksia. Suurkuluttajat pyri-
38603: ja rajavalvonnan poistuminen helpottavat alko- tään tunnistamaan ja heitä tuetaan kulutuksen
38604: holin saatavuutta ja aiheuttavat paineita alkoho- vähentämisessä sosiaali- ja terveydehuollon pe-
38605: lijuomien hintatason alentamiseen. ruspalvelujen avulla. Yhdyskuntatyön ja sosiaa-
38606: Muihin maihin, myös pohjoismaihin verrattu- lityön menetelmin ehkäistään huono-osaisim-
38607: na huumausaineongelmamme ovat varsin vähäi- man väestönosan sosiaalista syrjäytymistä ja
38608: siä, ja väestön asenteet huumausaineita kohtaan päihde-ehtoisten alakultuurien syntymistä. Hait-
38609: 9
38610:
38611: toja ehkäistään myös kehittämällä päihdehuol- rajoittamaan alkoholijuomien suoraa ja epäsuo-
38612: lon palveluja ja työpaikkojen toimintaohjelmia. raa mainontaa sekä alentamaan rattijuopumuk-
38613: Valvonnassa laittomien päihteiden käytön eh- sen promillerajaa lähemmäs kansallista tasoam-
38614: käisytoimet kohdistetaan huumausaineiden li- me. Kokemusten ja tiedon vaihtaminen sekä yh-
38615: säksi erilaisiin alkoholin korvikkeisiin, alkoholin teistyön tiivistäminen alkoholialan asiantuntijoi-
38616: laittomaan valmistukseen ja salakuljetukseen den, tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kesken ja
38617: sekä lääkkeiden käyttöön päihtymystarkoituk- Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan
38618: sessa. alueen alkoholitoimintaohjelman toimeenpano
38619: Päihdepolitiikkaa kehitetään lähentämällä ja tukee myös kansallisia toimenpiteitä.
38620: yhdistämällä alkoholiin, huumeisiin ja tupak-
38621: kaan liittyviä toimintaohjelmia erityisesti terve-
38622: yskasvatuksessa, koulujen ja työpaikkojen toi- 2.5 Huumausaineiden laittoman tarjonnan ja
38623: minnassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspal- huumausaineiden kysynnän rajoittaminen
38624: velujen ehkäisevässä toiminnassa sekä soveltuvin
38625: osin muilla alueilla yli hallintorajojen. Huumausaineiden laittoman tarjonnan rajoit-
38626: tamiseksi suunnataan poliisin ja tullin voimava-
38627: rat pääasiassa laaja-alaisen ja järjestäytyneen
38628: 2.3 Kansallisen tason painopistealueet alkoholin huumausainerikollisuuden vastaiseen toimin-
38629: tarjonnan rajoittamisessa taan.
38630: Kansainvälisessä huumausainetyössä on ky-
38631: Kansallisella tasolla pyritään rajoittamaan al- synnän vähentämisen merkitys noussut voimak-
38632: koholin tarjontaa vaikuttamalla anniskelu- ja kaasti esille. Myös Suomessa huumausaineiden
38633: vähittäismyyntipaikkojen määrään sekä pitä- kysynnän vähentämiseen kiinnitetään entistä
38634: mällä yllä alkoholin kokonaiskulutusta hillitse- enemmän huomiota. Huumeiden käyttäjiin koh-
38635: vää juomien hintatasoa sekä ehkäisemällä alko- distuvassa toiminnassa ensisijaista on sosiaali- ja
38636: holijuomien suoraa ja epäsuoraa mainontaa. Säi- terveydenhuollon ehkäisevä, tukeva ja hoitotoi-
38637: lyttämällä alkoholijuomien vähittäismyyntimo- minta. Erityisesti kehitetään niitä toimintoja, joi-
38638: nopoli sekä kehittämällä alkoholiyhtiön palvelu- den avulla vähennetään HIV-tartunnan, hepa-
38639: ja taataan juomien myyntipisteissä korkeatasoi- tiittivirustartunnan, myrkytysten ja muiden va-
38640: nen asiakaspalvelu. Samalla annetaan asiakkaille kavien terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien
38641: alkoholihaittoja koskevaa tietoa ja pyritään pi- riskiä huumeiden käyttäjillä. Tehokas katutason
38642: dättyvyyteen myynnin edistämisessä. Alkoholin valvonta nostaa huumausaineiden hintatasoa ja
38643: anniskelupaikkojen ja keskioluen myyntipaik- käytön aloittamiskynnystä sekä estää yleisesti
38644: kojen taso turvataan valvonnalla ja kehittämis- tunnettujen myyntipaikkojen syntymistä.
38645: työllä. Suomen osuutta YK:n huumausaineohjelman
38646: Alueellisen ja kunnallisen päihdepolitiikan toimintojen ohjaamisessa ja rahoittamisessa ke-
38647: keinoin tuetaan kansallisesti asetettuja tavoittei- hitetään ottaen huomioon Suomen jäsenyys
38648: ta sekä syvennetään niitä alueellisia ja paikallisia YK:n huumausainetoimikunnassa vuoden 1994
38649: tarpeita vastaaviksi. alusta. Suomi jatkaa käynnistynyttä yhteistyötä
38650: huumausaineiden torjunnassa Baltian maiden,
38651: ennen muuta Viron kanssa. Yhteistyötä laajenne-
38652: 2.4 Kansainvälinen yhteistyö alkoholipolitiikassa taan Karjalan alueen kanssa. Huumausaineiden
38653: ja muiden päihteiden ehkäisyä käsittelevä yhteis-
38654: Kansallisten toimenpiteiden tueksi lisätään työ käynnistetään Pohjois-Kalotin alueella ot-
38655: kansainvälistä yhteistyötä ja aloitteellisuutta. taen huomioon alkuperäiskansoja koskevat ky-
38656: Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että Euroo- symykset.
38657: pan Unionissa edistettäisiin sosiaali- ja terveys-
38658: poliittisesti perusteltuja alkoholipoliittisia ratkai-
38659: suja, ja että toiminnasta saatuja myönteisiä koke- 2.6 Päihdetiedotus, päihdevalistus ja terveys-
38660: muksia välitettäisiin jäsenmaihin. kasvatus
38661: Suomi pyrkii vaikuttamaan nykyiseen EU:n
38662: määrittelemään alkoholijuomien verotasoon, Alkoholin käytön vähentämiseen sekä huu-
38663: jotta paineet Pohjois-Euroopan maiden hintata- meiden käytön ja tupakoinnin ehkäisemiseen py-
38664: son alentamiseen vähenisivät. Lisäksi pyritään ritään asiallisen ja tutkimustietoon perustuvan
38665: 2 34!446V
38666: 10
38667:
38668: tiedotus-, valistus- ja terveyskasvatustyön avulla. huollon ja valistuksen vaikuttavuus ja hoitamat-
38669: Tätä työtä tehdään valtakunnallisella, alueellisel- ta jäävien alkoholiongelmien kustannukset ovat
38670: la ja paikallisella tasolla, oppilaitoksissa, työpai- tutkimuksen kohteena. Yhteyksiä tupakka- ja
38671: koilla sekä muissa arkisissa elämänympäristöissä huumausainetutkimukseen kehitetään. Huu-
38672: lähellä ihmistä. Aiemmin erillisesti tupakkaan, mausainepoliittista tutkimusta ja sen kansainvä-
38673: alkoholiin ja huumeisiin liittyviä toimintoja yh- lisiä yhteyksiä kehitetään. Asiantuntijayhteistyö-
38674: distetään, jolloin saavutetaan huomattavia yh- tä Suomen lähialueiden, Euroopan Neuvoston,
38675: teisvaikutukseen perustuvia etuja. Toimenpide- Euroopan Unionin sekä WHO:n ja YK:n huu-
38676: ohjelmia yhdistämällä ennen kaikkea ehkäseväs- mausaineohjelman kanssa kehitetään.
38677: sä toiminnassa voidaan korostaa kaikkiin näihin
38678: riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin liittyviä sosi-
38679: aalisiaja terveydellisiä vaaroja sekä vähentää esi-
38680: merkiksi erillisen huumausainevalistuksen mah- 2.9 Alkoholilainsäädännön ja huumausainelain-
38681: dollisesti aiheuttamaa kiehtovuutta. säädännön uudistaminen
38682:
38683: Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta
38684: 2.7 Hoito, huolenpito ja kuntootus selvittäneen työryhmän toinen osamuistio val-
38685: mistui keromusvuonna. Hallitus antoi 10.6.1994
38686: Koko maassa taataan alkoholi- ja huumeon- eduskunnalle esityksen alkoholilaiksi ja siihen
38687: gelmista kärsivien tarvitsemat päihdehuollon liittyväksi lainsäädännöksi (119/94 vp). Lainsää-
38688: palvelut yhteistyössä kuntien, palvelujen tuotta- däntöä on esitetty uudistettavaksi siten, että Oy
38689: jien, kansalaisjärjestöjen sekä oma-apu- ja kes- Alko Ab:n asemaa alkoholiasioiden hoidossa sel-
38690: kinäisen avun ryhmien kanssa. Kuntien voima- kiytetään Euroopan yhdentymiskehityksen vaa-
38691: varoja jaettaessa otetaan mahdollisuuksien mu- timukset huomioon ottaen. Hallituksen esityksen
38692: kaan huomioon palvelujen tasavertainen saata- mukaan mahdollisuudet kansanterveyttä ja so-
38693: vuus ja ihmisten yhdenvertainen kohtelu. Samal- siaalipolitiikkaa korostavaan tavoitteelliseen al-
38694: la pyritään parantamaan hoidon tasoa. Sairauk- koholipolitiikkaan on tarkoitus säilyttää.
38695: sien hoidon lisäksi kuntoutetaan myös ammatil- Esityksen mukaan alkoholilain, kemikaalilain
38696: lisesti ja sosiaalisesti. Päihdekuntoutuksen, sai- ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
38697: rausvakuutuksen sekä kuntoutusrahan kehittä- annetun lain edellyttämää valvontaa varten pe-
38698: miseen kiinnitetään erityistä huomiota. rustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tuote-
38699: Palveluja kehitettäessä tuetaan asiakkaiden valvontakeskus. Valvontatehtävien keskittämi-
38700: omatoimisuutta ja osallistumista itseään koske- sellä voidaan saavuttaa merkittäviä yhteisvaiku-
38701: vien ratkaisujen tekemiseen. tuksen mukanaan tuomia etuja ja säästöjä.
38702: Huumausaineiden ja psykotrooppisten ainei-
38703: den laitonta kauppaa vastaan vuonna 1988 teh-
38704: 2.8 Koordinointi ja tutkimus dyn YK:n yleissopimuksen ratifioinnin edelly-
38705: tyksenä ollut laaja lainsäädännön uudistus tuli
38706: Valtakunnallisesti kehitetään päihdepoliittis- voimaan vuoden 1994 alkupuolella. Lakiuudis-
38707: ten toimintojen koordinointia tiiviissä yhteydes- tuksessa huumausainerikoksia koskevat rangais-
38708: sä tupakoinnin vähentämiseen pyrkivän toimin- tussäännökset siirrettiin huumausainelaista ri-
38709: nan kanssa. koslain 50 lukuun.
38710: Suomalaisen alkoholipoliittisen tutkimuksen Uuden huumausainerikoslainsäädännön mu-
38711: jatkuvuus ja kansainväliset yhteydet turvataan kaan syyttäjälläja tuomioistuimella on mahdolli-
38712: riittävin voimavaroin. Alkoholipolitiikan perus- suus luopua toimenpiteistä silloin, kun tekijä on
38713: taksi tarvitaan tutkimustietoa väestön juomata- sitoutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-
38714: voista, alkoholikulttuurin muutoksista, asenteis- symään hoitoon. Lakiuudistus edellyttää, että
38715: ta alkoholia ja alkoholipolitiikkaa kohtaan sekä toimiva hoitoonohjausjärjestelmä saadaan ai-
38716: alkoholipoliittisten ratkaisujen ja toimintojen kaan ja että hoitoa ja koulutusta varten varataan
38717: vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Myös päihde- riittävät voimavarat.
38718: 11
38719:
38720:
38721:
38722:
38723: 3 PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ
38724: 3.1 Alkoholi valukuoli 3 746 markkaa. Kertomusvuonna al-
38725: koholiin käytettiin 3 543 markkaa asukasta koh-
38726: Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvua seuraa ti. Samoin pieneni alkoholiin käytetyn rahamää-
38727: tutkimusten mukaan alkoholin käytöstä aiheutu- rän osuus yksityisistä kulutusmenoista. Alkoho-
38728: vien haittojen ja haittakustannusten kasvu. Ko- lin osuus yksityisistä kulutusmenoista vuonna
38729: konaiskulutuksen määrään vaikuttavat selvim- 1991 oli 7,1 prosenttia, vuonna 1992 7,0prosent-
38730: min alkoholin hinnan suhde ostovoimaan sekä tia ja kertomusvuonna 6, 7 prosenttia.
38731: alkoholinkäyttökulttuuri. Kulutustilastoissa eivät ole mukana esimer-
38732: Viime vuosikymmenen loppupuolella alkoho- kiksi kotona valmistettujen tai ulkomailta tuotu-
38733: lin kulutus kasvoi voimakkaasti. Kasvu hidastui jenja ulkomailla kulutettujen alkoholijuomien ja
38734: vuosikymmenen vaihteessa,ja vuonna 1991 alko- korvikealkoholin osuudet. Tilastoimattoman ku-
38735: holin kulutus jo väheni. Tilastoidun kokonaisku- lutuksen arvioidaan olevan noin viidennes alko-
38736: lutuksen väheneminen on jatkunut tämän jäl- holijuomien tilastoidusta kulutuksesta. Vuonna
38737: keen, ja kertomusvuonna alkoholin kulutus oli 1993 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella näyt-
38738: 6,8 litraa henkilöä kohti. tää siltä, että kotitekoisten alkoholijuomien käyt-
38739: tö olisi vuosien 1992 ja 1993 aikana kasvanut.
38740: (Ks. liitteenä oleva Oy Alko Ab:n hallintoneu-
38741: TAULUKKO! voston kertomus s. 37-39.)
38742: Alkoholin kulutus 100% alkoholilitroina Kulutuksen rakenne muuttui edelleen mietoja
38743: henkilöä kohden 1989-1993 juomia suosivaan suuntaan. Väkevien juomien
38744: kulutus väheni kertomusvuonna noin II prosent-
38745: 1989 1990 1991 1992 1993 tia. Mietojen juomien osuus alkoholin kokonais-
38746: kulutuksesta vuonna 1993 oli 72 prosenttia ja
38747: Kulutusmäärä 7,6 7,7 7,4 7,2 6,8 väkevien juomien osuus 28 prosenttia. Keski-
38748: Lähde: Oy Alko Ab:n vuosikertomus 1993. oluen osuus kokonaiskulutuksesta nousi 49 pro-
38749: senttiin. Kaikkiaan mallasjuomien osuus koko-
38750: naiskulutuksesta oli 56 prosenttia. Kulutustottu-
38751: Alkoholijuomien kulutuksen muutos seuraa musten muutoksiin vaikutti ostovoiman vähene-
38752: yleensä yksityisen kulutuksen muutosta. Kerto- minen siten, että alkoholijuomien kokonaiskulu-
38753: musvuonna kuluttajien ostovoiman vähenemi- tuksessa siirryttiin alkoholihinnaltaan edullisiin
38754: nen vaikutti myös alkoholin kulutukseen. Brut- juomiin. Tämä merkitsi siirtymistä vähittäis-
38755: tokansantuote laski 2,6 prosenttia ja yksityinen myyntikulutuksessa mietoihin viineihin ja keski-
38756: kulutus lähes viisi prosenttia edelliseen vuoteen alueeseen sekä anniskelumyynnissä lähinnä kes-
38757: verrattuna. Alkoholijuomien reaalihinnat nousi- kiolueeseen. (Ks. liitteenä oleva Oy Alko Ab:n
38758: vat samana aikana keskimäärin yhden prosentin. hallintoneuvoston kertomus s. 7-13.)
38759: Reaalihintojen nousuun vaikutti osaltaan vuo- Nuorten terveystapatutkimusten mukaan
38760: den 1993 helmikuussa tapahtuneen markan de- nuorten alkoholinkäyttö lisääntyi vuosikymme-
38761: valvoitumisen ja panimokorvausten korotusten nen vaihteessa vuoteen 1991 asti. Sen jälkeen
38762: vuoksi toteutettu 2,1 prosentin hinnankorotus. käyttökerrat eivät enää lisääntyneet. Humalajuo-
38763: Anniskeluhinnat pysyivät kuitenkin keskimäärin minen näyttää nuorten keskuudessa kuitenkin
38764: edellisvuoden tasolla. olevan yhä suositumpaa. (Ks. myös liite Nuorten
38765: Myös alkoholiin käytetty rahamäärä pieneni päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamisohjelma
38766: edelleen. Vuonna 1991 alkoholiin käytettiin 3 837 vuonna 1993 s. 43 ja liitteenä oleva Oy Alko Ab:n
38767: markkaa asukasta kohti, ja vuonna 1992 vastaa- hallintoneuvoston kertomus s. 37.)
38768: 12
38769:
38770: KUVIO 1 juominen viikonloppuisin, yhä nuorempana aloi-
38771: Alkoholia viikottain käyttävät tettu alkoholinkäyttö vailla vanhempien valvon-
38772: 14-18-vuotiaat taa, nuorten työttömien ja syrjäytyneiden nuor-
38773: ten runsas alkoholinkäyttö sekä runsas alkoho-
38774: linkäyttö suurten nuoriso- ja urheilutapahtumien
38775: 60%
38776: yhteydessä.
38777: 50% Näyttää siltä, että minkään Euroopan osan
38778: alkoholikulttuuri ei ole suojannut nuorisoa on-
38779: 40% gelmallisiltajuomatavoilta. Juomatapatutkimus-
38780: ten tulokset viittaavat siihen, että keskinäiset erot
38781: 30% eri maiden nuorison sekä nuorten aikuisten juo-
38782: matavoissa häviävät nopeammin kuin koko ai-
38783: 20%
38784: kuisväestön keskinäiset juomatapojen erot. Päi-
38785: 10% vittäinen juominen on kuitenkin vielä harvinai-
38786: sempaa Pohjois-Euroopassa kuin muualla Länsi-
38787: 0%+---~--~--.---r---r---r---r---. Euroopassa. Maailman Terveysjärjestön tutki-
38788: 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 musten mukaan myös 13-14 vuotiaiden keskuu-
38789: Lähde: Salme Ahlström ym., Nuoret alkoholin käyttäjinä,
38790: dessa viikottainen alkoholin juominen ja huma-
38791: seurantaraportti 1977-1993. Alkoholipoliittisen tutkimus- lan kokeminen ovat varsin yleisiä.
38792: laitoksen tutkimusseloste n:o 187. Viimeisin, vuonna 1991 toteutettu päihdeta-
38793: pauslaskenta osoitti, että sosiaali- ja terveyden-
38794: huollon asiakkaista päihdetapauksia oli vuosit-
38795: KUVI02 tain noin kaksi miljoonaa. Alkoholin käyttö oli
38796: mukana 96 prosentissa kaikista päihteidenkäyt-
38797: Tosi humala kuukausittain tötapauksista.
38798: 14-18-vuotiaat
38799:
38800: 30%
38801: 3.2 Korvikealkoholi
38802: 25%
38803:
38804: 20%
38805: Alkoholijuomien asemasta päihtymistarkoi-
38806: tuksessa käytetään myös etyylialkoholia taikka
38807: 15% teknisiä alkoholeja sisältäviä tuotteita, joita ei
38808: ole tarkoitettu nautittaviksi. Tällaisia tuotteita
38809: 10% ovat esimerkiksi partavedet, jäänesteaineet ja
38810: eau de cologne. Korvikealkoholia käyttävät eri-
38811: 5% tyisesti kroonikkoalkoholistit. Heille korvikkei-
38812: 0%+----,-----.----.---~-----.----,
38813: den hankkiminen saattaa olla helpompaa ja hal-
38814: 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 vempaa kuin alkoholin hankkiminen.
38815: Auton jäähdyttimessä käytettävä pakkasnes-
38816: Lähde: Salme Ahlström ym., Nuoret alkoholin käyttäjinä, te, etyleeniglykoli sekä auton polttoaineen ja tuu-
38817: seurantaraportti 1977-1993. Alkoholipoliittisen tutkimus- lilasin pesunesteessä käytetty jäätymistä estävä
38818: laitoksen tutkimusseloste n:o 187. isopropyylialkoholi aiheuttaa Helsingin Yliopis-
38819: ton oikeuslääketieteen laitoksen selvitysten mu-
38820: kaan muutamia kymmeniä myrkytyskuolemia
38821: vuosittain. Kuolemantapausten määrästä voi-
38822: Nuorten alkoholinkäyttötavat ja huumeiden daan päätellä, ettei näiden tuotteiden myrkylli-
38823: käyttö koetaan ongelmalliseksi kaikissa Euroo- syys ole yleisesti tiedossa.
38824: pan maissa. Vaikka huumeiden käyttö on useissa Päihdetapauslaskennoissa havaittujen korvik-
38825: maissa yleisempää kuin Suomessa, valtaosa keenkäyttötapausten osuus on ollut noin 5-8
38826: nuorten päihdeongelmista kaikkialla Euroopas- prosenttia kaikista päihdetapauksista. Korvike-
38827: sa johtuu alkoholin käytöstä. alkoholin käyttö saattaa olla sellainen ongelma,
38828: Eurooppalaisten nuorten ongelmallisia juo- joka myös tulisi ottaa entistä paremmin huo-
38829: matapoja ovat muun muassa humalahakuinen mioon päihdepolitiikassa.
38830: 13
38831:
38832: TAULUKK02
38833: Alkoholin käyttötiheys 18-24-vuotiaiden keskuudessa Reader's Digestin vuoden 1990 kuluttaja-
38834: gallupin mukaan
38835:
38836: 6---7 3-5 1-2 2-3 Kerran Ei Ei Yhteensä
38837: kertaa kertaa kertaa kertaa kuussa tai koskaan vastausta
38838: Maa viikossa viikossa viikossa kuussa harvemmin
38839:
38840: Belgia ................. 7,4 8,3 25,5 16,2 18,1 24,5 0,0 100
38841: Espanja .............. 9,8 8,6 34,0 13,1 16,8 17,6 0,1 100
38842: Hollanti .............. 8,4 9,4 35,1 19,8 13,9 13,4 0,0 100
38843: Irlanti ................. 3,1 12,3 46,2 13,8 4,6 20,0 0,0 100
38844: Iso-Britannia ...... 6,4 18,3 34,6 12,0 16,3 12,4 0,0 100
38845: Italia ................... 17,4 11,5 20,8 9,7 23,6 17,0 0,0 100
38846: Itävalta ............... 7,1 11,3 35,1 16,7 18,5 7,1 4,2 100
38847: Kreikka .............. 9,6 12,4 28,8 14,7 19,2 15,3 0,0 100
38848: Norja .................. 1,2 3,1 17,8 28,2 41,7 6,7 1,3 100
38849: Portugal ............. 13,6 10,8 21,0 14,8 15,9 23,9 0,0 100
38850: Ranska ............... 10,9 8,8 22,4 15,0 25,2 16,3 1,4 100
38851: Ruotsi ................. 0,5 2,1 19,7 30,9 40,4 6,4 0,0 100
38852: Saksa .................. 10,2 18,5 30,3 20,1 14,2 3,9 2,8 100
38853: Suomi ................. 2,2 4,9 25,8 28,0 30,2 8,9 0,0 100
38854: Sveitsi ................. 13,3 8,3 26,7 16,7 23,3 11,7 0,0 100
38855: Tanska ............... 3,6 6,6 37,1 27,5 21,0 3,0 1,2 100
38856:
38857:
38858:
38859:
38860: 3.3 Lääkkeet, huumausaineet ja tekniset kaikista alkoholin käytön aiheuttamista kuole-
38861: liuottimet mantapauksista. (Ks. myös Oy Alko Ab:n hallin-
38862: toneuvoston kertomus s. 20.)
38863: Lähinnä keskushermostoon ja verenkiertoeli- Huumausainelainsäädännön mukaan huu-
38864: mistöön vaikuttavia lääkkeitä käytetään väärin mausaineita ovat muun muassa kannabistuot-
38865: päihdyttävinä aineina. Lääkeaineiden käyttö teet, amfetamiini, opiaatit, LSD, sekä eräät pää-
38866: päihteenä on lisääntynyt tultaessa 1990 -luvulle. asiassa keskushermostoon vaikuttavat rauhoit-
38867: Lääkeaineiden käyttö päihtymistarkoituksessa tavat lääkkeet. Huumausaineiden käyttö muu-
38868: on yleensä monien lääkkeiden yhteiskäyttöä tai toin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumaus-
38869: lääkeaineiden ja alkoholin sekakäyttöä. Suomes- ainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin
38870: sa lääkkeiden väärinkäyttö aiheuttaa alkoholin tarkoituksiin on rangaistava teko.
38871: väärinkäytön jälkeen eniten päihdehuollon pal- Huumausaineiden käyttö on Suomessa vähäis-
38872: velujen tarvetta. tä verrattuna alkoholin kulutukseen. Toisaalta
38873: Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mu- huumausaineiden käytön perusta on lujittunut
38874: kaan vuonna 1992 alkoholin käytön seurauksena salakuljetukseen perustuvien markkinoiden ja py-
38875: tapaturmaiseen myrkytykseen kuolleista henki- syvän käyttäjäkunnan syntymisen myötä. Huu-
38876: löistä 25 prosenttia kuoli lääkkeiden ja alkoholin mausaineiden käyttö on usein yhteydessä henki-
38877: yhteisvaikutuksen alaisena. Vuodesta 1989 läh- lön alkoholinkäyttöön ja tupakointiin. Tutkijoi-
38878: tien sekakäyttötapausten osuus on ollut keski- den mukaan tämä käy erityisen selvästi ilmi kou-
38879: määrin noin neljännes alkoholin käytön seurauk- lulaisten keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa.
38880: sena tapaturmaiseen myrkytykseen kuolleista. Huumausaineiden käytön yleisyyden muutok-
38881: Alkoholimyrkytyksen aiheuttamat kuolemanta- sia voidaan arvioida esimerkiksi lääkkeiden ja
38882: paukset olivat noin 13 prosenttiaja lääkkeiden ja huumeiden vuoksi eräissä sairaaloissa hoidettu-
38883: alkoholin sekakäytön osuus noin 4 prosenttia jen ihmisten lukumäärän perusteella.
38884: 14
38885:
38886: TAULUKK03 miesten huumausaineiden käyttöä vuodesta 1985
38887: Psykiatrisissa sairaaloissa ja yleissairaaloissa lähtien. Vuonna 1990 tutkimus laajennettiin kos-
38888: vuosina 1990-1993 hoidetut henkilöt kemaan koko maata. Tulokset osoittavat, ettei
38889: Diagnoosi 292 (lääkkeiden tai huumeiden huumeiden käyttö enää ole rajoittunut pääkau-
38890: aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät) ja punkiseudulle, vaan tapauksia löytyy Lapin lää-
38891: 304 (lääkeaine- tai huumausaineriippuvuus) niä myöten. Uutena piirteenä on huumausainei-
38892: den löytyminen henkirikosten ja liikennetapatur-
38893: 1990 1991 1992 1993 mien uhreista. Positiivisten tapausten määrä Uu-
38894: denmaan läänissä on kokonaisuutena katsoen
38895: Psykiatrisissa kasvanut tasaisesti 80-luvun loppupuolelta läh-
38896: sairaaloissa tien.
38897: hoidetut henkilöt ..... 428 440 562 655 Päihdyttävinä aineina käytettäviä teknisiä liu-
38898: Yleissairaaloissa otinaineita ovat esimerkiksi tinneri ja erilaiset
38899: hoidetut henkilöt ..... 280 300 377 460 liimat. Niiden käyttö perustuu ainetta sisäänhen-
38900: gittämällä saatavaan päihdyttävään tilaan.
38901: "~mppaajat" ovat yleensä alle 16-vuotiaita nuo-
38902: Lähde: STAKES. Sairaalastapoistorekisteri.
38903: na.
38904: Sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 1992
38905: tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen,
38906: Oikeuslääketieteen laitoksen kuolinsyytutki-
38907: että nuorten kannabiskokeilut ovat varhaistu-
38908: musten mukaan huumausainelöydökset ovat li- neet ja lisääntyneet. Kovien huumeiden kokeilut
38909: sääntyneet 1980-luvun loppuvuosina. Kun vuon-
38910: näyttävät olevan edelleen varsin harvinaisia.
38911: na 1988 huumausaineita löydettiin 12 vainajasta,
38912: Imppaaminen näyttää vähentyneen sekä tyttöjen
38913: vuosina 1991, 1992ja 1993 vastaavat luvut olivat että poikien keskuudessa, kun taas pillereiden
38914: jo 66, 58 ja 54. Kannabis ja opiaatit ovat yleisim- käyttö lienee lisääntynyt erityisesti nuorilla ty-
38915: mät löydökset, mutta amfetamiinitapausten töillä. Tulokset viittaavat siihen, että huumeiden
38916: määrä on selvästi nousussa. kokeilut ovat nuorilla selvästi osa muiden päih-
38917: Oikeuslääketieteen laitos on tutkinut myös teiden sekakäyttöä.
38918: Uudenmaan läänin alueella kuolleiden nuorten
38919:
38920: TAULUKK05
38921: TAULUKK04 Myrkytyskuolemat Suomessa 1989-1992
38922: Uudenmaan läänin alueella vuosina 1989-1993 1989 1990 1991 1992
38923: kuolleiden 15-34-vuotiaiden miesten huu-
38924: mausaineiden seulonnassa todetut löydökset Alkoholiperäiset
38925: kuolemat ............ 422 450 404 370
38926: 1989 1990 1991 1992 1993 Lääkeaineet
38927: (ml. huumeet) ..... 361 452 417 418
38928: Amfetamiini ................ 0 1 5 1 7 Häkä .................. 153 163 182 171
38929: Opiaatit ....................... 5 4 5 5 4 Liuotinaineet ...... 4 4
38930: 6 6
38931: Kannabis ..................... 2 4 10 6 4 Muut .................. 12 10
38932: Amfetamiini ja 9 8
38933: kannabis ...................... 2 2 1 4 5
38934: Opiaatit ja kannabis .... 0 5 3 3 0 Lähteet: Vuori, Erkki et al: Myrkytyskuolemat Suomessa
38935: vuosina 1988-1990. Suomen lääkärilehti 13/1992.
38936: Amfetamiini ja opiaatit 1 0 1 0 2 Vuori Erkki ja Ojanperä Ilkka: Myrkytyskuolemat ja niiden
38937: Amfetamiini ja opiaatit oikeuskemiallinen tutkiminen. Kemia-Kemi 4/1994.
38938: ja kannabis .................. 0 0 0 Oikeuslääketieteen laitos 1994.
38939:
38940: Yhteensä ..................... 10 16 26 19 23 Viimeisimmät myrkytyskuolematilastot ovat
38941: vuodelta 1992. Oikeuslääketieteen laitoksen tut-
38942: Lähde: Vuori, Erkki et al: Myrkytyskuolemat Suomessa vuo- kimusten perusteella voidaan todeta, että lääke-
38943: sina 1988-1990.
38944: Suomen lääkärilehti 13/1992. aineet, huumeet mukaan lukien, ovat yleisin
38945: Vuodelta 1993 ennakkotieto. Oikeuslääketieteen laitos 1994. myrkytyskuolemien syy. Lääkeainemyrkytysten
38946: 15
38947:
38948: määrä on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen Toisaalta tutkimukset osoittavat, että teknisten
38949: verrattuna. Lähes 70 prosenttia näistä tapauksis- alkoholienja liuotinaineiden aiheuttamat myrky-
38950: ta oli itsemurhia. Toiseksi yleisin myrkytyskuole- tyskuolemat ovat hieman lisääntyneet.
38951: man syy on alkoholi. Alkoholimyrkytysten mää- Alle 20 vuotiaille nuorille, jotka ovat kuolleet
38952: rä on seurannut alkoholinkulutusta, ja kulutuk- tapaturmaisesti tai äkillisesti tehdään aina huu-
38953: sen laskiessa yleensä myös alkoholimyrkytysten metesti oikeuslääketieteen laitoksella. Vuosina
38954: määrä vähenee. Erityisesti kulutuksen miedontu- 1991-1993 testi on ollut positiivinen 4-5 vai-
38955: minen näyttää vähentävän myrkytyskuolemia. najalla vuosittain.
38956: 16
38957:
38958:
38959:
38960:
38961: 4 VALTION ALKOHOLITULOT
38962: Alkoholin tuotannolla, myynnillä ja anniske- TAULUKK07
38963: lulla on huomattava kansantaloudellinen ja val- Valtion alkoholista saarnat erillisverot valtion
38964: tiontaloudellinen merkitys. Valtion alkoholitulot tilinpäätöksen mukaan 1992-1993
38965: vuonna 1993 koostuivat alkoholijuomien erillis-
38966: veroista, joita olivat alkoholijuomavero, oluen 1992 mk 1993 mk
38967: valmisteveroja Oy Alko Ab:n ylijäämä sekä val-
38968: tion alkoholista saamista välillisistä tuloista, joita Olutvero ....... 2 529 600 049 2 430 002 126
38969: olivat liikevaihtovero, tullimaksut ja Oy Alko Alkoholi-
38970: Ab:n osinkotuotto. juomavero .... 4173 144225 3 881 723 538
38971: Valtion saarnat alkoholitulot vuonna 1993 oli- Oy AlkoAb:n
38972: vat 10,8 miljardia markkaa, mikä oli noin kah- ylijäämä ........ 1 501 318 890 1 132 655 346
38973: deksan prosenttia valtion tuloista. Valtion alko-
38974: holitulot vähenivät kertomusvuonna 7,6 prosent- Yhteensä ...... 8 204 063 164 7 444 381 010
38975: tia vuoteen 1992 verrattuna, jolloin alkoholitulot
38976: supistuivat 6,3 prosenttia. Alkoholitulojen vähe- Lähde: Valtiovarainministeriö 1994
38977: neminen johtui muun muassa kulutuksen supis-
38978: tumisesta sekä kulutusrakenteen muuttumisesta.
38979: Alkoholitulojen osuudet valtion verotuloista sestä vuodesta 7,0 prosenttia. Oluen valmisteve-
38980: pohjoismaissa on esitetty taulukossa 6. ron tuotto väheni 3,9 prosenttia.
38981: Alkoholijuomien erillisverotulojen osuus val-
38982: tion vuoden 1993 veroista ja veronluonteisista
38983: TAULUKK06 tuloista oli 7,4prosenttia, kun vuonna 1992 tämä
38984: Valtion alkoholitulot prosentteina valtion osuus oli 7,8 prosenttia.
38985: verotuloista Pohjoismaissa vuonna 1993 Alkoholijuomaverotus uudistettiin 1. 7.1994
38986: lukien. Uudistuksen keskeisenä sisältönä oli al-
38987: koholijuomaverotuksen muuttaminen vastaa-
38988: Tanska ............................................... . 1,0*) maan yleistä eurooppalaista käytäntöä. Uudis-
38989: Suomi ................................................. . 10,7 tuksen jälkeen alkoholijuomien verotus määräy-
38990: Norja .................................................. . 3,6 tyy juomien alkoholisisällön perusteella, kun se
38991: Ruotsi ................................................. . 5,3 vanhassa verojärjestelmässä perustui pelkästään
38992: alkoholijuomien hintoihin. Valtion alkoholitulo-
38993: Lähde: Oy Alko Ab 1994 jen määrän ei uudistuksen vuoksi arvioida muut-
38994: *) Ei sisällä tullia ja arvonlisäveroa tuvan, koska verotaso juomaryhmittäin pyrittiin
38995: pitämään keskimäärin ennallaan. Alkoholijuo-
38996: maverotusta uudistettaisiin mahdollisen ED-jä-
38997: Valtion tilinpäätöksen mukaan alkoholijuo- senyyden myötä vuoden 1995 alusta vastaamaan
38998: mien erillisverotulot vähenivät kertomusvuoden EU:ssa noudatettavaa alkoholijuomaverotusta.
38999: aikana. Tulot supistuivat 9,3 prosenttia vuodesta Uudistuksella ei kuitenkaan olisi valtiontaloudel-
39000: 1992. Alkoholijuomaveron tuotto väheni edelli- lisia vaikutuksia.
39001: 17
39002:
39003:
39004:
39005:
39006: 5 ALKOHOLIN HINTA- JA JAKELUPOLITIIKKA
39007: 5.1 Yleistä myymälöistä kasvoi edelleen huomattavasti. Nii-
39008: den lukumäärä oli kertomusvuonna 158, mikä
39009: Alkoholin hinta- ja jakelupolitiikkaa koskeva on 25 valintamyymälää enemmän kuin edellise-
39010: päätöksenteko oli vuonna 1993 ensisijaisesti Oy nä vuonna. Keskioluen vähittäismyyntipisteiden
39011: Alko Ab:n hallintoneuvoston tehtävänä. Sen to- määrä kasvoi 77 myymälällä. Kertomusvuoden
39012: teuttamaa hinta- ja jakelupolitiikkaa on kuvattu päättyessä oli voimassa 6 504 keskioluen vähit-
39013: tarkemmin tämän valtioneuvoston kertomuksen täismyyntilupaa.
39014: liitteenä olevassa Oy Alko Ab:n hallintoneuvos- Anniskeluverkosto on laajentunut jatkuvasti.
39015: ton kertomuksessa vuodelta 1993. Tämä kehitys on voimistunut erityisesti 1980
39016: -luvun jälkipuoliskolla. Kertomusvuoden päät-
39017: tyessä oli voimassa 3 117 ravintoloiden annis-
39018: keluoikeutta, mikä merkitsee 124 anniskelu-
39019: 5.2 Jakeluverkosto oikeuden lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna.
39020: Anniskeluravintoloiden asiakaspaikkoina tämä
39021: Alkoholin jakeluverkosto voidaan jakaa vä- merkitsi lähes 56 000 uutta asiakaspaikkaa. Eri-
39022: hittäismyyntiin ja anniskeluun. Alkoholijuomien tyisen voimakkaasti kasvoi yksinomaan keski-
39023: jakeluverkosto laajeni kertomusvuonna kaikilta olutta anniskelevien anniskelupaikkojen määrä.
39024: osiltaan. Vuoden 1993 lopussa tällaisia keskioluen annis-
39025: Alkon omien vähittäismyymälöiden lukumää- kelupaikkoja oli 5 196, mikä merkitsee 760 pai-
39026: rä kasvoi kertomusvuonna kahdella. Alkolla oli kan lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Annis-
39027: vuoden 1993 lopussa 186 kunnassa yhteensä 248 keluverkoston kehitys viimeisen kymmenen vuo-
39028: myymälää. Valintamyymälöiden osuus näistä den ajalta käy ilmi taulukosta 10.
39029:
39030:
39031: TAULUKKOS
39032: Anniskeluverkoston kehitys 1984---1993
39033:
39034: Vuosi Anniskelu- Lisäys Asiakas- Lisäys Keskioluen Muutos
39035: ravintoloita !km % paikkoja !km % anniskelu-
39036: paikkoja
39037: !km !km %
39038:
39039: 1984 ................ 1 587 35 2,3 331 606 14 841 4,7 2 554 19 0,7
39040: 1985 ················ 1 654 67 4,2 342 563 10 957 3,3 2 618 64 2,5
39041: 1986 ················ 1 751 97 5,9 365 135 22 572 6,6 2 684 66 2,5
39042: 1987 ················ 2037 286 16,3 404 742 39 607 10,8 2 580 -104 -3,9
39043: 1988 ················ 2 235 198 9,7 443 939 39 197 9,7 2 702 122 4,7
39044: 1989 ················ 2400 165 7,4 479 233 35 294 8,0 2 873 171 6,3
39045: 1990 ................ 2 560 160 6,7 532 212 52 979 11,1 3 128 255 8,9
39046: 1991 ................ 2 739 179 7,0 582 552 50 340 9,5 3 493 365 11,7
39047: 1992 ................ 2 993 254 9,3 626 732 44180 7,6 4436 943 27,0
39048: 1993 ················ 3 117 124 4,1 682 671 55 939 8,9 5 196 760 17,1
39049:
39050: Muutos 1984/1993 1530 96,4 351 065 105,9 2 642 103,4
39051:
39052: Lähde: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1993.
39053: Sosiaali- ja terveysministeriö 1994.
39054:
39055: 3 341446V
39056: 18
39057:
39058: 5.3 Kehittäminen suuteen perustettavalle sosiaali- ja terveyden-
39059: huollon tuotevalvontakeskukselle sekä läänin-
39060: Alkoholijuomien hintataso ja alkoholin jake- hallituksille. Alkoholijuomien jakeluun kulutta-
39061: lupolitiikka vaikuttavat merkittävästi kulutuk- jille ei tulisi suuria muutoksia. Muiden alkoholi-
39062: sen tasoon. Alkoholin hinta- ja veropolitiikan juomien kuin alle 4,7 tilavuusprosenttia alkoho-
39063: avulla pyritään vähentämään alkoholihaittoja. lia sisältävien oluiden vähittäismyynti olisi edel-
39064: Jakelupolitiikassa pyritään edelleen vähittäis- leen alkoholiyhtiön yksinoikeutena. Alle 4,7 tila-
39065: myynnin sääntelyyn soveltuvin tavoin sekä lait- vuusprosenttia alkoholia sisältävien oluiden vä-
39066: toman tuotannon ja kaupan torjumiseen. hittäismyynti olisi luvanvaraista. Luvat myöntäi-
39067: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna si lääninhallitus. Muutos nykyiseen tilanteeseen
39068: 1992 työryhmän kartoittamaan alkoholilainsää- sen sijaan olisi mietojen alkoholijuomien tukku-
39069: dännön muutostarpeita. Erityisesti oli selvitettä- myynnin vapautuminen siten, että toimintaa saisi
39070: vä ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY-jäsenyy- harjoittaa tuotevalvontakeskuksen luvalla. Al-
39071: den vaikutukset nykyiseen alkoholijärjestel- koholijuomien anniskelu olisi luvanvaraista, ku-
39072: mään. Työryhmän toinen osamietintö (työryh- ten nykyisinkin. Yksinomaan alle 4,7 tilavuus-
39073: mämietintö 1993:21), joka sisältää ehdotuksen prosenttia alkoholia sisältäviä oluita anniskele-
39074: alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseksi, valle paikalle luvat myöntäisi lääninhallitus.
39075: valmistui kesäkuussa 1993. Mietinnössä ehdo- Muut anniskeluluvat myöntäisi tuotevalvonta-
39076: tettiin hinnoittelu- ja jakelujärjestelmää kehitet- keskus.
39077: täväksi siten, että alkoholijuomien vähittäis- Alkoholilain uudistuksen sisältävän hallituk-
39078: myyntihinnat määräytyisivät yksittäisten hinta- sen esityksen mukaan sosiaali- ja terveysministe-
39079: päätösten sijasta yleisten hinnoitteluperiaattei- riö voisi antaa määräyksiä myynnissä noudatet-
39080: den pohjalta. Ehdotetun muutoksen tarkoituk- tavista alkoholijuomien hinnoitteluperusteista.
39081: sena oli täydentää alkoholijuomaverotuksen uu- ETA-sopimuksen määräykset eivät vaikuta
39082: distamista. alkoholijuomien verotuksen tasoon. Myös EU:n
39083: Työryhmän mietinnön ehdotusten pohjalta jäsenmaat voivat noudattaa kansallisia vero-
39084: jatkettiin kertomusvuonna alkoholilain koko- tasoja. Veromäärien on oltava kuitenkin vähin-
39085: naisuudistuksen valmistelua. Uudistusta koske- tään direktiivien edellyttämällä vähimmäistasol-
39086: va hallituksen esitys annettiin eduskunnalle la. Alkoholijuomaverolainsäädännön uudistus-
39087: 10.6.1994 (119/94 vp). Hallituksen esityksen mu- ten myötä alkoholijuomien hinta määräytyy
39088: kaan alkoholijuomien jakelun käytännön val- normaalien kustannus- ja kilpailutekijöiden sekä
39089: vonta siirtyisi sosiaali- ja terveysministeriön alai- alkoholijuomaveron perusteella.
39090: 19
39091:
39092:
39093:
39094:
39095: 6 ALKOHOLI- JA HUUMAUSAJNEVALVONTA
39096: 6.1 Alkoholivalvonta Vuoden 1993 aikana ilmitulleista 4 196 tulliri-
39097: koksesta 2 304 oli alkoholijuomien salakuljetuk-
39098: Alkoholijuomien laittoman maahantuonnin sia, joista 2 193 oli lieviä salakuljetuksia.
39099: valvonnasta huolehtii pääasiallisesti tullilaitos. Suomen ja Ruotsin välisessä matkustaja-alus-
39100: Painopiste valvonnassa on ollut ensisijaisesti laa- liikenteessä ilmitulleet alkoholirikokset olivat lä-
39101: jamittaisen, organisoidun ja ammattimaisen al- hinnä niin sanotun 24 tunnin säännön rikkomis-
39102: koholijuomien laittoman maahantuonnin tor- tapauksia Vaasan ja Ahvenanmaan alueilla.
39103: junnassa. Henkilöliikenteenjatkuva kasvu Venä- Kertomusvuoden aikana liikennöi Suomen ja
39104: jältä ja Virosta on samanaikaisesti lisännyt tar- Ruotsin satamien välillä yhteensä 14 suomalaista
39105: vetta valvoa entistä enemmän myös tavanomais- matkustaja-alusta. Tulliviranomaiset seuraavat
39106: ta turistiliikennettä. Toisaalta on voitu todeta, jatkuvasti asiakirjojen avulla alkoholijuomien
39107: että aikaisemmin vilkas niin sanotun turistialko- kulutusta aluksilla. Seuranta perustuu pohjois-
39108: holin myyntitoiminta on vähentynyt. Tähän on maiseen muonitussopimukseen (395/69). Vuoden
39109: osaltaan vaikuttanut sosiaali- ja terveysministe- 1993 aikana kulutettiin aluksissa yhteensä 3,07
39110: riön vuonna 1992 antama päätös alkoholijuo- miljoonaa litraa väkeviä alkoholijuomia ja 3,15
39111: mien tuonnin rajoittamisesta. miljoonaa litraa viinejä. Kioski- ja tarjoilumyynti
39112: Laajin viime vuoden aikana tutkittavana ollut on vaihdellut alus- ja reittikohtaisesti, ja sen mää-
39113: tullirikosasia koski vientiin tarkoitettujen alko- rä on ollut 0,32-0,56litraa matkustajaa kohden.
39114: holijuomien ja oluiden myyntiä laittomasti koti- Suomen ja Saksan välillä liikennöi ainoastaan
39115: maan markkinoilla. Tutkinnassa saatujen tieto- yksi suomalainen alus. Siinä kulutettiin yhteensä
39116: jen mukaan maassa epäillään myydyn yli miljoo-
39117: na tölkkiä olutta ja jopa kymmeniä tuhansia lit-
39118: roja verottomaan vientiin tarkoitettuja alkoholi- TAULUKK09
39119: juomia. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että maa- Tullirikokset ja alkoholirikosten osuus niistä
39120: han oli todennäköisesti onnistuttu kuljettamaan sekä alkoholitakavarikot 1980-1993
39121: laittomasti huomattavia määriä alkoholijuomia
39122: Virosta. Vuosi Tulli- Alkoholi- Taka-
39123: Kertomusvuoden aikana kannettiin niin sano- rikos- rikos- varikot
39124: tun Alkon maksun lisäksi tullilain 36 §:n nojalla asioita asioita
39125: kpl kpl % ltr
39126: tullille ilmoittamattomista alkoholijuomista
39127: koko maassa yhteensä 990 829 markkaa. Summa 1980 ....... . 3 607 2 346 65,0 11 489
39128: vastaa keskimäärin 7 600 litraa väkeviä juomia. 1983 ....... . 3428 2 168 63,2 9627
39129: Tulliviranomaiset takavarikoivat kertomus- 1984 ....... . 2 863 1 530 53,4 7 140
39130: vuoden aikana ulkomaanliikenteen yhteydessä 1985 ....... . 2 416 1437 59,5 4988
39131: 30 884 litraa alkoholijuomia. Määrä on 19 615 1986 ....... . 2069 1 175 56,8 5 356
39132: litraa enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoho- 2 091 999 47,9 4420
39133: lijuomien takavarikot ovat kasvaneet jatkuvasti 1987 ········
39134: 1988 ....... . 1 975 992 50,2 5 808
39135: viime vuosien aikana. Vaikkakin Itä- ja Baltian 2 533 1 315 51,9 8 588
39136: liikenteen yhteydessä takavarikkojen määrä oli 1989 ········
39137: 1990 ········ 2666 1 591 59,6 8 026
39138: lukumääräisesti suuri, johtui alkoholijuomien ta- 1991 ....... . 3 057 1 555 50,8 8 279
39139: kavarikkomäärän lisäys vain kahdesta huomat- 1992 ....... . 3 941 2455 62,2 11 269
39140: tavasta takavarikosta. Toinen takavarikko koski 1993 ....... . 4196 2 304 54,4 30 884
39141: Ranskasta kuorma-autolla kuljetettua 18 000 lit-
39142: ran alkoholijuomaerää ja toinen Venäjältä kulje-
39143: tettua 2 262 litran spriierää. Lähde: Tullihallitus 1994.
39144: 20
39145:
39146: 86 542 litraa väkeviä alkoholijuomia ja 108 168 Tulliviranomaiset paljastivat kertomusvuo-
39147: litraa viinejä. Väkevien alkoholijuomien keskiar- den aikana 124 salakuljetusyritystä. Salakulje-
39148: vokulutus oli 0,37 litraa ja viinien 0,46 litraa tuksiin syyllistyi 148 henkilöä, joista 33 oli ulko-
39149: matkustajaa kohden. maalaisia. Yleisimmin salakuljetettu huumausai-
39150: Pohjoismaiden tullihallintojen edustajat ovat ne oli hasis, toiseksi yleisin amfetamiini ja kol-
39151: yhdessä tarkistaneet nykyisen pohjoismaisen manneksi yleisin niin sanotuista perinteisistä
39152: muonitussopimuksen. Uusittu sopimus on tar- huumausaineista oli heroiini. Huomattavin ha-
39153: koitus saattaa voimaan vuosien 1994-1995 ai- sistakavarikko, 3,4 kiloa, tehtiin Helsinki-Van-
39154: kana. Sopimuksen perusteella muutetaan myytä- taan lentoasemalla. Perinteisten huumausainei-
39155: vien pullojen kokoa ja kirjanpitomenettelyä. den lisäksi takavarikoitiin eniten khat-huumaus-
39156: ainetta, yhteensä 24,6 kiloa.
39157:
39158:
39159: 6.2 Huumausainevalvonta TAULUKKOlO
39160: Tulliviranomaisten Suomessa takavarikoimat
39161: Tullilaitoksen tehtävänä on valvoa huumaus- huumausaineet 1992-1993
39162: aineiden salakuljetusta. Huumausainevalvonta
39163: on yksi tullilaitoksen suorittaman valvonnan pai- 1992 1993
39164: nopistealueita. Tavoitteena on pysäyttää huu-
39165: mausaineiden tuonti jo rajoilla ja tällä tavoin Hasis ..................... . 22,187 kg 13,140 kg
39166: estää aineiden levitys ja käyttö. Samanaikaisesti Marihuana ............ . 1,224 kg 0,838 kg
39167: on tavoitteena vaikeuttaa aineiden maahantuon- Amfetamiini .......... . 3,450 kg 1,380 kg
39168: timahdollisuuksia siten, että aineita kuljettavat Kokaiini ................ . 0,013 kg 0,002 kg
39169: joutuvat entistä alttiimmiksi kiinnijoutumisris- Heroiini ................. . 1,691 kg 0,106 kg
39170: keille ja uhraamaan varoja huumausaineiden lu- LSD ....................... . 300 kpl
39171: vattoman maahantuonnin onnistumiseksi. Khat-kasvi ............. . 12,725 kg 24,683 kg
39172: Huumausainerikollisuuden kasvu muissa
39173: Länsi-Euroopan maissa ja aineiden varastojen Lähde: Tullihallitus 1994
39174: kasvu niin sanotuissa välivarastointimaissa ovat
39175: osaltaan lisänneet huumausaineiden salakulje-
39176: tusta myös Suomeen. Samanaikaisesti on Virosta Vuoden 1993 aikana tavattiin 29:ltä Suomeen
39177: ja Venäjältä ryhdytty kuljettamaan laittomasti matkalla olleelta henkilöltä maamme rajojen ul-
39178: entistä paremmanlaatuisia huumausaineita maa- kopuolella yhteensä 25,7 kiloa hasista.
39179: hamme. Tämä on johtanut siihen, että tullilaitos Kertomusvuoden aikana takavarikoitiin pää-
39180: on joutunut suuntaamaan voimavaroja yhä te- asiallisesti Virosta ja Venäjältä tuotuja lääkeval-
39181: hokkaampaan valvontaan sekä lisäämään val- misteita 3 816 154 markan arvosta. Näihin tuot-
39182: vontakohteita. teisiin sisältyi dopingaineiksi luokiteltavia ana-
39183: Kertomusvuoden aikana kehitettiin edelleen bolisia steroideja ja erilaisia hormonivalmisteita
39184: valvontataktisia keinoja ja menetelmiä. Saapu- yhteensä 95 526 kappaletta.
39185: van liikenteen valvontaa tehostamaan sijoitettiin Pohjoismaiden tulli- ja poliisiviranomaisten
39186: Helsinkiin ja Turkuun läpivalaisulaitteet. Lisäksi yhteistyöelin (PTN) aloitti vuonna 1993 yhteisen
39187: hankittiin erilaisia optisia tarkastusvälineitä eri- projektin dopingaineiden laittoman kuljetuksen
39188: tyisesti kulkuneuvojen tarkastuksia varten. Li- ja levittämisen ehkäisemisen tehostamiseksi.
39189: säksi käytössä oli 27 koulutettua huumausaine- Kertomusvuoden aikana Suomi osallistui
39190: koiraa. Vuoden 1993 aikana koulutettiin 9 uutta edelleen jäsenenä Euroopan CCC:n (Customs
39191: koiraa poistettujen tilalle. Co-Operation Council) toimintaan. Neuvoston
39192: Suomeen salakuljetetut maassamme levitettä- toiminnassa korostetaan huumausainevalvon-
39193: väksi tarkoitetut huumausaineet on hankittu nan tehostamista yhteistoimintaa ja tietojenvaih-
39194: pääasiallisesti Hollannista ja Tanskasta. Useim- toa parantamalla.
39195: mat huumausaineiden salakuljetusyritykset tuli- Vuoden 1993 aikana tullilaitos järjesti Virossa
39196: vat ilmi matkustajaliikenteen valvonnan yhtey- maan tullilaitoksen henkilöstölle kahden viikon
39197: dessä. Huomattava on kuitenkin, että noin 30 valvontakurssin, jonka aiheena oli muun muassa
39198: prosenttia takavarikoista tehtiin postiliikenteen huumausaineiden ja lääkevalmisteiden sekä al-
39199: valvonnassa. koholijuomien laittoman kuljetuksen ehkäisemi-
39200: 21
39201:
39202: seen liittyvä koulutus. Tullilaitoksen koirakou- merkitsevät rangaistavan käyttäytymisen alan
39203: lussa koulutettiin Viron tullilaitokselle yksi huu- laajentumista. Lukuun sijoitettiin myös erityinen
39204: mausainekoira ja ohjaaja. Näillä toimenpiteillä säännös huumausaineen käyttöön syyllistyneen
39205: pyrittiin rajoittamaan ja ehkäisemään Suomeen syyttämättä ja tuomitsematta jättämisestä. Uu-
39206: suuntautuvaa salakuljetusta. distuksella ei ollut tarkoitus vaikuttaa rikosten
39207: Viron tasavallan kanssa allekirjoitettiin kerto- rangaistustasoon.
39208: musvuoden aikana huumausaineiden ja alkoholi- Huumausaineita koskevat hallinnolliset sään-
39209: juomien salakuljetuksen torjuntaa tukeva tulli- nökset ovat huumausainelaissa, joka myös tuli
39210: yhteistyösopimus. Vastaavan sopimuksen val- voimaan vuoden 1994 alusta. Laissa säädetään
39211: mistelu aloitettiin kertomusvuonna myös Venä- huumausaineita koskevan valvonnan pääperi-
39212: jän, Latvian tasavallan ja Liettuan tasavallan aatteista asiaa koskevat kansainväliset sopimuk-
39213: kanssa. set huomioon ottaen. Aikaisemmin nämä sään-
39214: nökset olivat asetustasolla. Luvat huumausainei-
39215: den valmistukseen, tuontiin ja vientiin lääkinnäl-
39216: 6.3 Kehittäminen lisiin ja tieteellisiin sekä huumausainerikosten
39217: ehkäisemistä ja tutkintaa edistäviin tarkoituksiin
39218: Huumausainelainsäädännön uudistus on to- myöntää sosiaali- ja terveysministeriön alainen
39219: teutettu vuoden 1994 alusta lukien. Huumausai- lääkelaitos. Myös huumausaineiden sekä niiden
39220: nerikoksia koskevat säännökset siirrettiin rikos- valmistuksessa käytettävien aineiden valvonta
39221: lakiin sen 50 luvuksi. Ne uudistettiin pääsääntöi- kuuluu lääkelaitokselle.
39222: sesti rikoslain kokonaisuudistuksessa noudatet- Uusi lainsäädäntö kansainvälisestä oikeus-
39223: tujen periaatteiden mukaisesti. Huumausaineri- avusta rikosasioissa tuli voimaan 15.1.1994.
39224: koksen tunnusmerkistö on siksi kirjoitettu entistä Kun Suomen lainsäädäntö edellä selostetuilla
39225: lakia täsmällisemmin, törkeän huumausaineri- lainuudistuksilla oli saatettu vastaamaan huu-
39226: koksen tunnusmerkit luetellaan uudessa laissa mausaineiden ja psykotrooppisten aineiden lai-
39227: tyhjentävästi eikä rikoksen kohteena olleen huu- tonta kauppaa vastaan tehdyn Yhdistyneiden
39228: mausaineen arvoa enää yleensä tuomita valtiolle Kansakuntien yleissopimuksen vaatimuksia,
39229: menetetyksi. Uudet säännökset huumausaineri- tämä sopimus voitiin ratifioida siten, että se tuli
39230: koksen valmistelusta ja edistämisestä puolestaan Suomen osalta voimaan 16.5.1994.
39231: 22
39232:
39233:
39234:
39235:
39236: 7 JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS
39237: 7.1 Päihtyneiden säilöönotot teydessä olevat selviämistilat, joissa henkilöillä
39238: on mahdollisuus saada myös terveydentilansa
39239: Päihtyneiden säilöönotot ovat vähentyneet edellyttämää hoitoa. Ruotsissa tällaisesta toi-
39240: koko 1990 -luvun ajan. Poliisi on pyrkinyt vä- minnasta on saatu hyviä kokemuksia. Koska
39241: hentämään säilöönottoja aktiivisestijopa kansa- päihtymys ei ole rikos, poliisi ottaa säilöön
39242: laisten sietokynnystä nostaen. Tulevaisuudessa ainoastaan väkivaltaiset tai erityistä häiriötä ai-
39243: poliisi ei voi enää vähentää säilöönottoja, elleivät heuttavat päihtyneet. Kylmän ilmaston vuoksi ja
39244: kunnat järjestä päihtyneiden käsittelystä anne- korvaavien säilytyspaikkojen puuttumisen takia
39245: tun lain mukaisia selviämisasemia. On kuitenkin poliisi on joutunut ottamaan säilöön myös sellai-
39246: mahdollista, että vallitsevan taloudellisen tilan- set päihtyneet, jotka eivät kykene huolehtimaan
39247: teen takia kalliiksi koettuja selviämisasemia ei itsestään.
39248: perusteta. Vaihtoehtoisina selviämispaikkoina Säilöönotot vähenivät vuodesta 1992 vielä
39249: rauhallisesti käyttäytyville päihtyneille ovat va- 12,5 prosenttia, mikä vastaa yli 14 000 säilöönot-
39250: paaehtoisjärjestöjen ja kuntien tukemat vetäy- tokerran vähennystä. Päihtyneenä säilöönotettu-
39251: tymistilat, jonne päihtyneet voivat hakeutua itse jen tilasto kertoo ainoastaan sen, kuinka monta
39252: tai poliisi voi toimittaa heidät sinne. Eräänä säilöönottokertaa vuodessa on kertynyt, mutta ei
39253: vaihtoehtona voisivat olla terveyskeskusten yh- sitä, kuinka suuri määrä henkilöitä aiheutti säi-
39254:
39255:
39256:
39257: TAULUKKOll
39258: Päihtyneiden säilöönotot lääneittäin 1992-1993
39259:
39260: Säilöön- Läänin Säilöön- Muutos- Absoluuttinen
39261: otot %-osuus otot prosentti vähennys
39262: Lääni 1993 1992 1992-1993
39263:
39264: Uudenmaan ................. 33 246 33,2 40054 -17,0 -6808
39265: Turun ja Porin ............. 10 419 10,4 11913 -12,5 -1494
39266: Hämeen ....................... 14 396 14,4 16 076 -10,5 -1680
39267: Kymen ......................... 4 981 5,0 5 484 -9,2 -503
39268: Mikkelin ...................... 3611 3,6 4 176 -13,5 -565
39269: Pohjois-Karjalan ......... 4636 4,6 4618 +0,4 +18
39270: Kuopion ...................... 5 812 5,8 6412 -9,4 -600
39271: Keski-Suomen ............. 5 011 5,0 5 657 -11,4 -646
39272: Vaasan ........................ 4 595 4,6 5 121 -10,3 -526
39273: Oulun .......................... 8452 8,4 9 108 -7,2 -656
39274: Lapin ........................... 4280 4,3 4985 -14,1 -705
39275: Ahvenanmaa ............... 665 0,7 797 -16,6 -132
39276: Koko maa .................... 100104 114 401 -12,5 -14297
39277: Helsinki *) ................... 20 849 20,8 25 857 -19,4 -5008
39278:
39279: Lähde: Sisäasiainministeriö 1994
39280: *)Helsingin luvut sisältyvät Uudenmaan läänin lukuihin.
39281: 23
39282:
39283: löönottokerrat. Ongelmakäyttäjät eivät usein- on I4,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä
39284: kaan hakeudu itse päihdehuoltolaissa (41/86) tar- vuonna. Törkeiden rattijuopumustapausten, ve-
39285: koitettuun hoitoon eikä heitä yleensä voida toi- ren alkoholipitoisuus vähintään I,5 promillea,
39286: mittaa hoitoon vastoin tahtoaan. Sen vuoksi on- osuus oli kaikista tapauksista kertomusvuonna
39287: gelmakäyttäjät tulevat vastaisuudessakin aiheut- 54,4 prosenttia. Luku on I,2 prosenttiyksikköä
39288: tamaan eniten säilöönottoja. Haja-asutusalueilla pienempi kuin vuonna I992. Tutkituista noin I3
39289: poliisi pyrkii edelleen kehittämään päihtyneiden prosentilla veren alkoholipitoisuus oli I ,20-I ,49
39290: säilössäpitoa siten, että siitä aiheutuvia kustan- promillea.
39291: nuksia voitaisiin pienentää. Poliisi vähensi puhallutusten määrää edelli-
39292: seen vuoteen verrattuna yli II prosentilla. Vuon-
39293: na I993 tehtiin I 549 90I puhallutuskoetta. Pu-
39294: 7.2 Liikennejuopumus hallutuskokeiden määrän lasku johtui muun
39295: muassa valvontaan käytetyn työajan vähentymi-
39296: 7.2.1 Tie- ja vesiliikenne sestä. Tietoon tulleiden rattijuopumusten mää-
39297: rän osuus suoritettujen puhallutusten määrästä
39298: Poliisin tietoon tuli kertomusvuonna ennak- on pysynyt edelliseen vuoteen verrattuna lähes
39299: kotietojen mukaan 22 I 04 rattijuopumusta, mikä ennallaan.
39300:
39301:
39302:
39303:
39304: TAULUKKOI2
39305: Poliisin suorittamat puhallutuksetja tietoon tulleet rattijuopumukset I986-I993
39306:
39307: Vuosi Puhallu- Rattijuo- Törkeät rattijuopu-
39308: tukset pumukset mukset
39309: %-osuus
39310:
39311: I986 ·································································· 710 000 I) 24378 I4924 6I,2
39312: I987 ·································································· 964 529 24043 I4 435 60,0
39313: I988 ·································································· I 02I 740 26473 I5 698 59,3
39314: I989 ·································································· I 002 624 28 054 I6 963 60,5
39315: I990 ·································································· I 2I7 20I 29759 I7 556 59,0
39316: I99I ................................................................. . I 390 403 29446 I6 678 56,6
39317: I992 ................................................................. . I 750 I46 25 74I I4 373 55,8
39318: I993 ·································································· I 549 90I 22 I04 *) I2 OI5 54,4
39319:
39320: Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus. Sisäasiainministeriön poliisiosasto.
39321: ')Arvio
39322: *) Ennakkotieto
39323:
39324:
39325:
39326:
39327: Kansanterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston 0,22 prosenttia rattijuoppoja. Määrä on edellis-
39328: oikeuslääketieteen laitoksen ja poliisin tekemien vuotta hieman alhaisempi, mutta vastaa pitkäai-
39329: ratsiatutkimuksien mukaan liikennevirrassa oli kaista keskiarvoa.
39330: 24
39331:
39332: TAULUKK013
39333: Alkoholitapauksissa sekä rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet vuosina 1975-1993
39334:
39335: Vuosi Alkoholi- Rattijuopumus- Sivulliset
39336: tapauksissa onnettomuuksissa
39337:
39338: 1975 ·································································· 215 140 30
39339: 1976 ................................................................. . 151 105 22
39340: 1977 ·································································· 163 103 17
39341: 1978 ·································································· 135 92 10
39342: 1979 ·································································· 129 92 11
39343: 1980 ................................................................. . 98 61 12
39344: 1981 ................................................................. . 98 64 8
39345: 1982 ·································································· 102 68 7
39346: 1983 ·································································· 116 74 8
39347: 1984 ................................................................. . 103 68 6
39348: 1985 ................................................................. . 99 54 6
39349: 1986 ................................................................. . 137 99 9
39350: 1987 ·································································· 109 76 4
39351: 1988 ................................................................. . 126 97 10
39352: 1989 ·································································· 169 127 18
39353: 1990 ................................................................. . 173 152 19
39354: 1991 ................................................................. . 173 128 15
39355: 1992 ................................................................. . 147 114 13
39356: 1993 ................................................................. . 126 94*) 10*)
39357:
39358: Lähde: Tieliikenneonnettomuudet, Tilastokeskus 1992, Liikenneministeriö 1993.
39359: *) Ennakkotieto
39360:
39361:
39362:
39363:
39364: Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaan- Kertomusvuonna pyrittiin törkeän rattijuopu-
39365: tuneiden määrä oli viime vuonna 903, mikä on muksen ja vesiliikennejuopumuksen promillera-
39366: lähes neljänneksen edellistä vuotta pienempi. jojen alentamiseen. Asiaa sääntelevän rikoslain
39367: Määrä on vain 54 prosenttia vuoden 1990 huip- 23 luvun muuttamista koskevan hallituksen esi-
39368: puluvusta. tyksen käsittely eduskunnassa jatkui kertomus-
39369: Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden vuonna, ja se hyväksyttiin eduskunnassa keväällä
39370: määrä saavutti ennätystasonsa vuonna 1990, jol- 1994. Uusi laki tuli voimaan 1.9.1994. Sen mu-
39371: loin sattui 152 kuolemantapausta. Määrä on vuo- kaan törkeän rattijuopumuksen promilleraja
39372: desta 1991 lähtien ollut laskusuunnassa. Kerto- alennetaan 1,5 promillesta 1,2 promilleen sekä
39373: musvuonna rattijuopumusonnettomuuksissa vesiliikennejuopumuksen promilleraja 1,5 pro-
39374: kuoli 94 henkilöä, mikä on 17,5 prosenttia edellis- millesta yhteen promilleen.
39375: tä vuotta vähemmän. Alkoholitapauksissa kuoli Oikeusministeriössä toimivassa rikoslakipro-
39376: kertomusvuonna 126 ihmistä. Vähennys edelli- jektissa jatketaan rikosten seuraamusjärjestel-
39377: seen vuoteen verrattuna on 14,3 prosenttia. Alko- män uudistamista. Siinä yhteydessä tulevat käsi-
39378: holitapauksiin lasketaan rattijuopumustapaus- teltäviksi myös rattijuopumukseen liitettävät eri-
39379: ten lisäksi onnettomuudet, joissa jalankulkija tai tyiset seuraamukset, kuten alkoholiongelmaisten
39380: polkupyöräilijä on ollut alkoholin vaikutuksen rattijuoppojen hoito rangaistuksen yhteydessä
39381: alainen. tai sen vaihtoehtona, ajokorttiseuraamukset ja
39382: Yhteenvetona voidaan todeta, että liikenteen ajoneuvon käytön estäminen.
39383: raittiusaste oli edellisen vuoden tasolla. Rattijuo- Eduskunnalle 23.9.1994 annettuun hallituk-
39384: pumuksesta johtuvien vakavien onnettomuuk- sen esitykseen pakkokeinolain muuttamisesta
39385: sien määrä laski kuitenkin kertomusvuonna edel- liittyy ehdotus, jonka mukaan myös muulla
39386: liseen vuoteen verrattuna. terveydenhuoltohenkilökunnalla kuin lääkä-
39387: 25
39388:
39389: reillä olisi oikeus verinäytteen ottamiseen. Liikennejuopumusta pynttun vähentämään
39390: Poliisin Kansanterveyslaitokselta pyytämät valvonnan lisäksi tiedottamisen ja erilaisten kam-
39391: päihdetutkimukset osoittavat, että huumeiden panjoiden avulla.
39392: käyttö tieliikenteessä on edelleen lisääntynyt. Ratti- ja ruorijuopumuksen valvontaa tuettiin
39393: Huumausainetapausten määrä kasvoi vuodesta tiedottamisella valvonnan yhteydessä sekä kam-
39394: 1988 vuoteen 1993 yli seitsemänkertaiseksi. Kun panjoin. Sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne-
39395: huumaantuneena ajamiseen liittyvien tutkimus- ministeriö, sisäasiainministeriö sekä Liikennetur-
39396: pyyntöjen perusteella löydettiin vuonna 1990 va ja Oy Alko Ab järjestivät aikaisempien vuo-
39397: huumausaineita 178 henkilöltä, löytyi huumaus- sien tapaan yhteisiä kampanjoita ja tutkivat nii-
39398: aineita kertomusvuonna 325 henkilöltä. Pääosa den vaikutuksia kansalaisten asenteisiin. Kunnis-
39399: todetuista tapauksista oli kannabiksenja amfeta- sa toiminnasta vastasivat raittiustyön viranomai-
39400: miinin käyttäjiä. set, poliisi ja Alko sekä Suomen Uimaopetus- ja
39401: Kansanterveyslaitos teki vuonna 1993 selvi- Hengenpelastusliitto.
39402: tyksen, jossa tutkittiin huumausaineen käyttö Sosiaali- ja terveysministeriö, liikenneministe-
39403: kaikilta rattijuopumuksesta epäillyiltä. Otokses- riö, sisäasianiministeriö, Liikenneturva ja Oy
39404: sa löytyi huumausaineita noin 4 prosentilla kul- Alko Ab toimeenpanivat vuonna 1993 laajan lii-
39405: jettajista. Tulos viittaa siihen, että huumausainei- kenneraittiuskampanjan "Vain dorka ajaa do-
39406: ta käyttävien määrä tieliikenteessä on moninker- kussa". Kampanjalla pyrittiin nostamaan ratti-
39407: tainen verrattuna tutkimuspyyntöjen perusteella juoppous julkiseen keskusteluun tiedotusvälinei-
39408: 1öydettyihin tapauksiin. Kansanterveyslaitoksen den avulla. Näin pyrittiin luomaan rattijuop-
39409: selvitysten mukaan noin 20 prosentilla yksin- poutta vastustava ilmapiiri sekä lisäämään vas-
39410: omaan alkoholinkäytöstä epäillyillä kuljettajilla tuuntuntoa liikenteessä. Kampanjan kohderyh-
39411: oli myös uni- tai rauhoittavia lääkeaineita veres- mänä olivat nuoret aikuiset ja erityisenä kohde-
39412: sään. ryhmänä rattijuopot rikoksenuusijoina. Kam-
39413: Huumausaineiden esiintyminen tieliikenteessä panja koostui valtakunnallisesta tiedotuksesta,
39414: sekä onnettomuuksien synnyssä näyttää olevan ulkomainonnasta ja kampanjan tueksi kunnissa
39415: alkoholitapauksiin verrattuna vähäistä. Toisaal- järjestetystä toiminnasta. Kunnissa toiminnasta
39416: ta eräiden huumausaineiden käyttö ei vaikuta vastasivat raittiustyön viranomaiset. Valtakun-
39417: kuljettajan motoriikkaan mutta heikentää liiken- nallinen tiedotus rakentui tv-ja radiotietoiskuille
39418: neturvallisuutta esimerkiksi kuljettajan heikenty- sekä lehdistötiedotteille. Kampanjan aineisto
39419: neen havaintokyvyn takia. Nämä kuljettajat vält- koostui julisteista, esitteistä, musiikkivideosta ja
39420: tyvät usein huumausainemääritykseltä. Huu- äänilevystä. Lisäksi poliisin käyttöön valmistet-
39421: mausaineiden käyttäjien kiinniottamiseksi tarvit- tiin "Mitä seuraavaksi" esite, jota jaettiin ratti-
39422: tavien menetelmien kehittämiseen on syytä kiin- juopumuksesta epäillyille.
39423: nittää nykyistä enemmän huomiota. Kertomusvuoden vesiturvallisuuskampanjan
39424: Vesiliikennejuopumusten määrä noudattaa "Pysytään Pinnalla" perussauoma oli lisätä ih-
39425: alenevaa kehityssuuntaa kuten rattijuopumus- misten tietoa vesillä olon vaaroista ja hukku-
39426: tenkin määrä. Poliisi esitti kertomusvuonna misonnettomuuksia aiheuttavista tilanteista.
39427: Kansanterveyslaitokselle 523 tutkimuspyyntöä Kampanjalla pyrittiin herättämään ihmisten vas-
39428: vesiliikennejuopumuksesta epäillyistä, kun vas- tuuta toisistaan vesillä liikuttaessa. Kampanja
39429: taava määrä edellisenä vuonna oli 576 pyyntöä. kysyi Ruotsi-Suomi -maaottelun hengessä: Miksi
39430: Määrä on yli 9 prosenttia pienempi kuin viime Naapuri Pysyy Paremmin Pinnalla? Kampan-
39431: vuonna. Lähes 80 prosenttia tutkituista tapauk- jaan liittyi mittava pelastustaitoja markkinoiva
39432: sista täytti vesiliikennejuopumuksen, veren alko- kampanjakiertue.
39433: holipitoisuus vähintään 1,5 promillea, tunnus-
39434: merkin.
39435: Kertomusvuoden aikana hukkui kaikkiaan 7.2.2 Raide- ja ilmaliikenne
39436: 225 ihmistä, joista 105 hukkui veneonnetto-
39437: muuksissa. Veneliikenteen hukkumiset sattuvat Raide- ja ilmaliikenteessä liikennejuopumus ei
39438: lähinnä mökkiveneilyssä. Veneonnettomuuksis- ole merkittävä turvallisuusongelma. Raideliiken-
39439: sa hukkuneista oli alkoholin vaikutuksen alaise- teessä,johon luetaan rautatiet sekä Helsingin rai-
39440: na vuosina 1985-1989 keskimäärin kaksi kol- tiotiet ja metro, liikennejuopumuksen määrä on
39441: masosaa, mutta vain noin puolet vuodesta 1990 pysynyt aikaisempien vuosien tapaan vähäisenä.
39442: lähtien. Poliisi esitti kertomusvuonna kaikkiaan kuusi
39443: 4 341446V
39444: 26
39445:
39446: tutkimuspyyntöä. Edellisenä vuonna määrä oli kun muun rikoksen, kuten ryöstön, anastusri-
39447: 15 tutkimuspyyntöä. Helsingin kaupungin liiken- koksen tai huumausainerikoksen yhteydessä.
39448: nelaitos ja valtionrautatiet huolehtivat omalta Väkivaltarikosten määrä maassamme laski ker-
39449: osaltaan raideliikenteen kuljettajien ja muissa tomusvuonna edelliseen vuoteen verrattuna.
39450: turvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä toimi- Poliisin selvittämistä väkivaltarikoksista on
39451: vien henkilöiden ajokunnosta muun muassa pu- vuosittain runsaat kaksi kolmasosaa ollut sellai-
39452: hallutuskokeilla. Ilmaliikenteessä poliisi esitti sia, joihin syylliseksi epäilty on teon tehdessään
39453: vuonna 1993 viisi tutkimuspyyntöä, kun edellise- ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös usei-
39454: nä vuonna pyyntöjä esitettiin kymmenen. den huumausaineiden käyttö lisää väkivaltai-
39455: Rattijuopumustapaukset näyttävät 1990-lu- suutta.
39456: vulla vähentyneen. Euroopan yhdentymiskehi- Poliisin toiminnassa painotettiin yleisten paik-
39457: tyksen vaikutuksesta Suomen alkoholijärjestel- kojen turvallisuuden lisäämistä ja tärkeiden yksi-
39458: mä muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi. löön kohdistuvien rikosten tehokasta tutkintaa.
39459: Alkoholijuomien tuonnin vähittäinen vapautta- Turvallisuustasoindeksillä mitattuna yleinenjär-
39460: minen ja markkinoiden muutoksesta johtuvat jestys ja turvallisuus säilyi kohtuullisen hyvänä
39461: vaikutukset alkoholin hinnoitteluun saattavat kertomusvuoden aikana. Katurauha parani
39462: nopeasti muuttaa alkoholin käyttötottumuksia. koko maassa ja poliisin hälytystehtävät väheni-
39463: Alkoholin käytön mahdollinen lisääntyminen vät vuoteen 1992 verrattuna muutamalla prosen-
39464: heijastuu myös liikenteessä rattijuopumusten tilla. Poliisi on pannut tehtäviään tärkeysjärjes-
39465: määriin ja uhkaa siten heikentää liikenneturvalli- tykseen siten, että henkeen ja terveyteen kohdis-
39466: suutta. Alkoholiolojen nopeasta muutoksesta ai- tuneet kiireelliset hälytystehtävät pystytään kai-
39467: heutuvan tilanteen hallitsemiseksi on eri viran- kissa tapauksissa hoitamaan. Tärkeiden yksilöön
39468: omaisten etsittävä uusia keinoja tiiviissä yhteis- kohdistuvien rikosten selvitystaso laski yli 80
39469: työssä. prosentista 76,2 prosenttiin. Tällaisia rikoksia
39470: ovat murha, tappo, väkisinmakaaminen, törkeä
39471: ryöstö ja törkeä pahoinpitely.
39472: Alkoholiolot ja alkoholin kulutus vaikuttavat
39473: 7.3 Väkivaltarikokset olennaisesti poliisin tietoon tulleeseen väkivalta-
39474: rikollisuuteen. Alkoholin osuutta rikollisuuden
39475: Väkivaltarikollisuus aiheuttaa turvattomuu- määrään joudutaan arvioimaan poliisin selvittä-
39476: den tunnetta ja yleistä viihtymättömyyttä yhteis- mien rikosten perusteella. Tarkastelun ulkopuo-
39477: kunnassa. Väkivaltarikollisuudesta aiheutuu lelle jäävät ne poliisin tietoon tulleet rikokset,
39478: sekä yksilölle että yhteiskunnalle huomattavia joiden tekijästä ei ole saatu selvyyttä sekä kaikki
39479: haittavaikutuksia muun muassa fyysisinä haittoi- ne rikokset, jotka eivät tule lainkaan poliisin tie-
39480: na ja hoitokustannuksina. Turvallisuuteen liitty- toon. Piilorikollisuuden osuus on väkivaltari-
39481: vissä kansainvälisesti vertailukelpoisissa tutki- koksissa Tilastokeskuksen Turvallisuus 93 -jul-
39482: muksissa Suomi kuuluu verrattain alhaisen rikol- kaisun mukaan yli 80 prosenttia. Kuitenkin lähes
39483: lisuuden maihin. Poikkeuksena on väkivalta, jota kaikki vakavat henkeen ja terveyteen kohdistu-
39484: Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimus- vat rikokset tulevat poliisin tietoon.
39485: laitoksen Rikoksen uhrit 1992 -tutkimuksen mu- Rikollisuuden luonne on poliisin mukaan sel-
39486: kaan esiintyy Suomessa Länsi-Euroopan keski- västi muuttumassa. Aseiden lisääntymisen myötä
39487: arvoa jonkin verran yleisemmin. Suomessa väki- rikollisuus on tullut entistä vaarallisemmaksi.
39488: valtarikoksen luonteeseen kuuluu alkoholin Toisaalta tärkeiden pahoinpitelyjen määrä ja nii-
39489: käyttö ja se, että tekijä ja uhri tuntevat toisensa. den osuus pahoinpitelyrikoksista on viime vuosi-
39490: Hyvin pieni osa väkivaltarikoksista tehdäänjon- na vähentynyt.
39491: 27
39492:
39493: TAULUKK014
39494: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen 1990-1993
39495:
39496: 1990 1991 1992 1993
39497:
39498: Rikosten lukumäärä ......................................... . 26274 25 067 22 845 21767
39499: Selvitetty samana vuonna ................................. . 21 995 20926 18 700 16 976
39500: Selvitysprosentti ............................................... . 83,7 83,5 81,9 78,0
39501:
39502: Lähde: Sisäasiainministeriö 1994
39503:
39504:
39505:
39506:
39507: TAULUKK015
39508: Pahoinpitelyrikokset 1985-1993
39509:
39510: Rikos 1985 1990 1991 1992 1993
39511:
39512: -pahoinpitely ............................. 11480 15 756 15 313 14 617 14 222
39513: -törkeä pahoinpitely .................. 1 891 2 358 2199 1 962 1 890
39514: - lievä pahoinpitely ..................... 3 048 2 534 2 835 2 507 2 544
39515: Yhteensä ...................................... 16 419 20648 20 347 19 086 18 656
39516:
39517: Lähde: Sisäasiainministeriö 1994
39518:
39519:
39520:
39521:
39522: Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia toitujen rikosten määrä ja rakenne riippuu lähes
39523: koskeva uudistus sisältyy rikoslain kokonaisuu- kokonaan poliisin ja muiden valvontaviran-
39524: distuksen toiseen vaiheeseen, jota koskeva halli- omaisten toiminnan tehosta ja suuntaamisesta.
39525: tuksen esitys (HE 94/1993 vp) annettiin eduskun-
39526: nalle kertomusvuonna.
39527: 7.4.1 Alkoholirikokset
39528:
39529: 7.4 Päihderikokset Tilastoidut alkoholirikokset ovat vähentyneet
39530: jatkuvasti viime vuosina. Alkoholirikokset eivät
39531: Päihderikoksia ovat alkoholi- ja huumausai- ilmeisestikään ole vähentyneet tilastojen osoitta-
39532: nelainsäädännössä rangaistaviksi säädetyt teot. mia määriä, vaan voimavaroja on suunnattu laa-
39533: Alkoholi- ja huumausainerikoksissa ei ole yksi- joihin ja organisoituibio rikoksiin, joihin on syyl-
39534: tyistä uhria, joka tekisi rikosilmoituksen. Tilas- listynyt yhä useammin ulkomaalaisia.
39535:
39536:
39537:
39538:
39539: TAULUKK016
39540: Alkoholirikokset 1985-1993
39541:
39542: 1985 1990 1991 1992 1993
39543:
39544: Rikosten lukumäärä .................... . 13499 8 503 8450 7 064 4656
39545: Tapahtumakertoja ....................... . 114 510 23 479 20 051 9 297 9 772
39546:
39547: Lähde: Sisäasiainministeriö 1994
39548: 28
39549:
39550: 7.4.2 Huumausainerikokset Huumausaineiksi luokiteltavien lääkevalmis-
39551: teiden väärinkäyttö on edelleen merkittävä osa
39552: Huumausainerikollisuuden laajuudesta Suo- Suomen huumausaineongelmasta. Valmisteet
39553: messa on esitetty varsin erilaisia arvioita. Jos ver- hankitaan pääosin Suomesta laillisen jakeluver-
39554: rataan Suomen huumausainerikosten ja takava- koston välityksellä. Valmisteiden katukauppa-
39555: rikoitujen huumausaineiden määriä muiden mai- hinnat ovat moninkertaiset apteekkihintoihin
39556: den vastaaviin määriin, on Suomen huumausai- verrattuna.
39557: nerikollisuustilannetta edelleenkin pidettävä hy- Ilmitullut huumausainerikollisuus on painot-
39558: vänä huolimatta siitä, että huumausainerikoksia tunut varsin selvästi aikuisväestöön, joskin nuor-
39559: koskevien rikosilmoitusten määrä oli kertomus- ten osuus on lisääntymässä. Eniten huumaus-
39560: vuonna lähes 4 000 ja edellisenä vuonna 3 336. ainerikoksiin syyllistyneitä kuuluu 19--40 -vuo-
39561: Huumausainerikollisuuden kytkeytyminen eten- tiaiden ikäryhmään. Ulkomaalaisten osuus huu-
39562: kin omaisuusrikollisuuteen on tullut selvästi esille mausainerikoksissa on lisääntynytjonkin verran.
39563: rikosten esitutkinnassa. Ulkomaisten tutkimus- Huumausainerikollisuuden kansainvälisyy-
39564: ten mukaan huumausainerikollisuus aiheuttaa teen liittyy se, että suomalaisia on jäänyt usein
39565: 20-70 prosenttia muista rikoksista. Euroopan rajanylityspaikoilla kiinni huumausai-
39566: Poliisin toiminta on edelleenkin kohdistunut neiden salakuljetuksesta. Vuosittain suomalaisil-
39567: laajoihin rikossarjoihin ja ammattimaisiin rikok- ta takavarikoidaan ulkomailla huumausaineita
39568: sentekijöihin. Näin pyritään selvittämään suur- suunnilleen sama määrä kuin Suomessa. Ulko-
39569: ten aine-erien liikkumista huumausainemarkki- mailla tehdyt takavarikot eivät kuitenkaan näy
39570: noilla ja takavarikoimaan entistä suurempia Suomen takavarikkotilastossa, vaikka aineet on
39571: määriä huumausaineita. Kysynnän rajoittami- tarkoitettu Suomen markkinoille. Suomea käyte-
39572: seen tähtäävää valvontaa on pyritty pitämään tään yhä useammin huumausaineiden kauttakul-
39573: yllä käyttämällä myös järjestyspoliisiin työaikaa jetusmaana, ja voidaan olettaa, että tämän suun-
39574: huumausaineongelman torjumiseen. Tavoitteena tainen kehitys jatkuu. Huumausainerikollisuu-
39575: on ennalta ehkäisevän toiminnan avulla yhdessä den tehokas vastustaminen edellyttää tiivistä yh-
39576: muiden viranomaisten kanssa luoda myönteisiä teistyötä ja yhteisiä tiedostoja sekä Suomen vi-
39577: asenteita huumeetonta elämäntapaa kohtaan. ranomaisten kesken että kansainvälisellä tasolla.
39578: Näin pyritään samalla ehkäisemään ongelmaa ja Suomi on osallistunut huumausainerikollisuu-
39579: pitämään yllä tarjonnan ja kysynnän valvontaa. den vastustamiseen Interpolin jäsenvaltiona.
39580: Yleisimmin käytetty huumausaine Suomessa on Suomi on myös toiminut aktiivisesti Pohjoismai-
39581: edelleen kannabis. Takavarikoidun kannabiksen sella tasolla eri yhteistyöelimissä sekä ylläpitänyt
39582: määrä on vaihdellut, mutta selvä kasvu näkyy yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa huu-
39583: pitkän aikavälin tarkastelussa. Kovien huumaus- mausaineyhdysmiesverkostoa. Suomi on myös
39584: aineiden osalta etenkin amfetamiinin takavarikot aktiivisesti mukana YK:n huumausaineohjel-
39585: ovat lisääntyneet. Vuosittaisia tilastoja tarkastel- massa ja Euroopassa tapahtuvassa yhteistyössä
39586: taessa on huomattava, että Suomeen on tullut ja on ilmoittanut olevansa halukas osallistumaan
39587: muutamia yksittäisiä suuria huume-eriä, joita ei kansainvälistä huumausainepolitiikkaa ohjaa-
39588: ilmeisestikään ole tarkoitettu Suomessa markki- van niin sanotun Dublin -ryhmän työskentelyyn.
39589: noitavaksi, mutta jotka näkyvät tilastoissa.
39590:
39591:
39592:
39593:
39594: TAULUKK017
39595: Huumausainerikokset 1985-1993
39596:
39597: 1985 1990 1991 1992 1993
39598:
39599: Rikosten lukumäärä .................... . 2 323 2 546 2491 3 336 3 950
39600: Tapahtumakertoja ....................... . 38 739 38 900 38 535 34 885 28 943
39601:
39602: Lähde: Sisäasiainministeriö 1994
39603: 29
39604:
39605: TAULUKK018
39606: Viranomaisten takavarikoimat huumausaineet 1987-1993 (grammoina)
39607:
39608: 1987 1990 1991 1992 1993
39609:
39610: Hasis ............................................ 24 700 71100 101 300 43 063 117 077
39611: Heroiini ........................................ 47,3 26 664 1 872 6082
39612: Kokaiini ....................................... 35 38 141 68 5
39613: Amfetamiini ................................. 1200 1400 5 300 II 582 18 701
39614: Huumausaineeksi luok. lääkevalm.
39615: kpl ............................................ 35 331 21 871 18 507
39616: Lähde: Sisäasiainministeriö 1994
39617:
39618:
39619:
39620:
39621: Huumausainerikoksesta tuomittujen vankien samoin noin 40 prosenttia ikäryhmään 30-39
39622: määrä Suomessa on noin 3-5 prosenttia vankien vuotiaat ja noin 20 prosenttia tätä vanhempaan
39623: kokonaismäärästä. Lähes 40 prosenttia näistä ikäryhmään. Seitsemällä 18-20 vuotiaalla oli
39624: vangeista sijoittuu ikäryhmään 21-29 vuotiaat, päärikoksena huumausainerikos.
39625:
39626:
39627:
39628:
39629: TAULUKK019
39630: Huumausainerikoksista tuomittujen vankien kokonaismäärä, joilla huumausainerikos on
39631: päärikoksena, Suomen vankiloissa 1986--1993 kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä.
39632:
39633: Vuosi 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993
39634:
39635: Vangit ................................................. . 94 75 70 82 98 84 108 140
39636: Lähde: Oikeusministeriö. Vankeinhoito-osasto.
39637: 30
39638:
39639:
39640:
39641:
39642: 8 PÄIHDETIEDOTUS, PÄIHDEVALISTUS JA RAITTIUSKASVATUS
39643: 8.1 Raittiustyö teidenkäytön yleisyyttä ja tekemään esityksiä
39644: nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostami-
39645: Kuntien raittiustoimena ja raittiusjärjestöillä seksi. Työryhmän työ valmistui maaliskuussa
39646: on keskeinen asema päihdetiedotuksessa, päih- 1993 (STM työryhmämuistio 1993:2). Työryh-
39647: devalistuksessa ja raittiuskasvatuksessa. män selvityksen ja ehdotusten pohjalta sosiaali-
39648: Osana laajaa kuntien sosiaali- ja terveyden- ja terveysministeriö käynnisti valtakunnallisen
39649: huollon valtionosuusjärjestelmän muutosta toimintaohjelman. Toimintaohjelman mukaises-
39650: myös raittiustyön valtionosuusjärjestelmä uudis- tijärjestettiin vuoden 1993 aikana yksi valtakun-
39651: tui vuoden 1993 alusta. Kunnan päätösvalta kas- nallinen ja viisitoista alueellista koulutustilai-
39652: voi ja kunta voi aikaisempaa joustavammin jär- suutta sekä viisikymmentä alueellista työkokous-
39653: jestää raittiustyön hallinnon, päättää raittustyö- ta, joihin osallistui runsaasti kuntien sosiaali- ja
39654: hön käytettävistä määrärahoista ja tehtäviä hoi- terveys-, koulu-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen
39655: tavasta henkilökunnasta sekä toiminnan paino- työntekijöitä ja viranhaltijoita. Toimintaohjel-
39656: pistealueista. Kunnan tulee kuitenkin edelleenkin man käynnistymisen seurauksena nuorten päih-
39657: hoitaa raittiustyölaissa ja asetuksessa määrätyt teidenkäytön ehkäisy ja vähentäminen oli kun-
39658: tehtävät. Valtionosuusuudistus merkitsi sitä, että tien raittiustyön keskeisintä toimintaa kertomus-
39659: raittiustyöstä tuli entistä kiinteämpi osa sosiaali- vuonna. (Ks. liite s. Nuorten päihteidenkäytön
39660: ja terveydenhuoltoa. Useissa kunnissa raittius- tehostamisohjelma vuonna 1993).
39661: työn tehtävät siirrettiin sosiaali- ja terveystoimen Painopiste nuorten päihteidenkäytön ehkäi-
39662: hoidettaviksi. Monissa pienissä kunnissa raittius- syssä oli kuitenkin edelleen kouluissa tehtävässä
39663: työhön liittyviä asioita hoidetaan kuitenkin esi- työssä. Raittiustyöntekijät avustivat kouluja rait-
39664: merkiksi vapaa-aikatoimen yhteydessä. tiuskasvatusoppituntien suunnittelussa ja toteu-
39665: Valtionosuusuudistus toteutui taloudellisesti tuksessa. Koulujen vanhempien illoissa selvitet-
39666: vaikeana aikana. Kuntien taloudellisesta tilan- tiin nuorten päihteiden ja tupakan käytön ylei-
39667: teestajohtuen raittiustyön voimavaroja supistet- syyttä sekä keskusteltiin lasten ja nuorten päihtei-
39668: tiin kunnissa vuonna 1993. Raittiustyöntekijöille den ja tupakan käytön ehkäisystä. Vanhemmille
39669: määrättiin monissa kunnissa raittiustyön tehtä- korostettiin aikuisten vastuuta nuorten päih-
39670: vien lisäksi myös muita tehtäviä, mikä vähensi teidenkäytön ehkäisyssä ja vähentämisessä. Nuo-
39671: heidän raittiustyöhön käyttämäänsä työpanosta. risotyöntekijät olivat aktiivisesti mukana nuor-
39672: Toisaalta ehkäisevää päihdetyötä tekevien taho- ten päihteidenkäytön ehkäisytoiminnan kehittä-
39673: jen yhteistyö tehostui ja päällekkäistä toimintaa misessä.
39674: pyrittiin karsimaan ja suuntaamaan vähenevät Aikuisiin suunnatussa työssä painopiste oli
39675: voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmu- työelämän päihdehaittojen ehkäisyssä. Raittius-
39676: kaisesti. Toimintaa pyrittiin myös keskittämään työntekijät järjestivät yhdessä päihdehuollon vi-
39677: muutamiin keskeisiin alueisiin. ranhaltijoiden kanssa päihdehaittojen ehkäisyä
39678: Kunnallisen raittiustyön ja ehkäisevän päih- käsitteleviä koulutustilaisuuksia työpaikoilla.
39679: detyön painoalueina vuonna 1993 olivat nuorten Raittiustyöntekijöitä osallistui Työturvallisuus-
39680: päihteidenkäytön ehkäisyn tehostaminen sekä keskuksen päihdeherätekoulutukseen. Näitä ti-
39681: työelämän päihdehaittojen ehkäisyyn liittyvän laisuuksia järjestettiin työpaikoilla, ja tarkoituk-
39682: toiminnan kehittäminen. Useissa kunnissa rait- sena oli aikaansaada asiallista keskustelua alko-
39683: tiustyötä ja muuta ehkäisevää päihdetyötä pyrit- holiasioista ja kehittää työpaikkojen alkoholi-
39684: tiin kehittämään kiinteäksi osaksi ehkäisevää haittojen ehkäisytoimintaa.
39685: sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Päihteiden käytön ehkäisemiseen ja vähentä-
39686: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuussa miseen liittyvää koulutusta järjestettiin raittius-
39687: 1992 työryhmän selvittämään nuorten päih- ja kansanterveysjärjestöjen aktiivijäsenille, työ-
39688: 31
39689:
39690: paikkojen edustajille sekä raittiustyön yhteistyö- tä ja ehkäistävissä olevien terveysvaarojen pois-
39691: tahojen viranhaltijoille. tamista. Suomen terveyspolitiikan tavoite- ja toi-
39692: Yhdyskuntatyön ja asukastoiminnan tavoit- mintaohjelmassa on erityistä painoa annettu ra-
39693: teena on lisätä ihmisten viihtymistä asuinalueel- vitsemukselle, tupakoinnin vähentämiselle ja al-
39694: laanja aktivoida heitä omaehtoiseen toimintaan. koholihaittojen ehkäisylle sekä ihmissuhteille, !ii-
39695: Yhdyskuntatyössä ja asukastoiminnassa järjes- kunnalle ja itsehoidon kehittämiselle.
39696: tettiin yhdessä asukkaiden kanssa päihteettömiä Väestön elintavat ovat viime vuosina olleet
39697: tapahtumia ja tilaisuuksia ja jonkin verran myös terveyden kannalta pääasiassa myönteisiä.
39698: säännöllistä kerhotoimintaa. Myönteinen kehitys jatkui myös kertomusvuon-
39699: Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja na. Aikuisväestön terveyskäyttäytymisseuranta
39700: tukea vaikeuksissa olevia nuoria ja tarjota heille vuodelta 1993 osoittaa, että sekä miesten että
39701: terveitä harrastusmahdollisuuksia. Erityisnuori- naisten tupakointi on kääntynyt laskuun. Kun
39702: sotyötä tehtiin yhteistyösssä nuoriso- ja sosiaali- vuonna 1992 tupakoi 33 prosenttia miehistä ja 20
39703: toimen kanssa. Joissakin kunnissa käynnistettiin prosenttia naisista, olivat vastaavat luvut kerto-
39704: uutena työmuotona nuorten rikostentekijöiden musvuonna 30 prosenttia miehistä ja 19 prosent-
39705: sovittelu toiminta. tia naisista.
39706: Kertomusvuoden alussa maassamme toimi 21 Työtilanteella ja työttömyyden kestolla näyt-
39707: valtakunnallista raittiusjärjestöä. Niiden yhteis- täisi olevan selvä yhteys sekä elintapoihin että
39708: työelimenä toimi Suomen Raittiusjärjestöt r.y. koettuun terveydentilaan. Esimerkiksi tupakoin-
39709: Vuoden aikana suoritettiin loppuun vuonna 1992 nin yleisyys on kaksinkertainen työttömillä ver-
39710: käynnistynyt raittiusjärjestötyön organisaatio- rattuna työssä oleviin. Lyhytaikainen työttö-
39711: uudistus, jonka seurauksena vuoden 1994 alusta myys ja työttömyyden uhka vaikuttavat erityises-
39712: aikaisempien 21 järjestön toimintaa jatkaa kah- ti naisten alkoholin käytön lisääntymiseen sekä
39713: deksan valtakunnallista raittiusjärjestöä. Niistä heidän stressaantumiseensa. Pitkäkestoinen työt-
39714: viisi kuuluu yhteistyöelimeen Raittiusjärjestöjen tömyys taas on selvimmin yhteydessä miesten
39715: r.y:hyn. Raittiusjärjestöjen toiminta-alue laajeni koettuun terveydentilaan.
39716: organisaatiouudistusten myötä perinteisestä rait- Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on edelleen
39717: tiustyöstä yleisimpiin terveys- ja elämänhallinta- laskenut ja kulutus siirtynyt miedompiin juoma-
39718: kysymyksiin. Myös työ- ja toimintamuotoja uu- laatuihin, aikuisväestön viikottaiset juomiskerrat
39719: distettiin entistä tavoitetietoisempaan suuntaan. ovat kuitenkin lisääntyneet. Toisaalta nuorten
39720: Valtakunnallisten raittiusjärjestöjen palvelukses- viikottainen alkoholinkäyttö on kääntynyt lie-
39721: sa oli kertomusvuonna yhteensä 71 työntekijää. vään laskuun, mutta humalaanjuominen on nuo-
39722: Raittiusjärjestöt saivat toimintaansa ja investoin- rilla lisääntynyt.
39723: teihinsa avustusta Raha-automaattiyhdistyksel- Vuosien 1986-1992 aikana on 15-vuotiaiden
39724: tä 19 miljoonaa markkaa. Sosiaali- ja terveysmi- huumekokeiluissa tapahtunut noin kahden pro-
39725: nisteriö ja Raha-automaattiyhdistys tukivat rait- sentin nousu. Kovien huumausaineiden kokeilu
39726: tiusjärjestöjen organisaatiouudistusta ja kehotti- oli edelleen satunnaista. Kokeilut olivat usein eri
39727: vat niitä uudistamaan työmuotojaan. päihteiden sekakäyttöä. Tupakoimattomilla
39728: Sosiaali- ja terveysministeriö tuki raittiustyö- nuorilla huumekokeilut ovat harvinaisia. Alko-
39729: lain 10 §:n mukaisella määrärahalla raittius- ja holin yhteys 15-vuotiaiden huumekokeiluihin on
39730: kansanterveysjärjestöjen, kuntien ja lääninhalli- huomattava.
39731: tusten toimeenpanemia raittiustyön kehittämis- AIDS-tilanne on pysynyt kansainvälisesti ar-
39732: projekteja. Erityisesti huomiota kiinnitettiin vioiden hyvänä. Syyskuun 1994loppuun mennes-
39733: nuorten päihteidenkäytön ehkäisyyn ja ehkäise- sä Suomessa oli todettu 623 HIV-tartuntaa. Tar-
39734: vän päihdetyön työmuotojen kehittämiseen. tunnan saaneista 177 oli sairastunut AIDS:iin.
39735: Suonensisäisten huumeiden käyttäjiä näistä ta-
39736: pauksista oli 3,7 prosenttia. Hepatiitti B-tartun-
39737: 8.2 Sosiaali- ja terveyskasvatus toja oli todettu 210 kappaletta vuonna 1993. Ker-
39738: tomusvuodelta ei kuitenkaan ole saatavissa tieto-
39739: Suomen terveyspolitiikan tavoitteet edellyttä- ja siitä, mikä osuus tartunnoissa on huumeiden
39740: vät, että terveyden edistäminen ja terveysnäkö- käytöllä.
39741: kulma otetaan aiempaa paremmin huomioon Sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin edistä-
39742: yleisessä yhteiskuntapolitiikassa. Tämä merkit- miseksi sosiaali- ja terveysministeriö lähettää
39743: see erityisesti terveiden elämäntapojen edistämis- vuosittain jokaiselle 16-vuotiaalle seksuaalisuut-
39744: 32
39745:
39746: ta ja sukupuoliteitse tarttuvia tauteja käsittelevän sekä terveellisten elämäntapojen edistämiseen
39747: lehden, joka sisältää kirjeen vanhemmille nuor- liittyvistä kysymyksistä. Liikuntalääketieteen
39748: ten seksistä. Lehdessä käsitellään myös ensim- keskukset tekevät terveiden elämätapojen edistä-
39749: mäisiä seksuaalikokemuksia,jotkajoillakin nuo- miseksi myös käytännön tiedotus- ja koulutus-
39750: rilla tapahtuvat alkoholin vaikutuksen alaisena. työtä sekä valistustyötä lasten ja nuorten kanssa
39751: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- työskentelevien keskuudessa muun muassa eri-
39752: miskeskus - STAKES jatkoi nuorten auttamista laisten nautintoaineiden ja dopingaineiden vai-
39753: käsittelevien seminaarien sarjaa. Lokakuussa kutuksista.
39754: 1993 järjestettiin koulutustilaisuus, jossa käsitel- Lapsi- ja nuorisojärjestöt tekevät tuloksellista
39755: tiin vaikeuksissa olevien nuorten asemaa ja uu- ennaltaehkäisevää työtä pääasiassa vapaaehtois-
39756: denlaisia palvelumuotoja. voimin. Järjestöt luovat mielekästä toimintaa ja
39757: Nuorisotyön strategiaprojektissa, NUO- harrastuksia lapsille ja nuorille sekä kasvattavat
39758: STRAssa määriteltiin nuorisotyön suuntalinjoja. heitä vastuuseen.
39759: Työskentelyyn osallistui edustajia nuorisotyön, Opetusministeriö tuki kertomusvuonna sekä
39760: liikunnan, kulttuurin, koulun ja sosiaalityön liikuntalääketieteellistä tutkimusta että lapsi- ja
39761: aloilta. Yhdeksi neljästä keskeisestä tulosalueesta nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen toi-
39762: määriteltiin syrjäytymisen ehkäisy. Syrjäytymis- mintaa. Liikuntajärjestöt tukivat päihteiden vas-
39763: kehitykseen liittyy muiden ongelmien lisäksi taista toimintaa myös kampanjoilla.
39764: usein päihdeongelma. Syrjäytymisen ehkäisemi- Suomen itsemurhakuolleisuus on Euroopan
39765: seksi tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, erityis- korkeimpia. Itsemurhat ovat kuitenkin vähenty-
39766: nuorisotyötä ja nuorisoneuvontaa sekä laaja- neet jo kolmena vuonna peräkkäin. Vuonna 1992
39767: alaista vaikuttamista nuorten elinoloihin. Minis- tehtiin 1 451 ja kertomusvuonna 1 397 itsemur-
39768: teriöiden välinen yhteistyö lapsia ja nuoria koske- haa. Näistä miesten osuus oli edelleen noin 80
39769: vissa kysymyksissä tiivistyi kertomusvuonna. prosenttia. Nuorten, 15-24 vuotiaiden miesten,
39770: Yhtenä esimerkkinä on niin sanottujen nuoriso- itsemurhakuolleisuus on Suomessa verrattain
39771: kansliapäälliköiden työskentely nuorten työttö- korkea. Vuodesta 1990 lähtien myös nuorten
39772: myysongelman ratkaisemiseksi. Kertomusvuon- miesten itsemurhat ovat vähentyneet. Itsemurha-
39773: na käynnistyi myös valtion nuorisoneuvoston ja yritysten kokonaismäärä on kymmenkertainen
39774: ministeriöiden yhteishanke, jossa ministeriöiden itsemurhiin verrattuna.
39775: virkamiehiä koulutetaan nuorten elinolokysy- Alkoholiongelman merkitys itsemurhaanjoh-
39776: mysten hallintaan ja etsitään toteuttamistapaja tavissa elämänkuluissa on tutkimustietojen mu-
39777: verkostoyhteistyölle. kaan huomattava. Eriasteisesti alkoholiongel-
39778: Kertomusvuonna alkoi myös nuoriso- ja lii- maisia oli neljä kymmenestä itsemurhan tehnees-
39779: kuntajärjestöjen, opetusministeriön ja sosiaali- ja tä. Miesten itsemurhista noin puolet ja naisten
39780: terveysministeriön yhteistyö, jonka tarkoitukse- itsemurhista noin kolmannes tehtiin alkoholin
39781: na on selvittää nuoriso- ja liikuntajärjestöjen vaikutuksen alaisena. Itsemurhayrityksistä suu-
39782: mahdollisuudet nuorten päihteiden käytön eh- rin osa tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena.
39783: käisyssä. Itsemurhaan päätyneet alkoholin ongelma-
39784: Kunnissa on eri hallinnonalojen yhteistyönä käyttäjät eivät useinkaan hae pitkäjänteisesti
39785: 1980-luvulta lähtien järjestetty nuorten työpaja- apua alkoholiongelmiinsa. Hoitojärjestelmän
39786: toimintaa. Työpajatoiminta kohdistuu pitkäai- pirstoutuneisuus ja kunkin sektorin vastuun ka-
39787: kaistyöttömiin ja vaikeasti työllistettäviin nuo- pea-alaisuus vaikeuttavat osaltaan tehokkaan
39788: riin. Pajoissa nuorilla on mahdollisuus tehdä pai- hoidon toteutumista. Päihtyneiden itsemurhaa
39789: kallista työtä sekä tutustua työelämään ja kokeil- yrittäneiden hoidossa on myös havaittu epäkoh-
39790: la niitä työaloja,jotka heitä kiinnostavat. Pajojen tia.
39791: ammatillinen henkilökunta myös ohjaa nuoria Vuonna 1986 käynnistyneen sosiaali- ja ter-
39792: entistä parempaan oman elämän hallintaan. veyshallituksen ja Kansanterveyslaitoksen yh-
39793: Lyhytkestoiset työ- ja aktivointileirit on tar- teistyönä toteuttaman valtakunnallisen itsemur-
39794: koitettu kaikille työtä tai kesätyötä vailla oleville hien ehkäisyprojektin tarkoituksena on Terveyt-
39795: nuorille. Tavoitteena on katkaista työttömyys- tä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman mukaisesti
39796: jakso ja lisätä nuorten aktiivisuutta etsiä ratkai- vähentää itsemurhien määrää 20 prosentilla vuo-
39797: suja elämäntilanteensa muuttamiseksi. teen 1995 mennessä. Itsemurhien ehkäisyprojekti
39798: Liikuntalääketieteellisen tutkimuksen tavoit- eteni kertomusvuonna suunnitelmien mukaisesti.
39799: teena on saada tietoa liikunnan harrastamiseen Neljällä toimintalohkolla vietiin eteenpäin lähes
39800: 33
39801:
39802: kaksikymmentä teemaa. Projekti valmistelee Terveyskasvatuksen opetussuunnitelmapro-
39803: käytännön toimintamuotoja monialaisena asian- sessiin liittyvässä koulutuksessa käsiteltiin yhte-
39804: tuntijayhteistyönä muun muassa terveydenhuol- nä osana myös päihdeopetuksen kehittämistä.
39805: lon, koulun, kirkon, poliisin, puolustusvoimien Opetushallitus osallistui myös huumeiden vastai-
39806: ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Projek- seen toimintaan liittyviin erillisprojekteihin ja
39807: tilla on myös yli tuhannen hengen valtakunnalli- ammatillisten oppilaitosten toimintamallien ke-
39808: nen asiantuntijaverkosto, joka on ryhtynyt jul- hittämiseen.
39809: kaisemaan omaa lehteä. Projekti on lisäksi jul- Pohjoismainen yhteistyöprojekti Mian päivä-
39810: kaissut koulutusaineiston. Valtakunnallinen vä- kirja jatkui kertomusvuonna. Tässä projektissa
39811: liseuranta on toteutettu. Projekti on saanut osak- opetushallitus oli mukana kehittämässä ja tuot-
39812: seen myös kansainvälistä kiinnostusta; Suomen tamassa yhteispohjoismaista opetuskokonai-
39813: ohjelma sisällytettiin liitteenä YK:n vastaavaan suutta päihdeopetuksen kehittämiseksi.
39814: julkaisuun. Lähinnä ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita
39815: Projektissa käynnistettiin kertomusvuonna varten tuotettiin päihdekysymyksiä käsittelevä
39816: päihdehuollon kehittämistarpeita ja mahdolli- tietokoneohjelma Viinan Maku yhteistyössä vi-
39817: suuksia itsemurhien ehkäisyssä koskeva selvitys rolaisten kanssa. Vironkielisen ohjelman nimi on
39818: osana kehittämishankkeen valmistelua vuodelle Viina maitse.
39819: 1994. Selvityksessä otettiin huomioon myös ma- Itsemurhien ehkäisyprojektissa käynnistyi
39820: sentuneisuusongelmat, jotka ovat melko usein kertomusvuonna hanke, jonka tavoitteena on li-
39821: yhteydessä itsemurhiin ja päihteiden väärinkäyt- sätä kriisitilanteiden hallintaa kouluissa. Tätä
39822: töön. varten perustettiin kouluelämän eri tahoja edus-
39823: Oy Alko Ab:n alkoholipoliittisessa ryhmässä tava suunnitteluryhmä. Myös aiheeseen liittyvä
39824: alkoholin haitoista kertovaa tiedotus- ja valistus- julkaisu "Koulujen kriisitilanteiden hallinta- nä-
39825: työtä teki kertomusvuonna alkoholipoliittinen kökulmia nuorten itsemurhien ehkäisyyn" val-
39826: suunnittelu- ja tiedotusosasto. (Ks. tarkemmin mistui.
39827: liitteenä oleva Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston
39828: kertomus s. 31.)
39829:
39830:
39831: 8.4 Kehittäminen
39832: 8.3 Toiminta oppilaitoksissa
39833: Kunnallisen raittiustyön kehittämisen paino-
39834: Opetushallitus julkaisi vuonna 1993 kaikkiin pistealue tulevaisuudessa on työmuotojen uudis-
39835: oppilaitoksiin menevässä opetushallituksen tie- taminen sekä yhteistyön parantaminen ehkäise-
39836: dotuslehdessä Spektrissä laajan huume- ja päih- vää päihdetyötä tekevien tahojen kesken.
39837: deopetuksen kehittämiseen liittyvän kirjoituk- Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa vuoden
39838: sen. Opetushallitus järjesti myös ajankohtaisia 1994 aikana yhteistyössä lääninhallitusten kans-
39839: huumeita ja muita päihdekysymyksiä koskevia sa nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehosta-
39840: koulutustilaisuuksia ala- ja yläasteiden opettajille misohjelmaa. Tavoitteena on tehostaa paikallis-
39841: Heinolan kurssikeskuksessa. tasolla tehtävää työtä nuorten päihteidenkäytön
39842: Syyskuussa 1993 voimaan tulleen peruskoulun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi lisäämällä eri
39843: tuntijakoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tahojen välistä yhteistyötä ja uudistamalla työ-
39844: mukaan liikuntaan varatuilla tunneilla opetetaan muotoja.
39845: myös terveyskasvatusta. Opetushallitus vahvisti Raittiusjärjestöt jatkavat suunnitelmallisen
39846: tammikuussa 1994 peruskoulun ja lukion opetus- yhteistyön, yhteisökuvan, tulevaisuuteen suun-
39847: suunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman pe- tautuvien toimintamuotojen sekä alueellisten ja
39848: rusteissa terveyskasvatuksen tavoitteet on esitet- paikallisten toimintaverkostojen kehittämistä.
39849: ty liikunnan yhteydessä, peruskoulussa lisäksi Raittiustyölain 10 §:n mukaisessa avustustoi-
39850: terveyskasvatuksen aihekokonaisuuden tavoit- minnassa tuetaan erityisesti nuorten päihteiden-
39851: teiden yhteydessä. Peruskoulun ja lukion koulu- käytön ehkäisyyn liitttyvää toimintaa.
39852: tuksen arvopohjan lähtökohtia ovat muun muas- Euroopan yhdentymiskehitys vähentää mah-
39853: sa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoin- dollisuuksia harjoittaa rajoittavaa alkoholipoli-
39854: nin edistäminen. Ammatillisen koulutuksen ope- tiikkaa. Tulevaisuudessa tiedotuksen, valistuk-
39855: tussuunnitelman uudistaminen on käynnistetty. sen ja kasvatuksen merkitys alkoholipolitiikan
39856: 5 341446V
39857: 34
39858:
39859: välineinä korostunee entistä enemmän. Kasva- Nuorten elinolojen tukeminen on käynnisty-
39860: tuksen ja valistuksen avulla pyritään luomaan nyt nuorisostrategia NUOSTRAn työstä. Lähtö-
39861: alko~~littomalle elämäntavalle myönteinen il- kohtana on, että nuorilla on oikeus tulevaisuu-
39862: mapun. tensa rakentamiseen ja myös vastuu siitä. Nuorel-
39863: Itsemurhien ehkäisyprojektin käynnissä ole- la pitää olla tähän myös mahdollisuudet sekä
39864: via hankkeita jatketaan. Tämän lisäksi järjeste- valmiudet. Näistä lähtökohdista NUOSTRA
39865: tään itsemurhien ehkäisyn täydennyskoulutusta määritti keskeisiä nuorisotyön ja -toimen tulos-
39866: ja seminaareja, jotka käsittelevät kouluyhteisön alueita, joita ovat kasvu ja kansalaistoiminta,
39867: kriisitilanteita, nuorten itsetuhoisuutta ja koulu- nuorten elinolot, kansainvälisyys sekä syrjäyty-
39868: kiusaamista. Nuorten päihteidenkäytön, syrjäy- misen ehkäisy. Etenkin nuorten elinolojen ja syr-
39869: tymisen ja itsemurhien ehkäisyä nuorisojärjestö- jäytymisen ehkäisyn tulosalueilla pyritään kehit-
39870: toiminnassa kehitetään yhteistyöhankkeena. It- tämis- ja kokeiluhankkeiden avulla etsimään uu-
39871: semurhien ehkäisyprojektin kokonaisarvioinnin sia toiminnan muotoja.
39872: suunnittelu aloitetaan. Syrjäytymisen ehkäisyn erityisenä kohderyh-
39873: Terveyttä kuluttavat elämäntavat kasautuvat mänä ovat 9-15 -vuotiaat lapset ja nuoret. Ta-
39874: useimmiten huono-osaisten väestöryhmään. Tä- voitteena on myös etsiä ja tunnistaa vaikeuksissa
39875: män vuoksi erityisesti haavoittavissa oloissa ja olevia nuoria ja nuorisoryhmiä sekä toimia näi-
39876: tilanteissa olevien lasten ja nuorten elämäntapaa den nuorten valmiuksien ja mahdollisuuksien
39877: ja terveyskasvatusedellytyksiä tulisi selvittää ja vahvistamiseksi. Nuorille suunnataan myös tie-
39878: tukea. Tutkimuksen ja kokeilujen kautta voidaan dotus- ja neuvontapalveluja.
39879: saada tietoa siitä, miten ihmiset kokevat tervey- Keinoina nuorten elinolojen tukemisen kehit-
39880: tensä ja mahdollisuutensa vaikuttaa siihen. Ter- tämisessä ovat aikaisempaa laajemman tutki-
39881: veyden edistäminen yhteiskunnassa edellyttää mus- ja muun tiedon kerääminen ja hankkiminen
39882: jatkuvaa arviointia ja tutkimusta. nuorten elinoloista. Lisäksi on käynnistetty nuo-
39883: Nuorten runsas päihteidenkäyttö ei useinkaan rille palveluja tuottavien viranomaisten ja yhtei-
39884: ole irrallinen oire vaan samat nuoret myös pin- söjen yhteistyöryhmiä. Myös nuorten työllistä-
39885: naavat koulusta, tekevät ilkivaltaa ja rikoksia. miseksi etsitään ratkaisuja. Tärkeänä pidetään
39886: Nuorten tilannetta tulisi lähestyä kokonaisvaltai- sellaista työllistämistoimintaa, joka sisältää
39887: sesti. Tässä lähestymistavassa keskeistä on nuor- nuorten elämänhallintaa ja työelämään kiinnitty-
39888: ten vapaa-ajan toimintojen järjestäminen ja oh- mistä tukevaa ohjausta, neuvontaaja koulutusta.
39889: jaaminen sekä kotona ja koulussa olevien pul- Nuorten työllistämistoimintaan on vuonna 1994
39890: mien selvittäminen muun muassa sosiaalityön tarkoitus käyttää yhteensä 14 miljoonaa mark-
39891: keinoin. Huomio tulisi kiinnittää erityisesti 10- kaa. Osa määrärahasta käytetään tutkimukseen.
39892: 12 vuotiaisiin, sillä tutkimusten mukaan lapsi Oppilaitoksissa tapahtuvan toiminnan paino-
39893: syyllistyy ensimmäisiin tietoisiin rikoksiin juuri piste vuonna 1994 on koulujen päihdeopetuksen
39894: tämän ikäisenä. laadun kehittämisessä osana terveyskasvatuksen
39895: Nuorten työpajatoiminnan kehittämiseksi opetussuunnitelmatyötä. Syksyllä 1994 julkais-
39896: opetusministeriö järjestää vuosittain yhdessä taan terveyskasvatuksen aihekokonaisuuden vi-
39897: työministeriön kanssa valtakunnallisia työpaja- rikemateriaali koulujen opetussuunnitelmatyön
39898: seminaareja. tueksi. Kirjassa Koulu terveyden arvoitusta poh-
39899: Nuorten elinolojen kehittämistoiminassa jat- timassa käsitellään laajasti päihdeopetuksen laa-
39900: ketaan vuonna 1994 keskeisten ministeriöiden dun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä opetuk-
39901: henkilökunnan kouluttamista nuorisoasioihin. sen kehittämisen ja sidosryhmäyhteistyön kehit-
39902: Tarkoitus on, että jatkossa aikaisempaa parem- tämisen näkökulmasta.
39903: min eri hallinnonalat voisivat tehdä yhteisiä esi- Mian päiväkirja -projektista vuonna 1994 il-
39904: tyksiä ja päätöksiä, jotka kokonaisvaltaisesti tu- mestynyt opettajan opas ja oppilaan kirja lähetet-
39905: kisivat nuorten elinoloja. Opetusministeriöön tiinjokaiselle yläasteelle. Aineiston käyttöä tuke-
39906: perustetaan koordinaattoriksi nuorten elinolo- vaa koulutusta on järjestetty paikallistasolla. Ai-
39907: yksikkö. Tätä asiaa koskeva lakiuudistus on vi- neiston yhteispohjoismainen arviointi on käyn-
39908: reillä. nistetty.
39909: 35
39910:
39911:
39912:
39913:
39914: 9 PÄIHDEHUOLTO
39915: 9.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut päihteiden ongelmakäyttöön liittyvää ohjausta,
39916: neuvontaaja terveyskasvatusta. Päihteiden käyt-
39917: Päihdehuollon tavoitteena on muun muassa töön liittyvien myrkytystilojen, sairauksien ja
39918: ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä. vammojen hoito sekä osin myös katkaisuhoito
39919: Tämän tavoitteen toteuttamiskeinona on ongel- tapahtuu ensisijaisesti terveyskeskuksissa. Sai-
39920: makäyttöä synnyttäviinja ylläpitäviin olosuhtei- raalahoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan yleis-
39921: siin ja elämäntapoihin vaikuttaminen. Päihde- sairaaloiden poliklinikoilla ja psykiatrisissa sai-
39922: huoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään tar- raaloissa. Oma tehtävänsä on myös mielenter-
39923: peen mukaiset palvelut kuntalaisille yleisinä pal- veystoimistoilla.
39924: veluina ja erityisinä päihdehuollon palveluina. Viimeisimmät sairaaloiden päihde-ehtoisten
39925: Kuntien sosiaali- ja terveysviranomaiset vastaa- palvelujen käyttötiedot ovat vuodelta 1992. Täl-
39926: vat paikallisella tasolla yhdessä päihdehuollon löin yleis- ja laitossairaaloiden sekä psykiatristen
39927: tarpeisiin tarkoitetusta toimintajärjestelmästä. sairaaloiden poistorekisterien mukaan päihtei-
39928: Kunta voi järjestää päihdehuollon palvelut joko siin liittyviin sairauksiin käytettiin noin 17 000
39929: itse, yhdessä muiden kanssa tai ostamalla palve- hoitokertaa. Hoitoa annettiin yhteensä yli
39930: lut. 170 000 hoitopäivää. Hoitokertoja oli vuoteen
39931: Päihdehuoltoa toteutetaan sosiaalihuollon 1991 verrattuna 8,7 prosenttia vähemmänja hoi-
39932: yleisten palvelujen yhteydessä esimerkiksi osana topäiviä 28,2 prosenttia vähemmän. Lääkkeiden
39933: yleistä sosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus- ja ja huumeiden käyttöön liittyvät hoitokerrat li-
39934: perheneuvolatyötä, toimeentulotukea, kotipal- sääntyivät 26,9 prosenttia mutta hoitopäivät vä-
39935: velua ja vanhustenhuoltoa. henivät 17,3 prosenttia. Kaikkien päihde-ehtois-
39936: Terveydenhuollossa päihdehuoltoa toteute- ten sairauksien keskimääräinen hoitoaika lyheni
39937: taan osana terveyskeskusten neuvolatoimintaa, 11,4 vuorokaudesta 10,1 vuorokauteen. Lääkkei-
39938: koulu-, opiskelija- ja työterveydenhuoltoa. Väes- denja huumausaineiden käyttäjien hoitoaika vä-
39939: tön terveystarkastusten ja muun tavanomaisen heni 27,4 vuorokaudesta 17,9 vuorokauteen.
39940: vastaanottotoiminnan yhteydessä annetaan
39941:
39942:
39943: TAULUKK020
39944: Päihteisiin liittyvä laitoshoito terveydenhuollossa 1992
39945:
39946: Sairaustila (diagn. luokitus) Hoitokertoja Hoitopäiviä
39947:
39948: Alkoholin käyttöön liittyvä elimellinen aivo-oireyhtymä (291) ...... . 2 835 56 589
39949: Lääkkeiden tai huumeiden käyttöön liittyvä elimellinen aivo-oire-
39950: yhtymä (292) .............................................................................. . 342 5 664
39951: Alkoholiriippuvuus (303) .............................................................. . 8 051 58 195
39952: Lääkeaine- tai huumausaineriippuvuus (304) ................................ . 597 11 139
39953: Alkoholin aiheuttama kardiomyopatia (4255A) ............................ . 70 510
39954: Alkoholin aiheuttama mahakatarri (5353A) ................................. . 482 1 412
39955: Alkoholin aiheuttama maksasairaus (5710A-5713X) .................... . 1 634 18 473
39956: Alkoholin aiheuttama haimasairaus (57700-F, 5771C-D) ............ . 2 416 17 041
39957: Alkoholimyrkytys (980) ................................................................. . 550 1 693
39958: Yhteensä ....................................................................................... . 16 977 170 716
39959: 36
39960:
39961: Viimeisimmässä, vuoden 1991 päihdetapaus- palveluja vaihtelevat huomattavasti riippuen sii-
39962: laskennassa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuol- tä, missä kunnassa henkilö asuu.
39963: lon yksiköissä yhden päivän aikana kirjattiin Laitoskuntoutukseen kohdistuneiden leik-
39964: 7631 päihdetapausta, joista 70,6 prosenttia oli kausten lisäksi säästöjä kohdistettiin kertomus-
39965: sosiaalihuollossa ja 29,4 prosenttia terveyden- vuonna yhä enemmän myös avopalveluihin. Lai-
39966: huollossa. Nämä henkilöt olivat monella tavoin toskuntoutuksen hoitopaikkojen väheneminen
39967: huono-osaisia. Eniten tapauksia tuhatta asukas- viidenneksellä edellisestä vuodesta paransi hie-
39968: ta kohden oli Uudellamaalla ja vähiten Vaasan man laitosten laskennallista käyttöastetta. Lai-
39969: läänissä. Perhesuhteiltaan yksinäisten osuus oli tosten vaikea taloudellinen tilanne ei kuitenkaan
39970: 79 prosenttia. helpottunut. Vuoden aikana viisi laitosta lopetti
39971: Suurkuluttajiin kohdistuvat ehkäisevät toimet toimintansa. Laitosten kokonaismäärä ei kuiten-
39972: ovat päihdehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi kaan vähentynyt, koska luokitusmuutoksen ta-
39973: keskeisiä. Aikaisessa vaiheessa avopalvelut ovat kia kolme entistä asumispalveluyksikköä muu-
39974: edullisia ja asiakkaan kannalta tarkoituksenmu- tettiin kuntoutuslaitoksiksi ja kaksi lopettanutta
39975: kaisia. laitosta sai uuden yrittäjän. Laitoskuntoutus vä-
39976: Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuon- heni kertomusvuonna 7, 7 prosenttia vuoden 1992
39977: na 1992 tehdyn tutkimuksen mukaan neljäsosa tasosta. Hoitopaikat vähenivät vastaavana aika-
39978: yliopistosairaalan eri hoitoyksiköiden miespoti- na 20,8 prosentilla. Vaikka laitosten henkilökun-
39979: laista ja runsas kymmenesosa naispotilaista oli taa on viime vuosina vähennetty huomattavasti,
39980: alkoholin suurkuluttajia. Näillä potilailla lääkä- voimavaroja ei ole kuitenkaan kyetty siirtämään
39981: rit arvioivat alkoholin olevan sairauksiin vaikut- avopalveluihin.
39982: tava tekijä 43 prosentilla miehistä ja 26 prosentil- Laskusuhdanteen aikana kunnat ovat kehittä-
39983: la naisista. neet yhdessäjärjestöjen kanssa niin sanottuja vä-
39984: limuotoisia palveluja päihdeongelmaisille. Toi-
39985: 9.2 Päihdehuollon erityispalvelut minta on asumispalvelujen lisäksi käsittänyt eri-
39986: laista päivätoimintaa, hygienia- ja ruokahuoltoa
39987: Laman vaikutukset näkyivät edelleen voimak- sekä muita tukipalveluja. Järjestelyllä on lisätty
39988: kaasti päihdehuollossa. Sosiaali- ja terveysminis- asiakkaiden omatoimisuutta ja kanavoitu entistä
39989: teriön selvityksen mukaan merkittävä osa päih- enemmän järjestö- ja vapaaehtoistyötä päihde-
39990: dehuollon toimintaan käytetyistä voimavaroista huoltoon. Tällä tavoin erityisesti vaikeasti päih-
39991: on hävinnyt viimeisten kahden vuoden aikana. deongelmaisille on luotu turvallisen arkipäivän
39992: Kuntoutuslaitosten työntekijämäärä on vuodes- puitteet. Asiakkaalle tulisi kuitenkin huolenpi-
39993: ta 1990 vähentynyt noin kolmanneksella. Laitos- don lisäksi turvata oikeus ammatilliseen hoitoon
39994: palvelujen käyttö kokonaisuudessaan on vuodes- ja kuntoutukseen.
39995: ta 1989 vähentynyt noin 50 prosentilla. Myös Päihdehuollon laitoshoitoa sosiaalihuollossa
39996: palvelujen saatavuus muun muassa akuutteihin katkaisuhoitoasemilla tai kuntoutuslaitoksissa
39997: kriiseihin, juomakierteen katkaisuun ja päivys- käytti 15 700 henkilöä, missä oli vähennystä edel-
39998: tyspalveluihin on heikentynyt. Hoitoonohjaus lisestä vuodesta 736 asiakasta. Hoitovuorokausia
39999: työpaikoilta on vähentynyt merkittävästi. Vuon- kertyi 237 000, mikä merkitsee 19 872 vuorokau-
40000: na 1992 päihdehuolto oli kuntien säästökohtei- den vähennystä.
40001: den kärjessä. Vuonna 1993 se oli edelleen viiden
40002: säästetyimmän kohteen joukossa. TAULUKK021
40003: Vähentyneiden voimavarojen käyttö kohdis- Päihteisiin liittyvä laitoshoito sosiaalihuollossa
40004: tuu entistä selvemmin pitkälle kehittyneen päih- 1991-1993
40005: deriippuvuuden hoitamiseen ehkäisyn ja varhais-
40006: vaiheen ongelmien hoidon kustannuksella. Kun- Katkaisuhoitoasemat
40007: nat myös järjestävät hyvin eri tavoin ja hyvin ja kuntoutuslaitokset 1991 1992 1993
40008: eritasoisia palveluja. Kunnat ovat säästäneet var-
40009: sinkin ostopalveluissa. Hoitoonpääsy on vaikeu- Lukumäärä ..... . 49 47 47
40010: tunut erityisesti pelkästään ostopalvelujen varas- Asiakkaat ....... . 18 987 16 436 15 700
40011: sa olevissa kunnissa. Niissä kunnissa, joissa pal- Hoitopäivät .... . 357 395 256 872 237 000
40012: velut on järjestetty omana toimintana päihdepal- Hoitopaikat .... . 1 578 1 478 1 170
40013: velut eivät ole vähentyneet vastaavasti. Näin ol-
40014: len päihdeongelmaisten mahdollisuudet saada Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 1994
40015: 37
40016:
40017: Väkivaltaisuuteen perustuvia tahdosta riippu- dehuoltojärjestöjen toimintaa avustetaan raha-
40018: mattomia hoitopäätöksiä tehtiin seitsemän ja ne automaattiavustuksin. Vuonna 1993 Raha-auto-
40019: koskivat kolmea henkilöä. Päihdehuollon avo- maattiyhdistys myönsi päihdehuoltoon avustuk-
40020: huollon erityispalveluja A-klinikoilla ja nuoriso- sia 33,6 miljoonaa markkaa.
40021: asemilla käytti kertomusvuonna noin 37 000 hen-
40022: kilöä, ja käyntikertoja oli kaikkiaan noin
40023: 337 000. Kertomusvuonna tehtiin päätös valtion 9.3 Asumispalvelut
40024: ylläpitämän Järvenpään sosiaalisairaalan siirtä-
40025: misestä A-klinikkasäätiölle 1. 7.1994. Päihdeongelmaisten asunto-oloihin ja asun-
40026: nottomuuteen vaikuttaa heidän maksukykynsä
40027: ja asumisvalmiutensa sekä vuokra-asuntojen saa-
40028: TAULUKK022 tavuus. Keski-ikäiset, usein maalta kaupunkiin
40029: Päihdehuollon avopalvelujen käyttö vuosina muuttaneet päihdeongelmaiset ovat edelleen
40030: 1991-1993 A-klinikoillaja nuorisoasemilla enemmistönä asunnottomista. Nuorten ja nais-
40031: ten osuus asunnottomista kuitenkin kasvaa.
40032: 1991 1992 1993 Keväällä 1993 oli Suomessa kuntien antamien
40033: tietojen mukaan 11 700 yksinäistä asunnotonta
40034: A-klinikat ja noin 250 asunnotonta perhettä. Asunnottomis-
40035: -lukumäärä .. 67 68 1) 67 ta noin 2 500 asui ulkona, tilapäissuojissa, yöma-
40036: - asiakkaat ... . 37 677 35 667 34 121 joissa tai vastaavissa paikoissa. Asunnottomien
40037: -käynnit ...... . 289 134 306 179 309 694 määrä väheni kertomusvuonna edelleen vuoteen
40038: Nuorisoasemat 1992 verrattuna runsaalla tuhannella henkilöllä.
40039: -lukumäärä .. 9 7 7 Asunnottomuus keskittyy kaupunkeihin, joissa
40040: - asiakkaat ... . 2 686 2 607 2 627 elää 80 prosenttia asunnottomista. Yli puolet
40041: -käynnit.. ..... . 25 491 27 235 27 633 asunnottomista majaili pääkaupunkiseudulla.
40042: Asunnottomuuden poistamiseksi oli asuntohalli-
40043: Lähde: STAKES 1994 tuksella yhteinen projekti kahdentoista vaikeim-
40044: 1) 68 A-klinikkaa tms. min asunnottomuudesta kärsivän kunnan kans-
40045: sa. Asuntohallituksen lakkauttamisen jälkeen
40046: projektityöskentely jatkuu ympäristöministe-
40047: Asiakkaiden määrä A-klinikoilla laski 5,3 pro- riössä.
40048: senttia vuodesta 1991 vuoteen 1992. Sama suun- Vuokra-asuntojen tarjonta lisääntyi edelleen
40049: taus jatkui kertomusvuonna ja vähennys edelli- kertomusvuonna. Vuoden 1992 helmikuun alus-
40050: seen vuoteen verrattuna oli 4,3 prosenttia. Asia- ta vuoden 1993loppuun arvioidaan vapaarahoit-
40051: kaskäynnit ovat lisääntyneet asiakasmäärien vä- teisten vuokra-asuntojen määrän nousseen noin
40052: hentymisestä huolimatta. Avopalveluissa käyn- 27 000 asunnolla. Suunnilleen saman verran val-
40053: nit ovat vuodesta 1991 lisääntyneet kaikkiaan mistui myös uusia aravavuokra-asuntoja. Keski-
40054: noin 7 prosentilla. Naisten osuus on A-klinikoilla määräinen mahdollisuus saada aravavuokra-
40055: jatkuvasti kasvanut. Vuonna 1993 naisten osuus asunto parani, joskin erityisesti pienasuntojen
40056: oli 23,1 prosenttia. tarjonta ei edelleenkään useilla paikkakunnilla
40057: Kun laitoshoidon palveluja on kavennettu, on vastannut kysyntää.
40058: ensiarvoisen tärkeää, että vapautuvat voimava- Sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen
40059: rat voitaisiin siirtää avohoidon ja välimuotoisten muuttuminen on johtanut myös päihdeongel-
40060: palvelujen kehittämiseen. maistenjoidenkin huolto- ja hoitokotien lakkaut-
40061: Järjestöjen ja kansalaisliikkeiden merkitys tamiseen ja paikkamäärien vähenemiseen. Lai-
40062: päihdehuollon palvelujenjärjestämisessä on suu- toshoidosta vapautuvat voimavarat tulisi ohjata
40063: ri. Monet kunnat ovat järjestäneet päihdehuol- avohoitoon, jotta itsenäinen asuminen onnistui-
40064: tonsa järjestöiltä ostetuin palveluin. Järjestöjen si. Riittävien tukipalvelujen järjestäminen päih-
40065: osuus on merkittävä myös päihdehuollon kehit- deongelmaisten asumisen onnistumiseksi on kui-
40066: tämis-, koulutus- ja tiedotustoiminnassa. Lisäksi tenkin edelleen jäänyt vaille tarvittavaa huomio-
40067: järjestöt ja kansalaisliikkeet tekevät paljon va- ta.
40068: paaehtoistyötä päihdehuollon hyväksi. Esimerk- Kertomusvuonna hankittiin asunnottomille
40069: kinä kansalaisliikkeiden toiminnasta voidaan asuntoja valtion varoista osoitettujen erityismää-
40070: mainitaAA-liikkeenja A-kiltojen toiminta. Päih- rärahojen turvin.
40071: 38
40072:
40073: 9.4 Akuottipalvelut ja ensihuolto Työoloja huonontavia tekijöitä ovat muun muas-
40074: sa johtamisen ongelmat, työn sopimaton kuor-
40075: Varsin kattaviksi ensihuoltopalveluiksi erityi- mittavuus, muutokseen liittyvä epävarmuus ja
40076: sesti kaupunkikunnissa ovat viime vuosina kas- alkoholinkäyttöä suosiva työpaikkakulttuuri.
40077: vaneet päivätoimintakeskukset Maassa toimii Henkisen hyvinvoinnin merkitys työssä nousi
40078: runsaat sata päihdeongelmaisille tarkoitettua 1980 -luvulla aikaisempaa enemmän esille työ-
40079: päivä- tai toimintakeskusta, jotka keskittyvät olojen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysministe-
40080: asiakkaiden aineellisen perusturvan paikkaami- riö sekä työministeriö pyrkivät lisäämään pon-
40081: seen. nistelujaan henkisen ilmapiirin parantamiseksi
40082: Päiväkeskusten asiakkaat ovat huono-osai- työpaikoilla. Huomiota kiinnitetään muun
40083: sempia kuin keskimäärin päihdehuollon asiak- muassa työyhteisöjen toimintakyvyn kannalta
40084: kaat. Suuri osa päiväkeskusten asiakkaista muun merkittäviin tekijöihin.
40085: muassa asuu puutteellisesti ja on ilman palkka- Työyhteisöjen toimintakyvyn ylläpitämistä ja
40086: työtä ja sosiaalivakuutuksen ensisijaisjärjestel- kehittämistä koskevassa tutkimuksessa saadun
40087: mien ulkopuolella. aineiston analysointi on aloitettu ja jatkuu edel-
40088: Päivätoiminnalla on pystytty tuottamaan syr- leen. Tulosten perusteella työyhteisöjen toiminta-
40089: jäytyneille asiakkaille merkittäviä yhteisyyden kyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä näyttävät
40090: kokemuksia, mikä on aivan ilmeisesti vähentänyt olevan ihmisten halukkuus kehittää työolojaan,
40091: laitoskuntoutuksen tarvetta. Palvelut toteute- yhteistyö esimiesten ja alaisten sekä työntekijöi-
40092: taan kuitenkin vähäisillä voimavaroilla ja eril- den kesken, työsuojelu- ja työterveyshuollon toi-
40093: lään muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Mo- minta sekä ihmisten mahdollisuus osallistua
40094: niongelmaisimmat asiakkaat tarvitsevat nykyistä omaa työtään ja työyhteisöään koskevaan toi-
40095: suunnitelmallisemman avun vaikeuksiinsa. Pai- mintaan ja päätöksentekoon. Osallistuva johta-
40096: kallista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä mistapa koetaan hyvänä johtamisena. Yhdessä
40097: ja päivätoimintoja sekä asumispalveluja hyväksi hyvin toimivan työterveyshuollon ja työsuojelu-
40098: käyttäen kyetään näiden ihmisten laitoshoidon toiminnan kanssa osallistuvanjohtamisen avulla
40099: tarvetta vähentämään edelleen merkittävästi. voidaan kohentaa työoloja ja vaikuttaa myöntei-
40100: sesti työpaikan henkiseen hyvinvointiin.
40101: Vuonna 1993 työministeriön työympäristön ja
40102: työelämän laadun kehittämisen tulostavoitteisiin
40103: 9.5 Päihdehaittojen ehkäisy ja käsittely työ- kuuluivat työkykyä ylläpitävät toiminnat. Työs-
40104: elämässä säkäyvien lisäksi toimintaa kohdistettiin myös
40105: työttömäksijoutuneisiin. Työsuojeluviranomais-
40106: Asiantuntijoiden arvioiden mukaan suurin ten toimintavalmiuksia henkisen hyvinvoinnin
40107: osa työikäisestä väestöstä käyttää alkoholia. edistämisessä lisättiin siten, että koulutus- ja
40108: Niin sanottuja kohtuukäyttäjiä arvellaan olevan konsultaatiopalveluja kehitettiin ja tarkastajien
40109: noin 80 prosenttia ihmisistä, 10 prosenttia on työvälineistä huolehdittiin pitämällä ajantasalla
40110: suurkuluttajia ja 10 prosenttia täysin raittiita. muun muassa "Henkisen hyvinvoinnin tietorep-
40111: Erityisesti suurkuluttajien, mutta toisinaan myös pua". Työolojen henkisen hyvinvoinnin arvioin-
40112: kohtuukäyttäjien alkoholinkäytöstä aiheutuu timenetelmiä kehitettiin työpaikkojen käyttöön
40113: työyhteisölle haittoja sairauspoissaoloina, tapa- varsin laajasti.
40114: turmina ja tuottavuuden laskuna. Tiedetään, Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työ-
40115: että alkoholi on usein osatekijänä myös itsemur- terveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmiä
40116: hissa. selvittämeen työryhmän muistio (työryhmämuis-
40117: Nykyisen käsityksen mukaan työolojen päih- tio 1993:29) valmistui 31.12.1993. Korvausjärjes-
40118: dehaittojen ehkäisy on yhteydessä työolojen ko- telmän uudistamisen lähtökohtana on työpaik-
40119: konaisvaltaiseen kehittämiseen. Työturvallisuus- katerveydenhuollon tehostaminen suuntaamaHa
40120: keskus on tuottanut tätä koskevan "Itsestään voimavaroja nykyistä enemmän ehkäisevään ja
40121: selvä" -materiaalin. Perusajatuksena aineistossa työkykyä ylläpitävään toimintaan.
40122: on, että toimintaa tulee suunnata kaikille alkoho- Kuntoutusrahalain tarkoittamaan kuntou-
40123: lin käyttäjäryhmille, myös kohtuukäyttäjille. tukseen on mahdollisuus päästä vain työelämäs-
40124: Päihteiden käyttö, samoin kuin muutkin ter- sä mukana olevien. Järjestelmän rajauksien
40125: veyden kannalta epäsuotuisat asiat, voivat aina- vuoksi vuonna 1993 kuntoutusrahaa sai vain 71
40126: kin osaksi olla seurausta huonoista työoloista. päihdekuntoutuksessa olevaa ihmistä.
40127: 39
40128:
40129: 9.6 Huumausaineiden käyttäjien hoito loudellinen lama on lisäksi vaikuttanut kielteises-
40130: ti hoidon ja avun saantiin.
40131: Huumausaineiden käyttäjiä hoidetaan, kuten Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitetään
40132: muidenkin päihteiden ongelmakäyttäjiä ensisi- akuuttipalveluja sekä kriisi- ja ensihoitoa. Ta-
40133: jaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten pal- voitteena on vähentää perheväkivaltatilanteita,
40134: velujen yhteydessä. Huumausaineiden käyttäjät poliisin tekemiä säilöönottoja sekä päihteiden
40135: ja heidän omaisensa voivat hakeutua myös so- ongelmakäytön hoitoon myöhäisvaiheessa tar-
40136: siaali- ja terveydenhuollon erityispalveluihin, vittavia vaikeita ja usein kalliita toimenpiteitä.
40137: päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitoksiin Päihdehuollon erityispalveluita käyttävien
40138: tai psykiatrisiin sairaaloihin. Kiinnijäämisen pel- asiakkaiden määrä niin avo- kuin laitoshoidossa
40139: ko voi kuitenkin olla hoitoon hakeutumisen es- on vähentynyt. Tästä syystä tulee sosiaali- ja ter-
40140: teenä. Vankilaan joutuminen saattaa vahvistaa veydenhuollon peruspalvelujen lisätä vastuuta ja
40141: huumausaineiden käyttöön liittyvää alakulttuu- valmiuksia auttaa hoitojärjestelmien ulkopuolel-
40142: ria. le jääneitä päihteiden ongelmakäyttäjiä.
40143: Huumausaineiden käyttäjien avusta, katkai- Päihdehuollon kehittämistyön keskeisenä pe-
40144: su- ja jatkohoidosta vastaavat edelleen merkittä- rustana on päihteiden käyttöä, haittoja ja ongel-
40145: viltä osin sekä käyttäjiin erikoistuneet yksiköt makäyttäjien auttamista koskeva tutkimustoi-
40146: että käyttäjiä auttavat kansalaisjärjestöt. Käyttä- minta, jota jatketaan sosiaali- ja terveysministe-
40147: jiin erikoistuneita yksiköitä ovat HYKS:n huu- riön, STAKESin, Oy Alko Ab:n sekä yliopistojen
40148: mevieroitusyksikkö, A-klinikkasäätiön Hietalin- yhteistyönä. Valtion A-klinikkasäätiölle siirtä-
40149: na-yhteisö, Kalliolan kannatusyhdistyksen yllä- mästä sosiaalisairaalasta on tarkoitus kehittää
40150: pitämä Kiskon yksikkö sekä Vapaaksi Huumeis- päihdehuoltoon erikoistuva hoito-, opetus- ja
40151: ta ry:n vastaanottoyksikkö Espoossa. Kansalais- tutkimussairaala terveydenhuollolle.
40152: järjestötoiminnasta vastaavat muun muassa Va- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhe-
40153: paaksi huumeista ry. sekä ehkäisevään toimin- kuntoutustyöryhmä teki kertomusvuonna ehdo-
40154: taan ja päihdevalistukseen keskittyvät Suomen tuksia perhekuntoutuksen kehittämiseksi myös
40155: Vanhempainyhdistys Irti Huumeista ry. ja nuor- päihdehuollossa. Käynnissä olivat muun muassa
40156: ten valtakunnallinen huumeiden vastainenjärjes- Päihteet ja terveys -projekti sekä ongelmapelaa-
40157: tö YAD (Youth Against Drugs ry .). Myös Suo- jien hoidon kehittämisprojekti.
40158: men Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuo- Itsemurhien ehkäisyprojekti on toimeenpano-
40159: jeluliitto ovat toteuttaneet huumausaineiden vas- vaiheessa. Tehtyjen esiselvitysten pohjalta so-
40160: taisia hankkeita. Huumausaineiden käyttäjien siaali- ja terveydenhuollon valmiuksia tunnistaa
40161: kriisipuhelimet ovat eräs hoitoon hakeutumista ja hoitaa päihdeongelmia itsemurhien ehkäisy-
40162: tukeva palvelumuoto. työssä kehitetään. Yhteistyö tässä toiminnassa
40163: Kertomusvuonna valmistui STAKES:in on tärkeää myös työelämän alkoholinkäytön ja
40164: opioidiriippuvaisten narkomaanien lääkehoito- itsemurhien ehkäisemiseksi.
40165: työryhmän muistio. Työryhmä ehdotti toimenpi- Päihteiden ongelmakäyttäjien itsenäisen asu-
40166: teitä narkomaanien ja sekakäyttäjien turvallisen misen tukemiseksi pyritään rakentamaan vaihto-
40167: lääkehoidon kehittämiseksi. ehtoisia, kohtuullisen asumistason takaavia ja
40168: Kertomusvuonna annettu ja vuoden 1994 pysyviä ratkaisumalleja. Laitoskuntoutuksen
40169: alusta voimaan tullut huumausainerikoslainsää- tarpeen vähentyessä tehostetaan vastapainoksi
40170: dännön uudistus tekee mahdolliseksi sen, että avo- ja välimuotoisia palveluja.
40171: huumausainerikoksesta voidaanjättää syyte aja- Vuoden 1995 alusta voimaantuleva sairausva-
40172: matta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on kuutuslain uudistus muuttaa työterveyshuollon
40173: osoittanut sitoutuneensa sosiaali- ja terveysmi- kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä.
40174: nisteriön hyväksymään hoitoon. Korvausjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on
40175: edistää nykyistä paremmin ennalta ehkäisevää
40176: työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon ennalta-
40177: 9.7 Kehittäminen ehkäiseviin toimiin kuuluu myös tietojen antami-
40178: nen ja ohjaus, johon sisältyy terveyskasvatusta ja
40179: Monet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja -ohjausta terveyden edistämiseksi sekä työkyvyn
40180: päihde-ehtoisesti käyttävät asiakkaat ovat huo- ylläpitämiseksi. Työkykyä ylläpitävään toimin-
40181: no-osaisia. He kärsivät usein työttömyydestä, taan liittyy osallistuminen työpaikan erityison-
40182: puutteellisesta asumisesta ja yksinäisyydestä. Ta- gelmien kuten päihteiden käytön ehkäisyyn sekä
40183: 40
40184:
40185: päihdeongelmaisten varhaiseen tunnistamiseen, Kuntien valtionosuusuudistuksen tultua voi-
40186: hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Lisäksi työter- maan vuoden 1993 alusta ohjauksen uudistami-
40187: veyshenkilöstölle suunnattavaan koulutukseen nen ja tulosbudjetointiin siirtyminen asettavat
40188: sisällytetään opetusta päihdeongelmaisten var- kunnat suurten vaatimusten eteen pitkäjänteisen
40189: haiseksi tunnistamiseksi. ja tehokkaan päihdehuollon turvaamiseksi. Toi-
40190: Vuoden 1994 aikana työministeriö käynnisti minnat on järjestettävä olemassa olevilla taijopa
40191: päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäi- vähenevillä voimavaroilla. Toimintoja tulee kui-
40192: syprojektin omassa hallinnassaan. Hanke jatkuu tenkin kehittää siten, että niiden kattavuus ja
40193: vuonna 1995 ja se perustuu aiemmin mainittuun laatu säilyvät tai paranevat. Näennäiset säästöt
40194: laajaan näkökulmaan työolojen kehittämisestä. päihdehuollossa tulevat helposti takaisin lasten-
40195: Saatuja kokemuksia voitaneen aikanaan käyttää suojelutapausten ja alkoholin ongelmakäyttäjien
40196: laajasti hyödyksi työolojen kehitystyössä. sairaalapäivien lisääntymisen myötä. Keskeisinä
40197: Valtioneuvoston selonteossa kuntoutuslain- toimintaperiaatteilla ovat ehkäisevän sosiaali- ja
40198: säädännön vaikutuksista ja kuntoutusjärjestel- terveyspolitiikan merkityksen lisääminen, palve-
40199: män kehittämisestä (1994 vp- VNS 1) todettiin, lurakenteen kehittäminen ja yhteistoiminta sekä
40200: että lainsäädäntö ei ole riittävästi taannut päih- henkilöstövoimavarojen suuntaaminen uudel-
40201: deongelmaisten kuntoutusta. Selonteon mukaan leen. Näiden toimintaperiaatteiden mukainen
40202: kuntoutusrahan kattavuutta on tarkoitus laajen- työn rationalisointi tuo mukanaan paitsi entistä
40203: taa siten, että myös työtä vailla olevilla päihdeon- joustavamman palvelutoiminnan myös säästöjä
40204: gelmaisilla on samanlainen mahdollisuus kuin kuntien kokonaiskustannuksissa.
40205: työssä olevilla saada kuntoutusrahaa päihde-
40206: huoltolain mukaisen laitoskuntoutuksen ajalta,
40207: jos tavoitteena on palata työelämään.
40208: 41
40209:
40210:
40211:
40212:
40213: 10 LASTENSUOJELU
40214: 10.1 Nuorille tarkoitetut palvelut nekäyttäjiä lastensuojelulain nojalla hoidetta-
40215: vaksi Päihdepysäkki-nimiselle osastolle. Jotkut
40216: Kertomusvuonna jatkettiin nuorille suunnat- asiakkaat olivat myös yli 18-vuotiaita. Useimmi-
40217: tujen etsivän työn palvelumuotojen ja matala- ten alaikäisten hoito Päihdepysäkillä on aloitettu
40218: kynnyksisten palvelujen kehittämistä. Etsivästä vastoin nuoren tahtoa, mutta jotkut nuoret ha-
40219: työstä valmistui STAKESin tekemä kartoitus. keutuvat hoitoon myös vapaaehtoisesti. Hyviä
40220: Kartoituksen mukaan kaduilla tehtävä työ ja yö- hoitotuloksia on saavutettu työskentelemällä
40221: kahvila toiminta on yleistä eri puolilla maata. perhekeskeisesti sekä järjestämällä nuorille oh-
40222: Toimintaa järjestävät pääasiassa seurakunnat, jattua vapaa-ajan toimintaa.
40223: vapaaehtoisjärjestötja kunnan nuorisotoimi. Et- Kalliolan Kannatusyhdistys ry. aloitti kerto-
40224: sivän työn ja yökahvilatoiminnan yhtenä tavoit- musvuonna lasten päihdeprojektin. Projektissa
40225: teena on vähentää nuorten päihteidenkäyttöä. järjestettiin koulutusta viranomaisille, tukihenki-
40226: Vuonna 1993 käynnistyi ja jatkoi toimintaan- lökursseja sekä kursseja päihdeongelmaisten
40227: sa useita laajoja projekteja, joiden tarkoituksena nuorten omaisille. Kokemukset omaiskursseista
40228: oli nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja päih- olivat erittäin myönteiset. Kursseilta perheitä
40229: teidenkäytön vähentäminen. Sosiaali- ja terveys- ohjattiin saamaan myös muuta apua.
40230: ministeriö käynnisti Turussa Laakeri-tutkimuk- Euroopan Neuvoston asettama katulapsityö-
40231: sen. Tutkimuksessa selvitetään lasten ja nuorten ryhmä sai kertomusvuonna valmiiksi selvitysra-
40232: syrjäytymistä ehkäisevien viranomaistoiminto- porttinsa. Raportin valmistelu sai aikaan keskus-
40233: jen järjestämistä. telua katulapsi-ilmiöstä ja tätä laajemminkin
40234: Koulukoteihin sijoitetut oppilaat lähes kaikki nuorten syrjäytymisestä.
40235: käyttävät päihteitä. Perinteisen alkoholijuomien Kunnille on vuoden 1993 alusta säädetty vel-
40236: käytön rinnalle on tullut sekakäyttö. Kovien voite järjestää asunto lastensuojelun asiakkaina
40237: huumeiden käyttö koulukotioppilailla on harvi- olleille, itsenäistymässä oleville nuorille.
40238: naista. Koulukodeissa kuten muissakin lasten-
40239: suojelulaitoksissa on lain sallimissa rajoissa mah-
40240: dollista lapsen etua silmälläpitäen toteuttaa lai-
40241: toksen sisäisiä pakotteita ja rajoituksia. Tällaisia 10.2 Muut palvelut
40242: toimenpiteitä ovat liikkumisvapauden rajoituk-
40243: set, esineiden haltuunotto sekä postilähetysten FAS-lasten (fetaalialkoholisyndrooma) van-
40244: tarkastus. hemmille sekä perhehoitoperheille järjestivät
40245: Valtion koulukodeissa käynnistettiin kerto- koulutus- ja kuntoutustoimintaa sekä järjestöt
40246: musvuonna huume-, lääke- ja sekakäyttöä käsit- että viranomaiset. FAS-lasten kuntouttaminenja
40247: televän koulutuskokonaisuuden suunnittelu yh- perhehoitajien tukeminen vaatii kuitenkin edel-
40248: teistyössä A-klinikkasäätiön kanssa. Kokonai- leen kehittämistoimia.
40249: suuteen kuuluu 14 koulutuspäivää sekä laitos- Päihdeongelmaisille äideille tarkoitetun Ou-
40250: kohtainen työnohjaus. Tavoitteena on kehittää lunkylän Ensi Kodin käyttö oli kertomusvuonna
40251: päihteidenkäyttöä aloittelevien lasten ja nuorten vilkasta. Asiakaskunta Ensi Kodissa on muuttu-
40252: kanssa työskenneltäessä käytettäviä työtapoja. massa: alkoholinkäyttäjien rinnalle on tullut
40253: Rauhaniemen perhetukikeskuksessa Tampe- huumeidenkäyttäjiä ja sekakäyttäjiä.
40254: reella koulutettiin kertomusvuoden aikana hen- Lastensuojeluperheiden perhekuntoutustoi-
40255: kilökunta huumausainekysymyksiin. Rauhanie- minta laajeni kertomusvuonna. Päihdeongelmai-
40256: men perhetukikeskus alkoi syksyllä 1993 ottaa sille lastensuojeluperheille järjestettiin perhekun-
40257: vastaan huumeita käyttäviä nuoria sekä moniai- toutuskursseja ja perhekuntoutusleirejä.
40258:
40259: 6 341446V
40260: 42
40261:
40262: 10.3 Kehittäminen Päihdeongelmaisten lapsiperheiden kanssa
40263: tehtävässä työssä tarvittavia työmenetelmiä kehi-
40264: Yksi lähiajan keskeisiä tavoitteita on eri hal- tetään muun muassa siten, että lasten asema run-
40265: linnonalojen työn entistä parempi yhteensovitta- saasti alkoholia käyttävien perheiden elämässä
40266: minen työskenneltäessä nuorten kanssa ja päih- on esillä.
40267: teitä käyttävien lastensuojeluperheiden kanssa. Runsaasti alkoholia käyttävien odottavien äi-
40268: Lastensuojeluhenkilökunnan ammatillisia val- tien hoitamiseen ja hoitoonohjaamiseen sekä
40269: miuksia työskennellä erilaisia päihteitä käyttä- F AS-lasten kuntouttamiseen liittyvää viran-
40270: vien nuorten kanssa parannetaan. Huumeiden- omaisyhteistyötä kehitetään.
40271: käyttäjien ja sekakäyttäjien kanssa käytettäviä
40272: työskentelymenetelmiä kehitetään sekä avo- että
40273: laitoshuollossa.
40274: 43
40275:
40276:
40277:
40278:
40279: LIITE: NUORTEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYN TEHOSTAMIS-
40280: OHJELMA VUONNA 1993
40281: Lähtökohta tehostamisohjelmalle Kannabista, impattavia aineita tai lääkkeitä
40282: päihtymystarkoituksessa kokeilleiden osuudet
40283: Pääministeri Esko Ahon hallituksen 26.4.1991 vuonna 1992
40284: julkaistun ohjelman mukaan alkoholin käyttöä
40285: erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa pyritään tytöt pojat
40286: vähentämään.
40287: 13-vuotiaat .......................... . 4,8% 3,6%
40288: 15-vuotiaat .......................... . 13,7% 7,7%
40289: Nuorten päihteidenkäytön yleisyys
40290:
40291: Nuorten alkoholin käyttö lisääntyi voimak-
40292: kaasti 1980-luvun loppupuolella. Alkoholin Nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamis-
40293: käyttökerrat tihentyivät ja humalakulutus yleis- työryhmä
40294: tyi. Vuosien 1991-1993 välillä alkoholin käyttö-
40295: kertojen määrä ei enää lisääntynyt, mutta huma- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.6.1992
40296: lakulutus kasvoi edelleen. työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää
40297: Nuorten huumausaineiden kokeilut varhais- nuorten päihteidenkäytön yleisyyttä ja tehdä eh-
40298: tuivat ja lisääntyivät vuodesta 1988 vuoteen 1992. dotuksia nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn te-
40299: Erityisesti päihteiden sekakäyttö lisääntyi. Imp- hostamiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi ni-
40300: paus väheni jonkin verran. mettiin dosentti Salme Ahlström Alkoholipoliit-
40301: tiselta tutkimuslaitokselta sekä jäseniksi edusta-
40302: jia sosiaali- terveydenhuollosta, opetustoimesta,
40303: Alkoholia vähintään kerran viikossa kirkon nuorisotyöstä sekä nuorten parissa toimi-
40304: käyttäneiden osuudet vuonna 1993 vista järjestöistä.
40305: Nuorten päihteidenkäytön ehkäisytyöryhmän
40306: tytöt pojat ehdotukset
40307: Työryhmän työn ensimmäinen osa valmistui
40308: 14-vuotiaat .......................... . 6% 7% marraskuussa 1992. Siihen sisältyi yhteenveto
40309: 16-vuotiaat .......................... . 10% 18% nuorten päihteidenkäytön yleisyyttä koskevista
40310: 18-vuotiaat .......................... . 26% 32% selvityksistä ja tutkimuksista sekä arvio nuorten
40311: päihteidenkäytön lähiajan kehitysnäkymistä.
40312: Työryhmä ehdotti useita toimia nuorten päih-
40313: teidenkäytön ehkäisyn tehostamiseksi järjestöjen
40314: Itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuu- ja viranomaisten toiminnassa sekä toi esiin kehi-
40315: kaudessa juoneiden osuudet vuonna 1993 tettävät työmuodot. Lisäksi työryhmä esitti
40316: käynnistettäväksi valtakunnallisen ohjelman
40317: tytöt pojat
40318: nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostami-
40319: seksi.
40320: 14-vuotiaat .......................... . 11% 9% Työryhmän työ valmistui kokonaisuudessaan
40321: 16-vuotiaat .......................... . 17% 29% maaliskuussa 1993. Työryhmä korosti sitä, että
40322: 18-vuotiaat .......................... . 24% 39% nuorten kasvua, kasvattamista ja päihteiden-
40323: käytön ehkäisyä koskeva perusajattelu on uudis-
40324: 44
40325:
40326: tettava. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia it- Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 25.5.1993
40327: seään koskevissa asioissa tulee lisätä. Työryhmä kunnanhallituksille kirjeen, jossa kiinnitettiin
40328: piti tärkeänä, että nuorten päihteidenkäytön eh- huomiota nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn te-
40329: käisy otetaan sekä paikallistasolla että valtakun- hostamistarpeeseen. Kirjeen liitteenä oli nuorten
40330: nan tasolla yhteisen työn alueeksi, jossa nuorten päihteidenkäytön ehkäisytyöryhmän muistio.
40331: parissa työtä tekevät tahot pyrkivät löytämään Kirjeessä kerrottiin käynnistyvästä toimintaoh-
40332: työlleen yhteiset tavoitteet ja yhteensovittamaan jelmastaja kehoitettiin kuntia selvittämään nuor-
40333: työnsä. ten päihteidenkäytön yleisyyttä sekä kartoitta-
40334: Työryhmä korosti, että ihmissuhdetaitojen ja maan nuorten parissa tehtävää työtä ja pohti-
40335: sosiaalisten taitojen oppimiseen tulee kouluissa ja maan eri tahojen tekemän työn yhteensovittamis-
40336: oppilaitoksissa varata nykyistä enemmän aikaa ja tehostamismahdollisuuksia.
40337: ja mahdollisuuksia. Päihdevalistuksessa on siir-
40338: ryttävä yleisvalistuksesta kohdennettuun eri ikä-
40339: ryhmätja kohderyhmien tarpeet huomioon otta- Nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamis-
40340: vaan valistukseen. Nuoren päihdeongelmiin on ohjelman tavoitteet ja toteutus vuonna 1993
40341: uskallettava puuttua ajoissa, ja nuoren päihdeon-
40342: gelman havainneen aikuisen on otettava vastuu Nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehosta-
40343: päihdeongelmaisen nuoren auttamisesta. Työ- misohjelman keskeinen tavoite oli käynnistää
40344: ryhmä piti tärkeänä, että paikallistasolle tai alu- valtakunnallinen keskustelu nuorten päihteiden-
40345: eelliselle tasolle kehitetään nuoria palvelevia jär- käytöstä, parantaa nuorten parissa toimivien val-
40346: jestelmiä,jotka välittävät kaikkina vuorokauden miuksia ehkäistä nuorten päihteidenkäyttöä sekä
40347: aikoina käytännöllistä apua sekä tuki- ja hoito- lisätä nuorten parissa toimivien tahojen yhteis-
40348: palveluita ongelma- ja kriisitilanteessa oleville työtä nuorten päihteidenkäytön ehkäisyssä.
40349: nuorille. Vuoden 1993 aikana tehostamisohjelman kes-
40350: keisen osan muodostivat sosiaali- ja terveysmi-
40351: nisteriön ja lääninhallitusten yhteistyössä järjes-
40352: tämät koulutustilaisuudet sekä lääninhallitusten
40353: Nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamis- järjestämät työkokoukset.
40354: ohjelman organisointi
40355:
40356: Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui lääninhal- Valtakunnallinen koulutustilaisuus
40357: litusten edustajat neuvottelukokoukseen, joka
40358: pidettiin 15.3.1993. Neuvottelukokouksessa so- Nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehosta-
40359: siaali- ja terveysministeriö esitti alustavan suun- misohjelma käynnistyi valtakunnallisella koulu-
40360: nitelman nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn te- tustilaisuudella, joka pidettiin Helsingissä elo-
40361: hostamisohjelmaksi, joka toteutettaisiin sosiaali- kuussa 1993. Koulutustilaisuuteen osallistui yh-
40362: ja terveysministeriön ja lääninhallitusten yhteis- teensä 240 henkilöä lääninhallituksien sosiaali- ja
40363: työnä. terveysosastoilta ja kuntien sosiaali-, terveys-,
40364: Kaikki lääninhallitukset lähtivät mukaan oh- koulu-, vapaa-aika-, nuoriso- ja raittiustoimesta
40365: jelman toteuttamiseen. Ohjelman toteuttamises- sekä nuorten parissa toimivista järjestöistä. Osal-
40366: ta aiheutuviin kustannuksiin sosiaali- ja terveys- listujien pääosa tuli pääkaupunkiseudun kunnis-
40367: ministeriö varasi 300 000 markkaa, josta jokaisen ta ja järjestöistä.
40368: lääninhallituksen käyttöön osoitettiin 20 000 Koulutustilaisuuden tavoitteena oli virittää
40369: markkaa. Lääninhallitukset toimittivat sosiaali- uudenlaista keskustelua nuorten päihteidenkäy-
40370: ja terveysministeriölle kesäkuun alussa läänikoh- töstä ja sen syistä. Koulutustilaisuuden luennot
40371: taiset suunnitelmat ohjelman toteutuksesta lää- käsittelivät laaja-alaisesti nuorten päihteiden-
40372: nien alueella. käyttöönja nuorten päihteidenkäytön ehkäisyyn
40373: Sosiaali- ja terveysministeriössä ohjelman liittyviä asioita. Koulutustilaisuuden luennoitsi-
40374: suunnittelu- ja toteutusvastuu oli ehkäisevän joina toimivat nuorten päihteidenkäytön ehkäi-
40375: sosiaali- ja terveyspolitiikan osastolla ja läänin- sytyöryhmän jäsenet.
40376: hallituksissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioita Koulutustilaisuudessa pidettyjen luentojen ai-
40377: hoitavilla yksiköillä. Lääninhallitusten sisällä heina olivat: nuorten päihteidenkäytön yleisyys,
40378: tehtiin kuitenkin laajaa yhteistyötä eri yksiköiden uutta ajattelua nuorten päihteidenkäytön ehkäi-
40379: sisällä. syyn, koulu nuorten päihteidenkäytön ehkäisys-
40380: 45
40381:
40382: sä, perheiden tukeminen ja nuorten riskikäyttäy- Osallistujilta saadun palautteen perusteeella
40383: tymisen ehkäisy, ihmissuhdetaidotja tunneilmai- voi todeta, että koulutustilaisuudet onnistuivat
40384: su, päihdeongelmaisen nuoren tuki- ja hoitopal- hyvin ja vastasivat pääosin osallistujien odotuk-
40385: velut sekä työryhmän ehdotukset nuorten päih- sia. Konkreettisia toimintamalleja toivottiin
40386: teidenkäytön ehkäisyn tehostamiseksi. Luento- enemmän.
40387: jen pohjalta käytiin ryhmäkeskusteluja. Ryhmä- Koulutustilaisuuksiin osallistui edustajia lähes
40388: keskusteluissa vaihdettiin myös kokemuksia sii- kaikista maamme kunnista. Lääninhallitusten
40389: tä, millaisia työmuotoja eri paikkakunnilla on käsityksen mukaan koulutustilaisuuksissa oli
40390: käytetty nuorten päihteidenkäytön ehkäisyssä mukana sellaisia tahoja, jotka eivät aikaisemmin
40391: sekä arvioitiin työryhmän ehdotuksia ja pohdit- ole osallistuneet päihdeasioita käsitteleviin tilai-
40392: tiin, miten ehdotuksia voitaisiin käytännössä to- suuksiin.
40393: teuttaa.
40394: Osanottajilta saadun palautteen mukaan kou-
40395: lutustilaisuus oli onnistunut ja vastasi odotuksia. Alueelliset työkokoukset
40396: Ohjelmaan kuuluvia ryhmäkeskusteluja pidettiin
40397: tarpeellisina. Useimpien mielestä ne olisi pitänyt Lääninhallitukset järjestivät marras- ja joulu-
40398: käydä pienemmissä ryhmissä ja niihin olisi pitä- kuussa yhteensä viisikymmentä alueellista työko-
40399: nyt olla enemmän aikaa. Koulutustilaisuuden kousta. Työkokouksiin osallistui runsaasti kun-
40400: päätavoite käynnistää uudenlaista keskustelua tien sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen,
40401: nuorten päihteidenkäytöstä ja sen ehkäisystä to- vapaa-aikatoimen, nuorisotoimen ja raittiustoi-
40402: teutui hyvin. men, seurakuntien ja työvoimatoimistojen työn-
40403: tekijöitä sekä poliiseja, opettajia ja järjestöjen
40404: aktiivijäseniä. Työkokouksissa oli jonkin verran
40405: Koulutustilaisuudet lääneissä mukana myös nuoria ja nuorten vanhempia.
40406: Työkokoukset olivat osanottajamääriltäänja to-
40407: Sosiaali- ja terveysministeriö ja lääninhallituk- teutustavoiltaan hyvin erilaisia. Työkokousten
40408: set järjestivät yhteistyössä viisitoista läänitason tavoitteena oli käynnistää kunnissa laaja-alaista
40409: koulutustilaisuutta syys- ja lokakuussa 1993. yhteistyötä nuorten päihteidenkäytön ehkäisemi-
40410: Koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä noin seksi. Niissä pyrittiin etenemään koulutustilai-
40411: kaksituhatta kuntien sosiaali- ja terveydenhuol- suuksia konkreettisemmalle tasolle. Työkokouk-
40412: lon, koulutoimen, vapaa-aikatoimen, nuorisotoi- sissa pyrittiin siihen, että niiden kautta kunnat
40413: meoja raittiustoimen työntekijää sekä seurakun- saisivat käytännön apua ja tukea toiminnan ke-
40414: tien, työvoimatoimistojen ja järjestöjen työnteki- hittämiseen ja että niissä kunnat voisivat esitellä
40415: jää sekä poliiseja ja vapaaehtoisia. toisilleen hyvin onnistuneita hankkeita. Erityisen
40416: Koulutustilaisuuksien tavoitteena oli aktivoi- tärkeätä oli etsiä uusia toteuttamiskelpoisia toi-
40417: da paikallistasolla nuorten parissa toimivia työn- mintatapoja ja yhteistyömuotoja.
40418: tekijöitä tehostamaan toimintaansa nuorten Työkokouksissa sovittiin lääninhallitusten ja
40419: päihteidenkäytön ehkäisyssä kehittämällä toi- kuntien kesken yhteistyön jatkamisesta. Läänin-
40420: mintatapojaanjakunnassa eri tahojen sekä kun- hallitukset toivoivat kuntien nimeävän vastuu-
40421: tien kesken yhdessä tehtävää työtä. henkilöitä, joihin lääninhallitus voisi pitää yh-
40422: Koulutustilaisuudessa selvitettiin osallistujille teyttä toimintaohjelmaa jatkettaessa.
40423: viimeisimpien tutkimustietojen pohjalta nuorten
40424: päihteidenkäytön yleisyyttä ja nuorten päih-
40425: teidenkäytön ehkäisytyöryhmän ehdotuksia. Toiminta kunnissa
40426: Koulutustilaisuuksissa käsiteltiin lisäksi nuorten
40427: ihmissuhde- ja sosiaalisten taitojen vahvistamis- Vuoden 1993 aikana toteutetun nuorten päih-
40428: ta, nuorten elämäntapoihin, elämäntilanteeseen teidenkäytön ehkäisyn toimintaohjelman ansios-
40429: ja elinoloihin, nuorisokulttuuriin sekä päihdeon- ta asia nousi kunnissa esiin aikaisempaa voimak-
40430: gelmaisen nuoren kohtaamiseen ja auttamiseen kaammin. Useimmissa kunnissa nuorten parissa
40431: liittyviä asioita. Koulutustilaisuuksien ohjelmat toimivat tahot selvittivät nuorten päihteidenkäy-
40432: suunniteltiin sosiaali- ja terveysministeriön ja lää- tön kuntakohtaista tilannetta sekä selvittivät eri
40433: ninhallitusten yhteistyönä. Ohjelman perusrun- tahojen tekemää nuorten päihteidenkäytön eh-
40434: ko oli kaikissa koulutustilaisuuksissa sama, mut- käisytyötä. Joissain kunnisssa asioita eteenpäin
40435: ta läänikohtaisia painotuseroja olijonkin verran. viemään nimettiin työryhmiä ja vastuuhenkilöi-
40436: 46
40437:
40438: tä. Kuntien välisessä toiminnassa on kuitenkin käisyyn liittyviä järjestöjen ja kuntien kokeilu- ja
40439: suuria eroja. Selkeän kuvan toimintaohjelman kehittämishankkeita sekä koulutusaineiston tuo-
40440: vaikutuksista kuntien toimintaan voi saada vasta tantoa.
40441: vuosien 1994 ja 1995 aikana.
40442:
40443: Yhteenveto ja tehostamisohjelman jatkaminen
40444: Tehostamisohjelman rahoitus
40445: Tehostamisohjelma onnistui hyvin ja sille ase-
40446: Nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehosta- tetut tavoitteet saavutettiin. Ohjelmaa jatketaan
40447: misohjelma rahoitettiin raittiustyölain 10 §:n mu- yhteistyössä lääninhallitusten kanssa vuonna
40448: kaisella määrärahalla. Toimintaohjelman menoi- 1994 kiinnittäen erityistä huomiota kouluissa
40449: hin käytettiin yhteensä n. 300.000 markkaa. tehtävän nuorten päihteidenkäytön ehkäisytoi-
40450: minnan kehittämiseen. Nuoriso- ja liikuntajärjes-
40451: töt pyritään saamaan mukaan ohjelmaan.
40452: Tehostamisohjelmaan liittyvä muu toiminta Vuoden 1995 aikana lääneissä pyritään kar-
40453: toittamaan nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn
40454: Sosiaali- ja terveysministeriö tuki raittiustyö- tehostamisohjelman vaikutukset kuntien työta-
40455: lain 10 §:n mukaisilla määrärahoilla, yhteensä poihinja mahdollisesti muuttuneiden työtapojen
40456: 360 000 markalla nuorten päihteidenkäytön eh- vaikutukset nuorten päihteidenkäyttöön.
40457: Liite:
40458: valtioneuvoston kertomukseen eduskunnalle
40459: päihdeolojen kehityksestä
40460: vuonna 1993
40461:
40462:
40463:
40464:
40465: Oy AlkoAb:n
40466: hallintoneuvoston
40467:
40468: KERTOMUS
40469: alkoholiolojen
40470: kehityksestä
40471: vuonna 1993
40472:
40473:
40474:
40475:
40476: Helsinki 1994
40477: Alkoholilain (459/68) mukaan alkoholiyhtiön dostuvat mahdollisimman vähäisiksi. Hallinto-
40478: hallintoneuvosto antaa vuosittain valtioneuvos- neuvoston kertomus liitetään päihdeolojen kehi-
40479: tolle kertomuksen alkoholiolojen kehityksestä tystä koskevaan kertomukseen, jonka valtioneu-
40480: sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on vosto antaa asianomaisen lain (254/87) mukaan
40481: ryhdytty alkoholilain 5 §:ssä ja keskiolutlain vuosittain eduskunnalle.
40482: 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Tämä on edellä mainittujen lakien mukainen
40483: Mainittujen pykälien mukaan alkoholiasioita alkoholiyhtiön hallintoneuvoston kertomus val-
40484: hoidettaessa ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, tioneuvostolle vuodelta 1993.
40485: että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot muo-
40486:
40487: Helsingissä 19. päivänä toukokuuta 1994
40488:
40489:
40490: Hallintoneuvoston puolesta
40491: Riitta V osukainen
40492:
40493:
40494:
40495:
40496: Jaakko Aito
40497:
40498:
40499:
40500:
40501: 7 341446V
40502: SISÄLLYS
40503: Sivu Sivu
40504: 1. TIIVISTELMÄ ................................................... 5 4.7 Keskiolutkaupan valvonta .......................... 27
40505: 2. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS ................. 7 4.8 Muutoksenhakujärjestelmät ....................... 27
40506: 2.1 Kulutuksen säätely ..................................... 7 4.9 Alkoholijuomien mainonnan valvonta........ 28
40507: 2.2 Kulutuksen kehitys vuodesta 1980 ... ..... .... .. 8 5. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ ........................ 29
40508: 2.3 Hinnat, kulutuksen määrä ja rakenne vuon- 6. ALKOHOLIPOLIITTINEN SUUNNITTELU
40509: na 1993 ....................................................... 9 JA TIEDOTUS................................................... 31
40510: 2.4 Kansainvälinen kehitys .... ..... ... ... .. .... .. .. ... ... II 6.1 Alkoholipoliittisen tiedotuksen perusteet.... 31
40511: 3. TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIIT- 6.2 Joukkotiedotus ........................................... 31
40512: TYVISTÄHAITOISTA ..................................... 14 6.3 Toiminta oppilaitoksissa............................. 32
40513: 3.1 Alkoholihaitat ............................................ 14 6.4 Terveyskasvatusaineisto .............................. 32
40514: 3.2 Päihtyneiden säilöönotot ............................ 14 6.5 Paikallinen yhteistyö ................................... 32
40515: 3.3 Liikennejuopumus ...................................... 15 6.6 Nuorisotyö ................................................. 32
40516: 3.4 Tieliikenneonnettomuudet .......................... 16 6. 7 Kansainvälinen toiminta ............................ 33
40517: 3.5 Väkivaltarikollisuus .................................... 17 7. MIELIPITEET ALKOHOLIPOLITIIKASTA 34
40518: 3.6 Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan..... 19
40519: 3.7 Alkoholikuolleisuus .................................... 19 LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ ........................... 35
40520: 3.8 Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus .... 21 J~~m~~apojen muutokset 1980-luvun puoli-
40521: 3.9 Alkoholitapaukset eläkkeissä...................... 22 valm Jalkeen ... ..... ......... ...... .... ...... ... ... .. .. ... .. 35
40522: 3.10 Päihdehuolto .............................................. 22 Alkoholin kulutus ja haitat Helsingissä
40523: 4. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIVERKOSTO 24 1980-luvulla ... ..... .... ...... ..... .. ... .. .. .... ... .. .. ... .. 35
40524: 4.1 Alkoholimyymäläverkosto ... ... .. ..... ... .. ..... .. . 24 Laman vaikutus juomaryhmien kulutukseen 36
40525: 4.2 Tuotetiedotus .............................................. 24 Nuorten humalakulutus laman aikana........ 37
40526: 4.3 Myynnin valvonta....................................... 24 Kotitekoisen alkoholin käyttö .................... 37
40527: 4.4 Anniskeluverkosto .. .... ... ..... .. .. ... ... ....... .. .. .. . 25 Alkoholijuomien rajakauppa Pohjoismaissa 39
40528: 4.5 Anniskelun valvonta ................................... 26 Lahti-projekti ............................................. 39
40529: 4.6 Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelu- Viinaviikot kirjastossa .. ..... ..... .. .. ..... ... ........ 40
40530: luvat ............................................................ 25
40531: 5
40532:
40533:
40534:
40535:
40536: 1. TIIVISTELMÄ
40537: Alkoholijuomien kulutus kasvoi Suomessa nen ovat vähentäneet monia alkoholista aiheutu-
40538: 1980-luvun loppupuolella. Suurimmillaan kulu- via haittoja 1990-luvulla. Päihtyneiden säilöön-
40539: tus oli vuonna 1990, jolloin se oli 100 prosentin otot ovat vähentyneet jo vuodesta 1982 lähtien,
40540: alkoholina 7,7 litraa asukasta kohden. Tämän syynä lähinnä poliisin toiminnan muuttuminen.
40541: jälkeen taloudellinen kasvu taantui ja kääntyi Vuonna 1993 säilöönotot vähenivät 12,5 prosent-
40542: syväksi lamaksi. Vuodesta 1990 vuoteen 1993 tia. Poliisin tietoon tulleiden liikennejuopumus-
40543: yksityinen kulutus on laskenut 13 prosenttia, ja ten määrä on vähentynyt 1990-luvulla 26 pro-
40544: työttömyysaste on noussut 3 prosentista lähes 18 senttia. Vuonna 1993 liikennejuopumuksia oli
40545: prosenttiin. Alkoholijuomien kulutus aleni vuo- 14,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuon-
40546: sina 1991 ja 1992 keskimäärin 3 prosenttia samal- na. Väkivaltarikosten määrä lisääntyi 1980-
40547: la kun kulutuksen rakenteen mietoneminen voi- luvulla, mutta sekin on 1990-luvulla laskenut.
40548: mistui. Valtiovarainministeriö arvioi taloudelli- Vuonna 1993 poliisin tietoon tuli 2,3 prosenttia
40549: sen laman taittuneen vuoden 1993loppupuolella. vähemmän väkivaltarikoksia kuin edellisenä
40550: Kotimarkkinoilla lama on kuitenkin jatkunut. vuonna.
40551: Vuonna 1993 bruttokansantuote väheni 2,6 Suomessa kuolee vuosittain noin 2 500 henki-
40552: prosenttia, kotitalouksien käytettävissä olevat löä alkoholin käytön seurauksena. Määrä on kes-
40553: reaalitulot 4, 7 prosenttia ja yksityinen kulutus 5 kimäärin 5 prosenttia kaikista kuolemantapauk-
40554: prosenttia. Alkoholijuomien kuluttajahinnat las- sista. Kuolemaan johtaneista alkoholisairauksis-
40555: kivat reaalisesti 1,1 prosenttia. ta yleisimmät ovat maksakirroosija muut maksa-
40556: Taloudellinen lama on sekä vähentänyt että sairaudet; vuonna 1992 tapauksia oli 490. Alko-
40557: miedontanut alkoholijuomien kulutusta myös holimyrkytykseen kuoli samana vuonna 318 hen-
40558: vuonna 1993: Kokonaiskulutus aleni 5,0 prosent- keä, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin muissa
40559: tia ja asukasta kohden laskettu kulutus 5,6 pro- Pohjoismaissa yhteensä. Päihdyksissä tapatur-
40560: senttia eli 6,8 litraan 100 prosentin alkoholiksi maan tai väkivaltaan kuolee vuosittain yli 1 000
40561: laskettuna. Samalla kulutus siirtyi edelleen alko- henkilöä. Vuonna 1992 tapaturmakuolemia oli
40562: holihinnaltaan halvempiin juomiin, vähittäis- 543 ja väkivaltakuolemia 580.
40563: myynnissä mietoihin viineihin ja keskialueen ja Sairaaloissa hoidettiin vuonna 1992 yli 16 000
40564: anniskelussa muista juomista keskialueen. Mie- alkoholisairaustapausta. Määrä oli 1,5 prosent-
40565: tojen viinien kulutus kasvoi 7,6 prosenttiaja kes- tia kaikista sairaaloissa hoidetuista potilaista.
40566: kioluen 5,4 prosenttia. Vastaavasti väkevienjuo- 1980-luvulla alkoholisairauksien perusteella
40567: mien kulutus laski 10,6 prosenttia ja vahvan myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä
40568: oluen peräti 36,9 prosenttia. Vuonna 1993 väke- kasvoi 50 prosenttia; 1990-luvulla näiden eläk-
40569: vien juomien osuus kokonaiskulutuksesta oli 28 keiden lisäys on hidastunut. Vuonna 1993 alko-
40570: ja mietojen 72 prosenttia. Keskioluen osuus oli 49 holisairaus oli mainintana 2,9 prosentissa työ-
40571: ja olutryhmän yhteensä 56 prosenttia. Vähittäis- kyvyttömyyseläkkeistä.
40572: myynnin osuus koko kulutuksesta oli 76 ja annis- Vuoden 1993 aikana avattiin 4 ja lopetettiin 2
40573: kelun 24 prosenttia. alkoholimyymälää. Vuoden lopussa myymälöi-
40574: Alkoholijuomiin käytettiin vuonna 1993 ra- den lukumäärä oli 248, joista valintamyymälöitä
40575: haa 17,9 miljardia markkaa. Asukasta kohden 158. Alkoholimyymälä oli vuoden päättyessä 181
40576: alkoholimenot olivat 3 543 markkaa eli 6, 7 pro- kunnassa.
40577: senttia yksityisistä kulutusmenoista. Valtion al- Kertomusvuoden aikana aloitti toimintansa
40578: koholitulot olivat 10,6 miljardia markkaa eli run- 165 ravintolaa, ja 41 anniskelusopimusta puret-
40579: saat 8 prosenttia valtion tuloista. tiin ravintolan lopettamisen vuoksi. Vuoden
40580: Taloudellisesta lamasta aiheutunut kulutuk- päättyessä oli voimassa yhteensä 3 117 anniske-
40581: sen aleneminen ja kulutusrakenteen miedontumi- luoikeutta.
40582: 6
40583:
40584: Vuoden 1993 lopussa keskioluen vähittäis- tus korostuvat entisestään. Alkoholilakiluon-
40585: myyntilupia oli 6 504, kahta kuntaa lukuun otta- noksen mukaan alkoholiyhtiön tehtävänä on
40586: matta kaikissa kunnissa. Keskioluen anniskelu- harjoittaa alkoholitutkimusta ja seurata alkoho-
40587: lupien lisäys oli 760. Vuoden päättyessä anniske- liolojen kehitystä sekä harjoittaa alkoholin käy-
40588: lulupia oli 5 196. Ainoastaan 13 kunnassa ei ollut töstä aiheutuvia haittoja koskevaa tiedotusta ja
40589: keskioluen anniskelulupaa. valistusta sekä muuta alkoholia koskevaa ter-
40590: Suomessa harjoitettava alkoholipolitiikka pe- veyskasvatusta.
40591: rustuu sosiaali- ja terveyspoliittisiin päämääriin. Alkoholitiedotuksessaan Alko pyrkii siihen,
40592: Keskeisenä tavoitteena on pitää alkoholihaitat että alkoholin kuluttajat vähentäisivät kulutus-
40593: mahdollisimman vähäisinä. Sekä kotimaiset että taan ja muuttaisivat sitä haitattomampaan suun-
40594: kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että taan. Tiedotuksella, koulutuksella ja sidosryh-
40595: alkoholihaittoja on sitä enemmän, mitä enem- mäyhteistyöllä pyritään myös vaikuttamaan on-
40596: män alkoholia kulutetaan. Alkon hallintoneu- gelmaryhmien alkoholin käyttöön ja tukemaan
40597: vosto on pitänyt kulutuksen säätelyssä tavoittee- niitä toimenpiteitä, joilla vähennetään alkoholin
40598: naan kääntää alkoholin kulutus laskusuuntaisek- käytöstä jo syntyneitä ongelmia. Valtakunnalli-
40599: si; kulutus ei ainakaan saisi kasvaa nopeammin sen toiminnan lisäksi alkoholitiedotuksen paino-
40600: kuin yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin. Al- pistettä on yhä enemmän siirretty myös paikalli-
40601: kon käytössä olleita alkoholipoliittisia keinoja selle tasolle.
40602: ovat olleet alkoholijuomien hinnoittelu, myynti- Alkon harjoittama alkoholipolitiikka noudat-
40603: järjestelmän rajoitukset, myynnin ja anniskelun taa Maailman Terveysjärjestön syyskuussa 1992
40604: valvonta sekä alkoholipoliittinen tiedotus, valis- hyväksymän Euroopan alkoholiohjelman peri-
40605: tus ja terveyskasvatus. aatteita. Ohjelman ovat allekirjoittaneet WHO:n
40606: Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen ETA- Euroopan jäsenmaiden joukossa mm. Pohjois-
40607: sopimuksen ja mahdollisen ED-jäsenyyden seu- maat sekä EU:n jäsenvaltiot Ohjelmalla pyri-
40608: rauksena Alkon tuonti-, vienti-, valmistus- ja tään luomaan kansainvälisellä tasolla yhtenäi-
40609: tukkumyyntimonopolit lakkaavat tietyssä aika- syyttä alkoholiasioiden hoitamiseen, kehittä-
40610: taulussa, ja alkoholikauppaan liittyvät viran- mään terveyttä edistäviä menetelmiä sekä vahvis-
40611: omaistehtävät siirtyvät sosiaali- ja terveysminis- tamaan etenkin perusterveydenhuollon mahdol-
40612: teriön alaisuuteen. Alkoholiverotuksessa siirry- lisuuksia ehkäistä ja hoitaa alkoholin aiheutta-
40613: tään ns. määräveroon eli juomien alkoholipitoi- mia haittoja. Alkoholiohjelma korostaa myös
40614: suuteen perustuvaan hinnoitteluun, joten Alkon sitä, että vahvaa alkoholipolitiikkaa harjoittavi-
40615: hallintoneuvosto ei enää tulevaisuudessa päätä en maiden, kuten Suomen, on voitavajatkaakan-
40616: alkoholijuomien hinnoista. Tämän jälkeen alko- sallista alkoholipolitiikkaansa. Tavoite on yh-
40617: holipolitiikan keinoina alkoholitutkimus ja sen denmukainen EU:n omaksuman ns. subsidiari-
40618: tuloksiin pohjautuva alkoholipoliittinen tiedo- teetti- eli läheisyysperiaatteen kanssa.
40619: 7
40620:
40621:
40622:
40623:
40624: 2. ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS
40625: 2.1 Kulutuksen säätely maiset että kansainväliset tutkimukset ovat osoit-
40626: taneet, että alkoholihaittojen taso on sitä kor-
40627: Maailman terveysjärjestö hyväksyi syyskuus- keampi, mitä enemmän alkoholia kulutetaan.
40628: sa 1992 Euroopan alkoholiohjelman. Sen ovat Esim. Jukka Salomaan tutkimuksen mukaan alko-
40629: allekirjoittaneet kaikki WHO:n Euroopan alueen holihaitat kasvoivat Suomessa 1980-luvulla jopa
40630: jäsenvaltiot, mm. Pohjoismaat ja kaikki EU:n nopeammin kuin alkoholin kulutus keskimäärin.
40631: jäsenvaltiot Ohjelmalla pyritään luomaan kan- Kun samaan aikaan haittojen hoidosta aiheutuvat
40632: sainvälisellä tasolla yhtenäisyyttä alkoholiasioi- reaalikustannukset myös kohosivat, välittömät
40633: den hoitamisessa, kehittämään terveyttä edistä- alkoholikustannukset olivat vuonna 1990 yli 50
40634: viä menetelmiä sekä vahvistamaan etenkin perus- prosenttia korkeammat kuin vuonna 1980.
40635: terveydenhuollon mahdollisuuksia ehkäistä ja Alkon hallintoneuvosto on pitänyt kulutuksen
40636: hoitaa alkoholin aiheuttamia haittoja. Alkoholi- säätelyssä tavoitteena kääntää alkoholin kulutus
40637: ohjelma tukee myös sitä, että vahvaa alkoholipo- laskusuuntaiseksi; kulutus ei ainakaan saisi kas-
40638: litiikkaa harjoittavat maat voivat jatkaa kansal- vaa nopeammin kuin yksityinen kulutus kasvaa
40639: lista alkoholipolitiikkaansa. Tämä tavoite on yh- keskimäärin. Kokonaiskulutuksen tasoa on sää-
40640: denmukainen EU :n hyväksymän subsidiaari -pe- delty korkealla alkoholiverotuksella. Pyrkimyk-
40641: riaatteen kanssa. senä on ollut samalla ylläpitää riittävän korkea
40642: Suomen harjoittama kansallinen alkoholipoli- alkoholijuomien reaalihintataso. Hinnoilla on
40643: tiikka perustuu sosiaali- ja terveyspoliittiseen eri- myös ohjattu kulutusta sellaisiin juomaryhmiin,
40644: tyislainsäädäntöön. Alkoholilain mukaan alkoho- joiden on katsottu aiheuttavan vähemmän hait-
40645: lipolitiikan keskeisenä tavoitteena on pitää alko- toja. Tällaisina on pidetty miedoimpia juomia,
40646: holihaitat mahdollisimman vähäisinä. Sekä koti- varsinkin mietoja viinejä ja keskiolutta.
40647:
40648: Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutuksen ja reaalihintojen sekä yksityisten kulutusmenojen muutos-%
40649: edelliseen vuoteen verrattuna
40650:
40651: %
40652:
40653:
40654:
40655:
40656: Alkoholijuomien
40657: kulutuksen reaallhinnat
40658:
40659:
40660:
40661:
40662: Alkoholijuomien kulutus
40663: 8
40664:
40665: Vuoden 1994 alusta voimaan tullut ETA- sopi- omiaan lisäämään kulutusta. Näiden muutosten
40666: mus ja mahdollisesti myöhemmin soimittava ED- jälkeen Alko voi vaikuttaa ainoastaan omien
40667: sopimus laskevat alkoholijuomien hintoja lähem- myymälöidensä toimintaan vähittäismyyntimo-
40668: mäs keskieurooppalaista tasoa. ETA -sopimuk- nopolinsa kautta.
40669: sen mukainen uusi alkoholilaki sekä uusi alkoho- Muutokset merkitsevät sitä, että alkoholipo-
40670: liverolaki muuttavat hinnoittelun perusteita. Al- liittisesta tiedotuksesta, valistuksen ja terveys-
40671: kon hallintoneuvoston alkoholipoliittisin perus- kasvatuksen ja niihin liittyvästä koulutuksesta
40672: tein päättämästä hinnoittelusta siirrytään edus- tulee Alkon alkoholipoliittisen toiminnan yhä
40673: kunnan säätämään juoman alkoholipitoisuuden tärkeämpi osa. Alkon alkoholitiedotuksen tehtä-
40674: mukaiseen ns. määräveroon. Tämä tulee merkit- vänä on vaikuttaa alkoholin kuluttajiin siten, että
40675: semään erityisesti väkevien juomien hintojen nämä vähentäisivät kulutustaan ja muuttaisivat
40676: alenemista.Muutokset johtavat hintapolitiikan sitä haitattomampaan suuntaan. Lisäksi on ta-
40677: merkityksen nopeaan vähenemiseen suomalai- voitteena kehittää sellaisia keinoja ja menetelmiä,
40678: sessa alkoholipolitiikassa. joilla voidaan vaikuttaa myös ongelmaryhmien
40679: Alkoholin kulutuksen kasvua on perinteisesti alkoholinkäyttöön ja tukea niitä toimenpiteitä,
40680: rajoitettu myös säätelemällä alkoholijuomien joilla pystytään ehkäisemään alkoholin käytöstä
40681: saatavuutta. Keskiolutta lukuunottamatta Al- jo syntyneitä ongelmia. Valtakunnallisen toimin-
40682: kon hallintoneuvosto on päättänyt alkoholimyy- nan lisäksi painopistettä laajennetaan yhä enem-
40683: mälöiden ja anniskeluravintoloiden tarpeesta al- män paikalliselle tasolle.
40684: koholipoliittisin perustein. Alkoholilain muuttu-
40685: essa alkoholikauppaan liittyvä lupahallinto siir-
40686: tyy sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ja 2.2 Kulutuksen kehitys vuodesta 1980
40687: keskioluen osalta lääninhallituksiin. Alkoholi-
40688: juomien tuonnin ja ravintoloille suoritettavan Alkoholijuomien kulutus pysyi jokseenkin
40689: tukkumyynnin vapautuminen merkitsee alalle vakaanal980-luvunalkupuolella. Vuodesta 1986
40690: tulevien yritysten myyntiponnisteluja, jotka ovat kulutus kääntyi nousuun ja samalla sen raken-
40691:
40692:
40693:
40694:
40695: Kuvio 2. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta ja 18 vuotta täyttänyttä asukasta
40696: kohden vuosina 1980-1993
40697:
40698:
40699: Litraa
40700: 11
40701:
40702:
40703:
40704: 10
40705:
40706:
40707:
40708: 9
40709: 18 vuotta tAyttanyttA kohti
40710:
40711:
40712: 8
40713:
40714:
40715: 7
40716: Asukasta kohti
40717:
40718:
40719: 6
40720:
40721:
40722: 5
40723: 9
40724:
40725:
40726:
40727:
40728: ne muuttui merkittävästi: vuodesta 1985 vuo- 2.3 Hinnat, kulutuksen määrä ja rakenne vuonna
40729: teen 1991 väkevien juomien osuus kulutuksesta 1993
40730: laski 43 prosentista 33 prosenttiin. Samanai-
40731: kaisesti keskioluen osuus nousi 25:stä 36 pro- Valtiovarainministeriö katsoi taloudellisen la-
40732: senttiin. Myös mietojen viinien osuus kohosi. man taittuneen vuoden 1993 loppupuolella. Ko-
40733: Taloudellinen noususuhdanne, kuluttajien tulo- timarkkinoilla tämä ei kuitenkaan vielä näkynyt
40734: kehitys, alkoholijuomien hintataso sekä juo- vuositasolla. Yksityinen kulutus laski lähes 5 pro-
40735: mien väliset hintasuhteet selittävät suurelta osin senttia edellisestä vuodesta. Kotitalouksien käy-
40736: sekä kulutuksen kasvun että miedontumisen. tettävissä olevat reaalitulot vähenivät 4,7 pro-
40737: 1980-luvun lopun rakennemuutos selittyy lähes senttia ja työttömyysaste oli 17,9 prosenttia.
40738: kokonaan hintasuhteiden ja tulotason muutok- Alkoholijuomien hintoja korotettiin helmi-
40739: silla. kuussa markan devalvoitumisen ja panimokor-
40740: 1990-luvulla alkanut lama on sekä vähentänyt vausten korotusten vuoksi keskimäärin 2, 1 pro-
40741: että miedontanut kulutusta. Kulutusmahdolli- senttia. Ravintoloiden anniskeluhinnat, joihin
40742: suuksien heikkeneminen ja työttömyys ovat siir- myyntihintojen lisäksi sisältyvät anniskeluravin-
40743: täneet käyttöä alkoholisisällön hinnaltaan hal- toloiden perimä anniskelukorvaus ja palvelura-
40744: vempiin juomiin, vähittäismyynnissä mietoihin ha, pysyivät vuonna 1993 keskimäärin edellis-
40745: viineihin ja keskiolueen, anniskelussa muista juo- vuotisella tasollaan. Keskiolutkahviloiden annis-
40746: mista keskiolueen. Vuonna 1993 väkevienjuomi- keluhinnat nousivat 5 prosenttia.
40747: en osuus kulutuksesta laski 28 prosenttiin, ja kes- Alkoholijuomien nimelliset kuluttajahinnat
40748: kioluen osuus nousi lähes 50 prosenttiin. - La- olivat keskimäärin 1,0 prosenttia korkeammat
40749: man vaikutusta alkoholijuomien kulutukseen on kuin vuonna 1992. Kun inflaatio oli 2,2 prosent-
40750: käsitelty kertomuksen liitteenä olevissa erillissel- tia, alkoholijuomien reaalihinnat laskivat 1,1
40751: vityksissä. prosenttia.
40752: 10
40753:
40754: Kuvio 3. Alkoholijuomien kulutuksen rakenne JOO %:n alkoholina vuosina 1980, 1985, 1990-1993
40755:
40756:
40757:
40758: 100 %
40759:
40760:
40761:
40762: 80
40763: lllverol. olut
40764:
40765: 60
40766:
40767: IV verol. olut
40768: Long drink -juoma
40769: 40
40770: Miedot viinit
40771: Vllkevllt viinit
40772:
40773: 20
40774: Vllkevat juomat
40775:
40776:
40777: 0
40778: 1960 1985 1990 1991 1992 1993
40779:
40780:
40781:
40782:
40783: Kuvio 4. Alkoholijuomien kulutus litroina asukasta kohden JOO %:n alkoholiksi laskettuna lääneittäin
40784: vuonna 1993
40785:
40786:
40787: Vllkevat Litraa +-%
40788: 1993 93/92
40789: Uudenmaan 7.8 -5.9
40790: Lapin 7.6 -2.8
40791: Mlkkelin 7.5 -5.6
40792: Kymen 7.3 -5.6
40793: Hameen 6.9 -6.9
40794: Kuopion 6.7 -5.2
40795: Keski-Suomen 6.6 -6.3
40796: Turun ja Porin 6.6 -5.6
40797: Pohjois-Karjalan 6.1 -6.5
40798: Oulun 5.9 -3.8
40799: Ahvenanmaa 5.6 -4.3
40800: Vaasan 4.3 -4.0
40801:
40802: Kokomaa1993 6.8 -5.6
40803: Koko maa 1992 7.2 -3.5
40804: 11
40805:
40806: Alkoholijuomien kulutus aleni 5,0 prosenttia 2.4 Kansainvälinen kehitys
40807: vuonna 1993. Asukasta kohden kulututettiin 6,8
40808: litraa puhdasta alkoholia eli 0,4litraa vähemmän Alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta
40809: kuin edellisenä vuonna. on saatavissa tuoreinta luotettavaa tietoa 39
40810: Väkevien juomien kulutus väheni 11 prosent- maasta vuodelta 1991. Näistä maista kulutus oli
40811: tia, väkevien viinien yli 13, long drink -juoman korkein Ranskassa, 11,9 litraa 100 prosentin al-
40812: lähes 14 ja vahvan oluen yli 36 prosenttia. Mieto- koholia asukasta kohden. Pohjoismaista suurin
40813: jen viinien kulutus kasvoi 6 ja keskioluen yli 5 tilastoitu kulutus oli Tanskassa, 9,9 litraa, ja al-
40814: prosenttia. Mietojen juomien osuus kulutuksesta haisin Norjassa, 4, !litraa asukasta kohden. Suo-
40815: oli 72 prosenttia, kun se vuonna 1992 oli 70 pro- men kulutus, 7,4litraa asukasta kohden, on tässä
40816: senttia. 39 maan tilastossa 22. tilalla (kuvio 5).
40817: Alkoholijuomiin käytettiin vuonna 1993 asu- Pohjoismaista on tietoja myös vuodelta 1992.
40818: kasta kohden 3 543 markkaa eli yhteensä 17,9 Silloin alkoholijuomia kulutettiin 100 prosentin
40819: miljardia markkaa. Tämä oli 6, 7 prosenttia yksi- alkoholiksi laskettuna asukasta kohden Tanskas-
40820: tyisistä kulutusmenoista. sa 9, 7litraa, Suomessa 7,2, Ruotsissa 5,2, N orj as-
40821: Vuonna 1993 alkoholijuomien vähittäismyyn- sa 3,6 ja Islannissa 3,6 litraa. Väkevien juomien
40822: tikulutus laski 5,4 prosenttiaja anniskelu 3,5 pro- kulutus on laskenut kaikissa Pohjoismaissa ja
40823: senttia. Vähittäismyynnin osuus koko kulutuk- vastaavasti oluen kulutus on kasvanut. Oluen
40824: sesta oli 76 prosenttia. kulutusosuus vaihteli Norjan 58 prosentista
40825: Kulutus asukasta kohden lääneittäin ilmenee Ruotsin 40 prosenttiin (kuvio 6).
40826: kuviosta4. Kulutuserot eri maiden välillä tasoittuvat hie-
40827: Kulutuksen aleneminen, mutta myös sen ra- man, kun otetaan huomioon ns. tilastoimaton
40828: kenteen miedontuminen ovat vähentäneet alko- kulutus, johon sisältyvät turistien ulkomaillajuo-
40829: holista aiheutuvia kokonaishaittoja. Kuitenkin ma ja ulkomailta tuoma alkoholi, rajakauppa,
40830: näin nopea rakenteen miedontuminen johtuu laillinen ja laiton valmistus, salakuljetus ja korvi-
40831: suurelta osin lamasta. Kuluttajat ovat paljolti kealkoholit. Pohjoismaita koskevien tutkimus-
40832: siirtyneet tuotteisiin, joissa puhtaan alkoholin ten mukaan tilastoimaton kulutus kohoaa sekä
40833: hinta on alhaisin. Vuoden 1992 syksyllä tehdyn Ruotsissa että Norjassa ainakin kolmannekseen
40834: juomatapatutkimuksen mukaan suomalainen verrattuna tilastoituun kulutukseen. Tätä suu-
40835: juomatapa on pysynyt humalahakuisena. Vaikka ruusluokkaa se on ollut myös Islannissa. Suomen
40836: kulutus on miedontunut, juomatavat eivät ole ja Tanskan vastaavat osuudet ovat selvästi alhai-
40837: muuttuneet. Runsaasti alkoholia käyttävien sempia. Kotivalmisteisten viinien ja oluiden käyt-
40838: osuus käyttäjistä on edelleen noin 10 prosenttia. tö on Suomessa laman aikana kasvanut. Kuiten-
40839: Tämä kymmenes osa kuluttaa yli puolet kaikesta kin tilastoimaton alkoholijuomien kulutus on
40840: alkoholista. Alkoholin riskikäyttäjiä on aineis- Suomessa pysynyt noin viidenneksenä tilastoi-
40841: ton perusteella 22 prosenttia miehistä ja viisi pro- tuun kulutukseen verrattuna. Muiden Euroopan
40842: senttia naisista. maiden tilastoimattoman kulutuksen suuruu-
40843: - Juomatapatutkimuksen samoin kuin ter- deksi on arvioitu noin 10 prosenttia. - Erillis-
40844: veystapatutkimuksen perusteella saatuja nuor- selvityksissä käsitellään tilastoimatonta kulutus-
40845: ten alkoholin käyttöä kuvaavia tuloksia esitel- ta sekä alkoholijuomien rajakauppaa Pohjois-
40846: lään erillisselvityksissä. maissa.
40847:
40848:
40849:
40850:
40851: 8 341446V
40852: 12
40853:
40854: EU-maissa alkoholijuomien kauppa on yleen- Erot EU-maiden kulutustasoissa ovat kaventu-
40855: sä osa yleistä maatalous- ja kauppapolitiikkaa. neet siten, että alhaisen kulutuksen maissa kulu-
40856: EU-maat eivät hatjoita alkoholipolitiikkaa sa- tus on kasvanut 1970-luvulta lähtien, kun taas
40857: massa mielessä kuin Pohjoismaat. Pohjoismai- runsaasti viiniä käyttävien maiden kulutus on
40858: nen alkoholijärjestelmä on rakennettu sosiaali- ja kääntynyt laskuun. 1990-luvulla kulutus on muu-
40859: terveyspoliittisten perusteiden varaan, ja sen ta- tamaa poikkeusta lukuunottamatta laskenut
40860: voitteena on alkoholista aiheutuvien haittojen EU-maissa.
40861: minimointi.
40862: Alkoholijuomien kulutuksen kehitys ED-
40863: maissa ja Pohjoismaissa on esitetty kuviossa 7.
40864:
40865:
40866:
40867:
40868: Kuvio 5. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina asukasta kohden eräissä maissa vuonna 1991
40869:
40870:
40871: Litraa +-%
40872: 1991 91/90
40873: Ranska 11.9 -6.3
40874: Portugali 11.6 18.4
40875: S&ksa 10.9 2.8
40876: Sveitsi 10.7 -0.9
40877: Unkari 10.5 ·2.8
40878: Espanja 10.4 -3.7
40879: ltavalta 10.3 -1.0
40880: Tanska 9.9 0.0
40881: Belgia 9.4 -5.1
40882: Tsekkoslovakla 8.6 -2.3
40883: Kreikka 8.6
40884: Italia 8.4 ·3.4
40885: Aiankomaat 8.2 0.0
40886: Bulgaria 7.8 ·16.1
40887: Uusl-8eelantl 7.8 0.0
40888: Australia 7.7 -3.8
40889: Kypros 7.5 -2.6
40890: Argentiina 7.5 o.o
40891: *SUOMI 7.4 -3.9
40892: Iso-Britannia 7.4 -2.6
40893: Irlanti 7.4 2.8
40894: Kanada 7.1 -5.3
40895: Puola 7.1 14.5
40896: USA 7.0 -6.7
40897: Jugoslavia 6.6 8.2
40898: Romania 6.4 -15.8
40899: Japani 6.3 -3.1
40900: Chlle 6.3 -1.6
40901: Uruguay 5.8 -9.4
40902: Ruotsi 5.5 0.0
40903: Etelä-Afrikka 4.7 -2.1
40904: Norja 4.1 0.0
40905: Islanti 3.9 0.0
40906: 14
40907:
40908: Vakevät juomat • Viinit ja oluet II)
40909: Lähde: World Drink Trends 1993.
40910: 13
40911:
40912: Kuvio 6. Kulutuksen rakenne JOO %:n alkoholina Pohjoismaissa J5 vuotta täyttänyttä asukasta
40913: kohden vuonna J992
40914:
40915:
40916: 100 %
40917:
40918:
40919:
40920: 80 Oluet
40921:
40922:
40923:
40924: 60
40925:
40926:
40927:
40928: 40
40929: Vlinit
40930:
40931:
40932: 20
40933:
40934: Vllkevat juomat
40935: 0
40936: Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska
40937:
40938:
40939:
40940:
40941: Kuvio 7. Alkoholijuomien kulutus EU-maissa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
40942: JOO %:n alkoholina asukasta kohden vuosina J980-J99J
40943:
40944:
40945: 17
40946:
40947:
40948: 15
40949:
40950:
40951: 13
40952: Luxemburg
40953: Ranska
40954: Portugali
40955: 11 Saksa
40956: Espanja
40957: Tanska
40958: 9 ~~~ta
40959: halla
40960: Hollanti
40961: Irlanti
40962: 7 Iso-Britannia
40963: SUOMI---
40964: Ruotsi
40965: 5
40966:
40967:
40968: 3
40969:
40970:
40971:
40972: Lähde: World Drink Trends 1993.
40973: 14
40974:
40975:
40976:
40977:
40978: 3. TIETOJA ALKOHOLINKÄYTTÖÖN LIITTYVISTÄ HAITOISTA
40979: 3.1 Alkoholihaitat Runsas kolmannes haittakustannuksista aiheu-
40980: tui järjestyksen ylläpidosta. Terveydenhuollon
40981: Alkoholihaitat luokitellaan äkillisiin ja pitkä- osuus oli neljännes ja sosiaalikustannusten osuus
40982: aikaisiin alkoholihaittoihin. Pitkäaikaiset haitat viidennes, omaisuusvahinkojen osuus oli 15 pro-
40983: aiheutuvat pääasiassa alkoholin kauan jatku- senttia sekä valistuksen, tutkimuksen ja valvon-
40984: neesta liikakäytöstä. Niitä ovat mm. alkgholista nan yhteensä 5 prosenttia.
40985: aiheutuva sairastavuus ja kuolevuus. Akilliset
40986: haitat taas liittyvät kiinteämmin alkoholin kerta-
40987: kulutukseen. Niitä ovat mm. päihtyneiden säi- 3.2 Päihtyneiden säilöönotot
40988: löönotot, liikennejuopumus ja alkoholiehtoinen
40989: väkivaltarikollisuus. Päihtyneiden säilöönotot ovat vähentyneet
40990: Alkoholihaittatiedot perustuvat saatavissa jyrkästi vuodesta 1982 lähtien. Tämä on joh-
40991: oleviin eri viranomaisten keräämiin tilastotietoi- tunut lähinnä poliisin pidätyskäytännön muu-
40992: hin. Vaikka tilastot eivät kata kaikkia alkoholin toksesta. Säilöönottojen määrää on vähennetty
40993: käyttöön liittyviä haittoja, niiden perusteella on aktiivisesti ohjaamalla päihtyneitä kotiin tai so-
40994: mahdollista seurata haittatilanteen muutoksia piviin toimipisteisiin ja ottamalla säilöön lähinnä
40995: pitemmällä aikavälillä eli kehityksen suuntaa. vain ympäristölleen tai itselleen vaaralliset päih-
40996: Sen sijaan vuosittaisista muutoksista ei aina voi- tyneet.
40997: da tehdä selkeitä päätelmiä haittojen kehityk- Vuonna 1993 päihtyneenä säilöönotettujen
40998: sestä. määrä väheni yli 12 prosenttia edellisestä vuo-
40999: Alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen vä- desta. Miesten osuus säilöönotetuista oli 92 pro-
41000: littömät kustannukset olivat viimeksi tehdyn ar- senttia. Myös nuorten osuus pysyi ennallaan ja
41001: vion mukaan vuonna 1992 vähintään 3,1 miljar- oli 8 prosenttia pidätetyistä. Valtaosa säilöön-
41002: dia markkaa ja enintään 4,0 miljardia markkaa. otoista tapahtui kaupungeissa (taulukko 3).
41003: 15
41004:
41005: Kuvio 8. Alkoholijuomien kulutus ja haitat vuosina 1980-1993
41006:
41007:
41008:
41009:
41010: 200
41011:
41012:
41013:
41014: 160
41015:
41016:
41017:
41018:
41019: 120 Kulutus 100 %:n
41020: alkoholina
41021: Rattijuopumus
41022:
41023:
41024: 80
41025:
41026:
41027: Juopumuspidlitykset
41028: 40
41029:
41030:
41031:
41032:
41033: 3.3 Liikennejuopumus kulutuksen, laman ja työttömyyden lisäksi myös
41034: jatkuva kampanjointi liikenneraittiuden puo-
41035: Tietoon tulleiden liikennejuopumustapausten lesta. Myös kiinnijoutumisriski on kasvanut po-
41036: määrä kasvoi voimakkaasti 1980-luvulla. Kasvu liisin liikennevalvonnan tehostuessa. Vuonna
41037: ajoittui 1980-luvun loppupuolelle, jolloin myös 1993 poliisin suorittamien puhallusten määrä
41038: alkoholijuomien kulutus lisääntyi. Liikenne- kasvoi yli 30 prosenttia edellisestä vuodesta. Sa-
41039: määriin suhteutettuna ilmitulleiden rattijuopu- mana vuonna kirjattiin 22 104 rattijuopumus-
41040: mustapausten määrä on pysynyt samana. tapausta. Määrä oli 14 prosenttia pienempi kuin
41041: 1990-luvulla ilmitulleiden liikennejuopumus- edellisenä vuonna. Törkeiden rattijuopumus-
41042: tapausten määrä on vähentynyt 26 prosent- tapausten osuus laski hieman ja oli nyt 54 pro-
41043: tia. Tähän lienee vaikuttanut alkoholijuomien senttia.
41044:
41045:
41046:
41047:
41048: Jti!lttijuopu~u~ ja, hrium~rittitt~en~ ä]atr~ineli ··'· .. ,.• :. ~·:;; .. ,:;;,:. ;: ;. :::.: ~.~;::
41049: ::;~~~~~;:;ä:~:~:: : : : ::::.:~: :::::;:~:::::~::~:::::::::: : : : : :.: : : ::::~.:: : .
41050: ()ttoriajoneuvoa kohden ..•. ;,: ..... ,...........•..•.. " ...... ,.. ;... ,~......
41051: 100 asukasta.k;ohden,:: .. ~ .• i. ...• ,,~,;; ...,....•. ;~ ................ ;; ..........•...••• .,.
41052: Muu liikennejuopumus ... ;.., ........ , ........... :................... ~···:·· ............. ,.;...... ·
41053: Uil<ennejuop~trl~kset yhtee~;ä· ......L..... :.......~ ......................:............... ,
41054: . . .
41055: e-14,1
41056: 16
41057:
41058: Kuvio 9. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset vuosina 1980-1993
41059:
41060:
41061: Lkm
41062: 700
41063:
41064:
41065: 600
41066:
41067:
41068: 500
41069:
41070: 100 000 asukasta kohti
41071: 400
41072:
41073:
41074: 300
41075:
41076:
41077: 200
41078:
41079:
41080: 100 10 000 moottoriajoneuvoa
41081: kohtl1)
41082:
41083: 0
41084:
41085:
41086: 1) Sisältaä autot ja moottoripyörät
41087:
41088:
41089:
41090:
41091: Uudellamaalla vuosittain liikenteessä tehdyis- Muissa maissa saadut tulokset ovat monikym-
41092: säratsiatutkimuksissaalkoholianauttineidenkul- menkertaiset Pohjoismaihin verrattuna, Ranskas-
41093: jettajien osuus on vaihdellut 0,44:n ja 0,19 pro- sa 7,6 ja USA:ssa 13,5 prosenttia kuljettajista.
41094: sentin välillä. 1990-luvulla muutokset ovat olleet
41095: pieniä. Valtakunnallisessa ratsiatutkimuksessa
41096: vuonna 1992 rattijuopumustapauksia oli 0,19 pro- 3.4 Tieliikenneonnettomuudet
41097: senttia tutkituista. 1970- ja 1980-luvuilla toteutet-
41098: tujen ratsiatutkimusten tulokset ovat olleet Poh- Vuodesta 1992 lähtien tieliikenneonnetto-
41099: joismaissa samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa muuksista on ryhdytty tilastoimaan vain louk-
41100: eli Ruotsissa 0,12 ja Norjassa 0,17 prosenttia. kaantumiseen tai kuolemaan johtaneet onnetto-
41101: 17
41102:
41103: muudet. Omaisuusvahinkoja aiheuttaneita tielii- Alkoholin käytöllä ja onnettomuuden va-
41104: kenneonnettomuuksia ei siis enää tilastoida. kavuudella on tilastojen mukaan selkeä yh-
41105: Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tul- teys; mitä vakavammasta onnettomuudesta on
41106: leista tieliikenneonnettomuuksista oli 1980-lu- kyse, sitä suurempi on alkoholitapausten osuus
41107: vulla keskimäärin 9 prosenttia. Vuodesta 1989 (kuvio 10). Vuonna 1992 kuolemaan johtaneis-
41108: lähtien osuus on hieman kasvanut. Vuonna 1992 ta onnettomuuksista alkoholitapauksia oli 24
41109: henkilövahinkoihin tai kuolemaan johtaneita tie- prosenttia ja loukkaantumiseen johtaneista 15
41110: liikenneonnettomuuksia sattui 7 882 eli 15,9 pro- prosenttia.
41111: senttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
41112:
41113:
41114:
41115:
41116: Kuvio 10. Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tulleissa tieliikenneonnettomuuksissa
41117: vuosina 1980-1992
41118:
41119:
41120: 30
41121:
41122:
41123:
41124: 25
41125: Kuolemaan johtaneet
41126:
41127:
41128:
41129: 20
41130:
41131:
41132:
41133: 15 Loukkaantumiseen johtaneet
41134:
41135:
41136:
41137: 10
41138:
41139:
41140:
41141: 5
41142:
41143:
41144:
41145:
41146: 3.5 Väkivaltarikollisuus 2,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuon-
41147: na.
41148: 1980-luvulla väkivaltarikosten määrä lisään- Alkoholijuomien käytön yhteys väkivaltari-
41149: tyi voimakkaasti. Alkoholijuomien kulutuksen kosten määrään ja tärkeysasteeseen käy selvästi
41150: käännyttyä laskuun 1990-luvulla myös väki- ilmi väkivaltaa käsittelevistä tutkimuksista sekä
41151: valtarikosten määrä on laskenut. Vuonna 1993 poliisitilastoista. Alkoholitapausten osuus on vii-
41152: poliisin tietoon tuli 18 785 väkivaltarikosta eli me vuosina pysynyt lähes samana. Vuonna 1993
41153: 18
41154:
41155: Kuvio 11. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt vuosina 1980-1993
41156:
41157:
41158: Lkm
41159: 16000
41160:
41161: 14000 Pahoinpitely
41162:
41163:
41164: 12000
41165:
41166: 10000
41167:
41168: 8000
41169:
41170: 6000
41171:
41172: 4000
41173: Lievä pahoinpitely
41174: 2000 Törkeä pahoinpitely
41175:
41176: 0
41177:
41178:
41179:
41180:
41181: selvitetyissä rikoksissa syyllinen oli tekohetkellä sentissa tapauksista (taulukko 6). Murhissa, ta-
41182: humalassa törkeissä pahoinpitelyissä 73, pahoin- poissa ja tapon yrityksissä vastaava osuus oli 72
41183: pitelyissä 64 ja lievissä pahoinpitelyissä 54 pro- prosenttia.
41184: 19
41185:
41186: 3.6 Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan vuonna 1993 edelliseen vuoteen verrattuna. Al-
41187: koholin luvaton valmistus näyttää kuitenkin li-
41188: Poliisin tietoon tulleiden alkoholilainsäädän- sääntyneen.
41189: töä vastaan tehtyjen rikosten lukumäärä väheni
41190:
41191:
41192:
41193:
41194: 3.7 Alkoholikuolleisuus Kuolemaan johtavista alkoholisairauksista
41195: yleisin on maksakirroosi. Maksakirroosiin kuol-
41196: Suomessa noin 2 500 henkilöä kuolee vuosit- leiden määrää pidetään myös melko luotettavana
41197: tain alkoholin käytön seurauksena. Tämä on kes- alkoholihaittojen mittarina: mitä korkeampi on
41198: kimäärin 5 prosenttia kaikista kuolemantapauk- alkoholijuomien kulutuksen taso, sitä suurempi
41199: sista. Miesten osuus alkoholikuolleisuudesta on on maksakirroosiin kuolleiden määrä. Pohjois-
41200: yli 80 prosenttia. maista maksakirroosiin kuolleiden määrä on
41201:
41202:
41203: Kuvio 12. Alkoholisairauksiin kuolleet JOO 000 asukasta kohden vuosina 1980-1992
41204:
41205: Lkm
41206:
41207:
41208:
41209:
41210: 8
41211:
41212:
41213:
41214: Alkoholimyrkytys
41215:
41216:
41217:
41218:
41219: 4
41220:
41221:
41222:
41223: 2
41224:
41225:
41226:
41227: 0
41228:
41229: Tautiluokituksen muutos vuonna 1987.
41230:
41231:
41232:
41233: 9 341446V
41234: 20
41235:
41236:
41237:
41238:
41239: suurin, 14 tapausta 100 000 henkeä kohden vuon- hän on pidetty suomalaisten humalahakuisia juo-
41240: na 1991 Tanskassa, jossa myös alkoholia kulute- matapoja.
41241: taan eniten. Suomessa vastaava suhdeluku oli Päihdyksissä tapaturmaan tai väkivaltaan
41242: samana vuonna vajaat 9. Ranskassa maksakir- kuolee vuosittain yli 1 000 henkilöä. Vuonna
41243: roosiin kuoli 21 henkeä 100 000 asukasta kohden 1992 tapaturmiin kuoli 543 ja väkivaltaan 580
41244: vuonna 1989 eli yli kaksi kertaa enemmän kuin henkeä. Väkivaltatapauksista valtaosa oli itse-
41245: Suomessa. murhia (taulukko 8 ja kuvio 8, s. 15).
41246: 1980-luvulla maksakinoosiin kuolleiden mää- Alkoholin osuus vesiliikenneonnettomuuksis-
41247: rä kasvoi voimakkaasti. Silloin myös alkoholi- sa ja hukkumiskuolemissa on edelleen huomatta-
41248: juomien kulutus kasvoi. Kulutuksen vähenemi- va, vaikkakin määrä on laskenut 1980-luvulla.
41249: nen 1990-luvulla ei vielä ole ehtinyt vaikuttaa Jatkuva vesiturvallisuuden puolesta toteutettu
41250: maksakirroosikuolemienmäärään. Vuonna 1992 kampanjointi on osaltaan vaikuttanut sekä on-
41251: maksakinoosiin kuoli 490 henkilöä. nettomuuksien että alkoholitapausten osuuden
41252: Alkoholimyrkytykseen kuolee Suomessa vuo- vähenemiseen. Vuonna 1992 hukkui 269 henkeä,
41253: sittain useita satoja ihmisiä. Vuonna 1992 näitä näistä runsas puolet päihtyneenä. Vielä 1970-
41254: kuolemia oli 318, mikä oli suunnilleen yhtä paljon luvulla kaksi kolmesta hukkuneesta oli alkoholin
41255: kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Syynä tä- vaikutuksen alainen.
41256: 21
41257:
41258: 3.8 Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus 16 000 alkoholisairaustapausta. Määrä oli 1,5
41259: prosenttia kaikista sairaaloissa hoidetuista poti-
41260: Sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä saa- laista. Suurin sairaalahoitoa vaativa tautiryhmä
41261: daan tietoja alkoholisairauksien perusteella hoi- on alkoholiriippuvuus. Vuonna 1992 alkoholi-
41262: dossa olevien henkilöiden määristä ja hoitopäi- riippuvuustapauksia oli yli 8 000 (kuvio 13, tau-
41263: vistä. Vuonna 1992 sairaaloissa hoidettiin yli lukko 9).
41264:
41265:
41266:
41267:
41268: Kuvio 13. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalastapoistorekisterin mukaan
41269: JOO 000 asukasta kohden vuosina 1980-1992
41270:
41271: Lkm
41272: 230
41273:
41274:
41275: Alkoholiriippuvuus
41276: 130
41277:
41278:
41279:
41280: 60
41281: Aivo-oireyhtymä
41282:
41283: Haimatulehdus
41284: 40
41285:
41286:
41287:
41288: 20
41289:
41290: Alkoholimyrkytys
41291:
41292: 0 Sydänlihassairaus
41293:
41294:
41295: Tautiluokituksen muutos vuonna 1987.
41296: 22
41297:
41298: 3.9 Alkoholitapaukset eläkkeissä lisäsairautena (pääsairaus muu kuin alkoholi-
41299: sairaus) 5 001 tapauksessa. Yhteensä alkoholisai-
41300: 1980-luvulla kansaneläkelaitoksen alkoholi- raus oli mainintana 2,9 prosentissa työkyvyttö-
41301: sairauksien perusteella myöntämien työkyvyttö- myyseläkkeistä.
41302: myyseläkkeiden määrä kasvoi 50 prosenttia. Nii- Eläketurvakeskuksen myöntämiä työ- ja an-
41303: d.;n osuus voimassa olevista työkyvyttömyys- sioeläkkeitä, joissa alkoholi on pääsairautena,
41304: eläkkeistä on kuitenkin pysynyt nom prosentissa. oli vuoden 1993lopussa voimassa 3 501. Lisäsai-
41305: 1990-luvulla myönnettyjen eläkkeiden määrän rautena alkoholi on mainittu 3 533 tapauksessa.
41306: kasvu on hidastunut. Vuonna 1993 alkoholi oli Eläketurvakeskuksen ja kansaneläkelaitoksen
41307: pääsairautena 3 434 tapauksessa eli vähän yli myöntämien eläkkeiden saajat ovat pääosin sa-
41308: prosentissa kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä ja moja henkilöitä.
41309:
41310:
41311:
41312:
41313: taul~~~(>: HJ, I~#tsak~lf!k;r;laitokserllfty~ntti~t ~if~ ·...........
41314: . . rrif~<seliffi;keet, alkfiholipältsaira,iftr;fia ta~ raikuttä:.
41315:
41316:
41317:
41318:
41319: 310 Päihdehuolto 351 198 ja hoitovuorokausia 132 326 (tauluk-
41320: ko 11).
41321: Päihdehuollosta on saaravissa tilastotietoja Päivähoitokeskusten, selviämisasemien, ensi-
41322: A-klinikoiden, nuorisoasemien, katkaisuasemien suojien ja asuntolatyyppisten toimintojen tilas-
41323: ja hoitokotien toiminnasta. Tämän tilaston pii- tointia ei ole otettu taulukkoon, koska niistä ke-
41324: riin kuuluvia palveluja käytti vuonna 1993 yh- rättävät tiedot poikkeavat tilastointitavoiltaan
41325: teensä 45 490 asiakasta. Asiakaskäyntejä kertyi mukaan otetuista.
41326: 23
41327: 24
41328:
41329:
41330:
41331:
41332: 4. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIVERKOSTO
41333:
41334: 4.1 Alkoholimyymäläverkosto myös kassakuitin, jossa on tuoteselostetiedot os-
41335: toksesta.
41336: Halukkuus Alkon myymälän saamiseen oman Vuonna 1993 myyntiin otettiin 300 uutta tuo-
41337: kunnan alueelle on varsinkin maaseutukunnissa tetta. Tuotteiden lukumäärä oli vuoden lopussa
41338: ollut voimakasta. Uusia myymälöitä on avattu 1 316, eri tuotemerkkien lukumäärä oli 919.
41339: tasaisesti ja hallitusti. Uusia paikkakuntia valit- Nämä luvut osoittavat, etti:i. tuotetiedotuksella on
41340: taessa on kiinnitetty huomiota väestöpohjaan ja erittäin laaja työkenttä asiakaspalvelun ja käyt-
41341: etäisyyteen lähimmästä myymälästä. tötapojen parantamisen kannalta.
41342: Alkolla oli vuoden 1993 alussa 246 alkoholi- Myymälöissä jaettiin vuoden aikana suomen-
41343: myymälää. Vuoden aikana avattiin myymälä ja ruotsinkielisiä tuotetiedotuksen painotuotteita
41344: Kiimingissä, Paltamossa ja Ylöjärvellä sekä viini- noin 3,5 miljoonaa kappaletta. Määrästä oli ke-
41345: myymälä Helsingin Itäkeskuksessa. Kun vastaa- säkuussa uudistetun hinnaston osuus noin
41346: vasti lakkautettiin yksi kaupunkimyymälä sekä 600 000 kpl. Hinnasto on nyt samalla tuotetie-
41347: Helsingissä että Tampereella, myymälöiden lu- dosto, sillä se sisältää tuoteselostemaiset tiedot
41348: kumäärä nousi vuoden aikana kahdella eli yhtiön kaikista kaupan pitämistä juomista. Neljä
41349: 248:aan. Niistä oli valintamyymälöitä 158. Valin- kertaa vuodessa ilmestyvän asiakaslehti Etiketin
41350: tamyymälöiden osuus koko vähittäismyynnistä yhteispainosmäärä on yli miljoona kappaletta,
41351: kohosi noin 77 prosenttiin. Alkoholimyymälä oli samoin kuin Uusia tuotteita -esitteen. Muita ja-
41352: vuoden päättyessä 186 kunnassa. ossa olleita julkaisuja olivat mm. Bon Appetit,
41353: Hallintoneuvoston aikaisemmistä päätöksistä Etiketit kertovat, Hyödyllisiä tietoja alkoholista,
41354: Teuvan ja Liedon myymälä sekä Porvoon lisä- Mitä juomaksi juhlahetkeen, Cocktailopas, Kä-
41355: myymälä odottavat toteutumistaan. sittele viiniä oikein, Olut, Viinit ja rypäleet sekä
41356: Alkoholimyymälät pidettiin auki maanantais- Viiniopas.
41357: ta torstaihin klo 10-17, perjantaisin klo 10-18 Alkon kaupan liiketoimintaryhmän tuotetie-
41358: ja lauantaisin klo 9-14. Näistä poikkeavia dotushenkilöstöön kuului myyntiverkostossa 6
41359: suppeampia aukioloaikaoja noudatettiin eräissä päätoimista ja 21 osa-aikaista kouluttajaa. He
41360: pienissä myymälöissä. Lisäksi 23 myymälää nou- kouluttavat yhtiön omaa henkilökuntaa, ravin-
41361: datti ns.jatkoaikaa,jolloin myymälät olivat auki tolahenkilökuntaa sekä muita ryhmiä, jotka tar-
41362: em. ajoista poiketen perjantaisin klo 10-20 ja vitsevat työssään tietoja alkoholijuomista ja nii-
41363: lauantaisin klo 9-16. den oikeista käyttötavoista. Painotuotteita sekä
41364: av-materiaalia lähetettiin pyynnöstä ravintola-
41365: alan ja muillekin oppilaitoksille sekä myös yksit-
41366: 4.2 Tuotetiedotus täisilie asiakkaille.
41367:
41368: Alkoholimyymälöissä annetaan tietoja alko-
41369: holijuomien ominaisuuksista ja niiden oikeista 4.3 Myynnin valvonta
41370: käyttötavoista henkilökohtaisena neuvontana
41371: asiakaspalvelun yhteydessä, jakamalla paino- Vähittäismyynnin valvonta perustuu paa-
41372: tuotteita sekä julisteiden, vitriinien ja tuoteselos- asiassa AlkoL 34 §:ään, jossa ovat säännökset
41373: tekorttien avulla. Edelleen on myös kokeiltavana siitä, keille vähittäismyyntipaikassa ei saa myydä
41374: yhdessä pääkaupungin myymälässä elektroninen alkoholijuomia. Alkon henkilökunnalle on ko-
41375: tuoteinformaatiopääte. Uuden kassapäätejärjes- rostettu myynnin valvonnan säännösten ja ohjei-
41376: telmän ansiosta asiakkaat saavat halutessaan den tarkkaa noudattamista. Asiaan on jatkuvasti
41377: 25
41378:
41379: kiinnitetty huomiota mm. myymälähenkilöstön misliikkeisiin, joissa anniskelun arvioitiin aiheut-
41380: koulutustilaisuuksissa. tavan mahdollisimman vähän haittoja.
41381: Alkon edustajat osallistuivat yhdessä viran- Anniskeluoikeudet myönnetäänjoko A- tai B-
41382: omaisten kanssa valvontaa käsitteleviin kokouk- oikeuksina. Hallintoneuvosto käsitteli kaikkiaan
41383: siin ja koulutustilaisuuksiin. Yhtiön ja poliisin 386 anniskeluoikeushakemusta. Uusia oikeuksia
41384: yhteistyö salakaupan valvonnassa jatkui. myönnettiin 164 ja ennakkopäätöksiä anniskelu-
41385: oikeuksien antamisesta hankkeen valmistuttua
41386: tehtiin 2. Uusista oikeuksista oli A-oikeuksia 109
41387: 4.4 Anniskeluverkosto ja B-oikeuksia 55. Hakemuksia hylättiin 220 eli
41388: huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna, jol-
41389: Anniskeluoikeuksien myöntäminen on vuo- loin hylkäyspäätöksiä oli 88.
41390: den 1968 alkoholilain mukaan kuulunut Alkon Vuonna 1993 aloitti toimintansa 165 ravinto-
41391: yhtenä viranomaistehtävänä yhtiön hallintoneu- laa, ja 41 anniskelusopimusta purettiin ravinto-
41392: vostolle. Anniskeluoikeuksia myönnettiin hallin- lan lopettamisen vuoksi. Nettolisäykseksijäi 124
41393: toneuvoston vuosiksi 1992-1994 päättämien anniskeluoikeutta. Lisäksi 89:n jo toimivan ra-
41394: yleisperiaatteiden mukaisesti. Uusien oikeuksien vintolan anniskeluoikeuksien laajuutta tai hinta-
41395: määrällinen lisäys vahvistettiin selvästi vähem- ryhmää muutettiin paremmin ravintolan toimin-
41396: mäksi kuin mitä vuonna 1992 toteutui. ta-ajatusta ja palvelutasoa vastaavaksi.
41397: Hallintoneuvosto myönsi anniskeluoikeuksia Vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä
41398: toteuttamalla alkoholilaissa säädettyä tarvehar- 3 117 anniskeluoikeutta,jotkajakautuivat taulu-
41399: kintaa. Anniskeluoikeus voidaan pääperiaatteen kossa 13 esitetyllä tavalla.
41400: mukaan myöntää joko väestö- tai liikekeskuk- Kertomusvuonna myönnettiin alkoholilain
41401: seen tai matkailullisin perustein haja-asutusalu- 43 §:n 2 momentin mukainen tilapäinen anniske-
41402: eelle. Anniskeluverkostoa kehitettiin asiakkai- luoikeus 1 333 kertaa.
41403: den alueellisten, matkailullisten ja palvelutasol- Yhteensä 63 kotimaassa kulkevassa matkusta-
41404: listen anniskeluravintolatarpeiden pohjalta ot- ja-aluksessa anniskeltiin alkoholijuomia; A-oi-
41405: taen huomioon yritysten liiketaloudelliset toi- keuksia oli 59 ja B-oikeuksia 4. Rautateiden ra-
41406: mintaedellytykset. Yksittäisten anniskeluoikeuk- vintolavaunuissa harjoitti 2 yritystä mietojen al-
41407: sien myöntämisen pääasiallisena perusteena ovat koholijuomien anniskelua.
41408: Alkon paikkakuntakohtaiset yritys- ja tarvekar- Anniskeluravintoloissa oli vuoden 1993 aika-
41409: toitukset. Oikeuksien myöntäminen painotettiin na keskimäärin 682 671 asiakaspaikkaa eli 219
41410: ruokaravintoloihin ja muihin sellaisiin ravitse- paikkaa ravintolaa kohden.
41411: 26
41412:
41413: 4.5 Anniskelun valvonta piteisiin, joilla ehkäistään ympäristölle ulkotar-
41414: joilualueista aiheutuvat melu- ym. haitat. Lisäksi
41415: Anniskelurikkomusten aiheuttamia toimenpi- edellytettiin ulkoalueiden selkeää rajaamista ja
41416: teitä oli vuonna 1993 yhteensä 83 ja edellisenä tehokasta asiakasvalvontaa.
41417: vuonna 76. Jakaantuminen ilmenee taulukosta Vuoden 1992 hallintoneuvoston kertomukses-
41418: 14. Yleisimmät epäkohdat olivat päihtyneiden sa anniskelun valvontatilanne todettiin maassa
41419: oleskelun salliminen ravintolassa sekä päihtyneil- epätyydyttäväksi, koska toisaalta viranomaisten
41420: le anniskelu. Niihin liittyi usein järjestyshäiriö. ja toisaalta organisaation muutosten vuoksi
41421: Anniskelutapauksia alle 18-vuotiaille tuli ilmi 6 myös Alkon mahdollisuudet valvontaan osallis-
41422: kappaletta. tumiseen ovat vähentyneet. Jos mittarina on tar-
41423: Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista ha- kastuskäyntien lukumäärä, tilanne huononi
41424: vaittiin 35 poliisin ja 38 Alkon tarkastuksissa, vuonna 1993 entisestään lukuunottamatta pää-
41425: vain 10 toimenpidettä aiheutui useamman valvo- kaupunkiseutua. Siellä poliisin ja Alkon yhteis-
41426: jan havainnoista. Näistä 2:ssa oli mukana läänin- työ valvonta-asioissa on yhteisten koulutustilai-
41427: hallituksen tarkastajan epäkohtahavaintoja. suuksien ansiosta parantunut.
41428: Alkon alkoholihallinto-osasto lähetti kesän Alkon viranomaistehtävät ja niihin kuuluvat
41429: alussa kaikille alkoholilain ja keskiolutlain alai- anniskeluoikeus- ja -valvonta-asiat siirtyvät uu-
41430: sille anniskelupaikoille ulkotarjoilualueita kos- den alkoholilain myötä sosiaali- ja terveysminis-
41431: kevan kirjeen. Siinä kehotettiin yrittäjiä toimen- teriön hallinnon alalle.
41432:
41433:
41434:
41435: :i'a_uiUic"kil- 1f\i :4-Ikdhbitlqin ~P,isiln,tznn~'ktf#un:vitivantl'lilrt iiitt;vviii toiminf!itei~ä wtistnaJ992 Ja 1w3
41436: ,.,_,.. ··=~ ..........·:·: ··········:··.·.·, ,_·· ......·.,· ..., .- ...... ,.,...... ' ·····. ···.. , .-""""".........._...._....._.............
41437:
41438:
41439:
41440:
41441: 4.6 Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskeluluvat Vuoden 1993 päättyessä maan 455 kunnasta oli
41442: valtuuston yleissuostumuksen perusteella mah-
41443: Myös keskioluen lupa-asiat ja keskiolutkau- dollisuus keskioluen vähittäismyyntiinja anniske-
41444: pan valvontaan osallistuminen ovat kuuluneet luun 444 kunnassa, vain vähittäismyyntiin 9:ssä ja
41445: Alkon viranomaistehtäviin, jotka siirtyvät so- vain anniskeluun yhdessä kunnassa. Vain yhdessä
41446: siaali- ja terveysministeriön hallinnolle. kunnassa ei ollut valtuuston yleissuostumusta
41447: Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu ovat keski-oluen vähittäismyyntiin eikä anniskeluun.
41448: mahdollisia kunnissa, joiden kunnanvaltuusto Keskioluen vähittäismyyntilupien määrät
41449: on antanut niihin yleissuostumukset. Lisäksi kes- vuonna 1969 ja 1993 ilmenevät taulukosta 15 ja
41450: kioluen anniskelulupa voidaan myöntää matkai- anniskelulupien vastaavasti taulukosta 16.
41451: lullisin perustein. Vähittäismyynti- ja anniskelu- Vähittäismyyntipaikkojen määrä on vähenty-
41452: luvat on antanut Alko. nyt voimakkaasti lähinnä maaseudun myymälöi-
41453: 27
41454:
41455:
41456:
41457:
41458: den lopettamistenja suurempiin yksikköihin kes- teen 1982 asti. Silloin alkoi kasvu, joka kiihtyi
41459: kittymisen vuoksi. Vuoden 1993lopussa lupia oli vuosikymmenen lopulla. Vuonna 1992 lisäys oli
41460: voimassa 6 504. Vain 2 kuntaa oli ilman keski- 943 lupaa, mutta vuonna 1993 lisäys jälleen hie-
41461: oluen vähittäismyyntilupia. man hidastui ja oli 760. Vuoden päättyessä annis-
41462: Keskioluen anniskelulupien määrä kasvoi kelulupia oli voimassa 5 196; 13 kunnassa ei ollut
41463: vuodesta 1969 vuoteen 1971, jolloin oli voimassa keskioluen anniskelulupia.
41464: 3 400 lupaa. Tämän jälkeen määrä pieneni vuo- Tilapäisiä anniskelulupia myönnettiin 2 475.
41465:
41466:
41467:
41468:
41469: 4.7 Keskiolutkaupan valvonta lupaa peruutettiin määräajaksi ja huomautuksia
41470: ja varoituksia annettiin 53.
41471: Keskioluen vähittäismyyntirikkomusten Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet rikko-
41472: vuoksi Alko peruutti kertomusvuonna 2 lupaa mukset olivat päihtyneiden oleskelun salliminen
41473: määräajaksi ja supisti yhden liikkeen keskioluen anniskelupaikassa ja päihtyneille anniskelu. An-
41474: myyntiaikaa määräajaksi. Kirjallisia huomau- niskelu alle 18-vuotiaille oli toimenpiteen syynä 8
41475: tuksia ja' varoituksia annettiin 8, joista yksi oli tapauksessa. Toimenpiteitä aiheuttaneista epä-
41476: lääninhallituksen antama. Keskioluen myynti kohdista havaitsi poliisi 65 ja Alkon tarkastaja
41477: alle 18-vuotiaille oli toimenpiteen syynä 8 ta- 19. Loput 16 toimenpidettäjohtuivat useamman
41478: pauksessa. Rikkomuksista havaitsi poliisi 8, valvontatahon havainnoista.
41479: Alko 2 ja lääninhallitus yhden valvontaosa yhtey-
41480: dessä.
41481: Keskioluen anniskelussa havaittujen epäkoh- 4.8 Muutoksenhakujärjestelmät
41482: tien vuoksi peruutettiin 3 lupaa lopullisesti ja 28
41483: lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja Yksi hallintoneuvoston tehtävistä on alkoho-
41484: varoituksia annettiin 69, joista kahteen liittyi an- lilain 106 §:n 1 momentin ja keskioluestaannetun
41485: niskeluajan supistaminen. Edellisenä vuonna 22 lain 43 §:n mukaisesti käsitellä alkoholiyhtiön
41486:
41487: 10 341446V
41488: 28
41489:
41490: johtokunnan sekä yhtiön palveluksessa olevien lausuntojen antamiseen ennakkoon elinkeinon-
41491: alkoholilainsäädännön nojalla suorittamia toi- harjoittajien ja mainostajien suunnittelemista
41492: menpiteitä koskevat oikaisuvaatimukset. mainos- ja markkinointitoimenpiteistä. Esimer-
41493: Alkoholilain alaista anniskelua koskevat oi- kiksi MTV-Markkinointi tarkastutti ennakkoon
41494: kaisuvaatimukset käsitellään hallintoneuvoston 4 mainosfilmiä.
41495: yleisistunnossa. Kertomusvuonna ei esitetty yh- Todettuihin alkoholin mainontasäännösten ja
41496: tään tällaista vaatimusta. ohjeiden vastaisiin mainoksiin ja ilmoituksiin
41497: Muut oikaisuvaatimukset käsitellään hallinto- puututtiin yleensä suullisella huomautuksella.
41498: neuvoston johtosäännöstä annetun asetuksen Anniskelupaikoille annettiin mainontasään-
41499: (625/68) nojalla perustetussa hallintoneuvoston nösten vastaisesta ilmoittelusta yksi kirjallinen
41500: oikaisujaostossa. Oikaisujaosto käsitteli kerto- varoitus ja 5 huomautusta. Lisäksi Alko lähetti 3
41501: musvuonna yhteensä 10 tällaista vaatimusta. yritykselle kirjeen alkoholijuomien mainonta-
41502: Niistä 7 koski keskioluen anniskelulupahake- säännösten rikkomisesta.
41503: muksen hylkäämistä. Muut koskivat keskioluen Kuluttaja-asiamies lähetti yhden alkoholimai-
41504: anniskeluluvan määräaikaista peruuttamista, nontaa koskevan asian Alkon käsiteltäväksi.
41505: keskioluen vähittäismyyntilupahakemuksen hyl- Oikeuskansleri antoi päätöksensä asiaan,
41506: käämistä sekä keskioluen vähittäismyyntiluvan joka koski Turun kaupunginviskaalin syyttä-
41507: rajoittamista, yksi vaatimus kutakin. mättäjättämispäätöstä tapauksessa, jossa ravin-
41508: Hallintoneuvoston ja senjaostojen päätöksis- toloitsija oli sosiaali- ja terveysministeriön ja Al-
41509: tä voidaan hakea muutosta sosiaali- ja terveysmi- kon käsityksen mukaan rikkonut alkoholin mai-
41510: nisteriöltä. Ministeriölle jätettiin kertomusvuon- nonnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
41511: na yksi tällainen muutoshakemus. Ministeriön Oikeuskansleri katsoi päätöksessään, että minis-
41512: päätöksistä on mahdollisuus valittaa korkeim- teriön asiaa koskevat määräykset ovat tulkin-
41513: paan hallinto-oikeuteen. nanvaraisia. Oikeuskansleri ei tämän vuoksi pi-
41514: tänyt kaupunginviskaalin päätöstä asiassa vir-
41515: heellisenä.
41516: 4.9 Alkoholijuomien mainonnan valvonta Vuoden lopussa oli 15 sellaista sosiaali- ja ter-
41517: veysministeriön hyväksymää majoitus- ja ravitse-
41518: Alkon viranomaistehtäviin kuuluva alkoholi- ruisalan julkaisua, joissa alkoholijuomien mai-
41519: mainonnan valvonta painottui entiseen tapaan nonta on sallittu.
41520: 29
41521:
41522:
41523:
41524:
41525: 5. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ
41526: Vuonna 1993 ei tehty muutoksia alkoholilain- Hallitus antoi 22.10.1993 eduskunnalle esityk-
41527: säädäntöön eli alkoholilakiin ja keskiolutlakiin ja sen nro 243/93 vp. alkoholiverotuksen uudistami-
41528: niiden nojalla annettuihin asetuksiin. Asiaa kos- sesta. Esitys perustui valtiovarainministeriön
41529: keva lainsäädäntö kuitenkin lisääntyi vuoden 25.11.1991 asettaman alkoholiverotustyöryh-
41530: 1994 alussa, jolloin voimaantullut ETA-sopimus män 31.3.1992 valmistuneeseen muistioon. Esi-
41531: toi useita ED-säädöksiä osaksi Suomen alkoholi- tyksen mukaan viinien ja oluiden verotuksessa
41532: lainsäädäntöä. olisi siirrytty alkoholipitoisuuteen perustuvaan
41533: ETA-sopimuksen liitteessä II "Tekniset mää- ns. määräveroonjamuidenjuomien verotuksessa
41534: räykset, standardit, testaus ja varmentaminen" sekä alkoholipitoisuuden että juoman arvoon
41535: on kolme ED-asetusta,jotka sisältävät tislattujen perustuvaan verotukseen. Hallitus peruutti kui-
41536: alkoholijuomien sekä maustettujen viinien ja vii- tenkin tämän esityksen 26.11.1993 perustellen
41537: nipohjaisten juomasekoitusten määrittelemistä, peruuttamispäätöstään seuraavasti: "Verojen
41538: kuvaamista ja esittelemistä koskevia määräyksiä. määrissä on otettu huomioon ETA-sopimukseen
41539: ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 4 7 "Viiniä liittyvät alkoholijuomien raaka-aineiden hinnan-
41540: koskevien kaupan esteiden poistamisesta" maini- alennukset, joita ei toteuteta samanaikaisesti ve-
41541: taan 28 viinejä koskevaa ED-asetusta,jotka sisäl- rolakiuudistuksen kanssa." Hallitus on antanut
41542: tävät mietojen ja väkevien viinien sekä kuohuvii- eduskunnalle uudistetun lakiesityksen alkoholi-
41543: nien määrittelemistä, kuvaamista ja esittelemistä verotuksesta 25.3.1994.
41544: samoin kuin niiden analysointia, käsittelyä ja Vuoden 1993 aikana valmistui 2 alkoholilain-
41545: kuljettamista sekä viinien valmistuksessa käytet- säädäntöön liittyvää työryhmämuistiota.
41546: täviä rypäleitä koskevia säännöksiä. 1. Sosiaali- ja terveysministeriön 17.3.1992
41547: Erona liitteen II mukaisten ja pöytäkirjan 47 asettama Alkoholilain uudistamistyöryhmä jätti
41548: mukaisten säädösten välillä on se, että ensin mai- 2. osamuistionsa 4.6.1993 (STM 1993:21). Työ-
41549: nitut ovat osa ETA-sopimusta ja tulleet siten ryhmän tehtävänä oli selvittää alkoholilainsää-
41550: kokonaisuudessaan osaksi Suomen lainsäädän- dännön muutostarpeet ottaen huomioon ETA-
41551: töä. Jälkimmäiset puolestaan määräävät vain sopimuksen ja mahdollisen ED-jäsenyyden vai-
41552: sen, että sopimuspuolten on sallittava pöytäkir- kutukset. Työryhmä oli luovuttanut 1. osamuisti-
41553: jassa mainittujen ED-säädösten vaatimukset onsa 2.11.1992 (STM 1992: 15), mutta 2. osamuis-
41554: täyttävien viinituotteiden maahantuonti ja tio on itsenäinen kokonaisuus sisältäen myös ne
41555: markkinointi. Ne eivät ole tulleet kansallisen asiat, joita käsiteltiin 1. osamuistiossa.
41556: lainsäädännön tilalle. Muiden kuin ED-valtioi- Alkon hallintoneuvosto antoi 1. muistiosta
41557: den kanssa käymässään kaupassa EFTA-valtiot lausunnon 17.12.1992 ja Alkon johtajisto 2.
41558: voivat jatkaa kansallisen lainsäädäntönsä sovel- muistiosta 29.7.1993. Jälkimmäinen oli yleisluon-
41559: tamista. toinen ja siinä todettiin, että hallintoneuvosto
41560: Liitteen Ilja pöytäkirjan 47 mukaiset säädök- antaa lausuntonsa asiasta siinä vaiheessa, kun
41561: set eivät ole tulleet voimaan täysin sellaisenaan, sosiaali- ja terveysministeriön ehdotukset laki- ja
41562: vaan Suomi on ETA-neuvotteluissa saanut niihin asetusteksteistä ovat valmiina.
41563: eräitä poikkeuksia. Suomen ei esimerkiksi tarvit- Edellä mainittua muistiota täydensi sosiaali- ja
41564: se päästää markkinoilleen alkoholijuomia, joiden terveysministeriön 7.10.1992 asettaman Tuote-
41565: alkoholipitoisuus on yli 60 tilavuusprosenttia. valvontatyöryhmän muistio, joka jätettiin 31.5.
41566: Samoin Suomi voi kieltää muun kuin viljasta tai 1993 (STM 1993:20). Siinä ehdotettiin, että uu-
41567: perunasta valmistetun vodkan myynnin alueel- den alkoholilainsäädännön myötä Alkolta siir-
41568: laan. rettävät viranomaistehtävät sijoitettaisiin uudelle
41569: 30
41570:
41571: lääkelaitoksesta laajennettavalle viranomaiselle, ma- ja etanoliteollisuutta säätelevät erityismää-
41572: tuoteturvallisuuskeskukselle. räykset ja tehdä esitys niiden kehittämisestä siten,
41573: 2. Kauppa- ja teollisuusministeriön 16.4.1993 että kyseisten teollisuusalojen kilpailukyky säilyy
41574: asettama Alkoholijuomateollisuustyöryhmä luo- ETA-sopimuksestaja mahdollisesta ED-jäsenyy-
41575: vutti muistionsa 30.11.1993 (KTM 15/1993). destä jobtuvassa muutostilanteessa.
41576: Työryhmän tehtävänä oli selvittää alkoholijuo-
41577: 31
41578:
41579:
41580:
41581:
41582: 6. ALKOHOLIPOLllTTINEN SUUNNITTELU JA TIEDOTUS
41583: Alkon alkoholipoliittisia tehtäviä toteuttavat mus. Lisäksi tiedotus pohjautuu muuhun koti- ja
41584: yksiköt koottiin vuoden 1992 alusta konsernihal- kansainväliseen tutkimukseen sekä monien yh-
41585: linnon alkoholipoliittiseen ryhmään. Ryhmään teistyötahojen asiantuntemukseen.
41586: kuuluvat alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, bio- Alkon alkoholipoliittinen tiedotus tekee laajaa
41587: lääketieteen tutkimusosasto, alkoholipoliittiset yhteistyötä yhteiskunnan muiden vastaavaa toi-
41588: lehdet, tietopalvelu sekä alkoholipoliittinen mintaa harjoittavien tahojen kanssa. Osasto on
41589: suunnittelu- ja tiedotusosasto. Suunnitteluun mukana alkoholiongelmien vähentämiseen täh-
41590: kuuluu alkoholiolojen seuranta, tilastointi sekä täävissä yhteistyökampanjoissa, harjoittaa pro-
41591: taloudellinen alkoholitutkimus. Alkoholipoliit- jektiyhteistyötä useiden organisaatioiden ja jär-
41592: tista suunnittelua valmistelee ja koordinoi sisäi- jestöjen kanssa ja valmistaa monipuolista tiedo-
41593: nen asiantuntijaryhmä. Sen tehtävänä on pitkän tus- ja koulutusmateriaalia sekä suuren yleisön
41594: tähtäyksen alkoholipoliittisen linjan suunnittelu, että asiantuntijoiden käyttöön.
41595: lyhyen tähtäyksen toimintojen valmistelu sekä Vuonna 1993 alkoholipoliittinen suunnittelu-
41596: reagointi alkoholipoliittisia toimenpiteitä edel- ja tiedotusosasto toimi mm. seuraavilla alueilla:
41597: lyttäviin muutostilanteisiin.
41598: Alkon harjoittama alkoholipolitiikka on pe-
41599: rustunut hintapolitiikkaan, tarjonnan säätelyyn 6.2 Joukkotiedotus
41600: sekä alkoholitiedotukseen ja -koulutukseen.
41601: Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen ETA -sopi- Toimintavuonna kampanjoitiin liikennetur-
41602: muksen mukainen uusi alkoholilainsäädäntö vallisuudesta teemalla Vain dorka ajaa dokussa.
41603: siirtää alkoholipoliittista vastuuta Alkolta sekä Se suunnattiin nuoriin aikuisiin, jotka syyllisty-
41604: sosiaali- ja terveysministeriölle että eduskunnal- vät muita useammin rattijuopumukseen. Kam-
41605: le. Alkoholihallinto siirtyy sosiaali- ja terveysmi- panjassa olivat mukana Alko, Liikenneturva, lii-
41606: nisteriön alaisuuteen ja alkoholin hinta määräy- kenneministeriö, sisäasiainministeriön poliisi-
41607: tyy eduskunnan päättämien verojen perusteella. osasto sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
41608: Alkoholipolitiikan keinoista Alkolle jää vähit- Vesiturvallisuudesta kampanjoitiin julista-
41609: täismyyntimonopoli sekä alkoholipoliittinen tie- malla maaottelu Suomen ja Ruotsin välillä. To-
41610: dotus, joka perustuu yhtiön monipuoliseen alko- teutuksesta vastasivat Alkon lisäksi poliisi, so-
41611: holitutkimukseen. siaali- ja terveysministeriö, Suomen uimaopetus-
41612: ja hengenpelastusliitto sekä vakuutusyhtiöt.
41613: Toistuvana, pitkään jatkuneella kampanjoin-
41614: 6.1 Alkoholipoliittisen tiedotuksen perusteet oilla on pystytty vaikuttamaan sekä liikenteen
41615: alkoholitapausten määrään että hukkumiskuole-
41616: Alkon alkoholipoliittisen tiedotuksen tavoit- miin. Moottoriajoneuvojen määrään suhteutetut
41617: teena on toteuttaa alkoholilain periaatepykälän rattijuopumukset ovat pysyneet pitkään vakiona,
41618: velvoitetta, jonka mukaan alkoholin käytöstä ai- viime vuosina jopa vähentyneet. Ratsiatutkimus-
41619: heutuvat haitat on pidettävä mahdollisimman ten mukaan rattijuoppojen määrä liikennevirras-
41620: vähäisinä. Alkoholitiedotus perustuu myös sel- ta on pudonnut puoleen 1970-luvun lopulta 1980-
41621: keästi sosiaali- ja terveyspoliittiseen Terveyttä luvun loppuun. Vesillä kehitys on ollut saman-
41622: kaikille -ohjelmaan. suuntainen; 1970-luvulla hukkui kaksinkertainen
41623: Alkoholitiedotus nojaa ensinnäkin yhtiön si- määrä ihmisiä 1990-lukuun verrattuna.
41624: säiseen asiantuntemukseen. Perustana ovat tilas- Vuonna 1992 käynnistetty kotitapaturmien
41625: tot, omat tutkimukset sekä pitkäaikainen koke- ehkäisyprojekti toteutettiin tällä kertaa laajana
41626: 32
41627:
41628: yhteistyö- ja koulutustoimintana teemalla Vain terveysministeriö valitsi myös WHO:n Terve
41629: kissalla on yhdeksän henkeä. Yhtenä osana pro- koulu -oppimateriaaliksi.
41630: jektissa käsiteltiin alkoholia kotitapaturmien ai-
41631: heuttajana. Kampanjan rahoituksesta vastasivat
41632: Alko, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen pe- 6.4 Terveyskasvatusaineisto
41633: lastusalan keskusjärjestön sekä Vakuutusyhtiöi-
41634: den keskusliitto. Toiminnan perustana ovat kun- Toimintavuonna ilmestyi oppikirja Alkoholi-
41635: nissa suoritetut kotihoitokäynnit. Kotihoitohen- biolääketieteellinen käsikirja. Lisäksi valmistui-
41636: kilöstöä varten on valmistettu koulutus- ja tiedo- vat terveyskasvatuksen kenttätyöhön tarkoitetut
41637: tusmateriaalia. vihkoset Kilokamppailu, Uusi alku, Allergia ja
41638: Alkoholin sosiaali- ja terveyshaitoista kerto- alkoholi, Verenpaine ja al~oholi, suurkulutus-
41639: vat näyttelyosastot ovat toimintavuonna olleet rajoista kertova kortti sekä Alä ota verenpaineita
41640: esillä lukuisissa eri ammattihenkilöstölle suunna- ja Turvallista vauvalleni? -julisteet. Esitteitä tilat-
41641: tuissa koulutus- ja näyttelytapahtumissa, mm. tiin kaikkiaan 1 220 000 kpl terveyskeskuksiin,
41642: SOS-päivillä, Helsingin ja Tampereen lääketiede- sairaaloihin, työterveysasemille, kouluille sekä
41643: tapahtumissa sekä OPO-päivillä. Vantaan tiede- vapaaehtoisorganisaatioihin. Osa jaettiin Alkon
41644: keskus Heurekaan valmistui multimediaohjelma myymälöiden kautta. Yhteistyössä Myllyhoito-
41645: Selvä peli, josta tuotettiin opetustoiste myös kou- yhdistyksen kanssa tuotettiin lapsen näkökul-
41646: lukäyttöön. maa heijastava video-ohjelma Mitä minä tekisin?
41647: Osaston julkaisema laaja-alaisesti alkoholiasi- koulujen, lastentarhojen sekä neuvoloiden käyt-
41648: oita käsittelevä Neuvoa Antavat -lehti ilmestyi töön.
41649: neljä kertaa vuodessa 60 000 kappaleen painoksi-
41650: na. Erityisteemoina olivat mm. Euroopan integ-
41651: raation ja pohjoismaiseen alkoholijärjestelmään
41652: liittyvät kysymykset. Lehteä jaettiin sekä alkoho- 6.5 Paikallinen yhteistyö
41653: limyymälöiden kautta että suoraan sosiaali- ja
41654: terveysalan henkilöstölle. Yhteistyössä Alkoholipoliittisen tutkimuslai-
41655: Toimintavuonna osallistuttiin TV l:n tuotta- toksen sekä Lahden kaupungin päättäjien ja am-
41656: maan Arvopaja -ohjelmasarjaan sekä Raskau- mattihenkilöstön kanssa osanistuttiin Lahti -pro-
41657: desta lapseen -ohjelmasarjaan alkoholitieto- jektiin mm. järjestämällä kaupunginkirjastossa
41658: osuudella. Lisäksi oltiin mukana useassa ajan- Viinaviikot -tapahtuma, tukemalla paikallisia
41659: kohtaisohjelmassa kertomassa alkoholin haitois- teatteri- ja nuorisotyöhankkeita sekä tuottamalla
41660: ta sekä alkoholipolitiikan perusteista. tiedotusaineistoa terveyskeskusten mini-inter-
41661: ventiota varten. Lahti- ja Viinaviikot -projektista
41662: tarkemmin liitteenä olevissa erillisselvityksissä.
41663: 6.3 Toiminta oppilaitoksissa Viinaviikot -tapahtumia teemalla lskikö tie-
41664: don jano? järjestettiin Lahden lisäksi Kotkassa,
41665: Vuonna 1993 jatkettiin tiivistä yhteistyötä Helsingissä ja Kuopiossa. Niissä kävi sekä tutus-
41666: koulun päihdevalistuksen tehostamiseksi tuotta- tumassa näyttelyyn että kuuntelemassa asiantun-
41667: malla sekä ylä- että ala-asteita varten alkoholista tijaluentoja yhteensä yli 100 000 henkeä.
41668: kertovaa opetusmateriaalia. Koulun kansainvä-
41669: lisyyskasvatukseen valmistui laaja opetuspaketti
41670: Me ollaan uutta uljasta Eurooppaa. Aineisto on 6.6 Nuorisotyö
41671: ollut yksi suosituimmista, mm. videonauhaa lai-
41672: nattiin 2 000 kertaa, ja sen näki vuoden aikana Alko jatkoi yhteistyötä nuorison päihteettö-
41673: 46 000 koululaista. Väestöliiton mukana kam- män elämäntavan tukemiseksi urheilujärjestöjen
41674: panjoitiin kouluissa teemalla Varmasti rakkau- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa.
41675: della, jossa kerrotaan alkoholin ja seksin yhdistä- Jokaisen järjestön kanssa sovittiin erikseen tiedo-
41676: misen vaaroista. tussisä~~ö ja sen toteutustavat Nuorisokasvatus-
41677: Ammatillisten oppilaitosten tapakasvatuk- liiton Arsyke -ohjelmaa tuettiin taloudellisesti.
41678: seen valmistui opetusvideo Treffit ravintolassa. Lisäksi on aktiivisesti haettu yhteistyökumppa-
41679: Ala-asteiden opettajat saivat oman opetusaineis- neita sellaisista pääasiassa paikallisista tahoista,
41680: toosa osana Koululiikuntaliiton yhteisprojektia joiden kohderyhmiin kuuluvat syrjäytyneet nuo-
41681: Siisti juttu - selvästi parempi, jonka sosiaali- ja ret.
41682: 33
41683:
41684: 6.7 Kansainvälinen toiminta suunniteltiin yhteispohjoismainen naisten alko-
41685: holinkäyttöä koskeva tietokoneavusteinen ope-
41686: Toimintavuonna jatkettiin aktiivisesti poh- tusohjelma.
41687: joismaista yhteistyötä mm. Ruotsin Systembola- Alko on osallistunut aktiivisesti Kansainväli-
41688: getin ja CAN:n, Norjan Rusmiddeldirektorate- sen Alkoholi- ja Addiktioneuvoston ICAA:n toi-
41689: tin sekä Tanskan Sundhetsstyrelsenin kanssa. mintaan, erityisesti sen alkoholivalistusryhmän
41690: Suomalaiset asiantuntijat suunnittelivat ja ra- työhön. Yhtiö mm. oli Helsingissä syksyllä 1993
41691: kensivat Norjaan Alkon mallin mukaisen ha- pidetyn yhteistyökokouksen isäntänä. WHO:n
41692: vaintovälineen, juopottelevan Jepen, joka on si- Kööpenhaminan toimiston käyttöön valmistui
41693: joitettu Lillehammerin olympiakylän lähistöllä alkoholipolitiikkaa laajasti esittelevä englannin-
41694: sijaitsevaan Dokumentasjons-, aktivitets- og kielinen koulutuspaketti Euroopan alkoholioh-
41695: museumssenteriin L0teniin. Vuoden aikana jelman tueksi.
41696: 34
41697:
41698:
41699:
41700:
41701: 7. MIELIPITEET ALKOHOLIPOLITITKASTA
41702: Suomalaisten alkoholiasioita koskevat mieli- Tammikuun 1994 kyselyn mukaan keskiolutta
41703: piteet väljentyivät 1980-luvun kuluessa. Tämä halusi ostaa elintarvikeliikkeistä 83 prosenttia,
41704: käy ilmi Alkon vuosittain teettämistä mielipide- A-olutta 52 ja viinejä 59 prosenttia vastanneista.
41705: tiedusteluista. Kun rajoituksia vuonna 1981 olisi Mielipidetiedustelut heijastavat omalla taval-
41706: väljentänyt vain 11 prosenttia vastanneista, heitä laan sitä julkista keskustelua, jota viime aikoina
41707: oli vuonna 1991 jo 41 prosenttia. on käyty alkoholista. Jo vuosia on lehtien pals-
41708: 1990-luvulla mielipiteet rajoituksista ovat sen toilla keskusteltu mahdollisuudesta ostaa myös
41709: sijaan pysyneet lähes ennallaan.Tammikuussa viinejä elintarvikeliikkeistä. Vuoden 1993 aikana
41710: 1994 suoritetun uusimman kyselyn mukaan väl- on alkoholikaupan vapauttamista käsitelty poik-
41711: jentämistä haluaviaoli 41 prosenttia ja tiukenta- keuksellisen runsaasti ETA- ja ED-ratkaisuihin
41712: mista kannattavia 13 prosenttia vastanneista. liittyen, mikä näkyy mielipidetiedusteluissa.
41713: Sopivina nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia
41714: piti 42 prosenttia.
41715:
41716:
41717:
41718:
41719: Kuvio 14. Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista
41720:
41721:
41722:
41723: Ei osaa sanoa
41724:
41725: Pltaisl tiukentaa
41726: 80
41727:
41728:
41729:
41730: 60 Sopivat
41731:
41732:
41733:
41734:
41735: 40
41736:
41737:
41738:
41739: 20 Pitaisi vllljentäa
41740:
41741:
41742:
41743: 0
41744: kklv. 1/89 1/90 1/91 1/92 1/93 1/94
41745: 35
41746:
41747:
41748:
41749:
41750: LITTE: ERILLISSELVITYKSIÄ
41751: Juomatapojen muutokset 1980-luvun puolivälin raukset olivat yleisempiä työttömänä kuin työs-
41752: jälkeen sä olleilla miehillä. Työssä olleiden ja työttö-
41753: mien väliset erot kasvoivat työttömyysajan pide-
41754: Kahdeksan vuoden välein tehtävien koko tessä.
41755: maan väestöä edustavien juomatapatutkimusten Toisessa erillisartikkelissa selvitettiin, mikä
41756: viimeisin tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 1992. merkitys nautittujen juomien väkevyydellä oli
41757: Tulokset kertovat juomatapojen muutoksista 80- juomatavoissa. Tulokset osoittavat, että väke-
41758: luvun jälkipuoliskon taloudellisen nousukauden vien juomien nauttimisväkevyys vaihtelee paljon,
41759: alusta ensimmäiseen lamavuoteen. koska juomia laimennetaan niin, että väkevien
41760: Vuoden 1993 aikana julkaistuista tuloksista juomien keskimääräinen nauttimisväkevyys on
41761: ilmenee, että raittius on vähentynyt naisten kes- lähes sama kuin mietojen viinien. Väkevien juo-
41762: kuudessajajuomistiheys kasvanut kaikissa suku- mien laimentaminen vaihtelee kuitenkin paljon
41763: puolen ja iän mukaan muodostetuissa väestöryh- juomatyypistä toiseen. Nauttimisväkevyyden ja
41764: missä. Naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt saavutetun veren alkoholipitoisuuden välinen
41765: tuntuvasti, ja heidän osuutensa kaikesta kulute- yhteys osoittautui heikoksi.
41766: tusta alkoholista on kohonnut lähes 24 prosent-
41767: tiin sen oltua vuonna 1984 vielä 20 prosenttia. Lähteet:
41768: Humalajuomisen asema ei näytä heikentyneen; Simpura, Jussi & Mustonen, Heli & Paakkanen,
41769: humalakulutuksen osuus on pysynyt lähes ennal- Pirjo: Uudet juomat, uudet tilanteet. Juo-
41770: laan miesten parissa ja hieman lisääntynyt nais- matapojen muutokset Suomessa ja Ey-
41771: ten keskuudessa. maissa 1980-luvun puolivälin jälkeen. Al-
41772: Käyttötilanteista julkaistut tiedot osoittavat, koholipolitiikka 58(4):245-258, 1993.
41773: että alkoholijuomien käyttö ruokajuomana ei ole Paakkanen, Pirjo & Simpura, Jussi: Alkoholijuo-
41774: juuri lisääntynyt. Sen sijaan suomalaistenjuoma- mat ja saunominen nyky-Suomessa. Al-
41775: tapojen omaleimaisin piirre saunajuominen on koholipolitiikka 58(5):331-341, 1993.
41776: vahvistunut entisestään. Tyypillisellä syysviikol- Mustonen, Heli & Paakkanen, Pirjo & Simpura,
41777: la 1992joka kuudes alkoholinnauttimiskerta liit- Jussi: Työllisten ja työttömien juoma-
41778: tyi saunomiseen. tavat. Alkoholipolitiikka 58(6):422-436,
41779: Kahdessa erillisessä artikkelissa käsiteltiin 1993.
41780: kahta ajankohtaista kysymystä, joista on tietoja Simpura, Jussi & Paakkanen, Pirjo & Kiianmaa,
41781: vain vuodelta 1992. Niistä toisessa käsiteltiin Kalervo & Mustonen, Heli & Metso, Lee-
41782: työssä käyvien ja työttömien alkoholin käyttöta- na: Eri alkoholijuomien nauttimisväke-
41783: poja ja juomisen seurauksia. Tarkastelu osoittaa, vyydet ja niiden vaikutus veren alkoholi-
41784: että naisilla työttömänä oleminen ja sen kesto pitoisuuteen. Alkoholipolitiikka 58(6):
41785: tutkimusta edeltäneen vuoden aikana ei ollut yh- 409-421, 1993.
41786: teydessä sen paremmin alkoholin käyttöön kuin
41787: juomisen seurauksiinkaan. Työttömien ja työssä
41788: käyvien miesten välillä ei ollut eroja raittiiden
41789: osuuksissa ja juomistiheyksissä, mutta työttömät Alkoholin kulutus ja haitat Helsingissä
41790: miehet käyttivät useammin alkoholia humaltu- 1980-luvulla
41791: miseen saakka ja silloin kuluttivat alkoholia kes-
41792: kimäärin enemmän kuin heidän koko tutkimusta Alkoholin kulutuksen kehitys oli Helsingissä
41793: edeltäneen vuoden työssä olleet kumppaninsa. ja pääkaupunkiseudulla 1980-luvulla saman-
41794: Myös erilaiset alkoholin käyttöön liittyvät seu- suuntainen, joskin kulutuksen kasvu oli vuonna
41795:
41796: II 341446V
41797: 36
41798:
41799: 1990 hieman hitaampi kuin koko maassa. Helsin- Alkoholihaittojen taso on Helsingissä selvästi
41800: gissä myytyjen alkoholijuomien määrä oli vuon- korkeampi kuin muualla Suomessa. Ero Helsin-
41801: na 1990 noin 15 prosenttia suurempi kuin helsin- gin ja muun Suomen välillä näyttäisi olevan ko-
41802: kiläisten kuluttama alkoholimäärä. Alkoholijuo- rostuneempi perinteisten humalahaittojen kuin
41803: mien "todellinen" tilastoitu kulutus oli siten Hel- suurkulutukseen kytkeytyvien haittojen osalta.
41804: singissä 100 prosentin alkoholina asukasta koh-
41805: den 10,9 litraa eli noin 40 prosenttia suurempi Lähteet:
41806: kuin Suomessa keskimäärin. Österberg, Esa & Laakso, Karri-Pekka: Alkoho-
41807: Myös kulutuksen rakenne on kehittynyt Hel- lihaittojen kehitys Helsingissä 1980-lu-
41808: singissä samaan suuntaan kuin muualla maassa. vulla ja kustannukset vuonna 1990. Hel-
41809: Asukaslukuun suhteutettuna Helsingissä kulu- singin kaupunki, sosiaalivirasto, päihde-
41810: tettiin vuonna 1990 hieman enemmän väkeviä asiaintoimisto, Helsinki 1993.
41811: juomia kuin koko maassa. Kokonaiskulutuksen
41812: tasossa ilmenevä ero muuhun Suomeen johtuu
41813: siitä, että helsinkiläiset juovat selvästi enemmän
41814: vahvaa olutta ja mietoja viinejä kuin muut suo- Laman vaikutus juomaryhmien kulutukseen
41815: malaiset.
41816: Asukasta kohden laskettu alkoholin kulutus Vuosien 1981-1992 neljännesvuosiaineis-
41817: oli Helsingissä vuonna 1990 määrällisesti samaa toon perustuvilla ekonometrisilla malleilla selvi-
41818: suuruusluokkaa kuin Espanjassa, Sveitsissä ja tettiin 1990-luvun laman vaikutuksia alkoholi-
41819: Unkarissa sekä hieman suurempi kuin Portuga- juomien kulutukseen. Mallien mukaan kulutuk-
41820: lissa, Saksassa ja Tanskassa. Vuonna 1990 keski- sen tärkeimpiä selittäjiä ovat kuluttajien reaaliset
41821: kulutus oli Helsingissä noin 21itraa alle kulutusti- kulutusmenot, ko. juomaryhmän reaalihinnat
41822: lastojen johdossa olevan Ranskan kulutuksen. sekä sen ja kilpailevien juomaryhmien väliset
41823: Ranskassa alkoholin kulutus on suurempi maa- hintasuhteet. Anniskelussa tärkein hintatekijä on
41824: seudulla kuin suurkaupungeissa. Helsingin ja Pa- kuitenkin koko majoitus- ja ravitsemistoiminnan
41825: riisin vertailu osoittaa, että helsinkiläiset ovat reaalihinta. Nämä tulokset ovat yhdenmukaisia
41826: koko 1980-luvun ajan kuluttaneet alkoholia pari- aiemmin tehtyjen ekonometristen tutkimusten
41827: sen litraa enemmän kuin pariisilaiset. kanssa. Merkittävä ero aikaisempiin vuosiaineis-
41828: Raittiiden osuus on Helsingissä pienempi kuin tolla saatuihin tuloksiin on kuitenkin se, että
41829: koko maassa. Juomistiheys ja alkoholin keskiku- työttömyysaste oli nyt erittäin merkitsevä selittä-
41830: lutus puolestaan ovat suuremmat kuin koko jä lähes kaikissa juomaryhmissä.
41831: maassa. Myös humaltumisen tiheys on Helsingis- Näissä malleissa työttömyysaste mittaa työt-
41832: sä suurempi, joten keskimääräistä runsaammin tömyydestä johtuvaa taloudellisen epävarmuu-
41833: alkoholia käyttävät helsinkiläiset eivät käytä al- den ja tulonmenetyksen vaikutuksia kulutuk-
41834: koholia sen siistimmin kuin muut suomalaiset. seen. Tulosten mukaan työttömyyden nousu siir-
41835: Miesten alkoholinkäyttö on sekä Helsingissä tää kulutusta alkoholihinnaltaan kalliista juoma-
41836: että muualla Suomessa runsaampaa ja rankem- ryhmistä huokeisiin: vähittäismyynnissä muista
41837: paa kuin naisten. Helsingissä miesten ja naisten juomaryhmistä mietoihin viineihin ja keskialu-
41838: välinen ero on kuitenkin pienempi kuin muualla een ja anniskelussa muista juomaryhmistä keski-
41839: maassa. alueen.
41840: Alkoholin humalakäyttöön liittyvät haitat Lama on siis kiihdyttänyt hinnoittelun seu-
41841: ovat lisääntyneet 1980-luvulla sekä Helsingissä rauksena tapahtunutta siirtymistä kalliista hal-
41842: että muualla Suomessa. Myös alkoholiehtoinen vempiin juomiin. 1980-luvun puolivälin jälkeen
41843: kuolleisuus on lisääntynyt 1980-luvulla. Alkoho- hinnoittelussa on suosittu mietoja viinejä ja kes-
41844: likuolleisuuden lisääntyminen koskee sekä rajun kiolutta. Tämän seurauksena kulutus on yhä
41845: kertajuomisen seurauksia, kuten alkoholimyr- enemmän siirtynyt mietoihin viineihin ja keski-
41846: kytyksiä, että pitkäänjatkuneen runsaan alkoho- olueen. Siirtymällä huokeampiin juomiin kulut-
41847: linkäytön seurauksia. Lisääntyminen on ollut tajat ovat pystyneet lamankin aikana pitämään
41848: voimakkaampaa vuosikymmenen loppu- kuin kuluttamansa alkoholimäärät lähes ennallaan.
41849: alkupuolella. Sen sijaan poliisin tietoon tulleiden Esim. vuoden 1989 viimeisestä neljänneksestä
41850: alkoholilakia vastaan tehtyjen rikosten määrä on vuoden 1992 viimeiseen neljännekseen Alkon
41851: vähentynyt 1980-luvulla sekä Helsingissä että myymälöiden muidenjuomien kuin mietojen vii-
41852: muualla Suomessa. nien vähittäismyynti aleni lähes 0,5 litraa 100
41853: 37
41854:
41855: prosentin alkoholina täysi-ikäistä asukasta koh- neen muita alkoholijuomia, vaan sen enenevä
41856: den. Mietojen viinien sekä koko keskioluen vä- käyttö on ollut lisäämässä nuorten alkoholin
41857: hittäismyyntiverkoston kautta syntynyt kulutus käyttötiheyttä. Mitä tiheämmin alkoholia käy-
41858: nousi lähes 0,3 litraa, joten vähittäismyynnissä tetään, sitä suurempi on oluen juomispäivien
41859: kulutuksen alenemisen nettovaikutus oli noin 0,2 osuus, etenkin pojilla.
41860: litran vähennys. Anniskelussa keskiolutta väke- Tutkimuksen alkoholipoliittisesti tärkein ha-
41861: vämpien juomien kulutus laski 0,24 litraa ja kes- vainto on nuorten humalakäytön selkeä lisään-
41862: kioluen kulutus nousi 0,18 litraa, joten nettovä- tyminen koko 1980-luvun ajan ja tämän suunnan
41863: hennys oli 0,06 litraa. jatkuminen myös kahden viime vuoden aikana.
41864: Vuoden 1992 viimeisestä neljänneksestä vuo- Epidemiologian termein humalakäytön esiinty-
41865: den 1993 viimeiseen neljännekseen vastaavat lu- vyys on kasvanut 12 vuoden aikana kaksinkertai-
41866: vut olivat vähittäismyynnissä Alko (pl. miedot seksi. Vaikka alkoholia ei ole vuosina 1991-1993
41867: viinit) -0, 11 litraa ja nettovaikutus -0,10 litraa käytetty aikaisempaa tiheämmin, sitä otetaan
41868: sekä anniskelu (pl. keskiolut) -0,05 litraa ja an- nuorten oman ilmoituksen mukaan useammin
41869: niskelun nettovaikutus -0,03 litraa. tosi humalaan saakka. Noin joka kymmenes
41870: 14-vuotias ja noin joka neljäs 16-vuotias ilmoitti
41871: Lähteet: juovansa kerran kuukaudessa tai useammin al-
41872: Alkoholitilastollinen vuosikirja 1993. Oy Alko koholia tosi humalaan saakka.
41873: Ab, 1994 Jo aikaisemmin on kiinnitetty huomiota nuor-
41874: Salomaa Jukka: Lama ja alkoholijuomien kulu- ten alkoholin hankkimiseen ja juomiseen paikois-
41875: tus. Alkoholipoliittinen suunnittelu ja tie- sa, joissa sitä ei saisi tarjoilla alle 18-vuotiaille.
41876: dotus, tutkimusseloste nro 23. Helsinki: Kun viidennes 16-vuotiaista ilmoittaa ostaneensa
41877: Oy Alko Ab, 1993. keskiolutta kaupasta ja nauttineensa alkoholi-
41878: juomia baareissa ja anniskeluravintoloissa, lain-
41879: säätäjän tarkoitus ei ole toteutunut. Alkosta oli
41880: Nuorten humalakulutus laman aikana alkoholia ostanut 6 prosenttia 16-vuotiaista.
41881: Alkoholimainonnasta kerätyt tiedot osoitta-
41882: Nuorten terveystapatutkimuksessa on tarkas- vat, että nuoret mieltävät laajan miedon oluen
41883: teltu 12-18 -vuotiaiden nuorten alkoholin käyt- mainonnan alkoholimainonnaksi. Yli puolet
41884: töä vuosina 1977-1993. Käyttö on harvinaista nuorista ilmoitti nähneensä viimeisen kuukauden
41885: 12-vuotiaana, mutta yleistyy voimakkaasti ikä- aikana alkoholimainoksia Suomessa. Etenkin te-
41886: vuosien 12-16 välillä. Tämän jälkeenkin käyttöti- levisiossa mainoksia nähtiin yleisesti. Eniten
41887: heys kasvaa ja humalat yleistyvät. Tilanne on nuorten mielestä mainostettiin olutta.
41888: pysynyt samanlaisena vuosina 1977-1993. Lääni-
41889: en väliset erot ovat olleet vähäisiä. Lähde:
41890: Nuorten alkoholin käytön muutokset ovat Ahlström, Salme & Rimpelä, Matti & Rimpelä,
41891: pääosin samansuuntaisia kuin alkoholin ku- Arja & Pohjanpää, Kirsti & Siivola, Mat-
41892: lutuksen ja alkoholiin suhtautumisen kehitys ti: Nuoret alkoholin käyttäjinä. Seuran-
41893: Suomessa yleensä. Koko maassa nuorten alko- taraportti 1977-1993. Alkoholipoliitti-
41894: holin käyttö lisääntyi voimakkaasti 1980-luvun sen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste
41895: puolivälin jälkeen samanaikaisesti kun väestön No 187, Helsinki 1994.
41896: ostovoima ja nuorten käyttövarat suhteessa
41897: alkoholin, etenkin keskioluen, hintaan kas-
41898: voivat nopeasti. Vuosina 1991-1993 juomisti-
41899: heyden kasvu tasaantui, ja viikoittain käyttä- Kotitekoisen alkoholin käyttö
41900: vien prosenttiosuudet hieman alenivat. Talou-
41901: dellisen laman aikana ja nuorten ostovoiman Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos sijoitti
41902: selvästi laskiessa olisi odottanut alkoholia melko marras-joulukuussa 1993 Suomen Gallupin om-
41903: usein käyttävien osuuden suurempaa vähene- nibus-kyselyyn joukon kotitekoisten alkoholi-
41904: mistä. juomien käyttöä koskevia kysymyksiä. Vastaajil-
41905: Oluen juomispäivien lukumäärä lisääntyi sa- ta tiedusteltiin, olivatko he nauttineet kotona teh-
41906: manaikaisesti, kun alkoholin käyttö yleistyi tyä olutta, sahtia, viiniä, kiljua tai pontikkaa vii-
41907: nuorten keskuudessa. Olut ei siis näytä korvan- meksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.
41908: 38
41909:
41910:
41911:
41912:
41913: TaulukostaA käy ilmi, että vuonna 1993 mie- tetun oluen käyttö on nykyisin yleisempää kuin
41914: histä 20 prosenttia ja naisista 8 prosenttia ilmoitti sahdin.
41915: käyttäneensä pantikkaa viimeksi kuluneiden 12 Oluen, sahdinja viinin kotivalmistuksen mää-
41916: kuukauden aikana. Pantikan käyttö näyttää si- rää on pyritty arvioimaan kotimaisilta raaka-
41917: ten edelleen hieman yleistyneen ja olevan nykyi- aineiden valmistajilta ja tuontitilastoista saatujen
41918: sin yhtä tavallista kuin 1970-luvun keskivaiheilla. tietojen avulla. Kotisahdin valmistusmäärän voi-
41919: Sen sijaan kiljun ja sahdin käyttö eivät ole enää daan arvioida olleen vuonna 1993 noin 3 miljoo-
41920: yleistyneet. naa litraa, mikä vastaa noin 200 000 litraa 100
41921: Kotiviinin käytöstä on gallup-tutkimuksiin prosentin alkoholina. Edelliseen vuoteen verrat-
41922: perustuvaa tietoa vuodesta 1978. Kotiviinin tuna sahdin valmistus on pysynyt suurin piirtein
41923: käyttö on yleistynyt sitten 1980-luvun puolivälin. ennallaan.
41924: Sama kehitys on jatkunut myös vuonna 1993, Olutuutteen maahantuojilta ja valmistajilta
41925: jolloin joka toinen suomalainen ilmoitti käyttä- saatujen myyntitietojen ja tullitilaston perusteella
41926: neensä kotiviiniä viimeksi kuluneen 12 kuukau- kotioluen valmistusmäärä oli noin 10 miljoonaa
41927: den aikana. litraa. Tämä on 100 prosentin alkoholina noin
41928: Miehet käyttävät kotitekoisia alkoholijuomia, 500 000 litraa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 80
41929: kuten kaikkia alkoholijuomia, naisia useammin. prosenttia.
41930: Kotiviinin käytön levinneisyys ei kuitenkaan Vuonna 1992 arvioitiin valmispakkauksista
41931: näytä poikkeavan kovin suuresti miesten ja nais- valmistetun kotiviinin määräksi 5-6 miljoonaa
41932: ten parissa. Kaikista kotitekoisista alkoholi- litraa ja viinin kotivalmistuksen kokonais-
41933: juomista kotiviinin käyttö näyttää olevan yleisin- määräksi 10-12 miljoonaa litraa. Tämä on 100
41934: tä ja kiljun käyttö harvinaisin ta. Kotona valmis- prosentin alkoholinanoin 1-1,5 miljoonaa litraa.
41935: 39
41936:
41937: Kotona valmistetun oluen, sahdin ja viinin taa suurempia kustannuksia kuin maarajan ylit-
41938: käyttö oli vuonna 1993 arviolta noin 2 miljoonaa täminen. Toiseksi Tanskan tapauksessa alkoholi-
41939: litraa 100 prosentin alkoholina eli noin 6 prosent- juomien hinnanerot eivät olleet ainoita syitä raja-
41940: tia tilastoidusta alkoholin kulutuksesta. kaupan paisumiseen; rajakauppahan ei lähtenyt
41941: kasvamaan heti Tanskan liityttyä EY:hyn vuon-
41942: Lähteet: na 1973. Prosessiin liittyivät myös huomattavat
41943: Salmi, Pentti: Oluen ja viinin kotivalmistus vuon- erot bensiinin hinnassa ja Tanskan olutlakko.
41944: na 1993. Muistio 23.3.1994. Kolmanneksi Tanskan mallin soveltaminen on
41945: Österberg, Esa: Kotivalmisteisen alkoholin käyt- ongelmallinen valtiontalouden kannalta; korkeat
41946: tö yleistyy edelleen. Alkoholipolitiikka verot yhdistyneenä laajaan rajakauppaan tuotta-
41947: 3/1944. nevat sittenkin valtiolle suuremmat verotulot
41948: kuin alhaiset verot yhdistyneenä vähäiseen raja-
41949: kauppaan. Ainakin Tanskan vuosina 1991 ja
41950: Alkoholijuomien rajakauppa Pohjoismaissa 1992 toteuttama oluen ja viinien verotuksen puo-
41951: littaminen johti valtion alkoholitulojen vähene-
41952: Alkoholijuomien rajakaupan aiheuttamat on- miseen.
41953: gelmat ovat olleet selvästi näkyvissä Tanskassa
41954: 1980-luvun puolivälistä alkaen, jolloin viinien ja Lähteet:
41955: erityisesti oluen tuonti silloisesta Länsi-Saksasta Österberg, Esa: Euroopan yhdentymisen vaiku-
41956: nousi nopeasti merkittäviin mittoihin Tanskan tukset alkoholimonopoleihin. Alkoholi-
41957: koko alkoholin kulutuksesta. Ongelmaksi ei .. politiikka 58(1):3-15, 1993.
41958: mielletty alkoholin kokonaiskulutusta sosiaalisi- Osterberg, Esa: Alkoholin kulutus ja haitat -
41959: ne ja kansanterveydellisine seurauksineen, vaan tulevaisuudennäkymistä teoksessa: Kau-
41960: ongelman ytimenä pidettiin alkoholijuomien ra- konen, Olavi (toim.): Euroopan yhteisö ja
41961: jakaupan elinkeinopoliittisia ja valtiontaloudelli- Suomen alkoholipoliittinen järjestelmä,
41962: sia seurauksia. Ratkaisuna paisuneeseen alkoho- STAKES, Helsinki 1993.
41963: lijuomien rajakauppaan on ollut oluen ja viinien Österberg, Esa: Onko Tanskan tie meidänkin
41964: valmisteverojen puolittaminen 1990-luvun alus- tiemme ? Eli jääkö korkeahintapolitiikka
41965: sa. Verotuksen lieveneminen on johtanut raja- rajakaupan jalkoihin? Alkoholipolitiikka
41966: kaupan vähenemiseen, mutta yhä edelleen mer- Vol. 59(1):3-12, 1994.
41967: kittävä määrä Tanskassa kulutetusta oluesta ja
41968: viinistä on peräisin Saksasta.
41969: Ruotsia, Norjaa ja Suomea koskevana alko- Lahti-projekti
41970: holijuomien rajakaupan kasvu erikoisliikkeineen
41971: ja tarjouksineen on yhä tulollaan. Se on yhteydes- Lahti-projekti on kokeiluohjelma, jonka ta-
41972: sä näiden maiden mahdolliseen liittymiseen Eu- voitteena on selvittää, miten alkoholiongelmia
41973: roopan Unioniin. Paljon riippuu siitä, minkälai- voidaan parhaiten ehkäistä ja vähentää paikallis-
41974: set oikeudet yksityishenkilöiden tuonnin rajoitta- tasolla. Peruslähtökohtana on, että päihdeongel-
41975: miseen Ruotsi, Norja ja Suomi saisivat ensim- mien ehkäisy vaatii muutoksia sekä yksilö- että
41976: mäisen siirtymäkauden jälkeen vuonna 1996. yhteisötasolla. Kokeilu on Maailman terveysjär-
41977: Joka tapauksessa Tanskan valitsema tie tulee ai- jestön esimerkki-projekti.
41978: heuttamaan ongelmia näiden maiden nykyisin Kokeilu aloitettiin vuonna 1992 ja se jatkuu
41979: harjoittaman alkoholipolitiikan jatkumiselle. vuoden 1994loppuun. Koska tavoitteena on saa-
41980: Tanskan toteuttama alkoholiverotuksen harmo- da tietoa siitä, millaiset toimintamuodot ovat pai-
41981: nisointi suhteessa Saksaan tulee näet siirtämään kallistasolla mahdollisia ja parhaiten toimivia,
41982: kalliin ja halvan alkoholin rajan Tanskan ja projektiin kuuluu tutkimus, jonka perusteella
41983: Ruotsin välille. Merkittävää on, valitseeko Ruot- Lahdesta saadut kokemukset voidaan välittää
41984: si toimintalinjakseen alkoholijuomien kasvavan muiden paikkakuntien tietoon.
41985: rajakaupan hillitsemisen alkoholijuomien vero- Kokeiluohjelmaan on onnistuttu saamaan
41986: tusta lieventämällä. mukaan hyvin monien alojen paikallisia toimijoi-
41987: Tanskan toimintamallin omaksuminen ei ole ta, ammattilaisia ja vapaaehtoistyön tekijöitä. Se
41988: Ruotsille väistämätön ratkaisu. Saksan ja Tans- on myös saanut runsaasti myönteistä julkisuutta.
41989: kan maarajaa vastaa Ruotsia ja Tanskaa toisis- Tähänastiset kokemukset osoittavat, että paikal-
41990: taan erottava vesiraja, jonka ylittäminen aiheut- listason ehkäisytoiminnan kehittämiseen on saa-
41991: 40
41992:
41993: tavissa resursseja useilla työlohkoilla. Lahdessa vuutta. Viinaviikoiksi nimettyjä alkoholitieto-
41994: painopistealueiksi ovat nousseet yleinen tiedotta- näyttelyitä järjestetiin vuonna 1992 Salossa, Rai-
41995: minen, alkoholin vastuullisen tarjonnan kehittä- siossa ja Anjalankaskeila sekä vuonna 1993 Lah-
41996: minen, nuorisotyö sekä sosiaalisen tuen, yksilö- dessa, Kotkassa, Helsingissä ja Kuopiossa. Kiin-
41997: kohtaisen neuvonnan ja itsehallinnan kehittämi- teimmin muuhun paikalliseen toimintaan viina-
41998: nen. viikot kytkeytyivät Lahdessa, jossa ne järjestet-
41999: Yleinen tiedottaminen perustuu tiiviiseen yh- tiin osana päihdehaittojen ehkäisyyn tähtäävää
42000: teistyöhön paikallisten tiedotusvälineiden kanssa Lahti-projektia.
42001: sekä ajoittaisiin näkyviin tapahtumiin. Vastuulli- Viinaviikot -tietonäyttely käyttää hyväksi jo
42002: sen tarjonnan kehittäminen sisältää koulutuksen olemassa olevaa motivaatiota alkoholitiedon
42003: luomisen ja ylläpitämisen alan ammattilaisten vastaanottoon ja tarjoaa lisätietoa aiheesta kiin-
42004: keskuudessa ja yhteistyötä valvontaviranomais- nostuneille. Tietosisältö on sommiteltu vastaa-
42005: ten ja poliisin kanssa. Nuorisotyö käsittää am- maan erilaisiin tarpeisiin. Aiheiden kirjo ulottuu
42006: mattilaisten, vanhempien ja vapaaehtoistyönte- tuote- ja tapatiedosta alkoholin terveysvaikutuk-
42007: kijöiden yhdessä toteuttaman katu- ja vapaa-ajan siin ja päihdeongelmiin. Näyttelyn runkona ovat
42008: toiminnan sekä kokonaisvaltaisen terveyskasva- lainattavat kirjat ja videot sekä ilmaiseksi jaetta-
42009: tuksen saamisen kouluihin. vat vihkoset ja lehdet. Viinaviikkojen aikana kir-
42010: Sosiaalisen tuen, yksilökohtaisen neuvonnan jastoissa on useinjärjestetty myös erilaisia yleisö-
42011: ja itsehallinnan kehittämisessä on terveyskeskuk- tilaisuuksia.
42012: silla tärkeä rooli. Myös lähiomaiset ovat kiinnos- Alkoholiaiheen kannalta neutraalina laitokse-
42013: tuneita toiminnasta niin aikuisten kuin päihteitä na kirjasto on poikkeuksellisen suotuisa toimin-
42014: käyttävien nuorten ongelmien ratkaisemiseksi. taympäristö. Tyyppillisesti kaksiviikkoisen näyt-
42015: Paikallisen organisaation tulisi luoda jousta- telyjakson aikana kymmenillä tuhansilla kirjas-
42016: vat hallinnolliset edellytykset jatkuvalle päihde- tossa kävijöillä on ollut mahdollisuus tutustua
42017: työlle kunnissa. Sen eräänä osana on päihdeolo- aineistoon. Esim. Lahden pääkirjastossa kävijöi-
42018: jen tilastollisen seurannan ylläpitäminen. Ehkäi- tä oli lähes 60 000. Yleisöpalaute on ollut lähes
42019: sytoiminta tulisi kyetä hahmottamaan kokonai- poikkeuksetta positiivista. Viinaviikkojen ansio-
42020: suudeksi, jota toteutetaan useilla tahoilla. On na on pidetty sitä, että tapahtuma tuo esille alko-
42021: myös tärkeää kiinnittää huomiota yhteistyöhön holin käytön mahdolliset haitat ja myönteiset
42022: kuntien kesken, tiedonvälitykseen ja valtakun- puolet samassa yhteydessä. Vastakaikua on saa-
42023: nallisen tuen hankkimiseen toiminnalle. nut myös se, että näyttely ei ole holhoava vaan
42024: jättää valinnan vapauden tiedon saajalle itselleen.
42025: Lähteet: Ajan henkeen soveltuva liberaali leima on edistä-
42026: Holmila, Marja: Proposal for a demonstration nyt viinaviikkojen esittelyä paikallisissa viesti-
42027: project for a comprehensive community missä: tapahtuma on nähty tervetulleena poikke-
42028: alcohol programme to prevent the harm amana perinteisestä alkoholivalistuksesta.
42029: done by alcohol use. WHO, Regional Ilmaisjakeluaineisto on ollut näyttelyiden yli-
42030: Office for Europe. voimaisesti suosituin osa-alue. Lahden viinavii-
42031: W orking group on community and municipal koilla vihkosten ja lehtien yhteenlaskettu jakelu
42032: action on alcohol. Warsaw, November oli runsaat 34 000 kappaletta. Niillä paikkakun-
42033: 18-20, 1992. nilla,joilla menekkiä on seurattu, terveys- ja hait-
42034: Ho1mila, Marja: Community project on alcohol tatietoaineisto on ollut selvästi suositumpaa kuin
42035: use. Experiences ofLahti Porject. A paper tuote- ja tapatietoaineisto. Kiinnostavia terveys-
42036: presented at the WHO Working Group aiheita ovat olleet alkoholin vaikutukset aivoi-
42037: on CINDI-programme on Community hin, juomien energiasisällöt ja käytön omatoimi-
42038: Action on Alcohol, Dublin, October 28- nen hallinta. Suosittuja tuotetietoaiheita ovat ol-
42039: 29, 1993. leet juomasekoitukset ja olut.
42040: Alkoholi- ja päihdeaiheista kirjallisuutta ylei-
42041: sissä kirjastoissa on tarjolla normaalistikin. Vii-
42042: Viinaviikot kirjastoissa naviikkojen aikana näitä kirjoja lainattiin tavan-
42043: omaista useammin. Näyttely on nostanut esiin
42044: Alkoholivalistuksen käyttöä ja vastaanottoa erityisesti alkoholiongelmiin, naisten alkoholin-
42045: koskevassa projektissa on tutkittu mm. yleisissä käyttöön ja omatoimiseen hallintaan liittyvää
42046: kirjastoissa järjestettyjen viinaviikkojen toimi- kirjallisuutta. Alkoholi- ja päihdeaiheisia videoi-
42047: 41
42048:
42049: ta kirjastojen omissa kokoelmissa on hyvin vä- Lähde:
42050: hän. Viinaviikkonäyttelyiden videoista laina- Montonen, Marjatta: Viinaviikot kirjastossa.
42051: tuimpia olivat nuorten alkoholinkäyttöä ja huu- Kirjastotiedejainformatiikka 12(1):3-19,
42052: meiden käyttöä käsittelevät sekä terveys-, tuote- 1993.
42053: ja tapatietovideot
42054: 1994vp-K13
42055:
42056:
42057:
42058:
42059: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO
42060: SUOMEN VALTUUSKUNTA
42061:
42062: TOIMINTAKERTOMUS
42063: 1994
42064:
42065:
42066:
42067:
42068: HELSINKI1995
42069: ISSN 1237-0584
42070: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
42071: POJUOISMAIDEN NElNOSTO
42072: Suomen valtuuskunta
42073:
42074:
42075:
42076:
42077: Eduskunnalle
42078:
42079: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto-
42080: muksen neuvoston toiminnasta 1994. Kertomuksessa selostetaan 44.
42081: istuntoa 7.-10. maaliskuuta ja 45. istuntoa 14.-16. marraskuuta 1994
42082: sekä esitetään katsaus neuvoston yleiseen toimintaan vuoden aikana.
42083:
42084: Helsingissä 9. tammikuuta 1995
42085:
42086:
42087: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta
42088:
42089:
42090:
42091: KimmoSasi
42092: puheenjohtaja
42093:
42094:
42095:
42096:
42097: Guy Lindström
42098: pääsihteeri
42099: s s Ä L L y s
42100:
42101: 1 YHTEENVETO ... ............ ... ... ........ .. 7 7.2 Yleiskeskustelu .. ...... ......... ..... ........ 25
42102: 7.3 Asiat 44. istunnossa ....................... 25
42103: 1.1 44. istunto...................................... 7
42104: 7.4 Asiat 45. istunnossa ....................... 26
42105: 1.2 Pohjoismainen Forum ......... ... .. .. ... 8
42106: 7.5 Kokoukset...................................... 26
42107: 1.3 Yhteistyöbudjetti 1995 ................... 8
42108: 7.6 Kansainväliset yhteydet.. ............... 27
42109: 1.4 45. istunto ...................................... 8
42110: 1.5 Kansainväliset yhteydet................. 9
42111: 8 KULTTUURIYHTEISTYÖ .. .... .... .. .. 28
42112: 1.6 Valiokunnat .. .. ............ .. ...... .. ...... ... 9
42113: 1. 7 46. istunnon kynnyksellä ... .......... . 10 8.1 Sivistysvaliokunta .. ...... .............. .... 28
42114: 8.2 Yleiskeskustelu 44. istunnossa ..... 28
42115: 2 NEUVOSTON ORGANISAATIO .... 11 8.3 Asiat 44. istunnossa ....................... 29
42116: 8.4 45. istunto Tromssassa .... ...... ........ 29
42117: 2.1 Yleiskokous ................................... 11
42118: 8.5 Kansainväliset yhteydet................. 29
42119: 2.2 Puheenjohtajisto ............................ 11
42120: 8.6 Pohjoismaiset palkinnot................ 30
42121: 2.3 Valiokunnat .. ... ........... .. ......... .. ...... 11
42122: 8.7 Kokoukset...................................... 30
42123: 2.4 Vaalikomitea .................................. 11
42124: 2.5 Valtuuskunnat ................................ 12
42125: 9 SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ ........ 31
42126: 2.6 Puolueryhmät ................................ 12
42127: 2.7 Pääministerit .................................. 12 9.1 Sosiaalivaliokunta .......................... 31
42128: 2.8 Yhteistyöministerit ......................... 12 9.2 Yleiskeskustelu .............................. 31
42129: 2.9 Pohjoismainen yhteistyökomitea .. 12 9.3 Asiat 44. istunnossa ....................... 32
42130: 9.4 Asiat 45. istunnossa ....................... 32
42131: 3 SUOMEN VALTUUSKUNTA .......... 13 9.5 Kokoukset...................................... 33
42132: 9.6 Kansainväliset yhteydet.. ............... 34
42133: 3.1 Jäsenet ............................................ 13
42134: 3.2 Toiminta ......................................... 14
42135: 10 TALOUSYHTEISTYÖ ..................... 35
42136: 3.3 Kanslia ........................................... 15
42137: 10.1 Talousvaliokunta ........... .......... ...... 35
42138: 4 44. ISTUNTO ................................. 16 10.2 Ministerineuvoston toiminta ......... 35
42139: 10.3 Työllisyyskeskustelu ...................... 35
42140: 4.1 Suomen valtuuskunta .................... 16
42141: 10.4 Asiat ja keskustelut ........................ 36
42142: 4.2 Yleiskeskustelu .............................. 16
42143: 11 YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ .. ....... ... .. 38
42144: 5 45. ISTUNTO ................................. 19
42145: 11.1 Ympäristövaliokunta ..................... 38
42146: 5.1 Suomen valtuuskunta .................... 19
42147: 11.2 Ympäristökeskustelu 44. istun-
42148: 5.2 Ulko- ja turvallisuuspoliittinen
42149: nossa .............................................. 38
42150: keskustelu ...................................... 19
42151: 11.3 Asiat 44. istunnossa .. .. ... ....... .... ... .. 39
42152: 11.4 Asiat 45. istunnossa .. ...... .. ...... .. ..... 40
42153: 6 PUHEENJOHTAJISTO ................... 22
42154: 11.5 Kokoukset ................... ... ................ 41
42155: 6.1 Jäsenet ja kokoukset ...... ...... .. ... .. .. 22
42156: 6.2 Yhteistyön etusija-alat ...... .. ... ........ 22 12 BUDJETTI JA TARKASTUS-
42157: 6.3 Arktinen yhteistyö ... ... ...... ...... .. .. ... 23 TOIMINTA ..................................... 43
42158: 6.4 Kansainväliset yhteydet................. 23
42159: 12.1 Budjettivaliokunta ......................... 43
42160: 6.5 Sihteerikollegio ............... .. .... .. .. ..... 24
42161: 12.2 Ministerineuvoston toiminta ja
42162: 6.6 Puheenjohtajiston budjetti 1995 .... 24
42163: pääministereiden selonteko ......... . 43
42164: 12.3 Asiat ja keskustelu ... .. ... .. ... ... ...... .. . 44
42165: 7 JURIDINEN YHTEISTYÖ............... 25
42166: 12.4 Budjetti 1995 .................................. 44
42167: 7.1 Juridinen valiokunta ...................... 25 12.5 Tarkastustoiminta .......................... 44
42168:
42169:
42170: 5
42171:
42172: II
42173: 13 KIRJALLISUUS- JA MUSIIKKI- LII1TEET:
42174: PALKINTO . ... ........ ...... ...... ..... ........ 46
42175: 1 44. istunnossa hyväksytyt suosi-
42176: 13.1 Kirjallisuuspalkinto ... .... .. ......... .. ... . 46 tukset, lausunnot ja s1samen
42177: 13.2 Musiikkipalkinto . .. ... ...... ......... ....... 46 päätös ............................................. 49
42178: 2 45. istunnossa hyväksytyt suosi-
42179: 14 TIEDOTUS ..................................... 47 tukset, sisäiset päätökset ja esitys . 54
42180: 3 Kysymykset .................................... 58
42181: 14.1 Yleistä ......... .......... ..................... .... 47
42182: 14.2 Nordisk Kontakt ......... ...... ... .......... 47
42183: 14.3 Lehtimiesstipendit ... ... ... ..... ...... .. .... 47
42184:
42185:
42186:
42187:
42188: Puolueiden ym. lyhenteet
42189:
42190:
42191: FS Frisinnad Samverkan
42192: Kesk. Suomen Keskusta
42193: Kok. Kansallinen Kokoomus
42194: lib. Liberalerna på Åland
42195: RKP Ruotsalainen kansanpuolue
42196: SDP Suomen Sosialidemokraattinen
42197: Puolue
42198: SKL Suomen Kristillinen Liitto
42199: SR Suomalainen Rintama
42200: Vas. Vasemmistoliitto
42201: Vihr. Vihreä Liitto
42202: ÅC Åländsk Center
42203: ÅSD Ålands socialdemokrater
42204:
42205:
42206:
42207: 6
42208:
42209: II
42210: 1
42211: YHTEENVETO
42212:
42213:
42214: Toimintavuotta ovat antaneet leimasivat päästä vaikuttamaan. Myös nämä seikat
42215: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käydyt kes- odotetaan ratkaistavan em. selvityksessä.
42216: kustelut Euroopan unionin jäsenyydestä Aikaisempien päätösten pohjalta käytän-
42217: ja mahdollisten uusien pohjoismaisten yh- nön yhteistyötä jatkettiin pääministerien
42218: teistyöaloitteiden tarpeesta uudessa tilan- päätöksen mukaisesti seitsemällä etusijalle
42219: teessa. asetetulla alalla: kulttuuri, tutkimus ja kou-
42220: Yhteistyön rakenteeseen ja sisältöön teh- lutus, ympäristö, pohjoismaalaisten oikeu-
42221: dyt viime vuosien muutokset ovat johtuneet det, talous, kalatalous ja juridiset kysymyk-
42222: ennen muuta Eta-sopimuksesta ja niistä set. Lisäksi yhteistyö Pohjolan lähialueiden
42223: vaatimuksista, joita pohjoismaisten ja kanssa otettiin yhdeksi erityisalaksi. Parla-
42224: eurooppalaisten kysymysten kytkennät ovat mentaarikot korostivat työllisyyspolitiikkaa
42225: tässä vaiheessa aiheuttaneet. Sen jälkeen kaikki sektorit läpäisevänä kysymyksenä.
42226: kun tilanne Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Tämä yhteistyön suunta on vahvistettu mi-
42227: selvisi loka-marraskuussa, neuvoston pu- nisterineuvoston toimintasuunnitelmassa,
42228: heenjohtajisto ja Pohjoismaiden pääministe- jonka yleiskokous pääpiirteissään hyväksyi.
42229: rit sopivat Tromssan istunnossa pohjoismai-
42230: sen yhteistyön sisällön tarkistamisesta mai-
42231: den ED-päätökset huomioonottaen. Selvi-
42232: tyksen toimeksianto vahvistettiin muodolli- 1.1 44. istunto
42233: sesti joulukuussa yhteistyöministereiden ja
42234: puheenjohtajiston kokouksessa Helsingissä. Neuvoston 44. istunto pidettiin Tukholmas-
42235: Samalla valittiin jäsenet korkean tason polii- sa 7.-10. maaliskuuta 1994. Istunnon asia-
42236: tikkoryhmään, joka vastaa työstä. Suomen listalla oli 16 jäsenehdotusta, 4 ministerineu-
42237: valtuuskuntaa edustaa varapuheenjohtaja, voston ehdotusta ja 35 kysymystä. Ehdotuk-
42238: kansanedustaja Lauri Metsämäki. Ryhmän set johtivat 16 uuteen suositukseen.
42239: on määrä esittää ensimmäinen raporttinsa Yleiskeskustelu alkoi pääministereiden
42240: Reykjavikin istuntoon, joka on helmi-maa- selonteolla, jonka esitteli Islannin pääminis-
42241: liskuun vaihteessa 1995. teri David Oddsson. Hän otti erityisesti esille
42242: Ohjelmatyön lisäksi pohjoismaisten par- Eurooppa-yhteistyön ja korosti kolmen
42243: lamenttien välinen käytännön yhteistyö oli Pohjoismaan EU-jäsenyyssopimuksiin sisäl-
42244: ajankohtainen. Erityisesti keskusteltiin, mitä tyvää yhteistä julistusta pohjoismaisesta yh-
42245: mahdollisuuksia olisi solmia kiinteämmät teistyöstä. Lisäksi Oddsson painotti, että on
42246: yhteydet kansallisten parlamenttien yhden- tärkeätä jatkaa tavoitteellista ja dynaamista
42247: tymiskysymyksiä käsittelevien valiokuntien pohjoismaista yhteistyötä tavalla, joka täyt-
42248: ja Pohjoismaiden neuvoston ja Euroopan tää kaikkien maiden tarpeet. Hän toi esiin
42249: parlamentin välillä. Lisäksi keskusteltiin myös turvallisuuspoliittiset kysymykset ja
42250: pohjoismaisen tiedotustoimiston perustami- korosti pohjoismaista rauhanturvatyötä mm.
42251: sesta Brysseliin. Kaiken kaikkiaan oli tärkeä- Bosniassa. Hänen mielestään oli tärkeätä
42252: tä, että yhteistyötä kehitetään sellaiseksi, maanosamme turvallisuudelle, että Baltian
42253: että myös Islanti ja Norja, jotka toistaiseksi maat ovat mukana kansainvälisillä fooru-
42254: pysyvät EU:n ulkopuolella, voisivat pohjois- meilla. Hän painotti myös Pohjoismaiden
42255: maisen yhteistyön kautta pysyä ajantasalla ja yhteistä etua saada ratkaisu ympäristökysy-
42256:
42257:
42258: 7
42259: II
42260: myksiin esim. lisäämällä yhteistyötä Baltian mia: taidenäyttelyitä, konsertteja, teatteria ja
42261: ja Venäjän kanssa. Selonteossa käsiteltiin tanssia.
42262: myös työllisyyspolitiikkaa ja koulutuksen, Forumin osana järjestettiin virallinen
42263: tutkimuksen ja kulttuurin merkitystä paino- pohjoismainen konferenssi, johon osallistui
42264: pistealoina. Oddsson peräsi arviota siitä, 300 poliitikkoa ja virkamiestä, mm. Pohjois-
42265: mitkä projektit voitaisiin toteuttaa parem- maiden neuvosto, Pohjoismaiden ministeri-
42266: min pohjoismaisella tasolla sekä edellytyk- neuvosto, Pohjoismaiden tasa-arvoministe-
42267: siä työnjaon lisäämiseen maiden kesken. rit ja itsehallintoalueiden edustajat.
42268: Selontekoa seuranneessa yleiskeskuste- Pohjoismainen Forum toi pohjoismaisen
42269: lussa keskityttiin paljolti jäsenyysneuvotte- tasa-arvoyhteistyön kansainväliseen tietoi-
42270: luihin ja pohjoismaisen yhteistyön tulevaan suuteen ja muodosti osan Pekingissä syys-
42271: suuntaan. Erityisesti painotettiin, että vahva kuussa 1995 järjestettävän YK:n neljännen
42272: pohjoismainen yhteistyö antaa hyvät edelly- naisten konferenssin valmisteluista.
42273: tykset Pohjoismaille pärjätä eurooppalaises-
42274: sa yhteistyössä. Parlamentaarikot varoittivat
42275: samalla siitä, että maiden epävirallinen yh-
42276: teistyö voi vaikeuttaa neuvoston vaikutus- 1.3 Yhteistyöbudjetti 1995
42277: mahdollisuuksia. Istunnon suurina asiaky-
42278: symyksinä mainittakoon pohjoismainen Pohjoismainen yhteistyöbudjetti 1995 käsi-
42279: ympäristöstrategia, geeniyhteistyön toimin- teltiin loppuun neuvoston osalta 45. istun-
42280: taohjelma, toimintasuunnitelma huumeiden nossa Tromssassa. Budjetin loppusumma oli
42281: väärinkäytön torjumiseksi Pohjoismaissa, 706 milj. Tanskan kruunua. Se on 50 milj.
42282: Pohjoismaiden investointipankin projekti- Tkr enemmän kuin edellisvuonna, mikä
42283: investointilainojen pääoman korotus sekä merkitsee lähes kahdeksan prosentin reaali-
42284: pohjoismainen yleissopimus sosiaaliavusta kasvua. Budjetin kasvu heijastaa poliittista
42285: ja -palvelusta. Lisäksi päätettiin antaa saa- tahtoa vahvistaa yhteistyötä. Summa sinäl-
42286: melaisille tarkkailijan asema neuvostossa. lään ei ole suuri kansallisiin budjetteihin
42287: verrattuna.
42288: Budjetti rakentuu niiden päätösten va-
42289: raan, jotka tehtiin yhteistyön priorisoinnista
42290: 1.2 Pohjoismainen Forum seitsemään alaan. Yhdeksi painopistealaksi
42291: otettiin lisäksi lähialueyhteistyö. Toimintaa
42292: Pohjoismainen Forum järjestettiin 1.-6. laajennetaan Baltiasta koskemaan myös Ve-
42293: elokuuta 1994 Turussa. Sen pääteemat olivat näjän luoteisosia ja ennen kaikkea Barentsin
42294: tasa-arvo, naisten elämä ja työ. aluetta ja Pietaria, johon ollaan avaamassa
42295: Osanottajamäärä, 16 000, ylitti kaikki pohjoismaista tiedotustoimistoa. Vastaava
42296: odotukset. Miehiä osallistui huomattavasti tiedotustoimisto Barentsin alueelle on jo
42297: enemmän kuin vuoden 1988 Forumiin, n. perustettu Kirkkoniemeen.
42298: 1900. Pohjolan lähialueilta, Baltiasta ja Ve-
42299: näjältä osallistui kuutisensataa henkeä.
42300: Myös monista muista maista oli osanottajia,
42301: esim. Puolasta, Saksasta ja Kiinasta. Tur- 1.4 45. istunto
42302: kuun kokoontuivat mm. Pohjolan tasa-arvo-
42303: ministerit, lukuisasti kansanedustajia ja kun- Neuvoston 45. istunto pidettiin Tromssassa
42304: tien päättäjiä. 14.-16. marraskuuta. Ulko- ja turvallisuus-
42305: Koko Forumissa oli n. 1800 tapahtumaa. poliittinen keskustelu käsitteli tällä kertaa
42306: Erityisesti käsiteltiin nuorten ongelmia, saa- lähes yksinomaan tilannetta Pohjoismaissa
42307: melais- ja siirtolaisnaisten sekä vammaisten ja pohjoismaista yhteistyötä sen jälkeen kun
42308: naisten asioita. Isän ja miehen roolia yhteis- sekä Suomi että Ruotsi kansanäänestyksis-
42309: kunnassa analysoitiin eri ryhmissä. Organi- sään äänestivät kyllä Euroopan unionin jäse-
42310: saatiot ja yksityiset henkilöt saattoivat esitel- nyydelle. Erityisesti norjalaiset olivat kiin-
42311: lä toimintaansa teematoreilla. Viikon aikana nostuneita keskustelusta, sillä se oli vain pari
42312: järjestettiin lisäksi lukuisia kulttuuritapahtu- viikkoa ennen Norjan kansanäänestystä.
42313:
42314:
42315: 8
42316: II
42317: Keskustelun aluksi ulkoministeri ]6n Pohjoismaiden neuvosto osallistui aktii-
42318: Baldvin Hannibalsson esitti Pohjoismai- visesti Varsovassa toukokuussa pidetyn 3.
42319: den hallitusten ulko- ja turvallisuuspoliitti- parlamentaarisen Itämeri-konferenssin val-
42320: sen selonteon. Siinä käsiteltiin varsinkin misteluihin ja toteutukseen.
42321: Pohjois-Euroopan alueyhteistyötä. Pohjois- Puheenjohtajiston aloitteesta asetettiin
42322: maiden ED-jäsenyyden katsottiin antavan pysyvä parlamentaarinen komitea toteutta-
42323: uusia mahdollisuuksia suunnata EU:n kiin- maan niitä ehdotuksia, jotka esitettiin arktis-
42324: nostusta pohjoiseen. Myös Venäjältä löytyy ta yhteistyötä koskevassa ensimmäisessä
42325: tukea tähän kehitykseen. Islannin ulkomi- parlamentaarisessa konferenssissa, jonka
42326: nisteri korosti myös, että vaikka Islanti ei Pohjoismaiden neuvosto järjesti Reykjavi-
42327: ollut hakenut jäsenyyttä ja Norja ei vielä kissä kesällä 1993. Pohjoismaiden parla-
42328: ollut tehnyt päätöstään, oli selvää, että ke- mentaarikkojen lisäksi komiteaan kuuluu
42329: hitys oli myös Norjan ja Islannin etujen Kanadan, Venäjän, USA:n, EU:n ja arktisten
42330: mukaista. Selonteossa todettiin, että poh- alueiden alkuperäisväestön edustajia. Vuo-
42331: joismaista yhteistyötä voidaan muuttaa den aikana valmisteltiin myös korkean ta-
42332: huomattavasti riippumatta Norjan ja Islan- son konferenssia Pohjolan roolista YK:ssa.
42333: nin tuloksista ja että EU:n jäseniksi liittyvi- Konferenssi pidetään Helsingissä 1995 alus-
42334: en maiden yhteistyö tiivistyy vastaisuudes- sa.
42335: sa entisestään monilla aloilla. Unionin ul-
42336: kopuolelle jäävät kokivat suurempaa epä-
42337: varmuutta pohjoismaisen yhteistyön tule-
42338: vaisuudesta, mutta edelleen on halua vah- 1.6 Valiokunnat
42339: vaan pohjoismaiseen yhteistyöhön ulkopo-
42340: litiittisissa kysymyksissä ja kansainvälisissä juridinen valiokunta osallistui Pohjoismai-
42341: järjestöissä. sen Forumin suunnitteluun ja toteutukseen.
42342: Ministerineuvoston v. 1995 budjettieh- Valiokunta osallistui myös uuden pohjois-
42343: dotuksen lisäksi istunnossa käsiteltiin minis- maisen tasa-arvoalan ohjelman valmiste-
42344: terineuvoston ehdotus pohjoismaisesta so- luun. Muilta osin toiminta keskittyi pohjois-
42345: siaali- ja terveysalan yhteistyöstä 1995- maiseen lainsäädäntöyhteistyöhön suhtees-
42346: 2000. Jäsenehdotuksista mainittakoon eh- sa EU:n kehitykseen.
42347: dotus pohjoismaisen Eurooppa-yhteistyön Sivistysvaliokunta jatkoi toimintaansa
42348: ohjelmaksi ja ehdotus neuvoston tulevasta kolmessa työryhmässä Euroopan parlamen-
42349: rakenteesta ja tehtävistä. Niiden pohjalta tin, Euroopan neuvoston ja Baltian maiden
42350: keskusteltiin pohjoismaisen yhteistyön tar- kanssa. Suomen johdolla toiminut työryhmä
42351: kistamisesta ottaen huomioon EU-jäsenyyk- yhteyksien luomiseksi Euroopan parlament-
42352: sien luoma uusi tilanne. Uusia suosituksia tiin piti lokakuussa seminaarin Brysselissä
42353: annettiin yhteensä kaksitoista. Pohjoismaista, EU:sta ja avoimesta hallinto-
42354: Istunnossa pidettiin myös kokouksia kulttuurista. Muiden asiakysymysten ohella
42355: puheenjohtajiston ja pääministereiden kes- valmisteltiin mahdollisten uusien pohjois-
42356: ken, ja valiokunnilla oli kokouksia vastaavi- maisten palkintojen perustamista.
42357: en ministerineuvostojen kanssa. Sosiaalivaliokunta käsitteli kysymyksiä,
42358: jotka koskivat pohjoismaalaisten oikeuksia
42359: ja pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta.
42360: Myös siirtolaisuuteen liittayvät asiat olivat
42361: 1.5 Kansainväliset yhteydet ajankohtaisia. Valiokunta otti myös esille
42362: kysymyksiä, jotka koskivat toimintarajoit-
42363: Puheenjohtajisto hoiti normaalissa laajuu- teisten elinoloja.
42364: dessa yhteyksiä sekä eurooppalaisiin kan- Talousvaliokunnan toimintaa hallitsivat
42365: sainvälisiin järjestöihin että eri alueisiin ja Euroopan yhdentymiskysymykset. Valio-
42366: maihin Pohjolan lähialueilla. Yhteydenpitoa kunta käsitteli myös talouspolitiikkaa ja
42367: Baltiaan jatkettiin Baltian ja Itä-Euroopan työllisyystilannetta koskevia asioita sekä eh-
42368: maiden kansanedustajille tarkoitetun sti- dotuksen siitä, miten naisten mahdollisuuk-
42369: pendiohjelman turvin. sia harjoittaa yritystoimintaa Pohjoismaissa
42370:
42371:
42372: 9
42373: II
42374: tulisi parantaa. Valiokunnan ehdotuksesta
42375: neuvosto hyväksyi suosituksen Baltian riski-
42376: 1.7 46. istunnon kynnyksellä
42377: pääomarahaston perustamisesta. Puheenjohtajisto ja yhteistyöministerit ovat
42378: Ympäristövaliokunnan toiminta keskit- ryhtyneet valmistelemaan Reykjavikissä 27.
42379: tyi lähinnä Pohjolan lähialueiden ympäristö- helmikuuta-2. maaliskuuta 1995 pidettä-
42380: ongelmien ratkaisemiseen. Se oli myös mu- vän 46. istunnon ohjelmaa ja pääkysymyk-
42381: kana valmistelemassa uutta aluepoliittista siä. Niitä ovat tulevan yhteistyön muodot
42382: yhteistyöohjelmaa sekä otti esille tiedottami- ottaen huomioon maiden suhteet EU:hun.
42383: sen pohjoismaisesta metsänhoidosta Euroo- Yhteistyön tarkistamista selvittävä työryhmä
42384: passa. antaa istuntoon ensimmäisen raporttinsa.
42385: Budjettivaliokunnan toiminta liittyi v. Istunnossa käsitellään myös ministerineu-
42386: 1995 budjettiin ja valiokunnan tarkastustoi- voston ehdotukset aluepoliittisesta yhteis-
42387: mintaan. Se tarkasti julkisuusperiaatteen so- työstä ja tasa-arvoyhteistyöstä.
42388: veltamista pohjoismaisessa yhteistyössä Neuvoston 47. istunto pidätään Kuopios-
42389: sekä geeniresurssiyhteistyötä. sa 13.-15. marraskuuta 1995.
42390:
42391:
42392:
42393:
42394: 10
42395: II
42396: 2
42397: NEUVOSTON ORGANISAATIO
42398:
42399:
42400: Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden kaisen viiden maan valtuuskuntaa edustaa
42401: parlamenttien ja hallitusten yhteistyöelin. vähintään kaksi jäsentä. Puheenjohtajisto
42402: Yhteistyön perustana ovat v. 1962 solmittu huolehtii neuvoston juoksevien asioiden
42403: Helsingin sopimus muutoksineen ja neu- hoidosta istunnossa ja niiden välillä. Pu-
42404: voston työjärjestys. heenjohtajiston sihteeristö on Tukholmassa.
42405: Pohjoismaiden mtmsterineuvosto on Puheenjohtajisto käsittelee myös ne jä-
42406: Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Se senehdotukset, joita ei lähetetä minkään
42407: panee täytäntöön neuvoston suosituksia ja valiokunnan käsittelyyn. Se voi myös toimia
42408: antaa puolestaan sille hyväksyttäväksi omia yleiskokouksen asemesta ja tehdä esityksen
42409: ehdotuksiaan. Ministerineuvosto antaa neu- tai antaa lausunnon sellaisesta yhteistyöky-
42410: vostolle vuosittain kertomuksen toiminnas- symyksestä, jonka käsittely ei voi odottaa
42411: taan, seuraavan vuoden budjettiehdotuksen seuraavaan istuntoon.
42412: sekä toimintasuunnitelmansa. Ministerineu-
42413: vostolla on oma sihteeristö Kööpenhami-
42414: nassa.
42415: 2.3 Valiokunnat
42416: Neuvostossa on kuusi valiokuntaa: juridi-
42417: 2.1 Yleiskokous nen valiokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali-
42418: valiokunta, ympäristövaliokunta, talousva-
42419: Neuvoston yleiskokouksen muodostavat 87 liokunta ja budjettivaliokunta.
42420: valittua jäsentä sekä n. 80 hallituksen edus- Valiokuntien tehtävänä on valmistella
42421: tajaa, jotka kokoontuvat istuntoon vähin- asiat yleiskokouksen tai puheenjohtajiston
42422: tään kerran vuodessa. Yleiskokous on neu- päätöksiä varten. Valiokunnat käsittelevät
42423: voston korkein päättävä elin. Sen tehtävänä jäsenehdotuksia, hallitusten ja ministerineu-
42424: on antaa suosituksia ja lausuntoja, vahvistaa voston ehdotuksia, pohjoismaisten laitosten
42425: neuvoston työjärjestys, valita puheenjohta- kertomuksia, hallitusten ja ministerineuvos-
42426: jisto, määrätä valiokuntien lukumäärä ja toi- ton ilmoituksia hyväksytyistä suosituksista
42427: minta-ala sekä ilmoittaa seuraavan istunnon ja saapuneita kirjelmiä. Keskeisen osan va-
42428: aika ja paikka. Sääntöjen mukaan on mah- liokuntatyöstä muodostavat ministerineu-
42429: dollista kutsua koolle myös ylimääräinen voston selonteko yhteistyösuunnitelmista
42430: istunto. Äänioikeus neuvostossa on vain (C2) ja budjettiehdotus.
42431: valituilla jäsenillä eli parlamentaarikoilla.
42432:
42433:
42434: 2.4 Vaalikomitea
42435: 2.2 Puheenjohtajisto
42436: Vaalikomitea valmistelee istunnossa vahvis-
42437: Neuvoston puheenjohtajiston muodostavat tettavan luottamuspaikkojen jaon sekä ne
42438: presidentti ja yhdeksän tai kymmenen muu- täydennysvaalit, jotka neuvosto valtuuttaa
42439: ta jäsentä, jotka yleiskokous valitsee vuoden puheenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomi-
42440: ensimmäisessä varsinaisessa istunnossa. Jo- teassa on seitsemän jäsentä. Suomea edusti-
42441:
42442:
42443: 11
42444: II
42445: vat kansanedustaja Rose-Marie Björkenheim kemään Pohjoismaiden sisäisen yhteistyön
42446: (Kesk.) ja Ahvenanmaan maakuntapäivien eurooppalaiseen ja muuhun kansainväli-
42447: jäsen Olof Salmen (ÅC). seen työhön.
42448: Pääministerit kokoontuvat säännöllisesti
42449: kolmesta neljään kertaa vuodessa. Puheen-
42450: 2.5 Valtuuskunnat johtajamaalla on vastuu kokouksista, jotka
42451: voivat olla luonteeltaan varsinaisia tai yli-
42452: Kunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varajä- määräisiä. Alkuvuoden puheenjohtajamaa-
42453: senet ja hallituksen edustajat muodostavat na oli Ruotsi, maaliskuun istunnostsa lähtien
42454: maansa valtuuskunnan. Suomen valtuus- Islanti. Suomea kokouksissa edusti päämi-
42455: kuntaan kuuluu 18 eduskunnan ja kaksi nisteri Esko Aho (Kesk.).
42456: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemaa
42457: jäsentä sekä hallituksen määräämät edusta-
42458: jat.
42459: Valituista jäsenistä ja varajäsenistä koos- 2.8 Yhteistyöministerit
42460: tuva valtuuskunta järjestäytyy; valitsee itsel-
42461: leen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja Valtuuskunta toimii tiiviissä yhteistyössä
42462: työvaliokunnan sekä laatii tarkemmat ohjeet pohjoismaisen yhteistyöministerin ja häntä
42463: työlleen. Valtuuskunnalla on oma eduskun- avustavan sihteeristön kanssa. Yhteistyömi-
42464: nan vahvistama budjetti. nisterin tehtäviin kuuluu pohjoismaisen yh-
42465: teistyön koordinointi hallituksessa sekä eri-
42466: tyisesti vastuu pohjoismaisen yhteistyön
42467: 2.6 Puolueryhmät budjetin käsittelystä. Yhteistyöministeri oli
42468: liikenneministeri Ole Norrback (RKP).
42469: Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö
42470: varajäsenet puolueiden voimasuhteiden (PYS) kuuluu hallinnollisesti ulkoasiainmi-
42471: mukaisesti. Neuvoston luottamuspaikkojen nisteriöön. Sihteeristöä johti ulkoasiainneu-
42472: jakoa ja monia käsiteltäviä asioita pohditaan vos Erkki Kivimäki.
42473: ja valmistellaan puolueryhmissä ennen po-
42474: liittisten elinten päätöksiä. Puolueryhmiä oli
42475: neljä: keskipuolueet, sosiaalidemokraatit,
42476: konservatiivit sekä vasemmistososialistit. 2.9 Pohjoismainen yhteistyö-
42477: Puheenjohtajisto tukee ryhmiä taloudelli-
42478: sesti. Niillä kaikilla on myös oma ryhmäsih-
42479: komitea
42480: teeri.
42481: Pääministereitä ja yhteistyöministereitä
42482: avustaa pohjoismainen yhteistyökomitea
42483: (PYK). Se toimii myös Pohjoismaiden mi-
42484: 2.7 Pääministerit nisterineuvoston sihteeristön ja sen pääsih-
42485: teerin hallituksena. Yhteistyökomitean suo-
42486: Pohjoismaiden pääministereillä on yleisvas- malaisjäsen oli ulkoasiainneuvos Erkki Ki-
42487: tuu yhteistyöstä. Pääministerit pyrkivät kyt- vimäki.
42488:
42489:
42490:
42491:
42492: 12
42493: II
42494: 3
42495: SUOMEN VALTUUSKUNTA
42496:
42497: 3.1 Jäsenet
42498: Valittu 15. helmikuuta 1994 (Täydennetty 6. toukokuuta 1994)
42499:
42500:
42501: Valitut jäsenet: Varajäsenet:
42502:
42503: Andersson, Claes, Vas. Aula, Maria Kaisa, Kesk.
42504: Björkenheim, Rose-Marie, Kesk. Donner, Jörn, RKP
42505: Flodin, May, FS(7.11.1994) Ihamäki, Timo, Kok.
42506: Hassi, Satu, Vihr. Kallis, Bjarne, SKL
42507: Hurskainen, Sinikka, SDP Kautto, Tarja, SDP
42508: Järvilahti, Timo, Kesk. Kekkonen, Antero, SDP
42509: Laukkanen, Markku, Kesk. Korkeaoja, Juha, Kesk.
42510: Louvo, Anna-Kaarina, Kok. Lehtinen, Leila, Kok.
42511: Metsämäki, Lauri, SDP, varapuheenjohtaja Liikkanen, Raimo, Kesk.
42512: Moilanen, Eeva-Liisa, SKL Lipponen, Paavo, SDP
42513: Nordman, Håkan, RKP Mäki-Hakola, Pentti, Kok.
42514: Nyby, Mats, SDP Nordman, Gunnevi, lib. (7.11.1994)
42515: Puisto, Virpa, SDP Ojala, Outi, Vas.
42516: Rossi, Markku, Kesk. Pelttari, Seppo, Kesk.
42517: Saastamoinen, Riitta, Kok. Perho-SAntala, Maija, Kok.
42518: Salmen, Olof (7.11.1994), ÅC Riihijärvi, Heikki, SR
42519: Sasi, Kimmo, Kok., puheenjohtaja (10.5.94 Suhola, Aino, Kesk.
42520: lähtien) Tuominen, Pekka, ÅSD (7.11.1994)
42521: Suominen, Ilkka, Kok.. puheenjohtaja VEhkaoja, Marjatta, SDP
42522: (30.4.94 asti) Wahlström, Jarmo, Vas.
42523: Tuomioja, Erkki, SDP
42524: Turunen, Eeva, Kok.
42525: Virrankoski, Kyösti, Kesk.
42526:
42527:
42528:
42529: SUOMALAISEDUSTAJAT VALIOKUNNITTAIN
42530:
42531: Juridinen valiokunta Sivistysvaliokunta
42532:
42533: Björkenheim, Rose-Marie, Kesk. Laukkanen, Markku, Kesk.
42534: Hurskainen, Sinikka, SDP, varapuheen- Puisto, Virpa, SDP
42535: johtaja Turunen, Eeva, Kok., varapuheen-
42536: Saastamoinen, Riitta, Kok. johtaja
42537: V ARAJÄSENET: VARAJÄSENET:
42538: Pelttari, Seppo, Kesk. Suhola, Aino, Kesk.
42539: Lipponen, Paavo, SDP Kekkonen, Antero, SDP
42540: Lehtinen, Leila, Kok. Ihamäki, Timo, Kok.
42541:
42542:
42543: 13
42544: II
42545: Sosiaalivaliokunta Budjettivaliokunta
42546:
42547: Andersson, Claes, Vas. Flodin, May, FS
42548: Moilanen, Eeva-Liisa, SKL Järvilahti, Timo, Kesk.
42549: Rossi, Markku, Kesk. Metsämäki, Lauri, SDP
42550: V ARAJÄSENET: VARAJÄSENET:
42551: Ojala, Outi, Vas. Nordman, Gunnevi, lib.
42552: Kallis, Bjarne, SKL Liikkanen, Raimo, Kesk.
42553: Riihijärvi, Heikki, SR Wahlström,Jarmo, Vas.
42554: ja Vehkaoja, Marjatta, SDP
42555:
42556: Talousvaliokunta Työvaliokunta
42557:
42558: Hassi, Satu, Vihr. Sasi, Kimmo, Kok. puheenjohtaja
42559: Nordman, Håkan, RKP Metsämäki, Lauri, SDP, varapuheenjohtaja
42560: Tuomioja, Erkki, SDP Andersson, Claes, Vas.
42561: V ARAJÄSENET: Hassi, Satu, Vihr.
42562: Aula, Maria Kaisa, Kesk. Järvilahti, Timo, Kesk.
42563: Donner, Jörn, RKP Moilanen, Eeva-Liisa, SKL
42564: Kautto, Tarja, SDP Nordman, Håkan, RKP
42565: Salmen, Olof, Ac
42566:
42567: Ympäristövaliokunta Puheenjohtajisto
42568:
42569: Louvo, Anna-Kaarina, Kok. Nyby, Mats, SDP
42570: Salmen, Olof, Ac, puheenjohtaja Sasi, Kimmo, Kok.
42571: Virrankoski, Kyösti, Kesk.
42572: VARAJÄSENET: Nordisk Kontaktin toimituskomitea
42573: Perho-Santala, Maija, Kok.
42574: ja Mäki-Hakola, Pentti, Kok. Hurskainen, Sinikka, SDP
42575: Tuominen, Pekka, ASD Laukkanen, Markku, Kesk., varapuheen-
42576: Korkeaoja, Juha, Kesk. johtaja
42577:
42578:
42579:
42580:
42581: 3.2 Toiminta tuessa. Pohjoismaat muodostavat kiinteän
42582: alueellisen ryhmän EU:ssa, ja on tärkeätä
42583: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- jatkaa perinteistä yhteistyötä edellyttäen,
42584: kunta piti kuluneen vuoden aikana yhdek- että se ei vaikeuta EU:n vapaakauppaa.
42585: sän kokousta ja työvaliokunta seitsemän. Ruotsin tehtävänä oli Huhtaniemen mukaan
42586: Valtuuskunnan kokouksessa 18. helmi- muiden Pohjoismaiden tukemana saada so-
42587: kuuta Pohjoismaiden Investointipankin va- pimuksen osaksi deklaraatio pohjoismaises-
42588: ratoimitusjohtaja Erkki Karmila selosti PIP:n ta yhteistyöstä EU:ssa. Sopimukseen tätä
42589: ajankohtaista toimintaa ja mainitsi mm., että julistusta ei saatu, mutta se sisältyy siihen
42590: projekti-investointilainojen pääoman korot- erillisenä poliittisena julkilausumana, jota
42591: taruishanke ei ole edistynyt Norjassa. voidaan verrata sopimukseen Benelux-yh-
42592: Pääministeri Ahon erityisavustaja Pekka teistyöstä ja Schengenin sopimukseen.
42593: Huhtaniemi selosti pohjoismaisen yhteis- Huhtikuun kokouksessa ulkoasiain-
42594: työn tulevaisuutta EU-jäsenyysneuvottelu- neuvos, pohjoismaisen yhteistyökomitean
42595: jen valossa valtuuskunnan kokouksessa 21. edustaja Erkki Kivimäki selosti pohjoismai-
42596: huhtikuuta. Hänen mukaansa Pohjoismai- sen budjetin valmistelujen alkamista ja tote-
42597: den yhteistyö on tärkeätä jäsenyyden toteu- si, että budjetin 50 miljoonan Tanskan kruu-
42598:
42599:
42600: 14
42601: II
42602: nun korotus ohjautuu lähinnä lähialuehank- seminaariin oli kutsuttu mm. suuren valio-
42603: keisiin, jotka vastedes muodostavat oman kunnan ja hallintovaliokunnan jäsenet.
42604: lukunsa budjetissa. Seuraavan kerran Kivi- Aluekehitysneuvos Risto Tienari korosti,
42605: mäki selosti budjettia 14. toukokuuta pide- että syvenevä ja laajeneva Euroopan integ-
42606: tyssä kokouksessa todeten että aluepoliitti- raatio edellyttää sosiaalisen ja taloudellisen
42607: nen yhteistyö pyritään rahoittamaan entistä koheesion tehostamista. EU:n raja-alueyh-
42608: laajemmin varsinaisista budjettivaroista eikä teistyö, Interreg-ohjelma, on tärkeä Pohjois-
42609: edellisten vuosien ylijäämästä. maiden näkökulmasta. Pohjoiskalotilla on
42610: Valtuuskunnan kokouksessa 26. touko- hyvät mahdollisuudet Interreg-rahoituk-
42611: kuuta selostivat opetusministeriön virka- seen. Kaupunginjohtaja Juhani Turunen
42612: miehet Matti Gustafson, Jukka Liedes ja Kris- selosti Botnia-projektia, johon osallistuvat
42613: tian Slotte pohjoismaisia kulttuurikysymyk- Vaasan, Uumajan ja Örnsköldsvikin kau-
42614: siä ja kulttuuriyhteistyölle osoitetun 25 mil- pungit. Apulaisosastopäällikkö Markus Lyra
42615: joonan Tanskan kruunun lisärahoituksen alusti aiheesta "Pohjoismaiden lähialueet" ja
42616: jakautumista. Johtaja Anna-Maija Martti- toimistopäällikkö ]armo Louvo aiheesta
42617: nen Hanasaaren suomalais-ruotsalaisesta "Ympäristö ja EU:n aluepolitiikka".
42618: kulttuurikeskuksesta korosti kahdenvälisen
42619: kulttuuriyhteistyön merkitystä.
42620: Työvaliokunnan käsiteltyä 18. lokakuuta
42621: eduskunnan kanslian hallinto-osaston lau- 3.3 Kanslia
42622: suntopyyntöä eduskunnan kansainvälisten
42623: asioiden työryhmien mietinnöistä valtuus- Valtuuskunnan pääsihteerinä jatkoi Guy
42624: kunta hyväksyi 10. marraskuuta lausunnon, Lindström ja apulaispääsihteerinä Greta Lo-
42625: jossa työvaliokunta totesi, että Pohjoismai- hiniva. Apulaissihteereinä jatkoivat Risto
42626: den neuvoston työmäärän odotetaan kasva- Nieminen ja Paula Kaikkonen ja tiedotus-
42627: van, minkä takia uusiin virkajärjestelyihin ei sihteerinä Kari Salo. Apulaissihteeri Magnus
42628: tulisi ryhtyä kansallisella tasolla ennen kuin Erikssonin nimike muutettiin kansainvälis-
42629: tulevaan toimintaan liittyvät sisältö- ja orga- ten asiain sihteeriksi, osastosihteeri Paula
42630: nisaatiokysymykset on selvitetty yhteispoh- Husmanin nimike hallinnolliseksi avusta-
42631: joismaisella tasolla. jaksi, toimistosihteeri Maarit Immosen nimi-
42632: Valtuuskunta järjesti yhdessä Pohjois- ke osastosihteeriksi ja toimistovirkailija Sir-
42633: maisen yhteistyön sihteeristön kanssa 3. pa Mairueen nimike toimistosihteeriksi.
42634: marraskuuta seminaarin "Pohjoismaat ja Osastosihteerinä jatkoi Leea Kupias ja tiedo-
42635: EU:n aluepolitiikka". Valtuuskunnan lisäksi tusavustajana Kristiina Tallqvist.
42636:
42637:
42638:
42639:
42640: 15
42641: II
42642: 4
42643: 44.1STUNTO
42644:
42645:
42646:
42647: 4.1 Suomen valtuuskunta 4.2 Yleiskeskustelu
42648: Neuvoston 44. istunto pidettiin Tukholmas- Euroopan kysymykset Suomen, Ruotsin ja
42649: sa 7.-10. maaliskuuta. Suomen valtuuskun- Norjan vielä käydessä neuvotteluja Euroo-
42650: taan kuuluivat: pan unionin kanssa hallitsivat yleiskeskuste-
42651: Hallituksen edustajina: pääministeri lua. Muita keskeisiä teemoja olivat työlli-
42652: Esko Aho, ulkomaankauppaministeri Pertti syyspolitiikka, lähialueyhteistyö ja ympäris-
42653: Salolainen, työministeri Ilkka Kanerva, lii- töyhteistyö.
42654: kenneministeri, pohjoismainen yhteistyömi- Islannin pääministeri David Oddssen
42655: nisteri Ole Norrback, puolustusministeri Eli- esitteli pääministereiden selonteon. Hän to-
42656: sabeth Rehn, kulttuuriministeri Tytti Isohoo- tesi, että Euroopan kysymykset ja varsinkin
42657: kana-Asunmaa, ympäristöministeri Sirpa yhteistyö EU :n ja Etan kanssa pysyvät vastai-
42658: Pietikäinen, sosiaali- ja terveysministeri Jor- suudessakin ministerikokousten asialistalla.
42659: ma Huuhtanen, kauppa- ja teollisuusminis- Useimpien Pohjoismaiden liittyminen
42660: teri Seppo Kääriäinen ja opetusministeri EU:hun ei saa olla esteenä pohjoismaiselle
42661: Olli-Pekka Heinonen. yhteistyölle. Sen vuoksi on tärkeätä, että EU
42662: Ahvenanmaan maakuntahallituksen hyväksyi jäsenyysneuvotteluissa pohjois-
42663: edustajina: maaneuvos Ragnar Erlands- maisesta yhteistyöstä lausuman, jonka mu-
42664: son, varamaaneuvos Harriet Lindeman ja kaan jäseniksi liittyvät Pohjoismaat voivat
42665: maakuntahallituksen jäsenet Anders Eriks- jatkaa yhteistyötä myös ulkopuolelle jäävien
42666: son, Karl-Göran Eriksson ja Roger Nord- maiden ja alueiden kanssa. Lisäksi oli tär-
42667: lund. keätä, että Pohjoismaat aikovat säilyttää yh-
42668: Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan- teisen passialueensa.
42669: edustajat Claes Andersson, Maria Kaisa Työttömyysongelmista pääministeri to-
42670: Aula, Satu Hassi, Sinikka Hurskainen, Timo tesi, että pohjoismaista yhteistyötä tarvi-
42671: Järvilahti, AnneliJäätteenmäki, Tarja Kautto, taan, vaikkakin tuloksiin on helpompi
42672: Markku Laukkanen, Anna-Kaarina Louvo, päästä jos toimitaan laajemmissa yhteyksis-
42673: Lauri Metsämäki, Eeva-Liisa Moilanen, Hå- sä. Sen vuoksi oli tärkeätä jatkaa yhteistyö-
42674: kan Nordman, Markku Rossi, Riitta Saasta- tä Eftan, EU:n ja OECD:n kanssa. Tutki-
42675: moinen, Ilkka Suominen, Erkki Tuomioja ja musyhteistyö, ympäristöyhteistyö, lähialue-
42676: Eeva Turunen. yhteistyö ja kasvava muukalaisviha ja ra-
42677: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse- sismi olivat muita pääministerin käsittele-
42678: mina: maakuntapäivien jäsenet May Flodin miä aiheita.
42679: ja Olof Salmen. Pohjoismaiden neuvoston vasta valitun
42680: Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti is- presidentin Sten Anderssonin mielestä halli-
42681: tuntoon osallistuivat myös seuraavat varajä- tukset tuntuvat haluavan rajoittaa neuvoston
42682: senet: kansanedustajat Juha Korkeaoja, Paa- mahdollisuuksia toimia perinteisillä yhteis-
42683: vo Lipponen, Outi Ojala, Heikki Riihijärvi ja työaloilla, koska ministerineuvosto entistä
42684: Kimmo Sasi sekä Ahvenanmaan maakunta- enemmän haluaa kaiken tapahtuvan ns.
42685: päivien jäsenet Olof Erland ja Pekka Tuomi- epämuodollisten verkostojen kautta. An-
42686: nen. derssonin mielestä on mahdotonta varsinkin
42687:
42688:
42689: 16
42690: II
42691: demokratian kannalta, että supistettaisiin ten teemme karhunpalveluksen koko poh-
42692: neuvoston parlamentaarikoiden mahdolli- joismaiselle yhteistyölle.
42693: suuksia vaikuttaa eurooppalaisen ulottu- Tuomioja muistutti yhteisestä kulttuuri-
42694: vuuden sisältämiin kysymyksiin, joilla on perinnöstämme, historiastamme, arvostuk-
42695: kauas kantoisia vaikutuksia. sistamme sekä yhteisistä eduistamme, joita
42696: Puhemies Ilkka Suominen (Kok.) täh- meillä on yhteiskuntarakenteiltaan saman-
42697: densi, että uudet ideat uuteen eurooppalai- kaltaisten naapureidemme kanssa. Tämä
42698: seen yhteistyöhön on tultava juuri kansan- luo luonnollisen perustan pohjoismaiselle
42699: edustajilta. Parlamentaarikkojen on keski- yhteistyölle. On turhaa yrittää kehittää neu-
42700: tyttävä laajoihin asiakokonaisuuksiin ja an- vostosta jonkinlaista valvontaelintä Pohjois-
42701: nettava pienemmät asiat muiden järjestöjen, maiden Eurooppa-politiikalle. Neuvoston
42702: virkamiesten, yritysten yms. hoidettavaksi. toiminta ei vastaisuudessa ole yhtä laajaa,
42703: Pohjoismainen ympäristö- ja luonnonstrate- minkä ei suinkaan tarvitse tarkoittaa sitä,
42704: gia voisi olla tärkeä pohjoismainen asia vie- että sen merkitys vähenisi.
42705: täväksi Eurooppaan. Kansanedustaja Paavo Lipposen (SDP)
42706: Suomisen mielestä itsenäiset, demo- mielestä paras tapa taata Pohjolan vaikutus-
42707: kraattiset ja markkinatalouden mukaisesti mahdollisuudet uudessa Euroopassa on liit-
42708: toimivat Baltian maat ovat tulevaisuudessa tyminen EU:hun. EU:n ulko- ja turvallisuus-
42709: luonnollisia ja täydentäviä yhteistyökump- politiikasta hän totesi, että olennaista tule-
42710: paneita Pohjoismaille. Myös Venäjään on vaisuudessa on, että voimme olla mukana
42711: soimittava vielä kiinteämmät yhteydet. Ark- muotoilemassa sitä.
42712: tisella yhteistyöllä on myös luonnollinen Kansanedustaja Markku Laukkanen
42713: paikkansa Pohjoismaiden neuvostossa. (Kesk.) totesi tärkeimmäksi turvallisuus- ja
42714: Kansanedustaja Mats Nyby (SDP) totesi, talouspoliittiseksi päämääräksi EU:n jäse-
42715: että Pohjoismaiden todennäköinen jäsenyys nyyden. Unioni tarjoaa parhaan mahdolli-
42716: EU:ssa merkitsee perusteellisesti uutta haas- suuden ratkaista osan Pohjoismaiden ta-
42717: tetta ja muuttuvia edellytyksiä pohjoismai- lous- ja työttömyysongelmista. Turvallisuus-
42718: selle yhteistyölle. Neuvostosta ei saa tehdä politiikassa voimme ensin tarkkailla tilan-
42719: kulttuuripoliittista keskustelukerhoa. Kaik- teen kehittymistä ja sen jälkeen tehdä pää-
42720: kia tärkeitä yhteistyöaloja on voitava käsitel- töksemme.
42721: lä pohjoismaisen yhteistyön piirissä, jos yh- Kansanedustaja Håkan Nordmanin
42722: teistyön halutaan jatkuvan ja kukoistavan (RKP) mielstä on pelättävissä ettei mikään
42723: vastaisuudessakin. Sen vuoksi on tärkeätä, Pohjoismaa saavuta täysin tyydyttävää
42724: että Pohjoismaiden pääministerit tekevät neuvottelutulosta EU:n kanssa. Sen vuoksi
42725: uuden harkitun poliittisen aloitteen- käyn- tarvittaisiin kansallisia toimia ja pohjois-
42726: nistävät uuden Iloniemi-selvityksen - poh- maista ulottuvuutta esim. alue- ja maatalo-
42727: joismaisen yhteistyön sisällön ja muotojen uspolitiikassa. On myös tärkeätä vaalia
42728: kehittämiseksi ED-yhteistyön näkökulmas- luonnonvaroja ja ympäristöarvoja, Nord-
42729: ta. Uudistukset on tehtävä läheisessä yhteis- man sanoi.
42730: työssä Pohjoismaiden parlamentaarikoiden Kansanedustaja Timo järoilahti (Kesk.)
42731: ja puolueryhmien kanssa. muistutti, että unionin jäsenyyteen vaadi-
42732: Nyby ihmetteli, miksi Pohjoismaat jäse- taan Suomen kannalta kansallista yksimieli-
42733: nyysneuvotteluissaan tyytyivät pohjoismai- syyttä Suomen maatalouspolitiikan hoitami-
42734: sesta yhteistyöstä hyväksyttyyn lisälausek- sessa.
42735: keeseen, joka on painoarvoltaan kevyempi Kansanedustaja Lauri Metsämäen (SDP)
42736: kuin sopimusteksti. Pääministeri Carl Bildt mielestä Suomen hallituksen maatalouden
42737: vastasi tähän, että se antaa takeet pohjois- yksipuolinen painottaminen ED-neuvotte-
42738: maisen yhteistyön jatkamiselle, jos vain oma luissa vääristää keskustelua ja vaikuttaa kiel-
42739: kiinnostuksemme on riittävää. teisesti mielipiteisiin. Keskustelun tulisi sen
42740: Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (SDP) sijaan olla avointa ja asiallista.
42741: mielestä yhteistyö ja solidaarisuus Pohjois- Kansanedustaja Heikki Riihijäroi (SR)
42742: maiden välillä on ollut heikkoa ED-neuvot- tähdensi unionin merkitsevän täydellistä it-
42743: teluissa. Tämä on syytä tunnustaa, sillä muu- senäisyyden menetystä. Hänen mielestään
42744:
42745:
42746: 17
42747: II
42748: EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka tuo mu- ollaan romuttamassa pohjoismaista hyvin-
42749: kanaan selvän riskin. vointiyhteiskuntaa, minkä uhriksi joutuvat
42750: Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP) erityisesti yhteiskunnan köyhät, ja myös
42751: totesi, että pohjoismaisen yhteistyöbudjetin naiset joutuvat kaikkein vaikeimpaan ase-
42752: korottaminen 1994 muutamalla kymmenellä maan.
42753: miljoonalla Tanskan kruunulla oli väistämä- Kokoomuksen kansanedustaja Eeva Tu-
42754: töntä. Monia hyvin perusteltuja ja merkittä- rnnen toivoi Pohjoismailta aktiivisempaa
42755: viä hankkeita olisi jouduttu lakkauttamaan panosta Barentsin yhteistyössä ja yhteistyön
42756: rahoituksen puuttuessa. kehittämiseen kokonaissuunnitelmaa.
42757: Kansanedustaja Satu Hassi (Vihr.) arvos- Kansanedustaja Riitta Saastamoinen
42758: teli pyrkimystä materiaaliseen kasvuun. Hän (Kok.) oli sitä mieltä, että Pohjoismaiden
42759: asetti kyseenalaiseksi aineellisen kasvun ja neuvoston on vastaisuudessa panostettava
42760: työllisyyden suhteen ja totesi, että suurin osa enemmän Pohjolan itäosien kehittämiseen.
42761: työttömyydestämme johtuu automaatiosta. Suomen ja Venäjän rajaa tulisi madaltaa
42762: Ihmisten välistä tulonjakoa on muutettava, avaamalla uusia rajanylityspaikkoja. Poikit-
42763: mihin parhaiten päästäisiin elinkeinoelä- taisia liikenneväyliä Skandinaviasta Venäjäl-
42764: män rakenteita muuttamalla. le Itä-Suomen kautta tulisi avata. On tärkeä-
42765: Kansanedustaja Sinikka Hurskainen tä, että Pietariin avataan Pohjoismainen tie-
42766: (SDP) kiinnitti huomiota siihen, että nyt dotustoimisto, sanoi Saastamoinen.
42767:
42768:
42769:
42770:
42771: 18
42772: II
42773: 5
42774: 45. ISTUNTO
42775:
42776:
42777:
42778: 5.1 Suomen valtuuskunta reiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selon-
42779: teon. Hän korosti alueellisen yhteistyön
42780: merkitystä Euroopan näissä osissa ja piti
42781: Neuvoston 45. istunto pidettiin Tromssassa
42782: Pohjoismaiden ja Venäjän yhteyksiä Barent-
42783: 14.-16. marraskuuta. Suomen valtuuskun- sin alueella turvallisuutta ja pysyvää rauhaa
42784: taan kuuluivat:
42785: ylläpitävinä. Pohjoismaiden ED-jäsenyyden
42786: Hallituksen edustajina: liikenneministe-
42787: myötä unionissa otettaisiin entistä parem-
42788: ri, pohjoismainen yhteistyöministeri Ole
42789: min esiin pohjoisen asioita. Itämeren alueel-
42790: Norrback, valtiovarainministeri Iiro Viina-
42791: la ja Itämeri-neuvostossa maiden tuli tehdä
42792: nen ja ulkoasiainministeri Heikki Haavisto.
42793: vielä kiinteämpää ja syvempää yhteistyötä.
42794: Ahvenanmaan maakuntahallituksen
42795: Keskeinen tehtävä Virossa ja Latviassa oli
42796: edustajina: maaneuvos Ragnar Erlandsson,
42797: myötävaikuttaa siihen, että kansalliskieltä
42798: varamaaneuvos Harriet Lindeman ja maa-
42799: taitamattomille luodaan mahdollisuudet
42800: kuntahallituksen jäsenet Anders Eriksson ja
42801: opetella maan kieltä ja siten saavuttaa oi-
42802: Lasse Wiklöf.
42803: keus maan kansalaisuuteen.
42804: Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan-
42805: Pohjoismaiden kannalta on myönteistä,
42806: edustajat Claes Andersson, Sinikka Hurskai-
42807: että Etykiä vahvistetaan, jolloin se pystyy
42808: nen Timo Järvilahti, Tarja Kautto, Markku
42809: myös suoriutumaan tehtävästään. Euroopan
42810: Laukkanen, Anna-Kaarina Louvo, Lauri Met-
42811: neuvostossa Pohjoismaiden tulee tukea
42812: sämäki, Eeva-Liisa Moilanen, Håkan Nord-
42813: uusien jäsenten pyrkimyksiä sopeuttaa yh-
42814: man, Mats Nyby, Heikki Riihijärvi, Markku
42815: teiskuntaolonsa Euroopan neuvoston nor-
42816: Rossi, Riitta Saastamoinen, Kimmo Sasi,
42817: mien mukaisiksi ihmisoikeuksia ja demo-
42818: Eeva Turunen ja Kyösti Virrankoski.
42819: kratiaa edistäen.
42820: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse-
42821: Nato, Etyk ja Euroopan neuvosto ovat
42822: mina maakuntapäivien jäsenet May Flodin ja
42823: tärkeitä elimiä, mutta pääosaa Euroopan
42824: Olof Salmen.
42825: maiden yhteistyön kehittämisessä tulee lähi-
42826: Istuntoon osallistuivat myös seuraavat
42827: vuosina kuitenkin näyttelemään Euroopan
42828: varajäsenet: Ahvenanmaan maakuntapäivi-
42829: unioni.
42830: en jäsenet Gunnevi Nordman ja Pekka Tuo-
42831: Myös ulkoministeri Heikki Haavisto
42832: minen. (Kesk.) korosti lähialueyhteistyötä. Baltian
42833: maista hän totesi, että olisi toivottavaa, että
42834: maat entistä enemmän käyttäisivät hyödyk-
42835: 5.2 Ulko- ja turvallisuus- seen mahdollisuuksiaan käydä suoraa vuo-
42836: ropuhelua Venäjän kanssa.
42837: poliittinen keskustelu Etykin valmiutta ehkäisevään toimintaan
42838: ja kriisien hallintaan tulee vahvistaa, sanoi
42839: Suomen ja Ruotsin ED-kansanäänestykset ja Haavisto.
42840: Norjan tulossa ollut äänestys olivat Troms- Riippumatta Pohjoismaiden ED-ratkai-
42841: san istunnossa käydyn ulko- ja turvallisuus- suista pohjoismaisella yhteistyöllä tulee aina
42842: poliittisen keskustelun taustana. olemaan meille kaikille oma arvonsa. Sitä
42843: Islannin ulkoministeri ]on Baldvin Han- paitsi pohjoismainen yhteistyö voisi olla tär-
42844: nibalsson antoi Pohjoismaiden ulkoministe- keänä lähtökohtana laajemmalle eurooppa-
42845:
42846:
42847: 19
42848: II
42849: laiselle ja kansainväliselle yhteistyölle. On da jatkaa niin kuin tähän asti enää vuoden-
42850: erittäin tärkeätä, ettei mitään Pohjoismaata vaihteen jälkeen ja että niin asiakysymyksiä
42851: jätetä eristyksiin tästä kehityksestä. kuin organisaatiotakin on harkittava uudel-
42852: Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP) leen. Kuitenkin myös tulevaisuudessa tarvi-
42853: totesi EU:n olevan entistä tärkeämmän Poh- taan organisoitua pohjoismaista yhteistyötä
42854: joismaille huolimatta Norjan kansanäänes- jopa enemmän kuin nyt. Pohjolan yhteisiä
42855: tyksen tuloksesta. Lisäksi pohjoismaisessa arvostuksia ja itseisarvoa ei tule vähätellä.
42856: yhteistyössä ollaan vaativan sopeutuksen Kansanedustaja Anna-Kaarina Louvon
42857: edessä. Tämän ainutlaatuisen rakenteen, (Kok.) mielestä meidän tulee kaikin tavoin
42858: jonka Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjois- keskittyä toimimaan viisaasti EU:n jäseninä
42859: maiden ministerineuvosto muodostavat, ja kansallisin toimin pyrkiä parantamaan
42860: täytyy pystyä toimimaan myös tulevaisuu- kansojemme kansanäänestyksissä saarnat
42861: dessa poliittisena foorumina niissä kysy- haavat. Hän korosti lähialueyhteistyön mer-
42862: myksissä, joita Pohjoismaat haluavat ajaa kitystä. Hänen mielestään lähialueilla unio-
42863: yhdentymiskehityksessä. On tärkeätä ylläpi- nin rakennerahastot voisivat näytellä suu-
42864: tää yhteyksiä Eurooppaan. Sen vuoksi Eu- rempaa osaa.
42865: rooppa-parlamentin jäseniä tulisi kutsua Kansanedustaja Lauri Metsämäki (SDP)
42866: neuvoston istuntoon ja antaa heille puhe- totesi, että pohjoismaisella yhteistyöllä on
42867: oikeus. oma osansa ja merkityksensä riippumatta
42868: Uudessa tilanteessa, jonka lähempi yh- yksittäisten maiden ED-päätöksistä. Ulko- ja
42869: dentyminen Eurooppaan luo, tulee mm. turvallisuuspoliittinen keskustelu on tänään
42870: seuraavat alat asettaa etusijaan: suurempi keskeisellä sijalla neuvoston työssä, ja sitä
42871: avoimuus ja julkisuus, laajempi demokratia, tulee kehittää entisestään näiden kysymys-
42872: läheisyysperiaatteen korostaminen, työlli- ten laajemmaksi ja syvemmäksi foorumiksi.
42873: syyden lisääminen, ympäristöpolitiikka, Myös kansanedustaja Riitta Saastamoi-
42874: tasa-arvo, aluepolitiikka ja suhteiden kehit- sen (Kok.) mielestä ulko- ja turvallisuuspo-
42875: täminen Pohjolan lähialueiden kanssa. liittiset kysymykset ovat nousemassa entistä
42876: Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) keskeisimmiksi neuvoston toiminnassa.
42877: muistutti, että Eta-sopimuksen voimassapi- Hän ehdotti turvallisuusvaliokunnan perus-
42878: täminen on välttämätöntä, koska ainakin tamista neuvostoon.
42879: Islanti jää EU:n ulkopuolelle. Pohjoismaiden Ahvenanmaan maaneuvos Ragnar Er-
42880: neuvoston tulisi olla se foorumi, josta uudet landsson totesi, että yhteistyön uudelleenar-
42881: pohjoismaiset ideat Euroopan kehittämisek- vioinnissa on asetettava etusijaan raja-alue-
42882: si tulevat. Yksi tapa taata kiintoisa ja ajan- yhteistyön kehittäminen sekä elävän maa-
42883: kohtainen Eurooppa-keskustelu Pohjois- seudun ja saariston kehittäminen.
42884: maiden neuvostossa olisi, että valitaan kan- Kansanedustaja Mats Nyby (SDP) piti tär-
42885: sallisten parlamenttien integraatiovaliokun- keänä, että entistä enemmän pantaisiin pai-
42886: tien jäseniä Pohjoismaiden neuvostoon. Oli- noa Pohjolan eri alueille. Tarvittaisiin ra-
42887: si myös luonnollista antaa pohjoismaisille portti rajat ylittävästä alueyhteistyöstä täy-
42888: europarlamentaarikoille puheoikeus neu- dentämään ministerineuvoston aluepoliittis-
42889: vostossa. ta suunnitelmaa, joka annetaan Reykjavikin
42890: Kansanedustaja Markku Laukkasen istunnossa maaliskuussa 1995. Nyby toisti
42891: (Kesk.) mielestä oli pienten maiden etujen esityksensä pohjoismaisen komission aset-
42892: mukaista kehittää unionia toimintakykyis- tamisesta arvioimaan Pohjolan muuttunutta
42893: ten kansallisvaltioiden yhteenliittymäksi, ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa uudes-
42894: jolloin taattaisiin Euroopan turvallisuus ja sa Euroopassa.
42895: voitaisiin tarjota konkreettisia ratkaisuja Maakuntapäivien jäsen Olof Salmen
42896: massatyöttömyyteen, epävakaaseen talou- (ÅC) muistutti, etteivät turvallisuuskysy-
42897: teen ja ympäristön saastumiseen. Tämä tulisi mykset yksinomaan koske turvallisuuspoli-
42898: olla Pohjoismaiden lähtökohtana, kun ne tiikkaa ulko- ja puolustuspolitiikan suppeas-
42899: puhuvat unionin kehittämisestä. sa merkityksessä. On vähintään yhtä tärkeä-
42900: Kansanedustaja Håkan Nordman (RKP) tä kiinnittää huomiota ympäristöpoliittisiin
42901: totesi, että pohjoismaista yhteistyötä ei voi- näkökohtiin. Epävarmat ja jopa hengenvaa-
42902:
42903:
42904: 20
42905: II
42906: ralliset ydinvoimalat lähialueillamme ovat suudet olla aktiivisia EU:ssa ja vaikuttaa
42907: yksi esimerkki lähialueillamme olevasta va- siihen, varsinkin ympäristökysymyksissä,
42908: raallisesta toiminnasta. Pohjoismaiden on sosiaalipoliittisissa kysymyksissä ja tasa-ar-
42909: voimakkaasti toimittavat sen puolesta, että vokysymyksissä. Pohjolan rakentava ja va-
42910: näiden ja muiden ympäristöuhkien elimi- kaa politiikka voi vaikuttaa koko Euroopan
42911: noiminen voi tapahtua samoin edellytyksin politiikkaan positiivisesti.
42912: kuin tehokas ja suunnitelmallinen siviilitoi- Kansanedustaja Timo järvilahti (Kesk.)
42913: minta. ehdotti neuvottelukunnan perustamista ete-
42914: Kansanedustaja Eeva Turnnen (Kok.) läistä Suomea ja Ruotsia, Tanskaa ja eteläistä
42915: kiinnitti myös huomiota lähialueidemme Norjaa varten tekemään ehdotuksia näiden
42916: kehittämiseen, vaikka hänestä oli outoa ettei maatalouden nollatukialueiden kehittämi-
42917: Oulun läänin sallittu osallistua Barentsin seksi unionin jäseninä. Vastaava neuvottelu-
42918: alueen yhteistyöhön. Turusen mielestä poh- kunta tulisi perustaa myös aluepoliittisille
42919: joismaisen yhteistyön tulevaisuus riippuu nollatukialueille. Valtuuskunnat soveltuisi-
42920: ennen muuta tahdosta. vat hyvin toimimaan Pohjoismaiden neu-
42921: Kansanedustaja Markku Rossin (Kesk.) voston alaisuudessa.
42922: mielestä Pohjoismailla on kaikki mahdolli-
42923:
42924:
42925:
42926:
42927: 21
42928: II
42929: 6
42930: PUHEENJOHTAJISTO
42931:
42932:
42933: Yhteistyön suuntaa ja laajuutta kuluvana 6.2 Yhteistyön etusija-alat
42934: vuonna ohjailivat lähinnä v. 1993 hyväksytyt
42935: sopimusmuutokset ja toimintasuunnitelmat Etusijaistetut pohjoismaiset yhteistyöalat
42936: Työtä leimasivat erityisesti myös Suomen, ovat kulttuuri, tutkimus, koulutus, ympäris-
42937: Norjan ja Ruotsin jäsenyysneuvottelut Eu- tö, kansalaisten oikeudet, talous, kalatalous
42938: roopan unionin kanssa ja maiden kansanää- ja juridiset kysymykset. Näiden lisäksi pu-
42939: nestykset liittymissopimuksista. Jäsenyys- heenjohtajisto piti tärkeänä erityisesti työlli-
42940: neuvottelujen yhteydessä hyväksyttiin julis- syyskysymyksiä sekä ulko- ja turvallisuus-
42941: tus pohjoismaisesta yhteistyöstä, jossa kaik- politiikkaa varsinkin suhteessa Eurooppaan
42942: ki sopimuspuolet toteavat, että ED:n jäse- ja lähialueisiin. Tavoitteena on saada aikaan
42943: niksi tulevat Pohjoismaat aikovat jatkaa tehokkaasti toimiva koordinointi kansalli-
42944: myös pohjoismaista yhteistyötä. Tämä mer- sen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen tason
42945: kitsee tietenkin yhteistyötä myös sellaisten välillä. Kehittääkseen tätä roolia neuvoston
42946: Pohjoismaiden kanssa, jotka mahdollisesti presidentti vahvisti puheenjohtajiston tuella
42947: eivät liity ED:n jäseniksi. erikseen painopistealat kuluneelle toiminta-
42948: Yhteistyön sisällön tarkistus on aloitettu vuodelle. Tämän etusija-asettelun mukai-
42949: uuden ED-tilanteen pohjalta. Ensimmäiset sesti toiminnan pääaloja olivat työllisyys-,
42950: poliittiset päätökset tulevan työn suunnasta ympäristö- ja lähialuepolitiikka. Valiokuntia
42951: tehdään kevätistunnossa 1995 Reykjavikis- kehotettiin tekemään konkreettisia aloitteita
42952: sä. asioiden valmistelemiseksi eurooppalaises-
42953: sa yhteydessä. Puheenjohtajiston tarkoituk-
42954: sena on myös kutsua koolle vuoden 1995
42955: alussa konferenssi, johon osallistuisivat
42956: 6.1 Jäsenet ja kokoukset Pohjoismaiden parlamentaarikot, jotka kä-
42957: sittelevät eurooppalaisia yhdentymiskysy-
42958: Neuvoston puheenjohtajistossa on yksitois- myksiä kansallisissa parlamenteissaan sekä
42959: ta jäsentä, kaksi kustakin maasta ja neljän- Pohjoismaiden jäseniä Euroopan parlamen-
42960: neksi suurimman puolueryhmän edustaja. tista.
42961: Suomen edustajat olivat puhemies Ilkka Puheenjohtajisto käynnisti yhteistyössä
42962: Suominen (Kok.) ja kansanedustaja Mats pääministereiden ja yhteistyöministereiden
42963: Nyby (SDP). Kun puhemies Suominen jätti kanssa sellaisten asiakysymysten kartoituk-
42964: eduskunnan 30. huhtikuuta, hänen tilalleen seen, jotka ovat Pohjoismaiden kannalta
42965: tuli kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.). keskeisiä Euroopan tasolla. Kartoituksen
42966: Puheenjohtajisto piti vuoden aikana yk- yhteydessä on myös tarkoitus luoda strate-
42967: sitoista kokousta. Lisäksi pidettiin kaksi ko- gia siitä, kuinka Pohjoismaille tärkeitä tu-
42968: kousta Pohjoismaiden pääministereiden loksia voidaan saada aikaan. Työ aloitettiin
42969: kanssa istuntojen yhteydessä. Pääkysymyk- mm. puhemies Ilkka Suomisen jäsenehdo-
42970: sinä keskusteluissa olivat ED-neuvotteluti- tuksen pohjalta (A 1071/p). Ehdotuksessa
42971: lanne, Pohjolan lähialuepolitiikka ja yhteis- todetaan, että pohjoismaisten yhteistyöky-
42972: työn tuleva suunta. Yhteistyöministereiden symysten kartoitus pidemmällä tähtäimellä
42973: kanssa käsiteltiin lähinnä istuntojen seuran- ja Euroopan näkökulmasta on erittäin tär-
42974: taa ja tulevien istuntojen valmisteluja. keätä, jos Pohjoismaat halutaan pitää yh-
42975:
42976:
42977: 22
42978: II
42979: dessä Euroopan kehityksessä. Puheenjohta- hallitukset toteuttavat Reykjavikin konfe-
42980: jisto piti tärkeänä, että ollaan valmiita teke- renssissa hyväksytyn loppuasiakirjan. Ko-
42981: mään selvitys heti Suomen, Ruotsin ja Nor- mitea osallistuu myös tarkkailijana Rovanie-
42982: jan kansanäänestysten jälkeen yhdessä pää- men prosessiin, jossa erityistä painoa pan-
42983: ministereiden kanssa. Yleiskokous hyväksyi naan ohjelmaan "Arctic Monitoring and As-
42984: asiasta kaksi suositusta (nro 20 ja 21) 45. sessment Programme" (AMAP). Komitean
42985: istunnossa. tulee tehdä uusia aloitteita arktisen yhteis-
42986: Yhteistyöministerit ja puheenjohtajisto työn edistämiseksi, ja sen vastuulla on myös
42987: päättivät Helsingissä joulukuussa pidetyssä suunnitella ja toteuttaa uusi arktista käsitte-
42988: kokouksessa asettaa poliittisen valmistelu- levä parlamentaarinen konferenssi vuoden-
42989: ryhmän puheenjohtajiston ja ministerineu- vaihteessa 1995-96.
42990: voston edustajista selvittämään tulevaa yh- Jäsenehdotuksen A 1076/p johdosta 45.
42991: teistyötä Pohjoismaiden EU-jäsenyyspäätös- istunnossa hyväksyttiin uusi suositus, joka
42992: ten pohjalta. Pääministerit suhtautuivat laajentaa lähialueyhteistyön myös Pohjan-
42993: myönteisesti tähän työhön tavatessaan pu- meren ympärillä oleville alueille (nro 22).
42994: heenjohtajiston Tromssan istunnon aikana.
42995: Työtä johtaa Pohjoismaiden neuvoston
42996: ruotsalainen presidentti PerOlojHåkansson
42997: ja Suomen edustajana on kansanedustaja
42998: Lauri Metsämäki. Työ on määrä toteuttaa 6.4 Kansainväliset yhteydet
42999: pikaisesti. Ensimmäinen raportti on tarkoi-
43000: tus esittää jo seuraavassa istunnossa Reykja- Puheenjohtajisto on tavanomaisessa laajuu-
43001: vikissä helmikuun 1995 lopulla. dessa hoitanut yhteyksiä sekä kansainväli-
43002: siin järjestöihin Euroopassa että eri maihin ja
43003: alueisiin Pohjolan lähialueilla.
43004: Tammikuussa puheenjohtajisto tapasi
43005: Euroopan neuvoston puheenjohtajiston
43006: 6.3 Arktinen yhteistyö edustajia. Kokouksessa tiedotettiin ajankoh-
43007: taisesta toiminnasta sekä keskusteltiin erityi-
43008: Pohjoismaiden neuvosto järjesti elokuussa sesti suhteista Venäjään, Euroopan neuvos-
43009: 1993 Reykjavikissä parlamentaarisen konfe- ton Wienin huippukokouksen seurannasta
43010: renssin arktisesta yhteistyöstä. Silloin päätet- sekä Euroopan kulttuuriyhteistyöstä.
43011: tiin pysyvän komitean asettamisesta jatko- Baltian ja Itä-Euroopan kansanedustajille
43012: yhteistyötä varten. Komiteassa Pohjoismaita tarkoitettua stipendivaihtoa on jatkettu ja
43013: edustavat Pohjoismaiden neuvosto kolmella sitä on jonkin verran muutettu. Ohjelman
43014: edustajalla, minkä lisäksi Kanadalla, EU:n tarkoituksena on antaa Pohjolan lähialueilta
43015: parlamentilla, Venäjällä, Yhdysvalloilla ja tuleville kansanedustajille mahdollisuus pe-
43016: arktisen alueen alkuperäisväestöllä on kul- rehtyä Pohjoismaiden parlamentaarisiin työ-
43017: lakin yksi edustaja. Kaikilla osapuolilla on muotoihin ja tietoja taloudesta ja yhteiskun-
43018: parlamentaarikkoedustaja. Puheenjohtajak- taelämästä. Vuoden aikana myönnettiin yh-
43019: si valittiin Pohjoismaiden neuvostosta teensä 19 stipendiä.
43020: Halld6r Asgrimsson Islannin eduskunnasta. Toukokuussa puheenjohtajisto osallistui
43021: Muiden Pohjoismaiden jäsenet ovat lakikä- 3. parlamentaariseen Itämeri-konferenssiin.
43022: räjien puheenjohtaja jan P. Syse Norjasta, Pääteemoina olivat raja-alueyhteistyö Eu-
43023: puhemies Birgitta Dahl Ruotsista sekä kan- roopassa, alue- ja ympäristöpolitiikka Itä-
43024: sankäräjien jäsen Birgitte HusmarkTanskas- meren alueella; poliittisessa keskustelussa
43025: ta ja kansanedustaja Anna-Kaarina Louvo sivuttiin mm. turvallisuuspoliittisia ongel-
43026: Suomesta varajäsenenä. Pohjoismaiden mia. Konferenssin tulokset koottiin erityi-
43027: neuvosto on myös antanut sihteeristön ko- seen päätöslauselmaan, joka osoitettiin Itä-
43028: mitean käyttöön. Pysyvän komitean poh- meren alueen valtioiden hallituksille.
43029: joismaiset jäsenet pitivät ensimmäisen ko- Syyskuussa pidettiin seminaari demokra-
43030: kouksensa syyskuussa. tiasta ja raja-alueyhteistyöstä Kirkkoniemes-
43031: Komitean tehtävänä on seurata, kuinka sä. Pohjoismaiden neuvoston ja ministeri-
43032:
43033:
43034: 23
43035: II
43036: neuvoston yhdessä järjestämä seminaari oli
43037: tarkoitettu lähinnä Muurmanskin ja muiden
43038: 6.5 Sihteerikollegio
43039: lähialueiden kansanedustajille. Pohjoismai-
43040: den ministerineuvosto on vuoden aikana Sihteerikollegioon kuuluvat puheenjohtajis-
43041: perustanut Barentsin alueen tiedotustoimis- ton sihteeri ja kansallisten valtuuskuntien
43042: ton Kirkkoniemeen. pääsihteerit Puheenjohtajana on puheen-
43043: Ministerineuvoston seuraavan vuoden johtajiston sihteeri. Kollegio valmistelee pu-
43044: budjettiehdotuksessa on myös määräraha heenjohtajiston kokoukset ja laajat yhteiset
43045: pohjoismaisen tiedotustoimiston perustami- kysymykset. Se hoitaa myös yhteydet poh-
43046: seksi Pietariin. joismaiseen yhteistyökomiteaan (Pohjois-
43047: Tammikuussa 1995 neuvosto järjestää maiden ministerineuvoston johtava virka-
43048: Helsingissä konferenssin, jonka otsikkona mieselin) ja koordinoi puheenjohtajiston
43049: on "Pohjoismaat YK:ssa - rauhan ja kehi- sihteeristön ja valtuuskuntien sihteeristöjen
43050: tyksen puolesta". Suomen valtuuskunnalla yhteisiä työtehtäviä.
43051: on ollut erityinen vastuu valmistella konfe- Kollegio piti neljätoista kokousta vuo-
43052: renssia, joka myös on pohjoismainen joh- den 1994 aikana.
43053: danto YK:n 50-vuotisjuhlaan 1995. Tarkoi-
43054: tuksena on antaa Pohjoismaiden poliitikoil- 6.6 Puheenjohtajiston
43055: le ja virkamiehille sekä YK:n edustajille ja
43056: muille asiantuntijoille mahdollisuus keskus- budjetti 1994
43057: tella syvällisemmin YK:n tulevaisuutta ja
43058: Pohjoismaiden roolia koskevista kysymyk- Neuvoston puheenjohtajiston budjetin lop-
43059: sistä. Konferenssi pidetään korkealla poliit- pusumma 1995 on n. 35 milj. Ruotsin kruu-
43060: tisella tasolla, ja keskustelut keskittyvät kol- nua. Yhteinen sihteeristö, jossa on tällä het-
43061: meen pääalaan: YK:n tuleva rooli, Pohjois- kellä 28 virkamiestä, toimii Tukholmassa.
43062: maat ja kollektiivinen turvallisuus sekä sosi- Maiden maksuosuudet määräytyvät eri-
43063: aalinen kehitys. tyisen jakoperusteen mukaan, joka laske-
43064: Neuvoston eri valiokunnat ovat hoita- taan yhteenlasketun bruttokansantuotteen
43065: neet yhteyksiä vastaaviin valiokuntiin erityi- perusteella. Vuoden 1994 jakoperusteen
43066: sesti Euroopan parlamentissa ja Euroopan mukaan Suomen maksuosuus on 18,6 pro-
43067: neuvostossa. senttia.
43068:
43069:
43070:
43071:
43072: 24
43073: II
43074: 7
43075: JURIDINEN YHTEISTYÖ
43076:
43077:
43078:
43079: 7.1 Juridinen valiokunta joismaiseen yhteistyöhön. Tämä koskee eri-
43080: tyisesti oikeudellista alaa, jossa valiokunnan
43081: mukaan Pohjoismaille on tärkeätä ylläpitää
43082: Juridisen valiokunnan suomalaisjäsenet oli-
43083: pohjoismaista oikeusyhteisyyttä varsinkin
43084: vat Rose-Marie Björkenheim (Kesk.), Sinik-
43085: sellaisilla aloilla, joilla EU :n säännöt antavat
43086: ka Hurskainen (SDP) ja Riitta Saastamoi-
43087: mahdollisuuden erilaisiin ratkaisuihin.
43088: nen (Kok.). Sinikka Hurskainen toimi vara-
43089: Juridinen valiokunta korosti myös, että
43090: puheenjohtajana. Ruotsalainen kansan-
43091: on tärkeätä olla heikentämättä parlamentaa-
43092: edustaja Hans Nyhage oli puheenjohtaja 45.
43093: rista valvontaa, mikäli suuri osa pohjoismai-
43094: istuntoon saakka, jolloin kansanedustaja
43095: sesta yhteistyöstä hallitustasolla tapahtuu
43096: Arne Andersson valittiin puheenjohtajaksi.
43097: epävirallisin yhteyksin. Valiokunta halusi
43098: myös ministerineuvoston arvioivan uudel-
43099: leen päätöksen, jonka mukaan puolet poh-
43100: joismaisesta budjetista menee kulttuurialal-
43101: 7.2 Yleiskeskustelu le.
43102:
43103: Juridinen valiokunta huomautti Cl-asiakir-
43104: jaa käsitellessään, että on tärkeätä päästä 7.3 Asiat 44. istunnossa
43105: yksimielisyyteen Pohjoismaissa, kun on ky-
43106: symys EU:n direktiivin toteuttamisesta, joka Valiokunta käsitteli jäsenehdotuksen A
43107: käsittelee kuluttajasuojaa kohtuuttomien 1050/j, joka koski toimintasuunnitelmaa
43108: sopimusehtojen torjumiseksi. Valiokunta huumeiden väärinkäytön torjumiseksi Poh-
43109: piti myös tärkeänä, että lainsäädäntökysy- joismaissa ja sen lähialueilla. Ehdotuksen
43110: mysten virkamieskomitea toimii yhteistyös- oli allekirjoittanut myös kansanedustaja Riit-
43111: sä kuluttajakysymysten virkamieskomitean ta Saastamoinen. Ehdotuksen tekijöiden
43112: kanssa, jotta hyväksyttävät säännöt vastaisi- mukaan huumeiden väärinkäyttö oli huo-
43113: vat kuluttajansuojan uuden pohjoismaisen lestuttavinta niissä sosiaaliryhmissä, jotka
43114: toimintasuunnitelman tavoitteita. Valiokun- olivat erityisen alttiita meneillään olevissa
43115: ta katsoi, että elintarvikealan tulisi kuulua suurissa rakennemuutoksissa. Lisätietoja
43116: pääministereiden etusijalle asettamiin aloi- tarvitaan myös huumeiden haittavaikutuk-
43117: hin, koska Pohjoismaat ovat olleet edelläkä- sista myös lapsiin ja nuoriin. Ehdotuksen
43118: vijöitä tällä alalla. Valiokunnasta oli myös mukaan salakuljetus- ja väärinkäyttöriskejä
43119: tärkeätä olla vähentämättä budjettivaroja on myös Itämeren alueella.
43120: elintarvikealalla, jossa oli hiljattain hyväk- Juridinen valiokunta katsoi, että on edel-
43121: sytty pohjoismainen toimintasuunnitelma. leen tarvetta pohjoismaiseen yhdenmukais-
43122: Juridinen valiokunta oli odottanut, että tamiseen huumeista vapaaseen Eurooppaan
43123: C2 olisi offensiivisempi pitkän aikavälin työ- pyrittäessä. Valiokunnasta huumeiden tor-
43124: ohjelma, jossa pohjoismainen yhteistyö tun- juntakysymykset soveltuvat erittäin hyvin
43125: nustettaisiin laajemman eurooppalaisen yh- pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska ei ole
43126: teistyön kulmakiveksi. Valiokunnan mu- erityisen tärkeätä, että lainsäädäntö on yh-
43127: kaan Tanskan pitkä ED-jäsenyys on osoitta- denmukainen. Tärkeämpää on, että tavoite
43128: nut, että on myös hyödyllistä osallistua poh- on sama, että maat voivat seurata toistensa
43129:
43130:
43131: 25
43132: II
43133: perusteluja ja hyötyä toistensa kokemuksis-
43134: ta eri maissa. Neuvosto hyväksyi suosituk-
43135: 7.4 Asiat 45. istunnossa
43136: sen nro 8.
43137: Neuvosto teki sisäisen päätöksen neuvoston
43138: Neuvosto hyväksyi myös suosituksen
43139: luottamustehtävien tasaisemmasta suku-
43140: nro 9 lapsipornografian hallussapidon kri-
43141: puolijakaumasta (A 1081/j). Juridisen valio-
43142: minalisoinnista. Ehdotuksen A 1064/j olivat
43143: kunnan selastajana kansanedustaja Hurs-
43144: tehneet mm. Sinikka Hurskainen sekä Arja
43145: kainen totesi, että naisten osuus politiikassa
43146: Alho, Rose-Marie Björkenheim, Timo Järvi-
43147: on korkein Pohjoismaissa mutta naisten
43148: lahti, Markku Laukkanen, Lauri Metsämäki,
43149: edustus on riittämätön monissa Pohjoismai-
43150: Mats Nyby, Virpa Puisto ja Riitta Saastamoi-
43151: den neuvoston viroissa. Sama koskee monia
43152: nen. Valiokunnan selostaja varapuheenjoh-
43153: päällikkövirkoja, varsinkin puheenjohtajis-
43154: taja Sinikka Hurskainen esitti, että Pohjois-
43155: toa, jossa on ainoastaan yksi nainen. Valio-
43156: maissa ei ollut mitään lapsipomoaineiston
43157: kunta halusi suosittaa neuvoston vaalikomi-
43158: tuotantoa ja jakelua koskevaa kieltoa. Norja
43159: teaa pyrkimään kummankin sukupuolen ta-
43160: on ainoa Pohjoismaa, jossa lapsipomon hal-
43161: saisempaan edustukseen neuvoston luotta-
43162: lussapito on laitonta. Pohjoismaiden vapaa-
43163: mustehtävissä.
43164: mielinen lainsäädäntö on merkinnyt sitä,
43165: että esim. Ruotsista ja Tanskasta on tullut
43166: lapsipomon jakelukeskuksia. Juridisen va-
43167: liokunnan mukaan lapsipomon hallussapi-
43168: don kriminalisointi helpottaisi selvityksiä
43169: näistä asioista. Kielto myös olisi lasten oi- 7.5 Kokoukset
43170: keuksia koskevan YK:n sopimuksen mukai-
43171: nen. Juridinen valiokunta on pitänyt 6 kokousta
43172: Valiokuntaehdotuksen saamelaisten tu- ja yhden kokouksen tasa-arvoministerei-
43173: levasta edustuksesta Pohjoismaiden neuvos- den kanssa. Turussa 4. elokuuta ministerei-
43174: tossa (A 1070/j) olivat allekirjoittaneet myös den kanssa pidetyssä kokouksessa käsitel-
43175: Sinikka Hurskainen ja Riitta Saastamoinen. tiin pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön uut-
43176: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis- ta ohjelmaa vuosiksi 1995-2000. Valio-
43177: ton pyynnöstä juridinen valiokunta tutki kunta halusi, että ohjelmaa konkreettistet-
43178: kysymystä saamelaisten jäsenyydestä Poh- taisiin jokavuotisilla toimintasuunnitelmilla,
43179: joismaiden neuvostossa ja katsoi, että jäse- joissa tavoitteet ilmoitetaan yksityiskohtai-
43180: nyys voisi tulla kysymykseen vasta sen jäl- semmin. Oli myös tärkeätä asettaa riittäväs-
43181: keen kun olisi perusteellisesti selvitetty or- ti varoja ohjelman toteuttamiseen. Valio-
43182: ganisatorisia ja oikeudellisia, kansainoikeu- kunta ei saanut valmiiksi mietintöään oh-
43183: dellisia ja taloudellisia kysymyksiä. Valio- jelmasta Tromssan istuntoon, jonka vuoksi
43184: kunta halusi sen sijaan selvittää saamelais- ohjelma tullaan käsittelemään Reykjavikin
43185: ten tarkkailijanasemaan Pohjoismaiden istunnossa 1995.
43186: neuvostossa liittyviä erilaisia muotoja, mikä Valiokunta piti kesäkokouksensa Naan-
43187: merkitsisi myös oikeutta olla läsnä Pohjois- talissa 3. elokuuta Pohjoismaisen Foorumin
43188: maiden neuvoston istunnoissa ja esittää nä- aikana, joka pidettiin Turussa 1.-6. elokuu-
43189: kemyksensä yleiskeskustelussa. Tarkkaili- ta. Ennen Foorumia valiokunta oli käynnis-
43190: janasema koskisi yhtä kunkin saamelaiskä- tänyt kirjaprojektin yhdessä ministerineu-
43191: räjien edustajaa ja yhdellä saamelaisten voston kanssa. Teos "Pohjola - Naisten
43192: edustajalla olisi puheoikeus. Neuvosto teki paratiisi" valmistui Foorumiin ja julkaistiin
43193: sisäisen päätöksen valiokunnan enemmis- skandinaavisilla kielillä, suomeksi ja englan-
43194: tön näkemyksen mukaisesti. Eräät valiokun- niksi. Foorumin aikana valiokunta piti semi-
43195: nan jäsenet, mm. Maria Kaisa Aula, esittivät naarin, jossa neuvoston puheenjohtajisto ja
43196: vastalauseen ehdottaen, että saamelaisille valiokunnat käsittelivät, kuinka ne ovat otta-
43197: annettaisiin pysyvä edustus Pohjoismaiden neet huomioon tasa-arvon työaloillaan. Va-
43198: neuvostossa. Myös kansanedustaja Satu liokunta osallistui Foorumin aikana myös
43199: Hassi tuki vastalauseen esittäneiden ehdo- viralliseen konferenssiin, johon osallistui
43200: tusta. 300 poliitikkoa ja virkamiestä.
43201:
43202:
43203: 26
43204: II
43205: 7.6 Kansainväliset yhteydet män tärkeänä pidetystä kuluttajansuojasta
43206: todettiin, että yhtenäisasiakirjan 1986 myö-
43207: Juridinen valiokunta kävi 6.---8. huhtikuuta tä sen asema on jonkin verran parantunut,
43208: Euroopan parlamentissa, jossa monet edus- samoin kuin toisen toimintaohjelman 1988
43209: tajat pitivät tärkeänä saada kaikki Pohjois- avulla. Valiokunnalle esiteltiin myös ko-
43210: maat ja Itä-Eurooppa mukaan EU:hun. Hei- mission tasa-arvotyötä.
43211: dän mukaansa Pohjoismaiden ei tulisi Valiokunnan varapuheenjohtaja osallis-
43212: muodostaa blokkia EU:ssa vaan osallistua tui suurkäräjien jäsenen Eirin Faldetin kans-
43213: ED-järjestelmän eri poliittisiin ryhmittymiin. sa ECE:n Wienissä järjestämään konferens-
43214: Parlamentin asemasta EU:ssa nämä edusta- siin, joka oli alueellinen valmistelukokous
43215: jat olivat sitä mieltä, että Maastrichtin sopi- Beijingissä syyskuussa 1995 pidettävää YK:n
43216: muksessa parlamentti sai riittävästi vaiku- naisten konferenssia silmälläpitäen. Sinikka
43217: tusmahdollisuuksia, ja oli kysymys siitä, Hurskainen esitteli pohjoismaista tasa-arvo-
43218: miten parlamentti pystyisi hyödyntämään yhteistyötä.
43219: näitä mahdollisuuksia. Vaikka edelleen Valiokunta asetti työryhmän Sinikka
43220: voitiin puhua demokratiavajeesta, parla- Hurskainen puheenjohtajana valmistele-
43221: mentti oli saanut uusia mahdollisuuksia maan valiokunnan työtä Pekingin konfe-
43222: vaikuttaa komissioon. Valiokunta kävi renssia varten.
43223: myös komissiossa, jossa Richard Lewis ul- Riitta Saastamoinen osallistui juridisen
43224: kosuhteiden päädirektoraatista huomautti, valiokunnan edustajana sivistysvaliokunnan
43225: että EU vaatii, että ihmisoikeusartikla lisä- seminaariin Pohjoismaat, EU ja avoin hallin-
43226: tään kaikkiin avustussopimuksiin, joihin tokulttuuri, joka pidettiin Brysselissä 20. lo-
43227: EU osallistuu. EU:ssa aikaisemmin vähem- kakuuta.
43228:
43229:
43230:
43231:
43232: 27
43233:
43234: II
43235: 8
43236: KULTTUURIYHTEISTYÖ
43237:
43238:
43239:
43240: 8.1 Sivistysvaliokunta Kulttuuriministeri Tytti Isobaokana-
43241: Asunmaa (Kesk.) otti esiin pohjoismaisen
43242: yhteistyön saavutuksista mm. kulttuuriyh-
43243: Valiokunnan suomalaisjäsenet olivat kan- teistyön lähialueilla. Lisäksi hän esitti toivo-
43244: sanedustaja Eeva Turunen (Kok.), joka oli muksen, että vastaisuudessa Ruotsissa tar-
43245: myös valiokunnan varapuheenjohtaja, sekä joutuisi yhtä hyvät mahdollisuudet nähdä
43246: kansanedustajat Markku Laukkanen Suomen televisio-ohjelmia ja että se toteute-
43247: (Kesk.) ja Virpa Puisto (SDP). Valiokunnan taan samoin edellytyksin kuin Suomessa
43248: puheenjohtaja islantilainen Rannveig Gud- näkyvä Ruotsin tv-tarjonta. Kulttuuriministe-
43249: mundsd6ttir jäi pois neuvostosta juuri en- ri kaipasi erityistoimia pohjoismaisen yh-
43250: nen Tromssan istuntoa, jossa varapuheen- teenkuuluvuuden vahvistamiseksi Itä-Suo-
43251: johtaja Turunen johti valiokuntaa. Valiokun- messa. Hänen mielestään pohjoismaisia
43252: nan uudeksi sihteeriksi tuli toukokuussa kulttuuritoimia tarvitaan Pohjolan itäosissa
43253: norjalainen May Britt Gjengs0 Utheim islan- nyt jos koskaan. Perustelut ovat käänteisesti
43254: tilaisen Elin Flygenringin jälkeen. samat, kuin millä perusteltiin Pohjolan talon
43255: perustamista Reykjavikiin 1968.
43256: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
43257: 8.2 Yleiskeskustelu 44. is- (Kok.) tähdensi sitä, että nuorten tulee saada
43258: mahdollisuus osallistua pohjoismaiseen op-
43259: tunnossa pilas- tai opiskelijavaihtoon jossakin vai-
43260: heessa koulunkäyntiään tai opiskeluaan.
43261: 44. istunnossa Tukholmassa puheenjohtaja Jotta tiiviitä yhteyksiä pohjoismaisten tutki-
43262: Rannveig Gudmudsd6ttir selosti yleiskes- jayhteisöjen välillä voitaisiin ylläpitää myös
43263: kustelussa sivistysvaliokunnan etusija-aset- laajemmassa eurooppalaisessa konteksissä,
43264: telua. Valiokunnan mielestä osa uusista täytyy nuoriin tutkijoihin ja tutkijaopiskeli-
43265: kulttuurimäärärahoista on ohjattava poh- joihin satsata enemmän, opetusministeri sa-
43266: joismaisen identiteetin vahvistamiseen ja noi. Hän oli pannut merkille tyytyväisenä
43267: lapsi- ja nuorisoyhteistyöhön. Valiokunta Ruotsin valtion positiivisemman suhtautu-
43268: ehdotti mm. että lapsi- ja nuorisoyhteistyön misen suomen kieleen Ruotsissa. Hänen
43269: kontaktivaliokunta palautetaan organisaati- mielestään Ruotsin tulisi allekirjoittaa Eu-
43270: oon ja budjettiin ja että käynnistettäisiin roopan neuvoston vähemmistökielisopi-
43271: pohjoismainen tutkimusohjelma lasten ja mus, mikä antaisi myönteisen poliittisen
43272: nuorten suhtautumisesta kulttuuriin. Lisäksi viestin ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle.
43273: käsitteelle "pohjoismaiset koulutusmarkki- Sopimus on periaatteellisesti tärkeä suomen
43274: nat" tulee antaa todellinen sisältö kehittä- kielen kannalta Ruotsissa.
43275: mällä vaihto-ohjelmia, tutkintojen vastavuo- Kansanedustaja Eeva Turunen (Kok.)
43276: roista tunnustamista ja lisäämällä yhteistyötä esitti erityistoimia myös Itä-Suomeen nor-
43277: pienten ammattialojen koulutuksessa. Va- dismin ja pohjoismaisen yhteistyön edistä-
43278: liokunta jatkaa viestintäyhteistyön ajamista miseksi, kielimuurin ja etäisyyksien voitta-
43279: ja pohjoismaisen kulttuuriyhteisön vahvista- miseksi sekä pohjoismaisen yhteenkuulu-
43280: mista, puheenjohtaja sanoi. vuuden lisäämiseksi.
43281:
43282:
43283: 28
43284:
43285: II
43286: 8.3 Asiat 44. istunnossa televisio ovat myös tärkeitä kieliyhteistyös-
43287: sä, sanoi valiokunnan varapuheenjohtaja
43288: Eeva Turunen.
43289: Neuvostossa käsiteltiin kulttuurisektorilta
43290: kolme jäsenehdotusta, joista kaksi johti suo-
43291: situkseen ja yksi hylättiin. Jäsenehdotus
43292: koulutusyhteistyön lisäämisestä pienillä
43293: ammattialoilla (A 1054/k) johti suosituk- 8.5 Kansainväliset yhteydet
43294: seen (nro 6), jonka mukaan Nordplus-Juni-
43295: or-ohjelmaa tulee laajentaa niin, että siitä Valiokunnan kolme kansainvälisiä yhteyk-
43296: tuetaan myös erikoisalan koulutusten poh- siä haitavaa työryhmää jatkoi päivittämällä
43297: joismaisia verkostoja. Valiokunta ehdotti ja seuraamalla yhteisiä asia-aloja Euroopan
43298: hylättäväksi jäsenehdotuksen otsonitutki- unionin, Euroopan neuvoston ja Baltian
43299: muksen lisäämisestä (A 1055/k), koska eh- maiden kanssa.
43300: dotuksen pyrkimykset tulee huomioon ote-
43301: tuksi muulla tavalla. Valiokunnan esitys hy-
43302: väksyttiin. Jäsenehdotus Pohjoismaiden EU-työryhmä
43303: esiin tuomisesta Franlifurtin kirjamessuilla
43304: 1997 (A 1065/k) hyväksyttiin suositukseksi ED-työryhmä vieraili helmikuussa Brysselis-
43305: (nro 7), jossa kehotetaan kartoittamaan niin sä tutustumassa mm. EU:n koulutus- ja sti-
43306: mahdollisuudet kuin kustannuksetkin Poh- pendiohjelmiin, Kaleidoskooppi-ohjelmaan
43307: joismaiden profiloitumisesta sekä ilmoitta- ja EU:n viimeisimpään yhteistyöohjelmien
43308: maan Pohjoismaiden kiinnostus sitoutumat- kehitykseen kulttuurin, koulutuksen ja tut-
43309: ta mihinkään taloudellisesti. kimuksen alalla.
43310: Lokakuussa järjestettiin Brysselissä kon-
43311: ferenssi Pohjola, EU ja avoin hallintokult-
43312: tuuri Pohjoismaiden parlamenteille Euroop-
43313: pa-parlamentin edustajille, Pohjoismaiden
43314: 8.4 45. istunto Tromssassa neuvostolle ja lehdistölle. Pääpuhujana oli
43315: Euroopan parlamentin jäsen Piet Dankert,
43316: Tromssan syysistunnossa ei käsitelty sivis- ent. Hollannin Eurooppaministeri. Seminaa-
43317: tysvaliokunnan asia-alaan kuuluvia jäseneh- rissa oltiin yleisesti sitä mieltä, että avoin
43318: dotuksia, sillä istuntoa leimasi ulko- ja tur- hallintokulttuuri on sen laatuinen periaat-
43319: vallisuuspoliittinen keskustelu. teellinen ja kauaskantoinen kysymys, jota
43320: Kansanedustaja Eeva Turunen (Kok.) Pohjoismaat voivat ja jota niiden tulee ajaa
43321: esitti sivistysvaliokunnan kannan budjetti- unionissa Pohjoismaiden neuvoston kautta.
43322: keskustelussa. Koska Pohjoismaiden kult- Ryhmän puheenjohtaja oli suomalaise-
43323: tuurirahasto on keskeisimpiä keinoja kan- dustaja Eeva Turunen ja sihteerinä pääsih-
43324: salaisten kulttuuriyhteistyön ja rajat ylittä- teeri Guy Lindström.
43325: vän taiteilijayhteistyön edistämisessä valio-
43326: kunta ehdotti, että rahaston pääomaa ko-
43327: rotetaan 1 milj. Tkr budjetin sisäisin siir- Yhteydet Euroopan neuvostoon
43328: roin. Valiokunnan mielestä kieliyhteistyö
43329: on kytkettävä muuhun yhteistyöhön, ku- Työryhmä painotti hyvien yhteyksien tärke-
43330: ten oppilaiden, opiskelijoiden ja tutkijoi- yttä Euroopan neuvoston kanssa, sen kult-
43331: den vaihto-ohjelmiin. Skandinavisten kiel- tuuri- ja koulutuskomitean kanssa sekä Eu-
43332: ten välistä ymmärtämistä tulee lisätä, mutta roopan nuorisokeskuksen kanssa, koska
43333: myös niille pohjoismaalaisille, jotka eivät kulttuurilla on tärkeä asema rauhan säilyttä-
43334: puhu skandinaavisia kieliä, on annettava jänä Euroopassa ja välineenä muussa yhteis-
43335: samat mahdollisuudet osallistua pohjois- työssä. Työryhmä haluaa vahvistaa tiedon-
43336: maiseen yhteistyöhön. Sivistysvaliokunta vaihtoa neuvostojen kesken.
43337: on useaan otteeseen tukenut toimia, joilla Työryhmä kävi Euroopan neuvostossa
43338: Pohjoismaiden tv-kanavat saataisiin näky- lokakuussa. Ryhmä osallistui kulttuuri- ja
43339: mään kaikissa Pohjoismaissa. Elokuva ja koulutuskomitean valiokuntakokoukseen,
43340:
43341:
43342: 29
43343:
43344: II
43345: jota johti puheenjohtaja Leni Fischer. Ryhmä nisterineuvoston kanssa ennen kuin se te-
43346: sai tietoa muukalaisvihaa vastustavasta kee lopullisen päätöksensä.
43347: kampanjasta, joka käynnistetään eurooppa-
43348: laisella, pohjoismaisella, kansallisella ja pai-
43349: kallisella tasolla sekä Euroopan neuvoston 8.7 Kokoukset
43350: yhteistyöstä Baltian maiden kanssa. Ruotsa-
43351: lainen neuvoston pääsihteeri Daniel Tar- Valiokunta kokoontui vuoden aikana kuusi
43352: schys valotti kysymystä uusien jäsenmaiden kertaa. Suomessa pidetyn kesäkokouksen
43353: ottamisesta neuvostoon. yhteydessä valiokunta vieraili Savonlinnan
43354: Ryhmän suomalaisjäsen oli kansanedus- oopperajuhlilla, Punkaharjun kunnassa, Jo-
43355: taja Markku Laukkanen. ensuussa ja Kolin kansallispuistossa.
43356: Tukholman tammikuun kokouksessa
43357: valiokuntaa informoitiin koulualan hank-
43358: Baltia-rybmä keista ja toimintasuunnitelmista sekä aikuis-
43359: koulutuksen ja kansansivistyksen yhteis-
43360: Työryhmä vieraili Baltian yleiskokouksen työstä.
43361: kulttuurikomiteassa Riiassa helmikuussa, Maaliskuun kokouksessa Ruotsin ope-
43362: jolloin se tapasi myös Latvian kulttuurimi- tusministeri Per Unckel selosti uutta sopi-
43363: nisteri Janis Vaivadsin. musta korkeakoulutukseen pääsystä. Minis-
43364: Työryhmä järjesti toukokuussa em. ryh- terin mukaan sopimus osoittaa pohjoismai-
43365: män kanssa pohjoismais-baltilaisen kulttuu- sen ulottuvuuden luonnetta eli, että Pohjo-
43366: rikonferenssin Göteborgissa, jonne oli kut- lassa pystytään saavuttamaan jotakin, joka
43367: suttu myös Euroopan neuvoston kulttuuri- muualla on paljon vaikeampaa suurempien
43368: ja koulutuskomitea sekä kansallisten parla- kulttuurierojen vuoksi. Valiokunta otti mi-
43369: menttien sivistys-, koulutus- ja tutkimusva- nisteri Unckelin kanssa esiin myös pääsyn
43370: liokunnat Pääteemana oli tutkimusyhteis- toisten Pohjoismaiden kansankorkeakoului-
43371: työ, sivistystoimen lainsäädäntö, taide- ja hin.
43372: kulttuurivaihto, kirjallisuuden kääntäminen Kulttuuri- ja opetusministereiden kanssa
43373: ja jakelu sekä eurooppalainen ulottuvuus toukokuussa Reykjavikissa pidetyssä yhteis-
43374: Baltian maissa. kokouksessa keskusteltiin pohjoismaisista
43375: Ryhmän suomalainen jäsen oli kansan- palkinnoista ja mahdollisista uusista palkin-
43376: edustaja Vitpa Puisto. noista, mediayhteistyöstä, satelliitti- ja ohjel-
43377: mayhteistyöstä sekä tekijänoikeuskysymyk-
43378: sistä ja lapsi- ja nuorisoyhteistyöstä.
43379: Marraskuun kokouksessa Tromssassa
43380: 8.6 Pohjoismaiset palkinnot valiokunta tapasi ministerineuvoston ja
43381: Pohjoismaisen kulttuurirahaston edustajia.
43382: Valiokunnassa keskusteltiin vuoden aikana Varapuheenjohtaja Eeva Turunen esitti lä-
43383: paljon mahdollisten uusien pohjoismaisten hempää kytkentää valiokunnan, rahaston ja
43384: palkintojen perustamisesta kirjallisuus- ja ulkomaan kulttuurihankkeiden välille. Nyt
43385: musiikkipalkinnon lisäksi. Työryhmä, johon on käynyt niin, että monivuotisia hankkeita,
43386: kuuluivat kansanedustajat Eeva Turunen joilla on vaikutusta myös budjetissa, asete-
43387: (Kok.), Marianne Andersson (c) Ruotsista ja taan etusijaan vaikka ne eivät alkujaan ole
43388: Sraren Hansen (S) Tanskasta, oli yksimieli- olleet mukana päätösprosessissa. Valiokun-
43389: nen siitä, että mahdollisen uuden palkinnon nan mielestä vallitsee laaja poliittinen yksi-
43390: on täytettävä seuraavat kriteerit: taiteen on mielisyys kulttuurirahaston tärkeydestä tär-
43391: oltava korkealaatuista, uutta, nuorta ja uutta keänä välineenä vapaaehtoisessa ja laajat
43392: luovaa ja että siinä tulee olla pohjoismainen kansalaispiirit saavuttavassa kulttuuriyhteis-
43393: ulottuvuus. Sen sijaan oli vaikeata päästä työssä. Valiokunta toivoi lähempää yhteis-
43394: yksimielisyyteen siitä mille taiteen tai kult- työtä ministerineuvoston ja rahaston kanssa
43395: tuurin alalle palkinto tulisi antaa. Valiokunta konkreettisten, suurien hankkeiden toteut-
43396: päätti palata asiaan uudemman kerran mi- tamisessa.
43397:
43398:
43399:
43400: 30
43401:
43402: II
43403: 9
43404: SOSIAALIALAN YHTEISTYÖ
43405:
43406:
43407:
43408: 9.1 Sosiaalivaliokunta Työympäristöalalla valiokunta suhtautui
43409: epäillen siihen, että 1994 lähtien peruttiin
43410: pohjoismaiset varat pohjoismaisen toimin-
43411: Sosiaalivaliokunnan suomalaisjäsenet olivat
43412: nan koordinoiiDiseksi ja standardointialalla.
43413: Claes Andersson (Vas.), Eeva-Liisa Moila- Nykytilanteessa olisi valiokunnan mielestä
43414: nen (SKL) ja Markku Rossi (Kesk.) ...Valio- tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin vai-
43415: kunnan puheenjohtaja oli Lena Ohrsvik kuttaa työympäristöalan kehitykseen Eu-
43416: Ruotsista syyskuuhun 1994 asti. Hänen jäl- roopassa.
43417: keensä puheenjohtajana jatkoi Yvonne Ministerineuvoston toimintasuunnitel-
43418: Sandberg-Fries Ruotsista. masta vuodeksi 1995 (C2) sosiaalivaliokunta
43419: totesi, että johdantoluku keskittyi Pohjois-
43420: 9.2 Yleiskeskustelu maiden suhteeseen EU:hun jaEtaan ja että
43421: ministerineuvosto näitä kysymyksiä käsitel-
43422: lessään piti parempana epävirallisia yhteyk-
43423: Ministerineuvoston 1994 kertomuksesta siä ao. viranomaisten ja poliitikkojen välillä.
43424: (C1) sosiaalivaliokunta totesi, että Pohjois- Valiokunnan mielestä nämä verkostot olivat
43425: maiden pääministerit olivat viime vuosina syntyneet muodollisen pohjoismaisen yh-
43426: saaneet näkyvämman sijan pohjoismaisella teistyön avulla ja epäili siksi, että niitä voitai-
43427: näyttämöllä. Pääministereiden toiminta kos- siin ylläpitää ilman pohjoismaista foorumia.
43428: ki kuitenkin lähinnä kansainvälisiä kysy- Valiokunnan mielestä pohjoismaiset laitok-
43429: myksiä, vaikka ne muodostivat vain pienen set, komiteat, työryhmät ja muut verkostot
43430: osan pohjoismaisesta todellisuudesta. Tämä olivat perusta Pohjolan vaikutusmahdolli-
43431: ja pääministereiden kannanotto pohjoismai- suuksille Euroopassa.
43432: sen yhteistyön suunnan ja sisällön ~uutta.~ Sosiaalivaliokunta korosti myös, että oli
43433: misesta olivat valiokunnan mukaan tietyssa tärkeätä niillä aloilla, joissa Pohjoismaat oli-
43434: määrin estäneet mielekästä vuoropuhelua vat vahvoja, kehittää edelleen pohjoismaista
43435: parlamentaarikko- ja ha~lituspuolen kesk~n. yhteistyötä sen aseman vahvistamiseksi ja
43436: Sosiaalivaliokunta oh suhtautunut myon- vaikuttaa sekä eurooppalaiseen että kan-
43437: teisesti tavoite- ja kehysbudjetoinnin käyt- sainväliseen kehitykseen. Tämä koski mm.
43438: töönottamiseen, ja oli siksi huolestunut ke- aloja kuten sosiaaliturva, terveydenhuolto,
43439: hityksestä 1993, joka viittasi siihen, ett.ä työmarkkinat sekä rakennus- ja asuntosek-
43440: edellytykset budjettiuudistuksen toteuttami- tori. Valiokunta huomautti myös siitä, että
43441: selle eivät olleet varmoja. ministerineuvosto ei ollut C2:ssa ottanut
43442: Valiokunta totesi työmarkkinapoliittisiin huomioon valiokunnan näkemyksiä käsitel-
43443: toimiin ryhdytyn kaikissa Pohjoismaissa täessä vuoden 1994 budjettia. Valiokunnan
43444: työllisyyden edistämiseksi. Valiokunta '?Ii mielestä tämä voi tuskin antaa edellytyksiä
43445: pyytänyt, että ministerineuvosto 1993 tarki~ rakentavaan vuoropuheluun.
43446: taisi sopimukset, yleissopimukset ja markki- Yleiskeskustelussa sosiaali- ja terveysmi-
43447: na-alan sopimukset, joihin Eta-sopimus vai- nisteri Jorma Huuhtanen (Kesk.) totesi, että
43448: kuttaa. Tästä ei kuitenkaan mainittu mitään sosiaalisesti syrjäytyneiden määrä oli viime
43449: vuosikertomuksessa. Tästä syystä valiokun- vuosina huolestuttavasti kasvanut. Myös
43450: ta toisti pyyntönsä. kehittyneissä länsieurooppalaisissa yhteis-
43451:
43452:
43453: 31
43454:
43455: II
43456: kunnissa on syntynyt uusia sosiaalisia on- rakennus- ja asuntoyhteistyötä yhteyksillä ja
43457: gelmavyyhtejä, joissa työttömyys, asunnot- kokemustenvaihdolla EU:n kanssa, osaksi
43458: tomuus ja köyhyys on johtanut sosiaalisten hyötyäkseen EU:ssa tehtävästä työstä, osak-
43459: suhteiden murtumiseen, mistä on ollut seu- si välittääkseen kokemuksia pohjoismaises-
43460: rauksena slummiutumista, rikollisuutta ja ta asuntopolitiikasta. Valiokunta viittasi mm.
43461: sosiaalista turvattomuutta. Tämän vuoksi siihen, että Eta-sopimus merkitsi muutosta
43462: tulisi Huuhtasen mukaan sekä kansainväli- Pohjoismaiden asunto-, rakennus-, työ- ja
43463: sesti että kansallisesti toimia niin, että köy- luottomarkkinoilla. Kansainvälistä osallistu-
43464: hyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ehkäistäi- mista ei pitäisi kuitenkaan rajoittaa ainoas-
43465: siin ja lievennettäisiin. taan EU:hun.
43466: Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 12)
43467: jäsenehdotuksesta A 1053/s yhteistyön ke-
43468: 9.3 Asiat 44. istunnossa hittämisestä YK:n lapsen oikeuksien sopi-
43469: muksen soveltamisessa. Ehdotuksen olivat
43470: Valiokunta käsitteli ministerineuvoston eh- tehneet mm. Sinikka Hurskainen, Mats
43471: dotuksen B 141/s, joka koski sosiaali- ja Nyby ja Outi Ojala.
43472: teroeysalan pohjoismaista sopimusta, ja ko- Valiokunta totesi, että julkisten menojen
43473: rosti, että vuoden 1981 pohjoismaista sosi- leikkaukset olivat vaikuttaneet haitallisesti
43474: aaliturvasopimusta ei saa heikentää yhden- lapsiin ja nuoriin ja ettäYK:nlapsen oikeuk-
43475: nyttäessä Eurooppaan. Valiokunta yhtyi mi- sia koskeva sopimus voisi vaikuttaa siihen,
43476: nisterineuvoston ehdotukseen vuodelta että lasten oikeus itsenäisinä yksilöinä ote-
43477: 1992 kaksivaiheratkaisusta-ensin yleisso- taan huomioon paremmin kuin tähän asti
43478: pimus sosiaaliturvasta rajattuna sosiaaliva- Pohjoismaissa.
43479: kuutukseen ja sen jälkeen laajennettu sopi- Mm. Anna-Kaarina Louvo, Eeva-Liisa
43480: mus sosiaaliavusta ja sosiaalipalveluista. Moilanen, Håkan Nordman, Heikki Riihijär-
43481: Sosiaalivaliokunta esitti toivomuksia sii- vi, Riitta Saastamoinen, Ilkka Suominen ja
43482: tä, että laadittaessa yleissopimusta sosiaali- Eeva Turunen olivat tehneet jäsenehdotuk-
43483: avusta olisi otettava huomioon valiokunnan sen A 1058/s hormonidopingin torjunnasta
43484: vaatimukset mm. pohjoismaisista kuljetus- pohjoismaisella tasolla, joka johti suosituk-
43485: palveluista yli rajojen. Kuitenkin edellyte- seen nro 13.
43486: tään, että kuljetuspalvelujärjestelmiä on Valiokunta piti tärkeänä dopingin torjun-
43487: omassa maassa raja-alueilla. Ministerineu- taa myös urheilun ulkopuolella. Väärinkäyt-
43488: vosto suositti sopimusehdotuksessa, että tö näyttää liittyvän lähinnä yksityisiin ter-
43489: kunnat kummallakin puolella pohjoismaisia veyskeskuksiin. Valiokunta totesi, että huu-
43490: rajoja sopisivat rajat ylittävästä kuljetuspal- meongelmalla ja anabolisten steroidien vää-
43491: velusta. rinkäytöllä on yhteisiä piirteitä, mutta totesi
43492: Sitä vastoin ei ollut mitään sääntöjä poh- myös selviä eroja niiden väärinkäytössä.
43493: joismaisesta kuljetuspalvelujen pätevyydes- Valiokunta huomautti, että Euroopan neu-
43494: tä, koska ministerineuvoston mukaan ei ol- vosto tai Euroopan unioni eivät toistaiseksi
43495: lut valtakunnan laajuisia kuljetuspalvelujär- ole osoittaneet suurempaa kiinnostusta on-
43496: jestelmiä eri maissa. Valiokunta valitti sitä, gelmaa kohtaan. Hallituksia kehotettiin tä-
43497: ettei uudessa sopimuksessa haluttu taata män vuoksi ottamaan kysymys esille Euroo-
43498: tätä palvelua. pan tasolla ja toimimaan sen puolesta, että
43499: Valiokunta korosti uuden sopimuksen kaikki Euroopan neuvoston maat ratifioisi-
43500: edellyttävän henkilöstön koulutusta, yhteis- vat neuvoston dopingin torjuntaa koskevan
43501: työn laajentamista kuntien kesken ja yli konvention vuodelta 1989.
43502: kuntien rajojen sekä kielellisten resurssien
43503: parempaa hyödyntämistä. Neuvosto hyväk-
43504: syi suosituksen nro 14.
43505: Sosiaalivaliokunta käsitteli jäsenehdo- 9.4 Asiat 45. istunnossa
43506: tuksen A 1052/s pohjoismaisesta asuntopoli-
43507: tiikasta eurooppalaisesta näkökulmasta ja Valiokunta on aikaisemmin ehdottanut, että
43508: piti luonnollisena laajentaa pohjoismaista C2:een sisällytettäisiin sekä budjetti että toi-
43509:
43510:
43511: 32
43512:
43513: II
43514: mintasuunnitelma. Ne ovat kuitenkin edel- jestöjä 10.-11. toukokuuta 1994 Oslossa.
43515: leen erillisiä asiakirjoja. Työmarkkina- ja Erittäin kiirellisenä toimenpiteenä pidettiin
43516: työympäristökysymyksissä, sosiaali- ja ter- sitä, että on varmistettava riittävien voimava-
43517: veyspolitiikassa sekä rakennus- ja asunto- rojen antaminen YK:nvalvontajärjestelmälle
43518: politiikassa budjettiehdotuksen mukaan ti- normien noudattamiseksi. Yksimielisiä ol-
43519: lanne on niiden kohdalla sama kuin ennen. tiin siitä, että normien on oltava etusijalla
43520: Valiokunnan mielestä vuoden 1995 budjetti- jatkettaessa vammaisalan pohjoismaista yh-
43521: ehdotusta tulisi verrata vuoteen 1993, mikä teistyötä.
43522: osoittaa sosiaalivaliokunnan budjetin itse Kokouksessaan Kööpenhaminassa 26.-
43523: asiassa vähentyneen 14 o/o. Vähennys on 27. syyskuuta Pohjoismaisen syöväntorjun-
43524: suurin rakennusalalla, n. 50 o/o, ja 14 o/o so- taohjelman johtoryhmän puheenjohtaja
43525: siaali- ja terveysalalla. Valiokunta on ehdot- Snorri Ingimarsson selosti toimintasuunni-
43526: tanut lisävaroja näille aloille 1995. telman toteuttamista ja tulevia suunnitelmia.
43527: Valiokunta käsitteli ministerineuvoston Toimintasuunnitelmassa laaditaan parhail-
43528: ehdotuksen sosiaali- ja terveysalan pohjois- laan yhteispohjoismaista katsausta tehdyistä
43529: maisesta yhteistyöohjelmsta 199~2000 (B toimenpiteistä ja aiotoista aloitteista tupakan
43530: 145/s). Valiokunnan mukaan ehdotetun haittavaikutusten torjumiseksi.
43531: ohjelman ja nykyisen ohjelman välillä on Maaliskuun 7. päivänä pidetyssä koko-
43532: merkittäviä eroja. Uuteen ohjelmaan kuuluu uksessa IOM:n Helsingin konttorin päällik-
43533: ministerineuvoston alaisuuteen kuuluvan kö Oystein Opdahl kertoi IOM:n työstä ja
43534: toiminnan lisäksi myös epävirallinen ver- suunnitelmista, jotka koskevat siirtolaisky-
43535: kostotoiminta. Valiokunta on pannut mer- symyksiä Itämeren alueella. Opdahl ilmoitti
43536: kille ministerineuvoston tavoitteen tehdä olevansa tyytyväinen siitä, että sosiaalivalio-
43537: ohjelmasta nykyistä toiminnallisemman, kunta oli tehnyt aloitteen Itämeren siirtolais-
43538: kuitenkin valiokunnan mielestä strategiat, kysymyksiä käsittelevän parlamentaarisen
43539: joita aiotaan soveltaa, on muotoiltu liian konferenssin järjestämiseksi. Opdahlin
43540: heikoiksi toimiakseen tehokkaina välineinä kanssa keskusteltiin myös jäsenehdotukses-
43541: sosiaali- ja terveydenhoitoyhteistyössä. Va- ta A 1063/s siirtolaisuudesta järjestäytyneis-
43542: liokunta toivoi myös toimenpiteiden konk- sä muodoissa.
43543: reettistamista. Valiokunnan edustajat osallistuivat Poh-
43544: Jäsenehdotus A 1063/s pohjoismaisista joismaiden neuvoston työllisyyskonferens-
43545: toimista järjestäytyneissä muodoissa tapah- siin Lyngbyssä 11.-12. huhtikuuta. Tärkeä-
43546: tuvan siirtolaisuuden edistämiseksi hyväk- nä pidettiin valiokunnan aloitetta seminaa-
43547: syttiin neuvostossa suosituksena nro 24. Sen rin järjestämisestä siitä osasta työmarkkina-
43548: olivat tehneet mm. Sinikka Hurskainen, Lau- koulutusta, joka koskee aikuiskoulutusta ja
43549: ri Metsämäki ja Heikki Riihijärvi. Valiokun- jatkuvaa koulutusta. Valiokunnan mukaan
43550: nan mukaan on tärkeätä tehdä tämän alan oli tärkeätä antaa nuorille hyvä koulutus
43551: yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Edelly- työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi,
43552: tyksenä on, että tehdään selvä ero siirtolais- mutta yhtä tärkeätä oli varmistaa jatkokou-
43553: ja pakolaiskysymysten välillä, koska syyt lutus keski-ikäiselle ja vanhemmalle työvoi-
43554: väestöliikkeisiin ovat erilaiset. Valiokunnan malle.
43555: mukaan on tärkeätä antaa vaadinavaa talou- Valiokunnan kesäkokous pidettiin 21.-
43556: dellista tukea IOM:n toimintaan järjestäyty- 22. kesäkuuta Kuopiossa. Valiokunta sai
43557: neen siirtolaisuuden helpottamiseksi. monipuolista tietoa Kuopion läänin sosiaali-
43558: ja terveydenhuollosta ja perehtyi mm. Kuo-
43559: pion yliopistolliseen sairaalaan ja valtion
43560: pelastuskouluun Kuopiossa. Valiokunta
43561: 9.5 Kokoukset kävi myös Suonenjoen kaupungissa ja tutus-
43562: tui kaupungin psykiatrisiin hoitoyksikköi-
43563: Sosiaalivaliokunta piti vuoden aikana viisi hin.
43564: kokousta ja yhden kokouksen ·sosiaali- ja Sosiaali- ja terveysministerien kanssa pi-
43565: terveysministerien kanssa. detyssä yhteisessä kokouksessa 16. marras-
43566: Valiokunta kuuli Pohjolan vammaisjär- kuuta käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuol-
43567:
43568:
43569: 33
43570: II
43571: taalan yhteistyöohjelmaa, pohjoismaista so- neviä sääntöjä sosiaalialalla kuin minimis-
43572: siaaliturvasopimusta, pohjoismaista huume- äännöt.
43573: politiikkaa ja kansanterveysalan yhteistyötä Brysselissä työryhmä tutustui talous- ja
43574: sosiaalikomiteaan (ESC) ja aluekomiteaan
43575: (COR). Kokouksissa kävi ilmi, että ESC:llä
43576: on suuri vaikutus unionisopimuksen sosiaa-
43577: 9.6 Kansainväliset yhteydet lilausekkeen muotoon. ESC:n esikuvana on
43578: ranskalainen hallintoperinne, joka pyrkii
43579: Kansainväliset kysymykset ja varsinkin Eu- luomaan yhteisymmärrystä eri yhteiskunta-
43580: roopan kysymykset ovat viime vuosina saa- luokkien välille.
43581: neet yhä enemmän sijaa sosiaalivaliokun- COR aloitti toimintansa maaliskuussa
43582: nan työssä. Kertomusvuoden aikana valio- 1994, ja sillä on samanlainen rakenne kuin
43583: kunnassa on kolme työryhmää omistautu- ESC:llä. Niillä on neuvoa-antava asema ko-
43584: nut kansainvälisille kysymyksille: 1) Euroo- missioon ja ministerineuvostoon nähden.
43585: pan kysymykset, 2) YK-kysymykset ja 3) Tarkoituksena on luoda tiettyä tasapainoa
43586: Baltia ja Itä-Eurooppa. Luonnollisesti yhte- Euroopan eri alueiden välille.
43587: yksiä on aluksi solmittu parlamentaarisiin Valiokunnan YK-työryhmä vieraili ILO:n
43588: järjestöihin, mutta myös moniin asiantuntija- 81. työkonferenssissa Genevessä 13.-17.
43589: elimiin. Työryhmien tehtävänä on ollut teh- kesäkuuta. Päiväjärjestyksen pysyvien asia-
43590: dä aloitteita kansainväliseksi yhteistyöksi kohtien kuten budjetin, sopimusten ja suosi-
43591: aloilla, jotka ovat merkittäviä Pohjoismaiden tusten soveltamisen ja pääsihteerin raportin
43592: kannalta, hankkia ja analysoida ajankohtais- lisäksi työkonferenssissa käsiteltiin osa-ai-
43593: ta tietoa, valvoa ja yrittää vaikuttaa kehityk- katyötä, turvallisuutta ja terveyttä kaivoksis-
43594: seen sekä seurata tätä toimintaa sekä poh- sa, yksityisten työnvälittäjien roolia työ-
43595: joismaisella että kansallisella tasolla. markkinoilla sekä Etelä-Afrikan rotusyrjin-
43596: Euroopan kysymysten työryhmä, johon nän vastaisista toimista annetun julkilausu-
43597: Suomesta kuului kansanedustaja Eeva-Liisa man tarkistusta. Markku Rossi on YK-työ-
43598: Moilanen, piti kokoukset Strasbourgissa ja ryhmän puheenjohtaja.
43599: Brysselissä 27.-30. syyskuuta. Ryhmä vie- Valiokunta vieraili Genevessä myös
43600: raili Euroopan parlamentissa, jossa sen eri YK:n Euroopan talouskomissiossa (ECE),
43601: jäsenet ja sosialisten kysymysten, työllisyy- Kansainvälisessä siirtolaisjärjestössä (IOM)
43602: den ja työympäristökomitean puheenjohta- ja Metallityöläisten kansainvälisessä järjes-
43603: jisto Stephen S. Hughes kertoi parlamentin tössä (IMF) sekä Maailman terveysjärjestös-
43604: kymmenen vuoden aikana myötävaikutta- sä (WHO).
43605: neen seitsemääntoista terveyttä ja turvalli- Valiokunnan Baltia-ryhmä vieraili Liettu-
43606: suutta koskevaan direktiiviin. Hänen mu- assa, Latviassa ja Kaliningradissa 14.-19.
43607: kaan EU:n jäsenmailla on sekä oikeus säi- elokuuta perehtyen erityisesti terveyden-
43608: lyttää että ottaa käyttöön pidemmälle me- huoltoon.
43609:
43610:
43611:
43612:
43613: 34
43614: II
43615: 10 ..
43616: TALOUSYHTEISTYO
43617:
43618:
43619:
43620:
43621: 10.1 Talousvaliokunta 10.2 Ministerineuvoston
43622: toiminta
43623: Talousvaliokunnan suomalaisjäsenet olivat
43624: kansanedustajat Jörn Donner (RKP), Satu Tukholman istunnon kynnyksellä valiokun-
43625: Hassi(Vihr.) ja Erkki Tuomioja (SDP) helmi- ta lausui ministerineuvoston toimintakerto-
43626: kuuhun asti, jolloin Håkan Nordman (RKP) muksesta ja -suunnitelmista, että tärkeimpiä
43627: tuli Donnerin tilalle sekä valtuuskuntaan pohjoismaisen yhteistyön päämääriä olivat
43628: että valiokuntaan. Tanskan kansankäräjien laajat koordinointitoimet, jotka Pohjoismai-
43629: jäsen Lars P. Gammelgaard oli valiokunnan den hallitukset ja parlamentaarikot osoitta-
43630: puheenjohtaja kuolemaansa saakka. Kan- vat. Toimien ei suinkaan tarvitse rasittaa
43631: sankäräjien jäsen Nils Ahlman Olsen tuli budjettia. Valiokunnan mielestä tärkeitä oli-
43632: puheenjohtajaksi maaliskuussa. vat viestintähankkeet ja infrastruktuuri.
43633: Valiokunta kokoontui viisi kertaa vuo- Myös energiakysymyksissä tarvitaan laajem-
43634: den aikana. Valiokunna kolme työryhmää, paa yhteistyötä. Pohjoismaiden hallitusten
43635: Baltiaa ja muita lähialueita, energiakysy- tulee pyrkiä aktiivisemmin keskustelemaan
43636: myksiä ja kauppapoliittisia kysymyksiä var- pohjoismaisen kaasuverkon laajentamista ja
43637: ten, toimivat aktiivisesti. Ryhmien kookoon- jatkamista Baltian maihin. Kauppapolitiikas-
43638: pano muuttui jonkin verran kesäkuun alus- sa oli tärkeätä jatkaa teknisten kaupanestei-
43639: ta, kun kansanedustajat Nordman ja Tuomi- den poistamista Pohjoismaiden väliltä.
43640: oja valittiin kauppapoliittiseen ryhmään.
43641: Tärkein asia valiokunnan asialistalla oli
43642: edelleenkin työllisyyspoliittiset ongelmat. 10.3 Työllisyyskeskustelu
43643: Edellisessä istunnossa annetun suosituksen
43644: johdosta ministerineuvosto jätti raporttinsa Tukholman istunnossa käytiin työllisyyspo-
43645: "Nordiskt samarbete för ökad sysselsätt- liittinen keskustelu ministerineuvoston tie-
43646: ning". Raporttia arvosteltiin ennen muuta dotuksen nro 26/1993/e johdosta. Kansan-
43647: konkreettisten toimien puutteesta. Valio- edustaja Outi Ojala (Vas.) kysyi, olemmeko
43648: kunta odottaa jatkotoimia. Pohjoismaissa hyväksymään ja alistumaan
43649: Valiokunta järjesti huhtikuussa työlli- jatkuvaan korkeaan työttömyyteen. Hänen
43650: syyskonfernssin Lyngbyssä Tanskassa, jossa mukaansa meidän on vakavissamme harkit-
43651: myös Pohjoismaiden finanssi- ja työministe- tava siirtymistä lyhyempään työaikaan esim.
43652: rit olivat edustettuina. Suomesta mukana oli kuuteen tuntiin päivässä tai neljään päivään
43653: työministeri Ilkka Kanerva (Kok.). Ongel- viikossa. Hän totesi, että esim. Suomessa
43654: ma-aluetta vaiottivat sekä tutkijat että elin- julkista sektoria on supistettu samaan aikaan
43655: keinoelämän ja lehdistön edustajat. Semi- kun työttömyys yksityisellä sektorilla on
43656: naarin yhteydessä paikalla olleet valiokun- kasvanut, mikä on tapahtunut aivan väärään
43657: nan jäsenet tapasivat Pohjoismaiden finans- aikaan.
43658: siministerit, jotka tekivät selkoa OECD:n Kansanedustaja Satu Hassi (Vihr.) totesi
43659: työllisyysraportista. työttömyyden edelleenkin kasvaneen sekä
43660:
43661:
43662: 35
43663: II
43664: Suomessa että Ruotsissa huolimatta tuotan- sesti kannattava energiamarkkinoilla ja
43665: non kasvusta. Kasvu ei aina merkitse parem- markkinoilla toimivien yritysten kannalta.
43666: paa työllisyyttä. Saamme sen sijaan "jobless Ruotsi ei aio tällä haavaa antaa valtionapua
43667: growth". työn alhaisella verottamisella ja maakaasuhankeeseen.
43668: korkeammalla ympäristöverotuksella pääsi- Yhteistyöministeri Ole Norrback (RKP)
43669: simme parempiin tuloksiin. totesi, että valtioneuvoston energiapoliitti-
43670: Kansanedustaja Håkan Nordman (RKP) sen selonteon mukaan valtion tulee olla
43671: totesi, että väestö on jakautumassa a- ja b- aktiivisena osapuolena maakaasua koske-
43672: ihmisiin, ja että a-ihmisiä rasittavat jatkuvasti van Pohjoismaiden yhteistyön kehittämises-
43673: kasvava työtaakka ja ylityöt, kun taas työttö- sä. Laskelmien mukaan maakaasua kohtaan
43674: mät b-ihmiset kärsivät toimettomuudesta. ei tunneta kuitenkaan riittävästi kiinnostus-
43675: Nordmanin mielestä tarvitaan työn ja työn ta, mutta toivottavasti lähitulevaisuudessa.
43676: käsitteen uudelleen arviointi, ainakin toistai- Baltian maiden kaasuntarve ei myöskään
43677: seksi, jotta massatyöttömyydestä päästäisiin. muuta tätä. Suomen hallitus on kuitenkin
43678: Lyhyellä aikavälillä oli tärkeätä muuttaa valmis jatkamaan neuvotteluja yhteispoh-
43679: työnantajamaksu- ja verotusjärjestelmiä joismaisen kaasuverkon rakentamisesta.
43680: pienyrittäjien ja yksityisyrittäjien hyväksi. Lisäkysymyksessään jäätteenmäki tie-
43681: Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) oli dusteli mitä Ruotsin hallitus aikoo tehdä
43682: sitä mieltä, että julkinen sektori on Pohjois- kansainvälisen pääoman kanavaimiseksi
43683: maissa aivan liian suuri ja sitä olisi supistet- maakaasuverkon laajentamisesta Itämeren
43684: tava. Meidän on myös tunnustettava raken- ympärille. Ministeri Westerberg toisti, että
43685: teelliset ongelmat maissamme. Yksi suurim- maakaasuun tai muihin energialähteisiin ei
43686: mista ongelmista oli tukijärjestelmämme, myönnetä valtionapua. Jotta Ruotsin valtio
43687: joka johtaa monilla aloilla vahingolliseen antaisi valtion takaamia lainoja, on kustan-
43688: ylikapasiteettiin. Toinen suuri ongelma on nukset peitettävä takuumaksuin.
43689: työmarkkinoiden joustamattomuus. Kansanedustaja Claes Andersson (Vas.)
43690: kysyi kansanäänestysten pitämisestä sama-
43691: na päivänä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
43692: 10.4 Asiat ja keskustelut Yhteistyöministeri Gunnar Berge vastasi,
43693: että asiasta on keskusteltu Norjan hallituk-
43694: Tukholman istunnossa käsiteltiin talousva- sessa, joka on ollut yhteydessä Suomen ja
43695: liokunnan asia-alalta ainoastaan ministeri- Ruotsin hallituksiin. Niissä on osoittautunut,
43696: neuvoston ehdotus Pohjoismaisen Inves- että sekä Suomen että Ruotsin hallitukset
43697: tointipankin projekti-investointilainojen päättävät päivämäärän omista kansallisista
43698: pääoman nostamista ja pankin ohjesään- poliittisista lähtökohdistaan.
43699: nön muuttamista (B 143/e). Ministerineu- Andersson kysyi myös Eta-hallinnon
43700: vosto ehdotti, että PIL-lainojen kokonais- mahdollisesta purkamisesta jo kesällä. Yh-
43701: pääoma nostettaisiin 2 miljardiin ecuun. Ta- teistyöministeri Sighvatur Björgvinsson tote-
43702: lousvaliokunta kannatti ministerineuvoston si, että huhut Eta-organisaation purkamises-
43703: esitystä, josta neuvosto antoi suosituksen ta kesällä olivat vääriä.
43704: nro 10. Ministeri Ole Norrbackin (RKP) vastatta-
43705: Kansanedustaja Satu Hassi (Vihr.) otti vana oli kysymys Pohjoismaiden Investoin-
43706: esiin valiokunnan kannan, että PIL-lainojen tipankin ja Euroopan Investointipankin yh-
43707: myöntämisessä on pantava huomattava pai- teistyöstä Pohjoismaiden välisten ja pohjois-
43708: no myös ympäristönäkökohdille. maista mantereelle suuntautuvien tieyhte-
43709: Kansanedustaja Anneli jäätteenmäki yksien rahoituksessa. Hän totesi, että NIB:in
43710: (Kesk.) kysyi Suomen ja Ruotsin hallituksi! ta EIB:n yhteistyötä on kehitetty samalla kun
43711: maakaasujohdon rakentamisesta Norjasta pankkien mahdollisuuksia pohjoismaisten
43712: Suomeen ja Ruotsiin. Ministeri Bengt Wes- perusrakenneinvestointeihin on lisätty. Eri
43713: terberg vastasi Ruotsin hallituksen puolesta, hankkeiden toteutuminen ratkaistaan en-
43714: että maakaasulla tulee ajanoloon olemaan nen muuta hankkeen luonteen ja ominai-
43715: tärkeä asema Ruotsin energiajärjestelmässä, suuksien perusteella. Hän mainitsi myös,
43716: mutta maakaasuputken on oltava taloudelli- että Pohjoismaiden Investointipankki voi
43717:
43718:
43719: 36
43720: II
43721: nykyisin olla mukana sellaisissa infrastruk- Ehdotus hyväksyttiin suositukseksi (nro
43722: tuuri-investoinneissa, jotka koskevat vain 26).
43723: yhtä pohjoismaata. Sosiaalidemokraatit olivat tehneet jäsen-
43724: Tromssan istunnossa oli käsiteltävänä ehdotuksen työllisyyden lisäämistoimista (A
43725: valiokunnan ehdotus riskipääomarahaston 1067Ie). Talousvaliokunta lausui, että yhtei-
43726: perostaminen pienten ja keskisuurten yri- sellä työllisyyssuunnitelmalla vahvistettai-
43727: tysten investointeihin Baltian maihin (A siin toimia työllisyyden lisäämiseksi Pohjo-
43728: 1090/e). Rahaston pääomaksi ehdotettiin 10 lassa sekä tämän jäsenehdotuksen että ai-
43729: miljoonaa ecua. Rahastosta voitaisiin lainata emmin annetun suosituksen (nro 26/1993)
43730: sekä esiprojekteihin, tekniseen apuun pohjalta.
43731: omien projektien löytämiseksi ja alkuosake- Keskustelun jälkeen esityksestä annettiin
43732: pääoman saamiseksi. suositus (nro 25).
43733:
43734:
43735:
43736:
43737: 37
43738: II
43739: 11
43740: YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ
43741:
43742:
43743:
43744: 11.1 Ympäristövaliokunta joismaiseksi ympäristöstrategiaksi, vaan
43745: vaatii uuden, konkreettisemman ja tavoit-
43746: teiltaan selkeämmän strategian Tromssan
43747: Ympäristövaliokunnan suomalaisjäsenet istuntoon. Lähialueiden suurten ongelmien
43748: ovat olleet kansanedustaja Anneli jäätteen- ratkaisemiseksi myös valtiovarainministerit
43749: mäki (Kesk.), joka toimi puheenjohtajana olisi saatava mukaan toimintaan mm. kehit-
43750: 44. istuntoon saakka, kansanedustaja Anna- tämään uusia rahoitusmuotoja.
43751: Kaarina Louvo (Kok.) ja maakuntapäivien Jäätteenmäki vaati toimintaa myös lähi-
43752: jäsen Olof Salmen (ÅC), joka valittiin 44. alueiden ydinturvan parantamiseksi sekä
43753: istunnossa valiokunnan uudeksi puheen- kasvavan liikenteen pahenevien ympäristö-
43754: johtajaksi. Oikeusministeriksi nimitetylle vaikutusten vähentämiseksi.
43755: Jäätteenmäelle myönnettiin ero valtuuskun- Strategian tulisi pidemmällä ajalla edistää
43756: nan jäsenyydestä 6.5. Valtuuskunnan järjes- uusien, ympäristöä säästävien energiajärjes-
43757: täytymiskokouksessa 10. toukokuuta Jäät- telmien kehittämistä koko Itämeren alueel-
43758: teenmäen tilalle valittiin varsinaiseksi jäse- le.
43759: neksi kansanedustaja Kyösti Virrankoski Valiokunta on johdonmukaisesti tukenut
43760: (Kesk.). ja hänen varajäsenekseen kansan- Helsingin komission Itämeri-ohjelmaa ja
43761: edustaja Juha Korkeaoja (Kesk.). Louvon vaatinut siihen varoja. Jäätteenmäki korosti,
43762: varajäseniksi valittiin edustajat Maija Perho- että kansainvälisten pankkien ja hallitusten
43763: Santala (Kok.) ja Pentti Mäki-Hakola välinen lukkiutunut tilanne olisi selvitettävä.
43764: (Kok.). Salmenin varajäseneksi valittiin Pek- Uudessa strategiassa olisi esitettävä
43765: ka Tuominen (ÅSD). konkreettisia suunnitelmia ilmansaasteiden
43766: ja ilmastoa muuttavien kaasujen vähentämi-
43767: seksi. Lisäksi olisi otettava mukaan arktisen
43768: 11.2 Ympäristökeskustelu ympäristön säilyttämistä koskevat tavoitteet.
43769: 44. istunnossa Strategiassa mainittuja taloudellisia ohja-
43770: uskeinoja olisi konkreettistettava ja täyden-
43771: Tukholman istunnossa valiokunnan pu- nettävä juridisilla ohjauskeinoilla.
43772: heenjohtaja Anneli jäätteenmäki (Kesk.) Strategiaan olisi myös sisällytettävä ta-
43773: avasi ympäristöpoliittisen keskustelun - lous- ja kauppapolitiikan tärkeä ympäristö-
43774: vihreän päivän. Tärkeimpänä kysymyksenä ulottuvuus, jota olisi edistettävä alan kan-
43775: oli ministerineuvoston ehdotus pohjoismai- sainvälisissä järjestöissä kuten GATT:ssa ja
43776: sesta ympäristöstrategiasta. Vihreän päivän OECD:ssäsekä EU:ssa.
43777: aikana käsiteltiin myös muut valiokunnan Anna-Kaarina Louvo (Kok.) piti konser-
43778: asiat (ks. 11.3). vatiivien ryhmäpuheenvuoron. Hän toivoi
43779: Jäätteenmäki korosti teemapäivän tärke- kaikkien Pohjoismaiden jäsenyyttä EU:ssa,
43780: yttä ja ilmoitti valiokunnan tukevan lämpi- koska sillä on erittäin suuri merkitys sekä
43781: mästi ministerineuvoston päätöstä pohjois- Pohjolan ja sen lähialueiden että koko Eu-
43782: maisen ympäristöpalkinnon käyttöön otta- roopan ympäristöyhteistyölle. Pohjola voi
43783: misesta. olla suunnannäyttäjä EU:ssa, vaikka toisaal-
43784: Hän kertoi, että valiokunta ei hyväksy ta esim. kasvihuonekaasujen vähentämises-
43785: esitettyä ministerineuvoston ehdotusta poh- sä EU:lla on tiukempi linja.
43786:
43787:
43788: 38
43789: II
43790: Pohjoismaissa ei Louvon mielestä tajuta sien hyödyntämistä tarvitaan selkeät peli-
43791: riittävän selvästi energia- ja ympäristöpolitii- säännöt.
43792: kan yhteyttä. Energiapolitiikan pitäisi olla Pietikäinen korosti myös tarvetta konk-
43793: ympäristöpolitiikan tärkeimpiä painopistei- reettistaa kestävää kehitystä ED-politiikassa.
43794: tä. On välttämätöntä ehkäistä ilmastomuu- Ympäristönsuojelun tasoa voidaan nostaa
43795: tosta ja otsonikerroksen ohenemista myös mm. uudistamalla ja tiukentamalla ED:n
43796: luonnon monimuotoisuuden ja geeniresurs- lainsäädäntöä. Tärkeätä olisi siirtyä tuottei-
43797: sien säilyttämiseksi, ja siksi Rion ilmastoso- den elinkaariajatteluun, korosti ministeri
43798: pimus olisi todella pantava täytäntöön. Pietikäinen.
43799: Louvo toivoi, että ED-neuvotteluissa Markku Rossi (Kesk.) kiinnitti huomiota
43800: maatalouden ympäristötukeen myönnetyt siihen, ett arvostetut eurooppalaiset viikko-
43801: 800 milj. mk käytettäisiin useampien suoja- lehdet kuten Der Spiegel ovat kuvanneet
43802: vyöhykkeiden luomiseen vesistöjen varsille pohjoismaista, varsinkin Suomen ja Ruotsin
43803: sekä maatalouden rakennemuutokseen si- metsätaloutta ryöstämiseksi ja metsien käsit-
43804: ten, että vesistöjen tila paranee. Myös orgaa- telyä ruhjovaksi ja häikäilemättömäksi. Ros-
43805: nisten jätteiden kompostointia olisi edistet- sin mielestä näistä vääristä tiedoista ei saisi
43806: tävä mieluiten niiden syntypaikalla. vaieta. Ministerineuvoston tulisi ryhtyä toi-
43807: Lopuksi Louvo toivoi, että seuraavaan miin yhteisen metsäinformaation edistämi-
43808: istuntoon saataisiin konkreettinen selvitys seksi. Pohjoismaiden tulisi yhdistää voima-
43809: siitä, kuinka ministerineuvosto on pystynyt varansa markkina-alueille kohdistettavassa
43810: toteuttamaan strategian 19 tavoitetta ja kuin- tiedottamisessa. Perusargumentit ovat kun-
43811: ka paljon eri sektoreiden päästöt ovat pie- nossa kaikissa Pohjoismaissa: metsiä hoide-
43812: nentyneet. Hyvät tulokset rohkaisisivat ja taan ja hyödynnetään kestävän käytön peri-
43813: tekisivät työn neuvostossa mielekkäämmäk- aatteiden mukaisesti, metsien käyttö on
43814: si. Vain oikealla tiedotuksella, tosiasioiden ekologisesti hyväksyttävää, ja mikä tärkeintä
43815: tunnustamisella ja lähtemällä omasta toi- - metsävarat lisääntyvät koko ajan enem-
43816: minnasta voidaan edetä yhteisen elinympä- män kuin niitä käytetään.
43817: ristön parantamiseksi. Varat ja voimat yhdistämällä viestistä tu-
43818: Heikki Riihijärvi (SR) painotti, että poh- lee voimakas, jolloin se havaitaan ja siihen
43819: joismainen ympäristöyhteistyö on erittäin reagoidaan, korosti Rossi.
43820: arvokas asia ja siinä on päästy tuloksiin.
43821: Mutta EU:n jäseninä maat luopuvat omasta
43822: lainsäädännöstään myös ympäristökysy-
43823: myksissä. Sen vuoksi puheet yhteispohjois- 11.3 Asiat 44. istunnossa
43824: maisista pyrkimyksistä jäävät hurskaiksi toi-
43825: veiksi, jos samalla luovutaan itsenäisyydestä Tukholman istunnossa oli kuusi ehdotusta
43826: ja mahdollisuudesta säätää omia ympäristöä ympäristövaliokunnan asia-alalta: kaksi mi-
43827: koskevia lakeja. nisterineuvoston ehdotusta ja neljä jäseneh-
43828: Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen dotusta. Kuten edellä todettiin, neuvoston
43829: (Kok.) kertoi Helcomin juhlakokouksesta, suosituksessa vaadittiin ympäristöstrategian
43830: jossa oli korostettu tarvetta siirtyä suosituk- (B 142/m) tavoitteiden konkreettistamista.
43831: sista ympäristöprojektien ja erityisesti toi- Lisäksi ministerineuvostoa vaadittiin rapor-
43832: mintaohjelman käytännön toteuttamiseen. toimaan säännöllisesti neuvostolle tavoittei-
43833: Hän ilmoitti komission työtapojen ja tavoit- den toteuttamisesta, ja ympäristö- ja rahoi-
43834: teiden perusteellisesta arvioinnista ja keskit- tussektoreita kehotettiin kehittämään uusia
43835: tymisestä vastedes kaikkein kiireellisimpiin malleja Pohjolan lähialueiden ympäristötoi-
43836: ongelmiin. Koulutuksella ja tiedotuksella mien yhteispohjoismaista rahoitusta varten.
43837: olisi lisättävä kansalaisten ympäristötietoi- Suositus (nro 1) hyväksyttiin neuvostossa 67
43838: suutta. äänellä 1 vastaan.
43839: Myös arktisen ympäristön suojelu on tu- Toinen ministerineuvoston ehdotus eli
43840: lossa yhä tärkeämmäksi. Varsinkin ympäris- pohjoismainen yhteistyöohjelma geenire-
43841: tövaikutusten arviointi on tärkeätä, myös surssien alalla (B 140/m) hyväksyttiin neu-
43842: Barentsin alueella; ennen luonnonrikkauk- vostossa yksimielisesti (nro 5). Ministerineu-
43843:
43844:
43845: 39
43846: II
43847: vostoa kehotettiin vahvistamaan ohjelma ja käyttöisten jäänmurtajien käyttöön liittyvät
43848: varaamaan tulevissa budjeteissa ohjelman riskit sekä ydinfyysinen varustautuminen.
43849: toteuttamiseen tarvittavat varat. Hallitusten pitäisi yhdessä pohjoismais-
43850: Jäsenehdotus ympäristölle vaarallisen ten ja kansainvälisten tutkimuselinten kans-
43851: jätteen haltuunotosta kansainvälisestä nä- sa arvioida, mitkä tutkimustehtävät ovat
43852: kökulmasta tarkasteltuna (A 1035/m) johti välttämättömimpiä Arktiksella ja kuinka niil-
43853: suositukseen nro 2. Ministerineuvoston tuli- le voidaan varmistaa tarvittava rahoitus.
43854: si selvittää, mitä ympäristövaatimuksia olisi Niiden pitäisi myös toimia kansainväli-
43855: asetettava ympäristölle vaarallisen jätteen sesti sen puolesta, että Arktikselta poiste-
43856: käsittelyyn ja tutkia mahdollisuuksia kehit- taan erityisesti ympäristölle vaarallisten ai-
43857: tää Pohjoismaihin ympäristön kannalta oi- neiden kuten PCB:n, kadmiumin, öljyn, ri-
43858: kea ja taloudellinen käsittelykapasiteetti kin, radioaktiivisten aineiden ym. päästöt
43859: sekä esittää ensiraportti 45. istuntoon. viimeistään vuonna 2000.
43860: Jäsenehdotuksessa kaiken ydinjätteen Hallitusten tulisi Barentsin neuvoston
43861: tilityksestä ja käsittelystä Pohjoismaissa (A kanssa yhteistyössä ja edellä mainitun kar-
43862: 1060/m) ministerineuvostoa kehotettiin an- toituksen pohjalta edistää laajan rauhoitus-
43863: tamaan 45. istuntoon täydellinen tilitys kai- vyöhykkeen muodostamista Barentsin me-
43864: kesta Pohjoismaiden erimuotoisesta ydin- relle.
43865: teknisestä toiminnasta syntyvästä jätteestä ja Lisäksi hallitusten tulisi toimia sen puo-
43866: sen käsittelystä. Ehdotuksen olivat allekir- lesta, että ydinfyysinen kilpavarustelu Ark-
43867: joittaneet mm. kansanedustajat Satu Hassi, tiksella pysäytetään yhteispohjoismaisella
43868: Lauri Metsämäki, Håkan Nordman, Mats aloitteella siten, että Pohjola ja Kuola, Karja-
43869: Nyby ja Erkki Tuomioja. Neuvoston hyväk- la ja Baltia julistetaan ydinaseettomaksi vyö-
43870: symässä suosituksessa (nro 3) ministerineu- hykkeeksi YK:n, ETYKin, Barentsin yhteis-
43871: vostoa vaadittiin antamaan tilityksen myös työn ja Rovaniemen prosessin toiminnalla,
43872: sellaisesta ydinjätteestä, joka sopimuksen kansainvälisillä aseriisuntaneuvotteluilla
43873: perusteella on viety tai aiotaan viedä Pohjo- sekä toimimalla sen puolesta, että peruste-
43874: lan ulkopuoliseen maahan sekä antamaan taan Antarktiksen hallintoa vastaava Arktik-
43875: ennusteen tulevista jätemääristä. sen hallintoelin.
43876: Valiokunta käsitteli samassa mietinnössä Hallituksia suositeltiin myös tekemään
43877: vasemmistososialistien ryhmän molemmat aloite asiantuntijaryhmän perustamiseksi
43878: arktista koskevat ehdotukset: arktisen kahdeksan arktisen alueen maan edustajista
43879: alueen kestävä kehitys (A 1061/m) ja arkti- valvomaan turvallisuutta ja aseriisuntaa Ark-
43880: sen alueen ydinuhkien torjunta (A 1062/m). tiksella.
43881: Neuvoston suosituksessa nro 4, joka hy- · Niiden tulisi kaikessa edellä mainitussa
43882: väksyttiin 68 äänellä 1 vastaan, Pohjoismai- toiminnassa ottaa huomioon alkuperäisvä-
43883: den hallituksia kehotettiin nopeuttamaan estöjen edut.
43884: resurssien käytön ja ympäristötilanteen kar- Lisäksi niiden tulisi ottaa huomioon ne
43885: toitusta Arktiksella, mm. meren voimava- parlamentaarisesta osallistumisesta tehdyt
43886: roista, öljyn saannista, kaivos- ja louhinta toi- ehdotukset, jotka sisältyivät Reykjavikissa
43887: minnasta, kuljetuksesta sekä paikallisista ja 1993 pidetyn Arktista käsitelleen kansainvä-
43888: kaukosaasteista. Hallitusten tulisi analysoi- lisen parlamentaarisen konferenssin päätös-
43889: da kestävän kehityksen edellytyksiä arktisis- lauselmaan sekä jättää Pohjoismaiden neu-
43890: sa oloissa ja tehdä ehdotuksia siitä, kuinka voston Tromssassa marraskuussa 1994 pi-
43891: yhteisellä kansainvälisellä toiminnalla voi- dettävään 45. istuntoon tilanneraportti suo-
43892: taisiin parhaiten edistää tällaista kehitystä. situksen edistymisestä.
43893: Hallitusten tulisi analysoida uhkaa, joka
43894: aiheutuu arktiselle ympäristölle sotilaallises-
43895: ta ja siviilikäyttöä palvelevasta ydinfyysises- 11.4. Asiat 45. istunnossa
43896: tä toiminnasta Arktiksella. Tällaisia uhkia
43897: ovat mm. koeräjäytysten seuraukset, ydin- Kansanedustaja Kyösti Virrankoski oli valio-
43898: fyysisen materiaalin upottaminen mereen ja kunnan selostaja käsiteltäessä yhteispohjois-
43899: varastointi, ydinsukellusveneiden ja ydin- maisesta metsätiedotuksesta tehtyä ehdotus-
43900:
43901:
43902: 40
43903: II
43904: ta A 1072/m. Sen olivat tehneet kansanedus- toa ja turvallisuuskysymyksiä. Salmen totesi,
43905: taja Markku Rossi sekä Timo Järvilahti, että monista toimenpiteistä huolimatta on
43906: Markku Laukkanen, Eeva-Liisa Moilanen, vielä pitkä matka kohtuulliseen turvallisuus-
43907: Håkan Nordman, Heikki Riihijärvi ja Riitta tasoon. Toimintaa on myös täydennettävä
43908: Saastamoinen. Virrankoski mainitsi, että pyrkimällä koko ajan kehittämään vaihtoeh-
43909: aloite oli tehty reaktiona pohjoismaisesta toisia energiamuotoja ja lisäämällä energian
43910: metsäelinkeinosta mm. viikkolehdessä Der säästämistä. Nämä toimenpiteet tulee kyt-
43911: Spiegel esitettyihin tahallisen harhaanjohta- keä kansainvälisiin tutkimuksiin Itä-Euroo-
43912: viin ja vääristeleviin tietoihin. pan energiajärjestelmistä.
43913: Mietinnössään valiokunta katsoi, että on Hän mainitsi suuret ympäristöongelmat,
43914: tärkeätä, että Pohjoismaiden metsiä hoide- jotka ovat syntyneet laajasta sotilaallisesta
43915: taan kestävästi, metsävaroja kehitetään ja toiminnasta lähialueillamme ja arktiksella ja
43916: suoja-alueita säilytetään. Kuten Riossa pi- kehotti ministerineuvostoa toimimaan sen
43917: detty YK-konferenssi osoitti, metsien kehi- puolesta, että ydinasevaltiot sitoutuisivat
43918: tyksestä on tullut kansainvälisesti kiinnosta- soveltamaan toimintaohjeita myös sotilaalli-
43919: va kysymys. sella sektorilla.
43920: Metsänhoidon nykysuuntaus Pohjois- Samalla olisi kehitettävä säteily- ja varka-
43921: maissa merkitsee metsien nettokasvun li- ussuojajärjestelmiä itse tuottamiamme jättei-
43922: sääntymistä koko Pohjolassa. Aktiivista tut- tä varten, joita syntyy mm. lääketieteellisestä
43923: kimus- ja kehitystyötä harjoitetaan kussakin toiminnasta, tutkimusreaktoreista yms.
43924: maassa ja metsäntutkimuksen pohjoismai-
43925: sessa yhteistyölautakunnassa, SNS:ssä. Ym-
43926: päristökoulutusta annetaan sekä metsän 11.5. Kokoukset
43927: omistajille että metsätyöntekijöille, ja yrityk-
43928: set käyttävät kenttäbiologeja suojelunar- Valiokunta piti vuoden aikana kuusi ko-
43929: voisten biotooppien osoittamiseksi. Lausun- kousta.
43930: nonantajat vahvistavat metsätalouden Poh- Tukholman istunnon aikana valiokunta
43931: joismaissa todella kulkevan kohti kestävää piti yhteisen kokouksen ympäristöministe-
43932: kehitystä. rien kanssa. Tällöin keskusteltiin ministeri-
43933: Tätä taustaa vasten on erittäin tärkeätä, neuvoston ehdotuksesta ympäristöstrategi-
43934: että asiallista tietoa suunnataan markkina- aksi, jota valiokunta ei pitänyt riittävän
43935: alueillemme. konkreettisena (ks. 11.2). Keskustelussa ko-
43936: Lopuksi Virrankoski korosti, että tämä rostettiin, että Itä-Euroopan ydinvoimalat ja
43937: tiedotuskampanja on erittäin tärkeä myös niiden jätteiden käsittely ovat polttavimpia
43938: siksi, että Pohjoismaat asiantuntemuksel- ongelmia. Valiokunta vaati myös hallituksia
43939: laan voivat ja niiden tulee ottaa johtava rooli toimimaan Itämeren ympäristöongelmien
43940: valmisteltaessa kansainvälistä metsäsopi- poistamiseksi. Ympäristöministerit toivoivat
43941: musta Rion konferenssissa hyväksyttyjen valiokunnalta tukea valtiovarainministereil-
43942: metsäperiaatteiden pohjalta. le esittämilleen vaatimuksille saada lisää
43943: Neuvosto antoi asiasta suosituksen (nro kansallista rahoitusta sekä osarahoitusta
43944: 27) ministerineuvostolle. Ministerineuvos- kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta.
43945: ton tulisi toimia sen puolesta, että Pohjois- Ympäristövaliokunta piti Tromssan is-
43946: maiden metsäelinkeinojen, metsäviran- tunnon aikana yhteisen kokouksen ympä-
43947: omaisten ja kansallisten pohjoismaisten ristöministerien kanssa. Tärkeimpänä kysy-
43948: metsäntutkimuselinten välillä aloitetaan yh- myksenä käsiteltiin pohjoismaisen ympäris-
43949: teistyö asiallisen informaation esittämiseksi töstrategian toteuttamista erityisesti hiilidi-
43950: Pohjoismaiden metsävaroista ja metsänhoi- oksidin ja muiden ns. kasvihuonekaasujen
43951: dosta. vähentämiseksi niin Pohjoismaissa kuin
43952: Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, maailmanlaajuisestikin. Esillä olivat myös
43953: maakuntapäivien jäsen Olof Salmen Ahve- Nefcon toiminnan turvaaminen lähialueilla
43954: nanmaalta, oli valiokunnan selostaja käsitel- ja pohjoismainen ympäristöpalkinto.
43955: täessä ilmoituksia 29-30/1993/m ja 3/ Ruotsissa elokuussa pidetyn kesäko-
43956: 1994/m, jotka kaikki koskivat energiahuol- kouksen yhteydessä valiokunta vieraili Kris-
43957:
43958:
43959: 41
43960: II
43961: tinebergin meribiologian asemalla perehty- toinnista, biotesteihin käytettävästä altaasta
43962: en mm. Pohjanmeren ympäristön tilan tutki- ja hylkeiden säilyttämisprojektista. Valio-
43963: miseen- viisi vuotta leväkukinnan ja hylje- kunta vieraili Ultunan maatalousyliopistossa
43964: kuolemien jälkeen. Göteborgissa esiteltiin perehtyen mm. uhanalaisten lajien tieto-
43965: projekti, jonka tuloksena on otettu koekäyt- pankkiin sekä energiametsäprojektiin. Up-
43966: töön maakaasulla käyviä busseja. Halmsta- salassa valiokunta tutustui Marstan meteoro-
43967: dissa informoitiin Laholmin lahden veden logian observatorioon, jossa tehdään mit-
43968: tilasta. Malmössa valiokunta perehtyiJuutin- tauksia maatalousmaan yläpuolella. Norun-
43969: rauman siltaan ja yhteistyöhön. Barsebäckin dassa esiteltiin NOPEXin tutkimusmasto
43970: ydinvoimalassa valiokunta sai tietoja säh- osana kansainvälistä projektia, joka liittyy
43971: köntuotannosta ja turvallisuudesta ja Fors- Rion konferenssin ilmastoprosessista käytyi-
43972: markin ydinvoimalassa ydinjätteen varas- hin neuvotteluihin.
43973:
43974:
43975:
43976:
43977: 42
43978: II
43979: 12
43980: BUDJETTI JA TARKASTUSTOIMINTA
43981:
43982:
43983:
43984: 12.1 Budjettivaliokunta maiden neuvostoon aina kuin mahdollista.
43985: Tärkeinä pidettiin yhteyksien ylläpitämistä
43986: Kansanedustajat Timo järoilahti (Kesk.) ja Pohjoismaiden neuvostoon ilman että sen
43987: Lauri Metsämäki (SDP) sekä Ahvenanmaan takia menetettäisiin mahdollisuuksia aika-
43988: maakuntapäivien jäsen May Flodin (FS) oli- pulan sanelemaan epäviralliseen yhteistyö-
43989: vat Suomen edustajat valiokunnassa. Pu- hön.
43990: heenjohtajana oli Norjan suurkäräjien jäsen Asiakirjojen C2 ja 3 osalta budjettivalio-
43991: Peter Angelsen. Valiokunta kokoontui kah- kunta kaipasi monia toimenpiteitä. Valio-
43992: kunta halusi mm. laajentaa tutkimuskäsit-
43993: deksan kertaa vuoden aikana.
43994: teen koskemaan myös muuta kuin kulttuu-
43995: risektorilla harjoitettavaa tutkimusta sekä
43996: tutkia mahdollisuuksia yhdistää kansallisia
43997: 12.2 Ministerineuvoston laitoksia pohjoismaisiksi tai lisätä niiden
43998: toiminta ja pääministe- yhteistyötä ja työnjakoa.
43999: Muilta osin valiokunta totesi, että EU ja
44000: reiden selonteko Eta eivät saa jättää pohjoismaista yhteistyötä
44001: varjoonsa, vaan selväksi tavoitteeksi on
44002: Ennen Tukholman istuntoa budjettivalio- otettava mahdollisuudet kehittää yhteistyötä
44003: kunta oli koordinoinut erityisvaliokuntien perinteisillä, ehkä uusiilakin aloilla. Valio-
44004: näkemykset ministerineuvoston toiminnas- kunta ilmaisi syvän huolensa työllisyystilan-
44005: ta 1993 (Cl), esitellyt yhteisen priorisoinnin teesta ja toivoi läheisempää pohjoismaista
44006: ja budjettiarvion ministerineuvoston tulevan yhteistyötä alalla.
44007: yhteistyön suunnitelmista (C2) sekä ottanut Islannin yhteistyöministeri Sighvatur
44008: kantaa pääministerien täydentävään selon- Björgvinsson kommentoi valiokunnan mie-
44009: tekoon (Asiakirja 3). tintöä yleiskeskustelussa ja korosti, että yh-
44010: Mietinnössään ministerineuvoston toi- teistyöministerit pääsihteerille antamissaan
44011: minnasta budjettivaliokunta totesi nollabud- budjettiohjeissa päättivät lisätä budjettike-
44012: jetoinnin merkitsevän lisäpanostusta kult- hystä 50 milj. Tkr.
44013: tuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen ja Maakuntapäivien jäsen Olof Salmen
44014: muiden yhteistyöalojen vähennystä. Valio- (ÅC) korosti, että budjetin uudelleenpriori-
44015: kunta ilmoitti tyytymättömyytensä budjetin soinnin on tapahduttava tulevaisuutta sil-
44016: tiukkaan prosenttijakoon ja varojen rajaami- mälläpitäen. Budjettia tulisi nopeasti muut-
44017: seen vain harvoille yhteistyöaloille. Valio- taa vastaamaan paremmin todellisuutta si-
44018: kunta totesi, että Eta-sopimus ja mahdolli- ten, että varoja käytetään siellä, missä niistä
44019: nen ED-sopimus voivat merkitä epäviralli- on eniten hyötyä eikä tuhlata niitä epäoleel-
44020: sen yhteistyön lisääntymistä, jolloin neuvos- lisuuksiin. Erityisesti ympäristöyhteistyötä
44021: ton tiedot yhteistyöstä ja sen valvonta heik- tulisi tukea ja edistää.
44022: kenevät. Myös maakuntapäivien jäsen May Flodin
44023: Yhteistyöministeri OlofJohansson totesi (FS) painotti, että on analysoitava, kuinka
44024: istunnossa valiokunnan arvostelun ja va- varat voidaan käyttää parhaiten.
44025: kuutti mm., että ministerit vastaisuudessakin Kansanedustaja Timo ]äroilabti (Kesk.)
44026: tulevat ankkuroimaan päätökset Pohjois- piti neuvoston ja ministerineuvoston yh-
44027:
44028:
44029: 43
44030: II
44031: teyksiä puutteellisina ja peräsi asennemuu- alueilla. Valiokunta esitti pienehköjä muu-
44032: tosta kummallakin taholla. Samalla organi- toksia budjettiin, mm. jonkin verran lisäva-
44033: saatiota ja vastuunjakoa olisi tutkittava. roja Norden-yhdistysten Liitolle sekä puu-
44034: tarha-alan tutkimusprojektiin.
44035: Kansanedustaja Lauri Metsämäki (SDP)
44036: totesi sosiaalidemokraattien selostajana, että
44037: 12.3 Asiat ja keskustelu pohjoismainen budjetti on pieni ja että siksi
44038: on välttämätöntä tehdä tarkkoja priorisoin-
44039: Jäsenehdotus pohjoismaisen budjetin lisä- teja. Tämä puolestaan vaatii laitosten ja pro-
44040: yksestä (A 1068/b) 40 milj. Tkr:lla peruttiin jektien perusteellista tarkastamista. Hänen
44041: valiokunnan puheenjohtajan toimesta ja eh- mielestään oli erittäin epätyydyttävää, että
44042: dotuksen tekijöiden tukemana sillä perus- suuria osia budjettivaroista siirretään edelli-
44043: teella, että yhteistyöministeri Björgvinsson siltä vuosilta. Varat tulisi sen sijaan punnita
44044: oli ilmoittanut budjetinlisäyksestä (ks. edel- budjettivaroja priorisoitaessa.
44045: lä). Kansanedustaja Timo järoilahti (Kesk.)
44046: Budjettivaliokunta oli vuonna 1993 teet- keskiryhmän selastajana kiinnitti huomiota
44047: tänyt arvioinnin NordREFOsta, Pohjoismai- Itämeren ja Pohjois-Kalotin suuriin ympäris-
44048: sesta aluepoliittisen tutkimuksen laitoksesta töongelmiin. Pohjoismaista budjettia tulisi
44049: ja esitti näkemyksensä valiokuntaehdotuk- priorisoida siten, että nämä ongelmat voi-
44050: sessa (A 1066/b). Kansanedustaja LauriMet- daan ratkaista omilla pohjoismaisilla voimil-
44051: sämäki (SDP) selosti yleiskeskustelussa va- la. Ensi vuoden budjetin lisäys oli askel
44052: liokunnan näkemyksiä. Valiokunnan mu- tähän suuntaan.
44053: kaan NordREFOlla on ammatillinen yleis- Myös maakuntapäivien jäsen Olof Sal-
44054: vastuu koordinoida pohjoismaista ja kan- men (ÅC) korosti ympäristöyhteistyön mer-
44055: sainvälistä aluepoliittista tutkimusyhteistyö- kitystä ja tuki budjettivaliokunnan ehdotus-
44056: tä sekä informoida virkamiehiä ja tutkijoita ta, että ministerineuvosto aktiivisesti miettisi
44057: alan kehityksestä. uudelleen, voidaanko aikaisemmilta vuosil-
44058: ta siirrettyjä varoja ja vuoden 1993 ylijäämää
44059: käyttää lähialueiden ympäristötoiminnan
44060: vahvistamiseen.
44061: 12.4 Budjetti 1995 Kansanedustaja Riitta Saastamoinen
44062: (Kok.) katsoi, että panostuksia Itä-Suomeen
44063: Ministerineuvoston budjettiehdotuksen tulisi lisätä puolella miljoonalla Tanskan
44064: 1995 (B 144/b) loppusumma oli 706 milj. kruunulla, jotta saataisiin aikaan parempi
44065: Tkr eli 50 milj. enemmän kuin edellisvuon- tasapaino kevät- ja syysistuntojen kulttuuri-
44066: na. Suurin osa lisäyksestä menee Pohjolan panostusten välillä samoin kuin Itä- ja Länsi-
44067: lähialueille (36 milj. Tkr) ja lisäksi kulttuu- Pohjolan kulttuuripanostusten välillä.
44068: riin, koulutukseen ja tutkimukseen (15 Kansanedustaja Eeva Turnnen (Kok.)
44069: milj.). Vuoden 1993 ylijäämä, noin 18 milj. totesi, että kulttuurivaliokunta oli ehdotta-
44070: Tkr, on myös käytettävänä 1995. nut pientä määrärahan lisäystä Pohjolan län-
44071: Budjettivaliokunta antoi Tromssan istun- tisten osien oppilas- ja opiskelijavaihtoon ja
44072: toon yhteisen mietinnön budjettiehdotuk- korosti, että vastaavia tehostettuja toimenpi-
44073: sesta (B 144/b), ministerineuvoston toimin- teitä kieliyhteistyöhön voitaisiin myös to-
44074: tasuunnitelmasta (C2) sekä jäsenehdotuk- teuttaa yksikielisen Suomen hyväksi.
44075: sesta pohjoismaisen budjetin lisäämiseksi (A
44076: 1068/b). Valiokunta esitti mm., että ministe-
44077: rineuvosto yhdessä neuvoston kanssa etsisi
44078: uusia pohjoismaisen yhteistyön muotoja ot- 12.5 Tarkastustoiminta
44079: taen huomioon Pohjoismaiden ED-kansan-
44080: äänestykset ja että todellinen priorisointi- Valiokunta oli tehnyt ehdotuksen budjetti-
44081: keskustelu olisi käytävä. Valiokunta painotti valiokunnan tarkastustehtävästä: julki-
44082: ympäristö- ja työllisyyspoliittisen yhteistyön suusperiaatteesta pohjoismaisissa yhteistyö-
44083: merkitystä sekä yhteistyötä Pohjolan lähi- elimissä (A 1091/b). Valiokunta esitti uusia
44084:
44085:
44086: 44
44087: II
44088: sääntöjä, joiden mukaan laitosten tulisi so- teeristössä että neuvoston puheenjohtajis-
44089: veltaa julkisuussääntöjä, jotka ovat voimassa ton sihteeristössä. Lisäksi sihteeristöjen teh-
44090: laitoksen sijaintimaassa ja että valitus teh- tävänä on säilyttää ja arkistoida asiakirjat
44091: dään Pohjoismaiden ministerineuvostolle siten, että julkisuusperiaatetta voidaan so-
44092: viimeisenä oikeusasteena, ellei muuta ole veltaa tehokkaasti.
44093: sovittu. Saapuvat ja laadittavat asiakirjat on Keskustelun päätyttyä suositus (nro 19)
44094: myös kirjattava sekä ministerineuvoston sih- hyväksyttiin.
44095:
44096:
44097:
44098:
44099: 45
44100: II
44101: 13
44102: KIRJALLISUUS- JA MUSIIKKIPALKINTO
44103:
44104:
44105:
44106:
44107: Neuvoston kirjallisuus- ja musiikkipalkinto 13.2 Musiikkipalkinto
44108: luovutettiin 8. maaliskuuta 1994 Tukholman
44109: kaupungingtalossa pidetyssä juhlatilaisuu- Neuvoston musiikkipalkinto, nykyiseltä vi-
44110: dessa. Molemmat palkinnot ovat 200 000 ralliselta nimeltään Pohjoismaiden neuvos-
44111: Tkr. ton musiikkipalkinto luovalle ja esittävälle
44112: säveltaiteelle, annettiin ensimmäisen kerran
44113: v. 1965. Vuoteen 1988 asti se annettiin joka
44114: 13.1 Kirjallisuuspalkinto toinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien joka
44115: vuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosin
44116: luovalle ja esittävälle säveltaiteelle. Pohjois-
44117: Kirjallisuuspalkinto on annettu vuodesta mainen musiikkikomitea NOMUS valitsee
44118: 1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetään palkinnonsaajan, jonka tänä vuonna piti
44119: pohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teok- edustaa luovaa säveltaidetta. Palkinnon sai
44120: sesta. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnostus- suomalainen säveltäjä Erik Bergman teok-
44121: ta naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteen sestaan Det sjungande trädet.
44122: sekä vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhtei- Palkintokomitean suomalaisjäsen oli in-
44123: söä. Palkinnonsaajan valitsee pohjoismai- tendentti Tero-Pekka Henell. Suomesta oli
44124: nen lautakunta, jonka suomalaisjäsenet oli- ehdolla myös säveltäjä Jouni Kaipainen te-
44125: vat fil. tri Pirjo Vaittinen ja toimittaja Ingmar oksellaan Stjärnenatten sopraanolle, jousil-
44126: Svedberg. le, lyömäsoittimille ja pianolle, opus 35.
44127: Palkinnon sai ruotsalainen Kerstin Ek- Palkintokomitea perusteli päätöstään
44128: man romaanistaan Tapahtui veden äärellä. seuraavasti: "Räiskähtelevät värisävyt, luon-
44129: Palkintolautakunnan perustelu oli: nollinen dramatiikka ja loistava laulumusiik-
44130: "Tapahtui veden äärellä on nykyaikai- ki leimaavat tätä, säveltäjän ainoaa ooppe-
44131: nen herätyskello. Jännitys syntyy toisiaan- raa. Det sjungande trädet -oopperassa Erik
44132: ja luontoa - jäytävien ihmisten ympärillä Bergman jatkaa hellittämätöntä uuden etsi-
44133: rajujen rakennemuutosten aikoina. Paranta- mistä, vaikka teosta voidaankin pitää syn-
44134: vat voimat tulevat esiin, kun isien hyvyys teesinä säveltäjän luovasta ja uteliaasta etsi-
44135: tulee liioitellun äidinrakkauden tilalle, joka misestä, jota on jatkunut koko toisen maa-
44136: lukitsee henkilöt kohtalodraamaan. Kirja ilmansodan jälkeisen ajan.
44137: paljastaa koko ajan uusia salaisia tiloja - Koska oopperan juoni pohjautuu sadun
44138: myös lukijassa." muotoon rakennettuun myyttiin, teosta voi
44139: Suomen palkintolautakunta asetti ehdol- ymmärtää sukupolvesta ja iästä riippumatta.
44140: le Leena Landerin romaanin Tummien per- Itsenäisessä asemassa, melkein kuin kollek-
44141: hosten koti sekä Ulla-Lena Lundbergin tiivisena soolona, laulava kuoro kommentoi
44142: proosateoksen Sibirien - ett självporträtt tapahtumien kulkua ja värittää olennaisesti
44143: med vingar. oopperan kulkua. Pelkästään tällainen kuo-
44144: ron käyttö tuo uutta luovan elementin poh-
44145: joismaiseen oopperakirjallisuuteen."
44146:
44147:
44148: 46
44149: II
44150: 14
44151: TIEDOTUS
44152:
44153:
44154:
44155:
44156: 14.1 Yleistä 14.2 Nordisk Kontakt
44157: Neuvoston tiedotuksesta vastaa puheen- Neuvoston aikakauslehden Nordisk Kon-
44158: johtajiston sihteeristön tiedotusyksikkö yh- taktin toimituskomitean suomalaisjäsenet
44159: teistyössä kansallisten valtuuskuntien kans- olivat kansanedustajat Markku Laukkanen
44160: sa. Se toimii yhteistyössä ministerineuvos- (Kesk.) ja Sinikka Hurskainen (SDP). Toi-
44161: ton tiedotusyksikön kanssa. Suomen val- mituskomitea kokoontui neljä kertaa. Leh-
44162: tuuskunnalla on myös omaa tiedotustoi- den päätoimittaja oli suomalainen Larserik
44163: mintaa. Häggman, ja Suomen toimittajana Marian-
44164: Valtuuskunnan sihteeristöstä lähetettiin ne Carlsson.
44165: 26 lehdistötiedotetta ja julkaistiin toimin- Parlamentin työkautena julkaistavasta
44166: nasta kertova esite suomeksi ja ruotsiksi. lehdestä ilmestyi kaksitoista tavallista nume-
44167: Henkilöstö esitelmöi omille vierailijaryh- roa, joista yksi oli kaksoisnumero sekä kaksi
44168: milleen sekä muiden järjestöjen tilaisuuk- teemanumeroa: toinen turvallisuuspolitii-
44169: sissa viitisenkymmentä kertaa. kasta ja toinen tasa-arvoyhteistyöstä.
44170: Valtuuskunta järjesti eduskunnan valio-
44171: kuntasihteereille pohjoismaisen tiedotus-
44172: päivän kesäkuun 13. päivänä ja tarjosi suu-
44173: rimpien päivälehtien päätoimittajille lou- 14.3 Lehtimiesstipendit
44174: naan 14. joulukuuta, jolloin kerrottiin ajan-
44175: kohtaisista pohjoismaisista kysymyksistä. Neuvoston lehtimiesstipendiä haki Suomes-
44176: Valtuuskunta järjesti ohjelman puheen- sa 59 toimittajaa. Stipendi (80 000 Rkr/maa)
44177: johtajiston parlamentaarikkostipendiaattien jaettiin kymmenen toimittajan kesken. Alue-
44178: kahdelle ryhmälle, jotka vierailivat Suo- toimittaja Kari Heino, Pohjolan Sanomat, sai
44179: messa huhtikuussa ja touko-kesäkuun stipendin tutustuakseen Pohjoiskalotin elin-
44180: vaihteessa. Kummassakin ryhmässä oli vi- keinoelämään, toimittaja Britta Kavanne,
44181: rolainen, latvialainen ja liettualainen kan- Yle/kv-osasto, osallistuakseen Pohjoismai-
44182: sanedustaja. sen lehtimieskeskuksen järjestämälle kurs-
44183: Valtuuskunnan jäsenten tekemistä aloit- sille, eduskuntatoimittaja Olli Kemppainen,
44184: teista erityisesti kaksi lisäsi kansalaisten yh- STT, tutustuakseen EU-kansanäänestyksiä
44185: teydenottoa kansliaan ja kirjoittamista lehti- edeltäviin vaalitaisteluihin Ruotsissa ja Nor-
44186: en yleisönosastoon. Toinen ehdotuksista jassa, talous- ja ympäristötoimittaja Katari-
44187: koski liputtamista Pohjoismaiden ja itsehal- na Koivisto, Hufvudstadsbladet, tutustuak-
44188: lintoalueiden lipuilla Pohjolan ulkorajoilla, seen Norjan maakaasumarkkinoihin ja
44189: ja toinen pohjoismaista metsätiedotusta. Jäl- -vientiiin sekä tämän toiminnan edellytyk-
44190: kimmäisen aloitteen kimmokkeena olivat siin, poliittinen toimittaja Pirjo Kukko-
44191: saksalaisessa lehdistössä olleet artikkelit, Liedes, Kaleva, tutustuakseen arktiseen yh-
44192: joissa kuvattiin pohjoismaista metsätaloutta teistyöhön ja Barentsin alueen yhteistyö-
44193: ryöstämiseksi. hön, ulkomaantoimittaja Oiva Miettinen,
44194:
44195:
44196: 47
44197: II
44198: Aamulehti, tutustuakseen tanskalaisiin tie- pohjoismaisen kirjallisuuden erityispiirtei-
44199: dotusvälineisiin ja ED-asiakirjojen julkisuus- siin, toimittaja Caterina Stenius, YLE/kult-
44200: periaatteisiin, toimittajat Ritva Snellman ja tuuriohjelma Piazza, perehtyäkseen norja-
44201: Ritva Liikkanen, Helsingin Sanomat, tutus- laiseen musiikkiin sekä toimittaja Christof-
44202: tuakseen nuorisotyöttömyyden hoitoon fer Wiik, YLE/TV-Nytt, tutustuakseen ED-
44203: Tanskassa, vapaa toimittaja Ann-Christine asioiden käsittelyyn Ruotsissa ja Norjassa.
44204: Snickars, tutustuakseen Ruotsissa modernin
44205:
44206:
44207:
44208:
44209: 48
44210: II
44211: L T E
44212:
44213:
44214: 44.1STUNNOSSA HYVÄKSYTYT SUOSITUKSET,
44215: LAUSUNNOT JA SISÄINEN PÄÄTÖS
44216:
44217: Suositukset - antamaan Pohjoismaiden neuvoston
44218: syysistuntoon 1994 täydellisen tilityksen
44219: Pohjoismainen ympäristö- kaikesta jätteestä ja sen käsittelystä, jota
44220: Nro1
44221: strategia (1994-1996) (B syntyy kaikista ydinjätteitä tuottavista toi-
44222: 142/m) minnoista Pohjoismaissa sekä ennusteen
44223: tulevista jätemääristä. Tilitettävä on myös
44224: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- sellainen jäte, joka on sopimuksen perus-
44225: maiden ministerineuvostolle teella viety tai joka aiotaan viedä Pohjolan
44226: - että se mahdollisimman pian esittäisi ulkopuoliseen maahan.
44227: uuden ehdotuksen, jossa konkretisoidaan
44228: strategian tavoitteita valiokunnan mietin-
44229: nössään painottamissa kohdissa, Nro 4 Ympäristön kehitys ja turval-
44230: - raportoisi säännöllisesti Pohjoismai- lisuus ArktikseUa (A 1061/m
44231: den neuvostolle tavoitteiden toteuttamises- jaA 1062/m)
44232: ta, sekä
44233: - että ympäristö- ja rahoitussektorit Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44234: kehittäisivät uusia malleja Pohjolan lähi- maiden hallituksia
44235: alueiden ympäristötoimien yhteispohjois- - nopeuttamaan resurssien käytön ja
44236: maista rahoitusta varten. ympäristötilanteen kartoitusta Arktiksella,
44237: mm. meren voimavaroista, öljyn saannista,
44238: kaivos- ja louhintatoiminnasta, kuljetukses-
44239: Nro 2 Ympäristölle vaaralUsen ta sekä paikallisista ja kaukosaasteista, ana-
44240: jätteen käsittely (A 1035/m) lysoimaan kestävän kehityksen edellytyksiä
44241: arktisissa oloissa ja tekemään ehdotuksia
44242: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- siitä, kuinka yhteisellä kansainvälisellä pa-
44243: maiden ministerineuvostoa noksella voidaan parhaiten edistää tällaista
44244: - selvittämään, mitä ympäristövaati- kehitystä,
44245: muksia tulisi asettaa ympäristölle vaaralli- - analysoimaan uhkaa, joka aiheutuu
44246: sen jätteen käsittelyyn ja arktiselle ympäristölle sotilaallisesta ja sivii-
44247: - tehtyjen tutkimusten perusteella sel- likäyttöä palvelevasta ydinfyysisestä toi-
44248: vittämään mahdollisuuksia kehittää Poh- minnasta Arktiksella; näitä ovat mm.:
44249: joismaihin ympäristön kannalta oikea ja ta- • koeräjäytysten seuraukset,
44250: loudellinen käsittelykapasiteetti ympäristöl- • ydinfyysisen materiaalin upottami-
44251: le vaarallisten jätteiden hoitamiseksi ja esit- nen mereen ja varastointi,
44252: tämään ensimmäisen raportin 45. istuntoon. • ydinsukellusveneiden ja ydinkäyt-
44253: töisten jäänmurtajien käyttöön liitty-
44254: vät riskit,
44255: Nro 3 Ydinjätetuotteiden tilitys • ydinfyysinen varustautuminen,
44256: (A1060/m) - yhdessä pohjoismaisten ja kan-
44257: sainvälisten tutkimuselinten kanssa ar-
44258: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh- VtOtmaan, mitkä tutkimustehtävät ovat
44259: joismaiden ministerineuvostoa välttämättömimpiä Arktiksella ja kuinka
44260:
44261:
44262: 49
44263: II
44264: niille voidaan varmistaa tarvittava rahoi- - vahvistamaan pohjoismaisen yhteis-
44265: tus, työohjelman geeniresurssien alalla ministe-
44266: - toimimaan kansainvälisesti sen puo- rineuvoston ehdotuksen B 140/m mukaises-
44267: lesta, että Arktikselta poistetaan erityisesti ti ja ottaen huomioon ympäristövaliokun-
44268: ympäristölle vaarallisten aineiden kuten nan esittämät näkemykset,
44269: PCB:n, kadmiumin, öljyn, rikin, radioaktii- - ministerineuvoston tulevissa budje-
44270: visten aineiden ym. päästöt viimeistään teissa varaamaan geeniresurssiohjelman to-
44271: vuonna 2000, teuttamiseen tarvittavat varat.
44272: - Barentsin neuvoston kanssa yhteis-
44273: työssä ja edellä mainitun kartoituksen poh-
44274: jalta edistämään suuren rauhoitusvyöhyk- Nro 6 Kapeiden eritysalojen
44275: keen muodostamista Barentsinmerelle, pohjoismaisen koulutus-
44276: - toimimaan sen puolesta, että ydin- yhteistyön laajentaminen
44277: fyysinen kilpavarustelu Arktiksella pysäyte- (A 1054/k)
44278: tään:
44279: • yhteispohjoismaisella aloitteella, Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44280: • siten, että Pohjola ja Kuola, Karjala maiden ministerineuvostoa
44281: ja Baltia julistetaan ydinaseettomaksi - toteuttamaan hankkeita kapeiden
44282: vyöhykkeeksi, erityisalojen pohjoismaisen koulutusyhteis-
44283: • YK:n, ETIKin, Barentsin yhteis- työn laajentamiseksi jäsenehdotuksen näke-
44284: työn ja Rovaniemi-prosessin toimin- mysten mukaisesti ja laajentamaan Nord-
44285: nalla, plus-Junior-ohjelmaa siten, että siitä voidaan
44286: • kansainvälisillä aseidenriisunta- myöntää tukea pohjoismaisten verkostojen
44287: neuvotteluilla, luomiseen erityiskoulutuksen aikaansaami-
44288: • toimimalla sen puolesta, että pe- seksi ja varmistamiseksi näillä ammattialoil-
44289: rusteaan Antarktiksen hallintoa vas- la.
44290: taava Arktiksen hallintoelin,
44291: - tekemään aloitteen sellaisen asian- Nro 7 Pohjoismaiden esiintuominen
44292: tuntijaryhmän perustamiseksi, jossa on Frankfurtin kirjamessuilla
44293: edustajat kahdeksasta arktisen alueen maas- 1997 (A 1065/k)
44294: ta, valvomaan turvallisuutta ja aseistariisun-
44295: taa Arktiksella, Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44296: - kaikessa edellä mainitussa toimin- maiden ministerineuvostoa
44297: nassa ottamaan huomioon alkuperäisväes- - arvioimaan mahdollisuudet pohjois-
44298: töjen edut, maiseen profiloitumiseen 1997 Frankfurtin
44299: - ottamaan huomioon ne parlamentaa- kirjamessuilla ja tutkimaan rahoituksen ja-
44300: risesta osallistumisesta tehdyt ehdotukset, kamista osapuolten kesken tällaisessa yh-
44301: jotka sisältyivät Reykjavikissa 1993 pidetyn teisesiintymisessä, sekä
44302: Arktista käsitelleen kansainvälisen parla- - alustavasti ilmoittamaan yhteistyössä
44303: mentaarisen konferenssin päätöslausel- pohjoismaisten kustantajayhdistysten kans-
44304: maan sekä sa ja ilman rahoitussitoumuksia Pohjolan
44305: - jättämään Pohjoismaiden neuvoston kiinnostuksen Pohjoismaiden esille tuomi-
44306: Tromssassa marraskuussa 1994 pidettävään seen kyseisenä vuotena.
44307: 45. istuntoon tilanneraportin suosituksen
44308: edistymisestä.
44309: Nro 8 Huumeiden väärinkäytön
44310: torjuntaohjelma Pohjolassa
44311: Nro 5 Pohjoismainen yhteistyöoh- ja sen lähialueilla ( A 1050/j)
44312: jelma geeniresurssien alalla
44313: (B140/m) 1. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh-
44314: joismaiden ministerineuvostoa
44315: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- - laatimaan uuden pohjoismaisen toi-
44316: maiden ministerineuvostoa mintasuunnitelman huumeiden ja muiden
44317:
44318:
44319: 50
44320: II
44321: aineiden väärinkäytön torjumiseksi Pohjo- aiheuttavan väärinkäytön torjumiseksi sekä
44322: lassa ja sen lähialueilla sekä lisäämään yh- pohjoismaisella että kansainvälisellä tasolla.
44323: teistyötä asianomaisten maiden poliisi- ja
44324: tulliviranomaisten kesken, valistustyössä ja
44325: Nro 9 Toiminta lapsipomon torju-
44326: opetuksessa sekä hoidossa ja kuntoutukses-
44327: sa, mukaan luettuna vankeinhoidon piirissä miseksi (A 1064/j)
44328: olevat väärinkäyttäjät,
44329: 1. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh-
44330: - asettamaan NKN:n johdolla pohjois-
44331: joismaiden ministerineuvostolle
44332: maisen työryhmän yhteistyössä muiden tär-
44333: - että se ryhtyisi tarvittaviin toimiin lap-
44334: keiden yhteistyöelinten ja asianomaisten vi-
44335: sipomon hallussapidon kriminalisoimiseksi
44336: ranomaisten kanssa laatimaan toiminta-
44337: Pohjoismaissa,
44338: suunnitelman syksyksi 1994 Pohjoismaiden
44339: - että se lisäisi yhteistyötä asianomais-
44340: neuvoston juridiselle valiokunnalle neuvos-
44341: ten maiden poliisi- ja tulliviranomaisten kes-
44342: ton Tromssan istuntoon,
44343: ken lapsipomon levittämisen estämiseksi,
44344: - huolehtimaan siitä, että työsuunnitel-
44345: - että Pohjoismaat olisivat ensimmäisi-
44346: maan sisältyy, että Pohjoismaat yhdessä ja
44347: nä ajamassa muita kansainvälisiä pyrkimyk-
44348: erikseen kehittelevät päihteiden käytön en-
44349: siä lapsipomon torjumiseksi.
44350: naltaehkäisyyn soveltuvia menetelmiä ja
44351: 2. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa
44352: että laaditaan valistus- ja tiedotusaineistoa,
44353: Pohjoismaiden hallituksille
44354: joka suunnataan suoraan kaikille ja ennen
44355: - että Pohjoismaat yhdessä ja kukin
44356: kaikkea altistuneille väestöryhmille, varsin-
44357: erikseen toimivat sen puolesta, että kaikki
44358: kin lapsille ja nuorille yhteistyössä vastaavi-
44359: maat liittyvät YK:n lapsen oikeuksien sopi-
44360: en viranomaisten kanssa,
44361: mukseen ja noudattavat sitä ja
44362: - huolehtimaan siitä, että toiminta-
44363: - että Pohjoismaat tulkitsevat YK:n lap-
44364: suunnitelmaan otetaan mukaan valistus ja
44365: sen oikeuksien sopimusta samalla tavalla.
44366: että siinä pyritään torjumaan anabolisten
44367: steroidien käyttö muuhun kuin puhtaasti
44368: lääketieteelliseen tarkoitukseen yhteistyös- Nro 10 Pohjoismaiden investointi-
44369: sä vastaavien viranomaisten kanssa, pankin projekti-investointi-
44370: - jatkamaan ja edistämään monialaista lainojen (PIL) pääoman
44371: tieteellistä tutkimusta väärinkäytön koko korottaminen (B 143/e)
44372: alalla suhteutettuna hyvinvointivaltion sosi-
44373: aalisiin muutoksiin, Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44374: - toimimaan sen puolesta, että koko- maiden ministerineuvostoa
44375: naisnäkemystä sovelletaan kaikkeen väärin- - hyväksymään Pohjoismaiden inves-
44376: käyttöön ja että kysynnän torjunta ja valvon- tointipankin projekti-investointilainojen
44377: ta pidetään tasapainossa ja että asianomais- (PIL) pääoman korotuksen ja muuttamaan
44378: ten sektoreiden kesken toimitaan yhteis- sääntöjä esitetyn ministerineuvoston ehdo-
44379: työssä, tuksen B 143/e mukaisesti.
44380: - tekemään pohjoismaista yhteistyötä
44381: väärinkäytön torjumiseksi yhteistyössä tä-
44382: män alan muiden kansainvälisten pyrkimys- Nro 11 Pohjoismainen rakennus- ja
44383: ten kanssa ja että varsinkin Baltian maat asuntopolitiikka eurooppa-
44384: saavat mahdollisuuden hyödyntää toiminta- laisesta näkökulmasta
44385: suunnitelman tavoitteita ja tuloksia. (A 1052/s)
44386: 2. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa
44387: Pohjoismaiden hallituksille Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44388: - että Pohjoismaat yhdessä ja erikseen maiden ministerineuvostoa
44389: toimisivat sen puolesta, että kaikki EU- ja - säilyttämään rakennus- ja asuntosek-
44390: EFTA-maat liittyvät YK:n huumesopimuk- torin pohjoismainen yhteistyö ja kehittä-
44391: siin ja noudattavat niitä, mään sitä laajemmasta näkökulmasta ottaen
44392: - että Pohjoismaat yhdessä ja erikseen huomioon infrastruktuurin kestävän kehi-
44393: pyrkisivät pysyviin tuloksiin riippuvuutta tyksen,
44394:
44395:
44396: 51
44397: II
44398: - erityisesti vaihtamaan näkemyksiä maiseksi sosiaalihuolto- ja sosiaalipalvelu-
44399: Pohjoismaiden asuntososiaalisista tavoitteis- sopimukseksi sosiaalivaliokunnan näke-
44400: ta, mysten mukaisesti.
44401: - aloittamaan kokemustenvaihdon 2. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa
44402: Pohjolan ja EU:n välillä asunto- ja rakennus- Pohjoismaiden hallituksia
44403: poliittisista kysymyksistä, - kansallisessa lainsäädännössään ta-
44404: - laajentamaan yhteistyötä rakennus- kaamaan Pohjoismaiden kansalaisille oike-
44405: ja asuntosektorilla Baltian maiden ja Luo- uden kuljetuspalveluun.
44406: teis-Venäjän kanssa.
44407:
44408: Nro 15 Budjettivaliokunnan tarkas-
44409: Nro 12 Yhteistyön kehittäminen YK:n tustehtävä 1993: aluepoliitti-
44410: lapsen oikeuksien sopimuk- nen tutkimus (A 1066/b)
44411: sen tavoitteiden toteutta-
44412: miseksi (A1053/s) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44413: maiden ministerineuvostoa
44414: 1. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh- - uutta aluepoliittista yhteistyöohjel-
44415: joismaiden ministerineuvostoa kehittämään maa laatiessaan ottamaan huomioon näke-
44416: yhteistyötään YK:n lapsen oikeuksien sopi- mykset ja ehdotukset, jotka on esitetty käsil-
44417: mukseen kuuluvilla aloilla. lä olevassa raportissa sekä budjettivaliokun-
44418: 2. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa nan selonteossa vuoden 1993 tarkastusteh-
44419: Pohjoismaiden hallituksia toimimaan kan- tävästä ja tällöin tutkimaan myös mahdolli-
44420: sainvälisissä yhteyksissä sen puolesta, että suuksia laajentaa aluepoliittista yhteistyötä
44421: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nou- Itämeren maihin,
44422: dattaminen asetetaan etusijalle. - raportoimaan valiokunnalle, mihin
44423: toimiin arvioinnin johdosta on ryhdytty.
44424:
44425: Nro 13 Hormonidopingin torjunta (A
44426: 1058/s) Nro 16 Liputus pohjoismaisella
44427: symbolilipulla (A 1059/p)
44428: 1. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh-
44429: joismaiden ministerineuvostoa Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44430: - tutkimaan edellytyksiä laajentaa poh- maiden hallituksia
44431: joismaista yhteistyötä anabolisten steroidien - huolehtimaan liputuksesta pohjois-
44432: ja muiden dopingaineiden väärinkäytön tor- maisella symbolilipulla kaikissa suuremmis-
44433: jumiseksi. sa maahantulo- ja rajanylityspaikoissa Poh-
44434: - Pohjoismaiden neuvosto suosittaa jolassa.
44435: Pohjoismaiden hallituksia
44436: - ottamaan anabolisia steroideja
44437: muualla kuin urheilussa koskevan ongel- Lausunnot
44438: man eurooppalaiseen käsittelyyn ja toimi-
44439: maan sen puolesta, että kaikki Euroopan 1 Pohjoismaiden neuvoston lausunto
44440: neuvoston jäsenmaat ratifioisivat neuvoston pohjoismaista yhteistyötä koske-
44441: antidoping-sopimuksen vuodelta 1989. vasta Pohjoismaiden ministerineu-
44442: voston kertomuksesta (C1)
44443: (budjettivaliokunta)
44444: Nro 14 Pohjoismainen sosiaalihuol-
44445: to- ja sosiaalipalvelusopimus Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
44446: (B 141/s) den ministerineuvostolle
44447: - että se ottaisi huomioon budjettiva-
44448: 1. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh- liokunnan mietinnössä esitetyt näkökohdat
44449: joismaiden ministerineuvostoa sekä muiden valiokuntien lausunnot, jotka
44450: - vahvistamaan ehdotuksen pohjois- ovat mietinnön liitteinä.
44451:
44452:
44453: 52
44454: II
44455: 2 Pohjoismaiden neuvoston lausunto - että se kehittäisi edelleen konkreetti-
44456: Pohjoismaiden ministerineuvoston sia pohjoismaisia työttömyyden vähentä-
44457: pohjoismaisen yhteistyön suunni- mistoimia,
44458: telmia koskevasta selonteosta - että se tutkisi mahdollisuuksia yhdis-
44459: (C 2) sekä pääministerien täyden- tää kansallisia laitoksia ja muuttaa ne poh-
44460: tävästä selonteosta (Asiakirja 3) joismaisiksi tai lisätä yhteistyötä ja työnjakoa
44461: (budjettivaliokunta) niiden välillä,
44462: - että se toimisi Pohjolan kalakanto-
44463: Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- jen ja muiden luonnonvarojen ekologises-
44464: den ministerineuvostolle ti oikean (kestävän) hyödyntämisen puo-
44465: - että se luopuisi budjettivarojen tiukas- lesta,
44466: ta prosenttijaosta ja sen sijaan pyrkisi analy- - että se kohdennetulla tiedotuskam-
44467: soimaan, missä pohjoismaiset varat hyödyt- panjalla tekisi tunnetuksi pohjoismaista yh-
44468: tävät pohjoismaista yhteistyötä eniten, teistyötä ja sen merkitystä Pohjoismaiden
44469: - että se laajentaisi tutkimuskäsitettä kansalaisille,
44470: niin, että se koskisi muutakin kuin kulttuuri- - että ministerineuvosto muuten ottaisi
44471: alan tutkimusta, huomioon mietinnössä esitetyt näkemykset.
44472: - että Nuukin taide- ja kulttuurikeskuk-
44473: sen osarahoitus (noin 22,9 milj. Tanskan
44474: kruunua 1995-1996) otettaisiin kulttuuri-
44475: budjetin varoista, Sisäinen päätös
44476: - että se kiinnittäisi huomiota siihen,
44477: että parlamentaarinen valvonta heikkenee, 1 Saamelaisten tarkkailija-asema
44478: jos pohjoismaista yhteistyötä suurelta osin Pohjoismaiden neuvostossa
44479: hoidetaan hallituspuolen epävirallisilla yh- (A 1070j)
44480: teyksillä,
44481: - että se antaisi neuvostolle mahdolli- ohjoismaiden neuvosto hyväksyi seuraavan
44482: suuden päästä mukaan jo neuvotteluvai- sisäisen päätöksen
44483: heessa tehtäessä uusia sopimuksia tavoite- - että saamelaisille annetaan tarkkaili-
44484: ja kehysbudjetoinnista, jan asema ja puheoikeus yleiskokouksessa
44485: - että se antaisi neuvostolle sen budjet- neuvoston istunnoissa ja muilta osin Poh-
44486: tityössä vuonna 1994 tarvitsemat tiedot, joismaiden neuvoston työjärjestyksen mu-
44487: tekstissä esitetyn aikataulun mukaisesti, kaisesti.
44488:
44489:
44490:
44491:
44492: 53
44493: II
44494: L T E 2
44495:
44496:
44497:
44498: 45. ISTUNNOSSA HYVÄKSYTYT SUOSITUKSET, SISÄISET
44499: PÄÄTÖKSET JA ESITYS
44500: (Suos. 1-16/1994 sekä sisäinen päätös nro 1/1994, ks. 44. istunto;
44501: esitys 17/1994 tämän luettelon lopussa)
44502:
44503:
44504:
44505: - vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen
44506: Suositukset tutkiminen
44507: - kaikkien pohjoismaisten laitosten ja
44508: Nro 18 Pohjoismaiden ministerineu- projektien tutkiminen poliittisten priorisoin-
44509: voston budjetti 1995 (B 144/b, tien pohjalta
44510: C2, A 1068/b) 3. ottamaan huomioon seuraavat muu-
44511: tokset ja huomautukset vuoden 1995 budje-
44512: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tissa.
44513: maiden ministerineuvostoa
44514: 1. mahdollisimman pian kaikkien ED-
44515: kansanäänestysten jälkeen etsimään yhdes-
44516: Kulttuuri, koulutus ja tutkimus
44517: sä Pohjoismaiden neuvoston kanssa poh-
44518: joismaisen yhteistyön muotoja siinä tilan- Kulttuurirahaston määrärahaa korotetaan
44519: teessa, jossa kaikkien ED-kansanäänestys- 1,0 milj. Tkr ja Länsi-Pohjolan opiskelija-
44520: ten tulokset ovat tiedossa. Pohjoismaiden vaihdon määrärahaa 0,1 milj. Tkr. Rahoitus
44521: neuvosto edellyttää, että tätä koskevia eh- ehdotetaan toteutettavaksi sivistysvaliokun-
44522: dotuksia ja ideoita esitellään pääministerien nan lausunnon mukaisesti.
44523: selonteossa Pohjoismaiden neuvoston is-
44524: tuntoon Islannissa.
44525: 2. yhteistyössä Pohjoismaiden neuvos-
44526: ton kanssa mahdollisimman pian ED-kan- Ympäristö
44527: sanäänestysten jälkeen käymään todellisen
44528: priorisointikeskustelun tilanteessa, jossa Pohjoismaiden neuvosto toivoo saavansa
44529: pohjoismaisen yhteistyön on silloin toimitta- puheenjohtajiston ja valiokuntien kokouk-
44530: va. Erityisesti olisi vaiotettava seuraavia nä- sissa tammikuussa 1995 selvityksen ministe-
44531: kökohtia: rineuvoston tekemästä lähialueiden ympä-
44532: - luonnolliset pohjoismaiset yhteistyö- ristönsuojelutoimien kartoituksesta sekä eh-
44533: alat laajemmasta kansainvälisestä näkökul- dotuksen voimavarojen tehokkaammasta
44534: masta käytöstä ympäristönsuojelutoimiin Pohjolan
44535: - pohjoismaisen yhteistyön suhde kan- lähialueilla. Siihen tulee sisältyä myös ana-
44536: salliseen toimintaan parlamenteissa, halli- lyysi kansallisista ja yhteispohjoismaisista
44537: tuksissa, viranomaisissa ja laitoksissa toimista.
44538: - voimakas panostus ympäristöpoli-
44539: tiikkaan, työllisyyspolitiikkaan ja Pohjolan
44540: lähialueille Kansalaisten oikeudet
44541: - yhteispohjoismaisen toiminnan kes-
44542: kittäminen ja tuominen näkyville 1 milj. Tkr asiantuntemusta lisääviin toimiin
44543: - joustavuus toiminnan vahvistamisek- työmarkkina- ja työympäristöalalla. Rahoi-
44544: si poliittisesti hyvin tärkeissä ajankohtaisissa tus vuoden 1993 ylijäämästä ministerineu-
44545: kysymyksissä voston reservistä.
44546:
44547:
44548: 54
44549: II
44550: Muu toiminta kesä-heinäkuu
44551: Suunnitelma ja budjettiehdotus valmiita
44552: Pohjoismaiden neuvosto haluaa Pohjois-
44553: maiden ministerineuvostolta pikimmiten elokuu
44554: selvityksen Pohjola-Norden -yhdistysten ja
44555: Norden-yhdistysten Liiton rahoituksesta ja Pohjoismaiden neuvoston valiokunnat (ke-
44556: rahoitusmuodoista. Neuvosto ehdottaa kui- säkokoukset)
44557: tenkin, että vuonna 1995 Norden-yhdistys- Puolueryhmien neuvottelut Pohjoismaiden
44558: ten Liitolle myönnetään lisäksi 0,3 milj. Tkr. neuvostossa
44559: Varat otetaan vuoden 1993 ylijäämästä mi- syyskuu
44560: nisterineuvoston reservistä.
44561: Pohjoismaiden neuvosto pyytää Pohjois- Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis-
44562: maiden ministerineuvostolta selvityksen ton ja valiokuntien kokoukset
44563: Pohjoismaisen puutarhakasvikeskuksen toi-
44564: mintaedellytyksistä ja rahoituksesta. Poh- lokakuu
44565: joismaiden neuvosto ehdottaa kuitenkin, Pohjoismaiden neuvoston budjettivaliokun-
44566: että vuonna 1995 varataan 0,6 rnilj. Tkr ta vahvistaa lopullisen ehdotuksen
44567: Pohjoismaiselle puutarhakasvikeskukselle.
44568: Varat otetaan vuoden 1993 ylijäämästä mi- marraskuu
44569: nisterineuvoston reservistä. Yleiskokous tekee päätöksen syysistunnos-
44570: Pohjoismaiden neuvosto edellyttää sa
44571: myös, että ministerineuvosto selvittää aktii-
44572: visesti, voidaanko projektivaroja aikaisem-
44573: milta vuosilta ja vuoden 1993 ylijäämästä Nro 19 Budjettivaliokunnan tarkas-
44574: käyttää pohjoismaisten toimien vahvistami- tustehtävä: julkisuusperiaate
44575: seen erityisesti neuvoston etusija-aloilla ku- pohjoismaisissa yhteistyöeli-
44576: ten ympäristöpolitiikassa, työllisyyspolitii- missä (A 1091/b)
44577: kassa ja Pohjolan lähialueyhteistyössä.
44578: 4. Noudattamaan Pohjoismaiden minis- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44579: terineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston maiden ministerineuvostolle seuraavaa:
44580: yhteistä aikataulua vuoden 1996 toiminta- 1. Pohjoismaisten laitosten ohjesääntöi-
44581: suunnitelman ja budjetin valmistelussa: hin lisätään uusi määräys siitä, että laitoksen
44582: on sovellettava sijaintimaansa julkisuus-
44583: tammikuu sääntöjä.
44584: Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis- Ohjesääntöihin lisätään myös määräys
44585: ton ja valiokuntien kokoukset, siitä, että valitus tehdään Pohjoismaiden
44586: keskustelut pohjoismaisen yhteistyön ministerineuvostolle viimeisenä oikeusas-
44587: suuntaviivoista ja etusija-asettelusta teena, ellei muusta ole sovittu.
44588: 2. Pohjoismaiden ministerineuvoston
44589: helmi-maaliskuu sihteeristön työjärjestykseen sekä pohjois-
44590: maisten laitosten ohjesääntöihin lisätään
44591: Budjettivaliokunta keskustelee yhteistyömi- uusi määräys siitä, että saapuvat ja lähtevät
44592: nistereiden kanssa ja laatii parlamentaariset asiakirjat on kirjattava.
44593: suuntaviivat toimintasuunnitelman ja budje- Kirjauksesta tulee ilmetä:
44594: tin ohjeiksi yhdessä neuvoston muiden elin- - päivämäärä, jolloin asiakirja saapui
44595: ten kanssa. Nämä esitetään yleiskokouksel- tai laadittiin.
44596: le suosituksena ministerineuvostolle kevään - diaarinumero tai muu asiakirjatunnus
44597: istunnossa maaliskuussa 1995. - keneltä asiakirja tuli tai kenelle se on
44598: toimitettu
44599: maalis-kesäkuu - asiakirjan sisältö lyhyesti
44600: Laaditaan ehdotus Pohjoismaiden ministeri- Tämän lisäksi sihteeristön on säilytettävä
44601: neuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston toi- ja arkistoitava asiakirjat siten, että julkisuus-
44602: mintasuunnitelmaksi ja budjetiksi periaatetta voidaan noudattaa tehokkaasti.
44603:
44604:
44605: 55
44606: II
44607: Nro 20 Pohjoismaisen Eurooppayh- JOtsmainen yhteistyöohjelma 1995-2000"
44608: teistyön ohjelma (A 1071/p) ministerineuvoston ehdotuksen B 145/s
44609: mukaisesti ja ottaen huomioon sosiaalivalio-
44610: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- kunnan siitä esittämät näkemykset.
44611: maiden ministerineuvostoa
44612: - yhdessä Pohjoismaiden neuvoston
44613: kanssa tekemään tutkimuksen keskeisistä Nro 24 Siirtolaisuus järjestäytyneis-
44614: pohjoismaisista yhteistyökysymyksistä eu- sä muodoissa (A 1063/s)
44615: rooppalaisesta näkökulmasta ja
44616: - tämän työn pohjalta antamaan ehdo- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44617: tuksen pohjoismaisen Eurooppayhteistyön maiden hallituksia
44618: ohjelmaksi. - luomaan tarkoituksenmukaiset stra-
44619: tegiat, joilla ehkäistään ja torjutaan Pohjois-
44620: Nro 21 Neuvoston tuleva rakenne ja maihin suuntautuvaa sääntelemätöntä siirto-
44621: tehtävät (A 1092/p) laisuutta idästä ja antamaan tarvittavaa ta-
44622: loudellista apua IOM:n toimintaan järjestäy-
44623: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tyneen siirtolaisuuden helpottamiseksi,
44624: maiden hallituksia - kansainvälisessä yhteistyössä edistä-
44625: - asettamaan yhdessä Pohjoismaiden mään sellaisia pakolais- ja siirtolaispoliittisia
44626: neuvoston puheenjohtajiston kanssa no- strategioita, jotka tähtäävät siirtolaisuuden
44627: peasti työskentelevän työryhmän laatimaan saamiseksi järjestäytyneiin muotoihin.
44628: ehdotuksia Pohjoismaiden neuvoston tule-
44629: vaksi rakenteeksi ja tehtäviksi.
44630: Nro 25 Toimintasuunnitelma työUi-
44631: syyden lisäämiseksi
44632: Nro 22 Pohjanmeriyhteistyön vahvis- (A 1067e)
44633: taminen (A 1076/p)
44634: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44635: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- maiden ministerineuvostolle
44636: maiden ministerineuvostoa - että yhteisellä toimintaohjelmalla
44637: - kartoittamaan Pohjanmerta koskevia vahvistettaisiin työllistämistoimia Pohjolassa
44638: alueyhteistyön järjestelyjä, jotka on aloitettu mm. harkitsemaila jäsenehdotuksessa A
44639: viime vuosina sekä parlamentaarisella että 10671e esitettyjä työllistämistoimia ja edel-
44640: hallitustasolla ja yksityisestä aloitteesta leen painottaen Pohjoismaiden neuvoston
44641: - selvityksen pohjalta arvtotmaan, suositusta nro 26/1993.
44642: kuinka Pohjanmeren alueyhteistyötä, jossa
44643: myös Skotlanti on mukana, voitaisiin par-
44644: haiten kehittää tarkoituksenmukaisen työn- Nro 26 Baltian riskipääomarahasto
44645: ja resurssijaon kehittämiseksi muiden (A 1090/e)
44646: alueella toimivien yhteistyöelinten kanssa
44647: - jatkamaan työtä pohjoismaisten etu- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44648: jen vaalimiseksi valmisteltaessa kesäkuussa maiden ministerineuvostoa
44649: 1995 pidettävää 4. Pohjanmerikonferenssia. - arvioimaan erityisen 10 milj. ECU:n
44650: riskipääomarahaston perustamista projekti-
44651: ja alkupääoman myöntämiseksi Baltian val-
44652: Nro 23 Sosiaali- ja terveysalan tioissa toimiville pienemmille yrityksille.
44653: pohjoismainen yhteistyöoh-
44654: jelma 1995-2000 (B 145/s)
44655: Nro 27 Yhteispohjoismainen metsä-
44656: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tiedotus (A 1072/m)
44657: maiden ministerineuvostolle
44658: - että se vahvistaisi ministerineuvoston Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44659: ehdotuksen "Sosiaali- ja terveysalan poh- maiden ministerineuvostoa
44660:
44661:
44662: 56
44663: II
44664: - toimimaan sen puolesta, että Pohjois- Nro 3 Tasaisempi sukupuolija-
44665: maiden metsäelinkeinojen, metsäviran- kauma mm. neuvoston luotta-
44666: omaisten ja kansallisten pohjoismaisten mustehtäviin (A 1081/j)
44667: metsäntutkimuselinten välillä aloitetaan yh-
44668: teistyö asiallisen informaation esittämiseksi Juridinen valiokunta esittää Pohjoismaiden
44669: Pohjoismaiden metsävaroista ja metsänhoi- neuvostolle
44670: dosta. - että jäsenmaat pyrkisivät tasapuo-
44671: lisempaan sukupuolijakaumaan neuvos-
44672: tossa
44673: Sisäiset päätökset - että neuvosto toimisi sen puolesta,
44674: (Nro 1/1994, ks. 44. istunto) että neuvoston vaalikomitean ohjeita tasa-
44675: puolisemmasta sukupuolijakaumasta neu-
44676: Nro 2 Neuvoston työjärjestyksen voston luottamustehtävissä noudatettaisiin
44677: muutos, joka koskee julki- käytännössä
44678: suusperiaatetta (A 1091/b) - että neuvosto toimisi niin, että tasa-
44679: puolisempi sukupuolijakauma toteutettai-
44680: Pohjoismaiden neuvosto teki seuraavan si- siin sen omissa päällikköviroissa.
44681: säisen päätöksen:
44682: - Pohjoismaiden neuvoston puheen-
44683: johtajiston sihteeristön työjärjestykseen lisä-
44684: tään uusi määräys, jonka mukaan saapuvat Esitys
44685: ja lähtevät asiakirjat on kirjattava. (Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajis-
44686: Kirjauksesta tulee ilmetä to hyväksyi 23.8.1994):
44687: - päivämäärä, jolloin asiakirja saapui
44688: tai laadittiin Nro 17 Pohjoismainen alkoholipoliit-
44689: - diaarinumero, tai muu asiakirjatun- tinen aikakauslehti
44690: nus (A 1080s)
44691: - keneltä asiakirja tuli tai kenelle se on
44692: toimitettu Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
44693: - asiakirjan sisältö lyhyesti. maiden hallituksia
44694: Tämän lisäksi sihteeristön on säilytettävä - taloudellisella avulla turvaamaan
44695: ja arkistoitava asiakirjat niin, että julkisuupe- pohjoismaisen alkoholipoliittisen aikakaus-
44696: riaatetta voidaan noudattaa tehokkaasti. lehden julkaisemisen.
44697:
44698:
44699:
44700:
44701: 57
44702: II
44703: L T E 3
44704:
44705:
44706:
44707: POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTOLLE TAI
44708: HALLITUKSILLE TEHTYJÄ KYSYMYKSIÄ
44709:
44710: Listassa on vain suomalaisten edustajien te- E 15 Anna-Kaarina Louvo kysyi Tanskan,
44711: kemät sekä Suomen hallitukselle tehdyt ky- Suomen, Norjan ja Ruotsin hallituksilta öl-
44712: symykset jyntorjunnan tehostamisesta Itämerellä.
44713:
44714: E 2 Sinikka Hurskainen kysyi Ruotsin halli- E 19 Anneli jäätteenmäki kysyi ministeri-
44715: tukselta ruotsinsuomalaisten vähemmistö- neuvostolta Pohjolan lähialueiden ympäris-
44716: asemasta. tötoimien rahoituksesta.
44717:
44718: E 6 Eeva Turnnen kysyi ministerineuvostoi- E 22 Lena Öhrsvik, Ruotsi, kysyi Pohjoismai-
44719: ta opintosuoritusten kelpoisuutta koskevas- den hallituksilta Euroopan sosiaalisten on-
44720: ta tiedottamisesta. gelmien vahvistamisesta yhteistyön ratkai-
44721: semiseksi Euroopassa.
44722: E 7 Ilkka Suominen kysyi ministerineuvos-
44723: tolta tekijänoikeusmaksuista TV-ohjelmien E 23 Dorte Bennedsen, Tanska, kysyi Suo-
44724: levityksessä. men hallitukselta ympäristölle vaarallisten
44725: jätteiden vientikiellosta OECD-maista
44726: E 8 Mats Nyby kysyi ministerineuvostolta OECD:hen kuulumattomiin maihin.
44727: pohjoismaisesta elokuvapalkinnosta.
44728: E 27 Elverjonsson, Ruotsi, kysyi Pohjoismai-
44729: E 9 Mats Nyby kysyi Pohjoismaiden hallituk- den hallituksilta kootun selonteon antami-
44730: silta tuesta tiedotustoimintaan entisessä Ju- sesta Pohjoismaiden toimista Baltian maissa
44731: goslaviassa. ja lähialueilla.
44732: E 10 Anneli jäätteenmäki kysyi Ruotsin ja E 30 Claes Andersson kysyi ministerineuvos-
44733: Suomen hallituksilta maakaasujohdon ra- tolta Eta-hallinnosta.
44734: kentamisesta Norjasta Ruotsiin ja Suomeen.
44735: E 34 Eeva Turnnen kysyi ministerineuvos-
44736: E 13 Claes Andersson kysyi Norjan hallituk- tolta pohjoismaisten sopimusten asemasta
44737: selta ED-kansanäänestyksestä saman päivä- Eta-sopimukseen nähden.
44738: nä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
44739: E 38 Mats Nyby kysyi ministerineuvostolta
44740: E 14 Tarja Kautto kysyi suomen kielen Eta-sopimuksen aiheuttamista puutteista
44741: lehtoraatista Göteborgin yliopistossa. Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksessa.
44742:
44743:
44744:
44745:
44746: 58
44747: II
44748:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025